86 Käyttäjää paikalla!
0.0084731578826904
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: VALTIOPÄIVÄT 2: 1960 3: 4: LIITTEET 5: I-XII 6: A. 7: 8: 9: 10: 11: HELSINKI 1960 12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 13: 14: 15: 16: 17: E 74/60 18: A. Yleisenä aloiteaikana jätetyt laki-, raha-asia- ja 19: toivomusaloitteet. 20: 21: SISÄLLYSLUETTELO 22: 23: 24: I. Perustuslakivaliokunta.. 25: Siv. 26: Ka.nsa.nedustaja.in vaaleja, valtiopäivä- 5. Ehrnrooth ym., toiv.al. N:o 1: Valtio- 27: jli.rjestyksen kysymyssäännöstön muutta- päiväjärjestyksen kysymyssäännöstön muut- 28: mista., valtiovarainvaliokunnan työtaakan tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 29: vähentämistä, virkamiesten nimittämis- 5. Ehrnrooth m.fl., hemst.mot. N:o 1: An- 30: kirjoja, aliviranomaisen ehdollepanoon gående ändring av riksdagsordningens 31: kohdistuvan valitusoikeUden turvaamista stadganden om spörsmål . . . . . . . . . . . . . . 18 32: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 33: 6. Koivisto ym., toiv.al. N:o 2: Terveyden- 34: Siv. hoitoministeriön perustamisesta . . . . . . . . 20 35: 1. Kaitila ym., 36: lak.al. N:o 1: Ehdotus 7. T. Tuominen ym., toiv.al. N:o 3: Virka- 37: laiksi kansanedustajain vaaleista anne- miesten nimityksissä aliviranomaisen 38: tun lain väliaikaisesta muuttamisesta . . 7 ehdollepanoon kohdistuvan valitusoikeu- 39: den turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 40: 2. Kaitila ym., lak.al. N:o 2: Ehdotus laiksi 41: neuvoa-antavan kansanäänestyksen toi- 8. Vennamo, toiv.al. N:o 4: Pyöreän puu- 42: meenpanemisesta yleisradiolainsäädännön tavaran vientisäännöstelyn kumoamisesta 24 43: perusteiden selvittämiseksi . . . . . . . . • . . . 10 9. Hara ym., toiv.al. N:o 5: Tuontisäännös- 44: 3. Kyttä, lak.al. N:o 3: Ehdotus laiksi val- telyn purkamisesta henkilöautojen osalta 25 45: tion viran tai pysyväisen toimen halti- 10. {)sterholm m. fl., hemst.mot. N:o 6: An- 46: jain nimittämiskirjoista sekä heidän gående minskande av statsutskottets 47: oikeudestaan pysyä virassaan tai toimes- arbetsbörda. (Laus. Vv:lta) . . . . . . . . . . 26 48: saan annetun lain muuttamisesta . . . . . . 12 49: 10. {)sterhol'll)- ym., toiv.al. N:o 6: Valtio- 50: 4. Henriksson ym., 'lak.al. N:o 4: Ehdotus varainvaliokunnan työtaakan vähentä· 51: laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä . . 14 misestä. (Laus. Vv:lta) . . . . . . . . . . . . . . 27 52: 53: 54: 55: II. Lakivaliokunta. 56: Muutoksenha.kua. ha.llintoasioissa., kir- Siv. 57: janpitolain muuttamista, aviollista. syn- 3. Rosnell ym.; lak.al. N: o 7: Ehdotus 58: typerää, siviilivihkimistä ym. koskevia laiksi lapsen elatusavun turvaamisesta 59: laki- ja toivomusaloitteita. eräissä tapauksissa annetun lain muut· 60: Siv. tamisesta • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 61: 1. Vennamo, lak.al. N:o 5: Ehdotus muu· 62: toksenhausta hallintoasioissa annetun lain 4. Hallberg ym., lak.al. N:o 8: Ehdotus 63: muuttamisesta . .. .. . . . . .. .. . .. .. .. .. .. 33 laiksi kirjanpitolain muuttamisesta . . . . 38 64: 2. Tuuli ym., lak.al. N:o 6: Ehdotus laiksi 5. Kalliokoski ym., lak.al. N:o 9: Ehdotus 65: aviollisesta syntyperästä annetun lain hyvä.ntekeväisyyskauppoihin osallistunei- 66: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 den armahduslaiksi . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 39 67: IV Sisällysluettelo 1960. 68: 69: 70: Siv. Siv. 71: 6. V. K. Turunen ym., toiv.al. N:o 7: Avio- 8. Nordfora m. fl., hemst.mot. N:o 9: An- 72: liittolain siviilivihkimistä koskevien gående förbättrande av mindre bemed- 73: säännösten uudistamisesta . . . . . . . . . . . . 43 lade målsägandes ställning . . . . . . . . . . . . 46 74: 7. Tiekso ym., toiv.al. N:o 8: Tutkimuksen 8. Nordfora ym., toiv.al. N:o 9: Vähä- 75: toimittamisesta käsitteitä ,lapsi" ja varaisten asianomistajien aseman paran- 76: ,nuori henkilö" tarkoittavien ikärajojen tamisesta .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. . .. 48 77: yhtenäistämiseksi lainsäädännössämme . . 44 78: 79: 80: 81: 82: III. Ulkoasiainvaliokunta. 83: Metsärutta.iea.n toimien perustamista. met- 84: säntuotteittemme viennin kannalta tär- 85: keisiin maihin koskeva toivomusaloite. 86: Siv. 87: 1. Kyttä ym., toiv.al. N:o 10: Metsäatta- 88: sean toimien perustamisesta metsäntuot- 89: teittemme viennin kannalta tärkeisiin 90: maihin . ............... ............... 53 91: 92: 93: 94: 95: IV. Valtiovarainvaliokunta. 96: A. Virkamieselä.kkeitä, verotusta, talous- Siv. 97: hallinnon uudelleen järjestelyä, poliisi- 10. Haapasalo ym., lak.al. N:o 19: Ehdotus 98: tointa., virastotalojen ja voimalaitosten laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden veron- 99: rakentamista, puunjalostusteollisuutta ym. huojennuksista annetun lain muuttami- 100: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 101: Siv. 102: 1. H ostila ym., lak.al. N: o 10: Ehdotus 11. Hyytiäinen, lak.al. N:o 20: Ehdotus 103: laiksi virkamieseläkkeistä annetun lain laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden ve- 104: muuttamisesta . . • . .• . . . . • . . . . • . . . . . . . . . 59 ronhuojennuksista annetun lain muutta- 105: misesta . • • . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . • . . . 82 106: 2. Ehrnrooth m. fl., Iagmot. N:o 11: Förslag 107: till lag angående ändring av lagen om 12. Jämaen ym., lak.al. N:o 21: Ehdotus 108: inkomst- och förmögenhetsskatt . . • . . . 61 laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden ve- 109: 2. Ehrnrooth ym., lak.al. N:o 11: Ehdotus ronhuojennuksista annetun lain muutta- 110: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- misesta • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84 111: misesta . . • . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . • . 63 112: 13. V. A. Virtanen ym., lak.al. N:o 22: 113: 3. Kyttä. ym., lak.al. N:o 12: Ehdotus laiksi Ehdotus laiksi Pokjois-Suomen teollisuu- 114: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 65 den veronhuojennuksista annetun lain 115: 4. Kyttä ym., lak.al. N:o 13: Ehdotus laiksi muuttamisesta •.......• "· . . . . . . . . . . . . . 86 116: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 68 117: 14. Karvonen ym., lak.al. N:o 23: Ehdotus 118: 5. Procope ym., lak.al. N:o 14: Ehdotus laiksi kaivosteollisuuden veronhuojen- 119: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- nuksista • . . . . . . . . . . • . • . . . • . . . • . . . . . . . 88 120: misesta ......,. . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70 121: 15. Lahtela ym., lak.al. N:o 24: Ehdotus 122: 6. Hara ym., lak.al. N:o 15: Ehdotus laiksi laiksi vesistöjen vedenjuoksun säännös- 123: tulo- ja omaisuusverolain 43 § :n väli- telyä varten luovutettavan kiinteistön 124: aikaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 72 tai sen nautintaoikeuden luovutuksesta 125: 7. Hara ym., lak.al. N:o 16: Ehdotus laiksi saadun voiton verovapaudesta . . • . . . . . 90 126: tulo- ja omaisuusverolain 48 § :n väli- 127: aikaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 73 16. Rytkönen ym., lak.al. N:o 25: Ehdotus 128: laiksi perintö- ja lahjaverolain muutta- 129: 8. Hara ym., lak.al. N:o 17: Ehdotus laiksi misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 92 130: tulo- ja omaisuusverolain 49 § :n väli- 131: aikaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 75 17. Junnila ym., lak.al. N:o 26: Ehdotus 132: laiksi leimaverolain muuttamisesta . . . . 93 133: 9. Haapanen ym., lak.al. N:o 18: Ehdotus 134: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- 18. Roine ym., lak.al. N:o 27: Ehdotus 135: aikaisesta muut:tamisesta . . . . . . . . . . . . . . 77 laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta 95 136: Sisällysluettelo 1960. V 137: 138: 139: Siv. Siv. 140: 19. Hara ym., la.k.al. N:o 28: Ehdotukset 34. Innala ym., toiv.al. N:o 17: Rajavartio- 141: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä laitoksen emännöitsijän ja keittäjättä· 142: kunnallishallituksesta kaupungissa ja ren toimien muuttamisesta ylimäärä.isiksi 124 143: maalaiskuntain kunnallishallinnosta an- 35. Hara ym., toiv.al. N:o 18: Eräiden vir· 144: nettujen asetusten muuttamisesta. (Laus. kojen perustamisesta kauppa- ja teolli- 145: Ltv:lta) . • . • •.. . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 98 suusministeriön ammattikasvatusosastoon 125 146: 20. Kyttä ym., la.k.al. N:o 29: Ehdotukset 36. V. K. Tw-unen ym., toiv.al. N:o 19: Pii.· 147: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä tevän virkamieskunnan lisäämisestä tek- 148: kunnallishallituksesta kaupungissa ja nillisen opetuksen kehittämisestä vastuun 149: maalaiskuntain kunnallishallinnosta an- kantavaan virastoon . . • . . • • . . . • . • . • . • • . 126 150: nettujen asetusten muuttamisesta. (Laus. 151: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . • • . . . . • • . • . . . . . . 100 37. V. K. Turunen ym., toiv.al. N:o 20: Me· 152: reDkulkua koskevan ammattiopetuksen val- 153: 21. Kyttä ym., la.k.al. N:o 30: Ehdotukset ':?IIl;isen .. ja ohjaamisen uudelleen järjes- 154: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä tämisesta • • . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 127 155: kunnallishallituksesta kaupungissa ja 38. Liedes ym., toiv.al. N:o 21: Luotsin ja 156: maalaiskuntain kunnallishallinnosta an- luotsikutterinhoitajan toimien lisäämi- 157: nettujen asetusten muuttamisesta. (Laus. sestä Oulun luotsipiirissä . . . . . . • . • . . . . . 128 158: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • • 102 159: 39. Innala ym., toiv.al. N:o 22: Valtion las- 160: 22. Väyry-nen ym., lak.al. N:o 31: Ehdotuk- tenhoitajan toimien muuttamisesta pe- 161: set laeiksi tulo- ja omaisuusverolain ruspalkkaisiksi viroiksi . • . . . . . . • . . • . . . . 129 162: sekä kunnallishallituksesta kaupungissa 163: ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta 40. K'UUSinen ym., toiv.al. N:o 23: Eräiden 164: posti- ja lennätinlaitoksen kirjurin toi- 165: annettujen asetusten muuttamisesta. (Laus. 166: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . 104 mien vakinaistamisesta . . . . . . . • • • . • • . . 130 167: 41. Hosia ym., toiv.al. N:o 24: Osa-aikatyö· 168: 23. Hara, la.k.al. N:o 32: Ehdotukset laeiksi järjestelmän toteuttamisesta valtion vi- 169: tulo- ja omaisuusverolain sekä kunnallis- rastoissa ja laitoksissa . . . . . . . . . . . . . . . . 132 170: hallituksesta kaupungissa ja maalaiskun- 171: tain kunnallishallinnosta annettujen ase- 42. Innala ym., toiv.al. N:o 25: Valtionrau- 172: tusten muuttamisesta. (Laus. Ltv:lta) 109 tateiden makuuvaununhoitajien palk- 173: kauksen korottamisesta . • . . . . . • ... . . . . . 134 174: 24. Aitio ym., lak.al. N:o 33: Ehdotus laiksi 43. Hosia ym., toiv.al. N:o 26: Pukurahan 175: ennakkoperintälain muuttamisesta. (Laus. maksamisesta poliisityössä palveleville 176: Ltv:lta) • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 111 naiskonstaapeleille . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 135 177: 25. TwuU ym., lak.al. N:o 34: Ehdotus 44. Innala ym., toiv.al. N:o 27: Suojelus- 178: laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta. kuntajärjestössä palvellun ajan huomioon 179: (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112 ottamisesta eläkettä määrättäessä . . . . . . 136 180: 26. Ke7ikonen ym., lak.al. N:o 35: Ehdotus 45. Innala ym., toiv.al. N:o 28: Tuomiokun- 181: laiksi verotuslain muuttamisesta. (Laus. tien arkistoapulaisten oikeuttamisesta 182: Ltv:lta) . . . . . • ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114 saamaan eläke valtion varoista . . • . . . . . 137 183: 27. Twuli. ym., la.k.al. N:o 36: Ehdotus laiksi 46. Matilaimen ym., toiv.al. N:o 29: Valtion 184: verotuslain muuttamisesta. (Laus. Ltv:lta) 116 työntekijäin eläkkeiden laskemiaperustei- 185: den muuttamisesta • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 138 186: 28. Friman ym., lak.al. N:o 37: Ehdotus 47. Helle ym., toiv.al. N:o 30: Virastotalon 187: laiksi verotuslain muuttamisesta. (Laus. rakentamisesta Lohjan kauppalaan . . . . 139 188: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 189: 48. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 31: Määrä- 190: 29. Uoti ym., toiv.al. N:o 12: Tutkimuksen raha.sta valtion virastotalon rakentami- 191: toimittamisesta taloushallinnon uudelleen seksi Lauttakylään . . . . . . . . . . ... . . . . . . . 140 192: järjestelystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119 49. Bapio ym., toiv.al. N:o 32: Valtion vi- 193: 30. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 13: · Huit- rastotalon rakentamisesta Hämeenkyrön 194: tisten varavankilan muuttamisesta kes- kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . • . . • . 141 195: kusvankilakai . . . . . ... . . . . . . . . . . . . . . . . . 120 50. N. Nieminen ym., toiv.al. N:o 33: Val- 196: tion virastotalon rakentamisesta Ranta- 197: 31. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 14: Maa- salmelle ......•..•..•.•.•........... ,. . 143 198: ningan ja Kuopion nimismiespiirien en- 199: nalleen palauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 121 51. Ahonen, toiv.al. N:o 34: Valtion virasto- 200: talon rakentamisesta Muuramen kuntaan 144 201: 32. Salminen, toiv.al N:o 15: Maaningan 202: nimismiespiirin uudelleen perustamisesta 122 52. Koivunen ym., toiv.al. N:o 35: Valtion 203: virastotalon rakentamisesta Muuramen 204: 33. TwU. ym., toiv.al. N:o 16: Määrärahasta kuntaan . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145 205: uusien poliisitoimien perustamiseksi Kou- 53. Ahonen, toiv.al. N:o 36: Virastotalon 206: volan nimismiespiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . 123 rakentamisesta Keuruulie . . . . . . . . . . . . . 146 207: VI Sisällysluettelo 1960. 208: 209: Siv. Siv. 210: 54. Alumen, toiv.al. N:o 37: Valtion viras- 72. Hallberg ym., toiv.al. N:o 55: Kunnallis- 211: tota.lon rakentamisesta Suolahden kaup- verojan vähennyskelpoisuudesta tu1o- ja 212: palaan ...••....... ,......... , . . . . . . . . . . 147 omaisuusverotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . 169 213: 55. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 38: Valtion 73. Procope m.fl., hemst.mot. N:o 56: An- 214: virastotalon rakentamisesta Suolahden gäende slopande ur skattelagstiftningen 215: kauppalaan . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . 148 av bestämmelserua om s. k; bostadsför- 216: 56. Lehmanen ym., toiv.al. N:o 39: Valtion män frän egen bostad . . . . . . . . . . . . • . . . 170 217: virastotalon rakentamisesta Pihtiputaan 218: kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149 73. Procope ym., toiv.al. N:o 56: Omasta 219: asunnosta saatavaa ns. asuntoetua kos- 220: 57. Pufkldnen ym., toiv.al. N:o 40: Valtion kevien määräysten poistamisesta vero- 221: virastotalon rakentamisesta Pielavedelle 150 lainsäädännössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 171 222: 58. Timonen ym., toiv.al. N:o 41: Virasto- 74. Rihtniemi ym., toiv.al. N:o 57: Tutki- 223: talon rakentamisesta Nurmeksen kaup- muksen toimittamisesta ylityö- ja sivu- 224: palaan . . . . . . . • • . . • . . . . ... . . . . • . . • . . . . . 151 ansioiden verotuksen lieventämisestä . . 172 225: 59. Helle ym., toiv.a.l. N:o 42: Yleishyödyl- 226: listen järjestöjen julkisten varojen käy- 75. H01ra ym., toiv.al. N:o 58: Valtionapua 227: tön valvonnan tehostamisesta . . . . . . . . . 152 nauttivalle yksityisoppikoululle ja kan· 228: sanopistolle tehdyn lahjoituksen vähen- 229: 60. V. A. Virta,ne" 1/flt.-, toiv.al. N:o 43: Ai- nyskelpoisuudesta tulo- ja omaisuusvero- 230: neellisen verolainsäädännön uudistami- tuksessa . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . 173 231: sesta . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154 232: 76. Hallberg ym., toiv.al. N:o 59: Esityksen 233: 61. Ve~~ntamo,toiv.al. N:o 44: Verorästien antamisesta pienivaraisten laskien ja. aJa- 234: sakkokoron alentamisesta . . . . . • . . . . . . . 156 ikäisten orpojen eläkkeitten vapa.uttami- 235: 62. H01ra ym., toiv.al. N:o 45: Eräiden kir· sesta. kokonaan verotuksesta . . . . . . . . . . . . 17 4 236: janpitovelvollisten veroilmoitusten anta- 77. H01ra ym., toiv.al. N:o 60: Tulo- ja omai- 237: miaajan muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 157 suusverolain leskeysvähennystä koskevan 238: 63. Vennamo, toiv.al. N:o 46: Veromarkko- säännöksen muuttamisesta . . • . . . . . . . . . . . 17.5 239: jen suorittamisesta kunnille 98 prosent- 78. Timonen ym., toiv.al. N:o 61: Koulutus- 240: tisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158 vähennyksen laajentamisesta valtionvero- 241: 64. Borg-Swndman ym., toiv.al. N:o 47: Osa- tuksessa . . . . • • • . . • . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . 176 242: kesäästämisen teho&tamise.sta • . • • . . . . • . 159 243: 79. Vennamo, toiv.al. N:o 62: Eläinvahinko- 244: 65. M<linander m..fl., hemat.mot. N:o 48: An- jen vähennyskelpoisuudesta kunnan- ja. 245: gående lättande av dubbelbeskattningen valtionverotuksessa • . .. .. .. .. .. . . .. . . . 177 246: oeh stimulerande av aktiesparandet , .• ,, 161 247: 80. Pekkari-nen ym., toiv.al. N:o 63: Pienyri- 248: 65. Mei'fiiMI,(jer ym., toiv.al. N:o 48: Kaksin- t~st~n ~-iikevaihtoverorasituuen viihen• 249: kertaisen verotuksen keventämisestä ja täm1sesta . .. .. . . . . • . .. . . . . .. .. .. .. . . . 178 250: osakesäästämisen edistämisestä. . . . . . . . . 162 251: 81. Ham ym., toiv.al. N:o 64: Henkilöau- 252: 66. Haa,panen ym., toiv.al. N:o 49: Maata- toista ja moottoripyöristä. suoritettavan 253: louden verotuksen uudistamisesta . . . . . 163 veron perimisen lopettamisesta vuoden 254: 67. Kekkonen ym., toiv.al.. N:o 50: Maata- 1960 päättyessä .... ,.. . .. • .. .. .. .. . .. . 179 255: lousyhtymän verotuksessa ilmenneiden 82. Pentti ym. toiv.al. N:o 65: Henkilöau- 256: epäkohtien korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . 164 toista ja moottoripyöriatä suoritettavasta 257: 68. Timonen ym., toiv.sl.. N:o il: Viljelijä- verosta annetun lain muuttamisesta maa- 258: perheen lasten viljelijän maatalouden seudun poliisiviranomaisten henkilöautojen 259: hyväksi tekemän työn verotusperustei- osalta . . . . . . . • . . . . . • • • . . . . . • • . . . . . . . . . 180 260: den muuttamisesta . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 165 261: 83. Vennamo, toiv.al. N:o 66: Moottoripoltto- 262: 69. Hyytiäinen, toiv.al. N:o 52: Rahanarvon aineen veron alentamisesta . . . . . . . . . . . . . 181 263: alenemisen huomioon ottamisesta veron- 264: alaista kauppavoittoa määrättäessä . . . . 166 84. T'Uh./,li ym., toiv.al. N:o 67: Tonttien lain- 265: huudatusleimaa koskevien leimaverolain 266: 70. Hallberg ym., toiv.al. N:o 53: Määrä- säännösten muuttamisesta . . . . • . . . • . . . . 182 267: aikojen lyhentämisestä satunnaista myyn- 268: tivoittoa. määrättäessä . . . . • . . . . . . . . . . . . 167 85. BacklwniL m. fl., hemst.mot. N:o 68: An- 269: gående sänkning av s·tämpelskatten för 270: 71. ..J.tfl6,nko ym., toiv.al. N:o 54: Teollisuu- be!lvär i skiftesfrågor . .. .. .. . .. . . .. .. . 183 271: den harjoittajan oikeuttamisesta v'åhen- 272: tämäii.n verotettavasta tulostaan vienti- 85. Bookl'llhlil ym., toiv.al. N:o 68: Jako- 273: järjestölle sen kulujen peittämiseksi suo- asioissa tehdyn valituksen. leimaveron 274: rittamansa osuus ................. ,. . . . 168 alentamisesta .....•......... ,. . . . . . . . . . 184 275: Sisällysluettelo 1960. VII 276: 277: Siv. Siv. 278: 86. HMa ym,., toiv.al. N:o 69: Vienti- ja 104. Kiviaho ym., toiv.al. N:o 87: Välijoen 279: tuontih1vista suoritettavaksi määrättyjä vesivoimalaitoksen rakentamisesta Evi- 280: maksuja. koskevan lainsäädännön tarkis- järvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . 207 281: ta.misesta. maksujen alentamista silmällä- 282: pitäen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185 105. Nurmin.en ym., toiv.al. N:o 88: Puunj&- 283: lostustehtaan rakentamisesta _Lestijoen 284: 87. Pentti ym.; toiv.al. N:o 70: Tutkimuksen varteen ......•..• ,. . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 208 285: toimittamisesta kotoisten polttoaineitten 286: käyttöiiUI.h,dollisuuksista valtionro.uta.teillä 186 106. Mwrto ym., toiv.al. N:o 89: Valtion omia.- 287: taman puunjalostuslaitoksen aikaansaa- 288: 88. FrimoAt. ym., toiv.al. N:o 71: Maaseudun misesta. Pudasjärvelle tai Taivalkoskella 209 289: sähköistii.misen tuen lisäämisestä . . . . . . 187 107. La7t.tekl- ym., toiv.al. N:o 90: Mitärär&· 290: 89. V. A.. Virta'M1!. ym., toiv.at N:o 72: Saa- hasta malminetsinnän tehostamiseksi La- 291: ristolaisten sähkönsaannin tukemisesta. . . 188 pin läänissä . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 210 292: 90. K()l!o'la, ym., toiv.al. N:o 73: Työllisyys· 108. Tiekao ym., toiv.al. N:o 91: Lisäyksestä 293: le.inojen myöntämisestä pienvoimalaitok- vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon Kemin 294: sien rakentamiseen . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 189 maalaiskunnan alueella olevaa kromiesiin- 295: tymää koskevien tutkimustöiden jatkami- 296: 91. VeMWJ.mO, toiv.al. N:o 74: Turvevoima.- seksi . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 211 297: la.itosten rakentamisesta. . . . . . . . . . . • . . . 190 109. Hostila ym., toiv.al. N:o 92: Laivatela- 298: 92. VeruwwM, toiv.a.l. N:o 75: Puupriketti- kan perustamisesta Kotkan-Haminan 299: teollisuuden edistämisestä . . . . . . . . . . . . . 191 rannikolle . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . 212 300: 93. .181Ji7c ym., toiv.al. N:o 76: Vesivoima- 110. Mm-fo ym., toiv.al. N:o 93: Laivatela- 301: laitostöiden aloittamisesta Nurmonjoen kan rakentamisesta Ouluun . . . . . . . . . . .. 213 302: yläjuoksulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 192 303: 94. Niemelä ym., toiv.al. N:o 77: Hakavoi- :s. lt.aha.-asf.a..a.loitteita., jotka koskevat 304: malaitoksen aikaansaamisesta Heinäve- mll.ll.rära.hojen oeoitta.m.iSta ltlJ\Ia- ja kott- 305: delle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193 ta.louclen edistä.miseen, asnntotuotaatoon, 306: sosiaalltoimtntaa.n seklt kulkulaitolllpan,n- 307: 95. MMttila ym., toiv.al. N:o 78: Vienti- nukSiin 7Jil. 308: pehkutehtaan aikaansaamisesta Etelä- Siv. 309: Pohjanmaalle • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195 111. Mäkelä ym., rah.al. N:o 1: Mäirära.han 310: 96. Ni.i.r~U~,en ym., toiv.a.l. N:o 79: Toimenpi- osoittamisesta virastotalon rakentami- 311: teistä valtionosake-enemmistöisen osake· seksi Huittisten Lautta.kylää.n . . . . . . . . . 217 312: yhtiön perustamiseksi sulfaattiselluloosa- 112. V. T~ ym., rah.al. N:o 2: Mii.ärii.· 313: tehtaan rakentamista varten Joensuun rahan osoittamisesta valtionrautateiden 314: kaupungin läheisyyteen . . . . . . . . . . . . . . . 197 eri osastojen asunto· ja huoltorakennuk· 315: 97. Niir~U~,en ym., toiv.al. N:o 80: Toimenpi- sia varten . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • 218 316: teistä Tohmajärvellä sijaitsevan Valkei- 113. Tikkaoja ym., rah.a.l. N:o 3: Mii.ii.rika- 317: setll!uon turpeen käyttöön perustuvan han osoittamisesta rautatielliisille vuok- 318: voimalaitoksen rakentamiseksi . . . . . . . . 198 rattavien asuntoalueiden ostamista ja 319: 98. V. Turunen ym.., toiv.al. N:o 81: Puuha- niiden kunnostamista varten . . . . . . . . . . 219 320: ketta polttoaineena käyttävän höyry- 114. Pit8Ut.ki ym., rah.al. N:o 4: Mii.ii.rä.raha.n 321: voimalaitoksen rakentamisesta llomant- osoittamisesta lainoiksi rautatieläisten 322: siin . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . ... . . . 199 omatoimista asuntotuotantoa varten . . . 220 323: 99. Puhakka ym., toiv.al. N:o 82: Hakavoi- 115. ..Qm1eo ym., rah.al. N:o 5: Määräraha.n 324: malaitoksen aikaansaamisesta llomant- osoittamisesta rautatielliiskunnan kes· 325: siin . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201 kuudessa tapahtuvaa henkistä ja talou- 326: dellista sosiaalitoimintaa varten • • . . . . • 221 327: 100. Pu'Mkka ym., toiv.al. N:o 83: Pohjois- 328: Karjalan maaperarikkauksien tutkimus- 116. l/tikkarinen ym., rah.al. N:o 6: Mää.rä- 329: toiminnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . 202 rahan osoittamisesta rautatielä.iskunnan 330: lepokodeille ja huoltokassoilla annattavia 331: 101. HolopOÅirnm ym., toiv.al. N:o 84: Haka- avustuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223 332: voimalaitoksen rakentamisesta Pohjois- 333: Karjalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203 117. Tik1ca.oja ym., rah.al. N:o 7: Määrära.· 334: han osoittamisesta seutusuunnittelujärjes- 335: 102. Rihtkkö ym., toiv.al. N:o 85: Kvartsi- töille näiden harjoitta.man tutkimus- ja 336: hiekkaa käyttävän teollisuuden aikaan- suunnittelutoiminnan tukemiseen . . . . . . . . 224 337: I!Mmisesta Nilsiän pitäjään . . . . . . . . . . . 205 338: 118. Lahtela ym., rah.al. N:o 8: Mää.räraha.n 339: 103. Rö'llkkö ym., toiv.al. N:o 86: Suunnitel- osoittamisesta Otanmäki Oy:n osakepää- 340: man laatimisesta selluloosaha.kevoimalai- oman korottamiseksi Misin alueen kai- 341: toksen rakentamiseksi Ylä-Savoon . . . . . 206 vostoiminnan kehittämistä varten . . . . . 225 342: VIII Sisällysluettelo 1960. 343: 344: 345: Siv. Siv. 346: 119. Lahtela -ym., rah.al. N:o 9: Määrärahan 133. Lahti ym., rah.ru. N:o 23: M'åärärahan 347: osoittamisesta Kemijärvelle rakennetta· osoittamisesta Työtehoseuralle kotitalou- 348: vaa puunjalostustehdasta varten . • . . . . 226 den tutkimus- ja kokeilutoimintaan sekä 349: 120. Niemelä ym., rah.al. N:o 10: Määrära· tutkimustulosten tunnetuksi tekemistä var- 350: han osoittamisesta sähköistämislainojen ten. (Laus. Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . . • . . 243 351: myöntämiseksi Sisä·Suomen saaristoalueille 228 134. Lahti ym., rah.al. N:o 24: Määrärahan 352: osoittamisesta kotitalouden neuvontatyön 353: 121. Rosenberg ym., rah.al. N:o 11: Määrä· edistämiseen. (Laus. Mtv:lta) • • . . . . . . . 245 354: rahan osoittamisesta korvausten maksa· 355: miseen takautuvaati luokkasodassa pu· 135. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 25: An- 356: naisten puolella invalideiksi tulleille . . . 229 gående anvisande av anslag tili lån åt 357: yrkesfiskare för anskaffning av fartyg 358: 122. FUnck ym., rah.al. N:o 12: Määrärahan jämte utrustning. (Laus. Mtv:lta) • . . . 246 359: osoittamisesta Tampereen sairaanhoitaja- 360: koulun rakentamista varten. (Laus. 135. Ilosenberg ym., rah.al. N:o 25: M'åärära- 361: Tv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 230 han osoittamisesta !ainoiksi ammatti- 362: kalastajille alusten sekä välineistön 363: 123. Koiv'IMten yrn., rah.al. N:o 13: Määrä- hankkimiseksi. (Laus. Mtv:lta) • • • • • . . 247 364: rahan osoittamisesta avustuksiksi kun- 365: nille rautateiden maa-alueiden lunastus- 136. Kukkonen ym., rah.al. N:o 26: Määrä- 366: maksujen suorittamiseen. (Laus. Ltv:lta) 231 rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan 367: maanviljelysseuralle kalanviljelyslaitoksen 368: 124. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 14: Mää· toiminnan tukemiseksi. (Laus. Mtv:lta) 248 369: rärahan osoittamisesta Lahden lyseon 370: koulurakennuksen laajennustöitä varten. 137. Uoti ym., rah.al. N:o 27: Määrärahan 371: (Laus. Siv:lta) ........ ,. . • . . . . . . . . . . . 232 osoittamisesta valtionrautateiden rata- 372: pihavalaistuksen uusimista varten. (Laus. 373: 125. Iloae-nberg m. fl., fin.mot. N:o 15: An- Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249 374: gående anvisande av anslag för Karis-- 375: Billnäs svenska samskolas övertagande i 138. Lwkkari·nen ym., rah.al. N:o 28: Määrä- 376: statlig ägo. (Laus. Siv:lta) . . . . . . . . . . 233 rahan osoittamisesta Seinäjoen varikon 377: 125. Iloaenberg ym., rah.al. N:o 15: Määrä- huoltorakennuksen rakentamista varten. 378: rahan osoittamisesta Karjaan-Pinjaisten (Laus. Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 250 379: ruotsalaisen yhteiskoulun ottamiseksi val- 139. Hult ym., rah.al. N:o 29: Määrärahan 380: tion haltuun. (Lauii. Siv:lta) . . . . . . . . . . 234 osoittamisesta varikon huoltorakennuk- 381: 126. Hara ym., rah.al. N:o 16: Määrärahan sen rakentamiseksi Iisalmeen. (Laus. 382: osoittamisesta kulttuuripoliittisten kysy- Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 251 383: mysten koordinointityöhön perehtyneen 384: tutkijan palkkaamiseksi valtakunnan- 140. Törmä ym., rah.al. N:o 30: Määrärahan 385: sriunnittelutoimistoon. (Laus. Siv:lta) . . 235 osoittamisesta koneellisen tutkimuksen 386: suorittamiseksi tiesuunnalla Hämeenlinna 387: 127. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 17: Mää- -Rimmi-Urjala. (Laus. Kulb:lta) . . 252 388: rärahan osoittamisesta Suomen Kuvatai- 389: dejärjestöjen Liitolle kuvataiteilijain työs- 141. Mannila ym., rah.al. N:o 31: Määrära- 390: kentelyn tukemiseksi. (Laus. Siv:lta) . . 236 han osoittamisesta maantien rakentamista 391: varten Sysmästä Judinsalon kautta Lu- 392: 128. Mannila ym., rah.al. N:o 18: Määrära- hankaan. (Laus. Kulkv:lta) . . . . . . . . . . 253 393: han osoittamisesta Mikkeiin läänin maan- 394: viljelysinsinööripiirin perustamista var- 142. Lahtela, rah.al. N:o 32: Määrärahan 395: ten. (Laus. Mtv:lta) . . . . . . .. . . . . . . . . . 237 osoittamisesta yhdysmaantien rakentami- 396: seksi Lapajär'\'en tiestä Kemijärven- 397: 129. Paarma-n ym., rah.al. N:o 19: Määrära- Sallan maantiehen Salmivaaran kylään. 398: han osoittamisesta Pohjois-Suomen met- (Laus. Kulkv:lta) . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 254 399: sänhoitokoulun rakentamiseksi Rovanie- 400: men maalaiskuntaan. (Laus. Mtv:lta) . . 238 143. Lahtela, rah.al. N:o 33: Määrärahan 401: 130. Mattila ym., rah.al. N:o 20: Määrärahan osoittamisesta Molkojärven-Kieringin 402: osoittamisesta hevostalouden edistiimi- maantien rakentamista varten. (Laus. 403: seksi. (Laus. Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . 240 Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 25.5 404: 131. Niemelä ym., rah.al. N:o 21: Määrära- 144. Hult ym., rah.al. N:o 34: Määrärahan 405: han osoittamisesta !ainoiksi kivenrai- osoittamisesta Kivisalmen sillan raken- 406: vauskustannusten rahoittamiseen. (Laus. nustöiden aloittamiseksi. (Laus. Kulk- 407: Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 241 v:lta) . . • • . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 256 408: 132. Niemelä ym., rah.al. N:o 22: Määrära- 145. J. E. Parta-nen ym., rah.al. N:o 35: Mää· 409: han osoittamisesta !ainoiksi yksityisten rärahan osoittamisesta sillan rakentami- 410: suonkuivatushankkeiden toteuttamiseen. seksi Tönölänsalmeen Kuhmon kunnassa. 411: (Laus. Mtv:lt11-) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242 (Laus. Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257 412: Sisällysluettelo 1960. IX 413: 414: V. Pankkivaliokunta. 415: Suomen PaiDldn ohjesäli.nnön ja. valuutta.- Siv. 416: kauppa.laiil muuttamist& sekä lainakoron 417: 2. llauni<J ym., lak.al. N:o 39: Ehdotus 418: korottamisen estämistä. koskevia laki- ja laiksi valuuttakauppalain muuttamisesta 265 419: toivomusaloitteita. 420: Siv. 3. Vennamo, toiv.al. N:o 11: Lainakoron 421: 1. Uoti ym., la.k.al. N:o 38: Ehdotus laiksi korottamisen estäruisestä . . . . . . . . . . . . . . 267 422: Suomen Pankin ohjesäännön muuttami- 423: sesta . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 263 424: 425: 426: 427: 428: VI. TalousvaJiokunta. 429: Elinkeinoja., läältä.rikunta.a, sairaaloita, Siv. 430: sa.iraa.nhoitoa., lääketeollisuutta ja. a.p- 13. Pohjala ym., toiv.al. N:o 101: Hoitomah- 431: teekkila.itosta., elinta.rvikela.iDsäädäntöä dollisuuksien turvaamisesta Porin ylei- 432: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.. sessä. sairaalassa silmä- sekä korva-, 433: Siv. nenä- ja kurkkutautien erikoisaloilla . . 2m 434: 1. Marttila ym., lak.al. N:o 40: Ehdotus 435: 14. Junnila ym., toiv.al. N:o 102: Toisen 436: laiksi elinkeinon harjoittamisen oikeu- 437: erikoislääkärin viran perustamisesta Po- 438: desta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 273 rin yleisen sairaalan lastenosastolle . . . 292 439: 2. Käkelä ym., lak.al. N:o 41: Ehdotus 15. Aalto ym., toiv.al. N:o 103: Vajaamie- 440: laiksi lääkärintoimen harjoittamisesta l~s~';':in. 5 ?. : ssä tarkoitettujen laitosten 441: annetun lain muuttamisesta . . • . . . . . . . 27 4 lisaam1sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 293 442: 3. Soonpää ym., lak.al. N:o 42: Ehdotus 16. Saalasti ym., toiv.al. N:o 104: Määrära- 443: laiksi sairaalalain muuttamisesta . • . . . . 277 han varaamisesta kansanterveys- ja kan- 444: santautitutkimusta varten . . . . . . . . . . . . 295 445: 4. Salmela-Järvinen ym., lak.al N:o 43: Eh- 446: dotus laiksi sairaalalain muuttamisesta 279 17. Saalasti ym., toiv.al. N:o 105: :M:aksut- 447: toman kudosnäytetutkimuksen toteutta- 448: 5. V. B. Virtanen ym., lak.al. N:o 44: Eh- misesta syöpätutkimusten yhteydessä . . 2H6 449: dotus laiksi mielisairaslain muuttami- 450: sesta . . • . . . • . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . • • . . 281 18. Nordfors m. fl., hemst.mot. N:o 106: An- 451: gående vårdunderstöd åt andningsförlam- 452: 6. Stenberg ym., toiv.al. N:o 94: Lääkäri- ningspatienter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 297 453: koulutuksen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . 283 454: 18. Nordfors ym., toiv.al. N:o 106: Hengi- 455: 7. Koivitito ym., toiv.al. N:o 95: Sairaala- tyshalvauspotilaiden hoitoavustuksesta . . 299 456: paikkojen käytön ohjaamisesta valta- 457: 19. Torvi ym., toiv.al. N:o 107: Määrära- 458: kunnan väestön sairaanhoidollisen tar- 459: hasta avustuslainoiksi Invalidisäätiön Ou- 460: peen mukaiseksi . . • . . . . . • . . . . . • . . . . . . . 284 461: luun suunnitteleman ortopedisen sairaalan 462: 8. Kekkonen ym., toiv.al. N:o 96: Lisäyk- rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 301 463: sestä vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon 464: 20. V. Twrwne-n ym., toiv.al. N:o 108: Yksi- 465: Suomussalmen kunnan toisen kunnanlää- 466: kärin virka-asunnon rakentamista varten 286 tyisomistuksessa olevan lääketeollisuu- 467: den ja apteekkitoiminnan ottamisesta val- 468: 9. Kekkonen ym., toiv.al. N:o 97: Lisäyk- tion omistukseen ja hoitoon . . . . . . . . . . . . 303 469: sestä. vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon 21. Ka~Uokoski ym., toiv.al. N:o 109: Toi- 470: Suomussalmen kunnan kunnansairaalan menpiteistä parantumattomina pidettä- 471: rakentamista varten . • • . . . . . . . . . . . . . . . 287 viä, hengenvaarallisia sairaustiloja ai- 472: 10. Liedes ym., toiv.al. N:o 98: Määrära- heuttavia tauteja potevien lasten ja 473: hasta avustukseksi Pudasjärven kunnalle nuorten sairashoidon järjestämiseksi . . 304 474: toisen kunnanlääkärin virka-asunnon ja 22. 1. Virtanen ym., toiv.al. N:o 110: Tutki- 475: vastaanottotilojen rakentamista varten 288 muksen toimittamisesta alle kouluikä.is· 476: ten vauva-astetta varttuneempien lasten 477: 11. V . ..4.. Virtanen ym., toiv.al. N:o 99: Lap- 478: sipotilailta perittävän sairaalamaksun terveydenhoidosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 306 479: alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 289 23. Pohjala ym., toiv.al. N:o 111: Sairaan- 480: hoitajien palkkojen korottamisesta . . . . 307 481: 12. 1. Virtanen ym., toiv.al. N:o 100: Esi- 482: tyksen antamisesta kunnalliskotien sai- 24. Pohjala ym., toiv.al. N:o 112: Kunnalli- 483: rasosastoille käyttökustannuksiin annet- sia terveyssisaria koskevan lain uudista- 484: tavasta valtionavusta . . . . . . . . . . . . . . . . 290 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308 485: 486: 2 E 74/60 487: X Sisiillysloottelo 1960. 488: 489: 490: Siv. Siv. 491: 25. Siltanen ym., toiv.al. N:o 113: Valtion käyttämisestä myös nuorisotoiminnan hy- 492: osallistumisesta kunnallisten kodinhoita· väksi . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . • . . • • . • . • . . . 313 493: jien ikälisien maksamiseen . . . . . . . . . . . . 309 494: 29. Salmela-Järvinen ym., toiv.aJ. N:o 117: 495: 26. 1WIUlla ym., toiv.al. N:o 114: Lastenhoi· Elintarvikelainsäädännön yhtenäistämi· 496: tajien koulutuksen yhtenäistämisestä . . 310 sestä . . . . . . . . . . • . . • • . • . . . • . • . . . . . • ..• . 314 497: 30. Tenhiå1ä ym., toiv.al. N:o 118: Elintar- 498: 27. Siltanen ym., toiv.al. N:o 115: Tupakan- vikelainsäädännön yhtenäisttl.misestä. . . 315 499: polttopropagandan tehokkaasta rajoitta- 500: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311 31. For:Wus ym., toiv.wl. N:o 119: Suojavyö· 501: hykkeen muodostamisesta ehkäisevällä 502: 28. Vennamo, toiv.al. N:o 116: Kunnille an· suo_jar~kotu_ksella suu- ja sorkkataudin 503: nettavien Alkoholiliikkeen voittovarojen torJumiseksi . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 316 504: 505: 506: 507: VU. Laki- ja. talousvaliokunta.. 508: KnnnaJlf,sba.lliutoa., ää.nioikeusl.ki.ra.ja.n Siv. 509: a.Ienta.mist& kunna.Uisva.all.eisaa., tilan osit- 10. E. Virfa.~Wm ym., lak.al. N:o 54: Ehdo- 510: tamisen edellytyksiä, huoltotoimintaa, tukset laeiksi kunnallishallituksesta kau· 511: rakennnsJainsäädäntöä ja uskonnonva- pungissa. ja maalaiskuntain kunnalliaha.llin· 512: pa.utt& ym. koskevia. la.ki- ja toivomus- nosta annettujen asetusten muuttamisesta 341 513: aloitteita.. 11. Lukkarinen 1Jm., lak.al. N:G 55: Ehdo· 514: Siv. tukset laeiksi maalaiskuntain kunnallis· 515: 1. Kekkonen ym., Iak.al. N:o 45: Ehdotus 516: hallinnosta ja kunnallishallituksesta kau· 517: laiksi kuntien keskusrahastosta . • . • . . . 321 pungissa annettujen asetusten muuttami- 518: sesta ................................. 343 519: 2. K'I6Zo1maro ym., lak.al. N:o 46: Ehdotus 520: laiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta 323 12. Seppi ym., lak.al. N:o 56: Ehdotukset 521: laeiksi maalaiskuntain kunnallisha.llin- 522: 3. Eapio ym., lak.al. N:o 47: Ehdotus laiksi nosta ja kunnallishallituksesta kaupun- 523: manttaalikunnan lakkauttamisesta . . . . . 324 gissa annettujen asetusten muuttamisesta 345 524: 4. A. Tuominen ym., lak.al. N:o 48: Ehdo· 13. Aitio ym., lak.al. N:o 57: Ehdotukset 525: tus laiksi manttaalikunnan lakkauttami- laeiksi kunnallisha.llituksesta. kaupun· 526: sesta . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . • . 326 gissa ja maala.iskuntain km1nallisha.llin- 527: nosta annettujen asetusten muuttamisesta 34 7 528: 5. V. A. Virtanen ym., lak.al. N:o 49: Eh· 529: dotukset laeiksi kunnallishallituksesta 14. Seppi. 1J111.., lak.al. N:o 58: Ehdotus laiksi 530: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallif•· maalaiskuntam kunnallishallinnosta anne· 531: hallinnosta annettujen asetusten muutta- tun asetuksen muuttamisesta • . • . . . . . . . 349 532: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 328 15. MatiltWM!t. ym., la.k.al. N:o 59: Ehdotus 533: 6. E11.rnrooth m.fl., lagmot. N:o 50: Förslag laiksi huoltoapulain muuttamisesta . . . . 351 534: tili lagar om ändring a v förordningarna 16. V. E. Virtanen ym., lak.al. N:o 60: Eh- 535: angående kommunalförvaltning i stad dotus laiksi huoltoapulain muuttamisesta 353 536: och kommunalförvaltning på landet . . . . 330 537: 17. Salmel,Q,-Järvinen ym., lak.al. N:o 61: Eh· 538: 6. Ehrnrooth ym., lak.al. N:o 50: Ehdotuk- dotus laiksi huoltoapulain muuttamisesta 354 539: set laeiksi kunnallishallituksesta ka.upun- 540: gissa ja maalaiskuntain kunnallishallin- 18. 1. Virtanen ym., lak.al. N:o 62: Ehdotll$ 541: nosta annettujen asetusten muuttamisesta 333 laiksi huoltoapulain muuttamisesta . . . . 356 542: 19. Viro~ 1J111.., lak.al. N:o 68: Ehdotus 543: 7. Ta'!M'iainen ym., lak.al. N:o 51: Ehdotuk- 544: set laeiksi maalaiskuntain kunnallishal· laiksi yleisistä teistä annetun lain muut- 545: Iinnosta ja kunnallishallituksesta kaupun- tamisesta •......•.. ,. . . . • . • . . . . . . . . . . . 357 546: gissa annettujen asetusten muuttamisesta 335 20. Tuuli ym., la.k.al. N:o 64: Ehdotus laiksi 547: yleisistä teistä annetun lain muuttami- 548: 8. 1. Virtanen ym., lak.al. N:o 52: Ehdo· 549: tukset laeiksi kunnallishallituksesta kau- sesta. . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 359 550: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishal· 21. Hyytiäi.nen, lak.al. N:o 65: Ehdotus 551: liunosta annettujen asetusten muuttami- laiksi yleisistä t·eistä. annetun lain muut- 552: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . .. 337 tamisesta . . . . . . . ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 360 553: !l. Tiekso ym., lak.al. N:o 53: Ehdotukset 22. Seppi 1J111.., lak.al. N:o 66: Ehdotukset 554: laeiksi maalaiskuntain kunnallishallin· laeiksi yleisistä teistä annetun lain ja 555: nosta ja kunnallishallituksesto. kaupun- yleisistä teistä annetun lain voimaan· 556: gissa annettujen asetusten muuttamisesta 339 panosta annetun lain muuttamisesta . . 361 557: SisiUlytllu,ettelo 1960. XI 558: 559: Siv. Siv. 560: 23. Btylcld ym., lak.al. N:o 67: Ehdotus 41. Vennamo, toiv.al. N:o 134: Hakkuu- 561: laiksi rakennuslain muuttamisesta 363 paik;kaperiaatteen voimaansaattamisesta 562: verotuksessa •.. ,. . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 390 563: 24. Kosola ym., lak.al. N:o 68: Ehdotus 42. V. E. Partarum,, toiv.al. N:o 135: Tutki- 564: laiksi tilan osittamisen edellytyksistä . . 364 muksen toimittamisesta kirkollisverotuk- 565: sess!L et~iintyvien epäkohtien poistami- 566: 25. Haapasalo ym., lak.al. N:o 69: Ehdotus 567: l~ksi kalastuslain muuttamisesta . . . . 370 sesta • . . . . . • . . . . . . • . • . . . . . . . . • . . . . . . . 391 568: 43. Ve1tnamo, toiv.al. N:o 136: Perunkirjoi- 569: 26 . ..lsvilc ym., lak.al. N:o 70: Ehdotus laiksi tuksen yhteydessä maksettavan vaivais- 570: uskonnonvapauslain muuttamisesta . . . . 372 prosentin poistamisesta ..•........•. , . . 392 571: 27. Tiekso ym., toiv.al. N:o 120: Esityksen 44. Procop6 m. fl., hemst.mot. N:o 137: An- 572: antamisesta äänioikeusikärajan alenta- gäende förenkling av bestämmelserna. 573: misesta 18 vuoteen kunnallisvaaleissa . . 374 rörande av föreningar anordnade fester 574: oeh mindre lotterier . . . . • . . . . . . . . . . . . . 393 575: 28. Paasio ym., toiv.al. N:o 121: Tutkimuk- 576: sen toimittamisesta pienimpien maalais- 44. Procop6 ym., toiv.al. N:o 137: Yhdistys· 577: kuntien yhdistämisestä kunnallishallin- ten järjestämiä juhlia ja pienehköjä 578: non tehostumisen aikaansaamiseksi . . . . 375 arpajaisia koskevien määräysten yksin- 579: kertaistamisesta •...........• '" . . . . . . . 395 580: 29. Vennamo, toiv.al. N:o 122: Kunnanjoh- 581: tajan valitsemista koskevien säännösten 45. Niiranen ym., toiv.a.l. N:o 138: Aatteel- 582: muuttamisesta .................. ,. .... . 376 listen yhdistysten järjestämien yleisten 583: tilaisuuksien järjestyksen valvonnasta 584: 30. Hara ym., toiv,al. N:o 123: Kunnallisten aiheutuvien maksujen suorittamisesta 585: lautakuntien jäsenten valitsemiskelpoi- valtion varoista . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 397 586: suutta koskevien säännöksien tarkista- 46. Norilfors m. fi,, hemst.mot. N:o 139: 587: misesta ....•.............•... ,....... . 377 Angående belöning åt personer, som 588: medverka till att försvunnen person 589: 31. Jtulanko ym., toiv.al. N:o 124: Kunnal- 590: återfinnes .och förbrytelser klarlii.ggas . . 398 591: listen lautakuntien toimikausien muut- 592: tamisesta nelivuotisiksi .. , .......... . 378 46. NoriJ,fors ym., toiv.al. N:o 139: Kadon- 593: neiden henkilöiden löytämiseen ja rikos· 594: 32. Lahtela ym., toiv.al. N:o 125: Valtion- ten selvittämiseen myötävaikuttaneiden 595: a.pusäli.nnöksien muuttamisesta ........ . 379 henkilöiden palkitsemisesta . . . . ... . . . • . 399 596: 33. Norafors m. fl., hemst.mot. N:o 126: 47. Härkönen ym., toiv.al. N:o 140: Eräiden 597: Angående revidering a.v kommunernas maantiealueiden lunastuskorvausten suo· 598: dyrottsklassificering ................. . 380 rittamisesta valtion varoista • . . . • . • . . . 400 599: 33. Norllfors ym., toiv.al. N:o 126: Kuntien 48. SuonpiUt ym., toiv.al. N:o 141: Eräiden 600: kalliinp1!oikanluokittelun . tarkistamisesta 381 maantiealueiden luuastuakorvausten suo· 601: rittamisesta valtion varoista . . . . . . . . • . 401 602: 34. U'UoSital.o ym., toiv.al. N:o 127: Kuntien 603: ryhmittelemisestä valtion ja kuntien vä· 49. Kekkonen ym., toiv.al. N:o 142: Paikal- 604: liatä kustannusten jakoa varten ..... . 382 listeiksi luovutettavien teiden kuntoon· 605: 35. Vennamo, toiv.al. N:o 128: Ka.lleusluoki- panosta kunnille ja kylätiekunnille 606: tuksen saattamisesta tosioloja vastaa- aiheutuvien rasitusten lieventämisestä 402 607: vaksi ..•......... ,.........•.......... 384 50. Svinh!ufv'Ud ym., toiv.al. N:o 148: Asu- 608: 36. Velinamo, toiv.a.l. N:o 129: Manttaali- tusteiden ottamisesta tielain mukaisiksi 609: kuntala.itoksen lakkauttamisesta ..... . 385 paikallisteiksi . .. .. .. .. .. . . .. . . . . .. . .. 403 610: 611: 37. NWT'aMn ym., toiv.al. N:o 130: :Mant- 51. Pentti ym., toiv.al. N:o 144: Toimen- 612: taa.li- ja jakokuntien hallussa olevien, piteistä maitolaitureita koskevien mää· 613: omistussuhteiltaan epäselvien alueiden räyksien muuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 404 614: käytön järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . • . 386 52. SÖ!Velä ym., toiv.al. N:o 145: Tutkimuk- 615: 38. Vefi/IUIImo, toiv.al. N:o 131: Kunnallis- sen toimittamisesta kuivatushankkeiden 616: verorasituksen alentamisesta . . . .. . . . . . . 387 alkutoimenpiteiden rahoituksesta . . . . . . 405 617: 53. Vennamo, toiv.al. N:o 146! Asemakaava- 618: 39. V(l'llhl,WIIIo, toiv.al. N:o 132: Kiinnitet- lainsäädännön muuttamisesta pienkiin· 619: tyjen lainojen korkojen saattamisesta teistöjen omistajien katu- ja viemärikus- 620: kunnallisverotuksessa kokonaan vähen- tannuksia koskevien säännösten osalta 406 621: nyskelpoisiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 388 622: 54. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 147: Huolto- 623: 40. Friman ym., toiv.al. N:o 133: Puutavara- apulaissa tarkoitetun vieraskuntalaisten 624: yhtiöiden saa.ttamisesta verovei vollisiksi huollon korvausmenetelmiin muuttami· 625: raaka-aineen hankintakunnissa . . . . . . . . 389 sesta . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 407 626: XII Sisättyslaettelo 1960. 627: 628: 629: Siv. Siv. 630: 55. Paaso ym., toiv.al. N:o 148: Luonnon- 58. Lindh ym., toiv.al. N:o 151: Hirvivahin· 631: suojelulain uudistamisesta . • • . • . • • • . . . 409 kojen korvaamista koskevien säännösten 632: muuttamisesta . . . . • • • . . . . . . . . • . • . • • • . • 413 633: 56. Vennamo, toiv.al. N:o 149: Kalastuslain- 634: säädännön saattamisesta nykyisiä tar- 59. Mattila ym., toiv.al. N:o 152: Auton· 635: peita vastaavaksi . . . . . • • . • . • . • • • . • . . . 410 katsastusaseman rakentamisesta pääkau- 636: punkiin tai sen läheisyyteen . . • • • • • • . . 414 637: 57. Vennamo, toiv.al. N:o 150: Paikallisen 60. Hallberg ym., toiv.al. N:o 153: Eräitä 638: väestön kalastusoikeuksien järjestämi- autovarusteita koskevien määräysten 639: sestä valtion vesissä oikeudenmukaiselle tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . • • . . . • . . . . . 416 640: kannalle . . . . . • . • • • . . . • . . . . . . . . • . . . . . . 411 641: 61. Pentti ym., toiv.al. N:o 154: Ammatti- 642: 58. Lindh m. fl., hemst.mot. N:o 151: An- koulun konekorjausosaston opettajan 643: gående ändring av stadgandena rörande oikeuttamisesta antamaan todistus trak· 644: ersättande av älgskador . . . . . . . . . . . . . . 412 torin ajokortin saantia varten . . • . . . . . 417 645: 646: 647: 648: 649: vm. Sivistysvaliokunta. 650: Korkeakouluja, oppi-, ka.nsa- ja a.mma.tti- Siv. 651: kouluja, seminaareja, taidetta, urheilua 10. Koivunen ym., lak.al. N:o 80: EhdotU& 652: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. laiksi kansakoululain muuttamisesta . . 447 653: Siv. 11. Kalavainen ym., lak.al. N:o 81: Ehdotus 654: 1. Honkonen ym., lak.al. N:o 71: Ehdotue laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain 655: laiksi korkeakouluissa opiskelevien ja palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 656: niissä loppututkinnon suorittaneiden muuttamisesta • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 44 9 657: henkilöiden opintolainojen valtiontakauk- 12. Sundell m. fl., lagmot. N:o 82: Förslag 658: sesta annetun lain muuttamisesta . . . . 423 659: tili lag angående ändring av lagen om 660: 2. Pitsinki ym., lak.al. N:o 72: Ehdotus tjänsteinnehavarnas inom folkskole: 661: laiksi korkeakouluissa opiskelevien ja väsendet avlöning och pensioner .• ,. . . . 452 662: niissä loppututkinnon suorittaneiden hen- 12. Sundell ym., lak.al. N:o 82: Ehdotus 663: kilöiden opintolainojen valtiontakauk- laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain 664: sesta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 424 665: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 666: 3. Rosenberg ym., lak.al. N:o 73: Ehdotus muuttamisesta ..•.....•.....•....... ,, . 454 667: laiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta 13. Rosnell ym., lak.al. N:o 83: Ehdotus 668: annetun lain muuttamisesta . . • . . . . . . . 425 669: laiksi ammattioppilaitoksista annetun 670: 4. Ahonen ym., lak.al. N:o 74: Ehdotus lain muuttamisesta ......•.....• '" . . . 456 671: laiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta 14. Nederström-Lunden ym., toiv.al. N:o 155: 672: annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . 426 Opetushallinnon keskittämisestä . . . . . . 458 673: 5. lJsterholm m. fl., lagmot. N:o 75: Förslag 674: till lag angående ändring av lagen om 15. Junnila ym., toiv.al. N:o 156: Uudistuk - 675: sen aikaansaamisesta hallinnollisessa 676: statsunderstöd åt privata läroverk . . . . . 430 organisaatiossa tieteellisen tutkimus· ja 677: 5. Österholm ym., lak.al. N:o 75: Ehdotus koulutustyön tehostamista silmälläpitäen 459 678: laiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta 679: Hi. Saukkonen ym., toiv.al. N:o 157: Aka- 680: annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . 434 temialaissa säädettyjen: apurahojen ko- 681: 6. Leinonen ym., lak.al. N:o 76: Ehdotus rottamisesta • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . .. . . • . . 461 682: laiksi kansakoululain 2 §: n muuttami- 683: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 438 17. TenhiiJlä ym., toiv.al. N:o 158: Helsingin 684: yliopiston psykologian opetuksessa tar- 685: 7. A. Tuominen ym., lak.al. N:o 77: Ehdo- vittavan uuden apulaisprofessorin viran 686: tus laiksi kansakoululain 2 § :n muutta- perustamisesta . . . . . . . . . . • . . . . . • . . . ... .. 462 687: misesta . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 440 688: 18. Leikola ym., toiv.al. N:o 159: Farma- 689: 8. Leinonen, lak.al. N:o 78: Ehdotus laiksi kologian apulaisprofessorin viran perua: 690: kansakoululain muuttamisesta . . . . . . . . 442 tamisesta Helsingin yliopiston farma' 691: kologian laitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 464 692: 9. Sundell m. fl., lagmot. N:o 79: Förslag 693: tili lag om ändring av folkskollagen . . 443 19. Rihtniemi ym., toiv.al. N:o 160: Esityk- 694: sen antamisesta dosenttistipendien luvun 695: 9. Sundell ym., lak.al. N:o 79: Ehdotus lisäämisestä ja niiden suuruuden korot- 696: laiksi kansakoululain muuttamisesta . . 445 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 465 697: Sisällysluettelo 1960. XIII 698: 699: Siv. Siv. 700: 20. 80/IIJckonen ym., toiv.al. N:o 161: Valtion 35. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 176: Määrä- 701: yliopistojen assistenttien palkkauksen rahasta U udenkaarlepyyn seminaarin 702: tarkistamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466 korjaustöitä varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . 488 703: 21. Kyttä ym., toiv.al. N:o 162: Maatalous- 36. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 177: 704: ja metsäteknikkojen oikeuttamisesta Kunnille kansakoulujen vuotuismenoihin 705: opiskelemaan Helsingin yliopistossa agro- annettavan valtionavustuksen porrasta- 706: nomeiksi ja metsänhoitajiksi • . . . . . . . . . . 467 misesta . . . . . . . . . .•. . . . . . . . . . . . • • • . . . . . 489 707: 22. Saukkonen ym., toiv.al. N:o 163: Suu- 37. Friman ym., toiv.al. N:o 178: Kansa- 708: siin ikäluokkiin kuuluvien opiskelijain koulurakennusten normaalihintojen ko- 709: opiskelumahdollisuuksien lisäämisestä yli- rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 490 710: opistoissa ja korkeakouluissa • . • . . . . . . . 469 38. Bawkkonen ym., toiv.al. N:o 179: Kansa- 711: koululainsäädännön tarkistamisesta kan- 712: 23. Ala-K-ulju ym., toiv.al. N:o 164: Määrä- sakoululaitoksen kehittämistä kaupunki- 713: rahasta uuden oppikouluosaston perusta- kunnissa silmällä pitäen • . . . . . . . . . . . . . 491 714: miseksi kouluhallitukseen . . . . • . • . • . . . 470 715: 39. Lindeman m.fl., hemst.mot. N:o 180: 716: 24. HMa ym., toiv.al. N:o 165: Määrärahasta Angående avlåtande av proposi:tion om 717: matemaattisia aineita edustavan koulu- ändring av folkskollagen . . . . . . . . • . . . 492 718: neuvoksenviran perustamiseksi koulu- 719: hallituksen oppikouluosastoon . . . . . . . . 472 39. Lindeman ym., toiv.al. N:o 180: Kansa- 720: koululain muuttamista koskevan esityksen 721: 25. Leikola ym., toiv.al. N:o 166: Vieras- antamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..• • • . 493 722: kielisten koulujen tukemisesta valtion- 40. Sundell m. fl., hemst.mot. N:o 181: An- 723: avustuksin . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . .. 4 74 gående ändring av folkskolförordnin- 724: 26. Hostila ym., toiv.al. N:o 167: Karhulan gens 18 § 3 mom. . ............. ,. . . . . . 494 725: yhteiskoulun ottamisesta valtion hal- 40. Sundell ym., toiv.al. N:o 181: Kansa- 726: tuun . . . . . . • • . . . • ... . . . . • . . • . . . . • . . . . . . 476 kouluasetuksen 18 § :n 3 momentin muut- 727: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 495 728: 27. Ka;nsikas ym., toiv.al. N:o 168: Määrä- 729: rahasta Kuusankosken yhteiskoulun >Otta- 41. Nederström-Lunden ym., toiv.al. N:o 182: 730: miseksi valtion haltuun • • . . • . . . • . . . . . 477 Kansakouluun kuuluvan keskikoulun 731: perustamista koskevan kansakouluase- 732: 28. Lindeman m. fl., hemst.mot. N:o 169: tuksen 36 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 496 733: Angående övertagande av Karis-Billnäs 734: samskola i statens vård • . . . • • . . . . . . . . 478 42. Tiekso ym., toiv.al. N:o 183: Toimen- 735: piteistä toisen kotimaisen kielen ja 736: 28. Lindeman ym., toiv.al. N:o 169: Karis- yhden vieraan kielen opetuksen järjestä- 737: Billnäs samskola nimisen yhteiskoulun miseksi kansalaiskoulusaa • . • ... . . . . . . . 498 738: ottamisesta valtion haltuun .•. ,. . . . . . . . 479 43. Vennamo, toiv.al. N:o 184: Syrjäseutujen 739: 29. Kemppainen ym., toiv.al. N:o 170: Meri- lasten kansakouluun tulosta aiheutuvan 740: kosken yhteislyseon oikeuttamisesta jat- rasituksen täydellisestä korvaamisesta 499 741: ka.maan toimintaansa valtion oppikou- 44. Nederström-Lunden ym., toiv.al N:o 185: 742: luna • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 480 Eräiden oppivelvollisuusiässä olevien 743: 30. Pekka1-inen ym., toiv.al. N:o 171: Leppä- lasten kotona tapahtuvan opiskelun 744: virran yhteiskoulun >Ottamisesta valtion tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 500 745: oppilaitokseksi . . . . • . ... . . . . . • • . . . . . . . . 482 45. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 186: 746: Asun:tostipendijärjestelmän luomisesta 747: 31. Ala-Kulju ym., toiv.al. N:o 172: Seinä- opistoissa opiskelevia varten • . • ... . . • . . 501 748: joen tyttölyseon muuttamisesta kaksois- 749: tyttölyseoksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483 46. Svinhufvud ym., toiv.al. N:o 187: Puu- 750: kemian perustutkimuslaboratorion perus- 751: 32. Honkonen ym., toiv.al. N:o 173: Yhte- tamisesta valtion teknillisen tutkimus- 752: näisten oppikirjojen julkaisemisesta val- laitoksen yhteyteen . . . . • . . . . . • • . . . . . . 502 753: tion toimesta ........•. ,. . . • . . . • . . . . . . 484 754: 47. Hyytiäinen ym., toiv.al. N:o 188: Kasva- 755: 33. Paasio ym., toiv.al. N:o 174: lltaoppi- tustieteellisen tutkimuslaitoksen perusta- 756: kouluissa opiskelevien taloudellisesta misesta Jyväskylän kasvatusopillisen 757: tukemisesta apurahojen muodossa . . . . . . 485 korkeakoulun yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . 503 758: 34. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 175: Pitkä- 48. V. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 189: 759: :matkaisten oppikoululaisten opiskelukus- Toimenpiteistä pedagogisen instituutin 760: tannusten alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . 486 aikaansaamiseksi • . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . 504 761: 35. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 176: 49. Kuusinen ym., toiv.al. N:o 190: Ateneu- 762: Angående anslag för reparationsarbeten min taidemuseon pelastamisesta ja uuden 763: vid Nykarleby seminarium . . . . . . . . . . 487 taidemuseon aikaansaamisesta Helsinkiin 505 764: xiv Sisällyslll(ettelo 1960. 765: 766: 767: Siv. Siv. 768: 50. V. E. Partanen, ym., toiv.al. N:o 191: 60. Honkonen ym., toiv.al. N:o 201: Kori- 769: Opettajatarpeen tyydyttämisestä teknil- ja lentopallo-ottelujen järjestämiseen 770: lisen opetuksen alalla . . . . . . . . . . . . . . . . 507 sopivien kansa· ja oppikoulujen voimis- 771: telusalien rakentamisesta • . • • . . . . . . . . . . 518 772: 51. .A.la-Kulju ym., toiv.al. N:o 192: Tek- 773: nillisen koulun perustamisesta Seinäjoelle 508 61. Pt!Uonen ym., toiv.al. N:o 202: Koulu- 774: rakennuksen rakentamisesta Jyväsky~än 775: 52. Niskala ym., toiv.al. N:o 193: Teknillisen kaupunkiin perustettavalle aistiviallisten 776: k~ulun perustamisesta Tornion kaupun- oppilaitokselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 519 777: kun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 509 778: 62. V . .A.. Virta;nen ym., toiv.al. N:o 203: 779: 53. Leinonen ym., toiv.al. N:o 194: Teknil- Toimenpiteistä valtion kirjeopiston pe- 780: ~i~ten oppilaitosten perustamisesta Poh- rustamiseksi . . . . . . . . . . • • • . . . . . . • . . . . . . 521 781: JOis-Suomeen . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 510 63. Salin ym., toiv.al. N:o 204: Askartelu- 782: opiston rakentamisesta Hyvinkäälie . . . . 522 783: 54. Vennamo, toiv.al. N:o 195: Kunkin tai- 784: pumuksia vastaavan koulutuksen hank- 64. Saalasti ym., toiv.al. N:o 205: Naisten 785: kimista vaikeuttavien esteiden poistami- kotitaloudellisen oppivelvolllisuuden to- 786: sesta . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 511 teuttamisesta . . . . . . . • . . . . . • . . . . • . . • . . . 523 787: 55. Hara ym., toiv.al. N:o 196: Määrä- 65. V. E. Parti(J,nen ym., toiv.al. N:o 206: 788: rahasta ammattikoulujen opetusohjel- Tutkimuksen toimittamisesta liikunta- 789: miin liittyvien oppikirjojen ja opetta- kasvatuksen ja urheilun tukemiseen tar- 790: jien ohjeiden laadituttamiseksi . . . . . . . . 512 koitettujen määrärahojen jakamiseksi 791: suoraan urheiluseuroille ........•..... 525 792: 56. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 197: Koulu- 793: 66. V. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 207: 794: ja oppilaskotitilojen rakentamisesta Hä- 795: meenlinnassa toimivalle ammattikoulujen Toimenpiteistä valtion urheilutoimiston 796: perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 526 797: opettajaopistolle . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . 513 798: 67. Niemelä ym., toiv.al. N:o 208: Määrä- 799: 57. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 198: Määrä- rahasta Olavinlinnassa suoritettavia kor- 800: rahasta Etelä-Hämeen keskusammatti- jaustöitä varten • . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . 527 801: koulun auto-osaston laajentamiseksi . . . . 514 802: 68. Vennamo, toiv.al. N:o 209: Valtion 803: 58. V. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 199: takuun myöntämisestä kokoustalojen ra- 804: Kerho-ohjaajan virkojen perustamisesta kentamiseen maaseudulle annettaville 805: keskusammattikouluihin . . . . . . . . . . . . . . . 515 lainoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 528 806: .59 . .A.la-Kulju ym., toiv.al. N:o 200: Käsi- 69. N. Nieminen ym., toiv.al. N:o 210: Toi- 807: t:r,~nopettajaopiston perustamisesta Sei- menpiteistä torpparien muistomerkin 808: naJoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 517 aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 529 809: 810: 811: 812: 813: IX. Maatalousvaliokunta. 814: Maankä.yttölakia, asutustoiminta.a., maa.-, Siv. 815: metsä- ja kotita.loutta, maatalouskouluja pakkolunastamisesta maankäyttölain tar- 816: ym.. koskevia. laki- ja toivomusa.loitteita.. koituksiin annetun lain muuttamisesta 546 817: Siv. 818: 1. N. Nieminen ym., lak.al. N:o 84: Ehdo- 6. Kaasalainen ym., lak.al. N:o 89: Ehdo- 819: tus laiksi maankäyttölain muuttamisesta 535 tus laiksi asutuslainsäädännön kumoami- 820: seen liittyvistä toimenpiteistä annetun 821: 2. Vennamo, lak.al. N:o 85: Ehdotus laiksi lain muuttamisesta . . .. . . . . . . . . . • . . . . . 54 7 822: maankäyttölain muuttamisesta . . . . . . . . 539 823: 3. N. Nieminen ym., lak.al. N:o 86: Ehdo- 7. Vennamo, lak.al. N:o 90: Ehdotukset 824: tus laiksi valtion maan käyttämisestä ja laeiksi isojaosta Kuusamon kunnassa 825: annetun lain sekä Kuusamon ja Sallan 826: maan pakkolunastamisesta maankäyttö- 827: lain tarkoituksiin annetun lain muutta- kuntien maanhankintalain muuttamisestä. 548 828: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541 8. Kähönen ym., lak.al. N:o 91: Ehdotus 829: 4. Kähönen ym., lak.al. N:o 87: Ehdotus laiksi maanvuokrasuhteiden pitentämi- 830: laiksi valtion maan käyttämisestä ja sestä eräissä tapauksissa annetun lain 831: maan pakkolunastamisesta maankäyttö- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 551 832: lain tarkoituksiin annetun lain muutta- 833: 9. Eapio ym., lak.al. N:o 92: Ehdotus 834: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 544 835: laiksi maanvuokrasuhteiden pitentämi- 836: 5. Vennamo, lak.al. N:o 88: Ehdotus laiksi sestä eräissä tapauksissa. annetun lain 837: valtion maan käyttämisllstä ja maan muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 553 838: Sisällysluettelo 1960. XV 839: 840: 841: Siv. Siv. 842: 10. &pio ym., lak.al. N:o 93: Ehdotus 27. Kaa&alainen ym., toiv.al. N:o 224: Asu- 843: laiksi eräiden vuokra-alueiden lunasta- tusyhteismetsien perustamisen helpotta- 844: misesta maalaiskunnissa annetun lain misesta . . . . . . . . . • . . . • • • • . . • • • . • • . . . • . 576 845: muuttamisesta . . . . . • • . . . . . . . . . . . • . . . • . 555 846: 28. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 225: Lisä.- 847: 11. Bätvelä ym., lak.al. N:o 94: Ehdotus ll;~~een antamisesta osuutena yhteismet· 848: laiksi maatalous·tuotannon tuotantopalk· sään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 577 849: kioiden jakoperusteista • • • . . . • . • • . . . . 558 850: 29. Vennamo, toiv.al. N:o 226: Yhteislaitu· 851: 12. Bävelä ym., lak.al. N:o 95: Ehdotus mia koskevan lainsäädännön korjaami- 852: laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 578 853: lain muuttamisesta • . . • . . . . . . . • . . . • • • . 560 854: 30. Vennamo, toiv.al. N:o 227: Yksityismet- 855: 13. Linna ym., lak.al. N:o 96: Ehdotuslaiksi sien valvontaa koskevien määräysten 856: uudis- ja kivenraivauspalkkioista anne· korjaamisesta . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 579 857: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 561 858: 31. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 228: Pien- 859: 14. E. Manninen ym., toiv.al. N:o 211: Toi- yrittäjälainojen myöntämisestä asutus· 860: menpiteistä maatalouden yleisen kustan· rahaston varoista , .•.. , . . . . . . . . . . . . . . 580 861: nustason alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 562 862: 32. Kyttä ym., toiv.al. N:o 229: Toimen· 863: 15. Vennamo, toiv.al. N:o 212: Hintatakuun piteistä maan- ja metsänparannustoimin- 864: antamisesta pienmaatalouden tuotteille 564 nan laajentamiseksi •... , . , . . . . . . . . . . . 581 865: 16. Vennamo, toiv.al. N:o 213: Kotivoin vai· 33. J. E. Parla·nen ym., toiv.al. N:o 230: 866: mistajien aseman parantamisesta . . . . . . 565 Työllisyysvarojen käyttämisestä a vus- 867: 17. Vennamo, toiv.al. N:o 214: Toimen- tuksiksi tilakohtaisten perusparannus· 868: piteistä maankäyttölain tehokkaaksi to· töiden suorittamiseen alityöllisyysalueilla 583 869: teuttamiseksi . . . • . . . . . • . . . . . • • . . . . . . . . 566 34. Vennamo, toiv.al. N:o 231: Tilakohtais- 870: 18. Lahtela ym., toiv.al. N:o 215: Valtion te~ ..Pe.rusp~rannustöiden suorittamisen 871: maan hankkimisesta asutustarkoituksiin ed1stam1sesta ... , . , ...........•. , . , . . . 584 872: hallinnollista tietä . . .. . .. .. . .. . . . . . . . . 567 873: 35. Vennamo, toiv.al. N:o 232: Työllisyys· 874: 19. Haapasalo ym., toiv.al. N:o 216: Maan- varojen myöntämisestä tilakohtaisiin pe- 875: käyttölain muuttamisesta rintamamiesten rusparannustöihin koko maassa .. , . • • . . 585 876: maansaantikysymyksen hoitamiseksi . . 568 877: 36. Kosola ym., toiv.al. N:o 233: Valtion 878: 20. Vennamo, toiv.al. N:o 217: Maankäyttö- osanotosta maanparannustöiden kustan- 879: lain mukaisten tilojen antamisesta rinta- nuksiin annetun valtioneuvoston päätök· 880: mamiehille käypää hintaa alemmalla hin- sen muuttamisesta ..... , . , ••....... , . . 586 881: nalla . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . • . . . 569 882: 37. Kosola ym., toiv.al. N:o 234: Lisäavus· 883: 21. Liedes ym., toiv.al. N:o 218: Maan- tuksen maksamisesta maanparannustöi- 884: käyttölain mukaisten irtaimistolainojen den kustannuksiin eräissä tapauksissa . . 587 885: ylärajan korottamisesta • . . . . . . . . . . . . • 570 886: 38. Marttila ym., toiv.al. N:o 235: Avustus· 887: 22. Niskala ym., toiv.al. N:o 219: Maan- 888: käyttölain muuttamisesta tilusvaihto- ten myöntämisestä maatilojen ·tilakohtai· 889: siin peruaparannustöihin ...••.. , •. , . , . 588 890: mahdollisuuksien järjestämiseksi Lapin 891: kihlakunnan alueella . . . . . . • . • . . . . . . . . . 571 39. Pulkkinen ym., toiv.al. N:o 236: Avus- 892: 23. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 220: Eräi- tusten ja lainojen myöntämisestä pien- 893: den maankäyttölain mukaisten avustus- viljelijöille tilakohtaisten peruaparannus- 894: ten ja palkkioiden suorittamisesta ennen töiden suorittamiseen . , ... , , .. , .••. , . . 589 895: sanotun lain voimaantuloa muodoste- 896: 40. Kämäräinen ym., toiv.al. N:o 237: Esi- 897: tuille tiloille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572 tyksen ·antamisesta maanparannusainei- 898: 24. Liedes ym., toiv.al. N:o 221: Asutus- den ajopalkkioata pienviljelijöille , •. , , . 590 899: rahaston lainojen välittämisen siirtämi· 900: sestä kuntien asutuslautakunnille . . . . . . 573 41. Uu.sitalo ym., toiv.al. N:o 238: Esityksen 901: antamisesta uudisraivausten yhteydessä 902: 25. Vennamo, toiv.al. N:o 222: Halpakorkoi- tapahtuva.sta maanparannusaineiden ajosta 903: sen asutuslainan myöntämisestä ennen suoritettavista palkkioista . . . • . • • . . . • . 591 904: maankäyttölain voimaantuloa tehdyille 905: kiinteistökaupoilla . • . . . . . . .. . . • • • • • • • . 574 42. Kosola ym., toiv.al. N:o 239: Lisäyk- 906: sestä vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon 907: 26. Vennamo, toiv.al. N:o 223: Vapaaehtoi- metsänparannusvaroihin .............• , 592 908: sella kaupalla maanhankintalain nojalla 909: hankitun tilan vapauttamisesta kanta- 43. Mattila ym., toiv.al. N:o 240: Maidon- 910: tilaan kohdistuneista rasituksista . . . . . . 575 tarkastuslainsäädännön uusimisesta . , , . 593 911: XVI Sisällysluettelo 1960. 912: 913: 914: Siv. Siv. 915: 44. Asu.nta ym., toiv.al. N:o 241: Määrä- 61. V. Nieminen ym., toiv.al. N:o 258: Mää- 916: rahasta !ainoiksi ja avustuksiksi Poh- rärahasta Matkun koneopetuskeskuksen 917: jois-Hämeen maamieskoululle maatalous- ~~d~sr~kennuksia ja keskuksen tii.yden- 918: teknillisen koulun asuinrakennusta var- tamlsta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . • . 615 919: ten . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 594 920: 62. Liinamaa ym., toiv.al. N:o 259: Maata- 921: 45. Jwngarå m. fl., hemst.mot. N:o 242: An- lous-, puutarha-, kone- ja metsäalan kurs· 922: gäende nybyggnader för Lannäslunds sikeskuksen aikaansaamisesta Ruuskalan 923: lantbruksskola . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 595 koulutilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 616 924: 45. Jwngarå ym., toiv.al. N:o 242: Lannäs- 63. Ha-li;nen ym., toiv.al. N:o 260: Metsän- 925: lundin maatalouskoulun uudisrakennuk- hoito-opetusta antavan kurssikeskuksen 926: sista • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 596 aikaansaamisesta Etelä-Savon metsänhoi- 927: tolautakunnan alueelle . . • . . . . . . . . . . . . . 617 928: 46. Niskala ym., toiv.al N:o 243: Maamies- 929: koulun perustamisesta Ylitornion kun- 64. V. Turwnen ym., toiv.al. N:o 261: Met- 930: taan . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 597 sätyöläisten ammattikoulutuksen järjes- 931: tämisestä vakinaiselle pohjalle . . • • • . . . 618 932: 47. Paarman ym., toiv.al. N:o 244: Yhdiste- 933: tyn maamies- ja karjanhoitokoulun pe- 65. Niemel-ä ym., toiv.al. N:o 262: Metsä- 934: rustamisesta Kittilään • . . . . . . . . . . . . . . . 598 kurssikeskuksen aikaansaamisesta Itä- 935: Savoon • . . • . . . . . . . • . . . • . • . .. . . . • • • . • . 619 936: 48. ym., toiv.al. N:o 245: Määrä- 937: Pak"ka·ne?~ 938: rahasta isäntäopiston toiminnan aloitta- 66. Mattila ym., toiv.al. N:o 263: Valtion 939: miseksi Ahlmanin maamieskoulussa . . . . 599 ~?~.osjalost~~aitoksen siirtämisestä Mänt- 940: sälan HautJarvelle . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . 620 941: 49. Byhtä ym., toiv.al. N:o 246: Lisäyksestä 942: vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon Koil- 67. V. Nieminen ym., toiv.al. N:o 264: Mää- 943: lis-Pohjanmaan maamieskoulua varten . . 600 rärahasta jalostusoriitten osto- ja hoito- 944: avustuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 621 945: 50. Halinen ym., toiv.al N:o 247: Määrära- 946: hasta Brahelinnan emäntäkoulun koulu- 68. Aulanko ym., toiv.al. N:o 265: Yksityis- 947: rakennuksen suunnittelua varten . . . . . . 601 ten maataloudellisten, kotitaloudellisten 948: ja kotiteollisuusoppilaitosten toimihenki- 949: 51. Lahti ym.., toiv.al N:o 248: Emäntäkou- löiden eläke-etujen turvaamisesta . . • . . . 623 950: lun perustamisesta Kymenlaaksoon . . . . 602 951: 69. Kaasalai?nen ym., toiv.al. N:o 266: Kala- 952: 52. Niskala ym., toiv.al. N:o 249: Emäntä- taloudellisen neuv-ottelukunnan asettami- 953: koulun perustamisesta Alatornion kun- sesta . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 624 954: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 603 70. J. E. Partanen ym., toiv.al N:o 267: 955: 53. Väänänen ym., toiv.al. N:o 250: Määrä- Kalanviljelyslaitoksen perustamisesta Kuh- 956: rahasta lisärakennuksen rakentamista mon kunnan alueelle . . . . • . . . . . . . . . . . . . 625 957: varten Suonenjoen emäntäkoululle . . . . 604 71. Teir m.fl., hemst.mot. N:o 268: Angående 958: 54. Pentti ym., toiv.al. N:o 251: Talouskou- hamnar för trålfiskare . . • . . . • . . . . . . . • . 626 959: lun perustamisesta Osaran koulutilalle 71. Teir. ym., toiv.al. N:o 268: Satamista 960: Hämeenkyrön kunnassa . . . . . . . . . . . • . . . 605 troolikalastajille . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 627 961: 55. Väänänen ym., toiv.al. N:o 252: Koti- 72. Seppä ym., toiv.al. N:o 269: Määrära- 962: talouskeskikoulun perustamisesta Pohjois- hasta kanataloudellisen tutkimustyön te- 963: Savoon . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . • . . . . 606 hostamiseksi Maatalouden tutkimuskes- 964: 56. Kämäräinen ym., toiv.al. N:o 253: Pien- kuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 628 965: viljelijäkoulun perustamisesta Ylä-Savoon 73. Väänänen ym., toiv.al. N:o 270: Määrä- 966: Kiuruvedelle • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 607 rahasta sikatalouskoeaseman perustamista 967: 57. Jämsen ym., toiv.al. N:o 254: Keski-Suo- varten Pohjois-Savoon . . . . . . . . . . . . . . . . . 629 968: men karjatalouskoulun ottamisesta val- 969: 74. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 271: An- 970: tion haltuun . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . 608 971: gående beviljande av lån av jorddisposi- 972: 58. Timonen ym., toiv.al. N:o 255: Karja- tionsmedel för uppförande oeh förbätt- 973: talouskoulun perustamisesta Hovilan kou- rande av byggnader, som äro nödvändiga 974: lutilalle Nurmeksen maalaiskuntaan . . . . . 609 för pälsdjursskötseln . . . . . . . . . . . . . . . . . . 630 975: 59. Forsilus ym., toiv.al. N:o 256: Määrära- 74. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 271: Lainojen 976: hasta teknillistaloudellisten konekurssien myöntämisestä maankäyttövaroista turkis- 977: järjestämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 610 eläinten hoitoon välttämättömien raken- 978: nusten rakentamista ja parantamista var- 979: 60. V. Nieminen ym., toiv.al. N:o 257: Mää- 980: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 631 981: rärahasta Nurmijärven Rajamäellä si- 982: jaitsevan koneopetuskeskuksen hyväksy- 75. Jämsen ym., toiv.al. N:o 272: Määrära- 983: miseksi maataloushallituksen alaiseksi hasta Keski-Suomen liikkuvan koetoimin- 984: oppilaitokseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 613 nan vakinaistaiDiseksi . . . . . . . . . . . . . . • . . . 632 985: Sisällyslu.ettele 1960. ~VII 986: 987: 988: 989: Siv. Siv. 990: 76. Ti1MJ'IWTI, ym., toiv.al. N:o 273: Liikku- S7. Maritila ym., toiv.al. N:o 284: Määrära- 991: van k.oetoiminnan aloittamisesta Pohjois- hasta jokien ja viemäreiden perkauksen 992: Karjalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 633 yhteydessä tulevan kivennäismaan -siir- 993: 77. Venname, toiv.al. N:o 274: Korkohelpo- 994: toon viljellyille suomaille . . . . . . . . • • . . . 645 995: tusten myöntämisestä maaseudun vesi- SS. Liedes ym., toiv.al. N:o 285: Perusk,ui- 996: johto- ja viemärilaitteiden rakentamista vatustöihin myö:nne-ttävän valtion avus- 997: varten annettaville lainoille . . • . . . . . . . 634 tuksen korottamisesta . . . . . . . . . . . • • . . . 646 998: 78. Väänän&n ym., toiv.al. N:o 275: Määrä- S9. Pentti ym., toiv.al. N:o 286: Pohjois- 999: rahasta v.esijöhto- ja viemärilaitteiden Satakunnan peruakuivatustöiden suorit- 1000: rakentamista varten maaseudulla • • . . . . 635 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . • . 647 1001: 79. Airo ym., toiv.al. N:o 276: Määrära- 90. Marttila ym., toiv.al. N:o 287: Jurvan- 1002: hasta yksinkertaisten kivenraivaukseen järven kuivatushankkeen aloittamiseeta 648 1003: s~piyi~_n laitteiden tutkimista ja kehit- 1004: 91. Salminen, toiv.al. N:o 288: Maaninka- 1005: tamlsta varten . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 636 1006: järven laskuhankkeen toteuttamisesta . . 649 1007: 80. Niemelä ym., toiv.al. N:o 277: Maatila- 1008: talouden konekeksintöjen saattamisesta 92• .l-inna ym., toiv.al. N:o 289: Tutkimuk- 1009: kokeilukelpoiseen kuntoon . . . . . • . . . . . . 637 sen toimittamisesta Keski- ja Pohjois- 1010: Pohjanmaan metsä-, viljelys- ja viljelyk- 1011: 81. Aswnta ym., toiv.al. N:o 278: Määrära- seen kelpaavien soistuneiden maiden kui- 1012: hasta Työtehoseuralle rakennussuunnit- vattamiseksi . • . . . • . • . . . . . • . . . . . . • • . . . 650 1013: telutoimiston vakinaistamista varten . . 638 1014: 93. Pulliki·n&n ym., toiv.al. N: o 290: Piela- 1015: 82. Lahti ym., toiv.al. N:o 279: Määrära- veden ja Tervon kunnissa sijaitsevan 1016: hasta Työtehoseuralle koekeittiön raken- Pitkäjoen perkaamisesta . . . . . . . . • . . . . . 652 1017: tamiseksi puuta polttoaineena käyttävien 1018: liesien ym. laitteiden kokeilu- ja tutkimus- 94. Rytkönm ym., toiv.al. N:o 291: Korppi- 1019: työtä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 639 sen-, Alasen- ym. järvien laskuhankkeen 1020: toteuttamisesta Iisalmen maalaiskunnassa 653 1021: 83. Savela ym., toiv.al. N:o 280: Hallan vil- 1022: jelyskasveille aiheuttamien vahinkojen 95. Lahtela ym., toiv.al. N:o 292: Tenojoen 1023: a.rvioinnin ja vahingoista maksettavien rantojen jokeen sortumisen estäruisestä 1024: korvausten suorittamisen saattamisesta Utsjoen kunnan alueella • • . . . . . . . . • . . . 654 1025: pysyvien säännösten alaiseksi . . . . . . . . . 640 1026: 96. Lahtela ym., toiv.al. N:o 293: Kuusamon 1027: 84. Timon&n ym., toiv.al. N:o 281: Hallava- ja Sallan maahankintalain edellyttämien 1028: hinlwjen määrän vähentämisestä asutus- tie-, kuivatus- ja raivaustöiden loppuun- 1029: tD:al~sten lainojen korko- ja lyhennys- suorittamisesta • . . . • • . . . . . . . • . . . . • • . • . 655 1030: ensta • • • . . . • . • . . . • • • • • • . • • . . . . . . . . . . . 641 1031: 97. Puhakka ym., toiv.al. N:o 294: Asutus- 1032: 85. Pakkanen ym., toiv.aL N:o 282: Määrä- tien rakentamisesta Karjalan pikatieltä 1033: rahasta !ainoiksi kauppapuutarhureille Purujärv~ kohdalta M:a.rjoniemen tielle 1034: kotimaista polttoainetta käyttävien läm- Papin.~jan kohtaan . . .. .. .. .. .. . . .. .. . 656 1035: mityslaitteiden rakentamista varten • . . 642 1036: 98. Ryhtä, toiv.al. N:o 295: Määrärahailta 1037: S6. PIJQII'!IIWln ym., toiv.al. N:o 283: Itii.J.:ajalla asutusteiden kuntoonpano-, kunnossapito- 1038: olevan poroaidan korottamisesta • . . • . . . 644 ja talviQ.urauskustannuksiin . . . . . . . . . . . 651 1039: 1040: 1041: 1042: 1043: X. Työväenasiainvaliolrunta. 1044: Työla.iDsUclintöä., sosia.alivakuu.tuksia ja. Siv. 1045: -korvauksia, kansa.neläkela.itosta. ym. kos- 5. Matilainen ym., lak.al. N:o 101: EhdotU8 1046: kevia laki- ja toivomusaloitteita. laiksi työntekijäin vuosilomasta . . . • . • . 675 1047: Siv. 1048: 6. Pr11.4lli~Za 1049: ym., la.k.al. N:o 102: EhdQtus 1050: 1. Kerovesi ym., lak.a.l. N:o 97: Ehdotus 1051: laiksi työsopimuslain muuttamisesta . . 663 laiksi ,työnvälityslain muuttamisesta • . 680 1052: 1053: 2. Kelovesi ym., lak.al. N: o 98.: Ehdotus 7. Leh11WII6n gm., lak.al. N:o 103: Ehdotuk· 1054: laiksi työaikalain muuttamisesta . . • . • . 666 set laeiksi tapaturmavakuutuslain ja 'ta- 1055: paturmavakuutusten korottamisesta anne- 1056: 3. V •.. ~414"~n _y.m., lak.al. N:o 99: Ehdotus tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . .. • 681 1057: tyoaika.l&~ksl . • • • . . . . . . . . . . • . . • . . . • . . . 667 1058: 8. Lajeström ym., lak.al. N :o 104: Ehdotus 1059: 4. Kelovesi ym., l.ak.al. N: o 100: Ehdotus laiksi työttömyyskassoista, joilla on oi- 1060: laiksi talonmiesten ja keskuslämmittäjäin keus saada apurahaa valtionvaroista, an- 1061: työajasta . . . . . . . . • . . . . . . • . . • . . . . . . . . . 673 netun lain muuttamisesta . . . . . . . • . . . . . 683 1062: 1063: 3 E 74/60 1064: XVIII SiBällyslu.ettelo 1960. 1065: 1066: 1067: Siv. Siv. 1068: 9. Hetemäki ym., lak.al. N:o 105: Ehdotus 29. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 296: Oppiso- 1069: laiksi työttömyyskassoista, joilla on oi· pimuslain uudistamisesta. • . . . • • • . • . • . • • 719 1070: keus saada apurahaa valtionvaroista, an· 1071: netun lain muuttamisesta . . . . . . • . . . • . . 687 30. Uoti ym., toiv.al. N:o 297: Tuotantoko· 1072: mitealaitoksen uudistamisesta . . • • • . . • • 720 1073: 10. Mustonen ym., lak.al. N:o 106: Ehdotus 1074: laiksi työttömyyskassoista, joilla on oi· 31. Helle ym., toiv.al. N:o 298: Toimenpi- 1075: keus saada apurahaa valtionvaroista, an· teistä työaikalain alaisten valtion viran 1076: netun lain muuttamisesta . . . • . • . . . • . . . 690 ja toimen haltijain työajan lyhentämiseksi 722 1077: 1078: 11. Hult ym., lak.al. N:o 107: Ehdotus laiksi 32. T'llrUJi ym., toiv.al. N:o 299: Esityksen 1079: työttömyyskorvauksesta . • • . . • . . • . . . . . . 691 antamisesta lainmuutokseksi, j·olla myy· 1080: mälöiden aukioloaika tehdään mahdolli- 1081: 12. Tainio ym., lak.al. N:o 108: Ehdotus seksi myös iltaisin • . . . . • . . . . . . . • • . • • . 723 1082: laiksi asumiserolisän maksamisesta siir- 1083: totyömaalla olevan työntekijän huolletta- 33. Vennamo, toiv.al. N:o 300: Työntekijäin 1084: ville • • . . • • . . . • . . • . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . 693 ja pientalonpoikien tarpeet huomioon ot- 1085: tavan maatalouden työaikalain aikaan- 1086: 13. J. E. Partanen ym., lak.al. N:o 109: Eh· saamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • • • . 724 1087: dotus laiksi metsä- ja uittotöiden vä· 1088: himmäispalkoista • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 694 34. Vennamo, toiv.al. N:o 301: Kaikkia pal- 1089: kansaajia koskevan minimipalkkalain ai- 1090: 14. Hosh1a ym., lak.al. N:o 110: Ehdotus kaansaamisesta. . . . . . . . . . • • • . . . • • • . • . • • 725 1091: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta . . 696 1092: 35. Tikkaoja ym., toiv.al. N:o 302: Viljelijä- 1093: 15. Al.anko ym., lak.al. N:o 111: Ehdotus väestöä koskevan työttömyysvakuutus- 1094: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta . . 698 järjestelmän aikaansaamisesta • . . • • • . • . 726 1095: 16. Matilainen ym., lak.al. N:o 112: Ehdotus 36. Vennamo, toiv.al. N:o 303: Työllisyys- 1096: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta • • 700 töihin pääsyä rajoittavien esteiden pois- 1097: tamisesta • . • . . . . . • . . . . . • • . . . . . . • . . . . . 727 1098: 17. SUskonen ym., lak.al. N:o 113: Ehdotus 37. Vennamo, toiv.al. N:o 304: Kansaneläke- 1099: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta . . 701 lainsäädännön uudiatamisesta . • • . . . . . . 728 1100: 18. Halinen ym., lak.al. N:o 114: Ehdotus 38. Vennamo, toiv.al. N:o 305: Kansaneläke- 1101: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta • . 703 lainsäädännön antaman turvan ulottami· 1102: 19. Forsilus ym., lak.al. N:o 115: Ehdotus sesta koskemaan henkisessä kehityksessä 1103: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta . . 704 jälkeenjääneitä • . .. .. . . .. .. .. .. .. .. .. . 729 1104: 39. E. Manninen ym., toiv.al. N:o 306: Ala- 1105: '20. Mustonen ym., lak.al. N:o 116: Ehdotus ikäisiä lapsia. huoltavien kansaneläkkeen 1106: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta • . 705 nauttijain eläkkeiden korottamisesta • . 730 1107: 21. T. Tuominen ym., lak.al. N:o 117: Ehdo· 40. Vennamo, toiv.al. N:o 307: Kansaneläk- 1108: tus laiksi työnantajan lapsilisä· ja kan· keen antamista invaliidille työkyvyttö- 1109: saneläkemaksusta annetun lain muutta· myyden perusteella. koskevien säännös- 1110: misesta . • • . . . . . . . . . . • . . • . • . . . . . • • • . • • 706 ten muuttamisesta . . . . . • . . . . . . . • • . . . • . 731 1111: 22. SM8konen ym., lak.al. N:o 118: Ehdotus 41. Vennamo, toiv.al. N:o 308: Kuntien 1112: laiksi lapsilisälain muuttamisesta • . . . • • 708 saattamisesta tasasuhtaiseen asemaan 1113: 23. Torvt ym., lak.al. N:o 119: Ehdotus kansaneläkkeiden tukiosien perimiseen 1114: laiksi perhelisälain muuttamisesta • • . . • 709 nähden............................... 732 1115: 42. Vennamo ym., toiv.al. N:o 309: Lapsi- 1116: ·24. Torvi ym., lak.al. N:o 120: Ehdotus 1117: lisäjärjestelmän muuttamisesta • . • . . • • . 733 1118: laiksi invaliidirahalain muuttamisesta • • 711 1119: 43. Heinonen ym., toiv.al. N:o 310: Eläke· 1120: .25. Marttila ym., lak.al. N:o 121: Ehdotus turvan aikaansaamisesta. vähävaraisilla 1121: laiksi sotaorpojen työhuollosta annetun siviilileskille ja heidän huollettavinaan 1122: lain 1 § :n muuttamisesta • • • • • • • • . • • • • 712 oleville siviiliorvoille . . . . . • . . . • . . • • • • • 734 1123: ·26. Satanen ym., lak.al. N:o 122: Ehdotus 44. Vennamo, toiv.al. N:o 311: Vuoden 1918 1124: laiksi sotaorpojen työhuollosta annetun taistelijoiden toimeentulon turvaamisesta. 735 1125: lain muuttamisesta . . . . . . . • • • . . . • • • • • • 714 1126: 27. Torvi ym., lak.al. N:o 123: Ehdotus 45. Vemwmo, toiv.al. N:o 312: Esityksen 1127: laiksi lastenseimien ja lastentarhain val- antamisesta sairausvakuutuslaiksi . . . • • 736 1128: tionavusta . . . . • . • . . . . . . . • . . . . . . • • . . • . . 715 46. Vennamo, toiv.al. N:o 313: Sotilasavus· 1129: :28. Lindblom ym., lak.al. N: o 124: Ehdotus tuslain muuttamisesta . . . . . • • . . . . • • • . • • 737 1130: laiksi asuntorakennustoiminnan kehittä- 47. Väyrynen ym., toiv.al. N:o 314: Toimen· 1131: miseksi myönnettävistä tutkimus- ja jul· piteistä invaliidihuoltolain muuttamiseksi 1132: kaisumäärärahoista annetun lain muut- invaliidien ammattikoulutuksen edellytys- 1133: tamisesta. . • . . . . . . • • • . . . . • . . • . • • • . . . • . 717 ten turvaamiseksi . . . . . . • • . . . . . . . . . • • . • 738 1134: SisällySluettelo 1960. XIX 1135: 1136: Siv. Siv. 1137: 48. Hein<men ym., toiv.al. N:o 315: Esityk- 53. Vennamo, toiv.al. N:o 320: Pientalonpoi- 1138: sen antamisesta invaliidirahalain muut- ~ier:. p~rhe~~en äitien synnytysloman jär- 1139: tamisesta • . . . . • • • . . . . . . . . . . . . • • • . . • . . 740 Jestamisesta . . . . . . . . • . . • . . . . • . . . • . . . • . 7 45 1140: 49. HMa ym., toiv.al. N:o 316: Invalidien 54. Pohjala ym., toiv.al. N:o 321: Sokeitten 1141: erityissairaaloita ja ammattikouluja kos- henkilöitten kannattavan yrittämisen tur- 1142: kevan lain aikaansaamisesta . . . . . . . • . . 741 vaavien toimintamuotojen kehittämisestä 746 1143: 50. Vennamo, toiv.al. N:o 317: Invaliidien 1144: ja heidän perheittensä toimeentulon tur- 55. Nord,fors m. fl., hemst.mot. N:o 322: An- 1145: vaamisesta . . . • • . . . . . . . . . . • . . • • • • . . . . . 742 gående undersökning av de eivila blin- 1146: das inkomstförhållanden • . . . . . . . . . . . . . . 74 7 1147: 51. Niskala ym., toiv.al. N:o 318: Lisäkor- 1148: vauksen suorittamisesta eräille sotavam- 55. Nordfors ym., toiv.al. N:o 322: Siviili- 1149: maisilla • . . . . . . . . • • . • . . . . . . . . . . . • . . . . . 7 43 1150: Bokeiden tulosuhteiden selvittämisestä • • 748 1151: 52. Miikki ym., toiv.al. N:o 319: Invaliidi- 1152: huoltojärjestöjen huoltolaitostensa raken- 56. Tenhiäilä ym., toiv.al. N:o 323: Toimen- 1153: t~~~n s.~amien lainojen lyhennyserien piteistä maamme mustalaiskysymyksen 1154: surtämisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 744 ratkaisemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 749 1155: 1156: 1157: 1158: XI. Puolustusasiainvaliokunta. 1159: Puolustuslaitoksen uudelleenjärjestelyä, Siv. 1160: sen henkilökuntaa, asevelvollisten päivä- 8. Puhakka ym., toiv.al. N:o 331: Asevel- 1161: rahan korottamista ja lomamatkojen vollisten lomamatkojen matkakustannus- 1162: matkakustannusten korvaamista ym. kos- ten korvaamisesta valtion varoista . . . . 762 1163: kevia toivomusaloitteita. 1164: Siv. 9. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 332: Asevel- 1165: 1. Uoti ym., toiv.al. N:o 324: Tutkimuksen vollisten luottamusmiesjärjestelmän ai- 1166: toimittamisesta puolustuslaitoksen uudel- kaansaamisesta puolustusvoimiin . • • . . . 763 1167: leenjärjestelystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 755 10. Hara, toiv.al. N:o 333: Reserviläisten 1168: 2. Saariaho ym., toiv.al. N:o 325: Aliup- kertausharjoitusten järjestämisestä va- 1169: seerikunnan aseman korjaamisesta . '•... 756 paaehtoisuuden pohjalla • . . . • . • . . • . . . . 764 1170: 3. Airo ym., toiv.al. N:o 326: Määrära- 11. Kansikas ym., toiv.al. N:o 334: Alipääl- 1171: hasta puolustuslaitoksen värvätyn hen- lystön rankaisuoikeuden poistamisesta . . 765 1172: kilökunnan lisäämistä varten . • . . . . . . . . 757 1173: 12. Sunde~~. hemst.mot. N: o 335: Angående 1174: 4. Aulanko ym., toiv.al. N:o 327: Määrära- utredning rörande avrustningsfrågan . . 766 1175: hasta puolustuslaitoksen audiovisuaali- 1176: sen opetusmateriaalin uusintaan . . . . . . . 758 12. Sundell, toiv.al. N:o 335: Aseriisunta- 1177: kysymystä koskevasta selvityksestä . • . 767 1178: 5. Pentti ym., toiv.al. N:o 328: Lisäyksestä 1179: vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon puo- 13. V. Turunen ym., toiv.al. N:o 336: Vaki- 1180: lustuslaitoksen moottoriajoneuvokaluston naisten tulkin virkojen perustamisesta 1181: hankintoja varten • . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 759 rajavartiolaitokseen . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 768 1182: 6. Saariaho ym., toiv.al. N:o 329: Määrä- 14. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 337: 1183: rahasta apurahoiksi ulkomailla opiskele- Rajavartiolaitoksen kantam~ehistön pal- 1184: ville puolustuslaitoksen viran ja toimen veluslisäjärjestelmän aikaansaamisesta . . 769 1185: haitijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 760 1186: 15. Hallberg ym., toiv.al. N:o 338: Eroamis- 1187: 7. Vennamo, toiv.al. N:o 330: Asevelvollis- iässä oleville rajajääkäreille erorahan ase- 1188: ten päivärahan korottamisesta . . . . . . . . 761 mesta myönnettävästä eläkkeestä . . . . . . . . 770 1189: 1190: 1191: 1192: XII. Kulkulaitosvaliokunta. 1193: Posti-, lennätin- ja. puhelinlaitosta, rauta- Siv. 1194: teitä, maanteitä, siltoja, vesiteitä ym. 2. Kemppainen ym., toiv.al. N:o 339: Oulun 1195: koskevia laki- ja toivomusaloitteita, läänin posti- ja lennätinpiirin perustami- 1196: Siv. sesta • . • . . . . . . . . . • • . • . . . . • • . . . . . • • . • . 777 1197: 1. Koivwnen ym., lak.al. N:o 125: Ehdotus 3. Niiranen ym., toiv.al. N:o 340: Postiau- 1198: laiksi Jyväskylän-J'åmsänkosken yhdys- tovarikon rakentamisesta Joensuun kau- 1199: radan rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 775 punkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 778 1200: XX Sisiillysluttelo 1900. 1201: 1202: 1203: Siv. Siv. 1204: 4 . ..J.svik ym.., toiv.al. N:o 341: Vaasan pos- 23. Lahtela ym., toiv.al. N:o 360: Määrä- 1205: tiautovarikkorakennuksen rakennustöiden rahasta rautatien rakentamisen aloitta- 1206: aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 779 miseksi Taivalkoskelta Kemijärvelle •.. 801 1207: 5. Pekkatrinen ym., toiv.al. N:o 342: Rauta- 24. HeTJe ym., toiv.al. N:o 361: Hyvinkään 1208: tierahtien uudelleenjärjestämisestä . . . . 780 -Hangon rautatien ylittävän sillan ra- 1209: kentamisesta Nummelan asemanseudulla 803 1210: 6. Mattila ym., toiv.al. N:o 343: Rautatie- 1211: museon sijoittamisesta Hyvinkäälie • . . . 781 25. Matilaine'll. ym., toiv.al N:o 362: Mää- 1212: rärahasta alikäytävän rakentamiseksi Tai- 1213: 7. Rawnio ym., toiv.al. N:o 34!1: Henkilö- nionkosken asema-alueelle ........••... 804 1214: kunnan huoltorakennuksen rakennustöi- 1215: den aloittamisesta Riihimäen asemalle . . 782 26. V. B. Yirtanen ym., toiv.al. N:o 363: No- 1216: kian asemalla sijaitsevan tasoylikäytävän 1217: 8. Härköne11. ym., toiv.al. N:o 345: Pieksä- rakentamisesta yli- tai alikäytäväkai .... 805 1218: mäen asema-alueen uudelleenjärjestelystä 783 1219: 27. .dlo,-Kulju ym., toiv.al. N:o 364: Määrä- 1220: 9. Ahcme11. ym., toiv.al. N:o 346: Asema- rahasta ylikulkusillan rakentamiseklli 1221: talon rakentamisesta Jyväskylän kaupun- Seinäjoen ratapihan poikki ......••.... 806 1222: kiin • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 784 1223: !S. Saalasti ym.., toiv.al. N:o 365: Kiin- 1224: 10. Ala-Kulju ym., toiv.al. N:o 347: Määrä- teämmän yhteistyön aikaansaamisesta vi- 1225: rahasta Seinäjoen varikon huoltoraken- ranomaisten kesken tiesuunnittelujen alku- 1226: nuksen rakentamista varten . . . . . . . . . . 785 vaiheessa ........................... .. 807 1227: 11. Paasio ym., toiv.al. N:o 348: Rautatie- 29. Lahtela ym., toiv.al. N:o 366: Toimen- 1228: yhteyden aikaansaamisesta Turusta Sa- piteistä tie- ja vesirak·ennushallituksen 1229: lon kautta Riihimäelle . . . . . . . . . . . . . . . . 786 aurausohjelman laajentamiseksi . . . . . . . . 808 1230: 12. Kansikas ym., toiv.al. N:o 349: Rauta- 30. Leh~ ym., toiv.al. N:o 367: Asutus- 1231: tien rakentamisesta Kotkan Hovinsaa- alueiden yleisten teiden rakennustöiden 1232: relta Mussalon saarelle . . . . . . . . . . . . . . • 787 loppuun saattamisesta . . . . . . • . . . . . . . . . 810 1233: 13. Hostflla ym., toiv.al. N:o 350: Luumäen 31. Ven?Wmo, toiv.al. N:o 368: Varojen osoit- 1234: -Haminan-Kotkan rautatien rakenta- tamJBesta kunnan- ja kyläteiden rakenta- 1235: misesta . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 788 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 811 1236: 14. Pentti ym., toiv.al. N:o 351: Lisäyksestä 32. Procope m. fl., hemst.mot. N:o 369: An- 1237: vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon rata- ~ende förbättringsarbet·en på Jorvas- 1238: töiden aloittamiseksi Tampereelta Par- vagen . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • . 812 1239: kanon kautta Seinäjoelle .......•.••.•. 789 1240: 32. Procope ym., toiv.al. N:o 369: Jorvak- 1241: 15. V. T'lllrlmen ym., toiv.al. N:o 352: Rau- sentien parannustöistä . . . . . . . . . . . • . • • . 813 1242: tatien rakentamisesta Tohmajärveltä Pa- 1243: rikkalaan ............................ . 790 33. Hene ym., toiv.aL N:o 370: Uudenmaan 1244: läänin tieolojen parantamisesta aloittaen 1245: 16. Karv&nen ym., toiv.al. N:o 353: Parik- L?hjan-Hyvinkään yhdystien rakenta- 1246: kalan-Onkamon rautatien rakentami- mlsesta • . . • • . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 814 1247: sesta ••.•........•....•....••....•... 791 1248: 34. B. Virtanen ym., toiv.al. N:o 371: Maan- 1249: 17. Liinamaa ym., toiv.al. N:o 354: Kaskis- tien rakentamisesta Lohjalta Karkkilan 1250: ten-Härmän-Siilinjärven rataosan ra- kautta Hyvinkäälie ...... , .. .. .. .. .. . 815 1251: kentamisesta ....•....••....•...•..••• 792 1252: 35. Salin ym., toiv.al. N:o 372: Tutkimuksen 1253: 18. BytkiYnen ym., toiv.al. N:o 355: Täys- toimittamisesta maantien rakentamiseksi 1254: koneellisen tutkimuksen suorittamisesta Hyvinkään kaupungista Mäntsälän kir- 1255: ratasuunnalla Peltosalmi-Hiekkalahti •. 794 konkylään • . • • . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 816 1256: 19. lliYrlkkö ym.., toiv.al. N:o 356: Rautatien 36. Lahti ym., toiv.al. N:o 373: Kaakkoisen 1257: :rakentamisesta Iisalmesta Valtimon Hiek- rajaseudun tieolojen parantamisesta . . 817 1258: kalahteen ...••...........••.•....•.•• 795 1259: 20. Linna ym., toiv.al. N:o 357: Ylivies- 37. Hostila ym., toiv.al. N:o 374: Karhulan 1260: kasta Rahjan satamaan rakennettavan -Haminan tieosuuden kunnostamisesta 818 1261: rautatien ratasuunnan täyskoneellisen 38. Host~laym., toiv.al. N:o 375: Toimen- 1262: tutkimustyön suorittamisesta .•...•.••• 797 piteistä Karhulan kauppalan läpi suun- 1263: 21. Paaso ym., toiv.al. N:o 358: Rautatien tautuvan liikenteen järjestämiseksi • . . . 819 1264: rakentamisesta Haukiputaan kunnassa 39. Ifokkola ym., toiv.al.. N:o 376: Kymin- 1265: ole!.alta Kellon pysäkiltä Virpiniemen hnnan-Hurukselan tien rakentamisesta 1266: syvasatamaan ..•..................••. 798 ja yhdistämisestä Kymenlaakson runko- 1267: 22. Liedes ym., toiv.al. N:o 359: Tutkimuk- tiehen . . . . . • • • • . . . . . . • • . . . . . . . • . . • • • • 820 1268: sen toimittamisesta Oulun läänin ranni- 40. Kansikas ym., toiv.al. N:o 377: Maantien 1269: kolta Kuusamoon rakennettavan rauta- oikaisun suorittamisesta Kymijoen länti- 1270: tien ratasuunnasta ................•... 800 sellä runkotiellä Anjalan kunnassa . . . . 822 1271: Sisällyslu.ettel.o 1960. 1272: 1273: 1274: Siv.· Siv. 1275: 41. Tuuli ym., toiv.al. N:o 378: MääJ.!ä.- 56. Backlund m. ft., hemst.mot. N:o 393: 1276: rahasta Elimäen-Anjalan maantien pa- Angående anslag för en väg från Skaf- 1277: rantamiseksi . • • . . • . . . . . . . . . . • . . . . • . . . 823 tung tili Nyhamn och för planering av 1278: han1nens utnyttjande •.....•...•..... 839 1279: 42. Kähönen ym., toiv.al. N:o 879: Tien 1280: rakentamisesta Loimaan kauppalasta suo- 56. Backlwnd ym., toiv.al. N:o 393: Määrä- 1281: raan Kosken (Tl.) kirkonkylään • . • • . • 824 rahasta Skaftungista Nyhamniin johta- 1282: vaa tietä va11ten ja sataman hyväksi- 1283: 43. T611JI,iälä ym., toiv.a.l. N:o 880: Riihi- käytön suunnitteluun . . • . . . . . . . . . . • . . 840 1284: mäen-Lahden maantien rakentamista 1285: koskevan suunnitelman toteuttamisesta 825 57. Korsbäck m.fl., hemst.mot. N:o 394: 1286: Angående förbättrande av sjö- och 1287: 44. TwuU ym., toiv.al. N:o 381: Määrärahasta landsvägarna tili fiskelägena i Sideby 841 1288: Kouvolan-Heinolan kantatien rakenta- 1289: miseksi tieosalla Voikkar-Oravala-- 57. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 394: Siipyyn 1290: Jaala· . . . . • • . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . 826 kalastuspaikoille johtavien vesi- ja 1291: 45. Aalto ym., toiv.al. N:o 382: Toimen- maanteiden parantamisesta . . . . . . • • • . . 842 1292: piteistä maantien rakentamiseksi tie- 58. Jämsen ym., toiv.al. N:o 395: Maantien 1293: suunnalla Hämeenlinna-Rimmi-Urjalan rakentamisesta Virtain-Pihlajaveden 1294: asema . • • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 827 maan.tieltä Yltiän pysäkille . . . . . . . . • • 843 1295: 46. Auflanko ym., toiv.a.I. N:o 883: Toimen- 59. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 396: Soinin 1296: piteistä Hämeenlinnan-Urjalan tien kirkonkylän ja Keisasen välisen tieosuu- 1297: aikaansaamiseksi . . . • . • . . . . . . . . . . . • • • . 828 den parantamisesta . . • • . • . . . . . . . . • . . . 844 1298: 47. TammMien ym., toiv.al~ N:o 884: Toimen- 1299: piteistä tien rakentamiseksi Hämeen- 60. Hult ym., toiv.al. N:o 897: Määrärahasta 1300: linnasta Urjalaan • . . . . . • . . . . . • . . . • . . . 829 Rankamäen-Mataramäen maantien ra- 1301: kentamiseksi • . . • . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 845 1302: 48. Twuli ym., toiv.al. N:o 385: Määrärahasta 1303: Tykkimäen-Keitin tieosan rakennustöi- 61. Jämsen ym., toiv.al. N:o 398: Tien ra- 1304: den aloittamiseksi . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . 830 kentamisesta Lievestuoreen Saarilammin 1305: tieltä Hänniskylän Hytölän tielle • . . . . . 846 1306: 49. Mati'laMr,en ym., toiv.al. N·:o 386: Määrä- 1307: rahasta tien rakentamiseksi Taipalsaa- 62. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 399: Yhdys- 1308: ren Kylänniemeen . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . 831 tien rakentamisesta Kemppalan-Hanis- 1309: lahden kunnantieltä Viitasaaren-Kuo- 1310: 50. Twuli ym., toiv.al. N:o 387: Määrärahasta pion runkotielle . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 847 1311: Husun - Ylämaan - Simolan - Lap- 1312: peenrannan maantien rakennustöiden 63. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 400: Maan- 1313: aloittamiseksi . . • • . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . 832 tien rakentamisesta linjalla Vehmersal- 1314: men lossi-Ritokylä-Räsiilänlahti • . . • • 848 1315: 51. Pe-ntti ym., toiv.al. N:o 388: Oikaisu- 1316: ja peruskorjaustöiden suorittamisesta 64. Niira'M'/1, ym., toiv.al. N:o 401: Yhdys- 1317: Ylöjärveltä Viljakkalan kautta Tampe- maantien rakentamiseksi Höytiäisen ka- 1318: reen-Vaasan valtatielle yhtyvli.Ilä tie- navalta Polvijärven kirkolle • . . . . . • . • . 849 1319: osuudella . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • • • • 833 1320: 65. V. Turunen ym., toiv.al. N:o 402: Maan- 1321: 52. Sävelä ym., toiv.al. N:o 889: Suunnitel- tien rakentamiseksi Polvijärven-Junan 1322: man laatimisesta. Merikarvian satama&lia. maantieltä Junan-Kaavin maantielle Pet- 1323: Siikaisten halki Kankaanpäähän johta- ravaaraan . • . . • . . . • • . . • . . . . . • • . . . . . • . . 850 1324: van maanUen saattamisesta raskasta lii- 1325: kennettä kestäväksi maantieksi . . . . . • 834 66. V. Turwnen ym., toiv.a.l. N:o 403: Tut- 1326: kimuksen toimttamisesta tien rakenta- 1327: 53. N. Nieminen ym., toiv.al. N:o 890: Mää- miseksi Joensuusta Kunnasniemen ja 1328: rärahasta Rantasalmen ja Sääruingin Huhma.risen kautta Polvijärvelle • • • . . . 851 1329: kuntien alueella sija~tsevan Hiltulan- 1330: Pölläskylän tiehankkeen toteuttamiseksi 835 67. Lehmo'ltlen ym., toiv.al. N:o 404: Pyöreä- 1331: suon~Keiteleen Dl&antien rakentaDli- 1332: 54. Vennamo, toiv.al. N:o 891: Mäntän- sesta . • . . . . . . . . . • . . • . . . • • . . . . . • • • • • . • . 852 1333: Lylyn-Oriveden maantien rakentami- 1334: sesta . . . . • . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 836 68. Ahonen, toiv.al. N:o 405: Keitelepohjan 1335: -Kinnulan tien rakentamisesta • • . • . • • 853 1336: 55. Baeklwnil m. fl., hemst.mot. N: o 892: 1337: Angående anslag för en väg tili Sideby 69. Pulkkinen ym., toiv.al. N:o 406: Niini- 1338: udde och för förbättringsarbeten vid veden itäisen rannan tien rakentami- 1339: fiskeläget pä udden . . . . . . . . . . . . . . . . . . 837 sesta Tervon ja Vesannon kunnissa • . . 854 1340: 55. Backlwnil ym., toiv.a.l. N:o 392: Määrä- 70. Rytkönen ym., toiv.al. N:o 407: Saaristo- 1341: rahasta Siipyyn niemelle johtavaa •tietä •tien rakentamisesta Lapinlahden kirkon- 1342: varten ja niemellä sijaitsevan kalastus- k~lästä Akkalansaaren kautta Väisälän- 1343: paikan parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . • . 838 makean . .. . . . . . . • . . . . . . . . . . . .• . . . • . . . 855 1344: XXII Sisällysluettelo 1960. 1345: 1346: Siv. Siv, 1347: 71. P'lilkldnen, ym., toiv.al. N:o 408: Tien 88. Lakkala ym., toiv.al. N:o 425: Havalasta 1348: rakentamisesta Pielaveden pitäjän Viina· Kolariin johtavan Väylänvarren tien pe- 1349: mäestä Kotojärven kautta Siikalahteen ruskorjaustöiden aloittamisesta • , •. , . . • 875 1350: Iisalmen :maalaiskunnassa . . . • . . . . . . • . • • 856 1351: 89. Lakkala ym., toiv.al N:o 426: Tien ra· 1352: 72. Timonen ym., toiv.al. N:o 409: Maan- kantamisesta Taapajärveltä Juustovaa· 1353: tien rakentamisesta Petäiskylän kunnan· ralie Kolarin kunnassa ......... , . . . . . . 876 1354: tiestä Kuohllitin kunnantiehen Nurmek· 1355: sen maalaiskunnassa . . • • • . • . • . . . • . . • . • 857 90. Lahtela ym., toiv.al. N:o 427: Toimen- 1356: piteistä yhdystien rakentamiseksi Rova- 1357: 73. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 410: niemen-Sodankylän maantiestä Orajär· 1358: Maantien rakentamisesta Sotkamon-Ris· ven kylän kautta Pelkosenniemen-So· 1359: tijärven maantieltä Yli-Vieksiin Kuhmon dankylän maantiehen . • . . . . . . . . . . . . . . . 877 1360: - Hyrynsalmen maantielle . . • • . . . . . • . . • 858 1361: 91. Lahtela ym., toiv.al. N:o 428: Yhdys- 1362: 74. Tauriainen ym., toiv.al. N:o 411: Murhi· maantien rakentamisesta Seipäjärven ja 1363: vaaran-Lipon-Luolasuon :maantien ra· Heinäperän kyläteiden välille Sodanky· 1364: kantamisesta Suomussalmen kunnassa • • • 859 Iän kunnassa .•. , . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 879 1365: 75. Lakkala ym., toiv.al. N:o 412: Tien ai· 92. Lahtela, toiv.al. N:o 429: Määrärahasta 1366: kaansaamisesta Poolamajärven ja Rovan· maantien rakentamiseksi Ounasjoen itä- 1367: pään välille Pellon kunnassa . . . . • . . • . . 860 puolitae Saarenkylästä Markkasuvannon 1368: 76. Lakkala ym., toiv.al. N:o 413: Teura· sillalle . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • . 880 1369: järven tien rakennustöiden aloittamisesta 861 93. Friman ym., toiv.al. N:o 430: Yhdystien 1370: 77. Paarman ym., toiv.al. N:o 414: Rova· rakentamisesta Lintulaan päättyvän Kiis- 1371: niemen-Ivaion runkotien kunnostami· talan tien ja Hanhimaan kylän välille . . 881 1372: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . • . . . . . • 862 94. Lahtela, toiv.al. N:o 431: Määrärahasta 1373: 78. Friman ym., toiv.al. N:o 415: Toimen· yhdysznaantien rakentamiseksi Hietalasta 1374: piteistä maantien rakennustöiden aloit- Hanhimaahan Kittilän kunnassa , . , , .. , , 882 1375: tamiseksi Saarenkylän ja Markkasuvan- 95. Friman ym., toiv.al. N:o 432: Tien ra- 1376: non välillä Rovaniemen maalaiskunnassa 863 kentamisesta Kaukosen-Kolarin maan- 1377: 79. Lahtela, toiv.al. N:o 416: Kolpeneen- tiestä Jauhojärven kylään . . . . • . • • . . • . 883 1378: Sierijärven-Pekkalan maantien raken· 96. Friman ym., toiv.al. N:o 433: Tien ra- 1379: tamisesta . . . . . . . . . . • . . . . . • . . . • . . • • . . . 864 ~~ntamis?.s~a Suouttajärven ja Leppä- 1380: 80. Lahtela, toiv.al. N:o 417: Määrärahasta Jarven valille . , ..•.. , . . . . . . . . . . . . . . . . 884 1381: maantien rakentamiseksi Vanttausjärven 97. Lahtela, toiv.al. N:o 434: Määrärahasta 1382: :maantieltä Vian asemalle • . . . . . . . . . • . . . 865 maantien rakentamiseksi Utsjokeen ra- 1383: 81. Lahtela, toiv.al. N:o 418: Kemijärven- kennetun sillan ja sen eteläpuolella ole- 1384: Pelkosenniemen maantien ja Kemijärven vain koskien sivuutuatien välille sekä 1385: -Pahkakummun maantien välisen yh· mainitulta sillalta Nuorgamin kautta Nor- 1386: dystien ja Kemijokeen tarvittavan sil· jan rajalle . . . . . • . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . 885 1387: lan rakentamisesta . , , .. , .. , .•• , • • • . . • 867 98. Kähönen ym., toiv.al. N:o 435: Sillan 1388: 82. Lahtela, toiv.al. N:o 419: Luusuan ja rakentamisesta Satavan salmeen . . . . . . 887 1389: Lehtolan välisen. yhdystien rakentami· 1390: sesta Kemijärvellä . . .. . .. .. .. .. .. . .. .. 868 99. Kansikas ym., ·toiv.al. N:o 436: Kymi- 1391: joen yli johtavan Hirvikosken sillan ra- 1392: 83. Lahtela, toiv.al. N:o 420: Määrärahasta kentamisesta . . . • . . • • • . . . . . . . . . . • . . . . . 888 1393: maantien rakentamiseksi Soppalasta Räi· 1394: sälään Kemijärven kunnassa . . . • • • • . • • 869 100. Pentti ym., toiv.al. N:o 437: Tutkimuk- 1395: sen toimittamisesta sillan rakentamiseksi 1396: 84. Lahtela, toiv.al. N:o 421: Toimenpiteistä Kiuralan vuolteen yli . • . . • . . . . . • . . • . . . . 889 1397: Kemijärveltä .Tumiskon kautta Posiolie 1398: rakennetun maantien ja Aittaperän kylä· 101. Pentti ym., toiv.al. N:o 438: Tutkimuk- 1399: tien välisen yhdystien rakentamiseksi • . 870 men toimittamisesta sillan rakentami· 1400: seksi Kyrösjärven yli Ikaalisissa Kal- 1401: 85. Lahtela, toiv.al. N:o 422: Maantien ra· man kylän ja Röyhiön välille . . . • . . . . . 890 1402: kentamisesta Kemijoen itäpuolitae Kemi- 1403: järveltä Javarusvastuun ja Pelkosennie· 102. N. Niemi·nen ym., toiv.al. N:o 439: Mää- 1404: men kautta Savukosken kirkonkylään , • 871 rärahasta Orivirran maantiesillan pen- 1405: gerrystöiden aloittamiseksi . , . . . . . . . . . . 891 1406: 86. Tiekso ym., toiv.al. N:o 423: Suunnitel- 1407: man laatimisesta Härkäjoen-Kalujärven 103. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 440: 1408: tien rakentamiseksi . . • . . . . . . . • . . . . . • • 873 Maantiesillan rakentamisesta Orivirtaan 892 1409: 87. Lakkaila ym., toiv.al. N:o 424: Xkäsjoen· 104. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 441: Kivi· 1410: sulin-Äkäslompolon-Tiurajärven tien salmen sillan rakennustöiden aloittami- 1411: kunnostamisesta . .. .. .. . . .. .. . . .. .. .. . 874 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 893 1412: Sisällysluettelo 1960. xxm 1413: Siv. Siv. 1414: 105. .A!Kmen, toiv.al. N:o 442: Sillan raken· 118. Lahtela, toiv.al. N:o 455: Lisäyksestä 1415: tamisesta Matosalmeen Saarijärven kun- vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon Pelko- 1416: nassa • . . . . . • . • . . . . . . . . • . . . . . . • • . • . . . • 894 senniemen-Savukosken välillä olevan 1417: Kitisenjoen sillan rakentamiseksi . • . . . . 907 1418: 106. Koivunen ym., toiv.al. N:o 443: Sillan 1419: rakentamisesta Matosalmeen Saarijärven 119. Paarman, toiv.al. N:o 456: Kitisen sillan 1420: - Myllymäen tiellä . . . . • . . . . . . . . • • • . . . 895 rakentamisesta Pelkosenniemen-8avu- 1421: 107. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 444: Leppä- kosken maantiellä • . • • . .. . . . • . • .. • . • • • 908 1422: virran sillan ja siihen liittyvän maan- 120. Siltanen ym., toiv.al. N:o 457: Strömman 1423: tien rakennustöiden aloittamisesta . . . . . 896 kanavan uudelleen rakentamisesta • • • • 909 1424: 108. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 445: Tur- 121. Holopainen ym., toiv.al. N:o 458: Toi- 1425: peensalmen sillan rakennustöiden aloit- menpiteistä Saimaan vesistön ja Suomen- 1426: tamisesta . . . . • . . . • • . . . . . . . . . . . • • • . . • . 897 lahden välisen vesikulkuväylän avaami- 1427: 109. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 446: Puutos- seksi . • • . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • • . • • 910 1428: salmen sillan rakennustöiden aloittami- 122. Sawra ym., toiv.al. N:o 459: Tutkimuk- 1429: sesta • • . . • • . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 898 sen toimittamisesta kelirikkaaluksen saa- 1430: 110. Rytkönen ym., toiv.al. N:o 447: Koljan- misesta liikennöimään Rymättylän kun- 1431: virran maantiesillan laajentamisesta . . 899 taan kuuluvien saarten välille . • • • • . . . • • 912 1432: 111. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 448: 123. Procope m. fl., hemst.mot. N:o 460: An- 1433: Sillan rakentamisesta Ristijärven kun- gående främjande av turismen i skär- 1434: nassa olevaan Koirasalmeen . . . . . . . . . . . 900 gården . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . • . • • . . • • . . 913 1435: 112. Tauriainen ym., toiv.al. N:o 449: Sillan 123. Procope ym., toiv.al. N:o 460: Matkai- 1436: rakentamisesta Ristijärven kunnassa ole- lun edistämisestä saaristossa . • . • . • • . • • 914 1437: vaan Koirasalmeen . . . . . . . . . . . . . . . • . • • 901 1438: 124. V . .A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 461: 1439: 113. Tainio ym., toiv.al. N:o 450: Viantie- Lassimiehistön aseman saattamisesta va· 1440: joen yli johtavan Ylikosken tiesillan kinaisemmalle kannalle . • . . . . . . • • . • • • • 915 1441: kunnostamisesta . . . . . . • . • . • . . . . . . . . • . . 902 125. Tainio ym., toiv.al. N:o 462: Perämeren 1442: 114. P<Ml!O ym., toiv.al. N:o 451: Kiinteän satamien kehittämisestä • . . . • • • . • • . . • • 916 1443: sillan saamisesta Martimonojan uomaan 903 1444: 126. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 463: An- 1445: 115. Ryhtä toiv.al. N:o 452: Romppaisensal- gående flygtrafiken i skärgården • • • . • • 917 1446: men sillan rakentamisesta Taivalkoosken 1447: kunnassa . . . . . . . . . • • • . . . . . • . • • . . • . . • . . 904 126. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 463: Saaris- 1448: ton lentoliikenteestä • . . . . . . . • . • • . . • • • . 918 1449: 116. Lahtela ym., toiv.al. N:o 453: Sillan ra- 1450: kentamisesta Kemijärven ja Rovanie- 127. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 464: An- 1451: men välillä olevaan Lautasalmeen . . • • 905 gående slopande av årsavgiften för stats- 1452: ägd telefon i fråga om blinda . . • . . . • • • • 919 1453: 117. Lahtela, toiv.al. N:o 454: Määrärahasta 1454: sillan rakentamiseksi Kemijärven-Po- 127. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 464: Valtion- 1455: sion maantiellä oleviin Kaisansalmeen puhelimella suoritettavan vuosimaksun 1456: ja Lantunginsalmeen . . . . . . . . . . • . . . . . . . 906 poistamisesta sokeilta . . . . . . . . . • . • • • • • • 920 1457: j 1458: j 1459: j 1460: j 1461: j 1462: j 1463: j 1464: j 1465: j 1466: j 1467: j 1468: j 1469: j 1470: j 1471: j 1472: j 1473: j 1474: j 1475: VALTIOPÄIVÄT 1476: 1960 1477: 1478: LIITTEET 1479: A. YLEISENÄ ALOITEAIKANA JÄTETYT 1480: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET 1481: 1482: 1483: 1484: 1485: HELSINKI 1960 1486: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 1487: 1488: 1489: E 74/60 1490: VALTIOPÄIVÄT 1491: 1960 1492: 1493: LIITTEET 1494: 1 1495: 1496: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT 1497: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET 1498: 1499: 1500: 1501: 1502: HELSINKI 1960 1503: V ALTIONE<UVOSTON KIRJ.A.PAINO 1504: Kansanedustajain vaaleja, valtiopäiväjärjestyksen kysymyssäännöstön 1505: muuttamista, valtiovarainvaliokunnan työtaakan vähentämistä, virka- 1506: miesten nimittämiskirjoja, aliviranomaisen ehdollepanoon kohdistu- 1507: van valitusoikeuden turvaamista ym. koskevia laki- ja toivomus- 1508: aloitteita. 1509: 7 1510: 1511: 1,1. - La.k.al. N:o 1. 1512: 1513: 1514: 1515: 1516: Kaitila. ym.: Ehdotus laiksi kansanedustajain vaaleista anne- 1517: tun lain väliaikaisesta muuttamisesta. 1518: 1519: 1520: E d u s k u n n a 11 e. 1521: 1522: Suhteellisuusperiaatteen noudattaminen 1933 vp.). Tässä esityksessä, jota eduskunta 1523: kansanedustajien vaaleissa on vahvistettu voi- ei silloin ehtinyt käsitellä loppuun, perustel- 1524: massa olevan valtiopäiväjärjestyksen 4 §: ssä. tiin vaalirenkaiden käytäntöön ottamista mm. 1525: Tällä kannalla ovat olleet kaikki edustajan- sillä, että kokemus oli osoittanut vaikeaksi 1526: vaaleja koskevat lait yksikamarisen edus- saada vaaleissa syntymään eri puolueiden 1527: kunnan perustamisesta (v:sta 1906) lähtien. välisiä vaaliliittoja, koska puolueiden yhteis- 1528: Suhteellisuuden toteuttamiseen pyrkii myös työ saman vaaliliiton puitteissa saattoi häi- 1529: voimassa oleva, 30 päivänä kesäkuuta 1955 ritä niiden itsenäistä toimintaa vaaleissa ja 1530: annettu laki kansanedustajain vaaleista aikaansaada epävarmuutta vaalin tulokseen 1531: (336/55). nähden. 1532: Perustuslailla vahvistettu suhteellisuusperi- Tämä epäkohta on nykyisessä vaalilaissa 1533: aatteen toteuttaminen on vaalilaeissa tähän entistä suurempi, kun samaan vaaliliittoon 1534: mennessä jäänyt jonkin verran puutteelli- kuuluvien ehdokaslistojen merkitseminen eri- 1535: seksi. Ehdotuksia suhteellisuuden parem- tyisin ,otsakirjoituksin" ei enää ole mahdol- 1536: maksi toteuttamiseksi on esitetty jatkuvasti. lista. Lainsäädäntö vaikeuttaa puolueiden 1537: Eduskunnassa on vuosina 1919-1949 tehty keskeisten vaaliliittojen solmimista sen joh- 1538: kaikkiaan 17 sellaista eduskuntaesitystä sekä dosta, ettei valitsijoille voida ehdokaslistojen 1539: toivomus- ja lakialoitetta, jotka ovat tarkoit- virallisessa yhdistelmässä mitenkään osoittaa, 1540: taneet suhteellisuuden lisäämistä. Samaan ketkä ehdokkaat samassa vaaliliitossa kuulu- 1541: päämäärään on tänä aikana pyritty myös vat eri puolueisiin. Valitsijayhdistyksistä ja 1542: kuudessa hallituksen esityksessä. vaaliliitoista voimassa olevat säännökset ovat 1543: Näistä aloitteista saatujen kokemusten va- omiaan pakottamaan samaan vaaliliittoon ai- 1544: lossa voidaan pitää todennäköisenä, ettei suh- kovat puolueet läheisempään yhteistoimin- 1545: teellisuuden nykyistä täydellisempi toteutta- taan, kuin mihin ne yleensä ovat valmiit 1546: minen esim. sellaisen lisämandaattijärjestel- ryhtymään. Puolueiden yhteistoimintaa vaa- 1547: män avulla, jota eräissä hallituksen esityk- leissa olisi kuitenkin - ja erityisesti nykyi- 1548: sissä ja eduskunta-aloitteissa on suositeltu ja sen puoluehajaannuksen aikana - pyrittävä 1549: joka tällä hetkellä on voimassa mm. Tans- helpottamaan jo suhteellisuusperiaatteen to- 1550: kassa, saisi eduskunnassa riittävää kanna- teuttamiseksi. Riittävän väljissä puitteissa 1551: tusta. Tämän vuoksi olisi harkittava muita, tapahtuva vaaliteknillinen yhteistyö pitäisi 1552: voimassa olevan vaalilain järjestelmään lähei- tehdä mahdolliseksi myös sellaisille puolueille, 1553: semmin liittyviä keinoja, jotka avaisivat jotka vaalien ulkopuolella eivät ideologisista 1554: mahdollisuuksia suhteellisuusperiaatteen to- tai muista syistä ole halukkaat pysyvään ja 1555: teuttamisessa nykyisin ilmenevien epätasai- kiinteään yhteistyöhön ja jotka vaaleissakin 1556: suuksien lieventymiseen. Tällaisen keinon pyrkivät säilyttämään mm. ehdokkaiden aset- 1557: tarjoaa ylemmän asteen vaaliliittojen eli niin telua ja lukumäärää koskevissa kysymyksissä 1558: kuin niitä seuraavassa kutsutaan, vaaliren- täyden toimintavapauden. 1559: kaiden salliminen. Kaikissa edellä kosketelluissa suhteissa tar- 1560: Vaalirenkaiden käytäntöön ottamista kah- joaa vaalirengasjärjestelmä voimassa olevaan 1561: den tai useamman vaaliliiton yhteistoiminta- lainsäädäntöön hyvin niveltyvän mahdolli- 1562: muotona on eduskunnalle ehdotettu kerran suuden nykyisin esiintyvien pahimpien epä- 1563: aikaisemminkin (hallituksen esitys n: o 56/ kohtien korjaamiseen. Järjestelmää toteutet- 1564: 8 I,l. - Kansanedustajain vaalit. 1565: 1566: 1567: taessa olisi kuruottava kansanedustajain vaa- rännyt ehdokas vertausluvukseen koko vaali- 1568: leista voimassa olevan lain 32 § : n 2 momentti, liiton äänimäärän, toiselle tilalle sijoittunut 1569: missä eri vaaliliittoja kielletään tekemästä ehdokas puolet siitä jne. Vastaavasti saisi 1570: liittoa keskenään. Samalla olisi lain valitsija- vaalirenkaaseen kuuluvan vaaliliiton se ehdo- 1571: yhdistyksiä ja vaaliliittoja koskevaan 3 lu- kas, jonka vertausluku on suurin, uudeksi 1572: kuun lisättävä säännös vaalirenkaiden perus- vertausluvukseen vaalirenkaaseen kuuluvien 1573: tamisesta (33 a §). Jotta voimassa olevan vaaliliittojen yhteenlasketun äänimäärän, 1574: vaalilain omaksumaa järjestelmää ei olennai- toiseksi suurimpaan vertauslukuun päässyt 1575: sesti muutettaisi, olisi vaalirenkaan perusta- ehdokas puolet tästä yhteenlasketusta ääni- 1576: minen sallittava vain samassa vaalipiirissä määrästä jne. Tämän nykyiseen ääntenlasku- 1577: toimivien vaaliliittojen kesken. Uudet sään- järjestelmään läheisesti liittyvän menetelmän 1578: nökset eivät täten pääsisi vaikuttamaan edus- hyväksyminen aiheuttaisi vain vähäisiä muu- 1579: tajanpaikkojen jakaantumista eri vaalipiirien toksia voimassa olevaan lakiin (89 § 5 mom., 1580: kesken koskeviin säännöksiin, eivätkä ne ar- 90 a § ja 92 §). Käytännöllisenä seurauksena 1581: vattavasti myöskään voisi olla aiheena uusien muutoksista olisi, että vaalirenkaaseen yhty- 1582: pikkupuolueiden syntymiseen. Vaalirenkaiden neet vaaliliitot tukisivat toisiaan siten, että 1583: perustamista koskevien ilmoitusten käsitte- ns. hukkaäänien määrä niiden osalta vähe- 1584: lystä ja hyväksyttyjä vaalirenkaita koskevan nisi. Vaaliliittojen uusi yhteistoimintamuoto 1585: tiedonannon julkaisemisesta ehdokaslistojen antaisi aiheen vähäisen korjauksen tekemi- 1586: lopullisessa yhdistelmässä olisi vaalilain 4 ·lu- seen myös kansanedustajan varamiehen mää- 1587: vussa annettava erityiset säännökset (37 a § räämistä koskeviin säännöksiin (94 § 1 1588: ja 38 § 3 mom.). mom.). 1589: Johtavana periaatteena niissä muutoksissa, Vaalirengasjärjestelmä voitaisiin tässä vai- 1590: joita vaalirenkaiden perustamisen johdosta heessa ottaa käytäntöön väliaikaisluonteisena 1591: olisi tehtävä voimassa olevan vaalilain äänten säätämällä ehdotetut muutokset olemaan voi- 1592: laskemista koskeviin säännöksiin, olisi se, massa vain kahden säännöllisen vaalikauden 1593: että vaalipiirissä täytettävänä olevat edus- ajan eli v: n 1966 loppuun asti. 1594: tajanpaikat jaettaisiin nykyisin voimassa ole- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 1595: vaa järjestelmää noudattaen eri vaalirenkai- kunnioittavasti, 1596: den, niiden ulkopuolelle jääneiden vaaliliit- 1597: tojen ja erillisinä pysyneiden ehdokaslistojen että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 1598: kesken. Kunkin vaaliliiton sisäpuolella saisi van lakiehdotuksen: 1599: - niin kuin nykyisinkin - eniten ääniä ke- 1600: 1601: Laki 1602: kansanedustajain vaaleista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta. 1603: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansanedustajain vaaleista 30 päivänä 1604: kesäkuuta 1955 annetun lain (336/55) 32 §:n 2 momentti, lisätään lakiin uusi 33 a §, 1605: 37 a §, 90 a §, 38 §: ään uusi 3 momentti ja 89 §: ään uusi 5 momentti sekä muutetaan 1606: 92 § ja 94 § : n 1 momentti seuraavasti: 1607: 1608: 33 a §. todistettava sillä tavoin, kuin 26 §: n 3 mo- 1609: Kahdella tai useammalla vaaliliitolla on mentissa on säädetty. 1610: oikeus samassa vaalipiirissä liittyä vaaliren- Ilmoitus vaalirenkaasta on annettava kes- 1611: kaaksi. kuslautakunnalle viimeistään 37 päivänä en- 1612: Vaalirenkaan muodostaminen tapahtuu si- nen vaalipäivää. 1613: ten, että asianomaiset vaaliliitot antavat kes- 1614: kuslautakunnalle yhteisen kirjallisen ilmoi- 37 a §. 1615: tuksen, jossa luetellaan vaalirenkaaseen liit- Vaalirenkaan muodostamista koskevia il- 1616: tyvien vaaliliittojen nimitykset. Ilmoitus on moituksia käsitellään ensi kerran siinä ko- 1617: vaalirenkaaseen liittyvien vaaliliittojen asia- kouksessa, joka pidetään 36 päivänä ennen 1618: miesten allekirjoitettava ja nimikirjoitukset edustajanvaaleja. 1619: I,l. - Kaitila. ym. 9 1620: 1621: Vaalirenkaita koskevat ilmoitukset merki- joitetaan järjestykseen heidän saamiensa 1622: tään roomalaisin numeroin niiden saapumis- äänimäärien suuruuden mukaan ja äänimää- 1623: järjestyksessä. rät merkitään asianomaisten nimien kohdalle 1624: Jollei ilmoitusta voida hyväksyä, on siitä ehdokkaiden vertauslukuina. 1625: samoin kuin muistutuksen syystä annettava 2) Vaalirenkaaseen kuulumattomien yhdis- 1626: tieto kunkin ilmoituksen allekirjoittaneen tettyjen ääniryhmien ehdokkaiden nimet kir- 1627: vaaliliiton asiamiehelle. Asiamiehellä on oi- joitetaan 90 §: n 2 momentin määräämään 1628: keus seitsemän päivän aikana antaa keskus- järjestykseen ja kunkin nimen kohdalle mer- 1629: lautakunnalle yhteinen kirjallinen ehdotuk- kitään ehdokkaan vertausluku. 1630: sensa ilmoituksen oikaisemiseksi. Saapunei- 3) Ylimmän asteen ääniryhmään kuulu- 1631: den oikaisuehdotusten esittelemisestä ja tar- vien ehdokkaiden nimet kirjoitetaan 90 a § : n 1632: kastamisesta on voimassa, mitä 37 §: n 2 mo- määräämään järjestykseen ja nimien koh- 1633: mentissa on säädetty. dalle merkitään sanotun pykälän säännösten 1634: mukaan lasketut vertausluvut. 1635: 38 §. 4) Jos samalla ehdokkaalla on vertausluku 1636: kahdessa tai useammassa näin saadussa ryh- 1637: Ehdokaslistojen alapuolelle on näkyvään mässä, niin hänet poistetaan niistä kaikista, 1638: paikkaan painettava hyväksyttyjä vaaliren- ja hänen nimensä kirjoitetaan erikseen ja 1639: kaita koskeva tiedonanto, jossa on numero- merkitään hänelle lopullinen vertausluku sen 1640: järjestyksessä mainittava, mitkä vaaliliitot mukaan, kuin 91 §: ssä sanotaan. 1641: kuhunkin vaalirenkaaseen ovat liittyneet. 5) Kaikkien ehdokkaiden nimet kirjoite- 1642: taan uudestaan heidän lopullisten vertaus- 1643: lukujensa suuruuden mukaiseen järjestyk- 1644: seen ja kunkin ehdokkaan nimen kohdalle 1645: 89 §. merkitään hänen vertauslukunsa. 1646: Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoite- 1647: Ne äänet, jotka on annettu samaan vaali- tusta ehdokkaiden lopullisesta nimisarjasta 1648: renkaaseen kuuluvien vaaliliittojen hyväksi, keskuslautakunta julistaa edustajiksi vali- 1649: muodostavat ylimmän asteen ääniryhmän, tuiksi, nimisarjan alusta lukien, niin monta 1650: jonka äänimäärä on siihen kuuluvien yhdis- ehdokasta, kuin vaalipiirissä on edustajia 1651: tettyjen ääniryhmien äänten summa. valittava. 1652: 94 §. 1653: 90 a §. Kansanedustajan varamies määrätään, 1654: Samaan vaalirenkaaseen kuuluvien ehdok- paitsi Ahvenanmaan maakunnan vaalipii- 1655: kaiden keskinäinen järjestys määräytyy rissä, siten, että varamieheksi tulee ensim- 1656: 90 § : n 2 momentissa mainittujen vertaus- mäinen valitsematta jäänyt ehdokas sen yh- 1657: lukujen mukaan. Tässä järjestyksessä anne- distetyn ääniryhmän nimisarjasta, johon va- 1658: taan ylimmän asteen ääniryhmän ehdokkaille litun ääniryhmä kuului. Jollei tällaista eh- 1659: uudet vertausluvut siten, että ensimmäinen dokasta ole, tulee varamieheksi ensimmäinen 1660: ehdokas saa vertausluvukseen ylimmän asteen valitsematta jäänyt ehdokas samasta ylim- 1661: ääniryhmään kuuluvien äänestyslippujen män asteen ääniryhmästä, johon valittu kuu- 1662: koko lukumäärän, toinen ehdokas puolet lci. ' 1663: siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljän- 1664: neksen ja niin edespäin. 1665: Tämä laki on voimassa vuoden 1966 lop- 1666: 92 §. puun kuitenkin siten, että sitä on sovellet- 1667: Äänestyksen tuloksen määräämiseksi mene- tava vaalien tulosta ja kansanedustajan vara- 1668: tellään seuraavalla tavalla: miestä määrättäessä sanotun ajankohdan 1669: 1) Vaaliliittoon kuulumattomien yksinker- jälkeenkin, jos itse vaalitoimitus on tapahtu- 1670: taisten ääniryhmien ehdokkaiden nimet kir- nut ennen vuoden 1966 loppua. 1671: 1672: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 1673: 1674: Esa Kaitila. Victor Procope. Päiviö Hetemäki. 1675: 2 E 74/60 1676: 10 1677: 1678: !,2. - La.k.al. N: o 2. 1679: 1680: Kaitila. ym.: Ehdotus laiksi neuvoa-antavan kansanäänestyk- 1681: sen toimeenpanemisesta yleisradiol.ainsäädännön perustei- 1682: den selvittämiseksi. 1683: 1684: Eduskunnalle. 1685: 1686: Antaessaan joulukuun 2 päivänä 1931 järjestyksessä olevan kysymyksen suhteen, 1687: eduskunnalle esityksen laiksi neuvoa-antavan onko yleisradiotoiminta tehtävä valtion yk- 1688: kansanäänestyksen toimeenpanemisesta väki- sinoikeudeksi vai ei. On aiheellista ottaa 1689: juomalainsäädännön perusteiden selvittämi- harkittavaksi neuvoa-antavan kansanäänes- 1690: seksi (hall. es. N: o 89/1931 vp.) hallitus esi- tyksen toimeenpaneminen yleisradiolainsää- 1691: tyksensä perusteluissa lausui, että oli tarpeen dännön perusteiden selvittämiseksi. Siinä 1692: hankkia selvitys siitä, missä määrin kansa oli voitaisiin äänestäjien vastattavaksi asettaa 1693: kieltolain kannalla tai toivoi raittiustilan- kysymys, onko yleisradiotoiminnan harjoit- 1694: teeseen lainsäädännön avulla olosuhteiden taminen (ääniyleisradio ja televisio) oleva 1695: vaatimaa muutosta. Tätä selonottoa varten valtion yksinomaisena oikeutena, vai onko 1696: oli hallituksen mielestä neuvoa-antava kan- oleva mahdollista sallia julkisen valvonnan 1697: sanäänestys tarkoituksenmukaisin keino. Ylei- alainen yksityinen yleisradiotoiminta valtio- 1698: sissä valtiollisissa vaaleissa ei näet - kuten johtoisen radion rinnalla. 1699: hallituksen esityksen perusteluissa sanottiin Kysymys sananvapauden käyttömahdolli- 1700: - kansan mielipide tällaisessa kysymyksessä suuksien rajoittamisesta muuttamalla perus- 1701: tule selvästi ilmi, vaan on se selvitettävä tuslakia valtion radiomonopolin turvaami- 1702: erikseen. seksi on sekä periaatteellisesti että käytän- 1703: Kun kansanäänestys muutamaa viikkoa nöllisesti ensiarvoisen tärkeä. Se on myös 1704: myöhemmin toimitettiin, antoi siinä 72 % yksinkertainen ja koko kansaa koskeva. 1705: äänestykseen osallistuneista äänensä kielto- Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä vas- 1706: lain kumoamisen puolesta. Kansa siis omak- tattavaksi se soveltuu ainakin yhtä hyvin 1707: sui asiassa toisen kannan kuin millä edus- ellei paremmin kuin aikoinaan kysymys kiel- 1708: kunnan enemmistö jatkuvasti oli. Uudella tolain kohtalosta. Yhtenä välittömän kan- 1709: väkijuomalailla palautettiinkin sitten maa- sanvallan toteuttamismuotona neuvoa-antava 1710: han säännöstelty väkijuomaliike. kansanäänestys ajoittain käytettynä olisi 1711: Nämä väkijuomalainsäädännön vaiheet tar- myös omiaan lieventämään sitä puoluejohto- 1712: joavat hyvän esimerkin tapauksesta, jossa valtaisuutta, mihin yhteiskuntamme on yhä 1713: puolueiden johtoelinten omaksumien käsitys- enemmän luisumassa. 1714: ten mukaan määräytyvä eduskunnan enem- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 1715: mistön kanta ei vastaa kansan keskuudessa 1716: vallitsevana olevaa mielipidettä. Hyvällä että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 1717: syyllä voidaan otaksua, että samanlaista vas- van lakiehdotuksen: 1718: takohtaisuutta on myös sen nykyisin päivä- 1719: 1720: Laki 1721: neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimeenpanemisesta yleisradiolainsäädännön 1722: perusteiden selvittämiseksi. 1723: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1724: 1 §. 2 §. 1725: Asetuksella määrättävänä ajankohtana Oikeutettu äänestämään on jokainen Suo- 1726: pannaan yleisradiolainsäädännön perusteiden men kansalainen, jolla valtiopäiväjärjestyk- 1727: selvittämiseksi toimeen yleinen neuvoa- sen mukaan on vaalioikeus edustajanvaalissa. 1728: antava kansanäänestys. 1729: 1,2. - Kaitila. ym. 11 1730: 1731: 3 §. aukaisematta. Samaten lasketaan niiden hen- 1732: Koko maa pidetään yhtenä vaalipiirinä, kilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon 1733: jonka keskuslautakuntana toimii Helsingin tehtyjen merkintöjen mukaan ovat äänioi- 1734: kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta. keuttaan käyttäneet. 1735: Ä.änestyslautakuntina toimivat kansanedusta- Kaikki annetut äänestysliput suljetaan 1736: jain vaaleja varten viimeksi asetetut vaali- kestävään päällykseen ja muut äänestystoi- 1737: lautakunnat. mituksessa syntyneet asiakirjat, käyttämät- 1738: Äänestystoimitus on määrättävä tapahtu- tömät äänestysliput niihin luettuina, toiseen 1739: vaksi sunnuntaina ja sitä seuraavana maa- päällykseen, minkä jälkeen molemmat pääl- 1740: nantaina. Kunkin äänestysalueen äänestys- lykset suljetaan ja varustetaan äänestystoi- 1741: toimitus alkaa sunnuntaina kello kaksitoista mituksessa käytetyllä leimalla. 1742: ja maanantaina kello yhdeksän sekä jatkuu Äänestysasiakirjat lähetetään viipymättä 1743: kumpanakin päivänä yhtäjaksoisesti kello Helsingin vaalipiirin keskuslautakunnalle. 1744: kahteenkymmeneen. 1745: Äänestysluettelona käytetään lähinnä en- 7 §. 1746: nen neuvoa-antavaa kansanäänestystä toimi- Äänestyksen tuloksen keskuslautakunta 1747: tettua kansanedustajain vaalia varten val- laskee äänestysalueittain, kunnittain ja vaa- 1748: mistettua vaaliluetteloa lisäluetteloineen il- lipiireittäin, minkä jälkeen tulokset yhdiste- 1749: man laissa kansanedustajain vaaleista (336/ tään. Lopullinen tulos ilmoitetaan valtio- 1750: 55) säädettyä oikaisumenettelyä. neuvostolle. 1751: Äänestysleimana käytetään edustajainvaa- 1752: lien vaalileimasimia. 1753: 8 §. 1754: 4 §. Virkamies, joka koettaa virkavallallansa 1755: Äänestyslipussa esitetään vastattavaksi vaikuttaa äänestykseen, menettäköön vir- 1756: onko yleisradiotoiminnan (ääniyleisradio kansa. 1757: ja televisio) harjoittaminen oleva valtion yk- Jos joku houkuttelemalla tai viekoittele- 1758: sinomaisena oikeutena; vai malla häiritsee äänestysvapautta, rangaista- 1759: onko oleva mahdollista sallia julkisen val- koon enintään kolmen kuukauden vankeu- 1760: vmman alainen, yksityinen yleisradiotoiminta della. Jos hän käyttää väkivaltaa tai uh- 1761: valtiojohtoisen radion rinnalla. kausta, rangaistakoon vähintään yhden kuu- 1762: kauden ja enintään yhden vuoden vankeu- 1763: 5 §. della; jos hän on virkamies, menettäköön 1764: Äänestyslippu on mitätön: sen lisäksi virkansa. 1765: jos on käytetty muuta kuin virallista Jollei työnantaja suo hänen työssään ole- 1766: äänestyslippua; valle äänioikeutetulle tilaisuutta käyttää 1767: jos äänestyslipusta ei täysin selvästi il- äänestysoikeuttansa, rangaistakoon sakolla. 1768: mene, kumpaa vaihtoehtoa äänestäjä kannat- 1769: taa; 9 §. 1770: jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänes- Kansanäänestyksen toimeenpanosta olkoon 1771: täjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka tämän lain ohella soveltuvin kohdin voi- 1772: siihen on tehty muunlainen asiaton mer- massa, mitä kansanedustajain vaaleista on 1773: kintä; sekä säädetty. 1774: jos äänestyslippu on leimaamaton. 1775: 10 §. 1776: 6 §. Tarpeen vaatiessa voidaan asetuksella an- 1777: Kun äänestys on päättynyt, otetaan anne- taa määräyksiä tämän lain täytäntöön- 1778: tut äänestysliput uurnasta ja lasketaan ne panosta ja soveltamisesta. 1779: 1780: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 1781: 1782: Esa Kaitila. Harras Kyttä. Aaro Stykki. 1783: Juho Tenhiälä. Kaarlo Kajatsalo. Armi Hosia. 1784: 12 1785: 1786: 1,3. - La.k.a.l. N: o 3. 1787: 1788: 1789: 1790: Kyttä: Ehdotus laiksi valtion viran tai pysyva'tSen toimen 1791: haltijain nimittämiskit·joista sekä heidän oikeudestaan py- 1792: syä virassaan tai toimessaan annetun "lain muuttamisesta. 1793: 1794: 1795: E d u s k u n n a 11 e. 1796: 1797: Valtion viran tai pysyväisen toimen halti- koska valtio tällöin vapautuu maksamasta 1798: jain nimittämiskirjoista sekä heidän oikeu- virkamiehelle eläkettä vastaavalta ajalta. Sitä 1799: destaan pysyä virassan tai toimessaan 29 päi- paitsi on käytännössä esiintynyt tapauksia, 1800: vänä kesäkuuta 1926 annetun lain (202/26) joissa eläkkeelle jo siirtynyt virkamies on 1801: 3 § : ssä, sellaisena kuin se on 17 päivänä määrätty hoitamaan entistä tai vastaavan~ 1802: tammikuuta 1941 annetussa laissa (53/41), laista muuta virkaa. Vielä useammin on 1803: on valtion viran ja pysyväisen toimen haiti- esiintynyt tapauksia, joissa valtion eläkettä 1804: joille säädetty velvollisuus erota virastaan tai nauttiva entinen virkamies on siirtynyt yksi- 1805: toimestaan 67 vuotta täyttäessään, lukuun- tyiseen toimeen ja tällöin osoittautunut täy- 1806: ottamatta tuomarinviran haltijoita, joiden sin työkykyiseksi. Tällaisten tapausten määrä 1807: eroaruisikä on 70 vuotta. Samassa lainkoh- vähenisi, jos virkamiesten pakollista eroaruis- 1808: dassa on suotu mahdollisuus asetusteitse mää- ikää korotettaisiin. 1809: rätä 67 vuotta alhaisempi eroaruisikä upsee- Edellä mainituista syistä olisi valtion viran 1810: rinviran haitijoille ja määrätynlaisille pysy- tai pysyväisen toimen haltijain nimittämis~ 1811: väisten tointen haltijoille. Toisaalta on valtio- kirjoista sekä heidän oikeudestaan pysyä vi- 1812: neuvostolle annettu oikeus, milloin se viran rassaan annetun lain 3 §: n säännöksiä muu- 1813: tai toimen hoidon siitä kärsimättä voi tapah- tettava siten, että viran ja pysyväisen toi- 1814: tua, pysyttää eroaruisiän saavuttanut hen- men haltija tulisi velvolliseksi eroamaan vi- 1815: kilö virassaan tai toimessaan, mutta ei yli rastaan tai toimestaan täyttäessään 70 vuotta. 1816: 70 vuoden iän, ellei sitä yleisen edun kan- Kun kuitenkin saattaa esiintyä tapauksia, 1817: nalta katsota suotavaksi. Sellaisella viran tai joissa 67 vuotiaan virkamiehen ruumiin- ja 1818: pysyväisen toimen haltijalla, joka ei halua siehmvoimat ovat siinä määrin alentuneet, 1819: käyttää hyväkseen oikeutta pysyä virassaan että se voisi haitata virkatehtävien suoritta- 1820: tai toimessaan edellämainittuihin ikärajoihin mista, mutta tällaista virkamiestä ei kuiten- 1821: saakka, on virkamieseläkkeistä 30 päivänä kaan voida pitää siinä määrin työkyvyttö- 1822: syyskuuta 1950 annetun lain (459/50) no- mänä, että hänet voitaisiin vapauttaa sano- 1823: jalla mahdollisuus erota ja siirtyä eläkkeelle tun lain 4 § :n säännösten nojalla, on paikal- 1824: jo 63 vuotiaana. Eräissä tapauksissa on elä- laan sisällyttää lakiin sellainen säännös, että 1825: keikä erikseen säädetty sanottua alhaisem- valtakirjan muuhun kuin tuomarin virkaan 1826: maksi. saanut viran haltija voidaan 67 vuotta täy- 1827: Käytännössä virkamiehet varsin vähän tettyään vapauttaa virastaan, jos harkitaan 1828: käyttävät hyväkseen tilaisuutta siirtyä eläk- siihen syytä olevan. Avoimen kirjeen saanut 1829: keelle 63 vuoden tai sitä alemmassa iässä. viran haltija ja pysyväisen toimen haltija 1830: Päinvastoin on tavallista, että virkamies ei taas voidaan vastaavassa tapauksessa vapaut- 1831: halua erota vielä edes 67 vuotiaanakaan. taa virastaan tai toimestaan jo niiden sään- 1832: Moni heistä anookin sen vuoksi eroaruisiän nösten nojalla, jotka sisältyvät voimassa ole- 1833: lähestyessä, että hänet pysytettäisiin edel- vaan lakiin. 1834: leenkin virassaan tai toimessaan. Valtion Edellä lausutun perusteella kunnioittaen 1835: kannalta onkin tarkoituksenmukaista, että ehdotan, 1836: kokeneiden virkamiesten taitoa ja kykyjä 1837: käytetään hyväksi mahdollisimman kauan. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 1838: Valtiolle se on myös taloudellisesti edullista, van lakiehdotuksen: 1839: I,S. - Kyttä. 13 1840: 1841: 1842: Laki 1843: valtion viran tai pysyvä.isen toimen haltijain nimittäm.iskirjoista sekä heidän oikeudes- 1844: taan pysyä virassaan tai toimessaan annetun lain muu'tta.misesta. 1845: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion viran tai pysyväisen toimen hal- 1846: tijain nimittämiskirjoista sekä heidän oikeudestaan pysyä virassaan tai toimessaan 29 1847: päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain (202/26) 2 ja 3 § seuraavasti: 1848: 1849: 2 §. Asetuksella säädetään, missä iässä sellai- 1850: Viran haltijan, jolla virkaan on avoin seen virkaan, johon kelpoisuusehtona on suo- 1851: kirje, voi tasavallan presidentti vapauttaa ritettu upseerintutkinto tai määrätty upsee- 1852: virasta, kun yleinen etu sitä vaatii. rinarvo, nimitetty upseeri on velvollinen 1853: Viran haltija, jolla virkaan on valtakirja, eroamaan virastaan. 1854: voidaan laillisen tutkimuksen ja tuomion no- Asetuksella voidaan myös säätää, että mää- 1855: jalla taikka, ellei virka ole tuomarinvirka, rätyn laatuisten pysyväisten tointen haltijat 1856: jäljempänä säädetyin kurinpitotoimin panna ovat velvolliset eroamaan toimestaan aikai- 1857: viralta. Niin ikään voidaan valtakirjan muu- semmin kuin 1 momentissa on määrätty; 1858: hun kuin tuomarinvirkaan saanut viranhal- älköön eroaruisikää kuitenkaan määrättäkö 1859: tija kuusikymmentäseitsemän vuotta täytet- viittäkymmentä vuotta varhaisemmaksi, paitsi 1860: tyään vapauttaa virastaan, jos harkitaan mikäli koskee lentäjätutkinnon edellyttämissä 1861: syytä siihen olevan. ilmavoimien toimissa olevia lentomestareita 1862: Toimikirjan saanut voidaan toimestaan va- ja aliupseereja, jotka voidaan määrätä eroa- 1863: pauttaa, kun harkitaan syytä siihen olevan maan toimestaan aikaisemminkin. 1864: tahi panna viralta, niinkuin 6 § :ssä on muun Milloin erittäin tärkeä yleinen etu vaatii, 1865: kuin tuomarinviran haltijan viraltapanosta voidaan eroaruisiän saavuttanut henkilö ni- 1866: säädetty. mittää virkaan, jonka tasavallan presidentti 1867: täyttää ja joka ei ole tuomarinvirka, sekä 1868: 3 §. edellä tässä pykälässä sanotuin tavoin py- 1869: Viran tai pysyväisen toimen haltija olkoon, syttää virassa. 1870: jäljempänä tässä pykälässä mainituin poik- Jollei viran tai pysyväisen toimen haltija, 1871: keuksin, täyttäessään seitsemänkymmentä saavuttaessaan eroamista varten määrätyn 1872: vuotta, velvollinen eroamaan virastaan tai iän, ole pyytänyt eroa, annettakoon hänelle 1873: toimestaan. hakemuksetta erokirja. 1874: 1875: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 1876: 1877: Harras Kyttä. 1878: 14 1879: 1880: 1,4. - La.k.al. N: o 4. 1881: 1882: 1883: 1884: 1885: Henriksson ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokrien säännöste- 1886: lystä. 1887: 1888: 1889: E d u s k u n n a 11 e. 1890: 1891: Asuntotilanne on väestökeskuksissamme tavaa lisääntymistä. Vuokrasäännöstelyn 1892: viime vuosina parantunut. Sellaista tasa- jatkaminen onkin allekirjoittaneiden käsityk- 1893: painoa, joka antaisi mahdollisuuksia lopet- sen mukaan välttämätöntä. Eduskunta on 1894: taa vuokrasäännöstely ensi kesänä, ei kui- jo hyväksyessään nyt voimassa olevan lain 1895: tenkaan vielä ole saavutettu. Asuntojen ky- katsonut olevan aiheellista odottaa, ettei hal- 1896: syntä ylittää suuresti niiden tarjonnan, lituksen esityksessä ehdotettu lain voimassa- 1897: mistä on seurauksena, että vuokrat vapailla oloaika riitä. 1898: markkinoilla ovat kohtuuttoman korkeita ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 1899: vähävaraisten edellytykset uuden asunnon nioittaen, 1900: hankkimisessa varsin heikot. Säännöstelyn 1901: ennenaikainen purkaminen aiheuttaisi näin että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 1902: ollen laajoille väestöryhmille hyvin suuria van lakiehdotuksen: 1903: taloudellisia vaikeuksia ja häätöjen huomat- 1904: 1905: 1906: Laki 1907: huoneenvuokrien säämiöstelystä. 1908: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä 1909: määrätyllä tavalla, säädetään: 1910: 1911: 1 §. pautuneet tai vapautuvat, niin myös sellai- 1912: V altioneuvostolla on valta väestön toi- set vanhojen rakennusten huoneistot, jotka 1913: meentulon tai maan talouselämän turvaami- tammikuun 1 päivänä 1958 eivät ole olleet 1914: seksi säännöstellä rakennusten ja niiden vuokralaisen hallinnassa tai sen jälkeen ovat 1915: osien vuokria sekä niihin rinnastettavia tai vapautuneet tai vapautuvat, sekä sellaiset 1916: liittyviä maksuja ja korvauksia sekä antaa, vanhat rakennukset, jotka maistraatti tai 1917: määräyksiä irtisanomisoikeudesta, vuokraoi- järjestysoikeus on lainvoimaisella päätöksellä 1918: keuden menettämisestä ja rakennusten pur- määrännyt hengenvaarallisina purettaviksi 1919: kamisesta niissä kaupungeissa, joissa vallit- tai joiden purkamiseen on annettu asianmu- 1920: seva asuntopula sitä välttämättä vaatii. kainen lupa. 1921: Liikehuoneistot ovat niin ikään vapaat 1922: 2 §. säännöstelystä, mutta on valtioneuvostolla 1923: Edellä 1 § : ssä tarkoitetusta säännöstelystä oikeus, mikäli erityisen painavat syyt jolla- 1924: ovat kuitenkin vapaat sellaiset uudet raken- kin paikkakunnalla vaativat, määrätä liike- 1925: nukset ja vanhojen rakennusten uudet huo- huoneistot sillä paikkakunnalla huoneenvuok- 1926: neistot, jotka ovat valmistuneet tammikuun rasäännöstelyn piiriin kuuluviksi. 1927: 1 päivän 1949 jälkeen, sekä sellaiset kesä- 1928: tai muut lomanviettoasunnot, jotka tammi- 3 §. 1929: kuun 1 päivänä 1950 eivät ole olleet vuok- Mikäli tämän lain nojalla annettujen sään- 1930: ralaisen hallinnassa tai sen jälkeen ovat va- nösten perusteella vuokranantajan oikeus 1931: I,4. - Beuriksson )'Dl. 15 1932: 1933: asuinhuoneistoa koskevan vuokrasopimuksen 4 §. 1934: irtisanomiseen tehdään viranomaisen suostu- Lupaa sellaisen rakennuksen, jossa on 1935: muksesta riippuvaksi, ei vuokranantajalta asuinhuoneistoja, tai sen osan purkamiseen 1936: saa kieltää irtisanomisoikeutta: älköön kiellettäkö, jos sen tilalle suunnitel- 1937: 1) jos vuokranantaja, joka on neljä vuotta tuun uudisrakennukseen, jonka osalta esite- 1938: omistanut talon tahi määrätyn asuinhuoneis- taan piirustukset ja rakentamiseen tarvitta- 1939: ton hallintaan oikeuttavat osakeyhtiön tai vasta rahoituksesta luotettava selvitys, tulee 1940: asunto-osakeyhtiön osakkeet, haluaa saada huomattavasti lisää uutta asuintilaa tahi pä- 1941: talostaan huoneiston tai osakehuoneistonsa tevät syyt muutoin puoltavat uudestaan ra- 1942: asunnoksi itselleen tai perheelliselle lapsel- kentamista ja jos kummassakin tapauksessa 1943: leen ja jos lisäksi hän tai hänen lapsensa purettavan rakennuksen asuinhuoneiston 1944: on välttämättömästi asunnon tarpeessa tahi vuokralaiselle tarjotaan hänen asunnontar- 1945: painavat syyt muutoin puoltavat irtisano- vettaan vastaava asunto. 1946: mista; 1947: 2) jos vuokranantaja, joka omistaa talon 5 §. 1948: tai sellaiset osakkeet, kuin 1 kohdassa tar- Vuokranantajalla ja vuokralaisella on oi- 1949: koitetaan, halutessaan asuntoa itselleen tai keus sopia vuokramaksun suuruudesta. Jol- 1950: lapselleen tahi hyväksyttävästä syystä muulle leivät asianosaiset voi siitä sopia, on kum- 1951: henkilölle, luovuttaa vuokralaisensa käyttöön mallakin heistä oikeus saattaa vuokramaksun 1952: toisen huoneiston eivätkä kohtuussyyt vaadi suuruus huoneenvuokralautakunnan ratkais- 1953: vaihdon epäämistä; tavaksi. 1954: Vahvistaessaan vuokramaksun on huoneen- 1955: 3) jos talo, missä huoneisto on, aiotaan vuokralautakunnan otettava huomioon so- 1956: kokonaan tai osaksi uudestaan rakentaa tahi siaaliministeriön erikseen vahvistama vuokra- 1957: asuinhuoneisto jakaa pienempiin osiin ja kustannusten nousu, paikkakunnan vapaa 1958: pätevät syyt puoltavat uudestaan rakenta- vuokrataso, huoneiston sijainti ja muut sen 1959: mista tai jakamista; vuokra-arvoon vaikuttavat tekijät. 1960: 4) jos omakotitalon tai muun siihen ver- Jollei vuokramaksusta sovita tai sitä ole 1961: rattavan rakennuksen omistaja todella tar- edellä sanotulla tavalla vahvistettu, on vuok- 1962: vitsee rakennuksen joko kokonaan tai osaksi ralaisen suoritettava viimeksi voimassa ollut 1963: omaan käyttöönsä; huoneenvuokrasäännöstelymääräysten mukai- 1964: 5) jos työsopimus, jonka mukaan työpalk- nen vuokra korotettuna sosiaaliministeriön 1965: kaan sisältyy vapaa asunto taikka jonka joh- vahvistamalla korotusmäärällä. 1966: dosta työntekijällä on oikeus vuokralla hal- Sosiaaliministeriön on vahvistettava asuin- 1967: lita työnantajan huoneistoa, lakkaa; eikä huoneistojen vuokramaksujen korotusmäärät 1968: 6) muutoinkaan, jos erittäin painavat syyt sellaisiksi, että vuokratulot säännönmukai- 1969: puoltavat irtisanomisen hyväksymistä. sissa tapauksissa vastaavat korkoja sekä ta- 1970: Milloin 1 momentin 1 kohdassa tarkoite- vanomaisia kiinteistön hoidosta ja rakennus- 1971: tussa tapauksessa on ilmeistä, että vuokran- ten kohtuullisessa kunnossa pysymisestä joh- 1972: antaja tai hänen lapsensa ei tarvitse koko tuvia menoja, joihin luetaan myös verot ja 1973: kysymyksessä olevaa huoneistoa, voidaan oi- rakennusten arvonvähennykset. Arvonvähen- 1974: keus irtisanomiseen hyväksyä sallimalla vuok- nyksenä saadaan ottaa huomioon kivitaloissa 1975: ranantajan tai hänen lapsensa saada hallin- 1 % ja puutaloissa 2 % rakennusten tek- 1976: taansa vain osa huoneistoa, muun osan jää- nillisestä arvosta. 1977: dessä siinä asuneiden henkilöiden tai osan Sosiaaliministeriön tehtävänä on sitä var- 1978: näistä hallintaan. ten tekemiensä laskelmien perusteella ainakin 1979: Jos asuinhuoneistoa koskevaan irtisanomi- kerran vuodessa vahvistaa ne määrät, joilla 1980: seen suostutaan, on vuokralainen niissä ta- vuokrakustannusten on katsottava edelliseen 1981: pauksissa, joita 1 momentin 1, 4 sekä 6 koh- vuoteen ja vuoteen 1939 verrattuina nous- 1982: dassa tarkoitetaan, velvoitettava muuttamaan seen. 1983: huoneistosta viimeistään kuuden kuukauden 6 §. 1984: kuluttua sen kuukauden päättymisestä, jonka Valtioneuvoston asiana on, mikäli jäljem- 1985: aikana asia on ratkaistu ensimmäisessä as- pänä olevista säännöksistä ei muuta johdu, 1986: teessa. antaa määräykset menettelystä ja muutok- 1987: 16 !,4. - Huoneenvuokrien säännöstely. 1988: 1989: senhakuoikeudesta tämän lain nojalla annet- Edellä olevat säännökset eivät aiheuta 1990: tujen määräysten täytäntöönpanossa sekä muutosta siihen, mitä menetetyn ajan takai- 1991: siitä, mitkä viranomaiset huolehtivat täytän- sin saamisesta ja lainvoiman saaneen tuo- 1992: töönpanosta, ja velvoittaa kunnat asettamaan mion purkamisesta on voimassa. 1993: sitä varten lautakuntia ja toimihenkilöitä Tarkemmat määräykset menettelystä tässä 1994: sekä määrätä näiden tehtävistä ja toimin- pykälässä tarkoitetu~ssa asioissa antaa valtio- 1995: nasta. neuvosto. 1996: V aitioneuvosto voi myös antaa määräyksiä 1997: tarkastusten toimittamisesta ja ilmoittamis- 8 §. 1998: velvollisuudesta, milloin se on tarpeen tässä Kun tämän lain nojalla on julkaistu sel- 1999: laissa edellytettyjä toimenpiteitä tai tämän laisia säännöksiä, joiden antamiseen hallitus- 2000: lain nojalla annettujen määräysten täytän- muodon mukaan eduskunnan myötävaikutus 2001: töönpanoa ja valvontaa varten. on tarpeen, on niistä viivytyksettä ilmoitet- 2002: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja mää- tava eduskunnan puhemiehelle, jonka on saa- 2003: räyksiä annettaessa ja niissä olevia valtuuk- tettava ne eduskunnan tietoon heti tahi, jol- 2004: sia käytettäessä on otettava huomioon: lei eduskunta ole koolla, niin pian kuin se 2005: 1) että valtioneuvoston tämän lain alaan on kokoontunut, ja ne on kumottava, jos 2006: kuuluvissa asioissa ratkaisuvaltaa käyttämään eduskunta niin päättää. 2007: asettamissa elimissä tulee puheenjohtajien 2008: lisäksi valittavista jäsenistä yhtä monen 9 §. 2009: edustaa vuokralais- ja vuokranantajapiirejä; Valtioneuvoston ja sosiaaliministeriön tä- 2010: 2) että kaikissa elimissä yhdellä jäsenistä, män lain tai siihen perustuvien määräysten 2011: mikäli mahdollista, sekä valitusasteena toimi- nojalla antamaan päätökseen ei saa hakea 2012: vassa elimessä puheenjohtajalla ja varapu- muutosta. 2013: heenjohtajalla tulee olla tuomarinvirkaan 10 §. 2014: vaadittava kelpoisuus; sekä Sitoumus, sopimus tai muu välipuhe, joka 2015: 3) että valitusasteena toimivan elimen pu- tehdään vastoin tämän lain nojalla annet- 2016: heenjohtajan ja varapuheenjohtajan määrää tuja määräyksiä taikka jonka tarkoituksena 2017: korkein oikeus. on näiden määräysten kiertäminen, olkoon 2018: mitätön. 2019: 7 §. 11 §. 2020: V aitioneuvoston hyväksymällä vuokralais- Tämän lain nojalla annettujen määräysten 2021: tai vuokranantajapiirejä edustavalla rekis- rikkomisesta rangaistaan eräitä valtuuslakeja 2022: teröidyllä yhdistyksellä on oikeus asianosai- vastaan tehtyjen rikosten rankaisemisesta 2023: sen suostumuksella saattaa edellä 6 § : ssä 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun lain 2024: tarkoitetun elimen huoneenvuokrasäännöste- (305/58) mukaan. 2025: lyä koskevassa asiassa antama ratkaisu, josta 2026: ei muutoin saada valittaa, korkeimman oikeu- 12 §. 2027: den tutkittavaksi, jos yhdistys katsoo, että Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 2028: ratkaisu perustuu virheelliseen lain sovelta- kuuta 1960 ja on voimassa vuoden 1961 lop- 2029: miseen. Tällainen valitus on tehtävä kuuden- puun. Kuitenkin voidaan asuinhuoneistoa 2030: kymmenen päivän kuluessa siitä, kun vali- koskeva vuokrasuhde, jonka osalta säännös- 2031: tuksenalainen päätös on julistettu tai, milloin tely lakkaa muusta syystä kuin 2 § : n 1 mo- 2032: päätöstä ei julisteta, kun asianosainen on mentissa tarkoitetun purkamismääräyksen 2033: saanut siitä tiedon. tai -luvan johdosta, vuoden kulu~a sen jäl- 2034: Tutkiessaan valituksen korkein oikeus voi keen irtisanoa päättyväksi vain kuuden kuu- 2035: palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi tai kauden kuluttua sen kuukauden päättymi- 2036: oikaista valituksenalaisen ratkaisun tahi asja. sestä, jonka aikana irtisanominen on toimi- 2037: kirjoihin liitettävällä päätöksellä hylätä va- tettu, jolleivät asianomaiset tämän lain voi- 2038: lituksen. maantulon jälkeen ole muusta irtisanomis- 2039: Asian saattaminen korkeimman oikeuden ajasta sopineet. 2040: tutkittavaksi ei estä valituksenalaisen päätök- Valtioneuvoston päätös asuinhuoneistojen 2041: sen täytäntöönpanoa, ellei korkein oikeus lämmityskustannusten suorittamisesta 5 päi- 2042: toisin määrää. vänä joulukuuta 1956 (598/56) siihen myö- 2043: 1,4. - Henriksson ym. 17 2044: hemmin tehtyine muutoksineen ja siihen liit- 58) ovat noudatettavina, kunnes niitä asian· 2045: tyvä lämpimän veden jakelusta suoritetta- omaisessa järjestyksessä muutetaan tai ne 2046: vista korvauksista 29 päivänä lokakuuta kumotaan, kuitenkin enintään vuoden 1961 2047: 1958 annettu sosiaaliministeriön päätös (428/ loppuun. 2048: 2049: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960. 2050: 2051: G. Henriksson. Esa Hietanen. Eino Tainio. 2052: Y. Enne. Martta Salmela-Järvinen. Eemeli Lakkala. 2053: R. Virtanen. Tyyne Tuominen. Viljo Rantala. 2054: Rafael Paasio. Juho Mäkelä. Varma K. Turunen. 2055: Olli J. Uoti. Ville Pessi. Paavo Aitio. 2056: A. Simonen. Eino Kilpi. Urho Kulovaara. 2057: Onni Hiltunen. Yrjö Murto. Kaino Haapanen. 2058: Arvo Tuominen. Matti Koivunen. Nestori Nurminen. 2059: Onni Peltonen. Irma Torvi. Gösta Rosenberg. 2060: Viljo A. Virtanen. Judit Nederström-Lunden. Georg Backlund. 2061: Väinö Tikkaoja. Elli Stenberg. Niilo Nieminen. 2062: Sulo Hostila. Pertti Rapio. Kaa.rlo Pitsinki. 2063: Aimo Aaltonen. Arvi Turkka. H. Törmä. 2064: Toivo Salin. Impi Lukkarinen. Toivo Friman. 2065: Toivo Åsvik. Vappu Heinonen. Veikko Kokkola. 2066: Vilho Turunen. Anna-Liisa Tiekso. Anni Flinck. 2067: Eino Raunio. Irma Rosnell. Sylvi Siltanen. 2068: Mikko Hult. Siiri Lehmonen. Lyyli Aalto. 2069: Kustaa Alanko. Inkeri Virtanen. Lars Lindeman. 2070: Pentti Niemi. Pauli Puhakka. Georg Eriksson. 2071: Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho. Edvard Pesonen. 2072: Arvo Sävelä.. H. Tauriainen. Arvo Ahonen. 2073: Ensio Partanen. J. Mustonen. Elis Manninen. 2074: Pentti Liedes. Aarne Pulkkinen. Matti Meriläinen. 2075: K. F. HaapMalo. Eino Roine. A. H'ärkönen. 2076: Veikko Helle. Kauko Tamminen. Eetu Karjalainen. 2077: Valto Kältelä. Tauno Kelovesi. Meeri Xalavainen. 2078: Vilho 'Väyrynen. Väinö R. Virtanen. Olavi Lindblom. 2079: Kalle Matilainen. Usko Seppi. Lempi Lehto. 2080: Hertta Kuusinen. Veikko Rytkönen. Juho Karvonen. 2081: Hugo Manninen. Martti Linna. V. Liljeström. 2082: Veikko Kansikas. 2083: 2084: 2085: 2086: 2087: 3 E 74/60 2088: 18 2089: 2090: 1,5. - Toiv.aJ. N: o 1. 1,5. - Hemst.mot. N: o 1. 2091: 2092: 2093: 2094: 2095: Ehrnrooth ym.: Valtiopäiväjärjestyksen ky- Ehrnrooth m. fl. : Angående ändring av 2096: symyssiiännöstön muuttamisesta. rt"ksdagsordningens stadganden om spörs- 2097: mål. 2098: 2099: 2100: Eduskunnalle. Till Riksdagen. 2101: 2102: Kysymyksen- jota myös on sanottu yksin- Spörsmälet i egentlig bemärkelse - också 2103: kertaiseksi kysymykseksi erotukseksi väliky- kallat enkelt spörsmål tili åtskillnad från 2104: symyksestä - sen varsinaisessa merkityk- interpellation - som torde härstamma från 2105: sessä, joka lienee peräisin brittiläisestä parla- brittisk parlamentspraxis på 1700-talet, ak- 2106: menttikäytännöstä 1700-luvulla, otti meillä tualiserades hos oss av 1917 års grundlags- 2107: harkittavaksi vuoden 1917 perustuslakikomi- kommitte. Denna föreslog att det stadgande 2108: tea Se ehdotti, että vuoden 1906 valtiopäivä- i 1906 års lantdagsordning, som reglerade 2109: järjestyksen sitä säännöstä, joka määritteli interpellationsinstitutet (visserligen i lagen 2110: välikysymyssäännöstön (laissa tosin kysymyk- under benämningen spörsmål), skulle komp- 2111: sen nimellä), täydennettäisiin yksinkertaista letteras med bestämmelser angående det enkla 2112: kysymystä koskevilla säännöksillä. Siinä ta- spörsmålet. Vid sådant förhållande bleve det 2113: pauksessa ei kävisi tarpeelliseksi, komitea mm. icke nödigt, framhöll ikommitten bl. a., att be- 2114: esitti, tehdä asioissa, jotka eivät vaadi perus- träffande frågor, vilka ej erfordra mera om- 2115: teellisempaa käsittelyä, välikysymyksiä, jotka ständlig behandling, framställa interpella- 2116: aiheuttavat laajoja keskusteluja. tioner, som leda tili vidlyftiga diskussioner. 2117: Kysymyksen tarkoituksena ei ole todeta, Spörsmålet är icke såsom interpellationen 2118: kuten välikysymyksen, missä määrin hallitus avsett att fastställa huruvida regeringen åt- 2119: nauttii eduskunnan luottamusta. Mutta kysy- njuter riksdagens förtroende. Men spörsmåls- 2120: myssäännöstö osaltaan tekee eduskunnalle institutet bidrager tili att göra det möjligt 2121: mahdolliseksi seurata ja valvoa hallituksen för riksdagen att följa med och kontrollera 2122: toimintaa, esittää toivomuksia toimenpiteiksi regeringens verksamhet, efterlysa åtgärder 2123: hallituksen taholta sekä arvostella sen pää- från regeringens sida samt kritisera dess 2124: töksiä ja muita kannanottoja, tekoja ja lai- beslut och andra ställningstaganden, hand- 2125: minlyöntejä. lingar eller försummelser. 2126: Joulukuun 31 päivänä 1917 vahvistettiin Den 31 december 1917 stadfästes den lag, 2127: se laki, jolla valtiopäiväjärjestys sai perustus- varigenom lantdagsordningen fick den av 2128: lakikomitean ehdottaman muodon. Siten syn- grundlagskommitten föreslagna utformningen. 2129: tyi yksinkertaisen kysymyksen käytäntöön Sålunda uppstod genom ibruktagandet av de 2130: ottamisella valtiopäivien ja hallituksen kesken enkla spörsmålen en närmare växelverkan 2131: läheisempi vuorovaikutus kuin mitä siihen mellan lantdagen och styrelsen än dittills 2132: mennessä oli tapahtunut. hade förekommit. 2133: Silloisen valtiopäiväjärjestyksen 32 § : n Enligt 32 § lantdagsordningen, vilket stad- 2134: mukaan, mikä säännös pääasiallisesti sisältyy gande i huvudsak återfinns i 37 § riksdags- 2135: nykyisen valtiopäiväjärjestyksen 37 §: ään, ordningen, besvaras spörsmål muntligen eller 2136: vastataan kysymykseen suullisesti tai kirjalli- skriftligen. I sådant ärende mä icke i riks- 2137: sesti. Sellaisesta asiasta ei eduskunnassa tule dagen överläggning äga rum eller beslut fat- 2138: keskustella eikä tehdä päätöstä. Viimeksi mai- tas. Sistnämnda bestämmelse har tolkats så- 2139: nittua määräystä on tulkittu siten, että puhe- lunda, att efter talmannens meddelande i bör- 2140: miehen ilmoitettua täysi-istunnon alussa val- jan av plenum om att vederbörande stats- 2141: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastauksen rådsmedlems svar ingått ärendet omedelbart 2142: I,5. - Ehrnrooth ym. 19 2143: 2144: saapumisesta asia on heti julistettu loppuun förklarats slutbehandlat. Denna praxis, vii- 2145: käsitellyksi. Tämä käytäntö, joka ei salli täy- ken icke tilläter kompletterande frägor, tili 2146: dentäviä kysymyksiä, joihin vastauksen si- vilka svarets innehåll kan ge anledning, be- 2147: sältö voi antaa aihetta, rajoittaa huomatta- gränsar i avsevärd grad den verkliga nyttan 2148: vassa määrin kysymyssäännöstön todellista av spörsmålsinstitutet. Spörsmålet kan ju 2149: hyötyä. Voidaanhan kysymys, jättämättä sii- utan att lämnas obesvarat avfärdas med 2150: hen silti vastaamatta, kuitata joillakin mitään några intetsägande fraser. Det företer så- 2151: sanomattomilla lauseilla. Meillä ei siis käy- lunda icke hos oss i praktiken de drag, som 2152: tännössä ilmene niitä piirteitä, joita Englan- ,questions" i det engelska parlamentet. Den 2153: nin parlamentin ,questions" omaavat. Se utformning med i regel muntligt avgivna 2154: muoto, jonka ,question-time" on saanut svar och kompletterande frågor och förkla- 2155: yleensä suullisesti annettuine vastauksineen ringar, som ,question-time" fätt, har gjort 2156: ja täydentävine kysymyksineen ja selityksi- det brittiska parlamentet tili en förebild i 2157: neen, on tehnyt brittiläisestä parlamentista fräga om metoder för effektiv parlamenta- 2158: esikuvan hallituksen toiminnan tehokasta par- risk kontroll av regeringens verksamhet. 2159: lamentaarista valvontaa koskevissa menettely- 2160: tavoissa. Man borde ocksä hos oss utveckla spörs- 2161: Myös meillä tulisi kysymyssäännöstöä ke- målsinstitutet enligt engelsk förebild. Det 2162: hittää englantilaisen esikuvan mukaisesti. Se skulle få tili stånd en omedelbar växelverkan 2163: saisi aikaan välittömän vuorovaikutuksen mellan riksdag och regering och sålunda 2164: eduskunnan ja hallituksen kesken ja vahvis- stärka det parlamentariska styrelsesättet. Den 2165: taisi parlamentaarista hallitustapaa. Se omständigheten att parlamentariska minori- 2166: seikka, että parlamentaariset vähemmistöhalli- tetsregeringar eller andra lösningar av re- 2167: tukset tai muut hallituskysymyksen ratkaisut, geringsfrågan varigenom riksdagens majori- 2168: jolloin eduskunnan enemmistö on joutunut tet kommit att stå utanför regeringen blivit 2169: hallituksen ulkopuolelle, ovat tulleet yhä ta- allt vanligare, bidrager tili önskvärdheten 2170: vallisemmiksi, tekee osaltaan kysymyssäännöS- av en utveckling av spörsmålsinstitutet. 2171: tön kehittämisen toivottavaksi. 2172: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- Med hänvisning tili det ovan anförda få vi 2173: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk- vördsamt föreslå, att riksdagen ville besluta 2174: sen, hemställa, 2175: 2176: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin att regeringen måtte vidtaga åtgär- 2177: valtiopäiväjärjestyksen muuttamiseksi der för en sådan ändring av riksdags- 2178: siten, että kysymyssäännöstö täysistun,. ordningen, att spörsmålsinstitutet ge- 2179: noissa anneluin suullisin vastauksin ja nom vid plenum avgivna muntliga 2180: täydentävin kysymyksin tehokkaasti svar och kompletterande frågor effek- 2181: vastaisi tarkoitustaan. tivt skulle motsvara sitt ändamål. 2182: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. Helsingfors den 9 februari 1960. 2183: 2184: Georg C. Ehrnrooth. Sven Högström. Vilho Väyrynen. 2185: John Österholm. Erkld Hara. Harras Kyttä.. 2186: Nils Meinander. Victor Procope. Olavi Lahtela. 2187: Grels Teir. Ensio Partanen. Arvo Pentti. 2188: Päiviö Hetemäki. T. Junnila. 2189: 2() 2190: 2191: 2192: 1,6. - Toiv.al. N: o 2. 2193: 2194: 2195: 2196: 2197: Koivisto ym.: Terveydenhoitoministeriön perustamisesta. 2198: 2199: 2200: 2201: Ed usku nna lle. 2202: 2203: Vuoden 1945 valtiopäivillä. tehdyn aloit- veyden- ja sairaan:b.oit.oa sekä näiden alojen 2204: teen johdosta MUS'kunta 2. 6. 1948 yksimie- neuvontatyötä ja henkilöstön koulutusta kos- 2205: lisesti on päättänyt lausua toivomuksen, että kevat asiat. Tällä tavalla eduskunnan mie- 2206: hallitus tutkituttaisi syitä ja mahdollisuuk- lestä kävisi mahdolliseksi valvoa, ohjata ja 2207: sia erityisen terveydenhoitoministeriön pe- kehittää koko kansan terveystyötä perusteel- 2208: rustamiseen valtioneuvoston lukumäärää kui- lisesti, asianmukaisesti ja tehokkaasti. Syys- 2209: tenkaan lisäämättä, ja myönteisessä tapauk- kuun 18 päivänä 1953 eduskunta päättikin 2210: sessa antaisi eduSkunnalle tarpeelliset esityk- asiasta lausua toivomuksen, että hallitus kii- 2211: set asiasta.. Tasavallan presidentti on samana reellisesti ryhtyisi suunnittelemaan tervey- 2212: vuonna päättänyt antaa valtioneuvoston teh- denhoitoministeriön perustamista ja antaisi 2213: täväksi ryhtyä eduskunnan toivomuksen ai- sitä tarkoittavan esityksen eduskunnalle. 2214: heuttamiin toimenpiteisiin. Edellä olevan selonteon huomioon ottaen 2215: Vuoden 1949 valtiopäivillä tehtiin asiasta ja vaikka asian selvittämiseen ja tutkimi- 2216: eduSkuntakysely: Onlko hallitus suorittanut seen on ollut riittävästi aikaa, on oudo'ksut- 2217: tarpeelliset tutkimukset terveydenhoitominis- tavaa, etteivät eduskullll!Rn lausumat toivo- 2218: teriöu perustamiseksi ja aikooko hallitus an- mukset ole johtaneet mihinkään vaiiJmttaviin 2219: taa asiasta esity'ksen eduskunnalle? Antamas- toimenpiteisiin. 2220: saan vastauksessa 4. 11. 1949 silloinen sisä- Sen jälkeen kun -edu:*unta ensi kerran 2221: asiainministeri lausui, että hallituksessa on vuonna 1948 asiasta lausui toivomuksen, on 2222: kiinnitetty huomiota kysymykseen tervey- erityisen terveydenhoitoministeriön perusta- 2223: denhoitoministeriön perustamisesta, samoin- minen tullut vieläkin tarpeen vaativamma:ksi. 2224: IJmin eräisiin muihin ministeriöiden järjeste- Tällöin nimittäin varsinaiset lääkintöalaan 2225: lyä ja keskinäistä työnjakoa koskeviin kysy- kuuluvat menot olivat vain hiukan yli puo- 2226: myksiin. Edelleen lausuttiin vastauksessa, let 'koko sisäasiainministeriön varsinaisista 2227: että asia 'Jroikonaisuudessaan on parhaillaan menoista, jota vastoin ensinmainitut ny- 2228: valtioneuvoston piirissä käsiteltävänä, mutta kyisin ovat jo yli 2/3 kaikista sisäasiain- 2229: kun se koskee useita ministeriöitä ja sen- ministeriön toimialaan 'kuuluvista varsinai- 2230: vuoksi on varsin laajakantoinen, ei se vielä sista menoista. Pääomamenot mukaan laskien 2231: ole valmis ratkaistavaksi. Hallitus lupasi kui- sisäasiaiuministeriön menot vuonna 1950 oli- 2232: tenkin mahdollisuuksien mukaan kiirehtiä vat n. 7 500 milj. mk, josta lääkintöalaan 2233: asian !käsittelyä ja antaa asiasta esityksen kuuluvat menot olivat n. 4 500 milj. mk, eli 2234: eduskunnalle, mikäli se osoittautuu tarpeen n. 60 %. Vuoden 1958 tilinpäätöksen mu- 2235: vaatima!ksi. kaan vastaavat luvut olivat 24 250 milj. mk 2236: Kysymys terveydenhoitoministeriön tar- ja 16 900 milj. mk, eli n. 70 %. Kuluvan 2237: peellisuudesta ja perustamisesta on uudelleen vuoden menoarvi09'!a nousevat lääkintöalan 2238: ollut esillä eduSkunnassa vuoden 1953 valtio- menot ilman työttömyystöinä suoritettavia 2239: päivillä. Tällöin eduskunta katsoi, että kysy- rakennustöitä yli 20 mrd. mk: n, jota 2240: mys lääkintöhallinnon uudelleenjärjestämi- vastoin muita sisäasiainministeriön toimia- 2241: sestä olisi parhaimmin ja tarkoituksenmukai- laan kuuluvia menoja on vajaa 9 mrd. 2242: simmin järjestettävissä perustamalla valtio-- mk. Tämä jo osoittaa, että nykyisin sisä- 2243: neuvostoon erityinen terveydenhoitoministe- asiainministeriössä, jossa lää;kintöasiain ohella 2244: riö, jonka käsiteltäväksi voitaisiin antaa ter- 'hoidetaan yleistä hallintoa, poli:isi- ja palo- 2245: 1,6. - Koivisto ym. 21 2246: 2247: tointa;, raj·avartiolaitosta ja väestönsuojelua Te.rveydell'hoitoministeriön yhteyteen olisi 2248: koskevia asioita, pääpaino yhä enemmän on samalla siirrettävä maatalousministeriön alai- 2249: siirtynyt ensinmainituille asioille. Edellä suudesta jo valmiina erityisenä osastona toi- 2250: mainitut hallinnonhaarat sitäpaitsi hyvin miva eläinlääkintöasiainosasto sekä lisäksi so- 2251: huonosti soveltuvat yhdestä ministeriöstä siaaliministeriöstä lähinnä terveyden- ja sai- 2252: hoidettaviksi varsinkin kun ministeriössä ei raanhoidollisten kysymysten kanssa tekemi- 2253: ole ainuttakaan läälkintäkoulutuksen saanutta sissä oleva huolto-osasto. Uuden järjestelyn 2254: ammatti:miestä. takia valtioneuvoston jäsenmäärää ei sen- 2255: Vuosi vuodelta kas:vavat lääkintöala·an kuu- vuoksi tarvitse lisätä, eikä toimenpiteestä 2256: luvat tehtävät maassamme. Mainittakoon aiheutuigi valtiolle muutenkaan suuria lisä- 2257: vielä, että terveyden- ja sairaanhoitohenkilö- kustannuksia. Ministeriöön tarvitaan kuiten- 2258: kunta maassamme on vuodesta 1950 vuoteen kin ainakin yksi lääkintöasioihin perehtynyt 2259: 1958 lisääntynyt yli 40% :lla, nimittäin läälkäriammattimies. 2260: 15127:stä 21340:een henkilöön, ollen lisäys Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2261: viime aikoina noin 1 000 henkeä vuodessa. nioittaen eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivo- 2262: Siviilisairaaloiden hoitopaikat vastaavana ai- muksen, 2263: kana ovat lisääntyneet lähes neljänneksellä 2264: ja edessä on vielä erittäin laaja keskussairaa- että hallitus kiireellisesti ryhtyy toi- 2265: laverkoston rakentaminen ja siihen .liittyvät menpiteisiin terveydenhoitominister-bön 2266: monet muut vaikeat kysymykset. perustamiseksi. 2267: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 2268: 2269: Erkki Koivisto. Olavi Lahtefu. Matti Koivunen. 2270: Hannes Paaso. Martta Salmela-Järvinen. Irma Rosnell. 2271: Väinö E. Nieminen. Juho Tenhiälä. Mikko Hult. 2272: Pauli Puhakka. Veikko Helle. Arvi Turkka. 2273: Eino Raunio. Juha Rihtniemi. Urho Saariaho. 2274: Sylvi Siltanen. Kyllikki Pohjala. Olli Aulanko. 2275: Saara Forsius. Aune Innala. G. Henriksson. 2276: Vilho Väyrynen. A. F. Airo. Akseli Paarman. 2277: Armas Leinonen. Margit Borg-Sundman. Erkki Leikola. 2278: Niilo Ryhtä. Mauri Seppä. Erkki Hara. 2279: T. A. Wiherheimo. T. Junnila. Mikko Asunta. 2280: Kalervo Saura. Erkki Tuuli. Martti Salminen. 2281: K. F. Haapasalo. Nils Meinander. N. Kosola. 2282: R. Hallberg. Toivo Friman. Jussi Saukkonen. 2283: Markus Niskala. Elis Manninen. Oskari Lehtonen. 2284: Reino Ala-Kulju. 2285: 22 2286: 2287: 1,7. - Toiv.a.l. N:o 3. 2288: 2289: 2290: 2291: T. Tuominen ym..: Virkamiesten nimityksissä aliviranomaisen 2292: ehdol.lepanoon kohdistuvan valitusoikeuden turvaamisesta. 2293: 2294: 2295: E d u s k u n n a 11 e. ' 2296: 2297: Valtion alimpien, keskikorkeiden ja keski- posti- ja lennätinlaitoksen piirissä ole jär- 2298: korkeita lähinnä seuraavien ylempien virko- jestetty tyydyttävällä tavalla, vaan on mah- 2299: jen keskusvirastojen nimityksistä ja linja- dollista, että virkanimityksiin ovat voineet 2300: hallinnon nimityksistä ei voida valittaa. Tätä vaikuttaa epäasiallisetkin syyt .... " Eräiden 2301: on pidettävä merkittävänä oikeusturvan henkilöiden virkaurat vaikuttavat nopeam- 2302: puutteena lainsäädännössämme. Ainoana va- milta kuin mikä tuntuu perustellulta, kun 2303: litustienä on ollut oikeus kannella nimittä- otetaan huomioon heidän asiakirjoista ilme- 2304: vän viranomaisen virheellisestä nimityksestä nevät ansionsa ja verrataan niitä eräiden 2305: oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasia- saman laitoksen alemmassa virassa tai toi- 2306: miehelle. Käytännössä valitusoikeus on ol- messa olevien henkilöiden ansioihin. Huoli- 2307: lut vain niihin virkoihin, joihin valtioneu- matta siitä, että tämäntapaista on ilmennyt, 2308: vosto nimittää, jolloin viranhakija on voinut eivät yksityiset virkamiehet ole rohjenneet 2309: valittaa jo ehdollepanosta. Edelleen on ha- käyttää ns. kantelutietä maan ylimmille oi- 2310: kija saanut valittaa, milloin nimittämisen keusviranomaisille. Eduskunnan olisi kiinni- 2311: on toimittanut viranomainen, jonka päätök- tettävä vakavaa huomiota nyt esiintyvään 2312: siin yleensä saa hakea muutosta, siis esim. puutteeseen virkamiesten valitusoikeuteen 2313: lääninhallitus tai hovioikeus. nähden. On ilmeistä, että lainsäädäntömme 2314: Ruotsin ja Suomen lainsäädännöllinen ke- on jäänyt jälkeen kehityksestä. 2315: hitys tapahtui vuosisatoja yhtenäisinä lin- On ilmeistä, ettei ilman ehdollepanojen 2316: joilla ja lainsäädäntömme lähteiden saman- valitusoikeuteen ja jo tapahtuneiden nimi- 2317: kaltaisuus on ilmeinen. Ruotsissa on suurella tysten valitusoikeuteen perustuvaa jatkuvaa 2318: osalla virkamiehiä oikeus saada tietää viran- laillisuusvalvontaa saada asiaintilaan nimi- 2319: omaisten ehdollepano ja niissä ilmenevät tyksissä edes tyydyttävää parannusta. On- 2320: puoltolausunnot. Heillä on näin ollen oikeus han perustuslaissa luvattu virkamiehille, että 2321: jo nimittämismenettelyn esivaiheessa tehdä ainoastaan taito, kyky ja koeteltu kansalais- 2322: valitus virheellisestä ehdollepanosta. kunto ovat ylennysperusteet. 2323: Vuoden 1919 hallitusmuodon 5 §: ssä lau- Ruotsissa jo käytännössä oleva virkamie- 2324: sutaan, että Suomen kansalaiset ovat yhden- hiä koskeva ehdollepanojen valitusoikeus on 2325: vertaiset lain edessä. Tämä säännös on Suo- aiheuttanut käytännössä niin aliviranomais- 2326: messa ymmärretty niin, että se koskee myös ten ehdollepanoissa merkittävää objektiivis- 2327: hallintoviranomaisia näiden suorittaessa kan- ten lausuntojen takuuta kuin toisaalta vir- 2328: salaisiin kohdistuvia hallintotoimia. Koska heellisen ehdollepanon sattuessa reaaliset ja 2329: valtaosalta virkamiehiä on puuttunut valitus- myös käytetyt valitustie-edellytykset. Ruot- 2330: oikeus, on laillisuusvalvonta tältä kohdin sissa käytännössä oleva nimitysten valitus- 2331: jäänyt täysin tehottomaksi. oikeus on antanut myönteisiä kokemuksia 2332: Eduskunnan oikeusasiamies on suorittanut siitä, että virkamiehet uskaltavat myös käyt- 2333: tutkimuksia posti- ja lennätinlaitoksessa ta- tää tätä valitusoikeutta, mikä antaa mahdol- 2334: pahtuneiden nimitysten kohdalta ja toden- lisuudet oikeusviranomaisille jatkuvaan lail- 2335: nut 16. 11. 1959 kulkulaitosten ja yleisten lisuusvalvontaan nimitysasioissa. 2336: töiden ministeriölle lähettämässään kirjel- Myös Suomessa olisi otettava käytäntöön 2337: mässä mm. seuraavaa: ,Käytettävissäni ol- virkamiesten nimityksissä aliviranomaisen 2338: leesta selvityksestä olen saanut sen käsityk- ehdollepanoon kohdistuva valitusoikeus. Tämä 2339: sen, että nykyisellään ei nimitysmenettely edellyttäisi käytännössä sitä, että hakija saa 2340: 1,7. - T. 'l'uominen ym. 23 2341: tutustua aliviranomaisen suorittamaan ehdol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 2342: lepanoon ·ja mahdollisesti hänen antamiinsa virkamiesten nimityksissä aliviran- 2343: puoltolausuntoihin. omaisen ehdollepanoon kohdistuvan 2344: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme valitusoikeuden turvaamiseksi ja to- 2345: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, teuttamiseksi. 2346: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 2347: 2348: Tyyne Tuominen. Kauko Tamminen. Toivo Niiranen. 2349: Siiri Lehmonen. Inkeri Virtanen. Elli Stenberg. 2350: Väinö R. Virtanen. Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi. 2351: Eino Tainio. 2352: 24 2353: 2354: 1,8. --- Toiv.al. :N: o 4. 2355: 2356: 2357: 2358: 2359: Vennamo: Pyöreän puutavaran vientisäännöstelyn kumoami- 2360: sesta. 2361: 2362: 2363: Eduskunnalle. 2364: 2365: Viime aikoina on yhä kasvavassa määrin piensahat ja pienpuutavaran ostajat ovat 2366: voitu havaita, että nimenomaan suuryhtiöt maaseudun talonpojan ja työmiehen paras 2367: pyrkivät yhä tehokkaampaan rengastumiseen turva suuryritysten rengastumista vastaan. 2368: puutavaran hankinnassa painaakseen täten Vähäiseksi ei myöskään voida arvioida sitä 2369: kohtuuttomasti niin metsien arvoa kuin puu- seikkaa, että tällä tavoin terveesti lisätään 2370: tavaran hakkuista maksettavia ansioita. Tällä työmahdollisuuksia maaseudulla. Näin sääs- 2371: hetkellä voidaan jo osoittaa lukuisia yksi- tyvät tuhannet miljoonat valtion verovarat 2372: tyiskohtia tästä rengastumisesta ja ilmeistä työttömyystöistä. Tätä tietä voidaan paran- 2373: on, että tällainen tilanne on omiansa vaa- taa myös kipeästi kaivattua ansiotasoa metsä- 2374: rantaruaan koko vapaaseen kilpailuun ja töissä, olipa sitten kysymyksessä hankinta- 2375: yrittäjätoimintaan perustuvaa yhteiskunta- lisä oman puutavaran myynnistä taikka ura- 2376: järjestystämme. kalla tai muulla palkalla suoritettu metsä- 2377: Näyttää siltä, että suurpuunjalostusteolli- työ. Onhan nimittäin tunnettu tosiasia, että 2378: suus, olipa sitten kysymyksessä valtion tai metsätöistä saatu ansio, vaikka tämä työ 2379: muu yrittäjätoiminta, on saanut tälle ren- melkein aina on raskaampaa kuin muissa 2380: gastumiselleen tärkeätä tukea pyöreän puu- elinkeinoissa suoritettu työ, on huomattavasti 2381: tavaran vientisäännöstelystä. Ellei olisi pyö- alhaisempi kuin esim. kaupunki- ja teolli- 2382: reän puutavaran vientisäännöstelyä, niin suustyöväestön ansio. 2383: pienyrittäjillä, heidän saadessaan ennakko- Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo- 2384: rahoitusta ulkomailta ja ollessaan myös var- tan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 2385: moja oikeudestaan viedä pyöreätä puutava- sen, 2386: raa maasta ulos, olisi mahdollisuus murtaa 2387: tällainen suuryritysten rengastuminen ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 2388: tällä tavoin kilpailun kautta maksaa metsän- toimenpiteisiin pyöreän puutavaran 2389: omistajille asianomaista kantorahaa sekä sa- vientisäännöstelyn täydelliseksi ku- 2390: moin maksaa metsätöitä suorittaville asian- moamiseksi, jotta nykyinen nousukausi 2391: omainen palkka. Kokemukset vuosikymme- kasvavan kilpailun kautta pääsisi vai- 2392: nien takaa osoittavatkin, että nimenomaan kuttamaan kaikkialla maassa. 2393: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 2394: 2395: Veikko Vennamo. 2396: 25 2397: 2398: 1,9. - Toiv.al. N:o 5. 2399: 2400: 2401: 2402: 2403: Hara ym.: Tuontisäärvnösteltfn purkamisesta henkilöautojen 2404: osalta. 2405: 2406: 2407: Eduskunnalle. 2408: 2409: Ulkomaankaupan ja talouselämän turvaa. korjaamotoiminnassa. Kansantaloudellisesti 2410: misesta annetun lain perusteella on tuonti· merkityksellistä on, että myöskin liikennekus- 2411: säännöstely edelleen voimassa henkilöautojen tannuksissa saavutettaisiin huomattavia sääs- 2412: tuonnin kysymyksessä ollen. Tällä menette- töjä, jos autontarvitsijat voisivat valita va- 2413: lyllä on suuresti rajoitettu autontarvitsijoi- paasti automerkkinsä. Nykyinen automerk- 2414: den mahdollisuuksia valita tarkoitukseensa kikirjavuutemme on ollut useampaankin ot- 2415: sopiva auto. Autontarvitsijan kannalta on teeseen mm. viranomaisten huolestumisen ai- 2416: henkilöautojen tuontisäännöstelyn suurin heena. Viimeksi kolme vuotta sitten oli te- 2417: haitta se, että se pitää automarkkinat jatku- keillä lainsäädäntö epäkohdan korjaamiseksi, 2418: vasti epäterveinä. Kun automarkkinoilla ei- mutta silloin päädyttiin toteamukseen, että 2419: vät kysynnän ja tarjonnan lain terveet peri- vain tuontisäännöstelyn purkaminen palaut- 2420: aatteet pääse vapaasti vaikuttamaan, muo- taa automarkkinat normaaleille raiteille. 2421: dostuu tämän varjolla eräitä automerkki- ja Henkilöautojen tuontisäännöstelyn purkami- 2422: -tyyppiryhmiä, jotka joko luontaisesti erot- nen ei myöskään ole enää valuuttakysymys, 2423: tautuvat tai keinotekoisesti nostetaan suosi- sillä astettavien henkilöautojen määrä ei ny- 2424: tuimmuusasemaan, mikä luo edellytykset mitä kyisestään mitenkään ,räjähdysmäisesti" 2425: erilaisimmille hintakeinottel uille. nousisi. 2426: Jos uusien autojen tuonnin sallitaan tapah- Koska henkilöautojen tuontisäännöstelyn 2427: tua kysynnän mukaisesti, vakautuvat myös- jatkamiseksi ei ole olemassa mitään perus· 2428: kin käytettyjen autojen hinnat niiden todel- teltua aihetta ja kun sen lopettamisella tasa- 2429: lista käyttöarvoa vastaavalle tasolle. Autojen painoitettaisiin eräs oleellinen osa talouselä- 2430: tuontisäännöstelystä johtuu myöskin valitet- mästämme, ehdotamme eduskunnan hyväksyt- 2431: tava automerkkikirjavuutemme, jolloin tulee täväksi toivomuksen, 2432: maahan tuotetuksi automerkkejä ja -tyyp- 2433: pejä, jotka eivät ole edullisia kuljetustalou- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 2434: dellisessa mielessä. Tällä seikalla on aivan tuontisäännöstelyn purkamiseksi hen- 2435: ratkaiseva merkitys mm. varaosahuollossa ja kilöautojen osalta. 2436: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 2437: 2438: Erkki Hara. N. Kosola. Juha Rihtniemi. 2439: Toivo Hietala. R. Hallberg. Väinö E. Nieminen. 2440: Jaakko Kemppainen. Urho Saariaho. Jussi Saukkonen. 2441: Erkki Leikola. 2442: 2443: 2444: 2445: 2446: 4 E 74/60 2447: 26 2448: 2449: 1,10. - Hemst.mot. N: o 6. 2450: 2451: 2452: Österholm m. fi.: Angående minskande av statsutskottets 2453: arbetsbörda. 2454: 2455: 2456: Till Riksdagen. 2457: 2458: Enligt stadgandena i 49 § riksdagsordnin- mer på statsutskottet. Dessa sakförhållanden 2459: gen skall till behandling i statsutskottet hän- leder till slutsatsen att statsutskottets arbets- 2460: skjutas propositionen angående statsförslaget börda bör minskas genom ändamålsenlig för- 2461: ävensom regeringens övriga propositioner i delning av finansärendena även på något an- 2462: finansärenden samt riksdagsmännens finans- nat utskott. 2463: motioner. På statsutskottet ankommer vidare Finlands riksdag intar en särställning 2464: handläggning av propositionerna om tillägg bland parlamenten i de nordiska länderna så 2465: till statsförslaget, regeringens relation om till vida att finansärenden hänskjuts till ett 2466: statsfinansernas tillstånd samt statsrevisorer- enda utskott. I Sverige har utom statsutskot- 2467: nas berättelse. Då man dessutom beaktar de tet även bevillningsutskottet och i någon mån 2468: utlåtanden som avges till andra utskott kan även jordbruksutskottet och bankutskottet 2469: man säga att statsutskottet har sin hand med sin andel i finansärendenas handläggning. 2470: i behandlingen av praktiskt taget alla egent- Även i Danmark och Norge är en uppdelning 2471: liga finansärenden. Detta innefattar samman- genomförd enligt speciella grunder. 2472: lagt en arbetsprestation som i synnerhet un- Det föreligger uppenbarligen skäl att ra- 2473: der höstsessionen då budgeten och den sista tionalisera riksdagsarbetet för såvitt det gäl- 2474: tilläggsbudgeten för året behandlas ställer ler finansärendenas behandling så att en av- 2475: utskottets arbetsförmåga på utomordentligt lastning från statsutskottet skulle ske. En så- 2476: hårda prov. Det har ibland visat sig att ar- dan åtgärd är så mycket mera påkallad som 2477: betsbördan har varit övermäktig och lett till statshushållningen och statsförvaltningen 2478: att statsutskottet trots alla ansträngningar fortlöpande utvidgas med därav följande 2479: inte förmått iordningställa den ordinarie återverkningar på arbetet i riksdagen och 2480: budgeten innan det år gått in under vilket dess specialutskott för finansärenden. Hur 2481: den skall tillämpas vilket föranlett att riks- avlastningen från statsutskottet ändamåls- 2482: dagen varit tvungen att sammanträda till enligt skulle ordnas borde grundligt över- 2483: extra session för budgetbehandlingens skull. vägas. Uppgiften ankommer på regeringen 2484: Under 1950-talet har det fyra gånger inträf- som efter omprövning av de möjligheter som 2485: fat att budgetbehandlingen på detta sätt för- står till buds skulle överlämna proposition 2486: senats. Även om man beaktar att omständig- om därav påkallade ändringar i riksdagsord- 2487: heter, över vilka statsutskottet inte kunnat ningen. 2488: råda, har medverkat till förseningen är det Med stöd av det som ovan anförts föreslår 2489: ett obestridligt faktum att statsutskottets ar- vi aJtt riksdagen ville besluta hemställa, 2490: betsbörda är för stor. Dessutom bör det inte 2491: förbises att mängden av arbetsuppgifter, sär- att regeringen måtte förelägga riks- 2492: skilt i slutet av höstsessionen, ger upphöv dagen proposition om sådan ändring 2493: till en hetsig arbetstakt med långt utdragna av riksdagsordningen att statsutskot- 2494: sammanträden under vilka möjligheter inte tets arbetsbörda minskas genom ända- 2495: alltid står till buds att under lugnt över- må'lsenlig fördelning av finansären- 2496: vägande :fatta de viktiga beslut som ankom- denas behandling. 2497: Helsingfors den 3 februari 1960. 2498: 2499: John Österholm. Georg 0. Ehrnrooth. Sven Högström. 2500: Grels Teir. Victor Procope. Alwar Sundell. 2501: 27 2502: 2503: Suomennos. 2504: 1,10. - Toiv.al:. N: o 6. 2505: 2506: 2507: Österholm ym..: Valtiovarainvaliokunnan työtaakan vähentä- 2508: misestä. 2509: 2510: E d u s k u n n a 11 e. 2511: 2512: Valtiopäiväjärjestyksen 49 § :n säännösten seikat antavat aiheen johtopäätökseen, että 2513: mukaan on valtiovarainvaliokunnan käsiteltä- valtiovarainvaliokunnan työtaakkaa on vähen- 2514: väksi lähetettävä esitys tulo- ja menoarvioksi nettävä raha-asioiden tarkoituksenmukaisella 2515: samoin kuin hallituksen muut raha-asioita jakamisella myös jollekin muulle valiokun- 2516: koskevat esitykset sekä edustajien raha-asia- nalle. 2517: aloitteet. Valtiovarainvaliokunnan tulee edel- Suomen eduskunta on pohjoismaiden parla- 2518: leen käsitellä lisäbudjettiesitykset, hallituk- menteista erikoisasemassa sikäli, että raha- 2519: sen kertomus valtiovarain tilasta sekä val- asiat lähetetään yhteen ainoaan valiokuntaan. 2520: tiontilintarkastajain kertomus. Kun sitäpaitsi Ruotsissa on valtiovarainvaliokunnan lisäksi 2521: ottaa huomioon muille valiokunnille annetta- myös suostuntavaliokunnalla ja jossakin mää- 2522: vat lausunnot, voidaan sanoa, että valtiova- rin myös maatalousvaliokunnalla ja pankki- 2523: rainvaliokunnan tehtävänä on käytännölli- valiokunnalla osansa raha-asioiden käsitte- 2524: sesti katsoen kaikkien varsinaisten raha-asioi- lyssä. Myös Tanskassa ja Norjassa on toteu- 2525: den käsittely. Se merkitsee kokonaisuudessaan tettu työnjako erityisten perusteiden mukai- 2526: sellaista työmäärää, joka varsinkin syysistun- sesti. 2527: tokaudella, jolloin budjetti ja vuoden viimei- Eduskuntatyön rationalisoimiseen on ilmei- 2528: nen lisäbudjetti käsitellään, saattaa valiokun- sesti syytä, mikäli kysymys on raha-asioiden 2529: nan työkyvyn tavattoman kovalle koetuk- käsittelystä, jotta päästäisiin valtiovarainva- 2530: selle. Työtaakka on joskus osoittautunut yli- liokunnan työmäärän keventämiseen. Sellai- 2531: voimaiseksi ja aiheuttanut sen, että valtio- nen toimenpide on sitäkin aiheellisempi, kun 2532: varainvaliokunta kaikista ponnistuksista huo- valtiontaloutta ja valtionhallintoa jatkuvasti 2533: limatta ei ole kyennyt panemaan kuntoon laajennetaan siitä aiheutuvine heijastuksineen 2534: varsinaista budjettia ennen sen vuoden alkua, eduskunnan ja raha-asioita käsittelevän eri- 2535: jolloin sitä on sovellettava, mistä johtuen edus- koisvaliokunnan työssä. Olisi perusteellisesti 2536: kunnan on ollut pakko kokoontua ylimääräi- harkittava, miten valtiovarainvaliokunnan 2537: siin istuntoihin budjetin käsittelyn takia. 1950- työmäärän keventäminen olisi tarkoituksen- 2538: luvulla on sattunut neljä kertaa, että budje- mukaisesti järjestettävissä. Tehtävä kuuluu 2539: tin käsittely on tällä tavoin viivästynyt. hallitukselle, joka käytettävissä olevia mah- 2540: Vaikka ottaakin huomioon, että olosuhteet, dollisuuksia harkittuaan antaisi esityksen tar- 2541: jotka eivät ole olleet valtiovarainvaliokunnan vittavista muutoksista valtiopäiväjärjestyk- 2542: hallittavissa, ovat myötävaikuttaneet viiväs- seen. 2543: tymiseen, on kiistämätön tosiasia, että valtio- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 2544: varainvaliokunnan työtaakka on liian suuri. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 2545: Sitä paitsi ei tule sivuuttaa sitä seikkaa, että 2546: työn paljous erityisesti syysistuntokauden lo- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi- 2547: pussa synnyttää kiihkeän työtahdin pitkine tyksen valtiopäiväjärjestyksen muutta- 2548: kokouksineen, joissa ei ole aina mahdollisuuk- misesta siten, että valtiovarainvalio- 2549: sia valtiovarainvaliokunnalle kuuluvien tär- kunnan työtaakkaa vähennetään raha- 2550: keiden päätösten tyyneen harkintaan. Nämä asioiden käsittelyn tarkoituksenmnkai- 2551: sella jaolla. 2552: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960. 2553: 2554: John Österholm. Georg C. Ehrnrooth. Sven Högström. 2555: Grels Teir. Victor Procope. Alwar Sundell. 2556: 1 2557: 1 2558: 1 2559: 1 2560: 1 2561: 1 2562: 1 2563: 1 2564: 1 2565: 1 2566: 1 2567: 1 2568: 1 2569: 1 2570: 1 2571: 1 2572: 1 2573: 1 2574: 1 2575: 1 2576: 1 2577: 1 2578: 1 2579: 1 2580: 1 2581: 1 2582: VALTIOPÄIVÄT 2583: 1960 2584: 2585: LIITTEET 2586: II 2587: 2588: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 2589: TOIVOMUSALOITTEET 2590: 2591: 2592: 2593: 2594: HELSINKI 1960 2595: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 2596: Muutoksenhakua hallintoasioissa, kirjanpitolain muuttamista, 2597: aviollista syntyperää, siviilivihkimistä ym. koskevia 2598: laki- ja toivomusaloitteita. 2599: j 2600: j 2601: j 2602: j 2603: j 2604: j 2605: j 2606: j 2607: j 2608: j 2609: j 2610: j 2611: j 2612: j 2613: j 2614: j 2615: j 2616: 33 2617: 2618: 11,1. - Lak.al. N:o 5. 2619: 2620: 2621: 2622: 2623: Vennamo: Ehdotus laiksi muutoksenhausta haUintoasioissa 2624: annetun lain muuttamisesta. 2625: 2626: 2627: E d u s k u n n a ll e. 2628: 2629: Kansalaisten oikeusturvan lisäämiseksi hal- tine ja jälkimmäisessä tapauksessa tarkastus- 2630: lintoviranomaisiin nähden annettiin 24. 3. lautakunnan puheenjohtajan varattava tar- 2631: 1950 laki muutoksenhausta hallintoasioissa, kastusasiamiehelle tilaisuus vastineen anta- 2632: millä saatiin aikaan huomattava parannus miseen valituksesta. V alituskirja, annettu vas- 2633: aikaisempaan asiaintilaan verrattuna. Lain tine ja oma lausuntonsa on asianomaisen 2634: soveltamisessa on kuitenkin eräs huomattava, puheenjohtajan lähetettävä edellisessä ta- 2635: valituksen ratkaisuun oleellisesti vaikuttava pauksessa tarkastuslautakunnalle ja jälkim- 2636: puute. mäisessä tapauksessa Korkeimmalle hallinto- 2637: Hallintoviranomaisten päätösten perustelut oikeudelle. Vastaselityksen varutimista vero- 2638: ovat yleensä varsin niukat mikäli niitä on velvolliselta valtionasiamiehen tai tarkastus- 2639: ollenkaan. Sen, jota päätös koskee, on näin- asiamiehen vastineen sekä asianomaisen pu- 2640: ollen mahdotonta tietää, miksi päätös on sel- heenjohtajan lausunnon johdosta ja viimeksi 2641: lainen kuin se on. Valitusta tehdessään hän mainittujen kuulemista tämän vastaselityk- 2642: ei tällöin myöskään tiedä kiinnittää näihin sen johdosta ei ole säädetty tehtäväksi eikä 2643: seikkoihin erityistä huomiotaan, ja seurauk- sellaiseen menettelyyn useimmissa tapauk- 2644: sena on valituksen hylkääminen, mitä ehkä sissa olekaan aihetta. 2645: ei olisi tapahtunut, jos valittaja olisi ollut Valtionasiamies voi kuitenkin vastineessaan 2646: päätöksen perusteista tietoinen. tehdä sellaisia väitteitä ja esittää verotuksen 2647: Valitusviranomainen yleensä pyytää paa- tueksi sellaisia todisteita, joista verovelvolli- 2648: töksen antaneelta hallintoviranomaiselta ja nen ei ole tietoinen. Myöskin saattaa valitus- 2649: joskus joltakin muultakin viranomaiselta lau- kirjasta ilmetä, ettei verovelvollinen ole lain- 2650: sunnon valituksen johdosta. Vasta tästä lau- kaan selvillä niistä perusteista, joilla hänrtä 2651: sunnosta tulevat päätöksen perustelut seikka- kohdannut verotus on toimitettu. Jos tarkas- 2652: peräisemmin esille. Tätä lausuntoa ei kuiten- tuslautakunta tällaisessa tapauksessa ratkai- 2653: kaan anneta tiedoksi valittajalle, vaan vali- see valituksen pelkästään valituskirjan, val- 2654: tusviranomainen ratkaisee asian häntä enem- tionasiamiehen vastineen ja verolautakunnan 2655: pää kuulematta. Tämä on ilmeinen epäkohta puheenjohtajan lausunnon nojalla, saattaa 2656: kansalaisten oikeusturvallisuuden kannalta. ratkaisu perustua sellaisiin väitteisiin ja to- 2657: Siihen on korkein hallinto-oikeuskin verovali- disteisiin, joita verovelvollinen ei tunne. 2658: tusten osalta kiinnittänyt huomiota kiertokir- Tällainen asian käsittelytapa ei kuitenkaan 2659: jeessään 16. 5. 1952 läänien tarkastuslauta- ole hyvän oikeudenkäyntijärjestyksen mu- 2660: kunnille, jossa lausutaan: kaista. Hallinto-oikeudellisessa lainkäytössä- 2661: ,Marraskuun 19 päivänä 1943 annetun kään ei asiaa ole ratkaistava sellaisilla perus- 2662: tulo- ja omaisuusverolain 102 §: n 2 momen- teilla tai sellaisen selvityksen nojalla, josta 2663: tin ja 104 §: n 3 momentin mukaan on, jos verovelvollinen ei ole saanut lausua mieltään, 2664: verovelvollinen hakee häntä koskevaan vero- vaan olisi tällaisessa tapauksessa tarkastus- 2665: tukseen muutosta tarkastuslautakunnalta tai lautakunnan varattava verovelvolliselle tilai- 2666: valittaa tarkastuslautakunnan päätöksestä suus vastaselityksen antamiseen. 2667: Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, edellisessä Tämän johdosta Korkein hallinto-oikeus 2668: tapauksessa verolautakunnan puheenjohtajan kiinnittää tarkastuslautakuntien huomiota 2669: hankittava valituksesta valtionasiamiehen vas- siihen asianmukaisen lainkäytön vaatimaan 2670: 5 E 74/60 2671: 34 U,l. - MuutokseDha.ku hallintoaBJ.oissa. 2672: 2673: 2674: menettelytapaan, että milloin verovelvollinen laisuus tutustua asiakirjoihin ja antaa vasta- 2675: valituskirjasta päättäen ei ole selvillä siitä, selitys." 2676: mistä syystä hänen veroilmoituksestaan tai Tämä kiertokirje ei kuitenkaan ole lain 2677: muusta verotusta varten annetusta tiedosta veroinen ja se koskee vain verovalituksia. 2678: on poikettu, tai milloin valtionasiamies vasti- Epäkohdan poistamiseksi ehdotetaan, 2679: neessaan esittää sellaisia uusia perusteita ja 2680: todisteita, joita verovelvollinen ei tunne, että Eduskunta hyväksyisi se1traa- 2681: mutta jotka saattavat vaikuttaa asian rat- van lakiehdotuksen: 2682: kaisemiseen, verovelvolliselle on varattava ti- 2683: 2684: 2685: Laki 2686: muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain muuttamisesta. 2687: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään muutoksenhausta hallintoasioissa 24 päivänä 2688: maaliskuuta 1950 (154/50) annettuun lakiin uusi näin kuuluva ~4 a §: 2689: 2690: 14a §. tamaan lausuntoon, mikäli se sisältää jotakin, 2691: Valitusviranomainen varatkoon valittajalle joka ei selvästi ilmene valituksenalaisesta 2692: tilaisuuden määräajassa antaa vastaselitys päätöksestä. 2693: hallintoviranomaisen valituksen johdosta an- 2694: 2695: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 2696: 2697: Veikko Vennamo. 2698: 35 2699: 2700: 11,2. - La.k.aJ. N: o 6. 2701: 2702: 2703: 2704: Tuuli ym.: Ehdotus laiksi aviollisesta syntyperästä annetun 2705: lain muuttamisesta. 2706: 2707: 2708: Eduskunnalle. 2709: 2710: Aviollisesta syntyperästä 12 päivänä joulu- voida täysin oikeusvaikutuksin vahvistaa. Mi- 2711: kuuta 1957 annetun lain mukaan ei lapsen käli lapsen oikea elatusvelvollinen haluaisi 2712: äidillä ole laisinkaan mahdollisuutta nostaa tunnustaa lapsen omakseen, jolloin lapsi saisi 2713: kannetta lapsen julistamiseksi avioliiton ulko- oikeuden käyttää hänen sukunimeään sekä 2714: puolella syntyneeksi. Käytännössä on tämä oikeuden periä hänen jälkeensä, ei tämä ole 2715: seikka jo lain lyhyenä voimassaoloaikana mahdollista, koska lasta ei ole julistettu avio- 2716: osoittautunut epäkohdaksi. liiton ulkopuolella syntyneeksi. 2717: Tapauksissa, joissa aviomies ei avioliiton Kun lapsen äidin aviomiehenä ei edellä 2718: aikana välitä eikä huolehdi perheestään ja mainitunlaisissa tapauksissa ole halua nostaa 2719: sen toimeentulosta, joutuu aviovaimolle avio- kannetta lapsen syntyperän selvittämiseksi, 2720: liiton aikana syntynyt, mutta ei hänen avio- koska asia ei häntä itseään liikuta Etikä siitä 2721: miehensä siittämä lapsi, mahdollisesti huo- mahdollisesti ole hänellä mitään taloudellista 2722: nompaan asemaan, kuin jos hänen oikea ela- rasitustakaan, joutuu lapsi, vastoin oikeus- 2723: tusvelvollisensa saataisiin suorittamaan lap- tajuntaa, kärsimään tästä laissa nyt olevasta 2724: selle elatusapua. Samoin on myöskin tapauk- aukosta. Tämän vuoksi olisi erittäin välttämä- 2725: sissa, joissa avioeron yhteydessä elatusvel- töntä, että lakiin saataisiin sellainen muutos, 2726: volliseksi määrätyltä aviomieheltä ei saada joka tekisi mahdolliseksi myöskin lapsen äi- 2727: edes lain suomin pakkokeinoinkaan hänen dille itsenäisesti nostaa kanne lapsen synty- 2728: maksettavakseen määrättyä elatusapua peri- perän selvittämiseksi. Kanteen nostamisen 2729: tyksi. Mikäli aviomies on avioliiton aikana määräaika olisi tässä tapauksessa määrättävä 2730: tai mahdollisen avioeron jälkeen muuttanut viideksi vuodeksi lapsen syntymästä lukien, 2731: pois maasta, on monastikin hyvin tarpeelli- koska avioliiton ulkopuolella syntyneistä lap- 2732: nen lapsen julistaminen avioliiton ulkopuo- sista heinäkuun 27 päivänä 1922 annetun 2733: lella syntyneeksi melkein mahdoton käytän- lain 22 § :n mukaan on kanne elatusvelvolli- 2734: nössä toteuttaa juuri sen takia, että lapsen suuden selvittämisestä ajettava saman määrä- 2735: äidillä ei ole kannevaltaa asiassa. ajan sisällä. 2736: Niin kauan kuin lapsi katsotaan aviolii- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 2737: tossa syntyneeksi, ei hänen oikeata elatus- nioittaen, 2738: vei vollistaan vastaan voida nostaa kannetta 2739: elatusvelvollisuuden selvittämiseksi ja elatus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 2740: avun määräämiseksi, myöskään ei vapaaehtoi- van lakiehdotuksen: 2741: sesti tehtyä sopimusta lapsen elatuksesta 2742: 2743: Laki 2744: aviollisesta syntyperästä annetun lain muuttamisesta. 2745: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 12 päivänä joulukuuta 1957 aviollisesta syn- 2746: typerästä annettuun lakiin (409/57) uusi 7 a § seuraavasti: 2747: 2748: 7 a §. miehensä tai entisen aviomiehensä siittämä, 2749: Jos lapsen äiti tahtoo saada todetuksi, nostakoon siitä kanteen lasta sekä edellä mai- 2750: ettei 1 §: ssä mainittu lapsi ole hänen avio- nittua miestä vastaan viiden vuoden kuluessa 2751: 36 II,2. - Aviollinen syntyperä. 2752: 2753: 2754: lapsen syntymästä lukien. Milloin lapsi tai tettakoon kanne heidän oikeudenomistajiaan 2755: edellä mainittu aviomies on kuollut, kohdis- kohtaan sanotun ajan kuluessa. 2756: 2757: 2758: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 2759: 2760: Erkki Tuuli. Saara Forsius. 2761: Aune Innala. Olli Aulanko. 2762: Juha Rihtniemi. 2763: 37 2764: 2765: n,s.- Lak.al. N:o 7. 2766: 2767: Rosnell ym. : Ehdotus Zaiksi lapsen elatusavun turvaamisesta 2768: eräissä 'Mpauksissa annetun lain muuttamisesta. 2769: 2770: 2771: Eduskunnalle. 2772: 2773: Laissa lapsen elatusavun turvaamisesta seen. Työlaitokseen määrääminen saattaa 2774: eräissä tapauksissa määrätään toimenpiteistä, nim. johtaa. eräissä tapauksissa siihen, että 2775: joilla elatusvelvollinen, joka on laiminlyönyt muut elatusvelvolliseen taloudellisessa riip- 2776: elatusavun maksamisen, voidaan määrätä puvaisuussuhteessa olevat joutuvat sosiaali- 2777: työlaitokseen työllään suorittamaan sanottu huollon varaan. 2778: elatusapu. _ Kuitenkin on oikeudenmukaista, että jokai- 2779: Käytännössä on kuitenkin osoittautunut, sen lapsen, niin avioliiton ulkopuolella syn- 2780: ettei tämän lain avulla voida läheskään kai- tyneen kuin avioerolapsenkin toimeentulo on 2781: kissa tapauksissa turvata avioliiton ulkopuo- turvattu. Eräät kunnat ovatkin ryhtyneet 2782: lella syntyneen tai avioerolapsen toimeentu- maksamaan ennakkoa sellaisissa tapauksissa, 2783: loa. Elatusvelvolliset ·ovat voineet kiertää joissa elatusvelvollisuus on laiminlyöty. Asia 2784: velvollisuu:ksiensa täyttämistä esim. muutta- olisi järjestettävä kaikkia koskevaksi määrää- 2785: malla maasta pois. Mikäli he myöhemmin mällä laissa, että kunnat ovat velvollisia mak- 2786: ovat jälleen ryhtyneet . elatusapua maksa- samaan osan elatusavustusta ennaklkona, mi- 2787: maan, on joka tapauksessa lapsi jäänyt pit- käli asianomaiset eivät ole toisin sopineet. 2788: käksi ajaksi taloudellista turvaa vaille. Ela- Kuntien maksama ennakko olisi enintään 2789: tusvelvollisen toimittaminen työlaitokselle on 5 000 markkaa kuukaudessa. Sellaiset elatus- 2790: aikaa vievä asia, joten kestää useita kuukau- avut, joita ei sa;ataisi perityksi elatusvelvol- 2791: sia ennenkuin tätä tietä äiti tai se, jonka lisilta, korvattaisiin kunnille valtion varoista. 2792: huollossa lapsi on, saa rahaa lapsen •elatuk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 2793: sen turvaamiseen. 2794: Toisaalta saattaa useissa tapauksissa ·olla että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 2795: kyseenalaista, onko tarkoituksenmukaista van lakiehdotuksen: 2796: määrätä elatusvelvollista ollenkaan työlaitok- 2797: 2798: Laki 2799: liapsen elatusavun turvaamisesta eräissä. tapauksissa annetun lain muuttamisesta. 2800: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elokuun 20 päivänä 1948 lapsen ela- 2801: tusavun turvaamisesta eräissä tapauksissa annetun lain (614/48) 2 § näin kuuluvaksi: 2802: 2803: 2 §. ei vaadittaessa suorita elatusapua tai aseta 2804: Elatusapu maksetaan, mikäli asianomaiset siitä hyvä:ksyttävää vakuutta eikä myöskään 2805: eivät toisin ole sopineet, etukäteen kunnan esitä pätevää syytä elatusvelvollisuutensa 2806: varoista, ei kuitenkaan enempää kuin viisi- täyttämättä jättämiseen, määrätä hänet köy- 2807: tuhatta markkaa kuukaudessa. häinhoitolaissa tarkoitettuun työlaitokseen 2808: Jos elatusvelvollinen on vähintään ko1men työllään suorittamaan sanotun elatusavun. 2809: kuukauden ajalta laiminlyönyt elatusavun Elatusvelvolliselta perimättä jääneet saata- 2810: suorittamisen, voi lääninhallitus, milloin hän vat :korvaa valtio kunnille. 2811: 2812: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 2813: 2814: Irma Rosnell. Judit Nedertröm-Lunden. Inkeri Virtanen. 2815: Väinö R. Virtanen. Siiri Lehmonen. Anna-Liisa Tiekso. 2816: 38 2817: 2818: U,4. - Lak.al. N:o 8. 2819: 2820: 2821: 2822: 2823: Ha.llberg ym.: Ehdotus laiksi kirjanpitolain muuttamtsesta. 2824: 2825: 2826: Eduskunnalle. 2827: 2828: Vuonna 1954 joulukuun 3 päivänä oli asuntoyhtiö, jolla ei ole muuta toimintaa, 2829: eduskunnan päätöksen mukaisesti kirjanpi- tuntuu kohtuuttomalta, että tällainenikin 2830: tolain 17 § muutettu siten, ·että osakeyh- yhtiö pakotetaan julikaisemaan turhan takia 2831: tiön tai osuuskunnan, jonka osake- tai osuus- taseensa Virallisessa lehdessä, josta ikukaan 2832: pääoma ja vararahastot yhteenlaskettuna sivullinen ei ole kiinnostunut, mutta siitä 2833: ovat 8 miljoonaa markkaa enemmän, tulee kuitenkin yhtiölle koituu huomattavat ku- 2834: muiden velvoitteiden lisäksi patentti- ja re- lut. On näin ollen !kohtuullista, että ·arava- 2835: kisterihallituksen kaupparekisteriosaston toi- yhtiöt tästä :taseensa pakollisesta julkaise- 2836: nmsta julkaista taseensa määräajassa Viralli- misesta kerrotulla tavalla vapautettaisiin. 2837: sessa lehdessä yhteisön kustannuksella. Tämä Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti 2838: koskee mm. aravatalo-osakeyhtiöitä, vaikka ehdotamme, 2839: nämä jo lain mukaan ovwt joka suhteessa 2840: Aravan valvonnan ja täydellisen tarkastuk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 2841: sen alaisia. Kun aravakiinteistö sinänsä on van lakiehdotuksen: 2842: 2843: 2844: Laki 2845: kirjanpitolain muuttamisesta. 2846: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 18 päivänä tammikuuta 1952 annetun 2847: kirjanpitolain 17 § sellaisena kuin se on 3 päivänä joulukuuta 1954 ·annetussa laissa 2848: (447/54), näin kuuluvaksi: 2849: 17 §. samanlainen jäljennös taseista ynnä ilmoitus 2850: Osakeyhtiön tai osuuskunnan, jonka osake- vuosivaihdon määrästä patentti- ja rekisteri- 2851: tai osuuspääoma ja vararahasto yhteenlasket- hallituksen ikaupparekisteriosastolle, joka tar- 2852: tuna ovat 8 miljoonaa markkaa tai enemmän, kastaa, että ne muotoonsa nähden täyttävät 2853: ei kuitenkaan arava-lainoitetun asunto-osake- lain vaatimukset ja toimittaa ne Viralliselle 2854: yhtiön, tulee sen lisäksi, mitä edellä 16 § : ssä lehdelle julkaistavaksi yhteisön kustannuk- 2855: on säädetty, toimittaa sanotussa pykälässä sella. 2856: määrätyssä ajassa samalla kertaa siinä mai- 2857: nittujen tasejäljennösten kanssa lisäksi yksi 2858: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 2859: 2860: R. HaJlberg. Reino Ala-Kulju. 0. Lindblom. 2861: Martti Salminen. Juha Rihtniemi. Kalle Matilainen. 2862: Jaakko Kemppainen. 2863: 39 2864: 2865: n,5. - L&k.at N: o 9. 2866: 2867: 2868: Kalliokoski ym.: Ehdotus hyväntek&Väisyyskooppoihin osal- 2869: listuneiden armahduslaiksi. 2870: 2871: Eduskunnalle. 2872: 2873: Sodan päättyessä oli maamme talouselämä, teki yli 130 erilaista järjestöä joko suoraan 2874: kuten tunnettua, suurissa vaikeuksissa. Eten- tai apujärjestöjensä kautta. Järjestöt olivat 2875: kin elintarviketilanne oli, maataloustuotan- enimmäkseen arvovaltaisia yhteisöjä. Mu- 2876: non sodasta johtuneen heikentymisen vuoksi, kana olivat eräät korkeakoulut, Suomen 2877: huolestuttava. Pahimmista vaikeuksista sel- Huolto, Kenraali Mannerheimin Lastensuo- 2878: viydyttiin kuitenkin jo sodan päättymisen jeluliitto, Punainen Risti, Suomen Siviili- 2879: jälkeisinä ensimmäisinä vuosina omin voimin ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto, Väinö 2880: ja ulkomailta, etenkin Ruotsista, saadun Voionmaan Säätiö, Suojelkaa Lapset, Loma- 2881: avun turvin. liitto, Vanhojen Huolto ym. ja miltei kaikki 2882: Yleisen köyhtymisen johdosta olivat kui- puoluejärjestöt. Myös kirkkohallitus osallis- 2883: tenkin lukuisat järjestöt, jotka osaksi valtio- tui hyväntekeväisyyskauppoihin. 2884: vallan tuen varassa olivat suorittaneet so- Hyväntekeväisyyskaupoilla saadut helpot 2885: siaalisen huollon alaan kuuluvia tärkeitä teh- voitot houkuttelivat väärinkäytöksiin. Paitsi 2886: täviä, joutumassa rahankeräystoiminnan tuo- sitä, että yksityiset henkilöt ryhtyivät hank- 2887: ton vähenemisen ja valtionavustusten riittä- kimaan ulkomaan valuuttoja säännöstelymää- 2888: mättömyyden takia supistamaan toimin- räysten vastaisesti, tuomaan niillä maahan 2889: taansa. Sodan seurauksina oli myös synty- tavaroita ja markkinoimaan nämä tavarat 2890: nyt uusia järjestöjä suorittamaan samanlaa- ylihintoihin, alkoivat eräät järjestötkin me- 2891: tuisia tehtäviä, joista huolehtiminen olisi oi- netellä tavalla, jota voidaan arvostella, mutta 2892: keastaan kuulunut valtiovallalle, jolta siihen jonka silloiset olosuhteet tekevät ymmärret- 2893: kuitenkin sodan muiden vaurioiden korjaa- täväksi. Niiden toimihenkilöt jättivät jär- 2894: misen ja sotakorvauksen maksamisen vuoksi jestöjensä nimissä lisenssitoimikunnalle tava- 2895: puuttui varoja. roiden maahantuontianomuksia, joissa totuu- 2896: Näissä vaikeuksissa järjestöt ryhtyivät desta poiketen ilmoitettiin, että järjestölle 2897: 1940-luvun loppupuolella rahoittamaan toi- oli luvassa lahjoitus. Näin saa;tiin lisenssi- 2898: mintaansa ns. hyväntekeväisyyskaupoilla. Ne toimikunta myöntämään anottu tuonti- 2899: perustuivat siihen, että Suomen Pankki lupa. Tämä tapahtui kuitenkin yleensä 2900: myönsi ulkomaan valuuttaa hedelmien, kah- viranomaisten tieten ja joko nimenomai- 2901: vin ja muiden suuresti kysyttyjen tarvikkei- sella tai hiljaisella suostumuksella. Kan- 2902: den ostamiseen, joita tarvikkeita sitten vi- sanhuoltominis-teriö hyväksyi tällaisia ano- 2903: ranomaisten suostumuksella myytiin ylihin- mUJksia niissäkin tapauksissa, jolloin sel- 2904: taan ja järjestöt sillä tavoin saivat hyväk- vitys saadusta lahjoituksesta puuttui, ja tar- 2905: seen melkoisia rahavaroja. Monissa tapauk. peellinen valuutta hankittiin Suomen Pan- 2906: sissa myös vastaavat ulkolaiset järjestöt lah- kista luvalla, mutta toisinaan ilman sitä. 2907: joittivat suomalaisille sisarjärjestöilleen tar- Silloinen kansanhuoltoministeri on eräässä 2908: vikkeita tai antoivat niiden ostamiseen käy- yhteydessä antanut hyväntekeväisyyskau- 2909: tettäväksi valuuttaa. poista seuraavan todistuksen: ,Tavaroiden 2910: Hyväntekeväisyyskaupoilla alkoivat vähi- maahantuonnissa oli erotettavissa kolmenlaa- 2911: tellen lukuisat toisetkin yleishyödylliset yh- tuisia lahjoja, nimittäin, että tavara oli saatu 2912: teisöt, jopa puoluejärjestötkin, joiden muu- ulkomailta lahjana, että valuutta oli saatu 2913: ten oli vaikea saada sodan aikana lamaantu- lahjana ja että valuutasta oli sovittu Suo- 2914: nutta aatteellista työskentelyään elvytetyksi, men Pankin kanssa. Ministeriössä nämä la- 2915: parantaa taloudellista asemaansa. jit olivat olleet keskenään samanarvoisia. 2916: Ns. Enäjärven komitean toimittaman sel- Silloisissa oloissa oli luotettu hakijoiden il- 2917: vityksen mukaan hyväntekeväisyyskauppoja moituksiin ilman että niitä oli tarkemmin 2918: 40 II,5. - Hyväntekeväisyyskatupat. 2919: 2920: 2921: tarkistettu. Pelkkä ilmoituskin riitti myön- on tuomittu sakkoihin, lienee, vaikkernrne 2922: teiseen ratkaisuun. Ilmoitusten oikeudelli- niitä tarkemmin tunne, annettu. 2923: suuden arviointi oli perustunut hyvään us- Päätökset ovat siinä suhteessa kohtuutto- 2924: koon, sillä olihan hakemuiksien takana ollut mia, että järjestöt, joita niiden toimihenkilöt 2925: yleensä hyvin arvovaltaisia järjestöjä ja kus- ovat edustaneet, on tuomittu palauttamaan 2926: sakin yksittäistapauksessa oli lisenssin myön- järjestöjen saarnat varat valtiolle menetettä- 2927: tämistä puollettu, koska määrätyistä elintar- vänä taloudellisena hyötynä. On näet muis- 2928: vik}{eista oli ollut pula ja kun silloinen ylei- tettava, että valtiovalta suosi hyväntekeväi- 2929: nen mielipide oli hyväksynyt hyväntekeväi- syyskauppa,toirnintaa nimenomaan juuri tu- 2930: syyskaupat. Ministeriö oli tosin parhaansa keakseen järjestöjen toimintaa. Mutta suo- 2931: mukaan yrittänyt hillitä valtioneuvoston li- rastaan mieltä kuohuttavaa on, että järjes- 2932: senssitoimikunnan ja yleisen käytännön mu- töjen toimihenkilöt on useissa tapauksissa 2933: kaisia sanottuja kauppoja, mutta vyöryn ta- rangaistuksen ohella tuomittu yhteisvastuul- 2934: voin kaupat olivat yleisen mielipiteen pai- Esesti välittäjien kanssa vMtaarnaan välittä- 2935: nostamina jatkuneet." Enäjärven komitean jien tekemistään kaupoista saarnan taloudelli- 2936: mietinnössä sanotaan, että ,monissa tapauk- sen hyödyn valtiolle menettämisestä. Niinpä 2937: sissa, joissa tavara lisenssihakemuksessa on on eräässä tapauksessa hyväntekeväisyysjär- 2938: ilmoitettu lahjaksi, ei kuitenkaan kysymys jestön puheenjohtaja tuomittu valtiolle mak- 2939: ole ollut lahjasta, mistä seikasta lisenssitoimi- samaan välittäjien itselleen hankkimasta voi- 2940: kunnan on täytynyt olla tietoinen". Samassa tosta yli 15 milj. mal'kkaa yhteisvastuullisesti 2941: mietinnössä todetaan, että viranomaiset eivät neljän välittäjän kanssa, joista kaksi on 2942: aina vaatineet selvitystä lahjan todenperäi- varatonta, yksi kuollut ja pääsyyllinen paen- 2943: syydestä, ja että Suomen Pankin taholta oli nut maasta. Järjestön osuus voitosta jäi alle 2944: joissakin tapauksissa kehoitettu hakemaan 900 000 markan, joka järjestön on päätök- 2945: lahjalisenssiä, vaikka valuutta oli ostettu. sen mukaan palautettava valtiolle. Eräässä 2946: Väärinkäytöksiin syyllistyneistä n. 100 jär- toisessa tapauksessa oli järjestön toiminnan- 2947: jestön toimihenkilöistä pantiin n. 30 järjes- johtajan solidaarinen vMtuu varattornien 2948: tön toimihenkilöt syytteisiin, jotka joissa- välittäjien lainvMtaisesta menettelystä yli 2949: kin tapauksissa johtivat sakkorangaistustuo- 16 milj. markkaa, mutta järjestön saarna 2950: mioihin, mutta useimmiten vapauttavaan osuus vain jonkin verran yli 3 milj. mark- 2951: tuomioon. Esim. suurimmassa tällaisessa ju- kaa. 2952: tussa raastuvanoikeus hylkäsi kaikki syytteet Rikokset, joista järjestöjen toimihenkilöt 2953: sillä perusteella, ettei tuontilupa-anomuksissa on tuomittu, luetaan rikosoikeudessa ns. vä- 2954: esitettyä selvitystä, että tavarat olivat olleet häisiin rikoksiin, eivätkä niistä langetetut 2955: lahjatavaraa, vaikka niin ei ollutkaan laita, sakkorangaistukset ole sellaisia, etteivät tuo- 2956: voitu raastuvanoikeuden esittämistä syistä mitut voisi niitä taloudellisesti kestää. Sen 2957: katsoa rikolliseksi teoksi ja ettei valuutan sijaan heille langetetut, käytännössä heidän 2958: käsittely po. kauppojen yhteydessä ollut ta- yksin kannettavakseen tulevat .vastuut välit- 2959: pahtunut säännöstelymääräysten vastaisesti. täjien Saalistarnasta hyödystä, kohtaavat 2960: Syytteessä oli ollut 17 järjestön 23 toimi- heitä kohtuuttoman, joissakin tapauksissa 2961: henkilöä. Hovioikeus vahvisti raastuvan- ylivoimaisen raskaina. Mutta tuomitut ran- 2962: oikeuden päätöksen 14 järjestön ja 16 toimi- gaistuksetkaan eivät suinkaan ole yhden- 2963: henkilön kohdalta pääasiallisesti sillä perus- tekeviä, sillä ne voivat olla suurestikin hait- 2964: teella, että oli jäänyt toteennäyttämättä, että taamassa toimihenkilöiden tulevaisuutta, 2965: tavaroiden maksamiseen, jonka tapahtumis- koska ulkopuoliset, jotka eivät asioita tar- 2966: aikana oli saatavissa säännöstelystä vapau- kemmin tunne, voivat saada sen käsityksen, 2967: tettua valuuttaa, olisi käytetty muuta va- että toimihenkilöt ovat hyväntekeväisyyskau- 2968: 'luuttaa. Muut syytetyt tuomittiin sakkoran- poista saaneet yksityistä etua. Tässäkin 2969: gaistuksiin, ·kun katsottiin, että he luovut- ilmenee niin muodoin tuomioiden suuri koh- 2970: taessaan kauppojen tekemisen ja niillä saa- tuuttornuus toimihenkilöitä kohtaan. 2971: tujen tavaroiden ma:r'ikkinoimisen välittäjille Muistettava ja huomioon otettava on kui- 2972: muka olivat tienneet, että valuutta oli han- tenkin, etteivät toimihenkilöt ole kaupoista 2973: kittu Suomen Pankin luvatta. Muitakin sa- nauttineet yhdenkään markan taloudellista 2974: mantapaisia päätöksiä, joissa toimihenkilöt etua, vaan ovat he toimineet yksinomaan 2975: II,5, - ·Kalliokoski ym. 41 2976: 2977: edustamiensa, tärkeitä yleishyödyllisiä tehtä- väisyyskauppojen tekemisen johdosta järjes· 2978: viä hoitavien järjestöjen hyväksi, ·pyrkien töjen toimihenkilöitä vastaan, jotka ovat toi- 2979: saattamaan järjestöt taloudellisessa suhteessa mineet yksityistä etua tavoittelematta ja 2980: työskentelykelpoisiksi. He ovat tuontilupia mitään etua saamatta, luovuttaisiin ja että 2981: anoessaan menetelleet samalla tavoin kuin hyväntekeväisyyskauppoja koskevissa asioissa 2982: niiden varsin lukuisien järjestöjen toimi- lopullisen rangaistustuomion saaneet armah- 2983: henkilöt, joita ei ole pantu syytteeseen tai dettaisiin kärsimästä rangaistustaan, niin 2984: joita vastaan syytteet ovat vanhentuneet. myös että heidät ja asianomaiset järjestöt 2985: Myös he ovat olleet samassa hyvässä uskossa vapautettaisiin vastaamasta tuomitusta ta- 2986: kuin mainitutkin toimihenkilöt, nimittäin loudellisen hyödyn menettämisestä. 2987: siinä uskossa, että hyväntekeväisyyskauppo- Kun syytteen raukeamisesta voidaan val- 2988: jen tekeminen niissäkin muodoissa, joissa se litsevan käsityksen mukaan säätää vain lailla 2989: tapahtui, oli, etenkin viranomaisten suh- ja kun toimenpiteet asiassa ovat kiireellisiä 2990: tautuminen niihin huomioon ottaen, luval- erittäinkin sen vuoksi, että järjestöjen toi- 2991: lista. Näistä syistä kaupunginviskaali Kun- mintaa pahasti haittaava epävarmuustila 2992: nas jo 17. 10. 1956 valtioneuvostolle lähettä- tulee syytteiden vireillä olon takia jatku- 2993: mässään kirjelmässä ehdotti kaikkien syyte- maan vielä melko kauan, ellei asiaan puututa 2994: toimenpiteiden peruuttamista. lainsäädäntöteitse, esitämme, 2995: Kaiken sen perusteella, mitä edellä olemme 2996: esittäneet, on mielestämme pidettävä oikeana että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 2997: ja kohtuullisena, että syytteistä hyvänteke- van lakiehdotuksen: 2998: 2999: 3000: 3001: 3002: Hyväntekeväisyyskauppoihin osallistuneiden armahduslaki. 3003: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 3004: 3005: 1 §. 3 §. 3006: Hyväntekeväisyyskaupoilla tarkoitetaan Jos 1 § :ssä tarkoitettu yhteisö on hyvän- 3007: tässä laissa toimintaa, jota yleishyödylliset tekeväisyyskauppaa koskevassa asiassa teh- 3008: ja muut aatteelliset yhdistykset, järjestöt, dyn syytteen johdosta tuomittu vastaamaan 3009: säätiöt, laitokset tai muut yhteisöt ovat vuo- rikoksen kautta saadusta taloudellisesta hyö- 3010: sina 1946-1952 harjoittaneet varojen hank- dystä, se vapautetaan tästä vastuusta. 3011: kimiseksi yhteisön toiminnan tukemista var- 3012: ten käyttämällä hyväksi ulkomailta tuotuja 3013: tavaroita tai ulkomaan valuuttaa. 4 §. 3014: Tämä laki koskee syytettä, rangaistusta ja: 3015: rangaistusseuraamuksia teosta, jolla on ri- 3016: 2 §. kottu rikoslain 38 luvun 11 §:n, 2 luvun 3017: Syytteet henkilöitä vastaan, jotka ovat 16 §:n, 7 luvun 2 §:n sekä 32 luvun 5 §:n, 3018: 1 §: ssä tarkoitetun yhteisön toimihenkilöinä säännöstelyrikosten rankaisemisesta 30 päi- 3019: sen puolesta ryhtyneet, osallistuneet tai muu- vänä joulukuuta 1943 (Ask. N :o 1064/1943) 3020: toin myötävaikuttaneet hyväntekeväisyyskau- ja valuutan säännöstelemisestä 23 päivänä 3021: pan tekemiseen saamatta siitä itsellen talou- huhtikuuta 1948 annetun lain (320/48), tar- 3022: dellista etua, on jätettävä raukeamaan, mi- vikkeiden viennin ja tuonnin säännöstelystä 3023: käli syyte olisi perustuva 4 §: ssä mainittui- 13 päivänä huhtikuuta 1949 annetun valtio- 3024: hin lainkohtiin. Jos tällainen henkilö on neuvoston päätöksen (317/49) hintojen ja 3025: lainvoiman voittaneella päätöksellä tuomittu maksujen säännöstelystä sekä teollisuustuot- 3026: rangaistukseen, vapautetaan hänet sitä kär- teiden ja kaupan hinnoitteluperusteista 24 3027: simästä sekä vastaamasta taloudellisen hyö- päivänä helmikuuta 1950 annetun valtioneu- 3028: dyn menettämisestä, johon hänet on tuo- voston päätöksen (111/50) tai hintojen sään- 3029: mittu. nöstelystä 25 päivänä maaliskuuta 1945 an- 3030: 6 E 74/60 3031: 42 3032: 3033: netun kansanhuoltoministeriön päätöksen ja onko 4 § : ssä mainittu rikos tehty yhteisön 3034: (285/45) säännöksiä vastaan. toimihenkilön saamatta siitä itselleen talou- 3035: dellista etua. 3036: 5 §. 3037: Oikeusministeriön asiana on tarpeen vaa- 6 §. 3038: tiessa ratkaista, onko yhteisöä pidettävä Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta- 3039: 1 § : ssä tarkoitettuihin yhteisöihin kuuluvana misesta annetaan tarvittaessa asetuksella. 3040: 3041: 3042: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 3043: 3044: Viljami Kalliokoski Onni Hiltunen. Jussi Saukkonen. 3045: Antti Kukkonen. Päiviö Hetemäki. Arvo Pentti. 3046: Rafael Paasio. A. Simonen. Veikko Hyytiäinen. 3047: 43 3048: 3049: II,6. - Toiv.al. N: o 7. 3050: 3051: 3052: 3053: 3054: V. K. Turunen ym.: Avioliittolain siviilivihkimistä koske- 3055: vien säännösten uudistamisesta. 3056: 3057: 3058: E d u s k u n n a 11 e. 3059: 3060: A violiittolainsäädäntömme kaipaa eräiltä Siviilivihkimistoimituksista on todettu, että 3061: osiltaan nykyaikaistamista. Siviilivihkimisen vihkimiseen oikeutettujen määrä on aivan 3062: yleistyessä on todettu, että nimenomaan tätä liian suppea ja usein pitkienkin matkojen 3063: vihkimistoimitusta koskevat säännökset ovat takana heidän virkapaikkansa ja että mm. 3064: vanhentuneet ja että lain määräykset olisi asetusteitse annettu vihkimiskaava ,väritön" 3065: muutettava nykyistä käytännöllisemmiksi. ja vanhentunut. Nämäkin avioliittolainsää- 3066: Avioliittolain 22 § : n 2 mom. määrittelee dännön puutteet olisi korjattava. Avioliitto- 3067: siviilivihkimiseen oikeutetun viranomaisen lain muihin yksityiskohtiin puuttumatta al- 3068: rajoittaen tehtävän kuuluttamisoikeuteen lekirjoittaneet kunnioittaen ehdottavat, että 3069: liittyväksi (lain 13 §:n 2 mom. 234/29). eduskunta hyväksyisi toivomuksen, 3070: Saman lain toimeenpanoasetuksen 18 § vel- 3071: voittaa siviilivihkimisen toimitettavaksi ao. että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 3072: viranomaisen virkahuoneessa (virka-aikana) siin avioliittolain sivit"livihkimistä 3073: eräitä poikkeuksia lukuunottamatta. koskevien määräysten uudistamiseksi. 3074: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 3075: 3076: Varma K. Turunen. Sylvi Siltanen. 3077: Lyyli Aalto. Edvard Pesonen. 3078: K. F. Haapasalo. 3079: 44 3080: 3081: U,7. - Toiv.al. N:o 8. 3082: 3083: 3084: 3085: 3086: Tiekso ym..: Tutkimuksen toimittam-isesta käsitteitä ,lapsi" 3087: ja ,nuori henkilö" tarkoittavien ikärajojen yhtenäistämi- 3088: seksi lainsäädännössämme. 3089: 3090: 3091: E d u s k u n n a 11 e. 3092: 3093: Käsitteitä ,lapsi" ja ,nuori henkilö" kos- van huoltoeläkkeen antamisaikaa voidaan pit- 3094: kevat ikärajoitukset ovat lainsäädännössämme kittää. Valtion viran tai toimen haltijain 3095: sangen epäyhtenäiset. Ensinnäkin tarkoite- perhe-eläkevakuutuksesta annetun lain mu- 3096: taan lapsella monissa laeissa kahtakymmentä- kaan maksetaan vakuutetun kuoltua eläkettä 3097: yhtä vuotta nuorempaa henkilöä, mutta tätä mm. vakuutetun kahdeksaatoista vuotta nuo- 3098: sanaa voidaan käyttää vanhemmistakin hen- remmalle lapselle. Invaliidin ammattikoulu- 3099: kilöistä, kuten on asian laita perintöoikeu- tuksen vuoksi koulutuksen aikana tarpeellista 3100: dessa. Usein lapsella kuitenkin käsitetään toimeentuloa vaille jäänyt kuuttatoista vuotta 3101: henkilöä, joka ei ole täyttänyt kuuttatoista nuorempi lapsi voi saada valtion. varoista 3102: vuotta. huolto rahaa. 3103: . Myös alaikäisyyden päättymisen ikärajaa Holhouslain 16 §: n mukaan saa viisitoista 3104: koskevat säännökset ovat eri laeissa suuressa vuotta täyttänyt henkilö hallita, mitä hän 3105: määrin toisistaan poikkeavia. Äänioikeus omalla työllään voi ansaita. Holhoustoimen 3106: sekä valtiollisissa että kunnallisissa vaaleissa hoitamista koskevissa asioissa voi oikeus 3107: saavutetaan kahdenkymmenenyhden vuoden kuulla kahdeksantoista vuotiasta henkilöä. 3108: iässä. Tällöin päättyy myös siviilioikeudelli- Todistajana voi oikeus kuulla viittätoista 3109: nen alaikäisyys. Avioliiton saa nainen solmia vuotta täyttänyttä henkilöä samojen sään- 3110: seitsemäntoista vuotiaana ja mies kahdeksan- nösten mukaan kuin vanhempaakin. 3111: toista vuotiaana. Avioliiton solmiminen joh- Rikosoikeudellinen syyntakeettomuus päät- 3112: taa täysivaltaisuuteen jo ennen kahdenkym- tyy viisitoista vuotiaana. Rikosoikeudellinen 3113: menenyhden vuoden ikää. täysi-ikäisyys saavutetaan kahdeksantoista 3114: Työsopimuslain 9 §: n mukaan saa alaikäi- vuoden iässä. Nuorella rikoksentekijällä tar- 3115: nen, joka on täyttänyt kahdeksantoista koitetaan kuitenkin viisitoista, vaan ei kahta- 3116: vuotta, työntekijänä itse tehdä työsopimuk- kymmentä vuotta täyttänyttä henkilöä. 3117: sensa. Sama oikeus on alaikäisellä, joka on Oppivelvollisuus kestää kuuteentoista vuo- 3118: täyttänyt viisitoista vaan ei kahdeksaatoista teen. Myös valtion myöntämien koulu- ja 3119: vuotta ja omalla työllään elättää itsensä. opintoavustusten saamisen edellytyksenä ole- 3120: Voimassaolevan työllisyysasetuksen mukaan vat ikärajat ovat varsin moninaiset. Ammat- 3121: ei työttömyyskortistoon kuitenkaan hyväk- tiopintojen avustuslaissa ikärajoitus on 3122: sytä alle seitsemäntoista vuotiasta. yleensä kaksikymmentäneljä vuotta. Sota- 3123: Lapsilisää maksetaan kuuttatoista vuotta orpojen työhuollosta annetun lain mukaan 3124: nuoremmasta lapsesta. Avioliiton ulkopuo- enimmäisikäraja puolestaan on seitsemän- 3125: lella syntyneellä lapsella, joka ei ole aviolap- toista vuotta. 3126: sen asemassa, on oikeus saada elatusta yleensä Edellä mainittujen lisäksi löytyy lainsää- 3127: seitsemäntoista vuotiaaksi sekä äidiltään että dännöstämme runsaasti muitakin esimerkkejä 3128: miespuoliselta elatusvelvolliselta. Aviolap- puheena olevien ikärajojen epäyhtenäisyy- 3129: siin nähden ei laissa ole säännöstelty yksi- destä. Käsityksemme mukaan niitä olisi py- 3130: tyisoikeudellisen elatusvei vollisuuden lakkaa- rittävä mahdollisuuksien mukaan yhtenäistä- 3131: misen ikärajaa. mään esim. niin, että käsitteenä ,lapsi" tar- 3132: Sotilasvammalaissa on säännös, jonka mu- koitettaisiin oikeudellisessa merkityksessä alle 3133: kaan lapselle seitsemäntoista vuotiaaksi tule- kuusitoista vuotiasta ja nuorella henkilöllä 3134: II,7.- Tiekso. ym. 45 3135: 3136: kuusitoista vaan ei kahdeksaatoista vuotta että hallitus tutkituttaisi mitä mah- 3137: täyttänyttä. Viimeksi mainittu ikäraja mer- dollisuuksia on käsitteitä ,lapsi" ja 3138: kitsisi alaikäisyyden päättymistä. ,nuori henkilö" tarkoittavien ikärajo- 3139: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme jen yhtenäistämiseen lainsäädännös- 3140: eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen, sämme. 3141: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 3142: 3143: Anna-Liisa. Tiekso. Toivo Friman. .A.ntto Prunnila. 3144: Pauli Puhakka. Judit Nederström-Lunden. Väinö R. Virtanen. 3145: Eino Roine. Irma Rosnell. Hugo Manninen. 3146: Veikko Rytkönen. Eino Tainio. Toivo Asvik. 3147: J. Mustonen. 3148: 46 3149: 3150: II,S. - Hemst.mot. N:o 9. 3151: 3152: 3153: 3154: 3155: Nordfors m. n: Angående förbättrande av mindre bemedlade 3156: målsägandes ställning. 3157: 3158: 3159: Till Riksdagen. 3160: 3161: Årligen inträffar, att mindre bemedlade En statlig skadeståndsfond för mindre be- 3162: personer genom bedrägeri, stöld och liknande medlade målsägande kunde fungera så att 3163: brott förlorar egendom och tillgångar. Till staten, sedan ersättning utbetalats åt sådan 3164: och med har skett, att sådana åldringar på person, skulle övertaga dennes skadestånds- 3165: detta sätt blivit så utblottade, att de inte rätt. Staten förfogar över mycket effektivare 3166: mera kan draga försorg om sig själva. Den indrivningsmöjligheter än enskiida medbor- 3167: allmänna socialvården eller släktingar har gare, då det gäller att av den skadestånds- 3168: varit tvungna att taga hand om dem. pliktiga få ut fordran. 3169: Bedragna och bestulna personer lever i Fängelsearbetets effektivisering borde dryf- 3170: föreställningen, att de kan få sin förlust tas redan med tanke på de stora kostnader 3171: ersatt, sedan den som begått brottet av dom- som fångvården Iägger på samhället. En- 3172: stol dömts att ersätta skadan. I verkligheten ligt preliminära uppgifter för 1959 krävde 3173: har de drabbade vanligen ytterst små möjlig- fångvården en dagsutgift på ca 5 miijoner 3174: heter att få tilihaka något nämnvärt av det mark. 3175: som de förlorat. Den dömda är visserligen Mindre bemedlade målsägande i egendoms- 3176: skyldig att av förtjänsten av det arbete, som brott har även i andra avseenden svårt att 3177: han utför i fängelse, avstå en del som skade- hävda sin sak. I lagen om ersättning åt vitt- 3178: stånd. Förtjänsten är emellertid så minimal, nen av den 28 oktober 1938 stadgas att sådan 3179: att den inte räcker långt som återbetalning. utbetalas ur statsmedel. Bestämmeisen har 3180: Vid senaste internationella fångvårdskon- alltså inte giltighet, då det gäller den som 3181: gress i Geneve behandlades frågan, om möj- i sådana fall i egenskap av måisägande kal- 3182: ligheterna att få ut skadestånd av fångar lats att närvara vid rättegång. En mindre 3183: kunde förbättras genom att fängelsearbete bemedlad person, viiken måste fullgöra en 3184: skulle göras mera effektivt och förtjänsten sådan uppgift för att han har blivit offer 3185: därigenom närma sig normerna på den fria för stöid eller bedrägeri, har inte möjlighet 3186: arbetsmarknaden. att fordra samma ersättning för resekostna- 3187: Möjligheterna att på detta sätt förbättra der och förlorad arbetsförtjänst som den, 3188: målsägandes möjligheter att faktiskt få ut viiken tillerkännes vittnen. Målsägande och 3189: skadestånd borde prövas även hos oss. Lik- vittnen borde äga samma rätt till ersättning 3190: väi måste man taga med i beräkningen, att ur allmänna medel. 3191: biand fångar finns ett stort antai arbets- Måisägande i egendomsbrott saknar dess- 3192: skygga individer, som inte kan tvingas till utom en viss förmän, i fall deras sak behand- 3193: skälig arbetsinkomst. För sådana fall har i las vid häradsrätt på landsbygden. I förord- 3194: Sveriges riksdag lagts fram förslag om att ningen av den 10 maj 1927 om reglemente 3195: en statlig skadeståndsfond borde upprättas för stadsfiskaler bestäms i 18 §, att dessa 3196: för medellösa måisägande, som fallit offer äro skyldiga att avgiftsfritt bistå målsägande 3197: för egendomsbrott. Medien till en sådan i brottmål som handiäggs vid rådhusrätt. 3198: fond kunde helt eller delvis erhållas genom Någon motsvarande bestämmelse förekommer 3199: att utnyttja allmänna böter. Även denna inte, då liknande mål drivs vid häradsrätt. 3200: möjlighet borde prövas hos oss. Särskilt med tanke på mindre bemedlade 3201: II,S. - Nordfors ym. 47 3202: 3203: målsägande i egendomsbrott borde Instruk- möjligheterna för mindre bemedlade 3204: tionen av den 28 november 1898 för krono- målsägande i egendomsbrott att få ut- 3205: länsmän revideras i överensstämmelse med dömd ersättning samt att tt"llerkänna 3206: ovannämnda reglemente för stadsfiskaler. dylika personer avgiftsfritt bistånd av 3207: Med hänvisning tili vad ovan sagts föreslår allmän åklagare vid häradsrätt, liksom 3208: vi vördsamt, att riksdagen ville besluta lhem- även ur allmänna medel ersättning 3209: ställa, för resekostnader och förlorad arbets- 3210: förtjänst enligt samma normer, som 3211: att regeringen skyndsamt måtte vid- tillämpas i fråga om vittnesarvode. 3212: taga åtgärder för att effektivisera 3213: Helsingfors den 5 februari 1960. 3214: 3215: Kurt Nordfors. Alwar Sundell. 3216: 48 3217: 11,8. - Toiv.al. N:o 9. 3218: Suomennos. 3219: 3220: 3221: 3222: 3223: Nordfors ym.: Vähävaraisten asianomistajien aseman paran- 3224: tamisesta. 3225: 3226: 3227: E d u s k u n n a ll e. 3228: 3229: Vuosittain sattuu tapauksia, joissa vähä- suusrikoksen uhreiksi. Sellaisen rahaston va- 3230: varaiset henkilöt petoksen, varkauden tai rat voitaisiin saada kokonaan tai osaksi käyt- 3231: muun vastaavanlaisen rikoksen johdosta me- tämällä siihen yleisiä sakkoja. Myös tätä mah- 3232: nettävät omaisuutta ja varoja. Vieläpä on dollisuutta tulisi meillä harkita. 3233: käynyt niinkin, että sellaiset vanhukset ovat Vähävaraisia asianomistajia varten perus- 3234: tällä tavoin joutuneet niin puille paljaille, tettu valtion vahingonkorvausrahasto voisi 3235: etteivät he enää ole voineet huolehtia itses- toimia siten, että valtio, sitten kun korvausta 3236: tään. Yleisen sosiaalihuollon tai sukulaisten on määrätty maksettavaksi sellaiselle henki- 3237: on ollut pakko ottaa heidät hoiviinsa. lölle, ottaisi hoitaakseen tämän vahingonkor- 3238: Petoksen ja varkauden uhreiksi joutuneet vausoikeuden. Valtion käytettävissä on pal- 3239: henkilöt elävät kuvitelmissa, että he voivat jon tehokkaammat perimismahdollisuudet 3240: saada menetyksensä korvatuksi sitten kun kuin yksityisillä kansalaisilla, milloin on ky- 3241: oikeus on tuominnut rikoksen tehneen kor- symys saamisten perimisesta vahingonkor- 3242: vaamaan vahingon. Todellisuudessa on rikok- vaukseen velvolliselta. 3243: sen uhreilla tavallisesti äärettömän vähäiset Vankilatyön tehostamista olisi pohdittava 3244: mahdollisuudet saada menettämästään takai- jo niitä suuria kustannuksia silmällä pitäen, 3245: sin jotakin mainittavaa. Tuomittu on tosin joita vankeinhoito aiheuttaa yhteiskunnalle. 3246: velvollinen luovuttamaan vankilassa suoritta- Vuotta 1959 koskevien ennakkotietojen mu- 3247: mastaan työstä saadusta ansiosta osan va- kaan olivat vankeinhoidon vaatimat menot 3248: hingonkorvaukseksi. Ansio on kuitenkin niin päivää kohti noin 5 miljoonaa markkaa. 3249: mitätöntä, ettei se riitä pitkäHekään takaisin- Omaisuusrikoksissa on vähävaraisten asian- 3250: maksuun. omistajien myös muissa suhteissa vaikeata 3251: Viimeksi pidetyssä kansainvälisessä van- puolustaa asiaansa. Todistajille maksettavasta 3252: keinhoitokongressissa Genevessä käsiteltiin korvauksesta 28 päivänä lokakuuta 1938 an- 3253: kysymystä, voitaisiinko mahdollisuuksia saada netussa laissa säädetään, että sellainen suo- 3254: vahingonkorvausta vangeilta parantaa siten, ritetaan valtion varoista. Määräys ei kuiten- 3255: että vankilatyötä tehostettaisiin ja ansio siten kaan koske sitä, joka asianomistajan ominai- 3256: saataisiin lähenemään vapailla työmarkki- suudessa on kutsuttu oikeuden istuntoon. Vä- 3257: noilla olevia normeja. hävaraisella henkilöllä, jonka on suoritettava 3258: Mahdollisuuksia parantaa tällä tavalla sellainen tehtävä sentakia, että hän on jou- 3259: asianomistajien mahdollisuuksia saada todella tunut varkauden tai petoksen uhriksi, ei ole 3260: vahingonkorvausta tulisi harkita myös meillä. mahdollisuutta vaatia samaa korvausta mat- 3261: Kuitenkin täytyy ottaa huomioon, että van- kakustannuksista ja menetetystä työajasta 3262: kien joukossa on suuri määrä työtä karttavia kuin mikä myönnetään todistajille. Asian- 3263: yksilöitä, joita ei voida pakottaa kohtuulli- omistajalla ja todistajilla tulisi olla sama 3264: seen työtuloon. Sellaisia tapauksia silmällä oikeus korvaukseen yleisistä varoista. 3265: pitäen on Ruotsin valtiopäivillä tehty ehdo- Asianomistajalta omaisuusrikoksissa puut- 3266: tus, jonka mukaan olisi perustettava valtion tuu sitä paitsi eräs etu, jos heidän asiansa 3267: vahingonkorvausrahasto varattornia asian- käsitellään kihlakunnanoikeudessa maaseu- 3268: omistajia varten, jotka ovat joutuneet omai- dulla. Kaupunginviskaalien ohjesäännöstä 10 3269: U,S. - Nordfors ym. 49 3270: 3271: päivänä toukokuuta 1927 annetun asetuk- että haZUtus ryhtyisi kiireellisesti 3272: sen 18 §: ssä määrätään, että nämä ovat vel- toimenpiteisiin vähävaraisten asian- 3273: vollisia maksutta avustamaan asi8.illomista- omistajien mahdollisuuksien tehostami- 3274: jia rikosasioissa, j·oita käsitellään raastu- seksi omaisuusrikoksissa saada tuo- 3275: vanoikeudessa. Mitään vastaavaa määräystä mittu korvaus sekä virallisen syyttä- 3276: ei ole siinä tapauksessa, että asiaa ajetaan jän antaman maksuttoman avun myön- 3277: kihlakunnanoikeudessa. Varsinkin ajatellen tämiseksi sellaisille henkilöille kihla- 3278: vähävaraisia asianomistajia omaisuusrikok- kunnanoikeudessa samoin kuin yleisistä 3279: sissa tulisi 28 päivänä marraskuuta 1898 an- varoista suoritettavan korvauksen mak- 3280: nettu kruununnimismiesten ohjesääntö tar- samiseksi matkakustannuksista ja me- 3281: kistaa kaupunginviskaalien edellä mainitun netetystä työajasta samojen ohjeiden 3282: ohjesäännön mukaisesti. mukaisesti, joita sovelletaan todista- 3283: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- janpalkkiossa. 3284: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 3285: muksen, 3286: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 3287: 3288: Kurt Nordfors. Alwa.r Sundell. 3289: 3290: 3291: 3292: 3293: 7 E 74/60 3294: VALTIOPÄIVÄT 3295: 1960 3296: 3297: LIITTEET 3298: 111 3299: 3300: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY METSÄATTASEAN 3301: TOIMmN PERUSTAMISTA METSÄNTUOTTEITTEMME 3302: VIENNIN KANNALTA TÄRKEISIIN MAIHIN 3303: KOSKEVA TOIVOMUSALOITE 3304: 3305: 3306: 3307: 3308: HELSINKI 1960 3309: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 3310: 53 3311: 3312: III,l. - Toiv.a.l. N: o 10. 3313: 3314: 3315: 3316: Kyttä ym.: Metsäattasean toimien perustamisesta metsäntuot- 3317: teitrtemme viennin kannalta tärkeisiin maihin. 3318: 3319: 3320: E d u s k u n n a 11 e. 3321: 3322: Siitä huolimatta, että puu ja sen jalosteet vaikuttaa edelleen siihen, että vieJamaan on 3323: muodostavat meille elintärkeän viennin valta- pakko kiinteästi seurata markkinoiden yleisiä 3324: vasti suuremman osan, valtiovallan taholta muutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä 3325: ei ole kiinnitetty paljoakaan huomiota tämän ostajamaissa. Tästä tarvittaisiin asiantunte- 3326: vientimme osan kehittämiseen. Työllisyyden via viivytyksettä saatavia selvityksiä maa- 3327: edistämiseksi ja erityisesti työmarkkinoiUe hamme. Myös ammatillisen kehityksen edistä- 3328: varsin pian pyrkivien suurten ikäluokkien minen vaatii, että alan edustajil~e voidaan 3329: työn saannin turvaamiseksi toteutetaan ulkomailta käsin järjestää stipendiaatti- tai 3330: maassamme parhaillaan investointisuunnitel- harjoittelupaikkoja, joissa he voivat tutustua 3331: mia, joiden puitteissa maamme metsäteolli- olosuhteisiin ja saavutuksiin muualla maa- 3332: suus laajenee erittäin tuntuvasti. Tuotannon ilmassa. 3333: volyymin kasvu tulee olemaan vieläkin mer- Vaikka viejät ja heidän järjestönsä suorit- 3334: kittävämpi kuin oli 1930-luvulla. Toisaalta tavat yksityisten tuotteiden ja tavaramerk- 3335: myös kilpailijamaamme ja ostajamaat itsekin kien viennin edistämiseksi arvokasta työtä, 3336: kehittävät ja laajentavat omaa metsäteolli- niin edellä mainitut, puun ja sen jalosteiden 3337: suuttaan voimaperäisesti, ja siten kilpailu viennin kannalta elintärkeät yleisluonteiset 3338: markkinoista pysyy ankarana, mahdollisesti tehtävät eivät kuitenkaan tule sitä tietä hoi- 3339: entisestäänkin kiristyy. detuiksi. TäUaiset tehtävät kuuluvat luon- 3340: Näissä olosuhteissa on ilmeistä, että mikäli nostaan maamme ulkomaanedustukselle, 3341: haluamme käyttää laajentuvan tuotantomme jonka palvelukseen on välttämätöntä saada 3342: tehokkaasti hyväksi ja saada sen tuotteet tarpeellinen määrä metsä- ja puutalouden 3343: myös markkinoiduiksi, tämä voi tapahtua asiantuntijoita erityisinä metsäattaseoina. 3344: vain tehostamalla myynnin järjestelyjä ja Maamme kaupallisten etujen kannalta olisi 3345: puuntuotteiden mainontaa sekä kehittämäl'lä näet tärkeätä, että viennin kehittämiseen 3346: tuotteita ja niiden valmistusta. Siten olisi tähtäävät puheena olevat yleisluonteiset teh- 3347: tärkeätä kohdistaa ulkomaihin voimakas tävät keskitettäisiin tällaisille virallisen ase- 3348: yleisluonteinen propaganda metsä- ja puu- man saaville metsäattaseoille. 3349: taloutemme sekä näiden tuottamien vienti- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 3350: tavaroiden tunnetuksi tekemiseksi. Kotimaas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 3351: samme suoritettavan tutkimustyön lisäksi muksen, 3352: olisi niinikään tarpeen, että pystyttäisiin 3353: mahdollisimman tarkkaan käyttämään hy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 3354: väksi myös ulkomailta saatava tietous ja tut- erityisten metsäattasean toimien pe- 3355: kimustoiminnan tulokset tekemällä paikan rustamiseksi metsäntuotteittemme 3356: päällä asiallisia havaintoja siellä kehitetyistä viennin kannalta tärkeisiin maihin ja 3357: uusista menetelmistä ja ilmenevistä uusista ottaisi tätä tarkoitusta varten vuoden 3358: tarpeista sekä antamalla niistä käyttökelpoi- 1961 tulo- ja menoarvioesitykseen riit- 3359: set selonteot kotimaahan. Ankara kilpailu tävän suuren määrärahan. 3360: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 3361: 3362: Harras Kyttä. Veikko Hyytiäinen. 3363: Erkki Tuuli. Armas Leinonen. 3364: VALTIOPÄIVÄT 3365: 1960 3366: 3367: LIITTEET 3368: IV 3369: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-, 3370: TOIVOMUS- JA RAHA-ASIA-ALOITTEET 3371: 3372: 3373: 3374: 3375: HELSINKI 1960 3376: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 3377: A. 3378: Virkamieseläkkeitä, verotusta, taloushallinnon uudelleen järjestelyä, 3379: poliisitointa, virastotalojen ja voimalaitosten rakentamista, 3380: puunjalostusteollisuutta ym. koskevia laki- ja 3381: toivomusaloitteita. 3382: 3383: 3384: 3385: 3386: 8 E 74/60 3387: 59 3388: 3389: IV,l. - Lak.al. N: o 10. 3390: 3391: 3392: 3393: 3394: Hostila ym.: Ehdotus laiksi virkamieseläkkeistä annetun lain 3395: muuttamisesta. 3396: 3397: 3398: Eduskunnalle. 3399: 3400: Valtion virkamieseläkkeistä 30 pa1vana 3 § : stä poistettaisiin sanat: ,mikäli tämä 3401: syyskuuta 1950 annetussa laissa on kohtuut- palvelus välittömästi liittyy valtion muuhun 3402: tomuutta siinä, että asevelvollisuusaika lue- palvelukseen". Säännös ei koske vain perus- 3403: taan eläkevuosiksi vain sellaisille, joilla se palkkaisen viran tai toimen haltijoita, vaan 3404: liittyy välittömästi muuhun valtion palveluk- kysymyksessä olevan lain 1 §: n 4 momentin 3405: seen, vieläpä niin, että se luetaan eläkevuo- nojalla myös ylimääräisiä toimenhaltijoita ja 3406: siksi niissäkin tapauksissa, jolloin asevelvolli- työntekijöitä. 3407: suus on suoritettu alle 21 vuoden iän. Kun Lain korjaamisella ei ole sanottavaa mer- 3408: valtion virkoihin tai töihin sijoittuu kymme- kitystä sellaisille virkamiehille, jotka ovat 3409: niä tuhansia kansalaisiamme myöhemmällä ottaneet jo nuorena elämäntehtäväkseen val- 3410: iällään ja kun asevelvollisuuden suorittami- tion palvelemisen ja jotka pysyvät terveinä 3411: nen on jokaiselle nuorelle miehelle pakollinen ja työkykyisinä eläkeikään asti. Sitä vastoin 3412: ja edelleen ikun jokainen asepalvelus on se merkitsee jotakin sellaisille, jotka joutuvat 3413: maallemme yhtä tarpeellinen ja samanarvoi- sairauden takia eroamaan kesken palvelus- 3414: nen, pitäisi se voida kaikkien kohdalta tun- vuosiensa ja erityisesti työntekijöille, joiden 3415: nustaa eläkkeeseen oikeuttavaksi valtion pal- työsuhde on katkeilevaa ja joille siis karttuu 3416: velukseksi. Näin ollen olisi virkamieseläk- eläkevuosia vähemmän. Näihin kuuluvat en- 3417: keistä annetun lain 3 §: ää korjattava. Siinä nenkaikkea työttömyystöiden työntekijät, 3418: nimittäin sanotaan muun muassa: ,Eläke- joista monille saattaa vähitellen karttua 63 3419: vuosina saa viran tai toimen haltija laskea vuotiaaksi tultuaan vaadittu 10 vuoden vä- 3420: hyväkseen myös sen ajan, minkä hän on ase- himmäismäärä eläkkeeseen oikeuttavia palve- 3421: velvollisena palvellut vakinaisessa väessä, lusvuosia. 3422: mikäli tämä palvelus välittömästi liittyy val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3423: tion muuhun palvelukseen, sekä sen ajan, nioittaen, 3424: min1kä hän sotll!tilan ai·kana on oHut sotapal- 3425: veluksessa .... " Asia tulisi korjatuksi, jos että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 3426: van lakiehdotuksen: 3427: 3428: 3429: Laki 3430: virkamieseläkkeistä annetun lain muuttamisesta. 3431: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virikamieseläkikeistä 30 päivänä syys- 3432: lkuuta 1950 annetun lain (4:5;9 /50) 3 §: n 1 momentti näin ikuuluvruksi: 3433: 3 §. tahi ylimääräisenä toimenhaltijana taikka 3434: Eläkevuosiksi, jotka viran tai toimen hal- hoitanut väliaikaisena tai sijaisena valtion 3435: tija saa laskea hyväkseen, luetaan aika, virkaa tai tointa tahi ylimääräistä tointa 3436: minkä hän, täytettyään kaksikymmentäyksi taikka muutoin ollut päätoimeksi katsotta- 3437: vuotta, on ollut valtion peruspalkkaisen tai vassa valtion palveluksessa tai sellaisessa val- 3438: sopimuspaikkaisen viran tai toimen haltijana tion työssä, jossa olon ajan työntekijä saa 3439: 60 IV,l. - Virkamieseläkkeet. 3440: 3441: 3442: lukea hyväkseen eläkkeeseen oikeuttavana hän sotatilan aikana on ollut sotapalveluk- 3443: palvelusaikana. Eläkevuosina saa viran tai sessa, samoin kuin sen ajan, minkä hän on 3444: toimen haltija laskea hyväkseen myös sen ollut lakkautuspalkalla. 3445: ajan, minkä hän on asevelvollisena palvellut 3446: vakinaisessa väessä, sekä sen ajan, minkä 3447: 3448: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1900. 3449: 3450: Sulo llostila.. Meeri Kal.avainen. Veikko Kokkola.. 3451: Viljo Virtanen. Vilho Väyrynen. 0. Lindblom. 3452: Lyyli Aalto. Valto Käkelä. Veikko Helle. 3453: 61 3454: 3455: IV,2. - Lagmot. N: o 11. 3456: 3457: 3458: 3459: 3460: Ehrnrooth m.fl. ~ Förslag till lag angående ändring av lagen 3461: om inkomst- och förmögenhetskatt. 3462: 3463: 3464: T i 11 R i k s d a g e n. 3465: 3466: Trots flera ändringar av skattelagarna lägna hemställningsmotioner obehandlad i 3467: under de senaste åren, har strävandena att statsutskottet. Det torde vara fåfängt att 3468: åstadkomma en rättvis beskattning av de av regeringen vänta ett initiativ i denna 3469: gamla medborgarna ännu icke förverkligats. socialt viktiga fråga, trots att en reform av 3470: De korrigeringar av bestämmelserna, som efterlyst art icke skulle ha stor betydelse 3471: riksdagen vid olika tillfällen vidtagit, har med tanke på statens och kommunernas 3472: gällt detaljer såsom skatteskalor och avdrags skatteintäkter. 3473: belopp. Dessas justering har redan ned- Under sådana omständigheter framstår 3474: gången i penningvärdet påkallat. Riksdagen såsom den enda framkomliga vägen ett be- 3475: 'har däremot icke ens i princip tagit positiv slut om förhöjning av det enligt lag tillåtna 3476: ställning tili önskemålen om skattebefrielse s.k. älderdomsavdraget. Ä ven om skatte- 3477: för åldringar med anspråkslösa inkomster nämnden godkänner avdrag på grund av 3478: och tillgångar respektive lägre skatteskala nedsatt skattebetalningsförmåga, innebär 3479: för personer i hög ålder. detta sociala avdrag icke med tanke på 3480: Då frågan om befrielse från skatt respek- önskvärdheten av en rättvisare beskattning 3481: tive nedsatt skatt för åldringar redan på av dem, som uppnått en relativt sett hög 3482: grund av skattelagarnas tekniska uppbygg- ålder, att det egentliga ålderdomsavdraget 3483: nad icke kan tänkas leda till resultat på kan fastlåsas vid nuvarande belopp av 50 000 3484: basen av en lagmotion, 'har man varit hän- mark. Detta redan från början för låga 3485: visad till de möjligheter en hemställningsmo- belopp har icke höjt.s sedan ålderdomsav- 3486: tion erbjuder. En till 1958 års riksdag in- draget infördes genom lag 9. 12. 1955/491. 3487: lämnad hemställningsmotion (Hemst.mot. Ändå har penningvärdet under de förflutna 3488: N:o 76/1958) efterlyser av regeringen i fyra åren nedgått såsom partiprisindex' 3489: skyndsam ordning proposition med förslag stegring med 25 % anger. Det vore också 3490: till lag om sådana ändringar av lagstift- därför riktigt att nu höja ålderdomsavdraget. 3491: ningen angående stats- och kommunalbeskatt- Med stöd av vad som ovan anförts föreslå 3492: ningen att mindre bemedlade åldringar be- vi vördsamt, 3493: friaB från erläggande av skatt på grund 3494: av inkomst och förmögenhet. Denna motion att Riksdagen mål'te antaga föl- 3495: ligger i likhet med ett flertal andra ange- jande lagförslag: 3496: 3497: 3498: 3499: Lag 3500: angående ändring av lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt. 3501: I enlighet med Riksdagens beslut skall 29 § 1 mom. 7 punkten lagen den 19 novem- 3502: ber 1943 om inkomst- ocl:t förmögenhetsskatt (888/43), sådan den lyder i lagen den 27 3503: januari 1958 (27/58), erhålla följande ändrade lydelse: 3504: 3505: 29 §. och 5 mom. sägs, må utöver vad i 25, 26 och 3506: Skattskyldig person, som under skatteåret 28 §§ är stadgat avdraga: 3507: varit bosatt i Finland, såsom i 7 § 2, 3, 4 3508: 62 IV,2. - Tulo- ja. oma.iauusverolaki. 3509: 3510: 3511: 7) då skattskyldig före skatteårets utgång Denna lag tillämpas första gången vid 3512: fyllt sextiofem år, etthundratusen mark; beskattningen för år 1960. 3513: 3514: 3515: 3516: 3517: Helsingfors den 2 februari 1960. 3518: 3519: Georg 0. Ehrnrooth. Bertel Lindh. Victor Procope. 3520: 63 3521: IV,2. - Lak.al. N':o 11. 3522: Suomennos. 3523: 3524: 3525: 3526: Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 3527: muuttamisesta. 3528: 3529: 3530: Eduskunnalle. 3531: 3532: Huolimatta verolakeihin viime vuosina musaloitteita, on käsittelemättä valtiovarain- 3533: tehdyistä useista muutoksista ei ole toteu- valiokunnassa. Lienee turhaa odottaa halli- 3534: tettu pyrkimyksiä saada aikaan vanhojen tukselta aloitetta tässä sosiaalisesti tärkeässä 3535: kansalaisten oikeudenmukainen verotus. Ne kysymyksessä, vaikka toivotun kaltaisella 3536: säännösten korjaukset, joihin eduskunta eri uudistuksella ei olisi suurta merkitystä val- 3537: yhteyksissä on ryhtynyt, ovat koskeneet yk- tion ja kuntien verotulojen kannalta. 3538: sityiskohtia, kuten veroasteikkoja ja vähen- Näissä olosuhteissa näyttää ainoalta mah- 3539: nysmääriä. Nämä tarkistukset ovat jo ra- dolliselta tieltä päätös lain mukaan sallitun 3540: hanarvon alenemisen takia olleet tarpeelli- ns. vanhuusvähennyksen korottamisesta. 3541: sia. Sitä vastoin eduskunta ei ole edes pe- Vaikka verolautakunta hyväksyy vähennyk- 3542: riaatteessa ottanut myönteistä asennetta toi- sen alentuneen veronmaksukyvyn johdosta, 3543: vomuksiin, jotka koskevat sellaisten vanhus- ei tämä sosiaalinen vähennys suhteellisen 3544: ten, joiden tulot ja varat ovat vaatimatto- korkeaan ikään ehtineiden oikeudenmukai- 3545: mat, verovapautta sekä vastaavasti alempaa semman verotuksen suotavuuden kannalta 3546: veroasteikkoa iäkkäille henkilöille. merkitse sitä, että varsinainen vanhuusavus- 3547: Kun kysymyksen vanhusten vapauttami- tus voidaan pitää nykyisessä määrässään · 3548: sesta verosta sekä heidän verojensa alenta- 50 000 markassa. Tätä jo alunperin liian al- 3549: misesta ei voida verolakien teknillisen ra- haista määrää ei ole korotettu sen jälkeen 3550: kenteen johdosta ajatella johtavan tulokseen kun vanhuusvähennys otettiin käytäntöön 3551: lakialoitteen pohjalla, on turvauduttu toivo- 9. 12. 1955/491 annetulla lailla. Kuitenkin 3552: musaloitteen tarjoamiin mahdollisuuksiin. rahanarvo on kuluneina neljänä vuotena 3553: Eräässä vuoden 1958 valtiopäivillä jätetyssä alentunut, kuten tukkulhintaindeksin nousu 3554: toivomusaloitteessa (toiv.al. n:o 76/1958) toi- 25 %: lla osoittaa. Myös sen vuoksi olisi oi- 3555: votaan hallitukselta kiireellistä esitystä val- kein nyt korottaa vanhuusvähennystä. 3556: tion- ja kunnallisverotusta koskevan lainsää- Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, 3557: dännön muuttamisesta siten, että vähävarai- 3558: set vanhukset vapautetaan suorittamasta ve- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 3559: roa tulon ja omaisuuden perusteella. Tämä van lakiehdotuksen: 3560: aloite, kuten joukko muita tärkeitä toivo- 3561: 3562: 3563: 3564: Laki 3565: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 3566: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 3567: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 29 § :n 1 momentin 7 kohta sellaisena kuin se on 27 3568: päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (27/58) seuraavasti: 3569: 29 §. 3570: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna säksi, mitä 25, 26 ja 28 §: ssä. on säädetty, 3571: on asunut Suomessa, niinkuin 7 §: n 2, 3, 4 vähentää: 3572: ja 5 momentissa sanotaan, saakoon sen Ii- 3573: 64 IV,2. - Tulo- ja. oma.isuusverola.ki. 3574: 3575: 3576: 7) milloin verovelvollinen ennen verovuo- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 3577: den päättymistä on täyttänyt kuusikym- vuodelta 1960 toimitettavassa tulo- ja omai- 3578: mentäviisi vuotta, satatuhatta markkaa; suusverotuksessa. 3579: 3580: 3581: 3582: 3583: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960. 3584: 3585: Georg C. Ehrnrooth. Bertel Lindh. Victor Procope. 3586: 6& 3587: 3588: IV,3. - La.k.a.l. N: o 12. 3589: 3590: 3591: 3592: 3593: Kyttä. ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- 3594: misesta. 3595: 3596: 3597: Eduskunnalle. 3598: 3599: Viime vuosina ovat sellaiset keskinäiset taksoituksessa - kun ~erotuslaki vielä ei 3600: kiinteistöosakeyhtiöt, joiden osakkeet tuotta- ollut voimassa - kielteisesti, on samaan tu- 3601: vat omistajalleen oikeuden hallita tiettyä lokseen päästy harkintataksoituksin, lisää- 3602: huoneistoa tai pinta-alaa yhtiön omistamasta mällä harkinnan mukaan yhtiön tuloon suun- 3603: ra!kennuksesta, mutta jotka kuitenkaan eivät nilleen sama määrä. Kun harkintataksoi- 3604: ole asunto-osakeyhtiöitä lähinnä siitä syystä, tusta tällaisissa muuten milteipä ilman tuloja 3605: että rakennuksen lattiapinta-alasta yli puolet olevissa yhtiöissä on ollut hyvinkin helppo 3606: on muita kuin asuinhuoneistoja, joutuneet soveltaa, on erityisesti kunnallistaksoituksesta 3607: ainakin Helsingissä sekä tulo- ja omaisuus- muodostunut erittäin ankara ja näitä yh- 3608: että kunnallisverotuksessa yhtiön todellisen tiöitä suuresti rasittava menettely. 3609: veronmaksukyvyn suuresti ylittävän verotuk- Kun osakkaiden tällä tavoin saamaksi kat- 3610: sen kohteiksi. Siten on valtion tuloverotuk- sottu etu ei ole ollut varsinaista asunto-etua, 3611: sessa saatettu yhtiön tuloon lisätä sen edun vaan liikehuoneistoetua, jollaiselle ei ole 3612: arvo, minkä osakkeenomistajat ovat saaneet määrätty mitään yleisiä verotusarvoja, on 3613: hallitessaan yhtiön omistamassa rakennuk- käypä vuokra voitu arvioida esim. sen kor- 3614: sessa sijaitsevia huoneistoja käypää vuokraa keimman vuokran mukaan, minkä joku sa- 3615: alemmasta vastikkeesta. Tällaista verotusta- man talon osakkeenomistaja on saanut vuok- 3616: paa. on perusteltu sillä, että se osakkaiden ratessaan huoneiston yhtiön ulkopuoliselle. 3617: asunto- tai Iiikehuoneistoetu, jonka he huo- Tämä taas on vaikuttanut omaisuusverotuk- 3618: neiston hallintaan oikeuttavat osakkeet han- sessa kiinteistön näennäistä tuottoarvoa ko- 3619: kittuaan ovat yhtiöstä saaneet, on sellaista rottavasti ja omaisuusveroa nostavasti. Edel- 3620: osingonluontoista yhtiön osakkaalleen jaka- leen on menettelyllä ollut vaikutusta yhtiön 3621: maa etua, joka on ka!ksinkertaisen verotuk- osakkaiden omaisuusverotukseen osakkeiden 3622: sen alaista ja näin ollen tulo- ja omaisuus- verotusarvon kohotessa. Menettely kokonai- 3623: verolain 30 § : n (vuoden 1960 alusta alkaen suudessaan on siis muodostunut eräänlaiseksi 3624: verotuslain 57 § :n) nojalla lisättävissä yh- ,ketjureaktioksi", joka kaikilta puolin ahdis- 3625: tiön tuloon. Lisäperusteluksi on vielä saa- taa yhtiöiden olemassaoloa. 3626: tettu esittää se, että tulo- ja omaisuusvero- Tällainen verolain tarkoituksesta ja kak- 3627: lain 24 §: n 5 kohta verrattuna tulo- ja omai- sinkertaisen verotuksen todellisesta käyttö- 3628: suusveroasetuksen 14 §:ään vapauttaa vain alasta piittaamaton, yksityisen, toisia tarkoi- 3629: asunto-osakeyhtiön, mutta ei tällaista kiin- tuksia varten säädetyn lainkohdan sovelta- 3630: teistöosakeyhtiötä, asuntoedun kaksinkertai- minen on saattanut keskinäisten kiinteistö- 3631: sesta verotuksesta. yhtiöiden aseman täysin kestä;mättömäksi. 3632: Kunnallisverotuksessa taas on menettely Onhan luonnollista, että voittoa tavoittele- 3633: ollut osittain samanlainen. On katsottu, että mattoman ja tuottamattoman yhtiön taloudel- 3634: tulo- ja omaisuusverolain 30 § : n analoginen linen tila ei kestä sitä, että sille vuodesta 3635: soveltaminen olisi mahdollista myös kunnal- toiseen sälytetään sen todellisesta tuloksesta 3636: listaksoituksessa ja toimitettu sen mukainen täysin riippumaton korkea verotaakka. 3637: lisäys taksoitettavaan tuloon. Koska korkeam- Tulo- ja omaisuusverolain 30 § : ää, samoin 3638: mat muutoksenhakuasteet kuitenkin ovat suh- kuin tämän vuoden alusta voimaan tulleen 3639: tautuneet tällaiseen menettelyyn kunnallis- verotuslain 57 § : ää voidaan lain tarkoituksen 3640: 9 E 74/60 3641: 66 IV,3. - Tulo- ja omaiSI1118VerOla.ld. 3642: 3643: 3644: mukaan soveltaa vain siinä tapauksessa, että missään tapauksessa saa olla keino, jolla kak- 3645: kaksinkertaisen verotuksen periaatteita on sinkertainen verotus voitaisiin käytännössä 3646: pyritty kiertämään siten, että yhtiö on sa- toteuttaa silloinkin, kun muita lainsäännok- 3647: lannut osingonjakonsa johonkin muuhun siä ei ole lupa soveltaa. Nyt ei sitä paitsi ole 3648: näennäiseen muotoon. Muuhun kuin tällai- lainkaan kysymys siitä, että kiinteistöstä 3649: seen salattuun osingonjakoon sitä ei voida so- saatu tulo olisi jäänyt pienemmäksi kuin 3650: veltaa, ja poikkeusperiaatteen sisältävänä muiden samanlaisten kiinteistöjen antama 3651: säännöksenä sitä on joka tapauksessa tulkit- tulo. KoSka kaikki kiinteistöosakeyhtiöt ovat 3652: tava suppeasti. samanlaisia tuloa tuottamattornia tai aivan 3653: Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden huoneisto- vähätuloisia, eivät ne muodosta mitään poik- 3654: edun suhteen taas kysymys ei ole lainkaan keusta, vaan säännönmukaisen tilanteen, 3655: mistään osingonjaosta, ei avoimesta eikä sa- jossa harkintataksoitus ei voine tulla kysy- 3656: latusta. Tällaisten yhtiöiden tarkoituksena mykseen. 3657: ei ylimalkaan ole lainkaan voiton saavutta- Muutamat kuvaavat esimerkit puhunevat 3658: minen eikä osingon jrukaminen, vaan pysy- myöskin puolestaan verorasituksen huimasta 3659: vän hallintaoikeuden antaminen osakkaille kohtuuttomuudesta. Niinpä voidaan esimerk- 3660: huoneistotiloihin. Tämä merrkitsee toisaalta kinä mainita, että eräälle helsinkiläiselle kiin- 3661: taas sitä, että yhtiön perimä yhtiövastike ei teistöosakeyhtiölle, joka ei tilinpäätaksensä 3662: saa olla suurempi :kuin mikä peittää yhtiön mukaan olisi joutunut lainkaan verotetukai 3663: menot. Kun näiden osakeyhtiöiden tarkoi- tuloistaan, määräsi verolautakunta eräänä 3664: tuksena kerran ei ole voiton saavuttaminen, vuonna tuloveroa 3 193 900 markkaa, koska 3665: ei tavallisten osakeyhtiöiden verotusperiaat- tulo- ja omaisuusverolain 30 § : n mukaisesti 3666: teita eli siis erityisesti mainittuja lainkohtia sen tuloihin lisättiin osakkaiden saaman huo- 3667: voida ajatella sovellettava:ksi. neistoedun arvona 8 405 050 markkaa. Eräänä 3668: Vielä selvempänä näkyy tällaisen verotus- toisena vuotena taas saman yhtiön kunnallis- 3669: tavan kohtuuttomuus, kun todetaan, että ta- verotuksessa taksoitettavaan tuloon oli lisätty 3670: valliset osakeyhtiöt voivat välttyä osinkotulo- 11000 000 markkaa tulo- ja omaisuusverolain 3671: jen kaksinkertaiselta verottamiselta olemalla 30 § : n analogisen soveltamisen nojalla. Mai- 3672: jakamatta osinkoa. Keskinäisellä kiinteistö- nittakoon, että yhtiön tekemän valituksen 3673: yhtiöllä taas tätä mahdollisuutta ei lainkaan johdosta tutkijalautakunta ja lääninoikeus 3674: ole, vaan ne joutuisivat aina, jos tulo- ja olivat pysyttäneet taksoituksen tältä osin, 3675: omaisuusverolain 30 §: ää (tai verotuslain mutta Korkein hallinto-oikeus taas on viime 3676: 57 §: ää) sovellettaisiin, sen alaisuuteen, vuonna valituksen tutkiessaan katsonut, ettei 3677: vaikka niillä itse asiassa ei ole ollut lainkaan tulo- ja omaisuusverolain 30 § : n analogiseen 3678: sellaisia tuloja, jotka ylittäisivät menojen soveltamiseen ollut oikeutta kunnallistaksoi- 3679: määrän. Ainoa keino välttää tämä verotus- tuksessa. Sen sijaan Korkein hallinto-oikeus 3680: tapa ja mainittujen lainkohtien soveltaminen on katsonut, että yhtiön tulojen vähyyden 3681: olisi siis se, että yhtiö vuodesta toiseen pe- vuoksi harkintataksoitus olisi luvallinen, 3682: risi osakkailtaan käyvän vuokratason mukai- minikä vuoksi se määräsi harrkintataksoituk- 3683: sen vastikk:een jakamatta vuotuista voittoa sin yhtiölle hieman pienemmän määrän vero- 3684: !kuitenkaan osinkona, jolloin se tietenkin taas äyrejä kuin mitä ta:ksoituslautakunta oli vah- 3685: maksaisi veroa näistä tuloistaan. Tällainen vistanut. 3686: menettely taas olisi kuitenkin yhtiövastikkeen Seurauksena tällaisesta verotusmenettelystä 3687: ja koko yhtiön luonteen vastaista ja käytän- olisi siis se, että keskinäiset kiinteistöosake- 3688: nössä helposti käsitettävästä syystä tietenkin yhtiöt eivät käytännöllisesti katsoen missään 3689: mahdotonta. olosuhteissa voisi välttää osakkaiden huoneis- 3690: Myös kunnallisverotuksessa on samanlaista toedun verottamista yhtiön tulona. Tämä 3691: menettelyä, oli kyseessä sitten tulo- ja omai- taas johtaisi muutrumassa vuodessa siihen, 3692: suusverolain 30 § : n analoginen soveltaminen, että koko :käytännöllinen kiinteistöyhtiö- 3693: verotuslain 57 § : n soveltaminen tai harkin- instituutti olisi kuolemaantuomittu, mai- 3694: tataksoitus, pidettävä ehdottomasti vääränä. nitunlainen verotus kun kirjaimellisesti 3695: Muihin menettelytapoihin kuin harkintatak- tappaisi kaikki nämä yhtiöt. Se olisi 3696: soitukseen nähden on tilanne vastaavasti kuiteDJkin erittäin valitettavaa, sillä kes- 3697: sama kuin edellä. Harkintataksoitus taas ei kinäinen kiinteistöosakeyhtiö on muodos- 3698: IV,S. - Kyttä. ym. 67 3699: 3700: tunut suorastaan ainoaksi käytännölliseksi Erityisesti pienyritysten mahdollisuuksiin ra- 3701: mtkaisuksi sellaisissa tapauksissa, joissa kentaa yhdessä toisten kanssa elinkeinotar- 3702: useat yrittäjät haluavat yhteisvoimin ~ra koituksiin ra:kennuksia muodostaa edellä ku- 3703: kentaa elinkeinotoimintaa palvelevan yh- vattu verotusmenettely suorastaan kohtalok- 3704: teisen liiketalon, heidän kuitenkaan yk- kaan esteen. 3705: sin pystymättä siihen. Siten ovat lukuisat Edellä sa:notun perusteella ehdotamme, 3706: yrittäjien yhteenliittymien rakentamat pien- 3707: teollisuustalot, konttoritalot, ostoskeskukset että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 3708: ym. juuri tällaisten keskinäisten kiinteistö- van lakiehdotuksen: 3709: osakeyhtiöiden rakennuttamia ja omistamia. 3710: 3711: 3712: 3713: Laki 3714: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 3715: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 a:nne- 3716: tun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 § :ää lisäämällä siihen näin kuuluva 5 a) 3717: kohta: 3718: 24 §. 5 a) kiinteistön omistavalle yhtiölle tai 3719: Tuloksi ei katsota: osuuskunnalle sitä etua, josta osakas tai jä- 3720: sen on erikseen verovelvollinen. 3721: 3722: 3723: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 3724: 3725: Harras Kyttä. Veikko Hyytiäinen. 3726: 68 3727: 3728: IV,4. - La.k.al. N:o 13. 3729: 3730: 3731: 3732: 3733: Kyttä ym.: Ehdotus laiksi tu.lo- ja omaisuusverolain muut- 3734: tamisesta. 3735: 3736: 3737: Eduskunnalle. 3738: 3739: Yhtiömuotoisten yritysten kaksinkertainen hankkimiseen. On kuitenkin muitakin pii- 3740: verotus tuntuu haitallisena ja talouselämän rejä, jotka syystä tai toisesta antavat etu- 3741: kehitystä jarruttavana tekijänä monilla sijan vuokra-asunnoille. Vuokra-asuntoja 3742: aloilla. Myöskin asumiskustannuksia korot- tullaan siis jatkuvasti tarvitsemaan jokai- 3743: tavana tekijänä sillä on tuntuva vaikutus, sessa yhteiskunnassa. Tämä on otettava huo- 3744: joka on sitäkin kielteisempi kun tiedetään, mioon myös veropolitiikassa ja tällöin ei 3745: että asumiskustannukset JO muutenkin muo- olisi vain tyydyttävä edistämään vuokra- 3746: dostavat meillä suhteettoman suuren osan asuntojen tuotantoa, kuten meillä on tehty, 3747: varsinkin vähävaraisten perheiden välttä- vaan myöskin huolehtimaan siitä, että ole- 3748: mättämistä kulutusmenoista. massa oleva vuokra-asuntokanta saadaan säi- 3749: Varsinaisissa asunto-osakeyhtiöissä ja vas- lymään. 3750: taavissa, joissa yhtiön omistamat huoneistot Vuokratalojen epätarkoituksenmukaisella 3751: ovat pääasiassa yhtiön osakkaiden omassa verotuksella on välittömänä vaikutuksenaan 3752: käytössä asuntoina, on kaksinkertaisen vero- vuokratason jatkuva nousupyrkimys. Vero- 3753: tuksen vaikutusta omaisuusveron osalta py- jen nousu synnyttää vuokrankorotustarpeen 3754: ritty lieventämään siten, että eduskunta on ja vuokrien nousu taas puolestaan uuden 3755: vuosina 1958 ja 1959 hyväksynyt väliaikaisen verojen nousun, mikä omaisuusveron osalta 3756: muutoksen tulo- ja omaisuusverolain 50 vielä kahdentuu. Viime aikoina on raken- 3757: § : ään (50 b §), jonka mukaan yhtiöissä, nettu yhtiömuotoisia vuokrataloja myöskin 3758: joissa vähintään 25 % yhtiön kiinteistössä ns. yleishyödyllisen - tällä erää vielä vero- 3759: olevista huoneistoista on osakkaiden omassa vapaan asuntotuotannon puitteissa. Myös 3760: käytössä asuntoina, omaisuusveroa on alen- nämä puolikunnalliset ja kunnallisetkin 3761: nettava yhtä monella prosentilla. Vielä pai- vuokrataloyhtiöt joutuvat kannattavaisuu- 3762: navammilla perusteilla tämä sama periaate tensa säilyttämiseksi verovapausajan päätyt- 3763: olisi ulotettava koskemaan myöskin yhtiö- tyä korottamaan neliövuokriaan useilla kym- 3764: muotoisia vuokrataloja, joiden määrä vii- menillä markoilla, ellei verotuksesta annet- 3765: meisten 10 vuoden kuluessa on arvelutta- tuja säännöksiä muuteta. 3766: vasti vähentynyt kaksinkertaisen verotuksen Edellä selostetun asuntopoliittisesti arve- 3767: ja sen lisäksi sovelletun vuokrasäännöstelyn luttavan kehityksen välttämiseksi olisi aina- 3768: johdosta. Niinpä esim. Helsingin, alunperin kin nykyiset asuntoyhtiöiden ja vastaavien 3769: n. 1500 kerrostaloa käsittävästä, yhtiömuo- kaksinkertaisen verotuksen lieventämistä kos- 3770: toisesta vuokratalokannasta on enää parisen- kevat säännökset saatettava pysyvälle kan- 3771: sataa jäljellä. Muut on kannattamattomina nalle ja ulotettava käsittämään myöskin täl- 3772: ,palstotettu" ja myyty osakkeiksi tai pu- laisten yhtiöitten kiinteistöissä olevat vuok- 3773: retut. Tämä on luonnollisestikin ollut omiaan ralle annetut osakehuoneistot. 3774: vaikeuttamaan vuokra-asuntotilannetta, mistä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 3775: ovat joutuneet kärsimään lähinnä sellaiset 3776: vähävaraiset piirit, joilla ei varojen puut- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 3777: teessa ole mahdollisuuksia oman asunnon van lakiehdotuksen: 3778: IV,4.- Kyttä. ym. 69 3779: 3780: 3781: Laki 3782: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 3783: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annettuun 3784: tulo- ja omaisuusverolakiin näin kuuluva 50 b § : 3785: 3786: 50 b §. päättyessä asuinhuoneistoina käytössä enem- 3787: Asunto-osakeyhtiön, asunto-osuuskunnan män kuin neljäsosa, omaisuuden perusteella 3788: tai asunto-osakeyhtiöistä 5 päivänä helmi- 50 § : n mukaan suoritettavaa veroa on alen- 3789: kuuta 1926 annetun lain (30/26) 25 § :ssä nettava yhtä monella prosentilla kuin asuin- 3790: tarkoitetun osakeyhtiön, jonka omistaman huoneistoina käytössä olevien huoneistojen 3791: rakennuksen tai rakennusryhmän kaikkien pinta-ala on rakennuksen tai rakennusryh- 3792: huoneistojen pinta-alasta oli verovuoden män kaikkien huoneistojen pinta-alasta. 3793: 3794: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 3795: 3796: Harras Kyttä.. Veikko Hyytiäinen. Veikko Kokkola.. 3797: 70 3798: 3799: IV,5. - Lak.al N: o 14. 3800: 3801: 3802: 3803: Procope ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut- 3804: tamisesta. 3805: 3806: Eduskunnalle. 3807: Kaksinkertaisen verotuksen vaikutus, joka taan tavallisiksi asuntoyhtiöiksi, olisi kiireel- 3808: tuntuu raskaana monilla talouselämän aloilla, lisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla asu- 3809: esiintyy erittäin tuntuvana asuinkiinteistöjen miskustannuksiin kohottavasti vaikuttavaa ja 3810: verotuksessa. Se on siis omiaan tuntuvasti ilmeisesti ilman lainsäätäjän varsinaista tar- 3811: kohottamaan asumiskustannuksia. Asunto on koitusta syntynyttä asuntojen kaksinkertaista 3812: eräs normaalin yhteiskuntaelämän perusedel- verotusta pyrittäisiin lieventämään. 3813: lytyksiä, mutta yksilön mahdollisuudet kus- Kaksinkertainen tai paremminkin sanot- 3814: tantaa itselleen ja perheelleen kohtuulliset tuna moninkertainen verotus ilmenee asunto- 3815: vaatimukset tyydyttävä asunto ovat rajoite- yhtiöissä seuraavasti: yhtiö maksaa omista- 3816: tut. Kun asumiskustannukset meidän maas- mastaan kiinteistöstä varsin raskaan omai- 3817: samme ankaran ilmaston, korkean korkokan- suusveron, joka on sitä tuntuvampi, mitä 3818: nan sekä lainojen suhteellisen lyhyiden kuo- enemmän yhtiöllä on omia tuloja yhtiön 3819: letusaikojen takia ovat korkeat, ei niitä enää omistamista liike- tai asuinhuoneistoista; li- 3820: verotuksella olisi lisättävä. Päinvastoin olisi säksi yhtiö maksaa tuloistaan saman veron, 3821: veropolitiikassakin pyrittävä sellaisiin ratkai- mikä on yleensä vahvistettu osakeyhtiöille. 3822: suihin, jotka vaikuttavat alentavasti asumis- Yhtiön osakkeenomistajat suorittavat osak- 3823: kustannuksiin ja samalla kohentavasti myös keistaan omaisuusveron, jonka kokonaismäärä 3824: asumistasoon, johon nähden meillä on vielä vastaa suunnilleen yhtiön maksamaa omai- 3825: paljon toivomisen varaa. suusveroa ja mikäli yhtiön .asema on niin 3826: Viime vuosina lainsäätäjä onkin pyrkinyt hyvä, että osakkeenomistajan maksama yh- 3827: vaikuttamaan asumistasoon ja asumiskustan- tiövuokra on alle verolautakunnan vahvista- 3828: nuksiin sekä asuntojen tuotannon kiihottami- man ,käyvän vuokratason", joutuu osakas 3829: seen myöskin veropoliittisin keinoin. Tässä vielä maksamaan veroa näin syntyneestä 3830: suhteessa mainittakoon nimenomaan asunto- ,asuntoedusta", mikä itse asiassa on kolmas 3831: tuotannon verohuojennuslait, joiden perus- muoto tähän huoneistoon kohdistuvaa omai- 3832: teella tietyt vaatimukset täyttävä asuntotuo- suusveroa. Vaikka kaksinkertainen verotus 3833: tanto on vapaa sekä tulo- että omaisuusve- monilla muillakin talouselämän aloilla on 3834: rosta. Nämä lait ovat kuitenkin voimassa tuntuva ja haitallinen, se asuntoihimme koh- 3835: kuhunkin rakennusyritykseen nähden vain distuvana tuntuu sitäkin kohtuuttomammalta 3836: 10 vuotta, joten verovapausajan päätyttyä ja epätarkoituksenmukaisemmalta, puhumat- 3837: kaksinkertainen verotus tulee koko painol- takaan siitä, että raskas asuntoverotus jo si- 3838: laan rasittamaan myöskin näitä kiinteistöjä, nänsä on ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen 3839: olivatpa ne sitten puhtaita asuntoyhtiöitä tai asuntopoliittisten periaatteitten ja asuntonor- 3840: yksityisen ja yleishyödyllisen asuntotuotan- mien kanssa. 3841: non aikaansaamia vuokrataloja. Edellä sanottuun viitaten ja vielä erityi- 3842: Toisaalta on todettava, että raskas kaksin- sesti korostaen, että asuntoverotuksella on 3843: kertainen verotus on jo päässyt tuhoisasti asuntopoliittisesti täsmälleen päinvastainen 3844: harventamaan käytettävissä olevaa vuokra- vaikutus kuin mihin eduskunta on pyrkinYt 3845: asuntokantaa ja siten vaikeuttamaan asunto- hyväksyessään voimassa olevat asuntotuotan- 3846: tilannetta, ja tästä joutuvat kärsimään lähinnä non veronhuojennuslait, esitämme, 3847: vähävaraiset piirit. Kun on pelättävissä, että 3848: epätarkoituksenmukaisen verotuksen vaiku- että Eduskunta eräiden asuntotuo- 3849: tuksesta myöskin uudet vuokratalot joutuvat tantoyhteisöjen kaksinkertaisen vero- 3850: vaikeuksiin, joten on olemassa vaara, että nä- tuksen lieventämiseksi hyväksyisi seu- 3851: mäkin aikanaan kannattamattomina muute- raavan lakiesityksen: 3852: IV,5.- Procop6 ym. 71 3853: 3854: Laki 3855: tulo- ja omaisuusverola.i.n muuttamisesta. 3856: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 3857: tulo- ja omaisuusverolain 35 §: n 1 kohta, sellaisena kuin se on 6 päivänä kesäkuuta 1957 3858: (214/57) annetussa laissa, näin kuuluvaksi: 3859: 35 §. Milloin valtiovarainministeriö tai verolau- 3860: Jäljempänä mainittava omaisuus arvioi- takunta on vahvistanut arvon arvopapereille, 3861: daan seuraavien perusteiden mukaan: jotka oikeuttavat asuinhuoneiston hallintaan 3862: 1) Kotimaisille obligatioille ja sellaisten asunto-osakeyhtiöissä, asunto-osuuskunnassa 3863: osakeyhtiöiden, lukuun ottamatta asunto- tai asunto-osakeyhtiöistä ·5 päivänä helmi- 3864: osakeyhtiöitä, osakkaille, joiden osakepää- kuuta 1926 annetun lain (30/26) 25 §:ssä 3865: oma verovuotta edeltäneen kalenterivuoden tarkoitetussa osakeyhtiössä, jonka omista- 3866: päättyessä on ollut vähintään viisi miljoonaa massa rakennuksessa asuinhuoneistojen pinta- 3867: markkaa, niin myös osakkeille ja muille arvo- ala on vähintään 70 prosenttia rakennuksen 3868: papereille, joihin nähden valtiovarainminis- huoneistojen kokonaispinta-alasta, on näiden 3869: teriö katsoo sen tarpeelliseksi, otetaan val- arvopapereiden arvot veroa vahvistettaessa 3870: tiovarainministeriön vahvistama arvo. Ellei huomioitava puoleen määrään. 3871: valtiovarainministeriö ole arvopaperin arvoa 3872: vahvistanut, määrää sen verolautakunta ve- 3873: rotusta toimitettaessa. 3874: 3875: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960. 3876: 3877: Victor Procope. Urho Kähönen. Veikko Hyytiäinen. 3878: Erkld Tuuli. Erkld Hara. Veikko Kokkola. 3879: 72 3880: 3881: IV,6. - Lak.al. N: o 15. 3882: 3883: 3884: Ha.ra. ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 43 §: n 3885: väliaikaisesta muuttamisesta. 3886: 3887: Eduskunnalle. 3888: 3889: Marraskuun 20 päivänä 1959 annettiin sisältyy kolmenkymmenentuhannen markan 3890: laki tulo- ja omaisuusverolain eräitten pykä- määriä. 3891: lien väliaikaisesta muuttamisesta sovelletta- Tällä lainkohdalla on pyritty keventämään 3892: viksi vuoden 1960 tulojen ja omaisuuden pe- pienimpien yhteisöjen verorasitusta myöntä- 3893: rusteella toimitettavassa verotuksessa. Tällöin mällä niille erityinen tulon ja omaisuuden 3894: muun ohella tulo- ja omaisuusverolain 43 § : n vähennys, koska suhteellinen verotustapa 3895: 1 momentti muutettiin kuulumaan siten, muuten huomattavasti rasittaisi niitä. Kun 3896: että jos tulo- ja omaisuusverolaissa sanotun tämä kevennys on ollut alunperinkin suhteet- 3897: pykälän edellä säädettyjen vähennysten jäl- toman pieni ja kun lisäksi rahanarvon alene- 3898: keen kotimaisen osakeyhtiön, osuuskunnan, minen on sitä edelleen pienentänyt ja kun 3899: yhdistyksen, laitoksen, säätiön tai muun yh- lisäksi uusien työtilaisuuksien muodostuminen 3900: teisön tulo on alle seitsemänsadantuhannen ratkaisevasti riippuu pienten yhteisöjen vero- 3901: markan tai omaisuus alle kolmen miljoonan tuksesta, ei sanottu erityinen tulon ja omai- 3902: markan, luetaan edellisessä tapauksessa ve- suuden vähennys ole tuottanut pienimmille 3903: rotettavaksi tuloksi ainoastaan yhtä monta yhteisöille sitä etua, jota lainkohdalla on tar- 3904: täyttä prosenttia yhteisön tulosta, kuin sii- koitettu, ja olisi sitä etua sen vuoksi huomat- 3905: hen sisältyy seitsemäntuhannen markan mää- tavasti lisättävä. 3906: riä, ja jälkimmäisessä tapauksessa verotetta- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3907: vaksi omaisuudeksi yhtä monta täyttä pro- 3908: senttia yhteisön omaisuudesta, kuin siihen että Eduskunta hyväksyisi settraa- 3909: van lakiehdotuksen: 3910: 3911: Laki 3912: tulo- ja omaisuusverola.in 43 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. 3913: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta 3914: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 43 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 3915: 20 päivänä marraskuuta 1959 annetussa laissa (410/59), seuraavasti: 3916: 43 §. toistatuhannen markan määriä, ja jälkimmäi- 3917: Jos edellä tässä laissa säädettyjen vähen- sessä tapauksessa verotettavaksi omaisuudeksi 3918: nysten jälkeen kotimaisen osakeyhtiön, osuus- yhtä monta täyttä prosenttia yhteisön omai- 3919: kunnan, yhdistyksen, laitoksen, säätiön tai suudesta, kuin siihen sisältyy kuudenkymme- 3920: muun yhteisön tulo on alle yhden miljoonan nentuhannen markan määriä. 3921: neljänsadantuhannen markan tai omaisuus 3922: alle kuuden miljoonan markan, luetaan edel- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1960 tulo- 3923: lisessä tapauksessa verotettavaksi tuloksi jen ja omaisuuden perusteella toimitettavassa 3924: ainoastaan yhtä monta täyttä prosenttia yh- verotuksessa. 3925: teisön tulosta, kuin siihen sisältyy neljän- 3926: 3927: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 3928: 3929: Erkki Hara. Toivo Hietala. 3930: Jaakko Kemppainen. Mikko Asunta. 3931: Veikko Hyytiäinen. Juha Rihtniemi. 3932: Erkki Leikola. Väinö E. Nieminen. 3933: Urho Saariaho. Jussi Saukkonen. 3934: 73 3935: 3936: IV,7. - Lak.al. N:o 16. 3937: 3938: 3939: 3940: 3941: Ha.ra. ym..: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 48 §:n 3942: väliaikaisesta muuttamisesta. 3943: 3944: 3945: 3946: E d u s k u n n a II e. 3947: 3948: Nykyinen tuloveroasteikko on ollut voi- ei saada ennen kuin tuloveroasteikot saadaan 3949: massa valtion tulo- ja omaisuusverotuksessa nykyistä lievemmiksi. 3950: vuoden 1958 alusta alkaen. Kun rahan arvo Vuosina 1958, 1959 ja 1960 tapahtuneiden 3951: on syksyn 1957 jälkeen, jolloin eduskunta palkkojen korotusten ansiosta ovat valtion 3952: nykyiset asteikot ensi kertaa vahvisti, alen- verotulot fyysillisten henkilöiden osalta nous- 3953: tunut n. 10 prosentilla, on tämä merkinnyt seet. Talouselämän noususuhdanne tulee 3954: välillisesti tuloverorasituksen kasvua. Reaali- omalta osaltaan vaikuttamaan verotuloja 3955: sen tuloverorasituksen alentaminen sille ta- nostavasti. Tämän vuoksi ja kun valtion 3956: solle, miksi eduskunta sen vuoden 1957 pää- työllisyyden ylläpitämisestä syntyvät kustan- 3957: töksessään edellytti, vaatisi jo näin ollen nukset ovat alentuneet, on nyt sopiva aika 3958: verorasituksen keventämistä keskimäärin verorasituksen keventämiseen valtiontalou- 3959: 12--15 prosentilla. den hoitoa silti vaikeuttamatta. Verorasi- 3960: Tuloveroasteikkojen lieventäminen on tär- tuksen asteittaiseen alentamiseen on nimen- 3961: keää myös talouselämän kehityksen ja kansa- omaan nykyisissä oloissa parhaimmat mah- 3962: laisten elintason kohoamisen kannalta. Tulo- dollisuudet. 3963: veron jyrkkä progressio heikentää työ- ja Edellä esitettyyn viitaten olisi valtion tu- 3964: yrittämishalua. Lisäksi se rajoittaa yksityi- loveroasteikkoja alennettava vuoden 1961 3965: sen ihmisen vapautta käyttää ansaitsemiaan alusta lukien keskimäärin ainakin 15 pro- 3966: varoja oman harkintansa mukaisesti. Edel- sentilla. Samalla olisi pyrittävä kaventamaan 3967: leen jyrkkä progressio pienentää mahdolli- ensimmäisen ja toisen veroluokan välistä 3968: suuksia säästöjen tekoon ja vähentää säästä- eroa, mikä on jatkuvasti ollut suurena tyyty- 3969: mishalua, minkä vuoksi taloudelliselle kehit- mättömyyden aiheena. 3970: tymiselle välttämättömiä pääomia ei synny Tämän vuoksi ehdotamme, 3971: riittävästi. Tuloveron progression vaikutuk- 3972: sia on koetettu vähentää erilaisilla vähen- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 3973: nyksillä, mutta lopullista parannusta asiaan van lakiehdotuksen: 3974: 3975: 3976: 3977: Laki 3978: tulo- ja omaisuusverolain 48 §: n väliaikaisesta muuttamisesta. 3979: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 3980: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 48 § näin kuuluvaksi: 3981: 3982: 48 §. 3983: V eroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli 3984: 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan asteikon 3985: mukaan: 3986: 10 E 74/60 3987: 74 IV,7. - Tulo- ja omaisuusverolaki 3988: 3989: Veroluokka 3990: I II III 3991: Veron Vero·% Veron Vero·% Veron Vero-9(, 3992: Yakioerä alaraJan Yakioerä alarajan Yakloerä alaraJan 3993: Verotettava tulo tulon :yli tulon :yli tulon :rli 3994: mk alarajan menevästä alarajan menevästä alaraJan meneTästä 3995: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon 3996: mk osasta mk osasta mk oaaata 3997: 200000- 250000 500 7 3998: 250000- 300000 4000 10 500 7 3999: 300000- 400000 9000 12 4000 10 500 8.5 4000: 400000- 600000 21000 15 14000 12 8000 9 4001: 600000- 800000 51000 17 38000 15 26000 12 4002: 800 000- 1 000 000 85000 20 68000 17 50000 15 4003: 1 000 000- 1 500 000 125 000 22 102 000 19 80000 16 4004: 1 500 000- 2 000 000 235 000 25 197 000 23 160000 20 4005: 2 000 000- 3 000 000 350000 27 312 000 25 260000 23 4006: 3 000 000- 4 000 000 620000 30 562000 27 490000 25 4007: 4 000 000- 6 000 000 920000 32 832 000 30 740 000 28 4008: 6 000 000-10 000 000 1580000 34 1432000 34 1300000 30 4009: 10 000 000-20 000 000 2 940000 38 2 762 000 37 2 500000 36 4010: 20 000 000-tai enemmän 6 740000 42 6462 000 40 6100000 38 4011: 4012: Tätä lakia sovelletaan vuoden 1961 tulojen 4013: ja omaisuuden perusteella toim.itettavassa 4014: verotuksessa. 4015: 4016: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 4017: 4018: Erkki Hara. Toivo Hietala.. 4019: Olli Aulanko. Matti Ra.ipa.la.. 4020: Mikko Asunta. Våinö E. Nieminen. 4021: Erkki Leikola.. Erkki Koivisto. 4022: Saara Forsius. Jussi Saukkonen. 4023: T. A. Wiherheimo. Juha Rihtniemi. 4024: R. Hallberg. T. Junnila.. 4025: Martti Salminen. A. F. Airo. 4026: Erkki Tuuli. Kalervo Sa.ura. 4027: Aune Inna.la.. N. Kosola.. 4028: Oskari Lehtonen. Päiviö Hetemäki. 4029: 75 4030: 4031: rv,s. - Lak.al. H:o 17. 4032: 4033: 4034: 4035: 4036: Ha.m ym..: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusvero.lain 49 § :n 4037: väliaika4sesta muuttamisesta. 4038: 4039: 4040: 4041: Eduskunnalle. 4042: 4043: Omaisuusveroasteikko on vuodesta 1948 Muidenkin omaisuusryhmien arvostuksessa 4044: lähtien, vuosilta 1949-1950 toimitattuja ve- on eri puolilla maata havaittavissa epätasai- 4045: rotuksia lukuunottamatta, pysynyt muiden suutta, arvostukset kun aina enemmän tai 4046: kuin kaikkein pienimpien omaisuusluokkien vähemmän ovat olleet verolautakuntien har- 4047: osalta täysin muuttumattomana. Kuitenkin kinnasta riippuvai~ia. 4048: inflaatio on korottanut tänä aikana omaisuu- Kun omaisuusverotusta yleensä perustel- 4049: den markkamääräisiä arvoja erittäin huomat- laan viittaamalla omaisuudesta saatuun ns. 4050: tavasti, josta on seurauksena, että samasta vakautettuun tuloon, jonka veronmaksukyky 4051: reaaliomaisuudesta joudutaan nyt maksa- on työstä saatua tuloa suurempi, omaisuusve- 4052: maan suhteellisesti paljon enemmän veroa ron pitäisi jo luonnostaan olla vain tuloveron 4053: kuin vuonna 1948. Marraskuun 22 päivänä täydennysvero. Sen on oltava tietyssä suh- 4054: 1957 aikaansaatu lainmuutos ei merkitse teessa varsinaiseen tuloveroon ja siihen ver- 4055: oleellista parannusta tässä suhteessa. rattuna lievä. Tuloverotuksessa tehtävien 4056: Esimerkkinä voidaan mainita, että 5 milj. helpotusten on heijastuttava myös omaisuus- 4057: mk:n omaisuudesta maksuunpantava omai- verotuksessa, jotta vältyttäisiin saattamasta 4058: suusvero vuodelta 1959 on 27 000 mk. Tuk- verojärjestelmän rakenteellista johdonmukai- 4059: kuhintaindeksin mukaan muutettuna sanottu suutta häiriötilaan. Tätä periaatetta ei ole 4060: pääoma oli vuonna 1948 silloisen rahan ar- viime vuosina johdonmukaisesti seurattu. Li- 4061: von mukaan 2 631 570 mk, josta meni veroa säksi on huomattava, että omaisuusverotus, 4062: 9 095 mk. Kun tämä veromäärä muutetaan j()ka ei tee periaatteellista eroa tuloa tuot- 4063: nykymarkoiksi, päädytään 17 300 mk: n suu- tavan ja tuloa tuottamattoman omaisuuden 4064: ruiseen veroon, jolloin erotus eli 8 205 mk välillä, kohdistuu erikoisen raskaana nimen- 4065: ilmaisee verorasituksen markkamääräisen omaan viimeksi mainittuun omaisuusryh- 4066: nousun. Toisin sanoen verorasitus on 5 milj. mään. Sitä paitsi mm. asuntotuotannon ve- 4067: suuruisessa omaisuusluokassa vuosina 1948- ronhuojennuslainsäädännöstä johtuu, että sa- 4068: 1959 noussut 82 %. man kaltaisetkin omaisuusryhmät ovat vero- 4069: Näin laskettu verorasituksen lisäys edellyt- tuksellisesti perin eri asemassa toisiinsa ver- 4070: tää tietenkin, että omaisuuden verotusarvoja rattuina. Näitä epäkohtia ei voida poistaa 4071: on nostettu inflaatiota vastaavasti. Näin ei tai edes lieventää, ellei omaisuusveroasteik- 4072: kuitenkaan suinkaan aina ole tapahtunut, koa muuteta verorasituksen keventämiseksi. 4073: vaan esimerkiksi Helsingin kaupungissa Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 4074: asuinkiinteistöjen verotusarvoja on nostettu 4075: huomattavasti enemmän kuin inflaatio olisi että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4076: edellyttänyt, jolloin verorasituksen nousu on van lakiehdotuksen: 4077: ollut eräissä tapauksissa jopa 700-800%. 4078: 76 IV,S. - Tulo- ja oma.isuusverola.ki. 4079: 4080: 4081: 4082: 4083: Laki 4084: tulo- ja omaisuusverolain 49 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. 4085: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 4086: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 49 § näin kuuluvaksi: 4087: 4088: 49 §. Tätä lakia, jolla kumotaan tulo- ja omai- 4089: Veroa omaisuuden perusteella suoritetaan, suusverolain 49 §, sellaisena kuin se on tulo- 4090: mikäli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- 4091: asteikon mukaan: sesta 20 päivänä marraskuuta 1959 annetussa 4092: Veron Vero-Ofoo laissa (410/59), sovelletaan vuoden 1960 tu- 4093: vakioerä alarajan 4094: omaisuuden yli lojen ja omaisuuden perusteella toimitetta- 4095: Verotettava omaisuus alarajan menevän 4096: kohdalla omaisuuden vassa verotuksessa, kuitenkin niin, että en- 4097: mk osalta nakkoperintälain (418/59) 37 §: ssä säädettyä 4098: 2 000 000- 3 000 000 500 1.5 omaisuudesta suoritettavaa ennakkoa määrät- 4099: 3 000 000- 4 000 000 2000 3 täessä on sovellettava edellämainitussa tulo- 4100: 4 000 000- 6 000 000 5000 4.5 ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- 4101: 6 000 000- 8 000 000 14000 6 sesta 20 päivänä marraskuuta 1959 annetussa 4102: 8 000 000-10 000 000 26 000 7 laissa olevaa omaisuusveroasteikkoa. 4103: 10 000 000-15 000 000 40000 9 4104: 15 000 000-20 000 000 85000 11 4105: 20 000 000-40 000 000 140 000 13 4106: 40 000 000 tai enemmän 400 000 15 4107: 4108: 4109: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 4110: 4111: Erkki Hara. Mikko Asunta. Margit Borg-Sundman. 4112: Jaakko Kempp&ne~ Saara Forsius. Kyllikki Pohjala. 4113: Erkki Koivisto. Väinö E. Nieminen. A. F. Airo. 4114: Toivo Hietala. Juha Rihtniemi. T. A. Wiherheimo. 4115: N. Kosola.. Oskari Lehtonen. Reino Ala-Kulju. 4116: R. Hallberg. Jussi Sauldtonen. Erkki Leikola. 4117: 77 4118: 4119: IV,9. - La.k.al. N:o 18. 4120: 4121: 4122: 4123: 4124: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- 4125: aikaisesta muuttamisesta. 4126: 4127: 4128: 4129: E d u s k u n n a II e. 4130: 4131: Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa on Kuluvana vuonna peritään osakeyhtiöiltä 4132: eräitä epäkohtia, joiden poistaminen olisi tuloveroa 38 o/o. Tämä vero oli vuodelta 1959 4133: pienituloisten kannalta välttämätöntä. Sa- 45 o/o. Viime vuoteen verraten saavat yhtiöt 4134: malla kun kevennetään palkansaajien ja siten yli 4 miljardin markan suuruisen vero- 4135: pienviljelijäväestön verorasitusta, olisi osake- huojennuksen. Koska pidämme välttämättö- 4136: yhtiöiden tulovero palautettava samalle ta- mänä, että verohuojennuksia ensi kädessä an- 4137: solle kuin se oli v. 1959 tuloista verotettaessa. netaan pienituloisille ja vähävaraisille eikä 4138: Näin tulisi verokuormaa siirretyksi pieni- varakkaille osakeyhtiöille, olisi yhtiöiden tulo- 4139: tuloisilta suuryhtiöille, joka siirto on täysin vero säilytettävä saman suuruisena kuin vuo- 4140: perusteltua. den 1959 aikana. Jotta korotus ei koskisi 4141: Nykyisin myönnetään palkka-, eläke- ja pieniä osakeyhtiöitä, olisi yhtiöiden tulovero 4142: maatalouden työtulosta 15 % ns. työtulovä- porrastettava tulon suuruuden perusteella. 4143: hennys. Koska työstä saadun tulon verottami- Esittämämme työtulovähennys palkansaa- 4144: nen muita tuloja lievemmin on perusteltua ja jien ja maataloustyöstä verotettujen osalta 4145: koska tämä vaatimus on myös vuosikymme- merkinnee n. 1200 milj. mk:n verohuojen- 4146: niä kuulunut työväenliikkeen veropoliittisiin nusta ja yksinäisten henkilöiden erikoisveron 4147: vaatimuksiin, olisi tätä vähennysoikeutta ny- poisto puolestaan n. 800 milj. mk:n vähen- 4148: kyisestään korotettava. Käsityksemme mu- nystä eli yhteensä n. 2 000 milj. mk. 4149: kaan pitäisi tämä vähennys korottaa 20 %:ksi Yhtiöiden tuloveron palauttaminen samaksi 4150: ja suurten tulojen osalta rajoittaa sen määrä kuin viime vuonna eli 45% :ksi tuottaisi val- 4151: enintään 120 000 markaksi. Tähän vähennyk- tiolle lisätuloja n. 4 000 milj. mk ja kun li- 4152: seen oikeutetuksi pitäisi saattaa myös ammat- säksi ehdotamme yhtiöiden omaisuusveron 4153: titulojen saaja. korottamista nykyisestä 1 %: sta 2 % : iin, eli 4154: samaksi kuin fyysillisten henkilöidenkin omai- 4155: Nykyisin on voimassa myös yksinäisten suusvero on, toisi tämä puolestaan valtiolle 4156: henkilöiden erikoisverotus eli ns. vanhanpo- lisätuloja toiset 4 000 milj. mk. Esittämämme 4157: jan vero. Mielestämme tällainen kohtuuton lainmuutos parantaisi siten valtiotaloudenkin 4158: erikoisvero olisi poistettava ainakin pieni- asemaa 6 000 milj. mk:lla ja samalla keven- 4159: tuloisten osalta. Esittämämme lainmuutoksen täisi fyysillisten henkilöiden verorasitusta 4160: jälkeen tapahtuisi 24 vuotta täyttäneiden yk- eräiden pahimpien verotusepäkohtien osalta. 4161: sinäisten henkilöiden verotus alle 800 000 Edellä olevan perusteella ehdotammekin, 4162: mk: n tuloista saman veroasteikon mukaan 4163: kuin naimisissa olevien lapsettomien avio- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4164: puolisoidenkin verotus. van lakiehdotuksen: 4165: 78 IV,9. - Tulo- ja omaisuwrverolaki. 4166: 4167: 4168: 4169: 4170: Laki 4171: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 4172: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta 4173: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §:n 1 momentin 11 kohta ja 48 §, 4174: sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), ja 50 §, sel- 4175: laisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), näin kuulu- 4176: viksi: 4177: 4178: 28 §. palkkiota, osapalkkiota sekä muuta etua tai 4179: korvausta, joka suoritetaan virasta tai toi- 4180: 11. Kaksikymmentä sadalta palkkatulojen mesta, samoin kuin työstä, tehtävästä taikka 4181: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen pe- palveluksesta, jonka tulon tai palkan saaja 4182: rusteella saadun eläkkeen kokonaismäärästä, korvausta vastaan on sitoutunut työn tai teh- 4183: sekä maa- ja metsätaloutta harjoittavan vero- tävän antajalle tekemään ja jossa tulon tai 4184: velvollisen ja hänen lapsensa tai muun per- palkan saajaa ei ole, maatalouden harjoitta- 4185: heenjäsenensä maa- ja metsätalouden hyväksi jaa lukuunottamatta, pidettävä itsenäisenä 4186: tekemän työn arvosta ja niin ikään luonnol- elinkeinon- tai liikkeenharjoittajana. 4187: lisen henkilön palkkatyötä käyttämättä saa- 4188: masta ammattitulosta, enintään kuitenkin 48 §. 4189: 120 000 markkaa. V eroa tulon perusteella suoritetaan seuraa- 4190: Edellä 1 momentin 11 kohdassa tarkoite- van asteikon mukaan: 4191: taan palkkatulolla kaikenlaatuista palkkaa, 4192: 4193: 4194: Veroluokka 4195: I II III 4196: Veron Vero-% Veron Vero·% Veron Vero·% 4197: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan 4198: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli 4199: mk alarajan menev&stll alarajan menevästä alarajan menevästä 4200: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon 4201: mk osasta mk osasta mk osasta 4202: 240000- 300000 500 7.5 500 7.5 4203: 300000- 400000 5000 11 5 000 11 500 9.5 4204: 400000- 600 000 16000 14 16000 14 10000 11 4205: 600000- 800000 44000 18 44000 17 32000 13 4206: 800 000- 1 000 000 80000 22 78000 18.5 58000 16 4207: 1 000 000- 1 500 000 124000 26 115 000 22 90000 19 4208: 1 500 000- 2 000 000 254000 29 225 000 25 185 000 23 4209: 2 000 000- 3 000 000 399 000 32.1 350 000 29 300000 27 4210: 3 000 000- 4 000 000 720 000 34 640000 32 570000 29 4211: 4 000 000- 6 000 000 1000 000 36 960000 34 860000 32 4212: 6 000 000-10 000 000 1780000 38 1690000 36.5 1500000 35 4213: 10 000 000-20 000 000 3 300000 43 3100000 43 2 900000 43 4214: 20 000 000 tai enemmän ..... 7 600 000 46 7 400000 45 7 200000 44 4215: 4216: 4217: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- 50 §. 4218: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan mu- Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, lai- 4219: kaisesta verosta vähennettävä ensimmäisestä tokset ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, lukuun- 4220: lapsesta kolmetuhatta ja jokaisesta muusta ottamatta 46 § : n 2 momentissa mainittuja 4221: lapsesta viisituhatta markkaa, ei kuitenkaan yhtiöitä ja yhtymiä, suorittavat veroa tulon 4222: enempää kuin veron koko määrä. perusteella: 4223: IV,9. - Haa.palDen ym. 79 4224: 4225: jos verotettava tulo on enintään 2 000 000 Omaisuuden perusteella suorittavat 1 mo- 4226: markkaa, 38 prosenttia; mentissa tarkoitetut yhteisöt veroa kaksi pro- 4227: jos verotettava tulo on yli 2 000 000 mark- senttia. 4228: kaa, mutta vähemmän kuin 4 000 000 mark- 4229: kaa, 38 prosenttia 2 000 000 markan verotet- 4230: tavasta tulosta ja 52 prosenttia sen yli mene- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1961 tulojen 4231: västä tulon osasta; sekä ja omaisuuden perusteella toimitettavassa ve- 4232: jos verotettava tulo on ainakin 4 000 000 rotuksessa. 4233: markkaa, 45 prosenttia. 4234: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 4235: 4236: Xa.ino Haapanen. Martti Linna. Eino Tainio. 4237: Xuuno Honkonen. Veikko Rytkönen. Pentti Liedes. 4238: Ra.iner Virtanen. Anna-Liisa Tiekso. Eino Roine. 4239: Irma Rosnell. 4240: 80 4241: 4242: IV,10. - La.k.al N: o 19. 4243: 4244: 4245: 4246: Ha.a.pa.salo ym.: Ehdotus Wiksi Pohjais-S'I.Wmen teollisuuden 4247: veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta. 4248: 4249: 4250: E d u s k u n n a ll e. 4251: 4252: Kun valtioneuvosto v. 1958 antoi eduskun- kentävästi maakuntien väestön toimeentuloon 4253: nalle ehdotuksen Pohjois-Suomen teollisuu- ja talouselämään kokonaisuudessaan. Väestön 4254: den verohuojennuslaiksi, oli ilmeisenä tarkoi- maaltapako on muodostunut maakunnista 4255: tuksena myöntää tälle alueelle perustetta- paoksi. Todettakoon vain, että esim. Mikke- 4256: valle teollisuudelle verohuojennusten muo- lin läänin väkiluku on usean viime vuoden 4257: dossa kompensaatio siellä vallitsevasta kor- ajan alentunut väestön siirtyessä muualle - 4258: keammasta palkka- ja kustannustasosta. Tä- aina ulkomaita myöten - toimeentuloaan 4259: män vuoksi lakiehdotuksessa rajoitettiinkin hankkimaan. Samanlainen on tilanne myös 4260: verohuojennus koskemaan vain ns. Lapin Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Mik- 4261: markan aluetta. Eduskunta kuitenkin laa- kelin ja Kuopion läänit ovat maamme pien- 4262: jensi verohuojennuslain koskemaan koko viljelysvaltaisinta aluetta, jossa tilojen osit- 4263: Oulun lääniä. Näin tehdessään eduskunta taminen perillisten kesken tulee vain suhteel- 4264: lähti siitä, että lain sisältämiä verohuojen- <lisen harvoissa tapauksissa kysymykseen. Tä- 4265: nuksia pitäisi myöntää myös muille sellaisille män vuoksi työvoiman tarjonta on runsasta, 4266: alueille, jotka ovat teollisuuteen nähden ns. ja kun omat maakunnat ovat teollisuusköy- 4267: alikehittyneitä. hiä, on nuorten pakko siirtyä muualle, vaikka 4268: V aitioneuvoston asettama teollisuusneuvot- ko. alueet ovatkin maamme parhaita metsä- 4269: telukunta on tutkinut em. kysymystä ja 11. alueita. Edellämainituista seikoista johtuen 4270: 3. 1959 jättämässään mietinnössä lausuu asukkaiden tulotaso on keskimääräistä paljon 4271: asiasta mm: , Tämän vuoksi ei ole perustee- alhaisempi ja työttömyys vaikea pulma 4272: tonta vieläkin laajentaa tätä aluetta ainakin useimpien kuntien kohdalla. 4273: koskemaan niitä osia maata, jonne olisi toivot- Kuten edellä mainitusta käy selville, on 4274: tavaa saada työllisyyden ylläpitämisen kan- tilanne mainituilla alueilla sellainen, että kai- 4275: nalta uutta teollisuutta. Tällöin voisivat eri- vataan välttämättä valtiovallan toimenpiteitä 4276: tyisesti Kuopion ja Mikkelin läänit sekä Vaa- sen korjaamiseksi. Ilman erikoistoimenpiteitä 4277: san läänin itäiset kunnat tulla kysymykseen". ei ilmeisesti saada uutta teollisuutta näille 4278: Kuopion ja Mikkelin lääneille on yhteistä alueille sijoittumaan. Tämä on käynyt sel- 4279: mm. se, että suurin osa näiden läänien kun- ville parhaillaan vallitsevan nousukaudenkin 4280: nista rajoittuu Saimaan vesistöön tai on aikana, jolloin maamme teollisuus on varsin 4281: muuten sen vaikutuspiirissä. Näille alueille runsaasti suorittanut investointeja, mutta em. 4282: koitui kipeänä iskuna Saimaan kanavan me- alueet muutamaa harvaa poikkeusta lukuun- 4283: netys rauhanteon alueluovutusten yhteydessä. ottamatta ovat jääneet tästä kehityksestä 4284: Aikaisemmin tapahtui teollisuustuotteiden osattomiksi. Pohjois-Suomen teollisuuden ve- 4285: vienti - ja myös tarvikkeiden tuonti - suu- rohuojennuslain suomien etujen avulla ilmei- 4286: ressa määrin Saimaan kanavan kautta, ulko- sesti voitaisiin saada teollisuutta myös näille 4287: maankaupan lastauspaikkoina olivat Viipurin maamme teollisuusköyhimmille alueille, joilla 4288: ja Uuraan satamat. Erikoisen pahoin kärsi varsinkin puunjalostusteollisuudelle on vielä 4289: tästä vesitien sulkeutumisesta sahateollisuus, runsaasti raaka-ainetta tarjolla. 4290: varsinkin piensahat. Kokonaisuudessaan voi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 4291: daan todeta, että Saimaan keski- ja pohjois- 4292: alueilla on teollisen toiminnan kehitys kana- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4293: van luovutuksen jälkeen suuresti lamaantu- van lakiehdotuksen: 4294: nut. Tämä puolestaan on vaikuttanut hei- 4295: IV,10. - Haapasalo J11L 81 4296: 4297: Laki 4298: Pohjois-Suomen teollisuuden veroDhuojenn~ a.DD.etlm la.in muutta.miseata. 4299: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuo- 4300: jennuksista 2 päivänä toukokuuta 1958 annetun lain (190/58) nimike sekä 1 §, 2 § :n 4301: 1 momentti ja 3 § : n 1 momentti näin kuuluviksi: 4302: 4303: Laki 4304: Pohjois-Suomen j~ eräiden muiden a.Iueiden veroD.huojennu.lmista.. 4305: 1 §. 3 §. 4306: Teollisuuden edistämiseksi myönnetään Kotimaisella osakeyhtiöllä tai osuuskun- 4307: tulo- ja omaisuusverotuksessa sekä kunnallis- nalla, joka vuosien 1958-1967 aikana laa- 4308: verotuksessa veronhuojennuksia Lapin, Oulun, jentaa 1 §: ssä mainituilla alueilla olevaa 4309: Kuopion, Pohjois-Karjalan ja Mikkelin lää- teollisuuslaitostaan tai uudistaa sen koneistoa 4310: neissä, sen mukaan kuin tässä laissa sääde- tahi laitteita, niin että teollisuuslaitoksen 4311: tään. tuotantokyky taikka · ·tuotannon jalostusaste 4312: 2 §. olennaisesti kasvaa, on oikeus siltä vuodelta, 4313: Milloin kotimainen osakeyhtiö tai osuus- jona laajennusta tai uudistusta varten han~ 4314: kunta vuosien 1958-1967 aikana perustaa kittu käyttöomaisuus on otettu käyttöön, sekä 4315: 1 § :ssä mainituilla alueilla uuden teollisuus- kolmelta seuraavalta vuodelta toimitettavissa 4316: laitoksen, ovat osakeyhtiön tai osuuskunnan verotuksissa vähentää veronalaisesta tulos- 4317: tästä teollisuuslaitoksesta saama tulo ja siinä taan muiden lainsäädännössä myönnettyjen 4318: käyttämä omaisuus verovapaita siltä verovuo- vähennysten lisäksi summa, joka on kolme 4319: delta, jona teollisuuslaitosta varten hankittu prosenttia ~aajennukseen tai uudistukseen si- 4320: käyttöomaisuus on otettu käyttöön, sekä kol- joitetun uuden käyttöomaisuuden hankinta- 4321: melta seuraavalta vuodelta. arvosta. 4322: 4323: 4324: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 4325: 4326: K. F. llaapasalo. Hilja Vå.änänen. Esa Timonen. 4327: Tahvo Rönkkö. Pentti Pekka.rinen. Kalle Kämäräinen. 4328: Arvi Turkka Onni Mannila. Mikko Hult. 4329: R. Hallberg. Elis Manninen. Vilho Vå.yryn.en. 4330: Niilo Nieminen. Juho Karvonen. Esu Niemelä. 4331: 4332: 4333: 4334: 4335: 11 E 74/60 4336: 82 4337: 4338: IV,ll. - La.k.al! N:o 20. 4339: 4340: 4341: 4342: 4343: Hyytiäinen: Ehdotus laiksi Pohjois-S'UOmen teoUisuud6n ve- 4344: ronhuojetJ,f&!Uksista annetun lain muuttamisesta. 4345: 4346: 4347: 4348: E d u s k u n n a 11 e. 4349: 4350: V. 1958 säädetyn ns. Pohjois-Suomen teol- vain osittain Oulun läänin alueeseen kuuluva 4351: lisuuden verohuojennuslain voimassaoloalue Keski-Pohjanmaa oli viimeisellä sijalla, Poh- 4352: on määritelty sangen kaavamaisesti, nimit- jois-Karjala viimeistä edellisellä ja Pohjois- 4353: täin siten, että laki on voimassa koko Lapin Savo 14:nnellä. 4354: ja Oulun läänissä ja lain tarkoittaman alueen V. 1959 mietintönsä jättänyt teollisuus- 4355: etelärajana on Oulun läänin raja. Välittö- neuvottelukunta on · kiinnittänyt huomiota 4356: mästi Oulun läänin etelärajan ulkopuolelle siihen, että Pohjois-Suomen verohuojennus- 4357: jää siten laaja teollistumaton ja monessa lain alueen rajan keinotekoinen määrääminen 4358: suhteessa alikehittynyt alue, joka likimain on jättänyt joukon Oulun läänin rajan etelä- 4359: yhtenäisenä vyöhykkeenä ulottuu itärajalta puolella olevia kuntia, joissa edellytykset 4360: llomantsista ja Kiteeitä Pohjois-Karjalan, teollisuuden sijoittumiseen ovat heikot, suh- 4361: Pohjois-Savon, Keski-Suomen pohjoisten kun- teellisesti entistä huonompaan asemaan. Tä- 4362: tien ja Etelä-Pohjanmaan kautta Pohjanlah- män johdosta neuvottelukunta on esittänyt 4363: teen. Tähän alueeseen kuuluu suuri joukko verohuojennuslain alueen laajentamista. 4364: kuntia, jotka teollistumisasteen, väestön tulo- Verohuojennuslain alueen laajentaminen 4365: tason, säännöllisesti toistuvan työttömyyden edelleen kaavamaisesti läänien tai talous- 4366: ja negatiivisen muuttoliikkeen , perusteella alueiden rajoja seuraten tuskin on tarkoi- 4367: ovat maamme heikoimpia. Mainitulla alueella tuksenmukaista, sillä lain piiriin tulisi siinä 4368: ovat siten samanlaiset toimenpiteet teolli- tapauksessa joutumaan lisää sellaisia alueita, 4369: suustoiminnan edellytysten parantamiseksi joilla teollisuuden sijoittumisedellytykset jo 4370: tarpeelliset kuin verohuojennuslain tarkoit- ennestään ovat suhteellisen hyvät. Siinä ta- 4371: tamassa Pohjois-Suomessa, sitäkin suurem- pauksessa laki olisi pikemminkin ulotettava 4372: malla syyllä, kun alueelta puuttuu voimak- koko maahan. Sensijaan olisi nykyisten olo- 4373: kaita keskuksia, jotka luontaisesti voisivat suhteiden aiheuttama epäkohta poistettava 4374: muodostua paikallisen teollisuuden sijainti- määräämällä laki olemaan voimassa Oulun 4375: paikoiksi. läänin eteläpuolella olevissa sellaisissa maa- 4376: Kun viime vuosina, suoritettaessa erilaisia laiskunnissa, joissa teollisuuden sijoittumis- 4377: yleisiä toimenpiteitä Pohjois-Suomen talous- edellytykset luonnostaan ovat vähäisimmät ja 4378: elämän kaikinpuoliseksi kehittämiseksi käsit- jotka lisäksi muodostavat laajoja yhtenäisiä 4379: teellä Pohjois-Suomi on ymmärretty vain heikosti kehittyneitä alueita. 4380: Oulun ja Lapin lääniä, on osittain siitä ollut Teollisuuden verohuojennuslaki olisi siten 4381: seurauksena, että teollistuneen Etelä-Suomen ulotettava olemaan voimassa ainakin kun- 4382: ja nopeasti teollistuvien Lapin ja Oulun nissa, joissa 4383: läänien väliin on jäänyt laaja heikosti kehit- 1. teollisuusväestöä on suhteellisesti vä- 4384: tynyt vyöhyke. Niinpä köyhimpiä alueita hemmän kuin Oulun läänin maalaiskunnissa 4385: eivät enää olekaan Lappi ja Pohjois-Pohjan- keskimäärin, 4386: maa. Valtakunnansuunnittelutoimiston v. 2. fyysisten henkilöiden tulotaso on hen- 4387: 1959 julkaistun tutkimuksen mukaan maan kilöä kohti alhaisempi kuin Oulun läänin 4388: kuudentoista talousalueen joukossa Lappi maalaiskunnissa keskimäärin ja jotka 4389: sijoittui v. 1956 tulojen suuruudessa 8:nnelle 3. muodostavat laajan yhtenäisen alueen 4390: ja Pohjois-Pohjanmaa 7: nnelle tilalle, kun verrattain etäällä voimakkaasta keskuksesta. 4391: IV,ll. - HntWnen, 83 4392: 4393: Näillä perusteilla teollisuuden verohuojen- niemi sekä Pohjois-Karjalan läänissä Eno, 4394: nuslaki olisi saatettava voimaan yhteensä Pielisjärvi, Tohmajärvi ja Värtsilä. Näissä- 4395: kuudessakymmenessäyhdessä Vaasan, Keski- kin kunnissa tulotaso ja teollisuusväestön 4396: Suomen, Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänin määrä ovat alhaisemmat kuin Oulun läänin 4397: maalaiskunnassa. Tarkoitetut kunnat muo- kaikissa kunnissa keskimäärin, joten alueen 4398: dostavat yhtenäisen vyöhykkeen Keski-Poh- paremman yhtenäisyyden saavuttamiseksi 4399: janmaalta Pohjois-Karjalaan. Vyöhykkeen si- verohuojennuslaki olisi määrättävä olemaan 4400: sälle jäävät lisäksi seuraavat maalaiskunnat, voimassa myös niissä, samoinkuin irrallisissa 4401: jotka teollisuusväestön lukumäärän tai fyysis- keskuksissa Iisalmen kaupungissa, Lieksan ja 4402: ten henkilöiden tulotason perusteella ovat Nurmeksen kauppaloissa sekä Juankosken 4403: kehittyneemmät kuin Oulun läänin maalais- maalaiskunnassa. 4404: kunnat keskimäärin: Vaasan läänissä Ala- Edellä olevan perusteella ehdotan, 4405: järvi, Kannus, Lehtimäki, Teerijärvi ja Vim- 4406: peli; Keski-Suomen läänissä Saarijärvi; Kuo- että Eduskunta hyväksyisi UAJ,raa- 4407: pion läänissä Iisalmen maalaiskunta ja Tuus- van lakiehdotuksen: 4408: 4409: 4410: Laki 4411: Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennu:ksista. annetun lain muutta.misesta.. 4412: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojen- 4413: nuksista 2 päivänä toukokuuta 1958 annetun lain (190/'58) 1 §:n 2 momentti näin kuu- 4414: luvaksi: 4415: 4416: 1 §. kia, Iisalmen maalaiskuntaa, Juankosken, 4417: Kaavin, Karttulan, Keiteleen, Kiuruveden, 4418: Pohjois-Suomella tarkoitetaan tässä laissa Lapinlahden, Maaningan, Muuruveden, Nil- 4419: Lapin ja Oulun läänejä sekä Vaasan läänissä siän, Pielaveden, Rautalammin, Rautavaaran, 4420: Alajärven, Alavetelin, Evijärven, Halsuan, Riistaveden, Sonkajärven, Säyneisten, Ter- 4421: Himangan, Kannuksen, Kaustisen, Kälviän, von, Tuusniemen, Varpaisjärven, Vehmer- 4422: Lappajärven, Lehtimäen, Lestijärven, Lohta- salmen, Vesannon ja Vieremän kuntia sekä 4423: jan, Perhon, Purmon, Soinin, Teerijärven, Pohjois-Karjalan läänissä Enon, llomantsin, 4424: Toholammin, Ullavan, Vetelin, Vimpelin ja Juuan, Kesälahden, Kiihtelysvaaran, Kiteen, 4425: Ähtävän kuntia, Keski-Suomen läänissä Kan- Kontiolahden, Liperin, Nurmeksen maalais- 4426: nonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, kunnan, Polvijärven, Pielisjärven, Pyhäselän, 4427: Konginkankaan, Konneveden, Kyyjärven, Rääkkylän, Tohmajärven, Tuupovaaran, Val- 4428: Multian, Pihtiputaan, Pylkönmäen, Saari- timon ja Värtsilän kuntia sekä Lieksan ja 4429: järven, Sumiaisten, Uuraisten ja Viitasaaren Nurmeksen kauppaloita. 4430: kuntia, Kuopion läänissä Iisalmen kaupun- 4431: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 4432: 4433: Veikko Hyytiäinen. 4434: 84 4435: 4436: IV,1Z.- Lak.al. H:o 11. 4437: 4438: 4439: 4440: 4441: J'å.ms6n ym.: Ehdotus la4ksi Pohjois-Suomen teoUisuuden ve- 4442: ronhuojennuksista annetun Wtin muuttamisesta. 4443: 4444: 4445: E d u s kun n a 11 e. 4446: 4447: V. 1958 säädetyn ns. Pohjois-Suomen teol- Keski-Pohjanmaa oli viimeisellä sijalla, Poh- 4448: lisuuden verohuojennuslain voimassaoloalue jois-Karjala viimeistä edellisellä ja Pohjois- 4449: on määritelty sangen kaavamaisesti, nimit- Savo 14:nnellä. 4450: täin siten, että laki on voimassa koko Lapin V. 1959 mietintönsä jättänyt teollisuus- 4451: ja Oulun läänissä ja lain tarkoittaman alueen neuvottelUkunta on kiinnittänyt huomiota 4452: etelärajana on Oulun läänin raja. Välittö- siihen, että Pohjois-Suomen verohuojennus- 4453: mästi Oulun läänin etelärajan Ulkopuolelle lain alueen rajan keinotekoinen määrääminen 4454: jää siten laaja teollistumaton ja monessa on jättänyt joukon Oulun läänin rajan etelä- 4455: sUhteessa alikehittynyt alue, joka likimain puolella olevia kuntia, joissa edellytykset 4456: yhtenäisenä vyöhykkeenä ulottuu itärajalta teollisuuden sijoittumiseen ovat heikot, suh- 4457: llomantsista ja Kiteeitä Pohjois-Karjalan, teellisesti entistä huonompaan asemaan. Tä- 4458: Pohjois-Savon, Keski-Suomen pohjoisten kun- män johdosta neuvottelUkunta on esittänyt 4459: tien ja Etelä-Pohjanmaan kautta Pohjanlah- verohuojennuslain alueen laajentamista. 4460: teen. Tähän alueeseen kuuluu suuri joukko Verohuojennuslain alueen laajentaminen 4461: kuntia, jotka teollistumisasteen, väestön tu- edelleen kaavamaisesti läänien tai talous- 4462: lotason, säännöllisesti toistuvan työttömyyden alueiden rajoja seuraten tuskin on tarkoi- 4463: ja negatiivisen muuttoliikkeen perusteella tUksenmukaista, sillä lain piiriin tulisi siinä 4464: ovat maamme heikoimpia. Mainitulla alueella tapaUksessa joutumaan lisää sellaisia alueita, 4465: ovat siten samanlaiset toimenpiteet teollisuus- joilla teollisuuden sijoittumisedellytykset jo 4466: toiminnan edellytysten panrantamiseksi tar- ennestään ovat suhteellisen hyvät. Siinä ta- 4467: peelliset kuin verohuojennuslain tarkoitta- pauksessa laki olisi pikemminkin ulotettava 4468: massa Pohjois-Suomessa, sitäkin suurem- koko maahan. Sensijaan olisi nykyisten olo- 4469: malla syyllä, kun alueelta puuttuu voimak- sUhteiden aiheuttama epäkohta poistettava 4470: kaita keskuksia, jotka luontaisesti voisivat määräämällä laki olemaan voimassa Oulun 4471: muodostua paikallisen teollisuuden sijainti- läänin eteläpuolella olevissa sellaisissa maa- 4472: paikoiksi. laiskunnissa, joissa teollisuuden sijoittumis- 4473: Kun viime vuosina suoritettaessa erilaisia edellytykset luonnostaan ovat vähäisimmät 4474: yleisiä toimenpiteitä Pohjois-Suomen talous- ja jotka lisäksi muodostavat laajoja yhte- 4475: elämän kaikinpuoliseksi kehittämiseksi ikäsit- näisiä heikosti kehittyneitä alueita. 4476: teellä Pohjois-Suomi on ymmärretty vain Teollisuuden verohuojennuslaki olisi siten 4477: Oulun ja Lapin lääniä, on osittain siitä ollut ulotettava olemaan voimassa ainakin kun- 4478: seuraUksena, että teollistuneen Etelä-Suomen nissa, joissa 4479: ja nopeasti teollistuvien Lapin ja Oulun lää- 1. teollisuusväestöä on sUhteellisesti vä- 4480: nien väliin on jäänyt laaja heikosti kehitty- hemmän kuin Oulun läänin maalaiskunnissa 4481: nyt vyöhyke. Niinpä köyhimpiä alueita ei- keskimäärin, 4482: vät enää olekaan Lappi ja Pohjois-Pohjan- 2. fyysisten henkilöiden tulotaso on hen- 4483: maa. Valtakunnansuunnittelutoimiston v. kilöä kohti alhaisempi kuin Oulun läänin 4484: 1959 julkaistun tutkimuksen mUkaan maan maalaiskunnissa keskimäärin ja jotka 4485: kuudentoista talousalueen joukossa Lappi 3. muodostavat laajan yhtenäisen alueen 4486: sijoittui v. 1956 tulojen suuruudessa 8: nnelle verrattain etäällä voimakkaasta keskuksesta. 4487: ja Pohjois-Pohjanmaa 7 :nnelle tilalle, kun Näillä perusteilla teollisuuden verohuojen- 4488: vain osittain Oulun läänin alueeseen kuuluva nuslaki olisi saatettava voimaan yhteensä 4489: IV,12. - J'ims6n ym. 85 4490: 4491: kuudessakymmenessäkuudessa Vaasan, Keski- Eno, Pielisjärvi, Tohmajärvi . ja Värtsilä. 4492: Suomen, Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänin Näissäkin kunnissa tulotaso ja teollisuusväes- 4493: maalaiskunnassa. Tarkoitetut kunnat muo- tön määrä ovat alhaisemmat kuin Oulun 4494: dostavat yhtenäisen vyöhykkeen Keski-Poh- läänin kaikissa kunnissa keskimäärin, joten 4495: janmaalta Pohjois-Karjalaan. Vyöhykkeen alueen paremman yhtenäisyyden saavutta- 4496: sisälle jäävät lisäksi seuraavat maalaiskun- miseksi verohuojennuslaki olisi määrättävä 4497: nat, jotka teollisuusväestön lukumäärän tai olemaan voimassa myös niissä, samoinkuin 4498: fyysisten henkilöiden tulotason perusteella irrallisissa keskuksissa Iisalmen kaupungissa, 4499: ovat kehittyneemmät kuin Oulun läänin maa- Lieksan ja Nurmeksen kauppalaissa sekä 4500: laiskunnat keskimäärin: Vaasan läänissä Juankosken maalaiskunnassa. 4501: Alajärvi, Kannus, Lehtimäki, Teerijärvi ja Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4502: Vimpeli; Keski-Suomen läänissä Saarijärvi; 4503: Kuopion läänissä Iisalmen maalaiskunta ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4504: Tuusniemi sekä Pohjois-Karjalan läänissä van lakiehdotuksen: 4505: 4506: 4507: Laki 4508: Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennuksista. a.nn.etun lain muutta.mises~ · 4509: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuo- 4510: jennuksista 2 päivänä toukokuuta 1958 annetun lain (190/58) 1 §:n 2 momentti näin 4511: kuuluvaksi: 4512: 4513: 1 §. kan, Uuraisten ja Viitasaaren kuntia, Kuo- 4514: pion läänissä Iisalmen kaupunkia, Iisalmen 4515: Pohjois-Suomella tarkoitetaan tässä laissa maalaiskuntaa, Juankosken, Kaavin, Karttu- 4516: Lapin ja Oulun läänejä sekä Vaasan lää- lan, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, 4517: nissä Alajärven, Alavetelin, Evijärven, Hal- Maaningan, Muuruveden, Nilsiän, Pielaveden, 4518: suan, Himangan, Kannuksen, Kaustisen, Rautalammin, Rautavaaran, Riistaveden, Son- 4519: Kälviän, Lappajärven, Lehtimäen, Lestijär- kajärven, Säyneisten, Tervon, Tuusniemen, 4520: ven, Lohtajan, Perhon, Purmon, Soinin, Varpaisjärven, Vehmersalmen, Vesannon ja 4521: Teerijärven, Toholammin, Ullavan, Vetelin, Vieremän kuntia sekä Pohjois-Karjalan lää- 4522: Vimpelin, Ähtärin ja Ähtävän kuntia, Keski- nissä Enon, Ilmomantsin, Juuan, Kesälahden, 4523: Suomen läänissä Hankasalmen, Kannonkos- Kiihtelysvaaran, Kiteen, Kontiolahden, Lipe- 4524: ken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kon- rin, Nurmeksen mlk:n, Polvijärven, Pielis- 4525: ginkankaan, Konneveden, Kyyjärven, M ul- järven, Pyhäselän, Rääkkylän, Tohmajärven, 4526: tian, Petajäveden, Pihlajaveden, Pihtiputaan, Tuupovaaran, V altimon ja Värtsilän kuntia 4527: Pylkönmäen, Saarijärven, Sumiaisten, Toiva- sekä Lieksan ja Nurmeksen kauppaloita. 4528: 4529: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 4530: 4531: Artturi Jämsen. Esa Timonen. 4532: Olavi Lahtela. Eino Uusitalo. 4533: Arvo Pentti. Ale Holopainen. 4534: Tahvo Rönkkö. Akseli Paarman. 4535: Kalle Kämäräinen. Pentti Pekkarinen . 4536: Hannes Paaso. .Hilja Väänänen. 4537: Eemil Partanen. 4538: 86 4539: 4540: IV,lS. - La.k.al N:o 22. 4541: 4542: 4543: 4544: 4545: V. A. Virtanen ym.: Ehdot>us lwiksi Pohjois-Suomen teolli- 4546: suuden veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta. 4547: 4548: 4549: E d u s k u n n a 11 e. 4550: 4551: Jo silloin, kun eduskunta 18 päivänä huh- jalan lääneihin synny uutta teollisuutta tai 4552: tikuuta 1958 hyväksyi hallituksen esityksen entisen laajentamista, jos nämä alueet jat- 4553: laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden veron- kuvasti jätetään maan muita osia huonom- 4554: huojennuksista, oli esillä kysymys siitä, eikö paan asemaan. Tilastot osoittavatkin, ettei 4555: laissa mainittua aluetta olisi laajennettava ole saatu lisää teollisuutta näille alueille, 4556: käsittämään myös Mikkelin ja Kuopion lää- joissa sitä kipeimmin tarvittaisiin, sillä juuri 4557: nit. Samaan lopputulokseen on tullut teolli- näillä alueilla vajaatyöllisyys on suuri ja 4558: suusneuvottelukunta, joka 11 päivänä maalis- työvoiman siirtyminen muualle jatkuva il- 4559: kuuta 1959 valtioneuvostolle jättämässään miö. 4560: mietinnössä (siv. 143) ehdottaa, että työllisyy- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotam- 4561: den ylläpitämisen kannalta olisi tärkeätä laa- mekin kunnioittaen, 4562: jentaa Pohjois-Suomen teollisuuden vero- 4563: huojennuslakia koskemaan myös mm. Kuo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4564: pion ja Mikkelin läänejä. van lakiehdotuksen: 4565: Sanomattakin on selvää, ettei Mikkelin, 4566: Kuopion ja vastaperustettuun Pohjois-Kar- 4567: 4568: 4569: 4570: Laki 4571: Pohjois-Suomen teol!lisuuden veronhuojennuksista. annetun lain muuttamisesta. 4572: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuo- 4573: jennuksista 2 päivänä toukokuuta 1958 annetun lain (190/58) nimike sekä 1 §, 2 §:n 4574: 1 momentti ja 3 § : n 1 momentti näin kuuluviksi: 4575: 4576: 4577: Laki 4578: Pohjois-Suomen ja eräiden muiden alueitten teollisuuden veronhuojennuksista. 4579: 1 §. tässä laissa tarkoitetuille alueille uuden teol- 4580: Lapin, Oulun, Mikkelin, Kuopion ja Poh- lisuuslaitoksen, ovat osakeyhtiön tai osuus- 4581: jois-Karjalan läänien teollisuuden edistämi- kunnan tästä teollisuuslaitoksesta saarnat tu- 4582: seksi myönnetään tulo- ja omaisuusverotuk- lot ja siinä käyttämä omaisuus verovapaita 4583: sessa sekä kunnallisverotuksessa veronhuojen- siltä verovuodelta, jona teollisuuslaitosta 4584: nuksia, sen mukaan kuin tässä laissa sääde- varten hankittu käyttöomaisuus on otettu 4585: tään. käyttöön sekä kolmelta seuraavalta vero- 4586: 2 §. vuodelta. 4587: Milloin kotimainen osakeyhtiö tai osuus- 4588: kunta vuosien 1958-1967 aikana perustaa 4589: IV,lS. - V. A. V:lrtanen ym. 87 4590: 4591: 3 §. sista tuloistaan mniden lainsäädännössä 4592: Kotimaisella osakeyhtiöllä tai osuuskun- myönnettyjen vähennysten lisäksi summa, 4593: nalla, joka vuosien 1958-1967 aikana laa- joka on 3 % laajennukseen tai uudistukseen 4594: jentaa tässä laissa tarkoitetulla alueella ole- sijoitetun uuden käyttöomaisuuden hankinta- 4595: vaa teollisuuslaitostaan tai uudistaa sen ko- arvosta. 4596: neistoa tahi laitteita, niin että teollisuuslai- 4597: toksen tuotantokyky taikka tuotannon jalos- 4598: tusaste olennaisesti kasvaa, on oikeus siltä Tätä la:kia näin muutetussa muodossaan 4599: vuodelta, jona laajennusta tai uudistusta var- sovelletaan vuosina 1960--1967 perustettujen 4600: ten hankittu käyttöomaisuus on otettu käyt- teollisuuslaitosten osalta. Vuosina 1958 ja 4601: töön, sekä kolmelta seuraavalta vuodelta toi- 1959 perustettujen teollisuuslaitosten osalta 4602: mitettavissa verotuksissa vähentää veronalai- on sovellettava aikaisempaa lakia. 4603: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 4604: 4605: Viljo A. Virtanen. Lyyli Aalto. Varma. K. Turunen. 4606: Sulo Hostila.. Kalle Matilainen. Vilho Väyrynen. 4607: Arvo Tuominen. Pentti Niemi. Kustaa. Ala.nko. 4608: Veikko Kokkola.. Anni Flinck. Olavi Lindblom. 4609: Edvard Pesonen. Juho Karvonen. Elis Manninen. 4610: Sylvi Siltanen. Eino Raunio. 4611: 88 4612: 4613: IV,l._ .-. Lak.al. N:o SS. 4614: 4615: 4616: 4617: 4618: Karvonen ym.: Ehdotus laiksi kaivosteollisuuden verQnhuo- 4619: jennuksista. 4620: 4621: 4622: Eduskunnalle. 4623: 4624: Lähivuosina vaikentuvan työllisyystilan- eräillä verohelpotuksilla samaan tapaan kuin 4625: teemme hoitamiseksi olisi nykyvaltiovallan Pohjois-Suomen elinkeinoelämää pyritään 4626: toimesta tehtävä kaikki mahdollinen; ettei edistämään. 4627: sitä voitaisi syyttää hidastelusta tai suoras- Tämän johdosta esitetään, että osakeyhtiö 4628: taan saamattomuudestaan. Uusien työtilai- ja osuuskunta, joka perustaa uuden kaivok- 4629: suuksien järjestämissuunnitelmia on valmiina sen siihen välittömästi liittyvine jalostuslai- 4630: runsaasti, mutta näiden toteuttaminen näyt- toksineen, olisi sekä kunnan että valtion 4631: tää viivästyvän. Mm. kaivosteollisuuttamme verosta vapaa siltä vuodelta, jona tuotanto 4632: edistävät ja jouduttavat ehdotukset, jotka on aloitettu sekä kolmelta seuraavalta vuo- 4633: suuressa määrin voivat vaikuttaa työtilai- delta. Lisäksi esitetään, että samanlainen ve- 4634: suuksien järjestämiseksi, odottavat aktiivi- rovelvollinen, joka uudistaa jo toiminnassa 4635: suutta asioista päättäviltä tahoilta. olevan kaivoksen tai siihen välittömästi liit- 4636: Viime vuoden maaliskuussa, runsaat 3 tyvän jalostuslaitoksen koneiston tahi lait- 4637: vuotta valmisteltuaan jätti teollisuusneuvot- teita tai laajentaa näitä laitteita niin, että 4638: telukunta valtioneuvostolle mietintönsä, jossa kaivoksen tuotantokyky tai tuotannon jalos- 4639: monien muiden soveltuvien ehdotusten ohella tusaste olennaisesti kasvaa, saisi siltä vuo- 4640: esitettiin kaivosteollisuuden nopeuttamista delta, jona uudistusta varten hankittu käyt- 4641: edistävä lakiehdotus, laki kaivosteollisuuden töomaisuus on otettu käyttöön sekä kolmelta 4642: veronhuojennuksista. Teollisuusneuvottelu- seuraavalta vuodelta vähentää veronalaisesta 4643: kunnan asiaa koskevan lakiehdotuksen perus- tulostaan 3% uuden käyttöomaisuuden han- 4644: teluissa esitettiin mm. seuraavaa: kinta-arvosta. Tällaista käyttöomaisuutta ei 4645: ,Maamme maatalouselämän monipuolista- myöskään pidettäisi verotettavana omaisuu- 4646: miseksi ja kehittämiseksi olisi välttämätöntä tena edellä mainituilta vuosilta." 4647: tehostaa malmi- ja mineraaliesiintymien etsi- Samassa ehdotuksessa on esitetty poisto- 4648: mistä ja uusien kaivoksien perustamista. oikeuksiin liittyviä veroteknillisiä huojennuk- 4649: Uuden kaivoksen perustaminen vaatii suuria sia, jotka nekin kaivosteollisuutemme laajen- 4650: pääomia. Malmiesiintymät sijaitsevat usein tumista silmälläpitäen ovat huomionarvoisia. 4651: syrjäisillä seuduilla, jolloin kaivosyhdyskun- Teollisuusneuvottelukunnan ehdotuksen olisi 4652: nan perustamiskustannukset ovat poikkeuk- odottanut tulevan kiireellisesti päiväjärjes- 4653: sellisen suuret. On todettava, että syrjäiselle tykseen. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, 4654: seudulle perustettava uusi sellainen malmi- vaan asia ,makaa vihreän veran alla". Kai- 4655: kaivos rikastamoineen, jonka vuosituotanto killa tahoilla oivalletaan, mikä merkitys kai- 4656: on 300 000-400 000 tonnin suuruusluokkaa, vosteollisuudellamme on rakennusvaiheen ai- 4657: vaatii jopa 3 miljardia markkaa kaikkia kaisena ja myöhemmin pysyvänä työtilai- 4658: rakennuksia, koneita ja laitteita varten. suuksia lisäävänä tekijänä. 4659: Koska kaivosteollisuus lisäksi on varsin Edellä esitettyyn viitaten ja kaivosteolli- 4660: riskin alaista kivennäisesiintymien luonteen suuden sekä sitä tietä metalliteollisuuden eri 4661: vuoksi, samalla kun kaivosteollisuuden tuot- jalostusasteiden kehityksen jouduttamiseksi 4662: teiden hinnat maailmanmarkkinoilla määräy- allekirjoittaneet kunnioittaen ehdottavat, 4663: tyvät tekijöistä, joihin kaivosteollisuus itse 4664: ei voi vaikuttaa, katsotaan, että olisi tarkoi- että Eduskunta hyväksyisi näin k14-u.. 4665: tuksenmukaista edistää kaivosteollisuutta luvan lakiesityksen: 4666: IV,14. - Karvonen ym. 89 4667: 4668: Laki 4669: ka.i.vosteollisuuden veronhuojennuksista. 4670: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4671: 1 §. seen sijoitetun uuden käyttöomaisuuden han- 4672: Kaivosteollisuuden edistämiseksi myönne- kinta-arvosta. 4673: tään tulo- ja omaisuusverotuksessa sekä kun- Edellä 1 momentissa tarkoitettua käyttö- 4674: nallisverotuksessa veronhuojennuksia sen mu- omaisuutta ei pidetä veronalaisena omaisuu- 4675: kaan kuin tässä laissa säädetään. tena samassa momentissa mainituilta vero- 4676: vuosilta toimitettavissa tulo- ja omaisuus- 4677: 2 §. verotuksissa. 4678: Milloin kotimainen osakeyhtiö tai osuus- 4 §. 4679: kunta perustaa uuden kaivoksen siihen liitty- Edellä 2 §: ssä mainittuun teollisuuslaitok- 4680: vine jalostuslaitoksineen, ovat osakeyhtiön tai seen tai 3 § : ssä tarkoitettua teollisuuden 4681: osuuskunnan tästä teollisuuslaitoksesta saama uudistusta ja laajennusta varten hankitun 4682: tulo ja siinä käyttämä omaisuus verovapaita käyttöomaisuuden hankinta-arvosta saadaan 4683: siltä verovuodelta, jona tuotanto on aloitettu, vähentää vuotuisena arvonvähennyksenä se 4684: sekä kolmelta seuraavalta verovuodelta. määrä, mikä verovelvollisen kirjanpidossa on 4685: Verovelvollisen muusta tulosta älköön vä- tällaisena arvonvähennyksenä poistettu. 4686: hennettäkö 1 momentissa tarkoitetun vero- 4687: vapaan · tulon hankkimisesta ja säilyttämi- 5 §. 4688: sestä johtuneita kustannuksia eikä siinä mai- Osakeyhtiöllä tai osuuskunnalla on oikeus 4689: nittuun teollisuuslaitokseen kohdistuvien vel- veronalaisesta tulostaan vähentää malmien 4690: kojen korkoja. Älköön myöskään verovelvolli- ja muiden kivennäisten etsinnästä ja kaivok- 4691: sen muusta omaisuudesta vähennettäkö mai- sen maanalaisista avaamistöistä aiheutuneet 4692: nittuun teollisuuslaitokseen kohdistuvaa vel- kustannukset sen mukaan, kuin ne on vero- 4693: kaa. velvollisen kirjanpidossa huomioon otettu 4694: 3 §. kustannuksina. 4695: Kotimaisella osakeyhtiöllä tai osuuskun- Älköön verovelvollisen veronalaisena omai- 4696: nalla, joka uudistaa jo käynnissä olevan kai- sliutena pidettäkö louhimatonta malmia tai 4697: voksen tai siihen liittyvän jalostuslaitoksen muuta vielä käyttämätöntä kivennäisesiinty- 4698: koneistoa tahi laitteita tai laajentaa näitä mää tahi siihen kohdistuvaa louhintaoikeutta. 4699: laitoksia niin, että kaivoksen tuotantokyky tai 4700: tuotannon jalostusaste olennaisesti kasvaa, on 6 §. 4701: oikeus siltä vuodelta, jona uudistusta varten Asetuksella annetaan tarkemmat säännök- 4702: hankittu käyttöomaisuus on otettu käyttöön, set siitä, minkälaista yritystä on -pidettävä 4703: sekä kolmelta seuraavalta vuodelta toimitetta- 1 § : ssä tarkoitettuna kaivosteollisuutena sekä 4704: vissa verotuksissa vähentää veronalaisesta tu- millaista jalostuslaitosta on pidettävä kaivok- 4705: lostaan muiden lainsäädännössä myönnetty- seen liittyvänä jalostuslaitoksena samoin kuin 4706: jen vähennysten lisäksi summa, joka on muusta tämän lain täytäntöönpanosta ja 4707: kolme prosenttia uudistukseen tai laajennuk- soveltamisesta. 4708: 4709: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 4710: 4711: Juho Karvonen. Lyyli Aalto. Våin.ö Tanner. 4712: . G. Henriksson. Onni Peltonen. Pentti Niemi 4713: Kalle Matilainen. Veikko Helle. Valto Käkelä. 4714: Kustaa. Alan.ko. Veikko Kokkola. Sylvi Siltanen. 4715: Varma. K. Turunen. Viljo Virtanen. Edvard Pesonen. 4716: Meeri Xa.l&va.in.en. Kaarlo PitsiDki K. :r. Haapasalo. 4717: Vilho Väyrynen. 4718: 4719: 12 E 74/60 4720: 90 4721: 4722: IV,15. - Lak.aJ.. N: o 24. 4723: 4724: 4725: 4726: 4727: Lahtela. ym.: Ehdotus Wiksi vesistöjen vedenjuoks'l.lln saan- 4728: nöstelyä varten luovutettava-n, kii-n,teistö-n, tai se-n, -n,auti-n,ta,- 4729: oikeude-n, .luovutuksesta saadu-n, voito-n, verovapaudesta. 4730: 4731: 4732: E d u s k u n n a 11 e. 4733: 4734: Vesistöjen säännöstelyn ja voimalaitosten ole oikeudenmukainen. Lisäksi silloin, kun 4735: rakentamisen yhteydessä joudutaan runsaasti valtion omistama osakeyhtiö suorittaa kiin- 4736: ostamaan yksityisten kiinteistöjä. Yleensä teistön ostoja, vedotaan usein voimalaitosten 4737: pyritään siihen, ja näin myös tapahtuu, että rakentamisen kansalliseen välttämättömyy- 4738: kiinteän omaisuuden tai sen nautintaoikeu- teen ja suositellaan myyjää hankalan pakko- 4739: den luovutukset tapahtuvat vapaaehtoisella 'lunastusmenettelyn asemesta suostumaan va- 4740: kaupaHa. Käytännössä on ilmennyt valitet- paaehtoiseen kauppaan. Ostaja voi myös il- 4741: tava epäkohta, johon myös eduskunnan laki- moittaa, että ellei vapaaehtoista myyntiä 4742: ja talousvaliokunta kiinnitti huomion mietin- tapahdu, tullaan turvautumaan pakkolunas- 4743: nössään käsitellessään lakia valtion oikeu- tukseen. Moraalisesti nämä vapaaehtoiset 4744: desta säännöstellä Kemijoen vedenjuoksua. kaupat ovat täysin rinnastettavissa pakko- 4745: Nykyisen verolain mukaisesti joutuvat myy- lunastukseen, joten niiden kauppahinnan 4746: jät kohtuuttoman veron alaiseksi, koska heitä verotus olisi suoritettava vastaavalla tavalla. 4747: verotetaan kiinteän omaisuuden tai nautinta- On väärin, että laki rankaisee niitä kansa- 4748: oikeuden satunnaisesta luovutuksesta saa- Jaisiaan, jotka toiminnallaan haluavat hel- 4749: dusta tulosta tapauksissa, jolloin omaisuus ei pottaa valtakunnan edun saavuttamista. 4750: ole oHut myyjän omistuksessa kymmentä Epäkohdan korjaaminen edellyttää erikois- 4751: vuotta. Kun kysymyksessä ei ole keinottelu- lain säätämistä, joten ehdotamme kunnioit- 4752: mielessä suoritettu kiinteän omaisuuden tai tavasti, 4753: sen nautintaoikeuden hankinta, vaan han- 4754: kinta on tehty maatalouselinkeinon harjoitta- että Edusku-n,ta hyväksyisi seuraa- 4755: mista . varten tai saatu perintönä, ei verotus va-n, lakiehdotuksen: 4756: 4757: 4758: 4759: Laki 4760: vesistöjen vedenjuoksun säännöstelyä. varten luovutetta.van kiinteistön tai sen nautin- 4761: taoikeuden luovutuksesta. sa.a.dun voiton verova.pa.udesta.. 4762: . Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 4763: 4764: 1 §. dassa on säädetty, ei niissä tarkoitettuna, 4765: Sen estämättä, mitä 19 pa1vana marras- satunnaisen luovutuksen tuottamana voittona 4766: kuuta 1943 annetun tulo- ja omaisuusvero- ole pidettävä sitä voittoa, joka on saatu kiin- 4767: lain 22 §: ssä sekä 8 päivänä joulukuuta 1873 teän omaisuuden tai sen nautintaoikeuden 4768: kunnallishallitulmesta kaupungissa annetun satunnaisesta luovutuksesta vesistön tai sen 4769: asetuksen 55 § : n 1 kohdassa ja 15 päivänä osan vedenjuoksun säännöstelyssä vesivoiman 4770: kesäkuuta 1898 maalaiskuntien kunnallishal- käytettäväksi saamista, lisäämistä tai ~käytön 4771: lituksesta annetun asetuksen 82 § : n 5 koh- tasoittamista varten, mikäli luovutuksen 4772: IV,15. - La.htela JlD.. 91 4773: 4774: saajana on valtio, sellainen suomalainen osa- losta,josta tämän lain mukaan ei voida veroa 4775: keyhtiö tai yhteisö, joka rakentaa sanottuun määrätä, on maksuunpantu vero tältä osin 4776: vesistöön voimalaitosta. hakemuksesta palautettava. Veron palautusta 4777: Mitä ensimmäisessä momentissa on sää- on haettava asianomaiselta lääninhallituk- 4778: detty, ei ole sovellettava .sellaisen kiinteän .selta siinä järjestyksessä kuin 12 päivänä 4779: omaisuuden tai sen nautintooikeuden luovu- joulukuuta 1958 annetun verotuslain 94 ja 4780: tukseen, jonka luovuttaja on hankkinut 148 §:ssä on säädetty. 4781: ilmeisesti keinottel utarkoituksessa. 4782: 3 §. 4783: 2 §. Tarkemmat määräykset tämän lain täy- 4784: Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa tar- 4785: vuonna 1961 toimitettavassa verotuksessa. vittaessa valtiovarainministeriö. 4786: Jos ennen tämän lain voimaantuloa on Tämä laki tulee voimaan päivänä 4787: määrätty maksettavaksi veroa sellaisesta tu- kuuta 19 . 4788: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 4789: 4790: Olavi Lahtela. Hannes Paaso. 4791: Erkki Koivisto. Akseli Pa.a.nnan. 4792: Veikko Savela. 4793: 92 4794: 4795: IV,16. ..;.._ Lak.aJ.. :H:o 25. 4796: 4797: 4798: 4799: Rytkönen ym.: Ehdotus laiksi perintö- ja lahjaverolain. muut- 4800: tamisesta. 4801: 4802: 4803: Eduskunnalle. 4804: 4805: Perintö- ja lahjaverolain 2 §: n 1 momentin ha:llituksen esityksestä tältä osin selvennet- 4806: mukaan sanotussa laissa säädettyä veroa ei tiin 4 päivänä kesäkuuta 1955 annetulla 4807: muun ohella suoriteta omaisuudesta, joka on lailla (288/1955), olisi perintö- ja lahjavero- 4808: annettu aatteelliselle yhdistykselle tai muulle lakia muutettava siten, että siinä nimen- 4809: yhteisölle, laitokselle tai säätiölle, jolla, sen omaan säädettäisiin, että myös yhdistyksiä, 4810: tarkoittamatta toiminnallaan tuottaa siihen joiden varsinaisena tarkoituksena on valtiol- 4811: osaHisille taloudellisia etuja, on tieteellinen, lisiin asioihin vaikuttaminen, on pidettävä 4812: taiteellinen, kansanvalistusta, maanpuolus- yleishyödyllisen tarkoituksen omaavina yhtei- 4813: tusta tai kotimaista elinkeinoelämää edistävä söinä. 4814: tahi muu yleishyödyllinen tarkoitus. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 4815: Kun ~aki ei tässä kohden ole täysin selvä, kunnioittavasti, 4816: sikäli kuin on kysymys poliittisista yhdistyk- 4817: sistä, varsinkaan sen jälkeen, kun tulo- ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4818: omaisuusverolain 10 § : n 1 momentin 4 kohta van lakiehdotuksen: 4819: 4820: 4821: Laki 4822: perintö- ja. la.hja.verola.in muuttamisesta.. 4823: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun 4824: perintö- ja lahjaverolain (378/40) 2 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 4825: 4826: 2 §. teellinen, taiteellinen, kansanvalistusta, maan- 4827: Tässä laissa säädettyä veroa ei suoriteta puolustusta tai kotimaista elinkeinoelämää 4828: kruununperinnöstä eikä sellaisesta omaisuu- edistävä tai muu yleishyödyllinen tarkoitus, 4829: desta, joka yhdistyksen sääntöjen mukaan kuten maanviljelys-, maatalous- ja maamies- 4830: sen toiminnan lakattua on siirtynyt toiselle, seuralle, työväenyhdistykselle, nuoriso- ja ur- 4831: tailma joka testamentilla tai lahjana on an- heiluseuralle sekä yhdistykselle, jonka var- 4832: nettu valtiolle tai sen laitokselle, maakun- sinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioi- 4833: nalle, kunnalle, kuntayhtymälle, seurakun- hin vaikuttaminen, mikäli tällainen laitos, 4834: nall.e tai muulle uskonnolliselle yhdyskun- yhdistys, yhteisö tai säätiö ei tarkoita toi- 4835: nalle sekä armeliaisuus- tai opetuslaitokselle. minnallaan tuottaa siihen osallisille taloudel- 4836: Sama olkoon voimassa myös omaisuudesta, lisia etuja. 4837: joka on annettu aatteelliselle tai muulle yh- 4838: teisölle, laitokselle tai säätiölle, jolla on tie- 4839: 4840: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 4841: 4842: Veikko Rytkönen. Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho. 4843: Toivo Frima.n. Toivo Asvik. Niilo Nieminen. 4844: Matti Meriläinen. H. Ta.uria.inen. Anna-Liisa Tiekso. 4845: Pauli Puha.k'ka. Nestori Nurminen. Aa.rne Pulkkinen. 4846: 93 4847: 4848: IV,17. - Lak.al. N:o 26. 4849: 4850: 4851: JUDJlila, ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain mu:uttmnisesta. 4852: 4853: E d u s k u n n a 11 e. 4854: 4855: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskir- vuonna 1956. Leimaverolain 16 § :n mukaan 4856: jasta lainhuutoa haettaessa menevän leima- on luovutuskirja nykyisin varustettava seu- 4857: veron määrää korotettiin huomattavasti val- raavin leimamäärin: 4858: tion heikon rahataloudellisen aseman johdosta 4859: omaisuuden arvon ollessa kultakin täydeltä 100 markalta 4860: enintään 300 000 mk 4:- 4861: yli 300 000 mk, mutta ei 4862: yli 2 000 000 mk 5:- 4863: yli 2 000 000 mk 6:- 4864: 4865: Näin korotettu leimavero muodostaa jo tyksiä ja vaikeuttaa siten uusien työtilaisuuk- 4866: smansa kohtuuttoman korkean rasituksen sien luomiseen tähtääviä investointeja. Ei 4867: kiinteistökaupan yhteydessä. Kun sitä tilan- voida myöskään esittää mitään asiallisia 4868: netta, joka aiheutti leimaveron korottamisen, syitä, joilla voitaisiin perustella näin kor- 4869: on pidettävä poikkeuksellisena, ja kun valtion kean verorasituksen asettamista kiinteistö- 4870: rahataloudellisen aseman ei enää voida katsoa kaupalle, jossa ostajana on sanotunlainen 4871: vaativan korotetun leimaveron perimistä yhteisö. Erityisesti on vielä huomattava, 4872: kiinteistökaupoista, olisi sanottua leimaveroa että vaikkei leimavero, joka esim. liiketoi- 4873: yleisestikin alennettava. Erityisen raskaana mintaa varten tarvittavaa kiinteistöä han- 4874: kohtaa korotettu leimavero sellaisia kiinteistö- kittaessa suoritetaan, millään tavoin lisää 4875: kauppoja, joissa ostajana on yhtiö tai osuus- kiinteistön arvoa, ei siitä syntyvää liikekulua 4876: kunta. Kun leimaverolain 18 § : n mukaan vallitsevan verotuskäytännön mukaan hyväk- 4877: on vero suoritettava kaksinkertaisena silloin, sytä enempää tulo- jo omaisuusverotuksessa 4878: kun kiinteistön vastaanottajana on kotimai- kuin kunnallisverotuksessakaan veronalaisen 4879: nen avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osake- liiketulon vähennykseksi, mikä seikka lisää 4880: yhtiö, keskinäinen yhtiö, vahinkovakuutus- leimaverorasituksen suuruutta. 4881: yhdistys tai osuuskunta taikka ulkomaalai- Kun edellä mainituilla perusteilla kat- 4882: nen tahi ulkomainen yhtymä tai laitos, ai- somme, että leimaverolain 18 § : ssä mainittu- 4883: heutti muita verovelvollisia kohdannut koro- jen verovelvollisten maksettavaksi tuleva 4884: tus sen, että näiden yhtymien osalta korotus- leimavero on kohtuuttoman korkea, esitämme, 4885: kin tuli kaksinkertaiseksi. 4886: Veron kaksinkertainen määrä, tavallisim- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4887: min 12 %:n suuruinen, kohtaa lähinnä toi- van lakiehdotuksen: 4888: mintaansa aloittavia tai sitä laajentavia yri- 4889: 4890: Laki 4891: leimaverolain muuttamisesta.. 4892: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima- 4893: verolain (662/43) 16 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1950 annetussa 4894: laissa (597/50), näin kuuluvaksi: 4895: 18 §. 4896: Kun kiinteistön vastaanottajana on koti- keyhtiö, keskinäinen yhtiö, vahinkovakuutus- 4897: mainen avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osa- yhdistys tai osuuskunta taikka ulkomaalai- 4898: 94 IV,17. - Leimaverolaki. 4899: 4900: 4901: nen tahi ulkomainen yhtymä tai laitos, suo- johdu, edellä 16 ja 17 §: ssä säädetty vero 4902: ritetaan, mikäli 31 § : n säännöksistä ei muuta korotettuna 20 prosentilla. 4903: 4904: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 4905: 4906: T. Junnila.. T. A. Wiherheimo. 4907: Päiviö Hetemäki. Juha. Rihtniemi. 4908: Oskari Lehtonen. N'lls Meinander. 4909: Olli Aulanko. Georg 0. Ehrnrooth. 4910: Erkki Ha.ra.. Toivo Hietala.. 4911: 95 4912: 4913: IV,18. - La.k.al !J: o fi. 4914: 4915: 4916: 4917: 4918: Roine ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantola.in muuttamisesta. 4919: 4920: 4921: Eduskunnalle. 4922: 4923: Asuntotuotantolain mukaan asuntotuotan- väiksi. Siksi esitämme:kin, että nykyinen 4924: toon käytetään vuosittain 7 500 milj. mk, 87 m2: n yläraja olisi säilytettävä asunto- 4925: mikä on sama määrä, joka vuonna 1953 hy- osakeyhtiö- ja vuokrataloissa ja huoneistojen 4926: väksytyssä 1~ aluksi tarkoitukseen varat- keskipinta-alana pidettävä 55 m2. 4927: tiin. Tämän jälkeen rakennuskustannukset Laissa on hallitukselle jätetty edelleenkin 4928: ovat kohonneet niin huomattavasti, e.ttä mää- oikeus korottaa arava-korkoja ensisijaislaino- 4929: räraha pitäisi korottaa vähintään 9 000 milj. jen !korkojen tasolle. Täniå johtaa ylipääse- 4930: mk: aan vuodessa ennen kuin päästään vas- mättömiin vai<keu:ksiin monien arava-asunnon 4931: taavaan asuntotuotantoon. omistajien kohdalla ja tyrehdyttää asunto- 4932: Vähävaraisten asunnontarvitsijain asunnon tuotantoa. Esitämme:kin, että arava~korot 4933: saanti on ensi sijassa turvattava. Siksi olisi määrättäisiin kiinteästi 1% :ksi. Tämä olisi 4934: lainojen suuruutta suhteessa rakennettavien turvana arava-asukkaille hallituksen koron 4935: rakennusten hankinta-arvoon korotettava korotussuunnitelmia vastaan ja palauttaisi jo 4936: vuokrataloissa 60 %: sta 65 %: iin. Asunto- tapahtuneet korotukset ennalleen. 4937: lainaa oliffi myönnettävä myös omakotitalojen Asuntolainan piiriä on laajennettu tuntu· 4938: kunnostamiseen ja myös niihin pitäisi saada vasti ottamalla mukaan mm. yhdistykset, sää- 4939: lainaa ensisijaisena. tiöt, vakuutuslaiWkset jne. Tämä johtaa sii- 4940: Asuntolainan lisäksi voidaan heikossa ta- hen, että ne varat, jotka tulevat suoranaisesti 4941: loudellisessa asemassa olevalle omakotitalon asunnontarvitsijain ·hyväksi, entisestäänkin 4942: rakentajalle ja asuinhuoneiston hallintaan vähenevät. Siksi esitämme lainaa myönnet- 4943: oilkeutetulle asrmto-osa!kkaalle myöntää lisä- täväksi vain kunnalle, yleishyödylliselle ra- 4944: lainaa enintään 10% hyväksytystä hankinta- kennuttajayhtymälle, asunto-osakeyhtiölle ja 4945: arvosta. Mielestämme lisälainan suuruuden yksityiselle henkilölle. 4946: pitäisi olla 20 %, jolloin vähävaraiset asun- Emme voi hyväksyä myöskään sitä, että 4947: nontarvitsijat voisivat nykyistä paremmin perheenasuntoavustusta saavat vain vuokra- 4948: saada itselleen asunnon. ja omakotitaloissa asuvat. 4949: Lain mukaan asuntojen koon yläraja on Edell:ä olevan perusteella ehdotamme, 4950: 100 m2 kaikkien asuntojen kohdalta. Tämä 4951: johtaa siihen, että Aravan turvin raken- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4952: netaan entistä suurempia asuntoja, mikä van lakiehdotuksen: 4953: taas koituu entistä enemmän varakkaiden hy- 4954: 4955: 4956: Laki 4957: asuntotuotantolain muuttamisesta.. 4958: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä joulukuuta 1953 annetun asun- 4959: totuotantolain (488/53) 2, 4, 5, 6, 6 a, 9 ja 11 §, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä 4960: huht~kuuta 1959 annetussa laissa (176/59), sekä 12 § näin kuuluviksi: 4961: 4962: 2 §. vioon siirtomääräraha, jonka suuruus vuosina 4963: Tässä laissa tarkoitettuja lainoja varten 1961-1965 on kunakin vuotena 9 000 mil- 4964: otetaan vuosittain valtion tulo. ja menoar- joonaa markkaa. Jos rakennuskustannuksissa 4965: 96 IV,l8. - Asuntotuota.utol&ld.. 4966: 4967: 4968: vuoden 1958 kustannustasoon verrattuna on mentäseitsemän neliömetriä ja omakotitaloasa 4969: tapahtunut nousua, on sanottua. määrärahaa enintään sata neliömetriä. 4970: vastaavasti korotettava. 4971: Edellä 1 § :ssä tarkoitettuja valtion takuita 6 §. 4972: voidaan vuosittain antaa 1 000 miljoonaan Asuntolaina voidaan myöntää kunnalle, 4973: marldman asti kunakin vuotena. yleishyödyUiselle rakennuttajayhtymälle, 4974: asunto-osakeyhtiölle sekä yksityiselle henki- 4975: 4 §. lölle, joka on Suomen kansalainen, omakoti- 4976: Asuntolaina voidaan myöntää omrukotita- talon, lämmityslaitoksen ja huoltorakennuk- 4977: lon, asunto-osakeyhtiötalon tai vuokratalon sen rakentamista, laajentamista tai kunnos- 4978: ra!k~ntamista, kunnostamista tai laajentamista tamista varten niillä edellytyksillä ja eh- 4979: varten. · Niin ikään voidaan asuntolaina doilla, jotka asetuksella tarkemmin määrä- 4980: myöntää yhtä tai useampaa asuintaloa varten tään. 4981: pääasiallisesti käytettävän erillisen lämmitys- Asuntolaina voidaan myöntää kUnnalle 4982: la.i~n ja huoltorakennuksen rakentami- myös alueiden kuntoon laittamista varten, 4983: seksi . t.ai !laajentamiseksi. mikäli hyväksyttävä suunnitelma alueittain 4984: Oma1kotitalon ja asunto-osakeyhtiötalon ra- rakentamisesta täsmäl1isine aitkaohjelmineen 4985: kentamista varten myönnettävän asuntolainan esitetään ja mikäli suunnitelma perustuu 4986: suuruus on enintään neljäJkymmentä sadalta kustannUksia säästävään asuntojen suurtuo- 4987: hyväbytystä hankinta-arvosta ja laina saa tantoon. 4988: sen ooelle paremmalla etuoikeudella mahdol- 6 a §. 4989: lisesti !kiinnitettyjen lainojen kanssa nousta Asuntolainan lisäksi voidaan heikossa ta- 4990: enintään yhdeksäänkymmeneenviiteen sadalta loudellisessa asemassa olevalle omakotitalon 4991: sanotusta arvosta. omistajalle valtioneuvoston va:hvistamin pe- 4992: Vuokratalon rakentamista vll!rten myönnet- rustein myöntää omakotitalon rakentamista 4993: tävän asUntolainan suuruus on enintään kuu- varten lisälainaa. Lisälainan suuruus on 4994: sikymmentäviisi sadalta hyväksytystä han- enintään kabikymmentä sadalta hyväksy- 4995: kinta-arvosta, ja laina saa sen edelle parem- tystä hankinta-arvosta. Lisälaina ja. asunto- 4996: malla etuoikeudella mahdollisesti kiinnitetty- laina saavat niiden edelle paremmalla etu- 4997: jen lainojen kanssa nousta enintään yhdek- oikeudella mahdollisesti kiinnitettyjen laino- 4998: säänkymmeneenviiteen sadalta sanotusta ar- jen kanssa nousta enintään yhdeksäänkym" 4999: vosta. meneenviiteen sadalta sanotusta arvosta. 5000: Laajentamista s~kä lämmityslaitosta ja Asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien 5001: huoltora:kennusta varten myönnettävän asun- osakkeiden hank!kimista varten tämän lain 5002: tolainan suuruuteen ja etuoikeusasemaan. on mukaan lainoitetusta asunto-osakeyhtiöstä 5003: sovellettava, mitä 2 ja 3 momentissa on sää- voidaan yksityiselle henkilölle 1 momentissa 5004: detty. mainituin perustein myöntää asunto-ooa;ke.- 5005: 5 §. lainaa. Asunto-osakelainan suuruus on enin- 5006: Asuntolainoja ja -takuita myönnetään si- tään kabikymmentä sadalta huoneiston osalle 5007: jainniltaan, pohjaratkaisuiltaan, Mknillisiltä arvioidus·ta hyväksytystä hankinta-arvosta. 5008: rakenteiltaan ja varusteiltaan sosiaalisesti Asun~elaina ja yhtiön kokonaislainoi- 5009: tarkoituiksenmUkaisten ja asumiSkustannuk- tulksesta huoneiston osalle arvioitu osuus ei- 5010: siltaan kohtuullisten asuntojen aikaansaami- vät saa nousta yli yhdeksänkymmenenviiden 5011: seksi. sadalta huoneiston osalle arvioidusta hyväk- 5012: Tuotettavien asuntojen lukumäärän lisää- sytystä hankinta-arvosta. 5013: miseksi saa myönnettyjen asuntolainojen ja 5014: -ta1kuiden avulla rakennetussa asunto-osake- 9 §. 5015: yhtiö- ja vuokratalossa olevien asuntojen huo- Tämän lain nojalla myönnettyjen lainojen 5016: neistotila nousta keskimäärin viiteenkymme- kuoletusaikaa ei saa määrätä neljääJkymmen- 5017: neenviiteen neliömetriin taloa kohden. täviittä vuotta pitemmäksi, jos rakennus on 5018: Asuntolainalla tai asuntotakuin saadUlla kivestä tai muusta yhtä kestävästä rakennus- 5019: lainalla raJk:ennettavassa rakennuksessa olevan aineesta, e1kä kolmeakymmentäkolmea vuotta 5020: asunnon huoneistoala saa asunto-osakeyhtiö- pitemmäksi, jos rakennus on vähemmän kes- 5021: ja vuokratalossa olla enintään kahdeksankym- tävästä aineesta. 5022: IV,18. - Roine ym. 97 5023: 5024: Tämän lain mukaan myönnettävien laino- maila perheen vuotuinen asum.iskustannus, 5025: jen korko on yksi prosentti. josta perheenasuntoavustus on huonettavien 5026: Lainansaajalle voidaan asetuksella tarkem- lasten luvusta riippuen kahdestakymmenestä 5027: min määrättävillä edellytY'ksillä ja ehdoilla seitsemäänkymmeneen sadalta, ei !kuitenkaan 5028: myöntää lykkäystä lyhennysma:ksujen, korko- enempää kuin valtion myöntämän lainan vuo- 5029: jen tai molempien suorittamisessa enintään tuisen !koron ja lyhennysmaksun yhteinen 5030: viisi vuotta. määrä. 5031: Edellä 6 a § : ssä tarkoitettu lisälaina ja 12 §. 5032: asunto-osakelaina ovat kymmenen vuotta ko- Monilapsisella perheellä tarkoitetaan tässä 5033: rottomina ja ne on maksettava takaisin yh- laissa perhettä, jolla on vähintään kaksi ko- 5034: dennestätoista lainavuodesta alkaen. Talrai- tona asuvaa, perheen huollettavana olevaa 5035: sinmaksuajalta peritään niistä se korko, joka kuuttatoista vuotta nuorempaa lasta. Inva- 5036: vastaavalla asuntolainalla on. lidin perheelle voidaan harkinnan mukaan 5037: myöntää perheenasuntoavustusta, jos per- 5038: 11 §. heessä on vähintään yksi mainitunlainen 5039: Monilapsinen, vähävarainen perhe, j01ka lapsi. Sama olkoon laki, milloin kysymyk- 5040: asuu asunto-osakeyhtiön talossa tai tällaisten sessä on perhe, jonka muodostavat vähin- 5041: perheiden asunnoiksi perheenasuntolainoista tään yksi alaikäinen lapsi ja hänen ainoa 5042: ja perheenasuntotakuista sekä perheenasun- huoltajansa. 5043: toavustuksista 19 päivänä joulukuuta 1940 Huollettavaksi lapseksi luetaan myös otto- 5044: annetun lain (776/40) nojalla myönnetyn lapsi sekä ikasvattilapsi, josta perhe korvauk- 5045: perheenasuntolainan turvin rakennetussa ta- setta jatkuvasti huolehtii. Tällaisena lapsena 5046: lossa, on oikeutettu vuokra-alennuksen muo- pidetään niin ikään kuusitoista vuotta täyttä- 5047: dossa saamaan perheenasuntoavustusta, jonlka nyttä työikyvytöntä lasta sekä koulunkäyntiä 5048: määrä huonettavien lasten luvusta riippuen tai opintoja jatkavaa lasta, jdka on täyttänyt 5049: vaihtelee kahdestakymmenestä seitsemään- !kuusitoista, mutta ei kahtakymmentä vuotta. 5050: kymmeneen sadalta hyvälksytystä vuokran- Vähävaraiseksi katsotaan tässä laissa perhe, 5051: maksusta. Samanlaista avustusta voidaan jolla ei ole omaisuusveron alaista omaisuutta 5052: myöntää myös monilapsiselle, vähävaraiselle eikä viimeksi toimitetussa !kunnallisverotuk- 5053: perheelle, j01ka asuu tammi:kuun 1 päivän sessa pantu pääasiallisen huoltajan veroäyri- 5054: 1946 jälkeen valmistuneessa talossa olevassa määrä ylitä valtioneuvoston paikka!kunnan 5055: perheenasunnoksi hyväksytyssä huoneistossa. kalleuden huomioon ottaen vahvistamaa vero- 5056: Monilapsiselle, vähävaraiselle perheelle, äyrien enimmäismäärää. Milloin perheen ta- 5057: joka asuu omistamassaan ja yksinomaan per- loudellinen tila, vanhempia tai jompaakum- 5058: heen omana asuntona käytettävässä omakoti- paa heistä kohdannut sairaus tai muu erityi- 5059: talossa, jonka rakentamiseen tammikuun 1 nen syy antaa siihen aihetta, voidaan per- 5060: päivän 1946 jälkeen on myönnetty omakoti- heenasuntoavustus myöntää harkinnan mu- 5061: laina tai asuntolainoista, -takuista ja -avus- kaan, vaikka veroäyrien luku ylittää edellä 5062: tuksista 29 päivänä maaliskuuta 1949 anne- sanotulla tavalla vahvistetun määrän. 5063: tun lain (224/49) tai tämän lain mukainen Perheenasuntoavustusta ei suoriteta per- 5064: laina, voidaan myöntää perheena:suntoavus- heelle, joka jatkuvasti saa pääasiallisen toi- 5065: tus. Avustuksen suuruus vahvistetaan laske- meentulonsa köyhäinhoitona. 5066: 5067: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 5068: 5069: Eino Roine. Hugo Manninen. Inkeri Virtanen. 5070: Antto Prunnila. Väinö R. Virtanen. Elli Stenberg. 5071: Matti Koivunen. Veikko Kansikas. Irma Torvi. 5072: J. Mustonen. Judit Nederström-Lunden. Kaino Haapanen. 5073: Toivo Asvik. Anna-Liisa Tiekso. Kuuno Honkonen. 5074: Toivo Salin. Irma Rosnell. Pauli Puhakka. 5075: 5076: 5077: 5078: 13 E 74/60 5079: 98 5080: 5081: IV,19. - La.k.al. N: o 28. 5082: 5083: 5084: 5085: 5086: Hara. ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä 5087: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun- 5088: nallishallinnosta annettujen asetuste11. muuttamisesta. 5089: 5090: 5091: Eduskunnalle. 5092: 5093: Voimassaolevien vero-oikeudellisten sään- kenee elättämään edes osaksikaan itsensä. 5094: nösten mukaan sellaisena alaikäisenä lapsena, Päinvastoin huoltokustannukset mm. lisään- 5095: jonka elättämisestä huoltajalle koituu erinäi- tyneiden koulutusmenojen johdosta yleensä 5096: siä etuja, pidetään omaa tai ottolasta, joka ovat korkeammat kuin alle kuusitoistavuo- 5097: ei ennen verovuotta ole täyttänyt kuutta- tiaan lapsen osalta. 5098: toista vuotta. Tällaisen lapsen huoltaja saa Tämän vuoksi ja kun valtionverotuksessa 5099: sekä valtion- että kunnallisverotuksessa eri- nykyisin myönnettävä ns. koulutusvähennys 5100: tyisen ilapsivähennyksen, jota paitsi lapsen peittää vain osaksi lisääntyneet koulutuskus- 5101: elatus vaikuttaa valtionverotuksessa myön- tannukset, alaikäisen lapsen vero-o~keudel 5102: nettävän ns. kalliinpaikan ja eräiden mui- lista ikärajaa olisi nostettava. Ottaen huo- 5103: denkin vähennysten suuruuteen. mioon, että kunnallisverotuksessa myönnettä- 5104: Alaikäisen lapsen vero-oikeudellinen ikä- vien lapsivähennysten määrät ovat muuttu- 5105: raja on säädetty yhdenmukaiseksi oppivel- mattomina olleet voimassa vuodelta 1953 toi- 5106: vollisuuden kanssa. Kuitenkin sitä on van- mitetusta verotuksesta alkaen, olisi niitä ko- 5107: hempien huoltovelvollisuuden kannalta pidet- rotettava. 5108: tävä iiian alhaisena. Nykyoloissa voidaan Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 5109: pitää säännönmukaisena, että lapsi kuusi- 5110: toista vuotta täytettyäänkin vielä opiskelee että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5111: joko oppi- tai ammattikoulussa. Vain poik- vat lakiehdotukset: 5112: keustapauksissa kuusitoistavuotias iapsi ky- 5113: 5114: 5115: 5116: Laki 5117: tulo- ja. omaisuusverolain muuttamisesta.. 5118: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 5119: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 5 ja 44 § näin kuuluviksi: 5120: 5121: 5 §. Hsuutensa perusteella seuraaviin kolmeen 5122: Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan tässä veroluokkaan: 5123: laissa lasta, joka ei ennen verovuotta ole I veroluokkaan kuuluu sellainen kaksikym- 5124: täyttänyt kahdeksaatoista vuotta. mentäneljä vuotta täyttänyt naimaton hen- 5125: kilö, eronnut tai leski taikka välien rikkou- 5126: tumisen vuoksi jatkuvasti erillään asuva puo- 5127: liso, joka ei ole elättänyt verovuonna ala- 5128: 44 §. ikäistä tahi sitä ennen vähintään kymmenenä 5129: Verovelvolliset luonnolliset henkilöt lue- vuotena yhdeksäätoista vuotta nuorempaa 5130: taan ikänsä, aviosuhteensa sekä elatusvelvol- lastaan; 5131: IV,19. - Hara ym. 99 5132: 5133: II veroluokkaan kuuluu naimisissa oleva sitä ennen vähintään kymmenenä vuotena 5134: henkilö, joka verovuoden päättyessä on ollut yhdeksäätoista vuotta nuorempaa lastaan, 5135: avioliitossa vähintään kolme vuotta ja joka 5136: ei ole elättänyt verovuonna alaikäistä tahi 5137: 5138: 5139: 5140: 5141: Laki 5142: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 5143: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 kunna1lis- 5144: hallituksesta kaupungissa annetun asetuksen 55 § näin kuuluvaksi: 5145: 5146: 55 §. tää, lapsivähennyksenä vähennettävä vähin- 5147: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- tään 30 000 ja enintään 50 000 markkaa jo- 5148: datettava seuraavia säännöksiä: kaiselta lapselta tai ottolapselta, jota hän 5149: elatusvelvollisuutensa nojalla verovuonna on 5150: elättänyt ja joka ennen verovuoden alkua ei 5151: 3) Verovelvollisen henkilön on vielä, sen oHut täyttänyt kahdeksaatoista vuotta. 5152: mukaan kuin kaupunginvaltuusto kunakin 5153: vuonna toimitettavaa taksoitusta varten päät- 5154: 5155: 5156: 5157: 5158: Laki 5159: maalaiskuntain kunnallishaJlinnosta. annetun asetuksen muuttamisesta. 5160: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1898 m.aalais- 5161: kuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 § näin kuuluvaksi: 5162: 5163: 82 §. varten päättää, lapsivähennyksenä vähennet- 5164: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- tävä vähintään 20 000 ja enintään 40 000 5165: datettava seuraavia säännöksiä: mal"kkaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta, 5166: jota hän elatusvelvollisuutensa nojalla vero- 5167: vuonna on elättänyt ja joka ennen verovuo- 5168: 9) Verovelvollisen henkilön tulosta on den alkua ei ole täyttänyt kahdeksaatoista 5169: vielä, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto vuotta.------------ 5170: kunakin vuonna toimitettavaa taksoitusta 5171: 5172: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 5173: 5174: Erkki Hara. Aune Innala. A. F. Airo. 5175: Olli Aulanko. Päiviö Hetemäki. N. Kosola. 5176: Erkki Leikola. Saara Forsius. Reino Ala-Kulju. 5177: R. Hallberg. Margit Borg-Sundman. Erkki Koivisto. 5178: Martti Salminen. Toivo Hietala. Oskari Lehtonen. 5179: Erkki Tuuli. Matti Raipala. Juha Rihtniemi. 5180: Kalervo Saura. Väinö E. Nieminen. Mikko Asunta. 5181: Jussi Saukkonen. 5182: T. Junnila. 5183: 100 5184: 5185: IV,20. - La.k.al. N:o 29. 5186: 5187: 5188: Kyttä ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä 5189: kunnallishal.lituksesta kaupungissa ja rnaalaiskuntain kun- 5190: nallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta. 5191: 5192: E d u s k u n n a ll e. 5193: 5194: Voimassaolevien säännösten mukaisesti ve- mänä elantokustannuksia, JOissa tavanomai- 5195: ronalaista tuloa on se etu rahaksi arvioituna, siin elantomenoihin verrattuna mahdollisesti 5196: joka verovelvollisella on ollut omaan tai per- syntynyttä näennäistä säästöä ei muutenkaan 5197: heensä tarpeeseen käytetystä omasta asun- veroteta asianomaisen tulona. On nimittäin 5198: nosta taikka sellaisesta asunnosta, joka hä- lisäksi huomattava että asunnon ostohintaa 5199: nellä on osakeyhtiön osakkaana, osuuskun- ja sille laskettavaa korkoa on pidettävä asu- 5200: nan jäsenenä tai muulla sellaisella perus- miskustannuksiin kuuluvana. 5201: teella ollut käypiä vuokramaksuja aiemmista Käyvän vuokran suuruuden määrittelemi- 5202: vastikkeista. Tämän mukaisesti verotetaan nen on osoittautunut käytännössä erittäin 5203: ns. asuntoedusta asunto- ja kiinteistöosake- vaikeaksi. V erolautakunnille suotu vuokran 5204: yhtiöiden osakkaita, maataloudenharjoittajia vahvistamisoikeus saattaa sitä paitsi usein 5205: sekä omakotitalojen, kesähuviloiden ja mui- johtaa kohtuuttomuuksiin, varsinkin kun on 5206: den kiinteistöjen omistajia. kysymys tulosta, jota ei välittömästi ole edes 5207: Milloin asunto on saatu vuokravapaasti tai saatu. Asuntoetua ,tulona" onkin pidettävä 5208: käypää vuokranmaksua alemmasta vastik- luonteeltaan täysin teoreettisena, ja sen 5209: keesta työsuhteen perusteella työnantajalta, vuoksi sen veronalaisuutta koskevat säännök- 5210: kyseessä on veronalainen luontaisetuna saatu set olisi vero-oikeudestamme poistettava. 5211: palkkatulo. Sen sijaan on kohtuutonta rin- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 5212: nastaa voimassaolevan oikeuden tavoin omaa 5213: asuntoa tällaiseen luontaisetuuteen. Asumis- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5214: kustannuksia on pidettävä vain eräänä ryh- vat lakiehdotukset: 5215: 5216: Laki 5217: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 5218: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 5219: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 19, 21 ja 24 § näin kuuluviksi: 5220: 19 §. hänellä on työnantajaltaan käypää vuokra- 5221: Edellä 15 § : ssä tarkoitettujen tulojen li- maksua alemmasta vastikkeesta; 5222: säksi luetaan maatalouskiinteistön tuloksi 5223: vuosittain erikseen arvioituna: 5224: 24 §. 5225: Tuloksi ei katsota : 5226: 3) (poistetaan) 5227: 5) sitä etua, joka verovelvollisella on ollut 5228: omaan tai perheensä tarpeeseen käytetystä 5229: 21 §. omasta taikka sellaisesta asunnosta, joka hä- 5230: V eronalaista tuloa on myös: nellä on osakeyhtiön osakkaana, osuuskun- 5231: nan jäsenenä tai muulla sellaisella perus- 5232: 4) se etu rahaksi arvioituna, joka verovel- teella ollut käypiä vuokranmaksuja alem- 5233: vollisella on ollut sellaisesta asunnosta, joka masta vastikkeesta. 5234: IV,20. - Kyttli. ym. 101 5235: 5236: Laki 5237: kunnallishallituksesta. kaupungissa. annetun asetuksen muuttamisesta.. 5238: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallis- 5239: hallituksesta kaupungissa annetun asetuksen 55 § näin kuuluvaksi: 5240: 55 §. raan ylenevää tai alenevaa polvea olevalle 5241: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- perilliselle. Tuloksi on myös luettava se työ, 5242: datettava seuraavia säännöksiä: minkä verovelvollisen kotona olevat lapset 5243: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- tahi muut perheenjäsenet, hänen vaimoansa 5244: tyy, kun (kuten voimassaolevassa asetuk- lukuunottamatta, ovat tehneet verovelvollisen 5245: sessa)------------- talouden hyväksi, ellei heitä erikseen vero- 5246: Verosta vapaa on kuitenkin, mitä on saatu teta, kuitenkin huomioon ottaen kunkin per- 5247: naimaosana, huomenlahjana tai etuosana heenjäsenen kohdalta ne vähennykset, jotka 5248: jakamattomasta pesästä tai myötäjäisinä, niin tämän pykälän kolmannessa ja neljännessä 5249: myös lahja, perintö, testamentti tahi sääntö- kohdassa mainitaan - - - (kuten voi- 5250: perintö, joka on tullut puolisolle tahi suo- massaolevassa asetuksessa) . 5251: 5252: 5253: 5254: 5255: Laki 5256: maa.la.iskuntain kunnallisbaJUnnosta. annetun asetuksen muuttamisesta.. 5257: 5258: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1898 kunnallis- 5259: hallinnosta maalaiskunnissa annetun asetuksen 82 § näin kuuluvaksi: 5260: 82 §. matta, ovat tehneet verovelvollisen talouden 5261: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- hyväksi, ellei heitä erikseen veroteta, kuiten- 5262: datettava seuraavia säännöksiä: kin huomioonottaen kunkin perheenjäsenen 5263: kohdalta ne vähennykset, jotka tämän pykä- 5264: 6) Verovelvollisen tuloksi on lisäksi las- län yhdeksännessä ja kymmenennessä koh- 5265: kettava rahaksi arvioituna se työ, minkä ve- dassa mainitaan. 5266: rovelvollisen kotona olevat lapset tai muut 5267: perheenjäsenet, hänen vaimoaan lukuunotta- 5268: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 5269: 5270: Ha.rra.s Kyttä. Arvo Tuominen. Anni Hosia.. 5271: Erkki Tuuli. Esa. Kaitila.. Veikko Hyytiäinen. 5272: 102 5273: 5274: IV,21. - Lak.al. N: o 30. 5275: 5276: 5277: 5278: 5279: Kyttä ym.. : Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä 5280: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maa.laiskuntain kun- 5281: nallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta. 5282: 5283: 5284: E d u s kun n a H e. 5285: 5286: Sodassa kaatuneiden omaisille suoritettuja massa, ja juuri tämän vuoksi puheenaolevat 5287: huoltoeläkkeitä lukuunottamatta veronalaista eläkkeet onkin säädetty valtionverotuksessa 5288: tuloa kunnallisverotuksessa on sellainen verovapai,ksi. Kun on ilmeistä, ettei niiden 5289: eläke, jonka leski tai orpo saa valtiolta tai verottamisella ole sanottavaa merkitystä kun- 5290: kunnalta taikka sellaiselta eläkelaitokselta, tienkaan taloudelle, tämä verovapaus olisi 5291: eläkesäätiöltä tai leski- ja orpokassalta, joka ulotettava myös kunnallisverotukseen. 5292: saa avustusta yleisistä varoista tahi joka on Kohtuutonta myös on, että verovapaus on 5293: perustettu valtion, kunnan, kuntayhtymän rajoitettu käsittämään vain julkisoikeudelli- 5294: tai kuntainliiton taikka seurakunnan tai set lesken ja orvon eläkkeet. Yksityisiltä 5295: muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluk- työnantajilta eläkettä saavat lesket ja orvot 5296: sessa olevia varten. Valtion tulo- ja omai- ovat yleensä yhtä heikossa taloudellisessa 5297: suusverotuksessa tällainen eläke samoinkuin asemassa, joten nyt puheenaoleva verovapaus 5298: valtiolta saatu lahjapalkkio on verovapaa. olisi ulotettava koskemaan myös heitä. Vää- 5299: Kunnallis- ja valtionverotuksen tulon ve- rinkäytösten välttämiseksi olisi kuitenkin 5300: ronalaisuutta ja vähennyksiä koskevat, toisis- säädettävä, että verovapaus koskee vain 5301: taan poikkeavat säännökset ovat vakava epä- eläkkeitä, joiden suuruus ei ylitä valtion 5302: kohta jo sinänsä, ja nyt puheenaoleva on korkeimman palkkausluokan perusteella mak- 5303: niistä sosiaalisessa mielessä ehkä epäoikeu- settuja lesken ja orvon eläkkeitä. 5304: denmukaisin. Tällaiset eläkkeet ovat määräl- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 5305: tään tavallisesti hyvin pieniä ja yleensä saa- 5306: jiensa ainoana tulona. Lesket ja orvot ovat- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5307: kin melkein poikkeuksetta veronmaksukyvyl- vat lakiehdotukset: 5308: tään muita verovelvollisia huonommassa ase- 5309: 5310: 5311: 5312: Laki 5313: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 5314: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 5315: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 § näin kuuluvaksi: 5316: 5317: 24 §. käli se ei ylitä valtion korkeimman palkkaus- 5318: Tuloksi ei katsota: luokan perusteella maksettavaa lesken tai or- 5319: von eläkettä, eikä myöskään valtiolta saatua 5320: lahjapalkkiota. 5321: 9) eläkettä, jonka leski tai orpo saa, mi- 5322: IV,21. - Kyttä. ym, 103 5323: 5324: 5325: Laki 5326: kunna.llishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 5327: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallis- 5328: hallituksesta kaupungissa annetun asetuksen 55 § näin kuuluvaksi: 5329: 5330: 55 §. tusta. Tulona ei liioin pidetä sellaista elä- 5331: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- kettä, jonka leski tai orpo saa, mikäli se ei 5332: datettava seuraavia säännöksiä: ylitä korkeimman palkkausluokan perusteella 5333: maksettavaa lesken tai orvon eläkettä, eikä 5334: myöskään valtiolta saatua lahjapalkkiota. 5335: 2 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä eikä 5336: huoltoapulain (116/56) 5 §: n mukaista ela- 5337: 5338: 5339: 5340: 5341: Laki 5342: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 5343: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalaiskun- 5344: tain kunnallisha:llinnosta annetun asetuksen 82 § näin kuuluvaksi: 5345: 5346: 82 §. tusta. Tulona ei liioin pidetä sellaista elä- 5347: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- kettä, jonka leski tai orpo saa, mikäli se ei 5348: datettava seuraavia säännöksiä: ylitä valtion korkeimman palkkausluokan 5349: perusteella maksettavaa lesken tai orvon 5350: eläkettä. 5351: 8 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä eikä 5352: huoltoapulain (116/56) 5 §: n mukaista ela- 5353: 5354: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 5355: 5356: Harras Kyttä. Arm.i Hosia. Veikko Hyytiäinen. 5357: 104 5358: 5359: IV,22. - Lak.al. N: o 31. 5360: 5361: 5362: Väyrynen ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain 5363: sekä kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain 5364: kunnallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta. 5365: 5366: 5367: E d u s k u n n a ll e. 5368: 5369: Vuodesta 1943 aina vuoteen 1952 oli lailla ei ole sopusoinnussa sen kanssa, että korvauk- 5370: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä ve- set ovat tarkoitetut tasoittamaan invaliidin 5371: rolakeihin vuosittain säädetty, että sekä sota- edellytyksiä selviytyä normaalia suuremmista 5372: palveluksessa että työntekijälle työssä aiheu- elinkustannuksista, kuten esim. pakollisesta 5373: tuneen ruumiinvamman perusteella suorite- kulkuvälineiden runsaasta käytöstä, apuväli- 5374: tut korvaukset olivat verovapaita sekä val- neiden hankinnasta, niiden aiheuttamasta 5375: tion- että kunnallisverotuksessa. Vuodesta vaatteiden kulumisesta, jne. 5376: 1952 lähtien on työtapaturmakorvaukset Lisäksi on huomattava, että lain sanamuo- 5377: päinvastoin kuin sotilasvammalain perus- dossa on nähty erityistä vaivaa yksityisten 5378: teella suoritetut korvaukset katsottu kunnal- vakuutuslaitosten vakuutuksenottajien saa- 5379: lisverotuksessa veronalaiseksi tuloksi. Valtion mien jatkuvien korvausten osittaisesta vero- 5380: verotuksen ulkopuolella tapaturmakorvaukset vapaudesta. Sitä perustellumpaa on tapa- 5381: olivat vielä vuosina 1952-1956 aina 60 000 turmakorvausten vapauttaminen verotuksesta, 5382: mk:n määrään asti, mutta 27 päivänä tammi- koska nimenomaan pakollisen työntekijäin ta- 5383: kuuta 1958 annetulla lailla tulo- ja omai- paturmavakuutuksen nojalla suojeliaan nii- 5384: suusverolain muuttamisesta tämäkin vero- den kansalaisten työvoimaa, joilla ei ole ta- 5385: vapaus poistettiin mainitulta invaliidiryh- loudellisia mahdollisuuksia käyttää riittävässä 5386: mältä. määrin hyväkseen vapaaehtoisten vakuutus- 5387: Tällaiseen takapajuiseen kehitykseen ei ole muotojen turvaa. 5388: olemassa asiallisia perusteita. Sotilasvamma- Vuodesta 1951 alkaen on invaliideilla ollut 5389: lakiin ja tapaturmavakuutuslakiin perustu- oikeus tehdä ns. invaliditeettivähennys tu- 5390: vat korvaukset ovat molemmat luonteeltaan loistaan. Tämän vähennyksen suuruus on jat- 5391: osakorvauksia työkyvyn menetyksestä eivätkä kuvasti sama, vaikka yleinen kustannus- ja 5392: suinkaan rinnastettavissa eläkkeisiin, joita palkkataso on noussut kahdenkertaiseksi. Työ- 5393: suoritetaan pitkäaikaisen, täydellä palkalla kyvyttömyyden sadasosan oikeuttama 1 000 5394: suoritetun palveluksen perusteella. Työtapa- markan vähennysoikeus olisi siten korotet- 5395: turmakorvausta ei siten voida katsoa ansio- tava ainakin kahdenkertaiseksi. Kuitenkin lie- 5396: tuloksi, ja eduskunnan päätöksellä on tapa- nee tarpeetonta antaa oikeutta invaliditeetin 5397: turmakorvaus jätetty ennakkoperinnän ulko- perusteella verohuojennukseen henkilöille, joi- 5398: puolelle. On myös huomattava, että kun % den työ- ja toimintakyky ei olennaisella ta- 5399: ja eräissä tapauksissa 50 % työkyvystään valla ole invaliditeetin johdosta alentunut, 5400: menettäneet invaliidit saavat, mikäli he suo- minkä vuoksi vähennysoikeuden markkamää- 5401: rittavat kykyjensä mukaista ansiotyötä, vero- räisen lisäämisen aiheuttama valtion verotulo- 5402: vapaan invaliidirahan, joutuvat työtapatur- jen vähennys on voitettavissa takaisin rajoit. 5403: mien uhrit luopumaan tästä verovapaasta tamalla vähennysoikeutta. Voidaan pitää täy- 5404: tuesta ja saavat suorittaa invaliidirahan si- sin asianmukaisena, että verohuojennusta 5405: jasta saamastaan tapaturmakorvauksesta täy- myönnettäisiin vähennysoikeuden muodossa 5406: den veron. Tällainen epäoikeudenmukaisuus vain sellaisille verovelvollisille, joiden pysyvä 5407: nimenomaan vaikeavammaisten työtapatur- invaliditeetti on vähintään 20 sadasosaa. 5408: mien uhrien kohdalla on korjattava. Valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5409: verotulojen lisääminen työnsä äärellä onnet- 5410: tomuuden uhreiksi joutuneiden kansalaisten että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 5411: vaatimattomien korvausten verotuksen kautta lakiehdotukset: 5412: IV,22. - Väyrynen ym. 105 5413: 5414: Laki 5415: tulo- ja. omaisuusverolain muuttamisesta. 5416: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 5417: tulo- ja omaisuusverolain 24 § : n 9 a kohta ja 29 §: n 12 kohta ja 3 momentti, sellaisina 5418: kuin ne ovat muutettuna 27 päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (27/58), seuraa- 5419: vasti: 5420: 24 §. hänen työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa on 5421: Tuloksi ei katsota: esitetyn selvityksen mukaan katsottava ole- 5422: van sata prosenttia, kaksisataatuhatta mark- 5423: 9 a) korvausta, mikä on kertakaikkisena kaa, tai jos sanottu prosenttimäärä on pie- 5424: tahi jatkuvana suoritettu sotapalveluksesta nempi, prosenttimäärää vastaava osa kahdes- 5425: taikka muuten sotatoimesta tahi työnteki- tasadastatuhannesta markasta, ja milloin ve- 5426: jälle työstä tai liikennetapaturman kautta rovelvollinen on sotapalveluksessa tai sota- 5427: aiheutuneen ruumiinvamman, sairauden tahi toimessa tai niihin liittyvissä erityisissä olo- 5428: kuolemantapauksen johdosta joko valtion tai suhteissa saanut ruumiinvamman tai sairau- 5429: yleishyödyllisten yhtymäin varoista taikka den, niinikään edellä tässä kohdassa mainitut 5430: työntekijäin tapaturmavakuutuksen tahi lii- vähennykset vastaavasti valtion tapaturma- 5431: kennetapaturmien korvaamisesta annettujen toimiston käyttämien arvioimisperusteiden 5432: säännösten perusteella vahingoittuneelle tai mukaan. 5433: sairastuneelle itselleen taikka hänen omaisil- 5434: leen; Verovelvollisella, joka saa tuloistaan tehdä 5435: 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun vähen- 5436: nyksen, on oikeus 1 momentin 12 kohdan 5437: 29 §. nojalla vähentää vain kahdenkymmenenviiden 5438: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna prosentin työkyvyttömyys- tai haitta-asteen 5439: on asunut Suomessa, niinkuin 7 §: n 2, 3, ylittävää prosenttimäärää vastaava osa kah- 5440: 4 ja 5 momentissa sanotaan, saakoon sen destasadastatuhannesta markasta. Jos vero- 5441: lisäksi, mitä 25, 26 ja 28 §: ssä on säädetty, velvollinen on verovuonna saanut kansanelä- 5442: vähentää: kelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, kat- 5443: sotaan hänen 1 momentin 12 kohdassa tar- 5444: 12) milloin verovelvollisen työ- ja toi- koitetun työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa 5445: mintakyky on jonkin elimen puuttumisen tai olevan kahdeksankymmentä prosenttia, jollei 5446: toimintavajavuuden vuoksi pysyvästi alentu- verovelvollinen esitä selvitystä siitä, että työ- 5447: nut vähintään kaksikymmentä prosenttia eikä kyvyttömyys- tai haitta-aste on suurempi. 5448: 3 momentin säännöksestä muuta johdu, jos 5449: 5450: 5451: 5452: 5453: Laki 5454: kunnallisballituksesta kaupungissa. annetun asetuksen muuttamisesta.. 5455: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi- 5456: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § :n 2 a ja 2 c kohta, sellaisina kuin ne ovat 5457: muutettuna 27 päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (28/58), seuraavasti: 5458: 55 §. 2 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä eikä 5459: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- huoltoapulain (116/56) 5 §:n mukaista ela- 5460: datettava seuraavia säännöksiä: tusta. Tulona ei myöskään ole pidettävä kiin- 5461: teistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi 5462: 14 E 74/60 5463: 106 IV,22. - Tulo- ja oma.isuus- sekä. kunna.llisverotus. 5464: 5465: 5466: tai elinkaudeksi pidätettyä etuutta (syytin- 2 c) Verovelvollisen tulosta on vähennet- 5467: kiä), sikäli kuin se suoritetaan rahana, luon- tävä hänen suorittamansa, edellä 1 a koh- 5468: nontuotteina, muuna tavarana tai palveluk- dassa tarkoitettu avustus. Samoin on vero- 5469: sina, eikä vahingonkorvausta, lukuun otta- velvollisen henkilön tulosta vähennettävä kan- 5470: matta liikkeeseen kuuluvan vaihto-omaisuu- saneläkevakuutusmaksu, joka on verovuonna 5471: den vakuutuksesta saatua korvausta, mikäli toimitetun kunnallisverotuksen yhteydessä 5472: omaisuuden hinta, jos omaisuus olisi myyty, pantu hänen maksettavakseen; työttömyys- 5473: olisi ollut veronalaista liiketuloa. Vahingon- kassoihin suoritetut maksut; maksut, jotka 5474: korvaukseksi luetaan myös, mitä on saatu hän on suorittanut omasta taikka puolisonsa 5475: sairaanhoitokustannusten ja niihin verratta- tai lastensa henki- tai muusta henkilövakuu- 5476: vien kulujen korvauksena taikka valtiolta, tuksesta, paitsi edellä tässä kohdassa tai 2 d 5477: vakuutuslaitokselta, eläkesäätiöltä tai muulta kohdassa tarkoitetusta, kuitenkin enintään 5478: eläkelaitokselta kertakaikkisena korvauksena yhdeksäntuhatta markkaa kutakin perheen- 5479: sairauden tai vamman johdosta. Samoin ei jäsentä kohti; milloin hän on ennen verovuo- 5480: tuloksi katsota sairauden tai muun vakuu- den päättymistä täyttänyt kuusikymmentä- 5481: tustapahtuman johdosta saatua päivärahaa, viisi vuotta, viisikymmentätuhatta markkaa; 5482: eläkettä tai elinkorkoa kahdelta ensimmäi- sekä milloin hänen työ- ja toimintakykynsä 5483: seltä vuodelta, jos se perustuu muuhun hen- on jonkin elimen puuttumisen tai toiminta- 5484: kilövakuutukseen kuin kansaneläkevakuutuk- vajavuuden vuoksi pysyvästi alentunut vä- 5485: seen, työttömyysvakuutukseen tai 2 d koh- hintään kaksikymmentä prosenttia eikä jäl- 5486: dassa tarkoitettuun eläkevakuutukseen ja va- jempänä tässä kohdassa toisin säädetä, jos 5487: kuutuksen maksut kokonaan tai osittain on hänen työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa on 5488: suorittanut vakuutettu itse tai hänen puoli- esitetyn selvityksen mukaan katsottava ole- 5489: sonsa tai vanhempansa. Tuloksi ei myöskään van sata prosenttia, kaksisataatuhatta mark- 5490: lueta korvausta, mikä on kertakaikkisena tahi kaa, tai jos sanottu prosenttimäärä on pie- 5491: jatkuvana suoritettu sotapalveluksesta taikka nempi, prosenttimäärää vastaava osa kahdes- 5492: muuten sotatoimesta tahi työntekijälle työstä tasadastatuhannesta markasta, ja milloin ve- 5493: tai liikennetapaturman kautta aiheutuneen rovelvollinen on sotapalveluksessa tai sota- 5494: ruumiinvamman, sairauden tahi kuoleman- toimessa tai niihin liittyvissä erityisissä olo- 5495: tapauksen johdosta joko valtion tai ylei8hyö- suhteissa saanut ruumiinvamman tai sairau- 5496: dyllisten yhtymäin varoista taikka työnteki- den, niin ikään edellä säädetty työkyvyttö- 5497: jäin tapaturmavakuutuksen tai liikennetapa- myys- tai haitta-asteen perusteella myönnet- 5498: turmien korvaamisesta annettujen säännös- tävä vähennys vastaavasti valtion tapaturma- 5499: ten perusteella vahingoittuneelle tai sairas- toimiston käyttämien arvioimisperusteiden 5500: tuneelle itselleen taikka hänen omaisilleen. mukaan. Verovelvollisella, joka saa tulostaan 5501: Niin ikään ei tuloksi lueta henki- tai pää- tehdä tässä kohdassa tarkoitetun vähennyksen 5502: omavakuutuksen nojalla saatua paaomaa, iän perusteella, on oikeus työkyvyttömyys- 5503: mikäli se suoritetaan vakuutetulle itselleen, tai haitta-asteen perusteella vähentää vain 5504: hänen puolisolleen, suoraan ylenevässä tai kahdenkymmenenviiden prosentin työkyvyttö- 5505: alenevassa polvessa olevalle perilliselleen, ot- myys- tai haitta-asteen ylittävää prosentti- 5506: tolapselleen tai kuolinpesälleen. Milloin täl- määrää vastaava osa kahdestasadastatuhan- 5507: lainen pääoma maksetaan useammassa kuin nesta markasta. Jos verovelvollinen on vero- 5508: yhdessä erässä, pidetään kuitenkin veronalai- vuonna saanut kansaneläkelain mukaista työ- 5509: sena tulona sitä määrää, minkä verran muu kyvyttömyyseläkettä, katsotaan hänen tässä 5510: kuin ensimmäinen erä on suurempi kuin se, kohdassa tarkoitetun työkyvyttömyys- tai 5511: laskettuna viittä sadalta vastaavan korkokan- haitta-asteensa olevan kahdeksankymmentä 5512: nan mukaan ja ottaen huomioon vain täydet prosenttia, jollei verovelvollinen esitä selvi- 5513: vuodet, olisi ollut, jos se olisi maksettu yhtä tystä siitä, että työkyvyttömyys- tai haitta- 5514: aikaa kuin ensimmäinen erä. aste on suurempi. 5515: IV,22. - Väyrynen ym. 107 5516: 5517: 5518: Laki 5519: ma.alaiskun'tien kunnallisha.l1innosta annetun asetuksen muuttamisesta.. 5520: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 5521: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: n 8 a ja 8 c kohta, sellaisina kuin ne 5522: ovat muutettuna 27 päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (29/58), seuraavasti: 5523: 5524: 82 §. leen, suoraan ylenevässä tai alenevassa pol- 5525: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- vessa olevalle perilliselleen, ottolapselleen tai 5526: datettava seuraavia säännöksiä: kuolinpesälleen. Milloin tällainen pääoma 5527: maksetaan useammassa kuin yhdessä erässä, 5528: 8 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä eikä pidetään kuitenkin veronalaisena tulona sitä 5529: huoltoapulain (116/56) 5 § :n mukaista ela- määrää, minkä verran muu kuin ensimmäi- 5530: tusta. Tulona ei myöskään ole pidettävä kiin- nen erä on suurempi kuin se, laskettuna 5531: teistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi viittä sadalta vastaavan korkokannan mukaan 5532: tai elinkaudeksi pidätettyä etuutta (syytin- ja ottaen huomioon vain täydet vuodet, olisi 5533: ldä), sikäli kuin se suoritetaan rahana, luon- ollut, jos se olisi maksettu yhtä aikaa kuin 5534: nontuotteina, muuna tavarana tai palveluk- ensimmäinen erä. 5535: sina, eikä vahingonkorvausta, lukuun otta- 5536: matta liikkeeseen kuuluvan vaihto-omaisuu- 8 c) Verovelvollisen tulosta on vähennet- 5537: den vakuutuksesta saatua korvausta, mikäli tävä hänen suorittamansa, edellä 6 a koh- 5538: omaisuuden hinta, jos omaisuus olisi myyty, dassa tarkoitettu avustus. Samoin on vero- 5539: olisi ollut veronalaista liiketuloa. Vahingon- velvollisen henkilön tulosta vähennettävä 5540: korvaukseksi luetaan myös, mitä on saatu kansaneläkevakuutusmaksu, joka on vero- 5541: sairaanhoitokustannusten ja niihin verratta- vuonna toimitetun kunnallisverotuksen yhtey- 5542: vien kulujen korvauksena taikka valtiolta, dessä pantu hänen maksettavakseen; työttö- 5543: vakuutuslaitokselta, eläkesäätiöltä tai muulta myyskassoihin suoritetut maksut; maksut, 5544: eläkelaitokselta kertakaikkisena korvauksena jotka hän on suorittanut omasta taikka puo- 5545: sairauden tai vamman johdosta. Samoin ei lisonsa tai lastensa henki- tai muusta henki- 5546: tuloksi katsota sairauden tai muun vakuutus- lövakuutuksesta, paitsi edellä tässä kohdassa 5547: tapahtuman johdosta saatua päivärahaa, elä- tai 8 d kohdassa tarkoitetusta, kuitenkin enin- 5548: kettä tai elinkorkoa kahdelta ensimmäiseltä tään yhdeksäntuhatta markkaa kutakin per- 5549: vuodelta, jos se perustuu muuhun henkilö- heenjäsentä kohti; milloin hän on ennen ve- 5550: vakuutukseen kuin kansaneläkevakuutukseen, rovuoden päättymistä täyttänyt kuusikym- 5551: työttömyysvakuutukseen tai 8 d kohdassa tar- mentäviisi vuotta, viisikymmentätuhatta 5552: koitettuun eläkevakuutukseen ja vakuutuksen markkaa; sekä milloin hänen työ- ja toiminta- 5553: maksut kokonaan tai osittain on suorittanut kykynsä on jonkin elimen puuttumisen tai 5554: vakuutettu itse tai hänen puolisonsa tai van- toimintavajavuuden vuoksi pysyvästi alentu- 5555: hempansa. Tuloksi ei myöskään lueta kor- nut vähintään kaksikymmentä prosenttia 5556: vausta, mikä on kertakaikkisena tahi jatku- eikä jäljempänä tässä kohdassa toisin säädetä, 5557: vana suoritettu sotapalveluksesta taikka muu- jos hänen työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa 5558: ten sotatoimesta tahi työntekijälle työstä tai on esitetyn selvityksen mukaan katsottava 5559: liikennetapaturman kautta aiheutuneen ruu- olevan sata prosenttia, kaksisataatuhatta 5560: miinvamman, sairauden tahi kuolemantapauk- markkaa, tai jos sanottu prosenttimäärä on 5561: sen johdosta joko valtion tai yleishyödyllisten pienempi, prosenttimäärää vastaava osa kah- 5562: yhtymäin varoista taikka työntekijäin tapa- destasadastatuhannesta markasta, ja milloin 5563: turmavakuutuksen tai liikennetapaturmien verovelvollinen on sotapalveluksessa tai sota- 5564: korvaamisesta annettujen säännösten perus- toimessa tai niihin liittyvissä erityisissä olo- 5565: teella vahingoittuneelle tai sairastuneelle it- suhteissa saanut ruumiinvamman tai sairau- 5566: selleen taikka hänen omaisilleen. Niin ikään den, niin ikään edellä säädetty työkyvyttö- 5567: ei tuloksi lueta henki- tai pääomavakuutuk- myys- tai haitta-asteen perusteella myönnet- 5568: sen nojalla saatua pääomaa, mikäli se suori- tävä vähennys vastaavasti valtion tapaturma- 5569: tetaan vakuutetulle itselleen, hänen puoliso!- toimiston käyttämien arvioimisperusteiden 5570: 108 IV,22. - Tulo- ja omaisuus- sekä. kunnallisverotus. 5571: 5572: 5573: mukaan. Verovelvollisella, joka saa tulostaan verovuonna saanut kansaneläkelain mukaista 5574: tehdä tässä kohdassa tarkoitetun vähennyk- työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan hänen 5575: sen iän perusteella, on oikeus työkyvyttö- tässä kohdassa tarkoitetun työkyvyttömyys- 5576: myys- tai haitta-asteen perusteella vähentää tai haitta-asteensa olevan kahdeksankym- 5577: vain kahdenkymmenenviiden prosentin työ- mentä prosenttia, jollei verovelvollinen esitä 5578: kyvyttömyys- tai haitta-asteen ylittävää pro- selvitystä siitä, että työkyvyttömyys- tai 5579: senttimäärää vastaava osa kahdestasadastatu- haitta-aste on suurempi. 5580: hannesta markasta. Jos verovelvollinen on 5581: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 5582: 5583: Vilho Väyrynen. Kustaa Alanko. Veikko Helle. 5584: Veikko Kokkola. Sulo Hostila. Pentti Niemi. 5585: Varma K. Turunen. Edvard Pesonen. Kalle Matilainen. 5586: Viljo Virtanen. Lyyli Aalto. Sylvi Siltanen. 5587: Ensio Partanen. 5588: 109 5589: 5590: IV,23. - Lak.al. N: o 32. 5591: 5592: 5593: 5594: Hara.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun- 5595: nallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun- 5596: nallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta. 5597: 5598: Ed u s k u n n a 11 e. 5599: 5600: Vanhusten verotuksessa on jatkuvasti epä- Kun kunnallisveroa joudutaan suoritta- 5601: kohtia, jotka olisi saatava korjatuiksi. Tosin maan verraten vähäisistäkin tuloista ja kun 5602: 65 vuotta täyttäneille henkilöille myönne- vanhuusvähennyksestä aiheutuva verohelpo- 5603: tään sekä valtion- että kunnallisverotuksissa tus nykyiseen rahamme arvoon katsoen on 5604: 50 000 mk:n suuruinen ns. vanhuusvähennys. kovin vaatimaton, vanhuksien asemaa olisi 5605: Mutta kun tämän ikäisten verovelvollisten helpotettava nostamalla vanhuusvähennyksen 5606: verotettavasta tulosta ei yleensä muutoinkaan suuruus 75 000 mk:ksi. 5607: jouduta maksamaan tulo- ja omaisuusveroa, Edellä esitettyyn viitaten ehdotan, 5608: vanhuusvähennys vaikuttaa usein tosiasialli- 5609: sesti vain kunnallisveroa alentavasti. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5610: vat lakiehdotukset: 5611: 5612: 5613: Laki 5614: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 5615: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 5616: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 29 § näin kuuluvaksi: 5617: 29 §. 7) milloin verovelvollinen ennen verovuo- 5618: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna den päättymistä on täyttänyt kuusikymmen- 5619: on asunut Suomessa, niinkuin 7 § : n 2, 3, täviisi vuotta, seitsemänkymmentäviisituhatta 5620: 4 ja 5 momentissa sanotaan, saakoon sen markkaa; 5621: lisäksi, mitä 25, 26 ja 28 §: ssä on säädetty, 5622: vähentää: 5623: 5624: 5625: 5626: 5627: Laki 5628: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 5629: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallis- 5630: hallituksesta kaupungissa annetun asetuksen 55 § näin kuuluvaksi: 5631: 55 §. 2 c) Verovelvollisen tulosta on vähennet- 5632: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- t ä v ä - - - - - ; milloin hän on ennen 5633: datettava seuraavia säännöksiä: verovuoden päättymistä täyttänyt kuusikym- 5634: mentäviisi vuotta, seitsemänkymmentäviisi- 5635: tuhatta markkaa; 5636: 110 IV,23. - Tulo- ja. omaisuus- sekä. kunnaUisverotus. 5637: 5638: 5639: Laki 5640: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 5641: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalais- 5642: kuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 § näin kuuluvaksi: 5643: 5644: 82 §. 8 e) Verovelvollisen tulosta on vähennet- 5645: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- t ä v ä - - - - - ; milloin hän on ennen 5646: datettava seuraavia säännöksiä: verovuoden päättymistä täyttänyt kuusikym- 5647: mentäviisi vuotta, seitsemänkymmentäviisi- 5648: tuhatta markkaa; 5649: 5650: 5651: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 5652: 5653: Erkki Hara. 5654: 111 5655: 5656: rv,24. - Lak.aJ.. N: o sa. 5657: 5658: Aitio ym.: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta. 5659: 5660: E d u s k u n n a ll e. 5661: Marraskuun 28 pa1vana 1959 annetun vain siinä tapauksessa, että sanotuista tu- 5662: uuden ennakkoperintälain (418/1959) 50 §: n loista pantavien veroäyrien määrän voidaan 5663: 1 momentin mukaan on vero:rrkantoviranomai- kunnassa arvioida verovuodelta toimitetta- 5664: sen verovuoden aikana suoritettava etumak- vassa verotuksessa lisääntyvän vähintään vii- 5665: suna kullekin kunnalle 96 sadalta siitä mää- dellä prosentilla. 5666: rästä, joka saadaan, kun sovellettava enna:k- Koska kunnallisen veroäyrin hinta muu- 5667: koveroäyrin hinta kerrotaan verovuotta edel- tenkin osoittaa jatkuvaa nousua lähes kai- 5668: täneenä vuotena toimitetussa verotuksessa kissa maamme kunnissa, olisi välttämätöntä 5669: kunnalle kertyneiden veroäyrien lukumää- palata ennakoiden etumaksujen kohdalla ai- 5670: rällä. Kun vanhassa ennakkoperintälaissa kaisempaan, kunnille oikeudenmukaisempaan 5671: etumaksut määrättiin suoritettavaksi vii- menettelyyn, jonka mukaan etumaksut suori- 5672: meksi toimitetussa taksoituksessa kertyneiden tettaisiin ensin kunnille verovuotta edeltä- 5673: äyrien lukumäärän perusteella, merkitsee sa- neenä vuotena kertyneiden äyrien lukumää- 5674: nottu säännös kunnille suoritettavien etumak- rän perusteella, mutta niin pian kuin vero- 5675: sujen huomattavaa vähentymistä ja tulee vuoden aikana toimitetun verotuksen tulos 5676: vaikuttamaan kunnallisen veroäyrin hintaa on saatu selville, tarkistettaisiin etumaksut 5677: kohottavasti. Samaan suuntaan vaikuttaa li- uuden äyriluvun mukaisiksi. 5678: säksi uuden ennakkoperintälain 50 § : n 3 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5679: mom: n määräys siitä, että edellä mainittua nioittavasti, 5680: säännönmukaista ennakon etumaksua voidaan 5681: korottaa henkilökohtaisten tulojen osalta että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5682: van lakiehdotuksen: 5683: 5684: 5685: Laki 5686: ennakkoperintälain muuttamisesta. 5687: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun 5688: ennakkoperintälain (418/59) 50 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi: 5689: 50 §. omaisen on kansaneläkelaitokselle suoritet- 5690: Veronkantoviranomaisen on verovuoden ai- tava 96 sadalta siitä määrästä, joka saadaan, 5691: kana suoritettava etumaksuna kullekin kun- kun veroäyriltä menevä kansaneläkevakuu- 5692: nalle 96 sadalta ja kullekin seura:kunnalle 88 tusmaksu kerrotaan vakuutusmaksun perus- 5693: sadalta siitä määrästä, joka saadaan, kun so- teeksi verovuotta edeltäneenä vuotena toimi- 5694: vellettava ennakkoveroäyrin hinta kerrotaan tetussa maksuunpanossa luettujen veroäyrien 5695: viimeksi toimitetussa verotuksessa kunnalle lukumäärällä. 5696: tai seurakunnalle kertyneiden veroäyrien lu- 5697: kumäärällä. Tämän lisäksi vero:n:kantoviran- 5698: 5699: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 5700: Paavo Aitio. Pentti Liedes. Niilo Nieminen. 5701: H. Tauriainen. Toivo Frima.n. Tauno Kelovesi. 5702: E. Hietanen. Eino Roine. Kaino Haapanen. 5703: Judit Nederström-Lunden. Matti Koivunen. Eino Tainio. 5704: J. Mustonen. 5705: 112 5706: 5707: IV,25. - Lak.al. N: o 34. 5708: 5709: 5710: 5711: 5712: Tuuli ym..: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta. 5713: 5714: 5715: 5716: E d u s k u n n a 11 e. 5717: 5718: Ennakkoperintälain (418/59) 50 § :n 1 maksut jäämään verotettavien tulojen yleensä 5719: mom: n mukaan kunnalle, seurakunnalle ja jatkuvasti kohotessa huomattavasti pienem- 5720: kansaneläkelaitokselle suoritettavien etumak- miksi kuin pitäisi. Tämän epäkohdan kor- 5721: sujen perusteena ovat määrät, jotka saadaan, jaamiseksi olisi välttämätöntä, että etumak- 5722: kun ennakkoveroäyrin hinta kerrotaan vero- sut sen jälkeen, kun verovuotena toimitetussa 5723: vuotta edeltäneenä vuotena toimitetussa vero- verotuksessa pantujen veroäyrien lukumäärä 5724: tuksessa pantujen veroäyrien lukumäärällä. on tiedossa, tarkistettaisiin sen mukaan. 5725: Tätä määrää ei, kuten tähän asti, tarkisteta Kun etumaksu kunnalle lasketaan saman 5726: sen jälkeen, kun verovuotena toimitetussa prosentin mukaan kuin verotuslain (482/58) 5727: verotuksessa kertyneiden veroäyrien luku- 116 §: n 1 momentissa tarkoitettu suoritus 5728: määrä on saatu selville, sen mukaiseksi. Tästä veronkannon päätyttyä, ei ole asianmukaista, 5729: syystä ja kun 3 mom: iin sisältyvät säännök- että peruste seurakunnan kohdalta on alhai- 5730: set eivät henkilökohtaisista tuloista pantavien sempi. Se olisi korotettava 90% :ksi. 5731: veroäyrien määrän kohdalta tee mahdolli- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 5732: seksi 5% pienemmän lisäyksen tai vähenty- nioittaen, 5733: misen huomioon ottamista eivätkä kiinteistö-, 5734: liike- ja ammattituloista kertyvien veroäyrien että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5735: kohdalta turvaa edes tätäkään, tulevat etu- van lakiehdotuksen: 5736: 5737: 5738: 5739: 5740: Laki 5741: ennakkoperintälain muuttamisesta. 5742: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun 5743: ennakkoperintälain (418/59) 50 §:n 1 ja 2 momentti näin kuuluvaksi: 5744: 5745: 50 §. siitä määrästä, joka saadaan, kun veroäyriltä 5746: V eronkantoviranomaisen on verovuoden ai- menevä kansaneläkevakuutusmaksu kerrotaan 5747: kana suoritettava etumaksuna kullekin kun- vakuutusmaksun perusteeksi verovuotta edel- 5748: nalle 96 sadalta ja kullekin seurakunnalle täneenä vuotena toimitetussa maksuunpa- 5749: 90 sadalta siitä määrästä, joka saadaan, kun nossa luettujen veroäyrien lukumäärällä. 5750: sovellettava ennakkoveroäyrin hinta kerro- Edellä 1 momentissa tarkoitettu määrä on 5751: taan verovuotta edeltäneenä vuotena toimi- maksettava kunnalle, seurakunnalle ja kan- 5752: tetussa verotuksessa kunnalle tai seurakun- saneläkelaitokselle kuukausittain kahtena- 5753: nalle kertyneiden veroäyrien lukumäärällä. toista samansuuruisena eränä vuodessa siten, 5754: Tämän lisäksi veronkantoviranomaisen on että ensimmäinen erä suoritetaan verovuo- 5755: kansaneläkelaitokselle suoritettava 96 sadalta den helmikuussa ja viimeinen erä verovuotta 5756: IV,25. - Tuuli ym. 113 5757: 5758: seuraavan vuoden tammikuussa. Sen jälkeen, ville, etumaksu korotetaan tai alennetaan 5759: kun verovuonna toimitetussa verotuksessa sanotun veroäyrien määrän mukaisesti. 5760: kertyneiden veroäyrien määrä on saatu sel- -----~:------------ 5761: 5762: 5763: 5764: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 5765: 5766: Erkki Tuuli. Jaakko Kemppainen. Veikko Hyytiäinen. 5767: Mikko Asunta. R. Hallberg. Aaro Stykki. 5768: Martti Salminen. Erkki Koivisto. Veikko Helle. 5769: Erkki Hara. Akseli Paarman. Veikko Kokkola. 5770: Jussi Saukkonen. Arvo Pentti. Lyyli Aalto. 5771: Oskari Lehtonen. Tahvo Rönkkö. Saara Forsius. 5772: Reino Ala-Kulju. Onni Mannila. Olavi Lahtela. 5773: 5774: 5775: 5776: 5777: 15 E 74/60 5778: 114 5779: 5780: IV,26. - La.k.al. N:o 36. 5781: 5782: 5783: 5784: 5785: Kekkonen ym.: Ehdotm laiksi ver{)t'USlain muuttamisesta. 5786: 5787: 5788: 5789: E d u s kun n alle. 5790: 5791: Puutavarayhtiöiden verotuspaikkakysy- tuloista sekä ulkomaisen yrityksen, joka Suo- 5792: mykseen on vuoden 1958 verotuslaki, määri- messa harjoittaa liikettä tai ammattia siten, 5793: tellessään ns. kiinteän toimipaikan ( 60 §) , että sitä ei voida katsoa harjoitettavan mis- 5794: aikaansaanut merkittävän helpotuksen. Mutta sään tietyssä kunnassa, saamista tuloista 5795: vaikka lain tarkoitusta, puutavaraliikkeiden maksettava kunnallisvero valtiolle. Kun 5796: kunnallisverotuksessa kertyvien tulojen jaka- tämä menettely sotii vastoin kunnallisvero- 5797: mista myös niiden kuntien osalle, joista sa- tuksen tarkoitusta, ehdotetaan, että tällai-· 5798: nottujen liikkeiden raaka-aineet hankitaan, sissa tapauksissa kunnallisvero olisi suoritet- 5799: voitaneenkin pitää selvänä, verotuslain ny- tava perustettavaan, jäljempänä tarkemmin 5800: kyinen sanamuoto (, .... muu pysyväinen selostettavaan kuntien keskusrahastoon. 5801: osto- tai myyntipaikka... ") ei laveutensa Edellä tarkoitetuista verokohteista saatavat 5802: vuoksi kuitenkaan näytä riittävän turvaa- . varat eivät kuitenkaan riittäisi edes vähä- 5803: maan sitä että tämä tarkoitus myös todehla varaisille kunnille välttämättömien avustus- 5804: saavutettaisiin. Tämän vuoksi on kysymyk- ten suorittamiseen. Sen vuoksi olisikin mää- 5805: sessä olevan lainkohdan selventäminen välttä- rättävä verotettavaksi kuntien keskusrahas- 5806: mätön. Tämä taas tapahtunee parhaiten ton hyväksi myös liikepankkien, Postisäästö- 5807: siten, että iaissa nimenomaan selitetään puu- pankin ja kotimaisten vakuutusyhtiöiden lii- 5808: tavaran hakkuupaikka ns. kiinteäksi toimi- ketulot. Sen sijaan niiden kiinteistötulot ve- 5809: paikaksi ja määrätään täten verotuspaikaksi. rotettaisiin nykyiseen tapaan sille kunnalle, 5810: Heikossa taloudellisessa asemassa oleville jossa kiinteistö on. Tällä tavalla saataisiin 5811: kunnille on jouduttu jatkuvasti antamaan kuntien keskusrahastoon vuosittain jo niin 5812: avustuksia valtion tulo- ja menoarvioon sitä suuret tulot, että heikossa taloudellisessa ase- 5813: varten otetuista määrärahoista. Vähävarais- massa olevien kuntien nykyistä kohtuuttoman 5814: ten kuntien taloudellinen tukeminen olisi kui- korkeaa veroäyrin hintaa pystyttäisiin olen- 5815: tenkin pyrittävä järjestämään suurelta osalta naisesti alentamaan ja samalla ainakin hei- 5816: kunnallisverotuksen pohjalla. Niin ikään olisi kentämään veroäyrin hinnan haitallisia vaih- 5817: ryhdyttävä järjestämään laajemminkin vä- teluja. 5818: hävaraisten kuntien taloudellista tukemista Kuntien keskusrahastosta, sen hallinnasta 5819: kohtuuttoman korkean kunnallisen verorasi- ja sen varoista jaettavien avustusten jako- 5820: tuksen tasoittamiseksi. Tässä tarkoituksessa perusteista olisi yksityiskohtaisemmin sää- 5821: esitetään seuraavaa: dettävä erityisessä laissa, mistä annetaan 5822: Verotuslain mukaan (62 §) on verovelvol- eduskunnalle eri esitys. 5823: lisen niissä tapauksissa, jolloin tulosta mak- Edellä lausuttuun viitaten esitämme kun- 5824: settavan kunnallisveron ei voida katsoa kuu- nioittavasti, 5825: luvan millekään tietylle kunnalle, suoritet- 5826: tava kuunaltisveroa valtiolle. Siten menee että Edmkunta hyväksyi~ seuraa- 5827: esim. ulkomaalaisten ;täällä saamista osinko- van lakiehdotuksen: 5828: IV,26.- Kekkonen ym. 115 5829: 5830: 5831: Laki 5832: verotuslain muuttamisesta. 5833: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun 5834: verotuslain (482/58) 62 § sekä lisätään 60 ja 61 §:ään 2 momentti seuraavasti: 5835: 60 §. 62 §. 5836: Jos liikettä tai ammattia on harjoitettu 5837: Mikäli verovelvollinen harjoittaa teollista valtakunnassa siten, ettei sitä voida katsoa 5838: toimintaa, jonka pääasiallisena raaka-aineena harjoitetun missään kunnassa olevasta kiin- 5839: on jalostamaton pyöreä tai halkaistu puu- teästä toimipaikasta, tahi jos ulkomaisella 5840: tavara, taikka käy kauppaa sellaisella tai yhteisöllä tai sellaisella henkilöllä, jolla vero- 5841: veistetyllä puutavaralla, katsotaan kiinteäksi vuoden alussa ei ole ollut valtakunnassa koti- 5842: toimipaikaksi paikka, missä puutavaraa on kuntaa, on ollut henkilökohtaista tuloa täältä 5843: liikettä varten verovuotena hakattu. taikka jos tulosta maksettavan veron 59 § : n 5844: mukaan muutoin ei voida ·katsoa kuuluvan 5845: millekään tietylle kunnalle, verovelvollisen on 5846: suoritettava kunnallisveroa kuntien keskus- 5847: 61 §. rahastoon. 5848: Milloin henkilön, jonka on verovelvolli- 5849: Liikepankit, postisäästöpankki sekä koti- suutta koskevien säännösten mukaan katsot- 5850: maiset vakuutusyhtiöt suorittavat kunnallis- tava asuneen verovuonna Suomessa, on suo- 5851: veroa kiinteistötuloistaan 59 § : n mukaan. ritettava henkilökohtaisista tuloistaan kun- 5852: :Muusta osasta tulojaan ne suorittavat kun- nallisvero kuntain ikeskusrahastoon, määrä- 5853: nallisveron kuntien keskusrahastoon, josta tään kunnallisverotuksessa verotettava tulo 5854: säädetään erikseen. niinkuin verovelvollisen kotikuntana olisi 5855: verovuoden alussa ollut Helsingin kaupunki. 5856: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 5857: Matti Kekkonen. Atte Pakkanen. Onni Mannila.. 5858: Eino Uusitalo. Mauno Jussila. Hilja Våänänen. 5859: Akseli Pa.a.rma.n.. Matti Liina.maa. Yrjö Sinkkonen. 5860: Veikko Savela. Esu Niemelä. Nestori Kaasalainen. 5861: Artturi Jämsen. Pentti Pekkarinen. Matti Mattila. 5862: Matti Miikk:i. Aarre Marttila. Eemil Partanen. 5863: Antti Kukkonen. Sylvi Halinen. Ale Holopainen. 5864: Viljami Kalliokoski Xusti Eskola. Arvo Pentti. 5865: Kalle Kämäräinen. Johannes Virolainen. Esa Timonen. 5866: Antti J. Ranta.maa. Markus Niskala. Olavi Lahtela. 5867: Ta.hvo Rönkkö. Niilo Ryhtä. V. E. Svinhufvud. 5868: Kerttu Sa.aJasti. Urho Kähönen. Hannes Paaso. 5869: 116 5870: 5871: IV,27. - Lak.al. N:o 36. 5872: 5873: 5874: 5875: 5876: Tuuli ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta. 5877: 5878: 5879: 5880: Eduskunnalle. 5881: 5882: Verotuslain (482/58) 116 §: n 1 mom: n lopputilitys vuoden 1966 toukokuussa saa- 5883: mukaan kunnalle suoritetaan sen jälkeen, daan, tulee kunnallisverotulojen saannin vii- 5884: kun veron kanto on päättynyt tai, jos kanto västyminen tuntumaan erittäin haitallisena.· 5885: toimitetaan useammassa erässä, ensimmäisen Valtion haltuun jäävien, kunnille tilittämättä 5886: erän kannon päätyttyä 96 % maksuunpan- olevien kunnallisverojen määrähän nousee tä- 5887: nun kunnallisveron määrästä vähennettynä nä aikana yhteensä 20% :n määrään yhtenä 5888: sillä, mitä ennakkoperintälain mukaan on vuotena maksuunpannusta kunnallisverosta 5889: etumaksuna suoritettu, sekä kunnallisverosta laskien, vähennettynä sillä, mitä näiden vuo- 5890: edellisen vuoden aikana valitusviranomaisten sien kunnallisveroista jää lopullisesti kerty- 5891: päätösten johdosta verovelvollisille palaute- mättä, eli niiden kuntien kohdalta, joissa 5892: tullia määrillä korkoineen. Sama koskee vas- tämä osa on esim. 2 %, kaikkiaan 10 % : n 5893: taavasti seurakunnalle kirkollisverosta tapah- määrään. 5894: tuvaa suoritusta, 'kuitenkin niin että tämä Varsinkin nyt edessä olevaa siirtymäkautta 5895: on vain 90 % maksuunpannun kirkollisveron ajatellen, mutta kaiken todennäköisyyden 5896: määrästä. V erotuslain 119 § : n 1 mom: n mukaan pysyvästikin olisi välttämätöntä tar- 5897: mukaan kunta ja seurakunta saavat lopul- kistaa edellä mainittuja verotuslain säännök- 5898: lisen tilityksen niille tulevista veroista vasta siä niin, että kunnille ja seurakunnille suo- 5899: viiden vuoden kuluttua maksuunpanovuoden ritettaisiin maksuunpantu ja kertynyt vero 5900: päättymisestä. mahdollisimman täysimääräisenä. Kun 'kui- 5901: Nämä säännökset tulevat merkitsemään tenkaan ei voitane päästä siihen, että kannon 5902: kunnallis- ja kirkollisverotulojen saannin päätyttyä ja sen jälkeen esim. vuosittain 5903: huomattavaa viivästymistä. Kunnallis- ja kunnille ja seurakunnille tilitettäisiin todelli- 5904: kirkollisverojen kertyminen on viime aikoina suudessa kertyneet määrät vähennettyinä va- 5905: jatkuvasti parantunut, ja yhdistetty veron- litusviranomaisten päätösten johdosta palau- 5906: kanto ja jäämä;perintä on omiaan vielä pa- tetuilla ja poistetuilla määrillä, koska tämä 5907: rantamaan kertymistä, minkä lisäksi on otet- vaatisi suuritöisten ·tilitysten ja jakoluette- 5908: tava huomioon, että valitusviranomaisten pää- loiden laatimista, on asianmukaisimpana rat- 5909: tösten johdosta verovelvollisille palautetta- kaisuna pidettävä sitä, että kunnille ja seu- 5910: vien määrien voidaan olettaa jäävän vastai- rakunnille suoritetaan maksuunpanovuotta 5911: suudessa vähäisemmiksi. Nytkin on mak- seuraavan vuoden lopussa sen lisäksi, mitä 5912: suunpannusta kunnallisverosta varsin mo- ne ovat kannon päätyttyä saaneet, 2 % mak- 5913: nissa kunnissa kertynyt jo kannossa enem- suunpannusta kunnallis- tai !kirkollisverosta. 5914: män kuin 96 prosenttia ja jäämistä on jo Edellä olevan perusteella esitämme kun- 5915: pakkoperintäkauden alussa saatu vielä peri- nioittaen, 5916: tyksi niin suuri osa, että jäljelle on jäänyt 5917: vain 1-2 %, eräissä tapauksissa sitäkin vä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa.- 5918: hemmän. Erityisesti sinä siirtymäkautena, van lakiehdotuksen: 5919: mitä nyt kestää siksi, kunnes ensimmäinen 5920: rv,'rl. - Tuuli ym. 117 5921: 5922: Laki 5923: verotusla.in muuttamisesta. 5924: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun vero- 5925: tuslain (482/58) 116 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti: 5926: 116 §. suoritettava lisäiksi kunnalle ikaksi sadalta 5927: maksuunpannun kunnallisveron ja seUl'akun- 5928: nalle kaksi sadalta maksuunpannun kil"kollis- 5929: Maksuunpanovuotta seuraavan kalenteri- veron määrästä. 5930: vuoden kuluessa veronkantoviranomaisen on 5931: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 5932: 5933: Erkki Tuuli. Jaakko Kemppainen. Veikko Hyytiäinen. 5934: Mikko Asunta. R. Hallberg. Erkki Koivisto. 5935: Martti Salminen. Olavi Lahtela. Aa.ro Stykki. 5936: Erkki Ha.ra.. Akseli Pa.arman. Veikko Helle. 5937: Jussi Saukkonen. Arvo Pentti. Veikko Kokkola. 5938: Oskari Lehtonen. Tahvo Rönkkö. Lyyli Aalto. 5939: Beino Ala-Kulju. Onni Mannila. Saara Forsius. 5940: 118 5941: 5942: N,28. - Lak.al. N:o 37. 5943: 5944: Friman ym. : Ehdotus 7:aiksi verotuslai., muuttamisesta. 5945: 5946: E d u s kun n a 11 e. 5947: 5948: Joulukuun 12 päivänä 1958 annetun vero- naisuudessaan valtion viranomaisille, mer- 5949: tuslain (482/58) 116 § :n mukaan veronkan- kitsee sanottu menettely sitä, että valtio 5950: toviranomaisen on ensimmäisen erän kannon tulisi pidättämään sen haltuun kertyneestä 5951: päätyttyä suoritettava kunnalle 96 sadalta ja kunnille kuuluvasta verosta 2.5-3.5 % 5952: maksuunpannun kunnallisveron määrästä. viiden vuoden ajaksi ilman korkoa. Kun 5953: Saman lain 119 §: n mukaan lopputilitys maksuunpannun kunnallisveron yhteismäärä 5954: kunnallisverojen kannosta on tehtävä viiden oli v. 1958 n. '80 mrd. mk, jää valtiolle vuo- 5955: vuoden kuluttua maksuunpanovuotta seuraa- sittain kuntien varoja n. 2-2.8 mrd. mk. 5956: van vuoden alusta lukien. Oikeudenmukaisin menettely kuntien kan- 5957: Koska sanottuja säännöksiä on haluttu nalta olisi se, että veronkantoviranomaiset 5958: tulkita siten, että mitään välitilityksiä yli tilittäisivät yli 96 %:n kertyneet kunnallis- 5959: 96% :n kertyneistä kunnallisveroista ei tul- verot kunnille sitä mukaa kuin ne saadaan 5960: taisi suorittamaan, tulevat mainitut sään- perityiksi. Koska tämä kuitenkin mahdolli- 5961: nökset vakavasti horjuttamaan kuntien ta- sesti aiheuttaisi käytännössä vaikeuksia ja 5962: loutta sekä nostamaan tuntuvasti veroäyrin kun toisaalta valtaosa verojäämistä saadaan 5963: hintaa. Näin on asianlaita varsinkin vero- perityksi maksuunpanovuotta seuraavan vuo- 5964: tuslain voimaantuloa seuraavan viiden vuo- den aikana, olisi verotuslakiin lisättävä mää- 5965: den ylimenokautena, koska se osa kunnallis- räys, joka veivoittaisi veronkantoviranomai- 5966: veroa, joka jää kunnille tilittämättä, mer- sen tekemään sanotun vuoden kuluessa kun- 5967: kitsee kaikkiaan 20% yhden vuoden mak- nille välitilityksen, jonka suuruus olisi 3 % 5968: suunpannusta kunnallisverosta. maksuunpannusta kunnallisverosta. 5969: Koska suurimmassa osassa maamme kuntia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5970: veronpoistot ovat tähänkin asti olleet vain nioittavasti, 5971: 0.5-1.5 % maksuunpannusta kunnallisve- 5972: rosta ja kun veronkanto tulee ilmeisesti te- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5973: hostumaan entisestään sen siirtyessä koko- van lakiehdotuksen: 5974: 5975: Laki 5976: verotuslain muuttamisesta. 5977: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan joulukuun 12 päivänä 1958 annetun 5978: verotuslain (482/58) 119 §: n 1 momentti näin kuuluvaksi: 5979: 5980: 119 §. neen vuoden alusta lukien, jona maksuun- 5981: Veronkantoviranomaisen on maksuunpano- pano on tapahtunut, veronkantoviranomai- 5982: vuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun sen on annettava lopputilitys kunnille, seu- 5983: mennessä suoritettava kunnille 116 § :n 1 mo- rakunnille ja kansaneläkelaitokselle verojen 5984: mentissa säädetyn määrän lisäksi kolme sa- ja kansaneläkevakuutusmaksujen kannosta. 5985: dalta maksuunpannun kunnallisveron mää- 5986: rästä. Viiden vuoden kuluttua sitä seuran- 5987: 5988: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 5989: 5990: Toivo Friman. Pauli Puhakka. Matti Meriläinen. 5991: Toivo Niiranen. Eino Tainio. Tauno Kelovesi. 5992: l.Yiartti Linna. Antto Prunnila. H. Tauriainen. 5993: Veikko Rytkönen. 5994: 119 5995: 5996: IV,29. - Toiv.al. N:o 12. 5997: 5998: 5999: 6000: 6001: Uoti ym.: Tutkimuksen toimittamisesta taloushallinnon uudel- 6002: leen järjestelystä. 6003: 6004: 6005: Eduskunnalle. 6006: 6007: Hallintojärjestelmämme on syntynyt ai- hallintoa voitaisiin keskittää ja saattaa se 6008: kana, jolloin valtion taloushallintoon liitty- jo tapahtuneen käytännön kehityksen tasolle. 6009: vät ja talouspoliittiset tehtävät olivat luon- Eräänä välttämättömänä toimenpiteenä olisi 6010: teeltaan toisenlaiset kuin nykyisin. Myös kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön 6011: käsitykset valtion tehtävistä talouspolitii- työvoimaosaston ympärille perustettava uusi 6012: kassa ovat toisen maailmansodan jälkeisinä itsenäinen ministeriö, työministeriö, jollainen 6013: vuosina tuntuvasti muuttuneet. V aitiovalta lähes kaikissa kehittyneemmissä maissa on. 6014: pyrkii nykyisin harjoittamaan tehokasta suh- Tämän lisäksi olisi välttämätöntä, että yleistä 6015: danteita tasaavaa politiikkaa ja huolehti- taloudellista suunnittelutyötä varten perus- 6016: maan korkean ja tasaisen työllisyyden säily- tettaisiin suunnittelu- tai kansantalousminis- 6017: misestä. Valtion oma ja sen avustama sijoi- teriö, jonka yhteyteen siirtyisivät esim. 6018: tustoiminta muodostaa käytännössä merkit- kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuus- 6019: tävimmän työllisyyden tasaajan ja myös osasto, valtiovarainministeriön kansantalous- 6020: muita talouspolitiikan keinoja pyritään yh- osasto, ulkoasiainministeriön kauppapoliitti- 6021: teisesti hyväksytyllä tavalla käyttämään nen osasto, valtion taloudellinen ja tilastolli- 6022: apuna suhdanne- ja työllisyyspolitiikassa. nen tutkimustyö jne. Kyseisen ministeriön 6023: Viime vuosikymmenien kehitys on eri muo- alaisuuteen olisi myös perustettava kansan- 6024: doissa merkinnyt myös kansainvälisesti suun- budjettikonttori ja sen yhteydessä olisi tar- 6025: nitelmataloudellisten ainesten vahvistumista kemmin määriteltävällä tavalla huolehdittava 6026: eri maiden talouspolitiikassa. Erittäin vält- julkisten ja julkisin varoin avustettujen in- 6027: tämättömänä pidetään eri maissa kansan- vestointi- ja pääomakysymysten yleissuunnit- 6028: tuotteen etukäteen tapahtuvaa budjetointia telusta. 6029: ja talouspolitiikan suuntaamista siten, että Ylläolevaan viitaten ehdotamme eduskun- 6030: asetetut tavoitteet kansantuotteen käyttötar- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 6031: koituksiin nähden saavutetaan. 6032: On epäilyksettä todettava, että meidän ny- että hallitus suorituttaisi kiireeUi- 6033: kyinen taloushallintomme vastaa varsin huo- sesti tutkimuksen taloushallintomme 6034: nosti valtion kasvaneita taloudellisia tehtäviä. uudelleen järjestelyksi ja tekisi asian- 6035: On pidettävä välttämättömänä, että talous- omaiset esitykset Eduskunnalle. 6036: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 6037: 6038: Olli J. Uoti. H. Törmä. Martta Salmela-Järvinen. 6039: Vilho Turunen. Mikko Hult. A. Simonen. 6040: Vappu Heinonen. Aili Siiskonen. V. Liljeström. 6041: Arvo Sävelä. A. ll'årkönen. Impi Lukkarinen. 6042: Urho Kulovaara. 6043: 120 6044: 6045: IV,SO. - Toiv.al. N: o 13. 6046: 6047: 6048: 6049: 6050: Kaasalainen ym.: Huittisten, varavan,kilan, muuttamisesta 6051: keskusvan,kilaksi. 6052: 6053: 6054: Eduskunnalle. 6055: 6056: Huittisten varavankila perustettiin 16. 7. 35 kaista vankeinhoitoa ei voida alkuunkaan to- 6057: annetulla asetuksella ja aloitti toimintansa teuttaa ja jotka paloturvallisuuden kannalta 6058: 1. 8. 35. Perustamisen tarkoituksena oli vanki- ovat osoittautuneet erittäin vaarallisiksi. V ali- 6059: työvoiman käyttäminen asutusalueiden vilje- tettavasti henkilökunnan asuntojakin on liian 6060: lyskuntoon saattamiseksi. Viljelysmaan rai- vähän. 6061: vaamisen huomattavin tavoite, Raijalanjär- Näistä puutteistaan huolimatta vaikuttaa 6062: ven kuivatushanke toteutui v. 1942 ja näin siltä, että Huittisten varavankilaa voitaisiin 6063: tuli ensiluokkaista peltomaata 212 ha. Vilje- vakavasti ryhtyä kehittämään astetta kor- 6064: lykseen otettua maata on varavankilalla nyt keammaksi vankilaksi. Siihen on kaikki 6065: kaikkiaan 373 ha, vankila-alueen kokonaisuu- edellytykset olemassa, mm. sijaintipaikka on 6066: dessaan käsittäessä maata n. 2 000 ha, josta sopivan syrjäinen, mutta silti sinne on erin- 6067: suurin osa tosin on rahkasuota. omaisen hyvät liikenneyhteydet. Kehityskel- 6068: Varavankilan vankimäärä vaihtelee 170- poisuus näytetään tunnustettavan myöskin 6069: 200 välillä, eikä enempää voida nykyisiin ti- valtion taholta, koska tämän vuoden uudis- 6070: loihin sijoittaakaan. Vankilalla on tyydyttä- tuksiin on varattu huomattava määräraha. 6071: vät karja, paja- ja työhuonerakennukset, H- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 6072: säksi puusta valmistettu ajanmukainen kans- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 6073: liarakennus. Vuoden 1960 valtion tulo- ja muksen, 6074: menoarvioon on otettu 19.5 milj. mk:n mää- 6075: räraha uuden ajanmukaisen talousrakennuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 6076: sen rakentamista varten. Huittisten, varavankilan muuttamiseksi 6077: Toimintaa haittaavat eniten alkuperäiset keskusvanh'laksi ja samalla huolehtisi 6078: lyhytaikaista työtoimintaa varten rakennetut tarpeellisiksi katsofJtavista peruskor- 6079: puiset vankien asuntoparakit, joissa nykyai- jauksista. 6080: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 6081: 6082: Nestori Kaasalainen. Pentti Niemi. Arvo Pentti. 6083: 121 6084: 6085: IV,31. - Toiv.al. N:o 14. 6086: 6087: 6088: 6089: 6090: Pekkarinen ym.: Maaningan ja Kuopion nimismiespiirien- 6091: ennalleen palauttamisesta. 6092: 6093: 6094: Eduskunnalle. 6095: 6096: Vuoden 1960 talousarvion yhteydessä suo- roa. Kuljettaessa linja-autossa Tuusniemelle 6097: ritettiin Maaningan, Kuopion ja Tuusniemen joudutaan valtaosasta kuntaa kiertämään 6098: nimismiespiireissä uudelleen järjestely, jonka Kuopion kaupungin kautta, jolloin matkaa 6099: mukaan Maaningan nimismiespiiri lakkautet- kertyy yhteensä n. 120-150 km. Sitä vastoin 6100: tiin ja Maaningan kunta siirrettiin kuulu- Vehmersalmelta Kuopioon on matkaa vain 6101: vaksi Kuopion nimismiespiiriin ja edelleen 30-50 km. 6102: Vehmersalmen kunta, joka aikaisemmin kuu- Samansuuntainen on tilanne myös puhelin- 6103: lui Kuopion nimismiespiiriin, siirrettiin kuu- liikenteessä. Kaikkialla V ehmersalmen kun- 6104: luvaksi Tuusniemen nimismiespiiriin. Tästä nan alueella on nykyisin käytössä täysiauto- 6105: järjestelystä on huomattavaa haittaa sekä maattinen puhelinliikenne Kuopioon. Sen- 6106: Maaningan että V ehmersalmen kunnan asuk- sijaan Tuusniemelle ovat puhelinyhteydetkin 6107: kaille. Maaninkalaiset joutuvat nyt nimismie- paljon huonommat. 6108: hen toimialaan kuuluvissa asioissa kulkemaan Niinikään postiasioiden hoito tapahtuu 6109: Kuopioon, jonne on matkaa 35-50 km. Tästä Kuopioon paljon vaivattomammin kuin Tuus- 6110: tietenkin aiheutuu kunnan asukkaille lisäkus- niemelle, sillä valtaosasta kuntaa on myös 6111: tannuksia ja vaikeuksia asioiden hoidossa. poliisitointa koskevat raha- ja arvopostiasiat 6112: Maaningan nimismiespiirin lakkauttaminen hoidettava Kuopion postitoimistossa. 6113: merkitsi käytännössä palautumista alkukan- Vielä on mainittava, että Vehmersalmen 6114: taisempiin oloihin. Muualla Suomessa on ke- kunta kuuluu Kuopion veropiiriin. Kun kun- 6115: hitys päinvastainen. Siitä on osoituksena talaiset voivat näinollen toimittaa samoilla 6116: uusien läänien ja uusien nimismiespiirien pe- matkoillaan sekä verotusta että poliisitointa 6117: rustaminen. koskevia asioitaan, säästetään monta kallista 6118: Mainittu nimismiespiirien uudelleen jär- työpäivää ja huomattavasti matkakustannuk- 6119: jestely on erittäin haitallinen Vehmersalmen sia. 6120: kunnan kohdalla. Vehmersalmen kunta on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 6121: jatkuvasti kuulunut Kuopion nimismiespii- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 6122: riin, jonne se sijaintinsa puolesta erittäin vomuksen, 6123: hyvin sopiikin. Kunta on Kuopion lähimark- 6124: kina-aluetta ja tästä syystä kunnan kaikki että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 6125: yhteydet ovat aikojen kuluessa kehittyneet menpiteisiin Maaningan nimismiespii- 6126: Kuopioon suuntautuviksi. Niinpä linja-auto- rin palauttamiseksi ennalleen ja V eh- 6127: liikenne kunnan kaikista osista tapahtuu Kuo- mersalmen kunnan siirtämiseksi takai- 6128: pion suuntaan. Sensijaan Tuusniemelle ei sin Kuopion nimismiespiiriin. 6129: Vehmersalmelta kulje yhtään linja-autovuo- 6130: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960. 6131: 6132: Pentti Pekkarinen. Hannes Paaso. Esa Timonen. 6133: 6134: 6135: 6136: 6137: 16 E 74/60 6138: 122 6139: 6140: IV,32. - Toiv.al. N: o 15. 6141: 6142: 6143: 6144: 6145: Sahninen: MaM~,ingan nimismiespiirin uudelleen perustami- 6146: sesta. 6147: 6148: 6149: E d u s kun n a 11 e. 6150: 6151: Vuoden 1960 menoarvioesityksessä esitti Vehmersalmen kuntalaisia siksi, että Vehmer- 6152: hallitus, että Maaningan nimismiespiiri lope- salmen kunta on tämän järjestelyn yhtey- 6153: tettaisiin vuoden 1960 alusta lukien. Tämä dessä tullut nyt siirretyksi Tuusniemen ni- 6154: tulikin eduskunnan päätökseksi siitä huoli- mismiespiiriin oltuaan tähän asti Kuopion 6155: matta, että sisäasiainministeriön ao. virka- nimismiespiirissä. Vehmersalmelaiset joutu- 6156: miesten vastustavan kannan vuoksi valtio- vat täten toimittamaan nimismiehen kontto- 6157: varainvaliokunta budjetin ensimmäisessä lu- riin kuuluvat asiansa entistä pitemmän mat- 6158: kemisessa poistikin ko. kohdan hallituksen kan päässä ja takahankaan suunnalla, johon 6159: esityksestä. heillä ei muuten ole asiaa. 6160: Selvää on, että Maaningan kunnan asuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun- 6161: kaille oman, vanhan nimismiespiirin menetys nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 6162: ja sen liittäminen Kuopion nimismiespiiriin muksen, 6163: ei ole ollut mieluista, koska matka Kuopioon 6164: on pitkä (45 km kirkolta). Yleisesti toivo- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi- 6165: taankin Maaningan pitäjässä, että asiantila menpiteisiin Maaningan nimismies- 6166: korjataan entiselleen. - Asia koskee myös piirin uudelleen perustamiseksi. 6167: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 6168: 6169: Martti Salminen. 6170: 123 6171: 6172: IV,33. - Toiv.al. N:o 16. 6173: 6174: 6175: Tuuli ym.: Määrärahasta uusien poliisitoimien perustami- 6176: seksi Kouvolan nimismiespiiriin. 6177: 6178: Eduskunnalle. 6179: Kouvolan kaupungin jatkuva kasvu ja rin poliisi hoitaa kaupunginvoudin, !k:aupun- 6180: liikenteen valvonnan ynnä muiden poliisille ginviskaalin ja osin myös maistraatin tehtä- 6181: kuuluvien tehtävien lisääntyminen ovat ai- vät sekä ulosottot~htävät, jotka vanhoisoo. 6182: heuttaneet sen, ettei Kouvolan nimismiespii- kaupungeissa eivät rasita poliisia. Tilanne 6183: rin, johon kuuluu myös Valkealan kunta, onkin muodostunut sellaiseksi, että Kouvolan 6184: nykyisellä poliisivoimalla tulla enää toimeen. suuressa rautatieristeyksessä ja vi.l.kkaassa 6185: Kouvola suurena liikenteen risteyspaikkana hallinto- ja kauppakaupungissa vain ybi 6186: aiheuttaa myös sen, että siellä läp~kulkumat konstaapeli voidaan järjestää kaupungille 6187: ikalla kulkee huomattavasti vierasta rikollista u~kopalveluun ja kesäisin kesälomien aikana 6188: ainesta, joka antaa poliisille runsaasti lisä- ei sitäkään, ellei liikkuvasta poliisista saada 6189: rasitu.lksia. Vauraiden teollisuUS- ja asutus- apua. Poliisille kuuluvien, jatkuvasti lisään- 6190: keskusten ympäröimänä siellä liikkuu ja oles- tyvien tehtävien vuoksi Kouvolan poliisien 6191: kelee rumaasti ulkopuolista väestöä, jonka työmäärä on erittäin raskas, jota osoittaa 6192: liikenteen ym. valvontatehtävät lisäävät Kou- parhaiten vertailu Kymen läänin vanhojen 6193: volan pollisille kuuluvia tehtäviä. Huomat- kaupunkien poliisivahvuuteen, jota myöSkään 6194: tavaa on lisäJksi, että Kouvolan nimismiespii.. ei voida pitää täysin tyydyttävänä. 6195: Asukkaita 6196: poliisia koh· Rikoksia Ilmi tuli ei ta 6197: den v. 1957 poliisia koh· juopumusta· 6198: Asukasluku Poliisin tilaston den (v.1957 pauksia po· 6199: 1. 1. 59 vahvuus mukaan tilasto) liisia kohden 6200: Kot'ka ........... . 30068 91 320 36.5 15 6201: Lappeenranta .... . 21221 48 442 45.4 21.3 6202: Kouvola ......... . 17 338 23 754 148.2 69.3 6203: ( +Valikeala) 6204: 6205: K{)uvolan kaupunki on jatkuvasti kasva- patorilla ja linja-autoasemalla voitaisiin 6206: massa, sen asuttu alue laajenee, uuden suu- saada miehistöä, rikospoliisipäivystys voitai- 6207: ren aseman valmistuminen ja sen yhteyteen siin järjestää ympäri vuorokauden ja että 6208: tuleva anniSkeluravintola tuovat lisäväestöä rikospoliisimiehiä voitaisiin käyttää varsinai- 6209: pailk!ka!kunnalle ja poliisille uusia tehtäviä, seen kenttätyöhön. 6210: maantieliikenneyhteyksien paraneminen lisää Edelläolevan johdosta kunnioittaen esi- 6211: [äpikulkuliiikennettä ja tuo mukanaan jälleen· tämme eduskunnalle hyväksyttäväksi toivo- 6212: lisätehtäviä, rildromusten ja rikosten määrä muksen, 6213: kaikesta edellä sanotusta johtuen kasvaa, 6214: minkä lisäksi kunnan ja valtion verotuksen että hallitus ottaisi vuoden 1961 6215: yhdistäminen lisää ulosottotehtäviä nykyises- tulo- ja menoarvioesitykseen 5 841200 6216: tään, kun sitä käytettävissä olevin voimin ei markan suuruisen m.äärärahan 2 yli- 6217: ole voitu nytkään asiallisesti hoitaa. Poliisi- konstaapelin, 3 vanhemman konstaape- 6218: vahvuutta olisikin senvuoksi huomattavasti lin ja 7 nuoremman konstaapelin viran 6219: lisättävä, jotta kaupungin ulkovartiointiin, perustamiseksi Kouvolan nimismies- 6220: asemavartiointiin ja erikoisvartiointiin kaup- piiriin. 6221: Heleingissä 11 päirvänä helmikuuta 1960. 6222: 6223: Erkki Tuuli. Urho Saariaho. Juha Rihtniemi. 6224: 124 6225: 6226: IV,34. - Toiv.a.l. N:o 17. 6227: 6228: 6229: 6230: 6231: InnaJa. ym..: Rajavartiolaitoksen emännöitsijän ja keittäjät- 6232: tären toimien muuttamisesta ylimääräisiksi. 6233: 6234: 6235: Eduskunnalle. 6236: 6237: Rajavartiolaitoksen palveluksessa on jo vuosikymmeniä ja että heidän toimensa on 6238: 1920-luvun puolivälistä alkaen ollut emäntiä tarkoitettu ja myös käytännössä muodostu~ 6239: ja keittäjättäriä huolehtimassa sen pääsijoi- neet pysyväiseksi. 6240: tuspaikkojen ruokataloudesta. Nykyisin niissä Näin ei saa enää jatkua. Tähän asiain- 6241: työskentelee viisi emäntää ja noin yhdeksän- tilaan on saatava ensi tilassa korjaus muodos- 6242: toista keittäjää. Työn laadun ja vastuullisuu- tamaila edellä mainitut toimet ylimääräisiksi 6243: den puolesta heidän tehtävänsä rinnastetaan emännän ja keittäjättären toimiksi. Sanottu 6244: täysin puolustuslaitoksessa palvelevien emän- toimenpide olisi valtion edun mukaista, paitsi 6245: tien ja keittäjättärien työhön. Heiltä vaadi- muuten, jo senkin vuoksi, ettei sen tottu- 6246: taan myös samanlainen ammattitaito ja -päte- nut ja koulutettu henkilökunta hakeutuisi 6247: vyys ennen heidän kiinnittämistään tehtä- muihin työpaikkoihin toimen epävarmuuden 6248: viinsä, samoin myös sama koulutus niitä hoi- vuoksi. Sitäpaitsi se ei aiheuttaisi valtiolle 6249: dettaessa. Niinpä esim. rajavartioston palve- sanottavia kustannuksia puheena olevan hen- 6250: luksessa olevien emäntien ja keittäjättärien kilökunnan vähyyden takia eikä muutenkaan. 6251: on puolustuslaitoksen emäntien ja keittäjät- Ennen kaikkea se kuitenkin olisi oikeuden- 6252: tärien tavoin käytävä samat puolustuslaitok- mukaista ja kohtuullista sen vuoksi, että 6253: sen järjestämät alan kurssit. Yleensäkin on myös puolustuslaitoksen emännöitsijän ja 6254: todettava, että he toimipaikoissaan joutuvat keittäjättären toimet ovat ylimääräisiä toimia 6255: työskentelemään samanlaisissa olosuhteissa ja ja että eduskunta vuonna 1955 on lausunut 6256: suorittamaan täysin samanlaisia tehtäviä vei- toivomuksen osan puolustuslaitoksen emän- 6257: voittavassa ja rasittavassa työssään kuin puo- nöitsijän toimista muuttamiseksi peruspalk- 6258: lustuslaitoksenkin emännät ja keittäjättäret. kaisiksi toimiksi 6259: Kaikesta tästä huolimatta heidän asemansa Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten 6260: on täysin epävarma, mitä tulee työsuhteen ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy- 6261: jatkuvuuteen. Tavallisen yksityisoikeudellisen väksyttäväksi toivomuksen, 6262: työsuhteen perusteella toimivina heillä ei 6263: myöskään ole viran ja toimen haltijain eläke- l'ftttä hallitus ryhtyisi kiireellisesti 6264: oikeutta sen enempää kuin muitakaan valtion 'toimenpiteisiin rajavartiolaitoksen vii- 6265: vakinaisen tai ylimääräisen viran tai toimen den emännöitsijän ja yhdeksäntoista 6266: haltijan palveluksensa perusteella nauttimia keittäjättären toimen muuttamiseksi 6267: etuisuuksia. Näin on siitäkin huolimatta, että ylimääräisiksi toimiksi puolustuslai- 6268: useat rajavartiolaitoksen emännistä ja keit- toksen ylimääräisten emännöitsijän ja 6269: täjättäristä ovat olleet sen palveluksessa jo keittäjättären ~toimien palkkioita vas- 6270: taavine vuosipalkkrioineen. 6271: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 6272: 6273: Aune Inn&la. A. F. Airo. Juha Rihtniemi. 6274: Saara Forsius. Armi Hosia. Erkki Hara. 6275: 125 6276: 6277: IV,35.- Toiv.al N:o 18. 6278: 6279: 6280: 6281: 6282: Hara. ym..: Eräiden virkojen perustamisesta kauppa.. ja teol- 6283: lisuusministeriön, ammattikasvatusosastoon. 6284: 6285: 6286: Eduskunnalle. 6287: 6288: Kaupallinen ammattiopetus on viime vuo- kuuluu lisäksi merenkulun opetuksen johto 6289: sina huomattavasti laajentunut. Kun kauppa- ja valvonta, joka myös merimieskoulutuksen 6290: {)ppilaitokset sotien jälkeisvuosina voivat vähitellen päästessä alkamaan on muodostu- 6291: ottaa uusia oppilaita vuosittain yhteensä nut yhä vaativammaksi ja edellyttäisi vaki- 6292: n. 2 000, voidaan nyt vastaavasti ottaa lähes naisen virkamiehen työtä, sensijaan että siitä 6293: 5 000 uutta oppilasta vuodessa. Keskikoulu- nyt pääasiassa huolehtii vain sivutoiminen 6294: jen oppilasmäärien jatkuvasti kasvaessa on tarkastaja. 6295: kuitenkin erityisesti keskikoulupohjaista Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 6296: kauppaopistoastetta edelleen laajennettava ja tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 6297: toisaalta on kehitettävä uusia kaupal'lisen muksen, 6298: opetuksen muotoja palvelemaan varsinkin 6299: vähittäismyyntiä ja konttoritöiden suoritusta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 6300: Tästä opetuksesta vastuullisessa virastossa toimenpiteisiin kaupallisen opetuksen 6301: - kauppa- ja teollisuusministeriön ammatti- tarkastajan ja merenkulun opetuksen 6302: kasvatusosastolla - on kuitenkin alan koulu- tarkastajan virkojen perustamiseksi 6303: toimen kehityksestä huolehtimassa pääasialli- kauppa- ja teollisuusministeriön am- 6304: sesti vain toimistopäällikkö ilman vakinaista mattikasvatusosastoon. 6305: tarkastaja~apua. Saman toimiston tehtäviin 6306: 6307: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 6308: 6309: Erkki Hara. Veikko Hyytiäinen. Juha Rihtniemi. 6310: Jaakko Kemppainen. Juho Tenhiälä. Jussi Saukkonen. 6311: Olli Aulanko. 6312: 126 6313: 6314: IV,36. - Toiv.al N: o 19. 6315: 6316: 6317: 6318: 6319: V. K. Turunen ym..: Pätevä,., virkamieskufi,Mfl, lisäämisestä 6320: tek,.,illise,., opetukse,., kehittämisestä vastuun kantooaa/YI. 6321: virastoo,.,, 6322: 6323: 6324: E d u s k u n n a 11 e. 6325: 6326: Vastauksessaan hallituksen esitykseen v: n kauppa- ja teollisuusministeriön ammattikas- 6327: 1960 tulo- ja menoarvioksi on eduskunta vatusosastossa - varsinaisesti vain toimisto- 6328: edellyttänyt, että hallitus ryhtyy kiireellisiin päällikkö ilman asiantuntevia apulaisia. Kun 6329: toimenpiteisiin teknillisen opetuksen laajen- samanaikaisesti vielä teknillisen opetuksen 6330: tamiseksi. Parhaillaan ovat toisaalta vireillä piiriin pitäisi ottaa myös uusia toimialoja - 6331: Tampereen ja Helsingin teknillisten oppilai- esim. mekaaninen puunjalostus, kuljetustek- 6332: tosten huomattavat laajentamishankkeet sekä niikka, säätötekniikka (automatio) ym., on 6333: uuden teknillisen opiston perustaminen Lah- selvää, että viraston tällä alalla toimiva työ- 6334: teen. Tämän vuoden tulo- ja menoarvioon voima on riittämätön. 6335: on lisäksi myönnetty määrärahoja neljän Edellä sanottuun viitaten esitämme kun- 6336: uuden rakennushankkeen suunnittelemista nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 6337: varten teknillisilla oppilaitoksille. Valtion vomuksen, 6338: komitea vuodelta 1958 on ehdottanut, että 6339: valtio perustaisi vielä ainakin neljä uutta että hallitus kiiree.Uisesti ryhtyisi 6340: teknillistä koulua ja neljä teknillistä opistoa. toime,.,piteisii,., tehtäviimä pätevoo vir- 6341: Tätä valtavaa laajentamistyötä ja laajene- kamieskUfi,Mfl, lisäämiseksi tek,.,illise,., 6342: van opetuksen ohjaamista ja tarkastustoimin- opetukse,., kehittämisestä vastuu,., ka,.,- 6343: taa varten on asianomaisessa virastossa ~ tavaan virastom. 6344: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 6345: 6346: Varma. K. Turunen. Viljo Virtanen. Kustaa. A.lanko. 6347: Meeri Kalavainen. Edvard Pesonen. Lyyli Aalto. 6348: Veikko Helle. K. F. Haapasalo. 6349: 127 6350: 6351: IV,37. - Toiv.al. N: o 20. 6352: 6353: 6354: 6355: 6356: V. K. Turunen ym.: Merenkulkua koskevOin ammattiopetuk- 6357: sen valvomisen ja ohjaamisen uudelleen järjestämisestä. 6358: 6359: 6360: E d u s k u n n a ll e. 6361: 6362: Kauppa.. ja teollisuusministeriön alainen avulla, jossa on yhteensä 10 henkilöä. Nor- 6363: kauppa- ja merenkulkuopetus on viime vuo- jassa taas on sitä varten kauppa- ja meren- 6364: sien aikana huomattavasti laajentunut. Lai- kulkuministeriössä erillinen osasto, jossa on 6365: vanpäällystöä koskevan opetusalan lisäksi on 6 henkilöä. Ruotsissa taas päällystöä varten 6366: tullut ajankohtaiseksi varsinainen merimies- tarkoitettu opetus hoidetaan merenkulkuhal- 6367: opetus, joka tähän saakka on ollut miltei lituksessa, jossa on kolme tarkastajaa, minkä 6368: kokonaan järjestämättä. Suomi on tähän lisäksi merimiesopetuksen ylin valvonta kuu- 6369: saakka ollut ainoa maa koko Euroopassa, luu ammattikasvatushallintoon. 6370: jossa ko. opetus on ollut järjestämättä. Edus- Kun kauppaministeriöön aikoinaan perus- 6371: kunnan päätettyä siirtää koululaiva Suomen tettiin ammattikasvatusosasto, tuli meil"enkul- 6372: Joutsenen ensimmäiseksi varsinaiseksi meri- kuopetusta varten erillinen tarkastajan virka. 6373: miesten ammattikouluksi monine erilaisine V. 1948 tämä virka muutettiin toisenlaiseksi 6374: kursseineen, on huomautettava, että meri- toimeksi. Merenkulkijajärjestöt ovat eri yh- 6375: miesten ammattikoulutuksessa lähdetään kan- teyksissä painostaneet uuden opetuksen jär- 6376: sainvälisissä sopimuksissa ja suosituksissa jestelyn nopean toteuttamisen tähdellisyyttä 6377: siitä, että tämän koulutuksen pitäisi olla ja esittäneet, että merenkulkuopetuksen tar- 6378: kaikkialla pakollinen. Monessa maassa on jo kastajan tai opetusneuvoksen virka olisi pe- 6379: siirrytty sille linjalle. Ministeriössä ei ole rustettava. Sen vuoksi ehdotamme eduskun- 6380: ainoatakaan merenkulkualan opetustyöhön nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 6381: perehtynyttä erikoisasiantuntijaa. Myös var- 6382: sinainen päällystöä koskeva opetus on uudel- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 6383: leen järjestämisen tarpeessa ja sitä varten toimenpiteisiin merenkulkua koskevan 6384: on jo eräässä valtioneuvoston asettamassa ammattiopetuksen valvomisen ja ohjaa- 6385: komiteassa laadittavana ehdotus, joka tähtää misen uudelleen järjestämiseksi perus- 6386: siihen, että koulutus saadaan suurin piirtein tamalla kauppa- ja teollisuusministe- 6387: muissa pohjoismaissa vallitsevalle tasolle. riön ammattikasvatusosastoon meren-- 6388: Merenkulkuopetus muissa pohjoismaissa kulkuopetuksen tarkastajan (opetus- 6389: hoidetaan esim. Tanskassa erillisen viraston neuvoksen) viran. 6390: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 6391: 6392: Varma K. Turunen. Veikko Helle. Lyyli Aalto. 6393: Meeri Kalavainen. Edvard Pesonen. Pentti Niemi. 6394: Kustaa Alanko. 6395: 128 6396: 6397: IV,38. - Toiv.al. N:o 21. 6398: 6399: 6400: 6401: 6402: Liedes ym.: Luotsin, ja luotsikutterinhoitajan toimien lisää- 6403: misestä Oulun luotsipiirissä. 6404: 6405: 6406: Ed uskunn alle. 6407: 6408: Perämeren laivaliikenne on Pohjois-Suo- ymmärtää, ettei aikaa jää enää lepoon. Täl- 6409: men elinkeinoelämälle tärkeä, se joko hi- lainen liikenne aiheuttaa myöskin suuren 6410: dastaa tai edesauttaa talouselämän kehitystä. rasituksen luotsikuttereille, jonka johdosta 6411: Hailuodon pohjoispuolen väylät ovat heik- niihin dlisi saatava tarpeellinen määrä vaki- 6412: koja ja siitä johtuen luotsausmatkat ovat pit- tuisia luotsikutterinhoitajia. Huomioon ot- 6413: kiä. Kun lisäksi Oulun luotsipiirin luotsien taen nykyisen laivaliikenteen ja henkilövah- 6414: ja kutterinhoitajien lukumäärä vastaa kym- vuuden, olisi Oulun luotsipiiriin ensi tilassa 6415: meniä vuosia aikaisemmin vallinnutta laiva- saatava vähintään viisi uutta luotsinvirkaa 6416: liikennettä, on henkilökunnan vähyys vai- sekä kolme luotsikutterinhoitajan tointa. 6417: keuttanut ja hidastanut laivaliikennettä vHk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 6418: kaimpina aikoina. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 6419: Luotsipäiväkirjoja tarkastettaessa voidaan 6420: todeta, että luotsit joutuvat suorittamaan että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi- 6421: jopa kolmekin pitkää luotsausta tai vastaa- menpiteisiin viiden luotsinviran ja 6422: vasti 5-7 lyhyttä luotsausta saman vuoro- kolmen luotsikutterinhoitajan toimen 6423: kauden aikana. Kun lisäksi otetaan vielä lisäämiseksi Oulun luotsipiiriin. 6424: huomioon paluumatkoihin käytetty aika, niin 6425: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 6426: 6427: Pentti Liedes. Jaakko Kemppainen. Irma Torvi. 6428: Hannes Paaso. Arvi Turkka. Martti Linna. 6429: Armas Leinonen. 6430: 129 6431: 6432: IV,39. - Toiv.a.l. N: o 22. 6433: 6434: 6435: 6436: 6437: lnnaJa ym.: Valtion lastenhoitajan toimie1~ muuttamisesta 6438: peruspalkkaisiksi viroiksi. 6439: 6440: 6441: E d u s k u n n a ll e. 6442: 6443: Valtion palveluksessa on ollut koulutettuja valtiolle mitään lisämenoja. Sen sijaan se 6444: lastenhoitajia vuodesta 1930 lähtien. Nykyi- antaisi valtion palveluksessa oleville lasten- 6445: sin heitä on mm. lastensairaaloissa, synnytys- hoitajille varmuuden heidän toimensa pysy- 6446: laitoksissa, kirurgisissa sairaaloissa ja tuber- väisyydestä. Samalla se olisi omiaan estä- 6447: kuloosiparantoloissa, ts. yleensä kaikissa val- mään heidän hakeutumistaan valtiolta kun- 6448: tion sairaaloissa sekä keskussairaaloissa yh- tien, kuntainliittojen tai muiden työnanta- 6449: teensä useita satoja. Toimet olivat aluksi tila- jien vakinaisluontoiseen palvelukseen, mikä 6450: päisiä, mutta ovat vuodelta 1942 lähtien vaara on olemassa varsinkin keskussairaala- 6451: olleet ylimääräisiä. järjestelmään siirryttyä. 6452: Lastenhoitajien toimet valtion sairaaloissa Kaiken edellä esitetyn nojalla ehdotamme 6453: ovat täysin jatkuvia ja niin ollen pysyväis- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 6454: luontoisia. Ne edellyttävät täysin pätevää vomuksen, 6455: ammattikoulutusta alalla ennen kuin asian- 6456: omaisia kiinnitetään toimiinsa edes ylimää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, 6457: räisinä. Valtion edun mukaista olisi, että että kaikki vielä vakinaistamattomat 6458: kaikki valtion lastenhoitajien toimet vakinais- valtion lastenhoitajan toimet muutet- 6459: tettaisiin. Ehdotettu muutos ei aiheuttaisi taisiin peruspalkkaisiksi viroiksi. 6460: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 6461: 6462: Aune lnnala. A. F. Airo. Erkki Hara. 6463: Saara Forsius. Anni Hosia. Victor Procope. 6464: Juha Rihtniemi. 6465: 6466: 6467: 6468: 6469: 17 E 74/60 6470: 13.0 6471: 6472: IV,40. - Toiv.al. N:o 23. 6473: 6474: 6475: 6476: 6477: Kuusinen ym.: Eräiden posti- ja lennätinlaitoksen kirjurin 6478: toimien· vakinaistamisesta. 6479: 6480: 6481: E d u s k u n n a 11 e. 6482: 6483: Eduskunta kiinnitti huomiota jo vuoden noin puolet täyteen eläkkeeseen oikeuttavasta 6484: 1957 tulo- ja menoarvion käsittelyssä postin 30 palvelusvuodesta. 6485: ylimääräisten, virkojen suhteettomaan osuu- Kun ylimääräinen toimi ei ole siinä mää- 6486: teen ja hyväksyi tällöin lausuman, missä to- rin pysyvä kuin vakinainen, on sen haltijan- 6487: dettiin posti- ja lennätinlaitoksessa esiinty- kin a$ema vastaavas.ti vakinaisen virkamiehen 6488: vän epäkohtana sen, että suhteettoman suuri asemall.. hei~ompi. Ylimääräisenä yirl,ramie- 6489: ~ärä tehtäviä. hoidetaan ylimääräisillä ja hellä ei ole myöskään lakkautuspalkkaoikeutta. 6490: tilapäisill~ viroilla. Niinpä eduskunta edel- Lisäksi ylimääräinen virkamies voidaan toi- 6491: lyttikin hallitukselta toimenpiteitä edellä mai- mestaan koska hyvänsä sanoa irti i 4 pij.ivän 6492: nitun epäkohdan korjaamiseksi. irtis~omisaikaa n9udattaen, vaikka itse t9imi 6493: Vuoden 1958-59 budjetissa on vakinais- ei s~alla lakkaisikaan, joten ylimääräinen 6494: tettu eräitä ylimääräisiä toimia, mutta ni;imä vir\tamies e<lelleenkin on vakinaista virka- 6495: korjaukset eivät ole merkittävästi auttaneet miestä· huomattavasti heikommassa asemassa. 6496: tilannetta. Koko laitoksen viroi~ta ja toimista Viime ~9si:n.a su9l'itetut muutaman· kymme- 6497: on noin 7 300 vakinaista ja 9 400 ylimää- nen ylimääräisen v~:ran vakinaistamiset eivät 6498: räistä. Vapn~sten virkojen määrä ori posti- ole auttaneet asiaa. 6499: ja lennätinlaitoksen linjahallinnon puolella Eduskunnan oikeusasiamiehen suorittaessa 6500: noin 2 400 sekä ylimääräisten· tointen 1800. posti- ja lennätinlaitoksen nimitysväärinkäy- 6501: Laitoksen liikenne kasvaa vuosittain 8- töstutkimuksia on tullut ilmi eräs merldttävä 6502: 10 %:lla. Suhde vakinaisten ja ylimääräisten puute ylimääräisten virkamiesten oikeusase- 6503: virkojen välillä on nä\n ollen muodostunut ~an kohdalla. Vakinaiset virathan täytetään 6504: kestämättömäksi. :Kun ~rkojen lisääminen haettavaksi julistamisen jälkeen. Nimittävä 6505: tapahtuu pääasiassa ylimääräisillä toimilla, viranoJW.tinen on virkaa täytettäessä velvoi- 6506: mutta myös jonkin verran tilapäisillä · toi- tettu ottamaan huomioon hallitusmuodon 6507: milla, voidaan sanoa, että vakinaiset virat ja 86 § : ssä esiintuodut ylennysperusteet: taito, 6508: toimet eivät edusta kuin puolta kaikista kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Muodolli- 6509: posti- ja lennätinlaitoksen viroista ja toimista. sesti edellä mainitut virkaylennysperusteet 6510: Yleisenä sääntönä kuitenkin olisi pidettävä, koskevat myös ylimääräisiä toimia. Tosiasiassa 6511: että valtion laitoksissa ja virastoissa ei saisi postin ylimääräisiä virkoja on täytetty vain 6512: olla ylimääräisiä toimia enempää kuin 10- aniharvoin hakemuksen perusteella. Edus- 6513: 15%. Ylimääräisten virkojen määrä on pos- kunnan oikeusasiamies onkin tutkimusten pe- 6514: tissa yli 40 % kun vastaava luku muissa rusteella todennut, että kun tehtävään yleensä 6515: valtion virastoissa on noin 15-20%. esitetään vain yhtä henkilöä, hallitusmuodon 6516: Erikoisesti ylimääräisiä virkoja on posti- 86 § : ssä mainituilla ylennysperusteilla ei ole 6517: ja lennätinlaitoksen postipuolen linjahallin- käytännöllistä merkitystä tointa täytettäessä, 6518: non kirjurien ryhmässä. Nykytila on vienyt koska vertailukohdetta ei ole olemassa. Nimit- 6519: siihen, että kirjuri ap. (12 pl.) viroista on tävä viranomainen toteaa vain ehdolla olevan 6520: ylimääräisiä yli 65% ja kirjuri yp. (15 pl.) täyttävän toimeen vaadittavat muodolliset 6521: 43 %. Tämä takaperoinen kehitys on vienyt kelpoisuusehdot ja olevan muutoin sovelias. 6522: siihen, että on monia noin 15 vuotta postissa Edellä mainitunlainen nimityskäytäntö on 6523: palvelleita postivirkamiehiä, joilla ei ole edes omiaan kehittämään pahanlaista suosimis- 6524: vakinaista virkaa, vaikka he ovat palvelleet systeemiä ja oikeusturvan puutetta erityisesti 6525: IV,40. - Kuusinen ym. 131 6526: 6527: ylimääräisten tointen kohdalla, joita posti- ja ole mitään aihetta, koska postiliikenne kasvaa 6528: lennätinlaitoksessa on kaiken kaikkiaan yli vuodessa 8-10% ja työvoiman tarve lisään- 6529: 5 000. tyy jatkuvasti. 6530: Posti- ja lennätinlaitoksen postipuolen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 6531: linjahallinnossa on ylimääräisten virkojen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 6532: määrä päässyt juuri kirjuri ap. (12 pl.) ja 6533: kirjuri yp. (15 pl.) virkojen kohdalla paisu- että haUitus ryhtyisi toimenpiteisiin 6534: maan luonnottoman suureksi. Nämä kirjuri- posti- ja lennätinlaitoksessa posti- 6535: ryhmät ovat saaneet vuosien kuluessa täyden puolen linjahallinnossa työskentelevien 6536: ammattikoulutuksen ja suorittavat täysin 250 kirjurin yp:n ja 300 kirjurin ap:n 6537: vakinaisluontoisia tehtäviä. Näiden ylimää- ylimääräisen toimen vakinaistamiseksi. 6538: räisten virkojen lakkauttamiseen ei myöskään 6539: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 6540: 6541: Hertta. Kuusinen. Kuuno Honkonen. Judit Nederström-Lunden. 6542: ~ino Tainio. 6543: 132 6544: 6545: IV,41. - Toiv.al. N:o 24. 6546: 6547: 6548: 6549: 6550: Hosia ym..: Osa-aikatyöjärjestelmän toteuttamisesta valtion 6551: virastoissa ja laitoksissa. 6552: 6553: 6554: E d u s k u n n a 11 e. 6555: 6556: V aitioneuvosto asetti helmikuun 4 päivänä suhteisiin on yhteiskunnallinen ongelma. 6557: 1954 komitean, jonka tehtävänä oli suorittaa Lähinnä tulevat kysymykseen vanhukset sekä 6558: tutkimus osa-aikatyön toteuttamismahdolli- heihin rinnastettuina terveydellisesti heikot 6559: suuksista valtion virastoissa ja laitoksissa. yksilöt, joiden joukossa invalidit muodosta- 6560: Komitea, joka jätti mietintönsä 20 päivänä vat oman ryhmänsä. Erikoisasemassa ovat 6561: toukokuuta 1954, mainitsee mietintönsä joh- myös opiskelijat, jotka tarvitsevat ansiomah- 6562: dannossa mm. seuraavaa: dollisuuksia." 6563: ,Sodanjälkeiset taloudelliset olosuhteet Komitea selostaa mietinnössään sekä Suo- 6564: ovat muovanneet yhteiskuntarakennetta siinä messa että ulkomailla saatuja kokemuksia 6565: määrin, että naisten ansiotyö kodin ulkopuo- osa-aikatyöstä sekä esittää käsityksensä osa- 6566: lella on entistä enemmän tullut päivänpoltta- aikatyön soveltamismahdollisuuksista va!ltion 6567: vaksi ongelmaksi. Nykyinen palkka- ja vero- virastoissa ja laitoksissa. Sen mietinnön 6568: politiikka on aikaansaanut sen, etteivät mo- yhteenvedossa todetaan, että sosiaaliset ja 6569: net perheet, esim. korkeat vuokramäärät kansantaloudelliset näkökohdat puoltavat 6570: huomioonottaen, tule toimeen pelkästään mie- osa-aikatyöjärjestelmän käytäntöönottamista 6571: hen tulojen varassa, vaan perhetalous raken- valtion virastoissa ja laitoksissa ja edelleen, 6572: tuu kasvavassa määrin molempien puolisoi- että osa-aikatyön edut sekä työntekijäin että 6573: den kodin ulkopuolella suorittamalle ansio- työnantajain kannalta ilmeisesti muodostuvat 6574: työlle. Tämä kehitys on vaikuttamassa yhä käytännössä sen haittoja suuremmiksi. 6575: laajemmissa yhteiskuntapiireissä. Toisaalta Osa-aikatyön käytännöliisestä järjestämi- 6576: yhteiskunta on mukautunut ottamaan vas- sestä komitea mietintönsä antamisvaiheessa 6577: taan naistyövoimaa ja tullut siitä suuressa katsoi, että osa-aikatyöjärjestelmän ollessa 6578: määrin riippuvaiseksi. alku- ja kokeiluasteella olisi osapäivätyö- 6579: Sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta mahdollisuuksia valtion virastoihin ja laitok- 6580: on tärkeätä, että olosuhteet sekä kodeissa että siin ryhdyttävä järjestämään tätä tarkoi- 6581: työmarkkinoHla saadaan kehittymään sellai- tusta varten varattujen määrärahojen puit- 6582: siksi, että perheenäidillä on tasaisemmin teissa lähinnä tilapäisluontoisena osa-aika- 6583: mahdollisuus jakaa voimiansa sekä kodin että työnä ja tilapä.isinä osapäivätoimina. Vasta 6584: ' ansiotyön kesken. Tällöin tulevat tärkeänä myöhemmin, järjestelmän edelleen kehit- 6585: seikkana esille myös kasvatukselliset näkö- tyessä voidaan ajatella vakinaisten ja yli- 6586: kohdat, so. lasten tulee ainakin osa päivästä määräisten osapäivätoimien perustamista. 6587: saada äidin henkilökohtaista huoltoa osak- Osa-aikatyökysymyksen järjestely ja sen 6588: seen. käytännöllinen toteuttaminen on meillä edis- 6589: Samoin on tärkeätä, että naisil'le varataan tynyt hitaasti. Kun valtiolla maan suurim- 6590: mahdollisuus kehittää ja ylläpitää usein suu- pana työnantajana, jolla on erilaisia toimi- 6591: rin taloudellisin uhrauksin hankittua ammat- ja työpaikkoja, olisi mahdollisuus osa-aika- 6592: titaitoaan. Äiti pystyy siten yksin jäädes- työn järjestämiseen ja kun se virkamieslain- 6593: säänkin edelleen huoltamaan perhettään. säädännön puitteissa voisi myös luoda ne 6594: On myös eräitä muita kansalaisryhmiä, suuntaviivat, joiden mukaan osa-aikatyön- 6595: joiden sopeutuminen vallitseviin työolo- tekijäin oikeudet ja velvollisuudet määritel- 6596: IV,41. - Hosia. ym. 133 6597: 6598: täisiin, olisi järjestelmän kokeilemista valtion että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 6599: virastoissa ja laitoksissa tehostettava ja kii- osa-aikatyöjärjestelmän toteuttamiseksi 6600: rehdittävä. valtion virastoissa ja laitoksissa. 6601: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 6602: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 6603: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 6604: 6605: Arm.i Hosia. Saara Forsius. Aune Innala. 6606: 134 6607: 6608: IV,42. - Toiv.al. N': o 25. 6609: 6610: 6611: 6612: 6613: Innala. ym.: Valtionrautateiden makuuvaununhoitajien palk- 6614: kauksen korottamisesta. 6615: 6616: 6617: E d u s k u n n a ll e. 6618: 6619: Valtionrautateiden makuuvaununhoitajat, Selvää on, että edellä mainittu työ on sekä 6620: joista monet ovat palvelleet valtiota jo useita rasittavaa että ajan oloon myös henkisesti 6621: vuosikymmeniä, joutuvat suorittamaan työs- kuluttavaa. Sen vastuullisuuteen ja moni- 6622: sään paljon vaativampia tehtäviä kuin mitä puolisuuteen katsoen makuuvaununhoitajien, 6623: heidän palkkauksensa taso edellyttää. Heidän jotka ovat ylimääräisiä toimen haltijoita ja 6624: velvollisuuksiinsa kuuluu, paitsi makuuvau- kuuluvat 8. palkkaluokkaan, palkkaus on aivan 6625: nujen varsinaista yökuntoon saattamista joko liian alhainen verrattuna muun vaunuhenki- 6626: ennen matkan alkamista tai sen aikana, huo- löstön palkkoihin. Niinpä esim. ylimääräiset 6627: lehtiminen siitä että vaunujen sähkö-, kaasu- 1 pl. siivoojat kuuluvat yhtä luokkaa kor- 6628: ja vesijohtolaitteet ovat kunnossa ja ettei nii- keampaan eli 9. palkkaluokkaan. Oikeuden- 6629: den, enempää kuin muidenkaan laitteiden toi- mukaista ja kohtuullista sekä täysin perus- 6630: minnassa satu matkan varrella mitään häi- teltua niin ollen olisi, että makuuvaununhoi- 6631: riöitä tai vikoja. Näiden asioiden moitteetto- tajien palkkoja korotettaisiin ainakin yhdellä 6632: masta sujumisesta makuuvaununhoitajien on palkkaluokalla, jolloin ne vastaisivat I pl. 6633: pystyttävä vastaamaan, vaikka he eivät itse vaununsiivoojien palkkoja. Korotus ei aiheut- 6634: seuraisikaan matkalla mukana, kuten usein taisi valtiolle sanottavia lisäkustannuksia, 6635: on laita. koska makuuvaununhoitajien lukumäärä tällä 6636: Matkanteon aikana taas makuuvaununhoi- hetkellä on tiettävästi vain hiukan yli vii- 6637: tajat, joiden tehtäviin kuuluu kulkea junan denkymmenen. 6638: mukana, joutuvat mm. alinomaisesti valvo- Kaiken edellä esitetyn perusteella kunnioit- 6639: maan sen vuoksi, että matkustajia sekä pois- tavasti ehdotamme eduskunnan hyväksyttä- 6640: tuu että saapuu vaunuihin pitkin yötä. Var- väksi toivomuksen, 6641: sinkin erilaisten seuruematkojen ollessa kysy- 6642: myksessä he saattavat joutua vakinaisten teh- että haUitus ryhtyisi kiireellisesti 6643: täviensä lisäksi monin tavoin huolehtimaan toimenpiteisiin valtionrautateiden ma- 6644: matkaajien mukavuudesta ja hyvinvoinnista. kuuvaununhoitajien palkkauksen ko- 6645: rottamiseksi yhdellä palkkaluokalla. 6646: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 6647: 6648: Aune Innala. Saara. Forsius. Armi Hosia.. 6649: Juha. Rihtniemi. Erkki Ha.ra.. 6650: 135 6651: 6652: IV,43. - Toiv.al. N: o 26. 6653: 6654: 6655: 6656: Hosia ym.: Pukurahan maksamisesta poliisityössä palveleville 6657: 1Wiiskcmstaapeleilte. 6658: 6659: 6660: E d u s k u n n a 11 e. 6661: 6662: Poliisityössä palveleville maksetaan puku- kastuksen tarpeessa. Mm. veneeristen tau- 6663: rahaa, johon oikeutettujen piirin sisäasiain- tien poliklinikalla saattaa samalla kertaa 6664: ministeriö on määritellyt antamissaan oh- olla useita pidätettyjä, jopa usein yli kym- 6665: jeissa. Näissä ohjeissa luetellaan kaikki ne menen henkeä. Huolto-osasto joutuu nykyi- 6666: toimenhaltijat, joiden työn laatu on sellai- sin huomattavassa määrin käsittelemään ja 6667: nen, että se edellyttää pukuavustuksen saa- säilyttämäänkin myös mielisairaita, joita ei 6668: mista. Mainitsematta jätetään kuitenkin aina ole mahdollisuutta saada välittömästi 6669: naiskonstaapelit, vaikka heidän työnsä on tutkimukseen ja hoitoon. Varsin usein polii- 6670: rinnastettavissa muihin ohjeissa mainittuihin sin haltuun joutuu tuberkuloottisia tai muu- 6671: tehtäviin. ten sairaita henkilöitä. 6672: Osa poliisityössä palvelevista naisista on Naispoliisit joutuvat näitä tehtäviä suorit- 6673: saanut erivapaustietä korkeamman vakanssin taessaan, mm. poliklinikkamatkoilla ja saat- 6674: kuin naiskonstaapelin, ja tällöin he ovat taessaan pidätettyjä ja mielisairaita toiselle 6675: päässeet osallisiksi pukuavustuksesta. Sen paikkakunnille ja eri huoltolaitoksiin, käyttä- 6676: sijaan ne naiskonstaapelit, jotka toimivat si- mään siviilipukua. Kaikki korjaus- ja puh- 6677: "\riiliosastoissa, eivät oie saaneet pukuavus- taanapitokustannukset he suorittavat itse. 6678: tusta. Heidän työnsä laatu on katsottu sel- Eri korvauksen voi saada vain, jos vaatteet 6679: läiseksi, että se edellyttää siviilipuvun käyt- revitään tai liataan täysin käyttökelvotto- 6680: t6ä. Sama on laita :myös eräiden muiden po- miksi. Naispoliisit joutuvat suoriitamaan 6681: liisilaitoksessa, mm. rikososastolla palvele- myös erilaisia tarkkailutehtäviä, joissa vaa- 6682: vien, joille on myönnetty pukuavustus. An- tetuksen asianmukaisuuteen on kiinnitettävä 6683: netuissa määräyksissä on siis ilmeinen epä- erikoista huomiota. 6684: johdon:rnukaisuus juuri naiskonstaapeleiden Kun naiskonstaapelien palkkaus on muu- 6685: kohdalla. tenkin alempi kuin esim. nuoremman konstaa- 6686: Poliisi joutuu joka päivä työssään tekemi- pelin ja heidän erilaiset tehtävänsä poliisi- 6687: siin likaisten ja tarttuvia tauteja sairasta- laitoksen palveluksessa asettavat myös pu- 6688: vain henkilöitten kanssa. Varsinkin huolto- keutumiselle omat vaatimuksensa, olisi koh- 6689: poliisin työkenttänä ovat yhteiskunnan vai- tuullista, että myöskin heille myönnettäisiin 6690: keimmin käsiteltävät henkilöt. Poliisilaitok- sama pukuraha kuin muille poliisityössä pal- 6691: sessa palvelevat naiset joutuvat ottamaan veleville. 6692: vastaan ja tarkastamaan kaikki poliisin hal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 6693: tuun joutuvat naispidätetyt. Poliisipiireissä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 6694: suoritettavat juopuneitten naisten tarkastuk- 6695: set ovat lisääntyneet. Jokapäiväisiin tehtä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 6696: viin kuuluu myös naispidätettyjen vartiointi pukurahan maksamiseksi poliisityössä 6697: silloin, kun he ovat lääkärin hoidon tai tar- palveleville naiskcmstaapeleille. 6698: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 6699: 6700: Armi Hosia. Sylvi Siltanen. 6701: Margit Borg-Sundman. Anni Flinck. 6702: Hilja Väänänen. Aune Innala. 6703: Lyyli Aalto. Aili Siiskonen. 6704: 136 6705: 6706: IV,44. - Toiv.al. N:o 27. 6707: 6708: 6709: 6710: 6711: Innala ym.: Suojeluskuntajärjestössä palvellu?t ajan huo- 6712: mioon ottamisesta eläkettä määrättäessä. 6713: 6714: 6715: E d u s k u n n a 11 e. 6716: 6717: Upseerien, aliupseerien ja lentomestarien Oikeaa ja kohtuullista olisi, että edellä 6718: oikeudesta eläkkeeseen syyskuun 30 päivänä mainitut viran ja toimen haltijat oikeutettai- 6719: 1950 annetun lain (463/50) 3 §: n 1 mom: n siin lukemaan eläkettä varten hyväkseen sa- 6720: mukaan saa mainitun lain mukaan eläklme- moin edellytyksin kuin upseerit, aliupseerit 6721: seen oikeutettu viran tai toimen haltija, joka ja lentomestaritkin aikaisemmin suojeluskun- 6722: suojeluskuntajärjestössä on päätoimenaan tajärjestössä päätoimenaan hoitamassaan toi- 6723: hoitanut sellaista tointa, josta palkkaus hä- messa kertyneet palvelusvuodet. Tämä olisi 6724: nelle on suoritettu muista varoista kuin val- järjestettävä täydentämällä vastaavasti virka- 6725: tion tulo- ja menoarviossa myönnetyistä mää- mieseläkkeistä 30/9 1950 annettua lakia. 6726: rärahoista, lukea eläkettä varten hyväkseen Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 6727: sen ajan, jona hän on ollut tämän laatuisessa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 6728: palvelussuhteessa valtioon. muksen, 6729: Valtion siviiliviroissa palvelevilla, nämä 6730: ehdot muuten täyttävillä viran ja toimen että hallitus ensi tilassa ryhtyisi toi- 6731: haltijoilla ei sitävastoin ole edellä sanottua menpiteisiin virkamieseläkkeistä 30. 9. 6732: oikeutta eläkevuosien lukemiseen nähden. 1950 annetun lain 3 § :n 1 momentin 6733: Tällaisia viran ja toimen haltijoita, joiden täydentämiseksi siten, että sanotun 6734: määrä tosin vuosien kuluessa on vähentynyt, lain mukaan eläkkeeseen oikeutetut 6735: on eri virastoissa tiettävästi vielä ainakin viran ja toimen haltijat saisivat lukea 6736: toista sataa. Heistä on puolustuslaitoksen eläkettä varten hyväkseen sen palve- 6737: palveluksessa olevia henkilöitä tällä hetkellä lusajan, minkä he ovat suojeluskunta- 6738: yli 60, muiden virastojen osuuden muodos- järjestössä päätoimenaan hoitaneet sel- 6739: tuessa pääasiallisesti sisäasiainministeriössä, laista tointa, josta palkkaus heille on 6740: rautatiehallituksessa, tie- ja vesirakennushal- suoritettu muista varoista kuin valtion 6741: lituksessa, posti- ja lennätinhallituksessa, tul- tulo- ja menoarviossa myönnetyistä 6742: lihallinnossa ja rajavartiolaitoksessa palvele- määrämhoista. 6743: vista viran ja toimen haltijoista. 6744: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 6745: 6746: Aune Innala. Erkki Ha.ra.. Mikko Asunta. 6747: A. F. Airo. Juha Rihtniemi. Erkki Koivisto. 6748: Saara. Forsius. Victor Procope. Erkki Tuuli. 6749: Harras Kyttä.. Väinö E. Nieminen. Martti Salminen. 6750: 137 6751: 6752: IV,45. - Toiv.al. N:o 28. 6753: 6754: 6755: 6756: 6757: Innala. ym.: Tuomiokuntien arkistoapulaisten oikeuUami- 6758: sesta saamaan eläke valtion varoista. 6759: 6760: 6761: E d u s k u n n a ll e. 6762: 6763: Tuomiokuntien arkistojen kanslia- ja puh- saan tavallisesti joutuu turvautumaan juuri 6764: taaksikirjoitus- sekä usein myös kokoonpano- näihin kokeneisiin arkistoapulaisiin. 6765: työtä suorittavaa arkistoapulaisina toimivaa Sanottu osoittaa, että tuomiokuntien arkis- 6766: henkilökuntaa on heidän tehtäviensä laatuun toapulaisen vanhuus olisi turvattava valtion 6767: ja vastuuvelvollisuuteen katsoen täysin ver- varoista samalla tavoin ja samanlaisten sään- 6768: rattava valtion viran ja toimen haltijoihin. nösten mukaan kuin valtion viran ja toimen 6769: Heidän työnsä tulokset koituvat valtion, en- haltijain vanhuus. Kohtuullista olisi ulottaa 6770: nen kaikkea oikeuslaitoksen ja jokaiselle kan- tämä etu myös niihin, jotka vähintään kah- 6771: salaiselle ensiarvoisen tärkeän oikeusvarmuu- denkymmenen vuoden ajan tällaista tehtä- 6772: den hyväksi. Vallitsevan järjestelmän mukai- vää hoidettuaan ja 67 ikävuotta täytettyään 6773: sesti sanottu henkilökunta on tuomiokuntien jo ovat joutuneet toimestaan luopumaan. 6774: tuomarien palkkaamaa ja siten yksityisoikeu- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti 6775: dellisessa palveiussuhteessa työnantajiinsa. ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- 6776: Useimmiten tuomiokuntien tuomarit nimi- muksen, 6777: tetään virkoihinsa siksi iäkkäinä, että arkisto- 6778: apulaiset, jotka monasti vuosikymmeniä ovat että hallitus ryhtyisi toin~enpiteisiin 6779: palvelleet oikeuslaitosta, eivät ennätä olla lainsäädännön aikaansaamiseksi, jonka 6780: työsuhteessa samaan tuomiokunnan tuomariin mukaan tuomiokuntien arkistoapulai- 6781: niin pitkää aikaa, että heidän vanhuutensa set oikeutettaisiin saamaan eläke val- 6782: päivät tulisivat tuon työsuhteen perusteella tion varoista samoin perustein kuin 6783: turvatuiksi. Ja kuitenkin on niin, että uusi valtion viran ja toimen haltijat palve- 6784: tuomiokunnan tuomari viran vastaanottaes- lusvuosiensa ja palkkauksensa Mjalla. 6785: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 6786: 6787: Aune Inna.la. Jussi Saukkonen. Toivo Hietala. 6788: Oskari Lehtonen. Erkki Ha.ra.. Martti Sal!m.inen. 6789: Erkki Tuuli. Erkki Koivisto. Juha. Rihtniemi. 6790: Väinö E. Nieminen. Saara Forsius. Mikko Asunta.. 6791: Kalervo Sa.ura.. A. F. Airo. Harras Xyttä. 6792: 6793: 6794: 6795: 6796: 18 E 74/60 6797: 138 6798: 6799: IV,46. - Toiv.al. N:o 29. 6800: 6801: 6802: 6803: 6804: Ma.tila.in.e:D. ym. : Valtion työntekijäin eläkkeiden laskemis- 6805: perusteiden muuttamisesta. 6806: 6807: 6808: E d u s k u n n a 11 e. 6809: 6810: On huomattava määrä ihmisiä; jotka jou- palvelus otettaisiin sosiaalisissa eduissa huo- 6811: tuvat vaihtamaan työpaikkaansa ilman omaa mioon ja erikoisesti eläkevuosia niääritellessä. 6812: syytään tai tahtoaan. Kun tämä tapahtuu Jotta tämä ilmeinen epäkohta saataisiin 6813: nuoruusvuosina, ei siitä ole niinkään suurta korjatUksi mahdollisimman nopeasti; esi~ 6814: haittaa, kUn palvelusvuosien määrä on vielä tämme eduskunnan hyväksyttäväkSi toivo- 6815: vähäinen ja elämän suurin oaa on vielä mukSen, 6816: edessä, mutta ktm tämä siirto tapahtuu kes- 6817: ki"iäsåit jä sen jälkeen, on sosiaalisten etujen että hallitUs ryhtyisi toimenpiteisiin 6818: hankkiminen aletta\Ta jälleen alusta, mikä valtion työntekijäin eläkkeistä atit~.e 6819: esimerkikSi eläkkeen kohdalla on vakava asia, tut~. lain ja asettt-ksen muuttamiseksi 6820: koska aikaisempaa palvelusta, mikä on tapah- t~.iin; että valtion osake-enemmistöisissä 6821: tunut eri .työhantajalla, ei oteta huomioon. yhtiöissä suor<itettu työaika työnteki- 6822: Klin näin on tapahtunut ja edelleenkin jäin siirtyessä valtion omistamUn .tai 6823: tapahtuu myös valtionenemmistöisten yhtiöit- -johtoisiit~. l.ir4toksiin otettaisiit~. palve- 6824: ten työntekijäin siirtyessä valtionjohtoisiin lusv'l.tosina huomioon eläkettä ym. so- 6825: ja omistamiin yhtiöihin ja myös päinvastoin, sia<ilisia etuja mäiiriittäessä. 6826: olisi oikein ja kohtuullista, että aikaisempi 6827: Helsingissä 4 päivänä helmikUuta 1960. 6828: 6829: Kalle lYiatilainen. Meeri Kalava.inen. 6830: Arvo Ahonen. Anni Plinck. 6831: Kustaa. Ala.nko. Lyyli Aalto. 6832: Arvo Tuominen. Sulo Hostila. 6833: 139 6834: 6835: IV,47.- Toiv.al. N:o 30. 6836: 6837: 6838: 6839: 6840: Helle ym.: Virastotalon rakentamisesta Lohjan kauppalaa-n. 6841: 6842: 6843: E d u s k u n n a 11 e. 6844: 6845: Lohjan tuomiokunnan alueen väestö on jo tion että kuntien verotusten valmistelu ta- 6846: vuosikymmeniä toivonut, että Lohjalie saa- pahtuu. Tätä tarkoitusta varten Lohjallakin 6847: taisiin tuomiokunnan arkisto. Sen ollessa tarvitaan suurehko toimistotila, joka toistai- 6848: maan pääkaupungissa ovat alueen läntisim- seksi on täytynyt järjestää kauppalan toimis- 6849: missä osissa asuvat ihmiset joutuneet lain- tojen yhteydestä, mikä tila kipeästi tarvit- 6850: huudatus-, kiinnitys- ja moninaisissa :muissa taisiin kauppalan omien toimistojen tarpeisiin. 6851: smansa verrattain vähäpätöisissä asiOissa Rakennushallituksessa on valmistettu pii- 6852: matkustamaan Helsinkiin ja takaisin jopa rustukset sellaista valtion virastotaloa varten, 6853: 200 km:n matkan. Tämä asiaintila on aiheut- johon kaikki edellä mainitut tilat sisältyvät 6854: tanut paljon turhaa vaivaa ja kustannuksia, sekä lisäksi vähäinen määrä asuntotilaa. 6855: minkä lisäksi siitä on koitunut viiyytyksiä ja Määrärahaa ei kuitenkaan toistaiseksi ole 6856: vahinkojakin. osoitettu, millä rakennustyö voitaisiin suorit- 6857: Lohjan kauppalan postitoilnisto on ol'lut taa. 6858: jo 30 vuoden ajan puurakennuksessa, jossa Edellä lausumaamme viitaten ehdotam.fue 6859: sillä on ollut tilaa vain noin neljännes sen . kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 6860: tarpeesta. Rakennuksen kunto on ollut kaiken toivomuksen, 6861: arvostelun alapuolella ja jouduttaneen sen 6862: käyttö tulenvaaran takia lähitu1evaisuudessa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 6863: kieltämään. toime-npiteisiin virastotalon rakennus- 6864: Ulisi verolaki on tuonut verotuksen keski- töiden aloittamiseksi Lohjan kauppa- 6865: tyksen mukana. verotoimistot, joissa sekä val- lassct. 6866: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 6867: 6868: Veikko Helle. Kaarlo Pitsinki. 6869: G. Henriksson. Matti Mattila. 6870: Lars Lindeman. Johannes Virolainen. 6871: Saara Forsius. 6872: 140 6873: 6874: IV,48. - Toiv.al. N: o 31. 6875: 6876: 6877: 6878: 6879: Kaasalainen ym.: Määrärahasta valtion virastotalon rakenta- 6880: miseksi Lauttakylään. 6881: 6882: 6883: E d u s k u n n a ll e. 6884: 6885: Eri puolilla maata on valmistunut ja on rakentamaan. Kaiken lisäksi poliisiasemakin 6886: parhaillaan rakenteilla huomattava määrä on varsin puutteellinen. Jo yksistään nämä 6887: valtion virastotaloja, joiden rakentamisella edellä mainitut näkökohdat ja talvisin esiin- 6888: pyritään luonnollisesti tehokkaampaan ja tyvä työttömyys puhuvat sen puolesta, että 6889: miellyttävämpään palvelutoimintaan sekä toi- valtion toimesta täytyy ryhtyä nopeisiin 6890: saalta työllisyyskysymyksen tarkoituksenmu- toimenpiteisiin virastotalon rakentamiseksi 6891: kaiseen hoitamiseen. Tämä kaikki voidaan Lauttakylään. Huittisten kunta lahjoittaa 6892: tyydytyksellä panna merkille. Kun lisäksi hyvältä paikalta tarvittavan tontin. Raken- 6893: virastotalojen rakennusohjelman laatimisessa nushallituksessa ovat valmistuneet virasto- 6894: otetttaisiin tärkeysjärjestys oikealla tavalla talon piirustukset, ettei suunnitelmien puute- 6895: huomioon, olisikin kaikki hyvin. Vastaisen kaan ole enää jarruttamassa hankkeen toteut- 6896: tärkeysjärjestyksen laatimisessa haluaisimme tamista. 6897: korostaa seuraavaa nä:kökohtaa: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 6898: Huittisten pitäjän keskuspaikasta Lautta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 6899: kylästä on muodostunut varsin merkittävä muksen, 6900: maaseudun kaupallinen, liikenteellinen ja 6901: hallinnollinen keskus. Tästä huolimatta mo- että hallitus ryhtyisi nope'!.mn toi- 6902: nien tärkeiden valtion toimialojen huoneisto- menpiteisiin valtion viras.totalon ra- 6903: kysymys odottaa vielä ratkaisuaan. Esimer- kentamiseksi Lauttakylään ja ottaisi 6904: kiksi käräjähuoneisto on virallisessa tutki- vuoden 1961 tulo- ja menoarvioesityk- 6905: muksessakin todettu olevan jopa kaiken ar- seen riittävän määrärahan tätii tarkoi- 6906: vostelun alapuolella. Verotoimistoa ei ole tusta varten. 6907: laisinkaan, vaikka valtio on sitoutunut sen 6908: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 6909: 6910: Nestori Kaasalainen. Ale Holopainen. Antti J. Rantamaa. 6911: Arvo Pentti. Johannes Virol!ainen. Pentti Niemi. 6912: 141 6913: 6914: IV,49. - Toiv.al. N:o 32. 6915: 6916: 6917: 6918: 6919: Rapio ym.: Valtion virastotalon. rakentamisesta Hämeenkyrön 6920: kuntaan.. 6921: 6922: 6923: E d u s k u n n a ll e. 6924: 6925: V erotoimen yhdistämisestä aiheutuneet laa- omaisuusverotuksessa kertyi veroa ensinnä 6926: jemmat tehtävät pakottivat Hämeenkyrön mainitussa kunnassa yli 86 milj. ja viimeksi 6927: veropiirin verotoimiston muuttamaan tämän mainitussa yli 13 milj. mk. Veropiirin väki- 6928: vuoden alussa Hämeenkyrön kunnanlääkärin luvussa on, päinvastoin kuin maaseutupii- 6929: entiseen virkataloon. Mutta kun talo on ra- reissä yleensä, havaittavissa nousua, mikä on 6930: kennettu jo 20-luvun alussa ja on sen ajan aiheutunut Hämeenkyrön kunnassa sijaitse- 6931: ns. korkeaharjaista kaksikerroksista tyyppiä, van paperiteollisuuslaitoksen jatkuvista laa- 6932: soveltuvat huoneistotilat pinta-alastaan huo- jennuksista. Veron tuotossa ei ole odotetta- 6933: limatta vielä huonommin verotoimiston käyt- vissa laskusuuntaa, joten jo yksinomaan vero- 6934: töön ja tarkoituksiin kuin lääkärintoimeen, tuksellisesti Hämeenkyrön veropiiri on sitä 6935: johon talo myös katsottiin soveltumattomaksi. suuruusluokkaa, että se kaipaa välttämättä 6936: Kun portaikko ala- ja yläkerran eteisineen valtion virastotaloa. 6937: vie huomattavan osan kokonaispinta-alasta, Keskisuuruisiin nimismiespiireihin kuulu- 6938: jää verolautakunnan käyttöön .yläkerrassa valla Hämeenkyrön nimismiespiirillä ei ole 6939: oleva vain noin 20 m2 suuruinen huone, jossa myöskään poliisitoimen tehokkaalle hoitami- 6940: joutuu istumaan 14 henkeä käsittävä vero- selle asetettujen vaatimusten mukaisia edelly- 6941: lautakunta sihteereineen. Tutkijalautakunnan tyksiä toimia riittämättömien ja puutteellis- 6942: on pakko pitää kokouksensa tässä samassa ten tilojen vuoksi. Valtion maksamalla pie- 6943: huoneessa, koska se on ainoa huone, joka nellä kansliakorvauksella ei voida hankkia 6944: voidaan niin eristää, etteivät kokoukset muo- eikä ylläpitää valtion arvovallankin kannalta 6945: dostu julkisiksi. tarvittavia vastaanotto- ja työskentelytiloja. 6946: Varsinaisen toimistotilan tekee ahtaaksi se, Jatkuvasti paisuvalle arkistolle ei riitä tiloja 6947: että toimistolla ei ole käytettävissään arkisto- ja poliisiautoa joudutaan pitämään tilapäis- 6948: tilaa muuta kuin yksi ainoa ullakon eteinen, suojissa, jotka eivät täytä edes vähimmäis- 6949: joten kahdentoista vuosikerran ilmoitusten vaatimuksia. 6950: säilytyskansiot ja kuuden vuoden verokirjat Pahin epäkohta ja puute on kuitenkin se, 6951: on säilytettävä toimistohuoneissa. Rakennuk- että pidätettyjen ja vangittujen säilytyssuo- 6952: sessa ei ole myöskään minkäänlaista tulenkes- jat ovat liian pienet, epävarmat ja viime vuo- 6953: tävää säilytyspaikkaa. Kantokirjatkin on sisadan tasoa muistuttavat. Silloin kun saman 6954: näin ollen pidettävä yläkerran toimistohuo- rikoksen johdosta joudutaan pidättämään 6955: neessa. Lisäksi on otettava huomioon, ettei useita henkilöitä, joita olisi asian selvittämi- 6956: verotoimisto voi tässäkään huoneistossa toi- sen vuoksi pidettävä erillään toisistaan, on 6957: mia pitkää aikaa, koska talo siirtyy pois kun- pakko osa pidätetyistä kuljettaa Ikaalisiin, 6958: nan omistuksesta tilusvaihdon vuoksi. jossa on eri tarkoituksia palveleva virastotalo. 6959: Tämän vuoden alussa oli veropiiriin kuu- Tällaisista kuljetuksista aiheutuu monenlaista 6960: luvien Hämeenkyrön kunnan väkiluku 10 741 hankaluutta ja kustannuksia. Samoin puut- 6961: ja Viljakkalan 2 758. Vuodelta 1958 toimi- tuu paikka, missä rikoksen johdosta kuulus- 6962: tetussa taksoituksessa kertyi Hämeenkyrössä teltavia voitaisiin kuulustella. Tähän tarkoi- 6963: 13 360 822 ja Viljakkalassa 2 900 198 vero- tukseen on jouduttu käyttämään nimismie- 6964: äyriä. Samalta vuodelta toimitetussa tulo- ja hen kansliaa tai poliisikonstaapelin asuntoa. 6965: 142 IV,49. - Hämeenkyrön virastotalo. 6966: 6967: 6968: Nimismiespiirin rikosilmoitusten lukumäärä ei voida ratkaista tyydyttävästi muuten kuin 6969: nousi viime vuonna yli 600, kun asukasluvul- valtion oman talon rakentamisella. 6970: taan samansuuruisessa Ikaalisten nimismies- Edellä mainittujen laitosten tehtävien li- 6971: piirissä niitä oli vain 350. Rikollisuuden nou- sääntyminen ja toiminnan laajentuminen vaa- 6972: suun vaikuttaa poliisiviranomaisten käsityk- tii valtion virastotalon kiireellistä rakenta- 6973: sen mukaan Tampereen kaupungin läheisyys mista Hämeenkyrön hallintokeskukseen. Vi- 6974: ja hyvät liikenneyhteydet sinne. Niinpä pii- rastotaloon tulisi varata myös käräjiä varten 6975: rin Tamperetta lähinnä olev&SSa eteläisessä istuntohuonQ, jota voisi käyttää vero- ja tut- 6976: osassa huvilamurrot, varkaudet jopa nuoriin kijalautakunnankin tarkoituksiin. Ja eihän 6977: tyttöihin kohdistuvat siveellisyysrikoksetkin sellainen nurinkurinen tilanne, että käräjä- 6978: ovat yleisempiä. Kaikki tämä osoittaa, kuinka paikka sijaitsee toisen nimismiespiirin 6979: välttämätöntä poliisitoimenkin kannalta olisi alueella, voi jatkua. Sillä aiheutetaan tar- 6980: valtion virastotalon nopea aikaansaaminen. peettomia kustannuksia oikeuden apuun tur- 6981: Mainittakoon vielä, että Tampereen-V aa- vautuville. 6982: san valtatien oikaisu ja pengerrys eristää pos- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 6983: titoimipaikan erittäin vaikeasti liikennöitä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 6984: vään paikkaan, koska uuqelta tieltii. ei joh- 6985: deta yhteyttä postin nykyiselle paikalle. Li- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 6986: 1'\li.ksi postitoimipaikan alue jää asewaka,avoi- menpiteisiin_ valtion virastottilofl. ra- 6987: tetun alueen ulkopuolelle. Senkään toimintaa kentamiseksi Hämeenkyrön ku11,taan. 6988: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 6989: 6990: Pertti Rapio. Anni Flinck. 6991: Arvo Pentti. Pentti Niemi. 6992: Arvo Sä.velä.. Arvo Tuominen. 6993: Antti J. Ranta.maa. Irma. Rosnell. 6994: Mikko Asunta. Antto Prunnila. 6995: ~ustaa Alanko. Siiri Lehmonen. 6996: Paavo Aitio. Inkeri Virtanen. 6997: 143 6998: 6999: IV,50. - Toiv.al. N: o 83. 7000: 7001: 7002: 7003: 7004: N. NieJQ.i:qen ym.. : Valtion virastotalon rakentamisesta Ranta- 7005: salmelle. 7006: 7007: 7008: E d u s k u, n n a 11 e. 7009: 7010: Rantasalmen. kirkolla ovat valtionpuhelin, Viime vuosien aikana vallinneen työttö- 7011: posti ja lennätin, käräjähuoneet, pidätetty- myyden torjunnassa on valtion virastotalojen 7012: jen säilytystilat ja nimismiehen kanslia erit- rakent~minen tuonut osalta~n työtiiaisuuksia 7013: täin puutteellisissa vuokrahuoneissa. Poliisi- ja siten kevennystä vaikeuksiin. Rantasalmen 7014: -yartioko:q.ttori puuttuu koko:p,aan. Nyt on kirkolle rakennettava virastotalo toisi raken- 7015: myöskin verotoimisto ~ijoitettu epätyydyttä- nusvaiheessa . merkittävällä tavalla, keven- 7016: vään vuokrahuoneistoon. nystä Rantasalmen ~unn.assa · vallitsevaan 7017: Kun edel1ä mainituissa toimistoissa työs- työllisyyst~lanteeseen. Näin tällä toimen- 7018: k;entelevien · · virk~ijoiden mahdollisuudet piteenä, torjuttaisiin työttömyyttä ja talon 7019: täyttää hyvin ·tehtävänsä suuren yleisön valmistuttua saisivat Rantasalmen kirkolla 7020: palveluksessa ratkaisevasti riippuvat niistä toimivat valtiqn virastot ajanllJ.ukaiset ·ja 7021: ol()Su:t\teista ja huonetiloista, joissa he joutu- tarkoitusta~ vastaavat huonet~at käyt- 7022: vat työskentelemään, on asianmukaisten huo- töönsä. 7023: netilojen varaaminen. tarkoituks,een tarpeel- Edellä ()!~y~an viitaten el\dotamme edus" 7024: lista. Kun Rantasa:lmella olosuhteet ovat erit- kunnan hyväksrttäväksi toivomuksen, 7025: täin kehnot edellä mainittujen huonetilojen 7026: osalta, niin ajanmukaisen valtion virasto- että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti 7027: talon rakentaminen Rantasalmelle on tullut ta:imenpiteisiin valtion virastotalon 7028: ajankohtaiseksi. rakentamiseksi Rantasalmen kirkoUe. 7029: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 7030: 7031: Niilo Nieminen. X. F. Haapasalo. 7032: Antti J. Ra.nta.ma.a.. Edvard Pesonen. 7033: Toivo Niiranen. Sylvi Balinen. 7034: Aarne Pulkkinen. Aili Siiskonen. 7035: Veikko Rytkönen. Pauli Puhakka.. 7036: Viljo Virtanen. 7037: 144 7038: 7039: IV,51. - Toiv.al. N: o 34. 7040: 7041: 7042: 7043: 7044: Ahonen: Valtion virastotalon rakentamisesta M uuramen kun- 7045: taan. 7046: 7047: 7048: Eduskunnalle. 7049: 7050: Muuramen kunnassa olevat valtion virastot, lahden ja Säynätsalon kunnat, keskellä ole- 7051: valtionverolautakunta, posti ja nimismiehen vana Muurame on virastojen oikea sijoitus- 7052: kanslia, toimivat aivan olemattomissa ja paikka. Muuta pelastusta tilanteeseen ei ole 7053: puutteellisissa tiloissa. Kaikki toimivat myös ja luonnollisesti myös ainoa oikea ratkaisu 7054: vuokrahuoneissa ja lyhytaikaisin vuokrasopi- on se, että valtio rakentaa virastotalon, jossa 7055: muksin, jolloin on tarjolla vaara käydä niin on tarpeelliset virastotilat ja välttämättömät 7056: kuin nyt on nimismiehen käynyt, vuokra- asunnot. 7057: sopimus sanotaan irti talonomistajan ottaessa Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- 7058: huoneiston omaan käyttöönsä. Muuramen ta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 7059: paisessa pienessä kunnassa ei myöskään ole sen, 7060: sellaisia tiloja, joita virastot tarvitsevat, saa- 7061: tavissa. Toisaalta ei voida ajatella virastojen että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 7062: siirtämistä muualle, sillä vero- ja nimismies- siin valtion virastotalon rakentamiseksi 7063: piirien, jotka käsittävät Muuramen, Korpi- Muuramim kuntaan. 7064: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 7065: 7066: Arvo Ahonen. 7067: 145 7068: 7069: IV,52. - Toiv.al. N:o 35. 7070: 7071: 7072: 7073: 7074: Koivunen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta M uura- 7075: men kuntaan. 7076: 7077: 7078: E d u s k u n n a ll e. 7079: 7080: Muuramen kunnassa on valtion virastoja antaisi virastota!lon rakentaminen joksikin 7081: postin lisäksi verovirasto ja nimismiehen aikaa työtä ansiotuloja kipeästi kaipaaville 7082: kanslia. Näiden kaikkien huoneistokysymys kuntalaisille. 7083: vaatii uudelleen järjestelyä. Paikkakumialla Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 7084: ei ole sellaisia huonetiiJ.oja, joita käyttäen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 7085: asia voitaisiin järjestää ja siksi ainoa jär- 7086: kevä ratkaisu olisi valtion virastotalon raken- 7087: taminen sinne. Virastotaloa suunniteltaessa että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 7088: tulisi varata toimitilat postille, verolautakun- siin valtion virastotalon rakentami- 7089: nalle ja nimismiehen kanslialiJ.e huomioon seksi Muuramen kuntaan lähinnä pos- 7090: ottaen samalla välttämättömät asunnot nimis- tin, verotoimiston ja nimismiehen 7091: miehelle, vähintään yhdelle konstaapelille ja kanslian sekä näiden virastojen toimi- 7092: ehkä postin ja verotoimiston henkilöillekin. henHlöiden tarvitsemien asuntojen 7093: Koska Muuramen kunta on joutunut jat- sijoittamiseksi. 7094: kuvasti kärsimään suuresta työttömyydestä, 7095: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 7096: 7097: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Siiri Lehmonen. 7098: 7099: 7100: 7101: 7102: 19 E 74/60 7103: 146 7104: 7105: IV,5S. - Toiv.al. N:o 36. 7106: 7107: 7108: 7109: 7110: AhoD.en: Virastotalo1ft rakentamisesta Keuruulle. 7111: 7112: 7113: E d u s k u n n a ll e. 7114: 7115: Keuruusta on aivan viime vuosien aikana tönlisäys ja Keuruun kunnan viimeaikainen 7116: useiden uusien ja huomattavien teollisuus- kehitys edellyttävät, että valtion virastotalo 7117: laitosten ansiosta muodostunut erittäin vilkas olisi kiireellisesti valtion toimesta Keuruun 7118: liikennepaikka, jonka asukasluku edellä mai· kunnan keskukseen saatava, että voitaisiin 7119: nitusta syystä on jatkuvasti voimakkaasti jatkuvasti laajeneva eri toimialoja käsittävä 7120: kasvanut. Tästä huolimatta ei ole valtion valtion virastotyö hoitaa ajan vaatimalla ta- 7121: toimesta tehty mitään, että valtion laitokset solla. 7122: edes tyydyttävästi täyttäisivät lisääntyneet Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- 7123: tehtävät. Poliisilaitos mm. toimii aivan al- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 7124: keellisissa olosuhteissa talossa, joka ·on tien sen, 7125: alla ja joutuu lähiaikoina pois siirrettäväksi. 7126: Posti ja puhelin tarvitsevat uusia tiloja, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 7127: niinikään valtion verotoimisto. Jatkuva väes- virastotalon rakentamiseksi Keuruulle. 7128: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 7129: 7130: Arvo Ahonen. 7131: 147 7132: 7133: IV, 54. - Toiv.al. N: o 37. 7134: 7135: 7136: 7137: 7138: Ahonen: Valtion virastotalon rakentamisesta Suolahden kaup- 7139: palaan. 7140: 7141: 7142: E d u s k u n n a 11 e. 7143: 7144: Suolahden kauppala on valtion huonera- Tonttikysymys ei ole esteenä virastotalon 7145: kennustoiminnassa unohdettu kokonaan, sillä rakentamiselle, sillä valtio omistaa rautatie- 7146: rautatieasemaa lukuunottamatta valtio ei ole aseman vieressä tarkoitukseen erittäin sopi- 7147: tahtonut edes siedettävästi hoitaa virastojensa van tontin, jotapaitsi kauppala on valmis 7148: ja laitostensa huoneistokysymystä niiden tar- osoittamaan tontin muualtakin. 7149: vitsemista henkilökunnan asunnoista puhu- Virastotalon rakentamisen aikana voitai- 7150: mattakaan. siin lievittää rakennusalan työttömyyttä, 7151: Posti ja lennätin toimivat sijaintinsa puo- koska työkysymys Suolahden kauppalassa on 7152: lesta sopimattomassa paikassa tilapäisissä eräs maamme vaikeimpia. 7153: vuokrahuoneistoissa. Poliisilaitoksella on Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- 7154: vanha, lähiaikoina purettavaksi määrättävä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 7155: pieni puurakennus ja nimismiehen kanslia sen, 7156: toimii nimismiehen omakotitalon kellarissa. 7157: Veropiirin verotoimistolle kauppala on tois- e.ttä hallitus ryhtyisi toimenpitei- 7158: taiseksi luovuttanut puolet kauppalan kun- siin valtion virastotalon rakentamiseksi 7159: nallisten virastojen käyttötiloista, mitä toi- Suolahden kauppalaan. 7160: menpidettä on pidettävä täysin tilapäisenä. 7161: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 7162: 7163: Arvo Ahonen. 7164: 148 7165: 7166: IV,55. - Toiv.al. N: o 38. 7167: 7168: 7169: 7170: 7171: Lehmonen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Suolah- 7172: den kauppalaan. 7173: 7174: 7175: E d u s k u n n a ll e. 7176: 7177: Suolahden kauppalassa toimivat kaikki val- lisäksi kauppala on ilmoittanut olevansa val- 7178: tion virastot ahtaissa ja puutteellisissa oloissa mis osoittamaan virastotalon tontin tarvit- 7179: sekä huonetilojensa huonon kunnon että myös taessa muualtakin kauppalan alueelta. 7180: sijaintinsa puolesta erittäin epäedullisesti Rakennustöiden kiireellistä aloittamista 7181: ahtaissa vuokrahuoneissa kauppalan laitapuo- puoltaa paitsi virastotalon suuri tarve myös 7182: lella. Poliisilaitoksella on vanha, lähiaikoina se, että Suolahden kauppala on ollut jatku- 7183: purettavaksi määrätty pieni puurakennus ja vasti Keski-Suomen alityöllisin kunta siten, 7184: erillään tästä toimii nimismiehen kanslia ni- että mm. työttömyyskortistoja ei ole voitu 7185: mismiehen omakotitalon kellarissa. V eropii- sulkea edes kesäkuukausina. Lähimpien vuo- 7186: rin verotoimistolle kauppala on joutunut luo- sien näköalat työllisyyden kannalta muodos- 7187: vuttamaan puolet kauppalan kunnallisten vi- tuvat yhtä vaikeiksi. Erityisen raskaasti 7188: rastojen käyttötiloista ja tämä toimenpide on työttömyys on kohdistunut rakennustyöläi- 7189: katsottava tilapäiseksi ratkaisuksi veroviras- siin, joita paikkakunnalla on runsaasti ja 7190: ton huoneistokysymyksessä, sillä kauppalan joilla ei lähiseuduillakaan ole ollut ammat- 7191: oman kunnallisen hallinnon hoito vaatisi jo tiaan vastaavaa työtä. 7192: nyt kaikki sen käytettävissä olevat huone- Virastotalon rakentaminen toisi paikka- 7193: tilat kauppalan omaan käyttöön. Kun so- kunnan asukkaille edes osittaisen työllisyys- 7194: pivaa huonetilaa ei mistään muualta ole ollut ratkaisun ja osittain korjaisi myös sitä lai- 7195: saatavissa eikä sellaista ole näköpiirissä tule- minlyöntiä, jolla Suolahden kauppala on 7196: vaisuuttakaan varten, joutuu kauppalan kun- aikaisemmassa valtion huonerakennustoimin- 7197: nallinen toiminta kärsimään valtion vero- nassa jätetty kokonaan huomioimatta. Kii- 7198: viraston sijoittumisesta sen kunnallista toi- reellisesti suoritettavien suunnittelu- ja ra- 7199: mintaa varten varattuihin huoneistotiloihin. kennustöiden aloittamiseen olisi osoitettava 7200: Näin ollen olisi paikkakunnalle kiireelli- riittävä määräraha ja jos työttömyystilanne 7201: sesti rakennettava valtion virastotalo, johon tulee kauppalassa erittäin vaikeaksi, olisi tar- 7202: sijoitettaisiin posti- ja lennätinlaitos, poliisi- koitusta varten käytettävä työttömyysmäärä- 7203: laitos, nimismiehen kanslia, veropiirin vero- rahoja. 7204: toimisto tarpeellisine virka-asuntoineen sekä Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 7205: mahdollisesti muitakin toimistotiloja tarvit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 7206: sevia virastoja. 7207: Virastotalon tonttikysymys ei Suolahden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 7208: kauppalan kohdalla tuota vaikeuksia, sillä toimenpiteisiin valtion virastotalon rar 7209: valtio omistaa rautatieaseman vieressä tar- kentamiseksi Suolahden kauppalaan. 7210: koitukseen erittäin sopivan tontin, minkä 7211: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 7212: 7213: Siiri Lehmonen. Eino Tainio. 7214: Matti Koivunen. Esa Hietanen. 7215: P. Puhakka. Kauko Tamminen. 7216: Aleksi Kiviaho. 7217: 149 7218: 7219: IV,56. - Toiv.aJ. N: o 89. 7220: 7221: 7222: 7223: 7224: Lehmonen ym. : V altwn virastotalon rakentamisesta Pihti- 7225: putaan kuntaan. 7226: 7227: 7228: Eduskunnalle. 7229: 7230: Viime vuosien aikana on Pihtiputaan kun- tiloista ja on tämäkin saatavissa ollut tila 7231: nassa lisääntynyt valtion erilaisten virasto- katsottava vain väliaikaisratkaisuksi, koska 7232: jen kautta suoritettava asiointi huomatta- laajentuva kunnallisen hallinnon hoito vaatisi 7233: vasti. Virastoasiointia on erikoisesti nyt kulu- nämä huonetilat kunnan omaan käyttöön. 7234: massa olevana vuonna. lisännyt Pihtiputaan Jatkuva väestönlisäys ja Pihtiputaan kun- 7235: ja Kinnulan kuntien yhdistäminen yhdeksi nan nykyinen kehitys edellyttävät, että val- 7236: veropiiriksi. tion eri virastoja varten rakennettaisiin pi- 7237: Virastoasioiden hoitoa ei ole voitu yhdis- kaisesti Pihtiputaan keskustaan virastotalo, 7238: tää kuntalaisille edullisesti, koska kaikki eri jota varten kunnalla on jo varattavissa tont- 7239: virastot toimivat erillisistä huoneistoista va- tikin. 7240: ratuissa vuokrahuoneistoissa. Poliisivankilana Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 7241: on huvihuoneiston kellarikerrokseen kunnos- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 7242: tettu ahdas huone. Myös puhelinkeskus ja 7243: posti toimivat tarkoitukseensa aivan riittä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 7244: mättömissä huonetiloissa. Verovirastoksi on toimenpiteisiin valtion virastotalon ra- 7245: jouduttu luovuttamaan osa kunnan toimisto- kentamiseksi Pihtiputaan kuntaan. 7246: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 7247: 7248: Siiri Lehmonen. Veikko Rytkönen. 7249: Matti Koivunen. Pentti Liedes. 7250: Impi Lukkarinen. 7251: 150 7252: 7253: IV,57. - Toiv.al. N:o 40. 7254: 7255: 7256: 7257: 7258: Pulkldnen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Piela- 7259: vedelle. 7260: 7261: 7262: E d u s k u n n a 11 e. 7263: 7264: Pielavedellä toimivat erilaiset valtion vi- virastotalon rakennustyö olisi myös tarpeelli- 7265: rastot vuokrahuoneissa erillään toisistaan epä- nen. 7266: käytännöllisissä ja puutteellisissa olosuhteissa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 7267: Virastoissa asioimaan joutuville aiheutuu eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 7268: tästä turhaa hankaluutta. Uuden virastotalon 7269: aikaansaaminen olisi välttämätöntä. Sitä var- että haUitus ryhtyisi toimenpiteisiin 7270: ten on jo varattu tonttikin kirkonkylän kes- vaUion virastotalon rakentamiseksi 7271: keisimmältä paikalta. Työllisyyden kannalta PielavedeUe. 7272: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 7273: 7274: Aarne Pulkkinen. Veikko Rytkönen. 7275: Esa Hietanen. Hugo Manninen. 7276: 151 7277: 7278: IV,58. - Toiv.al. N: o 41. 7279: 7280: 7281: 7282: 7283: Timonen ym..: Virastotalon rakentamisesta Nurmeksen kaup- 7284: palaan. 7285: 7286: 7287: E d u s k u n n a 11 e. 7288: 7289: Laajan Pielisen-Karjalan hallinnolliseksi pätevien virkamiesten saanti on vaikeampaa 7290: keskustaksi on muodostunut Nurmeksen sellaisiin virastoihin, joissa olosuhteet ovat 7291: kauppala, jossa sijaitsevat ko. alueen val- hankalat. Tämän vuoksi kunnollisen ja tar- 7292: tion virastot, kuten metsähallituksen Nur- koitustaan vastaavan virastotalon rakentami- 7293: meksen-, Valtimon- ja Rautavaaran hoito- nen olisi monessa suhteessa hyödyksi koko 7294: alueiden toimistot, posti, Nurmeksen nimis- Pielisen-Karjalan väestölle; ja kun virasto- 7295: miespiirin toimisto ja Nurmeksen maalais- talon rakentamista tässä vaiheessa puoltaa 7296: kunnan kunnan toimitaloon väliaikaisesti vielä Nurmeksen seudulla vallitseva työttö- 7297: sijoitettu Nurmeksen veropiirin toimisto. myys, olisi virastotalon rakentaminen Nur- 7298: Mutta siitä huolimatta, vaikka Nurmeksen meksen kauppalaan viipymättä toteutettava. 7299: kauppalaan on keskittynyt näin runsaasti Edellä sanotun perusteella ehdotamme 7300: valtion virastoja, ei keskitettyä virastotaloa kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 7301: ole vielä Nurmeksen kauppalaan rakennettu, toivomuksen, 7302: vaan virastot joutuvat työskentelemään 7303: vuokrahuoneistoissa tai täysin vanhentuneissa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 7304: valtion omistamissa huoneistoissa, hajallaan, toimenpiteisiin virastotalon rakennus- 7305: luonnottoman ahtaissa olosuhteissa. töiden aloittamiseksi Nurmeksen kaup- 7306: Virastojen ahtaus on luonnollisesti esteenä palassa. 7307: niiden tehokkaalle työskentelylle ja lisäksi 7308: Helsingissä 12 päivänä h~lmikuuta 1960. 7309: 7310: Esa Timonen. Pentti Pekkarinen. 7311: 152 7312: 7313: IV,59. - Toiv.aJ. N: o 42. 7314: 7315: 7316: 7317: 7318: Helle ym.: YleishyödylUsten, järjestöjen, julkisten, varojen 7319: käytön valvomum tehostamisesta. 7320: 7321: 7322: E d u s k u n n a ll e. 7323: 7324: Viime vuoden aikana paljastui yleishyö- On todettava, ettei liene tarkoituksenmu- 7325: dyllisissä järjestöissä eräitä oloissamme ver- kaista liiaksi kahlehtia vapaata hyvänteke- 7326: raten suuria väärinkäytöksiä. Suuri yleisö väisyystoimintaa valtion lainsäädännöllisin 7327: on näihin tapauksiin reagoinut erittäin voi- toimenpitein ja asettaa sitä valtion yksityis- 7328: makkaasti tulkiten ne aivan oikein kansalais- kohtaisen tarkastuksen ja valvonnan alai- 7329: moraalin höltymiseksi vastuunalaisilla pai- seksi. Sen lisäksi, että tämä jo periaatteessa 7330: koilla olevien kansalaisten keskuudessa. olisi vastoin yhdistymisvapautta, joka sanan- 7331: Kavallukset eivät kuitenkaan meillä itse ja painovapauden ohella on meillä perustus- 7332: asiassa valitettavasti ole mitään harvinai- lain turvaamia kansalaisoikeuksia, tämä saat- 7333: suuksia eivätkä yksinomaan tai erityisesti taisi myös heikentää vapaan harrastuksen. 7334: yhdistyselämälle ominaisia. Virallisen tilas- Kuitenkin viimeaikaiset lukuisat väärinkäy- 7335: ton mukaan tuli poliisin tietoon v. 1957 tökset ja eritoten se, että useat niistä ovat 7336: 2 632 kavallusta ja v. 1958 2 440 kavallusta. saattaneet jatkua vuosikausia, osoittavat lain- 7337: Lisäksi tulevat petokset, joita v. 1958 oli säädäntömme puutteellisuuden ja välttämät- 7338: 7 605 tapausta. Vuoden 1959 tilastotietoja ei tömän täydentämisen tarpeen. 7339: vielä ole käytettävissä. Edellä sanotun lisäksi on aiheellista kiin- 7340: Suuren yleisön suuttumus järjestöissä il- nittää huomiota julkisista varoista kansalais- 7341: menneistä väärinkäytöksistä onkin lähinnä järjestöille myönnettävien avustusten käytön 7342: psykologisesti selitettävissä. Pidetään erityi- valvontaan. Yhteiskunnan antamat avustus- 7343: sen raskauttavana sitä, että varojen kerää- varat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet, mikä 7344: misessä vedotaan yleisön tunteisiin ja näin jo sinänsä velvoittaa entistä tehokkaammin 7345: hankittuja varoja saatetaan käyttää väärin valvomaan näiden varojen käyttöä. Nousee- 7346: ja myös sitä, ettei tällaisten varojen käytön han eräiden suurten kansalaisjärjestöjen, 7347: valvontaa ole järjestetty riittävällä huolella. mm. urheilujärjestöjen yhteiskunnalta eri 7348: Lukiessa sanomalehtiuutisia viime aikoina tavoin saamien avustusmäärärahojen summa 7349: eri yhdistyksissä ja järjestöissä sattuneista satoihin miljooniin markkoihin. Asiallisesti 7350: väärinkäytöksistä ja niitä koskevista oikeu- katsoen näin saadut avustusmäärärahat saat- 7351: denkäynneistä ei ole voinut olla panematta tavat muodostaa saajajärjestön ainoan mer- 7352: merkille sitä, että kavallukset ja muut vää- kityksellisen tulolähteen. Nykyisen käytän- 7353: rinkäytökset useimmissa tapauksissa ovat nön mukaan valtiolla ei kuitenkaan ole mah- 7354: olleet mahdollisia järjestön organisaatiossa dollisuutta avustusmäärärahojen käytön var- 7355: olleiden puutteellisuuksien johdosta. Tehtä- sinaiseen valvontaan. Järjestöille merkitty 7356: vien ja vastuun jako on ollut virheellinen melko ylimalkainen velvoitus selvityksen an- 7357: tai sattumanvarainen. Valvonta ja tarkastus tamisesta jättää varsin laajan liikkumava- 7358: on ollut tehotonta tai puuttunut kokonaan. pauden varojen käyttöön. Vallitsevan epä- 7359: Pääjärjestön ja alajärjestöjen välinen yhtey- kohdan merkitys kasvaa sitä mukaa kuin 7360: denpito on ollut puutteellista; niillä on voi- avustukseen käytettävien varojen määrä kas- 7361: nut olla eri tilintarkastajat, joiden välillä ei vaa. Niinpä esim. veikkausvoittovaroista tä- 7362: ole ollut kosketusta, yhteistyöstä puhumatta- hän mennessä jaetut määrärahat ovat lasket- 7363: kaan jne. tavissa jo miljardeissa markoissa. 7364: IV,59. - Helle ym. 153 7365: 7366: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 7367: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- toimenpiteisiin yleishyödyUisten jär- 7368: muksen, jestöjen julkisten varojen käytön val- 7369: VO'nnan tehostamiseksi. 7370: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 7371: 7372: Veikko HeUe. Kalle Matilainen. 7373: G. Henriksson. Onni Peltonen. 7374: Eino Raunio. Veikko Kokkola. 7375: K. F. Haapasalo. Arvo Tuominen. 7376: Väinö Tikkaoja.. Kaarlo Pitsinki. 7377: Viljo A. Virtanen. Sulo Hostila. 7378: Meeri Kalavainen. Edvard Pesonen. 7379: Rafael Paasio. Valto Käkelä. 7380: Varma K. Turunen. Sylvi Siltanen. 7381: Anni Flinck 7382: 7383: 7384: 7385: 7386: 20 E 74/60 7387: 154 7388: 7389: IV,60. - Toiv.a.l. N:o 43. 7390: 7391: 7392: 7393: 7394: V. A. Virtanen ym.: .Aineellisen verolainsäädännön uudista- 7395: misesta. 7396: 7397: 7398: E d u s k u n n a ll e. 7399: 7400: V erolain uudistamisen tarpeellisuutta on taas verotuksessa raskaimman taakan alle 7401: yleisesti pidetty lähiajan välttämättömimpiin joutunut - monasti taloudellisesti kipeim- 7402: uudistuksiin kuuluvana. Tuskin kukaan voi min avnn tarpeessa oleva - joutuu jäämään 7403: kiistää, etteikö uudistamiseen olisi aihetta, lisäetua vaille. Tästä syystä ei sosiaalisen 7404: sillä verolainsäädäntömme on eräiltä osin linjan määrittelyssä olekaan voitu viime 7405: peräisin jopa viime vuosisadalta. Sen jälkeen aikoina ottaa huomioon varallisuusnäkökoh- 7406: on 'lakkaamatta odotettu verolain kokonais- taa, koska sen ainoana määrittelijänä on 7407: uudistusta ja sitä odotellessa on silloin täl- ollut voimassa oleva verolainsäädäntömme, 7408: löin tehty voimassa oleviin lakeihin pikku joka on epäoikeudenmukainen. 7409: muutoksia, joista johtuen koko verolainsää- Vuoden 1952 valtiopäiville jätti silloinen 7410: dännöstä on muodostunut epäyhtenäinen, hallitus eduskunnalle esityksen uudeksi vero- 7411: jopa osittain ristiriitainenkin. laiksi. Asiaa pidettiin silloin niin tärkeänä, 7412: Pahinta on kuitenkin se, että verolakimme että mm. valtiovarainvaliokunnan lisätty 7413: eivät tee oikeutta verovelvollisille, vaan· saat- verolakijaosto työskenteli eduskunnan loman 7414: tavat eri asemassa olevat veronmaksajat aikana kesällä v. 1953. Kun sitten syksyllä 7415: kovin erilaiseen asemaan veronmaksajina. oli tarkoitus jatkaa lain käsittelyä valio- 7416: Erikoisesti kunnanisverotuksen osalta vero- kunnassa, tuli sille muita kiireitä - ns. 7417: lakimme eivät ota huomioon riittävässä mää- Niukkasen budjetti ja sen mukana yli puoli- 7418: rässä veronmaksukykyä. Niinpä mm. pien- sataa lainmuutosta - ja verolaki jäi käsit- 7419: viljelijä saattaa joutua kohtuuttoman vero- telemättä. 7420: rasituksen alaiseksi naapurinsa suurviljelijän Kun v. 1958 hyväksyttiin erillinen verotus- 7421: päästessä vähemmällä. Kun kaksi naapu- laki, joka astui voimaan 1. 1. 1960, ilmoitet- 7422: rusta havaitsevat olevansa eri arvoisessa tiin hallituksen taholta, että aineellisen vero- 7423: asemassa verotuskohteena, katkeroittaa se lain uudistamisen valmisteluun on ryhdytty. 7424: huonompaan asemaan joutunutta ja synnyt- Tiedossa myös on, että sitä varten on ase- 7425: tää keskinäistä epäsopua. Arvostelun koh- tettu komitea. Kuitenkin näyttää siltä, että 7426: teeksi joutuvat myös verotusviranomaiset, uudistamiseen ei ole ryhdytty sillä tarmolla, 7427: vaikka he eivät ole syypäitä epäoikeuden- joka olisi tarpeen erään suurimman epäkoh- 7428: mukaiseen verotukseen, vaan siihen on syynä dan poistamiseksi yhteiskunnastamme. Toi- 7429: voimassa olevat lait. Epäoikeudenmukaisuus saalta on kysymys niin suuresta uudistuk- 7430: kasvaa moninkertaiseksi silloin, kun eräiden sesta että varsinaisen lakiesityksen tekeminen 7431: sosiaalisten avustusmuotojen (esim. apulanta- ja asian eteenpäin vieminen eduskunta-aloit- 7432: miljardin jako) tapahtuu verotustulosten teen pohjalta ei liene oikea ja paras tapa 7433: mukaan: tällöinhän verotuksessa edullisiin asialle, vaan a-loitteen teko kuuluisi hallituk- 7434: asemiin päässyt saa vielä lisäetuisuutta, kun selle. 7435: IV,60. - V. A. Virtanen ym. 155 7436: 7437: Kaikkeen edelläolevaan viitaten ehdotam- toimenpiteisii1t l1llneeUise-n verolain- 7438: mekin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä- säädännön uudistamiseksi oikeuden- 7439: väksi toivomuksen, mukaiseksi ja antaisi Eduskunnalle 7440: viipymättä sitä ta.rkoittavan esityksen. 7441: että haUitus ryhtyisi kiireeUisiin 7442: Helsingissä 5 päivänä he>lmikuuta 1960. 7443: 7444: Viljo A. Virtanen. Valto Käkelä. 7445: Varma K. Turunen. K. F. Haapasalo. 7446: Veikko Helle. G. Henriksson. 7447: Lyyli Aalto. Georg Eriksson. 7448: Anni Flinck. Väinö Tikkaoja. 7449: Kalle Matilainen. Elis Manninen. 7450: Sulo Hostila. Arvo Tuominen. 7451: Vilho Väyrynen. Kustaa Alanko. 7452: Kaarlo Pitsinld.. Sylvi Siltanen. 7453: Veikko Kokkola. Meeri Kalavainen. 7454: Ensio Partanen. Rafael Paasio. 7455: Lempi Lehto. 7456: 156 7457: 7458: IV,61.- Toiv.al. N:o 44. 7459: 7460: 7461: 7462: 7463: Vennamo: V erorästie-n sakkokoron aLentamisesta. 7464: 7465: 7466: E d u s k u n n a ll e. 7467: 7468: Harjoitettu viime vuosien talouspolitiikka miseksi. Tällöin on myös muistettava, että 7469: on ajanut laajoja alueita maassamme suuriin kunnanveroa peritään erittäin pienistäkin tu- 7470: taloudellisiin vaikeuksiin. Tämä käy ilmi kun- loista, jotka voivat olla alle toimeentulon ra- 7471: nanveroäyrien hinnan noususta ja kasvavista jan. 7472: verorästeistä. Väistämätön tosiasia siis on, että kaiken 7473: Tunnettu tosiasia on, että monessa kun- kohtuuden mukaan sakkokorkoa on alennet- 7474: nassa verorästit ovat ennenkuulumattoman tava. Kohtuullinen alentaminen ei myöskään 7475: korkeat ja muodostavat jo huomattavan osan voi johtaa kasvavaan välinpitämättömyyteen 7476: kunnan kaikista vuotuisista verotuloista. verojen maksamisessa. 7477: Tällaiset verorästit eivät voi enää johtua Kaiken edellä lausutun nojalla esitän edus- 7478: huolimattomuudesta tai haluttomuudesta suo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 7479: rittaa yhteiskunnalle kuuluvia veroja. Todel- 7480: linen syy on siis valtaosalta taloudellisessa että haLlitus 1·yhtyisi kiireellisiin toi- 7481: hädässä ja rahan puutteessa. menpiteisiin verolainsäädännön muut- 7482: Tällaisia ilman omaa syytään taloudelliseen tamiseksi siten, että nykyinen tosiasiaL- 7483: hätään joutuneita henkilöitä rangaistaan kui- lisesti ylivoimaiseksi muodostunut ve- 7484: tenkin verorästeistään ankaralla 12 %:n suu- rorästien 12 %:n sakkokorko alenne- 7485: ruisella sakkokorolla. Sakkokorko muodostuu taan kohtuuUiseksi. 7486: tosiasiallisesti vähävaraisten ihmisten kisko- 7487: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 7488: 7489: Veikko Vennamo. 7490: 157 7491: 7492: IV,62. - Toiv.al. N: o 45. 7493: 7494: 7495: 7496: 7497: Hara ym..: Eräiden kirjanpitovelvollisten veroilmoitusten an- 7498: tamisajan muuttamisesta. 7499: 7500: 7501: E d u s k u n n a ll e. 7502: 7503: Uuden verotuslain 39 § :n säännösten seen kirjanpitoon. Lisäksi on otettava huo- 7504: perusteella veroilmoitus on kultakin vero- mioon, että tilikauden päättyminen inven- 7505: vuodelta annettava ennen seuraavan vuoden taariotehtävineen ja tilinpäätöksen tekeminen 7506: tammikuun loppua. Kuitenkin on verovel- aiheuttaa juuri pienehkössä liikkeessä ja yri- 7507: vollisella, joka kuuluu kirjanpitovelvollisten tyksessä, jolla ei yleensä ole varsinaista kont- 7508: kolmanteen tai neljänteen ryhmään ja jonka toriorganisaatiota, suhteellisesti enemmän 7509: tilikausi on päättynyt ennen verovuoden työtä kuin suuremmissa liikelaitoksissa. Usein 7510: lokakuun 1 päivää, oikeus antaa veroilmoi- kirjanpito ja tilinpäätösten tekeminen on 7511: tuksensa viimeistään huhtikuun 1 päivänä. annettu järjestöjen ja kirjanpitotoimistojen 7512: Kirjanpitovelvollisten toiseen ryhmään kuu- tehtäväksi, mutta nämä eivät vuodenvaih- 7513: luvien yrittäjien on siis annettava veroilmoi- teen aiheuttaman työnrunsauden johdosta 7514: tuksensa tammikuun kuluessa. Kirjanpito- yleensä ennätä tammikuun kuluessa saada 7515: llain 2 § :n 2 mom:n ja kirjanpitoasetuksen tilinpäätöstaseita valmiiksi. Kun nykyinen 7516: 2 § : n säännösten perusteella voidaan todeta, veroilmoitusten antamista koskeva lainsää- 7517: että kirjanpitovelvollisten toiseen ryhmään däntö on epätarkoituksenmukainen varsin 7518: luettavat yrittäjät yleensä ovat pienempiä merkittävälle osalle maamme yksityisiä vä- 7519: kuin kolmanteen kuuluvat. hittäisliikkeitä sekä käsi- ja pienteollisuuden- 7520: Niin huomattavaa eroa näiden eri ryhmien harjoittajia, ehdotamme eduskunnan hyväk- 7521: välillä ei kuitenkaan ole, että ne olisi saa- syttäväksi toivomuksen, 7522: tettava veroilmoitusten antamisaikaan näh- 7523: den erilaiseen asemaan. Niinpä kirjanpito- että hallitus antaisi Eduskunnalle 7524: velvollisten kolmanteen ryhmään kuuluvat kiireellisesti esityksen verotuslain 7525: kaikki osakeyhtiöt niiden harjoittaman liike- muuttamiseksi siten, että myöskin 7526: toiminnan laajuuteen katsomatta. Toiseen kirjanpitovelvollisten toiseen ryhmään 7527: ryhmään kuuluvat kirjanpitovelvolliset ovat- kuuluville yrittäjille myönnettäisiin 7528: kin varsin huomattavassa määrin joko käy- oikeus antaa veroilmoituksensa vii- 7529: tännöllisistä syistä tai esim. liikevaihtovero- meistään huhtikuun 1 päivänä. 7530: lain 46 § : n johdosta siirtyneet kaksinkertai- 7531: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 7532: 7533: Erkki Hara. Jussi Saukkonen. 7534: Toivo Hietala. Margit Borg-Sundman. 7535: Jaakko Kemppainen. Kyllikki Pohjala. 7536: R. Hallberg. Aune Innala. 7537: Saara Forsius. A. F. Airo. 7538: Väinö E. Nieminen. T. A. Wiherheimo. 7539: Juha Rihtniemi. Reino Ala-Kulju. 7540: Oskari Lehtonen. Erkki Leikola. 7541: 158 7542: 7543: IV,63. - Toiv.a.t N:o 46. 7544: 7545: 7546: 7547: 7548: Vennamo: V6rom.a.rklwjer~, S'lWrittamisesta kunnt'lle 98 pro- 7549: senttis.esfi. 7550: 7551: 7552: E d u s kun n a 11 e. 7553: 7554: Kunnallinen verorasitus on lähinnä valtio- Edelleen on täysin perusteltua, että edellä 7555: vallan jatkuvien ja kohtuuttomien toimen- mainittu 96 % nostetaan 98 %:iin, jolloin 7556: piteiden johdosta alkanut muodostua yhä jälkikäteen suoritettavaksi jää vain 2%, 7557: useammassa kunnassa sietämättömäksi. Kun koska valtiovalta ja hallitukset ovat niin mo- 7558: lisäksi kunnanvero rasittaa ennen kaikkea nella tavoin rasittaneet kuntia ja jatkuvasti 7559: varsinaista kansaa, on nykyisoon asiantilaan viivyttelevät valtion osuuksien ja lain mu- 7560: saatava kiireellinen muutos. kaisten avustuksien maksamista kunnille. 7561: Luulisin, että kunnilla pitäisi olla oikeus Tällöinkään ei mielestäni vielä ole kaikki 7562: saada tällaisessa tilanteessa omat veromark- seikat huomioon ottaen riittävästi valvottu 7563: kansa ilman mitään valtion pidätyksiä ja kuntien etua, mutta kun kunnalliset keskus- 7564: viivytyksiä. Nykyinen hallitus esitti viime järjestöt ovat tyytyneet vähempään, en katso 7565: vuonna eduskunnalle, että kunnilta pidätet- voivani ainakaan tällä kertaa mainittua pro- 7566: täisiin niille kuuluvia verotuloja 6 % ja senttia esittää korkeammaksi. 7567: maksettaisiin siis vain 94 % ja nämä pidä- Kaiken edellä lausutun perusteella esitän 7568: tetyt määrät maksettaisiin vasta viiden vuo- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 7569: den perästä. Huolimatta maalaisliiton ryh- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi- 7570: män vastustuksesta eduskunta hyväksyi pro- menpiteisiin verolainsäädännön mwut- 7571: sentin kuitenkin 96: ksi. tamiseksi siten, että kunm"lle kuuluvat 7572: Tämä eduskunnankaan ratkaisu ei ole tyy- veromarkat suoritetaan 98 prosentti- 7573: dyttävä eikä tee kunnille oikeutta. Erityi- sesti, ja lisäksi asiar~,mukaisesti huo- 7574: sesti veromarkkojen jälkikäteen maksamisen mioidaan tapahtunut veroäyrien mää- 7575: viivästyminen viidellä vuodella on kohtuu- rän ja hinMn mahdolUn.en nousu sekä 7576: ton. Tämän ovat todenneet myös :Maalais- jäännös 2 % maksetaan viimeistään 7577: kuntien Liitto ja Kaupunkikuntien Liitto. kahden vuoden kuluessa. 7578: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 7579: 7580: Veikko Vennanw. 7581: 159 7582: 7583: IV,64. - Toiv.aJ. N': o #1. 7584: 7585: 7586: 7587: 7588: Borg-Sundman ym.: Osakesäästämisen tehosta·misesta. 7589: 7590: 7591: Eduskunnalle. 7592: 7593: Työtilaisuuksien luominen on aikamme sivaihtelut toisensa ja kurssiriskit eliminoitu- 7594: tärkeimpiä tehtäviä ja terveintä työttömyy- vat. 7595: den ennakolta torjumista. Se on suurten, Kansanomaisen osakesäästämisen järjestä- 7596: työmarkkinoille nyt astuvien ja terveen lisän mistä on monissa maissa jo menestyksellisesti 7597: kansallemme tuovien nuorten ikäluokkien kokeiltu. Se on tuonut uudet, vähävaraisem- 7598: välttämätön vastaanottokeino. Maaseudulta mat kansanryhmät osakkeiden ja sen kautta 7599: maataloustyötilaisuuksien vähetessä se on teollisuuden omistajiksi samalla kun se on 7600: erikoisesti tälle teollisuuteen siirtyvälle nuo- luonut uusia työtilaisuuksia nuorille ikäluo- 7601: risolle elinehto. kille niin hyvin kaupungeissa kuin maaseu- 7602: Työtilaisuuksien luominen poikkeuksellisen dullakin. Ulkomailla sovelletut järjestelmät 7603: laajassa mitassa vaatii ennen muuta elin- toimivat yleensä juuri siten, että arvopape- 7604: keinoelämän kasvamista ja laajentumista. Se reista muodostetaan edellä kosketelluin ta- 7605: taas puolestaan edellyttää kitkatonta pää- voin rahastoja. Tarkoituksena on, että ra- 7606: omien saantia. Inflaatioherkäksi osoittautu- hastomenettelyllä muodostettu kansanosake- 7607: neessa kansantaloudessamille on perinteelli- menettely tarjoaa sopivan, reaaliarvoltaan 7608: sen rahoitusmuodon, pankkisäästämisen taso turvatun, helposti rahaksi muodostettavan 7609: suuresti vaihteleva. Vakaan hintatason ja sijoituskohteen jopa pienillekin säästövaroille. 7610: hitaan taloudellisen kasvun aikana varoja Rahasto nostaa arvopapereiden antamat osin- 7611: kertyy runsaasti ja ne saattavat jopa hyvin- got, jotka ovat rahaston varsinaisia tuloja. 7612: kin riittää senhetkistä pääomien kysyntää Osakesäästäjät saavat hankkia tällaisen hoi- 7613: kattamaan. Aikoina, jolloin elinkeinoelämä dingrahaston osuustodistuksia, jotka täten 7614: laajenee tai jolloin esiintyy painetta rahan ovat tämän järjestelmän luomia kansanosak- 7615: arvoa vastaan, ei pankkisäästäminen usein- keita. Osakerahaston nostamat osingot jae- 7616: kaan ole riittävä. taan rahaston toimesta edelleen kansanosak- 7617: Uusien, pääomia tuotannolle tuovien kana- keiden ostajille. 7618: vien aukaiseminen onkin täten ilmeinen vält- Piensäästäjille ja perheenemännille järjes- 7619: tämättömyys. Eräs tällainen uusi ja tehokas telmä tarjoaa tervetulleen tilaisuuden sijoit- 7620: kanava on teollistumista ja työtilaisuuksia taa vähin erin säästövarojaan vakaaseen koh- 7621: lisäävän osakesäästötoiminnan elvyttäminen teeseen, ja täten voitaisiin esim. perheen- 7622: sellaisen osakejärjestelmän luomisen kautta, äidin työn tuottama arvo käyttää sekä per- 7623: joka varaisi nimenomaan piensäästäjille osa- heen tulevaisuuden tarpeiden että nuorison 7624: kemerkintämahdollisuudet. työnsaantimahdollisuuksien edistämiseksi. 7625: Nykyisin voidaan havaita, että osakkeiden Tällaisen osakesäästötoiminnan ehtona mei- 7626: kurssitaso vaihtelee suuresti. Tästä johtuen dän maassamme on kuitenkin, että monen- 7627: niiden hankkija on alttiina kurssiriskeille, kertaisen verotuksen haitta, jota ulkomailla 7628: joiden olemassaolo itse asiassa on tärkeänä ei juuri esiinny, ensin poistetaan. Nykyisin- 7629: syynä siihen, miksi osakesäästäminen ei ole hän ovat osingot siinä mielessä kaksinkertai- 7630: kansanomaistunut. Kurssiriski voidaan kui- sen verotuksen kohteena, että yhtiö nykyisin 7631: tenkin poistaa muodostamaila yksityisten maksaa ensin veroa koko voitostaan ja osin- 7632: kansalaisten, elinkeinoelämän tai rahalaitos- kotulojen saaja uudelleen siitä voitonosasta, 7633: ten toimesta erityisiä osakerahastoja. Näi- jonka yhtiö jakaa osakkaille. Jos osakesääs- 7634: den puitteissa tasoittavat erisuuntaiset kurs- täminen organisoidaan kosketelluu rahasto- 7635: 160 IV,64. - Osa.ltesiästll.mfaen tehostaminen. 7636: 7637: 7638: menettelyn puitteissa, joka on osakesäästä- täminen ja ajan mittaan myös verotulojen 7639: misen levenemisen välttämätön edellytys, pohjan muodostamien tulojen määrä. Tähän 7640: muodostuu uusi ketju verotukseen, josta täl- tarvitaan kuitenkin lainsäädännöllisiä toi- 7641: löin tulee kolminkertainen: Ensin maksaa menpiteitä. 7642: yhtiö veron voitostaan, toiseksi maksaa osake- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 7643: rahasto veron nostamastaan osingosta ja kol- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 7644: manneksi osakesäästäjä rahaston toimesta hä- 7645: nelle maksetusta osingosta. Verottajan kan- että hallitus kiireellisesti tutkitut- 7646: nalta tällainen järjestelmä tuntuu epäile- taisi mahdollisuudet orgwnisoidun osa- 7647: mättä tuottoisalta. Käytännössä tilanne kui- kesäästämisen tehostamiseksi ja sen 7648: tenkin on päinvastainen. Kolminkertainen edell;ytyksinä olevien verolakien muu- 7649: verotus estää täydelleen organisoidun osake- tosten toteuttamiseksi ja antaisi Edus- 7650: säästötoiminnan eikä verottaja täten saa kunnalle esityksen tarpeelliseksi Udn- 7651: tässä yhteydessä markkaakaan. Jos verotusta säädiinnöksi. 7652: sen sijaan lievennettäisiin, elpyisi osakesääs- 7653: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960. 7654: 7655: Margit Borg-Sundman. Lempi Lehto. 7656: Armi Hosia. Erkki Tuuli. 7657: Meeri Kalavainen. 0. Lindblom. 7658: Hilja Väänänen. Anni Flinck. 7659: Kyllikki Pohjala. R. Ala.-Kulju. 7660: Saara Forsius. Erkki Koivisto. 7661: Kalervo Saura.. Verner Korsbäck. 7662: Väinö E. Nieminen. Sylvi Ha.linen. 7663: Juha Rihtniemi. Victor Procope. 7664: Martti Salminen. Armas Leinonen. 7665: R. Hallberg. Juho Tenhiälä. 7666: Aaro Stykki. Kaarlo Kajatsalo. 7667: Mikko Asunta. Kerttu Sa.alasti. 7668: 161 7669: 7670: IV,85. - Hemst.mot. N: o 48. 7671: 7672: 7673: 7674: Meinander m. fl.: Angående lättande av dubbelbeskattningen 7675: och stimulerande av aktiesparandet. 7676: 7677: 7678: T i 11 R i !k s d a g e n. 7679: 7680: Det stä11s under de närmaste åren myeket Många åtgärder har redan vidtagits i syfte 7681: stora krav på den ekonomis'ka politi!ken :för att stimulera sparandet i olika :förmer. De- 7682: att trygga sysselsättningen. De stora åmklas- positionernas och obligationernas skattefrihet 7683: sernas inmarsch på arbetsmarknaden kommer har i det sammanhanget säJk:e.rligen haft 7684: att kännbart höja behovet av produ!ktiva in- gynnsam.ma verkningar. Också rättigheten 7685: vesteringar, var:för de.t blir särskilt angeläget att från skatten avdra 15 procent av divi- 7686: att stimulera den löpande sparverksamheten dendin!komsterna har tilikommit i kapital- 7687: i alla d('.SS yttringar. bildningens intresse. Det förefaller dock som 7688: Det o:f:fentliga sparandet i form av skatte- om alla dessa skll!ttelättnader hade uppstått i 7689: finansierad kapitalbildning :för utvecklingen improvisationens tec!ken. 1 ingen 'händelse 7690: av kommunikationerna, utbildningsväsendet har skattepolitiken veterligen i något sam- 7691: mm. måste hållas så högt :för att därmed :för- manhang målmedvetet omprövats i syfte att 7692: bättra grundbetingelserna :för landets indus- med dess hjälp så verkningsfullt som möjligt 7693: trialisering, att det inte ens med bästa vilja underlätta kapitalbi~dningen i samband med 7694: på den vägen blir mycket över :för de direkt den industrialisering på bred front, utan 7695: produktiva anläggningarna. Det monetära viiken de stora årsklassernas inlemmande i 7696: sparandet i penninginstituten är givetvis produktionsiivet ter sig som en hopplös upp- 7697: utomordentligt viMigt, men banlksparandet gift. För att verkligen i dagens läge av 7698: kan svårligen ledas vidare tili produktionen skattepolitiken forma ett instrument, ägnat 7699: med mindre :företagen :för:fogar över tillräck- att underlätta lösningen av de närmaste 7700: liga mängder eget lkapital som :finansiell årens mest angelägna nationella uppgift på 7701: grundval. Sparandet inom företagen i :form det ekonomiska planet, borde särskilt dubbel- 7702: av i rörelsen nedpiöjda vinster är likaså en beskattningens vådor ägnas en avsevärt 7703: viktig finansieringskälla, men därmed tryg- större uppmärksaanhet än hittills. 7704: gas endast de redan väletablerade bolagens Med hänvisning tili vad som ovan anförts 7705: fortsatta expansion. :föreslår undertecknade att riksdagen ville 7706: Mycket tyder på att :flaslk:halsen i landets besluta hemställa, 7707: industriella :finansieringsberedskap är lokali- 7708: serad till de kapitalströmmar, som direkt att regeringen måtte skyndsamt ut- 7709: från :familjehuShållen borde söka sig till ny- reda, genom vilka skattepolitiska refor- 7710: grundade. industri:företag. Om det är menin- mer dubbelbeskattningens börda kunde 7711: gen, vilket synes vara ytterst angeläget, att Uittas, ävensorn i övrigt överväga, kuru 7712: äntligen få fart på landsbygdens industriali- aktiesparandJe.t kumde stimuleras i syfte 7713: sering i tecknet av företag, vilka från en att skapa gynnsammare betingelser för 7714: ansprålkslös start småningom växer sig star- en industrialisering av landet - och 7715: kare och stöN"e, är det nödvändigt att :från icke mimst dess landsbygd - på bred 7716: myndigheternas si,da ägna alldeles särSkild demokratisk bas. 7717: uppmärksamhet åt just denna :finansierings- 7718: teknlli. 7719: Helsingfors den 11 februari 1960. 7720: 7721: Nlls Meinander. Georg C. Ehrnrooth. 'Victor Procope. 7722: 21 E 74/60 7723: 162 7724: 7725: Suomennos. 7726: IV,65.- Toiv.al. N:o 48. 7727: 7728: 7729: 7730: Meinander ym.: Kaksinkertaisen verotuksen keventämisestä 7731: ja osakesäästämisen edistämisestä. 7732: 7733: 7734: Eduskunnalle. 7735: 7736: Lähivuosina asetetaan talouspolitiikalle Moniin toimenpiteisiin on jo ryhdytty eri 7737: hyvin suuria vaatimuksia työllisyyden tur- muodoissa tapahtuvan säästämisen kiihoitta- 7738: vaamiseksi. Suurten ikäluokkien esiinmarssi miseksi. Talletusten ja obligaatioiden vero- 7739: työmarkkinoilla tulee tuntuvasti lisäämään vapaudella on tässä yhteydessä varmastikin 7740: tuottavien sijoitusten tarvetta, minkä vuoksi ollut suotuisia vaikutuksia. Myös oikeus vä- 7741: jatkuV'an säästäruistoiminnan elvyttäminen hentää verosta 15% osinkotuloista on syn- 7742: sen kaikissa ilmenemismuodoissa on erittäin tynyt pääomanmuodostuksen etua ajatellen. 7743: tärkeätä. Tuntuu kuitenkin siltä, että kaikki nämä 7744: Julkinen säästäminen veroilla rahoitetun verohelpotukset ovat syntyneet improvisoin- 7745: pääomanmuodostuksen muodossa liikenneyh- nin merkeissä. Missään tapauksessa vero- 7746: teyksien, koulutoimen jne. kehittämiooksi on politiikkaa ei tiettävästi ole otettu missään 7747: pidettävä niin suurena, jotta sillä tavalla yhteydessä harkittavaksi siinä tarkoituksessa, 7748: parannettaisiin maan teollistamisen perus- että sen avulla helpotettaisiin mahdollisim- 7749: ehtoja, että sillä tiellä ei edes parhaimmalla man tehokkaasti pääomanmuodostusta laa- 7750: tahdollaka;an liikene paljoa suoranaisiin tuo- jalla rintamalla tapahtuvan teollistamisen 7751: tannollisiin laitoksiin. Rahasäästäminen raha- yhteydessä, jota ilman suurten ikäluokkien 7752: laitoksissa on tietenkin erinomaisen tärkeätä, liittäminen tuotantoelämään näyttää toivot- 7753: mutta pankkisäästäminen on vaikeasti ohjat- tomalta tehtävältä. Jotta veropolitiikasta 7754: tavissa edelleen tuotantoon,: ellei pienemmillä nykyisessä tilanteffisa todella muodostettai- 7755: yrityksillä ole riittäviä määriä omaa pää- siin ase, joka olisi omansa helpottamaan 7756: omaa taloudellisena perustanaan. Yrityksissä lähivuosien tärkeimpiä kansallisia tehtäviä 7757: tapahtuva säästäminen liikkeeseen sijoitettu- taloudellisella alalla, tulisi erityisesti kaksin- 7758: jen voittojen muodossa on niinikään tärkeä kertaisen verotuksen haitoille omistaa tähän- 7759: rahoituslähde, mutta siten turvataan ainoas- astista huomattavasti suurempaa huomiota. 7760: taan jo hyvässä asemassa olevien yhtiöiden Edellä esitettyyn viitaten ehdottavat alle- 7761: jatkuva laajentuminen. kirjoittaneet eduskunnan hyväksyttäväksi 7762: Paljon merkitsee se seikka, että maan teol- toivomuksen, 7763: lisuuden rahoitusvalmiuden pullonkaula si- 7764: jaitsee niissä pääomavirroissa, joiden tulisi että hallitus kiireellisesti selvityt- 7765: suoraan perhetalouksista hakeutua vasta- täisi, m~1Ui veropoliittisiUa uudistuk- 7766: perustettuihin teollisuusyrityksiin. Jos tar- s~1la voitaisiin helpottaa kaksinkertai- 7767: koituksena on - mikä näyttää erittäin tär- sen verotuksen rasitusta, sekä muu-- 7768: keältä - saada vihdoinkin vauhtia maaseu- toinkin harkitsisi, m~'llii t(J)t)oin voitai- 7769: dun teollistamiseen yritysten merkeissä, jotka siin osakesäästämistä elvyttää suotui- 7770: v,aatimattomasta alusta vähitellen kasvavat sampien ehtojen luomiseksi maan - 7771: voimakkaammiksi ja suuremmiksi, on vält- ja etenkin maaseudun - teollistami- 7772: tämätöntä kohdistaa viranomaisten taholta selle laajalla demokraaftisella pohjalla. 7773: aivan erityistä huomiota juuri tähän rahoi- 7774: tustekniikkaan. 7775: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 7776: 7777: Nils Meinander. Georg 0. Ehrnrooth. 'Victor Procope. 7778: 163 7779: 7780: IV,66. - Toiv.al. N:o 49. 7781: 7782: 7783: Haapanen ym.: Maatalouden verotuksen uudistamisesta. 7784: 7785: E d u s k u n n a 11 e. 7786: 7787: Nykyisessä verotuslaissa on useita epäkoh- tava, että luovuttaisiin nykyisestä isännän 7788: tia, joiden korjaamiseen olisi kiireellisesti työn erillään verottamisesta ja verotetaan 7789: ryhdyttävä ja hallituksen olisi ensi tilassa samantapaisissa olosuhteissa olevia maatalou- 7790: annettava eduskunnalle esitys uudeksi vero- den harjoittajia likipitäen saman suuruisesta 7791: laiksi. Eräs ja .flmeisesti kaikkein suurin epä- tulosta verohehtaaria kohti. Luonnollisesti 7792: kohta sisältyy maatalouden verotukseen. olisi huomioitava eri alueilla ja eri tilatyy- 7793: Maataloudessa käytetty työn arvoon perus- peissä saatu tuoton erilaisuus samoin kuin 7794: tuva verotus johtaa käytännössä siihen, että joidenkin poikkeuksellisten olosuhteiden, 7795: pientilat joutuvat maksamaan veroa pelto- kuten työkyvYttömyyden, tilalta ansiotöiden 7796: hehtaaria kohti huomattavasti suuremmasta takia tapahtuneen poissa olon ja sadon tu- 7797: tulosta kuin suurten tilojen omistajat, vaikka houtumisen aiheuttama tuoton väheneminen. 7798: voidaan kiistattomasti todistaa, että pien- Maatalouden verotusoloja uudistettaessa 7799: tilojen nettotulo ei samalta peltoalalta nouse olisi harkittava myös pientilojen perheen- 7800: läheskään yhtä suureksi, mihin se suurtiloiNa jäsenten nykyistä lievempää verottamista. 7801: pienemmistä työkustannuksista johtuen nou- Ainakin perheenjäseninä verotettujen lasten 7802: see. Pienviljelijäväestön kannalta ei voida ikäraja olisi nostettava nykyisestä 16 vuo- 7803: pitää oikeana tällaista verotuskäytäntöä. desta 18 vuoteen ja samalla alennettava sitä 7804: Esimerkkinä todettakoon, että Etelä-Suo- ylärajaa, johon perheenjäsenten verotus kor- 7805: messa I palkkausalueella määrätään nykyisin keintaan saa nousta. Perheenjäsenten ankara 7806: 5 peltohehtaarin tiloille ns. isännänpalkkaa verotus yhdessä isännän työn arvon verotuk- 7807: yleisesti 150 000 mk, eli 30 000 mk. pelto- sen kanssa on ollut aiheuttamassa sen, että 7808: hehtaaria kohti. Samalla alueella on korkein pientilojen 1lasten on ollut pakko lähteä 7809: isännänpalkka 50 peltohehtaarin tiloilla ansiotöihin tai työttömyyskortistoihin ja si- 7810: 415 000 mk, eli 28 300 mk peltohehtaaria ten nykyinen epäoikeudenmukainen verotus- 7811: kohti. Ero on suorastaan hätkähdyttävä. käytäntö on ollut osaltaan syynä sekä maal- 7812: Vielä 10 peltohehtaarin tiloillakin on isän- tapakoon että työttömyyden lisääntymiseen. 7813: nänpalkka 205 000 mk, eli 20 500 mk. heh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 7814: taarilta. Kun näihin lukuihin lisätään II luo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 7815: kan peltohehtaarin, joka vastaa verohehtaa- 7816: ria, puhdas tuotto n. 5 000 mk, joutuu siten että hallitus antaisi kiireellisesti 7817: pienviljelijä maksamaan hehtaarilta veroa Eduskunnalle verolakiesityksen, joUa 7818: 35 000 mk tulosta, mutta 50 hehtaarin suur- maatalouden verotuksessa pienviljeli- 7819: viljelijä vain 13 300 mk tulosta. Oulun ja jöille epäedullisen ns. isännänpalkan 7820: Lapin läänissä IV palkkausalueella on vas- verottamisesta luovuttaisiin ja maata- 7821: taavan suuruisella pientilalla verotettavaa louden verotus määrättäisiin eri 7822: tuloa 18 000 mk hehtaarilta, mutta suur- alum1la ja eri suuruusluokissa oleville 7823: tilalla vain 7 600 mk. tiloille niiden m·vioidun keskimääräi- 7824: Maatalouden verotus alisi niin uudistet- sen tuoton perustalta. 7825: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 7826: 7827: Kaino Haapanen. Väinö R. Virtanen. Yrjö Murto. Eino Roine. 7828: Veikko Rytkönen. Kauko Tamminen. Eemeli Lakkala. Pertti Rapio. 7829: Toivo Friman. Toivo Salin. Aarne Pulkkinen. Tauno Kel~vesi. 7830: Pentti Liedes. Siiri Lehmonen. Eino Tainio. Antto Prunnila. 7831: Pauli Puhakka. Kuuno Honkonen. Hugo Manninen. 7832: 164 7833: 7834: lV,67. - Toiv.al. N: o 50. 7835: 7836: 7837: 7838: 7839: Kekkonen ym..: Maatalousyhtymän verotuksessa ilmenneiden 7840: epäkohtien korj-aamisesta. 7841: 7842: 7843: E d u s k u n n a ll e. 7844: 7845: Eräs nykyisen verolakimme suurimmista mioon. Samaten, jos kaksi veljestä ostaa yh- 7846: epäkohdista sisältyy siihen, että maatalous- teisen tilalli ja heillä on vähänkin ulkopuoli- 7847: yhtymää verotetaan yhtenä kokonaisuutena. sia ansiotuloja, käy yleensä niin, että he me- 7848: Tästä seuraa mm. etteivät yhtymään kuulu- nettävät paitsi sosiaaliset edut myös ne edut, 7849: vat saa yleensä hyväkseen verotuksessa so- joita maatalousmiljardi muuten antaisi. Tämä 7850: siaalisia vähennyksiä ~kä, että yhtymän yh- ei ole oikeudenmukaista, sillä onhoo esim. 7851: teiset verotettavat tulot nousevat helposti pie~ täysin kohtuutonta, että kun isännän: kuole- 7852: neHä;kin. tilalla yli sen määrän, jdka estää man johdosta perhe joutuu muutenkin talou- 7853: tilan pääsemästä osalliseksi ns. maatalous- dellisiin vaikeuksiin, sitä vielä lisätään vero- 7854: miljardiavustuksiin. Niinpä, jos perheen tuksen nousulla. 7855: huoltaja kuolee ja leSki jää alaikrusten lasten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 7856: kanssa hoitamaan maatalouskiinteistöä, jota kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 7857: ei yleensä jaeta eikä ole syytäkään tilan koko 7858: huomioonottaen jakaa, seuraa siitä, että per- että hallitus ryhtyisi kiiree7Jlisesti 7859: heen verot huoltajan kuoleman jälkeen nouse- toimenpiteisiin '11t(W,talousyhtyrnän ve- 7860: vat huomattavasti, koska sosiaalisia vähen- rotuksessa umenneiden epäkohtien kor- 7861: nyksiä ei suurelta osalta voida ottaa huo- jaamiseksi. 7862: Helsingissä 11 päivä.nä helmikuuta 1960. 7863: 7864: Matti Kekkonen. Eino Uusitalo. 7865: Niilo Ryhtä. :Matti Liinamaa. 7866: Olavi Lahtela. Yrjö Sinkkonen. 7867: V. E. Svinhufvud. Esa Timonen. 7868: Veikko Savela. Aarre Marttila. 7869: Akseli Paarman. 7870: 165 7871: 7872: IV,68. - Toiv.al. N: o 51. 7873: 7874: 7875: 7876: 7877: Timonen ym.: v~"ljelijäperheen lasten viljelijän maatalouden 7878: hyväks~ tekemän työn verotusperusteiden muuttamisesta. 7879: 7880: 7881: 7882: E d u s k u n n a 11 e. 7883: 7884: Maanviljelijäperheen 16 vuotta täyttänei- monesti hyvin vaarallinen, sillä vieraissa olo- 7885: den lasten viljelijän omistaman maatalous- suhteissa he joutuvat alttiiksi hou:kutuksille, 7886: kiinteistön hyväksi tekemän työn arvo lue- jotka voivat tuhota koko nuoren ihmisen tule- 7887: taan voimassa olevien verotuslakien mukaan vaisuuden. Lisä!ksi varhain tapahtuva kotoa- 7888: verotettavaksi tuloksi. Sellaisissa tapauksissa, lähtö aiheuttaa vanhemmille paljon huolta 7889: joissa viljelijäperheessä on paljon lapsia, ja ikävyyksiä. Thteiskunnankaan kannalta 7890: muodostuu maatalouden hyväksi tehtynä ei ole edullista, että nuoret jo varhaiSessa 7891: työnä verotettava tulo usein suuremmaksi vaiheessa pakotetaan verotuksen ta!k:ia siirty- 7892: kuin mitä todellinen työtulo maataloudessa mään pois kotoaan, sillä monasti tällaisille 7893: on ollut. asutuskeskuksiin ammattitaridottomina ha:keu- 7894: Kun edellä sanotun lisäksi lapsivä;hennys- tuneille nuorille on vaikea yhtei&kunnan löy- 7895: ten tekemisoikeus verotuksessa loppuu sa- tää sopivaa työtä. 7896: mana vuonna, jolloin viljelijäperheen maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7897: talouden hyväksi tekemän työn verotus alkaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 7898: ja lisäkffi loppuu lapsilisien saanti samanai- muksen, 7899: kaisesti, tapahtuu viljelijäperheen taloudessa 7900: näistä syistä älrillistä elintason alenemista, että lw;"tlitus ryhtyisi toimenpiteisiin 7901: joka pakottaa varsin'kin pienviljelijäperheissä tulo- ja omaisuusverolain muuttami- 7902: monasti 16 vuotta täyttäneet nuoret hakeutu- seksi siten, että viljelijäperheen 16 7903: maan pois kotoaan. vuotta täyttäneiden lasten viljelijän 7904: Nuorten varhaiseSsa. nuoruusvaiheessa ta- maatalouden hyväksi tehdyn työm vero- 7905: pahtuva kotoa poislähtö on nuorille itselleen tusperusteita alennettaisiin. 7906: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 7907: 7908: Esa Timonen. Pentti Pekkarinen. Kalle Kä.mä.räinen. 7909: 166 7910: 7911: IV,69. - Toiv.al. N:o 52. 7912: 7913: 7914: 7915: 7916: Hyytiäinen: Ra'lumarvon alenemisen huomioon ottamisesta 7917: veronalaista kauppavoittoa määrättäessä. 7918: 7919: 7920: E d u s k u n n a ll e. 7921: 7922: Voimassaolevan verolainsäädännön mukaan hintaa koskevia velkomuksia jne. puhumatta- 7923: joudutaan valtiolle ja kunnalle eräissä ta- kaan siitä, että yl~istä kansalaismoraalia on 7924: pauksissa suorittamaan ns. kauppavoitto- horjutettu ja rikosten teille saatettu muutoin 7925: veroa, kun verovelvollinen myydessään alle nuhteettomia kansalaisia ja että elinkeino- 7926: viiden vuoden ajan omistamaansa irtainta toiminnalle ja koko kansantaloudellekin tär- 7927: tai alle kymmenen vuoden ajan omista- keitä kauppoj.a on jouduttu joko lykkäämään 7928: maansa kiinteätä omaisuutta saa kaupasta tai jättämään kokonaan tekemättä sekä että 7929: voittoa. Voiton määrän toteamisessa on rat- eritoten kiinteistöjen hintatasosta on ollut 7930: kaisevana lähtökohtana myynti- ja osto- vaikeata saada todellisuutta vastaavia ja 7931: hinnan välinen erotus, jota kuitenkin voivat esim. pakkolunastusmenettelyssä välttämättö- 7932: pienentää - ja joskus kokonaan poistaakin miä määrittelyjä. 7933: - tietyt lain hyväksymät ja haHinnollisen Jos veronalaista voittoa määrättäessä otet- 7934: lainkäytön tarkemmin vakiinnuttamat vähen- . taisiin huomioon ostohinnan kohdalla rahan 7935: nykset. arvon alenemisen vaikutus - tai ainakin 7936: Kun kauppavoittoa laskettaessa ei saa pääosa siitä - päästäisiin edelläselostetuista 7937: ottaa huomioon rahan arvon huononemisen epäkohdista huomattavassa määrin eroon, 7938: vaikutusta, on seurauksena ollut, että eivätkä verotulot kauppavoittojen osalta il- 7939: myynti- ja ostohinnan erotus ei todellisuu- meisestikään pienenisi, sillä olojen tervehty- 7940: dessa läheskään aina - ja varsinkaan omai- minen tässä kohden toisaalta vaikuttaisi sen, 7941: suuden omistuskauden kestettyä vähänkään ettei tähänastisia rikollisia salailuja entisellä 7942: pitemmän ajan - ole ollut oikea perusta tavalla tapahtuisi eikä kauppojen lykkään- 7943: voiton suuruuden määrittelylle. Inflaation tymisiä ja peruuntumisia ilmenisi. 7944: ol~essa pahimmillaan saattoi asiallinen totuus Edel'lä esitetyn perusteella kunnioittavasti 7945: olla jopa niin, että myynti- ja ostohinnan ehdotan eduskunnan ·hyväksyttäväksi toivo- 7946: erotuksen osoittaessa voittoa kauppa itse muksen, 7947: asiassa olikin tappiollinen; Tämä tilanne on 7948: käytännössä johtanut siihen, että laajassa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 7949: mitassa on kauppoja tehtäessä turvauduttu toimenpiteisiin voimassaolevan vero- 7950: rikolliseen menettelyyn merkitsemällä luo- lainsäädännön muuttamiseksi siten, 7951: vutuskirjoihin vain osa todellisesta kauppa- että satun~ta kauppavoittoa maa- 7952: hinnasta, josta menettelystä puolestaan on rättäessä otetaan huomioon omaisuu- 7953: seurannut veron- ja leimaveronkavallusta den hankintahinnan kohdalla rahan- 7954: koskevia syytejuttuja, ,mustaa" kauppa- arvon alenemisen aiheuttama lisäys. 7955: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 7956: 7957: Veikko Hyytiäinen. 7958: 167 7959: 7960: IV,70. - Toiv.al. N:o 53. 7961: 7962: 7963: 7964: 7965: Hallberg ym.: Määräaikojen .lyhentämisestä satunnaista 7966: myyntivoittoa määrättäessä. 7967: 7968: 7969: E d u s k u n n a 11 e. 7970: 7971: Satunnaisesta myyntivoitosta joutuu vero- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 7972: velvollinen maksam.aan veroa myös inflaation nioittaen eduskunnan hyYäksyttäväksi toivo- 7973: aiheuttaman myydyn esineen marlkkamää.räi- muksen, 7974: sen arvonnousun osalta. Epäkohta on sitäkin 7975: suurempi, kun määräajat, milloin satunnai- että hallitus kiire.eUise.sti antaisi eh- 7976: nen hinnanero on veronalainen, ovat varsin dotuksetn asianomaisten laimkohtietn 7977: pitkät, irtaimiston osalta vähemmän kuin 5 tarkistatmiseksi ja muuttatmiseksi sitetn, 7978: ja kiinteimistön vähemmän kuin 10 VlWttta. että .satunnaisesta 7Juovutuksesta saatua 7979: Epäkohdan poistamiseksi olisi satunnaisesta voittoa verotettaisiin vain, mikäli kifn. 7980: luovutuksesta säädettyjä määräaikoja, nyky- teistö on ollut myyjän omistuksessa 7981: olot ja inflaation vaikutus yastaavasti 'huo- vähemmiitn kuin 6 vuotta ja irtaimis- 7982: mioiden, lyhennettävä. ton osalta vähemmän kuin 3 vuotta. 7983: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 7984: 7985: R. Hallberg. Kalervo Saura. 7986: N. Kosola. Olli Aula.nko. 7987: Erkki Koivisto. Martti Salminen. 7988: Jaakko Kemppainen. Väinö E. Nieminen. 7989: 168 7990: 7991: IV,71. - Toiv.a.l. N:o 54. 7992: 7993: 7994: 7995: 7996: Auhmko yril.: Teo.Uisuuden harjoittajan oikeuttamisesta vä- 7997: hentämään verotettavasta tulostaan vientijärjestölle sen 7998: kulujen peittämiseksi suorittamansa osuus. 7999: 8000: 8001: E d u s k u n n a ll e. 8002: 8003: Kansantaloutemme rakenteesta johtuen on menpitein, esim. veroh~lpotuk:sin, jotka, 8004: kansa.mme taloudellinen hyvinvointi ratkaise- vai!kk:a aluksi vähentäisivät!kin verotuloja, 8005: vassa määrin riippuvainen menestyen käy- merkitsevät lisääntyvää verotusmahdolli- 8006: dystä ulkomaankaupaSta. Näinollen vienti- suutta kasvavan viennin aiheuttamista tu- 8007: varmuus luo työllisyysvarmuutta. Ensiarvoi- loista. 8008: sen tä:rlkeätä on kiin.n.ostu'ksen lisääminen Edellämainittuun viitaten ehdotamme kun- 8009: vientitoimintaan sekä mahdollisuu'ksien iuo- nioittaen eduskunnan hyväksyttävaksi seu- 8010: minoo vientijärjestöille teholclman myynti- raavan toivomuksen, 8011: verikoston luomiseen maailmanmarkkinoita 8012: silmälläpitäen. Tämä on luonnollisesti kal- että hallitus antaisi Eduskunnalle 8013: lista, mutta perimmältään !koko kansantalou- lakiesityksen, jonka mukaan teollisuu- 8014: temme välittömäksi hyödyksi !koituvaa inves- de.n harjoittajdlla on oikeus vähentää 8015: tointia. On tärkeätä luoda vientijärjestöille verotettavasta tulostaan sekä valtion 8016: riittäviä edellytyksiä ulkomaiseen myyntiin että hunnallisverotuksessa ylimääräi- 8017: pystyvien henkilöitten !kouluttamiseen. Täl- senä vientivähennyksenä 10 miljoonaan 8018: laisia henkilöitä on maassamme käytettävissä markkaan, saakka se rahamäärä, jonka 8019: erittäin rajoitetusti verrattuna esim. muihin se on suorittanut osuutenaan vienti- 8020: Euroopan maihin. Kiinnostuksen lisääminen järjeStössä osuuskunnan tai yhdistyk- 8021: vientitoimintaan ja sen tehostamiseen on sen kulujen peittämiseksi. 8022: mahdollista taloudellisesti vaikuttavin toi- 8023: Helsingissä 12 päivänä helmilkuuta 1960. 8024: 8025: Olli Aulanko. Juha. Rihtniemi. A. F. A.iro. 8026: Erkki Tuuli. Mikko Asunta. 8027: 169 8028: 8029: IV,72. - Toiv.al. N: o 55. 8030: 8031: 8032: 8033: 8034: Hallberg ym.: Kunnallisverojen vähennyskelpoisuudesta tulo- 8035: ja omaisuusverotuksessa. 8036: 8037: 8038: E d u s k u n n a 11 e. 8039: 8040: Verotettavasta tulosta ei meiHä sallita vä~ ja vaikeuksia. Esimerkiksi Ruotsissa, jonka 8041: hentää maksettuja veroja, vaikka ne eivät vero-oikeus on lähinnä verrattavissa, saa val- 8042: missään muodossa ole maksaji:m käytettä- tionverotuksessa vähentää maksuunpannut 8043: vissä. Aikaisemmin oli oikeus kunnallisvero- kunnallisverot. Ei tuntuisi kohtuuttomalta 8044: tuksessa vä-hentää verovuonna maksetut kun- meilläkin saada kyseenalainen epäkohta pois- 8045: nallisverot, mutta tämäkin oikeus lakkasi tetuksi ja sen tuottamat haitat siten torju- 8046: vuonna 1947. tuksi. 8047: Veron maksaminen verosta on tulon kah- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 8048: desti verottamista. Esimerkiksi liiketulojen esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 8049: verotuksessa maksettujen verojen lisääminen muksen, 8050: vuosivoittoon on aiheuttanut monesti häi- 8051: riöitä normaaliin liiketoimintaan johtuen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 8052: tämä siitä, että yksikin tuottoisasti hyvä toimenpiteisiin voimassaolevan lain- 8053: vuosi vaikuttaa lisäävästi hyvinkin heikkojen säädännön muuttamiseksi siten, että 8054: vuosien tuottoon. Suoranaisesti tappiota tuot- kunnallisverot sallittaisiin vähentää 8055: tanut vuosi näyttää täten voittoa tuottavalta. verotettavasta tulosta tulo- ja omai- 8056: Näin ollen olemattomista tuloista määräy- suusverotuksessa. 8057: tyvä verojen maksu tuottaa suurta haittaa 8058: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 8059: 8060: B.. Ballberg. Jaakko Kemppainen. Olli Aula.nko. 8061: N. Kosola.. Kalervo Saura. Martti Salminen. 8062: Erkki Koivisto. Väinö E. Nieminen. 8063: 8064: 8065: 8066: 8067: 22 E 74/60 8068: 170 8069: 8070: IV,73.- Hemst.mot. N:o 56. 8071: 8072: 8073: 8074: 8075: Procope m. fl,:. Angående slopande ur skattelagstiftningen OIIJ 8076: bestämmelserna om s.k. bostadsförmån från egen bostad. 8077: 8078: 8079: Till Riksdagen. 8080: 8081: Utiormningen av vårt skattesystem oeh utan jämväl på landsbygden. Det gäller ak- 8082: dess materiella innehåll ligger i stöpsleven - tielägenheter lika väl som egnahemshus. Det 8083: och har för övrigt gjort det i ett par decen- är aktuellt :för såväl gammal som ung och 8084: nier. Med beaktande härav oeh det sakför- berör samtliga soeialgrupper oeh yrken. 8085: hållande att man i en inte alltför avlägsen För att betona viiken uppfattning skatte- 8086: framtid kan emotse kommittebetänkande oeh betalarna hyser i denna fråga, må det räeka 8087: regeringsproposition i saken, :finns det större med att citera några ord ur en insändare i 8088: skäl än kanske någonsin tidigare att sätta en av huvudstadens morgontidningar samma 8089: fingret på vissa principiella oformligheter dag denna motion är daterad: ,Vi har vän- 8090: och orättvisor i vår mycket tunga beskatt- tat på att de, som ett helt liv genom idogt 8091: ning. arbete sparat ihop tili en EGEN farstukvist 8092: Redan ur allmän, skatteteoretisk synpunkt inte skulle behöva mäta ut den åt skattemyn- 8093: är det på sin plats att fråga sig, huruvida digheterna". 8094: boendet, den till de o:frånkomliga levnads- Ur skattepolitisk oeh teknisk synpunkt är 8095: kostnaderna hörande omständighet att man det att beakta. att :fastställande av grunderna 8096: har skaf~at tak över huvndet :för sin familj för beskattningen av . bostadsförmån i regel 8097: och sig själv, skall kunna läggas till grund är en besvärlig och kon.troversiell fråga. 8098: för en inkomstbeskattning. Är det rätt och Denna beskattningsform har i praktiken visat 8099: riktigt att bostaden betraktas som en inkomst sig lämna rum för godtyeke och långt gående 8100: och en förmån, som kan och bör beskattas i tolkningsmöjligheter tili skattebetalarens 8101: likhet med andra och verkliga former av in- nackdel. Praxis har sålunda i flera :fall blivit 8102: komstbildning~ De utgifter innehavare av en att en och samma person påförts skatt för 8103: aktieläg.enhet har för sin bostad inskränker bostadsförmån :för hela året från ·. sin ordi- 8104: sig ju inte till den hyra de betalar oeh tili narie bostad, men dessutom en liknande på- 8105: de reparationer de eventuellt låter utföra, laga :för tre månader med anledning av inne- 8106: vilka utgifter de har rätt att avdraga, utan havandet av en sommarstuga eller t. o. m. 8107: härtill borde givetvis läggas skälig ränta på ännu obebyggd tomt. 8108: det kapital de nedlagt i lägenheten. Denna Med åberopande av vad som ovan anförts 8109: ränta uppgår i många :fall tili, ja överstiger :föreslås vördsamt att riksdagen måtte be- 8110: t. o. m. den hyra de erlägger. Men i detta sluta hemställa, 8111: fall tillåtes ingen avdragsrätt. 8112: Man kan inte med fullt :fog göra gällande att regeringen måtte vidtaga åtgär- 8113: att det som på beskattningsspråk kaUas ,bo- der för att ur vår skattelagstiftning 8114: stads:fitrmån" vore något privilegium :för ett utelämna stadgandena angående s. k. 8115: :fåtal personer. Problemet med den egna bo- bostadsförmån från egen bostad. 8116: stadens beskattning :finns inte bara i tätorter 8117: Helsingfors den 11 februari 1960. 8118: 8119: Victor Procope. Aune Inna.la. 8120: A. F. Airo. Juha Rihtniemi. 8121: Mikko Asunta. 8122: 171 8123: 8124: Suomennos. 8125: IV,73. - Toiv.al. N: o 56. 8126: 8127: 8128: 8129: 8130: Procope ym.: Omasta asunnosta saatavaa ns. asuntoetua kos- 8131: kevien määräysten poistamisesta verolainsäädännössä. 8132: 8133: 8134: Eduskunnalle. 8135: 8136: Verojärjestelmämme ja sen aineellisen si- dulla. Se koskee osakehuoneistoja yhtä hyvin 8137: sällön muotoutuminen on valinkauhassa - kuin omakotitaloja. Se on ajankohtainen sekä 8138: on muuten ollut jo pari. vuosikymmentä. vanhoille että nuorille ja koskee kaikkia yh- 8139: Tämän ja sen seikan huomioonottaen, että teiskuntaluokkia ja ammatteja. 8140: komitean mietintöä ja hallituksen esitystä Veronmaksajien käsityksen korostamiseksi 8141: asiasta voidaan odottaa hyvinkin pian, on tässä asiassa riittä:köön muutamien sanojen 8142: aiheellisempaa kuin ehkä koskaan aikaisem- lainaaminen pääkaupungin erään aamulehden 8143: min osoittaa määrättyjä periaatteellisia muo- yleisön osaston kirjoituksesta samana päi- 8144: dottomuuksia ja epäoikeudenmukaisuuksia vänä, jolloin tämä aloite on päivätty: 8145: hyvin raskaassa verotuksessamme. ,Olemme odottaneet, että niiden, jotka koko 8146: Jo yleiseltä veroteoreettiselta kannalta on elämänsä ovat uutteralla työ1lä koonneet 8147: syytä kysyä, missä määrin asuminen, se väis- säästöjä omaa kuistiaan varten, ei tarvitsisi 8148: tämättömiiri elinkustannuksiin kuuluva asia, sitä ulosmitata veroviranomaisille." 8149: että on hankkinut katon perheensä ja itsensä Veropoliittiselta ja teknilliseltä kannalta on 8150: ylle, voidaan panna tuloverotuksen perus- huomattava, että asuntoedun verotusperus- 8151: taksi. Onko oikein ja kohtuullista katsoa teiden määrääminen on säännöllisesti vaikea 8152: asuntoa tuloksi ja eduksi, jota voidaan ja tu- ja kiistanalainen kysymys. Tämä verotus- 8153: lee verottaa tulonmuodostuksen muiden ja muoto on käytännössä osoittanut antavan si- 8154: todellisten muotojen mukaisesti? Eiväthän jaa mielivallalle ja pitkäne meneville tulkin- 8155: ne menot, joita osakehuoneiston haltijoilla on tamahdollisuuksille veronmaksajien haitaksi. 8156: asunnostaan, rajoitu vuokraan ja heidän Käytäntö on siten monissa tapauksissa muo- 8157: mahdollisesti suorituttamiinsa korjauksiin, dostunut sellaiseksi, että yhdelle ja samalle 8158: jotka menot heillä on oikeus vähentää, vaan henkilölle on pantu veroa asuntoedusta koko 8159: tähän tulisi tietenkin lisätä kohtuullinen vuodelta varsinaisesta asunnostaan, mutta 8160: korko sille pääomalle, jonka he ovat huoneis- sitä paitsi samanlainen vero kolmelta 'kuu- 8161: toon sijoittaneet. Tämä korko nousee monissa kaudelta kesämökin pidosta tai vielä raken- 8162: tapauksissa samaan määrään kuin heidän. suo- tamattomasta tontistakin. 8163: rittamansa vuokra, vieläpä ylittääkin sen. Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun- 8164: Mutta tässä tapauksessa ei sallita mitään nioittaen eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toivo- 8165: vähennysoikeutta. mus, 8166: On täysin aiheetonta väittää, että se, jota 8167: verotuskielessä sanotaan ,asuntoeduksi", olisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 8168: jokin harvojen henkilöiden etuoikeus. Oman omasta asunnosta saatavaa ns. asunto- 8169: asunnon verotuksen probleemia ei ole ainoas- etua koskevien säännösten poistami- 8170: taan asutuskeskuksissa, vaan myös maaseu- seksi verolainsäädännöstämme. 8171: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 8172: 8173: Victor Procope. Aune In.n.ala.. 8174: A. F. Airo. Juha Rihtniemi. 8175: Mikko Asunta. 8176: 172 8177: 8178: IV,74. - Toiv.al. N:o 57. 8179: 8180: 8181: 8182: 8183: Rihtniemi ym.: Tutkimuksen toimittamisesta yUtyö- ja sivu- 8184: ansioiden verotuksen lieventämisestä. 8185: 8186: 8187: E d u s k u n n a 11 e. 8188: 8189: Valtion jatkuvasti paisuvat menot ovat sääntyneet työponnistukset taloudellisesti 8190: aiheuttaneet verorasituksen voimakkaan ko- kannattamattomiksi. Parhain tie ahkeruuden 8191: hoamisen. Erityistä tyytymättömyyttä on edistämiseksi olisi tuloveron progressiivisen 8192: aiheuttanut tuloverotuksen lk:ohdalla ylityö- asteikon ilieventäminen. Asteilron lieventämi- 8193: ja sivuansioita k:ohtaa.va raskas verotus. Kun seen ei näytä kuitenkaan vallitsevissa oloissa 8194: ylimääräise>llä työnteolla ansaitut tulot lisä- olevan reaalisia mahdollisuuksia ja on sen 8195: tään verotettavaan tuloon, aiheuttaa progres- vuoksi löydettävä muut keinot epäkohdan 8196: siivinen: valtion tulovero sen, että verotus poistamiseksi. Ylityö- ja sivuansioiden va- 8197: kohtaa tu!lon tätä osaa huom8Jttavasti anka- pauttaminen kokonaan tuloverosta on myös 8198: rammin kuin aikaisempaa tulonosaa. Mitä mahdollisuuksien ulkopuoleJtla. Sitävastoin 8199: enemmän työtä tekee, sitä korkeamman vero- olisi har!kittava sitä, että y:lityö- ja sivuan- 8200: prosentin mukaan joutuu verotetuksi. Tulo- sioista pidätettäisiin ennakolta 10 %, eikä 8201: veron kireän progressiivisuuden seurauksena näitä tuloja senjälkeen enää tarvitsisi sisäl- 8202: ei yhteiskunta palkitse sitä, joka tekee työtä, lyttää veroilmoitukseen. 8203: vaan päinvastoin verottaa yhä ankarammin Edelläolevam. perusteella ehootamme !kun- 8204: yrittävää kansalaista. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 8205: Talouselämän yleiselle kehitykselle on muksen, 8206: tappioksi, että henkilöt, joi!lla olisi tilaisuus 8207: ja myös halu tehdä yilimääräistä työtä, siitä että hallitus tutkittaisi makdoUisuu- 8208: pidättäytyvät raskaan tuloveron pelottamina. det yUtyQ.. ja sivuansioiden verotuksen 8209: Hyvinvoinnin lisääntyminen hidastuu silloin, lieventämiseksi ja antaisi sen edelflyt- 8210: !kun valtiova:lta veropolitiikanaan tekee li- tämän esityksern Eduskunnalle. 8211: Helsingis'Jä 11 päivänä helmikuuta 1960. 8212: 8213: Juha Rihtniemi. A. F. Airo. 8214: Saara Forsius. Mikko Asunta. 8215: Aune Innala. 8216: 173 8217: 8218: IV,75. - Toiv.al. N:o 58. 8219: 8220: 8221: Hara ym.: V alt>ionapua nauttivalle yksityisoppikoululle ja 8222: kansanopistolle tehdyn lahjoituksen vähennyskelpoisuu- 8223: desta tulo- ja omaisuusverotuksessa. 8224: 8225: Eduskunnalle. 8226: 8227: Oppikouluissa ja kansanopistoissa opintoja asetuksesta, jonka 16 §:n 3 mom:ssa maari- 8228: harjoittavien nuorten lukumäärä on viime tellään, mihin tarkoituksiin annetuille lah- 8229: vuosina suuresti paisunut ja tämä kehitys- joituksille valtiovarainministeriö voi osittain 8230: suunta näyttää edel~een jatkuvan. Vaikka tai kokonaan myöntää verovapauden, puut- 8231: nama oppilaitokset saavatkin toimintansa tuu kuitenkin laissa nimenomaan mainittu 8232: ylläpitämiseen lainmukaista valtionapua, opetuslaitos, jolla on kansanvalistusta kehit- 8233: ovat ne joutuneet valtionavun riittämättö- tävä tarkoitus. Ottaen huomioon mainittujen 8234: myyden vuoksi työskentelemään jatkuvasti opetuslaitosten yleishyödyllisen tarkoituksen 8235: vaikentuvissa olosuhteissa. Tämä on toisaalta ja kulttuurimerkityksen, olisi perusteltua 8236: johtanut siihen, että oppilaitosten toiminta- syytä muuttaa asetusta niin, että laissa il- 8237: olosuhteita ei ole voitu kehittää ajan vaati- maistu tarkoitus toteutuisi. 8238: muksia vastaavalla tavalla. Toisaalta on luku- Lahjoitusten verovapautta käsiteltäessä on 8239: kausimaksuja jouduttu korottamaan siinä luonnollisesti aina pidettävä silmällä, ettei 8240: määrin, että ne vaikeuttavat jopa saattavat sitä ole mahdollista väärinkäyttää. Kun yk- 8241: kokonaan estää vähävaraisista perheistä sityisoppikoulut ovat niistä annetun asetuk- 8242: olevien lasten opiskelun näissä oppilaitok- sen 57 § : n mukaan ja kansanopistot niiden 8243: sissa. valtionavusta annetun lain soveltamisesta 8244: Edellä mainitut oppilaitokset ovat joutu- annetun asetuksen 18 § :n mukaan koulu- 8245: neet monin tavoin turvautumaan eri kansa- hallituksen valvonnassa ja sen tarkastusten 8246: laispiirien taloudelliseen tukeen ja ne ovat- alaisia, on väärinkäytökset täysin mahdollista 8247: kin siinä saaneet osakseen suurta myötätun- estää. Tämä voi tapahtua esim. siten, että 8248: toa. On kuitenkin osoittautunut varsin huo- veropiirien verojohtajille annetaan määräys 8249: mattavaksi haitaksi se, ettei voimassaolevan ilmoittaa Iahjoittajalie myönnetystä vähen- 8250: tulo- ja omaisuusverotuksen mukaan lahjoit- nysoikeudesta kouluhallitukselle, joka toimi- 8251: tajilla ole valtion verotuksessa mahdollisuutta tuttamiensa tarkastusten yhteydessä voi to- 8252: verotettavasta tulostaan vähentää lahjoitusta, deta, että lahjoitus on käytetty hyväksyt- 8253: joka on annettu yksityisoppikoululle tai kan- tyyn tarkoitukseen. Väärinkäytösten varalta 8254: sanopistolle näiden työn tukemiseksi. Tällai- muodostaa sitäpaitsi valtionavun menetyksen 8255: nen asiantila on nurinkurinen, koska kysy- uhka tehokkaan ehkäisykeinon. 8256: myksessä ovat pääasiassa valtionavun turvin Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 8257: toimivat sivistyslaitokset. Tämä ei kuitenkaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 8258: johdu tu1o- ja omaisuusverolaista, sillä lain vomuksen, 8259: 10 § :n 4 kohdan mukaan on tulon ja omai- että voimassaolevaa tulo- ja omai- 8260: suuden perusteella suoritettavasta verosta suusveroasetusta muutettaisiin niin, 8261: vapaa mm. sellainen opetuslaitos, aatteellinen että lahjoittajalle voidaan anomuk- 8262: yhdistys ja muu yhteisö, laitos tai säätiö, sesta myöntää oikeus valtionverotuk- 8263: jolla on tieteellinen, taiteellinen, kansan- sessa vähentää verotettavasta tulos- 8264: valistus-, maanpuolustusta tai kotimaista taan sellainen lahjoitus, joka on an- 8265: e1inkeinoelämää edistävä tai muu yleishyö- nettu valtionapua nauttivalle yksi- 8266: dyllinen tarkoitus. Lain nojalla annetusta tyisoppikoululle tai kansanopistolle. 8267: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 8268: 8269: Erkki Hara. Toivo Hietala. Jussi Saukkonen. 8270: Olli Aulanko. Juha Rihtniemi. Margit Borg-Sundman. 8271: 174 8272: 8273: l'V,76. - Toiv.al. N:o 59. 8274: 8275: 8276: 8277: 8278: Hallberg ym.: Esityksen antamisesta pieniv01raisten Zeskien 8279: ja alaikäisten orpojen eläkkeitten vapauttamisesta koko- 8280: naan verotuksesta. 8281: 8282: 8283: Eduskunnalle. 8284: 8285: Kunnallis- ja valtionverotuksessa sallittavat hyvinkin merkitY'ksellinen. Näin ollen olisi- 8286: vähennYkset ovat meillä hyvin erilaiset. kin suotavaa, että .täJllainen vero poistettaisiin 8287: Niinpä mm. pienivaraisten leskien ja orpojen ko:konaan. 8288: saama eläke katsotaan kunnallisverotuksessa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 8289: veronalaiseksi tuloksi, va"illrlm itse eläke onkin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 8290: sen saajan ainoa jo'kapäiväisen elämisen muksen, 8291: turva ja tulolähde. Usein nämä eläkkeen 8292: saajat ovat hyvinkin heikossa taloude!H.isessa että hallitus antaisi kiireellisesti esi- 8293: asemassa. Toisaalta näin saatu verotulo ei tyksen pienivaraisten leskien ja ala- 8294: sinänsä kuntien taloudessa merkitse sitä ei'kä ikäisten orpojen saamien eläkkeitten 8295: tätä, mutta veronmaksajalle, joka muutoinkin vapauttamise;sta kokonaan verotuk- 8296: on ·heilkiossa taloudellisessa asemassa, tählainen sesta. 8297: maksu on pienistä tuloista vähennettynä 8298: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 8299: 8300: R. Hallberg. Jaakko Kemppainen. 8301: Väinö E. Nieminen. Olli Aulanko. 8302: Kalervo Saura. Martti Salminen. 8303: N. Kosola. Erkki Koivisto. 8304: 175 8305: 8306: IV,77. - Toiv.al. N:o 60. 8307: 8308: 8309: 8310: 8311: Ba.ra ym.. : Tulo- ja omaiswusverolain leskeysvähennystä kos- 8312: kevan säännöksen muuttamisesta. 8313: 8314: 8315: Eduskunnalle. 8316: 8317: Tulo- ja omaisuusverolain 29 §: n 1 mom: n kotona keskimäärin 1,7 lasta. LeSkien elinta- 8318: 8 :kohda.n mukaan saa verovuonna Suomessa sotutkimuksissa taasen on todettu, että les- 8319: asuva henkilö, joka verovuoden päättyessä ei kien elintaso on huomattavasti: aJ:haisempi 8320: ole avioliitossa, mutta on verovuonna elättä- kuin normaaliperheiden; ieskip·erheillä on 8321: nyt alaikäistä Lastaan, vähentää 50 000 mk vuoden aikana ollut noin 150 000 mlk vähem- 8322: verotettavasta tulostaan. Tämän edun saavat män: käytettävissä kuin normaaliperhei'llä. 8323: yleensä ·leskiäidit ja yksinäiset naiset, joilla Tämän vuoksi on les~ri<en asemaa kaikin mah- 8324: on lapsi huollettavanaan. Vähennyksen tar- dollisin toimenpitein tuettava ja myönnet- 8325: koituksena on ollut suoda helpotus yhden tävä leskelle, jonka huollettavana on kaksi 8326: huoltajan varassa oleviUe lapsille. Käytän- tai useampia lapsia, jokaisesta lapsesta erityi- 8327: nössä leSkeysvähennys on aiheuttanut noin nen vähennys. 8328: 5-8 000 mk: n vähennyksen tuloverosta. Kun EdeH.äolevan johdosta ehdotamme eduskun- 8329: vähenn)"ksen määrää ei ole tehty 1lapsiluvusta nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8330: riippuvaksi, on vähennys useankin lapsen 8331: elättäjän !kysymyksessä ollessa vain sanotut että hallitus antaisi Eduskunnalle 8332: 50 000 mk. Tätä ei voida pitää oikeudenmu- kiireelUsesti esityksen tulo- ja omai- 8333: kaisena niitä huoltajia :kohtaan, joilla on suusverolain m.uuttarmisesta siten, että 8334: useita lapsia elätettävänään. Väestölasken- Zeskeysvähennys sallittaisiin tehdä jo- 8335: nassa todettiin, että naispuolisilla leskillä oli kaisesta lapsesta erikseem. 8336: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 8337: 8338: Erkld. Hara. Toivo Hietala. 8339: Aune Innala. _ Reino Ala.-Kulju. 8340: Saara Forsius. Kalervo Saura. 8341: Jussi Saukkonen. 8342: 176 8343: 8344: IV,78. - Toiv.al. N:o 61. 8345: 8346: 8347: 8348: 8349: Timonen ym.: Koulutusvähennyksen laajentamisesta valtion- 8350: verotuksessa. 8351: 8352: 8353: Eduskunnalle. 8354: 8355: Varsin monissa perheissä lasten koulutus- 17-20 vuotiaitten opiskelukustannuksia ja 8356: kustannukset muodostavat nykyisin huomat- sellaisia alle 17-vuotiaita, jotka opiskeluailka- 8357: tavan menoerän. Kustannusten 'lisäystä on naan asuvat toiseHa paikkakunnaila. Kun 8358: omiaan aiheuttamaan kouluakäyvien 8.8Uin- koulutilaston mukaan suurin osa vieraissa 8359: pai'kan etäisyys. Kou'lutilastomme osoittaa kunni~ koulua käyvistä asuu kotona ja mat- 8360: mm, että oppikoulua käyvästä maalaiskun- kakustannukset varsinlk:in vähävaraisten per- 8361: tien nuorisosta noin puolet -yli 40 000 kou- heiden kohdalla saattavat muodostua sosiaali- 8362: lulaista- opiskelee toisella paikkakunnalla sclrsi rasitukseksi, olisi tämä epäkohta pois- 8363: ja tästä määrästä noin 30 000 käy joka päivä tettava ja ulotettava koulutusvähennys myös 8364: kotonaan. Vaatimattomankin arvion mukaan aJlle 17 vuotiaitten kotona asuvien opiSkeli- 8365: siis yksistään oppikoululaisten matkakus- jain matkakustannuiksiin. 8366: tannukset päivää kohden nousevat noin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 8367: 1 7·50 000 mk: aan eli lukuvuoden aikana noin nioi-ttaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 8368: 400 milj. mk: aan. muilaren, 8369: Valtionverotuksessa sa:llitaan tehdä koulu- 8370: tusvähennytksiä, mutta ne eivät peitä 'kuin että 1wUitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 8371: varsin kapean alan mää.rättyjen ikäluokkien menpiteisiin koulutusvähennyksen laa- 8372: koulutuskustannuksista. Vähennys ikoskee jentamiseksi valtionverotu-ksessa. 8373: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 8374: 8375: Esa Timonen. Esu Niemelä. 8376: Ale Holopainen. Arvo Pentti. 8377: Eino Uusitalo. V. E. Svinhufvud. 8378: Pentti Pekkarinen. K. F. Haapasalo. 8379: 177 8380: 8381: IV,79. - Toiv.al. N:o 62. 8382: 8383: 8384: 8385: 8386: Vennamo: Eläinvahinkojen vähennyskelpoisuudesta kunnan- 8387: ja valtionverotuksessa. 8388: 8389: 8390: Ed uskunnaUe. 8391: 8392: Eläinvahingot ja eläinsairauksista johtu- kärien autdkulut ovat sitä suuremmat, mitä 8393: vat llmlut ovat raSkaita niiden sattuessa ni- syrjäisemmästä tilasta on kysymys. 8394: menomaan pienvilj~lijäväestön ja syrjäisillä Kaiken edellä lausutun perusteella esitän 8395: seuduilla asuvien kannettaviksi. eduSkunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8396: Lähes kaikilla muilla aloilla saa kulut ja 8397: tappiot vähentää verotettavasta tulosta, mutta että hallitus antaisi kiireellisesti 8398: näin ei ole asianlaita eläinvahingoista ja Eduskunnalle esityksen oikeudeksi vä- 8399: eläinsairauksista koituvien !kulujen ja vahin- hentää eläinvahingoista ja -sairauksista 8400: kojen kohdaJlla. aiheutuneet kulut ja vahingot kunnan- 8401: On huomattava, että esimerkiksi eläinlää- ja valtionverotuksessa. 8402: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 8403: 8404: Veikko Vennamo. 8405: 8406: 8407: 8408: 8409: 23 E 74/60 8410: 178 8411: 8412: IV,80. - Toiv.al. N: o 63. 8413: 8414: 8415: 8416: 8417: Pekkarinen ym.: Pienyritysten liikevaihtoverorasituksen vä- 8418: hentiimisesm. 8419: 8420: 8421: Eduskunnalle. 8422: 8423: Viime vuosina on työttömyys ollut yhteis- nattavalle ja. jäJ.'Ikevälle 'laajentumiselle ja 8424: kuntamme suurin ongelma. Se on syöpäsaira'- sen kiroihin ovat monet uudet yritykset kuol- 8425: uden tavoin kaivanut yhteiSkuntamme elin- leet. Liikevaihtoverolain uusimisesta on jo 8426: juuria. ja saattanut monen kansalaisen mie- komitean mietintö, mutta siinäkään ei ole 8427: len murheelliseksi. Tämän vuoksi on yhteis- tarpeeksi hyvin huomioitu pienyrittäjien toi- 8428: kunnan velvollisuus ryhtyä ohjaamaan tuo- mintamahdoHisuuksien pararutamista. Olisi 8429: tannoNista elämää siten, että saadaan synty- erittäin tärkeätä liikevaihtoverolakia muuttaa 8430: mään entistä nopeammassa tahdissa. uusia siten, että pienyrityksill.tä '\'ero poistettaisiin. 8431: pysyviä tuotannollista elämää palvelevia työ- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunni- 8432: paikkoja. Tällöin on kiinnitettävä erikoista oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi .toivo- 8433: huomiota yksityisyritteliäisyyden toiminta- muksen, 8434: edellytysten turvaamiseen. Erikoisesti pien-. 8435: teollisuuden lisääminen veisi talouselä- että hallitus ryhty-Mi kiireellisesti 8436: määmme terveellä tavalla eteenpäin. toimenpiteisiin liikevaihtoverolain uu- 8437: Nykyinen liikevaihtoverolaki, joka kohdis- distamiseksi siten, .että pienteollisuu- 8438: tuu raslkaana tuotannolliseen elämään, on den ja muiden uusia työpaikkoja an- 8439: muodostunut huomruttavaksi jarruksr juuri tavien pienyritysten verorasitusta huo- 8440: pienteollisuuden kehittymiselle. Se on ollut mattavasti vähennettäisiin. 8441: esteenä entisten pienyritysten muuten kan- 8442: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 8443: 8444: Pentti Pekkarinen. Arvo Pentti. Esu Niemelä. 8445: Esa Timonen. V. E. Svinhufvud. K. F. Haapasalo. 8446: 179 8447: 8448: IV,Sl. - Toiv.al. N: o 64. 8449: 8450: 8451: 8452: Ha.ra. ym.: Henkilöautoista ja moottoripyöristä suoritettavan 8453: veron perimisen Jopettamisesta vuoden 1960 päättyessä. 8454: 8455: 8456: Eduskunnalle. 8457: 8458: Tieliikenteelle on lakisääteisesti sälytetty auton ajettua kilometriä kohti lasketuissa 8459: kohtuuton määrä taloudellisia rasituksia eri- kustannuksissa on nykyisin veroluontoisia 8460: laisten veroluontoisten maksujen muodossa, menoja keskimäärin 25 %. Auton hankinta- 8461: samanaikaisesti kuin valtio verovaroilla tu- hinnassa on suoritettujen laskelmien mukaan 8462: kee muita liikennemuotoja, jotta ne pysyisi- meillä seuraavia veroja: 8463: vät kilpailussa mukana. Niinpä henkilö- 8464: -tullia ............................. . 14% cif-arvosta 8465: - liikevaihtoveroa ................... . 25% summasta ci:f-arvo +tulli 8466: - nk. tuontiveroa ................... . 20% 8467: eli auton hankintahinnasta n ...... . 30% " " " 8468: Autovero (rekisterivero) on veroa kokonaan 100% 8469: Polttoaineen hinnassa veroa ............. . n. 60% 8470: Voiteluainekustannuksissa veroa ......... . n. 25% 8471: Rengaskustannuksissa veroa ............ . n. 35% 8472: Korjaus- ja huoltokustannuksissa veroa .. . n. 15% 8473: 8474: Yletön verotus aikaansaa, että henkilö- set, myyntimiehet ja vastaavan toimeentulon 8475: autosta maahan tuotaessa perittävät kerta- omaavat henkilöt. Ei voitane myöskään pe- 8476: verot ovat noin kaksinkertaiset verrattuna rustellusti edellyttää, että henkilöauto olisi 8477: vastaaviin veroihin esim. läntisessä naapuri- ylellisyysesine lääkäreille, insinööreille, met- 8478: maassamme. Ero tulisi hieman siedettäväm- sänhoitajille, agronomeille, metsä-, maa- 8479: mäksi, jos henkilöautoista ja moottoripyö- talous- ja teknillisen alan ammattimiehille 8480: ristä suoritettavasta verosta 30. 12. 1957 an- ym. Vielä vähemmässä määrässä moottori- 8481: nettuun lakiin perustuva ns. tuontivero, pyörä on sitä. Henkilöauto ja moottoripyörä 8482: jolla kieltämättä on puhtaan ylellisyysveron ovat nykyisin pääasiassa välttämätön työ- 8483: luonne, jätettäisiin perimättä. Puheenaole- väline. 8484: van veron poistaminen merkitsisi 600 000 Edelläolevan perusteella ehdotamme edus- 8485: mk:n hintaluokan auton kohdalla n. 60 000 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8486: mk:n verohelpotusta ja siis vastaavaa auton 8487: hinnan alentumista. että henh"löautoista ja moottoripyö- 8488: Mainitunlaiselle henkilöautoja koskevalle ristä suoritettavasta verosta annettua 8489: ylellisyysveroluontoiselle tuontiverolle ei lakia ei enää uusittaisi, vaan että sen 8490: löydy asiallisia perusteita, sillä tiettävästi voimassaoloaika päättyisi vuoden 1960 8491: n. 50 % koko maan henkilöautokannasta joulukuun 31 päivänä. 8492: omistavat työnjohtajat, työläiset, liikeapulai- 8493: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 8494: 8495: Erkki Hara. Urho Saariaho. 8496: Toivo Hietala. Erkki Leikola. 8497: R. Hallberg. Kalervo Saura. 8498: N. Kosola. Jussi Saukkonen. 8499: 180 8500: 8501: IV,82. - Toiv.al. N: o 65. 8502: 8503: 8504: 8505: 8506: Pentti ym.: Henkilöautoista ja moottoripyöristä suorit etta- 8507: vasta verosta annetun lain muuttamisesta maaseudun po- 8508: liisiviranomaisten henb"löautojen osalta. 8509: 8510: 8511: Ed uskunnaHe. 8512: 8513: Henkilöautoista ja moottoripyöristä suori- Pienipal'kkaisella viran tai toimen haltijaJlla 8514: tettavasta verosta annetun lain 5 § : n mukaan ei useinkaan dle kuitenkaan mahdoHisuutta 8515: saa suoritettavan veron kokonaisuudessaan ostaa omaa autoa sen johdosta, että oston 8516: hakemuksesta takaisin autonomistaja tai hal- yhtei}'"dessä perittävä vero nostaa sen hinnan 8517: tija, joka käyttää autoaan pääasiallisesti am- liian korkeaksi. Yleinen etu kuitenkin edel- 8518: mattimaiseen <liikenteeseen. lyttäisi poliisin nopeaa ja joustavaa liikku- 8519: Tässä suhteessa olisi veron takaisinmaksu- vuutta, mihin oma auto kiistämättömästi an- 8520: perusteita laajennettava niin, että maaseu- taa mahdollisuuden. Tähän olisikin pyrittävä 8521: dulla poliisitoimissa työskentelievät viran ja antonsaannin mahdoHisuutta helpottamalla. 8522: toimen haltijat, joilla ei ole virka-autoa käy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 8523: tettävissä, voitaisiin lukea tämän lain piiriin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 8524: kuuluviksi. muksen, 8525: Maaseudun poliisiviranomaiset joutuvat 8526: työssään liikkumaan paljon, jolloin linja-auto- että hallitus kiireellisesti antaisi esi- 8527: yhteydet ja polkupyörä eivät takaa 'läheskään tyksen henkilöautoista ja moottoripyö- 8528: aina riittävän nopeaa liikuntaa. Erikoisesti ristä suoritettavasta verosta annetun 8529: liikenneonnettomuudet, Tikokset ja monet lain muuttamiseksi siten, että ammat- 8530: muut syyt vaatisivat poliisin saapumista pai- timaiseen liikenteeseen ja maaseudun 8531: kalle nopeasti, millä useinkin on ratkaiseva poliisiviranomaisiUe rekisteröidyt hen- 8532: merkitys oikeiden johtopäätösten tekoon ja kilöautot asetettaisiin veron takaisin- 8533: asioitten selvittämiseen nähden. saantiin nähden samanlaiseen asemaan. 8534: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 8535: 8536: Arvo Pentti. Ale Holopainen. Hannes Paaso. 8537: Sylvi Halinen. Eino Uusitalo. Esu Niemelä. 8538: Antti J. Rantamaa. Aarre Marttila. Esa Timonen. 8539: Veikko Savela. Matti Kekkonen. Matti Mattila. 8540: Matti Liinamaa. Pentti Pekkarinen. Atte Pakkanen. 8541: 181 8542: 8543: IV,83. - Toiv.al. N: o 66. 8544: 8545: 8546: 8547: 8548: Vennamo: Moottoripolttoaineen veron alentramisesta. 8549: 8550: 8551: Eduskunnalle. 8552: 8553: Moottoripolttoaineen verorasitus on maas- elintärkeä asia. Se ei m1ssaan tapauksessa 8554: samme erittäin raskas. Ei tarvitse muuta saa olla ylivoimaisen raskaan verotuksen koh- 8555: kuin todeta, että bensiinilitran hintaan si- teena. 8556: sältyy valtionveroa jo ainakin 33 mk kun Lausutun perusteella esitän eduskunnan 8557: havaitsee tämän ikävän asiantilan. hyväksyttäväksi toivomuksen, 8558: Tämä raskas kuljetustoimen verotus koh- 8559: distuu ennen kaikkea pienyrittäjiin ja laa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 8560: jaan maaseutuun. Kysymyksessä ovat sadat toimenpiteisiin moottoripolttoaineen, 8561: miljoonat markat puhumattakaan siitä, että ennen kaikkea bensiinin ja dieselin 8562: vero esim. dieselin ja bensiinin kohdalla ei kohtuuttoman veron alentamiseksi 8563: ole edes keskinäisessä suhteessa oikeuden- sekä niiden verotuksessa esiintyvien 8564: mukainen. Kuitenkin liikennekysymysten epäsuhteiden poistamiseksi. 8565: kehittäminen on eteenpäin menevän valtion 8566: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 8567: 8568: Veikko Vennamo. 8569: 182 8570: 8571: IV,84. - Toiv.al. N:o 67. 8572: 8573: 8574: Tuuli ym.: Tonttien lainhuudatusleimaa koskevien leimavero- 8575: lain sääwnösten muuttamisesta. 8576: 8577: 8578: Eduskunnalle. 8579: 8580: Kaupunkien ja kauppalain myydessä tont- misestä rakennuslaissa on tarkkoja säännök- 8581: teja on niiden asemakaavalain säännösten siä. Rakennuslain 92 §: n mukaan kaupunki 8582: perusteella ollut sisällytettävä kauppahin- ja kauppala voivat kuitenkin myydä tontin 8583: taan myös ns. katumaakorvaus sekä kadun siten, että kadun ja viemärin rakentamisesta 8584: ja viemärin rakentamisesta aiheutuneet kus- maksettavat korvaukset peritään erikseen. 8585: tannukset. Lainhuutoa hakiessaan tontin os- Niin ostajan kuin kaupunkien ja kauppaloi- 8586: taja on joutunut maksamaan leimaveron denkin kannalta on kuitenkin selvempää, että 8587: paitsi tonttimaan hinnasta myös mainituista tontin myynnin yhteydessä määritellään 8588: kadun ja viemärin rakennuskustannuksista. myös kadun ja viemärin rakentamisesta ai- 8589: Ostaessaan tontin yksityiseltä tontinostaja heutuvan korvauksen suuruus ja sen perimis- 8590: suorittaa leimaveron vain siitä hinnasta, tapa. Tällainen korvaus voidaan periä ton- 8591: joka määräytyy tontin maapohjan perus- tin kaupanteon yhteydessä tai kaupan yhtey- 8592: teella, koska kaupungit ja kauppalat perivät dessä määritellään sen suuruus ja perimis- 8593: kadun ja viemärin rakentamisesta tontin- tapa ja -ajankohta. 8594: omistajan maksettavaksi jäävät kustannukset Aikaisempaa käytäntöä noudattaen raas- 8595: erikseen. Näin ollen leimaveron suuruus on tuvanoikeudet ja kihlakunnanoikeudet mel- 8596: määräytynyt eri perusteilla toiselta puolen kein poikkeuksetta lainhuudon yhteydessä 8597: yksityisten ja toiselta puolen kaupunkien ja maksattavat tontinomistajana edelleen leima- 8598: kauppalain myymien tonttien osalta. Kun veron kadun ja viemärin rakentamiskorvauk- 8599: sanotut kadun ja viemärin rakentamiskus- senkin osalta, jos siitä tai sen maksamisesta 8600: tannukset nousevat omakotitonttienkin koh- ilmenee määräyksiä kauppakirjassa tai täl- 8601: dalla usein satoihintuhansiin markkoihin, laisen korvausvelvollisuuden suuruus ilmenee 8602: ovat kaupungeilta ja kauppaloHta tonttinsa lainhuutoasiakirjoihin liitettävästä valtuus- 8603: ostaneet rakentajat joutuneet maksamaan ton pöytäkirjan otteesta. Näin kaupungeilta 8604: valtiolle leimaveroa kustannuksista, joita ei ja kauppaloHta tonttinsa ostaneet ovat edel- 8605: voida pitää kauppahintana. Kun kaupungit leen raskaamman leimaverorasituksen alaisia 8606: ja kauppalat, edistääkseen ja ohjatakseen kuin yksityisiltä tonttinsa ostaneet. Asian- 8607: omakotirakennustoimintaa, yhä lukuisammin tilaa ei voida pitää oikeana. 8608: ovat esiintyneet tonttien myyjinä, ovat tällai- Edellä olevan johdosta ehdotamme edus- 8609: set rakentajat yksityisiltä tonttinsa ostanei- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8610: siin ra:kentajiin nähden joutuneet huonom- 8611: paan asemaan tullessaan velvoitetuiksi suorit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 8612: tamaan valtiolle huomattavia aiheettomia toimenpiteisiin leimaverolain muutta- 8613: leimavero ja. miseksi niin, ettei kaupunkien ja 8614: Uuden rakennuslain mukaan kadun ja vie- kauppalain tonttien myynnin yhtey- 8615: märin rakentaminen ja tontinomistajan vel- dessä katujen ja viemärin rakentami- 8616: vollisuus niiden korvaamiseen määritellään sesta perittävää korvausta lasketa 8617: vieläkin tarkemmin kuin aikaisemmin. Kysy- siksi kiinteän omaisuuden arvoksi, 8618: myksessä on tontinomistajalle kuuluva rasite, josta lainhuutoa haettaessa leimo;veroa 8619: jonka maksamisesta, maksamisajasta ja peri- on maksettava. 8620: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 8621: 8622: Erkki Tuuli. Erkki Hara. 8623: Reino Ala.-Xulju. Urho Saariaho. 8624: Juha Rihtniemi. 8625: 183 8626: 8627: IV,85. - Hemst.mot. N: o 68. 8628: 8629: 8630: 8631: 8632: Backlund m. fl.: .A.ngåMU:le sänkning av stämpelskatten för 8633: besvär i skiftesfrågor. 8634: 8635: 8636: T i ll Ri k s d a g en. 8637: 8638: De stor- och nyskiftesförrättningar som ändring på denna punkt. Detta bör kunna 8639: under en lång följd av år pågått i olika de- ske t.ex. genom att besvärande i sådant fall 8640: lar av landet och alltjämt pågår har med- då Högsta domstolen inte medger ändring i 8641: fört stora kostnader för de därav berörda ägodelningsrättens beslut tillställes endast 8642: markägarna, kostnader som helt naturligt ett kort meddelande om utslaget, varigenom 8643: tyngst drabbat mindre markägare med små kostnaderna för besvärande skulle nedbringas 8644: inkomster. 1 avsikt att nedbringa kostna- till en bråkdel av tidigare gängse. Medger 8645: derna för markägarna antog riksdagen i slu- domstolsutslaget däremot ändring skulle 8646: tet av senaste år en lag, enligt viiken staten detta kunna meddelas besvärande så att ho- 8647: helt eller delvis kommer att stå för kostna- nom tillställes endast det egentliga beslutet 8648: derna vid dylika skiftesförrättningar. Detta med motiveringar, den s.k. decisiodelen. 8649: var ogensägligen ett steg i rätt riktning. Stämpelskatten skulle för denna del i regel 8650: Fortsättningsvis kvarstår dock de oskäligt nedbringas tili endast cirka en tiondedel av 8651: höga kostnader som åsamkas markägare som de belopp som besvärande hittills betungats 8652: i skiftesfrågor besvärar sig i Högsta dom- med. 8653: stolen. Den stämpelskatt som påföres hand- Hänvisande tili ovanstående föreslår där- 8654: lingar i samband med Högsta domstolens ut- för undertecknade att riksdagen ville besluta 8655: slag stiger ofta tili rent otroliga summor, hemställa, 8656: 70 000-80 000 mark och ännu mera är inte 8657: ovanligt. Sådana avgifter är uppenbarligen att regeringen skyndsamt måtte in- 8658: oskäliga och kommer i praktiken att utgöra komma med förslag i avsikt att känn- 8659: ett hinder i synnerhet för mindre bemedlade bart nedbringa stämpelskatten i sam- 8660: markägare att anföra besvär och söka rät- band med handlingars utfående vid 8661: telse i högsta instans. besvär i stor- och nyskiftesfrågor i 8662: Enligt undertecknades åsikt vore det av Högsta domstolen. 8663: nöden att med det snaraste åstadkomma en 8664: Helsingfors den 9 februari 1960. 8665: 8666: Georg Backlund. Georg Eriksson. J. A. Jungarå. 8667: Gösta. Rosenberg. Matti Kekkonen. Pertti Ra.pio. 8668: Niilo Nieminen. Verner Korsbäck. Nestori Nurminen. 8669: 184 8670: 8671: Suomen:nos. 8672: N,85.- Toiv.al. N:o 68. 8673: 8674: 8675: 8676: 8677: Backlund ym.: Jakoasioissa tehdyn valituksen leimaveron 8678: alentamisesta. 8679: 8680: 8681: Eduskunnalle. 8682: 8683: Ne iso- ja uusjakotoimitukset, jotka ovat tässä kohdassa. Sen tulee voida tapahtua 8684: vuosikausia olleet käynnissä maan eri osissa esim. siten, että valittajalle sellaisessa tapauk- 8685: ja edelleen jatkuvat, ovat aiheuttaneet suuria sessa, jossa korkein oikeus ei myönnä muu- 8686: 'kustannuksia maanomistajille, kustannuksia, tosta maanjako-oikeuden päätökseen, toimite- 8687: jotka luonnollisestikin ovat raskaimmin koh- taan ainoastaan lyhyt ilmoitus päätöksestä, 8688: danneet vähätuloisia pienmaanomistajia. jolloin valittajan kustannukset alennettaisiin 8689: Maanomistajien kustannusten alentamistar- murto-osaan aikaisemmista. Jos korkeimman 8690: koituksessa eduskunta hyväksyi viime vuo. oikeuden päätöksessä suostutaan muutokseen, 8691: den lopussa lain, jonka mukaan valtio koko- olisi tämä voitava i,lmoittaa valittajalle siten, 8692: naan tai osaksi vastaa kustannuksista sellai- että hänelle annetaan ainoastaan varsinainen 8693: sissa jakotoimituksissa. Tämä oli epäilemättä päätös perusteluineen, ns. tuomiolauselma. 8694: oikeaan suuntaan otettu askel. Leimavero alennettaisiin tällä tavalla yleensä 8695: Jälellä ovat kuitenkin kohtuuttoman suu- vain noin kymmenenteen osaan niistä sum- 8696: ret kustannukset niille maanomistajille, jotka mista, joilla valittajaa tähän saakka on rasi- 8697: jakoasioissa valittavat korkeimpaan oikeu- tettu. 8698: teen. Korkeimman oikeuden päätökseen liit- Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet 8699: tyvien asiakirjojen leimavero saattaa nousta ehdottavat eduskunnan päätettäväksi toivo. 8700: suorastaan uskomattomiin summiin, 70 000- muksen, 8701: 80 000 markkaan, eivätkä suureromatkaan 8702: summat ole harvinaisia. Sellaiset menot ovat että hallitus kiireellisesti antaisi esi- 8703: Rmeisen kohtuuttomia ja käytännössä estävät tyksen iso- ja uusjakoasioissa korkeim- 8704: vähävaraisia maanviljelijöitä tekemästä vali- paan oikeuteen tehtyyn valitukseen 8705: tusta ja hakemasta oikaisua korkeimmassa liittyvien asiakirjojen leimaveron tun- 8706: asteessa. tuvasta alentamisesta. 8707: Allekirjoittaneiden mielestä olisi välttämä- 8708: töntä saada mitä pikimmin aikaan muutos 8709: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 8710: 8711: Georg Ba.cklund. Georg Eriksson. J. A. Jungari. 8712: Gösta Rosenberg. Matti Kekkonen. Pertti Rapio. 8713: Niilo Nieminen. Verner Korsbäck. Nestori Nurminen. 8714: 185 8715: 8716: IV,86. - Toiv.al. H: o 69. 8717: 8718: 8719: 8720: 8721: Ba.ra. ym..: Vienti- ja tuontiluvista suoritettavaksi määrät- 8722: tyjä maksuja koskevan lainsäädännön tarkistamisesta 8723: maksujen alentamista silmälläpitäen. 8724: 8725: 8726: E d u s k u n n a ll e. 8727: 8728: Maamme ulkomaankaupan hoitaminen on useita satoja miljoonia markkoja käsittävä 8729: järjestetty ns. lisenssijärjestelmän perus- summa lisenssimaksuina. 8730: teella, joka edellyttää viennin ja tuonnin Kun lisenssiviraston menot ovat olleet 8731: tapahtuvaksi erikoisen viranomaisen, nimit- huomattavasti lisenssimaksuista saatuja tu- 8732: täin lisenssiviraston, antaman kirjallisen lu- loja pienemmät, on viraston toiminnasta ai- 8733: van, ns. lisenssin perusteella. Lisenssijärjes- heutunut vuosittain huomattava, parinkin 8734: telmän tarkoituksenmukaisuudesta yleensä- sadan miljoonan markan määräinen yli- 8735: kin voidaan olla eri mieltä, varsinkin sen jäämä, joka on tuloutettu valtiolle. Tämä 8736: jälkeen kun tuonti- ja vientisäännöstelyä on on käytännössä merkinnyt sitä, että talous- 8737: meillä huomattavasti purettu. Tiettävästi elämän yritykset ovat täten joutuneet uuden 8738: olisi mahdollisuuksien rajoissa korvata ny- pysyvän ja melko huomattavan verotuksen 8739: kyinen, vientiä ja tuontia kahlitseva lupa- kohteeksi valtiovallan puolelta. Kun ei voida 8740: järjestelmä joustavammin menettelymuodoin. pitää asiallisena eikä tarkoituksenmukaisena, 8741: Jos nykyisen lupajärjestelmän käytännölli- että nyt jo muutenkin verotuksella rasitetut 8742: sestä toteuttamisesta vastaava elin, lisenssi- talouselämän yritykset joutuisivat - lähinnä 8743: virasto, kuitenkin pystyy joustavasti mukau- valtion omia intressejä edustavan lisenssi- 8744: tumaan muuttuviin olosuhteisiin ja jousta- järjestelmän toteuttamisen johdosta - mak- 8745: maan talouselämän ulkomaankauppaa har- samaan ylihintaa lisenssipalvelusta, esitämme 8746: joittavien yritysten tarpeiden mukaan, voi- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 8747: daan lisenssimenettelyn säilyttämistä nykyi- toivomuksen, 8748: sessä muodossaan pitää ainakin toistaiseksi 8749: mahdollisena. · että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 8750: Sensijaan on pyrittävä johdonmukaisesti vienti- ja tuontiluvista suoritettavaksi 8751: siihen, että lisenssipalvelusta johtuvat kus- määrättyjä maksuja koskevan lain- 8752: tannukset saadaan alenemaan kohtuulliselle säädännön tarkistamiseksi siten, että 8753: tasolle. Tätä nykyä voimassaolevat määräyk- mainittuja maksuja alennettaisiin noin 8754: set ns. lisenssimaksuista sisältyvät joulukuun 50 prosentilla niiden nykyisestä mää- 8755: 11 päivänä 1953 annettuun lakiin, jonka rästä sekä että puheenolevat maksut 8756: voimassaoloaikaa on jatkettu vuoden 1960 vastaisuudessa alennettaisiin sille ta- 8757: loppuun, sekä tammikuun 31 päivänä 1958 solle, joka vastaa lisenssiviraston toi- 8758: annettuun asetukseen. Niiden perusteella on minnasta johtuvia välittömiä kustan- 8759: joka vuosi peritty tuonti- ja vientiliikkeiltä nuksia. 8760: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 8761: 8762: Erkki Ba.ra.. Aune Innala.. 8763: Väinö E. Nieminen. R. Ballberg. 8764: Mikko Asunta. Margit Borg-Sundman. 8765: Martti Salminen. Nils Meinander. 8766: Saara Forsius. Victor Procope. 8767: Georg C. Ehrnrooth. 8768: 24 E 74/60 8769: 186 8770: 8771: IV,87. - Toiv.al. N: o 70. 8772: 8773: 8774: 8775: 8776: Pentti ym..: Tutkimuksen toimittamises"ba kotoisten poZtto- 8777: aineitten käyttömahdollisuuksista valtionrautate~1lä. 8778: 8779: 8780: Eduskunnalle. 8781: 8782: Työttömyyden lisääntyminen on viime polttoaineitten käyttömahdollisuuksista rau- 8783: vuosina aiheuttanut huomattavan suuria vai- tateillämme. Tutkimuksen tulisi selvittää 8784: keuksia valtion ja kuntien taloudessa puhu- työllisyysnäkymät huomioonottaen kotoisten 8785: mattakaan siitä, mitä se on merkinnyt eri- eri polttoaineitten käytön taloudellisuus eri 8786: koisesti niille henkilöille, joita työttömäksi rataosilla höyryveturia tai sähköistystä käyt. 8787: joutuminen on kohdannut. täen. Polttoturve ja puu eri muodoissa ja 8788: Työllisyyden kohottamiseen olisikin valtio- eri tavalla käytettynä antavat paljon mah- 8789: vallan kiinnitettävä erikoisen suurta huo- dollisuuksia kansamme hyvinvoinnin lisään- 8790: miota. Olisi tutkittava, millä tavalla voi- tymiseen. 8791: taisiin pysyviä työtilaisuuksia lisätä eri puo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 8792: lille maata. nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 8793: Tässä suhteessa valtionrautateillä saattaa muksen, 8794: olla merkittävä vaikutus jos kyetään asialli- 8795: sesti ratkaisemaan vetureiden polttoainekysy- että hallitus kiireellisesti suoritut- 8796: mys kotoisten polttoaineiden turvin. Tällä taisi tutkimuksen kotoisten poltto- 8797: hetkellä ulkolaiset polttoaineet näyttelevät aineitten käytön mahdollisuuksista, 8798: suurta osuutta rautateillämme, ja vievät pal- joko suoraan höyryveturissa tai säh- 8799: jon valuuttaa ja vähentävät työtä, mihin köistystä hyväksi käyttäen, valtion- 8800: meillä ei olisi varaa. Sentakia pitäisikin rautateillä. 8801: suorituttaa perusteellinen tutkimus kotoisten 8802: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 8803: 8804: Arvo Pentti. Erkki Tuuli. Pentti Pekkarinen. 8805: Antti J. Rantamaa.. Matti Liinamaa. Kusti Eskola. 8806: Markus Niskala. Esa. Timonen. Eino Uusitalo. 8807: Onni Mannila. Sylvi Halinen. V. E. Svinhufvud. 8808: Esu Niemelä. Atte Pakkanen. Matti Mattila.. · 8809: Ale Holopainen. Eemil Partanen. Hannes Paa.so. 8810: Akseli Paarman. Yrjö Sinkkonen. Nestori Kaasalainen. 8811: Aarre Marttila.. Veikko Savela.. 8812: 187 8813: 8814: IV,88. - Toiv.al. N: o 71. 8815: 8816: 8817: 8818: 8819: Friman ym.: Maaseudun sähköistämisen tuen lisäämisestä. 8820: 8821: 8822: Ed uskunnaiJ.le. 8823: 8824: Otettaessa sähköä maaseudun sähkönjakelu- Suurimmassa osassa maatamme käytän- 8825: yhtiöiltä on maksettava liittymismaksu, joka. nössä olevasta epäonnistuneesta järjestel- 8826: nykyään on 10 000-14 000 mk taxiffiyksi- mästä olisi päästävä. Se on viime aikoina 8827: költä. Tämä tekee jo pienenkin asunnon koh- OS<)ittautrmut jopa eräi~ä dlosuhteissa pelto- 8828: dalta useita kymmeniä tuhansia matkkoja. pinta-alojen laajentamista jarruttavaksi teki- 8829: Kun: tähän tulevat !lisäksi asennuskustannuk- jäksi, koska esim. yhden hehtaarin pelto- 8830: set, ovat menot jo melko suuret. Mutta kai- alan lisääminen saattaa lisätä yhden tarif- 8831: ken lisäksi maatalouden harjoittajien on fiyksikön ja tuoda vuosittaisen veronlisäyk- 8832: maksettava liittymismaksut ja vuosittaiset sen tariffiyksikkömaksun muodOI'Sa. 8833: tariffiyksikkömaksut myös peltopinta-alo~ Kun tällainen välttämätön uudelleenjärjes- 8834: jensa perusteella siitä riippumatta, voivatko tely ilman vaJ.tion lisättyä tukea ei dle aina- 8835: he käyttää voimavirtaa maatalouksissaan. kaan kaikkien sähkönjakeluyhtiöiden a!lueilla 8836: Onpa vielä varsin paljon selilaisia!kin pien- mahdollista sähkön kuluttajahintoja korotta- 8837: maatalouiksia, joilla on sähkövailo vain asun- matta, on valtion avustusta tässä tar'koituk- 8838: noissaan. sessa lisättävä niin, etteivät sä;hkön i)mlutta- 8839: Koslka tariifiyksikkömalnguja yleensä peri- jahinnat nykyisestään kohoa. 8840: tään sen perusteella, kuinka paljon sähköä Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 8841: käytetään, on luonnollista niiden perintä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo~ 8842: myös maataloudelta samoin perustein. Sen muksen, 8843: sijaan on kohtuutonta tariffiy'ksikköma:ksujen 8844: periminen peltopinta-aJlojen perusteella niil- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiitn 8845: täkin, jotka eivät voi sähköä maata!loudessaan maaseudun sähköistämisen tuen lisää- 8846: käyttää. Tämän ovat jotkut maamme sähkön- miseksi, jotta sähkön kuluttajahintaa 8847: jakeluyhtiöt ottaneet huomioon ja perivät korottamatta voitaisiin lopettaa pelto- 8848: maatalouden osalta tariffiyksikkömaksut pel- pinta-alan perusteell.a perittävät tarif- 8849: topinta-alojen perusteella vain niiltä viljeli- fiyksikkömaksut talouksilta, jotka ei- 8850: jöiltä, jotka käyttävät voimavirtaa. vät käytä voimavirtaa. 8851: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 8852: 8853: Toivo Friman. Tauno Kelovesi. Pertti Rapio. 8854: Eino Tainio. Niilo Nieminen. Kauko Tamminen. 8855: Toivo Niiranen. lYiatti Meriläinen. Aarne Pulkkinen. 8856: H. Tauriainen. lYiartti Linna. Veikko Rytkönen. 8857: Aleksi Kiviaho. Pauli Puhakka. Veikko Kansikas. 8858: Usko Seppi. Siiri Lehmonen. Matti Koivunen. 8859: 188 8860: 8861: IV,89. - Toiv.al. N: o 72. 8862: 8863: 8864: 8865: 8866: V. A. Virtanen ym.: Saaristolaisten sähkönsaannin t!Ukemi- 8867: sesta. 8868: 8869: 8870: Eduskunnalle. 8871: 8872: Sisäsaaristoissamme asuva väestö on jatku- muutenkin on muitten elämänmahdollisuuk- 8873: vasti joutunut jäämään huonommalle rinta- sia heikompaa, tulisi käsityksemme mukaan 8874: maiden olosuhteiden vähitellen kehittyessä. valtion tuen saaristoon vietävän sähkön 8875: Ei ole ihme, että esim. Saimaan saaristosta osalta olla siten määritelty, että saaristo- 8876: väestönsiirtymä on maamme suurimpia. Yh- laiset tulisivat tasavertaiseen asemaan muun 8877: teiskunnan kokonaisuuden kannalta olisi tär- väestön kanssa. 8878: keätä, että nämäkin alueet saateettaisiin yh- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin 8879: teiskunnan palvelusten osalta samanarvoiseen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8880: asemaan muun Suomen kanssa. 8881: Eräs epäkohta on siinä, että tähän saaris- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 8882: toon ei voida saada sähköä, koska nykyiset toimenpiteisiin valtion tuen tarkista- 8883: valtionapusäännökset eivät sitä edellytä. miseksi niin, että myös vaikeassa ase- 8884: Peruskustannukset tulevat näet tariffiyksik- massa elävät saaristolaiset tulisivat 8885: köä kohti enimmäisrajaa kalliimmaksi. Tä- tasavertaisina huomioiduksi sähkön 8886: mäntapainen määräys on käsityksemme mu- saannissa. 8887: kaan virheellinen. Kun saaristolaisten elämä 8888: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 8889: 8890: Viljo A. Virtanen. Juho Karvonen. 8891: Sulo Hostila. Kalle Matilainen. 8892: Valto Käkelä. 8893: 189 8894: 8895: IV,90. - Toiv.al N: o 73. 8896: 8897: 8898: 8899: 8900: ltosola. ym.: TyöllisyysW,inojen myöntämisestä pienvoimaW,i- 8901: toksien rakentamiseen. 8902: 8903: 8904: Eduskunnalle. 8905: 8906: Maamme alityöllisyysalueilla Pohjanmaalla, kentamiseen maaseudun sähköistämisen edis- 8907: Pohjois-Satakunnassa, Keski-Suomessa, Sa- tämiseksi. Rakentamalla paikallisia voima- 8908: vossa ja Pohjois-Karjalassa on useita kos- laitoksia voidaan helpottaa etenkin pienteol- 8909: kia, joihin voitaisiin rakentaa pienvoimalai- lisuuden sähkön saantia. 8910: toksia (alle 5 000 kW) paikallista sähkön- Nykyisin myönnettävät työllisyyslainat 8911: tarvetta tyydyttämään. ovat korkeakorkoisia ja lyhytaikaisia, joten 8912: Pienvoimalaitosten rakennuskustannuksista ne eivät sovellu pitkäaikaisiin investointei- 8913: on maarakennustöiden osuus n. 40%. Suo- hin. 8914: ranaiset työpalkat kokonaiskustannuksista Maaseudun sähköyhtymät ovat velkaantu- 8915: ovat enemmän kuin esim. tietöissä. Täten neita ja niiden mahdollisuudet normaalisten 8916: pienvoimalaitoksien rakennustyöt saattaisivat pankkilainojen saantiin ovat rajoitetut. 8917: muodostaa edullisia, työttömyyttä ehkäiseviä, Työllisyyden kannalta edullisten pienvoi- 8918: tuotannollisia työkohteita alityöllisyysalueilla. malaitosten rakentamisen edistämiseksi olisi 8919: Pohjanmaan vesistöissä on rakenteilla tai myönnettävä niille halpakorkoisia (5 %) 8920: suunniteltuna useita maataloudellisia koko- pitkäaikaisia työllisyyslainoja. 8921: naisjärjestelyjä. Keski-Suomessa, Savossa ja Edellä olevan perusteella esitämme edus- 8922: Pohjois-Karjalassa on suunniteltuna vesistö- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8923: jen nippu-uittojärjestelyjä. Näiden järjes- 8924: telyjen tarkoituksenmukainen toteuttaminen että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin 8925: ja myöskin vesioikeuslaki edellyttävät, että toimenpiteisiin, jotta paikallisen säh- 8926: samanaikaisesti rakennettaisiin pienvoimalai- könjakelun kannalta edullisten pien- 8927: toksia. voimalaitoksien rakentamiseen voitai- 8928: Maaseudun sähköyhtymille on myönnetty siin myöntää halpakorkoisia ja pitkä- 8929: halpakorkoisia lainoja etupäässä linjojen ra- aikaisia työllisyyslainoja. 8930: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 8931: 8932: N. Kosola. Matti Liinamaa. 8933: Reino Ala.Kulju. Väinö Tikkaoja. 8934: Oskari Lehtonen. 8935: 190 8936: 8937: IV,91. - Toiv.a.l. H:o 74. 8938: 8939: 8940: 8941: 8942: Vennamo: Turveooimalaitosten rakentamisesta. 8943: 8944: 8945: E d u s k u n n a II e. 8946: 8947: Lämmön- ja voimantarve kasvaa maas- Turvevoimalaitosten kokonaisohjelma on 8948: samme jatkuvasti. Kansallinen etumme on, perusteellisesti tutkittu ja suunniteltu ja 8949: että niiden aikaansaamisessa käytetään mah- mahdollisuudet kautta maan tapahtuviin toi- 8950: dollisuuksien mukaan hyväksi kotoisia raab- menpiteisiin ovat siis kaikin puolin olemassa. 8951: aineitamme ja kotoista työtämme. Ne on kuitenkin törkeästi laiminlyöty. 8952: Kun tästä oikeasta periaatteesta lähdetään, Kaiken edellä lausutun perusteella esitän 8953: tulee aivan kuin itsestään esille turvevoima- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 8954: laitosten rakentaminen ja niiden aikaansaa- 8955: misen tehokas edistäminen ja kiirehtiminen. että hallitus todella ryhtyisi kiiree.l- 8956: Hallitukset ovat kuitenkin tämän tärkeän lisiin toimenpiteisiin turvevoimalaitos- 8957: asian käytännöllisesti katsoen kokonaisuudes- ten rakentamiseksi ja niiden hank- 8958: saan laiminlyöneet. Asiaa on käytetty pää- keiden kaikinpuoliseksi edistämiseksi 8959: asiassa vain propagandavälineenä, ilman että maamme eri maakunnissa. 8960: tarkoituksena on edes ollutkaan ryhtyä te- 8961: hokkaisiin ja riittäviin toimenpiteisiin. 8962: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 8963: 8964: Veikko Vennamo. 8965: 191 8966: 8967: IV,92. - Toiv.al. N: o 75. 8968: 8969: 8970: 8971: 8972: VeDDamo: Puuprikettiteollisuuden edistämisestä. 8973: 8974: 8975: E d u s k u n n a 11 e. 8976: 8977: Vähempiarvoisen puun menekki on maas- Lisäksi puupriketti polttoaineena vastaa 8978: samme heikkoa. Puuta ei myöskään käytetä n. 2/3 koksin ja antrasiitin lämpöarvosta, 8979: riittävästi kotoisena polttoaineena, vaan tuo- joten esim. yhden tällaisen tehtaan 15 000 8980: daan kalliilla valuutalla ulkolaisia poltto- tonnin puupriketin vuosituotanto säästäisi 8981: aineita. ulkolaista valuuttaamme yli 100 milj. mk 8982: Maaseutumme tarvitsisi kipeästi teollista vuodessa. 8983: pienyritteliäisyyttä. Sen tulisi luonnollisesti Hallitus on luvannut tukea olosuhtei- 8984: nojautua maaseudun omaan raaka-aineeseen siimme sopivaa uutta pienyritteliäisyyttä. 8985: ollakseen terveellä ja kilpailukykyisellä poh- Lupauksia ei kuitenkaan ole käytännössä lu- 8986: jalla. Asiantuntijat kuitenkin väittävät, että nastettu. Niinpä edellä selostetulle puupri- 8987: teollisen yritteliäisyyden puun alalla tulee kettiteollisuudelle ei ole luotu suotuisia edel- 8988: pakosta olla keskitettyä suurteollisuutta. lytyksiä, vaan tätä yritteliäisyyttä rasitetaan 8989: Tämä taas tietäisi sitä, että maaseudulle ei tarpeettomasti monilla eri tavoin, ei vähiten 8990: voitaisikaan kehittää puuraaka-aineen perus- liikevaihtoveron muodossa. Jos kuitenkin 8991: talla eri kuntiin teollisuuslaitoksia. murto-osakin niistä työttömyysvaroista, jotka 8992: Viimeaikaisen teknillisen kehityksen tulok- tarvitaan, kun puuprikettiteollisuutta ei ter- 8993: sena on kuitenkin avautunut ratkaiseva uusi veesti edistetä, käytettäisiin tähän tarkoituk- 8994: mahdollisuus. Tarkoitan tällä puupriketti- seen, säästäisi valtiovalta ja yhteiskunta mo- 8995: teollisuutta, joka tyypillisenä pienteollisuu- ninkertaisesti varoja. Sitäpaitsi valuutan 8996: tena sopii suurimpaan osaan maatamme. säästön lisäksi puuprikettitehtaat kuluttavat 8997: Eräitten laskelmien mukaan tällaisia puu- huomattavasti kotoista polttoainettamme 8998: prikettitehtaita voitaisiin perustaa maa- puuta ja tätäkin tietä edistävät siis piste- 8999: hamme n. 400 eli melkein jokaiseen maalais- työllisyyttä maassamme, varsinkin kun polt- 9000: kuntaan. Liikkeelle onkin jo lähdetty ja topriketiksi sopii roskapuukin, kuten risu- 9001: niinpä lähiaikoina lienee näitä tehtaita maas- savotan risu, rimat ja purut aina neulasia 9002: samme käynnissä jo yli 10. myöten. 9003: Tehtaan perustamiskustannuksista muodos- Kaiken edellä lausutun perusteella esitän 9004: tavat koneet suurimman erän, ollen vähin- equskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9005: tään 15-20 milj. mk. Tehdasta kohden ei 9006: siis voi olla kysymys suurista pääomasijoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 9007: tuksista. menpiteisiin puuprikettiteollisuuden 9008: On arvioitu, että yksi puuprikettitehdas kehittymistä estävien tarpeettomien 9009: antaa työtä 15-40 miehelle ja jos kaikki 400 rasitusten poistamiseksi, jotta tämä 9010: tehdasta perustettaisiin, niin yli 20 000 hen- kotoiseen raaka-aineeseemme perus- 9011: kilöä saisi toimeentulonsa joko välittömästi tuva pienteollisuus pääsisi ripeästi 9012: tai välillisesti näistä tehtaista. kehittymään. 9013: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 9014: 9015: Veikko Vennamo. 9016: 192 9017: 9018: IV,93.- Toiv.al N:o 76. 9019: 9020: 9021: 9022: 9023: .lsvik ym.: Vesivoimalaitostöiden aloittamisesta Nurmonjoen 9024: yläjuoksulla. 9025: 9026: 9027: Eduskunnalle. 9028: 9029: Etelä-Pohjanmaalla esiintyy jatkuvasti kotiseudun työkohteisiin. Pysyvien työtilai- 9030: työttömyyttä. Siitä on seurauksena, että osa suuksien luomiselle on mahdollisuuksia. Esim. 9031: väestöä siirtyy yhä enenevässä määrin työn vesivoimalaitoksen rakentaminen Kyrön- ja 9032: hakuun ulkomaille tai toisille paikkakunnille. Nurmonjoen yläjuoksuille tulisi aloittaa kii- 9033: Joko tilapäisesti tai pysyvästi Ruotsiin reellisesti. Riittävän sähköenergian turvaa- 9034: muuttaneita lasketaan olevan tuhansia. Ensi minen luo perustan alueen teollistamiselle. 9035: työllisyyskautena työttömyys on vielä laa- Nurmonjokeen rakennettavaa sähkövoima- 9036: jempaa kuin edellisinä vuosina, koska kui- laitosta varten suunnitelmat ovat valmiina. 9037: vuuden ja hallan aiheuttamat haitat ovat Samassa yhteydessä rakennettavaksi suunni- 9038: lisänneet työtä tarvitsevien määrää tällä teltu 350 ha: n laajuinen vedensäännöstely- 9039: alueella. On myös odotettavissa, että muualla allas pelastaisi vielä 2 600 ha viljelysmaasta 9040: ansiotyössä olevista huomattava osa joutuu tulvien tuhoilta, mikä myös helpottaisi vas- 9041: palaamaan kotipitäjiinsä. taisuudessa työttömyystilannetta. 9042: Valtion ja kuntien toimesta järjestetyt Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 9043: työttömyystyöt eivät ole riittäneet, vaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9044: useita satoja työttömiä on työhön sijoitta- 9045: matta. Olisi siis edullista, että työvoima oh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 9046: jattaisiin valtion tulo- ja menoarvioon otettu- vesivoimalaitostöiden aloittamiseksi 9047: jen määrärahojen turvin vapaisiin töihin N urmanjoen yläjuoksulle. 9048: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 9049: 9050: Toivo Asvik. Georg Backlund. 9051: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen. 9052: 193 9053: 9054: IV,94. - Toiv.al. N:o 77. 9055: 9056: 9057: 9058: 9059: Niemelä. ym.: H a.kevoimalaitoksen aikaansaamisesta Heinä- 9060: vedeUe. 9061: 9062: 9063: E d u s k u n n a 11 e. 9064: 9065: Jatkuva ja vaikea työttömyys, pienpuun Itä-Savon metsänhoitolauta- 9066: menekkivaikeudet sekä maamme metsiin la- kunta ................. ,.. 670 000 pm3 9067: hoava polttopuu vaativat nopeita ja tehok- Etelä-Savon metsänhoitolauta- 9068: kaita toimenpiteitä. Metsäteollisuus on tosin kunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 674 000 , 9069: osittain voinut ratkaista pienpuun käyttöön 4 330 000 pm:S 9070: liittyviä ongelmia, mutta pinotavarami.ttai- 9071: sen koivun käyttö jalostukseen tulee kmten- Saimaan vesistöalue ja koko Itä-Suomi 9072: kin toistaiseksi olemaan häviävän pientä. ovat siis polttopuun osalta pahinta ylijäämä- 9073: Koivun vuotuisen kasvun on laskettu aluetta, samalla kun eräillä muilla alueilla 9074: maassamme olevan 9.4 milj. m:s, tätä vas- maassamme on laskelmien mukaan poltto- 9075: taava koivun vuotuinen käyttö ainespuuna puuvajausta. 9076: on vain 1.6 milj. ms, eli 17% kasvusta, Itä-Suomen työttömyystilanteessa tietää 9077: muiden lehtipuiden osalta käyttö on vai~ em. suuruisen puumäärän jääminen hakkaa- 9078: 11 %, ja havupuiden n. 80 % kasvusta. E~I matta vuosittain n. 3 milj. miestyöpäivän 9079: tyisesti lehtipuumetsiämme olisi kuitenkm menetystä. 9080: lähimpinä vuosikymmeninä päästävä hakkaa- 9081: maan huomattavasti enemmän kuin niiden Puun kuljetusten kannalta muodostaa Pie- 9082: kasvu on. lisen ja Saimaan vesistöalue melkeinpä ihan- 9083: teellisen, suurialaisen yhtenäisyyden. Nippu- 9084: V altakunnan metsien III arvioinnin tulos- lauttahinaus, joka sopii erinomaisesti myös 9085: ten mukainen metsänhoidollinen hakkuu- polttorankojen kuljetusmuodoksi, on osoit- 9086: suunnite on 27.5 milj. pm:S sellaisen pien- tautunut ylivoimaisesti halvimmaksi. Pieli- 9087: puun ja lehtipuun osalta, jotka nykyisten sen vesistön kanavoinnit eivät myöskään estä 9088: menekkiolosuhteiden vallitessa voidaan katsoa nippulauttakuljetusta latvavesiltä alkaen. 9089: polttopuuksi. Kun tästä kokonaishakkuu- Itä-Suomen koivupienpuulle näyttää teol- 9090: suunnitteesta vähennetään maatilaväestön lista tietä olevan mahdotonta löytää riit- 9091: kotitarvekäyttö, joudutaan toteamaan, että tävää käyttöä. Polttopuuna sen käyttö on 9092: metsämme tuottavat nykyisin vuosittain vä- jyrkästi laskemassa vv. 1937 ja 1955 puun- 9093: hintään 4 milj. pm:S täysin menekkiä vailla käyttötutkimuksien mukaan. Käynnissä ole- 9094: olevaa polttopuuta. - Ulkolaisen poltto- vasta teollisuuden laajenemisesta huolimatta 9095: aineen tuonnin kasvaessa ja metsien tuoton on esitetty vakavia arviointeja, että 1960- 9096: suurentuessa tämä hakkuu-ylijäämä jatku- luvun puolivälissä pääasiallisesti koivupien- 9097: vasti lisääntyy. puun hakkuusuunnite on n. 2.5 milj. k-m3/v. 9098: Savon ja Pohjois-Karjalan osalta poltto- käyttöä suurempi Saimaan vesistöalueella. 9099: puun käytön ja vuotuisen hakkuusuunnit- Ilmeisesti ainoa mahdollisuus käyttää me- 9100: teen ero on metsänhoitolautakunnittain seu- nekkiä vailla oleva polttopuumäärä on hake- 9101: raava: voimalaitoksen perustaminen Saimaan vesis- 9102: töalueelle. Tarkoituksenmukaisimpana sijoi- 9103: Pohjois-Savon metsänhoito- tuspaikkana voidaan jo suoritettujen tutki- 9104: lautakunta . . . . . . . . . . . . . . 1 331 000 pm3 musten perusteella pitää Heinäveden kuntaa. 9105: Pohjois-Karjalan metsänhoito- Arvosteltaessa Heinäveden alueen soveltu- 9106: lautakunta . . . . . . . . . . . . . . 1 655 000 , vuutta hakevoimalaitoksen paikaksi on se 9107: 25 E 74/60 9108: 194 IV,94. - HeiDiveden ha.kevoim.ala.itos. 9109: 9110: 9111: maapohjansa rehevyyden puolesta katsottava puumaaran saannin ilman, että· sen hinta 9112: soveliaammaksi kuin esim. pohjoisempana voimalaitokselle kuljetettuna sanottavasti 9113: sijaitsevat karummat seudut. Hyvätuottoinen nousee. 9114: metsämaapohja antaa jatkuvasti runsaasti Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 9115: sivutuotteena pientä lehtipuuta, jolla on ta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9116: loudellista käyttöarvoa vain polttopuuna. 9117: Heinävesi sijaitsee Saimaan laivankulku~ että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 9118: kelpoisen ja nippuhinaukselle soveltuvan hakevoimalaitoksen aikaansaamiseksi 9119: vesistön sydämessä, mikä turvaa laitokselle Heinävedelle. 9120: pysyvän ja tarpeen tullen suurenkin poltto- 9121: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 9122: 9123: Esu Niemelä. Viljo Virta.nen. 9124: Antti J. Ra.ntama.a. Esa. Timonen. 9125: V. E. Svinhufvud. Arvo Pentti. 9126: Pentti Pekkarinen. Niilo Nieminen. 9127: 195 9128: 9129: IV,95. - Toiv.al. N: o 78. 9130: 9131: 9132: 9133: 9134: Marttila ym.: Vientipehkutehtaan aikaansaamisesta Etelä- 9135: Pohjanmaalle. 9136: 9137: 9138: Eduskunnalle. 9139: 9140: Suomen valtavat turvevarat ovat Euroopan tävä auttamaan ensimmäisen suuren vienti- 9141: tärkein humusreservi. Tämän johdosta on peMrutehtaan perustamista, sillä olisihan 9142: luonnollista, että maamme on tulevaisuudessa kysymyksessä uraauurtava laitos maassamme 9143: tärkeimpiä turvepehkun, turvemullan ja tur- uudeJlla toollisuuden alalla ja uuden vientiar- 9144: velannoitteiden tuottajia maailman markki- tikkelin luominen. 9145: noilla. Myös työllisyyteen tällaisella teollisuudella 9146: Jo tällä hetkellä on turrvepehkulla suuri olisi merkitystä, sUlä vakinaista työpaikkaa 9147: merkitys maailman kaupassa. Esimerkiksi kohti tulevat investoinnit olemaan ainoastaan 9148: Saksassa marklkinoidaan vuosittain yli 9 milj. vajaat 2.5 mmk, josta noin neljännes on 9149: paalia turvepehkua arvoltaan yli 40 milj. DM työpaikkoja. 9150: ja USA:ssa yli 11 milj. paalia arvoltaan Koska Etelä-Pohjanmaa muodostaa huo- 9151: noin 6 milj. dollaria. Kaikissa maissa turve- mattavan suoalueen, jossa polttoturpeen li- 9152: pehkun käyttö on lisääntymässä, sama1la kun säksi ja vruJ:'Sinkin lähempänä rannikkoa on 9153: maatalouspiireissä ennustetaan maailman hu- hyviä turvepehkusoita, o:lisi erittäin tärkeätä 9154: muspman jatJkuvasti kasvavan. 'lähemmin tutkia mitä mahdollisuuksia olisi 9155: Turveteollisuusliiton tänä vuonna tekemän täillaise.n ensimmäisen tehtaan saamiseksi 9156: kustannuslaskelman mukaan näyttäisi Suo- Etelä-PohjanmaaJlle. Kaskisten syväsatama, 9157: mella jo nyt olevan selviä mahdollisuuksia jdka on lähes koko talven auki muodostaisi 9158: kilpailla ainakin USA: n marlcldnoilla turve- pääasiassa talvella lastattava1le vientitava- 9159: pe.hlmn tuottajana. Suomalainen turvepeh'kun ralle hyvän lastauspaikan. Täilainen !keskus- 9160: raaka-aine on ainakin yhtä hyvää kuin esi- jaJlostuslaitos voisi ostaa jaJlostettavaa turve- 9161: merkiksi länsisaksalainen, ja tuotantokustan- pehkua lukuisilta pienemmiitä yrityksHtä, 9162: nu.lkset ovat Suomessa todennäköisesti hieman jotka maatilataloudenkin piirissä voisivat 9163: sikäläisiä pienemmät. sivutöinä valmistaa turvepehkua. 9164: Laskelmien mukaan on kuitenkin tuotan- 9165: non tapa:hduttava verraten suuressa mitta- Kun tämä heikosti mutautunut osa !kuori- 9166: kaavassa ollakseen kannattavaa. Vähintään taan suon pinnasta, on jälellejäävä osa huo- 9167: on tuotannon oltava 150 000 paalia vuodessa mattavasti edullisempi käyttää turvevoima- 9168: arvoltaan noin 70 mmk. Tällaisen tuotanto- laitoksen tarkoituksiin jyrsinturpeen valmis- 9169: laitoksen perustamiskustannukset ovat noin tukseen, kuin jos tämä yritetään polttaa 9170: 100 mmk. Tehtaan taloudellisuus on sinänsä turvevoimalaitoksessa. Täten tällainen laitos 9171: selvää ja pehkuteollisuudella näyttää näin turvevoimalaitoksen rinnalla tekee turvevoi- 9172: ollen olevan hyvät mahdollisuudet kehittyä :malaitolksen tuotantokustannukset edullisem- 9173: varsin merkittäväksi vientiteollisuuden haa- miksi. Sen lisäksi se avaa käyttötarkoituksia 9174: raksi. sellaisille!kin soille, jotka varsinkin <lähempänä 9175: Meil!lä ei kuitenkaan maassamme ole min- rannikkoa eivät ole heikomman mutautunei- 9176: käänlaisia kdkemu:ksia pehkun suurtuotan- suutensa vuoksi polttoturvesoita. 9177: :ruosta, joten on pelättävissä, että ensimmäi- Etelä-Pohjanmaa ainutlaatuise-n rikkaine 9178: nen tällainen tehdas joutuu vaikeuksiin ko- suoesiintymisineen ja alityöllisyysalueena 9179: keillessaan uusia tuotantomenetelmiä. Käsit- olisikin mitä luonnollisin paikka tällaiselle 9180: tääksemme olisi tämän vuoksi valtion pyrit- laitokseJlle turvevoimalaitoksen rinnrulla. 9181: 196 IV,95. - Etelä-Pohjanmaan vientipehkutehdas. 9182: 9183: 9184: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- että hallitus eyktyisi kiireeUis?,"in 9185: nioittaen eduskunnan hyvälksyttäväksi toivo- toimenpiteisiin vientipekkutektaan ai- 9186: muksen, kaansaamiseksi Etelä-Pohjanmaalle. 9187: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 9188: 9189: Aa.ne Marttila. Mauri Seppä. 9190: Matti Liinamaa. V. E. Svinhufvud. 9191: Veikko Savefu. Olavi Lahtela. 9192: Eino Uusitalo. Ale Holopainen. 9193: Reino Ala-Kulju. Artturi Jämsen. 9194: J. A. Junga,rå. 9195: 197 9196: 9197: IV,96. - Toiv.al. N:o 79. 9198: 9199: 9200: 9201: Niiranen ym..: Toimenpiteistä valtionosake-enemmistöisen osa- 9202: keyhtiön perustamiseksi sulfaattiselluloosatehtaan raken- 9203: tamista varten Joensuun kaupungin läheisyyteen. 9204: 9205: E d u s k u n n a 11 e. 9206: 9207: Pohjois-Karjalan ammatissa toimivasta 1/6, 5/6 joutuessa viedyksi ns. raakapuuna 9208: väestöstä v:n 1950 tilaston mukaan kuuluu maakunnan ulkopuolella jalostettavaksi. 9209: maa- ja metsätalouden piiriin 67.3% koko Huomioon ottaen alueen em. puuvarannon 9210: maan vastaavan luvun ollessa 46 %. Teolli- sekä teollisuuspuun alhaisen paikallisen jalos- 9211: suuden palveluksessa toimivien määrä on tusmäärän, ·Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto 9212: Pohjois-Karjalassa 9.8 %, mutta koko maassa onkin suorituttanut tutkimuksia puunjalos- 9213: keskimäärin 21.5 %. Pohjois-Karjalan talous- tusteollisuuden laajentamismahdollisuuksista. 9214: elämän perusta on siten suhteettoman maa- Tutkimusten tulosten mukaan olisi kaikin- 9215: talousvaltainen ja teollisuusköyhä, mikä puo- puoliset edellytykset mm. sulfaattiselluloosa- 9216: lestaan aiheuttaa seudulla vallitsevan erit- tehtaan rakentamiselle Joensuun kaupungin 9217: täin vaikean pysyvän työttömyyden siitä koi- seudulle. 9218: tuvine poikkeuksellisen raskaine rasituksi- Vaikka hankkeen toteuttamisen välttämät- 9219: neen. tömyyteen on kiinnitetty valtiovallankin ta- 9220: Työttömyyskortistoihin vuosittain hyväk- holta eri tavoin huomiota, on se tähän men- 9221: syttyjen määrä on vaihdellut 6 000-8 000. nessä kuitenkin estynyt alalla toimivan pää- 9222: Tapahtuva teknillinen kehitys tulee vastai- oman vastustuksen vuoksi, sen unohtaessa 9223: suudessa yhä lisäämään rakenteellista työttö- kokonaisuuden edut ja pyrkiessä suojaamaan 9224: myyttä. Vuoteen 1970 mennessä on amma- vain omia yksityisiä etujaan. Ottaen huo- 9225: tissa toimivien määrän arvioitu lisääntyvän mioon Pohjois-Karjalan edellä viitatun erit- 9226: n. 34 000: lla. Voidakseen turvata lisäänty- täin vaikean taloudellisen aseman on koko- 9227: vän väestönsä riittävät työmahdollisuudet on naisuuden etu kuitenkin voitava asettaa yksi- 9228: Pohjois-Karjalalla tulevana kymmenvuotis- tyisten intressien yläpuolelle ja maakunnan 9229: kautena siis n. 45 000 uuden työpaikan tarve. teollistaminen siten saatava käyntiin. Jo tä- 9230: Selvää on, että niiden luomiseen kyetään vain hän mennessä on käynyt selväksi, että se voi 9231: poikkeuksellisen tehokkain teollistamistoimen- tapahtua vain valtiovallan entistä tehokkam- 9232: pitein. malla asiaan puuttumisella. 9233: Pohjois-Karjalan metsien puuvarasto on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 9234: 117 milj. k-ms. Vuotuinen lisäkasvu on 3.75 eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9235: milj. k-ms. Metsien yli-ikäisyydestä johtuen 9236: vuotuinen hakkuutarve on 3.91 milj. k-ms että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 9237: 10-12 vuoden aikana. Nykyinen vuotuinen toimenpiteisiin valtionosake-enemmis- 9238: hakkuumäärä on n. 3.6 milj. k-ms, josta teol- töisen osakeyhtiön perustamiseksi sul- 9239: lisuuspuuta n. 2 milj. k-ms. Erityisesti on faattiselluloosatehtaan rakentamista 9240: pantava merkille, että em. teollisuuspuumää- varten Joensuun kaupungin läheisyy- 9241: rästä jalostetaan maakunnan sisällä vain n. teen. 9242: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 9243: 9244: Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho. Kaino Haapanen. 9245: Pauli Puhakka. Martti Linna. R. Virtanen. 9246: Toivo Friman. Usko Seppi. J. Mustonen. 9247: Inkeri Virtanen. Tauno Kelovesi. Pentti Liedes. 9248: H. Tauriainen. Esa Hietanen. Veikko Rytkönen. 9249: 198 9250: 9251: IV,97. - Toiv.al. N:o 80. 9252: 9253: 9254: 9255: 9256: Niiranen ym. : Toimenpiteistä Tohmajärvellä sijaitsevan V al- 9257: keisensuon turpeen käyttöön perustuvan voimalaitoksen 9258: rakentamiseksi. 9259: 9260: 9261: Ed u s kun n a 11 e. 9262: 9263: Voimatalouden kehittämiseen soveltuvien jota seudulta saataisiin myös riittävästi, 9264: Pohjois-Karjalan vesistöjen pääosa on jo käyttöön ottoon perustuen on arvioitu voi- 9265: käyttöön otettu tai kuuluu lähiajan raken- tavan rakentaa 50 000 kW :n tehoinen voi- 9266: tamissuunnitelmien piiriin. Vaikka maakun- malaitos, jonka raaka-ainetarve olisi tur- 9267: nan energian tuotanto onkin nykyistä pai- vattu yli 30 vuodeksi. Sen vuosituotanto 9268: kallista kulutusta suurempi, on edellytettävä, olisi n. 250 milj. kWh, pääomakustannuk- 9269: että sen takapajuisuuden välttämätön pois- set n. 3 900 milj. mk ja työvoiman tarve 9270: taminen lisää voimantarvetta siinä määrin, n. 800 työntekijää. 9271: ettei sitä kyetä yksinomaan vesivoimavaro- Viitattuihin edellytyksiin nojaavan voima- 9272: jen käyttöön otolla tyydyttämään. Vielä sel- laitoksen rakentamisella olisi huomattava ja 9273: vemmin tämä näköala on todettavissa koko monipuolinen merkitys Pohjois-Karjalan ta- 9274: maan puitteissa. Sen ·vuoksi nousee esiin louselämän edistämisessä. Hankkeen toteut- 9275: kysymys muidenkin kuin vesivoimavarojen tamisella olisi myös valtakunnallista merki- 9276: hyväksi käytöstä lisääntyvän voimantarpeen tystä, mutta kun siihen ei ole edellytyksiä 9277: tyydyttämiseksi. Eräs tarkoitukseen hyvin maakunnan omin voimin, olisi asian hoito 9278: sopiva raaka-aine on turve. Sen käytöstä on otettava valtiovallan käsiin. 9279: saatu hyviä kokemuksia mm. Neuvosto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 9280: liitossa. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9281: Pohjois-Karjalassa, Tohmajärvellä sijaitse- 9282: van Valkeisensuon turve on todettu voima- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 9283: talouden raaka-aineeksi soveltuvuutensa kan- Tohmajärvellä sijaitsevan Valkeisen- 9284: nalta erääksi maamme parhaimmista. Yli s1wn turpeen käyttöön perustuvan 9285: metrin vahvuinen turvealue on n. 2 000 ha: n voimalaitoksen rakentamiseksi tarpeel- 9286: suuruinen ja sen turvevarat on arvioitu n. listen suunnitelmien valmistuttami- 9287: 5 milj. tonniksi ilmakuivaa turvetta. seksi ja töiden käyntiin saattamiseksi. 9288: Edellä mainittujen turvevarojen sekä nii- 9289: den yhteydessä käytettävän polttorangan, 9290: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960. 9291: 9292: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. Matti Meriläinen. 9293: 199 9294: 9295: IV,98. - Toiv.a.l. N: o 81. 9296: 9297: 9298: 9299: 9300: V. Turunen ym.: Puuhaketta polttoaineena käyttävän höyry- 9301: voimalaitoksen rakentamisesta Ilomantsiin. 9302: 9303: 9304: E d u s k u n n a 11 e. 9305: 9306: Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1960 ran-Enon rajaseudut. Yksinomaan Ilomant- 9307: on otettu määrärahat tutkimusten toimittami- sin kunnassa on metsämaata n. 282 000 ha. 9308: seksi puuhaketta polttoaineena käyttävän Tuupovaaran kunnassa taas vastaavasti n: 9309: höyryvoimalaitoksen toimintaedellytyksistä ja 48 000 ha. Polttopuun hakkuusuunnite Poh- 9310: rakentamismahdollisuuksista. jois-Karjalan metsänhoitolautakunnan las- 9311: Harkittaessa tulevaisuudessa puuhaketta kelmien mukaan on pitäjän oman kulutuksen 9312: käyttävien höyryvoimalaitosten sijoittamista lisäksi Ilomantsissa n. 290 000 pm3 ja Tuu- 9313: olisi otettava huomioon ne luontaiset edelly- povaarassa n. 125 000 pm3 vuodessa, eli yh- 9314: tykset, joita eri alueilla on raaka-aineen saan- teensä n. 415 000 pm3 mainitun kahden pitä- 9315: tiin ja työvoimaan nähden. Puuhaketta polt- jän alueella vuodessa. Hakkuusuunnite on 9316: toaineena käyttävää höyryvoimalaitosta tus- luonnollisesti tehty alakanttiin, mutta antaa 9317: kin voidaan koskaan rakentaa alueelle, jossa kuitenkin tarpeeksi selvän kuvan alueen 9318: raaka-aineen saanti perustuisi yksinomaan polttopuuvaroista. 9319: yksityismetsien varaan. On olemassa se vaara, Alueen polttopuuvarastot ovat suuremmat 9320: että raaka-ainelähteiden vähentyessä syntyy kuin millään muulla paikkakunnalla Pohjois- 9321: huomattavaa kilpailua myös raaka-aineen hin- Karjalan metsänhoitolautakunnan alueella. 9322: noista ja tällöin voimalaitoksen kustannukset Tuskinpa mistään koko Suomesta löytynee 9323: nousevat sellaisiksi, ettei sillä ole toiminta- aluetta, jossa näin pienellä alalla ja siedettä- 9324: edellytyksiä. Tämän huomioiden jo kokeilu- vien kuljetusolosuhteiden varassa olisi saata- 9325: mielessäkin rakennettavat voimalaitokset tu- vana näin runsaasti polttopuuta. Alueella on 9326: lisi rakentaa alueille, joissa välittömässä lä_: lisäksi saatavana polttoturvetta, mikäli sen 9327: heisyydessä olisi käytettävissä myös valtion käyttö vaihtoehtoisesti tulisi kysymykseen. 9328: metsiä, joista raaka-aineen saanti voitaisiin Työvoimaan nähden rajaseutu, erikoisesti 9329: tehokkaalla tavalla, ja myös metsänhoidolliset Ilomantsin ja Tuupovaaran kunnat ovat ali- 9330: näkökohdat huomioiden, turvata. työllisyysalueita. Rajan siirtojen ja vesitei- 9331: Ennakkokeskusteluissa on eräänä puuha- den katkeamisen johdosta alue menetti huo- 9332: ketta polttoaineena käyttävän höyryvoimalai- mattavan määrän mahdollisuuksia mm. met- 9333: toksen sijoituspaikaksi mainittu itäistä raja- sätöihin nähden. Vähintään samansuuruinen 9334: seutua Pohjois-Karjalassa. Tällä alueella väestö joutuu nyt pienentyneellä alueella ja 9335: pienpuun ja yleensä lehtipuun käyttöpulmat heikentynein mahdollisuuksin etsimään toi- 9336: lienevätkin kaikkein vaikeimmat, koska pit- meentulomahdollisuuksia. Ilomantsin kun- 9337: kien kuljetusyhteyksien takia pienpuuta ja nasta muuttaa nykyisin vuosittain n. 300 9338: lehtipuuta ei kannata kuljettaa kulutuskes- henkilöä muualle työmahdollisuuksia hake- 9339: kuksiin eikä paikkakunnalla ole mainitulle maan, vastaavan luvun Tuupovaarassa ol- 9340: materiaalille tarvittavaa käyttöä. Näistä teki- lessa viime aikoina n. 200 vuodessa. Voidak- 9341: jöistä johtuen pienpuu mm. valtion metsissä seen järjestää työmahdollisuuksia jäljelle 9342: itäisellä rajaseudulla joudutaankin kokonaan jääväliekin väestölle pitäisi Ilomantsissa 9343: jättämään käyttämättä. saada vuosittain n. 350 ja Tuupovaarassa 9344: Tarkasteltaessa voimalaitoksen sijoituspaik- n. 100 uutta työpaikkaa. Väestö on tottunut 9345: koja Pohjois-Karjalassa tulee mielestämme tekemään metsätöitä ja mielellään hakeutuu 9346: ensimmäiselle tilalle Ilomantsin-Tuupovaa- tälle alalle, varsinkin sellaisina vuodenai- 9347: 200 IV,98. - Ilomantsin höyryvoima.la.itos. 9348: 9349: 9350: koina, jolloin pienviljelm.ät eivät pysty anta- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh- 9351: maan tarvittavaa toimeentuloa. dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 9352: llomantsin ja Tuupovaaran kunnanvaltuus- muksen, 9353: tot ovat ryhtyneet ajamaan hakevoimalaitok- 9354: sen sijoittamista tälle alueelle. llomantsin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 9355: kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen tarpeel- menpiteisiin puuhaketta polttoaineena 9356: lisen alueen var8.amisesta llomantsin kirkon- käyttävän höyryvoimalaitoksen mken- 9357: kylän läheisyydestä tai tarvittaesssa asian- tamiseksi Ilomantsin pitäjään. 9358: tuntijain osoittamasta paikasta. 9359: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960. 9360: 9361: Vilho Turunen. Mikko Hult. 9362: 201 9363: 9364: N,99. - Toiv.al. N: o 821. 9365: 9366: 9367: 9368: 9369: Puhakka ym.: Hakevoimalaitoksen aikaansaamisesta Ilomant- 9370: siin. 9371: 9372: 9373: E d u s kunnalle. 9374: 9375: Ilomantsin ja Tuupovaaran pitäjät ovat lainkaan menekkiä. Raaka-ainetta hakevui- 9376: muodostuneet huomattaviksi alityöllisyys- malaitokselle tulisi olemaan riittävästi, sillä 9377: alueiksi. ·Sitä todistaa se, että vuonna 1959 n. 50 km: n säteellä Ilomantsin kirkolta pi- 9378: kortistoon hyväksyttyjen työttömien määrä täisi hakkuusuunnitteen mukaan ottaa polt- 9379: nousi näissä kunnissa 986 henkilöön. Todel- topuuta 415 000 pms vuodessa. Tämä määrä 9380: linen työttömyys on vielä paljon laajempi. on suurempi kuin millään muulla alueella 9381: Väestöpoliittisen tutkimuslaitoksen laskel- Itä-Suomessa. Hakevoimalaitoksen paikaksi 9382: mien mukaan pitäisi alueelle saada vuoteen sopisi hyvin Ilomantsin kirkonkylä. Sinne 9383: 1965 mennessä 430 uutta työpaikkaa, vaikka on olemassa hyvät kuljetusmahdollisuudet. 9384: oletettaisiin, että vuosittainen muuttoliike Niin ikään voimansiirto valtakunnan ver- 9385: pysyisi entisen suuruisena, eli yli 500 hen- kostoon on kohtuullisin kustannuksin jär- 9386: kenä. jestettävissä. Suoritetuissa laskelmissa on 9387: Kuntien elimet ovat käsitelleet kysymystä tultu siihen tulokseen, että hakevoimalaitos 9388: ja tulleet siihen tulokseen, että alueelle olisi tulisi varsinkin tällä alueella kannattavaksi. 9389: saatava teollisuutta. Niinpä Ilomantsin kunta Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme 9390: on ehdottanut valtioneuvostolle hakevoima- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9391: laitoksen rakentamista. Sen aikaansaaminen 9392: helpottaisi työttömyystilannetta ja toisaalta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 9393: tekisi mahdolliseksi pienpuun markkinoimi- hakevoimalaitoksen aikaansaamiseksi 9394: sen, jolla ei tällä alueella nykyisin ole juuri Ilomantsiin. 9395: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 9396: 9397: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen. 9398: 9399: 9400: 9401: 9402: 26 E 74/60 9403: 202 9404: 9405: IV,100. - Toiv.al. N:o 83. 9406: 9407: 9408: 9409: 9410: Puhakka ym.: Pohjois-Karjalan maaperärikkauksien tutki- 9411: mustoiminnan tehostamisesta. 9412: 9413: 9414: Eduskunnalle. 9415: 9416: Pohjois-Karjalassa on useiden kuntien sestäänkin. Näistä syistä tarvittaisiin maa- 9417: alueella tavattu malmiesiintymiä. Monet kunnassa kipeästi myös kaivostoiminnan laa- 9418: näistä ovat johtaneet valtauksen suorittami- jentamista ja metalliteollisuuden ayntymistä. 9419: seen, eräät jopa kaivostoiminnan aloittami- Tämä puolestaan johtaisi uusien työpaikko- 9420: seen. Suurin osa esiintymistä on toistaiseksi jen avautumiseen myös liikenteen, kaupan ym. 9421: kuitenkin vailla lähempää tutkimusta, puhu- elinkeinoelämän palvelukseen. Kaikelle tälle 9422: mattakaan siitä, että tutkimustoiminta olisi luo edellytyksiä se, että maakunnassa ryhdy- 9423: ulottunut koko maakunnan maaperään. Te- tään suorittamaan tehokasta malmien etsi- 9424: hokas tutkimustyö toisi varmasti ilmi useam- mis- ja tutkimustoimintaa sekä että käyttö- 9425: pia sellaisia esiintymiä, jotka johtaisivat kai- kelpoisilla malmioilla aloitetaan kaivostoi- 9426: vostoiminnan aloittamiseen ja sen kautta me- minta. 9427: talliteollisuuden syntymiseen. Uusien pysy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 9428: vien työpaikkojen aikaansaaminen olisikin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9429: välttämätöntä, sillä esim. v. 1959 kortistoon 9430: hyväksyttyjen työttömien määrä nousi Poh- että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin 9431: jois-Karjalan kunnissa lähes 8 000 henkeen. toimenpiteisiin Pohjois-Karjalan maa- 9432: Heistä oli työhön sijoittamatta yli 3 400. perärikkauksien tutkimustoiminnan 9433: Suurten ikäluokkien tullessa työikään nousee tehostamiseksi ja käyttökelpoisilla 9434: työttömien määrä, suuresta maakunnasta malmim"lla kaivostoiminnan aloittami- 9435: poismuuttoliikkeestä huolimatta, vielä nykyi- seksi. 9436: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 9437: 9438: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen. 9439: 203 9440: 9441: IV,101. - Toiv.al N:o 84. 9442: 9443: 9444: 9445: 9446: Holopainen ym.: H akevoimalaitoksen rakentamisesta Pohjois- 9447: Karjalaan. 9448: 9449: 9450: Ed uskunn alle. 9451: 9452: Viime vuosien myönteinen kehitys tutki- että vaikka väestön lisäys syntyväisyyden 9453: mustoiminnassa puuha:kkeen käytön mahdol- kohdalla maakunnassa on melkoisen runsasta, 9454: listamisesta voimalaitosenergiana on asia, niin muuttotappio pienentää lukuja n. 2 000 9455: jossa tapaavat toisensa järkevällä tavalla ns. henkeä vuodessa. 9456: pitkän tähtäimen ohjelmalla hoidettuina sekä Pohjois-Karjalan maa-alasta on metsiä 81% 9457: kansantalouden että työllisyyden edut. eli 1 577 668 ha, josta valtion 319 350 ha, 9458: Erikoisesti sellaisissa maaak.unnissa, kuten yhtiöiden 348 916 ha ja yksityisten 819 018 9459: Pohjois-Karjalassa, jossa jo useamman vuo- ha. Tämä osoittaa, että puuraaka-ainetta 9460: den aikana työvoimaviranomaiset ovat joutu- maakunnassa todella olisi. Akateemikko Il- 9461: neet hyvin suuriin vaikeuksiin vastuussaan vessalon vertailevan ilmoituksen mukaan pi- 9462: työ1lisyyden turvaamisessa, voisi hakevoima- täisi Pohjois-Karjalasta hakata mm. koivua 9463: laitoksen perustaminen vaikuttaa ratkaise- vuosittain sellainen pino, joka kolmen metrin 9464: valla tavalla työllisyyskysymyksen selviämi- korkuisena pinona metrin mittaisia halkoja 9465: seen niiltä osin kuin se sitoisi työvoimaa. ulottuisi Joensuusta radanvartta Pieksämäen 9466: Voi olla mahdollista, kuten eräät piirit -Kouvolan-Helsingin kautta Turkuun. 9467: pyrkivät osoittamaan, että tämäntapaisten Näitä raaka-ainevaroja voitaisiin vielä lisätä 9468: laitosten pernstamis- ja käyttökustannukset sillä, että nopeasti kuivattaisiin vielä iJ.mivat- 9469: tulevat kilovattia kohden kalliimmiksi kuin tamatta olevat metsänkasvulle kelpoiset suot, 9470: koskista saatu voima, mutta onko näille joita on n. 200 000 ha, joten raaka-ainetta 9471: tämänsuuntaisille laskelmille annettava niin sekä työn että puun osalta olisi useamman- 9472: suuri arvo, että se peittäisi ne edut, jotka kin hakevoimalaitoksen käyttöön. Mitä tä- 9473: hakevoimalaitosten rakentamisesta seuraa. Ei män raaka-aineen ulosotto metsien hoidon 9474: ole oikein kansantaloudellisesti eikä sovi kannalta merkitsisi on asia, jonka merkityk- 9475: myöskään hallitusmuodon henkeen, että sen ammattimiehet pystyvät osoittamaan. 9476: pohjoiskarjalainen väestö, joka on valta- Näitä 'kysymyksiä tarkasteltaessa ei voi olla 9477: kunnan suojeluksessa yhtä hyvin kuin minkä ottamatta huomioon sitä, minkä asiantunti- 9478: maakunnan väestö tahansa, saa jonottaa jat ovat jo todenneet, että höyryvoimalaitos- 9479: työtä kortistoissa (kuten työttömyyskaudella sektorilla tilanne lähitulevaisuudessa ratkai- 9480: 1958-59) niin, että sen ammatissa toimi- sevasti muuttuu, koska myös pohja:kuormaa 9481: vasta väestöstä oli kortistoissa 9.9 %, kun joudutaan peittämään höyryvoiman avulla. 9482: koko maan vastaava lu:ku oli 6.4 %. Työhön Lisä:ksi todettakoon, että nykyisissä höyryvoi- 9483: sijoittamattornia oli samalla työttömyyskau- malaitoksissa on yli-ikäisiä koneistoja, jotka 9484: della Pohjois-Karjalassa 35 %, kun koko eivät enää ole käyttövarmoja ja jotka näin- 9485: maassa tämä luku oli 18.2% kortistossa ole- ollen on korvattava uusilla. Uudet höyry- 9486: vista. Tästä huolimatta sai Pohjois-Karjala voimalaitokset tarvitsevat tietenkin pikare- 9487: vv. 1956-59 valtion työttömyysvaroja 8 579.5 servin, mikä edelleen lisää höyryvoiman ra- 9488: milj. mk. Näistä numeroista johtuu, että kentamistarvetta ja joka olisi ajoissa otettava 9489: Pohjois-Karjalan alueen väestön tulomuodos- huomioon. 9490: tus henkilöä kohden - suoritetun tutkimuk- Pohjois-Karjalassa tulee tämäntapaisen lai- 9491: sen mukaan - on toiseksi pienin koko val- toksen rakentajana kysymykseen valtion- 9492: takunnassa. Samoista syistä johtuu sekin, enemmistöinen yhtymä, sillä maakunnan teol- 9493: 204 IV,lOl. - Pohjois-Karjalan hakevoimalaitos. 9494: 9495: 9496: lisuustuotannon jalostusarvo on niin pieni Perusedellytykset maakunnan omavaraisuu- 9497: ( esim. v. 1956 vain 1fa koko maan keskilu- teen ovat olemassa, mutta talous- ja tuotan- 9498: vusta), että puuttuu teollisuuden tai yksi- topoliittisista ratkaisuista riippuu sen kehit- 9499: tyisen sektorin halua, ellei niillä ole joitakin tyminen nykyisestä ,territorio-osastaan" 9500: muita intressejä mkentaa tällainen laitos. maamme ,täysivaltais~ksi" osaksi. 9501: Tämän teollisuustuotannon jalostusarvon pie- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 9502: nuus vaikuttaa myöskin ratkaisevasti siihen, kunnan hyväksyttäväksi toivomu!ksen, 9503: että Pohjois-Karjalassa tuotetusta sähköstä 9504: suurin osa viedään ulkopuolelle oman maa- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 9505: kunnan, joka tietenkin on valitettavaa maa- toimenpiteisiin hakevoimalaitoksen ra- 9506: kunnan taloudellisen kehityksen kuvassa. kentamiseksi Pohjois-Karjalaan. 9507: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 9508: 9509: Ale Holopainen. Tahvo Rönkkö. 9510: Juho Karvonen. Esa Timonen. 9511: J'oha.nnes Virolainen. 9512: 205 9513: 9514: IV,102. - Toiv.al. N: o 85. 9515: 9516: 9517: 9518: 9519: Rönkkö ym..: 11vartsihiekkaa .käyttävän teollisuuden aikaan- 9520: saamisesta, Nilsiän pitäjään. 9521: 9522: 9523: E d u s k u n n a 11 e. 9524: 9525: Vuonna 1956 suoritettu teollisuustutkimus kg. Että vältyttäisiin kvartsihiekan kuljetus- 9526: osoitti, että nimenomaan Pohjois-Savon maa- kustannuksista ja parannettaisiin alueen työ- 9527: laiskunnat ovat teollisessa kehityksessä pal- mahdollisuuksia olisi tutkittava mahdolli- 9528: jon maan keskitason alapuolella. Esimer- suuksia rakentaa kvartsihiekkaa käyttävää 9529: kiksi Riistavedellä ja Säyneisissä mainittuna teollisuutta raaka-aineen vierelle. Senvuoksi 9530: vuonna ei ollut yhtään teollista työpaikkaa. ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 9531: Myös laajassa Nilsiän pitäjässä on teollinen vomuksen, 9532: toiminta varsin. vähäistä aiheuttaen jatkuvaa 9533: työn puutetta. Pitäjässä on kuitenkin erit- että hallituksen toimesta kiireelli- 9534: täin runsaat kvartsihiekka-alueet, joilta on sesti suoritettaisiin tutkimus kvartsi- 9535: jo vuosikymmeniä kuljetettu raaka-ainetta hiekkaa käyttävän teollisuuden raken- 9536: Etelä-Suomen tehtaisiin. Kuljetetun kvartsi- tamisen mahdollisuudesta Nilsiän pitä- 9537: hiekan määrä vuodessa on ollut jopa 40 milj. jään. 9538: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 9539: 9540: Tahvo Rönkkö. Veikko Savela. 9541: Ale Holopainen. Aarre Marttila. 9542: Artturi J"ä.msen: 9543: 206 9544: 9545: IV,lOS. - Toiv.al. H: o 86. 9546: 9547: 9548: 9549: 9550: Rönkkö ym.: Suunnitelman laatimisesta selluloosahakevoima- 9551: laitoksen rakentamiseksi Ylä-Savoon. 9552: 9553: 9554: Eduskunnalle. 9555: 9556: Paikallisen metsänhoitolautakunnan toi- lähes 40 ja selluloosa-, hioke-, pahvi- ja pa- 9557: mesta vuonna 1959 suoritettu Pohjois-Savon peri- sekä näihin verrattavia tehtaita n. 20. 9558: metsävaroja koskeva selvitys osoittaa, että Oman pääoman niukkuus Pohjois-Savossa on 9559: maakunnan koko maapinta-alasta on metsää eräs osatekijä teollisuuden vähäisyyteen. 9560: noin 79 % eli 1 311 000 ha, jolloin alueen Siitä johtuu raakapuun maakunnasta ulos- 9561: parhaista metsämaista runsas kolmannes on vienti, runsaasti lisääntyvän väestön pakko- 9562: koivuvaltaisten metsien hallussa. Vuodesta siirtyminen ja taloudellinen alikehittynei- 9563: 1938 lähtien alueen puustosta on koivu li- syys. Selviöitä näyttää, että vain yleisten 9564: sääntynyt lähes 2 milj. ms, ollen vuonna varojen turvin on mahdollista saada aikaan 9565: 1959 koivun kokonaiskuutiomäärä 26 milj. teollisuutta, varsinkin maakunnan pohjois- 9566: ms. Pohjois-Savon metsien kokonaiskasvu osassa. Tutkimukset osoittavat, että edelly- 9567: oli vv. 1951-53 toimitetun arvion mukaan tykset ensisijaisesti koivua raaka-aineena 9568: 3.96 milj. ms, mikä luku on suurin koko käyttävän, yhdistetyn selluloosa-hakavoima- 9569: maan muihin metsänhoitolautakuntien toi- laitoksen toiminnalle ovat olemassa. 9570: minta-alueisiin verrattuna. Puunjalostusteol- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 9571: lisuutta Pohjois-Savossa on 11 sahalaitosta, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9572: 3 vaneeritehdasta, 1 selluloosa- ja 1 rulla- 9573: tehdas, pääasiassa keskittyneenä alueen etelä- että hallituksen toimesta kiireeUi- 9574: osaan. Vertauksen vuoksi mainittakoon, että sesti la.adittaisiin suunnitelma ensi- 9575: metsäpinta-alaltaan Pohjois-Savoa lähes sijaisesti koivua käyttävän selluloosa- 9576: puolta pienemmällä Pohjois-Hämeen metsän- hakevoimalaitoksen rakentamiseksi Ylä- 9577: hoitolautakunnan alueella on sahalaitoksia Savoon. 9578: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 9579: 9580: Tahvo Rönkkö. Ale Holopainen. Aarre Marttila. 9581: 207 9582: 9583: IV,104. - Toiv.al. N: o 87. 9584: 9585: 9586: 9587: 9588: Kivia.ho ym.: Välijoen vesivoimalaitoksen rakentamisesta Evi- 9589: järveZZe. 9590: 9591: 9592: Eduskunnalle. 9593: 9594: Maamme teoNisuuden kehittämiseksi on tai antama!]rla kunnille lainoja voimalaitoksen 9595: sähkövoiman tuottoa lisättävä. V ®voimalai- rakentamista varten. 9596: tosten rakentamista onkin suoritettu suuressa Järviseudun lkunnissa esiintyy jatkuvasti 9597: laajuudessa:. Siitä huolimatta on odotetta- työttömyyttä. Voima!laitostyöt Heventäisivät 9598: vissa voimapulaa, jos teollisuutta lisätään tar- sitä jo rakennusvaiheen aikana ja sähkön 9599: peellisessa laajuudessa. Etelä-Pohjanmaalla, saannin tuiltua turvatuksi olisi teollisuuslai- 9600: Evijärven ikunnassa olevan Välijoen veden- tosten perustamiselle n)11kyistä paremmat 9601: säännöstelytyön nyt tultua suoritetuksi, saa- edellytykset. Se puolestaan tarjoaisi pysyviä 9602: taisiin sinne 'kannattava sähkövoimalaitos. työtilaisuuksia. 9603: Asiasta on tehty aloitteita eri vuosina edus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 9604: kunnassa ja kunnat ovat hankkeesta 'kiinnos- kunnan hyväbyttäväJksi toivomu'ksen, 9605: tuneita. Niiilä ei kuitenkaan ole varoja suun- 9606: nitelman toteuttamiseksi. Valtiovallan olisi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 9607: kin ryhdyttävä toimenpiteisiin voimalaitOksen Evijärven Välijoen 1Jo6Sivoimalaitoksen 9608: aikaansaamiseksi, joko itse rakennuttamaJla rakentamiseksi. 9609: Helsingissä 4 päivänä helmi'kuuta 1960. 9610: 9611: Aleksi Kiviaho. Kuuno Honkonen. 9612: Arvo Ahonen. Siiri Lehmonen. 9613: Eino Uusitalo. Nestori Nurminen. 9614: Toivo Asvik. 9615: 208 9616: 9617: IV,105. - Toiv.a.l. N:o 88. 9618: 9619: 9620: 9621: 9622: NurmiD.en ym..: Puunjalostustehtaan rakentam~esta Lestijoen 9623: varteen. 9624: 9625: 9626: E d u s k u n n a 11 e. 9627: 9628: Keski-Pohjanmaan suuria metsävaroja ei neljä markkaa veroäyr1a kohden. Tästä 9629: ole käytetty parhaalla mahdollisella tavalla syystä on välttämätöntä, että valtiovallan 9630: palvelemaan kansantalouden etuja. Alueelta taholta ryhdytään tarpeellisiin toimenpitei- 9631: riittäisi raaka-ainetta monipuolisellekin siin teollisuuslaitoksien rakentamiseksi Keski- 9632: puunjalostusteollisuudelle. Tätä osoittaa mm. Pohjanmaalle. · 9633: se, että Ykspihlajan, Leppäluodon, Himan- Lestijokivarrella sijaitseva Kannuksen tai 9634: gan ja Rahjan satamien kautta viedään vuo- Himangan kunta esim. olisi sopiva paikka 9635: sittain huomattavat raakapuumäärät. mm. puunjalostustehtaan rakentamiseksi. 9636: On suurta kansantaloudellista tuhlausta, Lestijoki on runsasvetinen ja sen varrella on 9637: että puutavaraa viedään jalostamattomana suuria metsävaroja tehtaan käyttöön ja, 9638: ulkomaille, varsinkin kun ottaa huomioon, kuten sanottu, työvoimaa on runsaasti Kan- 9639: että Keski-Pohjanmaan tilat pieninä eivät nuksessa, Himangalla, Lohtajalla, Toholam- 9640: tarjoa toimeentulomahdollisuuksia väestölle milla, Ullavassa ja Kälviällä. 9641: läheskään riittävästi. Keski-Pohjanmaan kun- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus- 9642: nissa ei ole edes kesäisin riittävästi työtilai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9643: suuksia, puhumattakaan talvikaudesta, jol- 9644: loin työttömyys ja siitä johtuvat taloudelli- että hallitus suorituttaisi tutkimuk- 9645: set rasitukset muodostuvat kunnille ylivoi- sen valtion omistukseen tulevan puun- 9646: maisiksi. Esim. Himangan kunnassa ovat jalostustehtaan rakentamiseksi Lesti- 9647: työttömyysmenot olleet eräinä vuosina yli joen varteen. 9648: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 9649: 9650: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik. 9651: 209 9652: 9653: IV,106. - Toiv.al. N: o 89. 9654: 9655: 9656: 9657: 9658: Murto ym.: Valtion omistaman puunjalostuslaitoksen aikaan- 9659: saamisesta Pudasjärvelle tai Taivalkoskelle. 9660: 9661: 9662: E d u s k u n n a ll e. 9663: 9664: Koillis-Pohjanmaalla jatkuvasti lisäänty- seksi, mutta ne eivät vieläkään ole johtaneet 9665: vän työttömyyden vähentämiseksi ei ole mi- toivottuun tulokseen. Kokemus on osoittanut, 9666: tään muuta keinoa kuin pysyvien työtilai- että yksityiset suuryhtiöt eivät halua raken- 9667: suuksien luominen puunjalostuslaitoksia ra- taa näille alueille uusia tuotantolaitoksia, 9668: kentamalla. Tämän alan tuotantolaitokset ei- vaikka niille on myönnetty lisäetujakin. Tä- 9669: vät suinkaan joudu kärsimään raaka-aineen män vuoksi olisi valtion kiireellisesti ryh- 9670: puutetta. Kun rautatie Taivalkoskelie nyt on dyttävä toimenpiteisiin ko. tuotantolaitoksen 9671: valmiina, ei myöskään kuljetuskysymys tuota rakentamiseksi. Se on väestön toimeentulon 9672: vaikeuksia. Tähänastiset tutkimukset ovat ja kansantalouden kannalta erittäin tärkeätä. 9673: osoittaneet, että Koillis-Pohjanmaan talous- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 9674: alueella on yli miljoona hehtaaria kasvullista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9675: metsämaata, josta yli 100-vuotiaiden männi- 9676: köiden hallussa puolet mäntyvaltaisista met- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 9677: sistä. Vuotuinen lisäkasvu on 1.6 k-ms heh- PudasjärveUe tai Taivalkoskelle raken- 9678: taaria kohti, joten varsin suurelle tuotanto- nettavan valtion omistaman puunjalos- 9679: laitokselle riittää jatkuvasti raaka-ainetta. tuslaitoksen rakennussuunnitelmien 9680: Puunjalostuslaitoksen paikaksi sopisi par- valmistamiseksi siten, että rakennus- 9681: haiten Pudasjärvi tai Taivalkoski. Koillis- työt voitaisiin aloittaa jo kuluvan vuo- 9682: Pohjanmaan kuntien toimesta on tehty useita den aikana. 9683: aloitteita ko. tuotantolaitoksen rakentami- 9684: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 9685: 9686: Yrjö Murto. Irma Torvi. 9687: Martti Linna. Pentti Liedes. 9688: 9689: 9690: 9691: 9692: 27 E 74/60 9693: 210 9694: 9695: IV,107. - Toiv.al. N:o 90. 9696: 9697: 9698: 9699: 9700: Lahtela. ym.: Määrärahasta malminetsinnän tehostamiseksi 9701: Lapin läänissä. 9702: 9703: 9704: Ed usku nn alle. 9705: 9706: Viime vuosina on Lapin läänin alueella käsityksiä suurempien malmien olemassa- 9707: saavutettu monia lupaavia tuloksia malmin- olosta sekä Misissä että Kolarissa. Kun 9708: etsinnässä. Kaivostoimintaan on päästy no- Lappi on lisäksi maamme lupaavinta rauta- 9709: peimmin Misin alueen Kärväsvaarassa, jossa malmialuetta, on varmasti paikallaan tehos- 9710: vanhastaan tunnettu malmi uudelleen inven- taa voimakkaasti Lapin aerogeofysikaalista 9711: toituna osoitti kannattavan kaivostyön mah- tutkimusta ja varata sitä varten geologiselle 9712: dolliseksi. Kannattavuusedellytykset Lapissa tutkimuslaitokselle riittävä erikoismääräraha. 9713: ovat yleisestikin parantuneet. Tieverkosto Näyttäisi olevan tarkoituksenmukaista, että 9714: on tihentynyt ja sähkövoimaa on riittävästi kauppa- ja teollisuusministeriön käyttöön va- 9715: saatavissa. Lisäksi sallii teknillinen kehitys rattaisiin määräraha pitkäaikaisia ja halpa- 9716: entistä köyhempien ja kaukaisempien mal- korkoisia lainoja varten niille kaivosyhtiöille, 9717: mien käytön. jotka suorittavat Lapissa malminetsintää. 9718: Asialliset näkökohdat kehoittavat tehosta- Tämä menettely tarjoaisi niille mahdolli- 9719: maan Lapin malmin etsintää nykyisestään- suuden tehostaa entisestäänkin tutkimustyötä 9720: kin, sillä alue on laaja ja valtaosaltaan tut- Lapin läänissä. 9721: kimaton. Siellä vallitsevat erikoisolosuhteet Lapin Maakuntaliiton osuus on tärkeä sekä 9722: vaativat kuitenkin määrättyjä tukitoimenpi- malminetsintäkilpailujen että yleisten tieto- 9723: teitä, jotta malminetsintää voitaisiin nyky- jen keräämisessä, joten sille voitaisiin myös 9724: ajan vaatimusten mukaisella tavalla suorit- myöntää vuosittain määräraha malminetsin- 9725: taa. tää tehostavia toimenpiteitä varten. Jokin 9726: Kallioperäkartoitus ei Lapin läänin koh- aika sitten perustettu Lapin Tutkimusseura 9727: dalla vastaa nykyisen malminetsinnän sille r. y. voisi tehdä asian hyväksi hyvinkin pal- 9728: asettamia vaatimuksia, sillä kartat ovat van- jon, jos sille myönnettäisiin tarkoitusta var- 9729: hanaikaisia. Geologiselle tutkimuslaitokselle ten valtion avustus. 9730: olisi syytä varata erikoismääräraha Lapin Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 9731: läänin kallioperätutkimusta varten. kunnan päätettäväksi toivomuksen, 9732: V altakunnallista geofysikaalista tutkimusta 9733: ei ole ehditty vielä ulottaa kuin pieneen että hallitus ottaisi vuoden 1961 9734: osaan Lapin läänin alueesta. On aiheellista tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän 9735: muistaa, että juuri aerogeofysikaalinen tut- rnäiirärrihan käytettäväksi malmi11r 9736: kimus antoi ensimmäiset viitteet aikaisempia etsinnän tehostamiseksi Lapin läänissä. 9737: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1960. 9738: 9739: Olavi Lahtela. Akseli Paarman. Markus Niskala. 9740: 211 9741: 9742: IV,108. - Toiv.al. N:o 91. 9743: 9744: 9745: 9746: 9747: Tiekso ym.: Lisäyksestä vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon 9748: Kemin maalaiskunnan alueella o.levaa kromiesiintymää 9749: koskevien tutkimustöiden jatkamiseksi. 9750: 9751: 9752: E d u s k u n n a 11 e. 9753: 9754: Vuoden 1959 syyskesällä löydettiin Kemin geologiselle tutkimuslaitokselle talousarvioon 9755: maalaiskunnan alueella maassamme ainut- otetuista yleisistä tutkimusmäärärahoista, 9756: laatuinen ja koko Euroopassa harvinainen jotka eivät kuitenkaan riitä tutkimustöiden 9757: kromiesiintymä. Aikaisemmin on Euroopassa riittävän tehokkaaseen jatkamiseen. Kuluvan 9758: tavattu kromiesiintymiä vain Turkissa ja vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioon olisi- 9759: Balkanin niemimaalla. kin otettava määräraha tätä tarkoitusta var- 9760: Kemin maalaiskunnasta löydetyn kromi- ten. Se on sitäkin tarpeellisempi, kun ko. 9761: esiintymän lähempiä tutkimuksia on geo'lo- alueella on mahdolHsesti muitakin arvokkaita 9762: ginen tutkimuslaitos suorittanut erittäin malmeja. 9763: voimaperäisesti. Niitä tehdään parhaillaan Suoritettujen tutkimusten antamat tulok- 9764: koneeliisin mittauksin ja suorittaen viidellä set osoittavat, että jo tässä vaiheessa on 9765: koneella koeporauksia tutkimustöihin osallis- aiheellista ryhtyä valmistelemaan kaivostöit- 9766: tuvien lukumäärän noustessa yli viidenkym- ten aloittamista ainakin avolouhoksena. Vält- 9767: menen. tämätöntä onkin, että laaditaan riittävän 9768: Tähänastiset tutkimustulokset osoittavat, ajoissa suunnitelma tämän arvokkaan malmi- 9769: että kysymyksessä on eräs suurimmista maas- esiintymän hyväksikäytölle. 9770: samme tehdyistä mineraalilöydöistä. On sel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 9771: vää, että sillä näin ollen tulee olemaan hyvin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9772: suuri taloudellinen merkitys. Myös tieteelli- 9773: seltä kannalta esiintymä on varmaan sangen että hallitus antaisi Eduskunnalle 9774: mielenkiintoinen. Sitä koskevien tutkimus- esityksen 50 000 000 markan maara- 9775: töiden turvaaminen ainakin nykyisessä laa- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden 9776: juudessa on vä'lttämätöntä. Tarpeelliseksi 1960 tulo- ja menoarvioon Kemin 9777: tulee niiden laajentaminenkin lähiaikoina. maalaiskunnan alueella olevaa kromi- 9778: Kromiesiintymää koskevien tutkimustöiden esiintymää koskevien tutkimustöiden 9779: alettua oli valtion vuoden 1960 tulo- ja meno- 3iatkamiseksi sekä suunnitelman laati- 9780: arvion valmistaminen siinä vaiheessa, ettei miseksi kaivostöiden aloittamista var- 9781: talousarvioon voitu ottaa erillistä määrä- ten. 9782: rahaa tutkimustöitä varten. Ne on rahoitettu 9783: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 9784: 9785: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman. 9786: Eino Tainio. Eemeli Lakkala. 9787: 212 9788: 9789: IV,109. - Toiv.a.l. N: o 92. 9790: 9791: 9792: 9793: 9794: Hostila ym.: Laivatelakan perustamisesta Kotkan--Haminan 9795: rannikolle. 9796: 9797: 9798: E d u s k u n n a 11 e. 9799: 9800: Itä-Suomen satamien, Kotkan ja Haminan dollinen. Näillä rannikoilla ei ole kunnon 9801: merlkitys portt~ina ulkomaille on vuosi vuo- 'laivatelakkaa. Vähäisempienkin laivojen kor- 9802: delta jatlmvasti kasvanut. Vaikka nämä sa'" jauksien takia on laivojen ajettava tai onnet- 9803: tamat näyttelevät huomattavaa osaa tuon- tomuustapauksissa laivat on hinattava aina 9804: nissa, on niiden ensisijainen merkitys vienti- Helsinkiin saakka korjattaviksi. Tämä puute 9805: swtamina. Kotkan ja Haminan: satamat ovat on ilmein:en ja varmastikin ,se mukanaan 9806: joutuneet ottamaan vastaan kaiken sen liiken- saattaa huomattavia ylimääräisiä menoja. 9807: teen, mikä Viipurin menetyksen jälkeen koko Kotka;n ja Karhulan ammattitaitoisesta työ- 9808: Itä-Suomesta nyt suuntautuu näihin: sata- voimasta varmasti riittää työvoimaa raken- 9809: miin. nettava1le telakalle ja paikallisista ammatti- 9810: Satamien kehittämiseen ovat kaupungit kouluista tulee jatkuvasti 'koulutuksen saa- 9811: uhranneet huomattavia summia ja jatkuvasti nutta lisävoimoo, samoin kuin teknillisestä 9812: kehitys kulkee tehostetumpaan paJlveluun. koulusta pätevää työnjohtoa. 9813: Satamien aukipitämiseen normaalitalvina täh- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 9814: täävät mererrlml'kuhaHituksen toimenpiteet kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9815: Ruotsinsalmen syventämiseksi ruoppaamallw 9816: se sellaiseksi, että talvisin suora yhteys Kot- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 9817: kasta Haminaan auttaisi laivojen liikennöi- riittävän suuren määrärahan varaami- 9818: mistä näiden satamien tehon pllJI'antamiseksi. seksi tutkimuksen suorittamiseksi lai- 9819: Valtakunnallisesti nämät Itä-Suomen vienti- vatelakan perustamiseksi Kotkan--Ha- 9820: satamat ovat erittäin suurimerkitykselliset. minan läheisyycZessä olevalle ranni- 9821: On kuitenkin olemassa eräs suuri puute, kolle. 9822: jonka poistamiseksi tulisi tehdä kaikki mah- 9823: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 9824: 9825: Sulo Hostila. Kalle Matilainen. 9826: 213 9827: 9828: IV,110. - Toiv.al. N:o 93. 9829: 9830: 9831: 9832: 9833: Murto ym. : Laivatelakan rakentamisesta Ouluun. 9834: 9835: 9836: E d u s k u n n a ll e. 9837: 9838: Vaikka Ouluun on viime vuosien aikana Oulun kaupungin keskeisen aseman Pohjois- 9839: rakennettu uuttakin teollisuutta ja entisiä Suomessa sekä muut asiaan vaikuttavat sei- 9840: tuotantolaitoksia on laajennettu, niin siitä kat pitäisi ryhtyä tutkimaan laivatelakan 9841: huolimatta työttömyys on jatkuvasti lisään- rakentamismahdollisuuksia Ouluun. Tälle toi- 9842: tynyt. Maaseudulla suuri työttömyys ja muu- menpiteelle luo uusia edellytyksiä metalli- 9843: tenkin vaikeat olosuhteet pakottavat työ- teollisuuden kehitys Pohjois-Suomessa, kuten 9844: läisiä etsimään toimeentuloa Oulusta ja siir- uusien kaivosten avaamiset ja terästehtaan 9845: tymään sinne vakituisesti asumaan. Uuden rakennushankkeet osoittavat. 9846: tekniikan käytäntöönotto ja tehtaiden auto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 9847: matisointi on huomattavasti vähentänyt jo kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 9848: käynnissä olevien tuotantolaitosten työläisten 9849: lukumäärää ja lisännyt työttömyyttä. Tämän että hallitus suorituttaisi kiireelli- 9850: vuoksi on välttämätöntä ryhtyä sellaisiin sen tutkimuksen laivatelakan rakenta- 9851: toimenpiteisiin, jotka huomattavasti lisäävät mismahdollisuuksista Ouluun. 9852: pysyviä työtilaisuuksia. Ottaen huomioon 9853: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 9854: 9855: Yrjö Murto. Martti Linna. 9856: Irma Torvi. Pentti Liedes. 9857: B. 9858: Raha-asia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista 9859: maa- ja kotitalouden edistämiseen, asuntotuotantoon, sosiaali- 9860: toimintaan sekä kulkulaitosparannuksiin ym. 9861: j 9862: 9863: j 9864: 9865: j 9866: 9867: j 9868: 9869: j 9870: 9871: j 9872: 9873: j 9874: 9875: j 9876: 9877: j 9878: 9879: j 9880: 9881: j 9882: 9883: j 9884: 9885: j 9886: 9887: j 9888: 217 9889: 9890: IV,111.- Rah.al. N:o 1. 9891: 9892: 9893: 9894: 9895: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta virastotalon rakenta- 9896: miseksi Huittisten Lauttakylään. 9897: 9898: 9899: E d u s k u n n a 11 e. 9900: 9901: Virastotalon saaminen Huittisten keskuk- Verovirasto toimii nykyisin kahdessa pai- 9902: sena olevaan Lauttakylään on ollut esillä jo kassa, erittäin ahtaissa oloissa. Kyseiseen 9903: pitemmän aikaa. Tiettävästi asiassa on veropiiriin kuuluvat Huittisten, Keikyän, 9904: edistytty sen verran, että Huittisten kunta V ampulan ja Punkalaitumen kunnat. Yksin 9905: on päättänyt lahjoittaa taloa varten tontin Huittisten kunnassa on noin 10 000 asukasta, 9906: ja lisäksi myöntää 2 milj. mk käräjähuoneis- joista Lauttakylän alueella asuu noin 2 500. 9907: toksi sopivan huoneiston rakentamiseen sun- Myös käräjähuoneisto on nykyisin tarkoituk- 9908: niteltuun valtion virastotaloon. Muutoinkin seen täysin sopimattomassa paikassa ja muu- 9909: on tarkoituksena, että vaikka talon raken- toinkin kaiken arvostelun alapuolella. Samaa 9910: nuttaisikin kokonaisuudessaan valtio, myös voidaan sanoa nimismiehen virkahuoneistosta 9911: Huittisten kunta saisi oikeuden, korvausta ja muistakin nykyisistä virastotiloista. 9912: vastaan, eräiden siihen tulevien huoneisto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 9913: tilojen käyttöön. Niinpä rakennushallituk- nioittaen, 9914: sessa jo melkein valmiiksi laadittujen luon- 9915: nospiirustusten mukaan taloon tulee myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 9916: istuntosali Huittisten kunnanvaltuustoa var- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar- 9917: ten. Talon rakentaminen olisi saatava toteu- kan suuruisen määrärahan virastota- 9918: tetuksi kiireellisesti, koska virastotilojen lon rakentamiseksi Huittisten Lautta- 9919: puute paikkakunnalla on huutava ja työttö- kylään. 9920: myystilanne varsinkin talvisaikaan synkkä. 9921: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 9922: 9923: Juho Mäkelä. Pertti Ra.pio. 9924: Irma. Rosnell. Antto Prunnila.. 9925: 9926: 9927: 9928: 9929: 28 E 74/60 9930: 218 9931: 9932: IV,112. - Ra.h.al. N: o 2. 9933: 9934: 9935: 9936: 9937: V. Turunen ym.: Määräraltan osoittamisesta valtionrautatei- 9938: den eri osastojen asunto- ja huoltorakennuksia varten. 9939: 9940: 9941: E d u s k u n n a 11 e. 9942: 9943: Rautatielaitoksen huoltotiloihin ei sanotta- toksissaan täyttää ne velvoitukset, jotka työ- 9944: vasti sotaa edeltäneinä vuosina kiinnitetty turvallisuuslaki sille itselleenkin asettaa ja 9945: huomiota. Tällöin valmistuneisiin rakennuk- joiden täyttämiseen se voi yksityiset työn- 9946: siin on vaikea nyt jälkeenpäin sijoittaa tar- antajat tarpeen tullen sanktioita käyttämällä 9947: peellisia huoltorakennuksia ja monesti saa- pakottaa. 9948: daan välttämättömät parannukset huolto- Koska pienehköille liikennepaikoille on ra- 9949: oloihin vasta rakentamalla uutta. kennettava uusia asuin-, sauna- ja pesutupa-- 9950: Uusi työturvallisuuslaki sekä sitä täyden- rakennuksia ja rautateiden terveydenhuolto- 9951: tävä asetus asettavat myös valtionrautateille verkostoa on täydennettävä ja koska asuin-, 9952: työnantajan ominaisuudessa lisävelvollisuuk- huolto- ym rakennukset myös on pidettävä 9953: sia huoltotilojen rakentamiseen nähden. Kun kunnossa, niin on ymmärrettävää, että riit- 9954: otetaan huomioon eri osastojen suuri huolto- tämättömillä määrärahoilla ei näitä kiireelli- 9955: tilatarve ja se, että rautatielaitoksen palveluk- siä ja säädösten velvoittamia suunnitelmia 9956: sessa on tällä hetkellä noin 34 100 henkilöä, voida toteuttaa. Kuluvan vuoden tulo- ja 9957: niin on luonnollista, ettei työpaikkaolosuhtei- menoarvioon varatulla 60 000 000 mk: n mää- 9958: siin käden käänteessä saada edes kaikkein rärahalla ei saada korjatuksi edes pahimpia 9959: välttämättömimpiäkään parannuksia. Rauta- epäkohtia. 9960: tielaitokselle on tosin myönnetty virkasuh- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 9961: teen perusteella suoritettavaan työhön näh- 9962: den viiden vuoden lykkäys huoltotilojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 9963: saattamiseksi työturvallisuuslain vaatimuksia tUlo- ja menoarvioon 200 000 000 mar- 9964: vastaavaksi, mutta ottaen huomioon laitoksen kan määrärahan valtionrautateiden 9965: laajuuden on jo nyt varauduttava siihen, eri osastojen asunto- ja huoltoraken- 9966: että puutteellisuudet tulevat määräajassa nuksia varten. 9967: korjatuiksi, mikäli valtio aikoo omissa lai- 9968: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 9969: 9970: Vilho Turunen. Impi Lukkarinen. 9971: Mikko Hult. H. Törmä. 9972: A. Simonen. Martta Salmela-Tårvinen. 9973: Olli J. Uoti. Urho Kulovaara. 9974: 219 9975: 9976: IV,113. - Ra.h.a1!. N: o 3. 9977: 9978: 9979: 9980: 9981: Tikkaoja ym.: Määrärohan osoittamisesta rautatieläisille 9982: vuokrattavien asuntoalueiden ostamista ja niiden kunnos- 9983: tamista varten. 9984: 9985: 9986: Eduskunnalle. 9987: 9988: Sen jälkeen kun tulo- ja menoarviossa ei Etenkin suurissa asutuskeskuksissa ja nii- 9989: enää ole osoitettu juuri lainkaan määrära- den läheisyydessä ovat tonttien hinnat siksi 9990: hoja valtionrautateiden asuinrakennusten ra- korkeita verrattuna rautatielaitoksen tont- 9991: kentamiseen ja rautatieläisille vuokrattavaksi tien ostoon käytettävissä oleviin määrärahoi- 9992: tarkoitettujen asuntojen tuottaminen siten hin, ettei tonttien hankintaa ole voitu tyy- 9993: on tyrehtynyt, ovat rautatieläiset omatoimi- dyttävästi hoitaa. Mainittakoon, että viime 9994: sesti ryhtyneet hoitamaan asuntokysymys- vuonna oli tarkoitukseen varattu määräraha 9995: tään. Tätä valtionrautateiden ja koko yhteis- 10 milj. ja tänä vuonna vastaavasti vain 9996: kunnan kannalta varsin hyödyllistä toimin- 5 milj. mk. Näin ollen on jo olemassa vaara, 9997: taa on tuettu valtionrautateiden taholta että rautatieläisten keskuudessa alkuun pääs- 9998: asuntotontteja ja asuntoalueita hankkimalla syt omatoiminen ja tukemisen arvoinen 9999: ja kunnostamaHa sekä edelleen niitä vuokraa- asuntotuotanto joutuu pysähdyksiin. Kun 10000: malla rautatieläisille ja rautatieläisten kes- alueitten kunnostamisesta, katujen ja vesi- 10001: kuudessaan perustamille ja hallitsemille sekä viemärijohtojen rakentamisesta aiheu- 10002: asunto-osakeyhtiöille. Myönnettyjen määrä- tuvia huomattavia kustannuksia ei voida sä- 10003: rahojen turvin on voitu kuitenkin tyydyttää lyttää vuokramiesten kannettaviksi, niin vaa- 10004: vain osa tonttitarpeesta, sillä lukuisan rauta- tivat nämä työt huomattavan osan nyt pu- 10005: tiehenkilökunnan keskuudessa on asuntojen heena olevasta määrärahasta. 10006: tarve jatkuvasti suuri, jota jo yksistään Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 10007: osoittaa se, että vuosittain sadat rautatie- 10008: läiset rakentavat omakotitalon. Kun raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 10009: tajille voidaan tarjota vuokratontteja, jolloin tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan 10010: usein huomattaviin hintoihin, etenkin tont- markan määrärahan rautatieläist'lle 10011: teja yksittäin ostettaessa, nousevat tontin vuokrattavien asuntoalueiden ostamista 10012: hankintakustannukset jäävät pois, niin on ja niiden kunnostamista varten. 10013: tämä seikka omiaan saamaan asunnon tar- 10014: peessa olevat lähtemään liikkeelle asunnon 10015: aikaan saamiseksi. 10016: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 10017: 10018: Väinö Tikkaoja. Veikko Helle. 10019: Elis Manninen. Sulo Hostila. 10020: V. Virtanen. Varma K. Turunen. 10021: Ensio Partanen. 10022: 220 10023: 10024: IV,114. - Rah.al. N:o 4. 10025: 10026: 10027: 10028: 10029: Pitsinki. ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi rautatie- 10030: läisten omatoimista asuntotuotantoa varten. 10031: 10032: 10033: E d u s 'k u n n a 11 e. 10034: 10035: Vuosien 1950-1958 tulo- ja menoarvioissa sesti on nyt huomattava, että eräillä paikka- 10036: oli 19 Pl. II luvun asianomaisten momenttien kunnilla lähitulevaisuudessa menetetään huo- 10037: kohdalla myönnetty aluksi 10 milj. mk: n mattava määrä rautatien vuokra-asuntoja. 10038: suuruinen ja myöhemmin 20 milj. mk:n suu- Niinpä Kouvolan asemarakennuksen va!lmis- 10039: ruinen siirtomääräraha !ainoiksi rautatieläi- tuttua vuonna 1960 joudutaan rakentamaan 10040: sille omakotitoimintaa varten s-ekä vuosien uusi henkilöratapiha, jonka tieltä on puret- 10041: 1953-1958 tulo- ja menoarvioissa niinikään tava valtionrautateiden asuinra!kennuksia, 10042: 19 Pl. II luvun asianomaisten momenttien joissa on 26 virka- ja vuokra-asuntoa. Jo 10043: kohdalla 10 milj. mk: n suuruinen siirto- ennen asemarakennuksen valmistumista on li- 10044: määräraha valtionrautateiden Hyvinkään sälksi purettava rakennukset, joissa on 13 10045: konepajan henkilökunnan omakotilainoiksi, vuokra-asuntoa. Samoin tulee Toijalassa 10046: mikä määräraha vuoden 1958 tulo- ja uuden rautatie- ja linja-autoaseman raken- 10047: menoarvion perusteluissa on ulotettu koske- tamisen ja alueen järjestelyjen yhteydessä 12 10048: maan myös kerrostalotoimintaa. Vuosien rautatieläisperhettä menettämään asuntonsa. 10049: 1959 ja 1960 tulo- ja menoarvioon näitä mää- Vastaavanlaisista syistä aiheutuvia vuokra- 10050: rärahoja ei lainkaan ole otettu. asuntojen menetyksiä on näköpiirissä Seinä- 10051: Aikoinaan hoidettiin rautatiehenkilökun- joen, Oulun, Pieksämäen ym. liikennepaikko- 10052: nan asuntokysymystä siten, että rautatiehalli- jen kohdwlla. Rautatieläisten asuntotilan- 10053: tus varattujen määrärahojen turvin raken- netta yleensä:kin olisi voitava edelleen pa- 10054: nutti henkilökunnalleen vuokra-asuntoja. rantaa. Edullisin tapa valtiolle selviytyä po. 10055: Kun määrärahoja sittemmin saatiin tarlkoi- henkilökuntansa asuntokysymyksestä olisi lai- 10056: tukseen yhä niukemmin ja vuokra-asuntojen nojen myöntäminen omatoimisen asuntotuo- 10057: rakentaminen käytännöllisesti katsoen lope.- tannon kannustamiselksi ja tukemiseksi niin 10058: tettiin, siirryttiin opastamaan ja tukemaan omakoti- kuin kerrostalojen osalta. 10059: henkilökuntaa itse selviämään asuntokysy- Ed~llä olevan perusteella ehdotamme, 10060: myksistään mm. myöntämällä pieniä lainoja 10061: oma!kotitwlon rakentamiseksi ja osa;kkeiden että Eduskwnta ottaisi vuoden 1961 10062: hankkimiseksi raJkenteilla olevasta kerrosta- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 10063: losta. kan suuruisen siirtomäärärahan käy- 10064: Tämä merkittävä lainoitustoiminta on ollut tettäväksi lainoiksi rautatieJläisten oma- 10065: lopetettava määrärahan puuttuessa. Erityi- toimis.ta asuntotuotantoa varten. 10066: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 10067: 10068: Kaarlo Pitsinki. Kustaa Alanko. 10069: Veikko Helle. G. Henriksson. 10070: Arvo Tuominen. Lempi Lehto. 10071: Lars Lindeman. 10072: 221 10073: 10074: IV,115. - Rah.al. N: o 5. 10075: 10076: 10077: 10078: 10079: Alanko ym..: Määrärahan osoittamisesta rautatieläiskunnan 10080: keskuudessa tapahtuvaa henkistä ja taloudellista sosiaali- 10081: toimintaa varten. 10082: 10083: 10084: E d u s k u n n a ll e. 10085: 10086: Rautatielaitoksen harjoittamaan taloudelli- Rautatieläisten lomanviettotoiminnan edis- 10087: seen ja henkiseen sosiaalitoimintaan varattu tämiseen kaivataan myös lisävaroja, sillä nyt 10088: määräraha on ollut ennallaan eli 4 500 000 käytettävissä olevien varojen puitteissa on 10089: mk jo vuodesta 1952 lähtien vuoteen 1960, vuosittain voitu tarkoitukseen käyttää vain 10090: jolle määrärahaa on varattu 5 500 000 mk. 500 000 mk. Tästä tuesta pääsi viime vuonna 10091: Kun ottaa huomioon, että rautatielaitos osalliseksi vain pieni osa rautatieläiskun- 10092: maamme suurimpana työnantajana, jonka nasta. 10093: palveluksessa oli vuonna 1959 keskimäärin Omatoiminen rakennustoiminta on rauta- 10094: 34 100 henkilöä, joutuu harjoittamaan laajaa tieläisten keskuudessa jo usean vuoden ajan 10095: ja monipuolista sosiaalitoimintaa näitten jatkunut vireänä. Tätä toimintaa rautatie- 10096: niukkojen määrärahojen turvin, niin edellä laitos on tukenut hankkimalla sopivia tyyp- 10097: mainituista seikoista johtuu, että monet to- pipiirustuksia ja antamalla omakotirakenta- 10098: della kohentamista kaipaavat puutteet ja jille pää- ja työpiirustuksia sekä talousraken- 10099: epäkohdat ovat jatkuvasti jääneet korjaa- nuspiirustuksia, jotka antavat alkusysäyksen 10100: matta riittämättömien määrärahojen vuoksi. rakennushankkeen liikkeellelähtöön. Kerros- 10101: Käytettävissä olevan määrärahan suurim- ja omakotitalolinjalla on rakennustoiminnan 10102: mat menoerät ovat tapaturmantorjuntatyö, tukemista jatkettava, koska tästä koituu 10103: rautatieläisten lomanvieton edistäminen sekä myös erityistä hyötyä rautatielaitokselle ja 10104: omatoimisen rakennustoiminnan, urheilutoi- sen henkilökunnalle, sillä osa uuteen asun- 10105: minnan ja henkisten harrastusten tukeminen. toonsa muuttavista rautatieläisistä siirtyy 10106: Valtionrautateillä on viime vuosien aikana rautateiden vuokra-asunnoista, jotka siten 10107: sattunut keskimäärin 5 000 työtapaturmaa, vapautuvat vuokrattaviksi muille rautatie- 10108: joista 20-25 on päättynyt kuolemaan. Tapa- läisille. 10109: turmatiheys 1 000 työntekijää kohden oli Rautatieläisten piirissä urheilutoiminta on 10110: vuonna 1958 n. 120, mikä on huomattavasti saanut laajat mittasuhteet. Niinpä rata- 10111: sosiaalisen tutkimustoimiston laskemaa yleistä verkko on jaettu 10 piiriin ja piirit taasen 10112: teollisuus- ja liikennelaitosten tiheyslukua 43 alueeseen, joissa paikallisesta urheilutoi- 10113: suurempi. Tapaturmakorvauksiin käytettiin minnasta huolehtivat aluetoimikunnat. Ur- 10114: samana vuonna yli 100 milj. mk. Edellä heilutoimintaa harjoitetaan kilpailumielessä 10115: olevasta selviää, että ennakolta ehkäisevää sekä laajoille joukoille tarkoitettuina massa- 10116: työturvallisuustoimintaa on pyrittävä edel- kilpailuina. Niinpä vuonna 1959 järjestettiin 10117: leen kehittämään ja tehostamaan tapatur- kilpailuja ja harjoitustilaisuuksia yhteensä 10118: mien vähentämiseksi. Lähinnä tulevat kysy- noin 8 000 ja niihin osallistui yhteensä noin 10119: mykseen työturvallisuustoimikuntien aikaan- 40 000 rautatieläistä. 10120: saaminen, työturvallisuusaiheisten opetus- ja Kun otetaan huomioon rautatieläisten kes- 10121: valistuskirjasten, varoituskuvien ja -lehtisten kuudessa, vapaa-ajan harrastusten hyväksi 10122: painattaminen sekä rainojen ja lyhyteloku- toimivien liittojen ja yhdistysten suuri luku- 10123: vien valmistaminen, joista nimenomaan rau- määrä, niin pakostakin niitten toiminnan tu- 10124: tatieaiheisista on olemassa puutetta, valistus- keminen on jäänyt vähäiseksi. Tässä lienee 10125: tilaisuudet ym. paikallaan korostaa, että Rautateiden Mies- 10126: 222 IV,115. - B.a.utatieJ.ltislmDDaD sosiaalitoiminta. 10127: 10128: 10129: kuoroliiton alaisissa 21 mieskuorossa on 800 kuoroja, kirjallisuus-, näytelmä- ja valo- 10130: aktiivista laulajaa, Rantatien Soittajain Lii- kuvauskerhoja. 10131: ton 12 soittokunnassa 160 soittajaa, VR: n Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 10132: Taideliitto r.y:n alaisissa yhdistyksissä 200 10133: jäsentä, Rautatieläisten Raittiusliitossa ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 10134: Rautatieläisten Kristillisessä yhdistyksessä tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 10135: noin 7 500 jäsentä ja näitten edellä mainittu- kan määrärahan rautatieläiskunnan 10136: jen liittojen ja yhdistysten lisäksi toimii rau- keskuudessa tapahtuvaa henkistä ja 10137: tatieläisten keskuudessa orkesteri, useita Seka- taloudellista sosiaalitoimintaa varten. 10138: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 10139: 10140: Kustaa Alanko. V a.rm.a K. Turunen. 10141: Anni Flinck. 10142: 223 10143: 10144: IV,116. - Ra.h.al. N:o 6. 10145: 10146: 10147: 10148: 10149: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatieläiskun- 10150: nan lepokodeille ja huoltokassoille annettavia avustuksia 10151: varten. 10152: 10153: 10154: Eduskunnalle. 10155: 10156: Rautatieläiskunnan lepokotien ylläpito on koitukseen myönnetty määräraha on pysy- 10157: entisestään vaikeutunut ja tähän on osaltaan nyt samansuuruisena eli 800 000 mk: na jo 10158: vaikuttanut myös se, että rautatielaitos ai- vuodesta 1952 lähtien aina viime vuoteen 10159: kanaan saattoi perimättömien löytötava- saakka, jolloin kuluvan vuoden määräraha 10160: roiden myymisestä kertyneistä varoista käyt- korotettiin 1 000 000 mk: aan, niin sanottujen 10161: tää osan kyseiseen tarkoitukseen. lepokotien ylläpidon tukemisessa ei ole voitu 10162: Rautatielaitoksen henkilökunnan loman- eikä näin vaatimattoman lisäyksen turvin 10163: viettomahdollisuuksia on edistettävä, jotta vieläkään voida seurata lomakotitoiminnan 10164: rautatieläiskunta vuosilomalta palattuaan laajenevaa kehitystä. 10165: voisi uusin ja virkistynein voimin suorittaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 10166: vastuullista ja hyvää ruumiillista kuntoa ky- 10167: syvää tehtäväänsä. Rautatieläisten lepoko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 10168: tien toiminnasta antavat kuvan hoitopäivät, tulo- ja menoarvioon 1 500 000 markan 10169: joita vuoden 1959 aikana kertyi kaikkiaan määrärahan rautatieläiskunnan lepo- 10170: 24 525. kodeille ja huoltokassoille annettavia 10171: Kun otetaan huomioon se, että tähän tar- avustuksia varten. 10172: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 10173: 10174: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen. 10175: Arvo Sävelä. Vilho Turunen. 10176: Aili Siiskonen. Olli J. Uoti. 10177: A. Härkönen. V. Liljeström. 10178: Mikko Hult. H. Törmä. 10179: 224 10180: 10181: IV,117. - Rah.aJ.. N:o 7. 10182: 10183: 10184: 10185: 10186: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta seutusuunnittelu- 10187: järjestöille näiden harjoittaman tutkimus- ja suunnittelu- 10188: toiminnan tukemiseen. 10189: 10190: E d u s k u n n a ll e. 10191: 10192: Viime vuonna voimaan a;stuneen rakennus- [istamistutkimusten ja teollisten edellytysten 10193: lain nojalla seutukaavaliitoille 'korvataan val- selvittelyyn. Seutusuunnitteluun liittyy kui- 10194: tion varoista puolet seutukaavan laatimisesta tenkin monia muitwkin tutkimus- ja suunnit- 10195: aiheutuneista menoista tarkemmin määrättä- telualoja. Sellaisina mainittakoon mm. kulje- 10196: vistä kustannuksista. Ennenkuin lain sään- tus- ja liikennetaloudelliset selvitykset ja 10197: nöksiä päästään kuitenkaan käytännössä to- suunnitelmat, veffistöhygieniset selvitykset ja 10198: teuttamaan, on sisäasiainministeriön määrät- vesivarojen inventoinnit, taajamien rakenne- 10199: tävä seutukaava tlaadittavwksi. Kulune.e 'kui- ja vaikutusaJluetutkimu:kset, maa- ja metsä- 10200: tenkin vielä aikaa, ennenkuin ensimmäiset talouden eri toimintahaaroihin liittyvät tut- 10201: määräykset tullaan antamaan. Siihen saakka kimukset suunnitelmineen, asuntoalueisiin 10202: tulevat seutukaavajärjestöt jatkamaan toi- 'lrohdistuvat selvittelyt jne. Näihin tutkimuk- 10203: mintaansa vapaaehtoisella pohjalla kuten siin ei ole kuitenkaan saatavissa valtiolta 10204: tähänkin saakka. varoja. 10205: Seutukaavajärjestöjen taloudelliset mahdol- Tästä syystä olisikin valtion ensi vuoden 10206: lisuudet tehokkaaseen tutkimus- ja suunnit- tulo- ja menoarvioon aihetta sisällyttää tietyn 10207: telutoimintaan ovat nykyiseLlään kuitenikin suuruinen, esim. 10 milj. mk:n määräraha 10208: pienet. Tästä syystä olisikin valtion taloudel- sisäasiaiThiilinisteriön käyttöön, josta määrä- 10209: linen tuki niille merkitykseltään suuriarvoi- rahasta myönnettäisiin varoja maakunnailli- 10210: nen. Eduskunta on, säätäessään rakennus- sesti ja !kansantaloudellisesti merkittäviin 10211: lain, tämän asian oivaltanut. Se on nähnyt, seutusuunnittelujärjestöjen suorittamiin tut- 10212: että seutusuunnittelu on osa valtakunnan- kimuksiin ja suunnitelmiin. Kunkin järjestön 10213: suunnittelua ja että seutukaavaa varten suo- esittämän määräraha-anomuksen johdosta voi- 10214: ritettavat taloudelliset tutkimukset ovat hyö- taisiin lkuulla paitsi valtakunoonsuunnittelu- 10215: dyksi koko valtiolle. Kun nyttemmin ilmiten- virwomaisia myös eräitä muita valtion viran- 10216: kin näyttää siltä, että lain käytännöllinen omaisia. Tässä ehdotettu toimenpide epäile- 10217: toteuttaminen seutukaavatoimen osalta vii- mättä elvyttäisi vapaaehtoista suunnittelu- 10218: västyy, olisi harlkittava muita keinoja seutu- toimintaa. 10219: kaavajärjestöjen toiminnan avustamiseksi sii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10220: hen saakka, kunnes säännökset alkavat vai- nioittaen, 10221: kuttaa. 10222: Mielihyvällä voidaan todeta, että kauppa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 10223: ja teollisuusministeriö on viime vuosina tulo- ja mernoarvioon 10 000 000 mar- 10224: myöntänyt use~lle seutukaavajärjestöille ja kan suuruisen mäiirärahan käytettä- 10225: eräille muille maakunnallisille järjestöille väksi &eutusuunnittelujärjestöille näi- 10226: tutkimusavustuksia lähinnä alueellisten teol- den harjoittaman tutkimus- ja suun- 10227: nittelutoiminnan tukemiseen. 10228: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 10229: 10230: Väinö Tikkaoja. Reino Ala-Kulju. 10231: Veikko Savela. Toivo Hietala. 10232: Eino Uusitalo. Veikko Helle. 10233: Pentti Niemi. 10234: 221> 10235: 10236: IV,118. - Rah.al. N:o 8. 10237: 10238: 10239: 10240: 10241: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Otanmäki Oy:n osa- 10242: kepääomOift korottamiseksi Misin alueen kaivostoiminnan 10243: kehittämistä vartren. 10244: 10245: 10246: Eduskunnalle. 10247: 10248: Otanmäki Oy: n Kärväsvaaran kaivos suhdanteiden aikana. Kannattavuuslaskel- 10249: aloitti toimintansa kuluvan vuoden heinä- missa on kuoletusajaksi otettu varovasti 15 10250: kuussa. Rautarikasteen laatu on vastannut vuotta, vaikka todennäköiset malmivarat 10251: odotuksia. Kuluvan vuoden tuotanto n. 300 000 tonnin vuosilouhinnalla edellyttävät- 10252: 35 000 tonnia sekä vuoden 1960 tuotanto n. kin pitempää aikaa. Edelleen on todettava, 10253: 100 000 tonnia rautarikastetta on jo alusta- että markkinointi ei tuota vaikeuksia. Malmin 10254: vasti markkinoitu. Samanaikaisesti ovat geo- kuljetus vaatii vain 13 km pituisen sivurai- 10255: logiset tutkimukset osoittaneet Kärväsvaaran teen rakentamisen sekä satamajärjestelyjä. 10256: malmin olevan kooltaa:n alkuolettamuksia Ottaen huomioon myös malmin kuljetuk- 10257: suuremman. seen liittyvän investoinnin on laskettu Raa- 10258: Hyvä alkumenestys Kärväsvaaralla on kan- järven kaivoksen kokonaisinvestoinnin olevan 10259: nustanut ja kiirehtinyt malmitutkimuksia 1800 000 000 markkaa. Neuvottelujen vielä 10260: muualla Misin alueella. Syväkairauksin on ollessa kesken näyttää siltä, että ulko- tai 10261: Misin alueen muista malmeista tutkittu Raa- kotimaisilta luottomarkkinoilta ei voida saada 10262: järven malmi, jonka on todettu olevan laa- lainana koko tarvittavaa rahamäärää. Luot- 10263: dultaan Kärväsvaaran malmin luokkaa, mutta tojen saamisen edellytyksenä on, että noin 10264: on kooltaan monta kertaa suurempi. Raajär- neljänneksen rahoituksesta yhtiö voisi järjes- 10265: ven malmin vähimmäisarvio 300 metrin sy- tää muuta tietä. Näin sen takia, -ettei yh- 10266: vyyteen laskettuna on 5 miljoonaa tonnia. tiöllä ole kiinnittämätöntä omaisuutta. Ai- 10267: Koska on erittäin ilmeistä, että jatkotutki- noana ratkaisuna on silloin, kuten kauppa- 10268: muksissa malmin määrä voi vielä kaksinker- ja teollisuusministeriön taholta on esitetty, 10269: taistuakin, on Otanmäki Oy: n suunnitelmissa nostaa Otanmäki Oy: n osakepääomaa. 10270: nähty mithdolliseksi päästä 200 000 tonnin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 10271: vuotuiseen rautarikastetuotantoon Raajär- nioittavasti, 10272: vellä. Siten Misin alueen yhteinen rauta- 10273: rikastetuotanto · olisi 300 000 tonnia vuodessa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 10274: Mainittakoon, että rautarikasteen vuosituo- tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar- 10275: tanto Otanmäen kaivokselta on n. 200 000 kan suuruisen määrärahan Otanmäki 10276: tonnia. Oy :n osakepääoman korotuksena käy- 10277: Laskelmien mukaan tulisi kaivostoiminta tettäväksi Misin alueen kaivostoimin- 10278: Raajärvellä olemaan kannattavaa myös lasku- nan kehittämiseen. 10279: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 10280: 10281: Olavi Lahtela. Armas Leinonen. 10282: 10283: 10284: 10285: 10286: 29 E 74/60 10287: 226 10288: 10289: IV,119 . .__ Ra.h.a.l. N: o 9. 10290: 10291: 10292: 10293: 10294: . La.h~l& ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärvelle raken- 10295: nettavaa puunjalostustehdasta varten. 10296: 10297: 10298: E d u s k u n n a 11 e. 10299: 10300: Kemijärven puunjalostustehdashanke on men, Sodankylän ja Kemijärven sekä Kit- 10301: ollut vireillä jo vuosikymmeniä. Tarpeelliset tilän ja Rovaniemen pohjoisosien kymmen- 10302: tutkimukset on suoritettu. Viittaamme niihin tuhantiselle pienviljelijäväestölle on Kemi- 10303: seikkaperäisiin selvityksiin, joiden perusteella järven tehtaan rakentaminen ilmeisesti ainoa 10304: kauppa.- ja teollisuusministeriö suoritutti ke- keino elintason kohoamiseen, sillä sen vuo- 10305: sällä 1957 alustavat laskelmat Kemijärven tuisesta tulosta on n. 70 % puun myynnistä 10306: puunjalostuslaitoksesta ja siihen suunnitel- ja metsätöistä saatua tuloa. Kun valtion met- 10307: maan, jonka tulevan tehtaan vaikutusalueen sissä lahoo em. pitäjissä vuosittain n. 0.5 10308: kuntien edustajat luovuttivat viime kesä- milj. k-ma puuta ja metsät kasvavat alihak- 10309: kuussa valtioneuvostolle. Niistä selviää uuden kuun vuoksi n. 0.8 milj. k-ma vähemmän 10310: tehtaan tarve Lapin läänissä, vaikka jo ole- vuodessa kuin ne voisivat kasvaa, ja alueen 10311: vaakin laajennettaisiin, ja se, että uuden työttömyysmenot ovat pari mrd. mk vuo- 10312: tehtaan paikaksi Kemijärvi on mitä sopivin. dessa, on valtion syytä ryhtyä mahdollisuuk· 10313: Kemijärven alueen hakkuuvajaus on yli mil- sien mukaan yhdessä paikallisen väestön 10314: joona k-m3 vuodessa, joten raaka-ainetta on kanssa Kemijärven puunjalostustehdashan- 10315: riittävästi. Työttömyys on väestön jatkuvana ketta kiireellisesti toteuttamaan. Tehtaan ra- 10316: riesana. Raaka-aineen kuljetus tehtaalle ja kentaminen on välttämätön Pohjois-Suomen 10317: valmiiden tuotteiden kuljetus tehtaalta voi- elinkeinoelämälle ja luotaessa uusia pysyviä 10318: daan taloudellisesti järjestää. Kemin ja Ke- työpaikkoja työttömille ja niille suurille ikä- 10319: mijärven tehtaitten kuljetusten kokonaiskus- luokille, jotka lähivuosina astuvat työmark- 10320: tannusten vertailussa osoittautuu todellisuu- kinoille. Kun valtion ja kuntien suoritutta- 10321: dessa Kemijärvi jo nyt edullisemmaksi. Kun mat laskelmat osoittavat kiistattomasti, että 10322: Kemijoen voimalaitokset on rakennettu, joen Kemijärvelle voidaan rakentaa taloudellisesti 10323: vuotuinen uittokyky 50 milj. j3 loppuun kannattavaa puunjalostusteollisuutta, ei asian 10324: käytetty ja auto- ja traktorikuljetukset ny- käytännöllinen ratkaisu mielestämme siedä 10325: kyisestään vielä lisääntyneet, on epätaloudel- viivyttelyä. 10326: lista kuljettaa raaka-ainetta Kemijärven ohi. Viime vuoden tulo- ja menoarviossa on 10327: Vesikysymyksen järjestely Kemijärvellä ei varattu Veitsiluoto Oy:lle 300 milj. mk 10328: tuota vaikeuksia. Sopivia tehdastontteja on suuruinen määräraha pitkäaikaisena lainana, 10329: useitakin. Ainakin sanomalehtipaperilla tulee mikäli Veitsiluoto Oy ryhtyy rakentamaan 10330: olemaan jatkuva menekki. Kemijärvi voi tyy- puunjalostustehdasta Kemijärvelle. 10331: dyttää myös muut puunjalostuslaitoksen aset- Mm. mainittuun määrärahaan vedoten jät- 10332: tamat vaatimukset. Hakkuutähteet, jotka te- tivät kuuteen eduskuntaryhmään lukeutuvat 10333: kevät n. neljänneksen kuorellisesta hakkuu- kansanedustajat valtioneuvostolle viime huh- 10334: kuutiosta, ja roskapuut voidaan käyttää ra- tikuun 24 päivänä kirjelmän, jossa esitettiin, 10335: kennettavan tehtaan tarpeisiin lämmön ja että valtioneuvosto ryhtyisi sellaisiin toimen- 10336: höyryvoiman kehittämisessä, kun ne nyt jää- piteisiin, joilla puunjalostustehtaan rakenta- 10337: vät käyttämättä. minen Kemijärvelle voidaan aloittaa vielä 10338: Posion, Sallan, Savukosken, Pelkosennie- tämän vuoden kuluessa joko Veitsiluoto Oy:n 10339: IV,l19, - Lahtela ym. 227 10340: tai tarkoitusta varten perustettavan uuden että Eduskunta ottciisi woden 1961 10341: valtionenemmistöisen osakeyhtiön puitteissa. tulo- ja menoarvioon 300 mt'ljoonan 10342: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- markan suuruisen määrärahan Kemi- 10343: nioittavasti, järvelle rakennettavaa puunjalostus- 10344: tehdasta varten. 10345: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 10346: 10347: Olavi Lahtela. Markus Niskala. 10348: Armas Leinonen. 10349: 228- 10350: 10351: IV,120. - Ra.h;al. N: o 10. 10352: 10353: 10354: 10355: . . 10356: Niemelä. ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköistämislainoje'll 10357: myöntämiseksi Sisä-Suomen saaristoalueilW. 10358: 10359: 10360: E d u s kun n a 11 e. 10361: 10362: Maassamme on viime vuooina suoritettu ja saaristoasukkaat eivät taas vaikeissa talou- 10363: varsin laajasuuntaista sähköistämistä. Tiet- dellisissa olosuhteissa työskennellessään ky- 10364: tävästi tällä hetkellä maamme talouksista on kene maksamaan vaadittuja 1lisätariffeja. 10365: sähköistetty jo lähes 85 %, mitä lukua on Mielestämme on oikeudenmukaista ja koh- 10366: pidettävä maamme asumistiheyden huomioi- tuullista varata valtion varoista halpakor- 10367: den erittäin korkeana. koista ja pitkäaikaista lainaa Sisä-Suomen 10368: Lukuisien ja laajojen vesistöjemme saaris- saaristoalueiden sähköistämiseksi. Tämä laina 10369: toasutus on kuitenkin jäänyt lapsipuolen voitaisiin osoittaa ao. talouksille sähköyhtiöi- 10370: asemaan sähköistyksen suhteen. Niinpä ar- den vaatimien lisätariffien rahoittamiseksi. 10371: vioidaan, että esimerkiksi Saimaan saariston Edellä olevaan viitaten esitämme, 10372: talouksista on sähköistetty ainoastaan 10- 10373: 15 %. Tämä sähköistymisen hitaus saaristos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 10374: samme johtuu yksinomaan siitä, että paikal- tulo- ja menoarvioorn 30 000 000 mark- 10375: liset sähköyhtiöt eivät pysty suorittamaan kaa halpakorkoisten ja pitkäaikaisten 10376: saaristojen sähköistämistä normaalitariffeilla sähköistämislainojen myöntämiseksi 10377: Sisä-Suomen saaristoalueille. 10378: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 10379: 10380: Esu Niemelä.. Ale Holopainen. 10381: Antti J. Ra.ntama.a. Aarre Marttila.. 10382: Pentti Pekkarinen. V. E. Svinhufvud. 10383: Sylvi Balinen. Arvo Pentti. 10384: 229 10385: 10386: IV,121.- Bah.al. N:o 11. 10387: 10388: 10389: 10390: 10391: Rosenberg ;yDl.: Määrärahan osoittamisesta korvausten mak- 10392: samiseen takautuvaati · luokkasodassa punaisten puolella 10393: invalideiksi tulle~'lle. 10394: 10395: 10396: Eduskunnalle. 10397: 10398: Vuoden 1918 · luokkasodan punakaartin ri- osallistuneille valkoisille myönnetty eliike 10399: veissä vammansa saaneita invalideja on taannehtivasti. Samoin Suomen valtio ma'k:saa 10400: maassamme vielä toista tuhatta. Näiden li- eläkkeitä vuonna 1918 va.Hroisten avuksi tul- 10401: säksi· ·on. ·· sellaisia entisiä punakaartilaisia, 1eille ruotsalaisille vapaaehtoisilla. 10402: jotka ovat saaneet sairauden vankileirillä tai Oikeudenmukaista on, että luokkasodassa 10403: menettäneet työkykynsä valkoisten pahoin- punaisten puolella invalideiksi tulleille myön- 10404: pitelyn seurauksena. Nämä invalidit, luvul- netään samat aineelliset edut ja oikeudet kuin 10405: taan noin 1100, eivät ole saaneet, eivät'kä vaJkoisillekin. Näin ei ole tapahtunut, ennen 10406: saa lainikaan valtion eläkettä tai korvausta. kuin heille on maksettu taannehtivasti kor- 10407: K<Jikonaan toisenlaista on valtion huolen- vaus samalta ajalta kuin valkoiset invalidit 10408: pito ollut vaJlkoisten puolella taistelle.ista ja ovat saaneet. 10409: heidän perheistään. Jo vuonna 1919 hyväk- Eduskunta hyvä'k:syi pari vuotta sitten 10410: Sytyn lain perusteella alettiin myöntää val- myönteisen ponnen asiassa, mutta hallitus ei 10411: koisille haavoittuneille ja rintamaoloissa sai- ole tähän mennessä ryhtynyt mihinkään toi- 10412: rastuneille ylimääräistä eläkettä. Vuonna menpiteisiin asian myönteiseen ratkaisuun. 10413: 1937 alettiin maksaa ylimääräistä eläkettä Näin ollen ja edellä sanotun perusteella 10414: Saksassa ensimmäisen maailmansodan aikana ehdotamme, 10415: ns. 27 jääkäripataljoonassa palvelleille. 10416: Vuonna 1938 annetulla valtioneuvoston pää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 10417: töksellä alettiin eläkkeitä myöntää valkoisten tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- 10418: puolella palvelleille rintamamiehille. Vuonna kan arviomäärärahan käytettäväksi 10419: 1943 laajennettiin eläkeoikeus 'käsittämään valtioneuvoston lähemmin määräämällä 10420: myös valkoisten rintamamiesten perheitä. tavalla korvausten maksamis~en takau- 10421: Tähän tarkoitukseen käytetään vuosittain yli tuvaati luokkasodassa punaisten puo- 10422: 10 milj. mk Lisä:ksi on ns. Viron retJkeen lella invalideiksi tulle~'lle. 10423: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 10424: 10425: G. Rosenberg. Toivo Asvik 10426: Georg Ba.cklund. Rainer Virtanen. 10427: Toivo Salin. 10428: 230 10429: 10430: IV,122. - Ra.h.al. N:o 12. 10431: 10432: 10433: 10434: 10435: l'1inck ym.: MäiiräraJwtn, osoitta;m:isesta Tampereen. sairaan- 10436: hoitajakoulun rakentamista varten. 10437: 10438: 10439: Eduskunnalle. 10440: 10441: Tampereen sairaanhoitajakoulu, joka v. heisyydestä. Keskussairaala valmistuttuaan 10442: 1956 aloitti toimintansa Tampereella, kuuluu tarjoaa erinomaisen opetuskentän ja samalla 10443: suunnitelmien mukaisesti niihin valtion oppi- sairaala tarvitsee runsaasti . sairaanhoitohen- 10444: laitoksiin, joiden toiminta on todettu välttä- kilökuntaa. Rakennussuunnitelman tehokas 10445: mättömäksi sairaanhoitajien jatkuvaa koulu- kehittäminen on välttämätöntä,· koska koulun 10446: tustyötä · varten. •Nykyisellään koulu toimii tarpeellisuus on asiantuntijoiden lausunt~ 10447: tilapäisissä puutteellisissa vuokratiloissa ja jen mukaan aivan kiistaton. Jotta suunnitel- 10448: kouluun voidaan ottaa vuosittain vain 24 mien edelleen kehittäminen ja rakennustöi- 10449: uutta oppilasta. . Kuitenkin on Tampereen den aloittaminen kävisi mahdollisek,si, on 10450: sairaanhoitajakoulun vahvuudeksi arvioitu tarkoitusta varten saatava määräraha. · 10451: 64 uutta oppilasta vuosittain. Sairaanhoita- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 10452: jakoulun koulutalon rakentamisesta Tampe- nioittaen, 10453: reelle on valtioneuvostossa tehty päätös ja 10454: myönnetty 2 milj. mk:n määräraha alusta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 10455: vien suunnitelmien tekoa varten ja annettu tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 10456: lääkintöhallitukselle tehtäväksi aloittaa kii- kan suuruisen määräraha.n Tampereen. 10457: reellisesti toiu,.enpiteet rakennussuunnitel- sairaanhoitajakoulun rakennussuunni- 10458: man kehittämiseksi. Niinikään on Tampereen telmien laatimista ja rakennustöiden 10459: kaupunki tarkoitusta varten lahjoittanut aloittamista varten. 10460: tontin valmisteilla olevan keskussairaalan lä- 10461: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 10462: 10463: Anni Flinck Pentti Niemi. Kustaa Alanko. 10464: Aite Pakkanen. Arvo Tuominen. Väinö R. Virtanen. 10465: Eino Raunio. Juho Tenhiälä. Arvo Pentti. 10466: 281 10467: 10468: IV,123. - Ra.h.al. N:o 13. 10469: 10470: 10471: 10472: 10473: Koivunen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun- 10474: nille rautateiden maa-alueiden lunastusmaksujen suorit- 10475: tamiseen. 10476: 10477: 10478: Eduskunnalle. 10479: 10480: Rautateiden rakentamisesta voimassa ollei- luissa katsoi aiheelliseksi lausua odottavansa, 10481: siin lakeihin on sisältynyt säännös, että rau- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin valtion 10482: tateitä rakennetaan vain sikäli kuin kunnat, varoista maksettavien rautateiden maapoh- 10483: joiden alueelle ne tulevat, sitoutuvat maksa- jien lunastusmaksujen nopeuttamiseksi. 10484: maan rautateiden rakentamisessa kysymyk- Edellä esitettyjen periaatepäätösten joh- 10485: seen tulevat maa-alueet. Vastaavat velvoit- donmukaisena seurauksena pitäisi olla, että 10486: teet olivat lainsäädännössä myös maantie- välittömästi jo kuluvan vuoden ~isätalous 10487: alueiden rtunastamisesta. Vuoden 1958 alussa arvioissa, joita varmasti tullaan eduskun- 10488: voimaan tullut tielaki merkitsi kuitenkin sel- nalle antamaan, hallitus esittäisi varoja ko. 10489: laista muutosta aikaisempaan lainsäädäntöön, tarkoitukseen. Eräät kunnat, joiden alueella 10490: että valtio suorittaa korvaukset tietä varten rautatiemaiden lunastusasia on loppuun kä- 10491: tarvittavista alueista. Vuoden 1959 lopulla sitelty, ovat anomuksesta saaneet 5 vuoden 10492: hyväksytty laki Kaulirannan-Kolarin radan maksulykkäyksen ja maksavat valtiolle 6 % 10493: rakentamisesta sisältää myös säädöksen, että korkoa melko suurista summista, joita näiltä 10494: valtio vastaa niiden a:lueiden lunastuksesta, kunnilta velotaan edellä selostettujen rauta- 10495: joita ko. rautatien rakentamisessa tarvitaan. tiemaiden hintana. Kahdeksan kunnan osalta 10496: Vastoin edellä selostettua uutta käytäntöä edellä mainitun radan vaikutuspiirissä ovat 10497: on vanhan lainsäädännön mukaisia maa- maiden pakkolunastuspäätökset vielä suorit- 10498: alueiden lunastusvelvoitteita vielä monilla tamatta. Mutta rautatien valmistuttua, mikä 10499: kunnilla sellaisten rautateiden piirissä, jotka on aivan lähiajan kysymys, tulevat pakko- 10500: ovat rakenteiUa vanhan lainsäädännön perus- lunastukset suoritetuiksi ja maksuvelvolli- 10501: teella. Mm. Suolahden-Haapajärven rauta- suudet ajankohtaiseksi kaikille kunnille. 10502: tien tarpeisiin otetut maa-alueet ovat kuntien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 10503: lunastusvelvollisuuden piirissä ja aiheuttavat 10504: kunnille kohtuuttoman suuren rasituksen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 10505: Vuoden 1959 syyskuussa eduskunta lausui tulo- ja menoarvioon 200 000 000 10506: hallitukselle toivomuksen, ettei kuntia rasitet- markkaa avustuksiksi kunnille rauta- 10507: taisi rautateitä varten tarvittavien maa- ja teiden rakentamisessa tarvittavien 10508: vesialueiden lunastuskorvauksilla. Edelleen maa-alueiden lunastusmaksujen suo- 10509: eduskunta vuoden 1960 talousarvion peruste- rittamiseen. 10510: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 10511: 10512: Matti Koivunen. Matti Meriläinen. Toivo Niiranen. 10513: Aleksi Kiviaho. Pauli Puhakka. Anna-Liisa Tiekso. 10514: Veikko Rytkönen. Siiri Lehmonen. Esa Hietanen. 10515: 232 10516: 10517: IV,124. - B.ah.al. N:o 14. 10518: 10519: 10520: 10521: 10522: V. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden ly- 10523: seon koulurakennuksen laajennustöitä varten. 10524: 10525: 10526: E d u s k u n n a 11 e. 10527: 10528: Lahden kaupungissa toimiva valtion oppi- Kouluhallituksen tiedossa ovat nama rai- 10529: koulu, Lahden lyseo, on perustettu vuonna keät puutteet ja siksi on myös valmiina jo 10530: 1921 ollen edelleenkin laajan alueen ainoa rakennuskorjaus- ja laajennuspiirustukset. 10531: poikaoppikoulu. Koulurakennus on vuodelta Kouluhallitus on ehdottanut myös Lahden 10532: 1928 ja tarkoitettu vain 400:lle oppilaalle. lyseota ensimmäisellä sijalla kaksoislyseoksi. 10533: Koko olemassaolon aikana ei ole rakennuk- Ko. rakennuslaajennus käsittää 7100 ms, 10534: sessa suoritettu laisinkaan täyskorjaustöitä, jolloin saataisiin tilat juhlasalia varten 10535: joten nykyinen rakennuskin on jo päässyt (jaettu kahdeksi voimistelusaliksi) ruokailu- 10536: kovin heikkoon kuntoon. Kun oppilasmäärä tilat, erikoisluokat ja muut välttämättömät 10537: on nyt kohonnut 840:een jakautuneena 22 lisätilat. 10538: luokkaan, niin voi aavistaa, missä olosuh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 10539: teissa tässä koulussa toimitaan tänään. Ei nioittaen, 10540: ole laisinkaan juhlasalia, vain yksi voimis- 10541: telusali, ei mitään ruokailutiloja, puhumatta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 10542: kaan erikoisluokkahuoneista. Aikoinaan on tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mar- 10543: esimerkiksi WC rakennettu neljälle oppi- kan suuruisen määrärahan Lahden 10544: laalle, millä määrällä yhä tänään on tultava lyseon koulurakennuksen laajennus- 10545: toimeen. Koulun oppilailla ei nykyisin ole töitä varten. 10546: mitään mahdollisuuksia juhlasalin puutteen 10547: takia kokoontua omassa koulussa yhtäaikaa 10548: kokoon. 10549: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 10550: 10551: Ensio Partanen. Oskari Lehtonen. 10552: 233 10553: 10554: IV,125. - :rin.mot. lf:o 15. 10555: 10556: 10557: 10558: 10559: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för Karis- 10560: Billnäs svemka samskolas övertagande i statlig ägo. 10561: 10562: 10563: Till Riksdagen. 10564: 10565: Hänvisande till motiveringen i finans- att Riksdagen i statsförslaget för 10566: motion n: o 304, inlämnad tili 1959 års riks- år 1961 måtte upptaga ett anslag 10567: dag, i september sanima år, föreslår under- på 7 000 000 mark för Karis-Billnäs 10568: tecknade, svenska samskolas övertagande i stat._ 10569: lig ägo. 10570: Helsingfors den 9 februari 1960. 10571: 10572: G. Rosenberg. Georg Backlund. 10573: 10574: 10575: 10576: 10577: 30 E 74/60 10578: 234 10579: 10580: IV,125. - Ra.h.a.l. H:o 15. 10581: Suomennos. 10582: 10583: 10584: 10585: 10586: Rosenberg ym.: Määrärahom, osoittamisesta Karjaa~Pin 10587: jaiste"" ruotsalaisen yhteiskoulun ottamiseksi valtion hal- 10588: tuu,. 10589: 10590: 10591: Ed uskunn alle. 10592: 10593: Viitaten vuoden 1959 valtiopäivillä, saman että Eduskufl.ta ottaisi vuoden 1961 10594: vuoden syyskuussa, jätetyn raha-asia-aloit- tulo- ja menoarvioon 7 000 000 markaa 10595: teen n:o 304 perusteluihin allekirjoittaneet määrärahan Karjaan-Pinjaisten ruot- 10596: ehdottavat, salaisen yhteiskoulun ottamiseksi val- 10597: tion haUuun. 10598: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 10599: 10600: Gösta Rosenberg. Georg Backlund. 10601: 285 10602: 10603: IV,126. - Ra.h.al:. N: o 16. 10604: 10605: 10606: 10607: 10608: Bara. ym.: Määrärahatn osoittamisesta k-ulttuuripoliittisten 10609: kysymysten koordinointityöhön perehtyneen tutkijan palk- 10610: kaamiseksi vaUakunnansuunnittelutoimistoon. 10611: 10612: 10613: Eduskunnalle. 10614: 10615: Kesäkuun 29 pa1vana 1956 perustettu kuusi eri viranomaista. Sen vuoksi olisi 10616: valtakunnansuunnittelutoimisto, jonka tehtä- saatava viipymättä selvitetyksi, missä mää- 10617: vänä mm. on (asetus n:o 425/56) hoitaa tar- rin maamme kulttuuripoliittisten olosuhtei- 10618: peen vaatiessa eri virastoissa ja laitoksissa den kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä - 10619: vabnisteltavien osasuunnitelmien yhteensovit- niiden joukossa erityisesti ammattikasvatus- 10620: telutehtäviä, ei ole tiettävästi saanut käyntiin ja koulutussuunnitelmat - voidaan pitää 10621: kulttuuripoliittisen toiminnan piiriin kuulu- kokonaisuuden kannalta onnistuneina ja mitä 10622: via koordinointitehtäviä siinä laajuudessa tarvetta ja millaisia mahdollisuuksia näyt- 10623: kuin esiintyvä tarve ehdottomasti vaatisi. täisi olevan kehityksen ohjaamiseksi laadit- 10624: Tämä johtuu lähinnä siitä, ettei toimistoon tavan kokonaisohjelman puitteissa oikeaan 10625: ole voitu kiinnittää määrärahojen puutteen suuntaan. Tämä aikaa ja jatkuvuutta vaa- 10626: vuoksi erityisesti kulttuuripoliittisiin kysy- tiva tehtävä olisi saatava viipymättä käyn- 10627: myksiin perehtynyttä tutkijaa. Tämän epä- tiin erityisesti ns. sodanjälkeisten suurten 10628: kohdan poistamiseksi toimisto on esittänyt ikäluokkien ammattikoulutuksen tehostami- 10629: jo kahden vuoden aikana tarvittavan määrä- seksi ja työelämään sijoittamisen edistämi- 10630: rahan sisällyttämistä tulo- ja menoarvioon, seksi. Tehtävän suorittaminen sopisi parhai- 10631: mutta nämä esitykset eivät ole johtaneet ten valtakunnansuunnittelutoimistolle, johon 10632: myönteiseen tulokseen siitäkään huolimatta, olisi palkattava tarkoitusta varten erityis- 10633: että myös valtiovarainministeriö on aloitetta koulutuksen saanut tutkija. Tällaisen tutki- 10634: puoltanut. jan palkkausta varten tarvittaisiin yhteensä 10635: Tunnettu tosiasia on, että meillä on valtio- 1113 960 markkaa. 10636: vallan eri elimissä suoritettu ja parhaillaan Edellä sanotun nojalla ja koska pidämme 10637: suoritetaan monia kulttuuripoliittisen valta- tärkeänä kulttuuripoliittisen koordinointityön 10638: kunnansuunnittelun piiriin kuuluvia osateh- tehostamista valtakunnansuunnittelutoimin- 10639: täviä, mutta välttämätön kokonaiskoordi- nassa, esitämme kunnioittavasti, 10640: nointi puuttuu. Tämä koskee erityisesti am- 10641: mattikasvatuksen ja -koulutuksen kehittä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 10642: mistä. Meillähän käsittelevät opetuskysymyk- tulo- ja menoarvioon 1113 960 markan 10643: siä ainakin seuraavat viranomaiset: opetus- suuruisen määrärahan kulttuuripoliit- 10644: ministeriö, kouluhallitus, kauppa- ja teolli- tisten kysymysten koordinointityöhön 10645: suusministeriö, maatalousministeriö, maata- perehtyneen tutkijan palkkaamiseksi 10646: loushallitus ja sosiaaliministeriö, siis ainakin valtakunnansuunnittelutoimistoon. 10647: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 10648: 10649: Erkki Ha.ra. Urho Saariaho. Juha Rihtniemi. 10650: Olli Aulanko. Erkki Leikola. Jussi Saukkonen. 10651: 236 10652: 10653: IV,127. - Ra.h.al. N:o 17. 10654: 10655: 10656: 10657: 10658: V. E. Pa.rta.nen ym..: Määrärahat!, osoittamisesta Suomen, Ku- 10659: vataidejärjestöjen, LiitoUe kuvataiteilijain, työskentelyn. 10660: tukemiseksi. 10661: 10662: 10663: Eduskunnalle. 10664: 10665: Valtion tulo- ja menoarviossa on olemassa hankkiminen ja työmateriaalin saaminen 10666: määrärahoja maamme kuvataiteen kehittämi- ovat monille nuorille taiteilijoille taloudelli:.. 10667: seksi ja tukemiseksi. Näiden määrärahojen sesti raskaita kysymyksiä. Sentähden olisi 10668: vähäisyys on yleisesti tunnettu tosiasia ja valtion tultava mukaan nykyistä tuntuvam- 10669: siksi kuvataiteen saama yhteiskunnan tuki on min ja erikoisesti siten, että myös pääkau- 10670: jäänyt yhä enemmän jälkeen muusta kult- pungin ulkopuolella ja maaseudulla eläville 10671: tuurielämän saamasta valtion tuesta. Kun taiteilijoille luotaisiin työskentelymahdolli- 10672: vielä on todettavissa, että valtion tuki valta- suuksia omassa, persoonallisessa ympäristö~ 10673: osalta on keskittynyt pääkaupunkiin, niin sään. Tämä auttaminen tapahtuisi käsityk- 10674: käsittää, missä vaikeuksissa kuvataiteen edus- semme mukaan parhaiten siten, että opetus- 10675: tajat valtakunnan muissa osissa joutuvat ministeriön ja Suomen Kuvataidejärjestöjen 10676: työskentelemään. Ei ole maan taide-elämälle Liiton yhteistyönä jaettaisiin ko. kuvataitei- 10677: eduksi, että keskittyminen viedään niin pit- lijoille vuosittaisia työmäärärahoja ja tuet- 10678: källe kuin nyt on tapahtunut. Tämä eri- taisiin työhuone- ja materiaalihankintoja. 10679: koisesti koskee juuri kuvataiteen alaa. Eri- Suomen Kuvataidejärjestöjen Liittoon kuu- 10680: laiset suunta- ja persoonalliset harrastusmuo- luvat pääkaupungin ulkopuolella työskente- 10681: dot eivät pääse rikastuttamaan ja elävöittä- levät taiteilijat paikallisten järjestöjensä 10682: mään koko maan kuvataiteen tulevaisuutta kautta. 10683: sillä tehokkuudella, mikä olisi käytettävissä, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 10684: jos nykyistä paremmin myös pääkaupungin nioittaen, 10685: ulkopuolella työskentelevät kuvataiteilijat 10686: saisivat yhteiskunnan tukea. että Eduskunta ottaisi vuoden, 1961 10687: Kuvataiteilijain työskentelyn kannalta tulo- ja men,oarvioon 5 000 000 markan, 10688: olisi merkittävintä, että lahjakkaat nuoret suuruisen, määrärahan, Suomen, Kuva- 10689: taiteilijat voisivat kehityksensä tärkeimmässä taidejärjestöjen, Liitolle jaettavaksi 10690: vaiheessa saada tilaisuuden omistautua ko- kuvataite~7ijain työskentelyn, tukemi- 10691: konaan taidetyöskentelyynsä. Työhuoneen seksi. 10692: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 10693: 10694: Ensio Partanen. Varma K. Turunen. Veikko Kokkola. 10695: 237 10696: 10697: IV,128. - Rah.al. N: o 18. 10698: 10699: 10700: 10701: 10702: Ma.nnUa. ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänin 10703: maanviljelysinsinööripiirin perustamista varten. 10704: 10705: 10706: Eduskunnalle. 10707: 10708: ,Viitataan toivomusaloitteeseen n:o 168/ viittaamme rah.al. n:o 4/1959 ja maatalous- 10709: 1956 ja eduskunnan päätökseen 1/11 1956, valiokunnan siitä antamaan lausuntoon n: o 10710: jolla päätöksellä eduskunta hyväksyi toivO- 2, jossa valiokunta ehdottaa 30 milj. mk:n 10711: muksen, että Mikkelin lääni muodostettai- määrärahaa Mikkelin maanviljelysinsinööri- 10712: siin uudeksi maanviljelysinsinööripiiriksi. piirin perustamista varten. 10713: Samanlaiselle kehitykselle, mitä uusien maan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 10714: viljelysinsinööripiirien perustamisella on ol- 10715: lut maanparannustoiminnan tehostamiselle, että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 10716: on eduskunnan mielestä luoda edellytykset tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- 10717: myös Mikkelin läänissä perustamalla Mikke- kan määrärahan Mikkelin läänin 10718: lin maanviljelysinsinööripiiri." maanviljelysinsinööripiirin perusta- 10719: Tämä oli osana rah.al. n:o 199/1958 pe- mista varten. 10720: rusteluista, joihin tässä viitataan. Samoin 10721: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 10722: 10723: Onni Mannila. Antti J. Rantamaa. K. F. Haapasalo. 10724: Esu Niemelä. Sylvi Halinen. A. F. Airo. 10725: Edvard Pesonen. 10726: 238 10727: 10728: IV,129. - Rah.al. N: o 19. 10729: 10730: 10731: 10732: 10733: Paarma.n ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen 10734: metsänhoitokoulun rakentamiseksi Rovaniemen maalais- 10735: kuntaan. 10736: 10737: 10738: Eduskunnalle. 10739: 10740: Uusin metsätieteellinen tutkimus on Poh- jo vuodesta 1954 alkaen (rah.al. n:o 386/ 10741: jois-Suomen metsien tuotosta tuonut esille 1954) pyritty aikaansaamaan Pohjois-Suo- 10742: odottamattoman suotuisia tuloksia. Metsä- men metsänhoitokoulua puun tuottajina ja 10743: tieteen tohtori Gustaf Sirenin johtamissa metsätyöntekijöinä toimivan maaseutuväes. 10744: pitkäaikaisissa tutkimuksissa on vakuutta- tön ammattikouluksi. Maatalousministeriö on 10745: vana tavalla käynyt ilmi, että meillä on mah- omalta osaltaan ratkaissut asian myönteisesti 10746: dollisuus lyhyessä ajassa miltei kaksinker- luovuttamalla metsäntutkimuslaitoksen hal- 10747: taistaa havupuun tuotantomme Pohjois- linnassa olevasta Rovaniemen maalaiskunnan 10748: Suomessa. Koetulokset osoittavat puun kas- Kaihuanvaarasta noin 6 ha:n suuruisen 10749: vavan Lapissa yhtä hyvin kuin etelässäkin alueen metsänhoitokoulun tonttialueeksi. Met- 10750: vastaavanlaatuisilla kasvupaikoilla, kunhan säntutkimuslaitos on puolestaan suostunut 10751: vain valitaan kullekin paikalle tuottoisin siihen, että Kaihuanvaaran metsissä noin 10752: puulaji ja huolehditaan hoitotoimenpiteistä 30 vuoden aikana suoritetut suurimittaiset 10753: aikanaan ja ammattitaidolla. kokeet, joista selviää Lapin metsien oikean 10754: Kygymys Lapin metsien mahdollisuuksien käsittelyn pääpiirteet, ovat näytealoina ja 10755: hyväksikäyttämisestä on koko maan kannalta esimerkkeinä metsänhoitokoulun käytettä- 10756: tärkeä, sillä Lapissa on 1/5 maamme metsä- vissä. Vuonna 1957 myönnettiin tarkoituk- 10757: varoista. Maakunnan väestön toimeentulolle seen 2.3 milj. mk valtion varoja piirustusten 10758: ja koko talouselämän kehitykselle se on vielä- ja lopullisen kustannusarvion tekoa varten. 10759: kin tärkeämpi; onhan Lapissa asukasta koh- Näin ollen muut kuin rakennuspääoman 10760: den metsää kuusi kertaa se mikä etelässä. puutteesta johtuvat edellytykset metsänhoi- 10761: Metsien merkitystä ylivoimaisesti tärkeim- tokoulun rakentamiselle ja toiminnalle ovat 10762: pänä työtilaisuuksien antajana ei tarvinne täten olemassa. 10763: laajemmalti esitellä. Tällä haavaa on maassamme toiminnassa 10764: Mutta metsä merkitsee Lapissa vielä enem- 9 samaa tarkoitusta palvelevaa metsäkurssi- 10765: män. Metsä on siellä monin verroin tär- keskusta, joista kaksi täydellisintä kulkee 10766: keämpi maatilan osa kuin etelässä. Metsä metsänhoitokoulun nimellä. Kaikissa näissä 10767: antaa puuta paitsi kotikäyttöön myös myyn- annetaan kurssien muodossa opetusta nykyi- 10768: tiin. Kolmannes Lapin metsistä on yksityis- sille ja tuleville metsänomistajille sekä metsä- 10769: omistuksessa, pääasiassa juuri maatilojen työmiehille. Kokemukset tästä koulutustoi- 10770: metsiä. Näin ollen hyvin merkittävä osa minnasta ovat mitä myönteisimmät. Pohjoi- 10771: edellä mainituista Lapin metsien mahdolli- simmat näistä metsäkurssikeskuksista sijait- 10772: suuksista on sikäläisen maatilaväestön kä- sevat Oulujoella ja Paltamossa, joten 10773: sissä. Sen valveutuneisuudesta ja metsälli- maamme koko pohjoisosa on ilman tällaista 10774: sestä ammattitaidosta riippuu suuresti, val- maaseutuväestön ammattikoulua. On suoras- 10775: jastetaanko Lapin metsien tuottokoneisto taan hämmästyttävää, että Lapista, missä 10776: täyteen tehoonsa. metsätyö on kaikkein keskeisimmällä tärkeys- 10777: Koska metsätaloudellinen ammattitaito on sijalla, puuttuu vielä tämä välttämätön am- 10778: Lapin maaseutuväestölle välttämätön ja koko mattikoulu, vaikka niitä on maan etelä- ja 10779: kansan edun kannalta mitä toivottavin, on keskiosissa jo 9. 10780: IV,l.S9. - Paarman ym. 289 10781: 10782: Edellä olevan perusteella ehdotamme, kan suuruisen mliiirärakan Pohjois- 10783: Suomen metsänhoitokoulun rakenta- 10784: että Edmkunta ottaisi vuoden 1961 miseksi Rovaniemen maalaiskuntaan. 10785: tulo- ja menoarvioon 48 928 000 mar- 10786: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 10787: 10788: Akseli Pa.arman. Artturi Jämsen. OJ.ia.vi Lahtela. 10789: Ha.nnes Paaso. Vllho Väyrynen. Niilo Ryhtä. 10790: 240· 10791: 10792: IV,130. - Ra.h.al. N:o 20.. 10793: 10794: 10795: Mattila. ym.: Määrärahan osoittamisesta hevostalouden edistä- 10796: miseksi. 10797: 10798: Eduskunnalle. 10799: 10800: Hevostalouden alalla viime vuosien aikana Kun hevosjalostusliittojen omat tulot ovat 10801: vallinnut lamakausi on johtanut siihen, että viime vuosina /käyneet kantakirjaan tarjottu- 10802: hevoskantamme jälkikasvu on nykyisin uh- jen ja hyväksyttyjen hevosten lu'kumäärän 10803: kaavan pieni. Viimeisten 7 vuoden aikana on vähyyden vuoksi erittäin vaatimattomiksi, 10804: syntynyt keskimäärin 6800 varsaa vuodessa, ovat liitot suurissa taloudellisissa vaikeuk- 10805: josta määrästä on varovaisestikin arvioituna sissa eikä niillä ole mahdollisuuksia ryhtyä 10806: teurastettu noin ·50%. Riittävän täysi-ikäis- sellaisiin toimenpiteisiin, joita hevostalouden 10807: ten hevosten määrän takaaminen edellyttäisi edistäminen tällä hetkellä ehdottomasti vaa- 10808: kuitenkin vuosittain noin 16 000-18 000 tisi. Tämän johdosta on myös hevosjalostus- 10809: uutta varsaa. liittojen palveluksessa oleva toimihenkilö- 10810: Edellä olevasta johtuen on nuorista täysi- kunta suureksi osaksi epäpätevää tai sihtee- 10811: i'käisistä hevosista alkanut viime aikoina esiin- rinvirat hoidetaan sivutoimisina, mistä toi- 10812: tyä puutetta. Tämä on havaittu myös metsä- minta luonnollisestikin suuresti kärsii. 10813: työmailla, missä tänä vuonna on todettu he- Jalostuseläinten arvosteleminen ja palkit- 10814: vosvajausta. Hevosemme pitkä kasvuaika, he- seminen on eräs hevostalouden edistämiseen 10815: vookantamme keSki-iän korkeus ja nuorten tähtäävistä tärkeimmistä toimenpiteistä. V. 10816: ikäluokkien pienuus aiheuttavat yhdessä sen, 1959 'käytti valtio mainittua tarlkoitusta var- 10817: että täysi-ikäisten hevosten puute tulee lähi- ten 382 000 mk, jolla summalla voitiin 30: lle 10818: vuosina jatkuvasti lmäntymään. 3. ja 2. lk:ssa 'kilpailevan oriin omistajalle 10819: Riittävän elävän vetovoiman takaaminen jakaa vaatimattomat rahapalkinnot. Jalostus- 10820: on 'kuitenkin siksi tärkeää, ei yksin maa- ja tammojen omistajille ci sen sijaan harvoja 10821: metsätalouden, vaan yleensä maan kokonais- poikkeuksia lukuunottamatta ole voitu jakaa 10822: valmiuden kannalta, että on entistä tehok- rahapalkintoja lainkaan. Kun otetaan huo- 10823: kaammin ryhdyttävä tukemaan maassa teh- mioon, mikä merkitys arvokkailla jalostus- 10824: tävää hevosjalostustyötä. eläimillä kdlro jalostustoimintaa silmälläpi- 10825: Maan hevostalouden edistämiseksi työsken- täen on, missä vaikeuksissa pääasiassa pien- 10826: televät järjestöt, Hevosjalostusliittojen Kes- viljelijäväestöön lukeutuvat hevoskasvattajat 10827: !kusliitto ja sen 19 maakunnallista jiiBenliittoa, ja heidän järjestönsä tällä hetkellä toimivat, 10828: saavat toimintansa tukemiseksi vaatimatto- olisi välttämätöntä, että valtiovalta tukisi ny- 10829: man vuotuisen määrärahan. V. 1960 se on kyisenä murroskautena tarpeeksi tehokkaasti 10830: yhteensä 10 535 000 mk (11 Pl. XII: 10 mo- hevostaloutemme edistämistä, jotta uhkaava; 10831: mentilta). Tämän avustuksen turvin tulee hevospula saataisiin torjutuksi niin vähin 10832: kunkin hevosjalostusliiton hevostalouden edis- tappioin kuin mahdollista. 10833: tämisestä annetun asetuksen mukaan mm. Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 10834: palkata sihteeri ja konsulentti tai toimien yh- dotamme, 10835: teinen hoitaja, järjestää alueella valtion kan- 10836: takirjanpitoa varten tarpeelliset näyttely- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 10837: tilaisuudet, huolehtia kantakirjaan merkitty- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar- 10838: jen hevosten jalostukseen käyttöä koskevien kan määrärahotn hevostalouden edistä- 10839: tietojen keräämisestä, suorittaa 'kurssi- ja miseksi. 10840: muuta neuvontatoimintaa, hevosten pal:kitse- 10841: misia jne. 10842: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 10843: Matti Mattila.. Väinö E. Nieminen. 10844: 241 10845: 10846: IV,131. - Ra.h.a.l. N: o 21. 10847: 10848: 10849: Niemelä ym..: Määrä1·ahan osoittamisesta lainoiksi kivenrai- 10850: vauskustannusten rahoittamiseen. 10851: 10852: E d tlS k u n n a 11 e. 10853: 10854: Kivenraivaus on kivisten seutujemme maa- on muuallakin maassa. Viljelijäin ilmoitus- 10855: talouden tärkein perusparannustyö. Vasta ten ja eräiden lisäselvitysten mukaan sellais- 10856: kivenraivauksen jälkeen voivat näiden seutu- ten peltojen pinta-alat, joilta kivet voidaan 10857: jen viljelijän ja työntekijän työansio ja kohtuullisin kustannuksin poistaa, jakaantu- 10858: elintaso nousta. vat eri maanviljelysseurojen alueilla seuraa- 10859: Kiviset pellot keskittyvät pääasiassa järvi- vasti: 10860: alueelle, vaikka vähäisempiä kivisiä alueita 10861: Kivistä kohtuullisin kustannuksin 10862: raivattava peltoala v. 1950 10863: h % alueen koko 10864: a peltoalasta 10865: Mikkelin läänin mvs .............. . 37 500 35.7 10866: Kuopion läänin mvs. . ............ . 32100 21.9 10867: Keski-Suomen mvs. . .............. . 19 000 18.4 10868: Pohjois-Karjalan mvs. . ............ . 18 300 18.4 10869: Satakunnan mvs. . ................ . 8 200 10.4 10870: Itä-Hämeen mvs. . ................ . 7 700 14.5 10871: Muut alueet ..................... . 41000 2.6 10872: Yhteensä ja keskimäärin koko maassa 175 000 7.2 10873: Kivisiä peltoja on vuoden 1950 jälkeen puolestaan aiheuttaa sen, että näiltä alueilta 10874: raivattu n. 30 000 peltohehtaaria. Näinkin on väestön poismuutto kaikkein voimakkainta. 10875: voimakkaan raivaustoiminnan ovat tehneet Kivenraivaustoiminnan edistämiseksi ja 10876: mahdolliseksi valtion varoista myönnetyt maatalouden tuotantokustannusten tasoitta- 10877: palkkiot, joita on maksettu alle 15 peltoheh- miseksi olisi palkkioiden lisäksi valtion va- 10878: taarin tiloille keskimäärin 20 000 mk rai- roista varattava 100 000 000 mk: n määrä- 10879: vattua peltohehtaaria kohti. Kivenraivauksen raha jaettava:ksi halpakorkoisina ja pitkäai- 10880: kokonaiskustannukset on arvioitu suunnitel- kaisina lainoina raivauskustannusten rahoit- 10881: mia tehtäessä lähes 100 000 mk/ha, joten tamiseen. Lainojen saantiin pitäisi olla oikeus 10882: avustus on ollut noin 1/5 kustannuksista. kaikilla kivisiä peltoalueita omistavilla vilje- 10883: Maanviljelysseurojen keräämän maatalous- lijöillä. Lainan saannin ehtona olisi, että 10884: kirjanpitoaineiston perusteella lasketut kes- raivauksen suunnittelu ja raivatun alueen 10885: kimääräiset työmenekkiluvut osoittavat sel- hyväksyminen suoritetaan maatalouden neu- 10886: västi kivisyyden työmenekkiä lisäävän vaiku- vontajärjestöjen toimesta, samoin kuin palk- 10887: tuksen. Kivisyyden kohoaminen ensimmäi- kioidenkin saannissa. 10888: sestä neljänteen luokkaan on aiheuttanut Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 10889: työmenekin lisääntymisen 25 %:lla. Edellä että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 10890: mainittu ja se, että peltojen kivisyys asettaa tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 10891: maatalouden koneellistamiselle rajoituksen, kan määrärahan jaettavaksi halpako·r- 10892: ovat huomattavina tekijöinä kivisten alueiden koisina, pitkäaikaisina lainoina kiven- 10893: tappiolliseen maatalouteen. - Tämä , taas raivauskustannusten rahoittamiseksi. 10894: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 10895: 10896: Esu Niemelä. Esa Timonen. Ale Holopainen. 10897: Antti J. Rantamaa. Sylvi Halinen. Aarre Marttila. 10898: Pentti Pekkarinen. Hannes Pa.aso. Eino Uusitalo. 10899: V. E. Svinhufvud. Arvo Pentti. 10900: 31 E 74/60 10901: 242 10902: 10903: IV,132. - Rah.al N: o 22. 10904: 10905: 10906: 10907: 10908: Niemelä. ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi yksityisten 10909: suonkuivatushankkeiden toteuttamiseen. 10910: 10911: 10912: Eduskunnalle. 10913: 10914: Maassamme on metsien perusparannuksilla Maassamme on paljon pienialaisia mutta 10915: ja kaikilla puun tuottoa lmäävillä toimenpi- hyväpohjaisia soita, joiden ojittam.ine.n tapah- 10916: teillä laajenevan metsäteollisuuden ja !kdko tuu parhaiten yksityisinä hank'keina. Näiden 10917: metsätalouden tulevaisuutta ajatellen erityi- soiden kuivuminen olisi lisäksi nopeaa ja var- 10918: sen suuri merkitys. On näin ollen luonnol- maa, usein vähäiselläJkin ojamäärällä. Ojitus- 10919: lista, että vallitsevaa kausittaista työttömyyttä työn !kalleuden takia nämä yhteishankkeiksi 10920: on koetettu lievittää järjestämällä työttö- sopimattomat suoalueet ovat jääneet tähän 10921: mille metsänparannus- ja metsänhoitotöitä, asti ojittamatta, mutta ne muodostavat erit- 10922: tähän saakka pääasiassa taimistojen ja nuor- täin sopivan työn ja !kustannusten sijoitta- 10923: ten metsien perkaushakkauksina. misen kohteen erityisesti työttömyysaikana. 10924: Talvityöttömyyden aikana muodostaa :kui- Perusparannulks:ina näiden töiden kansanta- 10925: tenkin paksu lumipeite näille halkkuille suu- loudellinen merkitys on myös ilmeisesti S'UU- 10926: ren haitan, sillä työn hidastuminen saattaa rempi kuin em. perkausharvennusten. 10927: olla suurempikin kuin valtion maksama osuus Mikäli nämä pienialaiset kuivatustyöt saa- 10928: työkustannuksista. Mutta perusparannuksista tettaisiin valtion avustus- ja lainoitustoimin- 10929: on erityisesti vesiperäisten metsämaiden oji- nassa ns. risusavottatöiden asemaan, joiden 10930: tus sellainen toimenpide, jolle talvikausi aset- valvom.inen annettaisiin metsänhoitoyhdis- 10931: taa vähemmän rajoituksia. Lumenluominen tyksen huoleksi, saataisiin maassamme käyn- 10932: ojan paikalta on ojitustyöhön nähden mellro tiin erittäin merkityksellinen perusparann~ 10933: vähä:inen lisätyö, eikä soiden yleensä ohut toiminta, joka oleellisella tavalla lisämi myös 10934: routakerroskaan tuota normaalina talv:ina pientilojen työllisyyttä. 10935: suurta: haittaa. Edellä olevaan viitaten esitämme, 10936: Suometsien ojitustoimintaa hoitaa maas- 10937: samme yksityismailla Keskusmetsäseura Ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 10938: pion metsänparannusosasto. Ojitustyö tapah- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark- 10939: tuu kuitenkin pääasiassa !kesäaikana ja nykyi- kaa varattavaksi halpakorkoisina lai- 10940: sin jo suureksi osaksi lkonevoim:in. Työttö- moina pienialaisten yksityisten suon- 10941: myyteen vaikuttaa tämä, sinänsä suuriarvoi- kuivatushankkeiden toteuttamiseksi. 10942: nen toiminta, näin ollen erittäin vähän. 10943: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 10944: 10945: Esu Niemelä.. Sylvi Halinen. AaiTe Marttila. 10946: Antti J. Rantamaa. Hannes Paaso. Eino Uusitalo. 10947: Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen. V. E. Svinhufvud. 10948: Esa Timonen. Veikko Savela. Arvo Pentti. 10949: 243 10950: 10951: IV,133. - Rah.al. N:o 23. 10952: 10953: 10954: 10955: 10956: Lahti ym..: Määrärahan osoittamisesta Työtekoseuralle koti- 10957: talouden tutkimus- ja kokeilutoimintaa sekä tutkimustu- 10958: losten tunnetuksi tekemistä vartten. 10959: 10960: 10961: E d u s k u n n a 11 e. 10962: 10963: Maassamme on Työtehoseuran kotitalous- pesu- tai siivoustyövälineiden vertailevat 10964: osasto vuodesta 1943 alkaen suorittanut koti- tutkimukset. 10965: talouden rationalisoimiseksi erittäin suuri- Voidakseen aivan erikoisesti löytää työn 10966: arvoista tutkimus- ja kokeilutyötä sekä tä- helpotusta kansan laajojen rivien naisille, 10967: hän liittyvää valistustoimintaa. Tämän työn sellaisillekin, joilla ei ole mahdollisuuksia 10968: tulokset ovat tunnustetusti suuresti hyödyt- kalliiden koneiden ja laitteiden hankintaan·, 10969: täneet erityisesti maaseudun koteja syrjä- suorittaa kotitalousosasto parhaillaan tutki- 10970: seutuja myöten. musta perheenemännän suorittamasta työ- 10971: Työtehoseuran suorittamista tutkimuksista ajasta, päivittäisten ruokailukertojen luvusta 10972: on erikoisesti mainittava maaseudun vesi- ja ruokailuajoista sekä kotitalouden hoidon 10973: huoltoa ja mm. vesijohto-osuuskuntien toi- yleisestä organisatiosta. Tämän tutkimuksen 10974: mintaa koskevat tutkimukset, jotka ovat joh- päämääränä on etsiä mahdollisuuksia ko- 10975: taneetkin maaseudun vesihuoltokysymyksen deissa toimivien naisten työn rationalisoin- 10976: järjestämiseen valtion myötävaikutuksella. tiin järjestelytoimenpiteiden kautta ja siis 10977: Toisena tärkeänä tutkimuksena mainittakoon mahdollisimman vähän maksavilla toimen- 10978: keittiökalusteiden mitoitusta ja suunnittelua piteillä. Tutkimuksen aineisto on kerätty 10979: sekä keittiön sisustusta koskevat eri tutki- haastattelukäynneillä 800 taloudessa kautta 10980: mukset, jotka ovat johtaneet keittiökalustei- koko maan. 10981: den tyyppipiirustusten julkaisemiseen sekä Parhaillaan suorituksen alaisena oleva tut- 10982: keittiökalusteiden teolliseen valmistukseen. kimus maanviljelijäkotien naisten suoritta- 10983: Nämä ovat johtaneet vuorostaan siihen, että mista kuljetus- ja siirtotöistä tarkoittaa sa- 10984: maamme kodeissa syntyi suurrynnäkkö käy- maa: maalaisnaisten työn helpottamista vä- 10985: tännöllisempien keittiöiden aikaansaamiseksi häisin kustannuksin kuljetustöiden uudelleen 10986: ja astiainkuivauskaappien hankkimiseksi organisoinnin ja rationalisoinnin avulla. 10987: emännän työn helpottamiseksi. Nestekaasun 10988: ilmestyessä kauppaan oli maaseudun kodeille Työtehoseuran tutkimus- ja kokeilutoimin- 10989: erinomaisen tärkeätä Työtehoseuran koti- taa suoritetaan Työtehoseuran Rajamäellä 10990: talousosaston suorittama vertaileva tutkimus olevassa tutkimuskeskuksessa ja rinnan sen 10991: polttopuun, sähkön ja nestekaasun kustan- kanssa haastatteluina, työ- ja aikatarkkai- 10992: nuksista liesien polttoaineena, samoinkuin luina yksityiskodeissa eri puolilla maata. 10993: vertailevat ajankäyttötutkimukset käytet- TutkimuS- ja kokeilutulosten tunnetuksi 10994: täessä edellämainittuja polttoaineita ruokaa tekemiseksi on Työtehoseuran kotitalous- 10995: valmistettaessa. osasto järjestänyt kursseja eri puolilla maata 10996: Tutkimukset kuuman veden varauslait- koulujen talousopettajille, järjestöjen kon- 10997: teista kotitalouden ja kotieläintalouden tar- sulenteille ja neuvojille, kotitalous-, karja- 10998: peisiin ovat samaten olleet maaseudun kan- talous- ja maatalousharjoittelutalojen emän- 10999: nalta erittäin tärkeitä. Mainittava on myös- nille, kuntien laitostalouksien johtajille, pe- 11000: kin suoritetut tutkimukset, jotka koskevat suloiden hoitajille ja työntekijöille jne. Näin 11001: jonkun määrätyn kotitaloustyön rationalisoi- on kotitalousopetus ja laitostalouksien jär- 11002: mista, kuten esim. silitystyön, tai tutkimuk- jestely saanut Työtehoseuran kotitalousosas- 11003: set keittiön pikkutyövälineiden, vaatteiden- ton tutkimus- ja kokeilutoiminnasta työn ra- 11004: 244 IV,l33. -Kotitalouden tutkimustoiminta. 11005: 11006: 11007: tionalisointiin tähtäävää arvokasta ammatil- sen työtä voitaisiin laajentaa ja voimaperäis- 11008: lista ajankohtaista tietoutta ja tukea. tää. 11009: Samaten on osasto suorittamalla kokeita Tämä vaatii kuitenkin nykyisen valtion- 11010: ja vertailevia tutkimuksia voinut antaa ar- avun lisäksi lisämäärärahaa vähintään kol- 11011: vokkaita tietoja kotitalouden koneita ja työ- men talousopettajan tai kotitalouskandidaa- 11012: välineitä valmistaville sekä maahan tuotta- tin palkkaamiseksi, varoja näiden matka- 11013: ville yrityksille. Tässä mielessä käytti aika- kuluihin sekä tutkimusvälineiden ja -ainei- 11014: naan myöskin valtion lisenssivirasto osaston den hankintaan, lisäksi julkaisu- ja kurssi- 11015: kokeilutoimintaa avukseen. toimintaan yhteensä jatkuvana määrärahana 11016: Vaikeissa olosuhteissa toimien, 15 vuotta arviolta 5 milj. mk nykyisen määrärahan 11017: ilman valtion avustusta ja 2 vuotta vähäistä lisäksi. 11018: valtion avustusta nauttien, on Työtehoseuran Tämän johdosta katsomme välttämättö- 11019: kotitalousosasto saanut aikaan paljon. Sen mäksi, että Työtehoseuran kotitalousosaston 11020: toiminnan tulokset vaikuttavat kansamme valtionavustusta olisi lisättävä, ja ehdotamme 11021: laajojen piirien naisten työn helpottamiseksi. kunnioittavasti, 11022: Yleisesti on tunnettua, että maaseudun eri 11023: työaloilla toimivien niin maanviljelijä- kuin että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 11024: työläiskotienkin, naisten päivätyö on pitkä tulo- ja me·naarvioon 5 miljoonan mar- 11025: ja raskas, vaatien helpotusta, rationalisoin- kan lisämäärärahan TyötehoseuraUe 11026: tia. Välttämätöntä olisi sen vuoksi nykyistä kotitalouden tutkimus- ja koke~'lutoi 11027: suuremmalla valtionavustuksella tukea Työ- mintaa sekä tutkimustulosten tunne- 11028: tehoseuran kotitalousosaston toimintaa, jotta tuksi tekemistä varten. 11029: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 11030: 11031: Marja Lahti. Sylvi Halinen. Hilja Väänänen. 11032: V. E. Svinhufvud. Arvo Pentti. 11033: 245 11034: 11035: IV,134. - R&h.al. N:o 24. 11036: 11037: 11038: 11039: 11040: Lahti ym.: Määräraltan osoittamisesta kotitalouden neuvonta- 11041: työn edistämiseen. 11042: 11043: 11044: E d u s k u n n a II e. 11045: 11046: Kotitalousneuvontaa suoritetaan maas- määräraha riittää tällä kertaa vain osaksi 11047: samme valtion apua nauttivien kotitalous- ja peittämään järjestöjen neuvontaa suoritta- 11048: maatalousjärjestöjen toimesta. Yhteiskun- vien toimihenkilöiden palkkauskustannukset, 11049: nassa tapahtuneen nopean taloudellisen ja näin ollen järjestöt eivät voi varojen puut- 11050: sosiaalisen kehityksen johdosta koti on nyt teen takia lisätä suorittamaansa neuvontaa 11051: joutunut sellaisten muutosten alaiseksi, että esiintyvien tarpeiden mukaan. Kun kotita- 11052: perheenemäntien on vaikea vähentyneen työ- lousneuvontaa olisi kiireellisesti lisättävä ja 11053: voiman ja lisääntyneiden vaatimusten takia kun siihen ei ilman valtion tukea ole mah- 11054: selviytyä kotitalouden hoidosta ilman alan dollisuuksia, ehdotamme, 11055: opetusta tai neuvontaa. Kun lisäksi on otet- 11056: tava huomioon, että kotitalous käyttää suu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 11057: ren osan kansantulosta ja kun oppilaitoksia tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 11058: ei ole voitu riittävästi perustaa, olisi välttä- kan lisämäärärahan kotitalouden ne·u- 11059: mättömästi pyrittävä lisäämään järjestöjen vontatyön edistämiseen. 11060: suorittamaa kotitalousneuvontaa. Valtion 11061: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 11062: 11063: Marja Lahti. Sylvi Halinen. Hilja Väänänen. 11064: Kerttu Saalasti. V. E. Svinhufvud. 11065: 246 11066: 11067: IV,135. - Fin.mot. N: o 25. 11068: 11069: 11070: 11071: 11072: Rosenberg m. fi.: Angående anvisande av anslag till lån åt 11073: yrkesfiskare för anskaffning av fartyg jämte utrusPning. 11074: 11075: 11076: T i ll R i k s d a g e n. 11077: 11078: Hänvisande till motiveringen i :finansmo- att Riksdagen i statsförslaget för år 11079: tion n: o 306, inlämnad till 1959 års riksdag, 1961 måtte bevilja ett anslag på 20 11080: i september samma år, :föreslår underteck- miljoner mark som långfristiga lån 11081: nade, med låg ränta åt yrkesfiskare för 11082: anskaffning av för havsfiske lämpliga 11083: fartyg jämte 1drustning. 11084: Helsingfors den 9 :februari 1960. 11085: 11086: G. Rosenberg. Georg Backlund. Nestori Nurminen. 11087: 247 11088: 11089: IV,135. - Rah.al. N: o 25. 11090: Suomennos. 11091: 11092: 11093: 11094: 11095: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi ammatti- 11096: kalastajille alusten sekä välineistön hankkimiseksi. 11097: 11098: 11099: E d u s k u n n a ll e. 11100: 11101: Viitaten vuoden 1959 valtiopäivillä, saman tUlo- ja menoarvioon 20 000 000 mar- 11102: vuoden syyskuussa, jätetyn raha-asia-aloit- kan määrärahan pitkäailrolisiksi halpa. 11103: teen n: o 306 perusteluihin allekirjoittaneet korkoisiksi lainoiksi ammattikalasta- 11104: ehdottavat, jille rnerikalastukseen soveltuvien alus· 11105: ten ja varusteiden hankkimista varten. 11106: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 11107: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 11108: 11109: Gösta Rosenberg. Georg Backlund. Nestori Nurminen. 11110: 248 11111: 11112: N,136. - Rah.aJ.. N:o 16. 11113: 11114: 11115: 11116: 11117: Kukkonen ym.: Määrärahan osoitta,misesta Pohjois-Karjalan 11118: maanviljelysse'Uralle kalanviljelyslaitoksen toiminnan tu- 11119: kemiseksi. 11120: 11121: 11122: E d u s k u n n a ll e. 11123: 11124: Viitaten vuoden 1959 valtiopäivillä jätet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 11125: tyyn raha-asia-aloitteeseen n: o 151 ja sen tulo- ja menoarvioon 700 000 markkaa 11126: perusteluihin esitämme, Pohjois-Karjalan maanviljelysseura'lt 11127: omistaman kalanv{ljelyslaitoksen toi- 11128: minnan tukemiseksi. 11129: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960. 11130: 11131: Antti Kukkonen. Esa. Timonen. B.. Hallberg. 11132: Elis Manninen. .Tuho Karvonen. 11133: 249 11134: 11135: IV,137. - Ra.h.a.l. N: o 27. 11136: 11137: 11138: 11139: 11140: Uoti ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden rata- 11141: pihavalaistuksen uusimista varlen. 11142: 11143: 11144: Eduskunnalle. 11145: 11146: Valtionrautateillä sattuu vuosittain lähes turvallisuuslain asettamat vaatimukset valais- 11147: 5 000 tapaturmaa, joiden syynä useissa ta- tuksen suhteen olla jo nyt täytetty, mutta 11148: pauksissa on heikko valaistus. Vakavimmat näin ei asia vielä ole, koska varsinaisen lii- 11149: tapaturmat sattuvat yleensä vilkkaasti lii- kenteen palveluksessa on myös työsopimus- 11150: kennöidyillä ratapihoilla, joiden valaistus pi- suhteessa olevia, ja virkasuhteen perusteella 11151: meänä vuorokauden aikana on varsin puut- suoritettavaan työhön nähden on rautateillä 11152: teellinen. Huomattava osa junien järjestely- tässä suhteessa myönnetty lykkäystä vain 11153: ja vaihtotöistä on pakostakin suoritettava pi- kaksi vuotta, ts. epäkohdat on saatava korja- 11154: meän aikana, koska nykyaika vaatii myös tuiksi jo vuoden 1961 loppuun mennessä. 11155: rautateiltä yhä nopeampia kuljetussuorituk- Kun lisäksi ottaa huomioon sen merkityksen, 11156: sia, ja koska toisaalta rautatielaitoksen on sel- mikä kunnollisella ja riittävällä valaistuksella 11157: viytyäkseen sen osalle lankeavista kuljetus- tapaturmavaaran vähentämisen ohella on toi- 11158: tehtävistä - vetovoiman ja kaluston riittä- saalta liikenne- ja junaturvallisuutta lisää- 11159: mättömyydestä johtuen - yritettävä saada vänä tekijänä ja toisaalta henkilökunnan työ- 11160: vaunukierto mahdollisimman nopeaksi voidak- tehon kohottajana, voidaan todeta, että rata- 11161: seen täten vapauttaa kalustoa uusiin kulje- pihavalaistuksen saattaminen työturvallisuus- 11162: tustehtäviin. Rautatien on näin ollen järjes- lain edellyttämälle tasolle on useammaltakin 11163: tettävä työnsä yksinomaan liikenteen sanele- näkökannalta asiaa tarkastellen kiireellistä to- 11164: man tahdin mukaan vuorokaudenajoista vä- teuttamista vaativa ja kaikin puolin perus- 11165: littämättä. teltu toimenpide. 11166: Uusi työturvallisuuslaki ja sen toimeen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 11167: panoasetus asettavat rautateillekin mm. va- 11168: laistukseen nähden lisävelvollisuuksia, jotka että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 11169: tapaturmavaaran huomioon ottaen ovat laa- tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar- 11170: dultaan sellaisia, ettei niiden täyttämisessä kan määrärahan valtionrautateiden ra- 11171: voida tinkiä tai lykätä niitä tuonnemmaksi. tapihavalaistuksen uusimista ja täy- 11172: Työsopimussuhteessa olevien osalta tulisi työ- dentämistä varten. 11173: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 11174: 11175: Olli J. Uoti. A. Härkönen. A. Simonen. 11176: Mikko Hult. Aili Siiskonen. V. Liljeström. 11177: Vllho Turunen. Arvo Sä.velä. Impi Lukkarinen. 11178: Urho Kulovaara. Martta Salmela-Järvinen. 11179: 11180: 11181: 11182: 11183: 32 E 74/60 11184: 250 11185: 11186: IV,188. - Rah.al. N:o 28. 11187: 11188: 11189: 11190: 11191: Lukkarinen ym..: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen vari- 11192: kon huoltorakennuksen rakentamista varten. 11193: 11194: 11195: E d u s k u n n a 11 e. 11196: 11197: Valtionrautateiden varikkojen huoltotilat nitaan Seinäjoki niiden liikennepaikkojen 11198: ovat suurelta osalta alkeellisia. Veturimiehet joukossa, joille huoltorakennukset olisi saa- 11199: sekä työsuhteessa olevat työntekijät joutuvat tava. Kun kyseiseltä momentilta on rahoi- 11200: säilyttämään vaatteitaan kosteiden ja nokis- tettava monia muita huoltotiloja ja välittö- 11201: ten veturitallien seinustoilla olevissa kaa- mästi liikenteen hoitoa palvelevia rakennuk- 11202: peissa, joissa ne pikemmin homehtuvat kuin sia ja laitteita, kuten dieselvetureiden ja 11203: kuivavat. moottorivaunujen korjaus- ja huoltotalleja, 11204: Kyseisistä varikoista ehkä suurin, Seinä- sekä vaunujen väli- ja pikakorjaamoja yms. 11205: joen varikko, käsittäen yhdessä työpisteessä saattaa Seinäjoen varikon huoltorakennuk- 11206: noin 400 työntekijää, kaipaisi ensi tilassa sesta laadittu suunnitelma jäädä edelleenkin 11207: huoltorakennuksen. Nykyisin ovat veturi- toteuttamatta näiden määrärahojen puit- 11208: miesten ja muiden työntekijäin vaatekaapit teissa. 11209: pitkin epäpuhtaiden veturisijojen seinustoja Koska uusi työturvallisuuslaki ja sen no- 11210: ja ainoina pesutiloina ovat kummallakin ve- jalla annettu asetus asettavat valtionrauta- 11211: turitallilla ruosteiset peltiruuhet, vain muu- teille työnantajan ominaisuudessa entistä 11212: tamalla vesihanalla varustettuina. Sitäpaitsi enemmän velvollisuuksia huoltotilojen raken- 11213: ne sijaitsevat täysin suojattomina veturisijo- tamiseen nähden, on välttämätöntä, että 11214: jen nurkissa, joten talvisin yksistään vedon virka- ja työsuhteessa olevien puhtaus- ja 11215: takia niissä ei voi peseytyä. terveysoloista huolehditaan myös valtionrau- 11216: Jo vuoden 1956 valtion tulo- ja menoar- tateillä em. lain edellyttämällä tavalla. 11217: viossa on rautatiehallitus esittänyt otettavaksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 11218: tarvittavan määrärahan Seinäjoen varikolle 11219: rakennettavaaja valmiiksi suunniteltua huol- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 11220: torakennusta varten, mutta se on huomattu tulo- ja menoarvioon 90 000 000 mark- 11221: vasta kuluvan varainhoitovuoden tulo- ja me- kaa Seinäjoen varikon huoltoraken- 11222: noarviossa, sillä hallituksen perusteluissa mai- nuksen rakentamista varten. 11223: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 11224: 11225: Impi Lukkarinen. A. lfårkönen. Vilho Turunen. 11226: Arvo Sä.velä. Mikko Hult. V. Liljeström. 11227: Aili Siiskonen. Vappu Heinonen. H. Törmä. 11228: Olli J. Uoti. 11229: 251 11230: 11231: IV,189.- Rah.al. N:o 29. 11232: 11233: 11234: 11235: 11236: Hult ym.: Määrärahan osoittamisesta varikon huoltoraken- 11237: nuksen rakentamiseksi lisalmeen. 11238: 11239: 11240: E d u s k u n n a ll e. 11241: 11242: Useilla valtionrautateiden pienemmillä va- teen hoitoa palvelevat rakennukset, kuten 11243: rikoilla ovat henkilökunnan huoltotilat vielä moottorivetureiden ja -vaunujen !korjaus- ja 11244: varsin alkeellisia. Iisalmen var:ilkko, jossa on huoltotallit, vaunujen väli- ja pikakorjaamot 11245: noin 180 työntekijää, tarvitsee ensi tilassa jne, on olemassa ma:hdollisuus, että varsinai- 11246: huoltorakermuksen. Veturimiesten, samoin- set huoltorakennussuunnitelmat määräraho- 11247: kuin korjaus- ja puhdistushen:kilö!kunnan jen puutteessa jäävät edelleeniJrin toteutta- 11248: vaatekaapit ja peseytymislaitteet on sijoitettu matta. 11249: veturitallin seinustoille. Huoltorakennuksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme., 11250: aikaansaaminen on tosin ollut vireillä, ja vuo- 11251: den 196() tulo- ja menoarvion perusteluissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 11252: Iisalmi on mainittu niiden liikennepaikkojen tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark- 11253: joukossa, joille olisi saatava huoltora;kennuk- kaa varikon huoltorakennuksen raken- 11254: set, mutta kun sa;masta määrära:hasta tule- tamista varten Iisalmen kaupungissa. 11255: vat ra;hoitettaviksi myös välittömästi liik.en- 11256: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 11257: 11258: Mikko Hult. Pentti Pekkarinen. 11259: Olli J. Uoti. Veikko Rytkönen. 11260: 252 11261: 11262: IV,l40. - R&h.al. N: o 30. 11263: 11264: 11265: 11266: 11267: Törmä ym. : Määrärakoo osoittamisesta koneellisen tutkimuk- 11268: sen suorittamiseksi tiesuunnalla Hämeenlinna-Rimmi-- 11269: Urjala. 11270: 11271: 11272: E d u s k u n n a 11 e. 11273: 11274: Vuonna 1955 on eduskunta hyväksynyt nollisia alueita Hämeenlinnan talousalueeseen 11275: toivomusaloitteen tutkimuksen suorittami- ja auttaisi suurten metsäalueiden hyväksi- 11276: seksi Hämeenlinnan-Rimmin-Urjalan tie- käyttöä. 11277: suunnalla. Asiassa ei ole kuitenkaan ryh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 11278: dytty toimenpiteisiin. Rakenteilla olevat pää- 11279: tiet kulkevat lähinnä pohjois-eteläsuuntaa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 11280: tai säteittäin suuremmista liikekeskuksista, t·ulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar- 11281: mutta poikittaissuuntaiset yhdystiet ovat kan suuruisen määrärahan koneellisen 11282: jääneet huomiota vaille. tutkimukse·n suorittamiseksi Hämeen- 11283: Alussa mainittu tiesuunta tulisi palvele- linnan-Rimmin-Urjalan välille suun- 11284: maan juuri yhdystienä, se toisi uusia luon- nitellulla tieosuudella. 11285: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 11286: 11287: H. Törmä. Vilho Turunen. Arvo Sävelä. 11288: 253 11289: 11290: IV,141. - Ra.h.al. N:o 31. 11291: 11292: 11293: 11294: 11295: Ma.nn.ila. ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta- 11296: mista varten Sysmästä Judinsalon kautta Luhankaan. 11297: 11298: 11299: E d u s k u n n a ll e. 11300: 11301: Eduskunta on yksimielisesti 3/11 1955 hy- Tämä tietyö on jo neljänä vuonna ollut 11302: väksynyt toivomusaloitteen n:o 431/1955, työttömyystyöohjelmassa, mutta ei ole johta- 11303: joka tarkoittaa maantien rakentamista Sys- nut tulokseen. Ei ole kiinnitetty tuollaisten 11304: mästä Judinsalon kautta Luhankaan. Kulku- tiettömien seutujen tientarpeeseen huomiota 11305: laitosvaliokunnan mietinnössä n: o 44 tode- eikä eduskunnan tämän asian käsittelyssä 11306: taan tien tarpeellisuus: ,Tiellä tulee olemaan, esittämiin vakaviin perusteluihin. 11307: kuten myös aloitteen perusteluissa on mai- Viittaamalla vuoden 1958 valtiopäiville 11308: nittu, suuri merkitys Päijänteen saaristoseu- jätettyyn rah.al. n: o 625, sekä vuoden 1959 11309: tujen ja asutuksen liikennetarpeen tyydyttä- valtiopäivien rah.al. n: o 29 ja kulkulaitos- 11310: jänä. Sijaintinsa puolesta sillä on myös kaikki valiokunnan siitä antamaan lausuntoon n: o 11311: edellytykset kehittyä kauttakulku- ja matkai- 12, joka johti siihen, että eduskunta otti 11312: lutieksi. - - - Valiokunnan mielestä on vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon 10 milj. 11313: tärkeätä, että tämä Päijänteen itäisen osan mk tietöiden aloittamista varten tällä 11314: tieverkoston täydentämistä tarkoittava tie- tiellä, ja kun työt eivät vieläkään ole alka- 11315: hank~ jonka tarkoituksenmukaisuudesta neet, ehdotamme kunnioittaen, 11316: ollaan yhtä mieltä, mahdollisimman pian to- 11317: teutettaisiin ja että tässä tarkoituksessa ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 11318: kennustöitä suoritettaisiin tehokkaasti." Tie- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- 11319: ja vesirakennushallitus ja asianomaiset kun- kan määrärahan tien rakentamista var- 11320: nat ovat pitäneet tämän tien rakentamista ten Sysmästä Vehkasalon ja J·udin- 11321: tämän alueen ti~verkoston täydentämisen salon kautta Luhankaan. 11322: kannalta :tärlreänä. 11323: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 11324: 11325: Onni Mannila. Sylvi Halinen. 11326: Artturi Jämsen. Edvard Pesonen. 11327: Esu Niemelä. K. F. Haapasalo. 11328: Antti J. Rantamaa. A. F. Airo. 11329: 2M 11330: 11331: IV,142. - Rah.al. N: o 32. 11332: 11333: 11334: 11335: 11336: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta yhdysmaantien rakenta- 11337: miseksi Lapajärven tiestä Kemijärven-Sallan maantiehen 11338: Salmivaaran kylään. 11339: 11340: 11341: E d u s k u n n a ll e. 11342: 11343: Sallan kunnan Lampelan kylän asukkaat on lääkäri, sairaala, kunnanvirasto ym., 11344: asutettiin, kylän jouduttua Neuvostoliitolle, n. 20-25 km:llä. Kun tämä 6 km:n pitui- 11345: sanotun kunnan jäljelle jääneelle alueelle nen yhdystie muutoinkin olisi erikoisen tar- 11346: Lapajärven seudulle. Lampelan kylään oli peellinen, olisi se kiireellisesti rakennettava. 11347: entisestä Sallan kunnan kirkonkylästä mat- Kun ottaa vielä huomioon sen, että Kuusa- 11348: kaa n. 10 km ja sinne oli kirkonkylästä mon ja Sallan kuntain siirtoväelle on lain 11349: maantie. Lapajärven alueelle, johon Lam- mukaan korvattava kaikki ne erikoisedut, 11350: pelan kylän siirtoväki on asutettu, on raken- joita oli menetetyillä tiloilla, mutta joita ei 11351: nettu noin 14 km:n pituinen tie Sallan kun- ole voitu uusille tiloille järjestää, olisi po. tie 11352: nan Kursun kylästä, josta on matkaa nykyi- rakennettava tähänkin nähden kiireellisesti, 11353: seen Sallan kunnan kirkonkylään 25 km. sillä varsin suureksi etujen menetykseksi on 11354: Siirtoväen on nyt matkustettava, päästäk- katsottava sekin, että entisestä Lampelan ky- 11355: seen maantietä oman kuntansa kirkonkylään, lästä oli matkaa kirkonkylään n. 10 km ja 11356: ensin KUI'Sun kylään 10-15 km ja sieltä nyt heillä on 35-40 km. 11357: kirkonkyläänsä 25 km eli yhteensä 35-40 Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 11358: km, eli siis 25-30 km pitempi matka kuin ehdotan, 11359: mikä heillä oli kirkonkyläänsä asuessaan 11360: Lampelan kylässä. Rakentamalla n. 6 km:n että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 11361: pituinen yhdystie Kursun kylästä Lapa- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan 11362: järvelle rakennetusta tiestä Kemijärven- markan suuruisen määrärahan yhdys- 11363: Sallan maantiehen Salmivaaran kylään ly- maantien rakentamiseksi Sallan kun- 11364: henisi Lapajärven seudulle asutetun siirto- nassa olevasta Lapajärven tiestä Kemi- 11365: väen ja siellä asuvan muunkin väestön järven-Sallan maantiehen Salmivaa- 11366: matka oman kuntansa kirkonylään, jossa ran kylään. 11367: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 11368: 11369: Olavi Lahtela. 11370: 255 11371: 11372: IV,143.- Rah.al. N:o 33. 11373: 11374: 11375: 11376: 11377: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta Molkojärven-Kieringin 11378: moontien rakentamista varten. 11379: 11380: 11381: Eduskunnalle. 11382: 11383: Molkojärven-Kieringin välisen 12 km pi- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- 11384: tuisen maantien suunta Kittilän kunnan taen, 11385: alueella on aikoinaan tutkittu ja suunnitel- 11386: mat tien rakentamisesta laadittu. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 11387: Tämä tie olisi hyvin tärkeä Kittilän ja tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 11388: Sodankylän välisenä yhdystienä ja se olisi kan suuruisen määrärahan Molkojär- 11389: hyvin tärkeä myös tien vaikutuspiirin asl!lk- ven-Kieringin maantien rakentamista 11390: kaille sekä lyhentäisi mm. Inarin seudun varten. 11391: asukkaiden kulkua Kittilään noin 50 km. 11392: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 11393: 11394: Olavi Lahtela. 11395: 256 11396: 11397: IV,144. - Ra.h.al. N:o 34. 11398: 11399: 11400: 11401: 11402: Hult ym.: Määräralw!n osoittamisesta Kivisalmen sillan raken- 11403: nustöiden aloittamiseksi. 11404: 11405: 11406: Eduskunnalle. 11407: 11408: Jyväskylän-Kuopion maantiellä olevasta onnettomuuksia ja suurimmassa niistä, jossa 11409: Kivisalmen lossista on tullut erittäin paha linja-auto matkustajineen meni järveen, huk- 11410: liikenteen pullonkaula, joten sillan rakenta- kui 15 ihmistä. 11411: minen olisi kiireellinen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 11412: Siltaa varten ovat kaikki suunnitelmat 11413: olemassa ja työt voitaisiin niiden puolesta että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 11414: aloittaa heti, ainoastaan rahat työn aloitta- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark- 11415: mista varten puuttuvat. On syytä myös kaa Kivisalmen sillan rakennustöiden 11416: muistaa, että lossilla on sattunut lukuisia aloittamiseksi. 11417: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 11418: 11419: Mikko Hult. Aarne Pulkkinen. 11420: Matti Koivunen. Veikko Rytkönen. 11421: Impi Lukkarinen. 11422: 257 11423: 11424: IV,145. - Rah.al. N:o 35-. 11425: 11426: 11427: 11428: 11429: J. E. Partanen ym..: Määrärahan osoittamisesta sillan raken- 11430: tamiseksi Tönölänsalmeen Kuhmon kunnassa. 11431: 11432: 11433: Eduskunnalle. 11434: 11435: Maantieliikenteelle suurta haittaa aiheut- liikennelaskenta osoitti, että liikenteen 11436: tavat lukuisat lossipaikat ovat maassamme määrä ylitti Sotkamon-Kuhmon maantiellä 11437: yleisesti tunnettuja. Vilkasliikenteisillä maan- olevan Kaitaansalmen liikenneluvut. Kai- 11438: teillä ne aiheuttavat sekä ajanhukkaa että taansalmen silta avattiin liikenteelle v. 1959. 11439: hankaluutta etenkin kelirikkoaikoina, keväi- Tieviranomaiset ovatkin jo kiinnittäneet 11440: sin ja syksyisin. Lisäksi on aina olemassa huomiotaan Tönölän salmen siltarakennus- 11441: vaara järkyttävien onnettomuustapausten asiaan. Alustavat tutkimukset on aikaisem- 11442: toistumiseen, joista monet ihmishenkiä vaati- min suoritettu. Myöskin eduskunnassa on 11443: neet lossionnettomuudet ovat todistuksena. asiaa käsitelty v:n 1957 valtiopäiville jäte- 11444: Siksipä siltojen rakentaminen vaikeimmille tyn toivomusaloitteen pohjalla. Kulkulaitos- 11445: lossipaikoille onkin ensiarvoista liikenneolo- valiokunnan silloisesta mietinnöstä kävi sel- 11446: jemme parantamista. ville, että siltarakennussuunnitelman valmis- 11447: Viime vuosien aikana merkittävän suureksi tamiseen ryhdytään. Saadun tiedon mukaan 11448: kehittynyttä liikennettä häiritsevä !ossi- suunnitelmaa valmistetaan kuluvan talven 11449: paikka sijaitsee Kuhmon-Suomussalmen aikana tie- ja vesirakennushallituksen silta- 11450: maantiellä, Kuhmon kirkonkylän läheisyy- osastolla. Vesioikeuslain mukainen katselmus 11451: dessä olevassa Tönölän salmessa. Tämän los- asiassa voitaneen suorittaa ensi kesän aikana. 11452: sin kautta kulkee Kuhmon-Suomussalmen Edellä olevasta on käynyt selville, että ko. 11453: ja Kuhmon kunnan pohjois- ja itäosien ja sillan rakentamisasiassa ollaan siirtymässä 11454: kirkonkylän välinen liikenne, joten Suomus- suunnitelmavaiheesta rahoitus- ja rakennus- 11455: salmen suunnassa tapahtuvan kaukoliiken- vaiheeseen. Tämän johdosta esitä,mmekin 11456: teen lisäksi n. 1/4 Kuhmon kunnan yli kunnioittaen, 11457: 14 000 asukasta käsittävästä väestöstä joutuu 11458: liikennöimään lossin kautta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 11459: Liikenne mainitulla maantiellä on vilkasta tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- 11460: linja-autoliikenteen ja runsaan puutavaran kan suuruisen määrärahan Kuhmon 11461: kuljetuksen muodostaessa pääosan liikenteen kunnassa sijaitsevan Tönölänsalmen 11462: määrästä. Muutama vuosi sitten suoritettu sillan rakentamiseen. 11463: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 11464: 11465: Eemil Partanen. Niilo Ryhtä. 11466: 11467: 11468: 11469: 11470: 33 E 74/60 11471: VALTIOPÄIVÄT 11472: 1960 11473: 11474: LIITTEET 11475: V 11476: 11477: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 11478: TOIVOMUSALOITTEET 11479: 11480: 11481: 11482: 11483: HELSINKI 1960 11484: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 11485: Suomen Panldn ohjesäännön ja valuuttakauppalain muuttamista 11486: sekä lainakoron korottamisen estämistä koskevia laki- ja 11487: toivomusaloitteita. 11488: 263 11489: 11490: V,l. - Lak.al. N: o 38. 11491: 11492: 11493: 11494: 11495: Uoti ym.: Ehdot'US laiksi Suomen Pankin ohjesäännön muut- 11496: tamisesta. 11497: 11498: 11499: E d u s kun n a 11 e. 11500: 11501: Suomen hallitusmuodon 73 §:n 1 mom:ssa tännössä pankkivaltuusmiehet !käsittelevät 11502: säädetään: ,Suomen Panlkki toimii eduskun- mm. vähäpätöisiä pankin henkilökuntaa !kos- 11503: nan takuulla ja hoidossa sekä eduskunnan kevia kysymyksiä, puhtaasti käytännön tar- 11504: valitsemain valtuusmieste.n valvonnan alai- peiden sanelemia ritsestääMelvyyksiä pankin 11505: sena." toiminnassa, merkitykseltään vähäpätöisten 11506: Hallitusmuodon säädös lienee ymmäret- rahastojen varojen käyttöä jne., kun taas 11507: tävä niin, että eduskunnan valitsemalla eli-· pankin johtokunta käsittelee omalla vastuul- 11508: melle, pankin valtuusmiehelle, tulisi kuulua laan ja ilman mitään poliittista vastuuta toi- 11509: päätösvalta oleellisten, maan rahapolitiikkaan menpiteittensä tarkoituksenmukai.Buudesta 11510: keskeisesti vaikuttavien kes'kuspankin päätös- mm. kysymykset Suomen rahan valuuttakurs- 11511: ten osalta. Suomen Pankin ohjesääntö, jossa seista, Suomen Pankin redis!k:onttoehdoista, 11512: määritellään tarkemmin Suomen Pankin teh- joiden kautta mm. yleinen kor'kotaso voidaan 11513: tävät ja eduskunnan valitsemien pankkival- määrätä jne. 11514: tuusmiesten tehtävät, on mahdollisesti vastan- Kyseinen tilanne on nurinkurinen ja se on 11515: nut teoreettisesti ja käytännössäkin hallitus- epäilemättä ristiriidassa hallitusmuodon hen- 11516: muodon yleistä säädöstä vuoden 1925 olosuh- gen ja tarkoituksen kanssa. Käytännössä on 11517: teissa, jolloin - sittemmin tosin useaan ker- myös osoittautunut erittäin selvästi viin;le 11518: taan yksityiskohdissa muutettu - Suomen vuosinakin, että Suomen Pankin johtokunta 11519: Pankin ohjesääntö säädettiin. eräist'ä toimenpiteistä päättäessään on tietoi- 11520: Keskuspankkipolitiikan tehtävät nykyajan sesti halunnut asettua vastustamaan yleisesti 11521: talouselämässä ovat kuitenkin oleellisesti toi- hyväksyttyjä talouspoliittisia pyrkimyksiä ja 11522: set kuin ohjesäännön säätämisaikoina. Kes- jarruttanut toimenpiteillään taloudellisen 11523: kuspankin tehtäväpiiri on laajentunut ja sen nousun mahdollisuuksia ja joinakin ajan- 11524: !keskeisimmät tehtävät yhteil'§kuntatalouden kohtina myös toimenpiteillään jopa hei- 11525: säätelyssä tapahtuvat sellaisilla aloilla ja kentänyt välittömästi työllisyyttä ja vai- 11526: myös sellaisten päämäärien toteuttamisessa, keuttanut valtion mahdollisuuksia suhdan- 11527: joita Suomen Pankin ohjesääntö ei lainkaan teita tasoittavan talouspolitiikan harjoittami- 11528: käsittele tai koskettelee niitä puutteellisesti. sessa. On myös voitu havaita, että Suomen 11529: Käytäntö on myös vienyt siihen, että mel"ki- Pankin johtokunta on eräissä toimenpiteis- 11530: tykseltään tärkeimmät keskuspankin käytet- sään pyrkinyt tukemaan suoraan poliittisia 11531: tävissä olevat raha-, korko-, luotto- ja valuut- tarkoitusperiä esim. pyrkimällä vaikeutta- 11532: tapoliittiset toimenpiteet ovat jääneet pankki- maan valtion luotonsaantimahdollisuu!ksia 11533: valtuusmiesten toimivallan ulkopuolelle yk- sen mukaan, miten pankin johto on halunnut 11534: sinomaan pankin jobtOikunnan päätösvaltaan suhtautua hallituksen mahdollisuuksiin sel- 11535: kuuluviksi asioiksi. NY'kyinen tilanne on to- vitä valtiontalouden h.oidon mukanaan tuo- 11536: dellisuudessa sellainen, että pankkivaltuus- mista vaikeU'ksista. 11537: miesten toimialaan kuuluu erittäin vähämer- Jälkimmäiselle menettelylle on löyde.tty tu- 11538: kityksellisten juoksevien asioiden käsittely, kea Suomen Pankin ohjesäännön 1 § : stä, joka 11539: kun taas pankin johtokunta ratJkaisee koko kuvaa jo nyttemmin historiallisia !käsityksiä 11540: rahapolitiikkaan, taloudelliseen tasapainoon, keskuspankin tehtävistä. Kyseisessä .pykä- 11541: maan !korkotasoon, valuuttakursseihin yms. lässä säädetään Suomen Pankin tehtävät 11542: välittömästi vaikuttavat kysymykset. Käy- varsin yksipuolisiksi toteamalla vain, että 11543: 264 V,l. - Suomen Pankin ohjesääntö. 11544: 11545: 11546: ,Suomen Pankin tehtävänä on Suomen sen rahapolitiikan harjoittaminen, joka täh- 11547: rahalaitoksen pitäminen vakavalla ja tur- tää mahdollisimman korkean ja tasaisen työl- 11548: vallisella kannalla sekä maan rahaliikkeen lisyyden säilymiseen sekä sellainen toiminta, 11549: edistäminen ja helpottaminen." Tämä on joka tähtää rahalaitosten alktiiviseen yhteis- 11550: epäilemättä tärkeä puoli keskuspankin teh- työhön kansantaloudelle tarkoituksenmukai- 11551: tävistä, mutta se tuo esiin vain yhden sen pääoma- ja luottopolitiikan harjoittami- 11552: puolen siitä tehtäväpiiristä, jonka nyky- seksi. 11553: aikainen talous- ja finanssitiede maan kes- Edellä sanotun perusteella ~hdotamme !kun- 11554: kuspankille asettaa. Tämän ohella on kes- nioittavasti, 11555: kuspankin tehtäväpiiriin luettava ainakin 11556: taloudellisesta tasapainosta huolehtiminen ra- että Eduskunta hyväksyisi seuroo- 11557: hapolitiikan sallimien keinojen avulla, sellai- van lakiehdotuksen: 11558: 11559: 11560: 11561: Laki 11562: Suomen Pankin ohjesäännön muuttamisesta. 11563: E·duskunna.n päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä joulukuuta 1925 annetun 11564: Suomen Pankin ohjesäännön (16'5/25) 1 ja 17 §, viimeiksi mainittu pykälä sellaisena 11565: kuin se on 21 päivänä maaliskuuta 1952 annetussa laissa (142/52), näin kuuluviksi: 11566: 11567: 1 §. 17 §. 11568: Suomen Pankin tehtävänä on Suomen ra- Pankkivaltuusmiesten asiana on: 11569: halaitoksen pitäminen vakavalla ja turvalli- 1) määrätä pankin diskonttokorko, redis- 11570: sella kannalla, maan rahaliikkeen edistäminen lkonttoehdot sekä muun ·luoton korkomäärät 11571: ja helpottaminen sekä maan raha-, !korko-, ja provisiot; 11572: luotto- ja valuuttapolitiikan ohjaaminen kes- 11573: kuspankin käytettävissä olevin keinoin niin, 11574: että taloudellinen tasapaino voidaan ylläpitää 7 a) määrätä Suomen ra:han vaihtokurs- 11575: mahdollisimman korkea.n tuotannon ja työlli- seista; 11576: syyden vallitessa. 11577: Suomen Pankin tulee edelleen toimia niin, 12 a) käsitellä säännöllisesti maan raha- 11578: että rahalaitosten \kesken saadaan aikaan ja luottopolitiikan yleisiä lk:ygymyksiä tuo- 11579: keskitettyä ja suunniteltua yhteistoimintaa tantoelämän edistämisen tarkoituksessa; 11580: kansantalouden kannalta suotavan ja välttä- 11581: mättömän keskitetyn pääomanlkäyttö- ja sijoi- 11582: tuspolitiikan harjoittamiseksi. 11583: 11584: 11585: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 11586: 11587: Olli J. Uoti. Aili Siiskonen. 11588: H. Törmä. A. Härkönen. 11589: Vilho Turunen. Urho Kulovaara. 11590: Vappu Heinonen. Martta Salmela-Järvinen. 11591: Arvo Sävelä. V. Liljeström. 11592: Mikko Hult. Impi Lukkarinen. 11593: 265 11594: 11595: V,2. - Lak.al. N:o 39. 11596: 11597: 11598: 11599: Raunio ym. : Ehdotus laiksi valuuttakauppalain muuttami- 11600: sesta. 11601: 11602: 11603: E d u s k u n n a 11 e. 11604: 11605: Joulukuun 30 p:nä 1959 annetun valuutta- myös Tanskan postitoimipaikoista, vaikka 11606: kauppalain 10 § : n mukaan tämä laki ei estä Tanskassa ei olekaan postisäästöpankkia. 11607: Postisäästöpankkia järjestämästä ja hoita- Toistaiseksi, niin kauan kuin valuutan sään- 11608: masta kansainvälistä postisiirto- ja posti- nöstely on voimassa, ei suomalaisen rahalai- 11609: säästötoimintaa. Saman lain 2 ja 9 § : äänl toksen säästökirjan omistaja kuitenkaan voi 11610: sisältyvien säännösten nojalla voivat myös nostaa . varoja toisen maan rahalaitoksista, 11611: liikepankit järjestää ja hoitaa kansainvälistä vaan järjestely koskee vain sellaista tapausta, 11612: siirto- ja säästötoimintaa. Säästöpankeille ja että ruotsalaisen rahalaitoksen säästökirjalla 11613: osuuskassoille se sitävastoin valuuttakauppa- nostetaan va:roja suomail.aisesta rahalaitok- 11614: lain mukaan ei ole samalla tavalla mahdol- sesta. 11615: lista. Myös Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen 11616: Kun hallituksen esitystä valuuttakauppa- säästöpankkijärjestöjen kesken on jo syk- 11617: laiksi käsiteltiin eduskunnassa, teki pankki- systä 1959 lähtien valmisteltu vastaavanlai- 11618: valiokunta lain 10 § : ään muutoksen, jonka sen järjestelmän käytäntöönottamista. Sopi- 11619: mukaan la:ki ei estänyt rahalaitosta (siis ei mukset Ruotsin, Norjan ja Tanskan säästö- 11620: yksinomaan Postisäästöpankkia) järjestä- pankkien kesken onkin jo tehty. Jotta niihin 11621: mästä ja hoitamasta kansainvälistä siirto- ja liittyminen kävisi Suomen osalta mahdolli- 11622: säästötoimintaa. Suuri valiokunta kuitenkin seksi ja maa:mme säästöpankit sekä myös 11623: palautti 10 § :n hallituksen esityksen mukai- osuuskassat, jotka tekisivät vastaavat sopi- 11624: seksi ja sellaisena eduskunta sen myös hy- mukset asianoma:isten maiden osuuskassojen 11625: väksyi. kanssa, tulisivat tässä kohden samaan ase- 11626: Tammikuun 20 p: nä 1960 ovat Suomen ja maan kuin liikenpankit ja Postisäästöpankki, 11627: Ruotsin liikepankit ja saman kuukauden 21 olisi valuuttakauppalain 10 ja 14 ·§ muutet- 11628: p: nä näiden maiden postisäästöpankit teh- tava siihen muotoon, jossa pankkivaliokunta 11629: neet sopimuksen, jonka mukaan kummankin ne hyväksyi joulukuun 11 p: nä 1959 anta- 11630: maan liikepankin tai postisäästöpankin anta- massaan mietinnössä. 11631: malla säästökirjalla voidaan nostaa rahoja Kaikkeen ede1lä esitetyyn viitaten ehdo- 11632: toisen maan vastaavista rahalaitoksista. Sa- tamme kunnioittaen, 11633: manlainen sopimus on olemassa Ruotsin ja 11634: Norjan liikepankkien ja postisäästöpankkien että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 11635: kesken, minkä lisäksi Ruotsin postisäästö- van lakiehdotuksen: 11636: pankin säästökirjalla voidaan nostaa varoja 11637: 11638: Laki 11639: valuuttakauppalain muuttamisesta. 11640: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1959 annetun 11641: valuuttakauppalain (538/59) 10 ja 14 § näin kuuluviksi: 11642: 11643: 10 §. säästötoimintaa eikä posti- ja lennätinhalli- 11644: Tämä laki ei estä rahalaitosta järjestä- tusta, rautatiehallitusta tai muuta valtion 11645: mästä ja hoitamasta kansainvälistä siirto- ja viranomaista tilittämästä kansainvälisten so- 11646: 34 E 74/60 11647: 266 V,2. - Va.luuttakauppal.aki. 11648: 11649: 11650: pimusten mukaisesti vastaaville ulkomaisille koskevan valvonnan järjestämiseksi tarpeelli- 11651: viranomaisille, rahalaitoksille ja yhteisöille set säännökset Suomen Pankille tehtävistä 11652: meneviä tai niiltä tulevia maksuja. tilityksistä ja selvityksistä sekä valvonnan 11653: toimeenpanemiseen liittyvistä muista toimen- 11654: 14 §. piteistä ja menettelytavoista samoin kuin 11655: Valuuttakaupan harjoittamista ja ulko- muut tarkemmat määräykset tämän lain 11656: maisten maksujen välittämistä, siirto- ja täytäntöönpanosta ja soveltamisesta anne- 11657: säästötoimintaa sekä maksujen tilittämistä taan asetuksella. 11658: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 11659: 11660: Eino Raunio. J'aakko Kemppainen. Markus Niskala. 11661: Väinö Tikkaoja. Arvi Turkka. Olavi Lahtela. 11662: Arvo Tuominen. Vilho Turunen. Armi Hosia. 11663: Rafael Paasio. Veikko Kokkola. Armas Leinonen. 11664: Anni Flinck. Atte Pakkanen. Viljo Virtanen. 11665: J'ohn Österholm. Väinö E. Nieminen. Kalle Matilainen. 11666: Vilho Väyrynen. Toivo Hietala. Veikko Helle. 11667: Viljami Kalliokoski. Arvo Sävelä. Saara Forsius. 11668: Antti Kukkonen. Urho Kulovaara. Niilo Ryhtä. 11669: Esu Niemelä. Viljo Rantakt. Hannes Paaso. 11670: Mikko Hult. 11671: 267 11672: 11673: V,3.- Toiv.al. N:o 11. 11674: 11675: 11676: 11677: 11678: Vennamo: Laiookoron korottamisen estämisestä. 11679: 11680: 11681: E d u s k u n n a 11 e. 11682: 11683: Vaikutusvaltaiset voimat näyttävät jälleen men Pankin toimintaa. 11684: pyrkivän siihen, että rahatilannetta maassa Jottei uudelleen jouduttaisi tuhoisaan ja 11685: aletaan kiristää ja lainakorkoa nostaa. Täl- tarpeettomaan kireän rahan politiikkaan, on 11686: laisiin toimenpiteisiin ryhdyttäisiin, vaikka eduskunnan syytä hyvissä ajoin lausua tästä 11687: varsinainen kansa ja syrjäseudut eivät vielä asiasta kantansa ja selvä kieltonsa koron ko- 11688: ole edes toipuneet juuri vallinneesta pulasta- rottamiseen ja rahaolojen kiristämiseen. 11689: kaan. Kaiken edellä lausutun perusteella esitän 11690: Hallitus näyttää käytännössä myötäilevän eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 11691: tällaista kireän rahan ja korkean korkokan- 11692: nan politiikkaa, vaikka sitä julkisuudelta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 11693: peitelläänkin. Samalla kannalla näyttävät asian vaatimiin toimenpiteisiin laina- 11694: olevan myös eduskunnan pankkivaltuusmie- koron korottamisen ehkäisemiseksi ja 11695: het, joissa suurilla puolueilla on enemmistö kireän rahan politiikan uudistamisen 11696: ja jotka pankkivaltuusmiehet valvovat Suo- kieltämiseksi. 11697: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 11698: 11699: Veikko Vennamo. 11700: .. 11701: 11702: 11703: 11704: 11705: VALTIOPÄIVÄT 11706: 1960 11707: 11708: LIITTEET 11709: VI 11710: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 11711: TOIVOMUSALOITTEET 11712: 11713: 11714: 11715: 11716: HELSINKI 1960 11717: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 11718: Elinkeinoja, lääkirikuntaa, sairaaloita, sairaanhoitoa, lääke- 11719: teollisuutta ja apteekkilaitosta, elintarvikelainsäädäntöä 11720: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 11721: 273 11722: 11723: VI,l. - La.k.al!. N: o 40. 11724: 11725: 11726: 11727: 11728: Marttila ym.: Ehdotus laiksi elinkeinon harjoittamisen oikeu- 11729: desta annetun lain muuttamisesta. 11730: 11731: 11732: Eduskunnalle. 11733: 11734: Koti- ja pienteollisuustuotteiden myymi- muihin muutoksiin emme voi yhtyä, koska 11735: nen vaatii monien tuotteiden osalta myyntiä käytännössä sen esittämässä muodossa kulku- 11736: talosta taloon. Tällaisia tuotteita ovat mm. kaupan harjoittaminen huomattavasti vaikeu- 11737: huonekalut, peltisepäntuotteet, kudonnaiset, tuu, johonka ei suinkaan nyt olisi varaa. 11738: erilaiset koneet jne., joiden valmistus mm. Tämän lainmuutO'ksen avulla helpotetaan 11739: Etelä-Pohjanmaalla on varsin huomattavaa. lääninhallitusten työtä, vähennetään luvan 11740: Monien pitäjien kohdalla tällä tavalla tapah- hakijan kustannuksia ja edistetään elinkeino- 11741: tuva myynti on aivan ratkaisevaa pienyrityk- toiminnan häiriintymätöntä jatkumista. Täl- 11742: sien toiminnan jatkamiselle. Voidakseen har- laisina vaikeina työttömyyskausina olisi eri- 11743: joittaa tällaista kauppaa on asianomaisen koisesti kiinnitettävä huomiota siihen, ettei 11744: kaupan harjoittajan hankittava lääninhalli- tarpeettomasti aiheutettaisi vaikeuksia, jotka 11745: tukselta siihen tarvittava lupakirja, joka voi- saattavat johtaa yritysten lakkaamiseen jopa 11746: daan antaa enintään vuodeksi kerrallaan. toiminnan häiriintymiseen, kun ei riittävän 11747: Lupakirja on kauppaa jatkettaessa aina lää- joustavasti voida saada myyntiä järjeste- 11748: ninhallituksen uudistettava. Tämä lupakir- tyksi. 11749: jan uudistaminen on mutkallinen ja aikaa Edellä olevaan viitaten esitämme kun- 11750: vaativa toimenpide. Sen vuoksi olisikin voi- nioittaen, 11751: massa olevaa lakia niin muutettava, että lu- 11752: pakirja · voitaisiin antaa ik:olm~ksi vuod~ksi että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 11753: kerrallaan. van lakiehdotuksen: 11754: Asiaa tutkinut komiteakin on ehdottanut 11755: kolmen vuoden aikaa. Sensijaan komitean 11756: 11757: 11758: Laki 11759: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain muuttamisesta. 11760: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 27 11761: päivänä syyskuuta 1919 annetun lain 15 §: n 3 momentti, sellaisena kuin se on 17 11762: päivänä tammikuuta 1941 annetussa laissa (40/41), näin kuuluvaksi: 11763: 11764: 15 §. uinhallitus lupakirjan sellaisen kulkukaupan 11765: - - - - - - - - - - - - - - harjoittamiseen, ei kuitenkaan pitemmäksi 11766: Jos hakemukseen suostutaan, antakoon lää- ajaksi kuin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 11767: 11768: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 11769: 11770: Aarre Marttila. R. Al'a-Kulju. V. E. Svinhufvud. 11771: Arvo Pentti. Mauri Seppä. Hannes Paaso. 11772: Veikko Savela. Matti Liinamaa. Olavi Lahtela. 11773: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen. Tahvo Rönkkö. 11774: 35 E 74/60 11775: 274 11776: 11777: VI,2. - Lak.a.l. N: o 41. 11778: 11779: 11780: 11781: 11782: Käkelä ym. : Ehdotus laiksi lääkärintoimen harjoittamisesta 11783: annetun lain muuttamisesta. 11784: 11785: 11786: Eduskunnalle. 11787: 11788: Sosiaaliolojen kehittyessä, varallisuustason lääketieteen erikoisalana. Mainitulla liitolla 11789: kasvaessa ja väestömäärän lisääntyessä on o!l erityinen lautakunta, jonka tehtävänä on 11790: lääkärien tarve maassamme kasvamistaan liiton yleisten kokousten hyväksymien peri- 11791: kasvanut. Lääkäripulan helpottamiseksi on aatteiden ja liiton vahvistamien määräysten 11792: kyllä ryhdytty toimenpiteisiin, mutta niiden mukaan käsitellä ja ratkaista anomukset eri- 11793: vaikutus on siksi hidasta, että lähivuosina ei koislääkärioikeuksien myöntämisestä. Lääkä- 11794: tilanteessa ole odotettavissa ratkaisevaa pa- riliiton hallitus nimeää jäsenet mainittuun 11795: ranemista. Samanaikaisesti yleisen lääkäri- lautakuntaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja 11796: tarpeen lisääntyessä on nimenomaan erikois- on siinä edustettuina ne lääketieteen alat, 11797: iääkärien tarve kasvanut ja kasvamassa suh- joilla erikoislääkärin oikeuksia myönnetään. 11798: teellisesti vielä nopeammin. Lääketieteen ke- Lautakunnan päätöksestä saadaan valittaa 11799: hitys vie yhä suurempaan erikoistumiseen, liiton hallitukselle, jonka päätös asiassa on 11800: josta mainittakoon esim. kirurgian erikoisalo- lopullinen. 11801: jen jakaantuminen yhä suppeampiin erikois- Lainsäädännössä ei ole myöskään sään- 11802: aloihin. Mainittakoon, että Helsingin ja Tu- nöstä siitä, että olisi kiellettyä ilmoittaa ole- 11803: run yliopistollisten keskussairaalain sekä vansa erikoislääkäri tai erityisesti perehtynyt 11804: Tampereen keskussairaalan rakennusohjel- jonkun tai joidenkin tautien hoitamiseen. 11805: man toteuduttua samoin kuin Mikkelin, Hä- Lääkintöhallitus ei kuitenkaan voi estää täl- 11806: meenlinnan ja Rovaniemen lääninsairaaloi- laisten sanomalehdissä useinkin esiintyvien 11807: den laajennustöiden päätyttyä tulee erikois- harhaanjohtavien ilmoitusten julkaisemista, 11808: lääkärien tarve nousemaan usealla sadalla, kun laki ei sitä 'kiellä. Käsityksemme mu- 11809: joten nykyisellä koulutusvauhdilla tilanne tu- kaan olisi tarpeellista, että lääkärintoimen 11810: lee suhteellisesti entisestään huomattavasti harjoittamisesta annettuun lakiin saataisiin 11811: huononemaan. Samanaikaisesti kuin erikois- säännös, joka kieltäisi lääkäriä tiedottamasta 11812: lääkäreiksi koulutettujen lukumäärää pitäisi olevansa perehtynyt johonkin lääketieteen 11813: ratkaisevasti ryhtyä lisäämään, olisi myös erikoisalaan, jollei hän ole hankkinut itsel- 11814: eri:koislääkäreiden asema lainsäädännöllisesti- leen siihen asianmukaista lupaa. Kun lääkä- 11815: kin järjestettävä. Voimassa oleva lainsää- rintoimen harjoittamisesta annetussa laissa 11816: däntö vaikenee tältä osin täysin. Tosin nimenomaan määrätään, että lääkintöhallitus 11817: eräissä asetuksissa on säännöksiä, joiden mu- laillistaa lääkärin tai antaa luvan lääkärin- 11818: kaan lääkäreillä tulee olla erikoiskoulutus sa- toimen harjoittamiseen, olisi mielestämme 11819: moinkuin säännöksiä siitä, että mainitun luonnollista, että myös erikoislääkärioikeudet 11820: koulutuksen saaneilla on oikeus saada suu- antaisi lääkintöhallitus niiden perusteiden 11821: rempia toimenpidepalkkioita kuin yleislääkä- mukaan, jotka katsotaan tarkoituksenmukai- 11822: reillä, mutta - kuten edellä jo mainittiin siksi. Lääkintöhallitus voisi kuultuaan esim. 11823: - säännös siitä, miten erikoiskoulutus on Helsingin ja Turun yliopistojen lääketieteel- 11824: todettavissa, puuttuu. Vuodesta 1931 on lisiä tiedekuntia ja Suomen Lääkäriliittoa 11825: Suomen Lääkäriliitto antanut lääkäreille to- määrätä, millä lääkäritoimen alalla ja millä 11826: distuksen, jonka perusteella lääkäri voi il- ehdoilla lääkäri voi saada erikoislääkäripäte- 11827: moittaa olevansa erikoislääkäri määrätyllä vyyden. Kun lääkintöhallituksessa on tie- 11828: VI,2. - Kll.kelä. ym. 275 11829: 11830: teellisen neuvoston jäseniä, joiksi voidaan mänsä erikoislääkärin oikeudet, jos syytä sii- 11831: kutsua myös käytännöllistäkin toimialaa hen ilmenee. 11832: edustavia lääkärijäseniä, ei erityistä lauta- On !kohtuullista ja oikein, että ne lääkärit, 11833: kuntaa tarvitsisi käsityksemme mukaan eri- jotka Suomen Lääkäriliitolta ovat saaneet 11834: koisoikeuksia koskevien asiain käsittelyä var- erikoislääkärin oikeudet, saavat ne edelleen 11835: ten lääkintöhallituksen yhteyteen asettaa. pitää ja että ne virallisesti hyväksytään il- 11836: Voimassa olevan lain mukaan voi lääkäri man eri hakemusta. 11837: erityisissä tapauksissa menettää lääkärintoi- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 11838: men harjoittamisoikeutensa. Jos lääkintöhal- nioittaen, 11839: litus antaa sellaisen päätöksen, on luonnol- 11840: lista, että lääkäri samalla menettäisi erikois- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 11841: lääkärioi'keutensa. Samoin olisi tarpeellista, van lakiehdotuksen: 11842: että lääkintöhallitus voisi peruuttaa myöntä- 11843: 11844: 11845: Laki 11846: lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta. 11847: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään lääkärintoimen harjoittamisesta 23 pruvana 11848: tammikuuta 1925 annettuun lakiin (20/25) uusi 3 a § ja 9 § :ään, sellaisena kuin se on 11849: 6 päivänä kesäkuuta 1941 annetussa laissa (417/41), uusi 3 momentti seuraavasti: 11850: 11851: 3 a §. 9 §. 11852: Lääkärintointa harjoittamaan oikeutettu 11853: henkilö ei saa tiedoittaa olevansa perehtynyt Lääkintöhallitus voi peruuttaa erikoislää- 11854: johonkin lääketieteen eri'koisalaan tai erityi- kärin oikeuden, jos siihen harkitaan olevan 11855: sesti hoitavansa joitakin sairauksia eikä syytä. 11856: muullakaan tavalla esiintyä erikoislääkärinä, Tämä laki tulee voimaan pa1vana 11857: ellei lääkintöhallitus ole hänelle kirjallisesta kuuta 19 . Jokainen, joka ennen tämän 11858: hakemuksesta myöntänyt erikoislääkärin oi- lain voimaan tuloa on saanut erikoislääkärin 11859: keutta. oikeuden, katsotaan tämän lain mukaisesti 11860: Hankittuaan asiasta Helsingin ja Turun erikoislääkäriksi sillä tai niillä aloilla, joilla 11861: yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien hän on saanut tällaisen oikeuden. Suomen 11862: sekä lääkärien ammatillisen järjestön lausun- Lääkäriliiton on ennen tämän lain voimaan 11863: not lääkintöhallitus määrää ne yleiset perus- tuloa annettava lääkintöhallitukselle luettelo 11864: teet, joiden mukaan erikoislääkärin oikeus täten voimassa olevista erikoislääkärin oi- 11865: annetaan. keuksista ja niiden myöntämisen aikamää- 11866: Järjestyksestä, missä erikoislääkärin oi- ristä. 11867: keutta koskevat hakemukset lää.kintöhallituk- 11868: sessa ratkaistaan, on säädetty erikseen. 11869: 11870: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 11871: 11872: Valto Käkelä. T. E. Nordström. Eino Raunio. 11873: Esa Hietanen. Bertil Lindh. Kalle Matilainen. 11874: Onni Hiltunen. Sulo Hostila.. Kustaa Alanko. 11875: Kauko Tamminen. Yrjö Sinkkonen. Pentti Niemi. 11876: Niilo Ryhtä. Matti Miikki. Väinö Tikkaoja. 11877: Matti Kekkonen. Elis Manninen. Ensio Partanen. 11878: Nestori Kaasalainen. Lyyli Aalto. Arvo Ahonen. 11879: Sylvi Siltanen. Kaino Haapanen. Anni Flinck. 11880: Viljo A. Virtanen. Eino Roine. Lars Lindeman. 11881: Lempi Lehto. Meeri Kalavainen. Edvard Pesonen. 11882: 276 VI,2. - Lääkärintoimen harjoittaminen. 11883: 11884: 11885: Veikko Kokkola. Toivo Åsvik. Martta Salmela-Järvinen. 11886: Varma K. Turunen. P. Puhakka. Sylvi Halinen. 11887: Arvo Tuominen. Armas Leinonen. Olli J. Uoiti. 11888: Vilho Väyrynen. Mikko Hult. V. E. Svinhufvud. 11889: Eetu Karjalainen. Matti Meriläinen. Martti Salminen. 11890: Aarre Marttila. Eemeli Lakkala. Sven Högström. 11891: Eino Uusitalo. Aarne Pulkkinen. Juho Mäkelä. 11892: Matti Liinamaa. Pertti Rapio. Impi Lukkarinen. 11893: Veikko Savela. Antti Kukkonen. Veikko Kansikas. 11894: Mauno Jussila. Esa Timonen. Onni Mannila. 11895: Antti J. Rantam.aa. Paavo Aitio. Yrjö Murto. 11896: Viljami Kalliokoski. Toivo Friman. Juho Tenhiälä. 11897: Martti Linna. Veikko Rytkönen. H. Tauriainen. 11898: Kalle Kämäräinen. R. Hallberg. G. Rosenberg. 11899: K. F. Haapasalo. H. Törm.ä. Georg Backlund. 11900: Kuuno Honkonen. Aleksi Kiviaho. Eemil Partanen. 11901: Matti Mattila. Toivo Niiranen. Irma Rosnell. 11902: Arvo Pentti. Hugo Manninen. . Verner Korsbäck. 11903: Ale Holopainen. Jaakko Kemppainen. Urho Saariaho. 11904: Juho Karvonen. Arvi Turkka. Väinö R. Virtanen. 11905: J. Mustonen. Hilja Väänänen. Pentti Pekkarinen. 11906: Eino Tainio. Antto Prunnila. Siiri Lehmonen. 11907: R. Virtanen. Esu Niemelä. Kusti Eskola. 11908: P. Liedes. Toivo Salin. Viljo Rantala. 11909: Matti Koivunen. Markus Niskala. 0. Lindblom. 11910: Niilo Nieminen. Rafael Paa.Sio. V. Liljeström. 11911: Tauno Kelovesi. G. Henriksson. V. Turunen. 11912: Usko Seppi. Vappu Heinonen. Olavi Lahtela. 11913: Akseli Paarm.an. A. Härkönen. Aaro Stykki. 11914: Tahvo Rönkkö. N. Nurminen. Urho Kähönen. 11915: 277 11916: 11917: VI,S. - Lak.al. N: o 42. 11918: 11919: 11920: 11921: 11922: Suonpää ym.: Ehdotus Za,iksi sairaaJala,in muuttamisesta. 11923: 11924: 11925: E d u s k u n n a ll e. 11926: 11927: Viimeksi kuluneiden vuosien kehitys val- kuitenkin suopeampaa suhtautumista valtio- 11928: tion ja kuntien keskinäisissä suhteissa on vallan taholta korvausten suorituksissa. Tä- 11929: muodostunut maamme kuntien taloudelle män vuoksi olisikin ensimmäisenä tehtävänä 11930: varsin raskaaksi. Eduskunnan toimesta on kuntien aseman helpottamiseksi valtionapu- 11931: säädetty lakeja, jotka siirtävät yleisiä valta- jen tarkistaminen siten, että niitä tuntu- 11932: kunnallisia tehtäviä kuntien hoidettavaksi, vasti nykyisestään korotettaisiin. Vain siten 11933: mutta valtion korvaukset kunnille siitä huo- olisi mahdollisuus saada sairaanhoidosta ai- 11934: limatta vähentyvät jatkuvasti. Erityisen heutuva yhteiskunnallinen rasitus kohdistu- 11935: raskaana taloudellisena velvoitteena tuli kun- maan oikeudenmukaisempana kaikkiin kansa- 11936: tien kannettavaksi uuden sairaalalain mää- laispiireihin. 11937: räykset, jotka ovat aiheuttamassa kuntien Edellä sanotun perusteella ehdotamme 11938: talouden romahtamisen tai veroäyrin hinnan kunnioittavasti, 11939: suhteettoman kohoamisen. 11940: Vaikka kuntien kohdalta ei halutakaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 11941: asettaa esteitä valtion tehtävien siirtämisessä van lakiehdotuksen: 11942: kuntien hoidettavaksi, odotetaan kunnissa 11943: 11944: 11945: 11946: Laki 11947: sairaalalain muuttamisesta. 11948: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä tammikuuta 1956 annetun 11949: sairaalalain (49/56) 7, 20, 21, 22, 24 § näin kuuluviksi: 11950: 11951: 7 §. korvaa valtio aluesairaalan omistaville kun- 11952: Keskussairaalaan osallistuva kunta on vel- nille keskussairaalan käytettäväksi aluesai- 11953: vollinen kertakaikkisena osallistumismaksuna raalasta siirtyvien rakennusten ja kaluston 11954: suorittamaan valtiolle kutakin varaamaansa arvon, kuitenkin vähennettynä sillä mää- 11955: hoitopaikkaa kohti kaksikymmentäviisi sa- rällä, millä valtio 22 § : n tai 38 § : n 3 mo- 11956: dalta sairaalan hoitopaikkaan kohdistuvista mentin mukaan on osallistunut aluesairaalan 11957: perustamiskustannuksista. perustamiskustannuksiin. Rakennusten ja 11958: Milloin muu valtion sairaala muutetaan kaluston arvon vahvistaa toimikunta, jossa 11959: tai laajennetaan keskussairaalaksi tai sen on sisäasiainministeriön määräämä puheen- 11960: osastoksi, on 1 momentissa tarkoitettua kun- johtaja sekä kaksi lääkintöhallituksen ja 11961: nan maksuosuutta laskettaessa muuttamisesta kaksi kuntainliiton määräämää jäsentä. 11962: 1 11963: tai laajentamisesta aiheutuviin kustannuk- 11964: siin lisättävä sairaalan käytettäväksi aikai- 11965: semmasta sairaalasta siirtyvien rakennusten 20 §. 11966: ja kaluston arvo 9 §: ssä mainitun rakennus- Keskussairaalan toimintaan kuntainliitto 11967: toimikunnan toimittaman arvion mukaan. saa vuosittain valtionapua seitsemänkym- 11968: Milloin 2 § :ssä tarkoitettu aluesairaala mentä viisi sadalta kunnossapito- ja käyttö- 11969: muutetaan keskussairaalaksi tai sen osastoksi, kustannuksista. 11970: 278 VI,3. - Sai.raa.lalaki. 11971: 11972: 11973: 21 §. mukaista, että jokin kunta hankkii kaikki 11974: Kun keskussairaalaa laajennetaan tai siinä tarvittavat hoitopaikkansa keskussairaalasta 11975: tehdään peruskorjauksia, saa kuntainliitto tai edellä 1 momentissa tarkoitetusta alue- 11976: niistä aiheutuviin perustamiskustannuksiin sairaalasta, saa kunta yksin tai yhdessä mui- 11977: valtionapua kolme neljännestä kustannusten den samassa asemassa olevien kuntien kanssa 11978: määrästä. Tätä valtioapua annetaan, sitten ylläpitämänsä paikallissairaalan perustamis- 11979: kun sisäasiainministeriö on päättänyt laajen- kustannuksiin ja toimintaan valtionapua niin- 11980: nuksen tai peruskorjaukset otettavaksi val- kuin 1 momentissa säädetään. Edellä tässä 11981: tionapua koskevaan yleiseen suunnitelmaan pykälässä tarkoitetun valtionavun saamisen 11982: ja hyväksynyt niitä koskevat rakennuspii- edellytyksenä on, että sairaalassa kannetta- 11983: rustukset sekä sitä mukaa, kuin rakennus- vat maksut ovat enintään niin suuret, kuin 11984: työt edistyvät. keskussairaalassa 19 § : n mukaan saadaan 11985: periä. 11986: 22 §. 24 §. 11987: Milloin keskussairaaloiden ohella pysyvästi Muun kunnallisen sairaalan kuin edellä 11988: tarvitaan 2 § :ssä mainittua aluesairaalaa, 22 §: n 1 momentissa tarkoitetun aluesairaa- 11989: jossa on osastot ainakin kahta yleisen sai- lan ja saman pykälän 2 momentissa tarkoite- 11990: raanhoidon lääketieteellistä erikoisalaa var- tun paikallissairaalan perustamiskustannuk- 11991: ten ja jonka palveluksessa on ainakin kaksi siin ja toimintaan annetaan valtionapua 11992: erikoislääkäriä, saa kuntainliitto valtionapua kuusikymmentä sadalta kustannusten mää- 11993: tällaisen sairaalan perustamiskustannuksiin rästä, milloin lääkintöhallitus on katsonut 11994: seitsemänkymmentäviisi sadalta sekä toimin- sairaalan tarpeelliseksi sekä hyväksynyt sen 11995: taan kuusikymmentä sadalta kustannusten sijoitus-, rakentamis- ja toimintasuunnitel- 11996: määrästä. man, ja edellyttäen, että sairaalassa hoidosta 11997: Mikäli pitkien matkojen tai hankalien lii- perittävät maksut eivät ylitä keskussairaa- 11998: kenneyhteyksien vuoksi ei ole tarkoituksen- loissa perittäviä vastaavia maksuja. 11999: 12000: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 12001: 12002: Leo Suonpää.. Judit Nederström-Lunden. Tyyne Tuominen. 12003: Väinö R. Virtanen. Irma Torvi. Usko Seppi. 12004: Siiri Lehmonen. Pauli Puhakka. Toivo Friman. 12005: Nestori Nurminen. Aarne Pulkkinen. J. Mustonen. 12006: Niilo Nieminen. Antto Prunnila. Eino Roine. 12007: Toivo Asvik. Tauno Kelovesi. Anna-Liisa Tiekso. 12008: Pentti Liedes. Matti Koivunen. H. Tauriainen. 12009: 279 12010: 12011: VI,4. - Lak.al. N: o 43. 12012: 12013: 12014: 12015: 12016: Salmela-Järvinen ym.: Ehdotus laiksi sairaalalain muutta- 12017: misesta. 12018: 12019: 12020: 12021: E d u s k u n n a ll e. 12022: 12023: Elokuun 29 päivänä 1958 autamailaan ase- sairashoidon maksuista ei voidakaan ratkaista 12024: tuksella on hallitus nojautuen sairaalalain yksinomaan kustannuskysymyksiä sHmällä- 12025: 19 §: n 1 mom. poistanut 15 vuotta nuorem- pitäen eikä vedoten siihen, että lapsen sai- 12026: man lapsen osalta keskussairaaloissa III luo- raanhoitokustannukset mahdollisesti tulevat 12027: kan sairassijasta suoritettavan erillisen hoi- suuremmiksi kuin muiden potilaiden. On 12028: tomaksun ja määrännyt, että näillä hoito- otettava huomioon, että aikuinen ihminen 12029: paikoilla lastenkin sairassijamaksu on oleva saattaa sairautensa hoidossa omatoimisesti 12030: 600 mk hoitovuorokaudelta. valvoa etuaan, hän voi vaatia ja hankkia 12031: Hallitus on, kuten edellä jo huomautimme, itselleen kaiken sen tuen, minkä yhteiskunta 12032: asetuksen antaessaan nojautunut sairaalalain antaa esim. vähävaraiselle kansalaiselle sai- 12033: 19 §: n 1 kohtaan, jossa sanotaan että ,yli- rauden sattuessa. Tätä ei voi eikä osaa tehdä 12034: opistollisissa keskussairaaloissa potilaan on ~apsi, jonka kaikessa täytyy tyytyä siihen 12035: suoritettava maksu, jonka tulee olla kaikille mitä hänen vanhempansa tai huoltajansa 12036: keskussairaaloille yhtenäinen". Käsityksemme hänen puolestaan päättävät. Jos vanhempien 12037: mukaan lain tällainen tulkinta on virheelli- tai huoltajien mielestä sairauden hoitaminen 12038: nen. Kun jo edellämainitussa asetuksessakin muodostuu liian pitkäaikaiseksi ja kalliiksi, 12039: sairaalamaksut luokitellaan kolmeen eri ryh- he voivat säästäväisyysharrastuksessaan kes- 12040: mään, joissa kussakin maksut ovat erilaiset, keyttää lapsen sairaalahoidon liian aikaisin 12041: ei, jos kirjaimellisesti olisi noudatettu sairaa- ja täten aiheuttaa lapselle ehkä elinikäisen 12042: lalain 19 § : n 1 mom: ia, näin olisi voitu vamman. Tällaiseen voivat syyllistyä varak- 12043: tehdä, koska kaikkien maksujen pykälän mu- kaammatkin ihmiset, nekin joilla lapsen sai- 12044: kaan tulee olla ,yhtenäisiä". Asia onkin raalahoidon kustannuksiin olisi omia varoja, 12045: ymmärrettävä siten, että kaikissa sairaaloissa kun taas heikommassa asemassa olevat vähä- 12046: tulee eri ryhmissä olla samansuuruiset mak- varaiset voivat jopa helpommin saada lap- 12047: sut, mutta aivan yhtä hyvin, kuin on voitu sensa hoidetuiksi sosiaalisen tuen avulla. Tie- 12048: jaotella maksut kolmeen eri ryhmään, olisi tenkin vanhemmat ja lapsen hoitajat voivat 12049: mukaan voitu ottaa neljäskin ryhmä, alle 15 syyllistyä tällaiseen laiminlyöntiin silloinkin 12050: vuotiaat lapset. kun sairaalamaksut ovat alhaisemmat, ja 12051: Tällä asetuksella muutettiin koko tähän- oikeampi perusta olisikin se, että alle 15- 12052: astinen maksujärjestelmä, jota on valtion vuotiaat lapset saisivat välttämättömän sai- 12053: sairaaloissa noudatettu jo ainakin 60 vuotta. raalahoidon täysin vapaasti. Yhteiskunta ei 12054: Niinpä senaatin päätöksissä n: o 14/1898, kuitenkaan tällaista hoitoa järjestäessään 12055: 43/1901, 57/1904, 53/1907, 31/1913 ja 93/ suinkaan jää yksinomaan antavaksi puoleksi, 12056: 1916 samoinkuin vuoden 1918 annetuissa ase- sillä on selvää, että mitä paremmin lapsuu- 12057: tuksissa eri vuosina ainakin 14 kertaa on den sairaudet tulevat hoidetuiksi ja mitä 12058: valtion sairaaloiden osalta ja asetuksessa perusteellisemmin tulevan sukupolven yleis- 12059: 682/1956 kuntainliittojen keskussairaaloiden kunto saadaan parannetuksi, sitä työkykyi- 12060: osalta määrätty lasten hoitopäivämaksu alem- sempää siitä tulee. Varakkaimmatkin kansa- 12061: maksi kuin muiden potilaiden. laiset pystyvät hoitamaan lapsensa ainoas- 12062: Periaate, johon nämä päätökset ovat pe- taan määrättyihin ikävuosiin saakka. Kaikki 12063: rustuneet, on täysin oikea. Kysymystä lasten se hoito ja huolenpito minkä nämä myö- 12064: 280 VI,4. - Sa.iraalala.ki. 12065: 12066: 12067: hemmissä elämänsä vaiheissa tulevat tar- Helsingin yliopistollisen keskussairaalan liit- 12068: vitsemaan, elleivät pysty itsestään huolehti- tohallitukselle, että keskussairaala 1. 7. 1959 12069: maan, on yhteiskunnan annettava. ·lukien perisi helsinkiläisiltä 15 vuotta nuo- 12070: Kun kuitenkin hallituksen taholla on kat- remmilta potilailta hoitopäivämaksuna 400 12071: sottu aiheelliseksi tulkita sairaalalakia ta- mk, jolloin kaupunki sitoutuu suorittamaan 12072: valla, jota eduskunta varmaan lakia säätäes- keskussairaalalle sen taksan mukaisen ja mai- 12073: sään ei ole tarkoittanut ja kun tämän tul- nitun alennetun hoitopäivämaksun erotuksen 12074: kinnan perusteella on annettu asetus, joka kuukausittain tilityksen mukaan. Kaupungin- 12075: on lain hengen ja vuos~kymmeniä jatkuneen hallitus vedoten sairaalalakiin ja sen joh- 12076: käytännön vastainen, on tällä toimenpiteellä dosta annettuun asetukseen ilmoitti, että 12077: aiheutettu sairaalamaksujen kohdalla sekaan- päätös ei perustu lakiin ja jätti sen toimeen- 12078: nus, joka on johtanut siihen, että maksut panematta. 12079: eivät suinkaan ole tulleet yhtenäisiksi, vaan Kysymys lasten sairaalamaksuista on kui- 12080: erilaisiksi. Useat kunnat perivät nyt omissa tenkin niin tärkeä, ettei sitä voi eikä saa 12081: sairaaloissaan lapsilta alhaisemman hoito- jättää 'laissa ilmaantuneen tulkinnan alaisen 12082: päivämaksun kuin aikuisilta, mutta mikäli kohdan varaan. Laki on saatava niin selväksi, 12083: kunnalla ei ole omaa sairaalaa vaan sen poti- että siitä riidattomasti käy selville, että 12084: laita hoidetaan esim. jossakin keskussairaa- eduskunnan tarkoitus on ollut todellakin 12085: lssa, kunnalla ei ole oikeutta edes omien kun- katsoa lasten parasta ja pysyttää vuosikym- 12086: talaistensa kohdalla helpottaa sairaalamak- meniä jatkunut käytäntö entisellään. 12087: suja maksamalla esim. lapsipotilaiden koh- Edelläolevan perusteella ehdotammekin 12088: dalla korvausta sairaalalle hoitomaksun kunnioittaen, 12089: siitä osasta, joka ylittää 400 mk. Mm. Hel- 12090: singin kaupungin valtuusto päätti 17. 6. 1959 että Eduskunta päättäisi hyväksyä 12091: kehoittaa kaupunginhallitusta esittämään seuraavan lakiehdotuksen: 12092: 12093: 12094: 12095: Laki 12096: sairaaJ.alain muuttamisesta. 12097: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä tammikuuta 1956 annetun 12098: sairaalalain (49/56) 19 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 12099: 12100: 19 §. maksu alle 15-vuotiaiden potilaiden osalta on 12101: Hoidosta keskussairaalassa potilaan on suo- kaksi kolmannesta täysikasvuisen potilaan 12102: ritettava maksu, jonka tulee olla kaikille sai- hoitomaksusta. 12103: raaloille yhtenäinen, kuitenkin niin, että 12104: 12105: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 12106: 12107: Martta Salmela-Järvinen. A. Simonen. Olli J. Uoti. 12108: Vilho Turunen. A. Härkönen. Vappu Heinonen. 12109: Impi Lukkarinen. Aili Siiskonen. V. Liljeström. 12110: 281 12111: 12112: VI,5. - Lak.al. N: o 44. 12113: 12114: 12115: 12116: 12117: V. R. Virtanen ym.: Ehdotus laiksi mielisairaslain muutta- 12118: misesta. 12119: 12120: 12121: E d u s k u n n a ll e. 12122: 12123: Eduskunnan säätämien lakien avulla on vero jakoverona, ei tulojen suuruuden mu- 12124: viimeksi kuluneiden vuosien aikana siirretty kaan lisääntyvänä, aiheuttaa veroäyrin hin- 12125: valtiolle kuuluvia tehtäviä runsaasti kuntien nan kohoamisen ja siten vaikeuttaa jo ennes- 12126: hoidettavaksi. Erikoisesti tämä kehitys on täänkin heikoimmassa taloudellisessa ase- 12127: ollut nähtävissä maamme sairaanhoidon koh- massa olevien kansalaisten elämisen mahdolli- 12128: dalla, sillä käytännöllisesti katsoen sairaan- suuksia. Yleisesti sanotaankin, ettei maamme 12129: hoito on jätetty uudistettujen lakien avulla kunnilla ole mitään uusien tehtävien hoita- 12130: maamme kuntien ja kuntainliittojen järjes- mista vastaan, mutta samalla kun näin mene- 12131: tettäväksi. tellään, pitää valtiovallan huolehtia myöskin 12132: Samanaikaisesti tämän kehityksen kanssa siitä, että sen toimesta riittävin valtion avus- 12133: ovat kuntien menot voimakkaasti lisäänty- tuksin tehdään kunnille mahdolliseksi näiden 12134: neet, koska valtiovallan toimesta ei ole huo- uusien tehtävien lakimääräinen hoitaminen. 12135: lehdittu kuntien tulojen lisäämisestä samassa Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 12136: suhteessa kuin uusista tehtävistä aiheutuneet nioittavasti, 12137: kustannukset edellyttäisivät. Maamme kun- 12138: tien keskuudessa tämä onkin herättänyt oi- että Eduskunta hyväksyisi seuma- 12139: keutettua tyytymättömyyttä, koska kunnallis- van lakiehdotuksen: 12140: 12141: 12142: 12143: 12144: Laki 12145: mielisairaslain muuttamisesta. 12146: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä toukokuuta 1952 annetun mie- 12147: lisairaslain (187/52) 43 §, sellaisena kuin se on muutettuna 27 päivänä heinäkuuta 12148: 1955 (366/55) annetussa laissa, sekä 44, 45 ja 46 § näin kuuluviksi: 12149: 12150: 43 §. Perustamiskustannuksina pidetään myös 12151: A-luokan mielisairaanhoitolaitoksen ja huol- laajentamisesta tai peruskorjauksista aiheu- 12152: totoimiston perustamiskustannuksiin anne- tuneita kustannuksia. 12153: taan valtionapua kolme neljännestä kustan- 12154: nusten määrästä. B-luokan mielisairaanhoito- 12155: laitoksen perustamiskustannuksiin annettava 44 §. 12156: valtionapu on puolet kustannusten määrästä. Valtionapua annetaan A-luokan mielisai- 12157: Valtionapu maksetaan sitten, kun sisäasiain- raanhoitolaitoksille vuotuisiin kunnossapito- 12158: ministeriö, lääkintöhallituksen esityksestä, on ja käyttökustannuksiin hoitopäivää kohti 12159: hyväksynyt perustamistyöt otettaviksi val- määrä, joka vastaa kolmea neljännestä kaik- 12160: tionapua koskevaan yleiseen suunnitelmaan, kien keskusmielisairaalain todellisten kun- 12161: ja yleensä siinä järjestyksessä, kuin raken- nossapito- ja käyttökustannusten keskimää- 12162: nustyöt suoritetaan. rästä, sekä vuotuisiin perhehoitokustannuk- 12163: 36 E 74/60 12164: 282 VI,5. - Mielisairaslaki. 12165: 12166: 12167: siin kolme neljännestä todellisten kustannus- 46 §. 12168: ten määrästä. Valtionapua annetaan B-luokan mielisai- 12169: raanhoitolaitoksille kunkin 11 § : n 2 ja 3 mo- 12170: 45 §. mentissa tarkoitetun, laitokseen sijoitetun 12171: Huoltotoimiston kunnossapito- ja käyttö- mielisairaan hoitovuorokaudelta kolme neljän- 12172: kustannuksiin annetaan valtionapua kolme nestä tähän luokkaan kuuluvien mielisairaan- 12173: neljännestä todellisten kustannusten mää- hoitolaitosten todellisten kunnossapito- ja 12174: rästä. käyttökustannusten keskimäärästä. 12175: 12176: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 12177: 12178: Väinö R. Virtanen. Pauli Puhakka. Toivo Friman. 12179: Niilo Nieminen. Antto Prunnila. Anna-Liisa Tiekso. 12180: Toivo A.svik. Tauno Kelovesi. J. Mustonen. 12181: Leo Suonpää. H. Tauriainen. Eino Roine. 12182: Pentti Liedes. Siiri Lehmonen. Judit Nederström-Lunden. 12183: Nestori Nurminen. Matti Koivunen. Irma Torvi. 12184: Aarne Pulkkinen. Tyyne Tuominen. Elli Stenberg. 12185: Usko Seppi. 12186: 283 12187: 12188: VI,6. - Toiv.al. N: o 94. 12189: 12190: 12191: 12192: 12193: Stenberg ym.: Lääkärikoulutuksen lisäämisestä. 12194: 12195: 12196: Eduskunnalle. 12197: 12198: Kansamme terveydenhuollon ja sen mu- nyt on. Heitä on 2 740. Lisäksi tulevat suun- 12199: kana sairaanhoidon vastuunalaisessa avain- nitellut keskussairaalat, joiden tarve on 1 923 12200: asemassa ovat lääkärit, joiden lukumäärä ja lääkäriä sekä pienemmät sairaalat, kunnan- 12201: kvaliteetti merkitsevät tehtävän suorittamista lääkärit ja terveydenhuoltotyö. 12202: joko paremmin tai huonommin. Lääkäreiden Kunnanlääkäritilanne on maassamme hyvin 12203: tarve pohjautuu väestön suuruuteen, sairaala- vaikea varsinkin syrjäisillä seuduilla. V. 12204: laitoksen laajuuteen, lääkintähuoltoa johta- 1957 oli virka julistettu auki 14 kunnassa 12205: vien ja valvovien virkalääkärien lukumää- kaksi kertaa, 8 kunnassa kolme kertaa ja jos- 12206: rään sekä sairaanhoidon yleiseen monipuolis- sakin kunnassa neljäkin kertaa, eikä tilanne 12207: tumiseen ja kehitykseen. Nämä ovat kaikki ole suinkaan muuttunut paremmaksi sen jäl- 12208: tekijöitä, jotka merkitsevät lääkäritarpeen keen. 12209: jatkuvaa kasvua huomattavan suuressa mää- Ainoa mahdollisuus pulasta pääsemiseen on 12210: rässä. lääkärikoulutuksen nopea lisääminen. Vuosit- 12211: Kansainvälisesti käytäntöön otettu lasku- tain on lääkäreitä valmistunut keskimäärin 12212: tapa lääkäreiden tarpeen määrittelyssä osoit- vähän yli 100. V. 1957 valmistui ensi kerran 12213: taa, paljonko on lääkäreitä 10 000 asukasta enemmän, 136. Opiskelemaan otettavien yli- 12214: kohti kussakin maassa. Tällaisessa vertai- oppilaiden lukumäärä on nykyisin 200, mutta 12215: lussa on etutilalla Israel, jossa luku on 25. kestää kauan, ennen kuin sillä määrällä ny- 12216: Siellä on lääkäreillä työttömyyttä ja osa kyinenkään tarve tulee tyydytetyksi. Sen 12217: heistä on hakeutunut muille toimialoille. vuoksi olisi kiirehdittävä lääketieteellisen tie- 12218: Ihanteellinen on tilanne tässä suhteessa niissä dekunnan avaamista Oulun yliopistossa sekä 12219: maissa, joissa vertailuluku on 12-15. Sellai- lisättävä opiskelijoiden määrää Helsingin ja 12220: sia ovat mm. Itävalta, USA, Neuvostoliitto, Turun yliopistoissa. Sen lisäksi olisi ryhdyt- 12221: Islanti ja Englanti. Tyydyttävänä voidaan tävä muihin mahdollisiin toimenpiteisiin lää- 12222: pitää lukua 10, mutta Suomi on siitä paljon käripulan poistamiseksi maastamme. 12223: jäljessä. Meillä se on vain 5. 7 ja vertailu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 12224: taulukossa on paikkamme ainakin Euroopan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12225: maiden osalta jotakuinkin loppupäässä. 12226: Maassamme on viime aikoina suoritettu että haUitus ryhtyisi kiireeUisiin toi- 12227: suurta sairaalarakennusohjelmaa, jonka edus- menpiteisiin lääkärikoulutuksen lisää- 12228: kunta on aikoinaan hyväksynyt. Lääkintö- miseksi ja lääkärikunnan työn siten 12229: hallituksessa suoritettujen laskelmien mukaan järjestämiseksi, että myös maalaiskun- 12230: tarvitaan jo valmistuneisiin ja rakenteilla ole- tien asukkaiden sairaanhoito turvattai- 12231: viin keskussairaaloihin yhteensä 2 039 lääkä- siin. 12232: riä, siis melkein se määrä, mitä maassamme 12233: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 12234: 12235: Elli Stenberg. Hugo Manninen. 12236: Eino Kilpi. Inkeri Virtanen. 12237: Irma Torvi. H. Tauriainen. 12238: Matti Koivunen. Toivo Salin. 12239: Eino Tainio. Eemeli Lakkala. 12240: 284 12241: 12242: VI,7. - Toiv.al. N:o 95. 12243: 12244: 12245: 12246: 12247: Koivisto ym..: Sairaalapaikkojen käytön ohjaamisesta valta- 12248: kunnan väestön sairaanhoidoUisen tarpeen mukaiseksi. 12249: 12250: 12251: E d u s k u n n a 11 e. 12252: 12253: Tammikuun 20 pa1vana 1956 annetun sai- valtakunnan harvinaisempien spesiaalialojen 12254: raalalain (49/56) 18 §:n mukaan keskus- hoitopaikat Helsingin ja Turun yliopistoUi- 12255: sairaalapiiriin kuuluvalla kunnalla on oikeus sille keskussairaalapiireille ja siis pääosal- 12256: käyttää sairaalaa kuntien omistamien hoito- taan näiden seutujen asukkaiden käyttöön. 12257: paikkojen lukumäärän keskinäisessä suh- Koko muun Suomen väestölle, jota sentään 12258: teessa. Keskussairaalaan otetaan hoidetta- on moninkertainen määrä, jäi siis vain 15 % 12259: vaksi ensisijaisesti niitä sairaita, joilla on ko. hoitopaikoista, paitsi· Helsingin yliopistol- 12260: jäsenkunnassa laillinen kotipaikka tai joiden lisen keskussairaalan osalta vuoteen 1963 12261: puolesta jäsenkunta on antanut maksusitou- saakka 25 % kuntainliiton omistamista hoito- 12262: muksen. Milloin potilaan sairauden laatu paikoista. Mitä taas yliopistojen omiin vä- 12263: tai muu seikka niin vaatii, keskussairaalaan häisiin hoitopaikkoihin tulee, on huomattava, 12264: on otettava muitakin kuin edellä tässä pykä- että niiden käytön tulee määräytyä yliopisto- 12265: lässä mainittuja potilaita. Alue- ja paikallis- opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen vaati- 12266: sairaaloiden potilaiden otosta sairaalaan ei musten mukaisesti. 12267: laissa ole mitään määräyksiä. Yliopistollisissa keskussairaaloissa olevia 12268: Kesäkuun 15 päivänä 1956 yliopistollisista harvinaisempia erikoisosastoja ei ole missään 12269: keskussairaaloista annetun lain (392/56) muissa jo valmistuneissa keskussairaaloissa, 12270: 11 § : ssä on muutoin samat määräykset kuin mistä johtuen näidenkin alueiden potilaiden 12271: keskussairaaloista siltä osin, jotka eivät ole on näissä tapauksissa pakko turvautua yli- 12272: yliopiston omistamia hoitopaikkoja, paitsi opistollisiin keskussairaaloihin. Keskussairaa- 12273: että yliopistollisen keskussairaalapiirin ulko- laverkosto maassamme on vasta alussaan vii- 12274: puolelta voidaan sairaalaan ottaa potilaita, meisten keskussairaaloiden valmistuessa ny- 12275: milloin potilaiden sairauden laatu yliopisto- kyisellä rakennusvauhdilla vasta tämän vuosi- 12276: opetuksen näkökohdat tai muu seikka välttä- tuhannen lopulla. Esimerkiksi sairaalalain 12277: mättä vaatii, enintään viisitoista sadalta näi- 3 §: n edellyttämiä tartuntatautiosastojen hoi- 12278: den kuntien hoitopaikkojen lukumäärästä. topaikkoja ei ole vielä aloitettukaan rakentaa 12279: Keskussairaalalain liittohallitukset ovat mihinkään keskussairaalaan. Yleissairaala- 12280: kuitenkin ryhtyneet tulkitsemaan edellä mai- paikkojen määrät eri keskussairaalapiireiSsä 12281: nitun sairaalalain määräyksiä siten, että vain ja eri osissa maatamme vaihtelevat hyvin 12282: ohjesäännön ns. hätäpykälän edellyttämissä suuresti asukaslukuun nähden. Esimerkiksi 12283: tapauksissa keskussairaalapiirin ulkopuolelta Uudenmaan keskussairaalapiirissä oli vuonna 12284: oleva potilas voidaan ottaa sairaalaan. 1957 yleissairaalapaikkoja 1 000 asukasta 12285: Yliopistolliset keskussairaalat luovutettiin kohden 4.8, mutta esim. Seinäjoen piirissä 12286: kuntainliitoille useita vuosia ennen lain edel- vain 2.5 potilaspaikkaa. Spesiaalipaikkojen 12287: lyttämää määräaikaa. Helsingin yliopistolli- kohdalla on vielä huomattavasti suurempi 12288: sen keskussairaalan luovutussopimukseen otet- ero eri läänien kesken. 12289: tiin määräys, että laissa edellytetyn 15 %:n Erityisesti sinä aikana, jolloin keskussai- 12290: asemasta viiden lähinnä seuraavan vuoden raalaverkostoa maahamme luodaan, täytyisi 12291: aikana sairaalaan voidaan ottaa enintään yhteiskunnan voida turvata koko Suomen 12292: 25 % ulkopuolisia potilaita. kansalle asuinpaikasta riippumatta yhtäläi- 12293: Yliopistoklinikkojen luovutuksella siirret- nen oikeus saada sairauksiinsa lääketieteen 12294: tiin huomattava osa ja niiden joukossa kaikki vaatimusten mukaista sairaalahoitoa. Jos lain 12295: VI,7. - Koivisto ym. 285 12296: 12297: tahi ohjesääntöjen pykälät ovat potilaiden lista tappiota. Tämäkin epäkohta olisi kor- 12298: asianmukaisen sairaanhoidon esteenä, niitä jattava, koska myös näiden sairaaloiden pi- 12299: täytyy voida muuttaa. Tätä vaatii yhteis- täisi auttaa niiden naapuri- ym. kuntien 12300: kunnallinen oikeudenmukaisuus. potilaita, joilla omissa sairaaloissaan ei ole 12301: Ilmeisesti sairaalalain ja yliopistollisen mahdollisuutta saada sairautensa vaatimaa 12302: keskussairaalalain määräykset eivät ole kyllin asianmukaista hoitoa. 12303: selviä eivätkä senvuoksi riittävästi turvaa Sairaalalain ja yliopistollisen keskussairaa- 12304: ulkokuntalaisten potilaiden hoitoonpääsyä lain määräyksiä olisi tämän vuoksi muutet- 12305: sairaaloihin; koska mm. eräiden keskussai- tava siten, että ne lääketieteellisessä kiireel- 12306: raaloiden johdon taholta on kielletty lääkäri- lisyysjärjestyksessä veivoittaisivat jo val- 12307: kuntaa ottamasta ulkokuntalaisia potilaita miina olevia sairaaloita hoitamaan myös niitä 12308: sairaalaan muissa kuin ns. hätätapauksissa. potilaita, joilla omissa sairaaloissaan ei ole 12309: Kunnanlääkärien ja sairaalalääkärien vali- mahdollisuutta saada asianmukaista hoitoa 12310: tusten johdosta lääkintöhallituksenkin on ja että ko. sairaalat saisivat tästä hoidosta 12311: ollut pakko puuttua näihin sairaalalain 18 yleisistä varoista riittävän ylimääräisen kor- 12312: § :n säädösten kanssa selvästi ristiriidassa vauksen. 12313: oleviin määräyksiin. Edellä lausutun perusteella kunnioittaen 12314: Sairaalalain 19 §: n 1 momentin mukaan esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 12315: keskussairaalapiirin ulkopuolelta olevan po- muksen, 12316: tilaan hoitopäivämaksu ja sairaalan hoito- 12317: päivää kohti lasketun käyttötalousmenon vä- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin 12318: linen erotus maksetaan valtion varoista. Sen- sairaalapaikkojen käytön ohjaamiseksi 12319: sijaan alue- ja paikallissairaaloissa hoidetta- valtakunnan väestön sairaanhoidollisen 12320: vista ulkopuolisista potilaista suoritettavasta tarpeen mukaiseksi, ja että niille po- 12321: ylimääräisestä korvauksesta ei ole olemassa ti'laille, jot7la omassa sairaalapiirissään 12322: määräyksiä. On siis todettava, että keskus- ei ole mahdollisuutta saada sairautensa 12323: sairaalapiirien jäsenkunnille sairaalan vuode- vaatimaa asianmukaista hoitoa, anne- 12324: osastoilla hoidetuista ulkokuntalaisista poti- taan nykyistä paremmat mahdollisuu- 12325: laista ei ensin mainituille aiheudu lisäkus- det käyttää hyväkseen niiden sairaa- 12326: tannuksia, mutta alue- ja paikallissairaaloi- loide·n hoitomahdollisuuksia, jotka hoi- 12327: den hoitaessa ulkokuntalaisia potilaita näiden don voivat antaa. 12328: sairaaloiden omistajakunnille tulee taloudel- 12329: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 12330: 12331: Erkki Koivisto. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso. 12332: Niilo Ryhtä. Olavi Lahtela. Reino Ala-Kulju. 12333: A. F. Airo: Aune Innala. Mauri Seppä. 12334: Väinö E. Nieminen. Väinö Tikkaoja. Olli Aulanko. 12335: Mikko Asunta. Kaino Haapanen. K. F. Haapasalo. 12336: Saara Forsius. Harras Kyttä. Esa Timonen. 12337: Onni Mannila. Eino Tainio. Elis Manninen. 12338: N. Kosola. Eino Raunio. Kyllikki Pohjala. 12339: 286 12340: 12341: VI,S. - Toiv.al. N: o 96. 12342: 12343: 12344: 12345: 12346: Kekkonen ym.: Lisäyksestä vuoden 1960 tulo- ja menoar- 12347: vioon Suomussalmen kunnan toisen kunnanlääkärin virka- 12348: asunnon rakentamista varten. 12349: 12350: 12351: Eduskunnalle. 12352: 12353: Suomussalmen kunnassa, jossa oli asuk- asunto ja vastaanottohuoneet siitä virka- 12354: kaita 1. 1. 1959 toimitetun henkikirjoituksen asunnosta, joka nyt on II kunnanlääkärin 12355: mukaan 15 526, on kaksi kunnanlääkäriä. hallussa, ja joka vapautuisi heti, kun II kun- 12356: Ensimmäistä kunnanlääkäriä varten on kunta nanlääkärille on rakennettu uusi virka- 12357: rakentanut uuden virka-asunnon vastaan- asunto. Entinen aluelääkärin virka-asunto 12358: ottohuoneineen. Rakennus valmistui 1958 ja olisi ainoa mahdollinen tähän tarkoitukseen, 12359: kustannukset olivat yhteensä 13 113 316 mk. sillä muunlaisia vastaavia huoneistoja ei ole 12360: Kunta on anonut valtionavustusta kyseisen Suomussalmen kunnassa edes vuokrattavana. 12361: lääkärintalon rakentamista varten, mutta ei Lääkintöhallitus on myös kirjeellään joulu- 12362: ole sitä saanut. kuun 2 päivältä 1959 N: o 6792 1959 ilmoit- 12363: Toinen Suomussalmen kunnanlääkäreistä tanut hyväksyvänsä yllämainitun järjestelyn 12364: asuu entisen aluelääkärin virka-asunnossa. kouluhammaslääkärin virka-asunnon hankki- 12365: Suomen Lääkäriliitto on kirjeellään 23. 5. 59 miseksi. 12366: ilmoittanut, että ko. asunto ei täytä sanotun- Suomussalmen kunnan, kuten muidenkin 12367: laiselle asunnolle kohtuudella asetettavia syrjäisten kuntien, taloudellinen asema <,>n 12368: vaatimuksia ja kehoittanut kunnanhallitusta erittäin vaikea. Kun lisäksi otetaan huo- 12369: ryhtymään toimenpiteisiin uuden virka-asun- mioon, että kunta on joutunut rakentamaan 12370: non hankkimiseksi viimeistään 1. 6. 61 men- I kunnanlääkärin virka-asunnon ilman val- 12371: nessä. Mikäli uutta virka-asuntoa ei saada tion tukea, olisi oikeudenmukaista ja koh- 12372: rakennetuksi Lääkäriliiton asettamassa mää- tuullista, että II kunnanlääkärin asunto ra- 12373: räajassa on odotettavissa, että II kunnan- kennettaisiin valtion varoin. Ilman valtion- 12374: lääkäri sanontuu irti Lääkäriliiton kehoituk- apua ei kunta kykene määräaikaan mennessä 12375: sesta ja virka julistetaan saartoon. asuntoa rakentamaan, josta siis seuraa suurta 12376: Koska Suomussalmen kunnassa tarvitaan haittaa. 12377: välttämättä kaksi kunnanlääkäriä ja koska Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, että 12378: II kunnanlääkärin pitäminen kunnassa riip- eduskunta hyväksyisi toivomuksen, 12379: puu ratkaisevasti siitä, saadaanko hänelle 12380: rakennetuksi uusi virka-asunto, on virka- että hallitus antaisi Eduskunnalle 12381: asunnon rakentaminen kiireellinen ja välttä- esityksen 14 000 000 markan määrära- 12382: mätön tehtävä. Rakentamista puoltaa myös han ottamisesta lisäyksenä kuluvan 12383: se, että Suomussalmen kunnalla ei ole koulu- vuoden tulo- ja menoarvioon Suomus- 12384: hammaslääkäriä, joka luonnollisesti myös tar- salmen kunnan II kttnnanlääkärin 12385: vittaisiin, ja jolle voitaisiin osoittaa virka- virka-asunnon rakentamista varten. 12386: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960. 12387: 12388: Matti Kekkonen. Eemil Partanen. Niilo Ryhtä. 12389: 287 12390: 12391: VI,9. - Toiv.al. N:o 97. 12392: 12393: 12394: 12395: 12396: Kekkonen ym.: Lisäyksestä vuoden 1960 tulo- ja menoar- 12397: vioon Suomussalmen kunnan kunnansairaalan rakenta- 12398: mista varten. 12399: 12400: 12401: E d u s kun n a 11 e. 12402: 12403: .Suomussalmen kunnan ta;loudellisen ase- sessä laajuudessaan on osoittautunut liian 12404: man vaikeutta IJruvaa mm. se, että veroäyrien pieneksi. Siitä on osoituksena mm. se, että 12405: luku asukasta kohden oli vuonna 1958 719 ja potilait111 on keSkimäärin ol!lut vuonna 1958 12406: että kunnan va;kautetut velat olivat vuoden 30.25 hoitopäivää kohden ja kuormituspro- 12407: 1959 lopulla yli 120 m:i'lj. mk. Edelleen on: sentti on ollut 108.03. 12408: huomattava, että kunnalla on runs.aasti täyt- Kun otetaan huomioon kunnan muut ra- 12409: tämättömiä rakennusvelvol'lisuuksia, m:m. 10 kennustehtävät, sen heikko taloudellinen 12410: kansakoulua. Lisäksi on käynyt selvä:ks~ että asema ja uuden kunnansairaalan rakentami- 12411: nykyinen kunnansairaala (entinen aluesai- sen kiireellisyys, niin on pääteltämä, että 12412: raala) ei vastaa lainkaan llrohtuuUisra vaati- ilman valtion apua ei kyseistä sairaalaa saada 12413: muksia. Ra;kennuksen kunto on mennyt niin: riittävän ajoissa kuntaan. 12414: huonoksi, ettei sitä asiantuntijoiden arvion Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, että 12415: mukaan kannata edes korjata, joten ainoa eduskunta hyväJksyisi toivomuksen, 12416: mahdollisuus olisi !kiireellisesti raJkentaa uusi 12417: kunnansairaala. että huJllitus antaisi E dusk'Uinnalle 12418: Nykyisessä sairaatlassa on 28 hoitopaikkaa, esityksen 90 000 000 markan määrära- 12419: joista 4 synnytyspaikkaa. Rakennettavassa han ottamisesta lisäyksenä kuluvan 12420: kunnansairaalassa tarvittaisiin 30 varsinaista vuoden tulo- ja menoarvioon Suomus- 12421: hoitopaMrkaa ja 6 synnytyspaikkaa eli yh- salmen kunnan kunnansairaalan raken- 12422: teensä 36 hoitopaikkaa, koska sairaala nykyi- tamista varten. 12423: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960. 12424: 12425: Matti Kekkonen. Eemil Partanen. Niilo Ryhtä. 12426: 288 12427: 12428: VI,lO. - Toiv.al. N: o 98. 12429: 12430: 12431: 12432: 12433: Liedes ym.: Määrärahasta avustukseksi Pudasjärven kunnalle 12434: toisen kunnanlääkärin virka-asunnon ja t'ast·aanottotilojen 12435: rakentamista varten. 12436: 12437: 12438: Eduskunnalle. 12439: 12440: Vuoden 1952 alussa siirtyivät entiset alue- nousevan jo 16-17 mk. Kunnan taloudellista 12441: sairaalat kuntien hallintaan ja aluelääkärien asemaa on erityisesti heikentänyt monen vuo- 12442: virat muutettiin kunnanlääkärin viroiksi. den aikana vallinut suuri työttömyys ja siitä 12443: Siirtymävaiheessa oli kuntien viranomaisilla johtuva verotulojen väheneminen sekä toi- 12444: se käsitys, että nämä valtion omistamat kiin- saalta huoltomenojen kasvu. Kun tähän lisä- 12445: teistöt peruskorjataan ja kunnostetaan, ennen tään kuntainliittojen aiheuttama rasitus, on 12446: kuin ne tulevat kuntien hallintaan. Käytän- kunnan omat mahdollisuudet 16 mk:n äyrin 12447: nössä peruskorjaukset jäivät valtion tuen hinnan mukaan tulleet käytetyiksi. 12448: riittämättömyyden vuoksi joko kokonaan tai Yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain 12449: osittain suorittamatta. 20 § : n 4 mom: ssa edellytetään, että har- 12450: Pudasjärven kunta on yksi niistä kunnista, vaanasuttu ja vähävaraisella syrjäseudulla 12451: joissa oli valtion aluesairaala ja aluelääkäri oleva kunta, joka saa valtionavustuksena koko 12452: ja jossa mm. kunnanlääkärin asunnoksi siir- viran peruspalkan ja luontoisetujen raha- 12453: tynyt valtion kiinteistö on valtion toimesta arvon, kuten Pudasjärven kunta, on oikeu- 12454: jätetty kunnostamatta ja tehtävä on siirty- tettu saamaan valtionavustusta kunnanlääkä- 12455: nyt ikään kuin itsestään kunnalle. rin virka-asunnon rakentamiseen samojen pe- 12456: Pudasjärven kunta, jonka väkiluku on jo rusteiden mukaisesti. Kunta on hankkinut 12457: noin 15 500 ja pinta-ala yli 5 600 km2, on toisen lääkärin virka-asuntoa varten piirus- 12458: yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain perus- tukset, kustannusarvio 10 milj. mk, mutta 12459: teella velvollinen perustamaan toisen kunnan- valtionavustusanomus edellä mainitusta sään- 12460: lääkärin viran. Lääkintöhallitus ja läänin- nöksestä huolimatta on hylätty. 12461: lääkäri ovat myös kiinnittäneet kunnan huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12462: miota viran perustamisen tarpeellisuuteen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 12463: Kun kunnalla ei ole lääkärin virka-asuntoa muksen, 12464: eikä vastaanottotiloja, eikä niitä ole saata- 12465: vissa paikkakunnalta edes vuokraamalla, toi- että hallitus ottaisi vuoden 1961 12466: sen lääkärin hankkiminen ei ole voinut tulla tulo- ja menoarvioesitykseen 9 000 000 12467: kysymykseen. Kunnan taloudellinen asema on markan suuruisen määrärahan avus- 12468: niin heikko, että omatoimisesti hankkeen ra- tukseksi Pudasjärven kunnalle toisen 12469: hoitusta ei voida hoitaa. Vuoden 1959 äyrin kunnanlääkärin virka-asunnon ja vas- 12470: hinta kunnassa oli 14 mk ja kuluvana vuonna taanottotilojen rakentamista varten. 12471: talousarvion mukaan äyrin hinta näyttää 12472: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 12473: 12474: Pentti Liedes. Hannes Paaso. Martti Linna. 12475: 289 12476: 12477: VI,11. - Toiv.a.l. N:o 99. 12478: 12479: 12480: 12481: 12482: V. A. Virtanen ym.: lApsipotilailta perittävän saircuitamak- 12483: .tUn. alen.famisesf4. 12484: 12485: 12486: 12487: Eduskunnalle. 12488: 12489: Elokuun 29 päivänä 1958 annetulla ase- kunnan kallein omaisuus, sen tulevaisuus, 12490: tuksella (382/58) korotettiin sairaalamaksuja siksi me emme saisi lyhytnäköisillä, harkitse- 12491: 25-50 % ollen korotus lapsipotilaiden osalta mattomilla toimenpiteillä estää lapsia saa- 12492: 200% eli 200 mk:sta 600 mk: aan vuorokau- masta tarvittaessa sairaalahoitoa. Lapsena 12493: delta. tarvittaessa saatu sairaalahoito on sitäpaitsi 12494: Sairaus on onnettomuus, joka tulisi rasi- kansantaloudellisestikin arvokasta, koska siten 12495: tuksena kantaa koko kansakunnan. Sairaus- voidaan jo varhaisessa vaiheessa edistää kan- 12496: vakuutuslaista onkin paljon puhuttu, mutta santerveyttä ja siten myös kansantuloa. 12497: toistaiseksi tämä tärkeä uudistus, joka pois- Edelläesitetyn perusteella esitämme kun- 12498: taisi erään suuren sosiaalisen epäkohdan, ei nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 12499: näytä edistyvän edes hallituksen esitysas- muksen, 12500: teelle. Niin kauan kuin meillä ei ole sairaus- 12501: vakuutusta, olisi pyrittävä helpottamaan sai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 12502: rastavien taloudellisia rasituksia, eikä niitä menpiteisiin Zapsipott1ailta perittävän 12503: kohottamaan, niinkuin on tapahtunut alussa sairaalamaksun alentamiseksi nykyi- 12504: mainitun asetuksen yhteydessä. sestä 600 markasta 300 markkaan. 12505: Erikoisen räikeänä on kehitys kulkenut 12506: lapsipotilaiden kohdalla. Lapset ovat kansa- 12507: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960. 12508: 12509: Viljo A. Virtanen. Lyyli Aalto. 12510: Eino Raunio. Sylvi Siltanen. 12511: Pentti Niemi. Väinö Tikkaoja. 12512: Sulo Hostila. Elis Manninen. 12513: 12514: 12515: 12516: 12517: 37 E 74/60 12518: 290 12519: 12520: VI,l2. - Toiv.al. N: o 100. 12521: 12522: 12523: 12524: 12525: I. Virta.nen ym.: Esityksen antamisesta kunnalliskotien sai- 12526: rasosastoille käyttökustannuksiin annettavasta valtion- 12527: avusta. 12528: 12529: 12530: E d u s k u n n a 11 e. 12531: 12532: Voimassa oleva huoltoapulaki on tuonut kohtuullista antaa valtionapua käyttökustan- 12533: parannuksia sosiaaliseen huoltoon maas- nuksiin sama määrä kuin paikallissairaa- 12534: samme. Huoltoapulain 19 § :n 1 mom. vel- loille, joiden valtionapu on 25-40 %. Käy- 12535: voittaa kuntia huolehtimaan siitä, että kun- tännöllisesti tämä voitaisiin ratkaista esim. 12536: nalliskoteihin on järjestettävä sekä yleinen niin, että käyttökustannukset hoitopäivää 12537: osasto että sairasosasto. Saman pykälän 3 kohden arvioitaisiin paikallissairaaloitten hoi- 12538: mom. määrittelee, että kunnalliskodin ja topäiväkustannusten mukaan. 12539: tässä laissa tarkoitetun muun huoltolaitoksen Kunnalliskotien sairasosastot antavat kun- 12540: tulee olla ~ääkärin säännöllisen valvonnan nille siksi huomattavia lisämenoja, että ta- 12541: alainen, niin kuin asianomaisessa ohjesään- loudellisesti heikommassa asemassa olevat 12542: nössä määrätään. kunnat eivät voi lain määräyksiä täyttää, tai 12543: Huoltoapulain 21 ja 22 §: t antavat myös yrittävät siitä selvitä niin vähillä menoilla 12544: tulkinnan, että kunnalliskoteihin voidaan ot- kuin mahdollista ja tämän vuoksi kunnallis- 12545: taa muitakin kuin huoltoapua nauttivia sai- kotien sairasosastoilla hoidettava ei ehkä tule 12546: raita. Tämä tietää yhä lisäkustannuksia kun- saamaan kaikkea sitä hoitoa, jonka muut 12547: nalle kuntalaisten sairaanhoidossa ja vieläpä sairaalat pystyisivät tarjoamaan. 12548: sellaisia kustannuksia, joista ei ole mahdolli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 12549: suutta saada valtion avustusta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12550: Olisi siis oikein, että kunnalliskotien sai- 12551: rasosastot rinnastettaisiin valtionapuun näh- että hallitus antaisi Eduskunnalle 12552: den muihin sairaanhoitolaitoksiin. Koska kui- esityksen kunnalliskotien sairasosas- 12553: tenkin lienee vaikea määritellä valtionavun tM1le käyttökustannuksiin annettavasta 12554: osuutta perustamiskustannuksiin nimenomaan valtionavusta. 12555: sairasosaston ollessa kyseessä, olisi ainakin 12556: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 12557: 12558: Inkeri Virtanen. Pauli Puhakka. 12559: Tauno Kelovesi. Aarne Pulkkinen. 12560: Esa Hietanen. H. Tauriainen. 12561: Veikko Rytkönen. Em Stenberg. 12562: Hertta Kuusinen. Irma Torvi. 12563: Judit Nederström-Lunden. 12564: 291 12565: 12566: VI,13. - Toiv.al. N: o 101. 12567: 12568: 12569: 12570: 12571: Pohjala ym..: Hoitomahdollisuuksien turvaamisesta Porin 12572: yleisessä sairaalassa silmä- sekä korva-, nenä- ja kurkku- 12573: tautien erikoisa.loilla. 12574: 12575: 12576: Eduskunnalle. 12577: 12578: Porin yleisen sairaalan toiminta-alueella tautien sairaansijaa. Kun nämäkin sairaan- 12579: asui vuoden 1959 alussa 236 525 henkilöä. Tä- sijat ovat yksityissairaalassa, joka tiettävästi 12580: män väestön mahdollisuudet saada asianmu- on suurissa· taloudellisissa vaikeuksissa, ei ole 12581: kaista sairaanhoitoa silmä- sekä korva-, nenä- minkäänlaista varmuutta siitä, kuinka kauan 12582: ja kurkkutautien erikoisaloilla ovat erittäin sairaansijat ovat väestön käytettävänä. Edel- 12583: vähäiset ja puutteelliset. Vain Porin diako- leen on syytä panna merkille, että yliopistol- 12584: nissalaitoksen sairaalassa on osastot edellä listen keskussairaaloiden mahdollisuudet vas- 12585: mainittuja erikoisaloja varten ja sairaansi- taanottaa näiden erikoisalojen potilaita ovat 12586: joja on silmätautien osastolla 15 ja korva-, rajoitetut eikä niiden varaan voida jättää 12587: nenä- ja kurkkutautien osastolla 6. kysymyksessä olevan alueen väestön sairaan- 12588: Mitä edellä mainittujen erikoisalojen sai- hoitomahdollisuuksia näiden erikoisalojen 12589: raansijojen tarpeeseen tulee, on perusteltua osalta. ilmeisesti ei myöskään ole mahdollista 12590: nojautua Ruotsissa laadittuun selvitykseen, saada apua Tampereen keskussairaalalta sen 12591: koska sikäläiset olosuhteet vastaavat maas- valmistuttua, koska keskussairaalapiiri kaiken 12592: samme vallitsevia. Selvityksen perusteella voi- todennäköisyyden mukaan itse tarvitsee sai- 12593: daan todeta, että varovaisestikin arvioiden raansijansa. 12594: tarvitaan silmätautien sairaansijoja 0.13 Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 12595: 10 000 asukasta kohti ja vastaavasti korva-, dotamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 12596: nenä- ja kurkkutautien sairaansijoja 0.2. sen, 12597: Näiden suhdelukujen perusteella tulisi Porin 12598: yleisessä sairaalassa tai sen toimialueella yh- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- 12599: teensä olla silmätautien sairaansijoja 31 ja menpiteisiin, että Porin yleisessä sai- 12600: korva-, nenä- ja kurkkutautien sairaan- raalassa olisi riittävät mahdollisuudet 12601: sijoja 68. antaa hoitoa silmätautien ja korva-, 12602: Asukkaiden käytettävänä on kuitenkin vain nenä- ja kurkkutautien erikoisalm"lla. 12603: 15 silmätautien ja 6 korva-, nenä- ja kurkku- 12604: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 12605: 12606: Kyllikki Pohjala. Matti Ra.ipa.la. 12607: T. Junnila. Pentti Niemi. 12608: Juho Mäkelä. Nestori Ka.a.sala.inen. 12609: Irma. Rosnell. Antto Prunnila.. 12610: 292 12611: 12612: VI,14. - Toiv.al. N: o 102. 12613: 12614: 12615: 12616: 12617: JUDDila ym.: Toisen. erikoislääkärin viran perustamisesta Po- 12618: rin yleisen sairaalan lastenosastolle. 12619: 12620: 12621: E d u s k u n n a 11 e. 12622: 12623: Porin yleisen sairaalan lastenosasto on tois- ten lukumäärä lisääntynyt vuosi vuodelta. 12624: taiseksi ainoa sairaalaosasto koko laajassa Tilanne on kehittynyt yhä vaikeammaksi, 12625: maakunnassa, jossa on mahdollisuus saada kun yksi ja sama lääkäri joutuu päivästä 12626: sairaat lapset erikoiskoulutuksen saaneen päivään vastaamaan päivystyksestä osastolla, 12627: henkilökunnan hoitoon. Paikkaluku on kui- jonne varsinaisen työajan jälkeen voi pyrkiä 12628: tenkin kovin pieni, ja tästä johtuu monen- neljä, viisikin potilasta samalla päivystys- 12629: laisia haittoja. Potilasvaihtoa on jatkuvasti ajalla. 12630: jouduttu nopeuttamaan, niin että v. 1957 Vaikka lasten sairaalahoidon edellytysten 12631: hoidettiin osastolla 650 potilasta, v. 1958 parantaminen Porin seuduilla vaatii ennen 12632: 727 ja v. 1959 840 potilasta. Näissä oloissa pitkää paljon perusteellisempiakin toimenpi- 12633: lapset joudutaan monasti siirtämään koti- teitä, tilannetta korjaisi jossakin määrin jo 12634: hoitoon liian aikaisessa vaiheessa. Tilannetta sekin, että Porin yleisen sairaalan lasten- 12635: vaikeuttaa vielä se, että osasto on yhden osastolle saataisiin perustetuksi uusi osaston- 12636: ainoan spesiaalilääkärin hoidossa, jolla ei ole lääkärin virka, mitä mm. Suomen Lasten- 12637: apulaislääkäriä. Vastuunalaisen erikoislääkä- lääkäriyhdistys on ilmoittanut pitävänsä tar- 12638: rin joutuessa matkoille, esimerkiksi oman peellisena. 12639: alansa lääkärikokouksiin ja muihin neuvot- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 12640: telutilaisuuksiin, osastoa ei voida jättää spe- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 12641: siaalikoulutuksen saaneen lääkärin valvon- muksen, 12642: taan, mikä lastentaudeista kysymyksen ollen 12643: saattaa joissakin tapauksissa olla varsin koh- että Porin yleisen sairaalan lasten- 12644: talokasta. - Perustuen lastenosaston vaih- osastolle kiireellisesti perustettaisiin 12645: don vilkastumiseen on myös päivystystapaus- toinen erikoislääkärin virka. 12646: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 12647: 12648: T. Junnila. Matti Raipala. 12649: VI,15.- Toiv.al. N:o 103. 12650: 12651: 12652: 12653: 12654: Aalto ym.: Vajoomielislain 5 §: ssä tarkoitettujen laitosten 12655: lisäämisestä. 12656: 12657: 12658: Eduskunnalle. 12659: 12660: Viimeisten vuosikymmenien aikana on so- rakennuttamaan, on kuntien vaikea taloudel- 12661: siaalisia oloja maassamme jatkuvasti kehi- linen tilanne. J arruttavana tekijänä on myös 12662: tetty. Riittävää edistymistä ei kuitenkaan ole tarkoitukseen vahvistettu valtionapuperuste. 12663: tapahtunut kaikilla sosiaalihuollon aloilla. V ajaamielislain 20 § : ssä nimittäin säädetään, 12664: 7 000 vajaamielistä kansalaistamme, joista että perustamiskustannuksiin valtionapua 12665: % lapsia, kuuluu melkein unohdettujen jouk- myönnetään tulo- ja menoarvion puitteissa. 12666: koon. Tosin 7 päivänä maaliskuuta 1958 an- Vaikka valtionavun määrä on säädetty %: ksi 12667: nettiin vajaamielislaki, jossa säädetään, että perustam.iskustannuksista, eivät tulo- ja me- 12668: vajaamielisiä huolletaan erityisissä sitä var- noarviossa olleet varsin pienet määrärahat ole 12669: ten perustetuissa ja hyväksytyissä kasvatuk- taanneet laitosten perostajille varmuutta, 12670: sellisten ja lääkinnöllisten periaatteiden mu- että he tulisivat saamaan hyväkseen mainitun 12671: kaan toimiviSsa valtion sekä kunnallisissa ja valtionavun. Kun edellä esitetyn mukaisesti 12672: yksityisissä Vajaamielisten keskuslaitoksissa. uusien laitospaikkojen tarve voidaan laskea 12673: Saman lain perusteella 14 päivänä kesäkuuta olevan 7 000 ja perustamiskustannukset hoi- 12674: 1958 annetun asetuksen 12 § : ssä sanotaan, topaikkaa kohden ovat noin 2 milj. mk, mer- 12675: että valtion vajaamielislaitoksia ovat Perttu- kitsisi koko ohjelman toteuttaminen noin 14 12676: lan keskuslaitos, Kuhankosken opetuskoti ja mrd. mk. 12677: Alavuden työkoti sekä tarpeen mukaan perus- Sosiaaliministeriöstä saadun selvityksen 12678: tettavat vastaavat laitokset. mukaan tultaneen lähiaikoina ehdottamaan 12679: Ei laissa eikä asetuksessa lähemmin määri- maamme jakamista viiteen vajaamielispiiriin, 12680: tellä, miten suuri tämän tarpeen tulee olla, joihin kuhunkin suunnitellaan kuntainliitto- 12681: ennen kuin valtio on velvollinen ryhtymään jen pohjalle vajaamieliskeskuslaitosta. Perus- 12682: mihinkään toimenpiteisiin asiantilan paranta- tuslaissamme taataan kunnille itsemääräämis- 12683: miseksi. Nykyisissä valtion vajaamielislaitok- oikeus, mutta tästä välittämättä on näille 12684: sissa on yhteensä vain 294 hoitopaikkaa. Kun- viime vuosina siirretty huomattava määrä 12685: tien omistamissa laitoksissa po. hoitopaikkoja valtakunnallisia tehtäviä. Näistä jo seuraa 12686: on 212 sekä yksityisissä laitoksissa 1 327 hoi- niin suuret taloudelliset rasitteet, etteivät lä- 12687: topaikkaa. Vajaamielisten laitospaikkojen heskään kaikki Suomen kunnat selviä anne- 12688: määrä vajaamielisiä varten tarkoitetut lasten- tuistakaan velvoitteista. Sen vuoksi ei nyt ole 12689: koditkin mukaan lukien on nykyisin yhteensä paikallaan enää suunnitella kunnille lisä- 12690: 1833. menoja asioista, jotka selvästi kuuluvat val- 12691: Kun otetaan huomioon laitospaikkojen ko- tiovallalle. Ei voi olla oikein, että köyhissä 12692: konaistarve 8 800, eivät käytettävissä olevat kunnissa syntyneet ja syntyvät, syvästikin 12693: 1 833 paikkaa riitä täyttämään kaikkein ki- vajaamieliset lapset jäävät koko iäkseen hoi- 12694: peintäkään paikkatarvetta. Kuitenkaan lai- toa vaille siitä syystä, että heidän kotikun- 12695: tosten rakentamistoiminta nykyisellään ei tansa ei pysty lunastamaan kuntainliitolta 12696: näytä edistyvän kyllin ripeästi, jotta edes riittävästi hoitopaikkoja. Syvästi vajaamieli- 12697: pahimmat epäkohdat tässä suhteessa voitai- sen lapsen syntyminen perheeseen on jo siksi 12698: siin poistaa. suuri taakka vanhemmille ja mahdollisille 12699: Pääsyy siihen, ettei esim. kunnallista lin- terveille sisaruksille, että vähin, mitä valtio 12700: jaa vajaamielisten hoitolaitoksia ole ryhdytty voi tehdä, on, että se hankkii riittävästi hoi- 12701: 294 VI,15. - Va.jaamielislaki. 12702: 12703: 12704: topaikkoja edes vajaamielisiä lapsia varten. Jotta Perttulan nykyisestä ,koulukodista" 12705: Mielestämme 5 000 tällaista hoitoa parhail- tulisi asetuksen edellyttämä keskuslaitos, pi- 12706: laankin odottavaa lasta on jo asetuksen edel- täisi siinä ehdottomasti olla nykyisten osas- 12707: lyttämä ,riittävä tarve", jotta valtio käsit- tojen lisäksi: 1) tutkimus-, 2) vastaanotto- ja 12708: täisi tehtäväkseen kiireellisesti ryhtyä lisää- 3) hoito-osasto monivammaisia vajaamielisiä 12709: mään omia hoitopaikkaosuuksiaan. varten. 12710: Edellämainitussa asetuksessa sanotaan val- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 12711: tion laitoksista Perttulaa keskuslaitokseksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12712: Tässä 177 hoitopaikkaa käsittävässä keskus- 12713: laitoksessa on kuitenkin vain opetusosasto 127 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 12714: potilaalle sekä 50 hengen työosasto, jonka toimenpiteisiin vajaamielislain 5 § :n 12715: potilaat ovat 16-67 vuotiaita. Näihin kah- tarkoittamien valtion laitosten lisää- 12716: teenkin vaatimattomaan osastoon on aina miseksi maahamme, samalla laajenta- 12717: odottamassa vähintään 300 potilasta, joista malla myös Perttulan keskuslaitoksen 12718: suurin osa joutuu odottamaan hoitoon pääsyä vähintään 500-paikkaiseksi vajaamielis- 12719: ainakin 3-4 vuotta. Sama jonotusaika pätee asetuksen edellyttämäksi valtion kes- 12720: muihinkin vajaamielislaitoksiin. kuslaitokseksi. 12721: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 12722: 12723: Lyyli Aalto. Sulo Hostila. Juho Karvonen. 12724: Rafael Paasio. Kustaa Alanko. Elis Manninen. 12725: Eino Raunio. Edvard Pesonen. Arvo Tuominen. 12726: G. Henriksson. Vilho Väyrynen. Onni Peltonen. 12727: Kaarlo Pitsinki. Ola.vi Lindblom. Veikko Kokkola. 12728: Veikko Helle. Valto Käkelä. Pentti Niemi. 12729: K. F. Haapasalo. Anni Flinck Ensio Partanen. 12730: Väinö Tikkaoja. Meeri Kalavainen. Viljo A. Virtanen. 12731: Kalle Matilainen. Lars Lindeman. Väinö Tanner. 12732: Sylvi Siltanen. Varma K. Turunen. 12733: 295 12734: 12735: VI,16. - Toiv.al. N: o 104. 12736: 12737: 12738: 12739: 12740: Saalasti ym. :· Määrärahan varaamisesta kansanterveys- ja 12741: kansantautitutkimusta varten. 12742: 12743: 12744: E d u s k u nn alle. 12745: 12746: Tautitilastomme osoittavat, että kansaamme suorittaa valistustyötä ja suunnitella hoito- 12747: rasittavat monet taudit, joilla on suorastaan ja huoltotoimenpiteitä. 12748: kansantaudin luonne yleisyytensä vuoksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 12749: Vastatoimenpiteissä ovat monet vapaaehtoi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12750: set järjestöt tehneet arvokasta valistus-, avus- 12751: tus- ja huoltotyötä, mutta tähän jää aukkoja, että hallitus varaisi tulo" ja meno- 12752: joten olisi tärkeätä, että valtion varoista arvioe#tyksiin riittävän suuren tnäärä- 12753: varattaisiin määräraha kansanterveys- ja rahan kansanterveys- ja kansantauti- 12754: kansantautitutkimusten suorittamiseen. Näi- tutkimusta varten~ 12755: hin tutkimuksiin .nojaten voitaisiin sitten 12756: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 12757: 12758: Kerttu Saalasti. Sylvi Balinen. 12759: Hilja. Vå.änä.nen. Marja. Lahti. 12760: 296 12761: 12762: VI,17. - Toiv.aJ. N:o 105. 12763: 12764: 12765: 12766: 12767: Sa.alaati ym.: Maksuttoman. kudosnäytet'Utkimuksen toteutta- 12768: milesttJ S1fÖpättdkimmten yhteydessä. 12769: 12770: 12771: E d u s k u n n a 11 e. 12772: 12773: Syövästä on muodostunut viime vuosien Ede'llä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 12774: aikana tilastotietojen valossa huolestuttava taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 12775: kansantauti. Syövän toteamiseksi varhaisessa sen, 12776: vaiheessa on kudosnäytteen otto toimenpide, 12777: joka voi pelastaa potilaan hänen päästessään että hallitus tutkili mahdoUisuuksia. 12778: ajoissa asianmukaiseen hoitoon. Näytteiden makS'Uttoman kudosnäytetutkimuksen 12779: otto olisi saatava maksuttomaksi, etteivät tote·uttamiseksi syöpät'Utkimusten yh- 12780: taloudelliset syyt estäisi tarkastusten suorit- teydessä ja antaisi Edmkunnalle asian- 12781: tamista kylliksi ajoisSa. mukaisen esityksen. 12782: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 12783: 12784: Kerttu Sa.alasti. Sylvi HaJinen. 12785: Hilja Viänänen. Marja. Lahti. 12786: 297 12787: 12788: VI,18. - Hemst.mot. B: o 106. 12789: 12790: 12791: 12792: 12793: Nordfors m. fl.: Angdende vårdunderstöd åt andningsför- 12794: lamade. 12795: 12796: 12797: 12798: Till Riksdagen. 12799: 12800: Vården av persone,r, som drabbats av för- sättningar andningsapparater, vilka lånas ut 12801: lamning i andningsorganen kräver särskild för sådant ändamål. Hittills har andnings- 12802: apparatur, specialskolade sköterskor och förlamades hempermission ordnats genom att 12803: ständig överva:kning. Dylika sjuka måste få sjukhusapparatur lånats åt dem. Samma 12804: vård dygnet runt, i vissa fall för sin åter- system kunde i framtiden tillämpas också 12805: stående livstid. Vården ställer sig även dyr, för längre hemvård. 12806: den beräknas för närvarande stiga till 7 800 En sådan skulle inte åsamka staten extra 12807: mark i dygnet per patient. utgifter. Det gäller blott en omfördelning 12808: Av dessa orsaker har samhället insett sin av nuvarande understöd till exempel på 12809: plikt att hjälpa offren för sådana svåra sjuk- sådant sätt att av det 40 % skulle erläggas 12810: domar genom att staten deltar i kostnaderna åt sjukhuset som apparathyra och 60 % för 12811: för sjukhusvården. I den proposition om vårdkostnaderna hemma. 12812: sådant bidrag, som regeringen i tiden lade Ett hinder för hemvård har vidare varit 12813: fram, föreslogs att understöd också kunde att ersättning för transportkostnader inte 12814: ges om andningsförlamad patient med läka- getts ur allmänna medeL Med tanke på 12815: res medgivande sköts hemma för kortare andningsförlamades svårigheter har sådan 12816: eller längre tid. Emellertid företog riksda- transport till landets nordligaste och öStli- 12817: gen sådan ändring i propositionen att bidra- gaste delar kunnat kosta 8-10 000 mark, 12818: get för hemvård föll bort. För närvarande vilket borde ersättas av samhället. 12819: kan andningsförlamad patient besöka sitt Riksdagens ekonomiutskott h:ar tidigare 12820: hem utan att förlora vårdbidrag endast om behandlat en liknande motion. Utskottet 12821: det sker som kortvarig permission från ställde sig sympatiskt till uppfattningen att 12822: sjukhus. samhället borde fersöka underlätta andnings- 12823: Ett sådant arrangemang måste betraktas förlamade polioinvaliders hemvård. Ut- 12824: som felaktigt både med tanke på möjlighe- skottet ansåg sig emellel'ltid inte kunna för- 12825: terna att förbättra patientens tillstånd samt ordna motionen emedan den begränsats till 12826: med hänsyn till statens sjukvårdskostnader. poliooffer. Enligt läkarutlåtande förekom- 12827: Förflyttning hem för längre tid, om läkare mer även andra sjukdomar som ger upphov 12828: anser det tillrådligt, kan verka positivt i till liknande andningsstöringar. 12829: psykiskt avseende på en kroniskt sjuk. För Av denna orsa:k tillåta vi oss ånyo fästa 12830: statens del innebär ett sådant arrengemang Riksdagens uppmärksamhet på denna behjär- 12831: den fördelen, att den kroniskt sjukes plats tansvärda sak och framställa den i form 12832: kan utnyttjas av flera patienter, vilka lider av att understöd skulle ges för andnings- 12833: av akuta åkommor. Samtidigt binds inte hämmade patienter i allmänhet. Deras antal 12834: personai vid den oavbrutna vård, som and- torde för närvarande uppgå till ca 40 men 12835: ningsförlamade behöver. kommer i framtiden sannolikt att minska 12836: Föreningen Hengityspotilaat r.y. har med som resultat av poliovaccineringen. 12837: tanke på hemvårdens stora betydelse med Med hänvisning till vad ovan framhållits 12838: sina knappa medel lyckats skaffa två upp- föreslå vi, ~att riksdagen ville hemställa, 12839: 38 E 74/60 12840: 298 VI,lS. - Bengityshalvauspotilaiden hoitoavustus. 12841: 12842: 12843: att regeringen måtte fram1Jigga för- Zamade såväl. vid vård på sjukhus som 12844: slag om att vårdunderstöd ur all- hemma samt för deras sjuktranspQ1't. 12845: männa medel beviljas andningsför- 12846: Helsingfors den 9 februari 1960. 12847: 12848: Kurt Nordfors. Juho Ten.hiä.lä.. Erkki Leikola.. 12849: J. A. Jungarå.. Kyllikki. Pohjala.. Varma. K. Turunen. 12850: Georg 0. Ehrnrooth. Alwa.r Sundell. Meeri Kala.va.inen. 12851: Juha. Rihtniemi. Grels Teir. Antti Kukkonen. 12852: K. F. Ha.a.pa.salo. Viljami Ka.lliokosld. 12853: 299 12854: 12855: Suomennos. 12856: VI,18. - Toiv.al. N:o 106. 12857: 12858: 12859: 12860: 12861: Nordfors ym.: H engityshalvoospotilaiden hoitoavustuksesta. 12862: 12863: 12864: E d u s k u n n a 11 e. 12865: 12866: Hengityselinten lamaantumisen uhreiksi gityskojeistot, joita lainataan sellaiseen tar- 12867: joutuneiden henkilöiden hoito vaatii erityisiä koitukseen. Tähän saakka on hengityshal- 12868: kojeistoja, erikoiskoulutuksen saaneita hoita- vauspotilaiden kotiloma järjestetty lainaa- 12869: jattaria ja alituista valvontaa. Sellaisten sai- malla heille sairaalan kojeistoja. Samaa sys- 12870: raiden täytyy saada hoitoa läpi vuorokauden, teemiä voitaisiin vastedes soveltaa myös pi- 12871: eräissä tapauksissa koko jäljellä oleva elin- tempään kotihoitoon. 12872: aikansa. Hoito tulee myös kalliiksi, sen las- Valtiolle ei sellaisesta aiheutuisi lisämeno ja. 12873: ketaan nykyisin nousevan 7 800 markkaan Kysymys on ainoastaan nykyisen avustuksen 12874: vuorokaudessa potilasta kohden. jaon muuttamisesta esimerkiksi sillä tavoin, 12875: Näistä syistä yhteiskunta on ymmärtänyt että siitä 40 % maksettaisiin sairaalalle ko- 12876: velvollisuudekseen auttaa sellaisten vaikeiden jeiston vuokrana ja 60 % hoitokustannuksiin 12877: sairauksien uhreja siten, että valtio osallis- kotona. 12878: tuu sairaalahoidon kustannuksiin. Sellaista Edelleen on eräänä kotihoidon esteenä ollut 12879: avustusta koskevassa esityksessä, jonka halli- se, että yleisistä varoista ei ole maksettu kor- 12880: tus aikanaan antoi, ehdotettiin, että avus- vausta kuljetuskustannuksista. Hengitys- 12881: tusta voitaisiin antaa myös, jos hengitys- halvauspotilaiden vaikeudet huomioon ottaen 12882: halvauspotilasta lääkärin suostumuksella hoi- sellainen kuljetus maan pohjoisimpiin ja 12883: detaan kotona lyhyemmän tai pitemmän ajan. itäisimpiin osiin on saattanut maksaa 8 000- 12884: Eduskunta teki kuitenkin esitykseen sellai- 10 000 markkaa, mikä yhteiskunnan tulisi 12885: sen muutoksen, että avustus kotihoitoa var- korvata. 12886: ten jäi pois. Nykyisin voi hengityshalvaus- Eduskunnan talousvaliokunta on aikaisem- 12887: potilas käydä kotonaan hoitoavustusta me- min käsitellyt vastaavanlaisen aloitteen. 12888: nettämättä vain siten, että se tapahtuu sai- Valiokunta suhtautui myönteisesti siihen 12889: raalasta annettuna lyhyenä lomana. käsitykseen, että yhteiskunnan olisi yritet- 12890: Sellaista järjestelyä täytyy pitää virheelli- tävä helpottaa hengityshalvauksen saaneiden 12891: senä sekä potilaan tilan parantamismahdolli- polioinvalidien kotihoitoa. Valiokunta ei kui- 12892: suuksien että valtion sairaanhoitokustannus- tenkaan katsonut voivansa puoltaa aloitteen 12893: ten kannalta. Muutto kotiin pitemmäksi hyväksymistä, koska siinä rajoituttiin polion 12894: ajaksi, jos lääkäri katsoo sen suositeltavaksi, uhreihin. Lääkärien lausunnon mukaan esiin- 12895: voi kroonillisesti sairaaseen vaikuttaa psyyk- tyy myös muita sairauksia, jotka aiheuttavat 12896: kisessä mielessä positiivisesti. Valtiolle sel- samanlaisia hengityshäiriöitä. 12897: lainen järjestely merkitsee sitä etua, että Tästä syystä kiinnitämme uudestaan edus- 12898: kroonillisesti sairaan paikkaa voivat käyttää kunnan huomiota tähän kannatettavaan 12899: useat tilapäisesti sairastuneet potilaat. Sa- asiaan ja esitämme sen siinä muodossa, 12900: malla ei henkilökunta sidota hengityshalvaus- että avustusta annettaisiin hengityspotilaille 12901: potilaan tarvitsemaan keskeytyksettömään yleensä. Heidän lukumääränsä lienee nykyi- 12902: hoitoon. sin noin 40, mutta tulee vastedes todennäköi- 12903: Hengityshalvauspotilaat r.y. on kotihoidon sesti laskemaan poliorokotuksen johdosta. 12904: suurta merkitystä silmällä pitäen onnistunut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 12905: niukoilla varoillaan hankkimaan kahdet hen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 12906: 300 VI,18. - HengityshaJ.vauspotilaiden hoitoa.vustus. 12907: 12908: 12909: että hallitus antaisi esityksen hoito- sairaala- kuin kotihoitoa sekä heidän 12910: avustuksen myöntämisestä yleisistä sairaskuljetuksiaan varten. 12911: varoista hengityshalvauspotilaiden niin 12912: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 12913: 12914: Kurt Nordfors. Juho Tenhiälä. Erkki Leikola. 12915: J . .A.. Jungarå. Kyllikki Pohjala. Varma K. Turunen . 12916: Georg 0. Ehrnrooth. .A.lwar Sundeli. Meeri Kalavainen. 12917: Juha Rihtniemi. Grels Teir. Antti Kukkonen. 12918: K. F. Haapasalo. Viljami Kalliokoski. 12919: 301 12920: 12921: VI,19. - Toiv.a.l. H:o 107. 12922: 12923: 12924: 12925: 12926: Torvi ym.: Määrärahasta avustuslainoiksi Invalidisäätiön Ou- 12927: luun suunnitteleman ortopedisen sairaalan rakentamista 12928: varten. 12929: 12930: 12931: E d u s k u n n a 11 e. 12932: 12933: Ortopedisen sairaalahoidon alalla vallitsee pungin ja Uudenmaan läänin kuntien kes- 12934: koko maassa vaikea paikkapula ja hoitoa kussairaalaksi ja vain 30% paikoista on va- 12935: odottavien potilaiden odotusajat ovat useissa rattu maaseudulta kotoisin oleville. 12936: tapauksissa vuosia, jopa 5-6 vuotta. Poh- Invalidisäätiö on sairaalaa varten saanut 12937: jois-Suomi on toistaiseksi jäänyt kokonaan Oulun kaupungilta vuokratta tontin N: o 1, 12938: vaille hoitomahdollisuuksia. joka sijaitsee Oulun Kontinkankaan kau- 12939: Invalidisäätiö on sairaspaikkatilanteen hel- punginosassa, korttelissa N: o 3 ja on alal- 12940: pottamiseksi tehnyt useita aloitteita toisen taan 10 001 m2. ·Tontti sijaitsee välittömästi 12941: ortopedisen erikoissairaalan rakentamiseksi nykyisen lääninsairaalan vieressä. 12942: Pohjois-Suomea varten Ouluun. Invalidi- Saatuaan v. 1958 työllisyyslainaa 14 milj. 12943: säätiö on, lähtien Ruotsissa tehdystä laskel- mk ja Kansaneläkelaitokselta lainaa 15 milj. 12944: masta, jonka mukaan ortopedisiä sairaala- mk Invalidisäätiö on rakentanut yllämaini- 12945: paikkoja tarvitaan kolme 10 000 asukasta tulle tontille ortopediseen sairaalaan siipi- 12946: kohden, todennut, että maassamme vastaa- rakennuksena kuuluvan proteesipajan, joka 12947: vasti tarvitaan 1200 ortopedistä sairassijaa, valmistui marraskuussa 1958. 12948: eli, kun maassamme on noin 500 sairassijaa, Säätiö on arkkitehtikilpailun voittaneella 12949: n. 700 uutta paikkaa, ja siitä, että ortopedi- Bertel Liljequistin arkkitehtitoimistolla teet- 12950: nen sairaala kykenee palvelemaan noin mil- tänyt sairaalaa varten piirustukset ja työ- 12951: joonaa asukasta, suunnitellut ortopedisen sai- piirustukset siten, että rakennustyöt voitai- 12952: raalan 200-paikkaiseksi. Kokkola-Nurmek- siin alkaa heti kun tarpeellinen rahoitus on 12953: sen rajaviivan pohjoispuolella on näet järjestyksessä. Nykyisten rakennuskustan- 12954: 800 000 asukasta ja tämän alueen ortopedis- nusten mukaan olisi koko sairaalan kustan- 12955: ten paikkojen tarve olisi 240, joten 200 on nukset 588 000 000-640 000 000 mk. Kun- 12956: alle minimin. nat, tapaturmayhtiöt ja ilmeisesti myös Kan- 12957: Suunnitelmaan kuului, että sairaalahen- saneläkelaitos olisivat valmiit merkitsemään 12958: kilökunnan asuntokysymys olisi ratkaistu ko- n. 50 paikkaa, jos valtio osallistuisi sairaa- 12959: konaan erillisenä kysymyksenä ja arava-lai- lan rakentamiseen samassa suhteessa kuin 12960: noituksen turvin. Nyttemmin on Invalidi- keskussairaalan rakentamiseen. Kustannukset 12961: säätiö, saadakseen rakennushankkeen alulle, rakennuksen saattamiseksi vesikattoon olisi- 12962: supistanut ohjelmansa niin, että sairaala ra- vat 320 000 000 mk. Tämän rakennusvaiheen 12963: kennetaan 130-paikkaisena ja kahta sairaala- toteuttamiseksi tarvittaisiin valtion avustus- 12964: osastoa käytetään toistaiseksi henkilökunnan lainaa 269 000 000 mk. 12965: asuntoina. Kuitenkin on todettava, että myös Mainittakoon, että vuoden 1959 budjetin 12966: muut invalidihuoltolain puitteissa hoidetta- yhteydessä eduskunta lausui, että työllisyyS- 12967: vat potilaat, kuten tuoreet tapaturma- ja tilanteen sen salliessa voidaan myöntää työl- 12968: reumapotilaat, nivelrikkoiset sekä muut tuki- lisyysvaroja Invalidisäätiön ortopedisen sai- 12969: ja liikuntaelinsairauksia potevat, tarvitsevat raalan rakentamista varten. Syystä tai toi- 12970: hoitoa, semminkin kun I kirurginen klinikka sesta hallitus ei menneellä työttömyyskau- 12971: on muodostunut pääasiassa Helsingin kau- della näin menetellyt, vaikka Oulussa ja sen 12972: 302 VI,19. - Ortopedinen sairaala. 12973: 12974: 12975: lähiympäristössä työttömyystilanne oli maan että hallitus ottaisi riittävän miUirä. 12976: vaikeimpia. Kuluva talvikausi ei liioin näytä rahan avustuslainaksi vuoden 1961 12977: erikoisen lohdulliselta työllisyyden kannalta. tulo- ja menoarvioesitykseen Invalidi- 12978: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- säätiön Ouluun Pohjois-Suomea var- 12979: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ten suunnitteleman ortopedisen sairaa- 12980: lan rakentamista varten. 12981: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 12982: 12983: Irma Torvi. Väinö R. Virtanen. 12984: Jaakko Kemppainen. Matti Meriläinen. 12985: Armas Leinonen. Veikko Rytkönen. 12986: Kerttu SaaJ.asti. J. Mustonen. 12987: Niilo Ryhtä. Pentti Liedes. 12988: Martti Linna. Arvi Turkka. 12989: Hannes Paaso. Eino Roine. 12990: Kaino Haapanen. Anna-Liisa Tiekso. 12991: Vilho Väyrynen. Inkeri 'Virtanen. 12992: Pauli Puhakka. Eemeli LakkaJa. 12993: Akseli Paarman. Yrjö Murto. 12994: Eino Tainio. Toivo Friman. 12995: Tauno Kelovesi. Siiri Lehmonen. 12996: Toivo Niiranen. Olavi Lahtela. 12997: 303 12998: 12999: V1,20. - Toiv.al. N: o 108. 13000: 13001: 13002: 13003: 13004: V. Turunen ym.: Yksityisomistuksessa olevan lääketeollisuu- 13005: den ja apteekkitoimin"'W!n ottamisesta valtion omistukseen 13006: ja hoitoon. 13007: 13008: 13009: E d u s k u n n a ll e. 13010: 13011: Useissa maissa on viime aikoina suoritettu peen sanelee ihmisten välttämätön hätä. Koh- 13012: tutkimuksia lääketeollisuuden ja jakelun tuuttomat voitot lääketeollisuudessa ja jake- 13013: tuottamista voitoista. Suoritetuissa tutkimuk- lussa ovat hyötymistä hädän alaisten ihmis- 13014: sissa on ilmennyt, että näitä voittoja on ten kustannuksella. 13015: monasti pidettävä suorastaan kohtuuttomina. Meidän oloissamme olisi täysin mahdollista, 13016: Suomessa vastaavaa tutkimusta ei yksityis- että valtiovalta toimisi lääketeollisuuden har- 13017: kohtaisesti ole toimitettu. Yliopiston apteekki- joittajana ja jakelun hoitajana. On ilmeistä, 13018: toiminnan laajentamisen yhteydessä tosin että tätä kautta lääkkeiden hinnat voitaisiin 13019: selviteltiin puolin ja toisin sekä teollisuu- saada kohtuullisiksi. Lääketeollisuuden ja 13020: den harjoittamista lääkealalla että myös ja- jakelun harjoittamisesta saatava voitto-osuus 13021: kelun voittosuhteita. jäisi yhteiskunnan käytettäväksi ja voitaisiin 13022: Selviönä kuitenkin voidaan pitää sitä, että käyttää ainakin välillisesti niiden ihmisten 13023: lääketeollisuuden harjoittaminen ja lääkeai- ja ihmisryhmien hyväksi, jotka nämä kus- 13024: neiden jakelu ovat varsin tuottavaa toimin- tannukset joutuvat pääasiassa suorittamaan. 13025: taa. Kun lääketeollisuuden ja varsinkaan On välttämätöntä, että maassamme lähiai- 13026: jakelun kohdalla ei ilmene minkäänlaista kil- koina saadaan aikaan kaikkia kansalaisia 13027: pailua, vaan pikemminkin voidaan puhua koskeva sairausvakuutusjärjestelmä. Mikäli 13028: puhtaasti monopolisoidusta yrittäjätoimin- lääketeollisuuden ja jakelun tuottama voitto 13029: nasta, joutuvat lääkkeitä käyttävät kansalai- olisi valtiovallan käytettävissä voitaisiin tätä 13030: set kohtuuttoman verotuksen uhreiksi. Kil- kautta rahoittaa tätäkin laajakantoista ja 13031: pailu apteekkioikeuksien saamisesta varsinkin erikoisesti vähävaraisille ihmisille tärkeätä 13032: vähänkin huomattavammassa asutuskeskuk- sosiaalista toimintaa. 13033: sessa on erittäin ankaraa. V erotustilastoista Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten 13034: ja verokalentereista voidaan päätellä alalla esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväk- 13035: toimivien yrittäjien olevan varsin hyvässä syttäväksi toivomuksen, 13036: asemassa. 13037: Lääkeaineiden valmistuksesta ja jakelusta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 13038: perittävät, mielestämme kohtuuttomat voi- yksityisomistuksessa olevan lääketeolli- 13039: tot joutuvat maksamaan lääkeaineiden käyt- suuden ja apteekkitoiminnan ottami- 13040: täjät. Lääkkeiden osto sairaiden ja sairasta- seksi valtion omistukseen ja hoitoon. 13041: vien ihmisten kohdalta on pakollista. Tar- 13042: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 13043: 13044: Vilho Turunen. A. Härkönen. Impi Lukkarinen. 13045: Vappu Heinonen. Mikko Hult. A. Simonen. 13046: Arvo Sävelä. Martta Salmela-Järvinen. Olli J. Uoti. 13047: Aili Siiskonen. 13048: 304 13049: 13050: VI,21. - Toiv.al. N: o 109. 13051: 13052: 13053: 13054: 13055: Kalliokoski ym.: Toimenpiteistä parantumattomina pidettä- 13056: viä, hengenvaarallisia sairaustilaja aiheuttavia tauteja po- 13057: tevien lasten ja nuorten sairashaidon järjestämiseksi. 13058: 13059: 13060: E d u s k u n n a 11 e. 13061: 13062: Sellaisille perheille, joiden lapset sairasta- kantokyvyn ylittäviä taloudel'lisia rasituksia, 13063: vat hengenvaaraUisia sairaustiloja aiheutta- koska tautitiloja voi ilmetä usein samalla 13064: via tauteja, johtuu tästä valtavia henkisiä lapsella ja samassa perheessä usealla lapsella. 13065: kärsimyksiä ja usein ylivoimaisia taloudelli- Kun nämä tautitilat eivät valitse vuorokau- 13066: sia rasituksia. Näin on erikoisesti silloin, jos den aikoja eivätkä sääsuhteita, joudutaan 13067: tällaisen perheen kotipaikka sijaitsee etäällä aina käyttämään vuokra-autoa, jos silläkään 13068: täydellisistä sairaaloista, joilla vain on mah- päästään kulkemaan, tai jos sitenkään ajoissa 13069: dol'lisuuksia pätevän avun antamiseen maini- ehditään perille. 13070: tunlaisissa sairaustiloissa. Tällaisten sairauksien hoitaminen tapaus- 13071: Lääketiede on jo pitemmän ajan ollut sel- ten harvalukuisuuden vuoksi ei tuottaisi 13072: villä erään verenvuototaudin esiintymisestä yhteiskunnalle kovinkaan suuria rasituksia, 13073: poikalasten ja yleensä miespuolisten henki- vaikka se lasten vanhemmille vähävaraisen 13074: löiden piirissä. Sairaudelle ominaisena on perheen kysymyksessä ollen tuottaakin yli- 13075: pidetty perinnöllisyyttä, joka kulkee äidin voimaisia vaikeuksia. Siksi olisi asia saatava 13076: kautta, mutta aiheuttaa sairausi'lmiön vain siten järjestetyksi, että tämänlaatuiset sai- 13077: suvun miespuolisissa jäsenissä. raudet hoidettaisiin valtion toimesta ja va- 13078: Maassamme on kuitenkin viime aikoina roin. On erikoisesti korostettava sitä, että 13079: ilmennyt rajoitettu määrä sairaustapauksia, i'lmainen sairaalahoito - jota sitäkään ny- 13080: jotka kumoavat vallinneen tieteellisen käsi- kyään ei saa - ei tällaisissa tapauksissa 13081: tyksen alussa mainitun verenvuototaudin riitä, sillä kiireelliset sairaskuljetukset pit- 13082: laadusta tai merkitsevät aivan uuden tieteelle kiltä matkoilta aiheuttavat sairaalakulujakin 13083: tähän asti tuntemattoman sairauden ilmene- suurempia kustannuksia. 13084: mistä. Vähäisestä syystä aiheutuva ja erit- Kun tämänlaatuinen sairaus luultavasti on 13085: täin vaikeasti ehkäistävissä oleva verenvuoto parantumaton, mutta ei aiheuta potilaan työ- 13086: saattaa nimittäin esiintyä yhtä hyvin tytöillä kyvyttömyyttä, paitsi akuuttisen sairaustilan 13087: kuin pojillakin ja sel'laisissa tapauksissa, yhteydessä, olisi mainituin tavoin terveyde'lli- 13088: joissa perinnöllisten tekijäin osuus sairaus- sesti puutteelliset lapset saatava ohjatuiksi 13089: ilmiössä on erittäin vaikeasti todettavissa. sellaisiin ammatteihin, joissa työ sinänsä 13090: Lapset, joilla tämänlaatuinen sairaus ilme- aiheuttaisi mahdollisimman vähän verenvuo- 13091: nee, saattavat olla hyvin elinvoimaisia ja don vaaraa ja missä tehtävä voitaisiin suo- 13092: henkisesti lahjakkaita, mutta vähäinen rittaa lähellä sellaista sairaalaa, jossa avun 13093: naarmu, hampaan lähtö tai kuumesairauteen saaminen äkillisissä ja vaaral'lisissa tauti- 13094: usein liittyvä tavallisesti vähäinen veren- tiloissa olisi mahdollista. Tällöin näistä muu- 13095: vuoto nenästä saattavat helposti aiheuttaa ten yhteiskunnan rasitukseksi jäävistä ihmi- 13096: kuolemaan johtavan verenvuototilan. Kun sistä voisi tulla kansansa hyödyllisiä jäseniä. 13097: vähävaraisen perheen lasta on tällaisessa He itse eivät joutuisi sairaudestaan kärsi- 13098: tilassa lähdettävä kuljettamaan ehkä satojen mään enempää kuin on välttämätöntä eikä 13099: kilometrien päässä sijaitsevaan suurempaan heidän sairautensa aiheuttaisi kenellekään 13100: sairaalaan - pienessä kunnansairaalassa ei ylivoimaisia rasituksia. 13101: voida antaa apua - aiheuttaa se perheen Olisi näin ollen kiireellisesti ryhdyttävä 13102: VI,21. - Xalliokosk:i JDI.. 305 13103: 13104: toimenpiteisiin mainitunlaisten ja muiden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 13105: parantumattomina pidettävien äkillisiä hen- toimenpiteisiin sellaisten lasten ja 13106: genvaaranisia tautitiloja aiheuttavien sai- nuorten, jotka potevat parantumatto- 13107: rauksien hoitamiseksi valtion toimenpitein ja mina pidettäviä hengenvaarallisia 13108: varoin. Samoin olisi tällaisia sairauksia pote- sairaust~1oja aiheuttavia tauteja, sai- 13109: vat lapset ja nuoret yhteiskunnan toimesta rashoidon järjestämiseksi valtion toi- 13110: ohjattava sellaisiin ammatteihin, joissa vaa- mesta ja varqin sekä heidän ohjaami- 13111: ralliset tautitilat olisivat mahdollisimman sekseen ammatteihin, joissa vaarallis- 13112: harvinaisia ja joissa työskentely voitaisiin ten tautitilojen esiintyminen voitaisiin 13113: suorittaa olosuhteissa, joissa tautitilojen hoi- rajoittaa mahdollisimman vähiin ja 13114: tomahdo'llisuudet olisivat ,käden ulottuvilla". joissa työn suorittaminen voi tapahtua 13115: Edellä sanotun perusteella ehdotamme pätevän sairasavun ollessa helposti 13116: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, saatavissa. 13117: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 13118: 13119: Viljami Kalliokoski. Toivo Niiranen. 13120: Antti J. Rantamaa. Niilo Nieminen. 13121: Mikko Asunta. !4atti nlerilädnen. 13122: Arvo Sävelä. Kalle Kämäräinen. 13123: Usko Seppi. Väinö E. Nieminen. 13124: Kerttu Sa.ala.sti. 13125: 13126: 13127: 13128: 13129: 39 E 74/60 13130: 306 13131: 13132: VI,22. - Toiv.al. N: o 110. 13133: 13134: 13135: 13136: 13137: I. Virtanen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta alle koulu- 13138: ikäisten vauva-astetta varttuneempien lasten terveyden- 13139: hoidosta. 13140: 13141: 13142: Eduskunnalle. 13143: 13144: Maassamme on noin puoleen miljoonaan viin tapauksiin. Monesti on saatu todeta, että 13145: nouseva määrä aJlle kouluikäisiä lapsia. Näi- lääkärin luona käynti olisi pitänyt suorittaa 13146: den terveydentilan tarlkkailusta huolehtivat huomattavasti aikaisemmin. Tämän laimin- 13147: kunnalliset lastenneuvolat. Tilastot v. 1957 lyönnin johdosta hoitokustannukset voivat 13148: osoittavat kuitenkin, että jokaista alle koulu- muodostua erittäin kalliiksi tai pahimmassa 13149: ikäistä lasta kohden on vain 2.5 neuvoiakäyn- tapauksessa sairaus ei ole enää autettavissa. 13150: tiä. Tämä käyntien vähälukuisuus johtuu Tilannetta vailreuttaa vielä se, että vain 13151: siitä, että neuvolatoiminnasta nylkyisel'lään ei hrurvru;sa tapauksessa alile ik:oll!luikäiset lapset 13152: ole katsottu olevan sitä hyötyä, mikä sillä pystyvät itse selvittämään sairautensa oireita. 13153: pitäisi olla varsinkin vauva-asteen jälkeen, Jotta tilanteeseen saataisiin ratkaiseva pa- 13154: ottaen huomioon sen valtavan koneiston, joka rannus, pitäisi ·alle kouluikäisille 'lapsille 13155: tarkoitusta varten on maassamme 'luotu. suoda mahdollisuus turvautua lääkäriin aina 13156: Vakavana epäkohtana on ·esim. se, että neu- huolta aiheuttavien oireiden ilmetessä ja 13157: voloissa ei anneta apua sairaiHe lapsi~1e ja saada välttämätön lääkärin- ja poliklinikka- 13158: onpa suorastaan kielletty tuomasta sairaita hoito maksuttomasti. Olisi syytä harkita, e~kö 13159: lapsia neuvoloihin, vaikka kyseessä ei olekaan jo olevaa neuvolaver'kootoa voitaisi käyttää 13160: tarttuva tauti. apuna ja niiden toimintaa .tässä mielessä !ke- 13161: Jos neuvolatoiminta olisi kehitetty sellai- hittää ja laajentaa, ja ellei näin voitaisi 13162: selle asteel1le, että se 'huolehtisi paitsi alle menetellä, niin joitain muita terveydenhoi- 13163: kouluikäisten lasten terveydentilan tarkkai- dollisia mahdollisuuksia hyväksi käyttäen. 13164: lusta, myös mruksuttomasta lääkärin- ja ma;h- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 13165: dollisesta poliklinikkahoidosta sairaustapauk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 13166: sissa, niin se vrurmaan vasta;isi huomattavasti 13167: paremmin tarkoitustaan ja lasten yleinen te.r- että hallitus tutkituttaisi nwhdolli- 13168: veydentilanne maassamme paranisi. suuksia alle kouluikäisten vauva-astetta 13169: Lasten käyttäminen yksityisesti lääkärissä varttuneempien lasten nwksuttonwsta 13170: tietää suuria lisämenoja .perheille ja varsin- terveydentilan tarkkailusta sekä sai- 13171: kin vähävaraisissa perheissä tällaiset käynnit rauksien sattuessa liiiikiirin- ja polikli. 13172: joudutaan rajoittamaan vain aivan pakotta- nikkahoidosta. 13173: Helsingissä 12 päivänä h~lmikuuta 1960. 13174: 13175: Inkeri Virtanen. Irma Torvi. 13176: Elli Stenberg. Judit Nederström-Lunden. 13177: Tyyne Tuominen. 13178: 307 13179: 13180: VI,23. - Toiv.al. N: o 111. 13181: 13182: 13183: Pohjala ym.: Sairaanhoitajien palkkojen korottamisesta. 13184: 13185: E d u s k u n n a ll e. 13186: 13187: Valtion palveluksessa olevien sairaanhoita- että he joutuvat työskentelemään sunnun- 13188: jien palkkauskysymys oli vuosien 1954-55 tai- ja juhlapäivinä. Verrattaessa sairaanhoi- 13189: aikana tutkimuksen kohteena. Korjaukset, tajan kuukausipalkasta laskettua tuntipalk- 13190: jotka silloin palkkauksiin tehtiin, korvasivat kaa muiden ryhmien tuntipalkkoihin voi- 13191: lähinnä niitä luontoisetuja, jotka tutkimusta daan todeta, että sairaanhoitajan palkkaus 13192: edeltävänä aikana oli ilman korvausta pois- olisi ehdottomasti tarkistettava. 13193: tettu sairaanhoitajilta. Täydelliseen kokonais- Sairaanhoitajien palkoista puhuttaessa on 13194: palkkaukseen paaseminen työnarvostuksen usein kiinnitetty huomio niihin etuihin, joita 13195: perusteella jäi silloin saavuttamatta. Tästä sairaalassa työskenteleväHä on aikaisemmin 13196: syystä eivät sairaanhoitajien virat ja toimet ollut sairaalan asunnossa asumisesta ja ruo- 13197: ole palkkauksellisesti muihin viranhaitijoihin kailusta sairaalassa. Nykyisin näiden etujen 13198: nähden sellaisessa suhteessa kuin niiden vas- merkitys on olematon siitä syystä, että sai- 13199: tuullisuus ja työmäärä sekä niihin vaadittava raalan henkilökunnalle antamista eduista 13200: koulutus, taito ja kyky edellyttävät. peritään niitä vastaava korvaus. Esimerkiksi 13201: Erityisen selvästi jälkeenjääneisyys tulee sairaaloiden asuntojen vuokrat on korotettu 13202: näkyviin työnjohto-, hallinto- ja opetusteh- yleisiä vuokramarkkinoita vastaavalle tasolle 13203: tävissä toimivien sairaanhoitajien, kuten osas- suorittamatta vastaavaa korotusta palkkoi- 13204: tonhoitajien, ylihoitajien, lääninterveyssisar- hin. Toisaalta taas sairaanhoitajat entistä 13205: ten, sairaanhoitajakoulujen ja -opistojen suuremmassa määrin ovat hankkineet itse 13206: opettajien sekä lälikintöhallituksen tarkasta- asuntonsa sairaalan ulkopuolelta, joten tähän 13207: jien kohdalla. Kuitenkin myös sairaalain eri seikkaan ei enää voida vedota palkkauksia 13208: osastoissa toimivien muiden sairaanhoitajien järjestettäessä. 13209: palkkaus on epäsuhteessa toisten viranhal- Kansainvälisen työjärjestön (ILO) toimis- 13210: tijaryhmien palkkaukseen, kun ottaa huo- tossa Genevessä on vuonna 1958 tehty sai- 13211: mioon sairaanhoitajan koulutuksen, työn vas- raanhoitajien palkkausta koskeva tutkimus, 13212: tuullisuuden sekä työaikakysymykseen liitty- joka käsittää 54 maata. Tämä tutkimus 13213: vät tekijät. Sairaanhoitajien keskuudessa omalta osaltaan antaa tukea ·edellä esitetyille 13214: äskettäin tehdyn työaikoja koskevan tiedus- näkökohdille. 13215: telun mukaan potilasosastoissa toimivat sai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 13216: raanhoitajat harvoja poikkeuksia lukuunotta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 13217: matta osallistuvat yötyöhön, josta suoritet- muksen, 13218: tava 150 mk:n korvaus ei läheskään vastaa 13219: yötyön rasittavuutta ja vastuullisuutta. Yö- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 13220: työ toistuu yleensä 4-6 viikon väliajoin ja toimenpiteisiin sairaanhoitajien palk- 13221: kestää 7 yötä, joten sen aiheuttama rasitus kojen korottamiseksi sille tasoUe kuin 13222: on erittäin huomattava. Lisäksi työskentele- sairaanhoitajan työn vastuullisuus ja 13223: vät sairaanhoitajat myöhäisinä iltavuoroina, työmäärä sekä niihin vaadittava kou- 13224: joista ei erillistä korvausta lainkaan suori- lutus, taito ja kyky edellyttävät. 13225: teta. Sairaanhoitajien työaikaa lisää myös se, 13226: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 13227: 13228: Kyllikki Pohjala. Mikko Asunta. Väinö E. Nieminen. 13229: Erkki Koivisto. Margit Borg-Sundman. Saara Forsins. 13230: Reino Ala-Kulju. Kalervo Saura. Aune Innala. 13231: Erkki Hara. Juha Rihtniemi. Erkki Leikola. 13232: 308 13233: 13234: VI,24. - Toiv.al. N: o 112. 13235: 13236: 13237: 13238: 13239: Pohjala ym..: Kunnallisia terveyssisaria koskevan lain uudis- 13240: tamisesta. 13241: 13242: 13243: E d u s k u n n a ll e. 13244: 13245: Kun nykyisin voimassa oleva laki kunnal- sisarten virkamatkakorvausperusteita sekä 13246: lisista terveyssisarista 31 päivänä maalis- vuosi-, sairas- ja äitiyslomakorvauksia, koska 13247: kuuta 1944 annettiin, pidettiin tarkoituksen- niitä koskevat määräykset ovat osoittautuneet 13248: mukaisena sisällyttää sekä terveyssisarten puutteellisiksi eivätkä eräiltä osin enää vastaa 13249: toimintaa että palkkausta ja eläkettä koske- nykyajan vaatimuksia. 13250: vat määräykset tähän lakiin. Sen jälkeen on Terveyssisarten palkkauksen uudelleenjär- 13251: kuitenkin useassa eri yhteydessä todettu, että jeste'lyyn antaa aihetta myös se, että vuoden 13252: mainittujen asioiden yhdistämisestä samaan 1958 alusta lukien kansakoulunopettajat siir- 13253: lakiin on aiheutunut käytännössä eräitä han- tyivät terveyssisarten nykyiseen palkkauk- 13254: kaluuksia. Tähänastisen kokemuksen mukaan seen rinnastettavasta palkkausjärjestelmästä 13255: on mm. palkkausta koskevia säännöksiä jou- kokonaispalkkaukseen. Koska terveyssisarlain 13256: duttu muuttamaan useammin kuin muita perusteluissa eduskunta on hyväksynyt peri- 13257: terveyssisartyötä käsitteleviä lain kohtia. aatteen, jonka mukaan terveyssisaret ovat 13258: Koska palkkaus- ja eläkeasiat muodostavat virka-asemaltaan verrattavissa naiskansa- 13259: myös asiasisällöltään oman erillisen kokonai- koulunopettajiin, on asianmukaista, että 13260: suuden, olisi asianmukaista erottaa puheena myös tässä vaiheessa sovelletaan mainittua 13261: olevat säännökset eri:llisiksi laeiksi. periaatetta. 13262: Tällöin on otettava huomioon, että terveys- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 13263: sisarten nykyinen palkkausjärjestelmä, joka nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 13264: perustuu osittain rahapalkkaan ja osittain muksen, 13265: luontoisetuihin, on vanhentunut ja aiheuttaa 13266: palkkauksessa monia epäkohtia. Ensinnäkään että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- 13267: täten määrätyt palkat eivät ole luotettavasti menpiteisiin, että kunnallisista ter- 13268: verrattavissa esimerkiksi valtion ja kuntien veyssisarista nykyisin voimassa oleva 13269: maksamiin, kokonaispalkkaperusteen mukai- laki vuodelta 1944, jossa on yhdistetty 13270: siin palkkoihin. Luontoisetujen todellinen sekä terveyssisarten toimintaa että 13271: raha-arvo on vaikeasti määrättävissä ja se palkkausta ja eläkettä koskevat mää- 13272: saattaa lisäksi vaihdella melkoisesti. Toinen räykset, jaettaisiin ja säädettäisiin 13273: epäkohta nykyisessä palkkauksessa on se, että en'Zlisiksi laeiksi, joista toinen koskisi 13274: luontoisetujen rahallista arvoa ei huomioida terveyssisarten toimintaa ja toinen 13275: eläkkeitä ja ikälisiä laskettaessa. kokonaispalkkausjärjestelmään perus- 13276: Samanaikaisesti olisi myös tehtävä muutok- tuvaa palkkausta ja eläkettä. 13277: set niihin pykäliin, jotka koskevat ·terveys- 13278: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 13279: 13280: Kyllikld Pohjala. Mikko Asunta. Väinö E. Nieminen. 13281: Erkki Koivisto. Margit Borg-Sundman. Saara Forsius. 13282: Reino Ala.-Kulju. Kalervo Saura. Aune Innala. 13283: Erkki Hara.. Juha Rihtniemi. Erkki Leikola. 13284: 309 13285: 13286: VI,25. - Toiv.al. N: o 113. 13287: 13288: 13289: 13290: 13291: Siltanen ym.: Valtion osallistumisesta kunnallisPen kodinhoi- 13292: tajien ikälisien maksamiseen. 13293: 13294: 13295: E d u s k u n n a 11 e. 13296: 13297: Kunnallisista kodinhoitajista annetun lain Yhtäläisyyden vuoksi olisi asiallista, että 13298: (272/50) 10 § :n 1 mom:n mukaan valtio valtio osallistuisi myöskin kodinhoitajien ikä- 13299: osallistuu em. laissa tarkoitettujen kunnal- lisien maksamiseen samassa suhteessa kuin 13300: listen kodinhoitajien palkkaukseen %, : lla pe- kätilöiden ja terveyssisarten kohdalla. 13301: ruspalkkojen määrästä. Korkeimman hallinto- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh- 13302: oikeuden tulkinnan mukaan kodinhoitajille on dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 13303: suoritettava myös ikälisät niinkuin muillekin muksen, 13304: kunnan virkamiehille. Näille ikälisille, jotka 13305: saattavat olla 25 % peruspalkkojen määrästä, että hallitus antaisi ensi tilassa esi- 13306: ei kunta saa valtionapua, niinkuin on laita tyksen kunnallisista kodinhoitajista an- 13307: mm. kunnallisten terveyssisarten ja kätilöi- netun lain muuttamiseksi niin, että 13308: den palkkaukseen nähden. Tästä asiantilasta valtio osallistuu kodinhoitajille suori- 13309: johtuen kunnat saattavat syrjiä vanhempaa tettaviin ikälisäkorotuksiin samalla ta- 13310: työvoimaa, mikä tuskin on ollut eduskunnan voin kuin pe1·uspalklwihin. 13311: tarkoitus asiasta päätettäessä. 13312: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 13313: 13314: Sylvi Siltanen. Valto Käkelä. Edvard Pesonen. 13315: K. F. Haapasalo. Lyyli Aalto. Juho Karvonen. 13316: Erkki Koivisto. Meeri Kalavainen. Varma K. Turunen. 13317: Väinö E. Nieminen. Rafael Paasio. Vilho Väyrynen. 13318: Eino Raunio. Olavi Lindblom. ArVo Tuominen. 13319: Veikko Kokkola. Kustaa Alanko. Ensio Partanen. 13320: Paavo Aitio. Väinö Tikkaoja. Pentti Niemi. 13321: Veikko Helle. Viljo A. Virtanen. Kalle Matilainen. 13322: G. Henriksson. Anni Flinck. 13323: 310 13324: 13325: VI,26. - Toiv.al. N:o 114. 13326: 13327: 13328: 13329: 13330: Innala. ym.: Lastenhoitajien lwulutuksen yhtenäistämisestä. 13331: 13332: 13333: E d u s k u n n a ll e. 13334: 13335: J.Jastenhoitajain koulutus maassamme ta- tuisi joko siirtämällä sanottu koulutus koko- 13336: pahtuu nykyisin yksityisten järjestöjen toi- naan valtiolle tai säätämällä sitä varten riit- 13337: mesta ja kustantamana. Kunnat tosin osal- tävän suuri lakimääräinen avustus. Edellä 13338: listuvat koulutuslaitosten ylläpitoon merkit- mainittu muutos nykyiseen olotilaan olisi 13339: semällä huomattavan osan hoitopaikoista. välttämätöntä jo senkin vuoksi, että eri lai- 13340: Valtion osuus tähän yhteiskunnalle tärkeän toksissa tapahtuva koulutus siten keskittyisi 13341: alan koulutukseen sen sijaan supistuu vähäi- saman viranomaisen valvontaan. Samalla 13342: seen vuotuiseen avustukseen. Kuitenkin pal- saataisiin aikaan sekä koulutusvaatimusten 13343: velevat valmistuneet lastenhoitajat koko yh- että koulutusajan yhdenmukaistaminen, joi- 13344: teiskuntaa, sijoittuvatpa he kurssin käytyään hin kumpaankaan ei nykyisten olojen val- 13345: valtion, kunnan tai yksityisten laitosten pal- litessa voida puuttua, vaikka ne ovat tun- 13346: velukseen. Kaiken lisäksi on muistettava, netusti epäyhtenäisiä. 13347: että lastenhoitajat, päinvastoin kuin muu Kaiken edellä lausutun perusteella kun- 13348: lastenhuolto- ja sairaanhoitohenkilöstö, jou- nioittavasti ehdotamme eduskunnan hyväk- 13349: tuvat itse huolehtimaan ylläpitokustannuk- syttäväksi toivomuksen, 13350: sistaan opintoaikanaan. 13351: Tällaiselle pohjalle perustuva koulutus käy että hallitus ryhtyisi ensi tilassa 13352: ajan oloon rasittavaksi sekä kuntien talou- toimenpiteisiin koulutettujen lasten- 13353: delle että koulutusta ylläpitäneille ja tuke- hoitajien koulutuksen järjestämiseksi 13354: neille yksityisille järjestöille. Itse asiassa valtion varoilla tapahtuvaksi ja hei- 13355: lastenhoitajien koulutus kuuluisikin lähinnä dän koulutuksensa yhtenäistämiseksi. 13356: valtion hoidettaviin tehtäviin. Tämä tapah- 13357: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 13358: 13359: Aune lnnala. A. F. Airo. 13360: R. Ala-Kulju. Erkki Hara. 13361: Saara Forsius. Juha Rihtniemi. 13362: 311 13363: 13364: VI,'J:/. - 'foiv.al. H:o 115. 13365: 13366: 13367: 13368: 13369: Siltanen ym..: Tupakanpolttopropagandan te1wkkaasta rajoit- 13370: tamisesta. 13371: 13372: 13373: E d u s 'k u n n a ill e. 13374: 13375: Viime vuonna valmistettiin Suomessa lähes keuhkosyöpäkuotleisuuden vä:Hllä on selvä 13376: 6 000 000 000 savuketta. Määrä on suurempi syy-yhteys. Ruotsin valtion lääketieteellinen 13377: kuin milloinlkaan aikaisemmin. On oletetta- tutkimusneuvosto (Statens MedicinSka Forsk- 13378: vissa, että savukkeiden käyttö on lisäänty- ningsråd) jätti toukolkuussa 1958 kunink.aaJlle 13379: m~ myös varhaisnuorison !keskuudessa. mietinnön, jossa todetaan mm., että tupakka 13380: Tällaisen kehityks·en jatkumista täytyy pitää on oleellinen t~ijä määrätyissä ikeuhkosyö- 13381: kansanterveydelle vaara:Hisena. Sekä koti- pälajeissa. Samantapaisiin tuloksiin on tultu 13382: maa.I!ISa että ulkomailla tehdyt ~aajat tutki- myös Amerikan syöpäyhdistyksen ja Kan- 13383: mukset osoittavat, että tupakointi on tervey- sainväilisen syöpäunionin pi1rissä. Maamme: 13384: delle vahingollista. ·lää:käriseurat vailmiste1evat tiettävästi myös 13385: Euroopan maista vain Englannissa ja tupakan kansanterveydellistä vahingolli- 13386: Skotlannissa on !kuolleisuus keuhkosyöpään suutta koslkettelevaa julkilausumaa. 13387: suurempi kuin Suomessa. Suomi on toisella Suomessa suoritetuissa tutkimuksissa on 13388: tilalla myös savukkeiden kuJluttajamaana. käynyt ilmi muun ohella se, että mahdolli- 13389: Samanaikaisesti kuin Suomessa on savukkei- suus sairastua keuhkosyöpään on sitä suu- 13390: den kulutus vuod,esta vuoteen noussut, on rempi, mitä aikaisemmin savukkeiden säännöl- 13391: meillä myös kuolleisuus k!euhkosyöpään ko- lioon käyttö on a~loitettu. Paitsi sitä, että 13392: honnut.Keuhkosyöpään sairastuu me~1lä vuo- nuorella iällä aloitettu tupakointi merkitsee 13393: sittain noin tuhat kansalaista. jatkuvan, hengitysellimiin kohdistuvan ärsy- 13394: Maailman terveysjärjestön tutkimusryhmä tyksen pitkäaikaista vailkutusta ja siten jo 13395: on viime marraskuussa Genevessä pitämäs- luol1110Staan lisää keuhkosyövän vaaraa, on 13396: sään kokouksessa todennut, että savukkeiden korostettu tupwkkaärsytyksen vahingolli- 13397: käytön lisääminen on suurimpia tåijöitä suutta vielä kehitysvaihe:easa olevien yksilöi- 13398: keuhkosyövän lisääntymiseen. Vaiikka:kaan den elimistölle. 13399: kaikki tätä syy-yhteyttä tutkineet eivät ole 13400: ehdottomasti tu1leet tähän tulokseen, tutki- Kun 1isiiksi tiedetään, että tupa!kan käyttö 13401: musryhmä oli yksimielinen siitä, ettei ole vaikuttaa epäedullisesti sydämeen ja veri- 13402: syytä asettaa epäilyks·ena1aiseksi niitä loppu- suonistoon, on perusteltua ·aihetta ryhtyä har- 13403: tul<Ykisia, jotka on saatu jo suoritettujen laa- kitsemaan toimenpiteitä tupakankulutuksen 13404: jojen tutkimusten pohjaJlla. Tutkimusryhmä vähentämiseksi ja tähdätä nämä .toimenpiteet 13405: pää.tyikin toteamukseen, jmlk:a mukaan jo etenkin siihen, ettei savukkeiden poltto enää 13406: käytettävissä olevat tiedot keuhkosyövän syn~ pääsisi nuorison keskuudessa lisääntymään. 13407: nystä ovat jo siinä määrin perustellut, että Ensimmäisenä toimenpiteenä asiantilan pa- 13408: on aihetta ryhtyä ennaltaehkäiseviin toimen- rantamiseksi olisi ehkäistä se voimaperäinen 13409: piteisiin tämän sairauden edistämistä aiheut- mainonta tupakan puolesta, jota lehdistöil- 13410: tavien Mkijöiden poistamiseksi. moitU'ksrHa ja muulla re!klaaminteo11a tupa- 13411: Jo tätä ennenkin on erittäin arvova:ltais~lla kan puolesta maassamme harjoitetaan. Tämä 13412: taholta tultu vastaaviin loppupäätelmiin. tupak!kapropaga:nda ei voi olla vaikuttamatta 13413: Ison-Britannian lääketieteellinen tutkimus- tupakointia lisäävästi varsinkaan vaikutuk- 13414: neuvosto (Medical Research Council of Great sille alttiisiin nuoriin mieliin. 13415: Britain) antoi kesä;kuussa 1957 ju1kilausu- Nykyaikaisen mainostoiminnan hienouksien 13416: man,jonka mukaan tupakoinnin ja ~ruuren avulla nuoret suorastaan houkutellaan tupa- 13417: 812 VI,Z'/. - Tupakanpolttopropaganda. 13418: 13419: 13420: koimaan, samanaikaisesti, kun toisaaJlla tode- että hallitus ryhtyisi harkitsernaa,n 13421: taan sen terveydelle va;hingalliset vaikutukset. keinoja valtavat mt"ttas'lihteet saavutta- 13422: Edelläolevan perustee1la ~hdotamme kunni- neen tupakanpolttopropagandan tehok- 13423: oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- kaaksi rajoittamiseksi. 13424: mulrsen, 13425: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 13426: 13427: Sylvi Siltanen. Väinö Tikkaoja. 13428: Paavo Aitio. Viljo A. Virtanen. 13429: Veikko Kokkola. Edvard Pesonen. 13430: Eino Raunio. Juho Karvonen. 13431: Veikko Helle. Arvo Tuominen. 13432: Lyyli Aalto. Ensio Partanen. 13433: Kustaa Alanko. Anni Flinck. 13434: 313 13435: 13436: VI,28. - Toiv.al. N: o 116. 13437: 13438: 13439: 13440: 13441: Vennamo: Kunnt1Ze annettavien A.lkoholUiikkeen voittovaro- 13442: jen käyttämisestä myös nuorisotoiminnan hyväksi. 13443: 13444: 13445: Eduskunnalle. 13446: 13447: Kansanune valtaenemmistö hyväksyy hyö- senmukaisuuksiin. Käsitykseni mukaan näitä 13448: dyllisen raittiustyön. Mutta sitävastoin ny- varoja olisi myös käytettävä riittävästi näy- 13449: kyisin kuulee varsin yleisesti esiintuotavan, telmätoiminnan ja yleensäkin nuorisotoimin- 13450: että raittiustyö siinä muodossa kuin sitä ny- nan hyväksi. Onhan nimittäin tosiasia, että 13451: kyisin tehdään Alkoholiliikkeen voittovaroilla kaikki nuorisotoiminta, nuorten itsensä te- 13452: on vähenunän tuloksia tuottavaa, ja kuiten- kemä uurastus on raittiutta edistävää työtä. 13453: kin raittiustyösaralla olisi paljon tehtäviä. Lausutun perusteella esitän eduskunnan 13454: Käsitykseni mukaan raittiustyön tulisi en- hyväksyttäväksi toivomuksen, 13455: nen kaikkea kohdistua nuorisoon. V anhem- 13456: man väen tapoja ja tottumuksia on vaikea että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 13457: muuttaa, mutta sitävastoin nuoriso ratkaisee toimenpiteisiin voimassa olevien sään- 13458: monasti koko elinikäisen asenteensa. nöksien muuttamiseksi niin, että Alko- 13459: Kun tältä pohjalta tarkastellaan niitä sään- holiliikkeen kunnt1le annettavia voitto- 13460: nöksiä ja ohjeita, joiden puitteissa Alkoholi- varoja raittiustyön edistämiseksi to- 13461: liikkeen kunnille myöntämiä voittovaroja voi- della käytetään riittävästi myös nuori-- 13462: daan käyttää, niin havaitaan, että nämä son näytelmätoiminnan ja yleensäkin 13463: käyttömahdollisuudet johtavat epätarkoituk- nuorisotoiminnan hyväksi. 13464: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 13465: 13466: Veikko Vennamo. 13467: 13468: 13469: 13470: 13471: 40 E 74/60 13472: 314 13473: 13474: VI,29. - Toiv.al. N: o 117. 13475: 13476: 13477: Salmela-Järvinen ym..: Elintarvikelainsäädännön yhtenäistä- 13478: misestä. 13479: 13480: E d u s k u n n a ll e. 13481: Elintarvikkeiden tuotanto on viime aikoina useita kymmeniäkin erilaisten elintarvikkei- 13482: yhä suuremmassa määrässä muuttunut teol- den valmistusta ja myyntiä koskevia mää- 13483: lisuudeksi, jossa luonnontuotteisiin lisä- räyksiä. Tällaisia asetuksia ja määräyksiä 13484: tään erilaisia kemiallisia ym. aineita sa- annetaan viiden ministeriön toimesta ja sel- 13485: malla kun käytetään koneellisia valmistus- vää on, että sekä lait että asetukset ja mää- 13486: tapoja. Tavallisen kansalaisen on aivan mah- räykset ovat jo keskenäänkin ristiriitaisia, 13487: dotonta saada selville, millainen on ravin- eikä niiden varassa voida kaikilla elintarvi- 13488: noksi tarkoitetun valmisteen kokoonpano ja ketuotantomme aloi1la saada aikaan tehokasta 13489: ovatko esim. valmistuksessa käytetyt menet- valvontaa. Toimenpiteisiin voidaan ryhtyä 13490: telytavat muuttaneet ravintoaineiden ominai- usein vasta sitten kun jotain epäkohtia on 13491: suuksia tai kenties tehneet ne suorastaan havaittu. Mutta kun, kuten edellä jo mainit- 13492: ravinnoksi kelpaamattomiksi. Esim. marga- tiin, vahingolliset vaikutukset saattavat olla 13493: riinin valmistuksessa toimitetaan raaka-aineet piileviäkin, sellaisia, joita tavallisin menetel- 13494: niin monenmoisten sulatus-, puhdistus- ja min ei lainkaan voida saada selville, olisi tar- 13495: saostamismenetelmien alaisiksi, että on ky- kastusta ja valvontaa tehostettava niin, että 13496: seenalaista, ovatko tuotteet senjälkeen enää terveydelle vahingollisten menetelmien käyttö 13497: lainkaan ,luonnontuotteita", vai ovatko ne jo voitaisiin ennakolta mahdollisimman tarkasti 13498: muuttuneet täysin synteettisiksi kokoon- ehkäistä. Niinikään olisi moniin eri lakeihin 13499: panoltaan. Säilyketeollisuus käyttää monen- ja asetuksiin hajaantunut elintarvikkeiden 13500: laisia aineita marjojen ja vihannesten vär- valmistusta ja valvontaa koskeva lainsää- 13501: jäämiseksi jopa niin, että tuotteet useinkaan däntö saatava kootuksi yhden lain puitteisiin, 13502: eivät enää edes ole luonnossa esiintyvien jolloin olisi helpompi tuotannon jatkuvasti 13503: kasvien ja marjojen värisiä. On myöskin jo kehittyessä ja muuttuessa ajanmukaistaa 13504: ainakin muissa maissa voitu todeta, että kas- lakia. 13505: vien viljelyssä ja esim. tuhohyönteisten tor- Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun- 13506: junnassa käytetyt keinotekoiset lannoitteet nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 13507: ja hyönteismyrkyt saattavat siirtyä ihmisen muksen, 13508: terveydelle vahingollisina valmiisiin tuottei- 13509: siin. Nämä aineet voivat olla sitä vaaralli- että hallitus kiireellisesti antaisi toi- 13510: sempia, kun niiden vaikutukset eivät aina mittaa tutkimuksen elintarvikkeiden 13511: aiheuta välitöntä pahoinvointia tai sairastu- tuotannon valvonnassa ja tarkastuk- 13512: mista, vaan siirtyvät elimistöön hitaasti jäy- sessa vallitsevista puutteista ja epä- 13513: tävinä, määrätynlaisia puutos- tai sairaus- kohdista sekä nykyisin voimassaolevien 13514: ilmiöitä aiheuttavina tekijöinä. elintarvikkeiden tuotannon ja kaupan 13515: Maamme elintarvikelainsäädäntö on varsin valvontaa koskevien monien lakien, 13516: laaja ja monimutkainen ja sitä täydentävät asetusten ja määräysten hajanaisuu- 13517: sangen monet valtioneuvoston aikojen ku- desta sekä ryhtyisi tämän tutkimuksen 13518: luessa antamat määräykset ja asetukset. Vuo- perusteella toimenpiteisiin elintarvike- 13519: sikymmenien kuluessa on täten annettu lainsäädännön yhtenäistämiseksi. 13520: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 13521: Martta Salmela-Järvinen. Impi Lukkarinen. V. Liljeström. 13522: Vilho Turunen. Vappu Heinonen. Olli J. Uoti. 13523: A. Härkönen. A. Simonen. Mikko Hult. 13524: Aili Siiskonen. Urho Kulovaara. H. Törmä. 13525: Arvi Turkka. 13526: 316 13527: 13528: VI,SO. - Toiv.al. N:o 118. 13529: 13530: 13531: 13532: 13533: Tenhiälä ym.: Eli'lttMvikelainsäädännön yhtenäistämisestä. 13534: 13535: 13536: E d u s k u n n a 11 e. 13537: 13538: Ostajien ja kuluttajien suojelemiseksi ter- elintarviketarkastajien sekä näiden alaisten 13539: veydellisiltä vaaroilta ja ala-arvoisten elin- elintarvikekatsastajien avulla. Valvonnan te- 13540: tarvikkeiden aiheuttamilta taloudellisilta tap- hokkuus kuitenkin ilmeisesti kärsii ylempien 13541: pioilta on voimassa 1941 annettu yleinen valvontaelimien moninaisuudesta sekä siitä, 13542: elintarvikelaki ja sen nojalla 1952 annettu että asianomaiset tarkastajat omaavat yleensä 13543: asetus. Virallista ja tehokasta valvontaa ei melko yksipuolisen asiantuntemuksen. Val- 13544: valitettavasti ole kuitenkaan saatu aikaan vontaa vaikeuttaa vielä mm. elintarvikease- 13545: tavaran tuotantoportaassa eikä myöskään tuksessa oleva kohta, jonka mukaan elintar- 13546: ulkomailta tuotavan tavaran tullauksen yh- vikkeet jaetaan animaalisiin ja muihin. Täl- 13547: teydessä. Mikäli valvontaa suoritetaan, ta- laista jakoa ei voitane pitää nykyistä, moni- 13548: pahtuu se pistokokein vasta jälkikäteen. puoliseksi laajentunutta elintarviketeolli- 13549: Vaillinaiseen valvontaan lienee suurim- suutta ja -kauppaa vastaavana. Sitäpaitsi se 13550: pana syynä elintarvikkeita koskevien mää- vaikeuttaa otetun näytteen saattamista oi- 13551: räysten kirjavuus ja hajanaisuus. Näitä keaan paikkaan asiantuntijoiden tutkitta~ 13552: määräyksiä annetaan nykyään neljän eri vaksi. 13553: ministeriön taholta. Yleisen elintarvikease- Kun lainsäädäntö ilman tehokasta val- 13554: tuksen perusteella antaa kauppa- ja teolli- vontaa ja valvonta ilman pätevää ja riit- 13555: suusministeriö määräyksiä eri elintarvik- tävää tutkijakuntaa ja ilman asianmukaisia 13556: keista. Samoin sisäasiainministeriö antaa tutkimuslaboratorioita on tehotonta, olisi 13557: terveydenhoitolainsäädännön puitteissa run- ryhdyttävä kiireellisesti toimenpiteisiin val- 13558: saasti määräyksiä niinikään erinäisistä elin- litsevien epäkohtien korjaamiseksi ja elin- 13559: tarvikkeista. Maatalousministeriö antaa lihaa tarvikkeita ostavien ja käyttävien laajojen 13560: ja maitoa sekä myös margariinia ja rasva- kuluttajapiirien etujen turvaamiseksi elin- 13561: sekoituksia koskevia määräyksiä. Lisäksi so- tarviketeollisuuden yhä kasvaessa ja moni- 13562: siaaliministeriö on antanut määryksiä mal- puolistuessa. 13563: lasjuomista. Myös kaksi keskushallitusta, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 13564: nimittäin maataloushallitus ja lääkintöhalli- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 13565: tus sekä vielä maatalousministeriön eläin- toivomuksen, 13566: lääkintäosasto ja sosiaaliministeriön alko- 13567: holinkäytön tarkkailuosasto osallistuvat elin- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 13568: tarvikkeita koskevien määräysten antamiseen toimenpiteisiin elintarvikelainsäädän- 13569: ja valvontaan. nön yhtenäistämiseksi sekä elintarvike- 13570: Kentällä suorittavat valvontaa pääasialli- valvonnan ja tutkimustoiminnan te- 13571: sesti terveydenhoitolautakunnat nimittämiensä hostamiseksi. 13572: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 13573: 13574: Juho Tenhiälä. Harras Kyttä. Viljami Kalliokoski. 13575: Juha Rihtniemi. Esa Kaitila. Akseli Paa.rm.an. 13576: Armi Hosia. Armas Leinonen. Mauri Seppä. 13577: Aa.ro Stykki. Ensio Partanen. Veikko Hyytiäinen. 13578: Grels Teir. Georg 0. Ehrnrooth. Kaarlo Kajatsalo. 13579: 316 13580: 13581: VI,S1. - Toiv.al. N:o 119. 13582: 13583: 13584: 13585: 13586: J"orsius ym.: Suojavyöhykkeen muodostamisesta ehkäisevällä 13587: suojarokotuksella suu- ja sorkkataudin torjumiseksi. 13588: 13589: 13590: Ed usku nn alle. 13591: 13592: Suu- ja sorkk:ataudin leviäminen näytti Ottaen huomioon suu- ja sorkk:ataudin ai- 13593: vuoden 1959 loppupuolella uhkaavalta. Val- heuttamat suuret kustannukset ja menetyk- 13594: tion viranomaisten tarmokkaitten toimenpi- set olisi kiireellisesti ryhdyttävä tutkimaan 13595: teitten sekä eri pitäjien paikallisen väestön mitä mahdollisuuksia olisi muodostaa uhan- 13596: ja karjanomistajien antaman merkittävän alaisille alueille vuosittain suoritettavalla eh- 13597: tuen ansiosta saatiin taudin leviäminen eh- käisevänä suojarokotuksella suojavyöhyke. 13598: käistyksi. Ratkaiseva merkitys oli myös laa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 13599: joilla alueilla suoritetulla suojarokotuksella. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 13600: Valtiolle koitui näistä torjuntatoimenpiteistä muksen, 13601: kustannuksia n. 80 milj. mk. Vastaavanlai- 13602: sen suu- ja sorkk:atautitilanteen selvittämi- että hallitus kiireeUisesti tutkitut- 13603: nen vv. 1952-53 maksoi n. 72 milj. mk. taisi, mitä mahdollisuuksia on suu- ja 13604: Tämän lisäksi on karjanomistajille koitunut sorkkataudin torjumiseksi muodostaa 13605: karjakannan menettämisestä arvaamattomia uhanalaist"lle alueiUe suojavyöhyke, 13606: kustannuksia ja haittoja heidän saamistaan jolla ehkäisevä suojarokotus toimitet- 13607: korvauksista huolimatta. taisiin tarvittavin väliajoin. 13608: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 13609: 13610: Saara J"orsius. A. :r. Airo. Mikko Asunta. 13611: Martti Salminen. Harras Kyttä. Väinö E. Nieminen. 13612: Aune lnnala. Erkki Tuuli. Erkki Koivisto. 13613: VALTIOPÄIVÄT 13614: 1960 13615: 13616: LIITTEET 13617: VII 13618: 13619: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 13620: TOIVOMUSALOITTEET 13621: 13622: 13623: 13624: 13625: HELSINKI 1960 13626: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 13627: Kunnallisballintoa, äänioikeusikärajan alentamista kunnallisvaaleissa, 13628: tilan osittamisen edellytyksiä, huoltotoimintaa, rakennuslainsäädän- 13629: töä ja uskonnonvapautta ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 13630: 1 13631: 1 13632: 13633: 13634: 13635: 13636: 1 13637: 1 13638: 13639: 13640: 13641: 13642: 1 13643: 1 13644: 321 13645: 13646: VII,l. - La.k.al N: o 45. 13647: 13648: 13649: 13650: 13651: Kekkonen ym.: Ehdot-us laiksi kuntien keskusrahastosta. 13652: 13653: 13654: E d u s k u n n a 11 e. 13655: 13656: Viime vuosien kehitys osoittaa, että eten- Kuntien keskusrahastoon tarvittavat varat 13657: kin köyhimpien kunti~n taloudelliset olosuh- voidaan kerätä sellaisista verolähteistä, joista 13658: teet ovat heikentyneet. Veroäyrin hinnan ero nykyisin suoritetaan kunnallisveroa valtiolle 13659: kuntien välillä on tästä johtuen nopeasti kas- tai joista tuloja ei katsota kertyvän varsi- 13660: vanut. Näissä olosuhteissa on siis entistä naisesti minkään kunnan alueella niinkuin 13661: suuremman tarpeen sanelemaa, että heikoim- liikepankkien, vakuutuslaitosten ja Posti- 13662: massa asemassa olevia kuntia varten peruste- säästöpankin verotettavat tulot, jotka pää- 13663: taan erillislailla verontasausrahasto. Vuosit- osaltaan nykyisin taksoitetaan maan pääkau- 13664: tain va:ltion tulo- ja menoarviossa köyhim- pungissa, Helsingissä. Verotuslain 60 ja 13665: pien kuntien avustamiseksi varattu määrä- 61 § : ää olisi tässä suhteessa tarpeellisin osin 13666: raha on osoittautunut aivan riittämättömäksi. muutettava kuten toisessa lakialoitteessa eh- 13667: Tosin tällä hetkellä työskentelee valtion ko- dotetaankin. 13668: mitea pyrkimyksenään aikaansaada kustan- Jotta kuntien keskusrahastoon saataisiin 13669: nustenjako valtion ja kuntien kesken ny- riittävästi varoja ja siten varmistetuksi vält- 13670: kyistä oikeudenmukaisemmalle pohjalle. Toi- tämättömän avustuksen tarpeellinen suuruus 13671: vottavasti tämä laaja työ kantokykyluokituk- ja sen jatkuvuus, on rahastoon vuosittain 13672: sen uusimisineen saadaan pian suoritetuksi. siirrettävä valtion varoja tulo- ja menoarvion 13673: Mutta senkin jälkeen on varmaa, että tarvi- yhteydessä. Tällä tavoin valtiokin tulisi jat- 13674: taan erillinen kuntien keskusrahasto köyhim- kuvasti osallistumaan heikkojen kuntien ta- 13675: piä kuntia varten, sillä kuntien mahdollisuu- loudelliseen tukemiseen. Mikäli kuntien kes- 13676: det yleisten lakimääräisten tehtävien hoita- kusrahastoon saataisiin kerätyksi sekä kun- 13677: miseen ja lakiin sidottujen menojen hoitami- nallisverona että vuosittaisena siirtona val- 13678: seen ovat maan eri osissa niin erilaiset, että tion tulo- ja menoarviosta miljardi markkaa, 13679: ilman keskusrahastoa ei oikeudenmukaista voitaisiin sillä tukea esim. 100 köyhintä kun- 13680: tasoitusta kunnallisessa verorasituksessa taa keskimäärin 10 milj. mk:lla vuodessa, 13681: saada aikaan. Kuntien keskusrahaston perus- joka toisi jo huomattavan helpotuksen. 13682: taminen on siis näissä oloissa erittäin kii- Keskusrahastoon kertyvät varat olisi vuo- 13683: reellinen tehtävä. sittain ennen toukokuun 1 päivää käytettävä 13684: Sen tarvetta ei oleellisesti vähennä myös- vähävaraisten kuntien veroäyrin hinnan 13685: kään se, että joulukuun 12 päivänä 1958 an- alentamiseen. Tällöin olisi otettava huomioon 13686: netussa verotuslaissa on pyritty uudistuk- kunnan taloudelliseen kantokykyyn vaikut- 13687: seen, joka tekee oikeutta etäisiHe ja vähä- tavat seikat, kuten kunnallisveron alaisen 13688: varaisille kunnille. Siinähän on kyllä toteu- tulon suuruus asukasta kohti ja veroäyrin 13689: tettu periaate, että kunnallisveroa on vero- hinta. 13690: velvollisen suoritettava muun ohella sille Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esi- 13691: kunnaHe, jossa liikettä tai ammattia on har- tämme, 13692: joitettu kiinteästä toimipaikasta. Kiinteän 13693: toimipaikan käsitteen vakiinnuttua ja sään- että Eduskunta päättäisi hyväksyä 13694: nöstä vielä täsmennettynä saataneen sen seuraavan lakiehdotuksen: 13695: avulla kyllä oikeudenmukaista, joskaan ei 13696: kovin suurta helpotusta nimenomaan metsä- 13697: rikkaille köyhille kunnille. 13698: 41 E 74/60 13699: 322 VII,l. - Kuntien keskusra.hasto. 13700: 13701: 13702: Laki 13703: kuntien keskusrahastosta. 13704: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 13705: 13706: 1 §. rättäessä on otettava huomioon kunnan ta- 13707: Kuntien keskusrahaston muodostavat va- loudelliseen kantokykyyn vaikuttavat seikat, 13708: rat, jotka siihen voimassa olevan verotuslain kuten kunnallisverotettavan tulon suuruus 13709: mukaan kertyvät ja varat kuitenkin vähin- asukasta kohti ja veroäyrin hinta. 13710: tään 500 miljoonaa markkaa, jotka siihen Keskusrahaston hallinto- ja muut menot 13711: vuosittain valtion tulo- ja menoarviossa osoi- suoritetaan keskusrahaston varoista. 13712: tetaan. 13713: 2 §. 3 §. 13714: Keskusrahastoon kertyvät varat jaetaan Keskusrahastoa hoitaa valtiokonttori. 13715: valtioneuvoston päätöksen mukaan vuosittain 13716: ennen toukokuun 1 päivää vähävaraisten 4 §. 13717: kuntien veroäyrin hinnan alentamiseen siten, Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta- 13718: että annettavan avustuksen suuruutta mää- misesta antaa valtioneuvosto. 13719: 13720: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 13721: 13722: Matti Kekkonen. Markus Niskala.. Eemil Pamanen. 13723: Eino Uusitalo. Niilo Ryhtä. Ale Holopainen. 13724: Akseli Pa.a.nnan. 'rahvo Rönkkö. Matti I.iinamaa. 13725: Artturi Jämsen. Urho Kähönen. Arvo Pentti. 13726: Veikko Savela. Onni Mannila.. Esu Niemelä. 13727: Antti J. Rantama.a. :Kerttu Saalasti. Esa Timonen. 13728: Matti :Miikki. ~a Väänänen. Pentti Pekkarinen. 13729: Antti Kukkonen. Yrjö Sinkkonen. Olavi tahtela. 13730: Viljami Xalliokoski. Nestori Kaasalainen. V. E. Svinhufvud. 13731: Xalle !Cämä.räinen. Matti Mattila. · Hannes Paaso. 13732: :B:listi Eskola. Atte Pakkanen. Aarre Marttila. 13733: Johånnes \t'~rola.lnen. Mauno Jussila. Sylvi Halinen. 13734: 323 13735: 13736: VI1,2. - Lak.al. N: o 46. 13737: 13738: 13739: Kulovaa.ra. ym.: Ehdotus laiksi manttaalikunnan lakkautta- 13740: misesta. 13741: 13742: E d u s k u n n a 11 e. 13743: 13744: Viime keväänä eduskunta hyväksyi perin- toimenpiteitten jälkeen heti ilman tätä mää- 13745: pohjaisen !käs~ttelyn jälkeen lain manttaali- räystä. 13746: ku:t:man la!lclrauttamisesta. Valitettavasti la!ki Asiaa pitempään perustelematta on kuiten- 13747: äänestettiin lepäämään yli vaalien. Kun sen kin vielä syytä sanoa, että eduskunnan hy- 13748: 1 §: ään on jäänyt säännös, että laki tulee vä:ksymänä tällä lailla lopetetaan maanomis- 13749: voimaan tammikuun 1 päivänä 1960, ei sitä tajien, erikoisesti pienviljelijäin täysin asia·, 13750: lakia voida vaalien jälkeen eduskunnassa ton manttaaliverotus, jonka tuotto useimmi- 13751: muuttamatta hyväJksyä. Tästä seuraa, että ten !käytetään suurviljelijäin etujen mukai- 13752: laki tulee hylätyksi, Näin sai eduskunnan siin tarkoituksiin. 13753: pieni vä:hemmistö estetyksi enemmistön hy· Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 13754: välmymän ja koko maan pienviljelijäin !kauan ehdotamme, 13755: toivoman lain hyväJksytJ71ksi tulemisen. Tilan- 13756: teen korjaamiseksi on tehtävä uusi esitys, että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 13757: jossa ei .ole lain voimaantulon aikaa mää- van lakiehdotuksen: 13758: rätty. Lakihan tulee voimaan asianmu!kaisten 13759: 13760: Laki 13761: manttaa.likunna.n lakkauttamisesta. 13762: EduSkunnan päätöksen mukaisesti ·säädetään: 13763: 1 §. Manttaalikunnan velat suoritetaan siinä 13764: Tämä laki kumoaa maalai.Skuntain ikunnal- järjestyksessä !kuin 9 päivänä marraskuuta 13765: lishallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 an- 1868 annetussa etuoikeusasetuksessa (32/68) 13766: nettuun asetukseen (21/98) sisältyvät mant- on säädetty. Milloin manttaal:i1rimna.n omai- 13767: taaliin pantua maata ja laitoksia koskevat suus ei riitä sen velan maksamiseen, vamaa 13768: säännökset. kunta puuttuvasta osasta, mikäli velkasitou- 13769: 2 §. mus on syntynyt ennen tämän lain ju}kaise- 13770: Kunnan tehtävänä on selvittää manttaali- mista. 13771: kunnan pesä. Ma:nttaalikunnan tuntematto- · 13772: mille vel'kojille on hankittava vuosihaaste. 3 §. 13773: Jos sen jälkeen, kun vuosihaasteessa mää- Tehtävä, joka muualla laissa on asetettu 13774: rättynä pablletulopäivänä ilmoittautuneet manttaaliin pannun maan omistajien ja hal- 13775: tai ennen ilmoittautumisajan päättymistä tie- tijain kokoukselle, siirtyy tämän lain tullessa 13776: dossa olleet velkojat ovat saaneet täyden voimaan kunnallishallitukselle. 13777: suorituksen sekä tarpeelliset varat on pantu 13778: erilleen riitaista, erääntymätöntä tai muuta 4 §. 13779: sellaista saamista varten, jonka maksamista Tarkemmat säännökset tämän lain sov:elta- 13780: ei voida välittömästi toimittaa, manttaalikun- misesta ja täytäntöönpanosta annetaan ase- 13781: nalle jää omaisuutta, se siirtyy kunnalle. tuksella. 13782: 13783: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960. 13784: 13785: Urho Kulovaa.rn. Vilho Turunen. Mikko Hult. 13786: Vappu Heinonen. Arvo Sävelä. Arvi Turkka. 13787: 324 13788: 13789: vn,s. - La.k.a.t. N:o 47. 13790: 13791: 13792: 13793: 13794: Ra.pio ym.: Ehdotus laiksi wm#aalikunnan lakkauttamisesta. 13795: 13796: 13797: E d u s k u n n a 11 e. 13798: 13799: Eduskunta on joutunut useita kertoja kä- Eduskunta on aikaisemmin lausunut halli- 13800: sittelemään aloitteita, joissa on esitetty mant- tukselle toivomuksen, että se suorituttaisi 13801: taalikunnan lopettamista tai sillä vielä mah- selvityksen manttaalikuntien lakkauttami- 13802: dollisesti olevien tehtävien siirtämistä kun- sesta ja antaisi tätä tarkoittavan esityksen 13803: nille. Näissä yhteyksissä on kiistattomasti eduskunnalle. Kun hallitus ei kuitenkaan 13804: tullut selvitetyksi manttaalikuntalaitoksen mainitusta toivomuksesta huolimatta ole esi- 13805: tarpeettomuus ja se epäoikeudenmukaisuus, tystä antanut, eduskunta päätti hyväksyä 13806: jota manttaalikunnat harjoittavat niiden va- lain manttaalikuntien lakkauttamisesta eräi- 13807: rojen käytössä, joita pakkotoimenpitein kan- den lakialoitteiden pohjalta viime vuoden 13808: netaan aina tonttien omistajia myöten. Räi- valtiopäivillä. Eduskunnan pieni vähemmistö 13809: keimpänä esimerkkinä mainittakoon tämän äänesti kuitenkin tämän lain lepäämään yli 13810: vuoden aikana tapahtunut Hauhon mant- vaalien. 13811: taalikunnan päätös ostaa seuratalon osak- Yleinen mielipide ja sellaisen arvovaltai- 13812: keita 6 milj. mk:n arvosta. Kun seuratalot sen järjestön kuin maalaiskuntain liiton 13813: yleensä ovat tappiota tuottavia laitoksia, ei kanta on se, että tällainen vanhentunut, ny- 13814: tällaista sijoitusta voida perustella edulli- kyisiin olosuhteisiin soveltumaton epäkan- 13815: seksi, vaan se on sellaisen toiminnan tuke- sanvaltainen laitos olisi lakkautettava ja 13816: mista, johon manttaalikunnan varoja ei saa kunta vapautettava niistä sille kuulumatto- 13817: käyttää. Lisäksi manttaalikunnat ovat ryh- mista tehtävistä, joita manttaalikunnan pää- 13818: tyneet perustamaan säätiöitä, joille on tar- tösten täytäntöönpano aiheuttaa. 13819: koitus luovuttaa manttaalikunnan varoja sen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 13820: päätäntävallan nojalla, joka suurten tilojen 13821: omistajilla näissä laitoksissa on. että Eduskunta hyväksyisi seut·aa- 13822: van lakiehdotuksen: 13823: 13824: Laki 13825: ma.ntta.a.likunnan la.kka.utta.misesta.. 13826: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 13827: 13828: 1 §. tai ennen ilmoittautumisajan päättymistä 13829: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kun- tiedossa olleet velkojat ovat saaneet täyden 13830: nallishallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 suorituksen sekä tarpeelliset varat on pantu 13831: annettuun asetukseen (21/98) sisältyvät erilleen riitaista, erääntymätöntä tai muuta 13832: manttaaliin pantua maata ja laitoksia koske- sellaista saamista varten, jonka maksamista 13833: vat säännökset. ei voida välittömästi toimittaa, manttaali- 13834: 2 §. kunnalle jää omaisuutta, se siirtyy kunnalle. 13835: Kunnan tehtävänä on selvittää manttaali- Manttaalikunnan velat suoritetaan siinä 13836: kunnan pesä. Manttaalikunnan tuntematto- järjestyksessä kuin 9 päivänä marraskuuta 13837: mille velkojille on hankittava vuosihaaste. 1868 annetussa etuoikeusasetuksessa (32/68) 13838: Jos sen jälkeen, kun vuosihaasteessa mää- on säädetty. Milloin manttaalikunnan omai- 13839: rättynä paikalletulopäivänä ilmoittautuneet suus ei riitä sen velan maksamiseen, vastaa 13840: VII,S. - Ba.pio ym. 325 13841: 13842: kunta puuttuvasta osasta, mikäli velkasitou- tijain kokoukselle, siirtyy tämän lain tullessa 13843: mus on syntynyt ennen tämän lain julkaise- voimaan kunnallishallitukselle. 13844: mista. 13845: 4 §. 13846: 3 §. Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta- 13847: Tehtävä, joka muualla laissa on asetettu misesta ja täytäntöönpanosta annetaan ase- 13848: manttaaliin pannun maan omistajien ja hal- tuksella. 13849: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 13850: 13851: Pertti Ra.pio. Kaino Haa.pa.nen. Ensio Partanen. 13852: Viljo A. Virtanen. Sulo Hostila.. Veikko Kokkola.. 13853: Kustaa. Ala.nko. K. F. Ha.a.pa.salo. H. Tauriainen. 13854: Toivo Niiranen. Varma K. Turunen. Usko Seppi. 13855: Aleksi Kiviaho. Pauli Puhakka. 13856: 326 13857: 13858: VIIt4. - La.kal. N: o 48. 13859: 13860: 13861: 13862: 13863: A. Tuominen ym. : Ehdotus laiksi manttaalikunnan lakkaut- 13864: tamisesta. 13865: 13866: 13867: E d u s k u n n a ll e. 13868: 13869: Jo vuoden 1958 valtiopäiville jätettiin teella laki- ja talousvaliokunta laati mietin- 13870: lakialoite manttaalikuntalaitoksen lakkautta- nön manttaalikuntalaitoksen lakkauttami- 13871: misesta. Vuoden 1959 valtiopäivillä aloite sesta. Vaikka eduskunta hyväksyi tämän 13872: käsiteltiin, jolloin kuultiin useita asiantunti- mietinnön huomattavalla enemmistöllä, esti 13873: joita, joista valtaosa asettui sille kannalle, vähemmistö sen voimaantulon äänestämällä 13874: että manttaalikuntalaitos on aikansa elänyt lain yli vaalien. Kun eduskuntavaalit nor- 13875: ja käynyt siis tarpeettomaksi eikä vain tar- maalissa järjestyksessä toimitetaan vasta 13876: peettomaksi, vaan suorastaan haitalliseksi, 1962, ehtii tämän epäoikeudenmukaisen, 13877: kunnallisessa elämässä epäsopua ja ristirii- haitalliseksi käyneen laitoksen ylläpitäminen 13878: toja synnyttäväksi. Tyytymättömyys mant- tuottaa vahinkoa suurille kansalaispiireille, 13879: taalikuntalaitosta kohtaan aiheutuu lähinnä joten laki manttaalikunnan lakkauttamisesta 13880: siitä syystä, että se kantaa veroja sellaisilta- olisi saatava voimaan ensi tilassa. 13881: kin henkilöiltä, joilla ei ole siitä minkään- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 13882: laista hyötyä ja että varojen käytöstä päät- 13883: tää lähinnä pieni suurmaanomistajien ryhmä. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 13884: Näin hankitun asiantuntemuksen perus- van lakiehdotuksen: 13885: 13886: 13887: 13888: Laki 13889: ma.nttaalikunn.a.n lakka.utta.misesta. 13890: Eduskunnan pääto'ksen mukaisesti säädetään: 13891: 13892: 1 §. suorituksen sekä tarpeelliset varat on pantu 13893: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kun- erilleen riitaista, erääntymätöntä tai muuta 13894: nallishallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 sellaista saamista varten, jonka maksamista 13895: annettuun asetukseen (21/98) sisältyvät ei voida välittömästi toimittaa, manttaali- 13896: manttaaliin pantua maata ja laitoksia kos- kunnalle jää omaisuutta, se siirtyy kunnalle. 13897: kevat säännökset. Manttaalikunnan velat suoritetaan siinä 13898: 2 §. järjestyksessä kuin 9 päivänä marraskuuta 13899: Kunnan tehtävänä on selvittää manttaali- 1868 annetussa etuoikeusasetuksessa (32/68) 13900: kunnan pesä. Manttaalikunnan tuntematto- on säädetty. Milloin manttaalikunnan omai- 13901: mille velkojille on hankittava vuosihaaste. suus ei riitä sen velan maksamiseen, vastaa 13902: Jos sen jälkeen, kun vuosihaasteessa mää- kunta puuttuvasta osasta, mikäli velkasitou- 13903: rättynä paikalletulopäivänä ilmoittautuneet mus on syntynyt ennen tämän lain julkaise- 13904: tai ennen ilmoittautumisajan päättymistä mista. 13905: tiedossa olleet velkojat ovat saaneet täyden 13906: VII,4. - A. Tuominen ym. 827 13907: 13908: 3 §. 4 §. 13909: Tehtävä, joka muualla laissa on asetettu Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta- 13910: manttaaliin pannun maan omistajien ja hal- misesta ja täytäntöönpanosta annetaan ase- 13911: tijain kokoukselle, siirtyy tämän lain tul- tuksella. 13912: lessa voimaan kunnallishallitukselle. 13913: 13914: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 13915: 13916: Arvo Tuominen. Rafael Paasio. Veikko Helle. 13917: Kustaa Alanko. Lyyli Aalto. Eino Raunio. 13918: Kalle Matilainen. Lars Lindeman. Varma. K. Turunen. 13919: Pentti Niemi. Elis Ma.nninen. Kaarlo Pitsinki. 13920: G. Henriksson. Juho Karvonen. Veikko Kokkola.. 13921: Viljo A. Virtanen. 13922: 13923: 13924: 13925: 13926: .• 13927: 328 13928: 13929: VII,5. - L&k.al. N: o 49. 13930: 13931: 13932: 13933: 13934: V. A. Virtanen ym. : Ehdotukset laeiksi kunnallishaJlituk- 13935: sesta kaupungissa fa rn.aalaiskuntain kunnallishallinnosta 13936: annettujen asetusten muuttamisesta. 13937: 13938: 13939: Ed uskunn alle. 13940: 13941: Valtion tulo- ja omaisuusverotuksessa saa asuntotuotannolle. Pienellä alkupääomalla 13942: verovelvollinen vähentää tuloistaan kaikki liikkeelle lähteneet asunto-osakkeen omistajat 13943: velkain korot. Kunnallisverotuksessa taas saa joutuvat maksamaan täten raskaan veron 13944: vähentää kaikki kiinnittämättömien velkain köyhyydestään, samoin pienyrittäjät, velka- 13945: korot, mutta kiinnitettyjen velkojen korkoja, varoin pääomatarpeensa ral10ittaneet pien- 13946: jos niiden määrä on alle 100 000 markkaa, viljelijät, omakotirakentajat jne. 13947: enintään 50 000 markkaa, muussa tapauk- Mielestämme edellä mainittu epäkohta olisi 13948: sessa puolet, kuitenkin enintään 200 000 viipymättä poistettava. Sitä puoltaa koros- 13949: markkaa. tetusti tämän päivän näkymät ja sekä tuo- 13950: Edellä mainittu erilainen käytäntö valtion tantoelämän että asuntotuotannon elpymisen 13951: ja kunnan verotuksessa ei voi olla oikein. tarpeellisuus. 13952: Sitäpaitsi vain varakas voi saada kiinnittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13953: mätöntä lainaa, vähävaraisen on turvaudut- nioittaen, 13954: tava kiinnitysvakuuksiin. Tämä saannös 13955: onkin muodostunut suorastaan tuhoisakai että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 13956: monille pienyrittäjille ja ennen kaikkea vat lakiehdotukset: 13957: 13958: 13959: 13960: Laki 13961: kunnallisha.llituksesta. kaupungissa. annetun asetuksen muuttamisesta.. 13962: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa an- 13963: netun asetuksen 55 § :n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on joulukuun 5 päi- 13964: vänä 1957 (388/57) annetussa laissa, näin kuuluvaksi: 13965: 55 §. muutoin on lisääntynyt lahjan, perinnön, 13966: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- testamentin, sääntöperinnön ynnä muun sel- 13967: datettava seuraavia säännöksiä: laisen kautta, luetaan pois tarpeelliset vuo- 13968: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- tuiset kunnossapito- ja käyttökustannukset, 13969: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tai irtaimen työpaikat, kohtuulliset arvonvähennykset, 13970: pääoman, viran, liikkeen tai työtoimen taikka maasta, paitsi valtion omistamasta, suoritetut 13971: hänen nauttimansa eläkkeen, eläkerahan, vuokranmaksut, ja velkain korot. Verosta 13972: armovuoden tai muun sellaisen etuuden vapaa on kuitenkin 13973: rahaksi arvioidusta tuotosta sekä siitä mää- 13974: rästä, minkä verran hänen omaisuutensa 13975: VII,5. - V. A. Virtanen ym. 329 13976: 13977: 13978: 13979: Laki 13980: ma.alaiskuntain knnna.llishallinnosta. annetun asetuksen muuttamisesta. 13981: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan k.unnallishallinnosta maalaiskunnissa 13982: annetun asetuksen 82 §:n 1 momentin 7 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä joulu- 13983: kuuta 1957 (389/57) annetussa laissa, näin kuuluvaksi: 13984: 82 §. luetaan asunnon vuokra sekä verovelvollisen 13985: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- itseään varten pitämän palvelusväen palk- 13986: datettava seuraavia säännöksiä: kaus ja elatus ynnä initä muuta on niihin 13987: verrattavaa. Älköön luettako pois sitäkään, 13988: 7) Tuloista on oikeus vähentää maasta, mitä verovelvollinen on sijoittanut uudis- 13989: paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuok- rakennuksiin ja uudisviljelykseen tai liik- 13990: ranma'ksut sekä velkain korot. Sitä vastoin keensä laajentamiseksi koneisiin ynnä muu- 13991: ei saa lukea pois verovelvollisen ja hänen hun sellaiseen. 13992: perheensä elantokustannuksia, joihin myös 13993: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 13994: 13995: Vlljo A. Virtanen. Elis Manninen. Lyyli Aalto. 13996: Sulo Hostila. Sylvi Siltanen. Kalle Maitila.inen. 13997: Arvo Tuominen. Anni Flinck. Pentti Niemi. 13998: Veikko Kokkola. Valto Käkelä. Rafael Paasio. 13999: Kustaa Alanko. Juho Karvonen. Veikko Helle. 14000: Olavi Lindblom. Varma K. Turunen. Eino Raunio. 14001: Vllho Väyrynen. Edvard Pesonen. 14002: 14003: 14004: 14005: 14006: 42 E 74/60 14007: 330 14008: 14009: Vfi,6. - Lagmot. N: o 50. 14010: 14011: 14012: 14013: Ehru.rooth m.fl.: Förs"lag till lagar om ändring av förord- 14014: ninguirna angdende kommunalförvaltning i stad och kom- 14015: munalförvaUning på "landet. 14016: 14017: 14018: Till Riksdagen. 14019: 14020: '.l'rot.s fl~ra ändringar av skattelagarna frias från erläggande av skatt på grund 14021: under de senaste åren, har strävandena att av inkomst och förmögenlb.et. Denna motion 14022: åstadkomma en rättvis beskattning av de ligger i likhet med ett flertal andra 14023: gamla medborgarna ännu icke förverkligats. angelägna hemställningsmotioner obehandlad 14024: De korrigeringar av bestämmelserna, som i statsutskottet. Det torde vara fåfängt att 14025: riksdagen vid olika tilifällen vidtagit, har av regeringen vänta ett initiativ i denna so- 14026: gällt detaljer såsom skatteskalor och av- cialt viktiga fråga, trots att en reform av 14027: drags belopp. Dessas justering har redan efterlyst art icke skulle ha stor betydelse 14028: nedgången i penningvärdet påkallat. Riks- med tanke på statens och kommunernas 14029: dagen har däremot icke ens i princip tagit skatteintäkter. 14030: positiv ställning till önskemålen om skattebe- Under sådana omständigheter framstår 14031: frielse för åldringar med anspråkslösa in- såsom den enda framkomliga vägen ett 14032: komster och tillgångar respektive lägre beslut om förhöjning av det enligt lag till- 14033: skatteskala för personer i hög ålder. låtna s.)r. ålderdomsavdra.get. .Även om skatte- 14034: Då frågan om befrielse från skatt respek- nämnden godkänner avdrag pä grund av 14035: tive nedsatt skatt för åldringar redan på nedsatt skattebetalningsförmåga, innebär 14036: grutn.d av skattelagarnas tekniska uppbygg- detta sociala avdrag icke med tanke på 14037: nad icke kan tänkas leda tili resultat på önskvärdheten av en rättvisare beskattning 14038: basen av en lagmotion, har man varit hän- av dem, som uppnått en relativt sett hög 14039: visad tili de möjligheter en hemställnings- ålder, att det egentliga ålderdomsavdraget 14040: motion erbjuder. En tili 1958 års riksdag kan fastläsas vid nuvarande belopp av 14041: inlämnad hemställningsmotion (Hemst.mot. 50000 mark. 14042: N:o 76/1958) efterlyser av regeringen i Med stöd av vad som ovan anförts föreslå 14043: skyndsam ordning proposition om förslag vi vördsamt, 14044: till lag om sådana ändringar av lagstiftnin- 14045: gen angående stats- och kommunalbeskatt- att Riksdagen måtte antaga följande 14046: ningen att mindre bemedlade åldringar be- lagförslag: 14047: 14048: 14049: 14050: Lag 14051: om ändring av förordningen angå.ende kommunal!förvaltning i stad. 14052: 1 enlighet med Riksdagens beslut skall 55 § 2 c punkten förordningen den 8 december 14053: 1873 angående kommunalförvaltning i stad, sådan den lyder i lagen den 27 januari 14054: 1958 (28/58), erhålla följande ändrade lydelse: 14055: 55 §. 2 c) Från den skattskyldiges inkomst 14056: Vid taxering av beskattningsbar inkomst skall avdragas av honom erlagt understöd, 14057: skola följande stadganden iakttagas: som avses i 1 a punkten. Likaså skola från 14058: skattskyldig persons inkomst avdragas folk- 14059: VII,6. - B~ooth ym. 331 14060: pensionspremie, som påförts honom i sam- grund av graden av arbetsoförmåga eller 14061: band med den under skatteåret verkställda bristfällighet med motsvarande tillämpning 14062: kommunalbeska.ttningen; avgifter till arbets- av de värderingsgrunder, som följas av sta- 14063: löshetskassor; premier, som han för sig eller tens olycksfallsbyrå. Skattskyldig, :w:r:n från 14064: sin make eller sina barn erlagt för liv- eller .sin inkomst på grund av ålder får göra i 14065: annan personförsäkring, förutom ovan i denna punkt avsett avdrag, äger rätt att på 14066: denna punkt eller i 2 d punkten avsedd, grund av graden av arbetsoförmåga eller 14067: dock högst niotusen mark för varje familje- bristfällighet avdraga endast den · del av ett- 14068: medlem; då han före skatteårets utgång fyllt lhundratusen mark, som motsvarar det pro- 14069: sextiofem år, etthundratusen mark; samt då centtal, varmed graden av arbetsoförmåga 14070: hans arbets- och verksamhetsförmåga är var- eller bristfällighet överstiger femtio procent. 14071: aktigt nedsatt genom att något organ saknas Har skattskyldig under skatteåret åtnjutit 14072: eller fungerar bristfälligt, om annat ej enligt folkpensionslagen utgående invalidi- 14073: stadgas nedan i denna punkt, därest graden tetspension, anses hans i denna punkt av- 14074: av hans arbetsoförmåga eller bristfällighet sedda grad av arbetsoförmåga eller brist- 14075: enligt företedd utredning bör anses vara fällighet utgöra åttio procent, såframt den 14076: etthundra procent, etthundratusen mark, skattskyldige icke företer utredning därom, 14077: eller därest sagda procenttal är lägre, en att graden av arbetsoförmåga eller bristfäl- 14078: mot procenttalet svarande del av etthundra- lighet är större. 14079: tusen mark, och dä den skattskyldige i 14080: krigstjänst eller genom krigsoperation eller 14081: under särskilda förhållanden i sådant sam- 14082: manhang ådragit sig kroppsskada eller Denna lag tillämpas första gången vid 14083: sjukdom, likaså ovan stadgade avdrag på beskattningen för år 1960. 14084: 14085: 14086: 14087: 14088: Lag 14089: om ändring av förordningen a.ngående komm.unalförva.ltning på. landet. 14090: 1 enlighet med Riksdagens beslut skall 82 § 8 c punkten förordningen den 15 juni 14091: 1898 angående kommunalförvaltning på landet, sådan den lyder i lagen den 27 ja- 14092: nuari 1958 (29/58), erhålla följande lydelse: 14093: 14094: 82 §. hans arbets- och verksamhetsförmåga är 14095: Vid taxering av beskattningsbar inkomst varaktigt nedsatt genom att något organ 14096: skola följande stadganden iakttagas: saknas eller fungerar bristfälligt, om annat 14097: ej stadgas nedan i denna p·unkt, dä.rest 14098: 8 c) Från den skattskyldiges inkomst graden av hans arbetsoförmåga eller brist- 14099: skall avdragas av honom erlagt understöd, fällighet enligt företedd utredning bör 14100: som avses i 6 a punkten. Likaså skola från a.nses vara etthundra procent, etthundra- 14101: skattskyldig persons inkomst avdragas folk- tusen mark, eller därest sagda procenttal 14102: pensionspremie, som påförts honom i sam- är lägre, en mot procenttalet svarande del 14103: band med den under skatteåret verkställda av etthundratusen mark, och då den skatt- 14104: kommunalbeskattningen; avgifter till arbets- skyldige i krigstjänst eller genom krigsopera- 14105: löshetskassor; premier, som han för sig eller tion eller under särskilda förhållanden i så- 14106: sin make eller sina barn erlagt för liv- eller dant sammanhang ådragit sig kroppsskada 14107: annan personförsäkring, förutom ovan i eller sjukdom, likaså ovan stadgade avdrag 14108: denna punkt eller i 8 d punkten avsedd, på grund av graden av arbetsoförmåga eller 14109: dock högst niotusen mark för varje familje- bristfällighet med motsvarande tillämpning 14110: medlem; då han före skatteårets utgång fyllt av de värderingsgrunder, som följas av sta- 14111: sextiofem år, etthundratusen mark; samt då tens olycksfallsbyrå. Skattskyldig, som från 14112: 332 VII,6. - KunnaJHsverotus. 14113: 14114: 14115: sin inkomst på grund av ålder får göra i sedda grad av arbetsoförmåga eller bristfäl- 14116: denna rpunkt avsett avdrag, äger rätt att på lighet utgöra åttio procent, såframt den 14117: grund av graden av arbetsoförmåga eller skattskyldige icke företer utredning därom, 14118: bristfälliglhet avdraga endast den del av ett- att graden av arbetsoförmåga eller bristfäl- 14119: hundratusen mark, som motsvarar det pro- lighet är större. 14120: centtal, varmed graden av arbetsoförmåga 14121: eller bristfällighet överstiger femtio procent. 14122: Har skattskyldig under skatteåret åtnjutit 14123: enligt folkpensionslagen utgående invalidi- Denna lag tillämpas första gången vid 14124: tetspension, anses hans i denna punkt av- beskattningen för år 1960. 14125: 14126: 14127: Helsingfors den 5 februari 1960. 14128: 14129: Georg C. Ehrnrooth. Veikko Hyytiäinen. 14130: Erkki Tuuli. Juho Tenhiälä.. 14131: Erkki Hara. Veikko Kokkola. 14132: Victor Procope. Olli Aulanko. 14133: Bertel Lindh. Toivo Hietala. 14134: V. E. Svinhufvud. Kurt Nordfors. 14135: 333 14136: 14137: VII,6. - Lak.al. N: o 50. 14138: Suomennos. 14139: 14140: 14141: 14142: Ehrnrooth ym.: Ehdotukset laeiksi kunnaUishaUituksesta kau- 14143: pungissa ja maalaiskuntain kunnaUishallinnosta annettu- 14144: jen asetusten muuttamisesta. 14145: 14146: 14147: E d u s k u n n a 11 e. 14148: 14149: Huolimatta verolakeihin viime vuosina teh- varaiset vanhukset vapautetaan suorittamasta 14150: dyistä useista muutoksista ei ole toteutettu veroa tulon ja omaisuuden perusteella. Tämä 14151: pyrkimyksiä saada aikaan vanhojen kansa- aloite, kuten joukko muita tärkeitä toivomus- 14152: laisten oikeudenmukainen verotus. Ne sään- aloitteita, on käsittelemättä valtiovarainva- 14153: nösten korjaukset, joihin eduskunta eri yh- liokunnassa. Lienee turhaa odottaa hallituk- 14154: teyksissä on ryhtynyt, ovat koskeneet yksi- selta aloitetta tässä sosiaalisesti tärkeässä 14155: tyiskohtia, kuten veroasteikkoja ja vähennys- kysymyksessä, vaikka toivotun kaltaisella 14156: määriä. Nämä tarkistukset ovat jo rahanar- uudistuksella ei olisi suurta merkitystä val- 14157: von alenemisen takia olleet tarpeellisia. Sitä tion ja kuntien verotulojen kannalta. 14158: vastoin eduskunta ei ole edes periaatteessa Näissä olosuhteissa näyttää ainoalta mah- 14159: ottanut myönteistä asennetta toivomuksiin, dolliselta tieltä päätös lain mukaan sallitun 14160: jotka koskevat sellaisten vanhusten, joiden ns. vanhuusvähennyksen korottamisesta. 14161: tulot ja varat ovat vaatimattomia, verova- Vaikka verolautakunta hyväksyy vähennyk- 14162: pautta sekä vastaavasti alempaa veroasteik- sen alentuneen veromaksukyvyn johdosta, ei 14163: koa iäkkäille henkilöille. tämä sosiaalinen vähennys suhteellisen kor- 14164: Kun kysymyksen vanhusten vapauttami- keaan ikään ehtineiden oikeudenmukaisem- 14165: sesta verosta sekä heidän verojensa alentami- man verotuksen suotavuuden kannalta mer- 14166: sesta ei voida verolakien teknillisen raken- kitse sitä, että varsinainen vanhuusavustus 14167: teen johdosta ajatella johtavan tulokseen voidaan pitää nykyisessä määrässään 50 000 14168: lakialoitteen pohjalla, on turvauduttu toivo- markassa. 14169: musaloitteen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 14170: Eräässä vuoden 1958 valtiopäivillä jätetyssä nioittaen, 14171: toivomusaloitteessa (toiv.al. n:o 76/1958) 14172: toivotaan hallitukselta kiireellistä esitystä että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14173: valtion- ja kunnallisverotusta koskevan lain- vat lakiehdotukset: 14174: säädännön muuttamisesta siten, että vähä- 14175: 14176: 14177: 14178: 14179: Lakl 14180: kunnallishaHituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 14181: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 14182: pa1vana joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § : n 2 c kohta, sellaisena kuin se on 27 14183: päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (28/58) seuraavasti: 14184: 55 §. 14185: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- 2 c) Verovelvollisen tulosta on vähennet- 14186: datettava seuraavia säännöksiä: tävä hänen suorittamansa, edellä 1 a koh- 14187: dassa tarkoitettu avustus. Samoin on vero- 14188: 334 VTI,6. - Kunna.llisverotus. 14189: 14190: 14191: velvollisen henkilön tulosta vähennettävä kin perheenjäsentä kohti; milloin häri on 14192: kansaneläkevakuutusmaksu, joka on vero- ennen verovuoden päättymistä täyttänyt 14193: vuonna toimitetun kunnallisverotuksen yhtey- kuusikymmentäviisi vuotta, satatuhatta mark- 14194: dessä pantu hänen maksettavakseen; työttö- kaa; sekä milloin - - - - - - - - - 14195: myyskassoihin suoritetut maksut; maksut, 14196: jotka hän on suorittanut omasta' taikka puo- 14197: lisonsa tai lastensa henki- tai muusta hen- 14198: kilövakuutuksesta, paitsi edellä tässä koh- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 14199: dassa tai 2 d kohdassa tarkoitetusta, kuiten~ vuoden 1960 tulojen perusteella toimitetta- 14200: kin enintään yhdeksäntuhatta markkaa kuta- vasaa kunnallisverotuksessa. 14201: 14202: 14203: 14204: 14205: Laki 14206: maala.iskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.. 14207: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 14208: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n c kohta, sellaisena kuin se on 27 päi- 14209: vänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (29/58), seuraavasti: 14210: 14211: 82 §. tai lastensa henki- tai muusta henkilövakuu- 14212: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- tuksesta, paitsi edellä tässä kohdassa tai 8 d 14213: datettava seuraavia säännöksiä: kohdassa tarkoitetusta, kuitenkin enintään 14214: yhdeksäntuhatta markkaa kutakin perheen- 14215: 8 c) V erovelvollisen tulosta on vähennet- jäsentä kohti; milloin hän on ennen vero- 14216: tävä hänen suorittamansa, edellä 6 a koh- vuoden päättymistä täyttänyt kuusikym- 14217: dassa tarkoitettu avustus. Samoin on vero- mentäviisi vuotta, satatuhatta markkaa; sekä 14218: velvollisen henkilön tulosta vähennettävä kan- milloin ~ - - - - - - - - - - 14219: saneläkevakuutusmaksu, joka ön verovuonna 14220: toimitetun kunnallisverotuksen yhteydessä 14221: pantu hänen maksettavakseen; työttömyys- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 14222: kassoihin suoritetut maksut; maksut, jotka vuoden 1960 tulojen perusteella toimitetta- 14223: hän on suorittanut omasta taikka puolisonsa vasaa kunnallisverotuksessa. 14224: 14225: 14226: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 14227: 14228: Georg 0. Ehrnrooth. Veikko Hyytiäinen. 14229: Erkld Tuuli. Juho Tenhiälä. 14230: Erkld Hara. Veikko Kokkola. 14231: Victor Procope. Olli Aulanko. 14232: Be:rtel Lindh. Toivo Hietala. 14233: V. E. Svinhufvud. Kurt Nordfors. 14234: 335 14235: 14236: VII,7. - Lak.al. N:o 51. 14237: 14238: 14239: 14240: 14241: Tauriainen ym.: Ehdotukset laeiksi maalaiskuntain kunnal- 14242: lishallinnosta ja kunnaUishallituksesta kaupungissa annet- 14243: tujen aset>usten muuttamisesta. 14244: 14245: 14246: E d u s kun n a ll e. 14247: 14248: Va:ltion tulo- ja omaisuusverolain mukaan Kun valtion ja kunnan verotus on: nyt 14249: verovelvollisella on o~keus vähentää tulois- yhdistetty, on aihetta pyrkiä myös verope- 14250: taan sairauskulut, kuitenlkin !korkeintaan rusteiden yhdenmukaistamiseen. Niin ikään 14251: 60 000 mk, milloin kysymyksessä on yksinäi- on otettava huomioon, että sairausmenot ovat 14252: nen henikilö, yhteieesti verotettavat aviopuo- sellaisia välttämättömiä menoja, jotka on 14253: lisot 80 000 mk ja lisäksi j()lkaisen lapsen maksettava, jos ai'koo tuloa hank!kia. Lisäksi, 14254: osalta enimmäismäärää !korotetaan 10 000 kaiken inhimillisyyden nimessä tuntuu koh- 14255: mk:lla. tuuttomalta maksaa veroa tulosta, joka on 14256: Kunnanverot~a nitnä sairausvähen- käytetty terveydenhoitoon ja tyQkyvyn pa- 14257: nykset ovat verolautakunnan harkinnasta lauttamiseen. 14258: riippuvia. Siksi !käytäntö on muodootunut Yllä olevaan viitaten ehdotamme, 14259: kunnissa hyvin kirjavaksi. Toisissa kunnissa 14260: sairausmenot vähennetään verovelvollisen tu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 14261: loista, elleivät tulot ole yli 500 000 mk ja. lakiehdotukset: 14262: toisissa iJrunnissa tämä vähennys annetaan 14263: vasta iJrun verovelvollinen a~kaa olla miltei 14264: huoltoavun tarpeessa. 14265: 14266: 14267: 14268: 14269: Laki 14270: maalaiskuntain kunnamsha.llinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 14271: Eduskunnan päätöksen mu!kaisemi lisätään keswkuun 15 päivänä 1898 annetun asetuk- 14272: sen (21/98) 82 § :n 1 momenttiin 8 e) kohta näin kuuluvana: 14273: 82 §. hatta markkaa milloin kysymyksessä on nai- 14274: Verotettavaa tuloa ta:ksoitettaessa on nou- maton henkilö, eronnut tai leski taHrka puo- 14275: datettava seuraavia säännöksiä: lisot, joita on erikseen verotettava niinkuin 14276: eri verovelvollisia, minkä lisä)ksi mainittua 14277: 8 e) Lisäksi verovelvollisen tulosta vähen- enimmäismäärää on korotettava kymmenellä- 14278: netään verovelvollisen omat ja perheenjäsen- tuhannella matkalla aviopuolisoa ja jokaista 14279: tensä läWkärin- ja läWkekulut ynnä niihin lasta kohden, joita verovelvollinen on vero- 14280: ver.rattavat sairaudesta johtuvat kustannuk- vuonna elättänyt. 14281: set, kuitenkin enintään kuusikymmentätu- 14282: 336 Vfi,7. - K.UDDallisverotus. 14283: 14284: 14285: 14286: 14287: Laki 14288: kunna.11isballituksesta kaupungissa. a.nnetun asetuksen muuttamisesta.. 14289: Edusku.nna.n päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa annetun 14290: ase~uksen 55 § :n 1 momenttiin 2 e) kohta näin kuuluvana: 14291: 55 §. lisot, joita on edkseen verotettava niinkuin 14292: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- eri verovelvollisia, minkä lisäksi mainittua 14293: datettava seuraavia säännöksiä: enimmäismäärää on korotettava kymmenellä- 14294: tuhannella markalla aviopuolisoa ja jokaista 14295: 2 e) Lisäksi verovelvollisen tulosta vähen- lasta \kohden, joita verovelvollinen on vero- 14296: netään verovelvollisen omat ja perheenjäsen- vuonna elättänyt. 14297: tensä lääkärin- ja lääkekulut ynnä niihin 14298: verrattavat sairaudesta johtuvat kustannuk- 14299: set, kuitenkin enintään kuusikymmentätu- 14300: hatta markkaa, milloin kysymY'ksessä on nai- Tämä laki tulee voimaan päivänä 14301: maton henkilö, eronnut tai leski taikka puo- kuuta 196 . 14302: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta. 1960. 14303: 14304: Hannes Tauriainen. Toivo Salin. Kaino Ha.a.pa.nen. 14305: Anna-Liisa. Tiekso. Väinö R. Virtanen. Veikko Rytkönen. 14306: Toivo .Asvik. Antto Prunnila.. Hugo Manninen. 14307: 337 14308: 14309: VU,S. - Lak.al. N: o 52. 14310: 14311: 14312: 14313: 14314: 1. Virtanen ym.: Ehdotukset laeiksi kwnnallishalUtuksesta 14315: kaupungissa ja tnaalaiskuntOJin kunnallishallinnosta annet- 14316: tujen asetusten muuttamisesta. 14317: 14318: 14319: 14320: Eduskunnalle. 14321: 14322: Valtionverotuksessa myönnetään nykyisin Koska vähävaraiset henkilöt kipeimmin 14323: sellaiselle verovelvolliselle, joka ei ole avio- tarvitsevat esitetyn vähennyksen, olisi sen 14324: liitossa ja on joutunut huoltamaan alaikäistä saanti asetettava riippuvaksi verovelvollisten 14325: lastaan, erikoinen leskeysvähennys, jonka tulon ja omaisuuden määrästä. Käsityksemme 14326: määrä on 50 000 mk. Tällainen vähennys- mukaan olisi leskeysvähennys myönnettävä 14327: oikeus on perusteltua niiden ylimääräisten vain niille, joiden verotettava tulo ei ylitä 14328: kustannusten vuoksi, joita yksinäiselle hen- kun lapsi- ym. kunnallisverotuksessa 14329: kilölle poikkeuksetta koituu. hyväksytyt vähennykset on suoritettu - 14330: Mainittua vähennysoikeutta ei ole kuiten- 600 000 mk tai joiden verotettava omaisuus 14331: kaan sisällytetty kunnallisiin verolakeihin. ei ylitä 3 milj. mk. 14332: Kun vastaisuudessa on syytä pyrkiä yhte- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 14333: näistämään valtion ja kunnan verotusta kos- 14334: kevassa lainsäädännössä olevat sosiaaliset vä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14335: hennykset, olisi leskeysvähennys ulotettava vat lakiehdotukset: 14336: koskemaan myös kunnallisverotusta. 14337: 14338: 14339: 14340: 14341: Laki 14342: kunnallishallituksesta. kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 14343: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä 14344: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: ään 2 e) kohta seuraavasti: 14345: 14346: 55 §. den aikana elättänyt alaikäistä lastaan, on 14347: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- oikeus vähentää tulostaan 50 000 markkaa, 14348: datettava seuraavia säännöksiä: mikäli hänen verotettava tulonsa ei suoritet- 14349: tujen muiden vähennysten jälkeen ylitä 14350: 2 e) V erovelvollisella, joka verovuoden 600 000 markkaa tai verotettava omaisuutensa 14351: päättyessä ei ole avioliitossa ja on verovuo- 3 000 000 markkaa. 14352: 14353: 14354: 14355: 14356: 43 E 74/60 14357: 338 vn.s. - Xunnallisverotus. 14358: 14359: 14360: Laki 14361: maa.laiskunta.in Irnnnallishallinnosta. annetun asetuksen muuttamisesta.. 14362: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päi- 14363: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: ään 8 e) kohta näin kuuluvasti: 14364: 82 §. den aikana elättänyt alaikäistä lastaan, on 14365: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- oikeus vähentää tulostaan 50 000 markkaa, 14366: datettava seuraavia säännöksiä: mikäli hänen verotettava tulonsa ei suoritet- 14367: tujen muiden vähennysten jälkeen ylitä 14368: 8 e) Verovelvollisella, joka verovuoden 600 000 markkaa tai verotettava omaisuutensa 14369: päättyessä ei ole avioliitossa ja on verovuo- 3 000 000 markkaa. 14370: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 14371: 14372: Inkeri Virtanen. Eino Roine. Hertta Kuusinen. 14373: Irma Torvi. Tauno Kelovesi. H. Tauriainen. 14374: Elli Stenberg. Pauli Puhakka. Judit Nederström-Lunden. 14375: Aarne Pulkkinen. 14376: 339 14377: 14378: VU,9. - Lak.al. N:o 53. 14379: 14380: 14381: 14382: 14383: Tiekso ym. : Ehdotukset Zaeiksi maalaisku""tai"" kunnallishal- 14384: Unwsta ja kunnallishalUt'Uksesta kaupungissa annettujen 14385: asetusten muuttamisesta. 14386: 14387: 14388: Eduskunnalle. 14389: 14390: Sekä maalaiskuntain kunnallishallinnosta Lapsen omien tulojen muodostuessa vähäi- 14391: annetun. ~etuksen että kunnallishallituksesta sistä, esim. koulun kesäloman aik!lna lähetin 14392: kaupungissa · annetun asetuksen mukaan on ym. vastaavanlaisissa tehtävissä hankituista 14393: verovelvollisen henkilön tulosta vähennettävä palkkatuloista, ei mielestämme ole kohtuul- 14394: lapsivähennyksenä valtuuston päättämä lista rajoittaa verovelvollisen oikeutta lapsi- 14395: määrä, maalaiskunnassa vähintään 15 000 ja vähennykseen. Niissäkin tapauksissa, joissa 14396: enintään 30 000 mk, kaupungissa vähintään alle kuusitoista vuotias lapsi on säännölli- 14397: 25 000 ja enintään 40 000 mk. Vähennys sessä työssä, on palkka usein niin pieni, että 14398: saadaan tehdä jokaisesta lapsesta tai otto- vanhemmat joutuvat taloudellisesti huolta- 14399: lapsesta, jota verovelvollinen on verovuonna maan 'lasta. Näin ollen olisikin oikeus lapsi- 14400: elättänyt ja joka ennen verovuoden alkua ei vähennyksen tekemiseen sallittava täysimää- 14401: ollut täyttänyt kuuttatoista vuotta. Sellaisen räisenä, milloin lapsen omat tulot muodostu- 14402: lapsen osalta, jolla itsellään on tuloa, saa- vat palkkatuloista. 14403: daan vähennys tehdä ainoastaan sikäli, kuin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 14404: sanottu tulo on valtuuston päättämää mää- 14405: rää pienempi. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14406: vat lakiehdotukset: 14407: 14408: 14409: Laki 14410: m.aalaislmnta.in ]mnnallisha.lUnnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 14411: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 14412: pruvana kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: n 9 kohta, sellaisena kuin se on 13 14413: päivänä marraskuuta 1953 annetussa laissa (425/53) näin kuuluvaksi: 14414: 82 §. den alkua ei ole täyttänyt kuuttatoista 14415: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- vuotta. Milloin vaimoa on erikseen verotet- 14416: datettava seuraavia säännöksiä: tava, tehtäköön vähennys vain sen puolison 14417: tulosta, joka Japsen joko yksin tai pääasial- 14418: 9) Verovelvollisen henkilön tulosta on lisesti on elättänyt. Lapsen osalta, jolla itsel- 14419: vielä, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto lään on tuloa, saadaan vähennys tehdä 14420: kunakin vuonna toimitettavaa taksoitusta ainoastaan sikäli, kuin sanottu tulo on val- 14421: varten päättää, lapsivähennyksenä vähennet- tuuston päättämää määrää pienempi. Mikäli 14422: tävä vähintään 15 000 ja enintään 30 000 edellä mainitun lapsen oma tulo on palkka- 14423: markkaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta, tuloa, saadaan vähennys kuitenkin tehdä 14424: jota hän elatusvelvollisuutensa nojalla vero- täysimääräisenä. 14425: vuonna on elättänyt ja joka ennen verovuo- 14426: 340 VII,9. - XUD.nallisverotus. 14427: 14428: 14429: 14430: Laki 14431: kunnaJHshallituksesta kaupungissa annetun åsetuksen muuttamisesta. 14432: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 14433: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § : n 3 kohta, sellaisena kuin se on 13 14434: päivänä marraskuuta 1953 annetussa laissa (426/53) näin kuuluvaksi: 14435: 14436: 55 §. den alkua ei ollut täyttänyt kuuttatoista 14437: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- vuotta. Milloin vaimoa on erikseen verotet- 14438: datettava seuraavia säännöksiä: tava, tehtäköön vähennys vain sen puolison 14439: tulosta, joka lapsen joko yksin tai pääasial- 14440: 3) Verovelvollisen henkilön tulosta on lisesti on elättänyt. Lapsen osalta, jolla itsel- 14441: vielä, sen mukaan kuin kaupunginvaltuusto lään on tuloa, saadaan vähennys tehdä 14442: kunakin vuonna toimitettavaa taksoitusta ainoastaan sikäli, kuin sanottu tulo on val- 14443: varten päättää; lapsivähennyksenä vähennet- tuuston päättämää määrää pienempi. Mikäli 14444: tävä vähintään 25 000 ja enintään 40 000 edellä mainittu lapsen oma tulo on palkka- 14445: markkaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta, tuloa, saadaan vähennys kuitenkin tehdä 14446: jota hän elatusvelvollisuutensa nojalla on täysimääräisenä. 14447: verovuonna elättänyt ja joka ennen verovuo- 14448: 14449: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 14450: ----- 14451: Anna-Liisa· Tiekso. Matti Koivunen. Toivo Friman. 14452: Veikko RYtkönen. Irma. Torvi. Väinö R. Virtanen. 14453: Kaino Haapanen. Eino Tainio. Pauli Puha.kka. 14454: Irma Rosnell. Kauko Ta.mm.inen. Toivo Salin. 14455: Eino Roine. Pentti Liedes. Judit Nederström-Lunden. 14456: 841 14457: 14458: VU,10. - Lak.al. N: o 54. 14459: 14460: 14461: 14462: 14463: R. Virtanen ym.: Ehdotukset laeiksi kunnalliåhdllituksesta 14464: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallisha.lUnnosta · annet- 14465: . tujen asetusten muuttamisesta. 14466: 14467: 14468: E d u s k u n Ii a 11 e. 14469: 14470: . Kunnallisverotlista koskevien säädösten on muodostunut erittäin raskaaksi, olisi vält- 14471: mukaan verotetaan palkka- ym. sen kaltaista tämätöntä myöntää palkka- yms. tulolle eri~ 14472: tuloa samojen perusteiden mukaan kuin ns. koisvähennysoikeus samalla tavoin kuin val- 14473: vakautettua tuloakin. Valtion verotuksessa tion verotuksessakin. 14474: verovelvollinen sitä vastoin saa vähentää 15 Tämän vuoksi esitämmekin, että kunnallis- 14475: sadalta palkkatulojen sekä aikaisemman verotusta koskeviin lakeihin otettaisiin sää- 14476: virka- tai työsuhteen perusteella saadun dös työtuloista sekä maa- ja metsätalouden 14477: eläkkeen kokonaismäärästä. Sama vähennys hyväksi tehdyn työn arvosta myönnettävästä 14478: voidaan tehdä maa- ja metsätaloutta har- vähennyksestä. Tämä vähennys olisi käsi- 14479: joittavan verovelvollisen ja hänen lapsensa tyksemme mukaan määrättävä 20:ksi sadalta 14480: tai muun perheenjäsenensä maa- ja metsä- ja vähennyksen yläraja 100 000 mk: ksi. 14481: talouden hyväksi tekemän työn arvosta. Niin Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 14482: ikään luonnollinen henkilö, joka ei käytä 14483: palkkatyötä, voi vähentää määrättyyn rajaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 14484: saakka ammattituloistaan 5 %. Kun palkka- lakiehdotukset: 14485: tulojen verotus kunnallisverotuksen osalta 14486: 14487: 14488: 14489: 14490: Laki 14491: kunna.11ishallituksesta. kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 14492: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallishal- 14493: lituksesta kaupungissa annetun asetuksen 55 § : n 1 momenttiin näin kuuluva uusi 3 a) 14494: kohta: 14495: 14496: 55 §. vollisen ja hänen lapsensa tai muun perheen- 14497: jäsenensä maa- ja metsätalouden hyväksi 14498: 3 a) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, tekemän työn arvosta, niin myös sellaisesta 14499: saakoon verovelvollinen tehdä seuraavat vä- osasta ammatti- ja liiketuloa, jota on pidet- 14500: hennykset: tävä kohtuullisena korvauksena verovelvolli- 14501: kaksikymmentä sadalta palkkatulojen sekä sen ammatissaan ja liikkeessään suoritta- 14502: aikaisemman virka- tai työsuhteen perus- masta työstä, ei kuitenkaan enempää kuin 14503: teella saadun eläkkeen kokonaismäärästä sekä 100 000 markkaa. 14504: maa~ tai metsätaloutta harjoittavan verovel- 14505: 342 VD,lO. - :S:unnalliaverotus. 14506: 14507: 14508: 14509: Laki 14510: maalaiskunta.in kunnamsballinnosta. annetun asetuksen muutita.miseata.. 14511: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalaiskuntain 14512: kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 §: n 1 momenttiin näin kuuluva uusi 9 a) 14513: kohta: 14514: 82 §. tai metsätaloutta harjoittavan verovelvollisen 14515: ja hänen lapsensa tai muun perheenjäsenensä 14516: 9 a) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, maa- ja metsätalouden hyväksi tekemän työn 14517: saakoon verovelvollinen tehdä seuraavat vä- arvosta, niin myös sellaisesta osasta ammatti- 14518: hennykset: ja liiketuloa, jota on pidettävä kohtuullisena 14519: kaksikymmentä sadalta palkkatulojen sekä korvauksena verovelvollisen ammatissaan. ja 14520: aikaisemman virka- ja työsuhteen perusteella liikkeessään suorittamasta työstä, ei kuiten- 14521: saadun eläkkeen kokonaismäärästä sekä maa- kaan enempää kuin 100 000 markkaa. 14522: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 14523: 14524: Rainer Virtanen. Toivo Asvik. Usko Seppi. 14525: Y. Enne. Aleksi Kiviaho. Kaino Haapanen. 14526: Matti Koivunen. Väinö R. Virtanen. Matti Meriläinen. 14527: Toivo Salin. H. Tauriainen. Martti Linna. 14528: 343 14529: 14530: VU,11. - Lak.al. lf: 0 55. 14531: 14532: 14533: 14534: 14535: Lukkarinen ym..: Ehdotukset laeiksi maalaiskuntain kunnal- 14536: lishallinnosta ja kunnallishaUituksesta kaupungissa annet- 14537: tujen asetusten muuttamisesta. 14538: 14539: 14540: Eduskunnalle. 14541: 14542: Valtionverotuksessa on verovapaan tulon varsinkin kaupunkien valtuustot, ovat hy- 14543: raja määrätty sellaiseksi, e.ttä pienituloiset väksyneet ylimmän rajan vähennysoikeu- 14544: suuriperheiset verovelvolliset saavat useim- dcltsi, mutta eivät ole halutessaankaan voi- 14545: missa tapauksissa verovapauden. Kunnallis- neet suurempia vähennysoikeuksia myöntää. 14546: verotus sitä vastoin jättää huomioimatta ve- Näin ollen joudutaan jo 100 000 mk:n, usein 14547: rovelvollisen todellisen veronmaksukyvyn. pienemmistäkin, tuloista maksamaan veroa, 14548: Perusvähennykset ovat jääneet liian alhai- vaikka käytännöllisesti katsoen se on koh- 14549: siksi s~kä kaupungeissa että maalaiskunnissa. tuutonta, koska tällainen tulo ei riitä välttä- 14550: Kun niiden enimmäisrajoja ei ole moniin mättömään toimeentuloonkaan. Veroäyrien 14551: vuosiin korotettu, on niiden merkitys jäänyt viime aikaiset hinnan korotukset lisäksi tun- 14552: olemattomaksi. Maalaiskunnissa saa verovel- tuvat raSkaimmin pienituloisten kohdalla. 14553: vollinen henkilö vähentää 25 000-60 000 mk, Edelläolevan perusteella pidämme perua- 14554: jos tulo ei ylitä 60 000 mk, sen mukaan kuin vähennysten korottamista tarpeellisena ja 14555: kunnallisvaltuusto päättää. Kaupungeissa 'kiireellisenä toimenpiteenä ja ehdotamme sen 14556: vähennysoikeus on 30 000-80 000 mk, mikäli vuoksi kunnioittaen, 14557: tulo ei ylitä 80 000 mk, niinikään kaupungin- 14558: valtuuston päätöksen mukaisesti. Monet, että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14559: vat lakiehdotukset: 14560: 14561: Laki 14562: ma.alaiskuntain kunnallishaJUnnosta. annetun asetuksen muuttamisesta.. 14563: Eduskunnan päätoksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 14564: päivänä kesiikuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 §:n 10) kohta, sellaisena kuin se 14565: on saman asetuksen muuttamisesta 13 päivänä marraskuuta 1953 annetussa laissa 14566: (425/53), .näin kuuluvaksi: 14567: 14568: 82 §. tulo on 120 000 markkaa suurempi, mainittu 14569: Verotettavaa tuloa taksoit~ttaessa on nou- vähennysmäärä vähennettynä yhdellä prosen- 14570: datettava seuraavia säännöksiä: tilla jokaisesta täydestä 1 000 markan mää- 14571: rästä, jolla tulo ylittää 120 000 markan mää- 14572: 10) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä rän. 14573: mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 14574: 120 000 markan määrää suurempi, vähennet- 14575: täköön vielä, sen mukaan kuin kunnallisval- 14576: tuusto kutakin vuotta varten päättää, vähin- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden 14577: tään 60 000 markan ja enintään 120 000 1960 tuloista toimitattavassa kunnallisvero- 14578: marlkan suuruinen perusvähennys, tai jos tuksessa. 14579: 344 VII,ll. - Kunnallisverotus. 14580: 14581: 14582: Laki 14583: kunnallishallituksesta kaupungissa. annetun asetuksen muuttamisesta.. 14584: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaAll kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi- 14585: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen (40/73) 55 §:n 4) !kohta, sellaisena kuin se 14586: on saman asetuksen muuttamisesta 13 päivänä marraskuuta 1953 annetussa laig;;a (427/53), 14587: näin kuuluvaksi: 14588: 14589: 55 §. tulo on 160 000 marlkkaa suurempi, mainittu 14590: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- vähennysmäärä vähennettynä yhdellä prosen- 14591: datettava seuraavia säännöksiä: tilla jokaisesta täydestä 1 000 markan mää- 14592: rästä, jolla tulo ylittää 160 000 matkan mää- 14593: 4) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä rän. 14594: mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 14595: 160 000 markan määrää suurempi, vähennet- 14596: täköön siitä vielä, sen mU'kaan kuin kaupun- 14597: ginvaltuusto kutakin vuotta varten päättää, Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden 14598: vähintään 80 000 marka:n ja enintään 160 000 1960 tuloista toimitettavassa kunnallisvero- 14599: markan suuruinen perusvähennys, tai jos tuksessa. 14600: 14601: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 14602: 14603: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen. 14604: Vappu Heinonen. A. Härkönen. 14605: H. Törmä. 14606: 345 14607: 14608: VII,12. - Lak.a.l. N: o 56. 14609: 14610: 14611: 14612: 14613: Seppi ym..: Ehdotukset laeiksi maalaiskuntain kunnaJlishal- 14614: linnosta ja ku-nnallishallituksesta kO!Ui,pungissa annettujen 14615: asetusten muuttamisesta. 14616: 14617: 14618: Eduskunnalle. 14619: 14620: Kunnallisverotuksesta voimassa olevien jo 89 201.6 milj. mk. Veroäyrin hinta oli 14621: säädösten mukaan verovelvollinen henkilö v. 1953 maalaiskunnissa 9: 89, kaupungeissa 14622: saa vähentää tulostaan maalaiskunnassa 11: 81 ja v. 1959 vastaavat luvut maalais- 14623: 25 000-60 000 mk, jos tulo ei ole yli 60 000 kunnissa 11: 34 ja kaupungeissa 12: 28, ja 14624: mk: n ja kaupungissa 30 000-80 000 mk, jos edelleen ennakkoveroäyrin hinnat osoittavat 14625: tulo ei ole yli 80 000 mk:n, sen mukaan kuin nousua. 14626: kunnallisvaltuusto päättää. Tällä vähennyk- Edellä osoitettu verotuksen nousu kohdis- 14627: sellä on tarkoituksena vapauttaa verotuk- tuu raskaimmin vähävaraiseen kansanosaan, 14628: sesta se osa tulosta, joka tarvitaan välttä- koska entistä suurempi osuus tuloista menee 14629: mättömän toimeentulon ylläpitämiseen. veroihin. Seurauksena on kaikkein pienituloi- 14630: Rahanarvon alenemisesta johtuen edellä simman väestön olojen vaikeutuminen. Täl- 14631: mainitut vähennykset eivät vastaa tarkoitus- laista kehitystä ei voitane pitää oikeana. 14632: taan. Viimeiset muutokset lakiin on tehty Tästä syystä pidämme verolakien korjausta 14633: 13 päivänä marraskuuta 1953 josta lukien perusvähennyksiä korottamalla välttämättö- 14634: rahan arvo on laskenut ainakin 30%. mänä ja kiireellisenä. 14635: Samanaikaisesti on kuntien menoissa tapah- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 14636: tunut suurta nousua, joka on aiheutunut nioittaen, 14637: valtion kunnille siirtämistä tehtävistä. Tästä 14638: on johtunut verotuksen huomattava kohoami- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14639: nen. V. 1953 oli maksuunpantujen kunnallis- vat lakiehdotukset: 14640: verojen määrä 52 264 milj. mk ja v. 1959 14641: 14642: 14643: 14644: 14645: Laki 14646: m.aalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 14647: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 14648: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 §:n 10) kohta, sellaisena kuin 14649: se on saman asetuksen muuttamisesta 13 päivänä marraskuuta 1953 annetussa laissa 14650: (425/53), näin kuuluvaksi: 14651: 14652: 82 §. täköön siitä vielä, sen mukaan kuin kunnan- 14653: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- valtuusto kutakin vuotta varten päättää, vä- 14654: datettava seuraavia säännöksiä: hintään 80 000 markan ja enintään 100 000 14655: markan suuruinen perusvähennys, tai jos 14656: 10) Jos verovelvollisen henkilön tulo tulo on 120 000 markkaa suurempi, mainittu 14657: edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole vähennysmäärä vähennettynä yhdellä prosen- 14658: 120 000 markan määrää suurempi, vähennet- tilla jokaisesta täydestä 1 000 markan mää- 14659: 44 E 74/60 14660: 346 VII,l2. - K11DJ1&llisverotus. 14661: 14662: 14663: rästä, jolla tulo ylittää 120 000 markan mää- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden 14664: rän. 1960 tuloista toimitattavassa kunnallisvero- 14665: tuksessa. 14666: 14667: 14668: ,. 14669: 14670: Laki 14671: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.. 14672: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 14673: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen (40/73) 55 § :n 4) kohta, sellaisena kuin 14674: se on saman asetuksen muuttamisesta 13 päivänä marraskuuta 1953 annetussa laissa 14675: (427/53) näin kuuluvaksi: 14676: 14677: 55 §. tai jos tulo on 140 000 markkaa suurempi, 14678: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- mainittu vähennysmäärä vähennettynä yh- 14679: datettava seuraavia säännöksiä: dellä prosentilla jokaisesta täydestä 1 000 14680: markan määrästä, joHa tulo ylittää 140 000 14681: 4) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä markan määrän. 14682: mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 14683: 140 000 markan määrää suurempi, vähennet- 14684: täköön siitä vielä, sen mukaan kuin kaupun- 14685: ginvaltuusto kutakin vuotta varten päättää, Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden 14686: vähintään 100 000 markan ja enintään 1960 tuloista toimitettavassa kunnallisvero- 14687: 120 000 mavkan suuruinen perusvähennys, tuksessa. 14688: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 14689: 14690: Usko Seppi. Antto Prunnila. Eemeli Lakkala. 14691: Paavo Aitio. Martti Linna. Siiri Lehmonen. 14692: H. Tauriainen. Toivo Salin. Toivo Åsvik. 14693: R. Virtanen. Niilo Nieminen. Ville Pessi. 14694: Väinö R. Virtanen. Eino Tainio. J. Mustonen. 14695: Aleksi Kiviaho. Anna-Liisa Tiekso. K. Haapanen. 14696: Y. Enne. Tauno Kelovesi. T. Niiranen. 14697: Veikko Kansikas. Esa Hietanen. Pertti Rapio. 14698: Nestori Nurminen. Juho Mäkelä. P. Puhakka. 14699: Matti Meriläinen. 14700: 347 14701: Vll,13. - La.k.al. N: o 57. 14702: 14703: 14704: 14705: 14706: Aitio ym. : Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kaupun- 14707: gissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen 14708: aserust en muuttamisesta. 14709: 14710: 14711: Eduskunnalle. 14712: 14713: Nykyisten kunnallisverotusta koskevien epäoikeudenmukaisuutta, joka yleensä koh- 14714: lainsäännösten mukaan ns. yleiset ja erityi- distuu eniten sosiaalista turvaa tarvitseviin 14715: set vähennykset voidaan tehdä vain siinä suuriperheisiin ja veronmaksukyvyltään heik- 14716: kunnassa, jossa verovelvollisella on asunto koihin ammatinharjoittajiin ja joka jopa 14717: ja kotipaikka. Varsinkin eräiden ammatin- loukkaa kansalaisten samanarvoisuutta lain 14718: harjoittajien kohdalla, jotka elinkeinotulos- edessä. Eräissä tapauksissa saamatta jäävät 14719: taan tulevat verotetuiksi sen ansaitsemiskun- vähennykset voivat nousta useihin satoihin 14720: nassa, on tavallista, että heillä ei kotikun- tuhansiin markkoihin ja tästä seurauksena 14721: nasaaan ole verotettavia tuloja lainkaan tai olevat perusteettomat kunnallisverot ja kan- 14722: niitä on vain niin vähän, ettei siitä voida saneläkevakuutusmaksut useihin kymmeniin 14723: tehdä verovelvolliselle muuten kuuluvia tuhansiin markkoihin. 14724: sosiaalisia ynnä muita vähennyksiä kuin ehkä Koska kyseessä on ilmeinen korjausta kai- 14725: osaksi. paava epäkohta kunnallisverolainsäädännössä, 14726: Koska ne vähennykset, joista verovelvolli- ehdotamme kunnioittavasti, 14727: set eivät tällaisissa tapauksissa pääse osalli- 14728: siksi, ovat pääasiallisesti luonteeltaan sosiaali- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 14729: sia ja useissa tapauksissa määriltään melko lakiehdotukset: 14730: tuntuvia, aiheutuu tästä käytännössä selvää 14731: 14732: 14733: Laki 14734: kunna.llishalli.tuksesta. kaupungissa. a.nnetun asetuksen muuttamisesta.. 14735: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallis- 14736: hallituksesta kaupungissa annetun asetuksen 55 § :n 1 momentin 5) kohta, sellaisena kuin 14737: se on 20 päivänä tammikuuta 1922 annetussa laissa (16/22), näin kuuluvaksi: 14738: 14739: 55 §. nykset, korot ja verot. Omaisuuden tilapäi- 14740: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- sestä myynnistä syntynyt tappio on vähen- 14741: datettava seuraavia säännöksiä: nettävä samanlaatuisen myynnin tuottamasta 14742: voitosta. Muut edellä mainitut vähennykset 14743: 5) Jos verovelvollisella on tuloja useam- on tehtävä verovelvollisen tulojen kokonais- 14744: masta kuin yhdestä tulolähteestä, on kun- määrästä. Jos verovelvollisella on tuloja 14745: kin eri kiinteistön, liikkeen, elinkeinon ja kahdesta tai useammasta kunnasta, on tu- 14746: ammatin tuottamasta tulosta vähennettävä loksi katsottava eri kunnissa saadut tulot 14747: samaan tulolähteeseen kohdistuvat, tässä yhteenlaskettuina. 14748: laissa vähennettäviksi sallitut kustannukset, 14749: työpaikat, maanvuokramaksut, arvonvähen- 14750: 348 vn,lS. - Xunnallisverotus. 14751: 14752: 14753: 14754: 14755: Laki 14756: m.a.alaiskunta.in kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 14757: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 14758: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §:n 1 momentin 11) kohta, sellaisena 14759: kuin se on 20 päivänä tammikuuta 1922 annetussa laissa (15/22), näin kuuluvaksi: 14760: 14761: 82 §. työpaikat, maanvuokramaksut, arvonvähen- 14762: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- nykset, korot ja verot. Omaisuuden tilapäi- 14763: datettava seuraavia säännöksiä: sestä myynnistä syntynyt tappio on vähen- 14764: nettävä samanlaatuisen myynnin tuottamasta 14765: 11) Jos verovelvollisella on tuloja useam- voitosta. Muut edellä mainitut vähennykset 14766: masta kuin yhdestä tulolähteestä, on kun- on tehtävä verovelvollisen tulojen kokonais- 14767: kin eri kiinteistön, liikkeen, elinkeinon ja määrästä. Jos verovelvollisella on tuloja 14768: ammatin tuottamasta tulosta vähennettävä kahdesta tai useammasta kunnasta, on tu- 14769: samaan tulolähteeseen kohdistuvat, tässä loksi katsottava eri kunnissa saadut tulot 14770: laissa vähennettäviksi sallitut kustannukset, yhteenlaskettuina. 14771: 14772: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 14773: 14774: Paavo Aitio. Pentti Liedes. Niilo Nieminen. 14775: H. Tauriainen. Toivo Friman. Tauno Kelovesi. 14776: E. Hietanen. Eino Roine. Kaino Haapanen. 14777: Judit Nederström-Lunden. Matti Koivunen. Eino Tainio. 14778: J. Mustonen. 14779: 349 14780: 14781: VII,14.- La.k.al. N:o 58. 14782: 14783: 14784: Seppi ym.: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnallishallin- 14785: nosta annetun asetuksen muuttamisesta. 14786: 14787: E d u s k u n n a ll e. 14788: 14789: Voimassa olevien säännösten mukaan maa- kustannus I suuruusluokkaan (5 ha) kuulu- 14790: talouden puhdasta tuottoa verotetaan sen valla tilalla oli 51 951:-, II suuruusluokan 14791: 'kes'kimääräisarvon mukaan, minkä samanlaa- tilalla 38 172:-, III suuruusluokan tilalla 14792: tuisten viljelysmaiden katsotaan kolmena 29 590:- ja IV suuruusluokan tiloilla 14793: vuotena keSkimäärin kunnassa tuottaneen. 27 590:-. Samanlainen suhde oli puhtaan- 14794: Niinikään kunta voidaan jakaa vyöhykkeisiin tuoton määräänkin nähden. Niinpä ko. tilas- 14795: sen mukaisesti, miten etäällä tilat sijaitsevat ton mukaan keskimääräinen puhdastuottO 14796: liike- ja kulutuspaikoista. Säännösten mu- koko maa~Ba I suuruusluokkaan kuuluvilla 14797: kaan ei eri suuruusluokkaan kuuluvia tiloja tiloilla osoitti tappiota keskimäärin 3 024 mk, 14798: jaeta erilaisiin ryhmiin, vaan tilan koosta III suuruusluokan tiloilla jo voittoa 4 306 mk 14799: riippumatta viljelysmaalle määrätään puh- hehtaaria kohden. 14800: dastuotto samanlaiseksi, vaikka jatkuvasti Vaikka pienillä tiloilla puhdastuotto on 14801: tutkimuksissa on todettu puhtaan tuoton siis paljon pienempi kuin suurtiloilla, joutu- 14802: määrän hehtaaria kohden kohoavan tilan vat ne nykyisten säännösten mukaan maksa- 14803: suuretessa. maan viljelysmaasta pinta-alaveroa hehtaa- 14804: Niin kauan kuin maassamme maa talouden rilta saman määrän kuin suuremmatkin tilat. 14805: kustannusten selville saamiseksi on valvonnan Tämä johtaa siihen, että pientilat joutuvat 14806: alaista kirjanpitoa koetiloilla suoritettu, on maksamaan veroa tulosta, jota niillä todelli- 14807: todettu, että puhdas tuotto, erilaisista te- suudessa ei ole ollut, kun taas suuremmat ti- 14808: kijöistä johtuen, kohoaa tilan koon suu- lat hyötyvät aiheettomasti. Tämän vuoksi 14809: retessa. Suuremmilla tiloilla voidaan maa- lakia olisi muutettava niin, että pellon puh- 14810: talouskoneita käyttää tehokkaammin kuin dastuotto määrättäisiin erikseen eri suuruus- 14811: pientiloilla sekä suurtiloilla voidaan muu- luokkaan kuuluvilla tiloilla niiden todellista 14812: tenkin työt rationalisoida paremmin kuin puhdasta tuloa vastaavaksi. Tällöin vältyt- 14813: pientiloilla, mistä johtuu, että työme- täisiin niiltä virheiltä, joita nykyinen vero- 14814: nekki hehtaaria kohden on suurtiloilla pie- tuslaki käytännössä aiheuttaa. 14815: nempi kuin pientiloilla. Tästä antaa sel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 14816: vän kuvan käytettävissämme oleva maa- 14817: taloushallituksen tutkimustoimiston tekemä että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14818: yhteenveto kirjanpitotilojen tuloksista tili- van lakiehdotuksen: 14819: vuodelta 1957/58. Niinpä sen mukaan työ- 14820: 14821: 14822: Laki 14823: maala.iskuntain kunnallishaJUnnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 14824: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain ikunnallishallinnosta 15 14825: päivänä 'kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 §:n 1 momentin 2) kohta, sellai- 14826: sena kuin se on 12 päivänä joulukuuta 1958 annetussa laissa (484/58), näin kuuluvaksi: 14827: 14828: 82 §. 2) Verolautakunnan on tuottoperusteiden 14829: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- vahvistamista varten ennen lokakuun 15 päi- 14830: datettava seuraavia säännöksiä: vää tehtävä ehdotus siitä, mihin määriin ar- 14831: vioidaan viljelysmaan puhtaan tuoton vero- 14832: 350 VII,14.- XunnaWsverotus. 14833: 14834: 14835: vuonna päättyneenä ja kahtena sitä edeltä- on ilmoitettu sillä tavoin, kuin kunnalliset 14836: neenä talousvuotena keskimäärin nousseen ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Verovel- 14837: verotuslain 66 § :ssä tar'koitettua verohehtaa- vollisella on oikeus tehdä muistutuksia ehdo- 14838: ria kohti eri suuruusluokkaan kuuluvilla ti- tusta vastaan kirjelmällä, j~ka on neljäntoista 14839: loilla sekä mihin määriin arvioidaan erilaisen päivän !kuluessa siitä päivästä, jona ehdotus 14840: ja eri osissa kuntaa sijaitsevan metsän vas- on pantu verovelvollisten nähtäville, annet- 14841: taavien ha:kkuuvuosien keskimääräinen puh- tava verotoimistoon. Verojohtajan tulee muis- 14842: das tuotto hehtaar-ia kohti. Niin ikään on tutuskirjelmään merkitä, milloin se on an- 14843: verolautakunnan, mikäli kunta sijaitsee sel- nettu verotoimistoon, sekä viivytyksettä toi- 14844: laisella alueella, jossa poronhoitoa siitä annet- mittaa se valtioneuvostolle ja !kirjelmän 14845: tujen säännösten mukaan saadaan harjoittaa, oheen liittää verolautakunnan muistutuksen 14846: mainitun ajan kuluessa tehtävä ehdotus, mi- johdosta antama lausunto sekä selvitys siitä, 14847: hin määrään kunkin paliskunnan osalta ar- milloin verolautakunnan ehdotus on asetettu 14848: vioidaan edellisenä poronhoitovuonna vuotta nähtäville. Valtioneuvoston on, hwkittuaan 14849: vanhempaa poroa !kohti saadut tulot. Vero- ehdotuksesta asianomaisen lääninhallituksen 14850: lauta;kunnan ehdotus verotusperusteista on lausunnon, vahvistettava 1) kohdassa tarkoi- 14851: viivytyksettä lähetettävä valtioneuvostolle tetut verotuksessa sovellettavat perusteet si- 14852: sekä asetettava soveliaassa paika;ssa kunnan ten, että verotus tulee oikeaksi ja koko val- 14853: alueella verovelvollisten nähtäväimi neljän- takunnassa yhdenmukaiseksi. 14854: toista päivän ajaksi siitä lukien, jolloin asiasta 14855: 14856: 14857: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 14858: 14859: Usko Seppi. Toivo Niiranen. P. Puhakka. 14860: Niilo Nieminen. Aarne Pulkkinen. Veikko Rytkönen. 14861: Aleksi Kiviaho. Pertti Rapio. Nestori Nurminen. 14862: Matti Meriläinen. Väinö R. Virtanen. Veikko Kansikas. 14863: Toivo Friman. Hannes Tauriainen. Matti Koivunen. 14864: Toivo Asvik. Martti Linna. 14865: 351 14866: 14867: VD,15. - Lak.al N: o 59. 14868: 14869: 14870: 14871: 14872: Matilainen ym.: Ehdotus laiksi huoltoapuZain muuttamisesta. 14873: 14874: 14875: Eduskunnalle. 14876: 14877: Voimassa olevan, 17 pa1vana helmikuuta ole muuta elämisen turvaa kuin se, minkä 14878: annetun huoltoapulain 5 §: n ensimmäisessä he eläkkeenä saavat, niin vaikka he kansan- 14879: kohdassa sanotaan mm. : , - - - ja jos hän eläkkeen ja lisäeläkkeen lisäksi saisivat työn- 14880: ei omista varoistaan tai aviopuolisonsa tahi antajalta tulevan eläkkeen vähentämättö- 14881: lastensa huolenpidolla voi saada elatus- mänä, ei heidän elatuksensa tarve tulisi sit- 14882: taan,---" tenkään täysin tyydytetyksi, sillä suurin osa 14883: Kyseinen lainkohta antaa käsityksemme näistä eläkkeensaajista on koko elämänsä ajan 14884: mukaan oikeuden eräille työnantajille, joilla joutunut tekemään työtä niin alhaisella pal- 14885: on omat työntekijäin eläkesääntönsä, muuttaa kalla, että se hädin tuskin on riittänyt aika- 14886: nämä säännöt sellaiseen muotoon, että niiden naan jokapäiväiseen toimeentuloon. Säästä- 14887: mukaan työnantajat voivat pidättää työn- minen ei ole ollut, eikä ole, käytännöllisesti 14888: tekijöittensä eläkkeistä huomattavan osan. katsoen mahdollista. 14889: Näin eivät luonnollisestikaan menettele kaikki Kunnioittaen ehdotamme, 14890: työnantajat, vaan osa heistä. 14891: Kun eläkkeensaajat ovat yleensä varalli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14892: suutensa puolesta sellaista väestöä, jolla ei van lakiehdotuksen: 14893: 14894: 14895: 14896: 14897: Laki 14898: huoltoapulain muuttamisesta. 14899: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun 14900: huoltoapulain (116/56) 5 § näin kuuluvaksi: 14901: 5 §. Liikkeen tai yrityksen omistajan tai hal- 14902: Jos työntekijä täytettyään 20 vuotta on tijan vaihdos ei aiheuta muutosta tässä sanot- 14903: ollut saman työnantajan työssä taikka pal- tuun oikeuteen. 14904: vellut samassa liikkeessä tai yrityksessä vä- Edellä 1 momentissa tarkoitetun elatuksen 14905: hintään kaksikymmentä vuotta ja sinä aikana suuruutta määrättäessä älköön otettako huo- 14906: menettänyt työkykynsä siinä määrin, ettei mioon työntekijän saamaa kansaneläkettä tai 14907: voi itseään työllä elättää, on hänellä oikeus muuta siihen verrattavaa sosiaalista avus- 14908: saada kuolinpäiväänsä asti elatuksensa työn- tusta tai eläkettä. Elatuksen suuruuden mää- 14909: antajaltaan tai hänen periliisiitään tahi liik- rää, ellei siitä sovita, sen kunnan sosiaali- 14910: keen taikka yrityksen omistajalta. lautakunta, jonka alueella työntekijä asuu. 14911: 352 Vll,15. - Huoltoapula.ki. 14912: 14913: 14914: Elatus on määrättävä niiden perusteiden mu- kuitenkaan ole, jos hän on työkykynsä mene- 14915: kaan, jotka sosiaaliministeriö ottamalla huo- tyksen aikaansaanut tahallisesti tai aiheut- 14916: mioon paikkakuntien elinkustannusten kal- tanut sen rikollisella toiminnalla, kevytmieli- 14917: leuden vahvistaa kutakin kuntaa varten. sellä elämällä tai muulla törkeällä tuotta- 14918: Sitä oikeutta elatuksen saamiseen, josta muksellaan. 14919: tässä pykälässä on säädetty, työntekijällä ei 14920: 14921: 14922: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 14923: 14924: Kalle Matilainen. Veikko Helle. 14925: Anni Flinck. Eino Raunio. 14926: Sulo Hostila. K. F. Haapasalo. 14927: Kustaa Alanko. 14928: 858 14929: 14930: Vfi,16. - Lak.al. N:o 60. 14931: 14932: 14933: V. B.. Virtanen ym.: Ehdotm laiksi huo.ztoapulain muuttami- 14934: sesta. 14935: 14936: Eduskunnalle. 14937: Kansaneläkelakia laadittaessa edellytettiin, Kun työnantajain suorittama huoltoapu- 14938: että kansaneläkkeen maksaminen ei vaikuta lain 5 § : il edellyttämä elatus olisi suoritet- 14939: vähentävästi työntekijän työnantajaltaan tava vähentämättömänä silloi:Dkin, kun ty()n- 14940: saamaan elatukseen. Siitä huolimatta on tekijä saa kansaneläkettä tai muuta siihen 14941: voitu nyttemmin todeta, että aikaisemmin verrattavaa sosiaalista avustusta tahi elä- 14942: työnantajain maksamat eläkkeet olivat keski- kettä, olisi tästä huoltoapulakiin otettava 14943: määrin 9 200-10 600 mk kuukaudessa mie- nimenomainen säännös. 14944: hille ja 8 800-10 200 mk kuukaudessa nai- Tämän perusteella ehdotamme kunnioitta- 14945: sille ja ·kansanläkelain voimaantulon jälkeen vasti, 14946: nyt vain 4 500 mk kuukaudessa miehille ja 14947: 4 100 mk kuukaudessa naisille. Työnantajat että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14948: ovat siis toisin kuin edellytettiin vähentäneet van lakiehdotuksen: 14949: maksamiensa eläkkeiden määriä enemmän 14950: kuin puolella. 14951: 14952: 14953: Laki 14954: huoltoapula.in. muutta.misesta. 14955: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun 14956: huoltoapulain (116/56) 5 § näin kuuluvaksi: 14957: 5 §. muuta siihen verrattavaa sosiaalista avus- 14958: Jos työntekijä täytettyään 20 vuotta on tusta tai eläkettä. Elatuksen suuruuden mää- 14959: ollut saman työnantajan työssä taikka pal- rää, ellei siitä sovita, sen kunnan sosiaali- 14960: veluksessa samassa liikkeessä tai yrityksessä lautakunta, jonka alueella työntekijä asuu. 14961: vähintään kaksikymmentä vuotta ja sinä Elatus on määrättävä niiden perusteiden mu- 14962: aikana menettänyt työkykynsä siinä määrin, kaan, jotka sosiaaliministeriö ottamalla huo- 14963: ettei voi itseään työllä elättää, on hänellä mioon paikkakuntien elinkustannusten kal- 14964: kuolinpäiväänsä asti oikeus saada elatuksensa leuden vahvistaa kutakin kuntaa varten. 14965: työnantajaltaan tai hänen perillisiltään tahi Sitä oikeutta elatuksen saamiseen, josta 14966: liikkeen taikka yritY'ksen omistajalta. tässä pykälässä on säädetty, työntekijällä ei 14967: Liikkeen tai yrityksen omistajan tai halti- kuitenkaan ole, jos hän on työkykynsä me- 14968: jan vaihdos ei aiheuta muutosta tässä sanot- netyksen aikaansaanut tahallisesti tai aiheut- 14969: tuun oikeuteen. tanut sen rikollisella toiminnalla, kevytmieli- 14970: Edellä 1 momentissa tarkoitetun elatuksen sellä elämä1lä tai muulla törkeällä tuottamuk- 14971: suuruutta määrättäessä älköön otettako huo- sella. 14972: mioon työntekijän saamaa kansaneläkettä tai 14973: 14974: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 14975: Väinö B.. Virtanen. Antto Prunnila.. J'udit Nederström-Lunden. 14976: Eino Roine. Juho Mäkelä. Toivo Asvik. 14977: J'. Mustonen. H. Tauriainen. Pentti Liedes. 14978: Irma. Torvi Elli Stenberg. 14979: 45 E 74/60 14980: 354 14981: 14982: ~17.- Lak.al. N:o 61. 14983: 14984: 14985: 14986: 14987: SaJmela.-Jä.rvilien ym.: Ehdotus laiksi huoltoapulain muutta- 14988: misesta. 14989: 14990: 14991: E d u s k u n n a 11 e. 14992: 14993: Eduskl.inta hyväksyi helmikl.iun 17 päivänä pitkälle, että avuntarvitsija ehtii ratkaista 14994: 1956 uuden huoltolain, joka tuli voimaan asian sellaisellakin tavalla, että poliisin on 14995: tammikuun 1 päivänä 1957. Laki oli, kuten sekaannuttava asiaan. On sattunut tapauk- 14996: muistettaneen, pitkällisen valmistelun tulos sia, jolloin yksinäistä äitiä lapsineen on kul- 14997: ja odotettiin, että se hyväksyttynä toisi kor- jetettu kl.iin rikoksentekijää kl.innasta kun- 14998: jauksia niihin moniin epäkohtiin, joita oli taan, kun missään ei haluta tunnustaa hä- 14999: todettu vuonna 1922 säädetyssä köyhäinhoito- nelle kotipaikkaoikeutta. Useimmiten kl.in- 15000: laissa vielä senkin jälkeen, kun sitä sangen tien huoltoviranomaiset suorastaan edesvas- 15001: perusteellisesti oli muutettu vuonna 1933 an- tuuttomalla tavalla täten pyrkivätkin vapau- 15002: netulla lailla. EduskUnnassa sai kl.iitenkin tumaan avuntarvitsijasta siirtämällä hänet 15003: huoltoapulain 7 § sellaisen muodon, että se toiseen kl.intaan, josta taas passitetaan eteen- 15004: ei suinkaan parantanut tilannetta huolto- päin. Ymmärtää ilman muuta, että tällainen 15005: avunsaajan kotipaikkaoikeutta koskevassa sel- menettely on äidin ja lapsen kannalta suo- 15006: vittelyssä, vaan päinvastoin teki asian entis- rastaan kohtalokasta ottaen huomioon, miten 15007: tään sekavammaksi. 7 § : n tulkinta aiheuttaa tärkeätä on heidän kummankin päästä sel- 15008: nimenomaan avunsaajalle monenlaista viivy- viytymään ilman pahempia sielullisia vau- 15009: tystä avun saamisessa silloinkin, kun sitä rioita vaikean kauden ylitse. Inhimillisesti 15010: tulisi saada mahdollisimman nopeasti ja te- katsoen tällainen menettely on täysin tuo- 15011: hokkaasti. Kun avunhakijan olisi saatava mittavaa ja lopuksi yhteiskunnan kannalta 15012: hoitoa esim. sairaalassa tai parantolassa, kun- se on mahdollisimman huonoa taloudenhoitoa, 15013: nalliskodissa tai vanhainkodissa tai muussa koska juuri täten voidaan johtaa sekä äidin 15014: vastaavassa hoitokodissa, ryhtyvät kuntien että lapsen elämä epävakaisuuteen, jonka 15015: huoltoviranomaiset, sensijaan . että hoitoa an- seuraamuksina yhteiskl.inta ehkä myöhemmin 15016: nettaisiin välittömästi, monastikin pitkälli- voi · joutua hyvinkin suuriin uhrauksiin. 15017: siksi venyviin iiedlisteluihin, missä kl.innassa On tietysti vaikea saada selville, kuinka 15018: huoltoavun tarpeessa olevalla on varsinainen suuria säästöjä tällaisin menetelmin kuntien 15019: asuntonsa ja kotinsa tai missä kunnassa :häri huoltomäärärahoissa saadaan syntymään. 15020: pääasiassa on ,oleskellut". On luo1mollista, Tuntuu kl.iitenkin siltä, että kovin suuriksi 15021: että huollolliset seikat täten kokonaan · jää- ne eivät voi kohota, kun ajattelee, että apua 15022: vät sivuasioiksi. Avun tarpeessa oleva jää kuitenkin jossain muodossa on tavalla tai 15023: kamppailemaan vaikeuksiensa kanssa ja oripa. toisella annettava. Kun kunnilla huoltoapu- 15024: todettu tapauksia, jolloin esim. sairasta ih-· lain 43 § :n mukaan on oikeus saada val- 15025: mistä on kl.iljetettu sairaalasta sairaaiaan, tiolta korvausta mm. niistä tapauksista, jol- 15026: kun häntä ei ole voitu ottaa hoidettavaksi, loin on annettu huoltoapua herrkilölle, joka ei 15027: koska ei ole tiedetty, kuka vastaa sairaala- ole ollut kl.innassa hengillekirjoitettuna huol- 15028: kustannuksista. toavun antamista edeltäneenä vuotena tai hen- 15029: Monen yksinäisen synnyttäjän kohdalla ti- kilölle, joka tosin on ollut kl.innassa henki- 15030: lanne on saattanut muodostua suorastaan kirjoitettuna huoltoavun antamista edeltä- 15031: säälittäväksi. Vaikka lasta odottava äiti kuu- neenä vuotena, mutta on sinä vuonna siinä 15032: luukin niiden avustettavien piiriin, joille kunnassa saanut huoltoapua, niin uskoisi, 15033: huoltoapua on kiireellisesti annettava, kiis- että tämän säännöksen mukaan olisi mahdol- 15034: televät kuntien viranomaiset kuitenkin siitä, lista saada valtiolta korvausta myöskin siitä 15035: kenen olisi apua annettava, kenties niinkin avusta, jota annetaan sairaalassa, paranto- 15036: VII,17. - Salmela-Järvinen ym. 355 15037: 15038: lassa tai vastaavassa hoitolaitoksessa. Ainakin huoltoviranomaiset ovat täysin käsittäneet 15039: monenlainen rettelöiminen ja huoltolautakun- väärin lain hengen ja tarkoituksen sitä tul- 15040: tien keskinäinen käräjänkäyriti tällöin pois- kitessaan. Lakia on senvuoksi selvennettävä 15041: tuisi ja mikäli kunnat haluaisivat kes- niin, että tällaiset tulkinnat eivät käy mah- 15042: kenään sopia esim. hoitolaitospaikoista ym, dollisiksi. 15043: tämä helpommin kävisi päinsä vapaaehtoisin Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun- 15044: neuvotteluin. Sitä vartenhari ovat olemassa . nioittaen, 15045: niin maalais- kuin kaupunkikuntienkin omat 15046: liitot ja yhtymät. että Eduskunta päättäisi hyväksyä 15047: Kokemus on osoittanut nyt jo, että huolto- seuraavan lakiehdotuksen: 15048: lain 7 § on epäonnistunut ja että kuntien 15049: 15050: 15051: 15052: Laki 15053: huoltoapulain muuttamisesta. 15054: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun 15055: huoltoapulain (116/56) 7 § näin kuuluvaksi: 15056: 15057: 7 §. 15058: Joka haluaa saada huoltoapua, ilmoittakoon Ilmoitus voidaan tehdä myöskin sosiaali- 15059: siitä sosiaalilautakunnalle tai sen puheen- lautakunnan jäsenelle taikka sille, jonka teh- 15060: johtajalle siinä kunnassa, jossa hän oleskelee. tävänä on ottaa vastaan tällaisia ilmoituksia. 15061: Ilmoituksen voi tehdä myös toinen apua 15062: tarvitsevan puolesta. 15063: 15064: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 15065: 15066: Martta Salmela-Järvinen. Aili Siiskonen. 15067: Vilho Turunen. Arvo Sävelä. 15068: Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti. 15069: A. Simonen. Vappu Heinonen. 15070: Arvi Turkka. V. Liljeström. 15071: A. Härkönen. 15072: 366 15073: 15074: VII,18. - Lak.al. N:o 62. 15075: 15076: 15077: 15078: 15079: L Virta.nen ym.: Ehd.otus laiksi huoltoapulain muuttami- 15080: sesta. 15081: 15082: 15083: E d u s k u n n a 11 e. 15084: 15085: Maassamme on vielä lukuisia kuntia, jotka nuksiin voidaan valtion varoista antaa hal- 15086: eivät ole kyenneet rakentamaan kunnallis- pakorkoista lainaa. Tästä säädöksestä huoli- 15087: ja vanhainkotia, vaikka siitä on huoltoapu- matta tällaista määrärahaa ei ole valtion 15088: laissa velvoitus. Monet kunnat, jotka ovat tulo- ja menoarvioon sisällytetty johtuen 15089: täyttäneet tässä suhteessa velvoituksensa, siitä, että lakipykälän sanamuoto ei ole eh- 15090: ovat joutuneet suuriin taloudellisiin vaikeuk- doton ja sitova. 15091: siin kantaessaan yksinään perustamiskustan- Jotta eduskunnassa hyväksytyt huoltoapu- 15092: nusten rasitukset ilman valtion avustusta lakiin tehdyt säännökset valtion avustusten 15093: tai edes lainaa. ja lainojen antamisesta kunnille eivät jäisi 15094: Laki- ja talousvaliokunnan ehdotuksesta vain kuolleeksi kirjaimeksi, olisi ryhdyttävä 15095: eduskunta on hyväksynyt hallitukselle esitet- soveltamaan lain tarkoitusta. Näillä toimen- 15096: täväksi toivomuksen halpakorkoisten lainojen piteillä olisi lisäksi elvyttävä vaikutus työl- 15097: myöntämisestä kunnille vanhain- ja kunnai- lisyyteenkin ja ne helpottaisivat kuntien työ- 15098: Hskotien rakentamista varten. Tästä huoli- tilaisuuksien järjestämistä. 15099: matta valtion tulo- ja menoarvioon ei ole Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 15100: myönnetty määrärahaa tarkoitukseen. 15101: Huoltoapulain 60 § :n 2 momentissa on että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 15102: säännös, että kunnalliskodin, vanhainkodin van lakiehdotuksen: 15103: tai muun huoltolaitoksen perustamiskustan- 15104: 15105: 15106: 15107: Laki 15108: huoltoapulain muuttamisesta.. 15109: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun 15110: huoltoapulain (116/56) 60 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi: 15111: 15112: 60 §. lainaa 30-50 prosenttia perustamiskustan- 15113: nusten määrästä. Vaikeassa taloudellisessa 15114: Kunnalliskodin ja muun 18 § : ssä mainitun asemassa oleville kunnille voidaan sen lisäksi 15115: huoltolaitoksen perustamiseen ja laajentami- ·antaa avustusta sosiaaliministeriön päätöksen 15116: seen annetaan valtion varoista halpakorkoista mukaan. 15117: 15118: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 15119: 15120: Inkeri Virtanen. Tauno Kelovesi. Hertta. Kuusinen. 15121: Irma. Torvi. Esa. Hietanen. H. Tauriainen. 15122: Elli Stenberg. Veikko Rytkönen. .A.ntto Prunnila. 15123: Eino Roine. Pauli Puhakka.. Judit Nederström-Lunden. 15124: Aarne Pulkkinen. 15125: 367 15126: 15127: VII,19. - La.k.al. lf:o 88. 15128: 15129: 15130: 15131: 15132: Virola.inen ym.: Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun lain 15133: muuttamisesta. 15134: 15135: 15136: Eduskunnalle. 15137: 15138: Yleisistä teistä voimassaolevan lain (243/ rittaa . haltuunoton yhteydessä tarpeellisen 15139: 54) tulkinnassa ja soveltamisessa on käytän- katselmuksen. Tietoimituksen mahdollisim- 15140: nössä ilmennyt epäkohtia, joita lakia säädet- man aikainen vireillepano olisi myös omiaan 15141: täessä ei osattu ottaa huomioon. jouduttamaan korvausten vahvistamista. Sen 15142: Lain 29 § :n mukaan tienpitäjällä on oi- vuoksi ehdotamme, että lain 29 §: ään lisät- 15143: keus ottaa haltuunsa alue, joka tietä varten täisiin uusi 5: s momentti, missä määrätään. 15144: tarvitaan, kun tiesuunnitelma on vahvistettu että ennenkuin tienpitäjällä on oikeus ryh- 15145: lainvoimaisella päätöksellä tai on täytäntöön- tyä sanotun pykälän 3 momentissa tarkoitet- 15146: pantavissa valituksesta huolimatta. Täten tuihin toimenpiteisiin, tietoimituksessa on 15147: on tienpitäjällä mahdollisuus ryhtyä tieoikeu- suoritettava se katselmus, josta nyt määrä- 15148: den nojalla tarpeellisiksi katsomiinsa toimen- tään edellä mainitun asetuksen 67 § : ssä. 15149: piteisiin alueella. Korvausten vahvistamista Lain 52 § : n 3 mom. on tulkittu siten, että 15150: varten on laissa säädetty menettely. Laissa ne rakenteet ja laitteet yleisen tien alueella, 15151: on kuitenkin jäänyt avoimeksi kysymys, mi- jotka ovat tarpeen yksityisen tien liittämi- 15152: ten tietoimituksissa tapahtuvaa korvauksen seksi yleiseen, jätettäisiin yksityisen tienpitä- 15153: arviointia varten toimitetaan katselmus ja jän kustannettavaksi sellaisessakin tapauk- 15154: todetaan haltuun otettavalta alueelta ennen sessa, jossa rakenteiden tai laitteiden uusi- 15155: tietoimituksen pitämistä poistettavaksi tuleva minen on tarpeen yleisen tien levittämisen 15156: rakennus, varasto, laitteet, kasvava sato tai tai korottamisen johdosta. Kun yksityisen 15157: muu kasvullisuus. Tämä puute on pyritty tien pitäjä on aikanaan kustantanut tien 15158: poistamaan yleisistä teistä annetun asetuksen liittämisen yleiseen tiehen ja lisäkustannuk- 15159: (482/57) 67 § : ssä tarkoitetulla katselmusme- set aiheutuvat yksinomaan yleiseen tiehen 15160: nettelyllä. tehtävistä muutoksista, on tällaista tulkintaa 15161: Mielestämme tämä kysymys olisi järjestet- pidettävä kohtuuttomana. Lain 52 § :n 15162: tävä laissa ja toisin kuin asetuksessa. Ase- 4 mom:n mukaan yleisen tien pitäjän vel- 15163: tuksen 67 §:n 2 momentin mukaan katsel- vollisuutena on kustantaa laitteiden tekemi- 15164: muksen toimittaa piiri-insinööri tai hänen nen, jos laitteet yksityisen tien johtamiseksi 15165: määräämänsä henkilö yhdessä tielautakun- yleisen tien poikki ovat tarpeen senvuoksi, 15166: nan puheenjohtajan ja piiri-insinöörin ni- että yleinen tie on tehty siten, että se kat- 15167: meämän esteettömän asiantuntijan kanssa, kaisee ennestään olevan yksityisen tien. Kä- 15168: ja on asianomaisille kiinteistön omistajille sityksemme mukaan yleisen tien pitäjän tu- 15169: ja haitijoille varattava tilaisuus tulla katsel- lisi kustantaa rakenteet ja laitteet myös siinä 15170: muksessa kuulluiksi. Piiri-insinööri on kui- tapauksessa, että on kysymys yksityisen tien 15171: tenkin katsottava useimmissa tapauksissa yleiselle tielle luoman tieyhteyden katkaise- 15172: tienpitäjän edustajaksi, eikä hän niin ollen misesta. Lain 52 § :ään olisi sen vuoksi teh- 15173: käsityksemme mukaan ole esteetön sanotun- tävä tätä tarkoittavat muutokset. 15174: laista katselmusta toimittamaan. Korvaukseen Edellä esitetyn johdosta esitämme, 15175: oikeutettujen kannalta olisi asianmukaista, 15176: että tietoimitus pantaisiin vireille niin hy- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 15177: vissä ajoin, että toimitusmiehet voisivat suo- van lakiehdotuksen: 15178: 358 VII,19. - Tielaki. 15179: 15180: 15181: Laki 15182: yleisistä. teistä. annetun lain muuttamisesta. 15183: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta 15184: 1954 annetun lain (243/54) 52 § ja lisätään 29 § :ään uusi 5 momentti seuraavasti: 15185: 15186: . 29 §. Ne rakenteet ja laitteet yleisen tien alueella, 15187: jotka ovat tarpeen yksityisen tien liittämi- 15188: Ennenkuin tienpitäjällä on oikeus ryhtyä seksi yleiseen, on yksityisen tien pitäjä vel- 15189: tämän pykälän 3 momentissa tarkoitettuihin vollinen tekemään ja pitämään kunnossa 15190: toimenpiteisiin, alueella on pidettävä 37 ja tienpitoviranomaisen antamien ohjeiden mu- 15191: 38 § : ien mukaisesti tietoimitus, missä tode- kaan sillä tavoin, ettei niistä ole vaaraa 15192: taan haltuun otettavalta alueelta poistetta- yleisen tien liikenteelle tai sen kunnossapi- 15193: vaksi tulevan rakennuksen, varaston, laittei- dolle. Milloin syytä siihen on, tienpitoviran- 15194: den, kasvavan sadon tai niuun kasvullisuu- omainen saa ottaa tehdäkseen tähän kuulu- 15195: den arvo. van työn asianomaisen kustannuksella. 15196: Jos laitteet yksityisen tien liittämiseksi 15197: 52 §. yleiseen tiehen tai yksityisen tien johtami- 15198: Jos yksityinen tie on liitettävä yleiseen seksi yleisen tien poikki ovat tarpeen sen 15199: tiehen, on liittäminen teiden yhtymäkohdassa vuoksi, että yleinen tie on tehty siten, että 15200: toimitettava sillä tavoin, että yksityisestä se katkaisee ennestään olevan tieyhteyden 15201: tiestä liikenteelle aiheutuva vaara voidaan tai yksityisen tien, yleisen tien pitäjän vel- 15202: mahdollisimman suuressa määrin välttää. vollisuutena on kustantaa laitteiden tekemi- 15203: nen. 15204: 15205: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 15206: 15207: Johamles Virolainen. Kalervo Saura.. 15208: Antti J. Ra.ntama.a. Alwar Sundell. 15209: Olavi Lahtela. Esu Niemelä. 15210: Kalle Kämä.rä.inen. Aarre Marttila. 15211: Artturi Jä.m.sen. Onni Mannila. 15212: Veikko Savela. Yrjö Sinkkonen. 15213: Matti Mattila. Matti Liinama.a. 15214: A. F. Airo. Ale Holopainen. 15215: Tahvo Rönk:kö. Urho Kähönen. 15216: Martti Salminen. Harras Kyttä.. 15217: Akseli Paarma.n. Vå.inö E. Nieminen. 15218: Veikko Helle. Victor Procope. 15219: Viljami. Kalliokoski. Antti Kukkonen. 15220: Arvo Pentti Mikko Asunta. 15221: Sa.a.ra Forsius. Kerttu Saalasti 15222: 869 15223: 15224: VII,20. - La.k.al, N:o 64. 15225: 15226: 15227: Tuuli ym.: Ehdotus laiks-i yleisistä teistä annetun lain muut- 15228: tamisesta. 15229: 15230: Eduskunnalle. 15231: 15232: Asemakaavassa määrätyt alueet sellaisia vun säännösten perusteella tai pakkolunas- 15233: yleisen tien välittömänä jatkeena olevia, tuksen · johdosta, mikäli valtioneuvosto ei 15234: kauttakulku- tai sisääntuloliikenteeseen tar- päätä toisin. Koska edellä mainitut tieliiken- 15235: koitettuja teitä varten, joille ei ole pääsyä nealueet palvelevat koko maan liikennettä 15236: tonteilta eikä poikkikaduilta paitsi erityisesti ja. niin ollen ovat rautateihin verrattavia, 15237: järjestetyissä liittymiskohdissa, eivät raken- pitäisi lakia muuttaa niin, että valtio tulisi 15238: nuslain (370/58) 36 §: n 1 momentin 5) sanottujen tieliikennealueiden osalta vast~ 15239: kohdan mukaan ole katuja vaan liikenne- maan edellä mainituista korvauksista. Tällai- 15240: alueita niin kuin rautatiet, lentokentät yms. sen lain muutoksen jälkeenkin jäisi . tielahi 15241: Rakennuslain 78 § : n 3 momentin mukaan 91 § : n 1 momentti koskemaan kaikkia niitä 15242: on mainituista ns. tieliikennealueista voi- teitä, joita se alunperin on koskenut, sillä 15243: massa, mitä yleisistä teistä on säädetty, joten puheenalaiset tieliikennealueet ovat joutuneet 15244: sanottujen tieliikennealueiden rakentaminen tielain piiriin vasta viime heinäkutin alusta 15245: ja kunnossapito yleensä kuuluu valtiolle niin voimaan tulleen rakennuslain johdosta.. 15246: kuin onkin luonnollista. Kuitenkin yleisistä Edellä esitetyillä perusteilla .ehdotamme 15247: teistä annetun lain (243/54) 91 §:n 1 mo- kunnioittaen, 15248: mentista johtuu, että kunnan on vastattava 15249: niistä korvauksista, joita valtio tienpitäjänä että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 15250: voi joutua suorittamaan sanotun tielain 9 lu- van lakiehdotuksen: 15251: 15252: 15253: Laki 15254: yleisistä teistä. a.nne\ull. lain muuttamisesta.. 15255: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä toukokuuta 1954 yleisistä 15256: teistä annetun lain (243/54) 91 § näin kuuluvaksi: 15257: 91 §. 15258: Jollei valtioneuvosto toisin määrää, kun- Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske 15259: nalla ei ole oikeutta saada valtion varoista rakennuslain (370/58) 36 § :n 1 momentin 15260: korvausta asemakaava-alueella olevan tien 5) kohdassa tarkoitettua kauttakulku~ tai 15261: osalta niistä menoista, jotka kunnalle aiheu- sisääntuloliikennettä palvelevaa tietä. 15262: tuvat 9 luvun säännösten mukaan tai tässä Jos valtiolle sen ollessa tienpitäjänä aiheu- 15263: laissa edellytetyn pakkolunastuksen johdosta tuu lisäkustannuksia sen johdosta, että tie 15264: suoritetuista korvauksista. Kunnan on sil- kunnan päätöksen ·mukaisesti tehdään kor- 15265: loinkin, kun valtio on tienpitäjä, valtioon keampiluokkaiseksi kuin liikenteen tarve vaa- 15266: nähden vastattava sanottujen korvausten suo- tii, on kunnan suoritettava nämä kustannuk- 15267: rittamisesta, mikäli valtioneuvosto ei päätä set. 15268: toisin. 15269: 15270: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 15271: 15272: Erkki Tuuli. Ta.uno Itelovesi. 15273: Ha.rra.s Ityttä. Eino Raunio. 15274: A. F. Airo. V a.lto Käkelä.. 15275: Victor Procope. 15276: 860 15277: 15278: VII,al. - Lak.al. N: o 85. 15279: 15280: 15281: 15282: 15283: Hyytiäinen: Ehdotus wiksi yleisistä teistä an.n.etU11. win. 15284: muuttamisesta. 15285: 15286: 15287: E d u s k u n n a 11 e. 15288: 15289: Uuden tielain voimaanpano on aiheuttanut kunnat, joiden alueella tierakennukset edis- 15290: lunastusvelvollisuuden suhteen sen muutok- tyvät hitaimmin, joutuvat kärsimään lisäksi 15291: sen, että tiealueiden lunastamisvelvollisuus myös siitä, että lunastusvelvollisuus kohtaa 15292: on siirtynyt valtiolle. Uusi tielaki vapauttaa niitä raskaimpana. 15293: kunnat tästä velvollisuudesta niiden maan- Tästä syystä olisi tielain säännöksiä kor- 15294: tienosien suhteen, joiden rakentamis- tai pa- vausvelvollisuuden siirtymisen suhteen ai- 15295: rantamistyöt on aloitettu uuden lain voi- hetta muuttaa siten, että tien rakentamisen 15296: maantultua. Tämä järjestelmä ei kuitenkaan päättymispäivä, joka tietenkin vaikuttaa kun- 15297: ole oikeudenmukainen kaikkialla kustannus- taan ja sen elinkeinoelämään enemmän kuin 15298: velvollisuuden jakautumisen suhteen siitä aloittamispäivä, otettaisiin toiseksi soveltami- 15299: syystä, että teiden rakenteillaoloajat vaihte- sen perusteeksi. 15300: levat suuresti. Niinpä on uuden tielain voi- Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 15301: massaoloaikana aloitettuja tieosuuksia val- 15302: mistunut, mutta toisaalta on vielä kesken- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 15303: eräisinä joukko ennen uuden lain voimaan- van lakiehdotuksen: 15304: tuloa aloitettuja tieosuuksia. Näin ollen ne 15305: 15306: 15307: Laki 15308: . yleisistä. teistä. a.nnetun Ia.in muuttamisesta. 15309: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta 15310: 1954 annetun lain (243/54) 111 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 15311: 111 §. kysymys maantiestä tai sen osasta, jolla tie- 15312: Jos maantien rakentamista taikka sen siir- työ on aloitettu ennen, kuin uusi laki tuli 15313: tämistä tai muuta parantamista tarkoittava voimaan, ja saatettu päätökseen ennen 1 päi- 15314: hanke on tämän lain tullessa voimaan kes- v)iä tammikuuta 1960, ei kuitenkaan ole so- 15315: keneräisenä eikä tietä varten tarvittavan vellettava lain 67 § : n 1 momenttia eikä 15316: alueen lunastamista tai korvausten määrää- kunnan osalta myöskään sen 2 momenttia; 15317: mistä ole toimitettu, on uutta lakia sovellet- sitävastoin kuntaan nähden noudatetaan ai- 15318: tava suoritettaessa niitä toimia, jotka ovat kaisemman tielain 93 § : ää. 15319: tarpeen tiehankkeen toteuttamiseksi. Kun on 15320: 15321: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 15322: 15323: Veikko Hyytiäinen. 15324: 361 15325: 15326: VU,22. - Lak.al. N': 0 66. 15327: 15328: 15329: 15330: Seppi ym.: Ehdotukset laeiksi yleisistä teistä annetun lain ja 15331: yleisistä teistä annetun lain voimaanpanosta annetun lain 15332: muuttamisestG. 15333: 15334: 15335: Eduskunnalle. 15336: 15337: Yleisistä teistä annetun lain voimaanpano- men piirissä on kunnostamiskustannuksiksi 15338: lain 3 § : n mukaan on kunnan- ja kylätiet laskettu 582 000 mk/km, tehden Kymen 15339: tai niiden osat, joilla on yleisen liikenteen läänin alueella yhteensä n. 1300 milj. mk. 15340: kannalta merkitystä, määrättävä paikallis- Teiden kuntoonpano on sitä suuruusluokkaa, 15341: teiksi. J oliei tie ennestään kunnoltaan vas- että kunnat ja kylätiekunnat eivät pysty 15342: taa kohtuullisia vaatimuksia, tie on saatet- kuntoonpanotöitä suorittamaan, varsinkin 15343: tava kuntoon sillä tavoin kuin mainitun kun tarkoitukseen varatut valtionavustukset 15344: voimaanpanolain 6 § :ssä säädetään. Kulku- ovat merkityksettömät. Sen vuoksi olisi lakia 15345: laitosten ja yleisten töiden ministeriö on muutettava siten, että valtio vastaanottaa 15346: 17. 2. 1956 antanut päätöksen, joka sisältää luovutettavat kunnan- ja kylätiet siinä kun- 15347: ohjeet paikallisteiksi määrätyn tien kuntoa nossa kuin ne ovat olleet silloin kun niille 15348: koskevista vaatimuksista. on myönnetty valtionavustusta. 15349: Tieviranomaiset ovat, suorittaessaan kun- Paikallisteiksi otettavien teiden vuotuisista 15350: nan- ja kyläteiden inventoinnin siirtämis- kunnossapidon kustannuksista joutuvat kun- 15351: menettelyä varten, laatineet kunkin tien nat suorittamaan 40 % ja uusien teiden teke- 15352: osalta alustavan suunnitelman ja kustannus- misen osalta 30 % peruskorvauksena. Kun- 15353: arvion niistä töistä, jotka kunnan- ja kylä- tien taloudellinen tilanne on laajentuneiden 15354: teillä on suoritettava ennen kuin ne voidaan lakisääteisten tehtävien vuoksi muodostunut 15355: siirtää paikallisteiksi. Näiden laadittujen ar- erittäin vaikeaksi. Nämä uudet menot tule- 15356: vioiden perusteella on tie- ja vesirakennus- vat lisäämään kuntien menoja huomattavasti 15357: hallitus laskenut, että kunnan- ja kyläteiden ja vaikeuttamaan niiden toimintaa. Kun tei- 15358: kuntoonpanotyöt tulevat maksamaan kaik- den hoito on katsottava valtion asiaksi, ei 15359: kiaan n. 9 500 milj. mk. Kun vuoden 1958 kuntia voitane velvoittaa näin suurella osuu- 15360: alussa oli kunnanteitä 15 204 km ja kylä- della osallistumaan teiden aiheuttamiin kus- 15361: teitä 14 935 km, eli yhteensä 30109 km, tannuksiin. Tämän vuoksi on kuntain 15362: tulevat kuntoonpanotyöt maksamaan keski- osuutta teiden kustannuksista alennettava. 15363: määrin n. 320 000 mk km. Kustannukset Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 15364: vaihtelevat huomattavasti eri kunnissa. Suu- 15365: rimmiksi ne nousevat harvaanasutuilla syrjä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 15366: seuduilla Pohjois- ja Itä-Suomen kunnissa. vat lakiehdotukset: 15367: Esimerkiksi mainittakoon, että TVH:n Ky- 15368: 15369: Laki 15370: yleisistä teistä. a.nnetun lain muuttamisesta. 15371: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä 21 pa1vana toukokuuta 15372: 1954 annetun lain (243/54) 87 §:n 1 momentin 1 kappale näin kuuluvaksi: 15373: 15374: 87 §. 15375: Kunnan suoritettavaa korvausta määrät- senttia teiden tekemisen ja 20 prosenttia nii- 15376: täessä katsotaan peruskorvaukseksi 20 pro- den kunnossapidon kustannuksista, ja perus- 15377: 46 E 74/60 15378: 362 VII,22. - Tielald. 15379: 15380: 15381: korvausta alennetaan tai korotetaan 86 § : ssä kasta kohden, seuraavien perUsteiden mu- 15382: tarkoitettua Iuokitusta vastaavasti sekä sen kaan: 15383: mukaan, suuriko kunnassa olevien maantei- 15384: den osuus on sen alueella olevien maanteiden 15385: ja paikallisteiden yhteenlas.ketusta pituudesta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 15386: j~ p!11joriko kunnassa on paikallisteitä ~su- kuuta 196J. 15387: 15388: 15389: 15390: 15391: Laki 15392: yleisistä. teistä. annetun lain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta.. 15393: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä annetun lain yoimaanpa- 15394: nosta 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain (244/54) 6 § :n 1 momentti näin kuulu- 15395: vaksi: 15396: 15397: 6 §. määräämänsä henkilön toimitettava tien vas- 15398: Päätöksessä, jolla tie määrätään paikallis- taanottokatselmus maan sulana ollessa. Kat- 15399: tieksi, on asetettava määräaika, jonka ku- selmus, johon on kutsuttava tien luovuttajan 15400: luessa tie, mikäli siinä on puutteellisuuksia, edustaja sekä maalaiskunnassa ja kauppa- 15401: on luovuttajan toimesta saatettava sellaiseen lassa nimismies, on pidettävä viimeistään 15402: kuntoon kuin 9 päivänä lokakuuta 1941 an- kolmen kuukauden kuluessa päätöksessä mai- 15403: netussa valtioneuvoston päätöksessä tarkem- nitun määräajan päättymisestä. 15404: mista määräyksistä, joita on noudatettava 15405: valtion avustusta suoritettaessa kunnan- ja 15406: kylätietä varten (717/41), 6 § :ssä säädetään. 15407: Tien kunnon selvittämiseksi on tie- ja vesi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 15408: rakennushallinnon piiri-insinöörin tai hänen kuuta 1961. 15409: 15410: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 15411: 15412: ·Usko Seppi. Hannes Tauriainen. Matti Koivunen. 15413: Aarne Pulkkinen. Toivo Niiranen. Veikko Ka.nsilms, 15414: Niilo Nieminen. Toivo l"rima.n. Nestori Nurminen. 15415: · Aleksi Kiviaho. Pertti Rapio. Veikko Rytkönen. 15416: .Matti Meriläinen. Martti Linna. Pauli Puhakka. 15417: Toivo Asvik. Siiri Lehmonen. Väinö R. Virta.nen. 15418: Kaino Ha.a.pa.nen. 15419: 363 15420: 15421: VII,23. - Lak.a.l. N:o 67. 15422: 15423: 15424: Stykki ym. : Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta. 15425: 15426: E d u s k u n n a 11 e. 15427: 15428: Elo'ku1l'lli 16 päivänä 1958 annetun raken- kennusten osalta tullut selvästi ilmi myös 15429: nuslain (370/58) 7 §: n 2 momentti kuuluu: rakennusten sijoittamisessa. 15430: ,Jollei raikennusjä.rj.estyksessä ole toisin mää- Kun kysymyksessä olevia rakennuslupame- 15431: rätty, saa asemakaavan ja rakennuskaavan nettelyn ulkopuolella olevia rakennuksia ra- 15432: ulkopuolella olevalle alueelle kuitenkin ilman kennetaan vuosittain 6-7 mrd.. markan 15433: lupaa, rakentaa jo olevaan asuntoon tai arvosta, ja näitä rakennuksia rakennetaan 15434: maanviljelystilaan kuuluvan talousrakennuk-· 35-40 % kaaV10itusalueiden ulkopuolelle ra- 15435: sen." Tämän säännöksen sanamuoto muutet- kenTIJettavien rakennusten kuutiotillavuudesta, 15436: tiin eduskuntakäsittelyssä toisin kuuluvaksi on asian tarkoituksenmukaisella järjestämi- 15437: kum ·mitä s:e oli hallituksen esityksessä. Voi- sellä. erittäin suuri kansantaloudellinen mer- 15438: massa dl.eva sanamuoto on kuitenkin aiheutta- kitys. Rakennuslain 7 §: n 2 mom. on jo 15439: nut sen, että ra:kennuslupamenettelyn ja ra- käytännössä aiheutta:ruut sekaannusta ja vir- 15440: kennusvalvonnan ulkopuolelle ovat jääneet heellistä rakentamista. Myös eräänä, tosin 15441: melkein kaikki karjarakennukset ja lämmi- epä.oleellisena, seikkana on mainittava, että 15442: tettävät talousrakennukset maaseudulla. ko. säännös on vaikeuttanut rakennustilaston 15443: Nämä rakennukset olivat rakentamisesta laadintaa tilastollisessa päätoimistossa. Sään- 15444: maaseudulla annetun larin voimassaollessa ra- nöksen epäkohtana voidaan edellleen pitää, 15445: kennuslupamenette!lyn ja rakennusYalvonnan että rakennusluvan vaatiminen on täysin 15446: alaisia. Viimeksi mainitun lain aikana saa- riippuva siitä, onb> tilalla jo asunto. Tämä 15447: dut kJokemukset osoittavat ko. rakennusten on rakentamisen kannalta asiaan useimmiten 15448: suunnittelussa ja rakenteellisissa ratkaisuissa täysin vaikuttamaton seikka. 15449: ilmenevän niin pa:ljon asiantuntematto- Kun edellä olevan perusteella katsomme, 15450: muutta, että pelkästään rakennuttajan ohjaa- että rakennuslain 7 § : n 2 mom: n sanamuoto 15451: minen asianmuka'iseen1 rakentamiseen on ra- on esteenä maaseudun järlriperäiselle ja 15452: kennusten iän, lujuuden ja paloturvallisuu- asianmukaiselle ra:ken.tamiselle, niin kunnioit- 15453: den vuoksi katsottava jo rakennuttajan it- taen ehdotamme, 15454: sensä kannalta taloudellisesti välttämättö- 15455: mäksi toimenpiteeksi. Tämän lisäksi on ra- että Eduskunta päättäisi hyväksyä 15456: kennuSlupamenettelyn tarpeellisuus ko. ra- seuraa.van lakiehdotuksen: 15457: 15458: Laki 15459: rakennusla.in muuttamisesta.. 15460: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä Eilokuuta 1958 annetun ra- 15461: kennuslam (370/58) 7 §:n 2 momentti näin ikuu:luvaksi.: 15462: 7 §. ilman lupaa rakentaa jo olevaan maanvilje- 15463: aystilaan kuuluvm Uimm.ittämättömä.n, pe- 15464: Jollei rakennusjä.rjestyksessä ole toisin rustuksia lukuunottamatta yksinomaan puu- 15465: määrätty, saa asemakaavan ja rakennuskaa- rakenteisen talousrakennuksen. 15466: van ulkopuolella olevalle alueelle kuitenkin 15467: 15468: Helsingissä. 10 päivänä. helmikuuta 1960. 15469: 15470: Aaro fiykld. J'uho Tenhiäli. Armas Leinonen. 15471: 864 15472: 15473: VU,24. - Lak.al. K: o 88. 15474: 15475: 15476: 15477: 15478: Kosola. ym.: Ehdotus laiksi tilan osittamisen edeUytyksistä. 15479: 15480: 15481: E d u s kunnalle. 15482: 15483: Seurauksena siitä, että loputkin meillä tansa. Näin ei tilanne suinkaan parane, vaan 15484: voimassa olleista tilojen osittamista koske- päinvastoin huononee huononemistaan. 15485: neista rajoituksista poistettiin jakolaitoksesta Osittamisrajoitusten aikaansaamisen jou- 15486: 26 päivänä lokakuuta 1916 annetulla asetuk- duttamiseksi voidaan käyttää hyväksi sitä 15487: sella, on ollut tilojen liiallinen pirstoutumi- työtä, jonka eduskunnan maatalousvaliokunta 15488: nen ja elinkelvottomien tilojen muodostumi- joutui suorittamaan käsitellessään hallituk- 15489: nen. Tähän niin hyvin yksityistalouden kuin sen esitykseen maankäyttölaiksi ja eräiksi 15490: yleiseltä kannalta vakavaan epäkohtaan siihen liittyviksi laeiksi (N: o 32/1955 vp.) 15491: meillä on kiinnitetty huomiota ja aloitteita sisältyvää ehdotusta laiksi tilan osittami- 15492: on sen korjaamiseksi tehty jo 1920-luvulta sen edellytyksistä. Perustuslakivaliokunnan 15493: alkaen. Näissä aloitteissa ja niiden johdosta asiasta antamassa lausunnossa mainittujen 15494: annetuissa lausunnoissa on osoitettu ositta- sekä monien muiden ehdotuksen asiasisältöä 15495: misvapauden rajoittamisen tarpeellisuus, ja menettelyä koskevien puutteellisuuksien 15496: mutta vielä tähän mennessä ei tätä tarkoit- poistamiseksi maatalousvaliokunta kirjoitti 15497: tavia säännöksiä ole saatu aikaan, vaan jat- tilan osoittamisen edellytyksiä koskevan laki- 15498: kuvasti ositetaan maatilatalouden harjoitta- ehdotuksen pääosaltaan uudestaan. Tähän 15499: miseen soveltuvia tiloja sellaisiin osiin, jotka korjattuun ehdotukseen viitaten ja nojautuen 15500: eivät voi antaa viljelijälle riittävää toimeen- valtiopäiväjärjestyksen 32 § : ään ehdotamme 15501: tuloa. Tästä on seurauksena myös yhä li- kunnioittaen, 15502: sääntyvä lisämaan saamisen tarve, jonka tyy- 15503: dyttäminen vuorostaan aiheuttaa omat hait- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 15504: van lakiehdotuksen: 15505: 15506: 15507: Laki 15508: tilan osittamisen edellytyksistä.. 15509: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään·: 15510: 15511: 1 luku. nen perustuu pakkolunastusta tai vuokra- 15512: alueiden itsenäistämistä koskeviin säännök- 15513: Yleiset säännökset. siin, älköönkä myöskään, kun määräala tai 15514: määräosa tilasta siirtyy muulla saannolla val- 15515: 1 §. tiolle tai kun valtio on luovuttajana tällai- 15516: Maan tarkoituksenmukaisen käytön turvaa- sessa oikeustoimessa. 15517: miseksi rajoitetaan maalaiskunnissa sijaitse- Tämän lain säännöksiä älköön niin ikään 15518: vien tilojen osittaminen sen mukaan kuin sovellettako kirkkolain 304 § : ssä tarkoitet- 15519: tässä laissa säädetään. tuihin alueisiin älköönkä myöskään maan 15520: siirtämisestä eräissä tapauksissa kameraali- 15521: 2 §. sessa suhteessa hallinto- tai tuomiopiiristä 15522: Tämän lain säännöksiä älköön sovellettako, toiseen 19 päivänä toukokuuta 1925 anne- 15523: kun tilan määräalan tai määräosan siirtymi- tussa laissa (183/25) tarko~tettuun lohkomi- 15524: VII,24. - ltoso1a ym. 365 15525: 15526: seen, eikä osittamiseen, jossa valtio on haki- osittaa, jos uudesta tilasta ja kantatilasta 15527: jana. Tämän lain säännökset eivät myöskään joko yksinään tai yhdessä 4 §: n mukaisessa 15528: aiheuta muutosta siihen, mitä koskitilan yhteisk:äytössä olevan tilan tai tilan osan 15529: muodostamisesta on voimassa. kanssa ilman metsämaatakin muodostuu elin- 15530: kelpoinen viljelmä. 15531: 3 §. Harkittaessa osittamisen edellytyksiä 1 mo- 15532: Tämä laki ei koske Ahvenanmaan maakun- mentissa tarkoitettujen tilojen kohdalta otet- 15533: taa. takoon myös huomioon mahdollisuudet saada 15534: lisäaluetta, osuutta tai etuutta maankäyttö- 15535: lain nojalla sanotun lain tarkoituksiin käy- 15536: 2 luku. tettävissä olevasta maasta. 15537: 15538: Osittamisen edellytykset. 6 §. 15539: Kun 5 § :n 1 momentissa tarkoitetusta tai 15540: 4 §. sellaisesta tilasta, jota käytetään pääasialli- 15541: Tilaa älköön halkomalla tai lohkomaila sesti metsätalouden harjoittamiseen, olisi 15542: ositettako, ellei kutakin uutta tilaa ja kanta- erotettava uusi tila yleishyödyllisten laitos- 15543: tilaa voida paikalliset olot ja ansiomahdolli- ten tarkoitusten toteuttamiseksi, teollisuus- 15544: suudet huomioon ottaen pysyvästi tarkoituk- tai liiketarpeisiin, varsinaisen ammatin har- 15545: senmukaisesti käyttää yksinään tai yhdessä joittamista varten käsityö- tai muulla sellai- 15546: saman omistajan tahi hänen aviopuolisonsa, sella elinkeinoalalla tahi käytettäväksi 16 15547: lastensa tai vanhempiensa omistaman toisen päivänä elokuuta 1958 annetussa rakennus- 15548: tilan kanssa, mikäli niitä siten käytetään laissa (370/58) tarkoitettuna rakennuspaik- 15549: tai tultaisiin käyttämään. kana tai loma-alueena, saadaan erottaminen 15550: Mitä 1 momentissa on tilojen yhteiskäy- toimittaa, vaikka tilasta jäljelle jäävää. osaa 15551: töstä sanottu, sovellettakoon myös sellaiseen ei voitaisi 4 §: ssä mainituin tavoin tarkoi- 15552: tilan osaan, jonka erottamiseen itsenäiseksi tuksenmukaisesti käyttää eikä tämä osa, mi- 15553: tilaksi on tässä laissa säädetyssä järjestyk- käli on kysymys 5 § : ssä mainitusta tilasta, 15554: sessä saatu lupa tai joka saadaan osittami- täyttäisi sanotussa lainkohdassa viljelmälle 15555: selle tässä laissa säädetyistä edellytyksistä asetettuja vaatimuksia. 15556: riippumatta erottaa itsenäiseksi tilaksi, sa- 15557: moin kuin sellaiseen tilaan tai sen osaan, jota 7 §. 15558: hallitaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun Erillään tilan muista tiluksista sijaitseva 15559: maankäyttölain (353/58) mukaisen hallinta- palsta, saari tPi muu alue, joka ei ole tilalle 15560: sopimuksen tahi aikaisemman asutuslainsää- tarpeellinen maa- tai metsätalouden tahi 15561: dännön mukaisen hallinta- tai viljelyssopi- kalastuksen harjoittamista varten taikka jota 15562: muksen taikka sellaisen vuokra- tai muun ei voida tilan yhteydessä taloudellisesti käyt- 15563: hallintasuhteen nojalla, jonka perusteella hal- tää, voidaan 4 ja 5 § : n säännösten estämättä, 15564: tijalla on oikeus lunastaa tila tai sen osa mikäli se havaitaan tarkoituksenmukaiseksi, 15565: omakseen. muodostaa itsenäiseksi tilaksi. 15566: 5 §. 8 §. 15567: Maatilatalouden harjoittamiseen käytettä- Jos samasta tilasta tai yhteiskäytössä ole- 15568: vään tilaan tahi, mikäli tilaa 4 §:n mukai- vista tiloista tulisi samalla kertaa erotetta- 15569: sesti käytetään tai tultaisiin käyttämään toi- viksi itsenäisiksi tiloiksi useampia määräosia 15570: sen tilan tai tilan osan kanssa yhtenä viljel- tai määräaloja, joita, vaikka niiden kunkin 15571: mänä, tähän viljelmään tulee kuulua paikka- erikseen tiloiksi muodostamiselle ei olisi- 15572: kunnan oloihin nähden riittävä määrä maa- kaan estettä, ei tämän lain säännösten mu- 15573: talous- ja maatalouskelpoista maata sekä tar- kaan voida kaikkia tiloiksi muodostaa, on ne 15574: peellinen metsämaa. Paikkakunnalla, jossa määräosat tai määräalat, joiden erottamisen 15575: metsämaata on vähän tai jossa itsenäisen oikeusperuste on syntynyt aikaisemmin, ensi 15576: maatalouden harjoittaminen ei vaadi, että sijassa erotettava. Niiden erottamisten keski- 15577: viljelmään kuuluu metsämaata, voidaan maa- näisessä järjestyksessä, joiden oikeusperuste 15578: tilatalouden harjoittamiseen käytettävä tila on syntynyt samana päivänä, on muiden 15579: 366 vn,24. - Tilan oslttamisen edellytykset. 15580: 15581: 15582: edelle asetettava sellaisten määräosien ja eri tilaksi erotettavaksi, on, poiketen siitä, 15583: määräalojen itsenäisiksi tiloiksi muodostami- mitä jakolaissa (604/51) on säädetty, oikeus 15584: nen, joita tultaisiin käyttämään yleishyödyl- saada määräalan erottamista koskeva lohko- 15585: listen laitosten tarkoitusten toteuttamiseksi, mistoimitus vireille ja kiinnitys erottamis- 15586: teollisuustarkoituksiin, liiketarpeisiin, varsi- oikeuden vakuudeksi sen estämättä, ettei oi- 15587: naisen ammatin harjoittamista varten käsi- keustoimi ole vielä tullut voimaan. Sanottu 15588: työ- tai muulla sellaisella elinkeinoalalla, kiinnitys kuitenkin raukeaa, kun on lain- 15589: rakennuspaikkana tai loma-alueena, tässä lue- voimaisesti ratkaistu, ettei määräalaa voida 15590: tellussa järjestyksessä. Edellä olevan mukaan erottaa itsenäiseksi tilaksi. 15591: määräytyvässä kussakin eri ryhmässä asete- 15592: taan muiden edelle ne erottamiset, joilla elin- 10 §. 15593: keino- tai talouselämän tahi yhteiskunnallis- Oikeustoimi, jossa on sitouduttu tekemään 15594: ten näkökohtien kannalta taikka muista sel- sopimus tilan määräalan tai maaraosan 15595: laisista syistä on huomattavasti suurempi luovuttamisesta, on siinä tapauksessa, että 15596: merkitys, mutta on keskinäinen järjestys lainvoimaisesti on ratkaistu tilan osittamisen 15597: siinä tapauksessa, ettei kysymys ole maini- edellytysten puuttuvan, katsottava mainitun 15598: tulla perusteella ratkaistavissa, määrättävä sitoumuksen osalta rauenneeksi. Samoin 15599: arpomalla, joka on toimitusinsinöörin suori- edellytyksin on myös oikeustoimi, jossa on 15600: tettava. sitouduttu tekemään sopimus koko tilan luo- 15601: Jollei jotakin erottamista voida 1 momen- vuttamisesta ja sen yhteydessä tapahtuvasta 15602: tin mukaan toimittaa, älköön se kuitenkaan määräalan pidättämisestä eri tilaksi erotetta- 15603: estäkö keskinäisessä järjestyksessä jäljem- vaksi, katsottava tämän sitoumuksen osalta 15604: pänä seuraavan erottamisen toimittamista, rauenneeksi. 15605: mikäli siihen ei ole muuta estettä. 15606: Tutkittaessa, voidaanko määräalan tai mää- 11 §. 15607: räosan erottamiseen suostua, on otettava huo- Sillä, jolle testamentin mukaan on tuleva 15608: mioon myös sellaiset tilan määräalojen ja määräala tai määräosa tilasta, samoin kuin 15609: määräosien jo tapahtuneet saannot, joihin sopimuspuolella 9 §: ssä mainitussa tapauk- 15610: perustuvat erottamiset saadaan 2 ja 22 § : n sessa ja myöskin silloin, kun sanotussa lain- 15611: säännösten nojalla toimittaa osittamiselle kohdassa tarkoitettu oikeustoimi koskee mää- 15612: tässä laissa säädetyistä edellytyksistä riippu- räosaa tilasta, on oikeus ennen osittamistoimi- 15613: matta, samoin kuin sellaiset määräalat ja tuksen vireille panemista saattaa asianomai- 15614: määräosat, joiden kohdalta on 11 § :ssä mai- sen maanmittausviranomaisen ratkaistavaksi 15615: nitussa järjestyksessä aikaisemmin suostuttu kysymys siitä, voidaanko osittaminen tämän 15616: osittamiseen, mutta joita ei vielä ole muo- lain mukaan toimittaa. Sama oikeus on sopi- 15617: dostettu itsenäisiksi tiloiksi. muspuolella, joka on tehnyt 10 §: ssä tarkoi- 15618: Mitä 1-3 momentissa on.säädetty, nouda- tetun oikeustoimen. 15619: tettakoon soveltuvin osin 11 § : ssä tarkoitet- Kun asianosaisten toimesta on valmistettu 15620: tua ratkaisua tehtäessä. puolisoiden omaisuuden ositusta taikka perin- 15621: nönjakoa tai muuta omaisuuden jakamista 15622: koskeva suunnitelma, on kullakin asianosai- 15623: 9 §. sella oikeus saattaa 1 momentissa mainitun 15624: Oikeustoimi, johon sisältyvän sitoumuksen viranomaisen ratkaistavaksi kysymys siitä, 15625: mukaan sopimuspuoli on saapa määräalan voidaanko suunnitelmaan sisältyvä lohkomi- 15626: tilasta taikka koko tilan, josta on pidätetty nen tai halkominen tämän lain mukaan toi- 15627: määräala eri tilaksi erotettavaksi, ei tule mittaa. Sama oikeus on tilan omistajalla, 15628: mainitun sitomuksen osalta voimaan, ennen joka on tehnyt tilan osittamista koskevan 15629: kuin on lainvoimaisesti ratkaistu, että määrä- suunnitelman. 15630: ala voidaan erottaa itsenäiseksi tilaksi. Sen 15631: jälkeen kun on lainvoimaisesti ratkaistu ti- 12 §. 15632: lan osittamisen edellytysten puuttuvan, pi- Toimitusmiesten on osittamistoimituksessa 15633: dettäköön mainittua sitoumusta mitättömänä. ennen varsinaisiin osittamistoimiin ryhty- 15634: Sopimuspuolella, joka 1 momentissa tar- mistä sekä 11 § : ssä tarkoitetuissa tapauksissa 15635: koitetun oikeustoimen mukaan on saapa mää- soveltuvin osin siinä järjestyksessä, mitä on 15636: räalan tilasta tai jolle on pidätetty määräala säädetty tilan määräalan ja määräosan erot- 15637: .VII,24. - Xoeola. ym. 367 15638: 15639: tamisesta itsenäiseksi tilaksi, erillisessä toimi- tämän lain säännöksistä ei muuta johdu, 15640: tuksessa tutkittava, voidaanko osittaminen mitä jakolaissa on säädetty. 15641: tämän lain mukaan toimittaa, ja annettava Sellaisessa asiassa, jossa samalla kertaa on 15642: siitä päätös. Älköön osittamistoimitusta saa- tutkittu kysymys useamman määräalan tai 15643: tettako päätökseen, ennen kuin osittamisen määräosan erottamisen edellytyksistä, . saa 15644: edellytysten olemassaoloa koskeva kysymys on päätös, johon vain joltakin osalta on haettu 15645: lainvoimaisesti ratkaistu. muutosta, lainvoiman vain niiden määräalo- 15646: Poiketen siitä, mitä menettelystä halkomis- jen ja määräosien kohdalta, joiden osalta 15647: ja lohkomistoimituksissa on säädetty, saadaan osittaminen on evätty eikä muutosta ole 15648: 1 momentissa tarkoitettu erillinen toimitus, haettu. Muiden määräalojen ja määräosien 15649: joka koskee tilan määräosan erottamisen erottamisen edellytykset tutkittakoon siltäkin 15650: edellytysten tutkimista, panna vireille toimi- osalta, johon muutosta ei ole haettu. 15651: tusinsinöörille esitetyllä pyynnöllä hake- Mitä jakolaissa on säädetty toimituk- 15652: matta määräystä maanmittauskonttorilta, ja sen palauttamisesta tarkastuksen yhteydessä 15653: on sanotussa momentissa tarkoitettujen toimi- maanmittauskonttorista toimitusinsinöörille 15654: tusten alkukokouksesta aina annettava tieto korjattavaksi sekä asian alistamisesta maan- 15655: jakolain 70 ja 71 §: ssä säädetyin tavoin, mittauskonttorin ja maanmittaushallituksen 15656: kuitenkin niin, ettei 1 momentissa tarkoitet- toimesta maanjako-oikeuden tutkittavaksi, 15657: tua erillistä toimitusta koskevassa kuulutuk- älköön olko noudatettavana osittamiselle 15658: sessa ole tarpeen kutsua toimitukseen raja- tässä laissa säädettyjen edellytysten olemassa- 15659: naapureita eikä jakolain 64 §: n 4 momen- oloa koskevan kysymyksen kohdalta. 15660: tissa mainittuja oikeuksien haltijoita. Mai- 15661: nittuja toimituksia koskevassa tiedotuksessa 14 §. 15662: on kehoitettava niitä, joiden kohdalta kysy- Milloin osittamislupaa on haettu 12 § : ssä 15663: mys tilan määräalan tai määräosan itsenäi- tarkoitetussa erillisessä toimituksessa ja osit- 15664: seksi tilaksi muodostamisen edellytyksistä on tamiseen on lainvoimaisella päätöksellä suos- 15665: vielä· ratkaisematta ja joiden etua tai oi- tuttu, älköön osittamiselle tässä laissa säädet- 15666: keutta vireillä olevassa hakemuksessa annet- tyjä edellytyksiä osittamistoimituksessa enää 15667: tava ratkaisu saattaa koskea, omalta kohdal- uudelleen tutkittako, paitsi jos asianosainen 15668: taan alkukokouksessa hakemaan osittamista on luovuttanut kysymyksessä olevan määrä- 15669: tai osittamislupaa uhalla, että kysymys hei- alan tai määräosan toiselle ennen osittamis- 15670: dän tilanosiensa tiloiksi muodostamisen edel- toimituksen päättymistä. 15671: lytyksistä muuten jätetään huomioon otta- Kun osittamiseen on suostuttu ·osittamis- 15672: matta vireillä olevaa hakemusta ratkaistaessa. toimituksessa annetulla päätöksellä, otetta- 15673: Milloin 8 § : ssä tarkoitetussa tapauksessa koon kysymys siitä, voidaanko osittaminen 15674: jonkin määräalan tai määräosan erottaminen tämän lain mukaan toimittaa, kuitenkin 15675: evätään ja tätä koskevaan päätökseen ilmoi- uudelleen tutkittavaksi, jos ennen osittamis- 15676: tetaan tyytymättömyyttä, on toimitusinsinöö- toimituksen päättymistä on tapahtunut 1 15677: rin alistettava asia maanjako-oikeuden rat- momentissa tarkoitettu toiselle luovuttami- 15678: kaistavaksi. nen. 15679: Jos 1 momentissa mainitulla päätöksellä Mitä 1 ja 2 momentissa on sanottu ositta- 15680: osittaminen kokonaisuudessaan evätään, on misen edellytysten uudelleen tutkimisesta sen 15681: muutoksenhausta voimassa, mitä sikseen jäte- johdosta, että tilan määräala tai määräosa 15682: tyn toimituksen osalta on jakolaissa säädetty. on luovutettu toiselle ennen osittamistoimi- 15683: Jos toimitusmiesten päätös, jolla osittami- tuksen päättymistä, älköön olko noudatetta- 15684: seen on suostuttu, on tehty äänestyksen jäl- vana, kun osittamiseen on suostuttu 12 § : ssä 15685: keen vastoin toimitusinsinöörin mielipidettä, tarkoitetussa erillisessä toimituksessa tilan 15686: on toimitusinsinöörin alistettava asia maan- omistajan osittam:isesta tekemän suunnitel- 15687: jako-oikeuden ratkaistavaksi. man perusteella tai sellaisessa osittamistoimi- 15688: tuksessa, jossa tilan omistaja on tällaisen 15689: 13 §. suunnitelman perusteella hakenut tilansa 15690: Asian alistamisesta ja valittamisesta maan- lohkomista tai halkomista. 15691: jako-oikeuteen sekä muutoksenhausta maan- Milloin 12 § : ssä tarkoitetussa erillisessä 15692: jako-oikeuden päätökseen on voimassa, mikäli toimituksessa on haettu lupaa 11. § :n 2 mo- 15693: 368 VU,24. - Tilan osittamisen edellytykset. 15694: 15695: 15696: mentissa tarkoitettuun suunnitelmaan sisälty- 18 §. 15697: vään tai sellaisen oikeustoimen, jonka voi- Päätöksistä, joilla on lainvoimaisesti rat- 15698: maantulo ei ole riippuvainen osittamiseen kaistu kysymys siitä, voidaanko osittaminen 15699: suostumisesta, edellyttämään lohkomiseen tai tämän lain mukaan toimittaa, tehköön toi- 15700: halkomiseen, ja lupa on lainvoimaisella pää- mitusinsinööri sekä, jos asia on saatettu 15701: töksellä evätty, älköön hakemusta, joka tar- maanjako-oikeuden tutkittavaksi, sanotun oi- 15702: koittaa tällaisen lohkomisen tai halkomisen keuden puheenjohtaja merkinnän siihen 15703: toimittamista, otettako käsiteltäväksi, elleivät saanto- tai muuhun asiakirjaan, jonka perus- 15704: osittamisen edellytykset ole päätöksen anta- teella toimitusta on haettu. 15705: misen jälkeen muuttuneet. 15706: Jos kysymys osittamisen edellytysten ole- 19 §. 15707: massaolosta on saatettu 12 § : ssä tarkoite- Maanmittauskonttorin tulee puolivuosittain 15708: tussa erillisessä toimituksessa käsiteltäväksi lähettää asianomaiselle tuomiokunnan tuo- 15709: ja siinä on katsottu, että erottaminen saa- marille ilmoitukset niistä tapauksista, joissa 15710: daan 2 tai 22 § : n säännösten nojalla toimit- määräalan erottaminen on evätty, merkinnän 15711: taa osittamiselle tässä laissa säädetyistä tekemistä varten kiinnitysrekisteriin sen 15712: edellytyksistä riippumatta, älköön osittamis- kiinnityksen raukeamisesta, joka 9 § : n 2 mo- 15713: toimituksessa enää tutkittako, ovatko tämän mentin nojalla ehkä on erottamisoikeuden 15714: lain mukaiset edellytykset osittamisen toi- vakuudeksi myönnetty. 15715: mittamiselle olemassa. 15716: 20 §. 15717: 15 §. Tämän lain täytäntöönpanoa koskevat teh- 15718: Edellä 12 § : ssä tarkoitetuissa toimituksissa tävät on hoidettava ja muutoksenhakuasiat 15719: on toimitusmiehiksi otettavina uskottuina käsiteltävä kiireellisesti. 15720: miehinä tai todistajina pyrittävä käyttämään Kun tämän lain täytäntöönpanoa hoitavat 15721: asutuslautakunnan jäseniä, jos heitä on us- viranomaiset tilaavat muilta viranomaisilta 15722: kotuiksi miehiksi valittu tai todistajiksi saa- todistuksia tai muita asiakirjoja, on ne an- 15723: tavissa. nettava kiireellisesti. 15724: 16 §. 15725: Tämä laki ei muuta, mitä päivänä 21 §. 15726: kuuta 1960 annetussa kaavoitusaluei- Sopimus, joka tämän lain voimaantulon 15727: den jakolaissa ( /60) on säädetty. jälkeen tehdään tilan sovintojaosta, on jako- 15728: lain mukaisena jakoperusteena mitätön. 15729: 15730: 3 luku. 22 §. 15731: Tämän lain säännöksiä älköön sovellettako 15732: Erinäisiä säännöksiä. saantoihin, jotka ovat tapahtuneet ennen 15733: tämän lain voimaantuloa, älköönkä myöskään, 15734: 17 §. kun tällaisella saannolla siirtynyt tilan mää- 15735: Milloin osittaminen tämän lain nojalla räala tai määräosa lain voimaantulon jälkeen 15736: evätään, suoritetaan toimitusinsinöörin palk- tapahtuvalla saannolla sellaisenaan siirtyy 15737: kio valtion varoista. Muut toimituskustan- uudelle omistajalle. 15738: nukset samoin kuin toimituskustannukset Ennen tämän lain voimaantuloa aloitetut 15739: muissa tapauksissa on hakijan suoritettava, halkomis- ja lohkomistoimitukset saadaan 15740: mikäli asianosaiset eivät ole toisin sopineet. myös siinä tapauksessa, että ne eivät pe- 15741: Jos samassa toimituksessa on ratkaistavana rustu määräosan tai määräalan saantoon, tä- 15742: kysYD1ys useampien määräalojen tai määrä- män lain säännösten estämättä toimittaa. 15743: osien erottamisesta, joita kaikkia ei voida Jos tilan määräosa myydään tämän lain 15744: muodostaa itsenäisiksi tiloiksi, suoritetaan voimaantulon jälkeen pakkohuutokaupalla 15745: valtion varoista kuitenkin vain se osa toimi- sellaisen saamisen suorittamiseksi, jonka va- 15746: tusinsinöörin palkkiosta, mikä aiheutuu toi- kuutena määräosa on ennen sanottua ajan- 15747: mituksesta siltä osalta kuin osittaminen on kohtaa syntyneen panttioikeuden perusteella, 15748: evätty. älköön tämän lain säännöksiä osittamisen 15749: VII,24. - XosoJ.aA ym. 369 15750: 15751: edellytyksistä sovellettako, kun ostaja tai se, 24 §. 15752: jolle määräosa on häneltä siirtynyt, hakee Lainvoiman saanutta maanmittaustoimi- 15753: määräosan erottamista itsenäiseksi tilaksi. tusta älköön purettako sillä perusteella, että 15754: se on tämän lain vastainen. 15755: 23 §. 15756: Maanmittauskonttorin on pidettävä luet- 25 §. 15757: teloa toimialueellaan sijaitsevia tiloja koske- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- 15758: vista 12 § : n 1 momentissa tarkoitetuista ha- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- 15759: kemuksista ja niiden johdosta ·annetuista rat- tuksella. 15760: kaisuista. Jos päätös on saatettu ylemmän 15761: viranomaisen tutkittavaksi, on luetteloon teh- 26 §. 15762: tävä merkintä tämän viranomaisen ratkai- Tämä laki tulee voimaan päivänä 15763: susta. kuuta 19 . 15764: 15765: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 15766: 15767: N. Kosola. R. Hallberg. 15768: Kalervo Saura. Martti Salminen. 15769: Mauri Seppä. Erkki Hara. 15770: Väinö E. Nieminen. Mikko Asunta. 15771: 15772: 15773: 15774: 15775: 47 E 74/60 15776: 370 15777: 15778: VII,25. - Lak.al. N: o 69. 15779: 15780: 15781: Haapasalo ym..: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta. 15782: 15783: E d u s kun n a 11 e. 15784: Voimassa olevan kalastuslain 101 § mää- kertyvistä varoista, vaikka kalastusasetuksen 15785: rää, että kalastuksenhoitomaksuista kertyneet 9 § määrää, että palkkiot tulisi maksaa val- 15786: varat on käytettävä ,kalatalouden edistämi- tion yleisistä varoista. Tällä hetkellä menee 15787: seen". Käytännössä tämä lain sanonta on noin puolet kalastuksenhoitomaksuista ker- 15788: osoittautunut niin ylimalkaiseksi, että sen tyvistä varoista :sellaisiin palkkaus-, palkkio- 15789: soveltamisesta on aiheutunut ristiriitoja jopa ja virastomenoihin, jotka ennen v. 1953 mak- 15790: kalatalousviranomaisten ja valtiovarainmi- settiin valltiton yleisistä varoista. 15791: nisteriön välillä ja kalastuksenhoitomaksun Kun kalastuksenhoitomaksut erillisenä ve- 15792: suorittajien keskuudessa on lain tämän pykä- rona kertyvät pääasiassa kalavesiä omista- 15793: län soveltaminen tuottanut suuren pettymyk- mattomilta kalastuksen harjoittajilta, joista 15794: sen siinä suhteessa, että tätä kalastuksen har- virkistys- ja kotitarvekalastajaruokakuntia 15795: joittajille asetettua ,erillistä veroa" odotet- on noin neljännesmiljoona, olisi nämä varat 15796: tiin ja toivottiin käytettävän maan kalata- myös voitava käyttää vain 'kalastukselliseen 15797: louden hoidossa ja edistämisessä lisänä kala- valistustyöhön., kalavesien hoitoon ja kala- 15798: vesien hoidon, tutkimuksen, kalastuksellisen kannan parantamiseen kalavesien tuoton li- 15799: valistustyön ja kalastuswahdollisuuksien pa- säämiseksi sekä virkistyskaJlastusmahdolli- 15800: rantamisen hyväksi, eikä sellaisiin yleisiin, suuksien järjestämiseen lähinnä kalavesiä 15801: palkkaus-, palkkio- ja virastomenoilrin, joihin Omistamattomille sadoissa tuhansissa lasket- 15802: sitä nykyisin käytetään suurelta osalta ja taville kansalaisillemme. 15803: jotka vastaavanlaiset menot toisten elinkeino- Kalatalouden virasto-, palkkaus-, neu- 15804: jen, esim. maatalouden kohdalla, maksetaan vonta-, koulutus- ja palkkiomenoja varten tu- 15805: valtion ylleisistä varoista. lisi tulo- ja menoarvioon ottaa omalle mo- 15806: Jo v. 1952, kun kalastuksenhoitomaksuista mentiHeen tarvittava määräraha. 15807: kertyneitä varoja oli ensi kerran käytettä- Kuh käytännössä on osoittautunut, että 15808: vissä, valtiovarainministeriö tulo- ja menoar- kalastuksenhoitomaksuista vuosittain, kerty- 15809: viota laatiessaan vastoin silloisen ,kalastus- vien varojen suuruus voidaan arvioida jo 15810: ministerin" ja maataloushallituksen kalata- edellisen vuoden kokemusten perusteella, olisi 15811: lousosaston esityksiä siirsi aikaisemmin vuosittain menoarvioon ehdotettavan määrä- 15812: muilta menoarvion momenteilta ma:ksettuja rahan perusteena pidettävä vain edellisen 15813: palkkaus- ja virastomenoja kalastuksenhoito- vuoden tulosta eikä laskelmaa kolmen edelli- 15814: maksuista kertyvistä varoista maksettavaksi. sen vuoden keskiarvosta. 15815: Tämä on uusiutunut senjälkeen jatkuvasti. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15816: Samoin kalastuksenhoitomaksun kantajien nioittaen, 15817: palkkiot, jotka muuten kerätään valtion vi- 15818: rastoissa ja toimistoissa normaalisena virka- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 15819: aikana, maksetaan kalastuksenhoitomaksuista van lakiehdotuksen: 15820: 15821: Laki 15822: kalastuslain muuttamisesta. 15823: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun 15824: kalastuslain (503/51) 101 § näin kuuluvaksi: 15825: 101 §. miseksi, kalavesien hoidon ja kalakantojen 15826: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain parantamiseksi sekä virkistyskalastusmahdol- 15827: otettava kalastuksellisen valistustyön edistä- lisuuksien järjestämiseksi kalavesiä omista- 15828: VII,25. -Haapasalo ym. 371 15829: 15830: mattomille määräraha, joka vastaa vähintään vuoden kalastuksenhoitomaksun suuruuden 15831: ainakin sitä määrää, minkä edellisen VUIOden perusteella laskien voidaan arvioida kalas- 15832: kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden hen- tuksenhoitomaksuja kertyvän. 15833: kilöiden lukumäärän ja kulumassa olevan 15834: 15835: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 15836: 15837: K. F. Haapasalo. Matti Koivunen. Kalle Matilainen. 15838: Arvi Turkka. Arvo Tuominen. Toivo Asvik. 15839: Väinö Tikkaoja. Eino Raunio. Valto Käkelä.. 15840: 372 15841: 15842: VII,26. - La.k.a.l. N:o 70. 15843: 15844: 15845: 15846: 15847: Åsvik ym. : Ehdotus laiksi uskonn<Jnvapauslain muuttami- 15848: sesta. 15849: 15850: 15851: E d u s k u n n a ll e. 15852: 15853: Vuoden 1919 hallitusmuoto antoi takeet joiku tahtoo erota, tehköön siitä suullisen tai 15854: osittaiselle uskonnonvapaudelle. Hallitusmuo- todistajien vahvistaman kirjallisen ilmoituk- 15855: don 8 § : ssä julistettiin tosin uusi täyden sen kirkkoherralle. Mutta vastoin näitä ehdo- 15856: uskonnonvapauden periaate ja samalla siinä tuksia hyväksyttiin lakiin vain henkilökohtai- 15857: periaatteessa saatettiin kaikki uskonnolliset nen eroamisilmoitus. Tarkoitus on selvä. 15858: yhdyskunnat keskenään tasa-arvoisiksi, mutta Tällä muutoks~lla pyritään vain vaikeutta- 15859: perustuslait eivät kuitenkaan säätäneet joh- maan kirkosta eroamista. Nykyisestä menet- 15860: donmukaisesti takeita uskonnonvapauden to- telystä on erikoisesti haittaa säännöllisessä 15861: teuttamiselle siinä laajuudessa kuin se pe- työssä tai toimessa oleville henkilöille, jotka 15862: riaatteessa julistettiin. Päinvastoin evankelis- haluavat erota kirkosta, kun kirkkoherranvi- 15863: luterilaiselle kirkoHe taattiin perustuslailla rastot ovat auki vain työaikana, ja ilmoitus 15864: etuoikeutettu asema ja se jäi tosiasiassa edel- on tehtävä uskonnonvapauslain toimeenpano- 15865: leen valtionkirlwksi. Kuitenkin em. perus- asetuksen mukaan kirkkoherranvirastossa 15866: tuslain pykälässä säädetty uskonnonvapauden virka-aikana. Papit ovat lisäksi yrittäneet 15867: periaate johti uskonnonvapauslain antamiseen käyttää kaikenlaisia painostuskeinoja ja vaa- 15868: v. 1922, jonka merkitys on siinä, että se teki tineet ihmisiä tilille omantunnon asioista. Se 15869: mahdolliseksi valtionkirkosta eroamisen, on karkeaa uskonnonvapauden loukkausta, 15870: mutta muussa suhteessa se ei muuttanut kir- johon papeilla ei voimassa olevien lakien mu- 15871: kon oikeudellista asemaa, joten tälläkään kaan ole oikeutta. 15872: lailla ei saavutettu todellista uskonnon- ja Nämä ilmeiset epäkohdat eroamismenette- 15873: omantunnonvapautta maassamme. lyssä voidaan poistaa muuttamalla uskonnon- 15874: Uskonnonvapauslaki ei toteuttanut edes vapauslakia siten, että kirjallinen todistajien 15875: eroamismenettelyyn nähden täydellistä uskon- vahvistama eroamisilmoitus, jonka voi toi- 15876: non vapautta. Eräs kansalaisten oikeuselä- mittaa seurakunnan viranomaisille myös vaJl- 15877: män vaJkiintuneita perusmuotoja on valtuus- tuusmiehen kautta tai lähettää maksettuna 15878: miehen käyttö oikeustoimista päätettäessä ja postilähetyJksenä, katsotaan riittäväksi. 15879: asioiden hoitaminen kirjallisesti. Uskonnon- Toinen huomattava epäkohta uskonnonva- 15880: vapauslain 5 § : n 2 mom. t~kee poikkeuksen pauslaissa on se, että eroaminen katsotaan 15881: näistä yleisistä oikeusperiaatteista, vaikka ne tapahtuneeksi vasta 'kuukauden kuluttua sen 15882: juuri tässä tapauksessa olisivat paras oikeu- jälkeen, kun eroamisilmoitus on tehty. Muut 15883: dellinen muoto uskonnonvapauden suojaami- oikeustoimet tehdään yleensä tänään, niihin 15884: seksi. Siinä määrätään, että eroamisilmoitus ei sisälly tällaisia oikeusvaikutuksen synty- 15885: on tehtävä henkilökohtaisesti seurakunnan mistä siirtäviä aikamääräyksiä, mutta kirkon 15886: kirkkoherralle. Uskonnonvapauden laaj·enta- eduksi on tässäkin tehty poikkeus, joka tekee 15887: mista käsitelleen ensimmäisen 'komitean mie- asian hankalamma:ksi. 15888: tinnössä, joka valmistui v. 1908, ehdotettiin Edellä dleviin perusteluihin viitaten ehdo- 15889: vain kirjallista todistajien vahvistamaa eroa- tamme kunnioittaen, 15890: misilmoitusta. Toisen ehdotusta uskonnonva-- 15891: pauslaiksi v. 1917 valmistelleen komitean että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 15892: iak:iluonnoksessa sanotaan asiasta, että jos van lakiehdotuksen: 15893: VII,26.- Asvik ym. 373 15894: 15895: 15896: Laki 15897: uskonnonvapausla.in muuttamisesta. 15898: EduSkunnan päät&ksen mukaisesti muutetaa.n 10 päivänä marraskuuta 1922 annetun 15899: uskonnonvapauslain (267/22) 5 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi: 15900: 5 §. kunnasta, on sellainen ilmoitus tehtävä yhdys- 15901: kunnan hallitukselle tai, jos yhdyskuntaan 15902: Jos joku tahtoo erota evankelisluterilaisesta kuuluu useampia seurakuntia, seurakunnan 15903: tai (kreikkalaiskatolisesta) kirkosta, tehköön hallitukselle. Kun ilmoitus, jonka voi myös 15904: siitä henkilökohtaisesti tai todistajien vahvis- lähettää malksettuna postilähetyksenä, on 15905: taman kirjallisen ilmoituksen sen seurakun- tehty, on hänet katsottava eronneeksi, ja on 15906: nan kirkkoherralle, johon hän kuuluu; kun hänelle siitä todistus pyynnöstään annettava. 15907: ero tapahtuu muusta uskonnollisesta yhdys- 15908: 15909: Helsingi:ssä 16 päivänä helmikuuta 1960. 15910: 15911: Toivo .Asvik. H. Tauriainen. Usko Seppi. 15912: Aleksi Kiviaho. Irma. Rosnell. Toivo Friman. 15913: Antto Prunnila. Kauko Tamminen. Veikko Ka.nsikas. 15914: Georg Backlund. Siiri Lehmonen. Niilo Nieminen. 15915: Kaino Haapanen. Veikko Rytkönen. Anna-Liisa Tiekso. 15916: Pauli Puhakka.. Toivo Niiranen. Väinö R. Virtanen. 15917: Aarne Pulkkinen. R. Virtanen. Matti Koivunen. 15918: Esa Hietanen. Toivo Salin. Matti Meriläinen. 15919: Nestori Nurminen. 15920: 374 15921: 15922: VU,27. - Toiv.al. N: o 120. 15923: 15924: 15925: 15926: 15927: Tiekso ym..: Esibyksen antamisesta äänioikeusikärajan ale11,ta- 15928: misesta 18 vuoteen ku11,nallisvaaleissa. 15929: 15930: 15931: Eduskunnalle. 15932: 15933: Lähivuosina tulee nuorison osuus kaikilla yhteiskunnallisia kysymyksiä kohtaan on li- 15934: yhteiskunnallisen elämän aloilla entisestään sääntymässä nuorison keskuudessa. Sitä on 15935: huomattavasti lisääntymään. Suuriin ikä- omansa edistämään yhteiskunnallisten asioit- 15936: luokkiin kuuluvien nuorten varttuminen ai- ten käsittelyn tehostaminen koulujen opetus- 15937: kuisiksi merkitsee sitä, että nuoret joutuvat ja nuorisojärjestöjen toimintaohjelmien puit- 15938: sekä lukumääräisesti että suhteellisesti ny- teissa, mitä viime aikoina on tapahtunutkin. 15939: kyistä enemmän kantamaan yhteiskunnallisia Nuorten yhteiskunnallisia kysymyksiä koh- 15940: velvoituksia esim. perheenhuoltajina, työn- taan tuntemaa mielenkiintoa osoittaa myös 15941: tekijöinä ja veronmaksajina. Monet ratkai- poliittisten nuorisojärjestöjen toiminnan laa- 15942: sematta olevat probleemit, kuten työn- ja juus sekä niiden saavuttama merkitys 15943: asunnonsaantiin sekä koulutusmahdollisuuk- maamme nuorisotyön järjestelmässä. 15944: sien parantamiseen liittyvät kysymykset, kos- Käsityksemme mukaan luottamuksen osoit- 15945: kevat läheisesti aikaisempaa suurempia nuo- taminen nuoria kohtaan myöntämällä heille 15946: risojoukkoja. nykyistä aikaisemmin vaalikelpoisuus kun- 15947: Kun nuorten ikäluokkien merkitys täten nallisissa vaaleissa tulisi vielä herättämään 15948: tulee kasvamaan yhteiskunnan asettamien yhteiskunnallista kiinnostusta ja vastuun- 15949: velvoitusten täyttäjinä, tulisi nuorille suoda tuntoa. 15950: mahdollisuuksia päästä nykyistä tehokkaam- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 15951: min osallistumaan yhteiskunnalliseen toimin- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 15952: taan. Tämä on laajassa mittakaavassa mah- 15953: dollista ainoastaan alentamalla äänioikeusikä- että hallitus antaisi Eduskun'll,a[le 15954: rajaa nykyisestä 21 vuodesta 18 vuoteen. esitykse11, äänioikeusraja11, alentami- 15955: Selvästi on havaittavissa, että kiinnostus sesta 18 vuotelm ku11,'11,a[lisvaaleissa. 15956: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 15957: 15958: Anna-Liisa Tiekso. Pauli Puhakka. 15959: Siiri Lehmonen. Kuuno Honkonen. 15960: Irma Rosnell. 15961: 375 15962: 15963: VII,28. - Toiv.al. N: o 121. 15964: 15965: 15966: 15967: 15968: Paasio ym.: Tutkimuksen toimittamisesta pienimpi en maa- 15969: laiskuntien yhdistämisestä kunnallishallinnon tehostumisen 15970: aikaansaamiseksi. 15971: 15972: 15973: E d u s k u n n a ll e. 15974: 15975: Noin kymmenesosa maamme kunnista on tävät ovat nykyään jo niin suuret, että vaati- 15976: alle 2 000 asukkaan kuntia. Vaikka kunnan mus pienimpien yhdistämisestä alkaa olla 15977: väkiluku sellaisenaan ei estäisikään sitä täyt- ajankohtainen hallintopoliittinen käytännön- 15978: tämästä sille kuuluvia velvollisuuksia, niin kysymys. Asian tutkiminen, joka tässä vai- 15979: selvää toisaalta on, että kunnan väkiluvun ja heessa voitaisiin rajoittaa koskemaan esim. 15980: verokannan tulee olla riittävän vahvat, ennen enintään sataa asukasluvultaan pienintä maa- 15981: kuin kunnan todella voidaan odottaa selviä- laiskuntaa, on valtioneuvoston velvollisuuk- 15982: vän tulevien vuosien vaativista tehtävistä ter- siin kuuluva asia. Mitään tähän suuntaan 15983: veyden- ja sairaanhoitotoimen, sosiaalihuollon viittaavaa toimenpidettä ei hallituksen ta- 15984: ja kunnallisen opetustoimen aloilla. Ilmeistä holta ole tähän mennessä kuulunut. Sen 15985: myös on, että meikäläisessä paikallishallinto- vuoksi esitämme eduskunnan hyväksyttä- 15986: järjestelmässä, joka toimii ilman ylemmän- väksi toivomuksen, 15987: asteista, maakunnallista itsehallintoporrasta, 15988: yksityisten kuntien on oltava suhteellisen voi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 15989: makkaita hallintoyksikköjä, sillä muutoin ne toimenpiteisiin tutkimuksen suoritta- 15990: eivät pysty antamaan toivottua panosta kun- miseksi siitä, voitaisiinko maan pie- 15991: tain väliseen yhteistoimintaan niissäkään muo- nimpien maalaiskuntien yhdistämisellä 15992: doissa, joissa se nykyisten lakiemme mukaan aikaansaada kunnallishallinnon tehos- 15993: on mahdollista. Monet asiantuntijat ovat sitä tumista alueilla, joilla kuntien pienuu- 15994: mieltä, että jollei esim. ajateltuun uuteen desta johtuvia t1meisiä puutteita ha- 15995: kauppalaan tulisi kuulumaan vähintään 4 000 vaitaan, ja mikäli tutkimuksen tulos 15996: -5 000 asukasta, kauppalahankkeen pohjaa antaa siihen aihetta, ryhtymään toi- 15997: voidaan yleensä pitää jo asukasluvun vähäi- menpiteisiin sanottujen pienten kun- 15998: syyden perusteella kyseenalaisena. Mutta ta- tien yhdistämiseksi suuremmiksi kun- 15999: vallisten maalaiskuntienkin lakimääräiset teh- tay ksiköiksi. 16000: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 16001: 16002: Rafael Paasio. Pentti Niemi. Ensio Partanen. 16003: Sulo Hostila.. Meeri Kalavainen. Veikko Helle. 16004: Viljo Virtanen. Lyyli Aalto. Olavi Lindblom. 16005: Kalle Matilainen. Väinö Tikka.oja. Sylvi Siltanen. 16006: Eino Raunio. 16007: 376 16008: 16009: VII,29. - Toiv.al. N:o 122. 16010: 16011: 16012: 16013: 16014: Vennamo: Ku-nnanjohtajan valitsemista koskevien säännösten 16015: muuttamisesta. 16016: 16017: 16018: E d u s k u n n a ll e. 16019: 16020: Jatkuvasti kasvavat kunnalliset menot ja joitettu piiri ja useimmiten käytännössä 16021: paisuva kunnallinen byrokratia saavat yhä kunnallinen rajoitettu ryhmä. Kunnanjoh- 16022: enemmän epäkansanvaltaisia piirteitä, ja taja on myös liiaksi riippuvainen tästä har- 16023: kuite.nkin kunnallisen elämän tulisi perustua vainvallasta ja kunnallisesta ryhmäpolitii- 16024: kunnallisen itsehallinnon ikansanvaltaisille kasta. 16025: periaatteille. Viimeaikainen kehitys on siis Jotta asiaan saataisiin kiireellinen korjaus, 16026: selvästi rämettänyt kunnallista kansanvaltaa, olisi kunnanjohtajan valinta ja asema saa- 16027: jonka tuloksena on myös kunnallinen ryhmä- tettava kuntalaisista riippuva:ksi. Tällöin ol- 16028: politiikka. laan todellisella kansanvaltaisella pohjalla. 16029: Kaikkien velvollisuus on siis vakavasti Kunnanjohtaja olisi siis valittava hakemus- 16030: miettiä menettelytapoja, jotka voisivat estää ten perusteella pätevyysvaatimukset täyttä- 16031: tämän epäkansanvaltaisen ja väärän kehi- vistä henkilöistä kuntalaisten yleisillä ja 16032: tyksen ja saattaa terveen kunnallisen itse- salaisilla vaaleilla. Valinta olisi suoritettava 16033: 1hallinnon jälleen voimaansa. myös määräajaksi, että kansanvaltainen riip- 16034: Valtion paisuttamat alati kasvavat kun- puvuussuhde jatkuvasti säilyisi. 16035: nalliset tehtävät ovat myös yhä enemmän Kaiken edellä lausutun perusteella esitän 16036: siirtäneet käytännöllisen ratkaisuvallan ns. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16037: luottamusmieslinjalta ns. toimitsija- ja virka- 16038: mieslinjalle. Lyhyesti sanottuna kunnanjoh- että ha:U'I!"tus antaisi kiireellisesti 16039: tajasta on tullut tärkeä ja keskeinen toimi- Eduskunnalle esityksen kunnallislain- 16040: henkilö kunnassa. säädännön muuttamiseksi siten, että 16041: Kun näin on, tulisi hänellä myös olla kan- kunnanjohtaja valitaan hakemuksen 16042: sanvaltainen vastuu ja hänen valintansa ta- perusteeUa pätevyysvaatimukset täyt- 16043: pahtua riittävän kansanvaltaisesti. Nykyis- tävistä henkilöistä kuntalaisten ylei- 16044: ten säännösten mukaan kunnanjohtajan va- sellä ja salaisella äänes'tyksellä mää- 16045: litsee kuitenkin !kunnanvaltuusto ja siis ra- räajaksi. 16046: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 16047: 16048: Veikko Vennamo. 16049: 377 16050: 16051: VU,30. - Toiv.al. N: o 123. 16052: 16053: 16054: 16055: 16056: Ba.ra ym.: K unnalZisten lautakuntien jäsenten valitsemiskel- 16057: pois'Uutta koskevien säännöksien tarkistamisesta. 16058: 16059: 16060: E d u s k u n n a ll e. 16061: 16062: Kunnalliset lautakunnat ovat kunnallishal- kohdalla on varsin ehdoton, edellyttää, että 16063: linnon tärkeimpiä elimiä. Niiden tekemät asianomaisen viraston paikallista toimihenki- 16064: ratkaisut ovat useissa tapauksissa lopulliset. löä ei voitaisi nimetä jäseneksi saman viras- 16065: Niissäkin asioissa, joissa asianomaisen lauta- ton asioita käsittelevään lautakuntaan. Ei 16066: kunnan osuus rajoittuu lausunnon antami- myöskään voida pitää asianmukaisena, että 16067: seen tai esityksen tekemiseen kunnan (kau- virka- tai palvelusuhteessa viraston esimie- 16068: pungin) hallitukselle, lautakunnan suorittama hen alainen henkilö, lautakunnan jäseneksi 16069: valmisteleva työ on useimmiten ratkaisevaa valittuna, harjoittaa päätäntävaltaa asioissa, 16070: laatua. Kun näin on asianlaita, on edelly- joissa hän virka- tai palvelusuhteensa perus- 16071: tettävä, että kunnalliset lautakunnat saadaan teella on alistetussa asemassa. Jos näin ta- 16072: kokoonpanoltaan vastaamaan niiden suurta pahtuu, rikotaan paitsi jäävillisyyden sään- 16073: merkitystä kunnallisessa hallintotoimessa. töjä, myöskin hyviä tapoja, jota paitsi asioi- 16074: Tässä mielessä on todettava, että lautakun- den hoitaminen sekä lautakunta-asteella että 16075: tien kokoonpanon suhteen on paljon toivo- itse virastossa häiriytyy. Tämän johdosta 16076: misen varaa. esitämme kunnioittavasti eduskunnan hyväk- 16077: Erikoisesti on lautakuntien työskentelyä syttäväksi toivomuksen, 16078: asiallisessa mielessä ollut omiaan häiritse- 16079: mään se, että niiden jäseniksi varsin usein että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 16080: on valittu henkilöitä, joita ei voida pitää kunnallisen lainsäädännön tarkistami- 16081: asianomaiseen tehtävään sopivina sen joh- seksi siten, että kunnallisiin lautakun- 16082: dosta, että he ovat samanaikaisesti palkan- tiin ei voitaisi valita jäseniksi henki- 16083: nauttijan asemassa siinä virastossa, jonka löitä, jotka ovat palkannauttijan ase- 16084: tehtäviä kysymyksessä oleva lautakunta on massa siinä virastossa tai vastaavassa 16085: määrätty hoitamaan. Jo yksin jäävillisyys- elimessä, jonka toimialaan kuuluvia 16086: sääntö, joka esimerkiksi kunnan(kaupungin) asioita kysymyksessä oleva lautakunta 16087: hallituksen ja kunnan(kaupungin)valtuuston käsittelee. 16088: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 16089: 16090: Erkki Hara.. Mikko Asunta. Georg C. Ehrnrooth. 16091: Martti Salminen. R. Hallberg. Victor Procop6. 16092: Väinö E. Nieminen. Margit Borg-Sundman. Jussi Saukkonen. 16093: 16094: 16095: 16096: 16097: 48 E 74/60 16098: 378 16099: 16100: VU,31. - Toiv.al. N: o 124. 16101: 16102: 16103: 16104: 16105: Aulanko ym..: Kunnallisten lautakuntien toimikausien muut- 16106: tamisesta nelivuotisiksi. 16107: 16108: 16109: E d u s k u n n a ll e. 16110: 16111: Ennenkuin kunnallislain muutoksella kun- Tuntuisi kuitenkin johdonmukaiselta muut- 16112: nallisvaltuustojen toimikaudet muutettiin taa näidenkin ym. lautakuntien toimikaudet 16113: nelivuotisiksi, olivat useimpien kunnallisten saman pituisiksi kuin kunnallisvaltuustojen- 16114: lautakuntien toimikaudet saman pituisia kin jo silläkin perusteella, että ne valitsisi 16115: kuin valtuustojenkin. Valtuustojen toimi- se valtuusto, jolle ne ovat joko välittömästi 16116: kauden pidennyttyä nelivuotiseksi jäivät tai välillisesti vastuussa. 16117: useimpien lautakuntien toimikaudet yhä kol- Edellämainitun perusteella ehdotetaan 16118: mivuotisiksi. Asianomaisia toimialoja koske- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 16119: vien lakien muutosten yhteydessä ovat eräät toivomus, 16120: lautakunnat, kuten esim. tie- ja rakennus- 16121: lautakunnat sekä kansakoulujen johtokunnat että hallitus antaisi Eduskunnalle 16122: muuttuneet toimikaudeltaan nelivuotisiksi. esityksen, jolla niiden kunnallisten 16123: Kuitenkin ovat edelleenkin esim. sosiaali-, lautakuntien toimikaudet, jotka ennen 16124: terveydenhoito-, palo-, hinnoittelu-, majoitus- valtuustojen toimikauden muuttamista 16125: ja asutuslautakunnat toimikaudeltaan kolmi- nelivuotiseksi olivat kolmivuotisia, 16126: vuotisia. muutettaisiin nelivuotisiksi. 16127: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 16128: 16129: Olli Aulanko. Mikko Asunta. 16130: 379 16131: 16132: VII,32. - Toiv.al. N: o 125. 16133: 16134: 16135: 16136: 16137: Lahtela ym. : Valtionapusäännöksien muuttamisesta. 16138: 16139: 16140: Eduskunnalle. 16141: 16142: Valtion asettama komitea tutkii parhail- nille määräämien tehtävien suorittamisesta 16143: laan kustannusten jakoa valtion ja kuntien aiheutuvista kustannuksista kunta olisi vel- 16144: kesken. Harkittavana on laaja ja tärkeä ky- vollinen maksamaan määräosan veroäyrin 16145: symys, sillä kuntien osuus julkisista menoista hinnasta ja sen ylimenevältä osalta valtio 16146: on jatkuvasti ja huolestuttavasti kasvanut. maksaisi kustannukset kokonaan. Voi olla, 16147: Se oli vuonna 1945 16 %, 1950 lähes 30% että asian käytännöllinen ratkaisu muodostuu 16148: ja 1958 34 %. Etenkin köyhät kunnat ovat vaikeaksi, mutta mikäli tällainen järjestelmä 16149: tästäkin syystä joutuneet taloudellisiin vai- olisi toteutettavissa, helpottaisi se erikoisesti 16150: keuksiin. Kun on kysymyksessä näin kipeä vähävaraisia kuntia. 16151: ja kiireellisesti korjattava epäkohta, on pai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 16152: kallaan, että myös eduskunnan piirissä oleva nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 16153: asiantuntemus saadaan mahdollisimman no- muksen, 16154: peasti ja tehokkaasti etsimään ratkaisua epä- 16155: kohdan korjaamiseksi. Tämä voi koitua myös että hallitus kiireellisesti tutkisi, voi- 16156: komitean työlle hyödylliseksi, ja on mahdol- daanko valtionapusäännöksiä muuttaa 16157: lisesti omiaan nopeuttamaan ja kiirehtimään siten, että valtion kunnille määrää- 16158: sen työskentelyä. mien tehtävien suorittamisesta aiheu- 16159: Epäkohdan korjaamista harkittaessa jou- tuvista kustannuksista kunta olisi vel- 16160: dutaan ilmeisesti lähinnä tutkimaan uutta vollinen maksamaan määräosan vero- 16161: kantokykyluokitusta ja valtionapujen yhdis- äyrin hinnasta ja sen yli menevältä 16162: tämistä. Lisäksi näyttäisi olevan tarkoituk- osalta valtio maksaisi kustannukset ko- 16163: senmukaista tutkia, voitaisiinko valtionapu- konaan. 16164: säännöksiä niin muuttaa, että valtion kun- 16165: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 16166: 16167: Olavi Lahtela. Artturi Jämsen. 16168: Matti Liinamaa. Akseli Paarm.an. 16169: Arvo Pentti. 16170: 380 16171: 16172: VII,33. - Hemst.mot. N: o 126. 16173: 16174: 16175: 16176: 16177: Nordfors m. fl.: A.ngående revidering av kommunernas 16178: dyrortsklassificering. 16179: 16180: 16181: Tili Riksdagen. 16182: 16183: Frågan huru en kommun officiellt klassi- gen har kraftigt ökats, hyror och andra ele- 16184: ficeras på grund av levnadskostnaderna är mentära utgifter närmat sig stadsnivå. 16185: självfallet av betydelse för dess invånare. Regeringen har vid två tillfällen, åren 16186: Klassificeringen borde smidigt följa med för- 1950 och 1955, låtit tillsätta statskommitteer 16187: ändringarna i d'yrhetsgraden. Dessa har un- för att undersöka dyrortsklassificeringen. I 16188: der åren efter kriget kunnat vara betydande båda fallen gav kommitteernas arbete inte 16189: beroende på utvecklingen i boendeförhållan- positivt resultat, främst beroende på att de 16190: den och arbetsmarknadsläget. Särskilt till ansåg att omklassificering inte kunde före- 16191: kommuner kring bosättningscentra har flyt- tagas innan hyresreglementeringen slopats. 16192: tat betydande mängder personer, vilka bor Numera har detta skett i stort sett, reglemen- 16193: i en landskommun, men som har sitt arbete teringen fortsätter endast i tre stadskommu- 16194: i stad eller köping. Det har fört med sig att ner och synes också där mogen för slopande. 16195: levnadskostnaderna i sådana landskommuner Med tanke på den överväldigande majorite- 16196: avsevärt stigit och inte nämnvärt skiljer sig ten av kommuner borde den ringa återstoden 16197: från närliggande stadskommun. Trots det av hyresreglementering inte mera utgöra 16198: förekommer att två sådana grannkommuner, hinder för att den officiella dyrortsgruppe- 16199: med likartad kostnadsnivå, stannat i olika ringen borde justeras i överensstämmelse med 16200: dyrortsgrupp. den förändring i förhållandena som skett 16201: Missförhållandet beror på att vår nuva- under 15 år. 16202: rande officiella dyrortsgruppering h!illits Med hänvisning till ovanstående föreslå vi, 16203: oförändrad i nästan 15 år och i många fall att riksdagen ville hemställa, 16204: vilar på helt andra förhållanden, som var 16205: rådande vid krigets slut. Klassificeringen be- att regeringen skyndsamt måtte vid- 16206: stäms av Socialministeriets beslut av den taga åtgärder för att den föråldrade 16207: 19 december 1945 om dyrhetsgruppering av officiella dyrortsklassificeringen av 16208: kommuner (1229/45). Sedan dess har för·· kommuner revideras så att den mot- 16209: hållandena särskilt i landskommuner kring svarar tidsenliga förhållanden. 16210: tätorter ofta radikalt förändrats, befolknin- 16211: Helsingfors den 9 februari 1960. 16212: 16213: Kurt Nordfors. Verner Korsbäck. 16214: Bertel Lindh. Grels Teir. 16215: J. A. Jungarå. Alwar Sundell. 16216: Victor Procope. Sven Högström. 16217: 381 16218: 16219: vn,aa. - Toiv.aJ. N: o 126. 16220: Suomennos. 16221: 16222: 16223: 16224: 16225: Nordfors ym.: Kuntien kalliinpaikanluokittelun tarkistami- 16226: sesta. 16227: 16228: 16229: Eduskunnalle. 16230: 16231: Kysymyksellä siitä, miten kunta virallisesti nissa muuttuneet useinkin jyrkästi, väestö on 16232: luokitellaan elinkustannusten perusteella, on suuresti lisääntynyt, vuokrat ja muut perus- 16233: tietenkin merkitystä sen asukkaille. Luoki- menot ovat lähentyneet kaupunkitasoa. 16234: tuksen tulisi joustavasti seurata kalleusasteen Hallitus on kahteen otteeseen, vuosina 1950 16235: muutoksia. Nämä ovat sodan jälkeen saatta- ja 1955, asettanut komitean tutkimaan kal- 16236: neet olla huomattavia johtuen asumisolGjen liinpaikanluokittelua. Kummassakaan tapauk- 16237: ja työmarkkinatilanteen kehityksestä. Erityi- sessa ei komitean työ johtanut myönteiseen 16238: sesti asutuskeskusten ympäristökuntiin on tulokseen, lähinnä sen vuoksi, että niiden 16239: muuttanut huomattavassa määrässä henki- mielestä luokittelun muuttamiseen ei voitu 16240: löitä, jotka asuvat maalaiskunnassa, mutta ryhtyä ennen vuokrasäännöstelyn lakkautta- 16241: joilla on työnsä kaupungissa tai kauppalassa. mista. Tämä on nyttemmin suurin piirtein 16242: Siitä on ollut seurauksena, että elinkustan- tapahtunut, säännöstely jatkuu vain kol- 16243: nukset sellaisissa maalaiskunnissa ovat huo- messa kaupunkikunnassa ja näyttää myös 16244: mattavasti nousseet eivätkä mainittavasti niissä olevan kypsä lakkautettavaksi. Ottaen 16245: eroa kustannuksista lähellä olevassa kaupun- huomioon kuntien ylivoimaisen enemmistön 16246: kikunnassa. Siitä huolimatta on kaksi sel- ei vuokrasäännöstelyn vähäisen jäännöksen 16247: laista naapurikuntaa, joissa on samanlainen tulisi enää olla esteenä virallisen kalliinpai- 16248: kustannustaso, saattanut pysyä eri kalleus- kanluokittelun tarkistamiselle olosuhteissa 15 16249: luokissa. vuoden aikana tapahtuneen muutoksen mu- 16250: Epäkohta johtuu siitä, että nykyinen vi- kaisesti. 16251: rallinen kalliinpaikanluokittelu on pysytetty Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 16252: muuttamattomana melkein 15 vuotta ja mo- kunnan päätettäväksi toivomuksen, 16253: nissa tapauksissa perustuu kokonaan toisiin 16254: olosuhteisiin, jotka olivat vallitsevina sodan että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 16255: ~opussa. Luokittelun määrää sosiaaliministe- toimenpiteisiin vanhentuneen viralli- 16256: riön 19 päivänä joulukuuta 1945 antama pää- sen kalliinpaikanluokittelun tarkista- 16257: tös (1229/45) kuntien kalliinpaikanluokitte- miseksi ajankohtaisia olosuhteita vas- 16258: lusta. Sen jälkeen ovat olot varsinkin asu- taavasti. 16259: tuskeskusten ympärillä olevissa maalaiskun- 16260: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 16261: 16262: Kurt Nordfors. Verner Korsbäck. 16263: Bertel Lindh. Grels Teir. 16264: J. A. Jungarå. Alwar Sundell. 16265: Victor Procope. Sven Högström. 16266: 382 16267: 16268: VU,34. - Toiv.al. N: o 127. 16269: 16270: 16271: 16272: 16273: Uusitalo ym.: Kuntien ryhmittelemisestä valtion ja kuntien 16274: vä,listä kustannusten jakoa varten. 16275: 16276: 16277: E d u s k u n n a ll e. 16278: 16279: Kuntien ryhmittely niiden taloudellisen kaan kuulu tämän komitean tehtäviin. Tässä 16280: kantokyvyn perusteella on valtion ja kun- lieneekin eräs syy siihen, ettei puheena ole- 16281: tien välisen kustannusten jaon eräs tärkeim- van uudistuksen suunnitteleminen vieläkään 16282: piä perusteita jo nykyisin voimassa olevassa ole päässyt alkuun. 16283: lainsäädännössä. Niinpä mm. työllisyyskus- Eräänlaisena kuntien perusluokituksena 16284: tannukset, kansaneläkkeen tukiosaosuudet, on jouduttu tähän mennessä käyttämään 16285: paikallissairaalakustannukset ja paikallistie- työllisyyslaissa tarkoitettua kuntien ryhmit- 16286: menot jaetaan erityisen kantokykyluokituksen telyä, jonka kulkulaitosten ja yleisten töiden 16287: mukaan, minkä ohella tällaista Iuokitusta ministeriö on vahvistanut työllisyysvuodeksi 16288: osittain sovelletaan myös kansakoulukustan- kerrallaan. Tätä erityistarkoitukseen laadit- 16289: nusten jakoon. Käytännössä edellytetään pu- tua Iuokitusta on käytetty myös paikallis- 16290: heena olevan luontoista ryhmittelyä myöskin sairaala- ja paikallistie- sekä osittain myös 16291: kaikissa niissä tapauksissa, joissa maan köy- kansakoulukustannusten jakoon. Ei voitane 16292: himmille kunnille myönnetään eri lakien mu- pitää oikeana, että niinkin tärkeä asia kuin 16293: kaisia ylimääräisiä tai lisäavustuksia. Talou- valtion ja kuntien välinen kustannusten jako 16294: dellisen kantokyvyn tähänastista laajempi perustuu näin kapealle pohjalle. Huomioon 16295: huomioon ottaminen valtion ja !kuntien väli- ottaen lisäksi kuntien yleisen kantokyky- 16296: sessä kustannusten jaossa on osoittautunut luokituksen lisääntyvän tarpeen vastaisuu- 16297: välttämättömäksi, niinkuin eduskuntakin dessa onkin pidettävä välttämättömänä, että 16298: useassa eri yhteydessä on lausunut. Muulla toimitetaan sellainen luokitus, jonka on vah- 16299: tavoin ei nimittäin saavuteta riittävässä mää- vistanut valtioneuvosto sisäasiainministeriön 16300: rässä kunnallisverorasituksen tasoittumista, esittelystä, kuultuaan sitä ennen asiantunti- 16301: vaan päinvastoin erot tässä suhteessa tulevat joina kuntien keskusjärjestöjen edustajia. 16302: jatkuvasti kasvamaan. Jo lähiaikoina tullaan Todettakoon tässä yhteydessä, että edus- 16303: todennäköisesti kansakoulukustannukset por- kunta on vuoden 1959 valtiopäivillä hylännyt 16304: rastamaan nykyistä selvemmin kuntien talou- kantokykyluokitusta koskevan lakialoitteen, 16305: dellisen kantokyvyn mukaan. Jollei tällöin koska se katsoi tarkoitustaan vastaamatto- 16306: ole käytettävissä huolellisesti valmisteltua maksi sen, että tällaisesta asiasta säädettäi- 16307: kuntien kantokykyluokitusta, on täysin sat- siin laki. Lakialoitetta käsiteltäessä pitivät 16308: tuman varaista, päästäänkö tässä asiassa riit- kuitenkin asiantuntijat tarpeellisena puheena 16309: tävään tasapuolisuuteen. olevan luokituksen toimittamista ja että sen 16310: Viime vuoden elokuussa on valtioneuvosto vahvistaisi valtioneuvosto. 16311: asettanut komitean tutkimaan kuntien val- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti 16312: tionapujärjestelmän uudistamista. Kun sa- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 16313: nottu uudistus nähtävästi suuressa määrässä vomuksen, 16314: tulee nojautumaan kuntien kantokyvyn eri- 16315: laisuuden huomioon ottamiseen, tarvitaan ko- että hallitus kiireellisesti toimittaisi 16316: mitean työtä varten asianmukainen kanto- lainsäädäntöön perustuvaa valtion ja 16317: kykyluokitus, jonka toimittaminen ei kuiten- kuntien välistä kustannu~en jakoa 16318: VII,34. - Uusitalo ym. 383 16319: 16320: varten kuntien ryhmittelyn niiden ta- asiainministeriön esittelystä vuodekSi 16321: loudellisen kantokyvyn perusteella kerrallaan kuultuaan sitä ennen kun- 16322: kymmeneen luokkaan, minkä ryhmit- tien keskusjärjestöjä. 16323: telyn valtioneuvosto vahvistaisi sisä- 16324: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 16325: 16326: Eino Uusitalo. Veikko Savela. 16327: Aarre Marttila. Matti Liinam.aa. 16328: Arvo Pentti. 16329: 384 16330: 16331: VII,35. - Toiv.al. N: o 128. 16332: 16333: 16334: 16335: 16336: Vennamo: Kalleusluokituksen saattamisesta tosioloja vastaa- 16337: vaksi. 16338: 16339: 16340: E d u s kun n a 11 e. 16341: 16342: Maassamme on voimassa ns. kalleusluoki- enää hyväksyä. On siis saatava korjaus ai- 16343: tus, jota erityisesti sovelletaan julkisissa pal- kaan. Onhan anteeksiantamatonta, että joku 16344: velussuhteissa, kuten virkamiehiin ym. sekä palkannauttija lähellä asutuskeSkusta on 16345: järjestäytyneen ja työehtosopimusten alaisen !kalleusluokitulksessa unohde.ttu ja että syr- 16346: työväestön keskuudessa. jäseudulla työskentelevät, joiHa alkeellisissa 16347: Tämä kalleusluokitus juontaa allkunsa asi- olosuhteissa muutoinkin on vaikeuksia ja lisä- 16348: allisista syistä, mutta nyt on siitä vähitellen kustannuksia, jäävät heille kuuluvaa korva- 16349: alkanut kehittyä vääryyden Y'lläpitäjä. Niinpä usta vaille. 16350: tiedetään, että esim. SAK: n piirissä vastus- Vanhat puolueet ovat myös tämän häm- 16351: tetaan kaUeusluokituksen saattamista oikeu- mästyttävän asiainmenon hyväksyneet ja te- 16352: denmukaiselle ja tosiasioita vastaavalle poh- kevät vain heHi'koa propagandaa korjausten 16353: jaile, koska tämä tietäisi eräille rajoitetuiUe puolesta. Tosissaan 'he eivät niitä edes aja- 16354: ja etuoike.utetuille piire~lle pieniä menetyksiä. lkaan. 16355: Muutamien saaman perusteettoman edun Ka~en edellä lausutun perusteella esitän 16356: vuoksi siis annetaan valtaenemmistön !kärsiä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16357: vääryyttä. Hallitus on myös tällaisen epäoi- 16358: keudenmukaisen menettelyn hyvälk.synyt ja että hallitus ryhtyisi kiiree'llisesti 16359: mitä hämmästyttävintä, vielä maaseutua ja toimenpiteisiin ws. kalleusluokituksen 16360: syrjäisiä seutuja edustava hallitus, vaikka saattamiseksi oikeudenmukaiseksi ja 16361: juuri nykyisestä väärästä asiantilasta maa- nykyisiä tosioloja vastaavaksi, jotta 16362: seutu ja syrjäiset seudut kärsivät. maaseudulle ja syrjäseuduille tässä yh- 16363: Tällaisen asianti'lan jatkumista ei voida teydessä tapahtuva vääryys poistuisi. 16364: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 16365: 16366: Veikko Vennamo. 16367: 385 16368: 16369: VII,36. - Toiv.al. N: o 129. 16370: 16371: 16372: 16373: 16374: Vennamo: MOtnttaaUkuntalaitoksen lakkauttamisesta. 16375: 16376: 16377: Eduskunnalile. 16378: 16379: Manttaalikuntalaitos on ajastaan jäiljelle lituksen kiireellisesti annettava eduskunnalle 16380: jäänyt ja !kansan valtaenemmistö on sitä vas- esitys manttaali!kuntailaiwksen lakkauttami- 16381: taan. Se on myös epäkansanvaltainen, !k:~ka selmi. 16382: äänioikeus ~ laitoksessa perustuu mant- Lausutun perusteella esitän eduskunnan 16383: taaliin eikä yksilöön. Lisäksi sanotun laitok- hyväksyttäväksi toivomuksen, 16384: sen varoja ja verotusoikeutta käytetään vää- 16385: rin ja enemmistön tahdon vastaisesti. että hallitus antaisi kiireellisesti 16386: Jos hallitus edustaa kansanvaltaista peri- Eduskunnalle lakiesityksen manttaali- 16387: aatetta ja haluaa haillita Suomen kansan kuntal.aitoksen Zakkauttamiseksi. 16388: enemmistön tahdon mukaisesti, niin on hal- 16389: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 16390: 16391: Veikko Vennamo. 16392: 16393: 16394: 16395: 16396: 49 E 74/60 16397: 386 16398: 16399: VII,37. - Toiv.al. N: o 130. 16400: 16401: 16402: 16403: 16404: Niira.neu. ;vm.: Manttaali- ja jakokuntien hallussa olevien, 16405: omistussuhteiltaan epäse.lvien alueiden kä'ljtön järjestä- 16406: misestä. 16407: 16408: 16409: E d u s k u n n a ll e. 16410: 16411: Maassamme on huomattava määrä erilaisia, saan pitämät rakennetut alueet asianomaisten 16412: omistussuhteiltaan epäselviä vesijättö-, soran- rakennusten omistajille annettavina sopivan 16413: otto- ym. alueita. Useimmiten niitä hallitse- kokoisina tontteina ilman korvausta. 16414: vat manttaali- tai jakokunnat, vaikka niiden Samoin olisi tarkoituksenmukaista luovut- 16415: oikeus siihen saattaa olla kyseenalainen taa samalla tavoin vielä rakentamattomia po. 16416: taikka epätarkoituksenmukainen. alueita rakennustonteiksi ym. alueiksi niitä 16417: Mainituilla alueilla esiintyy monesti mel- haluaville. 16418: koisia asutustiheytymiä ja asuntojen haltijat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 16419: ovat vaikeuksissa alueiden omistusolojen epä- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16420: selvyyden johdosta. 16421: Kun jakolainsäädännön edellyttämä omis- että hallitus r'ljht'ljisi toimenpiteisiin 16422: tussuhteiden selvittely po. tapauksissa on manttaali- ja jakokuntien hallussaan 16423: hankalaa ja runsaasti aikaa viepää, olisi asia pitämien omistusoikeudelliselta ase- 16424: niiden osalta hoidettava erikoisjärjestelyin. maltaan epäselvien alueiden korvauk- 16425: Tarkoituksenmukaisinta olisi luovuttaa mant- setta luovuttamiseksi nit'lle r(tkenta- 16426: taalikuntien sekä omistusoikeudeltaan epä- neiden rakennusten omistajille taikka 16427: selvissä tapauksissa jakokuntienkin hallus- niiltä tonttialuetta haluaville. 16428: Helsingissä 2 päivänä he'lmikuuta 1960. 16429: 16430: Toivo Niiranen. Matti Meriläinen. 16431: Pauli Puhakka. Pentti Liedes. 16432: 387 16433: 16434: VU,38. - Toiv.al. N: o 131. 16435: 16436: 16437: 16438: 16439: Vennamo: Kunnallisverorasituksen alentamisesta. 16440: 16441: 16442: E d u s k u n n a ll e. 16443: 16444: Hallitukset ja eduskunnan enemmistö ovat tonta kunnallisverotusta vastaan. Tämä voi 16445: edelleenkin osoittaneet välipitämättömyyttä tapahtua asian vaatimalla lainsäädännöllä. 16446: jatkuvasti kasvavaa kunnanverojen rasitusta Tällä tavoin voitaisiin lisäksi saada nimen- 16447: kohtaan. Näin ei voida kuitenkaan jatkaa. omaan vähävaraisten verotaakkaa pienem- 16448: Äyrin hinta alkaa jo monessa kunnassa mäksi ja verotus samalla oikeudenmukaisem- 16449: olla sietämätön ja joka tapauksessa lukuis- maksi. 16450: ten kuntien talous on epäterveellä pohjalla, Kaiken lausutun perusteella esitän edus- 16451: koska äyrin hinnan kohtuutonta nousua on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16452: voitu vain toistaiseksi keinotekoisilla järjes- 16453: telyillä pitkittää. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 16454: Kuntalaiset ovat kuitenkin pääosaltaan asian vaatimiin lainsii.iidiintötoimenpi- 16455: syyttömiä kunnallisverotuksen rasituksen teisiin, että kuntien veroäyrin kinoolle 16456: jatkuvaan nousuun. Syy on ennen kaikkea säädetään yliira:ia eli kmtto samalla 16457: valtiovallassa ja eduskunnan enemmistössä kun muutoinkin sopivin toimenpitein 16458: sekä kunnallisessa ryhmäpolitiikassa. estetään kuntien veroäyrin hinnan 16459: Kun näin on asianlaita, on kuntalaisia ja nousu ja päinvastoin alennetaan kun- 16460: kuntia myös tehokkaasti suojattava kohtuu- nallisverdtuksen rasitusta. 16461: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 16462: 16463: Veikko Vennamo. 16464: 388 16465: 16466: Vfi,39. - Toiv.al. N: o 132. 16467: 16468: 16469: 16470: 16471: Vennamo: Kiinnitettylen lainojen korkojen saattamisesta kun- 16472: nallisverotuksessa kokonaan vähennyskelpoisiksi. 16473: 16474: 16475: E d u s k u n n a 11 e. 16476: 16477: Kunnallisverotuksessa ei vieläkään saa vä- taas varakkaammat piirit ovat päässeet vä- 16478: hentää kokonaisuudessaan kiinnitettyjen lai- hemmällä. Tällaista asiantilaa on kutsuttava 16479: nojen korkoa. Kuitenkin kaikki tietävät, vääryyden asiantilaksi ja se on siis korjat- 16480: että vähävaraiset joutuvat käyttämään kiin- tava. 16481: nitysvakuutta, kun taas varakkaammat ja Lausutun perusteella esitän eduskunnan 16482: liikemiehet käyttävät useimmiten muita va- hyväksyttäväksi toivomuksen, 16483: kuuksia. 16484: Tällaisen asiantilan seurauksena on ollut, että hallitus antaisi kiireellisesti 16485: että pientalonpojat, maaseudun kansa ja Eduskunnalle lakiesityksen kiinnitetty- 16486: muut pieneläjät ovat joutuneet maksamaan jen lainojen korkojen saattamiseksi 16487: muutoinkin raskaita kunnanveroja sellaisis- kunnallisverotuksessa täydellisesti vä- 16488: takin tuloista, joita heil1ä ei ole ollut, kun hennyskelpoisiksi. 16489: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 16490: 16491: Veikko Vennamo. 16492: 389 16493: 16494: VII,40. - Toiv.al N: o 133. 16495: 16496: 16497: 16498: 16499: Friman ym. : Ptwiutcwarayhtiöiden saattamisesta ver01Jelvolli- 16500: siksi raaka-aimeen hankintakunnissa. 16501: 16502: 16503: E d u s kun n a 11 e. 16504: 16505: Kunnallisveroa liikkeille määrättäessä ovat kunnille oli tämä oikeus pyrittävä järjestä- 16506: puutavaraliikkeet aina olleet erikoisasemassa. mään. 16507: Kun esim. vähittäiskauppaliikkeiden verotus Kun sitten verotuslakivaliokunta käsitteli 16508: on tapahtunut kaikissa kunnissa, joissa liik- hallituksen esitystä verotuslaiksi (482/58), 16509: keillä on ollut toimipaikkoja ja perusteena se kiinnitti huomiota tähän ja lain 60 § : ään, 16510: verotettavan tulon jakaantuminen toimipaik- jossa määritellään kiinteän toimipaikan kä- 16511: kojen kesken, on puutavaraliikettä harjoitta- site, lisättiin sanat ,osto- tai" tarkoituksella 16512: vien yihtymien verotus suoritettu tavalli- saattaa puutavarayhtiöt verovelvollisiksi 16513: sesti ns. pääkonttorikunnassa tai kunnassa, raaka-aineen hankintakunnissa. 16514: jossa tuotantolaitos sijaitsee. Näin on tapah- Metsäseutujen kunnissa, joissa tällaista lain 16515: tunut siitä huolimatta, että näillä liikkeillä muutosta oli odotettu, oltiin tyytyväisiä, 16516: on ollut ja on konttoreita, jotka ovat riidat- kunnes alkoi esiintyä uuden lain tulkintoja, 16517: tomasti kiinteitä toimipaikkoja raaka-ainei- joiden mukaan yhtiöiden verovelvollisuus ei 16518: den hankinta-alueilla. Metsäseutujen kun- olisikaan muuttunut. Saatujen tietojen mu- 16519: nissa nämä konttorit ovat suurimpia työn- kaan ovat yhtiöt puolestaan ryhtyneet toi- 16520: antajia ja toiminnallaan lisäävät sosiaalista menpiteisiin tarkoituksella kiertää laikia. Tä- 16521: riskiä kunnille. Erikoisesti tästä johtuen män vuoksi on suoritettu sellaisia järjeste- 16522: näissä kunnissa on oltu sitä mieltä, että täl- lyjä, että tehtävät metsäkaupat, jotka tähän 16523: laiset suuryrittäjät olisi saatava myös vero- saakka on hoidettu metsäseutujen ostokontto- 16524: veivollisiksi. reissa, hyväksytään lopullisesti pääkontto- 16525: Laiki- ja talousvaliokunnan lausunnon pe- reissa. 16526: rusteluissa hallituksen esityksestä n: o 38 Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 16527: (1952 vp.) vm-otuslaiksi lausuttiin asiasta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 16528: seuraavaa: ,Vailclrakin valiokunta suhtau- muksen; 16529: tuu torjuvasti kuntain keskusrahaston perus- 16530: tamiseen, valiokunta kuitenkin ;pitää tarpeel- että hallit'US ryhJtyisi kiireellisesti 16531: lisena, että tutkittaisiin, miten puutavaran sellaisiin toimenpiteisiin, että puu- 16532: hakkuista saadun tulon verotus voitaisiin jär- t(lll)arayhtiöitä voitaisiin verottaa myös 16533: jestää siten, että se tulisi verotetuksi niissä kunnissa, joissa raaka-aineen hanki'nt- 16534: kunnissa, joissa metsän hakkuita on suori- taa tapahtuu, kuten verolakia säädet- 16535: tettu." Valiokunta oli siis sitä mieltä, että täessä oli tarko.Uettu. 16536: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 16537: 16538: Toivo Friman. Antto Prunnila. 16539: Toivo Niiranen. Veikko Rytkönen. 16540: Martti Linna. J. Mustonen. 16541: Pauli Puhakka. Matti Meriläinen. 16542: Eino Tainio. Tauno Kelovesi. 16543: H. Tauriainen. 16544: 390 16545: 16546: VII,41. - Toiv.al. N: o 134. 16547: 16548: 16549: 16550: 16551: VeDD8mo: H akkuupOiikkaperiaatteen voimaansaattamisesta 16552: verotuksessa. 16553: 16554: 16555: Ed u s kun n a He. 16556: 16557: Tun.netusti siirtyy valtavia verotuloja syr- kin vaatisi, että puutavarayhtiöiden voitoista 16558: jäseuduilta ja ns. metsävaltaisista kunnista puuta'VIaran hankintaan liittyvä osa olisi vero- 16559: suurten asutuske.*usten ja rintamaiden hy- tettava asianomaisissa maalaiSkunnissa. Jako- 16560: väksi. Tämän vääryyden seurauksena maksa- perusteena voitaisiin käyttää esim. tä:llöin: 16561: vat köyhät alueet 'l'a.Skaita kunnanveroja ja kussakin kunnassa haikattuja puutavllil'amää- 16562: työn puute ja taloudellinen turvattomuus on riä. 16563: jokapäiväinen ilmiö, kun pääomia omatoimi- Luonnollisesti tämän asiantH.an korjaami- 16564: seen elinkeinoelämän kehittämiseen ei ole nen kuuluisi hallitukselle ja sen olisi jo 16565: käytettävissä. pitänyt aikoja sitten antaa tästä asiasta 16566: Kaikki tämä johtuu epäoikeudenmukaisesta esitys eduSkun:naJhl.e. Mutta kun näin ei ole 16567: ja nurinkurisesta verot11Slainsäädännöstämme, tapahtunut ja kun asian ympärillä harjoi- 16568: jota vanhat pMlueet ovat olleet te!kemässä. tetaan vain hämäävää iupailua, niin e'iitän 16569: Jotta voisimme laajat alueet maassamme pe- eduSkunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16570: ~astaa autioitumiselta ja taloudel'liselta umpi- 16571: kujalta, on siis verotuslainsäädäntöä radik.aa- että hallitus antaisi kiiree~lisesti 16572: lisesti muutettava ja saatava se oikeudenmu- EduskunnaUe esityksen verot~winsää 16573: kaiseHe pohjalrle. dänmön muuttamiseksi siten, että ns. 16574: Varsin y'ksiniJ.rertaisesti tämä tapahtuu, jos hakkuupaikkaperiaate saatettaisiin voi- 16575: verotuslainsäädäntöömme hyväksytään ns. maan, joUoinka ns. metsävaltaiset pitä- 16576: hakkuupaikkaperiaate. Jokainenhan tietää, jät ja syrjäseudut saisivat huomatta- 16577: että laajoilla 'alueilla maassamme hakataan vat määrät lisää kunnaUisia verotuloja 16578: paljon puutavaraa, mutta tästä taloudellisesta tuloista, jotka kuuluisivat niiden vero- 16579: toiminnasta saatu taloudellinen hyöty verote- tettaviin, mutta jotka tu~t nykyisten 16580: taan ennen kaikkea puunjailostusteoHisuuden lakien mukaan verotetaan muua&. 16581: keSkuspaikoissa. Oikeudenmukaisuus kuiten- 16582: Helsingissä 10 päivänä helm~kuuta 1960. 16583: 16584: Veikko Vennamo. 16585: 391 16586: 16587: VU,421. - Toiv.a.l. N: o 135. 16588: 16589: 16590: 16591: 16592: V. E. Partanen: Tutkimuksen toimittamisesta kirkolUsvero- 16593: tuksessa esiintyvien epäkohtien poistamisesta. 16594: 16595: 16596: E d u s kun n a l h. 16597: 16598: Kirkollinen verotus on maassamme säilynyt maksuja. Tämä ei vain ole epäikohta siviilire- 16599: pitkät vuosikymmenet vanhalla periaatteel- kisteriin !kuuluvien lkohda.Jtla, vaan samalla 16600: laan, jolloin ajan kehityksen mU'kana siihen erikoisen varkea muihin uSkonnoillisiin yhdys- 16601: on syntynyt yhä selvempiä epäJrohtia ja epä- kuntiin kuuluvien kohdalla, koska he joutu- 16602: oikeudenmuikaisuuksia. Kun nyt yleinen vero- vat näin kaksinkertaisen verotulksen suoritta- 16603: lainsäädäntö on 'käynyt läpi teknillisiä pa- jiksi. 16604: rannuksia ja valmisteilla on myös aineellisen Kaiken Ikirikollisen verotuksen tärkeimpänä 16605: verotu!ksemme uudistaminen, niin myös ikir- pääperiaatteena tulee ehdottomasti pyrkiä 16606: koll.isen verolainsäädännön kohdailla olisi tar- siihen, ettei ikirkon tehtäviä ra:hoiteta tava;lla, 16607: peen suorittaa tarkistukffia. mikä samalla merkitsisi joidenkin kansa!lais- 16608: Periaatteellisesti ei voida pitää oikeana ten oikeuksien loukkaamista. Tässä mielessä 16609: kirkollisen verotuksen yhteydessä sitä, että olisi suoritettava tutkimus tämän periaatteen 16610: myös erilaiset yhtiöt juriidisina henkilöinä käytäntöön sov~Huttamisesta niin, ettei kui- 16611: joutuvat seurakunnallisen verotuksen koh- tenkaan samalla vaM"an.nettaisi kirkon ole- 16612: teeksi. Tämä; ei ole vain periaatteellisesti massaolon tärkeitä kansallisia tehtäviä seura- 16613: kirkon olemuksen kanna:lta väärin, vaan kuntana. Kirkon hoidossa on nyt tehtäviä, 16614: myös tämän kautta eri seurakunnat tulevat jotka kuuluisivat niiden yleisen luonteen ta- 16615: erilaiseen asemaan tul(jkohteittensa takia. kia yhteiskunnalle. Siksi voisi tulla kysy- 16616: Erityisesti maaseutu joutuu tässä yhteydessä mykseen, että valtio verotilityksien yhtey- 16617: kärsimään., samoin syrjäseudut. Seurakunillat dessä suorittaisi kirkolle ne osuudet, mitkä 16618: joutuvat ikuitenkin valtaosalta suorittamaan aiheutuvat hautausmaiden ja väestörekisterin 16619: tehtäviä, jotJka ovat yleisluontoisia ja palvele- ylläpitämisestä, jolloin varsinainen kirkollis- 16620: vat samalla tavalla kaikkia kansalaisia- vero jäisi puhtaasti seurakunnallisiin teh- 16621: ainakin niiden tulisi se tehdä. Hautausmai- täviin, eikä enää tarvitsisi puhua ikirkon ve- 16622: den ylläpitäminen ja väestörekisterin hoi- rotuksen yhteydessä yhtiöverotuksesta laisin- 16623: taminen ovat yhteiskunnan yhteisiä tehtäviä. kaan. Samalla myös hautausmaiden hoita- 16624: Kirlkon k€Skusrahaston kautta tapa:htuu misessa ja käytössä voitaisiin nykyistä pa- 16625: eräänlainen tasaaminen köyhien seurakuntien remmin välttää eräät erimielisyydet. 16626: hyvälmi, mutta näin ei saavuteta riittävässä Edelläolevaan viitaten esitän kunnioittaen 16627: määrässä oNreudenmukaisuutta. eduskunnan hyväksyttävälksi toivomuksen, 16628: Yhtiöiden verotus aiheuttaa myös uSkonva- 16629: pauslain vastaisen olotilan. Ei ole oikein, että että JuilUtus S'UOrituttaisi tutkimUk- 16630: henkilö, jOka lain mukaan on vapaa USikon- sen siitä, miten kirkolUsverot'liksessa 16631: nolliseHe yhdyskunnalle tulevista maksuista, e!Siintyvät epäkohdat voitaisiin parMi- 16632: joutuu kuitenkin yhtiöiden osakkaana ja kiin- ten poistaa t'lman, että kirkon talou- 16633: teimistöjen omistajana suorittamaan !kirkon- denhoidolle asetetaan lisiirasituksia. 16634: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 16635: 16636: Ensio Partanen. 16637: 392 16638: 16639: 'VII,4S. - Toiv.al. N: o 136. 16640: 16641: 16642: 16643: 16644: Vennamo: Peru1lkirjoituksen yhteydessä maksettooan vtu- 16645: vaisprosentin poistamisesta. 16646: 16647: 16648: Eduskunnalle. 16649: 16650: Kuninkaallisella säännöksellä lokakuun 21 menneisyyden Jaannös kummittelee vielä 16651: päivältä 1698, sen 7 §: ssä säädetään, että tänäkin päivänä aiheuttaen monenlaista vai- 16652: kun perunkirjoitus jossakin kuolinpesässä vaa. Lisäksi nämä ,vaivaisille" tarkoitetut 16653: toimitetaan ja jäämistö menee joko perin- rahat tulevat käytännössä holhouslautakun- 16654: nöksi tai velkojen maksamiseen, on kaikesta nan tuloksi eli virkakunnalle, eivätkä suin- 16655: pesän omaisuudesta eli varojen yhteenlaske- kaan avun tarpeessa oleville. 16656: tusta määrästä maksettava vaivaisille 1/8 % Kaikki edellä sanottu osoittanee riittävästi, 16657: ja olkoot perunkirjoituksen toimittajat velvol- että ko. 1/8 % perunkirjoituksissa on tar- 16658: liset tämän maksun heti ottamaan haltuunsa peettomana poistettava. 16659: sekä kuittia vastaan toimittamaan vaivais- Lausutun perusteella esitän eduskunnan 16660: kassanhoitajalle. hyväksyttäväksi toivomuksen, 16661: Ajat ovat tämän jälkeen paljon muuttu- 16662: neet ja :niinpä meillä myös on olemassa hol- että hall/Uus antaisi kiireellisesti 16663: houslaki ja holhouslautakunta. Niiden ja Eduskunnalle esityksen, jolla kumot- 16664: yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia köy- taisiin Kuninluuillinen säänn<is 21.10. 16665: histä ja vähävaraisista ja turvata heille 1698 vaivaisille perunkirjoituksen yh- 16666: ihmisarvoinen elämä. teydessä maksettavlMta yksi kahdek- 16667: Edellä mainittu 1/8% vaivaisille on siis slUosa prosentista, koska tästä saaduJt 16668: menneisyyden lainsäädännöllinen jäännös. varat eivät enää tule alkuperäiseen 16669: Uudet lait ovat tulleet tilalle. Mutta tämä tarkoitukseensa ja ovat muutoinkin 16670: tarpeettomia. 16671: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 16672: 16673: Veikko Vennamo. 16674: 393 16675: 16676: VD,44. - Hemst.mot. N: o 137. 16677: 16678: 16679: 16680: 16681: Procope m. fl. : Angående förenkZing av bestämmeZserna rö- 16682: rande av föreningar anordnade fester och mindre Zotterier. 16683: 16684: 16685: T i 11 R i k s d a g e n. 16686: 16687: Det har väckt en icke ringa uppmärksam- har i praktiken lett till en allmän tendens 16688: het, att i en av landets större landskommu- att kringgå eller försumma de ifrågavarande 16689: ner en föredömligt aktiv och välkänd hem- paragraferna. 16690: ortsförening bötfällts på grund av under- Det vore därför på sin plats att gällande 16691: låtenhet att vid arrangerandet av en ung- bestämmelser angående tillstånd för ideella 16692: domsfest, där endast idrottslekar av olika föreningar att anordna möten och tillställ- 16693: slag ingick i programmet, utverka vederbörlig ningar skulle göras smidigare på så sätt, att 16694: resolution från ordningsmaktens sida. Saken arrangörerna inte skulle behöva skaffa en 16695: har numera hänskjutits till rättsinstans för särskild resolution utan skulle vara berät- 16696: utredning och avgörande. tigade att göra en muntlig eller skriftlig för- 16697: För att kunna komma till rätta och hålla handsanmälan. Ordningsmaktens sak vore det 16698: i gång sin verksamhet är våra talrika hem- sedan att eventuellt införskaffa ytterligare 16699: bygds-, idrotts. och ungdomsorganisationer i uppgifter eller utöva närmare kontroll på ort 16700: hög grad hänvisade till att föranstalta fester och ställe. 16701: och andra tillställningar. Det faller sig na- En annan hithörande regel, som är för- 16702: turligt, att detta inte kan ske utan ett visst legad och ägnad att sprida förvirring, gäller 16703: mått av betryggande insyn och kontroll från rätten att vid föreningsfester anordna lotte- 16704: överhetens sida. Men lika klart är det, att rier. En allmän feluppfattning är att det 16705: detta krav på överhetlig insyn och kontroll vore tillåtet att föranstalta lotteri med lott- 16706: inte får stelna i otillfredsställande byråkra- sedlar, ifall lotternas antal inte överstiger 16707: tiska former, som är ägnade att försvåra och 100 stycken. Med stöd av listor, som gäller 16708: fördyra, kanske omintetgöra en ansvarsmed- namnsdagskakor och gissdockor o. a., kring- 16709: veten och vällovlig föreningsverksamhet. Det gås gällande bestämmelser eller bedrivs lot- 16710: inledningsvis åberopade fallet visar tydligt terierna i hemlighet. När man beaktar huru 16711: att allt inte härvidlag är som det borde vara. viktigt ett mindre lotteri vid en fest kan 16712: Enligt gällande föreskrifter skall för varje vara för en förenings ekonomi borde det inte 16713: möte eller sammankomst, som ordnas av nå- finnas skäl att här försvåra föreningsarbetet. 16714: gon förening i stad eller på landet, minst Rätt att anordna mindre lotterier med exem- 16715: tre dagar i förväg utverkas tillstånd av ord- pelvis 300 lotter vore sålunda helt i sin ord- 16716: ningsmakten. Detta tillstånd utges i form av ning. Den tendens hos myndigheterna att 16717: en resolution, som visserligen icke betingar inte underlätta kultur. och ungdomsförenin- 16718: sig något högt pris, ehuru den lika väl garnas verksamhet borde i högre grad än 16719: kunde vara avgiftsfri. Men för föreningens hittills motverkas. 16720: funktionärer är det, speciellt på landsbygden, På ovannämnda grunder föreslås vördsamt 16721: merendels förenat med en hel del olägen- att riksdagen ville besluta hemställa, 16722: heter i form av resor, tidsspillan genom vän- 16723: tan, samtai osv. att utfå resolutionen i fråga. att regeringen måtte vidtaga åtgär- 16724: Ä ven för polisen betyder ett iakttagande av der för att göra bestämmelserna enk- 16725: det nuvarande systemets bestämmelser onö- lare, då det gäZler hembygds-, idrotts- 16726: digt arbete. Den byråkratiska utformningen och ungdomsföreningarnas rätt att 16727: 50 E 74/60 16728: 394 VII,44. - Yhdistystoiminta. 16729: 16730: 16731: föranstalta fester och Wlställningar, ordna mindre lotterier vid dylika för- 16732: samt för att likaså förenkla och klar- eningars fester och möten. 16733: lägga föreskrifterna om rätt att an- 16734: Helsingfors den 9 februari 1960. 16735: 16736: Victor Procop6. Erkki Bara. 16737: Juha Rihtniemi. Georg 0. Ehrnrooth. 16738: 396 16739: 16740: VII,44. - Toiv.al. N:o 137. 16741: Suomennos. 16742: 16743: 16744: 16745: 16746: Procope ym..: Yhdistysten järjestämiä juhlia ja pienehköjä 16747: arpajaisia koskevien määräysten yksinkertaistamisesta. 16748: 16749: 16750: E d u s k u n n a 11 e. 16751: 16752: Melkoista huomiota on herättänyt eräässä valtainen muoto on käytännössä johtanut 16753: suurehkossa maalaiskunnassa toimivan esi- yleiseen taipumukseen kiertää tai laimin- 16754: merkillisen aktiivisen ja hyvin tunnetun ko- lyödä kysymyksessä olevat pykälät. 16755: tiseutuyhdistyksen sakottaminen sen vuoksi, Sen vuoksi olisi luvan myöntämistä aat- 16756: että se oli laiminlyönyt hankkia järjestysval- teellisille yhdistyksille kokousten ja tilai- 16757: lan asianomaisen päätöksen järjestäessään suuksien järjestämiseen koskevat voimassa 16758: nuorisojuhlan, jonka ohjelmassa oli pelkäs- olevat määräykset tehtävä joustava:mmiksi 16759: tään erilaisia urheiluleikkejä. Asia on nyt- sillä tavoin, että järjestäjien ei tarvitsisi 16760: temmin siirretty oikeusasteeseen selvitystä hankkia erityistä päätöstä, vaan että heillä 16761: ja ratkaisua varten. olisi oikeus tehdä suullinen tai kirjallinen 16762: Lukuisten kotiseutu-, urheilu- ja nuoriso- enna:kkoilmoitus. Järjestysvallan asiana olisi 16763: järjestöjemme toimeentulo ja toiminnan yl- sitten mahdollisten lisätietojen hankkiminen 16764: läpitäminen on suuressa määrin juhlien ja tai tarkemman kontrollin suorittaminen pai- 16765: muiden tilaisuuksien järjestämisen varassa. kan päällä. 16766: On luonnollista, että tämä ei voi tapahtua Toinen tähän liittyvä määräys, joka on 16767: ilman määrättyä turvaavaa valvontaa ja vanhentunut ja omansa aiheuttamaan se- 16768: tarkkailua viranomaisten puolelta. Mutta kaannusta, koskee oikeutta yhdistysjuhlissa 16769: yhtä selvää on, että tämä esivallan valvonnan järjestettäviin arpajaisiin. Yleisen virheelli- 16770: ja kontrollin vaatimus ei saa kangistua epä- sen käsityksen mukaan olisi luvallista toi- 16771: tyydyttäviin byrokraattisiin muotoihin, jotka meenpanna arpajaiset arpalipuilla, jos ar- 16772: ovat omiaan vaikeuttamaan ja kallistamaan, pojen luku ei ole 100 kappaletta suurempi. 16773: ehkäpä tekemään mahdottoma:ksikin vas- Nimipäiväkakkuja, nukkeja ym. koskevien 16774: tuusta tietoisen ja täysin luvallisen yhdistys- listojen avulla kierretään voimassa olevia 16775: toiminnan. Alussa mainittu tapaus osoittaa, määräyksiä tai arpajaisia pidetään salaisuu- 16776: että tässä suhteessa ei kaikki ole niin kuin dessa. Kun otetaan huomioon, miten tär- 16777: pitäisi. keät juhlan yhteydessä järjestetyt pieneh- 16778: Voimassa olevi,en määräysten mukaan on köt arpajaiset saattavat olla yhdistyksen ta- 16779: jokaista kokousta varten, jonka joku yhdis- loudelle, ei pitäisi olla aihetta tässä vaikeut- 16780: tys järjestää kaupungissa tai maaseudulla, taa yhdistysten työtä. Oikeus pienehköjen 16781: vähintään kolme päivää aikaisemmin hankit- arpajaisten järjestämiseen, joissa olisi esi- 16782: tava järjestysvallan lupa. Tämä lupa anne- merkiksi 300 arpaa, olisi siten täysin paikal- 16783: taan päätöksen muodossa, jolla tosin ei ole laan. Viranomaisissa ilmenevää taipumusta 16784: mitään korkeata hintaa, vaikka se yhtä hy- olla helpottamatta sivistys- ja nuorisojärjes- 16785: vin voisi olla ilmainenkin. Mutta yhdistyk- töjen toimintaa pitäisi vastustaa tähänastista 16786: sen toimihenkilöille siihen, varsinkin maa- enemmän. 16787: seudulla, enimmäkseen liittyy koko joukko Edellä esitetyin perustein ehdotetaan kun- 16788: haittoja matkojen, odotuksesta aiheutuvan nioittaen eduskunnan päätettäviilksi toivomus, 16789: ajanhukan, puhelujen jne. muodossa kysy- 16790: myksessä olevan päätöksen saamiseksi. Polii- e'ttä halUtus ryhtyisi toimenpiteisiin 16791: sille tietää nykyisen järjestelmän määräysten määräysten yksinkertaistamiseksi, mil- 16792: noudattaminen tarpeetonta työtä. Virka- loin on kysymys kotiseutu-, urheilu- ja 16793: 396 VII,44. - Yhdistystoiminta. 16794: 16795: 16796: nuorisoyhdistysten oikeudesta toimeen- juhlissa ja kokouksissa koskevien sään- 16797: panna juhlia ja tilaisuuksia, sekä niin- nötten yksinkertaistamiseksi ja selven- 16798: ikään pienehköjen arpajaisten järjes- tämiseksi. 16799: tämisoikeutta sellaisten yhdistysten 16800: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 16801: 16802: Victor Procope. . Erkki Ha.ra.. 16803: Juha. Rihtniemi. Georg 0. Ehrnrooth. 16804: 397 16805: 16806: VII,45. - Toiv.al. N: o 138. 16807: 16808: 16809: 16810: 16811: Niiranen ym.: Aatteellisten yhdistysten järjestämien yleisten 16812: tilaisuuksien järjestyksen valvonnasta aiheutuvien maksu- 16813: jen suorittamisesta valtion varoista. 16814: 16815: 16816: E d u s k u n n a 11 e. 16817: 16818: Järjestämiensä yleisten tilaisuuksien jär- järjestyksen valvonnasta aiheutuvien kor- 16819: jestyksen valvonnasta on aatteellistenkin yh- vausten suorittamisessa. 16820: distysten suoritettava erillinen maksu. Var- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 16821: sinkin maaseutuoloissa toimiville yhdistyk- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 16822: sille se muodostuu melkoiseksi taloudelliseksi 16823: rasitukseksi. Kun monien muiden vastaavan- e.ttä hallitus ryhtyisi tarvittaviin 16824: laatuisten tehtävien palkkiot ja maksut suo- 'toimenpiteisiin aatteellisten yhdistys- 16825: ritetaan valtion varoista, olisi samaa menet- ten järjestämien yleisten tilaisuuksien 16826: telyä noudatettava myös aatteellisten yhdis- järjestyksen valvonnasta arikeutuvien 16827: tysten järjestämien yleisten tilaisuuksien maksujen suorittamiseksi valtirm. va- 16828: roista. 16829: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 16830: 16831: Toivo Niiranen. Pertti Rapio. 16832: Pauli Puhakka. Antto Prunnila. 16833: Niilo Nieminen. 16834: 398 16835: 16836: VII,46. - Hemst.mot. N: o 139. 16837: 16838: 16839: Nordfors m. fl.: Angående belöning åt personer, som med- 16840: verka tiU att försvunna återfinnas ock förbrytelser 16841: klarläggas. 16842: 16843: T i 11 R i k s d a g e n. 16844: 16845: Medborgarna har upprörts över bestialiska ändamål. Penningbelöningar har kunnat ut- 16846: mord, som förövats mot värnlösa kvinnor. lysas endast inom ramen för polisväsendets 16847: Det har särskilt gällt brotten mot Kyllikki begränsade dispositionsmedel. 16848: Saari samt de vid Tulilahti mördade ung- Med tanke på brottslighetens bekämpande 16849: domarna Eila Nyyssönen och Riitta Pakka- och rättssäkerhetens ökande borde polisvä- 16850: nen. Allmänhetens reaktion har ytterligare sendet hos oss erhålla tillräckligt stort special- 16851: ökats genom att dessa grova brott hittills anslag för att genom avsevärda belöningar 16852: inte kunnat klarläggas, mördarna har ej stimulera medborgarnas intresse för att 16853: ställts till ansvar. Polismyndigheterna har !hjälpa tili med att försvunna personer hittas 16854: för brottens klarläggande mobiliserat perso- och grova brottslingar kan ställas till ansvar 16855: nai i en omfattning som tidigare ej förekom- för sina dåd. Stora kostnader ha varit för- 16856: mit i vår kriminalhistoria. bundna med poliskårens mobilisering för att 16857: Trots att kriminalstatistiken visar, att Fin- utreda de senaste tidernas upprörande kvin- 16858: land internationellt intar en god plats, då nomord. Dessutom försvagas den redan ti- 16859: det gäller klarläggande av brott, ger miss- digare alltför fåtaliga polismannakårens nor- 16860: lyckandena i fallen Kyllikki Saari, Eila mala arbete genom att många och högt- 16861: Nyyssönen och Riitta Pakkanen anledning kvalificerade krafter ibland under längre tid 16862: tili reflexioner, om inte uppspårandet av måste avdelas endast för att sysselsätta sig 16863: grova brottslingar hos oss kunde underlättas med specialfall, som likväl blir olösta. Till- 16864: av att på ett så tidigt stadium som möjligt räckliga belöningar för allmänhetens med- 16865: sedan brott blivit känt mobilisera allmän- verkan, då det särskilt gäller att spåra upp 16866: heten för att spåra upp den skyldiga. I de storförbrytare och försvunna personer, skulle 16867: flesta andra Iänder har statsmakten som säkert resultera i direkta inbesparingar i de 16868: hjälp i kampen mot brottsligheten samt upp- utgifter som mobiliseringen av stora polis- 16869: dagande av försvunna med gott resultat an- styrkor nu kräver. 16870: vänt metoden att utlysa ten stor penningbe- Med hänvisning till vad ovan sagts, före- 16871: löning för den person, som lämnar uppgifter slå vi vördsamt att riksdagen ville hem- 16872: vilka leder till att sådana fall klarläggs. ställa, 16873: Utomlands har sådana belöningar kunnat 16874: stiga till miljonbelopp i vårt mynt. Hos oss att regeringen skyndsamt måtte vid- 16875: har också undantagsvis utlysts belöningar, taga åtgärder för att tiU polisväsen- 16876: men de har varit av så anspråkslös natur, dets förfogande ställa tillräckliga me- 16877: att de inte förmått mobilisera större in- del för att användas som belöning åt 16878: tresse. Beloppen har i allmänhet varierat personer, vilka medverkar till att för- 16879: mellan 10 000 och 50 000 mark. Detta har svunna återfinns samt grova förbrytel- 16880: närmast berott på att ordningsmakten inte ser klarläggs ock deras förövare ställs 16881: förfogar över speciella anslag för sådant Ull laga ansvar. 16882: Helsingfors den 5 februari 1960. 16883: 16884: Kurt Nordfors. Grels Teir. Sylvi Siltanen. 16885: Alwa.r Sundell. John Österholm. Aune Innala. 16886: Bertel Lindh. Anni Flinck. Saara Forsius. 16887: Verner Korsbäck. Victor Procope. 16888: 399 16889: 16890: VD,46.- Toiv.al. N:o 139. 16891: 16892: 16893: Nordfors ym.: Kadanneiden löytämiseen ja rikosten selvittä- 16894: miseen myötävaikuttaneiden henkilöiden palkitsemisesta. 16895: 16896: E d u s k u n n a ll e. 16897: 16898: Turvattomiin naisiin kohdistuneet petomai- järjestysvallan käytettävänä ei ole erityisiä 16899: set murhat ovat kuohuttaneet kansalaisia. määrärahoja sellaiseen tarkoitukseen. Raha- 16900: Näin on erityisesti ollut Kyllikki Saareen ja palkkioita on voitu kuuluttaa ainoastaan po- 16901: Tulilahdessa murhattuihin nuoriin, EHa liisitoimen rajoitettujen käyttövarojen puit- 16902: Nyyssöseen ja Riitta Pakkaseen kohdistunei- teissa. 16903: den rikosten laita. Yleisön reaktio on vielä Rikollisuuden vastustamista ja oikeustur- 16904: kasvanut sen takia, että näitä törkeitä rikok- vallisuuden lisäämistä ajatellen tulisi polii- 16905: sia ei tähän mennessä ole voitu selvittää, sin saada meillä riittävän suuri erikoismää- 16906: murhaajia ei ole saatettu vastuuseen. Polii- räraha voidakseen saada kansalaiset liikkeeHe 16907: siviranomaiset ovat rikosten selvittämiseksi avustamaan kadonneiden henkilöiden löytä- 16908: mobilisoineet henkilöstöä sellaisessa laajuu- misessä ja :törkeiden rikollisten saattamiseksi 16909: dessa, jollaista ei aikaisemmin ole rikoshisto- vastuuseen teoistaan. Suuria kustannuksia 16910: riassamme tapahtunut. on ollut sidottuna poliisikunnan mobilisoin- 16911: Vaikka rikostilasto osoittaa Suomen olevan tiin selvittämään viime aikojen kuohuttavia 16912: kansainvälisessä mielessä hyvällä sijalla, naistenmurhia. Sitä paitsi heikannetaan jo 16913: mitä tulee rikosten selvittämiseen, antavat ennestään liian harvalukuisen poliisimieskun- 16914: Kyllikki Saaren, Eila Nyyssösen ja Riitta nan normaalia työtä, koska monet ja erityi- 16915: Pakkasen tapauksissa sattuneet epäonnistu- sen pätevät voimat on joskus irroitettava pi- 16916: miset aihetta pohtia, eikö törkeiden rikollis- temmäksi aja:ksi yksinomaan työskentelemään 16917: ten ilm,i saamista meillä voitaisi helpottaa erikoistapauksissa, jotka kuitenkin jäävät 16918: siten, että mahdollisimman varhaisessa vai- selvittämättä. Riittävät palkkiot yleisön 16919: heessa rikoksen tultua tunnetuksi mobilisoi- avun saamiseksi, miHoin erityisesti on kysy- 16920: daan yleisö 8euraa:maan ri~ollisen jälkiä. mys suurrikollisten ja kadonneiden henkilöi· 16921: Useimmissa muissa maissa valtiovalta on tais- den löytämisestä, johtaisivat varmasti suora- 16922: telussa rikollisuutta vastaan ja kadonneita naisiin säästöihin niissä menoissa, joita suur- 16923: etsittäessä käyttänyt apuna hyvällä menes- ten poliisivoimien mobilisointi nyt vaatii. 16924: tyksellä sellaista menettelyä, että annetaan Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 16925: kuulutus suuresta rahapalkkiosta henkilölle, nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 16926: joka antaa sellaisten tapausten selvittämiseen muksen, 16927: johtavia tietoja. Ulkomailla ovat sellaiset 16928: palkkiot saattaneet nousta miljoonasummiin että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 16929: meidän rahasaamme laskettuna. Meillä on toimenpiteisiin riittävien varojen aset- 16930: myös poikkeustapauksissa kuulutettu palk- tamisesta poliisitoimen käytettäväksi 16931: kioita, mutta ne ovat olleet niin vaatimat- palkkioihin henkilö~1le, jotka myötävai- 16932: tomia, etteivät ne ole kyenneet herättämään kuttavat kadonneiden henkilöiden löy- 16933: suurempaa kiinnostusta. Summat ovat tämiseen sekä törkeiden rikosten sel- 16934: yleensä vaihdelleet 10 000 ja 50 000 markan vittämiseen ja niiden tekijäin saatta- 16935: välillä. Tämä on johtunut lähinnä siitä, että miseen lailliseen vastuuseen. 16936: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 16937: 16938: Kurt Nordfors. Grels Teir. Sylvi Siltanen. 16939: Alwar Sundell. John österhobn. Aune Innala. 16940: Bertel Lindh. Anni Flinck. Saara Forsius. 16941: Verner Korsbäck. Victor Procope. 16942: 400 16943: 16944: VII,47. - Toiv.al. N:o 140. 16945: 16946: 16947: 16948: 16949: Härkönen ym.: Eräiden maantiealueiden lunastuskorvausten 16950: suorittamisesta valtion varoista. 16951: 16952: 16953: Ed us kun n a lile. 16954: 16955: Vuoden 1958 alussa tuli voimaan e.duskun- tanut 'kunnil:le ylimääräisiä palkollisia menoja. 16956: nan säätämä uusi tielaki, joka eroaa aikai- Osittain näidenkin seikkojen vaikutuksesta 16957: semmin voimassa oilleesta tielaista mm. siinä, ovat kuntien menot nousseet niin, että äyrin 16958: että sen ailkana aloitettujen teiden pohjat hinta on kohonnut monella markalla. Kun 16959: lunastaa va:ltio. Van·han tielain aikana, ennen lisäksi monet tiet palvelevat vain etupääBSä 16960: vuotta 1958, aloitettiin 'kuitenkin hyvin run- lkaukoliik:ennettä, tuomatta juuri minkään- 16961: saasti teiden oikaisuja ja uusien teiden ralken- laista parannusta pailkal'liseen liikenteeseen ja 16962: tamisia, jotka monissa tapauksissa ovat 'kes- kun teiden rakentaminen use.issalkaan tapauk- 16963: keneräisiä vieläkin. Vanha tielaki edellyttää, sissa ei ole tuonut helpotusta paikalliseen 16964: että vaikka oli hyvin vähäisenkin tien raken- työttömyystilanteeseen, on kohtuutonta vaa- 16965: taminen aloitettu sen aikana, noudatetaan tia yhä edelleen kuntia lunastamaan. teihin 16966: sitä, kunnes tie valmistuu, ja on siis tiepoh- tarvitta,vat tiepohjat. 16967: jien lunastus 'kuntien 'kustannettava. Näin on Edelläolevaan viitaten ehdotamme kunni- 16968: meneteltävä silloinkin, vaikka 'kunnan elimet .oittaen, että eduskunta lausuisi toivomu.lksen, 16969: eivät ole, juuri tiepohjien lunastuskustannus- 16970: ten pelossa, tien rakentamista puoltaneetkaan että kdllitus antaisi kiireesti Edus- 16971: ja vaikka tiet on rakennettu vieraalta paikka- kunnalle lakiesityksen, jonka mukaan 16972: kunnalta tulleiden ja tuotujen työttömien viime aikoina työttömyystyönä taikka 16973: työvoima!lla. Lisäksi ovat usein entiset valtion muutoin valtion toimesta rakennettu- 16974: tiet joutuneet kuntien kusta:nnu'ksella !kun- jen teiden vielä lunastamattomana ole- 16975: nossa pidettävilk:si. Tämä on myöskin aiheut- vat tiepohjat lunastettaisiin valtion 16976: kustannukseUa. 16977: HelsingisSå 4 päivänä helmikuuta 1960. 16978: 16979: A. H'årkönen. Martta Salmela.-.Tårvinen. 16980: Mikko Hult. Aili Siiskonen. 16981: Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen. 16982: Vilho Turunen. Olli J. Uoti. 16983: Arvo Sä.velä. Arvi Turkka.. 16984: 401 16985: 16986: VII,48. - Toiv.al. N: o 141. 16987: 16988: 16989: 16990: 16991: Suo:npäi ym.: Eriiiden• maantiealueiden lunastuskorvausten. 16992: su.orittamisesttJ valtion. varoista. 16993: 16994: 16995: EduskunnaliJ.e. 16996: 16997: VU!Oden 1958 a!lkuun asti voimassaolleen moon.tieail.ueiden lunastuskorvausten vuaksi. 16998: tielain mukaan kuntien oli huolehdittava suuriin vaikeuksiin ja kun korvaukset yleen- 16999: alueeliaan rakennettavien maantiealueiden säkin muodostavat kunnille suuren rasituk- 17000: lunastuSkorvauksista. Tämän jälkeen voi- sen, olisi kunnille myönnettävä helpotusta 17001: ma,antulleen uuden tielain mu!kaan sen sijaan korvausmaksujen suorittamisesta. Eduskunta 17002: valtio suorittaa maanomistajille maanteiden on kaksi kertaa lausunut toivomuksen, että 17003: rakentamiseen tarvittavien alueiden !korvauk- hallitus ottaisi tulo- ja menoarvioesityoksiinsä 17004: set. Pääasiassa työttömyystöinä on viime vuo- riittävän suuren määrärahan helpotuksen 17005: sina rakennettu paJljon uusia teitä ja vanhoja myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lu- 17006: parannettu. Näiden tieallueiden erottamis- ja nastus- ym. korvausten suorittamiseksi. Riit- 17007: lunastlll!Jkustannukset ovat suurelta osalta täviä määrärahoja ei ole kuitenkaan tähän 17008: vielä suorittamatta. On myöskin l'UIISaaSti tarkoitukseen osoitettu. 17009: sellaisia !keskeneräisiä maanteiden rakennus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 17010: töitä, joika on aloitettu, vaikkapa vain muu- kunnan hyvä:ksyttävä'ksi toivomuksen, 17011: tama päivä ennen uuden tie~lain voimaantu- 17012: loa, joista kuitenkin lku.n:nat joutuvat lunas- että hallitus ryhtyisi sella.isiin. toi- 17013: tuskorvau!kset suorittamaan. Kun lainsäädän- menpiteisiin, että void.aan. valtion. va- 17014: nössä on nyttemmin olllaksuttu se kanta, roilfla S'U01'ittoo kaikkien. enn.en n-ykyi- 17015: että nämä kustannukset kuuluvat valtiolle, sen. tielain. voimoon.t'liloo aloitettujen 17016: on !kohtuutonta niitä kunti·a kohtaan, joiden tai valmiiksi rtJken.net'tujen. moon.tei- 17017: rulueella tierakennus on aloitettu vanhan lain den tiea:lueiden. lunastmkorva'Ukset, 17018: voimassaoUessa, jos ne joutuisivat edelleen ellei kun.ta ole n.iitä suorittan-ut ma.an.- 17019: nämä korvaukse.t ma!ksamaan. omistajille en.n.en. tiela.in. voimoon.tuloa, 17020: Eduskuntakin on hyväksynyt sen käsityk- tammikuun. 1 päivää 1958. 17021: sen, että kun eräät kunnat ovat jo joutuneet 17022: Helsingissä 5 päivänä helmi:kuuta 1960. 17023: 17024: Leo Suonpää.. Väinö R. Virtanen. 17025: Eino Roine. Matti Merilä.inen. 17026: Veikko Rytkönen. Toivo Niiranen. 17027: Siiri Lehmonen. Irma Rosnell. 17028: Kaino Haapanen. Anna-Liisa Tiekso. 17029: 17030: 17031: 17032: 17033: 51 E 74/60 17034: VII,49. - Toiv.al. lf: o 142. 17035: 17036: 17037: 17038: Kekkonen ym.: PaikaUisteiksi luovutettavien teiden ku~toon 17039: panosla · ku~~t'Ue ja kyliine.kunnille aiheutuvien rasitusten 17040: Z~en,tärniluti. 17041: 17042: 17043: 17044: Ed uskunnaHe. 17045: 17046: Helmikuun "'17 päivänä 1956 kulkulaitosten mk: n määräraha. Sen nostaminen näyttää 17047: ja yleisten töiden ministeriön antaman pää- näissä. olosuhteissa välttämättömältä. Lisä!ksi 17048: töksen, joka sisältää yleisohjeet paikallistieksi ailttssa mainitut kulkulaitosministeriön ohjeet 17049: määrätyn tien kuntoa koskevista vaatimuk- vaikuttavat ainakin eräin osin liian anka- 17050: sista, nojalla ovat valtion tieviranomaiset rilta, eivätkä niin ollen v·astaa Iainlaatijan 17051: antaneet ohjeita kunnille ja lkyläti~kunnille tarkoitusta. Esimerkkinä tästä mainittakoon 17052: Siitä, mitä parannuksia niiden olisi kunnan- vaatimus sivuuttamispaikkojen rakentami- 17053: ja kyläteillä tehtävä, ennerukuin tiet vastaan- sesta kaikille luovutettaville teille. 17054: ottdkatselmuksessa tultaisiin hyväbyn:iään Joka tapauksessa näyttää ilmeiseltä, ettei- 17055: paikallisteiksi. Vaikikakaan nuo ohjeet eivät vät !köyhät kunnat ja kylätiekunnat tule sel- 17056: merkitse viraliista vaatimusta tien kunnosta- viämään teiden kunnostamisesta nykyisten 17057: misen määrästä ja vaikkakin niiden sisältö säännösteru puitteissa. Siksi niitä varten 17058: useissa tapauksissa vaikuttaa luovuttajan tulisi valtioneuvostolle antaa valtuudet va- 17059: kannalta liian ankaran tulkinnan mukaan pauttaa ne paikallisteiksi muuttuvien teiden 17060: tehdyltä, osoittaa ohjeiden ytleinen linja, sa- kuntoonpanosta tai ainakin olisi huomatta- 17061: maten kuin mainitun lkU:1kulaitosten ja yleis- vasti lisättävä valtionavustusta kyseisoon tar" 17062: ten töiden ministeriön päätOksen sisältö, että koitukseen. 17063: tien luovuttajille asetetaan erittäin raskaat Edellä esitetyn perusteella esitämme edus- 17064: taloudelliset vaatimukset. Se ilmenee mm. !kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17065: siitä, että koko maassa arvioidaan !kyseisen 17066: !kunnostamistyön tulevan maksamaan run- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin, toi- 17067: saasti 9 mrd. mk, joka tiekilometriä koh- menpiteisiin viihävaraisten kuntien ja 17068: den ylittää 300 000 mk. Vailkka siis kyseinen kylätiekuntien vapauttamiseksi poli- 17069: arvio olisi liian ankara, osoittaa se kuiten- kallisteik.si muuttuvien teiden, kuntoorn- 17070: kin, että monien 'kuntien osalle tulee useita pmwsta tai valtionavustust.en lisäämi- 17071: kymmeniä mHjoonia markkoja käsittävät kus- seksi paikallisteiksi luovutettavie~ tei- 17072: tannukset, jotka ylimääräiset menot nykyi- den kuntoonpanoa varten sekä helmi- 17073: senä vaikeana taloudellisena aikana tulevat kuun 17 päivänä 1956 kulkulaitosten 17074: aivan kohtuuttomasti rasittamaan etenkin ja yleisten töidern ministeriön antaman 17075: kylätiekuntia ja köyhiä 'kuntia. Monet köy- päätöksen, joka sisältää yleisohjeet 17076: histä kunnista ovat lisäksi juuri s~llaisia, paikallistieksi määrätyn tien kuntoa 17077: joiden kunnan- ja kylätieverkosto on: pitkä. koskevista vaatimuksista, muuttami- 17078: Nykyään on teiden !kunnooamista varten seksi siten, että ohjeiden sisältö vastaa 17079: pailkallisteiksi !kelpaavaksi varattu valtion nykyistä paremmin lainlaatijan tar- 17080: tulo- ja menoarviossa vaatimaton 75 milj. koitusta. 17081: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 17082: 17083: Matti Kekkonen. V. E. Svinhufvud. Yrjö Sinkkonen. 17084: Esa Timonen. Veikko Savela. Aarre Marttila. 17085: Niilo Ryhtä. Eino Uusitalo. Akseli Paa.rman.. 17086: Olavi Lahtela. Matti LiiD.amaa. 17087: 403 17088: 17089: VU,50. - 'l'oiv.al. N:o 143. 17090: 17091: 17092: 17093: 17094: Bvbilrafvacl ym.: .AS1åusteiden ottamisesta tielain mukaisiksi 17095: p4ikallisNM:&i. 17096: 17097: 17098: Eduskunnalh. 17099: 17100: Vuoden 1936 asutuslain, m.aan:hankintalain, vaJ.tion puolesta kunnossa, mutta on sellais- 17101: osasiirtolaislain sekä Kuusamon ja Sallan ten teiden yhteen!laskettu pituus vain noin 17102: :maanhankintailakien: toimeen'Panon yhtey- 3 800 lkm. 17103: dEssä on jouduttu asutusalueiil.le rnkentamaan Kysymy!ksessä olevista, yleisen: liikenteen 17104: lukuisasti teitä, , joiden pituus nykyisin on käytÖ!Il:ä olevista asutusteistä on useita jo 17105: yhteensä noin 16 000 ikm. Suuri osa. nä.istä siinä kunnossa, että ne nykyisen tielain mu.. 17106: teistä ei ole yksinomaan asutustilallisten käy- !kaan voitaisiill! ottaa paikailisteiksi, mutta. 17107: tössä, vaan ovat ne muodostuneet tärkeiksi sisältyy tämän vuoden ohjeJ.maoan näitä teitä 17108: yhdys- ja ka.uttakul.kuteiksi ilaajoille alueill.e. vain noin 2 600 ikm. 17109: Liikenteen !kehityttyä yhä :raSkaammaksi ja Edellä lausutun perusteella ehdotamme 17110: osaksi lkeyYestikin. rakennettujen teiden !kulu- kunnioittaen eduslkunnan hyväksyttäväksi toi- 17111: misen tämän vuolksi Qlllessa suuri, muodostuu vomuksen, 17112: niiden pitäminen liikenteen vaatimassa 17113: kUnnossa vähävaraisilla viljelijöille ylivoimai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 17114: seksi. Mainituist® teistä on pieni osa pidetty menpiteisiin asutusteiden ottamiseksi 17115: tielain mukaisiksi patkaUisteiksi. 17116: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 17117: 17118: V. E. Svinhufvud. Matti Kekkonen. 17119: Yrjö Sinkkonen. Eino Uusitalo. 17120: Arvo Pentti. Johannes Virolainen. 17121: Aarre Marttila.. Antti J. Rantamaa. 17122: Hannes Paaso. Esa Timonen. 17123: Kalle Kämäräinen. Pentti Pekkarinen. 17124: Niilo Ryhtä. Matti Liinamaa. 17125: Ale Holopainen. Veikko Savela. 17126: Artturi Jämsen. Valto Käkelä. 17127: 404 17128: 17129: VII,51. - Toiv.&l. N: o 144. 17130: 17131: 17132: 17133: 17134: Pentti ym.: Toimenpiteistä maitolaitureita koskevien mää- 17135: räyksien muuttamiseksi. 17136: 17137: 17138: E d u s k u n n a 1'1 e. 17139: 17140: Uuden tieliikennelain tultua voimaan ja teensä. satoja kNometrejä, kuten seuraava 17141: sitä alettaessa käytännössä soveltaa on tullut laskelma osoittaa. Matka maantietä laiturille 17142: esille pahoj-a kielteisiä puolia. 250 m, se 2 kertaa päivässä edestakaisin=! 17143: Erikoisesti maitolaiturit ovat joutuneet !k:m=365 km vuodessa. Maantiekuljetuksesta 17144: uhatuiksi ja sitä tietä maidon llrnljetukset. saa korvauksen autoilija, joten maidonlähet- 17145: Ei ole riittänyt maitolaiturin hävittämisen täjä joutuu kaiken kärsimään. Ei ole ollut 17146: syy'ksi se, että se olisi ollut lähellä tien ajo- lainlaatija11akaan tarkoitus tällaisen epäkoh- 17147: väylää, vaan että se on ollut 600 m ~ähempänä dan aikaansaaminen, vaan liikenneturvalli- 17148: toista laituria. suuden lisääminen. 17149: Kun nyt sivutieltä maidonlähettäjä tuo Edelläo;levaan viitaten ehdotamme kunni- 17150: esim. talvikautena !k:elkalla maitoa tien var- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi ·toivo- 17151: teen ja edelleen maantietä, joka on sannoi- muksen, 17152: tettu tai paljaaksi ,karhuttu", maitolaiturille, 17153: on tämä kelkkailija liikenteelle suurempana että hallitus ryhtyisi kiireeUis.esti 17154: haittana kuin maitoauton tai -traktorin py- toimenpiteisiin tieliikennelaista anne- 17155: sähtyminen tiensivuun, jossa sivutie erkanee tun asetuksern korjaamiseksi niin, että 17156: tai maidon.ilähettäjän ti·la sijaitsee. Lisäksi maitolaitunen paikkaa määrät'täessä 17157: tuo kelkan tai mait.Ok:ärryn lykkääjä joutuu otetaan huomioon maid<mtuottajan ja 17158: vuoden aikana !kulkemaan tuoHa maantiellä UikenneturvaUisuuden vaatimat edut. 17159: maitotonkk:aansa viemässä tai noutamassa yh- 17160: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 17161: 17162: Arvo Pentti. H. Tauriainen. Toivo Hietala. 17163: Eino Uusitalo. Aleksi Kiviaho. V. E. Svinhufvud. 17164: Antti J. Ranta.ma.a. Aarne Pulkkinen. Kalle Kämäräinen. 17165: Aarre Marttila. Mikko Asunta. Reino A~Kulju. 17166: Urho Kähönen. Esa Timonen. Martti Salminen. 17167: Eemil Partanen. Niilo Ryhtä. Jaakko Kemppainen. 17168: Syl'Vi Balinen. Matti Meriläinen. Pentti Niemi. 17169: Esu Niemelä. Antto Prun.nila. Kustaa Alanko. 17170: Hannes Paaso. Veikko Savela. Akseli Paarman. 17171: Hilja Väänänen. Matti Liiu.amaa. Yrjö Sinkkonen. 17172: Ale Holopainen. Pentti Pekkarinen. Matti Kekkonen. 17173: Nestori Kaasalainen. Pertti Rapio. Johannes Virolainen. 17174: P. Puhakka. Artturi Jämsen. Viljami Kalliokoski. 17175: 405 17176: VU,52. - Toiv.al. H: o 145. 17177: 17178: 17179: 17180: 17181: Sävelä ym.: Tutkimuksen toimittamisesta kuivatushankkeiden 17182: · alkutoimenpiteiden · rahoituksesta. 17183: 17184: 17185: E d u s kun n a 1iJ. e. 17186: 17187: Voimassa olevien määräysteru mukaisesti sesti, myös 'kunnan rahoitusmahdollisuudet 17188: joutuvat maan kuivatustoimenpiteitä aloitet- voidaan evätä. · 17189: taessa. aJkutoimenpitee;t, kuten mm. kartoi'- Voidaan tietysti väittää, että nämä !kustan- 17190: tuksen, punnituksen ja suunnitelmien teon nukset jaetaan ja huomioidaan sen jälkeen, 17191: rahoittamaan kuivatustoimenpiteitä anoneet 'kun kuivatustyö on hyväksytty tehtävä:'ks:i. 17192: osakkaat. Varsin monissa tapauksissa tämä Näinhän tapahtuukin. Monelle vähävaraiselle 17193: alkurahoituksen järjestäminen kuivatushank- pieneläjäJlle tuottaa kuitenkin voittamattomia 17194: keeseen osallistujHiJ.e tuottaa voittamattomia vaikeuksia alkurahoituksen järjestäminen. 17195: vaikeuksia. Erikoisesti nämä vaikeudet kos- Taloudellisesti vaikeina aikoina jo tietoisuus 17196: kevat köyhiä pienviiJ.jelijöitä, joiden maat siitä, että kuivatushan!k!k:eeseen sen aiJ.kuvai- 17197: monta kertaa ovat juuri sellaisia, joihin llmi- heissa, jolloin ei vielä ole varmuutta siitä, 17198: vatu!ksia tarvittaisiin. voidaanko kuivatusyritys hyväksyä, tuottaa 17199: Eräissä tapauksissa kunnat olisivat olleet tilanteita, jolloin asianomaiset eivät voi yhtyä 17200: halukkaita rahoittamaan tämän aJlikurahoituk- ikuivaushanlketta a'lulle panemaan, vaikka se 17201: sen, koska kuivatushankkeella on voitu katsoa olisi yleisesti ottaen toivottavaa ja hyödyl- 17202: olevan yleistä etua vastaavat tarkoitukset listä. 17203: mm. työUisyyteen nähden. Kunnallislainsää- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 17204: däntö ei ikuiten!kaan anna kunniille lain mu- nioittaen eduskunn~an hyväksyttäväksi toivo- 17205: kaisia mahdollisuuksia tällaisen toiminnan muksen, 17206: rahoittamiseen, !koska asian voidaan katsoa 17207: menevän kunnan toimivallan ulkopuolelle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 17208: Näin ollen, ja varsinkin seHaisessa tapauk- tutkimuksen toimittamiseksi siitä, millä 17209: sessa, joHoin päätös hankkeen alkurahoituk- tavoin kuivatushankkeiden alkutoimen- 17210: sesta ei synny 'kunnanvaituustossa yksimieli- piteiden rahoitus voitaisiin suorittaa 17211: yleisistä varoista. 17212: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 17213: 17214: Arvo Sävelä. A. Härkönen. 17215: Vilho Turunen. Mikko Hult. 17216: 406 17217: 17218: VII,53. - Toiv.al. N: o 146. 17219: 17220: 17221: 17222: 17223: VeJlD&'IILO: AlemakamJrJUJinsäädän.n.ön muuttamisesta pien.kiin.- 17224: tNtöj• omistajien. katu- ja viemärikustannuksia koske- 17225: vien. säännösten. osalta. 17226: 17227: 17228: Ed uskunnaHe. 17229: 17230: Nimenomaan kaupungeissa ja kauppa!loi!lla kuntien etuoikeu!ksiin ja suuromistuksen nä- 17231: uuden asemakaavalain mukaan pi~nkiinteis kökohtiin sekä täydellisesti unohtanut pien- 17232: tön omistajat näyttävät joutuvan !kasvavien omistajat. 17233: ja kohtuuttomien taloudellisten~ rasitusten Lausutun perusteella esitän eduskunnan 17234: alaisiksi. hyväksyttäväksi toivomuksen, 17235: Näin on erityisesti asianlaita katu- ja vie- 17236: märikustannuksiin nähden, mutta myös mo- että hallitus ootaisi kiireeUisesti 17237: nessa muussa suhteessa. EduskunnaUe esityksen ase'Yfltfikaava; 17238: Asia ei kaivanne enempää selvittämistä, lainsäädännön muuttamiseksi siten, 17239: koSka tunnettu tosiasia on, että uusi asema- että pienkiinteistöjen omistajat turva- 17240: kaavalaki ODJ !kiinnittänyt liikaa huomiota taan kohtuuttomilta katu- ja viemäri- 17241: ja niihin verrattadlta rasituksilta. 17242: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 17243: 17244: Veikko Vennamo. 17245: VII,M. - '.foiT.a1. IJ: 0 16'1. 17246: 17247: 17248: 17249: 17250: Ulllitalo ym. : H uoZtoapulaisstJ ttJrkoitetun. viertJSkuntalaisten 17251: huollon korvausmenetelmän muuttamisesta. 17252: 17253: 17254: 17255: Edusikunnalif.e. 17256: 17257: Huoltoapulain (116/56) mukaan valtio on rittavat jolro yksinomaan tai pääasiassa tähän 17258: määrätyin edellytyksin velvollinen vastaa- clearingiin liittyvää laSkenta- ja tarkistus- 17259: maan niistä kustannluksista, joita lkunnille työtä. Näkyvämpi epäkohta järjestelmässä on 17260: aiheutuu niiden omaan asujamistoon kuulu- !kuitenkin se, että sel,laiset lkunnat, joiden ta- 17261: mattomille henkilöille anootusta huoltoavusta loudellinen kantokyky on varsin heikko, 17262: ja laissa tarkoitetusta yhteis!lrunnaUisesta mutta joissa sanotut kustannukset eivät 17263: huollosta. Saman lain 45 §:n 1 mom:n mu- nouse maan keskiarvon yli, eivät saa min- 17264: kaan jokaisen !kunnan sosiaalilautakunnan lkäänilaista korvausta vieraSkunta'laisiHe anta- 17265: velvollisuutena on, lkorvauksen menettämisen mastaan huoltoavusta. Tämän ohella todetta- 17266: uhaJlla, hakea sosiaaliministeriQltä korvausta koon, että viera.SkunJtalaisille annetun huOilto- 17267: niistä kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet avun 'keshlmäärä asukasta !kohden on !kau- 17268: edellä; mainitun huol!lon antamisesta. KuD! pungeissa tuntuvasti korkeampi kuin maa- 17269: korvausselvittelyä varten tällaiset kustannuk- seudulla, sillä ensin mainituissa on tietenkin 17270: set on jokaisen kunnan ~lmoitettava, vaikkei elinkustann:ustell! ka1leuden jo·hdosta makset- 17271: korvausta valtiolta anotalkaan, aiheutuu lkun:- tava suurempaa raha-avustusta ja myös lai'- 17272: tien sosiaalilautakUll!llille tästä selvittelystä toshoito tulee niissä !kailliim.m.aksi kuin maa- 17273: runsaasti työtä, i'lman että ne voivat edes seudulla. Tästä syystä nousee myös maan 17274: odottaa saavansa siitä mitään vastiketta. !keSkiarvo suhteettoman korkealksi. 17275: Selvittelyn perusteella suoritetaan nimittäin Korjauksen saa.m.iseksi edellä mainittuun 17276: ns. huoltoavun clearing puheena olevan epäkohtaan olisi mielestämme harkittava luo- 17277: ilain 46 § :n säännöksen mll'kaisesti ja kun pumista huoltoapulain elearingmenettelystä 17278: korvausta sen mukaan saavat vain ne lkunnat, ja korvattava se sellaisella järjestelmällä, joka 17279: joissa vieraskuntalaisiUe annetun huoltoavun takaa viera8kuntalaisille aD!lletusta huolto- 17280: määrä ylittää asukasta kohden laskettUill8; avusta veroäyriä kohden aiheutuvan rasituk- 17281: maan 'keskiarvon, jäävät useimmat kunnat ~en tasoittumisen ja vaatii mahdollisimman 17282: ikolkonaan ilman täl!laista korvausta. Käytet- vähän virastotyötä. Vaihtoehtoisesti voitai- 17283: tävissä olevien tietojen mukaan suoritettiin siin 'harkita kuntien lkantdky'kyluokituksen 17284: vuodelta 1957 tällaisia !korvauksia kaikkiaan sove1tamista tähänkin lkustannusteillja'koon. 17285: 170 054 417 mk. Ilman korvausta jäi kaik- Kolmantena mahdollisuutena dlisi aihetta 17286: kiaan 432 kunJtaa, pääasiassa sen vuoksi, ettei tutkia, voitaisiinko koko puheena olevasta 17287: sanottu huoltoapumenojen määrä niissä ylit- korvausmenettelystä luopua, millä toimenpi- 17288: tänyt maan keskiarvoa. teellä. nähtävästi saataisiin huomattavaa sääs- 17289: Edellä tarkoitettu korvausmenettely on töä aikaan valtion ja, useimpien !kumien me- 17290: osoittautunut varsin paljon työtä vaativaksi. noissa. 17291: Onkin arvioitu, että selvittelytyöhön käytetyt Edellä olevan perusteel[a kunnioittavasti 17292: kustannrulkset ylittävät tuntuvasti maksettu- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- 17293: jen korvausten määrän, snlä jokaisessa kun- muksen, 17294: nassa on suoritettava perusteelliset laskelmat 17295: vieraSkuntalaisten saamasta huoltoavusta, että hallitus kiireellis~ti S'UOT'ittaisi 17296: min!kä lisäksi useat valtion viranhailtijat suo- selvityksen siitä, m~1lä tavoin huolto- 17297: 408 VII,IK. - Vierukunta.la:isten huolto. 17298: 17299: 17300: apulaissa tarkoitettu vieraskuntalais- maksi ja vähemmän virastotyötä va&- 17301: ten huollotl, korvausmenetelmä voitai- tivaksi tahi olisiko aihetta luopua ko- 17302: sit.n muuttaa "'1Jkyistä tasapuolisem- Jwnoo.n, .sanotusta kor~etebmJistä. 17303: Helsingissä 10 päivänä. helmikuuta. 1960. 17304: 17305: Eino Uusitalo. Veikko Savela.. 17306: Aarre Ma.rtti1a. ' :Matti Liina.ma.a.. 17307: Arvo. Pentti 17308: 409 17309: 17310: VII,55. - Toiv.a.t N:o 148. 17311: 17312: 17313: 17314: 17315: Paaso ym.: L'UQ'II,nonsuojelula.in uudistamisesta. 17316: 17317: 17318: Ed uskunnaHe. 17319: 17320: Voimassa oleva luonnonsuojelulakimme sää- ten ja teollisuuslaitosten jätteet ja vesien li- 17321: dettiin v. 1923. Se oli 'hyvin huomattava kaantuminen, vesivoimien rakentamisesta ja 17322: saavutus, ja 1la'ki muodostaa edelleen vankan vesien säännöstelystä aiheutuva maisemien 17323: perustan viralliselle luonnonsuojelutoimin- ja luonnon muuttuminen, kasvinsuojelu- ym. 17324: nalle. On kuitenkin todettava, että la:ki ny- myrkkyjen käytön haitalliset seuraukset, lii- 17325: lkyään on jo monessa kohdassa vanhentunut. kenteen aiheuttama tien varsien roskautumi- 17326: Tämä johtuu ennen kaiEkea siitä, että luon- nen jne. 17327: nonsuojelun merkitys on viime vuosikymme- Tätä taustaa vastaan sekä nykyinen luon- 17328: ninä huomattavasti kasvanut ja iJ.uonnonsuo- nonsuojelU!lakimme, joka sisältää maiseman- 17329: jelun ala laajentunut. Sen sijaan, että luon- hoidon alalta vain liikeilmoitusten sijoitta- 17330: nonsuojeluun aikaisemmin !katsottiin kuulu- mista koskevan rajoituksen, että muu lain- 17331: van vain luontonsa puolesta erityisen huo- säädäntömme on hyvin puutteellinen ja kai- 17332: mattavien alueiden ja muodostumien sekä paa täydentämistä. Samalla olisi tar'kistet- 17333: harvinaisten kasvien ja eläinten suojeleminen, tava myös luonnonsuojeluun vanhastaan luet- 17334: siihen nykyään sisällytetään tärkeänä osana tuja puolia k.oslkevat säännokset sekä luon- 17335: myös maisemanhoito, so. alkuperäisten luon- nonsuojelutoiminnan orgall'isatio, jdka nykyi- 17336: nonpiirteiden ja luonnon kauneusarvojen sellään ei vastaa tälle tärlkeälle aila!lle asetet- 17337: vaaliminen ja kehittäminen kai!k:essa !kulttuu- tavia vaatimuksia. Mainittakoon, että luon- 17338: rimaiseman käsittelyssä, samoin sopivien nonsuojelulainsäädäntö on jo uudistettu 17339: alueideDJ varaaminen yleisön ulkoiluelämän muissa pohjoismaissa, Tans!kassa. 1937, Ruot- 17340: tarpeita silmäilllä pitäen (sosiaalinen luonnon- sissa 1952 ja Norj~a 1954. 17341: su~elu). Luonnonsuojelun piiriin on tällöin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme !kun- 17342: noussut yhä enemmän sellaisia !käytärmöllisiä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 17343: !kysymyksiä kuin esim. te~den ja asutu!k:sen muksen, 17344: sijoitus luontoon, soranotto ja harjujemme 17345: kohtalo, puhelin- ja sähkölinjojen vetäminen, että hatlitu.s ryhtyisi kiir.eellisiitn toi- 17346: teiden levitys ja tienvarsipuut, asutuskeskus- menpiteisiin luonnonsuojelulain uudis- 17347: tamiseksi ajan vaatimuksia vastaavaksi. 17348: Helsingissä 9 päivänä •helmi'lruuta 1960. 17349: 17350: Hannes Pa.a.so. Viljami Kalliokoski. 17351: Kerttu Saalasti. V. E. Svinhufvud. 17352: Niilo Ryhtä. Ja.a.kko Kemppainen. 17353: 17354: 17355: 17356: 17357: 52 E 74/60 17358: ,10 17359: 17360: VII,66. - Toiv.al. N:o 149. 17361: 17362: 17363: 17364: 17365: Vanamo: Kaltufuilmmäiidämtön saattamisesta nykyisiä tar- 17366: peita vastaavaksi. 17367: 17368: 17369: E d u s kun n a H e. 17370: 17371: .Maamme on kymmenientuhansien järvien man väestön !kalastusoikeuksissa on paljon 17372: ma.a, mutta tästä huolimatta kalastusasiat ja puutteellisuuksia ja vääryy'ksiä. 17373: niiden terve kehittäminen on meiUä täysin Kaiken tämän seurauksena on oHut, että 17374: laiminlyöty. Kalakantamme on heikko ja vesistöjemme rikkauksia ei ole lkäytetty tehok- 17375: kansalaisten kalastusmahdollisuudet oy;at epä- kaasti hyväksi ja moni pieneläjä on jäänyt 17376: oikeudenmukaiset. vaille kalastusmahdollisuuksien antamaa luon- 17377: Näissä asioissa voitaisiin esiintuoda lukui- nollista tu!kea. 17378: sia yleisesti tunnettuja esimerkkejä. Kaia- Juuri mainitun perusteella esitänkin edus- 17379: kantamme huononteen ei ik:annattane enem- kunnan hyväksyttävälksi toivomuksen, 17380: mälti puuttua. Sitävastoin on syytä huo- 17381: mauttaa, että sellaista !kehitystä, että muuta- että 1uillitus ryhtyisi kiireellisesti toi- 17382: mat :harvat suuromistajat voivat määrätä menpiteisiin kolastusuunsäädäntömme 17383: kalastusasioista pienomistajien jäädessä tur- saattamiseksi joka sukteessa oikeuden- 17384: vaa vaille, ei voitane pitää kansanvaltaisia mukais.eksi sekä nykyisiä tarpeita ja 17385: olosu:hteitamme vastaavana. Myöskin tilatto- kekitystä vastaavaksi. 17386: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 17387: 17388: Veikko Vennamo. 17389: 411 17390: 17391: VU,57.- Toiv.al. N:o 150. 17392: 17393: 17394: 17395: 17396: VeDll&Dlo: Paikallisen, viieBfihf, kalastus oikeuksien. järjestämi- 17397: sestii valtion, vesissä oikeuden.mukaiseUe ktmn.aUe. 17398: 17399: 17400: Eduskunnalile. 17401: 17402: Nimenomaan Lapin läänin alueella, mutta Ei ole millään tavoin syytä kadehtia metsä- 17403: myös muualla Pohjois- ja Itä-Suomessa on hallituksen toimenhaltijoiden ja nimenomaan 17404: valtio huomattava maanomistaja. Tästä j()h- paikallisten pientoimenhaltijoiden kalastus- 17405: tuen metsähallitus on myös tätkeä kwlastus- mahdohl.i:suuksia. Hekin niitä ehdottomasti 17406: oikeuksien hwltija. tarvitsevat. Mutta nykyistä asiantilaa ei 17407: Näillä alueilla elävä pailkallinen väestö on voida pitää .tyydyttävänä ja joka tapauksessa 17408: monasti suurissa toimeentulovaikeuksissa ja se on herättänyt laajalti katkeruutta. 17409: tarvitsisi !kipeästi kalastuksen antamaa talou- Kaiken edellä lausutun perusteella esitän 17410: deNista tukea. eduSkunlllail hyväksyttävälksi toivomuksen, 17411: Nyt on kuitenkin eri puolilta saapuneiden 17412: tietojen mukaan ja nimenomaan Lapissa ti- että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti 17413: lwnne sellainen, että pai!kallisen väestön on toimenpiteisiin nimenomaan paikallisen 17414: erittäin vaikea saada itsellensä tyydyttäviä väestön kalastusoikeuksien järjestämi- 17415: kalastusmahdoNisuu:ksia, kun taas ilmoitusten seksi valtion. vesissä terveelle ja oikeu- 17416: mukaan ,metsähallituksen miehillä" on aina- denmukaiseUe kann.aUe ja poistaisi 17417: kin käytännössä !kaikissa valtion vesissä ra- näissä asioissa esiin.tyneet epäkohdat. 17418: joittamaton kalastusoikeus. Jopa väitetään, 17419: että näin on asian laita rauhoitusai<kan.aikin. 17420: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 17421: 17422: Veikko Vennamo. 17423: 412 17424: 17425: Vfi,58. - Hemst.mot. N': o 151. 17426: 17427: 17428: 17429: 17430: Lindh m.fl.: .A.ngående ändring av stadgandena rörande 17431: ersättande av älgskador. 17432: 17433: 17434: T i ll R i k s d a g e n. 17435: 17436: Riksdagen har under 1950-talet ett flertal 1956 tillsatte statsrådet dock en kommitte 17437: gänger behandlat motioner och spörsmål rö- med uppgift att utreda de frågor, som sam- 17438: rande de skador, som förorsakats av älgarna. manhänger med de skador älgarna förorsakar 17439: Det oaktat har problemet ännu inte fått en i skogarna. Denna kommitte torde, enligt 17440: acceptabel lösning. Då älgarnas fridlysning uppgift, numera ha slutfört sitt uppdrag. 17441: är motiverad av allmänintresset, är det också Älgarna har även åstadkommit annan ma- 17442: helt naturligt att det allmänna som sådant, teriell skada, bl.a. har bilar demolerats vid 17443: dvs. staten, bör svara för den skada älgarna sammanstötningar med älg. 17444: förorsakar enskilda medborgare. Mot denna Tili följd av svårigheterna att riktigt vär- 17445: bakgrund bör jämväl lagstiftningen rörande dera en skada, som åsamkats växande gröda, 17446: statsbidrag för älgskador ses. Dessa skador har jordbrukarna i många fall varit nödsa- 17447: kan dock ersättas endast i den mån anslag kade att vid värderingen anlita lantbruks- 17448: för ändamålet står tili förfogande i statsför- sällskapens konsulenter. Resekostnaderna och 17449: slaget. Trots att anslaget sedan år 1954 något arvodena åt dessa tjänstemän har jordbru- 17450: höjts, i årets budget har för ändamålet reser- karna själva varit tvungna att betala, vilket 17451: verats 6 miljoner mk, har detta visat sig vara - isynnerhet i sådana fall, där någon ersätt- 17452: i hög grad otillräckligt. Sålunda uppgick ning slutligen icke erhållits - väckt för- 17453: skadeersättningsansökningarna under år 1959 ståeligt missnöje. 17454: tili 10 639 592 mk. Härvid bör det ytterligare På ovan anförda grunder får vi härmed 17455: observeras, att de framställda ersättnings- vördsamt föreslå, att riksdagen ville besluta 17456: yrkandena endast representerar en bråkdel hemställa, 17457: av de skador, som faktiskt inträffat. Detta, 17458: enär det stora flertalet av de jordbrukare, att regeringen skyndsamt måtte vid- 17459: som drabbats av älgskador, inte velat ikläda taga åtgärder för att möjliggöra, att 17460: sig kostnader för en skadevärdering, då möj- de medel, som inflyter genom licenser 17461: ligheterna att utfå ersättning ändå förefallit för älgjakt, kunde användas till ersät- 17462: att vara obefintliga. tande och förebyggande av älgskador 17463: Med beaktande av att älgjägarna årligen samt att lagstiftningen i samband här- 17464: betalar över 50 miljoner mk i jaktlicensav- med ändras så, att ersättning även 17465: gifter, synes det helt naturligt att just dessa skulle utgå för skada på växande skog 17466: medel skulle användas för ersättande och och för annan materiell, av älgar för- 17467: förebyggande av älgskador. orsakad skada, som är av mera omfat- 17468: Enligt gällande lagstiftning kan endast tande art, ävensom att staten skulle 17469: sådan skada ersättas, som förorsakats väx- svara för skadevärderingskostnaderna 17470: ande gröda och stackad säd eller foder. År i deras helhet. 17471: Helsingfors den 11 februari 1960. 17472: 17473: Bertel Lindh. Ale Holopa.inen. Mauno Jussila.. 17474: Yrjö Sinkkonen. Veikko Savela.. N. Koso!a.. 17475: Lars Lindeman. 17476: 413 17477: 17478: VII,ISS. - Toiv.al. N:o 151. 17479: Suomem..nos. 17480: 17481: 17482: Lindh ym.: Hirvivahinkojen km-vaamista koskevien säännös- 17483: ten muuttamisesta. 17484: 17485: 17486: Eduskunnalle. 17487: 17488: Eduskunta on 1950-luvulla useita kertoja joka on aiheutettu kasvavalle viljalle ja au- 17489: käsitellyt hirvien aiheuttamia vahinkoja kos- matulle viljalle tai rehulle. Vuonna 1956 val- 17490: kevia aloitteita ja kysymyksiä. Siitä huoli- tioneuvosto asetti komitean selvittämään ky- 17491: matta asia ei ole vielä saanut tyydyttävää symyksiä, jotka liittyvät hirvien metsissä ai- 17492: ratkaisua. Koska hirvien rauhoitus on yleis- heuttamiin vahinkoihin. Tämä komitea lienee 17493: edun perustelemaa, on myös aivan luonnol- saadun tiedon mukaan nyttemmin suorittanut 17494: lista, että valtion tulee vastata hirvien yksi- tehtävänsä. Hirvet ovat aikaansaaneet muuta 17495: tyisille kansalaisille aiheuttamista vahingoista. aineellista vahinkoa, mm. autoja on vaurioi- 17496: Tätä taustaa vasten on nähtävä myös hirvi- tunut hirvien kanssa sattuneissa yhteentör- 17497: vahingoista maksettavaa valtionavustusta kos- mäyksissä. 17498: keva lainsäädäntö. Näitä vahinkoja voidaan Kasvavalle viljalle aiheutetun vahingon 17499: korvata kuitenkin vain siinä määrin kuin oikeaan arvioimiseen liittyvien vaikeuksien 17500: määrärahoja on tarkoitukseen käytettävissä vuoksi maanviljelijöiden on monissa tapauk- 17501: tulo- ja menoarviossa. Vaikka määrärahaa sissa ollut pakko käyttää maatalousseurojen 17502: on sitten vuoden 1954 korotettu - tämän neuvojia. Maanviljelijäin on ollut itse pakko 17503: vuoden budjetissa on tarkoitukseen varattu maksaa näiden virkamiesten matkakustannuk- 17504: 6 miljoonaa markkaa - on se osoittautunut set ja palkkiot, mikä on ymmärrettävästi he- 17505: erittäin riittämättömäksi. Niinpä vahingon- rättänyt tyytymättömyyttä, erityisesti sellai- 17506: korvaushakemusten määrä nousi vuonna 1959 sissa tapauksissa, joissa mitään korvausta ei 17507: 10 639 592 markkaan. Tällöin on lisäksi huo- lopultakaan ole saatu. 17508: mattava, että esitetyt korvausvaatimukset Edellä esitetyin perustein ehdotamme täten 17509: edustavat ainoastaan murto-osaa tosia.'lialli- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 17510: sesti tapahtuneista vahingoista. Näin sen muksen, 17511: vuoksi, että hirvivahinkoja kärsineiden maan- 17512: viljelijäin suuri enemmistö ei ole tahtonut että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 17513: ottaa kantaakseen vahinkojen arvioinnista toimenpiteisiin tehdäkseen mahdaUi- 17514: johtuvia kustannuksia, koska mahdollisuudet seksi hirvenkaatoluvista kertyvien va- 17515: korvauksen saamiseen kuitenkin tuntuivat rojen käyttämisen hirvivahinkojen kor- 17516: olemattomilta. vaamiseen ja ehkäisemiseen sekä lain- 17517: Kun ottaa huomioon, että hirvenmetsästä- säädännön muuttamiseksi tässä yhtey- 17518: jät maksavat vuosittain yli 50 miljoonaa dessä siten, että korvausta myös suori- 17519: markkaa hirvenkaatoluvista, näyttää aivan tettaisiin hirvien kasvavalle metsälle 17520: luonnolliselta, että juuri näitä varoja olisi aiheuttamasta ja muusta suuremmasta 17521: käytettävä hirvivahinkojen korvaamiseen ja aineellisesta vahingosta sekä että val- 17522: ehkäisemiseen. tio vastaisi vahingonarvioimiskustan- 17523: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan nuksista kokonaan. 17524: voidaan korvata ainoastaan sellainen vahinko, 17525: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 17526: 17527: Bertel Lindh. Ale Holopainen. Mauno Jussila.. 17528: Yrjö Sinkkonen. Veikko Savela.. N. Kosola.. 17529: Lars Lindeman. 17530: 414 17531: 17532: VII,C59. - Toiv.al. lf:o 152. 17533: 17534: 17535: 17536: 17537: Mattila. ym.: Autonkatsastusaseman rakentamisesta pääkau- 17538: punkiin tai sen läheisyyteen. 17539: 17540: 17541: Eduskunna!Qe. 17542: 17543: Moottoriåjoneuvojen katsastusmiehet ovat tilassa hajoitettava ainakin kahteen pistee- 17544: valtion ylimääräisiä toimenhaltijoita, jotka seen siten, että !kuljettajatutJkinnot, joita var- 17545: saavat pa.Ikkaubensa menoarvion 12 Pl: n ten ·huonetila on helposti saatavissa vapailta 17546: X: 1 momentiita. Heidän on kuitenkin itse marlclcinoilta, jäävät !k:eskikaupungiHe, mitä 17547: vastattava kaiikista virkaansa liittyvistä me- myös tutkintojen tarkoituksenmukainen toi- 17548: noista, kuten konttoriohuoneistosta, kalustosta. mittaminen vaatti, ja katsastukset, jotka 17549: ja erityisistä työvälillleistä, kanslia-apulai..- vaativat enemmän tilaa ja tuottavat ympäris- 17550: sista, matkoista ym.. Tätä varten heillä on tölle huomattavaa häiriötä, siirretään kau- 17551: oikeus ikantaa toimituksistaan toimitusmak- pungin uTh:olaitaa.n tai liitosalueNle. 17552: suja, joista varsinaisten katsastusmiesten Tätä varten olisi joko valtion maalle tai 17553: osalta n. 70 % on kullrulaitosm~nisteriön an- kaupungi!lta vuokrattavalle tontille rakennet- 17554: tamien ohjeiden mukaan käytettävä virasta tava erityinen rra!kennus, jossa tarpeellisen 17555: johtuvien menojen peittämiseen ja liikenteen kansliatilan lisäiksi on umpinainen halli tyyp- 17556: valvontam.atkoihin. Varakatsastusmiehistä pi!k:atsastuksia varten ja mm. vaaka, jolla 17557: saa menoarvion muikaan kOko ma&BSa enin- katsastustoiminnassa aivan · välttämättömät 17558: tään 13 36 000 mk: n suuruisen vuosipalk- punnitukset saadaan valvonnan alla ilman 17559: kion, joten heidän pääasiallisen tai useim- ajan hukka.a toimitetuiksi. Paikalila tulee olla 17560: missa tapauksissa ainoo.n tU!lonsa muodosta- uusinrtakatsastusten koeajokierroben vaatima 17561: vat toimituspalkkiot, joista heidän on kuiten- katu- tai tieverikosto sekä katsastusaseman 17562: kin maksettava 10-30 % osuutenaan katsas- vieressä tarpeelliset pysälköintitilat ja jonkin- 17563: tu8konttorien kustannuksiin. iaiset avokatokset, niin että !k:atsastuksia voi- 17564: Helsingin katsastusalu~ on nykyisin daan sääsuhteista riippumatta jatkuvasti suo- 17565: viisi v81l'Sinaista ja 10-15 varakatsastus- rittaa. 17566: miestä, ja heidän osailleen tulee noin viidesosa Kun tällaisen, vaatimattomankin aseman 17567: koko maan katsastuksista ja kuljettajatutkin- aikaansaaminen on katsastusmiehille taloudel- 17568: noista. Lisäksi Helsingin ikatsastusmiehet lisesti täysirn mahdotonta, on pidettävä vält- 17569: yksinään toimittavat ka.i.k!ki uusien automal- tå;mättömänä, että se rakennetaan valtion 17570: lien tyyppikatsastukset selkä. mm. niihin liit- toimesta. Se ei olisi edes vwltiolle mikään tu- 17571: tyvät äänimittaukset, minkä lisäksi heillä on loa tuottamaton sijoituskaan, koska katsastus- 17572: jatkuvasti suoritettavanaan ministeriön mää- miehiltä voidaan periä heidän kantoikykyään 17573: räämiä tutkimuksia, parhailiaan mm. diesel- vastaava vuokra, minkä lisäksi on otettava 17574: savumittauksen aikaansaam:ise'ksi. huomioon, että valtio on saaDJUt tyyppikatsas- 17575: Kun näin laaja toiminta on keskitetty tuksista n. 5-6 milj. mk sekä Helsingissä 17576: yhteen pisteeseen, on osoittautunut mahdotto- toimitetuista kuljettajatutkinnoista n. 20-25 17577: maksi saada heille sopivaa toimistoa tarpeel- milj. mk vuodessa, konttorin palkkauskustan- 17578: Hsine pysäköintitiloineen vapailta vuok•ra- nusten tehdea;;ä n. 5.5 milj. mk vuode89a. 17579: markkinoilta, ja nekin huoneistot, jotka Hel- Mikäli tällaista järjestelyä ei saada aikaan, 17580: singin kaupungin toimesta on heille hankittu on lkatsastusmiesten moottoriajorneuvoasetuk:- 17581: ja Vll.()krattu, ovat eri syistä osoittautuneet sessa. säädettyjä tehtäviä ryhdyttävä supista- 17582: sopim.attomiksi. Näinollen on ilmeistä, että maan. Kun uusintrukatsastubet, joiden ailalla 17583: Helsingin katsastusmiesten toiminta on ensi Suomi on olilut maailman ensimmäisiä, ovat 17584: VD,59. - Matttl& ym. 416 17585: 17586: huoneistokysymyksen kannalta aivan ratkai- Liikennerikkomukset ja -onnettomuudet 17587: sevia., olisi autojen vuosittainen uusintaikat- osoittavat selvästi, ettei ole varaa. vähä.isim- 17588: sastus nähtävästi asteittain poistettava.. Tätä piinkään lievennyksiin puhumattakaan lai- 17589: mahdollisuutta :täytyy pitää. liikenneturvalli- minlyönneistä a.utokatsastustoiminna.ssa. 17590: suuden kannalta valitettavana, etenkin iJmn Päinvastoin olisi autokatsastusta. tehostettava. 17591: muissa. maissa. vasta nyt on asian tärkeys Tärkein ehto tässä on, että autokatsastustoi- 17592: huomattu ja. ryhdytty näitä ka.tsastubia. ~aa m~e va.ra.taan ta.r'koitustaan vastaavat 17593: timaa.n. Tyyppikatsastuksesta luopuminen vä.: työtilat ja k.okeilualueet. 17594: hentäisi valtion tuloja. ja. johtaisi siihen, että Edellä esitettyyn viitaten kunnåoittaen eh- 17595: kaiklki kuorma-auton saJllittujen akseli- ja. dotamme eduskunnan hyvä;ksyttä.väksi toivo- 17596: kOkonaispainojen vahvistus, joka. nyt suurim- muksen, 17597: ma;'ksi osaksi tapaMuu tyyppikatsastuksen 17598: yhteydessä., olisi siirrettävä. takaisin ministe- että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti 17599: riöön, jOSS8; se aikaisemmin täytyi hoitaa pel- toimenpiteisiin tarkoitustoon vastOO'Van 17600: kästä:ä.n valmistajien ja maahantuojien anta- autonkatsastusaseman rakentamiseksi 17601: mien, useinkin epä.luotettaviksi osoittautunei- pääkaupunkiin tai sen läheisyyteen. 17602: den tietojen perusteella. 17603: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta. 1960. 17604: 17605: Matti Mattila. Johannes Virolainen. 17606: 416 17607: 17608: vn,eo. - Toiv.al. N: o 153. 17609: 17610: 17611: Bal!lberg ym.: Eräitä autQvarusteita koskevien määräysten 17612: tarkistamisesta. 17613: 17614: 17615: E d u s k u n n a 11 e. 17616: 17617: Autoliikenne ja varsinkin kuorma-auto- asemilla. Mikäli on saatu tietoja, ei tällaista 17618: liikenne maassamme on huomattavasti lisään- käytännön vastaista ja vahingollista pako- 17619: tynyt ja lisääntyy edelleen. Samanaikaisesti putken ylöspäinasetusmääräystä ole missään 17620: on moottoriajoneuvoliikenteestä annettuja muussa maassa. 17621: määräyksiä ja asetuksia tiukennettu niin, Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota 17622: että ne käytännössä jo tuottavat monenlaista myöskin roiskesuojiin, jotka niinikään meillä 17623: hankaluutta, turhia lisäkuluja autoilijoille, ovat pakolliset. Tästä johtuen on viime 17624: vieläpä huomattavaa aineellista vahinkoa, ts. aikoina autojen tuulilaseja rikkoutunut vas- 17625: asetukset ja määräykSet eivät tunnu olevan taantulevasta jopa ohittavastakin autosta 17626: käytännön vaatimusten mukaisia. niin paljon, että vakuutusyhtiöt eivät enää 17627: Yksi tällainen hankaluus on pakollisesti myönnä tuulilasivakuutuksia erikseen, kun 17628: ylöspäin suunnattu pakoputki. Näin asen- roiskeläppien vaikutuksesta kivet kimmoavat 17629: nettu pakoputki likaa kuorman puhumatta- uskomattoman helposti. Samalla ne kostealla 17630: kaan itse auton likaantumisesta, kuljetettavia kelillä nostattavat auton perään huomattavan 17631: kuormia on syttynyt palamaan, jolloin niin likasumupilven, joka vaikeuttaa perässä tu- 17632: kuorma kuin autokin on tuhoutunut. Palo- levan auton ohjausta ja näkyväisyyttä huo- 17633: vaaran ehkäisemiseksi määrätty kipinänsam- mattavasti. Aikaisemmin kun roiskesuojia ei 17634: muttaja on osoittautunut epäonnistuneeksi vielä ollut, edellä selostettuja haittoja ja 17635: tekeleeksi. Ulkomaan vientiin ajettu puu- vahinkoja ei ilmaantunut juuri ollenkaan. 17636: tavara on likaantunut niin, että se osittain Tuulilasit, varsinkin kuperat ovat kalliita, 17637: lastaussatamassa on katsottu vastaanotto- joten särkyminen, jota kukaan ei korvaa, 17638: kelvottomaksi ja samaa on sanottava myös tuottaa autonomistajalle muiden korkeiden 17639: kotimaassa jalostukseen käytettävästä puu- pakollisten menoerien lisäksi huomattavia 17640: tavarasta. Kauppaliikkeiden tavarat, ennen- kustannuksia. 17641: kaikkea ruokatavarat ovat pilaantuneetkin Jo edellä esitettyihin epäkohtiin viitaten 17642: pakokaasun ja noen vaikutuksesta. Meijerei- ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy- 17643: den maidonkuljetuksessa tulee pakoputkesta väksyttäväksi toivomuksen, 17644: likaa ja nokea maitopystöihin. Puutavaran 17645: kuormauksessa on pakosta osan miehistä :työs- että hallitus ensi tilassa ryhtyisi 17646: kenneltävä ylöspäin asetetun pakoputken toimenpiteisiin voimassa olevien mää- 17647: välittömässä •läheisyydessä, josta on ollut räysten tarkistamiseksi siten, että 17648: seurauksena häästä johtuneita sairauksia. kuorma-autoista pakoputken pysty- 17649: Samanlaisia sairauksia on sattunut huolto- asento ja kaikista autoista roiskesuojat 17650: tulisivat poistetuiksi. 17651: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 17652: 17653: R. Hallberg. Jaakko Kemppainen. 17654: Martti Salminen. Kalle Matilainen. 17655: Reino Ala-Kulju. Antti Kukkonen. 17656: Juha. Rihtniemi. Antti J. Rantamaa. 17657: 417 17658: 17659: VII,61. - Toiv.al. N: o 154. 17660: 17661: 17662: 17663: 17664: Pentti ym..: Ammattikoulun konekorjausosaston opettajan 17665: oikeuttamisesta antamaan todistus traktorin ajolwrtin 17666: saantia varten. 17667: 17668: 17669: EduskunnaHe. 17670: 17671: Maaseudulla toimivissa ammattikouiJ.uissa k:ennesääntöjen tuntemisessa sekä tämän jäl- 17672: on kone'korjaUBOSaSto, jossa oppilaat ovat pää- keen todistus traktorin ajokortin saantia var- 17673: asialHsesti maatalouden piiristä. Konclror- ten, jonka lrortin maaseudulla nimismies 17674: jausosastolla annetaan käytäntöön perustuvaa myöntää. Koska ammattikoulussa toimii iko. 17675: opetusta traktorin ja auton tuntem~ ja alan opettajan pätevä autoteknikko, olisi hä- 17676: korjaamisessa. Opettajaoo toimii tällä osas- nelle annettava oikeus tällaisen todistuksen 17677: tolla allllllSa tunteva autotelrni'kko, joten ope- antamiseen - tutkintoon perustuen - kone- 17678: tus on pätevä. Tällainen opetuksen antami- korjausosaston oppilaille. 17679: nen nykyisessä kehitysvaiheessa, kun koneel- Ede~lä. esitetyn perusteella ehdotamme 17680: listaminen menee nopeasti eteenpäin kaikilla eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 17681: aloilla, on erittäin tarpeellista ja ajankoh- 17682: taista. että lwJ,litus kiireesti ryhtyisi tarvit- 17683: Kun oppilaat j<mtuvat kaksi vuotta työs- taviin toimenpiteisiin, niin että am- 17684: kentelemään sekä teoriassa että vuoroin 'käy- math7wuluissa konekorjausosastolla toi- 17685: tännössä moottoreiden ja koneiden pari~, mivalla pätevällä opettajalla olisi oi- 17686: olisi välttämätöntä että heille annettaisiin keus antaa - tutkintoon perustuen - 17687: vielä riittävä opetus traktorin ajossa ja Ui- todistus traktorin ajokortin saantia. 17688: varten. 17689: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 17690: 17691: Arvo Pentti. Anni Flinck. 17692: Eino Raunio. N. Kosola.. 17693: Akseli Pa.a.rma.n. Olavi Lahtela. 17694: Jaakko Kemppainen. Matti Liinamaa. 17695: Pertti Rapio. R. Virtanen. 17696: Toivo Salin. Mikko Asunta. 17697: 17698: 17699: 17700: 17701: 53 E 74/60 17702: VALTIOPÄIVÄT 17703: 1960 17704: 17705: LIITTEET 17706: VIII 17707: 17708: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 17709: TOIVOMUSALOITTEET 17710: 17711: 17712: 17713: 17714: HELSINKI 1960 17715: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 17716: :Korkeakouluja, oppi-, kansa- ja ammattikouluja, seminaareJa, 17717: taidetta, urheilua ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 17718: 423 17719: 17720: VIU,l. - Lak.al. N: o 71. 17721: 17722: 17723: 17724: Honkonen ym.: Ehdotus laiksi korkeakouluissa opiskelevie'A 17725: ja n.iissä loppututkinn.on. suorittan.eiden henkilöiden. opin.- 17726: tolainojen. valtiontakauksesta annetun .lain muuttamisesta. 17727: 17728: E d u s kun n a 11 e. 17729: 17730: Viime heinäkuussa astui voimaan laki kor- ja liikepankeista sekä muista vastaavista 17731: keakouluissa opiskelevien ja niissä lopputut- laitoksista noin 1.5 miljardia. Juuri tässä 17732: kinnon suorittaneiden henkilöiden opintolai- piileekin nykyisen lain heikkous, sillä ko. 17733: nojen valtiontakauksista. Näin oli toteutu- enimmäissumma rajoittaa suuresti mahdolli- 17734: nut kauan vireillä ollut toive monine myön- suuksia myöntää lainoja niillekin, jotka pys- 17735: teisine vaikutuksineen. Samalla se, että jo tyvät pätevästi perustelemaan hakemuksensa, 17736: syyslukukaudella 1959 peräti 412 henkilöä ja joiden kohdalla menestykselliset opinnot 17737: haki takausta, osoittaa selvästi lain synty- sekä lainan takaisin maksaminen tuntuvat 17738: neen todella tarpeeseen. varmoilta. 17739: Tässä yhteydessä on kuitenkin kiinnitet- Kun toisaalta kuitenkin tuntuu siltä, että 17740: tävä huomio erääseen varsin tärkeään seik- valtion takaus on varsin oikeaan osunut toi- 17741: kaan, nimittäin siihen, että lain mukaan menpide, niin uskomme, ettei ole mitään 17742: valtiontakauksia saa olla samanaikaisesti voi- syytä heikentää sen tehoa pitämällä valtion- 17743: massa enintään 500 000 000 mk. Nykyiset takauksien määrä tosioloja vastaamattomana. 17744: kokemukset nimittäin jo osoittavat, että tämä Edellä olevan perusteella ehdotamme, 17745: katto on liian alhainen. Todettiinhan jo lain 17746: hyväksymisen aikoina, että korkeakoului.c;sa että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 17747: opiskelevilla oli niihin aikoihin lainoja säästö- van. lakiehdotuksen: 17748: 17749: Laki 17750: korkeakouluissa. opiskelevien ja. niissä l'oppututkinnon suoritta.neiden henkilöiden opin- 17751: tolainojen valtionta.ka.uksesta. a.nnetun lain muuttamisesta.. 17752: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtiontakauksesta 16 päivänä tammi- 17753: kuuta 1959 annetun lain (13/59) 1 § näin kuuluvaksi: 17754: 17755: 1 §. 17756: Opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi lön 1 momentissa mainittujen edellytysten 17757: voidaan myöntää valtiontakaus akateemista vallitessa saamien opintolainojen yhdistämi- 17758: loppututkintoa varten korkeakouluissa opin- seksi annettavalle lainalle. Valtiontakauksia 17759: toja harjoittavan lahjakkaan, ahkeran ja saa samanaikaisesti olla voimassa enintään 17760: vähävaraisen opiskelijan opintolainoille. 1 000 000 000 markkaa. 17761: Valtiontakaus voidaan myöntää myös aka- 17762: teemisen loppututkinnon suorittaneen henki- 17763: 17764: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 17765: 17766: Kuuno Honkonen. Eino Tainio. 17767: Anna-Liisa. Tiekso. Hertta. Kuusinen. 17768: Judit Nederström-Lunden. Irma. Torvi. 17769: Kaino Baa.pa.nen. Eino Roine. 17770: 424 17771: 17772: vm,a. - Lak.al. N: o 72. 17773: 17774: 17775: Pitsinki ym. : Ekdotw l4ik8i korkeakouluissa opiskelevien ja 17776: missä loppututkinnon auorittaneiden henkt'löiden opinto- 17777: lainojen 'Valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta. 17778: 17779: 17780: E d u s k u n n a 11 e. 17781: 17782: Korkeakouluissa opiskelevien ja nussa vaikeutumaan. Ei voida ajatella, että val- 17783: loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden tion opintotakauslautakunnan toimesta alen- 17784: opintolainojen valtiontakauksesta joulukuun nettaisiin keskimääräistä takaussummaa, joka 17785: 16 päivänä 1958 hyväksytyn ja heinäkuun opintokustannustutkimusten mukaan riittää 17786: 1 päivänä 1959 voimaan astuneen lain so- vain 5-6 kuukauden opiskelumenoihin. Kor- 17787: veltamisesta saadut kokemukset ovat osoitta- keakouluissa opiskelevien opiskelukustannUk- 17788: neet lain 1 §: ssä säädetyn voimassaole- set ovat siinä määrin kasvaneet, että varat- 17789: vien takauksien enimmäismäärän 500 000 000 tomista kodeista lähtöisin olevien nuorten 17790: mk riittämättömäksi. Lain soveltamisen kuu- mahdollisuudet jatkaa opintietä korkeakoulu- 17791: tena ensimmäisenä kuukautena myönnetty- asteella ovat heikentyneet ratkaisevasti. Kun 17792: jen takausten keskimääräinen suuruus oli opintolainojen takausjärjestelmä on osoit- 17793: 143 000 mk ja takausten keskimääräinen tautunut varsin tehokkaaksi opintojen rahoi- 17794: voimassaoloaika noin 5 vuotta. Laissa sää- tuksen kannalta, sen kaikinpuolinen tehosta- 17795: detyn enimmäismäärän mukaan voidaan vuo- minen on tarpeen vaatimaa. 17796: sittain myöntää takauksia 100 000 000 mk: n Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme 17797: edestä. Jos keskimääräinen takallB8UIIliD.a säi- kunnioittaen, 17798: lyy samana, voidaan takauksia myöntää vain 17799: noin 700 hakijalle. Kun takausten kysyntä ettii Eduskunta hyväksyisi seuraa-- 17800: jatkuvasti kasvaa, tulee takauksen saanti van lakiehdotuksen: 17801: 17802: 17803: Laki 17804: korkeakouluissa opiskelevien ja Diissä. Jnppututkinnon au.oritta.neiden henkilöiden opin- 17805: tolainojen valtiontaka.uksesta. annetun lain muuttamisesta.. 17806: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkeakouluissa opiskelevien ja niissä 17807: loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden opintolainojen valtiontakauksesta 16 päivänä 17808: joulukuuta 1958 annetun lain 1 §: n 3 momentti näin kuuluvaksi: 17809: 17810: 1 §. 17811: Valtiontakauksia saa samanaikaisesti olla 17812: voimassa enintään 1 000 000 000 markkaa. 17813: 17814: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 17815: 17816: Kaarlo Pitsinki.. Viljo Virtanen. Sylvi Siltanen. 17817: Arvi Turkka. Anni Flinck. J oha.Dnes Virolainen. 17818: Ensio Partanen. Rafael Paasio. SaaTa. Forsius. 17819: Olavi Lindblom. Varma. K. Turunen. Arvo Tuominen. 17820: Veikko Helle. Meeri Kala.va.inen. Elia Ma.nnillen. 17821: 425 17822: 17823: VIII,S. - La.k.al. N: o 73. 17824: 17825: 17826: 17827: Rosenberg ym.: Ehdotus laiksi yksityisoppikoulujen valtion- 17828: avusta annet1m lain muuttamisesta. 17829: 17830: 17831: E d u s k u n n a ll e. 17832: 17833: Yksityisoppikoulujen valtionavusta v. 1950 dalla. Niinpä ranskalaiselle koululle myön- 17834: annetun lain 1 § :ssä määritellään edel- netään valtionapua mainitun lain mukaan, 17835: lytykset valtionavun myöntämiselle. Pää- mutta Helsingissä venäläisen koulun avus- 17836: säännön mukaan saa suomen- tai ruotsinkie- tusanomus on hylätty saman säännöksen 17837: linen oppikoulu, joka muodoltaan vastaa. nojalla. 17838: valtion oppikoulua, valtionapua tämän lain KHO on huhtikuun 15 päivänä 1959 an- 17839: mukaan. 1 §: n 2 mom: ssa säädetään, että tamallaan päätöksellä ratkaissut lain kos- 17840: yksityisoppikoululle, joka ei muodoltaan kevan vain suomen- ja ruotsinkielisiä oppi- 17841: vastaa valtion oppikoulua, mutta jonka toi- kouluja. Koska lainsäätäjän tarkoituksena 17842: minta havaitaan tarpeelliseksi tai joka ar- ei ole ollut estää kielirajoituksin koulutoi- 17843: vokkaana. kokeiluna opetuksen ja kasvatuk- men kehittämistä, on tarpeellista täsmentää 17844: sen alalla tuottaa erityistä hyötyä valta- lain sanamuoto sellaiseksi, että sen perus- 17845: kunnan opetustoimelle, valtioneuvosto voi teella voidaan myöntää valtionapua muun- 17846: myöntää valtionapua harkintansa mukaan. kin kuin suomen- tai ruotsinkielisille yksi- 17847: Nimenomaan ko. 1 §: n 2 mom: n säännös tyisoppikouluille. 17848: on osoittautunut sanonnaltaan niin epäsel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 17849: väksi, että sen soveltamisessa on esiintynyt 17850: tulkintavaikeuksia muiden kuin suomen- tai että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 17851: ruotsinkielisten yksityisoppikoulujen koh- van lakiehdotuksen: 17852: 17853: 17854: Laki 17855: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun 1a.in muuttamisesta. 17856: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisoppikoulujen valtionavusta 6 17857: päivänä lokakuuta 1950 annetun lain (493/50) 1 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 17858: 1 §. vatuksen alalla tuottaa erityistä hyötyä. val- 17859: takunnan opetustoimelle, valtioneuvosto voi 17860: Yksityisoppikoululle, joka ei muodoltaan myöntää valtionapua harkintansa mukaan 17861: v88taa valtion oppikoulua ja jonka opetus- tämän lain nojalla. Tällaista valtionapua 17862: kielenä ei !Ole suomen- tai ruotsinkieli, mutta voidaan myöntää myös 1 momentissa tarkoi- 17863: jonka toiminta havaitaan tarpeelliseksi tai tetun koulun swrittaman 'kokeiJun tukemi- 17864: joka arvokkaalla 'kokeilu1la opetuksen ja kas- seksi. 17865: 17866: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 17867: 17868: Gösta Rosenberg. Eino Tainio. 17869: Ville Pessi. Hertta Kuusinen. 17870: Aimo Aaltonen. Irma Rosnell. 17871: Kuuno Honkonen. Anna-Liisa Tiekso. 17872: .Judit Nederström-Lunden. 17873: 54 E 74/60 17874: 426 17875: 17876: VIII,4. - Lak.al. N: o 74. 17877: 17878: 17879: 17880: 17881: Ahonen ym.: Ehdotus laiksi yksityisoppiko'lilujen valtion- 17882: avusta annetun lain muuttamisesta. 17883: 17884: 17885: E d u s kun n a 11 e. 17886: 17887: Oppikoulukysymys on kuluneen vuosikym- tuksena oli myöntää ylimääräistä valtion- 17888: menen aikana muodostunut vaikeaksi yhteis- apua vaikeuksissa toimivien koulujen talou- 17889: kunnalliseksi ongelmaksi: viime syksyn si- dellisen aseman parantamiseksi, lukukausi- 17890: säänpääsytutkinnossa jäi hyväksytyistäkin maksujen alentamiseksi ja rakennusavustuk- 17891: pyrkijöistä 13 914 kouluun pääsemättä. Yksi- siksi. 17892: tyisluontoisten oppikoulujen velat ovat vuosi- Mikään näistä tarkoitusperistä ei ole toteu- 17893: kymmenen kuluessa nousseet muutamasta tunut. Nykyinen valtionapu peittää koulu- 17894: sadasta miljoonasta yli kymmenen miljardin. jen kokonaismenoista keskimäärin vain n. 17895: Lukukausimaksut ovat jatkuvasti kohonneet, 65 %, rinnakkaisluokkien osalta kouluhalli- 17896: korkeimpien ollessa jo 20 000 mk. tuksessa laaditun laskelman mukaan vain 17897: Tähän kehitykseen on epäilemättä ollut 55.4 %. Koulukalustojen ja opetusvälineiden 17898: yhtenä vaikuttavana tekijänä nykyinen hankintaan valtionapua ei ole myönnetty 17899: yksityisoppikoulujen valtionapulaki, joka ei ollenkaan ja rakennusavustuksia on lain 17900: ole osoittautunut riittävän joustavaksi mu- voimassaoloaikana myönnetty kaikenkaik- 17901: kauttamaau valtionapua nykyajan nopeasti kiaan 50 milj. mk. Kahtena viimeisenä 17902: muuttuvien olosuhteiden asettamiin vaati- vuotena on pahimmissa vaikeuksissa olevien 17903: muksiin. Kun valtionapulaki vuonna 1950 koulujen taloudellisen aseman pelastamiseksi 17904: säädettiin, lausuttiin hallituksen esityksen otettu tulo- ja menoarvioon 150 milj. 17905: perusteluissa: ,Sosiaalisista syistä olisi yksi- mk kumpanakin vuotena. Rakennuslainoja 17906: tyisoppikoulujen valtionapu korotettava sel- koulut ovat saaneet sekä menoarvioon tätä 17907: laiseen määrään, että lukukausimaksujen ero varten otetusta määrärahasta että työllisyys- 17908: yksityisten ja valtion oppikoulujen välillä ei varoista, mutta ne eivät ole kovinkaan edul- 17909: muodostuisi kohtuuttoman suureksi." Todelli- lisia koron ollessa 5-7 % ja niiden määrä 17910: suudessa tätä tarkoitusta ei ole saavutettu, on ollut suhteellisesti kovin vähäinen. Ra- 17911: vaan lain vaikutukset ovat käytännössä olleet kennusvelat ovatkin pahin syy lukukausimak- 17912: hyvin epäsosiaaliset, sillä korkeat lukukausi- sujen epätasaisuuteen ja korkeuteen. 17913: maksut muodostavat vähävaraisille ja moni- Toisaalta on kuluneen vuosikymmenen ai- 17914: lapsisille perheille oppikoulunkäyntiä rajoit- kana tapahtuneesta kehityksestä pantava 17915: tavaksi, jopa ehkäiseväkai tekijäksi. Näin merkille yksityisluontoisten oppikoulujen 17916: on erityisesti laita maaseudulla ja kaupun- suuri lisääntyminen. Kymmenvuotiskautena 17917: kien laitaosissa, koska näiden alueiden lasten 1950-59 on perustettu 93 uutta yksityistä 17918: oppikouluntarpeesta huolehtivat jokseenkin oppikoulua ja paraillaan on käsiteltävänä 17919: yksinomaan yksityisoppikoulut, valtion oppi- 22 uuden yksityisoppikoulun lupa-anomuk- 17920: koulujen sijaitessa muutamaa poikkeusta set. Oppilasmäärä on lisääntynyt kymmen- 17921: lukuunottamatta asutuskeskuksissa. Halli- vuotiskautena 50 303 oppilaasta 111 398 oppi- 17922: tuksen ja eduskunnan tarkoituksena oli mm., laaseen eli enemmän kuin kaksinkertaiseksi. 17923: että lakimääräinen valtionapu peittäisi 95 % Vastaavana aikana on uusia valtion oppi- 17924: opettajien palkoista, ja kokonaismenoistakin kouluja perustettu vain yksi sekä otettu 17925: 75-85 %, sekä puolet koulukaluston, opetus- muutamia yksityisoppikouluja valtion hal- 17926: välineiden ja kirjastojen hankkimisesta ja tuun. Nykyisin on toiminnassa 294 yksityis- 17927: täydentämisestä aiheutuneista menoista, minkä muotoista ja 121 valtion oppikoulua. Yksi- 17928: lisäksi lain perusteluissa lausuttuna tarkoi- tyisoppikoulut ovat siis maassamme vallitseva 17929: vm,4. - .Ahonen ym. 427 17930: 17931: koulumuoto- yli 70 % -mutta tämä asema Harkittaessa yksityisoppikoulujen valtion-. 17932: niillä on ollut vanhastaan, sillä jo viime vuo- apulain uudistamista olisi kiinnitettävä huo- 17933: sisadan lopulla yksityisoppikoulujen oppi- miota mm. seuraaviin näkökohtiin: Luokka- 17934: lasmäärä kohosi suuremmaksi kuin valtion kohtaista valtionapua olisi jonkinverran ko- 17935: oppikoulujen. rotettava, jotta se yhdessä pätevien opetta- 17936: Voidaan tietenkin ajatella, että tilanne jien osalta maksettavan valtionavuv. kanssa 17937: selvitettäisiin kertakaikkiaan ottamalla koko jälleen peittäisi n. 95 % opetusmen<>ista. 17938: yksityisoppikoululaitos varoineen ja velkoi- Tämä valtionapu olisi maksettava saman 17939: neen valtion haltuun ja ylläpitämällä ja laa- suuruisena myös rinnakkaisluokkien osalta, 17940: jentamalla sitä sen jälkeen valtion oppikou- kooka näiden luokkien opetusmenot eivät 17941: luna. Tämä merkitsisi kuitenkin n. 10 mrd. ole alemmat kuin vakinaisten luokkien vas- 17942: markan kertamenoa jo pelkästään näiden taavat menot. Vahvistetun lukusuunnitelman 17943: koulujen velkojen suorittamiseksi sekä n. mukaisen linjajaon ylläpitämiseen olisi saa- 17944: 6 miljardin mk: n menoa vireilläolevien ra- tava valtionapua myös keskikoulun yläas- 17945: kennushankkeiden loppuun saattamiseksi, teella. Niinikään olisi eräissä aineissa, kuten 17946: minkä lisäksi vuotuiset ylläpitokustannukset kotitaloudessa, suoritettavaksi määrätystä 17947: nousisivat n. 3.1 miljardilla mk:lla nykyi- oppilaiden jakamisesta ryhmiin aiheutuvat 17948: sestä. Jo yksistään valtiotaloudellisista syistä lisäkustannukset korvattava. 17949: tämä lienee mahdotonta eikä se olisi tarkoi- Prosentuaalista valtionapua koskevia sään- 17950: tuksenmukaistakaan, koska se ilmeisesti vä- nöksiä olisi muutettava siten, että valtion- 17951: hentäisi laajoissa kansalaispiireissä näitä apuun oikeuttaviksi menoiksi luettaisiin kou- 17952: oppilaitoksia kohtaan osoitettua harrastusta. lua rasittavien velkojen korkojen sijasta 17953: Näin ollen jää ainoaksi sosiaaliselta kannalta omien rakennusten vuokra-arvo. Myös oppi- 17954: tarkoituksenmukaiseksi ratkaisuksi, että yh- laitoksen toiminnan kannalta · tarpeellisten 17955: teiskunta tukee yksityisluontoisia oppikou- koneiden, työvälineiden ja kaluston, opetus- 17956: luja sillä tavalla, että ne voivat täyttää teh- välineiden ja kirjastojen, toimisto-, ilmoitus- 17957: tävänsä olematta pakotetut taloudellisesti ja painatuskustannusten sekä raaka- ja tar- 17958: kohtuuttomassa määrässä rasittamaan lap- veaineiden hankkimisesta samoin kuin puh- 17959: siaan kouluttavia perheitä, joista nykyisin taanapidosta ja terveydenhoidosta aiheutuvat 17960: lähes puolet on verraten vähävaraisia. Kun menot olisi sisällytettävä prosentuaaliseen 17961: sitäpaitsi olisi pyrittävä siihen, että hyväk- valtionapuun oikeuttaviin menoihin. Prosen- 17962: sytyille pyrkijöille yleensä voitaisiin järjes- tuaalisen valtionavun määrä olisi nykyisestä 17963: tää koulunkäyntimahdollisuus, mikä merkit- 40-60 %:sta korotettava 50-75 %:iin. Täl- 17964: see n. kolmesataa uutta luokkaa eli n. 100- löin olisi kouluhallituksella suurempi mah- 17965: 150 uuden koulun tarvetta, käy valtion ja dollisuus myötävaikuttaa lukukausimaksujen 17966: vapaan kansalaistoiminnan yhteistyön tar- alentamiseen. Lisäksi valtioneuvostolle olisi 17967: peellisuus yhä ilmeisemmäksi. varattava mahdollisuus myöntää lisäavus- 17968: Samana vuonna 1950, jolloin säädettiin tusta syrjäisten ja vähävaraisten seutujen 17969: nykyinen laki yksityisoppikoulujen valtion- kouluille, jos niiden heikko taloudellinen 17970: avusta, säädettiin mm. maataloudellisten, ko- asema sitä vaatii. Näillä edellytyksillä voi- 17971: titaloudellisten ja kotiteollisuusoppilaitosten taisiin korottaa koulujen asetuksella säädet- 17972: valtionapulait. Viimeksi mainitut lait saivat tyä velvollisuutta myöntää vähävaraisille op- 17973: koulujen kannalta tuntuvasti edullisemman pilaille vapaaoppilaspaikkoja. 17974: muodon. Niinpä opettajien palkat maksetaan Kun nykyisen valtionapulain 8 §, jonka 17975: kokonaan valtion varoista, prosentuaalinen nojalla on tarkoitettu myönnettäväksi kou- 17976: valtionapu tuli tuntuvasti korkeammaksi ja luille rakennusavustuksia, ei ole käytännössä 17977: tähän valtionapuun oikeuttavien menojen täyttänyt tarkoitustaan, olisi koulurakennuk- 17978: ryhmä oleellisesti laajemmaksi käsittäen myös sista johtuvan velkaantumisen välttämiseksi 17979: omien rakennusten vuokra-arvon. Kuitenkin säädettävä kouluille lakiin perustuva oikeus 17980: on näidenkin lakien uudistaminen jo osoit- saada valtion varoista tietty määrä rakennus- 17981: tautunut ajan vaatimaksi. Hallitus onkin avustusta ja -lainaa uusiin koulurakennuk- 17982: vuoden 1959 valtiopäivillä antanut asiasta siin ja niiden laajentamiseen sekä peruskor- 17983: esityksen, jonka käsittely eduskunnassa vielä jauksiin. Vastaavasti olisi lakiin otettava 17984: on kesken. säädös siitä, ettei omien rakennusten vuokra- 17985: 428 VIII,4. - Ykaityiloppikoulujen valtionapu. 17986: 17987: 17988: arvo edellytä valtionapua siltä osalta, johon lakimääräiseksi. Ottaen kuitenkin huomioon, 17989: koulu on saanut valtiolta rakennusavustusta, että valtiontehtävien kunnille aiheuttamat 17990: sekä määräykset siitä, että valtioneuvosto voi rasitukset jo nyt ovat saattaneet kuntien 17991: määrätä koulun saaman rakennusavustuksen kestokyvyn kysymyksenalaiseksi ja edus- 17992: palautettavaksi, jos koulu lopettaa toimin- kunta on lausunut hallitukselle toivomuksen 17993: tansa tai koulutaloa lakataan käyttämästä toimenpiteisiin ryhtymisestä kuntien talou- 17994: tarkoitukseensa. dellisen aseman keventämiseksi, ei liene syytä 17995: Edelleen olisi kohtuullista, että myös kou- enää lisätä kuntien rasituksia oppikoulujen 17996: lun palveluksessa vakinaisesti olevien toimi- lakimääräisellä avustusvelvollisuudella. 17997: henkilöiden ja palveluskunnan eläkkeistä Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu, esi- 17998: maksettaisiin valtionapua samojen perustei- tämme kunnioittavasti, 17999: den mukaan kuin opettajien eläkkeistä. 18000: Maataloudellisten oppilaitosten suhteen että Eduskunta hyväksyisi näin 18001: hallitus on esittänyt kuntien avustuksen kuuluvan lakiehdotuksen: 18002: 18003: 18004: 18005: Laki 18006: yksityisoppikoulujen valtionavusta. a.nnetun lain muuttamisesta.. 18007: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisoppikoulujen valtionavusta 6 18008: päivänä lokakuuta 1950 annetun lain ( 493/ 50) 4 § sellaisena kuin se on 14 päivänä- 18009: kesäkuuta 1958 annetussa laissa (258/58), 5 § :n 1 momentin 4 kohta sellaisena kuin 18010: se on 9 päivänfi. tammikuuta 1953 annetussa laissa (8/53), 6 § sellaisena kuin se on 18011: 16 päivänä joulukuuta 1955 annetussa laissa (513/55) ja 7 § näin kuuluviksi: 18012: 4 §. vahvistamien perusteiden mukaan ottamatta 18013: Valtionapua myöntää opetusministeriö: kuitenkaan lukuun muun kuin vuotuisen 18014: 1) 1100 000-1200 000 markkaa vuodessa ylläpidon osalta sitä osaa rakennusten ar- 18015: kutakin toiminnassa olevaa vakinaista ja rin- vosta, mikä vastaa valtion koululle antamaa 18016: nakkaisluokkaa kohti; ja rakennusavustusta; 18017: 2) koulun vahvistettuun lukusuunnitel- d) oppilaitosta varten vuokratuista raken- 18018: maan merkittyjen vaihtoehtoisten ja vapaa- nuksista ja huoneistoista maksetuista vuok- 18019: ehtoisten aineiden opetusta sekä linjajaon rista; 18020: ylläpitämistä samoinkuin oppilaiden ryhmit- e) lämmitys-, valaistus-, vedenhankinta- ja 18021: tämisestä aiheutuvia lisäkustannuksia varten käyttövoimakustannuksista; 18022: opetusministeriön harkinnan mukaan. f) oppilaitoksen toiminnan kannalta tar- 18023: koituksenmukaisten ja välttämättömien ko- 18024: 5 §. neiden, työvälineiden ja kaluston hankinta-, 18025: Koululle, joka nauttii 4 § : n 1 kohdassa kunnossapito- ja korjauskustannuksista; 18026: tarkoitettua valtionapua, kouluhallitus myön- g) opetusvälineiden sekä oppilas- ja opet- 18027: tää asetuksella tarkemmin määrättyjä perus- tajakirjaston hankkimisesta, kunnossapidosta 18028: teita noudattaen lisäavustusta: ja hoidosta sekä oppilaiden yleisestä tervey- 18029: denhoidosta aiheutuvista menoista samoin 18030: 4) 50-75 sadalta seuraavista menoista: kuin toimisto, · ilmoitus- ja painatuskustan- 18031: a) oppilaitoksen toiminnan kannalta vält- nuksista; 18032: tämättömien toimihenkilöiden ja palvelus- h) puhdistusaineiden ja -välineiden hank- 18033: kunnan palkkauksesta; kimisesta sekä muista siivouksesta ja puhtaa- 18034: b) tapaturmavakuutus- ja palovakuutus- napidosta aiheutuneista menoista; sekä 18035: maksuista; i) raaka- ja tarveaineiden hankkimisesta 18036: c) omien rakennusten ja huoneistojen aiheutuneista menoista, jotka eivät muutoin 18037: vuokra-arvosta määrättynä valtioneuvoston tule korvatuiksi. 18038: vm,4. - Ahonen ym. 429 18039: 18040: Jos oppilaitoksen toiminta-alue on syrJa- Avustuksen ja lainan myöntää opetusminis- 18041: seutua tai vähävaraista taikka oppilaitoksen teriö sen jälkeen, kun kouluhallitus on hy- 18042: taloudellinen asema on erityisen heikko, voi väksynyt koulun rakennus- ja rahoitussuun- 18043: valtioneuvosto vuodeksi kerrallaan myöntää nitelman. 18044: sille lisäavustusta enintään 10 sadalta. Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletta- 18045: koon vastaavasti myös 4 § : n 1 kohdassa 18046: tarkoitettua valtionapua nauttivan koulun 18047: 6 §. koulurakennusten tarpeelliseen laajentami- 18048: Niistä asetuksella säädettyjen perusteiden seen ja sellaiseen tarkoituksenmukaiseen pe- 18049: mukaan myönnetyistä eläkkeistä, joita koulu rusparannukseen, jota ei ole katsottava kun- 18050: maksaa 5 § :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoi- nossapitoon kuuluvaksi. 18051: tetuille rehtoreille ja opettajille, saman pykä- Jos koulun toiminta lakkaa tai jos koulun 18052: län 4 a kohdassa tarkoitetuille toimihenki- rakennusta lakataan käyttämästä tarkoituk- 18053: löille ja palveluskunnalle sekä opettajille, seensa, voi valtioneuvosto velvoittaa koulun 18054: jotka ovat suorittaneet 29 päivänä touko- ylläpitäjän maksamaan valtiolle kokonaan tai 18055: kuuta 1922 lakkautettavaksi määrätyn suo- osaksi takaisin tämän pykälän nojalla anne- 18056: men- tai ruotsinkielisen Helsingin jatko-opis- tun avustuksen ja, mikäli antamisen jälkeen 18057: ton päästötutkinnon, kouluhallitus myöntää on yleisessä kustannustasossa tapahtunut 18058: koululle valtionapua 75 sadalta. Avustusta nousua, nousua vastaavan lisän. 18059: ei kuitenkaan suoriteta siltä eläkkeen osalta, 18060: mikä ylittää vastaavaan palkkausluokkaan 18061: kuuluvasta valtion virasta tai toimesta kul- Tämä laki tulee voimaan päivänä 18062: loinkin maksettavan eläkkeen määrän. kuuta 19 ja sovelletaan sitä päivästä 18063: kuuta 19 , josta lukien myös aikaisem- 18064: 7 §. min myönnetyt valtionavut järjestetään mak- 18065: Koulu, jonka perustamiseen valtioneuvosto settaviksi tässä laissa säädettyjen perustei- 18066: on antanut säädetyn luvan, saa valtioneu- den mukaan, kuitenkin siten, että lain 7 § : ää 18067: voston määrättävien perusteiden mukaan sovelletaan sellaiseen rakennustyöhön, jota 18068: koulurakennusten hankkimiseksi valtiolta koskeva rakennus- ja rahoitussuunnitelma on 18069: avustusta ja kuoletuslainaa yhteensä 40-60 annettu kouluhallituksen hyväksyttäväksi 18070: sadalta rakennuskustannusten määrästä. lain tultua voimaan. 18071: 18072: 18073: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 18074: 18075: Arvo Ahonen. Vå.inö Tikkaoja. Pentti Niemi. 18076: Ensio Partanen. Kalle Matilainen. Arvo Tuominen. 18077: Anni Flinck 18078: 430 18079: 18080: VIn,5. - Lagmot. N: o 75. 18081: 18082: 18083: 18084: 18085: Österholm m.fl.: Förslag till lag angående ändring av lagen 18086: om statsunderstöd åt privata läroverk. 18087: 18088: 18089: T i II R i ik s d a g e n. 18090: 18091: När lagen om statsunderstöd åt privata icke de som har satt barnen i privatskolor, 18092: Iäroverk stiftades år 1950 avsåg regeringen i form av terminsavgifter skulle drabbas av 18093: och riksdagen att statsbidraget skulle tädka en tyngre börda ä:n de som har haft möjlig- 18094: ca 95% av skolornas aviöningsutgifter och i het att Iåta barnen besöka statsläroverk:. 18095: medeltal 75-85 % av deras totalutgifter. Å andra sidan bör det konstateras att läro- 18096: Detta må:l som då ansågs s'käiigt har emeller verksväsendets ikaraJktär under samma tid i 18097: tid icke nåtts i praJktiken, utan av fiera orsa- hög grad förändrats. Av de. 415 nu ver'k- 18098: ker, särskilt tili föijd av infiationen under samma läroverken är 294 av privat natur och 18099: de sedan dess förfiutna tio åren, har med 121 statliga. Under det senast förflutna år- 18100: statsunderstöde.t en alit mindre del av utgif- tiondet 1950-59 då den nuvarande under- 18101: terna kunnat finansieras. Enligt Iäroverks- stödslagen varit gällande har 93 nya privat- 18102: statistiken motsvarade det såiunda läsåret skolor grundats. Detta har skett tili följd av 18103: 1957-58 endast ca 65% av dessa. Denna att intresset för läroverken snabbt ~ats och 18104: utvec'kling har dels medfört att sko1orna spritt sig tili allt vidsträcktare kretsar. För 18105: nödgats skuldsätta sig och dels att termins- närvarande. är över 70 % av läroverken .pri- 18106: avgifterna stigit i oSkäligt hög grad. Dessa vata, och landsbygdens behov av dylika sko- 18107: avgifter utgjorde under ovannämnda läsår lor tillgodoses nästan helt och hållet av pri- 18108: 27.2% av skolornas totalinkomster. Då vata läroverk, i det att 95 % av alla 'läroverk 18109: motsvarande procenttal fem år tidigare var på Iandsbygden är privata. Innevarande 18110: 23.2 % har den ekonomiska bördan de senaste läsår erhåller 111 398 elever undervisning i 18111: åren således i avsevärd grad överförts från privatSkolor. 18112: statsbidragens tili terminsavgifternas konto. Som en följd av det för årliga underhålls- 18113: Detta har varit fallet trots att de ikommunala kostnader beviljade statsbidragets otillräck- 18114: understödens andel under samma tid stigit lighet och å andra sidan av de bördor bygg- 18115: från 4.8 tili 6.2 %. nadslkoatnaderna förorsakat s'kolorna har pri- 18116: Terminsavgifterna varierar avsevärt, be~ vatläroverkens skulder avsevärt ökats och 18117: roende av skolornas olikartade ekonomiska denna utvechling synes fortgå. År 1950 steg 18118: ställning. De lägsta är av samma stOTlek som privatskolornas skulder tili 675 miljoner 18119: statsläroverkens eller 5 000 mark, medan de mark. År 1958 uppgick de. tili 8 399 miljoner 18120: högsta utgör 20 000 mark. Senaste läsår och 'hösten 1959 tili mer å!r 10 miljarder. 18121: hade sammanlagt 141 skolor en terminsavgift Då situationen blivit denna tillsatte stats- 18122: av 10 000 mark eller mera. En sådan utveck- rådet år 1954 en lkommitte för att överväga 18123: ling är ur social synpunkt men1ig, då den en reformering av lagstiftningen om stats- 18124: im:ikränlker eller omintetgör mindrebemedlade understöd åt .privata slk:olor. Kommitten 18125: familjers möjligheter att låta barnen besölka föreslog att skolornas statsbidragssystem 18126: läroverk Det är skä;l att särskilt lägga märke skulle ändrats så att i ställe.t för det nuva- 18127: tili denna omständighet även fördenskull att rande per klass och lärare utgående stats- 18128: det vid stiftandet av lagen om statsunderstöd bidraget ett grundbidrag skulle erläggas tili 18129: åt privata 'läroverk i propositionen uttryckli- ersättning för undervisnings'kostnaderna per 18130: gen sades ut att avsikten var att terminavgif- varje enligt läsplanen beräknad klasstimme 18131: terna av sociala skäl Skulle sänikas för att och att maximigränsen för det s.lk. procen- 18132: VIII,5. - österholm ym. 431 18133: 18134: tuella statsunderstödet skulle höjas från 60 finansieras med terminsavgifter och då ikost- 18135: till 75 %. Dett system har emellertid ansetts naderna för parallellklasser inte är lägre än 18136: vara inveclklat och har inte. börjat tillämpas. för o11dinarie klasser, medför varje parallell- 18137: Privatskoleorganisationerna har i utlåtanden klass för skolorna en börda av nära en halv 18138: över betänkandet stäHt sig på den stånd- miljon mark, något som bör anses obilligt i 18139: punkten att det nuvarande systemet borde synnerhet som just de.tta föran1eder ett starkt 18140: bibehållas men missförhållandena i de.tsa:mma tryck på termiDBavgifterna. Då man å andra 18141: avhjälpas. sidan genom att inrätta paralleUklasser snab- 18142: Ytterligare bör det beaktas att lagarna om bast och med minsta kostnad för staten kan 18143: statsunderstöd åt läroanstalter i lantbruk, öka antalet elevplatser och då det ännu finns 18144: huslig ekonomi och he:mslöjd, vHka staiftades ca 200 privatsikolor vid vilka parallellklasser 18145: samma år som lagen om statsunderstöd ät av pedagogiska skäl me.d hänsyn tHI skolaDB 18146: privata läroverk eller år 1950 och som har storlek bör anses vara på sin plats, bollde 18147: samma struktur som denna erhöll en mycket detta missförhållande som härrör :l'rån de 18148: fördelaktigare utforming. Vid dessa Iäroan- olNmrtade avlöningsförhå:llandena i gångna 18149: stalter bestrids lärarnas löner i sin helhet ur tider rättas tili i den nuvarande statsunder- 18150: statsmedel och det till 65 % uppgående pro- stödslagen. 18151: centuella statsbidraget utgår bl.a. för de egna Den gällande lagens sta.dganden rörande 18152: byggnadernas hyresvärde, för kansli-, annons-, statsbidraget för ränteutgifter har torkats 18153: trycknings- och bokföringsutgifterna samt för så:lunda att bidrag utgår blott för räntor på 18154: undervisningsmateriel och hälsovård, vilka intecknade Skulder. Detta system har visat 18155: förmåner privatskolorna saknar. Likväl är sig vara osmidigt och för skolorna oskäligt 18156: en revision av Iagaroo om statsunderstöd år samt delvis även obehövligt ernedan inteck- 18157: dessa privata läroanstalte.J:: även aktuell. ning ur state.ns synpunkt är en överflödig 18158: åtgärd då fråga är om ·Iån vilka - såsom 18159: Vid prövning av frågan om ändringar i la- härvidlag för det mesta är fallet - är ga- 18160: gen om statsunderstöd åt privata läroverk ranterade av 'k:ommunen. Då det :l'ör staten 18161: borde uppm:ärksamhet främst ägnas följande inte spelar någon .roll huruvida den ränta 18162: omständigheter. Understödet för parallell- en Skola erlagt har förorsakats av en inteek- 18163: klasser borde höjas till Ba~mma sto:rlek som nad erler en ointecknad skuld borde rätten 18164: för ordinarie IJ.dasser. Räntor på lån, som tili statsunderstöd utsträclkas tili att gälla 18165: upptagits för anskaffning as skolhus och räntorna på alla lån som upptagits för upp- 18166: tomt eller :l'ör :l'inansiering av skolans verk- förande av skolhus, anskaffning av tomt eller 18167: samhet, bo11de partiellt ersättas i form av ett annars för skolans verksamhet. 18168: procentuellt statsbidrag, oberoende av om I 7 § i gällande lag om statsunderstöd 18169: Skulden är intec'knad eller ej. Li:kaså borde förutsätts möjligheten att skolorna beviljas 18170: partiell ersättning utgå för vissa nödvändiga statsbidrag för auskaffning och !komplette- 18171: kansliutgifter oc'h :l'ör den ordinarie avlönin- ring av skolinventarier, undervisningsmate- 18172: gen för den i skolans tjänst vara:ktigt an- riel och bibliotek inom ramen för ett i stats- 18173: ställda personalen. Det i den nuvarande la- förslaget för ändamålet anvisat anslag. Detta 18174: gen förutsatta statsbidraget som erlägges stadgande har emellertid blivit en död 18175: inom ramen för statsförslaget och som är bakstav emedan något anslag för nämnda 18176: avse.tt för Sk:olinventarier, undervisningsma- ändamål inte har upptagits i budgeten. 18177: teriel och bibliotelk borde bli lagbestämt och Främst ha.r läroverken på landsbygden och 18178: statsbidraget av 75% för pensionsutgifter undervisningelliS effekt vid dem blivit lidande 18179: utsträckas till att gäilla även funktionärer hålrpå. Av denna orsak borde dessa utgifter, 18180: och tjänstepeesona:l som är varaiktigt an- sam i främsta rummet före'k:ommer vid nyin- 18181: ställda vid Skolan. rättade skolor med svag ekonomi, hänföras 18182: Statsunderstödet för parallellklasser är nu trll dem som berättigar till procentuellt stats- 18183: 315 650 mark lägre. än det understöd som understöd. Likaså borde skolorna berättigas 18184: utgår för ordinarie hlasser. Då inte ens sist- att erhålla partiellt statsunderstöd även för 18185: nämnda understöd helt förslår tili att nödvändiga utgifter för kansliförnödenlheter, 18186: täcka kostnaderna :l'ör undervisningen utan i tryclmingsarbeten och annonser rörande sko- 18187: med(;ltal över 100 000 marlk per klass måste lans verksamhet samt för hälsovården. 18188: 432 VIII,5. - Ykaityisoppikoulujen valtionapu. 18189: 18190: 18191: 1 6 § i den nuvarande lagen stadgas om av statsbid·raget för parallellklasserna till 18192: statsbidrag för lärarnas pensioner. Detta samma storlek som för ordinarie. klwsser en- 18193: stadgande ingick in:te ursprungligen i rege- ligt en i skolstyrelsen uppgjord kalkyl 18194: ringens proposition utan intogs i lagen under komme att förorsalka en merutgift på ca 300 18195: behandlingen i kulturut8kottet emedan pen- miljoner ma:M:, det höjda och utsträekta pro- 18196: sionsfrågan för lärare oeh annan erforderlig oontuella statsbidraget ett tillägg av ca 150 18197: personai för folkhög8k9lornas vidkommande miljoner samt ändringen av det för anSka.ff- 18198: reglerats i den något tidigare handlagda la- ning och komplettering av skolinventarier, 18199: gen om statsunde.rstöd åt folkhögskolor. I undervisningsmateriel och bibliotek avsedda 18200: detta skede lä.mnades emellertid den i skolor- statsbidraget så att det skulle bli procentuellt, 18201: nas tjänst anställda tjänstepersonalen utan- en ökning om kanake ca 100 miljoner marik. 18202: för stadgandet om pensionen ehuru statEJ- Pensionerna åt tjänstepe.rsonalen torde inte 18203: bidrag enligt lagen erhålles för dess av:löning. ännu de närmaste åren föranieda närrnnvärda 18204: Utelämnandet av statsbidraget för personalen utgifter för staten. 18205: torde ha Sk:ett av oaktsamihet när frågan på På grund av vad ovan anförts och ytterli- 18206: uppdrag av kulturutskottet skyndsamt be- gare understrykande nödvändigheten av att 18207: reddes i Skolstyrelsen. Sedan lagen antagits terminsavgifterna av sociala skäl bör sänlkas 18208: konstaterade skolstyrelsen enhälligt att saken fä:reslår vi, 18209: hade bort regleras i detta sammanhang. 18210: I fråga om beräknandet av den kostnads- att Riksdagen måtte antaga följande 18211: öaming de ovannärrnnda lagändringarna skulle lagförslag: 18212: medföra kan det konstateras att höjningen 18213: 18214: 18215: 18216: 18217: Laa 18218: a.ngående ändring av lagen om sta.tsunderstöd lt priva.ta. läroverk. 18219: 1 enlighet med Rilksdagens beslut upphäves 7 § i lagen den 6 oktober 1950 om statsun- 18220: derstöd åt privata läroverk, varjämte 4 §, sådan den lyder i lagen den 14 juli 1958 18221: (258/58), 5 § 1 mom. 4 punkten, sådan den lyder i lagen den 9 januari 1953 (8/53) och 18222: 6 §, sådan den lyder i lagen den 16 december 1955 (513/55), Bkola er'hålla följande än- 18223: drade [ydelse: 18224: 18225: 4 §. 4) 50-75 prooent av följande utgifter: 18226: 1 statsunderstöd beviljas av undervisnings- a) räntorna på den gäld, som upptagits 18227: mhusteriet: för anldraffning av huvudgak:ligen av S'kolan 18228: 1) 1032 550-1099 960 mark om året för nyttjade byggnader och dess område samt 18229: varje i verkaamhet varande ordinarie och :för skolans verksamhet; 18230: para1leilldass; och b) hyran för huvudsak!ligen till skolans 18231: 2) för undervisning i alternativa och :fri- verksamhet nyttjad~ lägenheter, därest skolan 18232: villiga ärrnnen, som upptagits i den för skolan verkar i förhyrd lägenhet; 18233: fastställda läroplanen, samt för uppråltthål- 18234: lande av linjoo~ning på gymnasial!klasserna c) de verkliga och godtagbara ikostnaderna 18235: enligt undervisningsministeriets prövning. för värme och lyse i ovan i punlkterna a och 18236: b avsedda byggnader och lä:genheter; 18237: 5 §. d) den ordinarie avlöningen för i skolans 18238: Åt skola, som åtnjuter i 4 § 1 pun'kten tjänst varalktigt anställda fun'ktionärer och 18239: avsett statsunderstöd, be.viljas av skolstyrel- tjänstepersonal; och 18240: sen moo iaJkttagande av grunder, vilka näx- e) de verkliga och godtagbara !kostnaderna 18241: mare fastställas genom förordning, i tilläggs- för anskaffning och ikomp'lettering av skol- 18242: understöd: inventarier, undervisningsmateriel oeh biblio- 18243: tek samt kansliförnödenih.eter, tryc'kningsarbe- 18244: vin,5. - österholm ym. 433 18245: 18246: ten och annonser rörande Skdlans verksa,mlhet beviljar skolstyre:lsen skolan i statsunderstöd 18247: äwensom för hä:lsovården. 75 för hundra. Understödet erlägges likväl 18248: icke för den del av penffionen, som överstiger 18249: 6 §. beloppet av pension, viiken utbetalas i till 18250: För de enligt i förordillng stadgade grun- motsvarande avlöningsklass hörande stats- 18251: der bevi:ljade pensioner, som Skolan erlägger tjänst eller -befattning. 18252: åt de i 5 § 1 mom. 1 punkten avsedda rekto- 18253: rerna och lärarna, åt funlktionärer och tjäns~ 18254: tepersonal, som avses i 4 d punkten i sagda Denna lag trä:der i kraft den 18255: paragraf, sam.t åt lärare, som avlagt dimis- 19 och tnlämpas från och med den 18256: sionsexamen vid de finsk- eUer even:Sksprå- 19 , från viiken dag räknat även tidigare 18257: kiga fortbildningsläroverken i Helsingfors, beviljade statsunderstöd utbetalas enligt i 18258: vilkas indragning påbjudits den 29 maj 1922, denna lag stadgade grunder. 18259: 18260: 18261: Helsingfors den 5 februari 1960. 18262: 18263: John Österholm. Veikko Vennamo. 18264: Juha Rihtniemi. Bertel Lindh. 18265: Esa Kaitila. Alwar Sundell. 18266: Päiviö Hetemäld. Sven Högström. 18267: Armi Hosia. J. A. Junga.rå. 18268: Ensio Partanen. Georg 0. Ehrnrooth. 18269: Juho Tenhiälä. Victor Procope. 18270: 18271: 18272: 18273: 18274: 55 E 74/60 18275: 434 18276: 18277: vm,5. - La.k.al. N: o 75. 18278: Suomennos. 18279: 18280: 18281: 18282: 18283: Österholm ym..: Ehdotus laiksi yksityisoppikoulujen valtion- 18284: avusta annetun lain muuttamisesta. 18285: 18286: 18287: E d u s k u n n a ll e. 18288: 18289: Säädettäessä yksityisoppikoulujen valtion- lukukausimaksujen alentaminen sosiaalisista 18290: apulakia vuonna 1950 hallituksen esityksen syistä, jotta ne, jotka ovat panneet lapsensa 18291: ja eduskunnan tarkoituksena oli, että val- yksityisoppikouluihin, eivät saisi lukukausi- 18292: tionapu peittäisi koulujen palkkausmenoista maksujen muodossa kannettavakseen ras- 18293: n. 95 % ja keskimäärin koulujen kokonais- kaampaa rasitusta kuin ne, joille on ollut 18294: menoista 75-85 %. Tätä tarkoitusta, jota mahdollista sijoittaa lapsensa valtion oppi- 18295: silloin pidettiin kohtuullisena, ei kuitenkaan kouluihin. 18296: ole käytännössä saavutettu, vaan useistakin Toisaalta on todettava, että oppikoululai- 18297: syistä, erityisesti kuluneiden kymmenen vuo- toksemme luonne on samaan aikaan suuressa 18298: den aikana tapahtuneen inflaation vuoksi, määrässä muuttunut. Toiminnassa olevista 18299: valtionavulla on voitu rahoittaa yhä vähäi- 415 oppikoulusta 294 on yksityismuotoisia ja 18300: sempi osa menoista. Oppikoulutilaston mu- 121 valtion oppikouluja. Viimeksi kulunei- 18301: kaan se oli lukuvuonna 1957-58 vain n. den kymmenen vuoden aikana, jolloin nykyi- 18302: 65 %. Tästä kehityksestä on ollut seurauk- nen avustuslaki on ollut voimassa, on pe- 18303: sena toisaalta koulujen velkaantuminen, toi- rustettu 93 uutta yksityiskoulua. Tämä on 18304: saalta lukukausimaksujen kohoaminen koh- johtunut oppikouluharrastuksen nopeasta voi- 18305: tuuttoman suuriksi. Näiden maksujen osuus mistumisesta ja leviämisestä yhä laajempiin 18306: koulujen kokonaistuloissa oli edellä mainit- piireihin. Nykyisin on oppikouluista yli 70 % 18307: tuna lukuvuonna 27.2 %. Kun vastaava yksityisiä, ja maaseudun oppikoulutarpeen 18308: osuusprosentti viisi vuotta aikaisemmin oli yksityisoppikoulut tyydyttävät lähes koko- 18309: 23.2 %, on taloudellista rasitusta viime vuo- naan niiden osuuden ollessa 95 % maaseu- 18310: sina siten huomattavassa määrin siirretty dulla sijaitsevista kaikista oppikouluista. 18311: valtionavustusten tililtä lukukausimaksujen Kuluvana lukuvuonna saa 111 398 oppilasta 18312: osalle. Näin on tapahtunut siitä huolimatta opetusta yksityisoppikouluissa. 18313: että kuntien avustusten osuus on samaan ai- Vuotuisiin ylläpitokustannuksiin annetun 18314: kaan noussut 4.8 % :sta 6.2 % :iin. valtionavun riittämättömyydestä ja toisaalta 18315: Lukukausimaksut vaihtelevat koulujen eri- rakennuskustannusten kouluille aiheuttamista 18316: laisesta taloudellisesta asemasta johtuen huo- rasituksista johtuen yksityisoppikoulujen ve- 18317: mattavasti. Alimmat ovat saman suuruisia lat ovat suuresti lisääntyneet, ja tämä kehi- 18318: kuin valtion oppikouluissa, kun taas korkeim- tys näyttää jatkuvan. Vuonna 1950 yksityis- 18319: mat ovat 20 000 markkaa. Viime lukuvuonna oppikoulujen velat olivat 675 miljoonaa 18320: oli 141 koulussa lukukausimaksun suuruus markkaa. Vuonna 1958 ne nousivat 8 399 18321: 10 000 markkaa tai enemmän. Sellainen kehi- miljoonaan ja syksyllä 1959 yli 10 miljar- 18322: tys on sosiaaliselta kannalta haitallinen, diin. 18323: koska se muodostaa vähävaraisille perheille Tilanteen kehittyessä tällaiseksi valtioneu- 18324: rajoituksen tai esteen lasten kouluttamiselle vosto asetti vuonna 1954 komitean harkitse- 18325: oppikouluissa. Tämä on erityisesti syytä maan yksityisoppikoulujen valtionapulainsää- 18326: panna merkille senkin vuoksi, että yksityis- dännön uudistamista. Komitea ehdotti koulu- 18327: oppikoulujen valtionapulakia säädettäessä oli jen valtionapujärjestelmän muuttamista si- 18328: nimenomaan julkilausuttuna tarkoituksena ten, että nykyisen luokkakohtaisen ja opet- 18329: VIII,5. - österholm ym. 435 18330: 18331: tajakohtaisen valtionavun asemesta makset- ei edes varsinaistenkaan luokkien valtionapu 18332: taisiin opetuskustannusten korvaamiseksi pe- peitä kokonaan opetuskustannuksia, vaan kes- 18333: rusvaltionapua jokaiselta lukusuunnitelman kimäärin jää yli 100 000 markkaa luokkaa 18334: mukaan lasketulta luokkatunnilta ja että ns. kohti peitettäväksi lukukausimaksuilla, ja 18335: prosentuaalisen valtionavun ylärajaa koro- kun rinnakkaisluokkien kustannukset eivät 18336: tettaisiin 60% :sta 75% :iin. Tätä järjestel- ole pienemmät kuin varsinaisten luokkien, 18337: mää on kuitenkin pidetty monimutkaisena tuottaa jokainen rinnakkaisluokka kouluille 18338: eikä sitä ole ryhdytty toteuttamaan. Yksi- lähes puolen miljoonan markan rasituksen, 18339: tyisoppikoulujärjestöt ovat asettuneet komi- jollaista on pidettävä kohtuuttomana, varsin- 18340: tean mietinnön johdosta annetuissa lausun- kin kun juuri tämä aiheuttaa voimakasta 18341: noissa sille kannalle, että nykyinen järjes- painetta lukukausimaksuihin. Kun toisaalta 18342: telmä olisi säilytettävä, mutta siinä olevat rinnakkaisluokkia perustamalla voidaan no- 18343: epäkohdat korjattava. peimmin ja valtion kannalta vähäisimmin 18344: Edelleen on huomattava, että yksityisoppi- kustannuksin lisätä oppilaspaikkoja ja kun 18345: koulujen valtionapulain kanssa samana vielä on noin 200 yksityiskoulua, joihin rin- 18346: vuonna eli vuonna 1950 säädetyt maatalou- nakkaisluokan perustamisen on pedagogiselta 18347: dellisten, kotitaloudellisten ja kotiteollisuus- kannalta koulun suuruuden huomioon ottaen 18348: oppilaitosten valtionapulait, jotka rakenteel- katsottava olevan paikallaan, olisi tämä van- 18349: taan ovat samankaltaiset, saivat huomatta- hojen aikojen erilaisista palkkausolosuhteista 18350: vasti edullisemman muodon. Näissä oppilai- periytynyt epäkohta korjattava nykyisessä 18351: toksissa maksetaan opettajien palkat koko- valtionapulaissa. 18352: naisuudessaan valtion varoista, ja prosen- Korkomenoihin tarkoitettua valtionapua 18353: tuaalista valtionapua, jonka suuruus on 65 %, koskevia voimassa olevan lain säännöksiä on 18354: myönnetään mm. omien rakennusten vuokra- tulkittu siten, että valtionapua annetaan vain 18355: arvosta, kanslia-, ilmoitus-, painatus-, kirjan- kiinnitettyjen velkojen korkoihin. Tämä jär- 18356: pito-, opetustarvike- sekä terveydenhoitome- jestelmä on osoittautunut kankeaksi ja kou- 18357: noista, mitä etua yksityisoppikouluilla ei ole. lujen kannalta kohtuuttomaksi sekä osittain 18358: Kuitenkin on näiden yksityisten oppilaitos- tarpeettomaksikin, koska lainojen, joissa on 18359: ten valtionapulakien tarkistaminen myös kunnan takuu, kuten enimmäkseen on asian- 18360: ajankohtainen. laita, kiinnittäminen on valtion kannalta .tar- 18361: Yksityisoppikoulujen valtionapulain muu- peeton toimenpide. Kun valtion kannalta ei 18362: toksia harkittaessa olisi lähinnä kiinnitet- ole eroa sillä, onko koulun suorittama korko 18363: tävä huomiota seuraaviin seikkoihin. Rinnak- aiheutunut kiinnitetystä vai kiinnittämättö- 18364: kaisluokkien valtionapu olisi nostettava sa- mästä velasta, olisi oikeus valtionapuun ulo- 18365: maksi kuin vakinaisten luokkien. Koulutalon tettava koskemaan kaikkia koulun ja sen ton- 18366: ja tontin hankkimiseksi tai koulun toimintaa tin hankkimiseksi tai muuten koulun toimin- 18367: varten tehtyjen velkojen koroista tulisi saada taa varten tehtyjen velkojen korkoja. 18368: osittaista korvausta riippumatta siitä, onko Voimassa olevan valtionapulain 7 § sisäl- 18369: velka kiinnitetty vai ei. Samoin olisi osit- tää mahdollisuuden myöntää kouluille val- 18370: taista korvausta annettava tietyistä välttä- tionapua koulukaluston, opetusvälineiden sekä 18371: mättömistä kansliamenoista ja koulun palve- kirjaston hankkimista ja täydentämistä var- 18372: luksessa jatkuvasti olevien toimihenkilöiden ten tulo- ja menoarvioon tarkoitusta varten 18373: varsinaisesta palkkauksesta. Koulukaluston otetun määrärahan puitteissa. Tämä säännös 18374: opetusvälineiden ja kirjastojen hankkimiseksi on kuitenkin jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi, 18375: nykyisessä valtionapulaissa tulo- ja menoar- koska budjettiin ei ole otettu mitään määrä- 18376: vion puitteissa annettavaksi edellytetty val- rahaa tätä tarkoitusta varten. Tästä ovat en- 18377: tionapu olisi muutettava lakimääräiseksi ja nen kaikkea joutuneet kärsimään maaseudun 18378: eläkkeitä varten säädetty 75% :n valtionapu oppikoulut ja niiden opetuksen teho. Tästä 18379: ulotettava koskemaan myös koulun palveluk- syystä nämä menot, jotka etupäässä koske- 18380: sessa vakinaisesti olevia toimihenkilöitä ja vat alkavia, heikossa taloudellisessa asemassa 18381: palveluskuntaa. olevia kouluja, olisi sisällytettävä prosen- 18382: Rinnakkaisluokkien valtionapu on nykyisin tuaaliseen valtionapuun oikeuttavien meno- 18383: 315 650 markkaa pienempi kuin varsinaisia jen joukkoon. Samoin olisi koulut oikeutet- 18384: luokkia kohti myönnettävä valtionapu. Kun tava saamaan osittaista valtionapua myös toi- 18385: 436 vni,5. - Yksityisoppikoulujen valtionapu. 18386: 18387: 18388: mistotarvikkeisiin, painatustöihin ja koulun Edellä ehdotettujen lainmuutosten aiheut- 18389: toimintaa koskeviin ilmoituksiin sekä tervey- taman kustannusten lisäyksen laskemiseksi 18390: denhoitoon käytetyistä välttämättömistä me- voidaan todeta, että rinnakkaisluokkien val- 18391: noista. tionavun korottaminen vakinaisten luokkien 18392: Nykyisen valtionapulain 6 § :ssä säädetään tasolle aiheuttaisi kouluhallituksessa laaditun 18393: opettajien eläkkeisiin annettavasta valtion- laskelman mukaan noin 300 miljoonan mar- 18394: avusta. Tämä säännös ei sisältynyt alunperin kan lisäyksen, prosentuaalisen valtionavun 18395: hallituksen esitykseen, vaan otettiin lakiin sitä korottaminen ja laajentaminen noin 150 mil- 18396: sivistysvaliokunnassa käsiteltäessä, koska Imu- joonan markan lisäyksen ja koulukaluston, 18397: sanopistojen valtionavusta vähäistä aikaisem- opetusvälineiden ja kirjastojen hankkimiseen 18398: min säädetyssä laissa opettajien ja muun tar- ja täydentämiseen tarkoitetun valtionavun 18399: vittavan henkilökunnan eläkekysymys oli jär- muuttaminen prosentuaaliseksi ehkä noin 18400: jestetty. Tässä vaiheessa jätettiin kuitenkin 100 miljoonan markan lisäyksen. Toimihen- 18401: koulujen palveluksessa oleva palveluskunta kilöiden eläkkeistä ei vielä lähivuosina aiheu- 18402: eläkesäännöksen ulkopuolelle, vaikka näiden tune valtiolle sanottavia menoja. 18403: palkkaukseen lain mukaan saadaan valtion- Edellä esitetyn perusteella ja tähdentäen 18404: apua. Palveluskunnan eläkevaltionavun jät- vielä lukukausimaksujen alentamisen välttä- 18405: täminen pois lienee tapahtunut epähuomiossa mättömyyttä sosiaalisista syistä ehdotamme, 18406: asiaa sivistysvaliokunnan toimeksiannosta 18407: kouluhallituksessa kiireellisesti valmistel- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 18408: taessa. Lain valmistumisen jälkeen koulu- van lakiehdotuksen: 18409: hallitus yksimielisesti totesi, että asia olisi 18410: ollut tässä yhteydessä järjestettävä. 18411: 18412: 18413: 18414: 18415: Laki 18416: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta. 18417: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan yksityisoppikoulujen valtionavusta 6 18418: päivänä lokakuuta 1950 annetun lain 7 § sekä muutetaan saman lain 4 §, sellaisena 18419: kuin se on 14 päivänä kesäkuuta 1958 annetussa laissa (258/58), 5 § :n 1 momentin 18420: 4 kohta, sellaisena kuin se on 9 päivänä tammikuuta 1953 annetussa laissa (8/53), ja 6 §, 18421: sellaisena kuin se on 16 päivänä joulukuuta 1955 annetussa laissa (513/55), näin kuu- 18422: luviksi: 18423: 18424: 4 §. 4) 50-75 sadalta seuraavista menoista: 18425: Valtionapua myöntää opetusministeriö: a) pääasiallisesti koulun käyttämien ra- 18426: 1) 1032 550-1099 960 markkaa vuodessa kennusten ja koulun alueen hankkimiseksi 18427: kutakin toiminnassa olevaa vakinaista ja rin- sekä koulun toimintaa varten tehtyjen vel- 18428: nakkaisluokkaa kohti; ja kojen koroista; 18429: 2) koulun vahvistettuun lukusuunnitel- b) jos koulu toimii vuokrahuoneistossa, 18430: maan merkittyjen vaihtoehtoisten ja vapaa- pääasiallisesti koulun toimintaa varten käy- 18431: ehtoisten aineiden opetusta sekä lukioluok- tettävien huoneistojen vuokrasta; 18432: kien linjajaon ylläpitämistä varten opetus- c) edellä a ja b kohdassa tarkoitettujen 18433: ministeriön harkinnan mukaan. rakennusten ja huoneistojen todellisista ja 18434: hyväksyttävistä lämpö- ja valaistuskustan- 18435: 5 §. nuksista; 18436: Koululle, joka nauttii 4 § :n 1 kohdassa d) koulun palveluksessa jatkuvasti olevien 18437: tarkoitettua valtionapua, kouluhallitus myön- toimihenkilöiden ja palveluskunnan varsinai- 18438: tää asetuksella tarkemmin määrättyjä perus- sesta palkkauksesta; ja 18439: teita noudattaen lisäavustusta: e) koulukaluston, opetusvälineiden sekä 18440: kirjaston hankkimiseen ja täydentämiseen 18441: VIII,5. - österhol.m. ym.. 437 18442: 18443: sekä kansliatarvikkeisiin, painatustöihin ja men- tai ruotsinkielisen Helsingin jatko- 18444: koulun toimintaa koskeviin ilmoituksiin sekä opiston päästötutkinnon, kouluhallitus myön- 18445: terveydenhoitoon käytetyistä todellisista ja tää koululle valtionapua 75 sadalta. Avus- 18446: hyväksyttävistä kustannuksista. tusta ei kuitenkaan suoriteta siltä eläkkeen 18447: osalta, mikä ylittää vastaavaan palkkausluok- 18448: kaan kuuluvasta valtion virasta tai toimesta 18449: 7 §. kulloinkin maksettavan eläkkeen määrän. 18450: Niistä asetuksella säädettyjen perusteiden 18451: mukaan myönnetyistä eläkkeistä, joita koulu 18452: maksaa 5 § :n 1 momentin 1 kohdassa tar- Tämän laki tulee voimaan pmvana 18453: koitetuille rehtoreille ja opettajille ja saman ........ kuuta 19 .. , ja sovelletaan sitä .. 18454: pykälän 4 d kohdassa tarkoitetuille toimihen- päivästä ........ kuuta 19 .. , josta lukien 18455: kilöille ja palveluskunnalle sekä opettajille, myös aikaisemmin myönnetyt valtionavut 18456: jotka ovat suorittaneet 29 päivänä touko- järjestetään maksettaviksi tässä laissa sää- 18457: kuuta 1922 lakkautettavaksi määrätyn suo- dettyjen perusteiden mukaan. 18458: 18459: 18460: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 18461: 18462: John Österholm. Veikko Vennamo. 18463: Juha Rihtniemi. Bertel Lindh. 18464: Esa Kaitila. Alwar Sundell. 18465: Päiviö Hetemäld. Sven Högström. 18466: Anni Hosia. J. A. Jungarå. 18467: Ensio Partanen. Georg 0. Ehrnrooth. 18468: Juho Tenhiälä. Victor Procope. 18469: 438 18470: 18471: VIU,6. - Lak.al. N: o 76. 18472: 18473: 18474: 18475: 18476: Leinonen ym..: Ehdotus laiksi kansakoululain 2 § :n muutta- 18477: misesta. 18478: 18479: 18480: E d u s k u n n a 11 e. 18481: 18482: Kansalaiskoulusta pääsevät oppilaat eivät tietoja ja taitoja, joita he työssään tulisivat 18483: vielä ensimmäisenä vuotena pääse mihinkään tarvitsemaan. Tällöin erikoisesti voitaisiin 18484: vakinaiseen työhön. Usein tämä 14-15-vuo- suorittaa kannattavuuslaskelmia ja tutustua 18485: tiaiden joukko harhailee toimettomana etsien kunkin vuodenajan kohdalla joihinkin tiloi- 18486: jotain tehtävää. Monesti negatiiviset ilmiöt hin tai työkohteisiin. 18487: leimaavat tällaisten joukkojen toimintoja. Elämäntehtävän valinta siirtyisi siten käy- 18488: Osa kansalaiskouluista pääsevistä selviytyy tännölliselle pohjalle ja koulu voisi siten olla 18489: ammattikouluihin ja hakeutuu sillä tavoin apuna mm. ammatinvalinnan ohjauksessa. 18490: omalle uralleen. Jäljelle jää kuitenkin nuo- Ammatinvalinnan ohjaaja olisi mukana har- 18491: riso, jonka työhön sijoittaminen tuottaa vai- joittelukohteita valittaessa. Näistä kohteista 18492: keuksia. Kansakouluun liitetty 9. luokka keskusteltaisiin jo 8. luokan kevätlukukau- 18493: olisi tässä varmaan suureksi eduksi. Se ra- della ja sovittaisiin työnantajien kanssa har- 18494: kentuisi kansakoulun 8. luokan pohjalle, olisi joittelupaikoista ja myös oppilaista. 18495: vapaaehtoinen sekä järjestettäisiin vapaasti Edellä esitetyn suuntaisen 9, luokan kus- 18496: ja joustavasti kunkin paikkakunnan elin- tannukset jäisivät vähäisiksi. Yleensä ei tar- 18497: keinoelämän tarpeiden mukaisesti. vittaisi lisätiloja, vaan opetus tapahtuisi 18498: Liike-elämän palvelukseen pyrkivät voitai- kansalaiskoulujen tiloissa. Uusia virkoja täl- 18499: siin ottaa sellaiselle luokalle, jossa opetusta laisen 9. luokan tarpeisiin ei monestikaan 18500: annettaisiin parina päivänä viikossa ja muun tarvittaisi. Myös eräät työnantajat ovat 18501: ajan oppilaat olisivat harjoittelemassa paik- ilmoittaneet antavansa omia ammattihenki- 18502: kakunnan liikkeissä. Kun on kysymys nuo- löitään opettajiksi 9. luokalle. 18503: rista henkilöistä, voitaisiin harjoittelua suo- Suoritetuissa tutkimuksissa ovat sekä las- 18504: rittaa kahdessa vuorossa, esim. 4 tuntia ker- ten vanhemmat että työnantajat ja kuntien 18505: rallaan. Tällöin työskentelyyn voisi osal- viranomaiset suhtautuneet kysymykseen erit- 18506: listua kaksinkertainen määrä oppilaita. Kou- täin myönteisesti. 18507: lun opettajat olisivat viikoittain yhteydessä Kun kansakoululain mukaan ei kiistatto- 18508: työnantajiin ja kuulisivat heiltä oppilait- masti kuitenkaan voida edellyttää edes edellä 18509: tensa edistymisestä ja ottaisivat sen opetuk- selostetun tapaisen vapaaehtoisen 9. luokan 18510: sessaan huomioon. Näin koulu joutuisi välit- perustamista, olisi nopeasti ryhdyttävä sel- 18511: tömään yhteyteen elinkeinoelämän kanssa. laiseen lain muuttamiseen, että kunnille olisi 18512: Edellä esitetyn tapaisesti voitaisiin jär- oikeus perustaa kansakoululaitokseensa 9. 18513: jestää harjoittelua muissakin ammateissa, luokka ja kunnat olisivat oikeutettuja saa- 18514: jotka ovat paikkakunnalla edustettuina ja maan valtionapua tällaisen luokan ylläpitä- 18515: joiden mukaan myös kansalaiskoulun opetus- miseen. 18516: suunnitelma olisi järjestettävä. Maatalou- Edellä olevan nojalla ehdotamme kunnioit- 18517: desta toimeentulonsa saavan väestön keskuu- taen, 18518: dessa nuoret voisivat esim. kerran viikossa 18519: kokoontua tuttuun kansalaiskouluunsa maa- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 18520: talousaineen opettajan johdolla verestämään van lakiehdotuksen: 18521: VIII,6. - Leinonen ym. 439 18522: 18523: Laki 18524: ka.nsa.koulula.in 2 §: n muuttamisesta. 18525: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun 18526: kansakoululain (247/57) 2 §:n 2 momentti kuulumaan seuraavasti: 18527: 2 §. voi järjestää kansakoulun yhdeksänvuotiseksi 18528: joko lisäämällä kansalaiskouluun kolmannen 18529: Varsinainen kansakoulu on kuusivuotinen vuosiluokan tai pitämällä kansalaiskoulun 18530: ja kansalaiskoulu kaksivuotinen. Kansalais- kaksivuotisena varsinaisen kansakoulun ol- 18531: koulu voi kuitenkin, milloin olosuhteet niin lessa seitsenvuotinen. 18532: vaativat, olla yksivuotinen, jolloin varsinai- 18533: nen kansakoulu on seitsenvuotinen. Kunta 18534: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 18535: 18536: Armas Leinonen. Eemil Partanen. 18537: Toivo Hietala. Olavi Lahtela. 18538: Pertti Rapio. Mikko Asunta. 18539: Judit Nederström-Lunden. Aaro Stykki. 18540: Martti Linna. Elis Manninen. 18541: Victor Procope. 18542: 440 18543: 18544: VIn,7. - Lak.aL N:o 77. 18545: 18546: 18547: 18548: 18549: A. Tuominen ym..: Ehdotus laiksi kansakoululain 2 §: n 18550: muuttamisesta. 18551: 18552: 18553: 18554: E d u s k u n n a 11 e. 18555: 18556: 18557: Suuret ikäluokat alkavat pian siirtyä kah- tanut, että yleinen peruskonlumme kehitet- 18558: deksanvuotisesta kansakoulusta työhön, mutta täisiin yhdeksänvuotiseksi samoin kuin 18559: työpaikkojen varaaminen heille tuottaa suu- Ruotsi paraikaa pidentää yhtenäiskouluansa 18560: ria vaikeuksia. Työttömyyshän on jatkuvasti tähän mittaan. Tähän meillä päästäisiin si- 18561: ollut hankalasti ratkaistavana pulmakysy- ten, että jo nyt kunnille annettaisiin oikeus, 18562: myksenä. Sitäpaitsi kaupungeissa ja asutus- jos itse niin päättävät, muuttaa kansalais- 18563: keskuksissa on jo nyt esiintynyt nuorison koulunsa kolmivuotiseksi. Toisena mahdolli- 18564: keskuudessa melkoista kurittomuutta, mitä suutena olisi kaksivuotisen kansalaiskoulun 18565: työnsaantivaikeudet tulevat varmasti lisää- järjestäminen nykyisen seitsenvuotisen var- 18566: mään. Siksi olisi pyrittävä järjestämään sinaisen kansakoulun pohjalle. Vaikka vii- 18567: kansakoulusta pääsevälle nuorisolle nykyistä meksimainittu tulisikin yleensä kysymyk- 18568: enemmän koulunkäyntimahdollisuuksia, jotta seen vain syrjäseuduilla, joissa oppilai- 18569: suurten ikäluokkien tulo työmarkkinoille saa- den pitkät koulumatkat ja kyydityksen jär- 18570: taisiin hitaammaksi. jestelyvaikeudet ovat haittana, olisi sekin 18571: Kun kansakoululain 2 § : ssä säädettiin, sallittava yhtenä huokeana ja tehokkaana 18572: että kansakouluun voi kuulua muita sitä täy- mahdollisuutena yhdeksännen kouluvuoden 18573: dentäviä oppivelvollisuusikäisten kouluja ja saamiseksi. 18574: kun oppivelvollisuusikä saman lain mukaan Myös kansakouluntarkastajat ovat kokouk- 18575: kestää yhdeksän vuotta, järjestivät muuta- sessaan äskettäin yksimielisesti lausuneet, että 18576: mat kunnat, mm. Tampereen ja Lahden kau- yhdeksäs kouluvuosi olisi jo nyt vapaaehtoi- 18577: pungit, kansalaiskoulunsa osittain kolmivuo- sena sallittava. Vaikka eräistä muista kou- 18578: tiseksi. Tehdyt tiedustelut ovat osoittaneet, lutoimen kehittämistä koskevista suunnitel- 18579: että paljon useammatkin kunnat ja monilla mista näyttääkin olevan erimielisyyttä, yh- 18580: paikkakunnilla myös lasten vanhemmat ha- deksännen kouluvuoden lisäämismahdolli- 18581: luaisivat järjestää kansakouluun yhdeksän- suuksien suhteen kaikki lienevät yksimielisiä. 18582: nen vuosiluokan. Oikeuskansleri on kuiten- Kysymyshän oikeastaan on vain siitä, että 18583: kin äsken kouluhallituksen alistuksen joh- äsken hyväksyttyä kansakoululakia tulkittai- 18584: dosta esittänyt mielipiteenään, ettei voimassa siin eduskunnan tarkoittamalla tavalla. Se 18585: oleva kansakoululainsääntö edellytä. puheena- tapahtuu luonnollisimmin lakia selventä- 18586: olevaa yhdeksättä vuosiluokkaa, jota edus- mällä. 18587: kunta lienee pitänyt mahdollisena käyttäes- Edellä lausutun perusteella kunnioittaen 18588: sään tarkoituksellisesti sanontaa ,oppivel- esitämme, 18589: vollisuusikäisten kouluja" eikä ,oppivelvol- 18590: listen kouluja". että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 18591: Viime keväänä mietintönsä valtioneuvos- van lakiehdotuksen: 18592: tolle antanut kouluohjelmakomitea on ehdot- 18593: VIJJ.,7. - A. Tuominen ym. 441 18594: 18595: 18596: Laki 18597: kansakoululain 2 §: n muuttamisesta. 18598: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun 18599: kansakoululain (247 /57) 2 §: n 2 momentti näin kuuluvaksi: 18600: 2 §. laiskoulu sallitaan, milloin olosuhteet niin 18601: vaativat, mutta tulee varsinaisen kansakou- 18602: Varsinainen kansakoulu on kuusivuotinen lun silloin olla seitsenvuotinen. Milloin kan- 18603: ja kansalaiskoulu kaksivuotinen. Edellinen salaiskoulu on kolmivuotinen, on varsinainen 18604: voi kuitenkin olla seitsenvuotinen ja jälkim- kansakoulu kuusivuotinen. 18605: mäinen kolmivuotinen. Yksivuotinen kansa- 18606: 18607: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 18608: 18609: Arvo Tuominen. K. F. Haapasalo. Rafael Paasio. 18610: Kalle Matilainen. Arvo Ahonen. Viljo A. Virtanen. 18611: Juho Karvonen. Veikko Helle. A. Härkönen. 18612: Pentti Niemi. Sylvi Siltanen. Aili Siiskonen. 18613: Viljo Rantala. Meeri Kala.vainen. Arvo Sävelä. 18614: Kustaa Ahtnko. Kaarlo Pitsinki. Ol!li J. Uoti. 18615: Väinö Tikkaoja. Anni Flinck V. Liljeström. 18616: Ensio Partanen. A. Simonen. H. Törmä. 18617: Sulo Hostila. Vilho Turunen. Impi Lukkarinen. 18618: Eetu Karjalainen. Lars Lindeman. Eino Raunio. 18619: Valto Käkelä. Georg Eriksson. G. Henriksson. 18620: 18621: 18622: 18623: 18624: 56 E 74/60 18625: 442 18626: 18627: VDI,S. - Lak.al. N: o 78. 18628: 18629: 18630: 18631: 18632: Leinonen: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta. 18633: 18634: 18635: Eduskunnalle. 18636: 18637: Kansakoululain 2 §: n mukaan kansakou- vatuksellisesti edullista. Niinpä eräillä. kau- 18638: luun voi kuulua myös apukoulu, hitaasti pungeilla on tarkkailuluokkien tapaisia asun- 18639: edistyvien luokkia ja muita oppivelvollisuus- tolakouluja maalaiskunnissa, mutta tällai- 18640: ikäisten kouluja. Näihin kuuluvat myös ns. sesta kansakoulujen sijoittamisesta on synty- 18641: tarkkailuluokat, joille erityisesti kaupun- nyt erimielisyyttä. Poikkeustapauksessa voi- 18642: geissa mutta viime aikoina myös maaseudulta taisiin muukin koulu tarkoituksenmukaisesti 18643: on otettu sellaisia oppilaita, joita menestyk- sijoittaa vieraan kunnan alueelle. Jotta epä- 18644: sellisesti ei ole voitu opettaa yleisessä kansa- selvyydet vältettäisiin, olisi kansakoululain 18645: koulussa ja jotka psyykisesti poikkeavina ei- 17 § : ää.n otettava sää.nnös siitä, että. kansa- 18646: vät myöskään kuulu apukouluissa opetetta- koulu voidaan, kun siihen on erityistä syytä, 18647: viin. Sellaisessa tapauksessa, jossa lapsen perustaa vieraankin kunnan alueelle. 18648: kasvatusvaikeuksia ei voida parantaa kotiin Edellä kerrotun perusteella ehdotan, 18649: vetoamalla, kouluSsa. täytyy olla oppilasasun- 18650: tola. Asuntolakoulun sijoittaminen oman että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 18651: kunnan alueelle ei kuitenkaan aina ole kas- van lakiehdotuksen: 18652: 18653: 18654: Laki 18655: ka.nsa.koulula.in muuttamisesta. 18656: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansa- 18657: koululain (247/57) 17 §: ään uusi näin kuuluva 2 momentti: 18658: 17 §. 18659: - - - - - - - - - - - - - - tyistä syytä, sijoittaa vieraan kunnan 18660: Kansakoulu voidaan, kun siihen on eri- alueelle. 18661: 18662: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 18663: 18664: Armas Leinonen. 18665: 443 18666: 18667: vm,9. - Lagmot. N:o 79. 18668: 18669: 18670: 18671: 18672: Sundell m.fl.: I!'örslag till lag om ändM'ng av folkskollagen. 18673: 18674: 18675: Till Riksdagen. 18676: 18677: Den nya folkskollagstiftningen förutsätter gemensamt skolföretag med en årsbudget på 18678: interkommunalt samarbete för den egentliga 100 miljoner mk skulle deltaga en stad med 18679: folkskolan men ocksä för medborgarskolan. 40 %, en landskommun med 30 % och tvä 18680: Ett sädant samarbete försväras emellertid andra landskommuner med 15 % var. Stats- 18681: genom stadgandet i folkskollagens 25 § en- bidraget skulle enligt den prövningen komma 18682: ligt viiken skolan skall förvaltas av den att utfalla med c: a 50 % av totalkostna- 18683: kommun, pä vars omräde den i distriktsin- derna, varför nettokostnaderna bleve c: a 50 18684: delningen placerats. Särskilt om de del- miljoner mk. 1 dessa skulle staden deltaga 18685: tagande kommunerna är av olika kommun- med 20 miljoner, den första landskommunen 18686: form, men även om de är av samma kom- med 15 och de bäda övriga landskommu- 18687: munform, kan vissa motsättningar räda, och nerna med 7.5 miljoner var. Dä stadens 18688: därför vore det befrämjande för samarbetet andel av bruttokostnaderna vore 40 miljoner, 18689: om dessa deltagande kommuner skulle kunna och dä stad enligt 81 § av folkskollagen har 18690: bilda kommunalförbund. Sälunda borde möj- 25 % statsbidrag pä sina folkskolutgifter, 18691: ligheter öppnas för ett fruktbärande sam- såled'8S 10 miljoner på 40, borde dess netto- 18692: arbete inom skolväsendet, liksom i Sverige, insats uppgä till 30 miljoner. Enligt nu 18693: sä att det antingen skulle ske enligt gällande gällande bestämmelser kunde alltsä staden 18694: lag eller ocksä på kommunalförbundsbasis. få större bidrag än den vore berättigad till, 18695: Ett interkommunalt samarbete mellan kom- och landskommunerna i motsvarande grad 18696: muner av olika kommunform försväras också mindre vid gemensam folkskolverksamhet. 18697: synnerligen kraftigt genom stadgandet i Detta missförhällande skulle försvinna om 18698: folkskollagens 82 § om hur stadsbidrag skall ett stadgande infördes i folkskollagens 82 §, 18699: utgå tili dylik gemensam folkskolverksamhet. vilket skulle innebära, att det gemensamma 18700: Detta bidrag utgår enligt skolstyrelsens skolföretagets bruttokostnader först skulle 18701: prövning och bör stiga till minst det belopp, fördelas pä deltaga.rkommunerna, varefter 18702: vilket borde tillkomma kommun, som är statsbidrag skulle utfalla enligt för veder- 18703: berättigad till det minsta understödet, men börande kommun gällande stadgande. 18704: inte överstiga det belopp, vilket borde be- Hänvisande till ovanstående föresläs, 18705: viljas kommun, som är berättigad till högsta 18706: möjliga understöd. Följden av ett sädant att Riksdagen måtte besluta antaga 18707: stadgande kan belysas av ett exempel: 1 ett följande lagförslag: 18708: 18709: 18710: Lag 18711: om ändring a.v folkskolla.gen. 18712: 1 enlighet med Riksdagens beslut skola 25 odh 82 §§ i folkskollagen den 1 juli 1957 18713: (247/57)- erhälla följande ändrade lydelse: 18714: 18715: 25 §. ' 18716: Folkskoledistrikt, som är gemensamt för kommun, inom vars område skolplatsen i 18717: två eller flera kommuner, förvaltas av den distriktsindelningen förlagts, därest kommu- 18718: 444 VIII,9. - Xansak:oulula.ki. 18719: 18720: 18721: 82 §. 18722: nerna icke för den gemensamma verksam- Bedriva sådana kommuner, vilka beviljas 18723: heten bilda kommunalförbund enligt vad understöd till kostnaderna för folkskolevä- 18724: därom särskilt är stadgat. I förstnämnda fall sendet enligt olika grunder, gemensam folk- 18725: må direktionerna överenskomma om att med- skoleverksamhet, eller hava sådana kommuner 18726: lemmar till direktionen utses från de olika därför bildat kommunalförbund, lämnas där- 18727: kommunerna. I skolans kostnader deltaga till bidrag enligt envar kommun tillkom- 18728: kommunerna i förlhållande till det antal mande understöd i samma förhållande som 18729: löropliktiga barn i envar kommun, som kommunerna enligt 25 § deltaga i kostna- 18730: finnes i folkskoldistriktet. derna för verksamheten. 18731: 18732: 18733: Helsingfors den 5 februari 19()0. 18734: 18735: Alwar Sundell. Kurt Nordfors. 18736: Verner Korsbäck. Grels Teir. 18737: J. A. Jungarå. 18738: 445 18739: 18740: VIII,9. - Lak.al. N: o 79. Suomennos. 18741: 18742: 18743: Sundell ym. : Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta. 18744: 18745: E d u s kun n a 11 e. 18746: 18747: Uusi kansakoululainsäädäntö edellyttää yksi maalaiskunta 30 %: lla ja kaksi muuta 18748: kuntain välistä yhteistyötä varsinaisen kan- maalaiskuntaa 15 %:lla. Harkinnan mukaan 18749: sakoulun, mutta myös kansalaiskoulun suh- maksettava valtionavustus olisi noin 50% 18750: teen. Sellaista yhteistyötä vaikeuttaa kui- kokonaiskustannuksista, minkä vuoksi net- 18751: tenkin kansakoululain 25 § : n säännös, jonka tokustannuksiksi jäisi. noin 50 miljoonaa 18752: mukaan koulun on oltava sen kunnan hal- markkaa. Näihin osallistuisi kaupunki 20 18753: linnossa, jonka alueelle se piirijaossa on miljoonalla, ensiksi mainittu maalaiskunta 15 18754: sijoitettu. Erityisesti silloin, jos osallisina miljoonalla ja molemmat muut maalaiskun- 18755: olevat kunnat ovat erilaista kuntamuotoa, nat kumpikin 7.'5 miljoonalla markalla. 18756: mutta vaikka ne olisivatkin samanlaisia, Koska kaupungin osuus bruttokustannuk- 18757: saattaa esiintyä määrättyjä ristiriitaisuuk- sista olisi 40 miljoonaa markkaa ja koska 18758: sia, ja sen vuoksi edistäisi yhteistoimintaa, kaupunki kansakoululain 81 § : n mukaan 18759: jos nämä kunnat voisivat muodostaa kun- saa 25% :n valtionavustuksen kansakoulu- 18760: tainliiton. Siten tulisi avata ma!hdollisuuk- menoihinsa, siis 10 miljoonaa markkaa 40 18761: sia hedelmälliselle yhteistyölle kansakoulu- miljoonasta, tulisi sen netto-osuuden nousta 18762: laitoksessa, niinkuin Ruotsissa, niin että se 30 miljoonaan markkaan. Nykyisin voimassa 18763: joko tapahtuisi voimassa olevan lain mu- olevien määräysten mukaan kaupunki siis 18764: kaan taikka myös kuntainliittojen pohjalla. voisi saada suuremman avustuksen kuin mi- 18765: Erilaisia kuntamuotoja edustavien kuntien hin se olisi oikeutettu ja maalaiskunnat 18766: välistä yhteistyötä vaikeuttaa myös erityisen vastaavasti vähemmän yhteistä kansakoulu- 18767: suuresti kansakoululain 82 § : n säännös tointa varten. 18768: siitä, miten valtionapua on suoritettava sel- Tämä epäkohta voitaisiin poistaa, jos kan- 18769: laista yhteistä kansakoulutointa varten. Tätä sakoululain 82 § : ään otettaisiin sää.nnös, 18770: avustusta suoritetaan kouluhallituksen har- jonka mukaan yhteisen kansakouluyrityksen 18771: kinnan mukaan ja sen on noustava vähin- kustannukset olisi ensin jaettava siihen 18772: tään siihen määrään, jonka tulisi tulla pie- osallistuvien kuntien kesken, minkä jälkeen 18773: nimpään avustukseen oikeutetulle kunnalle, valtionavustus suoritettaisiin asianomaiselle 18774: mutta ei saa ylittää sitä määrää, mikä olisi kunnalle voimassa olevan säännöksen mukai- 18775: myönnettävä korkeimpaan mahdolliseen avus- sesti. 18776: tukseen oikeutetulle kunnalle. Sellaisen Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, 18777: säännöksen seurauksia voi valaista eräällä 18778: esimerkillä. Yhteiseen kouluyritykseen, jonka ef;itä Eduskunta hyväksyisi seuraa- 18779: vuosibudjetti on 100 miljoonaa markkaa, van .lakiehdotuksen: 18780: tulisivat osallistumaan kaupunki 40 %:lla, 18781: 18782: Laki 18783: kansakoululain muuttamisesta. 18784: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kan- 18785: sakoululain (247/57) 25 ja 82 § seuraavasti: 18786: 25 §. määrätty, mikäli kunnat eivät yhteistä kan- 18787: Kahden tai useamman kunnan yhteinen sakoulutointa varten muodosta kuntainliittoa 18788: kansakoulupiiri on sen ku;nnan hallinnossa, sen mukaan kuin siitä erikseen on säädetty. 18789: jonka alueelle koulun vaikka on piirijaossa Ensiksi mainitussa tapauksessa kunnat voi- 18790: 446 vm,9. - Ka.nsa.koulula.ki. 18791: 18792: 18793: vat sopia siitä, että kansakoulun johtokun- tään eri perusteiden mukaan, suorittavat 18794: taan valitaan jäseniä eri kunnista. Koulun yhteistä kansakoulutointa, tai jos sellaiset 18795: kustannuksiin ku.nnat ottavat osaa siinä kunnat ovat sitä varten perustaneet kuntain- 18796: suhteessa, missä kuhunkin kuntaan kuulu- liiton, annetaan siihen avustusta kullekin 18797: via oppivelvollisia lapsia on koulupiirissä. kunnalle tulevan avustuksen mukaisesti sa- 18798: massa suhteessa kuin kunnat 25 § :n mu- 18799: 82 §. kaan osallistuvat kansakoulutoimen kustan- 18800: Jos sellaiset kunnat, j,oille valtionapu nuksiin. 18801: kansakoululaitoksen kustannuksiin myönne- 18802: 18803: 18804: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 18805: 18806: Alwar Sundell. Kurt Nordfors. 18807: Verner Korsbäck. Grels Teir. 18808: J. A. Jungarå.. 18809: 447 18810: 18811: VIII,lO. - Lak.al. N: o 80. 18812: 18813: 18814: 18815: 18816: Koivunen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta. 18817: 18818: 18819: 18820: E d u s k u n n a ll e. 18821: 18822: Voimassa olevan kansakoululain mukaan omaan kunnallisen keskikoulun, kansalaiskou- 18823: kunnille määräytyvät koulujen ylläpitokus- lun ja kansakoulun välittömällä yhteistyöllä 18824: tannukset ovat niin suuret, että niitä voi- luodaan pohjaa ja hankitaan välttämättömiä 18825: daan pitää kunnallisen verorasituksen kas- kokemuksia yhtenäiskoulua varten. Edelleen 18826: vun eräänä oleellisena ~iheuttajana. Esi- komitea pitää välttämättömänä, että tällaista 18827: merkkinä tästä voitaisiin mainita vaikkapa kokeilutyötä voidaan suorittaa myös kaupun- 18828: Jyväskylän kaupungin kuluvan vuoden ta- kien kansakouluissa. Mutta kun yksityisoppi- 18829: lousarvio, jossa kansakoulujen ja kunnallisen koulujen saama valtion apu on huomattavasti 18830: keskikoulun menot ilman koulutalojen raken- suurempi kuin kansakoululain mukaan kun- 18831: nus- ja laajennuskustannuksia on arvioitu nallisille keskikouluille kaupungeissa tuleva 18832: n. 325.5 milj. mk:ksi. Kun lain mukaan avustus, niin kaupungeissa kallistutaan ensi 18833: tuleva valtion avustus on arvioitu 50.8 milj. kädessä yksityisoppikoululinjalla perustetta- 18834: mk: ksi, niin kunnallisveroilla rahoitettava viin kunnan keskikouluihin. Komitea on mie- 18835: osuus lähentelee 275 milj. mk, joka mer- tinnössään päätynyt siihen, että jos kansa- 18836: kitsee yli 3 mk:n menoa veroäyriä kohden. koululain 81 § :n mukainen valtion avustus 18837: Tällaiset menoerät vaikuttavat merkitsevästi kaupunkien kansakoulumenoista korotettaisiin 18838: lopullisen veroäyrin hintaan. Kuten tiede- nykyisestä 25 % :sta 38 %: iin, niin silloin 18839: tään, rasittaa kunnallinen jakovero raskaim- kaupunkien kansakoulut ja kunnalliset keski- 18840: min pienillä tuloilla eläviä ihmisiä. Jo edellä koulut olisivat tasavertaisessa asemassa yksi- 18841: esitetystä syystä oikeus- ja kohtuusnäkökoh- tyisoppikouluihin verraten valtion avun saan- 18842: dat edellyttävät kansakoulumenoissa kuntien nissa. Edellä esitetynlaista muutosta kansa- 18843: osuuden helpottamista. koululakiin puoltavat kaikki järkisyyt, ku- 18844: Edellä sanotun lisäksi kunnille asetetut ten kunnallisverorasituksen keventäminen, 18845: korkeat kansakoulujen ylläpitokustannukset kouluolojemme kehityksen turvaaminen, va- 18846: aiheuttavat käytännössä pysähdystä koulu- rattomien perheiden lasten keskikouluun pää- 18847: olojemme kehityksessä. Tähän vakavaan syn helpottaminen jne. 18848: asiaintilaan on kiinnittänyt suurta huomiota SKDL:n eduskuntaryhmän toimesta on 18849: mm. kouluohjelmakomitea mietinnössään, vuoden 1959 valtiopäiville jätetty aloite maa- 18850: jonka se valtioneuvostolle antoi vuoden 1959 lais- ja kauppalakuntien kansakoulutoimin- 18851: kesäkuussa. Komitean mietinnössä pidetään taa koskevien kansakoululain a.o. kohtien 18852: nykyaikaiseen yleiseen koulusivistykseen muuttamiseksi. Tässä yhteydessä edellä esi- 18853: kuuluvana keskikoulun oppimäärää, jonka tettyyn viitaten ehdotamme, 18854: tarjoaminen lapsille ei ole mahdollista, ellei 18855: kunnallinen keskikoulu maassamme voita että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 18856: alaa. Komitean käsityksen mukaan nimen- van lakiehdotuksen: 18857: 448 VIII,lO. - Ka.nsa.k:oulula.ki. 18858: 18859: 18860: Laki 18861: kansakoululain muuttamisesta. 18862: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun 18863: kansakoululain (247 /57) 81 §: n 1 momentti näin kuuluvaksi: 18864: 18865: 81 §. ja koulukirjastojen hankkimisesta ja kun- 18866: Kaupunki saa vuotuista valtionapua 38 % nossapidosta, oppilaille ilmaiseksi annetuista 18867: kansakoululaitoksensa ylläpitämisestä johtu- oppikirjoista ja muista koulutarvikkeista ja 18868: vista todellisista menoistaan, joiksi luetaan työaineista, oppilaiden kouluateriasta ja 18869: opettajien laissa määrätyt palkat, kustan- muusta avustuksesta sekä tämän lain mää- 18870: nukset omien kansakouluhuoneistojen kun- räämästä lääkärinhoidosta. 18871: nossapitämisestä, kaluston, opetusvälineiden 18872: 18873: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 18874: 18875: Matti Koivunen. Tyyne Tuominen. 18876: Anna-Liisa Tiekso. Aleksi Kiviaho. 18877: Inkeri Virtanen. Nestori Nurminen. 18878: Irma Rosnell Toivo .Asvik. 18879: Judit Nederström-Lunden. Siiri Lehmonen. 18880: Elli Stenberg. Toivo Niiranen. 18881: 449 18882: 18883: VUI,ll. - Lak.al. N: o 81. 18884: 18885: 18886: 18887: 18888: Kalavainen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viran- 18889: haltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muut- 18890: tamisesta. 18891: 18892: 18893: E d u s k u n n a 11 e. 18894: 18895: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- opettajan välillä eikä myöskään kansakoulu- 18896: kauksesta ja eläkkeistä heinäkuun 1 päivänä laitoksen kustannusasetuksessa ollut tässä 18897: 1957 annetun lain 38 § : ssä säädetään kansa- suhteessa rajoittavia säännöksiä. Kouluhal- 18898: koululaitoksen virkaa väliaikaisena hoita- litus oli kuitenkin tulkinnut lain siten, että 18899: maan määrätyn opettajan oikeudesta saada sanottu paikallinen sairaslomaoikeus kuuluu 18900: palkkausta ja eläkettä sekä hänen oikeudes- vain koevuosilla olevalle taikka vakinaisena 18901: taan luontoisetuihin. Lisäksi on sanotussa toimivalle kansakoulunopettajalle. Korkein 18902: pykälässä määräykset viransijaisen oikeu- hallinto-oikeus on sitä vastoin huhtikuun 27 18903: desta palkkaukseen. Sen mukaisesti väliai- päivänä 1959 antamallaan päätöksellä toden- 18904: kaisella viranhoitajalla ei ole oikeutta saada nut, että koska sanotussa kustannuslaissa ei 18905: paikallista sairaslomaa eikä myöskään nais- edellämainittuja rajoittavia säännöksiä ollut, 18906: puolisella väliaikaisella viranhoitajalla pai- oli myöskin kansakoululaitoksen väliaikai- 18907: kallista synnytyslomaa. Samat säännökset kos- sella viranhoitajalla oikeus saada raskauden 18908: kevat myöskin viransijaista. Näin ollen on ja synnytyksen vuoksi kahden kuukauden 18909: uudella kansakoululaitoksen viranhaltijain virkavapaus täysin palkkaeduin. Kun tällä 18910: palkkauslailla huomattavasti huononnettu päätöksellä on katsottava lopullisesti ratkais- 18911: kansakoululaitoksen viranhoitajien sekä vi- tun kysymys siitä, että aikaisemmin voimassa 18912: ransijaisten sosiaalisia etuja siitä, mitä ne olleen lain säännökset eivät rajoittaneet siinä 18913: olivat aikaisemman lainsäädännön voimassa säädettyjä sosiaalisia etuja koskemaan ai- 18914: ollessa. Kun on ilmeistä, että tässä suhteessa noastaan vakinaisia ja koevuosilla olevia 18915: lainsäädäntöön on jäänyt merkittäviä puut- opettajia, olisi uuden palkkauslain tullut 18916: teellisuuksia, olisi palkkauslakia tältä osin noudattaa vastaavaa periaatetta. 18917: kiireellisesti täydennettävä. Kun uutta kansakoululaitoksen viranhal- 18918: Ennen elokuun 1 päivää 1958 voimassa tijain palkkauslakia valmisteltiin, pyrittiin 18919: olleen kansakoululaitoksen kustannuksista ke- siinä määrätietoisesti soveltamaan valtion 18920: säkuun 6 päivänä 1926 annetun lain 13 § : n virkamiesten palkkauksesta ja eläkkeistä voi- 18921: mukaan oli kansakoulunopettajalla oikeus massa olevia vastaavia säännöksiä. Tämä il- 18922: saada paikallista sairaslomaa täysin palkka- meneekin mm. lain perusteluista. Kuitenkin 18923: eduin, mikäli sairaus saman kalenterivuoden on todettava, että juuri kansakoululaitoksen 18924: aikana kesti yhteensä enintään 30 päivää väliaikaisten viranhoitajien sekä viransijais- 18925: sekä senjälkeiseltä ajalta, mikäli sairaus ten osalta poikkeaa kansakoululaitoksen vi- 18926: kesti korkeintaan 180 päivää palkkauksen ranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä an- 18927: siten, että hänen peruspalkastaan vähennet- nettu laki huomattavasti niistä periaatteista, 18928: tiin kolmannes, sekä sanotun ajan ylittävältä jotka ovat voimassa vastaavista valtion virka- 18929: sairasloman ajalta palkkausta, jolloin perus- miehiä koskevista säännöksistä. Jos vertail- 18930: palkasta pidätettiin puolet. Naisopettajalla laan näitten viranhaitijoitten asemaa keske- 18931: oli raskauden ja synnytyksen vuoksi taas oi- nään, tulee väliaikaisten viranhoitajien osalta 18932: keus saada kahden kuukauden virkavapaus lähinnä kysymykseen valtion ylimääräisten 18933: täysin palkkaeduin. Kansakoululaitoksen kus- toimenhaltijain virkasuhde ja toisaalta vi- 18934: tannuslaki ei tehnyt edellä mainitussa suh- ransijaisten osalta valtion tilapäisten toimi- 18935: teessa erotusta vakinaisen ja väliaikaisen henkilöiden virkasuhde. Niinpä kansakoulu- 18936: 57 E 74/60 18937: 450 VIII,ll. - Ka.nsa.koululaitoksen vira.nha.l.tija.in pa.l.kk:aus. 18938: 18939: 18940: laitoksen väliaikaisen viranhoitajan ja val- ylimääräinen eläke. Kun tämäkään ei ole 18941: tion ylimääräisen toimenhaltijan virkasuh- kohtuullista, olisi tässäkin suhteessa syytä 18942: detta ja palkkausta koskevat säännökset ovat lakia muuttaa. 18943: samanlaiset esim. seuraavissa tapauksissa: Aikaisemmin voimassa olleen kansakoulu- 18944: - molemmille annetaan toimeenottami- laitoksen kustannuksista helmikuun 6 päi- 18945: sesta määräyskirja, vänä 1932 annetun asetuksen 10 § : n 2 mo- 18946: - molemmille maksetaan palkkaus kuu- mentissa säädettiin: ,Palkan saakoon opet- 18947: kausittain jälkikäteen, taja sen kuukauden alusta lukien, jonka ku- 18948: - molemmille maksetaan ikälisä ja kal- luessa hän virkaan on astunut, kuitenkin 18949: liinpaikanlisä sekä yleiset elinkustannusten maksettakoon myös elokuun palkka opetta- 18950: nousun vuoksi toimeenpannut palkkauksen jalle, joka on työnsä alkanut syyskuun 1 päi- 18951: vänä. Myöhemmin syyskuulla virkaan astu- 18952: tarkistukset, nut opettaja saa elokuun palkan ainoastaan 18953: - molemmille voidaan myöntää eläke, siinä tapauksessa, että hän suorittaa täyden 18954: - molempien virkamääräys voidaan pe- lukuvuoden opetustyön." Uusi palkkauslaki 18955: ruuttaa, ei ole ottanut huomioon tässäkään suhteessa 18956: - molemmat toimet voidaan täyttää haet- väliaikaisten opettajanviranhaltijoitten saa- 18957: tavaksi julistamatta. vutettuja oikeuksia, vaan huonontanut hei- 18958: 1.'1imääräisten toimenhaltijain palkkauk- dän asemaansa tuntuvasti. Uuden palkkaus- 18959: sesta säädetään valtion ylimääräisistä toimen- lain mukaan on kouluhallitus tulkinnut väli- 18960: haitijoista ja tilapäisistä toimihenkilöistä aikaisella opettajalla olevan oikeus saada 18961: joulukuun 8 päivänä 1949 annetun asetuk- palkkausta vasta siitä päivämäärästä lukien, 18962: sen 8 §: ssä seuraavaa: ,Ylimääräisen toi- jolloin hänen virkamääräyksensä on annettu. 18963: menhaltijan palkkauksesta virantoimituksen Tämä taas tulee johtamaan ilmeisesti siihen, 18964: keskeytyksen ajalta on vastaavasti voimassa, että virkamääräykset tullaan antamaan ai- 18965: mitä peruspalkkaisten virkain- ja tointenhal- van viime hetkessä juuri ennen koulutyön 18966: tijain osalta on säädetty." Saman asetuk- alkamista. Viranhoitaja jää täten täysin 18967: sen 15 § : ssä taas säädetään, että tilapäisellä virkamääräyksen antajan armoille palkkauk- 18968: toimihenkilöllä on oikeus saada palkkausta sensa osalta, mikä ei voine olla oikein ja 18969: virantoimituksen keskeytyksen ajalta samo- tarkoituksenmukaista koulutyön järjestämi- 18970: jen perusteiden mukaan kuin ylimääräinen senkään kannalta. Lisäksi on otettava huO- 18971: toimenhaltija, kuitenkin edellyttäen, että hän mioon, että väliaikainen opettaja tällöinkin 18972: välittömästi ennen keskeytystä on ollut val- joutuu suorittamaan täyden lukuvuoden ope- 18973: tion palveluksessa vähintään kuusi kuu- tustyön, mutta saa työstään yhden kuukau- 18974: kautta. Samalla edellytyksellä on naispuoli- den palkkamäärää pienemmän palkan kuin 18975: sella tilapäisellä toimihenkilöllä myös oikeus esimerkiksi koevuosille valittu opettaja. Vas- 18976: raskauden ja synnytyksen vuoksi saada kah- taavasti tulisi viransijaisen palkkauksen 18977: den kuukauden virkavapaus täysin palkka- osalta olla voimassa sama periaate. Näin 18978: eduin. Ylimääräisten toimenhaltijain eläk- ollen olisikin palkkauslakia muutettava vas- 18979: keistä syyskuun 30 päivänä 1950 annetun taamaan aikaisemmin voimassa olleita sään- 18980: asetuksen mukaan on ylimääräisillä toimen- nöksiä. 18981: haltijoilla oikeus saada eläkettä sanotun ase- Edelleen säädetään kansakoululaitoksen 18982: tuksen mukaisesti. Kun asetuksen säännök- palkkauslain 38 § : n 1 momentissa, että jos 18983: set ovat perusteeltaan samanlaiset kuin val- väliaikaisella viranhoitajalla ei ole virkaa 18984: tion peruspalkkaisten viran- ja toimenhalti- varten säädettyä kelpoisuutta, saa hän var- 18985: jain eläkelaissa säädetään, on todettava, että sinaisen palkkauksen ja ylituntipalkkion 18986: valtion ylimääräiset toimenhaltijat ovat tässä 10 % : lla vähennettynä. Tämä säännös näyt- 18987: suhteessa täysin rinnastetut vakinaisiin vi- tään muodostuvan ylivoimaiseksi esteeksi 18988: ranhaltijoihin. Tässäkään suhteessa ei kui- kansalaiskoulun jatkuvalle toiminnalle ja ke- 18989: tenkaan kansakoululaitoksen väliaikainen vi- hitykselle. Tämä taas johtuu lähinnä siitä, 18990: ranhaltija ole rinnastettu valtion ylimää- että päteväksi kansalaiskoulun opettajaksi 18991: räiseen toimenhaltijaan, vaan on jätetty huo- katsotaan vain henkilö, joka on kansakoulu- 18992: nompaan asemaan. Väliaikaiselle opettajan- lain voimaan tultua siirretty kansakouluase- 18993: viran hoitajalle voidaan näet myöntää vain tuksen 201 §: n nojalla kansalaiskoulun opet- 18994: VIII,ll. - Ka.lavainen ym. 451 18995: 18996: tajanvirkaan tai joka on suorittanut kansa- taan hoitamaan opettajakokemusta vailla ole- 18997: laiskoulunopettajan tutkinnon. Voimassa ole- via opettajia tai ammattihenkilöitä, sillä ku- 18998: vien säännösten mukaan katsotaan myös rinpitokysymys on osoittautunut heille liian 18999: kansakoulun opettaja epäpäteväksi kansalais- vaikeaksi. Kokeneiden ja virkaa hoitamaan 19000: koulunopettajaksi, minkä vuoksi hänen pal- pystyvien vaikkakin muodollisesti kansalais- 19001: kastaan vähennetään edellä mainitun sään- koulun opettajaksi epäpätevien kansakoulun- 19002: nöksen nojalla 10%. Tällä hetkellä on kan- opettajien saamiseksi väliaikaisiksi opetta- 19003: salaiskoulunopettajain vajaus huomattava. jiksi kansalaiskouluun tulisi kansakoululai- 19004: Niinpä kansakoulunopettajia on jouduttu toksen palkkauslain 38 § : stä poistaa mää- 19005: siirtämään kansalaiskouluun, mutta samalla räys, jonka mukaan virkakelpoisuutta vailla 19006: heidän palkkauksensa on pienentynyt kym- oleva, väliaikainen opettaja saa palkkauk- 19007: meneksellä entisestään. Useat opettajat ovat sensa 10% :lla vähennettynä. 19008: siirtymäkauden vaikeudet ymmärtäen suos- Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä- 19009: tuneet tähän väliaikaisesti, mutta on odotet- järjestyksen 32 § : n nojalla allekirjoittaneet 19010: tavissa, että ensi lukuvuoden alusta he ehdottavat, 19011: yleensä siirtyvät hoitamaan entisiä virkojaan 19012: kansakoulussa. Ei myöskään ole suotavaa, että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 19013: että kansalaiskoulun opettajan virkoja ote- van lakiehdotuksen: 19014: 19015: 19016: 19017: Laki 19018: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta. ja eläkkeistä annetun la.in 19019: muuttamisesta. 19020: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- 19021: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 38 § näin kuu- 19022: luvaksi: 19023: 38 §. Väliaikaisella opettajanviranhaltijalla, jolla 19024: Kansakoululaitoksen virkaa väliaikaisena on virkaa varten säädetty kelpoisuus, on oi- 19025: hoitamaan määrätyllä on oikeus saada palk- keus saada eläkettä samojen perusteiden mu- 19026: kausta samojen perusteiden mukaan, kuin kaan, kuin tässä laissa on säädetty vakinai- 19027: sitä 2, 3, 4, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14 ja sen viranhaltijan oikeudesta saada eläkettä. 19028: 15 §: n nojalla suoritetaan vakinaiselle viran- Viransijainen saa, jollei 13 § : n 1 momen- 19029: haltijalle. Syyskuun 1 päivänä työnsä aloit- tin nojalla muuta ole sovittu, saman palk- 19030: taneelle väliaikaiselle opettajanviran hoita- kauksen, johon väliaikainen viranhoitaja 19031: jalle suoritettakoon myös elokuun palkka. 1 momentin mukaan on oikeutettu, ei kui- 19032: Myöhemmin syyskuulla virkaan astunut saa tenkaan palkkausta virantoimituksen keskey- 19033: elokuun palkan ainoastaan siinä tapauksessa, tyksen ajalta, ellei hän ole välittömästi vä- 19034: että hän suorittaa täyden lukuvuoden työn. hintään 6 kuukautta ollut kansakoululaitok- 19035: Väliaikaisella viranhaltijalla on sama oikeus sen palveluksessa. Viransijaisen palkkaus 19036: luontoisetuihin kuin vakinaisella viranhalti- maksetaan hänelle kuukausittain jälkikäteen. 19037: jalla, ja hän on velvollinen suorittamaan Viransijaisen luontoisedut säädetään asetuk- 19038: niistä korvausta, niinkuin 36 § : ssä on sää- sella. 19039: detty. 19040: 19041: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 19042: 19043: Meeri Xalavainen. Sulo Hostila. Eino Raunio. 19044: Veikko Helle. Rafael Paasio. G. Henriksson. 19045: Väinö Tikkaoja. 19046: 452 19047: 19048: VIII,12. - Lagmot. N: o 82. 19049: 19050: 19051: 19052: 19053: Sundell m.fl.: F'örslag till lag angående ändring av lagen 19054: om tjänsteinnehavarn.as inom folkskoleväsendet avlöning 19055: och pensioner, 19056: 19057: 19058: T ill R i k s d a g e n. 19059: 19060: Genom den nya folkskollagen och den efter samma grunder som ordinarie tjänste- 19061: därtill anslutna lönelagen ordnades folkskol- innehavare. 19062: lärarnas anställnings- och avlöningsfrågor På grund av de under nu rådande över- 19063: att fastare än tidigare motsvara för övriga gångsskede inom folkskolväsendet invecklade 19064: statstjänstemän gällande bestämmelser. Ett kompetensbestämmelserna har det av Riks- 19065: beklagligt undantag utgör dock frågan om dagen stadgade avdraget om 10 % på egent- 19066: de interimistiskt anställda lärarna. Sådan lig avlöning och övertimsarvode kommit att 19067: lagstiftningen nu är utformad kan dessa tillämpas även vid allehanda enbart formellt 19068: lärare betingad inkompetens och sålunda fått en 19069: - icke få någon som helst lön vid avbrott tillämpning, som näppeligen överensstämmer 19070: i tjänsteutövningen (sjukledighet, moder- med Riksdagens avsikter vid lagstiftningen. 19071: skapsledighet eller ledighet för handhavande Såsom ett exempel må nämnas en folkskol- 19072: av offentligt uppdrag); lärare, som senaste vår utdimitterades från 19073: - icke få rätt att själva avlöna sin vi- ett seminarium med vitsordet 10 i slöjd och 19074: karie och sålunda kunna behålla sina ålders- som därefter genomgick en krävande och om- 19075: tillägg, inte ens för kortaste ledighet (en fattande slöjdkurs vid Nääs-Seminariet i 19076: dag); Sverige. Enligt bestämmelserna i 126 § 3 19077: - icke få annat slags ledighet än för en- mom. i folkskolförordningen den 23 juli 1958 19078: skilda angelägenheter, vilket för denna lärar- (321/58) fordras av slöjdlärare i den egent- 19079: kategori medför, att all slags ledighet, som liga folkskolan mellanskolans lärokurs och 19080: överstiger 30 dagar under samma kalenderår, avgångsbetyg från avdelningen för träarbete 19081: avdrages från den till ålderstillägg berät- vid statens institut för manlig hemslöjd. 19082: tigande tjänstetiden; Trots att läraren i fråga i verkligheten är 19083: - icke få så kallad studielön enligt un- fullt kompetent och synnerligen väl skickad 19084: dervisningsministeriets i stöd av lönelagens för den tjänst han nu innehar måste han 19085: 13 §, den 9 september 1959 utfärdade grunder. emellertid betraktas som inkompetent. 19086: Orättmätigheten häri framstår så mycket Uppenbarligen skulle sålunda under en 19087: mera, om man jämför de för statens tjänste- övergångsperiod behövas ett stadgande, som 19088: män och befattningshavare gällande stad- möjliggjorde att inkompetensavdraget be- 19089: gandena. Sålunda kan tillfällig tjänsteperso- hövde tillämpas blott vid verklig inkompe- 19090: nal i statens tjänst få lön intill 180 dagar tens. Detta kunde uppnås sålunda, att Riks- 19091: vid ledighet på grund av sjukdom om den dagen genom lag beviljade undervisnings- 19092: omedelbart före ledighetens inträffande ministeriet eller skolstyrelsen rätt att intill 19093: tjänstgjort minst 6 månader i statens tjänst. en viss tidpunkt bevilja undantag från be- 19094: I läroverken kan t.o.m. timlärare med stad- stämmelserna. På grund av att frågorna om 19095: gat minimiantal timmar (i regel minst 20) kompetens kommer att vara av synnerligen 19096: och vilka omedelbart före ledighetens inträf- detaljerad art, torde skolstyrelsen vara den 19097: fande tjänstgjort minst 6 månader, erhålla lämpligaste instansen för den uppgiften. Så- 19098: lön vid sjukdom ända upp till 180 dagar, som lämpligt datum kunde den 31 juli 1964 19099: och ifall han tjänstgjort minst 3 år, få lön tänkas, eftersom lärarutbildningen tili dess 19100: vm,12. - Sundell ym. 453 19101: 19102: - för medborgarskolans del - torde ha att Riksdagen måtte antaga fnl- 19103: hunnit ordnas någorlunda tillfredsställande. jande lagförslag: 19104: Hänvisande tili ovanstående föreslås, 19105: 19106: 19107: 19108: 19109: Lag 19110: om ändring av lagen om tjänsteinnehavarnas inom folkskolväsendet avlöning och 19111: pensioner. 19112: Jämlikt Riksdagens beslut skall 38 § 1 mom. lagen den 1 juli 1957 om tjänsteinne- 19113: havarnas inom folkskolväsendet avlöning och pensioner (248/57) erhålla följande ändrade 19114: lydelse: 19115: 19116: 38 §. egentliga avlöningen och övertimsarvodet 19117: Den, som interimistiskt förordnats att be- med avdrag av tio procent. Skolstyrelsen må 19118: strida tjänst inom folkskolväsendet, äger rätt dock bevilja undantag härifrån intill den 31 19119: tili avlöning enligt samma grunder som så- juli 1964. Interimistisk handhavare av tjänst 19120: dan i stöd av 2, 3, 4, 6, 10, 11, 12 och 13 §§ har samma rätt till naturaförmåner som or- 19121: utgår till ordinarie tjänsteinnehavare. Äger dinarie tjänsteinnehavare, och är han skyl- 19122: intermistiskt förordnad icke den för tjänsten dig att för dem erlägga ersättning såsom i 19123: stadgade kompetensen, erhåller han den 36 § är stadgat. 19124: 19125: 19126: Helsingfors den 10 februari 1960. 19127: 19128: Alwar Sundell. Verner Korsbäck. 19129: 454 19130: 19131: vm,12.- Lak.al. N:o 82. 19132: Suomennos. 19133: 19134: 19135: 19136: Sundell ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhalti- 19137: jain palkka1J,ksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttami- 19138: sesta. 19139: 19140: 19141: E d u s k u n n a ll e. 19142: 19143: Uudella kansakoululailla ja siihen liitty- hän on palvellut vähintään kolme vuotta, 19144: vällä palkkauslailla järjestettiin kansakou- saada palkkaa samojen perusteiden mukaan 19145: lunopettajien virka- ja palkkauskysymykset kuin varsinaiset viranhaltijat. 19146: vastaamaan kiinteämmin kuin aikaisemmin Kansakoululaitoksessa nyt vallitsevassa 19147: muita valtion virkamiehiä koskevia määräyk- siirtymisvaiheessa annettujen monimutkais- 19148: siä. Valitettavan poikkeuksen muodostaa ten pätevyysmääräysten johdosta on edus- 19149: kuitenkin väliaikaisesti otettua opettajaa kunnan säätämää 10 %:n vähennystä var- 19150: koskeva kysymys. Nykyisen lainsäädännön sinaisesta palkkauksesta ja ylituntipalk- 19151: mukaan nämä opettajat eivät voi kiosta ryhdytty soveltamaan myös jokai- 19152: - saada minkäänlaista palkkaa virantoi- seen yksinomaan muodollista laatua olevaan 19153: mituksen keskeytyessä (sairausloma, äitiys- epäpätevyyteen ja siten tultu sovellutuk- 19154: loma tai loma julkisen tehtävän hoitamista seen, joka tuskin on yhdenmukainen edus- 19155: varten); kunnan tarkoitusten kanssa lakia säädet- 19156: - saada oikeutta itse palkata sijaisensa täessä. Eräänä esimerkkinä mainittakoon 19157: ja siten voida pitää ikälisänsä, ei edes ly- kansakoulunopettaja, joka viime keväänä sai 19158: hintä lomaa (yhtä päivää) varten; päästötodistuksen seminaarista arvosanalla 19159: - saada muunlaista lomaa kuin yksityis- 10 veistossa ja joka sen jälkeen kävi vaa- 19160: asioita varten, mikä tälle opettajakunnalle tivan ja laajan veistokurssin Nääs-seminaa- 19161: merkitsee sitä, että kaikenlaatuinen loma, rissa Ruotsissa. 23 päivänä heinäkuuta 1958 19162: joka saman kalenterivuoden aikana ylittää annetun kansakouluasetuksen (321/58) 126 19163: 30 päivää, vähennetään ikälisään oikeutta- § : n 3 momentin mukaan vaaditaan varsi- 19164: vasta palvelusajasta; naisen kansakoulun veistonopettajalta kes- 19165: - saada ns. opintolomaa opetusministeriön kikoulun oppimäärä ja valtion mieskotiteol- 19166: 9 päivänä syyskuuta 1959 palkkauslain 13 lisuusopiston puutyöosaston päästötodistus. 19167: §:n nojalla määräämien perusteiden mukai- Vaikka kysymyksessä oleva opettaja on to- 19168: sesti. dellisuudessa täysin pätevä ja erittäin so- 19169: Tässä ilmenevä epäoikeudenmukaisuus on piva siihen virkaan, jossa hän nyt on, täy- 19170: sitäkin suurempi, jos ottaa vertauskohdaksi tyy hänet kuitenkin katsoa epäpäteväksi. 19171: valtion virkamiehiä ja toimenhaltijoita kos- Ilmeisesti siis tarvittaisiin siirtymiskau- 19172: kevat säännökset. Siten voi valtion palve- tena säännös, joka tekisi mahdolliseksi sen, 19173: luksessa oleva tilapäinen virkakunta saada että epäpätevyysvähennystä tarvitsi sovel- 19174: palkkaa aina 180 päivään saakka sairau- taa ainoastaan silloin, kun kysymys on todel- 19175: den perusteella saadun loman aikana, jos lisesta epäpätevyydestä. Tähän päästäisiin 19176: se välittömästi ennen lomaa on ollut vä- siten, että eduskunta myöntäisi lailla opetus- 19177: hintään kuusi kuukautta valtion palveluk- ministeriölle tai kouluhallitukselle oikeuden 19178: sessa. Oppikouluissa voi vieläpä tuntiopet- myöntää määrättyyn ajankohtaan saakka 19179: taja, jolla on säädetty vähimmäismäärä poikkeuksia voimassa olevista määräyksistä. 19180: tunteja (yleisesti 20 tuntia) ja joka välit- Kun pätevyyskysymykset ovat erityisen de- 19181: tömästi ennen loman alkua on palvellut taljiluontoisia, lienee kouluhallitus sopivin 19182: vähintään kuusi kuukautta, saada sairaus- instanssi tähän tehtävään. Sopivana ajan- 19183: tapauksessa palkkaa aina 180 päivältä, ja jos kohtana voitaisiin pitää 31 päivää heinä- 19184: VIII,12. -Sundell ym. 455 19185: 19186: kuuta 1964, koska opettajainvalmistus siihen Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan, 19187: mennessä - kansalaiskoulun osalta - lie- 19188: nee ehditty järjestää jotakuinkin tyydyt- että Eduskunta hyviiksyisi seuraa- 19189: tävästi. van "lakiehdotuksen: 19190: 19191: 19192: 19193: 19194: Laki 19195: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 19196: muuttamisesta. 19197: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- 19198: kauksesta ja eläkkeistä annetun lain (248/57) 38 § :n 1 momentti seuraavasti: 19199: 19200: 38 §. kymmenellä prosentilla vähennettynä. Kou- 19201: Kansakoululaitoksen virkaa väliaikaisena luhallitus voi kuitenkin myöntää tästä poik- 19202: hoitamaan määrätyllä on oikeus saada palk- keuksia 31 päivään heinäkuuta 1964 saakka. 19203: kausta samojen perusteiden mukaan kuin Väliaikaisella viranhoitajalla on sama oi- 19204: sitä 2, 3, 4, 6, 10, 11, 12 ja 13 §: n nojalla keus luontoisetuihin kuin vakinaisella viran- 19205: suoritetaan vakinaiselle viranhaltijalle. Jos haltijalla, ja hän on velvollinen suoritta- 19206: väliaikaisella viranhoitajalla ei ole virkaa maan niistä korvausta, niinkuin 36 § : ssä on 19207: varten säädettyä kelpoisuutta, saa hän var- säädetty. 19208: sinaisen palkkauksen ja ylituntipalkkion 19209: 19210: 19211: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 19212: 19213: Alwar Sundell. Verner Korsbäck. 19214: 456 19215: 19216: VIU,13. - La.k.al. N: o 83. 19217: 19218: 19219: 19220: 19221: Rosnell ym.: Ehdotus laiksi ammattioppilaitoksista annetun 19222: lain muuttamisesta. 19223: 19224: 19225: E d u s k u n n a 11 e. 19226: 19227: Maamme ammattikoululaitos ei ole laajen- nuksista. Pykälän sanamuoto on ehdollinen 19228: tunut ja kehittynyt niin, että se pystyisi ja sitä on käytännössä tulkittu siten, että 19229: tyydyttämään niitä vaatimuksia, joita tek- valtionavustukseksi katsotaan myös valtion 19230: nillinen kehitys asettaa työntekijäin amma- myöntämät lainat. Tällainen tulkinta merkit- 19231: tilliselle koulutukselle. On arvioitu, että see sitä, että valtion osuudet asiallisesti jää- 19232: koulutetun ammattityövoiman tarpeen tyy- vät alle 50 ja 65 %: n. 19233: dyttämiseksi tarvittaisiin n. 11000 uutta Valtionapuun nähden rinnastetaan laissa 19234: ammattikoulupaikkaa. Sodan jälkeinen suuri kauppalat kaupunkeihin, kun ne esim. kan- 19235: syntynaisyys asettaa myös omat vaatimuk- sakoululaissa saavat saman valtionavun kuin 19236: sensa ammattikoulutuksen laajentamiselle. maalaiskunnat. Varsinkin kun suuremmat 19237: Ns. suurten ikäluokkien koulutuskysymystä kauppalat on muutettu kaupungeiksi, olisi 19238: ratkaistaessa on syytä kiinnittää nykyistä oikeudenmukaista rinnastaa kauppalat maa- 19239: enemmän huomiota ammatilliseen koulutuk- laiskuntiin. 19240: seen. Useissa kunnissa kuntien velvoitteet am- 19241: V. 1959 alussa voimaan tullut laki am- mattioppilaspaikkojen aikaansaamiseksi ovat 19242: mattioppilaitoksista asettaa velvoitteet kun- osoittautuneet liian raskaiksi. Lisäksi olisi 19243: nille varata määrätty määrä oppilaspaikkoja tarkoituksenmukaista, että kunnat perustaisi- 19244: väestön lukumäärään nähden. Kunnille ase- vat lain tarjoamien mahdollisuuksien puit- 19245: tetut velvoitukset ammattikoulupaikkojen va- teissa enemmän oppilaspaikkoja kuin laki 19246: raamiseen merkitsevät vain noin 6 300 uuden edellyttää. Olisi aiheellista korottaa valtion 19247: oppilaspaikan perustamista vuoteen 1962 avustuksia kaupungeille 60 %:ksi ja kauppa- 19248: mennessä. Laissa asetettujen velvoitustenkin loille ja maalaiskunnille 75 %:ksi, jolloin 19249: täyttäminen merkitsee monille kunnille kui- kunnilla olisi paremmat mahdollisuudet tar- 19250: tenkin suuria taloudellisia vaikeuksia. peen vaatiessa ylittää lain velvoitteet, eivätkä 19251: Ammattikoululain 14 § määrittelee valtion köyhimmät kunnat joutuisi ylivoimaisiin vai- 19252: ja kuntien maksuosuudet oppilaitosten huo- keuksiin täyttäessään lain määräyksiä. 19253: neistojen hankkimiseksi. Tämän pykälän Edellä olevan perusteella ehdotamme, 19254: mukaan voidaan myöntää valtionavustusta 19255: kaupunki- ja kauppalakuntien paikkavaraus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 19256: ten osalta 50 sadalta ja maalaiskuntien osalta van lakiehdotuksen: 19257: 65 sadalta hyväksyttävistä rakennuskustan- 19258: 19259: 19260: Laki 19261: ammattioppilaitoksista annetun lain muuttamisesta. 19262: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä huhtikuuta 1958 ammatti- 19263: oppilaitoksista annetun lain (185/58) 14 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi: 19264: 14 §. 19265: Tämän lain 6 ja 7 § : ssä tarkoitetulla omien huoneistojen hankkimiseksi oppilaitok- 19266: yleiselle ammattioppilaitokselle myönnetään selle valtionavustusta kaupunkikuntien paik- 19267: VIII,13. - Bosnell ym. 457 19268: 19269: kavarausten osalta 60 sadalta ja kauppaloi- nuksista valtioneuvoston vahvistamien perus- 19270: den ja maalaiskuntien paikkavarausten osalta teiden mukaan. 19271: 75 sadalta hyväksyttävistä rakennuskustan- 19272: 19273: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 19274: 19275: Irma Rosnell. Toivo Friman. 19276: Veikko Rytkönen. Tauno Kelovesi. 19277: Matti Koivunen. Rainer Virtanen. 19278: Juho Mäkelä. Anna-Liisa Tiekso. 19279: 19280: 19281: 19282: 19283: ö8 E 74/60 19284: 458 19285: 19286: VIII,14. - Toiv.a.l N:o 155. 19287: 19288: 19289: 19290: 19291: Nederström-Lund6n ym.: Opetushallinnon keskittämisestä. 19292: 19293: 19294: E d u s k u n n a 11 e. 19295: 19296: Kouluhallinnon alalla maassamme vallit- riön alaisuuteen kuuluvina, ilman yhteistä 19297: seva hajanaisuus asettaa vakavia esteitä keskusjohtoa, eivät voi muodostaa sellaista, 19298: koulutoimen tarkoituksenmukaiselle kehittä- koko maan kannalta tarkoituksenmukaista 19299: miselle. Suurten ikäluokkien aiheuttama yhtenäisyyttä. Yhtenäisen, kaikki opetus- 19300: puute niin ammatti- kuin oppikouluista on alat käsittävän alue- ja paikallishallinnon 19301: tuonut esille monia kysymyksiä, jotka pal- puuttuminen vaikeuttaa yhtenäistä koulu- 19302: jastavat koulutoimen keskityksen puuttumi- suunnittelua. Varsinkin ryhdyttäessä kokei- 19303: sen ja siitä aiheutuvat vaikeudet. Jotta lähi- lemaan nyt jo olevien koulumuotojen yhteen- 19304: tulevaisuudessa voitaisiin tuloksellisesti ryh- nivaitämistä sekä uusien tarkoituksenmukai- 19305: tyä toteuttamaan yhtenäiskouluajatusta, joka sempien aikaansaamista olisi kouluhallinnon 19306: jo monen vuoden aikana on ollut vilkkaan keskitys tarpeellinen. 19307: ja tuloksellisen pohdinnan alaisena, olisi Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun- 19308: opetushallinnon keskittämiskysymyksen rat- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 19309: kaisemista kaikin tavoin kiirehdittävä. Vallit- muksen, 19310: sevat olosuhteet ovat jo muodostuneet va- 19311: kaviksi esteiksi niin kansa- kuin oppikouluja että hallitus kiirehtisi opetushallin- 19312: suunniteltaessa. Erityisen vaikea on kysymys non keskittämistä koulutoimen uudis- 19313: ammattikoulujen alalla, jotka monen ministe- tamista ja yhtenäiskoulukysymyksen 19314: ratkaisemista St1mälläpitäen. 19315: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 19316: 19317: Judit Nederström-Lunden. Siiri Lehmonen. 19318: Irma Rosnell. Pauli Puhakka. 19319: Anna-Liisa Tiekso. Aarne Pulkkinen. 19320: Kuuno Honkonen. Toivo Salin. 19321: Hertta Kuusinen. Eino Tainio. 19322: 459 19323: 19324: VIII,15. - Toiv.al. N: o 156. 19325: 19326: 19327: 19328: 19329: Junnila ym.: Uudistuksen aikaansaamisesta hallinnol.lisessa 19330: organisaatiossa tieteellisen tutkimus- ja koulutustyön tehos- 19331: tamista silmälläpitäen. 19332: 19333: 19334: Eduskunnalte. 19335: 19336: Tieteellisen tutkimuksen ja erityisesti sen asioista selvä vastuu, ja sen vuoksi on pai- 19337: teknillisen soveltamisen alalla on toisen maail- kallaan, että erityinen, parlamentille vastuun- 19338: mansodan jälkeen tehty vallankumouksellisia alainen ministeri asetetaan hoitamaan näitä 19339: edistysaskeleita. Näin on tapahtunut mm. kysymyksiä ja samalla vastaamaan tieteelli- 19340: eräissä sellaisissa maissa, joiden asema tie- siin tarkoituksiin myönnettyjen julkisten va- 19341: teellisessä tutkimuksessa vielä muutamaa vuo- rojen tehokkaasta käytöstä. 19342: sikymmentä aikaisemmin oli verraten perifee- Englannissa on tietysti vanhastaan suuri 19343: rine.n. Erityisen voimakasta on tieteellis- joukko erilaisia tieteellistä tutkimusta 19344: teknillinen kehitys ollut Pohjois-Amerikan käsitteleviä neuvottelukuntia ja uuden 19345: Yhdysvalloissa ja aivan viime vuvsina var- ministerin tehtävänä on mm. näiden 19346: sinkin eräillä aloilla myös Neuvootoliitossa. elinten toiminnan seuraaminen ja ko'or- 19347: Kun mahdollisimman tehokkaalla tieteellisellä dinoiminen. Erääseen parlamentissa teh- 19348: tutkimustyöllä on mitä ilmeisin yhteys selkä tyyn, tiedeministerin tehtäviä koske- 19349: maan teolliseen ja Y'leensä taloudelliseen kas- vaan kyselyyn antoi pääministeri McMillan 19350: vuun että sen sota-potentiaaliin, tieteeLliseen joitakin aikoja sitten seuraavan vastauksen: 19351: tutkimukseen on alettu uhrata sekä taloudel- ,Jalosukuinen ystäväni salaisen sinetin lordi 19352: lisia voimavaroja että henkistä energiaa yhä ja tiedeministeri on vastuussa parlamentille 19353: kasvavassa määrin, ja seurauksena on ollut tieteellisen ja teollisen tutkimuksen neuvot- 19354: varsinkin eräi89ä maissa hämmästyttävä tie- telukunnan, lääketieteellisen tutkimuksen 19355: teen tason ja tutkimustyön tehon nousu. neuvottelukunnan, maataloudellisen tutlri- 19356: Jälkeenjäämisen pelosta tällä elintärkeällä muksen neuvottelukunnan, merentakaisen tut- 19357: rulalla on maassa toisensa jälkeen ryhdytty kimuksen neuvottelukunnan ja luonnonsuo- 19358: tieteellisen tutlrimuben tehostamista tarkoit- jelulautakunnan toiminnasta ... Tiedeminis- 19359: taviin toimenpiteisiin, myös hallinnollisella teri vastaa edelleen atomienergialain ministe- 19360: alalla. Niinpä Englannissa on viime parla- riölle asettamista velvoituksista ja suorittaa 19361: menttivaalien jälkeen uudelleen muodostet- avaruuden tutkimusongelman ylintä valvon- 19362: tuun hallitukseen nimitetty erityinen tiede- taa ... Toisten ministerien vastattava.ksi jää 19363: ministeri. Tähän virkaan ensimmäisenä ni- sen sijaan edelleenkin niiden rulaisina toimi- 19364: mitetty ministeri, lordi Hailsham - joka sa- vien tieteellisten laitosten toiminta. Mutta 19365: malla toimii hallituksessa ,salaisen sinetin tiedeministerin on vastattava yleisestä tie- 19366: lordina" - on itse luonnehtinut tehtäväänsä teellisiin kysymY'ksiin liittyvästä politiikasta 19367: Englannin ylähuoneessa viime lokakuussa puolustuslaitosta lukuunottamatta, ja hänen 19368: pitämässään puheessa totea.mrulla, että tiede- neuvoa antavana elimenään on tieteellisen po- 19369: ministerin vastuulla tulee olla seurata tieteel- litiikan neuvonantajakunta, joka puolestaan 19370: lisen tutkimuksen koko kenttää, todeta heikot seuraa kaiken siviilitarkoituksia palvelevan 19371: kohdat, vahvistaa niitä ja saada samalla ai- tieteellisen tutlrimuksen Y'leisiä kysymyksiä". 19372: kaan tutkimusta aloilla, joissa sitä vielä ei Kun Englannissalkin, j.ossa tieteellisen tut- 19373: ole. Vaik!ka tiedemiesten on tietysti hoidet- kimuksen taso kuitenkin on perinteellisesti 19374: tava varsinainen tietee1linen työ, demokraat- erittäin korkea, katsotaan välttämättömäksi 19375: tisessa järjestelmässä myös hallituksen on, ryhtyä sen tehostamiseksi hrullinnollisellakin 19376: huomautti lordi Hailsham, otettava näistä tasoHa tällaisiin erikoistoimenrpiteisiin, meillä 19377: 460 VIII,l5. - Tieteellisen tutkimustyön tehostaminen. 19378: 19379: 19380: saman suuntaisten erikoistoimenpiteiden tar- Tämä on tietysti hyvin suuressa maarm 19381: peen täytyy olla monin verroin suurempi. rahakysymys, mutta se on olennaiselta osal- 19382: Pienessä maassa, jossa on vähemmän sekä tie- taan myös organisaatiokysymys. Tätä orga- 19383: teellistä kapasiteettia että taloudellisia voima- nisointia varten on oltava jokin viranomainen 19384: varoja, on tietysti vaikea päästä tieteellisessä tai laitos, joka selvästi kantaa siitä vastuun, 19385: tutkimuksessa samantasoiffiin twldksiin ikuin mutta saa myös asianomaiset valtuudet ja 19386: suurissa maailmanvalloissa. Mutta meillä toimintamahdollisuudet. Meidän ei tarvitse 19387: Suomessa ei ole mobilisoitu näihin tarkoituk- välttämättä jäljitellä juuri englantilaista tie- 19388: siin likikään edes kaikkia niitäkään kansal- deministerin viran perustamista, mutta jo- 19389: lisia voimareservejä, joita tehokkailla järjes- honkin samansuullitaiseen olisi iJmeisesti Suo- 19390: telyillä voitaisiin näihin tehtäviin osoittaa. messakin ryhdyttävä. 19391: Tämä on sitäkin va!litettavampaa, ikun pie- Edellä olevaan viitaten ehdotetaan edus- 19392: nHlä mailla on ehkä vieläkin tähdellisempi iJrunnan hyväksyttäväksi toivomus, 19393: tarve ikuin suurilla tieteellisen ja yleensä si- 19394: vistyksellisen tasonsa kohottamiseen. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 19395: MeiHä on kyllä kansansivistyksen kohotta- toimenpiteisiin sellaisen, esim. Englatn- 19396: miseksi saatu aikaan huomattavia tuloksia, ja nissa tapahtunutta erityisen tiedemi- 19397: parhaillaan on myös oppikoululaitoksemme nisterin viran perustamista vastaavan, 19398: voimakkaasti laajenem.assa ja ylioppilaitten uudistuksen aikaansaamiseksi maamme 19399: lukumäärä samalla moninkertaistumassa. hallinnollisessa organisaatiossa, joka 19400: Mutta meidän on ryhdyttävä tähänastista tekisi mahdolliseksi tieteellisen tutki- 19401: teholdmammin huolehtimaan siitä, että tästä mus- ja koulutustyön nopean ja voi- 19402: massasta saadaan siivilöidyksi mahdollisim- makkaan tehostamis.en maassamme. 19403: man tarkoin siihen sisältyvä tieteellinen lah- 19404: jakkuus ja että tälle valmistetaan asianmu- 19405: kaiset työskentelymahdollisuudet. 19406: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 19407: 19408: T. Junnila. A. F. Airo. 19409: Väinö E. Nieminen. T. A. Wiherheimo. 19410: Juha Rihtniemi. Jaakko Kemppainen. 19411: Kalervo Saura. R. Hallberg. 19412: Oskari Lehtonen. Martti Salminen. 19413: Jussi Saukkonen. Mikko Asunta. 19414: Margit Borg-Sundman. Erkki Tuuli. 19415: Olli Aulanko. R. Ala.-Kulju. 19416: 461 19417: 19418: VIII,16. - Toiv.al. N: o 157. 19419: 19420: 19421: 19422: 19423: Saukkonen ym.: Akatemialaissa säädettyjen apurahojen ko- 19424: rottamisesta. 19425: 19426: 19427: E d u s k u n n a ll e. 19428: 19429: Eduskunta perusti v. 1947 Suomen Aka- nämä apurahat 10 % korotettuina. Kun ottaa 19430: temian yhteydessä akatemialakiin sisältyvät huomioon mainittujen apurahojen saajien 19431: apurahat, Akatemian jäsenten, assistenttien pitkän koulutuksen ja muut ansiot, on niitä 19432: sekä varttuneiden ja nuorempien tutkijain pidettävä liian pieninä, eivätkä perheelliset 19433: ja taiteilijain apurahat. Näistä säädetään voi tulla niillä toimeen ilman sivutoimia. 19434: laissa, että ,apurahan tarkoituksena on Apurahojen tarkistus nykyistä hintatasoa 19435: tehdä apurahan saajalle mahdolliseksi omis- vastaavalle tasolle on välttämättömän tar- 19436: tautua sen turvin sivutoimista vapaana peen vaatima, varsinkin, kun niitä kipeästi 19437: alaansa kuuluvan tieteen tai taiteen harjoit- tarvitaan maamme korkeamman hengenvilje- 19438: tamiseen." lyn kehittämiseksi kansainvälisen kilpailun 19439: Mainitut apurahat ovat kuitenkin reaali- edellyttämälle tasolle. 19440: arvoltaan alentuneet siinä määrin, että ne Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 19441: eivät enää vastaa sitä tarkoitusta, joka niillä ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo- 19442: oli Akatemiaa perustettaessa, eivätkä voi tur- muksen, 19443: vata lain edellyttämää mahdollisuutta omis- 19444: tautua tehtävän suorittamiseen ilman sivu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 19445: toimia. Niinpä esim. Akatemian jäsenen akatemialaissa säädettyjen apurahojen 19446: apuraha oli v. 1959 45 300 mk, Akatemian korottamiseksi sellaiselle tasolle, että 19447: jäsenen assistentin apuraha 52100 mk ja akatemialaissa lausuttu apurahojen 19448: Akatemian apuraha tieteenharjoittajalle ja alkuperäinen tarkoitus voitaisiin to- 19449: taiteilijalle 32 875 mk. V. 1960 maksetaan teuttaa. 19450: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 19451: 19452: Jussi Saukkonen. Väinö E. Nieminen. 19453: Erkki Leikola. R. Hallberg. 19454: Toivo Hietala. Martti Salminen. 19455: Jaakko Kemppainen. N. Kosola. 19456: Oskari Lehtonen. Mikko Asunta. 19457: T. Junnila. Erkki Tuuli. 19458: Saara Forsius. Aune Innala. 19459: Juha Rihtniemi. R. Ala-Kulju. 19460: 462 19461: 19462: VID,17. - Toiv.al. N:o 158. 19463: 19464: 19465: 19466: 19467: Tenhiälä. ym.: Helsingin yliopiston psykologiatn opetuksessa 19468: tarvittavan uuden apulaisprofessorin viran perustami- 19469: sesta. 19470: 19471: 19472: Eduskunnalle. 19473: 19474: Helsingin yliopiston psykologian apulaisen- kelijaa. Se on hum.kand.tutkinnon paaai- 19475: viran perustamiseen ei valitettavasti saatu neena siis 6: nnella sijalla historiallis-kielitie- 19476: varoja vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon. teellisen osaston 30 oppiaineesta. Kasvatus- ja 19477: Uuden professorinviran perustaminen on opetusoppi esim. tulee sen jälkeen vasta 19478: tullut erittäin kiireelliseksi sen jälkeen, kun 11: nnellä sijalla. Myös itse cum laude arvo- 19479: eduskunta on hyväksynyt ammatinvalinnan- sanan tutkinnot psykologiassa ovat tavatto- 19480: ohjauslain. Tämän lain mukaan tarvitaan masti lisääntyneet. Kun tätä arvosanaa 19481: laudatur arvosanoin valmistuvia psykologeja vielä 1954 oli suorittamassa vain 52 opiske- 19482: noin 120-150 aivan lähivuosien aikana. Jo lijaa, nousee cl.tutkintoon ilmoittautuvien 19483: ennen tähän tarkoitukseen tarvittavien psy- määrä viime lukuvuodella 110: een. 19484: kologien koulutusta asia oli ajankohtainen. Kun tiedekunnalle tehtiin ehdotus uuden 19485: Niinpä Helsingin yliopistossa otettiin jo keskikoulunopettajavalmistuksen uskomisesta 19486: syyskuussa 1955 käytäntöön uudet kandi- sen tehtäväksi, se sai itse valtioneuvostolle 19487: daattitutkinnot, jotta keskikoulunopettajien esittää ne tarvittavien opettajavoimien vä- 19488: valmistusta voitaisiin lisätä ja jouduttaa. himmäismäärät, jotka mahdollistavat tehtä- 19489: Tätä varten perustettiin kymmenen apulai- vän suorittamisen. Näiden opettajavoimien 19490: senvirkaa. Näihin eivät kuitenkaan sisälty- saanti, niin vakuutettiin, olisi edellytyksenä 19491: neet eräiden kaikkein suurimpia oppilasmää- uuden tutkinnon perustamiselle. Psykologian 19492: riä käsittävien aineiden opettajavoimat, vaan silloiset oppilasluvut lähtökohdaksi ottaen 19493: ulkopuolelle jäi mm. psykologian apulaisen- arvioitiin tuo opettajien vähimmäismäärä 19494: virka. Hallituksen käsityksen mukaan ei aine seuraavaksi: 19495: ollut keskikoulunopettajien valmistuksen kan- 19496: nalta välttämätön. Nyt on kuitenkin otettava Opiskelijoita 1955: 19497: huomioon, että aineyhdistelmät ovat opiske- appr. . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 19498: lijain vapaasti valittavissa ja juuri psyko- cl. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 19499: logia on erittäin suosittu mitä erilaisimmissa 1. . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . 19 19500: aineyhdistelmissä. Yht. 192 19501: Käsityksen siitä, millaisen opiskelijalisäyk- 19502: sen uusi hum.kand.tutkinto vuodesta 1955 19503: lukuvuoden 1958-59 loppuun mennessä on Tarvittavat opettajat: 19504: psykologian cum laude vaiheessa aiheuttanut, apulainen 19505: antavat seuraavat luvut tässä aineessa toi- iJ.ehtori 19506: meenpannuista tutkinnoista ja tiedekunnan assistentti 19507: kirjoituskokeista, joita varten kunkin aineen 19508: opettaja ohjaa ainekirjoitusharjoituksia vä- Pyydetyistä opettajavoimista saatiin vain 19509: hintään 2 ainetta kutakin opiskelijaa kohti assistentti. Vertailun vuoksi mainittakoon, 19510: ennen tässä kandidaattitutkinnossa cl. arvosa- että esim. pohjoismaisessa filologiassa, jossa 19511: naa varten pakolliseksi määrättyä ainekirjoi- cl.kirjoittajien määrä on psykologiaan ver- 19512: tuskoetta. Psykologiassa oli 1958-59 mainit- rattuna kaksinkertainen (66), on professori, 19513: tua tiedekunnan koetta suorittamassa 32 opis- apulainen, 3 lehtoria ja 2 assistenttia. 19514: VTII,17. - Tenhill.llL ym. 463 19515: 19516: Nykytilanne oppilaslukujen kohdalla ilme- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 19517: nee seuraavasta: kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 19518: toivomuksen, 19519: Opiskelijoita 1959: 19520: appr. . ............. , . . 350 että halUtus kiireellisesti perustaisi 19521: cl. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110 Helsingin yUopiston psykologian ope- 19522: l. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 tuksessa välttämättä tarvittavan 19523: Yht. 520 uuden apulaisprofessorin viran. 19524: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 19525: 19526: Juho Tenhiälä. Varma K. Turunen. 19527: Esa Kaitila. Kuuno Honkonen. 19528: Kurt Nordfors. Ensio Partanen. 19529: Erkki Leikola. Armas Leinonen. 19530: Armi Hosia. Erkki Koivisto. 19531: Aaro Stykki. Jussi Saukkonen. 19532: 464 19533: 19534: VIII,18. - Toiv.al. N:o 159. 19535: 19536: 19537: 19538: 19539: Leikola. ym.: Farmakologian apulaisprofessorin viran perus- 19540: tamisesta Helsingin yliopiston farmakologian laitokseen. 19541: 19542: 19543: E d u s k u n n a 11 e. 19544: 19545: Helsingin yliopiston farmakologian laitos kuluessa on oppilasmäärä lisääntynyt 50%, 19546: siirtyy syksyllä 1960 entisistä ahtaista ti- mutta erikoispätevyyden omaavan opettaja- 19547: loista uuteen ajan tarpeita vastaavaan lai- kunnan määrässä ei ole tapahtunut muutosta. 19548: tokseen. Tämän laitoksen tehtävänä on opet- Myös laitoksen assistenttikunnan koulutuksen 19549: taa lääketieteen ja hammaslääketieteen kan- samoinkuin erikoistyöntekijöiden kannalta 19550: didaateille eri lääkeaineiden vaikutusmeka- on tämän viran perustaminen ensiarvoisen 19551: nismit ja muut seikat, joiden tunteminen on tärkeätä. Paitsi puhtaasti sairaanhoidolliselta 19552: välttämätöntä, jotta sopivinta lääkeainetta ja kannalta ko. viran perustamisella on var- 19553: kulloinkin parhaissa annoksissa osattaisiin masti kansantaloudellista merkitystä sen 19554: käyttää. Lääkeaineopilla on erittäin tärkeä ollessa omiaan vastaisuudessa lisäämään lää- 19555: osa lääkärikunnan koulutuksessa ja sen mer- keaineopillisen erikoiskoulutuksen saaneen 19556: kitystä on suuressa määrin lisännyt viime henkilökunnan määrää ja sen vaikutuksen 19557: vuosien aikana tapahtunut nopea kehitys, siten näkyessä kaikkialla, missä lääkeaineiden 19558: joka on koskenut enemmän tätä kuin mitään käytön ja kontrollin kanssa joudutaan teke- 19559: muuta lääketieteen perusalaa. misiin. 19560: Jotta uuden laitoksen olosuhteita voitaisiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 19561: tarkoituksenmukaisesti hyväksi käyttää, tar- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 19562: vitaan laitokseen nykyisen varsinaisen pro- muksen, 19563: fessorin avuksi apulaisprofessori hoitamaan 19564: luentoja ja laboratorio-opetusta samoinkuin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 19565: ohjaamaan alan nopean kehityksen vaatimaa farmakologian apulaisprofessorin vi- 19566: laajaa tutkimustoimintaa. Edellä sanotun ran perustamiseksi Helsingin yliopis- 19567: lisäksi mainittakoon, että viime vuosien ton farmakologian laitokseen. 19568: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 19569: 19570: Erkki Leikola. R. Ala-Kulju. 19571: Jussi Saukkonen. Juha Rihtniemi. 19572: Toivo Hietala. Martti Salminen. 19573: R. Hallberg. N. Kosola.. 19574: Aune Innala. 19575: 465 19576: 19577: vm,19. - Toiv.al. N: o 160. 19578: 19579: 19580: 19581: 19582: Rihtniemi ym.: Esityksen· antamisesta dosenttistipendien lu- 19583: vun lisäämisestä ja niiden suuruuden korottamisesta. 19584: 19585: 19586: Ed uskunnaEe. 19587: 19588: Helsingin Yliopistossa oli 1. 1. 1960 dosent- Edellä luetellut stipendit ja palkkiot antar 19589: teja yhteensä 309. Doaenttien määrä on 1950- vat vuosittain vain muutamalle harvalle do- 19590: luvulta lisääntynyt nopeasti. Yksistään vuo- sentiUe mahdollisuuden jatkaa tutkimustyö- 19591: silna 1957-59 tuli näitä yliopistoon lisää tään, vaiklka he koulutus- ja kehitysasteensa 19592: kaikkiaan 99. perusteella olisivat vrulmiit todella merkittä- 19593: Dosellltin palkka maksetaan luentopalk- vään ja luovaan tieteelliseen toimintaan. 19594: 'låona, jolka on 2 500 markkaa luentotunnilta. Nykyisin dosentti saa odottoo stipendiä kovin 19595: Luentojen määrä on !k:evätlu:Jru.ikaudella 30 ja kauan. Muun muassa vuonna 1952 dosentioksi 19596: s~lukukaudella 24. Luentosarjan vailmista- nimetty sai stipendin vasta 7 vuoden jono- 19597: miseen käytetystä ajasta ei suoriteta kor- tuksen jälkeen. Dosenttioen määrän kasvaessa 19598: vausta. Edellä mainitut iuentopalk!k:iot on nopeasti kasvaa srumassa suhteessa epäsuhde 19599: viimeksi tarkistettu 1. 7. 1956. stipendien ja dosenttien määrän väliNä. Toi- 19600: Dosenteille tarkoitettuja stipendejä on saalta on myös stipendien suuruus jäänyt 19601: kai!k:kiaan kolmea laatua: 1. pienempiä sti,.. jäJ!keen nykyisestä kustannustasosta ja antaa 19602: pendejä 24 kpl. a 210 000, 2. suurempia sti- vain !rajoitetut mahdollisuudet vähä.nkin 19603: pendejä 20 kpl. a 420 000 ja 3. vuoden 1960 mittruvampien tutkimusten toimeenpanemif. 19604: rulusta voimassadlevia suurimpia stipendejä seen. 19605: 3 kpl. a 1 000 000, mikä edellyttää päätoi- EdeNä olevaan ja tasavallan presidentin 19606: mista tutkimustyötä. Kahta ensimmäistä sti- tieteellisen tutkimustyön puolesta esittämään 19607: pendiä on viimeksi korotettu vuonna 1954. vetoomukseen viitaten ehdotamme edus'kun- 19608: Tämän lisäksi on historirullis-kielitieteelli- nan hyväksyttäväksi seu!I'aavan toivomuksen, 19609: sessä osastossa 7 kpl. ja matemaattis-luon- 19610: nontieteellisessä osastossa 1 kpl. pysyväisiä että hallitus viipymättä antaisi 19611: dosenttipa!lk!k:ioita. Nämä prulkkiot maksetaan Eduskwmalle esityksen pienempien 19612: suuremman dosenttistipendin suuruisina hen- dosenttistip81f,dien luvun lisäämisestä 19613: kilöillle, jo1Jka ao. asetuksen mukaan eivät voi 34:ään ja suurempien 30:een ja sti- 19614: enää saada dosenttistilpendiä. pendien suuruuden korottamisesta. 19615: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 19616: 19617: Juha.. Rihtniemi. A. F. Airo. 19618: Saara. Forsius. Mikko Asunta. 19619: Aune Innala.. 19620: 19621: 19622: 19623: 19624: 69 E 74/60 19625: 466 19626: 19627: VII1,20. - Toiv.al. N: o 161. 19628: 19629: 19630: 19631: 19632: Saukkonen ym..: Valtion yliopistojen assistentrtien palkkauk- 19633: sen tarkistamisesta. 19634: 19635: 19636: Eduskunnal:le. 19637: 19638: Helsingin yliopistossa samoin !kuin muissa- taavat opinnot omaavallru oppikoulun van- 19639: kin yliopistoissa hoitavat eri tutkimusalojen hemmalla lehtorilla (27 pl.) ja assistentin ap. 19640: assistentit huomaAtavan osan opiskelijoiden pal!kkauslUdkka on 2 pl. alempi !kuin oppi- 19641: opetus- ja ohjaustoiminnasta. Heitä on Hel- koulun nuoremmrulla lehtorilla (24 pl.). Yli- 19642: singin yliopistossa 84 yp. (24 pl.) ja 110 ap. opiston ul!kopuolella toimivien laitosten sa- 19643: (22 pl.) assistentin viroissa. man pätevyyden omaavien assistenttien pal- 19644: Eun otetaan huomioon assistenttien opilli- kat ovat monissa tapauksissa vieläkin lkor- 19645: nen pätevyys, heidän vastuunSID tieteeRisen ikeammwt. Pätevän ja pysyvän assistenttityö- 19646: opetuksen hoitamisesta ja välttämättö- voiman saamisen edellyty!ksenä yliopistoihin 19647: myys jatkuvasti seurata oman tieteenalan on, että assistenttien palklkaus talikistetaan 19648: kehitystä, on assistenttien nYikyinen palkkaus pätevyysvaatimu!ksia ja tehtävän tieteellistä 19649: niin alhainen, että ilman muurulta sawtavia vaativuutta vastaavaksi. 19650: sivuansioita eivät ainakarun perheelliset hen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 19651: kilöt voi näihin tehtäviin pitemmäksi ajaksi kunnioittaen eduskunnan päätettäväks~ toi- 19652: jäädä. .Assistentin toimen hoitamisen kan- vomuiksen, 19653: nalta välttämätön tutkimustyö kärsii myös 19654: tästä. Tä!llainen 'lrehitys on haitallista !kor- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 19655: !keakoulujen opetus- ja tu1ikimustyöl1e. Ver- toimenpiteisiin valtion yliopistojem 19656: tailun vuoksi mainittaikoon, että assistentin assistenttien palkkauksen t(J;rkistatmi- 19657: yp. pru1'k!kauslu01klka on 3 pl. alempi kuin vas- seksi pätevyysvaatimuksia ja tehtävien 19658: laatua vastaavalle tasolle. 19659: He1singissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 19660: 19661: Jussi Saukkonen. Martti Salminen. 19662: Ma.rgit Borg-Sundman. N. Kosola. 19663: Saa.ra Forsius. Mikko Asunta. 19664: Juha Rihtniemi. Erkld Tuuli. 19665: Väinö E. Nieminen. Aune Innala. 19666: R. Hallberg. R. Ala-Kulju. 19667: Olli Aulanko. 19668: 467 19669: 19670: VIII,21. - Toiv.al. N:o 162. 19671: 19672: 19673: 19674: 19675: Kyttä ym.: Moota.lous- ja metsäteknikoiden oikeuttamisesta 19676: opiskelemaan Helsingin yliopistossa agronomeiksi ja met- 19677: sänhoitajiksi. 19678: 19679: 19680: Eduskunnalle. 19681: 19682: Pyrittäessä toteuttamaan demokraattisia vomiaan mahdoHisuuksia valmistua ylioppi- 19683: periaatteita yhteiskunnassa on aina pidetty laaksi. Ei ole syytä epäillä, etteikö näiden 19684: tärkeänä, että kaikille kansalaisille luodaan ihmisten joukossa ole paljonkin sellaisia yksi- 19685: mahdollisuudet hankkia itselleen se sivistyk- löitä, joiden edellytykset opintojen harjoitta- 19686: sellinen taso ja ammatillinen koulutus, jo- miseen ovat vähintään yhtä hyvät kuin nii- 19687: hon itsekunkin sivistysharrastus, ahkeruus ja den, jotka suotuisampien ympäristöolosuhtei- 19688: lahjakkuus riittävät. Olosuhteista johtuu, den vallitessa valmistuvat ylioppilaiksi ja 19689: ettei tätä päämäärää ole millään alalla täysin sitten siirtyvät harjoittamaan opintoja kor- 19690: saavutettu. Käytettävissä olevien oppilaitos- keakouluissa. Eräillä aloilla on tähän seik- 19691: ten niukkuus harvaan asutussa maassamme kaan kiinnitetty huomiota ja täten on esimer- 19692: ja varallisuuden puute ovat estäneet monen kiksi eräiden kaupallisten ja teknillisten kou- 19693: lahjakkaan nuoren pääsemästä kehittämään lujen oppilailla mahdollisuudet ilman yli- 19694: ja kouluttamaan itseään lahjojensa edellyt- oppilastutkinnon suorittamista siirtyä jatka- 19695: tämiin tehtäviin. Maamme itsenäisyyden maan opintojaan alansa korkeakouluissa. Ko- 19696: aikana on kehitys kylläkin kulkenut voimak- kemukset tästä järjestelystä ovat yleisesti 19697: kaasti eteenpäin. Erilaisiin ammatteihin ja olleet myönteiset, sillä on voitu havaita, että 19698: tehtäviin valmistavien oppilaitosten luku- heikomman koulupohjan on yleensä korvan- 19699: määrä on suuresti lisääntynyt ja yleisen op- nut asianomaisten opiskelijoiden itseopiske- 19700: pivelvollisuuden toteuttaminen on luonut lulla hankkima yleissivistys ja opinnoille 19701: edellytykset näiden laitosten tehokkaalle omistettu keskimääräistä suurempi harrastus. 19702: hyväksikäytölle. Samanaikaisesti on myös Saadut kokemukset kehoittavat siis laajen- 19703: vähävaraisten opiskelijoiden paasyä opin tamaan uusille aloille sellaista järjestelmää, 19704: tielle erilaisin tavoin helpotettu. että korkeakouluihin hyväksytään opiskeli- 19705: Siinä työssä, joka tarkoittaa sivistyksen joiksi ylioppilaiden ohella ammatHlisissa kou- 19706: levittämistä yhä laajempiin piireihin maas- luissa pohjakoulutuksen saaneita, riittävän 19707: samme, on päähuomio kiinnitetty siihen, että korkein arvosanoin tutkintonsa suorittaneita 19708: kaikki saavat mahdollisuudet riittävän pohja- opiskelijoita. Nähdäksemme on tarve järjes- 19709: sivistyksen hankkimiseen, sekä edelleen sii- telmän laajentamiseen ilmeisin maatalous- ja 19710: hen, että mahdollisimman monet pääsisivät metsäteknikkoilb.in nähden, joissa kummassa- 19711: osallisiksi ammattikasvatuksesta. Ilmeisesti kin ammattikunnassa on lahjakkaita ja 19712: koulupolitiikkamme painopiste tulee edelleen- jatko-opiskeluun halukkaita yksilöitä, joille 19713: kin olemaan näillä aloilla. Samanaikaisesti on kuitenkin ylioppilastutkinnon suorittaminen 19714: kuitenkin tarpeen huolehtia myös siitä, ettei muodostuisi taloudellisesti liian raskaaksi. On 19715: mahdollisuuksia korkeamman opillisen sivis- lähdettävä siitä, ettei täten agronomi- ja 19716: tyksen saamiseen rajoiteta aiheettomasti ja metsänhoitajakuntaamme vuosittain saatava 19717: ainakaan siten, että taloudelliset seikat estä- lisäys ole lukumääräisesti kovinkaan suuri, 19718: vät lahjakkaita yksilöitä pääsemästä opin- mutta että nyt puheena olevan koulutustien 19719: noissaan eteenpäin. avaaminen kuitenkin koituu asianomaisten 19720: Alussamainitut syyt vaikuttavat sen, ettei ammattialojen hyödyksi. Huomioonottaen 19721: läheskään kaikilla nuorilla ihmisillä ole toi- Helsingin yliopiston itsehallinto-oikeuden on 19722: 468 VIII,21. - Maatalous- ja metsll.telmikoiden opiskeluoikeus. 19723: 19724: 19725: uudistus luonnollisesti toteutettava tästä aikaansaamiseksi Helsingin yliopiston 19726: yliopiston erikoisasemasta aiheutuvat näkö- maatalous-metsätieteellisen tiedekun- 19727: kohdat huomioonottaen. nan pääsyvaatimuksiin nähden, että 19728: Edellä lausutun perusteella ehdotamme ylioppilaiden ohella määrätyt perus- 19729: kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi toi- vaatimukset täyttäm1lä maatalous- ja 19730: vomuksen, metsäteknikoiUa olisi tnahdolUsuudet 19731: opiskella agronomeiksi ja metsänhoita- 19732: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi jiksi. 19733: toimenpiteisiin sellaisen muutoksen 19734: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960. 19735: 19736: Harras Kyttä.. Veikko Hyytiäinen. 19737: Kaarlo Kajatsalo. Armas Leinonen. 19738: Anni Hosia. Esa Kaitila. 19739: 469 19740: 19741: VIU,22. - Toiv.al. N: o 163. 19742: 19743: 19744: 19745: 19746: Saukkonen ym.: Suuriin ikäluokkiin kuuluvien opiskel'bjain 19747: opiskelumahdollisuuksien lisäämisestä yliopist'Oissa ja kor- 19748: keakouluissa. 19749: 19750: 19751: E d u s k u n n a 11 e. 19752: 19753: Huomattava maara suuriin ikäluokkiin mintaa valtion antaman taloudellisen tuen 19754: kuuluvista opiskelijoista on saavuttanut sel- avulla. Pahimpina esteinä korkeakoulujen 19755: laisen iän sekä kouluopinnoissaan sen vai- työn tehostamisessa ovat olleet opettajavoi- 19756: heen, jolloin heidän on aloitettava korkea- mien vähyys, mm. monilla aloilla apulais- 19757: kouluopinnot. Tästä johtuu, että ylioppilas- professuurien ja assistenttityövoiman puute 19758: tutkinnon suorittaneiden ja korkeakouluihin sekä tutkimuslaitosten ja laboratorioiden ti- 19759: pyrkivien määrä kohoaa nopeasti. Viime lan puute ja tutkimusvälineiden vähyys. 19760: aikoina korkeakouluissa yleistynyttä numerus Korjaama:lla nämä puutteet yhteistoimin- 19761: clausus-järjestelmää joudutaan tällöin edel- nassa yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa 19762: leenkin soveltamaan ja todennäköisesti karsi- voitaisiin jo olemassa oleviin korkeakouluihin 19763: mismenetelmiä nykyisestään vielä kiristä- saada runsaasti lisää opiskelumahdollisuuksia 19764: mään. Sitä olisi kuitenkin vältettävä, sillä suuriin ikäluokkiin kuuluville opiskelijoille. 19765: maan henkisen ja aineellisen kulttuurin kan- EdeHä esitetyn perusteella ehdotamme 19766: nalta on välttämätöntä, että tieteellisen tut- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 19767: kimustyön, teknillisen alan ja yhteiskunnalli- muksen, 19768: sen elämän tehtäviin saadaan koulutetuksi 19769: riittävästi päteviä voimia. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 19770: Sen tähden olisi päästävä lisäämään kor- toimenpiteisiin yhteistoiminnassa yli- 19771: keakouluihin otettavien lukumäärää ja huo- opistojen ja korkeakoulujen kanssa 19772: lehtimaan tehokkaan koulutuksen järjestämi- opiskelumahdollisuuksien lisäämiseksi 19773: sestä. Kun maassamme toimii nykyisin kaksi suuriin ikäluokkiin kuuluvtlle opiske- 19774: valtion yliopistoa, kaksi yksityistä yliopistoa lijoille korkeakoulujen opettajavoimia 19775: ja useita eri alojen ko~keakouluja, päästään lisäämällä ja tutkimuslaitosten sekä 19776: tähän päämäärään tehostamalla niiden toi- laboratorioiden työskentelyedellytyksiä 19777: parantamalla. 19778: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 19779: 19780: Jussi Saukkonen. R. HaUberg. 19781: Margit Borg-Sundman. Martti Salminen. 19782: T. Junnila. N. Kosola. 19783: R. Ala-Xulju. Mikko Asunta. 19784: Saara Forsius. Erkki Tuuli. 19785: Juha Rihtniemi. Aune Innala. 19786: Olli Aulanko. 19787: 470 19788: 19789: VUI,2S. - Toiv.al. N:o 164. 19790: 19791: 19792: 19793: 19794: Ala-Ktilju ym.: Määrärahasta uuden oppikouluosaston pe- 19795: rustamiseksi kouluhallitukseen. 19796: 19797: 19798: E d u s k u n n a ll e. 19799: 19800: Oppikoulujen yleinen johto ja valvonta Kuten asetelmasta havaitaan, on koulujen 19801: kuuluu kouluhallitukselle, joka on valtioneu- lukumäärä kasvanut 2.5-kertaiseksi, luokkien 19802: voston, lähinnä opetusministeriön alainen määrä 4-kertaiseksi, opettajien luku 3.5-ker- 19803: keskusvirasto. Kouluhallituksesta 1.2.57 an- taiseksi ja oppilaiden määrä kerrassaan 19804: netun asetuksen (65/57) mukaan kouluhalli- 6-kertaiseksi. Sotien jälkeen on kehitys ta- 19805: tuksessa on oppikouluasioita varten kaksi pahtunut kiihtyvällä vauhdilla, esim. oppilas- 19806: suomenkielistä osastoa, joista ensimmäinen määrä on viimeksi kuluneiden kymmenen 19807: oppikouluosasto käsittelee lähinnä valtion vuoden aikana enemmän kuin kaksinkertais- 19808: oppikouluja koskevat asiat sekä toinen oppi- tunut. 19809: kouluosasto yksityisiä oppikouluja, vieraskie- Tästä kehityksestä on seurannut, että 19810: lisiä oppikouluja, oppikoulukokeilua, opetuk- oppikouluosastojen kouluneuvoksille, joiden 19811: sen tarkastusta ja opettajain valmistusta kos- lukumäärää ei ole lisätty, on kertynyt asioita 19812: kevat asiat. Ruotsinkielisen osaston toimi- hoidettavaksi moninkertainen määrä. Erityi- 19813: alaan kuuluvia eriluontoisia oppilaitoksia sesti näin on oHut asian laita yksityisoppi- 19814: varten on yhteinen osasto. koulujen asioita käsitteleväliä toisella oppi- 19815: Ensimmäiseen oppikouluosastoon kuuluu kouluosastolla, koska yksityisoppikoulujen lu- 19816: osastopäällikkö ja kaksi muuta kouluneu- kumäärä on erittäin voimakkaasti lisäänty- 19817: vosta, toiseen oppikouluosastoon osastopääl- nyt: sotien jälkeen on perustettu 138 uutta 19818: likkö ja kolme inuuta kouluneuvosta. Jompi- yksityistä oppikoulua. Erityisesti on koulu- 19819: kumpi osastopäälliköistä toimii oppikoulu- rakennustoimintaan liittyvien asioiden määrä 19820: osastojen koulutoimen johtajana. Lisäksi on kasvanut. Valtion oppikouiujen kouluraken- 19821: osastoilla yhteinen lainoppinut kouluneuvos. nuksista on sodan jälkeen uusittu n. 70%, 19822: Vertailun vuoksi todettakoon, että koulu- mihin on käytetty varoja n. 8 mrd. mk. 19823: hallituksessa jo v. 1920 oli oppikoulutoimen Samoin on yksityisten oppikoulujen raken- 19824: johtamista varten osastopäällikön lisäksi 7 nustoiminta aiheuttanut kouluhallituksessa 19825: kouluneuvosta sekä lainoppinut kouluneuvos paljon työtä, mitä havainnollistaa hyvin se 19826: eli yhteensä 9 kouluneuvosta, kun heitä ny- tosiasia, että viime kalenterivuoden 1959 19827: kyisin on yhteensä 8 eli yhtä vähemmän. aikana siellä käsiteltiin lähes sadan yksityis- 19828: Oppikoululaitoksemme ylimpänä johtona oppikoulun rakennuspiirustukset. Tähän liit- 19829: toimivien kouluneuvosten lukumäärä ei siis tyy vielä yhä paisuva määrä rahoituskysy- 19830: koko itsenäisyytemme aikana ole lisääntynyt. myksiä, joiden ratkaisemiseksi kouluneuvok- 19831: Sen sijaan on sekä koulujen ja koululuokkien set joutuvat ·monin: tavoin ponnistelemaan, 19832: että opettajien ja varsinkin oppilaiden luku- mm. antaessaan luotonantajille lausuntoja 19833: määrä valtavasti kasvanut. Tämä ilmenee lainapyyntöjen johdosta. Opettajien luku- 19834: seuraavasta asetelmasta: määrän kasvu on vastaavasti lisännyt mm. 19835: virkojen täyttämisestä aiheutuvaa asioiden 19836: 1920 1945 1960 käsittelyä valtion oppikoulujen puolella. Yk- 19837: Kouluja • • • • • • • 0. 169 273 415 sityisoppikoulujen asioita hoitavalla osastolla 19838: Luokkia ••• 0 ••••• 1477 2443 5 599 koulujen lukumäärän lisääntyminen on 19839: Opettajia 0 ••••••• 2480 4314 8 622 aiheuttanut tarkastustoimintaan liittyvien 19840: Oppilaita • 0 0 •••• 32 789 77 486 195 333 tehtävien kasvua. Kun asioiden käsittely 19841: VIII,23. - Ala-Kulju ym. 471 19842: 19843: kouluhallituksessa on kollegiaalista, niinkuin henkisten voimavarojen väärinkäyttöä, j<>sta 19844: kollegisesti järjestetystä tuomioistuimesta on on seurauksena, että oppikoululaitoksen si- 19845: säädetty, kuluu istuntoihin paljon aikaa. Kai- säinen kehittämistyö polkee paikallaan yh- 19846: ken iJ.isäksi asioiden paljouden lisääntyminen teiskunnan ja oppikoulua käyvän nuorison 19847: on vastaavasti aiheuttanut neuvottelukäyn- vahingoksi. 19848: tejä kouluneuvosten luona, niin että heidän Edellä sanotun perusteella esitämme kun- 19849: päivittäisestä virka-ajastaan suuri osa kuluu nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 19850: niihin. Ei ole liioiteltua sanoa, että varsinkin vomuksen, 19851: keskeisessä asemassa olevien kouluneuvosten 19852: työtaakka on muodostunut näännyttäväksi. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 19853: Tällaisissa olosuhteissa on selvää, että kou- toimenpiteisiin kouluhallituksen oppi- 19854: lulaitoksen kehittämiseksi tarpeelliseen luo- kouluosastojen työvoiman lisäämiseksi 19855: vaan työhön ja opetustoimen pedagogiseen perustamalla uuden oppikouluosaston, 19856: johtamiseen ei jää aikaa ja kuitenkin olisi jotta oppikoululaitoksen uudistamistyö 19857: nykyajalle ominaisen nopean yleisen kehityk- ja tehokas pedagoginen johtaminen kii- 19858: sen vuoksi nimenomaan juuri näille tehtäville visivät mahdollisiksi, ja ottaisi tarvit- 19859: kyettävä omistamaan paljon huomiota. Kou- tavat määrärahat ensiksi annettavaan 19860: luneuvosten ylenmääräinen kuormittaminen vuoden 1961 rulo- ja menoarvioesityk- 19861: rutiiniasioilla merkitsee kouluhallituksen seen. 19862: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 19863: 19864: Reino Ala.-Kulju. Antti J. Ra.nta.m.aa. 19865: N. Kosola. Ensio Partanen. 19866: Erkki Koivisto. Pentti Niemi. 19867: Jaakko Kemppainen. Oskari Lehtonen. 19868: Mikko Asunta. Väinö E. Nieminen. 19869: Aune InnaJ.a.. 19870: 472 19871: 19872: VIII,24. - 'l'oiv.a.l. N: o 165. 19873: 19874: 19875: 19876: 19877: Bara. ym.: Määrärahasta matemaattisia aineita edustavan 19878: lwuluneuvoksen viran perustamiseksi kouluhallituksen op- 19879: pikouluosastoon. 19880: 19881: 19882: Eduskunnalle. 19883: 19884: Jotta koululaitos pystyisi suoriutumaan saisi joutua tinkimään niiden jatkuvaa ke- 19885: sen jatkuvasta laajentumisesta johtuvista teh- hittämistä ajatellen. Näinollen ei voida pitää 19886: tävistä, on edellytettävä sekä kouluhallituk- asianmukaisena, että kouluhallituksen oppi- 19887: selta että opettajistolta parasta mahdollista kouluosasto on kokoonpanoltaan niin yksi- 19888: koulutoimen eri puoliin perehtyneisyyttä ja puolinen kuin nyt on asianlaita. Op- 19889: suurta asiantuntemusta. Kun varsinkin oppi- pikouluosaston nykyisestä kokoonpanosta 19890: koululaitos on kasvanut voimakkaasti, on sen näet ilmenee, että oppikouluosastosta 19891: kehittäminen ja alati kasvavien tarpeiden puuttuu kokonaan matemaattisten ainei- 19892: hoitaminen nykyisillä kouluhallituksen käy- den. edustus, vaikka matematiikan, fy- 19893: tettävissä olevilla voimilla katsottava erit- siikan ja kemian osuus opetustunneista 19894: täin vaikeaksi tehtäväksi. Vuonna 1924 an- on nykyisin kokonaista 20 %. Tämä 19895: netulla asetuksella määrättiin kouluhallituk- on ilmeinen ja korjattava epäkohta, koska 19896: sen oppikouluosaston jäsenten määräksi viisi nykyinen valtava kehitys teknillisellä ja ta- 19897: kouluneuvosta ja lainoppinut kouluneuvos. loudellisella alalla ehdottomasti edellyttäisi 19898: Kouluneuvosten tuli mahdollisuuksien mu- nimenomaan matemaattisten aineiden edus- 19899: kaan edustaa eri opetusryhmiä. tuksen järjestämistä kouluneuvos-asteella. 19900: Viimeinen asetus oppikouluosaston jäsen- Kouluhallitus ei nykyisessä kokoonpanossa 19901: ten määrästä on vuodelta 1957. Siinä sääde- voi matemaattisia oppiaineita koskevissa ky- 19902: tään, että ensimmäiseen oppikouluosastoon symyksissä toimia muuten kuin pyytämällä 19903: (valtion oppikoulut) kuuluu osastopäällikkö asiantuntija-apua alan tarkastajilta tai ulko- 19904: ja kaksi muuta kouluneuvosta ja toiseen puolisilta henkilöiltä, joiden edellytykset 19905: oppikouluosastoon (yksityisoppikoulut) osas- matemaattisten aineiden kehittämiseen eivät 19906: topäällikkö ja kolme muuta kouluneuvosta. kuitenkaan voi olla samanveroiset kuin kou- 19907: Osastoilla on yhteinen lainoppinut kouluneu- luneuvoksella. Kouluhallitushan ei ole vain 19908: vos ja notaari. Voimassaoleva asetus ei sen- hallintoelin, vaan samanaikaisesti sen tulee 19909: sijaan anna lainkaan ohjetta siitä, mitä aine- toimia luovassa mielessä myös opetustoimin- 19910: ryhmiä kouluneuvosten tulee edustaa. Koulu- nan parantamiseksi ja kehittämiseksi. Tämä 19911: neuvosten lukumäärä on nykyisellään seitse- edellyttää ehdottomasti kouluhallituksen 19912: män, ts. heidän lukumääränsä on siis kas- asianomaisiin osastoihin jäseniksi eri alojen 19913: vanut 33 vuodessa vain viidestä seitsemään. asiantuntijoita, jotka toimisivat oppialojensa 19914: Oppikoulujen lukumäärä on tänä aikana edustajina ja kehittäjinä eikä vain hallinto- 19915: kasvanut noin kolminkertaiseksi ja oppilas- koneiston osina. Niinpä kouluhallituksen op- 19916: määrä noin viisinkertaiseksi. On selvää, että pikouluosastossa tulisi olla matemaattisia 19917: oppikouluosaston on kerrassaan vaikea nykyi- aineita edustava tämän alan kouluneuvos. 19918: sin voimin selviytyä kaikista noin 450 kou- Tämän johdosta esitämme eduskunnan hy- 19919: lua ja noin 190 000 oppilasta koskevista väksyttäväksi toivomuksen, 19920: asioista. Välttämätöntä on tietenkin ensi si- 19921: jassa hoitaa yleiset asiat ja opettajavalmen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 19922: nus. Mutta eri oppiaineidenkaan kohdalla ei matemaattisia aineita edustavan kou- 19923: vm,24. - Hara ym. 473 19924: 19925: luneuvoksen viran perustamiseksi kou- kan vuoden 1961 tulo- ja menoarvio- 19926: luhallituksen oppikouluosastoon ja ot- esitykseen. 19927: taisi tätä tarkoitusta varten määrära- 19928: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 19929: 19930: Erkki Hara.. Margit Borg-Sundman. 19931: Olli Aulanko. Juho Tenhiä.lä.. 19932: Elis Manninen. Erkki Koivisto. 19933: Martti Salminen. Juha Rihtniemi. 19934: Saara. Porsius. Harras Kyttä. 19935: Aune Innala.. Esa Kaitila. 19936: Johannes V'll'Olainen. 19937: 19938: 19939: 19940: 19941: 60 E 74/60 19942: 474 19943: 19944: VIII,25. - Toiv.al. N': o 166. 19945: 19946: 19947: 19948: 19949: Leikola ym.: Vieraskielisten koulujen tukemisesta valtionavus- 19950: tuksi"". 19951: 19952: 19953: E d u s k u n n a 11 e. 19954: 19955: Maassamme toimii useita vieraskielisiä op- vät lapset tiettyjen vuosien ajan vielä ovat 19956: pikouluja, joista eräät saavat yksityisoppi- oppivelvollisuusiässä, nämä koulut siten vä- 19957: koulujen valtionavusta annetun lain mu- hentävät julkisen talouden opetusmenorasi- 19958: kaista valtionapua, toisten, jotka eivät täy- tusta. 19959: sin opetusohjelmansa puolesta täytä säädet- Vuoteen 1931 saakka ei yksityisoppikoulu- 19960: tyjä edellytyksiä, toimiessa ilman valtion- jen valtionavusta annetussa laissa ollut mi- 19961: apua. tään kielellistä rajoitusta valtionavun saan- 19962: Näiden koulujen eräänä tehtävänä on nin edellytyksenä. Sen sijaan rajoitti joulu- 19963: opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen maassa kuun 12 päivänä edellämainittuna vuonna 19964: asuvien vieraskielisten perheiden lapsille, annettu uusi valtionapulaki avustuksen kos- 19965: mutta saa niissä opetusta myös suuri joukko kemaan vain suomen- ja ruotsinkielisiä kou- 19966: suomen- ja ruotsinkielisten kotien lapsia. luja. 19967: Viimeksi mainitun ryhmän lapset voivat 19968: näissä kouluissa siten saavuttaa suuren si- Vuonna 1947 valtioneuvosto asetti komi- 19969: vistyskielen todella hyvän taidon, millä sei- tean laatimaan ehdotusta yksityisoppikoulu- 19970: kalla on kansainvälisen yhteistoiminnan kan- jen valtionapulain uudistamiseksi. Komitean 19971: nalta erityisesti pienelle maalle erittäin tär- laatiman lakiehdotuksen 1 § : n 2 mom. mer- 19972: keä ja jatkuvasti yhä kasvava merkitys. Toi- kitsi lievennystä aikaisemman lain kategori- 19973: saalta on asian laita niin, että täydellistä siin määräyksiin opetuskielen suhteen. Komi- 19974: vieraan kielen käytännöllistä taitoa ei juuri tean ehdotuksen pohjalla 6.10. 50 säädetty 19975: voi saavuttaa tavanomaisen oppikoulunkäyn- yksityisoppikoulujen valtionapulaki (493/50) 19976: nin puitteissa, vaan siihen tarvitaan varsin sisälsi tämän lainkohdan jossain määrin 19977: pitkäaikainen ja kallis oleskelu ulkomailla. vielä lievennetyssä muodossa. Viranomaiset 19978: Mikäli suomen- tai ruotsinkielisen oppilaan eivät kuitenkaan ole sen nojalla katsoneet 19979: äidinkielen opetus on tällaisessa vieraskieli- voivansa ulottaa lain tarkoittamaa valtion- 19980: sessä koulussa asianmukaisella tavalla jär- apua koskemaan kaikkia vieraskielisiä oppi- 19981: jestetty, kuten yleensä tiettävästi onkin laita, kouluja. Niinpä eivät Helsingissä toimivat 19982: ei äidinkielen oppimisen tarvitse kärsiä siitä, englantilainen, saksalainen ja venäläinen 19983: että koulunkäynnin yhteydessä opitaan täy- oppikoulu ole saaneet toimintaansa varten 19984: dellisesti myös vieras kieli. Tällaisissa vieras- valtionapua, vaikka näissä kouluissa käy var- 19985: kielisissä kouluissa käyneiden suomen- ja sin suuri määrä maamme suomen- ja ruot- 19986: ruotsinkielisten lasten kielitaidon kehittämi- sinkielisten kansalaisten lapsia. 19987: sestä saadut kokemukset ovat tiettävästi Myös vieraskielisten kansakoulujen suhteen 19988: yleensä olleet myönteiset ja pyrkijöitä näi- on syntynyt ongelmia vuonna 1958 voimaan 19989: hin kouluihin on ollut paljon runsaammin tulleen uuden kansakoululain vuoksi, koska 19990: kuin on voitu ottaa vastaan. tämän lain 8 § : n mukaan opetuksen antami- 19991: Edelleen on huomattava, että edellämaini- sesta muun kuin suomen- tai ruotsinkielisille 19992: tut vieraskieliset koulut osaltaan merkittä- lapsille heidän äidinkielellään on erikseen 19993: vällä tavalla helpottavat vallitsevaa oppi- säädettävä asetuksella, mutta lain nojalla an- 19994: koulupaikkojen puutetta, ja kun niissä käy- nettuun uuteen kansakouluasetukseen ei tätä 19995: VIU,25. - Leikola. ym. 475 19996: 19997: koskevia säädöksiä otettu. Nämäkin kysymyk- että hallitus selvityttäisi, millä ta- 19998: set olisi kuitenkin kiireellisesti ratkaistava. voin ja missä laajuudessa olisi mah- 19999: Edellä sanotun perusteella ehdotamme dollista ja tarkoituksenmukaista val- 20000: kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi tionavustuksin tukea maassamme toi- 20001: toivomuksen, mivia vieraskielisiä kouluja. 20002: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 20003: 20004: Erkki Leikola. Juha Rihtniemi. 20005: Väinö E. Nieminen. 20006: 476 20007: 20008: VUI,26.- Toiv.aJ. N:o 167. 20009: 20010: 20011: 20012: 20013: Hostila. ym.: Karhulan yhteiskoulun ottamisesta valtion hal- 20014: tuun. 20015: 20016: 20017: E d u s k u n n a ll e. 20018: 20019: Karhulan kauppalassa toimiva Karhulan Myöskin Kymin kunta ja kauppalan teolli- 20020: yhteiskoulu on perustamisvuodestaan 1920 suus ovat tukeneet oppilaitosta. 20021: lähtien ollut kannatusyhtiön hallinnassa. Karhula voimakkaana teollisuusyhdyskun- 20022: Koulun toimialueeseen kuuluu kauppalan li- tana on 75% :sesti työläisten kauppala, mikä 20023: säksi useita ympäristökuntiakin. Koulun op- suhdeluku näkyy myöskin yhteiskoulun op- 20024: pilasmäärä on kasvanut voimakkaasti vuosi pilasmäärästä. Taloudelliset mahdollisuudet 20025: vuodelta eikä kaikkia kouluun pyrkiviä ole näiden lasten vanhemmilla eivät ole lastensa 20026: voitu kouluun sijoittaa tilojen riittämättö- kouluttamiseksi parhaat mahdolliset, mistä 20027: myyden takia. Tästä johtuen osan heistä on johtuen koulun saaminen valtion kouluksi 20028: pitänyt hakeutua jopa Kotkan kouluihin. olisi omiaan helpottamaan ensiksikin koulun 20029: Koulumatkan näin huomattavasti pitenemi- kannatusyhdistyksen vaikeata taloudellista 20030: nen aiheuttaa runsaasti lisämenoja koulutuk- tilaa sekä toiseksi kaikkien la;hjakkaiden, 20031: sesta huolehtiville lasten vanhemmille. joskin varattomien lasten koulutus tulisi en- 20032: Koulua on jatkuvasti kannatusyhtiön toi- tistä paremmin hoidetuksi. 20033: mesta laajennettu ja parhaillaankin ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 20034: menossa lisätilojen saamiseksi rakennustyöt. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 20035: Rakennustoiminta on vaatinut huomattavissa 20036: määrin varoja, mistä johtuen kannatusyhdis- että hallitus suorittaisi kii1·eellisen 20037: tystä rasittaa huomattava velkataakka. Kai- tutkimuksen yksityiskoulujen valtion 20038: kesta huolimatta on lukukausimaksut voitu haltuun ottamista koskevan ohjelman 20039: pitää maan satojen yksityiskoulujen keskita- muuttamiseksi niin, että Karhulan yh- 20040: sossa, mihin ratkaisevasti on myötävaikutta- teiskoulu otettaisiin mahdo.llisimman 20041: nut Karhulan kauppalan suoma avustus. nopeasti valtion haltuun. 20042: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 20043: 20044: Sulo Hostila. Kalle Matilainen. 20045: 477 20046: 20047: VIII,27. - Toiv.aJ. N:o 168. 20048: 20049: 20050: 20051: 20052: Kansikas ym.: Määrärahasta Kuusankosken yhteiskoulun ot- 20053: tamiseksi valtion haltuun. 20054: 20055: 20056: E d u s k u n n a II e. 20057: 20058: Kuusankosken kauppalassa toimiva Kuu- johdosta snna maarm velkaantumaan, että 20059: sankosken yhteiskoulu on kehittynyt mitta- ajanoloon sen on mahdotonta selvitä ko. rasi- 20060: suhteiltaan 750 oppilasta käsittäväksi oppi- tuksista. Kun ottaa huomioon, että oppilaista 20061: laitokseksi. Koulu, joka perustettiin vuonna miltei kaikki ovat vähävaraisista perheistä 20062: 1920, on toiminut koko olemassaolonsa ajan lähtöisin, ei lukukausimaksujen korottaminen 20063: kannatusyhdistyksen varassa. Oppilaitos ei entisestään voi tulla kysymykseen vaaranta- 20064: palvele yksinomaan Kuusankoskea, vaan on matta oppilaiden koulunkäyntimahdollisuutta. 20065: sen oppilasmäärästä yli 10% lähikuntien Edellä olevaan viitaten esitämme edus- 20066: alueilta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 20067: Vuonna 1957 valmistui koululle uusi ajan- 20068: mukainen 16 700 m8 käsittävä koulutalo, että hallitus ottaisi vuoden 1961 20069: johon oppilaspaikkaluvuksi tuli 750. Nykyi- tulo- ja menoarvioesitykseen 80 mil- 20070: sin koulu toimii yliopistoon johtavana oppi- joonan markan määrärahan K uusan- 20071: laitoksena ja on siinä oppilaita paikkalukua kosken yhteiskoulun valtion haltuun 20072: vastaava määrä. Kuusankosken yhteiskoulu ottamiseksi. 20073: on joutunut koulurakennuksen rakentamisen 20074: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 20075: 20076: Veikko Ka.nsikas. Veikko Kokkola. 20077: Tauno Kelovesi. Anna-Liisa Tiekso. 20078: Sulo Hostila. Judit Nederström-Lunden. 20079: Irma. Rosnelli. 20080: 478 20081: 20082: VII1,28. - Hemst.mot. N: o 169. 20083: 20084: 20085: 20086: 20087: Lindeman m.fi.: Angående övertagande av Karis-Billnäs 20088: samskola. i statens vård. 20089: 20090: 20091: Till Riksdagen. 20092: 20093: 1 Karis köping verkar två läroverk, ett tivt unga moderna finskspråkiga läroverk, 20094: finskspråkigt som är c. 11 år och ett svensk- som betjänar en minoritet av traktens be- 20095: språkigt, Karis-Billnäs Samskola, som är folkning, år 1958 övertagits av staten. 1 syn- 20096: c. 46 år gammalt. Det finskspråkiga läro- nerhet efter sistnämnda faktum har både 20097: verket har c. 300 och det svenskspråkiga den svenska skolans ledning och traktens 20098: drygt 500 elever. Det finskspråkiga lärover- svenskspråkiga befolkning mycket svårt att 20099: ket övertogs av staten räknat från den 1 ja- inse det rättvisa i, att den äldre och större 20100: nuari 1958. skolan förblir privatläroverk och fortfarande 20101: Under de senare åren har flere framstötar nödgas vara starkt beroende av de kringlig- 20102: gjorts i syfte att få staten att övertaga även gande kommunernas ekonomiska välvilja. 20103: det svenskspråkiga läroverket. Senast gjor- Alla som känner till förhållandena vet dess- 20104: des den 4 februari 1959 en framställning till utom, att utan de kommunala understöden 20105: skolstyrelsen i nyssnämnt syfte. Denna åt- bleve man tvungen att ytterligare höja ter- 20106: gärd har bl. a. betingats av att skolan sedan minsavgifterna trots att de redan nu är 20107: många år utöver statsunderstödet nödgats be- mer än dubbelt högre än i statsläroverken. 20108: gära kännbara understöd av hemkommunen En ytterligare höjning skulle medföra all- 20109: och av andra kommuner den betjänar. Tack varliga sociala olägenheter då eleverna till 20110: vare de kommunala understöden har det va- större delen tillhör ·arbetar- och andra svagt 20111: rit möjligt att hålla elevavgifterna vid jäm- bemedlade familjer. 20112: förelsevis måttliga belopp. Emellertid har Moo hänvisning till ovanstående föreslår vi 20113: kommunernas beslutande organ de senaste vördsamt, att riksdagen ville hemställa, 20114: åren med allt större kraft betonat, att un- 20115: derstöden ges endast under förutsättningen att regeringen skyndsamt måtte 20116: att skolan under en snar framtid göres till verka därhän, att Karis-Billnäs Sam- 20117: statsskola. Kommunernas inställning har be- skola snarast möjligt övertas som stats- 20118: fästs dels av att Karis-Billnäs Samskola läroverk, sam.t att regeringen måt.te 20119: redan var upptagen bland de privatläroverk för Riksdagen föreslå, att 10 mt1joner 20120: som föreslogs förstatligade under femårs- mark beviljas för ändamålet i 1961 20121: perioden 1953-57, dels av att ortens rela- års s~atsbudget. 20122: Helsingfors den 10 februari 1960. 20123: 20124: Lars Lindeman. G. Henriksson. Georg Eriksson. 20125: 479 20126: 20127: VID,28. - Toiv.al. N: o 169. 20128: Suometnnos. 20129: 20130: 20131: 20132: 20133: Lindeman ym.. : Karis-Billnäs samskola nimisen yhteiskoulun 20134: ottamisesta valtion haltuun. 20135: 20136: 20137: E d u s k u n n a 11 e. 20138: 20139: Karjaan kauppalassa toimii kaksi oppikou- seudun väestön vähemmistöä, vuonna 1958 20140: lua, suomenkielinen, joka on noin 11 vuotta otettiin valtion haltuun. Erityisesti viimeksi 20141: vanha, ja ruotsinkielinen, Karis-Billnäs mainitun tapahtuman jälkeen on sekä ruot- 20142: Samskola, joka on noin 46 vuotta vanha. salaisen koulun johdon että paikkakunnan 20143: Suomenkielisessä oppikoulussa on noin 300 ruotsinkielisen väestön hyvin vaikeata nähdä 20144: ja ruotsinkielisessä runsaasti 500 oppilasta. oikeudenmukaisuutta siinä, että vanhempi ja 20145: Suomenkielinen oppikoulu otettiin valtion suurempi koulu jää yksityisoppikouluksi ja 20146: haltuun 1 päivästä tammikuuta 1958. sen on pakko edelleenkin olla suuresti riip- 20147: Viime vuosina on tehty useita yrityksiä puvainen ympäristökuntien taloudellisesta 20148: myös ruotsinkielisen oppikoulun saamiseksi hyväntahtoisuudesta. Kaikki asioita tuntevat 20149: valtion haltuun. Viimeksi tehtiin 4 päivänä tietävät sitä paitsi, että ilman kunnallisia 20150: helmikuuta 1959 mainitussa tarkoituksessa avustuksia olisi pakko vielä korottaa luku- 20151: esitys kouluhallitukselle. Tämä toimenpide kausimaksuja, vaikka ne jo nyt ovat enem- 20152: on ollut tarpeellinen mm. sentakia, että kou- män kuin kaksi kertaa suuremmat kuin val- 20153: lun on monina vuosina täytynyt valtionavus- tion oppikouluissa. Lisäkorotus johtaisi va- 20154: tuksen lisäksi pyytää tuntuvia avustuksia kaviin sosiaalisiin epäkohtiin, kun oppilaiden 20155: kotikunnalta ja muilta kunnilta, joita se pal- suurin osa on työläis- ja muista vähävarai- 20156: velee. Kiitos kunnallisten avustusten on ollut sista perheistä. 20157: mahdollista pysyttää oppilasmaksut suhteel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 20158: lisen kohtuullisissa määrissä. Kuitenkin ovat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 20159: kuntien päättävät elimet viime vuosina yhä muksen, 20160: voimakkaammin korostaneet, että avustusta 20161: annetaan vain sillä edellytyksellä, että koulu että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 20162: lähitulevaisuudessa muutetaan valtion kou- sellaisVin toimenpiteisiin, että Karis- 20163: luksi. Kuntien asenne on tiukentunut osaksi B~"llnäs samskola niminen yhteiskoulu 20164: sen takia, että Karis-Billnäs Samskola jo mahdollisimman pian otettaisiin val- 20165: oli otettu niiden yksityisoppikoulujen jouk- tion oppikouluksi sekä että hallitus 20166: koon, jotka ehdotettiin otettaviksi valtion tekisi Eduskunnalle esityksen 10 mil- 20167: haltuun viisivuotiskautena 1954-1957, osaksi joonan markan määrärahan myöntä- 20168: sen vuoksi, että paikkakunnan suhteellisen misestä tarkoitukseen vuoden 1961 20169: nuori nykyaikainen oppikoulu, joka palvelee tulo- ja menoarviossa. 20170: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 20171: 20172: Lars Lindeman. G. Henriksson. Georg Eriksson. 20173: 480 20174: 20175: VIU,29.- Toiv.al. N:o 170. 20176: 20177: 20178: 20179: 20180: Kemppainen ym.: Merikosken, yhteislyseon, oikeufltamisesta 20181: jatkamaan, toimintaama valtion, oppikouluna. 20182: 20183: 20184: E d u s k u n n a 11 e. 20185: 20186: Jättäessään eduskunnalle esityksensä kulu- kannatusyhdistysten turvin perustettua oppi- 20187: van vuoden talousarvioksi hallitus esitti (10 koulua sekä samoin yksityisvaroin ylläpi- 20188: Pl. X: 1 e, sivut 256-257) oppikoulujen detty ruotsinkielinen oppikoulu. Näin on liki 20189: kohdalla, että Oulun kaupungissa sijaitseva neljä vuosikymmentä kulunut viimeisen val- 20190: Merikosken yhteislyseo, jolle vuonna 1958 tion oppikoulun perustamisesta ja tässä mie- 20191: valmistui uusi koulutalo, lakkautetaan syys- lessä Merikosken yhteislyseon lakkaaminen ei 20192: kuun 1 päivästä 1960 lukien ja sen tilalle tunnu ainakaan maallikon mielestä eteen- 20193: perustetaan Oulun normaalilyseo, joka on päinmenolta. 20194: yhteislyseotyyppiä ja jonka opetuskielenä on Valitettavasti ajatus Merikosken yhteis- 20195: suomi. Oulun normaalilyseoon mainitusta lyseon säilyttämisestä heräsi vasta hallituk- 20196: päivästä lukien perustettavia virkoja ja toi- sen annettua edellä selostetun esityksensä ja 20197: mia varten esitettiin myönnettäväkai tarpeel- ylimmät kouluviranomaiset katsoivat, ettei 20198: liset määrärahat. Hallitus perusteli tätä esi- asiaa enää voinut korjata eduskunta-asteella. 20199: tystään muun muassa sillä, että lähivuosina Oulun oppikoulujen opettajat ovat sitä 20200: harjoittelijoiden määrä ilmeisesti vielä li- mieltä, että Merikosken yhteislyseo, jonka op- 20201: sääntyy, koska yliopistoissa on runsaasti pilasmäärä tällä hetkellä on yli 900, nor- 20202: opiskelijoita, oppikouluissa paljon epäpäteviä maalilyseoksi muuttuvana olisi liian suuri 20203: opettajia ja koulujen määrä jatkuvasti kas- nimenomaan normaalilyseomielessä, joten oh- 20204: vaa. Jotta auskultanteille voitaisiin järjes- jauksen tehokkuus kärsii. Koulussa on tällä 20205: tää tarkoitustaan vastaava harjoittelu, esi- hetkellä kaikilla luokilla rinnakkaisluokat. 20206: tettiin perustettavaksi uusi normaalilyseo Valtion rakentama uusi koulutalo, joka Meri- 20207: Ouluun, jonne on perustettu myös oppikou- kosken yhteislyseota varten valmistui vuonna 20208: lunopettajia valmistava yliopisto. V altiova- 1958, on riittävän tilava, joten näin maalli- 20209: rainvaliokunta yhtyi tähän esitykseen ja kon mielestä asia voitaisiin järjestää siten, 20210: eduskunta hyväksyi talousarviokäsittelyssään että Oulun normaalilyseo ja Merikosken yh- 20211: viime joulukuussa hallituksen esityksen teislyseo voisivat toimia samassa koulutalossa 20212: muuttamattomana. vielä useamman vuoden ajan ja kouluhalli- 20213: Hallituksen esitys oli oikeaan osunut. tus määräisi, mitkä rinnakkaisluokista tuli- 20214: Koko Pohjois-Suomen kouluoloja silmälläpi- sivat kuulumaan normaalilyseoon ja mitkä 20215: täen normaalilyseon saamista Ouluun on luokat jäisivät edelleen Merikosken yhteis- 20216: ilolla tervehdittävä, mutta sittenkin siihen lyseoon. 20217: liittyvänä Merikosken yhteislyseon, joka val- Valtion menot tällä järjestelyllä eivät li- 20218: tion kouluna on jatkanut Oulun kunniak- sääntyisi, sillä nykyinen opettajakunta tulisi 20219: kaan triviaalikoulun luomaa latua, lakkaa- suurin piirtein säilymään. Normaalilyseoksi 20220: minen ensi syyskuun alusta tuntuu Oulun muuttuminen lisää valtion menoja vain sillä 20221: oppikoulujen kohdalla jonkinlaiselta taka- määrällä, mikä selviää edellä mainitusta ta- 20222: iskulta. Oulun yhteiskoulu muuttui valtion lousarvion kohdasta. Kun tulevaisuudessa 20223: oppilaitokseksi 1920 luvun alussa ja sitä en- epäilemättä tulisi ajankohtaiseksi jompaa- 20224: nen oli vain yksi valtion oppikoulu, nimit- kumpaa oppilaitosta varten uuden kouluta- 20225: täin Oulun lyseo. Näiden lisäksi on Oulussa lon rakentaminen, voisi tulla kysymykseen 20226: paitsi Oulun tyttölyseota kolme yksityistä esim. Merikosken yhteislyseon siirtyminen ta- 20227: VUI,29.- Kemppainen ym. 481 20228: 20229: kaisin entisiin suoJnnsa valtion omistamassa vottavaa, että hallitus antaisi kouluviran· 20230: Oulun keskikoulun entisessä koulutalossa, omaisten tutkia tässä esitettyä tai jotain 20231: jossa vasta perustettu Oulun yliopisto on muuta järjestelyä siinä mielessä, että Meri- 20232: aloittanut toimintansa. Tällä järjestelyllä väl- kosken yhteislyseo tulisi edelleen säilymään. 20233: tyttäisiin uuden koulutalon rakennuskustan- Rohkenemmekin, tässä mielessä kunnioit· 20234: nuksilta. taen ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi 20235: Kun yllä esitetty järjestely ei voine tuot- toivomuben, 20236: taa käytännössä voittamattomia vaikeuksia 20237: ja kun sillä epäilemättä olisi Oulun ja sen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 20238: lähimaakunnan oppikoulutarpeita silmällä toimenpiteisiin, jotta Merikosken yh- 20239: pitäen edistävä vaikutus ja normaalilyseolle teislyseo voisi jatkaa edelleenkin toi- 20240: itselleenkin kaikin puolin eduksi, olisi toi- mintaansa valtion oppikouluna ensi 20241: syyslukukauden alusta. 20242: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 20243: 20244: Jaa.kko Kemppainen. Akseli Paa.rman. 20245: lla.nnes Pa.a.so. Armas Leinonen. 20246: Niilo Ryhti. Arvi Turkka.. 20247: Irma. Torvi. P. Liedes. 20248: Martti Linna.. Reino .Ala-ltulju. 20249: Valto Käkelä. 20250: 20251: 20252: 20253: 20254: 61 E 74/60 20255: 482 20256: 20257: vm,so. - Toiv.al. N:o 171. 20258: 20259: 20260: 20261: 20262: Pekka.rinen ym..: Leppllvirran yhteiskoulun, ottamisesta val- 20263: tion oppilaitokseksi. 20264: 20265: 20266: Eduskunnalle. 20267: 20268: Leppävirran yhteiskoulu aloitti toimin- 70 milj. mk, josta on valtion lainaa 40 milj. 20269: tansa v. 1945 kannatusyhdistyksen varassa mk ja rahalaitoksilta saatua lainaa 30 milj. 20270: toimivana 5-luokkaisena oppikouluna. V. 1958 mk. 20271: sille myönnettiin lupa laajentua yliopistoon Kun kannatusyhdistys on näin huonossa 20272: johtavaksi 8-luokkaiseksi oppi.kouluksi. taloudellisessa asemassa, on. sen pitänyt luku- 20273: Kannatusyhdistyksen 9matoimisuuden ja kausimaksut kohottaa 10 000 mk: ksi oppi- 20274: valtion sekä Leppävirran kunnan antaman lasta kohti. Näin korkea oppilasmaksu rasit- 20275: taloudellisen tuen avulla on koulu kehittynyt taa epäoikeudenmukaisesti vähävaraisia pien- 20276: niin, että se nykyisin kykenee antamaan ope- viljelijöitä ja työläisiä, joiden lapsista kou- 20277: tusta yli 400: lle oppilaalle vuosittain. Kou- lun oppilaat pääasiassa koostuvat. Sitävas- 20278: lun oppilasmäärä oli 1. 9. 1959 431 oppilasta. toin valtion vastaavissa oppilaitoksissa saa- 20279: Koulun omistaa Leppävirran yhteiskoulun vat kaikkiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvat 20280: kannatusyhdistys r.y. Sillä on 1.5 ha:n suu- lapset opetusta huomattavasti alhaisemmilla 20281: ruinen koulutontti, jossa on 3 kouluraken- maksuilla. 20282: nusta. Rakennusten yhteinen kuutiotilavuus Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 20283: on n. 15 100 ms. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 20284: On selvää, että edellä mainittuun laajuu- muksen, 20285: teen kehittyneen koulun ylläpitäminen ja ra- 20286: kentamisesta aiheutuneiden lainojen hoitami- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 20287: nen muodostuu kannatusyhdistykselle koh- toimenpi~eisiin Leppävirran yhteis- 20288: tuuttoman raskaaksi. Mainittakoon, että kou- koulun ottamiseksi valtion oppilaitok- 20289: lussa on rakennuksista aiheutunutta velkaa seksi. 20290: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 20291: 20292: Pentti Pekkarinen. Arvo Pentti 20293: Esa Timonen. Esu Niemelä. 20294: 483 20295: 20296: VUI,Sl. - Toiv.al. N:o 172. 20297: 20298: 20299: 20300: 20301: Ala.-ICulju ym.: Seinäjoen tyttölyseon muuttamisesta kaksoi&- 20302: tyttölyseoksi. 20303: 20304: 20305: Ed us kunnalle. 20306: 20307: Seinäjoen tyttölyseo on Etelä-Pohjanmaan vuosi sitten esittikin mm. Seinäjoen tyttö- 20308: suurin oppikoulu ja myöskin eräs maamme lyseon kaksintamista. Kun nyt. koululle val- 20309: suurimmista, ns. ,mammuttikoulu". Koulussa mistuu ennen lukuvuoden 1961 alkua uusi 20310: on tällä hetkellä 916 oppilasta, 26 oppilas- ja tilava koulutalo, ovat rinnakkaisluokkien 20311: luokkaa ja 35 opettajaa, 6 vanhemman leh- pysyvyydelle jopa lisäämiselle, jos olot niin 20312: torin ja 4 nuoremman lehtorin virkaa, 4 yli- vaativat, olemassa kaikki edellytykset. Kou- 20313: määräisen lehtorin tointa, 4 opettajanvirkaa, lun oppilasmäärä jo syksystä 1960 tullee 20314: 17 tuntiopettajaa. Koulun muuttaminen kak- ylittämään tuhatluvun. 20315: soiskouluksi merkitsisi opettajiston suurem" Edellä olevan perusteella esitämme kun- 20316: paa vakinaistamista ja niin muodoin päte- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 20317: vyyttä ja vakavuutta koko koulutyöhön. vomuksen, 20318: Ei voi olla normaalia, että noin puolet 20319: opettajistosta on tuntiopettajia, vaikkapa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 20320: monet tuntiopettajista olisivat kohtalaisen toimenpiteisiin Seinäjoen tyttölyseon 20321: pätevyyden omaaviakin. Kouluhallitus jo muuttamiseksi kaksoistyttölyseoksi. 20322: Helsingissä· 5 päivänä helmikuuta 1960. 20323: 20324: Reino 4Ia-Kulju. Erkki Tuuli. 20325: Aune Innala. Saara Forsius. 20326: Jussi Saukkonen. .. N. Kosola. 20327: Kalervo Saura. 20328: 20329: 20330: ., 20331: 484 20332: 20333: VIII,32. - Toiv.al. N: o 173. 20334: 20335: 20336: 20337: 20338: ·Honkonen ym.: Yhtmiiislen Oppikirjojen julkaisemisesta val- 20339: tion toimesta. · 20340: 20341: 20342: Eduskunnalle. 20343: 20344: Oppikoulun käyminen on yleistynyt mei- kissa oppikouluissamme käytettäisiin samoja 20345: dän maassamme viime vuosien aikana voi- oppikirjoja, silloin voisivat lyseossa, tyttö- 20346: makkaasti. Niinpä tämän lukuvuoden aikana lyseossa ja yhteiskoulussa opiskelevat sisaruk- 20347: oppilaiden lukumäärä ylittää jo 200 000. set käyttää yhteisiä kirjoja ja samalla vält- 20348: Valitettavasti rinnan koulunkäynnin yleis- tyisivät koulusta toiseen siirtymään joutuvat 20349: tymisen kanssa ei opiskelukustannuksia ole uudelta menoerältä. 20350: saatu pidetyksi tarpeeksi alhaisina, vaan Kun kirjavuudesta päästäisiin voitaisiin 20351: juuri ne muodostuvat monien perheiden koh- näin yhtenäistytetyistä kirjoista ottaa huo- 20352: dalla lasten koulunkäynnin pahimmaksi mattavasti suurempia painoksia, joten tätä- 20353: esteeksi ja jarruksi. kin tietä kirjakustannukset laskisivat. Yhte- 20354: Haluaisimme tässä yhteydessä kiinnittää näisiin kirjoihin olisi niinikään varsin helppo 20355: huomion siihen epäkohtaan, mikä syntyy, tehdä korjauksia lisälehtien muodossa. Käsi- 20356: kun oppikirjojen kohdalla· vallitsee nykyisen- tyksemme mukaan voidaan näin supistaa 20357: lainen kirjavuus. Tästä johtuen ei ole niin- koulumenoja varsin tuntuvasti. 20358: kään harvinaista, että sisarukset, jotka käy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 20359: vät eri kouluja, eivät voi käyttää samoja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 20360: oppikirjoja, koska naapurikoulussa ei lueta- vomuksen, 20361: kaan samoja kirjoja. Näin saattavat oppi- 20362: kirjamenot huonoimmissa tapauksissa nousta että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 20363: kaksinkertaisiksi, mikä on omiaan kohotta- siin, että yhtenäiset oppikirja'b jul- 20364: maan aivan tarpeettomasti kustannuksia. kaistoo'llt valtion toimesta. 20365: Tuntuisikin varsin luonnolliselta, että kai- · 20366: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 20367: 20368: Kuuno Honkonen. Irma Torvi. Eino Roine. 20369: vm,ss. - Toiv.al. N:o 174. 20370: 20371: 20372: 20373: Paasio ym. : ntaoppt"kouluissa. opiskelevien taloudellisesta tu- 20374: kemisesta apurakoje'JI, muodossa. 20375: 20376: 20377: Eduskunnalle. 20378: 20379: :Maassamme toimii nykyisin kaksi iltaoppi- taan terveydelle vaaralliseksi. Näinollen .val- 20380: koulua, valtion iltaoppikoulu ja Helsingin tion olisi syytä tukea ja helpottaa tiillaia- 20381: yksityislyseon iltalinja. Näissä opiskelee ten opiskelijoiden asemaa. Heille olisi myön- 20382: ansiotyön ohella varttuneempaa nuorisoa. nettävä sellaisia apurahoja, että he voisivat 20383: Sen johdosta, että opiskelu tapahtuu työn ainakin ylimmän luokan kevätlukukaudella 20384: ohella, se muodostuu paljon rasittavammaksi muutaman kuukauden ajan suorittaa opis- 20385: kuin oppikoulunkäynti yleensä. Tällaisen kelua vapaana ansiotyöstä. 20386: opiskelun menestyminen edellyttää, paitsi Edellä olevaan viitaten ehdotamme, että 20387: melkoista lahjakkuutta, myös kiitettävää ah- eduskunta lausuisi hallitukselle toivom~, 20388: keruutta ja pyrkimystä eteenpäin elämässä. 20389: Erityisesti viimeinen vuosi, jolloin vabnistau- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 20390: dutaan ylioppilastutkintoon ja johon vuoteen siin iltaoppikouluissa ja lähinnä nii- 20391: sisältyy oppikurssien kertaus ja monet ten- den ylimmällä luokalla opiskelevien 20392: tit, on vaarassa muodostua niille opiskeli- lahjakkaide'll. ja vähävaraisten opis- 20393: joille, jotka eivät ole poikkeuksellisen vah- kelijoiden taloudelliseksi tukemiseksi 20394: voja, kohtuuttoman rasittavaksi ja suoras- apurahojen muodossa. · 20395: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 20396: 20397: Rafael Paasio. Anni J'linck. 20398: Sylvi •ntMJ.en. Kalle Ma.tilain~n. 20399: 488 20400: 20401: VIII,34. - 'l'oiv.al. N:o 175. 20402: 20403: 20404: 20405: 20406: Uusitalo ym.: Pitkämatkmst&h oppikoululaisten opiskelukus- 20407: tannusten alentamisesta. 20408: 20409: 20410: E d u s k u n n a 11 e. 20411: 20412: Oppikoulun käyminen on laajentunut oppilaalle, ollen apurahan keskisuuruus 20413: maassamme erittäin paljon. Laajentuminen 18 000 markkaa. Opintoapurahoilla voitai- 20414: OD. tapahtunut eniten vähävaraisten kansan- siin koulunkäyntikustannuksia alentaa, mutta 20415: kerroeten kohdalla. Tämä suuntaus on oikea, apurahan saajien lukumäärää olisi suuresti 20416: sillä oppikouluopetusta ja korkeampaa ope- lisättävä, samoin myönnettävän määrärahan 20417: tusta on annettava kansalaisille lahjakkuu- suuruutta olisi tuntuvasti korotettava. 20418: den eikä suinkaan varallisuuden perusteella. Vapaaoppilaspaikkojen ja opintoapuraho- 20419: Oppikoulun käyminen aiheuttaa kuitenkin jen lisäksi olisi harkittava muita keinoja 20420: lukuisille henkilöille melkein voittamattomia vähävaraisten ja pitkämatkaisten oppilaiden 20421: vaikeuksia varallisuuden suhteen. On todettu, koulunkäyntikustannusten alentamiseksi. Sel- 20422: että monin paikoin oppikouluissa 50 % oppi- laisia olisivat mm. matkakustannusten osit- 20423: laista; jopa enemmänkin, on kodeista, joi- tainen korvaaminen ja kodin ulkopuolella 20424: den varallisuus on niin heikko, että lasten asumisesta aiheutuvien kustannusten osittai- 20425: koulunkäynnin aiheuttamat kustannukset nen korvaaminen valtion varoista. - Käsit- 20426: ont liian raskaita kestettäviksi. Eniten kus- tääksemme yhteiskunnan velvollisuus on etsiä 20427: tannukset tuntuvat silloin, kun koulunkäynti- sopivia keinoja niiden epäkohtien poistami- 20428: matka on pitkä, jolloin joudutaan maksa- seksi, jotka ovat esteenä lahjakkaiden vähä- 20429: maan melkoiset matkakulut tahi peräti asu- varaisten lasten menestykselliselle koulun- 20430: maan kotoa poissa. käynnille. 20431: Vähävaraisten oppilaiden koulunkäynti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 20432: kustannuksia on pyritty alentamaan myöntä- nioittavasti edu8kunnan hyväksyttäväksi toi- 20433: mällä vapaaoppilaspaikkoja ja opintoapu- vomuksen, 20434: rahoja. Tämä ei ole käytännössä kovin pal- 20435: joa merkinnyt, koska vain n. 10 % oppilaista että hallitus tutkisi, miten vähäva- 20436: saa. vapaapaikan ja erittäin pieni osa oppi- raisten ja pitkämatkaisten lasten oppi- 20437: laista tulee saamaan opintoapurahan. Esi- koulun opiskelukustannuksia voitaisiin 20438: merkiksi vuonna 1959 jaettiin opintoapu- nykyisestään alentaa, ja antaisi tätä 20439: rahoja 18 milj. mk. Anojia oli lähes 1 800, tarkoittavan esityksen Eduskunnalle. 20440: mutta apuraha voitiin myöntää vain 1 008 20441: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 20442: 20443: Eino Uusitalo. Arvo Pentti. 20444: Matti Liinamaa.. Artturi Jä.msen. 20445: Aarre Marttila.. Eemil Partanen. 20446: Veikko Savela.. Pentti Pekkarinen. 20447: Ale Holopainen. Akseli Paarman. 20448: 487 20449: 20450: VIII,35.- Hemst.mot. R:o 176. 20451: 20452: 20453: 20454: 20455: Korsbäck m.fl.: Angående anslag för reparationsa.rbeten vid 20456: Nykarkby semmarium. 20457: 20458: 20459: TBI Ri!ksdagen. 20460: 20461: Verksta<ls-, övnings-, internats-, och rek- med centralvä.rme och sålunda 111tt central- 20462: torsbyggnaderna vid Nykarleby semin&rium värmesystemet även lkan betjäna andra 20463: är i oundgängUgt behov av grundliga. repa.- byggnader. 20464: rationer innefattande även byggandet a.v Trots att StatenB byggna.dskomm.i&<Jion 20465: centralvä.rmeanläggningar. konstaterat nödvändigheten av dessa. repara- 20466: Verkstadsbyggnadens eldstäder och brand- tiiner och framställning gjorts om erforder- 20467: mura.r är i synnerligen: dåligt skick. Av bygg- liga a~lag har medel tillsvidare ie'ke ställts 20468: nadens :18 eldstäder har 4 utdömts och till iorfogande. När så är föreslår underteck- 20469: ersatts med kaminer.. Av de övriga eldstä- nade att. riksdagen ville besluta hemställa, 20470: derna är endast tvA i tillfredsställande IJkieik. 20471: Röldtanalerna spridker va.rje år till följd av att regeringen i stats{örslaget för 20472: husets dåliga grund, varför brandfaran är 1960 måtte upptaga ett tilZräckZigt 20473: stor. Också golven i denna byggnad borde stort anslag f-ör centralvärmeanordnin- 20474: åtmistone delvis förnyas. Detsamma gäller gar ock nödvändiga reparationsarbeten 20475: förövrigt bl. a. belysn.ingsano:Mn.ingarna. vid Nykarkby seminarium. 20476: Viktigast är dock att denna byggnad fö:rses 20477: Helsingfors den 4 februa.ri 1960. 20478: 20479: Verner Korsbäck Bertel Lindh. 20480: Alwar Sundell. Kurt Rordfors. 20481: 488 20482: 20483: VIII,35. - Toiv.a.l. N:o 176. 20484: Suomennos. 20485: 20486: 20487: 20488: 20489: Korsbäck ym.: Määrärtihasta Uudenkaar.lepyyn seminaarin 20490: korjaustöitä var~. 20491: 20492: 20493: E d u s ik u n n a 11 e. 20494: 20495: Uudenkaarlepyyn seminaarin työpaja.-, har- Tärkeintä -on kuitenkin· tämän rakennuk- 20496: joitus-, asuntola.- ja rehtorin rakennukset sen \TartlSiaminen keskuslämmityksellä ja si- 20497: ovat vilttämättömän perusteellisen k-orjauk- ten, että ik:eskuslämm.itysjärjestelmä myös 20498: sen tarpeessa., johon kuuluu myös keskusläm- voi palvella muita rakennuksia. 20499: mityslaitteiden rakentaminen. Vaikka. valtion rakennustoimikunta on· to- 20500: Työpajarakennuksen tulipesät ja palomuu- dennut näiden korjausten välttämättömyy- 20501: rit ovat erittäin huonossa kunnossa. Raken- den ja esityksiä tarvittavista määrärahoista 20502: nuksen 18 tulipesästä on neljä hylätty kel- on tehty, ei varoja' toistaiseksi ole asetettu 20503: vottomina ja korvattu kamiinoilla. Muista käytettäviksi. Näinollen allekirjoittaneet eh- 20504: tulipesistä ainoastaan kaksi on tyydyttävässä dottavat eduskunnan pääiettäväksi toivomuk- 20505: kunnossa. Savukanaviin ilmestYY joka vuosi sen, 20506: hrukeamia talon huonon kunnon vuoksi, että hallitus ottaisi · vuoden 1960 20507: minkä takia palovaara on suuri. Myös tämän tulo- ja menoarvioesitykseen riittäVän 20508: rakennuksen lattia olisi ainakin osaksi uusit- suuren mä(/,riirahan Uudenkaarlepyyn 20509: tava. Sama koskee muuten mm. valaistuslait- seminaarin ··keskuslämmityslaitteita · ja 20510: teita. välttämiittömiä korjo,ustöitä varten. 20511: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 20512: 20513: Verner KorsbiiCk Bertel .Lindh..· . 20514: .A.lwar Sundell. Kurt Nordfors. 20515: 489 20516: 20517: vm,36. - Toiv.al. N:o 177. 20518: 20519: 20520: 20521: 20522: J. E. Pa.rta.nen ym.: Kv.n.#ilk kansakou.lujen vuotuismenoihin 20523: annettavan valtimuwustuksen porrastamisesta. 20524: 20525: 20526: E d u s k u n n a 11 e. 20527: 20528: Viime vuosien kunnallistaloudellisen kehi- sekä muihin valtion ja kuntien välisten 20529: tyksen oleellisimpana piirteenä voidaan ha- maksuosuuksien epäoikeudenmukaisuuteen on 20530: vaita kuntien taloudellisen aseman jatkuva eduskunnassakin kiinnitetty huomiota mm. 20531: heikkeneminen. Erityisen voimakkaana täl- valtion v. 1960 tulo- ja menoarvion perus- 20532: laisen kehityksen. seuraamukset tulevat esille teluissa. Maalaiskuntien Liitto on myöskin 20533: maamme vähävaraisimpien alueiden ·kunnissa. kääntynyt viime vuoden lopulla valtioneu- 20534: Kunnallinen verorasitus on· muodostunut jo voston· puoleen kuntien taloudellisen aseman 20535: varsin lukuisissa kuruiissa kohtuuttoman kor- turvaamista tarkoittavilla esityksillä. Lain- 20536: keaksi. Tämän vuoksi tarvittaisiin valtioval- säätäjän lähiajan velvollisuuksiin onkin 20537: lan tehokkaita. toimenpiteitä· asian tilan kor- väistämättömästi katsottava kuuluvan kun- 20538: jaamiseksi. tien taloudellisen aseman vakauttaminen ja 20539: Kuntien kokonaismenojen voimakas kasva- kunnallisen verorasituksen kasvamisen teho- 20540: minen on aiheutunut pääasiallisesti niistä kas ehkäiseminen. 20541: monista kuntien kannettavaksi jääneistä rasi- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus- 20542: tuksista, joita erinäisten kunnallisiksi sää- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 20543: dettyjen tehtävien suorittaminen edellyttää. 20544: Kunnallisten tehtävien lisääntyessä ei kunnille että hallitus ryhtyisi tarvittaviin 20545: myönnettävien- valtionavustusten määrässä toimenpiteisiin esityksen antamiseksi 20546: ole tapahtunut vastaa-vaa kasvua. Myöskään Eduskunnalle kansakoululain muutta- 20547: valtionapujen jakoperusteita ei ole tarkis- miseksi niin, että kansakoulujen vuo- 20548: tettu käytännön vaatimusten ja kunnissa val- tuismenoikin saatava valtionavustus 20549: litsevien todellisten olosuhteiden edellyttä- tulisi kuntien kantokyvyn mukaisesti 20550: mällä tavalla. porrastetuksi 60-90% :iin, jolla kor- 20551: Uuden kansakoululain voimaantultua on vattaisiin nykyinen % avustus ja sitä 20552: voitu havaita, että maalaiskuntien kansa- täydentävä y,limääräinen avustus, sekä 20553: koulurasitus on voimakkaasti kasvanut ei että tässä yhteydessä myös tarkistet- 20554: vain opettajien palkkauksen osalta, vaan taisiin valtionapuun oikeuttavia kansa- 20555: myöskin muiden menoje;n kohdalla. Näihin koulumenoja koskevat lainkohdat. 20556: Helsingissä 5· päivänä helmikuuta 1960. 20557: 20558: Eemil Parta.nen. Matti Liinama.a. 20559: Esu Niemelä. Ha.nnes Paaso. 20560: Esa -Timonen. Pentti Pekkarinen. 20561: Aarre Marttila.. Niilo Ryhti. 20562: 20563: 20564: 20565: 20566: 62 E 74/60 20567: 490 20568: 20569: VUI,S7. - Toiv.al. lf:o 178. 20570: 20571: 20572: 20573: 20574: l"rima.n ym..: KaMIIkoulurakennmten normaalihintojen ko- 20575: rotta.misesfa. 20576: 20577: 20578: E d u s k u n n a 11 e. 20579: 20580: V. 1926 säädetyn kansakoulukustannuslain maalihintojen yleiset perusteet on niin mää- 20581: mukaan maksettiin kansakoulujen rakennus- rättävä, että normaalihinnat vastaavat käy- 20582: avustukset pitäen perusteena todellisia kus- piä keskimääräisiä rakennuskustannuksia." 20583: tannuksia. V. 1931 lakia huononnettiin kun- Uuden lain oltua voimassa nyt jo kol- 20584: tien kannalta monella tavalla ja otettiin käy- matta vuotta on kokemus osoittanut,_ että 20585: täntöön mm. rakennusavustusten maksami- tilanne ei ole merkittävästi parantunut, vaan 20586: nen ns. normaalihinnan perusteella. Välittö- normaalihinnat ovat, lain selvästä sanonnasta 20587: mästi sotien jälkeisinä vuosina normaalihin- huolimatta, edelleen yleensä todellisia kus- 20588: nat seurasivat kustannuksia, mutta v::n 1948 tannuksia alhaisemmat. Tämä on aiheuttanut 20589: jälkeen ne .ovat kulkeneet niistä jälessä. sen, että kuntien taloudenhoidon muutenkin 20590: Seurauksena on ollut, että kansakouluraken- vaikeutuessa ja veroäyrien hintojen nous- 20591: nusmenojen osuudet kunnille ovat olleet suu- tessa kunnat eivät ole viime aikoina kyen- 20592: remmat kuin lainsäätäjä oli tarkoittanut. neet suorittamaan välttämättömiä kansakou- 20593: Uutta kansakoululakia säädettäessä kiinni- lujen rakentamisia ja kansakoulutoimen hoito 20594: tettiin sivistysvaliokunnassa asiaan huomiota on joutunut siitä kärsimään. 20595: sen vuoksi, että kunnat olivat vaatineet kor- Jotta kunnat eivät joutuisi enää nykyistä 20596: jausta ja että eduskuntakin oli kansandemo- suurempiin vaikeuksiin eikä kansakoulutoi- 20597: kraattien esityksestä kansakoulukustannus- men hoito kärsisi, ehdotamme eduskunnan 20598: lain erään muutoksen yhteydessä lausunut hyväksyttäväksi toivomuksen, 20599: toivomuksen todellisten kustannusten pitämi- 20600: sestä perusteena valtion osuuksia makset- että hallitus ryhtyisi nopeasti toi- 20601: taessa. Sivistysvaliokunnan tekemän eSityk- menpiteisiin ka.nsa.koulurakennusten 20602: sen mukaisesti eduskunta hyväksyikin 1. 7. normooZihintojen korottamis~ksi ja nii- 20603: 1957 voimaan tulleen kansakoululain (247/ den pitämiseksi jatkuvasti todellisia 20604: 57) 76 §:n 2 mom:n näin kuuluvana: ,Nor- rakennUskustannuksia vastoovina. 20605: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 20606: 20607: Toivo l"rima.n. Ma.tti Meriläinen. 20608: Eino Tainio. Pauli Puha.kka.. 20609: Anna-Liisa. Tiekso. Aleksi Kivia.ho. 20610: Eemeli. La.kbltL Usko Seppi. 20611: Irma Rosnell. · H. Tauriainen. 20612: Toivo .lsvik. R. Virta.nen. 20613: Siiri Lehmo•en. Toivo~- 20614: Ka.ino Haa.pa.nen. Aa.rne Pulkkinen. 20615: Pentti Liedes. Toivo Niira.nen. 20616: Martti Linna.. Veikko Rytkönen. 20617: J. Mustonen. Veikko Ka.nsika.s. 20618: Kuuno Honkonen. 20619: 491 20620: 20621: VUI,38. - Toiv.al. H: o 179. 20622: 20623: 20624: 20625: 20626: Saukkonen ym.;: KaMakoululainsäädännön tarkistamisesta 20627: kansakoululaitoksen kehittämistä kaupunkikunnissa sil- 20628: mällä pitäen. 20629: 20630: 20631: Eduskunnalle. 20632: 20633: Elokuun 1 p:nä 1958 voimaan tulleen kan- tionapua. Rakennusohjelman ja -piirustusten 20634: sakoululain toimeenpanosaa on erityisesti monivaiheinen käsittely kunnan hallintoeli- 20635: kaupunkikunnissa ilmennyt monia vaikeuk- missä ja kouluhallituksessa sekä eräissä ta- 20636: sia. jotka aiheutuvat siitä, että lakia säädet- pauksissa valtioneuvostossakin vie runsaasti 20637: täessä ei ole otettu riittävässä määrässä huo- aikaa kiireellisissäkin tapauksissa. Sitä paitsi 20638: mioon kaupunkikuntien erikoisolosuhteita. kouluviranomaisten hyväksymien kouluraken- 20639: Aikaisempi lainsäädäntö salli huomattavasti nusten huoneluettelot ja pinta-aloja koske- 20640: vapaammat kansakoulun kehittämismahdolli- vat määräykset ovat vaikeasti sovitettavissa 20641: suudet paikallisista olosuhteista riippuen. kaupunkien koulurakennusten suunnitteluun, 20642: Tämä vapaus on useimmissa tapauksissa koi- koska kaupungit rakentavat säästäväisyys- 20643: tunut kansakoululaitokselle hyödyksi. Esim. syistä koulujensa yhteyteen monia sellaisia 20644: maan pääkaupungissa ja monissa muissakin tiloja, jotka sopivat hyvin koulun yhteyteen 20645: kaupungeissa on vuosikymmenien kokeilujen ja palvelevat paikallisia tarpeita. Kouluille 20646: perusteella syntynyt monipuolinen ja paikal- myönnettävien valtionapujen hakemismenet- 20647: lisia olosuhteita vastaava koulu. tely on myös muodostunut suuritöiseksi aina- 20648: Uusi kansakoululaki asettaa kuitenkin täl- kin isommille kaupungeille ja vastaavasti 20649: laisten koulujen toiminnalle monessa suh- myös kouluhallitukselle. 20650: teessa rajoituksia, jotka eivät aina ole myön- Tähän mennessä saadut kokemukset viit- 20651: teisiä. Niinpä opetustyön järjestelyä ja opet- taavat siihen, että jo tässä vaiheessa olisi 20652: tajien opetusvelvollisuutta koskevat sitovat kansakoululainsäädännön määräyksiä tarkis- 20653: määräykset rajoittavat kokeilulla tarkoituk- tettava kansakoulun tervettä kehitystä sil- 20654: senmukaiseksi havaitun ja lainkin sailiman mällä pitäen. 20655: aineopettajakysymyksen hoitamista entisessä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 20656: laajuudessa. Koulujen johtajia koskevat mää- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 20657: räykset tuottavat hankaluuksia kansakoulu- muksen, 20658: jen hallinnon järjestämiselle kaupunkien olo- 20659: suhteita vastaavalla tavalla. Vieläkin tuntu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 20660: vampia haittoja aiheuttaa uusi kansakoulu- toimenpiteisiin kansakoululainsäädän- 20661: laki kaupunkien koulurakennustoiminnalle nön tarkistamiseksi ni-a'ltä osin, joma 20662: siitäkin huolimatta, että useimmissa tapauk- on t'lmennyt haitallisia vaikutuksia 20663: sissa ei niiden rakentamiseen myönnetä val- kansakoululaitoksen kehittämisessä 20664: ka1tpunkikunnissa. 20665: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 20666: 20667: Jussi Saukkonen. Saara Forsius. N. Kosola. 20668: lYia.rgit Borg-Sundma.n.. Juha Rihtniemi. Erkki Tuuli. 20669: Erkki Leikola. R. A.la.-Kulju. Aune Inna.la. 20670: Toivo Hietala. Våinö E. Nieminen. Olli Aulanko. 20671: R. Ha.llberg. 20672: 492 20673: 20674: VDI,S9. - Hemst.mot. N: o 180. 20675: 20676: 20677: 20678: 20679: Lindeman· m.fl.: Angåeude avlåtande av propositwn om 20680: iindring <W (olkskoUog~m. 20681: 20682: 20683: Till Riksdagen. 20684: 20685: Efter det de stora årskullarna passerat anledningar borde byskolans ställning fort- 20686: folkskolstadiet kan en kännbar minslming farande i möjligaste mån tryggas på ett för 20687: noteras ifråga om tillströmningen av elever den allmänna folkliga kulturpolitiken ända- 20688: till folkskolan. övergången till läroverk och målsentligt sätt. En åtgärd i detta syfte 20689: tillkomsten av medborgarskolan samt utflytt- vore att sänka normerna för eleventalet i 20690: ningen från landsbygden minskar ytterligare den egentliga folkskolan. Sänkningen borde 20691: den egentliga folkskolans elevunderlag och ske möjligast snabbt emedan den på ett av- 20692: bidrar därmed till att göra den s.k. byskolans görande sätt inverkar på utformningen av 20693: ställning allt svårare. Härigenom tvingas den folkskolstadga som under innevarande år 20694: i synnerhet landskommunerna till en långt skall uppgöras i samtliga kommuner och i 20695: gående och alltför 8nabb rationalisering och viiken folkskolornas distriktsgränser detalje- 20696: sammanslagning av de nuvarande folkskol- rat skall anges. 20697: distriktena. Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi 20698: Ovannämnda rationalisering av vårt folk- vördsamt, astt riksdagen ville besluta hem- 20699: skoleväsende är ofrånkomlig och säkert på ställa, 20700: längre sikt nödvändig. Men den borde inte 20701: få komma alltför snabbt och överraskande att regeringen skyndsamt måtte 20702: emedan den ställer kommunerna inför alltför avge proposition #ll Riksdagen med 20703: stora anpassningssvårigheter. Dessutom bör f&rslag till en sådan ändring av nu- 20704: man ständigt hälla i minnet, att byskolan gäUande folkskollag, att eleventalet 20705: inte enbart är en bildningshärd utan även för folkskola med två lärare sänkes 20706: ett viktigt kulturcentrum för den tra:kt och till 20 och för folkskola med förkortad 20707: de människor den betjänar. Av bl.a. dessa lärokurs till 10 elever. 20708: Helsingfors den 11 februari 1960. 20709: 20710: Lars Lindeman. G. Henriksson. Georg Eriksson. 20711: 493 20712: 20713: VIU,39. - Toiv.al. N: o 180. 20714: Suomennos. 20715: 20716: 20717: 20718: 20719: Lindeman ym.: KtllnSakoululain muuttamista koskevan esityk- 20720: sen antamisesta. 20721: 20722: 20723: E d u s k u n n a 11 e. 20724: 20725: Suurten ikäluokkien sivuutettua kansakoulu- tava mahdollisimman suuressa määrässä ylei- 20726: asteen voidaan todeta tuntuvaa vähenemistä selle kansansivistyspolitiikalle tarkoituksen- 20727: kansa!kouluun tulevien oppilaiden lukum.äi- mukaisella tavalla:. Eräs toimenpide tässä 20728: rässä. Siirtyminen oppikouluun ja kansalais- mielessä olisi varsinaisen kansakoulun oppi- 20729: koulun syntyminen sekä maaseudulta tapah- laslukua koskevien normien alentaminen. 20730: tuva muutto pienentävät lisäksi varsinaisen Alentamisen pitäisi tapahtua mahdollisim· 20731: k.ansakoulun oppilaSkantaa ja osaltaan teke- man nopeasti, koska se vaikuttaa ratkaise- 20732: vät ns. kyläkoulun aseman yhä vaikeammaksi. vasti sen kansakoulun ohjesäännön muotou- 20733: Täten paikotetaa.n erityisesti maala.isku.nnat tumiseen, joka kuluvana vuonna on laadit- 20734: pitkälle menevään ja aivan liian nopeaan tava kaikissa kunnissa ja jossa kansakoulu- 20735: ratianalisointiin ja nykyisten kansakoulupii- jen piirirajat on yksityiskohtaisesti määritel- 20736: rien yhdistämiseen. tävä. 20737: Edellä maimtusta kansakoulutoimemme ra- Edellä esi-oottyyn viitaten ehdotamme kun- 20738: tionalisoinnista ei voida päästä ja se on var- nioittaen eduskunnam. hyväiksyttäväksi toivo- 20739: masti pitemmällä tähtäimellä välttämätön. muksen, 20740: Mutta sen ei pitäisi saada tulla aivan liian 20741: nopeasti ja yllättäen, koska se saattaa kun- ettii hallitus kiireellisesti antaisi 20742: nat liian suuriin sopeutumisvaikeuksiin. Sitä Edusku-n-nalle esitykse-n voimassa o.le- 20743: paitsi tulee aina pitää mielessä, että kylä- van kansakoululain muuttamisesta si- 20744: koulu ei yksinomaan ole opinahjo, vaan myös ten, että oppilasluku kaksiopettajai- 20745: tärkeä sivistyskeskus sille seudulle ja niille sessa koulussa alennetaan kahteenkym- 20746: ihmisille, joita se palvelee. Muun muassa meneen ja supistetussa kansakoulussa 20747: näistä syistä olisi kyläkoulun asema turvat- kymme-neen. 20748: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 20749: 20750: Lars Lindeman. G. Henriksson. Georg Eriksson. 20751: 494 20752: 20753: vm,40. - Hemst.mot. lf: o 181. 20754: 20755: 20756: 20757: 20758: Sundell m.n.: A.ngdende iindring av folkskolförordningem 20759: 18 § 3 mom. 20760: 20761: 20762: TBl Ri!ksdagen. 20763: 20764: Enligt folkSk:olförordningen, den 23 juli oekså starik:t a.v dessa gruppswmmanslagn;in- 20765: 1958 (321/58), måste nu, i de fall då gossar gar. När t.ex. 3-5 ik:laEI'Ier skaill :ha gym- 20766: oeh fliekor undervisas skilt från varandra i nastik samma timme, binder detta läsordnin- 20767: gymnastik, ända till 40 elever från 5 från garna. synnerligen kraftigt. 20768: varandra. följande årsklasser vid undervis- Läroverkens bestämmelser innebär, att ele- 20769: nitngen i gym.nastik sammanslAs tili en ge- ver (gossar respektive flickor) från flera 20770: mensam. undervisningsgrupp. Detta. stad- närliggande eller paralleUa klaBSer skall sam- 20771: gande medför stora · olägenheter och borde manslå.s ifall antalet gossar/fli~kor i en klass 20772: därför oundgängligen uppuijukas. Sålunda understiger 10 och elevantalet i den sam- 20773: blir undervisningsgrupperna så stora, att ma.nslagna gruppen icke !komme att överstiga 20774: t.ex. redSkapsgym.nastik svårligen kan genom- 35. Med närliggande klass avses härvid när- 20775: föras. Med unga. och fysiskt outveeklade ele- mast högre eller närmast lägre lklass. Kom- 20776: ver, som folkskolan har, ikan denna inte munal mellanskola får ieke sa.mmanföra ele- 20777: ordnas så, a.tt undervisningsgruppe.n Skulle ver från flera. än antingen två på varandra 20778: uppdelas i smärre grupper och mera försig- följande eller tre parallella klasser. 20779: ik:omna elever skulle ha uppsikt över sina Med ·hänvisning : till ·ovanstående föreslås, 20780: iJmmrater i gruppen. Eftersom läraren mte att riik:sdagen ville besluta hemställa, 20781: på en gång hinner ha uppsikt över 40 elever, 20782: måste redskapsgymnastiken falla bort. Vi- att regeringen måtte vidtaga åtgär- 20783: da.re försvåras eller omöjliggöres laglekar på der för att stadgandet i folkskolförord- 20784: grund av de stora undervisningsgrupperna. nintgens 18 § 3 mom. rörande gym- 20785: Dessa grupper blir dessutom myeket oenhet- nastikundervisningen måtte ·erhåUa en 20786: liga, vilik:et följaktligen medför svårigheter pedagogiskt mera UUfredsställande ut- 20787: inte minst vid fotbollsspel, skidlöpning o.s.v. formning. 20788: Uppgörandet av läsordningar försvåras 20789: Helsingfors den 9 februari 1960. 20790: 20791: Alwa.r Sundeil. J. A. Jungarå.. Kuuno Honkonen. 20792: Verner Korsbäck Kurt Nordfors. Ensio Partanen. 20793: Grels Teir. 20794: 495 20795: 20796: vm,40. - Toiv.al. N:o 181. 20797: Suomennos. 20798: 20799: 20800: 20801: 20802: Sundell ym.: Kansako-ul'l.taSetuksen 18 §: n 3 momentin muut- 20803: tamisesta. 20804: 20805: 20806: Ed u s kunnalle. 20807: 20808: Heinäkuun 23 päivänä 1958 annetun kan- resti. Milloin esim. 3-5 luokalla tulee olla 20809: sakouluasetuksen (321/58) mukaan täytyy, voimistelua samana tuntina, sitoo se suuresti 20810: milloin poikia ja tyttöjä opetetaan erikseen lukujärjestyksiä. 20811: voimistelussa, yhdistää viiden toisiaan seu- Oppikouluja koskevien määräysten mukaan 20812: raavan vuosikurssin oppilaita yhteiseksi ope- on oppilaita (poikia ja vastaavasti tyttöjä) 20813: tusryhmäksi aina 40 oppilaaseen saakka. koottava ryhmäksi useammalta toisiaan 1~ 20814: Tämä säännös. aiheuttaa suuria epäkohtia ja hellä olevilta luokilta tai rinnakkaisluokilta, 20815: sitä olisi sen vuoksi välttämättä korjattava. milloin poikien tai tyttöjen lukumäärä luo- 20816: Opetusryhmät muodost1,lvat siten niin suu- kassa on alle kymmenen ja yhdistetyn ryh- 20817: riksi, että esim. telinevoimistelua on vaikeata män oppilasluku ei tule ylittämään kolmea- 20818: suorittaa. Nuoria ja fyysisesti kehittymättö- kymmentäviittä. Lähiluokilla tarkoitetaan 20819: miä. oppilaita, joita kansakoululaiset ovat, ei tällöin lähinnä korkeampia tai lähinnä alem- 20820: voida järjestää siten, että opetusryJunä jaet- pia luokkia. Kunnallisessa keskikoulussa ei 20821: t,Usiin pien~mpiin ryhmiin ja pitemmälle ke- saa yhdistää oppilaita useammalta kuin kah- 20822: hittyneet oppilaat valvoisivat rylup.ätoverei- delta toisiaan seuraavalta .tai kolmelta rin- 20823: taan. Koska opettaja ei ennätä ~alla ker- nakkaisluokalta. · 20824: taa valvoa 40 oppilasta, on telinevQiJilistelun Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan edu&. 20825: jäätävä pois. Edelleen joukkoleikit vaikeutu- kunnan päätettäväksi toivomus, 20826: vat tai käyvät mahdottomiksi suurten ope- 20827: tusryhmien takia.' Nämä ryhmät tulevat sitä että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- 20828: paitsi hyvin epäyhtenäisiksi;' lnistä tietenkin menpiteisiin, että voimistelun opetusta 20829: seuraa vaikeuksiå varsiilkin · jalkapallossa, koskeva kansakouluasetuksen 18 § :n 20830: hiihdossa' jne. 3 momentti saisi pedagogisesti tyydyt- 20831: Myös lukujärjestysteit laatimista näiden tävämmän muodon. 20832: ryhmien yhteenliittäminen vaikeuttaa Suu- 20833: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 20834: 20835: Alwa.r Sundell. ·1. A. Junga,rä. Kuuno Honkonen. 20836: Verner Korsbäck. Kurt Nordfors. Ensio Partanen. 20837: Grels Teir. 20838: 496 20839: 20840: V11I,41. - Toiv.al. N:o 182. 20841: 20842: 20843: 20844: 20845: Nederström-Lunden ym.: Kamakou.luun kuuluvan keskikou- 20846: lun perustamista koskevan kansakouluasetuksen 36 §: n 20847: muuttamisesta. 20848: 20849: 20850: 20851: Eduskunnalle. 20852: 20853: Kansakoululaki, joka hyväksyttiin v. 1957, tetta oppi~ouluista ja kansakoulun yhteyteen 20854: sisältää määräyksen, jonka mukaan kansa- perustettava kunnallinen keskikoulu olisi ol- 20855: kouluun voi sen osana kuulua keskikoulu, lut keskikoulupulan tarkoituksellisin ratkaisu 20856: jonka tulee oppimääriltään vastata valtion paikkakunnalla. 20857: keskikoulua ja jonka perustamiaehdoista sää- Kytkemällä poikkeuksellisen luvan antami- 20858: detäJin asetuksella. Eduskunta käsitellessään nen siihen, että paikkakunnalla ei ennestään 20859: asiaa on edellyttänyt, että valtio ohjaisi kes- ole oppikoulua sekä siihen, että kyseessä ole- 20860: kikoulutointa niin, että köyhät ja syrjäiset van koulun tulee olla' korkeatasoinen kokei- 20861: seudut pääsevät keskikoulusta osallisiksi en- lukoulu, on saatu aikaan tilanne, jonka val- 20862: nen muita. litessa valtioneuvostolla ei ole juuri nimeksi- 20863: Kansakouluasetuksen 36 § :ssä sanotaan- kään mahdollisuutta myöntää lupia kunnal- 20864: kin, että valtioneuvosto voi myöntää luvan listen keskikoulujen perustamiseen. 20865: kansakouluun kuuluvan keskikoulun perusta- Jotta ·voimassa olevalla asetuksella ei mi- 20866: nliseen köyhälle ja syrjäiselle kunnalle, jos tätöitäisi kansakoululaissa olevaa mahdolli- 20867: koulu on paikkakunnan jatkuvan sivistys- suutta perustaa bnsakoulun yhteyteen keski- 20868: tarpeen vaatima. Perustamislupa voidaan koulu, olisi asetusta muutettava siten, että 20869: poikkeuksellisesti myöntää muullekin kun- tämä laajalti arvoste\tu ja nykyoloissa var- 20870: nalle, jossa ei ennestään ole oppikoulua ja sin tarpeellinen koulumuoto voisi yleistyä 20871: jossa oppikoulun tarve on erittäin suuri, maassamme. Samalla olisi kunnallisten keski- 20872: mikäli valtioneuvosto harkitsee, että koulu koulujen kautta turvattava mahdollisuus ko- 20873: tärkeällä kokeilulla opetuksen ja kasvatuk- keiluille, jotka edistäisivät nyt jo käytän- 20874: sen alalla voi tuottaa erityistä hyötyä valta. nössä olevien koulumuotojen toisiinsa nivel- 20875: kunnan opetustoimelle. tämistä sekä olisivat tärkeitä koulujärjestel- 20876: Asetuksen alkuosassa on seurattu edus- män kehittämisen kannalta. 20877: kunnan asiassa ilmaisemaa käsitystä asetta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 20878: malla köyhät ja syrjäiset seudut ennen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 20879: muita. Poikkeusmääräykset ovat kuitenkin muksen, 20880: sellaisia, että ne asettavat esteen yleensä 20881: kunnallisten keskikoulujen perustamiselle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 20882: Lukuisat kuntien tekemät kansakouluun liit- kansakouluasetuksen 36 § :n muuttami- 20883: tyvän keskikoulun perustamista koskevat ano- seksi siten, että valtioneuvosto voi 20884: mukset onkin valtioneuvoston taholta hylätty, myöntää luvan kansakouluun kuulu- 20885: vaikka jatkuvasti on esiintynyt suurta puu- vankeskikoulun perustamiseen muulle- 20886: VIU,41. - Nederström.-Lund6n ym. 20887: 20888: 20889: kin kuin köyhälle ja syrjäiselle kun- koke~'lulla epetuksen it~ kltS'Vatvksen 20890: nalle, mikäli kunnassa esiintyy keski- alalla voi tuottaa hyötyä valtakunnan 20891: koulun tarvetta tai koulu tärkeällä opetustoimelle. 20892: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 20893: 20894: .Judit N'ederström-Lunden. .A.ntto Prunnila. 20895: Anna-Liisa. Tiekso. Rainer Virtanen. 20896: Irma Rosnell. Kuuno Honkonen. 20897: Väinö R. Virtanen. Irma Torvi. 20898: J. Mustonen. Kaino Haapanen. 20899: Toivo Asvik. Toivo Friman. 20900: Siiri Lehmonen. Veikko Rytkönen. 20901: Pauli Puhakka. Tyyne Tuominen. 20902: Hertta Kuusinen. Eino Tainio. 20903: H. Tauriainen. Toivo Salin. 20904: 20905: 20906: 20907: 20908: 63 E 74/60 20909: 498 20910: 20911: VIII,42. - Toiv.al. N: o 183. 20912: 20913: 20914: 20915: 20916: Tiekso ym.: Toimenpiteistä toisen kotimaisen kielen ja yhden 20917: vieraan kielen opetuksen järjestämiseksi kansalaiskoulussa. 20918: 20919: 20920: E d u s k u n n a 11 e. 20921: 20922: Kansainvälisen vuorovaikutuksen ja yh- voidaan varsinaisessa kansakoulussa pakol- 20923: teistoiminnan tultua vuosi vuodelta yhä vilk- listen aineitten lisäksi opettaa kahta vapaa- 20924: kaammaksi ja laajemmaksi on vieraiden kiel- ehtoista ainetta, joiksi kielet sopisivat hyvin. 20925: ten taito muodostunut välttämättömäksi en- Kun varsinkin syrjäisiin kouluihin on vai- 20926: tistä useammilla työaloilla. Erityisesti tek- keata saada päteviä erikoisopettajia, ei mai- 20927: nillisen kehityksen eteenpäinmeno vaatii, että nitun säännöksen avulla kyettäne ainakaan 20928: varsinkin sellaisessa pienessä maassa kuin tässä vaiheessa riittävästi edistämään kielten 20929: Suomessa luodaan nuorille ihmisille edelly- opetusta. Paremmat mahdollisuudet siihen 20930: tyksiä saavuttaa kielitaito, jonka avulla on olisivat käsityksemme mukaan kansalaiskou- 20931: mahdollista tutustua tieteellisiin ja teknilli- lussa, missä olisi opetettava toista kotimaista 20932: siin saavutuksiin muissa maissa. ja yhtä vierasta kieltä, mikäli riittävä määrä 20933: Jatkuvasti on oppikoulu miltei ainoa oppilaita, esim. kahdeksan oppilasta, ilmoit- 20934: koulu, jossa opetetaan toista kotimaista taa tällaista opetusta haluavansa. 20935: kieltä ja vieraita kieliä. Tämä asettaa rajoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 20936: tuksia kielten opiskelussa niille nuorille, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 20937: joilla ei ole mahdollisuuksia päästä keski- 20938: kouluun. Mm. Skandinavian maissa on kan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 20939: sakoulussa opetettu jo pitemmän aikaa vie- toisen kotimaisen ja yhden vieraan 20940: raita kieliä, jotta kielitaidon omaksumista kielen opetuksen järjestämiseksi pa- 20941: voitaisiin edistää myös oppikoulua käymättö- kollisina kansalaiskoulussa, mikäli riit- 20942: mien keskuudessa. tävä määrä oppilaita tällaista opetusta 20943: Voimassaolevan kansakoululain mukaan haluaa. 20944: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 20945: 20946: Anna-Liisa. Tiekso. Väinö R. Virtanen. 20947: Irma Rosnell. Hugo Manninen. 20948: Judit Nederström-Lunden. Toivo Asvik. 20949: Eino Roine. Eino Tainio. 20950: J. Mustonen. Toivo Friman. 20951: Antto Prunnila. Veikko Rytkönen. 20952: 499 20953: 20954: VUI,43. - Toiv.a.l. N: o 184. 20955: 20956: 20957: 20958: 20959: Ve:~m.amo: Syrjäseutujen lasten kansakouluun tulosta aiheu- 20960: tuvan rasituksen täydeUisestä korvaamisesta. 20961: 20962: 20963: Eduskunnalle. 20964: 20965: Kansakoululainsäädännön säännöksistä huo- tus tulee suuremmaksi kuin kaikkien kohdalle 20966: matta tuottaa syrjäseuduilla ja pitkiltä mat- hyväksytyn yleisen normin mukainen rasitus, 20967: koilta lasten kansakoulussa käyminen edel- niin on tämä ylimenevä rasitus asianomaisille 20968: leen maaseudulla suuria vaikeuksia ja talou- täydellisesti eikä vain osittain korvattava. 20969: dellisia rasituksia ja terveydenvaarakin sekä Edellä lausutun perusteella esitän eduskun- 20970: onnettomuus on monasti uhkaamassa. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 20971: Kun maassammeon-niinkuin oikein on- 20972: kin - koulupakko, niin on yhteiskunnan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi.. 20973: myös huolehdittava, ettei ketään pakkoveivoi- menpiteisiin kansakoululainsäädännön 20974: tettua perhettä tästä syystä kohtuuttomasti täydentämiseksi siten, että syrjäseu- 20975: rasiteta henkisesti ja taloudellisesti. duilla sekä pitkien ja vaikeiden matko- 20976: Käsitykseni mukaan terve oikeudenmukai- jen takana olevien lasten kansakouluun 20977: suus vaatii, että kansakouluasioissa on kaikki tulosta aiheutunut taloudellinen rasi- 20978: kansalaiset saatettava lain edessä samaan ase- tus asianomais1.1le täydellisesti korva- 20979: maan. Jos siis jonkun tai joidenkuiden koh- taan tai asia heidän kohdallaan muu- 20980: dalla matkan vuoksi tai muusta syystä rasi- toin hyväksyttävästi järjestetään. 20981: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 20982: 20983: Veikko Vennamo. 20984: 500 20985: 20986: VUI,44. - Toiv.a.l. N:o 185. 20987: 20988: 20989: 20990: 20991: Nederström-Lunden ym.: Eräiden oppivelvollisuusiässä ole- 20992: -vien lasten kotona tapahtuvan opiskelun tukemisesta. 20993: 20994: 20995: Eduskunnalle. 20996: 20997: Kun kansakoululaki v. 1957 hyväksyttiin asuvilla lapsilla on ainoana mahdollisuutena 20998: eduskunnassa, kiinnitettiin huomiota lain 44 kotona annettu opetus. Sosiaalilautakuntien 20999: § : ään, jossa sanotaan, että lasta älköön pidet- antama avustus tällaisissa tapauksissa on 21000: täkö kansakoulun oppilaana, jos hänen kou- sattumanvaraista ja vapaaehtoista. Todistuk- 21001: lunkäyntinsä ruumiinvian, sairauden tai sie- sen siitä, että maassamme on lapsia, jotka 21002: lullisen poikkeavuuden vuoksi on katsottava jäävät ilman kouluopetusta, antavat Invaliidi- 21003: vahingolliseksi tai hyödyttömäksi. Tällainen säätiön taholta vuosittain järjestetyt kansa- 21004: lapsi on vapautettava oppivelvollisuudesta, koulukurssit, joihin aina tulee kurssilaisia, 21005: mikäli hänelle ei ole järjestetty opetusta tä- jotka eivät ole aikaisemmin voineet suorittaa 21006: män lain mukaisessa erikoiskoulussa. Tällöin kansakoulukurssia. 21007: todettiin, että edellä mainitun lain kohdan Jotta nämä ruumiinvian, sairauden tai sie- 21008: mukaan oppivelvollisuudesta vapautettu lapsi lullisen poikkeavuuden vuoksi kansakouluun 21009: saattaa jäädä täysin vaille kouluopetusta. soveltumattomat saataisiin kouluopetuksesta 21010: Jotta näin ei kävisi, olisi valtiovallan annet- osallisiksi, olisi heidän opetuksestaan yhteis- 21011: tava suorittaa tutkimus tällaisten lasten ko- kunnan taholta huolehdittava sekä autettava 21012: tona tapahtuvan opiskelun tukemisen ja ta- heidän huoltajiaan taloudell.Mti selviämään 21013: loudellisen avustamisen mahdollisuuksista. niistä vaikeuksista, joihin tällaisten lasten 21014: Edellä mainittuun asiaan ei kuitenkaan ole kouluopetus antaa aihetta. 21015: tietojemme mukaan puututtu, vaan maas- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 21016: samme on oppivelvollisuusiässä olevia lapsia, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 21017: joilla ei ole mahdollisuuksia kouluopetukseen. muksen, 21018: Koulukomitean mietinnössä olevan tilaston 21019: mukaan oli maassamme v. 1957 opetusta saa- että hallitus kiireellisesti tutkitut- 21020: matta 3 561 oppivelvollisuusiässä olevaa lasta. taisi sellaisten oppivelvollisuusiässä ole- 21021: Raajarikkojen koulusäätiöllä on Helsingissä vien lasten kotona tapahtuvan opis- 21022: koulu, jossa on 120 oppilaspaikkaa, mutta tä- kelun tukemisen ja taloudellisen avun 21023: män sekä erään toisen Helsingissä toimivan antamisen mahdollisuuksia, joille kan- 21024: koulun yhteyteen perustettujen koululuok- sakoulun opp~"laana oleminen ja kou- 21025: kien mahdollisuudet ovat riittämättömät an- lunkäynti ruumiinvian, sairauden tai 21026: tamaan koulunkäyntimahdollisuuden kaikille sielullisen poikkeavuuden vuoksi on 21027: niille lapsille, jotka edellä mainitun lain koh- katsottava vahingoksi ja hyödyttö- 21028: dan mukaan ovat oppivelvollisuuden ulkopuo- mäksi ja jotka näin muodoin kansa- 21029: lella. Pitkien ja vaivalloisten matkojen takana koululain 44 § :n mukaan ovat vapau- 21030: tetut oppivelvollisuudesta. 21031: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 21032: 21033: Judit Nederström-Lunden. Kauko Tamminen. Toivo Frima.n. 21034: Irma Rosnell. Siiri Lehmonen. Veikko Rytkönen. 21035: Anna-Liisa. Tiekso. Irma Torvi. Tyyne Tuominen. 21036: Pauli Puhakka.. Kuuno Honkonen. Eino Tainio. 21037: Väinö R. Virta.nen. Kaino Haapanen. 21038: 501 21039: 21040: VIII,45. - Toiv.al. N: o 186. 21041: 21042: 21043: 21044: 21045: V. A. Virta.nen ym.: A.suntostipendijärjestelmän luomisesta 21046: opistoissa opiskelevia varten. 21047: 21048: 21049: E d u s kunnalle. 21050: 21051: Niin sanotulla opistoasteella, teknillisissä On ilmeistä, että juuri asumiskustannus- 21052: ja kaupallisissa opistoissa sekä niihin ver- ten kalleus varsin monissa tapauksissa on se 21053: rattavissa olevissa oppilaitoksissa tapahtu- tekijä, joka tekee useille vähävaraisille opis- 21054: valla opiskelulla tulee tulevaisuudessa ole- kelun aloittamisen mahdottomaksi ja siten 21055: maan vielä nykyistäkin tärkeämpi merkitys. katkaisee monen lahjakkaan nuoren tien. 21056: Oppikouluista pääsevien määrä tulee viiden Kun tällainen on yhteiskunnan kannaltakin 21057: vuoden aikana kaksinkertaistumaan ja on vakavaa tuhlausta, olisi tämän epäkohdan 21058: luonnollista, että suuri osa näistä hakeutuu poistamiseksi suoritettava tutkimus ja ryh- 21059: juuri opistoasteen oppilaitoksiin valmistuak- dyttävä niihin toimenpiteisiin, joihin asia 21060: seen yhteiskuntaa palvelevaan ammattiin. kiireellisyytensä ja tärkeytensä puolesta an- 21061: Tämän lisäksi on vielä huomattava, että taa aihetta. 21062: myös ylioppilaiden määrä tulee vuoteen 1965 Edelläolevaan viitaten ehdotammekin edus- 21063: mennessä kaksinkertaistumaan eli kohoamaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 21064: niin suureksi, etteivät korkeakoulut pysty 21065: vastaanottamaan läheskään kaikkia ylioppi- että hallitus suorituttaisi tutkimuk- 21066: laita. Tällöin myös entistä huomattavampi sen siitä, missä määrin asumiskustan- 21067: määrä ylioppilaita tulee etsiytymään opistoi- nukset vaikuttavat siihen, ketkä pysty- 21068: hin. vät opistoissa opiskelemaan, ja ryh- 21069: Nykyiset opistot sijaitsevat yleensä kau- tyisi toimenpiteisiin sellaisen asunto- 21070: pungeissa, joissa asumiskustannukset ovat stipendijärjestelmän luomiseksi, joka 21071: huomattavan korkeat, ja vain pienellä mää- tekisi opiskelun opistoissa mahdolli- 21072: rällä opiskelijoista on tilaisuus opiskella koti- seksi myös niille lahjakkaille nuorille, 21073: paikkakunnallaan. Sellaiseen omatoimiseen joiden opiskelun esteenä asumiskus- 21074: asuntolarakentamiseen, joka monien korkea- tannusten kalleus tällä hetkellä usein 21075: kouluissa opiskelevien kohdalla on huomat- on. 21076: tavasti helpottanut tilannetta, ei opistoas- 21077: teella ole mahdollisuutta. 21078: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 21079: 21080: Viljo A. Virtanen. Veikko Helle. 21081: Sulo Hostila. Juho Karvonen. 21082: Anni Flinck. Kalle Matilainen. 21083: Kustaa Ala.nko. Sylvi Siltanen. 21084: Eino Raunio. Pentti Niemi. 21085: Vilho Väyrynen. 21086: 602 21087: 21088: VIII,46. - Toiv.al. N:o 187. 21089: 21090: 21091: 21092: Svinhufvud ym..: Puukemiatn perustutkimuslaboratorion pe- 21093: rustamisesta valtion teknillisen tutkimuslaitoksen yhtey- 21094: teen. 21095: 21096: 21097: Eduskunnalle. 21098: 21099: Puuhun kohdistuvan tutkimuksen tärkeys monta vuotta tulosten saavuttamisen jäl- 21100: on meidän maassamme kaikille selviö. Tähän keen julkaistujen perustutkimusten tulok- 21101: perustuvan teol&uuden kehitys on suurelta siin olemme välittömästi vaarassa jäädä kysei- 21102: osalta riippuvainen tämän alan tutkimuk- sellä alalla kehityksessä jälkeen. Maamme 21103: sen saavutuksista, mikä osaltaan nojau- onkin nykyisin ainoa maa, jossa ~aajasta 21104: tuu puukemiallisen perustutkimuksen saa- puunja:Iosteollisuudesta huolimatta ei ole 21105: miin tuloksiin. Mitään tällaista tutki- puuke.miwllista perustutkimuslaitosta. 21106: musjärjestelmää ei maassamme toistaiseksi Kokonaan erillisen puu!k:emian perustutki- 21107: ole luotu, vaan puun kemiallista perustut- muslait~en perustaminen ei tällä kertaa 21108: kimusta on sivutyönluontoisesti harrastettu Hene mahdollisuuksien rajoissa. Tutkimus- 21109: joko alan teknillisissä tutkimuslaborato- työn tärkeyteen nähden varsin vähäisinhln 21110: rioissa tai yliopistojen ja korkeakoulujen ensi- kustannuksin olisi asia kuitenkin ratkaista- 21111: sijaisesti opetustarkoituksia palvelevissa labo- vissa perustamwlla puukemian perustutlkimus- 21112: ratorioissa, työn laajuuteen ja tärkeyteen näh- labora·torio valtion te'kniUisen tutkimuslaitok- 21113: den liian pienin ja tilapäisin apuvoimin. sen yhteyteen. Kysymystä tutJkineen Suoma- 21114: Koska puunjalostusteollisuuden viennin laisten Kemistien Seuran asettama toimi- 21115: arvoon vaikuttaa ennen kaikkea maasta vietä- Ikunta onkin jo keväällä 1958 samoinkuin 21116: vän tuotteen jalostusaste, muodostuu jalostus- keväällä 1959 jättänyt ha!llitukselle. tätä tar- 21117: asteen lisääminen kansantaloudellisesti hyvin lkoittawia esityksiä. Saatujen tietojen mukaan 21118: merkitykselliseksi. Täten viennistä saatava rajoittuisivat tutkimuslaitteiden peruahankin- 21119: lisätulo sekä kasvava kysyntä lisää kansan- nat noin 40 milj. mk: aan, laboratorion ai- 21120: tuloa ja työllisyyttä uusien työtiladsuuksien heuttamat palkkauskustannukset noin 15 milj. 21121: muodossa. Samoin vaikuttaa jalostusasteen mk: aan vuodessa sekä tutkimus- ja labora.- 21122: kohottaminen myös välilUaesti lisäävästi käy- toriovälineiden hankinta, kunnossapito yms. 21123: tetyn pääraaka-aineen hintaan, ennen kaikkea vuosittain noin 9 milj. mk:aan. 21124: tasoittaen puun raaka-ainehintaan kohdistu- Edel•lä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 21125: vat raaJka-aineen maailmanmarkkinahintojen nioittavasti eduskunnll!n hyväksyttäväksi toi- 21126: vaihtelut. vomuksen, 21127: Useissa maissa on viime aikoina vi- 21128: rinnyt vilkas tämän alan perusteita kä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 21129: sittelevä tutkimustyö. Maamme puunja- menpiteisiin puukemian perustutki.. 21130: lostuksen teknillisen tutkimuksen jou- muslaboratoriOrn perustamiseksi valtion 21131: tuessa nykyisin suurelta osalta pohjautu- tekn~'llisen tutkimuslaitoksen yhteyteen. 21132: maan ulkomailla su<>ritettujen ja usein 21133: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 21134: 21135: V. E. Svinhufvud. Ale Holopainen. Esu Niemelä. 21136: Arvo Pentti. Matti Kekkonen. Toivo Hietala. 21137: Pentti Pekkarinen. Valto Käkelä. Kalle Kämäräinen. 21138: Aarre Marttila. Esa Timonen. Yrjö Sinkkonen. 21139: Niilo Ryhtä. Hannes Paaso. R. Hallberg. 21140: 503 21141: 21142: VIU,47. - Toiv.a.l. N:o 188. 21143: 21144: 21145: 21146: 21147: Hyytiäinen ym.: Kasvatustieteellisen, tutkimuslaitoksen, pe- 21148: rustamisesta Jyväskylän, kasvatusopillis8fl, korkeakoulun, 21149: yhteyteen,. 21150: 21151: 21152: Eduskunnalle. 21153: 21154: Kun Jyväskylän kasvatusopillinen korkea- lähtien Jyväskylän yliopistoyhdistyksen pe- 21155: koulu on perustettu ja kehitetty kasvatus- rustamana ja saaden taloudellista tukea myös 21156: alan erikoiskorkeakouluksi, se voi suorittaa veikkausvaroista sekä kuluvan vuoden val- 21157: tehtäväänsä vain, jos sen yhteyteen saadaan tion tulo- ja menoarviossa 2 milj. mk jolla- 21158: toimintakykyinen tutkimuslaitos, joka on kin tavoin ylläpidetty, mutta jotta se voisi 21159: asemaltaan vastaavanlainen kuin Oulun yli- muodostua tarkoitustaan todella vastaavaksi, 21160: opiston yhteyteen suunniteltu Pohjois-Suo- se olisi vakinaistettava ja sen toiminta kai- 21161: men tutkimuslaitos. Kasvatustieteellisen tut- kin puolin järjestettävä ja varmistettava, 21162: kimuslaitoksen perustamista korkeakoulun jota työtä tuntuvasti helpottaa jo suoritettu 21163: yhteyteen onkin valmisteltu koko korkeakou- valmistelu hankittuine välineistöineen. 21164: lun olemassaolon ajan, ja viimeksi on Jyväs- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti 21165: kylän korkeakoulukomitea esittänyt osamie- ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi 21166: tinnössään vuonna 1958 yksityiskohtaisen toivomuksen, 21167: ehdotuksen asiasta. 21168: Kun korkeakoulun piirissä suoritetaan että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 21169: sekä oppikoulun- että kansakoulunopettajien toimenpiteisiin, kasvatustieteellisen-tut- 21170: valmistamista ynnä vielä erityisopettajien kimuslaitoksen perustamiseksi Jyväs- 21171: koulutusta ja kun siellä lisäksi hyvin monet kylän kasvatusopillisen, korkeakoulun, 21172: tutkijat ja opettajat ovat keskittyneet suo- yhteyteen ja tutkimuslaitoksen, johta- 21173: rittamaan kasvatus- ja opetusmenetelmäkysy- jan, (37 pl.), tilasto-osast,on johtajan 21174: mysten tutkimustyötä, on tutkimuslaitoksen (31 pl.), kanslistin, (13 pl.) ja kanslia- 21175: tarpeellisuus erityisen hyvin perusteltu juuri apulaisen (11 pl.) virkojen, perustami- 21176: tähän ympäristöön. Tutkimuslaitos on ollut seksi laitokseen. 21177: niin välttämätön, että sitä on vuodesta 1957 21178: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 21179: 21180: Veikko Hyytiäinen. Matti Koivunen. Artturi Jämsen. 21181: 504 21182: 21183: VIII,48. - 'l'oiv.al. N: o 189. 21184: 21185: 21186: V. E. Partanen ym.: Toimenpit<eistä pedagogisen instituu.tin 21187: aikaansaamiseksi. 21188: 21189: 21190: Eduskunnalle. 21191: 21192: Jo vuosikymmenien aikana on maahamme laitoksen eräänä tehtävänä olisi selvittää ta- 21193: kaivattu kasvatustieteen tutkimuslaitosta. loudelliset näkökohdat koulukysymyksien yh- 21194: Tästä puutteesta on aiheutunut monia epä- teydessä. Koska kunkin maan koululaitoksen 21195: kohtia ja vaikeuksia koulu- ja kasvatusolo- tulee kasvaa oman maan taloudellisten ja 21196: jemme valtakunnallisessa kehittämisessä. Ot- kansallisten edellytyksien pohjalta, olisi rat- 21197: taen huomioon koululaitoksemme laajuuden kaisevaa tutkimuslaitoksen työn piirissä huo- 21198: ja keskeisen merkityksen näkyy hämmästyt- lehtia siitä, että eri koulu- ja opetusalojen 21199: tävän vähäisenä se tieteelUnen tutkimus, jota peruskysymykset tutkimusasteella niveltyisi- 21200: koulu- ja kasvatuskysymyksistämme on saata- vät parhaalla tavalla maan kokonaissuunni- 21201: vissa. Kuinka merkittävä olisikaan esimer- telmiin tällä alalla. Helsingin yliopiston kas- 21202: kiksi nyt koulu-uudistuksia valmistettaessa ja vatustieteen laitoksen kehitys on viime vuo- 21203: toteutettaessa se apu, mitä riittävän laaja ja sina ollut ripeää ja siksi myös alkaa olla riit- 21204: monipuolinen tieteellinen tutkimus tältä tävästi omassa maassa päteviä tutkijoita, joit- 21205: alalta voisi tarjota. Edelleen tällaisen tie- ten koulutuksen hyöty näin samalla saatai- 21206: teellisen tutkimuslaitoksen tehtäviin kuuluisi siin yhä suunnitelmallisemmin ja tehokkaam- 21207: suunnitella ja järjestää erilaiset koulu- ja min koko maan koulu- ja kasvatuskysymyk- 21208: opetuskokeilut kaikissa eri koulumuodoissa. sien jatkuvaa kehittämistä palvelemaan. 21209: Se pitäisi huolta tutkimustuloksien saattami- Mitä sitten tulee kasvatustieteen tutkimus- 21210: sesta julkisuuteen ja kouluhallinnon ja ylei- laitoksen organisatioon, olisiko paras mahdol- 21211: sen hallinnon avuksi, koskivatpa nämä kysy- linen käytäntö se, että tutkimuslaitos olisi 21212: mykset koulujärjestelmiä, opetussuunnitel- omana osastona kouluhallituksen sisällä vai 21213: mien taJh.i eri menetelmien kehittämistä. tulisiko laitoksen olla itsenäinen, erillinen pe- 21214: Tällä tutkimuslaitoksella olisi tämän ohella dagoginen instituutti, siitä pitäisi suorittaa 21215: kiinteä kosketus maan muihin vastaaviin tie- lähempi tutkimus. 21216: teen edustajiin sekä oman alansa kansainväli- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 21217: siin tutkimuskeskuksiin, jolloin vältettäisiin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 21218: sattuman varaiset ja hapuilevat uudistusko- sen, 21219: keilut. Useat koulukysymykset, jotka vaativat 21220: erikoisselvityksiä, voisivat saada tällaisen lai- että hallitus suorittaisi kiireellisesti 21221: toksen piirissä omat tutkijaryhmänsä, jolloin tutkimuksen maahamme perustettavaa 21222: työ voisi tapahtua keskitetysti. Läheskään pedagogista instituuttia varten ja ryh- 21223: aina eivät uudet koulu-uudistukset merkitse tyisi näiden tuloksien mukaisesti käy- 21224: taloudellisia rasituksia, vaan päin vastoin voi- tännöllisiin toimenpiteisiin ko. laitok- 21225: vat johtaa taitavasti sovellettuina selviin kan- sen aikaansaamiseksi. 21226: santaloudellisiin säästöihin. Siksi tutkimus- 21227: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 21228: 21229: Ensio Partanen. Kalle Matilainen. Eino Raunio. 21230: Meeri Kalavainen. Juho Tenhiälä. Kaarlo Pitsinki. 21231: Arvo Tuominen. Valto Käkelä. Sylvi Siltanen. 21232: Rafael Paasio. Varma K. Turunen. H. Törmä. 21233: Viljo Virtanen. Elis Manninen. Kauko Tamminen. 21234: Pentti Niemi. 21235: ~49.- Toiv.al. N:o 190. 21236: 21237: 21238: 21239: 21240: Kuusinen ym.: Ate,.,eumin taidemuseon pelastamisesta ja 21241: uuden taidemmeon aikaansaamisesta Helsinkiin. 21242: 21243: 21244: Ed us kunnalle. 21245: 21246: Ateneumin taidemuseon rakennus on lä- Maaseudulla on todettu tunnettavan meillä 21247: hes 80 vuotta vanha. Sen rakentaminen todellista taiteen nälkää. Yhteyttä maaseu- 21248: 1880-luvulla oli todella kunnioitettava suur- tuun hoidetaan paikallisten taidemuseoiden, 21249: yritys ja itse rakennus arvokas arkkitehto- taitelijaseurojen, taideyhdistysten ja taide- 21250: ninen muistomerkki pääkaupunkimme kes- kerhojen välityksellä sekä väridiapositiivien 21251: kustassa. Moniaalla muualla taidemuseot ja lyhytfilmien avulla. Väridiapositiiveja 21252: sijaitsevat vieläkin vanhemmissa historialli- on valokuvattu systemaattisesti huomatta- 21253: sissa rakennuksissa. Valitettavasti kuitenkin vimmista näyttelyistä sekä Ateneumin ko- 21254: Ateneumin taidemuseon monet osat, kuten koelmista, ja tarkoitus on vähitellen valo- 21255: välipohjat, katot, jopa ilmakanavatkin ovat kuvata kaikki tärkeimmät työt Suomen tai- 21256: puurakenteisia. Tulipalon vaara on siinä demuseoista ja -kokoelmista. Elokuvatoimin- 21257: erittäin suuri. Tavaton ahtaus vähentää tuli- nalla on hyvät edellytykset kehittyä suuren 21258: palon sattuessa taideteosten pelastamismah- yleisön taidevalistusvälineeksi. 21259: dollisuuksia, ja vaikka onnettomuutta ei sat- Näyttely-, työskentely-, varasto-, pakkaus- 21260: tuisikaan, teokset ovat aina alttiina muille ja lähetystilojen lisäksi, jollaisina on käy- 21261: vaurioille. tetty Ateneumin porraskäytäviä ja kellareita, 21262: Ahtaudesta on muitakin haittoja. Museo- tarvittaisiin siis kunnollinen luentosali elo- 21263: saleissa voidaan pitää näytteillä taidemuseolle kuvateattereineen, vaihtuville opetusnäytte- 21264: kuuluvien taideteosten määrästä vain 8 %. lyille varattu sali, lukusali, tutkimushuone, 21265: Jokainen uusi teos työntää tieltään pois toi- arkisto ja kirjasto. 21266: sen hyvän teoksen. Monet tärkeät osastot ja 21267: ryhmät ovat vuosien kuluessa käyneet yhä Ateneumissa toimii myös kaksi taidekoulua, 21268: pienemmiksi ja eräitä on täytynyt kokonaan joissa yhteensä on yli tuhat oppilasta. Tai- 21269: poistaa. Vanhemman suomalaisen taiteen deteollisessa oppilaitoksessa joudutaan jat- 21270: edustus on tällä hetkellä valitettavan niukka. kuvasti opetuksen yhteydessä käyttämään 21271: Koti- ja ulkomaiset vieraat eivät usein pääse avotulta tai kuumennetaan keramiikan polt- 21272: näkemään keskusmuseosaamme edes taiteem- touuni lähes 2 000 asteen kuumuuteen. Tai- 21273: me klassillisia suuria teoksia, jotka on täy- dekoulutuksen, erityisesti taideteollisuuskou- 21274: tynyt tallettaa muualle. lutuksen tarpeet olisi järjestettävä samassa 21275: Jokainen näyttely aiheuttaa museossa sie- yhteydessä kuin päätetään taidemuseon koh- 21276: tämättömän ahtauden. Museosaleja on jou- talosta. 21277: duttu muuttamaan varastoiksi. Pelkästään Suomen taideakatemia on jo yli kymme- 21278: lähelle rakennettujen uusien liiketalojen pys- nen vuotta selvittänyt kysymystä taide- 21279: tyttäminen on aiheuttanut taideteosten jouk- museon nykyisen rakennuksen käyttökelpoi- 21280: komittaista evakuointia. suudesta ja uuden rakentamismahdollisuuk- 21281: Keskusmuseon tehtäviin kuuluu myös vä- sista. Se on päätynyt suunnitelmaan uuden 21282: littää näyttelyitä ja sopivia teoksia maamme museon rakentamisesta, mikä etenkin uudem- 21283: muihin taidemuseoihin sekä muihin tarpeel- man taiteen osalta onkin välttämätöntä, 21284: liseksi katsottaviin paikkoihin. Erityisen tär- vaikka Suomen taiteen alkutaipaleen ja kul- 21285: keän osan taidemuseon työstä muodostaa takauden pyhättö saataisiinkin korjatuksi 21286: maaseutuun kohdistuva valistustoiminta. sekä laajennetuksi. 21287: 64 E 74/60 21288: 506 VIII,49. - Ateneumin taidemuseo. 21289: 21290: 21291: Taideakatemia on suorittanut laskelmat Edellä esitetyii perusteella ehdotamme 21292: mm. uuden museorakennuksen tilantarpeesta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 21293: ja sen tontista. Lähemmin puuttumatta ton- 21294: tin sijaintiin, josta päättää Helsingin kau- . että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti 21295: punki, on todettava, että vastuu Ateneumin toimenpiteisiin Ateneumin taidemu- 21296: taidemuseon tulevaisuudesta ja sen taide- seon pelastamiseksi sekä uuden taide- 21297: aarteiden säilymisestä ei kuulu vain Helsin- museon aikaansaamiseksi Helsinkiin. 21298: gin kaupungille, vaan sekä valtiovallalle että 21299: eduskunnalle. 21300: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 21301: 21302: Hertta Kuusinen. Alwar Sundell. 21303: G. Henriksson. Erkki Hara. 21304: Esa Kaitila. Olavi Lahtela. 21305: A. Simonen. 21306: 507 21307: 21308: VIU,50. - Toiv.al. N: o 191. 21309: 21310: 21311: 21312: 21313: V. E. Partanen ym.: Opettajatarpeen tyydyttämisestä teknil- 21314: lisen opetuksen alalla. 21315: 21316: 21317: E d u s kun n a 11 e. 21318: 21319: Eduskunta on vastauksessaan hallituksen yli 5 500, on yhteensä vain 121 opettajan- 21320: esitykseen vuoden 1960 tulo- ja menoarvioksi virkaa. Oppilasmäärä vakinaista opettajan- 21321: esittänyt käsityksensä teknillisen opetuksen virkaa kohti on siten yli 45, mikä on koh- 21322: nopean laajentamisen tarpeellisuudesta. Toi- tuuttoman suuri määrä, kun otetaan huo- 21323: saalta on samassa tulo- ja menoarviossa myön- mioon, että luokan oppilasmäärä yleensä ei 21324: netty määrärahoja yhden uuden teknillisen nouse yli 32 ja että eräillä osastoilla linja- 21325: koulun (Jyväskylä) ja kolmen jo toimin- jaon vuoksi erikseen opetettavat ryhmät ovat 21326: nassa olevan oppilaitoksen lisärakennusten suuruudeltaan vain n. puolet tästä. Opetta- 21327: (Turku, Vaasa, Oulu) suunnittelua varten. jien vakinaisen opetusvelvollisuuden puit- 21328: Asiantuntijakomitean ehdotuksen mukaan teissa hoidettu opetustuntien määrä onkin 21329: olisi vielä perustettava uudet teknilliset kou- siten keskimäärin vain 32 % koko tunti- 21330: lut ainakin Rovaniemelle, Joensuuhun, Ke- määrästä. Tämä on epäkohta, joka olisi 21331: miin ja Raumalle ja teknilliset opistot jo vi- kiireellisesti korjattava. 21332: reillä olevien Lahden, Oulun ja Vaasan tek- Edellä sanottuun viitaten esitämme kun- 21333: nillisten opistojen lisäksi vielä ainakin Lap- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 21334: peenrantaan ja Jyväskylään. vomuksen, 21335: Nämä suunnitelmat ovat sinänsä ilmeisesti 21336: täysin tarkoituksenmukaiset ja erittäin kiireel- että hallitus ryhtyisi sekä kiireelli- 21337: liset, mutta samanaikaisesti tai jo mieluum- siin toimenpiteisiin riittävän opettaja- 21338: min ennen niiden toteuttamista olisi pyrit- määrän kiinnittämiseksi toiminnassa 21339: tävä poistamaan opettajainpuutetta nykyi- oleviin teknillisiin oppilaitoksiin että 21340: sistä teknillisistä oppilaitoksista. Valtion tek- suunnittelisi toimenpiteitä jatkuvan 21341: nillisissä oppilaitoksissa, joita on yhteensä opettajatarpeen tyydyttämiseksi tek- 21342: 11 ja joiden yhteenlaskettu oppilasmäärä on nillisen opetuksen laajentuessa. 21343: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 21344: 21345: Ensio Partanen. Reino Ala-Kulju. 21346: Pentti Niemi. Oskari Lehtonen. 21347: Rafael Paasio. A. F. Airo. 21348: Sylvi Siltanen. Eino Raunio. 21349: Valto Käkelä. Arvo Tuominen. 21350: 508 21351: 21352: VDI,51. - Toiv.al. N: o 192. 21353: 21354: 21355: 21356: 21357: Al&-Kulju ym.: Teknt'llisen koulun perustamisesta Seinä- 21358: joeUe. 21359: 21360: 21361: E d u s kun n a 11 e. 21362: 21363: Maamme opetuslaitoksen kehittämisessä ei mestareistaan. Teknillisille aloille olisi run- 21364: liene riittävästi kiinnitetty huomiota teknil- saasti tarjolla hyvää oppilasainesta mikäli 21365: listen oppilaitosten merkitykseen, vaikka ny- kouluja olisi keskeisillä paikoilla ja niihin 21366: kyinen yhteiskunta nopeasti teollistuvana mahdollisuus päästä oppilaaksi. Seinäjoella 21367: vaatisi yhä laajempaa ja korkeampaa tek- valmistuu 1961 keskusammattikoulu ammatti- 21368: nillistä sivistystä ja taitoa. Maassamme on työväen työpajakouluksi, jonka oppilasainek- 21369: nykyisin 11 teknillistä koulua ja 3 teknil- sesta lahjakkaimmat voisivat jatkaa teknilli- 21370: listä opistoa. Teknillisistä kouluista 9 on sessä oppilaitoksessa. Etelä-Pohjanmaalla on 21371: valtiolla ja 2 yksityistä. Koulujen perusta- myöskin erittäin runsaasti keskikouluista 21372: mista on ehkäissyt pätevän opettajiston lähtevää oppilasainesta, joka nyt ei tiedä, 21373: puute, eihän maassamme ole yhtään teknil- mihin hakeutua. Etelä-Pohjanmaan käsi- ja 21374: listen koulujen opettajainvalmistuslaitosta. pienteollisuuden kehittäminen ja monipuo- 21375: Tämä puute olisi saatava mitä pikimmin listaminen vaatisi teknillisiä oppilaitoksia. 21376: poistetuksi ja eri maakuntien keskeisimpiin Vaasan teknillinen koulu ei yksin voi tyy- 21377: paikkoihin olisi perustettava teknillisiä kou- dyttää teknillisen koulutuksen tarvetta Etelä- 21378: luja ja opistoja, mikäli aiotaan järkevästi Pohjanmaalla, vaan maakunnan keskeiseen 21379: ratkaista mm. kysymyksiä suurten ikäluokkien paikkaan, Seinäjoelle, olisi perustettava tek- 21380: sijoittamisesta ammatteihin heidän kyky- nillinen koulu. Seinäjoki voinee myöskin tar- 21381: jensä mukaisesti. Nykyinen vilkas rakenta- jota toistaiseksi tyydyttävät koulutilat lro. 21382: minen vaatii runsaasti rakennusmestareita oppilaitokselle. 21383: ja teknikoita niin huonerakennuksien kuin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21384: tie- ja siltarakennuksien alalla. Työnjohto- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 21385: aineksesta on viime aikoina työttömyystyö- muksen, 21386: maillakin ollut puutetta, samoin virastoissa, 21387: joissa suunnitelmia valmistetaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 21388: Etelä-Pohjanmaa on vanhastaan tunnettu teknillisen koulun perustamiseksi Sei- 21389: hyvistä kirvesmiehistä ja kansanrakennus- näjoelle. 21390: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 21391: 21392: Reino Ala-Kulju. Mikko Asunta. 21393: Jaakko Kemppainen. Aarre Marttila. 21394: Veikko Savela. Mauri Seppä. 21395: 509 21396: 21397: VUI,52. - Toiv.al N: o 193. 21398: 21399: 21400: 21401: 21402: Niskala, ym.: Teknillisen koulun perustamisesta Tornion kau- 21403: punkiin. 21404: 21405: 21406: Eduskunnalle. 21407: 21408: Lisääntyvä ja suunnitteilla oleva teollista- teollistamissuunnitelmat ovat alulla ja osaksi 21409: minen varsinkin maan alityöllisyysalueilla on toteutettuna, ei ole yhtään teknillistä koulua. 21410: tuonut esiin vakavan pulman - teknillisen Se on vakava epäkohta, joka olisi korjattava. 21411: henkilöstön puutteen. Voimaan tullut am- Vuosittain pyrkii tältä alueelta huomattava 21412: mattikasvatuslaki sekä sen asettamat velvoit- määrä oppilaita Oulun teknillisiin kouluihin, 21413: teet lisäävät huomattavasti ammattitaitoista joihin voidaan täältä ottaa vain rajoitettu 21414: väkeä, samoin kuin monille työttömille jär- määrä oppilaita. Kun Tornion kaupunki on 21415: jestettävä ammattikurssitoiminta. Mutta am- erittäin sopiva teknillisen koulun paikkana 21416: mattitaitoisesta työnjohtohenkilöstöstä, tek- ja koulukaupunkina sekä tulevan teollisuu- 21417: nikoista, on huomattavaa puutetta. Kun den keskuksena, olisi teknillinen koulu perus- 21418: teollisuuden suuret investoinnit ovat parhail- tettava Tornion kaupunkiin. 21419: laan. menossa ja teollisuuden pohjaa laajen- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 21420: netaan eri aloille, maantie- ja rautatiever- kunnan päätettäväksi toivomuksen, 21421: kostoa kehitetään ajan vaatimuksia vastaa- 21422: vaksi, niin on välttämätöntä, että niitä to- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 21423: teuttamaan ja johtamaan koulutetaan pätevä teknilz.isen koulun perustamiseksi Tor- 21424: henkilökunta. nion kaupunlr:iin. 21425: Lapin läänin alueella, jossa nämä suuret 21426: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 21427: 21428: Markus Niskala. Akseli Paarman. 21429: Matti Miikki. Nestori Kaasalainen. 21430: Esa Timonen. Olavi Lahtela. 21431: 610 21432: 21433: VIU,53. - Toiv.al. N: o 194. 21434: 21435: 21436: 21437: 21438: Leinonen ym.: Teknillist>en oppilaitosten perustamisesta Poh- 21439: jois-Suomeen. 21440: 21441: 21442: Eduskunnalle. 21443: 21444: Kokkolan-Iisalmen-Joensuun linjan poh- jois-Suomessa. Yksi mahdollisuus tähän on 21445: joispuolella on vain yksi teknillinen koulu, siten, että Oulun teknillisen koulun oppilas- 21446: ei ainoatakaan teknillistä opistoa. Tuon linjan määrää ja opintosuuntia lisätään, joka toi- 21447: eteläpuolella on sen sijaan 10 teknillistä kou- menpide jo sinänsä vaatii koulurakennusten 21448: lua ja 4 opistoa. Etelä- ja Keski-Suomen laajentamista. Edellämainittu teknillisen ja 21449: teknillisissä kouluissa on yhteensä 22 ja opis- ammattiopetuksen yleisjärjestelykomitea eh- 21450: toissa 18 erillistä opintosuuntaa tai opinto- dottaa mietinnössään valtioneuvostolle myös 21451: linjaa, kun niitä Oulun teknillisessä koulussa teknillisen opiston perustamista Ouluun. 21452: on vain 5. Etelä- ja Keski-Suomen teknilliset Vielä tämänkin lisäksi edellämainittu komitea 21453: oppilaitokset voivat nykyisin ottaa vuosittain ehdottaa perustettavaksi teknillisen koulun 21454: yli 2 000 uutta oppilasta ja Pohjois-Suomen sekä Kemiin että Rovaniemelle. 21455: ainoa oppilaitos vain 160-200 oppilasta. Kun otetaan huomioon jo nyt vallitseva 21456: Vaikka Oulun teknillinen koulu perustet- teknikko- ja insinööripula ja kuinka se jo 21457: tiin jo vuonna 1894, sai se oman kouluraken- tähän mennessä on haitallisesti vaikuttanut 21458: nuksen vasta vuonna 1940. Siitä huolimatta, työsuunnitelmien laatimiseen ja töiden johta- 21459: että koulun toiminta on viime aikoina huo- miseen, ei voi tulla muuhun tulokseen kuin 21460: mattavasti laajentunut ja monipuolistunut, että teknillistä koulutusta on Pohjois-Suo- 21461: ei se pysty tyydyttämään Pohjois-Suomen messa nopeasti tehostettava mm. uusia tek- 21462: edes nykyistä teknikkojen tarvetta, pu- nillisiä oppilaitoksia sinne perustamalla. 21463: humattakaan, että se pystyisi tyydyttä- Edellä selostettuun viitaten ehdotamme 21464: mään Pohjois-Suomen monipuolisesta ta- kunnioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo- 21465: loudellisesta noususta johtuvan ja alin- muksen, 21466: omaan kasvavan teknikkotarpeen. Teknil- 21467: lisen ja ammattiopetuksen yleisjärjestelyko- että hallitus ryhtyisi nopeisiin toi- 21468: mitea, joka sai mietintönsä valmiiksi keväällä menpiteisiin uusien tekniUisten oppi- 21469: 1958, on jo sen mietinnössään todennut ja laitosten perustamiseksi Pohjois-Suo- 21470: tullut siihen tulokseen, että teknikkojen kou- meen. 21471: luttamista on huomattavasti lisättävä Poh- 21472: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 21473: 21474: Armas Leinonen. Niilo Ryhtä. 21475: Jaakko Kemppainen. Hannes Paa.so. 21476: Irma Torvi. Martti Linna. 21477: Pentti Liedes. Arvi Turkka. 21478: 511 21479: 21480: vm,M. - Toiv.a.l. N:o 195. 21481: 21482: 21483: 21484: Vennamo: Kunkin taipumuksia vastaavan koulutuksen hank- 21485: kimista vaikeuttavien esteiden poistamisesta. 21486: 21487: 21488: E d u s k u n n a II e. 21489: 21490: Selvitäksemme nykyisistä taloudellisista nuorison ja ammattikoulutuksen hyväksi ovat 21491: vaikeuksistamme ja luodaksemme kansal- mitä parhaimpia sijoituksia. 21492: lemme paremman tulevaisuuden on meidän Lausutun perusteella esitän eduskunnan 21493: käytettävä hyväksi kansassamme piileviä voi- hyväksyttäväksi toivomuksen, 21494: mavaroja. Vaikka säätykiertomme onkin suh- 21495: teellisen nopea, niin kaikkialla kuitenkin voi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 21496: todeta, kuinka varattomuus on ammattitaidon asian vaatimiin toimenpiteisiin, jotta 21497: ja koulutuksen hankkimisessa esteenä. Näin varattomuus ja muut siihen verratta- 21498: jätetään kansamme valtavia tuottavia ja hyö- vat seikat eivät enää olisi kenenkään 21499: dyllisiä voimavaroja hyväksikäyttämättä. esteenä hänelle sopivan ja hänen taipu- 21500: Tällainen asiantila on väärä niin inhimilli- muksiaan vastaavan ammattikoulutuk- 21501: seltä ja yksilölliseltä kuin taloudelliselta kan- sen tai muun koulutuksen saamisessa. 21502: nalta. Kaikki järkevät uhraukset kasvavan 21503: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 21504: 21505: Veikko Vennamo. 21506: 512 21507: 21508: VUI,55........ Toiv.al. N: o 196. 21509: 21510: 21511: 21512: 21513: llala ym. : Määrärakasta mnmattikCYUlujen opetusohjelmiin 21514: Uittyvi6'J&. oppikirjoj6'J&. ja opettajien ohjeiden laaditutt~ 21515: miseksi. 21516: 21517: 21518: Eduskunnalle. 21519: 21520: Kauppa- ja teollisuusministeriön johtama tajien ohjeet, j(}ita puuttuu vielä kaikkein 21521: ammatillinen opetustoiminta on viime vuosina yleisimmiltäkin ammattialoilta. Niiden aikaan- 21522: huomattavasti laajentunut. Eduskunnan v. saaminen on kuitenkin näiden koulujen työn 21523: 1958 säätämä laki ammattioppilaitoksista on kannalta välttämätön ja kiireellinen tehtävä. 21524: luonut erinomaiset mahdollisuudet myös ope- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 21525: tustoimen sisäiseen kehittämiseen, jonka tu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 21526: loksina näkyvät jo koulujen entistä korkeam- vomuksen, 21527: mat ammatilliset tavoitteet ja määrätietoi- 21528: nen opettajain valmistus ammattikouluja var- että hallitus ottaisi woden 1961 21529: ten. tulo- ja nwnoarvioesitykseen riittävän 21530: Taka-alalle on kuitenkin määrärahojen määrärahan ammattikoulujen opetus- 21531: puutteessa jäänyt tarkasti määriteltyihin op- ohjelmiin liittyvien oppikirjojen ja 21532: :piennätyksiin pohjautuvat oppikirjat ja opet- opettajien ohjeiden laadituttamiseksi. 21533: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 21534: 21535: Erkki Hara. Erkki Koivisto. 21536: Jaakko Kemppainen. Olli Aulanko. 21537: Veikko Hyytiäinen. Juha Rihtniemi. 21538: Juho Tenhiälä. Jussi Saukkonen. 21539: 618 21540: 21541: VDI,56. - Toiv.al. N:o 197. 21542: 21543: 21544: 21545: 21546: Tenhiälä ym.: Kou'h:lr jtJ opp~1askotiti.Zojen rakentamisesta 21547: Hämeenlinnassa toimivalle ammattikoulujen opettajaopis- 21548: tolle. 21549: 21550: 21551: Eduskunnalle. 21552: 21553: K08ka a.mmattioppilaitdksista &nnetun 1Iain meen kes'ku8ammattikou1un yhteyteen perus- 21554: (184/58) mukaan koko maa peitetään v. 1962 tetussa valtion ylläpitiimässä ammattikoWujen 21555: mennessä valtio-n keskusammattikoulujen ja opettajoopistossa. 21556: o-petukseltaan niitä vastaavien kuntien omis- Opettajaopi8to toimii nykyisin entisestä 21557: tamien yleisten ammattikoulujen verkolla, kunnalliskodista kunoostetuissa väliaikaisissa 21558: tulee teollisuus- ja käsityöalojen työntekijä- o-petustiloissa, joissa opettajavalmistusta ei 21559: astei:nen ammattikoulutus parin lähivuoden voida antaa riittävän laajana eikä täysin tar- 21560: kuluessa laajenemaan n. 50 %: lla nykyises- koituksenmukaisesti. Sitä osoittaa se, että. 21561: tään. Samanaikaisesti koulumuotoista ammat- tähän mennessä vasta n. puolet ammattikou- 21562: tiopetllSta aletaan antaa entistä enemmän .luissa jo toimivista va:kinaisista opettajista 21563: uusilla ammattialoilla, joten myös eriko-isalo- ovat saaneet mainitun opettajava.Jmi.crtuksen. 21564: jen ammattikoulujen opetustQiminta laaJenee Lisäksi Etelä-Hämeen keskusammattikoulu 21565: jatkuvasti. tulee lopullisessa laajuudessaan tarvitsemaan 21566: Edellä eaootusta johtuen ammattikoulujen opettajaopiston nykyiset väliai:kaistilat omaan 21567: opettajien tarve lisääntyy ainakin puolella käyttöönsä. 21568: nykyisestään. Nykyisin ammattikouluissa on Paitsi puhtaasti opetulmellisten tehokirous- 21569: jo lähes 1 400 vakinaista ja n. 900 tuntiopet- näkökohtien vu.dksi on pedagoginen opettaja-. 21570: tajaa. Koska ammattikouluihin on opetuksen vaJmistns välttämätöntä myös kastratukselli- 21571: monialaisuuden vuoksi opettajat edelleenkin sista syistä, koska parin Vlloden kuluttua jo 21572: otettava muihin tehtäviin, kuten es:im. insi- Iä:hetJ kolmannes jokaisesta ikäluokasta tulee 21573: nöörit, talousopettajat ja teknikot, tähtäävän käynOOksi ammattikottlua. 21574: pe:rnsikoulutuksen saaneista, on ensiarvoisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 21575: tärkeätä, että kaikiille ammattikoulujen opet- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomtdtsen, 21576: tajille annetaan edes lyhyenä opettaja:lroulu- 21577: tuiksena riittävä valmennus tuleviin opetus- että hallitus '1'1/htyisi kiireellisesti 21578: tehtäviinsä. Aikaisemmin tämä opettajaval- toimenpiteisiin omien ko-tdtu- ja oppi- 21579: mennus annettiin kauppa- ja teollisuusminis- lask()titilojen rakentamiseksi Hämte11r 21580: teriön toimesta järjestetyiHä lyhyillä opet- liftnassa toimwalle ammattikoulujen 21581: tajanvalmennuskursseilla. V. 1958 alkaen opettajaopistolle HämeenlinM:n kau- 21582: ammattikoulujen opettajiksi aikovat ovat pwngin jo täM:n tarkoitukseen käyt.et- 21583: saaneet yhden lu!ku'V'Uoden kestävän opettaja- tä1Jäksi lahjoittMMlle tontille. 21584: koulutuksen mainittuna vuotena Etelä-Hä- 21585: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 21586: 21587: Juho Tenhiälä. Olli Aulanko. Anni Hosia. 21588: Kauko Tamminen. Mikko Asunta. H. Törmä. 21589: Erkki Ha.ra. Väinö Jt Niemmen. Ensio Partanen. 21590: Erkki Koivilto. Aaro ltykki. Kaino Hu.pa.nen. 21591: Esa Kaåtil&. 21592: 21593: 65 E 74/60 21594: 614 21595: 21596: VIU,5'1.- Toiv.al. N:o 198. 21597: 21598: 21599: 21600: Tenhiälä. ym.: Määrärahasta Etelä-Hämeen keskusammatti- 21601: koulun auto-osaston laajentamiseksi. 21602: 21603: 21604: Eduskunnalle. 21605: 21606: Eduskunta kiinnitti jo kolme vuotta sitten . Edellä sanottu erikoiskoulutus on erikois- 21607: hallituksen toimintakertomusta käsitellessään opettajien täystyöllisyyden sekä opetuksessa 21608: hallituksen huomiota siihen, että maamme tarvittavan erikoisvälineistön vuoksi keskitet- 21609: moottoriajoneuvokannan lisääntymisen vuoksi tävä vain muutamiin ammattikouluihimme, 21610: olisi auton- ja moottorinasennusalan työnte- koska näitä erikoisammattimiehiä ei kannata 21611: kijäasteista ammattikoulutusta nopeasti laa- kouluttaa jokaisessa kunnallisessa ammatti- 21612: jennettava. Kauppa- ja teollisuusministeriön koulussa erikseen. Hämeenlinna on maantie- 21613: toimesta keväällä 1959 järjestetyillä auton- teellisesti sopiva ko. erikoiskoulutuksen sijoi- 21614: asennusalan ammattikoulutusta käsittelevillä tuspaikaksi ja Etelä-Hämeen keskusammatti- 21615: neuvottelupäivillä, joilla olivat edustettuina kouluun saadaan sen nykyisen auto-osaston 21616: kaikki maassamme autonasennus- ja maata- ;yöpajoja laajentamalla suhteellisen vähin 21617: louskonekorjausaloilla työskentelevät intressi- kustannuksin erikoiskoulutuksen vaatimat eri- 21618: piirit sekä ammattikoulujen edustajat, kiinni- koistilat. Myös se, että Ammattikoulujen 21619: tettiin erikoista huomiota sanotun alan eri- opettajaopisto toimii Etelä-Hämeen keskus- 21620: koisammattikoulutuksen kiireelliseen järjestä- ammattikoulun yhteydessä, puoltaa ko. kou- 21621: miseen. Koska parhaillaan toteutettavassa lutuksen sijoittamista tähän keskusammatti- 21622: uuden ammattioppilaitoslain mukaisten kes- kouluun. Siksi Etelä-Hämeen keskusammatti- 21623: kusammattikoulujen ja kuntien omistamien koulussa on syytä aloittaa sanottu erikoiskou- 21624: yleisten ammattikoulujen muodostamassa pe- lutus mahdollisimman pian. 21625: rusverkossa tullaan 1962 alkaen antamaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 21626: likipitäen riittävästi sanotun alan yleistä pe- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 21627: ruskoulutusta, katsottiin mainituilla neuvot- 21628: telupäivillä autonasennusalan erikoisopinto- että hallitus ottaisi vuoden 1961 21629: linjojen perustaminen ainakin Etelä-Hämeen, tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeeUi- 21630: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin keskusammat- set määrärahat Etelä-Hämeen keskus- 21631: tikouluihin sekä Helsingin kaupungin am- ammattikoulun auto-osaston opetustt"lo- 21632: mattikouluun tämän hetken kiireellisimmäksi jen laajentamiseksi, vaadittavien työ- 21633: tehtäväksi. Näillä opintolinjoilla annettaisiin ja opetusvälineiden hankkimiseksi sekä 21634: kotiseutunsa ammattikouluissa jo autonasen- tarvittavien erikoisopettajien virkojen 21635: tajan yleisen peruskoulutuksen saaneille yh- perustamiseksi siinä laajuudessa, että 21636: den lukuvuoden kestävä erikoiskoulutus au- mainitussa keskusammattikoulussa 21637: tonasennusalan vaativimpiin erikoisammattei- autonasennusalan erikoisopintolinjat 21638: hin, kuten moottorinasentaja, dieselasentaja, voisivat aloittaa toimintansa jo syy.'l- 21639: autonsähkölaiteasentaja, autopeltiseppä, auto- lukukauden alussa 1961. 21640: maalari ja autorenkaan korjaaja, valmistu- 21641: Yille. 21642: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 21643: 21644: Juho Tenhiälä. Mikko Asunta.. Armi Bosia.. 21645: Kauko Tamminen. Väinö E. Nieminen. B. Törmä.. 21646: Erkki Ha.ra.. Aa.ro Stykki. Ensio Pa.rta.nen. 21647: Olli Aulanko. Esa. Kaitila.. Kaino Ba.a.pa.nen. 21648: 616 21649: 21650: VID,58. - 'l'oiv.a.l. H: o 199. 21651: 21652: 21653: 21654: 21655: V. E. Partanen ym..: Kerho-ohjaajan tJirkojM perustamisesta 21656: keskusammattikouluihin,. 21657: 21658: 21659: Eduskunnalle. 21660: 21661: Valtion omistuksessa olevia keskusammatti- jen ohjeiden mukaisesti ja oppilaiden ter- 21662: kouluja toimii nykyisin maassamme kuusi. veydenhoidosta ja puhtaudesta huolehditaan 21663: Lisäksi on yksi keskusammattikoulu raken- palkatun henkilökunnan avulla, mutta oppi- 21664: teilla ja yksi suunnittelun alaisena. Jo toi- laiden vapaa-aikojen harrastukset, heidän 21665: minnassa olevissa keskusammattikouluissa on toverielämänsä kehittäminen ja heidän jat- 21666: viidessä oppilaskoti ja tarkoitus on, että täl- kuva siveellinen kasvattamisensa, mitkä teh- 21667: lainen tulee toimimaan kunkin keskusam- tävät sisältyvät koulujen oppilaskotien kas- 21668: mattikoulun yhteydessä. Nykyisin voidaan vatusvastuuseen, ovat jatkuvasti ohjaajien 21669: oppilaskoteihin sijoittaa 1 360 oppilasta. Kun puutteessa vailla huolenpitoa. Huomioon 21670: rakenteilla ja suunnittelun alaisena olevat ottaen, että keskusammattikoulujen oppilaat 21671: keskusammattikoulut pääsevät toimimaan, ovat vielä herkässä kehitysiässä ja että he 21672: tulee näiden koulujen oppilaskodeissa asu- tänä aikana valitsemastaan ammattialasta 21673: maan yhteensä n. 2 100 oppilasta. Tästä mää- riippuen joutuvat viettämään 2-3 vuotta 21674: rästä on keskimäärin kolmasosa eli n. 700 sisäoppilaitoksessa, olisi erittäin tärkeätä päi- 21675: tyttöjä ja loput 1400 poikia. vittäin koulutyön päätyttyä saada heitä oh- 21676: Keskusammattikoulujen oppilaskodeissa jatuksi hyviin ja kehittäviin !harrastuksiin, 21677: asuvat oppilaat ovat parhaasta päästä kun- jotka luovat pohjaa hyville tottumuksille ja 21678: kin laajan koulupiirin äärialueilta kotoisin antavat ohjeita vapaa-ajan oikeata käyttöä 21679: olevia ja tavallisesti varattomista oloista läh- varten myöhemminkin elämässä ja jotka 21680: töisin. Sijoittaessaan edellä mainitun oppi- ennen kaikkea kouluaikana pitävät heidät 21681: lasmäärän koulun oppilaskoteihin keskus- poissa kaduilta ja kujilta ja varjelevat heitä 21682: ammattikoulut samalla joutuvat ottamaan täällä saaduilta opetuksilta ja vaikutuksilta. 21683: vastuun myös näiden oppilaiden kasvatuk- Tätä tarkoitusta varten olisi keskusam- 21684: sesta. Päivittäin varsinaisen koulutyön ai- mattikoulujen oppilaskoteihin saatava kiinni- 21685: kana opettajat huolehtivat asiasta omalta tetyksi tehtäväänsä valmistuneita ja kasva- 21686: osaltaan opetuksen yhteydessä. Tätä ei voida tusvastuunsa tuntevia päätoimisia kerho- 21687: kuitenkaan pitää riittävänä, sillä vaikkakin ohjaajia, joiden tehtävänä on panna alulle 21688: keskusammattikoulujen työpäivät ovat pitkiä, ja jatkuvasti ohjata ja kehittää oppilaiden 21689: n. 7-.S tuntia, ja seuraavan päivän läksyjen erilaista kerhotoimintaa kuten urheilu-, as- 21690: valmistelukin vie oman aikansa, jää oppi- kartelu- ja taiteellisten harrastusten kerhot, 21691: laille kuitenkin iltaisin vapaata aikaa, joka toimia oppilaskirjaston hoitajana ja siinä 21692: muun toiminnan puutteessa houkuttelee heitä ominaisuudessa ohjata oppilaita hyvän kir- 21693: elokuvissa ja baareissa käynteihin tai jouti- jallisuuden valinnassa ja lukemisessa, toimia 21694: laaseen kadunkulmissa seisoskelemiseen. oppilaskunnan kuraattorina ja ohjata heitä 21695: Tämän vuoksi keskusammattikoulujen kas- toverikunnan keskeisten kokousten järjestä- 21696: vatustyö on välttämättä ulotettava myös misessä ja illanviettojen ohjelman valinnassa 21697: koulutyön jälkeiseen vapaa-aikaan oppilas- ja suorittamisessa, valvoa oppilaiden ruo- 21698: kodeissa. Kurinpidollisesta valvonnasta op- kailua sekä neuvoa ja valvoa heidän yleistä 21699: pilaskodissa vastaa koulun rehtori annettu- käyttäytymistään. Ko. kerho-ohjaajien tehtä- 21700: 516 VIII,58. - Keskusammattikoulujen kerho-ohjaajat. 21701: 21702: 21703: vana olisi siis huolehtia oppilaiden ikäkau- että 1uil'lit11s kiireelU&esU ryktyift 21704: teen soveltuvasta kasvatuksellisesta kehittä- toimenpiteisiin kerho-ohjaajan virko- 21705: misestä mahdollisimman monipuolisesti. jen perustamiseksi keskusammattikou- 21706: Edellä sanotun perusteella ehdotamme luihin. 21707: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 21708: toivomuksen, 21709: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 21710: 21711: Ensio Partanen. Pentti Niemi. 21712: Meeri Kalavainen. Juho Tenhiälä. 21713: VIU,59. - Toiv.al. N: o 200. 21714: 21715: 21716: 21717: 21718: Ala-Kulju ym..: Käsit1/Ön(lpettajaopiston perustamisesta Sei- 21719: 'Aäjoelle. 21720: 21721: 21722: E d u s k u n n a ll e. 21723: 21724: Uuden kansakoululain mukainen kansalais- työnopettajaopisto. Tämä opettajaopisto voi 21725: koulu tulee vaatimaan huomattavan määrän vuosittain valmistaa korkeintaan 4:8 käsityön 21726: erikoisopettajia, joiden valmistamisesta on opettajaa. Kuluisi hyvinkin 20 vuotta, en- 21727: ajoissa pidettävä huolta. Tyttöjen käsityön- nenkuin tätä tietä voitaisiin valmistaa edes 21728: opetus tulee kansalaiskouluissa saamaan var- yksi opettaja kutakin oppikoulua ja kansa- 21729: sin keskeisen sijan. Tämän vuoksi on käsi- laiskoulua varten. 21730: työnopettajain valmistusta lisättävä. Myöskin Etelä-Pohjanmaa:lle, josta on erittäin run- 21731: laajeneva kansakoulu alkaa yhä enemmän saasti lähtenyt oppilaita kansakoulunopetta- 21732: käyttää. erikoisopettajia. Esimerkiksi kaupun- jan alalle ja jossa oppikoululaitos on maan 21733: kien ja kauppalain sekä myöskin ma.aseutu- tiheimpiä., olisi saatava käsityönopettajain 21734: keskuksien suuriin kansakouluihin pyritään valmistuslaitos, käsityönopettajaopisto. Etelä- 21735: saamaan käsityön aineopettajia. Yleinen ten- Pohjanmaa on vanhastaan tunnettu hyvistä 21736: denssi on myöskin, että jo kansakoulujen kol- käsityötaitoperinteistään. Vaikka laitos pal- 21737: mannelta ·luokalta alkaen olisi tyttöjen käsi- velisikin 'laajempia alueita kuin yhtä maa- 21738: työn opettamiseen saatava aineopettaja. Ei kuntaa, mainittakoon, että viime vuonna 21739: näet voida vaatia, että kansakoulun luokka- Etelä-Pohjanmaan oppikouluissa valmistui 21740: opettaja omaisi sellaisen pätevyyden käsityön noin 400 ylioppilasta. Etelä-Pohjanmaan 21741: opettamisessa, mitä voidaan edellyttää nykyi- uusin kaupunki, Seinäjoki, joka keskeisen 21742: senä taloudelliseen kasvatukseen huomiota asemansa ja hyvien liikenneyhteyksiensä puo- 21743: kiinnittävänä aikana. Kun kansakoulun ja lesta sopisi opiston sijoituspaikaksi, voisi tois- 21744: kansalaiskoulun lisäksi tavattoman nopeasti taiseksi tarjota tulevalle opistolle kohtalaiset 21745: kasvava oppikoululaitos vaatii yhä enemmän opistotilat. 21746: pätevää käsityönopettajan voimaa, olisi ryh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21747: dyttävä iisäämään tyttöjen käsityönopetta- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 21748: jain valmistuslaitoksia. muksen, 21749: Maassamme on vain yksi käsityönopetta- 21750: jain valmistuslaitos, joka valmistaa tyttöjen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 21751: käsityön yleisopettajia sekä kansalaiskouluja käsityönopettajaopiston perustamiseksi 21752: että oppikouluja varten, nim. Helsingin käsi- Seinäjoelle. 21753: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 21754: 21755: Reino Ala-Kulju. Väinö Tikka.oja. 21756: Mauri Seppä.. Erkki Koivisto. 21757: N. Kosola. Aune Innala. 21758: Saara Forsius. Aarre Marttila. 21759: Veikko Savela. Matti Liinam.aa. 21760: 518 21761: 21762: vm,eo.- Toiv.al. N:o 201. 21763: 21764: 21765: 21766: Honkonen ym.: Kori- ja lentopallo-ot~elujen järje&tämiseen, 21767: sopivien kansa- ja oppikoulujen voimistelusalien rakenta- 21768: misesta. 21769: 21770: 21771: Eduskunnalle. 21772: 21773: Voimistelu, mutta varsinkin lento- ja kori- uuden rakentaminen, vaan se - että komei- 21774: pallo kiinnostavat nuorisoamme liikuntakas- den koulujemme voimistelusalit rakennettai- 21775: vatusmuotoina varsin suuresti. Pahimpina siin niin suuriksi, että niissä voitaisiin suorit- 21776: esteinä kahden viimeksimainitun lajin kehit- taa myös virallisia kori- ja lentopallo-otte- 21777: tymisen tiellä ovat olleet jatkuvasti sali- luja. Näin erikoisesti kaupungeissa ja niillä 21778: vaikeudet ja niiden kohdalla erikoisesti se, maaseutupaikkakunnilla, joissa ko. paikkojen 21779: että koulujemme, niin kansa- kuin oppikoulu- puute on suuri. 21780: jen, salit ovat useimmiten liian pieniä pallo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 21781: pelien harrastamiseen ainakin kilpailumie- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 21782: lessä. 21783: Käytännöllisin ja samalla halvin ratkaisu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, 21784: yllämainitun epäkohdan poistamiseksi olisi jotta kansa- ja oppikoulujen voimis- 21785: nähdäksemme - ei se, että rakennetaan kou- telusalit rakennettaisiin niin suuriksi, 21786: luja pienine voimistelusaleineen ja sen jäl- että niissä voitaisiin suorittaa viralli- 21787: keen todetaan paikkakunnan olevan kunnol- sia kori- ja lentopallo-otteluita. 21788: lisen salin tarpeessa ja aloitetaan jälleen 21789: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 21790: 21791: Kuuno Honkonen. Eino Tainio. 21792: Kaino Haapanen. Judit Nederström.-Lunden. 21793: Toivo Salin. 21794: 619 21795: 21796: VIU,Gl. - Toi'v.a.t. N':o 202. 21797: 21798: 21799: 21800: 21801: Peltonen ym.: Koulurakennuksen rakentamisesta Jyväskylän 21802: kaupunkiin perustettavalle aistwialUsten oppt."laitokselle. 21803: 21804: 21805: Ed us kunnalle. 21806: 21807: Jyväskylän kuuromykkäinkoulu on sisa- Kouluhallituksessa onkin jo laadittu suun- 21808: oppilaitos, joka toimii eri puolilla maata ole- nitelma Jyväskylän kuuromykkäinkoulun 21809: vien vastaavien koulujen apukouluna. Sinne uudelleen järjestelystä siten, että eräitä aisti- 21810: lähetetään viidestä kuuromykkäinkoulusta vialliskouluja olisi ryhdyttävä ryhmittämään 21811: opetuksessa jälkeen jääneet oppilaat ja heille yhteen lähekkäin rakennettaviin kouluraken- 21812: pyritään antamaan täällä yksilöllisempää ope- nuksiin käyttäen hyväksi yhteisiä taloustiloja 21813: tusta, kuitenkin niin, että oppivelvollisuus ja lämmityslaitteita sekä mahdollisesti muita- 21814: tulisi jokaisen oppilaan kohdalla suoritetuksi. kin yhteistiloja. Tämän suunnitelman mu- 21815: Koulun käytössä olevat rakennukset ovat kaan siirrettäisiin nykyisin Helsingissä toi- 21816: vanhoja, viime vuosisadalla rakennettuja miva sokeainkoulu Jyväskylään sekä perus- 21817: puurakennuksia, joista varsinainen koulura- tettaisiin huonokuuloisia varten erillinen 21818: kennus on aikoinaan ollut Jyväskylän semi- koulu ja nämä yhdessä kuuromykkäinkoulun 21819: naarin sekä myöhemmin Jyväskylän lyseon kanssa muodostaisivat yhtenäisen aistiviallis- 21820: sijoituspaikkana. Näiden koulujen siirtyessä ten oppilaitoksen, jota varten rakennettai- 21821: muualle annettiin vuosisadan vaihteen tie- siin kouluhuoneisto eri kouluja varten erik- 21822: noilla rakennukset vuonna 1894 perustetulle seen sekä näiden tarvitsemat yhteisiksi sopi- 21823: kuuromykkäinkoululle, joka oli toiminut sii- vat tilat ja laitteet. 21824: hen asti muissa tiloissa. Jyväskylän kaupunki puolestaan on valmis 21825: myötävaikuttamaan tämän kouluhankkeen 21826: Oppilasmäärän kasvaessa ovat koulun käy- toteuttamiseen luovuttamalla riittävän suu- 21827: tettävissä olevat tilat käyneet ahtaiksi ja ren, tähän tarkoitukseen sopivan koulutontin 21828: opetustiloiksi on ollut pakko ottaa jo eräitä kuitenkin edellyttäen, että kaupunki saa 21829: pienehköjä varastotilojakin. Samoin talous- vaihtotonttina käyttöönsä nykyisen kuuro- 21830: tilat ovat riittämättömät ja erittäin puut- mykkäinkoulun tontin rakennuksineen. Tämä 21831: teelliset. Pahimmin tämä ahtaus haittaa tontti on tUoiltaan suurempaa koulua varten 21832: koulun asuntolaa, joka ei pysty majoitta- riittämätön ja sijaintinsa puolesta vähemmän 21833: maan läheskään kaikkia koulun oppilaita, sopiva. Aistivialliskoulujen keskittämistä Jy- 21834: vaan on heistä jouduttu majoittamaan yksi- väskylään puoltaa myöskin siellä olevassa 21835: tyisiin perheisiin niin paljon, että nykyisin korkeakoulussa tapahtuva opettajain koulu- 21836: koulun lOO:sta oppilaasta vain 59 asuu oppi- tus, jonka kannalta on suotavaa, että aisti- 21837: lasasuntolassa. Kun koulun rakennukset kun- vialUskoulujen opettajiksi valmistuvat voivat 21838: noltaan ovat heikohkoja ja uunilämmittei- opettajaharjoittelussaan käyttää hyväkseen 21839: sinä niiden paloturvallisuuskaan tuskin on aistiviallisten oppilaitoksia. 21840: täysin taattu, ja varsinkin kun otetaan huo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 21841: mioon rakennusten ikä ja käyttötarkoitus nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 21842: esim. oppilasasuntolana ja ennen kaikkea muksen, 21843: tilojen riittämättömyys, niin olisi uusien 21844: koulutilojen saaminen koululle suorastaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 21845: välttämätöntä. toimenpiteisiin koululuillituklessa alus- 21846: 520 VIII,6L - Aistiviallisten oppilaitos. 21847: 21848: 21849: tavasti hyväksytyn suunnitelman to- viallisten · oppilaitok1~kri jfJ. ~ 21850: teuttamiseksi Jyväskylän kuuromyk- kennusten rakentamiseksi Jyväskylän 21851: käinlwuZun, sokeainkoulun ja uuden kaupunkiin. 21852: kuurojenkoulun muodostamiseksi aisti- 21853: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 21854: 21855: Onni Peltonen. Juho Karvonen. 21856: Arvo Ahonen. Pentti Niemi. 21857: Eino Raunio. Sylvi Siltanen. 21858: Arvo Tuominen. Erkki Leikola. 21859: Anni Flinck. Matti Koivunen. 21860: 521 21861: 21862: VUI,62.- Toiv.al. N:o 203. 21863: 21864: 21865: 21866: 21867: V. .A.. Virtaen ym..: Toi'lf«J''ttpiteistä valtion kirjoopiston pe- 21868: rustamiseksi. 21869: 21870: 21871: Eduskunnalle. 21872: 21873: Tieteen ja tekniikan kulkiessa. jättiläisaske- turvaamiseksi - asuinpaikkaan ja varalli- 21874: lin eteenpäin vaatii nykyinen muuttuva yh- suuteen katsomatta - olisi perustettava val- 21875: teiskunta jäseniltään entistä enemmän tietoa tion kirjeopisto. Sen toimialueeseen tulisi 21876: ja taitoa. Tämän kehityksen heijastusvailru..: kuulumaan erilaiset teoreettiset ja käytän- 21877: tukset näkyvät kaikilla aloilla vaatimusten nölliset oppiaineet. Kirjeopistossa suoritet- 21878: jatkuvana kiristymisenä, on tiedettävä ja tujen valmistavien kurssien perusteella olisi 21879: osattava paljon enemmän kuin vielä joitakin opiskelijalla mahdollisuus tutkinnoo. suoritta- 21880: vuosikymmeniä sitten oli tarpeen. Meidän miseen jossakin virallisessa oppilaitoksessa 21881: aikanamme on nuorten ihmisten saatava pe- Henkilökohtaista ohjausta edellyttävissä ai- 21882: rusteellinen pohjakoulutus, joka auttaa häntä neissa olisi järjestettävä määräajoin kirje- 21883: sijoittumaan yhteiskuntaan hyödyllisenä ja opiskelun yhteydessä lyhyitä tutkintokurs- 21884: sosiaalista turvallisuutta nauttivana yksilönä. seja yhteistoiminnassa jonkin koulun tai pe- 21885: On olemassa inonia syitä siihen, että opis- rustettavan valtion sisäoppilaitoksen kanssa. 21886: kelumahdollisuudet eivät ole kaikilla sa- Katsomme tämänluontoisen valtion kirje- 21887: mat. Niihin lähemmin puuttumatta voidaan opiston tasoittavan mahdollisuuksia opinto- 21888: todeta kaupunki- ja maaseutuolosuhteiden jen suorittamiseen ja niiden jatkamiseen 21889: erilaisuus erääksi perustekijäksi. Maaseu- asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. 21890: dulla ei ole yhtä suurta valikoimaa erilaatui- Se tulisi olemaan hyödyksi erikoisesti maa- 21891: sia ja eriasteisia oppilaitoksia kuin kaupun- seudun ja syrjäseutujen eteenpäinpyrkiville 21892: geissa. Yleisesti tunnustettu tosiasia ja ki- nuorille, mutta luonnollisesti myös kaupun- 21893: peä epäkohta Suomessa on jatkuvasti tehok- gissa asuville. 21894: kaan ammattikoulutusjärjestelmän puuttumi- Kaikkeen edelläolevaan viitaten ehdotam- 21895: nen. Sama koskee myös mahdollisuutta suo- mekin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä- 21896: rittaa jo hankitun koulupohjan perusteella väksi toivomuksen, 21897: jatko-opintoja. Ns. suurten ikäluokkien prob- 21898: leema kärjistää epäkohtia uhkaavana ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 21899: valla. toimenpiteisiin valtion kirjeopiston pe- 21900: Nuorison ja myös varttuneempien henki- rustamiseksi ja tekisi sitä tarkoittavan 21901: löiden yhtäläisten opiskelumahdollisuuksien esityksen viipymättä Eduskunnalle. 21902: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 21903: 21904: Viljo A. Virtanen. Kalle Matilainen. Edvard Pesonen. 21905: Sulo Hostila. Sylvi Siltanen. Kustaa Ala.nko. 21906: Arvo Tuominen. Anni Flinck. Elis Manninen. 21907: Veikko Kokkola. Juho Karvonen. Ensio Partanen. 21908: Lyyli Aalto. Varma K. Turunen. Pentti Niemi. 21909: Olavi Lindblom. Vilho Väyrynen. Rafael Paasio. 21910: Eino Raunio. 21911: 21912: 21913: 21914: 66 E 74/60 21915: 622 21916: 21917: VDI,63. - Toiv.al. N: o 204. 21918: 21919: 21920: 21921: 21922: Salin ym.: .A.skarleluopisto-n rakentamisesta Hyvinkäälle. 21923: 21924: 21925: Ed u sk un nalle. 21926: 21927: Valtion askarteluopisto toimii tällä hetkellä läänin toiseksi suurimpaan kaupunkiin jat- 21928: tilapäisissä suojissa Riihimäen kaupungin kuvasti kehittyvät, joten mm. tuntiopettajien 21929: vesitornissa, jossa sillä on saadun ilmoituksen saaminen Helsingistä käsin on helppoa. 21930: mukaan opiston kehittämistä silmällä pitäen Koulu- ja opintotoiminnalle Hyvinkää on 21931: aivan liian ahtaat ja epämukavat tilat. Kun monessa suhteessa edullinen, jonka lisäksi on 21932: kuitenkin mm. askarteluohjaajien koulutus otettava huomioon taloudellisuus ko. opisto- 21933: nuoriso-ohjaajia silmällä pitäen sekä lisäksi rakennusta sijoitettaessa. Mainittakoon, että 21934: sairaala- ja huoltolaitoksiin, joista mainitta- varattu tontti sijaitsee tulevan rautatie- ja 21935: koon mielitauti- ja tuberkuloosisairaalat sekä linja-autoaseman välittömässä läheisyydessä 21936: kunnalliskodit, on erittäin tärkeä, on maini- asemantorin varrella. 21937: tun opiston kehittäminen yleiseltä kannalta Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 21938: toivottavaa. Hyvinkään kaupunki on ilmoit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 21939: tanut varaavansa tontin valtion askartelu- 21940: opistoa varten ja kun lisäksi maaperä raken- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 21941: tamiselle on erittäin edullista, on opiston askarteluopiston rakentamiseksi H y- 21942: sijoittaminen juuri Hyvinkäälie edullista, vinkääUe. 21943: etenkin kun liikenneyhteydet Uudenmaan 21944: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 21945: 21946: Toivo Salin. Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen. 21947: 523 21948: 21949: VUI,64. - Toiv.a.l. N:o 205. 21950: 21951: 21952: 21953: 21954: Saalasti ym.: N msten kotitaloudellisen oppitJel1Jollis'Uuden 21955: toteuttamisesta. 21956: 21957: 21958: Eduskunnalle. 21959: 21960: Ajan vaatimus on järkeistäminen. Siitä yksityistalouksissa on suuria eroavaisuuksia 21961: puhutaan, kirjoitetaan ja sitä toteutetaan olemassa näiden menojen kohdalla riippuen 21962: eri aloilla hyväksikäyttäen tieteellisen tutki- paitsi perheen koosta, varallisuudesta ja 21963: muksen, taloudellisen edistyksen ja teknilli- rahatulosta, myös ratkaisevalla tavalla kodin 21964: sen kehityksen luomia edellytyksiä. talouden hoidosta. Kansalaiskasvatukses- 21965: Kaikella tällä pyritään tuotannollisessa samme ei viimeksi mainittuun seikkaan ole 21966: toiminnassa työn tuottavuuden lisäämiseen mielestämme kiinnitetty kylliksi huomiota. 21967: ja sen kautta kansantulon kohottamiseen. Naisten osallistuminen työhön kodin ulko- 21968: Mutta työn tulosten oikea käyttäminen edel- puolella ei vapauta heitä kodin piiriin kuu- 21969: lyttää taloudellisten asiain tuntemusta. Kan- luvien tehtävien huoltamisesta, vaan tuo se 21970: sanvaltaisessa maassa ei riitä, että jotkut uusia ongelmia, joista heidän on selviydyt- 21971: ymmärtävät talouselämää ja talouselämän tävä. Miehisen kansanosan kasvatuksessa ase- 21972: lainalaisuutta, vaan kansalaiskasvatuksessa velvollisuusajan koulutus merkitsee erittäin 21973: on välttämättömyydellä kiinnitettävä huo- paljon. Mielestämme tulisi naisten saada kan- 21974: miota taloudellisen ajattelun opetukseen. Tu- salaisvastuuta kasvattava yhtenäinen opetus 21975: lotason kohottamisella ei taloudellisia pulma- myös määräiässä, lähinnä kotitaloudellisen, 21976: kysymyksiä voida ratkaista, vaan on meno- kodinhoidollisen ja terveydenhoidollisen ope- 21977: erien laatuun ja määrään kiinnitettävä sa- tuksen muodossa. Vain täten saadaan naiset 21978: manaikaisesti huomiota. On valitettavaa, että riittävän vakavasti suhtautumaan niihin töi- 21979: tähän liittyviä kulutustutkimuksia on varsin hin ja tehtäviin ja siihen varojenkäyttöön, 21980: vähän meillä suoritettu. joka kotien taloudenhoidossa kuuluu heille ja 21981: Verorasituskomitean mietinnössä fyysillis- on varsin merkityksellinen koko kansantalou- 21982: ten henkilöiden verorasituksesta esitetään den kannalta. Kotitalouden hoito edellyttää 21983: koko maan ruokakuntien vahvuudeksi 3.85 suurempaa ammattitaitoa kuin on totuttu 21984: henkeä ja että kokonaiskulutuksesta kaikissa ajattelemaan. 21985: ruokakunnissa tutkimusaineiston ja arviolas- Kotitalous- ja kodin käsitöiden opetuksen 21986: kelmien mukaan olivat ostetut ruokatarvik- sisällyttämistä kansa- ja oppikoulujen ohjel- 21987: keet ja nautintoaineet 38.4 %, pitovaatteet maan on pidettävä tärkeänä, mutta varttu- 21988: ja kankaat 18%, asunto, lämpö ja asunnon neemmassa iässä tapahtuvalla vastuun kas- 21989: korjaus 7 %. Vertailun vuoksi mainittakoon vattamisella ja taidollisella koulutuksella on 21990: välittömien verojen keskimääräinen osuus, kansamme talouselämän kannalta katsottava 21991: joka oli omaisuuden luovutusvero 1.2 % ja olevan erittäin tärkeä merkitys. Työn tulos- 21992: muut välittömät verot 11.5 %. Alempitulois- ten järkevän hyväksikäyttämisen tulee olla 21993: ten kohdalla ruokatalousmenot voivat olla sekä yksityistalouden että kansantalouden 21994: jopa 50 % bruttotulosta. Asian näin ollen kannalta pyrkimyksenä, mutta tähän tarvi- 21995: on syytä kiinnittää vakavaa huomiota kotien taan sekä tiedollista että taidollista opetusta, 21996: taloudenhoitoon. jonka yhtenäisen opetuksen järjestämisen kat- 21997: Työ- ja ilmastolliset olosuhteet vaikuttavat somme olevan järjestettävissä. 21998: sekä ravinto- että vaatetusmenoihin välttä- Kun tällainen valtion varoilla tapahtuva 21999: mättömyyslinjalla. Mutta selvää on, että naisten kotitaloudellinen oppivelvollisuus vaa- 22000: 624 vm,64. - Xotitaloudel11nen oppivelvollisuus. 22001: 22002: tii suunnittelua ja kehittelyä, ehdotamme miseksi ~ten kotitaloude'Uise,., oppi- 22003: kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- velvollisuuden toteuttamisesta ja an- 22004: vomuksen, taisi sitä koskevan esityksen Eduskun- 22005: nalle. 22006: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 22007: toimenpiteisiin tutkimuksen toimitt~ 22008: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960~ 22009: 22010: Kerttu Saalasti Sylvi Halinen. 22011: Hilja. Väänänen. Ma.rja. Lahti. 22012: Margit Borg-Sundman. 22013: 'VIII,65. - Toiv.al. N: o 206. 22014: 22015: 22016: 22017: 22018: V. :B.. Parl&Jlen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta liikunta- 22019: kasvatuksMr, ja. 1lrluril1t11. tukemiseen tarkoitettujen määrä- 22020: rahojen jakamiseksi suoraan urheiluseuroille. 22021: 22022: 22023: Ed usikunnalle. 22024: 22025: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain maan vilrasta ja monipuolista toimintaa. 22026: varattu n.oin 1 miljardi mk käytettäväksi Tämän vuoksi olisi välttämätöntä, että mää.- 22027: liikuntakasvatuksen ja urheiluelämän tuke- rärahojen jaossa otettaisiin huomioon yksino- 22028: miseen maassamme. Varat on tähän asti käy- maan seurojen omatoimisuus ja alktiivisuus 22029: tetty siten, että avustUksia ovat saaneet eri sekä että juuri näin oltaisiin mukana luo- 22030: puolille maata rakennettavat urheilulaitokset, massa yhä teholkkaampaa toimivien urheilu- 22031: urheilun keskusjärjestöt, urheiluopistot sekä seurojen ve.rkostoa. 22032: tieteellinen tutkimustyö. Urheilun keskusjär- Nykyin~n urheihmnwä.ra:hojen käyttö on 22033: jestöt ovat käyttäneet va;rat pääasiassa siten, liian yksipuolisesti ollut vain edustusurheilun 22034: että ne- ovat pitän-eet yllä organisationsa ja ja varsinaisen kilpaurheilun linjoilla. Eri- 22035: suorittaneet koulutustoimintaa. Varojen ja- laiset liittojen keskinäiset riitaiwudet ovat 22036: ossa ei ole ollut periaatteena antaa maan ur- omalta osaltaan vaikeuttamassa varojen käy- 22037: heiluelämän perusjärjestöille, seuroille suora- tön tarkoituksenmu!kaimlutta juuri seuratoi- 22038: naista rahallista tukea. Kun kuitetl'kin urhei- minnan tukemista ajatellen. Tällöin ei aina 22039: 'lumme vastainen kehittäminen ja koko urhei- vain urheiJ.ulliset n~ölrohdat ole olleet mää- 22040: lun val'Sinainen tarlkoitus, kansanterveyden räämä. 22041: perusteiden luominen Iaajruna joukkotoimin- Edellä olevan perusteella esitämme edus- 22042: tana on kokonaan: U:I"heiluseurojen aktiivisen llmnnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 22043: toiminnan varassa, olisi välttämätöntä, että 22044: osa urheilun tukemiseen ta:rlkoitetuista määrä- että hallitus kiireellisesti suorit- 22045: rahoista voitaisiin jakaa suoraan urheiluseu- taisi tutkimukse-n siitä, kuinka parhai- 22046: rojen taloudelliseksi tueksi. Tämä on nykyisin ten ja tehokkaimmin voitaisiin liikun- 22047: si:tä:kin twkeämpää, !koska yksityiset seurat takasvatuksen ja urheilun tukemiseen 22048: ovat joutuneet taloudellisesti erittäin ~ru.uriin tarkoitetut määrärahat käyttää urhei- 22049: vaikeuksiin jopa niin, että tämä vapaaehtoi- lumme pohjan laajentamiseksi ja kan- 22050: suuden arvdkas kansalaiskasvatusmuotomme sanurheilun edistämiseksi jakatmal:la 22051: on vaarassa tyreho/ä kokonaan. On luonnol- ko. varoista 084 suoraan urheiluseu- 22052: lista, että avustuksia kaipaavat ennen kaikkea roille taloudelliseksi tueksi. 22053: ne urheiluseurat, jotka pyrkivät aikaansaa- 22054: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 22055: 22056: Ensio Partanen. Veikko Helle. 22057: Pentti Niemi. Sulo Hostila. 22058: Veikko Kokkola. Varma K. Turunen. 22059: 0. Lindblom. Juho Tenhiälä. 22060: 626 22061: 22062: VIU,66. - Toiv.al. N: o 207. 22063: 22064: 22065: 22066: 22067: V. E. Partanen ym..: Toime-n,piteistä valtion, urheilutoimistcm 22068: perustamiseksi. 22069: 22070: 22071: Eduskunnalle. 22072: 22073: Vuosittain jaetaan valtion tulo- ja meno- vähäisillä korjauksilla ei nykyoloissa voida 22074: arviossa noin 1 miljardi mk. urheilutoimin- enää päästä tarpeeksi suureen tehokkuuteen, 22075: nan tukemiseen. Näiden varojen jakoehdo- vaan pyrkimyksenä pitäisi olla erityisen val- 22076: tuksen tekee ja niiden käyttöä valvoo val- tion urheilutoimiston aikaansaaminen, jol- 22077: tion urheilulautakunta. Kun lautakunta on loin olisi käytettävissä tarpeellinen ja asian- 22078: aikoinaan perustettu vain antamaan lausun- tunteva ammattimieskunta varojen valvon- 22079: toja urheilujärjestöille jaettavista määrä- taa ja niiden käytön ohjausta suorittamassa. 22080: rahoista, ei se enää nykyisin voi tehokkaasti Vastaavanlaiset toimenpiteet on jo suoritettu 22081: suorittaa tehtäväänsä, koska määrärahojen hyvin monessa valtiossa sekä Pohjoismaissa 22082: jako on huomattavasti kasvanut ja koska sen että muualla Euroopassa. 22083: tehtäviin täytyy katsoa nykyisin kuuluvan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 22084: myös varojen käytön valvonnan. Kun ur- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 22085: heilutoiminta on saanut yhä kasvavan mer- 22086: kityksen yhteiskunnallisena tekijänä ja kun että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 22087: valtion varoja yhä enenevässä määrin on toimenpiteisiin koko nykyisen valtion 22088: käytettävä tämän toiminnan tukemiseen, on urheilulautakuntajärjestelmän muutta- 22089: tullut entistä ajankohtaisemmaksi valtion te- miseksi siten, että sen Ulalle voitaisiin 22090: hostetun ohjauksen aikaansaaminen tälle perustaa valticm urhe~"lutoimisto, mikä 22091: alalle. Muutoin ei voida varojen tarkoituk- opetusministeriön alaisena voisi ottaa 22092: senmukaisuutta ja riittävän tehokasta käyt. hoitaakseen urheilumäärärahojen käy- 22093: töä valvoa. tön ohjauksen ja valvonnan. 22094: Valtion urheilulautakunnan ohjesäännön 22095: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 22096: 22097: Ensio Partanen. Suio Hostila.. 22098: Pentti Niemi. Varma. K. Turunen. 22099: Veikko Kokkola.. Veikko Helle. 22100: 0. Lindblom. Juho Tenhiälit. 22101: 527 22102: 22103: vm,61. - Toiv.al. H:o 208. 22104: 22105: 22106: 22107: 22108: Niemelä ym.: Määräraha,sta Okwinlinnassa suoritettavia kor- 22109: jaustöitä varten. 22110: 22111: 22112: Eduskunnalle. 22113: 22114: Olavinlinna on eräs maamme harvoja kes- ovat töin tuskin riittäneet aivan välttämät- 22115: kiaikaisia linnoja ja kuuluu niiden joukossa tömiin vuosikorjauksiin, mutta eivät mihin- 22116: arvokkaimpiin, mielenkiintoisimpiin ja par- kään laajempiin töihin. Linnan osaksi paa- 22117: haiten säilyneisiin. Tämä linna on muodos- lujen päälle rakennettuihin ulkovarustuksiin, 22118: tunut ajan mittaan yhä suositummaksi mat- ns. bastioneihin ja eräisiin muihinkin koh- 22119: kailukohteeksi. Esimerkiksi v. 1958 siellä kävi tiin muureissa ja torneissa on ilmaantunut 22120: 70 000 matkailijaa, niiden joukossa runsaasti uhkaavia halkeamia, jotka osoittavat, että 22121: myös ulkomaalaisia. Edelleen linnaa käyte- niiden perustukset olisi ensi tilassa tutkit- 22122: tään varsin paljon arvokkaiden juhlatilai- tava ja ryhdyttävä tarpeellisiin vahvistus- 22123: suuksien ja kokousten pitopaikkana. toimenpiteisiin. 22124: Eräissä muissa suhteissa Olavinlinna ei Kun Turun linnan korjaukset, jotka ovat 22125: kuitenkaan ole saanut osakseen läheskään sel- vaatineet huomattavia määriä valtion varoja, 22126: laista huomiota ja huolenpitoa kuin sen arvo valmistuvat v. 1960 ja Hämeenlinnassa suo- 22127: ja historiallinen merkitys edellyttäisivät. ritettavat vastaavanlaiset työt ovat nekin 22128: Linnassa viime vuosisadalla ja tämän vuosi- jo ehtineet niin pitkälle, että ammattitai- 22129: sadan alussa suoritetut tutkimukset ovat var- toista tutkija- ja työvoimaa on käytettävissä, 22130: sin puutteelliset ja keskeneräiset, eivätkä vas- pitäisimme luonnollisena, että Olavinlinna, 22131: taa enää tieteellisen tutkimuksen nykyistä joka on tähän saakka jäänyt näihin Iinnoi- 22132: tasoa. Linnan rakennushistoria on suurelta hin verrattuna aivan toisarvoiseen asemaan, 22133: osalta hämärän peitossa. Vain muutamia saisi vihdoinkin osakseen asianmukaista huo- 22134: harvoja huoneita on restauroitu linnan suu- miota ja riittävää valtion tukea. Olavin- 22135: rimman osan ollessa edelleen autiossa, vie- linnan perusteellinen täyskorjaus olisi nyt 22136: läpä osittain rauniomaisessa asussa. Vieläkin otettava muinaistieteellisen toimikunnan työ- 22137: vakavampana epäkohtana, josta saattaa ajan ohjelmaan ensisijaisena kohteena. 22138: mittaan koitua kohtalokkaita seurauksia, on Edellä esitettyihin perusteisiin viitaten 22139: pidettävä sitä seikkaa, että linnassa ei ole esitämme, että eduskunta hyväksyisi toivo- 22140: voitu pitkiin aikoihin suorittaa mitään pe- muksen, 22141: rusteellisia korjauksia, jotka kuitenkin muo- 22142: dostavat välttämättömän edellytyksen tämän että hallitus ottaisi vuoden 1961 22143: arvokkaan historiallisen muistomerkin jat- tulo- ja menoarvioesitykseen 5 000 000 22144: kuvalle säilymiselle. Linnan pääsymaksu- markan määrärahan Olavinlinna,ssa 22145: tulot ja pienehköt määrät valtion varoja suoritettaviin korjaustöihin. 22146: sekä Pyhän Olavin Killan luovuttamat varat 22147: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 22148: 22149: Esu Niemelä. Ale Holopainen. 22150: Antti J. Rantama.a.. V. E. Svinhufvud. 22151: Esa Timonen. Aarre Marttila. 22152: Sylvi Halinen. Arvo Pentti. 22153: Pentti Pekkarinen. K. F. Haapasalo. 22154: Hannes Paaso. Viljo Virtanen. 22155: 528 22156: 22157: VU1,68. - Toiv.al. N: o 209. 22158: 22159: 22160: 22161: 22162: Vennamo: Valtion. takwn. tnyöntämisestä kokoustaloje-n ra- 22163: kentam~ maaseud1tUe annettaviUe lainot'lle. 22164: 22165: 22166: 22167: Eduskunnalle. 22168: 22169: Maaseudulla on laajoilla alueilla kunnolli- myönnettävät lainat ja lisäksi myöntää kor- 22170: sista kokouspaikoista puute ja nekin kokous- kotukea pankeista käyväliä 'korolla myönne- 22171: paikat, jotka kansallisen aatteellisen innos- tyille lainoille, niin että näiden lainojen 22172: tuksen aikana tai poliittisessa tarkoituksessa korko muodostuu suomalaisissa olosuhteissa 22173: on rakennettu, ovat :rappeutumusa. Sitä- katsottavikai b.alpakorkoisiksi lainoiksi. 22174: paitsi poliittiset kokoustalot eivät suinkaan Kaiken edellä lausutun perusteena esitän 22175: aina ole kaikkien käytettävissä. eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan toi- 22176: Tällaista asiantilaa ei voida pitää tyydyt- vomuksen, 22177: tä.vänä. As.ian korjaamisesta on kyllä paljon 22178: puhuttu ja pieniä yrityksiäkin tehty, mutta että halUtus ryhtyisi kiireellisiin. toi- 22179: siihen ne ovat yleensä jääneet. On siis saa- menpiteisiin valtifm takuun ja korko- 22180: tava aikaan valtakunnallinen parannus ja tuen myön.täm.iseksi wmseuduUa ra- 22181: valtakunnallinen ratkaisu. ken.nettaville ja korjattaville kokotutor 22182: Käsitykseni mukaan tyydyttävät kokousti- wille, n.iin. että '1Uiitä tarkoituksia var- 22183: lat kaikkialle maaseudulle saadaan vain sitä ten voidaa.n. pankeista saada halpakor- 22184: tietä, että valtio twa näihin tarkoituksiin koisiksi muodostwuia lainQja. 22185: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 22186: 22187: Veikko Vennamo. 22188: 529 22189: 22190: VIII,69. - Toiv.al. N: o 210. 22191: 22192: 22193: N. Nieminen ym..: Toimenpiteistä torpparien muistomerkin 22194: aikaansaamiseksi. 22195: 22196: E d u s k u n n a 11 e. 22197: 22198: Vuonna 1956 tuli kuluneeksi 50 vuotta pienviljelijäin ammatilliselle järjestötoimin- 22199: Tampereella pidetystä Suomen torpparien nalle, jonka ansiosta pienviljelijäin ammatil- 22200: I edustajakokouksesta. Tämä koko maan linen kehitys on mennyt valtavasti eteenpäin. 22201: torppariväestöä edustava kokous oli lähtö- Näin ollen torpparien epäinhimillisten olojen 22202: kohtana maamme oikeudettomimman väestön- muistuttaminen ja niissä olosuhteissa tapah- 22203: osan heräämiselle yhteiskunnalliseen tietoi- tuneen torpparien vapauskamppailun ja yh- 22204: suuteen ja toimintaan. Tämän kokouksen vii- teiskunnallisen nousun kunnioittaminen on 22205: toittamana alkoi torpparien itsenäistymisliike nykypolven kansallinen velvollisuus. Muisto- 22206: varsinaisen voittokulkunsa ja johti myös merkkejä on pystytetty vähäarvoisempienkin 22207: siihen, että 20 päivänä huhtikuuta 1910 tapausten kunniaksi, miksi ei sitten torppari- 22208: Tampereella perustettiin torpparien oma jär- kauden koko kansamme elämään syvästi vai- 22209: jestö, Maanvuokraajain Liitto ajamaan torp- kuttaneiden tapahtumien muistoksi. 22210: parivapautusta. Tällä torpparien omatoimi- Nyt kun torpparikauden yhteiskunnallisen 22211: sella ja sitkeällä kamppailulla olikin merkit- nousun ja vapausliikkeen alkamisesta on ku- 22212: tävä osuutensa 1920 luvun alussa tapahtu- lunut jo 50 vuotta, on aika torpparien muis- 22213: neeseen torpparien itsenäistymiseen. tomerkin pystyttämiselle. Siihen eivät kui- 22214: Kun torpparikausi kaikkine oikeudetto- tenkaan kykene pienviljelijäin omat ammatil- 22215: muuksineen ja kamppailuineen muodostaa liset järjestöt taloudellisesti, vaan tarvitaan 22216: historiallisen ajanjakson kansamme elämässä valtiovallan toimenpiteitä. Sen vuoksi ja kun 22217: ja torpparien itsenäistyminen koko pienvil- asia on laajakantoisuudessaankin koko kan- 22218: jelystoiminnan perustan, niin on näillä nyt san asia, olisi hallituksen ryhdyttävä toimen- 22219: jo 50 vuoden takaisilla tapahtumilla ei vain piteisiin po. muistomerkin pystyttämiseksi 22220: historiallinen, vaan myös kansantaloudelli- Tampereelle. 22221: nen merkityksensä. Ne ovat antaneet sysäyk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 22222: sen nykyiselle pienviljelysvaltaiselle maata- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 22223: loudellemme, jonka ansiosta nykyisellä 22224: uudenaikaisten koneiden aikakaudellakin voi- et.tä hallitus ryhtyisi kiireellisesti 22225: daan sitoa huomattava osa väestöstämme saa- ·toimenpiteisiin torpparien muistomer- 22226: maan toimeentulonsa maataloudesta ja ne kin a.ikaansaamiseksi. 22227: ovat antaneet sysäyksen myöskin nykyiselle 22228: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 22229: 22230: Niilo Nieminen. Nestori Nurminen. Eino Raunio. 22231: Siiri Lehmonen. Pauli Puhakka. Matti Koivunen. 22232: Martti Linna. Toivo Friman. Kaino Haapanen. 22233: Kalle Kämäräinen. Veikko Rytkönen. Eino Tainio. 22234: Esa Hietanen. H. Tauriainen. Arvo Sävelä. 22235: Aarne Pulkkinen. Väinö R. Virtanen. Arvi Turkka. 22236: Aleksi Kiviaho. Viljo Virtanen. G. Henriksson. 22237: Toivo Asvik. Usko Seppi. Rafael Paasio. 22238: Mikko Hult. Toivo Niiranen. Anni Flinck. 22239: Pertti Rapio. Matti Meriläinen. Paavo Aitio. 22240: Urho Kähönen. Aili Siiskonen. Arvo Tuominen. 22241: Edvard Pesonen. Vilho Turunen. Kalle Matilainen. 22242: 67 E 74/60 22243: j 22244: j 22245: j 22246: j 22247: j 22248: j 22249: j 22250: j 22251: j 22252: j 22253: j 22254: j 22255: j 22256: VALTIOPÄIVÄT 22257: 1960 22258: 22259: LIITTEET 22260: IX 22261: 22262: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 22263: TOIVOMUSALOITTEET 22264: 22265: 22266: 22267: 22268: HELSINKI 1960 22269: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 22270: Maaokäyttölakia, asutustoimintaa, maa-, metsä- ja kotitaloutta, 22271: maatalouskouluja ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 22272: 535 22273: 22274: IX,1. - Lak.al. N: o 84. 22275: 22276: 22277: 22278: 22279: N. Nieminen ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muutta- 22280: misesta. 22281: 22282: 22283: E d u s k u n n a 11 e. 22284: 22285: Vuoden 1959 alussa astui voimaan maan- supistaa maatilatalouksien lukua, josta on il- 22286: käyttölaki, jonka tarkoituksena oli tyydyttää meisenä seurauksena yhä enemmän väestön 22287: maamme asutustarve kenties vuosikymme- irtoamista maataloudesta, vaikka muut elin- 22288: niksi eteenpäin. Vaikka lain sovellutus on keinonhaarat eivät pysty tarjoamaan heille 22289: vasta alkuvaiheessaan, on jo nyt todettava, työtä ja toimeentuloa. Tällainen pyrkimys 22290: ettei se vastaa läheskään niitä vaatimuksia, asutustoiminnan osalta ei voi olla tervettä 22291: joita asutuslaille on asetettava. Asutustoi- koko kansantaloutemme kannalta katsoen. 22292: minnan hoitaminen joutuu kärsimään suu- Sen vuoksi elinkelvottomienkaan tilojen yh- 22293: resti niistä puutteista ja rajoittuneisuuksista, distäminen ei ole asiallisen asutustoiminnan 22294: joita maankäyttölaissa esiintyy. Tämä tiedet- mukaista eikä sellaista ole syytä harjoittaa 22295: tiin jo silloin kun lakia eduskunnassa käsi- kuin korkeintaan erikoisissa poikkeustapauk- 22296: teltiin. SKDL:n edustajien taholta tehtiin- sissa. 22297: kin lakiin tarpeellisia muutosehdotuksia ja Maansaajalta perittävä hinta hänelle luo- 22298: osa niistä tuli hyväksytyksi, joten laista tä- vutettavasta tilasta, alueesta tai etuudesta on 22299: ten tuli huomattavasti parempi kuin ao. hal- laissa määritelty käyvän hinnan mukaisena. 22300: lituksen esitys oli, mutta vieläkin lakiin jäi Tällainen määritelmä on kuitenkin kovin 22301: sangen haitallisia puutteita ja heikkouksia. epämääräinen ja voi helposti johtaa kohtuut- 22302: Näiden puutteiden ja heikkouksien korjaa- tomuuksiin, jopa estää asutustoiminnan to- 22303: minen olisi nyt kiireellisesti suoritettava kun teuttamista. Kun lain tarkoitus ei voi olla 22304: ollaan lain sovellutuksessa vasta alussa. tällainen, on lain sanontaa täsmennettävä, 22305: Vielä ei ole ehditty tehdä asutustoiminnan jolloin hinta muodostuu selvien perusteiden 22306: kannalta kovin suuria vahinkoja, mitä saat- mukaisesti. Niin ikään on valtion toimen- 22307: taa tapahtua, jos voimassaolevaa lakia näin pitein pyrittävä edistämään tarpeen vaati- 22308: puutteellisena toteutetaan. Näin ollen kat- maa asutustoimintaa ja tällöin valtion on 22309: somme tarpeelliseksi ehdottaa lakia muutet- otettava kannettavakseen myös osa sellaisista 22310: tavaksi. kustannuksista, jotka aiheutuvat luovutetta- 22311: Voimassa olevan maankäyttölain sovellutus van tilan tai tilusalan mahdollisista kunnos- 22312: rajoittuu koskemaan ainoastaan maalaiskun- tustöistä ennen luovutusta. Myöskään maan- 22313: tia, vaikka kaupungeissa ja kauppaJoissa on käyttölain nojalla valtion myöntämistä lai- 22314: runsaasti alueita, jotka eivät koskaan tule noista ei ole syytä periä 1 % suurempaa 22315: sisältymään asemakaava-alueisiin, mutta korkoa, jotta tilan, alueen, etuuden tai osuu- 22316: jotka hyvin sopisivat maankäyttölain mukai- den saanti ei muodostu vastaanottajalle liian 22317: seen asuttamiseen. Kun laissa on erikseen raskaaksi tai muiden tämän lain nojalla 22318: määräykset, ettei maankäyttölakia sovelleta myönnettyjen lainojen hoitaminen ylivoimai- 22319: asemakaava-alueilla, ei lain soveltaminen kau- seksi. 22320: punkien ja kauppalain alueilla aiheuttaisi Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 22321: mitään vahinkoa. 22322: Elinkelvottomien tilojen elinkelpoisuuden että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 22323: lisäämiseksi saadaan maankäyttölain 2 § : n van lakiehdotuksen: 22324: mukaan tällaisia tiloja yhdistää ja siten 22325: 536 IX,l. - :Ma.a.nkä.yttöl.a.ki. 22326: 22327: 22328: Laki 22329: maa.nkäyttölain muuttamisesta. 22330: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun 22331: maankäyttölain (353/58) 1, 2, 27, 28, 33, 55, 85, 93 ja 94 § näin kuuluviksi: 22332: 1 luku. Maankäyttötoimikunnan puheenjohtaja ja 22333: jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Heidän 22334: Yleiset säännökset. esteellisyydestään on voimassa, mitä tuoma- 22335: 1 §. rin esteellisyydestä on säädetty. Esteelliseksi 22336: Väestön toimeentulomahdollisuuksien ja älköön asianomaista kuitenkaan, paitsi hänen 22337: asunto-olojen parantamista varten harjoittaa omassa asiassaan, katsottako sillä perusteella, 22338: valtio maan tarkoituksenmukaista käyttöä että maan saantia tai sen luovuttamista kos- 22339: edistävää toimintaa niiden Suomen kansa- keva asia on hänen kohdallaan vireillä taikka 22340: laisten hyväksi, jotka haluavat jatkuvasti että hän on asutuslautakunnassa osallistunut 22341: saada toimeentulonsa kokonaan tai osittain johonkin asiaa koskevaan ratkaisuun. 22342: maatilataloudesta tai kalastuksesta taikka Jos erimielisyyttä ilmenee asian ratkaise- 22343: tarvitsevat asunnon ja joiden tukeminen on misesta, päätetään asia äänestämällä noudat- 22344: taloudellisesti tarpeellista ja yhteiskunnan taen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä 22345: kannalta tarkoituksenmukaista. tuomioistuimessa. 22346: Puheenjohtajalla on oikeus maankäyttötoi- 22347: 2 §. mikunnan puolesta suorittaa teknillisiä teh- 22348: Edellä 1 §: ssä tarkoitetulla maankäyttö- täviä. 22349: toiminnalla muodostetaan itsenäisiä elinkel- Maankäyttötoimikunta voi maatalousminis- 22350: poisia tiloja sekä pyritään säilyttämään maa teriön suostumuksella käyttää asiantuntijoita. 22351: ja asunto sanotussa lain kohdassa mainittu- 22352: jen henkilöiden hallussa sekä parantamaan 22353: jo olevien tilojen edellytyksiä kannattavan 3 luku. 22354: maatilatalouden harjoittamiseen viljelyksiä 22355: lisäämällä, lisäalueita antamalla ja tilusten Maankäyttötoiminnan rahoitus. 22356: sijoitusta tarkoituksenmukaisesti järjestä- 22357: mällä. 28 §. 22358: Maankäyttötoiminnan rahoitus tapahtuu 22359: ensisijaisesti asutusrahaston varoilla. 22360: 2 luku. Valtioneuvosto päättää vuosittain, minkä 22361: verran sellaisia asutusrahaston varoiksi kir- 22362: Toimielimet. jattuja eriä, jotka lain mukaan jäävät koko- 22363: naan tai osittain valtion lopullisiksi menoiksi, 22364: 27 §. on rahaston pääomaa vähentäen sen tileistä 22365: Maankäyttötoimikunnassa on puheenjoh- poistettava. 22366: taja ja neljä jäsentä. Puheenjohtajaksi mää- 22367: rää maatalousministeriö maanmittausinsinöö- 22368: rin ja jäseniksi paikallinen kunnallisvaltuusto 4 luku. 22369: maataloutta tuntevia henkilöitä, joista vä- 22370: hintään kahden tulee olla maansaajien edus- Maan ja etuuksien ostaminen. 22371: tajia. Älköön puheenjohtajaksi määrätty 22372: kieltäytykö tehtävästään, ellei hän voi näyt- 33 §. 22373: tää estettä, joka voidaan katsoa päteväksi. Maatalousministeriö ostaa maankäyttötoi- 22374: Maankäyttötoimikunnan suorittaessa jako- minnan kannalta sopivaksi katsomastaan, 22375: lain (604/51) mukaista toimitusta on toimi- kuitenkin enintään kohtuullisesta käyvästä 22376: kunnasta sekä sen puheenjohtajasta ja jäse- hinnasta valtiolle tämän lain tarkoituksiin 22377: nistä vastaavasti voimassa, mitä mainitussa käytettäväksi kiinteistöjä, alueita, oikeuksia, 22378: laissa on säädetty toimitusmiehistä, toimitus- etuuksia, osuuksia ja rakennuspuita sekä 22379: insinööristä ja uskotuista miehistä. erikoistapauksissa maatalousirtaimistoa. 22380: IX,l. - N. Nieminen ym. 537 22381: 22382: Kauppahinnan maksaa maatalousministeriö määrännyt hinnan tahi kun maatalousminis- 22383: rahana. teriö on 68 § : n 3 momentin nojalla mää- 22384: Maankäyttötoimikunnan oikeudesta ostaa rännyt hinnan uudelleen, ja alue sitten myy- 22385: 1 momentissa mainittua omaisuutta sääde- dään muulle henkilölle kuin asukkaalle, mää- 22386: tään 51 §: ssä. rätköön maatalousministeriö, mikäli erityi- 22387: sistä syistä ei muuta johdu, uudelleen hinnan 22388: noudattaen 55 § : ssä säädettyjä perusteita. 22389: 6 luku. Milloin maankäyttötoimikunta ei ole mää- 22390: rännyt sitä hintaa, joka asukkaan on val- 22391: Menettely alueita muodostettaessa ja itsenäi- tiolle suoritettava, määrätköön maatalousmi- 22392: siksi tiloiksi erotettaessa. nisteriö myyntihinnan 55 § : ssä säädettyjen 22393: perusteiden mukaan. 22394: 55 §. Edellä 2-4 momentissa tarkoitettuun hin- 22395: .Asukkaan maksettavaksi määrätään hinta, taan saadaan lisätä enintään puolet 84 § :ssä 22396: joka vastaa viiden edellisen vuoden verotus- tarkoitetuista valtion saamisista. 22397: arvojen keskiarvoa. Alueen käyttöä varten valtion toimesta 22398: Maatalousirtaimistolle samoin kuin erik- suoritettujen kuivatus-, maanparannus-, met- 22399: seen annettaville rakennuspuille, etuuksille sänparannus- ja muiden perusparannustöi- 22400: ja osuuksille määrätään maan saajan mak- den samoin kuin tienteko- ja raivaustöiden 22401: settavaksi paikkakunnan kohtuullinen käypä kustannuksista saadaan asukkaalta kuitenkin 22402: hinta. Kuitenkin voidaan asutustilan ulko- periä enintään se määrä, jolla alueen tarkoi- 22403: puolella olevalta valtion maalta otetuille ra- tukseensa käytettynä voidaan sanottujen töi- 22404: kennuspuille määrätä sanottua hintaa alempi den johdosta katsoa arvoltaan nousseen, ja 22405: hinta. muu osa kustannuksista jää valtion lopulli- 22406: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun hin- seksi menoksi. Erityisistä syistä voidaan 22407: nan määräämistä varten hinnoitelkoon maan- osa niiden rakentamistöiden kustannuksista, 22408: käyttötoimikunta omaisuuden osat erik- jotka valtion toimesta on suoritettu, niin 22409: seen, mikäli erityisistä syistä ei ole tarkoi- ikään jättää asukkaalta perimättä. 22410: tuksenmukaisempaa toisin menetellä, laati- Maatalousministeriön suorittamaan myyn- 22411: koon tilusselitelmän ja arviokirjan sekä teh- tihinnan määräämiseen ei saa hakea muu- 22412: köön ehdotuksen 1 ja 2 momentissa maini- tosta. 22413: tuksi hinnaksi. 22414: 22415: 10 luku. 22416: 9 luku. 22417: Myyntihinnan ja eräiden työkustannusten 22418: Alueen myynti. suorittaminen sekä luoton takaisin periminen. 22419: 85 §. 93 §. 22420: Saatuaan 83 ja 84 § : ssä mainitut asia- Tilan ja alueen 85 §: ssä tarkoitetun myyn- 22421: kirjat ja selvitykset tulee maatalousministe- tihinnan, osuuden ja etuuden 86 § : ssä tar- 22422: riön viipymättä antaa asukkaalle kauppa- koitetun hinnan samoin kuin 30 § :ssä maini- 22423: kirja. tun maanostolainan, yhteislaidunalueen os- 22424: .Asukkaan suoritettavaksi määrätään toon käytettyä lainaa lukuun ottamatta, sekä 22425: alueesta etuuksineen, osuuksineen ja raken- raivaus-, rakentamis-, perusparannus-, sisar- 22426: nuksineen samoin kuin maatalousirtaimis- osuus- ja tielainan maksaa maan ja luoton 22427: tosta ja rakennuspuista 55 § : n 3 momentissa saaja viiden prosentin suuruisina vuotuis- 22428: mainitussa arviokirjassa oleva hinta tahi, maksuina, joista luetaan koroksi enintään 22429: jos maatalousministeriö on 68 § : n 3 momen- yksi sadalta kulloinkin suorittamatta olevalle 22430: tin nojalla määrännyt hinnan uudelleen, hal- pääomalle ja muu osa pääoman lyhennyk- 22431: lintasopimukseen tämän mukaisesti merkitty seksi . 22432: hinta. .Asuntolainojen takaisinmaksuaika on mää- 22433: Jos hintataso on olennaisesti muuttunut rättävä rakennusaineen kestävyyden mukai- 22434: sen jälkeen, kun maankäyttötoimikunta on sesti, ei kuitenkaan neljääkymmentäviittä 22435: 68 E 74/60 22436: 538 IX,l. - Maankll.yttöla.ki. 22437: 22438: 22439: vuotta pitemmäksi ajaksi, jos rakennus on hankkimista ja sähköistämistä varten myön- 22440: tiilestä, betonista tai muusta niihin verratta- netyt lainat vähintään kymmenen prosentin 22441: vasta yhtä kestävästä rakennusaineesta, eikä sekä siementen, lannoitteiden ja maatalous- 22442: kolmeakymmentäkolmea vuotta pitemmäksi kalkin hankkimiseen myönnetyt lainat vä- 22443: ajaksi, jos rakennus on vähemmän kestä- hintään kahdenkymmenenviiden prosentin 22444: västä aineesta. vuotuismaksuina, joista luetaan k01·oksi enin- 22445: Edellä 30 § : n 1 momentin 4 kohdassa tään kaksi sadalta kulloinkin suorittamatta 22446: tarkoitettu lisälaina on kymmenen vuotta ko- olevalle pääomalle ja muu osa pääoman ly- 22447: roton, ja se on maksettava takaisin yhden- hennykseksi. 22448: nestätoista lainavuodesta alkaen, jollei sitä Tilan tai alueen myyntihintaan lisätyn 22449: tällöin makseta yhdellä kertaa takaisin, enin- lainan takaisinmaksuaika määräytyy myynti- 22450: tään kymmenessä vuodessa. Takaisinmaksu- hinnan suorittamisajan mukaan. 22451: ajalta peritään lainasta se korko, joka vas- Poiketen siitä, mitä 1 momentissa ja 22452: taavalla asuntolainalla on. 93 § : ssä on lainojen takaisinmaksuajasta sa- 22453: nottu, on sellaisen lainan, jonka vakuudeksi 22454: 94 §. otetaan kiinnitys toisen maalla oleviin ra- 22455: Edellä 30 §: ssä mainituista irtaimisto-, lai- kennuksiin vuokraoikeuksineen maahan, ta- 22456: dun~ ja sähköistämislainoista ja sellaisesta kaisinmaksuaika siinä tapauksessa, että jäl- 22457: maanostolainasta, joka on käytetty yleislai- jellä oleva vuokrakausi on edellä tarkoitettua 22458: dunalueen ostoon, ei yhdeltä vuodelta lainan takaisinmaksuaikaa lyhyempi, määrättävä 22459: nostopäivästä lukien suoriteta vuotuismak- enintään sanotun vuokrakauden pituiseksi. 22460: sua. Sen jälkeen on mainittu maanostolaina 22461: maksettava takaisin viiden prosentin vuotuis- 22462: maksuina sekä viljeliyksi laitumeksi perus- Tämä laki tulee voimaan päivänä 22463: tamista, maatalous- ja kalastusirtaimiston kuuta 196 22464: 22465: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 22466: 22467: Niilo Nieminen. Siiri Lehmonen. 22468: Usko Seppi. Pertti Rapio. 22469: Toivo Niiranen. Toivo Friman. 22470: Veikko Rytkönen. Gösta Rosenberg. 22471: Aleksi Kiviaho. Georg Backlund. 22472: Pauli Puhakka. Pentti Liedes. 22473: Matti Meriläinen. Martti Linna. 22474: Eemeli Lakkala. H. Tauriainen. 22475: Aarne Pulkkinen. Toivo Salin. 22476: Toivo Åsvik. Kaino Haapanen. 22477: 539 22478: 22479: IX,2. - Lak.al. N: o 85. 22480: 22481: 22482: 22483: Vennamo: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta. 22484: 22485: 22486: E d u s k u n n a ll e. 22487: 22488: Eduskunta on kehoittanut hallitusta anta- näihin verrattaville tiloille, joiden omistus- 22489: maan esityksen maankäyttölain muuttami- oikeus ei maankäyttölain voimaan tulon jäl- 22490: seksi siten, että sanottua lakia voitaisiin keen ole siirtynyt, kuivatus-, maanparannus- 22491: soveltaa myös kaupunkien ja kauppaJoiden ja muita perusparannustöitä sekä tienteko- 22492: alueella. Kun hallitus on tämän laiminlyö- töitä varten. Tällainen olisi kuitenkin teh- 22493: nyt esitän eduskunnan hyväksyttäväksi täl- tävä mahdolliseksi. 22494: laisen lainmuutoksen. Vastoin hallituksen esitystä eduskunta 22495: Suurena maankäyttölain puutteena on pi- poisti maankäyttölaista myöskin ns. pien- 22496: dettävä myös sitä, että pientiloille ei voida yrittäjälainat. Ja kuitenkin sivuansiomah- 22497: antaa lisämaata yhteismetsäosuutena, vaikka dollisuuksien lisääminen pientiloillamme on 22498: hallitus aikoinaan tätä esitti. Tämä rajoitus maaseutumme keskeisimpiä kysymyksiä. 22499: tekee lisämaan antamisen Etelä-Suomessa Tästä syystä on välttämätöntä, että pien- 22500: vaikeaksi. Lakia olisi tästä syystä täydennet- yrittäjälainojen antaminen on maankäyttö- 22501: tävä. lain mukaan mahdollista. 22502: Maankäyttölakiin eduskunnan hyväksymän Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 22503: rajoittavan säännöksen vuoksi ei myöskään 22504: ole mahdollista antaa valtion varoista avus- että EduskunfJa hyväksyisi seuraa- 22505: tusta vuoden 1936 asutuslain mukaisille ja van lakiehdotuksen: 22506: 22507: Laki 22508: maankäyttölain muuttamisesta. 22509: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maan- 22510: käyttölain (353/58) 1 §:ään näin kuuluva 2 momentti sekä muutetaan sanotun lain 22511: 16 §, 30 §: n 1 momentti, 52 §: n 2 momentti, 61 §: n 4 momentti, 66 §: n 2 momentti, 22512: 77 § ja 94 § : n 1 momentti seuraavasti: 22513: 22514: 1 §. §: n 1 momentissa tarkoitettuja alueita ja 22515: osuuksia. Lisäaluetta annetaan enintään niin 22516: Tämän lain säännöksiä voidaan valtioneu- paljon, että tilasta muodostuu tämän lain 22517: voston päätöksellä soveltaa myös määrätyssä säännöksiä vastaava viljelystila. Lisäalueen 22518: kaupungissa ja kauppalassa vahvistetun antamisesta osuutena y'hteismetsään, viljelys- 22519: tonttijaon ulkopuolella oleviin ja sanotussa tai kalastustilaksi katsottavaan tai sellaiseksi 22520: päätöksessä määrätyssä kaupungissa ja kaup- muodostettavaan tilaan on vastaavasti voi- 22521: palassa vahvistetun tonttijaon ulkopuolella massa, mitä 8 § : n 5 momentissa ja 10 § : n 22522: oleviin ja sanotussa päätöksessä määrättyi- 2 momentissa on säädetty. 22523: hin alueisiin. Lisäaluetta, osuutta yhteismetsään sekä 13 22524: §: n 1 momentissa tarkoitettuja alueita ja 22525: 16 §. osuuksia voidaan erityisistä syistä hankkia 22526: Viljelys-, asuntoviljelys-, kalastus- tai myös kiinteistön määräalaan, kuitenkin edel- 22527: asuntotilaksi katsottavaan tilaan on pyrit- lyttäen, että niissä tapauksissa, joissa mää- 22528: tävä, milloin se on tarpeellista ja tarkoituk- räalan erottamiseen tarvitaan viranomaisen 22529: senmukaista, hankkimaan lisäaluetta sekä 13 suostumus, on lainvoimaisesti ratkaistu, että 22530: 540 IX,2. - Ma.a.nltäyttölaki. 22531: 22532: 22533: määräala voidaan erottaa itsenäiseksi tilaksi. etuuksista myöskään tehtäkö h.allintasopi- 22534: Annettavan lisäalueen koosta olkoon soveltu- musta. Näissä tapauksissa lähettäköön maan- 22535: vin osin noudatettavana, mitä 1 momentissa käyttötoimisto käyttösuunnitelman tultua 22536: on säädetty. vahvistetuksi asiakirjat viipymättä maata- 22537: 30 §. lousministeriölle sen hinnan määräämistä 22538: Asutusrahaston varoista voidaan antaa: varten, joka asukkaan tahi tilan tai määrä- 22539: alan omistajan on tällaisista osuuksista ja 22540: 11) pienyrittäjälainoja työvälineiden sekä etuuksista suoritettava. 22541: koneiden ja laitteiden hankkimiseksi silmällä 22542: pitäen maatilatalouteen liittyvien sivuansio- 22543: mahdollisuuksien lisäämistä. 77 §. 22544: Asukkaalle, joka on tehnyt asutustilasta 22545: hallintasopimuksen tai joka on ostanut täl- 22546: 52 §. laisen tilan hallintasopimusta tekemättä, 22547: sekä tämän lain mukaan maansaantikelpoi- 22548: Muodostettaessa itsenäiseksi tilaksi aluetta, selle henkilölle, joka lain voimaantulon jäl- 22549: jolla on osuus yhteismetsään, ei yhteismetsä- keen vapaaehtoisella kaupalla ostaa tai 22550: osuutta oteta huomioon tilan osalukua ja muulla tavoin omakseen saa asutustilaan 22551: manttaalia määrättäessä, eikä tällaisen osuu- verrattavan tilan tai alueen, samoin kuin 22552: den liittäminen lisäalueena ennestään ole- henkilölle, joka lain voimaan tullessa omis- 22553: vaan tilaan myöskään aiheuta muutosta ti- taa tällaisen tilan tai alueen ja joka, jollei 22554: lan osalukuun ja manttaaliin. Kun yhteis- hän sitä omistaisi, olisi tämän lain mukaan 22555: met:Bä on lopullisesti muodostettu, merkittä- maansaantikelpoinen, voidaan, mikäli hä- 22556: köön maarekisteriin kunkin sellaisen tilan nelle ei suoriteta uutistilan perustamispalk- 22557: kohdalle, jolla on osuus yhteismet:Bään, tilan kiota, myöntää maatalouskelpoisen maan rai- 22558: yhteismetsäosuuden suuruus. vaamista varten viljelykseen tai laitumeksi 22559: palkkiota sen mukaan kuin asetuksella sää- 22560: detään. 22561: 61 §. 94 §. 22562: Edellä 30 § : ssä mainituista irtaimisto-, 22563: Jos tilan tai määräalan omistaja on hake- laidun-, sähköistämis- ja pienyrittäjälai- 22564: nut osuutta muuhun yhteiseen alueeseen kuin noista ja sellaisesta maanostolainasta, joka 22565: yhteismetsään taikka etuutta, älköön hakijan on käytetty yhteislaidunalueen ostoon, ei 22566: tai sen, jolle omistusoikeus tilaan tai määrä- yhdeltä vuodelta lainan nostopäivästä lukien 22567: alaan ehkä on siirtynyt, hakemuksesta luo- suoriteta vuotuismaksua. Sen jälkeen on 22568: puminen, mikäli se on tapahtunut 1 momen- mainittu maanostolaina maksettava takaisin 22569: tissa tarkoitetun päätöksen julistamisen jäl- viiden prosentin vuotuismaksuina sekä vil- 22570: keen, estäkö käyttösuunnitelman vahvista- jeliyksi laitumeksi perustamista, maatalous- 22571: mista. ja kalastusirtaimiston hankkimista, sähköis- 22572: Yhteismetsäosuuden saamista koskevan ha- tämistä ja pienyritystä varten myönnetyt 22573: kemuksen peruuttamisesta säädetään eri,k- lainat vähintään kymmenen prosentin sekä 22574: seen. siementen, lannoitteiden ja maatalouskalkin 22575: 66 §. hankkimiseen myönnetyt lainat vähintään 22576: kahdenkymmenenviiden prosentin vuotuis-- 22577: Milloin yhteismetsäosuus annetaan tämän maksuina, joista luetaan koroiksi enintään 22578: lain mukaan muodostettuun tilaan tai aluee- kolme sadalta kulloinkin suorittamatta ole- 22579: seen taikka kun tällainen osuus tai osuus valle pääomalle ja muu osa pääoman lyhen- 22580: muuhun yhteiseen alueeseen tahi etuus an- nykseksi. 22581: netaan ennestään olevaan tilaan tai määrä- 22582: alaan, älköön mainituista osuuksista ja 22583: 22584: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 22585: 22586: Veikko Vennamo. 22587: 541 22588: 22589: IX,3. - Lak.al. N: o 86. 22590: 22591: 22592: 22593: 22594: N. Nieminen ym.: Ehdotus laiksi valtion maan käyttämi- 22595: sestä ja maan pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoi- 22596: tuksiin annetun lain muuttamisesta. 22597: 22598: 22599: 22600: E d u s k u n n a 11 e. 22601: 22602: Valtion maan käyttämisestä ja maan pak- lunastamisesta maankäyttötarkoituksiin an- 22603: kolunastamisesta maankäyttölain tarkoituk- netun lain nojalla ole riittävästi käytettä- 22604: siin annetun lain tehtävänä on turvata pak- vissä. Tarvitaan laajempia pakkolunastus- 22605: kolunastustoimenpitein edellytykset asutus- toimenpiteitä maan hankkimiseksi asutustoi- 22606: toiminnan toteuttamiseen, jollei maankäyttö- mintaa varten kuin nykyiset säännökset an- 22607: lain nojalla vapaaehtoisilla kaupoilla han- tavat myöten. Muuten koko asutustoiminta 22608: kittavaa maata ole riittävästi käytettävissä. ei vastaa tarkoitustaan. Sen vuoksi luovu- 22609: Näin ollen lain merkitys on hyvin suuri tusvelvollisuusjärjestystä olisi muutettava ja 22610: maankäyttölain toteuttamiselle ja vastaiselle liian ahtaita rajoituksia väljennettävä. 22611: asutustoiminnalle. Mutta laissa on kuiten- Pakkolunastettavasta maasta, etuudesta ja 22612: kin huomattavia puutteita ja heikkouksia, osuudesta maksettava hinta on laissa määri- 22613: jotka heikentävät sen vaikutusta ja jotka telty paikkakunnan käyvän hinnan mukai- 22614: olisi kiireellisesti korjattava. seksi, mikä on erittäin epämääräinen ja saat- 22615: Tämän lain nojalla maan, etuuksien ja taa vaihdella eri paikkakunnilla ja yksityis- 22616: osuuksien varaaminen maankäyttölain tar- tapauksissa hyvinkin suuresti. Se saattaa 22617: koituksiin kohdistuu ensisijaisesti valtion johtaa suorastaan kohtuuttomuuksiin puolin 22618: maahan, toissijaisesti rappiotilojen, tilakei- ja toisin. Sen vuoksi hintamääritelmää on 22619: nottelijain ja yhtiöiden maihin sekä viimeksi täsmennettävä siten, että pakkoluuastetta- 22620: erittäin suurin rajoituksin muiden omista- vasta maasta, etuudesta ja osuudesta määrä- 22621: miin maihin. Tällainen luovutusvelvollisuu- tään hinta täsmällisten perusteiden mukaan. 22622: den järjestys samoin kuin laissa esiintyvät Sellaisena perusteena on sopivinta pitää pak- 22623: liialliset rajoituksetkaan eivät ole yleisen kolunastettavasta alueesta, etuudesta tai 22624: periaatteen mukaisia eivätkä ole vaikutta- osuudesta määrättyä viiden edellisen vuoden 22625: matta haitallisesti lain soveltamiseen ja maan verotusarvojen keskiarvoa. Tällöin vältytään 22626: hankintaan asutustoimintaa varten. liiallisista hintavaihteluista ja epäoikeuden- 22627: Vaikka maankäyttölain toteuttaminen on mukaisuuksista. 22628: vasta alussa, on jo nyt todettavissa, että Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 22629: tilan ja lisämaan anojia on runsaasti, mutta 22630: tarkoitukseen tarvittavaa maata ei voimassa että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 22631: olevan maankäyttölain ja siihen liittyvän van lakiehdotuksen: 22632: valtion maan käyttämisestä ja maan pakko- 22633: 542 IX,3. - Valtion maan käyttäminen. 22634: 22635: 22636: Laki 22637: valtion ma.a.n käyttämisestä ja. ma.a.n pa.kkoluna.sta.m.isesta. maankäyttölain tarkoituksiin 22638: annetun lain muuttamisesta. 22639: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 valtion maan 22640: käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin annetun lain 22641: (359/58) 1, 2, 12, 15 ja 20 § näin kuuluviksi: 22642: 22643: 1 luku. Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää- 22644: detty pakkolunastuksen rajoittamisesta, saa- 22645: J-faan ja etuisuuksien hankkiminen. daan sanotussa momentissa tarkoitettujen 22646: muiden maanomistajien kuin yksityisten hen- 22647: 1 §. kilöiden maista, mikäli välttämätön tarve 22648: Jollei 16 päivänä elokuuta 1958 annetun sitä vaatii eikä maata ole 9-11 §: ssä tar- 22649: maankäyttölain tarkoituksiin ole kullakin koitetuin tavoin paikkakunnalla riittävästi 22650: paikkakunnalla riittävästi käytettävissä va- saatavissa, pakkolunastaa 13 §: ssä säädetyin 22651: paaehtoisilla kaupoilla ostettua maata, pak- rajoituksin 8 § : n 1 momentissa mainittuja 22652: kolunastetaan sitä yhtiöiden, pankkien, tila- alueita ja osuuksia sekä muodostettavien ti- 22653: keinottelijoiden ja niihin verrattavien maista lojen rakennuspaikoiksi, asuntotonteiksi ja 22654: sekä rappiotiloista; otetaan valtion maasta ryhmäasutusalueilla koulutonteiksi tarvitta- 22655: ja mikäli edellä mainituista maista ei saada via alueita. 22656: riittävästi, pakkolunastetaan sitä kuntien, Edellä 1-2 momentissa samoin kuin 22657: seurakuntien, osuuskuntien sekä yksityisten 13 §: ssä mainitut pakkolunastusoikeuden ra- 22658: suurmaanomistajien maista, ensisijaisesti kui- joitukset eivät kuitenkaan estä 8 § : n 2 mo- 22659: tenkin viljelyskelpoista ja metsämaata. mentissa tarkoitetun oikeuden perustamista 22660: Valtion maalla tarkoitetaan tässä laissa muiden kuin yksityisten henkilöiden omista- 22661: kaikkea valtion omistamaa maata, lukuun malle maalle eivätkä myöskään 9 §:ssä mai- 22662: ottamatta vakaalla asukasoikeudella hallit- nittujen yhteisten alueiden pakkolunasta- 22663: tuja kruununtaloja sekä valtion virkataloja. mista. 22664: 22665: 2 §. 15 §. 22666: Tämä laki ei koske A'hvenanmaan maa- Alueella kasvava puusto otettakoon tai 22667: kuntaa. pakkolunastettakoon alueen mukana. 22668: Tämän lain säännöksiä älköön sovellettako Jollei alueella ole asutustiloille tarpeellis- 22669: sellaisiin alueisiin, joille on vahvistettu ra- ten rakennusten rakentamiseen välttämättö- 22670: kennussuunnitelma tai sitä vastaava muu mia rakennuspuita, voidaan niitä ottaa 22671: maan käyttöä koskeva kaava. alueen ulkopuolella olevalta valtion maalta 22672: tai pakkolunastaa paikkakunnalla olevalta 22673: 12 §. muulta luovutusvelvollisuuden alaiselta 22674: Niistä kunnan, kuntayhtymän, evankelis- maalta. 22675: luterilaisen ja ortodoksisen seurakunnan, Edellä 2 momentissa tarkoitetut puut on 22676: osuuskunnan sekä yksityisen henkilön omis- asukkaan toimesta tai, jos sillä tilalla, jonka 22677: tamista maista, joita 10 ja 11 § :n säännök- tarvetta varten puut on otettu tai pakko- 22678: set eivät koske, saadaan pakkolunastaa met- lunastettu, ei ole asukasta tai jos asukas ei 22679: sämaita ja maatalouskelpoisia maita sekä voi siitä huolehtia, asutuslautakunnan toi- 22680: viljeltyjä tiluksia. Jos tällaiset tilukset kuu- mesta vietävä pois alueelta maankäyttötoi- 22681: luvat viljelmään, jossa on talouskeskus, saa- mikunnan vähintään kolmen vuoden pitui- 22682: daan kuitenkin pakkolunastaa vain sellaisia seksi asettaman määräajan kuluessa. Erityi- 22683: tiluksia, jotka sijaitsevat etäällä viljelmän sistä syistä voi maatalousministeriö pidentää 22684: talouskeskuksesta tai jotka muutoin tilan määräaikaa. Jollei puita ole määräajassa 22685: koon ja käyttötarkoituksen perusteella voi- viety pois alueelta, jäävät ne korvauksetta 22686: daan ottaa asutukseen tilan joutumatta elin- sille, joka määräajan päättyessä omistaa 22687: kelvottomaksi tai maankäyttölain 8 §: n tar- alueen. Jos alueesta on määräajan päät- 22688: koittamaa viljelystilaa pienemmäksi. tyessä voimassa hallintasopimus, eikä puita 22689: IX,S. - N. Nieminen ym. 543 22690: 22691: ole viety pois siihen mennessä, kun alue on katsottava olevan silloin, kun maankäyttö- 22692: myydään asukkaalle, jäävät puut myynnin toimikunta ne pakkolunastaa. 22693: tapahtuessa korvauksetta hänelle. Edellä 8 § : n 2 momentissa mainitun oi- 22694: keuden perustamisesta suoritetaan rasitetun 22695: 20 §. tilan omistajalle sekä rasitteen poistamisesta 22696: Kun alueita, etuuksia, rakennuksia ja ra- ja siirtämisestä rasiteoikeuden haltijalle val- 22697: kennuspuita pakkolunastetaan tämän lain tion varoista korvaus, jonka suuruus määrä- 22698: mukaan, määrätään alueille, etuuksille ja tään noudattaen soveltuvin osin tämän py- 22699: osuuksille viiden edellisen vuoden verotus- kälän 1 momentissa säädettyjä perusteita. 22700: arvojen keskiarvon mukainen hinta, sekä 22701: rakennuksille ja rakennuspuille se paikka- Tämä laki tulee voimaan päivänä 22702: kunnan kohtuullinen käypä hinta, joka niillä kuuta 196 . 22703: 22704: 22705: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 22706: 22707: Niilo Nieminen. Matti Meriläinen. Toivo Friman. 22708: Usko Seppi. Eemeli La.k:kala. G. Rosenberg. 22709: Toivo Niiranen. Aarne Pulkkinen. Georg Backlund. 22710: Veikko Rytkönen. Toivo A.svik. Pentti Liedes. 22711: Aleksi Kiviaho. Siiri Lehmonen. Martti Linna. 22712: Pauli Puhakka. Pertti Rapio. H. Tauriainen. 22713: Toivo Salin. Kaino Haapanen. 22714: 544 22715: 22716: IX,4. - Lak.al. N:o 87. 22717: 22718: 22719: 22720: Kähönen ym.: Ehdotus laiksi valtion maan käyttämisestä ja 22721: maan pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin 22722: annetun lain muuttamisesta. 22723: 22724: E d u s k u n n a 11 e. 22725: 22726: Maankäyttölain tarkoituksiin käytettävää rusparannustöiden samoin kuin raivaus- ja 22727: aluetta varten tarpeellisten tieyhteyksien jär- tientekotöiden suorittamista jo ennen asutet- 22728: jestämiseksi voidaan valtion maan käyttämi- taville luovutettavien tilojen ja alueiden 22729: sestä ja maan pakkolunastamisesta maan- muodostamista, eikä töiden tekeminen ole 22730: käyttölain tarkoituksiin 16 päivänä elokuuta mahdollista, ellei alueelle voida järjestää 22731: 1958 annetun lain (359/58) eli ns. maan- kulkuoikeutta. Muun muassa Pohjois-Suo- 22732: hankkimislain nojalla hankkia aluetta tie- messa on eräiden asutukseen hankittujen alu- 22733: maaksi joko ottamalla valtion maasta tai eiden käyttö viivästynyt useita vuosia yk- 22734: pakkolunastamalla muusta maasta ta~a sinomaan sen vuoksi, ettei alueilla valtion 22735: perustaa jakolain (604/51) 116 §:ssä tarkoi- toimesta tehtävien töiden suorittamiseen ole 22736: tettu pysyvä oikeus tiehen toisen tilan voitu ryhtyä, koska tarpeellisten tieyhteyk- 22737: alueella. sien järjestämiseen riittävän ajoissa ei ole 22738: Oikeus sekä tiealueen pakkolunastamiseen ollut mahdollisuuksia nykyisten säännösten 22739: että tierasitteen perustamiseen on maanhank- puitteissa. 22740: kimislaissa kuitenkin yksityisten henkilöiden Edellä selostetun epäkohdan poistamiseksi 22741: omistamien maiden osalta, ellei kysymyksessä olisi maanhankkimislakia muutettava siten, 22742: ole tilakeinottelijan omistama tila tai rap- että laista poistetaan yksityisten henkilöiden 22743: piotila, siinä määrin rajoitettu, ettei tie- omistamia maita ikoskevat pakkolunastus- 22744: yhteyksiä maankäyttölain tarkoituksiin käy- oikeuden rajoitukset teitä varten tarvitta- 22745: tettävää aluetta varten voida silloin, kun tei- vien alueiden osalta ja että tierasitteiden 22746: den tulisi kulkea yksityisten henkilöiden perustaminen sanotuille maille tehdään maan- 22747: omistamien maiden kautta, järjestää aluei- hankkimislaissa mahdolliseksi rajoituksitta. 22748: den hankkimisen yhteydessä. Tämä olisi kui- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 22749: tenkin välttämätöntä, koska alueen tarkoi- 22750: tuksenmukainen asuttaminen usein edellyttää että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 22751: sen käyttöä varten tarpeellisten kuivatus-, van lakiehdotuksen: 22752: maan- ja metsänparannus- sekä muiden pe- 22753: 22754: Laki 22755: valtion maan käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin 22756: annetun lain muuttamisesta. 22757: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä 22758: säädetyllä tavalla, muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 valtion maan käyttämisestä ja 22759: maan pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin annetun lain (359/58) 12 § :n 22760: 4 momentti näin kuuluvaksi: 22761: 22762: 12 §. 22763: joitukset eivät kuitenkaan estä alueen prukko- 22764: Edellä 1-3 momentissa samoin kuin lunastamista tiemaaksi ja siihen Eittyväksi 22765: 13 §: ssä mainitut pakkolunastusoikeuden ra- varastoalueeksi, 8 § : n 2 momentissa tarkoite- 22766: IX,4. - Kll.hönen ym. 545 22767: 22768: tun oi;keuden perustamista tiehen, sanotussa den omistamalle maalle eivätkä myöskään 22769: momentissa tarkoitetun muun oikeuden pe- 9 §: ssä mainittujen yhteisten alueiden pak- 22770: rustamista muiden kuin yksityisten henkilöi- kolunastamista. 22771: 22772: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 22773: 22774: Urho Kähönen. J oha.nnes Virolainen. 22775: Nestori Kaasalainen. Toivo Friman. 22776: Hannes Paaso. Ola.vi Lahtela.. 22777: Niilo Ryhtä. 22778: 22779: 22780: 22781: 22782: 69 E 74/60 22783: 646 22784: 22785: IX,5. - La.k.al. N:o 88. 22786: 22787: 22788: Vennamo: Ehdot-us laiksi valtion maan käyttämisestä ja 22789: maan pakkolu'IWStamisesta maankäyttölain tarkoituksiin 22790: annetun lain muuttamisesta. 22791: 22792: E d u s k u n n a 11 e. · 22793: 22794: Liian pienten tilojen suurentaminen on kuntien, osuuskuntien ja suurtilojen koh- 22795: maapolitiikkamme tärkeimpiä kysymyksiä. dalla. Kun pakkolunastetusta maasta mak- 22796: Tämä voi tapahtua pääasiassa lisämaata an- setaan käypä hinta rahassa, ei tästä aiheu- 22797: tamalla. Maankäyttölain mukaan voidaan tuisi kunnille haittaa ja kun yksityisten 22798: lisämaata kuitenkin pakkolunastaa käytän- omistamia maita suojelevat muut yleiset pak- 22799: nöllisesti katsoen vain valtion ja puutavara- kolunastuskiellot, niin tulisi tämäkin oikeus 22800: yhtiöiden maista. Näin ovat laajat alueet koskemaan vain suurimpia tiloja eli murto- 22801: maassamme jääneet tervehdyttävän asutus- osaa maamme tiloista. 22802: toiminnan ulkopuolelle. Lausutun perusteella ehdotan, 22803: Pakkolunastusoikeutta olisi sen vuoksi laa- 22804: jennettava lisämaiden saamiseksi. Tämä laa- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 22805: jentaminen tulisi tapahtua kuntien, seura- van lakiehdotuksen: 22806: 22807: Laki 22808: valtion maan käyttämisestä ja maan pakkolunasta.misesta maankäyttölain tarkoituksiin 22809: annetun lain muuttamisesta. 22810: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä sää- 22811: detyllä tavalla, lisätään valtion maan käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maan- 22812: käyttölain tarkoituksiin 16 päivänä elokuuta 1958 annetun lain (359/58) 12 § :ään uusi 22813: 5 momentti sekä 13 § : ään uusi 3 momentti seuraavasti: 22814: 12 §. tai useampia kotona asuvia lapsia, on sano- 22815: tun henkilön omistamasta maasta, vastik- 22816: Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 momentissa on keeksi mahdollisesti annettu maa mukaan- 22817: säädetty, saadaan sanotussa momentissa tar- luettuna, jätettävä pakkolunastamatta 1 mo- 22818: koitettujen maanomistajien maista pakkolu- mentissa mainitun lisäksi toisesta lapsesta 22819: nastaa maata lisäalueeksi 3 momentissa mai- 8 § : ssä mainitun viljelystilan suurinta ko- 22820: nituin edellytyksin ja 13 § : ssä säädetyin koa vastaava pinta-ala ja jokaisesta seuraa- 22821: rajoituksin. Sikäli kuin on kysymyksessä yk- vasta lapsesta puolet edellä mainitusta pin- 22822: sityisen henkilön omistama maa, voidaan tä- ta-alasta. Jos lapsi omistaa maata, vähenne- 22823: män momentin nojalla pakkolunastetun maan tään sen pinta-ala hänen osaltaan vapautet- 22824: sijaan antaa maata vastikkeeksi alueiden tavasta pinta-alasta. Jos lapsen voidaan kat- 22825: vaihtoarvon mukaan. soa jatkuvasti saavan tai tulevan saamaan 22826: toimeentulonsa muusta ammatista kuin maa- 22827: 13 §. tilataloudesta, älköön hänen osaltaan vapau- 22828: tusta myönnettäkö. Erityisistä syistä voi- 22829: Jos pakkolunastaminen tapahtuu 12 § :n daan edellä mainittu vähennys myöntää myös 22830: 5 momentin nojalla ja 1 momentissa tarkoi- ottolapsen osalta. 22831: tetulla yksityisellä maanomistajana on kaksi 22832: 22833: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 22834: 22835: Veikko Vennamo. 22836: 547 22837: IX,6. - Laka.l. N: o 89. 22838: 22839: 22840: Kaasalainen ym.: Ehdotus .laiksi asutuslainsäädännön kumoa- 22841: miseen lii~tyvistä toimenpiteistä annetun lain muuttami- 22842: sesta. 22843: 22844: E d u s k u n n a ll e. 22845: 22846: Vuoden 1936 asutuslain nojalla voitiin maatilataloutta, ei näitä tapauksia ole voitu 22847: asutusrahaston varoista myöntää maanosto- lainkaan asutuslainsäädännön nojalla rahoit- 22848: lainaa rakennettujen tilojen kauppahintojen taa. 22849: rahoitukseen vain silloin, kun myyjänä oli Kun ei voida pitää oikeudenmukaisena, 22850: yhtiö, seurakunta, kunta, säätiö tai muu yh- että tällaiset kaupat, jotka nimenomaan vuo- 22851: teisö tahi sellainen maanomistaja, joka har- den 1958 aikana on tehty luottaen maan- 22852: joitti pääasiallisena ammattinaan muuta kuin käyttölain mukaisen lainan saantimahdolli- 22853: maatilataloutta. Vuoden 1959 alussa voi- suuteen, joutuvat lainoituksen suhteen huo- 22854: maan tuHoolla maankäyttölailla lainoitus nompaan asemaan kuin välittömästi maan- 22855: ulotettiin koskemaan rakennettuja tiloja käyttölain voimaantulon jälkeen tehdyt kau- 22856: myös silloin, kun luovuttajana on pääasial- pat, eikä lainoituksen ulottamisella koske- 22857: lisesti maatilataloutta harjoittava henkilö. maan myös vuoden 1958 aikana tapahtuneita 22858: Ennen maankäyttölain voimaan tuloa vuo- kauppoja ole lainavarojen käytön kannalta 22859: den 1958 aikana on tehty tällaisia kauppoja sanottavaa merkitystä, olisi maanostolaino- 22860: siinä uskossa, että rahoitus järjestyy sano- jen myöntäminen maankäyttölain nojalla 22861: tun lain nojalla. Vaikka lainoja on myön- tehtävä mahdolliseksi myös kaikissa niissä 22862: netty myös ennen lain voimaantuloa tehty- tapauksissa, joissa rakennetun tilan luovut- 22863: jen kauppojen rahoittamiseen, on se, kun tajana on pääasiallisesti maatilataloutta har- 22864: muuta ei ole säädetty, kuitenkin voinut ta- joittava henkilö ja joissa kauppa on tapah- 22865: pahtua vain silloin, kun vastaavan lainan tunut tammikuun 1 päivän 1958 jälkeen. 22866: myöntämiseen myös vuoden 1936 asutuslain Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 22867: nojalla olisi edellytykset olleet olemassa. nioittavasti, 22868: Koska vuoden 1936 asutuslain mukaan ei 22869: ollut edellytyksiä rakennetun tilan kaupan että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 22870: lainoittamiseen luovuttajan harjoittaessa van lakiehdotuksen: 22871: 22872: Laki 22873: asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä toimenpiteistä annetun lain 22874: muuttamisesta.. 22875: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 16 päivänä elokuuta 1958 asutuslainsäädän- 22876: nön kumoamiseen liittyvistä toimenpiteistä annettuun lakiin (360/58) uusi näin kuu- 22877: luva 15a §: 22878: 15a §. alan myyjänä on ollut henkilö, joka on har- 22879: Maankäyttölain 30 §: n 1 momentin 1 koh- joittanut pääasiallisena ammattinaan maa- 22880: dassa tarkoitettua maanostolainaa voidaan tilataloutta, ei kuitenkaan sellaisen kaupan 22881: antaa myös ennen sanotun lain voimaantuloa rahoittamiseksi, joka on tehty ennen tam- 22882: tehdyn kaupan rahoittamiseksi siinäkin ta- mikuun 1 päivää 1958. 22883: pauksessa, että rakennetun tilan tai määrä- 22884: 22885: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 22886: 22887: Nestori Kaasalainen. Arvo Pentti. Joha.nnes 'Virolainen. 22888: Urho Kähönen. Ale Holopainen. Antti J. Rantamaa.. 22889: 548 22890: 22891: IX,7. - Lak.al. N:o 90. 22892: 22893: 22894: 22895: 22896: Vennamo: Ehdotukset laeiksi isojaosta Kuusamon kuwnassa 22897: annetun Zain sekä Kuusamon ja Sallan kuntien maanhan- 22898: kintalain muuttamisesta. 22899: 22900: 22901: E d u s k u n n a 11 e. 22902: 22903: Kuusamon kunta ja siihen aikaisemmin kunnan. Jakoasetuksen 13. 10. 1916 1 § : n 22904: kuulunut osa Posion kuntaa kuuluvat ns. 2 momentin mukaan kyläkai luetaan vanhas- 22905: ruotusopimuspitäjiin. Valtakunnan rajojen taan yksinäisenä ollut talo ja muukin lohko- 22906: puolustamiseksi tehtiin Kemijärven, Kuusa- kunta. Samanlainen säännös sisältyy myös 22907: mon ja Kuolajärven pitäjäläisten ja valtion 14. 12. 1951 annetun jakolain 340 §:ään. 22908: välillä knihtikontrahdit, jotka kuningas vah- Saman lain 219 § : n selityksessä kyläkäsit- 22909: visti 24 päivänä huhtikuuta 1790. Sopimuk- teestä sanotaan: LVV (laki välirajasta ve- 22910: sen mukaan pitäjäläiset olivat velvolliset dessä) 6 § :ssä oli ymmärrettävä vanhaa iso- 22911: huolehtimaan rajojensa puolustuksesta, mistä jaon aikuista lohkokuntaa. Tämän periaat- 22912: johtuen pitäjän miehille tuli kuulua oikeus teen mukaisesti onkin enin osa vesipiirira- 22913: hallita ja käyttää kaikkea pitäjän alueella jankäynneistä suoritettu. 22914: olevaa maata vanhojen talojensa laajentami- Kun edellä mainittujen pitäjien verolle- 22915: seen. Samalla vapautettiin väestö ikuisiksi panosaa käsiteltiin ainoastaan maa-alueet, 22916: ajoiksi maanmittauksesta ja verollepanosta, niin vesialueet jäivät kokonaan isojaon ulko- 22917: minkä ohella se sai korvauksetta käyttää puolelle. Tämän oikeustilan varmistamiseksi 22918: kaikkea liikamaata. verollepanon tarkastuksessa Oulun läänin 22919: Ruotusopimusten oltua voimassa 89 vuotta lääninmaanmittausinsinöörin toimesta tehtiin 22920: havaittiin ne valtiolle epäedullisiksi, mistä 6. 11. 1924 vesioikeudellinen sopimus, jonka 22921: syystä ne kumottiin vuonna 1879 annetulla mukaan kaikki Kuusamon isojakolohkokun- 22922: julistuksella. Samalla määrättiin taloille an- nan alueella olevat vesialueet etuuksineen 22923: nettavaksi summittaisten laskelmien perus- jäävät kaikkien tilojen yhteisomistukseen, 22924: teella väliaikaiset lohkot, joilla rajoitettiin lukuunottamatta valtion maihin kuuluvia ve- 22925: talonpoikien metsien käyttöä. Talonpojille sialueita. Edellä esitetyillä perusteilla on 22926: jäi edelleenkin käyttö- ja omistusoikeus väli- katsottava, että Kuusamon isojakolohkokunta 22927: aikaisten lohkojen ulkopuolella oleviin niit- kokonaisuudessaan muodostaa vanhaa kylää 22928: tyihin, oikeus laiduntamiseen, metsästykseen vastaavan yhteisen maaomaisuuden oikeus- 22929: ja kalastukseen. subjektin ja siis myöskin vesioikeudellisen 22930: Asetuksella 17 päivältä tammikuuta 1898 kylän. 22931: määrättiin toimeenpantavaksi isojako ja ve- Laki lisämaan antamisesta Kuusamon kun- 22932: rollepano Kemijärven, Kuusamon ja Kuola- nassa oleville pienille taloille sekä samassa 22933: järven pitäjissä. Isojako ja verollepano aloi- kunnassa olevien viljelys- ja asuntoalueiden 22934: tettiin Kuusamon isojakolohkokunnassa muodostamisesta itsenäisiksi tiloiksi 22. 5. 22935: vuonna 1902. Koko lohkokuntaa koskeva ve- 1931 sisältää 4 § : n kohdalla säännöksen, 22936: rollepanoehdotus valmistui vuonna 1923. Ve- jonka mukaan kaikilla Kuusamon kunnassa 22937: rollepanon tarkastus aloitettiin vuonna 1924 olevilla vanhoilla ja uusilla tiloilla, jotka 22938: ja verollepanopäätökset vahvistettiin jako- ovat olemassa silloin, kun raja tiloille ja 22939: kunnittain vuosien 1932-1936 välisenä ai- valtion maahan kuuluvien vesialueiden välillä 22940: kana. käydään, on manttaalin mukainen osuus mai- 22941: Korkeimman oikeuden tuomiolla 7.11.1922 nittujen tilojen yhteiseen vesialueeseen. Sa- 22942: määrättiin, että kunkin edellä mainitun pi- man sisältöinen määräys on otettu 20. 7. 22943: täjän talot muodostavat yhden ainoan lohko- 1945 annetun Kuusamon ja Sallan kuntien 22944: IX,7. - Vennamo. 549 22945: 22946: maanhankintalain 42 § : ään. Molemmat 1. 1950. Tämän lain 2 § : n mukaan isojaon 22947: edellä mainitut lait on säädetty Valtiopäivä- jatkamisen perusteena on edelleenkin yli 40 22948: järjestyksen 67 §: ssä määrätyllä tavalla. vuoden takaisiin olosuhteisiin perustuva ve- 22949: Edellä mainituin oikeustoimin ja lainsää- rollepano. Mikäli uusi verollepano olisi toi- 22950: dännön perusteella ovat isojakolohkokunnan mitettu, joka isojaon jakoperusteena olevan 22951: 1585 vanhaa tilaa sekä 812 erikoislakien no- manttaalin määräämistä varten olisi ollut 22952: jalla muodostettua tilaa saaneet manttaa- ensimmäinen toimenpide isojaon jatkamiselle, 22953: liensa mukaisen omistusoikeuden kaikkiin niin isojakotilat olisivat tulleet saamaan nQin 22954: lohkokunnan tilojen osalle kuuluviin vesi- 50 % nykyistä enemmän tiluksia. Vaikka 22955: alueisiin. Isojakoviranomaisten antamien tie- vuonna 1898 annettuun Kemijärven, Kuusa- 22956: tojen mukaan halkomisten kautta tilojen mon ja Kuolajärven pitäjien isojakoa koske- 22957: luku tulee nousemaan noin 60 %: lla, joten vaan asetukseen ei sisältynyt mitään sään- 22958: vesiosakastilojen luku isojaon päättyessä nöksiä vesialueisiin nähden, niin kuitenkin 22959: noussee noin 3 400 tilaan. Tilojen keskisuu- vuonna 1950 annettuun lakiin Kuusamon 22960: ruus tulisi olemaan alle 110 ha ja verotet- isojaosta otettiin säännös kylien välisestä 22961: tava tulo noin 35 000 mk vuodessa. Tätä vesirajankäynnistä. Tämän lain 20 § kuu- 22962: suuruusluokkaa olevia tiloja ei voitane kat- luu näin: ,Vesialuetta annetaan kylille nii- 22963: soa läheskään elinkelpoisiksi Kuusamon le- den isojaossa saamien tilusten ja oikeudesta 22964: veysasteella, joten ne tulevat tarvitsemaan vesialueisiin muutoin voimassa olevien sään- 22965: kipeästi niiden yhteisiin vesialueisiin sisäl- nösten mukaan. 22966: tyvän taloudellisen tuen. Kylien välinen vesirajankäynti suoritetaan 22967: Teknillisten asiantuntijain tekemien alus- isojaon jälkeen eri toimituksena kummassa- 22968: tavien laskelmien perusteella on arvioitu kin kunnassa." 22969: Kuusamon isojakolohkokunnan alueella ole- Isojakoa toimittavat maanmittausviran- 22970: vien vesialueiden antamaksi energian tuo- omaiset ovat tulkinneet pykälän siten, että 22971: toksi noin 533 milj. kilowattituntia ja puh- isojaon pöytäkirjoihin ja jakokirjoihin teh- 22972: taaksi tuloksi noin 869 milj. mk vuodessa. dyillä merkinnöillä on muodostettu hallinto- 22973: Tästä tulisi Iijokeen virtaavien vesien osalle oikeudellisista kylistä 40 vesioikeudellista ky- 22974: noin 300 milj. mk vuodessa. Laskelmat edel- lää, minkä lisäksi yhteismetsäalueista on muo- 22975: lyttävät, että tilalliset liittyvät vesiosuuksil- dostettu vesioikeudelliset kylät. Isojako-osak- 22976: laan osakkaiksi perustettavaan voimayhtiöön, kaiden ilmoitusten mukaan vesioikeudellisia 22977: joka rakentaa kysymykseen tulevat vesivoi- kysymyksiä ei ole käsitelty ollenkaan toimi- 22978: malaitokset. tuskokouksissa. Lisäksi kylien välinen vesi- 22979: Valtioneuvoston päätöksen johdosta, joka rajankäynti aloitettiin jo vuonna 1957, vaikka 22980: koskee Iijoen vesien säännöstelyä, annetussa isojako oli vielä keskeneräinen useissa kym- 22981: tiedonannossa mainitaan, että säännöstelyn menissä jakokunnissa. Jakorajat lieneekin 22982: kautta saatava hyöty nousee noin 6 000 milj. jo maastoon merkitty ja pyykitetty, vaikka 22983: mk: aan, joka ilmeisesti tulisi lankeamaan isojako on vieläkin keskeneräinen. 22984: voimalaitoksia rakentavan yhtiön hyväksi. Edellä mainitut jakoviranomaisten toimen- 22985: Kun säännöstelynalaisista vesialueista on piteet laillistuneina tietäisivät, että noin 16 22986: noin 40 % Kuusamon isojakolohkokunnan manttaalia käsittävä tilaryhmä saisi omistuk- 22987: alueella, niin tältä osalta rakentajayhtiön seensa omien kyliensä alueilla olevat arvok- 22988: saama hyöty nousisi noin 2 400 milj. mk: aan. kaat kosket sekä lisiiksi pääsisi manttaa- 22989: Vaikka edellä esitetyt luvut perustuvatkin liensa määräämässä suhteessa osakkaiksi yh- 22990: alustaviin arviointeihin, niin riittävät ne kui- teismetsän alueella oleviin vesivoimiin. Noin 22991: tenkin osoittamaan, mitä suuruusluokkaa 71 manttaalia käsittävä tilaryhmä pääsisi 22992: olevia taloudellisia arvoja sisältyy puheena osakkaiksi yhteismetsän alueella oleviin kos- 22993: oleviin vesialueisiin. kivoimiin ja omien kyliensä alueille mahdol- 22994: Sotien seurauksena tapahtuneen alueluovu- lisesti sattuviin vesialueisiin. Noin 45 mant- 22995: tuksen takia siihen saakka jo pitkälle ehti- taalia käsittävä tilaryhmä jäisi kokonaan 22996: neet isojakotoimet sellaisenaan raukesivat. osattomiksi kaikista arvovesistä. Lisäksi on 22997: Tästä johtuen jakotoimituksen jouduttamista huomattava, että monien kyläkuntien alueille 22998: varten ja eräistä muista syistä annettiin ei satu laisinkaan sellaisia vesialueita, joilla 22999: uusi laki isojaosta Kuusamon kunnassa 27. olisi sanottavaa taloudellista merkitystä. 23000: 550 J:X.,7. - Kuusamon isojako. 23001: 23002: 23003: Edellä kerrotuista jakoviranomaisten toi- men päätöksellä kumottu, joten se liittyy 23004: menpiteistä tehtyjen kantelujen johdosta oi- virallisena asiakirjana muihin verollepano- 23005: keuskansleri 30. 5. 1958 ja 26. 3. 1959 an- asiakirjoihin. 23006: tamissaan lausunnoissa on todennut mm., Kun maanmittausviranomaiset edellä ker- 23007: ettei kylien välisellä vesirajankäynnillä voida rottuja toimenpiteitään puolustelevat vetoa- 23008: vaikuttaa siihen, kenelle rajan kummallakin malla Kuusamon . isojakolain 20 § :n sään- 23009: puolella olevat vesialueet kuuluvat. Profes- nöksiin, niin olisi mainitun pykälän ensim- 23010: sori Kyösti Haataja, Vesioikeus 1, s. 234 lau- mäinen momentti selvennettävä niin, ettei 23011: suu näin: Kun kylien välisen vesirajankäyn- oikeudenvastaisiin tulkintoihin enää myöhem- 23012: nin tehtävänä on määrätä vain, missä kahden min olisi mitään mahdollisuuksia olemassa. 23013: kylän välinen vesiraja kulkee, ei rajankäynti Koska aikaisemmin mainitun Kuusamon ja 23014: puutu kysymykseen kenelle rajan kummalla- Sallan kuntien maanhankintalain 42 § : n 23015: kin puolen olevat tilukset kuuluvat. Tämä 1 momentti muutettiin 9. 7. 1953 annetulla 23016: määritys on vahvistettu korkeimman oikeu- lailla isojaosta Kuusamon kunnassa annetun 23017: den ennakkopäätöksellä 18. 10. 1922. Sivulla lain 20 §: n säännöksiin soveltuvaksi, niin 23018: 402 sanotaan, että jos lohkominen on tapah- sanottu säännös olisi muutettava sellaiseksi, 23019: tunut asutuslainsäädännön perusteella, on kuin se on Kuusamon ja Sallan kuntien 23020: kysymys lohkotilan oikeudesta veteen ratkais- maanhankintalaissa 20. 7. 1945. 23021: tava sen lain mukaan, jonka perusteella luo- Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 23022: vutus on tapahtunut. On vielä huomautet- 23023: tava, että verollepanon tarkastuksessa tehtyä että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 23024: vesioikeudellista sopimusta ei ole tuomioistui- vat lakiehdotukset: 23025: 23026: 23027: Laki 23028: isojaosta Kuusamon kunnassa annetun lain muuttamisesta. 23029: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan isojaosta Kuusamon kunnassa 27 päi- 23030: vänä tammikuuta 1950 annetun lain 20 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 23031: 23032: 20 §. aikaisemmin voimassa olevien perusteiden ja 23033: Vesialuetta annetaan isojakolohkokunnan erikoislainsäädännön mukaan. 23034: tiloille niiden omistusoikeudesta vesialueisiin 23035: 23036: 23037: 23038: Laki 23039: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankintalain muuttamisesta. 23040: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä sää- 23041: detyllä tavalla, muutetaan 9 päivänä heinäkuuta 1953 Kuusamon ja Sallan kuntien 23042: maanhankintalain muuttamisesta annetun lain 42 § : n 1 momentti sellaiseksi kuin se 23043: on sanotussa laissa 20 päivältä heinäkuuta 1945 ja kuuluu seuraavasti: 23044: 23045: 42 §. 23046: Kaikilla Kuusamon kunnan tiloilla, jotka alueiden välillä käydään, on manttaaliensa 23047: ovat tätä ennen tai tämän lain mukaan pe- mukainen osuus kaikkiin talojen osalle tule- 23048: rustettuja ja jotka ovat olemassa silloin, viin Kuusamon kunnan vesialueisiin. 23049: kun raja tiloille ja valtiolle kuuluvien vesi- 23050: 23051: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 23052: 23053: Veikko Vennamo. 23054: 551 23055: 23056: IX,S. - Lak.al. N: o 91. 23057: 23058: 23059: 23060: 23061: Kähönen ym..: Ehdotus laiksi maanvuokrasuhteidM pitentä- 23062: . misestä eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta. 23063: 23064: 23065: Eduskunnalle. 23066: 23067: Maanvuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä rin aiheuttanut huolestumista ja epävar- 23068: tapauksissa 22 päivänä kesäkuuta 1945 an- muutta heidän vuokrasuhteensa tulevaisuus. 23069: netun lain (586/45) 1 §:n, sellaisena kuin Kun on välttämätöntä estää myös kaupun- 23070: se on 22 päivänä huhtikuuta 1955 annetussa kien ja eri kuntana olevien kauppaloiden 23071: laissa (179/55), mukaan jatkuvat lain tar- alueilla olevien vuokramiesten joutuminen 23072: koittamat vuokrasuhteet niiden irtisanomi- häädetyksi rakentamiltaan vuokra-alueilta ja 23073: sesta tai vuokra-ajan päättymisestä huoli- turvata heidät siten useinkin kohtuuttoman 23074: matta, ei kuitenkaan vastoin vuokramiehen raskailta taloudellisilta menetyksiltä, ja kun 23075: tahtoa, 31 päivään joulukuuta 1960 saakka. edelleen epävarmuuden poistamiseksi on ai- 23076: Eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta maa- heellista, että näillekin vuokramiehille mah- 23077: laiskunnissa 16 päivänä elokuuta 1958 anne- dollisimman varhaisessa vaiheessa turvataan 23078: tussa laissa on säädetty maalaiskunnissa ja vuokrasuhteen jatkuminen, on välttämätöntä 23079: Ikaalisten kauppalassa olevien vuokra-aluei- kiireellisesti pitentää kysymyksessä olevassa 23080: den vuokramiehille oikeus lunastaa laissa laissa tarkoitettuja, kaupunkien ja eri kun- 23081: tarkoitettu vuokra-alue omakseen. Sitävas- taa olevien kauppalain alueilla sijaitsevia 23082: toin kaupungin tai eri kuntana olevan kaup- vuokra-alueita koskevia vuokrasuhteita vielä 23083: palan alueella olevien vuokra-alueiden lunas- vuoden 1965 loppuun. 23084: tamista koskevaa lakia ei vielä ole saatu eikä Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti 23085: ilmeisesti ehditäkään saada valmiiksi ennen ehdotamme, 23086: edellä mainittua joulukuun 31 päivää 1960. 23087: Näiden vuokramiesten, joiden määrä yksinpä että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 23088: Salon kaupungin alueella on useita kymme- van lakiehdotuksen: 23089: niä, keskuudessa onkin yhä enenevässä mää- 23090: 23091: 23092: 23093: 23094: Laki 23095: maanvuokrasuhteiden pitentä.misestä. eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta. 23096: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä 23097: määrätyllä tavalla, muutetaan maanvuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä tapauksissa 23098: 22 päivänä kesäkuuta 1945 annetun lain 1 §, sellaisena kuin se on 22 päivänä huhti- 23099: kuuta 1955 annetussa laissa (179/55), näin kuuluvaksi: 23100: 1 §. siin luovutetusta, vuokramiehen omilla ra- 23101: Jos vuokrasuhde, joka tämän lain voimaan kennuksilla varustetusta tai varustettavaksi 23102: tullessa oli olemassa kaupungin tai eri kun- aiotusta alueesta tai tontista, lakkaa irtisano- 23103: tana olevan kauppalan alueella sijaitsevasta misen tai vuokra-ajan päättymisen johdosta 23104: torpasta, lampuotitilasta tai asuntotarkoituk- ennen 1 päivää tammikuuta 1966, jatkuu 23105: 552 IX,S. - Ma.a.nvuokrasuhteiden pitentäminen. 23106: 23107: vuokrasuhde sanottuun pa1vaan saakka. Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaa- 23108: Sama olkoon laki erillisestä viljelys- tai lai- vasti sovellettava vuokrasuhteeseen, joka 23109: duntarkoituksiin vuokratusta alueesta tai alussa mainittuna ajankohtana on ollut voi- 23110: osasta siitä, mikäli vuokramiehen ennestään massa aatteelliselle yhdistykselle tai yhtei- 23111: omistamaan tilaan olisi voitu 6 päivänä mar- sölle vuokratusta sen omilla rakennuksilla 23112: raskuuta 1936 annetun asutuslain (332/36) varustetusta alueesta. 23113: mukaan antaa lisämaata ja vuokrattu alue Siinä tapauksessa, että vuokramies on 23114: tai osa siitä sijaintinsa puolesta olisi ollut kuollut tai kuolee, jatkuu vuokrasuhde 1 mo- 23115: sopiva lisämaaksi sanottuun tilaan sekä mentissa mainitun ajan, jos vuokramieheltä 23116: nämä molemmat yhdessä olisivat muodosta- on jäänyt leski tai rintaperillinen tai joku 23117: neet enintään asutuslain 6 § : ssä tarkoitetun muu vuokramiehen kuollessa hänen taloudes- 23118: viljelystilan. saan elänyt oikeudenomistaja. 23119: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 23120: 23121: Urho Kähönen. Nestori Kaasalainen. Ha.nnes Paaso. 23122: 553 23123: 23124: IX,9. - La.k.al. N:o 92. 23125: 23126: 23127: 23128: 23129: :Ra.pio ym.: Ehdotus laiksi maom,vuokrasuhteiden pitentämi- 23130: sestä eräissä tapO!Uksissa annetun lain muuttamisesta. 23131: 23132: 23133: Eduskunnalle. 23134: 23135: Vuonna 1958 elokuun 16 päivänä annettu selta käyttöoikeus vuokra-alueeseen. Tämä 23136: laki eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta johtaisi nykyisin muutenkin vaikeana aikana 23137: maalaiskunnissa jättää lunastusoikeuden ul- monet vuokranottajat entistä suurempiin ta- 23138: kopuolelle sellaiset vuokra-alueet, jotka ei- loudellisiin vaikeuksiin, sillä usean vuokran- 23139: vät ole asuinrakennuksella varustettuja. Kun ottajan toimeentulomahdollisuuksia on rat- 23140: kuluvan vuoden lopussa päättyy myös laki kaisevasti turvannut vuokra-a! ueen käyttö- 23141: maanvuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä oikeus. Tämän vuoksi lakia maan vuokra- 23142: tapauksissa, joka on turvannut ennen tämän suhteiden pitentämisestä olisi edelleen jat- 23143: lain voimaantuloa ja sen voimassa ollessa kettava. 23144: tehdyn vuokrasuhteen jatkumisen, vaikka Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 23145: vuokrasopimus onkin umpeenkulunut, on to- 23146: dennäköistä, että vuokranantajan taholta että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 23147: kielletään lukuisissa tapauksissa vuokralai- van lakiehdotuksen: 23148: 23149: 23150: 23151: 23152: Laki. 23153: maanvuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta. 23154: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä 23155: määrätyllä tavalla, muutetaan maanvuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä ta;pauksissa 23156: 22 päivänä kesäkuuta 1945 annetun lain 1 §, sellaisena kuin se on 22 päivänä huhti- 23157: kuuta 1955 annetussa laissa (179/55), näin kuuluvaksi: 23158: 1 §. tään omistamaan tilaan voidaan 16 päivänä 23159: Jos vuokrasuhde, joka tämän lain voimaan elokuuta 1958 annetun maankäyttölain (353/ 23160: tullessa oli olemassa torpasta, lampuotitilasta 58) mukaan antaa lisämaata ja vuokrattu 23161: tai asuntotarkoituksiin luovutetusta, vuokra- alue tai osa siitä sijaintinsa puolesta on so- 23162: miehen omilla rakennuksilla varustetusta tai piva lisämaaksi sanottuun tilaan sekä nämä 23163: varustettavaksi aiotusta alueesta tai tontista, molemmat yhdessä muodostavat enintään 23164: lakkaa irtisanomisen tai vuokra-ajan päätty- maankäyttölain 16 § :ssä tarkoitetun viljelys- 23165: misen johdosta ennen 31 päivää joulukuuta tilan. 23166: 1965, jatkuu vuokrasuhde sanottuun päivään Mitä ensimmäisessä momentissa on sää- 23167: saakka. Sama olkoon laki erillisestä viljelys- detty, on vastaavasti sovellettava vuokrasuh- 23168: tai laiduntarkoituksiin vuokratusta alueesta teeseen, joka alussa mainittuna ajankohtana 23169: tai osasta siitä, mikäli vuokramiehen ennes- on ollut voimassa aatteelliselle yhdistykselle 23170: 70 E 74/60 23171: 554 IX,9. - Maanvuokrasuhteiden pitentäminen. 23172: 23173: 23174: tai yhteisölle vuokratusta, sen omilla raken- mentissa mainitun ajan, jos vuokramieheltä 23175: nuksilla varustetusta alueesta. on jäänyt leski tai rintaperillinen tai joku 23176: Siinä tapauksessa, että vuokramies on muu vuokramiehen kuollessa hänen taloudes- 23177: kuollut tai kuolee, jatkuu vuokrasuhde 1 mo- saan elänyt oikeudenomistaja. 23178: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 23179: 23180: Pertti Rapio. Antto Prunnila. 23181: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. 23182: Martti Linna. 23183: 555 23184: 23185: IX,lO. - Lak.a.l. N:o 93. 23186: 23187: 23188: Rapio ym.: Ehdotus laiksi eräiden vuokra-alueiden lunasta- 23189: misesta maalaiskunnissa annetun lain muuttamisesta. 23190: 23191: E d u s k u n n a 11 e. 23192: Laki eräiden vuokra-alueiden lunastami- sesta tahi milloin vuokra-alue sijaitsee val- 23193: sesta maalaiskunnissa on puutteellinen mo- tion maalla, ainakin 1 päivänä tammikuuta 23194: nessa suhteessa eikä täytä läheskään niitä 1955, riistävät nämä määritelmät lunastus- 23195: toiveita, joita vuokranottajilla on ollut. oikeuden monilta sellaisilta, joilla se olosuh- 23196: Lunastusvaatimuksen tekoaika, joka käsitti teet huomioiden pitäisi olla. Nämä rajoituk- 23197: vain viime vuoden ajan, on osoittautunut set täytyisi muuttaa nykyistä ajankohtaa pa- 23198: liian lyhyeksi. On käynyt ilmi, että monet, remmin vastaaviksi. 23199: joilla olisi ollut lain mukaan edellytykset Lunastushinnaksi määrätty paikkakunnan 23200: lunastaa itsenäiseksi vuokra-alueensa, eivät käypä hinta johtaa monissa tapauksissa koh- 23201: ole ymmärtäneet tehdä lunastusvaatimusta tuuttomuuksiin ja asettaa sitäpaitsi vaikeasti 23202: säädetyssä ajassa. ratkaistavaksi, mikä on käypä hinta. Koska 23203: Lain määritelmä, että vuokra-alue täytyy monet vuokranottajat ovat vuokrana moneen 23204: olla ,asuinrakennuksella varustettu", sulkee kertaan maksaneet vuokra-alueensa todelli- 23205: lunastusoikeuden ulkopuolelle paljon sellaisia sen hinnan, on käypähinta-määritelmä jo 23206: alueita, joita on vuokraoikeudella hallittu tästäkin syystä epäoikeudenmukainen. Esim. 23207: vuosikymmeniä, joille on lisäksi rakennettu viiden edellisen vuoden verotusarvojen keski- 23208: tarvittavia talousrakennuksia ja jotka eivät arvon ottamista hintaperusteeksi voitaisiin 23209: ole maanomistajille edes tarpeellisia. Tällai- pitää paljon kohtuullisempana molemmille 23210: sia alueita, joiden vuokrasopimukset ovat osapuolille, sekä vuokranottajalle että -anta- 23211: päättyneet, on maanomistajien taholta ryh- jalle. Lain mukaan myönnettävien lainojen 23212: dytty sanomaan irti, vaikka vuokrasuhteiden korkoa, kolme sadalta, on pidettävä monien 23213: pitentämisestä eräissä tapauksissa annettu vaikeuksien alaisena elämään joutuville 23214: laki onkin vielä voimassa. vuokranottajille liian korkeana. Kohtuulli- 23215: Kun laki määrää myöskin lunastu:soikeu- sena korkoprosenttina olisikin pidettävä 23216: den edellytykseksi sen, että vuokranottaja kahta sadalta. 23217: on hallinnut vuokra-aluetta yhtäjaksoisesti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 23218: vuoden 1945 tammikuun 1 päivästä alkaen, 23219: tai, milloin on kysymys maanhankintalain että Eduskunta hyväksyisi seuroo- 23220: 67 §: n 4 momentissa tarkoitetusta vuokrauk- van lakiehdotuksen: 23221: 23222: 23223: Laki 23224: eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta maalaiskunnissa annetun lain muuttamisesta. 23225: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä 23226: määrätyllä tavalla, muutetaan eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta 16 päivänä elo- 23227: kuuta 1958 annetun lain 1, 2, 30 §, 45 §: n 2 momentti, 46 § ja 50 §: n 1 momentti 23228: näin kuuluviksi: 23229: 23230: 1 §. tilatalouden tai kalastuksen harjoittamiseen 23231: Vuokramiehellä on oikeus, sen mukaan taikka pääasiallisesti asuntoalueeksi. 23232: kuin tässä laissa säädetään, omakseen lunas- Milloin vuokraoikeuden olemassaoloa ei 23233: taa maalaiskunnassa vuokraoikeuden nojalla voida osoittaa, mutta 1 momentissa tarkoi- 23234: hallitsemansa alue, joka on tarkoitettu maa- tettua aluetta on hallittu niinkuin vuokra- 23235: 556 IX,lO. - Vuokra-alueiden luna.staminen. 23236: 23237: 23238: aluetta, on alueesta ja sen haltijasta vastaa- aiheutunut 3 § : n 1 momentin 1 kohdassa 23239: vasti voimassa, mitä tässä laissa on vuokra- tarkoitettua seuraamusta, eikä myöskään sel- 23240: alueesta ja vuokramiehestä säädetty. Jos laista vuokrasuhteen lakkaamista, jonka jäl- 23241: alueen hallinta kuitenkin on tarkoitettu yk- keen vuokramies on saanut hallita aluetta 23242: sinomaan korvaukseksi työ- tai muista tähän vähintään kuusi kuukautta siitä lukien, kun 23243: verrattavista suorituksista, joiden suoritta- maan omistajalla on ollut tilaisuus ryhtyä 23244: misvelvollisuus edelleen jatkuu, taikka jos toimenpiteisiin hallinnan lakkauttamiseksi. 23245: hallinta muutoin kiinteästi liittyy asian- 23246: omaisten väliseen voimassa olevaan oikeus- 30 §. 23247: suhteeseen, jolla on hallintaan huomattavasti Alueen ja siihen kuuluvien etuuksien lu- 23248: suurempi taloudellinen merkitys, ei lunas- nastushinnaksi määrätään viiden edellisen 23249: tusoikeutta ole. vuoden verotusarvojen keskiarvon mukainen 23250: Valtion metsämaalla oleva metsänvartija- hinta ja rakennusten hinta määrätään ar- 23251: tila, jota maatalousministeriö ei katso tar- vioinnin tapahtuessa paikkakunnalla koh- 23252: vittavan metsänvartijan tai metsätyönjohta- tuulliseksi katsottavan käyvän hinnan mu- 23253: jan virka-asuntoa varten, voidaan 2 momen- kaan. 23254: tin säännösten estämättä lunastaa tämän Edellä 1 momentissa tarkoitettuun lunas- 23255: lain mukaan ministeriön siitä kussakin ta- tushintaan on lisättävä rappioiden arvo ja 23256: pauksessa erikseen tekemän päätöksen no- siitä vähennettävä parannusten arvo. 23257: jalla. Rakennuksen lunastuShinta määrätään, 23258: Rekisteröidyllä aatteellisella yhdistyksellä kun rakennus 22 § : n mukaan lunastetaan, 23259: on oikeus, sen mukaan kuin tässä laissa sää- muussakin kuin 1 momentissa tarkoitetussa 23260: detään, omakseen lunastaa maalaiskunnassa tapauksessa noudattaen sanotussa momen- 23261: tämän lain voimaan tullessa hallitsemansa tissa mainittua hintatruma. 23262: vuokra-alue. Tällaiseen yhdistykseen sovel- Kuitenkin määrätään alueen ja siihen kuu- 23263: letaan, mitä jäljempänä vuokramiehestä sää- luvien etuuksien sekä rakennusten lunastus- 23264: detään. hinta samoin kuin 31 ja 32 '§:ssä tarkoite- 23265: tut parannus- ja rappiokorvaukset 1 §: n 4 23266: 2 §. momentissa mainitussa tapauksessa kiinteän 23267: Edellä 1 §: ssä tarkoitetun lunastusoikeu- omaisuuden pakkolunastuksesta annetussa 23268: den edellytyksenä on: laissa säädettyjen perusteiden mukaan. 23269: 1) että vuokramies on Suomen kansalai- 23270: nen; 45 §. 23271: 2) että vuokramies tämän lain voimaan 23272: tullessa tai, milloin on kysymys maanhan- Lunastushinta tai sen osa, jonka valtio on 23273: kintalain (396/45) 67 § :n 4 momentissa tar- välittänyt, on luoton saajan maksettava ta- 23274: koitetusta vuokraukse:sta tahi milloin vuokra- kaisin valtiolle viiden prosentin suuruisina 23275: alue sijaitsee valtion maalla, ainakin 1 päi- vuotuismaksuina, joista luetaan koroksi enin- 23276: västä tammikuuta 1958 lukien on keskeytyk- tään kaksi sadalta kulloinkin suorittamatta 23277: settä hallinnut vuokra-aluetta tai sen pää- olevasta pääomasta ja muu osa pääoman ly- 23278: asiallista osaa; hennykseksi. Milloin valtion välittämä lunaB- 23279: 3) että vuokramie'hen, milloin 19 §: ssä tushinta on viittäkymmentätuhatta markkaa 23280: tarkoitetussa tapauksessa on kysymys pää- pienempi, maksetaan se takaisin kerta kaik- 23281: asiallisesti maatilataloudellisiin tai kalastus- kiaan tai suurempina vuotuismaksuina kuin 23282: tarkoituksiin käytettäväksi lunastettavasta edellä on sanottu. Lunastushinnan suoritta- 23283: vuokra-aluetta laajemmasta alueesta, harki- misessa voidaan myöntää lykkäystä ja hel- 23284: taan tarvitsevan alueen maatilataloutta tai potuksia. 23285: kalastusta varten ja että hän muutoinkin 23286: täyttää asutuslainsäädännössä maan saajalle 46 §. 23287: asetetut edellytykset; sekä J o:s 41 § : n 1 momentissa tarkoitettu vuok- 23288: 4) että lunastusvaatimus, 87 §: ssä tarkoi- ramies on lunastanut alueen valtion tai kun- 23289: tettua tapausta lukuunottamatta, tehdään 50 nan omistamasta maasta, noudatetaan lunas- 23290: § : ssä säädetyssä ajassa. tushinnan maksamisessa vastaavasti, mitä 45 23291: VuokraBUhteen keskeytykseksi ei katsota § : n 2 momentissa on valtion välittämän lu- 23292: vuokraoikeuden siirtymistä, ellei siitä ole nastushinnan takaisin maksamisesta säädetty. 23293: IX,lO. - B.apio ym. 557 23294: 23295: 50 §. lunastusvaatimus vahvistetun kaavan mukai- 23296: Jollei maanomistaja ole vapaaehtoisesti sella hakemuskirjalla, joka on kaksin kap- 23297: luovuttanut vuokra-aluetta tai sen sijasta palein täytettynä toimitettava asutuslauta- 23298: muuta aluetta vuokramiehen omaksi, on kunnalle siinä kunnassa, jonka alueella 23299: vuokramiehen tai maanomistajan, joka lu- vuokra-alue tai osa siitä siajitsee. 23300: nastamista haluaa, tehtävä yhden vuoden 23301: kuluessa tämän lain voimaantulosta lukien 23302: 23303: 23304: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 23305: 23306: Pertti Rapio. Toivo Niiranen. Antto Prunnila. 23307: Pauli Puhakka. Martti Linna. 23308: 558 23309: 23310: IX,ll. - Lak.al. N: o 94. 23311: 23312: 23313: 23314: 23315: Sä.velä. ym.: Ehdotus laiksi maataloustuotannon tuotanto- 23316: palkkioiden jakoperusteista. 23317: 23318: 23319: E d u s k u n n a ll e. 23320: 23321: Voimassa olevan maataloustulolain mukaan palkkioita. Täten syntyi tilanne, että voin 23322: pyritään määrittelemään sen valtion taholta ostajamaat saivat Suomen valtion varoista 23323: tulevan tuen määrää, mikä maataloudelle on maksettavaa syöntipalkikiota. 23324: annettava, jotta sen tulotaso säilyisi sovi- Toinen osa maidontuotannon tukemisesta 23325: tussa suhteessa muiden elinkeinojen palve- suoritetaan siten, että siihen ei käytetä val- 23326: luksessa oleviin ja elinkeinonharjoittajiin tion varoja, vaan 'kuluttajat maksavat suo- 23327: nähden. Sen sijaan ei ole minkäänlaista laki- raan kulutukseen tuotetusta maidosta vas- 23328: sääteistä ohjetta siitä, miten maataloudelle taavasti kalliimman hinnan. 23329: edellä esitetyn lain perusteella annettava Valtion taholta malksetaan myös suora- 23330: tuki on jaettava maatalouden piirissä ole,vien naista tuotantotukea eri tavoin. Väkilannoit- 23331: eri suuruisten talouksien kesken. teiden hintoja on alennettu v. 1958 n. 2 868 23332: Leipäviljan tuotantotuen maksamista var- milj. mk:lla. Käytännössä tämä on merkin- 23333: ten on maassamme ollut !käytännössä ns. nyt sitä, että viljelijä, joka ostaa väkilan- 23334: kaksihintajärjestelmä. Vuonna 1958 tuli noitte,ita suurempia määriä saa sitä suurem- 23335: kauppaan kotimaista leipäviljaa noin 130 paa tuotantotukea. Sellaiset pienviljelijät, 23336: milj. !kg. Sen tuottajahinta oli noin 19:- jotka eivät käytä väkilannoitteita tai eivät 23337: kalliimpi kuin ulkomaisen leipäviljan. Jos niitä köyhyyden takia pysty ostamaan, eivät 23338: tämä 19:- suuruinen tuki olisi maksettu pääse osallisiksi tällä tavoin annetusta val- 23339: valtion varoista, olisi siihen tarvittu n. 2.5 tion tuesta. 23340: mrd. mk. Kun tuki annettiin kuitenkin Aikaisempina vuosina jaettiin tuotannon 23341: leipäviljan kuluttajahintaa korottamalla, palkitsemiseksi väkilannoitteita ilmaiseksi 23342: nosti se elinkustannusindeksiä 1.9 pisteellä. pienviljelijöille. Nyt tämä ilmaiseksijako on 23343: Tähän tukemistapaan liittyy se räikeä epä- lopetettu. Sen sijaan väkilannoitteita myy- 23344: kohta, että kaikki ne leipäviljan viljelijät, dään avustuksen saantiin oikeutetuille osto- 23345: jotka tilansa pienuuden tai perheensä suu- todisteita vastaan alennetulla hinnalla. Suu- 23346: ruuden takia ikuluttavat kotona kaiken tuot- rempien tilojen omistajat eivät saa näitä 23347: tamansa leipäviljan, eivät saa ,leipäviljan ostotodisteita. Tällaista tukemismuotoa on 23348: viljelyksestä markkaakaan tuotantopalkkiota. mielestämme pidettävä oikeudenmukaisena. 23349: Ne pienviljelijät, jotka joutuvat ostamaan Voimassa olevan ns. maataloustulolain mu- 23350: leipäviljansa, joutuvat siitä samoin kuin kaan valtioneuvoston päätettäväksi jää, mille 23351: kaikki muutkin kuluttajat maksamaan mai- tuotantosuunnalle ja artikkeleille maatalou- 23352: nitun 19:- kalliimman hinnan viljakilolta. den saarnat hyvitykset kulloinkin annetaan. 23353: Maidon tuotannon tukemisessa on käytän- Vilja on lailla määrätty takuuhintojen pii- 23354: nössä kaJksi tukemistapaa. Toisen mukaan riin, kun taas karjataloustuotteet koko- 23355: voin valmistukseen käytetyn maidon tuotta- naisuudessaan ovat tavoitehintojen piirissä. 23356: jille maksettiin hinnanalennuskorvauksina Tällä tavoin laki muodostuu erittäin epä- 23357: varatuista määrärahoista tuotantopalkkiota. edulliseksi pienviljelijöille. Kun maatalous- 23358: Tältä osin hinnanalennuskorvauksista hyötyi- tulon jako jää istuvan hallituksen päätettä- 23359: vät sekä kuluttajat että tuottajat. Sen li- väksi, avaa tämä esimerkiksi vähemmistö- 23360: säksi vietiin maastamme voita ulkomaille. hallitusten aikoina tilaisuudet varsin suuri- 23361: Tämän viennin tukemiseen käytettiin vienti- suuntaiseen toisten ryhmien suosimiseen ja 23362: IX,ll. - Siveli ym. 559 23363: 23364: toisten syrJimiseen. Käsityksemme mukaan meiseltä, ettei niitä voida poistaa muutoin 23365: olisi oikeudenmukaista, että maataloustulon kuin säätämällä laki maataloudelle annetta- 23366: jaosta ja tukipalliliioista päättäisi ja vastaisi van tuen jakamisen perusteista, esitämme 23367: eduskunta. kunnioittaen, 23368: Kuten edellä esitetystä ilmenee, on nykyi- 23369: sessä maataloustuen jakamisjärjestelmässä että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 23370: erittäin räikeitä epäkohtia. Kun näyttää il- van lakiehdotuksen: 23371: 23372: 23373: Laki 23374: maataloustuotannon tuotantopalkkioiden jakoperusteista.. 23375: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 23376: 23377: 1 §. 23378: Maataloustuotannon tukipalkkiot on jaet- Toimikunta voi tarvittaessa käyttää ulko- 23379: tava niin, että niiden jakamisella tasoitetaan puolisia asiantuntijoita. 23380: tuotantokustannuksia, edistetään maa- ja 23381: karjataloustuotteiden kotimaista kulutusta ja 3 §. 23382: tuotantoa. Maataloustuotantotoimikunnan tehtävänä 23383: Tukipalkkiot on jaettava erisuuruisten vil- on: 23384: jelijäryhmien kesken siten, että pienempien 23385: tilojen omistajat, samoin kuin maan harvaan- a) valvoa tämän lain toimeenpanoa, 23386: asutuilla seuduilla olevat viljelijät saavat b) tehdä maatalousministeriölle esitykset 23387: niin paljon suuremman tuotantotuen pelto- maataloudelle annettavista tukipalkkioista ja 23388: hehtaaria, lehmää tai muuta tuotantoyksik- niiden käytöstä, 23389: köä kohden, että he tulevat samanveroiseen c) antaa eduskunnalle vuosittain kertomus 23390: asemaan tuotantoybikköä kohden maan maatalouden tuotantosuunnan kehityksestä, 23391: edullisemmissa viljelysolosuhteissa tuotantoa tukipalkikioiden käytöstä ja jaosta. 23392: harjoittavien viljelijäin kanssa. 23393: 23394: 2 §. 4 §. 23395: Eduskunta valitsee kunkin valtiopäivien Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo- 23396: alussa maataloustuotantotoimikunnan. Maa- sittain tarvittavat määrärahat maataloustuo- 23397: taloustuotantotoimikuntaan valitaan 13 jä- tantotoimikunnan käytettäväksi. 23398: sentä ja 7 varajäsentä. 23399: Maataloustuotantotoimikunta valitsee kes- 5 §. 23400: kuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjoh- Tarkemmat määräykset tämän lain toi- 23401: tajan ja ottaa sihteerin. meenpanosta annetaan asetuksella. 23402: 23403: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 23404: 23405: Arvo Sävelä.. H. Törmä. 23406: A. Härkönen. Urho Kulovaa.ra.. 23407: Vilho Turunen. Aili Siiskonen. 23408: 560 23409: IX,12. ...... La.k.al. N: o 95. 23410: 23411: 23412: 23413: 23414: Sä.vel.ä ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun 23415: lain muuttamisesta. 23416: 23417: 23418: E d u s k u n n a ll e. 23419: 23420: Marraskuun 17 päivänä 1950 metsänhoito- sesti lain edellyttämää puolueetonta linjaa. 23421: yhdistyksistä annetun lain mukaisten met- On käynyt siten, että metsänhoitoyhdistyk- 23422: sänhoitoyhdistysten tarkoituksena on, niin- set ovat järjestäytyneet Maataloustuottajain 23423: kuin lain 1 § : ssä säädetään, metsänomista- Keskusliiton alaisina toimivien metsänhoito- 23424: jien ammattitiedon ja -taidon kohottaminen yhdistysten liittojen puitteissa ja täten mak- 23425: eri tavoin, mm. järjestämällä ammattimies- savat jäsenmaksuja etupoliittiselle järjes- 23426: ten apua heille, samoinkuin muukin metsä- tölle. Tämä ei tietenkään ole ollut lainsäätä- 23427: talouden edistäminen yhdistysten toimi- jän tarkoitus. 23428: alueilla. Sanotusta säännöksestä ilmenee, Jotta tällainen kehitys estettäisiin ja met- 23429: että metsänhoitoyhdistys on tarkoitettu ole- sänhoitoyhdistykset palautettaisiin puolueet- 23430: maan puolueeton, ulkopuolella kaiken etu- tomuuden tielle, on välttämätöntä, että la- 23431: politiikan työskentelevä yhteenliittymä, niin- kiin otetaan tätä tarkoittava säännös. Sään- 23432: kuin luonnollisesti tuleekin olla sellaisen yh- nöstä laadittaessa on otettava huomioon, että 23433: distyksen, joka pakolla perii metsänomista- metsänhoitoyhdistysten luonnollinen yhdys- 23434: jilta jäsenmaksujen luontoisia metsänhoito- elin on asianomainen keskusmetsäseura, joka 23435: maksuja. metsänhoitoyhdistyslain mukaan on saanut 23436: Kun seuraa metsänhoitoyhdistysten toi- tehtäväkseen valvoa metsänhoitoyhdistysten 23437: mintaa kuluneen vuosikymmenen aikana, voi toimintaa. 23438: havaita, että niiden toimesta on maamme Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 23439: metsien hoitotaso paljon kohonnut. Saman- 23440: aikaisesti on kuitenkin pakko huomata, ettei- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 23441: vät yhdistykset ole seuranneet johdonmukai- van lakiehdotuksen: 23442: 23443: 23444: Laki 23445: metsä.nhoitoyhdistyksistä. annetun lain muuttamisesta.. 23446: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä mar- 23447: raskuuta 1950 annetun lain 5 § :ään näin kuuluva uusi 3 momentti: 23448: 23449: 5 §. nenä mihinkään muuhun yhdistykseen kuin 23450: keskusmetsäseuraan. 23451: Metsänhoitoy<hdistys älköön kuuluko jäse- 23452: 23453: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 23454: 23455: Arvo Sä.vel.ä. Arvi Turkka. A. Härkönen. 23456: Vilho Tunmen. Urho Kulova.a.ra.. Niilo Nieminen. 23457: Mikko Hult. Väinö Tikkaoja. Eino Raunio. 23458: Toivo Niiranen. 23459: 561 23460: 23461: IX,13. - Lak.al. N:o 96. 23462: 23463: 23464: 23465: 23466: Linna ym.: Ehdotus laiksi uudis- ja kivenraivauspalkkioista 23467: annetun lain muuttamisesta. 23468: 23469: 23470: E d u s k u n n a ll e. 23471: 23472: Uudis- ja kivenraivauspalkkioista annetun merkityksen olisi sen voimassaoloa kuitenkin 23473: lain myönteinen merkitys on yleisesti tun- jatkettava, jotta pienviljelijäväestöllä säily- 23474: nustettu. Erityisesti se todetaan Pohjois- ja tettäisiin edelleen nykyiset mahdollisuudet 23475: Itä-Suomen pienviljelijäväestön keskuudessa. viljelys- ja laidunolojensa parantamiseen 23476: Onhan heillä lain turvin ollut mahdollisuu- sekä työttömyysvaikeuksiensa lievittämiseen. 23477: det viljelys- ja laidunolojensa lisäämiseen ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 23478: parantamiseen. Täten on lain olemassaolo 23479: ja sen sovellutus auttanut myös työttömyys- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 23480: tilanteen lievittämisessä. van lakiehdotuksen: 23481: Sanotun lain voimassaolo päättyy kuiten- 23482: kin v. 1960 lopussa. Ottaen huomioon lain 23483: 23484: 23485: Laki 23486: uudis- ja kivenraivauspalkkioista annetun lain muuttamisesta. 23487: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan uudis- ja kivenraivauspalkkioista 11 päi- 23488: vänä maaliskuuta 1955 annetun lain (129/55) 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 23489: 29 päivänä kesäkuuta 1959 annetussa laissa (307/59), näin kuuluvaksi: 23490: 23491: 1 §. lon ja laitumen uudisraivauksista sekä pellon 23492: Kymmenenä vuotena, alkaen vuodesta kivenraivauksista jaettavia palkkioita varten. 23493: 1955 otetaan valtion tulo~ ja menoarvioon 23494: vuosittain tarpeellinen siirtomääräraha pel- 23495: 23496: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 23497: 23498: Martti Linna. Pentti Liedes. Aleksi Kiviaho. 23499: Matti Meriläinen. Toivo Friman. Usko Seppi. 23500: Aarne Pulkkinen. Toivo Niiranen. Pertti Rapio. 23501: Niilo Nieminen. Pauli Puha.kka.. Eemeli Lakkala. 23502: 23503: 23504: 23505: 23506: 71 E 74/60 23507: 562 23508: 23509: IX,14. - Toiv.a.l. N:o 211. 23510: 23511: 23512: 23513: 23514: E. Ma.nninen ym.: Toimenpiteist·ä maatalouden yleisen kus- 23515: tannustason alentamiseksi. 23516: 23517: 23518: E d u s k u n n a 11 e. 23519: 23520: Pohjoisen ilmastomme ankarissa olosuh- juuri maatalouden kustannustason alentami- 23521: teissa maataloutemme toimii suurten vaikeuk- seen. Mitä pitemmälle, kuten toivottavaa, 23522: sien keskellä. Kustannukset ovat suuret, teollistaminen edistyy, sitä kiireellisemmäksi 23523: josta johtuen tuotteiden hinnat ovat kor- tulee joka hetki maataloudellinen uudistus. 23524: keat, niin että vain suurilla uhrauksilla Huomioonottaen voimassaolevan maatalous- 23525: niitä voidaan pitää jotenkin siedettävinä. - tulolain pitäisi niiden varojen, jotka sijoi- 23526: Tämä kaikki on aiheuttanut sen, että varsin- tetaan juuri kustannustason alentamiseen, 23527: kin kuluttaja- ja asutuskeskusten väestön jopa aivan välittömästi pystyä vaikuttamaan 23528: keskuudessa maataloutta pidetään usein vain hintatason alentamiseen. 23529: raskaana ylimääräisenä taakkana. Kun li- Muualla saadut kokemukset näyttävät viit- 23530: säksi, kuten tähän saakka on tapahtunut, taavaan siihen suuntaan, että on käytävä roh- 23531: tyydytään parhaasta päästä vain vajaatuot- keasti ja ennakkoluulottomasti eteenpäin. 23532: toisen ja -kykyisen maatalouden avustus- Mainitsemme tässä vain, mitä Amerikassa 23533: luontoiseen tukemiseen, eikä radikaalisesti on jo saatu aikaan, jossa suunnilleen meikä- 23534: ole käyty käsiksi kustannustasoa korottaviin läisissä oloissa on toimeenpantu suorastaan 23535: tekijöihin, on miltei kaiken maataloutta kos- käänteentekeviä uudistuksia (Teho 1/60). 23536: kevan keskustelun ylle nousemassa epäluulo- Koneeliistumisen aikakautena olisi kaikki 23537: jen pimeä sumuverho. suuremmat perusparannustyöt suoritettava 23538: On ilmeistä, että aika olisi päästä eteen- kullakin määrätyllä alueella yhtenäisen ja 23539: päin. Jotakin olisi tehtävä. Maataloudelli- saman suunnitelman mukaan, eikä vastedes 23540: set valistusjärjestöt voivat luonnollisesti olisi katoavustuksia myönnettävä sellaisille 23541: saada paljon aikaan valistustoiminnallaan. alueille, jotka ovat jollekin määrätylle kas- 23542: Ja kun tutkimustyötä lienee jo niin paljon ville todetut virallisesti ,hallanaroiksi". Var- 23543: suoritettu, että ollaan selvillä yleisestä suun- sinaisten viljelysten vapauttamiseksi hallan- 23544: nasta, etenemismahdollisuutta on: peltojen vaaralta olisi myös takamaat ojitettava ja 23545: peruskuivatuksiin on ryhdyttävä, rakennus- aikanaan viljeltävä. 23546: kustannuksia alennettava, estettävä elinkel- Ilmeisesti tyytymättömyyttä maatalouden 23547: vottomien tilojen perustamista, entisten tilo- saamien etujen johdosta ilmenee. (Viitataan 23548: jen elinmahdollisuuksia parannettava jne. jälleen Amerikan oloihin, joissa em. saavu- 23549: Rahoituskysymyksiäkin on selvitetty. Eri- tuksista huolimatta maatalous edelleenkin 23550: koistumista ja yhteistoimintaa eri tilojen saa kuulla kunniansa. Time-lehti 23/59). 23551: kesken on harrastettava. Epäilyksiä voi syntyä nimenomaan siinä 23552: Puuttuu vain yleinen liikkeellelähtö. Onpa suhteessa, että yksityiset viljelijät saavat 23553: jo julkisuudessakin ihmetelty (Sosialistinen itselleen ,ansiotonta" hyötyä. Tilojen luoki- 23554: Aikakauskirja 9/59) hiljaisuutta maatalou- tus olisikin nähtävästi tarpeellinen. Valtion 23555: den kohdalla. Tuntuu kuin nykyhetken po- toiminnan lisäämistä maataloudenkin alalla 23556: liitikko ei pitäisi arvolleen sopivana puuttua voi hyvin harkita. Ainakin tilojen perusta- 23557: maatalouden ongelmiin, koska ,teollistami- misen alkuvaiheessa voisi valtio nimenomaan 23558: nen" tuntuisi tuovan parempia ,voittoja". omistamillaan soilla, joita sillä on metsän- 23559: Kuitenkin täytyy juuri kuluttajien huomion ojitukseen sopimattomia, ilmeisesti viljelys- 23560: ennen pitkää kiintyä mitä voimakkaimmin kelpoisia soita ainakin yli 200 000 ha, hyvin 23561: IX,14. - E. Manninen ym. 563 23562: 23563: suorittaa kokeiluluontoista viljelytoimintaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23564: Miksi ei ehkä Työtehoseurakin voisi joitakin nioittavimmin eduskunnan hyväksyttäväksi 23565: lisätehtäviä suorittaa? toivomuksen, 23566: Yleistä toimintaa maataloudellisten kus- 23567: tannusten alentamiseksi olisi tehostettava. että hallitus ryhtyisi viipymättä 23568: Varoja on tarpeellisessa määrin myönnet- kaikkiin toimenpiteisiin maatalouden 23569: tävä kuitenkin huomioonottaen, että ko. ko- yleisen kustannustason alentamiseksi 23570: keilujen, jos mieli niiden onnistua, on oltava alkaen lähinnä peltoalan peruskuiva- 23571: mahdollisimman varhaisessa vaiheessa itsensä tukselle tarpeellisen valtaojaverkoston 23572: kannattavia. Kun varoja myönnetään, on luomisella sekä samalla tutkien uusien 23573: samalla kuluttajahintoja alennettava mahdol- eri puolille maata sijoitettavien koe- 23574: lisimman pian. luontoisten m1jelmien perustamisen 23575: mahdollisuutta. 23576: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 23577: 23578: Elis Manninen. K. F. Haapasalo. 23579: Väinö Tikkaoja. Matti Meriläinen. 23580: Lars Lindeman. Toivo Niiranen. 23581: Kustaa Alanko. Niilo Nieminen. 23582: Juho Karvonen. Arvo Sävelä. 23583: Edvard Pesonen. Väinö E. Nieminen. 23584: 664 23585: 23586: IX,15. - Toiv.al. N:o 212. 23587: 23588: 23589: 23590: 23591: Vennamo: Hintatakuun antamisesta pienmaatalouden tuot- 23592: teiUe. 23593: 23594: 23595: E d u s k u n n a 11 e. 23596: 23597: Maatamme on jatkuvasti kiusannut työttö- pienmaatalouden tuotteiden antaman ansion 23598: myys. Työpaikoista tulee vielä kauan ole- turvaaminen on jäänyt sivuseikaksi. Tällaista 23599: maan maassamme puutetta harjoitetun vää- asiantilaa ei voida pitää .kansamme edun 23600: rän talouspolitiikan vuoksi. mukaisena. 23601: Halvimmalla ja nopeimmin voidaan piile- Lausutun perusteella esitän eduskunnan 23602: vää työttömyyttä ja työn puutetta poistaa hyväksyttäväksi toivomuksen, 23603: harjoittamalla pienmaatalouden etujen mu- 23604: kaista maatalouspolitiikkaa. Ovathan viral- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 23605: listen tilastojen mukaan työn puutteessa ole- toimenpiteisiin ns. maataloustulolain 23606: vat suurimmalta osalta pientiloilta. muuttamiseksi siten, että pienmaata- 23607: Maassamme on voimassa ns. maataloustulo- iouden tuotteiUe annetaan hintatakuu 23608: laki, joka turvaa maataloustuotantoa. Tämä ja että sanotun lain nojalla harjoite- 23609: laki on kuitenkin yksipuolisesti laadittu ns. taan pienmaataloutta edistävää maa- 23610: viljasuuntausta silmälläpitäen, minkä vuoksi talouspolitiikkaa. 23611: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 23612: 23613: Veikko Vennamo. 23614: 56& 23615: 23616: IX,16. - Toiv.a.l. N:o 213. 23617: 23618: 23619: 23620: 23621: V.ennamo: ·Kotivoin valmistajien aseman parootamisesta. 23622: 23623: 23624: Eduskunnalle. 23625: 23626: Maassamme joudutaan monilla seuduilla nossa, vaan jopa kotivoin valmistajille mak- 23627: edelleen valmistamaan kotivoita. Tämä joh- settavat tasoituskorvaukset ovat hallitusten 23628: tuu siitä, että yhteiskunta ei ole antanut välinpitämättömyyden vuoksi viipyneet koh- 23629: pientalonpojille riittäviä mahdollisuuksia tie- tuuttoman kauan, puhumattakaan muista 23630: ym. olosuhteiden vuoksi viedä maitoaan mei- joustamattomista säännöksistä. 23631: jereihin, ja monasti meijerit eivät myöskään Kaiken lausutun perusteella esitän edus- 23632: pitkien matkojen vuoksi ole olleet halukkaita kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 23633: järjestämään kuljetuksia. 23634: Vaikka nämä kotivoin valmistajat ovatkin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 23635: siis unohdettuja, niin kuitenkin jo alkeellisin riittäviin toimenpiteisiin kotivoin val- 23636: oikeudenmukaisuus vaatisi, että heille yhteis- mistajain saattamiseksi samaan ase- 23637: kunnan taholta turvataan kotivoistaan sama maan meijerivoin maidott.tuottajien 23638: ansio kuin muillekin karjataloutta harjoitta- kanssa sekä huolehtisi, että tasoitus- 23639: ville. korvaukset tulevat joustavasti ja vii- 23640: ·Näin ei kuitenkaan asianlaita ole käytän- vyttelemättä maksetuiksi. 23641: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 23642: 23643: Veikko Vennamo. 23644: 566 23645: 23646: IX,17. - Toiv.al. lf:o 214. 23647: 23648: 23649: 23650: 23651: VeDDamo: Toimenpiteistä maankäyttölain tehokkaaksi toteut- 23652: tamiseksi. 23653: 23654: 23655: E d u s k u n n a 11 e. 23656: 23657: Sodanjälkeisen maanhankintalain kohdis- Sitävastoin varsinainen asutustoiminta on, 23658: tuessa vain määrättyihin henkilöihin ja vuo- kuten sanottu, ollut täysin pysähdyksissä. 23659: den 1936 asutuslain ollessa täysin vanhentu- Johtavat asutusviranomaiset eivät näytä tun- 23660: nut kansamme odotti kiihkeästi uutta maan- tevan kiinnostusta asiaan, vaan heidän har- 23661: käyttölakia. Tämä lainsäädäntö on nyt ollut- rastuksensa näyttävät suuntautuvan pää- 23662: kin jo voimassa hyvän matkaa toista vuotta. asiassa muualle ja teoretisointiin. 23663: Lain toimeenpano on kuitenkin muodostu- Kaiken edellä lausutun perusteella esitän 23664: nut maan ja kodin tarvitsijoille suureksi pet- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomulpren, 23665: tymykseksi. Vain lainoitustoiminta on pyö- 23666: rinyt - kiitos rahalaitosten - sillä asutus- että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti 23667: hallitushan ei näitäkään asioita enää käytän- asian vaatimiin toimenpiteisiin, jotta 23668: nössä hoida. Hiljalleen on myös aloitettua maankäyttölakia ryhdytään todeUa 23669: vähävaraisen väestön syrjimistä lainoituk- joka suhteessa tehokkaasti toteutta- 23670: sessa alettu korjata, jotenka toivoa sopii, että maan ja täten poistetaan väestön kes- 23671: tämä asia vähitellen saadaan edes tyydyttä- kuudessa taloudellista hätää j'a katke- 23672: vään järjestykseen. ruutta. 23673: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 23674: 23675: Veikko Vennamo. 23676: 567 23677: 23678: IX,18. - Toiv.al. N: o 215. 23679: 23680: 23681: 23682: 23683: Lahtela ym.: Valtion maan hankkimisesta asutustarkoituk- 23684: siin hallinnollista tietä. 23685: 23686: 23687: Ed us kunnalle. 23688: 23689: Pohjois-Suomessa, jossa asutusmaan tarve senmukaisempi olisi hallinnollista tietä tapah- 23690: on suuri, tulee asutustoiminta nojautumaan tuva valtion maan varaaminen asutustarkoi- 23691: ensi sijassa valtion maiden käyttämiseen. tuksiin ja tähän tarvittavan maan hallinnan 23692: Kun maakysymyksen hoitaminen sotien jäl- siirtäminen maankäyttöviranomaisille. Sään- 23693: keisen asutustoiminnan ulkopuolelle jäänei- nökset hallinnollista tietä tapahtuvasta val- 23694: den, mutta asutustoiminnan piiriin kuuluvien tion maan asutustarkoituksiin käyttämisestä 23695: henkilöiden osalta on katsottava kiireelliseksi sisältyivätkin sekä hallituksen esitykseen 23696: tehtäväksi, olisi valtion maiden asutukseen maankäyttölaiksi ja siihen liittyväksi lain- 23697: käyttämistä pyrittävä helpottamaan ja no- säädännöksi 13 päivältä lokakuuta 1953 23698: peuttamaan. Viime vuoden alussa voimaan (1953 vuoden valtiopäivät N: o 104, maan- 23699: tulleen maankäyttölainsäädännön mukaan kä- käyttölaki 40 §) että hallituksen esitykseen 23700: sitellään valtion maiden asutukseen käyttä- laiksi valtion maan käyttämisestä ja maan 23701: minen oikeusasiana eriasteisissa tuomioistui- pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoi- 23702: missa. Paitsi sitä, että tällainen menettely tuksiin sekä ·laiksi asutuslainsäädännön ku- 23703: suuresti hidastaa kiireellisiksi katsottavia moamiseen liittyvistä toimenpiteistä 4 päi- 23704: asutustoimenpiteitä, se rasittaa tarpeetto- vältä maaliskuuta 1955 (1955 valtiopäivät 23705: masti valtion virkakoneistoa ja aiheuttaa N: o ·33, laki valtion maan käyttämisestä ja 23706: melkoisesti turhia kustannuksia. maan pakkolunastamisesta maankäyttölain 23707: Riittävästi perusteltuna ei myöskään voida tarkoituksiin 6 §). 23708: pitää sitä, että valtion maan asutustarkoituk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 23709: siin hankkiminen tapahtuu samanlaista pak- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 23710: kolunastusmenettelyä noudattaen, jota luon- muksen, 23711: nollisesti on sovellettava muihin maanomista- 23712: jiin, joiden kohdalla asia on oikeuskysymys. että. hallitus kiireellisesti ryhtyisi 23713: Valtion viranomaisten toimesta tapahtuvaa toimenpiteisiin, joilla valtion maan 23714: valtion maan käyttämistä laissa säädettyyn hankkiminen asutustarkoituksiin saa- 23715: tarkoitukseen ei voida pitää oikeuskysymyk- daan tapahtuvaksi hallinnollista tietä. 23716: senä. Asianmukaisempi ja myös tarkoituk- 23717: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 23718: 23719: Olavi Lahtela. Hannes Paaso. Onni Mannila. 23720: Esa Timonen. Matti Kekkonen. Niilo Ryhtä. 23721: Pentti Pekkarinen. Matti Liinamaa. Matti Mattila. 23722: Arvo Pentti. Aarre Marttila. Artturi Jämsen. 23723: Yrjö Sinkkonen. V. E. Svinhufvud. Atte Pakkanen. 23724: Veikko Savela. Kusti Eskola. Kerttu Saalasti. 23725: Esu Niemelä. Markus Niskala. Viljami Kalliokoski. 23726: Ale Holopainen. Akseli Paarman. 23727: 568 23728: 23729: IX,19. - Toiv.al. N: o 216. 23730: 23731: 23732: 23733: 23734: Haapasalo .ym.: Maankäyttölain muuttamisesta rintamamies- 23735: te'n maansaantikysymyksen hoitamiseksi. 23736: 23737: 23738: E d u s k u n n a 11 e. 23739: 23740: Maanhankintalain täytäntöönpanon yhtey- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus- 23741: dessä jäi suurimmalta osalta hoitamatta pien- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 23742: ten tilojen lisämaakysymys. Vain perin har- 23743: voissa tapauksissa pääsivät nämä osallisiksi että hallitus kiireellisesti antaisi 23744: lain suomista oikeuksista. Erikoisen valitet- Eduskunnalle ehdotuksen maankäyttö- 23745: tavaa oli, että suuri joukko rintamamie- lain muuttamisesta niin, että viim6 23746: hiämme jätettiin ilman lisämaata. Samoin sotiimme osallistuneiden ·rintamamies- 23747: tapahtui myös omakotitalojen asuntotontteja rten lisämaantarve ja asuntotonttikysy. 23748: koskevan asian yhteydessä. Kun näiltä mie- mys voidaan nopeasti tyydyttää ja 23749: hiltä vaadittiin uhrivalmiutta, ja heidän että nämä asetetaan liihivuosina etu- 23750: taloudellinen asemansa kärsi pahoin pitkistä sijalle asutustoimintaa toteutettaessa 23751: sotavuosista, pitivät he luonnollisena, että silmällä pitäen, e.tta syrjäytetyiksi 23752: yhteiskunta lunastaa heille sodan aikana an- tulleet rintamamiehet eivät joutuisi 23753: tamansa lupaukset. Kun näin ei ole tapah- epäedullisempaan asemaan, minkä 23754: tunut, vallitsee rintamamiestemme keskuu- vuoksi olisi luovutettavan maan hin- 23755: dessa oikeutettua katkeruutta. Eikä voi- nan ja maksuehtojen oltava oikeassa 23756: massa oleva maankäyttölakikaan nykyisessä suhteessa arikaisemmin luovutettuun 23757: muodossaan pysty poistamaan sanottua epä- verrattuna. 23758: kohtaa. 23759: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 23760: 23761: K. F. Haapasalo. Kaarlo Pitsinki. 23762: Väinö Tikkaoja.. G. Henriksson. 23763: Arvo Tuominen. Anni Flinck. 23764: Eino Raunio. Kustaa Alanko. 23765: Kalle Matilainen. Varma K. Turunen. 23766: Arvo Ahonen. 23767: 569 23768: 23769: IX,20. - Toiv.al. N:o 217. 23770: 23771: 23772: 23773: 23774: Vennamo: Mtu.mkä!Jttölai-n mukaisten tilojen antamisesta rin- 23775: tamamiehille käypää hintaa alemmalla hinnalla. 23776: 23777: 23778: E d u s k u n n a ll e. 23779: 23780: Maanhankintalain ulkopuolelle jäivät mo- het maankäyttölain mukaan joutuisivat mak- 23781: net rintamamiehet sen vuoksi, että maan- samaan täyden hinnan maistaan, kun taas 23782: saanti sanotun lain mukaan vaati rintama- ne, jotka saivat tilansa ja lisämaansa maan- 23783: mieheltä perheellisyyttä ennen 1 päivää lo- hankintalain nojalla, saivat maata alemmalla. 23784: ka:lmuta 1945. Myös jäivät monet lisämaan hinnalla. Tällaista tulosta ei voida pitää ta- 23785: tarpeessa olevat rintamamiehet ilman lisä- sapuolisena. 23786: maata sen vuoksi, että korkein oikeus äänes- Mainituista syistä esitän eduskunnan hy- 23787: tyksen jälkeen tulkitsi ahtaasti lisämaiden väksyttäväksi toivomuksen, 23788: antamista, jonka tulkinnan seurauksena mm. 23789: purettiin jo annettujakin lisämaita. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 23790: Uusi maankäyttölaki te'kee oikeutta näille toimenpiteisiin maankäyttölainsäädän- 23791: rintamamiehille. Heille voidaan nyt siis an- nön muuttamiseksi siten, että talvi- ja 23792: taa sekä tiloja että lisämaita, jos vain maan- jatkosotiin osallistuneet henkilöt saisi- 23793: käyttölakia todella halutaan panna täytän- vat maankäyttölain mukaiset tilansa 23794: töön. ja lisämaansa kohtuullista käypää 23795: Mutta sitävastoin nämä itsenäisyytemme ja hintaa alhaisemmalla hinnalla. 23796: vapautemme puolesta taistelleet rintamamie- 23797: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 23798: 23799: Veikko Vennamo. 23800: 23801: 23802: 23803: 23804: 72 E 74/60 23805: 570 23806: 23807: IX,21. - 'l'oiv.al. N:o 218. 23808: 23809: 23810: 23811: 23812: Liedes ym.: Matmkäyttölain mukaisten irtaimistolainojen ylä- 23813: rajan korottamisesta. 23814: 23815: 23816: Ed uskunna.lle. 23817: 23818: Maa.nha.nkinta.- ja asutustiloille on yleistä posti todeta lainoja koskevan maatalousmi- 23819: vastarakennettujen ja raivattujen tilojen nisteriön asettaman katon liian alhaiseksi. 23820: heikko tuotto, maksuun langenneet tai lähi- Karjan hankkimiseen käytettävien irtaimisto- 23821: aikoina Jan.lk:eavat lainojen rasitukset sekä lainojen ylärajaiksi on ministeriö asettanut 23822: yleinen pääomien puute, joka estää tilan kar- 150 000 mk tilaa kohden. Kun mainitulla lai- 23823: jatalouden sekä peltoviljelyksen tuotannon nalla ei kyetä hankkimaan kahta kunnollisen 23824: lisäämistä. Tulevia vuosiakaan ajatellen eivät tuoton omaavaa lehmää enempää, ei lainoilla 23825: monetka.an. tilat kykene selviytymään vuotui- kyetä saamaan tilan karjantuottoa:kaan riittä- 23826: sista rasituksistaan metsiensä turvin. Vielä väksi. 23827: vähemmän ne kykenevät metsä- ta;i ansiotu- Mikäli valtion tahdlta tuettaisiin näitä vas- 23828: loilla hankkimaan tarvittavat varat irtaimis- taperustettuja tiloja tässä ratkaisevassa tuo- 23829: ton ostamiseen. Tästä johtuen onkin olemassa tannon lisäämiskysymyksessä nykyistä suu- 23830: yleinen vaara, että tilojen tuotto jää niin remmilla irtaimistolainoilla, tulisi tiloista 23831: vähäiseksi, ettei niillä kyetä elämään, vaan elinkelpoisia eivätkä niiden ha!ltijat olisi 23832: joudutaan jatkuvasti halkeutumaan vähäisiin ansiotöistä enää samassa määrin riippuvaisia 23833: metsä- ym. töihin. kuin aikaisemmin. Tuoton lisäämisen jälkeen 23834: Maa:taloU!SIIl:inisteriön 19.7.19 59 antamalla tiloilla olisi myös paremmat mahdollisuudet 23835: päätOkseHä on irtaimistolainoj en ylimmäksi selviytyä niistä suurista velkojen rasituksista, 23836: raja:ksi elottoman irtaimiston sekä siernenten mitJkä näitä talouksia jatkuvasti painavat. 23837: ja lannoitteiden sekä maatalouskalkin hank- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 23838: kimiseen asetettu 400 000 mk. Kun vähäisim- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 23839: pienkin maanviljelyskoneiden ja laitteiden 23840: hankkimiseen täytyisi lainasummasta käyttää että kalUtus ryhtyisi pikaisiin toi- 23841: puolet ja sen lisälksi jokaisen viljelykseen menpiteisiin maamkäyttölain mukaisten 23842: otettavan peltohehtaarin kalkitus-, lannoite- irtaimistolainojen ylärajan korottami- 23843: ja siemen.lkustannuksiin on laskettava 50 000 seksi. 23844: mk hehtaarille, niin voimme käytännössä hel- 23845: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 23846: 23847: Pentti Liedes. Matti Koivunen. 23848: Toivo Niiranen. Pertti Rapio. 23849: Martti Linna. 23850: 571 23851: 23852: IX,22. - Toiv.al. N:o 219. 23853: 23854: 23855: 23856: 23857: Niskala. ym.: Maankäyttölain muuttamisesta tilusvaihtomak- 23858: dollisuuksien järjestämiseksi Lapin kt"hlakunnan alueella. 23859: 23860: 23861: E d u s !k u n n a 11 e. 23862: 23863: Kun eräillä Enontekiön pitäjän tilojen suoviin ja siten vältyttäisiin monista riitaju- 23864: omistajilla on palstat sijoitettu siten, että tuista. Tällainen mahdollisuus tilusvaihtorhin 23865: niittymaa eli viljelykseen sopiva suo on 10 pitäisi olla ainakin Lapin !kihlakunnan alu- 23866: km.:n päässä asuinpaikasta samalla IJrun voi eella. 23867: olla viljelyskelpoista valtion omistamaa maata Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 23868: hänen talonsa vieressä, on selvää, ettei vilje- eduSkunnan 'hyvä!ksyttäväksi toivomuksen, 23869: leminen näin pitkän matlk:an talkia voi tuHa 23870: kysymylkseen, koska ti~kin puuttuu. Jos olisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 23871: mahdollista suorittaa tilusvaihtoja valtion maankäyttölain muuttamiseksi niin, 23872: kanssa, helpottaisi se suuresti maiden viljelyk- että tilusvaihto valtion ja vanhojen ti- 23873: seen ottamista. Niinikään se edistäisi porota- lojen omistajain kanssa olisi mahdol- 23874: loutta, jotta näillä kaukaisHla suoniityillä ei lista Lapin kihlakunnan alueella. 23875: tarvitsisi varjeHa poroja pääsemästä heinä- 23876: Helsingissä 4 päivänä helmiikuuta 1960. 23877: 23878: Markus Niskala. Akseli Paarman. 23879: Matti Miikki. Nestori Kaasalainen. 23880: Esa Timonen. Ale Holopainen. 23881: Olavi Lahtela. 23882: 572 23883: 23884: IX,23. - Toiv.al. N: o 220. 23885: 23886: 23887: 23888: 23889: Pekka.ri.nen ym.: Eräiden maankäyttölain mukaisten OJVustus- 23890: ten ja palkkioiden suorittamisesta ennen sanotun lain 23891: voimaantuloa muodostetuille tiloille. 23892: 23893: 23894: E d u s k u n n a ll e. 23895: 23896: Vuoden 1959 alussa voimaantulleen maan- ja palkkioita yhteensä vain 65 000 mk. En- 23897: käyttölain 77 ja 78 § : n nojalla voidaan nen lain voimaantuloa hankittujen ja muo- 23898: maankäyttölain mukaisille tiloille antaa ta- dostettujen tilojen omistajat ovat hyvin 23899: lous-, kotieläin- ja ulkorakennusten sekä lait- usein taloudellisesti heikossa asemassa ja 23900: teiden suunnitteluun ja rakentamiseen sa- niin ollen samanlaisen tuen tarpeessa kuin 23901: moin kuin tilalla tai alueella ennestään ole- lain voimaantulon jälkeen hankittujen tai 23902: vien tällaisten rakennusten ja laitteiden laa- muodostettujen tilojen omistajat. Jotta mai- 23903: jentamiseen ja peruskorjausten suorittami- nittu epäoikeudenmukaisuus voitaisiin pois- 23904: seen ja näiden toimenpiteiden suunnitteluun taa, olisi lakia muutettava siten, että avus- 23905: rakentamisavustusta sekä rakennusten kesto- tusta ja palkkiota voidaan antaa kaikille 23906: ikää pidentävien ja työtä säästävien raken- maankäyttölain mukaisille tiloille riippu- 23907: teiden ja laitteiden aikaansaamiseksi raken- matta siitä, milloin ne on hankittu tai muo- 23908: tamispalkkiota. Samoin sellaiselle asutus- dostettu. 23909: tilalle, jossa ei ole tarpeellisten talous-, koti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 23910: eläin- ja ulkorakennusten rakentamiseen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 23911: välttämättömiä rakennuspuita, voidaan an- muksen, 23912: taa rakennusaineiden hankkimista varten 23913: avustusta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 23914: Kun mainitun lain 77 § määrittelee, että toimenpiteisiin maankäyttö"lalt".n muut- 23915: avustusta ja palkkiota voidaan antaa vain tamiseksi niin, että talous-, kotieläin- 23916: niille tiloille, jotka on muodostettu tai han- ja ulkorakennusten suunnitteluun, ra- 23917: kittu lain voimaantulon jälkeen, on avus- kentamiseen ja peruskorjaamiseen an- 23918: tusten ja palkkioiden myöntäminen käytän- nettavaa avustusta ja rakenteiden tai 23919: nössä jäänyt mitättömän vähäiseksi. Niinpä laitteiden aikaansaamista varten an- 23920: vuoden 1959 talousarvioon tätä tarkoitusta nettOJVaa rakentamispalkkiota voidaan 23921: varten otetusta 50 000 000 mk: n suuruisesta antaa myös ennen lain voimaantuloa 23922: määrärahasta on voitu myöntää avustuksia hankituille tai muodostetut"lle Ulm1le. 23923: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 23924: 23925: Pentti Pekkarinen. V. E. Svinhufvud. 23926: Esa Timonen. Esu Niemelii.. 23927: Arvo Sävelä. 23928: 573 23929: 23930: IX,24. - Toiv.a.l. N:o 221. 23931: 23932: 23933: 23934: 23935: Liedes ym..: A.sutusrcikaston lainojen välittämisen siirtämi- 23936: sestä kuntien asutuslautakunnille. 23937: 23938: 23939: E d u s k u n n a ll e. 23940: 23941: Uuden maankäyttölain hyväksymisen jäl- oikeuden mainittujen lainojen välittämiseen, 23942: keen on kaikkien asutusrahaston lainojen vä- eikä käytännössäkään ole lainoja kuntien 23943: littäminen siirretty rahalaitosten tehtäväksi. kautta välitetty. Tästä johtuen on runsaasti 23944: Asutuslautakunnalta pyydetystä mahdolli- vähävaraisia lainansaajia, jotka eivät ole 23945: sesta lausunnosta huolimatta rahalaitoksien rahalaitosten läheisessä suosiossa, jäänyt lai- 23946: toimihenkilöt ratkaisevat lainansaajien tär- noista osattomaksi. 23947: keysjärjestyksen haluamallaan tavalla. Lain Koska kunnanvaltuustojen valitsemat asu- 23948: voimassaoloaikana on käytäntö osoittanut, tuslautakunnat ovat paikallisista elimistä 23949: että rahalaitokset eivät useinkaan aseta lai- yleisesti tasapuolisempia kuin rahalaitosten 23950: nananojista etualalle niitä henkilöitä, jotka toimihenkilöt ja tuntevat kaikki kuntansa 23951: kipeimmin lainaa tarvitsisivat taloudessaan, lainantarvitsijat parhaalla mahdollisella ta- 23952: vaan lainojen myöntämiseen ovat pääasiassa valla, olisi asutusrahaston lainojen myöntä- 23953: vaikuttaneet rahalaitoksessa aikaisemmin ta- minen saatettava suurimmalta osalta kuntien 23954: pahtunut asiakkuus tai henkilökohtaiset tut- kautta välitettäväksi. 23955: tavuudet. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 23956: Maankäyttölainoista 16. 8. 1958 annetun kunnan päätettäväksi toivomuksen, 23957: lain (354/58) 9 § kylläkin edellyttää, että 23958: mainittuja lainoja välittää rahalaitosten li- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 23959: säksi myöskin kunnat asutuslautakuntiensa toimenpiteisiin antaakseen asutus- 23960: välityksellä kuten aikaisemminkin on tapah- rahaston lainojen välittämisen aikai- 23961: tunut. Lakia koskevalla asetuksella hallitus semman käytännön mukaisesti kun- 23962: on kuitenkin 13. 2. 1959 poistanut kunnilta tien asutuslautakuntien tehtäväksi. 23963: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 23964: 23965: Pentti Liedes. Matti Koivunen. 23966: Toivo Niiranen. Pertti Rapio. 23967: Martti Linna. 23968: 574 23969: 23970: IX,25. - Toiv.al. N:o 222. 23971: 23972: 23973: 23974: 23975: Vennamo: Halpakorkoisen asutus.lai-nan myöntämisestä ennen 23976: maankäyttölain voimaantuloa tehdyille kiinteistökaupot"lle. 23977: 23978: 23979: Eduskunnalle. 23980: 23981: Hallitus ja asutusviranomaiset ovat tulkin- noudattamaan kohtuutta, niin esitän edus- 23982: neet maankäyttölakia siten, että ennen sa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 23983: notun lain voimaantuloa tehdyissä kiinteistö- 23984: kaupoissa ei voitaisi myöntää halpakorkoista että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 23985: asutuslainaa. Näin ovat lukuisat perheet jää- menpiteisiin asutuslainsäädännön sel- 23986: neet tavallaan lain ulkopuolelle, sillä vanha ventämiseksi siten, että ennen maan- 23987: vuoden 1936 asutuslaki on myös kumottu. käyttölain voimaantuloa tehdyille kiin- 23988: Mielestäni tällainen tulkinta ei ole voi- teistökaupoille voidaan myöntää halpa- 23989: massa olevan lain mukainen, mutta kun hal- korkoista asutuslainaa, niinkuin muil- 23990: litusta ja asutusviranomaisia ei ole saatu lekin sanottua lainaa tarvitseville. 23991: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 23992: 23993: Veikko Vennamo. 23994: 575 23995: 23996: IX,26. - Toiv.al. N: o 223. 23997: 23998: 23999: 24000: 24001: Vennamo: Vapaaehtoisella kaupalla maanhankintalain no- 24002: jalla hankitvun tt"lan vapauttamisesta kantatilaan kohdis- 24003: tuneista rasituksista. 24004: 24005: 24006: Eduskunnalle. 24007: 24008: Sodanjälkeisen asutustoiminnan aikana ke- Lausutun perusteella esitän eduskunnan 24009: hoitettiin maanhankintalain mukaisia maan- hyväksyttäväksi toivomuksen, 24010: saajia mikäli mahdollista hankkimaan maata 24011: vapaaehtoisella kaupalla. Näin tapahtuikin että hullitua ryhtyisi kiireellisiin 24012: laajassa mitassa. toimenpiteisiin asutuslainsäädännön 24013: Maanhankintalaki oli kuitenkin siinä suh- muuttamiseksi siten, että vapaaehtoi- 24014: teessa puutteellinen, että kun asianomainen sella kaupalla maanhankintalain ja 24015: osti tilan tai tontin, niin ostettu alue ei va- muitten asutuslakien nojalla tilan tai 24016: pautunut kantatilaan kohdistuneista rasituk- tontin ostaneet vapautetaan het"lle kuu.. 24017: sista eikä kiinnityksistä. Näin sitävastoin lumattomista ja kantatilaa rasitta- 24018: tapahtui, jos alue pakkolunastettiin. neista kiinnityksistä ja muista rasi- 24019: Selostetusta asiantilasta on maansaajille tuksista. 24020: aiheutunut monenlaista harmia ja vaikeutta 24021: puhumattakaan taloudellisista vahingoista. 24022: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 24023: 24024: Veikko Vennamo. 24025: 576 24026: 24027: IX,27. - Toiv.al. N:o 224. 24028: 24029: 24030: 24031: 24032: Kaasalainen ym.: ÅS'Utusyhteismetsietn perustamisen helpotta- 24033: misesta. 24034: 24035: 24036: Eduskunnalle. 24037: 24038: Hyväksyessään vuoden 1958 aikana lain esityksessä maankäyttölaiksi ja eräiksi siihen 24039: uudeksi maankäyttölaiksi ja siihen liittyvänä liittyviksi laeiksi, joka annettiin eduskun- 24040: lain asutusyhteismetsistä, muutti eduskunta nalle 4 päivänä maaliskuuta 1955. 24041: viimeksi mainitun lain 7 § : n sellaiseksi, joka Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 24042: käytännössä varsin suuresti vaikeuttaa asu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 24043: tusyhteismetsien antamista. Koska tällainen muksen, 24044: epäkohta on selvässä ristiriidassa sen pyrki- 24045: myksen kanssa, mikä tähtää pienten tilojen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 24046: elinkelpoisuuden parantamiseen, olisi edelly- aS'Utusy hteismetsälain muuttamiseksi 24047: tyksiä asutusyhteismetsien antamisen osalta siten, että matkarajoitukset eivät muo- 24048: parannettava. Tämä tapahtuisi siten, että dostu voit.tamattomaksi esteeksi aS'Utus- 24049: -asutusyhteismetsälain 7 § hyväksyttäisiin sel- metsien perustamiselle ja niiden anta- 24050: laisena kun se oli Kekkosen V hallituksen miseUe maan tarvitsijoille. 24051: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 24052: 24053: Nestori Kaasalainen. Johannes Virolainen. 24054: Arvo Pentti. Antti J. Rantamaa. 24055: Ale Holopainen. Veikko Savela. 24056: 577 24057: 24058: IX,28. - Toiv.a.l. N: o 225. 24059: 24060: 24061: 24062: 24063: Kaasalainen ym..: Lisäalueen antamisesta osuutena yhteis- 24064: metsään. 24065: 24066: 24067: Eduskunnalle. 24068: 24069: Kun vuonna 1959 voimaan astunutta 1959 saapui asutushallitukseen yhteensä n. 24070: maankäyttölakia eduskunnassa käsiteltiin, ha- 5 900 lisäaluehakemusta, joista kuntien asu- 24071: vaittiin siinä yhteydessä, että meillä maatilo- tuslautakunnat olivat puoltaneet 5 600 hake- 24072: jen keskimääräisessä viljelyspinta-alassa on musta. Hakemuksien suuresta määrästä ilme- 24073: jatkuvasti esiintynyt aleneva suuntaus. Ti- nee, että tilojen elinkelpoisuuden parantami- 24074: lastollisesti tämä kehitys näkyy selvästi, kun nen lisäalueiden, joko pellon tai metsän an- 24075: toteamme, että yli kaksi hehtaaria käsittävien tamisella on osoittautunut erittäin ajankoh- 24076: viljelmien keskimääräinen peltoala oli vuoden taiseksi asiaksi. Mutta toisaalta varsinkin 24077: 1910 maatalouslaskennassa 166 000 viljel- metsän järjestäminen lisäalueena käytän- 24078: mällä 10.88 hehtaaria, mutta vuoden 1950 nössä kohtaa suorastaan voittamattomia vai- 24079: maatalouslaskennan 261 750 viljelmällä enää keuksia, koska sitä ei voida antaa nykyisin 24080: 8.82 hehtaaria. Lähes samassa suhteessa on voimassa olevan lain mukaan osuutena yh- 24081: tilojen elinkelpoisuuskin huonontunut. Tästä teismetsään. Ellei lakia tä;ltä osin saada muu- 24082: johtuen uuden maankäyttölain yhtenä tär- tetuksi, jää pienten tilojen elinkelpoisuuden 24083: keimpänä tehtävänä tulee olla jo olemassa parantaminen pelkäksi lupaukseksi ja nam 24084: olevien tilojen elinkelpoisuuden parantami- tulee maaltapako edelleen jatkumaan, sekä 24085: nen. Tämän epäkohdan korjaamista halusi sitä kautta työllisyyskysymysten hoito suu- 24086: maatalousvaliokuntakin erikoisesti korostaa, resti vaikeutumaan. 24087: koska se maankäyttölaista laaditun mietinnön Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 24088: perusteluissa antoi ohjeen lain käytännöllistä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 24089: toteuttamista varten, lausuen mm. seuraa- muksen, 24090: vaa: ,Tällöin on ensisijaiseksi tehtäväksi kat- 24091: sottava elinkelvottomien ja heikosti elinkel- että haUitus viipymättä ryhtyisi sel- 24092: poisten tilojen saattaminen elinkelpoisiksi laisiin toimenpiteisiin, jotka tekevät 24093: hankkimalla näihin lisäainetta." mahdolliseksi lisäalueen antamisen 24094: Jo lain ensimmäisenä voimassaolovuotena osuutena yhteismetsään. 24095: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 24096: 24097: Nestori Kaasalainen. Johannes Virolainen. 24098: Arvo Pentti. Antti J. Rantamaa. 24099: Ale Holopainen. Esu Niemelä. 24100: 24101: 24102: 24103: 24104: 73 E 74/60 24105: 678 24106: 24107: IX,29. - Toiv.a.l. H: o 226. 24108: 24109: 24110: 24111: 24112: Vennamo: Yhteislaitumia koskevan lainsäädännön korjaami- 24113: sesta. 24114: 24115: 24116: Eduskunnalle. 24117: 24118: Läidunolot ovat maassamme edelleen luke- vuokrasopimuksen päättymistä. Mahdollisuus 24119: mattomien pieneläjien kohdalla varsin puut- täytyisi olla myös vapauttaa vuokrasta mää- 24120: teelliset. Tästä syystä on asiantilan korjaami- räajaksi velvoitteita vastaan. Erittäin tär- 24121: seksi käytettävä hyväksi kaikkia mahdolli- keätä myös olisi, että yhteislaitumet olisivat 24122: suuksia. Lisämaiden antamisen lisäksi on siis täysin verovapaat valtiolle, kunnalle ja seu- 24123: myös käytettävä hyväksi yhteislaitumia koske- rakunnalle maksettavista veroista. Tarpeen 24124: vaa lainsäädäntöä sekä korjattava niissä esiin- mukaan olisi lisäksi karjanhaitijoille asetettua 24125: tyvät puutteellisuudet. lehmälukurajoitusta helpotettava. 24126: Luonnollisesti olisi yhteislaitumia koskevaa Kaiken edellä lausutun perusteella esitän 24127: lakia toteutettava, eikä sitä olisi pidettävä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 24128: vain paperilla olevana lupauksena. Lisäksi 24129: olisi maanhankintalain toimeenpanon yhtey- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 24130: dessä muodostettujen yhteislaitumien koh- menpiteisiin yhteislaitumien muodosta- 24131: dalla huolehdittava, että valtiolle maksetta- miseksi sekä yhteislaitumista voimassa 24132: vat laidunvuokrat eivät muodostu liian kor- olevien säännösten ja määräysten pa- 24133: keiksi. Näin on asianlaita nimenomaan niissä rantamiseksi niin, että laidunvuokra 24134: tapauksissa, jolloin on täytynyt perustaa täy- valtiolle ei ole laitumen kannattavan 24135: sin kylmä laidun. Näissä kaikissa tapauksissa käytön esteenä ja että kohtuuttomat 24136: olisi siis huolehdittava, että yhteislaitumesta laidunvuokrat tarkistetaan ja tarpeen 24137: suoritettava vuokra valtiolle pysyisi kohtuul- mukaan yhteislaitumille annetaan va- 24138: lisena, niin että laidunta voidaan kannatta- paavuosia työvelvoitteita vastaan sekä 24139: vasti tarkoitukseensa käyttää ja korko olisi yhteislaitumet täydellisesti vapaute- 24140: esim. enintään 1 sadalta nykyisin käytännössä taan valtiolle, kunoolle ja seurakun- 24141: noudatetun 3 sadalta asemesta. Sovittu nalle maksettavista veroista. 24142: vuokra olisi myös voitava tarkistaa jo ennen 24143: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 24144: 24145: Veikko Vennamo. 24146: 579 24147: 24148: IX,30. - Toiv.al. N:o 2!1:7. 24149: 24150: 24151: 24152: 24153: Vennamo: Yksityismetsien valvontaa koskevien määräysten 24154: korjaamisesta. 24155: 24156: 24157: Ed u s ku nn alle. 24158: 24159: Metsien käytön valvonta on välttämätöntä, velvoitettava esim. ns. aukkohakkuuta. Pien- 24160: koska ne ovat tärkeätä kansallista varallisuut- tilan omistajan on nimittäin saatava metsälös- 24161: tamme. Mutta tätä valvontaa ei saa suorittaa tään jatkuva vuosittainen tulo. 24162: niin, että yksityiselle metsänomistajalle aiheu- Lausutun perusteella esitän eduskunnan 24163: tetaan tarpeetonta haittaa ja taloudellista va- hyväksyttäväksi toivomuksen, 24164: hinkoa. 24165: Tässä valvonnassa on aina muistettava, että että haUitus ryhtyisi kiiree~Usiin toi- 24166: se, mikä sopii suurelle metsälölle, ei suinkaan nwnpiteisiin yksityismetsien vmvonnan 24167: aina sovi pienelle. Tässä valvonnassa on myös ja tämän valvonnan nojal~ annettujen 24168: aina muistettava, että metsälö on tarkoitettu määräysten korjaamiseksi ja paranta- 24169: maatilatalouden turvaksi, josta riippuu per- miseksi niin, että näuw hyödyUismä 24170: heen toimeentulo. toimenpite~1lä ei tarpeettomasti vaikeu- 24171: Näistä syistä olen sitä mieltä, että pien- teta pientuojen omistajien toimeen- 24172: metsälöissä ei aivan äärimmäisiä poikkeus- tuloa. 24173: tapauksia lukuunottamatta ole sallittava eikä 24174: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 24175: 24176: Veikko Vennamo. 24177: 580 24178: 24179: IX,Sl. - Toiv.al. N:o 228. 24180: 24181: 24182: 24183: 24184: Ka.a.sa.la.inen ym.: PienyrittäjälaiMj'en myöntämisestä asutus- 24185: rahaston varoista. 24186: 24187: 24188: Eduskunnalle. 24189: 24190: Hallituksen esitykseen eduskunnalle maan- esityksen linjalle. Tätä käsitystä tukee omalla 24191: käyttölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi merkittävällä tavallaan nykyinen maaseudun 24192: vuodelta 1955 sisältyi kohta, joka teki mah- työllisyyskysymyksen järkevä hoito ja lähi- 24193: dolliseksi sen, että asutusrahaston varoista aikoina ratkaistavaksi tuleva suurten ikäluok- 24194: olisi voitu antaa mm. pienyrittäjälainoja työ- kien työhönsijoittamisongelma. 24195: välineiden ja koneiden hankkimista varten, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 24196: pitäen silmällä maatilatalouteen liittyvien si- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 24197: vuansiomahdollisuuksien lisäämistä. Valitetta- muksen, 24198: vasti eduskunnan enemmistö tältä osin hyl- 24199: käsi hallituksen esityksen. Se oli erittäin että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- 24200: harkitsematon teko, sillä varsinkin maan- menpiteisiin, että maankäyttölakiesi- 24201: lunastuslain mukaan muodostettujen tilojen tyksen mukaiset pienyrittäjälainat voi- 24202: asukkaat kaipaavat perustellusti tilansa lähei- daan sisällyttää asutusrahastosta an- 24203: syydessä avautuvia sivuansiomahdollisuuksia. nettll!Vien laiMjen piiriin. 24204: Laina-asiassa olisi siis palattava hallituksen 24205: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 24206: 24207: Nestori Kaasalainen. Johannes Virolainen. 24208: Arvo Pentti. Antti J. Rantamaa. 24209: Ale Holopainen. Veikko Savela. 24210: Esu Niemelä. 24211: 581 24212: 24213: IX,S2. - Toiv.a.l. N:o 229. 24214: 24215: 24216: 24217: 24218: Kytt& ym.: Toimenpiteistä maan- ja metsänparannustoimin- 24219: nan laajentamiseksi. 24220: 24221: 24222: E d u s k u n n a ll e. 24223: 24224: Niin suuresti kuin käsitykset siitä, min- Maamme yli 10 000 000 ha: n suoalasta las- 24225: kälaista maatalouspolitiikkaa maassamme ketaan noin 4 100 000 ha olevan sellaista, 24226: olisi harjoitettava, saattavatkin vaihdella, että se voidaan kannattavasti ojittaa. Huo- 24227: voitaneen riidattomana pitää toteamusta, mattavasta osasta niitä voidaan ojittamalla 24228: ettei maatalouselinkeino nykyisellään ilman saada ensiluokkaistakin metsämaata. Kuiten- 24229: valtiovallan erikoistoimenpitein antamaa kin niiden tuotto nykyisin on melkein ole- 24230: tukea takaa harjoittajilleen kohtuullista toi- maton. Viime aikoina on maassamme vuo- 24231: meentuloa. Moninaiset ovatkin ne tavat, sittain ojitettu metsämaita 40 000-50 000 24232: joilla tätä tukea on pyritty antamaan. Apu- ha. Näin ollen voidaan todeta, että myös 24233: lantamiljardit, ulkomaisten väkirehujen tuonti ojituskelpoisten soittemme ojittaminen tulee 24234: ja niiden hinnanalennukset, karjataloustuot- nykyisellä vauhdilla kestämään noin 100 24235: teiden hintasubventiot ja vientipalkkiot ja vuotta. On näin ollen todettava, ettei ny- 24236: viljan kaksihintajärjestelmä ovat tyypillisiä kyisellä metsäojituksella voida vielä edes 24237: ilmauksia valtion pyrkimyksestä parantaa seuraavankaan sukupolven aikana suuresti 24238: maatalouselinkeinon harjoittamisen edelly- parantaa jo tällä vuosikymmenluvulla huo- 24239: tyksiä, joiden kohentamiseen myös pyrkii mattavasti laajenevan puunjalostusteollisuu- 24240: maataloustulolaki. temme raaka-aineen tarvetta. 24241: Voidaan pitää ilmeisenä, ettei yllä luetel- Edellä selostettuihin kahteen suureen kan- 24242: luilla toimenpiteillä voida parantaa maa- ja salliseen tehtävään on nykyisenä aikana syytä 24243: metsätalouden harjoittamisen luontaisia edel- kiinnittää erityistä huomiota sen vuoksi, ettei 24244: lytyksiä maassamme, vaan että samanaikai- yhteisktmtamme ole pystynyt riittävän te- 24245: sesti kuin esim. hintapoliittisin toimenpitein hokkaasti organisoimaan työllisyyskysymyk- 24246: pyritään turvaamaan maatalouden tämän sen hoitoa eikä varsinkaan edessä olevaa 24247: hetken kannattavaisuus, on huomio kiinni- suurten ikäluokkien sijoittamista hyödylli- 24248: tettävä niihin mahdollisuuksiin, joilla luon- seen työhön. Tämän vuoksi ja kun kannatta- 24249: nonolosuhteita parantamalla voidaan saada vien työkohteiden löytäminen valtiovallan 24250: pysyvää parannusta maataloustuotannon kan- toimesta järjestettyihin työllisyystöihin on 24251: nattavaisuuteen. Ja kun näin menetellään, muuttumassa aina vaikeammaksi sitä mukaa 24252: kääntyy huomio erityisesti Suomen maaperän kuin tieverkostomme saadaan nykyisiä tar- 24253: perusparannuksiin. peita vastaavaan kuntoon ja erilaisten jul- 24254: Maassamme on nykyisin noin 2 600 000 ha kisten rakennusten rakennusohjelma toteute- 24255: peltoa, josta ainakin puolet on kunnollisen tuksi, on pelkästään työllisyyskysymyksen 24256: ojituksen, pääasiassa salaojituksen tarpeessa. hoitamisenkin vuoksi aihetta kiinnittää huo- 24257: Nykyisin salaojitetaan vuosittain keskimää- miota niihin mahdollisuuksiin, joita maan- 24258: rin noin 12 000-14 000 ha. Näin ollen kes- parannustyöt tarjoavat tuhansille ihmisille, 24259: tää nykyisellä vauhdilla lähes sata vuotta, kun nämä työt vain saatetaan käyntiin nii- 24260: ennenkuin kaikki salaojitettavat pellot ovat den valtakunnallisen merkityksen edellyttä- 24261: saaneet salaojansa ja maamme peltopinta- missä puitteissa. On myöskin aihetta todeta, 24262: alaan samalla on hankittu noin 150 000 pel- että mahdollisuudet näiden töiden nopeaan- 24263: tohehtaarin uudisraivausta vastaava lisäys. kin laajentamiseen ovat olemassa, koska maa- 24264: 582 IX,32. - Maa.n- ja metsä.npa.ra.nnustoiminta. 24265: 24266: 24267: taloushallituksella, metsähallituksella ja kes- että hallit-us kiireellisesti suoritut. 24268: kusmetsäseuroilla jo nyt on puheena olevan taisi tutkimuksen maan- ja metsän- 24269: tehtävän suorittamista varten tarvittavat, parannustoiminnan laajentamisesta sen 24270: tehokkaasti nykyisissä puitteissa työskentele- valtakunnallista merkitystä vastaaviin 24271: vät organisatiot. mittasuhteisiin ja tutkimuksen val- 24272: Edellä lausutun perusteella ehdotamme mistuttua antaisi Eduskunnalle ne esi- 24273: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi tykset, joihin tämä tutkimus antaa 24274: toivomuksen, aiheen. 24275: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 24276: 24277: Harras· Kyttä. · Olavi Lahtela. Armi Bosia. 24278: Saara Forsius. Erkki Koivisto. Veikko Hyytiäinen. 24279: Johannes Virolainen. Urho Kähönen. Armas Leinonen. 24280: 583 24281: 24282: IX,33. - Toiv.al. N: o 230. 24283: 24284: 24285: 24286: 24287: J. E. Pa:rta.nen ym.: Työllisyysvarojen käyttiimisestä avus- 24288: tuksiksi tiZakohtaisten perusparannustöiden suorittami- 24289: seen aZityöllisyysaluema. 24290: 24291: 24292: E d u s k u n n a 11 e. 24293: 24294: Valtiovallan on pitemmän ajan odotettu käytön laajentamisella koskemaan maatalou- 24295: ulottavan työttömyyden lievittämiseksi tar- den tilakohtaisia perusparannustöiti voitai- 24296: koitettuja toimenpiteitään maatalouden tila- siin tilannetta tuntuvasti helpottaa. 24297: kohtaisten perusparannustöiden piiriin. Val- Esillä olevaan asiaan on maataloushallitus 24298: tioneuvosto onkin viime vuoden lopulla anta- - ja tiettävästi erään maanviljelysseuran 24299: mallaan päätöksellä laajentanut työllisyyden johtokunta - kiinnittänyt huomiotaan ja 24300: turvaamiseksi ja työttömyyden lieventämi- kääntynyt esityksellä valtioneuvoston puo- 24301: seksi osoitettujen varojen käyttöä siten, että leen. Kun näin ollen on katsottava asiantun- 24302: hallakatoalueen hyväksytyissä kunnissa voi- tijataholla omaksutun jo asiaan myönteinen 24303: daan maksaa avustusta maanparannusainei- kanta, olisi myöskin eduskunnan osaltaan 24304: den ajamisesta ja pienvaltaojien kaivami- edistettävä työllisyyden ylläpitämistä edellä 24305: sesta. esiintuotujen toimenpiteiden avulla. 24306: Kun maassamme on v. 1959 hallakato- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 24307: alueen lisäksi myös muita vaikeita alityölli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 24308: syysalueita, joilla olisi edellytykset lievittää 24309: työttömyyttä samantapaisin toimenpitein, että hallitus ryhtyisi tarpeeUisi.in 24310: näyttäisi olevan tarkoituksenmukaista ja pe- toime'ltpiteisiin, että alityöllisyysaluei- 24311: rusteltua laajentaa tätä toimintaa varsinai- den työttömyyden lievittämiseksi voi- 24312: sen hallakatoalueen ulkopuolisillekin ·alueille. taisiin myöntää k'U.lkulaitosten ja 24313: Vaikeimmilla työttömyysalueilla, kuten Ka- yleisten töiden ministeriön harkinnan 24314: jaanin ja Oulun työvoimapiireissä, Pohjois- mukaan työ'lUsyywaroista ooustu.kM 24315: Savossa ja Pohjois-Karjalassa sekä Lapissa, maanparannusaineiden ajosta ja kui- 24316: on työvoimaviranomaisilla jatkuvasti voitta- vatustöiden suorittamisesta muualla- 24317: mattomia vaikeuksia riittävien työmahdolli- kin kuin hcillakatoalueen kunnissa. 24318: suuksien jirjestämisessi. Työllisyysvarojen 24319: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960. 24320: 24321: Eemil Pa.rta.nen. Ale Holopainen. 24322: Niilo Ryhtä. Ta.hvo Rönkkö. 24323: 584 24324: 24325: IX,34. - Toiv.al. N: o 231. 24326: 24327: 24328: 24329: 24330: Vennamo: Tt'lakohtaisten perusparannustöiden suorittamisen 24331: edistämisestä. 24332: 24333: 24334: Eduskunnalle. 24335: 24336: Huolimatta sukupolvien raskaasta raadan- teisiin. Mutta nämä halpakorkoiset lainat ja 24337: nasta ovat tilakohtaiset perusparannustyöt sopivat avustukset on saatava koskemaan 24338: maaseudulla edelleen suuresti keskeneräisiä. koko maata, ja lisäksi niitä koskevat sään- 24339: Näin on asianlaita, vaikka samaan aikaan nökset on saatava tarkoituksenmukaisiksi. 24340: maaseutua kiusaa näkyvä ja piilevä työn Kun rahalaitoksilla ainakin toistaiseksi näyt- 24341: puute varsin suuressa määrin. tää olevan tyydyttävästi varoja lainoitustoi- 24342: Syynä tällaiseen asiantilaan on selvästi se, mintaa varten, kävisi halpakorkoisten laino- 24343: että vähävaraisuus ja pääomien puute estä- jen järjestäminen valtiolle varsin vähäisin 24344: vät tilakohtaisten perusparannustöiden suo- rasituksin parhaiten päinsä korkohelpotus- 24345: rittamisen, jotka työt kuitenkin parantaisi- ten muodossa. Näin rahalaitoksista saatu 24346: vat jatkuvaa toimeentuloa ja olisivat siis riittävän pitkäaikainen ja vakautettu laina 24347: tärkeä rengas kansamme elintason nousussa. olisi todella halpakorkoinen. 24348: Näitä hyödyllisiä töitä ei siis voida suorittaa Kaiken edellä lausutun perusteella esitän 24349: kuin rajoitetusti, ja samalla kertaa valtio- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 24350: valta veromarkoilla joutuu järjestämään kal- 24351: liita sekä vähemmän tuottavia ja tuottamat- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 24352: tomia työttömyystöitä. Ja kaiken lisäksi toimenpiteisiin hyödyUisten ja tarpeel- 24353: näissä töissä veromarkat menevät pääosalta listen Ulakohtaisten perusparannustöi- 24354: muiden kuin työn tarpeessa olevien hyväksi. den aina ojitusta sekä mudan ja saven 24355: ·Kaiken järjen nimessä olisi siis terveesti ajoa myöten edistämiseksi halpakor- 24356: edistettävä tilakohtaisia perusparannustöitä, koisilla lainoilla ja korkohelpotuksilla 24357: olipa sitten kysymys minkälaisista tilan tuo- sekä sopiviUa avustuksilla, jotta työn 24358: tantokykyä parantavista töistä tahansa aina puutetta voitaisiin maaseuduUa ter- 24359: ojitusta sekä mudan ja saven ajoa myöten. veesti ja halvasti vähentää sekä myös 24360: Tämä tapahtuu parhaiten halpakorkoisen lai- satmaUa pysyvästi parantaa maaseutu- 24361: noituksen ja sopivien avustusten muodossa. väestön toimeentulomahdollisuuksia ja 24362: Pitkän jarrutuksen jälkeen onkin hallitus elintasoa. 24363: jo ryhtynyt rajoitetusti tällaisiin toimenpi- 24364: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 24365: 24366: Veikko Vennamo. 24367: 585 24368: 24369: IX,35. - Toiv.al. N:o 232. 24370: 24371: 24372: 24373: 24374: Vennamo: Työllisyysvarojen myöntämisestä tilakohtaisiin pe- 24375: rusparannwtiii'hin koko maassa. 24376: 24377: 24378: Eduskunnalle. 24379: 24380: Vuosikausia on maassamme puhuttu tila- Hallituksella on aina käytettävissä valtavat 24381: kohtaisten perusparannustöiden välttämättö- määrät työllisyysvaroja. Ne jos mitkä sopisi- 24382: myydestä sekä niiden työllisyyttä ja toimeen- vat käytettäviksi tilakohtaisiin perusparan- 24383: tuloa edistävästä vaikutuksesta. Pyynnöt nustöihin, jolloin valtiolle vähäisin menoin ja 24384: saada näitä tuottavia töitä varten halpakor- lainoin hoidettaisiin sekä työllisyyttä että jat- 24385: koisia lainoja ovat kuitenkin tähän saakka kuvaa toimeentulon parantamista. 24386: kaikuneet kuuroille korville ja hallitukset Kaiken lausutun perusteella esitän edus- 24387: ovat olleet asiasta täysin välinpitämättömiä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 24388: Suomen Pientalonpoikien puolueen synty- 24389: misen jälkeen maalaisliittolainen hallitus on että hallitw ryhtyisi kiireellisiin toi- 24390: kuitenkin ollut pakotettu kiinnittämään jos- menpiteisiin työllisyysvarojen myöntä- 24391: sain määrin huomiota tilakohtaisten perus- miseksi tilakohtaisiin peruaparannus- 24392: parannustöiden rahoitukseen. Erityisesti näin töihin kaikkialla maassa ja tällä tavoin 24393: on tapahtunut ns. halla- ja luonnononnetto- tehokkaasti ja halvoin kustannuksin 24394: muusalueilla, joskin asiasta annetut säännök- huolehtisi sekä työn tarpeesta että 24395: set ovat olleet joustamattomat ja käytännölle pientalonpoikien toimeentulon jatku- 24396: vieraat. vasta parantamisesta. 24397: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 24398: 24399: Veikko Vennamo. 24400: 24401: 24402: 24403: 24404: 74 E 74/60 24405: IX,36. - Toiv.al. N:o 233. 24406: 24407: 24408: 24409: 24410: Kosol& ym. : Valtion osmwtosta maanparannustöiden kustan- 24411: nuksiin annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. 24412: 24413: 24414: Eduskunnalle. 24415: 24416: Valtion osanotosta maanparannustöiden vatuksen teknillinen suoritustapa vaikuttaisi 24417: kustannuksiin 5 päivänä syyskuuta 1946 an- valtionapuehtoihin. Niiksi kustannuksiksi, 24418: netun valtioneuvoston päätöksen 5 § : n joista avustus määrätään tai joille myönne- 24419: 1 mom: n c kohdassa on määrätty palkkio- tään avustuslainaa, olisi huomioitava työ- ja 24420: prosentit, mitä maanparannushankkeiden tarveainekustannusten lisäksi ne kuivatusta 24421: kustannuksista voidaan avustusta maksaa. palvelevat lisälaitteet, jotka helpottavat kun- 24422: Mainituissa kustannuksissa huomioidaan nossapitoa ja hoitoa tai mainitut kunnossa- 24423: vain työ. ja tarveainekustannukset. Viime pidon ja hoidon lisäkustannukset pääomitet:- 24424: aikoina on suunniteltu esimerkiksi eräät tuna. 24425: kuivatukset toteutettaviksi pumppupenger- Edellä olevan perusteella esitämme edus- 24426: ryshankkeina, joiden hoito- ja kunnossapito- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 24427: kustannukset ovat normaaliperkauksia suu- 24428: remmat. Kun hoito- ja kunnossapitokustan- että hallitus ryhtyisi toimen.piteisiin 24429: nuksia ei huomioida avustusta myönnet- valtion.euvoston päätökse,, joka. kos- 24430: täessä, saavat maanomistajat pengerryshank- kee valtimr. osarwttoa maanpar<mnus- 24431: keissa huonommat valtionapuehdot kuin töiden kustannuksim, muuttamiseksi 24432: perkaushankkeissa. Täten nykyisessä muo- siten, että avustusta myönnettäessä 24433: dossaan päätös rajoittaa teknillistä kehitystä huomioitaisiin kuivatushankkeiden nor- 24434: kuivatustoiminnassa. maalia suuremmat hoito- ja kunnossa- 24435: Päätöstä olisi siten muutettava, ettei kui- pitokustannukset. 24436: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 24437: 24438: N. Kosola. Våinö E. Nieminen. Reino A.la.-Kulju. 24439: Kalervo Saura. !!artti ~en. Matti Liinamaa. 24440: R. Hallberg. Mikko Asunta. Våinö Tikkaoja. 24441: 587 24442: IX,37. - Toiv.al. N: o 234. 24443: 24444: 24445: 24446: 24447: Kosola. ym..: Lisäavustuksen maksamisesta maanparannustöi- 24448: den kustatmuksiin eräissä tapauksissa. 24449: 24450: 24451: E d u s k u n n a 11 e. 24452: 24453: Valtion osanotosta maanparannustöiden hankkeissakin olisi oltava mahdollisuus 24454: kustannuksiin 5 päivänä syyskuuta 1946 myöntää. sellaisissa tapauksissa, joissa osak- 24455: annetussa valtioneuvoston päätöksessä on kaat tyytyvät vain avustukseen, lisäavustus. 24456: määrätty ne prosentit, mitä maanparannus- Tämän olisi oltava vähintään 30 % avustus- 24457: hankkeiden kustannuksista voidaan maksaa lainaan oikeutetuista kustannuksista, jotta se 24458: avustusta ja lainaa. Sen sijaan päätöksen korvaisi osakkaille avustuslainan poisjättämi- 24459: mukaan ei voida avustusprosenttia lisätä sen aiheuttaman edunmenetyksen. Mikäli 24460: niissä tapauksissa, joissa maanomistajat ha- eräissä hankkeissa myönnettäisiin vain avus- 24461: luavat välttää lainanottoa ja maksaa välittö- tusta, tekisi se käytännön joustavammaksi. 24462: mästi hankkeen valmistuttua rahassa heille Edellä olevan perusteella esitämme edus- 24463: tulevat osuudet kustannuksista. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 24464: Metsänparannuslain mukaan saa metsä- 24465: ojituksiin korkeamman avustuksen, jos hank- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 24466: keelle ei myönnetä valtion avustuslainaa. valtitnwuvostQ11r päätöksen, joka kf>s- 24467: Käytännössä on toteutettu maanparannus- kee valti.Qn, osan.ottf>a maan,paranm.us- 24468: hankkeita, joissa osakkaat ovat heti maksa- töiden, kustann,uksi.in, muuttamiseksi 24469: neet osuutensa ja tyytyneet vain avustuk- siten, että hankkeelle, jolle ei myön- 24470: seen. Tämä valtiolle edullinen rahoitusmuoto netä avustuslainaa, voitaisiin, myön,tää 24471: olisi saatava yleistymään. Näissä hankkeissa lisäavustuksen,a vähintään 30 % m,aan.. 24472: osakkaat saavat kuitenkin pienemmän avus- paran,nuslain mukaisesta avustuslainan 24473: tuksen kuin niissä, joille myönnetään sekä määrästä. 24474: avustusta että avustuslainaa. Maanparannus- 24475: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 24476: 24477: N. Xosola.. Martti Salminen. B. Ala.-Xulju. 24478: Kalervo Sa.ura,. Väinö E. Nieminen. Matti IJiDama.a. 24479: R. Hallberg. Mikko Asunta. Väinö Tikkaoja. 24480: 588 24481: 24482: IX,38. - Toiv.al. N: o 235. 24483: 24484: 24485: 24486: 24487: Marttila. ym.: Avustusten myöntämisestä maatilojen tilakoh- 24488: taisiin perusparannustöihin. 24489: 24490: 24491: E d u s kun n a ll e. 24492: 24493: Vaitioneuvosto on antanut mahdollisuuden haltijat eivät hakeutuisi työttömyystöihin, 24494: suorittaa omilla tiloilla perusparannustöitä jos he saisivat omilla tiloilla suorittaa palk- 24495: niiden haJ:latilojen viljelijöille, jotka ovat kioiden turvin perusparannustöitä. Varsin- 24496: oikeutetut työttömyyskortistoihin. Onkin kaan asutustiloilla ja muilla uudistiloilla, 24497: erinomainen asia, että tähän maatalouden joilla halla vierailee lähes joka vuosi, ei ole 24498: kannalta tärkeään tehtävään saadaan koke- mahdollisuutta ryhtyä omin varoin näihin tär- 24499: muksia. Kun tämä ensimmäinen vaihe loppuu keisiin töihin. Saven ja muiden kivennäismai- 24500: kuitenkin tämän työllisyyskauden loputtua, den ajo pelloille, viemäreiden kaivu ja mui- 24501: olisi suuri vahinko, ellei tätä toimintaa voi- den perusparannustöiden suorittaminen tekee 24502: taisi jatkaa. Kun siihen voimassa olevien la- näistä tiloista tuottavia. 24503: kien mukaan ei ole mahdollisuutta kuin työt- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 24504: tömyysvaroin ja tällaisten perusparannustöi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 24505: den tarve on erittäin suuri, olisikin pyrittävä muksen, 24506: saamaan sellainen laki, että perusparannus- 24507: töistä voitaisiin suorittaa palkkioita uudis- ja että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- 24508: kivenraivauspalkkioiden tapaan ainakin niille menpiteisiin, että maatilojen tilakoh- 24509: tiloille, jotka ovat oikeutetut mainittuihin taiS'iin peruaparannustöihin voitaisiin 24510: palkkioihin. Tällä tavalla päästäisiin töihin, myöntää avustuksia valtionvaroista 24511: jotka keventäisivät kuntien ja valtion varsi- uudis- ja kivenraivauspalkkioiden ta- 24512: naisia työttömyysmenoja, sillä näiden tilojen paan. 24513: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 24514: 24515: Aarre Marttila. Artturi Jämsen. 24516: Matti Liinam.aa. J. A. Junga.rå. 24517: .Tahvo Rönkkö. Veikko Savela. 24518: Ale Holopainen. Arvo Pentti. 24519: 689 24520: 24521: IX,39. - Toiv.a.l!. N: o 236. 24522: 24523: 24524: 24525: 24526: Pulkkinen ym.: Avustusten ja lainojen myöntämisestä pien- 24527: viljelijöille tilakohMisten perusparanrnustöiden suoritta- 24528: miseen. 24529: 24530: 24531: E d u s k u n n a II e. 24532: 24533: Vuonna 1954 suoritettu tutkimus osoitti, Tarkoituksenmukaisempaa olisi varmaan 24534: että maamme tärkeimmilläkin viljelysalueilla järjestää asia niin, että pienviljelijät voisivat 24535: 30-35% peltoalasta oli erittäin puutteelli- suorittaa tiloillaan perusparannustöitä. Jotta 24536: sesti kuivatettu. Asutusalueilla ja yleensä he voisivat sen tehdä, olisi heille valtion toi- 24537: siellä, missä pienviljelmät ovat suurena mesta turvattava avustuksia ja halpakorkoi- 24538: enemmistönä, peruskuivatuksen ja muiden sia lainoja. Siksi maan- ja metsänparannus- 24539: tilakohtaisten perusparannusten suhteen ti- määrärahoja olisi lisättävä siinä määrin, että 24540: lanne on vieläkin huonompi. Vaikka pien- niistä voitaisiin riittävästi jakaa avustuksia 24541: viljelijät ovat selvillä näiden peruaparannus- ja lainoja pienviljelijöille tilakohtaisten pe- 24542: töiden suorittamisen välttämättömyydestä, ei rusparannustöiden suorittamiseksi. Näin me- 24543: heillä vähävaraisina ole mahdollisuuksia niitä netellen pienviljelijät saisivat työtilaisuuksia 24544: toteuttaa. Itsensä ja perheensä toimeentulon kotipaikkakunnallaan tarvitsematta lähteä 24545: turvaamiseksi he ovat pakotettuja hakeutu- etäisille siirtotyömaille. 24546: maan ansiotöihin voimatta työskennellä vil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 24547: j elmillään. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 24548: Viime · vuosina tällaisten pienviljelmien 24549: omistajat ovat myös joutuneet työhön siirto- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 24550: ja muille työttömyystyömaille, joten heillä ei avustusten ja halpakorkoisten lainojen 24551: ole ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia vä- myöntämiseksi pienv~'ljelijöflle heidän 24552: häisessäkään määrin edes vapaa-aikoina suo- t~'lo~'llaan suorittamiensa perusparan- 24553: rittaa töitä tiloillaan. Tällainen ei ole kan- nustöiden toteuttamiseksi. 24554: santaloudenkaan kannalta edullista. 24555: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 24556: 24557: Aarne Pulkkinen. Aleksi Kiviaho. 24558: Veikko Rytkönen. Pentti Liedes. 24559: Hugo Ma.nninen. Siiri Lehmonen. 24560: 590 24561: 24562: IX,40. - Toiv.al. N:o 237. 24563: 24564: 24565: 24566: 24567: Kämäräinen ym.: EsiPykrM antamisesta maanparannusainei- 24568: den ajopalkkiosta pie1Wiljelijöille. 24569: 24570: 24571: E d u s k u n n a 11 e. 24572: 24573: Usean viime vuoden aikana on maassamme kioiden maksussa. Kun maamiesseurojen ja 24574: ollut laaja työttömyys. Työttömien joullwssa pienviljelijäjärjestöjen neuvojilla on laaja 24575: on ollut huoma.tta.va osa pienviljelijöitä ja kokemus töiden suunnittelussa, tarkastuk- 24576: heidän perheittensä jäseniä. Työtä kyllä sessa ym. seikoissa, olisi organisatio valmis. 24577: näillä pientiloilla olisi talvellakin riittävästi, Hallitus voisi antaa tarkemmat määräykset 24578: mm. maanparannusaineiden, saven ja mudan palkkioiden jakoperusteista. 24579: ajo viljelylksille. Niitä pitäisi ajaa erikoisesti Kuiluvana ta.lvena on näitä maanparannus- 24580: uudisviljel.ybille. Useimmilla pientiloilla jää aineiden ajopa1klkioita maksettu halia-aluei- 24581: tämä tä.rlkeä työ suorittamatta senvuoksi, että den pienviljelijöille ja on se suuressa määrin 24582: raJlatulöjen vuoksi täytyy mennä ansiotöihin. helpottanut työttömyys'kygymyksen hoitoa 24583: Jos ansiotöitä ei ole riittävästi saatavissa, näissä halla-alueen maakunnissa. Nyt tämä 24584: niinlkuin asianlaita on usean viime vuoden asia on hoidettu valtioneuvoston ja työminis- 24585: aikana ollut, on tietysti turvauduttava. työt- teriön päätöksellä.Kun asia on tä:rkeä pienvil- 24586: tömyystöihin. Tästä kärsii pienviljelijän jelijöille ja myös työttömyyden hoitamisessa, 24587: ta•lous, sillä maanparannusaineiden puuttu- olisi asiasta säädettävä la:ki niinkuin uudis- 24588: essa satotulOkset jäävät alhaisiksi jSJ !kunnille viljelysten ja kivien raivauksesta on lalki ole- 24589: ja valtiolle aiheutuu suuria !kustannuksia massa. 24590: työttömyystöiden hoitamisesta. Edellä 88llotun perusteella ehdotamme 24591: Tämän vudksi olisi pientilallisill.e malkset- kunnioittavasti eduskunnan päätettäviksi 24592: tava pailllclriota maanparannusaineiden ajosta toivomuksen, 24593: viljelyksille. Palkkioiden maksu tapahtuisi 24594: parhaiten samaa menettelytapaa noudattaen että 1wUitus antaisi Eduskunnalle 24595: kuin mikä on jo pitemmän aikaa ollut käy- esityksM maanpara11.nusainoeide1t ajo- 24596: tännössä pienviljelijöiden uudisviljelyspalk- polkkwsta pienviljeUjöille. 24597: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 24598: 24599: Ka.lle IOi.märäinen. Ale Holopainen.· 24600: Pentti Pekkarinen. Olavi Lahtela. 24601: Artturi Jämsen. Esa. Timonen. 24602: 691 24603: 24604: IX,41. - Toiv.al. N: o 238. 24605: 24606: 24607: 24608: 24609: Uuitalo ym.: Esityksen antamisesta uudisraivausten yhtey- 24610: dessä talpahtuvasta maanparannusaineiden ajosta suori- 24611: tettavista palkkioista. 24612: 24613: 24614: E d u s k u n n a ll e. 24615: 24616: Uudisraivaustoiminta maassamme on pysy- dä suunnitelma uudisraivaussuunnitelman 24617: nyt jatkuvasti varsin laajana. Uuden pellon teon yhteydessä ja maksaa palkkiota sitä 24618: raivaamista ovat edelleen puoltamassa monet mukaa kuin työ edistyy sekä loppu pal.kkiosta 24619: eri tekijät. Raivausten yhteydessä on kui- maksaa sen jälkeen, kun työ on loppuun 24620: tenkin melkein poikkeuksetta jäänyt suorit- suoritettu. Joskus aikaisemmin, kun uudis- 24621: tamatta maanparannusaineiden ajo, mikä raivauspalkkiot olivat suhteellisesti suurem· 24622: monessa tapauksessa olisi välttämätön toi- mat, suorittivat viljelijät maanparannusai- 24623: menpide maan kasvukunnolle. Useat uudis- neen ajon uudisraivauksen yhteydessä. Kun 24624: raivaukset sijaitsevat suoperäisillä mailla. nyt palkkioitten suuruus on jäänyt jälkeen 24625: Tällaisia maita ei saada tyydyttävään kas- muusta kehityksestä, ei ilman korotettua 24626: vukuntoon ilman kivennäismaanparaimusai- palkkiota ole mahdollisuutta suorittaa edes 24627: neita. Samoin kaipaavat jäykät kivennäis- välttämätöntä maanparannusaineen ajoa. 24628: maat turvetta maanparannusaineeksi. Maan- Edellä olevaan· viitaten ehdotamme kun- 24629: parannusaineiden ajoa uudisraivauksille ei- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 24630: vät viljelijät kykene suorittamaan, kun muksen, 24631: uudisraivauspalkkio on kovin pieni. Jos 24632: maanparannusaineen ajosta voitaisiin suorit- että hallitus antaisi Edmkunnalle 24633: taa lisäpalkkio, yleistyisi maanparannusai- esityksen maanpara1musaineidoo ajos- 24634: neen ajo ja sillä olisi erittäin suuri merkitys ta uudisraivausten yhteydessä ja että 24635: maan ikasvukunnon ja myös työllisyyden kan- tältä osin uudisraivauspalkkiota koro- 24636: nalta. tettaisiin. 24637: Maanparannusaineen ajosta voitaisiin teh- 24638: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 24639: 24640: Eino Uusitalo. Ale Holopainen. Pentti Pekkarinen. 24641: Matti Liinamaa. Arvo Pentti. Esa Timonen. 24642: Aarre Marttila. .Artturi Jä.msen. Esu Niemelä. 24643: Veikko Savela. Eemil Partanen. Akseli Paarman. 24644: 592 24645: 24646: IX,42. - Toiv.al. N: o 239. 24647: 24648: 24649: 24650: 24651: Kosola. ym.: Lisäyksestä vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon 24652: mdsänparannusvaroihi-n. 24653: 24654: 24655: E d u s k u n n a 11 e. 24656: 24657: Ennakkotietojen mukaan vuonna 1959 sel- säautotiesuunnitelmia on 508 km. Kun enti- 24658: laisina metsänparannustöinä, joiden suoritta- siäkin suunnitelmia on vielä toteuttamatta, 24659: misessa käytettiin metsänparannuslain no- on helppo todeta, etteivät myönnetyt varat 24660: jalla myönnettyjä varoja, kaivettiin metsä- riitä pitämään metsänparannustoimintaa lä- 24661: ojia noin 9 100 km, mikä vastaa noin 53 000 hellekään siinä laajuudessa, mitä toteuttamis- 24662: ha: n kuivatusalaa, tehtiin metsän kylvö- ja taan odottavat suunnitelmat edellyttävät. 24663: istutustöitä noin 9 700 ha: n alalla ja raken- Puunjalostusteollisuutemme laajentamisen 24664: nettiin valmiiksi yhteensä 329 km metsäauto- seurauksena tulee raakapuun kysyntä lähi- 24665: teitä. Tähän toimintaan käytettiin tulo- ja vuosina lisääntymään. Tämän vuoksi on tär- 24666: menoarviossa myönnettyjä metsänparannus- keätä jo nyt vesiperäisiä metsämaita ojitta- 24667: varoja avustusvaroina 500 milj. m'k ja laina- malla, vajaatuottoisia metsämaita metsittä- 24668: varoina 350 milj. mk sekä lisämenoarviossa mällä ja metsäautoteitä rakentamalla ryhtyä 24669: myönnettyjä varoja avustusvaroina 150 ja edistämään puun tuottoa jatkuvan raaka-ai- 24670: lainavaroina 50 milj. mk, eli kaikkiaan met- neen saannin turvaamiseksi. Vielä on huo- 24671: sänparannusvaroja 1 050 milj. m'k. Lisäksi mattava, että metsänparannustoimintaa te- 24672: käytettiin metsänparannustoimintaan asutus- hostamalla voidaan varata työtilaisuuksia 24673: hallituksen myöntämiä varoja 143 milj. mk. maaseudun työvoimalle sen omilla asuinseu- 24674: Työttömyysvaroja metsänparannustoiminnan duilla sellaisena aikana, jolloin muuta työtä 24675: rahoittamiseen myönnettiin 200 milj. mk, ei ole saatavissa. 24676: mutta siitä jäi osa käyttämättä. Tämä taas Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 24677: johtui siitä, että varojen käyttämisestä an- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 24678: nettujen ehtojen mukaan työvoima piti ottaa 24679: työttömyyskortistojen kautta, joita kunnat että hallit'US antaisi Ed'USkunnalle 24680: avasivat hyvin hitaasti, monet vasta vuoden esityksen 300 m~"ljoonan markan mää- 24681: lopulla, jolloin näiden varojen käyttöoikeus rärahan ottamisesta lisäyksenä vuo- 24682: päättyi. den 1960 tulo- ja menoarvioon metsän- 24683: Kuluvaa vuotta varten tulo- ja menoar- parann'USvaroihin, josta määrärahasta 24684: viossa metsänparannusvaroja on myönnetty 150 miljoonaa markkaa. olisi metsän- 24685: 900 milj. mk, ja asutusvaroja on tiedossa parann'USaV'USt'USVaroja ja 150 mil- 24686: 150 milj. Vuonna 1959 tehtiin uusia metsä- joonaa markkaa metsänparann'USlaina.- 24687: ojitussuunnitelmia 13 848 km, mikä vastaa varoja. 24688: noin 81 000 ha: n kuivatusalaa, ja uusia met- 24689: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 24690: 24691: N. Kosola.. Martti Salminen. 24692: Kalervo Sa.ura. Mikko Asunta. 24693: Mauri Seppä. R. Hallberg. 24694: 593 24695: 24696: IX,43. - Toiv.a.l. N: o 240. 24697: 24698: 24699: 24700: 24701: Mattila ym.: Maidontarkastuslainsäädännön uusimisesta. 24702: 24703: 24704: E d u s k u n n a ll e. 24705: 24706: Voimassa olevan maidontarkastuslain ( 558/ tuskeskukseen vain tilapäisesti ja aivan vä- 24707: 46) mukaan vähintään 4 000 asukasta käsit- häisiä määriä. Tästä koituu vain tarpeettomia 24708: täviin kaupunki- ja kauppalakuntiin on pe- lisäkustannuksia, koska tarkastuksella ei ole 24709: rustettava maidontarkastamo, jonka tehtä- mitään merkitystä maidon jalostuksen kan- 24710: vänä on valvoa toimialueensa meijereihin saa- nalta. Todettakoon, että nykyisenkään lain 24711: puvan maidon tuotannon, kuljetuksen, käsit- mukaan ei tarkastusta tarvitse suorittaa sel- 24712: telyn ja kaupan hygieenisyyttä. Tämä mai- laisen meijerin alueella, joka valmistaa voita 24713: dontarkastusjärjestelmä luotiin toistakym- ja juustoa. 24714: mentä vuotta sitten sodan jälkeisissä poik- Tautitartunnan aiheuttajat joutuvat mai- 24715: keuksellisissa olosuhteissa, jolloin se ehkä oli toon usein muualla kuin tuotantopaikalla eli 24716: asianmukainen ja silloisia vaatimuksia vas- siis kuljetuksen, meijerikäsittelyn ja jakelu- 24717: taava, mutta nykyisin sitä on monilta osiltaan vaiheen aikana. Näin ollen maidon virallisen 24718: pidettävä vanhentuneena ja epäonnistuneena. tarkastuksen tehtäväksi olisi asetettava en- 24719: Huolimatta siitä, että virallinen maidon- tistä tiiviimmin valvoa meijerien hygieeni- 24720: tarkastus ulottuu nykyisin tuotantopaikoille, syyttä ja valmistustekniikkaa sekä nykyistä 24721: siis navettoihin, on silloin tällöin esiintynyt käytäntöä huomattavasti useammin tarkastaa 24722: pahoja tautiepidemioita, joiden on todettu valmiita tuotteita meijeriitä kulutukseen 24723: saaneen alkunsa maidon välityksellä. Tämä saakka. Jotta terveydelliset vaatimukset tuli- 24724: onkin luonnollista, sillä ollakseen tehokasta, sivat täydellisesti huomioonotetuiksi, olisi 24725: tulisi tarkastus ulottaa paitsi navettoihin maidontarkastuslakia muutettava myös siten, 24726: myös karjoihin ja karjanhoitajiin. Tarkastus että tarkastuspakon alainen maito on pastö- 24727: olisi sitä paitsi suoritettava hyvin lyhyin vä- roitava. 24728: liajoin. Nykyinen eläinlääkärikunta ei kuiten- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 24729: kaan ehdi suorittaa tarkastuksia edes yhtä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 24730: kertaa vuodessa niinkuin laki edellyttää. muksen, 24731: Täydellisesti toteutettuna nykyinen mai- 24732: dontarkastuslaki nimenomaan navettatarkas- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 24733: tuksen osalta saattaa johtaa ja on myös joh- toimenpiteisiin maidontarkastuslainsää- 24734: tanut outoihin sovellutuksiin. Lain mukaan dännön uusimiseksi nykyisiä olosuh- 24735: on navettatarkastus suoritettava sellaisenkin teita vastaavaksi. 24736: meijerin alueella, josta maitoa tuodaan kulu- 24737: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960. 24738: 24739: Matti Mattila. Johannes Virolainen. Antti J. Rantama.a. 24740: 24741: 24742: 24743: 24744: 75 E 74/60 24745: 594 24746: IX,44. - Toiv.al. N: o 241. 24747: 24748: 24749: 24750: 24751: AaUD.ta. ym.: MääräMhasta. lGinoiksi ja. avustuksiksi Pohjois- 24752: Hämeen maamieskoululle moota.lousteknillisen koulun 24753: asuinra.kennusta varten. 24754: 24755: 24756: Eduskunnalle. 24757: 24758: Vuonna 1950 suorit~tun tiedustelun mu- Koulu on ,toiminut yhden vuoden ja se käyt- 24759: lkaan oli maMsamm~ 261750 yli 2 ba:n vil- tää hyväi.kseen maamieskoulun suojia, sen 24760: jelmää., joista 71,8 % eli 187 834 2-10 pelto- konehallirakennusta ja käsityöverstasta, joi- 24761: hehtaarin wuxuisia.. Laske1ma osoittaa, että den k:oneistot on saatu riittävän tehokkaiksi 24762: suurin osa maatiloista on kooltaan niin pie- erikoisopetll'ksen aikaansaamiseksi ko. koulua 24763: niä, että niiden asuikkaiden on yksin tiwillaan varten. Maamieskoulun opettajat toimivat 24764: vaikea saada tyydyttävää toimeentuloa. Hei- myös ko. !koulun opettajina. OppitJaat asuvat 24765: dän elinmahdollisuuksiaan voisi kuitenkin pa- vielä tilapäisissä ·asuintiloissa, mikä rajoittaa 24766: rantaa riittä.vä ammattitaito ja sivuansio- oppilaiden ottoa kouluun, jossa voitaisiin 24767: mahdollisuudet, joita maatalouden koneellis- opetustiloja ja opettajavoimia lisäämättä 24768: tumisen vuoksi on entistä enemmän tarjolla, kouluttaa vuosittain 15 oppilasta, mutta riit- 24769: j()S on kouluja, jQissa voi saada tietoja ja tämättÖ'ffiien asuntotilojen vuoksi runsaasta 24770: taitoja esim. ny'kyaiikaisten koneiden huoll()fBI, pyrltijämärurästä. huolimatta voidaan ottaa 24771: ja lrorja.uksessa. vain 8. 24772: Vuonna 1953 asetettu maatalouskolliukO'llli- Että koullu, joka yhden vuoden työSkente- 24773: tea on mietinnössään, joka valmistui 1958 lynsä jälkeen on osoittautunut tarkoitustaan 24774: erikoisemi syventynyt pientilojen asu'klkaiden vastaavaksi ja erittäin tarpeelliseksi maata- 24775: elintason parantamista tar'lroittavien koulu- lousväestön ammattitaidon lisääjänä, voisi 24776: tuskysymysten järjestelyyn ja ehdottaa pe- toimia täydeHä teholla, pitäisi sille rakentaa 24777: rustettavwksi uuden iJmulutyypin, jossa. anne- oppillasasuntola, johonka tulisi asunnot oppi- 24778: taan maatalousopetuksen lisäksi huoonatta- laita viiJI'ten, yksi opetusluokka ja !kahden 24779: vasti enemmän kuin tavallisissa maamies:. ja opettajan asunnot ym. 24780: pienviljelyskouluissa kone-, metalli-, puu- ym. Edellä esitettyihin p.erusteluihin nojaten 24781: töiden tietopuolista ja käytännöllistä ope- ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy- 24782: tusta. vä!ksyttäväksi toivomuksen, 24783: Tällainen koulu onkin perustettu Vilppu- 24784: laan Pohjois-Hämeen maamieskoulun yhtey- että hoJJlitus ottaisi ensi vuoden tulo- 24785: teen, nimeltä Pohjois-Hämeen maataloustek- ja menoarvioesitykseen 15 000 000 24786: nillinen koulu. Sen toiminta alkoi vuoden 1959 m.arkan määrärahan lainoiksi ja avus- 24787: alusta ja siihen antoi mahdollisuuden edus- tuksiksi Pohjow-Hämeen maamieskou- 24788: kunnan talousarviossa 1959 myöntämä mää- lulle maata.lousteknillisen koulun 24789: räraha koneopettajan palkkaamista vaJI'ten. asuinrakennusta vartern. 24790: Helsingissä 10 päivänä heLmikuuta 1960. 24791: 24792: Mikko Asunta. Juho Tenhiälä. 24793: Arvo Pentti. Toivo Hietala. 24794: 595 24795: 24796: IX,45.- Hemst.mot. N:o 242. 24797: 24798: 24799: 24800: 24801: J11Dg'D.rå m.n: A.ngående wybyggnader för Lannäslunds 24802: lantbruksskola. 24803: 24804: 24805: T i 11 R i k s d a g e n. 24806: 24807: Under der titotai är Lannäslunds lantbruks- mycket bristfälliga förhällanden omöjliggöres 24808: skola i Jakobstad arbetat som en lantmanna- en effektiv undervisning. 24809: och husmodersskola har allt tydligare En effektiv lägre lantbruksundervisning 24810: framgätt det stora behovet av en dyli:k skola liksom en undervisning på den husliga eko~ 24811: i norra svenska Österbotten. Om man därtill nomins område, är i dessa trakter av öster- 24812: beaktar det stora rekryteringsområdet av botten ett livsvillkor. Yrkesutbildningen är 24813: elever för skolan, det svenska bosättnings- numera för en blivande jordbrukare minst 24814: omrädet norr om Oravais, vilket bestär av lika nödvändig som en utbildning är för 24815: tolv kommuner och tre städer med ca ·5 000 utövare av andra yrken. - 24816: lägenheter, sä. är det klart att behovet av För skolans ändamål har staden Jakobstad 24817: skolan är stort. Dä elevantalet vid skolan gratis upplåtit tomt. Byggnadspropgram 24818: vissa år stigit ända till 45, är det nöd- jämte ritningar, för vi1ka ett mindre anslåg 24819: vändigt att skolan snarligen erhäller nya erhällits färdigställes som bäst. 24820: och ändamälsenliga byggnader för sina Hänvisande till ovananförda fär under- 24821: behov. tecknade föreslå, att riksdagen ville besluta 24822: 1 den berörda lantbruksskolan äro möj- hemställa, 24823: ligheterna att ge en tillfredställande under- 24824: visning under nuvarande omständigheter att regeringen måtte vidtaga åtgär- 24825: synnerligen begränsade, därför att den helt der {ö1· att arbe-bet på Lannäslunds 24826: och hället ·arbetar i upphyrda lokaler, vilka lantbruksskolas nybyggnader i J a:kob- 24827: äro tränga och spridda på flere olika platser stad i brådskande ordning skola kunna 24828: staden. Då skolan sä.ledes arbetar under påbörjas och wtan a;vbrott slutföras. 24829: Helsingfors den 9 februari 1960. 24830: 24831: J. A. Jungarå. Grels Teir. Alwar Sundell. 24832: Bertel Lindh. Elis Andersson. Georg Eriksson. 24833: T. E. Nordström. 24834: 696 24835: 24836: IX,45. - Toiv.al H:o 242. 24837: Suom,e-nnos. 24838: 24839: 24840: 24841: 24842: Junga.rå. ym.: Lan-näslundin maatalouskoulun uudisraken- 24843: nuksista. 24844: 24845: 24846: E d u s k u n n a 11 e. 24847: 24848: Sen vuosikymmenen kuluessa, jonka Lan- Tehokas alempi maatalousopetus samoin 24849: näslundin maatalouskoulu PietarSaaressa on kuin kotitalouden alalla annettu opetus on 24850: toiminut maamies- ja emäntäkouluna, on sel- Pohjanmaan näillä seuduilla elinehto. Am- 24851: laisen koulun suuri tarpeellisuus ruotsalai- mattikoulutus on nyttemmin tulevalle maan- 24852: sella Pohjois-Pohjanmaalla tullut yhä sel- viljelijälle ainakin yhtä välttämätön kuin 24853: vemmin esille. Jos lisäksi ottaa huomioon koulutus muiden ammattien harjoittajille. 24854: koulun suuren oppilasaluoon, ruotsalaisen Koulun tarkoituksiin on Pietarsaaren kau- 24855: asutusalueen Oravaisista pohjoiseen, johon punki luovuttanut ilmaiseksi tontin. Raken- 24856: kuuluu 12 kuntaa ja kolme kaupunkia ja nusohjelma ja piirustukset, joihin on saatu 24857: jossa on noin '5 000 tilaa, on selvää, että kou- pienehkö määräraha, ovat parhaillaan val- 24858: lutarve on suuri. Kun koulussa on eräinä mistumassa. 24859: vuosina ollut aina 45 oppilasta, on välttämä- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet 24860: töntä, että koulu piakkoin saa tarpeitaan ehdottavat eduskunnan päätettäväksi toivo- 24861: varten uudet ja tarkoituksenmukaiset raken- muksen, 24862: nukset. 24863: Mainitussa maatalouskoulussa ovat mah- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, 24864: dollisuudet tyydyttävän opetuksen antami- jotta Pietarsaaressa sijaitsevan Lan- 24865: seen nykyisissä olosuhteissa erittäin rajoi- näslundin maatalouskoulun uudisra- 24866: tetut sen takia, että se toimii kokonaan kennustyö voitaisiin kiireeUisesti aloit- 24867: vuokrahuoneistoissa, jotka ovat ahtaita ja taa ja saattaa keskeytyksettä päätök- 24868: hajallaan useissa eri paikoissa kaupungissa. seen. 24869: Kun koulu niin ollen toimii erittäin puut- 24870: teellisissa oloissa, käy tehokkaan opetuksen 24871: antaminen mahdottomaksi. 24872: Helsingissä· 9 päivänä helmikuuta 1960. 24873: 24874: J. A. Junga.rå.. Grels Teir. Alwar Sundell. 24875: Bertel Lindh. Elis Andersson. Georg Eriksson. 24876: T. E. Nordström. 24877: 597 24878: 24879: IX,46. - Toiv.al. N:o 243. 24880: 24881: 24882: 24883: 24884: Niskala. ym.: MaamieslwuZun perustamisesta Ylitornion kun- 24885: taan. 24886: 24887: E d u s k u n n a ll e. 24888: 24889: Maatalouden voimakas harrastus Lapin viljelyskelpoisia soita, jotka voisivat suurem- 24890: läänissä esiintyy maidontuotannon lisäänty- mallekin väestölle tuottaa tarvittavat elin- 24891: misen merkeissä. Jatkuva vuosittainen pro- tarpeet. Useilla aloilla on· viime vuosina py- 24892: sentuaalinen lisäys on suurempi kuin millään ritty lisäämään ammattitaitoja. Ammattikou- 24893: muulla alueella. Väestön lisääntyessä ja met- luja on perustettu, nuorille työttömille jär- 24894: sätöiden jatkuvasti koneellistuessa on välttä- jestetty ammattikursseja. Maatalous on kum- 24895: mätöntä hankkia toimeentulo maataloudesta. minkin jäänyt jälkeen tästä järjestelystä. 24896: Maataloudessa niinkuin muidenkin elinkeino- Kaikki tuotantoalat yhteiskunnassa vaativat 24897: jen alalla on ammattitaito tärkeä edellytys. harjoittajiltaan ammattitaitoa, sen saamiseen 24898: Tällä hetkellä on Lapin läänin alueella kolme ei enää nykyaikana riitä käytännön oppi, 24899: maamieskoulua, valtion koulu Rovaniemellä vaan tieto on hankittava kouluissa. 24900: ja kaksi kiertävää koulua, joista toinen on Kiinnostus maatalouteen on selvästi ha- 24901: sijoitettu· Kemijärven Joutsijärvelle ja toi- vaittavissa nuorison keskuudessa, joka ei 24902: nen Kittilään. pääse edes työttömyystöihin. Tällaista in- 24903: Läänin valtavin maatalousalue Tornionjo- nostusta olisi myös yhteiskunnan taholta 24904: kilaaksossa on kokonaan vailla maatalousam- tuettava, ennen kuin se on myöhäistä. Maa- 24905: mattikoulua. Länsi-Pohjan alue muodostaa kunnassa esiintyvän käsityksen mukaan op- 24906: oman yhtenäisen talousalueen, jonka asukas- pilaiden puutetta ei tulisi olemaan. Maa- 24907: luku on n. 1,4 läänin asukasluvusta ja pelto- taloushallituksen asettama maatalouskoulu- 24908: ala 30% läänin peltoalasta. Länsi-Pohjan komitea on esittänyt Lapin läänin jaetta- 24909: kuntien osuus Lapin läänin maidontuotan- vaksi 3 alueeseen, joista läntinen alue käsit- 24910: nosta oli v. 1958 tilaston mukaan 38.5 % täisi kaikki Tornionlaakson kunnat ja Tor- 24911: koko maitomäärästä. Mutta maatalouskoulu- nion kaupungin, Ylitornio koulun sijoitus- 24912: jen sijoitukseen nähden muodostaa mainittu paikkana. Ylitornion kunnassa asiaa onkin 24913: alue selvän tyhjiön, joka olisi korjattava. valmisteltu ja kunnanhallitus on sopinut tar- 24914: Lapin läänin rakenteelliseen työttömyyteen, vittavan maa-alueen ja huoneistotilojen 24915: joka on väkiluvun suhteen maan suurin, on vuokraamisesta sinne mahdollisesti perustet- 24916: valtiovalta kiinnittänyt huomiota. Kauliran- tavalle maamieskoululle. 24917: nan-Kolarin radan rakentamispäätös on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 24918: myönteisenä toimenpiteenä mainittava. Teol- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 24919: lisen toiminnan kehityksen rinnalla on myös 24920: maataloutta kohotettava, että se pystyisi tyy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 24921: dyttämään lisääntyneen kulutuksen vaati- maamieskoulun perustamiseksi Ylitor- 24922: mukset. Lapin läänin alueella on riittävästi nion kuntaan. 24923: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 24924: 24925: Markus Niskala. Matti Liinamaa. Yrjö Sinkkonen. 24926: 598 24927: 24928: IX,47. - Toiv.al. N:o 244. 24929: 24930: 24931: 24932: 24933: Pa.a.rmaa ym.: Yhdistetyn maamies- ja karjanhoitokoulun pe- 24934: rustamisesta Kittilään. 24935: 24936: 24937: E d u s k u n n a ll e. 24938: 24939: Kittilän kl.lnta on vuokrannut omistamansa Inarin, Sodankylän, Savukosken ja Pelkosen- 24940: kunnalliskodin maatilan rakennuksineen La- niemen kunnille, mihin Kittiiästä on hyvät 24941: pin maatalousseuran kiertävän maamieskou- tieyhteydet. 24942: lun käyttöön, mihin koulu on tällä kertaa Kouluun on ollut hakijoita edellämaini- 24943: sijoitettu. tuista kunnista enempi kuin on voitu vas- 24944: Koululle on hyvin vaikea saada sopivia taanottaa, joten oppilaiden saanti näyttää 24945: huoneistoja muualta. Lapin hävityksessä en- olevan turvattu. 24946: tiset suuret tuvat tuhottiin ja tilalle raken- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 24947: nettiin vain yhtä perhettä varten asunnot, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 24948: joten koulun sijoittaminen kiertävänä kou- vomuksen, 24949: luna maakunnan eri alueille on mahdotonta, 24950: eikä vastaa enää tarkoitustaan. Kiinteänä että haUitus ryhtyisi toimenpiteisiin 24951: koulun paikkana Kittilä on sopivin. Oman yhdistetyn maamies- ja karjanhoito- 24952: paikkakunnan maatalousnuorison lisäksi koulun perustanniseksi Kittilään. 24953: paikka on keskeinen Enontekiön, Muonion, 24954: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 24955: 24956: Akseli Pa.a.nnan. Hannes Paaso. Olavi Lahtela. 24957: 699 24958: IX,48. - Toiv.al. N: o 245. 24959: 24960: 24961: 24962: 24963: Pakkanen ym.: MääritraluJsta isäntäopiston toiminnan aloit- 24964: tamiseksi Ahlma:n,.,.. 'Rt.ll4mieskoulussa. 24965: 24966: 24967: E d u s k u n n a 11 e. 24968: 24969: Nykyajan kehittyneessä yhteiskunnassa on Pohjois-Hämeen ja Satakunnan maatalous- 24970: ratkaiseva merkitys eri ammattialoilla työs- väki on ammatillisten järjestojensä. puittei~ 24971: kentelevien ammattitaidolla. Niinpä maatalou- yhdessä. Ahlmanin koulujen säätiön kanssa 24972: denkin piiriin kuuluvien ammattitaito vai- ryhtynyt kannattamaan isäntäopi.llton perus- 24973: kuttaa suuresti maatalouden kannattavuu- tamista Ahlmanin maamieskoulun yhteyteen. 24974: teen. Vaikka maamme pääelinkeino onkin Mikäli v:n 1961 valtion tulo- ja menoarvioon 24975: yhä edelleen maatalous, on siitä huolimatta saataisiin 2 milj. mk ensimmäisen vuosikurs- 24976: tämän ammattialan parissa työskentelevien sin opettajien palkkaukseen ja sen lisäksi 24977: ammattitaidon kehittämiseen kiinnitetty vali- perustamiskustannuksiin, siis lähinnä ka.lus· 24978: tettavan vähän huomiota, sillä vain vajaat toon, opetusvälineisiin ym. 3 milj. :mk, siis 24979: 7 % maanviljelijöistämme on ammattikoulu- kaikkiaan 5 milj. mk, voisi uusi isäntäopisto 24980: tuksen saaneita, vastaavan luvun ollessa esim. jo näin vaatimattoman valtion tuen turvin 24981: Hollannissa 80. lähteä silloin liikkeelle. 24982: Tampereen seudun runsaan teollisuusväes- Suuret ikäluokat ja maatalouden nopea ke- 24983: tön elintarvikkeiden tuottamisesta huolehtii hittyminen ovat omiaan lisäämään tehostetun 24984: ensi sijassa Pohjois-HämMn ja Satakunnan ammattikoulutuksen tarvetta. Tämän tähd~n 24985: maatalousalue, jonka maatalousväestö kaipaa ja erikoisesti taloudelliset edellytykset huo- 24986: kipeästi ammatillista koulutusta. Tähän tar- mioonottaen valtiovallan tulisi käyttää hy- 24987: joaisi 4 km: n pääl!8ä Tampereen kaupungista väksi tätä taloudellisesti hyvin edullista ja 24988: oleva Ahlmanin maamieskoulu laajennettuna nopeasti aikaansaatavaa tilaisuutta isäntäopis- 24989: erinomaiset mahdollisuudet. Ahlmanin koulu- ton perustamiseen. 24990: jen säätiö on valmis lisäämään 40 oppilas- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 24991: paikkaa käsittävän maamieskoulun opetusoh- kunnan päätettäväksi toivomuksen, 24992: jelmaa ja koulutiloja niin, että. jo ensi vuo- 24993: den alusta lähtien koulu voisi ottaa vastaan että halUtus otta:isi vuode~ 1961 24994: 80 käytännön maanviljelijää isäntäopistoon. tulo. ja menoa:rvioesitykseen 5 miljoo- 24995: Ottaen huomioon koululle jo rakennettu ko- nan markan määrärahan iläntäopiston 24996: nehalli voitaisiin noin 50 milj. mk: n kus- toimi'Yfln.an aloittamiseksi Tampereen 24997: tannuksin valmistaa lisätilat isäntäopiston kaupungissa olevassa Ahlmanin maa- 24998: tävstehoiseksi saattamiseksi. Myöskin Tampe- mieskoulussa vuoden 1961 alusta läh- 24999: re~n kaupungin läheisyys vaikuttaisi edulli- tien. 25000: sesti joihinkin aineisiin pätevän tuntiopetta- 25001: jiston saamiseen. 25002: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 25003: 25004: Atte Pakkanen. Kustaa Alanko. Usko Seppi. 25005: Toivo Hietala. Arvo Tuominen. Arvo Pentti. 25006: Olli Aulanko. Anni Fllnck. Mikko Asunta. 25007: 600 25008: 25009: IX,49. - Toiv.al. N:o 246. 25010: 25011: 25012: 25013: 25014: Ryhtä. ym.: Lisäyksestä vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon 25015: Koillis-Pohjanmaan maamieskoulua varten. 25016: 25017: 25018: Ed usikunnalle. 25019: 25020: Vuodesta 1951 lähtien on Pudasjärvellä Koillis-Pohjanmaan alueella on nykyisenä 25021: toiminut Koillis-Pohjanmaan maamieSkouiu ajankohtana suorastaan välttämätön ja kun 25022: Pudasjärven kunnan omistamalla Kynkään maatalousharrastus tällä uudisasutusluontoi- 25023: tilalla. Koulu on toiminut kannatusyhdistyk- sella alueella on voimakkaasti kasvamassa, 25024: sen tukemana yksityisluontoisena maamies- niin maamieskouluunkin tulee lähivuosina 25025: kouluna. Kynkään tila sijaitsee !kuitenkin olemaan runsaasti oppilaita pyrkimässä. Kun 25026: varsin syrjäisessä paikassa n. 14 km:n asutustoiminnan kautta tähän maakuntaan 25027: päässä ikunnan keglm'ksesta, ja senvudksi maa- perustetaan erittäin paljon uusia viljelmiä 25028: taloushallituksen tarlkastajat ovatkin jo 14. ja kun vanhoj.enkin viljelmien ha1tijain am- 25029: 7. 1957 suoritetun tarkastuksen jwlkeen lke- mattitaitoa dlisi parannettava, on maamies- 25030: hoittanoot kannatusyhdistystä hankkimaan koulun toiminnan jatkamista pidettävä tar- 25031: uuden tilan lähampää kunnan keskusta. Pu- peellisena ja sen toiminnan !kehittämiseksi on 25032: dasjärven !kunta olisilkin valmis lahjoittamaan sille saatava myöskin koulun tarpeisiin so- 25033: n. 2 km: n päässä kunnan keskustasta sijait- piva maatila. Tämän vuoksi olisikin jo tä- 25034: sevan Törrön tilan maamieskoulua varten män vuoden tulo- ja menoarvioon saatava li- 25035: sillä ehdolla, että Kynkään tila rakennuksi- säylksenä tarpee'llinen määräraha Törrön tilan 25036: neen luovutetaan vastaavasti kunna!lle. Kun hanlk:kimiseksi Koims-Pohjanmaan maamies- 25037: maamieskou~un kannatusyhdistys on 'lmiten- koulua varten. 25038: kin ottanut Kynkään tilalle rakennusten Edellä olevan perusteella ehdotammekin 25039: korjauksiin ja ra!kentamiseen yli 5 milj. rmk:n kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 25040: velat, niin olisi valtion korvattava kannatus- toivomuksen, 25041: yhdisty~kselle sanotut lainat ja tiillöin vaitio 25042: saisi Pudasjärven kunnalta Törrön tilan, että hallitus antaisi Eduskunnalle 25043: jonka lkokonaispinta-ala on 137 ha. Maata- esityksen 5 000 000 markan määrära- 25044: loushallituksen tekemän arvion mukaan tilan han ottamisesta lisäyksenä vuoden 1960 25045: hinta on v. 1957 tehdyn arvion mukaan tulo- ja menoarvioO'n Km71is-Pohjan- 25046: 10 217 000 mk. maam maamieskowlrua varten. 25047: Kun maatalousopetuksen tarve. ~aajalla 25048: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 25049: 25050: Niilo Ryhtä. Hannes Paaso. 25051: Matti Kekkonen. Martti Linna. 25052: Jaakko Kemppainen. Armas Leinonen. 25053: 601 25054: 25055: IX,50. - Toiv.al. N: o 247. 25056: 25057: 25058: 25059: 25060: Halinen ym.: Määrärakasta Drakelinnan emäntäkoulun kou- 25061: lurakennuksen suunnittelua varten. 25062: 25063: 25064: E d u s k u n n a 11 e. 25065: 25066: Tyttöjen ammattiopetuksessa ovat emäntä- seen tarpeeHisia tiloja. Myöskin on em.äntä- 25067: koulut ·hyvin tärkeitä ja suosittuja. Yleensä ikoulujen ohjelmaan kuuluva lastenhoidon 25068: niihin on ollut halkijoita kaksinkertainen käytännöllinen opetus täytynyt jättää pois, 25069: määrä oppilaslukuun nähden. Kun Etelä- koska lastenkodille ei ole tilaa. 25070: Savoon saatiin v. 1951 täl~ainen oppilaitos, Näiden hanikaluuksien !lisälksi on oppilas- 25071: oli se maakunnalle erittäin tervetullut tapah- luku täytynyt pitää alhaisena tilanpuutteen 25072: tuma. Emäntäkoulu on Ristiinan pitäjässä takia. Uusi koulurakennus o1isi erittäin tar- 25073: Brahelinnan entisessä sotilasvirkatalossa. Nyt peellinen ja se olisi suunniteltava suurempaa 25074: on koulun toimiessa tultu kuitenkin huomaa- oppilasmäärää varten. 25075: maan, että 1700-luvun alkupuolella raken- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 25076: nettu talo on koulutustarkoitukseen aivan nioittaen eduskunnan päätettävälOO toivo- 25077: riittämätön. Ti1an työväenrakennus on täy- muksen, 25078: tynyt ottaa oppilas- ja opettaja-asunnoiksi. 25079: Osa oppilaista asuu myös vuokrahuoneissa että hallitus ottaisi riittävän suuren 25080: Ristiinan !kirkonkylässä. Tällainen oppilaiden määrärahan vuoden 1961 tulo- ja me- 25081: laitdksen u:lrkopuolelle maj.oittaminen tuottaa noarvioesitykseen Brakelinnan emäntä- 25082: hankaluuksia koulun työ1le, eikä sopivien koulun koulurakennuksen suunnittelua 25083: huoneiden saantikaan ole taattua. Koululta varte.n. 25084: puuttuu kOkonaan eräitä kodinhoito-opetuk- 25085: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 25086: 25087: Sylvi Halinen. Esu Niemelä. 25088: Marja Lahti. Aili Siiskonen. 25089: Veikko Savela. V. E. Svinhufvud. 25090: Antti J. Ranta.maa. Arvo Pentti. 25091: Kerttu Saalasti. Hilja Våänänen. 25092: 25093: 25094: 25095: 25096: 76 E 74/60 25097: 602 25098: 25099: 1X,51.- Toiv.al. N:o 248. 25100: 25101: 25102: 25103: 25104: Lahti ym.: Emäntäkoulun perustamisesta Kymenlaaksoon. 25105: 25106: 25107: Eduskunnalle. 25108: 25109: Emäntäkouluihin oli vuonna 1959 2 238 kouluun haki samana vuonna 67, niistä otet- 25110: hakijaa, niihin voitiin koulujen puutteen ta- tiin kouluun 42. Bra.helinnan emäntji.kou- 25111: kia ottaa vain 1 050 oppilasta. Kun emäntä- luun oli hakijoita 56, kouluun otettiin 30. 25112: koulu antaa opetusta perheenemännän moni- Kun koulut luonnollisesti pyrkivät ottamaan 25113: puoliseen tehtävään ja kun se kelpaa myös oppilaita koulua lihellä olevista kunnista, 25114: peruskouluksi kotitalousalalla jatkettaessa, on Kymenlaakson pitäjien tyttärillä hyvin 25115: olisi niitä pyrittävä. perustamaan lisää niin, vähän mahdollisuuksia päästä emäntäkou- 25116: että sitä haluavat voisivat emäntäkoulu- luun ja sitä kautta jatkamaan opintojaan 25117: kurssin suorittaa. koti.talousalalla. Kun emäntäkoulujen luku- 25118: Varsinaisessa Kymenlaaksossa, joka on ti· määrää pitäisi yleensäkin :pyrkiä lisäämään 25119: heään asuttua seutua ja jossa emäntäkoulu ja kun Kymenlaaksossa ei vielä ole emäntä· 25120: juuri pienviljelijäkotien tyttärille olisi vält- koulua, ehdotamme eduskunnan hyväksyttä- 25121: tämätön, ei ole emäntäkoulua. Lähimmät väksi toivomuksen, 25122: emäntäkoulut ovat Orimattilan, Joutsenon 25123: ja Brahelinnan (Ristiinassa) emäntäkoulut. että hallitus ryh.tyisi kiireeUisesti 25124: V. 1959 haki Orimattilan emäntäkouluun toimenpiteisiin emiintäk01J,Zun perusta- 25125: 106, niistä voitiin ottaa 32, Tapiolan emäntä- miseksi Kymettlanksoon. 25126: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 25127: 25128: Marja Lahti. Hilja Väänänen. 25129: Sylvi Halinen. Kerttu Sa.alaati. 25130: V. E. Svinhufvud. 25131: 603 25132: 25133: IX,52. - Toiv.al. N: o 249. 25134: 25135: 25136: 25137: 25138: Niskala. ym.: Emiintäkoulu"" perustamisesta Alatornion kun- 25139: taan. 25140: 25141: 25142: E d u s k u n n a 11 e. 25143: 25144: Lapin läänin vahvin maatalousalue, sen hoitaa perheen taloutta riippuu arvaamatto- 25145: läntinen osa, on ilman maataloudellista am- man paljon, miten varat, joita perheenpää 25146: mattioppilaitosta. Läänin emäntäkoulut ja hankkii, tulevat edullisimmin käytetyiksi. 25147: maamieskoulut on sijoitettu Koillis- ja Keski- Ammattitaidon puute on monessa tapauksessa 25148: Lapin alueille, siis pääasiassa näiden aluei- suurempana syynä heikkoon toimeentuloon 25149: den tarvetta varten. Kun meillä on niin suuri kuin tulojen pienuus. Tämän vuoksi olisi toi- 25150: puute emäntäkouluista, että satoja tyttöjä saa vottavaa, että tällaisia oppilaitoksia lisää- 25151: vuosittain palata emäntäkoulujen ovilta ta- mällä ja niiden merkitystä tehostamalla saa- 25152: kaisin, olisi tarkoituksenmukaista, että näitä taisiin poistetuiksi ne epäkohdat, jotka näin 25153: kouluja lisättäisiin. Puuttuvain ammattioppi- tärkeän ammattitaidon puutteesta johtuvat. 25154: laitosten takia useat vanhemmat ohjaavat lap- Kun Tornionjokilaakso monine omine eri- 25155: siaan oppikouluihin, vaikka he eivät tule sen koispiirteineen olisi mitä ihanteellisin paikka 25156: edellyttämällä alalla toimeentuloaan hankki- emäntäkoululle, onkin Alatornion kunta si- 25157: maan. Sitä vastoin varsinainen ammatti, jo- toutunut hankkimaan riittävän suuren maa. 25158: hon suurin osa heistä elämässään tulee sijoit- tilan sanottua koulua varten. Näin ollen olisi 25159: tumaan, nimittäin perheen emännäksi, jää kohtuullista ja oikeudenmukaista, että !Japin 25160: kaikkea ohjausta vaille. Emäntäkoulujen si- läänin läntiselle alueelle perustettaisiin emän- 25161: joitus olisi järjestettävä niin, että sen käy- täkoulu ja että se sijoitettaisiin Alatornion 25162: minen ei tuottaisi ylivoimaisia vaikeuksia kuntaan. 25163: kenellekään, joka tahtoo sieltä tietoja hank- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 25164: kia. Samaan tulokseen on tullut myös maa- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 25165: talouskoulukomitea esittäessään emäntäkou- 25166: lun perustamista Lapin läänin läntiselle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 25167: alueelle Alatornion kuntaan. On todettava, emäntäkoulun perustamiseksi Alator- 25168: että perheen emännän taidosta ja kyvystä nion kuntaan. 25169: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 25170: 25171: Markus Niskala. Akseli Pa.a.nna.n. 25172: Matti Miikki. Nestori Kaasalainen. 25173: Esa Timonen. Ale Holopainen. 25174: Olavi Lahtel&. 25175: 604 25176: 25177: IX,53. - Toiv.al. N:o 250. 25178: 25179: 25180: 25181: 25182: Väänänen ym..: Määrärahast4 lisärakennuksen rakentamista 25183: varten Suonenjoen emäntäkoululle. 25184: 25185: 25186: E d u s k u n n a 11 e. 25187: 25188: Maatalousvaliokunta on useassa eri yhtey- Jotta Suonenjoen emäntäkoulun opetus- 25189: dessä kiinnittänyt huomiota siihen, että ope- toiminta saataisiin täysin tehokkaaksi, on 25190: tustoimi maassamme on liiaksi suuntautu- koululle rakennettava lisärakennus. Todetta- 25191: nut teoreettisluontoisiin opetusaloihin, mistä koon myös, että useat emäntäkoulun opetta- 25192: syystä yhteiskuntaelämän käytännöllisiä tar- jista asuvat oppilashuoneissa ja muissa op-1 25193: peita palvelevat opetusmuodot ovat jääneet pilashuoneissa on 3-4 oppilasta huonetta 25194: toisarvoiseen asemaan. Samalla kun valio- kohden, vaikka niiden pinta-alat ovat vain 25195: kunta on korostanut erityisesti kotitaloudel- 11-15 m2. Oppilailta puuttuvat myös pääl- 25196: lisen ammattitaidon merkitystä, se toteaa lysvaatetilat eikä komeroitakaan ole riittä- 25197: eräässä mietinnössään, että ,monet jo ole- västi. Niinikään puuttuu emäntäkoululta 25198: massa olevista oppilaitoksista joutuvat käy- kodinhoitoluokka, lastenkoti hoitotiloineen ja 25199: tettävinään olevien rakennusten huonon kun- hoitajan asuntoineen sekä puutarhaopin 25200: non ja niissä vallitsevan tilanahtauden takia luokka, mikä viimeksi mainittu olisi yhteinen 25201: toimimaan varsin epätyydyttävissä olosuh- kaikille Suonenjoen maataloudellisten koulu- 25202: teissa, mistä luonnollisesti myös opetuksen jen opintosuunnille. Emäntäkoulun lisära- 25203: tehokkuus kärsii." Maatalousvaliokunna~ kennuksen pikaista ra:kentamista kiirehtivät 25204: mietinnön mukaan kotitaloudellista opetusta ennen kaikkea suuret ikäluokat, joiden vai- 25205: olisikin tehostettava parantamalla kotitalou- kutus 1960-luvulla tulee olemaan erittäin 25206: dellisten oppilaitosten toimintamahdollisuuk- suuri. 25207: sia. Edellä olevan perusteella esitämme kun- 25208: Maatalousvaliokunnan mietinnössä maini- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 25209: tut epäkohdat ovat tyypillisiä Suonenjoen vomuksen, 25210: emäntäkoululle. Ahtaiden · opetustilojen ja 25211: riittämättömän oppilasasuntolan takia oppi- että hallitus ottaisi vuoden 1961 25212: laiksi on voitu ottaa vain vähäinen osa op- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän 25213: pilaiksi pyrkijöistä. Esim. vuonna 1958 suuren määrärahan lisärakennuksen 25214: pyrki emäntäkouluun 126 ja voitiin ottaa 41. rakenJtamiseksi Suonenjoen emäntä- 25215: Rajoitetusta oppilasmäärästä huolimatta ope- koululle. 25216: tustyö on erittäin vaikeaa, koska ei ole käy- 25217: tettävissä tarpeellisia opetustiloja. 25218: Helsingissä ·5 päivänä helmikuuta 1960. 25219: 25220: Hilja Väänänen. Kalle Kämäräinen. 25221: Sylvi Halinen. E. Hietanen. 25222: 605 25223: 25224: IX,54. - Toiv.al. N: o 251. 25225: 25226: 25227: 25228: 25229: Pen~ti ym.:Talomk®l111n perustamisesta Osaran lwulutilalle 25230: Hämeenkyrön kunnassa. 25231: 25232: 25233: Eduskunnalle. 25234: 25235: Monissa yhteyksissä on korostettu käytän- Itäisessä Satakunnassa, jossa talouskoulusta 25236: nöllisen opetuksen suurta merkitystä talous- on puute, kävisi tämä parhaiten perustamalla 25237: alalla. Vain suhteellisen harvat ovat tällai- talouskoulu Osaran koulutilalle maamieskou- 25238: sesta opetuksesta päässeet osallisiksi. Vaikka lun yhteyteen. Näin opetuksen keskittämi- 25239: uusi kansalaiskoulu tarjookin tähän tilai- sellä saavutettaisiin sekä käytännöllisiä että 25240: suutta omalla linjalla, jäävät useimmat- eri taloudellisia etuja. 25241: linjoilla koulua käyvät - suhteellisen vaati- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 25242: mattomalle tasolle talousalan käytännöllisessä dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 25243: opetuksessa. Tällöin talouskoulut tarjoavat muksen, 25244: siihen tilaisuuden, mikä onkin varsin hyvin 25245: oivallettu. Talouskouluista näyttää kuitenkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 25246: olevan huomattavan suuri puute, josta syystä talouskoulun perustamiseksi Osaran 25247: näitä kouluja olisi lisättävä. koulutilalle Hämeenkyrön kunnassa. 25248: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 25249: 25250: Arvo Pentti. Esa Timonen. 25251: Pertti Rapio. V. E. Svinhufvud. 25252: Antti J. Rantamaa. Pentti Niemi. 25253: Pentti Pekkarinen. Arvo Tuominen. 25254: Esu Niemelä.. Mikko Asunta. 25255: Nestori Kaasalainen. 25256: 606 25257: 25258: IX, 55. - Toiv.al. N: o 252. 25259: 25260: 25261: 25262: 25263: Väänänen ym.: Kotitalouskeskikoulun perustamises"t'a Poh- 25264: jois-SOAJoon. 25265: 25266: 25267: Eduskunnalle. 25268: 25269: Kotitalousoppilaitoksiin on hakijoita huo- noudattaen, syksyllä ja keväällä on keskitytty 25270: mattavasti enemmän kuin nii:hin voidaan emäntäkoulun oppijaksoon. Kesälomaa on 25271: ottaa oppHaita. Kun kuitenkin kotitalous- vairu 6 viikkoa, mutta käyt·ännöllinen työ on 25272: alalla on työvoimapulaa, olisi nuoria tyttöjä opiskelussa sopivana vastapainona henkisille 25273: pyrittävä ohjaamaan tälle alalle. Kun myös ponnistuiksille nuorten terveydellistä kehi- 25274: oppikouluihin suuren pyrkijämäärän takia on tystä ajateHen. Sisä.oppiiaitoksena kotitalous- 25275: vaikea päästä ja kun olisi suotavaa, että osa keSkikoulu vaikuttaa edistävästi myös oppi- 25276: oppilaista jo rulunperin ohjattaisiin ikäytän- laiden käyttäytymiseen ja sopeutumiseen. 25277: nöllisille aloille, olisi pyrittävä yhdistämään Kun Pohjois-Savossa on kotitalousoppilaitok- 25278: oppiikoulun opetukseen käytännöllisten ainei- sista samoin kuin: oppikouluistwkin puutetta 25279: den opetusta. K~ikoulun ja emäntäkouilun ja kun kotitalouskeskikoulusta on saatu 25280: oppimäärät on yhdistetty ns. ikotitalouskeski- myönteisiä kO'kemuksia, ehdotamme. 'kunnioit- 25281: 'koulussa, josta esimerkkinä mainittakoon tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 25282: Aitoon lkotitalouskesikikoulu. Nelivuotisen muksen, 25283: oppijakson ikäsittävään kotitalouskeskikou- 25284: luun tytöt otetaan 13-16 vuoden ikäisinä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 25285: Lulkuvuosi on kolmiosainen, 7-kuulkautinen kotitalouskeskikoulun perustamiseksi 25286: talvikausi on järjestetty oppikoulun ohjelmaa Pohjois-Savoon. 25287: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 25288: 25289: Hilja Väänänen. Aili Siiskonen. Margit Borg-Sundman. 25290: Sylvi Halinen. Anna-Liisa Tiekso. Tahvo Rönkkö. 25291: Anni Hosia. Irma Rosnell. Ale Holopainen. 25292: Saara Forsius. Lyyli Aalto. Artturi Jämsen. 25293: Anni Flinck. Sylvi Siltanen. Markus Niskala. 25294: Matti Liinamaa. Antti J. Rantamaa. 25295: 807 25296: 25297: IX,56. - Toiv.al. N: o 253. 25298: 25299: 25300: 25301: 25302: Kämä.räinen ym.: PientJitjelijäkoulun perustamisesta Ylä- 25303: SOIVoon KiurutJedelle. 25304: 25305: 25306: Eduskunnalle. 25307: 25308: UseitteJll vuosikymmenien aikana on maas- Ylä-Savossa on jo useamman vuosikymme- 25309: samme annettu ammattiopetusta maatalouden- nen ajan toiminut Y'ksi maamieskoulu. Suuri 25310: ha.rjoittajiUe monenlaisissa maatalou.skou- joukko Ylä,.Savon nuorisosta on siellä saanut 25311: lu:issa. Suuri joukko maalaisnuorisost&i on arvokasta opetusta, mutta suhteellisen pieni 25312: näissä oppilaitoksissa saanut valmistua teh- osa oppiiaista Helllee oUut pienviljelijäkotien 25313: täviinsä maataloudessa. Tämän ammattiope- nuoria ja niitä oppilaita pientiloilta, jotka 25314: tuksen ja maataloudellisten yhdistysten toi- tämän koulun käytyään ovat ryhtyneet omaa 25315: mesta annetun neuvonnan se'kä vaition toi'- kotitilaansa hoitamaan ja työhön sieHä. Kun 25316: menpiteitten ansio'lmi. on suuressa määrin Yli-Savon maataLous on jo pitemmän aikaa 25317: luettava se valtaisa kehitys, mi!kä maatalou- ol1lut pienvilje'lysvaltailllen ja maahanlkinta- 25318: dessamme on viimeisten vuosikymmenien lain toimeenpanossa pientilojen luku suuresti 25319: aikana tapahtunut. Tästä maatalousopetuk- !lisääntyi, olisi aivan erikoinen huomio kiinni- 25320: sesta on päässyt osalliseksi vain pieni osa tettävä tämän pienvljelijäväestön ammatti- 25321: viljelijöistä. Sanotaan, että vain 6.5 % vilje- opetukseen. Tälle alueelle, joka käsittää yh- 25322: lijöistä eli noin 15 000 viljelijää on saanut den kaupungin ja 7 maa~aislkuntaa, olisi pe- 25323: opetusta maata~ouskouluissa. Maatilan hoito rustettava pienviljelijäkoulu. Sopivin paikka 25324: kuitenkin vaatii harjoittajaltaan monenlaista mielestämme olisi Ylä-Savon suurin kunta, 25325: tietoa ja taitoa. Onko meillä maatalouskou- Kiuruvesi, missä 2-15 ha:n viljelmiä on 25326: luja aivan liian vähän, vai eivätkö nykyiset 1912 kpi. eli 92.4% viljelmien koko luku- 25327: koulut tyydytä viljelijäväestön suurta enem- määrästä. Samanlainen pienviljelysvaltainen 25328: mistöä, pienviljelijöitä? on koko Yilä.-Savon maatalous. 25329: Kun maatalous on viimeisten vuosikymme- Edellä dlevan perusteella ehdotamme !kun- 25330: nien aikana kehittynyt entistä .enemmän pien- nioittavasti eduskunnan hyväksyttävälksi toi- 25331: viljelijävalta:iseksi, vaatii tämä nähtävästi nl}'"- vomuksen, 25332: kyistä suurempaa huomiota maatalouslkoulu- 25333: oloissa. Koska pienviljelijältä onnistuakseen että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi- 25334: tilansa hoidossa vaaditaan monessa suhteessa menpiteisiin pienviljelijäkoulun perus- 25335: toisenlaisia menettelytapoja !kuin suuremman tamiseksi Ylä-Savoon Kiuruvedelle. 25336: tilan omistajalta, olisi nykyistä eoommän saa- 25337: tava pienvi~jelijöi'lle maataitouskouluja eri 25338: puolille maata. 25339: Helsingissä 10 päivänä hellmiikuuta 1960. 25340: 25341: KaliJ.e Kämäräinen. Artturi Jämsen. 25342: Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen. 25343: Hilja Väänänen. Olavi Lahtela. 25344: Esa Timonen. 25345: 608 25346: 25347: IX,57. - Toiv.al. N: o 254. 25348: 25349: 25350: 25351: 25352: Jämsen ym.: Keski-Suomen karjatalouskoulun ottamisesta 25353: valtion haltuun. 25354: 25355: 25356: E d u s k u n n a ll e. 25357: 25358: Keski-Suomen karjatalouskoulun siirtämi- on mahdollista aikaisintaan vuoden 1961 25359: seksi Tarvaalan maamieskoulun yhteyteen aikana, olisi välttämätöntä, että koulu jo 25360: Saarijärvellä ryhdyttäneen jo kuluvan ke- vuoden 1961 alusta lukien otetaan valtion 25361: vättalven aikana Tarvaalan maamieskoululla kouluksi. Siinä mielessä esitämme eduskun- 25362: uudisrakennusten rakentamiseen. Keski- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 25363: Suomen karjatalouskoulu toimii yksityis- 25364: luontoisella kouluna Keski-Suomen maan- ef}f;ä hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 25365: viljelysseuran omistamalla Ala-Saarikon ti- Keski-Suomen karjatalouskoulun otta- 25366: lalla Laukaan pitäjässä. Vaikka koulun siir- miseksi valtion haltuun vuoden 1961 25367: täminen Tarvaalan maamieskoulun yhteyteen alusta lukien. 25368: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 25369: 25370: Artturi Jämsen. Kalle Kämä.räinen. 25371: Matti Lijna.maa. Hannes Paaso. 25372: Pentti Pekkarinen. 25373: 609 25374: 25375: IX,58.- Toiv.a.l. N:o 255. 25376: 25377: 25378: 25379: Timonen ym..: Karjatalouskoulun perustamisesta H ovilan 25380: koulutilalle Nurmeksen maalaiskuntaan. 25381: 25382: 25383: E d u s k u n n a ll e. 25384: 25385: On tunnettua, että Pohjois-Karjalan väestö katon alla olevat tilat rehujen ja viljojen 25386: on halukasta hakeutumaan maataloudellisiin käsittelyä ja säilytystä varten, traktoritalli, 25387: kouluihin. Erikoisesti karjatalouskouluihin on puimala ja kalustovaja. Nuoren karjan kas- 25388: Pohjois-Karjalasta runsaasti hakijoita. Tämä vatusta varten on 1959 valmistunut 20 hie- 25389: johtuu, paitsi nuorison halusta kehittää it- hon pihatto ja kanoille rakennettiin 1956 eril- 25390: seään ja päästä elämässä eteenpäin, myös linen 180 kanan kanalarakennus. Lisäksi ke- 25391: paikallisista olosuhteista. Kouluhaluisen nuo- väällä 1960 valmistuvassa maamieskoulun 25392: rison opiskelumahdollisuuksia on kuitenkin päärakennuksessa on riittävästi tilaa myös 25393: ollut pahasti haittaamassa karjatalouskoulu- karjatalouskoulun ruokailua, kotitalouden- 25394: jen vähyys Pohjois-Karjalassa, sillä maakun- opetusta ja liitettävää kaukolämmitystä var- 25395: nassa on mahdollisuus saada vuosittain vain ten. Edelleen maamies- ja maanviljelyskoulu- 25396: noin 30 naiselle karjatalouskoulutus ja mui- jen opettajat voivat toimia opettajina myös 25397: den on hakeuduttava oman maakunnan ulko- karjatalouskoulussa, josta syystä uusia opet- 25398: puolelle. Vaikka Pohjois-Karjalan nuoriso on tajanvirkoja ei tarvita kuin kaksi, joista toi- 25399: vastuuntuntoista ja eteenpäinpyrkivää, on nen karjatalous- ja toinen kotitalousaineiden 25400: ammattiopintojen suorittaminen kaukana opettajan virka. Karjatalouskoulun tarpeelli- 25401: kotiseudulta useinkin taloudellisesti ylivoi- suuteen on kiinnittänyt huomiota jo työnsä 25402: maista ja lisäksi nuorisoa kaukana kotiseu- päättänyt Pohjois-Karjalan komiteakin, joka 25403: dulta vaanivat monet vaarat. osamietinnössään n: o 5 on esittänyt karja- 25404: Edellä sanotun vuoksi olisi uuden karja- talouskoulun perustamista Nurmeksen maa- 25405: talouskoulun perustaminen Pohjois-Karjalaan mies- ja maanviljelyskoulun yhteyteen sa- 25406: erittäin tarpeellinen ja kiireellinen toimen- malla esittäen koulun suuruudeksi 35 oppi- 25407: pide. Karjatalouskoulun perustamiselle ovat lasta. Samoin on vuoden 1953 maatalouskou- 25408: olemassa oppilaiden riittäyYYden lisäksi lukomitea mietinnössään esittänyt, että Nur- 25409: myöskin muut edellytykset, sillä omistaahan meksen maamies- ja maanviljelyskoulun yh- 25410: valtio laajan Pielisen-Karjalan maatalous- teyteen perustettaisiin 35 oppilaan ·karja- 25411: alueen keskellä Nurmeksen maalaiskunnassa talouskoulu. Kun karjatalouskoulun tarpeel- 25412: Hovilan koulutilan, jonka tilan kokonais- lisuus Pohjois-Karjalassa on useiden komi- 25413: pinta-ala on 711.9 ha, josta viljeltyä 87.33 teoidenkin tutkimuksessa jo todettu ja kun 25414: ha. Tilalle on suunniteltu rakennettavaksi koulun perustamismahdollisuudet täliä het- 25415: maatalouskoulukeskus ja rakennustöitä on kellä ovat hyvät ehdotamme kunnioittaen, 25416: tilalla tässä tarkoituksessa jo tehty vuodesta edellä sanottuun viitaten, eduskunnan hyväk- 25417: 1950 alkaen. Tämän vuoksi tilan rakennukset syttäväksi toivomuksen, 25418: on suunniteltu nimenomaan opetus- ja työ- 25419: tehollisia tarkoituksia silmälläpitäen. Niinpä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 25420: 1955 valmistuneessa karjatalousrakennuksessa toimenpiteisiin karjatalouskoulun pe- 25421: on 36 lehmän navetta, 13 emakon sikala, 6 rustamiseksi H ovilan koulutilalle Nur- 25422: hevosen talli, 20 lampaan lampola ja saman meksen maalaiskuntaan. 25423: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960. 25424: 25425: Esa. Timonen. Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen. 25426: Antti Kukkonen. Vilho Turunen. Elis Manninen. 25427: 77 E 74/60 25428: 610 25429: 25430: IX,59. - Toiv.aJ. N: o 256. 25431: 25432: 25433: 25434: 25435: Forsius ym.: Määrärahasta teknillistaloudeUisten konekurs- 25436: sien järjestämistä varten. 25437: 25438: 25439: Eduskunnalle. 25440: 25441: Teknillinen ja taloudellinen kehitys kai- koneiden korkeiden korjauskustannusten sa- 25442: killa ammattialoilla on viime vuosikymme- moinkuin pitkäaikaisten korjausten aiheut- 25443: ninä ollut kaikissa sivistysmaissa erittäin tamien työaikojen hukkaamisen muodossa. 25444: voimakasta. Suurimman ja voimakkaimman Maaseutuväestön ammattitaidon edistämis- 25445: sekä myös näkyvimmän muutoksen on meillä ikomitea arvioi eri menetelmiä käyttäen maa- 25446: viime sotien jälkeen läpikäynyt maatalous ja seudun kone- ja autokannan aiheuttamat 25447: koko maaseudun talous- ja työelämä. Tähän vuosittaiset konekorjaustyökustannukset - 25448: ovat olleet vaikuttamassa monet eri tekijät, ilman vara-osia ja korjauksiin käytettäviä 25449: mutta nimenomaan teknillisessä mielessä raaka-aineita - vuoden 1957 alussa maaseu- 25450: maaseudun nopea sähköistyminen on ollut dulla olleen konemäärän perusteella 4 mrd 25451: omiaan jouduttamaan paitsi maaseudun ta- markaksi. Koneeliistumisen jatkuessa kor- 25452: louselämän aktivisoitumista myös jokapäi- jausten määrä jatkuvasti suurenee. Edellä 25453: väisen elämisen muotojen tasoittumista kau- olevasta korjaustyömäärästä voidaan laskea, 25454: punkiasutuksen ja maaseudun välillä. No- että jo nykyinenkin maaseudun konekanta 25455: peaa maaseudun sähköistymistä kuvaa sähkö- pystyy antamaan työtä ja kunnollisen pal- 25456: valoilla varustettujen asuinhuoneistojen kan huomattavasti suuremmalle ammatti- 25457: määrä, mikä v. 1950 oli koko maa huomioon- taitoiselle korjaajahenkilöstölle kuin mitä 25458: ottaen noin 60 % kaikista asumuksista, mutta maaseudulla tällä hetkellä korjaajia on ole- 25459: mikä jo vuoden 1956 alkuun mennessä oli massa. Yrittäjätoiminnalla maaseudun kone- 25460: noussut n. 80 % :iin. korjaamoalalle on siten tällä hetkellä ja tule- 25461: Maaseudun ja nimenomaan maatilatalou- vaisuudessa mahdollisuuksia. Niinpä tällä 25462: den koneellistaminen on myöskin viime vuo- hetkellä on eri asiantuntijapiirissä arvioitu 25463: sina ollut erittäin nopean kehityksen tulos. maaseudun konekorjaamoalan ammattitai- 25464: Tätä selvittävät mm. maaseutuväestön am- toisen henkilökunnan lisäystarpeen olevan n. 25465: mattitaidon edistämiskomitean v. 1957 suo- 50% nykyisestään. Tähän päätyi myös 25466: rittamat tutkimukset, jotka osoittivat vuo- maaseutuväestön ammattitaidon edistämisko- 25467: sina 1948-50 maanviljelijöiden konehankin- mitea perustellen kantansa myös sillä, että 25468: tojen keskimäärin vuosittain olleen 4.2 mrd kaupunkien ja muiden asutuskeskusten kor- 25469: ja vv. 1951-55 vastaavasti 8.1 mrd mark- jaamoissa esiintyy myös ammattimiespuu- 25470: kaa. Tällä hetkellä maatalouskonepää- tetta, mitä tämän hetkinen ammattikoulutus 25471: omamme voidaan laskea olevan yli 100 mrd ei pysty täyttämään. Maaseudun jatkuvasti 25472: markkaa. lisääntyvä konekanta ei voi saada siis riit- 25473: Kun konoollistaminen kaikilla maaseudun tävää apua kaupunkien korjaamoista. Tä- 25474: toimialoilla kotitalouksia myöten on siis erit- män mukaan olisi erityisten maatalouskonei- 25475: täin suuri, ei koneiden ja laitteiden huolto- den korjaajien koulutusta lisättävä. 25476: ja korjauskysymyksiin ole toistaiseksi vielä Jotta korjaamoiden työmäärää voitaisiin 25477: jouduttu kiinnittämään sellaista huomiota, vähentää, olisi myös koneiden käyttäjiä kou- 25478: mitä asia jo tällä hetkellä järjestelynsä puo- lutettava tuntemaan ja huoltamaan koneensa 25479: lesta vaatisi ja mistä laiminlyönnistä käyt- nykyistä paremmin. Käytettäessä koneita 25480: täjät joutuvat kärsimään sekä koneiden no- vaihtelevissa olosuhteissa - kuten maa- ja 25481: pean loppuunkulumisen että vanhenevien metsätaloudessa jatkuvasti joudutaan teke- 25482: IX,59. - l"orsius ym. 611 25483: 25484: mään - olisi koneiden käyttäjien aivan eri- lyttää kuitenkin paitsi vuokraustoimintaa 25485: tyisen hyvin tunnettava koneiden oikeat harjoittavien traktorin omistajien ja koneen 25486: käyttötavat ja huollot sekä myös kotioloissa pitäjien ammattitaidon huomattavasti suu- 25487: suoritettavissa olevat pienehköt korjaukset. rempaa kehittämistä myös maanviljelijäväes- 25488: Vain näin voidaan koneista saada riittävän tön taloudellisen ajattelutavan kehittymistä 25489: suuri hyöty ja niiden käyttö taloudelliseksi. tarpeettomien omien koneiden hankinnan ra- 25490: Maa- ja metsätyökoneiden muuttuessa yhä joittamiseksi ja konepääomakustannuksien 25491: enemmän traktori- ja moottorivetoisiksi on tarkoituksenmukaiseksi pienentämiseksi. Tä- 25492: myös hitsaustaidon oppimisen kuuluttava mäkin vaatii jatkuvaa ammattikoulutuksen 25493: yhä useamman traktorinkuljettajan tehtä- täydentämistä ja valistustoimintaa. 25494: viin. Tämä olisi koneiden käyttäjäkoulutuk- Johtuen nopeasta maatalouden ja maaseu- 25495: sessa otettava huomioon. dun koneeliistumisesta ei maataloudelle tällä 25496: Miten suurista taloudellisista arvoista to- hetkellä tarpeellista koneopetusta ole pys- 25497: della koneiden kunnossa pitämisessä on ky- tytty antamaan sille sukupolvelle, mikä tällä 25498: symys voidaan havaita kun tarkastellaan hetkellä toimii alan opetustehtävissä ja käy- 25499: esim. traktorin käyttöä ja huoltoa. Keski- tännön viljelijöinä. Niinpä suurin osa agro- 25500: määrin lasketaan maatilojen traktoreita käy- nomeista, metsänhoitajista, maataloustekni- 25501: tettävän vuodessa n. 500 tuntia. Polttones- !koista ja metsäteknikoista joutuu ymmärret- 25502: teen kulutus arvioidaan tällöin n. 4 ljt. eli tävästi suorittaessaan maa-, metsä- ja koti- 25503: 2 000 litraksi traktoria kohden vuosittain. talouden ammattiopetusta jättämään alan 25504: Pidettäessä kone kunnossa ja ajettaessa sitä koneopetuksen sille vanhanaikaiselle ja teo- 25505: taloudellisesti, on voitu todeta helposti saa- reettiselle asteelle, minkä itse kouluissaan ai- 25506: tavan 10 %:n säästö polttonesteen kulutuk- koinaan on saanut. Jotta nykyisin tärkeä 25507: sessa. Traktoria kohden voisi säästö muo- teknillisten asioiden opetus niin kansalais- 25508: dostua siis jopa 200 l:ksi. Jos nykyisin käy- koulujen, kansanopistojen kuin maatalous- 25509: tössä olevat (n. 85 000) traktoria pystyisivät koulujen ja järjestöjen piirissä, joissa maa- 25510: säästämään polttonesteessä esimerkiksi vain tilataloudellista opetus- ja neuvontatyötä 25511: 5 %, merkitsisi tämä yksin 8.5 milj. litran tehdään saataisiin mahdollisimman pian ajan 25512: vuosittaista vähennystä polttonesteen kulu- tasalle, olisi opetus- ja neuvontatöissä pal- 25513: tuksessa, mikä kansantaloudellisestikin ar- velevien saatava teknillistä jatkokoulutusta 25514: vioiden olisi varsin huomion arvoinen. Sa- sopiviksi katsottavilla kursseilla. 25515: malla tavoin voidaan osoittaa, miten oikein Koska Työtehoseura on perusteellisesti sy- 25516: suoritetuilla huoltotoimenpiteillä ja oikeaan ventynyt maatilatalouden koneellistamiseen 25517: aikaan tehdyillä pienilläkin korjauksilla koko sekä myös alan koneopetukseen, olisi sille 25518: maa huomioon ottaen pystytään helposti annettava taloudelliset mahdollisuudet jär- 25519: säästämään eri koneiden kohdalla miljardeja jestää koneopetuskeskuksessa Rajamäellä ko- 25520: markkoja niin pienentyneiden korjauskus- nealan jatkokoulutusta maa- ja metsätalou- 25521: tannusten kuin koneiden iän pidentymisen den opetustehtävissä toimiville henkilöille 25522: johdosta. Niinpä traktoreiden kohdalla voi- sekä samalla kehittää eriasteisen koneopetuk- 25523: daan nykyisen traktorimäärän huomioon ot- sen yhteydessä tarvittavia havaintosarjoja 25524: taen laskea esim. 5 %: n käyttöiän lisäyksen !koulujen ja opintokerhojen käytettäviksi. 25525: merkitsevän traktorikannan uusimiskustan- Esitettyihin perusteluihin ja vuoden 1959 25526: nuksissa runsaasti yli 2 mrd. markan sääs- valtiopäivien raha-aloitteeseen n: o 10 sekä 25527: töä. eduskunnan maatalousvaliokunnan asiaa 25528: Maatilatalouden konemäärät ovat useissa puoltavaan lausuntoon lokakuun 29 päivältä 25529: osissa maata jo siksi suuret, että monilla ko- 1959 viitaten esitämme eduskunnan päätet- 25530: neilla voitaisiin suorittaa nykyistä huomat- täväksi toivomuksen, 25531: tavasti useamman viljelijän ja laajempien 25532: alueiden konetarve, jos koneita käytettäisiin että hallitus ottaisi vuoden 1961 25533: nykyistä tehokkaammin. Täten uhraamatta tulo- ja meMarvioesitykseen 10 m~"l 25534: tarpeettomasti omiin koneisiin pääomia voi joonan markan määrärahan luovuteit- 25535: monilla tiloilla olla mahdollisuus käyttää tavaksi Työtehoseuralle maatilatalou- 25536: edullisesti vuokrakoneita ja säästää siten den tarkoituksenmukaisen koneellista- 25537: koneellistamisen kustannuksia. Tämä edel- misen ja erilaisten teknillistaloudellis- 25538: 61~ IX,59. - KoDIIkurtltt. 25539: 25540: 25541: ten lwwurssien järjestämiseksi jat- t eknillistaloudeUisen opetusmateriaolin 25542: kokoulutuksena alan opetw- ja neu- kehittämiseksi kouluja ja opintoker- 25543: vontatehtävissä palveleville ammatti- lwja silmällipitäen. 25544: henkilöille sekä konealaa koskevan 25545: Helsingissä -5 päivänä helmikuuta 1960. 25546: 25547: Saara Forsius. Reino Ala-Kulju. Veikko Savela.. 25548: Mikko Asunta. Väinö E. Nieminen. Artturi Jämsen. 25549: Martti Salminen. Sylvi Ha.linen. N. Kosola. 25550: R. Hallberg. Pentti Pekkarinen. J oha.nnes Virolainen. 25551: 613 25552: IX,GO. - Toiv.&l. H: o J51. 25553: 25554: 25555: 25556: 25557: V. Nieminen ym.: MiiäriirtJkasta Nurmijärveft Rajamäellä 25558: sijaitsevan koneopetuskeskuksen hyvälcsymiseksi maata- 25559: loushallituksen alaiseksi oppilaitokseksi. 25560: 25561: 25562: E d u s k u n n a ll e. 25563: 25564: Työtehoseura on jo useana vuonna tulo- kaikkiaan järjestettiin tällöin 28 ikurssia, 25565: ja menoarvioehdotuksensa yhteydessä esittä- joilla oli yhteensä 382 oppilasta oppilaspäi- 25566: nyt, että sen Rajamäelle, Nurmijärven kun- vien lukumäärän noustessa 22 224:ään. Var- 25567: taan v. 1952 perustaman tutkimus- ja kone- sinaisilla ammattikursseilla v. 1957 (7 eri 25568: opetuskeskuksen asema vakiinnutettaisiin ja kurssia) oli oppilaita 104 ja erilaisilla (21 25569: että se hyväksyttäisiin maataloushallituksen kurssia) jatkokoulutuskursseilla 278 oppi- 25570: alaiseksi yksityiseksi oppilaitokseksi. Opetus- lasta. 25571: keskus toimisi maataloushallituksen alaisena, Opetuskeskuksen toiminta on rahoitettu 25572: mutta metsähallitus valvoisi kuitenkin sen osittain maataloushallituksen yleisellä koulu- 25573: metsätaloudellista opetustoimintaa. tusmäärärahalla ja suurimmaksi osaksi kul- 25574: Maataloushallitus ja maatalousministeriö kulaitosten ja yleisten töiden ministeriön 25575: ovat puoltaneet tätä Työtehoseuran esitystä, nuorten työttömäin ammattikoulutukseen 25576: mutta toistaiseksi tämä esitys on jäänyt huo- myönnetyillä varoilla. 25577: mioimatta hallituksen esittämissä tulo- ja 25578: menoarvioesityksissä. Koska opetuskeskuksen perustaminen on 25579: Työtehoseuran koneopetuskeskuksen tar- vaatinut Työtehoseuralta suuria taloudellisia 25580: koituksena on antaa käytännöllistä ja tieto- uhrauksia, toisi sen vakinaistaminen ja pää- 25581: puolista opetusta maa- ja metsätalouden ko- seminen maataloushallituksen valvonnassa 25582: netekniikassa, työtaloudessa ja rakennusky- olevien yksityiskoulujen asemaan opetus- 25583: symyksissä. keskukselle myös taloudellisessa mielessä ny- 25584: Koneopetuskeskuksen toiminnan pnrnn kyistä paremmat toiminnan mahdollisuudet 25585: kuuluvat ennen kaikkea niin valtion kuin eri Työtehoseuran saadessa vaihtaa opetuskes- 25586: neuvontajärjestöjen opetus- ja neuvonta- kuksen perustamiseen uhraamansa yli 30 25587: työssä palvelevien agronomien, maatalous- milj. mk:n korkeakorkoiset ja suhteellisen 25588: teknikoiden, rakennusmestareiden, metsän- lyhytaikaiset lainat valtiolta saataviin halpa- 25589: hoitajien ja metsäteknikoiden kone- ja työ- korkoisiin ja pitkän kuoletusajan lainoihin. 25590: alan jatkokoulutuskurssit. Keskuksessa jär- On todettava, että opetuskeskuksen toimin- 25591: jestetään erilaisia kursseja myös monilta nan nykyinen rahoitus ei ole tyydyttävällä 25592: maaseutuelämään läheisesti liittyviltä am- kannalla, koska se vain osaksi perustuu luon- 25593: mattialoilta sekä ammattiin valmistavina teeltaan jatkuvina pidettäviin määrärahoi- 25594: peruskursseina että ammattitaidon kehittä- hin. Koska Työtehoseuran opetuskeskuksen 25595: mistä palvelevina jatkokoulutuskursseina. toiminnassa tapahtuva kehitys on selvä osoi- 25596: Tällaisina mainittakoon maa- ja metsäkonei- tus sen tarpeellisuudesta maa- ja metsätalou- 25597: den asentaja- ja korjaajakurssit, maansiirto- delle, olisi sille varattava valtion varoista 25598: traktoreiden ja kaivukoneiden käyttäjäkurs- opetuskeskuksen vaatimat opettajain palkat 25599: sit, erilaiset diselmoottoreita selvittävät kurs- ja ylläpitokustannuksiin a.o. lain sallima 25600: sit, erilliset rakennusmies-maatalouskurssit 65% hyväksyttävistä kustannuksista, mitkä 25601: jne. Työtehoseuran maataloushallitukselle v. 1959 25602: Toiminnan laajuutta ja tehokkuutta kuvaa esittämässä esityksessä tekivät yhteensä 25603: esim. v. 1959 järjestettyjen kurssien määrä; 21 779 000 markkaa. 25604: 614 IX,60. - Ba.jaml!Am. koneopetUIIlteskus. 25605: 25606: 25607: Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun- kuksen yksityisZuontoiseksi maatalous- 25608: nan päätettäväksi toivomuksen, hallituksen alaiseksi oppilaitokseksi ja 25609: että hallitus vuoden 1961 tulo- ja me- 25610: että hallitus hyväksyisi Työteho- noarvioon ottaisi tähän tarkoitukseen 25611: seuran omistaman ja Nurmijärven tarpeellisen määrärahan 21 779 000 25612: Rajamäellä sijaitsevan koneopetuskes- markkaa. 25613: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 25614: 25615: Väinö E. Nieminen. Sa.a.ra. Forsius. 25616: Mikko Asunta. Erkki Koivisto. 25617: Niilo Ryhtä. 25618: 615 25619: 25620: IX.61. - Toiv.a.l. N: o 258. 25621: 25622: 25623: V. Nieminen ym.: Määrärahasta Matkun koneopetuskeskuk- 25624: sen uudisrakennuksia ja keskuksen täydentämistä varten. 25625: 25626: E d u s kun n a 11 e. 25627: 25628: Työtehoseuran Nurmijärven kunnan Raja- kuva oppilasvahvuus on yli 100 oppilasta - 25629: mäellä sijaitsevassa opetuskeskuksessa; joka. on ollut seurauksena sisäoppilaitoksena toimi- 25630: mm. valmistaa koneopinopettajia eri maata- vassa opetuskeskuksessa oppilaiden majoituk- 25631: loudellisiin opetuslaitoksiin, on vuodesta 1952 sen ja rudkailun järjestämisen tuntuva vai- 25632: lähtien hoidettu jatkuvasti laajentunutta keutuminen. Opetuskeskusta perustettaessa 25633: maa- ja me.tsätalouden konekysymyksiin koh- on pyritty ensisijaisesti konehallit, opetusti- 25634: distuvaa ammattikoulutustoimintaa, johon lat ym. saamaan tarkoituksenmukaisiksi sekä 25635: v-uodesta 1957 on liittynyt myös maaseudun hanlclrimaan monipuolinen ja tehokas opetus- 25636: rakennusmiesten ammattikoulutus. Niinpä välineistö. Varojen puutteessa on oppilai- 25637: kuluvana vuonna opetuskeslruksen toiminta- den majoitus- ja ruokailutila,t tällöin jou- 25638: ohjelmaan sisältyvät agronomiopettajain ko- duttu järjestämään halpojen ja lähinnä tila- 25639: nekurssi, metsänhoitajain konekurssi, maata- päisluontoisten ratJkaisujen puitteissa, osaksi 25640: louskoneteknikkokurssi, metsäteknikkojen ko- jopa vuokrahuoneisiin ja matkustajakoteihin. 25641: nekurssi, maa- ja metsätalouskoneiden asen- Kun nyt opetuskeskus on toiminnallaan osoit- 25642: taja:kurssi, kaivu- ja maansiirtokoneiden käyt- tanut tarpeellisuutensa, olisi myös sen oppi- 25643: täjäkurssi sekä rakennusmies-maatalouskurssi laiden majoitus- ja rudkailutilat saatettava 25644: ja rakennusmestareiden jatkdkoulutuskurs- pygyvälle ja nykyajan vaatimuksia vastaa- 25645: seja. Opetusailka eri kursseilla vaihtelee 1- valle tasolle. Työtehoseura on laatinut yksi- 25646: 11 kuukauteen. tyiskohtaiset suunnitelmat opetuskeskuksen 25647: Opetuskeskuksen toimintaa rasittaa suu- oppilasmajoitus- ja ruokailutilojen uudelleen 25648: resti se, että Työtehoseura on ko. keskusta järjestelystä, johon liittyy myös eräitä vält- 25649: perustaessaan valtion varoista myönnettyjen tämättömiä kalusto- ja koneopetushallitilojen 25650: määrärahojen lisäksi joutunut käyttämään (diesel- ja moottorisähkölaitteet) laajennuk- 25651: runsaasti itse hankkimiaan varoja, joten sia. Näiden mukaan olisi tarkoitukseen jo 25652: opetuskeskuksen perustamisen aiheuttamia varatuHe tonttialueelle rakennettava kolme 25653: velkoja on Työtehoseuralla 31. 12. 1959 uutta oppilasasuntolaa, joiden yhteinen kuu- 25654: 31991314 mk, joiden kuoletusten ja korko- tiotilavuus 4140 m3 sekä uusi oppilasruoka:la- 25655: jen hoitaminen paitsi tuottaa suuria vaikeuk- rakennus-, varasto-, sauna-, pesula-, kerho- 25656: sia luonnoHisesti myös heikentää toiminta- ym. asiaankuuluvine tiloineen, joiden yhteinen 25657: kykyisyyttä. Opetuskeskuksen toiminnan va- kuutiotilavuus 3 380 ms. Näiden rakennusten 25658: kauttamisessa on ko. velkojen suorittamisella sekä em. rakennuslaajennusten yhteinen kus- 25659: keskeinen merkitys. Opetuskeskuksen toi- tannusarvio on 63 000 000 mk. 25660: minta ei rajoitu koskemaan vain jotain mää- EdeHä olevaan viitaten ehdotamme, että 25661: rättyä pienempää aluetta maassa, vaan koh- eduskunta lausuisi hal1itukselle toivomuksen, 25662: distuu opettaja- ja neuvojakoulutuksen kautta 25663: yli maan ja suoranaisesti auttaa valtion että hallitus vuoden 1961 tulo- ja 25664: omienkin koulutuslaitosten toimintaa. Opetus- menoarvioesitykseen ottaisi 63 000 000 25665: keskuksen perustamiskustannusten suoritta- markan suuruisen määrärahan Työ- 25666: minen valtion varoista, kuten suurimmaksi tehoseuran Matkun koneopetuskeskuk- 25667: osaksi on tapahtunut, on siten perusteltua. sen uudisrakennusten aikaansaamiseksi 25668: Työtehoseuran opetuskeskuksen toiminnan sekä koneopetuskeskuksen täydentämi- 25669: voimakkaasta laajenemisesta- nykyinen jat- seksi. 25670: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 25671: 25672: Väinö E. Nieminen. Saara Forsius. 25673: Mikko Asunta. Niilo Ryhtä. 25674: 618 25675: IX,62. - Toiv.al. N :o 259. 25676: 25677: 25678: 25679: 25680: Liinamaa ym.: Maatalous-, puutarha-, kone- ja metsäalan 25681: kurssikeskuksen aikaansaamisesta Ruuskalan koulutilalle. 25682: 25683: 25684: Ed usk u n n a.ll e. 25685: 25686: Vuonna ·1928 luovutti maa:talousministeriö kut'S!Iikeskuksessa voitaisiin järjestää maatila-, 25687: Y'listaron pitäjän kirkonkylässä sijaitsevan puutarha.-, kone- ja metsätalouden piiriin 25688: valtion omistaman Ru\lSikalan entisen sotilas- kuuluvia 'lyhytaikaisia kursseja, joilla osit- 25689: virkatalon kantatilan maataloushallituksen tain voitaisiin korvata ammattikoulutustar- 25690: käytettäväksi ja Etelä-Pohjanmaan maanvil- vetta. 25691: jelysseuran hoidettavaksi koulu- ja havainto- Yhä monipuolistuva ja koneeliistuva maa- 25692: tilaksi perustettavaksi suunniteltua koulua ja metsätalous tarvitsisi lisättyä ammattitai- 25693: varten. Tätä tarkoitusta varten on Etelä- toa omille tiloiHe. Mutta sillä olisi myöskin 25694: Pohjanmaan maanviljelysseura tilaa hoitanut huomattava meflkitys kaikkien mahdollisuuk- 25695: ja tehnyt huomattavia perusparannuksia. sien käyttöön pienteollistuvassa maakunnassa. 25696: Ylistaron kunta on kaukonäköisesti hankki- Työtehoseuran kurssi-, havainto- ja tutki- 25697: nut lisää maa- ja metsäalueita ja 'luvannut muSkeskulksena srllä olisi myöskin huomattava 25698: huomattavan rahallisen tuen, jos pysyvä merkitys. 25699: koulu- tai kurssikeskus tilalle saadaan. Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti 25700: RuuSkalan tilalla on koko Etelä-Pohjan- ehdotamme eduskunnan hyvä;ksyttäväksi toi- 25701: maata ajatellen keSkeinen asema, joten se si- vomuksen, 25702: jaintinsa puolesta voi palvel1a koko maakun- 25703: nan tarpeita koulu- tai kurssilk:eskuksena. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 25704: Kun maatilain omistajista on vain noin toimenpiteisiin maatalous-, puutarha-, 25705: 6~7% ammattikoulutuksen saaneita, voitai- kone- ja metsäalan kurssikeskuksen 25706: siin tätä osittain korvata lyhytaikaisilla am- aikaansaamiseksi Ylistaron pitäjässä 25707: matti:kursseilla. Tällaisen ·kurssikeSkuksen sijaitsevalle valtion omistamalle Ruus- 25708: puuttuminen maatalousvaltaisessa maakun- kalan koulutilalle. 25709: nassa on huomattava epäkohta. Kiinteässä 25710: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 25711: 25712: Matti Liinamaa. Eino Uusitalo. 25713: Veikko Savela. Aarre Marttila. 25714: 611 25715: IX,63. - Toiv.al. N: o 260. 25716: 25717: 25718: 25719: 25720: BaJiJlen ym.: Metsänhoito-opetusta antavan kurssikeskuksen 25721: aikaantaamisesta Etelä-Sooon metsänhoitolautakunnan 25722: alueelle. 25723: 25724: 25725: E d u s k u n n a 11 e. 25726: 25727: On laskettu, että metsäteollisuuden raaka- on edelleen ilman tällaista nykyoloissa jo 25728: aineesta saadaan nykyisin noin %, maatila- välttämätöntä metsäkurssikeskusta. Kuiten- 25729: metsistä. Suurimman osan metsätöistä tekee kin näiden seutujen mahdollisuudet metsä- 25730: maatilojen väestö. Sen takia heidän metsä- talouden harjoittamiseen ovat hyvät. Met- 25731: taloudellisen ammattitaitonsa tarve on erit- sistä on suurin osa yksityismetsiä, Etelä- 25732: täin suuri. Tähän saakka on kuitenkin met- Savon alueella esim. 84 %. 25733: säalan ammattimiesten koulutuksen lisäksi Paikallinen metsänhoitolautakunta on har- 25734: ollut vain vähäisessä määrässä varsinaista kintansa jälkeen päätynyt siihen, että Män- 25735: metsänomistajille ja metsätyöläisille tarkoi- tyharjun pitäjässä sijaitseva Tyllilän tila 25736: tettua opetusta. Tällaista koulutusta on ol- on edullisin saatavissa oleva paikka Etelä- 25737: lutkin vasta vähän yli 10 vuoden ajan ja Savon metsäkurssikeskukselle. Metsänhoito- 25738: nyt on toiminnassa 9 metsäkurssikeskusta, lautakunta on ostanut tilan ja luovuttaisi 25739: joista kahta täydellisempää nimitetään met- valtiolle tarvittavan maa-alueen kurssikes- 25740: sänhoitokouluksi. Kokemukset tästä koulu- kuksen paikaksi. Etelä-Savon metsänhoito- 25741: tustoiminnasta ovat erittäin myönteiset ja lautakunta on myös jo hankkinut rakennus- 25742: sen vaikutus on jo havaittavissa näiden kurs- suunnitelmat. Piirustusten mukaisesti kurs- 25743: sikeskusten ympäristöalueilla. Onkin suunni- sikeskus tulisi sisältämään asuin- ja huolto- 25744: teltu ja nähty tarpeelliseksi, että jokaisen tilojen ohella riittävät tilat ajanmukaist~ 25745: metsänhoitolautakunnan alueella olisi tällai- metsänhoidon ja metsätyön opettamista var- 25746: nen kurssikeskus, minkä toiminta liittyisi ten. Lähimetsät tarjoaisivat käytännön kou- 25747: metsänhoitolautakuntien työhön. Opetuk- lutustoiminnalle erinomaiset mahdollisuudet. 25748: sesta huolehtisivat pääasiassa lautakuntien Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 25749: palveluksessa olevat metsänhoitajat. taen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 25750: Tarkasteltaessa nyt valmiina olevien kurs- 25751: sikeskusten sijaintia todetaan, että Saimaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 25752: eri puolilla olevien Etelä-Savon, Itä-Savon metsänhoito-opetusta antavan kurssi- 25753: ja Etelä-Karjalan metsänhoitolautakuntien keskuksen aikaansaamiseksi »telä-Sa- 25754: muodostaman Kaakkois-Suomen laaja alue von metsänhoitolautakunnan alueelle. 25755: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960. 25756: 25757: Sylvi Halinen. Antti J. Rantamaa. Aili Siiskonen. 25758: Marja Lahti. Arvo Pentti. V. E. Svinhufvud. 25759: Veikko Savela. Kerttu Saalasti. Hilja Väänänen. 25760: Esu Niemelä. 25761: 25762: 25763: 25764: 25765: '18 E 74/60 25766: 618 25767: 25768: IX,64. - Toiv.al. N: o 261. 25769: 25770: 25771: 25772: 25773: V. Turunen ym..: Metsät-yöläisten ammattikoulutuksen jär- 25774: jestämisestä vakinaiselle pohjalle. 25775: 25776: 25777: Eduskunnalle. 25778: 25779: Sodan jälkeisinä vuosina on maassamme taisiin hankkia tarvittava ammattitaito. 25780: pyritty kiinnittämään entistä enemmän huo- Koska työvoiman tarjonta on viime aikoina 25781: miota kansalaisten ammattikoulutukseen. ollut suurempaa kuin kysyntä, ei työnanta- 25782: Eräs tärkeä tuotannollisen toiminnan ala var- jain taholtakaan ole kiinnitetty huomiota 25783: sinaisten työntekijäin osalta on koulutusoh- metsätyöläisten ammattitaidon kehittämiseen. 25784: jelmasta kuitenkin kokonaan unohtunut. Mikäli tilanne jatkuu tällaisena voi tulok- 25785: Tämä ala on metsätyöläiset. Metsätyöt nykyi- sena olla se, että mm. maaseudun nuoriso 25786: sissä olosuhteissa ovat kuitenkin mitä suu- pyrkiikin hakeutumaan muille aloille ja met- 25787: rimmassa maarm ammattitaitoa vaativia. sätyöt jäävät ilman ammattipätevää ja ras- 25788: Alalla tapahtunut kehitys mm. koneellistami- kaisiin metsätöihin pystyvää työvoimaa. Tila- 25789: sen osalta vaatisi jatkuvaa koulutusta ko- päisluontoisella kurssitoiminnalla, vaikka 25790: neiden hoidossa ja käsittelyssä. Rinnan ko- silläkin on oma merkityksensä, ammattityö- 25791: neellistamisen kanssa muuttuvat myöskin voimaa ei voida kouluttaa. Kun maahamme 25792: työmenetelmät. Metsätöiden luonne on viime on rakennettu ja parhaillaankin suunnitel- 25793: aikoina sikäli muuttunut, että työntekijä tar- laan ns. metsäkouluja, voitaisiin näiden kou- 25794: vitsisi jossakin määrin myös teoreettisia tie- lujen yhteyteen muodostaa myös metsätyö- 25795: toja voidakseen tehdä työnsä siten, että siitä läisten ammattikouluja. Tämä tietysti edel- 25796: koituisi paras saatavissa oleva hyöty. lyttäisi sitä, että valtion tulo- ja menoar- 25797: Eräiden säätiöiden ja järjestöjen toimeen- vioon varattaisiin vuosittain tarpeelliset 25798: panemina on viime vuosina järjestetty tila- määrärahat. 25799: päisluontoisia kursseja, joilla pääasiassa on Kun metsätyöläisten ammattikoulutuksesta 25800: opetettu työkalujen kunnostusta ja ehkä jos- ei ole olemassa mitään suunnitelmaa, olisi 25801: sakin määrin työmenetelmiäkin. Nämä kurs- tällainen suunnitelma laadittava ja sen jäl- 25802: sit ovat kuitenkin olleet luonteeltaan tila- keen ryhdyttävä lainsäädännöllisiin toimen- 25803: päisiä ja lyhytaikaisia, eikä ole olemassa piteisiin. 25804: mitään rahastoja tai varoja, joiden turvin Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 25805: tämä toiminta voitaisiin vakinaistaa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 25806: Maaseudun pienviljelijäperheistä tulee tuo- muksen, 25807: tantoelämän piiriin jatkuvasti lisää työvoi- 25808: maa. Luonnollista olisi, että tämä työvoima että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 25809: voisi entistä suuremmassa määrin hakeutua metsätyöläisten ammattikoulutuksen 25810: metsätalouden palvelukseen, mikäli heille voi- järjestiimiseksi vakinaiselle pohjalle. 25811: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 25812: 25813: Vilho Turunen. Vappu Heinonen. Martta Salmela-J'årvinen. 25814: Arvo Sävelä. Impi Lukkarinen. H. Törmä. 25815: Mikko Hult. Aili Siiskonen. Urho Kulovaara. 25816: A. Simonen. 25817: Olli J. Uoti. 25818: 619 25819: 25820: IX,65. - Toiv.a.l. N:o 262. 25821: 25822: 25823: 25824: 25825: Niemelä ym.: Metsäkurssikeskuksen aikaansaamisesta Itä- 25826: Savoon. 25827: 25828: 25829: Ed usikunn alle. 25830: 25831: Metsätalouden osuus Itä-Savon oppilaitos- työ tulee suoritetuksi entistä vähemmällä 25832: ten ammattivalmistuksessa on hyvin vähäi- ihmistyöllä. 25833: nen: maamieSkouluissa ja kansanopistoissa Vain 7 % maaseudun väestöstä ylimalkaan 25834: on metsäopetusta hieman, ehkä korkeintaan on saanut ammattikoulutusta. On tarpeellista 25835: 4% mainittujen koulujen oppimäärästä. nostaa tämä sadannes ja täyttää lisäys olen- 25836: Muissa oppilaitdksissa metsätaloutta ei ole. naiselta osalta metsätaloudella. Ensimmäi- 25837: Metsätalouden osuus ammattiopetuksesta on senä tavoitteena on pidettävä yhtä perusteel- 25838: siis häviävän pieni, alle 1 %. lisesti koulutettua nuorta metsänomistajaa 25839: Sensijaan metsätalouden osuuden pitäisi pitäjää kohti ja sitten edelleen lisää niin, että 25840: työn jakautumisen perusteella edustaa Itä- ikussa:kin mhy:n neuvojapiirissä olisi 1-5 25841: Savossa maaseudun miestyöstä 28.5 %. Kun pätevää kehity-Sky'kyistä metsänomistajaa tai 25842: karkeasti arvioidaan miesten osuus puoleksi aputyönjohtajaa. On vielä senkin jälkeen 25843: ja kaupungin väestön edustavan muita am- pitkä matka siihen, että vuosittain runsaasti 25844: mattialoja, on metsätalouden osuus ihmistyö- 500 uutta metsänomistajaa olisi ammattiinsa 25845: ajasta n. 12 %. riittävästi koulutettu, vaikka kansalaiskou- 25846: Ei ole näinoHen lainkaan kohtuutonta, että lussa y'leisesti annettaisiinkin metsäopetusta. 25847: metsätalous ylimalkaan saa lisää ammattiope- Metsäkurssikeskus olisi Itä-Savossa:kin tuiki 25848: tuskapasiteettia ja niin paljon, että aikanaan tarpeellinen. Jos kurssikeskuksen aikaansaa- 25849: metsätalouden tarvitsema yrittäjä- ja työn- misesta saataisiin periaatepäätös, ryhtyisi Itä- 25850: tekijäkunta saa tarpeellista perus- ja jatko- Savon metsänhoitolauta:kunta kiireellisesti 25851: koulutusta. Yhden koulun ilmestyminen pel- käytettävissään olevin voimin toimimaan sii- 25852: kästään metsätruloutta palvelemaan Itä-Sa- hen suuntaan, että kurssikeskus maalkuntaan 25853: voon lisäisi metsätalouden osuutta, mutta todella saataisiin aikaan. 25854: jäisi se vielä:kin pitlkästi alle sille oikeuden-. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 25855: mukaisesti kuuluvan osuuden. Voitaneen'kin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 25856: pitää terveenä tavoitteena, että !koulutuksen 25857: avulla nostetaan metsäyrittäjien, metsänomis- että haJllitus ryhtyisi toimenpiteisiin 25858: tajien, metsäkoneiden omistajien sekä metsä- metsäkurssikeskukse:rn aikaansaamiseksi 25859: työntekijäin ammattitaitoa niin, että metsä- ltä-Savoon. 25860: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 25861: 25862: Esu Niemelä. V. E. Svinhufvud. 25863: Antti J. Rantamaa. K. F. Haapasalo. 25864: Esa Timonen. Niilo Nieminen. 25865: Arvo Pentti. Viljo Virtanen. 25866: 620 25867: 25868: IX,66.- Toiv.al. N:o 263. 25869: 25870: 25871: 25872: 25873: :M&Uila. ym.: Valtio~ hevosjalostus.laitokse'n siirtämisestä 25874: Mä'ntsälä'n HautjiinJelk. 25875: 25876: 25877: Ed u s kun n a 111 e. 25878: 25879: Maamme hevosjalostus1aitos, jdka nykyisin Hevosjalostusta ja -tutkimustoimintaa voi- 25880: toimii Ypäjällä, on hevoSka.ntamme jatkuvasti taisiin huomattavasti tehostaa sijoittamalla 25881: vä.hetessä ollut yhä useammin keskustelun hevosjalostuslaitos eläinlää.kintälkorkeaJkoulun 25882: aiheena. Viimeksi vuoden 1959 valtiopäivillä yhteyteen Mäntsälän Hautjärvelle. Tällöin 25883: todettiin, ettei sen toiminta joka kohdallaan voitaisiin yhteistoiminnassa korkeakoulun 25884: d1e vastannut sille asetettuja vaatimuksia., kanssa saaila aikaan tieteelliseen tutkimuk- 25885: varsinkin kun se tarvitsee käyttöönsä suh- seen perustuva hevosjal08tustyö. Samalla 25886: teettoman kalliin kiinteistön maa-alueineen. saataisiin korkeakoulun tarpeisiin opetus- ja 25887: Hevosjalomuslaitoksen toimintaa on aina tutkimusmateriaalia, sekä saataisiin nytkyiset 25888: ollut vaikeuttamassa joukko puutte.ellisuuk- suhteettoman kalliit kiinteimistöt tuottavam- 25889: sia, joiden poistaminen nykyisessä sijainti- paan käyttöön. 25890: paikassa on vaikeata. Tällaisia puutteelli- Vielä on huomattava, että eläinlääkintä- 25891: suuksia ovat aikamme kehittyneen tieteen kotkeakoulun välittömässä läheisyydessä on 25892: aikaansaamien 1laitteiden ja tutkimustapojen tarkoitukseen riittävä ja sopiva maa-alue 25893: vaja.naisuus laitoksessa. Eikä sen toimintaan valtion omistuksessa entisen Hautjärven kar- 25894: ole suunniteltukaan tieteellistä tutkimustyötä tanon maista. 25895: nykyisessä mielessä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 25896: Tärkeiden taloudellisten ominaisuuksien, lkunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 25897: kuten rehunkäyttö:kyvyn, pitkäikäisyyden, 25898: aistivikojen jne. ja näiden seurausten tutki- että hallitus S'Uorituttaisi tutkimuk- 25899: miseen ei ole voitu kiinnittää suurtakaan se'n ja ryhtyisi sen edellyttämiin toi- 25900: huomiota tutJkimusmahdollisuuksien puut- menpiteisiin valtion hevosjalostuslai- 25901: tuessa. Em. ominaisuudet - hyvinä - ovat toksen siirtämiseksi eläinlääkintäkor- 25902: pohj.oisessa ilmastossamme käytettäväHe työ- keakoulun yhteyteem Mäntsälän H aut- 25903: hevoselle ensiarvoisen tärkeitä, joten niiden järvelle. 25904: tutkimukseen olisi kiinnitettävä entistä suu- 25905: rempaa huomiota. 25906: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 25907: 25908: Matti Mattila. Arvo Pentti. 25909: Johannes Virolainen. Veikko Helle. 25910: 621 25911: 25912: IX,67. - Toiv.al N:o ä4. 25913: 25914: 25915: 25916: 25917: V. Nieminen ym.: Määrärakasta jalostusoriitten osto- ja 25918: hoitoavustuksia varten. 25919: 25920: 25921: E d u s k u n n a ll e. 25922: 25923: Maassamme toimii nykyisin 602 hevosja- vielä vaikeuttanut lisäksi se, etteivät hevos- 25924: lostusliittojen jäsenyhdistystä, joitten tarkoi- kasvatusyhdistykset ole saaneet tähän saakka 25925: tuksena on koota toimialueensa hevoskasvat- muutenkaan vastaavanlaista valtion avus- 25926: tajat ym. asianharrastajat järjestettyyn yh- tusta kuten muut suuremmat kotieläinyhdis- 25927: teistoimintaan hevostalouden ja -jalostuksen tykset. Koko hevoskasvattajajärjestölle tuleva 25928: edistämiseksi. Eräänä hevoskasvatusyhdis- varsinainen määräraha on v. 1960 ainoas- 25929: tysten tärkeimpänä tehtävänä on, kuten niit- taan 10.5 milj. markkaa. 25930: ten sääntöjen 2 § : ssä sanotaan, hankkia Sen johdosta, että nuorista työhevosista 25931: paikkakunnan oloihin sopiva, kantakirjaan on alkanut esiintyä puutetta, mikä on vai- 25932: merkitty jalostusori, mistä ratkaisevasti riip- keuttanut mm. hevosten saantia metsätyö- 25933: puu toiminta-alueen hevoskannan kehitys. maille, olisi hevoskasvatusharrastusta pyrit- 25934: Pätevien jalostusoriitten hankkiminen ja tävä kaikin keinoin elvyttämään. Erikoisesti 25935: niitten runsas käyttö on hevosjalostustyös- syrjäseudut maan itä- ja pohjoisosissa ovat 25936: sämme perustavaa laatua. Mikäli siinä epä- vaikeassa asemassa, sillä kunnollisten jalos- 25937: onnistutaan, voi paikkakunnan hevoskanta tusoriitten puute muodostaa siellä erittäin 25938: lyhyessä ajassa heikentyä ja koko pitkäaikai- suuren hankaluuden ja jatkuvaa hevosjalos- 25939: nen hevosjalostuksen hyväksi suoritettu työ tustyötä jarruttavan tekijän. 25940: taantua, tuottaen niin yksityisille hevosen Valtion olisi ryhdyttävä uudelleen avus- 25941: tarvitsijoille kuin koko pitäjäliekin huomat- tamaan heikossa taloudellisessa asemassa ole- 25942: tavia taloudellisia tappioita. via yhdistyksiä kunnollisten jalostusoriitten 25943: Jalostusoriasian tärkeys on todettu mm. hankkimiseksi. Mikäli hevoskasvatusyhdistyk- 25944: valtiovallan taholta. Niinpä hevostalouden set saisivat esimerkiksi sonninpitoyhtymien 25945: edistämiseksi annetussa asetuksessa n: o 171 tapaan taloudellista tukea, voitaisiin myös 25946: 12. 1. 1935 säädetään, että hevostalouden edis- astutusmaksut pitää alhaisina, millä seikalla 25947: tämiseksi toimivat yhdistykset, osuuskunnat varsakantaa lisättäessä on tärkeä merkitys. 25948: ja seurat voivat saada valtion varoista avus- Niin ikään voitaisiin myös paremmin valvoa, 25949: tusta hevoshoidontarkastajan hyväksymän että paikkakunnalle todella hankitaan sellai- 25950: siitosoriin hankkimista varten. nen jalostusori, jolla on edellytykset paran- 25951: Tätä asetuksessa säädettyä mahdollisuutta taa hevoskantaa ja kehittää erikoisesti työn 25952: ei ole kuitenkaan kertaakaan sotien jälkeen suoritukseen vaikuttavia ominaisuuksia. 25953: toteutettu, mistä johtuen monet hevosjalos- Sen johdosta, että eräitten hevosjalostus- 25954: tustyössään jo varsin pitkällekin päässeet liittojen alueilla ei tätä nykyä ole ainutta- 25955: yhdistykset ovat joutuneet erittäin tukalaan kaan yhdistysoritta, tarvittaisiin ensi tilassa 25956: asemaan. Hevoskasvatustyön ollessa viime 60 uutta yhdistysoritta, mikä ei tee kuin 25957: vuosina kannattamatonta ja toimiessa tästä noin 3 uutta oritta hevosjalostusliittoa kohti. 25958: johtuen erittäin suurissa vaikeuksissa on yh- Suuri osa niistä olisi sijoitettava Pohjois- 25959: distysoriita jouduttu hävittämään hyvin suu- Suomeen ja muille syrjäseuduille, missä ta- 25960: ressa määrin. Kun maassamme vielä v. 1946 loudelliset mahdollisuudet ovat kaikkein hei- 25961: oli 196 yhdistysoritta, oli niitten luku v. koimmat. 25962: 1952 vähentynyt 145, v. 1953 104, nykyisen J alostusoriitten hoito ja niitten sijoitus 25963: lukumäärän ollessa noin 50. Tilannetta on sopiviin paikkoihin on tärkeydessään ja tark- 25964: 622 IX,67. - Bevosta.lous. 25965: 25966: 25967: kuudessaan suuria taloudellisia uhrauksia Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-. 25968: vaativa. Hoitokustannusten korkeus aiheut- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 25969: taa usein sen, että oriin pitäminen muodos- 25970: tuu yhdistykselle ylivoimaiseksi tehtäväksi, että hallitus ottaisi vuoden 1961 25971: mistä johtuen hyväksikin todettu ori on ol- tulo- ja menoarvioesitykseen 18 mil- 25972: lut pakko myydä. Tämän johdosta olisi tar- joonan markan määrärahan hevosta- 25973: koitukseen varattavasta määrärahasta jaet- louden edistämistä varten jaettavaksi 25974: tava myös hoitoavustuksia niille hevoskasva- jalostusoriitten osto- ja hoitoavustuk- 25975: tusyhdistyksille, joilla jo on sopivaksi kat- sina hevosjalostustyötä tekeville yh- 25976: sottava jalostusori. distyksille, osuuskunnille ja seuroille. 25977: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 25978: 25979: Väinö E. Nieminen. Martti Salminen. Matti Mattila. 25980: R. Hallberg. Saara Forsius. Verner Korsbäck 25981: N. Kosola. Mikko Asunta. Akseli Paarm.an. 25982: 623 25983: 25984: IX,68. - Toiv.al. N: o 265. 25985: 25986: 25987: 25988: 25989: Aulanko ym.: Yksityisten maataloudellisten, kotitaloudellis- 25990: ten ja kotiteollisuusoppilaitosten toimihenb'löiden eläke- 25991: etujen turvaamisesta. 25992: 25993: 25994: E d u s k u n n a 11 e. 25995: 25996: Maamme maataloudellisista ja kotitalou- taen kuin ko. laitosten opettajillekin, tun- 25997: dellisista ammattioppilaitoksista, kuten myös tuisi johdonmukaiselta, oikeudenmukaiselta 25998: kotiteollisuusoppilaitoksista, suurin osa on sekä laitoksen toiminnan kannalta asialli- 25999: yksityisiä, valtionapua nauttivia laitoksia. selta, että myös maamme yksityisten maa- 26000: Näiden laitosten opettajien palkkaukseen ja kotitaloudellisten sekä kotiteollisuusoppi- 26001: osallistuu valtio määräosalla, useimmissa ta- ~aitosten toimihenkilöille suotaisiin lailla 26002: pauksissa sataprosenttisesti. Samoin on laita taattu oikeus eläkkeeseen. 26003: kyseisten oppilaitosten opettajien eläkkeisiin Edelläsanotun perusteella ehdotetaan kun- 26004: nähden, joiden myöntämisen edellytykset nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 26005: pääiinjoin noudattavat samoja perusteita vomus, 26006: kuin valtion viran ja toimen haltijoiden eläk- 26007: keitä määrättäessä. että hallitus kiireellisesti antaisi 26008: Eläketurvaa vailla ovat sensijaan näiden Eduskunnalle esityksen laiksi, joka 26009: oppilaitosten toimihenkilöt, kuten vahtimes- takaisi maamme yksWtyisten maatalou- 26010: tarit, talonmiehet, emännät yms. Kun ote- dellisten ja kotitaloudellisten sekä 26011: taan huomioon esim. se, että mm. kansan- kotiteollisuusoppilaitosten toimihenki- 26012: opistojen valtionavusta annetun lain nojalla löille oikeuden eläkkeeseen mahdolli- 26013: voidaan niiden palveluksessa oleville toimi- suuksien mukaan niitä periaatteita so- 26014: henkilöille, mikäli he ovat laitoksen toimin- veltaen, joiden mukaan vastaavien op- 26015: nan kannalta tarpeellisia, myöntää eläke pilaitosten opetttajille O'n eläke-etu 26016: periaatteessa samoja suuntaviivoja noudat- turvattu. 26017: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 26018: 26019: Olli Aulanko. Mikko Asunta.. Erkki Tuuli. 26020: 624 26021: 26022: IX,69. - Toiv.al. N: o 266. 26023: 26024: 26025: 26026: 26027: Ka.asala.inen ym.: Kalataloudellisen neuvottelukunnan aset- 26028: tamisesta. 26029: 26030: 26031: E d u s k u n n a 11 e. 26032: 26033: Maassamme on tälläkin hetkellä esillä mo- vain eri kalatalousjärjestöt edustettuina. 26034: nia koko maan kalastukseen, kala- ja voima- Mielestämme olisi syytä asettaa taas tällai- 26035: talouteen liittyviä periaatteellisia ja laaja- nen neuvottelukunta, jossa lisäksi olisi edus- 26036: kantoisia kysymyksiä, joiden käsittelyssä ja tettuna myös voimatalous ja uitto, käsit- 26037: ratkaisuissa kokonaisuuden kannalta olisi telemään yhdessä asianomaisten viranomais- 26038: tärkeää, että näiden kysymysten kanssa te- ten kanssa maamme kalastukseen ja kala- 26039: kemisiin joutuvat kalastuksen, kala- ja voi- sekä voimatalouteen liittyviä kansan- ja koko 26040: matalouden eri intressipiirit saisivat jo asi- valtakunnan talouteen vaikuttavia kysymyk- 26041: oiden valmistusvaiheessa tuoda esille omat siä. 26042: näkökohtansa usein myös niiden toimintaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 26043: myöhemmin ratkaisevasti va1kuttavissa ky- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 26044: symyksissä. vomuksen, 26045: Tällaisia kysymyksiä on mm. vesivoimien 26046: rakentaminen ja vesivoimatalouden ja uiton että hallitus ryhtyisi kiireellisegti 26047: kalakannalle, kalastukselle ja kalavesille ai- toimenpiteisiin kalatalousviranomais. 26048: heuttamien vaikutusten pienentäminen ja ten, eri kalastusjärjestöjen, kalavesien 26049: tappioiden korvaaminen, keinojärvikysymyk- omistajien ja kalastukseen ja kalave- 26050: set, kalavesiemme tuoton kohottaminen otta- sien hoitoon vaikuttavien eri intressi- 26051: malla käyttöön pikkujärvet, lammet ja purot piirien edustajista kokoonpannun ka- 26052: kalanviljelysalueina, kalatalouden edistämis- lataloudellisen neuvottelukunnan aset- 26053: ja kalakannan säilyttämistoimenpiteiden ra- tamiseksi käsittelemään kalavesien hoi- 26054: hoittaminen, mm. ,nk. voima;pennikysymys", toon, kalatalouteen ja kalastushallin- 26055: kalastuslainsäädännön tarkistaminen jne. toon liittyviä koko maan kalastukseen 26056: Aikaisemmin onkin toiminut vuoteen 1954 ja kala- ja voimatalouteen vaikuttavia 26057: saakka valtioneuvoston asettama kalatalou- kysyrrvyksiä. 26058: dellinen neuvottelukunta, jossa silloin oli 26059: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 26060: 26061: Nestori Kaasalainen. Arvo Pentti. Ale Holopainen. 26062: 625 26063: 26064: IX,70. - Toiv.al. N:o 267. 26065: 26066: 26067: 26068: 26069: J. E. :Pa.rta.nen ym..: Kalanviljelyslaitoksen perustamisesta 26070: Kuhmon kunnan alueelle. 26071: 26072: 26073: Eduskunnalle. 26074: 26075: Vedensäännöstelystä johtuen on kalakanta voitaisiin kalakantaa istuttamalla lisätä sitä 26076: Kainuussa vähentynyt. Mm. on Outojärven Kuhmon ja lähiympäristön vesistöihin, joista 26077: vedensäännöstelyn johdosta kalakanta maini- siis monesta syystä johtuen on kalakanta 26078: tussa järvessä voimakkaasti vähentynyt sen viime aikoina vähentynyt. Kalakannan vähe- 26079: jälkeen kun Katerman ja Kallioisten voima- neminen kyseisillä laajoilla vesistöalueilla on 26080: laitokset rakennettiin Outojärven alapuolelle. sitäkin huolestuttavampaa, koska se osoittaa, 26081: Varsinkin siika ja lohi on vähentynyt n. 1/10 että myös syrjäisillä entisillä kalarikkailla 26082: entisestään. Tämä johtuu lähinnä siitä, ettei alueilla, joissa maamme kalakannan reservit 26083: voimalaitospatoihin ole rakennettu kalapor- olisi pyrittävä säilyttämään, on kalakannan 26084: rasta tai vastaavaa laitetta, josta kalat voi- voimakasta vähenemistä havaittavissa. 26085: sivat nousta. Myös vedenpinnan vaihtelu, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 26086: jonka ääriarvot eroavat toisistaan lähes 5 m, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 26087: on vaikuttanut voimakkaasti samaan suun- 26088: taan. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 26089: Kuhmosta löytyy useita koskia, joihin ka- menpiteisiin kalanviljelyslaitoksen pe- 26090: lanviljelyslaitos voitaisiin rakentaa. Silloin rustamiseksi Kuhmon kunnan alueelle. 26091: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960. 26092: 26093: Emil Pa.rta.nen. Matti Kekkonen. 26094: 26095: 26096: 26097: 26098: 79 E 74/60 26099: 626 26100: 26101: IX,71. - Hemst.mot. N: o 268. 26102: 26103: 26104: 26105: 26106: Teir m.fi.: Angående hamnar för t'l'ålfiskarna. 26107: 26108: 26109: Till Riksdagen. 26110: 26111: En yrkesgrupp, som lever ett strävsamt Det är en livsviktig sak att vår trålfiske- 26112: liv ooh som tyvärr alltför sällan blir ihåg- flotta beredes möjligheter att lägga tili vid 26113: kommen av statsmakten är yrkesfiskarna. kaj i en hamn, där den får ligga så länge 26114: Nationalekonomiskt sett är det viktigt att den måste anlöpa sin bas. På denna grund 26115: våra fiskare beredes möjlighet att taga så borde staten vidtaga åtgärder för iordning- 26116: mycket fisk som möjligt ur havet. Sedan ställandet av ett lämpligt antal dylika ham- 26117: havsfisket numera också hos oss övergått nar, för att trålfiskarna skall hava bättre 26118: alltmer i trålfiske, borde statsmaktens upp- möjligheter att utöva sitt fiske. Vår trål- 26119: märksamhet och stöd inrikta sig på detta, fiskeflotta har vuxit mycket snabbt de se- 26120: för att vi skall kunna stå oss i den hårda naste åren och utvecklingen tyder på att 26121: konkurrensen med utländska fiskare. ökningen kommer att fortsätta. 26122: Trålfisket utsträckes numera långt utanför Med hänvisning till det ovan sagda före- 26123: landets gränser och härvid inställer sig frå- slås, att riksdagen ville besluta hemställa, 26124: gan, var skall vår trålfiskeflotta på drygt 26125: 70 fartyg få en operationsbas, en hamn? att regeringen måtte vidtaga skynd- 26126: Detta är alldeles nödvändigt för proviante- samma åtgärder för att undersöka 26127: ringen, för komplettering av utrustningen möjligheterna att iordningstäUa ett 26128: och framför allt för fiskens marknadsföring. Zämpligt antaZ hamnar för våra trål- 26129: Det har föreslagits olika ställen, bl.a. Räfsö fiskare att av dem användas som bas 26130: utanför Björneborg, Åbo, Mariehamn och vid utövandet av sagda för landet så 26131: Hangö. Tili detta kommer ytterligare att en viktiga trålfiske. 26132: lämplig plats borde också finnas vid Botten- 26133: vikens kust. 26134: Helsingfors den 11 februari 1960. 26135: 26136: Grels Teir. Elis Andersson. J. A. Jungarå. 26137: 627 26138: 26139: IX,71. - 'l'oiv.al. N:o 268. 26140: Suomennos. 26141: 26142: 26143: 26144: 26145: Teir ym.: Satamista troolikalastajilZe. 26146: 26147: 26148: E d u s k u n n a 11 e. 26149: 26150: Ammattikalastajat muodostavat ammatti- sopiva paikka myös Pohjanlahden ranni- 26151: ryhmän, joka elää uutteraa elämää ja jota kolla. 26152: valtiovalta valitettavasti aivan liian harvoin Elintärkeänä asiana on pidettävä mahdol- 26153: muistaa. lisuuksien järjestämistä troolikalastuslaivas- 26154: Kansantaloudellisesti katsoen on tärkeätä tollemme päästä laituriin satamassa, jossa se 26155: järjestää kalastajillemme mahdollisuudet ot- saa olla niin kauan kuin se tarvitsee tuki- 26156: taa merestä niin paljon kalaa kuin mahdol- kohdassa poikkeamiseen. Sen takia tulisi val- 26157: lista. Sitten kun merikalastus on myös meillä tiovallan ryhtyä toimenpiteisiin kuunostaak- 26158: nyttemmin yhä enemmän muuttunut trooli- seen sopivan määrän satamia, jotta trooli- 26159: kalastukseksi, tulisi valtiovallan huomio ja kalastajilla olisi paremmat mahdollisuudet 26160: tuki suunnata siihen, jotta voisimme kestää kalastuksensa harjoittamiseen. TroolikalastuS- 26161: kovassa kilpailussa ulkolaisten kalastajien laivastomme on viime vuosina kasvanut hy- 26162: kanssa. vin nopeasti ja kehitys viittaa sen jatkuvaan 26163: Troolikalastus ulottuu nyttemmin kauas lisääntymiseen. 26164: maan rajojen ulkopuolelle, ja tällöin joutuu Edellä sanottuun viitaten ~hdotetaan edus- 26165: kysymään, mistä runsaasti 70 alusta käsit- kunnan päätettäväksi toivomus, 26166: tävä troolikalastuslaivastomme saa toiminnal- 26167: leen tukikohdan, sataman. Se on aivan vält- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 26168: tämätön muonitusta, varusteiden täydentä- toimenpiteisiin mahdollisuuksien tutki- 26169: mistä ja ennen kaikkea kalan toimittamiseksi miseksi kunnostaa sopiva määrä sar 26170: markkinoille. On ehdotettu eri paikkoja, mm. tamia troolikalastajt'lZemme käytettä- 26171: Reposaarta Porin ulkopuolella, Turkua, Maa- väksi maalle niin tärkeän troolikalas- 26172: rianhaminaa ja Hankoa. Lisäksi tulisi . olla tuksen harjoittamisen tukikohtana. 26173: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 26174: 26175: Grels Teir. Elis Andersson. J. A. Jungarå. 26176: 628 26177: 26178: IX,72. - Toiv.a.l. N:o 269. 26179: 26180: 26181: Seppä. ym.: Määrärahastra kanataloudellisen tutkimmtyön 26182: tehostamiseksi Maatalouden tutkimuskeskuksessa. 26183: 26184: E d u s k u n n a II e. 26185: 26186: Maamme siipikarjatalous on kehittynyt voi- työ miltei täydellisesti puuttuu. Maatalou- 26187: makkaasti sotien jälkeisinä vuosina. Kun den tutkimuskeskuksen yhteyteen on tosin jo 26188: vuonna 1938 oli kanoja 2.5 milj. oli kanoja vuonna 1949 rakennettu kanala kanataloudel- 26189: vuosina 1951-55 keskimäärin 3.8 milj. sekä lista tutkimustyötä varten, mutta kanala ra- 26190: vuonna 1959 4.5 milj. Munantuotanto vas- kennettiin alunperin aivan liian pieneksi 26191: taavina ajankohtina oli 17.5 milj., 30.6 milj. (300--400 kanalle), että sen puitteissa on ol- 26192: ja 42 milj. kg. Minkään muun kotieläin- lut mahdotonta saada mitään näkyviä tulok- 26193: talouden kohdalla ei ole todettavissa näin sia aikaan. Lisäksi toimii Hämeenlinnassa 26194: voimakasta kehitystä. Jo nyt kanatalouden siirpikarjanhoitokoulun yhteydessä ja Siipikar- 26195: osuus maataloustulosta lähentelee samaa suu- janhoitajain Liiton ylläpitämänä muninta- 26196: ruusluokkaa kuin leipäviljan osuus. tarkastusasema. Täällä on pääasiallisesti yk- 26197: Kanatalouden kohdalla tapahtunut kehitys sityisien varojen turvin suoritettu arvokasta 26198: on erikoisesti siinä mielessä merkillepantava, työtä lähinnä kukkojert jälkeläisarvostelun 26199: että se on lisännyt työtilaisuuksia erikoisesti muodossa. Varojen puutteessa ei toiminta 26200: maaseudun kaikkein vähäväkisimmän väes- täällä ole läheskään vastannut alan tarvetta. 26201: tönosan keskuudessa. Viimeisimmän käytettä- Kuitenkin asiantuntijoiden käsityksen mu- 26202: vissä olevan maatalouslaskennan mukaan oli kaan tehokkaalla tutkimustyöllä on maas- 26203: kanoista alle 2 ha:n tiloilla 23.4% ja alle samme mahdollisuus ratkaisevasti vaikuttaa 26204: 5 ha:n tiloilla y(hteensä 39.3 %. Vertailu- kanatalouden kustannustason alentamiseen, 26205: kohteena mainittakoon, että alle 5 ha: n ti- mikä on sekä maatalouden että kuluttaja- 26206: loilla lehmiä oli 29.6% maan lehmäluvusta. väestön edun mukaista. 26207: Tilasto osoittaa, että kanataloutta on harjoi- Tehokkaan ja tuloksellisen kanataloudelli- 26208: tettu ja tullaan harjoittamaan edelleenkin sen tutkimustyön perusedellytyksenä on pi- 26209: huomattavassa määrin pienillä tiloilla, joilla dettävä riittävän suuren kanalan perusta- 26210: tämän tuotannon haaran harjoittamiseen on mista maatalouden tutkimuskeskuksen yhtey- 26211: luontaiset edellytykset. teen. Minimivaatimuksena voidaan pitää 26212: ]'AÅ:n suorittamissa tutkimuksissa on to- 3 000 kanan kanalaa ja 5 000 poikasen kas- 26213: dettu, että kananmunien ja myös siipikarjan vattamoa. Tällöin avautuisi mahdollisuudet 26214: lihan kulutus lisääntyy melko suorassa suh- riittävien ruokinta- ja hoitokokeiden suorit- 26215: teessa elintason kohoamisen mukana. Kun tamiselle sekä saataisiin tarpeeksi suuri ma- 26216: muiden kotieläintuotteiden kulutuksen koh- teriaali perinnöllisyys- ja jalostustutkimuk- 26217: dalla on havaittavissa selviä vähenemisen sien tekemiselle. 26218: merkkejä, voidaan kananmunien kulutuksen Edelläolevan perusteella ehdotamme kun- 26219: odottaa maassamme jatkuvasti lisääntyvän nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 26220: voimakkaasti. Kun vuonna 1938 maassamme muksen, 26221: kulutettiin henkilöä kohden munia 2.5 kg, 26222: oli kulutus vuonna 1951-55 6.9 kg ja että hallitus ottaisi vuoden 1961 26223: vuonna 1958 7.5 kg. tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli- 26224: Siitä huolimatta, että siipikarjatalous seksi katsotun määrärahan kanatalou- 26225: maassamme on näin voimakkaasti kehittynyt, dellisen tutkimustyön tehostamiseksi 26226: on pakko todeta, että tämän alan tutkimus- Maatalouden tutkimuskeskuksessa. 26227: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 26228: 26229: Mauri Seppä. Esa Timonen. Väinö Tikkaoja. 26230: Mikko Asunta. N. Kosola.. A. F. Airo. 26231: Veikko Savela.. Reino Ala.-Kulju. Aarre Marttila. 26232: 629 26233: 26234: IX,73. - Toiv.al. N:o 270. 26235: 26236: 26237: 26238: 26239: Väänänen ym.: Määrärahasta sikatalouskoeaseman perusta- 26240: mista varten Pokjois-Savoon. 26241: 26242: 26243: E d u s k u n n a ll e. 26244: 26245: Vuonna 1925 perustettiin Puistolaan sika- taan välttämättä riittävän suuri keskuskoe- 26246: talouskoeasema, joka yhä edelleen on ainoa asema ja kaksi paikalliskoeasemaa kantako- 26247: maassamme. Tästä huolimatta se on puut- keita varten ja muuta sikataloudellista koe- 26248: teellinen ja liian pieni. Se voikin suorittaa toimintaa varten myös lisätiloja. Maatalou- 26249: vain vähäisen osan välttämättömäksi katsot- den tutkimuskeskus on toisen paikalliskoe- 26250: tavasta sikatalouskoetoiminnasta. aseman sijoituspaikaksi esittänyt Savoa. 26251: Muissa Pohjoismaissa on sikatalouskoetoi- Sikatalouden merkitys maataloudelle ja eri- 26252: minnalle luotu kokonaan toisenlaiset edelly- tyisesti pienviljelijätalouksille on nykyisin 26253: tykset kuin meillä Suomessa. Tanskassa on niin suuri, että sen koetoimintaa on kaikin 26254: ns. kantakokeita varten 21 koeasemaa ja li- käytettävissä olevin keinoin edistettävä. 26255: säksi useita koeasemia ruokinta- ym. kokeita Edellä olevan perusteella esitämme kun- 26256: varten. Ruotsissa on yhdeksän sikatalouskoe- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 26257: asemaa ja Norjassa huolimatta siitä, että muksen, 26258: siellä sikaluku on paljon pienempi kuin 26259: meillä, on neljä koeasemaa. että hallitus ottaisi v'tWden 1961 26260: Suomessakin on tehty toistuvia esityksiä tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän 26261: sikatalouskoetoiminnan kehittämiseksi, mutta suuren määrärahan paikallisen sika- 26262: nämä esitykset eivät vielä ole johtaneet talouslweaseman perustamiseksi Poh- 26263: myönteisiin tuloksiin. Maatalouden tutkimus- jois-Savoon. 26264: keskus on arvioinut, että tällä hetkellä tarvi- 26265: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 26266: 26267: Hilja. Väänänen. Kalle Kämäräinen. 26268: Ta.hvo Rönkkö. Esu Niemelä. 26269: Atte Pakkanen. Akseli Paa.rman. 26270: Sylvi Ha.linen. Esa Hietanen. 26271: 630 26272: 26273: IX,74.- Hemst.mot. N:o 271. 26274: 26275: 26276: 26277: 26278: Korsbäck m.fl.: .Angående bev~"ljande av lån av jorddisposi- 26279: tionsmedel för uppförande och förbättrande av byggnader, 26280: som äro nödvändiga för pälsdjursskötseln. 26281: 26282: 26283: TBl Riksdagen. 26284: 26285: I en ribdagsmotion av den 5. 8. 1958 händelse lagen är oklar boooe en lagändring 26286: n:o 251 föreslogs att regeringen skulle låta åstadkommas, ty lagens syftemål ä.r att 26287: utreda vad som kan göras för f:rämjandet av främja utvooklingen av de ekonomiska och 26288: pälsdjursa'Veln och att sådana åtgärder Skulle sociala förhållandena på landsbygden i all- 26289: vidtagas som utredningen gav anledning mänhet och icike enbart i fråga om jordbru- 26290: till. Riksdagen beslöt sedermera omfatta ket. 26291: denna hemställan. Såsom framgår av motiveringen i ovan- 26292: V eterligen har regeringen tillsvidare ic'ke nämn.da motion är pälsdjursskötseln en bety- 26293: vel'lkställt denna utredning eHer vidtagit delsefull näringsgren äV'en i nationalekono- 26294: andra j motionens motivering efterlysta åt- miSkt avseende. Under år 1959 ökooe päls- 26295: gärder av större praktiSk betydelse för päls- djursproduktionen avsevärt. År 1957 expor- 26296: djurssköttseln. terades pälsSkinn för 673.5 milj. mk, 1958 26297: Utan tidsödande utredningar borde med för 1127.2 milj. och 1959 för 1 748.8 m.ilj. 26298: det snaraste sådana ändringar vidtagas i be- m'k:, varav enbart till USA för 1142 milj. mk. 26299: stämmelserna rörande tillämpningen av jord- Med hänvisning till ovan anförda motive- 26300: dispositionslagen, att byggnadslån för uppfö- ring föreslås att riksdagen ville besluta hem- 26301: randet av m.inkgårdar och andra för päls- ställa, 26302: djursskötseln nödvändiga ekonomiebyggna- 26303: der kan beviljas av jorddispositionsmedel. att regeringen skyndsamt måtte vid- 26304: Enli:gt undertooknades uppfattning bovde. la- .taga sådafna åtgärder att det blir möj- 26305: gen inte ställa hinder i vägen härför men ligt att bevilja lån av jorddispositions- 26306: givna låneanvisningar tillåter icke att lån medel för uppförandet och förbättrin- 26307: beviljas för dessa ändamål annat än i det gar av byggnader som är nödvändiga 26308: fall att del av ekonomiebyggnad för lantbruks- för pälsdjursskötseln. 26309: ändamål utnyttjas för pälsdjursavel. I den 26310: Helsingfors den 4 februari 1960. 26311: 26312: Verner Korsbäck. Alwar Sundell. Kurt Nordfors. 26313: 631 26314: 26315: IX,74. - Toiv.al. N:o 271. 26316: Suomennos. 26317: 26318: 26319: 26320: 26321: Korsbäck ym.: Lainojen myöntämisestä maankäyttövaroista 26322: turkiseläinten hoitoon väZttämäUömien rakennusten raken- 26323: tamista ja parantamista varten. 26324: 26325: 26326: E d u s k u n n a ll e. 26327: 26328: Eduskunta-aloittaessa 5 päivältä elokuuta on epäselvä, olisi lainmuutos saatava aikaan, 26329: 1958 n:o 251 ehdotettiin, että hallitus selvi- sillä lain tarkoituksena on taloudellisten ja 26330: tyttäisi, mitä on tehtävissä turkiseläinvilje- sosiaalisten olojen kehittäminen maaseudulla 26331: lyn edistämiseksi ja että ryhdyttäisiin sel- yleensä eikä y·ksinomaan maanviljelyksen ol- 26332: laisiin toimenpiteisiin, joihin selvitys antaa lessa kysymyksessä. 26333: aihetta. Eduskunta päätti sittemmin hyväk- Kuten edellä mainitun aloitteen peruste- 26334: syä tämän toivomuksen. luista ilmenee, on turkiseläinten hoito huo- 26335: Hallitus ei ole tosiaan toistaiseksi toimeen- mattava elinkeinonhaara myös kansantalou- 26336: pannut tätä selvitystä eikä ryhtynyt muihin dellisessa mielessä. Vuonna 1959 turkiseläin- 26337: aloitteen perusteluissa toivottuihin, turkis- tuotanto kasvoi huomattavasti. Vuonna 1957 26338: eläinhoidolle suuremmasta käytännöllisestä vietiin turkisnahkoja 673.5 miljoonan mar- 26339: merkityksestä oleviin toimenpiteisiin. kan edestä, 1958 1127.2 miljoonan ja 1959 26340: Ilman aikaa vieviä selvityksiä olisi mitä 1748.8 miljoonan markan edestä, josta yk- 26341: pikimmin muutettava maankäyttölain sovel- sinomaan Yhdysvaltoihin 1142 miljoonan 26342: tamissäännöksiä siten, että maankäyttöva- markan edestä. 26343: roista voidaan myöntää rakennuslainaa mink- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten 26344: kitarhojen ja muiden turkiseläinviljelylle ehdotetaan eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 26345: välttämättömien talousrakennusten rakenta- vomus, 26346: miseksi. Allekirjoittaneen käsityksen mu- 26347: kaan ei laissa pitäisi olla tälle esteitä, mutta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 26348: annetut lainaohjeet eivät salli lainojen myön- sellaisiin toimenpiteisiin, että lainojen 26349: tämistä näihin tarkoituksiin muuten kuin myöntäminen maankäyttövaroista tur- 26350: siinä tapauksessa, että osaa maataloustarkoi- kiseläinten hoitoon välttämättömien 26351: tuksiin rakennetusta talousrakennuksesta rakennuSten rakentamiseen ja paran- 26352: käytetään turkiseläinviljelyyn. Mikäli laki tamiseen käy mahdolliseksi. 26353: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 26354: 26355: Verner Korsbäck Alwa.r Sundell. Kurt Nordfors. 26356: 632 26357: 26358: IX,75.- Toiv.al. N:o 272. 26359: 26360: 26361: 26362: 26363: Jämsen ym.: Määrärahasta Keski-Suomen liikkuvan koetoi- 26364: minnan vakinaistamiseksi. 26365: 26366: 26367: E d u s k u n n a ll e. 26368: 26369: Valtion ylläpitämään maataloudelliseen menoarvioksi vuodelle 1960 11 Pl:n 26370: koeasemaverkostoon on jäänyt sisämaahan XXV: 17 mom: n kohdalla lausunut odotta- 26371: laaja alue, jonne nykyisten koeasemien vai- vansa, että hallitus vastaisia menoarvioesi- 26372: kutusalueet eivät ulotu. Tämän alueen koe- tyiksiä laatiessaan pyrkii jakamaan momen- 26373: toiminnan tehostamiseksi on siellä järjestetty tin määrärahan niin, että menoarvioon kuta- 26374: maatalouden tutkimuskeskuksen toimesta ns. kin eri käyttötarkoitusta varten merkitään 26375: liikkuvaa koetoimintaa 11 Pl: n XXV: 17 erillinen määräraha. Ensi ·vuoden tulo- ja 26376: mom: n (maatalousmiljardi) varoilla. menoarvioesitykseen olisikin varattava koe- 26377: Keski-Suomen alueella liikkuva koetoiminta aseman johtajan palkkaamiseen 31 palkkaus- 26378: aloitettiin vuonna 1951. Sen työstä on saatu luokan mukaan 921 300 markkaa, apulaisten 26379: erittäin myönteisiä kokemuksia. On osoittau- ja työväen palkkaamiseen 700 000 markan 26380: tunut, että liikkuva koetoiminta sopii jousta- suuruinen arviomääräraha ja koeaseman 26381: vien työtapojensa ansiosta erityisen hyvin muihin menoihin 700 000 markan suuruinen 26382: alueellisesti laajaan ja sääoloiltaan sekä määräraha. 26383: maaperäitään suuresti vaihtelevaan Keski- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo- 26384: Suomeen. Niinpä tämän koetoimintaelimen tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 26385: toimesta on voitu jo tähän mennessä selvi- muksen, 26386: tellä monia maakunnallisesti tärkeitä kysy- 26387: myksiä. että hallitus ottaisi vuoden 1961 26388: Eduskunta on esittänyt vuosina 1939 ja tulo- ja menoarvioesitykseen 2 321 300 26389: 1958 hallitukselle toivomuksen maatalondel- markan määrärahan Keski-Suomen 26390: iisen koetoiminnan vakinaistamiseksi Keski- liikkuvan koetoiminnan vakinaistami- 26391: Suomessa. Tämän lisäksi on eduskunta vas- seksi. 26392: tauksessaan hallituksen esitykseen tulo- ja 26393: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 26394: 26395: Artturi Jämsen. Veikko Savela. 26396: 633 26397: 26398: IX,76. - Toiv.al. N:o 273. 26399: 26400: 26401: 26402: 26403: Timonen ym.: Liikkuvan koetoiminnan aloittamisesta Poh- 26404: jois-Karjalassa. 26405: 26406: 26407: E d u s kun n a B e. 26408: 26409: Pohjois-Karjalan maatalous joutuu toimi- vastaten vähän yli 120 000 ha peltoa. Mai- 26410: maan monella tavoin erilaisissa olosuhteissa nittakoon, että Pohjois-Karja;lan maanvilje- 26411: 'kuin maatalous muuatla maa8Salmme. Tämä lysseuran eli Pohjois-Karjalan läänin alueella 26412: koskee niin ilmastoa kuin maaperää:kin. on vuodesta 1928 raivattu uutta peltoa noin 26413: ~Suuret pienilmastoerot vaara- ja suoviljelyk- 50 000 ha, raivausaian ollessa viime vuosina 26414: sillä ovat muun Suomen oloihin nähden poik- noin 2 000 ha vuotta kohti. Pohjois-Karjalan 26415: !lmavia. Maaperän kohdalla Pohjois-Karjalan komitean (1958) selvitY'ksen mukaan omava- 26416: vaar81llloreenialue edustaa taas täysin erilaista raisuuden saavuttamiseksi ja todennäköisen 26417: vilje1ysalustaa lkuin muua;lla maa;ss81lllllie on väestörrka;svun huomioiden olisi 25 vuoden 26418: tavattavissa. Näin ollen on selvää, etteivät kuluessa raivattava uutta peltoa noin 41 000 26419: toisenlaisissa oloissa saadut kasvinviljelyä ha eli noin 1 640 ha vuodessa, mihin nykyiset 26420: koskevat koetulokset ole nii:issä oloissa aina uudisraivaustulokset ova·tkin yltäneet. Saman 26421: läheskään pai.kkansa pitäviä, iJmten useissa komitean varovaisen arvion mukaan Pohjois- 26422: tuhansissa ns. paika;lliskokeissa on tultu huo- Karjalassa olisi käytettävissä yli 80 000 ha 26423: maamaan. Suomen Suoviljelysyhdistykse.n viljelyskelpoista maata uudisraivaukseen. 26424: omistama Tohmajärven suokoeasema erikois- Pohjois-Karjalan viljelijäväestö on tunne- 26425: tarkoituksia varten perustettuna ei tässä suh- tusti ammatissaan eteenpäin pyrkivää, joten 26426: teessa voi paljonkaan auttaa asioita. Kyseessä se tulisi käyttämään hyvä:kse.en koetoiminnan 26427: oleva koeasema on alunperin pe.rustettu myös antamia tuloksia. Lisä!ksi Pohjois-Karjrula 26428: Laatokan Karjalaa varten ja on nyt Pohjois- valtaiJrnnnan rajaseutuna tarvitsee taloudel- 26429: Karjalan alueen etelärajalla. lista kehittämis- ja nostamistyötä, jotta pai- 26430: Vuodesta 1923 lähtien on Pohjois-Karjalan kalliselle väestölle saataisiin tyydyttävät toi- 26431: erikoisia olosuhteita varten esitetty kasvin- meentulomahddllisuudet. 26432: viljelyskoeaseman perustamista (prof. Vilho Edellä olevaan viitaten, kun nykyisten 26433: A. Pesola), mutta asia, vaikka onkin ollut lkasvinviljelykoe.asemien koetulosten antamat 26434: jatkuvasti esillä, ei ole edistynyt. Myöhem- ohjeet eivät SOV'ellu Pohjois-Karjalan viljeli- 26435: min mm. maatalouden koetoiminnan keskus- jöitten käyttöön, esitämme kunnioittaen edus- 26436: valiokunta on vuonna 1955 esittänyt, että kunnan hyväksyttäväksi toivomulksen, 26437: Pohjois-Karjalassa aloitettaisiin viipymättä 26438: liikkuva koetoiminta maakunnan kasvinvilje- että hallitus kiireeUisesti ryhtyisi 26439: lyn edeHytysten S'elvittämiseksi. toime'ltpiteisiin liikkuvan koetoiminnan 26440: Toiminnan tarpeellisuutta puoltaa myös se, aloittamiseksi Pohjois-Karjalassa, lä- 26441: että Pohjois-Karjalassa tulisi sen vaikutus- hinnä Pielisen ympäri.stön alueella. 26442: alueeseen kuulumaan y'Li 20 000 viljelmää 26443: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 26444: 26445: Esa Timonen. Pentti Pekkarinen. 26446: R. Ballberg. Toivo Niiranen. 26447: Esu Niemelä. Ale Holopainen. 26448: Arvo Pentti. V. E. Svinhufvud. 26449: 26450: 80 E 74/60 26451: 634 26452: 26453: IX,77. - Toiv.al. N:o 274. 26454: 26455: 26456: 26457: 26458: Vennamo: Korkohelpotusten myöntämisestä maaseudun vesi- 26459: johto- ja viemärilaitteiden rakentamista varten annetta- 26460: ville lainot]Je. 26461: 26462: 26463: E d u s k u n n a ll e. 26464: 26465: Maaseudun vesijohto- ja viemärikysymys Lausutun perusteella esitän eduskunnan 26466: kaipaa kiireellistä kohentamista. Paitsi tästä hyväksyttäviiksi toivomuksen, 26467: johtuvia terveydellisiä haittoja, maaseudun 26468: naiset joutuvat näiden puutteellisuuksien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 26469: vuoksi kestämään suuret työrasitukset. menpiteisiin korkohelpotusten myön- 26470: Maamme nykyinen varallisuustilanne ei tämiseksi vesijohto- ja viemärilaittei- 26471: kuitenkaan pakota nykyisen puutteellisen den rakentamista varten myönne"ttä- 26472: asiantilan jatkamista. Kysymys on vain ville lainoille maaseudulla niin, että 26473: siitä, että pääomia ohjataan tarkoitusta var- näitä lainoja saadaa.n halvalla, enin- 26474: ten kohtuullisella korolla. tään 3 %: n korolla rahalaitoksista. 26475: Helsingissä 8 päivänä. helmikuuta 1960. 26476: 26477: Veikko Vennamo. 26478: 635 26479: 26480: IX,78.- Toiv.al N:o 275. 26481: 26482: 26483: 26484: 26485: Väänänen ym.: Määrärahasta vesijohto- ja viemän"laitteiden 26486: rakentamista varten maaseudulla. 26487: 26488: 26489: E d u s k u n n a ll e. 26490: 26491: Vuonna 1951 hyväksytyn lain perusteella yksityiset monissa tapauksissa ratkaisuihin, 26492: myönnetään avustuksia ja lainoja vedenhan- jotka eivät ole tyydyttäviä. Niinpä 85 % 26493: kinta- ja viemärilaitteiden rakentamista var- maaseudun yhteisten vesilaitosten vesijoh- 26494: ten perustetuille yhtymille sekä myös yksi- doista on tehty heikosti painetta kestävistä 26495: tyisille kiinteistönomistajille. Vesihuoltolait- ,puuputkista. Asianmukaisten vesi- ja vie- 26496: teiden määrä on lainojen ja avustusten .tur- märilaitosten mkentamisen edistämiseksi 26497: vin melko huomattavasti lisääntynyt, mutta maaseudulle tarvittaisiin nykyistä suurem- 26498: kehitys erityisesti pientilojen kohdalla on ol- mat laina- ja avustusmäärärahat. Tätä osoit- 26499: lut hidasta. Tämä aiheutuu lähinnä siitä, taa selvästi myös se, että rahoitusta vailla 26500: että vesijohtojen ja viemärien ra;kentaminen olevien anomusten maara maataloushalli- 26501: tulee harvaanasutulla maaseudulla kalliiksi tuksessa jatkuvasti kasvaa. Nykyisin näiden 26502: eikä sitä varten ole saatu riittävästi tukea anomusten määrä on noin 600 ja niiden 26503: lainoina ja avustuksina. kustannusarvioiden yhteissumma yli 7 000 26504: Kaivojen ja vesijohtolaitteiden puutteel- milj. mk. 26505: lisuus aiheuttaa erityisesti kuivina kesinä Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 26506: suuria vaikeuksia. Huonon veden välityk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 26507: sellä leviävät monet vaaralliset tautiepide- sen, 26508: miat, mutta tällaista vettä on kuitenkin mo- 26509: nessa tapauksessa käytettävä, koska parem- että hallitus ottaisi vuoden 1961 26510: paa ei ole saatavana tai sen hankkiminen tulo- ja menoarvioesitykseensä riittä- 26511: pitkien matkojen päästä tulee taloudellisesti vän suuren määrärahan lainoiksi ja 26512: ylivoimaiseksi. Tästä on mm. viime kesältä avustuksiksi vesijohto- ja viemäri- 26513: lukemattomia esimerkkejä. laitteiden rakentannista varten maa- 26514: Kalliit perustamiskustannukset ovat pakot- seudulla. 26515: taneetkin maaseudun vesihuoltoyhtymät ja 26516: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 26517: 26518: Hilja Väänänen. Atte Pakkanen. Esu Niemelä. 26519: Tahvo Rönkkö. Sylvi Halinen. Akseli Paarman. 26520: Kerttu Saalasti. Kalle Kämäräinen. E. Hietanen. 26521: Viljami Kalliokoski. 26522: 636 26523: 26524: IX,79. - Toiv.al. N:o 276. 26525: 26526: Airo ym.: Määrärahasta yksinkertaisten kivenraivaukseen so- 26527: pivien laitteiden tutkimista ja kehitbämistä varten. 26528: 26529: Ed u s!k u n nalle. 26530: Maamme peltopinta-alasta on n. 10% niin selvitettävä edellä mainitunlaisten sekä mah- 26531: kivisiä, ettei nykyaikaista maanvi1jelyskalus- dollisesti uusien laitteiden tarkoitu<ksenmu- 26532: toa voida käyttää tai sen käyttö on epä- !kaisuus ja teho sekä tehtävä niihin kokeilujen 26533: tarkoituksenmu!kaista. Kaluston !kulumisesta perusteella mahdolliset parannukset. 26534: ja rik'koutumisesta aiheutuvat kustannukset Edellä mainitunlaisista yksinkertaisista iki- 26535: ovat näiden wlueiden vilj<elijöillä tuntuvasti vanraivaustyötä helpottavista laitteista olisi 26536: suuremmat kuin kivettömillä tai vä:häkivisillä erittäin suuri hyöty raivaustoiminnassa ni- 26537: alueilla. Kivisyyden vaikutuksesta jää myös menomaan juuri sellaisilla tiloilla, joilla on 26538: usein kyntösyvyys normaa1ia pienemmäksi ja omaa työvoimaa. Työtehoseura on muun toi- 26539: muokkaus ahtaissa kivenväleissä jää vaillinai- mintansa yhteydessä jo aikaisemmin suoritta- 26540: seksi. Sitäpaitsi !kivet vähentävät p·ellon kas- nut myös tämän alan tutkimuksia ja alus·ta- 26541: vualaa ja niiden ympärykset ovat rilclmruo- vasti kehiteHyt eräitä laitteita ikivenraivau!k- 26542: hojen ja kasvituholaisten vaikeasti hävitettä- sen 'helpottamiseksi. 26543: viä pesäpaikkoja. Edellä esitetty tutkimus- ja kehittelytoi- 26544: Maatalouden lkonoollistuessa on ikivenrai- minta olisi toteutettavissa seuraavan menoar- 26545: vaukseen kiinnitetty myös erikoista huomiota. vion puitteissa: 26546: Koska !kivien poisto ihmistyönä ei nykyisin 26547: suuremmassa mitassa tule kysymykseen ja Koekappruleiden valmistus ja muu- mk 26548: räjä:hdysaineiden !käyttö pelt.(}kivien raivauk- tosten teko ................. . 800 000 26549: sessa on ta;r'koituksenmukaista vain suhteelli- Matlkat ja päivärahat ......... . 350000 26550: sen vähäkivisinä alueilla menetelmän kaHeu- Tutlkimus- ja kokeilutyö ja tutki- 26551: den takia, on raivausta ruvettu suorittamaan joiden palkat ............... . 1500 000 26552: ikone.ellisin laittein ja välinein. Tutkimuksen johtotyö ......... . 50000 26553: Kivenraivaus tapahtuu nykyisin pääasiassa Toimisto- ja puheil:inikulut, rahdit 26554: raskaalla raivauskalustolla, jonka hankkimi- Y'lfiS. • .•... , •.••.......• , , . 200 000 26555: seen yksityisellä viljelijäl1ä ei juuri ole ta- T~tkim~tulosten tiedottaminen ja 26556: loudellisia mahdoHisuuiksia. RunsaSkivisillä JUlka1SU •••••••••••••••••••• 100 000 26557: seuduilla raivaustyö tu1ee vieraalla teetettynä 3 000 000 26558: !kuitenkin niin !kalliiksi, että useimmat tilat 26559: eivät edellämainitusta syystä ole voineet ryh- Esitettyihin perusteluihin ja vuoden 1959 26560: tyä tähän tärkeään perusparannusluontoiseen valtiopäivien raha-aloitteese.en n: o 9 sekä 26561: työhön. eduskunnan maatalousvaliokunnan a.siaa 26562: KivenraivauJksessa olisi nykyistä enemmän puoltavaan lausuntoon huhtikuun 10 päivältä 26563: pyrittävä omatoimisuuteen. Tällöin raivaus- 1959 viitaten esitämme eduskunnan päätettä- 26564: työ voitaisiin suorittaa pienemmin kustan- väksi toivO'Illuksen, 26565: nuksin ja lukuisilla tiloilla tarjoutuisi näin 26566: työtilaisuuksia omaHa pellolla raiva~alk että hallitus ottaisi vuoden 1961 26567: kion ja lainojen turvin. Omatoimista rai- tulo- ja menoarvioesitykseen 3 miljoo- 26568: vausta voidaan tehostaa !käyttämällä apuna nan markan mi:iärärahan luovutetta- 26569: yksinkertaisia ja halpoja laitteita, joista vaksi Työtehoseuroo käyttöön yksin- 26570: eräistä on saatu varsin myönteisiä kokemuk- kertaisten, lähinnä omatoimiseen ki- 26571: sia. venraivaukseen sopw~en laitteiden 26572: Tutkimuksilla ja kokeilla olisi kuitenkin tutkimista ja kehittämistä varten. 26573: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 26574: 26575: A. F. Airo. Erkki Koivisto. Edvard Pesonen. 26576: Martti Salminen. Mikko Asunta. Onni Mannila. 26577: Väinö E. Nieminen. N. Kosola. 26578: 637 26579: 26580: IX,SO. - Toiv.al. N: o 277. 26581: 26582: 26583: 26584: 26585: Niemelä ym.: Maatilatalouden konekeksintöjen saattamisesta 26586: kokeilukelpoiseen kuntoon. 26587: 26588: 26589: E d u s k u n n a ll e. 26590: 26591: Kiristyvä kilpailu elinkeinoelämän alalla tuostakin vastaanottaa arvosteltavaksi. On 26592: ja ihmistyön arvon nousu pakottavat jatku- todettava, että suurin osa tällaisista ehdotuk- 26593: vasti eri ammattialoja ponnistelemaan työ- sista on tavalla tai toisella epätarkoituksen- 26594: menetelmien sekä niissä käytettävien väli- mukaisia, mutta joukossa on monasti ollut 26595: neiden ja koneiden kehittämiseksi. myös sellaisia ehdotuksia, joita olisi ollut 26596: Maatilataloutta ja sen kannattavuutta ra- syytä kehittää kokeilukappaleasteelle saakka. 26597: sittaa erittäin kallis konepääoma, joka var- Koska teollisuuslaitoksilla ei useinkaan ole 26598: sinkin meillä vallitsevan tilakoon huomioon- mahdollisuuksia kiinnittää huomiota heille 26599: ottaen rajoittaa tehokkaiden koneiden ja vä- virtaaviin keksintöehdotuksiin, mitkä useim- 26600: lineiden käyttöä. Kuitenkin pienilläkin maa- miten ovat lisäksi esitetyt vain ajatuksena 26601: tiloilla tarvitaan tarkoituksenmukaisia työtä tai alkeellisina piirroksina, jää moni hyväkin 26602: keventäviä välineitä ja laitteita, jotka han- keksintö tai parannus toteuttamatta keksijän 26603: kintakustannustensa puolesta ovat oikeassa varattomuudesta johtuen. Miltei kaikki kek- 26604: suhteessa .tilan kantokykyyn. sinnöt vaativat useidenkin koekappaleiden 26605: Monet tärkeät keksinnöt ovat Hihtöisin valmistamista ennen varsinaiseen käyttöön 26606: asianomaista ammattia harjoittavien tai ottamista. Jotta hyviltä näyttävät sellaiset 26607: muutoin ko. ammattia läheisesti tuntevien kehittelyt ja keksinnöt, joita teollisuuslaitok- 26608: henkilöiden taholta. Nimenomaan maatila- set eivät ole katsoneet voivansa ryjhtyä val- 26609: talouden alaan kuuluvat monet tarkoituksen- mistamaan ja kokeilemaan, pääsisivät koe- 26610: mukaiset ja samalla yksinkertaiset laitteet, kappaleasteelle, olisi yleisistä varoista irroi- 26611: välineet ja koneet samoinkuin maatalousko- tettava vuosittain määräraha asiantuntijoi- 26612: neissa suoritetut monet parannukset ovat den tai asiantuntijoista muodostetun elimen 26613: juuri käytännön maanviljelijäin, seppämes- hyvä;ksymien keksintöjen saattamiseksi ko- 26614: tarien tai yleensä maataloustöihin perehty- keiluke1poiseen muotoon. 26615: neiden henkilöiden kehittämiä. Tämä onkin Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 26616: ymmärrettävää, koska vain pitkäaikainen, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 26617: kiinteä kosketus johonkin työsuoritukseen 26618: voi selventää ne vaatimukset, mitkä työn että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 26619: suoritus siinä käytettävälle laitteelle asettaa. määrärahan osoittamiseksi maatilata- 26620: Tällaisia keksintöjä tehdään maatilatalou- louden työn helpotJtamiseksi tehtyjen 26621: den parissa jatkuvasti, joita erityisesti teol- konekeksint'öjen saattamiseksi kokM'lt~r 26622: lisuuslaitokset ja mm. Työtehoseura saa tuon kelpoiseen kuntoon. 26623: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 26624: 26625: Esu Niemelä. Viljo Virtanen. 26626: Antti J. Rantamaa. Esa Timonen. 26627: V. E. Svinhufvud. Arvo Pentti. 26628: Pentti Pekkarinen. K. F. Haapasalo. 26629: 638 26630: 26631: IX,81. - Toiv.al. N:o 278. 26632: 26633: Asunta. ym.: Määrärakasta Työtehoseuralle rakennussuunnit- 26634: telutoimisoon vaki-naistamista varten. 26635: 26636: Eduskunnalle. 26637: Maatalouden rakennuksiin käytetään maas- jotka monessa tapauksessa ovat olleet esiku- 26638: samme vuosittain monia kymmeniä miljar- vina ja uusia herätteitä antavina laajemmil- 26639: deja markkoja. Yksistään karjarakennuksien lekin piireille. Mm. valtion, kuntien ja yh- 26640: rakentamiseen ja korjaamiseen tarvitaan n. teisöjen laitoksille Työtehoseura on laatinut 26641: 15 miljardia markkaa. Vaikka tuotantosuun- maatalousrakennuksien suunnitelmia sekä 26642: tien ja työtapojen muuttuminen ja koneeliis- antanut asiantuntija-apua rakentamiseen ja 26643: tuminen sekä tilakokojen pienentyminen kotitaloustilojen järjestelyyn liittyvissä ky- 26644: edellyttäisivät entistä joustavampaa ja talou- symyksissä. Työtehoseuran toimesta suorite- 26645: dellisempaa rakennustapaa, on maatalouden taan tutkimuksia parhaillaan mm. maatila- 26646: piirissä tapahtuvassa rakentamisessa edel- olosuhteissa tapahtuvan polttohakevaraston 26647: leenkin vallitsevana aikaisemmilta vuosikym- ja lämpökeskuksen erilaisista sijoitusmahdol- 26648: meniltä periytynyt tapa rakentaa kalliisti ja lisuuksista ja rakenteista. Seuran toimihen- 26649: raskaasti. Huomioonottaen maatalouden ra- kilöt ovat monilla ulkomaan matkoilla tutus- 26650: kennustoiminnan jatkuvasti vaatimat pää- tuneet alan kehitykseen myös muissa maissa 26651: omat, joiden määrä koko kansantaloudenkin sekä soveltaneet saamiaan tietoja meidän 26652: kannalta on varsin merkittävä, olisi raken- oloihimme. 26653: nuskustannusten alentamiseen sekä maatilan Katsoen rakentamiskustannuksien alenta- 26654: olosuhteisiin soveltuvien rakennusten käyttö- misen ja joustavan, maatalouden olosuhtei- 26655: kelpoisuuden parantamiseen kiinnitettävä siin sopeutuvan rakennustavan luomisen tär- 26656: erikoista huomiota. Maatilan töistä suorite- keyteen sekä työnkäytön kannalta tarkoituk- 26657: taan s;5 rakennuksissa, joten rakennuk- senmukaisten rakennusten taloudelliseen 26658: set olisi suunniteltava siten, että raken- etuun, olisi Työtehoseuran saatava tämän 26659: nukset eivät vain sisäisellä rakenteenaan toiminnan tukemiseksi ja edelleen kehittämi- 26660: vaan myöskin sijainnillaan ja keskeisillä suh- seksi sekä kehitettyjen menetelmien ja ra- 26661: teillaan edistäisivät työtehollisten ja talou- kennusratkaisujen tunnetuksi tekemiseen val- 26662: dellisten vaatimusten toteuttamista. tion varoja. Tässä tarkoituksessa Työteho- 26663: ' seura pitää tärkeänä vakinaistaa rakennus- 26664: Nykyisin on rakennusalalla todettavissa 26665: nopeata kehitystä. Uusia maatalousraken- suunnittelutoimiston ja anoo ko. toimiston 26666: nuksiinkin sopivia tehdasvalmisteisia raken- henkilökunnan, johon kuuluvat toimistopääl- 26667: nusaineita on saatavissa, joiden käyttö mo- likkö, suunnitteluarkkitehti sekä tutkijoita 26668: nessa tapauksessa on suositeltavaa. Myös ja piirtäjiä, palkkaukseen vuosittain 4.5 milj. 26669: itse rakentamistavalle nykyinen teknillinen mk. Määrärahan pitäisi olla jatkuva vuosit- 26670: kehitys antaa uusia vaatimuksia. Jätepuun tain. 26671: käyttö maatilaolosuhteissa on tuonut esille Viitaten edellä oleviin perusteluihin esi- 26672: myös ns. lämpökeskuksen, joka asettaa ra- tämme eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 26673: kennusten suunnittelulle omat vaatimuk- sen, 26674: sensa. että hallitus ottaisi vuoden 1961 26675: Työtehoseura on jo monien vuosien aikana tulo- ja menoarvioesitykseen 4.5 m~1- 26676: työskennellyt maatilatalouden rakentamis- joonan markan määrärahan luovutet- 26677: kustannuksien pienentämiseksi ja kehittänyt tavaksi Työtehoseuralle rakennussuun- 26678: uusia maatalouden rakennusratkaisuja sekä nittelutoimiston vakin.wistamista var- 26679: kotitaloustilojen työtäsäästäviä järjestelyjä, ten. 26680: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 26681: 26682: Mikko Asunta.. Atte Pakkanen. Matti Ra.ipa.la. 26683: Väinö E. Nieminen. Urho Kähönen. A. F. Airo. 26684: Kalervo Saura.. Martti Salminen. Aarre Marttila. 26685: Saara. Forsius. 26686: 639 26687: 26688: IX,82. - Toiv.al. N:o 2'19. 26689: 26690: 26691: 26692: 26693: Lahti ym.: Määrärahasta Työtehoseuralle koekeittiön raken- 26694: tamiseksi puuta polttoaineena käyttävien liesien ym. lait- 26695: teiden koket'lu- ja tutkimustyötä varflen. 26696: 26697: 26698: E d u s k u n n a ll e. 26699: 26700: Maaseutumme kotitalouksia silmälläpitäen vassa määrässä syrjäyttävät maaseudunkin 26701: olisi kiireellisesti ryhdyttävä suorittamaan kodeista puita polttoaineena käyttävät lait- 26702: käytännöllisiä kokeiluja ja tutkimuksia teet ja tietäen maaseudun polttopuukysy- 26703: puuta polttoaineena käyttävistä liesistä, myksen tärkeyden pidämme välttämättö- 26704: leivin- ja lämmitysuuneista sekä suoritta- mänä, että Työtehoseuran kotitalousosastolle 26705: maan tutkimuksia näiden kehittämiseksi. rakennettaisiin seuran tutkimustilalle Raja- 26706: Tällaiset tutkimukset ovat jo kauan olleet mäessä kokeilukeittiö puuta polttoaineena 26707: Työtehoseuran kotitalousosaston tutkimus- käyttävien liesien, leivin- ja lämmitysuunien 26708: ohjelmassa, mutta kotitalousosaston Raja- kokeilu- ja tutkimustoimintaa varten. 26709: mäellä olevassa kokeilukeittiössä ei ole tuli- Viitaten ylläolevaan ehdotamme kunnioit- 26710: hormeja, eikä tutkimustilalla ole muitakaan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 26711: huonetiloja puuta polttoaineena käyttävien muksen, 26712: laitteiden tutkimusten suorittamista varten. 26713: Sähkö- ja nestekaasuliesien ym. -laitteiden että haUitus ottaisi vuoden 1961 26714: viimeaikainen voimakas kehittyminen vaatii tulo- ja menoarvioesitykseen 10 mt"l- 26715: kuitenkin kiireellisesti puuliesian ja leivin- joonan markan kertakaikkisen määrä- 26716: ym. uunien käytännöllistä kokeilutoimintaa, rahan Työtehoseuralle koekeittiön ra- 26717: tutkimista ja kehittämistä kotitalouden työ- kentamiseksi puuta polttoaineena käyt- 26718: tehollisen työskentelyn kannalta. tävien liesien, leivin- ja lämmitys- 26719: Todettuamme miten sähkö- ja nestekaasu- uunien ym. laitteiden kokeilu- ja tut- 26720: liedet, -uunit ym. lämmityslaitteet yhä kasva- kimustyötä varten. 26721: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 26722: 26723: Marja Lahti. Hilja Väänänen. V. E. Svinhufvud. 26724: Sylvi Halinen. Kerttu Saalasti. Arvo Pentti. 26725: 640 26726: 26727: IX,SS. - Toiv.aJ. N: o 280. 26728: 26729: 26730: 26731: 26732: Savela. ym.: H aUan viljelyikasveille aiheuttamie?t vahinkojen 26733: arvioi?tni?t ja vahingoista maksettavien korvausten suorit- 26734: tamise?t saattamisesta pysyvien sää?tnösten alaiseksi. 26735: 26736: 26737: E d u s k u n n a 11 e. 26738: 26739: Maassamme aiheuttaa halla viljelyskas- suorittaa eri perusteilla jo ennen komitean 26740: veille lähes joka vuosi huomattavia vahin- ohjeiden valmistumista. Näiden arviointien 26741: koja. Kymmenen vuoden ajanjaksona näyt- saattaminen asianmukaisiksi aiheuttaa lisä- 26742: tää keskimäärin 3-4 vuotta olevan pahoja työtä ja ajan hukkaa. 26743: hallavuosia. Tällaisina vuosina on valtio- Hallavahinkojen korvaamiseen käytetyt 26744: vallan toimesta suoritettu viljelijöille muo- varat on eduskunta yleensä myöntänyt eril- 26745: dossa tai toisessa korvausta kärsitystä va- lisinä määrärahoina. Vuoden 1959 kesällä 26746: hingosta. Näin on tapahtunut mm. 1950- sattuneiden hallavahinkojen korvaukset ta- 26747: luvulla. Viimeksi on eduskunta päättänyt, pahtuvat kuitenkin siten, että satovuoden 26748: että korvausta suoritetaan vuoden 1959 ke- 1950-60 maatalouden maataloustulolain mu- 26749: sällä sattuneista hallavahingoista. kaisesta saatavasta otettiin varoja 167 milj. 26750: Viljelijöiden kannalta katsottuna on hal- mk ja satovuoden 1960-61 maataloustulolas- 26751: lan johdosta maksettavien korvausten saami- kelman saantopuolelle on ennakkona viety 26752: nen kaikkina niinäkin vuosina, jolloin kor- 500 milj. mk. Kun näin on tapahtunut, 26753: vaustoimenpiteisiin on ryhdytty, tapahtunut näyttäisi tarkoituksenmukaiselta, että lain- 26754: erittäin hitaasti. Yleensä on maksatukseen -säädännössä olisi olemassa pysyvät säännök- 26755: voitu ryhtyä vasta maalis-huhtikuulla edel- set myöskin siitä, mistä varoista hallan vil- 26756: lisenä vuotena sattuneista hallavahingoista. jelyskasveille aiheuttama vahinko korvataan. 26757: Lähinnä tämä viivästyminen johtuu siitä, Kaikkeen edellä olevaan viitaten kunnioit- 26758: että lainsäädännössämme ei ole pysyviä mää- taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 26759: räyksiä siitä, miten hallavahingot selvitetään toivomuksen, 26760: ja mistä varoista korvaukset maksetaan. 26761: Kulloinkin asetettava komitea joutuu suorit- että hallitm kiireellisesti ryhtyisi 26762: tamaan työnsä vahinkojen arvioiruisperustei- toimenp~teisiin hallan viljelyskMveille 26763: den laatimisesta ruveten. Näiden vahvista- aiheuttamien vahi?tkojen arvioinnin ja 26764: minen ja tiedoksi saattaminen kuntiin sekä vahingoista maksettooien korvausten 26765: varsinaisen arvion suorittaminen vie tällöin suorittamisen saatta;miseksi pysyvien 26766: paljon aikaa. Lisäksi saatetaan arviointeja säännösten alaiseksi. 26767: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 26768: 26769: Veikko Savela. Matti Liinamaa. Kerttu Saalasti. 26770: Kusti Eskola. Aarre Marttila. Eino Uusitalo. 26771: Artturi Jämsen. J. A. Jungarå. Esa. Timonen. 26772: 641 26773: 26774: IX,84. - Toiv.al. N: o 281. 26775: 26776: 26777: 26778: 26779: Timonen ym.: Hallavahinkojen maaran vähentämisestii asu- 26780: tustilallisten lainojen korko- ja lyhennyseristä. 26781: 26782: 26783: E d u s k u n n a 11 e. 26784: 26785: Huomattava osa asutuslainsäädännön no- Eräs keino asutustilallisten auttamiseksi 26786: jalla muodostetuista pientiloista on muodos- olisi se, että niinä vuosina, jolloin halla ai- 26787: tettu sellaisille alueille maassamme, joissa heuttaa asutustilallisille tai heihin verratta- 26788: luonnonolosuhteet, etenkin halla, ovat jat- ville pienviljelijöille vahinkoja, vähennet- 26789: kuvasti aiheuttamassa vahinkoja viljelijöille. täisiin kohtuulliseksi arvioidun hallavahin- 26790: Tämä asutustoimintamme sotien jälkeisestä gon määrä valtiolle menevien lainojen korko- 26791: vinosuuntauksesta suurelta osalta johtuva ja lyhennyseristä. Sillä viljelijän on hyvin 26792: virhe, että asutustiloja on muodostettu sel- -vaikea selviytyä korko- ja lyhennyseristä 26793: laisille alueille, joissa maatalouden harjoitta- niinä vuosina, jolloin halla on vienyt sadon. 26794: miseen ei ole jatkuvia edellytyksiä olemassa, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 26795: ei ole tiloille asutettujen viljelijäin syy ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 26796: tämän vuoksi olisi valtiovallan pyrittävä muksen, 26797: etsimään keinoja hallanaroille alueille si- 26798: joitettujen asutustilallisten auttamiseksi. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 26799: ,Sillä ellei valtiovalta ryhdy ajoissa tarpeel- toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön 26800: lisessa laajuudessa välttämättömiksi osoittau- aikaansaamiseksi, että hallan takia sa- 26801: tuneisiin toimenpiteisiin sanottujen asutus- tonsa menettäneet asutus-tilaUiset ja 26802: tilallisten ja heihin verrattavien muiden hal- muut piewviljelijät, sinä vuonna, kun 26803: lanarkojen tilojen viljelijöiden auttamiseksi, hallavahinko on tapahtunut, saisivat 26804: joutuvat tuhannet viljelijät menettämään vähennyksenä valtion lainojensa korko- 26805: omaisuutensa taistellessaan luonnonvoimia ja lyhennyser{lle kohtuulliseksi arvioi- 26806: vastaan. tujen hallavahinkojen määrän. 26807: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 26808: 26809: Esa. Timonen. Matti Kekkonen. Esu Niemelä. 26810: Ale Holopainen. Eino Uusitalo. Arvo Pentti; 26811: Kalle Kämäräinen. Artturi Jämsen. V. E. Svinhufvud. 26812: Pentti Pekkarinen. 26813: 26814: 26815: 26816: 26817: 81 E 74/60 26818: 642 26819: 26820: IX,85. - Toiv.al. N: o 282. 26821: 26822: 26823: 26824: 26825: Pakkanen ym.: Määrärahasta lainoiksi kauppapuutarhureiUe 26826: kotimaista polttoainetta käyttävien lämmityslaitteiden ra- 26827: kentamista varten. 26828: 26829: 26830: E d u s k u n n a ll e. 26831: 26832: lV[aassamme on noin 1 ·500 sellaista kaup- polttoaineen käyttäjiä. Näin on laita monen 26833: papuutarhaa, joilla on lasinalaista viljelyä sisämaassakin olevan kauppapuutarhan koh- 26834: ja joille siis kasvihuoneiden lämmityskysy- dalla ja siirtyminen kotimaisen polttoaineen 26835: mys on erittäin tärkeä. Kun lämmityskus- käyttäjäksi vaatii monessa tapauksessa niin 26836: tannusten osuus kokonaiskustannuksista on suuria investointeja, että ilman erikoistoi- 26837: yllättävän suuri, Lepaan puutarhaopiston menpiteitä, joihin myös valtiovalta osallis- 26838: puutarhatalouden tutkimuslaitoksen selvityk- tuu, asian hoitaminen on vaikeata. Ja päin- 26839: sen mukaan se on 18-30% riippuen viljel- vastoin, olisi valtion omankin edun mukaista 26840: tävästä kasvista, on hyvin ymmärrettävää, tukea sellaisia toimenpiteitä, joilla metsä- ja 26841: että kauppapuutarhurit itse ovat hyvin kiin- polttoturvealueiden, ja miksei ainakin jos- 26842: nostuneita kaikista niistä toimenpiteistä, sain' määrin myös etelämpänäkin, kauppa- 26843: joilla lämmityskustannuksia voidaan alentaa. puutarhat voisivat siirtyä kotimaisen poltto- 26844: Toisaalta kun kauppapuutarhojen lasinalai- aineen käyttäjiksi. Jos esim. puolet kauppa- 26845: sen viljelyspinta-alan kokonaismäärä oli v. puutarhoistamme, mikä voisi hyvinkin tapah- 26846: 1959 Kauppapuutarhaliiton hankkimien selvi- tua, ryhtyisivät käyttämään halkoa, haketta 26847: tysten mukaan noin 108 ha, ovat ne myös tai polttoturvetta, helpottaisi tämä yksis- 26848: huomattavia polttoaineen kuluttajia. Missä tään maaseudun työllisyystilannetta vuosit- 26849: määrin kauppapuutarhat tällöin käyttävät tain yli 300 000 miestyöpäivällä. 26850: tai voivat käyttää kotimaista polttoainetta Kotimaisten polttoaineiden nykyinen hin- 26851: on asia, joka riippuu hyvin suuressa määrin, takysymys ei ole esteenä edellä esitetylle ke- 26852: paitsi yrityksen sijaintipaikasta, myös siitä, hitykselle. Jos nimittäin keskimääräisten 26853: mitä valtiovalta on tehnyt taikka tekee koti- polttoainehintojen perusteella selvitellään, 26854: maisen polttoaineen käytön lisäämiseksi mikä tulee lämpöyksikön hankintahinnaksi 26855: kauppapuutarhojen lämmitysaineena. varsinaisella metsäalueella, voidaan todeta, 26856: Kun kasvihuone m2: n vuotuinen lämmön- että tuontipolttoaineiden hankintahinnat 26857: tarve arvioidaan noin 500 Mcal, on kauppa- ovat tällöin noin kaksinkertaiset esim. hal- 26858: puutarhojemme vuotuinen lämmön tarve si- koon ja hakkeeseen verrattuna. Kaikki edellä 26859: ten kaikkiaan 440 milj. Mcal. Teoreettisesti mainittu kuitenkin sillä edellytyksellä, että 26860: voidaan laskea, että tämä lämpömäärä tyydy- samalla voidaan varmistaa jatkuva kotoisen 26861: tettynä erilaisilla polttoaineilla ja ottaen polttoaineen saanti kohtuulliseen hintaan. 26862: huomioon lämmityslaitoksen vuotuiset hyöty- Asian tämä puoli näyttäisi kuitenkin jär- 26863: suhteet, antaa tulokseksi seuraavat saman- jestyvän metsänomistajien ja näiden järjes- 26864: arvoiset polttoainemäärät: 648 000 pm3 töjen yhteistyön tuloksena. Sen sijaan ei 26865: koivuhalkoja, 125 280 tonnia koksia, 77 760 monellakaan kauppapuutarhurilla ole nykyi- 26866: tonnia polttoöljyä tai 1 036 800 ms koivu- sin riittävästi varoja ryhtyä uusimaan van- 26867: haketta. Nykyisten edellytysten vallitessa hentuneita lämmityslaitteita halko-, hake- tai 26868: ja ottamalla lisäbi huomioon sen, että pää- turvekäyttöisiksi. Uusien polttoaineiden han- 26869: osa kauppapuutarhoistamme sijaitsee ranni- kinnan ohella tarvittaisiin varoja myös kat- 26870: kolla ja yleensä maan etelä- ja länsiosissa, tilahuonerakenteiden korjaamiseksi siten, 26871: ovat kauppapuutarhamme yleensä tuonti- että polttoaineen varastointi ja syöttö kävisi 26872: IX,85. - Pakkanen ym. 643 26873: 26874: pamsa. Mikäli kaikkeen tähän ei ole saata- 1'5 000 työntekijää, voivat samalla jatkuvasti 26875: vissa omien varojen lisäksi myös halpakor- vastata näiden täystyöllisyydestä. 26876: koista, esim. 5 %:n lainaa, joka lisäksi voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 26877: taisiin myöntää esim. 6-8 vuoden kuoletus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 26878: ajalla, jolloin kaksi ensimmäistä vuotta olisi 26879: kuoletusvapaata, jää tarvittava uudistus mo- ~ttä hallitus ottaisi vuoden 1961 26880: nessa tapauksessa suorittamatta. Mutta täl- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän 26881: lainen laina ei ole tarpeellinen vain siksi, suuren määrärahan halpakorkoisiksi 26882: että sen turvin voidaan siirtyä käyttämään lainoiksi lämmityslaitteiden rakenta,. 26883: kotimaista polttoainetta ja sitä tietä paran- mista varten niille kauppapuutarku- 26884: taa työllisyyttä yleisessä mielessä, vaan sen reille, jotka ryhtyvät kotimaisten polt- 26885: turvin varmistetaan myös se, että kauppa- toaineiden käyttäjiksi. 26886: puutarhamme, joiden palveluksessa on noin 26887: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 26888: 26889: Atte Pakkanen. Mikko Asunta. Väinö Tikka.oja. 26890: Usko Seppi. Kalervo Saura.. Kustaa. Alanko. 26891: Arvo Pentti. N. Kosola. Mauno Jussila. 26892: Juho Tenhiälä. 26893: Matti Mattila. 26894: 644 26895: 26896: IX,86. - Toiv.a,L N: o 283. 26897: 26898: 26899: 26900: 26901: Paarm.an ym.: Itärajalla olevan poroaidan korottamisesta. 26902: 26903: 26904: E d u s k u n n a ll e. 26905: 26906: Allasjärven metsaalueiden puhtaaksihak- osasta 12 km:n matkalla, olisi aita uusittava 26907: lmusten kautta on porojen palkiminen näillä kokonaan, ennenkuin se poroja estäisi. 26908: alueilla häiriytynyt siinä määrin, että jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26909: kahtena vuotena Lapin paliskunnan porot nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 26910: ovat siirtyneet itärajaa vastassa oleville vomuksen, 26911: rauhallisille metsämaille. 26912: Kun kuitenkin porojen esteeksi valtion että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 26913: rakentama raja-aita on Talkkunapään tun- menpiteisiin itärajalla olevan poro- 26914: turimaastossa niin matala, että lumi joka aidan korottamiseksi nmtä osin, joista 26915: talvi peittää aidan kokonaan noin 6 km:n se on osoittawtunut talvella matalaksi 26916: matkalla, jolloin porot voivat helposti päästä tahi rakenteeltaan heikoksi. 26917: yli valtakunnan rajan, samoin aidan Ioppu- 26918: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 26919: 26920: Akseli Paarman. Hannes Paaso. Olavi Lahtela. 26921: 645 26922: 26923: IX,87. - Toiv.al. N:o 284. 26924: 26925: 26926: 26927: 26928: :Ma.rttila. ym.: Määrärahasta jokien ja viemäreiden perkauk- 26929: sen yhteydessä tulevan kivennäismaan siirtoon viljeUyi.lle 26930: suomaiUe. 26931: 26932: 26933: E d u s k u n n a 11 e. 26934: 26935: Viimeksi kulunut kesä opetti jälleen, että dollisuus suorittaa. Kun ajokustannuksista 26936: vanhat ja koetellut menetelmät, kivennäis- saadaan vähentää levityskustannukset, tulee 26937: maan ajo muta- ja turvemaille voi ehkäistä maan siirto täten suhteellisen halvaksi, kun 26938: lievemmät hallat. Myöskin tällaiset maan- levitystyön pelloille suorittaa viljelijä itse. 26939: parannusmaat voivat huomattavasti lisätä Maansiirto voitaisiin suorittaa kuivatustyötä 26940: näiden maiden ravinnepitoisuutta. Tällaisia valvovien insinöörien ja rakennusmestarien 26941: kivennäismaita ei useinkaan ole varsinkaan valvonnan alaisena. Kuivatushankkeen kus• 26942: suomaiden läheisyydessä, joten kuljetuskus- tannusarviota laadittaessa laskettaisiin erilli- 26943: tannukset tekevät niiden kuljetuksen epä- nen kustannusarvio ja suunnitelma, miten 26944: taloudelliseksi. Varsinkaan asutustiloilla ei tämä työ suoritettaisiin ja kuinka suuri 26945: ole mahdQllisuuksia saada kivennäismaata määräraha tarvitaan kunkin harrkkeen yh- 26946: pelloilleen. Näyttääkin siltä, että jos halla- teydessä maansiirtoihin. 26947: vuudet vierailevat jatkuvasti suopelloilla, ne Tämä työ lisää työtilaisuuksia ja keventää 26948: tekevät näiden tilojen taloudellisen tilanteen siten työttömyyttä, joten tältäkin kannalta 26949: kestämättömäksi.. Olisikin riittävän ajoissa asia on puolustettavissa, mutta hallantuhojen 26950: ryhdyttävä käyttämään niitä mahdollisuuk- lieventäjänä ja maan parantajana se korvaa 26951: sia, jotka ovat useinkin näiden alueiden lä- monin verroin tähän tarkoitukseen varatut 26952: heisyydessä käytettävissä. Näitä ovat jokien varat. 26953: ja viemäreiden perkaukset, joiden yhteydessä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 26954: nostetaan rannoille huomattavat kivennäis- nioittaen eduskunnan hyväksyttävruksi toi- 26955: maat, joiden poiskuljetus on monestikin kui- vomuksen, 26956: vatushankkeenkin kannalta tärkeä, mutta 26957: joka samalla poistaa näiden maiden levitys- että hallitus ottaisi vuoden 1961 26958: kustannukset. Tämä työ voi käytännössä tulo- ja menoarvioesitykseen rniUirär 26959: käydä siten, että kaivun yhteydessä maa rahan käytettäväksi jokien ja viemä- 26960: nostetaan heti autoihin tai traktoreihin ja reiden perkauksen yhteydessä ~tulevan 26961: kun työt suoritetaan useinkin talven aikana, kivennäismaan siirtoon viljellyille suo- 26962: on kuljetus suoraan jäätyneille pelloille mah- maiUe. 26963: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 26964: 26965: Aarre Marttila. Eino Uusitalo. R. Ala.-Kulju. 26966: Matti Liinamaa. V. E. Svinhufvud. Ale Holopainen. 26967: Veikko Savela. Hannes Paaso. J. A. Jungarå. 26968: Olavi Lahtela. 26969: 646 26970: 26971: IX,88. - Toiv.al. N:o 285. 26972: 26973: 26974: 26975: 26976: Liedes ym.: Peruskuivatustö~'hin myönne~tävän valtion avus- 26977: tuksen korottamisesta. 26978: 26979: 26980: E d u s k u n n a ll e. 26981: 26982: Vajaatyöllisyysalueilla on viime vuosien olisi välttämätöntä .työllisyyden kannalta 26983: aikana suoritettu huomattavassa määrin vil- ja ennen kaikkea se olisi tärkeää viljelyksien 26984: jelyskelpoisten maiden peruskuivatuksia l·isäämisen sekä metsänkasvun edistämisen 26985: työttömyystöinä. Maanomistajat joutuvat kannalta. Tämän johdosta olisi valtion avus- 26986: vastaamaan näiden töiden kustannuksista tusta korotettava 10-20 %: lla niissä perus- 26987: 30-65 %. Kun näistä aiheutuvien lainojen kuivatushankkeissa, joihin osallistuu vähä- 26988: korot ja kuoletukset ovat tulleet nyt mak- varaisia pienviljelijöitä. 26989: suun, ovat rasitukset osoittautuneet niin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 26990: suuriksi, että vähävaraiset maanomistajat !kunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen, 26991: eivät kykene niistä selviytymään. Rasituk- 26992: sien suuruuden johdosta monien kuntien että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 26993: maanomistajat ovat nyt kieltäytyneet kuiva- toimenpiteisiin peruskuivatugtöikin 26994: tushankkeisiin yhtymästä, ja siitä johtuen myönnetyn va'Otion 0/Vustuksen korot- 26995: paikalliset työttömyystyökohteet ovat supis- tamiseksi 10-20 prosentilla niiden 26996: tuneet vähäisiksi. kuivatushankkeiden osalta, joihin osal- 26997: V esiperäisten maiden peruskuivatustöiden listuu vähävaraisia piewv~'ljelijöitä. 26998: suorittaminen nykyistä laajemmassa mitassa 26999: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 27000: 27001: Pentti Liedes. Matti Koivunen. Irma. Torvi. 27002: Toivo Niiranen. Pertti Rapio. Martti Linna. 27003: 647 27004: 27005: IX,89. - Toiv.al. N:o 286. 27006: 27007: 27008: 27009: 27010: Pentti ym. : Pohjois-Satakunnan peruskuivatustöiden suorit- 27011: tamisesta. 27012: 27013: 27014: Eduskunnalle. 27015: 27016: Pohjois-Satakunnassa ovat laajat veden- den piirissä. Tällä alueella on suunnittelu- 27017: vaivaamat alueet estämässä maa- ja metsä- töissä kuitenkin suul'i ruuhka nykyisellä 27018: talouden kehitystä. Maapohja on monessa henkilökunnalla. Asiantilan korjaamiseksi 27019: ,tapauksessa sopivaa viljelykselle ja metsän- tarvitaan valtiovallan nopeita toimenpiteitä. 27020: kasvulle. Kun aluetta rasittaa suuri työt- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 27021: tömyys, olisi tehokkailla kuivatustöillä erit- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 27022: täin suuri merkitys vastaista kehitystä sil- toivomuksen, 27023: mälläpitäen. Nykyisin joutuu työikään kas- 27024: vanut nuoriso jättämään kotiseutunsa löy- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 27025: tääkseen työtä muualta. Kun ko. alue on toimenpiteisiin Pohjois-Satakunnassa 27026: vielä verrattain harvaan asuttua, voitaisiin peruskuivatussuunnitelmien teon ja 27027: juuri peruskuivatuksen avulla luoda lisää kuivatustöiden kohdalla syntyneen 27028: pysyviä työtilaisuuksia maa- ja metsätalou- ruuhkan selvittämiseksi. 27029: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 27030: 27031: Arvo Pentti. Aarre lYiarttila. Esa Timonen. 27032: Pentti Niemi. Pertti Rapio. V. E. Svinhufvud. 27033: Antti J. Ranta.maa. Antto Prunnila. Nestori Kaasalainen. 27034: Pentti Pekkarinen. 27035: Esu Niemelä.. 27036: 64:8 27037: 27038: IX,90. - Toiv.a.l. N: o 287. 27039: 27040: 27041: 27042: 27043: Marttila. ym.: Jurvanjärven kuivatushankkeen aloittamisesta. 27044: 27045: 27046: E d u s k: u n n a ll e. 27047: 27048: Jurvan kunnassa sijaitseva Jurvanjärven laadittu suunnitelma, missä kuivatus tapah- 27049: vesijättö on pinta-alaltaan 1 448 ha, josta tuu osittain Närvijoen perkaamisella, vesiä 27050: on raivattu voiljelykseen 308 ha ja loput vil- säännöstelemällä ja vesien ohijohtamisella. 27051: jelyskelpoista vesijättöniittyä. Järvenpohjan Maatalouden hyödyn lisäksi saavutetaan 27052: painumisen, yläpuolisten kuivatusten ja När- hankkeella hyötyä mm. Närvijokivarren vesi- 27053: vijoen liettymisen johdosta on kuivatusti- huollolle, koska alivesimäärät joessa lisään- 27054: lanne vesijätöllä huonontunut siinä määrin, tyvät. Täten saadaan myös vedensaannin 27055: ettei mainittua pelloksi saatettua aluettakaan turvaamisen kautta luoduksi edellytykset 27056: voida käyttää enää tehokkaaseen viljelyk- suurteollisuudelle Kaskisten seudulla. 27057: seen. Jurvanjärven kuivattaminen lisää Kuivatushanke on jo edistynyt niin pit- 27058: Jurvan kunnan peltopinta-alaa noin 25 %. källe, että katselmus on pidetty ja asia on 27059: Vesijätön hyväksikäyttö tulee tapahtumaan parhaillaan vesistötoimikunnan tutkittavana. 27060: heti kuivatuk:sen jälkeen, koska nykyinen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 27061: asutus Jurvassa sijaitsee vesijätön rannoilla. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 27062: Osakkaina mainitussa hankkeessa on 465 27063: pientilaa, joiden nykyinen peltopinta-ala on rlttä hallitus kiirehtisi Jurvanjärven 27064: keskimäärin vain 6 ha. Täten järven kui- kuivatushanketta, jotta työt voitaisiin 27065: vatus lisää ensiluokkaista peltoalaa n. 50%. aloittaa vuoden 1960 aikana. 27066: Jurvanjärven 'vesijätön kuivattamiseksi on 27067: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 27068: 27069: Aarre Marttila. Matti Liina.maa. Esu Niemelä. 27070: Eino Uusitalo. Veikko Savela. Esa Timonen. 27071: Ale Holopainen. Arvo Pentti. Mauri Seppä. 27072: Pentti Pekkarinen. 27073: 649 27074: 27075: IX,91. - Toiv.al N: o 288. 27076: 27077: 27078: 27079: 27080: Salminen: Maatninkajärven laskuhankkeen toteuttamisesta. 27081: 27082: 27083: E d u s k u n n a 11 e. 27084: 27085: Vuonna 1952 laati Savon maanviljelys- Esteenä on kuitenkin tie- ja vesirakennus- 27086: insinööripiiri Maaninkajärven ja Ylä-Ruoko- hallituksen vastustava kanta. Se katsoo näet, 27087: veden rannanomistajain hakemuksesta alus- että Maaninkajärven vedenpinnan alenemi- 27088: tavan suunnitelman Maaninkajärven ja Ylä- nen, joka olisi 17 cm purjehduskauden ma- 27089: Ruokoveden laskemiseksi Kallaveden tasoon. talimman veden aikana, aiheuttaisi Ahkion- 27090: Suunnitelman mukaan Ruokovirta ruopattai- lahden kanavan alakynnyksessä lrulkuvai- 27091: siin avokanava:ksi ja Mustavirtaa syvennet- keuksia 8 jalan syvyisille aluksille. Asian- 27092: täisiin. tuntijat ovat kuitenkin yleensä sitä mieltä, 27093: Suunnitelma on sikäli ainutlaatuinen, että että kulkusyvyyden aleneminen 257 cm: stä 27094: ko. järjestelystä hyötyisivät maatalous, voi- 240 cm: iin, jota tapahtuisi tilaston mukaan 27095: matalous ja uitto. Maanparannuksen raha- vain yhden kerran 50 vuoden aikana, ei ai- 27096: arvoksi on arvioitu :5 milj. mk ja Viannan- heuta mitään haittaa nykyisille aluksille, ja 27097: koskeen tulevaisuudessa rakennettavan voi- jos laivaliikenne uudestaan ko. vesillä elpyisi, 27098: malaitoksen vuotuinen energiamäärä lisään- mitä tietysti toivotaan, on kaikki kanavat ja 27099: tyisi 500 000 kWh. Uitolle Ruokovirran väylät uudestaan syvennettävä. 27100: sulkukanavan poistaminen aikaansaisi noin Edellä olevan jOhdosta esitän kunnioit- 27101: 2 milj. mk:n vuotuisen säästön ja valtiolta taen, että .eduskunta hyväksyisi toivomuksen, 27102: jäisi pois kyseessä olevan sulkukanavan yl- 27103: läpitokustannukset, jotka vuosittain nousevat että hallitus ryhtyisi toimewpiteisiin 27104: yli 1 milj. mk:n. Kun suunnitelman kustan- Maaninkajärven laskun toteuttami- 27105: nusarvio on 60 milj. mk tuntuisi sen toteut- seksi ensi tilassa. 27106: taminen kannattavalta. 27107: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 27108: 27109: Martti Salminen. 27110: 27111: 27112: 27113: 27114: 82 E 74/60 27115: 650 27116: 27117: IX,92. - Toiv.al. N: o 289. 27118: 27119: 27120: 27121: 27122: Linna ym.: Tutkimuksen toimittamisesta Keski- ja Pohjois- 27123: Pohjanmaan metsä-, viljelys- ja viljelykseen kelpaavien 27124: soistuneiden maiden kuivattamiseksi. 27125: 27126: 27127: E d u s k u n n a 11 e. 27128: 27129: Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto pitää toisaalta ehtisi lisätä ojitettavaa alaa miltei 27130: yhtenä tärkeimmistä edellytyksistä maakun- saman maaran. :Mainittakoon, että Etelä- 27131: nan taloudelliselle kehitykselle laajan perus- Suomessa paikoitellen saavutettaisiin tavoite 27132: kuivatuksen suorittamista. Tämän tarpeelli- jo 15-20 vuodessa. Viime vuosina kehitty- 27133: suutta osoittaa mm. päämetsänhoitaja Alhon nyt koneellinen metsänojitus mahdollistaa 27134: ko. alueella suorittama tutkimus metsänkas- kuitenkin työn suorittamisen maamme poh- 27135: vun ja soistumisen tämän hetkisestä tilasta. joisempienkin alueiden kohdalta ainakin 50 27136: :Mainitussa tutkimuksessa todetaan seuraa- vuodessa, jolloin vuotuinen ojitusmäärä esim. 27137: vaa: Pohjois-Pohjanmaalla olisi n. 13 000 ha. Täl- 27138: Vuosina 1951-53 suoritetun valtakunnan lainen toiminta vaatii valtion lainoina ja 27139: III metsäarvioinnin tulokset ilmentävät sel- avustuksilla varoja n. 96 milj. mk vuodessa 27140: västi metsänparannustoiminnan kipeää tar- ja tehtävä tarjoaisi työtä vuosittain vähin- 27141: vetta maassamme ja varsinkin maamme poh- tään 44 000 miestyöpäivää. Väite, että met- 27142: joisella osalla. Soiden osuus maamme koko- sänojituksen koneeliistuminen veisi työn ko- 27143: naismaa-alasta on 31.9 %, yhteensä 9 742 000 konaan miehiltä, ei viime vuosien kokemuk- 27144: ha, josta ojittamatonta 8 825 000 ha. Tässä sen perusteella pidä paikkaansa. Vaikka 27145: on valtava maareservi tuottamaan teollisuu- koneet tekevätkin työstä raskaimman osan, 27146: temme tärkeintä raaka-ainetta tulevaisuu- jää tarvittavia miestyöpäiviä hehtaaria kohti 27147: dessa. Pohjois-Pohjanmaalla on soiden osuus 3--4, ja kun nyt konekauden aikana liiku- 27148: koko maa-alasta 55.4 % eli 1 342 000 ha, taan entistä suuremmilla pinta-aloilla, tarvi- 27149: josta ojittamatonta 1 225 000 ha, ja Keski- taan ojureita hyvinkin sama määrä kuin 27150: Pohjanmaalla 48.5 % eli 529 000 ha ja ojit- ennen. Koneen jälki on harvoin sellaisenaan 27151: tamatonta 473 000 ha, ktm sen sijaan maam- valmista, vaan sitä on parannettava lapiolla 27152: me etelä- ja keskiosissa soiden osuus vaih- perkaamalla ojat pariinkin kertaan. Aurat- 27153: telee 10-25 %:iin. tujen ojien päät on myös avattava lapiolla. 27154: :Maamme soisimman alueen, Pohjois-Poh- Lisäksi sisältyy ojitussuunnitelmiin sellaisia 27155: janmaan yksityismailla on soita ja kuiva- ojia ja ojastoja, joihin koneita ei kannata 27156: tusta vaativia soistuneita kankaita n. 960 000 kuljettaa ja joissa suon pinta on niin peh- 27157: hehtaaria. Tri Huikarin tutkimusten mu- meä, etteivät koneet kykene sillä työskentele- 27158: kaan ovat alueen soistuneet kankaat koko- mään. :Myös hankkeen pienuus voi olla es- 27159: naisuudessaan sekä varsinaisista soista vä- teenä konetyölle. 27160: hintään 61 % ojituskelpoista metsänkasvulle. Voitaneen täydellä syyllä kysyä, miksei 27161: Näin ollen metsänojitustarve alueen yksityis- metsänojitustoimintaa ole saatu käyntiin 27162: mailla on n. 630 000 ha. Lisäksi tähän tulee maamme soistuneimmilla alityöllisyysalueilla 27163: valtion mailla olevat suot. Yksistään Poh- siinä mittakaavassa kuin tarve edellyttää. 27164: jois-Pohjanmaan alueella on valtion mailla On myönnettävä, että asiaa hoitaneet paikal- 27165: soita noin 280 000 ha. On helposti lasketta- liset viranomaiset ovat tehneet asian autta- 27166: vissa, että nykyisen ojitusvauhdin mukaan miseksi parhaansa, mutta työtä ei ole voitu 27167: näiden alueiden ojitus vaatisi aikaa vähin- tehdä enemmän kuin tarkoitukseen osoitetut 27168: tään 150 vuotta, jolloin jatkuva soistuminen määrärahat ovat antaneet myöten. Eräs 27169: IX,92. - Linna ym. 651 27170: 27171: tärkein syy asian hitaalle edistymiselle on Metsänojitustöiden suuri kansantaloudelli- 27172: se, ettei tilanne ole täysin selvillä siellä, nen merkitys on täysin kiistaton. Työt tar- 27173: missä asioista päätetään. Ei ole oikeuden- joavat valtion lainoin ja avustuksin halpoja 27174: mukaista maanparannusvarojen jakoa antaa työpaikkoja työllisyyden ylläpitämiseksi, ja 27175: jokaiselle metsänparannuspiirille matemaat- välillinen vaikutus tulevaisuuden työmarkki- 27176: tinen osuus kokonaissummasta katsomatta noille on vielä kallisarvoisempi. Esim. Poh- 27177: ollenkaan alueen kokoa ja metsänparannus- jois-Pohjanmaan kuivatusta odottavan 630 000 27178: töitä vaativan maa-alan suuruutta. Kui- ha:n metsäojitus tuo mukanaan maakunnan 27179: vatustoiminnalla on aivan toinen merkitys yksityismetsiin hyvin varovaisestikin laskien 27180: kokonaisuus huomioiden Pohjanmaan tiloilla, miljoonan kuutiometrin vuotuisen kasvun- 27181: joilla soisuusprosentti on 70-80, kuin Etelä- lisäyksen. Tämä puolestaan takaa raaka- 27182: Suomen tiloilla, joilla soisuusprosentti jää aineen yhdelle suurelle selluloosatehtaalle ja 27183: 5-10%. siten tuhansia uusia työtilaisuuksia niin teh- 27184: Myös maatalouden harjoittamisen pa- taassa kuin sen raaka-ainehankinnassa. Se 27185: himpia haittoja Keski- ja Pohjois-Pohjan- parantaa myös oleellisesti tilojen elinkelpoi- 27186: maalla on maiden liika märkyys ja usein suutta, jolloin tilat entistä tuottavampina 27187: toistuvat tulvat, jotka aiheuttavat huomatta- yksikköinä tarjoavat sitä asuvalle nykyistä 27188: via vahinkoja ja kylvötöiden myöhästymistä. paremmat elinmahdollisuudet ja nykyistä 27189: Liikakosteus on hyvin laajoilla, muuten vil- enemmän työtä tilan omassa piirissä. 27190: jelyksille edullisilla mailla viljelyn voima- Yhtenä suurimpana syynä siihen, ettei ole 27191: peräistämisen ja laajentamisen esteenä. Pe- voitu laajemmassa mittakaavassa peruskui- 27192: ruskosteuden ollessa lähellä maanpintaa se vatusta suorittaa, on ollut suunnitelmien 27193: pitää maan kylmänä ja aiheuttaa nykyisin puute. Tämä vuorostaan johtuu siitä, ettei 27194: melkeinpä jokavuotiseksi ilmiöksi käyneet ole saatavissa riittävästi ammattitaitoista 27195: hallat, jotka luonnollisesti maatalouden yrit- henkilöstöä suunnitelmien laadintaan. Myös 27196: täjältä vievät mahdollisuuden ammatin har- määrärahojen vähäisyys on jarruttanut kui- 27197: joittamiseen. On myös muistettava, että vatusten riittävää suorittamista. 27198: maatalouden kehittäminen syrjäisillä asutus- Edellä esitettyjen epäkohtien poistamiseksi 27199: alueilla kytkeytyy sangen voimakkaasti juuri ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 27200: metsämaiden kuivatukseen. Suurten suoaluei- vomuksen, 27201: den ja rämeiden reunoille raivatut ja raken- 27202: netut uudistilat ovat niin hallan arkoja, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 27203: ettei suurella vaivalla muokatuilla pelloilla toimenpiteisiin perusteellisen tutki- 27204: menesty muu kuin heinä. Hallanpesiä ei muksen suorituttamiseksi Keski- ja 27205: voida poistaa muuten kuin kuivattamalla Pohjois-Pohjanmaan metsä-, viljelys- 27206: ympäristöä. ja viljelykseen kelpaavien soistunei- 27207: den maiden kuivattamiseksi. 27208: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 27209: 27210: Martti Linna. Jaakko Kemppainen. Arvi Turkka. 27211: Niilo Ryhtä. Armas Leinonen. Eemeli Lakliala. 27212: Hannes Pa.aso. Irma Torvi. Yrjö Murto. 27213: Pentti Liedes. 27214: 6ö2 27215: 27216: IX,98.- Toiv.al. H:o 290. 27217: 27218: 27219: 27220: 27221: Pulkkinen ym..: Pielaveden ja Tervon kunnissa sija·#sevan 27222: Pitkäjoen perkaamisesta. 27223: 27224: 27225: E d u s k u n n a 11 e. 27226: 27227: Pielaveden ja Tervon kuntia koskeva laaja Toteutettuna hanke edistäisi maanviljelyk- 27228: vesien lasku- ja kuivatushanke on ollut vi- sen voimaperäistämistä alueella, mutta ennen 27229: reillä yli kaksikymmentä vuotta. Savon in- kaikkea lukuisten elinkelvottomien pienvil- 27230: sinööripiirin toimesta laaditun suunnitelman jelmien elinkelpoisuus ratkaisevasti paranisi. 27231: mukaan Pitkänjoen perkauksen ansiosta ale- Myös vaikean työllisyystilanteen huomioon 27232: nisi vedenpinta Jokijärvessä, Pirttijärvessä ottaen kuivatushankkeen toteuttaminen on 27233: ja Kumpusessa 40 sm:llä kesäveden pinnasta puolustettavissa. 27234: sekä alueella olevien Pieni-, Vehmas-, Viita-, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 27235: Terva-, Saarinen ja Asumalampien veden- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 27236: pinta paikoin yli metrin. Näiden lampien 27237: laskun lisäksi kuivatussuunnitelmaan liittyy että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 27238: varsin laaja suoalueen kuivattaminen. Suun- Pie:taveden ja Tervon kunnissa sijait- 27239: nitelman varsinainen hyötyalue on yli 1000 sevan Pitkäjoen perkauksen ja siihen 27240: ha ja lisäksi alueelle vapautuisi n. 45 ha liittyvän kuivatushankkeen toteutta- 27241: järvijättömaita. Kuivatushankkeen yli 50 miseksi. 27242: osakkaasta on suurin osa pienviljelmien omis- 27243: tajia. 27244: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 27245: 27246: Aarne Pulkkinen. Veikko Rytkönen. 27247: Esa. Hietanen. Hugo Manninen. 27248: 663 27249: 27250: IX,94. - Toiv.al. N:o 291. 27251: 27252: 27253: 27254: 27255: Rytkönen ym.: Korppisen-, Alasen- ym. järvien laskuhank- 27256: keen toteuttamisesta Iisalmen maalaiskunnassa. 27257: 27258: 27259: E d u s k u n n a 11 e. 27260: 27261: Iisalmen maalaiskunnassa on jo useita vuo- mätöntä ja hankkeen toteuttamisella olisi 27262: sia ollut vireillä Korppisen-, Alasen- ym. myös suuri merkitys työttömyyden torjumi- 27263: järvien ja niiden välisten purojen lasku- ja sen kannalta, olisi suunnitelman laatiminen 27264: perkaushanke, jonka toteuttaminen poistaisi ja töiden aloittaminen mitä kiireellisin teh- 27265: kevättulvat vesistön alueelta ja tekisi mah- tävä. 27266: dolliseksi viljelysten laajentamisen alueella Edellä oleviin perusteisiin viitaten ehdo- 27267: olevilla pientiloilla. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 27268: Vaikka kysymys on laajakantoinen, ei pai- muksen, 27269: kallinen maanviljelysinsinööripiiri ole saanut 27270: aikaan suunnitelmaa, eikä hanke näin ollen että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin 27271: ole edistynyt. Kun asia koskee useita kym- toimenpiteisiin Iisalmen maalaiskun- 27272: meniä alueen pientiloja, joiden viljelysten nassa olevien Korppisen-, Alasen- ym. 27273: kunnostaminen ja laajentaminen olisi välttä- järvien laskuhankkeen toteuttamiseksi. 27274: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 27275: 27276: Veikko Rytkönen. Esa Hietanen. 27277: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen. 27278: 654 27279: 27280: IX,95. - Toiv.al. N:o 292. 27281: 27282: 27283: 27284: 27285: Lahtela ym.: Tenojoen rantojen jokeen sortumisen estämi- 27286: sestä Utsjoen kunnan alueella. 27287: 27288: 27289: E d u s k u n n a 11 e. 27290: 27291: Utsjoen kunnan alueella ovat mahdollisuu- Kun mainittu joenrannan vyöryminen voi- 27292: det maanviljelyksen harjoittamiseen hyvin daan estää ajamalla sinne suojaksi kiviä ja 27293: rajoitetuilla alueilla, ja niistäkin viljelmistä, kun kiviä on saatavissa läheisyydessä noin 27294: mitä siellä on, osa jatkuvasti tuhoutuu. Suo- 100-300 m:n ajomatkalta, olisi niitä ajet- 27295: men ja Norjan rajana olevan Tenojoen ran- tava sortuvien rantojen suojaksi, että vyöry- 27296: noilla, kivisten tunturien, vaarojen ja joen minen ei jatkuisi. 27297: välisellä jokitörmällä ori kapeita, tasaisia, On selvää, etteivät sikäläiset vähävaraiset 27298: viljelykseenkin soveltuvia kivettömiä maita, pienten talojen omistajat voi luonnonvoimien 27299: joissa talot ja kylät sijaitsevat pitkin joki- tuhoa omin varoinsa estää, vaan siihen on 27300: vartta. Suomen puoleisella rannalla, Karikas- käytettävä valtion varoja, niirikuin on tehty 27301: niemen ja Utsjoen kirkonkylän välillä on Norjan puolella. 27302: kuiterikin eräitä sellaisia paikkoja, joissa Kun Utsjoen kunnassa, samoin kuin muis- 27303: tulvavesi ja virta jatkuvasti syövyttävät joen sakin Lapin läänin kunnissa, on työttömyyttä, 27304: törmää ja tuhoavat jokivarren vähäisiä vil- olisi tämä työ erikoisen hyödyllistä ja sopi- 27305: jelyksiä. Tätä joen rantojen vyörymistä lisää vaa talvityötä ja se voitaisiin panna käyntiin 27306: sekin, että jokea ajetaan nopeakulkuisilla milloin vain sen tuntemuksen perusteella, 27307: moottoriveneillä, joiden synnyttämät aallot mikä paikallisilla asukkailla ja viranomai- 27308: huuhtovat rantoja. Jos rantojen vieriminen silla on. 27309: saa jatkua, menevät eräät talotkin jokitör- Jos kuitenkin olisi ensin laadittava työ- 27310: män mukana j<Ykeen, ellei näitä virran syö- suunnitelma, olisi se tehtävä niin pian kuin 27311: vyttämiä paikkoja ryhdytä herti varustamaan mahdollista ja myöskin suoritettava suojaa- 27312: suojuksilla. Naapurimaamme Norja, joka on mistyö ennen kuin se on myöhäistä. 27313: joen toisella rannalla ja jolla on ollut aikoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 27314: naan samantapainen joentörmien sortumisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 27315: vaara, on sen estänyt ajamalla niihin kiviä, muksen, 27316: ja siten saanut jokitörmänsä vyörymisen lop- 27317: pumaan. Suomen puolella jokea olisi myös että hallitus ryhtyisi kiireenisiin toi- 27318: tehtävä samoin, etteivät asukkaat menettäisi menpiteisiin Utsjoen kunnan alueena 27319: vähäisiä viljelysmaitaan ja toimeentulomah- Tenojoen rantojen jokeen sortumisen 27320: dollisuuksiaan. e~ämiseksi. 27321: 27322: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 27323: 27324: Olavi Lahtela. Markus Niskala. 27325: 655 27326: 27327: IX,96. - Toiv.al. N: o 293. 27328: 27329: 27330: 27331: 27332: Lahtela ym. : Kuusamon ja Sallan maanhankintalain edel- 27333: lyttämien tie-, kuivatus- ja raivaus~öiden loppuunsuorit- 27334: tamisesta. 27335: 27336: 27337: E d u s k u n n a 11 e. 27338: 27339: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankin- Jäljellä olevat työt vaativat yhteensä n. 27340: talain toimeenpanosta johtuvat tie-, kuivatus- 750 milj. mk Lapin läänissä. Sallan siirto- 27341: ja raivaustyöt ovat jatkuvasti viivästyneet väen tarvitsemien töitten osuus on n. 250 27342: varojen riittämättömyyden takia. On synty- milj. mk ja loput tarvitaan Posion rintama- 27343: nyt umpikuja, joka aiheuttaa hyvin suuria miesten asuttamisessa, mikä liitettiin puoli- 27344: hankaluuksia asutettaville ja töiden suoritta- kymmentä vuotta sitten edellä mainitun lain 27345: misesta vastuussa oleville viranomaisille. Jos piiriin. 27346: vähäiset varat käytetään vuosittain kesken- Nurinkurinen tilanne olisi korjattavissa si- 27347: eräisten töiden loppuunsaattamiseen, saavat ten, että valtion tulo- ja menoarvion 11 Pl: n 27348: viimeisiksi jäävät työt odottaa parikymmentä XVI: 15 mom: lle otetaan vuosittain riittä- 27349: vuotta. Jos varoja ripotellaan vähän joka· vän suuri määräraha pitäen päämääränä 27350: paikkaan, ei saada mitään aikaan. Jos varat sitä, että Kuusamon ja Sallan maanhankinta- 27351: käytetään teitten ja kuivatusten tekemiseen lain edellyttämät tie-, kuivatus- ja raivaus- 27352: niille, joille ei näitä ole vielä lainkaan tehty, työt voitaisiin suorittaa loppuun parissa kol- 27353: mitä tietysti voitaisiin pitää oikeudenmukai- messa vuodessa. 27354: sena menettelynä, jäisivät kymmenet tekeillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27355: olevat työt vuosikausiksi keskeneräisiksi. Jos nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 27356: esimerkiksi Lapin maanviljelysinsinööripiiri, muksen, 27357: jolla yksistään Sailassa on hallussaan 200 km 27358: tietä, käyttäisi niiden kunnossapitoon varoja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 27359: yhtä paljon kuin teiden kunnossapito edellyt- toimenpiteisiin J(uusamon ja Sallan 27360: täisi TVH: n vaatimusten mukaisella tavalla, maanhankintalain edellyttämien tie-, 27361: menisi teitten hoitoon enemmän kuin se mää- kuivatus- ja raivaustöiden suorittami- 27362: räraha, minkä maanviljelysinsinööripiiri ny- seksi lopp1tun parin kolmen vuoden 27363: kyisin saa vuosittain käyttöönsä. kuluessa. 27364: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 27365: 27366: Olavi Lahtela. Niilo Ryhtä. 27367: Akseli Pa.arman. Markus Niskala. 27368: 656 27369: 27370: IX,97. - Toiv.al N:o 294. 27371: 27372: 27373: 27374: 27375: Puhakka. ym..: Asutustien rakentamisesta Karjalan pikatieltä 27376: Purujäroen kohdalta Marjoniemen tielle Papinojan koh- 27377: taan. 27378: 27379: 27380: E d u s k u n n a ll e. 27381: 27382: Paikallisten asukkaiden toimesta on jo huomattavat metsävarat, joiden hyväksi- 27383: kauan ollut vireillä kauttakulkutien rakenta- käyttö tulee tehokkaaksi vasta tien valmis- 27384: mishanke Karjalan pikatieltä Purujärven tuttua. Erittäin suuri merkitys tiellä olisi 27385: kohdalta Totkinniemen tielle. Viime aikoina myös kauttakulun kannalta. Tietä, jonka pi- 27386: tie on ollut suunnittelun kohteena, mutta tuus tulisi olemaan n. 5 km, on suunnitellut 27387: toistaiseksi sitä ei ole ryhdytty rakentamaan. Karjalan maanviljelysinsinööripiiri. 27388: Tämä olisi kuitenkin välttämätöntä monesta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 27389: kin gyystä. Ensinnäkin sen piiriin jää huo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 27390: mattava asujaimisto. Asukkaat ovat pienvil- 27391: jelijöitä, joiden olisi välttämätöntä, saadak- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 27392: seen tuloja karjataloudesta, voida lähettää asutustien rakentamiseksi Karjalan 27393: maitoa meijeriin. Vain tien rakentaminen pikatieltä Purujärven kohdalta Mar- 27394: avaa tähän mahdollisuuden. Alueella on myös joniemen tielle Papinojan kohtaan. 27395: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 27396: 27397: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen. 27398: 667 27399: 27400: IX,98. - Toiv.al!. N:o 295. 27401: 27402: 27403: 27404: 27405: Ryhtä.: Määrärakasta asutusteiden kuntoonpano-, kunnossa- 27406: pito- ja talviaurauskustannuksiin. 27407: 27408: 27409: E d u s k u n n a ll e. 27410: 27411: Kuusamon ja Sallan maanhankintalain toi- määrärahat asutusteiden kuntoonpano-kun- 27412: meenpanon yhteydessä ja osittain myös van- nossapitokustannuksia varten ja tämän mo- 27413: han asutuslain toimeenpanovaiheessa joudut- mentin perusteita olisi muutettava niin, että 27414: tiin Koillismaan kuntain alueelle Kuusamoon, sanotulta momentilta voitaisiin käyttää va- 27415: Pudasjärvelle ja Taivalkoskelie tekemään roja myöskin asutusteiden talviauraukseen, 27416: useita asutusteitä, jotka tiet kuitenkin raken- jotta nämä tiet pidettäisiin jatkuvasti val- 27417: nettiin varsin heikosti, rummut ja sillat teh- tion toimesta läpi talven aurattuna ja kulku- 27418: tiin puusta, tiepenke:veet tulivat ohuet ja kelpoisena. Senvuoksi olisikin hallituksen 27419: yleensä nämä tiet tulivat vain kevyttä liiken- otettava huomioon se, että vuoden 1961 tulo- 27420: nettä kestäviksi. Kun olosuhteiden pakotta- ja menoarviota valmistettaessa muutettaisiin 27421: mana on kuitenkin näilläkin teillä jouduttu jo hallituksen esitykseen tulevat momentin 27422: suorittamaan mm. puutavaran kuljetuksia, käyttöä koskevat perustelut sellaisiksi, että 27423: maidon keräilyä meijeriin ja muutakin var- ko. siirtomäärärahaa saataisiin käyttää myös- 27424: sin raskasta liikennettä, niin ovat nämä hei- kin asutusteiden talviauraukseen ja että 27425: kosti perustetut asutustiet monin paikoin määräraha tulisi myös silloin otetuksi halli- 27426: pahasti rappeutuneet. Tällaiset heikot tiet tuksen esitykseen riittävän suuruisena. 27427: olisikin ollut välttämättömästi pidettävä tal- Edellä olevan perusteella ehdotankin kun- 27428: vella aurattuina, jotta ainakin kaikki raskaat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 27429: puutavarakuljetukset olisi voitu suorittaa muksen, 27430: talvipuolella jäätyneen maan aikana ja täl- 27431: löin heikotkin tiet kestäisivät raskaankin lii- että hallitus ottaisi vuoden 1961 27432: kenteen rasituksen ja samalla tien kesäaikai- tulo- ja menoarvioesityksen 11 PZ. 27433: set kunnossapitotyöt vähenisivät ja hoitokus- XVI luvun 18 momenUZle riittävän 27434: tannukset alenisivat. suuren siirtomäärärahan asutusteiden 27435: Valtion tulo- ja menoarviossa on useana kuntoonpano-, kunnossapito- ja talvi- 27436: vuotena ollut 11 Pl:n XVI luvun 18 mom:lla aurauskustannuksiin. 27437: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 27438: 27439: Niilo Ryhtä. 27440: 27441: 27442: 27443: 27444: 83 E 74/60 27445: VALTIOPÄIVÄT 27446: 1960 27447: 27448: LIITTEET 27449: X 27450: 27451: TYOVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 27452: TOIVOMUSALOITTEET 27453: 27454: 27455: 27456: 27457: HELSINKI 1960 27458: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 27459: Työlainsäädäntöä, sosiaalivakuutuksia ja -korvauksia, kansaneläke- 27460: laitosta ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 27461: 663 27462: 27463: X,l. - Lak.al. N: o 97. 27464: 27465: 27466: 27467: 27468: Kelovesi ym..: Ehdotus laiksi työsopimuslaitn muuttamisesta. 27469: 27470: 27471: 27472: E d u s k u n n a 11 e. 27473: 27474: Voimassa oleva työsopimuslaki (141/22) noudattamiselle ei ole esteitä ja on se käy- 27475: on vanhentunut. Se on säädetty aikana, jol- tännöllinen suoritustapa, olisi siitä otettava 27476: loin työntekijät ja heidän järjestönsä ny- säännös lakiin. 27477: kyistä paljon rajoitetummin voivat osallistua Määräykset sellaisista työn keskeytyksistä, 27478: työsopimusten tekoon ja valvoa niiden nou- jotka oikeuttavat irtisanomisajan palkkaan ja 27479: dattamista. Lain eräät säännökset turvaavat sen suuruuteen ovat epäselvät ja johtavat 27480: yksipuolisesti työnantajan edut ja antavat erilaisiin tulkintoihin, joista on aiheutunut 27481: mahdollisuudet työntekijäin oikeuksia ja työntekijöille menetyksiä. Siksi niitä esite- 27482: etuja polkevalle mielivallalle, jota jatkuvasti tään selvennettäväksi ja tällaisiksi syiksi 27483: tapahtuu. Jotkut sanonnat laissa ovat työn- luettavaksi myös kulkutautien aiheuttamat 27484: tekijöitä suorastaan loukkaavia ja halventa- työpaikan eristystoimenpiteet ja sähköhäiriöt. 27485: via. Laki antaa työnantajille oikeuden Niille työntekijöille, joilla ei ole irtisanomis- 27486: eräissä tapauksissa käyttää työntekijöitä vas- aikaa tulisi suorittaa keskeytyksen sattuessa 27487: taan juridista valtaa, joka yleisen oikeus- sen päivän tai työvuoron palkka kokonaan, 27488: tajun mukaan tulisi kuulua vain tuomioistui- jolloin keskeytys tapahtuu. 27489: mille. Lain tulkinnanvaraiset kohdat tulisi 27490: Jos työntekijä jättää tahallisesti sovitun 27491: selventää, vanhentuneet ja tarpeettomat sään- 27492: työn suorittamatta voi työnantaja itse mää- 27493: nökset kumota ja muuttaa, jotta myös työ- 27494: rätä kuinka paljon hän vähentää työntekijän 27495: sopimuslaissa tunnustettaisiin työntekijäin 27496: palkasta. Tämä antaa jatkuvasti mahdolli- 27497: oikeudet samanlaiselta pohjalta kuin työehto- 27498: suuksia avoimeen mielivaltaan työntekijöitä 27499: sopimusten solmiaminen ja niiden noudatta- kohtaan, joten tällaisen vähennyksen suorit- 27500: minen nykyisin tapahtuu. Tämän vuoksi 27501: taminen ja sen suuruus olisi oikeusteitse rat- 27502: esitetään lakiin seuraavia muutoksia. kaistava. Tästä johtuen sanottu lainkohta 27503: Työnantajan oikeus irtisanoa työntekijä esitetään tarpeettomana !kumottavaksi. 27504: ilman irtisanomisaikaa voi tapahtua mm. 27505: 15 §:ssä mainituissa tapauksissa, joihin kuu- Lain 25 §: ssä määritellyissä tapauksissa 27506: luu sellaiset tulkinnanvaraiset syyt kuin antaa sanottu lainkohta työnantajalle oikeu- 27507: ahkeruus, huolellisuus ja säntillinen työajan den selittää yksipuolisesti saatavansa selviksi 27508: noudattaminen. Mielivaltaisten työsopimus- ja vähentää ne työntekijän palkasta. Sanot- 27509: ten purkamisten välttämiseksi ehdotetaan tua lainkohtaa olisi muutettava niin, että 27510: näissä tapauksissa noudatettava:ksi irtisano- työnantajana on vähennysoikeus palkasta 27511: misaikaa. vain sillä perusteella, että työntekijä on 27512: Palk:anmwksun siirtyessä sovitusta ajasta myöntänyt työsuhteesta johtuvat saatavat 27513: ilman laillista estettä maksetaan työnteki- oikeiksi. Ellei asiasta sovita voi oikeus rat- 27514: jälle odotusajalta palkkaa enintään kolmelta kaista erimielisyyden. 27515: päivältä. Lisäksi olisi otettava säännös, että Eräissä tapauksissa työnantajat ovat erot- 27516: työntekijälle maksetaan korvaus odotusajalta, taneet työntekijöitä sen vuoksi, että he ovat 27517: jos palkan maksaminen viivästyy sovitusta joutuneet olemaan työstä poissa ammatilliseen 27518: palkanma;ksuajasta. Nykyisin tapahtuu melko yhdistykseen kuulumisesta aiheutuvien teh- 27519: yleisesti palkan maksaminen työpaikalla ja tävien vuoksi. Tällainen työnantajan menet- 27520: suoritetaan työaikana. Koska sen yleiselle tely olisi asetettava lain 34 § : ssä säädetyn 27521: 664 X,l. - '.l'yösopimusla.ki. 27522: 27523: 27524: rangaistusuhan alaiseksi, kuten on säädetty Lisäksi esitykseen sisältyy joitakin pie- 27525: laillisiin yhdistyksiin kuulumisen estämisestä. nempiä muutoksia. 27526: Nykyisen lain eräänä heikkoutena on myös Edellä olevan perusteella ehdotamme, 27527: se, että ammattien tarkastaja ei valvo sen 27528: noudattamista. Siksi ehdotamme lakiin li- efJtä Eduskunta hyväksyisi seuraa- 27529: sättävii!ksi uuden 41 a §: n, johon otetaan van lakiehdotuksen: 27530: tätä koskeva säännös. 27531: 27532: Laki 27533: työsopimuslain muuttamisesta. 27534: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun työ- 27535: sopimuslain (141/22) 24 §, lisätään uusi 41 a §, jaetaan 15 §:n 1 momentti kahteen 27536: osaan ja muutetaan 17 §:n 5 momentti ja 19, 20, 25 §, 29 §:n 2 momentti, 31 §:n 27537: 6) ik:ohta ja 34 § :n 1 momentti seuraavasti: 27538: 27539: 15 §. käisemisen tai tapaturman vuoksi, eikä hän 27540: Työntekijän tulee ahkerasti ja huolellisesti ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut ta- 27541: suorittaa tehtävänsä ja säntillisesti noudat- hallisesti tai aiheuttanut rikollisella toimin- 27542: taa työaiik:aa. nallaan tahi muulla törkeällä tuottamuk- 27543: Työntekijän tulee välttää työssä kaikkea, sella, on työntekijällä oikeus esteen vallites- 27544: mikä voi saattaa hänet tai hänen työtove- sakin saada palkkansa ajalta, joka on yhtä 27545: rinsa turvallisuuden vaaranalaiseksi tai tur- pitkä kuin työsuhteessa noudatettava irti- 27546: mella työnantajan omaisuutta, ja olkoon hän sanomisaika, kuitenkin enintään neljältä- 27547: myöskin luvattomasti ilmaisematta, mitä on toista päivältä tai milloin irtisanomisaikaa 27548: työnantajan liiik:e- tai ammattisalaisuuksista ei ole, sen päivän tai työvuoron päättymiseen 27549: saa.nut tietoonsa. asti, jonka kuluessa työ keskeytyi. Sama ol- 27550: koon laki, jos työntekijä sähköhäiriön, työ- 27551: paikalla tapahtuneen tulipalon, koneen va- 27552: 17 §. hingoittumisen tai muun senkaltaisen hänen 27553: henkilöstään riippumattoman esteen takia ei 27554: Jos palkanmaksu viivästyy on työntekijä ole saanut tehdä työtä. 27555: oikeutettu saamaan odotusajalta korvauksen. Edellä tarkoitettu palkka on oleva mää- 27556: Palkan maksaminen on toimitettava työ- rältään yhtä suuri kuin mitä työntekijä kes-: 27557: aikana ja työpaikalla. keytyneessä työssään olisi ·ansainnut. Jos 27558: työntekijä on edellä tarkoitetun esteen vuoksi 27559: siirretty toiseen työhön, ei hänen palklmansa 27560: 19 §.. saa vähentää. 27561: Jos pa}ikan määrä riippuu mittauksesta, Työnantaja on kuitenkin oikeutettu 2 mo- 27562: punnitsemisesta tai muusta Jaskutavasta, joka mentissa mainituissa tapauksissa palkasta 27563: tarkoittaa työn tuloksen 1paljouden tai arvon vähentämään sen, mitä työntekijä vastaavana 27564: määräämistä, on asianomaisilla työntekijöillä aikana muulla työllään on ansainnut, kuin 27565: oikeus itse tai keskuudestaan valitsemainsa myös työntekijälle samalta ajalta tulevan 27566: enintään kolmen edustajan kautta olla siinä lainmukaisen korvauksen työssä häntä koh- 27567: läsnä ja tulee työnantajan antaa jokaisesta danneen ruumiinvamman johdosta tai työn- 27568: työstä sovittu hinnoittelu ja työn mittauk- tekijän sairaustapauksessa saaman avustuk· 27569: sen tulos kirjallisesti asianomaisille. Muu sen sellaiselta apukasaalta tai va:kuutuslai- 27570: sopimus on mitätön. tokselta, johon työnantaja on työntekijän 27571: puolesta suorittanut osa:kas- tai vakuutus- 27572: 20 §. maksuja. 27573: Sopimus, jolla supistetaan työntekijälle 2 27574: Jos työntekijä on estetty työtä tekemästä tai 3 momentin mukaan tulevaa oikeutta, on 27575: sairauden, tai kulkutaudin leviämisen eh- mitätön. 27576: X,l. - Kelovesi ym. 665 27577: 27578: 25 §. työpaikalla juopuneeoo. taikka tuopi sinne tai 27579: Työsuhteesta johtuneitten saataviensa suo- siellä nauttii juovutusjuomia; sekä 27580: rittamiseksi, jos työntekijä ne myöntää oi- 27581: keiksi, saa. työnantaja jokaisessa tilissä vä- 27582: hentää työntekijälle tulevasta rahapalkasta 34 §. 27583: yhteenlaskettuna korkeintaan kuudennen Jos työnantaja tahi tämän SIJamen estää 27584: osan. työntekijää kuulumasta tai iiittymästä lailli- 27585: 29 §. sesti luvallisiin yhdistyksiin tai täyttämästä 27586: kansalaisvelvollisuuksiaan tai ammatilliseen 27587: Nainen, joka on avioliittoon kuulutettu, on yhdistykseen kuulumisesta aiheutuvia tehtä- 27588: oikeutettu naimisiin mennäkseen työstä eroa- viään, rangaistakoon sakolla. Sama olkoon 27589: maan seitsemän päivää irtisanomisen jälkeen, laki, jos työntekijä tässä sanotulla tavalla 27590: vaikka irtisanomis- tai työsopimusaika olisi- ri.lcltoo toista työntekijää tai työnantajaa koh- 27591: kin pitempi. taan. 27592: 27593: 27594: 31 §. 41 a §. 27595: Tämän Lain noudattamista vruvoo ammat- 27596: 6) kun työntekijä tahallansa tai törkeästä tientarkastaja. Älköön tässä luvussa maini- 27597: huolimattomuudesta turmelee koneita, työ- tuista rikkomuksista nostettako syytettä, ellei 27598: kaluja, työaineita, työn tuotteita tai muuta asianomistaja sitä vaadi. 27599: työnantajan omaisuutta, tai luvattomasti il- 27600: maisee työnantajan liike- tai ammattisalai- 27601: suuksia, tai havaitaan syypääksi 15 § : n 2 ja Tämä laki tulee voimaan päivänä 27602: 3 momentissa mainittuun tekoon, esiintyy kuuta 196 27603: 27604: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 27605: 27606: Tauno Kelovesi. Antto Prunnila. Toivo Salin. 27607: Eino Roine. J. Mustonen. Veikko Kansikas. 27608: Kaino Haapanen. Esa Hietanen. Siiri Lehmonen. 27609: Inkeri Virtanen. Eino Tainio. Aarne Pulkkinen. 27610: 27611: 27612: 27613: 27614: 84 E 74/60 27615: 666 27616: 27617: X,2. - Lak.al. N: o 98. 27618: 27619: Ketovesi ym.: Ehdotus laiksi työaikalaÄ,n muuttamisesta. 27620: 27621: Eduskunnalle. 27622: 27623: Vuonna 1922 hyväksytyn työsopimuslain vielä kokonaan puuttuu ja jotka ovat työ- 27624: 14 §: ssä. säädetään, että ,työnantajan tulee aikaan nähden suorastaan sietämättömässä 27625: työssä asianmukaisesti ottaa huomioon työn- asemassa. 27626: tekijän terveyden ja työkyvyn säilyminen Metsä- ja uittotyöntekijöiden yhteisasun- 27627: sekä niin järjestää työ, että työntekijä saa toloiden emäntien, ns. kämppäemäntien työ- 27628: tarpeeksi aikaa lepoa, virkistystä ja kehi- päivä on epäinhimillisen pitkä. Työpäivä al- 27629: tystä varten ynnä kansalaisvelvollisuuksiensa kaa aamulla klo 5-6 välillä ja kestää iltaan 27630: täyttämiseen". Nykyisenä aikana työväestö klo 20-21, joten sen pituudeksi tulee 12--15 27631: pyrkii 40 tuntiseen työviikkoon, joka on tuntia. Samanlainen työpäivä on myös 27632: teknillisen kehityksen huomioiden täysin sunnuntai, sillä emännän on huolehdittava 27633: mahdollista ja kiihtyneen työvauhdin vuoksi työmiesten ruuasta myös heidän vapaapäivi- 27634: suorastaan välttämätöntä. Kuitenkin meillä nään. Kämpillä, joilla on vain yksi emäntä, 27635: on vielä sellaisia suuria työaloja, joissa työ- on hänen pitänyt etsiä sijainen sairausta- 27636: päivän :pituutta eivät rajoita muut kuin pauksissa tai välttämättömien asioiden toi- 27637: luonnon esteet. Näin on olemassa metsä- ja mittamista varten. On. :paljon sellaisia kämp- 27638: uittotöissä., puutavaran kuljetuksissa ja osit- päemäntiä, jotka eivät saa vapaa-aikaa 27639: tain maataloudessa ja talojen ja kiinteistö- muuta kuin kahdesti vuodessa, nimittäin 27640: jen töissä. Näillä aloilla ainakin eräät työn- vuosiloman aikana kesällä ja. joulunpyhinä 27641: tekijäryhmät työskentelevät olosuhteissa, talvella. 27642: jotka ovat ristiriidassa edellä mainitun työ- Samanlaisessa vaikeassa asemassa on mui- 27643: sopimuslain määräysten kanssa. takin ryhmiä työaikalain ulkopuolella ole- 27644: Kyseinen epäkohta on poistettavissa vain vien työntekijäin keskuudessa. Työväensuoje- 27645: työaikalain säätämisellä niille työaloille, lulainsäädäntökomitea puoltaa osamietinnös- 27646: joilla ei työaikaa ole vielä lailla rajoitettu. sään n: o 5 heidän viikkoleponsa järjestä- 27647: Kuitenkin kestänee vielä kauan ennen kuin mistä asetuksella. 27648: eduskunta saa säädetyksi maataloutta, metsä- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 27649: ja uittotöitä koskevia työaikalakeja. Sen 27650: vuoksi voitaisiin jo sitä ennen turvata viik- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 27651: kolepo niille työntekijäryhmille, joilta se van lakiehdotuksen: 27652: 27653: Laki 27654: työaikalain muuttamisesta. 27655: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaika- 27656: lain (604/46) 1 § :ään näin kuuluva 4 momentti: 27657: 27658: 1 §. den työntekijäin oikeudesta viikkolepoon 27659: voidaan antaa määräyksiä asetuksella. 27660: Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäänei- 27661: 27662: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 27663: 27664: Tauno Kelovesi. 'Aarne Pulkkinen. Veikko Kansikas. 27665: Toivo Niiranen. Siiri Lehmonen. J. Mustonen. 27666: Eino Tainio. Martti Linna. Irma Rosnell. 27667: Veikko Rytkönen. Toivo Asvik Irma Torvi. 27668: Hannes Tauriainen. Aleksi Kiviaho. Inkeri Virtanen. 27669: Eino Roine. Kaino Haapanen. Elli Stenberg. 27670: Pauli Puhakka. 27671: 667 27672: 27673: X,S. - Lak.al. N:o 99. 27674: 27675: 27676: 27677: 27678: V. Turunen ym.: Ehdotus työaikalaiksi. 27679: 27680: 27681: 27682: E d u s k u n n a 11 e. 27683: 27684: Työllisyyskysymysten hoito maassamme on Kokemukset työajan lyhentämisestä, eri- 27685: viime vuosina muodostunut erääksi keskei- laisten lepotaukojen antamisesta säännöllisen 27686: simmäksi kysymykseksi. Teollisuudessa, maa- työajan yhteydessä ja vuorotyön vähentämi- 27687: ja metsätaloudessa tapahtunut voimakas ko- sestä ovat myös työn tuloksiin nähden myön- 27688: neellistuminen ja työn rationalisoiminen ovat teisiä. V alistuneiden työnantajienkin piirissä 27689: olleet omiaan vähentämään varsinaisen ih- käsitetään, että hyvin levännyt työntekijä 27690: mistyövoiman tarvetta. Samanaikaisesti ei pystyy varsinkin nykyisen automation aika- 27691: Y'hteiskunnan ja tuotantoelämän toimesta ole kautena parempiin tuloksiin työn määrään 27692: pystytty luomaan tarpeellisessa määrin ja laatuun nähden. 27693: uusia työpaikkoja. Rekisteröityjen työttö- Ponnistelut viikottaisen työajan lyhentä- 27694: mien lukumäärä on kuluvana työttömyys- misestä edes ns. vaarallisissa ammateissa, 27695: kautena ylittänyt kaikki aikaisemmat ennä- kuten mm. kaivosteollisuudessa, eivät ole 27696: tykset. Erikoisen vaikeaksi työllisyyskysy- vielä johtaneet huomattaviin tuloksiin. 27697: mysten hoito tulee muodostumaan sen jäl- Eduskunnalle on jätetty kansanedustajien 27698: keen, kun sodan jälkeen syntyneet ns. suu- toivomusaloitteita, mutta tuloksia ei ole vielä 27699: ret ikäluokat astuvat työelämän piiriin ky- saavutettu. 27700: symään paikkaansa yhteiskunnassa. Maa- ja Työaikalain ulkopuolelle ovat jääneet eräät 27701: metsätalous omalta osaltaan tulevat jatku- suuret työntekijäryhmät, kuten mm. maa- ja 27702: vasti vähentämään työntekijöitä. Näiltä metsätyöläiset. Ammatillisten järjestöjen ta- 27703: aloilta siirtyvät työntekijäryhmät puolestaan holta on pidetty eräänä tärkeimpänä tavoit- 27704: hakeutuvat muun elinkeinoelämän piiriin. teena myös näiden alojen työajan järjestä- 27705: Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton mistä lakisääteiseksi. Kansanedustajien ta- 27706: taholta on jatkuvasti kiinnitetty huomiota holta on jätetty useita aloitteita erillislain- 27707: viikottaisen työajan lyhentämiseen. Perus- säädännöksi näiden alojen työaikojen järjes- 27708: teluna näissä esityksissä on mainittu työlli- telemiseksi. 27709: syyskysymysten lisäksi työntekijäin lisään- Uutta työaikalakia annettaessa pitäisi kä- 27710: tyvä tarve saada enemmän vapaa-aikaa, voi- sityksemme mukaan myös ne ryhmät, jotka 27711: dakseen entistä suuremmassa määrin harjoit- nyt ovat työaikalain ulkopuolella, huomioida 27712: taa normaaleja vapaa-aikojen harrastuksia. saman työaikalain piiriin. Tällä tavoin me- 27713: Keskusjärjestön taholta on kaikissa yhteyk- netellen korjattaisiin syntyneet epäoikeuden- 27714: sissä korostettu sitä, että siirtymisen lyhyem- mukaisuudet, jotka ovat kohdistuneet eräi- 27715: pään työaikaan on tapahduttava työntekijäin siin suuriin työntekijäryhmiin. 27716: ansiotasoa alentamatta. Edellytykset työajan Edellä olevan perusteella esitämme kun- 27717: lyhentämiseen ansiotasoa alentamatta ovat- nioittaen, 27718: kin tuotantoelämän piirissä olemassa. Ko- 27719: neellistamisesta ja työn rationalisoimisesta että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 27720: tuleva hyöty on jaettava työntekijäin ja van lakiehdotuksen: 27721: tuotantovälineiden omistajain kesken oikeu- 27722: denmukaisesti. 27723: 668 X,S. - Työaikalaki. 27724: 27725: 27726: 27727: Työaikalaki. 27728: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 27729: 27730: 1 luku. 3 §. 27731: Tätä lakia ei sovelleta henkilöön, joka 27732: Lain soveltamisalat. toimii liikkeessä, laitoksessa tai yrityksessä 27733: 1 §. johtavassa asemassa. 27734: Tämän lain alainen on liike, laitos ja yri- Sellaiseen työntekijään, jonka pääasialli- 27735: tys jossa yksi tai useampi henkilö, työn- sena tehtävänä on välittömästi johtaa tai 27736: tehljä, palkasta tekee työtä toisen, työnanta- valvoa työtä ja joka ei ota osaa tai vain tila- 27737: jan, lukuun. päisesti ottaa osaa johdettaviensa taikka val- 27738: Lain alaisia eivät kuitenkaan ole: vottaviensa työntekijäin työhön, sovelletaan 27739: tätä lakia. 27740: 1) liike laitos tai yritys, jos siinä ei ole Asetuksella säädetään, keihin valtion, kun- 27741: ' 27742: muita työntekijöitä . 27743: kuin työnantaJan taiou- 27744: nan ja muun julkisen yhteisön viran tai 27745: dessa vakinaisesti elävä, hänelle tai hänen toimen haitijoihin on sovellettava, mitä tässä 27746: aviopuolisolleen takenevassa tai etenevässä laissa on työntekijästä säädetty, ja miten 27747: polvessa sukua oleva henkilö tai hänen otto- sellaiselle viran tai toimen haltijalle, joka on 27748: lapsensa, ottovanhempansa tahi jonkun tässä verrattavissa tämän lain edellyttämään työn- 27749: mainitun puoliso, tekijään, korvaus on suoritettava. 27750: 2) sellaisessa liikkeessä, laitoks~ tai yri: 27751: tyksessä, jonka varsinaiseen tomun~ ei 4 §. 27752: kuulu työntekijäin käyttäminen, suontettu Virallisen syyttäjän tai valtion ammattien- 27753: tilapäinen ·työ, missä samanaikaisesti on en~n tarkastajan taikka työnantajain tahi työn- 27754: tään neljä työntekijää ja joka kestää kamn- tekijäin keskusjärjestön pyynnöstä on työ- 27755: taan kuusi työpäivää, neuvoston ratkaistava, onko työtä tai työn- 27756: 3) maataloudessa itsenäisenä harjoitettu tekijää pidettävä sellaisena, johon tätä lakia 27757: eläintenhoito, on sovellettava. Samassa järjestyksessä voi- 27758: 4) kalastus ja siihen välittömästi liittyvä daan työneuvoston ratkaistavaksi alistaa ky- 27759: saaliin käsittely, symys siitä, onko tämän lain alainen työn- 27760: tekijä sellainen, jota tarkoitetaan 3 § : n 27761: 5) liikkeet, laitokset ja yritykset, joissa 2 momentissa. 27762: noudatettavasta työajasta on laissa erikseen Ammattienarkastajan on, milloin asian- 27763: säädetty tahi jotka jonkin muun työaikaa osainen sitä vaatii, saatettava 1 momentissa 27764: koskevan lain alaan kuuluvina on siinä mainittu kysymys työneuvoston ratkaista- 27765: vapautettu työajan rajoituksista. vaksi, jollei asiaa muuten ole pidettävä il- 27766: Leipomotyöhön on tätä lakia sovellettava, meisen selvänä. 27767: sikäli kuin siitä ei ole erikseen säädetty. Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian 27768: ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta 27769: 2 §. kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tämän 27770: kysymyksen ratkaiseminen työneuvostolle, 27771: Tämän lain säännöksiä on sovellettava milloin katsoo tarpeelliseksi tai asianosainen 27772: kahdeksantoista vuotta täyttäneisiin työn- sitä vaatii, ja päättäköön tuomioistuin asian 27773: tekijöihin niin myös nuorempiin työnteki- vasta sen jälkeen, kun työneuvoston ratkaisu 27774: jöihin, mikäli heidän työajastaan ja työssä on sille toimitettu. 27775: käyttämisestään tässä laissa tarkoitettuun 27776: työhön ei ole erikseen säädetty. 27777: Tämä laki koskee 1 momentissa mainituin 2 luku. 27778: edellytyksin myös työntekijöitä, jotka yhtei- Säännöllinen työaika. 27779: sesti, työkuntana, ovat sitoutuneet työnanta- 27780: jan johdon ja valvonnan alaisina tekemään 5 §. 27781: jonkin työn, sekä heidän työhön ottamiaan Työntekijän säännöllinen työaika on enin- 27782: työntekijöitä. tään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia 27783: X,3. ~ V. Turunen ym. 669 27784: 27785: viikossa, paitsi jäljempänä mainitussa 7 §: ssä taan sellaista, että sitä suoritetaan vain aika 27786: tarkoitetussa työssä, jossa työtuntien määrä ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, 27787: viikossa saa olla enintään 41. jona työntekijän on oltava valmiina työhön, 27788: Jos säännöllinen työaika määrättyinä vii- tai 27789: konpäivinä on kahdeksaa tuntia lyhyempi, 2) jos työllä edistetään julkista etua. 27790: voidaan sitä muina saman viikon päivinä Milloin työntekijä sopimuksen mukaan on 27791: pitentää vastaavasti, ei kuitenkaan enemmän velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai 27792: kuin tunnilla ja sallittua viikkotuntien luku- muuten olemaan hälytystilassa, josta hänet 27793: määrää lisäämättä. voidaan tarvittaessa kutsua työhön, ei sitä 27794: aikaa, jonka hän täten työtä suorittamatta 27795: 6 §. joutuu olemaan sidottuna, lueta työaikaan, 27796: Sen estämättä, mitä 5 § : ssä on säädetty vaikka siitä olisikin sovittu korvausta suori- 27797: vuorokautisesta ja viikottaisesta työajasta, tettavaksi, ellei työneuvosto työntekijän ha- 27798: saatakoon säännöllinen työaika seuraavissa kemuksesta tai ammattientarkastajan esityk- 27799: liikkeissä, laitoksissa ja yrityksissä järjestää sestä toisin päätä. 27800: niin, että se kolmen viikon pituisena ajan- Työntekijälle on suoritettava 2 momentissa 27801: jaksona on enintään 123 tuntia, nimittäin: tarkoitetussa tapauksessa korvaus vähintään 27802: 1) henkilön- ja tavarankuljetusliikkeissä puolesta siinä mainitusta ajasta joko rahana 27803: ja laitoksissa sekä kanavilla, kääntösilloilla tai siten, että vähintään puolet sanotusta 27804: ja niihin verrattavilla, ajasta luetaan työaikaan. 27805: 2) tavaran kuormauksessa alukseen tai 27806: rautatievaunuun. ja purkamiseen niissä, 9 §. 27807: 3) posti-, poliisi-, tulli-, lennätin-, puhelin- Kaivos- ja vuoriteollisuudessa luetaan työ- 27808: ja radiolaitoksissa, ei kuitenkaan sanottujen aikaan myös kaivokseen laskeutuminen ja 27809: laitoksien rakennustöissä, kone- ja korjaus- sieltä nouseminen. 27810: pajoissa, Mikäli työnantaja muissa töissä määrää 27811: 4) sairaaloissa, vankiloissa ja muissa työntekijöille kokoontumispaikan, luetaan 27812: huolto- sekä ojennuslaitoksissa, kokoontumispaikalta kulkeminen ja kuljetus 27813: 5) majoitus- ja ravitsemisliikkeissä, työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaik- 27814: 6) taide- ja huvittelulaitoksissa ja elo- kaan palaaminen säännölliseen työaikaan. 27815: kuvien valmistamoissa, ei kuitenkaan näiden Työajan päättyessä työnantajan on varat- 27816: työpajoissa, tava työntekijälle vähintään kymmenen mi- 27817: 7) maataloudessa toukokuun 1 päivän ja nuutin aika välineiden kokoamista ja siis- 27818: lokakuun 31 päivän välisenä aikana. tiytymistä varten. Tämä aika luetaan sään- 27819: nölliseksi työajaksi. 27820: 7 §. 27821: Työssä, jota sen teknillisen laadun vuoksi 10 §. 27822: on keskeytymättä tehtävä vuorokaudet um~ Työnantaja älköön pidentäkö tässä laissa 27823: peensa viikon kaikkina päivinä, saa työn- säädettyjä työaikoja antamalla työtä työn- 27824: tekijää työneuvoston luvalla ja sen määrää- tekijän kotona suoritettavaksi. 27825: min ehdoin pitää työssä kauemmin kuin 8 27826: tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, 27827: kuitenkin niin, ettei säännöllinen työaika 3 luku. 27828: kolmen viikon pituisena ajanjaksona saa olla Säännöllisen työajan ylittäminen. 27829: pitempi kuin 123 tuntia. 27830: 11 §. 27831: 8 §. Työntekijää olkoon lupa hänen suostumuk- 27832: Työneuvosto tai, milloin on kysymys val- sellaan pitää ylityössä 5 § : ssä mainitun työ- 27833: tion omistamasta liikkeestä, laitoksesta tai ajan lisäksi enintään 24 tuntia kahden vii- 27834: yrityksestä, työneuvoston esityksestä valtio- kon aikana sekä 6 ja 7 § : ssä mainitun työ- 27835: neuvosto, voi harkintansa mukaan antaa lu- ajan lisäksi 36 tuntia kolmen viikon aikana, 27836: van poiketa 5 § : n säännöksistä: kuitenkin niin, ettei ylityötuntien lukumäärä 27837: 1) jos jokin työ tämän lain alaisessa liik- kalenterivuoden aikana nouse 200 suurem- 27838: keessä, laitoksessa tai yrityksessä on laadul- maksi. 27839: 670 X,S. - Työaikalaki. 27840: 27841: 27842: Työneuvoston luvalla, jota myönnettäessä Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske 27843: on hankittava työntekijäin keskusjärjestön naisten pitämistä leipomotyölaissa tarkoite- 27844: lausunto, saadaan, milloin erikoiset syyt sitä tuissa töissä. 27845: vaativat, 1 momentissa mainitun vuotuisen Jos erikoiset syyt vaativat, olkoon työneu- 27846: ylityöajan lisäksi pitää työntekijää hänen vostolla oikeus, kuultuaan työntekijäin kes- 27847: suostumuksellaan ylityössä kauintaan 150 kusjärjestöä, myöntää poikkeuksia 1 momen- 27848: tuntia kalenterivuodessa. tissa säädetystä kiellosta enintään kuudeksi 27849: Milloin ylityön suorittaminen työn laadun kuukaudeksi kerrallaan. 27850: ja erittäin pakottavien syiden takia on vält- 27851: tämätöntä, älköön viran- ja toimenhaltija 27852: kieltäytykö sitä tekemästä. 27853: 5 luku. 27854: 4 luku. Lepoajat. 27855: Yö työ. 14 §. 27856: Työntekijälle on annettava lauantain ja 27857: 12 §. sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdol- 27858: Työ, jota tehdään kello kahdenkymmenen lista, keskinäisellä sopimuksella muuna vii- 27859: ja kuuden välisenä aikana, on yötyötä. Sitä kon aikana vähintään 48 tuntia kestävä yhtä- 27860: on lupa teettää seuraavissa tapauksissa: jaksoinen viikkolepo. 27861: 1) työssä, joka on järjestetty kolmeen tai Tämän lain 7 §:ssä tarkoitetussa keskeyty- 27862: useampaan vuoroon, mättömässä työssä saadaan kuitenkin viikko- 27863: 2) työssä, joka on järjestetty kahteen lepo järjestää niin, että sitä kolmen viikon 27864: vuoroon, kuitenkin enintään kello kahteen- aikana tulee keskimäärin 48 tuntia viikkoa 27865: kymmeneenkahteen asti, paitsi saha- ja va- kohden ja vähintään 24 tuntia kullakin ker- 27866: neriteollisuudessa sekä milloin erityiset syyt ralla yhtäjaksoisesti. 27867: sitä vaativat, työneuvoston 'luvalla muussa- Tämän pykälän säännöksistä voidaan tehdä 27868: kin teollisuudessa kello kahteenkymmeneen- poikkeuksia: 27869: neljään asti, 27870: 3) yövartijan työssä ja muissa vastaavan- 1) milloin säännöllinen työaika vuorokau- 27871: laisissa töissä, jotka edellyttävät varsinaista dessa on enintään kolme tuntia, 27872: työskentelyä yön aikana, 2) milloin työn teknillinen laatu ei salli 27873: 4) saunoissa ja kylpylöissä, kuitenkin joidenkin työntekijäin täydellistä vapautta- 27874: enintään kello· kahteenkymmeneenkahteen mista. 27875: asti, 27876: 5) töissä, jotka mainitaan 6 § : n 1 mo- 15 §. 27877: mentissa, Kun työaika vuorokaudessa on seitsemän 27878: 6) työneuvoston luvalla ja sen määräämin tuntia tai sitä pitempi, on työntekijälle, jäl- 27879: ehdoin niissä töissä, joita tarkoitetaan tämän jempänä tässä pykälässä mainituin poikkeuk- 27880: lain 8 §: ssä, sekä muissakin töissä, joissa sin, annettava työn aikana ainakin yksi sään- 27881: työn teknillinen laatu tai muut pakottavat nöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, 27882: syyt sitä vaativat. jonka aikana hän saakoon esteettömästi pois- 27883: Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa töissä, tua työpaikaltaan. 27884: jotka on järjestetty kahteen tai useampaan Työneuvostolla on valta myöntää poik- 27885: vuoroon, tulee vuorojen säännöllisesti vaih- keuksia 1 momentin säännöksistä. 27886: tua viikoittain ja työntekijäin muuttua joka Milloin työ on järjestetty säännöllisesti 27887: viikko. vaihtuviin seitsemää tuntia pitempiin vuo- 27888: roihin, niin myös 6 § : ssä tarkoitetuissa 27889: 13 §. töissä, on työntekijälle annettava vähintään 27890: Naisten pitäminen työssä kello kahden- puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus 27891: kymmenen ja kuuden välisenä aikana olkoon aterioida työn aikana. 27892: kielletty muissa kuin 6 § : ssä, sekä 12 § : n Lepoaikaa älköön luettako työaikaan, jos 27893: 1 momentin 2) ja 4) kohdassa tarkoitetuissa työntekijä saa sinä aikana esteettömästi pois- 27894: töissä. tua työpaikalta. 27895: X,S. - V. Turunen ym. 671 27896: 27897: 6 luku. Mitä 16 §: ssä on säädetty ylityöstä suori- 27898: tettavan korotetun palkan laskemisesta, on 27899: Korotettu puJJr,ka. vastaavasti noudatettava myös sunnuntai- 27900: 16 §. työstä suoritettavaa korotettua palkkaa las- 27901: Ylityöstä, jota tehdään 5 § : ssä mainitun kettaessa. 27902: vuorokautisen työajan lisäksi, on kahdelta Sunnuntaiksi tai kirkolliseksi juhlapäi- 27903: ensimmäiseltä tunnilta maksettava viidellä- väksi luetaan tässä laissa vuorokausi, joka 27904: kymmenellä ja seuraavilta tunneilta sadalla alkaa kello kahdeksantoista sanotun päivän 27905: prosentilla korotettu palkka. vastaisena iltana. 27906: Milloin vuorokautta pitemmän ajanjakson Työntekijää, joka kieltäytyy tekemästä 27907: säännöllinen työaika on rajoitettu sekä työ sunnuntaityötä, älköön siihen pakotettako. 27908: on jatkunut koko sellaisen ajanjakson, on Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle 27909: ylityötunneilta, jotka nousevat enintään puo- tämän pykälän mukaan tulevia etuja tahi 27910: leen ajanjakson aikana sallitusta enimmäis- jolla edellä mainittu korotettu palkka sisäl- 27911: määrästä, maksettava viidellä.kymmenellä ja lytetään peruspalkkaan, on mitätön. 27912: seuraavilta ylityötunneilta sadalla prosentilla 27913: korotettu palkka. Jollei työsuhde ole jatku- 27914: nut koko ajanjaksoa ja keskimääräinen työ- 27915: aika työhön kä.ytettyinä vuorokausina on Erinäisiä säännöksiä. 27916: kahdeksaa tuntia pitempi, on vuorokauden 27917: kahdelta ensimmäiseltä keskimääräiseltä yli- 18 §. 27918: työtunnilta maksettava viidelläkymmenellä Jokaista tämän.laip alaista työpaikkaa var- 27919: ja seuraavilta sadalla prosentilla korotettu ten on työnantajan laadittava työtuntijärjes- 27920: palkka. telmä, jossa mainitaan aika, milloin työ alkaa 27921: Laskettaessa 1 ja 2 momentissa mainittua ja päättyy, sekä ruokailu- ja lepoajat. 27922: palkan korotusta työstä, josta palkka on Ylityön ja sunnuntaityön suorittamisesta 27923: määrätty tJllltia pitemmältä ajanjaksolta, on on työnantajan sovittava työntekijän kanssa 27924: tunnilta suoritettava peruspalkka laskettava vähintään vuorokautta ennen ylityön ja sun- 27925: siten, että sopimuksenmukainen palkka jae- nuntaityön alkamista. 27926: taan säännölliseen työhön käytetyllä tunti- Työnantajan on pidettävä luetteloa teh- 27927: määrällä. Työssä, jota suoritetaan kappale- dyistä ylitöistä sekä niistä maksetusta koro- 27928: tai urakkapalkalla, lasketaan tuntipalkka si- tetusta palkasta. Luetteloon on erikseen mer- 27929: ten, että kappale- tai urakkapalkka jaetaan kittävä sunnuntaityö ja siitä maksettu koro- 27930: kappaleen valmistumiseen tai urakan suo- tettu palkka. 27931: rittamiseen käytetyllä tuntimäärällä, jollei Edellä 3 momentissa mainittu luettelo on 27932: työneuvosto ole hakemuksesta, työnantajain vaadittaessa näytettävä tarkastusviranomai- 27933: ja työntekijäin keskusjärjestöjä kuultuaan, selle, työntekijäin keskusjärjestön edustajalle 27934: muuta perustetta vahvistanut. Jos palkkauk- ja työntekijäin luottamusmiehelle sekä pyyn- 27935: seen sisältyy luontaisetuja, on ne otettava nöstä kirjallisesti annettava työntekijälle tai 27936: huomioon palkan -korotusta laskettaessa. hänen valtuutetulleen tieto työntekijää kos· 27937: Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle kevista, luettelossa olevista merkinnöistä. 27938: tämän pykälän mukaan tulevia etuja tai Työnantaja on velvollinen valvomaan, ettei 27939: jolla edellä mainittu korotettu palkka sisäl- työntekijällä teetetä ylityötä tämän lain vas- 27940: lytetään peruspalkkaan, on mitätön. taisesti. 27941: Työtuntijärjestelmästä on annettava vuo- 27942: 17 §. sittain ilmoitus ammattientarkastajalle ja 27943: Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhla- pyydettäessä toimitettava jäljennös tarkas- 27944: päivänä, itsenäisyys- ja vapunpäivänä teh- tusviranomaiselle ja työnantajan sekä työn- 27945: dystä työstä, jota tässä laissa sanotaan sun- tekijän keskusjärjestölle. 27946: nuntaityöksi, on maksettava kaksinkertainen 27947: palkka. Jos työ on ylityötä, on siitä lisäksi 19 §. 27948: suoritettava 16 § : ssä säädetty korvaus, joka Jokaisessa tämän lain alaisessa työpaikassa 27949: lasketaan työntekijän korottamattomasta pal- on työnantajan toimesta pidettävä sopivassa 27950: kasta. paikassa työntekijäin nähtävänä tämä laki ja 27951: 672 X,3. - 'työaikalaki. 27952: 27953: 27954: sen nojalla annetut toimeenpanomääräykset Jos työnantajan edustaja havaitaan syy- 27955: sekä asianomaisen viranomaisen päätös niistä pääksi tämän lain rikkomiseen eikä sitä sa- 27956: lain mukaan myönnetyistä poikkeuksista, sekä malla voida lukea työnantajan syyksi, ra:Q.- 27957: käytännössä oleva työtuntijärjestelmä. gaistakoon ainoastaan edustajaa. 27958: 27959: 20 §. 27960: 22 §. 27961: Tämän lain noudattamista valvovat am- 27962: mattientarkastusviranomaiset. Tässä laissa mainitut rikkomukset on vi- 27963: rallisen syyttäjän pantava syytteeseen. 27964: 21 §. 27965: Työnantaja, joka rikkoo tämän lain työ- 23 §. 27966: aikaa koskevia määräyksiä taikka laiminlyö Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- 27967: tässä laissa säädetyn ylityö- ja sunnuntai- tamisesta, niin myös hätätyön suorittamisesta 27968: korvauksen suorittamisen, rangaistakoon sa- poikkeustapauksissa, annetaan asetuksella. 27969: kolla. Milloin rikkomus on tapahtunut 27970: ammattientarkastusviranomaisen huomautuk- 27971: sesta huolimatta tai asianhaarain ollessa 24 §. 27972: muutoin raskauttavat, olkoon rangaistus vä- Tämä laki tulee voimaan pru.vana 27973: hintään kaksikymmentä päiväsakkoa tai kuuta 19 ja sillä kumotaan 2 päi- 27974: enintään kuusi kuukautta vankeutta. vänä elokuuta 1946 annettu työaikalaki 27975: Työnantajaa, joka hankkiakseen itselleen (604/46). 27976: tai toiselle hyötyä taikka aikaansaadakseen V altioneuvostolla, kuultuaan työnantajain 27977: vahinkoa, on pitänyt väärin 18 § : ssä mai- ja työntekijäin keskusjärjestöjä sekä hankit- 27978: nittua luetteloa tai muuttanut sitä tahi sen tuaan asiasta työneuvoston lausunnon, on 27979: hgvittänyt, kätkenyt tai tehnyt mahdotto- kuitenkin valta määrätä lain voimaantulon 27980: maksi lukea, rangaistakoon sakolla tai enin- lykkääminen määräajaksi, kuitenkin enintään 27981: tään kuudella kuukaudella vankeutta. yhdeksi vuodeksi, niillä aloilla, joilla pakot- 27982: Joka muutoin rikkoo tätä lakia tai sen no- tavat syyt vaativat pitempää vahnistelu- ja 27983: jalla annettuja määräyksiä, rangaistakoon siirtymisaikaa. 27984: enintään kahdellakymmenellä päiväsakolla. 27985: 27986: Helsingissä 2 päivänä hehnikuuta 1960. 27987: 27988: Vilho Turunen. A. Härkönen. Urho Kulovaa.ra. 27989: Mikko Hult. V. Liljeströni. Martta. Balmela.-Jä.rvinen. 27990: Arvo Sävelä.. Olli J. Uoti. Aili Siiskonen. 27991: Impi Lukkarinen. A. Simonen. H. Törmä. 27992: Vappu Heinonen. 27993: 673 27994: 27995: X,4. - Lak.al. N: o 100. 27996: 27997: 27998: 27999: Kelovesi ym.: Ehdotus laiksi talonmiesten ja keskuslämmit- 28000: täjäin työajasta. 28001: 28002: E d u s k u n n a 11 e. 28003: Vuoden 1946 valtiopäivillä hyväksyttyyn toman pitkä. Työnantajien ilmoitusten mu- 28004: työaikalakiin eduskunnan enemmistö ei ot- kaan se vaihtelee 231.8-294.8 tuntiin talvi- 28005: tanut säännöksiä talonmiesten eikä talojen kuukausina ja työntekijäin ilmoituksen mu- 28006: keskuslämmittäjäin työajasta. Katsottiin näi- kaan 343.2-415 tuntiin. 8-tuntinen työpäivä 28007: den työntekijäin työn poikkeavan huomatta- edellyttää kuukaudessa keskimäärin 200 tun- 28008: vasti muissa töissä ja ammateissa suoritl~t tia, joten työnantajienkin ilmoittamat työ- 28009: tavasta työstä ja tapahtuvan pääasiassa si- päivät ovat kohtuuttoman pitkät. Siten osoit- 28010: vutoimisena. Osittain näin onkin, mutta suu- tautuu työajan rajoittaminen lailla suurien 28011: rissa taloissa nämä tehtävät hoidetaan pää- kiinteistöjen talonmiesten ja lämmittäjien 28012: toimena. Näiden osalta on työaika ja muut osalta tarpeelliseksi. 28013: ehdot voitu työehtosopimuksilla tai muilla Saatujen kokemusten mukaan työaikalain 28014: säännöksillä määritellä. alaisuuteen tulisi saattaa sellaiset uuniläm- 28015: Niinpä mm. valtion virastoissa ja laitok- mitystalot, joiden tilavuus on 15 000 m3 tai 28016: sissa palvelevien talonmiesten, lämmittäjien suurempi, ja keskuslämmitystalot, joiden ti- 28017: ja talonmieslämmittäjien työ on kulkulaitos- lavuus on 5 000 ms tai sitä suurempi. Pie- 28018: ten ja yleisten töiden ministeriön ohjekirjel- nempien talojen ja sivutoimisten talonmies- 28019: mällä määritelty järjestettäväksi siten, että ten viikkolevosta olisi kuitenkin otettava 28020: heidän viikoittainen säännöllinen työaikansa säännökset lakiin. Loka-huhtikuun aikana 28021: on enintään 47 tuntia. Suoritetusta ylityöstä vuorokautisen työajan tulisi olla enintään 9 28022: maksetaan korvaus ja heille on siellä, missä tuntia ja muuna vuodenaikana enintään 6 28023: se voidaan järjestää, annettava sunnuntaina, tuntia. Kohtuullista olisi, että työaika al- 28024: tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon kaisi aikaisintaan klo 5 ja päättyisi viimeis- 28025: pa1vana yhtäjaksoinen viikkolepo. Hyvin tään klo 21. Ylityöstä olisi maksettava sa- 28026: monien kuntien osalta asia on niin ikään manlainen korvaus kuin muissakin töissä ja 28027: järjestyksessä, samoin on yksityisten ja ammateissa. Niistä erikoisista olosuhteista 28028: asunto-osakeyhtiöiden talonmiesten ja kes- johtuen, joissa talonmiesten ja talojen kes- 28029: kuslämmittäjien työaika monissa tapauksissa kuslämmittäjien työskentely tapahtuu, työ- 28030: työehtosopimuksilla turvattu. ajasta olisi kuitenkin säädettävä erillisellä 28031: Valtioneuvoston asettama komitea on tut- lailla. 28032: kinut kiinteistöjen työntekijäin työaikaa ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 28033: sen lailla rajoittamista. Mietinnöstä käy sel- 28034: väksi, että päätoimisten talonmiesten työ- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 28035: aika on, varsinkin talvikuukausina, kohtuut- van lakiehdotuksen: 28036: 28037: Laki 28038: talonmiesten ja keskuslämmittäjäin työajasta. 28039: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 28040: 1 §. tekijä palkasta suorittaa työnantajan lukuun 28041: Tämän lain alaisia ovat kaikki asunto-, tämän johdon ja valvonnan alaisena talon- 28042: liike-, koulu-, tehdas- ja muut niihin ver- miehen tai keskuslämmittäjän toimeen kuu- 28043: rattavat talot, joissa yksi tai useampi työn- luvia tehtäviä. 28044: 85 E 74/60 28045: 674 X,4. - Talonmiesten työaika.. 28046: 28047: 28048: Viikkolepoa lukuunottamatta lain alaisuu- Mikäli 1 momentissa mainittua viikkolepoa 28049: teen eivät kuitenkaan kuulu alle 15 000 kuu- ei voida järjestää sen johdosta, ettei työn- 28050: tiometriä käsittävät uunilämmitystalot ei- tekijälle saada sijaista, on pitämättä jäänyt 28051: vätkä alle 5 000 kuutiometriä käsittävät kes- viikkolepo korvattava vuosiloman yhteydessä 28052: kuslämmitystalot. siten, että yhtä pitämättä jäänyttä viikko- 28053: lepoa vastaa puolitoista (1 %) lisälomapäi- 28054: 2 §. vää. 28055: Tässä laissa tarkoitetun työntekijän sään- 28056: nöllinen työaika on 5 000-20 000 kuutiomet- 4 §. 28057: riä käsittävässä keskuslämmitystalossa sekä Ylityöstä, joka suoritetaan 2 § : ssä mai- 28058: 15 000 kuutiometriä ja sitä suuremmassa nitun säännöllisen työajan lisäksi, on kah- 28059: uunilämmitystalossa enintään yhdeksän tun- delta ensimmäiseltä ylityötunnilta suoritet- 28060: tia vuorokaudessa lokakuun 1 päivän ja huh- tava viidelläkymmenellä prosentilla ja sitä 28061: tikuun 30 päivän välisenä aikana sekä kuusi seuraavilta ylityötunneilta sekä sunnuntai- 28062: tuntia vuorokaudessa toukokuun 1 päivän ja ja juhlapäivinä tehdystä ylityöstä sadalla 28063: syyskuun 30 päivän välisenä aikana. prosentilla korotettu palkka. 28064: Edellä 1 momentissa mainitun työajan tai, Milloin sunnuntaityö sisältyy viikottaiseen 28065: jollei se ole yhtäjaksoinen, sen osien alka- säännölliseen työaikaan, siitä ei suoriteta 28066: misesta ja päättymisestä voivat asianomai- edellä 1 momentissa säädettyä korotettua 28067: set sopia, kuitenkin niin, että työaika alkaa palkkaa. 28068: aikaisintaan kello viisi ja päättyy kello kak- 28069: sikymmentäyksi. 5 §. 28070: Keskuslämmitystalossa, jonka tilavuus ylit- Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty, 28071: tää 20 000 kuutiometriä, on talonmiehen ja noudatettakoon siinä soveltuvin osin elokuun 28072: keskuslämmittäjän työ järjestettävä kahteen 2 päivänä 1946 annetun työaikalain sään- 28073: kahdeksan tunnin työvuoroon kello viiden nöksiä. 28074: ja kello kahdenkymmenenyhden välisenä ai- 28075: kana. Työaikaan luetaan myös ruokailuaika. 28076: 3 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä 28077: Tämän lain tarkoittamalla työntekijällä on kuuta 196 . 28078: oikeus vähintään kolmekymmentäkahdeksan 28079: tuntia kestävään yhtäjaksoisoon viikkolepoon. 28080: 28081: 28082: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 28083: 28084: Tauno Kelovesi. Martti Linna. Hannes Tauriainen. 28085: Antto Prunnila. Usko Seppi. Aarne Pulkkinen. 28086: Väinö R. Virtanen. Aleksi Kiviaho. Siiri Lehmonen. 28087: J. Mustonen. Eino Roine. Toivo Asvik. 28088: Eino Tainio. Toivo Friman. Kaino Haapanen. 28089: Veikko Rytkönen. Veikko Kansikas. Pauli Puhakka. 28090: Toivo Niiranen. 28091: 675 28092: 28093: X,5. - Lak.al. N: o 101. 28094: 28095: 28096: 28097: 28098: Matilainen ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin vuosilomasta. 28099: 28100: E d u s k u n n a ll e. 28101: 28102: Huhtikuun 27 päivänä 1946 annettuun työneuvostossa kiinnittäen erityistä huomiota 28103: työntekijäin vuosilomalakiin (317/46) on vuosilomapalkan laskemista koskeviin sään- 28104: sitä sovellettaessa todettu sisältyvän useita nöksiin. 28105: säännöksiä, joiden uusiminen, muuttaminen Kun lain uudistaminen siltä pohjalta, jolle 28106: tai täsmentäminen on osoittautunut tarpeel- nykyiset säännökset perustuvat, erityisesti 28107: liseksi. Myös eduskunnassa on kiinnitetty vuosilomapalkan laskemisen osalta osoittau- 28108: näihin epäkohtiin huomiota. Parhaillaankin tui vaikeaksi, asetti valtioneuvosto 7 p: nä 28109: on käsittelyä odottamassa lukuisia laki- ja elokuuta 1958 uuden komitean, jolle annet- 28110: toivomusaloitteita. tiin tehtäväksi kiireellisesti valmistaa ehdo- 28111: Eräiden aloitteiden johdosta eduskunta tus työntekijäin vuosilomalain uudistami- 28112: lausui 13 päivänä huhtikuuta 1951 toivo- seksi. Komiteassa otettiin käsiteltäväksi myös 28113: muksen, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi kysymys vuosilomien pidentämisestä siten 28114: suorittamaan tutkimuksia ja tarkistuksia nii- kuin muissa pohjoismaissa jo oli tapahtunut. 28115: den puutteellisuuksien ja epäkohtien poista- Komitean mietintö, johon tämä aloite poh- 28116: miseksi, joita työntekijäin vuosilomalaissa on jautuu, jätettiin valtioneuvostolle tammi- 28117: ilmennyt, ja antaisi sen jälkeen eduskunnalle kuussa 1959. Lukuisista kiirehtimisistä huoli- 28118: esityksen sanotun lain muuttamisesta. Tä- matta ei hallitus kuitenkaan ole antanut 28119: män toivomuksen johdosta valtioneuvosto an- eduskunnalle esitystä vuosilomalain uudista- 28120: toi lain tarkistamisen sen komitean tehtä- misesta. Koska vieläkään ei ole varmuutta 28121: väksi, joka 28 päivänä kesäkuuta 1951 ase- esityksen antamisesta, niin että lain uudista- 28122: tettiin harkitsemaan eräiden työväensuojelua minen ehdittäisiin suorittaa ennen vuoden 28123: koskevien lakien täydentämistä ja muutta- 1960 lomakauden alkua, ehdotamme kun- 28124: mista. Komitea jätti vuonna 1953 valtioneu- nioittaen, 28125: vostolle mietintönsä, joka sisälsi ehdotuksen 28126: vuosilomalain uudistamiseksi. Asiaa valmis- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 28127: teltiin sen jälkeen sosiaaliministeriössä ja van lakiehdotuksen: 28128: 28129: Laki 28130: työntekijäin vuosilomasta. 28131: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 28132: 1 §. Tätä lakia ei ole sovellettava liikkeessä, 28133: Työntekijälle, joka on työ- tai oppisopi- laitoksessa tai yrityksessä, jossa työskentelee 28134: mussuhteessa työnantajaan, on annettava pai- ainoastaan työnantajan perheen jäseniä, eikä 28135: kallinen vuosiloma tai maksettava siitä kor- maataloudessa työnantajan perheen jäseneen. 28136: vaus niin kuin tässä laissa säädetään. Lakia ei myöskään sovelleta henkilöön, joka 28137: Mitä 1 momentissa on sanottu, koskee myös saa palkkansa yksinomaan voitto-osuutena. 28138: työntekijöitä, jotka ovat yhteisesti, työkun- Merimiesten vuosilomasta on säädetty erik- 28139: tana, sitoutuneet työnantajan johdon ja val- seen. 28140: vonnan alaisina tekemään jonkin työn, sekä 2 §. 28141: heidän työnantajan suostumuksella avuksensa Virallisen syyttäjän, valtion ammattientar~ 28142: työhön ottamiaan työntekijöitä. kastajan tahi työnantajain tai työntekijäin 28143: 676 X,5. - Työntekijäin vuosiloma. 28144: 28145: 28146: keskusjärjestön pyynnöstä on työneuvoston 6) viranomaisen sairauden leviämisen es- 28147: ratkaistava, onko työtä tai työntekijää pidet- tämiseksi antaman määräyksen takia; 28148: tävä sellaisena, johon tätä lakia on sovel- 7) muusta syystä, mikäli työnantaja lain 28149: lettava. mukaan poissaofosta huolimatta on ollut vel- 28150: Ammattientarkastajan on, milloin asian- vollinen maksamaan työntekijälle tällaiselta 28151: osainen sitä vaatii, saatettava 1 momentissa päivältä palkan; sekä 28152: mainittu kysymys työneuvoston ratkaista- 8) työntekijöistä riippumattomasta syystä 28153: vaksi, jollei asiaa muutoin ole pidettävä il- tapahtunut työntekijäin lomauttaminen, joka 28154: meisen selvänä. kerrallaan kestää kauintaan kuukauden. 28155: Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian 28156: ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta 4 §. 28157: kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tämän Vuosilomaa on jäljempänä mainituin poik- 28158: kysymyksen ratkaisemisen työneuvostolle, keuksin annettava kalenterivuosittain puoli- 28159: milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai asian- toista työpäivää jokaiselta 3 § :ssä tarkoite- 28160: osainen sitä vaatii, ja päättäköön tuomio- tulta kuukaudelta. 28161: istuin asian vasta sen jälkeen, kun työneu- Työntekijälle, jonka työsuhde maaliskuun 28162: voston ratkaisu on sille toimitettu. loppuun mennessä on keskeytymättä jatku- 28163: nut vähintään kymmenen vuotta, on annet- 28164: tava vuosilomaa kaksi työpäivää jokaiselta 28165: 3 §. 3 § : ssä tarkoitetulta kuukaudelta, kuitenkin 28166: Vuosiloman pituus määräytyy jäljempänä vähintään yksi kuukausi, jos hän on ollut 28167: säädetyllä tavalla sen mukaan, kuinka monta työssä kahdentoista tällaisen kuukauden ai- 28168: kalenterikuukautta työntekijä on maaliskuun kana. 28169: loppuun mennessä ollut työnantajan työssä Jos loman pituutta laskettaessa lomapäi- 28170: kahdentoista edellisen kuukauden eli loman- vien luvuksi ei tule kokonaisluku, on päivän 28171: määräytymisvuoden aikana. Kalenterikuu- osa annettava täytenä lomapäivänä. 28172: kautta, jonka aikana työntekijä ei ole ollut Vuosilomaa annettaessa luetaan työpäiviksi 28173: työssä vähintään kuutenatoista päivänä, ei kaikki muut päivät, paitsi sunnuntait, kir- 28174: oteta huomioon loman pituutta laskettaessa, kolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, juhan- 28175: mikäli ei jäljempänä toisin säädetä. nusaatto ja vapunpäivä. 28176: Työssäolopäivien veroisina pidetään vuosi- 28177: loman pituutta määrättäessä myös niitä päi- 5 §. 28178: viä, joina työntekijä on ollut vuosilomalla, Vuosiloma annetaan työnantajan maaraa- 28179: sekä niitä työpäiviä, joina työntekijä työ- mänä aikana lamakautena, joka on touko- 28180: suhteen kestäessä on ollut estynyt työtä kuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän väli- 28181: suorittamasta nen aika, nämä päivät mukaanluettuina. 28182: 1) työpaikan muiden työntekijäin vuosi- Työntekijän suostumuksella voidaan loma 28183: lomien takia; antaa muunakin aikana saman kalenterivuo- 28184: 2) reservin harjoituksen tai ylimääräisen den kuluessa. 28185: palveluksen takia, jos hän on palan1mt työ- Kun työsopimus koskee maataloutta tai 28186: hön välittömästi tällaisen esteen lakattua; välittömästi sen yhteydessä tehtävää taikka 28187: 3) sairauden tai tapaturman vuoksi, ei muuta sellaista kausiluontoista työtä, jossa 28188: kuitenkaan enempää kuin yhteensä 75 päi- loman antaminen kesäkautena tuottaisi vai- 28189: vää lomanmääräytymisvuoden aikana; jos keuksia yrityksen toiminnalle, voidaan loma 28190: tällainen este keskeytyksettä jatkuu loman- antaa saman kalenterivuoden kuluessa. 28191: määräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pi- Työntekijän suostumuksella voidaan loma 28192: detään työssäolopäivien veroisina tämän sai- siirtää annettavaksi myös seuraavana vuonna 28193: rauden tai tapaturman osalta kuitenkin yh- ennen huhtikuun loppua. 28194: teensä enintään 75 päivää; 28195: 4) raskauden tai synnytyksen takia enin- 6 §. 28196: tään kuuden viikon aikana; Vuosiloman tulee olla yhdenjaksoinen. 28197: 5) sellaisen kunnallisen tai muun luotta- Työnantajalla on kuitenkin oikeus, milloin 28198: mustehtävän takia, josta lain mukaan ei ole se työn käynnissä pitämiseksi on välttämä- 28199: ollut oikeutta kieltäytyä; töntä taikka, jos työntekijä siihen suostuu, 28200: X,5. - Matilainen ym. 677 28201: 28202: antaa erikseen yhdessä tai useammassa erässä vapunpäivältä, jos hän työssä ollessaan olisi 28203: se osa lomasta, joka ylittää yhdeksän työ- saanut ruoan näinäkin päivinä. Jollei suu- 28204: päivää tai 5 §: n 2 momentissa tarkoite- remmasta rahakorvauksesta ole sovittu, las- 28205: tussa työssä kuusi työpäivää. Työntekijälle, ketaan se veron ennakkoperintää varten 28206: joka lomanmääräytymisvuoden päättyessä on vahvistetun raha-arvon mukaan. 28207: kuuttatoista vuotta nuorempi, saadaan kui- 28208: tenkin antaa erikseen vain se osa lomasta, 9 §. 28209: joka ylittää kaksitoista työpäivää. Vuosilomapalkka on maksettava ennen lo- 28210: Milloin työntekijä vuosilomansa tai sen man alkamista. 28211: osan alkaessa on sairauden, synnytyksen tai 10 §. 28212: tapaturman johdosta työkyvytön, on loma, Työntekijälle, joka työsopimuksensa mu- 28213: jos työntekijä sitä haluaa, siirrettävä myö- kaisesti loman määräytymisvuoden aikana on 28214: häisempään ajankohtaan. Loma on tällöin, työssä niin harvoina päivinä kalenterikuu- 28215: mikäli mahdollista, annettava ennen syys- kausittain, ettei hän 3 § : n mukaan saa 28216: kuun 30 päivää ja, jollei toisin sovita, vii- vuosilomaa, suoritetaan, mikäli hän loman 28217: meistään kalenterivuoden loppuun mennessä. määräytymisvuoden aikana on ollut työssä 28218: Vuosiloman ajasta työnantajan on ilmoi- vähintään kuutenatoista päivänä, lomankor- 28219: tettava työntekijälle vähintään kaksi viikkoa vauksena, viimeistään lomakauden päättyessä, 28220: ennen loman tai sen osan alkamista, paitsi 6 sadalta hänen loman määräytymisvuoden 28221: 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa vä- aikana saamastaan ansiosta. 28222: hintään kolme päivää ennen sitä. 28223: 11 §. 28224: 7 §. Työsuhteen päättyessä on työntekijällä, 28225: Työsuhteen älköön katsottako keskeytyneen joka on ollut työssä vähintään kuutenatoista 28226: liikkeen, laitoksen tai yrityksen omistajan tai päivänä, oikeus saada vuosiloman sijasta 28227: haltijan vaihtumisen johdosta. 8 § : n mukaan laskettu loman korvaus koko 28228: Edellä 4 § : n 2 momentissa tarkoitetuissa siltä ajalta, jolta hän ei siihen mennessä 28229: tapauksissa ei työsuhteen jatkumisaikaan ole saanut vuosilomaa tai korvausta siitä. 28230: lueta sitä aikaa, jolloin työ on keskeytynyt Viikko- tai kuukausipalkalla olevan työn- 28231: sen johdosta, että työntekijä asevelvollisena tekijän päiväpalkka lasketaan jakamalla viik- 28232: on ollut suorittamassa vakinaista palvelusta. kopalkka kuudella ja kuukausipalkka kah- 28233: dellakymmenelläviidellä. 28234: 8 §. Jos työntekijä on niinä kalenterikuukau- 28235: Työntekijällä, jonka palkka on sovittu sina, jolloin työsuhde alkoi ja päättyi, ollut 28236: viikolta tai sitä pitemmältä ajalta, on oikeus työssä yhteensä vähintään kuutenatoista päi- 28237: saada tämä palkkansa myös vuosiloman vänä, eikä sinä aikana ole saanut lomaa tai 28238: ajalta. korvausta siitä, maksettakoon hänelle näiltä 28239: Muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle kuukansilta loman korvauksena puolentoista 28240: työntekijälle on suoritettava vuosilomapalk- päivän palkka. 28241: kana jokaiselta lomapäivältä loman määräy- Edellä tässä pykälässä tarkoitettu oikeus 28242: tymisvuoden ansion perusteella laskettu kes- on myös työntekijällä, joka asevelvollisena 28243: kimääräinen päiväpalkka, joka saadaan siten, ryhtyy suorittamaan vakinaista palvelusta, 28244: että loman määräytymisvuoden aikana työn- vaikka hänen työsuhteensa ei ole katkennut. 28245: tekijälle maksettu tai maksettavaksi eräänty- 28246: nyt palkka, ylityöstä maksettua korotusta 12 §. 28247: lukuunottamatta, jaetaan työntekijän työssä- Työntekijälle, jonka työn korvaus on 28248: olopäivien lukumäärällä. sovittu osaksi tai kokonaan hyvitettäväksi 28249: Palkkaan kuuluvat luontaisedut on vuosi- yleisöltä tulevilla palvelurahoilla tai vapaa- 28250: loman aikana annettava vähentämättöminä. ehtoisilla lahjoilla, on työnantaja velvollinen 28251: Jos työntekijä, joka on kokonaan tai osaksi maksamaan vuosilomapalkan tai 10 tahi 28252: työnantajansa ruoassa, ei käytä tätä etua 11 §: ssä tarkoitetun korvauksen palvelura- 28253: vuosilomansa aikana, on hänellä oikeus saada hoista tai lahjoista kertyneen ansion perus- 28254: siitä rahakorvaus, myös sunnuntailta, kirkol- teella, noudattaen soveltuvin osin mitä 8 § : ssä 28255: liselta juhlapäivältä, itsenäisyyspäivältä ja on säädetty. 28256: 678 X,5. - Työntekijäin vuosiloma. 28257: 28258: 28259: 13 §. 17 §. 28260: Lastaus- ja purkaustyössä, jossa työsuhde Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle 28261: yleensä jatkuu niin lyhyen ajan, ettei työn- tämän lain mukaan kuuluvia etuja, on mi- 28262: tekijä 11 § : n mukaan saisi loman korvausta, tätön. 28263: on työnantaja velvollinen työsuhteen päät- Työnantajain ja työntekijäin yhdistyksillä, 28264: tyessä suorittamaan työntekijälle loman kor- joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on 28265: vauksena kuusi sadalta hänen ansaitsemaa- oikeus työehtosopimuksella sopia vuosiloma- 28266: taan rahapalkasta, hätätyöstä tai lain tahi palkan ja loman korvauksen laskemisesta ja 28267: sopimuksen mukaisesti ylityöstä maksettua maksamisesta toisinkin kuin edellä tässä 28268: korotusta lukuunottamatta. laissa on säädetty. Tällaista työehtosopimuk- 28269: Työntekijälle, joka tekee työtä kotonaan, sen määräystä saadaan noudattaa siinä laa- 28270: ja on työsopimussuhteessa vain yhteen työn- juudessa, kuin sopimukseen sidottu työnan- 28271: antajaan, on työnantaja velvollinen suoritta- taja muutoinkin on velvollinen sopimusta 28272: maan loman korvauksena palkan maksun soveltamaan. 28273: yhteydessä kuusi sadalta työntekijän ansait- Milloin työntekijällä on sopimuksen mu- 28274: semaata rahapalkasta. kaan oikeus pitempään lomaan kuin tässä 28275: Metsä- ja uittotyössä noudatetaan muiden laissa on säädetty, on tämän lain vuosilomaa 28276: kuin pysyvään työsuhteeseen otettujen työn- ja vuosilomapalkkaa koskevia säännöksiä so- 28277: tekijäin osalta, mitä 2 momentissa säädetään. vellettava myös lakimääräistä pitempään lo- 28278: maan, jollei sopimuksesta muuta ilmene. 28279: 28280: 14 §. 18 §. 28281: Työnantaja älköön pitäkö työntekijää Työnantajan on jokaisessa 19 §: ssä tarkoi- 28282: työssä hänelle kuuluvan vuosiloman aikana. tetussa työpaikassa pidettävä tämä laki ja 28283: Maataloustyötä tahi välittömästi sen yh- sen nojalla annetut toimeenpanomääräykset 28284: teydessä tehtävää työtä taikka kotitalous- sekä asianomaisen viranomaisen päätös niistä 28285: työtä suorittavaa työntekijää saadaan kuiten- ehkä myönnetyistä poikkeuksista sopivassa 28286: kin hänen suostumuksellaan pitää työssä sinä paikassa työntekijäin nähtävänä. 28287: osana vuosiloman ajasta, joka ylittää 6 § : n 28288: 1 momentissa yhdenjaksoisena annettavakai 19 §. 28289: säädetyn vuosiloman ajan. Työnantajan on Jokaisessa työpaikassa, jossa työaikaa kos- 28290: tällöin viimeistään lomakauden päättyessä kevien säännösten noudattamisen valvonta 28291: suoritettava työntekijälle työstä maksetun kuuluu ammattientarkastusviranomaisille, on 28292: palkan lisäksi loman korvauksena saamatta työnantajan pidettävä työntekijäin vuosilo- 28293: jääneiltä lomapäiviltä 8 §: n säännöksien mu- mista ja heille maksetuista vuosilomapalkoista 28294: kaisesti määrätyt palkkaedut. sekä loman korvauksista sellaista kirjanpitoa, 28295: josta lomien ajankohdat ja palkkojen sekä 28296: 15 §. korvausten suuruus samoin kuin ne perus- 28297: Jos työntekijä vuosiloman aikana tekee teet, joiden nojalla loman pituudet sekä 28298: ammattiinsa kuuluvaa ansiotyötä, työnanta- palkkojen ja korvausten suuruus on mää- 28299: jana on oikeus vähentää työntekijälle tule- rätty, voidaan todeta. Sosiaaliministeriö voi 28300: vasta palkasta, mitä työntekijä sinä aikana hyväksyä lomakkeen, johon tässä tarkoitetut 28301: on tällä työllään ansainnut, ei kuitenkaan tiedot on merkittävä. 28302: enempaa kuin mitä hänelle on vuosiloma- Pyydettäessä on työnantajan näytettävä 28303: palkkana maksettu. tarkastusviranomaiselle ne asiakirjat, joista 28304: 1 momentissa mainitut seikat käyvät ilmi. 28305: Työntekijällä tai hänen edustajallaan on sa- 28306: 16 §. manlainen oikeus saada mainituista asiakir- 28307: Työntekijän oikeus vuosilomapalkkaan tai joista hänen lomaansa koskevista merkin- 28308: vuosiloman korvaukseen on rauennut, jollei nöistä selko, vaadittaesaa myös kirjallisesti. 28309: kannetta ole nostettu vuoden kuluessa sen Jollei työnantajana ole 1 § :n 2 momen- 28310: kalenterivuoden päättymisestä, jona vuosi- tissa mainitun työkunnan työntekijöistä tar- 28311: loma olisi ollut annettava tai korvaus mak- vittavia tietoja, on näiden tai sen heistä, 28312: settava. joka heidän puolestaan nostaa palkan, an- 28313: X,5. - Matilainen ym. 679 28314: 28315: nettava työnantajalle luettelo, josta vuosi- samalla voida lukea myös työnantajan syyksi, 28316: loman sekä vuosilomapalkan tai loman kor- rangaistakoon ainoastaan edustajaa. 28317: vauksen määräämiseksi tarvittavat tiedot 28318: käyvät selville. 21 §. 28319: Tässä laissa mainitut rikkomukset on vi- 28320: 20 §. rallisen syyttäjän pantava syytteeseen, 20 §: n 28321: Työnantajaa, joka ei anna työntekijälle 2 momentissa mainituissa tapauksissa kuiten- 28322: vuosilomaa niinkuin tässä laissa on säädetty, kin ainoastaan, milloin asianomistaja on il- 28323: tai vastoin lain säännöksiä pitää työntekijää moittanut rikkomuksen syytteeseen panta- 28324: työssä vuosiloman ajaksi määräämänään ai- vaksi. 28325: kana, rangaistakoon sakolla. Samalla velvoi- 22 §. 28326: tettakoon työnantaja, jos työntekijä vaatii, Tämän lain noudattamista 19 §: ssä tarkoi- 28327: suorittamaan tälle työstä maksetun palkan tetuissa työpaikoissa valvovat ammattientar- 28328: lisäksi saamatta jääneiltä lomapäiviltä 8 §: n kastusviranomaiset. 28329: mukaan lasketut palkkaedut kaksinkertaisina. 28330: Työntekijällä ei kuitenkaan ole oikeutta täl- 23 §. 28331: laiseen korvaukseen, jos työssä pitäminen on Työneuvosto voi, milloin pakottavat syyt 28332: tapahtunut hänen ehdotuksestaan. sitä vaativat, hakemuksesta myöntää poik- 28333: Jos työnantaja ei suorita vuosilomapalkkaa keuksia 5 § :n ja 6 § :n 1 momentin sään- 28334: tai loman korvausta niinkuin tässä laissa nöksistä. 28335: säädetään, rangaistakoon häntä sakolla. 24 §. 28336: Työnantajaa älköön kuitenkaan tuomittako Tarkempia määräyksiä tämän lain sovelta- 28337: rangaistukseen, ellei laiminlyönti ole ollut misesta voidaan antaa asetuksella. 28338: tahallinen tai jos se on johtunut maksu- 28339: kyvyttömyydestä. 25 §. 28340: Työnantajaa, joka välttyäkseen antamasta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko- 28341: työntekijälle tämän lain mukaan kuuluvia kuuta 1960 ja sillä kumotaan 27 päivänä 28342: etuja, on pitänyt väärin 19 § : n 1 momen- huhtikuuta 1946 annettu työntekijäin vuosi- 28343: tissa tarkoitettua kirjanpitoa taikka muut- lomalaki (317/46) siihen myöhemmin teh- 28344: tanut sitä tahi sen hävittänyt, kätkenyt tai tyine muutoksineen. Milloin jossakin laissa 28345: tehnyt mahdottomaksi lukea, rangaistakoon on viitattu työntekijäin vuosilomaa koske- 28346: sakolla tai enintään kuuden kuukauden van- vaan aikaisempaan lakiin, on tätä lakia vas- 28347: keudella, jollei teosta muualla ole ankaram- taavasti sovellettava. 28348: paa rangaistusta säädetty. Ennen lain voimaantuloa syntyneeseen työ- 28349: Työnantajaa, joka laiminlyö hänelle 18 § :n suhteeseen, joka sopimuksen mukaan on kes- 28350: mukaan kuuluvan velvollisuuden, rangaista- tävä määräajan tai lakkaava irtisanomisen 28351: koon enintään kahdellakymmenellä päiväsa- jälkeen, on kuitenkin sovellettava aikaisem- 28352: kolla. paa lakia, kunnes määräaika on päättynyt 28353: Jos työnantajan edustaja syyllistyy tässä tai irtisanomisaika tämän lain julkaisemi- 28354: pykälässä mainittuun rikkomukseen eikä sitä sesta lukien on kulunut. 28355: 28356: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 28357: 28358: Kalle Matilainen. K. F. Haapasalo. Arvo Tuominen. 28359: Pentti Niemi. Kustaa Alanko. Ensio Partanen. 28360: Veikko Helle. Olavi Lindblom. Juho Karvonen. 28361: Sulo Hostila. Rafael Paasio. Vilho Väyrynen. 28362: Anni Flinck. Kaarlo Pitsinki. Valto Käkelä. 28363: Eino Raunio. Sylvi Siltanen. G. Henriksson. 28364: 680 28365: 28366: X,6. - La.k.al. N:o 102. 28367: 28368: 28369: 28370: 28371: Prunnila ym. : Ehdotus laiksi työnvälityslain muuttamisesta. 28372: 28373: 28374: E d u s k u n n a 11 e. 28375: 28376: Vuoden 1959 valtiopäivillä hyväksytyn lata. Myöskin voi työnvälittäjä, selvitelles- 28377: työnvälityslain 11 § : n mukaan työriidan sään tarjona olevan työn palkkausta ja 28378: aiheuttama työnseisaus ei aiheuta muutosta muita etuisuuksia, saattaa työttömän työn- 28379: työnvälitysviranomaisten toimintaan. Laissa hakijan houkutukselle alttiiksi. 28380: tosin lisätään, että heidän tulee hankkia tar- Tällaisten tapausten välttämiseksi ja kun 28381: kat tiedot työriidan laadusta ja laajuudesta työnvälitystoimistot eivät missään tapauk- 28382: ja antaa niistä tietoja työnvälitystä hake- sessa saisi muodostua työnhaluisten värväys- 28383: ville henkilöille. toimistoiksi, olisi lain asianomainen kohta 28384: Lain tekstin mukaan työnvälittäjän voi- muutettava sellaiseksi, että työnvälitysviran- 28385: daan näin ollen edellyttää ilmoittavan työn- omaiset eivät harjoita välitystä kyseenalai- 28386: välitystä hakevalle henkilölle, onko tarjot- seen työhön. 28387: tavana oleva työpaikka työriidan alainen vai Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 28388: ei. On kuitenkin aina olemassa mahdollisuus, 28389: että tällaista ilmoitusta ei tehdä. Työnvälit- että Eduskunta hyväksyisi seu?·aa- 28390: täjän henkilökohtaisesta asennoitumisesta van lakiehdotuksen: 28391: johtuen hän voi sen tarkoituksellisestikin sa- 28392: 28393: 28394: 28395: Laki 28396: työnvä.litysla.in muuttamisesta. 28397: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä kesäkuuta 1959 hyväksytyn 28398: työnvälityslain (246/59) 11 § näin kuuluvaksi: 28399: 28400: 11 §. 28401: Työnvälitysviranomainen ei harjoita työn- Tämä laki tulee voimaan päivänä 28402: välitystä työriidan ja työseisauksen alaiseen kuuta 196 . 28403: työhön. 28404: 28405: 28406: 28407: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 28408: 28409: Antto Prunnila. Leo Suonpää. Väinö R. Virtanen. 28410: J. Mustonen. Toivo Nliranen. Kauko Tamminen. 28411: Irma Rosnell. Toivo Friman. Toivo Asvik. 28412: Pertti Ra.pio. Juho Mäkelä. Matti Meriläinen. 28413: R. Virtanen. Tauno Kelovesi. Eino Roine. 28414: Toivo Salin. Irma Torvi. 28415: 681 28416: 28417: X, 7. - Lak.al. N: o 103. 28418: 28419: 28420: Lehmonen ym. : EhdQtukset laeiksi tapaturmavakuutuslain ja 28421: tapaturmavakuutusten korottamisesta annetun lain muut- 28422: tamisesta. 28423: 28424: E d u s k u n n a ll e. 28425: 28426: Voimassa olevan tapaturmavakuutuslain paasti valita, ottaako hän korvauksen kerta- 28427: 19 §: ssä säädetään, ettei vahingoittuneelle, kaikkisena vai haluaako hän saada sen elin- 28428: mikäli ei erityisestä syystä toisin määrätä, korkona. 28429: suoriteta elinkorkoa, jos vamman lopullisesti Vakuutuskustannusten kannalta tällaisella 28430: vahvistettu haitta-aste on pienempi kuin valintavB;paudella ei nähdäksemme olisi sa- 28431: 30 % työkyvystä. Sitä ei suoriteta, jos nottavaa merkitystä. 28432: haitta-aste myöhemmin alenee mainittua Nykyinen vakuutusjärjestelmä, jonka mu- 28433: %-määrää vähäisemmäksi. Elinkoron sijasta kaan alle 30 % : n työtapaturmaisten on 28434: näissä tapauksissa annetaan kertakaikkinen pakko ottaa korvauksensa kertakaikkisena 28435: korvaus, jonka suuruus määräytyy vamman suorituksena, on ollut voimassa vuodesta 28436: aiheuttaman arvioidun haitan ja asianomai- 1948 alkaen. Siihen asti kaikenasteiset inva- 28437: sen saaman vuosityöansion suuruuden mu- lidit olivat oikeutettuja vammansa prosen- 28438: kaan. Toisen silmän menetyksen tuottama tuaalisen suhteen mukaiseen elinkorkoon. 28439: vamma arvioidaan 25 %: ksi ja on korvaus TB;pahtuneen rahanarvon alentumisen vuoksi 28440: yksinäiselle 45 ja perheelliselle 60% asian- ne ovat jääneet mitättömän vähäisiksi. Niitä 28441: omaisen saamasta vuosityöansiosta. ei ole korotettu myöskään vuoden 1959 alussa 28442: Pakko ottaa aiheutuneesta vammasta joh- tapahtuneen elinkorkojen korotuksen yhtey- 28443: tuvan työkyvyn menetyksen korvaus kerta- dessä. Samalla kun alle 30 %:sille invali- 28444: kaikkisena suorituksena on synnyttänyt laa- deille tästä eteenpäin olisi myönnettävä, 28445: jaa tyytymättömyyttä ja katkeruuttakin näi- asianomaisen niin halutessa, oikeus elinkor- 28446: den alle 30 %: sten invalidien keskuudessa. koon, olisi myös näihin vanhoihin voimassa 28447: Osaltaan sitä on ollut omiaan lisäämään viime oleviin elinkorkoihin myönnettävä kohtuulli- 28448: vuosikymmenien inflaatio, joka on varsin no- seksi katsottava rahanarvon alentumista vas- 28449: peasti hävittänyt aikanaan saatujen kerta- taava korotus. 28450: kaikkisten korvausten reaalisen arvon lähes Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 28451: olemattomiin. Tyytymättömyyden poistami- 28452: seksi ja oikeudenmukaisen käytännön ai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 28453: kaansaamiseksi olisi lakia muutettava siten, val lakiehdotukset: 28454: että asianomaisella olisi mahdollisuus va- 28455: 28456: 28457: Laki 28458: tapatunnavakuutusla.in muuttamisesta. 28459: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapa- 28460: turmavakuutuslain ( 608/48) 19 §: n 2 momentti, sellaisena kuin se on 7 ;päivänä mar- 28461: raskuuta 1958 annetussa laissa (440/58),näin kuuluvaksi: 28462: 19 §. alenee pienemmäksi kuin kolmekymmentä 28463: sadalta, annetaan vahingoittuneelle, jonka 28464: Jos 18 § :n 2 momentissa tarkoitettu lo- haitta-aste on vähintään kymmenen sadalta, 28465: pullisesti vahvistettu haitta-aste on pienempi elinkoron sijasta kertakaikkisena korvauk- 28466: kuin kolmekymmentä sadalta, saakoon elin- sena seuraavat sadannesmäärät 16 §: n 3 mo- 28467: korkoon oikeutettu vaihtaa sen kertakaikki- mentissa tarkoitetusta vuosityöansion pyöris- 28468: seen korvaukseen. Tällöin tai jos haitta-aste tetystä määrästä: 28469: 86 E 74/60 28470: 682 X,7. - Tapaturmavakuutus. 28471: 28472: Kertakaikkinen kor- 28473: vaus-% vuosityöansiosta 28474: Haitta-aste % kun vahingoittuneella 28475: ei ole omaisia on omaisia 28476: 10-14 • 0 ••••• 0 0 ••• 13 17 28477: 15-19 ••••• 0 0. 0 0. 0 26 34 Tämä laki tulee voimaan päivänä 28478: 20-24 • 0 •••••• 0 •• 0 47 62 kuuta 196 28479: 25-29 •••• 0 ••••• 0 0 68 90 28480: 28481: 28482: 28483: 28484: Laki 28485: tapaturmakorvausten korottamisesta annetun lain muuttamisesta. 28486: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tapaturmakorvausten korottamisesta 7 28487: päivänä marraskuuta 1958 annetun ·lain (441/58) 2 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 28488: 28489: 2 §. b) luvulla 0.4, jos elinkoron saajan työ- 28490: Korvauksen korotus lasketaan siten, että kyvyttömyys- tai haitta-aste on enintään 50, 28491: 1) korvauksen perusteena ollut vähentä- mutta vähintään 30 sadalta, 28492: mätön vuosityöansio kerrotaan jäljempänä c) ~uvulla 0.6, jos elinkoron saajan työ- 28493: 2 momentissa olevan taulukon osoittamalla kyvyttömyys- tai haitta-aste on enintään 70, 28494: kertoimella, mutta suurempi kuin :50 sadalta tai milloin 28495: 2) noudattamalla .20 päivänä elokuuta huoltoeläke maksetaan muulle !kuin jäljem- 28496: 1948 annetun tapaturmavakuutuslain elin- pänä d) kohdassa mainitulle omaiselle, ja 28497: koron ja huoltoeläkkeen suuruutta koskevia d) luvulla 1, jos työkyvyttömyys- tai 28498: säännöksiä määrätään uudelleen iJ:askettua haitta-aste on suurempi kuin 70 sadalta tai 28499: vuosityöansiota vastaava elinkorko tai huol- milloin huoltoeläke maksetaan täysorvolle 28500: toeläke, tahi leskivaimolle, jolla on tai on ollut ta- 28501: paturman sattumisen hetkellä voimassa ol- 28502: 3) näin saadusta määrästä vähennetään leen, 1 §: ssä tarkoitetun lain nojalla huolto- 28503: a1kuperäinen korvaus, sekä elliikkeen saamiseen oikeutettu lapsi. 28504: 4) erotus kerrotaan 28505: a) luvulla 0.2, jos elinkoron saajan työ- 28506: kyvyttömyys- tai haitta-aste on alle 30, Tämä laki tulee voimaan päivänä 28507: mutta vähintään 10 sadalta, kuuta 196 . 28508: 28509: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 28510: 28511: Siiri Lehmonen. P. Puhakka. Elli Stenberg. 28512: Rainer Virtanen. T. Kelovesi. Tyyne Tuominen. 28513: Veikko Rytkönen. Martti Linna. Toivo Niiranen. 28514: Aleksi Kiviaho. Eino Roine. Hannes Tauriainen. 28515: Pentti Liedes. Kaino Haapanen. Eino Tainio. 28516: Aarne Pulkkinen. Toivo Salin. Esa Hietanen. 28517: Matti Meriläinen. Paavo Aitio. Kauko Tamminen. 28518: Toivo Åsvik Antto Prunnila. 28519: 683 28520: 28521: X,S. - Lak.al. N: o 104. 28522: 28523: 28524: 28525: 28526: Liljeström ym.: Ehdotus laiksi työttömyyskassoista, joilla on 28527: oikeus saada apurahaa valtionvaroista, annetun lain muut- 28528: tamisesta. 28529: 28530: 28531: E d u s k u n n a 11 e. 28532: 28533: Viime vuosina huolestuttavan laajaksi pai- rissä vallitsevan erilaisen työttömyysrasituk- 28534: sunut työttömyys on vaatinut valtiovallan sen tasoittamiseksi ja heikossa taloudellisessa 28535: taholta erityisiä toimenpiteitä työtilaisuuksien asemassa olevien kassojen tukemiseksi olisi 28536: järjestämiseksi työttömiksi joutuneille. Saa- kassoi:Lle varattava mahdollisuus perustaa so- 28537: dut kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, siaaliministeriön V'alvonnassa toimivia keski- 28538: että tämän, ns. työlinjan täydentäjäksi ja näisiä tukirahastoja tai takausyhdistyksiä. 28539: palkkatyöntekijäin toimeentulon :turvaksi tar- Niin ikään voidaan samasta syystä pitää 28540: vittaisiin tehokas työttömyysvakuutus. tarpeellisena, että kassojen toiminta-alueena 28541: Yritykset työttömyysvakuutusjärjestelmän olisi koko maa. 28542: aikaansaamiseksi lainsäädäntöteitse eivät vuo- Työttömyysvakuutusturvan toteuttajana 28543: den 1959 valtiopäivillä johtaneet tulokseen, 28544: kassajärjestelmä sisältää useita merkittäviä 28545: vaan sitä koskeva hallituksen lakiesitys tul- 28546: etuja. Ensinnäkin on huomattava, että jo 28547: tuaan eräin muutoksin hyväksytyksi äänes- 28548: nykyiset työttömyyskassat, jotka toimivat 28549: tettiin lepäämään yli vaalien. Tämän joh- 28550: ammatillisten järjestöjen yhteydessä, muodos- 28551: dosta on laaja osa maamme palkkatyöväkeä 28552: tavat valmiin organisaation, jota laajenta- 28553: edelleen riittävää työttömyysvakuutusturvaa 28554: malla ja täydentämällä pystytään luomaan 28555: vailla. järjestelmä, jonka piiriin kaikki vakuutuk- 28556: Työttömyysvakuutusjärjestelmää suunnitel- sen tarpeessa olevat palkkatyöntekijät voi- 28557: taessa ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota daan Wttää. Kun lisäksi huomattava osa 28558: niihin mahdollisuuksiin, joita jo nyt käytän- kassojen työstä suoritetaan vapaaehtoisin voi- 28559: nössä oleva työttömyyskassajärjestelmä tar- min ilman varsinaista palkkaa, tulee tällä 28560: joaa ja jota koskeva laki on vuodesta 1935 28561: tavoin toteutettu vakuutusjärjestelmä hallin- 28562: lähtien ollut voimassa. Vapaaehtoisuuden tokustannuksiltaan tuntuvasti halvemmaksi 28563: pohjalla toimivat työttömyyskassat eivät val- 28564: kuin pakollinen ja yleinen vakuutus. 28565: tion avusta huolimatta ole pystyneet anta- 28566: maan riittävää tukea jäsenilleen vaikean Edelleen on huomattava, että toisaalta so- 28567: työttömyystilanteen sattuessa, mikä on joh- siaaliministeriön ja toisaalta jäsenistön väli- 28568: tunut kassojen heikosta taloudellisesta ase- tön valvonta estää tehokkaasti mahdohlisten 28569: masta. Tämä seikka olisi kuitenkin korjatta- väärinkäytösten syntymisen samalla kun jär- 28570: vissa siten, että valtion ja va:kuutettujen jestelmän joustava toiminta turvataan, mikä 28571: ohella myös työnantajat velvoitettaisiin osal- on tietenkin vakuutettujen etujen mukaista. 28572: listumaan työttömyyskassojen kustannuksiin, Samoin voidaan ottaa huomioon avun tar- 28573: siten kuin oheisessa lakialoitteessa on esitetty. peessa oleV'an henkilökohtaiset olosuhteet ja 28574: Riittävän vakuutusturvan järjestäminen kassan myöntämien muiden avustusten, 28575: työttömyyskassojen avulla tulisi täten mah- vuokra-avustuksen ja matka-avustuksen, muo- 28576: dolliseksi aiheuttamatta va:kuutetuiHe koh- dossa täydentää päiväraha-avustusta. Vakuu- 28577: tuuttoman suuria ma:ksurasituksia, vieläpä tettujen etujen mukaista on edelleen, että jo 28578: niin, että voimassa olevan lain edellyttämän nykyisin voimassa olevan kassalain tunnus- 28579: päiväraha-avustuksen ylärajaa voidaan nos- tama periaate henkilön oikeudesta saada työ- 28580: taa 1000 mk: aan päivältä ja samalla avus- kykyään ja ammattitaitoaan vastaavaa työtä 28581: tusaikaa pidentää 150 päiväksi. Kassojen pii- jatkuvasti pidetään voimassa. 28582: 684 X,s. - Työttömyyskassat. 28583: 28584: 28585: Kun siis palkkatyöntekijöitä tyydyttävä ja tavat keskusjärjestötkin ovat asettun;eet puol- 28586: laajalla pohjalla toimiva työttömyysvakuu- tamaan työttömyyskassajärjestelmää, me alle- 28587: tusjärjestelmä on toteutettavissa tarpeetto- kirjoittaneet esitämme, 28588: mia kustannuksia välttäen työttömyyskasso- 28589: jen avulla, edellyttäen että voimassa olevaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 28590: työttömyyskassalakiin tehdään tarpeelliset van lakiehdotuksen: 28591: muutokset, ja kun myös työmarkkinoita edus- 28592: 28593: 28594: Laki 28595: työttömyyskassoista, joilla on oikeus saada apurahaa valtionvaroista, annetun lain 28596: muuttamisesta. 28597: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyyskassoista, joilla on oikeus 28598: saada apurahaa valtionvaroista, 23 päivänä maaliskuuta 1934 annetun lain (125/34) 28599: nimike, sekä 3 § : n 2 momentin 2 kohta, 6 § : n 1 momentti, 9 § : n 1 momentti, 12 § : n 28600: 2 momentti, 14 § :n 2 momentti, 16, 20 ja 25 §, näistä 3 ja 25 § sellaisina kuin ne ovat 28601: 30 päivänä joulukuuta 1936 annetussa laissa (447/36), 9 § sellaisena kuin se on 12 päi- 28602: vänä maaliskuuta 1948 annetussa laissa (193/48), 16 § sellaisena kuin se on 14 päivänä 28603: kesäkuuta 1958 annetussa laissa (260/58) ja 20 § sellaisena kuin se on 30 päivänä joulu- 28604: kuuta 1954 annetussa laissa ( 511/54) sekä lisätään 2 §: ään uusi 3 momentti, 24 §: ään, 28605: sellaisena 'kuin se on 14 päivänä kesäkuuta 1958 annetussa laissa (260/58), uudet 4 ja 28606: 5 momentti ja 28 §: ään uusi 5 momentti sekä lakiin uudet 12 a, 26 a, 26 b, 26 c, 26 d, 28607: 26 e, 26 f ja 26 g § seuraavasti: 28608: 28609: Laki 28610: valtakunnallisista työttömyyskassoista.. 28611: 2 §. kousta kohtuuttomitta kustannuksitta voida 28612: pitää joka vuosi, on sosiaaliministeriöllä valta 28613: Työttömyyskassan toiminta-alueena tulee myöntää kassalle oikeus pitää kokous har- 28614: olla koko maa. vemminkin, mutta kuitenkin vähintään joka 28615: viides vuosi. 28616: 3 §. 28617: 28618: Säännöissä on mainittava: 12 §. 28619: 2) Kassan kotipaikka sekä ne ammatit tai 28620: työalat, joihin kassan toiminta ulottuu. Muihin tarkoituksiin kuin tässä laissa edel- 28621: lytettyjen avustusten antamiseen, tarpeellis- 28622: ten hoitokustannusten suorittamiseen sekä 28623: 6 §. vara- ja muihin säännöissä mainittuihin ra- 28624: Jäsenmaksut on määrättävä niin, että ne hastoihin tehtäviin siirtoihin, sekä 12 a §:ssä 28625: yhdessä valtionvaroista myönnettävän apura- mainitun takausyhdistyksen tai tukirahaston 28626: han ja keskuskassan tukimaksun kanssa voi- jäsenyyden edellyttämiin maksuihin älköön 28627: daan pitää riittävinä kassan sitoumusten työttömyyskassan varoja käytettäkö. 28628: täyttämiseen sekä säännöissä määrättyihin 28629: vara- ja muihin rahastoihin tehtäviin siirtoi- 12a §. 28630: hin. Milloin kahden tai useamman työttömyys- 28631: kassan hallitukset niin päättävät, olkoon 28632: näillä oikeus perustaa eri aloilla vallitsevan 28633: 9 §. työttömyysrasituksen tasoittamiseksi keski- 28634: Työttömyyskassan varsinainen kokous on näisen vastuun pohjalla toimiva ta:kausyh- 28635: pidettävä joka vuosi. Jollei varsinaista ko- distys tai tukirahasto. 28636: x,s. - Liljeström ym. 685 28637: 28638: Takausyhdistyksen ja tukirahaston sääntö- Työttömyyskassalla, jonka säännöt on vah- 28639: jen hyväksymisestä sekä hallinnosta ja val- vistettu vuonna 1960 tai sen jälkeen, on oi- 28640: vonnasta olkoon voimassa, mitä työttömyys- keus 4 momentissa tarkoitettuun korotettuun 28641: kassoista on tässä laissa säädetty. apurahaan sinä vuonna, jolloin säännöt vah- 28642: vistettiin sekä sitä seuraavana vuonna. 28643: 14 §. 28644: 26 a §. 28645: Päivä- tai vuokra-avustusta älköön annet- Työttömyyskassojen tukena toimii työnan- 28646: tako ennenkuin kassan jäsen on ollut työttö- tajien rahoittama työttömyyskassojen kes- 28647: mänä säännöissä määrätyn ajan, joka ei saa kuskassa. 28648: olla kuutta päivää lyhyempi eikä kahdeksaa- Työttömyyskassojen ·keskuskassan säännöt 28649: toista pitempi. Sille, joka työttömyysaikansa vahvistaa ja sen korkeinta päätäntävaltaa 28650: kestäessä saa työtä enintään kahdeksitoista edustavan elimen jäsenet nimittää valtioneu- 28651: päiväksi, voidaan kuitenkin antaa avustusta vosto työnantajien keskusjärjestöjen ehdo- 28652: heti hänen uudelleen työttömäksi joudut- tuksesta. 28653: tuaan, jos hän muutoin on siihen oikeutettu. Sosiaaliministeriö valvoo niiden velvolli- 28654: suuksien täyttämistä, joita tässä laissa aaete- 28655: taan työttömyyskassojen keskuskassalle. 28656: 16 §. 28657: Päiväavustuksen suuruus olkoon enintään 28658: 2/3 avustusta saavan jäsenen ammatissa sii- 26 b §. 28659: hen aikaan maksettavasta tavallisesta päivä- Keskuskassa suorittaa työttömyyskassaJ.le, 28660: palkasta paikkakunnalla, ei kuitenkaan enem- jolla on oikeus saada apurahaa valtionva- 28661: pää kuin 1 000 markkaa sille, joka on yhden roista, tukimaksua 4/5 sen maksamista työt- 28662: tai useamman viittätoista vuotta nuoremman tömyysavustuksista, sitten kun niistä on vä- 28663: tahi työhön eykenemättömän lapsensa tai hennetty valtiolta tuleva apuraha: 28664: ottolapsensa taikka työhön kykenemättömien Keskuskassa älköön suorittako tukimaksua 28665: vanhempainsa ainoa tai pääasiallinen elät- sellaisista työttömyysavustuksista, joiden 28666: täjä ja 750 markkaa muulle jäsenelle. osalta valtion apurahaa ei suoriteta. 28667: Keskuska~a suorittaa lisäksi työttömyys- 28668: Päiväavustusta älköön kahdentoista peräk- 28669: käin seuraavan ·kuukauden aikana annettako kassalle yhtä suuren markkamäärän jäsentä 28670: pitemmältä ajalta kuin sadallaviideltäkym- kohden vuodessa kuin mitä valtio suorittaa 28671: meneltä päivältä. Sama olkoon laki silloin- työttömyyskassan hallintokustannuksiin koh- 28672: kin kun työttömyyskassan jäsen 14 § : n 1 mo- distuvana apurahana. 28673: mentissa mainitussa tapauksessa on siirtynyt 28674: jäseneksi toiseen kassaan. 26 c §. 28675: Keskuskassa suorittaa tukimaksun työttö- 28676: 20 -§. myyskassalle vuosineljänneksittäin kuukau- 28677: Työttömyyskassa älköön antako avustusta: den kuluessa siitä, kun kassa vuosineljän- 28678: neksen päätyttyä on esittänyt keskuskll.S'Ialle 28679: 3) Sille, joka ilman pätevää syytä kiel- tukimaksun laskemista varten tarvittavat tie- 28680: täytyy vastaanottamasta hänelle tarjona ole- dot. 28681: vaa, hänen työkykyään ja ammattitaitoaan 26 d §. 28682: vastaavaa, työlakosta, työsulusta ja saarrosta Työnantaja, joka elokuun 20 päivänä 1958 28683: vapaata työtä, josta maksetaan avustusta annetun tapaturmava:kuutuslain mukaan on 28684: anovan työssä siihen aikaan paikkakunnalla velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä, on 28685: tavallinen palkka. velvollinen maksamaan työttömyysvakuutus- 28686: 24 §. maksun, joka peritään tapaturmavakuutus- 28687: lain mukaisesta vakuutuksesta, lukuunotta- 28688: Työttömyyskassalle, jonka säännöt on vah- matta lain 57 § :ssä tarkoitettua "\"akuutusta, 28689: vistettu ennen vuotta 1960 on hallintokustan- maksuunpannun vakuutusmaksun lisämak- 28690: nuksiin kohdistuvan valtion apurahan suu- suna. 28691: ruus vuosina 1960 ja 1961 100 markkaa jä- Työnantaja, joka on laiminlyönyt tapa- 28692: sentä kohti vuodessa. turmavakuutuslaissa säädetyn vakuuttamis- 28693: 686 X,S. - Työttömyyskassat. 28694: 28695: 28696: velvollisuutensa, on velvollinen suorittamaan maksuunpano-, perimis- ja tilityskulujen kor- 28697: työttömyysvakuutusmaksun tapaturmavakuu- vaamisperusteista on noudatettava, mitä kes- 28698: tuslain 36 § :n nojalla maksuunpannun va- kuskassan ja Suomen Tapaturmavakuutus- 28699: kuutusmaksun lisämaksuna. Lisämaksun laitosten Liiton r. y. välillä sovitaan. Ellei 28700: maksuunpanossa noudatetaan sanotun lain- tällaista sopimusta ole tehty, antaa sosiaali- 28701: kohdan säännöksiä. ministeriö siitä tarkemmat ohjeet. 28702: 28703: 26 e §. 26 g §. 28704: Työttömyysvakuutusmaksun vahvistaa so- Työttömyyskassalle, joka alalla vallitsevan 28705: siaaliministeriö vuodeksi kerrallaan siten, poikkeuksellisen suuren työttömyyden joh- 28706: että keskuskassa kykenee siitä kertyvillä va- dosta ei pysty maksamaan sääntöjensä edel- 28707: roilla ja rahastojensa turvin täyttämään tä- lyttämiä avustuksia, voidaan 24 § :ssä maini- 28708: män lain mukaiset velvollisuutensa ja peit- tun valtion apurahan ja 26 b §: n mukaisen 28709: tämään keskuskassan hallintokustannukset keskuskassan tukimaksun lisäksi myöntää val- 28710: sekä työttömyysvakuutusmaksun maksuun- tion varoista lisäavustusta, jonka suuruuden 28711: pano-, perimis- ja tilityskulut. sosiaaliministeriö määrää hankittuaan kas- 28712: Työttömyysvakuutusmaksu maksuunpan- salta sitä varten tarpeelliset selvitykset. 28713: naan sadanneksina suoritettujen työpalkko- 28714: jen summasta. Niiden työnantajien osalta, 28 §. 28715: joihin tätä maksuperustetta ei voida sovel- 28716: taa, vahvistetaan maksuperuste asetuksella. Jos sosiaaliministeriö on kieltänyt työttö- 28717: myyskassaita valtion apurahan taikka peruut- 28718: 26 f §. tanut oikeuden siihen, koskee sanottu kielto 28719: Työttömyysvakuutusmaksusta kertyneiden tai peruutus myöskin keskuskassan tukimak- 28720: varojen tilittämisestä keskuskassalle sekä sua. 28721: 28722: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 28723: 28724: V. Liljeström. Arvo Tuominen. Varma K. Turunen. 28725: G. Henriksson. Veikko Helle. Edvard Pesonen. 28726: Olli J. Uoti. K. F. Ka.a.pasalo. Juho Karvonen. 28727: Martta Salmela-Järvinen. Kalle Matilainen. Väinö Tanner. 28728: Urho Kulovaara. Kustaa Alanko. Valto Käkelä. 28729: A. Simonen. Olavi Lindblom. Elis Manninen. 28730: Vilho Turunen. Viljo A. Virtanen. Lars Lindeman. 28731: Mikko Hult. Meeri Kalavainen. Ensio Partanen. 28732: H. Törmä. Pentti Niemi. Väinö Tikkaoja. 28733: A. Härkönen. Viljo Rantala. Lyyli Aalto. 28734: Vappu Heinonen. Rafael Paasio. Sylvi Siltanen. 28735: Aili Siiskonen. Vilho Väyrynen. Anni Flinck. 28736: Eino Raunio. Arvo Ahonen. 28737: 687 28738: 28739: X,9. - Lak.al. N: o 105. 28740: 28741: 28742: 28743: 28744: Hetemäki ym. : Ehdotus laiksi työttömyyskassoista, joilla on 28745: oikeus saada apurahaa valtionvaroista, annetun lain muttt- 28746: tamisesta. 28747: 28748: 28749: E d u s k u n n a 11 e. 28750: 28751: Pakollisen työttömyysvakuutuksen peruste- vaatimuksia, mikä ainakin osittain johtuu 28752: lut ja eduskunta:käsittely osoittivat, ettei pa- siitä, että työntekijäpuolella on odotettu vuo- 28753: kollisuuteen perustuvaa yleistä työttömyys- desta 1955 lähtien työttömyysvakuutuskomi- 28754: vakuutusta voida sovelluttaa oloihimme il- tean työn tuloksia. 28755: man, että samalla toteutetaan työttömyysva- Edelläselostetut puutteet ovat kuitenkin 28756: kuutukselle haitallisia tarkoituksia ja aiheu- korjattavissa veivoittamalla työnantajat ta- 28757: tetaan työttömyyskassojen toiminnan loppu- il.oudellisesti tukemaan työttömyyskassatoimin- 28758: minen. taa, jolloin työttömyyskassojen jäsenmaksut 28759: Nykyisten työttömyyskassojen toiminnan voidaan säilyttää kohtuullisina. Siten saa- 28760: kehittäminen on monista syistä jäänyt jäl- daan luoduksi oloihimme soveltuva työttö- 28761: keen, mistä on ollut seurauksena mm. että myysvakuutusjärjestelmä, joka tal"koituksen- 28762: ne eivät useinkaan ole työttömyyden lisään- mukaisemmin ja huomattavasti halvemmin 28763: tyessä kyenneet sääntöjensä mukaisten työt- kustannuksin kuin ns. pakollinen työttömyys- 28764: tömyyskorvausten suorittamiseen. Osaksi vakuutus täyttää sosiaalisessa lainsäädännös- 28765: tämä on johtunut riittämättömän alhaisista sämme olevan aukon. 28766: jäsenmaksuista, mutta niiden korottaminen- Edellä esitetyllä perusteella kunnioittaen 28767: kaan ei ilman muita toimenpiteitä voi tehdä ehdotamme, 28768: kassoista riittävän tehokkaita. Myöskin on 28769: todettava, että nykyinen työttömyyskassajär- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 28770: jestelmä on liian suppea vastatakseen tehok- van lakiehdotuksen: 28771: kaalle työttömyysvakuutukselle annettavia 28772: 28773: 28774: Laki 28775: työttömyyskassoista, joilla on oikeus saada apurahaa valtionvaroista, annetun lain 28776: muuttamisesta. 28777: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyyskassoista, joilla on oikeus 28778: saada apurahaa valtionvaroista, 23 päivänä maaliskuuta 1934 annetun lain (125/34) 3, 6, 28779: 9, 14, 16, 20, 24 ja 28 § ja lisätään lakiin 26 a, b, c, d, e ja f § seuraavasti: 28780: 3 §. (3-12 kohdat kuten voimassa olevassa 28781: (1 mom. kuten voimassa olevassa laissa.) laissa.) 28782: 28783: Säännöissä on mainittava: (3 mom. kuten voimassa olevassa laissa.) 28784: (1 kohta kuten voima:ssa olevassa laissa.) 28785: 6 §. 28786: 2) Kassan kotipaikka ja toiminta-alue sekä Jäsenmaksut on määrättävä niin, että ne 28787: ne ammatit tai työalat, joihin kassan toiminta yhdessä valtionvaroista myönnettävän apu- 28788: ulottuu. rahan ja keskuskassan tukimaksun kanssa 28789: 688 X,9. - Työttömyyskassat. 28790: 28791: 28792: voidaan pitää riittävinä kassan sitoumusten 20 §. 28793: täyttämiseen sekä säännöissä määrättyihin Työttömyyskassa älköön antako avustusta: 28794: vara- ja muihin rahastoihin tehtäviin siir- (1 ja 2 kohdat kuten voimassa olevassa 28795: toihin. laissa.) 28796: (2 ja 3 mom. kuten voimassa olevassa 28797: laissa.) 3) Sille, joka ilman pätevää syytä kiel- 28798: täytyy vastaanottamasta hänelle tarjona ole- 28799: vaa, hänen työkykyään ja ammattitaitoaan 28800: 9 §. vastaavaa, työlakosta, työsulusta ja saarrosta 28801: Työttömyyskassan varsinainen kokous on vapaata työtä, josta maksetaan avustusta ano- 28802: pidettävä joka vuosi. Jollei varsinaista ko- van työssä siihen aikaan paikkakunnalla ta- 28803: kousta kohtuuttomitta kustannuksitta voida vallinen palkka. 28804: pitää joka vuosi, on sosiaaliministeriöllä valta 28805: myöntää kassalle oikeus pitää kokous harvem- 24 §. 28806: minkin, mutta kuitenkin vähintään joka vii- (1-3 mom. kuten voimassa olevassa 28807: des vuosi. laissa.) 28808: (2 ja 3 mom. kuten voimassa olevassa Työttömyyskassalle, jonka säännöt on vah- 28809: laissa.) vistettu ennen vuotta 1960 on hallintokustan- 28810: nuksiin kohdistuvan valtion apurahan suu- 28811: ruus vuosina 1960 ja 196'! 100 markkaa jä- 28812: sentä kohti vuodesc;a. 28813: 14 §. Työttömyyskassalla, jonka säännöt on vah- 28814: ( 1 mom. kuten voimassa olevassa laissa.) vistettu vuonna 1960 tai sen jälkeen, on oi- 28815: keus 4 momentissa tarkoitettuun korotettuun 28816: Päivä- tai vuokra-avustusta älköön annet- apurahaan sinä vuonna, jolloin säännöt vah- 28817: tako ennenkuin kassan jäsen on ollut työttö- vistettiin sekä sitä seuraavana vuonna. 28818: mänä säännöissä määrätyn ajan, joka ei saa 28819: olla kuutta päivää lyhyempi eikä kahdeksaa- 26a §. 28820: toista pitempi. Sille, joka työttömyysaikansa Työttömyyskassojen tukena toimii työnan- 28821: kestäessä saa työtä enintään kahdeksitoista tajien rahoittama työttömyyskassojen keskus- 28822: päiväksi, voidaan kuitenkin antaa avustusta kassa. 28823: heti hänen uudelleen työttömäksi joudut- Työttömyyskassojen keskuskassan säännöt 28824: tuaan, jos ·hän muutoin on siihen oikeutettu. vahvistaa ja sen korkeinta päätäntävaltaa 28825: (3 mom. kuten voimassa olevassa laissa.) edustavan elimen jäsenet nimittää valtioneu- 28826: vosto työnantajien keskusjärjestöjen ehdotuk- 28827: sesta. 28828: 16 §. Sosiaaliministeriö valvoo niiden velvolli- 28829: Päiväavustuksen suuruus olkoon enintään suuksien täyttämistä, joita tässä laissa ase- 28830: 2/3 avustusta saavan jäsenen ammatissa sii- tetaan työttömyyskassojen keskuskassalle. 28831: hen aikaan maksettavasta tavallisesta päivä- 28832: palkasta paikkakunnalla, ei kuitenkaan enem- 26 b §. 28833: pää kuin 1 000 markkaa ·sille, joka on yhden Keskuskassa suorittaa työttömyyskassalle, 28834: tai useamman viittätoista vuotta nuoremman jolla on oikeus saada apurahaa valtionva- 28835: tahi työhön kykenemättömän lapsensa tai ot- roista, tukimaksua 4/5 sen maksamista työt- 28836: tolapsensa taikka työhön kykenemättömien tömyysavustuksista, sitten kun niistä on vä- 28837: vanhempainsa ainoa tai pääasiallinen elättäjä hennetty valtiolta tuleva apuraha. 28838: ja 750 markkaa muulle jäsenelle. Keskuskassa älköön suorittako tukimak- 28839: Päiväavustusta äJ.köön kahdentoista peräk- sua sellaisista työttömyysavustuksista, joiden 28840: käin seuraavan kuukauden aikana annettako osalta valtion apurahaa ei suoriteta. 28841: pitemmältä ajalta kuin sadaltaviideltäkym- Keskuskassa suorittaa lisäksi työttömyys- 28842: meneltä päivältä. Sama olkoon laki silloin- kassalle yhtä suuren markkamäärän jäsentä 28843: kin kun työttömyyskassan jäsen 14 § 1 mo- kohden vuodessa kuin mitä valtio suorittaa 28844: mentissa mainituss·a tapauksessa on siirtynyt työttömyyskassan hallintokustannuksiin koh- 28845: jäseneksi toiseen kassaan. distuvana apurahana. 28846: X,9. - Hetemäki ym. 689 28847: 28848: 26 c §. ja rahastojensa turvin täyttämään tämän lain 28849: Keskuskassa suorittaa tukimaksun työttö- mukaiset velvollisuutensa ja peittämään kes- 28850: myyskassalle vuosineljänneksittäin kuukauden kuskassan hallintokustannukset sekä työttö- 28851: kuluessa siitä, kun kassa vuosineljänneksen myysvakuutusmaksun maksuunpano-, peri- 28852: päätyttyä on esittänyt keskuskassalle tuki- mis- ja tilityskulut. 28853: maksun laskemista varten tarvittavat tiedot. Työttömyysvakuutusmaksu maksuunpan- 28854: naan sadanneksina suoritettujen työpalkko- 28855: 26d §. jen summasta. Niiden työnantajien osalta, 28856: Työnantaja, joka elokuun 20 päivänä 1958 joihin tätä maksuperustetta ei voida sovel- 28857: annetun tapaturmavakuutuslain mukaan on taa, vahvistetaan maksuperuste asetuksella. 28858: velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä, on 28859: velvollinen maksamaan työttömyysvakuutus- 28860: maksun, joka peritään tapaturmavakuutus- 26 f §. 28861: lain mukaisesta vakuutuksesta, lukuunotta- Työttömyysvakuutusmaksusta kertyneiden 28862: matta lain 57 §: ssä tarkoitettua vakuutusta, varojen tilittämisestä keskuskassalle sekä 28863: maksuunpannun vakuutusmaksun lisämak- maksuunpano-, perimis- ja tilityskulujen kor- 28864: suna. vaamisperusteista on noudatettava, mitä kes- 28865: Työnantaja, joka on laiminlyönyt tapatur- kuskassan ja Suomen Tapaturmavakuutuslai- 28866: mavakuutuslaissa säädetyn vakuuttamisvel- tosten Liiton r.y. välillä sovitaan. Ellei täl- 28867: vollisuutensa, on velvollinen suorittamaan laista sopimusta ole tehty, antaa sosiaalimi- 28868: työttömyysvakuutusmaksun tapaturmavakuu- nisteriö siitä tarkemmat ohjeet. 28869: tuslain 36 §: n nojalla maksuunpannun va- 28870: kuutusmaksun lisäma:ksuna. Lisämaksun mak- 28 §. 28871: suunpanossa noudatetaan sanotun lainkoh- (1-3 mom. kuten voimassa olevassa laissa.) 28872: dan säännöksiä. 28873: Jos sosiaaliministeriö on kieltänyt työttö- 28874: 26 e §. myyskassalta valtion apurahan taikka pe- 28875: Työttömyysvakuutusmaksun vahvistaa so- ruuttanut oikeuden siihen, koskee sanottu 28876: siaaliministeriö vuodeksi kerrallaan siten, että kielto tai peruutus myöskin keskuskassan tu- 28877: keskuskassa kykenee siitä kertyvillä varoilla kimaksua. 28878: 28879: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 28880: 28881: Päiviö Hetemäki. A. F. Airo. 28882: Juha Rihtniemi. Mikko Asunta. 28883: Saara Forsius. Aune Innala. 28884: 28885: 28886: 28887: 28888: 87 E 74/60 28889: 690 28890: 28891: X,lO. - La.k.al. N: o 106. 28892: 28893: 28894: 28895: 28896: Mustonen ym.: Ehdotus laiksi työttömyyskassoista, joma on 28897: oikeus saada apurahaa valtionvaroista, annetun lain muu~ 28898: tamisesta. 28899: 28900: 28901: E d u s k u n n a 11 e. 28902: 28903: Työttömyyskassoista aikoinaan annetun Tällainen säännös on johtanut moniin epä- 28904: lain 20 § : ssä luetellaan ne rajoitukset, joi- oikeudenmukaisuuksiin ja on synnyttänyt 28905: den vallitessa avustusta työttömänä olevalle tyytymättömyyttä kassojen jäsenissä, koska 28906: henkilölle ei makseta. Niiden joukossa on he itse maksavat suuren osan avustuksiin 28907: myös säännös, että työttömyyskassa ei saa tarvittavista varoista. Kun säännöksen säi- 28908: maksaa avustusta, jos kassan jäsen on kiel- lyttäminen laissa ei yleiseltäkään kanna;lta 28909: täytynyt ottamasta vastaan työttömyyden ole puolustettavissa, olisi se poistettava. 28910: lieventämiseksi järjestettyä yleistä työtä, am- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme, 28911: mattikurssit, työtuvat sekä nuorisolle järjes- 28912: tetyt työmaat ja työsiirtolat niihin luettuina. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 28913: van lakiehdotuksen: 28914: 28915: 28916: Laki 28917: työttömyyskassoista, joilla on oikeus saada apurahaa valtionvaroista, annetun lain 28918: muuttamisesta. 28919: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyyskassoista, joilla on oikeus 28920: saada 'apurahaa valtionvaroista, 23 päivänä maaliskuuta 1934 annetun lain (125/34) 28921: 20 §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1954 annetussa laissa (511/54), näin 28922: kuuluvaksi: 28923: 28924: 20 §. 3) sille, joka ilman pätevää syytä kieltäy- 28925: Työttömyyskassa älköön antako avustusta: tyy vastaanottamasta hänelle tarjona olevaa, 28926: 1) sairaalle tai muutoin työhön kykene- hänen työkykyään ja ammattitaitoaan vas- 28927: mättömälle jäsenelle; taavaa, työlakosta, työnsulusta ja saarrosta 28928: 2) sille, joka ilman pakottavaa syytä työs- vapaata työtä, josta maksetaan avustusta 28929: tään erottuaan rtaikka muutoin omasta syys- anovan työssä siihen aikaan paikkakunnalla 28930: tään on työttömänä; eikä tavallinen palkka. 28931: 28932: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 28933: 28934: J. Mustonen. H. Tauriainen. 28935: Antto Prunnila. Hugo Manninen. 28936: Irma Torvi. Matti Koivunen. 28937: Toivo Niiranen. Toivo Asvik. 28938: Eino Roine. Toivo Salin. 28939: Kaino Haapanen. Eemeli Lakkala. 28940: Esa Hietanen. Väinö R. Virtanen. 28941: Usko Seppi. Veikko Kansikas. 28942: 691 28943: 28944: X,ll. -... Lak.al. N: o 107. 28945: 28946: 28947: 28948: 28949: Bult ym.: Ehdotus laiksi työttömyyskorvauksesta. 28950: 28951: 28952: Eduskunnalle. 28953: 28954: Kysymys työttömyysvakuutuksesta on edel- käytettäväksi nimitystä työttömyyskorvaus, 28955: leen avoin. Eduskunnan hyväksymä laki joka paremmin kuvaa yhteiskunnan suhtau- 28956: yleisestä työttömyysvakuutuksesta äänestet- tumista niihin jäseniinsä, johlle se ei ole pys- 28957: tiin eduskunnassa joulukuussa 1959 yli vaa- tynyt tarjoamaan työtä. 28958: lien. Asiasta on nyttemmin annettu edus- A1kaisempi työttömyysavustusjärjestelmä 28959: kunnalle uusi hrullituksen esitys, mutta erit- tehtiin toimeenpanosäännöksillä käytännössä 28960: täin mahdollisena on pidettävä, että laki saa lähes mitättömäksi. Niinpä on lakiesitykseen 28961: suunnilleen samanlaisen eduskunnan enem- otettu eräitä tarkempia määräyksiä, joista 28962: mistöä tyydyttävän muodon eduskuntakäsit- mainittakoon 1 § : n lisäys siitä, että työttö- 28963: telyssä ·kuin aikaisempikin esitys, jolloin myyskorvausta tulisi maksaa niille työttö- 28964: eduskunnan määrävähemmistö oikeuksiaan myyskortistoihin merkityille, joita ei ole 28965: käyttäen saattaa jälleen äänestää sen yli vaa- voitu sijoittaa kykyään ja ammattitaitoaan 28966: lien. vastaavaan työhön. Edelleen esitetään 4 § : ssä, 28967: Koska asian ratkaisu pakollisen ja yleisen että työttömäksi joutuneen perheen pääasial- 28968: työttömyysvakuutuksen pohjalta ei näytä lisen huoltajan oikeutta korvaukseen ei pois- 28969: 4 28970: 28971: 28972: tässä vaiheessa todennäköiseltä, on eduskun- taisi se, jos joku tai jotkut perheenjäsenistä 28973: nassa yksityisten edustajien toimesta tehty ovat työssä, että korvausta maksettaisiin 120 28974: aloite työttömyyskassrulain muuttamisesta sel- päivältä kalenterivuoden aikana ja että sitä 28975: laiseksi, että työttömyyskassojen kautta voi- suoritettaisiin myös sunnuntai- ja pyhäpäi- 28976: daan luoda entistä suurempaa ja tehokkaam- viltä. EdeHeen on päiväkorvaukset esitetty 28977: paa turvaa työttömiksi joutuneille. Koska keskimäärin 200 markkaa päivältä suurem- 28978: lähitulevaisuudessa ei kuitenkaan liene mah- miksi kuin aikaisemmassa työttömyysavustus- 28979: dollisuuksia siihen, että työttömyydestä kär- laissa. 28980: simään joutuvat olisivat kaikki työttömyys- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 28981: kassojen jäseniä ja koska kassojen antama kunnioittaen, 28982: turva ei ole esitetyssäkään muodossa vielä 28983: täydellinen, on sitä täydennettävä työttö- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 28984: myysavustusjärjestelmää kehittämällä ja jat- lakiehdotuksen: 28985: kamalla. Oheisessa la:kiesityksessä esitetään 28986: 28987: 28988: Laki 28989: työttömyyskorvauksesta. 28990: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 28991: 1 §. 2 §. 28992: Työttömyyskortistoon hyväksytylle henki- Työttömyyskorvauksen suorittaa se kunta, 28993: lölle, jota ei ole voitu sijoittaa kykyään ja jonka työttömyyskortistoon henkilö on hy- 28994: ammattitaitoaan vastaavaan työhön ja joka vä!ksytty. Valtio suorittaa kuukausittain kun- 28995: sen vuoksi tarvitsee taloudellista tukea, suo- nalle osuutensa työttömyyskorvauksista, joka 28996: ritetaan työttömyyskorvausta tämän lain mu- määräytyy kussakin tapauksessa niiden peri- 28997: kaisesti. aatteiden mukaan, mitä voimassaoleva työlli- 28998: 692 X,ll. - Työttömyyskorvaus. 28999: 29000: 29001: syyslaki säätää valtion ja kuntien työhön- liministeriön 30 päivänä tammi'kuuta 1948 29002: sijoitusosuudesta. vahvistaman paikkakuntaluokittelun (84/48) 29003: mukaan päivää kohden: 29004: 3 §. 29005: Työttömyyskorvauksena suoritetaan sosiaa- 29006: I II III IV 29007: paikka- paikka- paikka- paikka- 29008: kuntaluokan kuntaluokan kuntaluokan kuntaluokan 29009: kunnassa kunnassa kunnassa kunnassa 29010: yksinäisille henkilöille 600:- 580:- 560:- 540:- 29011: perheellisille .............. . 800:- 770:- 740:- 710:- 29012: 29013: 29014: 4 §. on lopetettava tai sitä vähennettävä taikka 29015: Työttömyyskorvausta suoritetaan saman että se on maksettava jollekin korvauksen 29016: kalenterivuoden aikana enintään 120 päivältä. saajan perheen jäsenelle. 29017: Työttömyyskorvausta suoritetaan myös 29018: sunnuntai- ja pyhäpäiviltä. 7 §. 29019: Työttömän perheenjäsenen työssäoloa äl- Työttömälle, joka saa päivärahakorvausta 29020: köön katsotta:ko esteeksi työttömyyskorvauk- 23 päivänä maaliskuuta 1934 annetussa laissa 29021: sen saantiin silloin, kun on kysymys perheen ( 125/34) tarkoi tetul ta työttömyyskassai ta, 29022: pääasiallisen huoltajan oikeudesta työttö- myönnetään tämän lain mukaisesti työttö- 29023: myyskorvaukseen. myyskorvausta 'kuitenkin niin, että työttö- 29024: myyskassan suorittamien korvausten ja tä- 29025: 5 §. män lain mukaisen työttömyyskorvauksen 29026: Työttömyyskorvausta on haettava kirjalli- yhteismäärä saa olla enintään kahdeksankym- 29027: sesti sen kunnan työllisyyslauta:kunnalta, mentäviisi sadalta korvauksen saajan keski- 29028: jonka työttömyyskortistoon hakija on mer- määräisestä päiväansiosta. 29029: kitty. 29030: 8 §. 29031: 6 §. Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- 29032: Jos todetaan, että työttömyyskorvauksen töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- 29033: saaja käyttää väärin hänelle myönnettyä tuksella. 29034: työttömyyskorvausta, voi työllisyyslautakunta 29035: sosiaalilautakunnan esityksestä tai sitä kuul- Tämä laki tulee voimaan päivänä 29036: tuaan määrätä, että korvauksen maksaminen kuuta 1960. 29037: 29038: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 29039: 29040: Mikko Hult. A. Härkönen. 29041: Vilho Turunen. Olli J. Uoti. 29042: Vappu Heinonen. Arvo Sävelä. 29043: Aili Siiskonen. H. Törmä. 29044: 693 29045: 29046: X,12. - La.k.al. N: o 108. 29047: 29048: 29049: Tainio ym.: Ehdotus laiksi asumiserolisän maksamisesta siir- 29050: totyömaalla olevan työntekijän huollettaville. 29051: 29052: Eduskunnalle. 29053: Ennen työllisyyslain voimaantuloa voitiin muutakaan asumiserorahan maksamista kor- 29054: siirtotyömaille osoitettujen työntekijäin vaavaa toimenpidettä, on siirtotyömaille osoi- 29055: huonettaville maksaa asumiserolisää. Koska tettujen työntekijäin ja heidän perheidensä 29056: työllisyyslain tultua voimaan sitä ei enää asema kuluvana työttömyyskautena muodos- 29057: voitu suorittaa, hyväksyi eduskunta vuoden tunut sitäkin vaikeammaksi. Kunnat ovat en- 29058: 1959 alusta voimaantulleen lain asumisero- tistä enemmän joutuneet avustamaan siirto- 29059: lisän maksamisesta siirtotyömaalla olevan työmailla työskentelevien perheitä. Tämän 29060: työntekijän huollettaville. Laki oli voimassa epäkohdan poistamiseksi ja jotta edes osit- 29061: vain vuoden 1959 kesäkuun 30 päivään. Hal- tain voitaisiin korvata siirtotyömaille osoi- 29062: litus ei kuitenkaan antanut esitystä lain jat- tettujen perheille ne lisääntyneet menot, 29063: kamisesta, joten kulumassa olevana työttö- jotka johtuvat ka:hdessa paikassa asumisesta, 29064: myyskautena asumiserolisää ei enää ole mak- olisi siirtotyömaalla työskentelevän huoliet- 29065: settu. tavalle edelleen maksettava asumiserolisä. Ai- 29066: Siirtotyömailla työskentelevien ja heidän kaisemmin maksettu 60 mk: n asumiserolisä 29067: perheidensä taloudellinen asema ei kuiten- on ollut täysin riittämätön, siksi se olisikin 29068: kaan ole helpottunut eivätkä palkat niissä korotettava ainakin 120 mk: aan päivässä. Li- 29069: nousseet. Päinvastoin, kuluvana työttömyys- säksi jokaisesta alaikäisestä huonettavasta 29070: kautena palkat työttömyyden lievittämiseksi olisi suoritettava määrätty korotus. 29071: järjestetyillä siirtotyömailla samoin kuin työ- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 29072: olosuhteetkin ovat olleet vieläkin huonommat 29073: kuin edellisenä työttömyyskautena. Näin ol- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 29074: len ja kun valtion taholta ei ole suoritettu van lakiehdotuksen: 29075: 29076: 29077: Laki 29078: asumiserolisän maksamisesta siirtotyömaalla olevan työntekijän huollettaville. 29079: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 29080: 29081: 1 §. 29082: Kun työttömyyden lieventämiseksi JarJes- 2 §. 29083: tetylle työmaalle osoitetun työntekijän me- Tarkemmat määräykset tämän lain täy- 29084: not lisääntyvät sen johdosta, että hän ja täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan 29085: hänen perheensä joutuvat asumaan eri paik- asetuksella. 29086: kakunnilla, on työntekijän huonettaville 29087: maksettava asumiserolisää. 29088: 29089: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 29090: Eino Tainio. Kaino Haapanen. Elli Stenberg. 29091: T. Kelovesi. Martti Linna. Esa Hietanen. 29092: Irma Torvi. Väinö R. Virtanen. Antto Prunnila. 29093: Toivo Niiranen. rVIatti Meriläinen. Pentti Liedes. 29094: Veikko Rytkönen. 29095: 694 29096: 29097: X,13. - Lak.al. N: o 109. 29098: 29099: 29100: 29101: 29102: :1. E. Partanen ym.: Ehdotus laiksi metsä- ja uittotöiden 29103: vähimmäispalkoista. 29104: 29105: 29106: E d u s k u n n a 11 e. 29107: 29108: Metsätyöntekijät muodostavat tärkeän ren- maalla oleva työntekijä, joka ei halua kuu- 29109: kaan metsätaloustuotteittemme valmistuk- lua ammattijärjestöön, ei voi ajaa riita- 29110: sessa ja niiden viennissä ulkomaisille mark- asiaansa työtuomioistuimessa työntekijäjär- 29111: kinoille. Metsätöistä saadut ansiot muodos- jestön kautta (vertaa 11 § : n 2 kohta laissa 29112: tavat myös hyvin huomattavan osan maa~ työtuomioistuimista 7/6 1946). 29113: seudulla liikkuvasta rahasta. Tästä johtuen Metsätyöntekijä ei myöskään liioin uskalla 29114: näistä töistä saatavien rahatulojen ehtyessä edes ryhtyä neuvottelemaan työpaikastaan, 29115: seuraamukset tuntuvat herkästi maaseudun koska nykyisessä työllisyystilanteessa se 29116: liike~ ja talouselämän hiljentymisenä. ,Met- usein saattaisi johtaa työsuhteen katkeami- 29117: särahojen" merkityksen koko yhteiskunnalle seen ja työttömäksi joutumiseen. 29118: todistavat selvästi 30-luvun pulavuodet ja Eräiden metsätyönantajain kiertokirjeissä 29119: toisaalta korkeasuhdanne ns. Korean-kriisin on huomautettu, ettei sosiaaliministeriön 29120: aikana. tarkkailijoilla ole mitään tekemistä yleensä 29121: Kun metsätyöalalla tehty työsopimus ei kenenkään työmailla ja täten pyrittäneen 29122: ole pystynyt turvaamaan metsätyöntekijäin suoranaisesti '\"astustamaan meWtyöntekijäin 29123: palkkausoloja, on valtiovaltakin jo kiinnit- olojen kehittämistä ja vaarallisten patou- 29124: tänyt huomiota metsätyöntekijäin työoloihin mien poistamista metsätyömailta. 29125: määräämällä sosiaaliministeriön alaiset met- Kun edellä olevat tiedot perustuvat v: n 29126: säpalkkatilastoasiain piiritarkkailijat tarkas- 1960 tammikuulla suoritettuihin tiedustelui- 29127: tamaan metsätöitä koskevat valitukset sekä hin ja havaintoihin, katsomme tilanteen käy~ 29128: muutenkin vaikuttamaan palkkatason muo- neen sellaiseksi, että metsätyöntekijäin olo- 29129: dostukseen työsopimuksen ulkopuolella ole- jen parantamiseen on ryhdyttävä vähim- 29130: villa työmailla. Järjestäytyneiden työnanta- mäispalkkalainsäädännön avulla ja tässä tar- 29131: jien työmaille ei tarkkailutoiminta ulotu ja koituksessa ehdotamme, 29132: tyytymättömyyttä jopa lakkojakin on alka- 29133: nut esiintyä näillä metsätyömailla, joten ti- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 29134: lanne on muodostumassa arkaluontoiseksi. van lakiehdotuksen: 29135: Käytännöllisiä vaikeuksia tuottaa myös 29136: se, että järjestäytyneen työnantajan työ- 29137: 29138: 29139: 29140: Laki 29141: metsä- ja uittotöiden vähimmäispalkoista. 29142: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 29143: 29144: 1 §. hin liittyvissä töissä ohjattava palkkojen 29145: Vähimmäispalkkatason turvaamiseksi on muodostumista niin kuin tässä laissa jäljem- 29146: metsä- ja uittotöissä, metsäajoissa sekä nii- pänä säädetään. 29147: X,lS. - J. B. Partanen ym. 695 29148: 29149: 2 §. lain tarkoittamien palkankorotusten suu- 29150: Metsä- ja uittotöiden vähimmäispalkkojen ruudesta on sosiaaliministeriön, mikäli asian- 29151: määräämistä ja valvontaa varten peruste- omaiset eivät 15 vuorokauden kuluessa pääse 29152: taan sosiaaliministeriön yleiseen osastoon sopimukseen, määrättävä palkkojen korotta- 29153: metsäpalkkalautakunta, metsäpalkkatoimiston misesta. 29154: metsänhoitotutkinnon suorittaneen päällikön 29155: virka, 8 tarkastajan virkaa ja vanhemman 5 §. 29156: kanslistin virka. Tämän lain noudattamista valvoo sosiaa- 29157: liministeriössä toimiva metsäpalkkalauta- 29158: 3 §. kunta. 29159: Metsä- ja uittotöitä sekä niihin liittyviä 29160: töitä varten määrättäviä vähimmäisaika- ja 29161: -yksikköpalkkoja kulloinkin vahvistettaessa 6 §. 29162: on huomioitava työmarkkinoita yleensä ja Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- 29163: erikoisesti metsä- ja uittotöitä varten vah- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- 29164: vistetut työehto- ja palkkasopimukset. tuksella. 29165: 29166: 4 §. 29167: Työnantajan ki~ltliytyessä palkkojen ko- Tämä laki tulee voimaan päivänä 29168: rottamisesta tahi erimielisyyksien syntyessä kuuta 196 . 29169: 29170: 29171: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960. 29172: 29173: Eemil Partanen. Hannes Paaso. Tahvo Rönkkö. 29174: Matti Kekkonen. Artturi Järn.sen. Eino Uusitalo. 29175: Niilo Ryhtä. Olavi Lahtela. Ale Holopainen. 29176: Markus Niskala. Onni Mannila. 29177: 696 29178: 29179: X,14. - Lak.al. N:o 110. 29180: 29181: 29182: 29183: 29184: Hostila. ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. 29185: 29186: 29187: 29188: E d u s k u n n a ll e. 29189: 29190: Kansaneläkelain työkyvyttömyyttä koske- eläkkeen saamiseen mm. tuberkuloosin takia 29191: vat säännökset ovat olleet viime aikoina suu- työkyvyttömäksi tulleille. Eläkkeen myön- 29192: ren huomion kohteena. Työkyvyttömyyseläk- tämiseen on tuberkuloositapauksissa riittänyt 29193: keen saannin edellytyksenä on pysyvä työ- se, että työkyvyttömyyden lasketaan jatku- 29194: kyvyttömyys. Kuitenkin monissa tapauksissa van pitkän ajan, vaikka osasta eläkkeensaa- 29195: sairauden tiedetään aiheuttavan varsin pitkä- jia on voitukin melkoisella varmuudella sa- 29196: aikaista työkyvyttömyyttä, mutta koska se ei noa, että eläke voidaan myöhemmin keskeyt- 29197: ole pääteltävissä pysyväksi, niin eläke•ttä ei tää. Tältä osin on eduskuntakin lausunut 29198: voitaisi myöntää. Koska pitkäaikaisten sai- tämän suuntaisen kehoituksen, koska sitä on 29199: rauksien perusteella annettavaa eläketurvaa pidetty tarkoituksenmukaisena. Vasta 2-3 29200: ei ole muullakaan tavalla järjestetty, niin viime vuoden aikana on havaittu, että tu- 29201: eduskunta joulukuussa 1959 hallituksen esi- berkuloosin takia työkyvyttömien mahdolli- 29202: tyksestä hyväksyi kansaneläkelakiin sellaisen suudet saada työlkyvyttömyyseläkettä ovat 29203: muutoksen, että lakia täydennettiin uudella entisestä huomattavasti heikentyneet. Sai- 29204: eläkelajilla, sairauseläkkeellä. Sairauseläkettä rauseläke merkitsee e·räissä tapauksissa jopa 29205: lain 22 a § : n mukaan voidaan myöntää, kun huononnusta aikaisempaan lakiin verrattuna. 29206: työkyvyttömyys, olematta pääteltävissä pysy- Aikaisemmin ei laissa ollut määräystä kuu- 29207: väksi, jatkuu huomattavan pitkän ajan. Sai- den kuukauden odotusajasta, joka kuitenkin 29208: rauseläkkeellä on tarkoitus täydentää nimen- on sairauseläkkeen kohdalla välttämätöntä. 29209: omaan tuberkuloosin takia pitkäaikaisesti Kun työkyvyttömyyseläkkeen kohdalla e'i ole 29210: työkyvyttömäksi tulleiden eläketurva. vieläkään mitään säädettyä odotusaikaa, niin 29211: Kansaneläkelakiin joulukuussa tehtyjen ei liene tarkoitustaan vastaavaa säilyttää sitä 29212: muutosten pääpaino oli kuitenkin peruseläk- sairauseläkkeenkään kohdalla, koska sen ni- 29213: keiden korottamisessa ja siitä syystä eivät menomaisena tarkoituksena on sairauden- 29214: muut samassa yhteydessä esitetyt väliaikai- aikaisen toimeentuloturvan järjestäminen. 29215: siksi tarkoitetut muutokset .tulleet erityisem- Niinikään aiheuttaa epätietoisuutta se, mitä 29216: män tutkimuksen kohteiksi. Tästä syystä laki huomattavan pitkän ajan jatkuvana työ- 29217: olisikin tarpeellista ottaa sairauseläkettä kos- kyvyttömyydellä tässä yhteydessä tarkoittaa. 29218: kevat säännökset uudestaan käsiteltäviksi, Edellä olevan perusteella olisikin sairaus- 29219: koska on aihetta epäillä, ettei sairauseläke eläkettä koskevia säännöksiä korjattava siten, 29220: joulukuussa 1959 hyväksytyssä muodossa että kuuden kuukauden odotusajasta luovu- 29221: täytä ilmoitettua tarkoitusta. taan ja että työkyvyttömyyden jatkumista 29222: Voidaan todeta kuitenkin, ettei aikaisem- koskevaa kohtaa täsmennetään. 29223: minkaan ole pysyvää työkyvyttömyyttä tul- Edellä esitetyn perusteella es1tämme, 29224: kittu siten, että sen pitäisi olla lopun ikää 29225: jatkuva, ennenkuin työkyvyttömyyseläkettä et~ä Eduskunta hyväksyisi seuraa- 29226: voitaisiin myöntää, vaan huomattavan pitkän van lakiehdotuksen: 29227: ajan jatkunut työkyvyttömyys on riittänyt 29228: X,14.- Hostila ym. 697 29229: 29230: 29231: 29232: Laki 29233: kansaneläkelain muuttamisesta. 29234: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 195·6 (347/'56) an- 29235: netun kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1959 anne- 29236: tun (540/59) lain 22 a § näin kuuluvaksi: 29237: 29238: 22a §. daan arvioida kestävän vähintään vuoden 29239: Sairauseläkettä maksetaan määräaikaisena ajan, vaikka sitä ei voida pitää pysyvänä- 29240: vakuutetulle, jonka työkyvyn on todettu Sairauseläkkeestä on muutoin soveltuvin osin 29241: siinä määrin alentuneen kuin 22 § :ssä on voimassa, mitä tässä laissa on säädetty työ- 29242: säädetty ja jonka työkyvyttömyyden voi- kyvyttömyyseläkkeestä. 29243: 29244: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 29245: 29246: Sulo Hostila. Lyyli Aalto. Kustaa Alanko. 29247: Pentti Niemi. Rafael Paasio. Meeri Kalavainen. 29248: Viljo Virtanen. Kalle Matilainen. Vilho Väyrynen. 29249: 29250: 29251: 29252: 29253: 88 E 74/60 29254: 698 29255: 29256: X,15. - La.k.al. N: o 111. 29257: 29258: 29259: 29260: 29261: Ala.nko ym..: Ehdotus laiksi kansaneläkelaim. muuttamisesta. 29262: 29263: 29264: 29265: E d u s k u n n a 11 e. 29266: 29267: Kun kansaneläkelaki melko perusteellisesti ja asutuskeskuksissa on vuokran maksami- 29268: uusittiin 8 ;päivänä ik.esäkuuta 1956 annetulla nen. Perusteluja voidaan esittää enemmän- 29269: lailla, jolloin sekä perus- että tukiosia huo- kin, mm. syytinkiluontoisen eläkkeen etu- 29270: mattavasti korotettiin, lakiin ik.uitenkin jäi oikeus, mutta jo edellisen'kin nojalla tuntuu 29271: monia sellaisia puutteellisuuksia, jotka olisi kohtuulliselta, että ansiotulo olisi saatava 29272: korjattava. Hallituskin on tähän asiaan kiin- kansaneläkelaissa lähes samaan asemaan kuin 29273: nittänyt huomiota antaen eduskunnalle esi- etuoikeutettu eläkkeen luontoinen tulo. Tä- 29274: tyksen laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. män vuoksi olisi lain 30 §: n 2 momenttiin 29275: Mutta tämäkään esitys ei vielä korjaa eräitä saatava seuraava lisäys: 29276: sellaisia puutteita nykyisessä kansaneläke- Se, mitä edellisessä lauseessa on sanottu 29277: laissa, jotka meidän mielestämme olisi halli- eläkeluontoisen tulon etuoikeudesta, koskee 29278: tuksen esityksen yhteydessä korjattava. Jo myös työ- ja virkasuhteessa saatavaa sekä 29279: aikaisemmin sosialidemokraattinen eduskun- muuta työtuloa. 29280: taryhmä on tehnyt aloitteen sotilashuolto- Kun poikkeuslaki, jolla kansaneläkemak- 29281: eläkkeiden rinnastamisesta lain 30 §: ssä mai- suista sekä fyysillisten että yhteisöjen osalta 29282: nittuihin etuoikeutettuihin eläketuloihin. maksettava 1/2 % on mennyt tähän saakka 29283: Tätä ei ole ilruitenkaan vielä työväenasiain- valtion tukiosuuksien rahoittamiseen, on voi- 29284: valiokuntakaan 'käsitellyt. Toivomme, että massa vain tämän vuoden loppuun, sen 29285: kun nyt tulee kansaneläkelaki sekä hallituk- vuoksi ehdotamme, että tämä määrä käytet- 29286: sen esityksen pohjalla että eduskunta-aloit- täisiin suurin piirtein kansaneläkkeiden tuki- 29287: teiden vuoksi uudelleen käsiteltäväksi, tämä- osien kor()ttamiseen. Sen vuoksi ehdotamme, 29288: kin seik;ka huomioitaisiin. että kansaneläkelain 27 § :ssä mainittuja tu- 29289: Meidän mielestämme olisi kiinnitettävä ikiosia korotettaisiin noin 20 %, jolloin tuki- 29290: erikoista huomiota lain 30 § : ään, joka lain osan määraksi ilman indeksikorotuksia tulisi 29291: nykyisen sanamuodon mukaan ei ole tyydyt- ensimmäisessä kuntaryhmässä 86 400, toi- 29292: tävä. Lain ja myöskin hallituksen esityksen sessa kuntaryhmässä 75 600 ja kolmannessa 29293: mukaan ovat eräät eläkeluontoiset tulot ns. kuntaryhmässä 64 800 mk vuodessa. Kun 29294: etuoikeutettuja tuloja, joita kansaneläkkeen kansaneläkelaitos vuoden 1961 alusta saa 29295: tukiosaa määrättäessä otetaan huomioon tu- käyttöönsä myöskin tämän 1/2 %: n määrän 29296: lona vain sikäli kuin ne ylittävät 66 000 sekä fyysillisten että yhteisöjen vakuutus- 29297: markkaa. Lainsäätäjän tarkoitus lienee ollut, maksutuloista, joiden määrä lienee noin 29298: että näiden e,läkeluontoisten tulojen saajat :5.7---'6' mrd. mk, ja koska twkiosien ikorotta- 29299: yhdessä kansaneläkkeen 'kanssa saisivat riit- minen meidän mielestämme kaikkein varat- 29300: tävän eläketurvan. Niissä tapauksissa, joissa torniromille kansalaisryhmille on erittäin tär- 29301: vähätuloinen kansaneläkkeen saaja jatkaa keätä, niin tämän vuoksi voitaisiin myöskin 29302: eläkkeen myöntämisen jälkeen työn teke- ajatella, että kansaneläkelaitos maksaisi mää- 29303: mistä, on kysymys useimmiten siitä, ettei räosan tukiosien rahoittamisesta, jotta ne 29304: täysimääräinenkään kansaneläke pysty ta- eivät jäisi yksinomaan valtion ja kuntien 29305: kaamaan hänelle edes välttämätöntä toimeen- kannettavaksi. Sen vuoksi ehdotamme, että 29306: tuloa. Tällöin on muistettava, että eräänä kansaneläkelain 62 §: n 1 mom: iin lisättäi- 29307: suurena menoeränä varsinkin kaupungeissa siin uusi lause, jossa sanottaisiin: 29308: X,15. - Ala.nko ym. 699 29309: 29310: Eläkelaitoksen osuus :kustannuksista on kaan tällä kertaa ole halunneet kajota muuta 29311: kaksikymmentäviisi sadalta tukiosien yhteis- kuin näihin kaikkein tärkeimpiin epäkohtiin, 29312: määrästä ja valtio vastaa tukiosien kustan- jotka meidän mielestämme pitäisi korjata. 29313: nuksista muulta kuin edellä mainitulta Tämän vuoksi ehdotammekin, 29314: osalta. 29315: Kansaneläkelaissa on monia muitakin pie- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 29316: nempiä epäkohtia, jotka pitäisi korjata. van lakiehdotuksen: 29317: Asian kiireellisyyden vuoksi emme kuiten- 29318: 29319: 29320: 29321: Laki 29322: kansaneläkelain muuttamisesta.. 29323: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan- 29324: saneläkelain (347/56) 27 §:n 1 momentti ja 62 §:n 1 momentti sekä lisätään 30 §:ään 29325: uusi 3 momentti seuraavasti: 29326: 27 §. myös työ- ja virkasuhteesta saatavaa sekä 29327: Kunnat jaetaan elinkustannusten kalleu- muuta työtuloa. 29328: den mukaan kolmeen ryhmään, joissa eläk- 29329: keen täysimääräinen tukiosa on vuodessa: 62 §. 29330: Valtio, kunnat ja eläkelaitos vastaavat ku- 29331: ensimmäisessä eli kal- kin omasta puolestaan eläJkkeen tukiosien 29332: leimmassa kuntaryh- kustannuksista. Kunnat jaetaan kustannus- 29333: mässä . . . . . . . . . . . . . 86 400 markkaa osuutensa suorittamista varten taloudellisen 29334: toisessa kuntaryhmässä 75 600 markkaa ja asemansa mukaan viiteen ryhmään, joissa 29335: kunnan kustannusosuus on 9, 13, 17, 21 ja 29336: kolmannessa kuntaryh- 26 sadalta 2 momentissa sanotulla tavalla 29337: mässä . . . . . . . . . . . . . 64 800 markkaa lasketusta kunnan kustannusosuusperus- 29338: teesta. Eläkelaitoksen osuus kustannuksista 29339: on 25 sadalta maksettujen tukiosien yhteis- 29340: 30 §. määrästä ja valtio vastaa tukiosien kustan- 29341: nuksista muulta kuin edellä mainitulta 29342: Se, mitä edellisessä momentissa on sanottu osalta. 29343: eläkeluontoisen tulon etuoikeudesta, koskee 29344: 29345: 29346: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 29347: 29348: Kustaa Alanko. Lyyli Aalto. Kaarlo Pitsinki. 29349: Juho Karvonen. Sulo Hostila. Anni Flinck. 29350: Varma K. Turunen. Väinö Tikkaoja. Viljo Rantala. 29351: Rafael Paasio. Ensio Partanen. Eino Raunio. 29352: Kalle Matilainen. Elis Manninen. Lars Lindeman. 29353: Arvo Tuominen. K. F. Haapasalo. Viljo Virtanen. 29354: Pentti Niemi. Edvard Pesonen. Veikko Kokkola. 29355: G. Henriksson. Vilho Väyrynen. Väinö Tanner. 29356: Meeri Kalavainen. Olavi Lindblom. Sylvi Siltanen. 29357: Veikko Helle. 29358: 700 29359: 29360: X,16. - Lak.al. N: o 112. 29361: 29362: 29363: 29364: lYia.tilainen ym.: Ehdotus laiksi kansane.läkelain muuttami- 29365: sesta. 29366: 29367: E d u s kun n a 11 e. 29368: 29369: Kansaneläkelain tukiosaa koskevat sään- tointa tai ei voi sellaista esimerkiksi lasten 29370: nökset kaipaavat korjausta, sillä varsinkin hoidon vuoksi vastaanottaa. Osapäivätoimi 29371: perheellisten kohdalla aviopuolisoiden yhtei- tai tilapäistoimi voisivat kuitenkin kansan- 29372: set, varsin vaatimattomatkin tulot vaikutta- eläkkeen lisäksi huomattavasti parantaa 29373: vat herkästi eläkkeen tukiosaan. Kansanelä- perheen toimeentuloa, mutta rajatulosta 29374: kelain 27 §: n 3 mom: n mukaan eläkkeen voimassa olevat säännökset suorastaan jar- 29375: tukiosa maksetaan täysimääräisenä, kun va- ruttavat perheenäidin hakeutumista osa- 29376: kuutetun vuositulo ei ylitä ensimmäisessä päivä- tai tilapäistehtäviin, koska se saat- 29377: kuntaryhmässä 34 000, toisessa kuntaryh- taa merkitä tukiosan osittaista tai täydel- 29378: mässä 24 000 ja kolmannessa kuntaryhmässä listä menetystä. Kun kansaneläkelain tar- 29379: 17 000 mk. Saman pykälän 4 mom :n mukaan koituksena ei voine olla estää perheen oma- 29380: naimisissa olevalle eläkkeensaajalle makse- toimisuutta, olisi tarkoituksenmukaista, 29381: taan tukiosaa täysimääräisenä, kun puolisoi- että aviopuolisoiden yhteistä vuosituloa las- 29382: den yhteinen vuositulo ei ylitä rajatuloa, kettaessa ei eläkkeensaajan aviopuolison 29383: joka on 60 sadalta suurempi kuin 3 mom: ssa ansioita otettaisi nykyisessä määrässä lu- 29384: tarkoitettu rajatulo. kmm. Mielestämme laissa voitaisiin säätää, 29385: Edellä olevasta selviää, että varsin vaati- että naimisissa olevan eläkkeensaajan tuki- 29386: mattomat tulot aiheuttavat tukiosan ainakin osan rajatuloa laskettaessa ei aviopuolison 29387: osittaisen menettämisen. Kun monesti per- tuloja otettaisi huomioon 100 000 mk:n 29388: heenisän sairastuminen saattaa perheen vai- määrään saakka. Tätä koskeva muutos olisi 29389: keaan taloudelliseen asemaan, on aviopuoli- tehtävä lain 27 §: n 4 mom: iin. 29390: son pakko hakeutua ansiotyöhön, jotta per- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 29391: heen taloutta kyettäisiin edes välttävästi hoi- 29392: tamaan. Perheenäiti ei kuitenkaan läheskään että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 29393: aina saa tyydyttävästi palkattua kokopäivä- van lakiehdotuksen: 29394: 29395: 29396: Laki 29397: kansaneläkelain muuttamisesta. 29398: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan kansaneläkelain (347/56) 27 § :n 4 mo- 29399: mentti näin kuuluvaksi: 29400: 29401: 27 §. momentissa tarkoitettu rajatulo. Puolisoi- 29402: den yhteistä vuosituloa laskettaessa jäte- 29403: Naimisissa olevalle vakuutetulle makse- tään eläkkeensaajan aviopuolison tulot 29404: taan eläkkeen tukiosa täysimääräisenä, kun 100 000 markan määrään saakka huomioon- 29405: puolisoiden yhteinen vuositulo ei ylitä raja- ottamatta. 29406: tuloa, joka on 60 sadalta suurempi kuin 3 29407: 29408: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 29409: Kalle Matilainen. Pentti Niemi. Anni Flinck. 29410: Arvo Tuominen. Sylvi Siltanen. Veikko Helle. 29411: 701 29412: 29413: X,17. - Lak.al. N:o 113. 29414: 29415: 29416: 29417: 29418: Siiskonen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. 29419: 29420: 29421: E d u s k u n n a ll e. 29422: 29423: Voimassa olevassa kansaneläkelaissa mää- lot sitten kohoavat voimassaoleviin tulorajoi- 29424: ritellyt vuositulorajat- 17 000 - 24 000 - hin saakka, ei sairaalle puolisolle anneta lain- 29425: 34 000 mk - jolloin asianomaisen eläkkeen- kaan kansaneläkkeen tukiosaa, vaikka se ku- 29426: saajan oikeus tukiosaan kokonaan lakkaa, luisi yksinomaan sairauden aiheuttamiin 29427: ovat kansaneläkkeiden määrään ja elintason lääkekuluihin ja perheen muu toimeentulo 29428: kallenteen verrattuna kohtuuttoman alhaiset. jäisi työssä käyvän aviovaimon kannetta- 29429: Nykyisellä kansaneläkkeellä kaikkine tuki- vaksi. 29430: osineen eivät voi tulla toimeen sellaiset hen- Jotta nyt vallitseva ilmeinen epäkohta 29431: kilöt, joilla ei ole läheisiä omaisia autta- poistuisi, olisi omien tulojen ylärajoja nos- 29432: massa toimeentuloa tai muita ns. etuoikeu- tettava ainakin niihin määriin saakka, jotka 29433: tettujen tulojen ryhmään kuuluvia eläkkeitä muita eläkkeitä nauttivat saavat lukea etu- 29434: ym. tuloja, ja joiden on kansaneläkkeestään oikeutetuksi tulokseen. 29435: maksettava vuokransa, hankittava poltto- Kansaneläkelain 30 §: ssä on määritelty ne 29436: puunsa ja kaikki muut välttämättömät tar- eläkkeet, joita ei huomioida kansaneläkkeen 29437: vikkeet ruuan ohella. Heidän on ollut pakko tukiosaa laskettaessa tai, mikäli ne huo- 29438: hankkia lisätuloja suorittamalla ansiotyönä mioidaan, vähennetään niistä edellämainittu 29439: sellaisia tehtäviä, joihin he vanhuudestaan etuoikeutettu tulo, joka on nykyisin 66 000 29440: ja sairaudestaan huolimatta kykenevät, jos- mk. Sotainvaliidin saama elinkorko ja so- 29441: kin heiltä vaatii erittäin suuria ponnis- dassa kaatuneen pojan vanhempien huolto- 29442: tuksia ja sisukkuutta tehdä viimeiseen saa:kka eläke eivät kuulu näihin ryhmiin, joten ne 29443: kaikki, mitä suinkin voivat auttaakseen itse luetaan kokonaisuudessaan vakuutetun ja hä- 29444: toimeentuloaan turvautumatta kokonaan yh- nen puolisonsa yhteiseksi tuloksi ja näin- 29445: teiskunnan huoltoon. Kun näiden omien työ- ollen joko estävät tukiosan saamisen tai vä- 29446: tulojen ylärajat ovat, kuten jo mainittiin, hentävät sitä. 29447: erittäin alhaiset, käy usein niin, että näitä Se ettei sotainvaliidin elinkorkoa ole huo- 29448: esimerkillisen ahkeria kansalaisia rangais- mioitu etuoikeutettuna tulona, on herättänyt 29449: taan uutteruudestaan vähentämällä heidän erittäin suurta tyytymättömyyttä sotainva- 29450: kansaneläkkeensä tukiosan määrää. Toisaalta liidien keskuudessa eikä sitä suinkaan ole 29451: taas kansaneläkettä saavan mahdollisesti vähentänyt se, että etuoikeutettuihin tuloihin 29452: saama lapsilisä, perhelisä ja huoltoapulain on lain nykyisessä tulkinnassa liitetty mm. 29453: mukaan annettu huoltoapu eivät vaikuta tu- jääkärieläke. Sotainvaliidit, jotka ovat me- 29454: kiosan suuruuteen, ja etuoikeutettujen tu- nettäneet terveytensä ja työkykynsä suorit- 29455: lojen kolmantena ryhmänä on sellaisia eläke- taessaan velvollisuutensa maan itsenäisyyttä 29456: tuloja, jotka vasta 60 000 ·(nykyisin 66 000) puolustettaessa ja jotka saavat vammansa 29457: mk:n vuositulorajan ylitettyään vaikuttavat laatua vastaavan elinkoron, odottavat, että 29458: tukiosaa vähentävästi. tämä elinkorko luetaan vähintään samaan 29459: Erittäin räikeänä tulorajojen pienuuden luokkaan kuin muutkin eläkkeet, ellei sitä 29460: aiheuttama epäkohta esiintyy silloin, kun jätetä kokonaan huomioimatta eläkkeen tuki- 29461: kyseessä on aviopuolisoiden yhteiset tulot ja osaa määrättäessä. 29462: vaimo suorittaa ansiotyötä hoitamalla sen Myöskin ne vanhukset, jotka saavat huolto- 29463: ohella samassa taloudessa sairasta, kansan- eläkettä menetettyään sodassa yhden tai 29464: eläkettä saavaa puolisoaan pyrkien näin säi- useamman poikansa, ovat oikeutetusti tyy- 29465: lyttämään perhesiteet ehjinä. Jos vaimon tu- tymättömiä siihen, että heidän saamastaan 29466: 702 X,17. - Ka.nsa.nelll.kelaki. 29467: 29468: 29469: huoltoeläkkeestä ei lainkaan huomioida etu- Edelläolevaan viitaten ehdotamme, 29470: oikeutettua tuloa, vaan vähentää se heidän 29471: tukiosansa suuruutta koko määrällään. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 29472: van Uikiehddtuksen: 29473: 29474: 29475: 29476: Laki 29477: kansaneläkelain muuttamisesta. 29478: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan- 29479: saneläkelain (347/56) 27 §:n 3 momentti ja 30 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 29480: 15 päivänä joulukuuta 1956 annetussa laissa (606/56), näin kuuluvaksi: 29481: 29482: 27 §. sukulaisuus- tai lankoussuhteen taikka sellai- 29483: seen suhteeseen verrattavan muun syyn takia 29484: Eläkkeen tukiosa maksetaan täysimääräi- vapaaehtoisesti annettua elatusta tai avus- 29485: senä, kun vakuutetun vuositulo ei ylitä seu- tusta ei lueta vuosituloksi, mikäli sen määrä, 29486: raavia rajatuloja: yhdessä 1 momentissa tarkoitettujen muiden 29487: tulojen kanssa, ei sanottavasti ylitä huolto- 29488: Ensimmäisessä kuntaryhmässä . . 100 000 mk apulain mukaan omaiselle annettavan ela- 29489: Toisessa kuntaryhmässä . . . . . . . 90 000 mk tuksen määrää. Vapaaehtoisen vanhuus-, 29490: Kolmannessa kuntaryhmässä . . . 83 000 mk työkyvyttömyys- tai perhe-eläkevakuutuksen 29491: perusteella vakuutetulle maksetusta eläk- 29492: keestä tai elinkorosta taikka sotainvaliidille 29493: 30 §. maksettavasta elinkorosta taikka sodassa kaa- 29494: tuneen pojan vanhemmille maksettavasta 29495: Vuosituloksi ei lueta tämän lain mukaan huoltoeläkkeestä tahi niiden yhteismäärästä 29496: maksettavaa eläkettä, lapsilisälain mukaan sekä oman taikka puolison työ- tai virka- 29497: maksettavaa lapsilisää, perhelisälain mukaan suhteen johdosta työ- tai virkasuhteeseen 29498: ma:ksettavaa perhelisää eikä huoltoapulain liittyvän vanhuus-, työkyvyttömyys- tai per- 29499: mukaan annettua huoltoapua, elatusta tai he-eläkevakuutuksen perusteella vakuutetulle 29500: avustusta. Avioliitosta johtuvan elatusvel- maksetusta eläkkeestä tahi niiden yhteis- 29501: vollisuuden perusteella annettua elatusta, määrästä luetaan vuosituloksi vain se osa, 29502: avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista joka ylittää 66 000 markkaa vuodessa. 29503: annetussa laissa säädettyä elatusapua ja 29504: 29505: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 29506: 29507: Aili Siiskonen. A. Simonen. 29508: Olli J. Uoti. Vilho Turunen. 29509: Impi Lukkarinen. lYiartta Salmela-Järvinen. 29510: Vappu Heinonen. Urho Kulova.ara. 29511: Mikko Hult. V. Liljeström. 29512: A. ll'årkönen. H. Törmä. 29513: 703 29514: 29515: X,18. - Lak.al. N:o 114. 29516: 29517: 29518: 29519: 29520: Halinen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. 29521: 29522: 29523: E d u s k u n n a ll e. 29524: 29525: Kun kansaneläkelaki vuoden 1956 alku- Silloin vähennetään hautausavustuksen maa- 29526: puolella uudistettiin, sisältyivät siihen myös rästä sanotulta ajalta maksettaviksi erään- 29527: säädökset hautausavustuksesta. Tämä lain tyneet eläkkeen perusosat. Jos olisi kysymyk- 29528: 33 § on sen jälkeen edellä mainitun vuoden sessä etumaksuna suoritettava eläke, niin vä- 29529: lopulla muutettu avustusten jakoperusteiden hennys olisi tietysti kohdallaan hautausapua 29530: kohdalta. Hautausavustus on kansaneläkkeen maksettaessa. Mutta kun vähennys koskee 29531: perusosan suuruinen. Lakiin on tämän asian elinajalle kuuluvaa eläkettä, olisi lakiin teh- 29532: kohdalle tullut kuitenkin ilmeinen epäoikeu- tävä muutos. Tällaiset jo eläkettä saavat hen- 29533: denmukaisuus. Lain 33 § : n 1 mom. säätää, kilöthän yleensä ovat omaistensa puolelta 29534: että hautausavustus suoritetaan sellaisten lisähuollon tarpeessa ja erikoisesti heidän 29535: vakuutettujen kuoltua, jotka eivät saa van- kohdallaan hautausavustus olisi tarpeellinen. 29536: huus- tai työkyvyttömyyseläkettä. Saman Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29537: § : n 2 mom. sallii hautausavustuksen maksun nioittaen, 29538: myös eläkkeensaajan kohdalla, jos hän kuolee 29539: ennen kuin hänen eläkkeensä perusosa on että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 29540: erääntynyt maksettavaksi kuolemaa välittö- van lakiehdotuksen: 29541: mästi edeltäneeltä vuoden pituiselta ajalta. 29542: 29543: 29544: Laki 29545: kansaneläkelain muuttamisesta. 29546: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan- 29547: saneläkelain (347/56) 33 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1956 annetussa 29548: laissa (606/56), näin kuuluvaksi: 29549: 29550: 33 §. sia, suoritetaan hautausavustus niille, jotka 29551: Jos vakuutettu kuolee, suoritetaan puoli- ovat pitäneet huolta vainajan hautaamisesta, 29552: solle ja 16 vuotta nuoremmille rintaperiUi- ei kuitenkaan enempää kuin siitä aiheutu- 29553: sille tai, jollei näitä ole, vanhemmille hau- neiden kustannusten määrä. 29554: tausavustuksena perusosan vuotuinen määrä. Hautausavustusta on uhalla, että oikeus 29555: Hautausavustus jaetaan heidän keskensä, sen saamiseen muuten on menetetty, haet- 29556: niinkuin jäämistön jakamisesta on säädetty. tava, siten kuin asetuksella määrätään, yhden 29557: Jos vakuutetulla ei ole edellä sanottuja omai- vuoden kuluessa vakuutetun kuolinpäivästä. 29558: 29559: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 29560: 29561: Sylvi Halinen. Veikko Savela. V. E. Svinhufvud. 29562: Marja Lahti. Antti J. Rantamaa. Arvo Pentti. 29563: Kerttu Sa.alasti. 29564: 704 29565: 29566: X,19. - Lak.al. N: o 115. 29567: 29568: 29569: 29570: 29571: Forsius ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. 29572: 29573: 29574: E d u s k u n n a ll e. 29575: 29576: Kansaneläkelain 60 § : n 2 mom: n mukaan asiassa kuitenkin yksinomaan vanhuksille tar- 29577: voidaan eläkelaitoksen varoja sijoittaa mm. koitettujen, asunto-osakeyhtiömuotoisten ta- 29578: vanhusten huoltoa edistävään rakennustoi- lojen rakentaminen osittain yhteiskunnan tar- 29579: mintaan. Tämän säännöksen soveltamisalaa joaman tuen turvin. Tällaisista taloista voi 29580: ()n kuitenkin oleellisesti rajoittanut ja edel- osan osakkeista omistaa yleishyödyllinen jär- 29581: leen rajoittaa kansaneläkeasetuksen 29 § : n jestö, joka vuokraa hallinnassaan olevia huo- 29582: säännös siitä, että ,on lähinnä pyrittävä ke- neita vanhuksille, huomattavasti suuremman 29583: hittämään ajanmukaisten kunnallisten van- osan osakkeita kuuluessa kuitenkin välittö- 29584: hainkotien aikaansaamista." Tämän nojalla mästi asunnon tarpeessa oleville vanhuksille, 29585: ei vanhusten asuntopulan poistamista tai jotka kykenevät sellaiseen sijoittamaan koh- 29586: asunto-olojen edistämistä tarkoittavaan re- tuullisen rahamäärän. Yhteiset ruokailutilat, 29587: kennustoimintaan ole eläkelaitoksen varoja siivousapu ja sairasapu hälytystapauksissa 29588: voitu sijoittaa. Kokemus on kuitenkin osoit- kuuluisivat rakennusten tarjoamiin sosiaali- 29589: tanut, ettei vanhainkotien rakentaminen ole siin etuisuuksiin. Asunto-osakeyhtiölain puit- 29590: läheskään kokonaisuudessaan voinut ratkaista teissa tapahtuvilla järjestelyillä voitaisiin 29591: yksinäisten vanhusten asunto- ym. sosiaalisia tehokkaasti estää po. asunto-osakkeilla tapah- 29592: ongelmia. Vanhainkotien rakentaminen ja tuva keinottelu etuosto-oikeutta ja kunnan 29593: ylläpitäminen on tullut kunnille niin kal- taholta tapahtuvaa valvontaa koskevilla mää- 29594: liiksi, etteivät läheskään kaikki asuntoa tar- räyksillä. 29595: vitsevat vanhukset ole voineet päästä van- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 29596: hainkotien suojiin. 29597: Tehokkaan ja sosiaalisesti tarkoituksenmu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 29598: kaisen ratkaisumahdollisuuden tarjoaa tässä van lakiehdotuksen: 29599: 29600: 29601: Laki 29602: kansaneläkelain muuttamisesta. 29603: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1956 annetun kan- 29604: saneläkelain (347 /56) 60 §: n 2 momentti näin kuuluvaksi: 29605: 29606: 60 §. välittömästi edistäviin tarkoituksiin sekä van- 29607: husten huoltoa edistävään tai vanhuksia var- 29608: Varat on sijoitettava tuotannollisiin tar- ten aiottujen asuntojen tuottamista tarkoit- 29609: koituksiin. Sen ohessa voidaan varoja sijoit- tavaan rakennustoimintaan. 29610: taa työkyvyn säilyttämistä ja palauttamista 29611: 29612: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 29613: Saara Forsius. Jaakko Kemppainen. A. F. Airo. 29614: Aune Innala. Erkki Hara. Jussi Saukkonen. 29615: Kyllikki Pohjala. Martti Salminen. 29616: 705 29617: 29618: X,20. - Lak.a.l. N: o 116. 29619: 29620: 29621: 29622: Mustonen ym.: Ehdotm laiksi kansaneläkelain muuttami- 29623: sesta. 29624: 29625: E d u s k u n n a 11 e. 29626: 29627: Vuoden 1956 valtiopäivillä hyväksytyn selvinnyt, että tässä asemassa olevia henki- 29628: kansaneläkelain 26 §: n mukainen vanhuus- löitä on vähäinen määrä jopa kansaneläke- 29629: eläkkeen saannin ikäraja on 65 vuotta. vakuutettujen joukossa. Sen lisäksi kaikki 29630: Asianomainen eläkkeeseen oikeutettu voi vuonna 1883 tai sitä ennen syntyneet, samoin 29631: kuitenkin, jos hän haluaa, siirtää eläk- kuin työkyvyttömyytensä vuoksi kansaneläke- 29632: keelle jäämisensä myös myöhemmin ta- vakuutuksen ulkopuolelle jääneet, jotka tulo- 29633: pahtuvaksi, jolloin hänen eläkkeensä pe- jensa vuoksi eivät olleet vanhuusavustuslain 29634: rusosa maksetaan korotettuna. Tätä yleis- tai työkyvyttömyysavustuslain mukaiseen 29635: säännöstä rajoittaa kuitenkin lain 94 §: n eläkkeeseen oikeutettuja, mutta jotka tulivat 29636: säännös, että korotettuna ei eläkettä mak- kansaneläkelain uudistuksen yhteydessä va- 29637: seta henkilölle, joka on täyttänyt 65 ikä- kuutuksen piiriin, ovat jääneet eläkkeensä 29638: vuottaan ennen vuoden 1957 alkua. Tämän perusosan korotusoikeutta vaille. Lakiin tul- 29639: rajoituksen hyväksyessään eduskunta on lut epäkohta olisi oikaistava ja maksettava 29640: edellyttänyt, että asia on lakiehdotusta val- asianomaisille korotus taannehtivasti. 29641: mistelleessa komiteassa perusteellisesti tut- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme, 29642: kittu ja ettei eläkettä saarnattornia 65 vuo- 29643: tiaita henkilöitä ole ainakaan sanottavassa että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 29644: määrin olemassa. Myöhemmin on kuitenkin van lakiehdotuksen: 29645: 29646: Laki 29647: kansaneläkelain muuttamisesta. 29648: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan- 29649: eläkelain (347/56) 94 § :ään uusi näin kuuluva 4 momentti: 29650: 96 §. on oikeus hakemuksesta saada perusosaansa 29651: 26 § : n 2 momentin mukainen korotus. 29652: 29653: V akuutetulla, joka ennen vuotta 1957 oli Tämä laki tulee voimaan pa1vana 29654: täyttänyt 65 vuotta, mutta ei ole saanut kuuta 196 . V akuutetulla, joka tämän lain 29655: aikaisemman kansaneläkelain mukaista kan- voimaan tullessa jo saa kansaneläkettä, on 29656: saneläkettä, vanhuusavustuslain mukaista oikeus saada 96 § : n 4 momentissa tarkoitettu 29657: vanhuusavustusta tai työkyvyttömyysavus- etu taannehtivasti siitä ajankohdasta, mistä 29658: tuslain mukaista työkyvyttömyysavustusta, alkaen hänelle on eläke myönnetty. 29659: 29660: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 29661: J. Mustonen. Antto Prunnila. Judit Nederström-Lunden. 29662: Eino Kilpi. Toivo Asvik. Toivo Niiranen. 29663: Aleksi Kiviaho. Pentti Liedes. Eino Tainio. 29664: Matti Meriläinen. Hertta Kuusinen. Elli Stenberg. 29665: Eino Roine. Yrjö Murto. Toivo Friman. 29666: Esa Hietanen. 29667: 89 E 74/60 29668: 706 29669: 29670: X,21.- Lak.al. N:o 117. 29671: 29672: 29673: 29674: 29675: T. Tuominen ym.: Ehdotus laiksi työnantajan lapsilisä- ja 29676: kansaneläkemaksusta annetun lain muuttamisesta. 29677: 29678: 29679: 29680: E d u s k u n n a 11 e. 29681: 29682: Lapsilisälakia säädettäessä sen tarkoitus korvattiin silloin tapahtunut elinkustannus- 29683: oli lapsen elatuksen ja kasvatuksen turvaa,. ten nousu, eivätkä v:n 1956 tapahtumat mer- 29684: minen ja vähävaraisten lapsiperheiden elä- kinneet elinkustannusten laskua, vaan päin- 29685: mänvaikeuksien tasoittaminen. Tämä mer- vastoin. 29686: kitsi yhteiskunnan lakimääräisen vastuun Kuten aloitteentekijäin lapsilisälain muut- 29687: ottamista lasten, so. tulevien työntekijäin tamista koskevan lakialoitteen perusteluissa 29688: kasvattamisesta. Lain aiheuttamiin kustan- on osoitettu, ovat elinkustannukset jatkuvasti 29689: nuksiin, joihin valtio otti osaa, määriteltiin ja erityisesti lapsiperheiden kohdalla kohon- 29690: työnantajain osuus prosentteina maksetuista neet ja lapsilisät ovat viimeksi v. 1951 ta- 29691: palkoista ja tässä yhteydessä v. 1948 työn- pahtuneen korotuksen jälkeen suuresti me- 29692: antajan lapsilisämaksu säädettiin neljäksi nettäneet merkitystään. Eduskuntakin on 29693: markaksi sadalta suoritettujen työpalkkojen tähän kiinnittänyt huomiota viime joulu- 29694: määrästä. Tämä perustui siihen, että työn- kuussa ja lausunut toivomuksen, että halli- 29695: antajat olivat v. 1947 työnantajaliiton teke- tus kiinnittäisi asiaan tähänastista suurem- 29696: män sopimuksen mukaan jonkin aikaa mak- paa huomiota saattamalla lapsilisät kohon- 29697: saneet ns. perhepalkkaa kutakin työntekijäin neita elinkustannuksia vastaaviksi. Työn- 29698: alaikäistä lasta kohti peruspalkan lisäksi. antajien osuutta lasten - tulevien työnteki- 29699: Tällä oli pyritty elinkustannuksia paremmin jäin - elatUS- ja kasvatuskustannuksista, 29700: vastaavan palkkauksen aikaansaamiseen ja varsinkaan kun osuus on niin pieni muihin 29701: korvaamaan siinä vaiheessa kohonneet elin- tuotantotekijöihin nähden, ei ole ollut 29702: kustannukset. Kun tämä järjestelmä ei kui- syytä vähentää. Koska maksettu palkka- 29703: tenkaan käytännössä osoittautunut tarkoi- maara työntekijäin lisääntymisen sekä 29704: tuksenmukaiseksi, siirryttiin työnantaja- sekä palkkojen markkamääräisen kohoamisen 29705: työntekijäjärjestöjen ehdotuksesta lainsää- vuoksi on noussut, voitaisiin lapsilisää ko- 29706: däntöön. rottaa, kuten aloitteessamme n:o 115/58 lap- 29707: Keväällä 1956 kuitenkin pienennettiin silisälain muuttamisesta on ehdotettu, sillä 29708: työnantajain osuutta neljästä markasta kol- rahamäärällä, mikä kertyisi, kun työnanta- 29709: meen markkaan sadalta viitaten tapahtunee- jan lapsilisämaksu palautetaan siihen, mitä 29710: seen yleiseen palkankorotukseen. Tämä ei se oli huhtikuun loppuun saakka v. 1956. 29711: voinut olla pätevä peruste, koska työnanta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 29712: jain maksama lapsilisä oli katsottu jo em. nioittaen, 29713: sopimuksen mukaan ja sittemmin lainsää- 29714: däntöön siirryttäessä luonteeltaan palkka- 29715: menoksi ja koska kysymyksessä oli palkan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 29716: nauttijain jo v. 1947 saavuttama etu, jolla van lakiehdotuksen: 29717: X,21. - T. Tuominen ym. 707 29718: 29719: 29720: 29721: Laki 29722: työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta annetun lain muuttamisesta. 29723: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työnantajan lapsilisä- ja kansaneläke- 29724: maksusta 30 päivänä joulukuuta 1959 annetun lain (528/59) 1 §:n 1 momentti ja 29725: 2 §: n 1 momentti näin kuuluviksi: 29726: 1 §. 2 §. 29727: Työnantaja on suorittamiensa palkkojen Työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemak- 29728: perusteella velvollinen suorittamaan työn- sun suuruus on viisi ja puoli prosenttia suo- 29729: antajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksua, josta ritetun palkan määrästä. Jos suoritetun pal- 29730: kolme yhdettätoista osaa käytetään työnanta- kan määrä on niin pieni, ettei siitä toimiteta 29731: jan kansaneläkemaksuna kansaneläkelaissa ennakkoperintälain mukaista pidätystä, äl- 29732: (347/56) säädetyllä tavalla ja kahdeksan köön lapsilisä- ja kansaneläkemaksua kuiten- 29733: yhdettätoista osaa lapsilisälain (541/48) kaan maksettako. Lapsilisä- ja kansaneläke- 29734: aiheuttamien menojen peittämiseen. maksu suoritetaan siten, että täysien kym- 29735: menien markkojen yli menevä osa jätetään 29736: lukuun ottamatta. 29737: 29738: 29739: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 29740: 29741: Tyyne Tuominen. H. Tauriainen. 29742: Irma Torvi. Hertta. Kuusinen. 29743: Eino Roine. Eino Tainio. 29744: Siiri Lehmonen. Elli Stenberg. 29745: Antto Prunnila. Kuuno Honkonen. 29746: Inkeri Virtanen. Matti Koivunen. 29747: Toivo Niiranen. Kauko Tamminen. 29748: Toivo Salin. Väinö R. Virtanen. 29749: J. Mustonen. Judit Nederström-Lunden. 29750: 708 29751: 29752: X,22. - Lak.al. N: o 118. 29753: 29754: 29755: 29756: 29757: Siiskonen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta. 29758: 29759: 29760: E d u s k u n n a 11 e. 29761: 29762: Lapsilisälain voimassaolon aikana on voitu havaittavissa. Köyhienkin kotien lapsilla on 29763: selvästi todeta tämän lain merkitys varsin- kunnolliset vaatteet koulutiellä matkatessaan. 29764: kin monilapsisille vähävaraisille perheille. Elinkustannusten jatkuvasti kohottua ei 29765: Lapsilisä on tuonut tuntuvaa helpotusta lapsilisällä nimenomaan vähävaraisissa ko- 29766: monilapsisten perheiden toimeentuloon. Sen deissa enää ole sitä merkitystä kuin aikai- 29767: vaikutus näkyy lasten terveydentilassa ja semmin. Kun lain tarkoituksena on lapsen 29768: vaatetuksessa. Lapsilisän avulla ovat vähä- elatuksen ja kasvatuksen turvaaminen, olisi 29769: varaisten kotien äidit voineet valmistaa lap- lapsilisän määrää korotettava, jotta laki jat- 29770: silleen vaihtelevampaa ja terveydelliset vaati- kuvasti täyttäisi tarkoituksensa. 29771: mukset täyttävää ravintoa ja lapsilisä on Edelläolevaan viitaten ehdotamme, 29772: auttanut heitä pukemaan lapsensa lämpi- 29773: mästi ja tarkoituksenmukaisesti. Varsinkin että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 29774: maaseudun kansakoululapsien pukeutumista van lakiehdotuksen: 29775: seuratessa on lapsilisän merkitys selvästi 29776: 29777: 29778: 29779: Laki 29780: lapsilisälain muuttamisesta. 29781: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun 29782: lapsilisälain (541/48) 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 29783: 1956 annetussa laissa (605/56), näin kuuluvaksi: 29784: 29785: 1 §. mentätuhattaneljäsataa markkaa vuodessa jo- 29786: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suo- kaisesta Suomessa asuvasta kuuttatoista 29787: ritetaan sen mukaan kuin tässä laissa sääde- vuotta nuoremmasta lapsesta. 29788: tään, valtion varoista lapsilisää kaksikym- 29789: 29790: 29791: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 29792: 29793: Aili Siiskonen. A. Simonen. V. Liljeström. 29794: Olli J. Uoti. Vilho Turunen. Mikko Hult. 29795: Impi Lukkarinen. Martta Salmela-Järvinen. A. Härkönen. 29796: Vappu Heinonen. Urho Kulovaara. H. Törmä.. 29797: 709 29798: 29799: X,23. - Lak.al. N: o 119. 29800: 29801: 29802: 29803: 29804: Torvi ym.: Ehdotus laiksi perhelisälain muuttamisesta. 29805: 29806: 29807: E d u s k u n n a ll e. 29808: 29809: Perhelisälain tarkoitus on korvata lasten syistä on muulla tavalla huollettava, on toi- 29810: aiheuttamat lisäkustannukset, kuten lain saalta ristiriidassa lain eräiden muiden sään- 29811: 1 § : ssä sanotaan. Lain motiivina lienee nösten kanssa ja toisaalta myös johtaa epä- 29812: pidettävä myös sitä, että yhteiskunnan suo- oikeudenmukaisuuteen. 29813: man avun turvin taataan lapsille vanhem- Edellä mainittu säännös on ristiriidassa 29814: pien vaikeuksista huolimatta eräitä vält- 14 § : n 1 mom: n säännöksen kanssa, jonka 29815: tämättömyystarvikkeita. Laki on kuitenkin mukaan perhelisä ei saa vähentää huoltolain 29816: eräissä suhteissa ei ainoastaan epäjohdon- mukaista avustusta. 3 § :n säännös onlcin 29817: mukainen, vaan myös epäoikeudenmukai- lähinnä ilmeisesti tulkittava siten, että yh- 29818: nen, sillä jos vanhemmat tai toinen heistä teiskunta haluaa varjella itseään perheiltä, 29819: ei tyydytä jossakin suhteessa yhteiskuntaa, joita vaivaa jokin sukurasitus, sillä asetuk- 29820: lapset jätetään yhteiskunnan tämän lain sen 2 § : n mukaan on perhelisähakemuksessa 29821: suomaa turvaa vaille. Niinpä lain 1 § : n ilmoitettava, sairastaako joku perheenjäse- 29822: 2 mom. sulkee lain piiriin ne perheet, joissa nistä periytyviä tauteja, kuten periytyvää 29823: on 2 lasta, sikäli kuin perheen pääasiallinen mielitautia tai kaatumatautia tahi pitkäai- 29824: huoltaja on kuollut tai tullut pysyvästi työ- kaisia tauteja, kuten keuhkotuberkuloosia, 29825: kyvyttömäksi, mutta sen sijaan ei perhettä, sukupuolitauteja tai niihin verrattavia tau- 29826: jossa on yksinäinen äiti eikä perhettä, jossa teja. Periaate, että lapset jätetään ilman 29827: mies, jonka vaimo on kuollut tai pysyvästi perhelisän suomaa vähäistä turvaa siitä 29828: työkyvytön. syystä, että vanhempia on kohdannut tai 29829: Ei ole oikein, että yhteiskunta esimerkiksi he ovat perineet jonkin edellä mainituista 29830: siitä syystä, että äiti ei ole naimisissa tai että sairauksista, on täysin tuomittava. Lapset, 29831: vanhemmat ovat eronneet, ikäänkuin kostaa jotka jo ovat syntyneet, on ruokittava, vaa- 29832: lapsille, jättämällä heidät vaille niitä tar- tetettava ja kasvatettava, ja silloin kun van- 29833: vikkeita, joita muut samanlaisessa taloudelli- hemmat itse pyrkivät sen tekemään, heitä 29834: sessa asemassa olevat perheet voivat hankkia on tehtävässään autettava. Kun edellä mai- 29835: perhelisällä. On myös todettava, että vaikka nittuja sairauksia ilmenee, on yhteiskunnan 29836: mies, jota yleensä pidetään perheen pääasial- velvollisuus hoitaa ko. henkilöitä siten, että 29837: lisena huoltajana, onkin säilyttänyt työky- he paranevat, valistaa heitä tai ryhtyä joi- 29838: kynsä, niin äidin työkyvyttömäksi tuleminen hinkin muihin toimenpiteisiin, jotta mah- 29839: tai kuoleminen synnyttää lasten hoito- ja dollisimman vähän jo syntyessään vajavaisia 29840: kasvatusongelmien ohella myös sellaisia vai- yksilöitä tulisi, mutta jo syntyneille lapsille 29841: keuksia, joita taloudellisella avulla, esimer- ja sairaille vanhemmille ei saa heidän onnet- 29842: kiksi vaatteiden hankinnalla, voitaisiin lie- tomuuttaan kostaa. Mainitut estävät sään- 29843: ventää. Edellä mainituista syistä nämä 2 nökset olisi siis laista poistettava. 29844: ryhmää perheitä pitäisi päästä perhelisälain Lisäksi on todettava, että perhelisä, kuten 29845: piiriin, jos muut edellytykset ovat olemassa, muutkin sosiaaliset avustukset, on kustan- 29846: silloin kun perheessä on 2 lasta. nustason noustessa jäänyt jälkeen ja siksi se 29847: Lain 3 § : n säännös, jonka mukaan per- olisi sidottava indeksiin. 29848: helisä voidaan evätä, jos katsotaan, että per- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 29849: heen tukemista yhteiskunnan kannalta ei pi- 29850: detä tarkoituksenmukaisena syystä, että joku että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 29851: perheen jäsenistä terveydellisistä tai muista van lakiehdotuksen: 29852: 710 X,23. - Perhelisll.laki. 29853: 29854: 29855: 29856: 29857: Laki 29858: perhelisälain muuttamisesta. 29859: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1943 annetun 29860: perhelisälain (375/43) 1 § :n 2 momentti ja 3 § :n 3 momentti sekä lisätään lakiin uusi 29861: näin kuuluva 14 a § seuraavasti: 29862: 1 §. hen aihetta, voidaan perhelisä myöntää har- 29863: kinnan mukaan, vaikka veroäyrien luku 29864: Perhelisää suoritetaan myös sellaiselle per- ylittää 1 momentissa sanotulla tavalla vah- 29865: heelle, jossa äiti yksinään huoltaa perhettään vistetun määrän. Perhelisä voidaan harkin- 29866: tai josta toinen huoltaja on kuollut tai tul- nan mukaan myös evätä, vaikka veroäyrien 29867: lut pysyvästi työkyvyttömäksi ja jossa on luku ei ole noussut sanottuun määrään, ellei 29868: vähintään kaksi 1 momentissa tarkoitettua sen myöntämiseen ole syytä hakijan toimeen- 29869: lasta. tulomahdollisuuksien kannalta. 29870: 3 §. 29871: 14 a §. 29872: Elinkustannusten noustessa tämän lain 29873: Milloin perheen taloudellinen tila, vanhem- voimaan tullessa vallinneesta tasosta on val- 29874: pia tai jompaakumpaa heistä kohdannut tioneuvoston korotettava perhelisän määrää 29875: sairaus tai muu erikoinen syy antaa sii- elinkustannusten nousua vastaavaksi. 29876: 29877: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 29878: 29879: Irma Torvi. P. Liedes. 29880: T. Kelovesi. Irma Rosnell. 29881: Toivo Niiranen. Eino Roine. 29882: Eino Tainio. Hugo Manninen. 29883: Kaino Haapanen. Judit Nederström-Lunden. 29884: Martti Linna. Inkeri Virtanen. 29885: Väinö R. Virtanen. Anna-Liisa Tiekso. 29886: Antto Prunnila. Siiri Lehmonen. 29887: J. Mustonen. Hertta Kuusinen. 29888: 711 29889: 29890: X,24. - Lak.al. N:o 120. 29891: 29892: 29893: 29894: Torvi ym.: Ehdotus laiksi invaliidirahalain muuttamisesta. 29895: 29896: E d u s k u n n a 11 e. 29897: 29898: Invaliidiraha myönnetään puuttuvan työ- mukaan on invaliidirahan vuotuinen maara 29899: kyvyn korvauksena, ja eroaa siis periaatteel- siviHi-invalidille, jolta puuttuu suuntausnäkö 29900: taan esim. sotilasvammalaista. Tämä lakien hänelle tuntemattomassa paikassa, 114 000 29901: erilainen luonne jo saattaa samanlaisen vam- mk. Sotasokean peruselinkorko on suurempi, 29902: man uhriksi joutuneet ja samoissa vaikeuk- sen lisäksi hänen on mahdollista saada täy- 29903: sissa elävät invalidit hyvin erilaiseen ase- dennyskorkoa ja opaskoiralleen avustusta. 29904: maan. Erityisen suurta katkeruutta on he- Kummankin vaikeudet ovat samat. On todet- 29905: rättänyt se tosiasia, että invaliidirahalain tava, että sokealle aiheutuu monia lisäkuluja 29906: mukaan myönnetyt korvaukset ovat riittä- kulkuneuvojen käytöstä, opastuksesta, esi- 29907: mättömät ja vain pieni osa sotilasvammalain lukijasta, opaskoirasta jne. Lisäksi on todet- 29908: mukaisista korvauksista. Sotilasvammalaki on tava, että sokeat ovat viime aikoina talou- 29909: enimmäkseen ollut sidottu indeksiin ja mil- dellisessa suhteessa joutuneet erittäin vai- 29910: loin tämä sidonnaisuus on loppunut, on kui- keaan asemaan, koska mm. peruselintarvik- 29911: tenkin vastaava korotus suoritettu korvauk- keiden hintojen kohoaminen on tehnyt inva- 29912: siin. Invaliidirahalaki ei ole ollenkaan ollut liidirahan entistäkin merkityksettömämmäksi. 29913: sidottu indeksiin ja vaikka silloin tällöin Myös näkevien yrittäjien taholta kohdistunut 29914: onkin suoritettu korvausten korotuksia, eivät kilpailu sekä lisääntyvä teollistuminen ovat 29915: ne ole vastanneet kustannustasossa tapahtu- supistaneet sokeain käsityöammateista saata- 29916: nutta nousua. vaa ansiotuloa. 29917: Vaikka invaliidirahalakiin kokonaisuudes- Edellä mainituista syistä ehdotamme, 29918: saankin olisi välttämätöntä suorittaa paran- 29919: nuksia, niin erityisesti sokeain asema vaatisi että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 29920: nopeata korjaamista. Invaliidirahalain 4 §: n van lakiehdotuksen: 29921: 29922: 29923: Laki 29924: invaliidirahaJain muuttamisesta. 29925: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan kesäkuun 14 päivänä 1951 annetun inva- 29926: liidirahalain 4 §: n 1 momentti, sellaisena kuin se on joulukuun 12 päivänä 1958 anne- 29927: tussa laissa (490/58) näin kuuluvaksi: 29928: 29929: 4 §. hänelle tuntemattomassa paikassa, 180 000 29930: 1) Invaliidirahan vuotuinen määrä on: markkaa; 29931: invaliidille, jolta puuttuu suuntausnäkö 29932: 29933: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 29934: Irma. Torvi. Elli Stenberg. Hugo Manninen. 29935: T. Kelovesi. Antto Prunnila. Judit Nederström-Lunden. 29936: Toivo Niira.nen. J. Mustonen. Inkeri Virtanen. 29937: Kaino Haapa.nen. Pentti Liedes. Anna-Liisa Tiekso. 29938: Martti Linna. Jaakko Kemppainen. Siiri Lehmonen. 29939: Väinö R. Virtanen. Eino Roine. Hertta Kuusinen. 29940: 712 29941: 29942: X,25. - Lak.al. N: o 121. 29943: 29944: 29945: 29946: 29947: Marttila. ym.: Ehdotus l,aiksi sotaorpojen työhuollosta anne- 29948: tun l,ain 1 §:n muuttamisesta. 29949: 29950: 29951: E d u s k u n n a ll e. 29952: 29953: Sotaorpojen työhuolto perustuu sotaorpo- korvaukseksi siitä, että sotaorvon isä ei enää 29954: jen työhuollosta huhtikuun 30 päivänä 1943 ole antamassa opintoihin tarvittavaa sekä ta- 29955: annettuun lakiin (363/43). Sen 1 §:n mu- loudellista että henkistä tukea. Varsinkin 29956: kaan, sellaisena kuin se on lokakuun 13 päi- tällä erää kun nuorten työhön sijoitus tuot- 29957: vänä 1944 annetussa laissa (700/44), työ- taa suurten ikäluokkien vuoksi poikkeuksel- 29958: huoltoa voidaan antaa sotaorvolle, joka saa lisia vaikeuksia, varsinkin ammattitaidotta- 29959: huoltoeläkettä tai on nuori henkilö. Kun mille nuorille, olisi ikään perustuvan työ- 29960: huoltoeläkettä voidaan myöntää enintään 19 huollon antamisen rajoitusta lievennettävä. 29961: ikävuoteen saakka ja kun toisaalta sanontaa Tämä olisi sitäkin kohtuullisempaa kun am- 29962: ,nuori henkilö" on yhdenmukaisesti muun mattiopintojen avustuslain 3 §: n nojalla 29963: lainsäädännön kanssa tulkittu siten, että 21 (796/44) apuraha ammattiopintoja varten 29964: vuotta täyttänyt ei enää ole nuori henkilö, voidaan antaa henkilölle, joka ei ole täyttä- 29965: on tämä johtanut siihen, että mainitussa nyt 24 vuotta. Saman ikärajan hyväksymi- 29966: laissa tarkoitettua työhuoltoa ei ole myön- nen sotaarpojen työhuoltolakiin olisi siten 29967: netty sanotun iän täyttäneille sotaorvoille. yhdenmukaisuudenkin vuoksi paikallaan. 29968: Vuosien kuluessa on niiden sotaorpojen Vielä on huomattava, että tämä muutos ei 29969: lukumäärä lisääntynyt, jotka itsestään riip- ainakaan sanottavasti lisäisi valtion menoja 29970: pumattomista syistä eivät ole voineet alkaa nykyisestään. Työhuoltoa saavien sotaorpo- 29971: ammattikoulutusta ennen 21 vuoden ikää. jen lukumäärä on näet selvästi alenemassa, 29972: Koulutusta viivästyttävinä tekijöinä ovat mikä aiheuttaa menojen pienentymistä. To- 29973: tavallisimmin olleet ammattikouluun pääse- dennäköisesti sotaarpojen työhuollon menot 29974: misen ehtona oleva määräaikainen harjoit- ehdotetun muutoksen jälkeenkään eivät ny- 29975: telu, oppilaitosten antama etusija varttu-. kyisestään lainkaan nousisi. 29976: neemmille hakijoille, asevelvollisuuden suo- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 29977: rittaminen tai vakava sairaus. Käsityksemme taen,. 29978: mukaan olisi kohtuutonta jättää nämä sota- 29979: orvot vaille sitä tukea, jota sotaarpojen työ- että Eduskunta hyväksyisi seu.raa- 29980: huoltolaki ilmeisesti on tarkoittanut antaa van lakiehdotuksen: 29981: 29982: 29983: 29984: Laki 29985: sotaarpojen työhuollosta annetun la.in 1 §: n muuttamisesta.. 29986: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sotaorpojen työhuollosta huhtikuun 30 29987: päivänä 1943 annetun lain (363/43) 1 §, sellaisena kuin se muutettuna kuuluu sota- 29988: orpojen työhuollosta annetun lain muuttamisesta lokakuun 13 päivänä 1944 annetussa 29989: laissa (700/44), näin kuuluvaksi: 29990: 1 §. 29991: Sotaorvolla tarkoitetaan tässä laissa 10 turmalain nojalla huoltoeläkkeen saamiseen 29992: päivänä tammikuuta 1941 annetun sotatapa- oikeutettua, sanotun lain 3 § : n 1 kohdassa 29993: X,25. - Marttila ym. 713 29994: 29995: tarkoitettua seitsemäätoista vuotta nuorem- takin näihin verrattavaa välittömästi sodan 29996: paa lasta sekä mainitun lain muuttamisesta tai sen aiheuttamien erityisten olosuhteiden 29997: 18 päivänä elokuuta 1944 annetun lain 43 johdosta orvoksi jäänyttä vähävaraista lasta 29998: § : n nojalla ylimääräistä eläkettä saavaa ja tai henkilöä, joka työhuollon alkaessa ei ole 29999: sosiaaliministeriön harkinnan mukaan muu- tä~-ttänyt 24 vuotta. 30000: 30001: 30002: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 30003: 30004: Aarre Marttila.. Siiri Lehmonen. 30005: Viljami Kalliokoski. Al'war Sundell. 30006: Eino Uusitalo. Jussi Saukkonen. 30007: Ale Holopainen. Aune Innala. 30008: Arvo Pentti. Aaro Stykki. 30009: Väinö Tikkaoja. Arm.i Hosia. 30010: Elis Manninen. Margit Borg-Sundman. 30011: A. H'årkönen. Esu Niemelä. 30012: Aili Siiskonen. Esa Timonen. 30013: Arvo Sävelä. Akseli Pa.a.rman. 30014: Toivo Asvik. Veikko Savela. 30015: Mikko Asunta. 30016: 30017: 30018: 30019: 30020: 90 E 74/60 30021: 714 30022: 30023: X,26. - Lak.a.l. N: o 122. 30024: 30025: 30026: 30027: Siltanen ym.: Ehdotus laiksi sotaorpojen työhuollosta anne- 30028: tun lain muuttamisesta. 30029: 30030: Eduskunnalle. 30031: 30032: Sotaorpojen ammattikoulutusta tuetaan 24 ikävuoteen asti. Olisi näin ollen asiallista 30033: sotaorpojen työhuollosta annetun lain no- ja kohtuullista asettaa sotaorpojen työhuol- 30034: jalla. Lain 1 § määrittelee sotaorpokäsitteen. losta annetussa laissa sama, säännönmukai- 30035: Kun mainitussa lainkohdassa puhutaan lap- nen ikävuosi rajapyykiksi. 30036: sesta ja nuoresta henkilöstä, johtuu tästä, Tämän vuoksi on syytä esittää sotaorpojen 30037: verrattuna muissa laeissa oleviin vastaaviin työhuollosta annetun lain 1 §: ään lisättä.! 30038: määritelmiin, ettei täysi-ikäisyyden saavutta- väksi momentti, jonka nojalla sotaorpona 30039: neita säännönmukaisesti enää voida lukea voitaisiin pitää myös sellaista sotaorpojen 30040: sotaorpojen työhuollosta annetun lain piiriin. työhuollosta annetun lain 1 § : n tarkoittamaa 30041: Vuosien kuluessa on niiden työhuoltoa ha- henkilöä, joka hakemansa koulutuksen al- 30042: kevien lukumäärä, jotka jo ovat tulleet täysi- kaessa ei ole täyttänyt 24 vuotta. 30043: ikäisiksi, jatkuvasti lisääntynyt. Heidän kou- Tarkoitukseen varattua momentin osoitta- 30044: 'lunkäyntinsä alkamisen lykkääntyminen on maa määrärahaa tuskin tarvitsee lainmuutok- 30045: usein johtunut asianomaisesta itsestään riip- sen vuoksi korottaa, koska koulutettavien 30046: pumattomista seikoista. Tällaisina viivästyt- sotaorpojen lukumäärä muuten on luonnolli- 30047: tävinä tekijöinä on tavallisimmin ollut am- sesti vähenemässä. Osaltaan tulisi ehdotettu 30048: mattikouluun pääsemisen ehtona oleva mää- muutos pienentämään ammattiopintojen 30049: räaikainen harjoittelu, oppilaitosten antama avustuslain nojalla myönnettävien apurahan 30050: etusija varttuneemmille hakijoille, asevelvolli- ja lainan määrää. 30051: suuden suorittaminen ja vakava sairaus. Li- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet 30052: säksi on huomattava, että voimassa olevan kunnioittaen ehdottavat, 30053: ammattiopintojen avustuslain nojalla muille 30054: vähävaraisille nuorille voidaan koulutusta että Eduskunta hyväksyisi näin 30055: varten myöntää avustusta säännönmukaisesti kuuluvan lakiehdotuksen: 30056: 30057: 30058: Laki 30059: sota.orpojen työhuollosta annetun lain muuttamisesta.. 30060: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään sotaorpojen työhuollosta huhtikuun 30 päi- 30061: vänä 1943 annetun lain 1 § :ään, sellaisena kuin se on lokakuun 13 päivänä 1944 anne- 30062: tussa laissa (700/44), näin kuuluva uusi ·2 momentti: 30063: 1 §. täysi-ikäiseksi tullutta 1 momentissa tarkoi- 30064: tettua henkilöä, joka anotun koulutuksen 30065: Sotaorpona voidaan pitää myös sellaista alkaessa ei ole täyttänyt 24 vuotta. 30066: 30067: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 30068: Sylvi Siltanen. Meeri Ka.lava.inen. Pentti Niemi. 30069: Kustaa Alanko. Lyyli Aalto. Edvard Pesonen. 30070: Varma K. Turunen. Kalle Matilainen. K. F. Haapasalo. 30071: Juho Karvonen. Viljo Virtanen. Rafael Paasio. 30072: Veikko Helle. 30073: 715 30074: 30075: X,27. - Lak.al. N: o 123. 30076: 30077: 30078: 30079: 30080: Torvi ym.: Ehdotus laiksi lastenseimien ja lastentarhain val- 30081: tionavusta. 30082: 30083: 30084: 30085: Eduskunnalle. 30086: 30087: Naimisissa olevien naisten ansiotyö on vii- tarkoituksiin. V. 1959 sai määrärahasta 36 30088: meisinä vuosikymmeninä jatkuvasti lisään- seimea 4 355 000 mk, mikä tekee vain jonkin 30089: tynyt, siitäkin huolimatta, että viimeisinä sadanneksen avustusta saaneiden seimien to- 30090: vuosina on ilmennyt myös naistyöttömyyttä. dellisista menoista. Kunnalliset lastenseimet 30091: Eräs komitea on myös tutkinut työssä ole- eivät ole vuosikausiin saaneet ollenkaan avus- 30092: vien naisten perhesuhteita ja todennut, että tusta, myös seurakunnat on karsittu avustet- 30093: esim. kutomateollisuuden alalla 7.7% :lla tavien joukosta. Uusia lastenseimiä, niiden 30094: työntekijättäristä on alaikäisiä lapsia. huutavasta puutteesta huolimatta, ei ole pe- 30095: Koska nykyään ei voi enää tulla kysymyk- rustettu, päinvastoin 3 lastenseimeä on talou- 30096: seen kielteinen suhtautuminen naisten, ei dellisten vaikeuksien vuoksi lopettanut toi- 30097: myöskään naimisissa olevien ansiotyöhön mintansa. 30098: yleensä, eivätkä vaikeissa taloudellisissa V. 1951 mietintönsä valmistanut lasten- 30099: oloissa olevat äidit voisikaan jäädä kotei- päivähuoltotoimintaa kehittämään asetettu 30100: hinsa yksinomaan hoitamaan lapsiaan, on komitea ehdotti, että lastenseimet rinnastet- 30101: yhteiskunnan velvollisuus rientää heitä aut- taisiin lastentarhoihin valtionavun suhteen. 30102: tamaan järjestämällä heidän alle kouluikäi- Eduskunta on myös kerran sen jälkeen lau- 30103: sille lapsilleen mahdollisuus päästä lastensei- sunut aloitteen perusteella toivomuksen, että 30104: miin tai päiväkoteihin hoidettavaksi äidin hallitus antaisi sellaisen esityksen eduskun- 30105: työssäolon ajaksi. nalle, mutta syystä tai toisesta ei ko. esi- 30106: Tässä suhteessa on kuitenkin laiminlyöntiä tystä ole annettu. V. 1927 lastentarhain val- 30107: jatkunut vuodesta vuoteen ja vuosikymme- tionavusta annetussa laissa ei hyväksyttäviin 30108: nestä toiseen. Maassamme on pulaa lasten- menoihin, joiden perusteella valtionapua 30109: tarhoista, varsinkin niiden kokopäiväosos- myönnetään, lueta rakennuslainoista johtuvia 30110: toista, mutta vaikein on tilanne lastenseimien korkomenoja. Koska kunnat, joiden velvolli- 30111: osalta. Lastentarhojen valtionavusta on ollut suuksiin lähinnä tällaisten laitosten perusta- 30112: laki vuodesta 1927 ja sen perusteella on vuo- minen kuuluu, yleensä nykyään ovat erittäin 30113: sittain syntynyt uusiakin lastentarhoja. suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, olisi val- 30114: Tämän lain mukaan ei kuitenkaan anneta tionapu, myös korkomenojen osalta, omiaan 30115: apua lastenseimille, vaan ne ovat sen saaneet, lisäämään kuntien mahdollisuuksia uusien 30116: jos ovat saaneet valtionapua, budjettiin mer- lastentalojen rakentamiseen, mikä osaltaan 30117: kitystä määrärahasta. Tämä määräraha helpottaisi myös työttömyystilannetta. 30118: ,Kotikasvatuksen tukemistyö'' on useita vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 30119: sia ollut 7 milj. mk: n suuruinen ja hyväk- 30120: sytty myös vuodeksi 1960 samansuuruisena, että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 30121: mutta siitä on annettu eräisiin muihinkin van lakiehdotuksen: 30122: 716 X,<J:T. - Lastenseimien valtionapu. 30123: 30124: 30125: 30126: 30127: Laki 30128: lastensaimien ja lastentarhain valtionavusta. 30129: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 30130: 1 §. 2. lasten hoitoa ja kasvatusta varten vält- 30131: Kunnallinen tai yksityinen lastenseimi, tämättömien huonekalujen ja taloustarpeiden 30132: johon on otettu maksutta hoidettavaksi kau- sekä työaineiden ja -välineiden hankinta- ja 30133: pungissa, kauppalassa tai taajamassa vähin- korjauskustannukset; 30134: tään viisitoista ja muualla maassa vähintään 3. vähävaraisten lasten ruokkimisen ja 30135: kymmenen alle kolmen ikävuoden olevaa vaatetuksen aiheuttamat menot; 30136: lasta, samoin kunnallinen tai yksityinen las- 4. huoneiston vuokra-, lämmitys-, valais- 30137: tentarha, johon on otettu hoidettavaksi kau- tus- ja puhtaanapitomenot; sekä 30138: pungissa, kauppalassa ja taajamassa vähin- 5. laitoksen perustamisesta johtuvien vel- 30139: tään kaksikymmentäviisi ja muualla maassa kojen vuotuiset korkomenot. 30140: vähintään viisitoista alle seitsemän ikävuoden 30141: olevaa lasta, voi saada valtionapua sen mu- 3 §. 30142: kaan kuin tässä laissa säädetään, jos sosiaali- Valtionapua saa lastenseimi ja lastentarha, 30143: ministeriö. on havainnut puheenaolevan lai- jolle se on myönnetty, jatkuvasti ehdolla, 30144: toksen tari>eelliseksi ja tarkoitustaan vastaa- että lastenseimi ja lastentarha täyttää val- 30145: vaksi, ja jos se muuten täyttää sitä varten tionavusta voimassa olevat määräykset. 30146: asetetut vaatimukset. 30147: 4 §. 30148: Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- 30149: 2 §. tamisesta annetaan asetuksella. 30150: Lastenseimi ja lastentarha saa valtion- 30151: apuna kolmanneksen sen kohtuullisiksi har- 5 §. 30152: kituista vuosimenoista, joiksi saadaan lukea: Tämä laki tulee voimaan pmvana 30153: 1. hoitajattaren, opettajattaren tai muun kuuta 196 ja sillä kumotaan 11 päivänä 30154: lastenseimen tai lastentarhan toimintaa var- marraskuuta 1927 annettu laki lastentarhain 30155: ten tarpeellisen toimihenkilön palkkaus; valtionavusta (296/27). 30156: 30157: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 30158: 30159: Irma Torvi. Irma Rosnell 30160: Eino Tainio. Eino Roine. 30161: T. Kelovesi. Hugo Manninen. 30162: Toivo Niiranen. Judit Nederström-Lunden. 30163: Kaino Haapanen. Inkeri Virtanen. 30164: Väinö R. Virtanen. Anna-Liisa Tiekso. 30165: Elli Stenberg. Eemeli Lakkala. 30166: Antto Prunnila. Siiri Lehmonen. 30167: P. Liedes. Hertta Kuusinen. 30168: 717 30169: 30170: X,28. - Lak.al. N: o 124. 30171: 30172: 30173: Lindblom ym..: Ehdotus laiksi asuntorakennustoiminnan ke- 30174: hittäm-iseksi myönnettävistä tutkimus- ja julkaisumäärä- 30175: rahoista annetun lain muutta.misesta. 30176: 30177: Eduskunnalle. 30178: 30179: Asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi säästö rakentamiskustannuksissa on vähin- 30180: myönnettävistä tutkimus- ja julkaisumäärä- tään 3 000 milj. mk vuodessa. Jo tämäkin 30181: rahoista 27 päivänä huhtikuuta 1951 annet- osoittaa selvästi, miten tuntuviin kansan- 30182: tuun lakiin (267/51) perustuen on vuosina taloudellisiin säästöihin tutkimustoiminnan 30183: 1951-53 ollut kunakin vuotena valtion tulo- avulla voidaan päästä. 30184: ja menoarvioon merkittynä 15 milj. mk:n Edellä mainitun perusteella on todettava, 30185: suuruinen siirtomääräraha mainittuun tar- että tutkimustoiminnan jatkaminen vieläpä 30186: koitukseen. Lakia muutettiin 30 päivänä jou- nykyistä huomattavasti laajemmassa mitassa 30187: lukuuta 1954 annetulla lailla (536/54) siten, on sekä asuntopolitiikan että kansantalouden 30188: että vuosina 1955-59 otetaan menoarvioon kannalta välttämätöntä. Se seikka, että mää- 30189: kunakin vuotena vähintään 25 milj. mk räraha on voimassa olevassa laissa turvattu 30190: sanottuun tarkoitukseen. vain ensi vuoden loppuun, on jo nyt osal- 30191: Rakentamiskustannusten ja sitä tietä asu- taan rajoittanut tutkimustoimintaa, koska 30192: miskustannusten alentamiseen on käsityk- vain sellaisia tutkimuksia, jotka saadaan pää- 30193: semme mukaan pyrittävä kaikin keinoin. tökseen nyt tiedossa olevilla määrärahoilla, 30194: Kustannustasoa voidaan rakennusalalla alen- on voitu ottaa ohjelmaan. Lisäksi on todet- 30195: taa mm. kehittämällä tutkimustyön avulla tava, että tutkimustoimintaan vuosien ku- 30196: uusia, kustannuksia säästäviä rakenteita ja luessa koulutettu pätevä työvoima tutkimus- 30197: työtapoja, minkä ohessa muilla teknillisillä, toiminnan mahdollisesti keskeytyessä siirtyy 30198: taloudellisilla ja sosiaalisilla tutkimuksilla muille työaloille ja siten vaikeuttaa uusien 30199: voidaan edistää asunto-olojen kaikinpuolista tutkimusten suorittamista. 30200: parantamista. Kun asuntorakennustoiminnan kehittämi- 30201: Tutkimusmäärärahoilla, joita vuosina seen käytettävissä olevat määrärahat ovat 30202: 1953-59 on myönnetty noin 172 mHj. mk, olleet melko vaatimattomia, on vain osa jo 30203: on tähän mennessä voitu selvittää noin sata vuosikausia vireillä olleista kaikkein tärkeim- 30204: erikoiskysymystä, joukossa monia hyvinkin mistä kysymyksistä voitu ottaa tutkimus- 30205: tärkeitä. Tutkimusten avulla on useissa koh- ohjelmaan. Myöskään ei ole voitu osallistua 30206: din päästy varsin tuntuviin kustannusten pientalojen koerakentamisen avustamiseen ja 30207: säästöihin. Niinpä esimerkiksi sekä asunto- koerakentamisen tulosten selvittelyyn, jota 30208: rakennusten kerroskorkeustutkimuksen perus- tehtävää on pidettävä asuntorakennustoimin- 30209: teella toimeenpannuilla rakennusmääräysten nan kehittämisen kannalta ensiarvoisen tär- 30210: muutoksilla että rappaamattomien betonipin- keänä. Jotta lähivuosien aikana tutkimus- 30211: tojen tekniikan selvittelyn tuloksena aikaan- ohjelmaan voitaisiin ottaa edes kaikkein tär- 30212: saatavalla työmenetelmien yksinkertaistami- keimmät ja kustannusten säästöä eniten 30213: sella on arvioitu päästävän kummassakin aiheuttavat tutkimukset, on lakiehdotuksessa 30214: noin 2 %: n säästöön rakentamiskustannuk- esitetty tutkimusmääräraha korotettavaksi 30215: sissa. Samaa suuruusluokkaa olevaan sääs- vuosina 1961-1965 75 milj. mk: aan vuosit- 30216: töön on arvioitu päästävän asuintalojen ra- tain. 30217: kenteissa huomioon otettavia palo- ja henki- Sen perusteella mitä edellä on sanottu 30218: löturvallisuusvaatimuksia koskevan tutkimuk- esitämme, 30219: sen perusteella lähiaikoina tapahtuvalla palo- 30220: luokituspäätöksen uusimisella. Näiden kolmen että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 30221: tutkimuksen, joille myönnetyt määrärahat van lakiehdotuksen: 30222: nousevat yhteensä 6 640 000 mk:aan, arvioitu 30223: 718 X,28. - Asuntora.kennustoiminta. 30224: 30225: 30226: Laki 30227: asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi myönnettävistä tutkimus- ja julkaisumäärä- 30228: rahoista annetun lain muuttamisesta. 30229: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi 30230: myönnettävistä tutkimus- ja julkaisumäärärahoista 27 päivänä huhtikuuta 1951 annetun 30231: lain (267/51), sellaisena kuin se on muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1954 (536/54) 30232: annetulla lailla, 1 § : n 1 momentti näin kuuluvaksi: 30233: 30234: 1 §. 1961-65 kunakin vuotena vähintään seitse- 30235: Asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi mänkymmenenviidenmiljoonan markan siirto- 30236: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuosina määräraha. 30237: 30238: 30239: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 30240: 30241: Olavi Lindblom. Urho Kähönen. Nils Meinander. 30242: Päiviö Hetemäki. Hertta Kuusinen. Aa.ro Stykki. 30243: Veikko Vennamo. Veikko Helle. 30244: 719 30245: 30246: X,29. - Toiv.al. N:o 296. 30247: 30248: 30249: 30250: 30251: Tenhiälä ym.: Oppisopimuslain uudistamisesta. 30252: 30253: 30254: E d u s k u n n a 11 e. 30255: 30256: Ammattitaitoisen työvoiman jälkikasvun koulutustarpeesta huolimatta tämä ammatti- 30257: turvaaminen erityisesti pienteollisuuksissa opetuksen haara on selvästi taantunut. Kun 30258: edellyttää, että varsinaisen koulumuotoisen kuitenkin ammattioppilaskasvatuksen tehok- 30259: ammattiopetuksen ylläpitämis- ja kehittämis- kuus ja taloudellisuus on ilmeistä, olisi sen 30260: toimenpiteiden ohella huolehditaan myös elvyttämiseksi ryhdyttävä kiireellisiin toi- 30261: siitä, että mainittujen teollisuusyritysten työ- menpiteisiin. 30262: pajoissa tapahtuvalle pätevälle ammattiope- Nämä toimenpiteet edellyttävät ensi sijas- 30263: tukselle on olemassa riittävät edellytykset. sa, että ammattioppilaskoulutuksesta vuonna 30264: Ammattioppilaskoulutus on useassa amma- 1923 annettu oppisopimuslaki, joka on nyky- 30265: tissa todettu selvästi edullisemmaksi kuin tilanteen vaatimuksia vastaamaton ja van- 30266: koulumuotoinen opetus. Tämä koskee erityi- hentunut, uudistetaan ja että oppisopimus- 30267: sesti niitä teollisuusaloja, joilla on opittava ten tekemistä edistetään mm. tarkoituksen- 30268: sellaisten erikoiskoneiden tai valmistusmene- mukaisin verohelpotuksin. Käsityksemme mu- 30269: telmien käyttöä, joita ei koulussa voida opet- kaan olisi oppisopimuslain uudistamista var- 30270: taa todellisuutta vastaavalla tavalla, sekä ten asetettava ensi tilassa asiantuntijatoimi- 30271: sellaisia käsiteollisuusammatteja, joissa kou- kunta. 30272: lutettavien määrä on niin pieni, ettei tie- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 30273: tyllä paikkakunnalla kannata perustaa niitä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 30274: varten kouluja. muksen, 30275: Suoritetut tutkimukset osoittavat lisäksi, 30276: että useissa ammateissa on oppisopimukseen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 30277: perustuva koulutus kustannuksiltaan selvästi menpiteisiin oppisopimuslain uudista-- 30278: halvempaa kuin koulumuotoinen opetus. Op- miseksi nykytilanteen vaatimuksia vas- 30279: pisopimuskoulutuksen laajuutta koskevat sel- taavaksi. 30280: vitykset osoittavat niinikään, että kasvavasta 30281: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 30282: 30283: Juho Tenhiälä.. Georg 0. Ehrnrooth. Armas Leinonen. 30284: Juha. Rihtniemi. Akseli Pa.a.rma.n. Kalervo Sa.ura.. 30285: Aa.ro Stykki. Ma.uri Seppä. Ensio Pa.rta.n.en. 30286: Anni Hosia.. Harras Kyttä.. Veikko Hyytiäinen. 30287: Grels Teir. Esa. Kaitila.. Kaarlo Ka.ja.tsalo. 30288: 720 30289: 30290: X,30. - Toiv.al. N: o 297. 30291: 30292: 30293: 30294: 30295: Uoti ym.: Tuotantokomitealaitoksen uudistamisesta. 30296: 30297: 30298: E d u s k u n n a ll e. 30299: 30300: Dem<>kratian ulottaminen taloudelliselle mutta joista työehtosopimukset eivät sisällä 30301: alalle on nykyisen yhteiskuntamme keskeisin yksityiskohtaisia määräyksiä. Edelleen tulisi 30302: ongelma. Talouselämän demokratisoimisen tuotantokomiteoiden päätäntävaltaan kuulua 30303: päämäärä on myös yleisesti hyvä;ksytty ja tuotantolaitosten tuotantopäätösten yleis- 30304: erimielisyydet koskevat pääasiassa niitä käy- suuntaviivojen hyvä:ksyminen, toimenpiteet, 30305: tännön keinoja, joilla tätä voidaan edistää. jotka oleellisesti vaikuttavat työllisyyden säi- 30306: Valtiollisessa keskustelussa on viime aikoina lymiseen, keskeiset työpaikan sosiaalisia oloja 30307: yhä useammin tuotu esille, että taloudellisen koskevat toimenpiteet jne. Tuotantokomiteoi- 30308: demokratian laajentaminen on ensiarvoisen den alaan kuuluvista tärkeämmistä kysymyk- 30309: tärkeä kansallinen kysymys, jonka merkitys sistä tulisi olla komitean osapuolilla vetoa- 30310: kansaa yhdistävänä tekijänä on ehkä ratkai~ misoikeus tuotantoalaa koskevia kysymyksiä 30311: seva. Todettakoon myös, että taloudellisen käsitteleviin tuotantoneuvostoihin. 30312: ja tuotannollisen demokratian kysymykset Näiden ylemmän asteen elinten :perustami- 30313: ovat pal"haillaan käsittelyn alaisina useissa nen on nähtävä välttämättömyytenä. Tuo- 30314: maailman maissa. Viimeksi on mm. Rans- tantoneuvostot olisi organisoitava tuotanto- 30315: kassa otettu esille kysymys työntekijäin osal- aloittain ja ne toimisivat ensiasteisina eli- 30316: listumisesta tuotannollisten yritysten joh- minä niillä tuotannon aloilla, joilla tuo- 30317: toon ja Länsi-Saksassa on eräs tällainen jär- tantokomitealaitoksella ei ole käytännöllisiä 30318: jestelmä, työntekijäin kanssamääräämis-oi- mahdollisuuksia toteutua. Niiden edustus- 30319: keus, parhaillaan toteuttamisvaiheen alaisena. perusteet tulisi määrätä siten, että työn- 30320: Suomessa säädettiin laki tuotantokomi- tekijäpuolen edustajia on yhtä paljon kuin 30321: teoista 30 päivänä joulukuuta 1949 ·(843/49). työnantajien ja toimihenkilöiden edustajia 30322: Tämän mukaan on käytännössä toiminnassa yhteensä, jonka periaatteen· mukaan tuotanto- 30323: suuremmissa työpaikoissa tuotantokomiteat komiteat jo nykyisen lain mukaan valitaan. 30324: neuvoa-antavina eliminä. Niiden käytännöl- Eri ryhmien edustajat nimettäisiin asian- 30325: linen merkitys on kuitenkin jäänyt varsin omaisten työntekijä- ja työnantajajärjestö- 30326: vähäiseksi, koska tuotantokomiteoilla ei ole jen esitysten perusteella. Tuotantoneuvos- 30327: missään kysymyksissä päätäntävaltaa ja toilla tulisi olla valtiovallan nimeämä puo- 30328: koska niillä ei ole korkea-asteisempia y'hteis- lueeton puheenjohtaja ja niillä tulisi olla 30329: elimiä, joiden työn puitteissa tuotantopoli- mahdollisuus käyttää työssään alan parasta 30330: tiikkaa ja siihen liittyviä kysymyksiä voitai- mahdollista asiantuntemusta. 30331: siin tehokkaasti koordinoida. Tuotantoneuvostojen toimialaan tulisi kuu- 30332: Tuotantokomitealaitoksen uudistamiseen on lua alan tuotannon ja sijoitustoiminnan yleis- 30333: ;kiinnitettävä kaikki mahdollinen huomio ja suunnittelu, työllisyyden turvaaminen, huo- 30334: lainsäädäntöä muuttamalla on siitä tehtävä lehtiminen kilpailukyvyn ja tuotannon laa- 30335: järjestelmä, jonka puitteissa taloudellisen dun parantamisesta, tuotannon työjaosta, 30336: demokratian toteutumista voidaan tehok- sosiaalisten olojen kehityksestä alalla, am- 30337: kaasti edistää. mattikasvatuskysymyksistä ja työvoiman jat- 30338: Erääksi päätavoitteeksi tulee hyväksyä se, kokoulutuksesta jne. 30339: että tuotantokomiteoilla on myös päätäntä- Välttämätöntä olisi edelleen, että tuotanto- 30340: valtaa sellaisten kysymysten osalta, jotka neuvostoilla olisi keskuselin, joka muodostaisi 30341: välittömästi koskevat työvoiman käyttöä, samalla hallitukselle arvokkaan talouspoliitti- 30342: X,SO.- Uoti ym. 721 30343: 30344: sen neuvoa-antavan elimen. Käytännössä olisi elimien puitteissa, vaan tarkoituksenmukaista 30345: mahdollista pyrkiä esim. siihen, että tuotan- olisi, että asetettaisiin komitea tutkimaan 30346: toneuvoston keskuselin olisi kansantalous- tai koko laajuudessa keinoja taloudellisen ja 30347: tuotantoministeriön pysyvä neuvottelukunta tuotannollisen demokratian laajentamiseksi 30348: ja että se edustaisi työntekijä- ja työnantaja- sekä yhtenäisten, tehokkaiden suunnittelu- 30349: järjestöjä. sekä par}Jainta mahdolli&ta talous- organisaatioiden luomiseksi. 30350: poliittista asiantuntemusta. Ylläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 30351: Ilmeistä on, että kysymys tuotantokomi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 30352: tealaitoksen saattamisesta uudelle kannalle ja sen, 30353: tuotantoneuvostoista on demokratian laajen- 30354: tamisen ja talouspoliittisen kehityksen perua. että hallitus asettaisi toimikunna-n 30355: ehto. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että valmistelemaan kiireeUisesti esityksiä 30356: asiaan koko laajuudessa. pyrittä.Uiiin paiJeu- t'Uotan,tokomiteal.aitoksm uudistami- 30357: tum.aa.n ja suoritettaisiin ma.hdollisimmap. seksi Ge/r)i, korkeampiat;teiStefl. $'UUtm-it- 30358: monipuoliset tutkimukset ta.;rvittavjsta orga- telv,elinten pM"ustamiseksi ll~ ry11,.. 30359: nisaatioista. ja eri elimien toimivllltuubistQ.. tyisi m,uikifl. q.srian vaa,tim#n toim4n- 30360: Tämä ei ilmeisesti ole ma,hdollista nykyisten piteisim,. 30361: l{elsingj$ä. 9 päivänä helmikuuta 1960. 30362: 30363: Jlanta Ja.lm.el&-CarvUlea. 30364: A. timoJle:u.. 30365: 17, IdljeströDl, 30366: Impi LulrkariJl••· 30367: 30368: 30369: 30370: 30371: 91 E 74/60 30372: 72~ 30373: 30374: 30375: X,Sl. - Toiv.al. N: o 298. 30376: 30377: 30378: 30379: 30380: Helle ym.: Toimenpiteistä työaikalain alaisten valticm viran 30381: ja toimen haltijain työajan lyhentämiseksi. 30382: 30383: 30384: E d u s k u n n a 11 e. 30385: 30386: Valtion viran ja toimen haltijain työaika Työaikalain alaisten valtion viran ja toi- 30387: järjestettiin yhdenmukaiseksi muihin työnte- men haltijain työaika on kuitenkin edelleen 30388: kijöihin nähden työaikalain (604/46) perus- 141 tuntia kolmiviikkoisessa työjaksossa eli 30389: teella annetulla asetuksella (938/46), jolla 47 tuntia viikossa, ja näin on valtion palve- 30390: suurin osa valtion viran ja toimen haltijoita luksessa samankin keskusviraston piirissä 30391: määrättiin työaikalain alaisiksi siten, että työskentelevien viran ja toimen .haltijain ja 30392: heidän työaikansa kolmen viikon pituisessa työsuhteessa olevien työntekijäin työajoissa 30393: työjaksossa saa olla enintään 141 tuntia. huomattavia eroavaisuuksia. Työaikalain 30394: Poikkeuksen tästä muodostavat vain varsinai- alaisilla viran ja toimen haltijoilla on huo- 30395: seen virkamieskuntaan kuuluvat, jotka jo en- mattavasti pitempi työaika kuin työsuhteessa 30396: nestään ovat lyhyemmän työajan alaisia, olevilla työntekijöillä, vaikka suurin osa vi- 30397: vaikkei heidän työaikaansa olekaan muuten ran ja toimen haitijoista työskentelee työ- 30398: säännöstelty. aikalain 6 §: n 1-4 kohdissa mainituissa lai- 30399: Kun työajan lyhentämiseen ei monista yri- toksissa, joissa työ on epäsäännöllistä ja ra- 30400: tyksistä huolimatta ole lainsäädäntöteitse sittavaa vuorotyötä, josta yötyön osuus on 30401: päästy, ovat yksityisoikeudellisessa työsopi- huomattava. 30402: mussuhteessa olevat työntekijät pyrkineet Edellä lausutun perusteella esitämme kun- 30403: työajan lyhentämiseen työehtosopimuksia sol- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 30404: mittaessa. Niinpä jo vuodenvaihteessa 1958/ muksen, 30405: 59 solmituissa työehtosopimuksissa yleisesti 30406: lyhennettiin viiimittaista työaikaa kahdella että hallitus viipymättä ryhtyisi toi- 30407: tunnilla - 47 tunnista 45 tuntiin - ja menpiteisiin työaikalain alaisten val- 30408: eräillä teollisuudenaloilla säännöllistä kolmi- tiO'It viran ja toimen haltijain työajan 30409: vuorotyötä tekevien osalta sovittiin 42 tun- Zyhmtämiseksi niin, että kolmivUkkoi- 30410: nin viikoittaisesta työajasta. Viikoittainen sen työjaks01t enimmäistuntimääräksi 30411: 45 tunnin enimmäistuntimäärä onkin jo ylei- määrättäisiin 135 tuntia ja että vuo- 30412: sesti käytännössä työsopimussuhteessa ole- rotyötä tekeville viran ja toimen hal- 30413: villa työntekijöillä, työskentelivätpä he sitten Ujoille työn rasittavuus korvattaisiin 30414: valtion tai yksityisten omistamissa laitok- lyhyemmäZlä työajalZa. 30415: sissa. 30416: Helsingissä 4 päivänä ihelmikuuta 1960. 30417: 30418: Veikko Helle. Rafael Paasio. Anni Flinck 30419: X. F. llaa.pasalo. G. Henriksson. Meeri Xa.Ia.vainen. 30420: Onni Peltonen. Väinö Tikkaoja. Kaarlo Pitsinki. 30421: Eino Raunio. 30422: 723 30423: 30424: X,32. - Toiv.al. N: o 299. 30425: 30426: 30427: Tuuli ym.: Esityksen antamisesta lainmuutokseksi, jol.la myy- 30428: mälöiden aukioloaika tehdään mahdo.lliseksi myös ilfaisin. 30429: 30430: 30431: Eduskunnalle. 30432: 30433: Kauppaliikkeiden ja liiketoimistojen auki- eräiden kulutustavarain osalta myös työajan 30434: oloajasta annetun lain mukaan saadaan myy- jälkeen on johtanut siihen, että yhä run- 30435: mälää, varastoa, parturin- ja kähertäjänlii- saammin perustetaan ja avataan erilaisia 30436: kettä ynnä muuta niihin verrattavaa liikettä kioskeja, jotka ovat auki myös iltaisin ja 30437: sekä liiketoimistoa pitää auki eräitä poik- sunnuntaisin. Kahvilaliikkeissä myydään yhä 30438: keuksia lukuunottamatta arkipäivinä klo 8- lukuisammin kulutustarvikkeita myös muille 30439: 18. Käytännössä myymälät suljetaan yleensä kuin kahvilavieraille ja monilla liikennease- 30440: klo 17. Kun myös tuotantolaitosten, virasto- milla matkustajien tarpeita palvelemaan tar- 30441: jen ja muiden työpaikkojen työaika on lähes koitetut myymälät saavat ostajansa suurelta 30442: sama, jää työssä käyvälle väestölle erittäin osalta muusta väestöstä kuin matkustajista. 30443: niukalti aikaa ostoksiin työaikansa jälkeen ja Kehitys on ymmärrettävä ja onkin oikein, 30444: milloin työpaikka on kauempana, tuskin että ostavan yleisön ostotarvetta on voitu 30445: ollenkaan. .Asiaa vaikeuttaa myös se, että edes edellä sanotulla tavalla palvella. Oi- 30446: yhä useammin perheestä käyvät työssä mo- keampaa kuitenkin olisi, että tarvittavat 30447: lemmat aviopuolisot, jolloin ostosten teko ostokset voitaisiin tehdä myymälätarkoituk- 30448: välttämättömienkin tarvikkeiden kohdalla siin rakennetuista ja asianmukaisesti varus- 30449: vaikeutuu. Ostosten valintaan ja edullisim- tetuista myymälöistä. 30450: man ostospaikan käyttämiseen ei jää aikaa Sallimalla myymälöiden aukiolo myös iltai- 30451: ja perheenjäsenten yhteisiin ostoihin kotiin sin turvataan suurelle ostajaryhmälle, jolla 30452: tarvittavien tärkeämpien tarve-esineiden ja ei päivisin ole siihen tilaisuutta, mahdolli- 30453: vaatteiden osalta ei juuri ole tilaisuutta myy- suus rauhassa ja valikoiden suorittaa ostok- 30454: mälöiden lyhyen aukioloajan vuoksi. Kesällä sensa vapaa-aikanaan. On uskottavaa, että 30455: monet myymälät sulkevat lisäksi ovensa sa- tällä järjestelyllä myös myyntiluvut nouse- 30456: manaikaisesti kuin työpaikoissa työt päätty- vat ja vaihdon kasvamisen suotuisat seurauk- 30457: vät. set niin tuotanto- kuin kauppaportaassakin 30458: Tämän vuoksi onkin esiintynyt yhä enem- saadaan yhteiskunnan hyväksi. Myymälöiden 30459: män tarvetta myymälöiden aukioloajan pi- aukiolomääräysten lieventämisellä annetaan 30460: dentämiseksi tai muuttamiseksi niin, että myös kauppiaalle mahdollisuus ja vapaus 30461: myymälöitä voidaan pitää avoinna myös palvella kuluttajia siten kuin hän katsoo ku- 30462: iltaisin. Siten voisivat myymälät palvella luttajain edun sitä vaativan ja hänellä itsel- 30463: ostavaa yleisöä myös silloin kun suurella lään olevan siihen mahdollisuuksia. 30464: osalla ostajista on paremmin aikaa ostostensa Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus- 30465: suorittamiseen ja haluamiensa tavaroiden va- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 30466: lintaan. Naapurimaassamme Ruotsissa ja 30467: useissa Keski-Euroopan maissa onkin ostavan että hallitus antaisi Eduskunnalle 30468: yleisön palvelemiseksi menty järjestelyyn, esityksen sellaiseksi lainmuutokseksi, 30469: jolloin myymälät ovat auki myös iltaisin. jolla myymälöiden aukioloaika tehdään 30470: Tarve saada suorittaa ostoksia ainakin mahdolliseksi myös iltaisin. 30471: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 30472: 30473: Erkki Tuuli. Erkki Ha.ra.. 30474: Reino Ala.-Kulju. Urho Saariaho. 30475: Juha. Rihtniemi. 30476: 724 30477: 30478: X,33. - Toiv.al. N: o 300. 30479: 30480: 30481: 30482: 30483: Vennamo: Työntekijäin ja pientalonpoikien tarpeet huomioon 30484: ottavan maatalouden työaikalain aikaansaamisesta. 30485: 30486: 30487: E d u s k u n n a 11 e. 30488: 30489: Maataloudessa työskentelevien työntekijöi· työaikalaki, joka ottaa huomioon niin työn- 30490: den on myös piiä.stivä osallisiksi pientalon- tekijöiden kuin pientalonpoikien tarpeet. 30491: poikien kaiUiSa. yhteiskunnallisesta kehityk- Lausutun perusteella esitän eduskunnan 30492: sestä. Heitä ja maan suurinta väestöryhmää hyväksyttäväksi toivomuksen, 30493: ei saa jatkuvasti käyttää vetojuhtana, jollQ. 30494: l'Q.joitetut piirit hankkivat itselleen etuoi- että htiUitus a:n,taisi kiiree'lUs8sti 30495: keubia. Eduskunnalle lakiesitykse4t. maatal®- 30496: Jotta. tälle oikeudenmukaiselle linjQ.lle den työaikaJ.,a.ilta, jossa otetaa,tt, riiltii- 30497: ;myijs käytännössä päästäisiin, on välttämä- vllsti huomioon työntekijöide-a j(l. pt8n- 30498: töntä lfaada ~e aikaan maatalouden to,l.onpoiki8n tarpeet. 30499: Belsingisstl. 9 päivänä helmikuuta 1960. 30500: 30501: Veikko Venumo. 30502: 725 30503: 30504: X,34. - Toiv.a.l. N:o 301. 30505: 30506: 30507: 30508: 30509: VfddiUD.O: KaikkW:6 polk444800jia koskevan minimipalkkalai11. 30510: ~Qa..U"r& 30511: 30512: 30513: Ed uskunnaltle. 30514: Pe~uslaikimme muban on 'kat:tsalailf.. Näin onkin selviLsti alkanut käydä ns. va- 30515: ~ työwima. l"Alta.kuntamme erit~ paan tyÖilliiehen kohdalla. Tarkoitan tällä 30516: suojeluksessa. Tämä oikea periaate ei 98.8. etmen !kaHrltea sekätyömiehiä ja metsä.työ-- 30517: muodostua vain kallttliksi laUSölnt.aksi, j()lla ei miehiä. Kuitenkin h6 morittava.t kansamme 30518: ot10 'V81rtitletta OOdellilnlud~. ras:lminta ja eriistä tänkeintä työtä. Nykyinen 30519: Maamme ()n täynnä ~ketnätön.tä. työtä. ja. me asiantila ja nälköpiiriadi oleva 'kehitys on siis 30520: olemme myös väkiltikumme huomioon ottaen lkest-ämätön. Hallitt19 ~ kuitJenikaan. ()le puut- 30521: e~ maailman rikika.imtnista ttla.ista. J09 val- tunut Miaan, vaan ikeksii vain kaiik~nlo:i&ia 30522: tiovalta ja. l'&ngllSt\lva.t wuryrittäjät harjoit;.. vertllldteita ja lupauksia.. 30523: tavat ftellaista talouspolitiikkaa, että hyödy-1- Kaiken ooe~lä iaUBUtun perusteella esitän 30524: Hsti työtä ei tehdä :tiittävli.sti, niin ön lkan- eduskunnan hy\täksyttå.väbi: toivomulk:sen, 30525: salaisrowne va:lta.ene:rnmistölle ja ybityisllle 30526: työntekijöille mahd<Jttonlull$ ()tn.ato:imisesti että halUt~ f'Ykf!lisi kiireelJÄ8etti 30527: saada. 8Siantilaan 'korjausta aikaan, ja jdka. tt»tnett.piteUim k4ikkia, pa'tk(M$(J(Jjta 30528: tapa~a. se vie pitkän ajan. Tällöin jou· koskev" mittimipa.lk~ ai~ 30529: dutaan :hel~ti sellaiseen ti!lanteeseen, että fHÄiseksi stkd UsäkM 1tiuol,ehttsi t&lsli 30530: 'k:ansamtt1e suul'intu. taJ.oudel'lista UYoa, työ. lo.i~össit ~iitä, 6ftli trit1/i&Wi 30531: voimaa tilla.rvioidaän ja tehdäin sille vU· metsätyöpalkat ja Mt.kfntalisät luJk• 30532: ryyttä. Toism sanoen palkka.- ja. ansiotaso tutdlis~ a.nsiof&o7t. tuntdt.lmiseksi 8M-o 30533: vapa&l'l. kilplllilttn iloohteena. olevissa. töissä teta.an muuiUtw.cmMti liärtnöate'l.1tn ja 30534: muod.tosttiu kohtuuttonum alhaiSEbi ja. jopa palJtkatarltkdlltwlt okll.!eksi. 30535: wlle toimeentulominimin. 30536: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 30537: 30538: Veikko Vennamo. 30539: 726 30540: 30541: X,35. - Toiv.al. N:o 302. 30542: 30543: 30544: 30545: 30546: Tikkaoja ym.: V"''Zjelijäväestöä koskevan työttömyysvakuu- 30547: tusjärjestelmän, aikaansaamisesta. 30548: 30549: 30550: Ed uskunn alle~ 30551: 30552: Työttömyysvakuutuksesta annetun halli- lijäväestön työttömyysongelman lopullista 30553: tuksen esityksen johdosta käydystä keskuste- ratkaisua, vaan olisi luonnollisen kehityksen 30554: lusta on havaittavissa, että jokainen myön- esteenä. 30555: tää järkevän talouspolitiikan edellyttävän Tämän vuoksi on työttömyysvakuutuksen 30556: työlinjan täydennykseksi työttömyysvakuu- järjestelyä ehdotettu tahootamme järjestettä- 30557: tuksen. Hallituksen esityksen mukaan työttö- väksi toisin. Kuitenkin olisi mainitun väes- 30558: myysvakuutuslain soveltamispiiri eri henki- tönosan toimeentulo turvattava sinä aikana, 30559: löihin olisi saatava ulotetuksi koskemaan niin jolloin tähän ryhmään kuuluvien henkilöi- 30560: laajoja väestöpiirejä kuin mahdollista. Sen den, heistä riippumattomasta syystä työttö- 30561: mukaan 100 päivän työsuhde edellisen kaJen- mäksi joutuneiden, vakuutuskysymys on rat- 30562: terivuoden aikana oikeuttaisi 120 päivän kaisematta tarkoituksen mukaisella tavalla. 30563: työttömyyskorvaukseen vuodessa. Näin voi- Nyt voimassa oleva työttömyY&avustuslaki, 30564: taisiin tietysti maassamme vallitseva raken- jossa korvaus on asiallisesti katsoen sama 30565: teellinenkin työttömyys, joka vallitsee pää- työttömyysvakuutusesityksessä tarkoitetun 30566: asiallisesti maaseudulla, hoitaa vakuutusjär- korvausosan kanssa, voitaisiin eräin siihen 30567: jestelmän puitteissa. Kuitenkin on ilmeistä, tehdyin muutoksin pitää voimassa, kunnes 30568: että. maaseudun työllisyyskysymys kiristyy tämä laajakantoinen vakuutuskysymys voi- 30569: suurten ikäluokkien tullessa työmarkkinoille. daan viljelijäväestön kohdalla asianmukai- 30570: Tästä aiheutuvaa ra:kentoollista työttömyyttä sesti ratkaista. 30571: ei oloissamme pystytä. hoitamaan työttömyys- Edell.ä esitetyn perusteella kunnioittaen 30572: vakuutuksella. Mainittakoon, että vuoden ehdotamme eduekunnan hyväksyttäviksi toi- 30573: 1959 tammikuussa kaikista maalaiskunnissa vomuksen, 30574: työttömyyskortistoihin mel'kityistä miehistä 30575: kuului noin puolet viljelijäväestöön ja pien- että hallitus kiireeUisesti suoritut- 30576: viljelijäväestön keskuudessa työttömyys taisi tutkimukset viljelijäväestön eril- 30577: näyttää viime aikoina muodostuneen jatku- lisen työttömyysvakuutusjärjestelmän 30578: vaksi ilmiöksi. Hallitus ei ole pystynyt teke- aikaansaamiseksi ja antaisi asiasta 30579: mään tämän asian kohdalla muita talouspo- EduskunnaUe esityksen sekä antaisi 30580: liittisia ratkaisuja eikä ole katsonut aiheelli- uuden esityksen työttömyysavustusta 30581: seksi suorittaa riittävästi tutkimuksia nimen- koskevasta lainsäädännöstä, joUa voi- 30582: omaan tämän väestönosan toimeentulon eri taisiin nykyistä paremmin turvata 30583: turvaamismahdollisuuksista. Työttömyysva- pienm'Zjelijäin toimeentulomahdollisuu- 30584: kuutus, joka on tal'koitettu pääasiallisesti ti- det työttömyyskausina sinä aikana, 30585: lapäisten, lyhytaikaisten työttömyystapaus- jolloin heitä koskevaa työttömyysva- 30586: ten varalle, ei vie yhtään lähemmäksi vilje- kuutusjärjestelmää valmistellaan. 30587: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 30588: 30589: Väinö Tikkaoja. Veikko Helle. Valto Käkelä. 30590: Olavi Lindblom. Sylvi Siltanen. Arvo Ahonen. 30591: Anni Flinck. Ensio Partanen. Pentti Niemi 30592: Viljo Virtanen. Arvo Tuominen. 30593: 727 30594: 30595: X,36. - Toiv.al. N: o 303. 30596: 30597: 30598: 30599: 30600: Vennamo: TyölJ,isyystöikm pääsyä rajoittavie;n esteiden 30601: poistamisesta. 30602: 30603: 30604: E d u s k u n n a ll e. 30605: 30606: Työn puute on laajoilla alueilla maas- Ehdottomasti olisi siis kaikki hehtaarirajat 30607: samme suuri. Voimassaoleva lainsäädän- samoinkuin !kaikki muut !keinotekoiset esteet 30608: tömme lähteekin siitä oikeasta periaatteesta, työttömyystöihin pääsylle poistettava ja asia 30609: että työn tarpeessa oleville on yhteiskunnan harkittava kussakin tapauksessa oikeuden- 30610: turvattava työmahdollisuudet ja toimeentulo. mukaisesti ja tasapuolisesti todelliset olosuh- 30611: Hallitus ei kUitenkaan ole noudattanut tätä teet ja tarpeet huomioonottaen. 30612: [ainsäätäjän oikeudenmukaista ajatusta ja Kaiken edellä lausutun perusteella esitän 30613: periaatetta. Niinpä hallitus on asettanut eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 30614: kaikenlaisia keinotekoisia esteitä työn tar- 30615: peessa olevien työhön pääsylle. että haUitus heti poistaisi kaikki 30616: Kaikkein epäoikeudenmukaisin rajoitus on keiMteilwiset kehtoorirajat ja muut 30617: ns. hehtaariraja. Vaikka asianomaisen perhe kaavmmaiset esteet työn tarpeessa ole- 30618: voi olla nälän partaalla, niin kylmästi keino- vien pääsyUe työ~lisyystöihin ja ve~ 30619: tekoisen hehtaarirajan perusteella estetään voiHaisi asia'tW'fiWiisia 1W1Ulattamaatn 30620: hänen työn saantinsa ja välttämättömimmän oikeutta ja kohtuutta sekä todeUisiin 30621: toimeentulon turva. owsuhteisiin pet"UStuvaa tarvetta. 30622: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 30623: 30624: Veikko 'Vennamo. 30625: 728 30626: 30627: X,37. - Toiv.al. N: o 304. 30628: 30629: 30630: 30631: 30632: E d u s k u n n a 11 e. 30633: 30634: Kansaneläkelaitos on luotu vanhuksia, sai- tamme vastaaviksi. Tarvitaan vain hyvää 30635: raita ja invaliideja varten. Heitä varten on tahtoa ja hatrastUEitå sekä kansan tarpeiden 30636: sanottuun laitokseen kansalta kerätty lii.hes ynmlllrtä:tnystä. 30637: 100 000 milj. mk:n rahasto. . Lausutlln perusteella emtäh eduskunnan 30638: Nima valtavat varat eid.t kuitenkaan ole hyviikqttäväksi toivomuksen, 30639: tulleet kuin murto-osalta eläkkeen tarvitsi· 30640: joiden hyväksi, koska ne on päilasiassä lai- 6tlä hallitiLI rr1t.lriri ldimUift.., toi- 30641: nattu suurteollisuudelle ja suUI'Yoimala.iWk- mm 'tetsiitt. kansaneläkelain~ttiht 30642: sille sekä myös käytetty tuhlailevaisuuteen tii.t/':f:ZUseksi uudistamiSeksi 1eltä S'U'Un- 30643: ja tarpeettoman suuren ja kalliin johtopor- nanmwtttoksen iWtaansaamtleksi kan" 30644: taan kustannuksiin. saneläkeloit~sa. ttitn; ettii Wtitok«e.t 30645: :Maassamme ovat siis täydet edellytykset vara.t mahdoU~ t•koin ttaevat 30646: riittävien kansaneläkkeiden maksamiseksi todeUa ~tetriklii tläkke~ttJnlitrijoi 30647: kaikille tarvitsijoille kuin myös eläkeikära- den hyväkri. 30648: jan aientamiseksi yhteiskunnallisia olosuhtei-. 30649: Relsin~ä lÖ pli.ivin.ä helillikuuta 1960. 30650: 30651: Veikko VeJlbmo. 30652: 729 30653: 30654: X,38.- Toiv.at N:o 305. 30655: 30656: 30657: 30658: 30659: Y'M»Iblo: KMMatt.tUU..loftisäiidännön antaman turvan 'Ulot- 30660: fimliliBta ktnkemaan henkisessä kehityksessä jälketmjää- 30661: neitä. 30662: 30663: 30664: Eduskunnalle. 30665: 30666: Maaltiamme on monesaa. tapaukseso. stllai· eläkettä kaikista rajoituksi4ta riippumAtta. 30667: sia h6nkilötti, jQtka ovat jääneet henkiies8ä Näin pitäisi tetvten järjen aanoa. 30668: kelUtylmedä jilkeen. Ii~ o'Vat ldls 6malla ta- Lausutun pel'118teella e6itän eduskunnan 30669: vallaan iltvaliidejå seki kyqttömiä huolehti• b;rfäksrttäväksi toivomuksmt, 30670: maAli itsestään. He tuovat myöe murhetta 30671: moneen kotiin ja. aiheutta\'at paljon vaivaa. että lud.Utt~s trltilyisi kitnflliftsti 30672: ja huolta. toimenpiteumti htM:u~ kflt.ilyk161sä 30673: Vaikka näin on tunnetusti asianlaita, niin jäl.k16njääneiden Btlal.tamisekd kGfa.scm,. 30674: kail$anelikela.insäädännÖ88ä henkiseld k~hi BUikelain8iiidä1lnö" -t~ lurwn 30675: tykiessi jl.lketll jläneet 011 täT8ifl unohdettu ~ k~ta tiyk1Jwtä rajf)Uuk- 30676: ja asetettu syrjittyyn asemaan. Heitä var• sista riippumatta. 30677: ten pitäisi kuitenkin voida myöntää kansan- 30678: ltelsifigissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 30679: 30680: Veikko Vennamo. 30681: 30682: 30683: 30684: 30685: 92 E 74/60 30686: 730 30687: 30688: X,S9. - Toiv.aJ. N: o 306. 30689: 30690: 30691: 30692: 30693: E. Manninen ym.; : Alaikäisiä lapsia huoltavien kafi,Saneläk- 30694: keen M1J,ftija.in eläkkeiden korottamisesta. 30695: 30696: 30697: Eduskunnalle. 30698: 30699: Eduskunta on jo useamman kerran kiin- niin hyvä kuin sekin on, on kuitenkin liian 30700: nittänyt huomiota kalisaneläkkeiden korotta- pieni. On ilmeistä, kuten voidaan todetakin 30701: miseen ja useassa· tärkeässä kohdassa onkin perehdyttäessä ao. tapauksiin, että tuollaiset 30702: saatu parannus aikaan, viimeksi syysistunto- perheet elävät todellisessa kurjuudessa, joka 30703: kaudella 1959. Nimenomaan on vielä esillä olisi torjuttavissa vain tukiosien huomatta- 30704: kysymys tukiosien korottamisesta, joka olisi vasti suuremmalla korottamisella. Mieles- 30705: kovin . tarpeen monille vähävaraisille henki- tämme ko. korotuksen pitäisi olla .vähintään 30706: löille. Eräs väestöryhmä olisi kuitenkin en- 25 % eli 1 500 mk jokaista elätettävää, ala- 30707: nen kaikkia muita huomioitava ja se on ne ikäistä lasta kohti. 30708: kansaneläkettä nauttivat, joilla on elätettä- Edellä olevan nojalla ehdotamme kunnioit- 30709: vänään kouluikäisiä lapsia, eikä mitään tavimmin eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 30710: muita tuloja kuin kansaneläke. muksen, 30711: Voimassaolevan lainsäädännön mukaan 30712: mainitussa asemassa olevat eläkkeensaajat että haUitus ensi tilassa ryhtyisi 30713: saavat eläkkeensä tukiosan korotettuna toimenpiteisiin niiden ~een 30714: 10% :lla eli 600 mk jokaista alaikäistä lasta nauttijain, jm"lla 011o elätettävänäiin 30715: kohti. al&kiMiä 14psia ja joilla ei ole muita 30716: On selvää, että mainitunlainen korotus, ttaoja, eläkkeiden korottamiseksi. 30717: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960. 30718: 30719: Elia Manninen. La.n Lindeman. Pentti Niemi. 30720: Väinö Tikkaoja.. G. Hemi.kuon. P. Puhakka. 30721: 731 30722: 30723: X,40. - Toiv.al. N:o 307. 30724: 30725: 30726: 30727: 30728: Vennamo: Kansooeläkkeen antamista invaUidille työkyvyttö- 30729: myyden perusteella koskevien sää-nnösten muuttamisesta. 30730: 30731: 30732: E d u s k u n n a 11 e. 30733: 30734: Maassamme on ·paljon puhuttu invaliidi- siitä, milloinka invaliidionnettomuus on 30735: asiasta ja heitä muistettukin sotien jälkeisinä häntä kohdannut. Hänen taloudellisen tu- 30736: vuosina, mutta nyt näyttävät nämä asiat va- kensa tarve olisi myös verrattava täysin työ- 30737: litettavasti yhä enemmän jäävän juhlapuhei- kykyiseen henkilöön ja tämän perusteella 30738: den ja korulauseiden asiaksi. lakien puitteissa korvausta määrättävä. Ny- 30739: Kylmä tosiasia on, että invaliidit monessa kyisin tällainen oikeudenmukaisuus ei kui- 30740: suhteessa on unohdettu ja heidän taloudelli- tenkaan ole mahdollista. 30741: nen asemansa on vaikea. Lausutun perusteella ehdotankin eduskun- 30742: Niinpä vaikka poliittiset johtohenkilömme nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 30743: määräävät kansaneläkelaitoksessa, niin kan- 30744: saneläkkeen kohdalla invaliidit on asetettu e.ttä halUtus ryhtyisi kiireeUisiin 30745: epäoikeudenmukaiseen asemaan, eikä kor- toimenpiteisiin kansaneläkelainsäädän- 30746: jausta ole esitetty. -nön muuttamiseksi siten, että invaUidi, 30747: Kun siis asianomaista on kohdannut inva- olipa hän sotainvaliidi tai siviiltHnva- 30748: liidionnettomuus joko maan itsenäisyyttä ja liidi, aoo kansaneläkettä työkyvyttö- 30749: vapautta puolustaessaan tai siviilityön ken- myytensä perusteella riippumatta 30750: tällä, niin täysin oikeudenmukaista olisi, että siitä, milloinka invaliidionnettomuus 30751: hänelle myönnettäisiin työkyvyttömyyden on häntä kohdannut. 30752: perusteella kansaneläkettä aivan riippumatta 30753: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 30754: 30755: Veikko 'Vennamo. 30756: 782 30757: 30758: X,41. - Toiv.al. N:o 308. 30759: 30760: 30761: 30762: 30763: Vemaamo: Kulitn ltldlltJfKlsesta tasasuhtaise6ft, asemaan 30764: kMS~u;den Iukiosten perim.iseen nähden. 30765: 30766: 30767: Ed uskub. ha 11 e. 30768: 30769: On ltildttlmllt6ntil, että hallitus ja ka.nsan- kimme hengen vastaisesti. Tekiaipi mieli 30770: eULkel&itöll wodC!St& ~een ja tehdyistä esi- viittU, että. kyaymyk8(!l!Si on mäårältvien 30771: tykAistll huolimatta kohtelevat epäoikeuden- henkiUUden anteekaia.ntamaton viilinpitämät- 30772: mukfliseltl lukuisia. kUntia periessälln niiltä t6myy& 30773: kansanellkkeiden tultiosuumnakwjL. Kaiken edellä la.usutun perusteella. esitän 30774: 'runnettu tolliasiahan on, ettti l'A.rsinkin eduslrunna.n hyväksyttäväksi töivomuben, 30775: pienet maalaiskunnat ovat näissä tu:kiosuuk- 30776: sien maksui88A joutuneet kärsilnU.b. suurta että ka:Uitus ryktyis\ kitl'e~tt, toi- 30777: vääryyttä. .Asutlllkeskuskuilnille j& suurille tnMp\tdmin kamaft•läktla.tnsäädi.tnnön 30778: kunnille nämä maksut eivät tuota suuriakaan mwttamutk.ri niM; 6tlli pUit.impien 30779: vaikl\llksi~ mutta monessa syrjäseutu- ja pie- nuuUaisTtuntimt. epäoike'IU.le"AmWinen 30780: nentmia&ä · kunnaua tukiosien maksaminen r4sittant.1Mn ka~Zäkkeidrm tuki- 30781: tekee jopa yli 2 mk joltaisU1 veroäyriä koh- osien maksamisessa Jopetetdan ja 30782: den. Pieniä jo. köyhill kuntia on siis koh- kaikki k'&6nMt taUM.ftJ tod.flla tasa- 30783: deltu epäoikeudeb.muka.iseMti ja perustusla- .tu.htainett usemamao tä41(t tuhtsNm. 30784: Helsingissä 10 päivällä helmikuuta 1960. 30785: 30786: Veikko VeDD811l0. 30787: 783 30788: 30789: X,42. - Toiv.al. N: o 309. 30790: 30791: 30792: 30793: 30794: Vennamo: Lapsilisäjärjestelmän muuttamisesta. 30795: 30796: 30797: E d u s k u n n a 11 e. 30798: 30799: Lapsissa ja nuorhrossa on kansamme tule- tavoin puuttunut lapsilisien saannissa esiin~ 30800: vaisuus. Suurinta taloudellisuutta on siis tyviin epäkohtiin. Holtittomasti on tuhlattu 30801: turvata kasvava sukupolvi niin taloudellisesti verovaroja rikkaitten ja suurituloisten lapsi- 30802: kuin henkisesti. lisUn $alllalla kuin vähävaraiset ovat jääneet 30803: Yhteiskuntamme perustuu aivan oikein kärsimään ja jopa on esitetty heidän lapsi- 30804: perheeseen ja äidin siinä lapsille antamaan lisiään poistettavaksi tai vähennettäväksi. 30805: turvaan. Parhaiten voimme äitejä ja heidä.n Kaiken lausutun perusteella esitän edus- 30806: lapsiaan taloudellisesti ja henki$esti auttaa kunn8ll. hyväksyttäväksi toivomuJmen, 30807: suorittamalla heille tästä. tärkeästä. ja arvok- 30808: kaasta työstään riittävät lapsllisät. että kalUtus antaisi kUreellisesti 30809: Kulunut 195(),.luku on ollut lapsilisien vä- Edmkunntille erityksen lapsilisien ko- 30810: heksymisen aikaa. Lapsilisien suuruus on rottamiseksi 1"iittä'Viksi sa'!Mll(J, kun 30811: jäänyt hinta- jl,\ kustannll$ta$0n nousussa rikkaid~ jf!, ,uurituloi$te11- lap$.t1.Wtt 30812: selvästi yleisestä. kehityksestä ;J!Hkeen. p~tettmsiin tJri«tn.muka.isttJ progressi- 30813: Lisäksi kullUlut 1960-luku ei ole nrlll~ ota kyvJiksi kä1/ff(Jen. 30814: Helaingilsä 9 päivänä helmikuuta 1960. 30815: 30816: Veikko Ve:auao. 30817: 734 30818: 30819: X,43. - Toiv.al. N:o 310. 30820: 30821: 30822: Heinonen ym.: Eläketurvan aikaansaamisesta vähävaraisiZu 30823: siviiZiZeskiZle ja heidän huollettoo,1uJ.an oleville siviui- 30824: orvat,'Ue. 30825: 30826: 30827: E d u s k u n n a 11 e. 30828: 30829: Sosiaalisen lainsäädäntömme huomatta- nassa ns. äiti- ja lapsitapauksissa äitejä 30830: vasta kehittymisestä huolimatta ovat sen ul- 75 000 ja lapsia alle 16 vuotiaita 113 000. 30831: kopuolella edelleen siviililesket ja -orvot. Näistä oli siviilileskiä 25 000 ja heillä lapsia 30832: Asiantilan korjaamiseksi on tehty useita 40 000. Nämä lienevät ne luvut, jotka on 30833: eduskunta-aloitteita ja asiaa on tutkittu ko- huomioitava siviilileskien ja -orpojen eläke- 30834: miteoissa, mutta käytännössä ei kuitenkaan turvan järjestämiseen ryhdyttäessä. 30835: ole päästy myönteisiin tuloksiin. Kun perheen huolto isän kuoleman jälkeen 30836: Kun hallitus v. 1936 antoi eduskunnalle jää yksinomaan äidin kannettavaksi, muo- 30837: esityksen kansanvakuutuslaiksi, sisältyi sii- dostuvat olosuhteet melkeinpä poikkeuksetta 30838: hen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden erittäin vaikeiksi. Vaikka sosiaalinen lain- 30839: lisäksi myös ehdotus vakuutetun ja eläk- säädäntömme monella tapaa turvaa nykyisin 30840: keensaajan jälkeen jääneille 16 vuotta nuo- lapsiperheitä, on vähävaraisilla perheillä em. 30841: remmille lapsille suoritettavasta orpoeläk- tapauksissa monia vaikeuksia taloudellisten 30842: keestä. Eduskunta poisti kuitenkin äänes- kysymysten hoitamisessa. Siksi toimeentulo 30843: tyksen jälkeen esityksestä orpoeläkettä kos- monessa tapauksessa jää riippuvaiseksi so- 30844: kevan kohdan. Vaikka ·kansaneläkelaki ny- siaalilautakuntien antamasta huoltoavustuk- 30845: kyisellään antaa jo kohtalaisen tuen sen pii- sesta. Kun kuitenkin huoltoavustuksen pyy- 30846: riin kuuluville henkilöille, on asia orpojen täminen tuntuu olevan monelle erittäin vai- 30847: kohdalta edelleen hoitamatta. Poikkeuksen keaa ja vastenmielistäkin, olisi tämä asia 30848: tekevät vain sotaorvot, joille sotilasvamma- pyrittävä hoitamaan sellaisia vakiintuneita 30849: laki takaa eläkkeen 17 vuoteen ja niissä ta- muotoja käyttäen, joita noudatetaan esim. 30850: pauksissa kuin sotaorpo jatkaa koulun- lapsi- ja perhelisiä tai erilaisia eläkkeitä 30851: käyntiään, 19 vuoteen asti. suoritettaessa. 30852: V aitioneuvosto asetti 22. 12. 1955 komi- Tällaisen eläkkeen turvin olisi siviiliies- 30853: tean, joka otti nimekseen elatusapukomitea. kellä vastaavanlaiset edellytykset kuin sota- 30854: Sen tehtäväksi tuli laatia ehdotuksensa tar- leskelläkin perheensä huoltamiseen. Kun 30855: peellisiksi lainsäädäntö- ja muiksi toimen- sotaorpoihin kohdistuva huolto jatkuvasti 30856: piteiksi mm. erityisen lapsiavustuksen tai vähenee, olisi siviilileskien aseman paranta- 30857: huoltoeläkkeen suorittamisesta sen tarpeessa miseen sitäkin suuremmat edellytykset ja 30858: oleville leskien ja työkyvyttömien huoltajien myöskin sen voidaan katsoa kuuluvan yh- 30859: lapsille samoinkuin kotonaan hoidettavana teiskunnan velvollisuuksiin. 30860: oleville vaikeavammaisille lapsille. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 30861: Komitea jätti 3. 12. 1957 valtioneuvostolle nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 30862: ensimmäisen erityislapsilisää koskevan osa- vomuksen, 30863: mietinnön, jossa on laajat tiedot orvoista ja että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti 30864: leskistä samoinkuin yksinäisistä äideistä per- toimenpiteisiin eläketurvan aikaansaa- 30865: heensä huoltajana. miseksi vähävaraisille siviilileskiZZe ja 30866: Tilastollisen päätoimiston antamien tieto- heidän huollettavinaan oleville siviili- 30867: jen mukaan oli vuoden 1950 väestönlasken- orvoille. 30868: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 30869: 30870: Vappu Heinonen. Aili Siiskonen. 30871: Impi Lukkarinen. Martta. Sa.bnela.-.Tå.rvinen. 30872: 735 30873: 30874: X,44. - Toiv.a.l. N: o 311. 30875: 30876: 30877: 30878: 30879: Vennamo: Vuoden. 1918 tatistelijoiden toimeentulon. turvaa.. 30880: misesta. 30881: 30882: 30883: Ed usikunnalh. 30884: 30885: Harvat vielä elossa olevat vuoden 1918 Lausutun perusteella esitän eduskunnan 30886: taistelijat ovat edelleen vailla tyydyttäviä kor- hyväiksyttäväksi toivomuksen, 30887: vauksia ja toimeentulon turvaa. Tällaista 30888: asiantilaa ei voida pitää kansamme kunnian että luillitus ryhtyisi kiireeillisiin 30889: mukaisena. .Asian pitäisi olla kaikille perus- toimenpiteisiin vielä elossa olevien vuo- 30890: telemattakin selvä. den 1918 taistelijoiden toimeent-ulon 30891: tuf'1)(Wmiseksi. 30892: Helsingissä 8 päivänä helmilkuuta 1960. 30893: 30894: Veikko Vennamo. 30895: 786 30896: 30897: X,45. - Toiv.al. N: o 312. 30898: 30899: 30900: 30901: 30902: Vennamo: liJsityksen a. ~tawesta sairausvakuutuslailm. 30903: 30904: 30905: Ed uskunnaHe. 30906: 30907: Sairaus on onnettomuus, joka ituo asian- muissa maissa kautta maailman tyydyttä- 30908: omaisetl.e ja hänen perheelleen kä:nrimybiä västi järjestetty ja. kokemusta siis myös on 30909: ja taloudellisia vaikeulksia. OikeudenmU!kai- riittivästi. 30910: nen yhteiSkun~ turvaa $11J1Sata~ ikuiten- La.usutun perusteella esitän ·eduskunnan 30911: :lti~ ~llaisiakin on.nettomuu.bia kmn saira- hyvlibyttävli!kl9i: toivomuksen, 30912: -u.tta vas~n. Tiin!.iL on :QlyP., taloudellisesti 30913: täysin mahdollista ilm.all, ~ttä. Q>~eudenmu että Juillitus ootaisi ldif"eellisesti 30914: kaisella järjestelyllä liiaksi millään tavoin Eduskwn;~le ~tyksep,oilwu4enmu- 30915: veroiUll.8iksajia rasitetaan. 1Miseksi ja oloihimme soveltuva,ksi sai- 30916: Van:hat puolueet ovat kuite~m laiminl~ö rausvakuutuslaiksi, jolloinka pienta- 30917: neet oi!keudenmukaisen ja sopivan sairaus- loopoikia, vapaita työmiehiä ja todel- 30918: turvan aikaansaamisen maassamme. Meillä lisia pienyrittäjiä ei myöskäöm, saa 30919: ei ole minkäänlaista yleistä saårausvakuutus- unhottaa. 30920: lainsäädäntöä, vaikka tämä asia on lu!kuisissa 30921: Helsingissä. 9 päivänä helmikuuta 1960. 30922: 30923: Veikko VeDll8mo. 30924: 787 30925: 30926: X,46. - Toiv.al. N: o 313. 30927: 30928: 30929: 30930: 30931: Vennamo: Sotilasavustuslain muuttamisesta. 30932: 30933: 30934: E d u s k u n n a ll e. 30935: 30936: Maassamme on voimassa laki, jonka no- koissa olosuhteissa elävät eivät pysty hoita- 30937: jalla myönnetään sotilasavustuksia asepalve- maan tilaansa ja saamaan siitä niukkaa toi- 30938: luksen johdosta. Käytännössä on kuitenkin meentuloa tahi turvaamaan perhettään ilman 30939: voitu havaita, että tämä 25. 4. 1958 annettu pojan työvoimaa ja sen antamaa tukea. Vas- 30940: laki on puutteellinen tai ainakin sen sovel- toin kohtuutta ja tervettä järkeä lain sana- 30941: lutus tarpeettoman tiUkka. muotoon nojaten tällaisessa tapauksessa kui- 30942: Niinpä käytännössä melkein aina sotilas- tenkin yleensä annetaan hylkäyspäätös. 30943: avustus hylätään, kun poika joutuu sotavä- Kaiken edellä lausutun perusteella esitän 30944: keen, vaikka tämä poika onkin työllään huol- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 30945: tanut ja huolehtinut vanhemmistaan. Hyl- 30946: käyspäätöksen tavanomainen sanonta on, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 30947: asianomainen ei ole pojan sotapalvelukseen menpiteisiin sotilasavustuslain selven- 30948: menon johdosta joutunut avustuksen tarp.ee- tämiseksi ja muuttamiseksi niin, että 30949: seen. Asiaa katsellaan aivan liikaa sosiaali- asepalveluksen johdosta kaikille talou- 30950: sen avustuksen ja rahapalkan kannalta ja li- dellisen avun tarpeeseen todellisuu- 30951: säksi yksipuolisesti. Kuitenkin maaseudulla dessa, joutuneille voidaan myöntää 30952: olosuhteet ovat aivan toiset. Vanhukset tai kohtuullinen sotilasavustus. 30953: sa.iraalloiset vanhemmat tahi muutoin hei- 30954: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 30955: 30956: Veikko Vennamo. 30957: 30958: 30959: 30960: 30961: 93 E 74/60 30962: 788 30963: 30964: 30965: 30966: 30967: X,47. - Toiv.al. H:o 314. 30968: 30969: 30970: Väyrynen ym..: Toimenpiteistä invaliidihuoltolain muuttami- 30971: seksi invaliidien ammattikoulutuksen edellytysten turvaa-- 30972: miseksi. 30973: 30974: 30975: E d u s k u n n a 11 e. 30976: 30977: Vuoden 1947 alussa voimaan astuneen in- dien erikoisammattioppilaitosten valvontaa 30978: valiidihuoltolain voidaan todeta täyttäneen on siirretty lain ja invaliidihuoltoasetuksen 30979: sille asetetun tehtävän, ja lain täytäntöön- säännöksistä huolimatta eräille muille minis- 30980: pano, josta suurelta osalta ovat vastanneet teriöille, mikä asiantila on omiaan aiheutta- 30981: invaliidien omat järjestöt, on turvannut in- maan hankaluuksia toiminnalle. Tämän 30982: valiidien tasaveroisuuden muiden kansalais- vuoksi olisi valvontatehtävät keskitettävä ko- 30983: ten rinnalla. Olosuhteiden kehityksestä joh- konaisuudessaan sosiaaliministeriölle ja täy- 30984: tuen on kuitenkin käynyt ilmeiseksi, että dennettävä sen virkamiehistöä tarpeellisella 30985: tietyt tämän lain tarkistukset ja muutokset tavalla. 30986: ovat tarpeellisia. Invaliidihuoltolain piiriä on jatkuvasti laa- 30987: Invaliidihuoltolain mukaan kuuluu invalii- jennettu valtioneuvostolle laissa annetun val- 30988: dihuollon johto ja valvonta, niinkuin luon- tuuden nojalla. Niin tärkeää ja hyväksyttä- 30989: nollista onkin, sosiaaliministeriölle, joka vää kuin eräiden sairausinvaliidiryhmien tu- 30990: myös käyttää päätäntävaltaa lain sovellutta- keminen yhteiskunnan taholta onkin, ei in- 30991: misessa. Invaliidihuoltolaki sisältää huomat- valiidihuoltolain 1 §:ssä määritelty lain var- 30992: tavan paljon sellaisia sanontoja kuin tarpeel- sinainen tarkoitus invaliidin ,työ- ja toimin- 30993: linen, kohtuullinen, riittävä, välttämätön, takyvyn sekä ansiomahdollisuuksien paranta- 30994: epä- ja tarkoituksenmukainen, vähävarainen, miseksi" ole jatkuvaa sairautta potevien 30995: jne., jotka ovat harkinnanvaraisia ja suhteel- huolto. Sairausinvaliidien huolto olisi järjes- 30996: lisia ja joiden käyttö jo huoltotoimenpiteiden tettävä ensisijaisesti sairausvakuutuslain 30997: luonteen vuoksi on sinänsä perusteltuakin. avulla, koska invaliidihuoltolain piirin jat- 30998: Kun kuitenkin harkintavalta on lain toteut- kuva laajentaminen on omiaan heikentämään 30999: tamisessa täten merkitykseltään aivan keskei- tämän lain toteuttamisen tehokkuutta. 31000: nen, tulisi päätösten teon tapahtua sosiaali- Invaliidihuoltolain tulkinta lain korvaus- 31001: ministeriössä kollegiaalisesti, jotta kaikki säännösten osalta on osoittautunut vaikeaksi. 31002: harkintaan vaikuttavat seikat tulisivat pun- Tämän vuoksi nämä säännökset olisi selven- 31003: nituiksi. Erityisen tärkeää tämä olisi esim. nettävä sekä yksityisten invaliidien että lai- 31004: ratkaistaessa ammattikoulutusta hakeneiden tostoiminnan korvausten osalta. Esimerkkinä 31005: invaliidien koulutuspäätöksiä ja myös inva- mainittakoon, että kun lain 14 § :n 2 mo- 31006: liidien varallisuutta arvosteltaessa. Lakiin mentin mukaan valtion varoista suoritetaan 31007: olisi myös erinäisiin kohtiin saatava positii- kohtuulliset kustannukset varattoman tai vä- 31008: vinen sanonta ,on oikeutettu", koska jo tämä hävaraisen ammattikoulutusta saavan invalii- 31009: sanonta on omiaan estämään hylkääviä pää- din asunnosta ym., on invaliidin saama 31010: töksiä, ja vastaava sanonta on esim. sotilas- pelkkä kansaneläke (työkyvyttömyyseläke) 31011: vammalaissa. katsottu osoitu:kseksi siitä, että hän ei ole vä- 31012: Toisaalta ei invaliidihuoltolain ylläesitet- hävarainen, ja koulutuspäätöksissä on tällai- 31013: tyä periaatetta sosiaaliministeriön johdosta set invaliidit velvoitettu osallistumaan 3 000 31014: ja valvonnasta ole käytännöllisessä sovellu- -10 000 markan suuruisin kuukausimaksuin 31015: tuksessa johdonmukaisesti seurattu. Invalii- koulutuksensa kustannuksiin. Voitaneen pitää 31016: X,4:7. - Vll.yrynen ym. 789 31017: 31018: varmana, että lain sanonta ei ole saattanut Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun- 31019: tarkoittaa tällaista seuraamusta, sillä työky- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 31020: vyttömyyseläkkeen saaminen ei saata poistaa muksen, 31021: kenenkään vähävaraisuutta. 31022: Myös laitostoiminnan korvausten osalta että hallitus kiireellisesti asettaisi 31023: ovat invaliidihuoltolain säännökset osoittau- komitean tutkimaan ja tekemään mah- 31024: tuneet huomattavastikin tarkistamista kai- dolliset esityksensä invaliidihuoltolain 31025: paaviksi ja tältä osin on sosiaaliministeriön- muuttamiseksi invaliidien ammattikou- 31026: kin taholta kiinnitetty epäkohtiin huomiota. lutuksen edellytysten turvaamiseksi. 31027: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 31028: 31029: Vilho Våyrynen. Vlljo VIrtanen. 31030: Varma K. Turunen. Kustaa. Ala.nko. 31031: X.~ . ...- Toiv.al. B: o 315. 31032: 31033: 31034: 31035: 31036: Heinonen ym..: Esityksen antamisesta invaUidirlihalain muu~ 31037: tamisesta. 31038: 31039: 31040: E d u s k u n n a 11 e. 31041: 31042: Sen jälkeen kun nykyisin voimassa oleva omiaan vähentämään kysyntää sokeain tuot- 31043: invaliidirahalaki (374/51) annettiin, on elin- tamille artikkeleille. Jatkuvasti lisääntyvä 31044: kustannuksissa tapahtunut huomattavaa ko- työttömyys ja työvoiman ylitarjonta työ- 31045: hoamista. Nykyiselläänkään invaliidiraha- markkinoilla on ollut omiaan heikentämään 31046: laki, vaikka sitä on muutettu v. 1956 ja 1958, sokeain toimeentulomahdollisuuksia. Kaikki 31047: ei vastaa vielä sitä tarkoitusta, joka sille nämä tekijät huomioiden invaliidirahalakia 31048: lakia säädettäessä asetettiin. olisi muutettava siten, että se vastaisi tämän 31049: Invaliidien asema on viime aikoina muu- ajan todellista tarvetta. 31050: tenkin huomattavasti vaikeutunut. Esimer- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 31051: kiksi sokeain harjoittamissa ammateissa, ku- nioittaen eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivo- 31052: ten mm. harjojen valmistuksessa ja erilais- muksen, 31053: ten punostöiden teossa, on alkanut entistä 31054: enemmän ilmetä koneeliistumista ja tehdas- että hallitus antaisi kiireellisesti 31055: maista valmistusta. Sokean mahdollisuudet Eduskunnalle esityksen invaliidiraha- 31056: selvitä tällaisessa kilpailussa ovat varsin ole- lain muuttamisesta siten, että laki vas- 31057: mattomat. Monet järjestöt ovat, hyvää tar- taisi niitä korotuksia, joita elinkustan- 31058: koittaen, ottaneet ohjelmaansa mm. erilaisten nuksissa on tapahtunut sen jälkeen, 31059: kurssien järjestämisen kori- ja punostöiden kun voimassa oleva invaliidirahalaki 31060: opettamista varten. Kaikki tämä on ollut annettiin. 31061: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 31062: 31063: Vappu Heinonen. V. Liljeström. 31064: Aili Siiskonen. H. Törmä. 31065: Vilho Turunen. Arvi Turkka. 31066: Impi Lukkarinen. Urho Kulovaara. 31067: Mikko Hult. A. Simonen. 31068: A. Härkönen. Martta Salmela-Järvinen. 31069: Olli J. Uoti. Arvo Sävelä. 31070: 741 31071: 31072: X,49. - Toiv.al. N: o 316. 31073: 31074: 31075: Hara ym.: Invalidien erityissairaaloita ja ammattikmtluja 31076: koskevan lain aikaansaamisesta. 31077: 31078: E d u s k u n n a ll e. 31079: 31080: 30 päivänä joulukuuta 1946 annettu in- jen henkilökunnat, koska valtio niiden koh- 31081: valiidihuoltolaki siihen myöhemmin tehtyine dalta 20. 1. 1956 annetun sairaalalain (49/ 31082: muutoksineen on osaltaan ollut myötävaikut- 56) ja ammattioppilaitoksista 25. 4. 1958 31083: tamassa maamme invalidihuollon kehittymi- annetun lain (184/58) mukaan hyväksyy 31084: seen niin, että se monissa suhteissa on jopa eläkemenot korvattavina menoina. Kun 31085: kansainvälisellä tasolla. eräillä laitoksilla jo nyt on eläkemenoja, on 31086: Lakia käytäntöön sovellettaessa on kuiten- kohtuutonta jättää niitä laitosten: :rasituk~ 31087: kin todettu eräitä puutteita, jotka aiheutta- seksi. 31088: vat tarpeetonta kitkaa toiselta puolen viran- Kolmantena invaliidihuoltolain puutteena 31089: omaisten ja laitosten sekä toiselta puolen on, että invalidihuoltolaitoksissa opiskelevilta 31090: laitosten ja yksityisten invalidien kesken. invalideilta, joiden huoltokustannukset on 31091: Näistä mainittakoon ensiksi korvausmää- harkinnan perusteella jätetty joko invalidin 31092: räysten puutteellisuus. Laki lähtee siitä, että itsensä, hänen vanhempiensa tai kunnan 31093: yksityisen saama invalidihuolto korvataan maksettavaksi, vaaditaan perittäväkai kor- 31094: sosiaaliministeriön harkinnan perusteella joko vaus huollosta todellisten kustannusten mu- 31095: kokonaan tai osaksi, mutta sen sijaan laista kaisena. Niinpä invalidien ammattikouluissa 31096: kokonaan puuttuvat määräykset siitä, miten oppilaat joutuvat maksamaan huollostaan 31097: laitosten menot korvataan. Seurauksena on korvausta n. 15 000 markkaa kuukaudessa, 31098: ollut, paitsi se, että eri laitoksia on käsitelty kun täysihoito valtion ammattikouluissa 31099: eri tavalla, myös se, että laitosten kannetta- maksaa korkeintaan puolet siitä. Olisi koh- 31100: vaksi vuodesta toiseen on jäänyt huomattava tuullista ja oikeudenmukaista, että invalidit 31101: määrä kustannuksia. Laitosten ja viranomais- erityisoppilaitoksissa asetettaisiin samaan ase- 31102: ten näkemykset ovat menneet pahasti ris- maan terveitten kanssa. 31103: tiin. Lain puutteellisuudesta johtuen ja kun Neljänneksi on invalidihuoltoa antavien 31104: ei ole myöskään saatu aikaan molempia osa- sairaaloiden samaten kuin invalidien erityis- 31105: puolia sitovia sopimuksia ovat laitokset vai- ammattikoulujen asema maamme sairaala- ja 31106: keassa asemassa. ammattikouluverkostossa myös avoin. 31107: Toisena puutteena on laitosten henkilö- Edelläolevan perusteella on ilmeistä, että 31108: kunnan eläketurvan puuttuminen. Kun so- invalidien erityissairaaloista ja ammattikou- 31109: siaaliministeriö laitoksille menoja korvates- luista on annettava oma laki, minkä johdosta 31110: saan suorittaa palkkausmenot ennakolta hy- ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy- 31111: väksymiensä valtion palkkausluokkien mukai- väksyttäväksi toivomuksen, 31112: sina, olisi luonnollista että valtion virkamie- 31113: hille kuuluvia eläkkeitä vastaavat laitosten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 31114: eläkemenot myös korvattaisiin. Invalidihuol- invalidien erityissairaaloita ja ammat- 31115: tolaitosten henkilökunta on tässä suhteessa tikouluja koskevan lain aikaansaami- 31116: huonommassa asemassa kuin kuntayhtymien seksi. 31117: ja kuntien sairaaloiden sekä ammattikoulu- 31118: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 31119: 31120: Erkki Hara. Jaakko Kemppainen. Toivo Hietala.. 31121: Arvo Tuominen. Olli Aulanko. Mikko Asunta. 31122: Juho Tenhiälä. Aune InnaJa. Reino Ala-Kulju. 31123: Kalervo Saura. Jussi Saukkonen. 31124: 742 31125: 31126: X,50. - Toiv.al.. N:o 317. 31127: 31128: 31129: 31130: 31131: Vennamo: Invaliidien ja heidän perheittensä toimeentulon 31132: turvaamisesta. 31133: 31134: 31135: E d u s k u n n a ltl e. 31136: 31137: Invaliidit ovat joutunee.t antamaan kal- turvattu. Vielä vähemmän on heidän per- 31138: leintansa kansakunnan hyväksi. Sotainva- heittensä toimeentulo turvattu. 31139: liidit ovat joutuneet tämän uhrin antamaan Tä~lainen asiantila ei ole kansakunnan 31140: puolustaessaan maan itsenäisyyttä ja va- IJrunnian mukainen. Pystymme myös talou- 31141: pautta. Siviili-invaliidit taas ovat useimmiten dellisesti turvaamaan invaliidien ja heidän 31142: saaneet kärsimybeiJBä suorittaessaan työtä. perheittensä toimeentulon, jos vain hyvää 31143: Vain työllä nouseekin kansakunta. tahtoa on riittävästi. 31144: LiSäksi meillä on invaliideja, jo1!ka ovat Kaiiken lausutun perusteella esitän edus- 31145: tätä kärsimystä kantaneet syntymästään kunnan hyväksyttäväiksi toivomuksen, 31146: saakka. että hallitus kiireellisesti tutkitut- 31147: Kaikki he ovat oikeutetut saamaan ihmis- taisi invaliideja koskevien lakien an- 31148: arvoisen kohtelun ja kohtuullisesti turvatun tamat korvaukset ja antaisi tätä vaa- 31149: toimeentulon. tivat esitykset Eduskunnalle niitn, että 31150: Kun tarkastelee voimassaolevia lakien jokaisen invaliidin ja hänen perheensä 31151: sää.nnOksiä voi helposti havaita, että invalii- toimeentulo tulee kohtuullisesti turva.. 31152: dien asema ei ole suinkaan taloudellisesti tuksi. 31153: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 31154: 31155: Veikko Vennamo. 31156: 743 31157: 31158: X,51. - Toiv.al. N:o 318. 31159: 31160: 31161: 31162: 31163: Riskala ym.: Lisäkorvauksen suorittamisesta eräille sottJ- 31164: vammaisilZe. 31165: 31166: 31167: E d u s k u n n a 11 e. 31168: 31169: Viimeisten sotiemme noin 50 000 nouse- tuksia ja kalliinajan lisiä. Näin on käynyt 31170: vasta sotainvalidimäärästä on lievemmän niille sotavammaisille, jotka nostivat elin- 31171: työkyvyttömyysasteen, alle 30 % :n inva- korkonsa ennen varsinaisen inflatiovyöryn 31172: lideja huomattava joukko. Valtion tapatur- alkamista 1945. Edelleen epäoikeudenmu- 31173: matoimisto sosiaaliministeriön määräyksestä kaisena on pidettävä sitä periaatetta, että 31174: kehoitti vuosie,n 1945-46 aikana tällaisia työkyvyttömyydeltään samanlaiset sotavam- 31175: sotainvalideja nostamaan elinkorkonsa yh- maiset joutuvat eri asemaan riippuen siitä, 31176: dessä erässä kertakaikkisena. Monet tämän onko asianomainen kapitalisoinut elinkor- 31177: työkyvyttömyysasteen invalidit noudattivat konsa ennen 1. 1. 1948, vaiko sen jälkeen. 31178: mainittua kehoitusta. Samoihin aikoihin val- Tämän vuoksi olisi kohtuullista, että myön- 31179: misteli kuitenkin v. 1944 asetettu komitea nettäisiin lisäkorvaus niille, jotka ovat jou- 31180: uutta sotavammalakia. Komitean eraana tuneet kärsimään viranomaisten harkitse- 31181: tehtävänä oli invalidikorvauksen riittävyy- mattomain toimenpiteiden johdosta. Kun 31182: den tutkiminen. Näytti tällöin todennäköi- tällaisia tapauksia lienee suhteellisesti vähän, 31183: seltä, että korvauksia tultaisiin huomattavasti ei se aiheuttaisi valtiolle suuria menoja, 31184: korottamaan, mikä sitten tapahtui vuoden mutta sitä suurempi merkitys olisi itse asian- 31185: 1948 alusta lähtien. Korvauksia uuden lain omaisille sotainvalideille, samalla kun se lu- 31186: puitteissa sitten huomattavasti korotettiin, jittaisi heidän luottamustaan valtiovallan 31187: lakia muutettiin siten, että toisten ohella oikeudenmukaisuuteen. 31188: myöskin alle 30 %: n sotainvalidit pääsivät Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 31189: osallisiksi kalliinajan lisistä, joita aikaisem- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 31190: min oli suoritettu vain suurempivammaisille 31191: invalideille. että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 31192: Ne sotainvalidit, jotka tietämättä komitean siin, jotta niille sotavammaisme, jotka 31193: olemassaolosta ja suunnitellun elinkoron ko- ovat nostaneet elinkorkonsa kertakaik- 31194: rottamisesta kapitalisoivat elinkorkonsa en- kisena heinäkuun 1 päivänä 1945 tai 31195: nen uuden sotavammalain voimaan tuloa, sen jälkeen, myönnettäisiin sellainen 31196: ovat lähinnä viranomaisten toiminnan joh- lisäkorvaus, joka vastaa 1. 1. 1948 31197: dosta joutuneet kärsimään taloudellisia me- voimaan tulleen sotilasvammalain ko- 31198: netyksiä jäädessään vaille korvausten koro- rotettuja korvauksia. 31199: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 31200: 31201: Markus Niskala.. Nestori Kaasalainen. 31202: Matti Miikki. Akseli Pa.a.rman. 31203: Esa Timonen. Ale Holopainen. 31204: Olavi Lahtela. 31205: '-;44 31206: 31207: X,52. - Toiv.al. N:o 319. 31208: 31209: 31210: Miikki ym.: Invaliidihuoltojärjestöjen huoltolaitostensa ra- 31211: kentamiseen saamien lainojen lyhennyserien siirtämisestä. 31212: 31213: 31214: E d u s k u n n a 11 e. 31215: 31216: Eduskunta lausui vuoden 1955 valtion vat myös ottamaan vastuun huoltotoimenpi- 31217: tulo- ja menoarvion 14 Pl. XI: 17 mom:n, teisiin ryhtymisestä, vaikka jälkeenpäin jou- 31218: ,Invaliidijärjestöjen ja -laitosten avustami- dutaan korvauksia määrättäessä jättämään 31219: nen", kohdalla, että se odottaa hallituksen huollon harjoittamisesta aiheutuneita kustan- 31220: ryhtyvän sellaisiin toimenpiteisiin, että nii- nuksia valtion korvauspiirin ulkopuolelle ja 31221: den valtion lainojen, joita on annettu eräille siten lopullisesti järjestöjen kannettavaksi. 31222: sosiaalisille järjestöille hoitolaitosten raken- Saatujen avustuslainojen takaisinmaksami- 31223: tamiseen, lyhentämistä siirretään niin nen tulisi vaikeuttamaan järjestöjen sosiaa- 31224: kauaksi aikaa kuin nämä laitokset palvele- lista toimintaa, kuten eduskunta em. toivo- 31225: vat niiden alkuperäistä tarkoitusta. muksen yhteydessä totesi. Lainojen takaisin- 31226: Hallitus esitti kuitenkin esityksessään vuo- maksu olisi myös. epätarkoituksenmukaista 31227: den 1956 tulo- ja menoarvioksi 6 Os. I: 1 senvuoksi, että tämä olisi mahdollista vain 31228: kohdalla, että ennen mainittua vuotta eri laitosten tuottojen lisäämisellä, mikä merkit- 31229: invaliidijärjestöjen laitoksiensa perustamista sisi valtion korvausten ja avustusten lisää- 31230: varten saamien lainojen pääomamäärien ly- mistä. Invaliidihuoltojärjestöjen harjoittama 31231: hentäminen siirrettäisiin vuotuiskuoletuksin laitostoiminta tulee merkitsemään sensijaan 31232: alkavaksi vuonna 1961 ja että jos laitokset jatkuvasti valtiolle edullista tapaa invaliidi- 31233: tai jokin niistä sitä ennen lakkaisi palvele- huoltolain tuloksellisessa täytäntöönpanossa. 31234: masta, erääntyisi perustamiskustannuksiin Hallituksen aikanaan vastoin eduskunnan 31235: myönnetty laina maksettavaksi. Eduskunta kantaa suorittama toimenpide merkitsee sitä, 31236: hyväksyikin esityksen tässä muodossa, mutta että invaliidihuoltojärjestöt joutuvat vuo- 31237: hallitus ei siten ollut menetellyt eduskunnan desta 1961 alkaen suorittamaan laitostensa 31238: odottamalla tavalla, vaan rajoittanut siirtä- rakentamiseen saamiensa valtion lainojen 31239: misen vain 5 vuoteen. pääomalyhennyksiä. Tämän vuoksi on edus- 31240: Invaliidihuoltojärjestöt, kuten Suomen Si- kunnan aikaisempi toivomus toteutettava. 31241: viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto r. y., Edellä esitettyyn perustuen esitämme kun- 31242: Sotainvaliidien Veljesliitto r. y. ja Tuberku- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 31243: loosiliitto r. y. hoitavat laitostoiminnallaan muksen, 31244: valtiolle lain mukaan kuuluvia invaliidien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, 31245: ammattikoulutus- ja huoltotehtäviä. Kun joilla toteutetaan Eduskunnan vuoden 31246: nämä järjestöt ovat saaneet laitoksiensa pe- 1955 tulo- ja menoarvion 6 Os. I: 1 31247: rustamista varten lainoja, ovat ne joutuneet momentin kohdalla esittämä toivomus 31248: jo muutenkin epäedulliseen asemaan niihin invaliidihuolto järjestöjen huoltolaitos- 31249: yhteisöihin nähden, joita on tuettu valtion- tensa rakentamiseen saamien laino- 31250: avustuksin, koska lainat jatkuvasti huomioi- jen lyhennyserien siirtämisestä niin 31251: daan esimerkiksi vuokra-arvoja määritel- kauaksi aikaa kuin laitokset palvelevat 31252: täessä. Monessa tapauksessa järjestöt joutu- niiden alkuperäistä tarkoitusta. 31253: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960. 31254: 31255: Matti Miikki. Sven Högström. K. F. Haapasalo. 31256: Juho Tenhiälä. Toivo Friman. Valto Käkelä. 31257: A. Simonen. Onni Hiltunen. Mauri Seppä. 31258: Vilho Väyrynen. Kyllikki Pohjala. 31259: 745 31260: 31261: X,53. - Toiv.al. N: o 320. 31262: 31263: 31264: 31265: 31266: Vennamo: Pientalo1tpoikien perheiden äitien synnytysloman 31267: jäpj~stämisestä. 31268: 31269: 31270: 31271: E d u s k u n n a 11 e. 31272: 31273: Maassamme ovat nimenomaan pieneläj.ien minkäänlaista huomiota. On siis jo korkea 31274: perheiden äidit, mutta erityisesti myös suu- aika ryhtyä sanoista tekoihin. 31275: rin piirtein kaikki maaseudun äidit jatkuvan Lausutun perusteella esitän eduskunnan 31276: raskaan rasituksen alaisina. Tästä syystä he hyväksyttäväksi toivomuksen, 31277: kaikki tarvitsevat ehdottomasti synnytys- 31278: lomaa. että hallitus antaisi kiireellises.ti 31279: Tähän on kuitenkin vain harvoilla mahdol- Eduskunnalle esityksen synnytysloma- 31280: lisuus. Hallitukset ja yhteiskunta eivät kui- laiksi, joka myös koskee pientalonpoi- 31281: tenkaan ole tähän asiaan kiinnittäneet juuri kien ja muiden pieneläjien perheiden 31282: äitejä. 31283: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 31284: 31285: Veikko Vennamo. 31286: 31287: 31288: 31289: 31290: 94 E 74/60 31291: 746 31292: 31293: X,M. - Toiv.al. N:o 321. 31294: 31295: 31296: 31297: 31298: Pohjala. ym.: Sokeitten henkilöitten kannattavan yrittämisen 31299: turvatliVien toimintam'UOtojen kehittämisestä. 31300: 31301: 31302: Eduskunnalle. 31303: 31304: Näkökykynsä täysin menettänyt henkilö laadullisesti olevan vertailukelpoisia näkevien 31305: saa nykyisin ns. invaliidirahana 120 000 mk valmistamien tuotteitten kanssa, mutta on 31306: vuosittain, eli rahamäärän, jolla voi tyydyt- heidän mahdollisuutensa saada edes niukka- 31307: tää nykyisen hintatason vallitessa ainoastaan kin tuntiansio ratkaisevasti huonompi, sillä 31308: primäärisimmät tarpeet. Sokean yksilön sekä sokean työntekijän suoritusnopeus parhaim- 31309: fyysisen että mielenterveyden, kuten myös millaankin on n. 35-45% heikompi kuin 31310: yhteiskunnan sosiaalipolitiikan kannalta on vastaavan taidon omaavan näkevän. Kun 31311: mitä suotavinta, että sokea henkilö pyrkii lisäksi todetaan harja- ja rottinkitöissä siir- 31312: oman työnsä kautta hankkimaan mahdolli- rytyn entistä enemmän koneelliseen tuotan- 31313: suuksia elintasonsa kohottamiseksi. On ym- toon, ja esim. vaatimattomankin harjakoneen 31314: märrettävää, että hän tässä kohtaa huomat- tuottavan n. 60 harjaa tunnissa, voidaan 31315: tavasti suurempia vaikeuksia kuin näkevä. todeta sokean mahdollisuuksien heille ,,perin- 31316: Kuitenkin tällä hetkellä maamme n. 4 200:sta teellisissä" ammateissa saada toimeentulonsa, 31317: sokeasta 1500--1700 harjoittaa jotain am- jopa vain osakin siitti, ratkaisevasti viime 31318: mattia. Tähän lukuun eivät sisälly sota- vuosina huonontuneen. 31319: sokeat. Näinollen on käynyt välttämättömäksi löy- 31320: Ammatin harjoittamisen tuottavasti on tää sokeille uusia toimintamuotoja taloudelli- 31321: viime aikoina havaittu vaikentuneen ratkai- sen toimeentulon turvaamiseksi. 31322: sevasti, mihin on vaikuttanut lähinnä näke- Edelläsanotun perusteella ehdotetaan kun- 31323: vien yrittäjäin lisääntyminen niissä amma- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 31324: teissa, joita sokean on mahdollista harjoittaa, vomus, 31325: ja nämä ammatit ovat lähes yksinomaan ny- 31326: kyisen käsityksen mukaan harjatyö ja hie- et.tä kaUitm kiireellisesti ryhtyisi 31327: ronta, viime vuosikymmeninä myös rottinki- toimenpiteisiin sellaisten m'UOtojen löy- 31328: työt. tämiseksi ja kehittämiseksi, jotka mak- 31329: Hieronta on raskautensa vuoksi mahdol- dollistaisivat sokeitten henkilöitten 31330: lista vain fyysisesti poikkeuksellisen kyvyk- kannattavan yrittiitm.isen muillakin 31331: käille. Harja- ja rottinkityön osalta on to- kuin heidän nykyisin pääasiassa käyt- 31332: dettava sokeain tuottamien hyödykkeitten tämillään toimialoilla. 31333: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 31334: 31335: Kyllikki Pohjala. Olli Aulanko. 31336: Erkki Koivisto. Margit Borg-Sundman. 31337: 747 31338: 31339: X,55. - Hemst.mot. lf: o 322. 31340: 31341: 31342: 31343: 31344: Nordfors m.fl.: Angående undersökning OJV de civila bUndas 31345: inkomstförkållamden. 31346: 31347: 31348: T i 11 R i k s d a g e n. 31349: 31350: De blinda befinner sig av naturliga skäl i ministeriet har som beräkningsgrund följt 31351: en oförmånlig ställning, då det gäller att principen, att invalidpenning beviljas till 31352: finna utkomst. Sedan gammalt har blinda samma belopp som invalidens egen arbets- 31353: främst skaffat sig inkomst genom hantverks- förtjänst, likväl för de blindas del med 31354: mässigt arbete såsom tillverkning av flät- nämnda 121 200 mark som maximalt under- 31355: ningsprodukter. Detta hantverk har emeller- stöd. 31356: tid börjat mekaniseras och industr~aliseras Med anledning av de svårigheter, som den 31357: och hotar de blindas konkurrensförmåga. fria industrin synes bereda de blinda borde 31358: Från blindorganisationers sida har fram- deras utkomstproblem samt möjligheterna 31359: förts, att deras medlemmar håller på att att modernisera såkallade blindyrken under- 31360: råka i en svår ekonomisk situation. sökas. 31361: Statsmakten har uppmä11ksammat de blin- På den grund föreslår vi vördsamt, att 31362: das lott bl.a. g.enom att beakta dem i lagen riksdagen ville hemställa, 31363: om invalidpenning av den 14 juni 1951. 31364: I dess 4 § har civila blinda, som saknar att regeringen skyndsa;mt måtte 31365: ledsyn på för dem obekant plats, plaeerats låta verkställa undersökning av de 31366: i en särskild kategori. Enligt den senaste civila blindas inkomstförkållanden, 31367: justeringen den 1 januari 1959 kan invalid- 1nöjligheterna lW en moderniaering 31368: penning för sådana blinda per år uppgå till av såkallade blindyrken, samt i hän- 31369: högst 121 200 mark. Att observera är, att delse sådana personers ekonomiska 31370: invalidpenning beviljas endast åt blind som ställning konstateras vara försämrad, 31371: utför arbete för sin och sin familjs utkomst. framlägga proposition om förhöjning 31372: Detta arbetes värde tas i betraktande, då av den invalidpenning, som beviljas 31373: invalidpenningens storlek bestäms. Social- åt blinda. 31374: Helsingfors den 5 februari 1960. 31375: 31376: Kurt Nordfors. Victor Procope. Elis Andersson. 31377: Grels Teir. Verner Korsbäck. Alwar Sundell. 31378: John Österholm. 31379: 748 31380: 31381: X,55. - Toiv.al. N: o 322. 31382: Suomennos. 31383: 31384: 31385: 31386: 31387: Nordfors ym.: Si!IJiilisokeiden tulosuhteiden selvittämisestä. 31388: 31389: 31390: Ed u sk u n n a 11 e. 31391: 31392: Sokeat ovat luonnollisista syistä epäedulli- taan huomioon invalidirahan suuruutta mää- 31393: sessa asemassa, kun kysymyksessä on toi- rättäessä. Sosiaaliministeriö on laskemis- 31394: meentulon hankkiminen. Jo vanhastaan ovat perusteena noudattanut periaatetta, että in- 31395: sokeat lähinnä hankkineet tuloja käsityön validirahaa myönnetään samaan määrään 31396: ta;paisella työllä, kuten punontatuotteiden kuin invalidin oma työansio, sokeain osalta 31397: valmistuksella. Tämä käsityö on kuitenkin kuitenkin mainittu 121200 markkaa enim- 31398: alkanut koneellistua ja teollistua ja uhkaa mäisavustuksena. 31399: sokeiden kilpailukykyä. Sokeain järjestöjen Niiden vaikeuksien takia, joita vapaa teol- 31400: taholta on esiintuotu, että niiden jäsenet lisuus näyttää sokeille ·aiheuttavan, olisi 31401: ovat joutumassa vaikeaan taloudelliseen ase- heidän toimeentulokysymyksensä sekä ns. 31402: maan. sokeainammattien ajanmukaistamisen mah- 31403: V aitiovalta on ottanut sokeain aseman dollisuudet tutkittava. 31404: huomioon mm. invalidirahasta 14 päivänä ke- Tämän johdosta ehdotamme kunnioittaen 31405: säkuuta 1951 annetussa laissa. Sen 14 § :n eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 31406: mukaan on siviilisokeat, joilta puuttuu oh- 31407: jausnäkö heille tuntemattomassa paikassa, että hallitus kiireellisesti toimitut- 31408: sijoitettu erityiseen luokkaan. Tammikuun 1 taisi tutkimuksen siviilisokeiden tulo- 31409: päivänä 1959 tapahtuneen viimeisen tarkis- suhteista ja ns. sokeairmmmaJttien 31410: tuksen mukaan voi sellaiselle sokealle tuleva ajanmukaistamisen mahdollisuuksista 31411: invalidiraha nousta vuotta kohden enintään sekä, mikäli sellaisten henkilöiden tar 31412: 121 200 markkaan. On huomattava, että loudellisen aseman todetaan huonM~r 31413: invalidirahaa myönnetään ainoastaan so- tuneen, antaisi esityksen sokeule 31414: kealle; joka tekee työtä itsensä ja perheensä myönnettävän invalidirahan korottar 31415: toimeentulon hyväksi. Tämän työn arvo Ote- misesta. 31416: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 31417: 31418: Kurt Nordfors. Victor Procope. Elis Andersson. 31419: Grels Teir. Verner Korsbäck. Alwar Sundell. 31420: John Österholm. 31421: 749 31422: 31423: X,56. - Toiv.al. N:o 323. 31424: 31425: 31426: Tenhiälä. ym.: Toimenpiteistä maamme mustalaiskysymyksen 31427: ratkaisemiseksi. 31428: 31429: 31430: E d u s k u n n a ll e. 31431: 31432: EduSkunnan toivomuksesta asetettu, vuo- Vuonna 1956 eduskunnassa tehdyn kyselyn 31433: sina 1953-1955 työsJkennellyt mustalaiskomi- johdosta asetettiin sosiaaliministeriön yhtey- 31434: tea osoitti vuonna 1955 hal'litukselle jättä- teen pysyvä mustalaisa:siain neuvottelukunta 31435: mässään mietin,nössä vakuuttavana tavalla seuraamaan ja valvomaan mustalaisten sosi- 31436: mustalaisten keskuudessa vaLlitsevat olosuh- aalisten olojen kehitystä maassamme. Ainoana 31437: teet monessa suhteessa kestämättömiksi ja alan järjestönä on maassamrrne Mustwlaislä- 31438: ehdotti tiettyjä toimenpiteitä epäikohtien pi- 'hetys-niminen yhdistys, joka on toiminut jo 31439: kaiseksi korjaamiseksi. vuodesta 1904 alkaen. Tämä seura on varsin- 31440: Komitea on monin esimerkein osoittanut, kin sotien jälkeisinä vuosina saavuttanut 31441: mitenkä mustalaiset ovat jääneet pahasti merkittäviä tuloksia mm. lastensuojelun 31442: jälkeen muun kansan keskuudessa tapahtu- aialla. Sillä on !kahdessa lwsten'kodissa, Sipoon 31443: neesta !kehityksestä selkä suurelta osalta elävät ja KoSken (H.l.) kunnissa, hoidettavana lä- 31444: järjestyneen yhteiskunnan ulkopuolella. hes 80 eri-ikäistä lasta. Pa:rihaillaan on yhdis- 31445: Yksinpä 'henki'kirjoituskin on heidän suh- tyhlen toimesta perusteilla nuorisokoti musta- 31446: teensa varsin puutteellista. Onpa kuntien ta- laisnuorten ammattikasvatuksen ja työhön- 31447: hoHa usein ilmennyt suoranaista halutto- ohjaamisen tehostamiseksi. 31448: muutta mu..qtalaisten hengillekirjoittamisessa. Mustalaiskysymykseen on kuiten'kin, jotta 31449: Mustalaisten asunto-olosuhteista totesi komi- se saataisiin kokonaisuudt'JS\Saan ratkaistulksi, 31450: tea, etteivät asunnot useinkaan täytä edes kohdistettava yhteiskunnan taholta enemmän 31451: kaikikein alkeeUisimpia vaatimuksia, koska huomiota. Mustalaiskomitea on mietinnössään 31452: asuntoina käytetään telttoja tai tilapäisiä saamamme käsityksen mukaan tuonut esiin 31453: lauta- ja pa:hvimajoja. ne oikeat pääperiaatteet, joiden mukaan ky- 31454: Mustalaisten sivistystason totesi komitea symys tulisi hoidetuksi. Kun ehdotukset monin 31455: niinikään hämmästyttävän alhaisclrsi. Tutki- kohdin ovat samansuuntaiset niiden toimen- 31456: mushetkellä oli 16 vuotta täyttäneistä musta- piteiden 'kanssa, joiden avulla mustaiaiskysy- 31457: laisista lähes puolet jäänyt vaille kaikkea mys on hoidettu naapurimaassamme Norjassa, 31458: opetusta, noin neljännes oli keskeyttänyt kou- perustuvat ne siten käytännössä saatuihin 31459: lunkäynnin ja vain noin 20 % oli suoritta- kOkemuksiin. 31460: nut oppivelvollisuutensa kokonaan. Vielä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme. 31461: todettakoon, että rikoHiffilus mustalaisten kes- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttävä!ksi 31462: kuudessa on huolestuttavan yleistä, heidän toivoomiksen, 31463: taloudellinen asemansa a'lkeeHinen ja tervey- että hallitus kiireeJllis.esti ryhtyisi 31464: dentila yleensä heilkko. Keski-ikä on alhainen toteuttamaan niitä toimenpiteitä, ,ioita 31465: ja pillcl\:ulasten kuo1leisuus yleistä. Kaikki mustalaiskomitea mwnna 1955 jättä- 31466: edellä mainitut epäkohdat tuntuvat yhteis- mässään mietinnössä on pitänyt tar- 31467: kunnassa ennen kaikkea guurina huoltome- peellisina maamme mustalaiskysymyk- 31468: noina. sem ratkaisemiseksi. 31469: Heisingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 31470: 31471: Juho Tenhiälä. Aaro Stvkki. Veikko Kokkola. 31472: Esa Kaitila. Varma K. Turunen. Siiri Lehmonen. 31473: Kurt Nordfors. Ensio Partanen. Armas Leinonen. 31474: Atte Pakkanen. Erkki Koivisto. 31475: VALTIOPÄIVÄT 31476: 1960 31477: 31478: LIITTEET 31479: XI 31480: 31481: PUOL USTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT 31482: TOIVOMUSALOITTEET 31483: 31484: 31485: 31486: 31487: HELSINKI 1960 31488: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 31489: Puolustuslaitoksen uudelleenjärjestelyä, sen henkilökuntaa, asevelvollis• 31490: ten päivärahan korottamista ja lomamatkojen matkakustannusten kor- 31491: vaamista ym. koskevia toivomusaloitteita. 31492: 31493: 31494: 31495: 31496: 95 E 74/60 31497: 755 31498: 31499: XI,l. - Toiv.al. N:o 324. 31500: 31501: 31502: 31503: 31504: Uoti ym.: Tutkimuksen toimittamise&ta puolustuslaitoksen 31505: uudelleenjärjestelystä. 31506: 31507: 31508: Eduskunnalle. 31509: 31510: Viimeaikainen kehitys maailman suurissa vatuksen vuoksi merkittäviä puolia, mutta 31511: sotilasmaissa on muuttanut erittäin nopeasti tarkoituksenmukaista lienee, että siinä laa- 31512: armeijoiden luonteen. Suomella ei ole talou- juudessa kuin asevelvollisten koulutusta 31513: dellisia eikä poliittisia mahdollisuuksia olla yleensä pidettäisiin tarkoituksenmukaisena, 31514: mukana siinä kehityksessä, mitä sotavoimissa olisi päähuomio kiinnitettävä yleiseen kansa- 31515: nykyisin tapahtuu, eikä sellainen kansamme laiskasvatukseen ja sellaisten tietojen ja tai- 31516: suuren enemmistön omaksuman käsityksen tojen opettamiseen, joilla olisi suurempaa 31517: mukaan olisi tarpeellista eikä suotavaa. Syn- käytännöllistä merkitystä kuin vanhentu- 31518: tynyt uusi tilanne asettaa kysymyksen puo- nutta aseistusta koskevalla asekoulutuksella. 31519: lustusvoimistamme kokonaan uuteen valoon Joka tapauksessa on puolustuslaitoksen orga- 31520: ja vanhanaikaisesti varustetulla maa-armei- nisaation säilyttäminen nykyisellään tarkoi- 31521: jalla ei nykyisin eikä tulevaisuudessa liene tustaan vastaamatonta ja kansantaloudelle 31522: mainittavampaa käytännöllistä merkitystä. epäedullista. Muuttuneen tilanteen johdosta 31523: Suomella ei ole edellytyksiä eikä halua on olemassa kaikki mahdollisuudet sekä puo- 31524: osallistua kilpavarusteluun ja toisaalta puo- lustusvoimien vähentämiseen että koko kou- 31525: lustusvoimien säilyttäminen nykyisellä poh- lutusjärjestelmän täydelliseen uudistamiseen. 31526: jalla tulee kehityksen edistyessä olemaan tur- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 31527: haa ja merkitsemään tuntuvaa kansantalou- kunnan hyväksyttävii:ksi toivomuksen, 31528: dellista tuhlausta. Tämän vuoksi olisi suori- 31529: tettava perusteellinen tutkimus siitä, missä että hallitus suorituttaisi kiireellisesti 31530: määrin maallamme on edellytyksiä jatkaa tutkimuksen puolustusvoimiemme as- 31531: teknillisten aselajien koulutusta ja missä teittaiseksi supistamiseksi ja puolus- 31532: määrin kehitys tekee nykyisen sotilaskoulu- tuslaitoksen koulutustoiminnan uudis- 31533: tuksen turhaksi ja tarpeettomaksi. Toisaalta tamiseksi ja tekisi asianomaiset esityk- 31534: ei voida luonnollisesti sivuuttaa asevelvollis- se!t Eduskunnalle. 31535: ten koulutuksen eräitä yleisiä, kansalaiskas- 31536: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 31537: 31538: Olli J. Uoti. Aili Siiskonen. 31539: Vilho Turunen. Impi Lukkarinen. 31540: Vappu Heinonen. A. Härkönen. 31541: Arvo Sävelä. Urho Kulovaara. 31542: H. Törmä. Martta Salmela-J"årvinen. 31543: Mikko Hult. A. Simonen. 31544: V. Liljeström. 31545: 756 31546: 31547: XI,2. - Toiv.a.l. N:o 325. 31548: 31549: 31550: Sa.a.ria.ho ym.: A.liupseerikunnoo aseman korjaamisesta. 31551: 31552: 31553: E d u s k u n n a 11 e. 31554: Aliupseereilla on tämän päivän yhteis- suoritettavat etuisuudet sensijaan ovat py- 31555: kunnassamme huomattavan vastuunalainen syneet ennallaan. Tämä on luonnollisesti 31556: tehtävä toisaalta asevelvollisen nuorison kas- omiaan herättämään mielipahaa ammatissa 31557: vattajana ja kouluttajana sekä toisaalta puo- jo toimivissa, hehän eivät neuvotteluoikeutta 31558: lustuslaitoksen kalliin kaluston hoitajana. omaamattomina voi muuta kuin odottaa, että 31559: Ammattitaidolle asetettavat vaatimukset ovat valtiovalta huomaisi ja korjaisi syntyneet 31560: varsinkin sotien jälkeen kasvaneet siinä mää- epäkohdat. Eduskunta on viimeksi vuonna 31561: rin, ettei hevin voida nimetä toista aliup- 1956 lausunut toivomuksen erään epäkohdan 31562: seerin tehtävään rinnastettavaa ammattia, poistamisesta, mutta mitään ei ole kuiten- 31563: jossa kehitys olisi kulkenut vastaavasti eteen- kaan tapahtunut. Vaatimuksiin nähden il- 31564: päin. Tämä asetettavien vaatimusten kas- meisestä alipalkkauksesta ja rajoitetuista 31565: vaminen on johtunut, paitsi puolustuslaitok- ylenemismahdollisuuksista aiheutuu lisäksi se 31566: sen yleisestä kehittymisestä, erityisesti eri varsin arveluttavana pidettävä asiantila, 31567: aselajien huomattavasta teknillistymisestä ja ettei alalle enää pystytä saamaan parasta 31568: asevelvollisten sivistystason kohoamisesta, mahdollista ainesta. Ammatin tarjoamat 31569: mitkä seikat ovat aiheuttaneet tehtävien laa- edut eivät houkuttele kykenevää nuorta 31570: dullisen vaikeutumisen ja niiden lukumää- miestä, kun hän tietää muualla saavansa 31571: rän lisääntymisen. määrätyssä työajassa enemmän palkkaa. Vas- 31572: Puolustuslaitoksessa suoritettava työ on jo toin yleistä käsitystä ei aliupseerilla ole il- 31573: sinänsä vaativaa. Erityisesti antaa tälle maisia pukuja, asuntoja eikä muitakaan 31574: työlle leimansa ja on omiaan tekemään sen luontaisetuja. Alalle tuleva nuori mies jou- 31575: raskaaksi se, ettei aliupseeriston työaikaa tuu mm. kustantamaan täyden varustuksen 31576: ole millään tavalla säännöstelty. Monet sel- itselleen, mikä nykyisin maksaa 100 000- 31577: laiset palvelusmuodot kuten leiri-, sota- ym. 150 000 markkaa. 31578: harjoitukset, vartio- ja päivystyspalvelus, Maan edun kannalta on välttämätöntä, 31579: valmistautuminen harjoitus- ja oppituntien että aliupseerin yhä vaativammaksi muodos- 31580: pitoon sekä komennuksille joutuminen lyhen- tuvaan tehtävään pystytään saamaan ja siinä 31581: tävät usein vapaa-ajan olemattomiin. Ali- pitämään parhainta mahdollista ainesta. Ali- 31582: upseerin velvollisuus siirtyä virantoimituk- upseerin työstään saarnat etuisuudet olisi 31583: seen toiselle paikkakunnalle vaikeuttaa nor- pikaisesti tarkistettava sellaisiksi, että tämä 31584: maalielämää tekemällä pitkäjännitteisemmän tulee mahdolliseksi. 31585: suunnittelun mahdottomaksi ja lasten kou- Edellä olevaan viitaten esitämme kun- 31586: lunkäynnin vaikeammaksi. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 31587: Aliupseerin työn merkitys on entisestään muksen, 31588: lisääntynyt. Tehtävien suorittaminen vaatii 31589: nyt suorittajaltaan entistä enemmän. Tästä että hallitus kiinnittäisi huomiota 31590: esimerkkinä mainittakoon, että vallitsevasta maan aliupseerikunnan asemassa ja 31591: upseeripulasta johtuen aliupseerit varsin palkkauksessa oleviin epäkohtiin ja 31592: suuressa määrässä joutuvat käytännössä vuo- tekisi niiden korjaamisesta pikaisesti 31593: sikausia hoitamaan upseerin tehtäviä. Työstä esityksen Eduskunnalle. 31594: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 31595: 31596: Urho Sa.aria.ho. Harras Kyttä. Olli Aulanko. 31597: R. Hallberg. Erkld Koivisto. Juho Tenhiälä. 31598: Reino Ala-Kulju. 31599: 757 31600: 31601: XI,S. - Toiv.al. N: o 326. 31602: 31603: 31604: 31605: 31606: Airo ym..: Määrärahasta puolustuslaitoksen värvätyn henki- 31607: lökunnan lisäämistä varten. 31608: 31609: 31610: Eduskunnalle. 31611: 31612: Maanpuolustustarkoituksissa tarvittava vä- tämään n. kolmannes maa- ja ilmavoimissa. 31613: lineistö on jatkuvasti monipuolistunut ja Ne alat, joille erityisesti on tarpeen saada 31614: käynyt teknillisesti yhä vaativammaksi käsit- lisää värvättyä henkilöstöä, ovat seuraavat: 31615: telyynsä nähden. Niiden käyttöhenkilöstöä ei Teknillisiin tehtäviin merivoimien ja ran- 31616: kaikilla aloilla pystytä varusmiesajan puit- nikkotykistön aluksilla, viestittäjiksi, sääpal- 31617: teissa kouluttamaan. Useissa maissa on kat- velutehtäviin, suuntaradiotehtäviin, merival- 31618: sottu värvätyn henkilöstön määrän lisäämi- vontatehtäviin, tutkamittaajiksi, lentokoneen 31619: nen edullisimmaksi keinoksi tämän haitan ohjaajiksi ja taistelusukeltajiksi. 31620: poistamiseen. Paitsi sitä, että välineistön Lisätarpeen näissä tehtävissä arvioidaan 31621: käytön teho ja varmuus täten lisääntyy, on tällä hetkellä olevan 370 värvättyä, joista n. 31622: tällainen menettely edullista sen vuoksi, että 40 tapauksessa voidaan käyttää naistyö- 31623: kalliin välineistön huolto.. ja korjauskulut voimaa. 31624: pienenevät, kun niitä käyttää ammattitaitoi- Edelläesitettyyn viitaten ehdotetaan kun- 31625: nen henkilöstö. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 31626: Värvättyjen lisääminen on havaittu vält- vomus, 31627: tämättömäksi myös meidän puolustuslaitok- 31628: sessamme, jossa kantahenkilöstön määrä va- että haUitus o.ttaisi vuoden 1961 31629: rusmiesten määrään nähden on erikoisen tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli- 31630: pieni. Puolustuslaitoksessamme on värvätty- sen määrärahan puolustuslaUoksen 31631: jen määrä ollut n. 300, joka aluksi oli yksin- värvätyn henkA'löstön lisäätm.iseksi 31632: omaan merivoimien käytössä, mutta siitä on 370 henkilöllä. 31633: jouduttu olosuhteiden pakosta nykyisin käyt- 31634: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 31635: 31636: A. F. Airo. Arvo Pentti. T. A.. Wiherheimo.. 31637: Olli Aulanko. Aune Innala. Saara. Forsius. 31638: Urho Saariaho. Matti Mattila.. Erkki Tuuli. 31639: 758 31640: 31641: XI,4. - Toiv.al. N: o 327. 31642: 31643: 31644: 31645: 31646: Aula.nko ym.: Määrärahasta puolustuslaitoksen audiovisuaali- 31647: sen opetusmateriaalin uusintaan. 31648: 31649: 31650: Eduskunnalle. 31651: 31652: Nykyaikainen audiovisuaalinen opetustoi- filmi- ja laboratoriokustannuksiin tarvitaan 31653: minta on armeijassamme vieläkin alku- 2500000 mk. 31654: asteella. Viime vuonna puolustuslaitokselle Entisten opetuselokuvien kopioiden kun- 31655: tosin hankittiin kertamenona myönnetyllä nossapitoon ja uusintaan sekä lisäkopioiden 31656: 1.5 milj. mk:n määrärahalla kuvanheittimiä, valmistamiseen kysytyimmistä entisistä fil- 31657: mutta niiden lisähankintaan ja huoltoon meistä sekä uusien koti- ja ulkomaisten ope- 31658: sekä niillä esitettävien rainojen ja kuultoku- tuselokuvien kopioiden hankintaan tarvitaan 31659: vien valmistukseen ei ole myönnetty määrä- vuosittain 2 000 000 mk. 31660: rahaa. Kuvanheittimien vuotuiseen uusintahankin- 31661: Opetuselokuvien tuottamista ja esittämistä taan ja huoltoon, rainojen sekä kuultokuva- 31662: varten on puolustuslaitoksella henkilöstöä ja sarjojen kunnossapitoon ja uusintaan sekä 31663: kalustoa, mutta vakinaista määrärahaa ope- uusista aiheista tehtävien rainojen ja kuulto- 31664: tuselokuvien valmistuskuluihin ei tulo- ja kuvasarjojen valmistamiseen tarvitaan vuo- 31665: menoarviossa ole. Elokuvaustyötä on voitu sittain 2 000 000 mk, ollen vuotuinen lisä- 31666: tehdä vain satunnaisten avustusten yms. tur- tarve edelläesitettyihin tarkoituksiin yhteensä 31667: vin. Hyviä kokemuksia ja tuloksiakin on 6500000 mk. 31668: kyllä saatu, mutta opetuselokuvista on suuri Edelläesitettyyn viitaten ehdotetaan kun- 31669: puute. Lisäksi tarvitaan varoja sekä kopio- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 31670: kannan kunnossapitoon ja uusimiseen että vomus, 31671: uusien koti- ja ulkomaisten opetuselokuva- 31672: kopioiden hankintaan. Tämänhetkinen vä- että hallitus ottatisi vuoden 1961 31673: himmäistarve ilmenee seuraavasta asetel- tulo- ja menoarvioesitykseen 6 500 000 31674: masta: markan suuruisen määrärahan 9 Pl:Ue 31675: Puolustuslaitos voi elokuvahenkilöstönsä ja nykyai'lrnisen audiovisuaalisen opetus- 31676: kalustonsa kapasiteetin puitteissa valmistaa materiaalin hankintaan, kunnossapi- 31677: vuosittain n. 11;2 tunnin esitysaikaa vastaa- toon ja uusintaan. 31678: van määrän opetuselokuvia. Niiden raaka- 31679: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 31680: 31681: Olli .A.ula.nko. Erkki Tuuli. 31682: A. F. Airo. Mikko Asunta. 31683: 759 31684: 31685: Xl,5. - Toiv.a.l. N: o 328. 31686: 31687: 31688: 31689: 31690: Pentti ym.. : Lisäyksestä v'I.Wden 1960 tulo- ja menoarvioon 31691: puolustuslaitoksen moottoria-joneuvokaluston hankintoja 31692: varten. 31693: 31694: 31695: Eduskunnalle. 31696: 31697: Puolustuslaitoksen moottoriajoneuvojen toimintaa uhaten era.m osin lamauttaa sen 31698: kunnossapitoon ja uusintaan on eduskunta kokonaan, on lähes kaksi vuotta sitten puo- 31699: viime vuosina myöntänyt varoja n. 100-200 lustusvoimain komentajan antaman tehtävän 31700: milj. mk vuotta kohti. Tämän määrärahan mukaisesti komiteatyönä tutkittu koulutus- 31701: puitteissa tapahtuva !kuljetusten järjestely tarpeen edellyttämä moottoriajoneuvojen mi- 31702: on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Sotahar- nimimäärä. Tämän tutkimuksen perusteella 31703: joitusten toimeenpanon ensisijaisena esteenä kokonaismäärän tulisi olla noin 1850 moot- 31704: on kuljetuskaluston puute. Päivittäisessä toriajoneuvoa. 31705: joukko-osastopalvelussa harjoittelu joudutaan Ottaen huomioon kaluston nykyinen luku- 31706: suorittamaan kalustolla, jota yksiköllä on määräinen puute sekä lähivuosien normaali 31707: vain noin 10 % siitä määrästä, jota sillä to- kulutus on päädytty siihen, että tilanteen 31708: dellisissa olosuhteissa olisi käytettävissä. korjaaminen neljän vuoden aikana tulisi 31709: Moottoriajoneuvokaluston kohdalla puolus- maksamaan kokonaisuudessaan noin 2 31710: tuslaitos on joutunut kuluttamaan aikaisem- mrd. mk eli 500 milj. mk vuosittain. Huo- 31711: min, pääasiassa sodan aikana, hankkimaansa mattavimmat puutteet ovat kuorma-autojen, 31712: kalustopääomaa. Kun vuoden 1959 määrä- raskaaseen käyttöön soveltuvien vetäjien, te- 31713: raha oli kaikkiaan 214 milj. mk, todellinen laketjutraktorien ja lentokenttien paloauto- 31714: kulutus nousi noin 350 milj. mk:aan, millä jen kohdalla. 31715: määrällä ajettiin yli 12 milj. ajokilometriä Edellä olevan perusteella llrnnnioittaen eSi- 31716: joskus erittäin vaikeissa olosuhteissa. tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 31717: Täydennystä suurempi kulutus on johta- muksen, 31718: nut siihen, että moottoriajoneuvojen koko- että hallitus antaisi Eduskunnalle 31719: naismäärä on jatkuvasti laskenut 1765 ikap- esityksen 3()() ()()() 000 markan määrä- 31720: paleesta vuonna 1950 1 613 yksikköön vuonna rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden 31721: 1955 ja 1 300 ajoneuvoon vuoden 1960 alussa. 1960 tulo- ja menoarvioon puolustus- 31722: Sen johdosta, että moottoriajoneuvojen jat- laitoksen moottoriajoneuvojen kunnos- 31723: kuva väheneminen on vaikeuttanut koulutus- sapitoon ja uusintaan. 31724: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 31725: 31726: Arvo Pentti. Johannes Virolainen. Akseli Paarma.n. 31727: Olavi Lahtela. Viljami Kalllokosld. N. Xosola. 31728: Antti J. Rantamaa. Esu Niemelä. Matti Liina.maa. 31729: Matti Mattila. Hannes Paaso. Mikko Asunta. 31730: Atte Pakkanen. 31731: 760 31732: 31733: XI,6. - Toiv.al. N':o 8. 31734: 31735: 31736: 31737: 31738: Sa.a.ria.ho ym.: Määrärahasta apurahoiksi ulkomailla opiskele- 31739: ville puolustuslaitoksen, viran, ja toimen, haltijoille. 31740: 31741: 31742: E d u s k u n n a 11 e. 31743: 31744: Puöiustusvoim.iemme kehittämisen sekä laista mahdollisuutta saada pätevää koulu- 31745: kansainvälisen kehityksen seuraamisen kan- tusta. Nykyisen määrärahan riittämättö- 31746: nalta ovat puolustusvoimien palveluksessa myydestä edelläesitetyn minimitarpeen tyy~ 31747: olevien henkilöitten ulkomaiset opintomatkat dyttämiseen mainittakoon mm. että kahden 31748: erittäin tärkeitä. Tulo.. ja menoarviossa nyt viikon tutustumismatka Englantiin, Ranskaan 31749: tähän tarkoitukseen on 060itettu 1 300 000 tai Sveitsiin tulee maksamaan n. 130 000 mk, 31750: mk:n suuruinen siirtomääräraha, joka ei riitä kolmen kuukauden kurssimatka samoihin 31751: edes kaikkein välttämättöm.impiin tutustumis- maihin n. 450 000 mk ja yhden vuoden opin- 31752: ja kurssimatkoihin. Upseerej'a olisi lähetet- tomatka ulkomaille, huomioon ottaen vähen- 31753: tävä ulkomaiden sotakorkeakouluihin sekä netyn päivärahan, n. 1 m.ilj. mk. 31754: teknillistä henkilöstöä p~tymään sähkö- Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten eh- 31755: tekniikan, ydinfysiikan, ilmatorjunnan ym. dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt- 31756: sotatekniikan eri aloihin. Näillä 1;'2 -2 v. täväksi toivomuksen, 31757: kestävillä varsinaisilla opintomatkoilla pitäisi 31758: olla puolustuslaitoksesta komennettuna joka että hallitus ottaisi vuoden, 1961 31759: hetki käsittääksemme vähintään kolme !hen- tulo- ja men,oarvioesitykseen, 3 700 000 31760: kilöä. markan suuruisen määrärahan apura- 31761: Suurin osa ulkomaisista opintomatkoista hoiksi ulkoma~'lla opiskeleviUe puolus- 31762: tarkoittaa sellaisiin aloihin tutustumista, tuslaitoksen viran ia toimen, Juilti,. 31763: joilla omassa maassamme ei ole minkään- joiUe. 31764: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 31765: 31766: · Urho Saariaho. Olli Aulanko. 31767: A. P. Airo. Erkld Tuuli. 31768: 761 31769: 31770: XI, 7. - Toiv.aJ.. N: o 330. 31771: 31772: 31773: 31774: 31775: Vennamo: Asevelvollisten päivärahan korottamisesta. 31776: 31777: 31778: Ed us'kunnalile. 31779: 31780: Maalle välttämätöntä asepalvelusta suorit- Nimenomaan syrjäseutujen ja vähävarais- 31781: tavat nuoret ja heidän vähävaraiset per- ten perheiden asevelvolliset tästä kärsivät. 31782: heensä joutuvat antamaan suuria taloudellisia .Asiaan tarvitaan siis lk:orjausta. 31783: uhrauksia maan kOkonaisuuden hyväksi. TäJl- Lausutun perusteella esitän eduHk.unnan 31784: löin on kuitenkin huolehdittava, että vähäva- hyväiksyttäväksi toivomlllksen, 31785: raisuus ei estä heiltä aivan väJttämättömintä 31786: varojen käyttöä. Tätä vartenhan malksetaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 31787: asevelvollisille päivärahaa. toimetnpiteisiin asevelvoUisten päivära- 31788: Nykyinen päivära·ha on kuitenikin asiaa han korottamiseksi nykyisestäiiin koh- 31789: kiihkottomasti tar!kasteltaessa liian alhainen. tuullisesti katsottavan määrän. 31790: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 31791: 31792: Veikko Vennamo. 31793: 31794: 31795: 31796: 31797: 96 E 74/60 31798: 762 31799: 31800: XI,S. - Toiv.al. N:o 331. 31801: 31802: 31803: 31804: 31805: Puhakka. ym.: Asevelvollisten lomamatkojen matkakustannus- 31806: ten korvaarnisesta valtion varoista. 31807: 31808: 31809: E d u s k u n n a ll e. 31810: 31811: Voimassa olevien säännösten mukaan on jne. Asevelvollisilla on myös mahdollisuus 31812: asevelvollisella, jonka palvelusaika on 240 monestakin syystä saada kuntoisuuslomaa. 31813: päivää, oikeus saada yksi vapaa edestakai- Varsinkin vähävaraisista työläis- ja pienvil- 31814: nen matka kotiseudulleen käyttäen valtion jelijäkodeista lähteneiden nuorten on vaikea 31815: rautatietä ja postilaitoksen linja-autoja. käyttää niitä varojen puutteen vuoksi. Eri- 31816: Niillä asevelvollisilla, joiden palvelusaika tyisesti varattomuus tuntuu silloin, kun va- 31817: on 330 päivää, on palvelusaikanaan oikeus ruskunnan ja kotipaikkakunnan välimatka 31818: saada kaksi vapaata edestakaista kotimatkaa on pitkä ja matkakulut siitä johtuen suuret. 31819: edellä mainituissa kulkuneuvoissa. Poikkeus- Kuten edellä olevasta käy selville, monet 31820: tapauksissa voidaan myöntää useampikin va- syyt puolustavat asevelvollisten vapaiden lo- 31821: paa kotimatka. Asiallisesti siis erikoiskoulu- mamatkojen säännösten uudistamista. Useat 31822: tusta saamaton asevelvollinen saa palvelus- asevelvolliset ovatkin esittäneet, että kaikki 31823: aikanaan vain yhden ilmaisen kotimatkan lomamatkat korvattaisiin valtion varoista tai 31824: ja senkin vain siinä tapauksessa, että koti ainakin yhden aikaisemman vapaan lomamat- 31825: sijaitsee rautatien tai postiautolinjan lähei- kan lisäksi suoritettaisiin 2/3 kaikista muista 31826: syydessä. Sen enempää rautatie- kuin posti- lomamatkakustannuksista valtion varoista. 31827: autojen linjaverkostokaan ei ulotu läheskään Lisäksi he ovat esittäneet, että pitäisi olla 31828: kaikille paikkakunnille. Näin ollen vain har- oikeus käyttää sopivinta k:ulkuneuvoa. 31829: voissa tapauksissa asevelvolliset saavat koko- Tällaiset toivomukset ovat täysin oikeutet- 31830: naan ilmaisen kotimatkan. Suuri määrä tuja jo senkin vuoksi, kun yhteiskunta vel- 31831: heistä joutuu ainoankin kotimatkansa kus- voittaa nuoren miehen pienellä päivärahalla 31832: tantamaan itse. suorittamaan asevelvollisuuttaan vieraalla 31833: Toisaalta kun on kysymys yhdestä edes- paikkakunnalla. Olemmekin sitä mieltä, että 31834: takaisesta vapaasta kotimatkasta, sitä on pi- asevelvollisten lomamatkojen korvauskysymys 31835: dettävä liian rajoitettuna. Monet asevelvol- tulisi perusteellisesti uudistaa. 31836: liset joutuvat pakottavista henkilökohtaisista Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 31837: syistä tekemään useamman kuin yhden koti- kunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen, 31838: matkan. Näin on asia, jos sattuu läheisen 31839: omaisen 'kuolema, sairaus, jokin huomattava dtä hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 31840: merkkipäivä, edustuskilpailut, opintojen lop- asevelvollisten pa:tvelmaikanaan teke- 31841: pututkinto tai on kotona olevan heikon työ- mien lomamatkojen matkakulujen kor- 31842: voiman takia välttämätöntä saada työlomaa vaamiseksi valtion varoista. 31843: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 31844: 31845: Pauli Puhakka.. Niilo Nieminen. Toivo Friman. 31846: Toivo N'rlra.nen. Tauno Kelovesi. Veikko Rytkönen. 31847: Antto Prunnila.. Eemeli Lakka.la.. Usko Seppi. 31848: Aleksi Kiviaho. Väinö R. Virtanen. Hannes Tauriainen. 31849: Matti Meriläinen. Kaino lla.a.pa.nen. Nestori Nurminen. 31850: Eino Tainio. Matti Koivunen. Anna-Liisa Tiekso. 31851: Aarne Pulkkinen. Toivo Salin. Judit Nederström-Lunden. 31852: 763 31853: 31854: XI,9. - Toiv.al. N:o 332. 31855: 31856: 31857: Rosenberg ym..: Asevelvollisten luottamusmiesjärjestelmän 31858: aikaansaamisesta puolustusvo~'miin. 31859: 31860: E d u s k u n n a 11 e. 31861: 31862: Asevelvollisten lain suomien oikeuksien mies on menettänyt henkisen tasapainonsa 31863: turvaamiseksi ja heidän demokraattisten oi- siinä määrin, että on riistänyt itseltään hen- 31864: keuksiensa lisäämiseksi olisi puolustusvoimiin gen. 31865: perustettava asevelvollisista luottamusmies- Edellä mainittu epäterve kehitys voitai- 31866: verkosto. siin estää, jos turvattaisiin asevelvollisille 31867: Vaikka kurin armeijassa pitäisi perustua käytännön mahdollisuus luottamusmiesver- 31868: oikeudenmukaisuuteen, on nykyisin kuiten- kostonsa välityksellä tehdä esityksiä mahdol- 31869: kin tilanne sellainen, että armeijan kurinpi- lisesti esiintyvistä epäkohdista perusyksik- 31870: don perustana on päiillystöä kohtaan tun- könsä päällikölle. Tällainen luottamusmies- 31871: nettu pelko, ja kuri näin ollen perustuu pak- verkosto, joka voisi käsittää 2-3 varusmiestä 31872: koon. Tosiasia on myös, että osa armeijan kustakin komppaniasta tai sitä vastaavasta 31873: päällystöä ja alipäällystöä käyttää esimies- yksiköstä, ja jolla olisi oikeus tovereittensa- 31874: asemaansa väärin pakottaen muka kurinpi- kin puolesta tehdä huomautuksia ja valituk- 31875: don perusteella varusmiehiä erilaisiin epätar- sia esille tulevista epäkohdista, olisi omiaan 31876: koituksenmukaisiin työ- ym. tehtäviin vapaa- lisäämään päällystön ja asevelvollisten kans- 31877: aikana ja syyllistyy edelleenkin ns. simpu- sakäymistä ja ennen kaikkea antaisi kurin- 31878: tukseen sekä käyttäytyy alaisiaan kohtaan pidolle kokonaan uudenlaisen perustan. 31879: monin tavoin epäinhimillisesti. Edellä esitetty luottamusmiesjärjestelmä tur- 31880: Voimassa olevien määräysten mukaan on vaisi asevelvollisten demokraattiset oikeudet 31881: varusmiehillä oikeus tehdä perusyksikön ja poistaisi ajatuksen siitä, että he olisivat 31882: päällikölle, ja virkateitse ylemmillekin esi- riippuvaisia vain esimiehensä käskystä sil- 31883: miehille, valitus tai kantelu, jos he katsovat loinkin, kun se selvästi on vastoin määräyk- 31884: joutuneensa väärän kohtelun alaisiksi. Käy- siä tai hyviä tapoja. Järjestelmä olisi myös 31885: tännössä on asia kuitenkin niin, että vain omiaan kehittämään koulutusupseeriston ta- 31886: harva varusmies rohkenee tehdä valitusta soa ja ammattipätevyyttä, koska se vaatisi 31887: edes silloin, kun hän selvästi on joutunut entistään paljon parempaa ja samalla oi- 31888: kärsimään vääryyttä. Hänen on annettu keampaa perustaa koko johtamistyölle. Tässä 31889: ymmärtää, että aiheeton valitus johtaa ran- yhteydessä tulkoon mainituksi, että mm. 31890: gaistukseen ja joka tapauksessa siihen, että Tanskan puolustusvoimissa on tämänlaatui- 31891: hän palveluksessaan joutuu entistäänkin nen luottamusmiesjärjestelmä ollut usean 31892: enemmän esimiestensä painostuksen alai- vuoden ajan käytännössä. 31893: seksi. Seuraukset siitä, että lain sallimia va- Edellä lausutun perusteella ehdotamme 31894: lituksia ei uskalleta tehdä, ovat monesti hy~ kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 31895: vin vakavia. Palvelus muuttuu raskaaksi pa- toivomuksen, 31896: koksi ja kuri entistäänkin suuremmassa mää- 31897: rin pakkokuriksi. On esimerkkejä siitä, mi- että 1uUlitus ryhtyisi kiireellisesti 31898: ten tällainen tilanne on aiheuttanut varus- toimenpiteisiin asevelvollisten luotta- 31899: miehille suuria, jopa pysyviäkin henkisiä musmiesjärjestelmän aikaansaamiseksi 31900: sairauksia. Ilmeisesti samasta syystä aiheu- puolustusvoimiin. 31901: tuvat ne valitettavat tapaukset, jolloin varus- 31902: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 31903: 31904: Gösta. Rosenberg. Georg Backlund. Rainer Vll'tanen. 31905: Pauli Puhakka. Toivo .lsvik. Toivo Salin. 31906: 764 31907: 31908: XI,lO. - Toiv.al. N: o 333. 31909: 31910: 31911: 31912: 31913: Ha.ra.: Reserviläisten kertausharjoit-usten järjestämisestä va- 31914: paaehtoisuuden pohjaUa. 31915: 31916: 31917: Ed us!kunnal[e. 31918: 31919: Reserviin !kuuluvien asevelvollisten iJmtsu- päivärahaa, jolloin valtion osuus rajoittuisi 31920: m.inen ru;. · kertausharjoituksiin on viime vuo- kol'keinta:an vapaan majoituksen, ruokailun 31921: sina voinut tapa;htua meillä suhteeliisen ja edestakaisen matkan kustantamiseen ker- 31922: vähäisessä mittakaavassa. Syynä tähän asian- tausharjoituspai!kalle ja sieltä !kotiin. Näin 31923: tilaan on ollut vaJltion tulo- ja menoarviossa; menetelilen säästyisi suurin osa niistä 'kustan- 31924: olevien, po. tatikoitukseen varattujen määrä- nuksista, joita ikertausharjoitusten järjestä- 31925: rahojen riittämättömyys. Niinpä vain vähäi- minen riittävässä laajuudessa muuten edel- 31926: nen osa reservin upseeristoa, aliupseeristoa lyttäisi. Kertausharjoituksia vapaaehtoisuu- 31927: ja miehistöä on päässyt osallistumaan ker- den pohjalla järjestettäessä on luonnollisesti 31928: tausharjoituksiin. voimassaolevia sopimuksia puolustusvoi- 31929: KUili kysymy!ksessä on epäkohta, joka johtuu miamme määrävahvuudesta noudatettava. 31930: ennen kaikkea taloudellisten edellytystemme Edelläolevan perusteella ehdotan eduskun- 31931: puuttumisres.ta, olisi ha~kittava, mitä mahdol- nan hyväksyttäväilmi toivomuksen, 31932: lisuuksia on olemassa nykyisen järjestelmän 31933: ohella ja lisäksi kertausharjoitusten toteut- että hallitus tutkisi edellytyksiä re- 31934: ta.m.is.clmi myöSkin vapaaehtoisuuden pohjalla serviläisten kertausharjoitusten järjes- 31935: siten, että niiden järjestämisestä ei koituisi tämi&eksi tavanmukaisten kertaushar- 31936: ylimääräistä ja ylivoimaista rasitusta puo- joitusten ohella ja lisäksi myöskin va- 31937: lustuslaitoiksellemme. Maamme reserviläisten paaehtoisuuden pohjalla siten, että 31938: keSkuudessa olisi ·epäi!lemättä paljon sellaisia, asUJ.n.omaiset reserv~1äiset vapaaehtoi- 31939: jotka osallistuisivat tavanmukaisiin kertaus- sina kertauskarjoitukseen kutsuttuina 31940: harjoituksiin vapaaehtoisesti, eivätkä kerta- luopuvat vaatim.asta valtiolta kertaus- 31941: usharjoitusajalta vaatisi iainkaan paJkikaa ja harjoitusajalta poJkkaa ja p.äivärahao.. 31942: Helsingissä 11 päåvänä hehni!kuuta 1960. 31943: 31944: Erkki Hara.. 31945: 76& 31946: 31947: XI,ll. - Toiv.al. N:o 334. 31948: 31949: 31950: 31951: 31952: Ka.naikaa ym.: Alipäällysti)n rankaisuoikeuden poistamisesta. 31953: 31954: 31955: E d u s kun n a II e. 31956: 31957: Voimassa olevassa 23. 4. 1920 hyväksytyssä rangaistuksen alaisilleen perusteettomasti 31958: sotaväen järjestyssäännössä on ilmeisiä puut- vaarantaen alaisensa oikeusturvaa. 31959: teita varusmiesten oikeusturvan suhteen. Sen Sotaväen järjestyssääntö olisikin muutet- 31960: mukaan on rangaistusoikeus myönnetty myös- tava niin, että rankaisuvalta olisi vain komp- 31961: kin alipäällystölle. Viimeksi mainittua on panian- tai sitä vastaavan yksikön päälliköllä 31962: pidettävä erittäin epäoikeudenmukaisena, ja sitä ylemmillä sotilasviranomaisilla. 31963: sillä alipäällystö, josta suuri osa on itsekin Edellä esitetyn perusteella esitämme edus- 31964: v-arusmiehiä, ei omaa riittävää oikeudellista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 31965: harkintaa ja vastuuta antaessaan alaisilleen 31966: rangaistusmääräyksiä. Samoin alipäällystö, että hollitus ryhtyisi toimenpiteisiin 31967: j()ka joutuu koulutustehtävissään olemaan, sotaväen järjestyssäännön niin muut- 31968: mahdollisen rikkomuksen sattuessa, toisena tamisekS'i, että rangaistusoikeus tulisi 31969: asianomistajana, · ei pysty objektiivisesti vain komppanian päälliköUe ja häntä 31970: suhtautumaan alaisiinsa. Rankaisuvallan ylemmille esimiehille. 31971: omaava alipäällystö voi näin ollen määrätä 31972: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 31973: 31974: Veikko Kansikaa. Våinö R. Virta.n.en. 31975: Pauli Puhakka. Tauno Kelovesi. 31976: Anna-Liisa Tiekso. 31977: 766 31978: 31979: XI,12. - Hemst.mot. N: o 335. 31980: 31981: 31982: 31983: 31984: Sunden: Angående utredning rörande avrustningsfrågan. 31985: 31986: 31987: THl Ri\ksdagen. 31988: 31989: Världsläget har genom den tclrn.is>ka ut- om möjligt underlätta alla försOk att uppnå 31990: vedklingen genomgått sådana strukturföränd- förnuftiga oeh realistiSika avgöranden på av- 31991: ringar, som i detta nu ikräver en total om- ruatningens område. 31992: prövning av det traditionella tä.nkandet rö- MOO. dessa uttalanden har vi velat under- 31993: range frågan om krig ooh fred. Denna är en stryka vår uppri!k.tiga vilja att vara med i de 31994: ödesfråga för hela mänslkligheten, som nu- strävanden, som nu fått förnyad aktualitet 31995: mera står i.D!för alternativet samexistens eller oeh som syftar tiilil Slutmålet, total och allmän 31996: samundergång. a.vrustning under internationcll kontroll. 31997: Mot bakgrunden mot detta bör det betrak- Betydelsen av de smä staternas roll i dessa 31998: tas som e:tt glädjande tecken, att ansvariga strävanden är uppenbar. Dessa staters sam- 31999: statsmän tagit avrustningsfrågan till allvar- manlagda militära resurser är av betydande 32000: ligt beaktoode. Förslag ti.H denna frågas lös- omfattning, ooh småstaters väpnade konflik- 32001: ning har framlagts i Förenta Nationerna, ter kan lätt in:nebära ett h()t mot världsfre- 32002: rom under dess 14 session senaste höst antog den. Med hänsyn härtill vore det motiverat, 32003: en resolution, viiken enhälligt godkänd€8 av att oo'kså. de små staternaJ sku1le gemensamt 32004: de 82 medlemsstaterna, bland dem stormaJk- dryfta med avrustningsfrågan sammanhän- 32005: terna Sovjetunionen oeh USA. Däri heter gande probl<em. Ett gemenmmt ständpunik.ts- 32006: det bl.a. att generalförsamlingen uttalar sin taga.nde från de smä staternas sida !kunde 32007: övertygelse om att varje fra:msteg - stort ha en vm möjlighet att be.främja frågans 32008: ·ellex litet- mot total oeh a1lmän avrustning lösning i pooitiv anda. 32009: under effektiv internationell !k:ontroll k.ommer Det vore för vårt land en synnerligen .an- 32010: att medverka tili att detta höga mål uppnås. gelägen sa!k, att mot ba!kgrunden av de 32011: Resolutionen hem.ställer vidare tili regerin- nämnda uttalanden111 sträva till praktmka ät- 32012: garna, ,a.tt inte sky några ansträngningar gärder mot det uppställda mälet. En utred- 32013: för att :nå en konstruktiv lösning", varjämte ning om vilka ätgärder, som för vårt lands 32014: en förhoppning uttalas, ,att åtgärder, le- del borde företagas, vore därför en v& moti- 32015: dande till slutmålet, total oeh allmän avrust- verad uppgift. 32016: ning under eff~ktiv internrutionell !lrontroll, Med !hänvisnmg tili ovanstående föreslås, 32017: Skall k.unna ultarbetas i detalj och godkällll1as att riksdagen måtte hemställa, 32018: med kortaste möjliga tidsfrist." 32019: Såsom medlem i FN har vårt la:nds ilnställ- att regeringen med hänsyn #ll de 32020: ning tidigare klart uttalats. År 1957 fram- allmänna deklaratio:ner rorande avrust- 32021: höll Finlands representa:nt i FN, att vål'lt ningsfrågen, som också från vårt l..and 32022: ~and var berett till ytterst lång gående åt- givits inför internationellt forum, 32023: gärder för att avbryta en utveekling, som måtte utreda vilka praktiska åtgärder 32024: mte ikan lkallas annat än vanvettig. Och år för vårt lands vidkommaniJ,e som borde 32025: 1958 uttalade i FN vår dåvarande utrikes- vidtagas för ett närmande mot i dessa 32026: minister, att Finland är redo att stödja o0h deklarati()IYI,er åsyftade mål. 32027: Helsingfors den 12 februari 1960. 32028: 32029: Alwar Sundell. 32030: 767 32031: 32032: XI,12. - Toiv.aJ. N:o 335. 32033: SWJmetnnos. 32034: 32035: 32036: Sundell: A.seriisuntakysymystä koskevasta selvityksestä. 32037: 32038: E d u s k u n n a 11 e. 32039: 32040: Maailmantilanteessa on teknillisen kehityk- mielettömäksi. Ja vuonna 1958 lausui YK: ssa 32041: sen johdosta tapahtunut sellaisia rakenne- silloinen ulkoministeri, että Suomi on valmis 32042: muutoksia, jotka tällä hetkellä vaativat kysy- tukemaan ja mikäli mahdollista helpottamaan 32043: mystä sodasta ja rauhasta koskevan perin- kaikkia yrityksiä saavuttaa järkeviä ja rea- 32044: teellisen ajattelun ottamista kokonaisuudes- listisia ratkaisuja aseriisunnan alalla. 32045: saan uudelleen tutkittavaksi. Tämä on koh- Näillä lausunnoilla olemme tahtoneet ko- 32046: talonkysymys koko yhteiskunnalle, joka nyt- rostaa vilpitöntä tahtoamme olla mukana 32047: temmin on yhteistä olemassaoloa tai yhteistä pyrkimyksissä, jotka nyt ovat saaneet uutta 32048: perikatoa koskevan vaihtoehdon edessä. ajankohtaisuutta ja jotka tähtäävät lopulli- 32049: Tätä taustaa vasten on pidettävä ilahdut- seen päämäärään, totaaliseen ja yleiseen ase- 32050: tavana merkkinä, että vastuunalaiset valtio- riisuntaan kansainvälisen valvonnan alaisena. 32051: miehet ovat ottaneet aseriisuntakysymyksen Pienten valtioiden osuuden merkitys näissä 32052: vakavasti huomioon. Ehdotus tämän kysy- pyrkimyksissä on ilmeinen. Näiden valtioi- 32053: myksen ratkaisemiseksi on esitetty Yhdisty- den yhteenlasketut sotilaalliset voimavarat 32054: neissä Kansakunnissa, joka 14. istuntokau- ovat huomattavan suuret, ja pikkuvaltioiden 32055: dellaan viime syksynä antoi päätöslauselman, aseelliset ristiriidat voivat helposti merkitä 32056: jonka 82 jäsenvaltiota yksimielisesti hyväksyi, uhkaa maailmanrauhalle. Tähän nähden olisi 32057: niiden joukossa mm. suurvallat Neuvosto- perusteltua, että myös pienet valtiot yhtei- 32058: liitto ja USA. Siinä sanotaan mm., että yleis- sesti pohtisivat aseriisuntakysymykseen liit- 32059: kokous lausuu vakaumuksenaan, että jokai- tyviä probleemoja. Pienten valtioiden yhtei- 32060: nen edistysaskel - suuri tai pieni - kohti sellä kannanotolla saattaisi olla määrättyjä 32061: totaalista ja yleistä aseistariisuntaa tehdk- mahdollisuuksia edistää kysymyksen ratkai- 32062: kaan kansainvälisen valvonnan alaisena tulee sua positiivisessa hengessä. 32063: myötävaikuttamaan tämän korkean päämää- Meidän maallemme olisi erittäin tärkeätä 32064: rän saavuttamiseen. Päätöslauselmasaa esite- mainittujen lausumien taustalta pyrkiä käy- 32065: tään edelleen hallituksille toivomus, ,että ne tännöllisiin toimenpiteisiin kohti asetettua 32066: eivät kaihda mitään ponnistuksia konstruk- päämäärää. Selvitys siitä, mihin toimenpi- 32067: tiiviseen ratkaisuun pääsemiseksi", minkä teisiin meidän maamme osalta tulisi ryhtyä, 32068: lisäksi lausutaan toivomus, ,että toimenpi- olisi sen vuoksi hyvin perusteltua. 32069: teitä, jotka johtavat lopulliseen päämäärään, Edellä olevaan viitaten ehdotetaan edus- 32070: totaaliseen ja yleiseen aseistariisuntaan te- kunnan päätettäväksi toivomus, 32071: hokkaan kansainvälisen valvonnan alaisena, 32072: on voitava yksityiskohtaisesti valmistaa ja että haUitus aseriisuntakysymystä 32073: hyväksyä mahdollisimman lyhyen ajan ku- koskevien yleisten julistusten johdosta, 32074: luessa". joita myös maamme taholta on anne.tht 32075: YK: n jäsenenä meidän maamme asenne on kansainvälisen foorumin edessä, selvi- 32076: aikaisemmin selvästi lausuttu julki. Vuonna tyttäisi, mihin toimenpiteisiin meidän 32077: 1957 Suomen edustaja YK:ssa esitti, että maamme osalta tulisi ryhtyä, jotta 32078: maamme on valmis äärimmäisen pitkälle me- päästäisiin lähemmäksi näissä julki- 32079: neviin toimenpiteisiin sen kehityksen keskeyt- lausumissa tarkoitettua päämäärää. 32080: tämiseksi, jota ei voi sanoa muuksi kuin 32081: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 32082: 32083: Alwar Sundell. 32084: 768 32085: 32086: XI,18. - Toiv.al. N: o 886. 32087: 32088: 32089: 32090: 32091: V. Turunen ym.: Vakinaisten tulkin virkojeJn perustamisesta 32092: rajavartiolaitokseen. 32093: 32094: 32095: E d u s k u n n a 11 e. 32096: 32097: Rajavartiolaitoksen palveluksessa on kieli- telmää, eikä myöskään eläketurvaa valtion 32098: taitoisia henkilöitä, jotka toimivat työsopi- palveluksessa. Kielitaidon lisäksi tulkkien 32099: mussuhteen varassa rajavartiolaitoksen tulk- tulee olla esiintymiskykyisiä henkilöitä, itse 32100: keina. Kun nämä henkilöt otettiin sopimus- pitää yllä siististä pukeutumisesta ym. ai- 32101: palkalla rajavartiolaitoksen palvelukseen heutuvat kulut jne. 32102: tulkkien tehtäviin, vastasi heidän palkkansa Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 32103: sodan jälkeisinä vuosina luutnantin palkka- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 32104: asteikkoa. Kun kysymyksessä on varsin pieni muksen, 32105: työntekijäryhmä, ovat tulkit jääneet myö- 32106: hemmässä palkkakehityksessä sikäli ,kuop- että kaUitus ryhtyisi toimenpiteisiin 32107: paan", että ammattitaitoisen tulkin palkka rajavartiolaitoksen palveluksessa ole- 32108: vastaa nykyisin rajavartiolaitoksen yliker- vie-n. tulkkien vakinaiste-n. virkojen pe- 32109: santin palkkaa. Sopimuspalkkaisina henki- rustarmiseksi. 32110: löillä tulkeilla ei ole olemassa ikälisäjärjes- 32111: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960. 32112: 32113: Vilho Turunen. A. Simonen. 32114: 769 32115: 32116: XI,14. - Toiv.al. N:o 387. 32117: 32118: 32119: 32120: 32121: J. E. Partanen ym.: Rajavartwlo!itoksen kantamiehistön 32122: palveluslisäjärjestelmän aikaansaamisesta. 32123: 32124: 32125: E d u s k u n n a 11 e. 32126: 32127: Valtion viranhaltijain voimassa olevaan Asian tilan tarkoituksenmukaiseksi korjaa- 32128: palkkausjärjestelmään sisältyy yleensä palve- miseksi olisi rajavartiolaitoksen kantamiehis- 32129: lusvuosien mukaan määräytyvät ikälisäkoro. tön oikeudellinen asema palkkaukseen nähden 32130: tukset. Tällä seikalla on tietty myönteinen rinnastettava valtion virkamiesten vastaa- 32131: vaikutuksensa sekä työn onnistumiselle että vaan asemaan. Tällöin olisi rajavartiojou- 32132: palvelussuhteen jatkumiselle. koissa palvelevien rajajääkärien palkkauk- 32133: Näin ei kuitenkaan ole asianlaita niissä seen sisällytettävä virkamiehen ikälisään ver- 32134: tehtävissä, joita valtion palkkaama rajavar- rattava palveluslisä, joka maksettaisiin en- 32135: tiolaitoksen kantamiehistö suorittaa. Palve- simmäisen kerran vähintään 3 vuoden pal- 32136: lussuhde rajavartiojoukoissa jää usein ly- veluksesta ja edelleen vastaavasti kustakin 32137: hyeksi ja palvelussopimuksilla on hankittava 3 vuoden palvelusjaksosta kuitenkin enin~ 32138: uusia miehiä. Tähän tilanteeseen johtaa näh- tään neljä palveluslisää. 32139: tävästi se, ettei virkamiehen ikälisään verrat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 32140: tavaa, palwlusvuosien määrään pohjautuvaa kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 32141: palveluslisää näissä tehtävissä suoriteta. Mie- toivomuksen, 32142: histön nopeasta uusiintumisesta aiheutuu 32143: haittaa sekä tehtävien pätevän hoidon että että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin 32144: myöskin kantamiehistössä vallitsevan mieli- toimenpiteisiin valtwn virkamiesten 32145: alan ja hengen suhteen. Taloudellinen epä- ikälisään verrattavan palveluslisäjär- 32146: varmuus ja sosiaalisen turvan vähäisyys on jestelmän aikaansaamiseksi rajavartio- 32147: omiaan vaikuttamaan kielteisesti rajavar- laitoksen kantamiehistön palkkauk- 32148: tiointitehtävän suorittamiseen. sessa. 32149: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 32150: 32151: Eemil Partanen. Ale Holopainen. 32152: 32153: 32154: 32155: 32156: 97 E 74/60 32157: 770 32158: 32159: XI,15. - Toiv.al. N: o 838. 32160: 32161: 32162: 32163: 32164: Hallberg ym.: Eroamisiässä olevi.Zle rajajääkäreille erorahan 32165: asemesta myönnettävästä eläkkeestä. 32166: 32167: 32168: Ed us!kunnaUe. 32169: 32170: Rajavartiostossa palvelevat vakinaisina mie- Rajajääikäri toimii vastaavanlaisessa. tehtä- 32171: hinä mm. rajajääkärit. Näiden nykyinen vässä kuin esim. poliisi- ja tullimies, joilla 32172: palkkaus ja muut edut on järjestetty siten, on eläke.oikeus, mutta rajajääkäreillä ei. Sa- 32173: että !kun he ilkänsä peruste.ella. tulevat eroa- malla on rajajääkärien luotettavuus tehtä- 32174: maan toimestaan 50 vuotta täytettyään, heille vässään tärkeä, joten tähän tehtävään otetaan 32175: maksetaan vain nk. erorlllha lk:ertakaik!kisena, vain luotettavia, reippaita miehiä, jotka 32176: mutta he eivät ole oikeutettuja. :kuin poik- tehtävässään pysyisivät mahdollisimman 32177: keustapauksissa - esim. sää.littävisSå olosuh- kauan. Erotessaan, rajavartioston palveluk- 32178: teissa - jonkinJ.aiseen ylimääräiseen elä:kkee- sesta on moni rajajääkäri perheineen joutu- 32179: seen, jota saavat vain muutamat harvat. nut taloudelliseen ahdinkoon, sillä saamansa 32180: Mainittu erorahan suuruus riippuu palvelus- eroraha ei riitä perheen huoltoon kuin kor- 32181: vuosista ja on sen korkein määrä nykyisin keintaan vuoden ajan. Työkyky on heikenty- 32182: !kahdentoista vuoden ajan päätyttyä rajajää- nyt eikä edes soveliasta työtä läheskään 32183: lkäreille 220 000 mk ja y.li-rajajääikäreille aina ole saatavifsa. 32184: 225 000 mk, joista määristä vähennetään Edellä esitetyn perusteella ehdotamme !kun- 32185: ma:ksutilaisuudessa. vastaava vero. Ikälisiin nioittaen eduskunnan hyväbyttäväksi toivo- 32186: heillä ei ole oilk:eutta. Jotkut heistä ovat jo muksen, 32187: aikaisemmassa vaiheessa onnistuneet siirty- 32188: mään johonkin tullimiehen, poliisin tai muu- että kaUit'ILS ryhtyisi kiireeUisiin 32189: hun sellaiseen ammattiin, joka. ta!k8.1li heille toimenpiteisiin, jotta eroamisiässä ole- 32190: eläke-edut. Rajavartiostossa palvellut vuodet ville rajajääkäre1.'lle erorahan asemesta 32191: huomioidaan tällöin heidän 'hyväbeen, mutta myönnettäisiin heidä.n vaki?UJista pdlk- 32192: tällaista siirtym.ismahdollisuutta ei tietenkään kaet®nsa vastaava eläke. 32193: monella. heistä ole. 32194: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 32195: 32196: R. Hallberg. Olti Aul&Dko. 32197: N. Kosola.. Martti Salminen. 32198: Jaakko Kemppa.inen. Väinö E. Nieminen. 32199: Kalervo Sa.ura. Erklå Koivisto. 32200: VALTIOPÄIVÄT 32201: 1960 32202: 32203: LIITTEET 32204: XII 32205: 32206: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 32207: TOIVOMUSALOITTEET 32208: 32209: 32210: 32211: 32212: HELSINKI 1960 32213: VALTIONEtrVOSTON KIRJA.PAINO 32214: Posti-, lennätin- ja puhelinlaitosta, rautateitä, maanteitä, siltoja, 32215: vesiteitä ym. koskevia laki· ja toivomusaloitteita. 32216: 776 32217: 32218: XU,l. - Lak.al. N: o 125. 32219: 32220: 32221: 32222: 32223: Koivunen ym.: Ehdotus laiksi Jyväskylärtr-Jämsänkosken 32224: yhdysradan .rakentamisesta. 32225: 32226: 32227: E d u s k u n n a ll e. 32228: 32229: Nykyään käynnissä olevat varsinaiset rau- radan valmistumisen antamasta lisäliiken- 32230: tatierakennukset, uutta Kaulirannan-Kola- teestä. 32231: rin rautatierakennusta lukuunottamatta, val- Vähäarvoinen ei ole hyöty, mikä Keski- 32232: mistuvat lopullisesti lähiaikoina. Näin on tul- Suomesta ja sen kautta kulkeville tavaran- 32233: lut ajankohtaiseksi ratkaisujen teko uusista kuljetuksille saadaan tämän radan rakenta- 32234: rautatierakennuksista. Tällöin on luonnolli- misella sen seurauksena, että Turun ja Rau- 32235: sesti otettava huomioon eduskunnan hyväk- man aukioleviin satamiin saadaan samat kul- 32236: sYIDä yleisohje vastaisista rautatierakennuk- jetusmatkat kuin alueen nykyisiin päävienti- 32237: sista. Tämän ohjeen mukaan kysymykseen satamiin Kotkaan ja Mäntyluotoon. 32238: voivat tulla vain sellaiset uudet rautatiet, Vielä on syytä todeta, että Jyväskylän- 32239: jotka auttavat uuden teollisuuden syntymistä Jämsänkosken yhdysradan rakentamisella 32240: tai mahdollistavat jo olevan teollisuuden laa- saavutettava kuljetusmatkan lyhennys jo- 32241: jentamisen taikka oleellisesti lyhentävät kul- kaista rakennettavaa uutta ratakilometriä 32242: jetusmatkoja nykyisiin rautatievälimatkoihin kohden on 580 metriä. Vastaavaa kuljetus- 32243: verraten. matkan lyhennystä rakennettavaa uutta rata- 32244: Suunnitteilla oleva Jyväskylän-Jämsän- kilometriä kohden ei saavuteta minkään 32245: kosken yhdysrata täyttää edellä esitetyt eh- muun suunnitteilla olevan uuden radan ra- 32246: dot täydellisemmin kuin ehkä mikään muu kentamisella. Rakennettavan uuden radan 32247: valmisteilla oleva uusi rautatiehanke. Lii- koko pituus olisi 57 km ja sen kautta saa- 32248: kenne tällä radalla tulisi olemaan sitä suu- vutettu kuljetusmatkojen lyhennys Lounais- 32249: ruusluokkaa, ettei radan kannattavuutta Suomeen suuntautuvissa kuljetuksissa 33 km. 32250: voida asettaa kyseenalaiseksi. Suoritetun Uuden yhdysradan vaikutuspiiriin tulisivat 32251: laskennan mukaan vuonna 1957 olisi tällä nykyään rautatieyhteyttä vailla olevat Enso- 32252: radalla silloin olleesta liikenteestä kuljetettu Gutzeit'in Säynätsalon tehtaat sekä ~isäksi 32253: Jyväskylän-Jämsänkosken suuntaan 34 252 Muuramen ja Korpilahden kuntien alue mel- 32254: tavaravaunua ja Jämsänkosken-Jyväskylän koisine metsävaroineen. 32255: suuntaan 35 598 tavaravaunua. Näistä lu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 32256: vuista puuttuvat kokonaan arviot Jyväsky- 32257: län-Jämsänkosken radan väliliikennepai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 32258: koilta tulevasta ja Suolahden-Haapajärven van lakiehdotuksen: 32259: 32260: 32261: 32262: Laki 32263: Jyväskylä.n-Jämsänkosken yhdysradan rakentamisesta.. 32264: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 32265: 32266: 1 §. 2 §. 32267: Jyväskylän asemalta Jämsänkoskelle ra- Rautatietä, sen liikennepaikkoja ja lait- 32268: kennetaan normaaliraiteinen yhdysrata. teita ynnä muita tarpeita varten otettavien 32269: 776 XII,l. - Jyviskylll.n-Jlimsli.Dkosken yhdysrata. 32270: 32271: 32272: maa- ja vesialueiden ilunastuksesta sekä lä- 3 §. 32273: himmältä yleiseltä tieltä asemalle tai muulle Valtioneuvostolla on oikeus määrätä, mil- 32274: liikennepaikalle tehtävää tietä varten tarvit- loin rakennustyö aloitetaan ja osoittaa tulo- 32275: tavien maa-alueiden lunastuksesta vastaa val- ja menoarvioesityksessään tarkoitukseen tar- 32276: tio. vittavat varat. 32277: 32278: 32279: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 32280: 32281: Matti Koivunen. Impi Lukkarinen. Artturi Jämsen. 32282: Siiri Lehmonen. Veikko Hyytiäinen. Aleksi Kiviaho. 32283: Arvo Ahonen. 32284: 777 32285: 32286: XU,2.- Toiv.al. N:o 339. 32287: 32288: 32289: 32290: 32291: Kemppainen ym.: Oulun. läänin posti- ja lennätin.piirin pe- 32292: rustamisesta. 32293: 32294: 32295: Ed u s ik u n n a U e. 32296: 32297: Oulun lääni on nykyään jaettu !kolmeen elämän !kaikilla eri aJoilla, ei Uene p09ti- ja 32298: posti- ja lennätinpiiriin, nimittäin siten, että IJ.ennätinolojenkaan johtamisen ja kehityksen 32299: Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kannalta enää paikaHaan, että nykyinen pii- 32300: kunnat kuUiluvat Lapin piiriin ja Kajaanin rijako säilytetään. Maallikonkin mielestä on 32301: kihlakunnan kunnat Kuopion piiriin ja lää- täysin ymmärrettävää, että sclrä posti- ja len- 32302: nin muut 43 kuntaa Vaasan posti- ja lennä- nätinhallitUksen että asianomaisten postitar- 32303: :tinpiiriin. kastuspiirien työtä olisi omiaan helpottamaan 32304: Siitä, kun. edellä selostettu piirijako vah- ja edistämään, jos Oulun läänistä muodoetet- 32305: vistettiin, ovat posti- ja lennätinolot suuresti taisiin oma posti- ja lennätinpiiri. 32306: kehittyneet ja liikenneyhteydet parantuneet. Edellä olevan perusteella e:hdotammekin 32307: Ehikä aikanaan saattoi olla pai!kallaan, että kunnioittaen eduskullillan hyväksyttäväiksi 32308: syrjityn Oulun aää.nin posti- ja lennätin- toivomuksen, 32309: asioita hoidettiin Vaasasta käsin, mutta kun 32310: nyt otetaan huomioon, että läänimme hallin- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 32311: nollinen keSkus OW.un kaupunki on muodos- toimenpiteisiin Oulun läänin posti- ja 32312: tunut jopa yliopistokaupungik:si, puhumatta- le-nmätin.piirin perustamiseksi. 32313: kaan muusta eteenpäinmenosta yhte.isku.nta- 32314: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 32315: 32316: Jaakko Kemppainen. Armas Leinonen. 32317: Hannes Paaso. Irma Torvi. 32318: Niilo Ryhtä.. Martti Linna. 32319: Arvi Turkka. Pentti Liedes. 32320: 32321: 32322: 32323: 32324: 98 E 74/60 32325: 778 32326: 32327: XII,S. - Toiv.al. N: o 340. 32328: 32329: 32330: 32331: 32332: Niiranen ym..: Postia-utova.rikcm rakentamisesta Joensuun 32333: kaupunkiin. 32334: 32335: 32336: E d u s !k u n n a l!l e. 32337: 32338: Joensuun kaupunki on !koko Pohjois-Karja- teen lievittämiseksikin olisi hankkeen toteut- 32339: laan ja ympäristöön suuntautuvan huomatta- tamisella merlkitystä. 32340: van postiautoliikenteen !keskuspli'i.kka. Liiken- EdeHä esitetyn perusteella ehdotamme 32341: teessä olevan autokannan tarkoituksenmukai- eduskunnan hyväbyttävälksi toivomuksen, 32342: sen huollon ai!kaansaamis~ksi on jo !kauan 32343: oUut vireillä hanke postiautovarikon raken- että kaUitus ryhtyisi kiireeUisesti 32344: tamiseksi sinne. Kaupungissa ja sen ympä- toimenpiteisiin postiautovarikcm raken- 32345: ~ vallitsevan vailkean työttömyystilan- nuttamiseksi Joensuun kaupunkiin. 32346: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 32347: 32348: Toivo N"rlra.nen. Pauli Puhakka. 32349: 779 32350: 32351: XU,4.- Toiv.al. N:o 341. 32352: 32353: 32354: 32355: 32356: Asvik ym.: Vaasan postmutovarikkorakennuksen rakennus- 32357: töiden aloittamisesta. 32358: 32359: 32360: Ed u s kun n a 11 e. 32361: 32362: Posti- ja lennätinlaitoksen Vaasan auto- varikolla ei ole käytettävissään pesu- ja ras- 32363: varikon on huollettava ja korj•attava nykyi- vauspaikkaa, vaikka tällaiseen huoltoon 32364: sin 73 autoa ja erilaisia perävaunuja, joten joutuu pävittäin parisenkymmentä ajoneu- 32365: oman kaluston kokonaismäärä nousee 79 ajo- voa. Varikon toiminnan tapahtuessa postita- 32366: neuvoon. Tämän lisäksi joudutaan varikolla lon yhteydessä sillä ei ole käytettävissään 32367: huoltamaan Helsingistä, Turusta ja Tampe- minkäänlaista piha-aluetta, mikä kuitenkin 32368: reelta tulevat linja-autot, jotka yöpyvät autoliikenteen ja -korjauksen kyseessä ollen 32369: Vaasassa. Autovarikon kalustoa on jouduttu olisi aivan välttämänötä. Henkilökunnan 32370: sijoittamaan myös maakuntaan, jossa se pal- käytettävissä ei ole tarkoituksenmukaisia 32371: velee alueen puhelin- ja postiliikennettä. puku- ja pesuhuoneita, joten tilat eivät ole 32372: Koko varikkoalueen kaluston perushuollot ja nykyisen sosiaalisen lainsäädännön edellyttä- 32373: korjaukset tehdään Vaasassa käyttäen vaih- miä. Varikon käyttöön on jouduttu vuok- 32374: tovaunusysteemiä, mikäli ahtaat korjaustilat raamaan 8 autopaikkaa, joiden vuokrasuh- 32375: sen sallivat. Toisaalta tilojen ahtaus on ra- teen jatkuvuus on epävarmaa ja aiheuttaa 32376: joittanut vaunumäärää, joten tälläkin het- tarpeettomasti lisäkustannuksia. 32377: kellä varikolla on puutetta kuljetuskalus- Vaasaan rakennettavan postiautovarikko- 32378: tosta. rakennuksen saanti on välttämätöntä, jotta 32379: Nykyisen automäärän korjauksessa on posti- ja lennätinlaitoksen käytössä varikolla 32380: jouduttu käyttämään ulkopuolisia korjaa- oleva erittäin huomattavaa pääomaa edus- 32381: moita, koska omat tilat ovat olleet liian ah- tava autokalusto voitaisiin huoltaa ja hoitaa 32382: taat. Tästä on aiheutunut vaikeuksia vau- liikennekelpoisena. Vaasan posti- ja lennä- 32383: nujen käyttötarpeen tyydyttämisessä. Vari- tinkonttori on liikenteeltään eräs maamme 32384: lwn 79 ajoneuvoa varten on käytettävissä suurimpia, sanomalehtipostin kuljetuksessa 32385: n. 800 m2 autotiloja ja n. 280 m2' varasto- toisella sijalla, ulko- ja kotimaan postinkul- 32386: ja työtiloja. Tilojen väheneminen johtuu jetus on lisääntymässä. 32387: valtion puhelinkeskuksen siirtämisestä pos- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 32388: titalon yhteyteen ja siitä, että sen käyttöön kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 32389: oli luovutettava n. 350 m2. Siirto oli pu- 32390: helinliikenteen hoitamisen kannalta välttä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 32391: mätön, joten ratkaisussa ei ollut valinnan toimenpiteisiin Vaasan postiautovarik- 32392: varaa. Varikolla on nyt varsinaisia korjaus- korakennuksen rakennustöiden aloit- 32393: ja huoltopaikkoja vain 5, mikä on aivan liian tamiseksi. 32394: vähän kalustomäärään verraten. Samaten 32395: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 32396: 32397: Toivo Asvik. Georg Backlund. 32398: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen. 32399: 780 32400: 32401: XU,5. - Toiv.aJI. N:o 342. 32402: 32403: 32404: 32405: 32406: Pek::k&rinen ym. : Ramatierahtien 'IJ/Udelleenjärjestämisestä. 32407: 32408: 32409: Eduskunnalle. 32410: 32411: Kuljetuskysymykset liittyvät läheisesti nykyisin tavaran arvon mukaisesti. Tällöin 32412: elinkeinoelämän kehittymiseen. Kuljetusmat- jalostetun puutavaran rahti muodostuu suh- 32413: kan pituudesta riippuen muodostuu rahdin teellisen korkeaksi jalostamattomaan verrat- 32414: osuus tuotteen kokonaiskustannuksista joko tuna. Kun tiedetään, että mm. Savosta tu- 32415: pieneksi tai suureksi. Kun tuotteen valmis- levat valmiin selluloosan tai sahatavaran rah- 32416: tuskustannukset ovat suunnilleen saman suu- tikustannukset melkein yhtä suuriksi kuin 32417: ruiset, olipa tuotantolaitos missä tahansa, niiden varsinaiset valmistuskustannukset, ei 32418: vaikuttaa matkan pituus ratkaisevasti tuo- todellakaan ole ihme, että raakapuun ja- 32419: tannon kannattavuuteen. Tästä johtuen tuo- lostaminen tässä maakunnassa on jäänyt 32420: tantolaitokset ovat kasaantuneet lähelle ku- lapsipuolen asemaan. Jotta parannusta saa- 32421: lutuspaikkoja ja . vientisatamia. Savoon, taisiin aikaan, olisi rahtimaksuja alennettava 32422: josta on pitkät kuljetusmatkat, ei tuotanto- ja järjestettävä ne valmiita tuotteita suosi- 32423: laitoksia ole päässyt syntymään riittävässä viksi. 32424: määrin, vaikka siellä on raaka-aineita ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 32425: työvoimaa huomattavasti enemmän kuin ny- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 32426: kyiset tuotantolaitokset tarvitsevat. tSeurauk- vomuksen, 32427: sena on ollut jatkuva työttömyys ja elin- 32428: keinotoiminnan huomattava jälkeenjäänei- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 32429: syys maan useimpiin muihin osiin verrat- toimenpiteisim rautatierahtien alenta- 32430: tuna. Väestön poismuutto on tältä alueelta miseksi. ja uudelleen järjestelemiseksi 32431: ollut suhteellisesti suurin maassamme. .Tä- siten, etteivät ne ole esteenä Sisä- ja 32432: män vuoksi olisi elinkeinotoimintaa ja eri- Itä-Suomen puunjalostusteollisuuden 32433: koisesti puunjalostusteollisuutta pyrittävä ja muun yrittäjätoimiwn<l11. kehittymi- 32434: tällä alueella kaikin keinoin edistämään. selle. 32435: Rautateiden rahtimaksut määräytyvät 32436: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 32437: 32438: Pentti Pekkarinen. Arvo Pentti. 32439: Esa Timonen. V. E. Svinhufvud. 32440: Esu Niemelä. 32441: 781 32442: 32443: XII,6. - Toiv.al. N: o 343. 32444: 32445: 32446: 32447: 32448: Mattibt ym. : Rautatiemuseon sijoittamisesta H yvinkäälle. 32449: 32450: 32451: E d u s k u n n a ll e. 32452: 32453: Rautatiemuseon lopullinen sijoituspaikka valtion rautateiden rakennuksia, kuten ve- 32454: ja asiallisten suojien hankinta sille, samoin- turitalli, joka on maamme vanhimpia, ja 32455: kuin rautateiden ulkomuseon perustaminen alueella olevat muutkin rakennukset omaa- 32456: ovat vuosikausia olleet harkittavina, mutta vat historiallista arvoa. Myös ulkomuseota 32457: lopullista päätöstä ei vielä ole tehty. Viime varten on olemassa vanhoja raiteita, joilla 32458: vuonna jouduttiin rautatiemuseo siirtämään nykyisin ei ole mitään käyttöä. Em. mu- 32459: tähänastisesta paikastaan väliaikaiseen si- seon rakentaminen Hyvinkäälie tulisi myös 32460: joitukseen virastotilojen saamiseksi rautatie- halvaksi luonnollisessa ympäristössään ja 32461: hallitukselle. olisi kuitenkin niin hyvien liikenneyhteyk- 32462: Rautatiemuseota on pidettävä varsin tär- sien keskellä, että se olisi jokaisen asiasta 32463: keänä kansallisten saavutustemme vaiheiden kiinnostuneen saavutettavissa. Asian kiireei- 32464: todistajana. Sen vuoksi se olisi sijoitettava lisyyttä puoltaa se, että museon tulisi olla 32465: alueelle, joka mahdollisimman monella valmiina rautatielaitoksemme täyttäessä v. 32466: tavalla jo sellaisenaankin toisi esiin rautatie- 1962 100 vuotta. 32467: laitoksemme eri vaiheita. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 32468: Hyvinkään kaupunki tarjoaa monessa suh- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä- 32469: teessa parhaat ulkonaiset puitteet rautatie- väksi toivomuksen, 32470: museolle. Siellä on . rautatienrakentajien 32471: muistomerkki ja maamme vanhimman yksi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 32472: tyisrautatien (Hangon radan) alkuperäinen perustettavan rautatiemuseon sijoitta- 32473: asemarakennus sekä käytöstä vapautuneita miseksi Hyvinkään kaupunkiin. 32474: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 32475: 32476: Matti Mattila. Antti J. Rantamaa. 32477: Johannes Virolainen. Veikko Helle. 32478: 782 32479: 32480: XII, 7. - Toiv.al. N: o 344. 32481: 32482: 32483: 32484: 32485: Raunio ym.: H enkilökunna"" huoltoraken11,uksen rakenn-ustöi- 32486: de"" aloittamisesta Riihimäe"" asemal.le. 32487: 32488: 32489: E d u s k u n n a ll e. 32490: 32491: Huoltotilojen järjestäminen Riihimäellä virkasuhteessa olevien puhtaus- ja terveys- 32492: oleville rautatieJäisille on ollut jo vuosikau- oloista, on puutteellisiin huoltotiloihin saa- 32493: sia esillä, mutta mihinkään ratkaisevaan tava korjaus rakentamalla tarvittavat huol- 32494: parannukseen ei vielä ole päästy. Varsin- torakennukset. 32495: kin suurimpien henkilökuntaryhmien, kuten Edellä lausutun perusteella ehdotamme 32496: veturimiesten, liikenneosaston henkilökun- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 32497: nan ja vaunumiesten huoltotilat ovat käytän- 32498: nöllisesti katsoen kokonaan järjestämättä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 32499: Huoltotiloja vailla olevien henkilöiden luku- valtionrautateiden Rit"himäen asemalle 32500: määrä on yli 500 henkeä. tarvittavan henkt1ökunM?~, huoltora- 32501: Koska on välttämätöntä, että uuden työ- kennuksen rakenn-ustöiden aloittami- 32502: turvallisuuslain nojalla annetun asetuksen seksi. 32503: edellyttämällä tavalla huolehditaan myös 32504: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 32505: 32506: Eino Raunio. H. Törmä. Ensio Partanen. 32507: Juho Tenhiälä. Olli Aulanko. Eino Kilpi. 32508: Kaino Haapanen. G. Henriksson. Kauko Tamminen. 32509: 783 32510: 32511: XII,S.- Toiv.al. N:o 345. 32512: 32513: 32514: .Härkönen ym.: Pieksämäen asema-alueen uudelleenjärjesfe- 32515: lystä. 32516: 32517: Ed uskunnaUe. 32518: Pieksämäen asemarakennus on vanha ja Jo kymmenen vuoden ajan on ollut suun- 32519: aikoinaan rakennettu pientä läpikulkulii- nitteilla sijoittaa Jyväskylässä, Kuopiossa 32520: kennettä varten. Liikenteen nykyiselleen ja Savonlinnassa olevat ratajaksojen toi- 32521: kasvaessa on asemarakennus käynyt ahtaaksi mistot Pieksämäelle. Huoneistopula on nä- 32522: ja tullut muutenkin tarkoitustaan vastaa- mäkin suunnitelmat tehnyt tyhjäksi. Ase- 32523: mattomaksi. Nyt jo on ollut pakko sijoittaa matalon rakentamisen yhteydessä ·olisi nä- 32524: aseman toimistoja ulkopuolelta vuokrattui- mäkin huonetilat huomioitava. 32525: hin huonetiloihin. Kun asemarakennusta on Pieksämäen aseman asemaravintola si- 32526: jouduttu korjaamaan yhtenään, on siitä ol- jaitsee talvisodan aikana pommituksessa tu- 32527: lut seurauksena rakennuksen alkuperäisten houtuneen rakennuksen tilalle väliaikaiseksi 32528: seinien moneen kertaan pilkkoutuminen ja pystytetyssä parakissa. Tämä kahdenkym- 32529: rakennuksen yleisen kunnon heikkeneminen. menen vuoden vanha kevytrakenteinen pa- 32530: Tilanahtaus on nyt jo huutava, mutta on rakki on lahonnut. Kovilla sateilla ja ko- 32531: se läheisessä tulevaisuudessa vieläkin vai- villa pakkasilla ei rakennus tarjoa riittävää 32532: keampi, se tulee nimittäin lisääntymään suojaa odottaville matkustajUle. 32533: monenlaisten rautateillä tapalhtuvien uudis- Asematalon rakentamiseen liittyy lähei- 32534: tussuunnitelmien toteutuessa. Automatisoin- sesti ratapihan laajentaminen ja sen ylitse 32535: nin toteutuessa tulee suunnitelmien mukaan katuliikennettä johtavan, eri kauppalan 32536: Pieksämäestä kauko-ohjauspaikka Kouvo- osia yhdistävän ylikulkusillan uudelleen ra- 32537: lan ja Suonenjoen asemien välistä rataosaa kentaminen. Vanha silta muodostaa erittäin 32538: varten. Samoin on jo pitemmän aikaa ollut vaarallisen ja nykyajan liikenteelle hyvin 32539: määrärahat myönnettynä ja koneet jo tilat- vaikean pullonkaulan sekä rautatien että 32540: tuna rautatien automaattista puhelinkes- myöskin muun liikenteen puolella. Molem- 32541: kusta varten. Koneille ei kuitenkaan ole milla liikenteen puolilla kaivataan kiireesti 32542: ollut huonetilaa, joten automaattikeskuksen uudelleen järjestelyjä. Nämä järjestelyt liit- 32543: järjestämisestä ei ole tullut mitään. tyvät asematalon rakennussuunnitelmiin ja 32544: Sähköteknillisten laitteiden lisääntyessä vaativat samanaikaista ratkaisua. 32545: lisääntyy niitä hoitava henkilökuntakin. Jo Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun- 32546: nyt ovat teknillisen henkilökunnan huone- nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivo- 32547: tilat samoin kuin varsinaiset työskentelyti- muksen, 32548: latkin varsin kehnot. Tämän takia on ase- 32549: marakennuksen suunnitteluvaiheessa sähkö- että hallit'UB ryhtyisi kiireeUisiin 32550: talo sijoitettava sen yhteyteen, eikä epäkäy- toimenpiteisiin Pieksämäen asemara.- 32551: tännöllisenä ja kalliina erikseen, kuten kennuksen ja siihen liittyvien en1ais- 32552: eräillä tahoilla on esitetty. Kustannusteki- ten huonetilojen sekä ratapihan Ja sen 32553: jänä ja myöhemmän ajan töiden käytännöl- ylittävän katuliikennettä Johtavan yli- 32554: lisen järjestelyn ja hoidon kannalta edul- kulk'UBi.llan rakentamiseksi. 32555: lisena ratkaisuna on tämmöinen sijoittelu en- 32556: siarvoisen tärkeä. 32557: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 32558: 32559: A. Härkönen. Vilho Turunen. Aili Siiskonen. 32560: Mikko Hult. Arvo Sävelä.. Impi Lukkarinen. 32561: Vappu Heinonen. Martta Salmela-Järvinen. Olli J. Uoti. 32562: 78~ 32563: 32564: XII,9. - Toiv.al. N: o 346. 32565: 32566: 32567: 32568: 32569: Ahonen ym. : Asematal® rakentamisesta Jyväskylän ka;u- 32570: punkiin. 32571: 32572: 32573: E d u s k u n n a 11 e. 32574: 32575: Aikakirjoista käy ilmi, että Haapamä.en- samme, oltuaan v. 1928 yhdeksännellä ti- 32576: Jyväsk.ylän välinen rata<X98. vihittiin 1. 11. lalla. Suolahden-Haapajärven radan val- 32577: 1897. Samana vuonna valmistui myöskin mistuttua lähivuosina tulee tämäkin vaikut- 32578: Jyväskylän asematalo, joka näin ollen on tamaan huomattavasti Jyväskylän aseman 32579: palvellut 60 vuotta yleisöä. Nykyisin tämä liikenteeseen. Edelleen Jyväskylästä tulee 32580: sama asematalo palvelee matkustavaista ylei- läänin pääkaupunki ja sekin omalta osal- 32581: söä kuten silloin, kun ensimmäinen juna taan vaikuttaa liikenteen kasvamiseen. 32582: saapui Jyväskylään. Edelleen ovat suunnitelmat ja lähiajan ra- 32583: Uuden asematalon rakentaminen Jyväsky- kennustavoitteet olemassa Jyväskylän- 32584: lään oli jo ennen toista maailmansotaa ra- Jämsän radasta. Nykyinen rakennus jo nyt 32585: kennusohjelmassa, mutta sota keskeytti Jy- on kuormitettu viimeiseen pisteeseen. 32586: väskylän, niinkuin monen muunkin asema- Jyväskylän postilaitos tarvitsee myöskin 32587: talon rakentamissuunnitelmat. Tästä on ku- lisätilaa. Tällöin herää kysymys lisätilojen 32588: lunut kuitenkin jo 20 vuotta, mutta uutta saamisesta asematalosta, sillä valtiontalou- 32589: asemataloa ei vain vielä ole saatu. Jyväs- den tontille, missä postilaitos sijaitsee, on 32590: kylä - jatkuvasti ja ripeästi kehittyvä hyvin hankalaa niitä rakentaa. Uuden ase- 32591: kaupunki sekä tulevan Keski-Suomen lää- matalon yhteyteen voitaisiin postilaitokselle 32592: nin pääkaupunki - on vielä vailla nyky- varata melkoisia tiloj-a. 32593: aikaista asemataloa. Mainittakoon, että kun Edellä olevan perusteella kunnioittaen 32594: matkustajamäärä oli v. 1928 131 311 henki- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 32595: löä, oli se v. 1954 481 688 henkilöä. Matkus- toivomuksen, 32596: tajamäärässä tapahtunut kasvu on siis yli 32597: 3.5 kertainen. Matkatavaravaihto on kasva- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 32598: nut suurin piirtein vastaavasti. Tässä sa- asematalon rakentamiseksi Jyväskylän 32599: massa ajassa on Jyväskylä noussut kuuden- kaupunkiin. 32600: neksi suurimmaksi liikennepaikaksi maas- 32601: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 32602: 32603: Arvo Ahonen. Päiviö Hetemäld. Onni Peltonen. 32604: 785 32605: 32606: XII,lO.- Toiv.al. H:o 347. 32607: 32608: 32609: 32610: 32611: Ala-Kulju ym.: Määrärakasta Seinäjoen varikon huoltora- 32612: kennuksen rakentamista varten. 32613: 32614: 32615: Eduskunnalle. 32616: 32617: Uusi työturvaJllisuuslaki asettaa työnanta- määräraha ta;rvittavan huoltorakennuksen ra- 32618: jalle tarkoin määrätyt velvollisuudet huoleh- kentamiseksi Seinäjoen varikolle. Samoin on 32619: tia mm. työntekijäin terve.ydeHisistä ja puh- rautatiehallitus esittänyt ko. rakennustöitä 32620: tausoloista ja siis velvoittaa rakentamaan aloitettavaksi työttömyystöinä. Suunnitelmat 32621: tarpeelliset huoltotilat. ja piirustukset ovat rautatiehallituksessa täy- 32622: Valtionrautateiden varikot ovat suurelta sin valmiita. Ra!kennuksen paikka Seinäjoella 32623: osalta saaneet [ain edellyttämät huoltotilat. on myöskin lopullisesti määritelty. Kustan- 32624: Suurvarik:oista on Seinäjoki ainoa, missä nukset Seinäjoen varikon 450 työntekijän 32625: huoltorakennusta ei vielä dle rakennettu. huoltorakennuksen rakentamisesta ovat noin 32626: Edelleen on Seinäjoen varik:on 450 työnteki- 100 milj. mk. 32627: jän tultava toimeen niillä ,huoltotiloilla", Edellä olevan perusteella esitärmne IJrnn- 32628: jotka on rakennettu viime vuosisadan lopulla nioittavasti eduskunnan päätettävälksi toiv~ 32629: ja jotka eivät tarjoa a~keellisimpiakaan mah- muksen, 32630: dollisuulksia noudattaa työturvallisuuslain 32631: säätämiä velvollisuuksia, ja jotka aiheuttavat että hallitus ottaisi vuoden 1961 32632: terveydellisiä vaaroja ja epäviihtymystä. tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän 32633: Rautatiehallitus onkin tuntien tämän kes- määrärahan Seinäjoen varikon huolto- 32634: tämättömän tilanteen vuodesta 1956 lähtien rakennuksen rakentamista varten. 32635: esittänyt, että valtion menoarvioon otettaisiin 32636: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 32637: 32638: Reino Ala-Kulju. Aarre Marttila. 32639: Martti Salminen. Matti Liinamaa. 32640: Veikko Savela. 32641: 32642: 32643: 32644: 32645: 99 E 74/60 32646: 786 32647: 32648: XU,ll.- Toiv.al. N:o 348. 32649: 32650: 32651: 32652: 32653: Paasio ~: Ra'J4~ttif(V~teydrfcn aikaansaamisesta Turusta Sa- 32654: W.n kW~J:tta Rii/!.i1ltiif.Ue. 32655: 32656: 32657: 32658: 110 vuotta sitten lausuttiin julki a.j~us kea.mmalie. Tämän vuok'Si ehdotamme ikun- 32659: maan i}tekäO!illl-n PQiklki.ra,dasta, jonka pä.ä,te- niQitta.en eduskUllA~n hyväik8yttävälla3i toiv:o- 32660: piate 1änn~ olisi ohwa. Turiku. Ajatu,sta m~. 32661: <m tän:ä. a,i!ltlilla. ellditty toteuttt1a j9 Rillri~ 32662: mäelle asti, mutta. ~ita eteenpäin :\rohti Tur- että hallitus &UQrituttaisi kiirlf(il1.i. 32663: koua r;;t.\ltate,i:~ p~ vain pitkien !kie:cto-tei, sesti kaikki ~arpeeUiset tekniUiset sel- 32664: Q.~n ~utta. vf.ty~ Turu~Riihimäen rarutatie- 32665: Jo vanhas~~ ~v~t monet ja me:rlkittä:vä.t yhteyden luomise;ksi sit~n, ~ttä radatn, 32666: Woud~JJliset se~at puoltaneet Tunm-Riihi- haaraut'l!-mapiste ranniklwraiJ,alla olisi 32667: mäen: välisen suoran rautatieyhtey~e~ aika.an- Salon kafupunki, ja ryhtyisi näidML 32668: saww.ista.. Vi~e vuosina tapahtunut Jounais- teknillisten sewitysttrn jälkel'Jn toimen- 32669: l'4Ulni!k~n t~llin~p. bh.iws on k.ohottanut piteis:iin mainitun r.adan rake~töi 32670: mainitun rautatien tärlkeyden entistäkin ikor- den käyntiin saattamiseksi. 32671: He~i.Il!~ssä 12 päivänä helmikuuta 1960. 32672: 32673: Rafael Paasio. K,alel"Vo Saura.. 32674: Sylvi· sil~aD._en. Valtö Käkelli.: 32675: Erkki Tuuli. 32676: 787 32677: 32678: XII,12. - Toiv.al. N: o 349. 32679: 32680: 32681: 32682: 32683: Ka.wsilawl ym.: Rautatien rakentamisesta Kotkan H ovinsaa- 32684: relta M ussalon s~rftlle. 32685: 32686: 32687: 32688: E d u s k u n n a ll e. 32689: 32690: Työttömyys on viimeisinä vuosina koetel- Saaren ottaminen teollisuuden käyttöön 32691: lg.t ankarana, Kyme:nlaaksoa.. Työttömiä on edellyttää, että $aarelle tehdään :mantereelta. 32692: liuljete.ttu vuode~ta toiseen alipalkattuihin rautatie, jonka suunnitelw.at ovat jo val- 32693: siirtotyömaihin, joiden asU.IU~ ja muutkin miina ja tehty rautatiehallitulmen toimesta. 32694: olosuhteet ovat olleet varsin puutteelliset. Kun huomioi, että. Kotk&ll kaupungin sa- 32695: Työttömyyden torjumiseksi ja kelvottoman tamaliikennettä voidaan lälhituleva.iauudessa 32696: siirtatyö~UUJ.järjeatelmän poistamiseksi olisi laajentaa vain Mussalon Sa.arelle, on rauta- 32697: va,ltiova,Uan j~ valtion yhtiöiden yhteistoi- tien saaminen sinne kii~ellinen toimenpide. 32698: min järjestettävä sellaisia töitä, jotka tar- Edellä &~ottuu.n vii~ten ehdotamme 32699: jo~sivl:\t pysyviä työpaikkoja. eduskunnan hyVäksyttäväksi toivomuksen, 32700: Kotkan kaUpUilgin suunnitelmien mukMn 32701: e:räs mahdQlliauua pysyvien työpaikkojen että hallit-us ryhtyisi pikaisiin toi. 32702: luomisessa oli11i laivaveistämön ja telakan menpitaisiifl. rautati<Jn rakentamiseksi 32703: rakentaminen Kotkan ka.upunkiin, Mussalon Kotka'(~, H ovi~rfllta Mussalon saa- 32704: sa,~relle, relle. 32705: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 32706: 32707: Veikko Xu.nsibs. Tauno Kelovui. 32708: 788 32709: 32710: XII,13. - Toiv.al. N:o 350. 32711: 32712: 32713: 32714: 32715: Bostila. ym.: liuumäen-Haminan-Kotkan rautatien. raken- 32716: tamisesta. 32717: 32718: 32719: Eduskunnalle. 32720: 32721: Kouvolan työvoimapiiri on ollut jatlkuvasti han liikennettä. Kaakkois-Suomen liikenteen 32722: työllisyyden kannalta katsoen eräs kaöein siirtyminen huomattavissa määrin nyt e!rite- 32723: vaikeimpia koko m.aass:am.m.e. Kun kuitenkin tyHe uudelle ratajaksoHe antaisi lisää tilaa 32724: työvoimapiiriin lukeutuvan Kymen läänin muualta Suomesta tulevalle liikenteelle Kou- 32725: alueella löytyy jatJkuvasti sellaisia työkoh- volan kohdalla. 32726: teita, joiden rakentaminen olisi ei ainoastaan Uuden radan vaikutus tulisi myöhemmin 32727: Kymen läänille, vaan myöskin ikdko kansa.. vaikuttamaan laajempiinkin teollisuus- ja ta- 32728: kunnalle ja sen kansantaloudelle ensisijaisen lousalueisiin. Ailkanaan on 'kai rakennettava 32729: tärkeätä, olisi syytä valtiovallan näitä työ- myöskin suora yhteys Vuoksenlaakson a:lu- 32730: kohteita käydä rakentamaan. Eräs tällainen eelta Pohjois-Karjalaan, minkä avulla väli- 32731: on uuden radan rakentaminen Lappeenran- matkat rautatiellä lyhenisivät huomattavasti, 32732: nan-Luumäen-Haminan-Kotkan välille. tämän alueen rikkaiden metsävarojen tultua 32733: Sodan jälkeen piteni voimakkaan Vuoksen- siten huomattavasti helpommin saataviksi 32734: laakson ja 'koko Etelä-Saimaan suurteollisuu&- teollisuuden käyttöön. 32735: alueen tuotteiden markkinointimatka ulkopuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 32736: lelle omien rajojen, lähimpien vientisatamien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 32737: kohda:lta noin 100 km. Aikaisemmin laivaus 32738: tapahtui Viipurista ja Uuraasta. Nyt kulje- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin. 32739: tus tapahtuu Kouvolan kautta kiertäen rau- riittävän S'UUrM määrärahan varaa- 32740: tateitse Kotkaan ja Haminaan. miseksi tutkimuksen. suorittamiseksi 32741: Suoran rautatieyhteyden saaminen Etelä- rataoS'U'Uden liuumäki-Hamin.a- 32742: Saimaan ja Suomenlahden välille helpottaisi Kotka rakentamiseksi. 32743: myöskin liiaksi rasitettua Kouvolan ratapi- 32744: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 32745: 32746: Sulo Bostila. Kalle Matilainen. 32747: 789 32748: 32749: XD,14. - Toiv.al. Jf:o 351. 32750: 32751: 32752: 32753: 32754: Pentti ym.: Lisäylueltii, vuoden 1960 tulo- ja menoartlioon. 32755: ratatöiden aloittamiseksi Tampereelta Parkanon. kautta 32756: Seinäjoelle. 32757: 32758: 32759: Eduskunnalle. 32760: 32761: Tampereelta pohjoiseen suuntautuva rau- mainitulla alueella, jota uusi rata tulisi hal- 32762: tatieliikenne on jo monien vuosikymmenien komaan. Paitsi. nykyisin vallitsevaan vai- 32763: aikana ollut korjauksen tarpeessa. Olipa ilreaan työttömyyteen toisi uusi rata raken~ 32764: uusiminen osittain ollut jo rakennusohjel- nusvaiheen päätyttyäkin pysyviä työtilai- 32765: massakin. Kuten on tunnettua, on Tampe- suuksia, jolla seikalla olisi niinikään suuri 32766: reen-Seinäjoen rataosa nykyisin liian hidas merkityksensä. 32767: ja niin suurten korjausten tarpeessa, että Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 32768: uuden radan rakentaminen Tampereelta Par- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 32769: k:anon kautta Seinäjoelle on käynyt paitsi vomuksen, 32770: välttämättömäksi myöskin taloudelliseksi. 32771: Radan tarpeellisuudesta ja kannattavuu- että hallitus atlltllisi Edwkunnalle 32772: desta onkin jo hallituksella ja eduskunnalla esityksen riittävän S'Uuren määrä- 32773: yksityiskohtaiset tiedot, joten emme niihin rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden 32774: tässä yhteydessä enää puutu. 1960 tulo- ja menoan1ioon. ratatöiden 32775: On kuitenkin syytä kiinnittää huomiota aloittamiseksi Tampereelta Parkanon. 32776: pysyvien työtilaisuuksien tarpeellisuuteen kawtta Seinäjoelle. 32777: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 32778: 32779: Arvo Pentti. Pentti Pekkarinen. Pertti Ra.pio. 32780: Antti J. Ranta.maa. Arvo Tuominen. Esu Niemelä.. 32781: Aarre Marttila. Anni Flinck. Esa Timonen. 32782: Nestori Kaasalainen. Esa. Timonen. V. E. Svinhufvud. 32783: Hannes Paaso. Antto Prunnila.. Väinö Tikkaoja. 32784: Pentti Niemi. Matti Liina.maa. Reino Ala-Kulju. 32785: 790 32786: 32787: XII,15. - Toiv.al. N: o 352. 32788: 32789: 32790: 32791: 32792: V. Ttli"'UleD. yui.: BI)U.tta.litn rakentamisesta Tokmajärvelta 32793: ParikktJloM. 32794: 32795: 32796: Eduskunnalle. 32797: 32798: Rauhanteon yhteydessä menetettiin rajan tantokustannuksia ja haittaavat syrjäseutu- 32799: taakse huomattava osa Karjalan rataa. Uusi jen talousalueiden luon.n.ollHita kuhitygtå tnui- 32800: ra.jalinja katkoi myös Karjalan 'Vesitiet, ku- den alueiden. rinnalla. Syrjlleudut jäätit 32801: ten mm. Saimaan !kanavan. Kä.ytä.nnÖIISä. vain ,hakamaiksi", joista muille tä.lousaluöill~ 32802: tämä on merkinnyt sitä, että. erikoisesti Poh- pyritään hankkhnaän halpaa taak~&iMttä. 32803: jois-Karjalan talousalueen · kuljetusyhteydet ja työvoimaa. Yleisesti on todettu; etMivät 32804: on tämän jälkeen jouduttu hoitamaan kierto- Pohjois-Karjalan taloUSålueen luonnonrik• 32805: teitSe Pieksämäen kautta. !kaudet, ennen ika.Moo. raab.-a.ineet pimfi.. 32806: Uuden Karjalan radan rakentamisesta jalostusteollisuudelle, ole \Toineet tulla pa.r- 32807: Tohmajärveltä Parikkalaan on keskusteltu jo h.aalla mahdollisella tavallå. käytetyksi. 32808: vuosikymmenen ajan. Radan rakentamisesta Kilpailu rakennettavista :t'å.utateistä on 32809: o'Vat tehneet aloitteita paikalliset kunnat ja luonnollisesti ankaraa. Jokainen maakunta 32810: mm. Pohjois·Karjalan Maakuntaliitto on jå talousalue haluaa pitää puolensa uusi~n 32811: esiintynyt erittäin aktiivisesti uuden radan ratojen aikaansaarnisesSä.. Uusia ratoja suun- 32812: rakentamisen puolesta. Karjalassa on sattu- niteltaessa olisi kuitenkin ~nsisijaisesti httö- 32813: vasti todettu, että Tohmajärven-Parikkalan mioitava kokonaisuuden merkitys, ratojen 32814: radan rakentaminen olisi kansan kunnia- kannattavaisuus ja ta.lottsaltteiden merkitys 32815: velka Karjalalle. koko kansantaloudelle. Esitetty uusi Karja- 32816: Viime aikoina on käyty vilkkaita keskus- lan rata täyttää nämä edellytykset. 32817: teluja syrjäseutujen, mm. Pohjois-Karjalan Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 32818: teollistamisesta. Teollisuuden hajakeskityk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 32819: sen vastustajat ovat useissa yhteyksissä vii- muksen, 32820: tanneet puutteellisiin kuljetusolosuhteisiin. 32821: Kiertoteitä suo.ritettavat kuljetukset, varsin- että kalUttt$ ryhtyisi toimenpiteisiin 32822: kin nykyisin voimassa olevan tariffijärjes· rautatien rakentamistksi 'l.'Qkmajär- 32823: telmän puitteissa, luonnollisesti nostavat tuo- veltä Pariklwlaan. 32824: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 32825: 32826: Vilho Turunen. Olli J. Uoti. 32827: XU,16. - Toiv.al. N: o 353. 32828: 32829: 32830: 32831: 32832: Karvonen ym.: Parikkalan-Onkaman rautatien rakentami- 32833: sesta. 32834: 32835: 32836: Eduskunnalle. 32837: 32838: Pohjois-Karjala menetti alueluovutukses8a run8aille puuvaroille ja tuotteille suorimman 32839: tärkeimmän. rautatieyhteytensä (Joensuu- malhdollisen. yhteyden .Suoii1eri.lahden sata- 32840: Viipuri). Tämä :menetys vaikutti, tyrehdyttä~ miin jä teol1isuttskeskUitsiin... Täriiä rautatie- 32841: våSti PohjoiS-KarjaJan taloudelli800ri ~lä hanke pantiin ·altdle ~ontiå 1958 Katjålini 32842: mäåri ja sen kehitykseen. Esimerkldriä. mm~ kuntien ed-uStajien ylit~is'Elssä kokoilk~. 32843: nittakoon, että suoritettujen tutlriniU:St~h RatasuurinakSi määriteltiin tnolloin Parik- 32844: mukaan ovat kantohinnat hdbnontuneet Pie: ka.IBr:--Kesälihti-Varmoilleini-Pulios -----'On- 32845: lisen ja Saimaan vesistöalueella rloin 10 · % kamo. Ratasuunnan iutkim-dks~t. ·siiorl.tettiiii 32846: sotaa edeltlin~Itä t~lta; kun alueelliselia pro:f.. ·Lörinrothin johdolia. Nämä. tutkitmt'k~ 32847: vertauskohtana käytetaän Hämeen lääriiä. set . ja lask~lmat. on tiettävästi 'hryoh~inririri 32848: Luonnollisesti tämä .OJl vaikuttanut negitii- tärkistettu rautatiehaJ.lituk:sen tormesta ja 32849: visesti po. alueeri koko taloudelliSeen elä- niissä on katsottu tästä rautatiestä tuleva:ti 32850: mään. taloudellisesti kitimattava. Vuonna 1953 32851: Myös Saimaan kanavan me:hetyksellä oli suoritetun arviori mukaan tulisi täinärl ~5 32852: suuri vaikutus tässä kehityksessä. Nykyisin kffi:n pituisen rautatien (Pari:kkala-On- 32853: ei Saimaan kanavalla, vaik:ka se olisikin käy~ kamö) ko:stiri.riusamoksi 2 250, m!Jj. rilkl 32854: tettävissä, olisi juuri laisinkaan taltiudel~ mfu:ä Sl,llllilla ei tosin enää vastanne nykyisiä 32855: liSta merkitystä. Tämä, todettiin niissä· aSian- kUStannuksia. 32856: tuntijain tutkimUksiSsa, joita muutama vuösi Edellä lausutun per11StM11a esitämine Iruh- 32857: sitten suoritettiin kanavaneuvottelujen yh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväkSi toivo~ 32858: teydessä. Näin ollen tämän kuljetu'sreitin muk~Ii, · 32859: suhteen ei kanriata pitää yllä vähäisi:n:täkä!l.n 32860: toivoa. etrtä haUitus valmistaisi kiireitll.isesti 32861: Ainoa mahdollisuus vaikuttaa Pohjois- Eduskunnatle esityksen Par'ikkalrln-:- 32862: Karjalan kuljetusmahdollisuuksien paranta- Onkamon rautatien rakentamisesta ja 32863: miseen . olisi rakentaa Parikkalan_:_Onkamori osoittaiSi tarkoitusta varten maärär:a- 32864: välinen rautåtieyhteys, mikä avaiSi alueen kat. 32865: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 32866: 32867: Juhö Karvonen. Elis Manninen. Eetu Karjala.inen. 32868: Toivo Niiranen. Esa Timonen. Kalle Matilainen. 32869: Vanna K. Turunen. Yrjö Sinkkonen. K. F. Haapasalo. 32870: 792 32871: 32872: XII,17. - Toiv.al. N:o 354. 32873: 32874: 32875: 32876: 32877: ym.: Kaskisten-Härmän-Siilinjärven rataosan 32878: I.iina.ma.a. 32879: rakentamisesta. 32880: 32881: 32882: Eduskunnalle. 32883: 32884: Jo vuosien 1904-05 valtiopäivillä on tehty avoinna, on taloudellisin ratasuunta KaSkinen 32885: .anomus rautatien rakentamisesta Vaasasta -Härmä-Lappajärvi-Siiiinjärvi. Tämä ra- 32886: Härmän kautta Lappajärvelle ja sieltä edel- tahanke toteutettuna yhdistäisi Pohjanmaan, 32887: ieen Savon radalle. Tästä ajankohdasta al- Savon ja Karjalan radat ja helpottaisi pai- 32888: kaen on asia ollut vireillä ja monessa muo- netta Etelä-Suomen sa.tamissa. 32889: dossa tuotu esille. Vuonna 1927 jätettiin val- Täyttäisikö esitetty ratasuunnitelma sille 32890: tioneuvostolle anomus, että rataa ryhdyttäi- asetettavat taloudelliset edellytykset, onko 32891: siin rakentamaan, mutta se ei tuottanut tu- sillä ikannattavaisuusmahdollisuudet ja 'kan- 32892: losta, eikä myöSkään vuoden 1929 eduskunta- santaloudeHista merkitystä? 32893: aloite johtanut radan rakentamiseen. Sen jäl- Viittaamme vain edellämainittuun Kaskis- 32894: keen suoritettiin tutkimukset ja tehtiin ten syväsatamaan, jdka on suurimman osan 32895: suunnitelmat Vaasan-Härmän-Lappajär- vuotta avoinna laivaliikenteelle ja verrattain 32896: ven osalle. Mutta kaikesta huolimatta on helposti voidaan pitää auki läpi vuoden. 32897: tämän poikkiratahankkeen toteutuminen vii- Rautatie palvelisi valtavaa vienti- ja tuonti- 32898: västynyt. Siihen ovat e~ vailkuttaneet liikennettä varsinlki:n Härmän-Kaskisten 32899: aikaisemmin poliittiset ja ta:loudelliset seikat rataosalla, kun pohjoisemmat satamat jääty- 32900: ja myöhemmin ratkaisevailta ooaltaan sotien vät ja koko Pohjois-Suomen Hikenne suun- 32901: aiheuttamat vaikeudet. tautuisi tälle rataosalle. Rautatie kulkisi 32902: Olosuhteet ovat sen jälkeen :huomattavasti Etelä-Pohjanmaa:n väkiriklkaiden viljelyspitä- 32903: muuttuneet. Pohjois-Suomen puutavaran ym. jäin ja Keski-Suomen suunnattomien metsä- 32904: kuljetusten m.atkain lyhentämiseksi olisi tär- alueitten kautta. Keski-Suomen laajain vesi- 32905: keätä, että ne saataisiin myöhäiseen talveen reittien varsilta avautuisi lyhin tie lähimpään 32906: saalkka avoinna pidettävään· talvisatamaan, merisatamaan, puhumattakaan siitä, mitä 32907: ja si:lloin tulee kysymykseen Kaskisten luon- mahdollisuuksia avautuisi vesivoiman käy- 32908: nollinen syväsatama. Kaskisten satama läh- tölle ja sen kautta teollisuuden syntymiseen 32909: tökohtana rata vietäisiin Seinäjoen- näille alueille. Sen lisäksi rata tulisi lkulke- 32910: Vaasan radan ylittäen Ylistaron-lsonlkyrön maan Viropelin pitäjålssä esiintyvien huomat- 32911: tienoilta Hålrmän asema!lle. Tällä osuudella tavien krulkkialueitten kautta, mistä halvoin 32912: on jo valmista rataa Ylihärmästä Härmään kuljetuskustannuksin saataisiin kalkkia Etelä- 32913: n. 12 lkm. asemarakennuksineen ja Lapuan- Pohjanmaan ja Savon vHjelysmaille. Alueilla 32914: joen ylittävine siltoineen, joita ei ole vähäksi on myöskin todettu esiintyvän muitakin luon- 32915: arvioitava. Härmästä Lappajärvelle on rata- non rikkauksia. 32916: suunta tutkittu ja suunnitelmat valmiina. Kuljetuskustannusten alentumisen johdosta 32917: Lappajärveltä rata jatkuisi Savon radalle Pohjois- ja Sisä-Suomesta avautuisi mahdol- 32918: Siilinjärvelle vanhain suunnitelmain muikai- lisulllksia kannattavalle teollisuudelle ja hy- 32919: sesti. Muuttuneissa olosuhteissa, joissa huo- vinvointia näiden laajain alueiden vålestölle. 32920: mioitaisiin Pohjois-Suomen liikenne ja Sisä· Uusia rautateitä rakennettaessa on päähuo- 32921: Suomen laajan rautatiettömän alueen kauko- mio kiinnitettävä siihen, että ne palvelevat 32922: liikenne lähimpään syväsatamaan, joka voi- kaukoliikennettä. Tämä rata tulisi yhdistä- 32923: daan pitää mahdollisimman myöhään trulveen mään Pohjanmaan, Savon ja Pohjois-Karja- 32924: XII,17. - Liinamaa 7DL 793 32925: 32926: lan lähimpään läntiseen talviliik:ennöitävään Edellä olevan perusteella esitämme kunni- 32927: satamaan. Osaratkaisut, jotka eivät palvele oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 32928: kdkonaisuutta, eivät ole puolustettavia. muksen, 32929: Kun tiedetään, että Pohjois- ja Sisä-Suom.i 32930: ovat työttömyysalueita, jo rautatien rakenta- että hallitus suorituttaisi kiireeUi- 32931: misaib.na voitaisiin työllisyystilannetta hel- sesti tutkimuksen Kaskisten-Härmän 32932: pottaa, puhumattakaan siitä,. mitä mahdol- -Lappajärven-Sit"'linjärven ratoosan 32933: lisuuksia avautuisi pysyvien ·työtilaisuuksien rakentamista varten. 32934: luomiseksi näille alueille nousevan teollisuu- 32935: den mukana. 32936: Helsingissä 12 päivänä 'helmikuuta 1960. 32937: 32938: Matti Liina.maa.. Aarre Marttila.. 32939: Eino Uusitalo. Veikko Savela. 32940: 32941: 32942: 32943: 32944: 100 E 74/60 32945: 794 32946: XD,18. - Toi"t.al. lf: o 355. 32947: 32948: 32949: 32950: 32951: Rytkönen ym.. : Ti1J~1umee/JJisen. t'l&tkimukBe,. s'IW't'i'tlamuute 32952: ratasuunnalla Peltosolimi-:--Hiekkalahti. 32953: 32954: 32955: Eduskunnalle. 32956: 32957: Jo silloin kun Ylivieskan-Iisalmen poik- tosalmen py~ ja päiitekohdaksi Karjalan 32958: kirata suunniteltiin, kiinnitettiin huomiota radalla Hiekkal~hti. Suunniteltu rata, jonka 32959: siihen, että tämä rata täyttäisi sille asetet- pituus olisi n. 82 km, tulisi kulkemaan Iisal- 32960: tavat taloudelliset vaatimukset sillä edelly- men maalaiskunnan, Sonkajärven, Rautavaa- 32961: tyksellä, että se jatkettaisiin Iisalmesta Val- ran ja Valtimon kuntain metsärikkaiden 32962: timon seudulle, jolloin se yhdistäisi Pohjan- alueiden kautta. Sen vaikutuspiiriin tulisivat 32963: maan, Savon ja Karjalan m:n!k:oradat. Tämä myös Maaselän laajat metsäalueet. 32964: näkökohta ei silloin johtanut tulokseen, Tässä vaiheessa on lähinnä nähtävissä ra- 32965: mutta sen toteuttamisen merkitys Ylä-Savon dan vaikutuspiiriin tulevien metsävarojen 32966: ja pohjoisimman Karjalan taloudellisen ke- entistä kannattavampi hyväksikäyttö niiden 32967: hityksen eräänä perusedellytyksenä on sel- sijaintialueilla, mutta tutkimukset maaperä- 32968: viö varsinkin sen vuoksi, että nämä ta- rikkauksista radan vaikutusalueilla antavat 32969: lousalueet ovat muodostuneet erittäin ras- aihetta oletta;a myös !kaivostoiminnan alka- 32970: kaan joukkotyöttömyyden alueiksi. van lähitulevaisuudessa. Tämä tietenkin li- 32971: Työttömyyden syiden poistamiseksi on säisi radan merkitystä. Kun rautatiekulje- 32972: välttämätöntä raskaan vientiteollisuuden si- tukset Pieksämäelle ja kauemmaksi etelään 32973: joittaminen sekä Ylä-Savoon että Pohjois- lyhenisivät n. 100 km: llä, olisi sillä vaiku- 32974: Karjalaan Nurmeksen seuduille. Teollisuu- tusta kuljetuskustannuksiin. Peltosalmen- 32975: den sijoittumiseen raaka-ainelähteille vaikut- Hiekkalahden poikkiradan merkitys on siis 32976: taa ratkaisevasti nykyistä suorempi yhteys Ylä-Savon ja pohjoisen Karjalan teollista- 32977: Pohjanlahden vientisatamiin, ja siitä aiheu- misen ja elinkeinoelämän kaikinpuolisen ke- 32978: tuva kuljetuskustannuksia alentava vaikutus hittämisen kannalta kiistaton. Samalla radan 32979: teollisuuden tuotantokustannuksiin. rakennustyöt tarjoaisivat n. 1 000 työnteki- 32980: Edesauttaakseen edellä mainittujen kysy- jälle erinomaisen työllisyystyökohteen useiksi 32981: mysten saattamista myönteiseen ratkaisuun vuosiksi. 32982: on Ylä-Savon taloudellisen neuvottelukun- Edellä esittämiimme perusteisiin viitaten 32983: nan aloitteesta yhteistyössä suunnitellun ra- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 32984: dan vaikutuspiiriin kuuluvien kuntien kanssa vomuksen, 32985: suoritettu alustava tutJkimus rBJdan raiken~ 32986: tamisesta Iisalmesta V altimon seudulle. Tut- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 32987: kimuksen perusteella on voitu valmistaa toimenpiteisiin täyskoneellisen tutki- 32988: myös alustava suunnitelma, jonka mukaan muksen suorittamiseksi ratasuunnalla 32989: radan lähtökohdaksi tulisi Savon radalla Pel- Peltosalmi-Hiekkalahti. 32990: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 32991: 32992: Veikko Rytkönen. Esa Hietanen. 32993: Toivo Niiranen. Hugo Manninen. 32994: Aarne Pulkkinen. 32995: 795 32996: 32997: XII,19. - 'l'oiv.al. N: o 356. 32998: 32999: 33000: 33001: 33002: B.önkkö ym.: Rauttt-tietr- rake'ntamisesta 1isatmesta V attimon 33003: liiekkalahteen. 33004: 33005: 33006: E d u s k u n n a 11 e. 33007: 33008: Ylä-Savon talousalueen liiton toimesta ja länsipäässä kuljetusmatkoja Ykspihlajaan 33009: kuntien kustannuksella valmistui vuonna verrattuna 36.5 km. 33010: 1959 rautatiesuunnitelma Iisalmesta Valti- Metsähallitus on jo toistakymmentä vuo- 33011: mon Hiekkalahteen. 'l'ämän puolikoneelliseen den ajan tehnyt tUll.netut metsärata- ja tie- 33012: tutkimukseen perustuvan suunnitelman on suunnitelmansa Maanselän alueen suurien 33013: laatinut ins. Martti Viluksela. Suunniteltu metsävarojen käyttöön saamista varten. Ii- 33014: Iisalmen-Valtimoll. rataosa on puuttuva ni~ salmen-Valtitnon rata liittyy yhtenä osana 33015: vel siinä poikkirata!hankkeessa, jota aikai- näihin suunnitelmiin. V altimoon, varsinai- 33016: semmin valmistuneiden kolmen, Pohjanmaan, sesti Hiekkalahteen on tieverkkonsa ansiosta 33017: Savon ja Karjalan runkoratoja yhdistävän kehittynyt huomattava puutavaran lähetys- 33018: poikkiradan lisäksi vielä kaivataan, nimit- ja kuormauskeskus ja on sinne rautateiden 33019: täin poikkirata Keski-Pohjanmaan ja Poh- puolesta suunniteltu myös koneellisia lait- 33020: jois-Savon kautta Karjalan radalle. Tämä teita. Tähän keskukseen suuntautuvat osal- 33021: suunta on tavallaan viitoittunut Ylivies- taan myös eräät uudet tiet Maanselän suun- 33022: kan-Iisalmen rautatiesuunnitelman yhtey- nalta, nimittäin Vepsä~Sivaikkavaaran ja 33023: dessä, joka toteutui v. 1925. Palovaaran-Halmejärven tiet, viimeksi mai- 33024: Mainittu rata sai aikoinaan huomattavaa nittu Halmejärven-Nuolijärven tien väli- 33025: kannatusta osakseen eri komiteain sekä myös tyksellä ym. Näiden teiden vaikutuspiiriin 33026: hallituksen ja valtiopäivien kannanotoissa v. joutuu noin puolet metsähallituksen metsä- 33027: 1897 lähtien, jolloin valtiopäivät asettivat radan viimeksi 69 km: ksi ehdotettua pi- 33028: erityisen rautatiekomitean, ja v. 1907 vielä tuutta. Kuljetuksen suuruudesta yksistään 33029: toisen, mm. maan poikkiratasuunnitelmia tältä peräalueelta saa käsityksen, kun mai- 33030: tutkimaan. V. 1917 asetettu nk. suuri kulku- nitaan, että metsäradan kuljetettavaksi on 33031: laitoskomitea myös tuli poikkiradan Iisal- suunniteltu 500 000 p-m3 eli 200 000 tonnia 33032: men-Ylivieskan rautatiesuunnitelmaan näh- vuodessa. Maanselän alueen lisäksi tulevat 33033: den samaan myönteiseen tulokseen kuin ai- radan piiriin Nurmeksen-Iisalmen väliset 33034: kaisemmatkin ja kannanotonaan tuki tätä metsäalueet ja mahdolliset luonnonrikkau- 33035: rautatiesuunnitelmaa, josta valtiopäivät oli- det, joista tietoja on julkisuudessakin esi- 33036: vat jo sitä ennen v. 1919 tehneet päätöksen. tetty. Mikäli Valtimon-Iisalmen yhteys to- 33037: Iisalmen-Ylivieskan rataan asetetut toi- teutetaan, lyhenevät Iisalmesta itään päin 33038: veet ovat yleensä täyttyneet. Tämän radan olevien erittäin laajojen alueiden edestakai- 33039: merkitys ja vaikutusalue kuitenkin ratkaise- set rautatiekuljetukset Pieksämäelle ja 33040: van suuresti lisääntyy, mikäli sen jatkami- kauemmaksi noin 100 km:llä. 33041: nen Ylivieskasta suoraan rannikolle Kala- Suunnitelman mukaan Iisalmen-Valtimon 33042: joen Rahjaan, samoinkuin Iisalmesta Valti- ratasuunnan pituus on 82.55 km ja on sille 33043: moon, Karjalan radalle, toteutuvat. Ylivies- suunniteltu seuraavat liikennepaikat: Kää- 33044: kan-Ralb.jan, pituudeltaan 47.6 km radasta riä, Hernejärvi, Sälevän pysäkki, Luoma- 33045: on valmis suunnitelma ja lyhentäisi se val- järvi, Vehmasjärvi, Laakalampi, Rautavaara 33046: mistuttuaan yksistään täällä poikkiradan ja Hirsiniemi. Rautatiehallituksen käyttä- 33047: 796 XII,19. - Iiaalmen-V&Itimon rautatie. 33048: 33049: 33050: miä kustannus- ja arvioperusteita käyttäen roilla on luotava perusedellytykset niiden 33051: on rakennuskustannukset laskettu 6 375 hyväksikäyttämiselle. Kysymyksessä olevan 33052: milj. mk:ksi. rautatien rakentaminen on eräs tärkeimpiä. 33053: Edellä on lyhyesti esitetty eräitä Iisal- niistä.. 33054: men-V altimon ratakysymyksen teknillisiä Edellä. olevan perusteella ehdotamme edus- 33055: tietoja. Niiden lisäksi erikoisesti tuomme kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 33056: esille sen seikan, että nämä alueet ovat ta- 33057: loudellisesti alikehittyneitä. Siitä jdhtuu py- että hallitus ryhbyisi kiireellisesti 33058: syvä työttömyys ja väestön poissiirtyminen. toimenpiteisiin rautatien rakentami- 33059: Luontaiset raaka-a;ine- ym. mahdollisuudet seksi Iisalmesta Valtimon Hiekkalah- 33060: alueella ovat olemassa, mutta yleisillä va- teen. 33061: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960. 33062: 33063: Tahvo Rönkkö. Pentti Pekkarinen. 33064: Esa Timonen. Kalle Kä.mä.rä.inen. 33065: Kusti Eskola.. Antti Kukkonen. 33066: Mikko Hult. Olavi Lahtela.. 33067: Aa.rre M'a.rttil&. Markus Niskala.. 33068: Hilja Väänänen. K. F. Haapasalo. 33069: Niilo Ryhtä.. Ale Holopainen. 33070: Artturi. Jäm.sen. Akseli Paarma.n. 33071: M'a.rtti Salminen. 33072: 797 33073: 33074: XII,20. - Toiv.al. N: o 357. 33075: 33076: 33077: 33078: 33079: Linna ym.: Ylivieskasta Rahjan satamaan rakennettavan rau- 33080: tatien ratasuunnan täyskoneellisen tutkimustyön suorit- 33081: tamisesta. 33082: 33083: 33084: Eduskunnalle. 33085: 33086: KalajOkilaakson alue, johon katsotaan 'kuu- Jana myös Ylä-Savon kuntien ta:loudelliselle 33087: luvan 9 pitäjää, joiden yhteinen asukasluku kehitrkselle erityisesti näiden laajojen metsä- 33088: on noin 60 000, on eräs niistä alueista, missä varojen saattamisesta lähimpään satamaan, 33089: ei ole ollenikaan teollisuutta. Tämä teollisuu- Rahjaa:n. 33090: desta köyhä alue jatkuu aina - Y.lä-Savoon Kun Suolahden-Haapajärven rata lopul- 33091: kuuluvat kunnat mukaan luettuna- Iisal- lisesti saadaan valmiiksi, tämän radan vai- 33092: men korkeudelle saa·kka. Tästä johtuen nämä kutuspiirin kunnat pääsisivät laajoine metsä- 33093: !kunnat ja aJueet ovat maamme vaikeimpia varoineen myös nauttimaan lyhyemmän rau- 33094: työttömyysalueita. Yksistään Ka:lajokilaa:kson tatien suomasta edusta kuljetusten tapahtu- 33095: alueeseen kuuluvissa kunnissa nousee työttö- essa Rahjan satamaan. 33096: mien määrä vuosittain lähes 4 000: een. Myös kaivostoiminta, joka on viime syksynä 33097: Kun edellä mainittua taustaa vastaan tar- pantu alulle Pyhäjärven Ruotasessa, eräässä 33098: kastelee, mitä olisi tehtävä korjauksen saami- maamme rikkaimmaksi osoittautuneessa mi- 33099: seksi tilanteeseen, tulee ensiksi kysymykseen neraaliesiintymässä, tarvitsee kuljetuskysy- 33100: liiokenneverkoston parantaminen ja kehittämi- myksen rat'kaisemise!ksi mainitun radan. 33101: nen. Tässä mielessä onkin Pohjois-Pohjan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 33102: maan Maakuntaliitto yhdessä Kalajokilaakson kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 33103: kuntien taloudellisen toimikunnan ja Ylä- 33104: Savon kuntien kanssa esittänyt eräänä rat- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi- 33105: kaisuna rautatien rakentamista Ylivieskasta menpiteisiin Ylivieskasta Kalajoella 33106: Kalajoella olevaan Rahjan satamaan. Tämä olevaan Rahja;n, satamaan rakennetta-- 33107: rata olisi jatkona Iisalmen-YlivieSkan ra- van rautatien ratasuunnan täyskoneel- 33108: dalle. Näin ollen se olisi elvyttävänä teki.- lism tutkimustyön suorittamiseksi. 33109: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 33110: 33111: Martti Linna. Irma Torvi. 33112: Hannes Paaso. Veikko Rytkönen. 33113: Niilo Ryhtä. Pentti Liedes. 33114: Jaakko Kemppainen. Arvi Turkka. 33115: Armas Leinonen. Yrjö Murto. 33116: XII,21. - Toiv.al. N: o 358. 33117: 33118: 33119: 33120: 33121: Paaso ym.: Rautatien rakentamisesta H aukiputaan kunnassa 33122: olevalta Kellon pysäkiltä V irpiniemen syväsatamaan. 33123: 33124: 33125: Eduskunnalle. 33126: 33127: EduSkunnan 'hyväksyessä 19. 5. 1948 toi- sinlkertaistuu. Yhtiön kolkonaissuunnitelma 33128: vomUBa.loitteen ponnen, ,että hallitus ryhtyisi käsittää kuitenkin yli 200 000 m3 säiliöttlojen 33129: toilmenpiteisiin silmämääräisen tutlkimuksen rwkentamista. Kuluvana vuonna valmistuu 33130: toimittamiseksi syväsataman aikaansaamiseksi 'laituri. 33131: Haukiputaan Virpiniemeen" (Edusk.pk. 1948 Virpiniemi on Kdldrolan pohjoispuo'lella 33132: s. 4059), oli hyväksymistä edeltäneessä valio- ainoa satamapaikka Suomen puoleisen Perä- 33133: kuntamietinnössä todettu valtioneuvoston v. meren rannikolla, johon lopu1listen meren- 33134: 1935 asettaman, Kainuun ja Perä~Pohjolan mittausten jä1keen uskotaan löytyvän niin 33135: talouselämän kohottamiseksi suunniteltavia syvä väylä, että suomalaiset ta.nk!kialukset 33136: toimenpiteitä käsittelevän komitean v. 1938 uivat sinne vähentämattömällij. 'lastilla. Sa- 33137: antamassa la~nossa mm. lausutun, että mai- moin Virpiniemessäi ovat laajat varastoimis- 33138: nittuun Virpiniemeen on mahdollisuus saada alueet puutavaran vientisatamana. Sillä on 33139: hyvä satama kohtuullisin lkustannu'ksin. Sa- siis kaikki edellytykset muodostua Pohjois- 33140: moin miet~nnössä pidettiin Uj,.rlkoituksenmu- Suomen suureksi' ikeslkussatamalksi. Perämeren 33141: lk~~<isena, ~ttä riittävän ajoissa tutkitaan kaikki rannikon jatkuvan kohoamisen vuoksi on 33142: m8Jhdollisuud>et ja ry'hdy;tään toimenpiteisiin syytä. luopua toistuvista matalien väylien 33143: tarvittavien maa- ja vesialueiden varaami- ruoppauksista ja keskittyä jo Pohjois-Suomen 33144: seksi. syväsatamakysymyksessä erikoisia ~tuja tar- 33145: Pohjois-Suomen rautatehdashankkeen syn- joavaan Virpiniemeen, jossa edullisen saa- 33146: tymisen allkuaik:oina pidettiin sanotun tehtaan riston vuoksi on helppo rakentaa 881tamaHe 33147: sijoittamista Virpiniemeen kiistämättömänä välttämätön suoja ja johon saatavan syvem- 33148: ratkaisuna, mitä todistaa se, että Otanmä!ki män väylän vu®i voidaan purjehduskautta 33149: Oy: n pyynnöstä vahnistui rautatiehallituk- pidentää jäänmurtajien avulla. 33150: sen 'ratarakennusosastolla elokuussa 1957 rau- Kun Haukiputaan kunnassa ja sen ympä- 33151: tatiesuunnitelma Kellon pysä:ki!ltä Virpinie- ristöllä on vuosittainen työttömyys vaikeasti 33152: meen. Radan pituus oli lähes 9 km. ja kus- hoidettavissa ja taloudellisten tyÖikahteiden 33153: tannusarvio s~ltoineen n. 350 milj. :m!k. löytäminen käy vuosi vuodelta vaikeammaksi, 33154: Otanmäki Oy: n johtokunnan marras- olisi valtiovallan niin pai'kal'lisen työvoiman 33155: lkuussa 1958 tekemän rautatehtaan sijoitus- 'käytön kuin Virpiniemen sataman liikenteen 33156: päätöksen jälkeen teki heti Oy Esso Ab yhteyteen saamisen vuoksi ryhdyttävä raken- 33157: esityfksen öljysataman saamiselksi Virpinie- tamaan satamaan johtavaa ·rautatietä, jonka 33158: mee.n. Esitys tuli hyväJksytyksr ja yhtiön suunnitelma ja kustannusarvio ovat vwlmiina 33159: keskusjohto myönsi rakentamisen ensivaihee- rautatiehallituksessa. 33160: seen varoja 177 milj. mk. Rakennustyöt Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunni- 33161: alkoivat huhtikuussa 1959 ja nyt on valmiita oittaen edUSlkunnan hyväksyttäväksi toivo- 33162: öljysäHiöitä 50 000 ms, mikä määrä pian lkalk- muksen, 33163: XU,21. - Paaso ym. 799 33164: 33165: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti Kellon pysäkiltä Virpini~en Sfi'!!MfJ- 33166: toimenpiteisiin rautatioo rakentami- tamaotn. 33167: seksi H aukiputaan kunnassa olevalta 33168: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 33169: 33170: Ha~me~J P~. Matti Kekkonen. 33171: Markus Niskala. Pentti Pekkarinen. 33172: Arvi Turkka. Akseli Paarm.an. 33173: Kerttu Saalasti. Olavi Lahtela. 33174: Niilo Ryhtä. Esa Timonen. 33175: Erkki Koivisto. V. E. Svinhufvud. 33176: Kusti Eskola. Aarre Marttila. 33177: Arvo Pentti. Jaakko Kemppainen. 33178: Eemil Partanen. Armas Leinonen. 33179: Axtturi Jämsen. Martti Linna. 33180: Esu Niemelä., Irma Torvi. 33181: Pentti Liedes. 33182: 800 33183: 33184: XII,22. ....- Toiv.al. N:o 359. 33185: 33186: 33187: 33188: 33189: Liedes ym.. : Tutkimukse'n toimittamisesta Oulu'n lää'ni'n ra'n- 33190: 'nikolta KuusamoO'n rakennettava"" rautatien ratasuu'n- 33191: 'nasta. 33192: 33193: 33194: Eduskunnalle. 33195: 33196: Rautatien rakentaminen Pohjanlahden ran~ samon ja Iijoen koskien rakentamista voitai- 33197: nikolta Kuusamoon on ollut vireillä ~Ii 50 siin helpottaa rautatien rakentamisen kautta. 33198: vuotta, mutta asiassa ei ole edistytty. Rata- .Asian eteenpäin viemiseksi olisi täl"keätä, 33199: suunnasta on suoritettu ensimmäiset tutki- että pikaisesti suoritettaisiin mainittua rataa 33200: mukset jo noin 50 vuotta sitten, jolloin tut- !koSkeva perusteellinen tutkimus niin Oulun 33201: ikimuksien kohteena oli Iistä Kuusamon kuin Iinkin suunnilla ja tässä yhteydessä 33202: Paanajärvelle johtavan ratasuunnan selvittä- 'huomioitaisiin rannikon nykyisten liikenne- 33203: minen. Myöhemmin on myöskin suoritettu solmujen ·laajentuminen sekä mahdollisuudet 33204: :alustavia tutkimuksia Oulusta Kuusamoon !kunnollisen satamayhteyden saamiseen. 33205: johtavasta ratasuunnasta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 33206: Rautatien rakentamista rannikolta Kuusa- kunnan päätettäväksi toivomuksen, 33207: moon pitää mm. Oulun läänin Maakuntaliitto 33208: oeräänä tärmeimmistä läänin alueen talous- että hallitus ryhtyisi pikaisii'n toi.- 33209: ·elämän kehittämisen kysymyksistä. Koillis- me'npiteisiin Oulun läänin ra'nnikolta 33210: Pohjanmaan suurten metsävarojen taloudelli- K uusamoO'n johtavam, rautatiesuunM'n 33211: nen hyväksikäyttö vaatisi rautatiekuljetuk- tutkimiseksi sekä selvittäisi tässä yh- 33212: sien saamista. Koillis-Pohjanmaan suurten teydessä rake'ntamismahdoz:tisuudet 33213: :asutuskeskusten kuljetukset myöskin vaativat 'niin Oulu., kui'n li'nki'n ratasuuntien 33214: rautatieyhteyksien saamista. Edelleen Kuu- osalta. 33215: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 33216: 33217: Pentti Liedes. Arvi Turkka. 33218: Hannes Paaso. Irma. Torvi. 33219: Jaakko Kemppainen. Martti Linna.. 33220: 801 33221: 33222: XII,23. - Toiv.al. N: o 360. 33223: 33224: 33225: 33226: 33227: Lahtela ym.: Määrärahasta rautatien rakentamisen aloittami- 33228: seksi Taiva.lkoskelta Kemijärvelle. 33229: 33230: 33231: E d u s k u n n a 11 e. 33232: 33233: Rautatien rakentaminen Savon radan jat- tava ralkentaminen myöskin Kemijärven puo- 33234: kona Kontiomäeltä Hyrynsalmen, Suomussal- leisesta päästä, :kuten edellä mainittu !komitea 33235: men, Taivalkosken ja Posion kunnan kautta jo vuonna 1938 antamassaan mietinnössä on 33236: Kemijärvelle on ollut harkittavana kansalais- ehdotta:nut. 33237: ten ja viranomaisten keskuudessa vuosikym- Mainitun rautatien rakentaminen on kaik- 33238: meniä. Sanotun rautatien rakentamisesta teh- kein va)kuttavin tekijä sen suuren työttö- 33239: tiin aloite jo v:n 1921 valtiopäivillä. Sen jäl- myyden poistamiseksi, mikä on hyvin usein 33240: keen se on ollut useita kertoja eduskunnan ollut mainitulla ratasuunnalla ja sen itä- ja 33241: käsiteltävänä ja sitä on käsiteHyt mm. val- pohjoispuolisissa kunnissa. Sen avulla saatai- 33242: tioneuvoston marraskuun 21 päivänä 1935 siin ne valtion laajat metsäalueet, joiden 33243: Toivo Jauhosen puheenjohdolla Kainuun ja puutavaraa ei voida käyttää, ja joka on siellä 33244: Peräpohjolan talouselämän kohottamiseksi ollut vuosisadasta toiseen ja on edelleenkin 33245: suunnitelmaa laatimaan asetettu komitea, arvottomana, yhteiskunnan käyttöön. Kemi- 33246: joka huhtikuun 14 päivänä 1938 antamas- järven· --Posion--Taivalkosken ratasuunnan 33247: saan mietinnössä (komitean mietintö n:o 10/ varressa ovat parhaat ja sopivimmat puuteol- 33248: 1938) on !katsonut po. rautatien tarpeelliseksi lisuuspaikat ensimmäisen 15 km:n matkalla 33249: ja ehdottanut, että sen rakentaminen alettai- Kemijärven asemalta Posiolie päin ja Venä- 33250: siin myöskin Kemijärven puoleisesta päästä jälle laskevien Kitkan ja Oulangan vesistö- 33251: Taivalkoskea kohti. alueen metsiä varten Posion kunnan alueella. 33252: Eduskuntakin on hyväksynyt lain, jonka Kaikilla mainituilla vesistöalueilla ovat va:l- 33253: mukaan ju vuosina 1939-1946 oli rakennet- tavat valtion ja yksityisten metsäalueet suu- 33254: tava rautatie Kontiomäeltä Taiva:lkoskelle. rine käyttämätHimine ja nykyoloissa miltei 33255: Eduskunnan päätöksen mukaan on myöskin arvottomiue pnuvarastoineen. 33256: jo ennen talvisotaa täyskoneellisesti tutkittu 33257: ratasuunta 'l'aivalkoskelta Posion kunnan Mainittakoon, että metsänhoitaja A. E. 33258: kautta Kemijärven asemalle. Rautatien ra- Järvisen suorittaman tutkimuksen ja laati- 33259: kennustyöt Kontiomäen-Taiva;1kooken välillä man hakkuusuunnitelman mukaan on Kemi- 33260: aloitettiin ennen sotia ja on niitä jatkettu järven pohjoispuolisten vesistöalueiden val- 33261: näihin asti ja jatketaan edelleen. On selvää, tion omistamien metsämaiden pinta-ala noin 33262: että jos sodat eivät olisi häirinneet rakennus- 1 600 000 hehtaaria ja sillä kasvava puusto 33263: töitä, olisi Kontiomäen-Taivalkosken rauta- noin 70 000 000 ms, josta yli-ikäisten havu- 33264: tie valmistunut jo vuonna 1946. Kaiken puuvaltaisten metsien puuston. 50 000 000 ms 33265: todennäköisyyden mukaan Taivalkosken- ja tukkipuita niistä vähintään 60 000 000 ik:ap- 33266: Kemijärven välinen rautatiekin olisi valmis, paletta. Tämän alueen puiden vuotuisen lisä- 33267: koska sen rakentamista pitivät rautatieviran- kasvun metsien nykyisessä tilassa ollen on 33268: omaiset ja muutkin rautatieverkoston järki- hän laskenut olevan noin 760 000 ms ja to- 33269: peräisen kehittämisen ja metsähallitus valtion dennut, että se voi metsänhoidolliseen kun- 33270: metsien kannalta erikoisen tarpeellisena ja toon saatettuna kohota kaksinkertaiseksi. 33271: 1kiilreellisesti toteutettavana. Kemijärven ja Mainitulla alueella on va:ltion omistamia met- 33272: Taivalkosken välinen osa olisikin saatava siä noin 80% ja yksityisten metsiä vain 33273: maJhdollisimman pian ra!kenteille ja aloitet- 20%. 33274: 101 E 74/60 33275: 802 Xll,23. - Ta.iva.lkoslten-Kemijä.rven rautatie. 33276: 33277: 33278: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- t1~lo-ja menoarvioesitykseen 50 mil- 33279: nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- joonan markan määrärahan rautatien 33280: muksen, rakentamisen aloittamiseksi Taivalkos- 33281: kelta Kemi,iärvelle. 33282: että hallitus ottaisi vuoden 1961 33283: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 33284: 33285: Olavi Lahtela. Akseli Paa.rman. Markus Niskala. 33286: 803 33287: 33288: XU,24. - Toiv.al. N: o 361. 33289: 33290: 33291: 33292: 33293: Helle ym. : H yvinkää11r-Hangon rautatien ylittävän siUm" 33294: rakentamisesta Nummelan asemanseudulla. 33295: 33296: 33297: Eduskunnalle. 33298: 33299: Uudenmaan läänin lääninhallituksen pyy- tapaili.tuma.a:n asutuksen kiertäen. Näiden 33300: dettyä 31. 8. -59 m.aanmittausha.LlitU'kselta suunnitelmien toteuttaminen ei kuiten!kaan 33301: toimenpiteitä rakennuskaavamittauksen suo- poista nyt puheena olevan ylilrnl'kusilian tar- 33302: rittamiseksi sekä ra:kennuskaavan laatimiseksi vetta, !koska asutus juuri tällä !kohtaa on erit- 33303: Vihdin pitäjän Nummelan asemanseudulla täin tiheä !kummallakin puolen rautatietä. 33304: on sa:notut työt nyttemmin määrätty suoritet- Mitä nykyiseen tasoristeykseen vielä tulee, 33305: tavaksi. on se huonon näkyvyyden vuoksi erittäin 33306: Rakennuskaavan suunnittelussa ovat tär- vaamllinen aiheuttaen liikennoonnettomuuk:- 33307: keimpiä ja !kaavan suunnitteluun ol~Hisim siakin. 33308: min vaikuttavia tekijöitä 1iikennej'ärj(l8telyt. Edellä (lSitettyyn viitaten ehdotamme !kun- 33309: Tämän vuoksi Nummelan asemanseudulla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 33310: dleva rautatien ja ma.a.ntien tasoristeys on muksen, 33311: saatava eritasoiseksi ennen rrekennuskaavan 33312: laatimista, koska muuten on olemassa se että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 33313: vaara, että kaavoitustyö suurelta osalta me- toimenpiteisiin H yvitnkääln-Hang(Yfl, 33314: nee huk'ka.an. rautatien yUttävän s·illan raken-tami- 33315: Seudulla laadittujen uusien tiesuunni- seksi Nummelan asemanseudulla. 33316: telmien mukaan tulee kauttakulkuliikenne 33317: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 33318: 33319: Veikko Helle. Lars Lindeman. 33320: G. Henriksson. Kaarlo PitsiDki.. 33321: Saara. Forsius. 33322: 804 33323: 33324: XII,25. - Toiv.al. N: o 362. 33325: 33326: 33327: 33328: 33329: Matilainen ym..: Määrärahasta alikäytävän rakentamiseksi 33330: Tai'nionkoske-n, asema-alueelle. 33331: 33332: 33333: E d u s k u n n a 11 e. 33334: 33335: Jatkuvasti lisääntyvän liikenteen johdosta nettava radan alikäytävä. Sen rakentamisella 33336: on Imatran kauppalan a:lueelle jouduttu ra- epäilemättä helpotettaisiin myöskin liikenne- 33337: kentamaan runsaasti uusia teitä. Näistä teistä painetta tuntuvasti pullonkaulakai muodostu- 33338: useat joutuvat ylittämään myös rautatiet, massa olevalle Mansi'k!kakoSken sillan läntisen 33339: joita kauppalan alueella on useita. Uusia pään tieristeykselle. 33340: maanteitä rakennettaessa on rautatiet yli- Ehdotamme edellä sanottuun viitaten edus- 33341: tetty etupäässä tasoristeyksillä. Niin on tehty kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 33342: myös Tainionkosken asema-alueen kohdalla. 33343: Nyt kun Imatran--Joutsenon pikatie on val- että hallitus ottaisi vuoden 1961 33344: mistuttuaan huomattavasti lisännyt liiken- tulo- ja menoarvioesityksee-n, tarpeelli- 33345: nettä Tainionkosken väestökeskuksesta pika- sen määräraha-n, Tainio-n,koske'n asema- 33346: tielle, mikä tasoylikäytävän kautta on jo suo- alueen kohdalla oleva-n, radan alikäy- 33347: rastaan vaarallista, niin Tainionkosken ase- tävän rakentamista varten. 33348: ma-alueen kohdalle olisi kiireellisesti raken- 33349: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 33350: 33351: Kalle Matilainen. Sulo Hostil&. 33352: Meeri Kalavainen. Valto Käkelä. 33353: 806 33354: 33355: XD,26. - Toiv.al. N: o 363. 33356: 33357: 33358: 33359: 33360: V. R. Virtanen ym.: Nokian asemalla sijaitsevan tasoylikäy- 33361: tävän rakentamisesta yli- tai alikäytäväksi. 33362: 33363: 33364: E d u s k u n n a 11 e. 33365: 33366: Nokian aseman vieressä, sen länsipuolella, 33367: 1 33368: Parhaillaan on rakenteilla Tampereen- 33369: ylittää Pinsiön !kylätie ratapihan tasoylity'k- Vaasan ja Tampereen-Porin runkotiet No- 33370: senä. Rautateiden toimesta on ajoneuvolii- kian 'kauppalan alueella. Paikkrukunnan ylei- 33371: kenne estetty vuodesta 1959 lukien. Ylikäy- sen mielipiteen mukaan voitaisiin aseman yli- 33372: tävä on sensijaan vilkkaasti jalankulkijain käytävän muuttamiseHa eri tasolla 'kulkeva'ksi 33373: ja pyöräilijöiden liikennöimä. Laajan rata- 'liikenneväyläiksi ratkaista samalla !kertaa yh- 33374: piha'll! ylittävänä se on erittäin vaarallinen ja dystien rakentaminen Nokialta sanotulle run- 33375: vaaraJllisuutta lisää vielä junien ruuhkautu- kotielle. 33376: minen vilk!k:aimman liikenteen aikana ase- Edelläolevan johdosta ehdotamme eduskun- 33377: nm;lle, miikä aiheuttaa ylittävien ihmisten 'koh- nan hyväksyttäväksi toivomU'ksen, 33378: dalta junien alitse ja vaunujen välitse ikul- 33379: kemista. että hallitus ensi tt1assa ryhtyisi toi- 33380: Nokian kauppalan toimesta on 3 ja 4 päi- menpiteisiin Nokian asemalkt sijaitse- 33381: vinä joululkuuta 1959 toimitettu liikennelas- van tasoylikäytävän rakentamiseksi eri 33382: kelma ylikäytävällä ja se osoitti 3 046 henki- tasossa olevaksi yli- tai alikäytäväksi. 33383: lön ylittäneen ylikäytävän 3. 12. ja 3 001 33384: henkilön sitä seuraavana päivänä. 33385: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 33386: 33387: Väinö R. Virtanen. Kuuno Honkonen. 33388: Leo Suonpää. Elli Stenberg. 33389: 806 33390: 33391: XII,27. - Toiv.a.l. N:o 364. 33392: 33393: 33394: 33395: 33396: Ala.-Xulju ym.: Määrärahasta ylikulkust'llan rakentamiseksi 33397: 8 einäjoen, ratapihaln poikki. 33398: 33399: 33400: E d u s k u n n a 11 e. 33401: 33402: Seinäjoen laaja ja vilkasl:iikenteinen rata- Vaikka Seinäjoen ratapiha-alueen pohjois- 33403: piha-alue jalkaa Seinäjoen kaupungin kahteen päässä on a1i!kullk:usi.'lta, ei tämä ole voinut 33404: osaan, joiden välillä tällä hetJkel1lä vallitsevat ratkaista henkilöliikennettä Pohjan kaupun- 33405: varsin epätyydyttävät sisäiset 'liikenneyhtey- ginosaan, sillä tunneli on useimmiten- val- 33406: det. Rata-alueen itä- ja pohjoispuolel'la oleva, lankin syksyisin ja keväisin - jrulankulki- 33407: asukasluvultaan noin 3 000 henkeä käsittävä joille mahdoton kulkea. Luvaton liikenne 33408: nopeasti kasvava Pohjan !kaupunginosa on ratapiha~alueen poikki onkin ollut huolestut- 33409: pahoin jäänyt lapsipuolen asemaan kaupun- tavan suuri. Vuonna 1953 22. 8. !klo 6-17 33410: gin liike- ja kauppakeskukseen johtavien kutlk.i luvatta ratapihan poilkki 818 jalanlkul- 33411: 1lii.kenneyhteylksien puuttuessa. lkijaa ja 489 poJ!kupyöräilijää. Tänä vuonna 33412: Tärrnän epäkohdan. poistamiseksi on jo noin 15. 1. hlo 6-17 toimitettiin uusi laSkenta, 33413: vuosikymmenen ajan tehty suunnitelmia ja joka osoitti, että ratapiha-alueen ylitti: 2 320 33414: aloitteita. Vuonna 1953 valtionrautateiden jalankulkijaa ja 847 pyöräilijää. Luvatta 33415: taiholta tehtiin suunnitelma riippusil'lan ra- !kulkeminen ratapihan a:lueitten poilkki usein 33416: kentamiseksi ratapiha-alueen poikki. Myö- junai:n välissä pui!kkelehtien on pelottavasti 33417: hemmin on VR laatinut uuden suunnitelman kasvanut. Koulula.isista sadat opilaat !käyttä- 33418: rautasillan ralk:entamiseksi jalanku'lldjoita vät näitä vaarrullisia oi'koteitä. Onnettomuuk- 33419: ja pyöräilijöitä varten. Tämän suunnitelman sia on tapahtunut. Milkään ei voi tätä epä- 33420: mukaan on silta 179.3 m. pitkä, 6.1 m. kor- kohtaa poistaa, eHei: ylikullk:usiltaa ralkenneta. 33421: lk:ea,rakennettu !kuuden pilarin varaan. Kus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33422: tannusten on laskettu olevan 24.5 milj. mlk:. nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 33423: Seinäjoen kaupunki on sitoutunut ottamaan muiksen, 33424: sHlan kustannuksiin osaa 10 %:lla. 33425: Sillan rakentaminen on ollut valtioneuvos- että hallitus ottaisi vuoden 1961 33426: ton hyväksymässä työttömyysohjelmassa usei- tulo- ja menoarvioesitykse.en riittävän 33427: den vuosien ajan, mutta sitä ei ole saatu miiärärahatn ylikulkusillan rakentami- 33428: työttömyystyönä !käyntiin, koslk:a suurin osa seksi Seinäjoen ratapihan poikki kes- 33429: työstä kuuluu metalliteollisuuden piiriin. kusta-alueen kohdalta Pohjam kaupun- 33430: Tämän vuoksi olisi ralk:ennusmäärära:hat otet- gt'nosaan. 33431: tava valtion menoarvioon. 33432: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 33433: 33434: Reino Ala.-Kulju. N. Kosola. 33435: Eino Uusitalo. Aarre Marttila.. 33436: Vå.inö Tikka.oja. Matti Liinama.a. 33437: Veikko Savela.. 33438: 807 33439: 33440: XU,28. - Toiv.al. N: o 365. 33441: 33442: 33443: 33444: 33445: Saalasti ym..: Kiinteämmän yhteistyön aikaansaamisesta vi- 33446: ranomaisten kesken tiesuunnittelujen alkuvaiheessa. 33447: 33448: 33449: Ed uskunnaHe. 33450: 33451: Maamme tieverkoston kehittämissuunnitte- seili!k:ojen sekä ha:r!kitun rakentamisen mitä- 33452: lussa on rakennus- ja korjaustoimenpiteiden töimistä, joka ei ole luonteeltaan enää vain 33453: yhteydessä ilmennyt epäkohtia ja virherat- ylksityistaloudellista, vaan kansantaloudellista 33454: kaisuja, joiden vii;lttäminen edellyttäisi ikiin- suuruusluokkaa aleva asia, johon voi vielä 33455: teämpää yhteistyötä jo varhaisessa suunnitte- tliittyä huomattavia !kultturellisten arvojen 33456: luvaiheessa tieviranomaisten, maanviljelysin- menetylksiä. 33457: sinööripiirien, valta!kunnansuunnitteluelinten, Uuden tie- ja rakennuslain säännösten tar- 33458: seutu-, alue- ja asemakaavasuunnittelijain kistamiseen ja noudattamiseen olisi olemassa 33459: sekä pailkaJllisia olosuhteita edustavien piirien paremmat edellytykset, jos eri näkökohtia 33460: kesken. kokoava asiakäsittely suoritettaisiin jo suun- 33461: Järkevän tieverikoston suunnittelun ehdo- nitteluvaiheessa. 33462: ton edellytys on muidenkin !kuin Hikenne- Edellä olevaan viitaten kunnioittaw ehdo- 33463: näko"'kohtien huomioonottaminen ja senvuoksi tamme eduSkunnan hyvä'ksyttäväksi toivo- 33464: olisi jo ennen tiesuuntatutkimusten suoritta- mu'ksen, 33465: mista otettava huomioon ne monet seikat, 33466: jotka liittyvät tien sijoitukseen. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 33467: Varsin vaikeiksi ovat muodootuneet ny!kyis- toimenpiteisiin kiinteämmän yhteis- 33468: ten säännösten vuoksi teiden hallk:omien tilo- työn aikaa!nsaamiseksi tieviranomais- 33469: jen kulkuyhteyksien Järjestelyt viljelylksille ten, maanvt1j6lysinsinööripiirien, valta- 33470: ja ojastojen toiminnan ylläpitäminen varsin- kunnansuunnittebuelinten, alue-, seutu- 33471: !Jrin tasankoalueella. Ensiluolkkaisen vil~lys ja asemakaavasuunnittelijain ja pai- 33472: maan tiemaaksi käyttäminen merkitsee vuosi- kallista asia-ntuntemusta edustavien 33473: kymmenten ehkä vuosisatojen aikana tehtyjen piirien kesken jo tieswunnittelujen al- 33474: perusparannusten ja viljelysteiknilliste.n kuvaiheessa. 33475: Helsingissä. 12 päivänä helmikuuta 1960. 33476: 33477: Kerttu Saalasti. Johannes Virola.inen. 33478: Viljami Kalliokoski. Onni Ma.nnila, 33479: Ale Holopainen. lfillo :&yhtä. 33480: 808 33481: 33482: :XU,29. - Toiv.al. N: o 366. 33483: 33484: 33485: 33486: 33487: Lahtela. ym.: Toimenpiteisru tie- ja vesirakennushallituksen 33488: aurausohjelman laajentamiseksi. 33489: 33490: 33491: E ·d u s k u n n a 1 !l e. 33492: 33493: Maamme pitkä ja luminen talvi asettaa .Asutustiet, jotka eräissä pohjoisissa kun- 33494: omat eriikoisvaatimuksensa teittemme 'liiken- nissa muodostavat suuren osan 'liikennever- 33495: nöitävässä kunnossa pidolle. l;a!ki yleisistä !kostosta, ovat ennen tie- ja vesira:kennushal- 33496: teistä on ottanutkin tämän huomioon säätä- litU!kselle luovuttamista aurausohjelman ulko- 33497: mällä tien !kunnossapitoon kuuluva!ksi lumi- puolella. Joskus ne jäävä1Jkin auraamatta ja 33498: ja jääesteiden poistamisen. Maantciden pitä- yleensä teitten auraaminen vaatii monimut- 33499: minen talvella moottoriajoneuvoliikenteen kaisia eri!koisjärjestelyjä. Epäikohta on erit- 33500: tarvetta vastaavasti lumi- ja jääesteistä va- täin !kipeä, jonka !korjaamista hartaasti odo- 33501: paana tapahtuukin tyydyttävässä laajuu- tetaan. 33502: dessa, sillä tieviranomaiset !käyttävät hyvin Kunnan- ja kylätiet ovat, ennenlkuin ne 33503: ha'l'lkitusti lain 12 § : n suomaa oikeutta jättää otetaan paikallisteiksi, tie- ja vesirakennu~ 33504: maantie auraamatta. haHituksen aurausohjelmaan kuulumattomia. 33505: Kun kuitenkin metsätalouden, maatilata- Kunnat ja kylätiekunnat joutuvat vuosittain 33506: iJ.ouden, monien yleisten töiden, osittain !kau- uhraamaan paljon varoja teiden auraami- 33507: pan ja tMllisuuden sekä koululaisten mootto- seksi. Kun näillä teillä talvella on usein yleis- 33508: riajoneuvo!kuljetukset ovat suurimmillaan täikin merkitystä, tuntuu tienpitäjien auraus- 33509: juuri talvella, olisi määrätietoisesti pyrittävä rasitus epäoikeudenmukaiselta. Kohtuutto- 33510: moottoriajoneuvoilla liikennöitävässä kun- maksi kasvaa tämä epä;kohta siitä syystä, että 33511: nossa olevien teiden lisäämiseen talv~lla jopa rasitus kohdistuu erityisesti harvaanasuttui- 33512: yli k:esäajankin määrän. Talviset oloBIJih- hin ja vaikeassa taloudellisessa asemassa ole- 33513: toomme tarjoavat tähän erinomaiset edelly- viin kuntiin ja vä:hävara:isiin ihmisiin maan 33514: tytkse.t maan ja vesien jäätymisen takia. syrjäseuduilla. Kun laki yleisistä teistä sää- 33515: Laki yleisistä teistä asettaa !kuitenkin tää paikallistiet pidettäviksi talvella hevosajo- 33516: eräitä esteitä tämän järkevän liikennepoli- .neuvoiila !k:uljettavru!Sa kunnossa, ellei tienpi- 33517: tiikan toteuttamiselle. toviranomainen toisin määrää, on mahdol- 33518: Ra!kenteilla olevia maanteitä ei voida ottaa lista, ettei epälkohta:a silloinkaan voida kor- 33519: aurausohjelmaan. Ne aurataan vain siinä jata tyydyttävällä tavalla. Lisäksi !kuntien 33520: tapauksessa, että tiellä suoritetaan talvella kannettava!ksi jää osa teiden lk:unnossapidon 33521: rakennustöitä. Kun tietyöt. kestävät usein yli kustannuksista. 33522: kymmenenkin vuotta, sattuu tapauksia, että Kun 4a!kia yksityistä tcistä ei ole vielä sää- 33523: tietä liikennöidään kesällä ja eräinä talvina, detty, ei niiden auraamisesta voine sanoa mi- 33524: mutta toisina talvina se voi olla moottoriajo- tään varmaa, mutta nähtäväisti ne on taxik:oi- 33525: neuvoilla liikennöimättömässä kunnossa. Tästä tus jättää TVH: n aurausohjelman ulkopuo- 33526: on luromollisesti suurta haittaa ja !kiusaa tien lelle. Lakia laadittaessa olisi tähän seilkkaan 33527: käyttäjille. TaloudeHisessa mielessä tuntuu kiinnitettävä vakavaa huomiota. Silmällä pi- 33528: myös nurinkuriselta, että maantie, johon on täen jatkuvasti kasvavan moottoriajoneuvo- 33529: uhrattu jo kymmeniä miljoonia martkkoja ja liilkenteen "Whokasta hyväksi käyttöä talvella 33530: jdka voidaan verrattain pienillä kustannuk- voitaneen asiallisesti puolustaa sitä!kin, että 33531: silla pitää läpi vuoden liikennekelpoisena, on myös yksityisistä teistä on pyrittävä otta- 33532: yli puoli vuottakin !käytännöllisesti !katsoen maan tie- ja vesirakennusha;llituksen auraus- 33533: suljettuna. ohjelmaan mahdollisimman paljon. 33534: xn,29. - Lahtela ym. 809 33535: 33536: Saaristojen ja syrjäseutujen elinkeinoelä- että halJlitus ryhtyisi kiireeUise8ti 33537: mää voitaisiin huomattavasti elvyttää, jos toimenpiteisiin, joilla tehdiiän mahdol- 33538: talviteitä pidettäisiin nykyistä enemmän liseksi ottaa tie- ja v.esirakernnushaUi- 33539: moottoriajoneuvoUla ikuljettavassa IJrunnossa. tuksen aurausohjelmaan aurauskelpoi- 33540: Luonnon suomia talvisia olosuhteitamme on set valmiit ja mkenteilla olevat tiet 33541: syytä käyttää mahdollisimman runsaasti hyö- sekä saaristojen ja syt"jiiseutujen asuk- 33542: dybi. koit1le tärkeät talvitiet. 33543: Edellä olevaan viitaten ehdotamme IJrun- 33544: nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 33545: muksen, 33546: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1960. 33547: 33548: Olavi Lahtela.. Toivo Friman. Ale Holopainen. 33549: Artturi Jämsen. Akseli Pa.a.rman. Tahvo Rönkkö. 33550: Hannes Paaso. Veikko Savela. Eemil Partanen. 33551: Esa Timonen. Niilo Ryhtä. Yrjö Sinkkonen. 33552: Pentti Liedes. Esu Niemelä. Markus Niskala. 33553: 33554: 33555: 33556: 33557: 102 E 74/60 33558: 810 33559: 33560: XII,SO. - Toiv.al. N: o 367. 33561: 33562: 33563: 33564: 33565: Lehmonen ym.: Asutusalueiden yleisten teiden rakennustöi- 33566: den loppuun saattamisesta. 33567: 33568: 33569: E d u s kun n a ll e. 33570: 33571: Eri puolilla maata on maanhankintalain tusalueteiden rakennustöiden loppuuru. suo- 33572: ja maankäyttölain toimeenpanon yhteydessä rittaminen koko maassa kiireellisesti toimeen- 33573: muodostuneilla asutusalueilla yleiselle lii- pantava. Asutustoiminnan jatkuvuuden an- 33574: kenteelle ja tavarankuljetuk.selle tärkeitä siosta muodostetaan lisäksi runsaasti uusia 33575: yleisten teiden rakennustöitä keskeneräi- asutusalueita, joille yleisten teiden raken- 33576: sinä. Syynä keskeyttämiseen on jokaisessa taminen on myös välttämätöntä. Näiden 33577: tapauksessa ollut varojen puute. Asutus- yleisten teiden rakentaminen turvaa aina 33578: alueiden yleisten teiden rakentamiseen vuo- alueellaan myös työllisyyttä. 33579: sittain liian pieninä myönnetyt määrärahat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 33580: ovat tarpeettomasti pitkittäneet teiden käyt- eduskunnam. hyväksyttäväksi toivomuksen, 33581: töönottoa. Keskeneräiset tiet ovat useassa 33582: tapauksessa jo rakennetuiltakin osiltaan rap- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 33583: peutuneet siinä maarm, että joutuvat toimenpiteisiin asutusaluet."lle suunni- 33584: uudelleen kunnostettaviksi ja näin on vuo- teltujen, mutta vielä osittat'n tai ko- 33585: sittain aiheutunut käyttämättömistä kesken- konaan rakentamatta olevien yleisten 33586: eräisistä teistä suuri kansantaloudellinen teiden rakennustöiden loppuun saatta- 33587: tappio. Kaikki hyötynäkökohdat huomioon miseksi. 33588: ottaen olisi siis keskeneräisten yleisten asu- 33589: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 33590: 33591: Siiri Lehmonen. Veikko Rytkönen. 33592: Kaino Haapanen. Aleksi Kiviaho. 33593: Toivo Salin. Pentti Liedes. 33594: Elli Stenberg. Aarne Pulkkinen. 33595: Toivo Niiranen. Matti Merilii.in.en. 33596: Toivo Asvik. Hannes Tauriainen. 33597: J. Mustonen. P. Pnhakka, 33598: Martti Linna. E. Hietanen. 33599: Eino Roine. Eino Tainio. 33600: T. Kelovesi. Kauko Tamminen. 33601: Rainer Virtanen. Antto Prunnil8.. 33602: 811 33603: 33604: XU,31. - Toiv.al. N:o 368. 33605: 33606: 33607: 33608: 33609: Vennamo: Varojen osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden 33610: rakentamiseen. 33611: 33612: 33613: E d u s kun n a U e. 33614: 33615: Kunnan- ja kyläteiden rakentaminen on Lausutun perusteella esitän eduskunnan 33616: maassamme edelleen monilla seuduilla kes- hyväksyttäväksi toivomuksen, 33617: ken, ja kuitenkin on maassamme työn puu- 33618: tetta. Tällainen asiantila on luonnoton. että haUitus kiireeUisesti ryhtyisi 33619: Kun kerran varoja löytyy välttämättö- toimenpiteisiin riittävien varojen 33620: miin työttömyystöihin ja työttömyysavustuk- osoittamiseksi tarpeellisten kunnan- ja 33621: siin, niin niitä täytyy löytyä myös tarpeel- kyläteiden rakentamiseen ja samalla 33622: listen kunnan- ja kyläteiden rakentamiseen. poistaisi tätä hyödyllistä tietä työn 33623: Tämä on maaseutukansan yksimielinen mie- ja toimeent>ulon puutetta. 33624: lipide. 33625: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 33626: 33627: Veikko Vennamo. 33628: 812 33629: 33630: XD,S21. - Hemst.mot. N: o 369. 33631: 33632: 33633: 33634: 33635: Procope m.fi;: Angående förbättringsarbeten på J orvasvägen. 33636: 33637: 33638: TiU Riik:sdagen. 33639: 33640: Statsmaik:ten :har under de senaste åren av bindelse fick förfalla och utbyggnad och vi- 33641: olika orsaker nödgats fästa särskild uppmärk- dareplanering awtannade. Trots att fyra 33642: samhet vid byggnadet ooh Ulliderhållet av år förgått sedan Porkala-området återficks 33643: vägnätet i la.ndets olika trrukter. Sålunda har ooh toots att vägen enligt tillgängliga uppgif- 33644: även de stora :b.uvudvägarna, viJ.ka strålfor- ter har att fylla ett mycket stort trafikbehov 33645: migt utgår från huvudstaden i rilktningarna befinner den sig för närvarande tili sina 33646: Åbo (väg nr 1), Björneborg (2), Tavastehus huvuddelar i ett miserabelt slki'Ck. Vägbred- 33647: -Tammerfors (3), Hyvinge-Jyvä.Skylä (4), den är för liten, vägbanan är så ojämn att 33648: La.htis (5) och Borgå-Kouvol31-Ko1lka (6 den på många ställen är körfarlig ooh fram- 33649: och 7) kunnat försättas 1 ett skiclr som. i stort för allt är vägen inte färdigt planerad och 33650: sett kan anses vara tillfredsställande. Ett utbyggd. 33651: iögonenfallande och beklagligt undantag ges Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har på 33652: det dodk: oeh detta undantag utgöres ruv den ett sätt som är värt erkänsla utfört under- 33653: västligaste utfartsvägen från Helsingfors, sokningar och utarbetat planer för Jorvasvä- 33654: den s.ik:. J orvasvägen. gens fortsättning över Ky:rik:slätt, De.gerby 33655: Då Jorvasvägen byggdes på 1930-talet off- och Ingå ti1l Karis. Det vore mydket angelä- 33656: rades mycke.n: planeringsmöda och stora me- get med tanlke såväl på dessa och närliggande 33657: del på att denna trafikled, som hildar en orters lokala trafiik:förbindelser som på södra 33658: mydket vilktig förbindelselänk mellan. huvud- Finlands vägnät i allmänhet, att vägplanerna 33659: staden samt västra Nyland och sydvästra nu ik:und~ slutföras och byggn:adsarbetena så. 33660: Finlalllds ikusttrakter, slmlle fylla långt- snart som möjligt inledas, samtidigt som den 33661: gående krav. Resultatet, vägsträckan Hel- redan existerande delen av vägen skulle 33662: singfo~orvas station, var för dåtida för- breddas och förbättras. 33663: hållanden oomäl"kni:ngsvärt. Infartsvägen tiJI Med åberopande av vad som ovan anförts 33664: Finlanrls huvudstad över W esbend och föreslå:s vördsamt att riksdagen ville hem- 33665: Drumsö har med slkwl beteclrnats som en av ställa, 33666: världens vadkraste och är som sådam. en tu- 33667: ristsevärdhet av betydelse. att regeringen ·måtte vidtaga bråds- 33668: Kriget och efte.rkrigstiden med arrenderin- kande åtgärder för att den s.k. J orvas- 33669: gen åt Sovjetunionen av det s.k. Porkala- vägen, som rnu förbinder Helsingfors 33670: områ:det, genom vilik:et Jorvasvägen löper, be- med J orvas i Kyrkslätt, skulle förbätt- 33671: tydde emellertid att denna vi!ktiga vägför- ras ock färdigbyggas. 33672: Helsingfors den 12 februari 1960. 33673: 33674: Victor Procope. Sven Höptröm. Nils Meinander. 33675: 813 33676: 33677: XII,32. - Toiv.al. N: o 369. 33678: Suomennos. 33679: 33680: 33681: 33682: Procope ym.: J orvaksentien parannustöistä. 33683: 33684: 33685: E d u s k u n n a ll e. 33686: 33687: Valtiovallan on viime vuosina täytynyt eri suunnittelun pysähtymistä. Vaikka neljä 33688: syistä kiinnittää erityistä huomiota tieverkon vuotta on kulunut Porkkalan alueen takaisin 33689: rakentamiseen ja ylläpitoon maan eri seu- saamisesta ja vaikka tien on käytettävissä 33690: duissa. Siten on myös suuret päätiet, jotka olevien tietojen mukaan tyydytettävä hyvin 33691: säteittäin lähtevät pääkaupungista Turun suurta liikennetarvetta, on se nykyisin pää- 33692: (tie n:o 1), Porin (2), Hämeenlinnan-Tam- osiltaan kurjassa kunnossa. Tien leveys on 33693: pereen (3), Hyvinkään-Jyväskylän (4), liian pieni, ajorata on niin epätasainen, että 33694: Lahden (5) ja Porvoon-Kouvolan-Kotkan se monissa kohdissa on vaarallinen, ja ennen 33695: suuntiin, voitu saattaa kuntoon, jota suurin kaikkea tietä ei ole suunniteltu valmiiksi ja 33696: piirtein voidaan pitää tyydyttävänä. Kui- jatkettu. 33697: tenkin on eräs silmiinpistävä ja valitettava Tie- ja vesirakennushallitus on tunnustusta 33698: poikkeus ja se on läntisin ulosmenotie Hel- ansaitsevalla tavalla suorittanut tutkimuksia 33699: singistä, ns. J orvaksentie. ja laatinut suunnitelmia .Jorvaksentien jatka- 33700: Kun Jorvaksentie 1930-luvulla rakennet- miseksi Kirkkonummen, Degerbyn ja Inkoon 33701: tiin, uhrattiin paljon suunnittelutyötä ja va- kautta Karjaalle. Niinhyvin näiden ja lähi- 33702: roja, jotta tämä liikenneväylä, joka muodos- paikkakuntien paikallista liikennetarvetta 33703: taa hyvin tärkeän yhdyssiteen pääkaupungin kuin Etelä-Suomen tieverkostoa yleensä sil- 33704: ja läntisen Uudenmaan sekä Lounais-Suomen mällä pitäen olisi erittäin tärkeätä, että tie- 33705: rannikkoseutujen välille, voisi täyttää pit- suunnitelmat nyt voitaisiin suorittaa lop- 33706: källe meneviä vaatimuksia. Tulos, tieosuus puun ja rakennustyöt aloittaa mahdollisim- 33707: Helsinki-Jorvaksen asema, oli silloisissa man pian, samalla kun nyt jo olevaa tieosaa 33708: oloissa huomattava. Sisääntulotietä Suomen olisi levennettävä ja parannettava. 33709: pääkaupunkiin Espoon W estendin ja Lautta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun- 33710: saaren kautta on syystä pidetty yhtenä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 33711: maailman kauneimmista, ja sellaisena se on vomus, 33712: merkittävä turistinähtävyys. 33713: Sota ja sodanjälkeinen aika, jolloin ns. e.ttä hallitus ryhtyisi kiireellisiin 33714: Porkkalan alue, jonka kautta Jorvaksentie toimenpiteisiin ns. J orvaksentien, joka 33715: kulkee, oli vuokrattuna Neuvostoliitolle, mer- nyt yhdistää Helsingin Jorvokseen 33716: kitsi kuitenkin tämän tärkeän tieyhteyden Kirkkonummella, parantamiseksi ja 33717: rappeutumista ja jatkamisen ja edelleen valmiiksi rakentamiseksi. 33718: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 33719: 33720: Victor Procope. Sven Högström. Nils Meinander. 33721: 814 33722: 33723: XII,33. - Toiv.al. N: o 370. 33724: 33725: 33726: 33727: 33728: Helle ym.: Uudenmaan läänin Vieolojen parantamisesta aloit- 33729: taen Lohjar~r-Hyvinkään yhdystien rakentamisesta. 33730: 33731: 33732: E d u s k u n n a 11 e. 33733: 33734: Uudenmaan läänin alueella asuvan väes- kään !kaupunkiin on paikkojen etäisyyteen 33735: tön lukumäärän, huomattaviin mittasuhtei- nähden kohtuuttoman monimutkainen ja ai- 33736: siin kehittyneen teollisuuden, rannikolla si- kaa viepä. Tämän yhdystien pikaista raken- 33737: jaitsevat satamat sekä pääkaupungin sellai- tamista vaatii eritoten raskas liikenne näi- 33738: senaan aiheuttaman kauttakulkuliikenteen den teollisuuspaikkakuntien välillä. Sum- 33739: huomioon ottaen on tämän läänin osalle ny- mittaisissa laskelmissa on näet todettu tava- 33740: kyisin tulevia tiemäärärahoja maan muiden rakuljetusten nousevan tällä tieosuudella 33741: osien saamiin määriin verrattuna pidettävä yli 100 000 tonniin vuodem. 33742: Hi'aiD. väihäisinä. Vuosittain !käytetystä 10- Vaikka Lohjan-Hyvinkään kehätie onkin 33743: 15 mrd. mk: n määrästä on Uudenmaan vain osa läänin tieolojen kokonaisratkai- 33744: osuus ollut vain noin 1 mrd. mk. Uudenmaan susta, merkitsisi se ratkaisevaa parannusta 33745: läänin tieoloille OIIl tyypillistä se, että Hel- länsi-itä-suuntaisessa liikent~ä Uudella- 33746: singistä eri puolille maata säteittäisesti maalla. Myös työllisyysnäkökohdat Helsin- 33747: suuntautuvat tiet kulkevat läänin alueen gin työvoimapiirissä edellyttävät tällaisten 33748: poiMi, mutta näitä yhdistävät länsi-itä-suun'- laajakantoisempien tiesuunnitelmien toteut- 33749: taiset yhdystiet puuttuvat kokonaan tai tamisvaiheeseen saattamista viimeistään ai- 33750: ovat kapeina, mutkaisina ja mäkisinä täysin nakin siinä yhteydessä, jolloin Tarvontie 33751: vanhanaikaisella kannalla. Useissa yhteyk- on valmistumassa. 33752: sissä. on korostettu tämän epäkohdan korjaa- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 33753: misen kiireellisyyttä. Näiden ns. kehäteiden nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 33754: taJ.i>OOllisuus on vuosi vuodelta käynyt sitä- vomuksen, 33755: kin yleisemmäksi, kun eri puolilla lääniä 33756: olevat keskukset ovat kasvaneet ja joutuneet että kaZUtm ryhtyisi kiireeUisiin 33757: etsimään teollisuudelleen ja muulle elinkei- toimenpiteisiin Utulenmaan lääni'n t~ 33758: notoiminnalleen tyydyttävämpiä liikennerat- olojen parantamiseksi aloittaen Loh- 33759: kaisuja. jan-HyVinkään ykdystwn rake'nta,- 33760: Maantieyhteys Lohjan kauppalasta Hyvin- misesta. 33761: Helsingissä 11 päivinä helmikuuta 1960. 33762: 33763: Veikko Helle. Kaarlo Pitsinki. 33764: G. Henriksson. Ma.tti Ma.ttfla.. 33765: Lars Lindeman. Saara. l'orsius. 33766: 815 33767: 33768: XII,34. - Toiv.al. N: o 371. 33769: 33770: 33771: 33772: 33773: R. Virtanen ym..: Maantien rake-ntamisesta Lohjalta Karkki- 33774: .lan kwutta H yvinkäälle. 33775: 33776: 33777: Ed uskunnaHe. 33778: 33779: Helsingistä Karkkilan kauppalan kautta jonka kautta tapahtuu melkoinen tavarakul- 33780: Poriin johtavan tien nyttemmin valmistut- jetus Karkkilaan ja päinvastoin. Lisäksi on 33781: tua ovat liikenneylhteydet Karkkilasta Hel- odotettavissa, että Högforsin tehdas siirtyy 33782: sin!kiin ja Poriin huomattavasti parantuneet. lähivuosien aikana kokonaisuudessaan tava- 33783: Sitä vastoin Lohjalie ja Hyvinkäälle, jonne rakuljetustensa osalta autdkuljetuksiin, joten 33784: suuntautuu melkoinen tavara- ja henkilölii- tieyhteyksien parantaminen Karkkilasta Loh- 33785: kenne, ovat tieyhteydet nykyaikaisell.e tava- jalie ja Hyvinkäälie olisi välttämätöntä. 33786: raliikenteelle miltei soveltumattomat. Viimeksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 33787: mainittujen keSkuksien tieyhteyksien paran- 1kunnan hyväksyttävaJksi toivomuksen, 33788: tamisen puolesta puhuvat monet varsin pai- 33789: navat seikat. Ensinnäkin Karkkilan kauppa- että hallitus S'Uorituttaisi kiireellisesti 33790: lalla on oppilaspaikkoja Lohjan seudun tutkim:uksen uuden maantien rake-nta- 33791: ammatti!kou:IUB88., joten liikenneyhteyksien mueksi Lohjalta Karkkilont, kauppalan 33792: parantaminen sinne olisi vä.lttämä.töntä.. Toi- kautta H y1JinkMlle. 33793: seksi Hyvinkää on lähin rautatieristeysasema, 33794: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 33795: 33796: Rainer Virtanen. Toivo Salin. Gösta. Rosenberg. 33797: 816 33798: 33799: Xfi,35. - Toiv.al. N: o 372. 33800: 33801: 33802: 33803: 33804: Salin ym.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien rakenta- 33805: miseksi Hyvinkään kaupungista Mäntsälän kirkonkylään. 33806: 33807: 33808: E d u s kun n a B e. 33809: 33810: Taajaan asutun Pohjois-Uudenmaan tie- Kelirikko vaikeuttaa liikenruettä tämän joh- 33811: verkoston kehittäminen on jäänyt hoitamatta, dosta siinä määrin, että raskailla kuol'Dl.a- 33812: eikä tieverikosto pysty tyydyttämään jatku- autoilla ei tiellä voida liikennöidä. Matka 33813: vasti suurentuvan liikenteen tarvetta. Helsin- ko. tietä Hyvmkäältä MäntsäJ.ään on 38 km. 33814: gistä lähteviä runkoteitä yhdistävät tiet Uusi suora tie lyhentäisi matkaa n. 18 !km. 33815: Pohjois-Uudellamaalla ovat huonossa ikun- Raskasta liikennettä kestävä suora tie Hy- 33816: nossa ja vaikeasti liikennöitäviä. Lohjan- vinkäältä Helsingin-Lahden piikatielle Mänt- 33817: Karkkilan-Hyvinkään-Mäntsälän välillä ei Sälään poistaisi Pohjois-Uudenmaan !kohdalta 33818: ole suoraa yhdystietä laisinkaan, joten paik- !kuljetusvaikeudet mm. Porvooseen, Kotkaan 33819: kakunnalta toiselle täytyy kulkea pitkiä ja Haminaan, joihin suuntautuva liikenne 33820: kiertoteitä käyttäen. Alustavasti suunniteltu nyt on vai!keasti hoidettavissa. Teollisuuden 33821: ns. kehätie mainittujen paiclralkuntien välille ja maatalouden kehittämisen kannailta Hyvin- 33822: toisi ratkaisun Pohjois-Uudenmaan tieoloihin. Ikään-Mäntsälän suoralla tieyhteydellä olisi 33823: Tämän suunnitelman keskeisenä paikkakun- mitä suurin merkitys. 33824: tana on Hyvinkään kaupunki, joka on maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 33825: kunnan suurin teollisuuskeskus tuotannon kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 33826: bruttoarvorr noustessa yli 8 miljardin. Tie- 33827: yhteydet Hyvinikää;ltä itään !kaipaavat pi- että halllitus suorituttaisi kiire-ellisesti 33828: kaista korjausta. Hyvinkääitä Mäntsälän tutkimuksen uuden maantien rakenta- 33829: !kirkonkylään johtava nylkyinen tie on mäJki- miseksi Hyvinkään kaupungista Mänt- 33830: nen, !kaarteet jyrkkiä ja tiepohja huono. sälän kirkonkylään. 33831: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 33832: 33833: Toivo Salin. Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen. 33834: 817 33835: :XU,36. - Toiv.al N: o 373. 33836: 33837: 33838: 33839: 33840: Lahti ym.: Kaakkoisen rajaseudun tieolojen parantamisesta. 33841: 33842: 33843: Eduskunnalle. 33844: 33845: Kaakkoisen rajaseudun tieoloissa olisi vielä teiden, jotka rajan johdosta katkesivat. Tie 33846: paljon korjaamista. Liikenneyhteydet rajan on kuitenkin vielä kesken. Sen pikainen val- 33847: johdosta katkesivat ja vähäisistä korjauksista mistaminen olisi ajankohtainen tehtävä. 33848: huolimatta ne ovat edelleen heikot. Ainoa kul- Suora yhteys Ylämaalta Miehikkälään puut- 33849: kuväylä Haminasta itään valtakunnan ra- tuu kokonaan. Kun Ylämaan ja Miehikkälän 33850: jalle, Virolahteen, sieltä Miehikkälään ja kunnilla on yhteisiä sosiaalisia laitoksia, on 33851: Ylämaalle, edelleen Lappeenrantaan ja asioiden hoito vaikeata. Päästäkseen Miehik- 33852: Vuoksenlaaksoon on vanha, 1200-luvulta pe- kälän kirkolle on ylämaalaisten tehtävä 33853: räisin oleva ns. rantatie, joka on mutkainen matka Virojoen tai Lappeenrannan kautta. 33854: ja mäkinen eikä vastaa enää nykyisen lii- Tämä on aikaa viepää ja vaikeuttaa suuresti 33855: kenteen asettamia vaatimuksia. asioiden hoitoa ja rajan pinnassa asuvien 33856: Myöskin tie Virojoelta Miehi'kkälän kautta muutenkin vaikeata elämää. 33857: Taavettiin on Miehikkälän kk:n-Taavetin Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun- 33858: osalla erittäin mutkainen ja mäkinen ja siten nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 33859: vaikeasti liikennöitävässä kunnossa. Tiellä muksen, 33860: on paitsi linja-auto- ja henkilöliikennettä 33861: Virojoki-Lappeenranta, runsaasti puutava- että hallitus kiinnittäisi huomiota 33862: ralmljetusta, joka suuntautuu rannikolle sa- rajaseudun ja syrjäseutujen tieoloihin 33863: tamiin ja teollisuuslaitoksiin. ja antaisi tutkia kaakkoisen rajaseu- 33864: Tie Virojoelta Ylämaan kautta Lappeen- dun tieolojen parantamismahdollisuu- 33865: rantaan kulkee pitkin rajan pintaa, on osit- det. 33866: tain valmistunut ja korvaa teiden puutteen, 33867: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 33868: 33869: Marja Lahti. Hilja Våänänen. 33870: Sylvi Halinen. V. E. Svinhufvud. 33871: 33872: 33873: 33874: 33875: 103 E 74/60 33876: 818 33877: 33878: XU,S7.- Toiv.a.l N:o 374. 33879: 33880: 33881: 33882: 33883: ·Hoatila. ym.:· · Karhulim-Haminan tieosuuden kunnostami- 33884: sesta. 33885: 33886: 33887: Eduskunnalle. 33888: 33889: Viime vuosina on Helsingin-Haminan Karhulan-Haminan tieosuudelle, sillä kul" 33890: maantiellä tapahtuva moottoriajoneuvolii- jetukset tämän Kymenlaakson runkotien 33891: kenne huomattavasti kasvanut niin kaukolii- kautta Haminan, Kotkan ja Summan sata- 33892: kenteen kuin myös paikallisliikenteen osalta. miin ja koko eteläisen Kymenlaakson talous- 33893: Suoritettujen liikennelaskelmien mukaan eri- alueen teollisuuskeskuksiin siirtyvät entistä 33894: koisen tuntuva kasvu on ollut Karhulasta enemmän autokuljetuksiin. 33895: Haminaan johtavalla Karjalantiellä. Lii- Tie- ja vesirakennushallituksessa lienee 33896: kenne käsitti 1954 1 444 moottoriajoneuvoa, valmis suunnitelma Karhulan-Haminan tie- 33897: 5 302.3 tonnia sekä lokakuussa 1958 2 654 osuuden kestopäällystämisestä. Kun Kymen- 33898: moottoriajoneuvoa, 8 286.6 tonnia. Liiken- laakson Kouvolan-Tavastilan runkotie val- 33899: teen kasvu edelleenkin on ollut voimakasta mistuu ja se valmistetaan samalla kestopääl- 33900: johtuen huomattavissa määrin kahden maam- lysteiseksi, niin asiallista olisi, että saman- 33901: me suurimpiin lukeutuvien vientisatamien, aikaisesti Karhulan-Haminan tieosuus kun- 33902: Haminan ja Kotkan keskeisestä ja myöskin nostetaan nykyistä liikennettä vastaavaan 33903: satamista muuhun Suomeen suuntautuvasta kuntoon. 33904: liikenteestä. Karhulan kauppalan toimitta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 33905: masta liikennelaskennasta 5 päivänä kesä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 33906: kuuta 1959 ilmenee, että Karhulan keskustan vomuksen, 33907: lävistää vuorokaudessa 6 869 moottoriajoneu- 33908: voa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 33909: Tammikuussa 1959 alkoivat tietyöt Ky- riittävän suuren määrärahan varaami- 33910: menlaaksossa Kouvolan-Tavastilan runko- seksi Karhulan-Haminan tien saatta- 33911: tiellä vuoden 1959 talousarvioon varatun 85 miseksi asianomaiseen kuntoon jo teh- 33912: milj. mk: n turvin. Tämän tien valmistuttua tyjen suunnitelmien mukaisesti tien 33913: tulee liikenne voimakkaasti keskittymään asfaltoimista silmällä pitäen. 33914: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 33915: 33916: Sulo Hostila. Kalle Matilainen. 33917: 819 33918: 33919: :XU,38. - Toiv.al. N: o 375. 33920: 33921: 33922: 33923: 33924: Hostila. ym.: Toimenpiteistä Karhulan kauppalan läpi suun- 33925: tautu'l.14'n lit"kenteen järjtd'ämiseksi. 33926: 33927: 33928: E d u s k u n n a ll e. 33929: 33930: Valtakunnan runkotie Helsinki-Kotka- tuvan liikenteen järjestely, sillä välittömästi 33931: Lappeenranta on, kuten yleisesti tiedetään, edellä mainitun tien valmistuttua lisääntyy 33932: maamme voimakkaimmin liikennöityjä maan- Karhulan läpi suuntautuva liikenne siinä 33933: teitä. Hoidetaanhan tämän maantien avulla määrin, ettei sitä voida asiallisesti hoitaa, 33934: koko Kaakkois-Suomen ja osin itäisenkin ellei prof. Meurmanin laatimaa kokonais- 33935: Suomen maantiekuljetukset. Karhulan kaup- suunnitelmaa päästä nopeasti toteuttamaan. 33936: palan kohdalla on tämän runkotien liikenne Tie- ja vesirakennushallituksesta yli-insi- 33937: muodostunut, sisäisen liikenteen siihen yhdis- nöörit Tolonen ja Skogström käydessään pai- 33938: tyessä, kauppalan viranomaisille huolta anta- kan päällä tutustumassa tilanteeseen, antoi- 33939: vaksi liikennekysymyksen ajankohtaiseksi vat asianomaisille elimille tehtäväksi suunni- 33940: ra tkaisemisprobleemiksi. telmien laatimisen valmiiksi niin, että ne 33941: Yleisen ajattelutavan ja käytännönkin ovat käytettävissä vuoden 1960 syksyllä. 33942: mukaan raskas ja nopea ohittava liikenne Raskas ja nopeasti laajentunut maantielii- 33943: olisi vietävä asutustaajamien ja yhdyskun- kenne läpi kauppalan Haminan satamasta, 33944: tien ohi. Karhulan kohdalla joudutaan kui- Summan tehtailta, Kotkan satamasta ja pai- 33945: tenkin poikkeukselliseen olotilaan. kallisilta teollisuuslaitoksilta on asettanut eri- 33946: Karhulan asutus ulottuu pitkänomaisena koisesti kauppalan alueella olevien siltojen 33947: ja kapeana eteläisestä merenrannan niemestä suorituskyvyn mahdollisuuksille rajansa. Kun 33948: kauas ohi Kymin aseman pohjoiseen. Kar- tähän lisäksi tulevat, kuten tiedämme, koko 33949: hulan kauppalan asutuksen muodostuksesta, Lappeenrannan- Haminan- Helsingin lii- 33950: mikä taas rakentuu teollisuuslaitosten sijoi- kenne, 22 000 henkeä käsittävän Karhulan 33951: tukseen, johtuu kuitenkin, että valtaosa au- ja 30 000 henkilöä käsittävän Kotkan keskei- 33952: toliikenteestä on paikallista. Ohittavan lii- nen liikenne, on paine näillä silloilla todella 33953: kenteen suuruus on eri liikennelaskelmissa valtava. 33954: ollut 15-20 % luokkaa. Yhteenvetona on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 33955: tultu siihen tulokseen, että nykyinen Karhu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 33956: lan kauppalan sen kapeimmalta kohdalta lä- muksen, 33957: vistävä maantie on vietävä niin, että se vas- 33958: taisuudessa pystyy vaivatta nielemään koko että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 33959: kasvavan ohitusliikenteen. Prof. Meurman on riittävän suuren määrärahan varaami- 33960: tästä laatinutkin selvän suunnitelman. seksi Karhulan kauppalassa sijaitse- 33961: Hallituksen ottaessa vuoden 1959 tulo- ja vien maanteiden ja siihen liittyvien 33962: menoarvioon 85 milj. nik:n määrärahan töi- s~"ltojen rakentamiseksi palvelemaan li- 33963: den aloittamiseksi Kouvolan-Tavastilan run- sääntyvää liikennettä jo tehtyjen ja 33964: kotiellä ja töiden alettua tien rakentamiseksi työn alla olevien suunnitelmien mu- 33965: vuoden 1959 alusta, on tullut entistäkin kaisesti. 33966: ajankohtaisemmaksi Karhulan läpi suuntau- 33967: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 33968: 33969: Sulo Hostila.. Kalle Matilainen. 33970: 820 33971: 33972: XII,39. - Toiv.al. N: o 376. 33973: 33974: 33975: 33976: 33977: Kokkola ym.: Kyminlinnan-Hurukselan tien rakentamisesta 33978: ja yhdistämisestä Kymenlaakson runlwtiehen. 33979: 33980: 33981: Ed uskunnaHe. 33982: 33983: Kotkan kaupunki on varoja säästämättä ,Kotkan pohjoisen sisääntulotien" rakenta- 33984: pyrlrinyt omalta osaltaan kehittämään sata- misesta ei kuitenkaan vielä ole tehty, vaikka 33985: maansa niin, että se pystyisi hyvin täyttä- työt suunnitelmien puolesta voisivat alkaa 33986: mään tärkeän tehtävänsä Suomen suurimpana milloin hyvänsä. 33987: satamana ja tavaranvaihdon solmukohtana. Kymenlaakson runkotie rakennetaan Kou- 33988: Tällaisen sataman ra:kentaminen vastaa nyky- volasta Tavastilaan eli 9 km koilliseen Kot- 33989: rahassa noin 6-7 mrd. mk:n pääomasijoi- kasta. Täten Kotkaan suuntautuva raskas lii- 33990: tusta. kenne joutuu tulevaisuudessa tekemään arka- 33991: Koti- ja u}komainen tavaranvaihto ei k:es., moisen mutkan, mutta- mikä vielä pahinta 33992: kity Y'ksinomaan satamaan. Huomattavan -Suomen suurimman sataman ja sisämaan 33993: osan tavaranvaihdon kustannuksista muodos- välinen liikenne joutuu kulkemaan liiken- 33994: tavat kuljetukset sisämaasta satamaan ja teellisesti jo nyt vaikean Karhulan liikek~ 33995: päinvastoin. Maantieyhteyksien rakentaminen ilruksen läpi. 33996: Suomen suurimmasta satamasta sisämaahan Kun jo tutkittu ,Kotkan pohjoinen sisään- 33997: on kuitenkin jäänyt hyvin pahasti kehityk- tulotie" on saatu rakennetuksi, Kotkan saat- 33998: sestä jälkeen. taminen tulevaisuudessa suoraan tieyhteyteen 33999: Kymenlaakson runkotien kanssa vaatii aino- 34000: Vaiiclrakin Kymenlaakson suurteollisuus astaan 6.5 km: n pituisen yhdystien nykyiseltä 34001: sijaitsee taloudellisen autokuljetusmatkan Hurukselan tieltä runkotielle. 34002: päässä Kotkasta, tavarankuljetus satamaan Nykyisellä Kotkasta pohjoiseen johtavalla 34003: tapahtuu silti rautateitse. Tämä johtuu siitä, tiellä on liikennemäärä lähes 2 000 tonnia 34004: että Kotkan satamasta ei ole edes välttävää vuorokaudessa. Kotkan sataman takamaatut- 34005: tieyhteyttä sen lähivaikutusalueelle Kymen- kim~ osoittaa, että Ky>menlaakson suurteolli- 34006: laa:ksoon. suuden vienti ja tuonti Kotkan sataman 34007: Kymenlaakson n1kyinen tie, joka a:lkaa !kautta kasvaa 3 vuoden !kuluttua nykyisestä 34008: Korialta, on suunnattu Hurukselan kautta n. 450 000 tonnista noin 650-700 000 ton- 34009: Karhulan keskustan itäpuolelle. Tieosa Hu~ niksi. Vaikkapa vain pieni osa tästä tavara- 34010: rukselantieltä Karhulaan on valmistunut run- määrästä kuljetettaisiin autoilla satamaan, 34011: sas vuosi sitten. Suurin eli Kotkaan suun- Kotkan-Kymenlaakson välinen maantielii- 34012: tautuva liikenne joutuu yhä edelleenkin kenne kasvaisi nykyisestään niin, että suoran 34013: lkiemurtelemaan Karhulan omakotialueen ka- tieyhteyden saaminen Kotkasta Kymenlaak- 34014: peita asuntdkatuja myöten. Välillä on kaksi son runkotielle on tafoudelliset näkökohdat 34015: erittäin vaarallista tasoylikäytävää, joista toi- huomioonottaen välttämätöntä. Saavutetaa~ 34016: nen kulkee Kymin aseman ratapihan poikki. han 6.5 km:n pituisen yhdystien rakentami- 34017: Lisäksi liikenne joutuu ylittämään lahoamis- sella 4 km:n rlyhennys ajomatkaan, mikä 34018: tilassa olevan puusillan, jossa kuormien pai- vastaa 38 % :n tieo~kaisua tasoristeysten vä- 34019: no on rajoitettu ja joka saattaa romahtaa hentyessä samalla %: lla. Lisäksi saavutetaan 34020: minä hetkenä hyvänsä. se suuriarvoinen etu, että vältytään ajamasta 34021: Kymen ·läänin tie- ja vesirakennuspiiri on Karhulan liikekeskuksen läpi. Vertailukohtana 34022: äSkettäin tutkinut uuden tiesuunnan Kymin- mainittakoon, että asiantuntijat pitävät jo 34023: linnasta Hurukselan tielle. Päätöstä tämän 10 %:n tieoikaisua kannattavana. 34024: XII,39. - ltokkola ym. 82i 34025: Edellä esitettyyn viitaten ehdot81ll1Dle edus- ja että samotnaikaisesti rakennettaisiin 34026: kunnan hyväksyttäväbi toivomuksen, noin 6.5 km:n pituinen yhdystie Hu- 34027: rukselan tieltä Kymenlaakson runko- 34028: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin tielle yhtymäkohdan ollessa Inkerois- 34029: toimenpiteisiin jo tutkitun Kymilnlin- ten eteläpuolella. 34030: na11r-Hurukselan tien rakentamiseksi 34031: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 34032: 34033: Veikko Kokkola. Tauno Kelovesi. Valto Käkelä. 34034: Sulo Hostila. Eino Raunio. Juha Rihtniemi. 34035: Veikko Ka.nsika.s. Pentti Niemi. Yrjö Sinkkonen. 34036: 822 34037: 34038: XIJ,40.- Toiv.al. N:o 37J. 34039: 34040: 34041: 34042: 34043: Kansikas ym.: Ma01ntien oikaisun suorittamisesta Kymijoen 34044: läntise.llä runkotiellä Anjalan kunnassa. 34045: 34046: 34047: E d u s k u n n a 11 e. 34048: 34049: Kymenlaakson liikenneyhteyksien paranta- sun pituus on n. 3 km. Tien rakentaminen 34050: minen lisääntyvän teollisuuden ja kuljetusten poistaisi vaikean liikennekohdan, joka on syn- 34051: johdosta on käynyt välttämättömäksi. Eri- tynyt vilkkaan liikenteen johdosta Anjalan 34052: tyisen tärkeä liikenteen parantamis- ja no- keskuksessa ja parantaisi liikenneturvalli- 34053: peuttamistoimenpide olisi Kymijoen läntisen suutta huomattavasti. 34054: runkotien aikaansaaminen. Tätä tietä tulisi- Työttömyyden torjumiseksi tietyön aloitta- 34055: vat pääasiassa käyttämään pohjoisen Kymen- misella olisi suuri merkityksensä. Onhan 34056: laakson suuret teollisuuslaitokset vientitava- edellä mainitun kunnan työttömyystilanne 34057: roiden kuljettamisessa tehtailta Kotkan sata- ollut viimeisten vuosien aikana sellaista suu- 34058: maan. Tätä koskevat suunnitelmat ovat tie- ruusluokkaa, joka on käynyt vaikeaksi hoitaa. 34059: ja vesirakennushallituksen toimesta jo laadi- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus- 34060: tut. Suunnitelman mukaan tien oikaisu olisi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 34061: tarpeen vaatima Anjalan kunnan kohdalla. 34062: Se lyhentäisi matkaa n. 6 km:llä. Tien oi- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi- 34063: kaisu tulisi tehtäväksi siten, että uusi tie läh- menpiteisiin maantien oikaisun suorit- 34064: tisi Hurukselan sillan suoralta ja yhtyisi An- tamiseksi Kymijoen läntisellä runko- 34065: jalan kunnan Ummeljoen maantiehen. Oikai- tiellä Anjal01n kunnassa. 34066: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 34067: 34068: Veikko Kansikas. Toivo Salin. Tauno Kelovesi. 34069: 888 34070: 34071: XII,41. - Toiv.al. N: o 378. 34072: 34073: 34074: 34075: 34076: Tuuli ym. : MöiiräraJtasta Elimäe11r-Anja'latn maantien paran- 34077: tamiseksi. 34078: 34079: 34080: Eduskunnalle. 34081: 34082: Yhteydet Elimäen vauraan maatalouspitä- Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdo- 34083: jän ja keskeisen Kymenlaakson teollisuusseu- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo~ 34084: dun ja Kotkan välillä ovat heikkokuntoisen muksen, 34085: ja mutkikkaan Elimäen-Anjalan maantien 34086: varassa. Tämän sanottujen teollisuus- ja asu- että hallitus ottaisi vuoden 1961 34087: tuskeskusten 24 km pitkän huoltotien oikaise- tulo- ja menoarvioesitykseen 15 000 000 34088: minen ja parantaminen olisi sen vuoksi kii- markan suuruisen määrärahan Eli- 34089: reellinen tehtävä. Tie tulisi valmistuttuaan mäe'flr-Anjalan välisen maantien pa- 34090: olemaan myös yhdystienä Kouvolan-Tavas- rantamisen tutkimiseksi ja raken-n.u- 34091: tilan runkotien ja Kouvolan-Helsingin töiden aloittamiseksi. 34092: maantien välillä. 34093: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 34094: 34095: Erkld Tuuli. Kalle Matilainen. 34096: 824 34097: 34098: XII,42. - Toiv.al. N: o 379. 34099: 34100: 34101: 34102: 34103: Kähönen ym.: Tien rakentamisesta Loimaan kauppalasta suo- 34104: raan Kosken (TZ.) kirkonkylään. 34105: 34106: 34107: E d u s k u n n a 11 e. 34108: 34109: Loimaan talouspiiriin kuuluu suoraan ete- ohjattava kulkemaan Loimaalta suoraan Kos- 34110: lässä sijaitseva Kosken kunta (Tl), jolla on ken kirkonkylän suuntaan ns. Hämeen 34111: Loimaan kanssa kiinteää yhteistoimintaa mm. uudelle härkätielle, jolloin se täyttäisi edellä- 34112: sairaanhoidon ja oikeustoimen alalla. Tie- esitetyt tavoitteet ja oikaisisi samalla myös- 34113: yhteys Kosken kirkolta Loimaan kauppalaan kin tieyhteydet Somerolta Loimaalle. Edellä 34114: kulkee mutkitellen joko Ypäjän Jyvämäen esitettyä tiesuuntaa Loimaan kauppalasta suo- 34115: tai Mellilän kirkonkylän kautta. Kun näiden raan Kosken kirkonkylään puoltaa lisäksi se, 34116: teiden välimaastona on asutustoiminnan että Koskelta on mahdollisuus rakentaa suora 34117: kautta syntynyt uutta asutusta ja kun siellä tieyhteys Salon kaupunkiin leventämällä sitä 34118: ennestään on heikoilla tieyhteyksillä varus- tietä, joka nyt jo kulkee oikaistuna paikallis- 34119: tettuja kyliä, olisi Kosken kirkolta saatava tienä Kosken kirkolta Kuusjoen kautta Sa- 34120: Loimaan kauppalaan suora tieyhteys, mikä loon. 34121: samalla palvelisi myöskin em. välimaaston Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 34122: asutuksen tieyhteyksiä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 34123: Tässä yhteydessä on toisaalta muistettava, muksen, 34124: että uudesta varuskuntapaikasta Säkylästä 34125: on suunniteltu uusi tie Alastaron kautta Loi- että hallituksen toimesta kiireellisesti 34126: maalle ja sieltä edelleen Ypäjän Jyvämäkeen. ryhdyttäis·iin tutkimaan tien rakenta- 34127: Kun tämä tie tulisi kulkemaan Loimaalta Jy- mista Loimaan kauppalasta suoraan 34128: vämäen vanhan maantien suunnassa, olisi se Kosken (Tl.) kirkonkylään. 34129: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 34130: 34131: Urho Kähönen. Harras Kyttä. 34132: 825 34133: 34134: XII,43.- Toiv.al. N:o 380. 34135: 34136: 34137: 34138: 34139: Ten.hiiilä. ym.: Riihimäen-Lahden maantien rakentamista 34140: koskevan suunnitelman t·oteuttamisesta. 34141: 34142: 34143: Ed uskun nalle. 34144: 34145: Riihimäen ja Lahden kaupunkien välinen naispituus on 46.4 ·km, mihin tulee lisäksi 34146: maantieyhteys kulkee nykyisin Karan tienris- Hollolan lentokentälle rakennettava 1.9 km:n 34147: teyksen, Hausjärven kirkon, Oitin, Lappilan, pituinen yhdystie. Kun Riihimäen ja Lahden 34148: Kärkölän kirkon ja Hälvälän tienristeyksen välinen tieyhteys nykyisin on Hämeen hei- 34149: kautta ja on pituudeltaan yli 70 km. Yhteys koimpia ja keväisin tie on routimisen takia 34150: on pitkä ja mutkainen. Siinä on kokonaista erikoisesti Kärkölän seuduilla pitkän aikaa 34151: neljä tasoylikäytävää, joista kaksi on erikoi- mahdoton liikennöidä, uusi tie merkitsee vält- 34152: sen vaarallista. Tiellä on kuitenkin vilkas tämätöntä parannusta. Se merkitsee myös 34153: liikenne, minkä tieviranomaisten suorittaman erittäin huomattavaa lyhennystä Riihimäen 34154: liikennelaskelman mukaan on eräällä tieosalla ja Lahden välillä, lyhennyksen ollessa lähes 34155: todettu suuresti kasvaneen. 20 %. Tien kokonaiskustannukset, Hollolan 34156: Paitsi sitä suurta merkitystä, mikä uudella lentokentän yhdystie sekä tieliittymät mu- 34157: tiellä on Lahden ja Riihimäen nopeasti kas- kaan luettuina, on arvioitu 1243 milj. mk:ksi, 34158: vaville ja kehittyville väestökeskuksille, tie mikä tekee kilometriä kohti keskimäärin 26.8 34159: muodostaa valtakunnallisestikin tärkeän lii- mmk. Tien luokan huomioonottaen kilometri- 34160: kenneväylän, johtaen Lahdesta ja sen itäpuo- kustannus on sangen kohtuullinen. 34161: lelta tulevaa liikennettä Riihimäen kautta Huomioonottaen tien suuren merkityksen 34162: länteen aina Turkuun ja Poriin saakka. Lahden ja Riihimäen seuduille sekä koko val- 34163: Uusien teiden rakentamisesta ovat Hausjär- takunnalle, ehdotamme kunnioittavasti edellä 34164: ven ja Kärkölän kunnat tähän asti jääneet esitetyn perusteella eduskunnan hyväksyttä- 34165: osattomiksi, joten uusi tie on niiden liiken- väksi toivomuksen, 34166: teelle erittäin välttämätön. 34167: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on että hallitus ryhtyisi pikaisesti to- 34168: jo valmistunut Riihimäen ja Lahden välisen teuttamaan jo valmiiksi suunnitellun 34169: maantien suunnitelma. Sen mukaan tie ra- Riihimäen ja Lahden kaupunkien vä- 34170: kennetaan 1 A-luokan tienä ja varustetaan lisen maantien rakentamista. 34171: 8 m: n levyisellä ajorada:lla. Uuden tien koko- 34172: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 34173: 34174: Juho Tenhiälä. Olli Aulanko. Lyyli Aalto. 34175: Eino Raunio. Eino Kilpi. Esa. Kaitila.. 34176: Kaino Ha.a.pa.nen. Kauko Tamminen. Aa.ro Stykki. 34177: Oskari Lehtonen. Olli J. Uoti. Onni Mannila.. 34178: Väinö E. Nieminen. Ensio Pa.rta.nen. Veikko Hyytiäinen. 34179: 34180: 34181: 34182: 34183: 104 E 74/60 34184: 826 34185: 34186: XII,44.- Toiv.al. N:o 381. 34187: 34188: 34189: 34190: 34191: Tuuli ym.: Määrärahasta Kouvo"lomr-Heinolan kantatien ra- 34192: kentamiseksi tieosalZa V oikk~Orava.Z,a,-Jaala. 34193: 34194: 34195: Eduskunnalle. 34196: 34197: Valtion tielaitoskomitea on Kymenlaakson runsauden huomioonottaen Kymen pnrm 34198: tiesuunnitelmia laatiessaan oikeutetusti aset- huonoimpia tieosia. Tieosan suunnitelmat 34199: tanut Tavastilan-Inkeroisten-Myllykosken ovat jo valmiit ja nousevat tieosan rakenta- 34200: -Kouvolan tieosan kuulumaan valtakunnan miskustannukset 320 milj. mk: aan. 34201: runkotieverkkoon kaikkein raskainta ja vilk- Rakentamalla mainittu tieosa kestämään 34202: kainta liikennettä varten. Toisaalta saman- raskasta liikennettä saataisiin Itä-Hämeen 34203: laiseksi runkotieksi on hyväksytty myös Hel- ja jopa Keski-Suomenkin puutavara ohja- 34204: singin-Lahden-Heinolan-Jyväskylän tie- tuksi Kymenlaakson puunjalostuslaitoksiin 34205: osa. Molempien edellämainittujen tärkeiden ja Kymenlaakson satamiin, kun Kouvolan- 34206: tieosien merkitys kasvaa huomattavasti, mi- Heinolan väli tulee aikanaan kokonaan ra- 34207: käli ne voidaan yhdistää käyttökelpoisella ja kennetuksi. Tällä seikalla on mitä tärkein 34208: korkeat vaatimukset täyttäväliä yhdystiellä. kansantaloudellinen merkitys, ja maakunnal- 34209: Tällaisen yhdystien rakentamiseksi on tehty lisesti katsoen sen merkitys ei rajoitu vain 34210: jo useampia esityksiä niin Pohjois-Kymen- Kymenlaaksoon, vaan tiestä olisi etua erikoi- 34211: laakson kuin Heinolankin seudun taholta sesti Hämeen itäisille osille ja Keski-Suo- 34212: esittämällä, että Kouvolan-Kuusankosken- melle. Ovathan Päijänteen metsäalueet sekä 34213: Jaalan-Uimilan-Hujansalon-Heinolan kk. laadultaan että määrältään eräitä maamme 34214: tieosa oikaistaisiin ja rakennettaisiin raskasta parhaimpia. Kun tie kulkee kaukana rauta- 34215: liikennettä kestäväksi maantieksi. Sanottua teistä, tuo se uusia puutavaran raaka-aine- 34216: tieosaa, jonka kokonaispituus on n. 60-70 varastoja teollisuuden ja vientikaupan ulot- 34217: km, on jo tieosan molemmista päistä raken- tuville. Jo nyt tieosalla on runsaasti ras- 34218: nettu siten, että Kouvolan-Kuusankosken kasta puutavarakuljetusta, joka on yhä li- 34219: tie on valmistunut ja Heinolan ja Uimilan sääntymässä. 34220: välinen, n. 20 km: n pituinen osa on työt- Edellä sanotun johdosta esitämme kun- 34221: tömyystöinä jo oikaistu. Kun myös tieosan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 34222: vaikein pullonkaula, ns. Lammin lossi on sil- vomuksen, 34223: lan valmistumisen vuoksi ratkaistu, olisi myös 34224: Voikkaan-Jaalan tieosa niin oikaistava ja että hallitus ottaisi vuoden 1961 34225: kunnostettava, ettei tuo n. 18 km: n pituinen tulo- ja menoarvioesitykseen 100 000 000 34226: osa olisi esteenä liikenteen kehittymiselle, markkaa Kouvolar~r-H einolan kanta- 34227: jota se nyt mutkaisuutensa ja mäkisyytenså tien rakentamiseksi tieosalle V oikk~ 34228: ja routimisen vuoksi oh. · Tieosa on liikenteen Oravala-Jaala. 34229: Helsingissä 11· päivänä helmikuuta 1960. 34230: 34231: Erkki Tuuli. Juha. Rihtniemi. 34232: Urho Saariaho. A. F. Airo. 34233: 827 34234: 34235: XU,45. - Toiv.al. N:o 382. 34236: 34237: 34238: 34239: 34240: Aalto ym.: Toimnpitristii · maantien rakentamiseksi tiesuun- 34241: nalla Hämee?tlin.~Rimmi-Urjalan asema. 34242: 34243: 34244: Ed u s ku.n:n all-e. 34245: 34246: Maahamme on viimeisten vuosien aikana dessä sijaitsevat voimakkaat maatalousalueet, 34247: runsaasti rakennettu yleisistä teistä annetun on silmämääräisesti tutkitun tiesuunnan val- 34248: lain 7 §: n edellyttämiä uusia maanteitä. Nii- takunnallinenkin merkitys huomattava. On- 34249: den rakentamisjärjestystä ei aina kuitenkaan han jo todettu, että vanhan sekä syntyvän 34250: ole ratkaissut tien kiireellisyys. Työttömien teollisuuden häiriöttömän työskentelyn edel- 34251: työhönsijoitus on usein ollut määräävänä te- lytyksenä on tehokas kuljetusverkko ja hyvät 34252: kijänä uuden tietyömaan avaamiselle. Jos ei yhteydet maailmanmarkkinoille. Tämä teh- 34253: jollakin alueella ole ilmaantunut riittävästi tävä kuuluu valtiovallalle, joka on vastuussa 34254: työttömiä, on kokonainen maakunta saatta- maanteistäkin. 34255: nut jäädä hyvinkin tarpeellisiksi todetuissa Mainitun tiesuunnan silmämääräisen tutki- 34256: teissään lapsipuolen asemaan. muksen suorittaja dipl.ins. Allan Noroila 34257: Kanta-Hämeen alueelle kaivattaisiin mones- (Nordlund) mainitsee antamassaan lausun- 34258: takin syystä suoraa maantietä Hämeenlinnan nossa käsityksenään, että edellä esitettyä 34259: -Urjalan välille. Nykyisin on mainitusta suuntaa noudattaen on teknillisesti mahdol- 34260: kaupungista esim. Urjalaan pakko kulkea lista rakentaa tie ja jäävät rakentamiskus- 34261: Toijalan, jopa Viialan kautta. Tällöin matkaa tannukset esiintyvistä soraharjuista ja vanho- 34262: kertyy 66 km. Kanta-Hämeen aluesuunnit- jen maanteiden pohjista johtuen normaalia 34263: teluyhdistys suoritutti kesällä 1954 silmä- pienemmiksi. 34264: määräisen tutkimuksen Hämeenlinnan-Rim- Syksyllä 1955 hyväksyi eduskunta aloit- 34265: min-Hanhisuon as.-Nuutajärven-Punka- teen perusteella toivomuksen, että hallitus jo 34266: laitumen tiesuunnalla, sekä v. 1957 täyden- silloin suorituttaisi kiireellisesti tutkimuksen 34267: tävän tutkimuksen, joka liitti aikaisemmin tien rakentamiseksi edellä mainitulla tiesuun- 34268: tutkitun tiesuunnan Kokkojärveltä Urjalan nalla. Tien valtakunnallinen merkitys on 34269: asemalle ja kantatiehen n:o 57. Tätä pitkin näin tunnustettu eduskunnassakin. 34270: liikenne voi jatkua edelleen Urjalan aseman Kun tiesuunta tästä sekä Kanta-Hämeen 34271: ja kirkonkylän kautta Punkalaitumelle ja aluesuunnitteluyhdistyksen vuosittain tie- ja 34272: sieltä edelleen Lauttakylään, jossa voi siirtyä vesirakennushallitukselle tekemistä esityksistä 34273: Helsingin-Forssan-Porin runkotielle. huolimatta edelleen on tutkimatta, vaikka 34274: Uuden tutkitun suunnan kautta lyhenisi tarkoitukseen on jo varatkin olemassa, ehdo- 34275: matka Hämeenlinnasta Urjalan kirkolle n. tamme edellä esitetyn perusteella eduskunnan 34276: 51 km:ksi eli 23 %. Kun otetaan huomioon, hyväksyttäväksi toivomuksen, 34277: että kyseessä olevan tien varrella on huomat- 34278: tavat metsäalueet, joiden saaminen täysitehoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 34279: sesti teollisuuden käyttöön on mitä tärkeintä koneellisen tutkimuksen suorittami- 34280: ja kun tie samalla tulisi helpottamaan Nuu- . seksi tiesuunnalla Hämeenlinnor- 34281: tajärven lasitehtaan raaka-aineen sekä val- Rimmi-Urjalan asema sekä raken- 34282: miin tavaran kuljetuksia ja kun sen läheisyy- nustöiden alkamiseksi ensi Ulassa. 34283: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 34284: 34285: Lyyli Aalto. Rafa.el Paasio. Elis Manninen. 34286: Eino Raunio. Lars Lindeman. Ensio Partanen. 34287: Edva.rd Pesonen. Sylvi Siltanen. 34288: 828 34289: 34290: Xfi,46. - Toiv.al. N: o 383. 34291: 34292: 34293: 34294: 34295: Aulanko ym.: Toimenpiteistä Hämeenlinnar~t-Urjalan tien 34296: aikaamaamiaeksi. 34297: 34298: 34299: Eduskunnalle. 34300: 34301: Vaikka eräitä erittäin merkittäviäkin voitto tulee olemaan huomattavasti suurempi. 34302: maantierakennustöitä on parhaillaan käyn- Kun lisäksi otetaan huomioon, että suunnit- 34303: nissä Etelä-Hämeessä, ei niiden valmistumi- teilla olevan tien vaikutuspiirissä ovat erit- 34304: nen vielä merkitse tieverkoston tyydyttävää täin merkittävät metsävarat sekä teollisuus- 34305: kuntoa ja tiheyttä maakunnassa. Eräs kii- laitoksia, kuten Nuutajärven lasitehdas, on 34306: reellistä ratkaisuaan ja senjälkeen rakenta- mitä toivottavinta, että työt tämän tien ra- 34307: mistaan odottava on Hämeenlinnan-Urja- kentamiseksi mitä pikimmin voitaisiin aloit- 34308: lan tieyhteys, edelleen Punkalaitumelle. Tie- taa. 34309: yhteys Hämeenlinnasta Urjalaan on varsin Edelläesitettyyn viitaten ehdotetaan kun- 34310: hankala, sillä nykyisin joudutaan kulke- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomus, 34311: maan Toijalan kautta, käytännössä Viialan 34312: kautta, koska Toijalan-Urjalan tieosuus on että hallitus mitä kiireimmin toimi- 34313: varsin mutkikas ja kapea. Matkan pituus tuttaisi koneellisen tutkimuksen tie- 34314: nykyisin on 66 km. Mikäli uusi tie rakenne- suunnitelman laatimiseksi H ämeenlin- 34315: taan suoraan Hämeenlinnasta Urjalaan, tu- nar~t-Urjalan välille sekä sen jälkeen 34316: lee matkan pituudeksi n. 50 km, mikä merkit- ryhtyisi toteuttamaan laadittua suun- 34317: see n. 23 %: n matkan lyhenemistä. Aika- nitelmaa. 34318: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 34319: 34320: Olli Aulanko. Vå.i.nö E. Nieminen. 34321: Juho Tenhiälä. Mikko Asunta.. 34322: 829 34323: 34324: XII,47. - Toiv.al. N: o 384. 34325: 34326: 34327: 34328: 34329: Tamminen ym.: Toimenpiteistä tien. rakentamiseksi Hämeen- 34330: lin'IUJ$ta UrjtJlaan.. 34331: 34332: 34333: Eduskunnalle. 34334: 34335: Hämeen tie- ja vesirakennuspiiri ja Kanta- Nuutajärven lasitehtaan raaka-aineen sekä 34336: Hämeen aluesuunnitteluyhdistys ovat jo valmiin tavaran kuljetuksia, ja kun se lisäksi 34337: useana vuotena anoneet, että tie- ja vesi- avaisi kunnolliset liikenneyhteydet tien vai- 34338: rakennushallitus suorituttaisi koneellisen tut- kutuspiiriin tuleville voimakkailla maatalous- 34339: kimuksen Hämeenlinnan-Urjalan tiesuun- alueille, on tien maakunnallinen ja valtakun- 34340: nalla. Jos nykyisiä maantieyhteyksiä käyt- nallinenkin merkitys huomattava. 34341: täen kuljetaan Hämeenlinnasta Urjalaan, on Lisäksi voidaan ko. tie yhdistää kantatie- 34342: kierrettävä Toijalan tai Viialan kautta, jol- hen n:o 57, mitä pitkin liikenne voi kulkea 34343: loin matkaa tulee n. 66 km. Mikäli Kanta- edelleen Urjalan aseman ja kirkonkylän 34344: Hämeen aluesuunnitteluyhdistyksen toimesta kautta Punkalaitumella yhtyen Lauttakylässä 34345: alustavasti tutkittu suora suunta tulee ra- Helsingin-Porin valtatiehen. 34346: kennetuksi, lyhenee mainittu yhteys n. 51 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 34347: km: ksi, eli prosenteissa 23 %. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 34348: Erittäin huomattava merkitys maantiellä 34349: tulisi olemaan ko. tien vaikutuspiiriin kuu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 34350: luvan alueen talouselämälle. toimenpiteisiin tiesuunnan koneellisen 34351: Alueella on suuret metsäalueet, joiden saa- tUJtkimuksen suorittamiseksi ja tien 34352: minen täysitehoisesti teollisuuden käyttöön rakentamiseksi Hämeenlinnasta Urjar 34353: on mitä tärkeintä. Tie tulisi helpottamaan laan. 34354: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 34355: 34356: Kauko Tamminen. Juho Tenhiälä. 34357: Kaino Raapanen. Ensio Partanen. 34358: 880 34359: 34360: XII,48. - Toiv.al. N: o 385. 34361: 34362: 34363: 34364: 34365: TUuli ,a.: .'Jli:iiiriraluml« f'gkkimäen-KeZtin tieosan raken- 34366: nustöida. .Z.mttamuek.&i. 34367: 34368: 34369: Eduskunn&lle. 34370: 34371: Pohjois;-Kymenlaakson tieolot ovat olleet taan samoin myös ra.kenn~ttu, saataisiin Kei- 34372: jatkuvasti erittäin heikot. Vasta viime vuO<- tin-Tykkimäen tieosan rakentamisella tuo 34373: sina on ryhdytty suunnittelemaan j:a raken- tärkeä liikenneväylä lopullisesti rakennetuksi 34374: tamaan Kymenlaakson kantatietä ja tieyh- ja liikennettä palvelemaa.n. Kouvolan kautta 34375: teyksiä Mikkelin ja Heinolan suuntaan. kulkee nimittäin suorin yhteys Etelä,.. ja 34376: Myös Vuoksenlaakson yhteydet Kouvolaan ja Keski-Suomesta Itä-Suomeen so. Vuoksen- 34377: sitä kautta Lahden sekä Porvoon ja Helsin- laaksoon ja aina Savonlinnaan ja Joensuuhun 34378: gin suuntaan ovat olleet kovin heikot, mutta saakka. Maantieliikenne ja varsinkin kau- 34379: ovat nyt valmistumassa palvelemaan näiden kokuljetukset ovat viime vuosina huomatta- 34380: alueiden yhä lisääntyvää liikennettä. vasti lisääntyneet. 34381: Tämän suunnan kaukoliikenteen pullon- Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdo· 34382: kaulassa ovat kuitenkin vielä Kouvolan ja tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 34383: Korian asutuskeskukset rautatietasoristeyksi- muksen, 34384: neen ja Kymijoen ylittävine kapeine Korian 34385: siltoineen. Sen vuoksi onkin tutkittu ja suun- että hallitus ottaisi vuoden 1961 34386: niteltu ns. Kouvolan ohikulkutie Tykkimäen tulo- ja menoarvioesitykseen BO 000 000 34387: -Keitin välille. Tien pituus on 12.2 km. Kun markan suuruisen määrärahan Tykki- 34388: nyt tieyhteys Helsingin suunnalta Kelttiin mäen-Keltin tieosan rakennustöide11, 34389: saakka on täysin valmiina ja toisaalta Kou- aloittamiseksi. 34390: volan itäpuolelta Tykkimäestä Lappeenran- 34391: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 34392: 34393: Erkki Tuuli. Kalle Matilainen. 34394: 881 34395: 34396: XII,49. - Toiv.al. N: o 886. 34397: 34398: 34399: 34400: 34401: Matila.lnm 3QB.: "Mäiirära'kasta tien rakentamiseksi TaipaZsaa- 34402: ren Kylån;n-iemeen. 34403: 34404: 34405: Ed u sk u Iin alle. 34406: 34407: Taipalsaaren kunnan alueella Ruokolah- men asuja.mistolle mahdollisuus markkinoida 34408: den kunnan rajalla on saari nimeltään Ky- ympäristön liikekeskuksiin ne tuotteensa, 34409: länniemi. Tämä saari on luonnon jäljeltä mitä he omilla tiloillaan pystyvät tuotta- 34410: niemi, mikä niemi Kutveleen kanavaa raken- maan. 34411: nettaessa katkaistiin mantereen rajasta Ilman edellä mainittuja kulkuyhteyksiä ei 34412: poikki, kohdasta, missä sijaitsee myös Ruo- markkinoiruismahdollisuuksia ole kuin kau- 34413: kolahden ja Taipalsaaren kuntien rajat. neimpina kesäkuukausina. Tämä pakottaa 34414: Kun Kylänniemi irroitettiin mantereesta, näitä ihmisiä rahanhankintaan työllisyys- 34415: jäi siellä asuva väestö saareen ilman omaa markkinoilta, missä suinkaan ei ole työvoi- 34416: syytään ja vailla minkäänlaista tilalle raken- man puutetta. 34417: nettua tai asujamiston käyttöön annettua Edellä lausutun perusteella esitämme edus- 34418: ylikulkuvälinettä, lossia tms. Tämä laimin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 34419: lyönti · olisi jo vihdoinkin aika korjata, kun 34420: kyseinen Kylänniemi (saari) on alueellisesti että hallitus ottaisi vuoden 1961 34421: huomattavan laaja ja kun tiet ovat myös ole- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli- 34422: mattomat ja· kun tiedossamme on, että maan- sen miiiirärahan twtkimuksen suoritta- 34423: omistajat ovat valmiit luovuttamaan tie alle mista ja tien rakentamista varten Tai- 34424: jäävän maan ilmaiseksi. Näin ollen tien ra:. paZsaaren Kylänniemeen kuin myös 34425: kentaminen olisi edellä mainitun ylikulun sen lautalla tai muulla välineellä yh- 34426: yhteydessä ratkaistava. distämiseksi mantereeseen. 34427: Tällä toimenpiteellä annetaan Kylännie- 34428: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 34429: 34430: Kalle Matilainen. Sulo Hostila. 34431: Meeri Kalavainen. Valto Käkelä. 34432: 832 34433: 34434: XII,50.- Toiv.al. N:o 387. 34435: 34436: 34437: 34438: 34439: Tuuli ym.: MääräraJwsta Husv:n-Ylämaa11r-Simola:n-Lap- 34440: peenranM7!. maantien rakennustöiden aloittamiseksi. 34441: 34442: 34443: Eduskunnalle. 34444: 34445: Karjalan menetyksen yhteydessä uusi lahden ja Ylämaan kunnat metsävaroineen 34446: kaakkoisrajamme katkaisi myös monet maan- teollisuuskeskusten ja satamien yhteyteen. 34447: tieyhteydet. Vaikka sotavuosista on kulunut Tien pituus on n. 39 km ja poistettaisiin tien 34448: jo yli viisitoista vuotta, ei rajaseudun tie- rakentamisella mm. Simolan-Lappeenrannan 34449: yhteyksiä ole vieläkään saatu rakennetuksi. väliltä 7 rautatien tasoristeystä. Jo Ylämaan 34450: Niinpä Lappeenrannan seudun ja rannikon -Simolan 18 km:n välin rakentamisella saa- 34451: tieyhteydet kaakkoisrajalle ovat mutkikkai- taisiin tarkoitettu yhteys välttävästi aikaan. 34452: den ja huonokuntoisten sivuteiden varassa. Edellä olevan johdosta kunnioittaen esi- 34453: Asian korjaamiseksi on jo Virolahdella Vaa- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 34454: limaan-Husun tieosa rakennettu työttömyys- muksen, 34455: työnä, mutta sen jälkeen on työ moniksi vuo- 34456: siksi jäänyt sillensä, vaikka Husun-Ylämaan että hallitus ottaisi vuode"' 1961 34457: -Simolan-Lappeenrannan tiesuunta onkin tulo- ja menoarvioesitykseen 70 000 000 34458: tutkittu. markan suuruisen määräraJwn Husun 34459: Tie tulisi olemaan rajaseudun päätienä ja -Ylämaa11r-Simola11r-Lappeenrannan 34460: yhdistäisi rannikkotien ja Lappeenrannan- maantien rakennustöiden aloittami- 34461: Kouvolan tien sekä toisi Miehikkälän, Viro- seksi. 34462: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 34463: 34464: Erkki Tuuli. Kalle Matilainen. 34465: 883 34466: 34467: xn,51.- Toiv.al. H:o 388. 34468: 34469: 34470: 34471: 34472: Pentti ym..: Oikaisu- jQ. peruskorjaustöiden suorittamisesta 34473: Ylöjiirveltä Vujakkalan kautta Tampereen-Vaasan val- 34474: tatielle yktyvällii. tieosuudella. 34475: 34476: 34477: E d u s k u n n a 11 e. 34478: 34479: .Tampereelta Viljakkalaan ja sieltä edelleen joko vanhan tien korjaamiseksi tai kokonaan 34480: Kyrösjärven itäpuolitse Parkanoon johtava uuden tien rakentamiseksi. 34481: maantie on perusteellisen korjauksen tai Kuten tunnettua, on kunnollisten suunni- 34482: uusimisen tarpeessa. Tämä tie erkanee Ylö- telmien puute meillä monasti haitannut tie- 34483: järvellii. Tampereen-Vaasan tiestä ja yhtyy rakennustöitä ja olisikin tässä· suhteessa pääs- 34484: edelleen siihen Ikaalisten pohjoispäässä Ka- tävä kehityksessä. eteenpäin. 34485: sittmassa. Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh- 34486: Tämän tien varrella on, paitsi laaja asutus, dotamme eduskunnan hyväkSyttäväksi toivo- 34487: myös Ylöjärven ja Haverin kaivokset. Tien muksen, 34488: itäpuolella on suuret metsäalueet, minkä joh- 34489: dosta puutavarakuljetukset ovat hyvinkin että hallitus kiireellisesti laaditut- 34490: huomattavat. taisi suunnitelman oikaisu- ja perus- 34491: Nykyisin mainittu tie on tunnettu erittäin korjaustöistä sillä tieosuudella, joka 34492: jyrkistä kaarteista ja vaarallisista nousuista. erka'Me Ylöjärvellä Tampereen-Vaa- 34493: Olisikin kiireesti ryhdyttävä toimenpitei- san valtatiestä ja kulkee Vujakkalan 34494: siin asiantilan korjaamiseksi, mikä edellyttää kautta Kyrösjärven eteläpuolitse, kun- 34495: tieviranomaisten perusteellista asiaan tutus- nes yhtyy edeUeen Tampereen-Vaa- 34496: tumista ja edelleen suunnitelman laatimista san valtatiehen. 34497: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 34498: 34499: Arvo Pentti Anni Flinck. Aarre Marttila.. 34500: Eino Uusitalo. Atte Pakka.Den. Nestori Xaa.sa.la.inen. 34501: 34502: 34503: 34504: 34505: 105 E 74/60 34506: 884 34507: 34508: XU,62.- Toiv.a.l. N:o 389. 34509: 34510: 34511: 34512: 34513: Sävelä. ym..: Suunnitelma, laatimisesta Merikarvian sata- 34514: masta Biikaiste, halki Kankaanpäähä"" johtava, maanti6fl, 34515: saattamisesta raskasta liikennettä kestäväksi maantieksi. 34516: 34517: 34518: E d u s 'k u n n a l'l e. 34519: 34520: Tievel"koston heikkous on jatkuvasti vai- Edellä mainittu maantie on ainoastaan 34521: kuttanut 'haitallisesti Pohjois-Satakunnan ta- Merika.rvian satamasta Tuorilaan asti A~kan 34522: loudelliseen kehitykseen. Valtiovallan taholta tatie, kun sitävastoin sen jatko on Kankaan-- 34523: onkin kiinnite.tty huomiota liikenneyhteyksien päähän asti hyvin kapea, mutkitteleva ja 34524: parantamiseen mainitulla alueella, siHä valtio heikkopohjainen eikä siis nykyisellään enää 34525: on myöntänyt varoja mm. Merikarvian sata- vastaa tiellä tapa:htuvan liikenteen asettamia 34526: maan johtavan ns. HalluSkerin laivaväylän vaatimuksia. Puutavarayhtiöiden antamien 34527: syventämiseen ja ruoppaamiseen. Näin on tietojen mukaan on tiellä jo nykyisin varsin 34528: Merikarvian satama saatu käyttökelpoiseen raskas >liikenne. On luonnollista, että tien 34529: kuntoon. ikunnon parantuessa tämä liikenne tulisi huo- 34530: Jotta kuitenkin Merikarvian satama voisi mattavasti lisääntymään, minkä lisäksi tien 34531: tehokkaasti tyydyttää Pohjois-Satakunnan 'kunnostaminen vaikuttaisi siis edistävästi 34532: tarpeita, olisi Merikarvian satamasta Kan- Merikarvian sataman käyttöön ja samalla 34533: kaanpäähän johtava maantie kunnostettava edistäisi lkdko · Pohjois-Satakunnan metsäva- 34534: vastaamaan raskaan liikenteen sille asettamia rojen käyttöä sekä siten näiden alueiden ta- 34535: vaatimuksia. Merikarvian, Siikaisten ja Kan- loudellista tilaa. 34536: kaanpään kunnanvaltuustojen jo vuonna 1955 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme !kun- 34537: tekemien päätösten johdosta on esitettykin nioittaen eduSkunnan hyväksyttäväksi toivo- 34538: valtion viranomaisille, että valtion toimesta mpksen, 34539: ensi tilassa olisi suoritettava tutkimus ja 34540: laadittava suunnitelma mainitun Merikarvi- että haUitus valmistuttaisi suunni- 34541: alta Sii!kaisten 'kunnan ha1ki Kankaanpäähän telman Merikarvi<in · satamasta Biikais- 34542: johtavan maantien parantamiseksi A-luokan -· t6n halki Ka,kaanpäähän johtavan 34543: kantatieiksi. Tähän mennessä onkin mainitulla maantien saattamisesta raskasta liiken- 34544: tiellä suoritettu tutkimuksia valtion toimesta. nettä kestäväksi maantieksi. 34545: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 34546: 34547: Arvo Sävelä.. Antto Prunnila.. Pertti Ra.pio. 34548: XD,53. - Toiv.al. H: o 390. 34549: 34550: 34551: 34552: 34553: H. Nieminen ym. : Määrärahada Rantasalmen ja Säämingin 34554: kuntien alueella sijaitsevan Hutulan-Pölläskylän tie- 34555: hankkeen toteuttamiseksi. 34556: 34557: 34558: Eduskunnalle. 34559: 34560: Viitaten rah.al. n: o 254/59 vp. esitettyihin markkaa Rantasalmen ja Säämingin 34561: perusteluihin ehdotamme eduskunnan hyväk- kuntien alueella sijaitsevan Ht."ltu~ 34562: syttäväksi toivomuksen, PölUiskylän tiehankkeen toteuttami- 34563: seksi ja siten Ju'IXJin.----Savonlinnan Ja 34564: että haUitus ottaisi vuoden 1961 Sulkavan-Savonlinnan · maanteiden 34565: tulo- ja menoarvioesitykseen 10 000 000 välisen yhdysliikenteen ooaam.iseksi. 34566: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 34567: 34568: Nlilo Nieminen. Usko Seppi. Siiri Lehmonen. 34569: Toivo Niiranen. Hugo Manninen. P. Puhakka. 34570: A. F. Airo. Veikko Ka.nsikas. T. Kelovesi. 34571: mM.- Toiv.al. N:o 391. 34572: 34573: 34574: 34575: Vemaamo: Mäntän-Lyly~riveden maantien rakentami- 34576: 168fa;· 34577: 34578: 34579: 34580: E d u s k u n n a 11 e. 34581: 34582: Pohjois-Hämeen yläosassa on alue, johonka Mainituista syistä esitän eduskunnan ·hy- 34583: ~ttaisiin kipeästi ja kiireellisesti tieyhteyk- väksyttäväksi toivomuksen, 34584: s~a parannuksia. Tarkoitan yhteyksiä Män- 34585: tästä Orivedelle. Tästä korjausta on jo vuo- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 34586: rrikausia luvattu ja suunniteltu, mutta aina toimenpiteisiin Mäntän-Lylyn-Ori- 34587: se Tain on jäänyt toteuttåmatta. ·· veden maantien kokonaisuudessaan ra- 34588: kentamiseksi. 34589: Helsingissä 11 päivänä helmikU1~ta 1960. 34590: 34591: Veikko Vennamo. 34592: Xl1,55. - Hemat.mot. N: o 392. ...·.. 34593: 34594: 34595: Backlund m. fl.: Angående anslag för en väg till Sideby 34596: udde och för förbifrtrl'Jig80A'beten vid fiskeläget på udden. 34597: 34598: 34599: Ti'll Riksdagen. 34600: 34601: Hä.nvisande tili motiveringen i fin.ansmo- · 1961 måtte inta ett anslag stort 34602: tion nr 53, inlämn:ad tili 1959 års riksdag, 4 000 000 mark för byggande av en 34603: får undertooknade föreslA, att riksd~ ville väg fr&n, Jllai/4 ·till· 8ideby , udcle• ·och 34604: besluta. hemstållla, f ör pltmero;tuk och inledande oo •för. 34605: bättring$Mbeten i ~ Wl liJk& 34606: att regeringe'fl; i statsf-örslaget för läget på udden. .. 34607: Helsingfors den. 11 februari 1960. 34608: 34609: Georg Ba.cklund. Gösta Rosenberg.· Toivo .lsvik 34610: XU,II. - Toiv.al. N: o 39J. 34611: Suom~nos. 34612: 34613: 34614: 34615: 34616: Backlund ym.: Määrärahasta Siipyyn niemeUe johtavaa tietä 34617: varten ja niemellä sijaitsevan luilastuspaikan kunnosta- 34618: miseksi. 34619: 34620: 34621: Eduskunnalle. 34622: 34623: Vlita.ten vuoden 1959 valtiopäivillä jätetyn tulo- ja menoarvioesitykseen 4 000 000 34624: ra.ha.-asia-aloi,tteen n:o 53 perusteluihin alle- markan suuruisen määrärahan tien ra- 34625: kirjoittaneet ehdottavat eduskunnan päätettä- kentamiseksi Fladasta Siipyyn nie- 34626: väksi toivomuksen, meen ja niemellä sijaitsevan .kalastus- 34627: paikan sataman parannustöiden suun- 34628: että hallitus ottaisi v1UJden 1961 nittelua ja aloittamista varten. 34629: Helsingissä 11 päivä.ni ·helmikuuta 1960. 34630: 34631: Oeorg Backlund. Göata. Rosenberg. Toivo Asvik. 34632: 839 34633: 34634: XII,58. - Bemst.mot. N :o 893. 34635: 34636: 34637: 34638: 34639: Backlund m. fL: Angående a:n.slag för en. väg från, Ska{tung 34640: ft.'U Nyha.mn och för planering a.v ha.mn.em utnyttjmule. 34641: 34642: 34643: T i 11 R i k s d a g e n. 34644: 34645: Hänvisande tili motivering~ i finans- 1 ()()()()()() ma.rk för planering ock 34646: motion n: o 54, inlämnad till 1959 års riks- inledande a.rbeten på en väg för 34647: dag, fir undertecknade föreslå, att riksdagen virkestra.nsport från Ska.ftung by ut · 34648: ville besluta hemställa, till Nyhamn. sa.mt för en, pla.nering för 34649: effektitvast möjliga. utn.yttjande oo 34650: att regeringe-n i sta.tsförslaget för hamn.en ifråga.. 34651: år 1961 måtte uppta. ett a.mlag om 34652: Helsingfors den 11 februari 1960. 34653: 34654: Georg Backlund. Gösta Rosenberg. Toivo Asvik. 34655: 840 34656: 34657: XII,56. - Toiv.al. N:o 393. 34658: Suomennos. 34659: 34660: 34661: 34662: 34663: .. · Ba.ck1:and ym..: Määrärahasta Skaftungista Nyhamniin joh- 34664: tooaa tietä varten ja sataman hyväksikäytön suunnitte- 34665: luun. 34666: 34667: 34668: E d u s kun n a 11 e. 34669: 34670: Viitaten vuoden 1959 valtiopäivillä jäte- markan määrärahan puutavaran kul- 34671: tyn raha-asia-aloitteen n: o 54 perusteluihin jettamista varten Skafburtgin kyl:ästä 34672: allekirjoittaneet ehdottavat eduskunnan hy- Nyhamniin rakennettavan tien suun- 34673: väksyttäväksi toivomuksen, nitteluun ja valmistaviin töihin sekä 34674: mainitun sataman ·mahdollisimman te- 34675: että hallitus ottaisi vuoden 1961 .hokkaan käytön suunnitteluun. 34676: tulo- ja menoarvioesitykseen 1 000 000 34677: Hels~." 11 päivänä helmikuuta 1960. 34678: ! 34679: 34680: Georg Ba.cklund. Gösta. Rosenberg. Toivo Asvik. 34681: 841 34682: 34683: XU,57. - Hemst.mot. N:o 394. 34684: 34685: 34686: 34687: 34688: Korsbäck m.fl.: Angående förbättrande av sjö- och land- 34689: vägarna till fiskelägena i Sideby. 34690: 34691: 34692: T i ll R i k s d a g e n. 34693: 34694: 1 strävandena att bekämpa arbetslösheten grunds fyr borde en väg byggas. Fisk- och 34695: och åstadkomma bättre utkomstmöjligheter annan transport sker nu på en gångstig. 34696: för befolkningen bör man i första hand ta Omkring 20 iiskarfamiljer är för sin ut- 34697: sikte på det näringsliv som av gammalt komst direkt beroende av denna väg. 34698: finns på respektive orter. Ofta är det i eko- Utfarten till havet från fiskeläget i Skaft- 34699: noniiskt m. fl. avseenden lättare att uppnå ung by är synnerligen lång och riskfylld. 34700: resultat genom förbättringar i en gammal Häri kunde förbättringar ästadkommas ge- 34701: näring än att skapa helt nya näringar och nom uppmuddring av en gammal kanal ge- 34702: produktionsinrättningar. Detta gäller sär- nom ldgrund som nu, på grund av landhöj- 34703: skilt orter som icke har tillfredsställande ningen inte kan användas. Om denna kanal 34704: förutsättningar för .industrialisering. änyo bleve farbar, skulle detta förkorta ut- 34705: 1 Sideby kommun är fisket, jämte jord- farten till havet med c: a 4 timmar. Minst 34706: och skogsbruk de dominerande näringarna, 32 familjer skulle fä bättre utkomstmöjlig- 34707: vilka munera dock inte kan ge befolkningen heter genom en sådan åtgärd. 34708: en tillfredsställande utkomst. Naturliga för- Ovanberörda arbeten kan med fördet ut- 34709: utsättnlngar finnes icke heller för en för- föras som arbetslöshetsarbeten. 34710: bättring av näringslivet inom kommunen Med hänvisning till vad som ovan anförts 34711: genom industrialisering. Därför är det nöd· föreslås vördsamt, att riksdagen ville be- 34712: vändigt att i mån . av .möjligheter förbättra sluta hemställa, 34713: de gamla näringarna. 34714: Vissa förbättringar i detta avseende har att regeringen måt.te ·Zäta utföra så- 34715: även åstadkommits inom kommunen under dana förbättringar av sjö- och laftd- 34716: de senaste åren. Ett antal . fiskefyrar har vägarna till fiskelägena i Sideby /wm;. 34717: bl. a. byggts och fiskhamnen förbättrats, men mun som är nödvändiga för befolk- 34718: ännu återstår flera arbetsuppgifter. . ningens · utkomst. 34719: Från Flada by till fiskeläget vid Ytter- 34720: Helsingfors den· 8 februari 1960. 34721: 34722: Verner Korsbäck. Alwar Sundell. 34723: 34724: 34725: 34726: 34727: 106 E 74/60 34728: 842 34729: 34730: XI1,57. - Toiv.al. N: o 394. 34731: Suomennos. 34732: 34733: 34734: 34735: 34736: Korsbäck ym.: Siipyyn kalastuspaikoille johtO!Vien vesi- ja 34737: maanteiden parantamisesta. 34738: 34739: 34740: Eduskunnalle. 34741: 34742: Työttömyyden torjumista ja väestön pa- grundin loiston luona sijaitsevalle kalastus- 34743: rempien toimeentulomahdollisuuksien aikaan- paikalle. Kalan ja muun tavaran kuljetus 34744: saamista tarkoittavissa pyrkimyksissä on ensi tapahtuu nyt polkua pitkin. Noin 20 kalas- 34745: kädessä otettava huomioon paikkakunnilla tajaperheen toimeentulo on suoranaisesti riip- 34746: vanhastaan oleva elinkeinoelämä. Usein on puvainen tästä tiestä. 34747: taloudellisesti ym. suhteissa helpompaa Matka Ska:ftungin kylän kalastuspaikasta 34748: päästä tuloksiin vanhaan elinkeinoon teh- merelle on erittäin pitkä ja vaarallinen. Tä- 34749: dyillä parannuksilla kuin luomalla kokonaan hän voitaisiin aikaansaada parannusta ruop- 34750: uusia elinkeinoja ja tuotantolaitoksia. Tämä paamalla Idgrundin kautta johtava vanha 34751: koskee erityisesti paikkakuntia, joissa ei ole kanava, jota maannousun vuoksi nyt ei voida 34752: tyydyttäviä teollistamisen edellytyksiä. käyttää. Jos tämä kanava jälleen tulisi ajo- 34753: Siipyyn kunnassa ovat kalastus sekä maan- kuntoon, lyhentäisi se matkaa merelle noin 34754: viljelys ja metsänhoito hallitsevia elinkeinoja, 4 tunnilla. Ainakin 32 perhettä saisi sellai- 34755: jotka nyttemmin eivät kuitenkaan voi antaa sen toimenpiteen kautta paremmat toimeen- 34756: väestölle tyydyttävää toimeentuloa. Myös- tulomahdollisuudet. 34757: kään ei ole luonnollisia edellytyksiä kunnan Edellä kosketeltuja töitä voitaisiin menes- 34758: elinkeinoelämän parantamiseen teollistamisen tyksellisesti suorittaa työttömyystöinä. 34759: tietä. Sen vuoksi on välttämätöntä mahdolli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun- 34760: suuksien mukaan parantaa vanhoja elinkei- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 34761: noja. mus, 34762: Eräitä parannuksia on kunnassa saatu 34763: myös tässä suhteessa aikaan viime vuosina. että hallitus sttorituttaisi sellaisia 34764: Mm. on rakennettu eräitä kalastusloistoja ja Siipyy"" kunnassa: oleville kalastuspai- 34765: parannettu satamaa, mutta vielä on paljon koille johtavien meri- ja maateiden 34766: tehtävää. parannu.ksia, jotka (YI)at välttäm&tö- 34767: Fladan kylästä tulisi rakentaa tie Ytter- miä väestön toimeent'UloU6. 34768: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 34769: 34770: Verner Korsbäck Alwa.r Sundell. 34771: :XU,58. - Toiv.al. N:o 395. 34772: 34773: 34774: 34775: 34776: .Tåms6n ym.: MlUMI.tien rakentamisesta Virla4,._Pihlajaveden 34777: maantieltä Yltiän pysäb1le. 34778: 34779: 34780: E d u s k u n n a 11 e. 34781: 34782: Äskettäin on valmistunut maantie Haapa- Porin ulosvientisatamaan. Sen rakentami- 34783: mäen-Ruoveden maantieltä Yltiän pysäkille. sella helpotettaisiin Haapamäen asemalla ha- 34784: Tieviranomaistenkin taholta tarpeelliseksi vaittavissa olevaa ahtautta puutavaralastauk- 34785: tunnustettu tie Yltiän pysäkiltä Pihlajave- sen kohdalla. Paikallisliikenteelle tiellä olisi 34786: den-Virtain maantielle on sen sijaan vielä tärkeä merkitys. Se avaisi myös paikallislii- 34787: rakentamatta. · kennettä palvelevan yhteyden Pihlajaveden 34788: Tiesuunta Virtain-Pihlajaveden maan- - Virtain maantieltä Yltiän, rautatiepysäkille, 34789: tieltä Yltiän pysäkille on tutkittu koneelli- jota yhteyttä nyt tien puuttuessa ei ole lain- 34790: sesti vuonna 1930--1931. Suunnitelma kus- kaan olemassa. Tietä voitaisiin käyttää myös 34791: tannuslaskelmineen on lähetetty Tvh: n Vaa- yhtenä rakennushuoltotienä rakennettaessa 34792: san piiristä tie- ja vesirakennushallitukselle Pieksämäen-Porin valtamaantietä, joka suun- 34793: joulukuun 17 päivänä 1931 kirjeessä n:o nitelman mukaan tulisi leikkaamaan poikki 34794: 4625. Ilmeisesti tien rakentamisesta on ole- tarkoittamamme tien keskellä suurta tietöntä 34795: massa myös valtioneuvoston päätös. Tie on aluetta. Seudun pienviljelijöille ja työmie- 34796: kuitenkin edelleen rakentamatta. hille tien rakennustöiden alkaminen merkit- 34797: Tien rakentamista Pihlajaveden-Virtain sisi sopivaa ja läheistä työkohdetta. 34798: maantieltä Yltiän pysäkille puolustavat mm. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 34799: seuraavat näkökohdat. Tie muodostaisi tar- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 34800: peellisen yhdystien Haapamäen-Ruoveden 34801: maantieltä Pihlajaveden-Virtain maantielle että hallitus ryhtyisi nopeasti toi- 34802: sekä edelleen suunnitteluasteella olevalle Äh- menpiteisiin maantien rakentamiseksi 34803: tärin tielle. Tiestä muodostuisi tärkeä puu- Virtai,._Pihlajaveden maantieltä Yl- 34804: tavaran kuljetustie Mäntän teo1:lisuuslaitok- tiän P'fisäkille. · 34805: sille sekä Yltiän rautatiepysäkin kautta mm. 34806: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 34807: 34808: Artturi .Tåmsen. Hannes Paaso. Kalle Kämäräinen. 34809: Ale Holopainen. Matti LUna.maa. Pentti Pekkarinen. 34810: 844 34811: 34812: XD,59. - Toiv.al. N: o 396. 34813: 34814: 34815: 34816: 34817: · Uasitalo ym.: '·Soinin kirkoit:kylän ja Keisasen välisen tie- 34818: osuuden parantamisesta. 34819: 34820: 34821: E d u s k u n n a ll e. 34822: 34823: Suoran tieyhteyden aikaansaaminen Seinä- Viimeksi mainitun tieosuuden paranta- 34824: joen kaupunkiin Kuortaneen, Lehtimäen ja mista ovat puoltamassa myös työllisyysnäkö- 34825: Soinin suunnalta on ollut järjestelyjen alai- kohdat. Soinin pitäjässä työllisyystilanne on 34826: sena jo pitkähkön ajan. Tätä tarkoitusta ollut erittäin vaikea ja on jatkuvasti. Sopi- 34827: varten on rakennettu tie Veneskosken-Kuor- via työkohteita paikkakunnalla ei ole riittä- 34828: taneen välille ja parhaillaan on rakenteilla västi, joten Soinin työttömistä melkoinen osa 34829: Kuortaneen-Lehtimäen välinen tie. Tässä on ollut siirtotyömailla. Tästäkin syystä olisi 34830: tarkoituksessa on rakennettu myös Ähtärin- erittäin suotav_aa saada Soinin-Lehtimäen 34831: järven yli johtava Suninsalmen silta Lehti- välinen tieosuus työn alaiseksi. 34832: mäen pitäjässä. Sensijaan on vielä paranta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 34833: matta Lehtimäen-Soinin välinen tieosuus. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 34834: Soinin kunta onkin anonut tieviranomaisilta muksen, 34835: Soinin kk;-Kukonkylän välisen tieosuuden 34836: tutkimista, mutta tutkimusta ei ole vielä että hallitw kiirehtisi tutkimuksen 34837: suoritettu. Soinin kk.-Kukonkylän välinen suorittamista Soinin kk.-Kukonkylän 34838: tieosuus on erittäin mutkainen, mäkinen ·ja -Keisasen välise,. tieosuuden pa'Fanta- 34839: keväisin pahoin routiva, joten tie ei vastaa miseksi. 34840: vallitsevia liikennetarpeita. 34841: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 34842: 34843: Eino Uusitalo. .Matti T.iinama.a 34844: Veikko Savela.. Aarre Marttila. 34845: XU,60.- Toiv.al. N:o 397. 34846: 34847: 34848: 34849: 34850: ,Hult ym.: MääriirtJhfl,sta. ,Ha.nkamäen-Mataramäen ma.an- 34851: tun rakentamiseksi. 34852: 34853: 34854: Eduskunnalle. 34855: 34856: Rautalammin-Hankasalmen maantieltä on tie olisi rakennettava yleisenä maantienä. 34857: suunniteltu rakennettavaksi ns. Rankamäen Kun tällä tiellä on suuri merkitys läpikulku- 34858: -Mataramäen (Pieksämäen mlk.) yhdystie. tienä ja kun se tulisi kulkemaan suurien met- 34859: Tie suunniteltiin rakennettavaksi kylätienä säalueiden halki, olisi sen merkitys puutava- 34860: ja siitä teki suunnitelman karttoineen ja ran kuljetuksessa erittäin suuri. 34861: kustannusarvioineen dipl.ins. E. Tiensliu. TietoimikUnta on kulkulaitosministeriön 34862: Suunnitelma valmistui vuonna 19'55. Tien kehoituksesta . anonut tietä rakennettavaksi 34863: pituus on 12.1 km, leveys 5 m, pienin kaarre- maantienä, mutta asiaa ei ole vielä ratkaistu. 34864: säde 150 m, jyrkin nousu 0.078. Kustannuk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 34865: set silloisen laskelman mukaan 29 500 000 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 34866: mk. Kuopion lääninhallitus on TVH: n Kuo- 34867: pion piirin lausunnon mukaisesti tarkistanut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 34868: arviota ja päättyy sen mukaan 35 mmk: aan. H ankamäen-Mataramäen tien raken- 34869: Eräs suunniteltu tieosakas valitti tästä tamiseksi maantienä ja ottaisi vuoden 34870: kylätiepäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeu- 1961 tulo- ja menoarvioesitykseen 34871: teen, joka sitten v. 1959 kumosi tämän markkaa sanotun tien ra- 34872: 35 000 ()()() 34873: kylätiepäätöksen. Perusteena tälle oli, että kentamiSeen. 34874: tie tulisi liian kalliiksi tieosakkaille ja että 34875: Helsingissä 4 päiv~ helmikuuta 1960. 34876: 34877: Mikko Hult. Antti J. Rantamaa. A. Härkönen. 34878: Aili Siiskonen. Pentti Pekkarinen. K. F. Haapasalo. 34879: Edvard Pesonen. Aarne Pulkkinen. Onni Mannila. 34880: Veikko Rytkönen. 34881: 846 34882: 34883: XII,61.- Toiv.al. N:o 398. 34884: 34885: 34886: 34887: 34888: J'åms6n ym.: Tien rakentamisesta Lievest'I.Wreen Saan1ammin 34889: tieltä Hänniskylän Hytölän tielle. 34890: 34891: 34892: Eduskunnalle. 34893: 34894: Hankasalmen, Laukaan ja Konneveden km käsittävä tietön taival puhkaisemalla 34895: kunnat ovat esittäneet tieviranomaisille toi- avattaisiin yhdystie Kuopion-Jyväskylän 34896: vomuksia yhdystien aikaansaamisesta Lieves- tieltä Pieksämäen-Jyväskylän tielle. Tie 34897: tuoreen-Saarilammin tieltä Hänniskylän- tulisi palvelemaan sekä kauttakulku- että 34898: Hytölän tielle. paikallisliikennettä. 34899: Kyseisestä tiestä on v. 1934 tehty kylätie- Rakennustöiden aloittamisella saataisiin 34900: suunnitelma, mutta rakentaminen ei toteutu- läheinen ja ·sopiva työkohde seudun pienvil- 34901: nut sen vuoksi, että kustannukset tien vaiku- jelijöille ja työläisille. 34902: tuspiirissä oleville näyttivät muodostuvan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 34903: kohtuuttoman korkeiksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 34904: Asia on ollut aikaisemmin myös eduskun- 34905: nan käsiteltävänä ed. Vesterisen aloitteen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 34906: pohjalla. - tien rakentamiseksi. Lievestuoreen s(UV 34907: Tien rakentamista valtion toimesta puo- n"lammin tieltä Hänniskylän Hytölän 34908: lustaa mielestämme mm. se, että tämä n. 12 tielle. 34909: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 34910: 34911: Artturi J'ämsen. Kalle Kämäräinen. 34912: Ale Holopainen. Hannes Paaso. 34913: Pentti Pekkarinen. 34914: 847 34915: 34916: XU,62. - Toiv.al. H: o 399. 34917: 34918: 34919: 34920: 34921: Lehmonen ym.: Yhdystien rakentamisesta Kemppala11r-Ha- 34922: nislahden kunnantieltä Viitasaare11r-Kuopion runkotieUe. 34923: 34924: 34925: E d u s k u n n a ll e. 34926: 34927: Viitasaaren kunnan alueella Viitasaaren- minen. Puutavarayhtiöt eivät ole olleet ha- 34928: Kuopion runkotien ja Kemppalan-Hanis- lukkaita metsänostoihin vaikeiden kuljetus- 34929: lahden kunnantien välille on jo näiden teiden olojen vuoksi ja talvikuljetukseen myydyn 34930: rakennustöiden aloittamisvaiheessa suunni- puutavaran kantohinta on jatkuvasti pysynyt 34931: teltu rakennettavaksi yhdystie, joka yhdis- alhaisena pitkistä matkoista aiheutuneiden 34932: täisi Suovanniemen Hanislahden kyläkuntien kuljetuskustannusten vuoksi. Paikkakunnan 34933: liikenteen ja tavarankuljetuksen Viitasaaren asukkaille tuottaa jatkuvia lisäkustannuksia 34934: -Kuopion maantiehen ilman nykyistä, vai- meijeriin ja kauppaan ajo. Myös vuosittai- 34935: keata ja liikennettä hidastavaa Kemppalan- nen työttömyys puoltaa tien rakentamisen 34936: salmen lossia. kiireellisyyttä. 34937: Suunniteltu yhdystie tekisi myös mahdol- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 34938: liseksi puutavaran autokuljetuksen kesäaika- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 34939: nakin lähimmälle rautatieasemalle Keitele- 34940: pohjaan. Nykyisen käsilossiliikenteen aikana- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 34941: han ei tällaista kesäkuljetusta voida harjoit- toimenpiteisiin ·Kemppala11r-Hanislak- 34942: taa. Tien välittömässä hyötyvaikutuksessa den kunnantien ja Viitasaare11r-Kuo- 34943: asuu pienviljelijäväestö, jonka toimeentuloa pion runkotien välisen yhdystien ra- 34944: on jatkuvasti vaikuttanut yhdystien puuttu- kentamiseksi. 34945: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 34946: 34947: Siiri Lehmonen. PauH Puhakka.. Eino Tainio. 34948: Aarne Pulkkinen. Veikko Rytkönen. Matti Koivunen. 34949: Esa Hietanen. 34950: 848 34951: 34952: XII,6S. - Toiv.al. N: o 400. 34953: 34954: 34955: 34956: 34957: Pekkarinen · ym..: Moontien rakentamisesta linjaUa V ehmer- 34958: salmen lossi-Ritokylii-Räsälänlahti. 34959: 34960: 34961: E d u s k u n n a ll e. 34962: 34963: Vehmersalmen kuntaa olevan Soisalon saa- Jotta mainitulle alueelle saataisiin tie- 34964: ren pohjoisosassa on suuri alue, johon ei ole yhteydet, olisi maantie rakennettava linjalle 34965: minkäänlaisia tieyhteyksiä. Tällä alueella Vehmersalmen lossi-Ritokylä-Räsälänlahti. 34966: asuvat ihmiset joutuvat kulkemaan maan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 34967: tielle tullessaan joko kinttupolkuja tai vesi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 34968: tietä käyttäen. Kun alueen väestö on pää- vomuksen, 34969: asiallisesti maataloudenharjoittajia, on hei- 34970: dän tuotteittensa markkinointi ja tuotantoon dttä hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 34971: sekä jokapäiväiseen elämään liittyvien tarvik- moontien aikaansaamiseksi linjalla 34972: keiden kuljetus äärimmäisen vaikeata. V ehmersalmen lossi-Ritokylä-Räsär 34973: länlaltti. 34974: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 34975: 34976: Pentti Pekkarinen. Arvo Pentti. 34977: Esa. Timonen. V. E. Svinhufvud. 34978: 849 34979: 34980: XII,64. - Toiv.a.l. N:o 401. 34981: 34982: 34983: 34984: 34985: trtirauen ym.: Y1ulyatna(mtien. raken.tamiseksi Höytiäisen. ka- 34986: fUJValta Po'Wijärven kirkolle. 34987: 34988: 34989: E d u s lk: u n n a He. 34990: 34991: Kontiolahden kunnan alueella olevien Pun- yhteyksien parantajana, myös sopivana työ- 34992: tarikosken ja Kunnasniemen sekä Polvijär- kohteena työttömyystilanteen lievittämiseksi. 34993: ven kunnan alueella olevan Kuorevaaran Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 34994: kylien liikenneolosuhteet ovat huonot. Tilan- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 34995: teen parantamiseksi on vireillä suunnitelmia 34996: yhdysmaantien rakentamiseksi Joensuun kau- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisim 34997: pungin ja Kontiolahden kuntien rajalta, yhdysmaantien rakennuttamiseksi 34998: Höytiäisen kanavalta Puntarikosken, Kun- H öytiäisen kaoovalta Puntarikosken., 34999: nasniemen ja Kuorevaaran kylien kautta K unMSniemen ja K uorevaaran kylien 35000: Polvijärven kirkolle. Sanotun tien rakenta- kautta Polvijärven kirkolle. 35001: misella olisi merkitystä paitsi kauttakulku- 35002: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 35003: 35004: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.. 35005: 35006: 35007: 35008: 35009: 107 E 74/60 35010: 860 35011: 35012: XII,65. - Toiv.al. N:o 402. 35013: 35014: 35015: 35016: 35017: · V. Tur1UleD. JDl.: Maantim rakentamiseksi Polvijiirv~ 35018: Juuata. fMllnti&tii Juvan--Kaavin maantielle PetrQ1Jaa- 35019: raan. 35020: 35021: 35022: Eduskunnalle. 35023: 35024: Polvijänen kunnan alueella sijaitseva Esitetyllä alueella sijaitsevat myös huo- 35025: Lipasvaaran kylä sekä Juuan kunnan mattavat raaka-ainevarastot metsävaroihin 35026: alueella sijaitsevat Timovaaran ja Otravaa- nähden. Aikaisemmin puutavara näiltäkin 35027: ran kylät, joiden alueilla ja välittömässä seuduilta on kuljetettu vesiteitse. Viimeai- 35028: ympäristössä sijaitsevat suuret metsäraaka- kainen kehitys on kuitenkin johtanut siihen, 35029: ainealueet, ovat- vailla kunnollista tieyh- että vesiteiden merkitys puutavaran kulje- 35030: teyttä. tuksessa on huomattavasti vähentynyt, var- 35031: Matka Polvijärven Juuan maantieltä sinkin vesistöjen latvavesiltä. 35032: Lipasvaaran-Timovaaran-O.travaaran asu- Mainittakoon, että Polvijärven ja Juuan 35033: tusalueiden kautta Juuan-Kaavin maan- kunnanvaltuustot ovat tehneet esityksensä 35034: tielle Petrovaaraan on n. 24 km. Polvijärven mainitun työkohteen ottamisesta valtion 35035: kunnan alueella on rakennettu Lipasvaaraan ·työttömyystyökohteeksi. 35036: kunnantietä n. 10 km ja Petrovaarasta-- Edellä olevaan viitaten ehdGtamme kun- 35037: Otravaaraan Juuan kunnan alueella n. 9 km. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 35038: Täysin rakentamaton osa Lipasvaaran ja vomuksen, 35039: Otravaaran välillä on n. 5---6 km. 35040: Esitetyllä tieosuudella olisi huomattavaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 35041: merkitystä, paitsi paikalliselle liikenteelle, maa'Y/Jtien rakentamiseksi Pollvijärven 35042: myös kauttakulkuliikenteelle. Alueen pai- -Juuan maantieltä Lipasvaara,_ 35043: kallinen väestö elää kulkuyhteyksiin nähden Otravooran kautta Juuan.--Koovin 35044: varsin vaikeissa olosuhteissa, koska pistotei- maantielle Petrovaaroon. 35045: den johdosta on vaikeata järjestää mm. mei- 35046: jerikuljetuksia, postin ja linja-autoliiken- 35047: teestä puhumattakaan. 35048: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960. 35049: 35050: Vilho Turunen. Mikko Hult. 35051: 851 35052: 35053: XII,66. - Toiv.al. N: o 403. 35054: 35055: 35056: 35057: 35058: V. Turunen ym..;: Tutkimuksefl. toimittamisesta tien. rake~ta 35059: miseksi Joensuusta K utt.~iemen ja H uhmarise-n kautta 35060: P olvijaroeUe. 35061: 35062: 35063: E d u s lk: u n n a 11 e. 35064: 35065: Polvijärven pitäjän Huhmarisvaara on den välille n. 2 km: n pituinen rakentamaton 35066: eräs Pohjois-Karjalan kauneimpia näköala- pätkä, jota ei voida liikennöidä millään ajo- 35067: paikkoja. Huhmarisvaaraan tutustuneet tu- neuvolla. 35068: ristit ja matkailijat ovat ylistäneet paikkaa Alueella on runsaat puutavaravarastot, 35069: vanhojen tunnettujen matkailukeskusten, sekä paikallista asujaimistoa, joiden liikenne- 35070: kuten mm. Kolin veroiseksi. Huhmarisvaa- yhteydet ovat varsin kurjat. Esimerkiksi 35071: ralla olisi edellytyksiä muodostua erääksi pientilalliset eivät voi toimittaa ainakaan 35072: maamme huomattavammaksi matkailukeskuk- kaikkina vuoden aikoina maitoa meijereihin, 35073: seksi, elleivät tieolosU!hteet asettaisi tälle koska kuljetusolosuhteita ei ole voitu järjes- 35074: rajoituksia. Pohjois-Karjalan matkailuyhdis- tää. 35075: tyksen taholta onkin useaan otteeseen to- Tieyhteyksien rakentamiseksi myöhemmin 35076: dettu, ettei paikkaa voida saada suuren matkailukeskukseksi muodostuvalle Huhma- 35077: yleisön käyttöön, ellei tieoloja saada korja- risvaaralle olisi olemassa pari vaihtoehtoa. 35078: tuksi. Ensimmäinen vaihtoehto olisi se, että Kun- 35079: Huhmarisvaaran seudulle johtaa nykyisin nasniemen kunnantie ja Porraskorvelta joh- 35080: kaksi tietä. Joensuun-Polvijärven maantieltä tava Huhmarisen sotilastie yhdistettäisiin 35081: lähtee Kunnasniemen maantie, joka ainakin rakentamalla puuttuva n. 2 km pituinen väli. 35082: kesäisin on ajettavasaa kunnossa Lämpimään- Samalla olisi myös H uhmarisen sotilastie 35083: lahteen saakka. Tämä tie on kokonaisuudes- kunnostettava liikennöitävään kuntoon. 35084: saan ollut Kontiolahden kunnantienä. Toinen Toinen vaihtoehto, jota jossakin määrin 35085: tieyhteys on v. 1914--1915 rakennettu Por- lienee jo tutkittukin, olisi Kunnasniemen tie- 35086: raskorven-Huhmarisen sotilastie, jonka ve- suunnan jatkaminen Huhmarisen kautta 35087: näläiset rakensivat sotilastarkoituksia sil- suoraan Polvijärvelle. 35088: mälläpitäen. Tämä tie lienee nykyisin val- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 35089: tiolle kuuluvan sotilastien luontoinen, eikä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 35090: sen kunnossapidosta ole huolehtinut kukaan, muksen: 35091: paikallisia asukkaita lukuunottamatta. 35092: Kontiolahden kunnan Kunnasniemen maan- että haUitus suorituttaisi kiireelli- 35093: tien pituus on n. 17 km ja Porraskorven- sesti tutkimuksen tieyhteyden aikaan- 35094: Huhmarisen sotilastien pituus 5 km. Teiden saamiseksi Joensuusta K unnasniemen 35095: välille jää Huhmarisvaaran-Lämpimänlah- ja H uhmarisen kautta Polvijärvelle. 35096: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960. 35097: 35098: 'Vilho Turunen. Mikko Hult. 35099: 8ö2 35100: 35101: XII.67. - Toiv.al. lf: o 404:. 35102: 35103: 35104: 35105: 35106: Lehmonen ym. ~. Pt~iireäs1um-Keiteleen. maan.tien. raken.tami- 35107: sesta. 35108: 35109: Eduskunnalle. 35110: 35111: Viitasaaren kunta on eräs tierakennustoi- Suunnitellusta tiestä tulisi olemaan ensi- 35112: minnan alalla vaikeimmin hoidettavia kuntia sijaista hyötyä 37 pienviljelystilalle, ennen 35113: siksi, että lukuisat suuret järvet pirstovat sen kaikkea näiden elinkeinonharjoittamiselle, 35114: vaikeasti rakennettaviin tiealueisiin, mikä sillä tie avaisi mahdollisuudet meijeriajolle, 35115: taas on jatkuvasti aiheuttanut sekä yksityi- mutta myös hyvin suuressa määrin metsä- 35116: sille asukkaille että kunnalle suuria teiden ajoille. 35117: ra:kentamis- ja kunnossapitokustannuksia. Tie tekisi mahdolliseksi liikenteen Pyöreä- 35118: Näistä syistä johtuen kunnan alueella on suon asutusalueen-Keiteleen kirkonkylän 35119: vielä kokonaisia kyläkuntia, joihin ei ole ny-. välillä ja edelleen siitä Pihtiputaalle, lähim- 35120: kyisiä liikennekelpoisuusvaatimuksia vastaa- mälle rautatieasemalle. Tietä tulisivat käyt- 35121: via teitä. tämään matkustajalinjat ja puutavarankul- 35122: Koliman kylässä sijaitsevalla Pyöreäsuon- jetus tulisi kokonaan ohjautumaan tätä tietä 35123: Pirttimäen välisellä alueella ei ole minkään- Pihtiputaan rautatieasemalle. Tie palvelisi 35124: laisia teitä. Pirttimäen ja Kota-ahon välillä näin ollen yleishyödyllisesti laajaa aluetta 35125: on asukkaiden rakentama huonokuntoinen ja sekä matkustajaliikenteen että puutavaran 35126: erittäin mutkainen autotie. Kota-ahon ja kuljetuksen osalta. Rakennustyöt olisi kui- 35127: Keiteleen ·kunnan alueella olevan Pahkamäen tenkin suoritettava valtion varoilla, sillä 35128: välillä on niin ikään asukkaiden omatoimi- paikalliset asukkaat eivät voi näin suuria 35129: sesti kunnossa pitämä, aika ajoittain vuo- kustannuksia vaativaan työhön ryhtyä. 35130: desta autoajokunnossa oleva tie. Tälle Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 35131: alueelle on suunniteltu ja hyväksytty Pyö- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 35132: reäsuon-Keiteleen rajan tiesuunnitelma, 35133: jonka mukaan tien kokonaispituus tulisi ole- että hallitus ryktyisi toimenpiteisiin 35134: maan 5 km ja kokonaiskustannusarvio nou- Pyöreäsuon ja Keiteleen. rajan välisen 35135: sisi 12 250 000 mk: aan. ma.antien rakentamiseksi valtion va- 35136: roilla. 35137: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 35138: 35139: Siiri Lehmonen. Veikko Rytkönen. 35140: Matti Koivunen. Eino Tainio. 35141: Aarne Pulkkinen. E. Hietanen. 35142: Pauli P11ha.kka.. Kauko Tamminen. 35143: 863 35144: 35145: XII,68. - Toiv.al. N: o 405. 35146: 35147: 35148: 35149: 35150: Ahonen: Keitelepohjan-Kinntilan tien rakentamisesta. 35151: 35152: 35153: E d u s k u n n a 11 e. 35154: 35155: Kinnulan, Kivijärven ja Viitasaaren kun- Näin ollen kaukoliikennettäkin ajatellen olisi 35156: nissa on tyydytyksellä todettu, että viime tiellä varsin suuri merkitys. Kinnulan kun- 35157: kesänä suoritettiin maastotutkimukset Kei- nan kannalta tien paikallista merkitystä ei 35158: telepohjan-Kinnulan tielinjalla ja tiettä- voida myöskään suinkaan vähäksi arvioida, 35159: västi tien suunnittelupaperit ovat valmistu- sillä saataisiiman tie Kivijärven itäpuolelle, 35160: massa tlepiirissä. jossa on seudun vanhinta asutusta, mm. yli 35161: Mainittujen kolmen kunnan huhtikuun 200 henkeä käsittävä Urpilan kylä koulupii- 35162: 2 päivänä 1959 jättämässä anomuksessa ky- reineen, jossa ennestään ei ole kuitenkaan 35163: seisen tiesuunnitelman laatimiseksi on esi- tietä lainkaan. 35164: tetty perusteluita, jotka osoittavat, miten Edellä esitettyyn viitaten esitän eduskun- 35165: tärkeästä hankkeesta on kysymys. On syytä nan päätettäväksi toivomuksen, 35166: mainita, että tielinja, joka on n. 35 km, kul- 35167: kee läänin metsärikkaimpia seutuja ja olisi että halUtus ryhtyisi toimenpiteisiin 35168: yhdystienä toisaalta Suolahden-Haapajär- Keitelepohjan-Kinnulan tien raken- 35169: ven rautatieltä Ykspihlajan satamaan ja tamiseksi Viitasaaren, Kivijärven ja 35170: toisaalta näiltä alueilta puutavaran autokul- Kinnulan kunnissa. 35171: jetuksessa myöskin Keiteleen uittoväylään. 35172: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 35173: 35174: Arvo Ahonen. 35175: 854 35176: 35177: Xn,69. - Toiv.a.l. lf:o 406. 35178: 35179: 35180: 35181: 35182: PulkJdnen YJIL: Niinivede11t itäisM ra11tna.n tien raken-tami- 35183: sesta Tervon, ja Vesannon, ku11tnissa. 35184: 35185: 35186: Ed uskunna.lle. 35187: 35188: Tervon ja Vesannon kuntien aluetta kos- Haapamäen eteläpuolella. Tien rakennus- 35189: keva Niiniveden itäisen rannan tien raken- töiden aloittaminen olisi myös työllisyys- 35190: nushanke on ollut vireillä jo useita vuosia. näkökohdat huomioon ottaen tarpeellista. 35191: Tien rakennussuunnitelmat ovat nyt valmis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 35192: tuneet ja muut lakisääteiset toimenpiteet nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 35193: ovat edistyneet niin, että tien rakentamiseen muksen, 35194: voitaisiin ryhtyä välittömästi. Tie tulisi pal- 35195: velemaan paikallisen väestön tarpeita, mutta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 35196: käsityksemme mukaan se vaikuttaisi kautta- Niimveden t'täisen ranna11t ti&n raken- 35197: kulkuliikenteeseenkin, koska se yhdistäisi tamiseksi Tervcm ja Vesan?W1lo kun- 35198: Tervon ja Vesannon välisen tien Niiniveden- nissa. 35199: päästä Suonenjoen ja Tervon väliseen .tiehen 35200: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 35201: 35202: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen. 35203: Esa. meta.nen. Veikko Rytkönen. 35204: Hertta. Kuusinen. 35205: 866 35206: 35207: XU,70. - Toiv.al N:o 4CY1. 35208: 35209: 35210: 35211: 35212: Bytkhen ym.: 8~oti6-n rakentamisesta Lapi-nlahden kir- 35213: konky.lästii Akkala'lmuw6n kautta Väisiilänmäkeen.. 35214: 35215: 35216: Ed u s kun n a 11 e. 35217: 35218: Onkivesi jakaa Lapinlahden kunnan kah- mahdollisuuksia tämän, ns. saaristotien ra- 35219: tia. Vesistön toisella puolella asuu n. 2 000 kentamiseen. Tie on kuitenkin erittäin tar- 35220: asukasta eristettynä kunnan keskuksesta, peellinen paikallisen liikenteen kannalta ja 35221: kirkonkylästä. Kaikki liikenne kirkonkylään myös valtion työttömyystyönä sillä tulisi 35222: tapahtuu Onkiveden länsirannan kautta, rakennusaikana olemaan merkitystä. 35223: mistä aiheutuu sekä henkilö- että tavaralii- Edellä esitettyihin perusteisiin viitaten 35224: kenteessä huomattavia lisäkustannuksia. ehdota:mme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 35225: Onkiveden yli voidaan kohtuullisin kustan- vomuksen, 35226: nuksin rakentaa tie pengertämällä saarien 35227: väliset salmet. Sitä varten on jo valmiiksi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin. 35228: laadittu suunnitelmakin, mutta Lapinlahden toimenpiteisiin. n.s. saaristotien raken.- 35229: kunna:lla, jota rasittavat erittäin raskaat tamiseksi Lapinlahden kirkonkylästä 35230: työttömyysmenot, ei ole ollut taloudellisia A.kkalansaaren kautta Väisälän.tMkeen. 35231: Helsingissä 12 pä:ivänä helmikuuta 1960. 35232: 35233: Veikko Rytkönen. Esa Hietanen. 35234: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen. 35235: 856 35236: 35237: XU,71. - 'l'oiv.al. N: o 408. 35238: 35239: 35240: 35241: 35242: Pulklånen ym. :, Tie11. rakentamisesta Pielaveden pitäjä11. Vii- 35243: 'Mmiiutä Kotojäruen kaUtta Siikalahtee11. lisalme11. maa- 35244: lailkuma.assa. 35245: 35246: 35247: Eduskunnalle. 35248: 35249: Toimenpiteet kauttakulkutien rakentam.i" tys kasvaisi huomattavasti. Matka Pielaveden 35250: seksi Pielaveden-Kiuruveden väliseltä maan- Vaaraslahdesta Iisalmeen lyhenisi 20-25 km. 35251: tieltä Viinamäestä Kotojärven asutusalueen Kun tien vaikutuspiirissä asuvat ovat suu- 35252: kautta Siikalahteen Runnin ja Ruotainmäen rimmalta osalta myös ansiotyön tarpeessa 35253: väliselle tielle Iisalmen mlk. ovat olleet vi- olevia, niin tien rakennusvaiheen aikana voi- 35254: reillä jo useita vuosia. Asiasta tekivät aikoi- taisiin heille turvata ansiotyön saanti omalla 35255: naan Pielaveden ja Iisalmen mlk. kunnan- paikkakunnalla. 35256: va:ltuustot yhteisen aloitteen. Jostakin syystä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 35257: tien. rakentamishanke ei ole edistynyt alkua kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 35258: pitemmälle. Tien rakentamisen välttämättö- toivomuksen, 35259: myyttä todistaa se, että tien vaikutuspiiriin 35260: kuuluu yli 40 maanviljelystilaa, joiden lii- että haUitus 1·yhtyisi toime11.piteisiin 35261: kenneolot ovat pikaisen korjauksen tarpeessa. tien rakentamiseksi Pielaveden pitäjän 35262: Lisäksi tien vaikutuspiiriin tulisi laajat met- Viinamäestä Kotojärve11. kautta Siika- 35263: sävarat, joiden käytön taloudellinen merki- lahteen Iisalmen maalaiskunnassa. 35264: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 35265: 35266: Aarne Pulkldnen. Veikko Rytkönen. 35267: Esa. Hietanen. Hugo Manninen. 35268: 857 35269: 35270: XII,72. - Toiv.al. N': o 409. 35271: 35272: 35273: 35274: 35275: Timonen ym.: MMntien rakentamisesta Petäiskylän kunnan- 35276: tiestä Kuohalin kunnantiehen Nurmeksen maalaiskun- 35277: nassa. 35278: 35279: 35280: E d u s k u n n a 11 e. 35281: 35282: Nurmeksen kunnan hoidossa olevat Kuoha- Petäiskylän kunnantien yhdistämistä Kuo- 35283: tin ja Petäiskylän kunnantiet, joista uuden hatin kunnantiehen puoltaa erikoisesti myös 35284: tielain mukaan muodostettaneen paikallis- se, että tien välittömässä läheisyydessä ovat 35285: teitä, päättyvät siten, että teiden väliin jää erittäin hyvät soran ottopaikat, joita edellä- 35286: noin 5 km: n tietön alue, joka erottaa kysei- mainittujen teiden yhdistämisen jälkeen voi- 35287: set tiet toisistaan. Petäiskylän kunnantie taisiin käyttää myös Kuohatin kunnantien 35288: muodostuu tämän johdosta pistotieksi, joka tarpeisiin. Kun edelläsanotun lisäksi edellä 35289: a:lkaa Nurmeksen-Kuhmon maantiestä ja mainittujen teiden vaikutuspiirissä olevat 35290: päättyy Petäiskylään. Tällaisen pistotien alueet ovat erittäin pahoja alityöllisyys- 35291: hoito ja etenkin talviauraus on vaikeaa, alueita, joille uusien työkohteiden saanti 35292: koska aurauskalusto joudutaan kuljettamaan olisi erittäin tarpeellinen, ehdotamme kun- 35293: tielle erikseen. Lisäksi tien taloudellinenkin nioittaen eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivo- 35294: merkitys jää paikkakuntalaisille paljon vä- muksen, 35295: häisemmäksi kuin mitä se olisi, jos tie yhtyisi 35296: molemmista päistään Hikennöitäviin maantei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 35297: hin, jolloin liikenne voitaisiin järjestää esi- maantien rakentamiseksi Petiiliskylän 35298: merkiksi päivittäin toistuvan maidonkulje- kunnantiestä K uohatin kunnantiehen 35299: tuksen kohdalta kiertoliikenteenä, joka huo- Nurmeksen maalaiskunnassa. 35300: mattavasti säästäisi kustannuksia. 35301: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 35302: 35303: Esa Timonen. Elis Manninen. 35304: 35305: 35306: 35307: 35308: 108 E 74/60 35309: 858 35310: 35311: XD,'13. - Toiv.al. 1f: o 410. 35312: 35313: 35314: 35315: 35316: J. E. Partaneu ym.: MQIJfl.Utm rak&ntOtmisesta Botl«Jmon- 35317: Ristijäro6'11. fMMI,tieZfä YU-V ieksii-n K uhmo~Hyrymal- 35318: me-n maa-ntieUe. 35319: 35320: 35321: E d u s kun n a 11 e. 35322: 35323: Tieliikenneyhteyksien parantamisen avulla Suoran liikenneyhteyden avaaminen edellä 35324: voidaan tehokkaasti edistää syrjäisessä ase- mainittua linjaa seuraten olisi sikäli suuri- 35325: massa olevien seutujen taloudellista ja muuta merkityksellinen, että se helpottaisi raken- 35326: myönteistä kehitystä. Tyydyttävien kulku- nettavan uuden maantien vaikutuspiiriin 35327: yhteyksien puutetta esiintyy vielä monin kuuluvien metsävarojen ulosottoa hyvin mer- 35328: paikoin mm. Kainuun maakunnan alueella. kittävällä tavalla. Samalla se loisi entistä 35329: Vanhempi asutus on hakeutunut tavallisesti paremmat mahdollisuudet uuden asutuksen 35330: kalavesien ja riistamaiden vaiheille kulku- syntymiselle näillä alueilla. Omaa vaikutta- 35331: yhteyksien ollessa alkukantaisen heikkoja. vaa merkitystään edustaa myöskin paikalli- 35332: Muutamin paikoin on tilanne tässä suhteessa sen väestön liikennöimismahdollisuuksien pa- 35333: säilynyt sellaisenaan aina nykypäiviin rantuminen. Rakennettavasta maantiestä 35334: saakka. muodostuisi uusi yhdysmaantie, joka jatkona 35335: Eräs metsien kätköön muodostuneiden talo- suunnitteilla olevan Yli-Vieksin-Nivan edel- 35336: ryhmien ja näiden lisäksi haja-asutuksen leen Kuhmon-Lentiiran maantielle johtavan 35337: tyypillisiä seutuja on Sotkamon-Ristijärven maantien kanssa avaisi uusia taloudeHisia 35338: maantieltä Petäjävaaran kylätien suunnassa mahdollisuuksia eritoten Kuhmon kunnan 35339: Kuhmon kunnan Yli- Vieksiin Kuhmon-By- laajoilla alueilla. 35340: cynsalmen maantielle Koskenmäen tienoille. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 35341: Tämän linjan vaikutuspiirissä on runsaat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 35342: metsävarat ja asuttamiskelpoisia alueita. Lii- muksen, 35343: kenneyhteyttä Yli-Vieksistä Sotkamon suun- 35344: nassa Kontiomäen-Nurmeksen rataosalle että halUtm ryhtyisi toimenpiteisii-n 35345: johtavana ei ole olemassa, sillä Yli-Vieksin maantie-n rakentamiseksi Botkamon,- 35346: ja Petäjävaaran kylätien päätteen väliin jää Ristijärve-n maantieltä Petäjävaarafl. 35347: n. 20 km tietöntä taivalta. Puutavarankulje- kylätien suunnassa Yli-Vieksiin Kuh- 35348: tus ja muu liikennöiminen tapahtuu pitkiä mon,-Hyrymalmen maantielle K uh- 35349: matkoja kiertäen ja aiheuttaa ajanhukkaa mo-n kunnassa. 35350: sekä kustannusten kasvamista. 35351: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 35352: 35353: Eemil Pa.rta.nen. Veikko Savela. 35354: 859 35355: 35356: XU,74. - Toiv.al. N:o 411. 35357: 35358: 35359: 35360: 35361: Tauriainen ym.: Murkivaara'lt-Lipon-Luolasuon maan.tie11o 35362: . rakentamisesta Suomussalmen kunnassa. 35363: 35364: 35365: Eduskunnalle. 35366: 35367: Vuonna 1958' tie- ja vesirakennushallituk- yli kulkevine pitkospuineen; Vaikka lko. 35368: sen Kainuun piirin toimesta suoritettiin tut- alueelle on valtion toimesta asutettu ihmisiä, 35369: kimus Suomussalmen kunnan Ylinäljäkän ei siellä ole mahdollisuutta saattaa maata- 35370: kylässä olevalla Murhivaarasta Lipon pysäkin loustuotteita enempää kuin puutavaraakaan 35371: kautta Luolasuon asutusalueelle kulkevalla markkinoille. Tien rakentaminen, samalla 35372: tielinjalla. Kuitenkaan rakennustöihin ei ole kun se parantaisi paikallisen väestön elämi- 35373: vielä ryhdytty. sen mahdollisuuksia, tekisi mahdolliseksi myös 35374: Mainittu tie tulisi n. 11.:5 km pitkä ja se alueella olevain valtion metsien hyödyksi~ 35375: yhdistäisi Luolasuon asutusalueen Ylinäljän- käytön. 35376: gän Linokylän tiehen. Samalla tämä tie tu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 35377: lisi avaamaan suoran yhteyden Juntusran- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 35378: nasta Kiannanniemen kautta suoraan rauta- 35379: tielle ja edelleen Ouluun. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 35380: Suunnitellun tien alueella on huomattavan toimenpiteisiin Murhivaara11o-Liponr- 35381: paljon asutusta. Useista taloista on lähim- L1Wlasuon m-aantien rake11otamiseksi 35382: pään kansakouluun matkaa n. 10 km, samoin Suomussalmen kunna11o YZiniiZjängän 35383: lähimpään kauppaan, jonne nykyisin ei ole kylässä. 35384: muuta tietä kuin ns. kinttupolkuja soiden 35385: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 35386: 35387: Hannes Tauriainen. Matti Merilä.inen. N'lilO Nieminen. 35388: 860 35389: 35390: XII,75.- Toiv.al. N:o 412. 35391: 35392: 35393: 35394: 35395: Lakkala. ym.: TiM mkaa:n:sadmisesta Puolamajärve"' ja Rn- 35396: va,pää"' välille Pellcm. ku.,fi,(JSsa. 35397: 35398: 35399: E d u s kun n a 11 e. 35400: 35401: Pellon kunnassa Pellon-Raanujärven- Puolamajärveltä Rovanpäähän on koko vä- 35402: Sinetän tiestä Lampsijärven kylästä pohjoi- lin hyviä, asutukselle kelpaavia maita. Kun 35403: seen 5 km:n päässä sijaitsee Puolamajärven tällä osalla Pellon pitäjää ei ole erikoisesti 35404: kylä, jossa on ikivanhaa asutusta. Kylän huomattavampia työkohteitakaan, olisi tämän 35405: asukkaat saavat toimeentulonsa maanvilje- tien rakentaminen eräs työkohde myös alueen 35406: lyksestä sekä karjanhoidosta. Maidon meije- väestölle. 35407: riinlähettäminen muodostaa heidän pääasial- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 35408: lisen tulolähteensä. Maito kuljetetaan meije- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 35409: riin Lampsijärveltä Puolamajärvelle johta- 35410: vaa nykyisin kovin heikkokuntoista tietä. että hallit'US ryhtyisi kiireellisesti 35411: Puolamajärveltä Rovanpäähän on matkaa toimenpiteisiin tieS'Uunnan tutkimi- 35412: vain 8 km, mistä Konttajärvelle on 4 km. seksi ja sen jälkeen tien rakennustöi- 35413: Rovanpäähän on jo Konttajärveltä kulkuke1- den aloittamiseksi Puolamajärven ja 35414: poinen autotie. Konttajärven kautta on Rovanpäiin välille Pellm kunnassa. 35415: Puolamajärveltä Pelloon huomattavasti ly- 35416: hempi matka kuin Lampsijärven ja Ylitor- 35417: nion kautta, jota nyt on kuljettava. 35418: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 35419: 35420: Eemeli Lakkala. Eino Ta.inio. 35421: Anna.-Liisa Tiekso. Toivo Friman. 35422: 861 35423: 35424: XII,76. - Toiv.al. lf:o 413. 35425: 35426: 35427: 35428: 35429: Lakbla. ym. : T eurajärven. tien. rakennustöiden. aloitttJmisesta. 35430: 35431: 35432: Eduskunnalle. 35433: 35434: Kolarin-Kallon-Kaukosen tiestä, Teura- eikä muuta raskasta liikennettä kestäväksi. 35435: järven kansakoulun kohdalta erkanee Teura- Tien suunnan vaikutuspiirissä on paljon 35436: järven kyläryhmään tie, joka on Kolarin viljelyskelpoista valtion maata, jonka vuoksi 35437: kunnan toimesta suunniteltu ja punnittu tie tulisi edistämään seudun asutustoimintaa. 35438: sekä osittain raivattu. Tämän ·5 km:n mat- Tällä tiellä on siis yleistäkin merkitystä. 35439: kan takana on hyvin vanha asutus, johon Kun Kolarin kunnan alueella on edelleen 35440: edellä mainittu tie muodostaa ainoan kulku- huomattavasti työttömyyttä, olisi tien raken- 35441: yhteyden. Maito meijeriin ja lapset kansa- nustyö eräs sopiva työttömyystyökohde. 35442: kouluun - koulu on alussa mainitun Kau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 35443: kosen tien varressa - on kuljetettava hevo- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 35444: sella. Muunlainen kulkeminen on kovin vai- 35445: keaa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 35446: Tietä eivät kylän asukkaat eikä Kolarin toimenpiteisiin Teurajärven tien ra- 35447: kunta pysty rakentamaan autoliikennettä kennustöiden aloittamiseksi. 35448: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 35449: 35450: Eemeli La.k:kala. Eino Tainio. 35451: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Frinum. 35452: 862 35453: 35454: XU,77. - Toiv.al. N:o 414. .:· ·... 35455: 35456: 35457: 35458: 35459: Paa.rma11 ym.: Rooamemen-l'fJalon run.kotien kumwstami- 35460: sesta. 35461: 35462: 35463: E d u s ik u n n a 11 e. 35464: 35465: Valtakunnan runkotie n:o 4 eli ns. Jää- nopeasti armeijan joukko-osaston siirron 35466: merentie, mikä Rovaniemeltä pohjoiseen kor- johdosta ja suurten tekojärvien padotustyön 35467: vaa myöskin rautatien, on koko sodan ja aikana. Puutavaran autokuljetus on myöskin 35468: sodan jälkeisen ajan ollut aivan tilapäiskun- viime vuosien aikana moninkertaistunut ja 35469: nostusten varassa lyhyitä pengerryspätkiä näyttää edelleen jatkuvasti lisääntyvän. 35470: lukuunottamatta. Viime kesänä oli tie niin Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus- 35471: heikossa kunnossa, että ulkolaisista matkaili- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 35472: joista usea keskeytti matkansa ja palasi vä- 35473: liltä takaisin tien kehnouden takia. että hallitus ry"Myisi kiireellisesti 35474: Kyseisellä tiellä suoritetaan hyvin suuressa toime1tpiteisiitt. Rooaniemeft.-1valon 35475: määrässä raskasta puutavaran kuljetusta runkotien kunnostamiseksi sellaiseksi, 35476: kautta vuoden, paikallisen väestön kuljetus- että se vastaa nykyajan liikenteen 35477: tarve on jatkuvasti suurentunut ja lisääntyy asettamia vaatimuksia. 35478: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 35479: 35480: Akseli Pa.a.rman. Hannes Pa.aso. Ola.vi Lahtela. 35481: 863 35482: 35483: XD,78. - Toiv.al. N:o 415. 35484: 35485: 35486: 35487: 35488: l'rima.D. ym.: Toi'IMnpiteistä maantien rakennustöiden aloit- 35489: tamiseksi SooreM,}lim ja Markkasuvanncm välillä Rooam.ie- 35490: men maalaiskunnassa. 35491: 35492: 35493: E d u s k u n n a 11 e. 35494: 35495: Ounasjoen itäpuolella, Markkasuvannon Niiden hyväksikäytön ja asuttainisenkin kan- 35496: lossista etelään, on yhtä suuri asutus kuin nalta uusi tie on tarpeellinen. Tien kulkiessa 35497: joen länsipuolellakin, mutta siellä ei ole lain- nykyään vain toisella puolella Ounasjokea on 35498: kaan maantietä. Jos rakennettaisiin uusi tie siitä asukkaille monenlaista haittaa ja vai- 35499: Ounasjoen itäpuolelle, Rovaniemen Saaren- keuksia. Mm. kaupat ovat kaikki tien varrella 35500: kylän ja Markkasuvannon lossin välille, niin ja kauppoihin toimitattavat maataloustuotteet 35501: myös joen itäpuolella asuvat pääsisivät tien on kuljetettava suurelta osalta yli virtaavan 35502: varteen. Tietä tälle puolelle rakennettaessa joen. Tällainen kuljettaminen tulee kalliiksi 35503: se ei tulisi kulkemaan peltojen ihalki. Se voi- ja on lisäksi vaarallista. Tämä tierakennus 35504: taisiin rakentaa suoraksi nykyisen 'liikenteen olisi myös hyvä työttömyystyökohde. 35505: vaatimuksia vastaavaksi ja siten palvelemaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 35506: pohjoiseen suuntautuvaa kaukoliikennettä. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 35507: Siltoja tarvittaisiin vähemmän ja pienempiä. toivomuksen, 35508: Joen itäpuolella ovat tällä seudulla myös 35509: kaikki soranottopaikat, ja nykyisellekin tielle että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 35510: on sora kuljetettava joen yli suurin kustan- toimenpiteisiin maantiesuunnan tutki- 35511: nuksin. Itäpuolen tie tulisi myös hiukan miseksi ja rakennustöiden alullepane- 35512: lyhyemmäksi. miseksi Saarenkylän ja Markkasuvan- 35513: Ounasjoen itäpuolella on Rovaniemen maa- non väUllä Rovaniemen maalaiskun- 35514: laiskunnassa huomattavasti valtion metsiä. nassa. 35515: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 35516: 35517: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso. 35518: Eino Tainio. Eemeli La.kka.la. 35519: 864 35520: 35521: XII,'19. - Toiv.al N: o 416. 35522: 35523: 35524: 35525: 35526: Lahtel&: Kolp8Men-8ienjäroen-Pekkalan mama.IS. rGken- 35527: tamisuto. 35528: 35529: 35530: Ed uskunnaUe. 35531: 35532: Kolmekymmentä vuotta on ollut vireillä suuri hyöty mm. puutavaran kuljetuksille 35533: tiehanke Rovaniemi-Kolpene-Sierijärvi- ja voimalaitosten rakentamiselle. 35534: Jokela-Pekkala. Ennen sotia suoritettiin Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- 35535: tiesuunnan tutkimus. Jatkuvasti on mm. tavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 35536: Rovaniemen mlk: n valtuusto esittänyt tien sen, 35537: rakentamista työttömyystyöohjelmassaan. 35538: Tien vaikutuspiiriin on suunniteltu asutus- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 35539: alueita ja on jo perustettukin 15 tilaa. siin Kolpeneen-Sierijärven.-Joke- 35540: Alueella on tiettömän taipaleen takana lähes Zaflt-Pekkalan maantien rakentami- 35541: 500 asukasta. Rakennettavasta tiestä olisi seksi. 35542: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 35543: 35544: Ola.vi Lahtela. 35545: 865 35546: 35547: xn,so. - Toiv.al. N:o 417. 35548: 35549: 35550: 35551: Lahtela: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Vanttausjär- 35552: ven maantieltä Vian asemal.le. 35553: 35554: 35555: E d u s k u n n a 11 e. 35556: 35557: Heti sen jälkeen kun Rovaniemen-Kemi- koska sen vaikutuspiirissä ovat laajat valtion 35558: järven rautatie valmistui vuonna 1934, olisi metsämaat, joista voitaisiin kaikenlainen puu- 35559: pitänyt rakentaa noin 27 km: n pituinen yh- tavara kuljettaa autolla mainitulle Vian rau- 35560: dystie Rovaniemen-Posion maantieltä Rova- tatieasemalle tarvitsematta niitä ajaa noin 60 35561: niemen kunnan Viirin kylässä mainitulla km edempänä olevlle Rovaniemen asema:lle, 35562: rautatiellä olevalle Vian asemalle. Sen on kuten nyt on tehtävä. Siitä olisi myöskin 35563: ehdottanut rakennettavaksi valtion komitea- suuri etu rautatielle, koska se saisi poltto- 35564: kin. Kun tätä tietä ei rakennettu ja mai- puunsa paljon halvemmilla kustannuksilla ja 35565: nitulla tiesuunnalla olevalle Vanttausjärven koska tien rakentaminen tulisi huomattavasti 35566: asutusalueelle perustettiin suuri määrä asu- lisäämään Vian rautatieaseman liikennetulo- 35567: tuslain edellyttämiä viljelystiloja, rakensi jakin. Yleiselle maantieliikenteellekin olisi 35568: maata:lousministeriön asutusasiainosasto en- myös huomattava etu po. tien rakentamisesta 35569: nen talvisotaa Rovaniemen-Posion maan- siihen nähden, että mainitun rautatien poh- 35570: tiestä mainittua suuntaa Vian asemaa kohti joispuolella olevalta Rovaniemen-Kemijär- 35571: po. tietä n. 18.5 km pituudelta. Rakenta- ven maantieltä, johon yhtyy Rovaniemen- 35572: matta on siis vain noin 8.5 km pituinen osa Sodankylän maantie, on rakennettu Vian 35573: Vian aseman puoleisesta päästä. Tämä ra- asemalle tulotie. Kun Vian aseman ja Vant- 35574: kentamaton tieosa estää mainitun tien var- tausjärven välille rakennetaan maantie, avau- 35575: ressa asuvaa väestöä käyttämästä mainittua tuu siitä samalla suora kulkureitti pohjoi- 35576: Vian rautatieasemaa liikennöimiseen ja pa- sesta Vian aseman kautta Rovaniemen-Po- 35577: kottaa heidät liikennöimään noin 40--60 km sion ja Rovaniemen-Sodankylän maantei- 35578: edempänä olevalla rautatieasemalla. Kun den vä:lille tarvitsematta kiertää Rovaniemen 35579: edellä mainitun, jo rakennetun tien varressa kauppalan kautta noin 70 km pitempää tietä. 35580: on yli 40 taloa ja kun Vian rautatieasemaa Mainittakoon vielä, että eduskunta kulku- 35581: voisivat näiden lisäksi käyttää lähimpänä lii- laitosvaliokunnan mietinnön mukaisesti jo 35582: kennepaikkana kaikki ne, jotka asuvat Rova- kesäkuun 4 päivänä 1956 hyväksyi toivomuk- 35583: niemen-Posion maantien varressa mainitun sen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin po. 35584: Vanttausjärvelle rakennetun tien erkanemis- tien rakentamiseksi. 35585: paikan etelä- ja pohjoispuolella, on selvää, Mainitun tien rakentaminen nyt kun Ke- 35586: että varsin suuri asukasmäärä estyy käyttä- mijoessa olevaa Pirttikosken voimalaitosta on 35587: mästä lähintä rautatieliikennepaikkaa niin alettu rakentaa on senkin vuoksi kiireelli- 35588: kauan kuin 8.5 km: n pituinen maantie on ra- nen, koska po. rautatieasemalta on mainitulle 35589: kentamatta Vian rautatieasemalle asti. voimalaitoksen rakennuspaikalle paljon ly- 35590: Kun se matka, jolle olisi rakennettava pu- hyempi matka kuin miltään muulta rautatie- 35591: heena oleva maantie, on hyvää, viljelyskel- asemalta. 35592: poista m~tsämaata, tulee se asutetuksi heti Kun kaikki edellä kerrottu voidaan saavut- 35593: kun tie on rakennettu, koska asutettavia sa- taa rakentamalla 8.5 km: n pituinen Vian 35594: notulla seudullakin on paljon. asemalle johtava erikoisen tarpeellinen tulo- 35595: Valtion metsätaloudelle on myöskin ko. tie, olisi se mahdollisimman pian rakennet- 35596: tien rakentamisesta erikoisen suuri hyöty, tava. 35597: 109 E 74/60 35598: 866 xn,so. - Vantta.usjä.rven-Vian aseman maantie. 35599: 35600: 35601: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- rahan maantien rakentamiseksi Rova- 35602: dotan eduskunnan päätettäväksi toivomuk- niemen-Kemijärven rautatiellä ole- 35603: sen, van Vian aseman ja Vanttausjärven 35604: maantien välille. 35605: että hallitus ottaisi vuoden 1961 35606: tulo- ja menoarvioesitykseen määrä- 35607: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 35608: 35609: Olavi Lahtela. 35610: 867 35611: 35612: XII,81. - Toiv.al. N:o 418. 35613: 35614: 35615: 35616: 35617: Lahtela: Kemijärven-Pelkosenniemen maantien ja Kemijär- 35618: ven-Pakkakummun maantien välisen ykdystien ja Kemi- 35619: jokeen tarvittavan s~'llan rakentamisesta. 35620: 35621: 35622: Eduskunnalle. 35623: 35624: Kemijärven säännöstelyn takia joutuu vä:lille on myös yleisesti ottaen puolustetta- 35625: Kemijärven kunnan sisäinen liikenne varsin- vissa ja suositeltavissa. Tällöin olisi myös 35626: kin pitäjän pohjoisissa kylissä monien hanka- sillan rakentaminen Kemijokeen Levärannan 35627: luuksien alaiseksi. Nykyinen suhteellisen ka- ja Vuostimon sekä joen itäpuolella olevien 35628: pea joki, jota talvella on voitu helposti käyt- V arrion ja J avarusvastuun kylien välille 35629: tää liikenneyhteyksien lisäämiseksi, muuttuu sopivimpaan kohtaan toteutettava. 35630: vedenkorkeudeltaan vaihtelevaksi altaaksi, Edel·lä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- 35631: jolloin sen talvella ylittäminen käynee mah- tavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 35632: dottomaksi. Mainittujen kylien asukasmäärä sen, 35633: lisääntyy jatkuvasti ja niiden elinkeinoelämä 35634: tarvitsee välttämättä ·kylien välisen yhdyslii- että hallitus 'l'yhlyift kiireellisesti 35635: kenteen. Vesistön säännöstelyn yhteydessä toimenpiteisiin Kemijärven-Pelko- 35636: olisi tämä näkökohta otettava vakavasti var- senniemen maantien ja Kemijärven- 35637: teen. Yhdystien rakentaminen Kemijärven- Pakkakummun maantien välisen yk- 35638: Pelkosenniemen maantien ja Kemijärven- dystien ja Kemijokeen tarvittavan s~1- 35639: Kalkiaisen-Sallan Pahkakuromun maantien 7an rakentamiseksi. 35640: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 35641: 35642: Olavi Lahtela.. 35643: 868 35644: 35645: XU,82. - Toiv.al N':o 419. 35646: 35647: 35648: 35649: 35650: Lahtela: Lttusuan ja Lehtolan välisen yhdystien rakentami- 35651: sesta Kemijärvellä. 35652: 35653: 35654: E d u s k u n n a 11 e. 35655: 35656: Kemijärven kauppalan muodostaminen urheilu- ja kurssikeskus, jolle mainittu yh- 35657: aiheuttaa jo nyt ja entistä enemmän tulevai- dystie avaisi laajenevia toimintaedellytyksiä. 35658: suudessa Kemijärven kunnan alueella liiken- Alueella on myös asutuskelpoisia maita, jo- 35659: neyhteyksien lisäämisen tarvetta. Kunnan ten tien rakentaminen on siitäkin syystä tar- 35660: eteläiset kylät tarvitsevat välttämättä yhdys- peellinen. 35661: tien. Tällaisena yhdystienä olisikin raken- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- 35662: nettava maantie Kemijärven Luusuasta sa- tavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 35663: man kunnan Lehtolan kylään. Kun tie sen, 35664: lisäksi tulisi kulkemaan metsäalueitten läpi, 35665: olisi sillä taloudellisesti suuri merkitys. La- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 35666: pin matkailu lisääntyy myös vuosi vuodelta, Kemijärven Lttusuan ja saman kun- 35667: jolloin uusien teiden tarve myös kasvaa. nan Lehtolan välisen yhdystien raken- 35668: Jumiskoon on kehittymässä suurehko loma-, tamiseksi. 35669: llelsingi~ä 11 päivänä helmikuuta 1960. 35670: 35671: 35672: Olavi Lah~la. 35673: 869 35674: 35675: XII,SS. - Toiv.a.l. N:o 420. 35676: 35677: 35678: 35679: 35680: Lahtela.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Soppelasta 35681: RäisäUiän Kemijärven kunnassa. 35682: 35683: 35684: E d u s k u n n a 11 e. 35685: 35686: Viitaten asiasta aikaisemmin tehtyihin että halUtu.s ottaisi vuoden 1961 35687: aloitteisiin ja eduskunnan 16 päivänä loka- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä- 35688: kuuta 1956 lausumaan toivomukseen ,että rahan maantien rakentamiseksi Kemi- 35689: hallitus kiireellisesti ryhtyisi toimenpiteisiin järven kunnassa olevasta Soppelasta 35690: maantien rakentamiseksi Kemijärven kun- saman kunnan Räisälään. 35691: nassa olevasta Soppelasta saman kunnan 35692: Räisälään" ehdotan eduskunnan päätettä- 35693: väksi toivomuksen, 35694: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1960. 35695: 35696: Olavi Lahtela. 35697: 870 35698: 35699: Xfi,84.- Toiv.al. N:o 421. 35700: 35701: 35702: 35703: 35704: Lahtela.: Toimen-piteistä KemijärveUä Jumislron kautta Po- 35705: siolle raken-n-etun. maantien ja Aittoperän. kylätien. vmisen. 35706: yhdystien. rakentamiseksi. 35707: 35708: 35709: E d u s k u n n a 11 e. 35710: 35711: Kem.ijärveltä Lehtolan ja Jumiskon voima- voimalaitokselle maantien Sallan kunnan 35712: laitoksen kautta Posiolie rakennetun maan- Morottajan ja Posion kunnan Perä-Posion 35713: tien ja Posion kuntaan rakennetun Sihnak- maantiestä, johon sittemmin yhdistettiin Ke- 35714: kasalmen-Aittoperän kylätien välille olisi mijärveltä Jumiskon voimalaitokselle raken- 35715: rakennettava 5-6 km: n pituinen yhdys- nettu maantie. 35716: maantie. Mainittu Pohjolan Voima Oy:n Jum.iskon 35717: Näin olisi tehtävä, koska tällä yhdystiellä voimalaitokselle rakentama tie on tosin tar- 35718: lyhennettäisiin Kemijärven kunnan ja Po- peellinen niille Posion kunta:laisille, jotka 35719: sion kunnan keskuksen välistä matkaa yli asuvat Posion kunnan itäisellä alueella, 35720: 10 km ja mainittujen kuntien keskusten väli- mutta kun mainittujen kuntain keskusten 35721: nen liikenne tulisi kulkemaan Kemijärven ja välinen maantie olisi saatava mahdollisim- 35722: Posion kunnan rajan läheisyydessä olevan man lyhyeksi ja sen tästä syystä tulisi kul- 35723: verraten suuren Posion kuntaan kuuluvan kea mainitun Aittoperän kylän kautta, olisi 35724: Aittoperän kylän kautta. Ellei mainittua po. yhdystie nyt rakennettava, ettei alku- 35725: yhdystietä rakenneta, on Aittoperän kylän peräinen suunnitelma jäisi toteuttamatta. 35726: asukasten, päästäkseen Kemijärven-Posion Kun kysymyksessä on vain 5-6 km:n pitui- 35727: linja-autoliikennettä hyväkseen käyttämään, sen tien rakenta:minen ja maasto tällä mat- 35728: matkustettava kävellen tai muutoin linja- kalla on helposti rakennettavissa ja kun se 35729: autotien varteen 4-9 km ja po. tietä saman- olisi rakennettava siihen, johon se on alkuaan 35730: •lainen matka kotiinsa ja heidän matkansa suunniteltu, olisi se myöskin rakennettava, 35731: lähimmälle eli Kemijärven rautatieasemalle ettei tie jäisi kesken rakentamisen. 35732: jatkuu 25-30 km. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 35733: Mainittakoon, että Kemijärven ja Posion ehdotan eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 35734: kuntain keskusten välinen maantie oli alku- sen, 35735: jaan suunniteltu rakennettavaksi mainitun 35736: Aittoperän kylän kautta sitä suuntaa, jota että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin. 35737: yhdystie olisi rakennettava. Se, ettei Kemi- Kemijärveltä Lehtolan. ja Jumiskon 35738: järven ja Posion kuntien keskusten välistä voimalaitoksen kautta Posiolle raken-- 35739: maantietä ole rakennettu siltä osilta, johon n-etun. maantien. ja Aittoperän kylä- 35740: yhdystie olisi rakennettava, johtuu siitä, että tien välisen. yhdystien suunn-itelman 35741: Pohjolan Voima Oy rakennutti Jumiskon tekoa ja rakentamista varten. 35742: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 35743: 35744: Ola.vi Lahtela. 35745: 871 35746: 35747: XII,85. - Toiv.al. N: o 42a. 35748: 35749: 35750: 35751: 35752: Lahtela: Maantien rakentamisesta Kemijoen itäpuolitae Ke- 35753: mijärveltä Javarusvastuun ja Pelkosenniemen kautta Sa- 35754: vukosken kirkonkylään. 35755: 35756: 35757: E d u s k u n n a 11 e. 35758: 35759: Jo useita vuosikymmeniä sitten pidettiin rusvastuun asutusalue, ehdotti kulkulaitosva- 35760: selvänä, että maantie oli rakennettava Kemi- liokunta eduskunnalle jätetyn aloitteen pe- 35761: järven-Sallan maantiestä Kemijoen itä- rusteella lokakuun 29 päivänä 1946 antamas- 35762: puolta aina Pelkosenniemen kirkonkylään saan mietinnössä n: o 17 eduskunnan hyväk- 35763: asti. Että puheena olevan tien rakentamista syttäväksi toivomuksen, että tie olisi raken- 35764: on pidetty tarpeellisena, käy selville siitäkin, nettava aina Javarusvastuun asutusalueelle 35765: että Kemijärven kunnassa suoritetun isojaon asti, ·ja eduskunta hyväksyi yksimielisesti 35766: yhteydessä pidetyssä kokouksessa, jossa oli- mainitun valiokunnan mietinnön sellaisenaan 35767: vat edustettuina valtion virastot ja mainitun sanotun vuoden marraskuun 5 päivänä. Tä- 35768: kunnan tilalliset, yksimielisesti päätettiin män eduskunnan päätöksen mukaisesti raken- 35769: erottaa po. tietä ja tientekoaineiden otto- nettiinkin asutusviranomaisten toimesta tie 35770: paikkoja varten tarvittava maa-alue Kemi- vuonna 1948 mainitulla Javarusvastuun asu- 35771: järven-Sallan maantiestä alkaen aina Kemi- tusalueelle asti. Näin on tullut rakennetuksi 35772: järven ja Pelkosenniemen kuntain rajalle mainitulle tiesuunnalle tietä n. 29 km. Että 35773: asti valtion maaksi ja erotettiin ne jo vuo- tie tulisi rakennetuksi Pelkosenniemen kun- 35774: sina 1920-1921 siinä toivossa, että tie ra- nan kirkonkylään asti, olisi sitä vielä jatket- 35775: kennetaan lähiaikoina. Kun tien rakentami- tava n. 20 km. 35776: seen ei ryhdytty, perustivat Kemijärven kun- Maasto tällä rakentamattomaUa tieosalla 35777: taan kuuluvien Isokylän ja Kostamonkylän tien rakentamiseksi on hyvä, eikä sille tie- 35778: asukkaat kylätiekunnan ja rakensivat po. osalle tule muuta kuin neljä pienen puron 35779: tiesuuntaa mainitusta Kemijärven-Sallan ylittävää siltaa. 35780: maantiestä alkaen noin 14 km:n pituisen ns. Kysymyksessä olevan tien rakentaminen on 35781: Kostamon-Varrion kytätien vuosina 1932- niin tarpeellinen tällä tiesuunnalla olevien 35782: 1934. Valtionapua tämän kylätien rakenta- talojen ja kyläryhmien tieyhteyteen pääsemi- 35783: miseen myönnettäessä määrättiin, että tie oli seksi, että Pelkosenniemen ja Kemijärven 35784: rakennettava siten, että sivuojien vä:li kovil- kunnat, joiden kuntien alueelle tie tulee ra- 35785: lakin mailla oli 5lf2 metriä. Näin tehtiin sen kennettavaksi, ovat jo vuonna 1953 valmis- 35786: vuoksi, että katsottiin mainitun kylätien lähi- tuttaneet ammattimiehellä tiesuunnitelman ja 35787: tulevaisuudessa siirtyvän valtion maantieksi. rakennuskustannusarvion, jonka mukaan tie 35788: Kun mainitulle tiesuunnalle 7-10 kilo- tulee maksamaan 59 600 000 markkaa. Näin 35789: metrin päähän mainitun kylätien pohjoisim- ovat mainitut kunnat tehneet jouduttaakseen 35790: masta päästä perustettiin vuonna 1946 ns. tien rakentamista, koska se on erikoisen tar- 35791: Kalkkiaisan asutusalue, johon on muodos- peellinen ja kiireellinen siihenkin nähden, 35792: tettu yli kaksikymmentä viljelystilaa, raken- että sen välittömässä yhteydessä molemmin 35793: nettiin sinne asutusviranomaisten toimesta puolin tiesuuntaa on hyvät ja laajat viljelys- 35794: maantie mainitun kylätien jatkoksi kesällä kelpoiset alueet, joiden asuttamiseen ei 35795: 1947 sekä tähän yhdistyvät mainitun asutus- päästä ennen kuin puheena oleva tie on ra- 35796: alueen sivutiet. Kun jo aikaisemmin oli pe- kennettu. 35797: rustettu alussa mainitulla tiesuunnalla ole- Mainittakoon, että tien rakentamisen, asut- 35798: van Ginaan kylän pohjoispuolelle ns. Java- tamisen kannalta asiaa ajatellen on Kemi- 35799: 872 XII,85. - ltem.ijll.rven-Sa.vukosken ma.a.ntie. 35800: 35801: 35802: Jarven, Pelkosenniemen ja Savukosken kun- tien rakentamista kokouksessaan ja katso- 35803: nissa toimivan 195 maan:lunastuslautakunnan neet, että tien rakentaminen olisi suoritettava 35804: puheenjohtaja insinööri Hannes Laimio kat- mahdollisimman nopeasti. Molemmat valtuus- 35805: sonut erittäin tarpeelliseksi ja antamassaan tot ovat tehneet tien rakentamisesta tielain 35806: lausunnossa ehdottanut sen pikaista rakenta- edellyttämät anomukset. 35807: mista, ja ilmoittanut, että sanotulla tiesuun- Edellä olevan perusteella esitän eduskun- 35808: nalla on mm. Kemi Oy: llä yli 2 000 hehtaa- nan päätettäväksi toivomuksen, 35809: ria. viljelykseen soveltuvaa maata, joka· on 35810: tarjottu käytettäväksi asutukseen. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 35811: Nykyiset olosuhteet edellyttävät, että toimenpiteisiin maantien rakentami- 35812: maantie rakennetaan Savukosken kirkon- seksi Kemijoen itäpuolitse Kemijär- 35813: kylään saakka. veUä Javarusvastuun ja Pelkosen- 35814: Pelkosenniemen ja Kemijärven kunnan- niemen kautta Savukosken kirkon- 35815: valtuustot ovat useamman kerran käsitelleet kylään. 35816: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 35817: 35818: Olavi Lahtela. 35819: 873 35820: 35821: XII,86. - Toiv.al. N: o 428. 35822: 35823: 35824: 35825: 35826: Tiekso ym.: Suunnitelman laatim-isesta Härkäjoen-Kelujär- 35827: ven tien rakentamiseksi. 35828: 35829: 35830: E d u s k u n n a ll e. 35831: 35832: Pelkosenniemen kunnassa olevalla Härkä- maantiehen. Näin menetellen tulisi kysymyk- 35833: joen asutusalueella on vielä useita tiloja tie- sessä olevan tien pituudeksi n. 20 km. Muo- 35834: yhteyden ulkopuolella ja siten vailla tarpeel- dostuessaan yhdystieksi olisi kysymyksessä 35835: lisia kulkumahdollisuuksia. Aapajärven olevalla Härkäjoen-Kalujärven tiellä myös 35836: kautta Härkäjoelle johtavaa tietä olisi jat- yleistä merkitystä liikenneolojen parantami- 35837: kettava 3.5 km, jotta kaikki puheena olevalla sen kannalta. 35838: asutusalueella sijaitsevat tilat saataisiin tie- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 35839: yhteyden piiriin. Tämän lisäksi olisi kulku- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 35840: yhteyksien helpottamiseksi ja asukkaitten 35841: toimeentuloedellytysten parantamiseksi tar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 35842: peellista jatkaa tietä Härkäjoelta Sodankylän suunnitelman laatimiseksi Härkäjoen 35843: kunnassa sijaitsevaan Kalujärven kylään, -Kelujärven tien rakentamista var- 35844: missä se yhtyisi Sodankylän-Savukosken ten. 35845: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 35846: 35847: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman. 35848: Eino Tainio. Eemeli Lakkala. 35849: 35850: 35851: 35852: 35853: 110 E 74/60 35854: 874 35855: 35856: XI1,87. - Toiv.a.l. N:o 424. 35857: 35858: 35859: 35860: 35861: La,kkaJa. ym. ~ Ä.käsjoensv;un-Äkäslompolon-Tiurajärven 35862: tien kunnostamisesta. 35863: 35864: 35865: E d u s k u n n a 11 e. 35866: 35867: Tornion-Muonion maantiestä erkanee tie vassa maarin kunnostamaan. Varsinkin ke- 35868: .Äkäsjokivartta Äkäslompoloon, mistä edel- väisin ja syksyisin tie onkin erittäin kurjassa 35869: leen on raivattu metsähallituksen toimesta kunnossa ja vaatisi perusteellisen korjauksen, 35870: tietä Muonion kunnan puolelle noin 12 km:n mihin heikkovaraiseHa Kolarin kunnalla ei 35871: matka Tiurajärvelle. ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. 35872: Äkäsjoensuun- Äkäslompolon- Tiurajär- Tien yleisen merkityksen vuoksi se olisi 35873: ven tiensuunnalla on paljon valtion metsiä mitä kiireellisimmin saatava liikennetarvetta 35874: ja tunnettu Äkäslompolo ja sen ympäristö vastaavaan kuntoon. 35875: on hyvin suosittu matkailukohde. Lisäksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 35876: tämän tien vaikutuspiiriin kuuluvat laajat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 35877: Kolarin malmi- ja kalkkiesiintymät. Näin 35878: ollen tiellä on vilkas liikenne, jota se hei- että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti 35879: kosti pohjattuna ei kestä. toimenpiteisiin Ä.käsjoensuun-Akäs- 35880: Kolarin kunta on koettanut pitää tietä lompolon-Tiurajärven tien peruskor- 35881: kunnossa, mutta ei ole pystynyt sitä tarvitta- jauksen suorittamiseksi. 35882: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 35883: 35884: Eemeli La.kkala.. Eino Tainio. 35885: Anna-Liisa. Tiekso. Toivo Friman. 35886: 875 35887: 35888: XII,88. - Toiv.al. N: o 425. 35889: 35890: 35891: 35892: 35893: Lakkala. ym.: Davelasta KolaN"in johtavan Väylänvarren 35894: tien peruskorjausroide-n aloittamisesta. 35895: 35896: 35897: E d u s k u n n a 11 e. 35898: 35899: Tornion-Muonion maantiestä erkanee kouden vuoksi liikenne keskeytyy usein 35900: Pellon kylän Havelasta ns. Väylänvarren moniksi päiviksi, syksyisin ja keväisin jopa 35901: maantie, joka Tornion- ja Muonionjokien useiksi viikoiksikin. 35902: rantaa seuraten päättyy Kolarin kirkon- Tien korjaustyöt olisi saatava pikaisesti 35903: kylään. Tämä 72 km. pitkä tie on erittäin käyntiin myöskin siksi, että siten helpotet- 35904: tärkeä sanottujen jokivarsien yli 1 000 henki- taisiin paikkakunnalla vallitsevaa työttö- 35905: •löön nousevalle asukasmäärälle. Lisäksi myyttä. 35906: alueella on huomattavia matkailukohteita, ja Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 35907: puutavarain uittotöiden kannalta tie on ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 35908: myös tärkeä. vomuksen, 35909: Tie on noin 28 vuotta sitten rakennettu 35910: ja jäänyt silloin osittain keskeneräiseksi ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 35911: koska sitä ei ole myöhemminkään perusteelli- toimenpiteisiin Davelasta Kolariin 35912: sesti korjattu, on se erittäin huonossa kun- johtavan Väylänvarren tien peruskor- 35913: nossa. Tiellä on postiautoliikenne. Tien heik- jaustöiden aloittamiseksi. 35914: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 35915: 35916: Eemeli La.kka.la., Eino Tainio. 35917: A.nna.-Liisa. Tiekso. Toivo Friman. 35918: 876 35919: 35920: XU,89. - Toiv.al. N: o 426. 35921: 35922: 35923: 35924: 35925: La.kkaJa, ym.: Tien rakentamisesta Taapajärve.Ztä Juustovaa- 35926: ralle Kolarin kunnassa. 35927: 35928: 35929: E d u s k u n n a 11 e. 35930: 35931: Kolarin kunnassa sijaitseva Juustovaaran hevosella Taapajärvelle Sieppijärven-Lohi- 35932: !kylä, jonka asutus on hyvin vanhaa, on edel- nivan tienvarteen kuljetetaan, tulee mai- 35933: leen tieyhteyden takana. don meijeriin lähettäminen kovin kalliiksi, 35934: Nykyinen tie on kulkukelvoton syksyisin jopa aivan kannattamattomaksi. 35935: ja keväisin, eikä sitä voida kulkea kaikin pai- Kylän lähettyvillä on hyvää viljelykseen 35936: koin kesälläkään edes polkupyörällä. kelpaavaa valtion maata, jota on osittain 35937: Tiettömyys vaikeuttaa monin tavoin kylän tutkittukin. Näin ollen asutuksen laajene- 35938: asukkaiden elämää. Lähin kauppa on n. 10 miselle on mahdollisuuksia, jos tie rakenne- 35939: km:n matkan takana. On selvää, että mm. taan. 35940: rakennustarvikkeiden hankkiminen tulee ta- Tie, jonka punnitus ja kustannusarvio- 35941: vattoman kalliiksi. Kylässä ei ole edes ra- laskelma on jo suoritettu, tulisi yhtymään 35942: kennussoraa, vaan joudutaan sekin kuljet- Sieppijärven-Lohinivan tiehen Taapajärven 35943: tamaan muualta, josta johtuu, että rakennus- kansakoulun kohdalla. Tiensuunnan pituus 35944: ikustannuksetkin nousevat moninkertaisiksi on noin 8 km. 35945: verrattuna niiden paikkakuntien rakennus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 35946: kustannuksiin, joihin on tieyhteydet. Myös kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 35947: metsissä olevalla pohtopuulla ei ole tällä toivomuksen, 35948: tiettömällä alueella juuri mitään arvoa. 35949: Myös maanviljelykselle aiheutuu voittamat- että haliitus ryhtyisi kiireellisesti 35950: tomia vaikeuksia tästä tiettömyydestä. Mei- toimenpiteisiin tien rakennustöiden 35951: jeriin ei maitoa saada kuljetetuksi toisin aloittamiseksi Taapajärveltä Juusto- 35952: ajoin juuri lainkaan. Silloinkin, kun sitä vaaraUe Kolarin kunnassa. 35953: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 35954: 35955: Eemeli Lakkala. Eino Tainio. 35956: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman. 35957: 877 35958: 35959: XII,OO. - Toiv.al. N:o 427. 35960: 35961: 35962: 35963: 35964: Lahtela ym.: Toimenpiteistä yhdystien rakentamiseksi Rova- 35965: niemen-Sodankylän maantiestä Orajärven kylän kautta 35966: Pelkosennieme-n.-Sodankylän maantiehen. 35967: 35968: 35969: E d u s k u n n a ll e. 35970: 35971: Kun nyt jo vuonna 1936 rakenteHle pantu Mainitun yhdystien rakentamista varten 35972: Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien väli- on tehty suunnitelma ja kustannusarvio jo 35973: nen n. 55 km: n pituinen maantie on saatu vuonna 1954, ·ja maksaa sen rakentaminen 35974: liikenteelle ja siitä on avautunut Keski- ja sanotun kustannusarvion mukaan 9 384 000 35975: Pohjois-Lapin pitkän maantien vaikutuspii- markkaa. Mainitun yhdystien rakentamisen 35976: rissä olevalle väestölle suora kulkureitti lä- on Sodankylän kunta katsonut niin tarpeelli- 35977: himmälle rautatieasemalle Kemijärvelle, olisi seksi, että on tielain edellyttämässä järjes- 35978: tälle Sodankylän-Pelkosenniemen maantielle tyksessä anonut sen rakennettavaksi valtion 35979: pääsyä varten rakennettava eräitä yhdys- toimesta maantienä. 35980: teitä, että nekin kylät, jotka ovat mainitun Ottaen huomioon sen, että valtio maksaa 35981: tien länsipuolella, voisivat käyttää hyväkseen maantiekuljetuksista rahtiavustukset lähim- 35982: mainittua lähintä Kemijärven rautatiease- mä:ltä rautatieasemalta lukien ja että maini- 35983: maa. Kun aikoinaan on rakennettu Rova- tun yhdystien rakentamisella lyhenee maan- 35984: niemen-Sodankylän maantiestä n. 12 km tiematka verrattain suureen Orajärven ky- 35985: Sodankylän kirkolta Rovaniemelle päin erka- lään lähimmältä rautatieasemalta 26--35 km, 35986: neva Sodankylän kuntaan kuuluvaan Orajär- on valtion etujen mukaista tähänkin nähden, 35987: ven kylään noin 8 km: n pituinen kylätie, että yhdystie rakennetaan pian. 35988: jonka itäinen pää on 6 km:n päässä Sodan- 35989: kylän-Pelkosenniemen maantiestä, olisi tä- Mainitun yhdystien rakentaminen on val- 35990: män maantien ja kylätien välille rakennet- tion metsätaloudenkin kannalta erikoisen tar- 35991: tava yhdystie, että mainitun Orajärven ky- peellinen, koska sitä voidaan valtion met- 35992: län asukkaat ja ne, jotka asuvat Rovaniemen sistä otettavat puut ajaa Kitisenjokeen, joka 35993: -Sodankylän maantien varressa mainitun on hyvä uittoväylä. 35994: kylätien erkanemispaikan läheisyydessä ja Kun uusi tielaki astui voimaan vuoden 35995: sen ja Sodankylän kirkonkylän välisellä 1958 alussa ja kun ko. kylätie ja sen jat- 35996: alueella, voisivat käyttää hyväkseen heitä koksi rakennettava kahden pitkän maantien 35997: lähinnä olevaa Kemijärven rautatieasemaa. välinen yhdystie on katsottava sanotun lain 35998: Ellei mainittua yhdystietä rakenneta, on mukaan niihin teihin kuuluvaksi, jotka on 35999: Orajärven kyläläisten ja mainitun kylätien siirrettävä valtion hoitoon ja ottaen huo- 36000: erkanemispaikan läheisyydessä sekä sen ja mioon senkin, että valtioneuvoston 17 päi- 36001: Sodankylän kirkonkylän välillä asuvain kier- vänä huhtikuuta 1935 Lapin taloudellisten 36002: rettävä Sodankylän kirkonkylän kautta pääs- olojen kehittämistä tutkimaan asettama ko- 36003: täkseen mainitulle Sodankylän-Pelkosen- mitea jo vuonna 1938 antamassaan mietin- 36004: niemen maantielle ja sitä lähimmälle rauta- nössä, kuten näkyy komitean mietinnön si- 36005: tieasemalle, jonka kiertomatkan pituus on vulta 154, on ehdottanut mm., että Kittilän 36006: Orajärven kyläläisille 26-35 km. Lisäksi on kihlakuntaan kuuluvat kylätiet olisi kiireel- 36007: syytä ottaa huomioon, että Orajärven kylä- lisesti otettava valtion haltuun ja kun yh- 36008: tiekunnan rasituksena on lossi, mikä myös dystien rakentamisesta on valtiolle monessa 36009: hankaloittaa kyläläisten kulkuyhteyttä. muodossa hyötyä ja rakennettavan yhdys- 36010: 878 XII,90, - Ora.jä.rven yhdystie. 36011: 36012: 36013: tien pituus on vain 6 km ja sen rakentami- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 36014: seksi on valmis rakennussuunnitelma, olisi sell-aisiin toimenpiteisiin, joilla maan- 36015: se kiireellisesti rakennettava. tien rakentaminen Rovaniemen--So- 36016: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme dankylän maantiestä Orajärven kylän 36017: kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi kautta Pelkosenniemen--Sadankylän 36018: toivomuksen, maantiehen toteutetaan. 36019: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 36020: 36021: Olavi Lahtela. Akseli Paarman. 36022: 879 36023: 36024: Xfi,91. - Toiv.al. N:o 428. 36025: 36026: 36027: 36028: Lahtela. ym..: Ykdysmaantien rakentamisesta Seipäjärven ja 36029: Heinäperän kyläteiden vä"Ulle Sodankylän kunnassa. 36030: 36031: 36032: E d u s k u n n a ll e. 36033: 36034: Maantie olisi mahdollisimman pian ra:ken- vertaiseen asemaan kuin ne kansalaiset, jotka 36035: nettava Rovaniemen-Sodankylän maantiestä voivat käyttää hyväkseen valtion rakentamia 36036: Sodankylän kuntaan kuuluvaan Seipäjärven ja kunnossapitämiä maanteitä. 36037: kylään rakennetun tien ja Rovaniemen- Se, mitä valtion metsätalous menettää tien 36038: Meltauksen-Sodankylän maantiestä Syvä- ;puutteen vuoksi monessa eri muodossa vuo- 36039: järven kylästä Heinäperään rakennetun tien sittain, on niin huomattavan suuri, ettei tien 36040: välille, joka matka on noin 18 km. Tämän rakentamista pitäisi enää lykätä vuodesta 36041: yhdystien rakentaminen on erikoisen tarpeel- toiseen, kuten on tehty tähän asti vahingoksi 36042: linen mainitulla tiesuunnalla olevien kylien asukkaille ja valtion metsätaloudelle. 36043: asukkaiden toimeentulomahdollisuuksien pa- On valitettavaa, ettei tätä tietä ole odotuk- 36044: rantamisen ja taloudellisten olojen kehittä- sesta huolimatta aikaisemmin rakennettu ja 36045: misen vuoksi ja se on erikoisen tarpeellinen että sen vuoksi on ollut pakko jo tähän men- 36046: myöskin tuhansia hehtaareja käsittävien hak- nessä rakentamattomalla tiesuunnalla jättää 36047: kaamattomien valtion metsien hyväksikäytön kolme vanhaa uudistaloakin asumattomaksi, 36048: ja hoitamisen takia. Tämän tien rakenta- kun tiettömässä erämaassa ei ole ollut elämi- 36049: miskysymys on ollut vireillä vuodesta 1913 sen mahdollisuuksia. 36050: alkaen ja sen rakentamista, aikanaan anta- Kyseessä olevan yhdystien rakentaminen 36051: massaan lausunnossa, on mm. metsähallitus on, kuten kartta osoittaa, tarpeellinen siihen- 36052: valtion metsien vuoksi pitänyt erikoisen tar- kin nähden, että Rovaniemeltä Meltauksen 36053: peellisena. kautta Sodankylään menevän maantien pi- 36054: Valtioneuvoston Lapin taloudellisten olojen tuus on yli 156 km ja Rovaniemeltä Vika- 36055: kehittämistä tutkimaan asettama komiteakin järven kautta Sodankylään kulkevan maan- 36056: on katsonut mainitun maantien rakentamisen tien pituus on yli 131 km ja näiden teiden 36057: tarpeelliseksi ja ehdottanut jo vuonna 1938 suuri etäisyys toisistaan on n. 35. km, eikä. 36058: antamassaan mietinnössä sen rakennettavaksi mainittujen pitkien teiden välillä ole yhtään 36059: vuoden 1948 loppuun mennessä, kuten monet ainoaa yhdystietä. Kun näin kahden pitkän 36060: muutkin Lapin alueen tärkeimmät tiet. Kun tien välillä ei ole yhdystietä, on siis, jos on 36061: tien tarpeellisuus sen jälkeen, kun mainittu päästävä jommalta kummalta mainitulta pit- 36062: komitea on Lapin taloudellisten olojen kehit- kältä tieltä toiselle tielle, kierrettävä joko 36063: tämismahdollisuuksia tutkinut ja katsonut Sodankylän taikka Rovaniemen kautta, joka 36064: tien rakentamisen tarpeelliseksi, on monin- matka voi olla yli 140 km. 36065: kertaistanut, ei vain väestön huomattavan Edellä olevan perusteella esitämme edus- 36066: lisääntymisen vuoksi, vaan myöskin moottori- kunnan päätettäväksi toivomuksen, 36067: ajoneuvojen käytön yleistyttyä, olisi nyt jo 36068: aika rakentaa ko. maantietkin, että nekin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 36069: jotka asuvat mainitulla tiesuunnalla, pääsi- toimenpiteisiin ykdysmaantien raken- 36070: sivät edes siinä suhteessa, mitä tie nyky- tamiseksi Sodankylän kunnan Seipä- 36071: aikana vaikuttaa taloudellisiin oloihin ja nii- järven kylän ja Heinäperän kyliitien 36072: den kaikinpuoliseen kehittämiseen, Saman- välille. 36073: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 36074: 36075: Olavi Lahtela. Akseli Paa.rman. 36076: 880 36077: 36078: XII,92. - Toiv.al. N: o 429. 36079: 36080: 36081: 36082: 36083: Lahtela.: Määrärahasta maantie11. rakentamiseksi Ou1!.asjoen 36084: itäpuolitse Saarenkylästä Markkasuv®non sillalle. 36085: 36086: 36087: Ed us kunnalle. 36088: 36089: Saarenkylän-Meltauksen maantie Ounas- suuri merkitys Ounasjoelle rakennettavien 36090: joen itäpuolitse olisi hyvin tärkeä sen vaiku- voimalaitosten kannalta. Kysymyksessä ole- 36091: tuspiiriin kuuluville asukkaille, jotka ovat van maantien rakentamisen avulla vapaudu- 36092: vailla kaikkia tieyhteyksiä. Erittäinkin ke- taan Alajärven ja Kuoksojärven Ounasjoen 36093: väisin ja syksyisin kelirikkoaikoina joutuvat ylikulkulosseista, jotka olletikin keväisin ja 36094: he suuriin vaikeuksiin, kun ei voi Ounasjo- syksyisin kelirikon aikana aiheuttavat lii- 36095: kea ylittää. Asutusta Ounasjoen itäpuolelle kenteessä keskeytyksen ja huomattavat lisä- 36096: Rovaniemen kaupungista alkaen on muodos- kustannukset. Vielä on huomioon otettava, 36097: tunut verrattain paljon ja asutuksen laajene- että Meltauksessa itäpuolella Ounasjokea on 36098: miselle on hyvin suuret mahdollisuudet. Ai- Rovaniemen kunnan lastenkoti. Samoin on 36099: koinaan suoritetussa isojaossa sijoitettiin sa- myöskin suuri määrä kansakoululapsia, joi- 36100: man talon tiluksia joen pohjois- ja eteläpuo- den koulutus olisi kunnan helpompi järjes- 36101: lelle. Kun Ounasjoen länsipuolella maantien tää, jos kysymyksessä oleva maantie saatai- 36102: vaikutuksen vuoksi· on asutukselle otettu jo siin rakennetuksi. 36103: käyttökelpoisimmat maat, niin sitä vastoin Edellä lausutun perusteella ehdotan kun- 36104: on asutusmahdollisuudet Ounasjoen itäpuo- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 36105: lella, jossa on hyvät viljelysmaat ja huomat- muksen, 36106: tavat jokivarsiniityt, jotka voidaan ottaa vil- 36107: jelykselle. Samoin itäpuolen tien vaikutus- että hallitus ottaisi vuoden 1961 36108: piiriin kuuluvat suuret yksityisten ja valtion tulo- ja menoarvioesityksee11. määrä- 36109: metsäalueet, joten puutavaran kuljetuksen raha1!. maantien rake11.tamista varten 36110: vuoksikin tie tulee olemaan hyvin tärkeä. Ou1!.asjoen itäpuolitse Saarenkylästä 36111: Tällä maantiellä tulee olemaan myöskin Markkasuvannon silla11. luo. 36112: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 36113: 36114: Ola.vi Lahtela.. 36115: 881 36116: 36117: XII,93. - Toiv.al. N: o 430. 36118: 36119: 36120: 36121: 36122: Friman ym.: Yhdystien rakentamisesta Lintulaan päättyvän 36123: Kiistalan tien ja Hanhimaan kylän välille. 36124: 36125: 36126: E d u s k u n n a ll e. 36127: 36128: Kittilän kunnan keskuksesta kylätienä min järjestää. Kun metsähallitus on rakenta- 36129: 1920-luvulla rakennettu Kiistalan tie, joka nut ja rakentaa parhaillaan näille molemmille 36130: päättyy Lintulan kyläryhmään ja lännem- teille jatkeiksi metsänhoitoteitä, olisi edellä 36131: pänä samassa kunnassa Könkään kylästä mainittujen teiden yhdistämisellä merkitystä 36132: pohjoissuuntaan myös kylätienä rakennettu myös valtion metsien hyväksikäytön kan- 36133: Hanhimaan tie ovat Hanhimaan-Lintulan nalta. 36134: korkeudella vain 9 km: n etäisyydellä toisis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 36135: taan. Rakentamalla tälle välille yhdystie nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 36136: voitaisiin molempia n. 40 km:n pituisia teitä muksen, 36137: käyttää tarkoituksenmukaisemmin. Niinpä 36138: esim. maitoauto, joka nykyään käy mutkan että haUitus ryhtyisi toimenpiteisiin 36139: kummallakin tiellä, voisi yhdistämisen jäl- yhdystien rakentamiseksi Lintulaan 36140: keen ajaa vain yhden mutkan maitoja kerä- päättyvän K iistalan tien ja Hanhi- 36141: tessään näiden teiden varsilla olevista ky- maan kylän välille. 36142: listä. Myös postinkuljetus voitaisiin parem- 36143: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 36144: 36145: Toivo Friman. Anna-Liisa. Tiekso. 36146: Eino Tainio. Eemeli La.kkala.. 36147: 36148: 36149: 36150: 36151: 111 E 74/60 36152: 882 36153: 36154: XU,94. - Toiv.a.l. N: o 431. 36155: 36156: 36157: 36158: 36159: Lahtela.: Määrärahasta ykdysnuuJ,ntien rakentamiseksi Hieta- 36160: lasta Hankimaahan Kittilän kunnassa. 36161: 36162: 36163: E d u s k u n n a 11 e. 36164: 36165: Lapin läänissä olevan Kittilän kunnan ainetta. Jos yhdystie olisi, voitaisiin suo- 36166: keskuksesta on rakennettu aikanaan tie Kui- rittaa sama työ puolta vähemmillä kuljetus- 36167: vasalmen ja Kiistalan kylien kautta Hieta- välineillä ja säästää paljon polttoainetta ja 36168: laan, jonka tien pituus on noin 40 km ja autoja sekä alentaa kuljetuskustannuksia. 36169: toinen tie Sirkan kylästä Könkään kylän Kyseessäolevan yhdystien rakentamisesta olisi 36170: ja Hanhimaan kylän kautta Karhulaan ja myöskin suuri hyöty valtion metsätaloudelle- 36171: edelleen Lokkaan. Näiden kahden pitkän tien kin, koska kummankin tien vaikutusalueella 36172: väli mainitun Hanhimaan kylän ja Hietalan on paljon valtion metsämaita. Kun yhdystie 36173: kohdalla on ainoastaan n. 9 km. Tälle noin monestakin syystä on erikoisen tarpeellinen 36174: 9 km pituiselle tiettömälle välille olisi raken- ja kun sillä hyödytetään valtion metsätalout- 36175: nettava yhdysmaantie. Nyt on jos tahtoo takin monessa muodossa, olisi sen rakenta- 36176: päästä maantietä Hanhimaasta Hietalaan tai minen toimeenpantava kiireellisesti. 36177: Hietalasta Hanhimaahan, matkustettava yli Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun- 36178: 80 km pituinen matka. Yhdystien rakentami- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 36179: nen jo tästä syystä on erikoisen tarpeellinen. muksen, 36180: Kun yhdystietä ei ole ja molempien mainittu- 36181: jen teiden varsilla on paljon maataloutta har- että hallitus ottaisi vuoden 1961 36182: joittavaa väestöä, joissa tuotettu maito on kul- tulo- ja menoarvioesitykseen 10 000 000 36183: jetettava autoilla kulutuskeskuksiin, on pakko markan määrärahan yhdysnuuJ,ntien 36184: ajaa autolla edestakaisin samaa tietä ja sa- rakentamiseksi Kittilän kunnassa ole- 36185: moin on tehtävä myöskin postiautojen ja vien K uivasalmen-Kiistalan-Hieta- 36186: kuorma-autojenkin, mikä maksaa paljon ja lan ja Sirkan--Könlr..ään-Hankimaan 36187: kuluttaa .paljon autoja ja ulkolaista poltto- teiden välille Hietalasta Hankimaahan. 36188: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 36189: 36190: Olavi Lahtela. 36191: 883 36192: 36193: XU,95.- Toiv.al. N:o 432. 36194: 36195: 36196: 36197: 36198: Friman ym.: Tien rakentamisesta Kaukosen-Kolarin maan- 36199: tiestä Jauhojärven kylään. 36200: 36201: 36202: Eduskunnalle. 36203: 36204: Kun nyt rakenteilla olevat tiet Lapin lää- syntyisi asutusta. Kylä muodostaa nykyään 36205: nissä valmistuvat, on vain harvoja isompia oman äänestysalueensa. 36206: asuntoryhmiä vailla teitä. Kittilän Jauho- Köyhinä ihmisinä kyläläiset eivät voi omin 36207: järvi on yksi niistä. Muutamia vuosia sitten, voimin selvitä tien rakentamisesta ja kunnal- 36208: vanhan tielain voimassa ollessa, sinne olisi lakaan ei ole varaa auttaa tarpeellisessa 36209: rakennettu kylätie, mutta metsähallitus suun- määrässä. Siksi valtion on tultava avuksi. 36210: nitteli silloin erään tien rakentamista tämän Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 36211: kylän kautta. Jostakin syystä metsähallituk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 36212: sen tien suuntaa muutettiin ja kylä jäi 36213: ilman tietä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 36214: Jauhojärvi on vanha kylä ja sillä on kas- tien rakentamiseksi Kaukosen-Kola- 36215: vun mahdollisuuksia. Sinne rakennettavaksi rin maantiestä Jauhojärven kylään. 36216: suunnitellun n. 7 km pituisen tien varteenkin 36217: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 36218: 36219: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso. 36220: Eino Tainio. Eemeli Lakkala. 36221: 884 36222: 36223: XII,96. - Toiv.al. N: o 438. 36224: 36225: 36226: 36227: 36228: Friman ym. : Tien rakentamisesta Suonttajärven ja Leppä- 36229: järven välille. 36230: 36231: 36232: E d u s k u n n a 11 e. 36233: 36234: Jo ennen sotia suunniteltiin tien rakenta- on saatavå rakennettavan tien pnrnn. Tämä 36235: mista Enontekiön kunnan Suonttajärven, voi tapahtua joko rakentamalla sinne oma 36236: Leppäjärven ym. tiettömiin kyliin. Nämä tie Palojoensuusta tai yhdistämällä kylä nyt 36237: kylät sijaitsevat Muonionjokeen laskevan rakenteilla olevaan tiehen omalla sivutiellään. 36238: vesistöreitin varrella, jotakuinkin suoraan Ottaen huomioon mm. kylien viljelykset 36239: pohjoiseen Palojoensuun kylästä. Tästä Suonttajärvellä, on viimemainittu vaihtoehto 36240: tiestä suoritettiin tutkimuskin. Myöhemmin tarkoituksenmukaisin. Nyt rakennettavan 36241: eräiden piirien toimesta ryhdyttiin puuhaa- tien varteen tulevilla kylilläkään ei tien ra- 36242: maan tätä vastaavan tien rakentamista siten, kentamisesta ole täyttä hyötyä, jollei myös 36243: että se alkaisi Enontekiön kirkolta. Nyt par- Suouttajärven kylää yhdistetä niihin. Näin 36244: haillaan rakennetaan työttömyystyönä tietä ollen tietä näihin kyliin rakennettaessa se on 36245: tämän mukaisesti. rakennettava niin, että myös Suouttajärven 36246: Tähän ratkaisuun vaikutti Enontekiön tien rakentaminen tapahtuu samanaikaisesti. 36247: kunnan johdossa olevien kanta ja pyrkimys Edellä olevaan viitaten esitämme edus- 36248: tieyhteyden saamisesta Norjaan sekä mat- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 36249: kailunäkymät, sivuseikaksi jäi tien tarkoituk- 36250: senmukaisuus. Näin rakennettaessa jää tiestä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 36251: sivuun Suouttajärven kylä, joka on vanhinta tien rakentamiseksi Suonttajärven ja 36252: asutusta ja josta asutus toisiin kyliinkin on Leppäjärven välille samanaikaisesti 36253: levinnyt. Kaikki tällä suunnalla olevat kylät Enontekiö'ltä Leppäjärvelle rakennet- 36254: ovat eräänlaisia veljeskyliä ja niillä on yhtei- tavan tien kanssa. 36255: siä viljelyksiäkin. Näin ollen Suonttajärvikin 36256: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 36257: 36258: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso. 36259: Eino Tainio. Eemeli Lakkala. 36260: 885 36261: 36262: XU,97.- Toiv.al. N:o 484. 36263: 36264: 36265: 36266: 36267: Lahtela.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Utsjokeen 36268: rakennetun sillan ja sen eteläpuolella olevain koskien si- 36269: vuutustien välille sekä mainitulta st'llalta Nuorgamin 36270: kautta Norjan rajalle. 36271: 36272: 36273: E d u s k u n n a ll e. 36274: 36275: Maamme pohjoisin, Norjan rajalla oleva edes hevosajoneuvoilla. Kun mainittu silta 36276: Utsjoen kunta on tähän asti ollut ainoa on kunnan keskuksessa, ja sen eteläpuolella 36277: maamme mantereella olevista kunnista, jonka Tenojokivarressa noin 4 km: n päässä sillasta 36278: keskukseen ei ole ollut maamme maantiever- on noin 15 km:n pituinen koskien kohdalle 36279: kostosta maantietä. Lähin maantie on ollut rakennettu maantie ja sillan pohjoispuolella 36280: lähes 100 kilometrin päässä mainitun kunnan noin 3 km: n päässä sillasta noin 8 km: n 36281: keskuksesta, joka on siinä, missä Utsjoki las- pituinen koskien kohdalla rakennettu maan- 36282: kee Tenojokeen. Utsjoen kunnan keskukseen tie ja tämän koskien kohdalle rakennetun 36283: on monia vuosia rakennettu maantietä Inarin sivuutustien pohjoispuolella toinen noin 9 36284: Syysjärven maantien jatkona, joka on nyt km:n pituinen koskien kohdalla rakennettu 36285: valmistusvaiheessa. maantie ja sen pohjoispuolella Norjan rajan 36286: Kun miltei koko Utsjoen kunnan väestö läheisyydessä on Utsjoen kuntaan kuuluva 36287: asuu Suomen ja Norjan rajana olevan Teno- huomattavan suuri Nuorgamin kylä, jossa 36288: joen varressa, jota jokea pitkin maantien on mm. kansakoulukin, olisi mainittuun Uts- 36289: ja utsjokelaisten välinen liikenne on tähän jokeen rakennetun sillan ja sen eteläpuolella 36290: asti ollut mahdollinen, ja kun mainitussa olevan koskien sivuutustien välille sekä sano- 36291: Tenojoessa on kovia koskia, joissa ei ole voitu tun sillan ja sen pohjoispuolelle rakennettu- 36292: lastissa olevilla veneillä liikennöidä, ei alas jen koskien sivuutusteiden välille ja edelleen 36293: eikä ylös jokea, vaan tavarat on pitänyt pur- mainitun Nuorgamin kylän kautta Norjan 36294: kaa veneistä pois koskien ylä- ja alapuolella rajaan asti rakennettava maantie mahdolli- 36295: ja kuljettaa ne kosken sivu maata myöten, simman pian. Jo sillä, että rakennettaisiin 36296: ja kun se on nostanut kuljetuskustannuksia mainitun sillan eteläpuolelle noin 4 km:n 36297: suuresti, on pahimpien koskien kohdalla ra- ja pohjoispuolelle n. 3 km: n pituinen tie, 36298: kennettu maantiet, joita myöten tavarat on saataisiin niillä mainittujen koskien sivuu- 36299: kuljetettu koskien kohdalla. Näiden koskien tusteiden kanssa sanotun Utsjoen kunnan 36300: sivulle rakennettujen maanteiden kumpikaan keskukseen noin 30 km: n pituinen yhtäjak- 36301: pää ei ole liittynyt mihinkään maantiehen, soinen erikoisen tarpeellinen maantie, jolla 36302: vaan ne ovat olleet ja ovat edelleen irralli- voitaisiin erikoisen suuressa määrässä poistaa 36303: sina palasina. Kun Tenojokeen laskeva Uts- liikennevaikeuksia ja alentaa liikennekustan- 36304: joki, Tenojoesta alkaen lähes 10 kilometrin nuksia. 36305: pituudelta, on virtava ja koskinen ja sen Tien rakentaminen mainitun Utsjokeen 36306: ylipääsy kesällä on vaikeaa ja talvella estyy rakennetun sillan pohjoispuolelle aina Nuor- 36307: ylipääsy kokonaankin pitkiksi ajoiksi, raken- gamin kylään ja Norjan rajalle asti on sii- 36308: nettiin jokeen eduskunnan päätöksen mukai- henkin nähden erikoisen tarpeellinen ja kii- 36309: sesti muutamia vuosia sitten maantiesilta, reellinenkin, että Nuorgamin kylän pohjois- 36310: jota voidaan ajaa kuorma- ja muilla autoilla puolella, aivan Suomen ja Norjan rajan 36311: yli joen. Kun tämän sillan kummallakaan läheisyydessä, on norjalainen kirkonkylä, 36312: puolen ei ole siltaan liittyvää maantietä, ei johon on rakennettu maantie Norjan tiever- 36313: sitä voida kesän aikana käyttää liikenteessä kostosta. Rakentamalla Suomen puolelle Nor- 36314: 886 Xll,97. - Utsjoen sill11111-Norjan rajan maantie. 36315: 36316: 36317: jan rajaan asti maantie ja yhdistämällä se että hall#us ottaisi vuoden 1961 36318: Norjan maantiehen, avautuu siitä suora tulo- ja menoarvioesitykseen määrä- 36319: yhdystie Inarin Syysjärveltä Utsjoen kirkon- rahan maantien rakentamiseksi Uts- 36320: kylän ja mainitun Utsjokeen rakennetun jokeen rakennetun sillan ja sen etelä- 36321: sillan kautta Norjan tieverkostoon. puolella olevain koskien sivuutustien 36322: Tie on tarpeellinen puutavaran kuljetuk- välille sekä mainitun sillan pohjois- 36323: sen ja matkailun kannalta. puolella s'tllalta Nuorgamin kauf!ta 36324: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- Norjan rajalle asti . 36325: .tavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 36326: sen, 36327: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 36328: 36329: Olavi Lahtela. 36330: 887 36331: 36332: XII,98. - Toiv.al. N: o 435. 36333: 36334: 36335: 36336: 36337: Kähönen ym.: Sillan rakentamisesta Satavan salmeen. 36338: 36339: 36340: E d u s k u n n a 11 e. 36341: 36342: Siinä liikenteessä, joka yhdistää Turun On selvää, että liikenteen ollessa näin suu- 36343: kaupungin Kakskerran saarikuntaan, on pul- ri onnettomuusvaara on myöskin suuri ja 36344: lon kaulaksi muodostunut Satavan lossi Tu- siitä ovat todistuksena monet autojen poh- 36345: run kaupunkialueen ja Kakskerran rajalla. jaan menot lossin päätepisteissä. Lossien 36346: Näin on asianlaita varsinkin kesäkuukausien säännöllinen ylikuormitus kesäkuukausina on 36347: aikana. Vaikka saaren kantaväestön määrä myöskin normaalista ja lisää onnettomuus- 36348: onkin vain n. 700 henkeä, vaikuttaa liiken- vaaraa. 36349: teen kasvuun se, että Kakskerran kunnan Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 36350: alueella on yli 900 kesähuvilaa, joiden asuk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 36351: kaat moninkertaistavat kesäisen liikenteen muksen, 36352: Satavan salmen yli. Niinpä huippukausina 36353: lasketaan Satavan lossien kuljettavan yli päi- että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti 36354: vittäin keskimäärin 400-500 autoa ja vilk- toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi 36355: kaimpina päivinä jopa yli 600 autoa, joista Turun kaupungin ja Kakskerran kun- 36356: linja-autojakin 60-70 kpl. Kyseisen !ossi- nan välisen liikenteen yhtymäkohtaan 36357: väylän pituus laiturista laituriin on 230-235 Satavan salmeen. 36358: m riippuen siitä, käytetäänkö yhtä vaiko 36359: kahta lossia. 36360: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 36361: 36362: Urho Kähönen. Ba.ITaS Xyttä. 36363: 888 36364: 36365: XII,99.- Toiv.al. N:o 436. 36366: 36367: 36368: 36369: 36370: Kansikas ym..: Kymijoe;n. yli johtavan Hirvikosken sillan 36371: rakentamisesta. 36372: 36373: 36374: E d u s k u n n a ll e. 36375: 36376: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta liikenne ohjattu kulkemaan ns. Hirvivuolteen 36377: on laadittu hyväksytty suunnitelma runko- kautta, joka on lisännyt matkan pituutta 36378: tien rakentamiseksi Lahdesta Kotkan kau- yli 20 km: llä. 36379: punkiin. Suunnitelman mukainen tie on Kun Pyhtään kunnan alueella on työttö- 36380: osaltaan jo valmistunutkin, mutta sen lopul- myys paisunut viimeisten vuosien aikana 36381: linen valmistuminen ja liikenteelle saami- melko suureksi, olisi tällä toimenpiteellä 36382: nen edellyttää maantiesillan rakentamista myötävaikutettu työttömyyden lieventämi- 36383: Pyhtään kunnan alueella sijaitsevaan ffirvi- miseen usein mainitun kunnan kohdalla. 36384: kosken ylityspaikkaan. Edellä esitetyn perusteella esitämme edus- 36385: Sillan puuttuminen on aiheuttanut liiken- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 36386: ·teelle suuria hankaluuksia. Etenkin kelirik- 36387: koaikoina ei liikennettä välittävä lossi ole että hallitus ryhtyisi pikaisiitn toi- 36388: voinut jääesteiden vuoksi toimia laisinkaan. menpiteisiin Kymijoen yli johtavan 36389: Tällaista liikenteen keskeytysaikaa on ollut Hirvikosken s~1lan rakentamiseksi. 36390: n. 2 kuukautta vuodessa. Tänä aikana on 36391: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 36392: 36393: Veikko Kansikas. Toivo Salin. Tauno Kelovesi. 36394: 889 36395: 36396: XII,100. - Toiv.al. N: o 437. 36397: 36398: 36399: 36400: 36401: Pentti ym.: Tutkimuksen toimittamisesta si.llan rakentami- 36402: seksi Kiuralan vuolteen yli. 36403: 36404: 36405: E d u s k u n n a 11 e. 36406: 36407: Kokemäen joen vesistö jakaa Karkun pitä- Kun kauttakulku saaren halki johtavalla 36408: jän kahtia jättäen välille useita saaria. Lii- tiellä on hyvin huomattava oman paikallisen 36409: kenne näin rikkinäisessä pitäjässä on luon- liikenteen lisäksi, olisi sillan rakentaminen 36410: nollisesti hankalaa. Pitäjän keskustasta, joka erittäin tarpeellinen. Mainittakoon, että rau- 36411: on vesistön pohjoispuolella, liikenne vesistön tatieHekin suuntautuva liikenne kulkee tätä 36412: eteläpuolella olevaan pitäjän osaan suuntau- kautta. 36413: tuu Kutalan saaren kautta. Saareen johtaa Edellä esittämämme perusteella ehdotamme 36414: eteläpuolelta silta, mutta pohjoispuolelta Kiu- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 36415: ralan vuolteen yli lossi. Lossin käyttöä hait- toivomuksen, 36416: taa suuresti kesäaikana huomattavan runsas 36417: puutavaran uitto ja toisaalta talvella lumen että haUitus suo1·ituttaisi perusteel- 36418: ja pakkasen aiheuttamat olosuhteet. Kutalan lisen tutkimuksen ja laadituttaisi kus- 36419: saaressa on, paitsi verrattain runsas asutus, tannusarvion sillan rakentamiseksi 36420: kunnalliskoti, meijeri, kauppaliikkeitä, osuus- Kiuralan vuolteen yli. 36421: kassa ym. 36422: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 36423: 36424: Arvo Pentti. Pentti Niemi. 36425: Antti J. Rantamaa. Arvo Tuominen. 36426: V. E. Svinhufvud. Nestori Kaasalainen. 36427: Pertti Rapio. 36428: 36429: 36430: 36431: 36432: 112 E 74/60 36433: 890 36434: 36435: xn,101. - Toiv.al. N: o 438. 36436: 36437: 36438: 36439: 36440: Pentti ym. : Tutkimuksen toimittamisesta sillan rakentami- 36441: seksi Kyrösjärven yli Ikaalisissa Kalman kylän ja Röyhiön 36442: välille. 36443: 36444: 36445: E d u s k u n n a ll e. 36446: 36447: Kyrösjärven vesistö jakaa Ikaalisten pi- koillisesta, aina Mäntästä saakka Poriin joh- 36448: täjän kahteen osaan. Vesistön länsipuolelle tava liikenne voitaisiin ohjata tätä kautta - 36449: on muodostunut pitäjän keskusta. Itäpuo- suorinta tietä - tieoloja parantamalla. 36450: lella on pitäjän asukkaista 1/3 eli n. 3 000 Koska tällaista tutkimusta ei Kyrösjärven 36451: henkeä. Yhteyden pitää keskustaan - yli vielä ole suoritettu ja sillan tarve on 36452: Ikaalisten kauppalaan - kymmeniä kilomet- kiistaton, ehdotamme kunnioittaen eduskun- 36453: rejä kiertävä maantie. Nykyisessä liiken- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 36454: teessä ja asioiden hoidossa on paremman - 36455: siis nopeamman - yhteyden tarve käynyt että hallitus suorituttaisi perusteel- 36456: erittäin välttämättömäksi. Parhaan ratkai- lisoo tutkimuksen ja laadituttaisi kus- 36457: sun toisi sillan rakentaminen vesistön yli tannusarvion sillatt rakentamiseksi 36458: saaria ja matalikkoja hyväksi käyttäen, Kal- Kyrösjärven yli Ikaalisissa Kalman 36459: man kylän ja Röy!hiön välille. Tämä silta kylän ja Röyhiön välille. 36460: olisi tarpeen laajemmassakin mielessä, koska 36461: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 36462: 36463: Arvo Pentti. Arvo Tuominen. 36464: Antti J. :Ra.ntamaa. Mikko .Asunta.. 36465: V. E. Svinhufvud. Nestori Kaasalainen. 36466: Pentti Niemi. Pertti Ra.pio. 36467: 891 36468: 36469: XU,102. - Toiv.al. N: o 439. 36470: 36471: 36472: 36473: 36474: N. Nieminen ym..: Määrärahasta Orivirran maam,tiesiUan pen- 36475: gerrystöiden aloittamiseksi. 36476: 36477: 36478: Eduskunnalle. 36479: 36480: Viitaten rah.al. n:o 255/59 vp. esitettyi- markkaa käytettäväksi Savonlinnan ja 36481: hin perusteluihin ehdotamme eduskunnan Joensuun välisellä maantieosuudella 36482: hyväksyttäväksi toivomuksen, sijaitsevaan Orivirtaan rakennettavan 36483: maantieSt1Ulln pengerrystöiden aloitta- 36484: että hallitus ottaisi vuoden 1961 miseksi. 36485: t'Ulo- ja menoarvioesitykseen 30 000 000 36486: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 36487: 36488: Niilo Nieminen. Hugo Manninen. 36489: Toivo Niiranen. Veikko Ka.nsika.s. 36490: A. J'. Airo. Siiri Lehmonen. 36491: Usko Seppi. Pauli Puhakka. 36492: T. Kelovesi. 36493: 892 36494: 36495: XU,103. - Toiv.a.l. N:o 440. 36496: 36497: 36498: 36499: 36500: V. A. Virtanen ym.: Maantiesillan rakentamisesta Orivirtaan. 36501: 36502: 36503: E d u s k u n n a 11 e. 36504: 36505: Mikkelin läänin Savonrannan kirkonkylän tuksineen on riippuvainen mainitusta Orivir- 36506: läheisyydessä olevaan Orivirtaan ei monien ran ylityskohdasta. 36507: vuosien aikana tehdyistä esityksistä huoli- Mielestämme a.o;iaa ei saisi enää viivyttää, 36508: matta ole saatu siltaa. Kuitenkin on ky- vaan sillan rakentamiseen olisi viipymättä 36509: symyksessä sellainen lossiväylä, joka ei tal- ryhdyttävä. Ei voi olla oikein, että muuten- 36510: ven aikana pysy edes siedettävässä kunnossa, kin vaikeuksissa elävät kansalaiset jäävät 36511: vaan usein tapahtuu, että lossi juuttuu kiinni aina syrjästä katsojiksi, kun rinnemaiden 36512: pitkäkaikin aikaa. On tapahtunut, että Iossi mm. tieoloja parannetaan. 36513: kesken matkaansa juuttuu, jolloin autot, he- Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun- 36514: voset jne. joutuvat seisomaan keskellä virtaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 36515: olevalla lossilla. muksen, 36516: Toisaalta tulisi silta parantamaan liiken- 36517: nettä Savonlinnan - Joensuun välillä, jota- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi- 36518: paitsi kokonainen kirkonkylä sairaankulje~ menpiteisiin maantiesillan rakentami- 36519: seksi Orivirtaan. 36520: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 36521: 36522: Viljo A. Virtanen. Kalle Matilainen. Esu Niemelä. 36523: 893 36524: 36525: XII,104. - Toiv.al. N: o 441. 36526: 36527: 36528: 36529: 36530: Pekkarinen ym.: Kivisalmen sillan rakennustöiden aloittami- 36531: sesta. 36532: 36533: 36534: E d u s k u n n a ll e. 36535: 36536: Kuopiosta Jyväskylään johtavalla maan- täin haitallista ja vaarallista. Tämän vuoksi 36537: tiellä, Konneveden kunnassa oleva Kivisalmi ja paikkakunnalta puuttuvien työtilaisuuk- 36538: on surullisen kuuluisa ylityspaikka, sillä siinä sien järjestämiseksi olisi erittäin tärkeätä, 36539: sattui muutamia vuosia sitten maamme jär- että siirtotyöt saataisiin mahdollisimman 36540: kyttävimpiin ilruuluva lii:kenneonnettomuus. pian alkuun. 36541: Tämän muistaen ovat tieviranomaiset saatu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 36542: jen tietojen mukaan laatineet jo ko. salmen nioittaen eduskunnan hvyäksyttäväksi toivo- 36543: ylitystä varten siltasuunnitelmat. Silta tulisi muksen, 36544: n. 110 m. pitkä. Siltatyöhön sisältyy huo- 36545: mattavan suuret maansiirtotyöt, joita voitai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 36546: siin edullisesti suorittaa myös talven aikana. menpiteisiin Kivisalmen sillan raken- 36547: Kun nykyisin salmen ylitys tapahtuu Jos- nustöiden aloittamiseksi. 36548: sin avulla, on se vil:kkaalle liikenteelle erit- 36549: Helsingissä 11 päivänä helmi,kuuta 1960. 36550: 36551: Pentti Pekkarinen. Arvo Pentti. 36552: Esa Timonen. V. E. Svinhufvud. 36553: Esu Niemelä. 36554: 894 36555: 36556: XII,105.- Toiv.al. N:o 442. 36557: 36558: 36559: 36560: 36561: Ahonen: Sillam. rakentamisesta Matosalmeen Saarijärven kun- 36562: nassa. 36563: 36564: 36565: .E d u s k u n n a 11 e. 36566: 36567: Tie- ja vesirakennushallitus on suorittanut nut kirkonkylässä työssä käyvän väestön 36568: tutkimuksen maantien rakentamisesta Mylly- asuntoalue, joten on luonnollista parantaa 36569: mäen-Saarijärven maantieltä Roikolankos- kulkuyhteyttä salmen ylitse. 36570: ken kautta Jyväskylän-Kokkolan valtatielle Suunnitelmassa on mainittu vaihtoehtoi- 36571: Saarijärven pitäjässä. Suunniteltu tieyhteys sesti rakennettava 300 m: n jännemittainen 36572: Roikolankosken kautta ei tule lyhentämään silta Matosalmeen. Parhaillaan on vireillä 36573: matkaa Myllymäen aseman~Saarijärven ase- Saarijärven reitin vesistöjen voimalaitos- ja 36574: man välillä. Koska pääasiallinen liikenne säännöstelysuunnitelmat. Siinä yhteydessä 36575: Myllymäen suunnasta suuntautuu Saarijär- tultaneen siirtymään nippu-uittoon ja niin 36576: ven kirkolle, tulee matka sinne pitenemään ollen riittäisi Matosalmeen huomattavasti ly- 36577: noin 4 km ja siitä aiheutuu tarpeeton kah- hyempijännevälinen silta. Suunnitelmasta 36578: denkertainen liikenne muutenkin vilkkaasti ei selviä, millä perusteella on päädytty 300 36579: liikennöidyllä Saarijärven aseman-Saarijär- m: iin, eikä myöskään sillan kustannusarviota 36580: ven kirkonkylän välillä. ole esitetty. 36581: Luonnollisin Myllymäen-Saarijärven tien Kun esitetty suunnitelma on suhteellisen 36582: liittyminen Jyväskylän-Kokkolan valtatie- kallis ja se johtaa kokonaisuutta ajatellen 36583: hen tapahtuu Matosalmen kautta Herajärven vain vaillinaiseen ratkaisuun, olisi ennenkuin 36584: pohjoispäähän. Tällöin päästään yhdellä liit- tiesuunta lopullisesti määrätään, suoritettava 36585: tymisellä ja paikallisliikenne Myllymäen perusteellinen tutkimus ja laadittava pätevä 36586: suunnasta Saarijärven kirkolle ei rasita Jy- kustannusarvio eduskunnan jo aikaisemmin 36587: väskylän-Kokkolan valtatietä. hyväksymää ns. Matosalmen suuntaa nou- 36588: Saarijärven kirkonkylän luonnonisin kas- dattaen. 36589: vamissuunta on länteenpäin ja asemakaavoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun- 36590: tettu alue ulottuu jo nyt Matosalmen lossin nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 36591: ohi Kolkanlahden suuntaan. Saarijärven muksen, 36592: kunta omistaa Matosalmen läheisyydessä suu- 36593: ren tonttialueen ja tämä tulee osaltaan vai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 36594: kuttamaan asutuksen leviämiseen tähän suun- sillan rakentamiseksi Matosalmeen Saa- 36595: taan. Rantahännilästä on jo nyt muodostu- rijärven kunnassa. 36596: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 36597: 36598: .Arvo Ahonen. 36599: 895 36600: 36601: XII,106. - Toiv.aJ. N: o 443. 36602: 36603: 36604: 36605: 36606: Koivunen ym.: Silloin rakentamisesta Matosalmeen Saarijär- 36607: ven-My.llymäen tiellä. 36608: 36609: 36610: E d u s k u n n a 11 e. 36611: 36612: Myllymäen ja Saarijärven välinen maantie suuntautuvaa liikennettä edes nykyisellä epä- 36613: on suhteellisen paljon liikennöity poikkitie, tyydyttävällä tavalla, vaan vielä kehnommin. 36614: joka yhdistää kaksi etelä-pohjoissuunnassa Tästä seuraisi suuria vaikeuksia ihmisille, 36615: kulkevaa vilkkaasti liikennöityä maantietä ja jotka vakituisesti käyvät töissä Saarijärven 36616: on samalla tärkeä kulku- ja kuljetustie niin kirkolla Matosalmen takaa. Myöskin koulu- 36617: Myllymäen kuin Saarijärvenkin rautatiease- laisten kulku kirkolle salmen takaa muuttuisi 36618: mille. Tien Saarijärven puoleisessa päässä epävarmaksi ja hankalaksi. Lisäksi tämä los- 36619: on liikennettä suuresti haittaava Matosalmi, sitien osuus paikallistieksi siirrettynä tulisi 36620: jonka ylitys on järjestetty lossilla. ylläpitokustannuksiltaan aiheuttamaan kun- 36621: Tämän Uikennehaitan poistamiseksi on tie- nalle ja sen kautta kuntalaisille lisää rasi- 36622: tämämme mukaan suoritettu tutkimuksia, tuksia. 36623: joiden perusteella on kiteytynyt useampiakin Väitetään myös, että vesistön kiertävän 36624: suunnitelmia lossin aiheuttaman liikennehai- uuden tien johtaminen Saarijärven kirkon- 36625: tan poistamiseksi. Erään suunnitelman mu- kylän muutenkin ahtaaseen keskukseen 36626: kaan lossi jäisi palvelemaan paikallisliiken- aiheuttaisi siellä liiallista liikenteen painetta 36627: nettä ja tulotie Saarijärven kirkolle Mylly- taajasti asutussa keskuksessa. Näin ollen pi- 36628: mäen suunnasta rakennettaisiin vesistö kier- täisimme suotavana ja niin paikallista kuin 36629: tlilen. Tämän suunnitelman ovat sen laatijat kaukoliikennettäkin parhaiten palvelevana 36630: todenneet halvemmaksi kuin sillan rakenta- ratkaisuna tässä vaiheessa sillan rakentamista 36631: misen Matosalmeen, joita sillan rakennus- Matosalmeen. 36632: suunnitelmiakin on valmiina. Edellä ··esitetyn perusteella ehdotamme 36633: Mutta tämä kustannuksiltaan - tässä vai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 36634: heessa - halvemmaksi todettu suunnitelma 36635: saattaisi toteutettuna tuoda erinäisiä hanka- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 36636: luuksia. Paikallisliikennettä varten jätettävä s~1lan rakentamiseksi Matosalmeen Saa- 36637: lossi ei palvelisikaan nykyisen tien kautta rijärven ja Myllymäen välisellä tiellä. 36638: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 36639: 36640: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Siiri Lehmonen. 36641: 896 36642: 36643: XU,107.- Toiv.al. N:o 444. 36644: 36645: 36646: 36647: 36648: Pekkarinen ym.. : Leppävirran sUlan ja siihen liittyvän maan- 36649: tien rakennustöiden aloittamisesta. 36650: 36651: 36652: Eduskunnalle. 36653: 36654: Leppävirran silta, joka yhdistää Leppä- rakentamiskustannusten arvioidaan nousevan 36655: virran kohdalla Soisalon saaren manteree- noin 500 milj. mk: ksi. Tästä huomataan, että 36656: seen, on kapea ja sen kantokyky on pieni, kysymyksessä on huomattavan suuri työ, jota 36657: vain 6 tonnia. Senvuoksi se on muodostunut ei suinkaan pystytä rakentamaan entisen sil- 36658: nykyaikaiselle vilkkaalle ja raskasta kuormi- lan kestoajan umpeenkulumiseen mennessä, 36659: tusta vaativalle liikenteelle erittäin haitalli- ellei töitä aloiteta riittävän ajoissa. Maantie- 36660: seksi tekijäksi. Tieviranomaisten laskelmien suunnitelmaan sisältyy huomattavia leikkaus- 36661: mukaan on tämän puusta rakennetun kääntö- ja maansiirtotöitä, jotka hyvin soveltuvat 36662: sillan jäljellä oleva kestoaika vain 5 vuotta. talvikaudellakin tehtäviksi. 36663: Tämän tietäen on tie- ja vesirakennushalli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 36664: tuksen toimesta suoritettu siltatutkimus ja nioittaen eduskunnan hyvliiksyttävä:ksi toivo- 36665: ryhdytty laatimaan siltasuunnitelmia. muksen, 36666: Kun uusi silta tulisi suunnitelmien mu- 36667: kaan kokonaan eri paikkaan kuin edellinen, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 36668: liittyy sillan rakentamiseen huomattava menpiteisiin Leppävirran sillan ja sii- 36669: maantietyö, josta suunnitelmat ovat jo val- hen liittyvän maantien rakennustöiden 36670: miina. Sillan ja siihen liittyvän maantien aloittamiseksi. 36671: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 36672: 36673: Pentti Pekkarinen. Arvo Pentti. 36674: Esa Timonen. V. E. Svinhufvud. 36675: 897 36676: 36677: Xfi,108. - Toiv.al. N: o 445. 36678: 36679: 36680: 36681: 36682: Pekkarinen ym.: Turpeensalmen sillan rakennustöiden aloit- 36683: tamisesta. 36684: 36685: 36686: Eduskunnalle. 36687: 36688: Leppävirran kirkolta pitäjän kaukaisim- sillan rakentaminen Turpeensalmen yli on 36689: piin osiin ja Heinäveden kautta Joensuuhun erittäin tarpeellinen ja tarkoit~nmukai 36690: jOhtavalla maantiellä on Turpeensalmi, jonka nen. Sillan. tarpeellisuuden ovat huomanneet 36691: ylitys tapahtuu nyt lossin avulla. Mainitulla tieviranomaisetkin, sillä heidän toimestaan 36692: maantiellä on jo nykyisin huomattava auto- on jo useita vuosia sitten suoritettu silta- 36693: liikenne, joten Turpeensalmen lossista on tutkimukset ja siltasuunnitelmatkin ovat jo 36694: muodostunut liikennettä pahasti haittaava valmiina. Mutta rakennustöiden aloittaminen 36695: tekijä. Niinikään raskaan tavaran kuljetus on siirtynyt vuodesta toiseen. 36696: joudutaan usein suorittamaan paljon pitem- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 36697: pää kiertotietä käyttäen. Kun lisäksi virran nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 36698: voimakkuus salmessa aiheuttaa syksyisin ja muksen, 36699: keväisin sen, että jäätietä ei voida käyttää, 36700: joudutaan lossiväylää pit,ämään auki jääes- että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin 36701: teissä huomattavan pitkät ajat. Tästä on toimenpiteisiin Turpeensalmen sillan 36702: seurauksena lisäkusiamiukset lossin pidolle rakennustöiden aloittamiseksi. 36703: ja lisähankaluudet liikenteelle. Näin ollen 36704: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960. 36705: 36706: Pentti Pekka.rinen. Esa Timonen. 36707: Hannes Paaso. .Ale Holopainen. 36708: 36709: 36710: 36711: 36712: 113 E 74/60 36713: 898 36714: 36715: XU,109. - Toiv.al. N:o 446. 36716: 36717: 36718: 36719: 36720: Pekkarinen ym.: Puutossalmtm sillan rakennustöiden aloit- 36721: tamisesta. 36722: 36723: 36724: Ed usk:unnalle. 36725: 36726: Soisalon saaren kautta Leppävirralta Kuo- kesällä lossiliikenteen että talvella jäitse ta- 36727: pioon suuntautu'Van maantieliikenteen huo- pahtuvan kuljetuksen aikana ollut raskaan 36728: matta'Vana hankaluutena ja hidastuttajana puutavaran kuljetuksen huomattavana es· 36729: on Puutossalmi, jonka ylittäminen tapahtuu teenä. Niinpä onkin jouduttu kuormien pai- 36730: nykyisin lossin avulla. Puutossalmi, joka noa rajoittamaan ja puutavaran kuljetusta 36731: sijaitsee Soisalon saaren luoteispään kohdalla suorittamaan paljon pitempää reittiä ·käyt- 36732: Kuopion maalaiskunnan ja Vehmersalmen täen. Näin ollen sillan rakentaminen Puu- 36733: välillä, on verrattain leveä ja tuulille åltis. tossalmen yli on välttämätön. 36734: Kun Puutossalmen kautta suuntautuvan Edellä ole'Van perusteella ehdotamme kun- 36735: maantieliikenteen piiriin kuuluu Leppävir- nioittavasti eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toi- 36736: ran ja Vehmersalmen kunnista huomattavan vomuksen, 36737: suuria metsärikkaita alueita, joissa on myös 36738: runsaasti asutusta, on viime vuosina erikoi- että hallit'Us ryhtyisi kiireellisiin toi- 36739: sesti puuta'Varan maantiekuljetus suuresti menpiteisiin Puutossalmen sillan ra- 36740: lisääntynyt. Mutta mainittu salmi on sekä kennustöiden aloitta:miseksi. 36741: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960. 36742: 36743: Pentti Pekkarinen. Esa Timonen. 36744: Ha.nnes Pa.aso. Ale ·Holopainen. 36745: 899 36746: 36747: XII,llO. - Toiv.al. N:o 447. 36748: 36749: 36750: 36751: 36752: Rytkönen ym. : Koljonvirran maantieSt1lan laajentamisesta. 36753: 36754: 36755: E d u s k u n n a ll e. 36756: 36757: Maanteitse tapahtuvan tavara- ja henkilö- parannustöiden loppuunsaattamisesta, ja kun 36758: liikenteen voimakas lisääntyminen ovat muo- myös Iisalmen-Oulun valtamaantiellä on 36759: dostaneet lisalmen-Koljonvirran välisestä perusparannustyöt sillan välttömässä lälhei- 36760: maantieosuudesta erään Pohjois-Savon lii- syydessä jo tehty, olisi tarkoituksenmukaista, 36761: kennöidyimmistä teistä. Koljonvirran maan- että myös Koljonvirran maantiesilta laajen- 36762: tiesilta, joka on rakennettu 30-luvulla, muo- nettaisiin lisääntyneitä liikennevaatimuksia 36763: dostaa vaikean pullonkaulan vilkkaalle lii- ja liikenneturvallisuutta vastaavaksi. Sillan 36764: kenteelle. Kun sillan kansi on rakennettu rakennustyö tarjoaisi myös Ylä-Savossa tar- 36765: huomattavasti ylöspäin kaartuvaksi, estää se peellisen valtion ·työkohteen. 36766: varsinkin henkilöautojen näkyväisyyden ja Edellä esitettyihin perusteiSiin viitaten 36767: on siten liikenteelle vaarallinen. Silta on ra- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 36768: kennettu myös niin kapeaksi, että polkupyö- vomuksen, 36769: räilijä ja henkilöauto eivät voi sillalla si- 36770: vuuttaa toisiaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisii• 36771: Kun TVH: n toimesta on nyt laadittu Ko.Zjonvirran maantiesillan laajenta- 36772: suunnitelma ns. Kokkolan kantatien jäljellä miseksi nykyaikaisia liikennevaatimuk~ 36773: olevien Koljonvirran sillalta aikavien perus- sia vastaavaksi. · 36774: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 36775: 36776: Veikko Rytkönen. A.a.rne Pulkkinen. 36777: Esa. Hietanen. . Hugo Manninen. 36778: 900 36779: 36780: XU,111. - Toiv.a.l. N:o 448. 36781: 36782: 36783: 36784: 36785: J. E. Partanen ym.: Sillan rakentamisesta Ristijärven kun- 36786: nassa olevaan Koirasalmeen. 36787: 36788: 36789: E d u s k u n n a 11 e. 36790: 36791: Runsaiden vesistöjen aiheuttamana on mo- kennettä, joista yksistään jälkimmäinen kä- 36792: nin paikoin maassamme pidettävä maantielii- sittää n. 2 000-2 500 asukkaan jatkuvaa 36793: kennettä yllä lossilauttojen avulla. Eräs vai- säännöllistä palvelemista Ristijärven ja Puo- 36794: keasti Hikennöitävä vesistöylitys on tie- ja langan kunnissa. Sillan puuttuminen lisäksi 36795: vesirakennushallinnon Kainuun piirin alueella hajoittaa Ristijärven kirkonseudun n. 550 36796: olevassa Ristijärven kirkonkylän Koirasal- asukkaan yhdyskunnan kelirikkoaikoina 36797: messa. useiksi viikoiksi. 36798: Koirasalmen lossipaikasta on muodostunut Sillan rakentamishanke Koirasalmeen on 36799: sekä kauttakulku- että paikallisliikenteelle tiettävästi ollut esiHä jo v. 1937, jolloin on 36800: vaikea Hikennehaitta. Tieviranomaisten tä- suoritettu alustavia teknillisiä mittauksia. 36801: hänastiset toimenpiteet liikenteen ohjaami- Viime syksyn aikana on asiaa ajettu paikal- 36802: seksi kulkemaan mainitun salmen ohittavasti lisesti useiden kyläkuntakokousten avulla. 36803: eivät ole johtaneet ratkaisevaan tulokseen. Kuluvan vuoden tammikuussa Ristijärven 36804: Nykyisellään ei Koirasalmen lossi kanna suu- kirkonkylässä pidetty yleinen kokous on päät- 36805: rimpia puutavarakuormia. Tällöin on niiden tänyt ryhtyä toimenpiteisiin sillan aikaan- 36806: kuljettava Jokikylän kautta, joka aiheuttaa saamiseksi em. 'lossipaikalle. Myöhemmin ovat 36807: n. 25 km:n mutkan. Tällä reitillä kohtaavat Ristijärven ja Puolangan kunnanvaltuustot 36808: vielä toiset liikennevaikeudet, sillä siellä ole- kokouksissaan yhtyneet hankkeen ajamiseen. 36809: vat Kirnu- ja Kalliokosken sillat ovat raken- Paikallisen väestön aktiivinen toimeliaisuus 36810: teeltaan matalia ja estävät korkeiden puu- osoittaa, että sillan rakentaminen Koirasal- 36811: tavarakuormien kuljetuksen tätäkin kautta. meen on todellisen tarpeen vaatima ja sillan 36812: Näin ollen Ristijärven pohjoispuolelta Ka- rakentamistutkimuksiin olisi viipymättä ryh- 36813: jaaniin päin eivät pääse painavat ja korkeat dyttävä. 36814: kuormat kumpaakaan tietä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 36815: Siitäkin huolimatta, että em. siltojen kunnan päätettäväksi toivomuksen, 36816: aiheuttamat liikenne-esteet järjestelyiden 36817: kautta vuosien mittaan poistuisivat, ei Koi- että haUitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 36818: rasalmen liikennettä ilman siltaa voida tyy- menpiteisiin tutkimuksen toimittami- 36819: dyttävästi hoitaa pohjoi&-eteläsuunnassa ta- seksi ja suunnitelman valmistamiseksi 36820: pahtuvan liikenteen osalta. Tämä liikenne m1lan rakentamiseksi Ristijärven kun- 36821: käsittää sekä kauttalmlku- että paikallislii- nassa olevaan Koirasalmeen. 36822: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 36823: 36824: Eemil Partanen. Eetu Karjalainen. Niilo Ryhtä.. 36825: 901 36826: 36827: XU,112. - Toiv.a.l N: o 449. 36828: 36829: 36830: 36831: 36832: Tauriainen ym.: Sillan rakentamisesta Ristijärven kunnassa 36833: olevaan Koiriualmeen. 36834: 36835: 36836: E d u s k u n n a 11 e. 36837: 36838: Ristijärven kunnassa olevan Koirasalmen nan pohjois-länsi alueille, joissa on n. 2 000 36839: yli hoidetaan liikennettä lossin avulla. Joki- asukasta. Niinikään tämän salmen kautta 36840: kylän kautta pohjoiseen avautunut tie jon- tapahtuu liikenne Ristijärveltä Puolangalle 36841: kin verran vähensi tätä liikennettä, mutta Kotilankylän alueille ja siitä edelleen · poh- 36842: kun Jokikylässä rautatien alitse johtavia sil- joiseen. Kun kelirikkojen aikana, samoin 36843: toja myöten ei voida kuljettaa korkeita kuor- kuin lossin koneistojen epäkuntoon mennessä, 36844: mia, on Kajaanin-Hyrynsalmen-Suomus- liikenne salmessa usein pysähtyy pitkäksi 36845: salmen teiden raskas liikenne alkanut yhä aikaa, aiheutuu siitä suuria vaikeuksia. Kun 36846: enemmän siirtyä Koirasalmen lossin kautta toisaalta maanteiden kunnon yleisesti paran- 36847: kulkevaksi. Autojen kuormauskykyhän on tuessa ja autojen kantavuuden lisääntyessä 36848: viime aikoina suurentunut ja puutavaran maantieliikenne tulee yhä raskaammaksi ja 36849: kuljetus näin ollen siirtynyt entistä enem- vaikeaksi losseilla hoitaa, on sillan rakenta- 36850: män maanteille. Kun lossin kantavuus on minen ko. salmeen välttämätöntä. 36851: vain 12 tonnia, ei sillä voida kuljettaa suu- Tämän vuoksi esitämme kunnioittaen edus- 36852: rimpia kuormia. Tämän vuoksi on tullut kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 36853: ajankohtaiseksi ryhtyä suunnittelemaan sil- 36854: lan rakentamista Koirasalmeen. Alustavia että hallitits ryhtyisi ·HireeUisesti 36855: tutkimuksia tästä on. suoritettu jo ennen so- toimenpiteisiin maantiesillan rakenta- 36856: tia. miseksi Ristijärven kunnassa olevaan 36857: Koirasalmen kautta tulee välttämättä ·kul- K oirasalmeen. 36858: kemaan paikallinen liikenne Ristijärven kun- 36859: Helsingi<;aä 4 päivänä helmikuuta 1960. 36860: 36861: Hannes Tauriainen. J. Mustonen. Matti Meriläinen. 36862: 902 36863: 36864: XU,113. - Toiv.al. lf: o 450. 36865: 36866: 36867: 36868: 36869: Ta.iDio ym.: V itmtiejoe• yli johtavan Ylikosken tiesillo.n. 36870: ku'MWrim~&vesttJ. 36871: 36872: 36873: 36874: Eduskunnalle. 36875: 36876: . Viantiejoen Ylikosken yli johtava maan- myös vaikeutuu. Raskasta kuljetusta ei asu- 36877: tiesilta on jo . kolme vuotta sitten tieviran- tusalueille ja viljelyksille voida myöskään 36878: omaistenkin taholta todettu niin huonokun- suorittaa. Sillan kiireellinen kunno.staminen 36879: toiseksi, että kaikenlaisilla kulkuneuvoilla olisi aivan välttämätöntä. Kun Simon kun- 36880: aen ylittäminen on vaarallista. Tästä syystä nan alueella on työttömyystyökohteista 36881: on autoliikenne esim. puutavaran ajossa . ko- puute, sillan uusimis- ja korjaustöiden aloit- 36882: konaan siellä lopetettu. Paikallisilta pienvil- taminen olisi tältäkin kannalta puolustetta- 36883: jelijöiltä puutavaran hankkijat eivät osta vissa. 36884: puutavaraa sanotun sillan takaisilta alueilta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 36885: muutoin kuin toimitettuna sillan toiselle eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 36886: puolen. Puutavaran kuljetukseen on käytet- 36887: tävä hevosia ja kun ajomatka vielä monin- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 36888: kertaistuu, käy kuljetus kannattamattomaksi. toime,piteisiin Viantiejoen yli johta- 36889: .Viantiejoen länsipuolella oleville viljelyk- van Ylikosken tiesillan kunnostamis- 36890: sille ja Torvenaavan asutusalueelle kulku töiden suorittamiseksi. 36891: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 36892: 36893: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso. 36894: Toivo Frima.D. Eemeli La.kkala. 36895: 903 36896: 36897: XU,114. - Toiv.al. 1f: o 451. 36898: 36899: 36900: 36901: 36902: Paa.ao ym.: Kiinteä-n, s~'ll(&'lt BQ#misesta Martimonoja-n, uomaan. 36903: 36904: 36905: E d u s ,k u n n a 11 e. 36906: 36907: Iin kunnasta pitkin Iijoen etelärantaa Yli- kenteen esteenä sen jyrkkien rantojen sekä 36908: Iin pitäjään johtava n. 24 km: n pituinen koottavan ja pllJ,'ettavan renkkusillan vuoksi. 36909: Jurvakaisten pa.ika.llistie tulee lähiaikoina Kun sanotun joen varrella on taaja asu- 36910: saamaan voimassa olevan tielain mukaisen tus ja voimalaitosten rakentamisen vuoksi on 36911: palkallistiepäätöksen, jolloin tien kunnossa- liikenne vilkastumassa; niin kunnioittaen 36912: pito siirtyy tie- ja vesirakennushallinnon Ou- ehdotamme eduskumutn hyväksyttäväksi toi- 36913: lun piirille. Tie on rakennettu kangasperäi- vomuksen, 36914: sille maille, joilla raskaampi liikenne on 36915: muuten mahdollista, mutta n. 15 km Iin ase- että hallitus ryhtyisi, Yli-Iin k'!o'tt.- 36916: malta, Yli-Iin pitäjän puolella oleva Marti- nassa Jurvakaisten kunnantien saatua 36917: monojan uoma on niin syvä, että Iijoen tul- paikallistie:päätökse"", kiireeUisesti toi- 36918: vat työntävät jäitä sanottuun uomaan, kat- mettpiteisii"" kii11,te(i."" n"Ua"" saam:ifeksi 36919: kaisten liikenteen keväisin ja syksyisin, ja Marlimonoja"" uomaa"". 36920: kaikkina vuoden aikoina on kaikenlaisen Ui- 36921: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960. 36922: 36923: Hannes Pauo. Pentti Liedes. 36924: Irma. Torvi. lf'illo Ryhtä. 36925: 904 36926: 36927: XU,115.- Toiv.al N:o 452. 36928: 36929: 36930: 36931: 36932: Byhtä: Romppaisensalmen sillan rakentamisesta Taivalkosken 36933: kunnassa. 36934: 36935: 36936: E d u s k u n n a 11 e. 36937: 36938: Taivalkosken kirkonkylästä Kajaaniin joh- vaiheessa, ja siitä lähtien on liikennettä väli- 36939: tavalla maantiellä on Jokijärven kylän koh- tetty varsin pienellä ja heikolla kapulavetoi- 36940: da:lla Romppaisensalmen lossipaikka. Kun sella puulossilla. Kun lossit yleensäkin vil- 36941: mainitulla tiellä on jo nykyisin varsin huo- kasliikenteisillä maanteillä ovat liikennettä 36942: mattava autoliikenne, on tästä Romppaisen- ib.idastavia ja myöskin liikenteelle varsin vaa- 36943: salmen lossista muodostunut liikennettä pa- rallisia, olisi näistä lassipaikoista ainakin tär- 36944: hasti haittaava ja hidastava tekijä, sillä tältä keimmille rakennettava pikaisesti silta. Sil- 36945: lassipaikalta ylittää salmen päivittäin 40-60 lan rakentamisen jälkeen jäisi pois lossien 36946: erilaista autoa ja muita ajoneuvoja myös run- kalliit ylläpitokustannukset ja kunnossapito- 36947: saasti. Tästä vilkkaasta liikenteestä johtuen työt, sillä esim. Rompaisensalmen ·lossipaikka 36948: olisikin lossi jo kiireellisesti korvattava sil- on eräs vaikeimmin hoidettavia lossipaikkoja. 36949: lalla. Tie- ja vesirakennushallituskin on jo Salmessa on nimittäin varsin voimakas virta 36950: kiinnittänyt huomiotaan siihen, ettei nykyi- ja senvuoksi se syksyllä jäätyy hitaasti ja 36951: nen pieni ja heikkokuntoinen puulossi kykene lassiliikennettä joudutaan syystalvesta pitä- 36952: hoitamaan varsin vilkasta liikennettä lähes- mään käynnissä jäiden joUkossa. Keväällä 36953: kään tyydyttävästi ja pitää mainittu virasto taasen saimesta sulavat jäät nopeasti niin 36954: sillan rakentamista erittäin tarpeellisena. heikoiksi, että lossi joudutaan panemaan ve- 36955: Kun eduskunnan kulkulaitosvaliokunta ke- sille jo kevätta:lvella jäiden sekaan. Tästä 36956: sällä 1956 kulki tämän lossipaikan kautta, johtuen lossin ylläpitokustannukset ovat suu- 36957: niin silloin saatiin todeta, kuinka tuo pieni ret, varsinainen jääkausi kun on vuosittain 36958: kapulavetoinen lossi on varsin pahana lii- lyhyt, jotenka näin tärkeälle kulkuväylälle ja 36959: kenteen jarruna ja on suorastaan vaaralli- vilkkaasti liikennöitävälle valtatielle olisi saa- 36960: nenkin tuulisella säällä. Sanotun lossipaikan tava silta mahdollisimman pikaisesti. 36961: kautta kulkee nykyisin päivittäin useita pos- Edellä olevan perusteella ehdotankin kun- 36962: tihallituksen autoja, yksityisiä linja-autoja, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 36963: huomattavan paljon puutavaran kuljetusta muksen, 36964: harjoittavia kuorma-autoja, yksityisiä hen- 36965: kilö- ja kuorma-autoja sekä meijerin maidon- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi- 36966: kuljetusautot ja kauppaliikkeiden tavara- menpiteis$'in Romppaisensalmen sillan 36967: autot. rakentamiseksi Taivalkosken J okijär- 36968: Romppaisensalmen lassipaikalla oli sota- velle. 36969: aikana silta, mutta se tuhottiin sodan Ioppu- 36970: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960. 36971: 36972: Niilo Byhtä. 36973: 906 36974: 36975: XII,116. - Toiv.al. N:o 463. 36976: 36977: 36978: 36979: 36980: Lahtela ym.: Sillan rakentamisesta Kemijärven ja Rovanie- 36981: men väUllä olevaan Lautasalmeen. 36982: 36983: 36984: E d u s kun n a 11 e. 36985: 36986: Voimalaitosten rakentaminen ja monet paikallisen väestön toimesta hartaasti toi- 36987: muut seikat lisäävät huomattavasti liiken- vottu ja tarmokkaasti ajettu. 36988: nettä Kemijärven- Luusuan- Rovaniemen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 36989: maantiellä. Jo nyt on maantiellä kuitenkin nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 36990: joustavaa liikennettä suuresti haitannut se, muksen, 36991: ettei Lautasalmen yli ole rakennettu siltaa, 36992: vaan siinä on lossi. Kun liikenne vuosi vuo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 36993: delta vilkastuu, tulee lossihaitta aina vain toimenp~'lteisiin 36994: sillan rakentamiseksi 36995: suuremmaksi. Sillan rakentamista ei kuiten- Kemijärven- Luusuan- Rovaniemen 36996: kaan vieläkään ole aloitettu, vaikka sitä on väUllii olevaan Lcuutasalmeen. 36997: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 36998: 36999: Olavi Lahtela. Markus N"lSkala. 37000: 37001: 37002: 37003: 37004: 114 E 74/60 37005: 906 37006: 37007: XU,117. - Toiv.al. N:o 454. 37008: 37009: 37010: 37011: 37012: Lahtela.: Määrärakasta sillan rakentamiseksi Kemijärven- 37013: Posi()fl, maantielUi ·oleviin Kaisansalmee"" ja Lantunginsal- 37014: meen. 37015: 37016: 37017: E d u s k u n n a ll e. 37018: 37019: Kemijärven kirkonkylän-Soppelan-Leh- sistöalueilta Kemijärveen uitettavia puita 37020: tolan-Jumiskon Voimalaitoksen-Posion kir- kuljeteta mainittujen salmien kautta. Kaisan- 37021: konkylän maantie, jonka rakentamisasia on salmen sillan vesiaukon leveyden tulisi olla 37022: ollut vireillä yli 35 vuotta, ja olisi pitänyt en,intään 15 m ja Lantunginsalmen sillan 37023: rakentaa jo siihen mennessä kun Rovanie- enintään 10 m ja muu osa salmia voidaan 37024: men-Kemijärven rautatie valmistui vuonna pengertää ja sekin on helppo tehtävä, kun 37025: 1934, että Posion kuntalaiset olisivat voineet tarvittava pengerrysmaa ja kivet ovat ver- 37026: käyttää mainittua rautatietä hyväkseen, on raten läheltä. .saatavissa. Mainitut sillat ovat 37027: vasta vuonna 1954 saatu siihen kuntoon, että siis helposti rakennettavissa. 37028: sitä voidaan liikennöidä. Mainitulla tiellä on Kun lossren vuotuinen ylläpito tulee huo- 37029: kuitenkin kolme lossipaikkaa Kemijärven. mattavan kalliiksi ja niissä nyt olevat vanlhat 37030: kunnan alueella, jotka kesällä pahasti haittaa- puulautat ovat tarkoitukseensa kelpaamatto- 37031: vat ko. tien liikennettä ja keväällä kesän mat ja lossit tiellä haittaavat liikennettä ja 37032: tulon ja syksyllä talven tulon aikana estä- estävät sen kokonaisuudessaankin pitkiksi 37033: vät liikenteen pitkiksi ajoiksi kokonaisuu- ajoiksi kesän ja talven kuluessa, olisi maini- 37034: dessaan. Jo po. tietä rakennettaessa olisi kah- tun Kaisansalmen ja Lantunginsalmen !ossi- 37035: teen lossipaikkaan, nimittäin Kaisan.salmeen paikalle kiireimmiten rakennettava sillat. 37036: ja Lantunginsalmeen, jotka ovat 10-16 kilo- Kun ko. tie on kahden kunnan keskusten 37037: metrin matkalla Kemijärven kirkonkylästä välinen suorin kulkureitti ja se. lyhentää 37038: Posiolie päin Kemijärven Isokylässä, pitänyt samalla tuhansien ihmisten maantiematkaa 37039: rakentaa silta, kuten Kemijärven kunta toi- lähimmälle rautatieasemalle ja heille sopi- 37040: voi, koska nämä salmet ovat Kemijärvestä vampaan liikekeskukseen 50-60 km ja kun 37041: itään päin pistävien lyhyiden lahtien ja Ke- se on varsin vilkasliikenteinen kauttakulku- 37042: mijärven välillä, ja olisi ne tieviranomaisten ja matkailureitti, olisi sillat rakennettava, 37043: selityksen mukaan rakennettukin, mutta kun että tietä voitaisiin kaikkina vuoden aikoina 37044: Kemijärven uittoyhdistys asettui niiden ra- esteettömästi liikennöidä. 37045: kentamista vastustamaan, niin jätettiin ne Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 37046: rakentamatta haitaksi tieliikenteelle. Tämä nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 37047: uittoyhdistyksen siltojen rakentamisen vas- muksen, 37048: tustaminen on ollut täysin aiheeton ja perus- 37049: teeton, koska kaikki mainittujen lahtien ve- että hallitus ottaisi vuoden 1961 37050: sistöalueen maat kuuluivat Kemijärven kun- tulo- ja menoarvioesitykseen 20 mil- 37051: nan tilanomistajille, jotka olivat siltojen ra- joonan markan määrärahan siltojen 37052: kentamisen kannalla, eikä mainitulla uitto- rakentamiseksi Kemijärven-Lehtolan 37053: yhdistyksellä eikä sen työnantajilla, puuta- -Posion maantiellä oleviin Kaisan.- ja 37054: varayhtiöillä eikä myöskään valtiolla ollut Lantunginsalmeen. 37055: siellä maita ja metsiä, eikä muiltakaan ve- 37056: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 37057: 37058: Olavi Lahtela. 37059: 907 37060: 37061: XU,118. - Toiv.a.l. N: o 455 . 37062: 37063: 37064: 37065: 37066: . .Lahtela.: Lisäyksestä mwden 1960 tulo- ja menoarvioon Pel- 37067: lwsen,niemen--Batl'ldwsktn välillä olevan Kitisenjoen 811- 37068: lan rakentamiseksi. 37069: 37070: 37071: Eduskunnalle. 37072: 37073: Savukosken pitäjä on keväisin ja syksyisin raha otettaisiin johonkin tämän vuoden lisä- 37074: useita viikkoja tieyhteyttä vailla siltojen menoa.rvioon, mieluimmin ensimmäiseen. Jos 37075: puuttum.isen takia Pelkosenniemen-Savu- sillan rakentaminen voidaan suorittaa työlli- 37076: kosken-Sallan maantieltä ja tien huonon syysmäärärahoilla, olisi niin viivyttelemättä 37077: kunnon takia. Liikennetarpeen lisääntyessä tehtävä, mutta rakentamisen tärkeys edel- 37078: epäkohta pahenee vuosi vuodelta. Ilahdut- lyttää. käsittääkseni eduskunnalta ja lhalli- 37079: tavaa on, että mainitun maantien kunnosta- tukselta toimenpiteitä, joilla rakentaminen 37080: mista suoritetaan, vaikka työn nopeuttamista voidaan nopeasti aloittaa. 37081: luonnollisesti toivotaan. Haitallisinta on kui- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- 37082: tenkin se, ettei siltojen rakentamiseen ole tavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 37083: vieläkään päästy, vaikka niiden tarpeellisuus sen, 37084: yleisesti tunnustetaan. Vaikka kaikki sillat 37085: ovat erittäin tarpeellisia, kuten v. 1959 jät- että hallitus antaisi Eduskunnalle 37086: tämässäni aloitteessa esitetään, on aiheellista esityksen riittävän suuren määrärahan 37087: painottaa Kitisenjokeen rakennettavan sil- ottamisesta lisäyksenä vuoden 1960 37088: lan rakentamisen aloittamista kiireellisenä. tulo- ja menoarvioon Pelkosenniemen 37089: Kun tämän vuoden valtion tulo- ja meno- -Savukosken vä.Wlä olevan Kitisen- 37090: at"Viossa ei kuitenkaan ole määrärahaa mai- joen S1"llan rakentamiseksi kiireelli- 37091: nitun sillan rakentamista varten, on syytä sesti. 37092: tavallisuudesta poiketen esittää, että määrä- 37093: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 37094: 37095: Ola.vi Lahtela.. 37096: 908 37097: 37098: xn,119. - Toiv.al. H:o 456. 37099: 37100: 37101: 37102: 37103: Paarma.n: Kitisen silkJ111 rakentamisesta PeZkosenniemen- 37104: Sawkosken maantielUi. 37105: 37106: 37107: E d u s kun n a 11 e. 37108: 37109: Savukosken pitäjä on syksyisin ja keväisin piva työttömyyskohde väkirikkaassa ympäris- 37110: eristettynä kelirikon vuoksi useita viikkoja, tössä Savukosken ja Pelkosenniemen kunnille. 37111: jopa toisinaan kuukausiakin, koska Pelkosen- Talvityönä näin suuren sillan rakentami- 37112: niemen-Savukosken tiellä ei Kitisen yli ole nen on lisäksi valtiolle edullinen. 37113: siltaa, mitä tietä liikenne Savukosken kun- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 37114: taan suuntautuu. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 37115: Kun kelirikko katkaisee liikenteen näin pit- 37116: kiksi ajoiksi, mitä uitto vielä hankaloittaa, että hallitus ryhtyisi nopeasti toi- 37117: vaikeutuvat Savukoskelaisten liikenneolot menpiteisii'n Kitisen siZwn rakennus- 37118: maan kehnoimmiksi. töiden aloittamiseksi Pelkosenniemen 37119: Tämän sillan rakentaminen on. erittäin so- ~Savukosken maantiellä. 37120: 37121: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 37122: 37123: Akseli Paa.rman. 37124: 909 37125: 37126: XU,120. - Toiv.al. N:o 457. 37127: 37128: 37129: 37130: 37131: Siltanen ym.: Strömmflllf, kanavan uude.lleen rakentamisesta. 37132: 37133: 37134: E d u s k u n n a 11 e. 37135: 37136: Teijon tehdaspaikkakunta Perniön rannik- laivaliikenne, mm. kaikki puutavaran kulje- 37137: koseudulla on ripeästi kehittyvä teollisuus- tukset, hoitaa tätä väylää myöten. Täten ka- 37138: alue, jonka merkitys Salon seudun työllisyys- nava valmistuttuaan palvelee koko Salon ta- 37139: oloihin on tuntuva. Teijolla on parhaillaan lousaluetta, ja on kiitollinen työHisyyskohde 37140: rakenteilla mm. laivatelakka, joka va:lmistut- jo rakentamisvaiheessaan. Tästä syystä olisi 37141: tuaan tarjoaa työtä n. 300 työläiselle. rakentamiseen ryhdyttävä ensi tilassa. 37142: Strömman kanava, joka on toiminut lii- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme kun- 37143: kenneväylänä, on kuitenkin vanha ja niin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 37144: huono, ettei sen kautta voida lisääntyvää lii- muksen, 37145: kennettä hoitaa. Suunnitteilla onkin uuden 37146: kanavan rakentaminen, jonka kustannusar- että hallitus kiireeUisesti ryhtyisi 37147: vio on n. 150 milj. mk. Kysymys on siis suh- toimenpiteisiin Strömman kanavan 37148: teellisen pienistä kustannuksista verrattuna uudelleen rakentamisen käyntiin saat- 37149: siihen hyötyyn, mitä kanavan valmistuminen tamiseksi. 37150: merkitsee. Sen jälkeen voidaan Salon alueen 37151: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 37152: 37153: Sylvi Siltanen. Anni Flinck 37154: Rafael Paasio. Eino Roine. 37155: Harras Kyttä. 37156: 910 37157: 37158: Xll,121. - Toiv.al. N: o 458. 37159: 37160: 37161: 37162: 37163: Holopainen. ym.: Toime11,piteistä Saimaan vesistön ja Suo- 37164: menlahden välisen vesikulkuväylän ooaamiseksi. 37165: 37166: 37167: E d u s k u n n a 11 e. 37168: 37169: Viisitoista vuotta on kulunut siitä, kun Jo 1930-luvulla oivallettiin, mikä merkitys 37170: Itä-Suomi koki sodan menetyksinä yhden olisi, jos Saimaan vesistö olisi meren yh- 37171: pahimmista, Saimaan kanavan menetyksen. teydessä kanavalla, josta pääsisivät kulke- 37172: Sodan vaurioita yleensä on pyritty korvaa- maan sellaiset merialukset, jotka välittävät 37173: maan, mutta tämän vaurion menetys on jää- liikennettä Euroopassa olevien pääostajamai- 37174: nyt vuodesta vuoteen korvaamatta. Asiaa on den ja Suomen satamien välillä. Niinpä ka- 37175: tutkittu ja punnittu .monilta osin, saamatta navaa alettiin uudistaa suunnitelman 37176: mitään ratkaisevaa aikaan. Eduskunnan pii- mukaan siten, että sen läpi olisi mahdollista 37177: rissä tätä kysymystä pohdittiin viimeksi v. liikennöidä aluksilla, jotka pystyvät lastaa- 37178: 1957 valtiopäivillä ed. Heljaksen jättämän maan 1300 tn (d.w.), joka entiseen kana- 37179: aloitteen pohjalta eduskunnan kulkulaitosva- vaan verraten merkitsi sitä, että kanavassa 37180: liokunnassa., jossa aloite vanheni käsiin vuo- olisi voinut kulkea yhdessä aluksessa n. 4 37181: den 1958 vaaleihin mennessä. tervahöyrylastia. Tästä suunnitelmasta sanoo 37182: Talouselämän asiantuntijat, jotka objektii- tri Yrjö Roitto: ,Vaikka suunnitelma teh- 37183: visesti ovat tutkineet tätä vesitiekysymystä tiin jo yli neljännesvuosisata sitten, se vielä 37184: Saimaalta Suomenlahdelle, ovat ehdottomasti nykyaikanakin on käyttökelpoinen. Ehkä 37185: tulleet siihen toteamukseen, että nykyisen pienemmin mitoitetulla kanavailakin tultai- 37186: tilanteen vallitessa alkaa Itä-S\lomi saada siin toimeen." Hän perustelee lausuntoaan 37187: yhä enemmän ,siirtomaan" luonteen, jolloin sillä, että laivakoko on vastoin suunnitelmia 37188: kasvavassa määrässä kuljetetaan maakun. tämäntapaisessa käytössä kulkenut pienene- 37189: nasta pois raakapuuta etelässä sijaitseville vään suuntaan. Niinpä esim. Kotkasta sa- 37190: teollisuuslaitoksille halvalla nippukuljetus- hatavaraa lastaavien laivojen keskilasti vas- 37191: menetelmällä. Tätä silmälläpitäen onkin hi- tannee viime vuosina al1e 200 std., kun ko. 37192: nausväyliä kiitettävällä tarmolla kunnostettu arvot 1930-luvulla olivat 220-330 std. Kun 37193: ja uittokanavia rakennettu. Tällainen toi- suurimmat Saimaan tervahöyryt lastaavat n. 37194: minta, niin oikealta kuin se näyttääkin, ei 100 std, on nykyisin sahatavaraa lastaavien 37195: varmaan edistä Savon ja Karjalan metsä- laivojen koko vain kaksi kertaa Saimaan ter- 37196: teollisuuden kehittämistä. Selvää on myös- vahöyryjä suurempi ja siten kanava, jossa 37197: kin, että näissä olosuhteissa rannikon teolli- pääsisivät kulkemaan 600 tn (d.w.) lastaavat 37198: suus ei pidä tarpeellisena vesiväylän avaa- alukset, olisi sangen käyttökelpoinen, ja 37199: mista Suomenlahdelle, kun näiltä asiaa tie- tämä pohjana 1 300 tn (d.w.) alusten mu- 37200: dustellaan. Kysymyshän kumminkaan ei ole kaan mitoitetun kanavan ,käyttömarginaali" 37201: vain pelkän puutavaran taikka puujalostei- tarpeeksi suuri. 37202: den kuljetuksesta, mutta kysymys on koko Tiedämme, että vesikuljetus on kaikissa 37203: Itä-Suomen talous- ja elinkeinoelämän saat- olosuhteissa säilyttänyt sijansa ylivoimaisesti 37204: tamisesta muun Suomen mahdollisuuksien halvimpana kuljetusmuotona. Siitä ovat to- 37205: tasolle. disteena USA:n, Neuvostoliiton ja Keski- 37206: Saimaan mereenyhdistämiskysymys saakin Euroopan suuret kanavointityöt. Meilläkin 37207: paljon reaalisemmat perustelut taakseen, jos on suurin osa niistä syistä, joita Saimaan 37208: sitä tarkastetaan lähinnä valmiiden tuottei- kanavaa vastaan esitetään, va:hvasti liioitel- 37209: den viennin ja myöskin kaikenlaisen tavaran tuja. Tällaisena haittana on pidetty sitä 37210: tuonnin kannalta. seikkaa, että kanava on vain osan vuotta - 37211: XII,l21. - Holopainen ym. 911 37212: 37213: n. 7 kuukautta auki. Kieltämättä se itsenäi- oman korkoihin vastaisi se puolestaan n. 37214: senä tekijänä arvostellen on haitta, kuten 4 %:n korkoa 9 mrd. mk:n pääomalle. Jou- 37215: sekin, että myös Suomenlahden ja Pohjan- tuukin kysymään, miksi maassamme on ra- 37216: lahden rannikon useat satamat ovat osan kennettu runsaasti rautateitä, jotka olisivat 37217: talvesta suljettuina. Samoin kuin on edul- jääneet rakentamatta, jos kannattavuusnäkö- 37218: lista, että. esim. Oulun korkeudelta voidaan kohdat olisi otettu huomioon ja miksi ei ole 37219: tavara o~n vuotta kuljettaa omasta sata- haluttu huomioida Saimaan alueen vesitie- 37220: masta, olisi etu sekin, että yli puoli vuotta kysymystä, vaikka asialla olisi kannattavuus- 37221: Saimaan alueelta voitaisiin käyttää halvem- kin puolellaan. 37222: paa kuljetustietä kuin nykyisin. Onko myös- On monia muitakin seikkoja, joiden perus- 37223: kään lopullisesti syytä hylätä ajatusta, että teella voidaan todeta, että Itä-Suomen on 37224: väylää Etelä-Saimaalta Suomenlahdelle voi- välttämättä saatava mahdollisimman suora 37225: taisiin pitää auki lähes saman ajan kuin vesitieyhteys Saimaalta Suomenlahdelle ja 37226: väylää Haminaan taikka Kotkaan mereltä1 että esim. n. 1 300 dw. tonnin alukset kyke- 37227: Parhaimpina purjehduskausina saattoi lii- nevät siinä liikennöimään Euroopan eri mai- 37228: kenne Saimaan kanavassa nousta yli miljoo- hin ja aina Välimerelle asti. Kun väylät ra- 37229: nan tonnin. Kun kanavan käytön nopeutumi- kennetaan tässä laajuudessa Kuopioon ja 37230: nen (mm. sulkujen vähentymisen ansiosta ja Joensuuhun saakka, palvelevat ne sekä lai- 37231: kaluston paremmuudesta johtuen) tulisi ole- va:liikennettä että nippu-uittoa. 37232: maan huomattava ja kun talouselämän moni- Edellä olevan perusteella. esitämme kun- 37233: puolistuminen 30-luvun vastaavaan aikaan nioittaen eduskunna:n päätettäväksi toivo- 37234: verraten vastaa omaa lukuaan, niin voitaneen muksen, 37235: ajatella, että kanavaa käytettäisiin vähintään 37236: samassa suhteessa. Tämä käyttö miljoona että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 37237: tonnia, ammattimiesten tekemien iaskelmien menpiteisiin Saimaam vesistön ja Suo- 37238: mukaan kuljetuksen halpuutena antaisi sääs- menlahden välisen vesikulkuväylän 37239: töä n. 400 milj. mk vuosittain ja jos tämä avaamiseksi. 37240: säästö käytettäisiin kanavaan sijoitetun pää- 37241: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960. 37242: 37243: Ale Holopainen. Aarre Marttila. E1is Malminen. 37244: Tahvo Rönkkö. Kalle Kämäräinen. Vilho Turimen. 37245: Esa Timonen. 37246: 912 37247: 37248: XU,122. - Toiv.al. N: o 469. 37249: 37250: 37251: 37252: 37253: Sa.ura. ym.: Tutkimukse'n toimittamisesta. kelirikkoalukse'n 37254: saamisesta liikennöimään RymättyUi'n ku'ntaan kuuluvien 37255: saarle'n vå1'l1le. 37256: 37257: 37258: E d u s k u n n a ll e. 37259: 37260: Turun kaupungista länteen on merta ja ja muissa välttämättömissä tapauksissa. Keli- 37261: lukuisia saaria, mitkä muodostavat useita ns. rikkoa voi kestää 2-3 viikkoa yhteen me- 37262: saaristokuntia. Näistä Rymättylän kunta noon, koska vedet ovat saarien välillä hyvin 37263: muodostuu lukuisista saarista. Kaksi suurinta virtaisia. 37264: saarta Airismaa ja Isoluoto pääsivät maantie- Kun väestön muuttoliike yleensä nykyään 37265: ja lauttayhteyteen pääsaaren kanssa viime saariita on runsas, ja nämä asutut alueet uh- 37266: vuonna. Näiden saarien länsipuolella on kaavat jäädä asumattomiksi, olisi tärkeää 37267: useita saaria, joilla on asutusta melko paljon että saataisiin kelirikkaalus välittämään näi- 37268: ja jotka joutuvat kelirikon aikana suuriin den saarien talouselämälle tärkeää liiken- 37269: vaikeuksiin. nettä. 37270: Rymättylän pääsaaren läheisyydessä ovat Kun meriliilrenteen vähenemisen takia on 37271: suurimmat asutut saaret: Pakinainen talouk- katsottu tarpeelliseksi lopettaa Lypertön ja 37272: sia 20, viljeltyä maata 70 ha ja asukkaita 90 Ruotsalaisten luotsiasemat ja ne yhdistettynä 37273: -100 (suurin osa asutuslain mukaan tulleita siirtää Kustavin Laupukseen, voisivat nämä 37274: siirtolaisia) , Korpi, Pyytti saaret, 9 taloutta merivartioaseman miehet huolehtia esim. 37275: 24 ha viljeltyä ja 30-35 asukasta, Pähkinäi- ensi alussa kelirikkoaluksen toiminnasta. 37276: nen 3 taloutta, 10 ha viljeltyä ja 10-12 asu- Olisi myös tutkittava voisiko tämä kelirikko- 37277: kasta, Ruotsalaisten, Kuivanne, 20 taloutta, alus toimia koko kesän ja siihen yhdistää 37278: 45 ha viljeltyä ja 50-60 ·asukasta sekä Tai- myös postinkuljetus. 37279: palus, 3 :taloutta, 8 ha viljeltyä ja 10-12 Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 37280: asukasta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 37281: Näillä talouksilla, joita on 55 ja asukkaita 37282: n. 200, on aikaisemmin ollut kalastus päätulo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 37283: lähteenä, mutta siitä on pitänyt kannatta- menpiteisiin tutkimuksen toimittami- 37284: mattomana luopua. Nyt on tullut tilalle sesta kelirikkoalukse'n saamiseksi Ry- 37285: maidontuotanto, noin 500-600 kg päi- mättylän kunnan Pakinaiste'n, Korven, 37286: vässä. Jo tämä vaatii säännölliset päivittäi- Pyytin, Pähkinäisten, R'UOtsalaisten, 37287: set yhteydet pääsaareen, missä on meijeri. Kuivantee'n ja Taipaluste'n saarte'n vä- 37288: Kelirikko on varsin vaikea jäiden tullessa lille Rymättyl)j, pääsaareen Ahteen- 37289: ja niiden lähtiessä, mutta pitemmäksi se rantaan, missä on maantie ja li'nja- 37290: muodostuu aina syksyllä, siis talven tullessa. autoliikenne kesäkuukOIUSina, ja myös 37291: Merivartioston apua on pyydetty useasti pos- postinkuljetukse'n järjestämiseksi yh- 37292: tinkuljetuksessa, äkillisissä sairaustapauksissa dessä mainituille saart1le. 37293: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960. 37294: 37295: Kalervo Saura. Martti Salminen. 37296: N. Kosola. Sylvi Siltanen. 37297: Rafael Paasio. 37298: 918 37299: 37300: XII,123.- Hemst.mot. N:o 460. 37301: 37302: 37303: 37304: 37305: Procope m.fl.: .Angående främjande av t>Urismen i skär- 37306: gården. 37307: 37308: 37309: T i 11 R i k s d a g e n. 37310: 37311: Det är ett glädjande sakförhAllande att kunna uppfyllas i fråga om vår sk:ärgård 37312: turismen under de senaste åren vunnit ökad behövs det givetvis upplysning och propa- 37313: utbredning i Finland. Det råder dock inget ganda, särskilda turistombudsmän ute i byg- 37314: tvivel om att vårt land med sin naturskön- derna, hotell och härbärgen o. a. som hör en 37315: het, sina växlande landskap och sina fria allmän turistverksamhet tili. 37316: utrymmen kunde göras tili föremål för ett Men skärgårdsturismen har jämväl sina 37317: långt större intresse från utländska turisters speciella krav då det gäller förbindelser och 37318: sida. Internationellt sett är Finland än så kommunikationer. Till denna kategori hör 37319: länge ett mäkta obetydligt turistland. De även taximotorbåtar, vilka t.v. endast torde 37320: summor, som anslås för främjande av hithö- förekomma i ett par större städer vid kus- 37321: rande ändamål är försvinnande små. För ten. I den egentliga skärgården saknas dessa 37322: Finland, vars beroende av förbindelserna nödvändiga kom.munikationsmedel helt. Dessa 37323: med utlandet är så stort, är det ett primärt båtar skulle behövas icke blott för sight- 37324: intresse att kunna utveckla de årliga turist- seeing och förevisning av landskapets sevärd- 37325: strömmarna in tili landet. heter utan jämväl med tanke på sportfiske. 37326: Vid ·en inventering av våra möjligheter De kunde därjämte få en annan viktig upp- 37327: att göra Finland till ett turistland av rang gift i att komplettera överlastade skärgårds-- 37328: måste uppmärksamheten fästas vid den na,.; färjor på vissa under allra senaste tid kraf- 37329: tionella tillgång skii.rgården utgör just ur tigt trafikerade skärgårdsvägar i södra och 37330: tnrismens synpunkt. Skärglrden hör inte sydvästra Finland. Sl'utligen skulle taximo- 37331: tili de områden för :mänskornas reslust och torbåtar verksamt kunna bidraga tili att ge 37332: upptäcktsiver, vilka nås med stor lätthet. en del ynglingar bland skärgårdsbefolk- 37333: I regel måste särskilda betingelser skapas för ningen en sådan tilläggsinkomst som saknas. 37334: att man skall kunna komma fram, se sig Med beaktande av vad som ovan framhll- 37335: omkring, logera och äta. En dylik ur turist- lits föreslås vördsamt, att riksdagen ville 37336: synpunkt utgående strävan att förbättra hemställa, 37337: kommunikations- och bostadsförhällanden 37338: mm. i skä.rgården sammangår med önskvärd- att regeringen mdtte viåtaga dtgär- 37339: heten att kunna lösa det allvarliga samhälls- der för att ordentligt tiUgodose möj- 37340: problem som den ökade infiyttningen från ligheterna att främja turismen i Fin- 37341: landsbygden tili tätorterna utgör och som i lands skärgård, varvid i synnerhet be- 37342: .sä.rskilt hög grad drabbat vissa skärgårds- hovet av taximotorbdtar för turisttra. 37343: socknar. fiken borde beaktas. 37344: Skall turismens mest elementära krav 37345: Helsingfors den 9 februari 1960. 37346: 37347: Victor Procope. Elis Andersson. 37348: 37349: 37350: 37351: 37352: llö E 74/60 37353: 914 37354: 37355: XII,123. - Toiv.a.l. N: o 460. 37356: Suomennos. 37357: 37358: 37359: 37360: 37361: Procope ym.: Matkailwn, edistämisestä saaristossa. 37362: 37363: 37364: Eduskunnalle. 37365: 37366: On ilahduttavaa,· että matkailu on viime siromat vaatimUkset kysymyksen ollessa saa- 37367: vuosina saanut efiemmän jalansijaa Su~ ristostaroma tarvitaan tietenkin valistusta ja 37368: messa. Ei ole kuitenkaan mitään epäilystä propagandaa, erityisiä matkailuasiamiehiä 37369: siitä, etteikö maatamme luonnonkauneuksi- paikkakunnilla, hotelleja ja majapaikkoja 37370: neen, vaihtelevine maisemineen, voitaisi tehdä yms., mitä yleiseen matkailutoimintaan kuu- 37371: ulkomaalaisten matkailijoiden paljon suu- luu. 37372: remman kiinnostuksen kohteeksi. Kansain- Mutta saaristomatkailUlla on yhteyksien 37373: välisesti katsoen Suomi on toistaiseksi varsin ja liikenteen suhteen myös erikoisvaatimlik- 37374: mitätön matkailumaa. Tähän liittyvien tar- sensa. Tähän ryhmään kuUluvat myös taksi- 37375: koitusten edistämiseen myönnettävät summat moottoriveneet, joita toistaiseksi lienee vain 37376: ovat häviävän pieniä. Suomelle, joka on niin parissa suuremmassa rannikkokaupungissa. 37377: suuresti· ·riippuvainen ulkomaisista yhteyk- Näitä veneitä ei tarvita ainoastaan sight- 37378: sistä, on maahan vuosittain suuntautuvien seeing-ajeluihin ja nähtävyyksien esittelyyn, 37379: matkailijavirtojen . · laajentaminen ·ensiarvoi- vaan myös urheilUkalastusta varten. Ne saat- 37380: sen tärkeätä. taisivat sen ohella saada toisen tärkeän teh- 37381: Tut}rlttaessa mahdollisuuksia tehdä Suo- tävän ylikuormitettujen saaristolauttojen täy- 37382: mesta arvoluokan matkailumaa on kiinnitet- dennyksenä määrätyillä, aivan viime aikoina 37383: tävä · huomiota. siihen kansallisvarallisuuteen, vilkkaasti liikennöidyillä ··saaristoteillä Etelä- 37384: jota saaristo merkitsee. juuri matkailun kan- ja Lounais-Suomessa. Lopuksi saattaisivat 37385: nalta. Saaristo ei kuulu niihin ihmisten mat- taksimoottoriveneet tehokkaasti. myötävaikut- 37386: kaihlhalun · ja löytöinnostuksen alueisiin, taa puuttuvan lisäansion antamiseen monille 37387: jotka ovat . hyvin helposti saavutettavissa. saaristoväestöön kuUluville nuorille. 37388: Yleensä. täytyy· luoda erityiset edellytykset, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme .kun- 37389: jotta voitaisiin cpäästä eteenpäin; nähdä·· ym- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 37390: pärilleen, majoittua ja syödä. Sellainen mat- muksen, 37391: kailun kannalta lähtevä pyrkimys liikenne- 37392: ja asunto-olojen parantamiseen käy hyvin että haUitus ryhtyisi toimenpiteisii• 37393: yhteen ·sen .toivomuksen kanssa, että voitai- matkailun edistämistä 8uome'7t saaris- 37394: siin ratkaista maaseudulta asutuskeskuksiin . tossa koskevie'7t mahdoUisuuksie'7t te- 37395: tapahtuvan muuttoliikkeen muodostama va- hokkaaksi käyttämiseksi, joZWin erityi- 37396: kava yhteiskuiuiallinen probleemi, joka eri- sesti olisi otettava huomioon taksimoot- 37397: tyisen suuressa määrin koskee ·eräitä· saaristo- toriveneiden tarve matkaiUjaliike.,.. 37398: pitäjiä. '7tettä varten. 37399: Jotta voitaisiin täyttää matkailun alkeelli- 37400: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. 37401: 37402: Victor Procope. Elis Andersson. 37403: 915 37404: 37405: XD,124.- Toiv.al. N:o 461. 37406: 37407: 37408: 37409: 37410: · V. A. Vll'ta.:ilen ym. =.. Loisimiehistön aseman saattamisesta 37411: vakinaisemmalle kannalle. 37412: 37413: 37414: E d u s kun n a 11 e. 37415: 37416: Maamme vähälukuinen lassimiehistö jou- tyä vähäisen. ammattikunnan kustannuksellL 37417: tuu työskentelemään erittäin epävakaisissa Näin hankittu säästö· merkitsee sitäpaitsi vai~ 37418: olosuhteissa; Lossin hoitohan myydään edel- tiolle niin vähän, että: sama· säästö .on mah- 37419: leenkin huutokaupalla vähimmän tarjouksen dollista· saavuttaa monen monituisessamuussa 37420: tehneelle. ·Lossimiesten ja heidän perheittensä yhteydessä. 37421: asema on tästä syystä varsin epävakaa: kos- Edelläolevaan viitaten ehdotammekin edus- 37422: kaan ei tiedä, saako jatkaa työtänsä, puhu'- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 37423: mattakaan siitä, että palkka voisi nousta 37424: samalla tavalla kuin muilla aloilla. Sosiaali- että hallit-us ryhtyisi toimenpiteisiin 37425: sen turvan ulkopuolella he ovat suurelta lossimiehistön aseman saattamiseksi var. 37426: osalta, mm. heidän eläketurvansa on sattu~ kinaisemmalle kannalle ja että heidät 37427: man varassa, vuosilomaa tai työaikalakia he rinnastettaisiin tasavertaisina työnte- 37428: eivät tunne: kijöinä sosiaalisiin etuihin nähden. 37429: Ei voi olla oikein, että valtio, jonka tulisi 37430: ona·mallityönantaja, tällä tavoin yrittää hyö- 37431: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 37432: 37433: VJ.ljo .A;; · Virtanen. Juho Karvonen. Valto Käkelä.· 37434: Sulo Hostila. Kalle ·Ma.tila.illen. Martti. Linna. 37435: 916 37436: 37437: Xfi,125.- Toiv.al. N:o 462. 37438: 37439: 37440: 37441: 37442: Tainio ym.: Periimeren satamien kehittämisestä. 37443: 37444: 37445: Eduskunnalle. 37446: 37447: Pohjois-Suomen luonnonrikkauksien, eri- kesänä Kemin kautta vietiin pyoreaa puu- 37448: tyisesti viimeaikaisten malmiesiintymälöytö- tavaraa 137 652 p-ms ja · lastaus tapahtui 37449: jen käyttöön saannin kannalta on Perämeren redillä. 37450: vientisatamien edelleen kehittäminen tullut Perämeren satamien kehittäminen on tär- 37451: entistäkin tärkeämmäksi ja ajankohtaisem- keä koko maan talouselämän kehityksen kan- 37452: maksi. Niinpä arvioidaan Kolarin malmi- nalta, minkä vuoksi ei voida vaatia, että nii- 37453: esiintymän· louhiiinan nousevan ~ milj. den edelleen kehittäminen jätettäisiin Tor- 37454: tonniin ja kalkkikiviesiintymään perustuvan nion ja . Kemin kaupungin tehtäväksi. Ei:. 37455: tuotannon noin 100 000 tonniin vuodessa. vätkä ne sitä voi suorittaa, eivät varsinkaan 37456: Kemijärven Kärväsvaarassa aloitetun kai- kun ne jo tähän mennessä ovat käyttäneet 37457: vostoiminnan tuotanto nousee 70 000 tonniin huomattavia summia vero- ja lainavaroja 37458: vuodessa. Sen 'lähellä sijaitsevan Misiraakan satamien rakentamiseen. Kemin kaupunki on 37459: kaivostoiminta aloitetaan vuoden 1962 aikana käyttänyt Ajoksen syväsataman rakentami- 37460: ja tuotanto •nousee ainakin 200 000 tonniin seen laina- ja verovaroja yli 1000 milj. mk, 37461: vuodessa. Lisäksi Kemijärven ja Sallan kun- valtion avustusten ollessa vain 146 milj. mk. 37462: tien alueelta on tehty uusia malmiesiintymä- Suurelta osa:lta juuri tästä johtuen Kemin 37463: löytöjä. kaupungin velka on yli 1400 milj. mk eli 37464: Kun Kemin Ajoksen syväsatamassa laittei- runsaasti yli 40 000 mk jokaista asukasta 37465: den puuttumisen vuoksi ei ole mahdollisuuk- kohden. 37466: sia malminlastaubeen, · joudutaan Kärväs- Valtion olisi siis entistä suuremmalla osuu- 37467: vaaran malmi kuljettamaan Kemin ohitse della osallistuttava Perämeren satamien edel- 37468: Oulun satamaan. Tämä ei varmaankaan ole leen kehittämiseen ja rakentamiseen. Kiireel- 37469: taloudellista, eikä voine jatkua sen jälkeen, lisesti olisi saatava käyntiin Kemin Ajoksen 37470: kun Misiraakan kaivostoiminta aloitetaan. malmilaiturin rakentaminen, josta suunnitel- 37471: Lisäksi on todettava, että Ajoksen syväsata- mat ovat valmiina, kustannusarvion nous- 37472: man välittömässä läheisyydessä Kemin maa- tessa 145 milj. mk. Kun valtiolla ei ole Ke- 37473: laiskunnassa on tehty kromiesiintymälöytö, min ympäristössä työttömyystyökohteita, 37474: joka tähänastisten tutkimusten perusteella on olisi malmisataman rakennustöiden aloittami- 37475: jo osoittautunut olevan maamme suurimpia nen perusteltua. 37476: malmiesiintymiä. Kun esiintymällä 'louhinta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 37477: toivottavasti lähiaikoina aloitetaan, ei voitane eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 37478: ajatella, että malmi kuljetettaisiin Ajoksen 37479: syväsataman viereltä johonkin toiseen sata- että haUitus kiireellisesti ryhtyisi 37480: maan. Siksi olisi Ajoksen syväsatamaan ra- toimenpiteisiin Perämeren satamien 37481: kennettava malmin lastauslaituri tarvittavine edelleen kehittämiseksi osallistumalla 37482: rautatieraiteineen. Laituria voitaisiin käyttää entistä suuremmassa määrin näiden 37483: myös pyöreän puun lastauslaiturina. Viime töiden rahoittamiseen. 37484: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960. 37485: 37486: Eino Tainio. Eemeli Lakkala. 37487: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman. 37488: 917 37489: 37490: XII,126.- Hemst.mot. N:o 468. 37491: 37492: 37493: 37494: 37495: Korsbäck m.fl.: Angående flygtrafiken i skärgården. 37496: 37497: 37498: T i 11 R i k s d a g e n. 37499: 37500: I syfte att A.stadkomma bättre rese- och Med hänsyn tili att staten på många sätt 37501: transportmöjligheter i skärgården har privat ek:onomiskt understöder den ordinära flyg. 37502: flygtrafik under ett par år upprätthållits trafiken och tili de allm.änna strävanden som 37503: i Åbo skärgård och på Åland av ett för syftar tili en förbättring av levnadsförhål- 37504: ändamålet bildat bolag.. Denna trafik har landena i den. i stor utsträckning isolerade 37505: särskilt under menförestider visat sig fylla skärgården borde det vara en samhällsupp. 37506: en stor uppgift och i synnerhet vid sjuk- gift att ge ek:onomiskt stöd åt företag som 37507: domsfall. Av lätt insedda skäl kan rese- och idkar samhällsnyttig flygtra.fik i skärgården. 37508: transportavgifterna icke ställas så höga att Endast om så sker. finnes förutsättningar 37509: de skulle täcka flygkostnaderna. Bidrag har att utveckla denna flygtrafik. 37510: därför beviljats bolaget av det åländska Med hänvisning tili vad som ovan anförts 37511: landstinget och vissa kommuner i Åboland. föresläs, att riksdagen ville besluta hemställa, 37512: Bidragen har dock blivit så betungande för 37513: många kommuner att dessa ansett sig att regeringen mdtte utreda, på v~1ka 37514: tvungna att indraga sitt understöd. sätt ock under vilka villkor flygtra- 37515: Tili följd av ekonomiska svårigheter före- fiken i skärgården kan upprättkå'llas 37516: ligger fara ·för att denna viktiga skärg!rds- ock utvecklas ock vidtaga av utred- 37517: t:rafik skall upphöra. ningen föranledda åtgärder. 37518: Helsingfors den 8 februari. 1960. 37519: 37520: Verner Korsbäck Alwar Sundell. Kurt Nordfors. 37521: 918 37522: 37523: XII,126.- Toiv.a.l. N:o 463. 37524: Suomennos. 37525: 37526: 37527: 37528: 37529: Korsbäck ym.: Saariston Zentoliikenteestä. 37530: 37531: 37532: Eduskunnalle. 37533: 37534: Parempien matkustus- ja kuljetusmahdol- Katsoen siihen, että valtio monella tavalla 37535: lisuuksien aikaansaamiseksi · saaristossa on taloudellisesti tukee varsinaista lentoliiken- 37536: parina vuonna ylläpidetty yksityistä lento- nettä, ja niihin yleisiin pyrkimyksiin, joiden 37537: liikennettä. Turun saaristossa ja Ahvenan- tarkoituksena on: elinehtojen parantaminen 37538: maalla tarkoitusta varten. muodo&tetun yhtiön sliuressa määrin eristetyssä saaristossa, tulisi 37539: toimesta. Tällä liikenteellä on varsinkin keli• pitää yhteiskunnan. tehtävänä tukea talou- 37540: rikkoaikoina osoittautunut olevan tärkeä teh- dellisesti yritystä, joka harjoittaa yhteiskun- 37541: tävä, erityisesti sairaustapauksissa. Helposti nalle hyödyllistä ·lentoliikennettä saaristossL 37542: ymmärrettävistä syistä matkustus- ja kulje- Vain siinä tapauksessa, että näin tapahtuu, 37543: tusmaksuja ei voida määrätä· niin suuriksi, on mahdollisuuksia tämän lentoliikenteen 37544: että ne peittäisivät lentokustannukset. ·Ahve- kehittämiseen. 37545: nanmaan maakuntapäivät sekä eräät Ahve- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan ed~ 37546: nanmaan kunnat ovat sen vuoksi myöntäneet kunnan päätettäväksi toivomus, 37547: yhtiölle avustusta. Avustukset ovat kuiten- 37548: kin käyneet monille kunnille niin rasitta- että haUitm selvityttäisi, fljillä t• 37549: viksi, että ne ovat katsoneet olevansa pako- vaUa ja millä ehdoilla ZentoUikenmUä 37550: tettuja niiden lopettamiseen. saaristossa voidaan ylUipitää it~ kehit~ 37551: Taloudellisten vaikeuksien vuoksi on ole- tää, ja ryhtyisi niihin toim.enpiteisiin, 37552: massa se vaara, että tämä tärkeä saaristolii- joihin selvitys antaa mnetta. 37553: kenne lopetetaan. 37554: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 37555: 37556: Verner Korsbäck. Al'war Sundell. Kurt Nordfors. 37557: 919 37558: 37559: XD,127.- Hemst.mot. N:o 464. 37560: 37561: 37562: 37563: 37564: Korsbäck m.fl.: Angående slopande av årsavgiften för 37565: statsägd telefon i fråga om blinda. 37566: 37567: 37568: Tili Riksdagen. 37569: 37570: För att underlätta de blindas möjligheter vilka i huvudsak endast genom telefon kan 37571: att hälla sig med telefon har många privata sköta anskaffningen av materia! och försälj- 37572: telefonsammanslutningar beviljat 50 % rabatt ningen av produkterna. Telefonen är kort 37573: pä ärsavgifterna för telefon. I vissa fall sagt ett oundgängligt hjälpmedel för den 37574: har hela årsavgiften efterskänkts. blindes Iiv och livsuppehälle. 37575: Under de senaste ären har staten i stor Pä grund av dessa m. fl. omständigheter 37576: utsträckning övertagit det lokala telefonvä- vore det önskvärt att staten skulle bevilja 37577: sendet. Utvecklingen torde allt mera gä i de blinda samma rabattförmäner ifräga om 37578: denna riktning. Därmed har abonnenternas telefonavgifterna som privata, eller ätmins- 37579: telefonkostnader stigit avsevärt. Dessa kost- tone 50 % nedsättning av ärsavgifterna, och 37580: nadsstegringar är särskilt betungande för de vi föreslär därför att riksdagen mätte be- 37581: blinda som i allmänhet lever under synner- sluta hemställa, 37582: ligen svära ekonomiska förhällanden. 37583: Telefon är ofta viktigare för de blinda än at.t regeringen skyndsamt vidtager 37584: för de seende, ty i avsaknad av möjlighet sådana åtgärder, att årsavgift för stats- 37585: att obehindrat röra sig är den blinde stän- ägd telefon icke uppbäres av blinda 37586: digt i behov av telefon för att meddela sig eller i annat fall uppbäres endast tt"U 37587: med omvärlden bl. a. i sin yrkesutövning. viss del. 37588: Största delen av de blinda är hantverkare, 37589: Helsingfors den 8 februari 1960. 37590: 37591: Verner Korsbäck Kurt Nordfors. Alwar Sundell. 37592: 920 37593: 37594: XU,127. - Toiv.al. N:o 464:. 37595: Suomennos. 37596: 37597: 37598: 37599: 37600: Korsbäck ym.: V altionpuhelimelle suoritettavan vuosimaksun 37601: poistamisesta sokeilta. 37602: 37603: 37604: E d u s k u n n a 11 e. 37605: 37606: Helpottaakseen sokeiden mahdollisuuksia tietoja. Sokeat ovat suurimmalta osaltaan 37607: puhelimen pitämiseen ovat monet yksityiset käsityöläisiä, jotka pääasiallisesti voivat vain 37608: puhelinyhteenliittymät myöntäneet 50 %:n puhelimitse hoitaa materiaalihankinnan ja 37609: alennuksen puhelimesta suoritettavista vuosi- tuotteiden myynnin. Puhelin on sanalla sar 37610: maksuista. Monissa tapauksissa on koko vuo- noen välttämätön väline sokean elämälle ja 37611: simaksu jätetty perimättä. elannolle. 37612: Viime vuosina on valtio ottanut suuressa Näiden ym. seikkojen vuoksi olisi toivot- 37613: määrin paikallisen puhelintoimen haltuunsa. tavaa, että valtio myöntäisi sokeille samat 37614: Kehitys jatkunee yhä enemmän tähän suun- alennusedut puhelinmaksuista kuin yksityiset 37615: taan. Siten ovat tilaajien puhelinkustannuk- eli ainakin 50 % : n alennuksen vuosimak- 37616: set nousseet huomattavasti. Nämä kustannus- suista, ja sen vuoksi ehdotamme eduskunnan 37617: ten kohoamiset ovat erittäin rasittavia so- päätettäväksi toivomuksen, 37618: keille, jotka yleensä elävät erityisen vaikeissa 37619: taloudellisissa oloissa. että haUitm ryhtyisi kiireellisesti 37620: Puhelin on usein sokealle tärkeämpi kuin sellaisiin toimenpiteisiin, että V1.Wsi- 37621: näkevälle, sillä koska sokealla ei ole mahdol- maksua valtionpuhelimesta ei kanneta 37622: lisuutta liikkua esteettömästi, hän tarvitsee sokeilta tai mumsa tapauksessa, että 37623: alituiseen puhelinta antaakseen ympäristölle se kannetaan vain määrätyUä osalta. 37624: mm. ammattinsa harjoittamiseen liittyviä 37625: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960. 37626: 37627: Verner Korsbäck. Kurt Nordfors. Alwar Sundell. 37628: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUS- 37629: ALOITTEET 37630: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ 37631: 37632: 37633: 37634: 37635: E 74/60 37636: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET 37637: (Hakusanat viittaavat liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.) 37638: 37639: 37640: 37641: LAKIALOITTEET 37642: Yleisenä. aloiteaikana jätetyt. 37643: 37644: - N:o 1, Kai t i 1 an ym.: Ehdotus laiksi kansan- - n : o 12, K y t ä n y m.: Ehdotus laiksi tulo- ja 37645: edustajain vaaleista annetun lain väliaikaisesta omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,3. 37646: muuttamisesta. Liitteet I,1. s. 7. - Ks. Edus- s. 65. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 37647: tajanvaalit. 37648: - n: o 13, K y t ä n y m.: Ehdotus laiksi tulo- ja 37649: - n:o 2, Kai t i 1 a n y m.: Ehdotus laiksi neuvoa- omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,4. 37650: antavan kansanäänestyksen toimeenpanemisesta s. 68. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 37651: yleisradiolainsäädännön perusteiden selvittämi- 37652: seksi. Liitteet I,2. s. 10. - Ks. Yleisradio. - n:o 14, P r o c o p en y m.: Ehdotus laiksi tulo- 37653: ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet 37654: ...,.... n:o 3, K y t ä n: Ehd.otus laiksi valtion viran IV,5. s. 70. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 37655: tai pysyväisen toimen haltijain nimittämiskir- 37656: joista sekä heidän oikeudestaan pysyä viras- - n: o 15, H a r a n y m.: Ehdotus laiksi tulo- ja 37657: saan tai toimessaan annetun lain muuttamisesta. omaisuusverolain 43 §: n väliaikaisesta muutta- 37658: Liitteet I,3. s. 12. - Ks. Virkamiehet. misesta. Liitteet IV,6. s. 72. - Ks. Tulo- ja 37659: omaisuusve!lo. 37660: - n: o 4, H e n r i k s s o n i n y m.: Ehdotus laiksi 37661: huoneenvuokrien säännöstelystä. Liitteet I,4. s. - n: o 16, H a r a n y m.: Ehdotus laiksi tulo, ja 37662: 14. - Ks. Vuokrasäännöstely. omaisuusverolain 48 §: n väliaikaisesta muutta- 37663: - n:o 5, Vennamon: Ehdotus laiksi muutok- misesta. Liitteet IV,7. s. 73. - Ks. Tulo- ja 37664: senhausta hallintoasioissa annetun lain muutta- omaisusvero. 37665: misesta. Liitteet II,l. s. 33. - Ks. Muutoksen- - n:o 17, H a r a n y m.: Ehdotus laiksi tulo- ja 37666: haku. omaisusverolain 49 § : n väliaikaisesta muutta- 37667: - n:o 6, T u u 1 en y m.: Ehdotus laiksi aviolli- misesta. Liitteet IV,8. s. 75. - Ks. Tulo- ja 37668: sesta syntyperästä annetun lain muut·tamisesta. omaisuusvero. 37669: Liitteet II,2. s. 35. - Ks. A viollinen synty- - n:o 18, Haapasen ym.:. Ehdotus laiksi tulo- 37670: perä. ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- 37671: - n:o 7, Rosnellin ym.: Ehdotus laiksi lap- sesta. Liitteet IV,9. s. 77. - Ks. Tulo- ja 37672: sen elatusavun turvaamisesta eräissä tapauk- omaisuusvero. 37673: sissa annetun lain muuttamises·ta. Liitteet II,3. - n:o 19, Haapasalon ym.: Ehdotus laiksi 37674: s. 37. - Ks. Elatusapu. Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennuk- 37675: - n:o 8, Hallbergin ym.: Ehdotus laiksi kir- sis-ta annetun lain muuttamisesta. Liitteet 37676: janpitolain muuttamisesta. Liitteet II,4. s. 38. IV,10. s. 80. - Ks. Verotus. 37677: - Ks. Kirjanpitolaki. - n:o 20, H y y t i ä i sen: Ehdotus laiksi Poh- 37678: - n:o 9, Kalliokosken ym.: Ehdotus hyvän- jois-Suomen teollisuuden veronhuojennuksista 37679: tekeväisyyskauppoihin osallistuneiden armahdus- annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,ll. s. 37680: laiksi. Liitteet II,5. s. 39. - Ks. Hyvänteke- 82. - Ks. Verotus. 37681: väisyyska.upat. - n:o 21, Jämsenin ym.: Ehdotus laiksi Poh- 37682: ~ n:o 10, Hostilan ym.: Ehdotus laiksi virka- jois-Suomen teollisuuden veronhuojennuksista 37683: mieseläkkeistä annetun lain muuttamisesta. annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,12. s. 37684: Liitteet IV,I. s. 59. - Ks. Eläkkeet. 84. - Ks. Verotus. 37685: - n: o 11, E h r n r o o t h i n y m. : Ehd.otus laiksi - n:o 22, V. A. Virtasen ym.: Ehdotus laiksi 37686: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liit- Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennuk- 37687: •teet IV,2. s. 61 ja 63. - Ks. Tulo- ja omaisuus- sista annetun lain muuttamisesta. Liitteet 37688: vero. IV,13. s. 86. - Ks. Verotus. 37689: 4 Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 37690: 37691: 37692: - n:o 23, Karvosen ym.: Ehdotus laiksi kai· - n: o 38, U o t i n y m.: Ehdotus laiksi Suomen 37693: vosteollisuuden veronhuojennuksista. Liitteet Pankin ohjesäännön muuttamisesta. Liitteet 37694: IV,14. s. 88.- Ks. Verotus. V,1. s. 263. - Ks. Suomen Pankki. 37695: - n:o 24, La h te 1 a n y m.: Ehdotus laiksi ve· - n:o 39, Raunion y m.: Ehdotus laiksi va· 37696: sistöjen vedenjuoksun säännöstelyä varten luo· luuttakauppalain muuttamisesta. Liitteet V,2. 37697: vutettavan kiinteistön tai sen nautintaoikeuden s. 265. - Ks. Valuutta. 37698: luovutuksesta saadun voiton verovapaudesta. -- n:o 40, Marttilan ym.: Ehdotus laiksi elin- 37699: Liitteet IV,15. s. 90. - Ks. Verotus. keinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 37700: - n:o 25, Rytkösen y m.: Ehdotus laiksi pe· muuttamisesta. Liitteet VJ.l. s. 273. - Ks. 37701: rintö· ja lahjaver.olain muuttamisesta. Liitteet Elin keinot. 37702: IV,16. s. 92. - Ks. Perintö· ja lahjavero. - n: o 41, K ä k e 1 ä n y m.: Ehdotus laiksi lää- 37703: kärintoimen harjoittamisesta annetun lain muut· 37704: - n:o 26, Junnnilan ym.: Ehdotus laiksi lei- tamisesta. Liitteet VI,2. s. 274. - Ks. Lää- 37705: maverolain muuttamisesta. Liitteet IV,17. s. 93. kärit. 37706: - Ks. Leimavero. 37707: - n:o 42, Suonpään y m.: Ehdotus laiksi sai- 37708: - n:o 27, Roineen ym.: Ehdotus laiksi asunto- raalalain muuttamisesta. Liitteet VI,3. s. 277. 37709: tuotantolain muuttamisesta. Liitteet IV,18. s. 95. - Ks. Sairaalalaki. 37710: - Ks. Asuntotuotanto. 37711: - n: o 43, S a 1 me 1 a · J ä r v i s en y m.: Ehdotus 37712: - n: o 28, H a r a n y m.: Ehdotukset laeiksi tulo- laiksi sairaalalain muuttamisesta. Liitteet VI,4. 37713: ja omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta s. 279. - Ks. Sairaalalaki. 37714: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallin· 37715: nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Liit- - n:o 44, V. R. Virtasen y m.: Ehdotus laiksi 37716: teet IV,19. s. 98. - Ks. Tulo- ja <lmaisuusvero. mielisairaslain muuttamisesta. Liitteet VI,5. s. 37717: 281. - Ks. Mielisairaslaki. 37718: - n: o 29, K y t ä n y m.: Ehdotukset laeiksi tulo- - n:o 45, Kekkosen y m.: Ehdotus laiksi kun· 37719: ja omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta tien keskusrahastosta. Liitteet VII,l. s. 321. - 37720: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallin· Ks. Kunnat. 37721: nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Liit· 37722: teet IV,20. s. 100. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. - n:o 46, Kulovaaran ym.: Ehdotus laiksi 37723: manttaalikunnan lakkauttamisesta. Liitteet VII,2. 37724: - n: o 30, K y t ä n y m.: Ehdotukset laeiksi tulo- s. 323. - Ks. Manttaalikuntalaitos. 37725: ja omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta 37726: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallin- - n:o 47, Rapion ym.: Ehdotus laiksi inant· 37727: taalikunnan lakkauttamisesta. Liitteet VII,3. s. 37728: nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Liit· 324. - Ks. Manttaalikuntalaitos. 37729: teet IV,21. s. 102. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 37730: - n:o 48, A. Tuomisen y m.: Ehdotus laiksi 37731: - n :o 31, V ä y r y se n y m.: Ehdotukset laeiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta. Liitteet 37732: tulo· ja omaisuusverolain sekä kunnallishallituk- VII,4. s. 326. - Ks. Manttaalikuntalaitos. 37733: sesta kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallis· 37734: hallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta. - n:o 49, V. A. Virtasen ym.: Ehdotukset 37735: Liitteet IV,22. s. 104. - Ks. Tulo- ja omaisuus- laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa. ja. 37736: vero. maalaiskuntain kunna.llisha.llinnosta annettujen 37737: asetusten muuttamisesta. Liitteet VII,5. s. 328. 37738: - n: o 32, H a r a n: Ehdotukset laeiksi tulo· ja - Ks. Kunna.llisverotus. 37739: omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta kau- 37740: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta - n: o 50, E h r n r o o t h i n y m.: Ehdotukset 37741: annettujen asetusten muuttamisesta. Liitteet laeiksi kunnallisha.llituksesta kaupungissa ja 37742: IV,23. s. 109. - Ks. Tulo· ja omaisuusvero. maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen 37743: asetusten muuttamisesta. Liitteet VII,6. s. 330 37744: '-- n: o 33, A i t i o n y m. : Ehdotus laiksi ennakko- ja 333. - Ks. Kunnallisverotus. 37745: perintälain muuttamisesta. Liitteet IV,24. s. 37746: 111. - Ks. Ennakkoperintälaki. - n:o 51, Tauriaisen y m.: Ehdotukset laeiksi 37747: maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnai- 37748: - n: o 34, T u u 1 e n y m.: Ehdotus laiksi ennakko- Hshallituksesta kaupungissa annettujen asetus- 37749: perintälain muuttamisesta. Liitteet IV,25. s. ten muuttamisesta. Liitteet VII,7. s. 335. - 37750: 112. - Ks. Ennakkoperintälaki. Ks. Kunnallisverotus. 37751: - n:o 35, Kekkosen y m.: Ehdotus laiksi ve- - n: o 52, I. V i r t a s e n y m.: Ehdotukset laeiksi 37752: rotuslain muuttamisesta. Liitteet IV,26. s. 114. kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalais- 37753: - Ks. Verotus. kuntain kunnallishallinnosta annettujen asetus- 37754: ten muuttamisesta. Liitteet VII,S. s. 337. - 37755: - n: o 36, T u u 1 e n y m. : Ehdotus laiksi vero- Ks. Kunnallisverotus. 37756: tuslain muuttamisesta. Liitteet IV,27. s. 116. 37757: - Ks. Verotus. - n: o 53, T i e k s o n y m.: Ehdotukset laeiksi 37758: maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnal- 37759: - n:o 37, Friman i n y m.: Ehdotus laiksi ve- lishallituksesta kaupungissa annettujen asetus- 37760: rotuslain mull!ttamisesta. Liitteet IV,28. s. 118. ten muuttamisesta. Liitteet VII,9. s. 339. - 37761: - Ks. Verotus. Ks. Kunnallisverotus. 37762: Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 5 37763: 37764: - n:o 54, R. Virta. sen y m.: Ehdotukset laeiksi - n:o 70, Å s v iki n y m.: Ehdotus laiksi uskQn· 37765: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalais- nonvapauslain muuttamisesta. Liitteet VII,26. 37766: kuntain kunnallishallinnosta annettujen asetus· s. 372. - Ks. Uskonnonvapauslaki. 37767: ten muuttamisesta. Liitteet VII,IO. s. 341. - 37768: Ks. Kunnallisverotus. - n: o 71, H o n k o s e n y m.: Ehdotus laiksi kor· 37769: keakouluissa opiskelevien ja niissä loppututkin- 37770: - n:o 55, Lukkarisen ym.: Ehdotukset laeiksi non suorittaneiden henkilöiden opintolainojen 37771: maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnal· valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta. 37772: lishallituksesta kaupungissa annettujen asetus· Liitteet VIII,!. s. 423. - Ks. Opintolainat. 37773: ten muuttamisesta. Liitteet VII,ll. s. 343. - 37774: Ks. Kunnallisverotus. - n:o 72, P i t s i n gin y m.: Ehdotus laiksi kor· 37775: keakouluissa opiskelevien ja niissä loppututkin- 37776: - n :o 56, Se p i n y m.: Ehdotukset laeiksi maa- non suorittaneiden henkilöiden Qpintolainojen 37777: laiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnallishal· valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta. 37778: lituksesta kaupungissa annettujen asetusten Liitteet VIIJ.2. s. 424. - Ks. Opintolainat. 37779: muuttamisesta. Liitteet VII,12. s. 345. - Ks. 37780: Kunnallisverotus. - n:o 73, Rosenbergin ym.: Ehdotus laiksi 37781: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain 37782: - n:o 57, Aitio n y m.: EhdQtukset laeiksi kun· muuttamisesta. Liitteet VIII,3. s. 425. - Ks. 37783: nallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskun· Oppikoulut. 37784: tain kunnallishallinnosta annettujen asetusten 37785: muuttamisesta. Liitteet VII,13. s. 347. - Ks. - n:o 74, Ahosen ym.: Ehdotus laiksi yksi- 37786: Kunnallisverotus. tyisoppikoulujen valtionavusta annetun lain 37787: muuttamisesta. Liitteet Vll,4. s. 426. - Ks. 37788: - n:o 58, Sepin ym.: Ehdotus laiksi maalais- Oppikoulut. 37789: kuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 37790: muuttamisesta. Liitteet VII,14. s. 349. - Ks. - n: o 75, ö s t e r h o 1 m i n y m. : Ehdotus laiksi 37791: Kunnallisverotus. yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain 37792: muuttamisesta. Liitteet Vll,5. s. 430 ja. 434. 37793: - n:o 59, Matilaisen ym.: Ehdotus laiksi - Ks. Oppikoulut. 37794: huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VII,15. s. 37795: 351. - Ks. Huoltoapulaki. - n:o 76, Leinosen y m.: Ehdotus laiksi kan- 37796: - n:o 60, V. R. Virtasen ym.: Ehdotus laiksi sakoululain 2 § : n muuttamisesta. Liitteet VIII,6. 37797: huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VII,16. s. s. 438. - Ks. Kansakoulut. 37798: 353. - Ks. Huoltoapulaki. - n:o 77, A. Tuomisen y m.: Ehdotus laiksi 37799: - n: o 61, S a 1 m e 1 a · J ä r v i s e n y m.: Ehdotus kansakoululain 2 § :n muuttamisesta. Liitteet 37800: laiksi huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VIII,7. s. 440. - Ks. Kansakoulut. 37801: VII,l7. s. 354. - Ks. Huoltoapulaki. - n: o 78, Le i n o se n: Ehdotus laiksi kansakou- 37802: - n: o 62, I. V i r t a s e n y m.: Ehdotus laiksi lulain muuttamisesta. Liitteet VITI,8. s. 442. 37803: huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VIT,18. s. - Ks. Kansalroulut. 37804: 356. - Ks. Huoltoapulaki. 37805: - n:o 79, Sun d e II i n y m.: Ehdotus laiksi kan- 37806: - n: o 63, V i r o 1 a i s e n y m.: Ehdotus laiksi sakoululain muuttamisesta. Liitteet VIII,9. s. 37807: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta. 443 ja 445. - Ks. Kansakoulut. 37808: Liitteet VIT,19. s. 357. - Ks. Tielaki. 37809: - n:o 80, Koivusen y m.: Ehdotus laiksi kan· 37810: - n:o 64, Tuulen ym.: Ehdotus laiksi yleisistä sakoulula.in muuttamisesta. Liitteet VIII.10. s. 37811: teistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet 447. - Ks. Kansakoulut. 37812: VII,20. s. 359. - Ks. Tielaki. 37813: - n:o 81, K a 1 a v a. i sen y m.: Ehdotus laiksi 37814: - n:Q 65, Hyytiäisen: Ehdotus laiksi ylei- kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk- 37815: sistä teistä annetun lain muuttamisesta. Liit· sesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta. 37816: teet VII,21. s. 360. - Ks. Tielaki. Liitteet VIII,ll. s. 449. - Ks. Kansakoulut. 37817: - n: o 66, S e p i n y m.: Ehdotukset laeiksi ylei- - n:o 82, Sun d e 11 i n y m.: Ehdotus laiksi kan· 37818: sistä. teistä annetun lain ja yleisistä teistä an- sakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta 37819: netun lain voimaanpanosta annetun lain muut- ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta. Liit- 37820: tamisesta. Liitteet VII,22. s. 361. - Ks. Tie- teet Vill,12. s. 452 ja 454. - Ks. Kansakoulut. 37821: laki. 37822: - n:o 67, S tykin y m.: Ehdotus laiksi raken- - n:o 83, RQsnellin ym.: Ehdotus laiksi am· 37823: nuslain muuttamisesta. Liitteet VII,23. s. 363. mattioppilaitoksista annetun lain muuttamisesta. 37824: - Ks. Rakennuslaki. Liitteet VIII,13. s. 456. - Ks. Ammattikoulut. 37825: - n:o 68, K o s o 1 a n y m.: Ehdotus laiksi tilan - n:o 84, N. Niemisen ym.: Ehdotus laiksi 37826: osittamisen edellytyksistä. Liitteet VII,2t. s. maankäyttölain muuttamisesta. Liitteet IX,1. s. 37827: 364. - Ks. Jakolaitos. 535. - Ks. Maankäyttölaki. 37828: - n: o 69, H a a p a s a 1 o n y m.: Ehdotus laiksi - n:o 85, Vennamon: Ehdotus laiksi maan· 37829: kalastuslain muuttamisesta. Liitteet VII,25. s. käyttölain muuttamisesta. Liitteet IX,2. s. 539. 37830: 370. - Ks. Kalastuslaki. - Ks. Maankäyttölaki. 37831: 6 Laki, raha-asia ja toivotnusaloitteet 1960. 37832: 37833: 37834: - n:o 86, N. Niemisen ym.: Ehdotus laiksi - n:o 101, M a t i 1 a i sen y m.: Ehdotus laiksi 37835: valtion maan käyttämisestä ja maan pakko- työntekijäin vuosilomasta. Liitteet X,5. s. 675. 37836: lunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin - Ks. Loma. 37837: annetun lain muuttamisesta. Liitteet IX,3. s. 37838: 541. - Ks. Maankäyttölaki. - n:o 102, Prunnilan ym.: Ehdotus laiksi työn- 37839: välityslain muuttamisesta. Liitteet X,6. s. 680. 37840: - n:o 87, Kähösen ym.: Ehdotus laiksi val- - Ks. Työnvälitys. 37841: tion maan käyttämisestä ja maan pakkolunas· 37842: tamisesta maankäyttölain tarkoituksiin annetun - n:o 103, Lehmosen y m.: Ehdotukset laeiksi 37843: lain muuttamisesta. Liitteet IX,4. s. 544. - Ks. tapaturmavakuutuslain ja tapaturmavakuutusten 37844: Maankäyttölaki. korottamisesta annetun lain muuttamisesta. 37845: Liitteet X,7. s. 681. - Ks. Tapaturmavakuutus. 37846: - n: o 88, V e n n a m o n: Ehdotus laiksi valtion 37847: maan käyttämisestä ja maan pakkolunastami· - n:o 104, L il j e st r ö m i n y m.: Ehdotus laiksi 37848: sesta maankäyttölain tarkoituksiin anne;tun lain työttömyyskassoista, joilla on oikeus saada apu- 37849: muuttamisesta. Liitteet IX,5. s. 546. - Ks. rahaa valtionvaroista, annetun lain muuttami· 37850: Maankäyttölaki. sesta. Lii tteet X,8. s. 683. - Ks. Työttömyys- 37851: kassat. 37852: - n: o 89, K a a s a 1 a i s e n y m.: Ehdotus laiksi 37853: asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä - n:o 105, Hetemäen ym.: Ehdotus laiksi 37854: toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta. Liit· työttömyyskassoista, joilla on oikeus saada apu- 37855: teet IX,6. s. 547. - Ks. Asutus. rahaa valtionvaroista, annetun lain muuttami- 37856: sesta. Liitteet X,9. s. 687. - Ks. Työttömyys- 37857: - n: o 90, V e n n a m o n: Ehdotukset laeiksi iso· kassat. 37858: jaosta Kuusamon kunnassa annetun lain sekä 37859: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankintalain - n:o 106, Mustosen ym.: Ehdotus laiksi 37860: muuttamisesta. Liitteet IX,7. s. 548. - Ks. työttömyyskassoista, joilla on oikeus saada apu- 37861: Iso jako. rahaa valtionvaroista, annetun lain muuttami- 37862: - n:o 91, Kähösen ym.: Ehd·otus laiksi maan· sesta. Liitteet X,10. s. 690. - Ks. Työttömyys- 37863: vuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä tapauk· kassat. 37864: sissa annetun lain muuttamisesta. Liitteet IX,8. - n:o 107, Hu 1 t i n y m.: Ehdotus laiksi työttö- 37865: s. 551. - Ks. Maanvuokra. myyskorvauksesta. Liitteet X,11. s. 691. - Ks. 37866: -n:o 92, Rapion ym.: Ehdotus laiksi maan· Työttömyyskorvaus. 37867: vuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä tapauk· - n:o 108, Tainion ym.: Ehdotus laiksi asu- 37868: sissa annetun lain muuttamisesta. Liitteet IX,9. .miserolisän maksamisesta siirtotyömaalla olevan 37869: s. 553. - Ks. Maanvuokra. työntekijän huollettaville. Liitteet X,12. s. 693. 37870: - n: o 93, R a p i o n y m.: Ehdotus laiksi eräiden - Ks. Työttömyys. 37871: vuokra-alueiden lunastamisesta maalaiskunnissa - n:o 109, J. E. Partasen y m.: Ehdotus laiksi 37872: annetun lain muuttamisesta. Liitteet IX,10. s. metsä- ja uittotöiden vähimmäispalkoista. Liit- 37873: 555. - Ks. Vuokra-alueiden lunastaminen. teet X,13. s. 694. - Ks. Metsätyöt. 37874: - n:o 94, Sävelän ym.:. Ehdotus laiksi maa- 37875: taloustuotannon tuotantopalkkioiden jakoperus- - n:o 110, Hostilan ym.: Ehdotus laiksikan- 37876: teista. Liitteet IX,11. s. 558. - Ks. Maatalous. saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,14. s. 37877: 696. - Ks. Kansaneläkelaki. 37878: - n: o 95, S ä v e 1 ä n y m.: Ehdotus laiksi met- 37879: sänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttami· - n:o 111, Alangon ym.: Ehdotus laiksi kan· 37880: sesta. Liitteet IX,12. s. 560. - Ks. Metsän· saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,15. s. 37881: hoitoyhdistykset. 698. - Ks. Kansaneläkelaki. 37882: 37883: - n: o 96, L i n n a n y m.: Ehdotus laiksi uudis· - o 37884: n: 112, M a t i 1 a i s e n y m.: Ehdotus laiksi 37885: ja kivenraivauspalkkioista annetun lain muut· kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,16. 37886: tamisesta. Liitteet IX,13. s. 561. - Ks. Uudis· s. 700. - Ks. Kansaneläkelaki. 37887: raivaus. - n:o 113, Siiskosen ym.: Ehdotus laiksi 37888: - n:o 97, K e 1 o veden y m.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,17. 37889: työsopimuslain muuttamisesta. Liitteet X,l. s. s. 701. - Ks. Kansaneläkelaki. 37890: 663. - Ks. Työsopimuslaki. 37891: - n: o 114, H a l i s en y m.: Ehdotus laiksi kan- 37892: - n:o 98, Keloveden ym.: Ehdotus laiksi saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,18. s. 37893: työaikalain muuttamisesta. Liitteet X,2. s. 666. 703. - Ks. Kansaneläkelaki. 37894: - Ks. Työaika. 37895: - n: o 115, F o r s i u k s e n y m. : Ehdotus laiksi 37896: - n:o 99, V. Turusen ym.: Ehdotus työaika· kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,19. 37897: laiksi. LiiJtteet X,3. s. 667. - Ks. Työaika. s. 704. - Ks. Kansaneläkelaki. 37898: - n:o 100, Keloveden ym.: Ehdotus laiksi - n:o 116, Mustosen ym.: Ehdotus laiksi 37899: talonmiesten ja keskuslämmittäjäin työajasta. kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,20. 37900: Liitteet X,4. s. 673. - Ks. Työaika. s. 705. - Ks. Kansaneläkelaki. 37901: Laki, raha-asia ja toivomUSäloitteet 1960. 7 37902: 37903: - n:o 117, T. Tuomisen ym.: Ehdotus laiksi muuttamisesta. Liitteet X,25. s. 712. - Ks. 37904: työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta Sotaorvot. 37905: annetun lain muuttamisesta. Liitteet X,21. s. - n:o 122, S i 1 tase n y m.: Ehdotus laiksi sota- 37906: 706. - Ks. Lapsilisä. arpojen työhuollosta annetun lain muuttamisesta. 37907: - n:o 118, Siiskosen ym.: Ehdotus laiksi Liitteet X,26. s. 714. - Ks. Sotaorvot. 37908: lapsilisälain muuttamisesta. Liitteet X,22. s. - n: o 123, T o r v e n y m.: Ehdotus laiksi lasten- 37909: 708. - Ks. Lapsilisä. seimien ja lastentarhain valtionavusta. Liitteet 37910: X,27. s. 715. - Ks. Lastenhoito. 37911: - n: o 119, T o r v e n y m.: Ehdotus laiksi perhe- 37912: lisälain muuttamisesta. Liitteet X,23. s. 709. - - n:o 124, Li n d b 1om i n y m.: Ehdotus laiksi 37913: Ks. Perhelisälaki. asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi myön- 37914: nettävistä tutkimus- ja julkaisumäärärahoista 37915: - n: o 120, T o r v e n y m.: Ehdotus laiksi inva- annetun lain muuttamisesta. Liitteet X,28. s. 37916: liidirahalain muuttamisesta. Liitteet X,24. s. 717. - Ks. Asuntotuotanto. 37917: 711. - Ks. Invaliidit. 37918: - n:o 125, Koivusen y m.: Ehdotus laiksi Jy- 37919: - n:o 121, Marttilan ym.: Ehdotus laiksi väskylän-Jämsänkosken yhdysradan rakentami· 37920: sotaarpojen työhuollosta annetun lain 1 § :n sesta. Liitt·eet XII,l. s. 775. - Ks. Rautatiet. 37921: 37922: 37923: 37924: 37925: RAHA-ASIA-ALOITTEET 37926: Yleisenä. aloitealikana jätetyt. 37927: 37928: - N:o 1, Mäkelän ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 9, L a h t e l a n y m.: Määrärahan osoitta· 37929: misesta virastotalon rakentamiseksi Huittisten misesta Kemijärvelle rakennettavaa puunjalos- 37930: Lauttakylään. Liitteet IV,111. s. 217. - Ks. tustehdasta varten. Liitteet IV,ll9. s. 226. - 37931: Virastot.. Ks. Puunjalostusteollisuus. 37932: - n:o 2, V. Turusen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 10, Niemelän ym.: Määrärahan osoit- 37933: tamisesta valtionrautateiden eri osastojen asunto- tamisesta sähköistämislainojen myöntämiseksi 37934: ja huoltorakennuksia varten. Liitteet IV,ll2. Sisä-Suomen saaristoalueille. Liitteet IV,120. s. 37935: s. 218. - Ks. Rautatiet. 228. - Ks. Sähkö. 37936: -·n:o 3, Tikkaojan ym.: Määrärahan osoit- - n:o 11, Rosenbergin ym.: Määrärahan 37937: tamisesta rautatieJäisille vuokrattavien asunto- osoittamisesta korvausten maksamiseen takau- 37938: alueiden ostamista ja niiden kunnostamista var- tuvaati luokkasodassa punaisten. puolella inva- 37939: ten. Liitteet IV,113. s. 219. - Ks. Asuntotoo- lideiksi tulleille. Liitteet IV,121. s. 229. - Ks. 37940: tanto. Invaliidit. 37941: - n:o 4, Pitsingin ym.: Määrärahan osoitta- - n :o 12, F l i n c k i n y m.: Määrärahan osoitta- 37942: misesta !ainoiksi rautatieläisten omatoimista misesta Tampereen sairaanhoitajakoulun raken- 37943: asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,ll4. s. 220. tamista varten. Liitteet IV,122. s. 230. - Ks. 37944: - Ks. Asuntotuotanto. Sairaanhoitokoulut. 37945: - n: o 5, A 1 a n g o n y m.: Määrärahan osoitta- 37946: _:_ n: o 13, K o i v u s e n y m.: Määrärahan osoit- 37947: misesta rautatieläiskunnan keskuudessa tapahtu· tamisesta avustuksiksi kunnille rautateiden 37948: vaa henkistä ja taloudellista sosiaalitoimintaa 37949: maa-alueiden lunastusmaksujen suorittamiseen. 37950: varten. Liitteet IV,115. s. 221. - Ks. Rauta- 37951: Liitteet IV,123. s. 231. - Ks. Kunnat. 37952: tieläiset. 37953: - n: o 6, L u k k a r i s e n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 14, V. E. Partasen ym.: Määrärahan 37954: tamisesta rautatieläiskunnan lepokodeille ja osoittamisesta· Lahden lyseon koulurakennuksen 37955: huoltokassoilla annattavia avnstuksia varten. laajennustöitä varten. Liitteet IV,124. s. 232. 37956: Liitteet IV,ll6. s. 223. - Ks. Rautatieläiset. - Ks. Oppikoulut. 37957: - n:o 7, Tikkaojan ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 15, R o se n b e r gin y m.: Määrärahan 37958: misesta seutusuunnittelujärjestöille näiden har- osoittamisesta Karjaan-Pinjaisten ruotsalaisen 37959: joittaman tutkimus- ja suunnittelutoiminnan tu- yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun. Liit- 37960: kemiseen. Liitteet IV,117. s. 224. - Ks. Seutu- teet IV,125. s. 233 ja 234. - Ks. Oppikoulut. 37961: suui:mittelutoiminta. - n:o 16, Haran ym.: Määrärahan osoittami- 37962: - n:o 8, Lahtelan ym.: Määrärahan osoitta- sesta kulttuuripoliittisten kysymysten koordi- 37963: misesta Otanmäki Oy: n osakepääoman korotta- nointityöhön perehtyneen tutkijan palkkaami- 37964: miseksi Misin alueen kaivostoiminnan kehittä- seksi valtakunnansuunnittelutoimistoon. Liitteet 37965: mistä varten. Liitteet IV,118. s. 225. - Ks. IV,126. s. 235. - Ks. Valtakunnansuunnittelu- 37966: Kaivostoiminta. toimisto. 37967: 8 Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 37968: 37969: 37970: - n:o 17, V. E. Partasen ym.: :Määrärahan Liitteet IV,136. s. 248. - Ks. Kalanviljelys- 37971: osoittamisesta Suomen Kuvataidejärjestöjen Lii· laitokset. 37972: tolle kuvataiteilijain työskentelyn tukemiseksi. - n:o 27, Uotin ym.: :Määrärahan osoittami- 37973: Liitteet IV,127. s. 236. - Ks. Taide. sesta valtionrautateiden ratapihavalaistuksen 37974: - n:o 18, :Mannilan ym.: Määrärahan osoit- uusimista varten. Liitteet IV,137. s. 249. - Ks. 37975: tamisesta :Mikkelin läänin maanviljelysinsinööri- Rautatiet. 37976: piirin perustamista varten. Liitteet IV,128. s. - n:o 28, Lukkarisen ym.: Määrärahan osoit- 37977: 237. - Ks. :Maanviljelysinsinööripiirit. tamisesta Seinäjoen varikon huoltorakennuksen 37978: - n:o 19, P a a r m a n i n y m.: :Määrärahan osoit- rakentamista varten. Liitteet IV,138. s. 250. - 37979: tamisesta Pohjois-Suomen metsänhoitokoulun ra- Ks. Rautatiet. 37980: kentamiseksi Rovaniemen maalaiskuntaan. Liit- - n:o 29, Hu 1 t i n y m.: :Määrärahan osoittami- 37981: teet IV,129. s. 238. - Ks. :Metsii.koulut. sesta varikon huoltorakennuksen rakentamiseksi 37982: - n:o 20, :Mattilan y m.: :Määrärahan osoitta- 1isalmeen. Liitteet IV,139. s. 251.- Ks. Rauta- 37983: misesta hevostalouden edistämiseksi. Liitteet tiet. 37984: IV,130. s. 240. - Ks. Hevoset. - n:o 30, Törmän ym.: :Määrärahan osoittami- 37985: - n:o 21, Niemelän ym.: :Määrärahan osoit- sesta koneellisen tutkimuksen suorittamiseksi 37986: tamisesta !ainoiksi kivenraivauskustannusten tiesuunnalla Hii.meenlinna-Rimmi-Urjala. Liit- 37987: rahoittamiseen. Liitteet IV,131. s. 241. - Ks. teet IV.140. s. 252. - Ks. :Maantiet. 37988: Kivenraivaus. - n: o 31, :M a. n n i 1 a n y m.: Määrärahan osoit· 37989: - n:o 22, N i e me 1 ä n y m.: :Määrärahan osoit- tamisesta maantien rakentamista varten Sys- 37990: tamisesta !ainoiksi yksityisten suonkuivatus- mä.stä Judinsalon ka.utta. Luhankaan. Liitteet 37991: hankkeiden toteuttamiseen. Liitteet IV_,132. s. IV,141. s. 253. - Ks. Maantiet. 37992: 242. - Ks. Kuivatustyöt, - n:o 32, La h te 1 an: :Määrärahan osoittami- 37993: - n: o 23, L a h d e n y m.: :Määrärahan osoitta- sesta yhdysmaa.ntien rakentamiseksi Lapajärven 37994: misesta Työtehoseuralle kotitalouden tutkimus- tiestä. Kemijä.rven-8alla.n maantiehen Salmi· 37995: ja kokeilutoimintaa sekä tutkimustulosten tun- vaara.n kylään. Liitteet IV,142. s. 254. - Ks. 37996: netuksi tekemistä varten. Liitteet IV,133. s. :Maantiet. 37997: 243. - Ks. Kotitalous. - n:o 33, La h te 1 a n: :Määrärahan osoittami· 37998: - n:o 24, Lahden y m.: :Määrärahan osoittami- sesta :Molkojä.rven-Kieringin maantien raken· 37999: sesta kotitalouden neuvontatyön edistämiseen. tamista varten. Liitteet 1V,143. s. 255. - Ks. 38000: Liitteet IV,134. s. 245. - Ks. Kotitalous. :Maantiet. 38001: - n:o 25, Ro sen b e r gin ym.: :Määrärahan - n:o 34, Hu 1 t i n y m.: :Määrärahan osoittami- 38002: osoittamisesta !ainoiksi ammattikalastajille alus· sesta Kivisalmen sillan rakennustöiden aloitta· 38003: ten sekä välineistön hankkimiseksi. Liitteet miseksi. Liitteet IV,144. s. 256. - Ks. Sillat. 38004: IV,135, s. 246 ja 247. - Ks. Kalastus. - n: o 35, J. E. P a r t a s e n y m.: :Määrärahan 38005: - n:o 26, Kukkosen ym.: :Määrärahan osoit- osoittamisesta sillan rakentamiseksi Tönölä.n· 38006: tamisesta Pohjois-Karjalan maanviljelysseuralle salmeen Kuhmon kunnassa. Liitteet IV,145. s. 38007: kalanviljelyslaitoksen toiminnan tukemiseksi. 257. - Ks. Sillat. 38008: 38009: 38010: 38011: 38012: TOIVOMUSALOITIEET 38013: - N:o 1, E h r n r o o t h i n y m.: Valtiopä.ivä.jä.r· - n:o 6, österholmin ym.: Valtiovarainva- 38014: jestyksen kysymyssäännöstön muutta.misesta. liokunnan työtaakan vähentämisestä. Liitteet 38015: Liitteet 1,5. s. 18. - Ks. Valtiopä.ivä.jä.rjestys. 1,10. s. 26 ja 27. - Ks. Valtiovarainvaliokunta. 38016: - n:o 2, Koiviston ym.: Terveydenhoitomi· - n:o 7, V. K Turusen ym.: Avioliittolain 38017: nisteriön perustamisesta. Liitteet 1,6. s. 20. - siviilivihkimistä koskevien säännösten uudista· 38018: Ks. Terveydenhoitoministeriö. 38019: misesta. Liitteet II,6. s. 43. - Ks. Avioliitto· 38020: - n:o 3, T. Tuomisen ym.: Virkamiesten ni· laki, 38021: mityksissä. aliviranomaisen ehdollepanoon koh· 38022: dietuvan valitusoikeuden turvaamisesta. Liit· - n: o 8, T i e k s o n y m.: Tutkimuksen toimitta- 38023: teet ~7. s. 22. - Ks. Virkamiehet. misesta käsitteitä ,lapsi" ja ,nuori henkilö" 38024: - n:o 4, Vennamon: Pyöreän puutavaran vien- tarkoittavien ikärajojen yhtenäistämiseksi lain- 38025: tisäännöstelyn kumoamisesta. Liitteet 1,8. s. 24. sä.ä.dä.nnössä.mme. Liitteet II,7. s. 44. - Ks. 38026: - Ks. Vientisä.ä.nnöstely. Ikä.rajat. 38027: - n: o 5, H a r a n y m.: Tuontisäännöstelyn pur- - n:o 9, Nordforsin ym.: Vähävaraisten asian- 38028: kamisesta henkilöautojen osalta. Liitteet 1,9. omistajien aseman parantamisesta. Liitteet II,8. 38029: s. 25. - Ks. Tuontisäännöstely. s. 46 ja 48. - Ks. Oikeudenkäynti. 38030: Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 9 38031: 38032: - n:o 10, Kytän ym.: Metsäattasean toimien - n:o 25, Innalan ym.: Valtionrautateiden ma- 38033: perustamisesta metsäntuotteittemme viennin kuuvaununhoitajien palkkauksen korottamisesta. 38034: kannalta tärkeisiin maihin. Liitteet lli,1. s. 53. Liitteet IV.42. s. 134. - Ks. Rautatieläiset. 38035: - Ks. Ulkomaanedustus. 38036: - n:o 26, Hosian ym.: Pukurahan maksami- 38037: - n:o 11, Vennamon: Lainakoron korottami- sesta poliisityössä palveleville naiskonstaape- 38038: sen estämisestä. Liitteet V,3. s. 267. - Ks. leille. Liitteet IV,43. s. 135. - Ks. Poliisi. 38039: Korko. 38040: - n:o 27, Innalan ym.: Suojeluskuntajärjes- 38041: - n: o 12, U otin y m.: Tutkimuksen toimittami- tössä palvellun ajan huomioon ottamisesta elä- 38042: sesta taloushallinnon uudelleen järjestelystä. kettä määrättäessä. Liitteet IV,44. s. 136. - 38043: Liitteet IV,29. s. 119. - Ks. Taloushallinto. Ks. Eläkkeet. 38044: - n:o 13, K a a s a 1 a i sen y m.: Huittisten vara- - n: o 28, Inna 1 a n y m.: Tuomiokuntien arkisto- 38045: vankilan muuttamisesta keskusvankilaksi. Liit- apulaisten oikeuttamisesta saamaan eläke val- 38046: teet IV,30. s. 120. - Ks. Vankeinhoitolaitos. tion varoista. Liitteet IV,45. s. 137. - Ks. 38047: Eläkkeet. 38048: - n:o 14, Pekkarisen ym.: Maaningan ja 38049: Kuopion nimismiespiirien ennalleen palauttami- - n:o 29, M a tila i sen y m.: Valtion työnteki- 38050: sesta. Liitteet IV,31. s. 121. - Ks. Nimis- jäin eläkkeiden laskemiaperusteiden muuttami- 38051: miehet. sesta. Liitteet IV,46. s. 138. - Ka. Eläkkeet. 38052: - n: o 15, 8 a 1m i se n: Maaningan nimismiespii- - n: o 30, H e 1 t e e n y m.: Virastotalon rakenta- 38053: rin uudelleen perustamisesta. Liitteet IV,32. s. misesta Lohjan kauppalaan. Liitteet IV,47. s. 38054: 122. - Ka. Nimismiehet. 139. - Ks. Virastot. 38055: - n:o 16, Tuulen ym.: Määrärahasta uusien - n:o 31, Kaasalaisen ym.: Määrärahasta 38056: poliisitoimien perustamiseksi Kouvolan nimis- valtion virastotalon rakentamiseksi Lauttaky- 38057: miespiiriin. Liitteet IV,33. s. 123. - Ks. Po- lään. Liitteet IV,48. s. 140. - Ka. Virastot. 38058: liisi. - n: o 32, R a p i o n y m.: Vartion virastotalon 38059: - n: o 17, I n n a 1 a n y m. : Rajavartiolaitoksen rakentamisesta Hämeenkyrön kuntaan. Liitteet 38060: emännöitsijän ja keittäjä.ttä.ren toimien muutta- IV,49. s. 141. - Ks. Virastot. 38061: misesta ylimä.ä.räisiksi. Liitteet IV,34. s. 124. - n:o 33, N. Niemisen ym.: Valtion virasto- 38062: - Ks. Rajavartiolaitos. talon rakentamisesta Rantasalmelle. Liitteet 38063: - n: o 18, H a r a n y m.: Eräiden virkojen perus- IV.so. s. 143. - Ks. Virastot. 38064: tamisesta kauppa- ja teollisuusministeriön am· - n:o 34, Ahosen: Valtion virastotalon raken- 38065: mattikasvatusosastoon. Liitteet IV,35. s. 125. - tamisesta Muuramen kuntaan. Liitteet IV,51. 38066: Ka. Kauppa- ja teollisuusministeriö. s. 144. - Ks. Virastot. 38067: - n:o 19, V. K. Turusen ym.: Pätevän virka- - n:o 35, Koivusen y m.: Valtion virasto- 38068: mieskunnan lisäämisestä teknillisen opetuksen tal{)n rakentamisesta Muuramen kuntaan. Liit- 38069: kehittämisestä vastuun kantavaan virastoon. teet IV,52. s. 145. - Ks. Virastot. 38070: Liitteet IV,36. s. 126. - Ks. Kauppa- ja teolli· 38071: suusministeriö. - n: o 36, A h o s e n: Virastotalon rakentamisesta 38072: Keuruulle. Liitteet IV,53. s. 146. - Ks. Viras- 38073: - n:o 20, V. K. Turusen ym.: Merenkulkua tot. 38074: koskevan ammattiopetuksen valv·omisen ja oh- 38075: jaamisen uudelleen järjestämisestä. Liitteet - n:o 37, Ahosen: Valtion virastotalon raken- 38076: IV,37. s. 127. - Ks. Kauppa- ja teollisuusmi· tamisesta Suolahden kauppalaan. Liitteet IV,54. 38077: nisteriö. s. 147. - Ks. Virastot. 38078: - n:o 21, Lie d e k sen y m.: Luotsin ja luotsi- - n:o 38, Lehmosen y m.: Valtion virasto- 38079: kutterinhoitajan toimien lisäämisestä Oulun talon rakentamisesta Suolahden kauppalaan. 38080: luotsipiirissä. Liitteet IV,38. s. 128. - Ks. Liitteet IV,55. s. 148. - Ks. Virastot. 38081: Luotsilaitos. - n:o 39, Lehmosen ym.: Valtion virasto- 38082: talon rakentamisesta Pihtiputaan kuntaan. Liit- 38083: - n:o 22, Inna 1 a n y m.: Valtion lastenhoita- teet IV,56. s. 149. - Ks. Virastot. 38084: jan toimien muuttamisesta peruspalkkaisiksi vi- 38085: roiksi. Liitteet IV,39. s. 129. - Ks. Lasten- - n: o 40, P u 1 k k i s e n y m.: Valtion virastotalon 38086: hoito. rakentamisesta Pielavedelle. Liitteet IV,57. s. 38087: 150. - Ks. Virastot. 38088: - n:o 23, Kuusisen ym.: Eräiden posti- ja 38089: lennätinlaitoksen kirjurin toimien vakinaista- - n:o 41, Timosen y m.: Virastotalon raken- 38090: misesta. Liitteet IV,40. s. 130. - Ks. Posti- tamisesta Nurmeksen kauppalaan. Liitteet IV,58. 38091: laitos. s. 151. - Ks. Virastot. 38092: - n: o 24, H o s i a n y m.: Osa-aikatyöjärjestelmän - n: o 42, H e 1 te en y m.: Yleishyödyllisten jär- 38093: toteuttamisesta valtion virastoissa ja laitok- jestöjen julkisten varojen käytön valwnnan 38094: sissa. Liitteet IV,41. s. 132. - Ks. Osa-aika- tehostamisesta. Liitteet IV,59. s. 152. - Ks. 38095: työjärjestelmä. Yleishyödylliset järjestöt. 38096: 38097: 38098: 2 E 74/60 38099: 10 Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 38100: 38101: 38102: - n:o 43, V. A. Virtasen ym.: Aineellisen - n:o 59, H a 11 b e r gin y m.: Esityksen anta- 38103: verolainsäädännön uudistamisesta. Liitteet IV,60. misesta pienivaraisten laskien ja alaikäisten 38104: s. 154. - Ks. Verotus. arpojen eläkkeitten vapauttamisesta kokonaan 38105: verotuksesta. Liitteet IV,76. s. 174. - Ks. 38106: - n: o 44, V en n a m o n: Verorästien sakkokoron Verotus. 38107: alentamisesta. Liitteet IV,61. s. 156. - Ks. 38108: Verotus. - n :o 60, H a r a n y m.: Tulo- ja omaisuusvero- 38109: lain leskeysvähennystä ~oskevan säännöksen 38110: - nw 45, Ha r a n y m.: Eräiden kirjanpitovel- muuttamisesta. Liitteet IV,77. s. 175. - Ks. 38111: vollisten veroilmoitusten antamiaajan muutta- Tulo- ja omaisuusvero. 38112: misesta. Liitteet IV,62. s. 157. - Ks. Verotus. 38113: - n: o 61, Tim o s e n y m.: Koulutusvähennyksen 38114: - n: o 46, V e n n a m on: Ver<Jmarkkojen suo- laajentamisesta valtionverotuksessa. Liitteet" 38115: rittamisesta kunnille 98 prosenttisesti. Liitteet IV,78. s. 176. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 38116: IV,63. s. 158. - Ks. Kunnallisverotus. 38117: - n: o 62, V e n n a m o n: Eläinvahinkojen vähen- 38118: - n:o 47, Borg-Sundmanin ym.: Osake- nyskelpoisuudesta kunnan- ja valtionverotuk- 38119: säästämisen tehostamisesta. Liitteet IV,64. s. sessa. Liitteet IV,79. s. 177. - Ks. Verotus. 38120: 159. - Ks. Osakesäästäminen. 38121: - n:o 63, Pekkarisen y m.: Pienyritysten 38122: - n:o 48, Meinanderin ym.: Kaksinkertai- liikevaihtovel.'orasituksen vähentämisestä. Liit- 38123: sen verotuksen keventämisestä ja osakesäästä- teet IV,SO. s. 178. - Ks. Liikevaihtovero. 38124: misen edistämisestä. Liitteet IV,65. s. 161 ja 38125: 162. - Ks. Osakesäästäminen. - n: o 64, H a r a n y m.: Henkilöautoista ja moot- 38126: toripyöristä suoritettavan veron perimisen 38127: - n:o 49• Haapasen ym.: Maatalouden vero- lopettamisesta vuoden 1960 päättyessä. Liitteet 38128: tuksen uudistamisesta. Liitteet IV,66. s. 163. - IV,Sl. s 179. - Ks. Moottoriajoneuvovero. 38129: Ks. Verotus. 38130: - n: o 65, P e n t i n y m.: Henkilöautoista ja 38131: - n:o 50, Kekkosen ym.: Maatalousyhtymän moottoripyöristä suoritettavasta verosta .anne- 38132: verotuksessa ilmenneiden epäkohtien korjaami- tun lain muuttamisesta maaseudun poliisiviran- 38133: sesta. Li.itteet IV,67. s. 164. - Ks. Verotus. omaisten henkilöautojen osalta. Liitteet IV,82. 38134: - n: o 51, Tim o s en y m.: Viljelijäperheen las- 8. 180. - Ks. Moottoriajoneuvovero. 38135: ten viljelijän maatalouden hyväksi tekemän - n:o 66, Vennamon: Moottoripolttoaineen 38136: työn verotusperust,eiden muuttamisesta. Liitteet veron alentamisesta. Liitteet IV,83. s. 181. - 38137: IV,68. s. 165. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. Ks. Polttoaineet. 38138: - n:o 52, Hyytiäisen: Rahanarvon alenemi- - n:o 67, T u u 1 en y m.: Tonttien lainhuudatus- 38139: sen huomioon ottamisesta veronalaista kauppa- leimaa. koskevien leimaverolain säännösten 38140: voittoa määrättäessä. Liitteet IV,69. s. 166. - muuttamisesta. Liitteet IV,84. s. 182. - Ks. 38141: Ks. Verotus. Leimävero. 38142: - n: o 53, H a 11 b e r g i n y m.: Määräaikojen - n:o 68, Backlundin ym.: Jakoasioissa teh- 38143: lyhentämisestä satunnaista myyntivoittoa mää- dyn valituksen leimaverc;m alentamisesta. Liit- 38144: rättäessä. Liitt,eet IV,70. s. 167. - Ks. Verotus. teet IV,85. s. 183 ja 184. - Ks. Leimavero. 38145: - n:o 54, A u 1 a n g on y m.: Teollisuuden har- - n: o 69, H a r a n y m.: Vienti- ja. tuontiluvista. 38146: joittajan oikeuttamisesta vähentämään verotet- suoritettavaksi määrättyjä maksuja koskevan 38147: tavasta tulostaan vientijärjestölle sen kulujen lainsäädännön tarkistamisesta maksujen alenta- 38148: peittämiseksi suorittamansa osuus. Liitteet mista. silmälläpitwen. Liitteet IV,86. s. 185. - 38149: IV,71. s. 168. - Ks; Verotus. Ks. Lisenssimaksut. 38150: - n:o 55, H a 11 b e r gin y m.: Kunnallisverojan - n: o 70, P e n t i n y m.: Tutkimuksen toimitta- 38151: vähennyskelpoisuudesta tulo- ja omaisuusvero- misesta kotoisten polttoaineitten käyttömahdol- 38152: tuksessa. Liitteet IV, 72. s. 169. - Ks. Tulo- lisuuksista valtionrautateillä. Liitteet IV,87. s. 38153: ja. omaisuusvero. 186. - Ks. Polttoaineet. 38154: - n:o 56, Procopen ym.: Omasta asunnosta - n:o 71, Friman i n y m.: Maaseudun sähköis- 38155: saatavaa ns. asuntoetua koskevien määräysten tiimisen tuen lisäämisestä. Liitteet IV,88. s. 38156: poistamisesta verolainsäädännössä. Liitteet IV. 73. 187. - Ks. Sähkö. 38157: s. 170 ja 171. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. - n:o 72, V. A. Virtasen ym.: Saaristolais- 38158: - n:o 57, Rihtniemen ym.: Tutkimuksen ten sähkönsaannin tukemisesta. Liitteet IV,89. 38159: toimittamisesta ylityö- ja sivuansioiden vero- s. 188. - Ks. Sähkö. 38160: tuksen lieventämisestä. Liitteet IV, 74. s. 172. - n: o 73, K o s o 1 a n y m.: Työllisyyslainojen 38161: - Ks. Verotus. myöntämisestä pienvoimalaitoksien rakentami- 38162: - .n:o 58, H a r a n y m.: Valti<mapua nauttivalle seen. Liitteet IV,90. s. 189. - Ks. Voimalai- 38163: yksityisoppikoululle ja kansanopistolle tehdyn tokset. 38164: lahjoituksen vähennyskelpoisuudesta tulo- ja - n: o 74, V e n n a m o n: Turvevoimalaitosten 38165: omaisuusverotuksessa. Liitteet IV,75. s. 173. - rakentamisesta. Liitteet IV,91. s. 190. - Ks, 38166: Ks. Tulo- ja omaisuusvero. Voimalaitokset. 38167: Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 11 38168: - n:o 75, Vennamon: Puuprikettiteollisuuden - n: o 91, T i e k s on y m.: Lisäyksestä vuoden 38169: edistämisestä. Liitteet IV,92. s. 191. - Ks. 1960 tulo- ja menoarvioon Kemin maalaiskun- 38170: :Rolttoaineet. nan alueella olevaa kromiesiintymää k>Oskevien 38171: - n:o 76, Å s v iki n y m.: Vesivoimalaitostöiden tutkimustöiden jatkamiseksi. Liitteet IV,108. s. 38172: aloittamisesta Nurmonjoen yläjuoksulla. Liitteet 211. - Ks. Malminetsintä. 38173: IV,93. s. 192. - Ks. Voimalaitokset. - n: o 92, H o s t il a n y m. : Laivatelakan perus- 38174: tamisesta Kotkan-Haminan rannikolle. Liitteet 38175: - n: o 77, N i e me 1 ä n y m.: Hakavoimalaitoksen IV,109. s. 212. - Ks. Telakat. 38176: aikaansaamisesta Heinävedelle. Liitteet IV,94. 38177: s. 193. - Ks. Voimalaitokset. - n:o 93, Murron ym.: Laivatelakan raken- 38178: tamisesta Ouluun. Liitteet IV,llO. s. 213. - 38179: - n: o 78, M a r t t i 1 a n y m.: Vientipehkutehtaan Ks. Telakat. 38180: aikaansaamisesta Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet 38181: IV,95. s 195. - Ks. Turve. - n:o 94, Stenberg i n y m.: Lääkärikoulu- 38182: tuksen lisäämisestä. Liitteet VI,6. s. 283. - 38183: - n:o 79, Niirasen y m.: Toimenpiteistä val- Ks. Lääkärit. 38184: tionosake-enemmistöisen osakeyhtiön perustami- 38185: seksi sulfaattiselluloosatehtaan rakentamista - n: o 95, K o i v i s t o n y m.: Sairaalapaikkojen 38186: varten Joensuun kaupungin läheisyyteen. Liit- käytön ohjaamisesta valtakunnan väestön sai- 38187: teet IV,96. s. 197. - Ks. Puunjalostusteollisuus. raanhoidollisen tarpeen mukaiseksi. Liitteet 38188: VI,7. s .. 284, - Ks. Sairaanhoito. 38189: - n:o 80, Niirasen y m.: Toimenpiteistä Toh- 38190: majärvellä sijaitsevan Valkeisensuon turpeen - n: o 96, K e k k o s e n y m.: Lisäyksestä vuoden 38191: käyttöön perustuvan voimalaitoksen rakentami- 1960 tulo- ja menoarvioon Suomussalmen kun- 38192: seksi. Liitteet IV,97. s. 198. - Ks. Voima- nan toisen kunnanlääkärin virka-asunnon ra- 38193: laitokset. kentamista varten. Liitteet VI,8. s. 286. - Ks. 38194: Lääkärit. 38195: - n:o 81, V. Turusen ym.: Puuhaketta poltto- 38196: aineena käyttävän höyryvoimalaitoksen rakentami- - n:o 97, Kekkosen y m.: Lisäyksestä vuoden 38197: sesta Tiomantsiin. Liitteet IV,98. s. 199. - Ks. 1960 tulo- ja menoarvioon Suomussalmen kun- 38198: Voimalaitokset. nan kunnansairaalan rakentamista varten. Liit- 38199: teet VI,9. s. 287. - Ks. Sairaalat. 38200: - n: o 82, P u h a k a n y m.: Hakavoimalaitoksen 38201: aikaansaamisesta Ilomantsiin. Liitteet IV,99, s. - n:o 98, Lie d e k sen y m.: Määrärahasta 38202: 201. - Ks. Voimalaitokset. avustukseksi Pudasjärven kunnalle toisen kun- 38203: nanlääkärin virka-asunnon ja vastaanottotilojen 38204: - n: o 83, P u h a k a n y m.: Pohjois-Karjalan rakentamista varten. Liitteet VI,10. s. 288. - 38205: maaperärikkauksien tutkimustoiminnan tehosta- Ks. Lääkärit. 38206: misesta. Liitteet IV,100. s. 202. - Ks. Mal- - n:o 99, V. A. Virtasen y m.: Lapsipotilailta 38207: minetsintä. perittävän sairaalamaksun alenta.inisesta. Liit- 38208: - n:o 84, H o 1 o p ai sen y m.: Hakevoimalaitok- teet VI,11. s. 289. - Ks. Sairaanhoito. 38209: sen rakentamisesta Pohjois-Karjalaan. Liitteet - n:o 100, I. Virtasen ym.: Esityksen anta- 38210: IV,101. s. 203. - Ks. Voimalaitokset. misesta kunnalliskotien sairasosastoille käyttö- 38211: kustannuksiin annettavasta valtionavusta. Liit- 38212: - n: o 85, R ö n k ö n y m.: Kvartsihiekkaa käyt- teet VI,12. s. 290. - Ks. Kunnalliskodit. 38213: tävän teollisuuden aikaansaamisesta Nilsiän 38214: pitäjään. Liitteet IV,102. s. 205. - Ks. Teolli- - n:o 101, P.ohjalan ym.: Hoitomahdollisuuk- 38215: su"Qs •. sien turvaamisesta Porin yleisessä sairaalassa 38216: silmä- sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien eri- 38217: - n:o 86, . R ö n k ö n y m.: Suunnitelman laati- koisaloilla. Liitteet VI,13. s. 291. - Ks. Sai- 38218: misesta selluloosahakavoimalaitoksen rakentami- raalat. 38219: seksi Ylä-Savoon. Liitteet IV,103. s. 206. - 38220: Ks. Voimalaitokset. - n: o 102, .T u n n i 1 a n y m.: Toisen erikoit'llääkä- 38221: rin viran perustamisesta Porin yleisen sairaa- 38222: --'-- n:o 87, Kiviahon ym.: Välijoen vesivoima- lan lastenosastolle. Liitteet VI,14. s. 292. - 38223: laitoksen rakentamisesta Evijärvelle. Liitteet Ks. Sairaalat. 38224: IV,104. s. 207. - Ks. Voimalaitokset. 38225: - n:o 103, Aallon ym.: Vajaamielialain 5 §:ssä 38226: - n:o 88, Nurmisen y m.: Puunjalostusteh- tarkoitettujen laitosten lisäämisestä. Liitteet 38227: taan rakentamisesta Lestijoen varteen. Liitteet V1;,15. s. 293. - Ks. Vajaamieliset. 38228: IV,105. s. 208, - Ks. Puunjalostusteollisuus. 38229: - n:o 104, Saa 1 asti n y m.: Määrärahan va- 38230: - n: o 89, M u r r o n y m.: Valtion omistaman raa,misesta kansanterveys- ja kansantautitutki- 38231: puunjalostuslaitoksen aikaansaamisesta Pudas- musta varten. Liitteet VI,16. s. 295. - Ks. 38232: järvelle tai Taivalkoskella. Liitteet IV,106. s. Terveydenhoito. 38233: 209. - Ks. Puunjalostusteollisuus. 38234: - n:o 105, Saalastin ym.: Maksuttoman 38235: - n:o 90, La h te 1 a n y m.: Määrärahasta mal- kudosnäytetutkimuksen toteuttamisesta syopa- 38236: minetsinnän tehostamiseksi Lapin läänissä. Liit- tutkimusten yhteydessä. Liitteet VI,17. s. 296. 38237: teet IV,107. s. 210. - Ks. Malminetsintä. - Ks. Syöpä. 38238: 12 Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 38239: 38240: - n:o 106, Nordfl(}rsin ym.: Hengityshalvaus· - n:o 122, Vennamon: Kunnanjohtajan valit· 38241: potilaiden hoitoavustuksesta. Liitteet VI,18. s. semista koskevien säännösten muuttamisesta. 38242: 297 ja 299. - Ks. Lapsihalvaus. Liitteet VII,29. s. 376. - Ks. Kunnallishallinto. 38243: - n:o 107, Torven y m.: Määrärahasta avus· - n: o 123, H a r a n y m. : Kunnallisten lautakun· 38244: tuslainoiksi Invalidisäätiön Ouluun suunnittele· tien jäsenten valitsemiakelpoisuutta koskevien 38245: man ortopedisen sairaalan rakentamista varten. säännöksien tarkistamisesta. Liitteet VII,30. s. 38246: Liitteet VI,19. s. 301. - Ks. Sairaalat. 377. - Ks. Kunnallishallinto. 38247: - n: o 108, V. Turusen y m.: Yksityisomistu.k· 38248: sessa olevan lääketeollisuuden ja apteekkitoi· - n:o 124, A u 1 a n g on y m.: Kunnallisten lauta· 38249: minnan ottamisesta valtion omistukseen ja hoi· kuntien toimikausien muuttamisesta nelivuoti· 38250: toon. Liitteet VI,20. s. 303. - Ks. Lääketeolli· siksi. Liitteet VII,31. s. 378. - Ks. Kunnallis· 38251: suus. hallinto. 38252: - n:o 109, Kalliokosken ym.: Toimen· - n: o 125, L a h t e 1 a n y m.: Valtionapusäli.nnök · 38253: piteistä parantumattomina pidettäviä, hengen· sien muuttamisesta. Liitteet VII,32. s. 379. - 38254: vaarallisia sairaustiloja aiheuttavia tauteja Ks. Kunnat. 38255: potevien lasten ja nuorten sairashoidon järjes· - n:o 126, Nordfarsin ym.: Kuntien kal· 38256: tämiseksi. Liitteet VI,21. s. 304. - Ks. Sai· liinpaikanluokittelun tarkistamisesta. Liitteet 38257: raanhoito. VII,33. s. 380 ja 381. - Ks. Kunnat. 38258: - n:o 110, L Virtasen ym.: Tutkimuksen 38259: toimittamisesta alle kouluikäisten vauva-astetta - n:o 127, Uusitalon ym.: Kuntien ryhmit· 38260: varttuneempien lasten terveydenhoidosta. Liit· telemisestä valtion ja kuntien välistä kustan· 38261: teet VI,22. s. 306. - Ks. Lapset. nusten jakoa varten. Liitteet VII,34. s. 382. 38262: - Ks. Kunnat. 38263: - n:o 111, Pohja 1 a n y m.: SairaanhQitajien 38264: palkkojen korottamisesta. Liitteet VI,23. s. - n: o 128, V en n a m o n: Kalleusluokituksen 38265: 307. - Ks. Sairaanhoitajat. saattamisesta tosioloja vastaavaksi. Liitteet 38266: VII,35. s. 384. - Ks. Kalleusluokitus. 38267: - n:o 112, Pohja 1 a n y m.: Kunnallisia ter- 38268: veyssisaria koskevan lain uudistamisesta. Liit· - n: o 129, V e n n a m o n: Manttaalikuntalaitok· 38269: teet VI,24. s. 308. - Ks. Terveyssisaret. sen lakkauttamisesta. Liitteet VII,36. s. 385. 38270: - n:o 113, Siltasen ym.: Valtion osallistu· - Ks. Manttaalikuntalaitos. 38271: misesta kunnallisten kodinhoitajien ikälisien - n:o 130, Niirasen y m.: Manttaali· ja jako· 38272: maksamiseen. Liitteet VI,25. s. 309. - Ks. kuntien hallussa olevien, omistussuhteiltaan 38273: Kodinhoitajat. epäselvien alueiden käytön järjestånlisestä. Liit· 38274: - n: o 114, Inna 1 a n y m.: Lastenhoitajien kou· teet VII,37. s. 386. - Ks. Manttaalikuntalaitos. 38275: lutuksen yhtenäistämisestä. Liitteet VI,26. s. 38276: 310. - Ks. Lastenhoito. - n:o 131, V en n a ml(} n: Kunnallisverorasituk· 38277: sen alentamisesta. Liitteet VII,38. s. 387. - 38278: - n: o 115, S i 1 t a s e n y m.: Tupakanpolttopro- Ks. Kunnallisverotus. 38279: pagandan tehokkaasta rajoittamisesta. Liitteet 38280: VI,27. s. 311. - Ks. Tupakka. - n: o 132, V e n n a m o n: Kiinnitettyjen lainojen 38281: - n:o 116, Vennamon: Kunnille annettavien korkojen saattamisesta kunnallisverotuksessa 38282: Alkoholiliikkeen voittovarojen käyttämisestä kokonaan vähennyskelpoisiksi. Liitteet VII,39. 38283: myös nuorisotoiminnan hyväksi. Liitteet VI,28. s. 388. - Ks. Kunnallisverotus. 38284: s. 313. - Ks. Alkoholiliike. - n:o 133, Friman i n y m.: Puutavarayhtiöiden 38285: - n:o 117, Salmela-Järvisen ym.: Elin· saattamisesta verovelvollisiksi raaka-aineen han· 38286: tarvikelainsäädännön yhtenäistämisestä. Liitteet kintakunnissa. Liitteet VII,40. s. 389. - Ks. 38287: VI,29. s. 314. - Ks. Elintarvikkeet. Kunnallisverotus. 38288: - n :Q 118, Te n h i ä 1 ä n y m.: Elintarvikelain- - n: o 134, V e n n a m o n: Hakkuupaikkaperiaat· 38289: säädännön yhtenäistämisestä. Liitteet VI,30. s. teen voimaansaattamisesta verotuksessa. Liit· 38290: 315. - Ks. Elintarvikkeet. teet VII,41. s. 390. - Ks. Kunnallisverotus. 38291: - n:o 119, F o r s i u k sen y m.: Suojavyöhyk· 38292: keen muodostamisesta ehkäisevänä suojaroko- - n:o 135, V. E. Partasen: Tutkimuksen toi· 38293: tuksella suu· ja sorkkataudin torjumiseksi. Liit· mittamisesta kirkollisverotuksessa esiintyvien 38294: teet VI,31. s. 316. - Ks. Suu· ja sorkkatauti. epäkohtien poistamisesta. Liitteet VII,42. s. 38295: 391. - Ks. Kirkollisverotus. 38296: - n:o 120, Tie k s on y m.: Es1tyksen antami· 38297: sesta äänioikeusikärajan alentamisesta 18 vuo- - n:o 136, Vennamon: Perunkirjoituksen yh· 38298: teen kunnallisvaaleissa. Liitteet VII,27. s. 374. teydessä maksettavan vaivaisprosentin poista· 38299: - Ks. Kunnallisvaalit. misesta. Liitteet VII,43. s. 392. - Ks. Vaivais· 38300: prosentti. 38301: - n: o 121, P a a s i o n y m.: 'l'ut.k1muksen toimit· 38302: tamisesta pienimpien maalaiskuntien yhdistä· - n: o 137, P r o c o p e n y m.: Yhdistysten jär· 38303: misestä kunnallishallinnon tehostumisen aikaan- jestämiä juhlia ja pienehköjä arpajaisia koske· 38304: saamiseksi. Liitteet VII,28. s. 375. - Ks. Kun· vien määräysten yksinkertaistamisesta. Liitteet 38305: nallishallinto. VII,44. s. 393 ja 395. - Ks. Huvit. 38306: Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 13 38307: - n: o 138, N i i r a s e n y m.: Aatteellisten yhdis- - n:o 152, Mattilan y m.: Autonkatsastusase· 38308: tysten järjestämien yleisten tilaisuuksien jär- man rakentamisesta pääkaupunkiin tai sen 38309: jestyksen valvonnasta aiheutuvien maksujen läheisyyteen. Liitteet VII,59. s. 414. - Ks. 38310: suorittamisesta valtion varoista. Liitteet VII,45. Autot. 38311: s. 397. - Ks. Järjestyksen turvaaminen. 38312: - n:o 153, H a 11 b e r gin y m.: Eräitä auto- 38313: - n:o 139, Nordforsin ym.: Kadonnaiden varusteita koskevien määräysten tarkistami- 38314: henkilöiden löytämiseen ja rikosten selvittämi- sesta. Liitteet VII,60. s. 416. - Ks. Autot. 38315: seen myötävaikuttaneiden henkilöid,en palkitse- - n: o 154, P en t i n y m.: Ammattikoulun kone- 38316: misesta. Liitteet VII,46. s. 398 ja 399. - Ks. korjausosaston opettajan oikeuttamisesta anta- 38317: Rikosten selvittäminen. maan todistus traktorin ajokortin saantia var- 38318: - n:o 140, Härkösen ym.: Eräiden maantie- ten. Liitteet VII,61. s. 417. - Ks. Ajokortit. 38319: alueiden luuastuakorvausten suorittamisesta val· - n:o 155, Ned ers tröm-L und enin ym.: 38320: tion varoista. Liitteet VII,47. s. 400. - Ks. Opetushallinnon keskittämisestä. Liitteet VIII,14. 38321: Maantiet. s. 458. - Ks. Koululaitos. 38322: - n:o 141, Suonpään ym.: Eräiden maantie· - n:o 156, J u n n i 1 a n y m.: Uudistuksen aikaan- 38323: alueiden lunastuskorvausten suorittamisesta val- saamisesta hallinnollisessa organisaatiossa tie- 38324: tion varoista. Liitteet VII,48. s. 401. - Ks. teellisen tutkimus- ja koulutustyön tehostamista 38325: Maantiet. silmälläpitäen. Liitteet VIII,15. s. 459. - Ks. 38326: Tieteellinen tutkimustyö. 38327: - n:o 142, Kekkosen y m.: Paikallisteiksi 38328: luovutettavien teiden kuntoonpanosta kunnille - n:o 157, Saukkosen ym.: Akatemialaissa 38329: ja kylätiekunnille aiheutuvien rasitusten lie· säädettyjen apurahojen korottamisesta. Liitteet 38330: ventämisestä. Liitteet VII,49. s. 402. - Ks. Vill,16. s. 461. - Ks. Suomen Akatemia. 38331: Maantiet. - n:o 158, Te n h i ä 1 ä n y m.: Helsingin yli· 38332: - n:o 143, Svinhufvudin ym.: Asutustei- opiston psykologian opetuksessa tarvittavan 38333: den ottamisesta tielain mukaisiksi paikallis· uuden apulaisprofessorin viran perustamisesta. 38334: teiksi. Liitteet VIT,50. s. 403. - Ks. Asutus- Liitteet VIII,17. s. 462. - Ks. Yliopisto. 38335: tiet. - n:o 159, Leikolan ym.: Farmakologian 38336: - n: o 144, Pentin y m.: Toimenpiteistä maito· apulaisprofess-orin viran perustamisesta Helsin- 38337: laitureita koskevien määräyksien muuttami- gin yliopiston farmakologian laitokseen. Liit· 38338: seksi. Liitteet VII,51, s. 404. - Ks. Maito· teet VIII,18. s. 464. - Ks. Yliopisto. 38339: laiturit. - n:o 160, Rihtniemen ym.: Esityksen anta- 38340: misesta dosenttistipendien luvun lisäämisestä 38341: - n:o 145• S ä v e 1 ä n y m.: Tutkimuksen toi- 38342: mittamisesta kuivatushankkeiden alkutoimen- ja niiden suuruuden korottamisesta. Liitteet 38343: piteiden rahoituksesta. Liitteet VII,52. s. 405. VIII,19. s. 465. - Ks. Yliopisto. 38344: - Ks. Kuivatustyöt. - n:o 161, Saukkosen ym.: Valtion yliopis- 38345: tojen assistenttien palkkauksen tarkistamisesta. 38346: - n: o 146, V e n n a m o n: Asemakaavalainsää- Liitteet VIII,20. s. 466. - Ks. Yliopisto. 38347: dännön muuttamisesta pienkiinteistöjen omista- 38348: jien katu· ja viemärikustannuksia koskevien - n: o 162, K y t ä n y m.: Maatalous- ja metsä· 38349: säännösten osalta. Liitteet VII,53. s. 406. - teknikoiden oikeuttamisesta opiskelemaan Hel- 38350: Ks. Asemakaavalainsäädäntö. singin yliopistossa agronomeiksi ja metsän- 38351: hoitajiksi. Liitteet VIII,21. s. 467. - Ks. Yli· 38352: - n:o 147, Uusi ta 1 on y m.: Huoltoapulaissa opisto. 38353: tarkoitetun vieraskuntalaisten huollon korvaus- 38354: menetelmän muuttamisesta. Liitteet VII,54. s. - n:o 163, Saukkosen y m.: Suuriin ikäluok· 38355: kiin kuuluvien opiskelijain opiskelumahdolli· 38356: 407. - Ks. Huoltoapulaki. 38357: suuksien lisäämisestä yliopistoissa ja korkea- 38358: - n:o 148, P a a s on y m.: Luonnonsuojelulain kouluissa. Liitteet VIII,22. s. 469. - Ks. Yli· 38359: uudistamisesta. Liitteet VII,55. s. 409. - Ks. opisto. 38360: Luonnonsuojelu. - n:o 164, A 1 a · K u 1 j u n ym.: Määrärahasta 38361: - n:o 149, Vennamon: Kalastuslainsäädännön uuden oppikouluosaston perustamiseksi koulu- 38362: saattamisesta nykyisiä tarpeita vastaavaksi. hallitukseen. Liitteet Vill,23. s. 470. - Ks. 38363: Liitteet VII,56. s. 410. - Ks. Kalastus. Kouluhallitus. 38364: - n: o 165, H a r a n y m.: Määrärahasta mate- 38365: - n:o 150, Vennamon: Paikallisen väestön maattisia aineita edustavan kouluneuvoksen- 38366: kalastusoikeuksien järjestämisestä valtion ve- viran perustamiseksi kouluhallituksen oppikoulu- 38367: sissä oikeudenmukaiselle kannalle. Liitteet osasto,on. Liitteet VIII,24. s. 472. - Ks. Koulu- 38368: VII,57. s. 411. - Ks. Kalastus. hallitus. 38369: - n:o 151, Lindhin y m.: Hirvivahinkojen kor- - n: o 166, L e i k o 1 a n y m.: Vieraskielisten 38370: vaamista koskevien säännösten muuttamisesta. koulujen tukemisesta valtionavustuksin. Liitteet 38371: Liitteet VII,58. s. 412 ja 413. - Ks. Hirvet. Vill,25. s. 474. - Ks. Oppikoulut. 38372: 14 Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 38373: 38374: 38375: - n:o 167, H osti 1 a n y m.: Karhulan yhteis- mista koskevan kansakouluasetuksen 36 §: n 38376: koulun ottamisesta valtion haltuun. Liitteet muuttamisesta. Liitteet VIII,41. s. 496. - Ks. 38377: VTII,26. s. 476. - Ks. Oppikoulut. Kansakoulut. 38378: - n:o 168, Kansikkaan ym.: Määrärahasta - n:o 183, Tiekson ym.: Toimenpiteistä toisen 38379: Kuusankosken yhteiskoulun ottamiseksi valtion kotimaisen kielen ja yhden vieraan kielen ope- 38380: haltuun. Liitteet VIII,27. s. 477. - Ks. Oppi- tuksen järjestämiseksi kansalaiskoulussa. Liit- 38381: koulut. teet VIII,42. s. 498. - Ks. Kansakoulut. 38382: - n:o 169, Lindemanin ym.: Karis-Billnäs - n: o 184, V e n n a m o n: Syrjäseutujen .lasten 38383: samsroola nimisen yhteiskoulun ottamisesta val- kansakouluun tulosta aiheutuvan rasituksen täy- 38384: tion haltuun. Liitteet VIII,28. s. 478 ja 479. dellisestä korvaamisesta. Liitteet VIII,43. s. 38385: - Ks. Oppikoulut. 499. - Ks. Kansakoulut. 38386: - n:o 170, Kemppaisen ym.: Merikosken - n: o 185, N e d e r s t r ö m - L u n d e n i n y m.: 38387: yhteislyseon oikeuttamisesta jatkamaan toimin- Eräiden oppivelvollisuusiässä olevien lasten ko- 38388: taansa valtion oppikouluna. Liitteet VIII,29. s. tona tapahtuvan opiskelun tukemisesta. Liitteet 38389: 480. - Ks. Oppikoulut. VIII,44, s. 500. - Ks. Oppivelvollisuus. 38390: - n:o 171, Pekkarisen ym.: Leppävirran - n:o 186, V. A. Virtasen ym.: Asuntostipen- 38391: yhteiskoulun ottamisesta valtion oppilaitokseksi. dijärjestelmän luomisesta opistoissa opiskelevia 38392: Liitteet VIII,30. s. 482. - Ks. Oppikoulut. varten. Liitteet VIII,45. s. 501. - Ks. Stipen- 38393: dit. 38394: - n:o 172, Ala-Kuljun ym.: Seinäjoen tyttö- 38395: lyseon muuttamisesta kaksoistyttölyseoksi. Liit- - n:o 187, Svinhufvudin ym.: Puukemian 38396: teet VIII,31. s. 483. - Ks. Oppikoulut. perustutkimuslaboratorion perustamisesta val- 38397: tion teknillisen tutkimuslaitoksen yhteyteen. 38398: - n:o 173, Honkosen ym.: Yhtenäisten oppi· Liitteet VIII,46. s. 502. - Ks. Teknillinen tut- 38399: kirjojen julkaisemisesta valtion toimesta. Liit- kimuslaitos. 38400: teet VIII,32. s. 484. - Ks. Oppikoulut, 38401: - n:o 188, H y y t i ä i sen y m.: Kasvatustieteel- 38402: - n:o 174, Paasion y m.: Titaoppikouluissa lisen tutkimuslaitoksen perustamisesta Jyväsky- 38403: opiskelevien taloudellisesta tukemisesta apu- län kasvatusopillisen korkeakoulun yhteyteen. 38404: rahojen muodossa. Liitteet VIII,33. s. 485. - Liitteet VIII,47. s, 503. - Ks. Jyväskylän kas- 38405: Ks. Oppikoulut. vatusopillinen korkeakoulu. 38406: - n:o 175, Uusitalon ym.: Pitkämatkaisten - n:o 189, V. E. Partasen ym.: Toimenpi- 38407: oppikoululaisten opiskelukustannusten alentami· teistä pedagogisen instituutin aikaansaamiseksi. 38408: sesta. Liitteet VIU.34. s. 486. - Ks. Oppikou- Liitteet VIII,48. s. 504. - Ks. Kasvatustieteen 38409: lut. tutkimuslaitos. 38410: - n:o 176, Korsbäckin ym.: Määrärahasta - n:o 190, Kuusisen ym.: Ateneumin taide- 38411: Uudenkaarlepyyn seminaarin korjaustöitä var- museon pelastamisesta ja uuden taidemuseon 38412: ten. Liitteet VIII,35. s. 487 ja 488. - Ks. aikaansaamisesta Helsinkiin. Liitteet VIII,49. 38413: Seminaarit. s. 505. - Ks. Taidemuseot. 38414: - n:o 177, J. E. Partasen ym.: Kunnille - n:o 191, V. E. Partasen y m.: Opettajatar- 38415: kansakoulujen vuotuismenoihin annettavan val- peen tyydyttämisestä teknillisen opetuksen 38416: tionavustuksen porrastamisesta. Liitteet VIII,36. alalla. Liitteet VIII,50. s. 507. - Ks. Teknil- 38417: s. 489. - Ks. Kansakoulut. liset koulut. 38418: - n:o 178, Frimanin ym.: Kansakouluraken- - n:o 192, A 1 a- K u 1 j u n y m.: Teknillisen kou- 38419: nusten normaalihintojen lrorottamisesta. Liit- lun perustamisesta Seinäjoelle. Liitteet VIII,51. 38420: teet VIII,37. s. 490. - Ks. Kansakoulut. s. 508. - Ks. Teknilliset koulut. 38421: - n:o 179, Saukkosen y m.: Kansakoulu- - n: o 193, N i s k a 1 a n y m.: Teknillisen koulun 38422: lainsäädännön tarkistamisesta kansakoululaitok- perustamisesta Tornion kaupunkiin. Liitteet 38423: sen kehittämistä kaupunkikunnissa silmällä VIII,52. s. 509. - Ks. Teknilliset koulut. 38424: pitäen. Liitteet VIII,38. s. 491. - Ks. Kansa- 38425: koulut. - n:o 194, Leinosen ym.: Teknillisten oppi' 38426: laitosten perustamisesta Pohjois-Suomeen. Liit- 38427: - n:o 180, Lindeman i n: Kansakoululain teet VIII,53. s. 510. - Ks. Teknilliset koulut. 38428: muuttamista koskevan esityksen antamisesta. 38429: Liitteet VIII,39. s. 492 ja 493. - Ks. Kansa- - n: o 195, V en n a m o n: Kunkin taipumuksia. 38430: koulut. vastaavan koulutuksen hankkimista vaikeutta- 38431: vien esteiden poistamisesta. Liitteet Vill,54. s. 38432: - n:o 181, Sun d e 11 i n y m.: Kansakouluase- 511. - Ks. Ammattikasvatus. 38433: tuksen 18 §:n 3 momentin muuttamisesta. Liit- 38434: teet VIII,40. s. 494 ja 495. - Ks. Kansakoulut. - n:o 196, Haran ym.: Määrärahasta ammatti- 38435: koulujen opetusohjelmiin liittyvien oppikirjojen 38436: - n: o 182, N e d e r s t r ö m - L u n d e n i n y m.: ja opettajien ohjeiden laadituttamiseksi. Liit- 38437: Kansaroouluun kuuluvan keskikoulun perusta- teet VIII,55. s. 512. - Ks. Ammattikoulut. 38438: Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 15 38439: - n:o 197, Tenhiälän ym.: Koulu- ja oppi- - n: o 213, V en n a m o n: Kotivoin valmistajien 38440: laskotitilojen rakentamisesta Hämeenlinnassa aseman parantamisesta. Liitteet IX,16. 8. 565. 38441: toimivalle ammattikoulujen opettajaopistolle. - Ks. Voi. 38442: Liitteet VIII,56. s. 513. - Ks. Ammattikoulut. 38443: - n:o 214, Vennamon: Toimenpiteistä maan- 38444: - n:o 198, Tenhiälän y m.: Määrärahasta käyttölain tehokkaaksi toteuttamiseksi. Liitteet 38445: Etelä-Hämeen keskusammattikoulun auto-osas- IX,17. s. 566. - Ks. Maankäyttölaki. 38446: ton laajentamiseksi. Liitteet VIII,57. s. 514. - 38447: Ks. Ammattikoulut. - n:o 215, Lahtelan ym.: Valtion maan 38448: hankkimisesta asutustarkoituksiin hallinnollista 38449: - n:o 199, V. E. Partasen ym.: Kerho-ohjaa- tietä. Liitteet IX,18. s. 567. - Ks. Asutus. 38450: jan virkojen perustamisesta keskusammattikou- 38451: luihin. Liitteet VIII,58. s. 515. - Ks. Ammatti- - n :o 216, H a a p a s a l o n y m.: Maankäyttölain 38452: koulut. muuttamisesta rintamamiesten maansaantikysy- 38453: myksen hoitamiseksi. Liitteet IX,19. 8. 568. - 38454: - n:o 200, A 1 a- K u 1 j u n y m.: Käsityönopet- Ks. Maankäyttölaki. 38455: tajaopiston perustamisesta Seinäjoelle. Liitteet 38456: VIII,59. s. 517. - Ks. Käsityö, - n:o 217, Vennamon: Maankäyttölain mu- 38457: kaisten tilojen antamisesta rintamamiehille käy- 38458: - n:o 201, Honkosen ym.: Kori- ja lento- pää hintaa alemmalla hinnalla. Liitteet IX,20. 38459: pallo-ottelujen järjestämiseen sopivien kansa- s. 569. - Ks. Maankäyttölaki. 38460: ja oppikoulujen voimistelusalien rakentamisesta. 38461: Liitteet VIII,60. s. 518. - Ks. Liikuntakas- - n:o 218, Lie d e k sen y m.: Maankäyttölain 38462: vatus. mukaisten irtaimistolainojen ylärajan korotta- 38463: misesta. Liitteet IX,21. s. 570. - Ks. Maan- 38464: - n :o 202, P e 1 t o s en y m.: Koulurakennuksen käyttölaki. 38465: rakentamisesta Jyväskylän kaupunkiin perus- 38466: tettavalle aistiviallisten oppilaitokselle. Liitteet n: o 219, N i s k a 1 a n y m.: Maankäyttölain 38467: VIII,61. s. 519. - Ks. Aistivialliset. muuttamisesta tilusvaihtomahdollisuuksien jär- 38468: jestämiseksi Lapin kihlakunnan alueella. Liit- 38469: - n:o 203, V. A. Virtasen ym.: Toimen- teet IX,22. s. 571. - Ks. Maankäyttölaki. 38470: piteistä valtion kirjeopiston perustamiseksi. 38471: Liitteet VIII,62. s. 521. - Ks. Kirjeopisto. - n:o 220, Pekkarisen ym.: Eräiden maan- 38472: käyttölain mukaisten avustusten ja palkkioiden 38473: - n: o 204, S a 1 i n i n y m.: Askarteluopiston ra- suorittamisesta ennen sanotun lain voimaan- 38474: kentamisesta Hyvinkäälle. Liitteet VIU,63. s. tuloa muodostetuille tiloille. Liitteet IX,23. s. 38475: 522. - Ks. Askarteluopisto. 572. - Ks. Maankäyttölaki. 38476: - n:o 205, Saa 1 asti n y m.: Naisten kotitalou- - n:o 221, Lie d e k sen y m.: Asutusrahaston 38477: dellisen oppivelvollisuuden toteuttamisesta. Liit- lainojen välittämisen siirtämisestä kuntien asu- 38478: teet VIII,64. s. 523. - Ks. Oppivelvollisuus. tuslautakunnille. Liitteet IX,24. s. 573. - Ks. 38479: Asutusrahasto. 38480: - n:o 206, V. E. Partasen ym.: Tutkimuksen 38481: toimittamisesta liikuntakasvatuksen ja urheilun n: o 222, V e n n a m o n: Halpakorkoisen asutus- 38482: tukemiseen tarkoitettujen määrärahojen jaka- lainan myöntämisestä ennen maankäyttölain 38483: miseksi suoraan urheiluseuroille. Liitteet voimaantuloa tehdyille kiinteistökaupoille. Liit- 38484: VIII,65, s. 525. - Ks. Urheilu. teet IX,25. s. 574. - Ks, Asutuslainat. 38485: - n:o 207, V. E. Partasen ym.: Toimen- - n:o 223, Vennamon: Vapaaehtoisella kau- 38486: piteistä valtion urheilutoimiston perustamiseksi. palla maanhankintalain nojalla hankitun tilan 38487: Liitteet VIII,66; s. 526. - Ks. Urheilu. vapauttamisesta kantatilaan kohdistuneista rasi- 38488: tuksista. Liitteet IX,26, s. 575. - Ks. Asutus. 38489: - n:o 208, N i e me 1 ä n y m.: Määrärahasta Ola- 38490: vinlinnassa suoritettavia korjaustöitä varten. - n:o 224, K a a s a 1 a i sen y m.: Asutusyhteis- 38491: Liitteet VIII,67. s. 527. ,..-- Ks. Olavinlinna. metsien perustamisen helpottamisesta. Liitteet 38492: IX,27. s. 576. - Ks. Asutusyhteismetsät. 38493: - n:o 209, Vennamon: Valtion takuun myön- 38494: tämisestä kokoustalojen rakentamiseen maaseu- - n: o 225, K a a s a 1 a i s e n y m.: Lisäalueen 38495: dulle annettaville lainoille. Liitteet Vill,68, s. antamisesta osuutena yhteismetsään. Liitteet 38496: 528. - Ks. Kokoustalot. IX,28. s. 577. - Ks. Asutusyhteismetsät. 38497: - n:o 210, N. Niemisen ym.: Toimenpiteistä - n:o 226, Vennamon: Yhteislaitumia koske- 38498: torpparien muistomerkin aikaansaamiseksi. Liit- van lainsäädännön korjaamisesta. Liitteet IX,29. 38499: teet VIII,69. s. 529. - Ks. Muistomerkit. s. 578. - Ks. Laidun. 38500: - n:o 211, E. Mannisen ym.: Toimenpiteistä - n:o 227, Vennamon: Yksityismetsien val- 38501: maatalouden yleisen kustannustason alentami- vontaa koskevien määräysten korjaamisesta. 38502: seksi. Liitteet IX,14. s. 562. - Ks. Maatalous. Liitteet IX,30. s. 579. - Ks. Metsätalous. 38503: - n:o 212, Vennamon: Hintatakuun antami- - n:o 228, K a a s a 1 a i sen y m.: Pienyrittäjä- 38504: sesta pienmaatalouden tuotteille. Liitteet IX,15. lainojen myöntämisestä asutusrahaston varoista. 38505: s. 564. - Ks. Maatalous. Liitteet IX,31. s. 580. - Ks. Asutusrahasto. 38506: 16 .Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 38507: 38508: 38509: - n:o 229, Kytän ym.: Toimenpiteistä maan· - n: o 244, P a a r m a n i n y m.: Yhdistetyn maa· 38510: ja metsänparannustoiminnan laajentamiseksi. mies· ja karjanhoitokoulun perustamisesta Kit- 38511: Liitteet IX,32. s. 581. - Ks. Maanparannus. tilään. Liitteet IX,47. s. 598. - Ks. Maamies- 38512: koulut. 38513: - n:o 230, J. E. Partasen ym.: Työllisyys· 38514: varojen käyttämisestä avustuksiksi tilakohtais· - n:o 245, Pakkasen y m.: Määrärahasta isän· 38515: ten peruaparannustöiden suorittamiseen alityöl· täopiston toiminnan aloittamiseksi Ahlmanin 38516: lisyysalueilla. Liitteet IX,33. s. 583. - Ks. maamieskoulussa. Liitteet IX,48. s. 599. - Ks. 38517: Perusparannukset. Maamieskoulut. 38518: - n: o 231, V e n n a m o n: Tilakohtaisten perus· - n:o 246, Ryhdän ym.: Lisäyksestä vuoden 38519: parannustöiden suorittamisen edistämisestä. 1960 tulo- ja menoarvioon Koillis-Pohjanmaan 38520: Liitteet IX,34. s. 584. - Ks. Perusparannukset. maamieskoulua varten. Liitteet IX,49. s. 600. 38521: - Ks. Maamieskoulut. 38522: - n:o 232, Vennamon: Työllisyysvarojen myön· - n:o 247, Halisen ym.: Määrärahasta Brahe· 38523: tämisestä tilakohtaisiin peruaparannustöihin linnan emäntämoulun koulurakennuksen suunnit· 38524: koko maassa. Liitteet IX,35. s. 585. - Ks. telua varten. Liitteet IX,50. s. 601. - Ks. 38525: Perusparannukset. Emän täkoulut. 38526: - n:o 233, K o s o 1 a n y m.: Valtion osanotosta - n: o 248, L a h d e n y m.: Emäntäkoulun perus· 38527: maanparannustöiden kustannuksiin annetun val· tamisesta Kymenlaaksoon. Liitteet IX,51. s. 38528: tioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Liitteet 602. - Ks. Emäntäkoulut. 38529: IX,36. s. 586. - Ks. Maanparannus. - n:o 249, Niskalan ym.: Emäntäkoulun pe· 38530: - n:o 234, Kosolan ym.: Lisäavustuksen mak- rustamisesta. Alatornion kuntaan. Liitteet 38531: samisesta maanparannustöiden kustannuksiin IX,52. s. 603. - Ks. Emäntäkoulut. 38532: eräissä tapauksissa. Liitteet IX,37. s. 587. - - n:o 250, Väänäsen ym.: Määrärahasta lisä- 38533: Ks. Maanparannus. rakennuksen rakentamista varten Suonenjoen 38534: emäntäkoululle. Liitteet IX,53. s. 604. - Ks. 38535: - n:o 235, Marttilan ym.: Avustusten myön- Emäntäkoulut. 38536: tämisestä maatilojen tilakohtaisiin perusparan· 38537: nustöihin. Liitteet IX,38. s. 588. - Ks. Perua- - n:o 251• Pentin y m.: Talouskoulun perusta- 38538: parannukset. misesta Osaran koulutilalle Hämeenkyrön kun- 38539: nassa. Liitteet IX,54. s. 605. - Ks. ~titalous 38540: - n:o 236, Pulkkisen ym.: Avustusten ja lai- koulut. 38541: nojen myöntämisestä pienviljelijöille tilakohtais· 38542: ten peruaparannustöiden suorittamiseen. Liit- - n: o 252, V ä ä n ä se n y m.: Kotitalouskeskikou· 38543: teet IX,39. s. 589. - Ks. Perusparannukset. lun perustamisesta Pohjois-Savoon. Liitteet 38544: IX,55. s. 606. - Ks. Kotitalouskoulut. 38545: - n:o 237, Kämäräisen ym.: Esityksen anta- - n:o 253, K ä mä r ä i sen y m.: Pienviljelijä· 38546: misesta maanparannusaineiden ajopalkkiosta koulun perustamisesta Ylä-Savoon Kiuruvedelle. 38547: pienviljelijöille. Liitteet IX,40. s. 590. - Ks. Liitteet IX,56. s. 607. - Ks. Pienviljelijät. 38548: Maanparannus. 38549: - n:o 254, J ä m sen i n y m.: Keski-Suomen kar- 38550: - n:o 238, Uusitalon ym.: Esityksen auta· jatalouskoulun ottamisesta valtion haltuun. Liit· 38551: misesta uudisraivausten yhteydessä tapahtu- teet IX,57. s. 608. - Ks. Karjanhoitokoulut. 38552: vasta maanparannusaineiden ajosta suoritetta- 38553: vista palkkioista. Liitteet IX,41. s. 591. - Ks. - n:o 255, Timosen ym.: Karjatalouskoulun 38554: Maanparannus. perustamisesta Hovilan koulutilalle Nurmeksen 38555: maalaiskuntaan. Liitteet IX,58. s. 609. - Ks. 38556: - n:o 239, Kosolan ym.: Lisäyksestä vuoden Karjanhoitokoulut. 38557: 1960 tulo- ja menoarvioon metsänparannusvaroi· 38558: hin. Liitteet IX,42. s. 592. - Ks. Metsänhoito. - n:o 256, Forsiuksen ym.: Määrärahasta tek- 38559: nillistaloudellisten konekurssien järjestämistä var· 38560: - n:o 240, Matti 1 a n y m.: Maidontarkastus· ten. Liitteet IX,59. s. 610. - Ks. Ammatti· 38561: lainsäädännön uusimisesta. Liitteet IX,43. s. kurssit. 38562: 593. - Ks. Maito. - n:o 257, V. Niemisen ym.: Määrärahasta 38563: - n:o 241, Asunnan ym.: Määrärahasta lai· Nurmijärven Rajamäellä sijaitsevan koneopetus· 38564: noiksi ja avustuksiksi Pohjois-Hämeen maamies- keskuksen hyväksymiseksi maataloushallituksen 38565: koululle maatalousteknillisen koulun asuinraken· alaiseksi oppilaitokseksi. Liitteet IX,60. s. 613. 38566: nusta varten. Liitteet IX,«. s. 594. - Ks. - Ks. Ammattikurssit. 38567: Maamieskoulut - n:o 258, V. Niemisen ym.: Määrärahasta 38568: Matkun koneopetuskeskuksen uudisrakennuksia 38569: - n:o 242, Jung a r å n y m.: Lannäslundin maa- ja keskuksen täydentämistä varten. Liitteet 38570: talouskoulun uudisrakennuksista. Liitteet IX,45. IX,61. s. 615. - Ks. Ammattikurssit. 38571: s. 595 ja 596. - Ks. Maatalouskoulut. 38572: - n:o 259, Liinamaan ym.: Maatalous·, puu- 38573: - n:o 243, Niskalan ym.: Maamieskoulun pe- tarha-, kone- ja metsäalan kurssikeskuksen ai- 38574: rustamisesta Ylitornion kuntaan. Liitteet IX,46. kaansaamisesta Ruuskalan koulutilalle. Liitteet 38575: s. 597. - Ks. Maamieskoulut. IX,62. s. 616. - Ks. Ammattikurssit. 38576: Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 17 38577: - n:o 260, H alisen y m.: Metsänhoito-<>petusta - n:o 276, Airon ym.: Määrärahasta yksinker- 38578: antavan kurssikeskuksen aikaansaamisesta Etelä- taisten kivenraivaukseen sopivien laitteiden tut- 38579: Savon metsänhoitolautakunnan alueelle. Liitteet kimista ja kehittämistä varten. Liitteet Ix,79. 38580: IX,63. s. 617. - Ks. Ammattikasvatus. s. 636. - Ks. Kivenraivaus. 38581: - n:o 261, V. Turusen ym.: Metsätyöläisten - n:o 277, Niemelän ym.: Maatilatalouden 38582: ammattikoulutuksen järjestämisestä vakinaiselle konekeksintöjen saattamisesta kokeilukelpoiseen 38583: pohjalle. Liitteet IX,64. s. 618. - Ks. Ammatti- kuntoon. Liitteet IX,80. s. 637. - Ks. Maa- 38584: kasvatus. talouskoneet. 38585: - n: o 262, N i e m e 1 ä n y m.: Metsäkurssikeskuk- - n:o 2781 Asun n a n y m.: Määrärahasta Työ- 38586: sen aikaansaamisesta Itä-Savoon. Liitteet IX,65. tehoseuralle rakennussuunnittelutoimiston vaki- 38587: s. 619. - Ks. Ammattikasvatus. naistamista varten. Liitteet IX,81. s. 638. - 38588: - n:o 263, Matti 1 a n y m.: Valtion hevosjalos- Ks. Maatalousrakennukset. 38589: tuslaitoksen siirtämisestä Mäntsälän Hautjär- - n:o 279, Lahden y m.: Määrärahasta Työ- 38590: velle. Liitteet IX,66. s. 620. - Ks. Hevoset. tehoseuralle koekeittiön rakentamiseksi puuta 38591: - n:o 264, V. Niemisen ym.: Määrärahasta polttoaineena käyttävien liesien ym. laitteiden 38592: jalostusoriitten osto- ja hoitoavustuksia varten. kokeilu- ja tutkimustyötä varten. Liitteet IX,82. 38593: Liitteet IX,67. s. 621. - Ks. Hevoset. s. 639. - Ks. Koetoiminta. 38594: - n:o 265, Aulangon ym.: Yksityisten maa- - n: o 280, S a v e 1 a n y m.: Hallan viljelyskas- 38595: taLoudellisten, kotitaloudellisten ja kotiteolli- veille aiheuttamien vahinkojen arvioinnin ja 38596: suusoppilaitosten toimihenkilöiden eläke-etujen vahingoista maksettavien korvausten suoritta- 38597: turvaamisesta. Liitteet IX,68. s. 623. - Ks. misen saattamisesta pysyvien säännösten alai- 38598: Eläkkeet. seksi. Liitteet IX,83. s. 640. - Ks. Hallava- 38599: hingot. 38600: - n:o 266, Kaasalaisen ym.: Kalataloudel- 38601: lisen neuvottelukunnan asettamisesta. Liitteet - n: o 281, T i m o s en y m.: Hallavahinkojen 38602: IX,69. s. 624. - Ks. Kalatalous, määrän vähentämisestä asutustilallisten laino- 38603: jen korko- ja lyhennyseristä. Liitteet IX,84. s. 38604: n:o 267, J. E. Partasen y m.: Kalanvilje- 641. - Ks. Halla vahingot. 38605: lyslaitoksen perustamisesta Kuhmon kunnan 38606: alueelle. Liitteet IX,70. s. 625. - Ks. Kalan- - n:o 282, Pakkasen ym.: Määrärahasta !ai- 38607: viljelyslaitokset. noiksi kauppapuutarhureille kotimaista poltto- 38608: ainetta käyttävien lämmityslaitteiden rakenta- 38609: - n: o 268, T e i r i n y m. : Satamista troolikalas- 38610: mista varten. Liitteet IX,85. s. 642. - Ks. Puu- 38611: tajille. Liitteet IX,71. s. 626 ja 627. - Ks. tarhat. 38612: Kalastus. 38613: - n:o 283, Paarmanin ym.: Itärajalla olevan 38614: - n: o 269, S e p ä n y m.: Määrärahasta kanata- poroaidan korottamisesta. Liitteet IX,86. s. 644. 38615: loudellisen tutkimustyön tehostamiseksi Maa- 38616: talouden tutkimuskeskuksessa. Liitteet IX,72. s. 38617: - Ks. Poronhoito. 38618: 628. - Ks. Siipikarjanhoito. - n:o 284, Marttilan ym.: Määrärahasta jo- 38619: - n :o 270, Väänäsen y m.: Määrärahasta sika- kien ja vieiDäreiden perkauksen yhteydessä tule- 38620: talouskoeaseman perustamista varten Pohjois- van kivennäismaan siirtoon viljellyille suomaille. 38621: Savoon. Liitteet IX,73. s. 629. - Ks. Sika- Liitteet IX,87. s. 645. - Ks. Maanparannus. 38622: talous. - n: o 285, L i e d e k s e n y m.: Peruskuivatustöihin 38623: - n:o 271, Korsbäckin ym.: Lainojen myön- myönnettävän valtion avustuksen korottamisesta. 38624: tämisestä maankäyttövaroista turkiseläinten hoi- Liitteet IX,88. s. 646. - Ks. Kuivatustyöt. 38625: toon välttämättömien rakennusten rakentamista - n: o 286, Pentin y m.: Pohjois-Satakunnan pe- 38626: ja parantamista varten. Liitteet IX,74. s. 630 ruskuivatustöiden suorittamisesta. Liitteet IX,89. 38627: ja 631. - Ks. Turkiseläintuotanto. s. 647. - Ks. Kuivatustyöt. 38628: - n:o 272, .Tämsenin ym.: Määrärahasta Keski- 38629: Suomen liikkuvan koetoiminnan vakinaistami- - n:o 287, Marttilan ym.: .Turvanjärven kui- 38630: seksi. Liitteet IX,75. s. 632. - Ks. Kootoi- vatushankkeen aloittamisesta. Liitteet IX,90. s. 38631: minta. 648. - Ks. Kuivatustyöt. 38632: - n:o 273, Timosen ym.: Liikkuvan koetoi- - n:o 288, S a 1m i sen: Maaninkajärven lasku- 38633: minnan aloittamisesta Pohjois-Karjalassa. Liit- hankkeen toteuttamisesta. Liitteet IX,91. s. 649. 38634: teet IX,76. s. 633. - Ks. Koetoiminta. - Ks. Järvenlaskut. 38635: - n:o 274, Vennamon: Korkohelpotusten myön- - n:o 289, Linnan ym.: Tutkimuksen toimitta- 38636: tämisestä maaseudun vesijohto- ja viemärilait- misesta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan metsä-, 38637: teiden rakentamista varten annettaville lai- viljelys- ja viljelykseen kelpaavien soistuneiden 38638: noille. Liitteet IX,77. s. 634. - Ks. Vesijohdot. maiden kuivattamiseksi. Liitteet IX,92. s. 650. 38639: - Ks. Kuivatustyöt. 38640: - n:o 275, Väänäsen ym.: Määrärahasta vesi- 38641: johto- ja viemärilaitteiden rakentamista varten - n:o 290, Pulkkisen ym.: Pielaveden ja Ter- 38642: maaseudulla. Liitteet IX,78. s. 635. - Ks. Vesi- von kunnissa sijaitsevan Pitkäjoen perkaamisesta. 38643: johdot. Liitteet IX,93. s. 652. - Ks. Perkaustyöt. 38644: 38645: 3 E 74/60 38646: 1!; Laki, raha-asia ja toivomu!!aloitteet 1960. 38647: 38648: 38649: - n:o 291, Rytkösen ym.: Korppisen-, Alasen- - n:o 307, Vennamon: Kansaneläkkeen anta· 38650: ym. järVien laskuhankkeen toteuttamisesta Iisal- mista invaliidille työkyvyttömyyden perusteella 38651: men maalaiskunnassa. Liitteet IX,94. s. 653. ~ koskevien säännösten muuttamisesta. Liitteet 38652: .Järvenlaskut. X,40. s. 731. - Ks. Kansaneläke . 38653: -- n: o 292, L a h te 1 a n y m.: Tenojoen rantojen - n: o 308, V e n n a m o n: Kuntien saattamisesta 38654: jokeen sortumisen estämisestä Utsjoen kunnan tasasuhtaiseen asemaan kansaneläkkeiden tuki- 38655: alueella. Liitteet IX,95. s. 654. - Ks. Penger- osien perimiseen nähden. Liitteet X,41. s. 732. 38656: rystyöt. - Ks. Kansaneläke. 38657: - n:o 293, Lahtelan ym.: Kuusamon ja Sal- - n:o 309, Vennamon ym.: Lapsilisäjärjestel- 38658: lan maahankintalain edellyttämien tie-, kuivatus- män muuttamisesta. Liitteet X,42. s. 733. 38659: ja raivaustöiden loppuunsuorittamisesta. Liitteet Ks. Lapsilisä. 38660: IX,96. s. 6.55. - Ks. Maanhankinta. 38661: - n:o 310, Heinosen ym.: Eläketurvan ai· 38662: - n: o 294, P u haka n y m.: Asutustien rakenta- kaansaamisesta vähävaraisilla siviilileskille ja 38663: misesta Karjalan pikatieltä Purujärven kohdalta heidän huollettavinaan oleville siviiliorvoille. 38664: Marjoniemen tielle Papinojan kohtaan. Liitteet Liitteet X,43. s. 734. - Ks. Eläkkeet. 38665: IX,97. s. 656. - Ks. Asutustiet. 38666: - n:o 311, Vennamon: Vuoden 1918 taisteli- 38667: n: o 295, R y h d ä n y m.: Määrärahasta asutus- joiden toimeentulon turvaamisesta. Liitteet X,44. 38668: teiden kuntoonpano-, kunnossapito- ja talviauraus- s. 735. - Ks. Kansalaissota. 38669: kustannuksiin. Liitteet IX,98. s. 657. - Ks. 38670: Asutustiet. n:,o 312, Vennamon: Esityksen antamisesta 38671: sairausvakuutuslaiksi. Liitteet X,45. s. 736. - 38672: - . n:o 296,. Te n h i ä 1 ä n y m.: Oppisopimuslain Ks. Sairausvakuutus. 38673: uudistamisesta. Liitteet X,29. s. 719. - Ks. 38674: Oppisopimuslaki. - n:o 313, Vennamon: Sotilasavustuslain muut- 38675: - n:o 297, Uotin ym.: Tuotantokomitealaitoksen tamisesta. Liitteet X,46. s. 737. - Ks. Sotilas- 38676: uudistamisesta. Liitteet X,30. s. 720. - Ks. Tuo- avustukset. 38677: tantokomiteat. - n:o 314, Väyrysen ym.: Toimenpiteistä in- 38678: - n: o 298, H e 1 t e en y m.: Toimenpiteistä työ- valiidihuoltolain muuttamiseksi invaliidien am- 38679: aikalain alaisten valtion viran ja toimen halti- mattikoulutuksen edellytysten turvaamiseksi. 38680: jain työajan lyhentämiseksi. Liitteet X,31. s. Liitteet X,47. s. 738. - Ks. Invaliidit. 38681: 722. - Ks. Työaika. - n:o 315, Heinosen ym.: Esityksen antami- 38682: n: o 299, T u u 1 en y m.: Esityksen antamisesta sesta invaliidirahalain muuttamisesta. Liitteet 38683: lainmuutokseksi, jolla myymälöiden aukioloaika X,48. s. 740. - Ks. Invaliidit. 38684: tehdään mahdolliseksi myös iltaisin. Liittect - n: o 316, H a r a n y m.: Invalidien erityissai- 38685: X,32. s. 723. - Ks. Kauppaliikkeet. raaloita ja ammattikouluja koskevan lain ai- 38686: - n: o 300, Vennamon: Työntekijäin ja pien- kaansaamisesta. Liitteet X,49. s. 741. - Ks. 38687: talonpoikien tarpeet huomioon ottavan maatalou- Invaliidit. 38688: den työaikalain aikaansaamisesta. Liitteet X,33. - n:o 317, Vennamon: Invaliidien ja heidän 38689: s. 724. - Ks. Työaika. perheittensä toimeentulon turvaamisesta. Liit- 38690: - n:o 301, Vennamon: Kaikkia palkansaajia teet X,50. s. 742. - Ks. Invaliidit. 38691: koskevan minimipalkkalain aikaansaamisesta. - n:'o 318, Niska 1 a n y m.: Lisäkorvauksen 38692: Liitteet X,34. s. 725. - Ks. Minimipalkat. suorittamisesta eräille sotavammaisille. Liitteet 38693: - n:o 302, Tikkaojan ym.: Viljelijäväestöä X,51. s. 743. - Ks. Invaliidit. 38694: koskevan työttömyysvakuutusjärjestelmän ai- - n: o 319, M i i k i n y m.: Invaliidihuoltojärjes- 38695: kaansaamisesta. Liitteet X,35. s. 726. - Ks. töjen huoltolaitostensa rakentamiseen saamien 38696: Työttömyysvakuutus. lainojen lyhennyserien siirtämisestä. Liitteet 38697: -- n: o 303, V e n n a m o n: Työllisyystöihin paa- X,52. s. 744. - Ks. Invaliidit. 38698: syä rajoittavien esteiden poistamisesta. Liitteet - n:o 320, Vennamon: Pientalonpoikien per- 38699: X,36. s. 727. - Ks. Työllisyys. heiden äitien synnytysloman järjestämisestä. 38700: - n: o 304, V 'en n a m on: Kansaneläkelainsäädän- Liitteet X,53. s. 745. - Ks. Synnytysloma. 38701: nön uudistamisesta. Liitteet X,37. s. 728. - - n:o 321, Pohjalan ym.: Sokeitten henki- 38702: Ks. Kansaneläke. löitten kannattavan yrittämisen turvaavien toi- 38703: - n : o 305, V e n n a m o n: Kansaneläkelainsäädän- mintamuotojen kehittämisestä. Liitteet X,54. 38704: nön antaman turvan ulottamisesta koskemaan s. 746. - Ks. Aistivialliset. 38705: henkisessä kehityksessä jälkeenjääneitä. Liit- - n:o 322, Nordfarsin ym.: Siviilisokeriden 38706: teet X,38. s. 729. - Ks. Kansaneläke. tulosuhteiden selvittämisestä. Liitteet X,55. s. 38707: n:o 306, E. Mannisen ym.: Alaikäisiä lap- 747 ja 748. - Ks. Aistivialliset. 38708: sia huoltavien kansaneläkkeen nauttijain eläk- - n:o 323, Te n h i ä 1 ä n y m.: Toimenpiteistä 38709: keiden korottamisesta. Liitteet X,39. s. 730. - maamme mustalaiskysymyksen ratkaisemiseksi. 38710: Ks. Kansaneläke. Liitteet X,56. s. 749. - Ks. Mustalaiset. 38711: Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 19 38712: 38713: - n:o 324 Uo.tin ym.: Tutkimuksen toimitta- - n: o 340, N i i r a s en y m.: Postiautovarikon ra- 38714: misesta puolustuslaitoksen uudelleenjärjeste- kentamisesta Joensuun kaupunkiin. Liitteet XII,3. 38715: lystä. Liitteet XJ;,l. s. 755. - Ks. Puolustus- s. 778. - Ks. Postilaitos. 38716: laitos. - n:o 341, Å s v iki n y m.: Vaasan postiautova- 38717: - n: o 325, Saariahon y m.: Aliupseerikunnan rikkorakennuksen rakennustöiden aloittamisesta. 38718: aseman korjaamisesta. Liitteet XI,2. s. 756. - Liitteet XII,4. s. 779. - Ks. Postilaitos. 38719: Ks. Puolustuslaitos. - n:o 342, Pekkarisen y m.: Rautatierahtien 38720: - n: o 326, A i r •o n y m.: Määrärahasta puolustus- uudelleenjärjestämisestä; Liitteet XII,5. s. 780. 38721: laitoksen värvätyn henkilökunnan lisäämistä - Ks. Rautatiemaksut. 38722: varten. Liitteet XI,3. s. 757. - Ks. Puolustus- - n:o 343, Mattilan ym.: Rautatiemuseon si- 38723: laitos. joittamisesta Hyvinkäälle. Liitteet XII,6. s. 38724: - n:o 327, Aulangon ym.: Määrärahasta puo- 781. - Ks. Rautatiemuseo. 38725: lustuslaitoksen audiovisuaalisen opetusmateriaa- - n.:o 344, Raunion ym.: Henkilökunnan huol- 38726: lin uusintaan. Liitteet XI,4. s. 758. - Ks. Puo- torakennuksen rakennustöiden aloittamisesta 38727: lustuslaitos. Riihimäen asemalle. Liitteet XII,7. s. 782. - 38728: - n: o 328, P •e n t i n y m.: Lisäyksestä vuoden Ks. Rautatiet. 38729: 1960 tulo- ja menoarvioon puolustuslaitoksen - n:o 345, Härkösen y m.: Pieksämäen asema- 38730: moottoriajoneuvokaluston hankintoja varten. alueen uudelleenjärjestelystä. Liitteet XII,8. s. 38731: Liitteet XI,5. s. 759. - Ks. Puolustuslaitos. 783, - Ks. Rautatiet. 38732: - n:o 329, Saariahon y m.: Määrärahasta - n :10 346, Ahosen y m.: Asematalon rakenta- 38733: apurahoiksi ulkomailla opiskeleville puolustus- misesta Jyväskylän kaupunkiin. Liitteet XII,9. 38734: laitoksen viran ja toimenhaltijoille. Liitteet s. 784. - Ks. Rautatiet. 38735: XI,6. s. 760. - Ks. Puolustuslaitos. - n:o 347, Ala-Kuljun ym.: Määrärahasta 38736: n:o 330, Vennamon: Asevelvollisten päivä- Seinäjoen varikon huoltorakennuksen rakenta- 38737: rahan korottamisesta. Liitteet XI,7. s. 761. - mista varten. Liitteet XII,10. s. 785. - Ks. 38738: Ks. Asevelvolliset. Rautatiet. 38739: - n: o 348, P a a s i o n y m.: Rautatieyhteyden ai- 38740: - n:o 331, Puhakan ym.: Asevelvollisten lo- 38741: kaansaamisesta Turusta Salon kautta Riihi- 38742: mamatkojen matkakustannusten korvaamisesta 38743: valHon varoista. Liitteet XI,8. s. 762. _:___ Ks. mäelle. Liitteet XII,ll. s. 786. - Ks. Rauta- 38744: tiet. 38745: Asevelvolliset. 38746: - n:o 349, Kansikkaan ym.: Rautatien ra- 38747: - n:o 332, Rosenbergin ym.: Asevelvollisten kentamisesta Kotkan Hovinsaarelta Mussalon 38748: luottamusmiesjärjestelmän aikaansaamisesta puo- saarelle. Liitteet XII,12. s. 787. - Ks. Rauta- 38749: lustusvoimiin. Liitteet XI,9. s. 763. - Ks. Ase- tiet. 38750: velvolliset. 38751: - n: o 350, H o s t i l a n y m.: Luumäen-Haminan 38752: - n:o 333, H a r a n: Reserviläisten kertausharjoi- -Kotkan rautatien rakentamisesta. Liitteet 38753: tusten järjestämisestä vapaaehtoisuuden pohjalla. XII,13. s. 788, - Ks. Rautatiet. 38754: Liitteet XI,10. s. 764. - Ks. Puolustuslaitos. 38755: - n:o 351, Pentin y m.: Lisäyksestä vuoden 38756: - n:o 334, Kansikkaan ym.: Alipäällystön 1960 tulo- ja menoarvioon ratatöiden aloitta- 38757: rankaisuoikeuden poistamisesta. Liitteet XI,11. s. miseksi Tampereelta Parkanon kautta Seinä- 38758: 765. - Ks. Puolustuslaitos. joelle. Liitteet XII,14. s. 789. - Ks. Rauta- 38759: tiet. 38760: - n: o 335, S u n d e II i n: Aseriisuntakysymystä 38761: koskevasta selvityksestä. Liitteet XI,12. s. 766 - n:o 352, V. Turusen ym.: Rautatien raken- 38762: ja 767. - Ks. Aseriisunta. tamisesta Tohmajärveltä Parikkalaan. Liitteet 38763: - n:o 336, V. Turusen ym.: Vakinaisten tulkin XII,15. s. 790. - Ks. Rautatiet. 38764: virkojen perustamisesta rajavartiolaitokseen. Liit- - n: o 353, Ka r v o s e n y m.: Parikkalan-Onka- 38765: teet XI,13. s. 768. - Ks. Rajavartiolaitos. mon rautatien rakentamisesta. Liitteet XII,16. 38766: s. 791. - Ks. Rautatiet. 38767: - n:o 337, J. E. Partasen ym.: Rajavartiolai- 38768: toksen kantamiehistön palveluslisäjärjestelmän ai- - n:o 354, Liinamaan ym.: Kaskisten-Här- 38769: lraansaamisesta. Liitteet XI,14. s. 769. - Ks. män-Siilinjärven rataosan rakentamisesta. Liit- 38770: Rajavartiolaitos. teet XII,17. s. 792. - Ks. Rautatiet. 38771: - n: o 338, H a 11 b e r g i n y m. : Eroamisiässä ole- - n:o 355, Rytkösen y m.: Täyskoneellisen 38772: ville rajajääkäreille erorahan asemesta myönnet- tutkimuksen suorittamisesta ratasuunnalla Pelto- 38773: tävästä eläkkeestä. Liitteet XI,15. s. 770. - Ks. salmi-Hiekkalahti. Liitteet XII,18. s. 794. - 38774: Rajavartiolaitos. Ks. Rautatiet. · 38775: - n:o 339, Kemppaisen ym.: Oulun läänin - n: o 356, R ö n k ö n y m.: Rautatien rakentami- 38776: posti- ja lennätinpiirin perustamisesta. Liitteet sesta Iisalmesta Valtimon Hiekkalahteen. Liit- 38777: XII,2. s. 777. - Ks. Postilaitos. teet XII,19. s. 795. - Ks. Rautatiet. 38778: 20 Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 38779: 38780: 38781: - n:o 357, Linnan y m.: Ylivieskasta Rahjan - n:o 372, S a 1 i n i n y m.: Tutkimuksen toimit- 38782: satamaan rakennettavan rautatien ratasuunnan tamisesta maantien rakentamiseksi Hyvinkään 38783: täyskoneellisen tutkimustyön suorittamisesta. kaupungista Mäntsälän kirkonkylään. Liitteet 38784: Liitteet XII,20. s. 797. - Ks. Rautatiet. XII,35. s. 816. - Ks. Maantiet. 38785: - n:o 358, Paason ym.: Rautatien rakentami- - n:o 373, Lahden y m.: Kaakkoisen rajaseu- 38786: sesta Haukiputaan kunnassa olevalta Kellon dun tieolojen parantamisesta. Liitteet XII,36. s. 38787: pysäkiltä Virpiniemen syväsatamaan. Liit.teet 817. - Ks. Maantiet. 38788: XII,21. s. 798. - Ks. Rautatiet. 38789: - n:o 374, Hostilan ym.: Karhulan-Hami- 38790: - n:o 359, Lie d e k sen y m.: Tutkimuksen toi- nan tieosuuden kunnostamisesta. Liitteet XII,37. 38791: mittamisesta Oulun läänin rannikolta Kuusa· s. 818. - Ks. Maantiet. 38792: moon rakennettavan rautatien ratasuunnasta. - n:o 375, H osti 1 a n y m.: Toimenpiteistä Kar- 38793: Liitteet XII,22. s. 800. - Ks. Rautatiet. hulan kauppalan läpi suuntautuvan liikenteen 38794: - n:o 360, La h te 1 a n y m.: Määrärahasta rauta- järjestämiseksi. Liitteet XII,38. s. 819. - Ks. 38795: tien rakentamisen aloittamiseksi Taivalkoskelta Liikenne. 38796: Kemijärvelle. Liitteet XII,23. s. 801. - Ks. - n:o 376, Kokkolan ym.: Kyminlinnan-Hu- 38797: Rautatiet. rukselan tien rakentamisesta ja yhdistämisestä 38798: - n:o 361, Helteen ym.: Hyvinkään-Hangon Kymenlaakson runkotiehen. Liitteet XII,39. s. 38799: rautatien ylittävän sillan rakentamisesta Num· 820. - Ks. Maantiet. 38800: melan asemanseudulla. Liitteet XII,24. s. 803. - n:o 377, Kansikkaan ym.: Maantien oikai- 38801: - Ks. Sillat. sun suorittamisesta Kymijoen läntisellä runko- 38802: tiellä Anjalan kunnassa. Liitteet XII,40. s. 822. 38803: - n:o 362, M a t i 1 a i sen y m.: Määrärahasta - Ks. Maantiet. 38804: alikäytävän rakentamiseksi Tainionkosken asema· 38805: alueelle. Liitteet XII,25. s. 804. - Ks. Rauta· - n: o 378, T u u 1 e n y m.: Määrärahasta Elimäen 38806: tiet. -Anjalan maantien parantamiseksi. Liitteet 38807: XII,41. s. 823. - Ks. Maantiet. 38808: - n:o 363, V. R. Virtasen ym.: Nokian ase- 38809: malla sijaitsevan tasoylikäytävän rakentami· - n:o 379, Kähösen y m.: Tien rakentamisesta 38810: sesta yli- tai alikäytäväksi. Liitteet XII,26. s. Loimaan kauppalasta suoraan Kosken (Tl.) kir- 38811: 805. - Ks. Rautatiet. konkylään. Liitteet XII,42. s. 824. - Ks. Maan- 38812: tiet. 38813: - n:o 364, Ala·Kuljun ym.: Määrärahasta 38814: ylikulkusillan rakentamiseksi Seinäjoen rata- - n:o 380, Tenhiälän ym.: Riihimäen-Lah- 38815: pihan poikki. Liitteet XII,27. s. 806. - Ks. den maantien rakentamista koskevan suunnitelman 38816: Rautatiet. toteuttamisesta. Liitteet XII,43. s. 825. - Ks. 38817: Maantiet. 38818: - n:o 365, Saalastin ym.: Kiinteämmän yh- 38819: teistyön aikaansaamisesta viranomaisten kesken - n: o 381, T u u 1 en ym.: Määrärahasta Kouvolan 38820: tiesuunnittelujen alkuvaiheessa. Liitteet XII,28. -Heinolan kantatien rakentamiseksi tieosalla 38821: s. 807. - Ks. Maantiet. Voikka-Oravala-Jaala. Liitteet XII,44. s. 826. 38822: - Ks. Maantiet. 38823: - n: o 366, L a h t e 1 a n y m.: Toimenpiteistä tie- 38824: ja vesirakennushallituksen aurausohjelman laa- - n: o 382, A a 11 on y m.: Toimenpiteistä maantien 38825: jentamiseksi. Liitteet XII,29. s. 808. - Ks. rakentamiseksi tiesuunnalla Hämeenlinna-Rimmi 38826: Maantiet. -Urjalan asema. Liitteet XII,45. s. 827. - Ks. 38827: Maantiet. 38828: - n:o 367, Lehmosen y m.: Asutusalueiden 38829: yleisten teiden rakennustöiden loppuun saatta- - n: o 383, A u 1 a n g o n y m.: Toimenpiteistä Hä- 38830: misesta. Liitteet XII,30. s. 810. - Ks. Maan· meenlinnan-Urjalan tien aikaansaamiseksi. Liit- 38831: tiet. teet XII,46. s. 828. - Ks. Maantiet. 38832: - n: o 368, V e n n a m o n: Varojen osoittamisesta - n: o 384, T a m m i s e n y m.: Toimenpiteistä tien 38833: kunnan- ja kyläteiden rakentamiseen. Liitteet rakentamiseksi Hämeenlinnasta Urjalaan. Liit- 38834: XII,31. s. 811. - Ks. Maantiet. teet XII,47. s. 829. - Ks. Maantiet. 38835: - n:o 369, p r 0 c 0 p en y m.: Jorvaksentien pa· - n:o 385, Tuulen ym.: Määrärahasta Tykki- 38836: rannustöistä. Liitteet XII,32. s. 812 ja 813. - mäen-Keitin tieosan rakennustöiden aloittami- 38837: Ks. Maantiet. seksi. Liitteet XII,48. s. 830. - Ks. Maantiet. 38838: - n:o 370, Helteen ym.: Uudenmaan läänin - n: o 386, M a t i 1 a i s e n y m.: Määrärahasta 38839: tieolojen parantamisesta aloittaen Lohjan-Hy· tien rakentamiseksi Taipalsaaren Kylänniemeen. 38840: vinkään yhdystien rakentamisesta. Liitteet Liitteet XII,49. s. 831. - Ks. Maantiet. 38841: XII,33. s. 814. - Ks. Maantiet. 38842: - n:o 387, Tuulen ym.: Määrärahasta Husun- 38843: - n:o 371, R. Vir•tasen ym.: Maantien raken· Ylämaan-Simolan-Lappeenrannan maantien ra- 38844: tamisesta Lohjalta Karkkilan kautta Hyvin- kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet XII,50. s. 38845: käälle. Liitteet XII,34. s. 815. - Ks. Maantiet. 832. - Ks. Maantiet. 38846: Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 21 38847: 38848: - n:o 388, Pentin y m.: Oikaisu- ja peruskor- -Kaavin maantielle Petrovaaraan. Liitteet 38849: jaustöiden suorittamisesta Ylöjärveltä Viljak· XII,65. s. 850. - Ks. Maantiet. 38850: kalan kautta Tampereen-Vaasan valtatielle 38851: yhtyvällä tieosuudella. Liitteet XTI;,51. s. 833. - n:o 403, V. Turusen ym.: Tutkimuksen toi- 38852: - Ks. Maantiet. mittamisesta ·tien rakentamiseksi Joensuusta 38853: Kunnasniemen ja Huhmarisen kautta Polvijär- 38854: - n:o 389, Sävelän ym.: Suunnitelman laati· velle. Liitteet XII,66. s. 851. - Ks. Maantiet. 38855: misesta Merikarvian satamasta Siikaisten halki 38856: Kankaanpäähän johtavan maantien saattami· - n:o 404, Lehmosen ym.: Pyöreäsuon-Kei- 38857: sesta raskasta liikennettä kestäväksi maan- teleen maantien rakentamisesta. Liitteet XII,67. 38858: tieksi. Liitteet XII,52. s. 834. - Ks. Maantiet. s. 852. - Ks. Maantiet. 38859: - n:o 390, N. Niemisen ym.: M"åärärahasta - n:o 405, Ahosen: Keitelepohjan-Kinnulan 38860: Rantasalmen ja Säämingin kuntien alueella tien rakentamisesta. Liitteet XII,68. s. 853. - 38861: sijaitsevan Hiltulan-Pölläskylän tiehankkeen Ks. Maantiet. 38862: toteuttamiseksi. Liitteet XII,53. s. 835. - Ks. - n:o 406, Pulkkisen ym.: Niiniveden itäi- 38863: Maantiet. sen rannan tien rakentamisesta Tervon ja Ve- 38864: -· n:o 391, Vennamon: Mäntän-Lylyn-Ori· sannon kunnissa. Liitteet XII,69. s. 854. - Ks. 38865: veden maantien rakentamisesta. Liitteet XII,54. Maantiet. 38866: s. 836. - Ks. Maantiet. - n:o 407, Rytkösen y m.: Saaristotien raken· 38867: - n:o 392, Backlundin ym.: Määrärahasta tamisesta Lapinlahden kirkonkylästä Akkalan- 38868: Siipyyn niemelle johtavaa tietä varten ja nie- saaren kautta Väisälänmäkeen. Liitteet XII,70. 38869: mellä sijaitsevan kalastuspaikan parantamiseksi. s. 855. - Ks. Maantiet. 38870: Liitteet XII,55. s. 837 ja 838. - Ks. Maantiet. - n:o 408, P u 1 k k i sen y m.: Tien rakentamisesta 38871: - n: o 393, B a c k 1 u n d i n y m.: Määrärahasta Pielaveden pitäjän Viinamäestä Kotojärven 38872: Skaftungista Nyhamniin johtavaa tietä varten kautta Siikalahteen Iisalmen maalaiskunnassa. 38873: ja sataman hyväksikäytön suunnitteluun. Liit- Liitteet XII,71. s. 856. - Ks. Maantiet. 38874: teet XII,56. s. 839 ja 840. - Ks. Maantiet. - n:o 409, Timosen ym.: Maantien rakenta- 38875: - n:o 394, Korsbäckin ym.: Siipyyn kalas· misesta Petäiskylän kunnantiestä Kuohatin 38876: tuspaikoille johtavien vesi· ja maanteiden pa· kunnantiehen Nurmeksen maalaiskunnassa. Liit- 38877: rantamisesta. Liitteet XII,57. s. 841 ja 842. - teet XII,72. s. 857. ~ Ks. Maantiet. 38878: Ks. Maantiet. - n:o 410, J. E. Partasen y m.: Maantien 38879: - n:o 395, Jämsenin ym.: Maantien rakenta· rakentamisesta Sotkamon-Ristijärven maan. 38880: misesta Virtain-Pihlajaveden maantieltä Yltiän tieltä Yli-Vieksiin Kuhmon-Hyrynsalmen maan· 38881: pysäkille. Liitteet XII,58. s. 843. - Ks. Maan- tielle. Liittee.t XII,73. s. 858. - Ks. Maantiet. 38882: tiet. - n:o 411, Tauriaisen ym.: Murhivaaran- 38883: - n:o 396, Uusi ta 1 on y m.: Soinin kirkon· Lipon-Luolasuon maantien rakentamisesta Suo- 38884: kylän ja Keisasen välisen tieosuuden paranta- mussalmen kunnassa. Liitteet XII,74. s. 859. - 38885: misesta. Liitteet XII,59. s. 844. - Ks. Maan· Ks. Maantiet. 38886: tiet. 38887: - n:o 412, Lakka 1 a n y m.: Tien aikaansaami· 38888: - n :o 397, Hu 1 t i n y m.: Määrärahasta Ranka· sesta Puolamajärven ja Rovanpään välille Pel- 38889: mäen-Mataramäen maantien rakentamiseksi. lon kunnassa. Liitteet XII,75. s. 860, - Ks. 38890: Liitteet XII,60. s. 845. - Ks. Maantiet. Maantiet. 38891: - n:o 398, Jämsenin ym.: Tien rakentami- - n:o 413, Lakka 1 a n y m.: Teurajärven .tien 38892: sesta Lievestuoreen Saarilammin tieltä Hännis- rakennustöiden aloittamisesta. Liitteet XII,76. 38893: kylän Hytölän tielle. Liitteet XII,61. s. 846. - s. 861. - Ks. Maantiet. 38894: Ks. Maantiet. - n:o 414, Paarmanin ym.: Rovaniemen---:- 38895: n:o 399, Lehmosen ym.: Yhdystien raken· Ivalon runkotien kunnostamisesta. Liitteet 38896: tamisesta Kemppalan-Hanislahd•en kunnan· XII,77. s. 862. - Ks. Maantiet. 38897: tieltä Viitasaaren-Kuopion runkotielle. Liitteet 38898: XII,62. s. 847. - Ks. Maantiet. - n:o 415, Friman i n y m.: Toimenpiteistä 38899: maantien rakennustöiden aloittamiseksi Saaren- 38900: - n:o 400, Pekkarisen ym.: Maantien raken- kylän ja MarkkasuvannQn välillä Rovaniemen 38901: tamisesta linjalla Vehmersalmen lossi-Ritokylä maalaiskunnassa. Liitteet XII,78. s. 863. - Ks. 38902: -Räsälänlahti. Liitteet XII,63. s. 848. - Ks. Maantiet. 38903: Maantiet. - n:o 416, La h te 1 a n: Kolpeneen-Sierijärven 38904: - n:o 401, Niirasen ym.: Yhdysmaantien ra- -Pekkalan maantien rakentamisesta. Liittcet 38905: kentamiseksi Höytiäisen kanavalta Polvijärven XII,79. s. 864. - Ks. Maantiet. 38906: kirkolle. Liitteet XII,64. s. 849. - Ks. Maan· 38907: .tiet. - n: o 417, L a h t e 1 a n: Määrärahasta maantien 38908: rakentamiseksi Vanttausjärven maantieltä Vian 38909: - n:o 402, V. Turusen ym.: Maantien raken- asemalle. Liitteet XII,80. s. 865. - Ks. Maan- 38910: tamiseksi Polvijärven-Junan maantieltä Junan tiet. 38911: 22 Laki, r11-ha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 38912: 38913: 38914: - n:o 418, Lahtelan: Kemijärven-Pelkosen- ven kylään. Liitteet XII,95. s. 883. - Ks. 38915: niemen maantien ja Kemijärven-Pahkakum- Maantiet. 38916: mun maantien välisen yhdystien ja Kemijokeen - n: o 433, F r i m a n i Ji y m.: Tien rakentami- 38917: tarVittavan sillan rakentamisesta. Liitteet sesta Suouttajärven ja Leppäjärven välille. 38918: XII,81. s. 867. - Ks. Maantiet. Liitteet XII,96. s. 884. - Ks. Maantiet. 38919: - "!1!0 419, Laht-elan: Luusuan ja Lehtolan - n:o 434, La h t •e 1 a n: Määrärahasta maantien 38920: välisen yhdystien rakentamisesta Kemijärvellä. rakentamiseksi Utsjokeen rakennetun sillan ja 38921: Liitteet XII,82. s. 868. - Ks. Maantiet. sen eteläpuolella olevain koskien sivuutuatien 38922: välille sekä mainitulta sillalta Nuorgamin 38923: - n:o 420, La h te 1 a n: Määrärahasta maantien kautta Norjan rajalle. Liitteet XII,97. s. 885. 38924: rakentamiseksi Soppelasta Räisälään Kemijär- - Ks. Maantiet. 38925: ven kunnassa. Liitteet XII,83. s. 869. - Ks. 38926: Maantiet. - n:o 435, Kähösen y m.: Sillan rakentltmi- 38927: -- n: o 421, L a h te l a n: Toimenpiteistä Kemi- sesta Satavan salmeen. Liitteet XII,98. s. 887. 38928: järveltä Jumiskon kautta Posiolie rakennetun - K$. Sillat. 38929: maantien ja Aittoperän kylätien välisen yhdys- - n:o 436, Kansikkaan ym.: Kymijoen yli 38930: tien rakentamiseksi. Liitteet XII,84. s. 870. - johtavan Hirvikosken sillan rakentamisesta. 38931: Ks. Maantiet. Liitteet XII,99. s. 888. - Ks. Sillat. 38932: - n:o 422, Lahtelan: Maantien rakentami- - n: o 437, P en t i n y m.: Tutkimuksen toimitta- 38933: sesta Kemijoen itäpuolitae Kemijärveltä Java- misest~~o sillan rakentamiseksi Kiuralan vuolteen 38934: rusvastuun ja Pelkosenniemen kautta Savukos- yli. Liitteet XII,100. s. 889. - Ks. Sillat. 38935: ken kirkonkylään. Liitteet XII,85. s. 871. - - n: o 438, P e n t i n y m.: Tutkimuksen toimit- 38936: Ks. :Maantiet. tamisesta sillan rakentamiseksi Kyrösjärven yli 38937: - n:o 423, 'J' i e k s on y !Il.: Suunnitelmal1 laati- Ikaalisissa Kalma:Q. kylän ja Röyhiöp v!ilille. 38938: milleilta Härkäjl)en-Kelujä.rven tien rll,.keJJ.ta- Lii,tteet x:U,101. s. 890. - Ks. Sil111.t. 38939: miseksi. Liitt;.eet XII,86. s, 873. - Ks. Maan- - n:o 439, N. Niemisen y m.: Määrärahasta 38940: tiet. Orivirran maantiesillan pengerrystöiden aloit- 38941: - n: o 424, L q. k k. a 1 a n y m.: Xkisjoensuun- tap:J.iseksi. Liitteet XII,10:;l. s. 891, - l(s. Pen- 38942: .!kislompolon-Tiur~~,järven tien kunnostami- gerrystyöt. 38943: sesta. Lii.tteet XII,87. s. 874. - Ks. Maantiet. - n:o 440, V. A. Virtasen ym.: Maantiesillan 38944: - n:o. 425, Lakkalan ym.: Have}asta Kola- rakentamisesta Orivirtaan. Liittel!t ~II,103. s. 38945: riin joht11ovan Väylänvarren tien penlskorjaus- 892. - Ks. Sillat. 38946: töiden aloittamisesta. Liitteet XII,88. s. 875, - - n:o 441, Pekk11-risen ym,: Kivililahnen 38947: Ks. Maantiet. sillan rakennustöiden aloitt.aml.sesta. Liitteet 38948: - n:o 426, Lakkalan ym.: Tien rakentami- XII,104, s. 893. - Ks. Sillat. 38949: sesta Taapajärveltä Juustovaaralie Kolarin kun- - n:o 442, Ahosen: Sillan rq.kentamiselilta l!ato- 38950: n&ssa. Liitteet XII,89. s. 816. - Ks. Maantiet. sa~meen Sa.arijih·ven kunnassa. Liitteet ~JI,105. 38951: - n:o 427, Lahtelan ym.: Toimenpiteistä s. 894. - Ks. Sillat. 38952: yhdystien rakentamiseksi Rovl!-niemen-Sodan- - n:o 443, Koivusen ym.: Sillan rakentami- 38953: kylän mf\.antiel'ltä Orll-jiirven kylän k!luttll- Pel- sesta Mf!.tosalmeen Baarijärven-Myllymäen 38954: kosenniemen-Sodll-nkylä;Q. maantiehen. Liitteet tiellä. Liitteet ~U,106, s. 895. - !)::;~, SUl.at. 38955: XII,90. s. 877. - Ks. Maantiet. - n:o 444, Pekkarisen y m.: Leppävirran 38956: - n:o 428, Lahtelan ym.: Yhdysmaantien sillan ja siihen liittyvän maantien rakennus- 38957: rakentamisesta Seipäjärven ja li:einäperän kylä- töiden aloittamisesta. Liitteet XII1107. !J. 896. 38958: .teiden välille Sodank-y-län · kunnassa. Liitteet - Ks. Silla-t. 38959: XII,91. s. 879. - Ks. Maantiet. - n: o 445, P e k k a r i s e n y m.: Turpeensalmen 38960: - n: o 429, La )l te 1 a n: Määrärahasta maantien sillan rakennustöiden aloittamisesta. Liitteet 38961: rakentamiseksi Ounasjoen itäpuolitae Saaren- XII1108. s. 897. - Ks. Sillat. 38962: kylistä Markkasuvannon sillalle. Liitteet XII,92. - n:Q 446, Pekkarisen y m.: Puutossalmen 38963: s. 880. - Ks. Maantiet. sillan rakepnustöiden aloittamisesta. Liitteet 38964: - n:o 430, Frimanin ym.: Yhdystie11 raken- XII,109. s. 898. - Ks. Sill!!it. 38965: tamiaesta Li-ntulaan päättyvän Kiistallln tien - n:o 447, RytköseJJ. ym.: Koljonvirran mp,an- 38966: ja Hanhimaan kylän välille. Liitteet XII,93. tiesillan laajentamisesta. Liitteet ~U,llO. s. 38967: s. 881. - Ks. Maantiet. 899, - Ks. Sillat. 38968: - n:o 431, :r. 38969: a h te 1 a n: Määrärahasta yhdys- - n:o 448, J. E. Partasan ym.: Sillan raken- 38970: maan tien ra.ka:ntamiseksi Hietalasta Hanhimaa- tamisesta Ristijärven kunJtassa olevaan Koira- 38971: han Kittilän kunnassa. Liitteet XII,94. s. 882. salmeen. Liitteet XU,lll. s. 900. - Ks. Sillat. 38972: - Ks. Maantiet. - n:o 449, Tauriaisen ym.: Sillan rakenta- 38973: - n:o 432, Friman i n y m.: Tien rakentami- mise!li;a Ristijärven kunnassa olevaan Koira- 38974: sesta Kauk!osen-Kolarin maantiestä Jauhojär- salmeen. Liitteet XII,112. s. 901. - K11. Sillat. 38975: Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 23 38976: 38977: - n: o 450, T a i n i o n y m.: Viantiejoen yli joh- - n:o 458, Holopaisen ym.: Toimenpiteistä 38978: tavan Ylikosken tiesillan kunnostamisesta. Liit- Saimaan vesistön ja Suomenlahden välisen 38979: teet XII,ll3. s. 902. - Ks. Sillat. vesikulkuväylän avaamiseksi. Liitoteet XII,121. 38980: n:o 451, Paason ym.: Kiinteän sillan saa- s. 910. - Ks. Vesitiet. 38981: misesta Martimonojan uomaan. Li~tteet XII,ll4. 38982: s. 903. - Ks. Sillat. - n: o 459, S auran y m.: Tutkimuksen toimit- 38983: tamisesta kelirikkoaluksen saamisesta liiken- 38984: - n: o 452, R y h d ä n: Romppaisensalmen sillan nöimään Rymättylän kuntaan kuuluvien saar- 38985: rakentamisesta Taivalkosken kunnassa. Liitteet ten välille. Liitteet XII,l22. s. 912. - Ks. 38986: XII,ll5. s. 904. - Ks. Sillat. Laivaliikenne. 38987: - n:o 453, Lahtelan ym.: Sillan rakentami- 38988: sesta Kemijärven ja Rovaniemen välillä ole- - n:o 460, Procopen ym.: Matkailun edis-tä- 38989: vaan Lautasalmeen. Liitteet XII,ll6. s. 905. - misestä saaristossa. Liitteet XII,123. s. 913 ja 38990: Ks. Sillat. 914. - Ks. Matkailu. 38991: - n: o 454, L a h .t e 1 a n: Määrärahasta sillan - n:o 461, V. A. Virtasen y m.: Lossimiehis- 38992: rakentamiseksi Kemijärven-Posion maantiellä tön aseman saattamisesta vakinaisemmalle kan- 38993: oleviin Kaisansalmeen ja Lantunginsalmeen. nalle. Liitteet XII,124. s. 915. - Ks. Lossit. 38994: Liitteet XII,117. s. 906. - Ks. Sillat. 38995: - n: o 455, L a h t e 1 a n: Lisäyksestä vuoden - n: o 462, T a i n i o n y m.: Perämeren satamien 38996: 1960 tulo- ja menoarvioon Pelkosenniemen- kehittämisestä. Liitteet XII,125. s. 916. - Ks. 38997: Savukosken välillä olevan Kitisenjoen sillan Satamat. 38998: rakentamiseksi. Liitteet XII,118. s. 907. - Ks. 38999: Sillat. - n:o 463, Korsbäckin ym.: Saariston lento- 39000: liikenteestä. Liitteet XII,126. s. 917 ja 918. 39001: - n:o 456, P a a r m a n i n: Kitisen sillan raken- - Ks. Lentoliikenne. 39002: ·tamisesta Pelkosenniemen-Savukosken maan- 39003: tiellä. Liitteet XII,ll9. s. 908. - Ks. Sillat. 39004: - n:o 464, Korsbäck i n y m.: Valtionpuheli- 39005: - n:o 457, Siltasen ym.: Strömman kanavan mene suoritettavan vuosimaksun poistamisesta 39006: uudelleen rakentamisesta. Liitteet XII,120. s. sokeilta. Liitteet XII,127. s. 919 ja 920. - Ks. 39007: 909. - Ks. Kanavat. Puhelin. 39008: ASIALUETTELO 39009: 39010: 39011: 39012: 39013: E 74/60 39014: 1 39015: 1 39016: 1 39017: 1 39018: 1 39019: 1 39020: 1 39021: 1 39022: 1 39023: 1 39024: 1 39025: 1 39026: 1 39027: 1 39028: 1 39029: 1 39030: 1 39031: 1 39032: 1 39033: Asialuettelo 39034: A. .A.mma.ttikasva.tus: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 195 39035: kunkin taipumuksia vastaavan k<mlutuksen 39036: Agro~Qmit: - Kl!. Yliopisto. hankkimista vaikeuttavien esteiden poistami· 39037: sesta. Liitteet Vill,54. s. 511. L. Siv:aan 111. 39038: Ablma3;1fn ltl>ulu: - Ks. :Maamieskoulut. - Ed. Halisen ym. toiv.al. n:o 260 metsänhoito· 39039: opetusta antavan kurssikeskuksen aikaansaa· 39040: Aidat: - Ks. Poronhoito. misesta Etelä-Savon metsänhoitolautakunnan 39041: alueelle. Liitteet IX,63. s. 617. L. Mtv:aan 114. 39042: Aistivia.Wset: Ed. Peltosen ym. toiv.al. n:o 202 - Ed. V. Turusen ym. toiv.lll. n:o 261 metsätyö· 39043: koulurakemmksen rakentamisesta Jyväskylän läisten ammattikoulutuksen järj·estämisestä va· 39044: kaupunkiin perustettavalle aistiviallisten oppi· kinaiselle pohjalle. Liitteet IX,64. s, 618. L. 39045: laitokselle. Liitteet VIII,61. s. 519. - L. Mtv:aan 114. 39046: Siv:aan 111. - Ed. Niemeliin ym. toiv,al. n:o 262 metsäkurssi· 39047: - Ed. Pohjalaa ym. toiv.al. n:o 321 sokeitten keskuksen aikaansap.ntise.sta Itä·Savo.on. Liit- 39048: henkilöitten kannattavan yrittämiseJJ. turvaa· teet IX,65. s. 619. L. Mtv:aan 114, 39049: vien toimintamuotojen kehittämisestä. Liitteet 39050: :X:,M. s. 746. J..,. Työv:aan 117. - Ks. Invalii.dit. Kauppa- ja teollisuullministeriö. 39051: - Ed. Nordfori!in ym. toiv.al. n:o .322 siviilisokei- Oppisopimuslaki. Sotworvot. 39052: dQil tulosuhteiden selvittiimisestä. Liitteet :X:,55. 39053: 747 ja 748. L. Työv:aan 117. Ammattikoulut: Ed. Rosnellin ym, lak.al. n:o 83 39054: - Ks. Pv.helin. laiksi ammattioppilaitoksista annetun lain 39055: muuttamisesta. Liitteet VID,13. s. 456. L. 39056: .1\jo~t: Ed. :PentiJJ. ym, >toiv.al. n:o 154 am· Siv:aan 99 . 39057: 1113ttikoulun kon~korj&U$0~ton opettl!.j!l-n oikeut- - Ed. l'Iaran ym. rt;oiv.al. n:o 196 määrärahasta 39058: tamisesta antamaan todistus traktorin ajokortin a=attikoulujen opetusohjelmiin liittyvien 39059: sQ.alltia Vllrtlln· Liitteet VII,61. s. 417. L. oppikirjojen ja opettajien ohjeiden laaditutta· 39060: Ltv:aan 109. mi8aksi. Liitteet Vill,55. s. 512. L. Siv:aan 111. 39061: - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 197 koulu- ja 39062: 4-jopa.'(Wot: - Ks. Maanparannus. oppilaskotitilojen rakentamisesta Hämeenlin- 39063: nassa toimivalle ammattikoulujen opettajaopis- 39064: ~: - KI!. Suomen Akatemia. tolle. Liitteet VIII,56. s. 513. L. Siv:aan 111. 39065: - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 198 määrä- 39066: Alanen: - Ks. Järvenlaskut. rahasta EteliirHKmeen keskusammattikoulun 39067: auto-osaston laajentamiseksi. Liitteet Vill,57. 39068: Ala.tornio: - Ks. Emäntäkoulut. s. 514. L. Siv:aan 111. 39069: - Ed. V. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 199 kerho- 39070: AU,k:äytll.vll.t: - Ks. Rautatiet. ohjaajan virkojen perustamisesta keskusammatti· 39071: -mouluihin. Liitteet VIII,58. s. 515. L. Siv:aan 39072: Alipll.ll.llystö: - Ks. Puolustuslaitoa. 111. 39073: - Ks. Ajokortit. Ammattikurssit. Invaliidit. Kou· 39074: Alit)Töl.linYsa.lueet: - Ks. Perusparannukset. lul!!.itos. 39075: Aliupseerit: - Kll. Puolustuslaitos. 39076: Amma.ttikurssit: Ed. Forsiuksen ym. .toiv.al. n:o 39077: Alkoholi.Wke: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 116 kun- 256 määrärahasta teknillistaloudellisten kone- 39078: nille annettavien Alkoholiliikkeen voittovaro· kurssien järjestämistä varten. Liitteet IX,59. 39079: jen käyttämisestä myös nuorisotoiminnan hy· s. 610. L. Mtv: aan 114. 39080: vä.ksi. Liitteet VI,28. s. 313. L. Tv:aan 107. -Ed. V. Niemisen ym. toiv.al. n:o 257 määrä- 39081: rahasta Nurmijärven Rajamäellä sijaitsevan 39082: AluQ.et: - Ks. Kalastus. koneopetuskeskuksen hyväksyruisaksi maata- 39083: loushallituksen alaiseksi oppilaitokseksi. Liit· 39084: Amma.ttikalasta.ja.t: - Ks. Kalastus. teet IX,60. s. 613. L. Mtv:aan 114. 39085: 4 Asialuettelo 1960. 39086: 39087: 39088: - Ed. V. Niemisen ym. toiv.al. n:o 258 määrä- Asuntoetu: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 39089: rahasta Matkun koneopetuskeskuksen uudis- 39090: rakennuksia ja keskuksen täydentämistä var- Asunto-osakeyhtiöt: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 39091: ten. Liitteet IX,61. s. 615. L. Mtv:aan 114. 39092: - Ed. Liinamaan ym. toiv.al. n:o 259 maatalous-, Asuntostipendit: - Ks. Stipendit. 39093: puutarha-, kone- ja metsäalan kurssikeskuksen 39094: aikaansaamisesta Ruuskalan koulutilalle. Liit- Asuntotontit: - Ks. Maankäyttölaki. 39095: teet IX,62. s. 616. L. Mtv:aan 114. 39096: - Ks. Ammattikasvatus. Asuntotuotanto: Ed. Roineen ym. lak.al. n:o 27 39097: laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta. Liit- 39098: Am:maJttiopetus: - Ks. Invaliidit. Kauppa- ja teet IV,18. s. 95. L. Vv:aan 96. 39099: teollisuusministeriö. Oppisopimuslaki. Sotaorvot. 39100: - Ed. Lindblomin ym. lak.al. n:o 124 laiksi 39101: asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi myön- 39102: Amma.ttioppila.itokset: - Ks. Ammattikoulut. 39103: nettävistä tutkimus- ja julkaisumäärärahoista 39104: Apteekit: - Ks. Lääketeollisuus. annetun lain muuttamisesta. Liitteet X,28. s. 39105: 717. L. Työv:aan 101. 39106: Apuraha.t: - Ks. Oppikoulut. Puolustuslaitos. Suo- - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n: o 3 määrärahan 39107: men Akatemia. osoittamisesta rautatieJäisille vuokrattavien 39108: asuntoalueiden ostamista ja niiden kunnosta- 39109: Arkistot: - Ks. Eläkkeet. mista varten. Liitteet IV,113. s. 219. L. Vv:aan 39110: 125. 39111: Armahdus: Ks. Hyväntekeväisyyskaupat. - Ed. Pitsingin ym. rah.al. n :o 4 määrärahan 39112: osoittamisesta !ainoiksi rautatieläisten oma- 39113: Arpa.ja.tset: Ks. Huvit. toimista asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,114. 39114: s. 220. L. Vv:aan 125. 39115: Arvopa.perit: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 39116: Asutus: Ed. Kaasalaisen ym. lak.al. n:o 89 laiksi 39117: Asemakaa.va.lainsä.ädli.ntö: Ed. Vennamon toi v .al. asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä 39118: n:o 146 asemakaavalainsäädännön muuttami- toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta. Liit- 39119: sesta pienkiinteistöjen omistajien katu- ja vie- teet IX,6. s. 547. L. Mtv:aan 100. 39120: märikustannuksia koskevien säännösten osalta. - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 215 valtion 39121: Liitteet VII,53. s. 406. L. Ltv:aan 109. maan hankkimisesta asutustarkoituksiin hallin- 39122: nollista tietä. Liitteet IX,18. s. 567. L. Mtv:aan 39123: Asemat: - Ks. Rautatiet. 112. 39124: Aseriisunta: Ed. Sundeliin toiv.al. n :o 335 ase- - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 223 vapaaehtoisella 39125: riisuntakysymystä koskevasta selvityksestä. kaupalla maanhankintalain nojalla hankitun 39126: Liitteet XI,12. s. 766 ja 767. L. Puolv:aan 118. tilan vapauttamisesta kantatilaan kohdistuneista 39127: rasituksista. Liitteet IX,26. s. 575. L. Mtv:aan 39128: Asevelvolliset: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 330 ase- 112. 39129: velvollisten päivärahan korottamisesta. Liitteet - Ks. Hallavahingot. Maankäyttölaki. Maantiet. 39130: XI,7. s. 761. L. Puolv:aan 118. 39131: - Ed. Puhakan ym . .toiv.al. n:o 331 asevelvol- Asutuslailna.t: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 222 39132: listen lomamatkojen matkakustannusten korvaa- halpakorkoisen asutuslainan myöntämisestä 39133: misesta valtion varoista. Liitteet XI,8. s. 762. ,ennen maankäyttölain voimaantuloa tehdyille 39134: L. Puolv:aan 118. kiinteistökaupoille. Liitteet IX,25. s. 574. L. 39135: - Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 332 asevel- Mtv:aan 112. 39136: vollisten luottamusmiesjärjestelmän aikaansaa- 39137: misesta puolustusvoimiin. Liitteet XI,9. s. 763. Asutusla.uta.kunna.t: - Ks. Asutusrahasto. 39138: L. Puolv:aan 118. 39139: Asutusrahasto: Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n:o 39140: - Ks. Sotilasavustukset. 221 asutusrahaston lainojen välittämisen siir- 39141: tämisestä kuntien asutuslautakunnille. Liitteet 39142: Asia.nomista.ja.t: - Ks. Oikeudenkäynti. IX,24. s. 573. L. Mtv:aan 112. 39143: Aska.rteluopisto: Ed. Salinin ym. toiv.al. n:o 204 - Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 228 pienyrit- 39144: askarteluopiston rakentamisesta Hyvinkäälle. täjälainojen myöntämisestä asutusrahaston va- 39145: Liitteet Vill,63. s. 522. L. Siv:aan 111. roista. Liitteet IX,31. s. 580. L. Mtv:aan 113. 39146: 39147: Assistentit: - Ks. Yliopisto. Asutustiet: Ed. Svinhufvudin ym. •toiv.al. n :o 39148: 143 asutusteiden ottamisesta tielain mukaisiksi 39149: Asumiserolisä: - Ks. Työttömyys. paikallisteiksi. Liitteet VII,50. s. 403. L. 39150: Ltv:aan 108. 39151: Asumiskusta.nnukset: - Ks. Stipendit. - Ed. Puhakan ym. toiv.al. n:o 294 asutustien 39152: rakentamisesta Karjalan pikatieltä Purujärven 39153: Asunnot: - Ks. Lääkärit. Maamieskoulut. Rauta- kohdalta Marjoniemen .tielle Papinojan kohtaan. 39154: tiet. Liitteet IX,97. s. 656. L. Mtv:aan 116. 39155: A!!ia,lu~tt~lo 1960, 5 39156: 39157: - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 295 määrärahasta E. 39158: asutusteiden kuntoonpano-, kunnossapito- ja 39159: talviaurauskustannuksiin. Liitteet IX,98. s. 657. Eduskunta.: - Ks. Edustajanvaalit. Valtiopäivä- 39160: L. Mtv:aan 116. järjestys. Valtiovarainvaliokunta. 39161: - Ks. Maantiet. 39162: Edustaja.nva.alit: Ed. Kaitilan ym. lak.al. n:o 1 39163: Asutusyhteismetsä.t: Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. laiksi kansanedustajain vaaleista annetun lain - 39164: n:o 224 asutusyhteismetsien perustamisen hel- väliaikaisesta muuttamisesta. Liitteet 1,1. s. 7. 39165: pottamisesta. Liitteet IX,27. s. 576. L. Mtv:aan L. Prv: aan 95. 39166: 112. 39167: - Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 225 lisäalueen Ehdollepano: - Ks. Virkamiehet. 39168: antamisesta osuutena yhteismetsään. Liitteet 39169: IX,28. s. 577. L. Mtv:aan 113. Elatus: - Ks. Huoltoapulaki. 39170: Ateneum: - Ks. Taidemuseot. Ela.tusa.pu: Ed. Rosnellin ym. lak.al. n:o 7 laiksi 39171: lapsen elatusavun turvaamisesta eräissä tapauk- 39172: Audiovisua.aJ.inen opetllSDl.alteriaa.J.i: - Ks. Puolus- sissa annetun lain muuttamisesta. Liitteet II,3. 39173: tuslaitos. s. 37. L. Vv:aan 96. 39174: Aukioloa.ika: - Ks. Kauppaliikkeet. 39175: Elinkeinot: Ed. Marttilan ym. lak.al. n:o 40 laiksi 39176: Aukkohakkuu: - Ks. Metsätalous. elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun 39177: lain muuttamisesta. Liitteet VI,l. s. 273. L. 39178: Aura.us: - Ks. Asutustiet. Maantiet. Tv:aan 97. 39179: 39180: Autot: Ed. Mattilan ym. toiv.al. n:o 152 autonkat- Elinkorko: Ks. Tapaturmavakuutus. 39181: sastusaseman rakentamisesta pääkaupunkiin tai 39182: sen läheisyyteen. Liitteet VII,59. s. 414. L. Elintarvikkeet: Ed. Salmela-Järvisen ym. toiv.al. 39183: Ltv:aan 109. n:o 117 elintarvikelainsäädännön yhtenäistämi- 39184: - Ed; Hallbergin ym. toiv.al. n:o 153 eräitä auto- sestä. Liitteet VI,29. s. 314. L. Tv:aan 107. 39185: varusteita koskevien määräysten tarkistami- - Ed. Tenhiälän ym . .toiv.al. n:o 118 elintarvike- 39186: sesta. Liitteet VII,60. s. 416. L. Ltv:aan 109. lainsäädännön yhtenäistämisestä. Liitteet VI,30. 39187: - Ks. Ammattikoulut. Moottoriajoneuvovero. Tuon- s. 315. L. Tv:aan 107. 39188: tisäännöstely. 39189: Eläinlääkintäkorkea.koulu: - Ks. Hevoset. 39190: Autova.rikot: - Ks. Postilaitos. 39191: Eläinvahingot: - Ks. Verotus. 39192: Avioliittola.ki: Ed. V. K. Turusen ym. toiv.al. 39193: n:o 7 avioliittolain siviilivihkimistä koskevien Eläkkeet: Ed. Hostilan ym. lak.al. n:o 10 laiksi 39194: säännösten uudistamisesta. Liitteet II,6. s. 43. virkamieseläkkeistä annetun lain muuttamisesta. 39195: L. Lv:aan 102. Li1tteet IV,l. s. 59. L. Vv:aan 96. 39196: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 27 suojeluskunta· 39197: Aviollinen syntyperä: Ed. Tuulen ym. lak.al. n:o 6 järjestössä palvellun ajan huomioon ottamisesta 39198: laiksi aviollisesta syntyperäs·tä annetun lain eläkettä määrättäessä. Liitteet IV,44. s. 136. 39199: muuttamisesta. Liitteet II,2. s. 35. L. l.Y:aan L. Vv:aan 103. 39200: 96. - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 28 tuomiokuntien 39201: arkistoapulaisten oikeuttamisesta saamaan eläke 39202: Avoin yhtiö: - Ks. Leimavero. valtion varoista. Liitteet IV,45. s. 137. L. 39203: Vv:aan 103. 39204: - Ed. Matilaisen ym. toiv.al. n:o 29 valtion työn- 39205: tekijäin eläkkeiden laskemiaperusteiden muutta· 39206: misesta. Liitteet IV,46. s. 138. L. Vv:aan 103. 39207: B. - Ed. Aulangon ym. •toiv.al. n:o 265 yksityisten 39208: Bensiini: - Ks. Polttoaineet. maataloudellisten, kiotitaloudellisten ja kotiteol- 39209: lisuusoppilaitosten toimihenkilöiden eläke-etujen 39210: Brahelinna: - Ks. Emäntäkoulut. turvaamisesta. Liitteet IX,68. s. 623. L. Mtv:aan 39211: 114. 39212: - Ed. Heinosen ym. toiv.al. n:o 310 eläketurvan 39213: aikaansaamisesta vähävaraisilla siviilileskille ja 39214: heidän huollettavinaan oleville siviiliorvoiUe. Liit- 39215: D. teet X,43. s. 734, L. Työv:aan 117. 39216: - Ks. Kansakoulut. Kansaneläke. Kansaneläkelaki. 39217: Diesel: - Ks. Polttoaineet. Rajavartiolaitos. Tulo- ja omaisuusvero. Verotus. 39218: Dosentit: - Ks. Yliopisto. Emännöitsijil.t: - Ks. Rajavartiolaitos. 39219: 6 Asialuettelo 1960. 39220: 39221: 39222: Emäntäkoulut: Ed. Halisen ym. toiv.al. n:o 247 Hehtaa.ri.raja: - Ks. Työllisyys. 39223: määrärahasta Brahelinnan emäntäkoulun koulu- 39224: rakennuksen suunnittelua varten. Liitteet IX,50. Heinävesi: - Ks. Voimalaitokset. 39225: s. 601. L. Mtv:aan 114. 39226: - Ed. Lahden ym. toiv.al. n:o 248 emäntäkoulun Helsinki: - Ks. Taidemuseot. Yliopisto. 39227: perustamisesta Kymenlaaksoon. Liitteet IX,51. 39228: s. 602. L. Mtv:aan 114. HengityshaJ.vaus: - Ks. Lapsihalvaus. 39229: - Ed. NiskaJan ym. toiv.al. n:o 249 emäntäkoulun 39230: perustamisesta Alatornion kuntaan. Liitteet Henkilöautot: - Ks. Autot. Moottoriajoneuvovero. 39231: IX,52. s. 603. L. Mtv:aan 114. Tuontisäännöstely. 39232: - Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 250 määrärahasta 39233: lisärakennuksen rakentamista varten Suonen- Hevoset: Ed. Mattilan ym. toiv.al. n:o 263 valtion 39234: joen emäntäkoululle. Liitte,et IX,53. s. 604. L. hev·osjalostuslairtoksen siirtämisestä Mäntsälän 39235: Mtv:aan 114. Hautjärvelle. Liitteet IX,66. s. 620. L. Mtv:aa.n 39236: 114. 39237: Ennakkoperintälaki: Ed. Aition ym. lak.al. n: o 33 -Ed. V. Niemisen ym. toiv.al. n:o 264 määrä- 39238: laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta. Liit- rahasta jalostusoriitteen osto- ja hoitoavustuksia 39239: Iteet IV,24. s. 111. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- varten. Liitteet IX,67. s. 621. L. Mtv:aan 114. 39240: tää Ltv:n lausunto, 97. - Ed. Mattilan ym. rah.al. n: o 20 määrärahan osoit- 39241: - Ed. Tuulen ym. lak.al. n: o 34 laiksi ennakko- tamisesta hevostalouden edistämiseksi. Liitteet 39242: perintälain muuttamisesta. Liitteet IV,25. s. IV,130. s. 240. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää 39243: 112. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n lau- Mtv:n lausull!to, 126. 39244: sunto, 97. 39245: Hinnat: - Ks. Kansakoulut. Maankäyttölaki. 39246: Enontekiö: - Ks. Maankäyttölaki. 39247: Hintatakuu: - Ks. Maatalous. 39248: Erikoislääkärit: - Ks. Lääkärit. 39249: Hirvet: Ed. Lindhin ym. toiv.al. n:o 151 hirvi- 39250: Eroraha.: - Ks. Rajavartiolaitos. vahinkojen korvaamista koskevien säännösten 39251: muuttamisesta. Lii!tteet VII,58. s. 412 ja 413. 39252: Evijä.rvi.: - Ks. Voimalaitokset. L. Ltv:aan 109. 39253: 39254: Hirvikoski: - Ks. Sillat. 39255: 39256: F. Hovila: - Ks. Karjanhoitokoulut. 39257: Farma.kologia: - Ks. Yliopisto. Huittinen: - Ks. Vankeinhoitolaitos. Virastot. 39258: 39259: Huoltoarpula.ki: Ed. Matilaisen ym. lak.al. n: o 59 39260: laiksi huoltoapulain muut,tamisesta. Liitteet 39261: H. VII,15. s. 351. L. Ltv:aan 98. 39262: - Ed. V. R. Virtasen ym. lak.al. n:o 60 laiksi 39263: Ha.kkeet: - Ks. Voimalaitokset. huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VII,16. s. 39264: 353. L. Ltv:aan 98. 39265: Ha.kkuupaikkaperi.aa.te: - Ks. Kunnallisverotus. - Ed. Salmela-Järvisen ym. lak.al. n: o 61 laiksi 39266: huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VII,17. s. 39267: Hallava.hingot: Ed. Savelan ym. toiv.al. n:o 280 354. L. Ltv:aan 98. 39268: hallan viljelyskasveille aiheuttamien vahinkojen - Ed. I. Virtasen ym. lak.al. n:o 62 laiksi huolto- 39269: arvioinnin ja vahingoista maksettavien korvaus- apulain muuttamisesta. Liitteet VII,18. s. 356. 39270: ten suorittamisen saattamisesta pysyvien sään- L. Ltv:aan 98. 39271: nösten alaiseksi. Liitteet IX,83. s. 640. L. -Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 147 huoltoapu- 39272: Mtv:aan 115. laissa tarkoitetun vieraskuntalaisten huollon kor- 39273: -Ed. Timosen ym. toiv.al. n:o 281 hallavahinko- vausmenetelmän muuttamisesta. Liitteet VII,54. 39274: jen määrän vähentämisestä asutustilallisten lai- s. 407. L. Ltv:aan 109. 39275: nojen korko- ja lyhennyseristä. Liitteet IX,84. 39276: s. 641. L. Mtv:aan 115. Huoltokassat: - Ks. Rautatieläiset. 39277: 39278: Hallinto: - Ks. Asutus. Koululaitos. Muutoksen- Huoltolaki: - Ks. Huoltoapulaki. Invaliidit. 39279: haku. Taloushallinto. Tieteellinen tutkimustyö. 39280: Huoltorakennukset: - Ks. Rautatiet. 39281: Hamina: - Ks. Telakat. 39282: Huoneenvuokra: - Ks. Vuokrasäännöstely. 39283: Hankintalisät: - Ks. Minimipalkat. 39284: Huvit: Ed. Proeopen ym. toiv.al. n:o 137 yhdis- 39285: Hautausavustus: - Ks. Kansaneläkelaki. tysten järjestämiä juhlia ja pienehköjä arpajai- 39286: sia koskevien määräysten yksinkertaistamisesta. 39287: Hautjä.rvi.: - Ks. Hevoset. Liitteet VII,44. s. 393 ja 395. L. Ltv:aan 108. 39288: Asialuettelo 1960. 7 39289: 39290: Hyvinkää: - Ks. Askarteluopisto. Rautatiemuseo. Irtaimistol.a.inat: - Ks. Maankäyttölaki. 39291: 39292: Hyväntekeväisyyskaupat: Ed. Kalliokosken ym. IsojaJro: Ed. Vennamon lak.al. n:o 90 laeiksi iso- 39293: lak.al. n:o 9 hyväntekeväisyyskauppoihin osal- jaosta Kuusamon kunnassa annetun lain sekä 39294: listuneiden armahduslaiksi. Liitteet II,5. s. 39. Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankintalain 39295: L. Lv:aan 96. muut•tamisesta. Liitteet IX,7. s. 548. L. Mtv:aan 39296: 100. 39297: Hämeenkyrö: - Ks. Kotitalouskoulut. Virastot. 39298: Isännänpalkka: - Ks. Verotus. 39299: Hämeenlinna: - Ks. Ammattikoulut. 39300: Isäntäopistot: - Ks. Maamieskoulut. 39301: HöyryvoimaJ.aitokset: - Ks. Voimalaitokset. 39302: Itära.ja: - Ks. Poronhoito. 39303: 39304: I. 39305: Iisalmi: - Ks. Järvenlaskut. J. 39306: Ikaalinen: - Ks. Sillat. Jakokunnat: - Ks. Manttaalikuntalaitos. 39307: Ikälisät: - Ks. Kodinhoitajat. Jakolaitos: Ed. Kosolan ym. lak.al. n:o 68 laiksi 39308: tilan osittamisen edellytyksistä. Liitteet VII,24. 39309: Ikärajat: Ed. Tiekson ym. toiv.al. n:o 8 tutkimuk· s. 364. L. Ltv:aan 99. 39310: sen toimittamisesta käsitteitä ,lapsi" ja ,nuori - Ks. Isojako. Leimavero. Manttaalikuntalaitos. 39311: henkilö" tarkoittavien ikärajojen yhtenäistämi· 39312: seksi lainsäädännössämme. Liitteet II,7. s. 44. Jalostusoriit: - Ks. Hevoset. 39313: L. Lv:aan 102. 39314: - Ks. Kunnallisvaalit. Joensuu: - Ks. Postilaitos. Puunjalostusteollisuus. 39315: Ilmoitusvelvoillsuus: - Ks. Verotus. Jurva.njärvi: - Ks. Kuivatustyöt. 39316: Ilomantsi: - Ks. Voimalaitokset. Jyväskylä: - Ks. Aistivialliset. 39317: Iltakoulut: - Ks. Oppikoulut. Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu: Ed. 39318: Hyytiäisen ym. toiv.al. n: o 188 kasvatustieteel- 39319: Invaliidira.b.a: - Ks. Aistivialliset. Invaliidit. lisen tutkimuslaitoksen perustamisesta Jyväsky- 39320: län kasvatus.opillisen korkeakoulun yhteyteen. 39321: Invaliidit: Ed. Torven ym. lak.al. n: o 120 laiksi Liitteet VIII,47. s. 503. L. Siv:aan 111. 39322: invaliidirahalain muuttamisesta. Liitteet X,24. 39323: s. 711. L. Työv: aan 101. Järjestyksen turvaaminen: Ed. Niirasen ym. toiv. 39324: - Ed. Väyrysen ym. toiv.al. n:o 314 toimenpi- al. n:o 138 aatteellisten yhdistysten järjestä- 39325: teistä invaliidihuoltolain muuttamiseksi invalii- mien yleisten tilaisuuksien järjestyksen valvon- 39326: d~en ammattikoulutuksen edellytysten turvaami- nasta aiheutuvien maksujen suorittamisesta val- 39327: seksi. Liitteet X,47. s. 738. L. Työv: aan 117. tion varoista. Liitteet VII,45. s. 397. L. Ltv:aan 39328: - Ed. Heinosen ym. toiv.al. n:o 315 esi,tyksen 108. 39329: antamisesta invaliidirahalain muuttamisesta. 39330: Liitteet X,48. s. 740. L. Työv:aan 117. Järvenlaskut: Ed. Salmisen toiv.al. n:o 288 Maa- 39331: - Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 316 invalidien eri· ninkajärven laskuhankkeen toteuttamisesta. Liit- 39332: tyissairaaloita ja ammattikouluja koskevan lain •teet IX,91. s. 649. L. Mtv: aan 116. 39333: aikaansaamisesta. Liitteet X,49. s. 741. L. - Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n:o 291 Korppisen-, 39334: 'fyöv:aan 117. Alasen- ym. järvien laskuhankkeen toteuttami- 39335: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 317 invaliidien ja sesta Iisalmen maalaiskunnassa. Liitteet IX,94. 39336: heidän perheittensä toimeentulon turvaamisesta. s. 653. L. Mtv:aan 116. 39337: Liitteet X,50. s. 742. L. Työv:aan 117. 39338: - Ed. Niskalan ym. toiv.al. n:o 318 lisäkorvauk- 39339: sen suorittamisesta eräille sotavammaisille. Liit- 39340: teet X,51. s. 743. L. Työv: aan 117. 39341: - Ed. Miikin ym. toiv.al. n:o 319 invaliidihuolto- K. 39342: järjestöjen huoltolaitostensa rakentamiseen saa- 39343: mien lainojen lyhennyserien siirtämisestä. Liit· Kadonneet henkilöt: - Ks. Rikosten selvittämi- 39344: teet X,52. s. 744. L. Työv:aan 117. nen. 39345: - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n: o 11 määrärahan 39346: oso:i!ttamisesta korvausten maksamiseen takautu- Kadut: - Ks. Asemakaavalainsäädäntö. 39347: vasti luokkasodassa punaisten puolella invali- 39348: deiksi tulleille. Liitteet IV,121. s. 229. L. Kaisa.nsalmi: - Ks. Sillat. 39349: Vv:aan 125. 39350: - Ks. Kansaneläke. Sairaalat. Kaivosteollisuus: - Ks. Verotus. 39351: 8 Asialuettelo 1960. 39352: 39353: 39354: Kaivostoiminta: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 8 - Ed. Leinosen lak.al. n:o 78 laiksi kansakoulu- 39355: määrärahan osoittamisesta Otanmäki Oy:n lain muuttamisesta. Liittee<t VIII,8. s. 442. L. 39356: osakepääoman korottamiseksi Misin alueen kai· Siv:aan 99. 39357: vostoiminnan kehittämistä varten. Liitteet - Ed. Sundeliin ym. lak.al. n: o 79 laiksi kansa- 39358: IV,118. s. 225. L. Vv:aan 125. koululain muuttamisesta. Liitteet VIII.9. s. 443 39359: - Ks. Malminetsintä. ja 445. L. Siv:aan 99. 39360: - Ed. Koivusen ym. lak.al. n:o 80 laiksi kansa- 39361: Jta,la.nviljelyslaitokset: Ed. J. E. Partasen ym. koululain muuttamisesta. Liitteet VIII,10. s. 39362: toiv.al. n:o 267 kalanviljelyslaitoksen perusta- 447. L. Siv:aan 99. 39363: misesta Kuhmon kunnan alueelle. Liitteet IX,70. - Ed. Kalavaisen ym. lak.al. n:o 81 laiksi kansa- 39364: s. 625. L. Mtv:aan 115. koululai>toksen viranhaltijain palkkauksesta ja 39365: .-- Ed. Kukkosen ym. rah.al. n: o 26 määrärahan eläkkeistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet 39366: osoittamisesta Pohjois-Karjalan maanviljelys- VIII,11. s. 449. L. Siv:aan 99. 39367: seuralle kalanviljelyslaitoksen toiminnan tuke- - Ed. Sundeliin ym. lak.al. n:o 82 laiksi kansa- 39368: miseksi. Liitteet IV,136. s. 248. L. Vv:aan, koululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja 39369: jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, 126. eläkkeistä annetun lain muuttamisesta. Liititeet 39370: VIII,12. s. 452 ja 454. L. Siv:aan 99. 39371: Ka.J.a.stus: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 149 kalastus- - Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 177 kun- 39372: . lainsäädännön saattamisesta nykyisiä tarpeita nille kansakoulujen vuotuismenoihin annetta- 39373: vastaavaksi. Liitteet VII,56. s. 410. L. Ltv:aan van valtionavustuksen porrastamisesta. Liitteet 39374: 109. VIII,36. s. 489. L. Siv:aan 110. 39375: ,-- Ed. Vennamon toiv.al. n:o 150 paikallisen väes- - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 178 kansakoulu- 39376: tön kalastusoikeuksien järjestämisestä valtion rakennusten normaalihintojen korottamisesta. 39377: vesissä oikeudenmukaiselle kannalle. Liitteet Liitteet VIII,37. s. 490. L. Siv:aan 110. 39378: VII,57. s. 411. L. Ltv:aan 109. - Ed. Saukkosen ym. toiv.al. n:o 179 kansa- 39379: koululainsäädännön tarkistamisesta kansakoulu- 39380: ,_ Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 268 satamista trooli- 39381: laitoksen kehittämistä kaupunkikunnissa sil- 39382: kalastajille. Liitteet IX,71. s. 626 ja 627. L. 39383: mällä pitäen. Liit•teet VIII,38. s. 491. L. 39384: Mtv:aan 115. Siv:aan 110. 39385: .,.... Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 25 määrä- - Ed. Lindemanin toiv.al. n:o 180 kansakoulu- 39386: rahan osoittamisesta !ainoiksi ammattikalasta- lain muuttamista koskevan esityksen antami- 39387: jille alusten sekä välineistön hankkimiseksi. sesta. Liitteet VIII,39. s. 492 ja 493. L. Siv:aan 39388: Liitteet IV,135. s. 246 ja 247. L. Vv:aan, jonka 110. 39389: tulee pyytää Mtv:n lausunto, 126. - Ed. Sundelliu ym. toiv.al. n:o 181 kansakoulu- 39390: .,... Ks. Maantiet. Vuokra-alueiden lunastaminen. asetuksen 18 § :n 3 momentin muuttamisesta. 39391: Liitteet VIII,40. s. 494 ja 495. L. Siv:aan 110. 39392: .Jtalastuslaki: Ed. Haapasalon ym. lak.al. n:o 69 - Ed. Nederström-Lundenin ym. toiv.al. n:o 182 39393: laiksi kalastuslain muuttamisesta. Liitteet kansakouluun kuuluvan keskikoulun perusta- 39394: VII,25. s. 370. L. Ltv: aan 99. mista koskevan kansakouluasetuksen 36 §: n 39395: muuttamisesta. Liittee<t VIII,41. s. 496. L. 39396: Kala.talous: Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 266 Siv:aan 110. 39397: kalataloudellisen mmvottelukunnan asettami- - Ed. Tiekson ym. toiv.al. n:o 183 toimenpiteistä 39398: sesta. Liitteet IX,69. s. 624. L. Mtv:aan 115. toisen kotimaisen kielen ja yhden vieraan kie- 39399: - Ks. Kalastuslaki. len opetuksen järjestämiseksi kansalaiskoulussa. 39400: Liitteet VIII,42. s. 498. L. Siv:aan 110. 39401: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 184 syrjäseutujen 39402: Kalleusluokitus: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 128 lasten kansakouluun tulosta aiheutuvan rasi- 39403: kalleusluokituksen saattamisesta tosioloja vas- tuksen täydellisestä korvaamisesta. Liitteet 39404: taavaksi. Lii<tteet VII,35. s. 384. L. Ltv:aan VIII,43. s. 499. L. Siv:aan 110. 39405: 108. - Ks. Liikuntakasvatus. 39406: Xalliinpa.ikanluokitus: - Ks. Kunnat. Kansa.la.iskoulu: - Ks. Kansakoulut. 39407: 39408: Ka.natalous: - Ks. Siipikarjanhoito. Ka;nsa.la.:tssota.: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 311 39409: vuoden 1918 taistelijoiden toimeentulon turvaa- 39410: Kanavat: Ed. Siltasen ym. to1v.al. n:o 457 Ström- misesta. Liitteet X,44. s. 735. L. Työv:aan 117. 39411: man kanavan uudelleen rakentamisesta. Liit- 39412: teet XII,120. s. 909. L. Kulkv:aan 124. Kansa.nbudjettik:onttori: - Ks. Taloushallinto. 39413: - Ks. Maantiet. 39414: Kansa.neläke: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 304 39415: Kansakoulut: Ed. Leinosen ym. lak.al. n:o 76 kansaneläkelainsäädännön uudistamisesta. Liit- 39416: laiksi kansakoululain 2 §: n muuttamisesta. Liit- teet X,37. s. 728. L. Työv:aan 116. 39417: teet VIII,6. s. 438. L. Siv:aan 99. - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 305 kansaneläke- 39418: -Ed. A. Tuomisen ym. lak.al. n:o 77 laiksi lainsäädännön antaman tturvan ulottamisesta 39419: kansakoululain 2 § :n muuttamisesta. Liitteet koskemaan henkisessä kehityksessä jälkeenjää- 39420: VIII,7. s. 440. L. Siv:aan 99. neitä. Liitteet X,38. s. 729. L. Työv:aan 116. 39421: Asialuettelo 1960. 9 39422: 39423: - Ed. E. Mannisen ym. toiv.aL n:o 306 alaikäisiä Kasvatustiede: - Ks. Jyväskylän kasvatusopilli- 39424: lapsia huoltavien kansaneläkkeen nauttijain nen korkeakoulu, Kasvatustieteen tutkimuslai- 39425: eläkkeiden korottamisesta. Liitteet X,39. s. 730. tos. 39426: L. Työv:aan 117. 39427: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 307 kansaneläkkeen Kasvatustieteen tutkimuslaitos: Ed. V. E. Partasen 39428: antamista invaliidille työkyvyttömyyden perus- ym. toiv.al. n:o 189 toimenpiteistä pedagogisen 39429: teella koskevien säännösten muuttamisesta. Liit- instituutin aikaansaamiseksi. Liitteet VIII,48. 39430: teet X,40. s. 731. L. Työv:aan 117. s. 504. L. Siv:aan 111. 39431: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 308 kuntien saatta- 39432: misesta tasasuhtaiseen asemaan kansaneläkkei- Ka.to: - Ks. Hallavahingot. 39433: den tukiosien perimiseen nähden. Liitteet X,41. 39434: s. 732. L. Työv:aan 117. Katsastus: - Ks. Autot. 39435: Xa.nsa.neläkelaki: Ed. Hostilan ym. lak.al. n:o 110 Kauppa.- ja. teollisuusministeriö: Ed. Haran ym. 39436: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet toiv.al. n:o 18 eräiden virkojen perustamisesta 39437: X,14. s. 696. L. Työv:aan 101. kauppa- ja teollisuusministeriön ammlllttikasva- 39438: - Ed. Alangon ym. lak.al. n: o 111 laiksi kan- tusosastoon. Liitteet IV,35. s. 125. L. Vv:aan 39439: saneläkelain muuttamisesta. Liit,teet X,15. s. 102. 39440: 698. L. Työv:aan 101. -Ed. V. K. Turusen ym. toiv.al. n:o 19 pätevän 39441: - Ed. Matilaisen ym. lak.al. n:o 112 laiksi kan- virkamieskunnan lisäämisestä teknillisen ope- 39442: saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,16. s. tuksen kehittämisestä vastuun kantavaan viras- 39443: 700. L. Työv:aan 101. ltoon. Liitteet IV,36. s. 126. L. Vv:aan 102. 39444: - Ed. Siisk,osen ym. lak.al. n:o 113 laiksi kan- 39445: saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,17. s. - Ed. V. K. Turusen ym. toiv.al. n:o 20 meren- 39446: 701, L. Työv:aan 101. kulkua koskevan ammattiopetuksen valvomisen 39447: ja ohjaamisen uudelleen järjestämisestä. Liit- 39448: - Ed. Halisen ym. lak.al. n:o 114 laiksi kansan- 39449: teet IV,37. s. 127. L. Vv:aan 102. 39450: eläkelain muuttamisesta. Liitteet X,18. s. 703. 39451: L. Työv:aan 101. Kauppalat: - Ks. Maankäyttölaki. Maanvuokra. 39452: - Ed. Forsiuksen ym. lak.al. n:o 115 laiksi kan- 39453: saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,19. s. Kauppaliikkeet: Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 299 39454: 704. L. Työv:aan 101, 39455: esityksen antamisesta lainmuutokseksi, jolla 39456: - Ed. Mustosen ym. lak.al. n:o 116 laiksi kan- myymälöiden aukioloaika tehdään mahdolliseksi 39457: saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,20. s. 39458: myös iltaisin. Liitteet X,32. s. 723. L, Työv:aan 39459: 705. L. Työv:aan 101. 39460: 116. 39461: Kansanopistot: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 39462: Ka.uppa.puuta.rha.t: - Ks. Puutarhat. 39463: Kansantalousministeriö: - Ks. Taloushallinto. 39464: Kauppa.voitto: - Ks. Verotus. 39465: Ka.nsanta.udit: - Ks. Terveydenhoito. 39466: Kaupungit: - Ks. Kansakoulut. Maankäyttölaki. 39467: Kansanterveys: Ks. Terveydenhoito. Maanvuokra. 39468: 39469: Kansanurheilu: Ks. Urheilu. Kavallukset: - Ks. Yleishyödylliset järjestöt. 39470: Kansanäänestys: - Ks. Yleisradio. Keittiöt: - Ks. Koetoiminta. 39471: Ka.ntahenkilökunta.: - Ks. Puolustuslaitos. Raja- Keittä.jättäret: - Ks. Rajavartiolaitos. 39472: vartiolaitos. 39473: Kelirikko: - Ks. Laivaliikenne. 39474: Kantatiet: - Ks. Maantiet. 39475: Kemi: - Ks. Malminetsintä. 39476: Ka.ntatila.t: - Ks. Asutus. 39477: Karhula.: - Ks. Liikenne. Oppikoulut. Kemijärvi: - Ks. Puunjalostusteollisuus. 39478: 39479: Ka.ris-Billnäs sa.mskola.: - Ks. Oppikoulut. Kerho-ohja.a.ja.t: - Ks. Ammattikoulut. 39480: 39481: Ka.rja.a.: - Ks. Oppikoulut. Kerta.usha.rjoitukset: - Ks. Puolustuslaitos. 39482: 39483: Ka.rja.nhoitokoulut: Ed, Jämsenin ym. toiv.al. n:o Keskikoulut: - Ks. Kansakoulut. 39484: 254 Keski-Suomen karjatalouskoulun ottami- 39485: sesta valtion haltuun. Liitteet IX,57. s. 608. L. Keskusa.mma.ttikoulut: - Ks. Ammattikoulut. 39486: Mtv:aan 114. 39487: - Ed. Timosen ym. toiv.al. n:o 255 karjatalous- Keskusläm.mittäjä.t: - Ks. Työaika. 39488: koulun perustamisesta Hovilan k,oulutilalle Nur- 39489: meksen maalaiskuntaan. Liitteet IX,58. s. 609. Keskusra.hasto: - Ks. Kunnat. 39490: L. Mtv:aan 114. 39491: - Ks. Maamieskoulut. Keskussa.ira.alat: - Ks. Mielisairaslaki. Sairaalat. 39492: 39493: 2 E 74/60 39494: 10 Asialuettelo 1960. 39495: 39496: 39497: Keskusva.nklla.t: - Ks. Vankeinhoitolaitos. - Ed. Timosen ym. toiv.al. n:o 273 liikkuvan 39498: koetoiminnan aloittamisesta Pohjois-Karjalassa. 39499: Keuruu: - Ks. Virastot. Liitteet IX,76. s. 633. L. Mtv:aan 115. 39500: - Ed. Lahden ym. toiv.al. n:o 279 määrärahasta 39501: Kiinnitetyt laina.t: - Ks. Kunnallisverotus. Työtehoseuralle koekeittiön rakentamiseksi puuta 39502: polttoaineena käytJtävien liesien ym. laitteiden 39503: Kiinteistöt: Ks. Asemakaavalainsäädäntö. Asu- kokeilu- ja tutkimustyötä varten. Liitteet IX,82. 39504: tuslainat. s. 639. L. Mtv: aan 115. 39505: - Ks. Kotitalous. 39506: Kirjanpitolaki: Ed. Hallbergin ym. lak.al. n: o 8 39507: laiksi kirjanpitolain muuttamisesta. Liitteet Koirasalmi: - Ks. Sillat. 39508: II,4. s. 38. L. Lv:aan 96. 39509: Kokoustalot: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 209 val- 39510: Kirjanpitovelvolliset: - Ks. Verotus. tion takuun myöntämisestä kokoustalojen ra- 39511: kentamiseen maaseudulle annettaville lainoille. 39512: Liitteet VIII,68. s. 528. L. Siv:aan 112. 39513: Kirjeopisto: Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 39514: 203 toimenpiteistä valtion kirjeopiston perustami- Koljonvirta.: - Ks. Sillat. 39515: seksi. Liitteet VIII,62. s. 521. L. Siv:aan 111. 39516: Konekeksinnöt: - Ks. MaatalouskoneEl!t. 39517: Kirjurit: - Ks. Postilaitos. 39518: Konekurssit: - Ks. Ammattikurssit. 39519: Kirkko: - Ks. Usmonnonvapauslaki. 39520: Koripallo: - Ks. Liikuntakasvatus. 39521: Kirkollisverotus: Ed. V. E. Partasen toiv.al. n:o 39522: 135 tutkimuksen toimittamisesta kirkollisvero- Korkeakoulut: - Ks. Jyväskylän kasvatusopillinen 39523: tuksessa esiintyvien epäkohtien poistamisesta. korkeakoulu. Opintolainat. Yliopisto. 39524: Liitteet VII,42. s. 391. L. Ltv:aan 108. 39525: Korko: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 11 lainakoron 39526: Kitisenjoki: - Ks. Sillat. korottamisen estämisestä. Liitteet V,3. s. 267. 39527: L. Pv:aan 102. 39528: Kittilä: Ks. Maamieskoulut. - Ks. Hallavahingot. Kunnallisverotus. Verotus. 39529: Vesijohdot. 39530: KiuraJ.a.: - Ks. Sillat. 39531: Korppinen: - Ks. Järvenlaskut. 39532: Kiuruvesi: - Ks. Pienviljelijät. 39533: Korvaus: - Ks. Asevelvolliset. Hallavahingot. 39534: Kivennäism.aa.: - Ks. Maanparannus. Hirvet. Huoltoapulaki. Invaliidit. Kansakoulut. 39535: Oikeudenkäynti. Tapaturmavakuutus. Tielaki. 39536: K'i.venra.iva.us: Ed. Airon ym. toiv.al. n:o 276 mää- Työttömyyskorvaus. Voi. 39537: rärahasta yksinkertaisten kivenraivaukseen so- 39538: pivien laitteiden tutkimista ja kehittämistä Kot:im.a.iset kielet: - Ks. Kansakoulut. 39539: varten. Liitteet IX,79. s. 636. L. Mtv:aan 115. 39540: - Ed. Niemelän ym. rah.al. n: o 21 määrärahan Kotiseutujärjestöt: - Ks. Huvit. 39541: osoittamisesta !ainoiksi kivenraivauskustannus- 39542: ten rahoittamiseen. Liitteet IV,131. s. 241. L. Kotitalous: Ed. Lahden ym. rah.al. n:o 23 maara- 39543: Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, rahan osoittamisesta Työtehoseuralle kotitalou- 39544: 126. den tutkimus- ja kokeilutoimintaa sekä tutki- 39545: - Ks. Uudisraivaus. mustulosten tunnetuksi tekemistä varten. Liit- 39546: teet IV,133. s. 243. L. Vv:aan, jonka tulee 39547: Kivisalmi: - Ks. Sillat. pyytää Mtv:n lausunto, 126. 39548: - Ed. Lahden ym. rah.al. n: o 24 määrärahan 39549: Knihtikontra.hdit: - Ks. Isojako. osoittamisesta kotitalouden neuvontatyön edis- 39550: tämiseen. Liitteet IV,134. s. 245. L. Vv:aan, 39551: Kodinhoita.ja.t: Ed. Siltasen ym. toiv.al. n:o 113 jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, 126. 39552: valtion osallistumisesta kunnallisten kodinhoi- - Ks. Oppivelvollisuus. 39553: tajien ikälisien maksamiseen. Liitteet VI,25. 39554: s. 309. L. Tv:aan 107. Kotitalouskoulut: Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 251 39555: talouskoulun peru&tamisesta Osaran koulutilalle 39556: Koeasemat: - Ks. Sikatalous. Hämeenkyrön kunnassa. Liitteet IX,54. s. 605. 39557: L. Mtv:aan 114. 39558: Koekeittiöt: - Ks. Koetoiminta. - Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 252 kotitalous- 39559: keskikoulun perustamisesta Pohjois-Savoon. Liit- 39560: Koetoiminta.: Ed. J"åmsenin ym. toiv.al. n:o 272 teet IX,55. s. 606. L. Mtv:aan 114. 39561: määrärahasta Keski-Suomen liikkuvan koetoi- - Ks. Eläkkeet. 39562: minnan vakinaistamiseksi. Liitteet IX,75. s. 39563: 632. L. Mtv:aan 115. Kotiteollisuuskoulut: - Ks. Eläkkeet. 39564: Asialuettelo 1960. 11 39565: 39566: Kotivoi: - Ks. Voi. Kulkuka.uppa.: - Ks. Elinkeinot. 39567: 39568: Kotka.: - Ks. Telakat. Kunnalliset kodinhoitaja.t: - Ks. Kodin'hoitajwt. 39569: 39570: KouluhaJ.litus: Ed. Ala-Kuljun .ym. toiv.al. n:o 164 Kunnalliset lautakunnat: - Ks. Kunnallishallinto. 39571: määrärahasta uuden oppikouluosaston perusta- 39572: miseksi kouluhallitukseen. Liitteet VIII,23. s. Kunnalliset terveyssisaret: - Ks. Terveyssisaret. 39573: 470. L. Siv:aan 109. 39574: - Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 165 määrärahasta KunnallishaJlinto: Ed. Paasion ym. toiv.al. n:o 121 39575: matemaalttisia aineita edustavan kouluneuvok- tutkimuksen toimittamisesta pienimpien maa- 39576: senviran perustamiseksi kouluhallituksen oppi- laiskuntien yhdistämisestä kunnallishallinnon 39577: kouluosastoon. Liitteet VIII,24. s. 472. L. tehos·tumisen aikaansaamiseksi. Liitteet VII,28. 39578: Siv:aan 109. s. 375. L. Ltv:aan 107. 39579: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 122 kunnanjohtajan 39580: Koulukasvatus: Ks. Ammattikasvatus. valitsemista koskevien säännösten muuttami- 39581: sesta. Liitteet VII,29. s. 376. L. Ltv:aan 107. 39582: Koulukodit: Ks. Ammattikoulut. 39583: - Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 123 kunnallisten 39584: lautakuntien jäsenten valitsemiakelpoisuutta 39585: Koulu.laitos: Ed. Nederström-Lundenin ym. toiv.al. 39586: n: o 155 opetushallinnon keskittämisestä. Liit- koskevien säännöksien tarkistamisesta. Liitteet 39587: VII,30. s. 377. L. Ltv:aan 107. 39588: teet VIII,14. s. 458. L. Siv:aan 109. 39589: - Ed. Aulangon ym. toiv.al. n:o 124 kunnallisten 39590: Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Emäntäkoulut. lautakuntien toimikausien muuttamisesta neli- 39591: Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu. Kan- vuotisiksi. Liitteet VII,31. s. 378. L. Ltv:aan 39592: sakoulut. Karjanho:i!tokoulut. Maamieskoulut. 107. 39593: Maatalouskoulut. Metsäkoulut. Oppikoulut. Pien- - Ks. Kuunaillisverotus. Manttaalikuntalaitos. Tulo- 39594: viljelijät. Sairaanhoitokoulut. Teknilliset kou- ja omaisuusvero. 39595: lut. Yliopisto. 39596: Kunnalliskodit: Ed. I. Virtasen ym. toiv.al. n:o 39597: Koulutusvä.hennys: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 100 esityksen antamisesta kunnalliskotien sai- 39598: rasosastoille käyttökustannuksiin annettavasta 39599: Kouvola.: - Ks. Poliisi. valtionavusta. Liitteet VI,l2. s. 290. L. Tv:aan 39600: 106. 39601: Kromi: - Ks. Malminetsintä. - Ks. Huoltoapulaki. 39602: Kruununperintö: - Ks. Perintö- ja lahjavero. KunnalliSva.a.lit: Ed. Tiekson ym. toiv.al. n:o 120 39603: esityksen antamisesta äänioikeusikärajan alen- 39604: Kudosnä.ytteet: - Ks. Syöpä. tamisesta 18 vuoteen kunnallisvaaleissa. Liit- 39605: teet VII,27. s. 374. L. Ltv:aan 107. 39606: Kuhmo: - Ks. Kalanviljelyslaitokset. Sillat. 39607: Kunnallisverotus: Ed. V. A. Virtasen ym. lak.al. 39608: Kuivatustyöt: Ed. Sävelän ym. toiv.al. n:o 145 n:o 49 laeiksi kunnallishallituksesta kaupun- 39609: tutkimuksen toimittamisesta kuivatushankkei- gissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta 39610: den alkutoimenpiteiden rahoituksesta. Liitteet annettujen asetusten muuttamisesta. Liitteet 39611: VII,52. s. 405. L. Ltv: aan 108. VII,5. s. 328. L. Ltv: aan 98. 39612: - Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n:o 285 peruakuiva- 39613: tustöihin myönnettävän valtion avustuksen - Ed. Ehrnroothin ym. lak.al. n :o 50 laeiksi 39614: korottamisesta. Liitteet IX,88. s. 646. L. kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalais- 39615: Mtv: aan 115. kuntain kunnallishallinnosta annettujen asetus- 39616: ten muuttamisesta. Liitteet VII,6. s. 330 ja 39617: - Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 286 Pohjois-Sata- 333. L. Ltv: aan 98. 39618: kunnan peruakuivatustöiden suorittamisesta. Liit- 39619: teet IX,89. s. 647. L. Mtv:aan 116. - Ed. Tauriaisen ym. lak.al. n:o 51 laeiksi maa- 39620: - Ed. Marttilan ym. toiv.al. n:o 287 Jurvanjär- laiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnallis- 39621: hallituksesta kaupungissa annettujen asetusten 39622: ven kuivatushankkeen aloittamisesta. Liitteet 39623: IX,90. s. 648. L. Mtv:aan 116. muuttamisesta. Liitteet VII,7. s. 335. L. 39624: -Ed. Linnan ym. toiv.al. n:o 289 tutkimuksen Ltv:aan 98. 39625: toimittamisesta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan - Ed. L Virtasen ym. lak.al. n:o 52 laeiksi kun- 39626: metsä-, viljelys- ja viljelykseen kelpaavien soistu- nallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskun- 39627: neiden maiden kuivattamiseksi. Liitteet IX,92. tain kunnallishallinnosta annettujen asetusten 39628: s. 650. L. Mtv:aan 116. muuttamisesta. Liitteet VII,8. s. 337. L. 39629: -Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 22 määrärahan Ltv:aan 98. 39630: osoittamisesta !ainoiksi yksityisten suonkuiva- - Ed. Tiekson ym. lak.al. n:o 53 laeiksi maa- 39631: tushankkeiden toteuttamiseen. Liitteet IV,132. laiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnallis- 39632: s. 242. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n hallituksesta kaupungissa annettujen asetusten 39633: lausunto, 126. muut•tamisesta. Liitteet VII,9. s. 339. L. Ltv: aan 39634: - Ks. Maanhankinta. Maanparannus. 98. 39635: 12 Asialuettelo 1960. 39636: 39637: - Ed. R. Virtasen ym. lak.al. n: o 54 laeiksi - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 13 määrärahan 39638: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalais- osoittamisesta avustuksiksi kunnille rautateiden 39639: kuntain kunnallishallinnosta annettujen asetus- maa-alueiden luuastuamaksujen suorittamiseen. 39640: ten muuttamisesta. Liitteet VII,10. s. 341. L. Liitteet IV,123. s. 231. L. Vv:aan, jonka tulee 39641: Ltv:aan 98. pyytää Ltv:n lausunto, 125. 39642: - Ed. Lukkarisen ym. lak.al. n:o 55 laeiksi - Ks. Alkoholiliike. Asutusrahasto. Elatusapu. 39643: maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnal- Ennakkoperintälaki. Huoltoapulaki. Kansakou- 39644: lishallituksesta kaupungissa annettujen asetus· lut. Kansaneläke. Kansaneläkelaki. Kunnallis· 39645: ten muuttamisesta. Liitteet VII,ll. s. 343. L. hallinto. Kunnallisverotus. Maantiet. Mielisai- 39646: Ltv:aan 98. raslaki. Sairaalalaki. Tielaki. Työttömyyskor- 39647: - Ed. Sepin ym. lak.al. n: o 56 laeiksi maalais- vaus. Verotus. Vuokra-alueiden lunastaminen. 39648: kuntain kunnallishallinnosta ja kunnallishalli- 39649: tuksesta kaupungissa annettujen asetusten Kuopio: - Ks. Nimismiehet. 39650: muuttamisesta. Liitteet VII.,12. s. 345. L. 39651: Ltv:aan 98. Kuorma.-a.utot: - Ks. Autot. 39652: - Ed. Aition ym. lak.al. n:o 57 laeiksi kunnallis· 39653: hallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain Kurssikeskukset: - Ks. Ammattikasvatus. 39654: kunnallishallinnosta annettujen asetusten muut- 39655: tamisesta. Liitteet VII,13. s. 347. L. Ltv:aan Kustannustaso: - Ks. Maatalous. 39656: 98. 39657: - Ed. Sepin ym. lak.al. n: o 58 laiksi maalais- Kustannusten jako: - Ks. Kunnat. 39658: kuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 39659: muuttamisesta. Li~tteet VII,14. s. 349. L. Kuuromykät: - Ks. Aistivialliset. 39660: Ltv:aan 98. 39661: -Ed. Vennamon toiv.al. n:o 46 veromarkkojen Kuurot: - Ks. Aistivialliset. 39662: suorittamisesta kunnille 98 prosenttisesti. Liit- 39663: teet IV,63. s. 158. L. Vv:aan 104. Kuusamo: - Ks. Isojako. Maanhankinta. 39664: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 131 kunnallisvero- Kuusankoski: - Ks. Oppikoulut. 39665: rasituksen alentamisesta. Liitteet VII,38. s. 387. 39666: L. Ltv:aan 108. Kuvataide: - Ks. Taide. 39667: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 132 kiinnitettyjen 39668: lainojen korkojen saattamisesta kunnallisvero- Kva.rtsi: - Ks. Teollisuus. 39669: tuksessa kokonaan vähennyskelpoisiksi. Liitteet 39670: VII,39. s. 388. L. Ltv:aan 108. Kyläkoulut: - Ks. Kansakoulut. 39671: - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 133 puutavara- 39672: yhtiöiden saattamisesta verovelwllisiksi raaka· Kylätiet: - Ks. Maantiet. 39673: aineen hankintakunnissa. Liitteet VII,40. s. 39674: 389. L. Ltv:aan 108. Kymenl.a.a.kso: - Ks. Emäntäkoulut. 39675: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 134 hakkuupaikka- 39676: periaatteen voimaansaattamisesta verotuksessa. Kyminjoki: - Ks. Sillat. 39677: Liitteet VII,41. s. 390. L. Ltv:aan 108. 39678: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. Verotus. Kynkää.n tila: - Ks. Maamieskoulut. 39679: 39680: Kunna.njohtajat: - Ks. Kunnallishallinto. K:yrösjä.rvi: - Ks. Sillat. 39681: 39682: Kimnanlä.ä.kärit: - Ks. Lääkärit. Kysymyssää.nnöstö: - Ks. Valtiopäiväjärjestys. 39683: 39684: Kunna.nsa.iraa.la.t: - Ks. Sairaalat. Käsityö: Ed. Ala-Kuljun ym. toiv.al. n:o 200 käsi- 39685: työnopettajaopiston perustamisesta Seinäjoelle. 39686: Kunna.ntiet: - Ks. Maantiet. Liitteet VIII,59. s. 517. L. Siv:aan 111. 39687: 39688: Kunnat: Ed. Kekkosen ym. lak.al. n:o 45 laiksi Käyttökustannukset: - Ks. Kunnalliskodit. 39689: kuntien keskusrahastosta. Liitteet VII,1. s. 321. 39690: L. Ltv:aan 97. 39691: - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 125 valtionapu- 39692: säännöksien muuttamisesta. Liitteet VII,32. s. 39693: L. 39694: 379. L. Liv:aan 108. 39695: - Ed. Nordfarsin ym. toiv.al. n:o 126 kuntien Laboratoriot: - Ks. Teknillinen tutkimuslai:tos. 39696: kalliinpaikanluokittelun tarkistamisesta. Liit- 39697: teet VII,33. s. 380 ja 381. L. Ltv:aan 108. Lahjavero: - Ks. Perintö- ja lahja vero. 39698: - Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 127 kuntien 39699: ryhmittelemisestä valtion ja kuntien välistä Lahjoitukset: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 39700: kustannusten jakoa varten. Liitteet VII,34. s. 39701: .382. L. Ltv:aan 108. La.hti: - Ks. Oppikoulut. 39702: Asialuettelo 1960. 13 39703: La.idun: Ed. Vennamon toiv.aL n:o 226 yhteislai- Lastentarhat: - Ks. Lastenhoito. 39704: tumia koskevan lainsäädännön korjaamisesta. 39705: Liitteet IX,29. s. 578. L. Mtv:aan 113. La.uta.k.uDna.t: - Ks. Kunnallishallinto. 39706: La.ina.korko: - Ks. Korko. La.uta.sa.lmi: - Ks. Sillat. 39707: Lainat: - Ks. Asuntotuotanto. Asutuslainat. Asu- La.utta.kylä.: - Ks. Virastot. 39708: tusrahasto. Hallavahingot. Invaliidit. Kalastus. 39709: Kivenraivaus. Kokoustalot. Kuivatustyöt. Kun· Leimavero: Ed. Junnilan ym. lak.al. n:o 26 laiksi 39710: nallisverotus. Maamieskoulut. Maankäyttölaki. leimaverolain muuttamisesta. Liitteet IV,17. s. 39711: Puutarhat. Sähkö. Turkiseläintuotanto. Vesi· 93. L. Vv:aan 96. 39712: johdot. - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 67 tonttien lainhuu· 39713: datusleimaa koskevien leimaverolain säännösten 39714: La.inhuuda.tus: - Ks. Leimavero. muuttamisesta. Liitteet IV,84. s. 182. L. Vv:aan 39715: 105. 39716: Laivaliikenne: Ed. Sauran ym. toiv.al. n:o 459 tut- 39717: kimuksen toimittamisesta kelirikkoaluksen saa- - Ed. Backlundin ym. toiv.al. n:o 68 jakoasioissa 39718: misesta liikennöimään Rymättylän kuntaan kuu· tehdyn valituksen leimaveron alentamisesta. 39719: luvien saarten välille. Liitteet XII,122. s. 912. Liirtteet IV,85. s. 183 ja 184. L. Vv:aan 105. 39720: L. Kulkv: aan 124. 39721: - Ks. Luotsilaitos. Lennätin: - Ks. Postilaitos. 39722: 39723: La.iva.telaJta.t: - Ks. Telakat. Lentoliikenne: Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 463 39724: saariston lentoliikenteestä. Liitteet XIT,126. s. 39725: La.nnll.slund: - Ks. Maatalouskoulut. 917 ja 918. L. Kulkv:aan 124. 39726: La.ntungi.nsaJmi: - Ks. Sillat. Lentopa.Uo: - Ks. Liikuntakasvatus. 39727: Lappi: - Ks. Emäntäkoulut. Maamieskoulut. Lepokodit: - Ks. Rautatieläiset. 39728: Maankii.yttölaki. Malminetsintii.. 39729: Leppävirta.: - Ks. Oppikoulut. Sillat. 39730: Lapset: Ed. I. Virtasen ym. toiv.al. n:o 110 tut· 39731: kimuksen .toimittamisesta alle kouluikäisten Lesket: - Ks. Eläkkeet. Tulo- ja omaisuusvero. 39732: vauva-astetta varttuneempien lasten terveyden- Verotus. 39733: hoidosta. Liitteet VI,22. s. 306. L. Tv:aan 107. 39734: - Ks. Aviollinen syntyperä. Elatusapu. Ikärajat. Lestijoki: - Ks. Puunjalostusteollisuus. 39735: Kansaneläke. Oppivelvollisuus. Sairaalalaki. Sai- 39736: raanhoito. Liedet: - Ks. Koetoiminta. 39737: Lapsiha.lva.us: Ed. Nordforsin ym. toiv.al. n:o 106 Liikenne: Ed. Hostilan ym. toiv.al n:o 375 toi· 39738: hengityshalvauspotilaiden hoitoavustuksesta. Liit- menpilteistä Karhulan kauppalan läpi suuntau· 39739: teet VI,18. s. 297 ja 299. L. Tv:aan 107. tuvan liikenteen järjestämiseksi. Liitteet XIT,38. 39740: s. 819. L. Kulkv:aan 120. 39741: La.psilisä: Ed. T. Tuomisen ym. lak.al. n:o 117 - Ks. Autot. Lentoliikenne. Maitolaiturit. 39742: laiksi työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemak· 39743: susta annetun lain muuttamisesta. Liitteet X,21. Liiketoimistot: - Ks. Kauppaliikkeet. 39744: s. 706. L. Työv:aan 101. 39745: - Ed. Siiskosen ym. lak.al. n:o 118 laiksi lapsi- Liikevaihtovero: Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 39746: lisälain muuttamisesta. Liitteet X,22. s. 708. L. 63 pienyritysten liikevaihtoverorasituksen vä- 39747: Työv:aan 101. hentämisestä. Liitteet IV.8o. s. 178. L. Vv:aan 39748: - Ed. Vennamon ym. toiv.al. n:o 309 lapsilisäjär- 104. 39749: jestelmän muuttamisesta. Liitteet X,42. s. 733. 39750: L. Työv:aan 117. Liikkuva. koetoiminta.: - Ks. Koetoiminta. 39751: Lastenhoito: Ed. Torven ym. lak.al. n:o 123 laiksi Liikunta.kasva.tus: Ed. Honkosen ym. toiv.al. n:o 39752: lastensaimien ja lastentarhain valtionavusta. 201 kori- ja lentopallo-ottelujen järjestämiseen 39753: Liitteet X,27. s. 715. L. Työv:aan 101. sopivien kansa- ja oppikoulujen voimistelusalien 39754: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 22 valtion lasten· rakentamisesta. Liitteet VIII,60. s. 518. L. 39755: hoitajan <toimien muuttamisesta peruspalkkai- Siv:aan 111. 39756: siksi viroiksi. Liitteet IV,39. s. 129. L. Vv:aan - Ks. Urheilu. 39757: 103. 39758: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 114 lastenhoita- Lisenssimaksut: Ed. Haran ym, toiv.al. n:o 69 39759: jien koulutuksen yhtenäistämisestä. Liitteet vienti- ja tuontiluvista suoritettavaksi määrät- 39760: VI,26. s. 310. L. Tv :aan 107. tyjä maksuja koskevan lainsäädännön tarkista· 39761: misesta maksujen alentamista silmälläpitäen. 39762: La.stenseimet: - Ks. Lastenhoito. Liitteet IV,86. s. 185. L. Vv:aan 105. 39763: 14 Asialuettelo 1960. 39764: 39765: 39766: Li.säkorvaus: - Ks. Invaliidit. M. 39767: 39768: Lisämaa;: Ks. Asutusyhteismetsät. Maankäyttö- MaamieskoUlut: Ed. Asunnan ym. 'toiv.al. n:o 241 39769: Iaki. määrärahasta !ainoiksi ja avustuksiksi Pohjois- 39770: Hämeen maamieskouluiie maatalousteknillisen 39771: koulun asuinrakennusta varten. Liitteet IX,44. 39772: Lohja: Ks. Virastot. 39773: s. 594. L. Mtv:aan 113. 39774: - Ed. NiskaJan ym. toiv.al. n:o 243 maamieskou- 39775: Loma: Ed. Matilaisen ym. lak.al. n:o 101 laiksi lun perustamisesta Ylitornion kuntaan. Liititeet 39776: työntekijäin vuosilomasta. Liitteet X,5. s. 675. IX,46. s. 597. L. Mtv:aan 113. 39777: L. Työv: aan 100. - Ed. Paarmanin ym. toiv.al. n: o 244 yhdistetyn 39778: - Ks. Asevelvolliset. Synnytysloma. maamies- ja karjanhoitokoulun perustamisesta 39779: Kittilään. Liitteet IX,47. s. 598. L. Mtv:aan 39780: Lossit: Ed. V. A. Virtasen ym. tQiv.al. n:o 461 113. 39781: lassimiehistön aseman saattamisesta vakinaisem· -Ed. Pakkasen ym. toiv.al. n:o 245 maarara- 39782: maiie kannalle. Liitteet XII,124. s. 915. L. hasta isäntäopiston toiminnan aloittamiseksi 39783: Kulkv:aan 124. Ahlmanin maamieskoulussa. Liitteet IX,48. s. 39784: 599. L. Mtv:aan 114. 39785: Lunasta.minen: - Ks. Kunnat. Maantiet. Tielaki. - Ed. Ryhdän ym. <toiv.al. n:o 246 lisäyksestä 39786: Vuokra-alueiden Iunastaminen. vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon Koillis-Poh- 39787: janmaan maamieskoulua varten. Liitteet IX,49. 39788: Luokkasota: - Ks. Invaliidit. Kansalaissota. s. 600. L. Mtv:aan 114. 39789: 39790: Luonnonsuojelu: Ed. Paason ym. toiv.al. n:o 148 Maanhamkinta: Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 293 39791: luonnonsuojelulain uudistamisesta. Liitteet VII,55. Kuusamon ja Sallan maanhankintalain edellyt- 39792: s. 409. L. Ltv:aan 109. tämien tie-, kuivatus- ja raivaustöiden loppuun- 39793: suoriMamisesta. Liitteet IX,96. s. 655. L. 39794: Luotsl.laitos: Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n:o 21 luot- Mtv:aan 116. 39795: sin ja luotsikutterinhoitajan toimien lisäämisestä - Ks. Asutus. Asutustiet. Isojako. Vuokra-aluei- 39796: Oulun luotsipiirissä. Liitteet IV,38. s. 128. L. den Iunastaminen. 39797: Vv:aan 103. 39798: Maaninka: - Ks. Järvenlaskut. Nimismiehet. 39799: Luottamusmiehet: - Ks. Asevelvolliset. Maa.nkä.yttöla.ki: Ed. N. Niemisen ym. lak.al. n:o 39800: 84 laiksi maankäyttölain muuttamisesta. Liit- 39801: Lupald.rja: - Ks. Elinkeinot. teet IX,l. s. 535. L. Mtv:aan 99. 39802: - Ed. Vennamon lak.al. n:o 85 laiksi maankäyttö- 39803: Lyseot: - Ks. Oppikoulut. lain muuttamisesta. Liitteet IX,2. s. 539. L. 39804: Lä.mmityslaitteet: - Ks. Puutarhat. M<tv:aan 99. 39805: -Ed. N. Niemisen ym. Iak.al. n:o 86 laiksi val- 39806: tion maan käyttämisestä ja maan pakkolunas- 39807: Lä.ä.keteollisuus: Ed. V. Turusen ym. toiv.al. n:o tamisesta maankäyttölain tarkoituksiin annetun 39808: 108 yksityisomistuksessa olevan lääketeollisuu- lain muuttamisesta. Liitteet IX,3. s. 541. L. 39809: den ja apteekkitoiminnan ottamisesta valtion Mtv:aan 99. 39810: omistukseen ja h<1itoon. LiHteet VI,20. s. 303. 39811: - Ed. Kähösen ym. lak.al. n: o 87 laiksi valtion 39812: L. Tv:aan 107. maan käyttämisestä ja maan paklwlunastami· 39813: sesta maankäyttölain tarkoituksiin annetun lain 39814: Lääkärit: Ed. Käkelän ym. lak.al. n:o 41 laiksi muuttamisesta. Liitteet IX,4. s. 544. L. M<tv:aan 39815: lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 99. 39816: muuttamisesta. Liitteet VI,2. s. 274. L. Tv:aan - Ed. Vennamon lak.al. n:o 88 laiksi valtion 39817: 97. maan käyttämisestä ja maan pakkolunastami- 39818: - Ed. Stenbergin ym. toiv.al. n: o 94 lääkärikou· sesta maankäyttölain <tarkoituksiin annetun lain 39819: lutuksen lisäämisestä. Liitte,et VI,6. s. 283. L. muuttamisesta. Liitteet IX,5. s. 546. L. Mtv:aan 39820: Tv:aan 106. 100. 39821: - Ed. Kekkosen ym. toiv.al. n:o 96 lisäyksestä - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 214 toimenpiteistä 39822: vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon Suomussal- maankäyttölain tehokkaaksi toteuttamiseksi. 39823: men kunnan toisen kunnanlääkärin virka-asun· Liitteet IX,17. s. 566. L. Mtv:aan 112. 39824: non rakentamista varten. Liitteet VI,8. s. 286. - Ed. Haapasalon ym. toiv.al. n:o 216 maankäyt- 39825: L. Tv:aan 106. tölain muuttamisesta rintamamiesten maansaan- 39826: - Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n:o 98 määrärahasta tikysymyksen hoitamiseksi. Liitteet IX,19. s. 39827: avustukseksi PudasjärV'en kunnalle toisen kun· 568. L. Mtv:aan 112. 39828: nanlääkärin virka-asunnon ja vastaanottotilojen - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 217 maankäyttölain 39829: rakentamista varten. Liitteet VI,10. s. 288. L. mukaisten tilojen antamisesta rintamamiehille 39830: Tv:aan 106. käypää hintaa alemmalla hinnaiia. Liitteet 39831: - Ks. Sairaalat. IX,20. s. 569. L. Mtv:aan 112. 39832: Asialuettelo 1960. 15 39833: - Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n:o 218 maankäyttö- -Ed. Lehmosen ym. toiv.al. n:o 367 asutusaluei- 39834: lain mukaisten irtaimistolainojen ylärajan ko- den yleisten teiden rakennustöiden loppuun 39835: rottamisesta. Liitteet IX,21. s. 570. L. Mtv:aan saattamisesta. Liittee:t XII,30. s. 810. L. 39836: 112. Kulkv: aan 119. 39837: - Ed. Niskalan ym. toiv.al. n: o 219 maankäyttö- - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 368 varojen osoitta- 39838: lain muuttamisesta tilusvaihtomahdollisuuksien misesta kunnan- ja kyliilteiden rakentamiseen. 39839: järjestämiseksi Lapin kihlakunnan alueella. Liitteet XII,31. s. 811. L. Kulkv:aan 120. 39840: Liitteet IX,22. s. 571. L. Mtv:aan 112. - Ed. Procopen ym. toiv.al. n:o 369 Jorvaksen- 39841: - Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 220 eräiden tien parannustöistä. Liitteet XII,32. s. 812 ja 39842: maankäyttölain mukaisten avustusten ja palk- 813. L. Kulkv: aan 120. 39843: kioiden suorittamisesta ennen sanotun lain voi- - Ed. Helteen ym. toiv.al. n:o 370 Uudenmaan 39844: maantuloa muodostetuille tiloille. Liitteet IX,23. läänin tieolojen parantamisesta aloittaen Loh- 39845: s. 572. L. Mtv:aan 112. jan-Hyvinkään yhdystien rakentamisesta. Liit- 39846: - Ks. Asutus. Asutuslainat. teet XII,33. s. 814. L. Kulkv: aan 120. 39847: - Ed. R. Virtasen ym. toiv.al. n:o 371 maantien 39848: Ma.a.nostolainat: - Ks. Asutus. rakentamisesta Lohjalta Karkkilan kautta Hy- 39849: vinkäälle. Lii.ttteet XII,34. s. 815. L. Kulkv:aan 39850: Ma.a.npa.ra.nnus: Ed. Kytän ym. toiv.al. n:o 229 120. 39851: toimenpiteistä maan- ja metsänparannustoimin- - Ed. Salinin ym. toiv.al. n:o 372 tutkimuksen 39852: nan laajentamiseksi. Liitteet IX,32. s. 581. L. toimittamisesta maantien rakentamiseksi Hyvin- 39853: Mtv:aan 113. kään kaupungista Mäntsälän kirkonkylään. 39854: - Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 233 valtion osan- Liitteet XII,35. s. 816. L. Kulkv:aan 120. 39855: otosta maanparannustöiden kustannuksiin anne- - Ed. Lahden ym. toiv.al. n:o 373 kaakkoisen raja- 39856: tun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. seudun tieolojen parantamisesta. Liitteet XII,36. 39857: Liitteet IX,36. s. 586. L. Mtv: aan 113. s. 817. L. Kulkv:aan 120. 39858: - Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 234 lisäavustuk- - Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 374 Karhulan- 39859: sen maksamisesta maanparannustöiden kustan- Haminan tieosuuden kunnostamisesta. Liitteet 39860: nuksiin eräissä tapauksissa. Liiltteet IX,37. s. XIl,37. s. 818. L. Kulkv:aan 120. 39861: 587. L. Mtv:aan 113. - Ed. Kokkolan ym. toiv.al. n:o 376 Kyminlinnan 39862: - Ed. Kämäräisen ym. toiv.al. n: o 237 esityksen -Hurukselan tien rakentamisesta ja yhdistä- 39863: antamisesta maanparannusaineiden ajopalkkiosta misestä Kymenlaakson runkotiehen. Liitteet 39864: pienviljelijöille. Liitteet IX,40. s. 590. L. Xll,39. s. 820. L. Kulkv:aan 120. 39865: Mtv:aan 113. - Ed. Kansikkaan ym. toiv.al. n:o 377 maantien 39866: - Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 238 esityksen oikaisun suorittamisesta Kymijoen läntisellä 39867: antamisesta uudisraivausten yhteydessä tapah- runkotiellä Anjalan kunnassa. Liitteet XII,40. 39868: tuvasta maanparannusaineiden ajosta suoritet- s. 822. L. Kulkv:aan 120. 39869: tavista palkkioista. Liitteet IX,41. s. 591. L. - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 378 määrärahasta 39870: Mtv:aan 113. Elimäen-Anjalan maantien parantamiseksi. Liit- 39871: - Ed. Marttilan ym. toiv.al. n:o 284 määrära- teet XII,41. s. 823. L. Kulkv:aan 120. 39872: hasta jokien ja viemäreiden perkauksen yhtey- - Ed. Kähösen ym. toiv.al. n:o 379 tien rakenta- 39873: dessä tulevan kivennäismaan siirtoon viljellyille misesta Loimaan kauppalasta suoraan Kosken 39874: suomaille. Liitteet IX,87. s. 645. L. Mtv:aan (Tl.) kirkonkylään. Liitteet XII,42. s. 824. L. 39875: 115. Kulkv:aan 120. 39876: - Ks. Perusparannukset. - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 380 Riihimäen- 39877: Lahden maantien rakentamista koskevan suunni- 39878: Maantiet: Ed. Härkösen ym. toiv.al. n:o 140 eral- telman toteuttamisesta. Liitteet XII,43. s. 825. 39879: den maantiealueiden luuastuakorvausten suorit- L. Kulkv:aan 120. 39880: tamisesta valtion varoista. Liitteet VII,47. s. - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 381 määrärahasta 39881: 400. L. Ltv:aan 108. Kouvolan-Heinolan kantatien rakentamiseksi tie- 39882: - Ed. Suonpään ym. toiv.al. n:o 141 eräiden osalla Voikka--Oravala-J aala. Liitteet XII,44. 39883: maantiealueiden luuastuakorvausten suorittami- s. 826. L. Kulkv:aan 120. 39884: sesta valtion varoista. Liitteet VII,48. s. 401. - Ed. Aallon ym. toiv.al. n:o 382 toimenpiteistä 39885: L. Ltv: aan 108. maantien rakentamiseksi tiesuunnalla Hämeen- 39886: - Ed. Kekkosen ym. toiv.al. n:o 142 paikallis- linna-Rimmi-Urjalan asema. Liitteet XII,45. 39887: teiksi luovutettavien teiden kuntoonpanosta s. 827. L. Kulkv:aan 120. 39888: kunnille ja kylätiekunnille aiheutuvien rasitus- - Ed. Aulangon ym. toiv.al. n:o 383 toimenpi- 39889: ten lieventämisestä. Liitteet VII,49. s. 402. L. teistä Hämeenlinnan-Urjalan tien aikaansaa- 39890: Ltv:aan 108. miseksi. Liitoteet Xll,46. s. 828. L. Kulkv:aan 39891: - Ed. Saalastin ym. toiv.al. n:o 365 kiinteämmän 120. 39892: yhteistyön aikaansaamisesta viranomaisten kes- - Ed. Tammisen ym. toiv.al. n:o 384 toimenpi- 39893: ken tiesuunnittelujen alkuvaiheessa. Liitoteet teistä tien rakentamiseksi Hämeenlinnasta Urja- 39894: XII,28. s. 807. L. Kulkv:aan 119, ·laan. Liitteet XII,47. s. 829. L. Kulkv:aan 120. 39895: - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 366 toimenpiteistä - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n: o 385 määrärahasta 39896: tie- ja vesirakennushallituksen aurausohjelman Tykkimäen-Keitin tieosan rakennustöiden aloit- 39897: laajentamiseksi. Liitteet XII,29. s. 808. L. tamiseksi. Liitteet XII,48. s. 830. L. Kulkv:aan 39898: Kulkv:aan 119. 120. 39899: 16 Asialuettelo 1960. 39900: 39901: - Ed. Matilaisen ym. toiv.al. n:o 386 maarara· -Ed. Niirasen ym. otoiv.al. n:o 401 yhdymaantien 39902: hasta tien rakentamiseksi Taipalsaaren Kylän- rakentamiseksi Höytiäisen kanavalta Polvijär- 39903: niemeen. Liitteet XII,49. s. 831. L. Kulkv:aan ven kirkolle. Liitteet XII,64. s. 849. L. Kulk- 39904: 120. v:aan 121. 39905: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 387 määrärahasta Hu- -Ed. V. Turusen ym. toiv.al. n:o 402 maantien 39906: sun-Ylämaan-8imolan-Lappeenrannan maan- rakentamiseksi Polvijärven-Junan maantieltä 39907: tien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet Juuan-Kaavin maantielle Petrovaaraan. Liit· 39908: XII,50. s. 832. L. Kulkv:aan 120. teet XII,65. s. 850. L. Kulkv:aan 121. 39909: - Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 388 oikaisu- ja pe- - Ed. V. Turusen ym. toiv.al. n:o 403 tutkimuk- 39910: ruskorjaustöiden suorittamisesta Ylöjärveltä Vil- sen toimittamisesta tien rakentamiseksi Joen· 39911: jakkalan kautta Tampereen-Vaasan valtatielle suusta Kunnasniemen ja Huhmarisen kautta Pol- 39912: ybtyvällä tieosuudella. Liitteet XII,51. s. 833. vijärvelle. Liitteet XII,66. s. 851. L. Kulk- 39913: L. Kulkv:aan 120. v:aan 121. 39914: - Ed. Sävelän ym. toiv.al. n:o 389 suunnitelman - Ed. Lehmosen ym. toiv.al. n:o 404 Pyöreäsuon 39915: laatimisesta Merikarvian satamasta Siikaisten -Keiteleen maantien rakentamisesta. Liitteet 39916: halki Kankaanpäähän johtavan maantien saatta- XII,67. s. 852. L. Kulkv:aan 121. 39917: tamisesta raskasta liikennettä kestäväksi maan- - Ed. Ahosen toiv.al. n:o 405 Keitelepohjan- 39918: tieksi. Liitteet XII,52. s. 834. L. Kulkv:aan Kinnulan tien rakentamisesta. Liitteet XII,68. 39919: 121. s. 853. L. Kulkv:aan 121. 39920: -Ed. N. Niemisen ym. toiv.al. n:o 390 määrära- - Ed. Pulkkisen ym. toiv.al. n:o 406 Niiniveden 39921: hasta Rantasalmen ja Säämingin kuntien alueella itäisen rannan tien rakentamisesta Tervon ja 39922: sijaitsevan Hiltulan-Pölläskylän tiehankkeen Vesannon kunnissa. Liitteet XII,69. s. 854. L. 39923: toteuttamiseksi. Liitteet XII,53. s. 835. L. Kulkv:aan 121. 39924: Kulkv:aan 121. - Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n:o0 407 saaristotien 39925: -Ed. Vennamon toiv.al. n:o 391 Mäntän-Lylyn rakentamisesta Lapinlahden kirkonkylästä Ak· 39926: kalansaaren kautta Väisälänmäkeen. Liitteet 39927: -Oriveden maantien rakentamisesta. Liitteet 39928: XII,70. s. 855. L. Kulkv:aan 121. 39929: XII,54. s. 836. L. Kulkv:aan 121. - Ed. Pulkkisen ym. toiv.al. n:o 408 tien raken· 39930: - Ed. Backlundin ym. toiv.al. n:o 392 määrära- tamisesta Pielaveden pitäjän Viinamäestä Koto- 39931: hasta Siipyyn niemelle johtavaa tietä varten järven kautta Siikalahteen Iisalmen maalais- 39932: ja niemellä sijaitsevan kalastuspaikan paran-ta- kunnassa. Liitteet XII,71. s. 856. L. Kulkv:aan 39933: miseksi. Liitteet XII,55. s. 837 ja 838. L. 122. 39934: Kulkv:aan 121. - Ed. Timosen ym. toiv.al. n:o 409 maantien ra- 39935: - Ed. Backlundin ym. toiv.al. n:o 393 määrära- kentamisesta Petäiskylän kunnantiestä Kuoha- 39936: hasta Skaftungista Nyhamniin johtavaa tietä tin kunnantiehen Nurmeksen maalaiskunnassa. 39937: varten ja sataman hyväksikäytön suunnitte- Liittee>t XII,72. s. 857. L. Kulkv:aan 122. 39938: luun. Liitteet XII,56. s. 839 ja 840. L. Kulk- - Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 410 maan- 39939: v:aan 121. tien rakentamisesta Sotkamon-Ristijärven maan- 39940: - Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n: o 394 Siipyyn tieltä Yli-Vieksiin Kuhmon-Hyrynsalmen maan- 39941: kalastuspaikoille johtavien vesi- ja maanteiden tielle. Liitteet XII, 73. s. 858. L. Kulkv: aan 39942: parantamisesta. Liitteet XII,57. s. 841 ja 842. 122. 39943: L. Kulkv:aan 121. - Ed. Tauriaisen ym. toiv.al. n:o 411 Murhivaa- 39944: ran-Lipon-Luolasuon maantien rakentamisesta 39945: - Ed. J"åmsenin ym. toiv.al. n:o 395 maantien ra- 39946: Suomussalmen kunnassa. Liitteet XII,74. s. 859. 39947: kentamisesta Virtain-Pihlajaveden maantieltä L. Kulkv:aan 122. 39948: Yltiän pysäkille. Liiotteet XII,58. s. 843. L. 39949: - Ed. LakkaJan ym. toiv.al. n:o 412 tien aikaan· 39950: Kulkv: aan 121. 39951: saamisesta Puolamajärven ja Rovanpään välille 39952: - Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 396 Soinin kir- Pellon kunnassa. Liitteet XII,75. s. 860. L. 39953: konkylän ja Keisasen välisen tieosuuden paran- Kulkv:aan 122. 39954: tamisesta. Liitteet XII,59. s. 844. L. Kulkv:aan - Ed. LakkaJan ym. toiv.al. n:o 413 Teurajärven 39955: 121. tien rakennustöiden aloittamisesta. Liitteet 39956: - Ed. Hultin ym. toiv.al. n:o 397 määrärahasta XII,76. s. 861. L. Kulkv:aan 122. 39957: Rankamäen-Mataramäen maantien rakentami- - Ed. Paarmanin ym. toiv.al. n:o 414 Rovanie- 39958: seksi. Liitteet XII,60. s. 845. L. Kulkv:aan men-Ivalon runkotien kunnostamisesta. Liit- 39959: 121. teet XII,77. s. 862. L. Kulkv:aan 122. 39960: - Ed. J"åmsenin ym. toiv.al. n:o 398 tien rakenta- - Ed. Frimanin ym. ooiv.al. n:o 415 toimenpi- 39961: misesta Lievestuoreen Saarilammin tieltä Hän- teistä maantien rakennustöiden aloittamiseksi 39962: niskylän Hytölän tielle. Liitteet XII,61. s. 846. Saarenkylän ja Markkasuvannon välillä Rova- 39963: L. Kulkv:aan 121. niemen maalaiskunnassa. Liitteet XII,78. s. 863. 39964: - Ed. Lehmosen ym. toiv.al. n:o 399 yhdystien L. Kulkv:aan 122. 39965: rakentamisesta Kemppalan-Hanislahden kun- - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 416 Kolpeneen-8ieri· 39966: nantieltä Viitasaaren-Kuopion runkotielle. Liit- järven-Pekkalan maantien rakentamisesta. Liit- 39967: teet XII,62. s. 847. L. Kulkv:aan 121. teet XII,79. s. 864. L. Kulkv:aan 122. 39968: - Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 400 maantien - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 417 määrärahasta 39969: rakentamisesta linjalla Vehmersalmen lossi- maantien rakentamiseksi Vanttausjärven maan- 39970: Ritokylä-Räsälänlahti. Liitteet XII,63. s. 848. tieltä Vian asemalle. Liitteet XII,80. s. 865. L. 39971: L. Kulkv:aan 121. Kulkv:aan 122. 39972: Asialuettelo 1960. 17 39973: - Ed. Lahtelan toiv.al. n: o 418 Kemijärven-Pel- välille sekä mainitulta sillalta Nuorgamin kautta 39974: kosenniemen maantien ja Kemijärven-Pahka- Norjan rajalle. Liitteet XII,97. s. 885. L. 39975: kummun maantien välisen yhdystien ja Kemijo- Kulkv:aan 123. 39976: keen tarvittavan sillan rakentamisesta. Liitteet - Ed. Törmän ym. rah.al. n: o 30 määrärahan 39977: XII,81. s. 867. L. Kulkv:aan 122. osoittamisesta koneellisen tutkimuksen suoritta- 39978: - Ed. Lahtelan toiv.al. n: o 419 Luusuan ja Lehto- miseksi tiesuunnalla Hämeenlinna-Rimmi-Ur- 39979: lan välisen yhdystien rakentamisesta Kemijär- jala. Liitteet IV,140. s. 252. L. Vv:aan, jonka 39980: vellä. Liitteet XII,82. s. 868. L. Kulkv:aan 122. tulee pyytää Kulkv:n lausunto, 126. 39981: - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 420 määrärahasta maan· - Ed. Mannilan ym. rah.al. n: o 31 määrärahan 39982: tien rakentamiseksi Soppalasta Räisälään Kemi· !Osoittamisesta maantien rakentamista varten 39983: järven kunnassa. Liitteet XII,83. s. 869. L. Sysmästä Judinsalon kautta Luhankaan. Liit- 39984: Kulkv:aan 122. teet IV,141. s. 253. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- 39985: - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 421 toimenpiteistä Ke· tää Kulkv:n lausunto, 126. 39986: mijärveltä Jumiskon kautta Posiolie rakennetun - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 32 määrärahan osoit· 39987: maantien ja Aittoperän kylätien välisen yhdys· tamisesta yhdysmaantien rakentamiseksi Lapa· 39988: tien rakentamiseksi. Liitteet XII,84. s. 870. L. järven tiestä Kemijärven-Sallan maantiehen 39989: Kulkv:aan 122. Salmivaaran kylään. Liitteet IV,142. s. 2.54. L. 39990: - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 422 maantien rakenta- Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto, 39991: misesta Kemijoen itäpuolitae Kemijärveltä Java· 126. 39992: rusvastuun ja Pelkosenniemen kautta Savukosken - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 33 määrärahan osoit- 39993: kirkonkylään. Liitteet XIJ:.85. s. 871. L. Kulk· tamisesta Molkojärven-Kieringin maantien ra- 39994: v:aan 122. kentamista varten. Liitteet IV,143. s. 255. L. 39995: - Ed. Tiekson ym. toiv.al. n:o 423 suunnitelman Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto, 39996: laatimisesta Härkäjoen-Kalujärven tien rakenta· 126. 39997: miseksi. Liitteet XII,86. s. 873. L. Kulkv:aan - Ks. Asutustiet. Maanhankinta. Tielaki. 39998: 122. 39999: - Ed. Lakkalan ym. toiv.al. n:o 424 .Äkäsjoensuun Maanviljelysinsinööripiirit: Ed. Mannilan ym. rah. 40000: -äkäslompolon-Tiurajärven tien kunnostami- al. n:o 18 määrärahan osoittamisesta Mikkelin 40001: sesta. Liitteet XII,87. s. 874. L. Kulkv:aan 122. läänin maanviljelysinsinööripiirin perustamista 40002: - Ed. Lakkalan ym. toiv.al. n:o 425 Havelasta Ko- varten. Liitteet IV,128. s. 237. L. Vv:aan, 40003: lariin johtavan Väylänvarren tien peruskorjaus- jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, 125. 40004: töiden aloittamisesta. Liitteet XII,88. s. 875. L. 40005: Kulkv:aan 122. Maanvuokra: Ed. Kähösen ym. lak.al. n:o 91 laiksi 40006: - Ed. Lakkalan ym. toiv.al. n:o 426 tien rakenta- maanvuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä ta· 40007: misesta Taapajärveltä J uustovaaralle Kolarin kun· pauksissa annetun lain muuttamisesta. Liitteet 40008: nassa. Liitteet XII,89. s. 876. L. Kulkv:aan 122. IX18. s. 551. L. Mtv:aan 100. 40009: - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 427 toimenpiteistä - Ed. Rapion ym. lak.al. n:o 92 laiksi maanvuok- 40010: yhdystien rakentamiseksi Rovaniemen-Sodanky· rasuhteiden pitentämisestä eräissä tapauksissa 40011: län maantiestä Orajärven kylän kautta Pelkosen· annetun lain muuttamisesta. Liitteet IX,9. s. 40012: niemen-Sodankylän maantiehen. Liitteet XII,90. 553. L. Mtv:aan 100. 40013: s. 877. L. Kulkv:aan 123. 40014: - Ed. Lahtelan ym. toiv.aL n:o 428 yhdysmaantien Maaperärikkaudet: - Ks. Malminetsintä. 40015: rakentamisesta Seipäjärven ja Heinäperän kylä- 40016: teiden välille Sodankylän kunnassa. Liitteet Maaseutu: - Ks. Kokoustalot. Sähkö. Vesijohdot. 40017: XII,91. s. 879. L. Kulkv:aan 123. Maatalouden tutkimuskeskus: - Ks. Siipikarjan- 40018: - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 429 määrärahasta maan- hoito. 40019: tien rakentamiseksi Ounasjoen itäpuolitae Saaren- 40020: kylästä Markkasuvannon sillalle. Liitteet XII,92. Maatalous: Ed. Sävelän ym. lak.al. n:o 94 laiksi 40021: s. 880. L. Kulkv:aan 123. maataloustuotannon tuotantopalkkioiden jakope- 40022: - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 430 yhdystien ra- rusteista. Liitteet IX,11. s. 558. L. Mtv:aan 40023: kentamisesta Lintulaan päättyvän Kiistalan tien 100. 40024: ja Hanhimaan kylän välille. Liiltteet XII,93. s. - Ed. E. Mannisen ym. toiv.al. n:o 211 toimen- 40025: 881. L. Kulkv:aan 123. piteistä maatalouden yleisen kustannustason 40026: - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 431 määrärahasta yh- alentamiseksi. Liitteet IX,14. s. 562. L. Mtv:aan 40027: dysmaantien rakentamiseksi Hietll!lasta Hanhi· 112. 40028: maalUUl Kittilän kunnassa. Liitteet XII,94. s. - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 212 hintatakuun an- 40029: 882. L. Kulkv:aan 123. tamisesta pienmaatalouden tuotteille. Liitteet 40030: - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 432 tien rakenta- IX115. s. 564. L. M'tv: aan 112. 40031: misesta Kaukosen-Kolarin maantiestä Jauhojär· - Ks. Ammattikurssit. Hallavahingot. Kivenrai· 40032: ven kylään. Liitteet XII,95. s. 883. L. Kulk- vaus. Koetoiminta. Tulo- ja omaisuusvero. Työ- 40033: v:aan 123. aika. Verotus. 40034: - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 433 tien rakenta- 40035: misesta Suouttajärven ja Leppäjärven välille. Maatalouskoneet: Ed. Niemelän ym. toiv.al. n:o 40036: Liitteet XII,96. s. 884. L. Kulkv: aan 123. 277 maatilatalouden konekeksintöjen saattami- 40037: - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 434 määrärahasta maan- sesta kokeilukelpoiseen kuntoon. Liitteet IX,80. 40038: tien rakentamiseksi Utsjokeen rakennetun sillan s. 637. L. Mtv:aan 115. 40039: ja sen eteläpuolella olevain koskien sivuutuatien - Ks. Ammattikurssit. 40040: 40041: 3 E 74/60 40042: 18 Asialuettelo 1960. 40043: 40044: 40045: Ma.ata.louskoulut: Ed. Jungarån ym. toiv.al. n:o Matkailu: Ed. Procopen ym. toiv.al. n:o 460 mat- 40046: 242 Lannäslundin maatalouskoulun uudisraken· kailun edistämisestä saaristossa. Liitteet XII,123. 40047: nuksista. Liitteet IX,45. s. 595 ja 596. L. s. 913 ja 914. L. Kulkv:aan 124. 40048: Mtv:aan 113. 40049: - Ks. Eläkkeet. Matka.kustannukset: - Ks. Asevelvolliset. 40050: Ma.atalousra.kennukset: Ed. Asunnan ym. toiv.al. Matku: - Ks. Amma;ttikurssi!t. 40051: n: o 278 määrärahasta Työtehoseuralle rakennus- 40052: suunnittelutoimiston vakinaistamista varten. Liit- Matosa.Imi: - Ks. Sillat. 40053: teet IX,81. s. 638. L. Mtv:aan 115. 40054: - Ks. Maankäyttölaki. Meijerit: - Ks. Maito. 40055: Maata.lousteknikot: - Ks. Yliopisto. Merenkulku: - Ks. Kauppa- ja teollisuusministe- 40056: riö. Luotsilaitos. 40057: Ma.ataloustuotantotoimikunta: - Ks. Maatalous. 40058: Merikarvia.ri satama: - Ks. Maantiet. 40059: Ma.ataloustuotteet: - Ks. Maatalous. 40060: Merikoski: - Ks. Oppikoulut. 40061: Maatalousyhtymät: - Ks. Verotus. 40062: Metsäatta.Sea.t: - Ks. Ulkomaanedustus. 40063: Maito: Ed. Mattilan ym. toiv.al. n:o 240 maidon- 40064: tarkastuslainsäädännön uusimisesta. Liitteet Metsäkoulut: Ed. Paarmanin ym. rah.al. n:o 19 40065: IX,43. s. 593. L. Mtv:aan 113. määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen met- 40066: - Ks. Voi. sänhoitokoulun rakentamiseksi Rovaniemen maa- 40067: laiskuntaan. Liitteet IV,129. s. 238. L. Vv:aan, 40068: Ma.itolaiturit: Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 144 toi- jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, 126. 40069: menpiteistä maitolaitureita koskevien määräyk- 40070: sien muuttamiseksi. Liitteet VII,51. s. 404. L. Metsänhoitajat: - Ks. Yliopisto. 40071: Ltv:aan 108. 40072: Metsänhoito: Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 239 li- 40073: Ma.kuuvaununhoita.jat: - Ks. Rauta<tieläiset. 40074: säyksestä vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon 40075: metsänparannusvaroihin. Liitteet IX,42. s. 592. 40076: Ma.lminetsintä: Ed. Puhakan ym. toiv.al. n:o 83 40077: Pohjois-Karjalan maaperärikkauksien tutkimus- L. Mtv: aan 113. 40078: toiminnan tehostamisesta. Liitteet IV,100. s. - Ks. Ammattikasvatus. Ammattikurssit. 40079: 202. L. Vv:aan 105. Metsitnhoitoyhdistylalet: Ed. Sävelän ym.. lak.al. 40080: - Ed. Lahtelan ym. toival. n:o 90 määrärahasta n:o 95 laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun 40081: malminetsinnän tehostamiseksi Lapin läänissä. lain muuttamisesta. Liitteet IX,12. s. 560. L. 40082: Liitteet IV,107. s. 210. L. Vv:aan 106. Mtv:aan 100. 40083: - Ed. Tiekson ym. toiv.al. n:o 91 lisäyksestä vuo- 40084: den 1960 tulo- ja menoarvioon Kemin maalais- Metsänpa.ra.nnus: - Ks. Maanparannus. Metsän- 40085: kunnan alueella olevaa kromiesiintymää koske- hoito. 40086: vien tutkimustöiden jatkamiseksi. Liitteet 40087: IV,108. s. 211. L. Vv:aan 106. Metsät: - Ks. Asutusyhteismetsät. 40088: Manttaalikuntalaitos: Ed. Kulovaaran ym. lak.al. Metsätalous: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 227 yksi- 40089: n:o 46 laiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta. tyismetsien valvontaa koskevien määräysten 40090: Liitteet VII,2. s. 323. L. Ltv:aan 97. korjaamisesta. Liitteet IX,30. s. 579. L. Mtv:aan 40091: - Ed. Rapion ym. lak.al. n:o 47 laiksi manttaali- 113. 40092: kunnan lakkauttamisesta. Liitteet VII,3. s. 324. - Ks. Ulkomaanedustus. 40093: L. Ltv:aan 98. 40094: - Ed. A. Tuomisen ym. lak.al. n:o 48 laiksi mant- Metsätelmikot: - Ks. Yliopisto. 40095: taalikunnan lakkauttamisesta. Liitteet VII,4. s. 40096: 326. L. Ltv: aan 98. Metsätyöt: Ed. J. E. Partasen ym. lak.al. n:o 109 40097: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 129 manttaalikunta- laiksi metsä- ja uittotöiden vähimmäispalkoista. 40098: laitoksen lakkauttamisesta. Liitteet VII,36. s. Liitteet X,13. s. 694. L. Työv:aan 101. 40099: 385. L. Ltv:aan 108. - Ks. Ammattikasvatus. Minimipalkat. 40100: - Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 130 manttaali- ja 40101: jakokuntien hallussa olevien, omistussuhteiltaan Mielisa.ira.sla.ki: Ed. V. R. Virtasen ym. lak.al. n:o 40102: epäselvien alueiden käytön järjestämisestä. Liit- 44 laiksi mielisairaslain muuttamisesta. Liitteet 40103: teet VII,37. s. 386. L. Ltv:aan 108. VI,5. s. 281. L. Tv:aan 97. 40104: Mikkeli: - Ks. Maanviljelysinsinööripiirit. 40105: Marjoniemi: - Ks. Asutustiet. 40106: Minimipalka.t: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 301 kaik- 40107: Ma.rtimonoja: - Ks. Sillat. kia palkansaajia koskevan minimipalkkalain 40108: aikaansaamisesta. Liitteet X,34. s. 725. L. 40109: Matemaattiset aineet: - Ks. Kouluhallitus. Työv: aan 116. 40110: Asialuettelo 1960. 19 40111: Misi: - Ks. Kaivostoiminta. Nimittä.miskl.rjat: - Ks. Virkamiehet. 40112: 40113: Moottoria.joneuvot: - Ks. Autot. Puolustuslaitos. Normaa.Iihinna.t: - Ks. Kansakoulut. 40114: Moottoria.joneuvovero: Ed. Haran ym. -toiv.al. n:o Nummela: - Ks. Sillat. 40115: 64 henkilöautoista ja moottoripyöristä suoritet- 40116: tavan veron perimisen lopettamisesta vuoden Nuoriso: - Ks. Alkoholiliike. Huvit. Ikärajat. 40117: 1960 päättyessä. Liitteet IV,81. s. 179. L. Sairaanhoito. 40118: Vv:aan 105. 40119: - Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 65 henkilöautoista Nurmes: - Ks. Karjanhoitokoulut. Virastot. 40120: ja moottoripyöristä suoriltettavasta verosta an- 40121: netun lain muuttamisesta maaseudun poliisivi- Nurmijärvi: - Ks. Ammattikurss~t. 40122: ranomaisten henkilöautojen osalta. Liitteet 40123: IV,82. s. 180. L. Vv:aan 105. Nurmonjoki: - Ks. Voimalaitokset. 40124: Moottoripyörä.t: - Ks. Moottoriajoneuvovero. Nyhamn: - Ks. Maantiet. 40125: Moottorit: - Ks. Polttoaineet. 40126: Muistomerkit: Ed. N. Niemisen ym. toiv.al. n:o 40127: 210 toimenpiteistä torpparien muistomerkin ai- 40128: kaansaamiseksi. Liitteet VIII,69. s. 529. L. 40129: o. 40130: Siv:aan 112. Obligaatiot: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 40131: Museot: - Ks. Rautatiemuseo. Taidemuseot. Oika.isutyöt: - Ks. Maantiet. 40132: Mustalaiset: Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 323 toi- Oikeudenkäynti: Ed. Nordforsin ym. toiv.al. n:o 9 40133: menpiteistä maamme mustalaiskysymyksen ratkai- vähävaraisten asianomistajien aseman paranta- 40134: semiseksi. Liitteet X,56. s. 749. L. Työv:aan misesta. Liitteet II,8. s. 46 ja 48. L. Lv:aan 40135: 117. 102. 40136: Muurame: - Ks. Virastot. Ojitus: - Ks. Perusparannukset. 40137: Muutoksenhaku: Ed. Vennamon lak.al. n: o 5 laiksi 40138: muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain Olavinlinna: Ed. Niemelän ym. toiv.al. n:o 208 40139: muuttamisesta. Liitteet II,l. s. 33. L. Lv:aan määrärahasta Olavinlinnassa suoritettavia kor- 40140: 95. jaustöitä varten. Liitteet VIII,67. s. 527. L. 40141: Siv:aan 112. 40142: Myymälät: Ks. Kauppaliikkeet. 40143: Oma.isuustase: - Ks. Kirjanpitolaki. 40144: Myyntivoitto: - Ks. Verotus. 40145: Omistusoikeus: - Ks. Mantttaalikuntalaitos. 40146: Mäntsälä: - Ks. Hevoset. 40147: Opetta.jaopistot: - Ks. Ammattikoulut. Käsityö. 40148: Opetuselokuva.t: _- Ks. Puolustuslaitos. 40149: 40150: N. Opetusha.llinto: - Ks. Koululaitos. 40151: 40152: Naiset: - Ks. Oppivelvollisuus. Opintolainat: Ed. Honkosen ym. lak.al. n:o 71 40153: laiksi korkeakouluissa opiskelevien ja niissä 40154: Na.iskonsta.a.pelit: - Ks. Poliisi. loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden opin- 40155: tolainojen valtiontakauksesta annetun lain muut- 40156: Neuvonta.toiminta.: - Ks. Kot}talous. tamisesta. Liitteet VIII,1. s. 423. L. Siv:aan 40157: 99. 40158: Neuvottelukunna.t: - Ks. Kalatalous. - Ed. Pitsingin ym. lak.al. n:o 72 laiksi korkea- 40159: kouluissa opiskelevien ja niissä lopputUJtkinnon 40160: Nilsiä: - Ks. Teollisuus. suorittaneiden henkilöiden opintolainojen val- 40161: tiontakauksesta annetun lain muuttamisesta. 40162: Nimismiehet: Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 14 Liitteet Vill,2. s. 424. L. Siv:aan 99. 40163: Maaningan ja Kuopion nimismiespiirien ennal- 40164: leen palauttamisesta. Liitteet IV,31. s. 121. L. Opiskelu: - Ks. Oppikoulut. Oppivelvollisuus. Yli- 40165: Vv:aan 102. opisto. 40166: -Ed. Salmis·en toiv.al. n:o 15 Maaningan nimis· 40167: miespiirin uudelleen perustamises·ta. Liitteet Oppiennätykset: - Ks. Ammattikoulut. 40168: IV,32. s. 122. L. Vv:aan 102. 40169: - Ks Poliisi. Oppikirjat: - Ks. Ammattikoulut. Oppikoulut. 40170: 20 Asialuettelo 1960. 40171: 40172: Oppikoulut: Ed. Rosenbergin ym. lak.al. n:o 73 Oppivelvollisuus: Ed. Nederström-Lund6nin ym. 40173: laiksi yksityisoppikoulujen valtionavu&ta. anne· <toiv.al. n:o 185 eräiden oppivelvollisuusiässä 40174: tun lain muuttamisesta. Liitteet VIII,3. s. 425. olevien lasten kotona tapahtuvan opiskelun tu· 40175: L. Siv:aan 99. kemisesta. Liitteet VIII,44. s. 500. L. Siv:aan 40176: - Ed. Ahosen ym. lak.al. n: o 74 laiksi yksityis· 110. 40177: oppikoulujen valtionavusta annetun lain muut· - Ed. Saalastin ym. toiv.al. n:o 205 naisten koti- 40178: tamisesta. Liitteet VID,4. s. 426. L. Siv:aan taloudellisen oppivelvollisuuden toteuttamisesta. 40179: 99. Liitteet VID,64. s. 523. L. Siv:aan 112. 40180: - Ed. österholmin ym. lak.al. n:o 75 laiksi yksi· 40181: tyisoppikoulujen valtionavusta annetun lain Oriit: - Ks. Hevoset. 40182: muuttamisesta. Liitteet VIII,5. s. 430 ja 434. L. 40183: Siv:aan 99. Orivirta: - Ks. Pengerrystyöt. Sillat. 40184: - Ed. Leikolan ym. toiv.al. n:o 166 vieraskielis- 40185: ten koulujen tukemisesta valtionavustuksin. Ortopedinen sa.iraa.la.: - Ks. Sairaalat. 40186: Liitteet VIII,25. s. 474. L. Siv:aan 110. 40187: - Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 167 Karhulan yh· Orvot: - Ks. Eläkkeet. Sotaorvot. Verotus. 40188: teiskoulun ottamisesta valtion haltuun. Liitteet 40189: VID,26. s. 476. L. Siv:aan 110. Osa-aikatyöjä.rjestelmit: Ed. Hosian ym. toiv.al. 40190: -Ed. Kansikkaan ym. toiv.al. n:o 168 määrära· n: o 24 osa-aikatyöjärjestelmitn toteuttamisesta 40191: hasta Kuusankosken yhteiskoulun ottamiseksi valtion virastoissa ja laitoksissa. Liitteet IV.41. 40192: valtion haltuun. Liitteet VID,27. s. 477. L. s. 132. L. Vv:aan 103. 40193: Siv:aan 110. 40194: -Ed. Lindemanin ym. toiv.al. n:o 169 Karis- Osakesitästitminen: Ed. Borg-Sundmanin ym. toiv.al. 40195: Billnäs samskola nimisen yhteiskoulun ottami- n: o 4 7 osakesäästämisen tehostamisesta. Liitteet 40196: sesta valtion haltuun. Liitteet VID,28. s. 478 IV,64. s. 159. L. Vv:aan 104. 40197: ja 479. L. Siv:aan 110. - Ed. Meinanderin ym. toiv.al. n:o 48 kaksinker· 40198: - Ed. Kemppaisen ym. toiv.al. n:o 170 Merikos- taisen verotuksen keventämisestä ja osakesääs· 40199: ken yhteislyseon oikeuttamisesta jatkamaan toi· tämisen edistämisestä. Liitteet IV,65. s. 161 ja 40200: mintaansa valtion oppikouluna. Liitteet VIII,29. 162. L. Vv:aan 104. 40201: s. 480. L. Siv:aan 110. 40202: - Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 171 Leppävir· Osakeyhtiöt: - Ks. Kirjanpitolaki. Leimavero. 40203: ran yhteiskoulun ottamisesta valtion oppilaitok- Puunjalostusteollisuus. Tulo- ja omaisuusvero. 40204: seksi. Liitteet VID,30. s. 482. L. Siv:aan 110. Verotus. 40205: - Ed. Ala-Kuljun ym. toiv.al. n:o 172 Seinäjoen 40206: tyttölyseon muuttamisesta kaksoistyttölyseoksi. Osa.ra: - Ks. Kotitalouskoulut. 40207: Liitteet VIII,31. s. 483. L. Siv:aan 110. 40208: - Ed. Honkosen ym. toiv.al. n:o 173 yhtenäisten Ositus: - Ks . .Takolaitos. 40209: oppikirjojen julkaisemisesta valtion toimesta. 40210: Liitteet VID,32. s. 484. L. Siv:aan 110. OsuUSkunna.t: - Ks. Kirjanpitolaki. Leimavero. 40211: - Ed. Paasion ym. toiv.al. n:o 174 iltaoppikou· Tulo- ja omaisuusvero. VerOitus. 40212: luissa opiskelevien taloudellisesta tukemisesta 40213: apurahojen muodossa. Liitteet VID,33. s. 485. Ota.mnä.ki Oy.: - Ks. Kaivostoiminta. 40214: L. Siv:aan 110. 40215: - Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 175 pitkämat· Oulu: - Ks. Luotsilaitos. Postilaitos. Sairaalat. 40216: kaistan oppikoululaisten opiskelukustannusten Telakat. 40217: alentamisesta. Liitteet VIII,34. s. 486. L. 40218: Siv:aan 110. 40219: - Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 14 määrä- 40220: rahan osoittamisBsta Lahden lyseon kouluraken- 40221: nuksen laajennustöitä varten. Liitteet IV,124. P. 40222: s. 232. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n 40223: lausunto, 125. Paikallistiet: - Ks. Asutustiet. Maantiet. Tie· 40224: - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 15 määrärahan laki. 40225: osoittamisesta Karjaan-Pinjaisten ruotsalaisen 40226: yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun. Liit- Pakkolunastus: - Ks. Maankäyttölaki. 40227: teet IV,125. s. 233 ja 234. L. Vv:aan, jonka 40228: tulee pyytää Siv:n lausunto, 125. Pak:oputket: - Ks. Autot. 40229: - Ks. Kouluhallitus. Liikuntakasvatus. Tulo· ja 40230: omaisuusvero. Palkat: - Ks. Kansakoulut. Metsätyöt. Minimi· 40231: palkat. Rautatieläiset. Sairaanhoitajat. Yli· 40232: Oppilaskodit: - Ks. Ammattikoulut. opisto. 40233: Oppilasluku: - Ks. Kansakoulut. Palveluslisll.: - Ks. Rajaval'tiolaitos. 40234: Oppisopimusla.ki: Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o Pa.pinoja: - Ks. Asutustiet. 40235: 296 oppisopimuslain uudistamisesta. Liitteet 40236: X,29. s. 719. L. Työv:aan 116. Pastörointi: - Ks. Maito. 40237: Asialuettelo 1960. 21 40238: Pedagoginen instituutti: - Ks. Kasvatustieteen PienteoWsuus: - Ks. Liikevaihtovero. 40239: tutkimuslaitos. 40240: Pientila.t: - Ks. Metsätalous. 40241: Pebku: - Ks. Turve. 40242: Pienviljelijät: Ed. Kämäräisen ym. toiv.al. n:o 253 40243: Pengerrystyöt: Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 292 pienviljelijäkoulun perustamisesta Ylä-Savoon 40244: Tenojoen rantojen jokeen sortumisen estämi- Kiuruvedelle. Liitteet IX,56. s. 607. L. Mtv:aan 40245: sestä Utsjoen kunnan alueella. Liitteet IX,95. 114. 40246: s. 654. L. Mtv:aan 116. - Ks. Maanparannus. Perusparannukset. Sairaus· 40247: - Ed. N. Niemisen ym. toiv.al. n:o 439 määrä- vakuutus. Synnytysloma. Työaika. Työttömyys· 40248: rahasta Orivirran maantiesillan pengerrystöiden vakuutus. 40249: aloittamiseksi. Liivteet XII,102. s. 891. L. 40250: Kulkv: aan 123. Pienyrittäjät: - Ks. Asutusrahasto. Liikevaihto- 40251: vero. 40252: Perhelisll.laki: Ed. Torven ym. lak.al. n:o 119 40253: laiksi perhelisälain muuttamisesta. Liitteet X,23. Pienvoimalaitokset: - Ks. Voimalaitokset. 40254: s. 709. L. Työv:aan 101. 40255: Pieta.rsa.a.ri: - Ks. Maatalouskoulut. 40256: Perintö- ja. la.hjavero: Ed. Rytkösen ym. lak.al. 40257: n:o 25 laiksi perintö- ja lahjaverolain muutta- Pihtipudas: - Ks. Virastot. 40258: misesta. Liitteet IV,16. s. 92. L. Vv:aan 96. 40259: Pinjainen: - Ks. Oppikoulut. 40260: Perka.ustyöt: Ed. Pulkkisen ym. toiv.al. n:o 290 40261: Pielaveden ja Tervon kunnissa sijaitsevan Pit· Pitkäjok:l.: - Ks. Perkaustyöt. 40262: käjoen perkaamisesta. Liitteet IX,93. s. 652. L. 40263: Mtv:aan 116. Pohjois-Karjala: - Ks. Malminetsintä. Voimalai- 40264: - Ks. Maanparannus. tokset. 40265: 40266: Perttula: - Ks. Vajaamieliset. Poliisi: Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 16 määrära· 40267: hasta uusien poliisitoimien perustamiseksi Kou- 40268: Perunkirjoitus: - Ks. Vaivaisprosentti. volan nimismiespiiriin. Liitteet IV,33. s. 123. 40269: L. Vv:aan 102. 40270: Peruskorjaus: - Ks. Maantiet. -Ed. Hosian ym. toiv.al. n:o 26 pukurahan mak- 40271: samisesta poliisityössä palveleville naiskonstaa- 40272: Perusk:uiva.tus: - Ks. Kuivatustyöt. Maatalous. peleille. LHtteet IV,43. s. 135. L. Vv:aan 103. 40273: - Ks. Moottoriajoneuvovero. 40274: Peruspa.ra.nnukset: Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. 40275: n: o 230 työllisyysvarojen käyttämisestä a vus- Polio: - Ks. Lapsihalvaus. 40276: tuksiksi tilakohtaiSiten peruaparannustöiden suo- 40277: rittamiseen alityöllisyysalueilla. Liitteet IX,33. Polttoaineet: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 66 moot- 40278: s. 583. L. Mtv:aan 113. toripolttoaineen veron alentamisesta. Liitteet 40279: - Ed. Vennamon toiv,al. n:o 231 tilakohtaisten IV,83. s. 181. L. Vv:aan 105. 40280: peruaparannustöiden suorittamisen edistämisestä. - Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 70 tutkimuksen toi- 40281: Liitteet IX,34. s. 584. L. Mtv:aan 113. mittamisesta kotoisten polttoaineitten käyttö- 40282: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 232 työllisyysvarojen mahdollisuuksista valtionrautateillä. Li1tteet 40283: myöntämisestä tilalwhtaisiin peruaparannustöi- IV,87. s. 186. L. Vv:aan 105. 40284: hin koko maassa. Liitteet IX,35. s. 585. L. - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 75 puuprikettiteolli- 40285: Mtv: aan 113. suuden edistämisestä. Liitteet IV,92. s. 191. L. 40286: - Ed. Marttilan ym. toiv.al. n:o 235 avustusten Vv:aan 105. 40287: myöntämisestä maatilojen tilakohtaisiin perus- - Ks. Koetoiminta. Puutarhat. Voimalaitokset. 40288: parannustöihin. Liitteet IX,38. s. 588. L. 40289: M.tv:aan 113. Pori: - Ks. Sairaalat. 40290: - Ed. Pulkkisen ym. toiv.al. n:o 236 avustusten 40291: ja lainojen myöntämisestä pienviljelijöille tila· Poronhoito: Ed. Paarmanin ym. toiv.al. n:o 283 40292: kohtaisten peruaparannustöiden suorittamiseen. itärajalla olevan poroaidan korottamisesta. Liit- 40293: Liitteet IX,39. s. 589. L. Mtv:aan 113. teet IX,86. s. 644. L. Mtv:aan 115. 40294: - Ks. Kivenraivaus. Maanparannus. 40295: Postilaitos: Ed. Kuusisen ym. toiv.al. n:o 23 erru- 40296: Perämeri: - Ks. Luotsilaitos. Satamat. den posti- ja lennätinlaitoksen kirjurin toimien 40297: vakinaistamisesta. Liitteet IV,40. s. 130. L. 40298: Pielalvesi: - Ks. Perkaustyöt. Virastot. Vv:aan 103. 40299: -Ed. Kemppaisen ym. toiv.al. n:o 339 Oulun lää- 40300: Pielinen: - Ks. Koetoiminta. nin posti- ja lennätinpiirin perustamisesta. Liit- 40301: teet XII,2. s. 777. L. Kulkv:aan 118. 40302: Pienkiinteistöt: - Ks. Asemakaavalainsäädäntö. - Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 340 postiautovari- 40303: kon rakentamisesta Joensuun kaupunkiin. Liit- 40304: Pienma.atalous: - Ks. Maatalous. teet XII,3. s. 778. L. Kulkv:aan 118. 40305: 22 Asialuettelo 1960. 40306: 40307: 40308: - Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 341 Vaasan posti- - Ed. Nurmisen ym. toiv.al. n:o 88 puunjalostus- 40309: autovarikkorakennuksen rakennustöiden aloitta- tehtaan rakentamisesta Lestijoen varteen. Liit- 40310: misesta. Liittee>t XII,4. s. 779. L. Kulkv:aan teet IV,105. s. 208. L. Vv:aan 106. 40311: 118. - Ed. Murron ym. toiv.al. n:o 89 valtion omis- 40312: taman puunjalostuslaitoksen aikaansaamisesta 40313: Propaganda.: - Ks. Tupakka. Pudasjärvelle tai Taivalkoskella. Liitteet IV,106. 40314: s. 209. L. Vv:aan 106. 40315: Psykologia: - Ks. Yliopisto. -Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 9 määrärahan 40316: osoittamisesta Kemijärvelle rakennettavaa puun- 40317: Pudasjärvi: - Ks. Lääkärit. Maamieskoulut. Puun- jalostustehdasta varten. Liitteet IV,119. s. 226. 40318: jalostusteollisuus. L. Vv:aan 125. 40319: - Ks. Ulkomaanedustus. Vientisäännöstely. 40320: Puhelin: Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 464 val- 40321: tionpuhelimella suorite,ttavan vuosimaksun pois- Puupriketit: - Ks. Polttoaineet. 40322: tamisesta sokeilta. Liitteet XII,127. s. 919 ja 40323: 920. L. Kulkv: aan 124. Puutarhat: Ed. Pakkasen ym. toiv.al. n:o 282 40324: määrärahasta !ainoiksi kauppapuutarhureille ko- 40325: Pukuraha: - Ks. Poliisi. timaista polttoainetta käyttävien lämmityslait- 40326: teiden rakentamista varten. Liittee>t IX,85. s. 40327: Pun.aka.a.rtila.t: - Ks. Invaliidit. 642. L. M,tv: aan 115. 40328: - Ks. Ammattikurssit. 40329: Puolustusla.itos: Ed. Uotin ym. toiv.al. n:o 324 tut- 40330: kimuksen toimittamisesta puolustuslaitoksen Puutavara: - Ks. Koetoiminta. Kunnallisverotus. 40331: uudelleenjärjestelystä. Liittee>t XI,l. s. 755. L. Ulkomaanedustus. Verotus. Vientisäännöstely. 40332: Puolv:aan 117. Voimalaitokset. 40333: - Ed. Saariahon ym. 'toiv.al. n:o 325 aliupseeri- 40334: kunnan aseman korjaamisesta. Liitteet XI,2. s. Puutossa.lmi: - Ks. Sillat. 40335: 756. L. Puolv:aan 117. 40336: - Ed. Airon ym. toiv.al. n:o 326 määrärahasta Pyöreä puutavara: - Ks. Vientisäännöstely. 40337: puolustuslaitoksen värvätyn henkilökunnan li- Päiväraha: - Ks. Asevelvolliset. 40338: säämistä varten. Liitteet XI,3. s. 757. L. 40339: Puolv:aan 117. 40340: - Ed. Aulangon ym. toiv.al. n:o 327 määrärahasta 40341: puolustuslaitoksen audiovisuaalisen opetusmate- R. 40342: riaalin uusintaan. Liitteet XI,4. s. 758. L. 40343: Puolv:aan 118. Radio: - Ks. Yleisradio. 40344: - Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 328 lisäyksestä vuo- 40345: den 1960 tulo- ja menoarvioon puolustuslaitok- Rahapolitiikka: - Ks. Korko. 40346: sen moottoriajoneuvokaluston hankintoja var- 40347: ten. Liitteet XI,5. s. 759. L. Puolv:aan 118. Rahdit: - Ks. Rautatiemaksut. 40348: - Ed. Saariahon ym. toiv.al. n:o 329 määrära- 40349: hasta apurahoiksi ulkomailla opiskeleville puo- Ra.hja.n satama.: - Ks. Rautatiet. 40350: lustuslaitoksen viran ja toimen haltijoilla. Liit- 40351: Iteet XI,6. s. 760. L. Puolv:aan 118. Raittius: - Ks. Alkoholiliike. 40352: - Ed. Haran toiv.al. n:o 333 reserviläisten ker- 40353: tausharjoitusten järjestämisestä vapaaehtoisuu- Raivaus: - Ks. Kivenraivaus. Maanhankinta. 40354: den pohjalla. Liitteet XI,10. s. 764. L. Puol- Maanparannus. Uudisraivaus. 40355: v:aan 118. 40356: - Ed. Kansikkaan ym. toiv.al. n:o 334 alipääl- Rajajääkärit: - Ks. Rajavartiolairtos. 40357: lystön rankaisuoikeuden poistamisesta. Liitteet 40358: XI,11. s. 765. L. Puolv:aan 118. Rajamäki: - Ks. Ammattikurssit. 40359: - Ks. Asevelvolliset. Rajavartiolaitos. Sotilasavus- 40360: tukset. Rajaseutu: - Ks. Maantiet. 40361: 40362: Purujä.rvi: - Ks. Asutustiet. Rajavartiolaitos: Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 17 40363: rajavartiolaitoksen emännöitsijän ja keittäjättä- 40364: Puuha.ke: - Ks. Voimalaitokset. ren toimien muuttamisesta ylimääräisiksi. Liit- 40365: teet IV,34. s. 124. L. Vv:aan 102. 40366: Puukemia: - Ks. Teknillinen tutkimuslaitos. - Ed. V. Turusen ym. toiv.al. n:o 336 vakinais- 40367: ten tulkin virkojen perustamisesta rajavartio- 40368: Puunjalostusteollisuus: Ed. Niirasen ym. toiv.al. laitokseen. Liitteet XI,13. s. 768. L. Puolv:aan 40369: n:o 79 toimenpiteistä valtionosake-enemmistöi- 118. 40370: sen osakeyhtiön perustamiseksi sulfaattisellu- - Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n: o 337 raja- 40371: loosatehtaan rakentamista varten Joensuun kau- vartiolaitoksen kantamiehistön palveluslisäjär- 40372: pungin läheisyyteen. Liitteet IV,96. s. 197. L. jestelmän aikaansaamisesta. Liitteet XI,14. s. 40373: Vv:aan 185. 769. L. Puolv:aan 118. 40374: Asialuettelo 1960. 23 40375: 40376: - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n: o 338 eroamis- - Ed. Paasion ym. toiv.al. n:o 348 rautatieyhtey- 40377: iässä oleville rajajääkäreille erorahan asemesta den aikaansaamisesta Turusta Salon kaurtta Rii- 40378: myönnevtävästä .eläkkeestä. Liitteet XI,15. s. himäelle. Liitteet XII,11. s. 786. L .. Kulkv:aan 40379: 770. L. Puolv:aan 118. 119. 40380: - Ed. Kansikkaan ym. toiv.al. n:o 349 raut!litien 40381: :RaJtennusla.ki: Ed. Stykin ym. lak.al. n:o 67 laiksi rakentamisesta Kotkan Hovinsaarelta Mussalon 40382: rakennuslain muuttamisesta. Lii,tteet Vll,23. s. saarelle. Liitteet XII,12. s. 787. L. Kulkv:aan 40383: 363. L. Ltv:aan 98. 119. 40384: Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 350 Luumäen- 40385: :Rakennustoiminta.: - Ks. Asurutotuotanto. Emän- Haminan-Kotkan rautatien rakentamisesta. 40386: täkoulut. Maatalouskoulut. Maatalousrakennuk- Liitteet XII,13. s. 788. L. Kulkv: aan 119. 40387: set. Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 351 lisäyksestä vuo- 40388: den 1960 tulo- ja menoarvioon ratatöiden aloit- 40389: :Ra.nltaisuoikeus: - Ks. Puolustuslaitos. tamiseksi Tampereelta Parkanon kautta Seinä- 40390: joelle. Liitteet XII,14. s. 789. L. Kulkv: aan 40391: :Rantasalmi: - Ks. Virastot. 119. 40392: - Ed. V. Turusen ym. toiv.al. n:o 352 rautatien 40393: :Rasitukset: - Ks. Asutus. rakentamisesta Tohmajärveltä Parikkalaan. Liit- 40394: teet XII,15. s. 790. L. Kulkv: aan 119. 40395: Ba.ta.pihat: - Ks. Rautatiet. - Ed. Karvosen ym. toiv.al. n:o 353 Parikkalan- 40396: Onkamon rautatien rakentamisesta. Liitteet 40397: XII,16. s. 791. L. Kulkv:aan 119. 40398: Ba.uta.twl.ä.iset: Ed. luualan ym. toi v.al. n: o 25 40399: valtionrautateiden makuuvaununhoitajien palk- - Ed. Liinamaan ym. toiv.al. n:o 354 Kaskisten- 40400: kauksen korottamisesta. Liitteet IV,42. s. 134. Härmän-Siilinjärven rataosan rakentamisesta. 40401: L. Vv:aan 103. Liitteet XII,17. s. 792. L. Kulkv:aan 119. 40402: - Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n:o 355 täyskoneelli- 40403: -Ed. Alangon ym. rah.al. n:o 5 määrärahan osoit- sen tutkimuksen suorittamisesta ratasuunnalla 40404: tamisesta rautatieläiskunnan keskuudessa ·tapah- Peltosalmi-Hiekkalahti. Liitteet XII,18. s. 794. 40405: tuvaa henkistä ja taloudellista sosiaalitoimin- L. Kulkv:aan 119. 40406: taa varten. Liitteet IV,115. s. 221. L. Vv:aan 40407: 125. - Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 356 rautatien ra- 40408: kentamisesta Iisalmesta Valtimon Hiekkalah- 40409: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n: o 6 määrärahan teen. Liivteet Xll,19. s. 795. L. Kulkv:aan 40410: osoittamisesta rautatieläiskunnan lepokodeille ja 119. 40411: huoltokassoilla anne>ttavia avustuksia varten. - Ed. Linnan ym. toiv.al. n:o 357 Ylivieskasta 40412: Liitteet IV,116. s. 223. L. Vv:aan 125. Rahjan satamaan rakennettavan rautatien rata- 40413: - Ks. Asuntotuotanto. suunnan täyskoneellisen tutkimustyön suoritta- 40414: misesta. Liitteet Xll,20. s. 797. L. Kulkv:aan 40415: Ra.uta.tiema.ksut: Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 119. 40416: 342 rautatierahtien uudelleenjärjestämisestä. - Ed. Paason ym. toiv.al. n:o 358 rautatien ra- 40417: Liiltteet XII,5. s. 780. L. Kulkv: aan 118. kentamisesta Haukiputaan kunnassa olevalta 40418: rr:ellon pysäkiltä Virpiniemen syväsatamaan. 40419: Ra.uta.tiemuseo: Ed. Mattilan ym. toiv.al. n:o 343 Liitteet XII,21. s. 798. L. Kulkv: aan 119. 40420: rautatiemuseon sijoittamisesta Hyvinkäälle. Liit- - Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n:o 359 tutkimuksen 40421: teet XIT,6. s. 781. L. Kulkv:aan 118. toimittamisesta Oulun läänin rannikolta Kuusa- 40422: moon rakennettavan rautatien ratasuunnasta. 40423: Ra.uta.tiera.hdit: - Ks. Rautatiemaksrut. Liitteet XII,22. s. 800. L. Kulkv: aan 119. 40424: - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 360 määrärahasta 40425: Rautatiet: Ed. Koi vus·en ym. lak.al. n: o 125 laiksi rautatien rakentamisen aloittamiseksi Taival- 40426: Jyväskylän-Jämsänkosken yhdysradan raken- koskelta Kemijärvelle. Liittee•t XII,23. s. 801. 40427: tamisesta. Liitteet XII,1. s. 775. L. Kulkv:aan L. Kulkv:aan 119. 40428: 101. - Ed. Matilaisen ym. toiv.al. n:o 362 määrära- 40429: - Ed. Raunion ym. toiv.al. n:o 344 henkilökun- hasta alikäytävän rakentamiseksi Tainionkos- 40430: nan huoltorakennuksen rakennustöiden aloitta- ken asema-alueelle. Liitteet XII,25. s. 804. L. 40431: misesta Riihimäen asemalle. Liitteet XII, 7. s. Kulkv: aan 119. 40432: 782. L. Kulkv: aan 118. - Ed. V. R. Virtasen ym. toiv.al. n:o 363 Nokian 40433: asemalla sijaitsevan tasoylikäytävän rakentami- 40434: - Ed. Härkösen ym. toiv.al. n: o 345 Pieksämäen sesta yli- tai alikäytäväväksi. Liitteet XII,26. 40435: asema-alueen uudelleenjärjestelystä. Liitteet 40436: s. 805. L. Kulkv: aan 119. 40437: Xll,8. s. 783. L. Kulkv:aan 118. - Ed. Ala-Kuljun ym. toiv.al. n:o 364 määrära- 40438: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 346 asematalon ra- hasta ylikulkusillan rakentamiseksi Seinäjoen 40439: kentamisesta Jyväskylän kaupunkiin. Liitteet ratapihan poikki. Liittee>t XII,27. s. 806. L. 40440: Xll,9. s. 784. L. Kulkv: aan 118. Kulkv:aan 119. 40441: - Ed. Ala-Kuljun ym. toiv.al. n:o 347 maarara- - Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 2 määrärahan 40442: hasta Seinäj·oen varimon huoltorakennuksen ra- osoittamisesta valtionrautateiden eri osastojen 40443: kentamista varten. Liitteet XII,10. s. 785. L. asunto- ja huoltorakennuksia var.ten. Liitteet 40444: Kulkv:aan 118. IV,ll2. s. 218. L. Vv:aan 124. 40445: 24 Asialuettelo 1960. 40446: 40447: 40448: - Ed. UO<tin ym. rah.al. n:o 27 määrärahan osoit- Saira.alama.ksut: - Ks. Sairaanhoito. 40449: tamisesta valtionrautateiden ratapihavalaistuk- 40450: sen uusimista varten. Liitteet IV,137. s. 249. Sairaa.J.a.t: Ed. Kekkosen ym. toiv.al. n:o 97 lisäyk· 40451: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lau- sestä vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon Suo· 40452: sunto, 126. mussalmen kunnan kunnansairaalan rakenta- 40453: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 28 määrärahan mista varten. Liitteet VI,9. s. 287. L. Tv:aan 40454: osoittamisesta Seinäjoen varikon huoltoraken- 106. 40455: nuksen rakentamista varten. Liitteet IV,138. s. - Ed. Pohjalan ym. toiv.al. n:o 101 hoitomah- 40456: 250. L. Vv:aan, jonka t.ulee pyytää Kulkv:n dollisuuksien turvaamisesta Porin yleisessä sai· 40457: lausunto, 126. raalassa silmä- sekä korva-, nenä- ja kurkku- 40458: - Ed. Hultin ym. rah.al. n: o 29 määrärahan osoit· tautien erikoisaloilla. Liitteet VI,13. s. 291. 40459: rtamisesta varikon huoltorakennuksen rakentami· L. Tv:aan 106. 40460: seksi Iisalmeen. Liirtteet IV,139. s. 251. L. - Ed. Junnilan ym. rtoiv.al. n:o 102 toisen eri- 40461: Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto, koislääkärin viran perustamisesta Porin ylei- 40462: 126. sen sairaalan lastenosastolle. Liitteet VI,14. s. 40463: - Ks. Kunnat. Polttoaineet. Sillat. 292. L. Tv:aan 106. 40464: - Ed. Torven ym. toiv.al. n:o 107 määrärahasta 40465: Ra.utatietutkimukset: - Ks. Rautatiet. avustuslainoiksi Invalidisäätiön Ouluun suunnit· 40466: teleman ortopedisen sairaalan rakentamista var- 40467: Reservilä.iset: - Ks. Puolustuslaitos. ten. Liitteet VI,19. s. 301. L. Tv:aan 107. 40468: - Ks. Invaliidit. Kunnalliskodit. 40469: Rikosten selvittäminen: Ed. N.ordforsin ym. toiv.al. 40470: n:o 139 kadonneiden henkilöiden löytämiseen Sairaanhoitajat: Ed. Pohjalan ym. toiv.al. n:o 111 40471: ja rikosten selvittämiseen myötävaikuttaneiden sairaanhoitajien palkkojen korottamisesta. Liit- 40472: henkilöiden palkitsemisesta. Liitteet VII,46. s. teet VI,23. s. 307. L. Tv:aan 107. 40473: 398 ja 399. L. Lrtv:aan 108. 40474: Sairaanhoito: Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 95 40475: Rintamamiehet: - Ks. Maankäyttölaki. sairaalapaikkojen käytön ohjaamisesta valta- 40476: kunnan väestön sairaanhoidollisen tarpeen mu- 40477: Ristijil.rvi: - Ks. Sillat. kaiseksi. Liitteet VI,7. s. 284. L. Tv:aan 106. 40478: - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 99 lapsi- 40479: Roisltesuojat: - Ks. Autot. potilailta perittävän sairaalamaksun alentami- 40480: sesta. Liitteet VI,ll. s. 289. L. Tv:aan 106. 40481: Rokotus: - Ks. Suu- ja sorkkatauti. - Ed. Kalliokosken ym. toiv.al. n:o 109 toimen- 40482: piteistä parantumattomina pidettäviä, hengen- 40483: Romppa.isensalmi: - Ks. Sillat. vaarallisia sairaustiloja aiheuttavia tauteja 40484: potevien lasten ja nuorten sairashoidon jär- 40485: Rovaniemi: - Ks. Metsäkoulut. jestämiseksi. Liitteet VI,21. s. 304. L. Tv:aan 40486: 107. 40487: Runltotiet: - Ks. Maantiet. - Ks. Lääkärit. 40488: 40489: Ruotusopimuspitä.jät: - Ks. Isojako. Sairaanhoitokoulut: Ed. Flinekin ym. rah.al. n:o 40490: 12 määrärahan osoittamisesta Tampereen sai- 40491: Ruuska.la.: - Ks. Ammattikurssit. raanhoitajakoulun rakentamista varten. Liitteet 40492: IV,122. s. 230. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää 40493: Rymättylä.: - Ks. Laivaliikenne. Tv: n lausunto, 125. 40494: 40495: Rästit: - Ks. Verotus. Sairauseläk:e: - Ks. Kansaneläkelaki. 40496: Sairausvakuutus: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 312 40497: esityksen antamisesta sairausvakuutuslaiksi. 40498: Liirtteet X,45. s. 736. L. Työv:aan 117. 40499: s. 40500: Sakkokorko: - Ks. Verotus. 40501: Saa.rijil.rvi: - Ks. Sillat. 40502: Salla: - Ks. Isojako. Maanhankinta. 40503: Saaristo: - Ks. Laivaliikenne. Lentoliikenne. 40504: Maantiet. MatkailU. Sähkö. Satamat: Ed. Tainion ym. toiv.al. n:o 462 Perä- 40505: meren satamien kehittämisestä. Liitteet XII,125. 40506: Saim.a.a.: - Ks. Vesitiet. s. 916. L. Kulkv:aan 124. 40507: - Ks. Kalastus. Maantiet. Rautatiet. 40508: SairaalaJaki: Ed. Suonpään ym. lak.al. n:o 42 40509: laiksi sairaalalain muuttamisesta. Liitteet VI,3. Sata.va: - Ks. Sillat. 40510: s. 277. L. Tv:aan 97. 40511: - Ed. Salmela-Järvisen ym. lak.al. n:o 43 laiksi Satunna.inen luovutus: - Ks. Verotus. 40512: sairaalalain muuttamisesta. Liitteet VI,4. s. 40513: 279. L. Tv:aan 97. Seimet: - Ks. Lastenhoito. 40514: Asialuettelo 1960. 25 40515: 40516: Seinäjoki: Ks. ·Käsityö. Oppik,oulut. Teknilliset - Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n: o 445 Turpeen· 40517: koulut. salmen sillan rakennustöiden aloittamisesta. 40518: Liitteet XII,108. s. 897. L. Kulkv:aan 123. 40519: Selluloosa.: - Ks. Voimalaitokset. - Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 446 Puutos- 40520: salmen sillan rakennustöiden aloittamisesta. 40521: Seminaarit: Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 176 Lii:tteet XII,109. s. 898. L. Kulkv:aan 123. 40522: määrärahasta Uudenkaarlepyyn seminaarin kor· - Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n:o 447 Koljonvir- 40523: jaustöitä varten. Liitteet VIII,35. s. 487 ja ran maantiesillan laajentamisesta. Liitteet 40524: 488. L. Siv:aan 110. XII,110. s. 899. L .. Kulkv:aan 124. 40525: - Ed. .J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 448 sillan 40526: Seutusuunnittelutoiminta.: Ed. Tikkaojan ym. rakentamisesta Ristijärven kunnassa olevaan 40527: rah.al. n: o 7 määrärahan osoittamisesta seutu- Koirasalmeen. Liitteet XII,111. s. 900. L. 40528: suunnittelujärjestöille näiden harjoittama~ tut- Kulkv:aan 124. 40529: kimus· ja suunni!ttelutoiminnan tukemiseen. - Ed. Tauriaisen ym. toiv.al. n:o 449 sillan raken- 40530: Liitteet IV,117. s. 224. L. Vv:aan 125. tamisesta Ristijärven kunnassa olevaan Koira· 40531: salmeen. Liitteet XII,112. s. 901. L. Kulkv:aan 40532: Siipikarjanhoito: Ed. Sepän ym. toiv.al. n:o 269 124. 40533: määrärahasta kanataloudellisen tutkimustyön - Ed. Tainion ym. toiv.al. n:o 450 Viantiejoen 40534: tehostamiseksi Maatalouden tutkimuskeskuk- yli johtavan Ylikosken tiesillan kunnostami- 40535: sessa. Liitteet IX,72. s. 628. L. Mtv:aan 115. sesta. Liitteet XII,113. s. 902. L. Kulkv:aan 40536: 124. 40537: Siipyy: - Ks. Maantiet. - Ed. Paason ym. toiv.al. n:o 451 kiinteän sillan 40538: saamisesta Martimonojan uomaan. Liitteet 40539: Siirtotyömaa.t: - Ks. Työttömyys. XII,114. s. 903. L. Kulkv:aan 124. 40540: - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 452 Romppaisensalmen 40541: Sika.ta.lous: Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 270 sillan rakentamisesta Taivalkosken kunnassa. 40542: määrärahasta sikatalouskoeaseman perustamista Liitteet XII,115. s. 904. L. Kulkv:aan 124. 40543: varten Pohjois-Savoon. Liitteet IX,73. s. 629. - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 453 sillan raken- 40544: L. Mtv:aan 115. tamisesta Kemijärven ja Rovaniemen välillä 40545: olevaan Lautasalmeen. Liitteet XII,l16. s. 905. 40546: Sillat: Ed. Helteen ym. toiv.al. n:o 361 Hyvin- L. Kulkv:aan 124. 40547: kään-Hangon rautatien ylittävän sillan raken· 40548: - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 454 määrärahasta 40549: tamisesta Nummelan asemanseudulla. Liitteet sillan rakentamiseksi Kemijärven-Posion maan- 40550: XII,24. s. 803. L. Kulkv:aan 119. tiellä oleviin Kaisansalmeen ja Lantunginsal- 40551: - Ed. KähöEien ym. toiv.al. n:o 435 sillan raken- meen. Liitteet XII,l17. s. 906. L. Kvlkv:aan 40552: tamisesta Satavan salmeen. Liitteet XII,98. s. 124. 40553: 887. L. Kulkv:aan 123. - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 455 lisäyksestä vuo- 40554: - Ed. Kansikkaan ym. toiv.al. n:o 436 Kymi· den 1960 tulo- ja menoarvioon Pelkosenniemen 40555: joen yli johtavan Hirvikosken sillan rakenta· -Savukosken välillä <Olevan Kitisenjoen sillan 40556: misesta. Liitteet XII,99. s. 888. L. Kulkv: aan rakentamiseksi. Liitteet XII,118. s. 907. L. 40557: 123. Kulkv:aan 124. 40558: - Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 437 tutkimuksen - Ed. Paarmanin toiv.al. n:o 456 Kitisen sillan 40559: toimittamisesta sillan rakentamiseksi Kiuralan rakentamisesta Pelkosenniemen-Sa vukosken 40560: vuolrteen yli. Liitteet XII,100. s. 889. L. Kulk- maantiellä. Liitteet XII,119. s. 908. L. Kulk- 40561: v:aan 123. v:aan 124. 40562: - Ed. Pentin ym. toiv.al. n: o 438 tutkimuksen - Ed. Hultin ym. rah.al. n:o 34 määrärahan 40563: toimittamisesta sillan rakentamiseksi Kyrösjär- osoittamisesta Kivisalmen sillan rakennustöiden 40564: ven yli Ikaalisissa Kalman kylän ja Röyhiön aloittamiseksi. Liitteet IV,144. s. 256. L. Vv:aan, 40565: välille. Liitteet XII,101. s. 890. L. Kulkv:aan j.onka tulee pyytää Kulkv:n lausunto, 126. 40566: 123. - Ed . .J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 35 määrä- 40567: - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 440 maan· rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Tö- 40568: tiesillan rakentamisesta. Orivirtaan. Liitteet nölänsalmeen Kuhmon kunnassa. Liitteet 40569: XII,103. s. 892. L. Kulkv:aan 123. IV,145. s. 257. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää 40570: - Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n: o 441 Kivisalmen Kulkv:n lausunto, 126. 40571: sillan rakennustöiden aloittamisesta. Liitteet - Ks. Maantiet. Pengerrystyöt. 40572: XII,104. s. 893. L. Kulkv: aan 123. 40573: - Ed. Ahosen toiv.al. n:o 442 sillan rakentami- Siviili-invaliidit: - Ks. Invaliidit. 40574: sesta Matosalmeen Saarijärven kunnassa. Liit· 40575: teet XII,105. s. 894. L. Kulkv:aan 123. Siviililasket: Ks. Eläkkeet. 40576: - Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 443 sillan raken- 40577: tamisesta Matosalmeen Baarijärven-Myllymäen Siviiliorvot: Ks. Eläkkeet. 40578: tiellä. Liitteet XII,106. s. 895. L, Kulkv:aan 40579: 123. Siviilisokeat: - Ks. Aistivialliset. 40580: - Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 444 Leppävir- 40581: ran sillan ja siihen liittyvän maantien raken- Siviilivihkiminen: - Ks. Avioliittolaki. 40582: nustöiden aloittamisesta. Liitteet XII,107. s. 40583: 896. L. Kulkv: aan 123. Sivuansiot: - Ks. Verotus. 40584: 4 E 74/60 40585: 26 Asialuettelo 1960. 40586: 40587: Sokeat: - Ks. Aistivialliset. Puhelin. Synnytysloma: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 320 40588: pientalonpoikien perheiden äitien synnytys- 40589: Soranotto: - Ks. Manttaalikuntalaitos. loman järjestämisestä. Liitteet X,53. s. 745. L. 40590: Työv:aan 117. 40591: Sosiaa.litotminta: - Ks. Rautatieläiset. 40592: Syntyperä: - Ks. Aviollinen syntyperä. 40593: Sotainvaliidit: - Ks. Invaliidit. 40594: Syrjäseudut: - Ks. Kansakoulut. 40595: Sotaorvot: Ed. Marttilan ym. lak.al. n:o 121 40596: laiksi sotaarpojen työhuollosta annetun lain Syväsatamat: - Ks. Rautatiet. 40597: 1 §: n muuttamisesta. Liitteet X,25. s. 712. L. 40598: Työv:aan 101. Syöpä: Ed. Saalastin ym. toiv.al. n:o 105 mak- 40599: - Ed. Siltasen ym. lak.al. n:o 122 laiksi sota- suttoman kudosnäytetutkimuksen toteuttami- 40600: arpojen työhuollosta annetun lain muuttami- sesta syöpätutkimusten yhteydessä. Liitteet 40601: sesta. Liitteet X,26. s. 714. L. Työv:aan 101. VI,17. s. 296. L. Tv:aan 107. 40602: 40603: Sotava.mmaiset: - Ks. Invaliidit. Sähkö: Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 71 maa- 40604: seudun sähköistämisen tuen lisäämisestä. Liit- 40605: Sotila.sa.vustukset: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 313 teet IV,88. s. 187. L. Vv:aan 105. 40606: sotilasavustuslain muuttamisesta. Liitteet X,46. - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 72 saa- 40607: ristolaisten sähkönsaannin tukemisesta. Liitteet 40608: s. 737. L. Työv:aan 117. 40609: IV,89. s. 188. L. Vv:aan 105. 40610: - Ed. Niemelän ym, rah.al. n: o 10 määrärahan 40611: Stipendit: Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o osoittamisesta sähköistämislainojen myöntämi- 40612: 186 asuntostipendijärjeetelmän luomisesta opis- seksi Sisä-Suomen saaristoalueille. Liitteet 40613: toissa opiskelevia varten. Liitteet VIII,45. s. IV,120. s. 228. L. Vv:aan 125. 40614: 501. L. Siv:aan 111. 40615: - Ks. Yliopisto. Säännöstely: - Ks. Tuontisäännöstely. Vientisään- 40616: nöstely. Vuokrasäännöstely. 40617: Strömma.: - Ks. Kanavat. 40618: Säästäminen: - Ks. Osakesäästäminen. 40619: Suhteellisuusperiaa.te: - Ks. Edustajanvaalit. 40620: Säätiöt: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 40621: Sulfaa.ttiselluloosa.: - Ks. Puunjalostusteollisuus. 40622: Suojarokotus: - Ks. Suu- ja sorkkatauti. 40623: Suojavyöhykkeet: - Ks. Suu- ja sorkkatauti. T. 40624: 40625: Suojeluskuntajärjestö: - Ks. Eläkkeet. Taide: Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:'o 17 40626: määrärahan osoittamisesta Suomen Kuvataide- 40627: Suolahti: - Ks. Virastot. järjestöjen Liitolle kuvataiteilijain työskente- 40628: lyn tukemiseksi. Liitteet IV,127. s. 236. L. 40629: Suomen Akatemia: Ed. Saukkosen ym. toiv.al. n:o Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lausunto, 40630: 157 akatemialaissa säädettyjen apurahojen 125. 40631: korottamisesta. Liitteet VIII,16. s. 461. L. 40632: Siv:aan 109. Taidemuseot: Ed. Kuusisen ym. toiv.al. n: o 190 40633: Ateneumin taidemuseon pelastamisesta ja uuden 40634: taidemuseon aikaansaamisesta Helsinkiin. Liit- 40635: Suomenlahti: - Ks. Vesitiet. teet VIII,49. s. 505. L. Siv:aan 111. 40636: Suomen Pankki: Ed. Uotin ym. lak.al. n:'o 38 Taivalkoski: - Ks. Puunjalostusteollisuus. Sillat. 40637: laiksi Suomen Pankin ohjesäännön muuttami- 40638: sesta. Liitteet V,1. s. 263. L. Pv:aan 97. Takaus: - Ks. Opintolainat. 40639: Suomussalmi: - Ks. Lääkärit. TalomDiehet: - Ks. Työaika. 40640: Suonenjoki: - Ks. Emäntäkoulut. Ta.loushalllnto: Ed. Uotin ym. toiv.al. n:o 12 40641: tutkimuksen toimittamisesta taloushallinnon 40642: Suot: - Ks. Kuivatustyöt. Maanparannus. uudelleen järjestelystä. Liitteet IV,29. s. 119. 40643: L. Vv:aan 102. 40644: Suu- ja sorkkalta.uti: Ed. Forsiuksen ym. toiv.al. 40645: n:o 119 suojavyöhykkeen muodostamisesta Talouskoulut: - Ks. Kotitalouskoulut. 40646: ehkäisevällä suojarokotuksella suu- ja sorkka· 40647: taudin torjumiseksi. Liitteet VI,31. s. 316. L. Talvia.uraus: - Ks. Asutustiet. 40648: Tv:aan 107. 40649: Tampere: - Ks. Maamieskoulut. Sairaanhoito- 40650: Suunnitteluministeriö: - Ks. Taloushallinto, koulut. 40651: Asialuettelo 1960. 27 40652: 40653: Ta.pa.turma.va.k.uutus: Ed. Lehmosen ym. lak.al. n:o Tervo: - Ks. Perkaustyöt. 40654: 103 la.eiksi tapaturmavakuutuslain ja tapatur- 40655: mavakuutusten korottamisesta. annetun lain Tiela.ki: Ed. Virolaisen ym. lak.al. n:o 63 laiksi 40656: muuttamisesta. Liitteet X,7. s. 681. L. Työv:aan yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta. 40657: 100. Liitteet VII,19. s. 357. L. Ltv:aan 98. 40658: - Ed. Tuulen ym. lak.al. n:o 64 laiksi yleisistä 40659: Tarlffiyksi,kköma.ksut: - Ks. Sähkö. teistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet 40660: VII,20. s. 359. L. Ltv:aan 98. 40661: Trurka.stamot: - Ks. Mait,o. - Ed. Hyytiäisen lak.al. n:o 65 laiksi yleisistä 40662: 'teistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet 40663: Tarkaatuspa.kko: Ks. Maito. VII,21. s. 360. L. Ltv:aan 98. 40664: Tasoituskorva.ukset: - Ks. Voi. - Ed, Sepin ym. lak.al. n:o 66 laeiksi yleisistä 40665: teis,tä annetun lain ja yleisistä teistä annetun 40666: Teknillinen opetus: - Ks. Kauppa- ja teollisuus- lain voimaanpanosta annetun lain muuttami- 40667: ministeriö. Teknilliset koulut. sesta. Liitteet VII,22. s. 361. L. Ltv:aan 98. 40668: - Ks. Asutustiet. Maantiet. 40669: Teknillinen tutkimuslaitos: Ed. Svinhufvudin ym. 40670: toiv.al. n:o 187 puukemian perustutkimuslabo- Tieliikennela.ki: - Ks. Maitolaiturit. 40671: ratorion perustamisesta valtion teknillisen tut- 40672: kimuslaitoksen yhteyteen. Liitteet VIII,46. s. Tiesuunnittelut: - Ks. Maantiet. 40673: 502, L. Siv:aan 111. 40674: Tieteellinen tutkimustyö: Ed . .Junnilan ym. toiv.al. 40675: Teknilli.set koulut: Ed. V. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 156 uudistuksen aikaansaamisesta hallinnol- 40676: n:o 191 opettajatarpeen tyydyttämisestä tek- lisessa organisaatiossa tieteellisen tutkimus- ja 40677: nillisen ;opetuksen alalla. Liitteet VIII,50. s. koulutustyön tehostamista silmälläpitäen. Liit~ 40678: 507. L. Siv:aan 111. teet VIII,15. s. 459, L. Siv:aan 109. 40679: - Ed. Ala-Kuljun ym. toiv.al. n:o 192 teknillisen 40680: koulun perustamisesta Seinäjoelle. Liitteet TUusvallito: - Ks. Maankäyttölaki. 40681: VIII,51. s. 508. L. Siv:aan 111. 40682: - Ed. NiskaJan ym. toiv.al. n:o 193 teknillisen Tohma.järvi: Ks. Voimalaitokset. 40683: koulun perustamisesta Tornion kaupunkiin. Liit- 40684: tteet VIII,52. s. 509. L. Siv:aan 111. Tontit: - Ks. Leimavero. 40685: - Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 194 teknillisten 40686: oppilaitosten perustamisesta Pohjois-Suomeen. Tornio: - Ks. Teknilliset koulut. 40687: Liitteet VIII,53. s. 510. L. Siv:aan 111. 40688: - Ks. Maamieskoulut. Torpparit: Ks. Muistomerkit. 40689: Tela.ka.t: Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 92 laiva- Traktorit: Ks. Ajokortit. 40690: telakan perustamisesta Kotkan-Haminan ran- 40691: nikolle. Liitteet IV,109. s. 212. L. Vv:aan 106. TroolikaJ.a.sta.ja.t: - Ks. Kalastus. 40692: - Ed. Murron ym. toiv.al. n:o 93 laivatelakan 40693: rakentamisesta Ouluun. Liitteet IV,110. s. 213. Tukiosat: - Ks. Kansaneläke. Kansaneläkelaki. 40694: L. Vv:aan 106. 40695: Tukipalkkiot: - Ks. Maatalous. 40696: Tenojold.: - Ks. Pengerrystyöt. 40697: Tulkit: - Ks. Rajavartiolaitos. 40698: TeolliSuus: Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 85 kvartsi- 40699: hiekkaa käyttävän teollisuuden aikaansaami- Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Ehrmoothin ym. lak.al. 40700: sesta Nilsiän pitäjään. Liitteet IV,102. s. 205. n:o 11 laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut- 40701: L. Vv:aan 106. tamisesta. Liitteet IV,2. s. 61 ja 63. L. Vv:aan 40702: - Ks. Kaivostoiminta. Liikevaihtovero. Lääke- 96. 40703: teollisuus. Polttoaineet. Puunja1ostusteollisuus. - Ed. Kytän ym. lak.al. n :o 12 laiksi tulo- ja 40704: Verotus. omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,3. 40705: s. 65. L. Vv:aan 96. 40706: Terveydenhoito: Ed. Saalastin ym. toiv.al. n:o 40707: 104 määrärahan varaamisesta kansanterveys- - Ed. Kytän ym. lak.al. n: o 13 laiksi tulo- ja 40708: ja kansantautitutkimusta varten. Liitteet VI,16. omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,4. 40709: s. 295. L. Tv:aan 106. s. 68. L. Vv:aan 96. 40710: - Ks. Lapset. Sairaanhoito. - Ed. Procopen ym. lak.al. n: o 14 laiksi tulo- 40711: ja omaisuusver,olain muuttamisesta. Liitteet 40712: Terveydenhoito:mini.steriö: Ed. Koiviston ym. toiv. IV,5. s. 70. L. Vv:aan 96. 40713: al. n: o 2 terveydenhoitoministeriön perustami- - Ed. Haran ym. lak.al. n: o 15 laiksi tulo- ja 40714: sesta. Liitteet I,6. s. 20. L. Prv:aan 101. omaisuusverolain 43 §: n väliaikaisesta muut- 40715: tamisesta. Liitteet IV,6. s. 72. L. Vv:aan 96., 40716: Terveyssisaret: Ed. p,ohjalan ym. toiv.al. n:o 112 - Ed. Haran ym. lak.al. n: o 16 laiksi tulo- ja 40717: kunnallisia terveyssisaria koskevan lain uudis- omaisuusverolain 48 § :n väliaikaisesta muutta- 40718: tamisesta. Liitteet VI,24. s. 308. L, Tv: aan 107. misesta. Liitteet IV,7. s. 73. L. Vv:aan 96. 40719: 28 Asialuettelo 1960. 40720: 40721: 40722: - Ed. Haran ym. lak.al. n:o 17 laiksi tulo- ja Tuontisäännöstely: Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 5 40723: omaisuusverolain 49 § :n väliaikaisesta muutta- tuontisäännöstelyn purkamisesta henkilöautojen 40724: misesta. Liitteet IV,S. s. 75. L. Vv:aan 96. osalta. Liitteet 1,9. s. 25. L. Prv:aan 102. 40725: - Ed. Haapasen ym. lak.al. n: o 18 laiksi tulo- 40726: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- Tuotantokomiteat: Ed. Uotin ym. toiv.al. n:o 297 40727: sesta. Liitteet IV,9. s. 77. L. Vv:aan 96. tuotantokomitealaitoksen uudistamisesta. Liit- 40728: - Ed. Haran ym. lak.al. n: o 28 laeiksi tulo- ja teet X,30. s. 720. L. Työv:aan 116. 40729: omaisuusvel'olain sekä kunnallishallituksesta 40730: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallin- Tuotantopalkkiot: - Ks. Mawtalous. 40731: nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Liit- 40732: teet IV,19. s. 98. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- Tupakka: Ed. Siltasen ym. toiv.al. n:o 115 tupa- 40733: tää Ltv:n lausunto, 97. kanpolttopropagandan tehokkaasta rajoittami- 40734: - Ed. Kytän ym. lak.al. n:o 29 laeiksi tulo- ja sesta. Liitteet VI,27. s. 311. L. Tv:aan 107. 40735: omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta 40736: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallin- Turkiseläintuotanto: Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. 40737: nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Lii:t- n: o 271 lainojen myöntämisestä maankäyttö- 40738: teet IV,20. s. 100. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- varoista turkiseläinten hoitoon välttämättömien 40739: tää Ltv:n lausunto, 97. rakennusten rakentamista ja parantamista var- 40740: - Ed. Kytän ym. lak.al. n :o 30 laeiksi tulo- ja ten. Liitteet IX,74. s. 630 ja 631. L. Mtv:aan 40741: omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta 115. 40742: kaupungissa ja maalaiskun:tain kunnallishallin- 40743: nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Liit- Turpeensalmi: - Ks. Sillat. 40744: teet IV,21. s. 102. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- 40745: tää Ltv:n lausunto, 97. Turve: Ed. Marttilan ym. toiv.al. n:o 78 vienti- 40746: - Ed. Våyrysen ym. lak.al. n: o 31 laeiksi tulo- pehkutehtaan aikaansaamisesta Etelä-Pohjan- 40747: ja omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta maalle. Liitteet IV,95. s. 195. L. Vv:aan 105. 40748: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallin- - Ks. Voimalaitokset. 40749: nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Liit- 40750: teet IV,22. s. 104. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- Tutkimustoiminta: - Ks. Asuntotuotanto. Elin- 40751: tää Ltv:n lausunto, 97. tarvikkeet. Koetoiminta. Kotitalous. Malmin- 40752: - Ed. Haran lak.al. n:o 32 laeiksi tulo- ja omai- etsintä. Seutusuunnittelutoiminta. Siipikarjan- 40753: suusverolain sekä kunnallishallituksesta kau- hoito. Terveydenhoito. Tieteellinen tutkimustyö. 40754: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta 40755: annettujen asetusten muuttamisesta. Liitteet Tyttölyseot: - Ks. Oppikoulut. 40756: IV,23. s. 109. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää 40757: Ltv:n lausunto, 97. Työaika: Ed. Keloveden ym. lak.al. n:o 98 laiksi 40758: - Ed. Timosen ym. toiv.al. n:o 51 viljelijäper- työaikalain muuttamisesta. Liitteet X,2. s. 666. 40759: heen lasten viljelijän maatalouden hyväksi L. Työv:aan 100. 40760: tekemän työn verotusperusteiden muuttamisesta. - Ed. V. Turusen ym. lak.al. n: o 99 työaika- 40761: Liitteet IV,68. s. 165. L. Vv:aan 104. laiksi. Liitteet X,3. s. 667. L. Työv:aan 100. 40762: - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 55 kunnallis- 40763: verojen vähennyskelpoisuudesta tulo- ja omai- - Ed. Keloveden ym. lak.al. n:o 100 laiksi talon- 40764: suusverotuksessa. Liitteet IV,72. s. 169. L. miesten ja keskuslämmittäjäin työajasta. Liit- 40765: Vv:aan 104. teet X,4. s. 673. L. Työv:aan 100. 40766: -Ed. Procopen ym. toiv.al. n:o 56 omasta asun- -Ed. Helteen ym. toiv.al. n:o 298 toimenpiteistä 40767: nosta saatavaa ns. asuntoetua koskevien mää- työaikalain alaisten valtion viran ja toimen 40768: räysten poistamisesta verolainsäädännössä. Liit- haltijain työajan lyhentämiseksi. Liitteet X,31. 40769: teet IV,73. s. 170 ja 171. L. Vv:aan 104. s. 722. L. Työv:aan 116. 40770: - Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 58 valtionapua - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 300 työntekijäin 40771: nauttivalle yksityisoppikoululle ja kansanopis- ja pientalonpoikien tarpeet huomioon ottavan 40772: tolle tehdyn lahjoituksen vähennyskelpoisuu- maatalouden työaikalain aikaansaamisesta. Liit- 40773: desta tulo- ja omaisuusverotuksessa. Liitteet teet X,333. s. 724. L. Työv:aan 116. 40774: IV,75. s. 173. L. Vv:aan 104. 40775: - Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 60 tulo- ja omai- Työhuolto: - Ks. Sotaorvot. 40776: suusverolain leskeysvähennystä koskevan sään- 40777: nöksen muuttamisesta. Liitteet IV,77. s. 175, Työkyvyttömyys: - Ks. Kansaneläke. 40778: L. Vv:aan 104. 40779: - Ed. Timosen ym. toiv.al. n:o 61 koulutusvähen- Työllisyys: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 303 työlli- 40780: nyksen laajentamisesta valtion vel'otuksessa. syystöihin pääsyä rajoittavien esteiden poista- 40781: Liitteet IV,78. s. 176. L. Vv:aan 104. misesta. Liitteet X,36. s. 727. L. Työv:aan 116. 40782: - Ks. Verotus. - Ks. Perusparannukset. 40783: 40784: Tulostase: - Ks. Kirjanpitolaki. Työllisyyslainat: - Ks. v,oimalaitokset. 40785: 40786: Tuomiokunnat: - Ks. Eläkkeet. Työnvälitys: Ed. Prunnilan ym. lak.al. n:o 102 40787: laiksi työnvälityslain muuttamisesta. Liitteet 40788: Tuonti: - Ks. Lisenssimaksut. X,6. s. 680. L. Työv: aan 100. 40789: Asialuettelo 1960. 29 40790: 40791: Työriita.: - Ks. Työnvälitys. Uskonnonvapauslaki: Ed. Asvikin ym. lak.il.l. n:o 40792: 70 laiksi uskonnonvapauslain muuttamisesta. 40793: Työsopimuslaki: Ed. Keloveden ym. lak.al. n: o 97 Liitteet VII,26. s. 372. L. Ltv:aan 99. 40794: laiksi työsopimuslain ·muuttamisesta. Liittee·t 40795: X,1. s. 663. L. Työv:aan 100. Utsjoki: - Ks. Pengerrystyöt. 40796: 40797: Työtehoseura: - Ks. Ammattikurssit. Kivenrai· Uudisraivaus: Ed. Linnan ym. lak.al. n:o 96 40798: vaus. Koetoiminta. Kotitalous. Maatalousraken- laiksi uudis- ja kivenraivauspalkkioista anne- 40799: nukset. tun lain muuttamisesta. Liitteet IX,13. s. 561. 40800: L. Mtv: aan 100. 40801: Työttömyys: Ed. Tainion ym. lak.al. n:o 108 - Ks. Kivenraivaus. Maaparannus. 40802: laiksi asumiserolisän maksamisesta siirtotyö- 40803: maalla olevan työntekijän huollettaville. Liit- Uusikaarlepyy: - Ks. Seminaarit. 40804: teet X,12. s. 693. L. Työv:aan 100. 40805: - Ks. Työllisyys. Uusjako: - Ks. Leimavero. 40806: 40807: Työttömyyskassat: Ed. Liljeströmin ym. lak.al. 40808: n: o 104 laiksi työttömyyskassoista, joilla on 40809: oikeus saada apurahaa valtionvaroista, annetun V. 40810: lain muuttamisesta. Liitteet X,8. s. 683. L. 40811: Työv:aan 100. Vaalirenkaat: - Ks. Edustajanvaalit. 40812: - Ed. Hetemäen ym. lak.al. n: o 105 laiksi työttö· 40813: myyskassoista, joilla on oikeus saada apurahaa Vaalit: Ks. Edustajanvaalit. Kunnallishallinto. 40814: valtionvarois·ta, annetun lain muuttamisesta. 40815: Liitteet X,9. s. 687. L. Työv:aan 100. Vaasa: Ks. Postilaitos. 40816: - Ed. Mustosen ym. lak.al. n:o 106 laiksi työttö· 40817: myyskassoista, joilla on oikeus saada apurahaa Vahingot: - Ks. Hallavahingot. Hirvet. 40818: valtionvar.oista, annetun lain muuttamisesta. 40819: Liitteet X,10. s. 690. L. Työv:aan 100. Vaivaisprosentti: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 136 40820: perunkirjoituksen yhteydessä maksettavan vai- 40821: vaisprosentin poistamisesta. Liitteet VII,43. s. 40822: Työttömyyskorvaus: Ed. Hultin ym. lak.al. n:o 392. L. Ltv:aan 108. 40823: 107 laiksi työttömyyskorvauksesta. Liitteet 40824: X,ll. s. 691. L. Työv: aan 100. Vaja.a.mieliset: Ed. Aallon ym. toiv.al. n:o 103 40825: vajaamielislain 5 §: ssä tarkoitettujen laitosten 40826: Työttömyysva.kuutus: Ed. Tikkaojan ym. toiv.al. lisäämisestä. Liitteet VI,15. s. 293. L. Tv:aan 40827: n: o 302 viljelijävwestöä koskevan työttömyys- 106. 40828: vakuutusjärjestelmän aikaansaamisesta. Liitteet - Ks. Kansaneläke. 40829: X,35. s. 726. L. Työv:aan 116. 40830: Vakuutus: - Ks. Sairausvakuutus. Tapaturma- 40831: Tönölä.nsalmi: - Ks. Sillat. vakuutus. Työttömyysvakuutus. 40832: Törrön tila: - Ks. Maamieskoulut. Valitus: - Ks. Leimavero. Muutoksenhaku. Virka- 40833: miehet. 40834: Valkeisensuo: - Ks. Voimalaitokset. 40835: u. Valtakunnansuunnittelutoimisto: Ed. Haran ym. 40836: rah.al. n:o 16 määrärahan osoittamisesta kult- 40837: Uitto: - Ks. Metsätyöt. tuuripoliittisten kysymysten koordinointityöhön 40838: perehtyneen tutkijan palkkaamiseksi valtakun- 40839: Ulkomaanedustus: Ed. Kytän ym. toiv.al. n:o 10 nansuunnittelutoimistoon. Liitteet IV0 126. s. 40840: metsäattasean toimien perustamisesta metsän- 235. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lau- 40841: tuotteittemme viennin kannalta tärkeisiin mai- sunto, 125. 40842: hin. Liitteet III,l. s. 53. L. Ulkv:aan 102. 40843: Valtaojaverkosto: - Ks. Maatalous. 40844: Ulkomaankauppa: - Ks. Lisenssimaksut. Tuonti- 40845: säännöstely. Vientisäännöstely. Valtatiet: - Ks. Maantiet. 40846: 40847: Urheilu: Ed. V. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 206 Valtionapu: - Ks. Ammattikoulut. Kansakoulut. 40848: tutkimuksen toimittamisesta liikuntakasvatuk- Kuivatustyöt. Kunnat. Lastenhoito. Oppikoulut. 40849: sen ja urheilun tukemiseen tarkoitettujen Työttömyyskassat. 40850: määrärahojen jakamiseksi suoraan urheiluseu· 40851: roille. Liitteet VIII,65. s. 525. L. Siv: aan 112. Valtion aska.rteluopisto: - Ks. Askarteluopisto. 40852: - Ed. V. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 207 toimen- 40853: piteistä valtion urheilutoimiston perustamiseksi. Valtioneuvosto: - Ks. Kauppa- ja teollisuusmi- 40854: Liitteet VIII,66. s. 526. L. Siv:aan 112. nisteriö. Taloushallinto. Terveydenhoitoministe- 40855: - Ks. Huvit. Liikuntakasvatus. riö. 40856: 30 Asialu~ttelo 1960. 40857: 40858: 40859: Valtion kirjeopisto: - Ks. Kirjeopisto. - Ed. Karvosen ym. lak.al. n:o 23 laiksi kai· 40860: vosteollisuuden veronhuojennuksista. Liitteet 40861: Valtion maa: - Ks. Maankäyttölaki. IV,14. s. 88. L. Vv:aan 96, 40862: - Ed. Lahtelan ym. lak.al. n:o 24 laiksi vesis· 40863: Valtiontaka.us: - Ks. Opintolainat. töjen vedenjuoksun säännöstelyä varten luovutet- 40864: tavan kiinteistön tai sen nautintaoikeuden luovu- 40865: Valtion työntekijät: - Ks. Eläkkeet. tuksesta saadun voiton verovapaudesta. Liitteet 40866: IV,15. s. 90. L. Vv:a.an 96. 40867: Valtionverotus: Ks. Tulo- ja omaisuusvero. - Ed. Kekkosen ym. lak.al. n: o 35 laiksi vero- 40868: Verotus. tuslain muuttamisesta. Liitteet IV,26. s. 114. 40869: L. Vv:aa~ jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto, 40870: Valtiopäiväjärjestys: Ed. Ehrnroothin ym. toiv.al. 97. 40871: n:o 1 valtiopäiväjärjestyksen kysymyssäännös- - Ed. Tuulen ym. lak.al. n :o 36 laiksi verotus- 40872: tön muuttamisesta. Liitteet I,5. s. 18. L. lain muuttamisesta. Liitteet IV,27. s. 116. L. 40873: Prv:aan 101. Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto, 40874: 97. 40875: Valtiovarainvaliokunta.: Ed. österholmin ym. toiv.al. - Ed. Frimanin ym. lak.al. n: o 37 laiksi verotus- 40876: n:o 6 valtiovarainvaliokunnan työtaakan vähen- lain muuttamisesta. Liitoteet IV,28. s. 118. L. 40877: tämisestä. Liitteet 1,10. s. 26 ja 27. L. Prv:aan, Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto, 40878: jonka tulee pyytää Vv:n lausunto, 102. 97. 40879: - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 43 aineel- 40880: VaJ.uutta.: Ed. Raunion ym. lak.al. n:o 39 laiksi lisen verolainsäädännön uudistamisesta. Liitteet 40881: valuuttakauppalain muuttamisesta. Liittoot V,2. IV,60. s. 154. L. Vv:a.an 104. 40882: s. 265, L. Pv:aan 97. - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 44 verorästien 40883: sakkokoron alentamisesta. Liitteet IV,61. s. 40884: 156. L. Vv:aan 104. 40885: Vanhukset: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. - Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 45 eräiden kirjan- 40886: pitovelvollisten veroilmoitusten antamiaajan 40887: Va.nkeinhoitola.itos: Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. muuttamisesta. Liitteet IV,62. s. 157. L. Vv:aan 40888: n :o 13 Huittisten varavankilan muuttamisesta 104. 40889: keskusvankilaksi. Liitteet IV,30. s. 120. L. - Ed. Haapasen ym. toiv.al. n:o 49 maatalouden 40890: Vv:aan 102. verotuksen uudistamisesta. Liitteet IV,66. s. 40891: 163. L. Vv:aan 104. 40892: Va.pa.avuodet: Ks. Laidun. - Ed. Kekkosen ym. toiv.al. n:o 50 maatalous- 40893: yhtymän verotuksessa ilmenneiden epäkohtien 40894: Va.ra.va.nkila.t: Ks. Vankeinhoitolaitos. korjaamisesta. Liitteet IV,67. s. 164. L. Vv:aan 40895: 104. 40896: Va.rikot: - Ks. Postilaitos. Rautatiet. - Ed. Hyytiäisen toiv.al. n:o 52 rahanarvon 40897: alenemisen huomioon ottamisesta veronalaista 40898: Va.staeelitys: Ks. Muutoksenhaku. kauppavoittoa määrättäessä. Liitteet IV,69. s. 40899: 166. L. Vv:aan 104. 40900: Vehmersalmi: Ks. Nimismiehet. - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 53 määrä- 40901: aikojen lyhentämisestä satunnaista myyntivoit- 40902: Veroluokat: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. toa määrättäessä. Liitteet IV,70. s. 167. L. 40903: Vv:aan 104. 40904: Veroma.rka.t: - Ks. Kunnallisverotus. - Ed. Aulangon ym. toiv.al. n:o 54 teollisuuden 40905: harjoittajan oikeuttamisesta vähentämään vero- 40906: Ve:ronhuojennukset: - Ks. Kunnallisverotus. Tulo- tettavasta tulostaan vientijärjestölle sen kulu- 40907: j~~o omaisuusvero. Verotus. jen peittämiseksi suorittamansa osuus. Liitteet 40908: IV,71. s. 168. L. Vv:aan 104. 40909: Vero:rästit: - Ks. Verotus. - Ed. Rihtniemen ym. toiv.al. n:o 57 tutkimuksen 40910: toimit,tamisesta ylityö- ja sivuansioiden vero- 40911: Ve~;otus: Ed. Haapasa1on ym. lak.al. n:o 19 tuksen lieventämisestä. Liitteet IV, 74. s. 172. 40912: laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuo- L. Vv:aan 104. 40913: jennuksista annetun lain muuttamisesta. Liit- - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. ri:o 59 esityksen an- 40914: teet IV,10. s. 80. L. Vv:aan 96. tamisesta pienivaraisten leskien ja alaikäisten 40915: - Ed. Hyytiäisen lak.al. n: o 20 laiksi Pohjois- orpojen eläkkeitten vapauttamisesta kokonaan 40916: Suomen teollisuuden veronhuojennuksista anne- verotuksesta. Liitteet IV,76. s. 174. L. Vv:aan 40917: tun lain muuttamisesta. Liitteet IV,ll. s. 82. 104. 40918: L. Vv:aan 96. -Ed. Vennamon toiv.al. n:o 62 eläinvahinkojen 40919: - Ed. .Tåmsenin ym. lak.al. n: o 21 laiksi Pohjois- vähennyskelpoisuudesta kunnan- ja valtionvero- 40920: Suomen t,eollisuuden vei'onhuojennuksista anne- tuksessa. Liitteet IV,79. s. 177. L. Vv:aan 40921: tun lain muuttamisesta. Liitteet IV,12. s. 84. 104. 40922: L. Vv:aan 96. - Ks. Ennakkoperintälaki. Kirkollisverotus. Kun- 40923: - Ed. V. A. Virtasen ym. lak.al. n: o 22 laiksi nallisverotus. Kunnat Laidun. Leimavero. Lii- 40924: Pohjois-Suomen oteolliauuden veronhuojennuk- kevaihtovero. Moottoriajoneuvovero. Osakesääs- 40925: sista annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,13. täminen. Perintö- ja lahjaver,o. Polttoaineet. 40926: s. 86. L. Vv:aan 96. Tuio- ja omaisuusvero. Vaivaisprosentti. 40927: Asialuettelo 1960. 31 40928: Vesi.a.lueet: - Ks. Isojako. - Ed. Koivusen ym. toiv.al. n: o 35 valtion viras- 40929: totalon rakentamisesta Muuramen kuntaan. Liit- 40930: Vesijohdot: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 274 korko· teet IV,52. s. 145. L. Vv:aan 103. 40931: helpotusten myöntämisestä maaseudun vesijohto- - Ed. Ahosen toiv.al. n:o 36 virastotalon rakenta- 40932: ja viemärilaitteiden rakentamista varten an· misesta Keuruulle. Liitteet IV,53. s. 146. L. 40933: nettaville lainoille. Liitteet IX,77. s. 634. L. Vv:aan 103. 40934: Mtv:aan 115. - Ed. Ahosen toiv.al. n:o 37 valtion virastotalon 40935: - Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 275 määrärahasta rakentamisesta Suolahden kauppalaan. Liitteet 40936: vesijohto- ja viemärilaitteiden rakentamista var- IV,54. s. 147. L. Vv:aan 103. 40937: ten maaseudulla. Liitteet IX, 78. s. 635. L. - Ed. Lehmosen ym. toiv.al. n:o 38 valtion viras- 40938: Mtv:aan 115. totaion rakentamisesta Suolahden kauppalaan. 40939: Liitteet IV,55. s. 148. L. Vv:aan 103. 40940: Vesijli.töt: - Ks. Manttaalikuntalaitos. - Ed. Lehmosen ym. toiv.al. n:o 39 valtion viras- 40941: totalon rakentamisesta Pihtiputaan kuntaan. 40942: VesiStön säännöstely: - Ks. Järvenlaskut. Kuiva- Liitteet IV,56. s. 149. L. Vv:aan 103. 40943: tustyöt. Verotus. - Ed. Pulkkisen ym. toiv.al. n:o 40 valtion vi- 40944: Vesitiet: Ed. Holopaisen ym. toiv.al. n:o 458 toi- rastotalon rakentamisesta Pielavedelle. Liitteet 40945: menpiteistä Saimaan vesistön ja Suomenlahden IV,57. s. 150. L. Vv:aan 103. 40946: välisen vesikulkuväylän avaamiseksi. Liitteet - Ed. Timosen ym. toiv.al. n:o 41 virastotalon 40947: XII,121. s. 910. L. Kulkv:aan 124. rakentamisesta Nurmeksen kauppalaan. Liitteet 40948: - Ks. Maantiet. IV,58. s. 151. L. Vv:aan 103. 40949: - Ed. Mäkelän ym. rah.al. n: o 1 määrärahan 40950: Vesivoimalaitokset: - Ks. Voimalaitokset. osoittamisesta virastotalon rakentamiseksi Huit- 40951: tisten Lauttakylään. Liitteet IV,111. s. 217. L. 40952: Viantiejoki: - Ks. Sillat. Vv:aan 124. 40953: 40954: Viemärit: - Ks. Asemakaavalainsäädäntö. Maan- Virka-asunnot: - Ks. Lääkärit. 40955: parannus. Vesijohdot. 40956: Vienti: - Ks. Lisenssimaksut. Ulkomaanedustus. Virkamiehet: Ed. Kytän lak.al. n:o 3 laiksi val- 40957: Vientisäännöstely. tion viran tai pysyväisen toimen haltijain ni- 40958: mittämiskirjoista sekä heidän oikeudestaan py- 40959: Vientijärjestöt: - Ks. Verotus. syä virassaan tai toimessaan annetun lain 40960: muuttamisesta. Liitteet I,3. s. 12. L. Ptv:aan 40961: Vientipebku: - Ks. Turve. 95. 40962: - Ed. T. Tuomisen ym. toiv.al. n:o 3 virkamies- 40963: Vientisä.ännöstel.y: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 4 ten nimityksissä aliviranomaisen ehdollepanoon 40964: pyöreän puutavaran vientisäännöstelyn kumoa- kohdistuvan valitusoikeuden turvaamisesta. Liit· 40965: misesta. Liitteet !,8. s. 24. L. Prv:aan 102. teet I,7. s. 22. L. Prv:aan 101. 40966: - Ks. Osa-aikatyöjärjestelmä. Postilaitos. Puolus- 40967: Vientivähennys: - Ks. Verotus. tuslaitos. Työaika. 40968: Viera.wt kielet: - Ks. Kansakoulut. 40969: Virpiniemen syväsa.ta.ma.: - Ks. Rautatiet. 40970: VieraskieliSet koulut: - Ks. Oppikoulut. 40971: Voi: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 213 kotiV.Oin val- 40972: Vieraskuntala.iset: - Ks. Huoltoapulaki. mistajien aseman parantamisesta. Liitteet IX,16. 40973: s. 565. L. Mtv:aan 112. 40974: Vihkiminen: - Ks. Avioliittolaki. 40975: VoimaJ.a.itokset: Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 73 40976: Viikkolepo: - Ks. Työaika. työllisyyslainojen myöntämisestä pienvoimalai· 40977: toksien rakentamiseen. Liitteet IV,90. s. 189. 40978: Virastot: Ed. Helteen ym. toiv.al. n:o 30 virasto- L. Vv:aan 105. 40979: talon rakentamisesta Lohjan kauppalaan. Liit- 40980: Iteet IV,47. s. 139. L. Vv:aan 103. - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 74 turvevoimalaitos- 40981: - Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 31 määrära- ten rakentamisesta. Liitteet IV,91. s. 190. :L. 40982: hasta valtion virastotalon rakentamiseksi Laut- Vv:aan 105. 40983: takylään. Liitteet IV,48. s. 140. L. Vv:aan - Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 76 vesivoimalaitos- 40984: 103. töiden aloittamisesta Nurmonjoen yläjuoksulla. 40985: - Ed. Rapion ym. toiv.al. n:o 32 valtion virasto- Liitteet IV,93. s. 192. L. Vv:aan 105. 40986: talon rakentamisesta Hämeenkyrön kuntaan. - Ed. Niemelän ym. toiv.al. n:o 77 hakavoimalai- 40987: Liitteet IV,49. s. 141. L. Vv:aan 103. toksen aikaansaamisesta Heinävedelle. Liitteet 40988: - Ed. N. Niemisen ym. toiv.al. n:o 33 valtion vi- IV,94. s. 193. L. Vv:aan 105. 40989: rastotalon rakentamisesta Rantasalmelle. Liit- - Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 80 toimenpiteistä 40990: teet IV,50. s. 143. L. Vv:aan 103. Toohmajärvellä sijaitsevan Valkeisensuon tur- 40991: - Ed. Ahosen toiv.al. n: o 34 valtion virastotalon peen käyttöön perustuvan voimalaitoksen raken- 40992: rakentamisesta Muuramen kuntaan. Liitteet tamiseksi. Liitteet IV,97. s. 198. L. Vv:aan 40993: IV,51. s. 144. L. Vv:aan 103. 105, 40994: 32 Asialuettelo 1960. 40995: 40996: 40997: - Ed. V. Turusen ym. :toiv.al. n:o 81 puuhaketta Yhtenäiskoulu: - Ks. Koululaitos. 40998: polttoaineena käyttävän höyryvoimalaitoksen 40999: rakentamisesta llomantsiin. Liitteet IV,98. s. Yksityismetsät: - Ks. Metsätalous. 41000: 199. L. Vv:aan 105. 41001: - Ed. Puhakan ym. toiv.al. n:o 82 hakevoima· Yksityisoppikoulut: - Ks. Oppikoulut. Tulo- ja 41002: laitoksen aikaansaamisesta llomantsiin. Liitteet omaisuusvero. 41003: IV,99. s. 201. L. Vv:aan 105. 41004: - Ed. Holopaisen ym. toiv.al. n:o 84 hakevoima· Yleiset sairaalat: - Ks. Sairaalat. 41005: laitoksen rakentamisesta Pohjois-Karjalaan. Liit- 41006: teet IV,101. s. 203. L. Vv:aan 105. Yleiset tiet: - Ks. Maantiet. Tielaki. 41007: - Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 86 suunnitelman laa- 41008: timisesta selluloosahakevoimalaitoksen rakenta- Yleishyödylliset järjestöt: Ed. Helteen ym. toiv.al. 41009: miseksi Ylä-Savoon. Liitteet IV,103. s. 206. L. n: o 42 yleishyödyllisten järjestöjen julkisten 41010: Vv:aan 106. varojen käytön valvonnan tehostamisesta. Liit- 41011: - Ed. Kiviahon ym. toiv.al. n:o 87 Välijoen vesi- teet IV,59. s. 152. L. Vv:aan 103. 41012: voimalaitoksen rakentamisesta Evijärvelle. Liit- 41013: teet IV.104. s. 207. L. Vv:aan 106. Yleisradio: Ed. Kaitilan ym. lak.al. n: o 2 laiksi 41014: neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimeenpa- 41015: Voimistelu: - Ks. Kansakoulut. Liikuntakasvatus. nemisesta yleisradiolainsäädännön perusteiden 41016: selvittämiseksi. Liitteet 1,2. s. 10. L. Prv:aan 41017: Voitto: - Ks. Verotus. 95. 41018: 41019: Vuoden 1918 taistelijat: - Ks. Invaliidit. Kansa- Ylikoski: Ks. Sillat. 41020: laissota. 41021: Ylikäytä.vät: - Ks. Rautatiet. 41022: Vuokra: - Ks. Laidun. Maanvuokra. 41023: Yliopisto: Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 158 Hel- 41024: Vuokra-alueiden lunastaminen: Ed. Rapion ym. lak. singin yliopiston psykologian opetuksessa tarvit- 41025: al. n:o 93 laiksi eräiden vuokra-alueiden lunas- tavan uuden apulaisprofessorin viran perustami- 41026: tamisesta maalaiskunnissa annetun lain muutta- sesta. Liitteet VIII,17. s. 462. L. Siv:aan 109. 41027: misesta. Liitteet IX,10. s. 555. L. Mtv:aan - Ed. Leikolan ym. toiv.al. n:o 159 farmakolo- 41028: 100. gian apulaisprofessorin viran perustamisesta 41029: Helsingin yliopiston farmakologian laitokseen. 41030: Vuokrasää.nnöstely: Ed. Henrikssonin ym. lak.al. Liitteet VIII,18. s. 464. L. Siv:aan 109. 41031: n:o 4 laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä. - Ed. Rihtniemen ym. toiv.al. n:o 160 esityksen 41032: Liitteet I,4. s. 14. L. Prv: aan 95. antamisesta dosenttistipendien luvun lisäämi- 41033: sestä ja niiden suuruuden korottamisesta. Liit- 41034: Vuosiloma: - Ks. Loma. teet VIII,19. s. 465. L. Siv:aan 109. 41035: - Ed. Saukkosen ym. toiv.al. n:o 161 valtion yli- 41036: Vuosima.ksut: - Ks. Puhelin. opistojen assistenttien palkkauksen tarkistami- 41037: sesta. Liitteet VIII,20. s. 466. L. Siv:aan 109. 41038: Vähimmäispalkat: - Ks. Metsätyöt. Minimipalkat. - Ed. Kytän ym. toiv.al. n:o 162 maatalous- ja 41039: metsäteknikoiden oikeuttamisesta opiskelemaan 41040: Välijoki: - Ks. Voimalaitokset. Helsingin yliopistossa agronomeiksi ja metsänhoi- 41041: tajiksi. Liitteet VIII.21. s. 467. L. Siv:aan 109. 41042: Värvä.tyt; - Ks. Puolustuslaitos. - Ed. Saukkosen ym. toiv.al. n:o 163 suuriin ikä- 41043: luokkiin kuuluvien opiskelijain opiskelumahdolli- 41044: suuksien lisäämisestä yliopistoissa ja korkeakou- 41045: luissa. Liitteet VIII,22. s. 469. L. Siv:aan 109. 41046: Y. 41047: Ylitornio: - Ks. Maamieskoulut. 41048: Yhdistykset: - Ks. Huvit. Järjestyksen turvaa- 41049: minen. Ylityö: - Ks. Verotus. 41050: Yhdystiet: - Ks. Maantiet. Ylä.-Savo: - Ks. Voimalaitokset. 41051: 41052: Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut. 41053: 41054: Yhteislaidun: - Ks. Laidun. Ä. 41055: 41056: Yhteislyseot: - Ks. Oppikoulut. Äidit: - Ks. Synnytysloma. 41057: Yhteismetsä.t: - Ks. Asutusyhteismetsät. Äänioikeus: - Ks. Kunnallisvaalit. 41058:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025