149 Käyttäjää paikalla!
0.01115894317627
Muista katsoa myös paikallaolijat!

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1960
3:
4: LIITTEET
5: I-XII
6: A.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1960
12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13:
14:
15:
16:
17: E 74/60
18: A. Yleisenä aloiteaikana jätetyt laki-, raha-asia- ja
19: toivomusaloitteet.
20:
21: SISÄLLYSLUETTELO
22:
23:
24: I. Perustuslakivaliokunta..
25: Siv.
26: Ka.nsa.nedustaja.in vaaleja, valtiopäivä- 5. Ehrnrooth ym., toiv.al. N:o 1: Valtio-
27: jli.rjestyksen kysymyssäännöstön muutta- päiväjärjestyksen kysymyssäännöstön muut-
28: mista., valtiovarainvaliokunnan työtaakan tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
29: vähentämistä, virkamiesten nimittämis- 5. Ehrnrooth m.fl., hemst.mot. N:o 1: An-
30: kirjoja, aliviranomaisen ehdollepanoon gående ändring av riksdagsordningens
31: kohdistuvan valitusoikeUden turvaamista stadganden om spörsmål . . . . . . . . . . . . . . 18
32: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
33: 6. Koivisto ym., toiv.al. N:o 2: Terveyden-
34: Siv. hoitoministeriön perustamisesta . . . . . . . . 20
35: 1. Kaitila ym.,
36: lak.al. N:o 1: Ehdotus 7. T. Tuominen ym., toiv.al. N:o 3: Virka-
37: laiksi kansanedustajain vaaleista anne- miesten nimityksissä aliviranomaisen
38: tun lain väliaikaisesta muuttamisesta . . 7 ehdollepanoon kohdistuvan valitusoikeu-
39: den turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
40: 2. Kaitila ym., lak.al. N:o 2: Ehdotus laiksi
41: neuvoa-antavan kansanäänestyksen toi- 8. Vennamo, toiv.al. N:o 4: Pyöreän puu-
42: meenpanemisesta yleisradiolainsäädännön tavaran vientisäännöstelyn kumoamisesta 24
43: perusteiden selvittämiseksi . . . . . . . . • . . . 10 9. Hara ym., toiv.al. N:o 5: Tuontisäännös-
44: 3. Kyttä, lak.al. N:o 3: Ehdotus laiksi val- telyn purkamisesta henkilöautojen osalta 25
45: tion viran tai pysyväisen toimen halti- 10. {)sterholm m. fl., hemst.mot. N:o 6: An-
46: jain nimittämiskirjoista sekä heidän gående minskande av statsutskottets
47: oikeudestaan pysyä virassaan tai toimes- arbetsbörda. (Laus. Vv:lta) . . . . . . . . . . 26
48: saan annetun lain muuttamisesta . . . . . . 12
49: 10. {)sterhol'll)- ym., toiv.al. N:o 6: Valtio-
50: 4. Henriksson ym., 'lak.al. N:o 4: Ehdotus varainvaliokunnan työtaakan vähentä·
51: laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä . . 14 misestä. (Laus. Vv:lta) . . . . . . . . . . . . . . 27
52:
53:
54:
55: II. Lakivaliokunta.
56: Muutoksenha.kua. ha.llintoasioissa., kir- Siv.
57: janpitolain muuttamista, aviollista. syn- 3. Rosnell ym.; lak.al. N: o 7: Ehdotus
58: typerää, siviilivihkimistä ym. koskevia laiksi lapsen elatusavun turvaamisesta
59: laki- ja toivomusaloitteita. eräissä tapauksissa annetun lain muut·
60: Siv. tamisesta • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
61: 1. Vennamo, lak.al. N:o 5: Ehdotus muu·
62: toksenhausta hallintoasioissa annetun lain 4. Hallberg ym., lak.al. N:o 8: Ehdotus
63: muuttamisesta . .. .. . . . . .. .. . .. .. .. .. .. 33 laiksi kirjanpitolain muuttamisesta . . . . 38
64: 2. Tuuli ym., lak.al. N:o 6: Ehdotus laiksi 5. Kalliokoski ym., lak.al. N:o 9: Ehdotus
65: aviollisesta syntyperästä annetun lain hyvä.ntekeväisyyskauppoihin osallistunei-
66: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 den armahduslaiksi . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 39
67: IV Sisällysluettelo 1960.
68:
69:
70: Siv. Siv.
71: 6. V. K. Turunen ym., toiv.al. N:o 7: Avio- 8. Nordfora m. fl., hemst.mot. N:o 9: An-
72: liittolain siviilivihkimistä koskevien gående förbättrande av mindre bemed-
73: säännösten uudistamisesta . . . . . . . . . . . . 43 lade målsägandes ställning . . . . . . . . . . . . 46
74: 7. Tiekso ym., toiv.al. N:o 8: Tutkimuksen 8. Nordfora ym., toiv.al. N:o 9: Vähä-
75: toimittamisesta käsitteitä ,lapsi" ja varaisten asianomistajien aseman paran-
76: ,nuori henkilö" tarkoittavien ikärajojen tamisesta .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. . .. 48
77: yhtenäistämiseksi lainsäädännössämme . . 44
78:
79:
80:
81:
82: III. Ulkoasiainvaliokunta.
83: Metsärutta.iea.n toimien perustamista. met-
84: säntuotteittemme viennin kannalta tär-
85: keisiin maihin koskeva toivomusaloite.
86: Siv.
87: 1. Kyttä ym., toiv.al. N:o 10: Metsäatta-
88: sean toimien perustamisesta metsäntuot-
89: teittemme viennin kannalta tärkeisiin
90: maihin . ............... ............... 53
91:
92:
93:
94:
95: IV. Valtiovarainvaliokunta.
96: A. Virkamieselä.kkeitä, verotusta, talous- Siv.
97: hallinnon uudelleen järjestelyä, poliisi- 10. Haapasalo ym., lak.al. N:o 19: Ehdotus
98: tointa., virastotalojen ja voimalaitosten laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden veron-
99: rakentamista, puunjalostusteollisuutta ym. huojennuksista annetun lain muuttami-
100: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80
101: Siv.
102: 1. H ostila ym., lak.al. N: o 10: Ehdotus 11. Hyytiäinen, lak.al. N:o 20: Ehdotus
103: laiksi virkamieseläkkeistä annetun lain laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden ve-
104: muuttamisesta . . • . .• . . . . • . . . . • . . . . . . . . . 59 ronhuojennuksista annetun lain muutta-
105: misesta . • • . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . • . . . 82
106: 2. Ehrnrooth m. fl., Iagmot. N:o 11: Förslag
107: till lag angående ändring av lagen om 12. Jämaen ym., lak.al. N:o 21: Ehdotus
108: inkomst- och förmögenhetsskatt . . • . . . 61 laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden ve-
109: 2. Ehrnrooth ym., lak.al. N:o 11: Ehdotus ronhuojennuksista annetun lain muutta-
110: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- misesta • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 84
111: misesta . . • . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . • . 63
112: 13. V. A. Virtanen ym., lak.al. N:o 22:
113: 3. Kyttä. ym., lak.al. N:o 12: Ehdotus laiksi Ehdotus laiksi Pokjois-Suomen teollisuu-
114: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 65 den veronhuojennuksista annetun lain
115: 4. Kyttä ym., lak.al. N:o 13: Ehdotus laiksi muuttamisesta •.......• "· . . . . . . . . . . . . . 86
116: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 68
117: 14. Karvonen ym., lak.al. N:o 23: Ehdotus
118: 5. Procope ym., lak.al. N:o 14: Ehdotus laiksi kaivosteollisuuden veronhuojen-
119: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- nuksista • . . . . . . . . . . • . • . . . • . . . • . . . . . . . 88
120: misesta ......,. . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70
121: 15. Lahtela ym., lak.al. N:o 24: Ehdotus
122: 6. Hara ym., lak.al. N:o 15: Ehdotus laiksi laiksi vesistöjen vedenjuoksun säännös-
123: tulo- ja omaisuusverolain 43 § :n väli- telyä varten luovutettavan kiinteistön
124: aikaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 72 tai sen nautintaoikeuden luovutuksesta
125: 7. Hara ym., lak.al. N:o 16: Ehdotus laiksi saadun voiton verovapaudesta . . • . . . . . 90
126: tulo- ja omaisuusverolain 48 § :n väli-
127: aikaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 73 16. Rytkönen ym., lak.al. N:o 25: Ehdotus
128: laiksi perintö- ja lahjaverolain muutta-
129: 8. Hara ym., lak.al. N:o 17: Ehdotus laiksi misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 92
130: tulo- ja omaisuusverolain 49 § :n väli-
131: aikaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 75 17. Junnila ym., lak.al. N:o 26: Ehdotus
132: laiksi leimaverolain muuttamisesta . . . . 93
133: 9. Haapanen ym., lak.al. N:o 18: Ehdotus
134: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- 18. Roine ym., lak.al. N:o 27: Ehdotus
135: aikaisesta muut:tamisesta . . . . . . . . . . . . . . 77 laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta 95
136: Sisällysluettelo 1960. V
137:
138:
139: Siv. Siv.
140: 19. Hara ym., la.k.al. N:o 28: Ehdotukset 34. Innala ym., toiv.al. N:o 17: Rajavartio-
141: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä laitoksen emännöitsijän ja keittäjättä·
142: kunnallishallituksesta kaupungissa ja ren toimien muuttamisesta ylimäärä.isiksi 124
143: maalaiskuntain kunnallishallinnosta an- 35. Hara ym., toiv.al. N:o 18: Eräiden vir·
144: nettujen asetusten muuttamisesta. (Laus. kojen perustamisesta kauppa- ja teolli-
145: Ltv:lta) . • . • •.. . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 98 suusministeriön ammattikasvatusosastoon 125
146: 20. Kyttä ym., la.k.al. N:o 29: Ehdotukset 36. V. K. Tw-unen ym., toiv.al. N:o 19: Pii.·
147: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä tevän virkamieskunnan lisäämisestä tek-
148: kunnallishallituksesta kaupungissa ja nillisen opetuksen kehittämisestä vastuun
149: maalaiskuntain kunnallishallinnosta an- kantavaan virastoon . . • . . • • . . . • . • . • . • • . 126
150: nettujen asetusten muuttamisesta. (Laus.
151: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . • • . . . . • • . • . . . . . . 100 37. V. K. Turunen ym., toiv.al. N:o 20: Me·
152: reDkulkua koskevan ammattiopetuksen val-
153: 21. Kyttä ym., la.k.al. N:o 30: Ehdotukset ':?IIl;isen .. ja ohjaamisen uudelleen järjes-
154: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä tämisesta • • . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 127
155: kunnallishallituksesta kaupungissa ja 38. Liedes ym., toiv.al. N:o 21: Luotsin ja
156: maalaiskuntain kunnallishallinnosta an- luotsikutterinhoitajan toimien lisäämi-
157: nettujen asetusten muuttamisesta. (Laus. sestä Oulun luotsipiirissä . . . . . . • . • . . . . . 128
158: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • • 102
159: 39. Innala ym., toiv.al. N:o 22: Valtion las-
160: 22. Väyry-nen ym., lak.al. N:o 31: Ehdotuk- tenhoitajan toimien muuttamisesta pe-
161: set laeiksi tulo- ja omaisuusverolain ruspalkkaisiksi viroiksi . • . . . . . . • . . • . . . . 129
162: sekä kunnallishallituksesta kaupungissa
163: ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta 40. K'UUSinen ym., toiv.al. N:o 23: Eräiden
164: posti- ja lennätinlaitoksen kirjurin toi-
165: annettujen asetusten muuttamisesta. (Laus.
166: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . 104 mien vakinaistamisesta . . . . . . . • • • . • • . . 130
167: 41. Hosia ym., toiv.al. N:o 24: Osa-aikatyö·
168: 23. Hara, la.k.al. N:o 32: Ehdotukset laeiksi järjestelmän toteuttamisesta valtion vi-
169: tulo- ja omaisuusverolain sekä kunnallis- rastoissa ja laitoksissa . . . . . . . . . . . . . . . . 132
170: hallituksesta kaupungissa ja maalaiskun-
171: tain kunnallishallinnosta annettujen ase- 42. Innala ym., toiv.al. N:o 25: Valtionrau-
172: tusten muuttamisesta. (Laus. Ltv:lta) 109 tateiden makuuvaununhoitajien palk-
173: kauksen korottamisesta . • . . . . . • ... . . . . . 134
174: 24. Aitio ym., lak.al. N:o 33: Ehdotus laiksi 43. Hosia ym., toiv.al. N:o 26: Pukurahan
175: ennakkoperintälain muuttamisesta. (Laus. maksamisesta poliisityössä palveleville
176: Ltv:lta) • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 111 naiskonstaapeleille . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 135
177: 25. TwuU ym., lak.al. N:o 34: Ehdotus 44. Innala ym., toiv.al. N:o 27: Suojelus-
178: laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta. kuntajärjestössä palvellun ajan huomioon
179: (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112 ottamisesta eläkettä määrättäessä . . . . . . 136
180: 26. Ke7ikonen ym., lak.al. N:o 35: Ehdotus 45. Innala ym., toiv.al. N:o 28: Tuomiokun-
181: laiksi verotuslain muuttamisesta. (Laus. tien arkistoapulaisten oikeuttamisesta
182: Ltv:lta) . . . . . • ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114 saamaan eläke valtion varoista . . • . . . . . 137
183: 27. Twuli. ym., la.k.al. N:o 36: Ehdotus laiksi 46. Matilaimen ym., toiv.al. N:o 29: Valtion
184: verotuslain muuttamisesta. (Laus. Ltv:lta) 116 työntekijäin eläkkeiden laskemiaperustei-
185: den muuttamisesta • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 138
186: 28. Friman ym., lak.al. N:o 37: Ehdotus 47. Helle ym., toiv.al. N:o 30: Virastotalon
187: laiksi verotuslain muuttamisesta. (Laus. rakentamisesta Lohjan kauppalaan . . . . 139
188: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118
189: 48. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 31: Määrä-
190: 29. Uoti ym., toiv.al. N:o 12: Tutkimuksen raha.sta valtion virastotalon rakentami-
191: toimittamisesta taloushallinnon uudelleen seksi Lauttakylään . . . . . . . . . . ... . . . . . . . 140
192: järjestelystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119 49. Bapio ym., toiv.al. N:o 32: Valtion vi-
193: 30. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 13: · Huit- rastotalon rakentamisesta Hämeenkyrön
194: tisten varavankilan muuttamisesta kes- kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . • . . • . 141
195: kusvankilakai . . . . . ... . . . . . . . . . . . . . . . . . 120 50. N. Nieminen ym., toiv.al. N:o 33: Val-
196: tion virastotalon rakentamisesta Ranta-
197: 31. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 14: Maa- salmelle ......•..•..•.•.•........... ,. . 143
198: ningan ja Kuopion nimismiespiirien en-
199: nalleen palauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 121 51. Ahonen, toiv.al. N:o 34: Valtion virasto-
200: talon rakentamisesta Muuramen kuntaan 144
201: 32. Salminen, toiv.al N:o 15: Maaningan
202: nimismiespiirin uudelleen perustamisesta 122 52. Koivunen ym., toiv.al. N:o 35: Valtion
203: virastotalon rakentamisesta Muuramen
204: 33. TwU. ym., toiv.al. N:o 16: Määrärahasta kuntaan . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145
205: uusien poliisitoimien perustamiseksi Kou- 53. Ahonen, toiv.al. N:o 36: Virastotalon
206: volan nimismiespiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . 123 rakentamisesta Keuruulie . . . . . . . . . . . . . 146
207: VI Sisällysluettelo 1960.
208:
209: Siv. Siv.
210: 54. Alumen, toiv.al. N:o 37: Valtion viras- 72. Hallberg ym., toiv.al. N:o 55: Kunnallis-
211: tota.lon rakentamisesta Suolahden kaup- verojan vähennyskelpoisuudesta tu1o- ja
212: palaan ...••....... ,......... , . . . . . . . . . . 147 omaisuusverotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . 169
213: 55. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 38: Valtion 73. Procope m.fl., hemst.mot. N:o 56: An-
214: virastotalon rakentamisesta Suolahden gäende slopande ur skattelagstiftningen
215: kauppalaan . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . 148 av bestämmelserua om s. k; bostadsför-
216: 56. Lehmanen ym., toiv.al. N:o 39: Valtion män frän egen bostad . . . . . . . . . . . . • . . . 170
217: virastotalon rakentamisesta Pihtiputaan
218: kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149 73. Procope ym., toiv.al. N:o 56: Omasta
219: asunnosta saatavaa ns. asuntoetua kos-
220: 57. Pufkldnen ym., toiv.al. N:o 40: Valtion kevien määräysten poistamisesta vero-
221: virastotalon rakentamisesta Pielavedelle 150 lainsäädännössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 171
222: 58. Timonen ym., toiv.al. N:o 41: Virasto- 74. Rihtniemi ym., toiv.al. N:o 57: Tutki-
223: talon rakentamisesta Nurmeksen kaup- muksen toimittamisesta ylityö- ja sivu-
224: palaan . . . . . . . • • . . • . . . . ... . . . . • . . • . . . . . 151 ansioiden verotuksen lieventämisestä . . 172
225: 59. Helle ym., toiv.a.l. N:o 42: Yleishyödyl-
226: listen järjestöjen julkisten varojen käy- 75. H01ra ym., toiv.al. N:o 58: Valtionapua
227: tön valvonnan tehostamisesta . . . . . . . . . 152 nauttivalle yksityisoppikoululle ja kan·
228: sanopistolle tehdyn lahjoituksen vähen-
229: 60. V. A. Virta,ne" 1/flt.-, toiv.al. N:o 43: Ai- nyskelpoisuudesta tulo- ja omaisuusvero-
230: neellisen verolainsäädännön uudistami- tuksessa . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . 173
231: sesta . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154
232: 76. Hallberg ym., toiv.al. N:o 59: Esityksen
233: 61. Ve~~ntamo,toiv.al. N:o 44: Verorästien antamisesta pienivaraisten laskien ja. aJa-
234: sakkokoron alentamisesta . . . . . • . . . . . . . 156 ikäisten orpojen eläkkeitten vapa.uttami-
235: 62. H01ra ym., toiv.al. N:o 45: Eräiden kir· sesta. kokonaan verotuksesta . . . . . . . . . . . . 17 4
236: janpitovelvollisten veroilmoitusten anta- 77. H01ra ym., toiv.al. N:o 60: Tulo- ja omai-
237: miaajan muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 157 suusverolain leskeysvähennystä koskevan
238: 63. Vennamo, toiv.al. N:o 46: Veromarkko- säännöksen muuttamisesta . . • . . . . . . . . . . . 17.5
239: jen suorittamisesta kunnille 98 prosent- 78. Timonen ym., toiv.al. N:o 61: Koulutus-
240: tisesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 158 vähennyksen laajentamisesta valtionvero-
241: 64. Borg-Swndman ym., toiv.al. N:o 47: Osa- tuksessa . . . . • • • . . • . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . 176
242: kesäästämisen teho&tamise.sta • . • • . . . . • . 159
243: 79. Vennamo, toiv.al. N:o 62: Eläinvahinko-
244: 65. M<linander m..fl., hemat.mot. N:o 48: An- jen vähennyskelpoisuudesta kunnan- ja.
245: gående lättande av dubbelbeskattningen valtionverotuksessa • . .. .. .. .. .. . . .. . . . 177
246: oeh stimulerande av aktiesparandet , .• ,, 161
247: 80. Pekkari-nen ym., toiv.al. N:o 63: Pienyri-
248: 65. Mei'fiiMI,(jer ym., toiv.al. N:o 48: Kaksin- t~st~n ~-iikevaihtoverorasituuen viihen•
249: kertaisen verotuksen keventämisestä ja täm1sesta . .. .. . . . . • . .. . . . . .. .. .. .. . . . 178
250: osakesäästämisen edistämisestä. . . . . . . . . 162
251: 81. Ham ym., toiv.al. N:o 64: Henkilöau-
252: 66. Haa,panen ym., toiv.al. N:o 49: Maata- toista ja moottoripyöristä. suoritettavan
253: louden verotuksen uudistamisesta . . . . . 163 veron perimisen lopettamisesta vuoden
254: 67. Kekkonen ym., toiv.al.. N:o 50: Maata- 1960 päättyessä .... ,.. . .. • .. .. .. .. . .. . 179
255: lousyhtymän verotuksessa ilmenneiden 82. Pentti ym. toiv.al. N:o 65: Henkilöau-
256: epäkohtien korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . 164 toista ja moottoripyöriatä suoritettavasta
257: 68. Timonen ym., toiv.sl.. N:o il: Viljelijä- verosta annetun lain muuttamisesta maa-
258: perheen lasten viljelijän maatalouden seudun poliisiviranomaisten henkilöautojen
259: hyväksi tekemän työn verotusperustei- osalta . . . . . . . • . . . . . • • • . . . . . • • . . . . . . . . . 180
260: den muuttamisesta . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 165
261: 83. Vennamo, toiv.al. N:o 66: Moottoripoltto-
262: 69. Hyytiäinen, toiv.al. N:o 52: Rahanarvon aineen veron alentamisesta . . . . . . . . . . . . . 181
263: alenemisen huomioon ottamisesta veron-
264: alaista kauppavoittoa määrättäessä . . . . 166 84. T'Uh./,li ym., toiv.al. N:o 67: Tonttien lain-
265: huudatusleimaa koskevien leimaverolain
266: 70. Hallberg ym., toiv.al. N:o 53: Määrä- säännösten muuttamisesta . . . . • . . . • . . . . 182
267: aikojen lyhentämisestä satunnaista myyn-
268: tivoittoa. määrättäessä . . . . • . . . . . . . . . . . . 167 85. BacklwniL m. fl., hemst.mot. N:o 68: An-
269: gående sänkning av s·tämpelskatten för
270: 71. ..J.tfl6,nko ym., toiv.al. N:o 54: Teollisuu- be!lvär i skiftesfrågor . .. .. .. . .. . . .. .. . 183
271: den harjoittajan oikeuttamisesta v'åhen-
272: tämäii.n verotettavasta tulostaan vienti- 85. Bookl'llhlil ym., toiv.al. N:o 68: Jako-
273: järjestölle sen kulujen peittämiseksi suo- asioissa tehdyn valituksen. leimaveron
274: rittamansa osuus ................. ,. . . . 168 alentamisesta .....•......... ,. . . . . . . . . . 184
275: Sisällysluettelo 1960. VII
276:
277: Siv. Siv.
278: 86. HMa ym,., toiv.al. N:o 69: Vienti- ja 104. Kiviaho ym., toiv.al. N:o 87: Välijoen
279: tuontih1vista suoritettavaksi määrättyjä vesivoimalaitoksen rakentamisesta Evi-
280: maksuja. koskevan lainsäädännön tarkis- järvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . 207
281: ta.misesta. maksujen alentamista silmällä-
282: pitäen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185 105. Nurmin.en ym., toiv.al. N:o 88: Puunj&-
283: lostustehtaan rakentamisesta _Lestijoen
284: 87. Pentti ym.; toiv.al. N:o 70: Tutkimuksen varteen ......•..• ,. . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 208
285: toimittamisesta kotoisten polttoaineitten
286: käyttöiiUI.h,dollisuuksista valtionro.uta.teillä 186 106. Mwrto ym., toiv.al. N:o 89: Valtion omia.-
287: taman puunjalostuslaitoksen aikaansaa-
288: 88. FrimoAt. ym., toiv.al. N:o 71: Maaseudun misesta. Pudasjärvelle tai Taivalkoskella 209
289: sähköistii.misen tuen lisäämisestä . . . . . . 187 107. La7t.tekl- ym., toiv.al. N:o 90: Mitärär&·
290: 89. V. A.. Virta'M1!. ym., toiv.at N:o 72: Saa- hasta malminetsinnän tehostamiseksi La-
291: ristolaisten sähkönsaannin tukemisesta. . . 188 pin läänissä . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 210
292: 90. K()l!o'la, ym., toiv.al. N:o 73: Työllisyys· 108. Tiekao ym., toiv.al. N:o 91: Lisäyksestä
293: le.inojen myöntämisestä pienvoimalaitok- vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon Kemin
294: sien rakentamiseen . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 189 maalaiskunnan alueella olevaa kromiesiin-
295: tymää koskevien tutkimustöiden jatkami-
296: 91. VeMWJ.mO, toiv.al. N:o 74: Turvevoima.- seksi . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 211
297: la.itosten rakentamisesta. . . . . . . . . . . • . . . 190 109. Hostila ym., toiv.al. N:o 92: Laivatela-
298: 92. VeruwwM, toiv.a.l. N:o 75: Puupriketti- kan perustamisesta Kotkan-Haminan
299: teollisuuden edistämisestä . . . . . . . . . . . . . 191 rannikolle . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . 212
300: 93. .181Ji7c ym., toiv.al. N:o 76: Vesivoima- 110. Mm-fo ym., toiv.al. N:o 93: Laivatela-
301: laitostöiden aloittamisesta Nurmonjoen kan rakentamisesta Ouluun . . . . . . . . . . .. 213
302: yläjuoksulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 192
303: 94. Niemelä ym., toiv.al. N:o 77: Hakavoi- :s. lt.aha.-asf.a..a.loitteita., jotka koskevat
304: malaitoksen aikaansaamisesta Heinäve- mll.ll.rära.hojen oeoitta.m.iSta ltlJ\Ia- ja kott-
305: delle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193 ta.louclen edistä.miseen, asnntotuotaatoon,
306: sosiaalltoimtntaa.n seklt kulkulaitolllpan,n-
307: 95. MMttila ym., toiv.al. N:o 78: Vienti- nukSiin 7Jil.
308: pehkutehtaan aikaansaamisesta Etelä- Siv.
309: Pohjanmaalle • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195 111. Mäkelä ym., rah.al. N:o 1: Mäirära.han
310: 96. Ni.i.r~U~,en ym., toiv.a.l. N:o 79: Toimenpi- osoittamisesta virastotalon rakentami-
311: teistä valtionosake-enemmistöisen osake· seksi Huittisten Lautta.kylää.n . . . . . . . . . 217
312: yhtiön perustamiseksi sulfaattiselluloosa- 112. V. T~ ym., rah.al. N:o 2: Mii.ärii.·
313: tehtaan rakentamista varten Joensuun rahan osoittamisesta valtionrautateiden
314: kaupungin läheisyyteen . . . . . . . . . . . . . . . 197 eri osastojen asunto· ja huoltorakennuk·
315: 97. Niir~U~,en ym., toiv.al. N:o 80: Toimenpi- sia varten . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • 218
316: teistä Tohmajärvellä sijaitsevan Valkei- 113. Tikkaoja ym., rah.a.l. N:o 3: Mii.ii.rika-
317: setll!uon turpeen käyttöön perustuvan han osoittamisesta rautatielliisille vuok-
318: voimalaitoksen rakentamiseksi . . . . . . . . 198 rattavien asuntoalueiden ostamista ja
319: 98. V. Turunen ym.., toiv.al. N:o 81: Puuha- niiden kunnostamista varten . . . . . . . . . . 219
320: ketta polttoaineena käyttävän höyry- 114. Pit8Ut.ki ym., rah.al. N:o 4: Mii.ii.rä.raha.n
321: voimalaitoksen rakentamisesta llomant- osoittamisesta lainoiksi rautatieläisten
322: siin . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . ... . . . 199 omatoimista asuntotuotantoa varten . . . 220
323: 99. Puhakka ym., toiv.al. N:o 82: Hakavoi- 115. ..Qm1eo ym., rah.al. N:o 5: Määräraha.n
324: malaitoksen aikaansaamisesta llomant- osoittamisesta rautatielliiskunnan kes·
325: siin . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201 kuudessa tapahtuvaa henkistä ja talou-
326: dellista sosiaalitoimintaa varten • • . . . . • 221
327: 100. Pu'Mkka ym., toiv.al. N:o 83: Pohjois-
328: Karjalan maaperarikkauksien tutkimus- 116. l/tikkarinen ym., rah.al. N:o 6: Mää.rä-
329: toiminnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . 202 rahan osoittamisesta rautatielä.iskunnan
330: lepokodeille ja huoltokassoilla annattavia
331: 101. HolopOÅirnm ym., toiv.al. N:o 84: Haka- avustuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 223
332: voimalaitoksen rakentamisesta Pohjois-
333: Karjalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203 117. Tik1ca.oja ym., rah.al. N:o 7: Määrära.·
334: han osoittamisesta seutusuunnittelujärjes-
335: 102. Rihtkkö ym., toiv.al. N:o 85: Kvartsi- töille näiden harjoitta.man tutkimus- ja
336: hiekkaa käyttävän teollisuuden aikaan- suunnittelutoiminnan tukemiseen . . . . . . . . 224
337: I!Mmisesta Nilsiän pitäjään . . . . . . . . . . . 205
338: 118. Lahtela ym., rah.al. N:o 8: Mää.räraha.n
339: 103. Rö'llkkö ym., toiv.al. N:o 86: Suunnitel- osoittamisesta Otanmäki Oy:n osakepää-
340: man laatimisesta selluloosaha.kevoimalai- oman korottamiseksi Misin alueen kai-
341: toksen rakentamiseksi Ylä-Savoon . . . . . 206 vostoiminnan kehittämistä varten . . . . . 225
342: VIII Sisällysluettelo 1960.
343:
344:
345: Siv. Siv.
346: 119. Lahtela -ym., rah.al. N:o 9: Määrärahan 133. Lahti ym., rah.ru. N:o 23: M'åärärahan
347: osoittamisesta Kemijärvelle rakennetta· osoittamisesta Työtehoseuralle kotitalou-
348: vaa puunjalostustehdasta varten . • . . . . 226 den tutkimus- ja kokeilutoimintaan sekä
349: 120. Niemelä ym., rah.al. N:o 10: Määrära· tutkimustulosten tunnetuksi tekemistä var-
350: han osoittamisesta sähköistämislainojen ten. (Laus. Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . . • . . 243
351: myöntämiseksi Sisä·Suomen saaristoalueille 228 134. Lahti ym., rah.al. N:o 24: Määrärahan
352: osoittamisesta kotitalouden neuvontatyön
353: 121. Rosenberg ym., rah.al. N:o 11: Määrä· edistämiseen. (Laus. Mtv:lta) • • . . . . . . . 245
354: rahan osoittamisesta korvausten maksa·
355: miseen takautuvaati luokkasodassa pu· 135. Rosenberg m. fl., fin.mot. N:o 25: An-
356: naisten puolella invalideiksi tulleille . . . 229 gående anvisande av anslag tili lån åt
357: yrkesfiskare för anskaffning av fartyg
358: 122. FUnck ym., rah.al. N:o 12: Määrärahan jämte utrustning. (Laus. Mtv:lta) • . . . 246
359: osoittamisesta Tampereen sairaanhoitaja-
360: koulun rakentamista varten. (Laus. 135. Ilosenberg ym., rah.al. N:o 25: M'åärära-
361: Tv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 230 han osoittamisesta !ainoiksi ammatti-
362: kalastajille alusten sekä välineistön
363: 123. Koiv'IMten yrn., rah.al. N:o 13: Määrä- hankkimiseksi. (Laus. Mtv:lta) • • • • • . . 247
364: rahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
365: nille rautateiden maa-alueiden lunastus- 136. Kukkonen ym., rah.al. N:o 26: Määrä-
366: maksujen suorittamiseen. (Laus. Ltv:lta) 231 rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
367: maanviljelysseuralle kalanviljelyslaitoksen
368: 124. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 14: Mää· toiminnan tukemiseksi. (Laus. Mtv:lta) 248
369: rärahan osoittamisesta Lahden lyseon
370: koulurakennuksen laajennustöitä varten. 137. Uoti ym., rah.al. N:o 27: Määrärahan
371: (Laus. Siv:lta) ........ ,. . • . . . . . . . . . . . 232 osoittamisesta valtionrautateiden rata-
372: pihavalaistuksen uusimista varten. (Laus.
373: 125. Iloae-nberg m. fl., fin.mot. N:o 15: An- Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249
374: gående anvisande av anslag för Karis--
375: Billnäs svenska samskolas övertagande i 138. Lwkkari·nen ym., rah.al. N:o 28: Määrä-
376: statlig ägo. (Laus. Siv:lta) . . . . . . . . . . 233 rahan osoittamisesta Seinäjoen varikon
377: 125. Iloaenberg ym., rah.al. N:o 15: Määrä- huoltorakennuksen rakentamista varten.
378: rahan osoittamisesta Karjaan-Pinjaisten (Laus. Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 250
379: ruotsalaisen yhteiskoulun ottamiseksi val- 139. Hult ym., rah.al. N:o 29: Määrärahan
380: tion haltuun. (Lauii. Siv:lta) . . . . . . . . . . 234 osoittamisesta varikon huoltorakennuk-
381: 126. Hara ym., rah.al. N:o 16: Määrärahan sen rakentamiseksi Iisalmeen. (Laus.
382: osoittamisesta kulttuuripoliittisten kysy- Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 251
383: mysten koordinointityöhön perehtyneen
384: tutkijan palkkaamiseksi valtakunnan- 140. Törmä ym., rah.al. N:o 30: Määrärahan
385: sriunnittelutoimistoon. (Laus. Siv:lta) . . 235 osoittamisesta koneellisen tutkimuksen
386: suorittamiseksi tiesuunnalla Hämeenlinna
387: 127. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 17: Mää- -Rimmi-Urjala. (Laus. Kulb:lta) . . 252
388: rärahan osoittamisesta Suomen Kuvatai-
389: dejärjestöjen Liitolle kuvataiteilijain työs- 141. Mannila ym., rah.al. N:o 31: Määrära-
390: kentelyn tukemiseksi. (Laus. Siv:lta) . . 236 han osoittamisesta maantien rakentamista
391: varten Sysmästä Judinsalon kautta Lu-
392: 128. Mannila ym., rah.al. N:o 18: Määrära- hankaan. (Laus. Kulkv:lta) . . . . . . . . . . 253
393: han osoittamisesta Mikkeiin läänin maan-
394: viljelysinsinööripiirin perustamista var- 142. Lahtela, rah.al. N:o 32: Määrärahan
395: ten. (Laus. Mtv:lta) . . . . . . .. . . . . . . . . . 237 osoittamisesta yhdysmaantien rakentami-
396: seksi Lapajär'\'en tiestä Kemijärven-
397: 129. Paarma-n ym., rah.al. N:o 19: Määrära- Sallan maantiehen Salmivaaran kylään.
398: han osoittamisesta Pohjois-Suomen met- (Laus. Kulkv:lta) . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 254
399: sänhoitokoulun rakentamiseksi Rovanie-
400: men maalaiskuntaan. (Laus. Mtv:lta) . . 238 143. Lahtela, rah.al. N:o 33: Määrärahan
401: 130. Mattila ym., rah.al. N:o 20: Määrärahan osoittamisesta Molkojärven-Kieringin
402: osoittamisesta hevostalouden edistiimi- maantien rakentamista varten. (Laus.
403: seksi. (Laus. Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . 240 Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 25.5
404: 131. Niemelä ym., rah.al. N:o 21: Määrära- 144. Hult ym., rah.al. N:o 34: Määrärahan
405: han osoittamisesta !ainoiksi kivenrai- osoittamisesta Kivisalmen sillan raken-
406: vauskustannusten rahoittamiseen. (Laus. nustöiden aloittamiseksi. (Laus. Kulk-
407: Mtv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 241 v:lta) . . • • . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 256
408: 132. Niemelä ym., rah.al. N:o 22: Määrära- 145. J. E. Parta-nen ym., rah.al. N:o 35: Mää·
409: han osoittamisesta !ainoiksi yksityisten rärahan osoittamisesta sillan rakentami-
410: suonkuivatushankkeiden toteuttamiseen. seksi Tönölänsalmeen Kuhmon kunnassa.
411: (Laus. Mtv:lt11-) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242 (Laus. Kulkv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257
412: Sisällysluettelo 1960. IX
413:
414: V. Pankkivaliokunta.
415: Suomen PaiDldn ohjesäli.nnön ja. valuutta.- Siv.
416: kauppa.laiil muuttamist& sekä lainakoron
417: 2. llauni<J ym., lak.al. N:o 39: Ehdotus
418: korottamisen estämistä. koskevia laki- ja laiksi valuuttakauppalain muuttamisesta 265
419: toivomusaloitteita.
420: Siv. 3. Vennamo, toiv.al. N:o 11: Lainakoron
421: 1. Uoti ym., la.k.al. N:o 38: Ehdotus laiksi korottamisen estäruisestä . . . . . . . . . . . . . . 267
422: Suomen Pankin ohjesäännön muuttami-
423: sesta . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 263
424:
425:
426:
427:
428: VI. TalousvaJiokunta.
429: Elinkeinoja., läältä.rikunta.a, sairaaloita, Siv.
430: sa.iraa.nhoitoa., lääketeollisuutta ja. a.p- 13. Pohjala ym., toiv.al. N:o 101: Hoitomah-
431: teekkila.itosta., elinta.rvikela.iDsäädäntöä dollisuuksien turvaamisesta Porin ylei-
432: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.. sessä. sairaalassa silmä- sekä korva-,
433: Siv. nenä- ja kurkkutautien erikoisaloilla . . 2m
434: 1. Marttila ym., lak.al. N:o 40: Ehdotus
435: 14. Junnila ym., toiv.al. N:o 102: Toisen
436: laiksi elinkeinon harjoittamisen oikeu-
437: erikoislääkärin viran perustamisesta Po-
438: desta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 273 rin yleisen sairaalan lastenosastolle . . . 292
439: 2. Käkelä ym., lak.al. N:o 41: Ehdotus 15. Aalto ym., toiv.al. N:o 103: Vajaamie-
440: laiksi lääkärintoimen harjoittamisesta l~s~';':in. 5 ?. : ssä tarkoitettujen laitosten
441: annetun lain muuttamisesta . . • . . . . . . . 27 4 lisaam1sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 293
442: 3. Soonpää ym., lak.al. N:o 42: Ehdotus 16. Saalasti ym., toiv.al. N:o 104: Määrära-
443: laiksi sairaalalain muuttamisesta . • . . . . 277 han varaamisesta kansanterveys- ja kan-
444: santautitutkimusta varten . . . . . . . . . . . . 295
445: 4. Salmela-Järvinen ym., lak.al N:o 43: Eh-
446: dotus laiksi sairaalalain muuttamisesta 279 17. Saalasti ym., toiv.al. N:o 105: :M:aksut-
447: toman kudosnäytetutkimuksen toteutta-
448: 5. V. B. Virtanen ym., lak.al. N:o 44: Eh- misesta syöpätutkimusten yhteydessä . . 2H6
449: dotus laiksi mielisairaslain muuttami-
450: sesta . . • . . . • . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . • • . . 281 18. Nordfors m. fl., hemst.mot. N:o 106: An-
451: gående vårdunderstöd åt andningsförlam-
452: 6. Stenberg ym., toiv.al. N:o 94: Lääkäri- ningspatienter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 297
453: koulutuksen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . 283
454: 18. Nordfors ym., toiv.al. N:o 106: Hengi-
455: 7. Koivitito ym., toiv.al. N:o 95: Sairaala- tyshalvauspotilaiden hoitoavustuksesta . . 299
456: paikkojen käytön ohjaamisesta valta-
457: 19. Torvi ym., toiv.al. N:o 107: Määrära-
458: kunnan väestön sairaanhoidollisen tar-
459: hasta avustuslainoiksi Invalidisäätiön Ou-
460: peen mukaiseksi . . • . . . . . • . . . . . • . . . . . . . 284
461: luun suunnitteleman ortopedisen sairaalan
462: 8. Kekkonen ym., toiv.al. N:o 96: Lisäyk- rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 301
463: sestä vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon
464: 20. V. Twrwne-n ym., toiv.al. N:o 108: Yksi-
465: Suomussalmen kunnan toisen kunnanlää-
466: kärin virka-asunnon rakentamista varten 286 tyisomistuksessa olevan lääketeollisuu-
467: den ja apteekkitoiminnan ottamisesta val-
468: 9. Kekkonen ym., toiv.al. N:o 97: Lisäyk- tion omistukseen ja hoitoon . . . . . . . . . . . . 303
469: sestä. vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon 21. Ka~Uokoski ym., toiv.al. N:o 109: Toi-
470: Suomussalmen kunnan kunnansairaalan menpiteistä parantumattomina pidettä-
471: rakentamista varten . • • . . . . . . . . . . . . . . . 287 viä, hengenvaarallisia sairaustiloja ai-
472: 10. Liedes ym., toiv.al. N:o 98: Määrära- heuttavia tauteja potevien lasten ja
473: hasta avustukseksi Pudasjärven kunnalle nuorten sairashoidon järjestämiseksi . . 304
474: toisen kunnanlääkärin virka-asunnon ja 22. 1. Virtanen ym., toiv.al. N:o 110: Tutki-
475: vastaanottotilojen rakentamista varten 288 muksen toimittamisesta alle kouluikä.is·
476: ten vauva-astetta varttuneempien lasten
477: 11. V . ..4.. Virtanen ym., toiv.al. N:o 99: Lap-
478: sipotilailta perittävän sairaalamaksun terveydenhoidosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 306
479: alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 289 23. Pohjala ym., toiv.al. N:o 111: Sairaan-
480: hoitajien palkkojen korottamisesta . . . . 307
481: 12. 1. Virtanen ym., toiv.al. N:o 100: Esi-
482: tyksen antamisesta kunnalliskotien sai- 24. Pohjala ym., toiv.al. N:o 112: Kunnalli-
483: rasosastoille käyttökustannuksiin annet- sia terveyssisaria koskevan lain uudista-
484: tavasta valtionavusta . . . . . . . . . . . . . . . . 290 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308
485:
486: 2 E 74/60
487: X Sisiillysloottelo 1960.
488:
489:
490: Siv. Siv.
491: 25. Siltanen ym., toiv.al. N:o 113: Valtion käyttämisestä myös nuorisotoiminnan hy-
492: osallistumisesta kunnallisten kodinhoita· väksi . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . • . . • • . • . • . . . 313
493: jien ikälisien maksamiseen . . . . . . . . . . . . 309
494: 29. Salmela-Järvinen ym., toiv.aJ. N:o 117:
495: 26. 1WIUlla ym., toiv.al. N:o 114: Lastenhoi· Elintarvikelainsäädännön yhtenäistämi·
496: tajien koulutuksen yhtenäistämisestä . . 310 sestä . . . . . . . . . . • . . • • . • . . . • . • . . . . . • ..• . 314
497: 30. Tenhiå1ä ym., toiv.al. N:o 118: Elintar-
498: 27. Siltanen ym., toiv.al. N:o 115: Tupakan- vikelainsäädännön yhtenäisttl.misestä. . . 315
499: polttopropagandan tehokkaasta rajoitta-
500: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 311 31. For:Wus ym., toiv.wl. N:o 119: Suojavyö·
501: hykkeen muodostamisesta ehkäisevällä
502: 28. Vennamo, toiv.al. N:o 116: Kunnille an· suo_jar~kotu_ksella suu- ja sorkkataudin
503: nettavien Alkoholiliikkeen voittovarojen torJumiseksi . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 316
504:
505:
506:
507: VU. Laki- ja. talousvaliokunta..
508: KnnnaJlf,sba.lliutoa., ää.nioikeusl.ki.ra.ja.n Siv.
509: a.Ienta.mist& kunna.Uisva.all.eisaa., tilan osit- 10. E. Virfa.~Wm ym., lak.al. N:o 54: Ehdo-
510: tamisen edellytyksiä, huoltotoimintaa, tukset laeiksi kunnallishallituksesta kau·
511: rakennnsJainsäädäntöä ja uskonnonva- pungissa. ja maalaiskuntain kunnalliaha.llin·
512: pa.utt& ym. koskevia. la.ki- ja toivomus- nosta annettujen asetusten muuttamisesta 341
513: aloitteita.. 11. Lukkarinen 1Jm., lak.al. N:G 55: Ehdo·
514: Siv. tukset laeiksi maalaiskuntain kunnallis·
515: 1. Kekkonen ym., Iak.al. N:o 45: Ehdotus
516: hallinnosta ja kunnallishallituksesta kau·
517: laiksi kuntien keskusrahastosta . • . • . . . 321 pungissa annettujen asetusten muuttami-
518: sesta ................................. 343
519: 2. K'I6Zo1maro ym., lak.al. N:o 46: Ehdotus
520: laiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta 323 12. Seppi ym., lak.al. N:o 56: Ehdotukset
521: laeiksi maalaiskuntain kunnallisha.llin-
522: 3. Eapio ym., lak.al. N:o 47: Ehdotus laiksi nosta ja kunnallishallituksesta kaupun-
523: manttaalikunnan lakkauttamisesta . . . . . 324 gissa annettujen asetusten muuttamisesta 345
524: 4. A. Tuominen ym., lak.al. N:o 48: Ehdo· 13. Aitio ym., lak.al. N:o 57: Ehdotukset
525: tus laiksi manttaalikunnan lakkauttami- laeiksi kunnallisha.llituksesta. kaupun·
526: sesta . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . • . 326 gissa ja maala.iskuntain km1nallisha.llin-
527: nosta annettujen asetusten muuttamisesta 34 7
528: 5. V. A. Virtanen ym., lak.al. N:o 49: Eh·
529: dotukset laeiksi kunnallishallituksesta 14. Seppi. 1J111.., lak.al. N:o 58: Ehdotus laiksi
530: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallif•· maalaiskuntam kunnallishallinnosta anne·
531: hallinnosta annettujen asetusten muutta- tun asetuksen muuttamisesta • . • . . . . . . . 349
532: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 328 15. MatiltWM!t. ym., la.k.al. N:o 59: Ehdotus
533: 6. E11.rnrooth m.fl., lagmot. N:o 50: Förslag laiksi huoltoapulain muuttamisesta . . . . 351
534: tili lagar om ändring a v förordningarna 16. V. E. Virtanen ym., lak.al. N:o 60: Eh-
535: angående kommunalförvaltning i stad dotus laiksi huoltoapulain muuttamisesta 353
536: och kommunalförvaltning på landet . . . . 330
537: 17. Salmel,Q,-Järvinen ym., lak.al. N:o 61: Eh·
538: 6. Ehrnrooth ym., lak.al. N:o 50: Ehdotuk- dotus laiksi huoltoapulain muuttamisesta 354
539: set laeiksi kunnallishallituksesta ka.upun-
540: gissa ja maalaiskuntain kunnallishallin- 18. 1. Virtanen ym., lak.al. N:o 62: Ehdotll$
541: nosta annettujen asetusten muuttamisesta 333 laiksi huoltoapulain muuttamisesta . . . . 356
542: 19. Viro~ 1J111.., lak.al. N:o 68: Ehdotus
543: 7. Ta'!M'iainen ym., lak.al. N:o 51: Ehdotuk-
544: set laeiksi maalaiskuntain kunnallishal· laiksi yleisistä teistä annetun lain muut-
545: Iinnosta ja kunnallishallituksesta kaupun- tamisesta •......•.. ,. . . . • . • . . . . . . . . . . . 357
546: gissa annettujen asetusten muuttamisesta 335 20. Tuuli ym., la.k.al. N:o 64: Ehdotus laiksi
547: yleisistä teistä annetun lain muuttami-
548: 8. 1. Virtanen ym., lak.al. N:o 52: Ehdo·
549: tukset laeiksi kunnallishallituksesta kau- sesta. . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 359
550: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishal· 21. Hyytiäi.nen, lak.al. N:o 65: Ehdotus
551: liunosta annettujen asetusten muuttami- laiksi yleisistä t·eistä. annetun lain muut-
552: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . .. 337 tamisesta . . . . . . . ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 360
553: !l. Tiekso ym., lak.al. N:o 53: Ehdotukset 22. Seppi 1J111.., lak.al. N:o 66: Ehdotukset
554: laeiksi maalaiskuntain kunnallishallin· laeiksi yleisistä teistä annetun lain ja
555: nosta ja kunnallishallituksesto. kaupun- yleisistä teistä annetun lain voimaan·
556: gissa annettujen asetusten muuttamisesta 339 panosta annetun lain muuttamisesta . . 361
557: SisiUlytllu,ettelo 1960. XI
558:
559: Siv. Siv.
560: 23. Btylcld ym., lak.al. N:o 67: Ehdotus 41. Vennamo, toiv.al. N:o 134: Hakkuu-
561: laiksi rakennuslain muuttamisesta 363 paik;kaperiaatteen voimaansaattamisesta
562: verotuksessa •.. ,. . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 390
563: 24. Kosola ym., lak.al. N:o 68: Ehdotus 42. V. E. Partarum,, toiv.al. N:o 135: Tutki-
564: laiksi tilan osittamisen edellytyksistä . . 364 muksen toimittamisesta kirkollisverotuk-
565: sess!L et~iintyvien epäkohtien poistami-
566: 25. Haapasalo ym., lak.al. N:o 69: Ehdotus
567: l~ksi kalastuslain muuttamisesta . . . . 370 sesta • . . . . . • . . . . . . • . • . . . . . . . . • . . . . . . . 391
568: 43. Ve1tnamo, toiv.al. N:o 136: Perunkirjoi-
569: 26 . ..lsvilc ym., lak.al. N:o 70: Ehdotus laiksi tuksen yhteydessä maksettavan vaivais-
570: uskonnonvapauslain muuttamisesta . . . . 372 prosentin poistamisesta ..•........•. , . . 392
571: 27. Tiekso ym., toiv.al. N:o 120: Esityksen 44. Procop6 m. fl., hemst.mot. N:o 137: An-
572: antamisesta äänioikeusikärajan alenta- gäende förenkling av bestämmelserna.
573: misesta 18 vuoteen kunnallisvaaleissa . . 374 rörande av föreningar anordnade fester
574: oeh mindre lotterier . . . . • . . . . . . . . . . . . . 393
575: 28. Paasio ym., toiv.al. N:o 121: Tutkimuk-
576: sen toimittamisesta pienimpien maalais- 44. Procop6 ym., toiv.al. N:o 137: Yhdistys·
577: kuntien yhdistämisestä kunnallishallin- ten järjestämiä juhlia ja pienehköjä
578: non tehostumisen aikaansaamiseksi . . . . 375 arpajaisia koskevien määräysten yksin-
579: kertaistamisesta •...........• '" . . . . . . . 395
580: 29. Vennamo, toiv.al. N:o 122: Kunnanjoh-
581: tajan valitsemista koskevien säännösten 45. Niiranen ym., toiv.a.l. N:o 138: Aatteel-
582: muuttamisesta .................. ,. .... . 376 listen yhdistysten järjestämien yleisten
583: tilaisuuksien järjestyksen valvonnasta
584: 30. Hara ym., toiv,al. N:o 123: Kunnallisten aiheutuvien maksujen suorittamisesta
585: lautakuntien jäsenten valitsemiskelpoi- valtion varoista . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 397
586: suutta koskevien säännöksien tarkista- 46. Norilfors m. fi,, hemst.mot. N:o 139:
587: misesta ....•.............•... ,....... . 377 Angående belöning åt personer, som
588: medverka till att försvunnen person
589: 31. Jtulanko ym., toiv.al. N:o 124: Kunnal-
590: återfinnes .och förbrytelser klarlii.ggas . . 398
591: listen lautakuntien toimikausien muut-
592: tamisesta nelivuotisiksi .. , .......... . 378 46. NoriJ,fors ym., toiv.al. N:o 139: Kadon-
593: neiden henkilöiden löytämiseen ja rikos·
594: 32. Lahtela ym., toiv.al. N:o 125: Valtion- ten selvittämiseen myötävaikuttaneiden
595: a.pusäli.nnöksien muuttamisesta ........ . 379 henkilöiden palkitsemisesta . . . . ... . . . • . 399
596: 33. Norafors m. fl., hemst.mot. N:o 126: 47. Härkönen ym., toiv.al. N:o 140: Eräiden
597: Angående revidering a.v kommunernas maantiealueiden lunastuskorvausten suo·
598: dyrottsklassificering ................. . 380 rittamisesta valtion varoista • . . . • . • . . . 400
599: 33. Norllfors ym., toiv.al. N:o 126: Kuntien 48. SuonpiUt ym., toiv.al. N:o 141: Eräiden
600: kalliinp1!oikanluokittelun . tarkistamisesta 381 maantiealueiden luuastuakorvausten suo·
601: rittamisesta valtion varoista . . . . . . . . • . 401
602: 34. U'UoSital.o ym., toiv.al. N:o 127: Kuntien
603: ryhmittelemisestä valtion ja kuntien vä· 49. Kekkonen ym., toiv.al. N:o 142: Paikal-
604: liatä kustannusten jakoa varten ..... . 382 listeiksi luovutettavien teiden kuntoon·
605: 35. Vennamo, toiv.al. N:o 128: Ka.lleusluoki- panosta kunnille ja kylätiekunnille
606: tuksen saattamisesta tosioloja vastaa- aiheutuvien rasitusten lieventämisestä 402
607: vaksi ..•......... ,.........•.......... 384 50. Svinh!ufv'Ud ym., toiv.al. N:o 148: Asu-
608: 36. Velinamo, toiv.a.l. N:o 129: Manttaali- tusteiden ottamisesta tielain mukaisiksi
609: kuntala.itoksen lakkauttamisesta ..... . 385 paikallisteiksi . .. .. .. .. .. . . .. . . . . .. . .. 403
610:
611: 37. NWT'aMn ym., toiv.al. N:o 130: :Mant- 51. Pentti ym., toiv.al. N:o 144: Toimen-
612: taa.li- ja jakokuntien hallussa olevien, piteistä maitolaitureita koskevien mää·
613: omistussuhteiltaan epäselvien alueiden räyksien muuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 404
614: käytön järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . • . 386 52. SÖ!Velä ym., toiv.al. N:o 145: Tutkimuk-
615: 38. Vefi/IUIImo, toiv.al. N:o 131: Kunnallis- sen toimittamisesta kuivatushankkeiden
616: verorasituksen alentamisesta . . . .. . . . . . . 387 alkutoimenpiteiden rahoituksesta . . . . . . 405
617: 53. Vennamo, toiv.al. N:o 146! Asemakaava-
618: 39. V(l'llhl,WIIIo, toiv.al. N:o 132: Kiinnitet- lainsäädännön muuttamisesta pienkiin·
619: tyjen lainojen korkojen saattamisesta teistöjen omistajien katu- ja viemärikus-
620: kunnallisverotuksessa kokonaan vähen- tannuksia koskevien säännösten osalta 406
621: nyskelpoisiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 388
622: 54. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 147: Huolto-
623: 40. Friman ym., toiv.al. N:o 133: Puutavara- apulaissa tarkoitetun vieraskuntalaisten
624: yhtiöiden saa.ttamisesta verovei vollisiksi huollon korvausmenetelmiin muuttami·
625: raaka-aineen hankintakunnissa . . . . . . . . 389 sesta . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 407
626: XII Sisättyslaettelo 1960.
627:
628:
629: Siv. Siv.
630: 55. Paaso ym., toiv.al. N:o 148: Luonnon- 58. Lindh ym., toiv.al. N:o 151: Hirvivahin·
631: suojelulain uudistamisesta . • • . • . • • • . . . 409 kojen korvaamista koskevien säännösten
632: muuttamisesta . . . . • • • . . . . . . . . • . • . • • • . • 413
633: 56. Vennamo, toiv.al. N:o 149: Kalastuslain-
634: säädännön saattamisesta nykyisiä tar- 59. Mattila ym., toiv.al. N:o 152: Auton·
635: peita vastaavaksi . . . . . • • . • . • . • • • . • . . . 410 katsastusaseman rakentamisesta pääkau-
636: punkiin tai sen läheisyyteen . . • • • • • • . . 414
637: 57. Vennamo, toiv.al. N:o 150: Paikallisen 60. Hallberg ym., toiv.al. N:o 153: Eräitä
638: väestön kalastusoikeuksien järjestämi- autovarusteita koskevien määräysten
639: sestä valtion vesissä oikeudenmukaiselle tarkistamisesta . . . . . . . . . . . . • • . . . • . . . . . 416
640: kannalle . . . . . • . • • • . . . • . . . . . . . . • . . . . . . 411
641: 61. Pentti ym., toiv.al. N:o 154: Ammatti-
642: 58. Lindh m. fl., hemst.mot. N:o 151: An- koulun konekorjausosaston opettajan
643: gående ändring av stadgandena rörande oikeuttamisesta antamaan todistus trak·
644: ersättande av älgskador . . . . . . . . . . . . . . 412 torin ajokortin saantia varten . . • . . . . . 417
645:
646:
647:
648:
649: vm. Sivistysvaliokunta.
650: Korkeakouluja, oppi-, ka.nsa- ja a.mma.tti- Siv.
651: kouluja, seminaareja, taidetta, urheilua 10. Koivunen ym., lak.al. N:o 80: EhdotU&
652: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. laiksi kansakoululain muuttamisesta . . 447
653: Siv. 11. Kalavainen ym., lak.al. N:o 81: Ehdotus
654: 1. Honkonen ym., lak.al. N:o 71: Ehdotue laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
655: laiksi korkeakouluissa opiskelevien ja palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
656: niissä loppututkinnon suorittaneiden muuttamisesta • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 44 9
657: henkilöiden opintolainojen valtiontakauk- 12. Sundell m. fl., lagmot. N:o 82: Förslag
658: sesta annetun lain muuttamisesta . . . . 423
659: tili lag angående ändring av lagen om
660: 2. Pitsinki ym., lak.al. N:o 72: Ehdotus tjänsteinnehavarnas inom folkskole:
661: laiksi korkeakouluissa opiskelevien ja väsendet avlöning och pensioner .• ,. . . . 452
662: niissä loppututkinnon suorittaneiden hen- 12. Sundell ym., lak.al. N:o 82: Ehdotus
663: kilöiden opintolainojen valtiontakauk- laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
664: sesta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 424
665: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
666: 3. Rosenberg ym., lak.al. N:o 73: Ehdotus muuttamisesta ..•.....•.....•....... ,, . 454
667: laiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta 13. Rosnell ym., lak.al. N:o 83: Ehdotus
668: annetun lain muuttamisesta . . • . . . . . . . 425
669: laiksi ammattioppilaitoksista annetun
670: 4. Ahonen ym., lak.al. N:o 74: Ehdotus lain muuttamisesta ......•.....• '" . . . 456
671: laiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta 14. Nederström-Lunden ym., toiv.al. N:o 155:
672: annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . 426 Opetushallinnon keskittämisestä . . . . . . 458
673: 5. lJsterholm m. fl., lagmot. N:o 75: Förslag
674: till lag angående ändring av lagen om 15. Junnila ym., toiv.al. N:o 156: Uudistuk -
675: sen aikaansaamisesta hallinnollisessa
676: statsunderstöd åt privata läroverk . . . . . 430 organisaatiossa tieteellisen tutkimus· ja
677: 5. Österholm ym., lak.al. N:o 75: Ehdotus koulutustyön tehostamista silmälläpitäen 459
678: laiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta
679: Hi. Saukkonen ym., toiv.al. N:o 157: Aka-
680: annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . 434 temialaissa säädettyjen: apurahojen ko-
681: 6. Leinonen ym., lak.al. N:o 76: Ehdotus rottamisesta • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . .. . . • . . 461
682: laiksi kansakoululain 2 §: n muuttami-
683: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 438 17. TenhiiJlä ym., toiv.al. N:o 158: Helsingin
684: yliopiston psykologian opetuksessa tar-
685: 7. A. Tuominen ym., lak.al. N:o 77: Ehdo- vittavan uuden apulaisprofessorin viran
686: tus laiksi kansakoululain 2 § :n muutta- perustamisesta . . . . . . . . . . • . . . . . • . . . ... .. 462
687: misesta . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 440
688: 18. Leikola ym., toiv.al. N:o 159: Farma-
689: 8. Leinonen, lak.al. N:o 78: Ehdotus laiksi kologian apulaisprofessorin viran perua:
690: kansakoululain muuttamisesta . . . . . . . . 442 tamisesta Helsingin yliopiston farma'
691: kologian laitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 464
692: 9. Sundell m. fl., lagmot. N:o 79: Förslag
693: tili lag om ändring av folkskollagen . . 443 19. Rihtniemi ym., toiv.al. N:o 160: Esityk-
694: sen antamisesta dosenttistipendien luvun
695: 9. Sundell ym., lak.al. N:o 79: Ehdotus lisäämisestä ja niiden suuruuden korot-
696: laiksi kansakoululain muuttamisesta . . 445 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 465
697: Sisällysluettelo 1960. XIII
698:
699: Siv. Siv.
700: 20. 80/IIJckonen ym., toiv.al. N:o 161: Valtion 35. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 176: Määrä-
701: yliopistojen assistenttien palkkauksen rahasta U udenkaarlepyyn seminaarin
702: tarkistamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466 korjaustöitä varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . 488
703: 21. Kyttä ym., toiv.al. N:o 162: Maatalous- 36. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 177:
704: ja metsäteknikkojen oikeuttamisesta Kunnille kansakoulujen vuotuismenoihin
705: opiskelemaan Helsingin yliopistossa agro- annettavan valtionavustuksen porrasta-
706: nomeiksi ja metsänhoitajiksi • . . . . . . . . . . 467 misesta . . . . . . . . . .•. . . . . . . . . . . . • • • . . . . . 489
707: 22. Saukkonen ym., toiv.al. N:o 163: Suu- 37. Friman ym., toiv.al. N:o 178: Kansa-
708: siin ikäluokkiin kuuluvien opiskelijain koulurakennusten normaalihintojen ko-
709: opiskelumahdollisuuksien lisäämisestä yli- rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 490
710: opistoissa ja korkeakouluissa • . • . . . . . . . 469 38. Bawkkonen ym., toiv.al. N:o 179: Kansa-
711: koululainsäädännön tarkistamisesta kan-
712: 23. Ala-K-ulju ym., toiv.al. N:o 164: Määrä- sakoululaitoksen kehittämistä kaupunki-
713: rahasta uuden oppikouluosaston perusta- kunnissa silmällä pitäen • . . . . . . . . . . . . . 491
714: miseksi kouluhallitukseen . . . . • . • . • . . . 470
715: 39. Lindeman m.fl., hemst.mot. N:o 180:
716: 24. HMa ym., toiv.al. N:o 165: Määrärahasta Angående avlåtande av proposi:tion om
717: matemaattisia aineita edustavan koulu- ändring av folkskollagen . . . . . . . . • . . . 492
718: neuvoksenviran perustamiseksi koulu-
719: hallituksen oppikouluosastoon . . . . . . . . 472 39. Lindeman ym., toiv.al. N:o 180: Kansa-
720: koululain muuttamista koskevan esityksen
721: 25. Leikola ym., toiv.al. N:o 166: Vieras- antamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..• • • . 493
722: kielisten koulujen tukemisesta valtion- 40. Sundell m. fl., hemst.mot. N:o 181: An-
723: avustuksin . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . .. 4 74 gående ändring av folkskolförordnin-
724: 26. Hostila ym., toiv.al. N:o 167: Karhulan gens 18 § 3 mom. . ............. ,. . . . . . 494
725: yhteiskoulun ottamisesta valtion hal- 40. Sundell ym., toiv.al. N:o 181: Kansa-
726: tuun . . . . . . • • . . . • ... . . . . • . . • . . . . • . . . . . . 476 kouluasetuksen 18 § :n 3 momentin muut-
727: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 495
728: 27. Ka;nsikas ym., toiv.al. N:o 168: Määrä-
729: rahasta Kuusankosken yhteiskoulun >Otta- 41. Nederström-Lunden ym., toiv.al. N:o 182:
730: miseksi valtion haltuun • • . . • . . . • . . . . . 477 Kansakouluun kuuluvan keskikoulun
731: perustamista koskevan kansakouluase-
732: 28. Lindeman m. fl., hemst.mot. N:o 169: tuksen 36 §:n muuttamisesta . . . . . . . . 496
733: Angående övertagande av Karis-Billnäs
734: samskola i statens vård • . . . • • . . . . . . . . 478 42. Tiekso ym., toiv.al. N:o 183: Toimen-
735: piteistä toisen kotimaisen kielen ja
736: 28. Lindeman ym., toiv.al. N:o 169: Karis- yhden vieraan kielen opetuksen järjestä-
737: Billnäs samskola nimisen yhteiskoulun miseksi kansalaiskoulusaa • . • ... . . . . . . . 498
738: ottamisesta valtion haltuun .•. ,. . . . . . . . 479 43. Vennamo, toiv.al. N:o 184: Syrjäseutujen
739: 29. Kemppainen ym., toiv.al. N:o 170: Meri- lasten kansakouluun tulosta aiheutuvan
740: kosken yhteislyseon oikeuttamisesta jat- rasituksen täydellisestä korvaamisesta 499
741: ka.maan toimintaansa valtion oppikou- 44. Nederström-Lunden ym., toiv.al N:o 185:
742: luna • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 480 Eräiden oppivelvollisuusiässä olevien
743: 30. Pekka1-inen ym., toiv.al. N:o 171: Leppä- lasten kotona tapahtuvan opiskelun
744: virran yhteiskoulun >Ottamisesta valtion tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 500
745: oppilaitokseksi . . . . • . ... . . . . . • • . . . . . . . . 482 45. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 186:
746: Asun:tostipendijärjestelmän luomisesta
747: 31. Ala-Kulju ym., toiv.al. N:o 172: Seinä- opistoissa opiskelevia varten • . • ... . . • . . 501
748: joen tyttölyseon muuttamisesta kaksois-
749: tyttölyseoksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483 46. Svinhufvud ym., toiv.al. N:o 187: Puu-
750: kemian perustutkimuslaboratorion perus-
751: 32. Honkonen ym., toiv.al. N:o 173: Yhte- tamisesta valtion teknillisen tutkimus-
752: näisten oppikirjojen julkaisemisesta val- laitoksen yhteyteen . . . . • . . . . . • • . . . . . . 502
753: tion toimesta ........•. ,. . . • . . . • . . . . . . 484
754: 47. Hyytiäinen ym., toiv.al. N:o 188: Kasva-
755: 33. Paasio ym., toiv.al. N:o 174: lltaoppi- tustieteellisen tutkimuslaitoksen perusta-
756: kouluissa opiskelevien taloudellisesta misesta Jyväskylän kasvatusopillisen
757: tukemisesta apurahojen muodossa . . . . . . 485 korkeakoulun yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . 503
758: 34. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 175: Pitkä- 48. V. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 189:
759: :matkaisten oppikoululaisten opiskelukus- Toimenpiteistä pedagogisen instituutin
760: tannusten alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . 486 aikaansaamiseksi • . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . 504
761: 35. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 176: 49. Kuusinen ym., toiv.al. N:o 190: Ateneu-
762: Angående anslag för reparationsarbeten min taidemuseon pelastamisesta ja uuden
763: vid Nykarleby seminarium . . . . . . . . . . 487 taidemuseon aikaansaamisesta Helsinkiin 505
764: xiv Sisällyslll(ettelo 1960.
765:
766:
767: Siv. Siv.
768: 50. V. E. Partanen, ym., toiv.al. N:o 191: 60. Honkonen ym., toiv.al. N:o 201: Kori-
769: Opettajatarpeen tyydyttämisestä teknil- ja lentopallo-ottelujen järjestämiseen
770: lisen opetuksen alalla . . . . . . . . . . . . . . . . 507 sopivien kansa· ja oppikoulujen voimis-
771: telusalien rakentamisesta • . • • . . . . . . . . . . 518
772: 51. .A.la-Kulju ym., toiv.al. N:o 192: Tek-
773: nillisen koulun perustamisesta Seinäjoelle 508 61. Pt!Uonen ym., toiv.al. N:o 202: Koulu-
774: rakennuksen rakentamisesta Jyväsky~än
775: 52. Niskala ym., toiv.al. N:o 193: Teknillisen kaupunkiin perustettavalle aistiviallisten
776: k~ulun perustamisesta Tornion kaupun- oppilaitokselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 519
777: kun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 509
778: 62. V . .A.. Virta;nen ym., toiv.al. N:o 203:
779: 53. Leinonen ym., toiv.al. N:o 194: Teknil- Toimenpiteistä valtion kirjeopiston pe-
780: ~i~ten oppilaitosten perustamisesta Poh- rustamiseksi . . . . . . . . . . • • • . . . . . . • . . . . . . 521
781: JOis-Suomeen . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 510 63. Salin ym., toiv.al. N:o 204: Askartelu-
782: opiston rakentamisesta Hyvinkäälie . . . . 522
783: 54. Vennamo, toiv.al. N:o 195: Kunkin tai-
784: pumuksia vastaavan koulutuksen hank- 64. Saalasti ym., toiv.al. N:o 205: Naisten
785: kimista vaikeuttavien esteiden poistami- kotitaloudellisen oppivelvolllisuuden to-
786: sesta . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 511 teuttamisesta . . . . . . . • . . . . . • . . . . • . . • . . . 523
787: 55. Hara ym., toiv.al. N:o 196: Määrä- 65. V. E. Parti(J,nen ym., toiv.al. N:o 206:
788: rahasta ammattikoulujen opetusohjel- Tutkimuksen toimittamisesta liikunta-
789: miin liittyvien oppikirjojen ja opetta- kasvatuksen ja urheilun tukemiseen tar-
790: jien ohjeiden laadituttamiseksi . . . . . . . . 512 koitettujen määrärahojen jakamiseksi
791: suoraan urheiluseuroille ........•..... 525
792: 56. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 197: Koulu-
793: 66. V. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 207:
794: ja oppilaskotitilojen rakentamisesta Hä-
795: meenlinnassa toimivalle ammattikoulujen Toimenpiteistä valtion urheilutoimiston
796: perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 526
797: opettajaopistolle . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . 513
798: 67. Niemelä ym., toiv.al. N:o 208: Määrä-
799: 57. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 198: Määrä- rahasta Olavinlinnassa suoritettavia kor-
800: rahasta Etelä-Hämeen keskusammatti- jaustöitä varten • . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . 527
801: koulun auto-osaston laajentamiseksi . . . . 514
802: 68. Vennamo, toiv.al. N:o 209: Valtion
803: 58. V. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 199: takuun myöntämisestä kokoustalojen ra-
804: Kerho-ohjaajan virkojen perustamisesta kentamiseen maaseudulle annettaville
805: keskusammattikouluihin . . . . . . . . . . . . . . . 515 lainoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 528
806: .59 . .A.la-Kulju ym., toiv.al. N:o 200: Käsi- 69. N. Nieminen ym., toiv.al. N:o 210: Toi-
807: t:r,~nopettajaopiston perustamisesta Sei- menpiteistä torpparien muistomerkin
808: naJoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 517 aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 529
809:
810:
811:
812:
813: IX. Maatalousvaliokunta.
814: Maankä.yttölakia, asutustoiminta.a., maa.-, Siv.
815: metsä- ja kotita.loutta, maatalouskouluja pakkolunastamisesta maankäyttölain tar-
816: ym.. koskevia. laki- ja toivomusa.loitteita.. koituksiin annetun lain muuttamisesta 546
817: Siv.
818: 1. N. Nieminen ym., lak.al. N:o 84: Ehdo- 6. Kaasalainen ym., lak.al. N:o 89: Ehdo-
819: tus laiksi maankäyttölain muuttamisesta 535 tus laiksi asutuslainsäädännön kumoami-
820: seen liittyvistä toimenpiteistä annetun
821: 2. Vennamo, lak.al. N:o 85: Ehdotus laiksi lain muuttamisesta . . .. . . . . . . . . . • . . . . . 54 7
822: maankäyttölain muuttamisesta . . . . . . . . 539
823: 3. N. Nieminen ym., lak.al. N:o 86: Ehdo- 7. Vennamo, lak.al. N:o 90: Ehdotukset
824: tus laiksi valtion maan käyttämisestä ja laeiksi isojaosta Kuusamon kunnassa
825: annetun lain sekä Kuusamon ja Sallan
826: maan pakkolunastamisesta maankäyttö-
827: lain tarkoituksiin annetun lain muutta- kuntien maanhankintalain muuttamisestä. 548
828: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541 8. Kähönen ym., lak.al. N:o 91: Ehdotus
829: 4. Kähönen ym., lak.al. N:o 87: Ehdotus laiksi maanvuokrasuhteiden pitentämi-
830: laiksi valtion maan käyttämisestä ja sestä eräissä tapauksissa annetun lain
831: maan pakkolunastamisesta maankäyttö- muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 551
832: lain tarkoituksiin annetun lain muutta-
833: 9. Eapio ym., lak.al. N:o 92: Ehdotus
834: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 544
835: laiksi maanvuokrasuhteiden pitentämi-
836: 5. Vennamo, lak.al. N:o 88: Ehdotus laiksi sestä eräissä tapauksissa. annetun lain
837: valtion maan käyttämisllstä ja maan muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 553
838: Sisällysluettelo 1960. XV
839:
840:
841: Siv. Siv.
842: 10. &pio ym., lak.al. N:o 93: Ehdotus 27. Kaa&alainen ym., toiv.al. N:o 224: Asu-
843: laiksi eräiden vuokra-alueiden lunasta- tusyhteismetsien perustamisen helpotta-
844: misesta maalaiskunnissa annetun lain misesta . . . . . . . . . • . . . • • • • . . • • • . • • . . . • . 576
845: muuttamisesta . . . . . • • . . . . . . . . . . . • . . . • . 555
846: 28. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 225: Lisä.-
847: 11. Bätvelä ym., lak.al. N:o 94: Ehdotus ll;~~een antamisesta osuutena yhteismet·
848: laiksi maatalous·tuotannon tuotantopalk· sään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 577
849: kioiden jakoperusteista • • • . . . • . • • . . . . 558
850: 29. Vennamo, toiv.al. N:o 226: Yhteislaitu·
851: 12. Bävelä ym., lak.al. N:o 95: Ehdotus mia koskevan lainsäädännön korjaami-
852: laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 578
853: lain muuttamisesta • . . • . . . . . . . • . . . • • • . 560
854: 30. Vennamo, toiv.al. N:o 227: Yksityismet-
855: 13. Linna ym., lak.al. N:o 96: Ehdotuslaiksi sien valvontaa koskevien määräysten
856: uudis- ja kivenraivauspalkkioista anne· korjaamisesta . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 579
857: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 561
858: 31. Kaasalainen ym., toiv.al. N:o 228: Pien-
859: 14. E. Manninen ym., toiv.al. N:o 211: Toi- yrittäjälainojen myöntämisestä asutus·
860: menpiteistä maatalouden yleisen kustan· rahaston varoista , .•.. , . . . . . . . . . . . . . . 580
861: nustason alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 562
862: 32. Kyttä ym., toiv.al. N:o 229: Toimen·
863: 15. Vennamo, toiv.al. N:o 212: Hintatakuun piteistä maan- ja metsänparannustoimin-
864: antamisesta pienmaatalouden tuotteille 564 nan laajentamiseksi •... , . , . . . . . . . . . . . 581
865: 16. Vennamo, toiv.al. N:o 213: Kotivoin vai· 33. J. E. Parla·nen ym., toiv.al. N:o 230:
866: mistajien aseman parantamisesta . . . . . . 565 Työllisyysvarojen käyttämisestä a vus-
867: 17. Vennamo, toiv.al. N:o 214: Toimen- tuksiksi tilakohtaisten perusparannus·
868: piteistä maankäyttölain tehokkaaksi to· töiden suorittamiseen alityöllisyysalueilla 583
869: teuttamiseksi . . . • . . . . . • . . . . . • • . . . . . . . . 566 34. Vennamo, toiv.al. N:o 231: Tilakohtais-
870: 18. Lahtela ym., toiv.al. N:o 215: Valtion te~ ..Pe.rusp~rannustöiden suorittamisen
871: maan hankkimisesta asutustarkoituksiin ed1stam1sesta ... , . , ...........•. , . , . . . 584
872: hallinnollista tietä . . .. . .. .. . .. . . . . . . . . 567
873: 35. Vennamo, toiv.al. N:o 232: Työllisyys·
874: 19. Haapasalo ym., toiv.al. N:o 216: Maan- varojen myöntämisestä tilakohtaisiin pe-
875: käyttölain muuttamisesta rintamamiesten rusparannustöihin koko maassa .. , . • • . . 585
876: maansaantikysymyksen hoitamiseksi . . 568
877: 36. Kosola ym., toiv.al. N:o 233: Valtion
878: 20. Vennamo, toiv.al. N:o 217: Maankäyttö- osanotosta maanparannustöiden kustan-
879: lain mukaisten tilojen antamisesta rinta- nuksiin annetun valtioneuvoston päätök·
880: mamiehille käypää hintaa alemmalla hin- sen muuttamisesta ..... , . , ••....... , . . 586
881: nalla . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . • . . . 569
882: 37. Kosola ym., toiv.al. N:o 234: Lisäavus·
883: 21. Liedes ym., toiv.al. N:o 218: Maan- tuksen maksamisesta maanparannustöi-
884: käyttölain mukaisten irtaimistolainojen den kustannuksiin eräissä tapauksissa . . 587
885: ylärajan korottamisesta • . . . . . . . . . . . . • 570
886: 38. Marttila ym., toiv.al. N:o 235: Avustus·
887: 22. Niskala ym., toiv.al. N:o 219: Maan-
888: käyttölain muuttamisesta tilusvaihto- ten myöntämisestä maatilojen ·tilakohtai·
889: siin peruaparannustöihin ...••.. , •. , . , . 588
890: mahdollisuuksien järjestämiseksi Lapin
891: kihlakunnan alueella . . . . . . • . • . . . . . . . . . 571 39. Pulkkinen ym., toiv.al. N:o 236: Avus-
892: 23. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 220: Eräi- tusten ja lainojen myöntämisestä pien-
893: den maankäyttölain mukaisten avustus- viljelijöille tilakohtaisten peruaparannus-
894: ten ja palkkioiden suorittamisesta ennen töiden suorittamiseen . , ... , , .. , .••. , . . 589
895: sanotun lain voimaantuloa muodoste-
896: 40. Kämäräinen ym., toiv.al. N:o 237: Esi-
897: tuille tiloille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572 tyksen ·antamisesta maanparannusainei-
898: 24. Liedes ym., toiv.al. N:o 221: Asutus- den ajopalkkioata pienviljelijöille , •. , , . 590
899: rahaston lainojen välittämisen siirtämi·
900: sestä kuntien asutuslautakunnille . . . . . . 573 41. Uu.sitalo ym., toiv.al. N:o 238: Esityksen
901: antamisesta uudisraivausten yhteydessä
902: 25. Vennamo, toiv.al. N:o 222: Halpakorkoi- tapahtuva.sta maanparannusaineiden ajosta
903: sen asutuslainan myöntämisestä ennen suoritettavista palkkioista . . . • . • • . . . • . 591
904: maankäyttölain voimaantuloa tehdyille
905: kiinteistökaupoilla . • . . . . . . .. . . • • • • • • • . 574 42. Kosola ym., toiv.al. N:o 239: Lisäyk-
906: sestä vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon
907: 26. Vennamo, toiv.al. N:o 223: Vapaaehtoi- metsänparannusvaroihin .............• , 592
908: sella kaupalla maanhankintalain nojalla
909: hankitun tilan vapauttamisesta kanta- 43. Mattila ym., toiv.al. N:o 240: Maidon-
910: tilaan kohdistuneista rasituksista . . . . . . 575 tarkastuslainsäädännön uusimisesta . , , . 593
911: XVI Sisällysluettelo 1960.
912:
913:
914: Siv. Siv.
915: 44. Asu.nta ym., toiv.al. N:o 241: Määrä- 61. V. Nieminen ym., toiv.al. N:o 258: Mää-
916: rahasta !ainoiksi ja avustuksiksi Poh- rärahasta Matkun koneopetuskeskuksen
917: jois-Hämeen maamieskoululle maatalous- ~~d~sr~kennuksia ja keskuksen tii.yden-
918: teknillisen koulun asuinrakennusta var- tamlsta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . • . 615
919: ten . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 594
920: 62. Liinamaa ym., toiv.al. N:o 259: Maata-
921: 45. Jwngarå m. fl., hemst.mot. N:o 242: An- lous-, puutarha-, kone- ja metsäalan kurs·
922: gäende nybyggnader för Lannäslunds sikeskuksen aikaansaamisesta Ruuskalan
923: lantbruksskola . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 595 koulutilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 616
924: 45. Jwngarå ym., toiv.al. N:o 242: Lannäs- 63. Ha-li;nen ym., toiv.al. N:o 260: Metsän-
925: lundin maatalouskoulun uudisrakennuk- hoito-opetusta antavan kurssikeskuksen
926: sista • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 596 aikaansaamisesta Etelä-Savon metsänhoi-
927: tolautakunnan alueelle . . • . . . . . . . . . . . . . 617
928: 46. Niskala ym., toiv.al N:o 243: Maamies-
929: koulun perustamisesta Ylitornion kun- 64. V. Turwnen ym., toiv.al. N:o 261: Met-
930: taan . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 597 sätyöläisten ammattikoulutuksen järjes-
931: tämisestä vakinaiselle pohjalle . . • • • . . . 618
932: 47. Paarman ym., toiv.al. N:o 244: Yhdiste-
933: tyn maamies- ja karjanhoitokoulun pe- 65. Niemel-ä ym., toiv.al. N:o 262: Metsä-
934: rustamisesta Kittilään • . . . . . . . . . . . . . . . 598 kurssikeskuksen aikaansaamisesta Itä-
935: Savoon • . . • . . . . . . . • . . . • . • . .. . . . • • • . • . 619
936: 48. ym., toiv.al. N:o 245: Määrä-
937: Pak"ka·ne?~
938: rahasta isäntäopiston toiminnan aloitta- 66. Mattila ym., toiv.al. N:o 263: Valtion
939: miseksi Ahlmanin maamieskoulussa . . . . 599 ~?~.osjalost~~aitoksen siirtämisestä Mänt-
940: sälan HautJarvelle . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . 620
941: 49. Byhtä ym., toiv.al. N:o 246: Lisäyksestä
942: vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon Koil- 67. V. Nieminen ym., toiv.al. N:o 264: Mää-
943: lis-Pohjanmaan maamieskoulua varten . . 600 rärahasta jalostusoriitten osto- ja hoito-
944: avustuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 621
945: 50. Halinen ym., toiv.al N:o 247: Määrära-
946: hasta Brahelinnan emäntäkoulun koulu- 68. Aulanko ym., toiv.al. N:o 265: Yksityis-
947: rakennuksen suunnittelua varten . . . . . . 601 ten maataloudellisten, kotitaloudellisten
948: ja kotiteollisuusoppilaitosten toimihenki-
949: 51. Lahti ym.., toiv.al N:o 248: Emäntäkou- löiden eläke-etujen turvaamisesta . . • . . . 623
950: lun perustamisesta Kymenlaaksoon . . . . 602
951: 69. Kaasalai?nen ym., toiv.al. N:o 266: Kala-
952: 52. Niskala ym., toiv.al. N:o 249: Emäntä- taloudellisen neuv-ottelukunnan asettami-
953: koulun perustamisesta Alatornion kun- sesta . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 624
954: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 603 70. J. E. Partanen ym., toiv.al N:o 267:
955: 53. Väänänen ym., toiv.al. N:o 250: Määrä- Kalanviljelyslaitoksen perustamisesta Kuh-
956: rahasta lisärakennuksen rakentamista mon kunnan alueelle . . . . • . . . . . . . . . . . . . 625
957: varten Suonenjoen emäntäkoululle . . . . 604 71. Teir m.fl., hemst.mot. N:o 268: Angående
958: 54. Pentti ym., toiv.al. N:o 251: Talouskou- hamnar för trålfiskare . . • . . . • . . . . . . . • . 626
959: lun perustamisesta Osaran koulutilalle 71. Teir. ym., toiv.al. N:o 268: Satamista
960: Hämeenkyrön kunnassa . . . . . . . . . . . • . . . 605 troolikalastajille . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 627
961: 55. Väänänen ym., toiv.al. N:o 252: Koti- 72. Seppä ym., toiv.al. N:o 269: Määrära-
962: talouskeskikoulun perustamisesta Pohjois- hasta kanataloudellisen tutkimustyön te-
963: Savoon . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . • . . . . 606 hostamiseksi Maatalouden tutkimuskes-
964: 56. Kämäräinen ym., toiv.al. N:o 253: Pien- kuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 628
965: viljelijäkoulun perustamisesta Ylä-Savoon 73. Väänänen ym., toiv.al. N:o 270: Määrä-
966: Kiuruvedelle • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 607 rahasta sikatalouskoeaseman perustamista
967: 57. Jämsen ym., toiv.al. N:o 254: Keski-Suo- varten Pohjois-Savoon . . . . . . . . . . . . . . . . . 629
968: men karjatalouskoulun ottamisesta val-
969: 74. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 271: An-
970: tion haltuun . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . . 608
971: gående beviljande av lån av jorddisposi-
972: 58. Timonen ym., toiv.al. N:o 255: Karja- tionsmedel för uppförande oeh förbätt-
973: talouskoulun perustamisesta Hovilan kou- rande av byggnader, som äro nödvändiga
974: lutilalle Nurmeksen maalaiskuntaan . . . . . 609 för pälsdjursskötseln . . . . . . . . . . . . . . . . . . 630
975: 59. Forsilus ym., toiv.al. N:o 256: Määrära- 74. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 271: Lainojen
976: hasta teknillistaloudellisten konekurssien myöntämisestä maankäyttövaroista turkis-
977: järjestämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 610 eläinten hoitoon välttämättömien raken-
978: nusten rakentamista ja parantamista var-
979: 60. V. Nieminen ym., toiv.al. N:o 257: Mää-
980: ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 631
981: rärahasta Nurmijärven Rajamäellä si-
982: jaitsevan koneopetuskeskuksen hyväksy- 75. Jämsen ym., toiv.al. N:o 272: Määrära-
983: miseksi maataloushallituksen alaiseksi hasta Keski-Suomen liikkuvan koetoimin-
984: oppilaitokseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 613 nan vakinaistaiDiseksi . . . . . . . . . . . . . . • . . . 632
985: Sisällyslu.ettele 1960. ~VII
986:
987:
988:
989: Siv. Siv.
990: 76. Ti1MJ'IWTI, ym., toiv.al. N:o 273: Liikku- S7. Maritila ym., toiv.al. N:o 284: Määrära-
991: van k.oetoiminnan aloittamisesta Pohjois- hasta jokien ja viemäreiden perkauksen
992: Karjalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 633 yhteydessä tulevan kivennäismaan -siir-
993: 77. Venname, toiv.al. N:o 274: Korkohelpo-
994: toon viljellyille suomaille . . . . . . . . • • . . . 645
995: tusten myöntämisestä maaseudun vesi- SS. Liedes ym., toiv.al. N:o 285: Perusk,ui-
996: johto- ja viemärilaitteiden rakentamista vatustöihin myö:nne-ttävän valtion avus-
997: varten annettaville lainoille . . • . . . . . . . 634 tuksen korottamisesta . . . . . . . . . . . • • . . . 646
998: 78. Väänän&n ym., toiv.al. N:o 275: Määrä- S9. Pentti ym., toiv.al. N:o 286: Pohjois-
999: rahasta v.esijöhto- ja viemärilaitteiden Satakunnan peruakuivatustöiden suorit-
1000: rakentamista varten maaseudulla • • . . . . 635 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . • . 647
1001: 79. Airo ym., toiv.al. N:o 276: Määrära- 90. Marttila ym., toiv.al. N:o 287: Jurvan-
1002: hasta yksinkertaisten kivenraivaukseen järven kuivatushankkeen aloittamiseeta 648
1003: s~piyi~_n laitteiden tutkimista ja kehit-
1004: 91. Salminen, toiv.al. N:o 288: Maaninka-
1005: tamlsta varten . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 636
1006: järven laskuhankkeen toteuttamisesta . . 649
1007: 80. Niemelä ym., toiv.al. N:o 277: Maatila-
1008: talouden konekeksintöjen saattamisesta 92• .l-inna ym., toiv.al. N:o 289: Tutkimuk-
1009: kokeilukelpoiseen kuntoon . . . . . • . . . . . . 637 sen toimittamisesta Keski- ja Pohjois-
1010: Pohjanmaan metsä-, viljelys- ja viljelyk-
1011: 81. Aswnta ym., toiv.al. N:o 278: Määrära- seen kelpaavien soistuneiden maiden kui-
1012: hasta Työtehoseuralle rakennussuunnit- vattamiseksi . • . . . • . • . . . . . • . . . . . . • • . . . 650
1013: telutoimiston vakinaistamista varten . . 638
1014: 93. Pulliki·n&n ym., toiv.al. N: o 290: Piela-
1015: 82. Lahti ym., toiv.al. N:o 279: Määrära- veden ja Tervon kunnissa sijaitsevan
1016: hasta Työtehoseuralle koekeittiön raken- Pitkäjoen perkaamisesta . . . . . . . . • . . . . . 652
1017: tamiseksi puuta polttoaineena käyttävien
1018: liesien ym. laitteiden kokeilu- ja tutkimus- 94. Rytkönm ym., toiv.al. N:o 291: Korppi-
1019: työtä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 639 sen-, Alasen- ym. järvien laskuhankkeen
1020: toteuttamisesta Iisalmen maalaiskunnassa 653
1021: 83. Savela ym., toiv.al. N:o 280: Hallan vil-
1022: jelyskasveille aiheuttamien vahinkojen 95. Lahtela ym., toiv.al. N:o 292: Tenojoen
1023: a.rvioinnin ja vahingoista maksettavien rantojen jokeen sortumisen estäruisestä
1024: korvausten suorittamisen saattamisesta Utsjoen kunnan alueella • • . . . . . . . . • . . . 654
1025: pysyvien säännösten alaiseksi . . . . . . . . . 640
1026: 96. Lahtela ym., toiv.al. N:o 293: Kuusamon
1027: 84. Timon&n ym., toiv.al. N:o 281: Hallava- ja Sallan maahankintalain edellyttämien
1028: hinlwjen määrän vähentämisestä asutus- tie-, kuivatus- ja raivaustöiden loppuun-
1029: tD:al~sten lainojen korko- ja lyhennys- suorittamisesta • . . . • • . . . . . . . • . . . . • • . • . 655
1030: ensta • • • . . . • . • . . . • • • • • • . • • . . . . . . . . . . . 641
1031: 97. Puhakka ym., toiv.al. N:o 294: Asutus-
1032: 85. Pakkanen ym., toiv.aL N:o 282: Määrä- tien rakentamisesta Karjalan pikatieltä
1033: rahasta !ainoiksi kauppapuutarhureille Purujärv~ kohdalta M:a.rjoniemen tielle
1034: kotimaista polttoainetta käyttävien läm- Papin.~jan kohtaan . . .. .. .. .. .. . . .. .. . 656
1035: mityslaitteiden rakentamista varten • . . 642
1036: 98. Ryhtä, toiv.al. N:o 295: Määrärahailta
1037: S6. PIJQII'!IIWln ym., toiv.al. N:o 283: Itii.J.:ajalla asutusteiden kuntoonpano-, kunnossapito-
1038: olevan poroaidan korottamisesta • . . • . . . 644 ja talviQ.urauskustannuksiin . . . . . . . . . . . 651
1039:
1040:
1041:
1042:
1043: X. Työväenasiainvaliolrunta.
1044: Työla.iDsUclintöä., sosia.alivakuu.tuksia ja. Siv.
1045: -korvauksia, kansa.neläkela.itosta. ym. kos- 5. Matilainen ym., lak.al. N:o 101: EhdotU8
1046: kevia laki- ja toivomusaloitteita. laiksi työntekijäin vuosilomasta . . . • . • . 675
1047: Siv.
1048: 6. Pr11.4lli~Za
1049: ym., la.k.al. N:o 102: EhdQtus
1050: 1. Kerovesi ym., lak.a.l. N:o 97: Ehdotus
1051: laiksi työsopimuslain muuttamisesta . . 663 laiksi ,työnvälityslain muuttamisesta • . 680
1052:
1053: 2. Kelovesi ym., lak.al. N: o 98.: Ehdotus 7. Leh11WII6n gm., lak.al. N:o 103: Ehdotuk·
1054: laiksi työaikalain muuttamisesta . . • . • . 666 set laeiksi tapaturmavakuutuslain ja 'ta-
1055: paturmavakuutusten korottamisesta anne-
1056: 3. V •.. ~414"~n _y.m., lak.al. N:o 99: Ehdotus tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . .. • 681
1057: tyoaika.l&~ksl . • • • . . . . . . . . . . • . . • . . . • . . . 667
1058: 8. Lajeström ym., lak.al. N :o 104: Ehdotus
1059: 4. Kelovesi ym., l.ak.al. N: o 100: Ehdotus laiksi työttömyyskassoista, joilla on oi-
1060: laiksi talonmiesten ja keskuslämmittäjäin keus saada apurahaa valtionvaroista, an-
1061: työajasta . . . . . . . . • . . . . . . • . . • . . . . . . . . . 673 netun lain muuttamisesta . . . . . . . • . . . . . 683
1062:
1063: 3 E 74/60
1064: XVIII SiBällyslu.ettelo 1960.
1065:
1066:
1067: Siv. Siv.
1068: 9. Hetemäki ym., lak.al. N:o 105: Ehdotus 29. Tenhiälä ym., toiv.al. N:o 296: Oppiso-
1069: laiksi työttömyyskassoista, joilla on oi· pimuslain uudistamisesta. • . . . • • • . • . • . • • 719
1070: keus saada apurahaa valtionvaroista, an·
1071: netun lain muuttamisesta . . . . . . • . . . • . . 687 30. Uoti ym., toiv.al. N:o 297: Tuotantoko·
1072: mitealaitoksen uudistamisesta . . • • • . . • • 720
1073: 10. Mustonen ym., lak.al. N:o 106: Ehdotus
1074: laiksi työttömyyskassoista, joilla on oi· 31. Helle ym., toiv.al. N:o 298: Toimenpi-
1075: keus saada apurahaa valtionvaroista, an· teistä työaikalain alaisten valtion viran
1076: netun lain muuttamisesta . . . • . • . . . • . . . 690 ja toimen haltijain työajan lyhentämiseksi 722
1077:
1078: 11. Hult ym., lak.al. N:o 107: Ehdotus laiksi 32. T'llrUJi ym., toiv.al. N:o 299: Esityksen
1079: työttömyyskorvauksesta . • • . . • . . • . . . . . . 691 antamisesta lainmuutokseksi, j·olla myy·
1080: mälöiden aukioloaika tehdään mahdolli-
1081: 12. Tainio ym., lak.al. N:o 108: Ehdotus seksi myös iltaisin • . . . . • . . . . . . . • • . • • . 723
1082: laiksi asumiserolisän maksamisesta siir-
1083: totyömaalla olevan työntekijän huolletta- 33. Vennamo, toiv.al. N:o 300: Työntekijäin
1084: ville • • . . • • . . . • . . • . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . 693 ja pientalonpoikien tarpeet huomioon ot-
1085: tavan maatalouden työaikalain aikaan-
1086: 13. J. E. Partanen ym., lak.al. N:o 109: Eh· saamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • • • . 724
1087: dotus laiksi metsä- ja uittotöiden vä·
1088: himmäispalkoista • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 694 34. Vennamo, toiv.al. N:o 301: Kaikkia pal-
1089: kansaajia koskevan minimipalkkalain ai-
1090: 14. Hosh1a ym., lak.al. N:o 110: Ehdotus kaansaamisesta. . . . . . . . . . • • • . . . • • • . • . • • 725
1091: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta . . 696
1092: 35. Tikkaoja ym., toiv.al. N:o 302: Viljelijä-
1093: 15. Al.anko ym., lak.al. N:o 111: Ehdotus väestöä koskevan työttömyysvakuutus-
1094: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta . . 698 järjestelmän aikaansaamisesta • . . • • • . • . 726
1095: 16. Matilainen ym., lak.al. N:o 112: Ehdotus 36. Vennamo, toiv.al. N:o 303: Työllisyys-
1096: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta • • 700 töihin pääsyä rajoittavien esteiden pois-
1097: tamisesta • . • . . . . . • . . . . . • • . . . . . . • . . . . . 727
1098: 17. SUskonen ym., lak.al. N:o 113: Ehdotus 37. Vennamo, toiv.al. N:o 304: Kansaneläke-
1099: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta . . 701 lainsäädännön uudiatamisesta . • • . . . . . . 728
1100: 18. Halinen ym., lak.al. N:o 114: Ehdotus 38. Vennamo, toiv.al. N:o 305: Kansaneläke-
1101: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta • . 703 lainsäädännön antaman turvan ulottami·
1102: 19. Forsilus ym., lak.al. N:o 115: Ehdotus sesta koskemaan henkisessä kehityksessä
1103: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta . . 704 jälkeenjääneitä • . .. .. . . .. .. .. .. .. .. .. . 729
1104: 39. E. Manninen ym., toiv.al. N:o 306: Ala-
1105: '20. Mustonen ym., lak.al. N:o 116: Ehdotus ikäisiä lapsia. huoltavien kansaneläkkeen
1106: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta • . 705 nauttijain eläkkeiden korottamisesta • . 730
1107: 21. T. Tuominen ym., lak.al. N:o 117: Ehdo· 40. Vennamo, toiv.al. N:o 307: Kansaneläk-
1108: tus laiksi työnantajan lapsilisä· ja kan· keen antamista invaliidille työkyvyttö-
1109: saneläkemaksusta annetun lain muutta· myyden perusteella. koskevien säännös-
1110: misesta . • • . . . . . . . . . . • . . • . • . . . . . • • • . • • 706 ten muuttamisesta . . . . . • . . . . . . . • • . . . • . 731
1111: 22. SM8konen ym., lak.al. N:o 118: Ehdotus 41. Vennamo, toiv.al. N:o 308: Kuntien
1112: laiksi lapsilisälain muuttamisesta • . . . • • 708 saattamisesta tasasuhtaiseen asemaan
1113: 23. Torvt ym., lak.al. N:o 119: Ehdotus kansaneläkkeiden tukiosien perimiseen
1114: laiksi perhelisälain muuttamisesta • • . . • 709 nähden............................... 732
1115: 42. Vennamo ym., toiv.al. N:o 309: Lapsi-
1116: ·24. Torvi ym., lak.al. N:o 120: Ehdotus
1117: lisäjärjestelmän muuttamisesta • . • . . • • . 733
1118: laiksi invaliidirahalain muuttamisesta • • 711
1119: 43. Heinonen ym., toiv.al. N:o 310: Eläke·
1120: .25. Marttila ym., lak.al. N:o 121: Ehdotus turvan aikaansaamisesta. vähävaraisilla
1121: laiksi sotaorpojen työhuollosta annetun siviilileskille ja heidän huollettavinaan
1122: lain 1 § :n muuttamisesta • • • • • • • • . • • • • 712 oleville siviiliorvoille . . . . . • . . . • . . • • • • • 734
1123: ·26. Satanen ym., lak.al. N:o 122: Ehdotus 44. Vennamo, toiv.al. N:o 311: Vuoden 1918
1124: laiksi sotaorpojen työhuollosta annetun taistelijoiden toimeentulon turvaamisesta. 735
1125: lain muuttamisesta . . . . . . . • • • . . . • • • • • • 714
1126: 27. Torvi ym., lak.al. N:o 123: Ehdotus 45. Vemwmo, toiv.al. N:o 312: Esityksen
1127: laiksi lastenseimien ja lastentarhain val- antamisesta sairausvakuutuslaiksi . . . • • 736
1128: tionavusta . . . . • . • . . . . . . . • . . . . . . • • . . • . . 715 46. Vennamo, toiv.al. N:o 313: Sotilasavus·
1129: :28. Lindblom ym., lak.al. N: o 124: Ehdotus tuslain muuttamisesta . . . . . • • . . . . • • • . • • 737
1130: laiksi asuntorakennustoiminnan kehittä- 47. Väyrynen ym., toiv.al. N:o 314: Toimen·
1131: miseksi myönnettävistä tutkimus- ja jul· piteistä invaliidihuoltolain muuttamiseksi
1132: kaisumäärärahoista annetun lain muut- invaliidien ammattikoulutuksen edellytys-
1133: tamisesta. . • . . . . . . • • • . . . . • . . • . • • • . . . • . 717 ten turvaamiseksi . . . . . . • • . . . . . . . . . • • . • 738
1134: SisällySluettelo 1960. XIX
1135:
1136: Siv. Siv.
1137: 48. Hein<men ym., toiv.al. N:o 315: Esityk- 53. Vennamo, toiv.al. N:o 320: Pientalonpoi-
1138: sen antamisesta invaliidirahalain muut- ~ier:. p~rhe~~en äitien synnytysloman jär-
1139: tamisesta • . . . . • • • . . . . . . . . . . . . • • • . . • . . 740 Jestamisesta . . . . . . . . • . . • . . . . • . . . • . . . • . 7 45
1140: 49. HMa ym., toiv.al. N:o 316: Invalidien 54. Pohjala ym., toiv.al. N:o 321: Sokeitten
1141: erityissairaaloita ja ammattikouluja kos- henkilöitten kannattavan yrittämisen tur-
1142: kevan lain aikaansaamisesta . . . . . . . • . . 741 vaavien toimintamuotojen kehittämisestä 746
1143: 50. Vennamo, toiv.al. N:o 317: Invaliidien
1144: ja heidän perheittensä toimeentulon tur- 55. Nord,fors m. fl., hemst.mot. N:o 322: An-
1145: vaamisesta . . . • • . . . . . . . . . . • . . • • • • . . . . . 742 gående undersökning av de eivila blin-
1146: das inkomstförhållanden • . . . . . . . . . . . . . . 74 7
1147: 51. Niskala ym., toiv.al. N:o 318: Lisäkor-
1148: vauksen suorittamisesta eräille sotavam- 55. Nordfors ym., toiv.al. N:o 322: Siviili-
1149: maisilla • . . . . . . . . • • . • . . . . . . . . . . . • . . . . . 7 43
1150: Bokeiden tulosuhteiden selvittämisestä • • 748
1151: 52. Miikki ym., toiv.al. N:o 319: Invaliidi-
1152: huoltojärjestöjen huoltolaitostensa raken- 56. Tenhiäilä ym., toiv.al. N:o 323: Toimen-
1153: t~~~n s.~amien lainojen lyhennyserien piteistä maamme mustalaiskysymyksen
1154: surtämisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 744 ratkaisemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 749
1155:
1156:
1157:
1158: XI. Puolustusasiainvaliokunta.
1159: Puolustuslaitoksen uudelleenjärjestelyä, Siv.
1160: sen henkilökuntaa, asevelvollisten päivä- 8. Puhakka ym., toiv.al. N:o 331: Asevel-
1161: rahan korottamista ja lomamatkojen vollisten lomamatkojen matkakustannus-
1162: matkakustannusten korvaamista ym. kos- ten korvaamisesta valtion varoista . . . . 762
1163: kevia toivomusaloitteita.
1164: Siv. 9. Rosenberg ym., toiv.al. N:o 332: Asevel-
1165: 1. Uoti ym., toiv.al. N:o 324: Tutkimuksen vollisten luottamusmiesjärjestelmän ai-
1166: toimittamisesta puolustuslaitoksen uudel- kaansaamisesta puolustusvoimiin . • • . . . 763
1167: leenjärjestelystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 755 10. Hara, toiv.al. N:o 333: Reserviläisten
1168: 2. Saariaho ym., toiv.al. N:o 325: Aliup- kertausharjoitusten järjestämisestä va-
1169: seerikunnan aseman korjaamisesta . '•... 756 paaehtoisuuden pohjalla • . . . • . • . . • . . . . 764
1170: 3. Airo ym., toiv.al. N:o 326: Määrära- 11. Kansikas ym., toiv.al. N:o 334: Alipääl-
1171: hasta puolustuslaitoksen värvätyn hen- lystön rankaisuoikeuden poistamisesta . . 765
1172: kilökunnan lisäämistä varten . • . . . . . . . . 757
1173: 12. Sunde~~. hemst.mot. N: o 335: Angående
1174: 4. Aulanko ym., toiv.al. N:o 327: Määrära- utredning rörande avrustningsfrågan . . 766
1175: hasta puolustuslaitoksen audiovisuaali-
1176: sen opetusmateriaalin uusintaan . . . . . . . 758 12. Sundell, toiv.al. N:o 335: Aseriisunta-
1177: kysymystä koskevasta selvityksestä . • . 767
1178: 5. Pentti ym., toiv.al. N:o 328: Lisäyksestä
1179: vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon puo- 13. V. Turunen ym., toiv.al. N:o 336: Vaki-
1180: lustuslaitoksen moottoriajoneuvokaluston naisten tulkin virkojen perustamisesta
1181: hankintoja varten • . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 759 rajavartiolaitokseen . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 768
1182: 6. Saariaho ym., toiv.al. N:o 329: Määrä- 14. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 337:
1183: rahasta apurahoiksi ulkomailla opiskele- Rajavartiolaitoksen kantam~ehistön pal-
1184: ville puolustuslaitoksen viran ja toimen veluslisäjärjestelmän aikaansaamisesta . . 769
1185: haitijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 760
1186: 15. Hallberg ym., toiv.al. N:o 338: Eroamis-
1187: 7. Vennamo, toiv.al. N:o 330: Asevelvollis- iässä oleville rajajääkäreille erorahan ase-
1188: ten päivärahan korottamisesta . . . . . . . . 761 mesta myönnettävästä eläkkeestä . . . . . . . . 770
1189:
1190:
1191:
1192: XII. Kulkulaitosvaliokunta.
1193: Posti-, lennätin- ja. puhelinlaitosta, rauta- Siv.
1194: teitä, maanteitä, siltoja, vesiteitä ym. 2. Kemppainen ym., toiv.al. N:o 339: Oulun
1195: koskevia laki- ja toivomusaloitteita, läänin posti- ja lennätinpiirin perustami-
1196: Siv. sesta • . • . . . . . . . . . • • . • . . . . • • . . . . . • • . • . 777
1197: 1. Koivwnen ym., lak.al. N:o 125: Ehdotus 3. Niiranen ym., toiv.al. N:o 340: Postiau-
1198: laiksi Jyväskylän-J'åmsänkosken yhdys- tovarikon rakentamisesta Joensuun kau-
1199: radan rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 775 punkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 778
1200: XX Sisiillysluttelo 1900.
1201:
1202:
1203: Siv. Siv.
1204: 4 . ..J.svik ym.., toiv.al. N:o 341: Vaasan pos- 23. Lahtela ym., toiv.al. N:o 360: Määrä-
1205: tiautovarikkorakennuksen rakennustöiden rahasta rautatien rakentamisen aloitta-
1206: aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 779 miseksi Taivalkoskelta Kemijärvelle •.. 801
1207: 5. Pekkatrinen ym., toiv.al. N:o 342: Rauta- 24. HeTJe ym., toiv.al. N:o 361: Hyvinkään
1208: tierahtien uudelleenjärjestämisestä . . . . 780 -Hangon rautatien ylittävän sillan ra-
1209: kentamisesta Nummelan asemanseudulla 803
1210: 6. Mattila ym., toiv.al. N:o 343: Rautatie-
1211: museon sijoittamisesta Hyvinkäälie • . . . 781 25. Matilaine'll. ym., toiv.al N:o 362: Mää-
1212: rärahasta alikäytävän rakentamiseksi Tai-
1213: 7. Rawnio ym., toiv.al. N:o 34!1: Henkilö- nionkosken asema-alueelle ........••... 804
1214: kunnan huoltorakennuksen rakennustöi-
1215: den aloittamisesta Riihimäen asemalle . . 782 26. V. B. Yirtanen ym., toiv.al. N:o 363: No-
1216: kian asemalla sijaitsevan tasoylikäytävän
1217: 8. Härköne11. ym., toiv.al. N:o 345: Pieksä- rakentamisesta yli- tai alikäytäväkai .... 805
1218: mäen asema-alueen uudelleenjärjestelystä 783
1219: 27. .dlo,-Kulju ym., toiv.al. N:o 364: Määrä-
1220: 9. Ahcme11. ym., toiv.al. N:o 346: Asema- rahasta ylikulkusillan rakentamiseklli
1221: talon rakentamisesta Jyväskylän kaupun- Seinäjoen ratapihan poikki ......••.... 806
1222: kiin • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 784
1223: !S. Saalasti ym.., toiv.al. N:o 365: Kiin-
1224: 10. Ala-Kulju ym., toiv.al. N:o 347: Määrä- teämmän yhteistyön aikaansaamisesta vi-
1225: rahasta Seinäjoen varikon huoltoraken- ranomaisten kesken tiesuunnittelujen alku-
1226: nuksen rakentamista varten . . . . . . . . . . 785 vaiheessa ........................... .. 807
1227: 11. Paasio ym., toiv.al. N:o 348: Rautatie- 29. Lahtela ym., toiv.al. N:o 366: Toimen-
1228: yhteyden aikaansaamisesta Turusta Sa- piteistä tie- ja vesirak·ennushallituksen
1229: lon kautta Riihimäelle . . . . . . . . . . . . . . . . 786 aurausohjelman laajentamiseksi . . . . . . . . 808
1230: 12. Kansikas ym., toiv.al. N:o 349: Rauta- 30. Leh~ ym., toiv.al. N:o 367: Asutus-
1231: tien rakentamisesta Kotkan Hovinsaa- alueiden yleisten teiden rakennustöiden
1232: relta Mussalon saarelle . . . . . . . . . . . . . . • 787 loppuun saattamisesta . . . . . . • . . . . . . . . . 810
1233: 13. Hostflla ym., toiv.al. N:o 350: Luumäen 31. Ven?Wmo, toiv.al. N:o 368: Varojen osoit-
1234: -Haminan-Kotkan rautatien rakenta- tamJBesta kunnan- ja kyläteiden rakenta-
1235: misesta . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 788 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 811
1236: 14. Pentti ym., toiv.al. N:o 351: Lisäyksestä 32. Procope m. fl., hemst.mot. N:o 369: An-
1237: vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon rata- ~ende förbättringsarbet·en på Jorvas-
1238: töiden aloittamiseksi Tampereelta Par- vagen . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • . 812
1239: kanon kautta Seinäjoelle .......•.••.•. 789
1240: 32. Procope ym., toiv.al. N:o 369: Jorvak-
1241: 15. V. T'lllrlmen ym., toiv.al. N:o 352: Rau- sentien parannustöistä . . . . . . . . . . . • . • • . 813
1242: tatien rakentamisesta Tohmajärveltä Pa-
1243: rikkalaan ............................ . 790 33. Hene ym., toiv.aL N:o 370: Uudenmaan
1244: läänin tieolojen parantamisesta aloittaen
1245: 16. Karv&nen ym., toiv.al. N:o 353: Parik- L?hjan-Hyvinkään yhdystien rakenta-
1246: kalan-Onkamon rautatien rakentami- mlsesta • . . • • . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 814
1247: sesta ••.•........•....•....••....•... 791
1248: 34. B. Virtanen ym., toiv.al. N:o 371: Maan-
1249: 17. Liinamaa ym., toiv.al. N:o 354: Kaskis- tien rakentamisesta Lohjalta Karkkilan
1250: ten-Härmän-Siilinjärven rataosan ra- kautta Hyvinkäälie ...... , .. .. .. .. .. . 815
1251: kentamisesta ....•....••....•...•..••• 792
1252: 35. Salin ym., toiv.al. N:o 372: Tutkimuksen
1253: 18. BytkiYnen ym., toiv.al. N:o 355: Täys- toimittamisesta maantien rakentamiseksi
1254: koneellisen tutkimuksen suorittamisesta Hyvinkään kaupungista Mäntsälän kir-
1255: ratasuunnalla Peltosalmi-Hiekkalahti •. 794 konkylään • . • • . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . 816
1256: 19. lliYrlkkö ym.., toiv.al. N:o 356: Rautatien 36. Lahti ym., toiv.al. N:o 373: Kaakkoisen
1257: :rakentamisesta Iisalmesta Valtimon Hiek- rajaseudun tieolojen parantamisesta . . 817
1258: kalahteen ...••...........••.•....•.•• 795
1259: 20. Linna ym., toiv.al. N:o 357: Ylivies- 37. Hostila ym., toiv.al. N:o 374: Karhulan
1260: kasta Rahjan satamaan rakennettavan -Haminan tieosuuden kunnostamisesta 818
1261: rautatien ratasuunnan täyskoneellisen 38. Host~laym., toiv.al. N:o 375: Toimen-
1262: tutkimustyön suorittamisesta .•...•.••• 797 piteistä Karhulan kauppalan läpi suun-
1263: 21. Paaso ym., toiv.al. N:o 358: Rautatien tautuvan liikenteen järjestämiseksi • . . . 819
1264: rakentamisesta Haukiputaan kunnassa 39. Ifokkola ym., toiv.al.. N:o 376: Kymin-
1265: ole!.alta Kellon pysäkiltä Virpiniemen hnnan-Hurukselan tien rakentamisesta
1266: syvasatamaan ..•..................••. 798 ja yhdistämisestä Kymenlaakson runko-
1267: 22. Liedes ym., toiv.al. N:o 359: Tutkimuk- tiehen . . . . . • • • • . . . . . . • • . . . . . . . • . . • • • • 820
1268: sen toimittamisesta Oulun läänin ranni- 40. Kansikas ym., toiv.al. N:o 377: Maantien
1269: kolta Kuusamoon rakennettavan rauta- oikaisun suorittamisesta Kymijoen länti-
1270: tien ratasuunnasta ................•... 800 sellä runkotiellä Anjalan kunnassa . . . . 822
1271: Sisällyslu.ettel.o 1960.
1272:
1273:
1274: Siv.· Siv.
1275: 41. Tuuli ym., toiv.al. N:o 378: MääJ.!ä.- 56. Backlund m. ft., hemst.mot. N:o 393:
1276: rahasta Elimäen-Anjalan maantien pa- Angående anslag för en väg från Skaf-
1277: rantamiseksi . • • . . • . . . . . . . . . . • . . . . • . . . 823 tung tili Nyhamn och för planering av
1278: han1nens utnyttjande •.....•...•..... 839
1279: 42. Kähönen ym., toiv.al. N:o 879: Tien
1280: rakentamisesta Loimaan kauppalasta suo- 56. Backlwnd ym., toiv.al. N:o 393: Määrä-
1281: raan Kosken (Tl.) kirkonkylään • . • • . • 824 rahasta Skaftungista Nyhamniin johta-
1282: vaa tietä va11ten ja sataman hyväksi-
1283: 43. T611JI,iälä ym., toiv.a.l. N:o 880: Riihi- käytön suunnitteluun . . • . . . . . . . . . . • . . 840
1284: mäen-Lahden maantien rakentamista
1285: koskevan suunnitelman toteuttamisesta 825 57. Korsbäck m.fl., hemst.mot. N:o 394:
1286: Angående förbättrande av sjö- och
1287: 44. TwuU ym., toiv.al. N:o 381: Määrärahasta landsvägarna tili fiskelägena i Sideby 841
1288: Kouvolan-Heinolan kantatien rakenta-
1289: miseksi tieosalla Voikkar-Oravala-- 57. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 394: Siipyyn
1290: Jaala· . . . . • • . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . . . 826 kalastuspaikoille johtavien vesi- ja
1291: 45. Aalto ym., toiv.al. N:o 382: Toimen- maanteiden parantamisesta . . . . . . • • • . . 842
1292: piteistä maantien rakentamiseksi tie- 58. Jämsen ym., toiv.al. N:o 395: Maantien
1293: suunnalla Hämeenlinna-Rimmi-Urjalan rakentamisesta Virtain-Pihlajaveden
1294: asema . • • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 827 maan.tieltä Yltiän pysäkille . . . . . . . . • • 843
1295: 46. Auflanko ym., toiv.a.I. N:o 883: Toimen- 59. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 396: Soinin
1296: piteistä Hämeenlinnan-Urjalan tien kirkonkylän ja Keisasen välisen tieosuu-
1297: aikaansaamiseksi . . . • . • . . . . . . . . . . . • • • . 828 den parantamisesta . . • • . • . . . . . . . . • . . . 844
1298: 47. TammMien ym., toiv.al~ N:o 884: Toimen-
1299: piteistä tien rakentamiseksi Hämeen- 60. Hult ym., toiv.al. N:o 897: Määrärahasta
1300: linnasta Urjalaan • . . . . . • . . . . . • . . . • . . . 829 Rankamäen-Mataramäen maantien ra-
1301: kentamiseksi • . . • . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 845
1302: 48. Twuli ym., toiv.al. N:o 385: Määrärahasta
1303: Tykkimäen-Keitin tieosan rakennustöi- 61. Jämsen ym., toiv.al. N:o 398: Tien ra-
1304: den aloittamiseksi . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . 830 kentamisesta Lievestuoreen Saarilammin
1305: tieltä Hänniskylän Hytölän tielle • . . . . . 846
1306: 49. Mati'laMr,en ym., toiv.al. N·:o 386: Määrä-
1307: rahasta tien rakentamiseksi Taipalsaa- 62. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 399: Yhdys-
1308: ren Kylänniemeen . . . . • . . . . . . . . . . . . • . . 831 tien rakentamisesta Kemppalan-Hanis-
1309: lahden kunnantieltä Viitasaaren-Kuo-
1310: 50. Twuli ym., toiv.al. N:o 387: Määrärahasta pion runkotielle . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 847
1311: Husun - Ylämaan - Simolan - Lap-
1312: peenrannan maantien rakennustöiden 63. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 400: Maan-
1313: aloittamiseksi . . • • . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . 832 tien rakentamisesta linjalla Vehmersal-
1314: men lossi-Ritokylä-Räsiilänlahti • . . • • 848
1315: 51. Pe-ntti ym., toiv.al. N:o 388: Oikaisu-
1316: ja peruskorjaustöiden suorittamisesta 64. Niira'M'/1, ym., toiv.al. N:o 401: Yhdys-
1317: Ylöjärveltä Viljakkalan kautta Tampe- maantien rakentamiseksi Höytiäisen ka-
1318: reen-Vaasan valtatielle yhtyvli.Ilä tie- navalta Polvijärven kirkolle • . . . . . • . • . 849
1319: osuudella . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • • • • 833
1320: 65. V. Turunen ym., toiv.al. N:o 402: Maan-
1321: 52. Sävelä ym., toiv.al. N:o 889: Suunnitel- tien rakentamiseksi Polvijärven-Junan
1322: man laatimisesta. Merikarvian satama&lia. maantieltä Junan-Kaavin maantielle Pet-
1323: Siikaisten halki Kankaanpäähän johta- ravaaraan . • . . • . . . • • . . • . . . . . • • . . . . . • . . 850
1324: van maanUen saattamisesta raskasta lii-
1325: kennettä kestäväksi maantieksi . . . . . • 834 66. V. Turwnen ym., toiv.a.l. N:o 403: Tut-
1326: kimuksen toimttamisesta tien rakenta-
1327: 53. N. Nieminen ym., toiv.al. N:o 890: Mää- miseksi Joensuusta Kunnasniemen ja
1328: rärahasta Rantasalmen ja Sääruingin Huhma.risen kautta Polvijärvelle • • • . . . 851
1329: kuntien alueella sija~tsevan Hiltulan-
1330: Pölläskylän tiehankkeen toteuttamiseksi 835 67. Lehmo'ltlen ym., toiv.al. N:o 404: Pyöreä-
1331: suon~Keiteleen Dl&antien rakentaDli-
1332: 54. Vennamo, toiv.al. N:o 891: Mäntän- sesta . • . . . . . . . . . • . . • . . . • • . . . . . • • • • • . • . 852
1333: Lylyn-Oriveden maantien rakentami-
1334: sesta . . . . • . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 836 68. Ahonen, toiv.al. N:o 405: Keitelepohjan
1335: -Kinnulan tien rakentamisesta • • . • . • • 853
1336: 55. Baeklwnil m. fl., hemst.mot. N: o 892:
1337: Angående anslag för en väg tili Sideby 69. Pulkkinen ym., toiv.al. N:o 406: Niini-
1338: udde och för förbättringsarbeten vid veden itäisen rannan tien rakentami-
1339: fiskeläget pä udden . . . . . . . . . . . . . . . . . . 837 sesta Tervon ja Vesannon kunnissa • . . 854
1340: 55. Backlwnil ym., toiv.a.l. N:o 392: Määrä- 70. Rytkönen ym., toiv.al. N:o 407: Saaristo-
1341: rahasta Siipyyn niemelle johtavaa •tietä •tien rakentamisesta Lapinlahden kirkon-
1342: varten ja niemellä sijaitsevan kalastus- k~lästä Akkalansaaren kautta Väisälän-
1343: paikan parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . • . 838 makean . .. . . . . . . • . . . . . . . . . . . .• . . . • . . . 855
1344: XXII Sisällysluettelo 1960.
1345:
1346: Siv. Siv,
1347: 71. P'lilkldnen, ym., toiv.al. N:o 408: Tien 88. Lakkala ym., toiv.al. N:o 425: Havalasta
1348: rakentamisesta Pielaveden pitäjän Viina· Kolariin johtavan Väylänvarren tien pe-
1349: mäestä Kotojärven kautta Siikalahteen ruskorjaustöiden aloittamisesta • , •. , . . • 875
1350: Iisalmen :maalaiskunnassa . . . • . . . . . . • . • • 856
1351: 89. Lakkala ym., toiv.al N:o 426: Tien ra·
1352: 72. Timonen ym., toiv.al. N:o 409: Maan- kantamisesta Taapajärveltä Juustovaa·
1353: tien rakentamisesta Petäiskylän kunnan· ralie Kolarin kunnassa ......... , . . . . . . 876
1354: tiestä Kuohllitin kunnantiehen Nurmek·
1355: sen maalaiskunnassa . . • • • . • . • . . . • . . • . • 857 90. Lahtela ym., toiv.al. N:o 427: Toimen-
1356: piteistä yhdystien rakentamiseksi Rova-
1357: 73. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 410: niemen-Sodankylän maantiestä Orajär·
1358: Maantien rakentamisesta Sotkamon-Ris· ven kylän kautta Pelkosenniemen-So·
1359: tijärven maantieltä Yli-Vieksiin Kuhmon dankylän maantiehen . • . . . . . . . . . . . . . . . 877
1360: - Hyrynsalmen maantielle . . • • . . . . . • . . • 858
1361: 91. Lahtela ym., toiv.al. N:o 428: Yhdys-
1362: 74. Tauriainen ym., toiv.al. N:o 411: Murhi· maantien rakentamisesta Seipäjärven ja
1363: vaaran-Lipon-Luolasuon :maantien ra· Heinäperän kyläteiden välille Sodanky·
1364: kantamisesta Suomussalmen kunnassa • • • 859 Iän kunnassa .•. , . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 879
1365: 75. Lakkala ym., toiv.al. N:o 412: Tien ai· 92. Lahtela, toiv.al. N:o 429: Määrärahasta
1366: kaansaamisesta Poolamajärven ja Rovan· maantien rakentamiseksi Ounasjoen itä-
1367: pään välille Pellon kunnassa . . . . • . . • . . 860 puolitae Saarenkylästä Markkasuvannon
1368: 76. Lakkala ym., toiv.al. N:o 413: Teura· sillalle . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • . 880
1369: järven tien rakennustöiden aloittamisesta 861 93. Friman ym., toiv.al. N:o 430: Yhdystien
1370: 77. Paarman ym., toiv.al. N:o 414: Rova· rakentamisesta Lintulaan päättyvän Kiis-
1371: niemen-Ivaion runkotien kunnostami· talan tien ja Hanhimaan kylän välille . . 881
1372: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . • . . . . . • 862 94. Lahtela, toiv.al. N:o 431: Määrärahasta
1373: 78. Friman ym., toiv.al. N:o 415: Toimen· yhdysznaantien rakentamiseksi Hietalasta
1374: piteistä maantien rakennustöiden aloit- Hanhimaahan Kittilän kunnassa , . , , .. , , 882
1375: tamiseksi Saarenkylän ja Markkasuvan- 95. Friman ym., toiv.al. N:o 432: Tien ra-
1376: non välillä Rovaniemen maalaiskunnassa 863 kentamisesta Kaukosen-Kolarin maan-
1377: 79. Lahtela, toiv.al. N:o 416: Kolpeneen- tiestä Jauhojärven kylään . . . . • . • • . . • . 883
1378: Sierijärven-Pekkalan maantien raken· 96. Friman ym., toiv.al. N:o 433: Tien ra-
1379: tamisesta . . . . . . . . . . • . . . . . • . . . • . . • • . . . 864 ~~ntamis?.s~a Suouttajärven ja Leppä-
1380: 80. Lahtela, toiv.al. N:o 417: Määrärahasta Jarven valille . , ..•.. , . . . . . . . . . . . . . . . . 884
1381: maantien rakentamiseksi Vanttausjärven 97. Lahtela, toiv.al. N:o 434: Määrärahasta
1382: :maantieltä Vian asemalle • . . . . . . . . . • . . . 865 maantien rakentamiseksi Utsjokeen ra-
1383: 81. Lahtela, toiv.al. N:o 418: Kemijärven- kennetun sillan ja sen eteläpuolella ole-
1384: Pelkosenniemen maantien ja Kemijärven vain koskien sivuutuatien välille sekä
1385: -Pahkakummun maantien välisen yh· mainitulta sillalta Nuorgamin kautta Nor-
1386: dystien ja Kemijokeen tarvittavan sil· jan rajalle . . . . . • . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . 885
1387: lan rakentamisesta . , , .. , .. , .•• , • • • . . • 867 98. Kähönen ym., toiv.al. N:o 435: Sillan
1388: 82. Lahtela, toiv.al. N:o 419: Luusuan ja rakentamisesta Satavan salmeen . . . . . . 887
1389: Lehtolan välisen. yhdystien rakentami·
1390: sesta Kemijärvellä . . .. . .. .. .. .. .. . .. .. 868 99. Kansikas ym., ·toiv.al. N:o 436: Kymi-
1391: joen yli johtavan Hirvikosken sillan ra-
1392: 83. Lahtela, toiv.al. N:o 420: Määrärahasta kentamisesta . . . • . . • • • . . . . . . . . . . • . . . . . 888
1393: maantien rakentamiseksi Soppalasta Räi·
1394: sälään Kemijärven kunnassa . . . • • • • . • • 869 100. Pentti ym., toiv.al. N:o 437: Tutkimuk-
1395: sen toimittamisesta sillan rakentamiseksi
1396: 84. Lahtela, toiv.al. N:o 421: Toimenpiteistä Kiuralan vuolteen yli . • . . • . . . . . • . . • . . . . 889
1397: Kemijärveltä .Tumiskon kautta Posiolie
1398: rakennetun maantien ja Aittaperän kylä· 101. Pentti ym., toiv.al. N:o 438: Tutkimuk-
1399: tien välisen yhdystien rakentamiseksi • . 870 men toimittamisesta sillan rakentami·
1400: seksi Kyrösjärven yli Ikaalisissa Kal-
1401: 85. Lahtela, toiv.al. N:o 422: Maantien ra· man kylän ja Röyhiön välille . . . • . . . . . 890
1402: kentamisesta Kemijoen itäpuolitae Kemi-
1403: järveltä Javarusvastuun ja Pelkosennie· 102. N. Niemi·nen ym., toiv.al. N:o 439: Mää-
1404: men kautta Savukosken kirkonkylään , • 871 rärahasta Orivirran maantiesillan pen-
1405: gerrystöiden aloittamiseksi . , . . . . . . . . . . 891
1406: 86. Tiekso ym., toiv.al. N:o 423: Suunnitel-
1407: man laatimisesta Härkäjoen-Kalujärven 103. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 440:
1408: tien rakentamiseksi . . • . . . . . . . • . . . . . • • 873 Maantiesillan rakentamisesta Orivirtaan 892
1409: 87. Lakkaila ym., toiv.al. N:o 424: Xkäsjoen· 104. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 441: Kivi·
1410: sulin-Äkäslompolon-Tiurajärven tien salmen sillan rakennustöiden aloittami-
1411: kunnostamisesta . .. .. .. . . .. .. . . .. .. .. . 874 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 893
1412: Sisällysluettelo 1960. xxm
1413: Siv. Siv.
1414: 105. .A!Kmen, toiv.al. N:o 442: Sillan raken· 118. Lahtela, toiv.al. N:o 455: Lisäyksestä
1415: tamisesta Matosalmeen Saarijärven kun- vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon Pelko-
1416: nassa • . . . . . • . • . . . . . . . . • . . . . . . • • . • . . . • 894 senniemen-Savukosken välillä olevan
1417: Kitisenjoen sillan rakentamiseksi . • . . . . 907
1418: 106. Koivunen ym., toiv.al. N:o 443: Sillan
1419: rakentamisesta Matosalmeen Saarijärven 119. Paarman, toiv.al. N:o 456: Kitisen sillan
1420: - Myllymäen tiellä . . . . • . . . . . . . . • • • . . . 895 rakentamisesta Pelkosenniemen-8avu-
1421: 107. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 444: Leppä- kosken maantiellä • . • • . .. . . . • . • .. • . • • • 908
1422: virran sillan ja siihen liittyvän maan- 120. Siltanen ym., toiv.al. N:o 457: Strömman
1423: tien rakennustöiden aloittamisesta . . . . . 896 kanavan uudelleen rakentamisesta • • • • 909
1424: 108. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 445: Tur- 121. Holopainen ym., toiv.al. N:o 458: Toi-
1425: peensalmen sillan rakennustöiden aloit- menpiteistä Saimaan vesistön ja Suomen-
1426: tamisesta . . . . • . . . • • . . . . . . . . . . . • • • . . • . 897 lahden välisen vesikulkuväylän avaami-
1427: 109. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 446: Puutos- seksi . • • . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • • . • • 910
1428: salmen sillan rakennustöiden aloittami- 122. Sawra ym., toiv.al. N:o 459: Tutkimuk-
1429: sesta • • . . • • . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 898 sen toimittamisesta kelirikkaaluksen saa-
1430: 110. Rytkönen ym., toiv.al. N:o 447: Koljan- misesta liikennöimään Rymättylän kun-
1431: virran maantiesillan laajentamisesta . . 899 taan kuuluvien saarten välille . • • • • . . . • • 912
1432: 111. J. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 448: 123. Procope m. fl., hemst.mot. N:o 460: An-
1433: Sillan rakentamisesta Ristijärven kun- gående främjande av turismen i skär-
1434: nassa olevaan Koirasalmeen . . . . . . . . . . . 900 gården . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . • . • • . . • • . . 913
1435: 112. Tauriainen ym., toiv.al. N:o 449: Sillan 123. Procope ym., toiv.al. N:o 460: Matkai-
1436: rakentamisesta Ristijärven kunnassa ole- lun edistämisestä saaristossa . • . • . • • . • • 914
1437: vaan Koirasalmeen . . . . . . . . . . . . . . . • . • • 901
1438: 124. V . .A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 461:
1439: 113. Tainio ym., toiv.al. N:o 450: Viantie- Lassimiehistön aseman saattamisesta va·
1440: joen yli johtavan Ylikosken tiesillan kinaisemmalle kannalle . • . . . . . . • • . • • • • 915
1441: kunnostamisesta . . . . . . • . • . • . . . . . . . . • . . 902 125. Tainio ym., toiv.al. N:o 462: Perämeren
1442: 114. P<Ml!O ym., toiv.al. N:o 451: Kiinteän satamien kehittämisestä • . . . • • • . • • . . • • 916
1443: sillan saamisesta Martimonojan uomaan 903
1444: 126. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 463: An-
1445: 115. Ryhtä toiv.al. N:o 452: Romppaisensal- gående flygtrafiken i skärgården • • • . • • 917
1446: men sillan rakentamisesta Taivalkoosken
1447: kunnassa . . . . . . . . . • • • . . . . . • . • • . . • . . • . . 904 126. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 463: Saaris-
1448: ton lentoliikenteestä • . . . . . . . • . • • . . • • • . 918
1449: 116. Lahtela ym., toiv.al. N:o 453: Sillan ra-
1450: kentamisesta Kemijärven ja Rovanie- 127. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N:o 464: An-
1451: men välillä olevaan Lautasalmeen . . • • 905 gående slopande av årsavgiften för stats-
1452: ägd telefon i fråga om blinda . . • . . . • • • • 919
1453: 117. Lahtela, toiv.al. N:o 454: Määrärahasta
1454: sillan rakentamiseksi Kemijärven-Po- 127. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 464: Valtion-
1455: sion maantiellä oleviin Kaisansalmeen puhelimella suoritettavan vuosimaksun
1456: ja Lantunginsalmeen . . . . . . . . . . • . . . . . . . 906 poistamisesta sokeilta . . . . . . . . . • . • • • • • • 920
1457: j
1458: j
1459: j
1460: j
1461: j
1462: j
1463: j
1464: j
1465: j
1466: j
1467: j
1468: j
1469: j
1470: j
1471: j
1472: j
1473: j
1474: j
1475: VALTIOPÄIVÄT
1476: 1960
1477:
1478: LIITTEET
1479: A. YLEISENÄ ALOITEAIKANA JÄTETYT
1480: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
1481:
1482:
1483:
1484:
1485: HELSINKI 1960
1486: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1487:
1488:
1489: E 74/60
1490: VALTIOPÄIVÄT
1491: 1960
1492:
1493: LIITTEET
1494: 1
1495:
1496: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
1497: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
1498:
1499:
1500:
1501:
1502: HELSINKI 1960
1503: V ALTIONE<UVOSTON KIRJ.A.PAINO
1504: Kansanedustajain vaaleja, valtiopäiväjärjestyksen kysymyssäännöstön
1505: muuttamista, valtiovarainvaliokunnan työtaakan vähentämistä, virka-
1506: miesten nimittämiskirjoja, aliviranomaisen ehdollepanoon kohdistu-
1507: van valitusoikeuden turvaamista ym. koskevia laki- ja toivomus-
1508: aloitteita.
1509: 7
1510:
1511: 1,1. - La.k.al. N:o 1.
1512:
1513:
1514:
1515:
1516: Kaitila. ym.: Ehdotus laiksi kansanedustajain vaaleista anne-
1517: tun lain väliaikaisesta muuttamisesta.
1518:
1519:
1520: E d u s k u n n a 11 e.
1521:
1522: Suhteellisuusperiaatteen noudattaminen 1933 vp.). Tässä esityksessä, jota eduskunta
1523: kansanedustajien vaaleissa on vahvistettu voi- ei silloin ehtinyt käsitellä loppuun, perustel-
1524: massa olevan valtiopäiväjärjestyksen 4 §: ssä. tiin vaalirenkaiden käytäntöön ottamista mm.
1525: Tällä kannalla ovat olleet kaikki edustajan- sillä, että kokemus oli osoittanut vaikeaksi
1526: vaaleja koskevat lait yksikamarisen edus- saada vaaleissa syntymään eri puolueiden
1527: kunnan perustamisesta (v:sta 1906) lähtien. välisiä vaaliliittoja, koska puolueiden yhteis-
1528: Suhteellisuuden toteuttamiseen pyrkii myös työ saman vaaliliiton puitteissa saattoi häi-
1529: voimassa oleva, 30 päivänä kesäkuuta 1955 ritä niiden itsenäistä toimintaa vaaleissa ja
1530: annettu laki kansanedustajain vaaleista aikaansaada epävarmuutta vaalin tulokseen
1531: (336/55). nähden.
1532: Perustuslailla vahvistettu suhteellisuusperi- Tämä epäkohta on nykyisessä vaalilaissa
1533: aatteen toteuttaminen on vaalilaeissa tähän entistä suurempi, kun samaan vaaliliittoon
1534: mennessä jäänyt jonkin verran puutteelli- kuuluvien ehdokaslistojen merkitseminen eri-
1535: seksi. Ehdotuksia suhteellisuuden parem- tyisin ,otsakirjoituksin" ei enää ole mahdol-
1536: maksi toteuttamiseksi on esitetty jatkuvasti. lista. Lainsäädäntö vaikeuttaa puolueiden
1537: Eduskunnassa on vuosina 1919-1949 tehty keskeisten vaaliliittojen solmimista sen joh-
1538: kaikkiaan 17 sellaista eduskuntaesitystä sekä dosta, ettei valitsijoille voida ehdokaslistojen
1539: toivomus- ja lakialoitetta, jotka ovat tarkoit- virallisessa yhdistelmässä mitenkään osoittaa,
1540: taneet suhteellisuuden lisäämistä. Samaan ketkä ehdokkaat samassa vaaliliitossa kuulu-
1541: päämäärään on tänä aikana pyritty myös vat eri puolueisiin. Valitsijayhdistyksistä ja
1542: kuudessa hallituksen esityksessä. vaaliliitoista voimassa olevat säännökset ovat
1543: Näistä aloitteista saatujen kokemusten va- omiaan pakottamaan samaan vaaliliittoon ai-
1544: lossa voidaan pitää todennäköisenä, ettei suh- kovat puolueet läheisempään yhteistoimin-
1545: teellisuuden nykyistä täydellisempi toteutta- taan, kuin mihin ne yleensä ovat valmiit
1546: minen esim. sellaisen lisämandaattijärjestel- ryhtymään. Puolueiden yhteistoimintaa vaa-
1547: män avulla, jota eräissä hallituksen esityk- leissa olisi kuitenkin - ja erityisesti nykyi-
1548: sissä ja eduskunta-aloitteissa on suositeltu ja sen puoluehajaannuksen aikana - pyrittävä
1549: joka tällä hetkellä on voimassa mm. Tans- helpottamaan jo suhteellisuusperiaatteen to-
1550: kassa, saisi eduskunnassa riittävää kanna- teuttamiseksi. Riittävän väljissä puitteissa
1551: tusta. Tämän vuoksi olisi harkittava muita, tapahtuva vaaliteknillinen yhteistyö pitäisi
1552: voimassa olevan vaalilain järjestelmään lähei- tehdä mahdolliseksi myös sellaisille puolueille,
1553: semmin liittyviä keinoja, jotka avaisivat jotka vaalien ulkopuolella eivät ideologisista
1554: mahdollisuuksia suhteellisuusperiaatteen to- tai muista syistä ole halukkaat pysyvään ja
1555: teuttamisessa nykyisin ilmenevien epätasai- kiinteään yhteistyöhön ja jotka vaaleissakin
1556: suuksien lieventymiseen. Tällaisen keinon pyrkivät säilyttämään mm. ehdokkaiden aset-
1557: tarjoaa ylemmän asteen vaaliliittojen eli niin telua ja lukumäärää koskevissa kysymyksissä
1558: kuin niitä seuraavassa kutsutaan, vaaliren- täyden toimintavapauden.
1559: kaiden salliminen. Kaikissa edellä kosketelluissa suhteissa tar-
1560: Vaalirenkaiden käytäntöön ottamista kah- joaa vaalirengasjärjestelmä voimassa olevaan
1561: den tai useamman vaaliliiton yhteistoiminta- lainsäädäntöön hyvin niveltyvän mahdolli-
1562: muotona on eduskunnalle ehdotettu kerran suuden nykyisin esiintyvien pahimpien epä-
1563: aikaisemminkin (hallituksen esitys n: o 56/ kohtien korjaamiseen. Järjestelmää toteutet-
1564: 8 I,l. - Kansanedustajain vaalit.
1565:
1566:
1567: taessa olisi kuruottava kansanedustajain vaa- rännyt ehdokas vertausluvukseen koko vaali-
1568: leista voimassa olevan lain 32 § : n 2 momentti, liiton äänimäärän, toiselle tilalle sijoittunut
1569: missä eri vaaliliittoja kielletään tekemästä ehdokas puolet siitä jne. Vastaavasti saisi
1570: liittoa keskenään. Samalla olisi lain valitsija- vaalirenkaaseen kuuluvan vaaliliiton se ehdo-
1571: yhdistyksiä ja vaaliliittoja koskevaan 3 lu- kas, jonka vertausluku on suurin, uudeksi
1572: kuun lisättävä säännös vaalirenkaiden perus- vertausluvukseen vaalirenkaaseen kuuluvien
1573: tamisesta (33 a §). Jotta voimassa olevan vaaliliittojen yhteenlasketun äänimäärän,
1574: vaalilain omaksumaa järjestelmää ei olennai- toiseksi suurimpaan vertauslukuun päässyt
1575: sesti muutettaisi, olisi vaalirenkaan perusta- ehdokas puolet tästä yhteenlasketusta ääni-
1576: minen sallittava vain samassa vaalipiirissä määrästä jne. Tämän nykyiseen ääntenlasku-
1577: toimivien vaaliliittojen kesken. Uudet sään- järjestelmään läheisesti liittyvän menetelmän
1578: nökset eivät täten pääsisi vaikuttamaan edus- hyväksyminen aiheuttaisi vain vähäisiä muu-
1579: tajanpaikkojen jakaantumista eri vaalipiirien toksia voimassa olevaan lakiin (89 § 5 mom.,
1580: kesken koskeviin säännöksiin, eivätkä ne ar- 90 a § ja 92 §). Käytännöllisenä seurauksena
1581: vattavasti myöskään voisi olla aiheena uusien muutoksista olisi, että vaalirenkaaseen yhty-
1582: pikkupuolueiden syntymiseen. Vaalirenkaiden neet vaaliliitot tukisivat toisiaan siten, että
1583: perustamista koskevien ilmoitusten käsitte- ns. hukkaäänien määrä niiden osalta vähe-
1584: lystä ja hyväksyttyjä vaalirenkaita koskevan nisi. Vaaliliittojen uusi yhteistoimintamuoto
1585: tiedonannon julkaisemisesta ehdokaslistojen antaisi aiheen vähäisen korjauksen tekemi-
1586: lopullisessa yhdistelmässä olisi vaalilain 4 ·lu- seen myös kansanedustajan varamiehen mää-
1587: vussa annettava erityiset säännökset (37 a § räämistä koskeviin säännöksiin (94 § 1
1588: ja 38 § 3 mom.). mom.).
1589: Johtavana periaatteena niissä muutoksissa, Vaalirengasjärjestelmä voitaisiin tässä vai-
1590: joita vaalirenkaiden perustamisen johdosta heessa ottaa käytäntöön väliaikaisluonteisena
1591: olisi tehtävä voimassa olevan vaalilain äänten säätämällä ehdotetut muutokset olemaan voi-
1592: laskemista koskeviin säännöksiin, olisi se, massa vain kahden säännöllisen vaalikauden
1593: että vaalipiirissä täytettävänä olevat edus- ajan eli v: n 1966 loppuun asti.
1594: tajanpaikat jaettaisiin nykyisin voimassa ole- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
1595: vaa järjestelmää noudattaen eri vaalirenkai- kunnioittavasti,
1596: den, niiden ulkopuolelle jääneiden vaaliliit-
1597: tojen ja erillisinä pysyneiden ehdokaslistojen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1598: kesken. Kunkin vaaliliiton sisäpuolella saisi van lakiehdotuksen:
1599: - niin kuin nykyisinkin - eniten ääniä ke-
1600:
1601: Laki
1602: kansanedustajain vaaleista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta.
1603: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansanedustajain vaaleista 30 päivänä
1604: kesäkuuta 1955 annetun lain (336/55) 32 §:n 2 momentti, lisätään lakiin uusi 33 a §,
1605: 37 a §, 90 a §, 38 §: ään uusi 3 momentti ja 89 §: ään uusi 5 momentti sekä muutetaan
1606: 92 § ja 94 § : n 1 momentti seuraavasti:
1607:
1608: 33 a §. todistettava sillä tavoin, kuin 26 §: n 3 mo-
1609: Kahdella tai useammalla vaaliliitolla on mentissa on säädetty.
1610: oikeus samassa vaalipiirissä liittyä vaaliren- Ilmoitus vaalirenkaasta on annettava kes-
1611: kaaksi. kuslautakunnalle viimeistään 37 päivänä en-
1612: Vaalirenkaan muodostaminen tapahtuu si- nen vaalipäivää.
1613: ten, että asianomaiset vaaliliitot antavat kes-
1614: kuslautakunnalle yhteisen kirjallisen ilmoi- 37 a §.
1615: tuksen, jossa luetellaan vaalirenkaaseen liit- Vaalirenkaan muodostamista koskevia il-
1616: tyvien vaaliliittojen nimitykset. Ilmoitus on moituksia käsitellään ensi kerran siinä ko-
1617: vaalirenkaaseen liittyvien vaaliliittojen asia- kouksessa, joka pidetään 36 päivänä ennen
1618: miesten allekirjoitettava ja nimikirjoitukset edustajanvaaleja.
1619: I,l. - Kaitila. ym. 9
1620:
1621: Vaalirenkaita koskevat ilmoitukset merki- joitetaan järjestykseen heidän saamiensa
1622: tään roomalaisin numeroin niiden saapumis- äänimäärien suuruuden mukaan ja äänimää-
1623: järjestyksessä. rät merkitään asianomaisten nimien kohdalle
1624: Jollei ilmoitusta voida hyväksyä, on siitä ehdokkaiden vertauslukuina.
1625: samoin kuin muistutuksen syystä annettava 2) Vaalirenkaaseen kuulumattomien yhdis-
1626: tieto kunkin ilmoituksen allekirjoittaneen tettyjen ääniryhmien ehdokkaiden nimet kir-
1627: vaaliliiton asiamiehelle. Asiamiehellä on oi- joitetaan 90 §: n 2 momentin määräämään
1628: keus seitsemän päivän aikana antaa keskus- järjestykseen ja kunkin nimen kohdalle mer-
1629: lautakunnalle yhteinen kirjallinen ehdotuk- kitään ehdokkaan vertausluku.
1630: sensa ilmoituksen oikaisemiseksi. Saapunei- 3) Ylimmän asteen ääniryhmään kuulu-
1631: den oikaisuehdotusten esittelemisestä ja tar- vien ehdokkaiden nimet kirjoitetaan 90 a § : n
1632: kastamisesta on voimassa, mitä 37 §: n 2 mo- määräämään järjestykseen ja nimien koh-
1633: mentissa on säädetty. dalle merkitään sanotun pykälän säännösten
1634: mukaan lasketut vertausluvut.
1635: 38 §. 4) Jos samalla ehdokkaalla on vertausluku
1636: kahdessa tai useammassa näin saadussa ryh-
1637: Ehdokaslistojen alapuolelle on näkyvään mässä, niin hänet poistetaan niistä kaikista,
1638: paikkaan painettava hyväksyttyjä vaaliren- ja hänen nimensä kirjoitetaan erikseen ja
1639: kaita koskeva tiedonanto, jossa on numero- merkitään hänelle lopullinen vertausluku sen
1640: järjestyksessä mainittava, mitkä vaaliliitot mukaan, kuin 91 §: ssä sanotaan.
1641: kuhunkin vaalirenkaaseen ovat liittyneet. 5) Kaikkien ehdokkaiden nimet kirjoite-
1642: taan uudestaan heidän lopullisten vertaus-
1643: lukujensa suuruuden mukaiseen järjestyk-
1644: seen ja kunkin ehdokkaan nimen kohdalle
1645: 89 §. merkitään hänen vertauslukunsa.
1646: Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoite-
1647: Ne äänet, jotka on annettu samaan vaali- tusta ehdokkaiden lopullisesta nimisarjasta
1648: renkaaseen kuuluvien vaaliliittojen hyväksi, keskuslautakunta julistaa edustajiksi vali-
1649: muodostavat ylimmän asteen ääniryhmän, tuiksi, nimisarjan alusta lukien, niin monta
1650: jonka äänimäärä on siihen kuuluvien yhdis- ehdokasta, kuin vaalipiirissä on edustajia
1651: tettyjen ääniryhmien äänten summa. valittava.
1652: 94 §.
1653: 90 a §. Kansanedustajan varamies määrätään,
1654: Samaan vaalirenkaaseen kuuluvien ehdok- paitsi Ahvenanmaan maakunnan vaalipii-
1655: kaiden keskinäinen järjestys määräytyy rissä, siten, että varamieheksi tulee ensim-
1656: 90 § : n 2 momentissa mainittujen vertaus- mäinen valitsematta jäänyt ehdokas sen yh-
1657: lukujen mukaan. Tässä järjestyksessä anne- distetyn ääniryhmän nimisarjasta, johon va-
1658: taan ylimmän asteen ääniryhmän ehdokkaille litun ääniryhmä kuului. Jollei tällaista eh-
1659: uudet vertausluvut siten, että ensimmäinen dokasta ole, tulee varamieheksi ensimmäinen
1660: ehdokas saa vertausluvukseen ylimmän asteen valitsematta jäänyt ehdokas samasta ylim-
1661: ääniryhmään kuuluvien äänestyslippujen män asteen ääniryhmästä, johon valittu kuu-
1662: koko lukumäärän, toinen ehdokas puolet lci. '
1663: siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljän-
1664: neksen ja niin edespäin.
1665: Tämä laki on voimassa vuoden 1966 lop-
1666: 92 §. puun kuitenkin siten, että sitä on sovellet-
1667: Äänestyksen tuloksen määräämiseksi mene- tava vaalien tulosta ja kansanedustajan vara-
1668: tellään seuraavalla tavalla: miestä määrättäessä sanotun ajankohdan
1669: 1) Vaaliliittoon kuulumattomien yksinker- jälkeenkin, jos itse vaalitoimitus on tapahtu-
1670: taisten ääniryhmien ehdokkaiden nimet kir- nut ennen vuoden 1966 loppua.
1671:
1672: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
1673:
1674: Esa Kaitila. Victor Procope. Päiviö Hetemäki.
1675: 2 E 74/60
1676: 10
1677:
1678: !,2. - La.k.al. N: o 2.
1679:
1680: Kaitila. ym.: Ehdotus laiksi neuvoa-antavan kansanäänestyk-
1681: sen toimeenpanemisesta yleisradiol.ainsäädännön perustei-
1682: den selvittämiseksi.
1683:
1684: Eduskunnalle.
1685:
1686: Antaessaan joulukuun 2 päivänä 1931 järjestyksessä olevan kysymyksen suhteen,
1687: eduskunnalle esityksen laiksi neuvoa-antavan onko yleisradiotoiminta tehtävä valtion yk-
1688: kansanäänestyksen toimeenpanemisesta väki- sinoikeudeksi vai ei. On aiheellista ottaa
1689: juomalainsäädännön perusteiden selvittämi- harkittavaksi neuvoa-antavan kansanäänes-
1690: seksi (hall. es. N: o 89/1931 vp.) hallitus esi- tyksen toimeenpaneminen yleisradiolainsää-
1691: tyksensä perusteluissa lausui, että oli tarpeen dännön perusteiden selvittämiseksi. Siinä
1692: hankkia selvitys siitä, missä määrin kansa oli voitaisiin äänestäjien vastattavaksi asettaa
1693: kieltolain kannalla tai toivoi raittiustilan- kysymys, onko yleisradiotoiminnan harjoit-
1694: teeseen lainsäädännön avulla olosuhteiden taminen (ääniyleisradio ja televisio) oleva
1695: vaatimaa muutosta. Tätä selonottoa varten valtion yksinomaisena oikeutena, vai onko
1696: oli hallituksen mielestä neuvoa-antava kan- oleva mahdollista sallia julkisen valvonnan
1697: sanäänestys tarkoituksenmukaisin keino. Ylei- alainen yksityinen yleisradiotoiminta valtio-
1698: sissä valtiollisissa vaaleissa ei näet - kuten johtoisen radion rinnalla.
1699: hallituksen esityksen perusteluissa sanottiin Kysymys sananvapauden käyttömahdolli-
1700: - kansan mielipide tällaisessa kysymyksessä suuksien rajoittamisesta muuttamalla perus-
1701: tule selvästi ilmi, vaan on se selvitettävä tuslakia valtion radiomonopolin turvaami-
1702: erikseen. seksi on sekä periaatteellisesti että käytän-
1703: Kun kansanäänestys muutamaa viikkoa nöllisesti ensiarvoisen tärkeä. Se on myös
1704: myöhemmin toimitettiin, antoi siinä 72 % yksinkertainen ja koko kansaa koskeva.
1705: äänestykseen osallistuneista äänensä kielto- Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä vas-
1706: lain kumoamisen puolesta. Kansa siis omak- tattavaksi se soveltuu ainakin yhtä hyvin
1707: sui asiassa toisen kannan kuin millä edus- ellei paremmin kuin aikoinaan kysymys kiel-
1708: kunnan enemmistö jatkuvasti oli. Uudella tolain kohtalosta. Yhtenä välittömän kan-
1709: väkijuomalailla palautettiinkin sitten maa- sanvallan toteuttamismuotona neuvoa-antava
1710: han säännöstelty väkijuomaliike. kansanäänestys ajoittain käytettynä olisi
1711: Nämä väkijuomalainsäädännön vaiheet tar- myös omiaan lieventämään sitä puoluejohto-
1712: joavat hyvän esimerkin tapauksesta, jossa valtaisuutta, mihin yhteiskuntamme on yhä
1713: puolueiden johtoelinten omaksumien käsitys- enemmän luisumassa.
1714: ten mukaan määräytyvä eduskunnan enem- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1715: mistön kanta ei vastaa kansan keskuudessa
1716: vallitsevana olevaa mielipidettä. Hyvällä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1717: syyllä voidaan otaksua, että samanlaista vas- van lakiehdotuksen:
1718: takohtaisuutta on myös sen nykyisin päivä-
1719:
1720: Laki
1721: neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimeenpanemisesta yleisradiolainsäädännön
1722: perusteiden selvittämiseksi.
1723: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1724: 1 §. 2 §.
1725: Asetuksella määrättävänä ajankohtana Oikeutettu äänestämään on jokainen Suo-
1726: pannaan yleisradiolainsäädännön perusteiden men kansalainen, jolla valtiopäiväjärjestyk-
1727: selvittämiseksi toimeen yleinen neuvoa- sen mukaan on vaalioikeus edustajanvaalissa.
1728: antava kansanäänestys.
1729: 1,2. - Kaitila. ym. 11
1730:
1731: 3 §. aukaisematta. Samaten lasketaan niiden hen-
1732: Koko maa pidetään yhtenä vaalipiirinä, kilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon
1733: jonka keskuslautakuntana toimii Helsingin tehtyjen merkintöjen mukaan ovat äänioi-
1734: kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta. keuttaan käyttäneet.
1735: Ä.änestyslautakuntina toimivat kansanedusta- Kaikki annetut äänestysliput suljetaan
1736: jain vaaleja varten viimeksi asetetut vaali- kestävään päällykseen ja muut äänestystoi-
1737: lautakunnat. mituksessa syntyneet asiakirjat, käyttämät-
1738: Äänestystoimitus on määrättävä tapahtu- tömät äänestysliput niihin luettuina, toiseen
1739: vaksi sunnuntaina ja sitä seuraavana maa- päällykseen, minkä jälkeen molemmat pääl-
1740: nantaina. Kunkin äänestysalueen äänestys- lykset suljetaan ja varustetaan äänestystoi-
1741: toimitus alkaa sunnuntaina kello kaksitoista mituksessa käytetyllä leimalla.
1742: ja maanantaina kello yhdeksän sekä jatkuu Äänestysasiakirjat lähetetään viipymättä
1743: kumpanakin päivänä yhtäjaksoisesti kello Helsingin vaalipiirin keskuslautakunnalle.
1744: kahteenkymmeneen.
1745: Äänestysluettelona käytetään lähinnä en- 7 §.
1746: nen neuvoa-antavaa kansanäänestystä toimi- Äänestyksen tuloksen keskuslautakunta
1747: tettua kansanedustajain vaalia varten val- laskee äänestysalueittain, kunnittain ja vaa-
1748: mistettua vaaliluetteloa lisäluetteloineen il- lipiireittäin, minkä jälkeen tulokset yhdiste-
1749: man laissa kansanedustajain vaaleista (336/ tään. Lopullinen tulos ilmoitetaan valtio-
1750: 55) säädettyä oikaisumenettelyä. neuvostolle.
1751: Äänestysleimana käytetään edustajainvaa-
1752: lien vaalileimasimia.
1753: 8 §.
1754: 4 §. Virkamies, joka koettaa virkavallallansa
1755: Äänestyslipussa esitetään vastattavaksi vaikuttaa äänestykseen, menettäköön vir-
1756: onko yleisradiotoiminnan (ääniyleisradio kansa.
1757: ja televisio) harjoittaminen oleva valtion yk- Jos joku houkuttelemalla tai viekoittele-
1758: sinomaisena oikeutena; vai malla häiritsee äänestysvapautta, rangaista-
1759: onko oleva mahdollista sallia julkisen val- koon enintään kolmen kuukauden vankeu-
1760: vmman alainen, yksityinen yleisradiotoiminta della. Jos hän käyttää väkivaltaa tai uh-
1761: valtiojohtoisen radion rinnalla. kausta, rangaistakoon vähintään yhden kuu-
1762: kauden ja enintään yhden vuoden vankeu-
1763: 5 §. della; jos hän on virkamies, menettäköön
1764: Äänestyslippu on mitätön: sen lisäksi virkansa.
1765: jos on käytetty muuta kuin virallista Jollei työnantaja suo hänen työssään ole-
1766: äänestyslippua; valle äänioikeutetulle tilaisuutta käyttää
1767: jos äänestyslipusta ei täysin selvästi il- äänestysoikeuttansa, rangaistakoon sakolla.
1768: mene, kumpaa vaihtoehtoa äänestäjä kannat-
1769: taa; 9 §.
1770: jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänes- Kansanäänestyksen toimeenpanosta olkoon
1771: täjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka tämän lain ohella soveltuvin kohdin voi-
1772: siihen on tehty muunlainen asiaton mer- massa, mitä kansanedustajain vaaleista on
1773: kintä; sekä säädetty.
1774: jos äänestyslippu on leimaamaton.
1775: 10 §.
1776: 6 §. Tarpeen vaatiessa voidaan asetuksella an-
1777: Kun äänestys on päättynyt, otetaan anne- taa määräyksiä tämän lain täytäntöön-
1778: tut äänestysliput uurnasta ja lasketaan ne panosta ja soveltamisesta.
1779:
1780: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
1781:
1782: Esa Kaitila. Harras Kyttä. Aaro Stykki.
1783: Juho Tenhiälä. Kaarlo Kajatsalo. Armi Hosia.
1784: 12
1785:
1786: 1,3. - La.k.a.l. N: o 3.
1787:
1788:
1789:
1790: Kyttä: Ehdotus laiksi valtion viran tai pysyva'tSen toimen
1791: haltijain nimittämiskit·joista sekä heidän oikeudestaan py-
1792: syä virassaan tai toimessaan annetun "lain muuttamisesta.
1793:
1794:
1795: E d u s k u n n a 11 e.
1796:
1797: Valtion viran tai pysyväisen toimen halti- koska valtio tällöin vapautuu maksamasta
1798: jain nimittämiskirjoista sekä heidän oikeu- virkamiehelle eläkettä vastaavalta ajalta. Sitä
1799: destaan pysyä virassan tai toimessaan 29 päi- paitsi on käytännössä esiintynyt tapauksia,
1800: vänä kesäkuuta 1926 annetun lain (202/26) joissa eläkkeelle jo siirtynyt virkamies on
1801: 3 § : ssä, sellaisena kuin se on 17 päivänä määrätty hoitamaan entistä tai vastaavan~
1802: tammikuuta 1941 annetussa laissa (53/41), laista muuta virkaa. Vielä useammin on
1803: on valtion viran ja pysyväisen toimen haiti- esiintynyt tapauksia, joissa valtion eläkettä
1804: joille säädetty velvollisuus erota virastaan tai nauttiva entinen virkamies on siirtynyt yksi-
1805: toimestaan 67 vuotta täyttäessään, lukuun- tyiseen toimeen ja tällöin osoittautunut täy-
1806: ottamatta tuomarinviran haltijoita, joiden sin työkykyiseksi. Tällaisten tapausten määrä
1807: eroaruisikä on 70 vuotta. Samassa lainkoh- vähenisi, jos virkamiesten pakollista eroaruis-
1808: dassa on suotu mahdollisuus asetusteitse mää- ikää korotettaisiin.
1809: rätä 67 vuotta alhaisempi eroaruisikä upsee- Edellä mainituista syistä olisi valtion viran
1810: rinviran haitijoille ja määrätynlaisille pysy- tai pysyväisen toimen haltijain nimittämis~
1811: väisten tointen haltijoille. Toisaalta on valtio- kirjoista sekä heidän oikeudestaan pysyä vi-
1812: neuvostolle annettu oikeus, milloin se viran rassaan annetun lain 3 §: n säännöksiä muu-
1813: tai toimen hoidon siitä kärsimättä voi tapah- tettava siten, että viran ja pysyväisen toi-
1814: tua, pysyttää eroaruisiän saavuttanut hen- men haltija tulisi velvolliseksi eroamaan vi-
1815: kilö virassaan tai toimessaan, mutta ei yli rastaan tai toimestaan täyttäessään 70 vuotta.
1816: 70 vuoden iän, ellei sitä yleisen edun kan- Kun kuitenkin saattaa esiintyä tapauksia,
1817: nalta katsota suotavaksi. Sellaisella viran tai joissa 67 vuotiaan virkamiehen ruumiin- ja
1818: pysyväisen toimen haltijalla, joka ei halua siehmvoimat ovat siinä määrin alentuneet,
1819: käyttää hyväkseen oikeutta pysyä virassaan että se voisi haitata virkatehtävien suoritta-
1820: tai toimessaan edellämainittuihin ikärajoihin mista, mutta tällaista virkamiestä ei kuiten-
1821: saakka, on virkamieseläkkeistä 30 päivänä kaan voida pitää siinä määrin työkyvyttö-
1822: syyskuuta 1950 annetun lain (459/50) no- mänä, että hänet voitaisiin vapauttaa sano-
1823: jalla mahdollisuus erota ja siirtyä eläkkeelle tun lain 4 § :n säännösten nojalla, on paikal-
1824: jo 63 vuotiaana. Eräissä tapauksissa on elä- laan sisällyttää lakiin sellainen säännös, että
1825: keikä erikseen säädetty sanottua alhaisem- valtakirjan muuhun kuin tuomarin virkaan
1826: maksi. saanut viran haltija voidaan 67 vuotta täy-
1827: Käytännössä virkamiehet varsin vähän tettyään vapauttaa virastaan, jos harkitaan
1828: käyttävät hyväkseen tilaisuutta siirtyä eläk- siihen syytä olevan. Avoimen kirjeen saanut
1829: keelle 63 vuoden tai sitä alemmassa iässä. viran haltija ja pysyväisen toimen haltija
1830: Päinvastoin on tavallista, että virkamies ei taas voidaan vastaavassa tapauksessa vapaut-
1831: halua erota vielä edes 67 vuotiaanakaan. taa virastaan tai toimestaan jo niiden sään-
1832: Moni heistä anookin sen vuoksi eroaruisiän nösten nojalla, jotka sisältyvät voimassa ole-
1833: lähestyessä, että hänet pysytettäisiin edel- vaan lakiin.
1834: leenkin virassaan tai toimessaan. Valtion Edellä lausutun perusteella kunnioittaen
1835: kannalta onkin tarkoituksenmukaista, että ehdotan,
1836: kokeneiden virkamiesten taitoa ja kykyjä
1837: käytetään hyväksi mahdollisimman kauan. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1838: Valtiolle se on myös taloudellisesti edullista, van lakiehdotuksen:
1839: I,S. - Kyttä. 13
1840:
1841:
1842: Laki
1843: valtion viran tai pysyvä.isen toimen haltijain nimittäm.iskirjoista sekä heidän oikeudes-
1844: taan pysyä virassaan tai toimessaan annetun lain muu'tta.misesta.
1845: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion viran tai pysyväisen toimen hal-
1846: tijain nimittämiskirjoista sekä heidän oikeudestaan pysyä virassaan tai toimessaan 29
1847: päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain (202/26) 2 ja 3 § seuraavasti:
1848:
1849: 2 §. Asetuksella säädetään, missä iässä sellai-
1850: Viran haltijan, jolla virkaan on avoin seen virkaan, johon kelpoisuusehtona on suo-
1851: kirje, voi tasavallan presidentti vapauttaa ritettu upseerintutkinto tai määrätty upsee-
1852: virasta, kun yleinen etu sitä vaatii. rinarvo, nimitetty upseeri on velvollinen
1853: Viran haltija, jolla virkaan on valtakirja, eroamaan virastaan.
1854: voidaan laillisen tutkimuksen ja tuomion no- Asetuksella voidaan myös säätää, että mää-
1855: jalla taikka, ellei virka ole tuomarinvirka, rätyn laatuisten pysyväisten tointen haltijat
1856: jäljempänä säädetyin kurinpitotoimin panna ovat velvolliset eroamaan toimestaan aikai-
1857: viralta. Niin ikään voidaan valtakirjan muu- semmin kuin 1 momentissa on määrätty;
1858: hun kuin tuomarinvirkaan saanut viranhal- älköön eroaruisikää kuitenkaan määrättäkö
1859: tija kuusikymmentäseitsemän vuotta täytet- viittäkymmentä vuotta varhaisemmaksi, paitsi
1860: tyään vapauttaa virastaan, jos harkitaan mikäli koskee lentäjätutkinnon edellyttämissä
1861: syytä siihen olevan. ilmavoimien toimissa olevia lentomestareita
1862: Toimikirjan saanut voidaan toimestaan va- ja aliupseereja, jotka voidaan määrätä eroa-
1863: pauttaa, kun harkitaan syytä siihen olevan maan toimestaan aikaisemminkin.
1864: tahi panna viralta, niinkuin 6 § :ssä on muun Milloin erittäin tärkeä yleinen etu vaatii,
1865: kuin tuomarinviran haltijan viraltapanosta voidaan eroaruisiän saavuttanut henkilö ni-
1866: säädetty. mittää virkaan, jonka tasavallan presidentti
1867: täyttää ja joka ei ole tuomarinvirka, sekä
1868: 3 §. edellä tässä pykälässä sanotuin tavoin py-
1869: Viran tai pysyväisen toimen haltija olkoon, syttää virassa.
1870: jäljempänä tässä pykälässä mainituin poik- Jollei viran tai pysyväisen toimen haltija,
1871: keuksin, täyttäessään seitsemänkymmentä saavuttaessaan eroamista varten määrätyn
1872: vuotta, velvollinen eroamaan virastaan tai iän, ole pyytänyt eroa, annettakoon hänelle
1873: toimestaan. hakemuksetta erokirja.
1874:
1875: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
1876:
1877: Harras Kyttä.
1878: 14
1879:
1880: 1,4. - La.k.al. N: o 4.
1881:
1882:
1883:
1884:
1885: Henriksson ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokrien säännöste-
1886: lystä.
1887:
1888:
1889: E d u s k u n n a 11 e.
1890:
1891: Asuntotilanne on väestökeskuksissamme tavaa lisääntymistä. Vuokrasäännöstelyn
1892: viime vuosina parantunut. Sellaista tasa- jatkaminen onkin allekirjoittaneiden käsityk-
1893: painoa, joka antaisi mahdollisuuksia lopet- sen mukaan välttämätöntä. Eduskunta on
1894: taa vuokrasäännöstely ensi kesänä, ei kui- jo hyväksyessään nyt voimassa olevan lain
1895: tenkaan vielä ole saavutettu. Asuntojen ky- katsonut olevan aiheellista odottaa, ettei hal-
1896: syntä ylittää suuresti niiden tarjonnan, lituksen esityksessä ehdotettu lain voimassa-
1897: mistä on seurauksena, että vuokrat vapailla oloaika riitä.
1898: markkinoilla ovat kohtuuttoman korkeita ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1899: vähävaraisten edellytykset uuden asunnon nioittaen,
1900: hankkimisessa varsin heikot. Säännöstelyn
1901: ennenaikainen purkaminen aiheuttaisi näin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1902: ollen laajoille väestöryhmille hyvin suuria van lakiehdotuksen:
1903: taloudellisia vaikeuksia ja häätöjen huomat-
1904:
1905:
1906: Laki
1907: huoneenvuokrien säämiöstelystä.
1908: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä
1909: määrätyllä tavalla, säädetään:
1910:
1911: 1 §. pautuneet tai vapautuvat, niin myös sellai-
1912: V altioneuvostolla on valta väestön toi- set vanhojen rakennusten huoneistot, jotka
1913: meentulon tai maan talouselämän turvaami- tammikuun 1 päivänä 1958 eivät ole olleet
1914: seksi säännöstellä rakennusten ja niiden vuokralaisen hallinnassa tai sen jälkeen ovat
1915: osien vuokria sekä niihin rinnastettavia tai vapautuneet tai vapautuvat, sekä sellaiset
1916: liittyviä maksuja ja korvauksia sekä antaa, vanhat rakennukset, jotka maistraatti tai
1917: määräyksiä irtisanomisoikeudesta, vuokraoi- järjestysoikeus on lainvoimaisella päätöksellä
1918: keuden menettämisestä ja rakennusten pur- määrännyt hengenvaarallisina purettaviksi
1919: kamisesta niissä kaupungeissa, joissa vallit- tai joiden purkamiseen on annettu asianmu-
1920: seva asuntopula sitä välttämättä vaatii. kainen lupa.
1921: Liikehuoneistot ovat niin ikään vapaat
1922: 2 §. säännöstelystä, mutta on valtioneuvostolla
1923: Edellä 1 § : ssä tarkoitetusta säännöstelystä oikeus, mikäli erityisen painavat syyt jolla-
1924: ovat kuitenkin vapaat sellaiset uudet raken- kin paikkakunnalla vaativat, määrätä liike-
1925: nukset ja vanhojen rakennusten uudet huo- huoneistot sillä paikkakunnalla huoneenvuok-
1926: neistot, jotka ovat valmistuneet tammikuun rasäännöstelyn piiriin kuuluviksi.
1927: 1 päivän 1949 jälkeen, sekä sellaiset kesä-
1928: tai muut lomanviettoasunnot, jotka tammi- 3 §.
1929: kuun 1 päivänä 1950 eivät ole olleet vuok- Mikäli tämän lain nojalla annettujen sään-
1930: ralaisen hallinnassa tai sen jälkeen ovat va- nösten perusteella vuokranantajan oikeus
1931: I,4. - Beuriksson )'Dl. 15
1932:
1933: asuinhuoneistoa koskevan vuokrasopimuksen 4 §.
1934: irtisanomiseen tehdään viranomaisen suostu- Lupaa sellaisen rakennuksen, jossa on
1935: muksesta riippuvaksi, ei vuokranantajalta asuinhuoneistoja, tai sen osan purkamiseen
1936: saa kieltää irtisanomisoikeutta: älköön kiellettäkö, jos sen tilalle suunnitel-
1937: 1) jos vuokranantaja, joka on neljä vuotta tuun uudisrakennukseen, jonka osalta esite-
1938: omistanut talon tahi määrätyn asuinhuoneis- taan piirustukset ja rakentamiseen tarvitta-
1939: ton hallintaan oikeuttavat osakeyhtiön tai vasta rahoituksesta luotettava selvitys, tulee
1940: asunto-osakeyhtiön osakkeet, haluaa saada huomattavasti lisää uutta asuintilaa tahi pä-
1941: talostaan huoneiston tai osakehuoneistonsa tevät syyt muutoin puoltavat uudestaan ra-
1942: asunnoksi itselleen tai perheelliselle lapsel- kentamista ja jos kummassakin tapauksessa
1943: leen ja jos lisäksi hän tai hänen lapsensa purettavan rakennuksen asuinhuoneiston
1944: on välttämättömästi asunnon tarpeessa tahi vuokralaiselle tarjotaan hänen asunnontar-
1945: painavat syyt muutoin puoltavat irtisano- vettaan vastaava asunto.
1946: mista;
1947: 2) jos vuokranantaja, joka omistaa talon 5 §.
1948: tai sellaiset osakkeet, kuin 1 kohdassa tar- Vuokranantajalla ja vuokralaisella on oi-
1949: koitetaan, halutessaan asuntoa itselleen tai keus sopia vuokramaksun suuruudesta. Jol-
1950: lapselleen tahi hyväksyttävästä syystä muulle leivät asianosaiset voi siitä sopia, on kum-
1951: henkilölle, luovuttaa vuokralaisensa käyttöön mallakin heistä oikeus saattaa vuokramaksun
1952: toisen huoneiston eivätkä kohtuussyyt vaadi suuruus huoneenvuokralautakunnan ratkais-
1953: vaihdon epäämistä; tavaksi.
1954: Vahvistaessaan vuokramaksun on huoneen-
1955: 3) jos talo, missä huoneisto on, aiotaan vuokralautakunnan otettava huomioon so-
1956: kokonaan tai osaksi uudestaan rakentaa tahi siaaliministeriön erikseen vahvistama vuokra-
1957: asuinhuoneisto jakaa pienempiin osiin ja kustannusten nousu, paikkakunnan vapaa
1958: pätevät syyt puoltavat uudestaan rakenta- vuokrataso, huoneiston sijainti ja muut sen
1959: mista tai jakamista; vuokra-arvoon vaikuttavat tekijät.
1960: 4) jos omakotitalon tai muun siihen ver- Jollei vuokramaksusta sovita tai sitä ole
1961: rattavan rakennuksen omistaja todella tar- edellä sanotulla tavalla vahvistettu, on vuok-
1962: vitsee rakennuksen joko kokonaan tai osaksi ralaisen suoritettava viimeksi voimassa ollut
1963: omaan käyttöönsä; huoneenvuokrasäännöstelymääräysten mukai-
1964: 5) jos työsopimus, jonka mukaan työpalk- nen vuokra korotettuna sosiaaliministeriön
1965: kaan sisältyy vapaa asunto taikka jonka joh- vahvistamalla korotusmäärällä.
1966: dosta työntekijällä on oikeus vuokralla hal- Sosiaaliministeriön on vahvistettava asuin-
1967: lita työnantajan huoneistoa, lakkaa; eikä huoneistojen vuokramaksujen korotusmäärät
1968: 6) muutoinkaan, jos erittäin painavat syyt sellaisiksi, että vuokratulot säännönmukai-
1969: puoltavat irtisanomisen hyväksymistä. sissa tapauksissa vastaavat korkoja sekä ta-
1970: Milloin 1 momentin 1 kohdassa tarkoite- vanomaisia kiinteistön hoidosta ja rakennus-
1971: tussa tapauksessa on ilmeistä, että vuokran- ten kohtuullisessa kunnossa pysymisestä joh-
1972: antaja tai hänen lapsensa ei tarvitse koko tuvia menoja, joihin luetaan myös verot ja
1973: kysymyksessä olevaa huoneistoa, voidaan oi- rakennusten arvonvähennykset. Arvonvähen-
1974: keus irtisanomiseen hyväksyä sallimalla vuok- nyksenä saadaan ottaa huomioon kivitaloissa
1975: ranantajan tai hänen lapsensa saada hallin- 1 % ja puutaloissa 2 % rakennusten tek-
1976: taansa vain osa huoneistoa, muun osan jää- nillisestä arvosta.
1977: dessä siinä asuneiden henkilöiden tai osan Sosiaaliministeriön tehtävänä on sitä var-
1978: näistä hallintaan. ten tekemiensä laskelmien perusteella ainakin
1979: Jos asuinhuoneistoa koskevaan irtisanomi- kerran vuodessa vahvistaa ne määrät, joilla
1980: seen suostutaan, on vuokralainen niissä ta- vuokrakustannusten on katsottava edelliseen
1981: pauksissa, joita 1 momentin 1, 4 sekä 6 koh- vuoteen ja vuoteen 1939 verrattuina nous-
1982: dassa tarkoitetaan, velvoitettava muuttamaan seen.
1983: huoneistosta viimeistään kuuden kuukauden 6 §.
1984: kuluttua sen kuukauden päättymisestä, jonka Valtioneuvoston asiana on, mikäli jäljem-
1985: aikana asia on ratkaistu ensimmäisessä as- pänä olevista säännöksistä ei muuta johdu,
1986: teessa. antaa määräykset menettelystä ja muutok-
1987: 16 !,4. - Huoneenvuokrien säännöstely.
1988:
1989: senhakuoikeudesta tämän lain nojalla annet- Edellä olevat säännökset eivät aiheuta
1990: tujen määräysten täytäntöönpanossa sekä muutosta siihen, mitä menetetyn ajan takai-
1991: siitä, mitkä viranomaiset huolehtivat täytän- sin saamisesta ja lainvoiman saaneen tuo-
1992: töönpanosta, ja velvoittaa kunnat asettamaan mion purkamisesta on voimassa.
1993: sitä varten lautakuntia ja toimihenkilöitä Tarkemmat määräykset menettelystä tässä
1994: sekä määrätä näiden tehtävistä ja toimin- pykälässä tarkoitetu~ssa asioissa antaa valtio-
1995: nasta. neuvosto.
1996: V aitioneuvosto voi myös antaa määräyksiä
1997: tarkastusten toimittamisesta ja ilmoittamis- 8 §.
1998: velvollisuudesta, milloin se on tarpeen tässä Kun tämän lain nojalla on julkaistu sel-
1999: laissa edellytettyjä toimenpiteitä tai tämän laisia säännöksiä, joiden antamiseen hallitus-
2000: lain nojalla annettujen määräysten täytän- muodon mukaan eduskunnan myötävaikutus
2001: töönpanoa ja valvontaa varten. on tarpeen, on niistä viivytyksettä ilmoitet-
2002: Edellä 1 momentissa tarkoitettuja mää- tava eduskunnan puhemiehelle, jonka on saa-
2003: räyksiä annettaessa ja niissä olevia valtuuk- tettava ne eduskunnan tietoon heti tahi, jol-
2004: sia käytettäessä on otettava huomioon: lei eduskunta ole koolla, niin pian kuin se
2005: 1) että valtioneuvoston tämän lain alaan on kokoontunut, ja ne on kumottava, jos
2006: kuuluvissa asioissa ratkaisuvaltaa käyttämään eduskunta niin päättää.
2007: asettamissa elimissä tulee puheenjohtajien
2008: lisäksi valittavista jäsenistä yhtä monen 9 §.
2009: edustaa vuokralais- ja vuokranantajapiirejä; Valtioneuvoston ja sosiaaliministeriön tä-
2010: 2) että kaikissa elimissä yhdellä jäsenistä, män lain tai siihen perustuvien määräysten
2011: mikäli mahdollista, sekä valitusasteena toimi- nojalla antamaan päätökseen ei saa hakea
2012: vassa elimessä puheenjohtajalla ja varapu- muutosta.
2013: heenjohtajalla tulee olla tuomarinvirkaan 10 §.
2014: vaadittava kelpoisuus; sekä Sitoumus, sopimus tai muu välipuhe, joka
2015: 3) että valitusasteena toimivan elimen pu- tehdään vastoin tämän lain nojalla annet-
2016: heenjohtajan ja varapuheenjohtajan määrää tuja määräyksiä taikka jonka tarkoituksena
2017: korkein oikeus. on näiden määräysten kiertäminen, olkoon
2018: mitätön.
2019: 7 §. 11 §.
2020: V aitioneuvoston hyväksymällä vuokralais- Tämän lain nojalla annettujen määräysten
2021: tai vuokranantajapiirejä edustavalla rekis- rikkomisesta rangaistaan eräitä valtuuslakeja
2022: teröidyllä yhdistyksellä on oikeus asianosai- vastaan tehtyjen rikosten rankaisemisesta
2023: sen suostumuksella saattaa edellä 6 § : ssä 28 päivänä kesäkuuta 1958 annetun lain
2024: tarkoitetun elimen huoneenvuokrasäännöste- (305/58) mukaan.
2025: lyä koskevassa asiassa antama ratkaisu, josta
2026: ei muutoin saada valittaa, korkeimman oikeu- 12 §.
2027: den tutkittavaksi, jos yhdistys katsoo, että Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
2028: ratkaisu perustuu virheelliseen lain sovelta- kuuta 1960 ja on voimassa vuoden 1961 lop-
2029: miseen. Tällainen valitus on tehtävä kuuden- puun. Kuitenkin voidaan asuinhuoneistoa
2030: kymmenen päivän kuluessa siitä, kun vali- koskeva vuokrasuhde, jonka osalta säännös-
2031: tuksenalainen päätös on julistettu tai, milloin tely lakkaa muusta syystä kuin 2 § : n 1 mo-
2032: päätöstä ei julisteta, kun asianosainen on mentissa tarkoitetun purkamismääräyksen
2033: saanut siitä tiedon. tai -luvan johdosta, vuoden kulu~a sen jäl-
2034: Tutkiessaan valituksen korkein oikeus voi keen irtisanoa päättyväksi vain kuuden kuu-
2035: palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi tai kauden kuluttua sen kuukauden päättymi-
2036: oikaista valituksenalaisen ratkaisun tahi asja. sestä, jonka aikana irtisanominen on toimi-
2037: kirjoihin liitettävällä päätöksellä hylätä va- tettu, jolleivät asianomaiset tämän lain voi-
2038: lituksen. maantulon jälkeen ole muusta irtisanomis-
2039: Asian saattaminen korkeimman oikeuden ajasta sopineet.
2040: tutkittavaksi ei estä valituksenalaisen päätök- Valtioneuvoston päätös asuinhuoneistojen
2041: sen täytäntöönpanoa, ellei korkein oikeus lämmityskustannusten suorittamisesta 5 päi-
2042: toisin määrää. vänä joulukuuta 1956 (598/56) siihen myö-
2043: 1,4. - Henriksson ym. 17
2044: hemmin tehtyine muutoksineen ja siihen liit- 58) ovat noudatettavina, kunnes niitä asian·
2045: tyvä lämpimän veden jakelusta suoritetta- omaisessa järjestyksessä muutetaan tai ne
2046: vista korvauksista 29 päivänä lokakuuta kumotaan, kuitenkin enintään vuoden 1961
2047: 1958 annettu sosiaaliministeriön päätös (428/ loppuun.
2048:
2049: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960.
2050:
2051: G. Henriksson. Esa Hietanen. Eino Tainio.
2052: Y. Enne. Martta Salmela-Järvinen. Eemeli Lakkala.
2053: R. Virtanen. Tyyne Tuominen. Viljo Rantala.
2054: Rafael Paasio. Juho Mäkelä. Varma K. Turunen.
2055: Olli J. Uoti. Ville Pessi. Paavo Aitio.
2056: A. Simonen. Eino Kilpi. Urho Kulovaara.
2057: Onni Hiltunen. Yrjö Murto. Kaino Haapanen.
2058: Arvo Tuominen. Matti Koivunen. Nestori Nurminen.
2059: Onni Peltonen. Irma Torvi. Gösta Rosenberg.
2060: Viljo A. Virtanen. Judit Nederström-Lunden. Georg Backlund.
2061: Väinö Tikkaoja. Elli Stenberg. Niilo Nieminen.
2062: Sulo Hostila. Pertti Rapio. Kaa.rlo Pitsinki.
2063: Aimo Aaltonen. Arvi Turkka. H. Törmä.
2064: Toivo Salin. Impi Lukkarinen. Toivo Friman.
2065: Toivo Åsvik. Vappu Heinonen. Veikko Kokkola.
2066: Vilho Turunen. Anna-Liisa Tiekso. Anni Flinck.
2067: Eino Raunio. Irma Rosnell. Sylvi Siltanen.
2068: Mikko Hult. Siiri Lehmonen. Lyyli Aalto.
2069: Kustaa Alanko. Inkeri Virtanen. Lars Lindeman.
2070: Pentti Niemi. Pauli Puhakka. Georg Eriksson.
2071: Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho. Edvard Pesonen.
2072: Arvo Sävelä.. H. Tauriainen. Arvo Ahonen.
2073: Ensio Partanen. J. Mustonen. Elis Manninen.
2074: Pentti Liedes. Aarne Pulkkinen. Matti Meriläinen.
2075: K. F. HaapMalo. Eino Roine. A. H'ärkönen.
2076: Veikko Helle. Kauko Tamminen. Eetu Karjalainen.
2077: Valto Kältelä. Tauno Kelovesi. Meeri Xalavainen.
2078: Vilho 'Väyrynen. Väinö R. Virtanen. Olavi Lindblom.
2079: Kalle Matilainen. Usko Seppi. Lempi Lehto.
2080: Hertta Kuusinen. Veikko Rytkönen. Juho Karvonen.
2081: Hugo Manninen. Martti Linna. V. Liljeström.
2082: Veikko Kansikas.
2083:
2084:
2085:
2086:
2087: 3 E 74/60
2088: 18
2089:
2090: 1,5. - Toiv.aJ. N: o 1. 1,5. - Hemst.mot. N: o 1.
2091:
2092:
2093:
2094:
2095: Ehrnrooth ym.: Valtiopäiväjärjestyksen ky- Ehrnrooth m. fl. : Angående ändring av
2096: symyssiiännöstön muuttamisesta. rt"ksdagsordningens stadganden om spörs-
2097: mål.
2098:
2099:
2100: Eduskunnalle. Till Riksdagen.
2101:
2102: Kysymyksen- jota myös on sanottu yksin- Spörsmälet i egentlig bemärkelse - också
2103: kertaiseksi kysymykseksi erotukseksi väliky- kallat enkelt spörsmål tili åtskillnad från
2104: symyksestä - sen varsinaisessa merkityk- interpellation - som torde härstamma från
2105: sessä, joka lienee peräisin brittiläisestä parla- brittisk parlamentspraxis på 1700-talet, ak-
2106: menttikäytännöstä 1700-luvulla, otti meillä tualiserades hos oss av 1917 års grundlags-
2107: harkittavaksi vuoden 1917 perustuslakikomi- kommitte. Denna föreslog att det stadgande
2108: tea Se ehdotti, että vuoden 1906 valtiopäivä- i 1906 års lantdagsordning, som reglerade
2109: järjestyksen sitä säännöstä, joka määritteli interpellationsinstitutet (visserligen i lagen
2110: välikysymyssäännöstön (laissa tosin kysymyk- under benämningen spörsmål), skulle komp-
2111: sen nimellä), täydennettäisiin yksinkertaista letteras med bestämmelser angående det enkla
2112: kysymystä koskevilla säännöksillä. Siinä ta- spörsmålet. Vid sådant förhållande bleve det
2113: pauksessa ei kävisi tarpeelliseksi, komitea mm. icke nödigt, framhöll ikommitten bl. a., att be-
2114: esitti, tehdä asioissa, jotka eivät vaadi perus- träffande frågor, vilka ej erfordra mera om-
2115: teellisempaa käsittelyä, välikysymyksiä, jotka ständlig behandling, framställa interpella-
2116: aiheuttavat laajoja keskusteluja. tioner, som leda tili vidlyftiga diskussioner.
2117: Kysymyksen tarkoituksena ei ole todeta, Spörsmålet är icke såsom interpellationen
2118: kuten välikysymyksen, missä määrin hallitus avsett att fastställa huruvida regeringen åt-
2119: nauttii eduskunnan luottamusta. Mutta kysy- njuter riksdagens förtroende. Men spörsmåls-
2120: myssäännöstö osaltaan tekee eduskunnalle institutet bidrager tili att göra det möjligt
2121: mahdolliseksi seurata ja valvoa hallituksen för riksdagen att följa med och kontrollera
2122: toimintaa, esittää toivomuksia toimenpiteiksi regeringens verksamhet, efterlysa åtgärder
2123: hallituksen taholta sekä arvostella sen pää- från regeringens sida samt kritisera dess
2124: töksiä ja muita kannanottoja, tekoja ja lai- beslut och andra ställningstaganden, hand-
2125: minlyöntejä. lingar eller försummelser.
2126: Joulukuun 31 päivänä 1917 vahvistettiin Den 31 december 1917 stadfästes den lag,
2127: se laki, jolla valtiopäiväjärjestys sai perustus- varigenom lantdagsordningen fick den av
2128: lakikomitean ehdottaman muodon. Siten syn- grundlagskommitten föreslagna utformningen.
2129: tyi yksinkertaisen kysymyksen käytäntöön Sålunda uppstod genom ibruktagandet av de
2130: ottamisella valtiopäivien ja hallituksen kesken enkla spörsmålen en närmare växelverkan
2131: läheisempi vuorovaikutus kuin mitä siihen mellan lantdagen och styrelsen än dittills
2132: mennessä oli tapahtunut. hade förekommit.
2133: Silloisen valtiopäiväjärjestyksen 32 § : n Enligt 32 § lantdagsordningen, vilket stad-
2134: mukaan, mikä säännös pääasiallisesti sisältyy gande i huvudsak återfinns i 37 § riksdags-
2135: nykyisen valtiopäiväjärjestyksen 37 §: ään, ordningen, besvaras spörsmål muntligen eller
2136: vastataan kysymykseen suullisesti tai kirjalli- skriftligen. I sådant ärende mä icke i riks-
2137: sesti. Sellaisesta asiasta ei eduskunnassa tule dagen överläggning äga rum eller beslut fat-
2138: keskustella eikä tehdä päätöstä. Viimeksi mai- tas. Sistnämnda bestämmelse har tolkats så-
2139: nittua määräystä on tulkittu siten, että puhe- lunda, att efter talmannens meddelande i bör-
2140: miehen ilmoitettua täysi-istunnon alussa val- jan av plenum om att vederbörande stats-
2141: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastauksen rådsmedlems svar ingått ärendet omedelbart
2142: I,5. - Ehrnrooth ym. 19
2143:
2144: saapumisesta asia on heti julistettu loppuun förklarats slutbehandlat. Denna praxis, vii-
2145: käsitellyksi. Tämä käytäntö, joka ei salli täy- ken icke tilläter kompletterande frägor, tili
2146: dentäviä kysymyksiä, joihin vastauksen si- vilka svarets innehåll kan ge anledning, be-
2147: sältö voi antaa aihetta, rajoittaa huomatta- gränsar i avsevärd grad den verkliga nyttan
2148: vassa määrin kysymyssäännöstön todellista av spörsmålsinstitutet. Spörsmålet kan ju
2149: hyötyä. Voidaanhan kysymys, jättämättä sii- utan att lämnas obesvarat avfärdas med
2150: hen silti vastaamatta, kuitata joillakin mitään några intetsägande fraser. Det företer så-
2151: sanomattomilla lauseilla. Meillä ei siis käy- lunda icke hos oss i praktiken de drag, som
2152: tännössä ilmene niitä piirteitä, joita Englan- ,questions" i det engelska parlamentet. Den
2153: nin parlamentin ,questions" omaavat. Se utformning med i regel muntligt avgivna
2154: muoto, jonka ,question-time" on saanut svar och kompletterande frågor och förkla-
2155: yleensä suullisesti annettuine vastauksineen ringar, som ,question-time" fätt, har gjort
2156: ja täydentävine kysymyksineen ja selityksi- det brittiska parlamentet tili en förebild i
2157: neen, on tehnyt brittiläisestä parlamentista fräga om metoder för effektiv parlamenta-
2158: esikuvan hallituksen toiminnan tehokasta par- risk kontroll av regeringens verksamhet.
2159: lamentaarista valvontaa koskevissa menettely-
2160: tavoissa. Man borde ocksä hos oss utveckla spörs-
2161: Myös meillä tulisi kysymyssäännöstöä ke- målsinstitutet enligt engelsk förebild. Det
2162: hittää englantilaisen esikuvan mukaisesti. Se skulle få tili stånd en omedelbar växelverkan
2163: saisi aikaan välittömän vuorovaikutuksen mellan riksdag och regering och sålunda
2164: eduskunnan ja hallituksen kesken ja vahvis- stärka det parlamentariska styrelsesättet. Den
2165: taisi parlamentaarista hallitustapaa. Se omständigheten att parlamentariska minori-
2166: seikka, että parlamentaariset vähemmistöhalli- tetsregeringar eller andra lösningar av re-
2167: tukset tai muut hallituskysymyksen ratkaisut, geringsfrågan varigenom riksdagens majori-
2168: jolloin eduskunnan enemmistö on joutunut tet kommit att stå utanför regeringen blivit
2169: hallituksen ulkopuolelle, ovat tulleet yhä ta- allt vanligare, bidrager tili önskvärdheten
2170: vallisemmiksi, tekee osaltaan kysymyssäännöS- av en utveckling av spörsmålsinstitutet.
2171: tön kehittämisen toivottavaksi.
2172: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- Med hänvisning tili det ovan anförda få vi
2173: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk- vördsamt föreslå, att riksdagen ville besluta
2174: sen, hemställa,
2175:
2176: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin att regeringen måtte vidtaga åtgär-
2177: valtiopäiväjärjestyksen muuttamiseksi der för en sådan ändring av riksdags-
2178: siten, että kysymyssäännöstö täysistun,. ordningen, att spörsmålsinstitutet ge-
2179: noissa anneluin suullisin vastauksin ja nom vid plenum avgivna muntliga
2180: täydentävin kysymyksin tehokkaasti svar och kompletterande frågor effek-
2181: vastaisi tarkoitustaan. tivt skulle motsvara sitt ändamål.
2182: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960. Helsingfors den 9 februari 1960.
2183:
2184: Georg C. Ehrnrooth. Sven Högström. Vilho Väyrynen.
2185: John Österholm. Erkld Hara. Harras Kyttä..
2186: Nils Meinander. Victor Procope. Olavi Lahtela.
2187: Grels Teir. Ensio Partanen. Arvo Pentti.
2188: Päiviö Hetemäki. T. Junnila.
2189: 2()
2190:
2191:
2192: 1,6. - Toiv.al. N: o 2.
2193:
2194:
2195:
2196:
2197: Koivisto ym.: Terveydenhoitoministeriön perustamisesta.
2198:
2199:
2200:
2201: Ed usku nna lle.
2202:
2203: Vuoden 1945 valtiopäivillä. tehdyn aloit- veyden- ja sairaan:b.oit.oa sekä näiden alojen
2204: teen johdosta MUS'kunta 2. 6. 1948 yksimie- neuvontatyötä ja henkilöstön koulutusta kos-
2205: lisesti on päättänyt lausua toivomuksen, että kevat asiat. Tällä tavalla eduskunnan mie-
2206: hallitus tutkituttaisi syitä ja mahdollisuuk- lestä kävisi mahdolliseksi valvoa, ohjata ja
2207: sia erityisen terveydenhoitoministeriön pe- kehittää koko kansan terveystyötä perusteel-
2208: rustamiseen valtioneuvoston lukumäärää kui- lisesti, asianmukaisesti ja tehokkaasti. Syys-
2209: tenkaan lisäämättä, ja myönteisessä tapauk- kuun 18 päivänä 1953 eduskunta päättikin
2210: sessa antaisi eduSkunnalle tarpeelliset esityk- asiasta lausua toivomuksen, että hallitus kii-
2211: set asiasta.. Tasavallan presidentti on samana reellisesti ryhtyisi suunnittelemaan tervey-
2212: vuonna päättänyt antaa valtioneuvoston teh- denhoitoministeriön perustamista ja antaisi
2213: täväksi ryhtyä eduskunnan toivomuksen ai- sitä tarkoittavan esityksen eduskunnalle.
2214: heuttamiin toimenpiteisiin. Edellä olevan selonteon huomioon ottaen
2215: Vuoden 1949 valtiopäivillä tehtiin asiasta ja vaikka asian selvittämiseen ja tutkimi-
2216: eduSkuntakysely: Onlko hallitus suorittanut seen on ollut riittävästi aikaa, on oudo'ksut-
2217: tarpeelliset tutkimukset terveydenhoitominis- tavaa, etteivät eduskullll!Rn lausumat toivo-
2218: teriöu perustamiseksi ja aikooko hallitus an- mukset ole johtaneet mihinkään vaiiJmttaviin
2219: taa asiasta esity'ksen eduskunnalle? Antamas- toimenpiteisiin.
2220: saan vastauksessa 4. 11. 1949 silloinen sisä- Sen jälkeen kun -edu:*unta ensi kerran
2221: asiainministeri lausui, että hallituksessa on vuonna 1948 asiasta lausui toivomuksen, on
2222: kiinnitetty huomiota kysymykseen tervey- erityisen terveydenhoitoministeriön perusta-
2223: denhoitoministeriön perustamisesta, samoin- minen tullut vieläkin tarpeen vaativamma:ksi.
2224: IJmin eräisiin muihin ministeriöiden järjeste- Tällöin nimittäin varsinaiset lääkintöalaan
2225: lyä ja keskinäistä työnjakoa koskeviin kysy- kuuluvat menot olivat vain hiukan yli puo-
2226: myksiin. Edelleen lausuttiin vastauksessa, let 'koko sisäasiainministeriön varsinaisista
2227: että asia 'Jroikonaisuudessaan on parhaillaan menoista, jota vastoin ensinmainitut ny-
2228: valtioneuvoston piirissä käsiteltävänä, mutta kyisin ovat jo yli 2/3 kaikista sisäasiain-
2229: kun se koskee useita ministeriöitä ja sen- ministeriön toimialaan 'kuuluvista varsinai-
2230: vuoksi on varsin laajakantoinen, ei se vielä sista menoista. Pääomamenot mukaan laskien
2231: ole valmis ratkaistavaksi. Hallitus lupasi kui- sisäasiaiuministeriön menot vuonna 1950 oli-
2232: tenkin mahdollisuuksien mukaan kiirehtiä vat n. 7 500 milj. mk, josta lääkintöalaan
2233: asian !käsittelyä ja antaa asiasta esityksen kuuluvat menot olivat n. 4 500 milj. mk, eli
2234: eduskunnalle, mikäli se osoittautuu tarpeen n. 60 %. Vuoden 1958 tilinpäätöksen mu-
2235: vaatima!ksi. kaan vastaavat luvut olivat 24 250 milj. mk
2236: Kysymys terveydenhoitoministeriön tar- ja 16 900 milj. mk, eli n. 70 %. Kuluvan
2237: peellisuudesta ja perustamisesta on uudelleen vuoden menoarvi09'!a nousevat lääkintöalan
2238: ollut esillä eduSkunnassa vuoden 1953 valtio- menot ilman työttömyystöinä suoritettavia
2239: päivillä. Tällöin eduskunta katsoi, että kysy- rakennustöitä yli 20 mrd. mk: n, jota
2240: mys lääkintöhallinnon uudelleenjärjestämi- vastoin muita sisäasiainministeriön toimia-
2241: sestä olisi parhaimmin ja tarkoituksenmukai- laan kuuluvia menoja on vajaa 9 mrd.
2242: simmin järjestettävissä perustamalla valtio-- mk. Tämä jo osoittaa, että nykyisin sisä-
2243: neuvostoon erityinen terveydenhoitoministe- asiainministeriössä, jossa lää;kintöasiain ohella
2244: riö, jonka käsiteltäväksi voitaisiin antaa ter- 'hoidetaan yleistä hallintoa, poli:isi- ja palo-
2245: 1,6. - Koivisto ym. 21
2246:
2247: tointa;, raj·avartiolaitosta ja väestönsuojelua Te.rveydell'hoitoministeriön yhteyteen olisi
2248: koskevia asioita, pääpaino yhä enemmän on samalla siirrettävä maatalousministeriön alai-
2249: siirtynyt ensinmainituille asioille. Edellä suudesta jo valmiina erityisenä osastona toi-
2250: mainitut hallinnonhaarat sitäpaitsi hyvin miva eläinlääkintöasiainosasto sekä lisäksi so-
2251: huonosti soveltuvat yhdestä ministeriöstä siaaliministeriöstä lähinnä terveyden- ja sai-
2252: hoidettaviksi varsinkin kun ministeriössä ei raanhoidollisten kysymysten kanssa tekemi-
2253: ole ainuttakaan läälkintäkoulutuksen saanutta sissä oleva huolto-osasto. Uuden järjestelyn
2254: ammatti:miestä. takia valtioneuvoston jäsenmäärää ei sen-
2255: Vuosi vuodelta kas:vavat lääkintöala·an kuu- vuoksi tarvitse lisätä, eikä toimenpiteestä
2256: luvat tehtävät maassamme. Mainittakoon aiheutuigi valtiolle muutenkaan suuria lisä-
2257: vielä, että terveyden- ja sairaanhoitohenkilö- kustannuksia. Ministeriöön tarvitaan kuiten-
2258: kunta maassamme on vuodesta 1950 vuoteen kin ainakin yksi lääkintöasioihin perehtynyt
2259: 1958 lisääntynyt yli 40% :lla, nimittäin läälkäriammattimies.
2260: 15127:stä 21340:een henkilöön, ollen lisäys Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2261: viime aikoina noin 1 000 henkeä vuodessa. nioittaen eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivo-
2262: Siviilisairaaloiden hoitopaikat vastaavana ai- muksen,
2263: kana ovat lisääntyneet lähes neljänneksellä
2264: ja edessä on vielä erittäin laaja keskussairaa- että hallitus kiireellisesti ryhtyy toi-
2265: laverkoston rakentaminen ja siihen .liittyvät menpiteisiin terveydenhoitominister-bön
2266: monet muut vaikeat kysymykset. perustamiseksi.
2267: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
2268:
2269: Erkki Koivisto. Olavi Lahtefu. Matti Koivunen.
2270: Hannes Paaso. Martta Salmela-Järvinen. Irma Rosnell.
2271: Väinö E. Nieminen. Juho Tenhiälä. Mikko Hult.
2272: Pauli Puhakka. Veikko Helle. Arvi Turkka.
2273: Eino Raunio. Juha Rihtniemi. Urho Saariaho.
2274: Sylvi Siltanen. Kyllikki Pohjala. Olli Aulanko.
2275: Saara Forsius. Aune Innala. G. Henriksson.
2276: Vilho Väyrynen. A. F. Airo. Akseli Paarman.
2277: Armas Leinonen. Margit Borg-Sundman. Erkki Leikola.
2278: Niilo Ryhtä. Mauri Seppä. Erkki Hara.
2279: T. A. Wiherheimo. T. Junnila. Mikko Asunta.
2280: Kalervo Saura. Erkki Tuuli. Martti Salminen.
2281: K. F. Haapasalo. Nils Meinander. N. Kosola.
2282: R. Hallberg. Toivo Friman. Jussi Saukkonen.
2283: Markus Niskala. Elis Manninen. Oskari Lehtonen.
2284: Reino Ala-Kulju.
2285: 22
2286:
2287: 1,7. - Toiv.a.l. N:o 3.
2288:
2289:
2290:
2291: T. Tuominen ym..: Virkamiesten nimityksissä aliviranomaisen
2292: ehdol.lepanoon kohdistuvan valitusoikeuden turvaamisesta.
2293:
2294:
2295: E d u s k u n n a 11 e. '
2296:
2297: Valtion alimpien, keskikorkeiden ja keski- posti- ja lennätinlaitoksen piirissä ole jär-
2298: korkeita lähinnä seuraavien ylempien virko- jestetty tyydyttävällä tavalla, vaan on mah-
2299: jen keskusvirastojen nimityksistä ja linja- dollista, että virkanimityksiin ovat voineet
2300: hallinnon nimityksistä ei voida valittaa. Tätä vaikuttaa epäasiallisetkin syyt .... " Eräiden
2301: on pidettävä merkittävänä oikeusturvan henkilöiden virkaurat vaikuttavat nopeam-
2302: puutteena lainsäädännössämme. Ainoana va- milta kuin mikä tuntuu perustellulta, kun
2303: litustienä on ollut oikeus kannella nimittä- otetaan huomioon heidän asiakirjoista ilme-
2304: vän viranomaisen virheellisestä nimityksestä nevät ansionsa ja verrataan niitä eräiden
2305: oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasia- saman laitoksen alemmassa virassa tai toi-
2306: miehelle. Käytännössä valitusoikeus on ol- messa olevien henkilöiden ansioihin. Huoli-
2307: lut vain niihin virkoihin, joihin valtioneu- matta siitä, että tämäntapaista on ilmennyt,
2308: vosto nimittää, jolloin viranhakija on voinut eivät yksityiset virkamiehet ole rohjenneet
2309: valittaa jo ehdollepanosta. Edelleen on ha- käyttää ns. kantelutietä maan ylimmille oi-
2310: kija saanut valittaa, milloin nimittämisen keusviranomaisille. Eduskunnan olisi kiinni-
2311: on toimittanut viranomainen, jonka päätök- tettävä vakavaa huomiota nyt esiintyvään
2312: siin yleensä saa hakea muutosta, siis esim. puutteeseen virkamiesten valitusoikeuteen
2313: lääninhallitus tai hovioikeus. nähden. On ilmeistä, että lainsäädäntömme
2314: Ruotsin ja Suomen lainsäädännöllinen ke- on jäänyt jälkeen kehityksestä.
2315: hitys tapahtui vuosisatoja yhtenäisinä lin- On ilmeistä, ettei ilman ehdollepanojen
2316: joilla ja lainsäädäntömme lähteiden saman- valitusoikeuteen ja jo tapahtuneiden nimi-
2317: kaltaisuus on ilmeinen. Ruotsissa on suurella tysten valitusoikeuteen perustuvaa jatkuvaa
2318: osalla virkamiehiä oikeus saada tietää viran- laillisuusvalvontaa saada asiaintilaan nimi-
2319: omaisten ehdollepano ja niissä ilmenevät tyksissä edes tyydyttävää parannusta. On-
2320: puoltolausunnot. Heillä on näin ollen oikeus han perustuslaissa luvattu virkamiehille, että
2321: jo nimittämismenettelyn esivaiheessa tehdä ainoastaan taito, kyky ja koeteltu kansalais-
2322: valitus virheellisestä ehdollepanosta. kunto ovat ylennysperusteet.
2323: Vuoden 1919 hallitusmuodon 5 §: ssä lau- Ruotsissa jo käytännössä oleva virkamie-
2324: sutaan, että Suomen kansalaiset ovat yhden- hiä koskeva ehdollepanojen valitusoikeus on
2325: vertaiset lain edessä. Tämä säännös on Suo- aiheuttanut käytännössä niin aliviranomais-
2326: messa ymmärretty niin, että se koskee myös ten ehdollepanoissa merkittävää objektiivis-
2327: hallintoviranomaisia näiden suorittaessa kan- ten lausuntojen takuuta kuin toisaalta vir-
2328: salaisiin kohdistuvia hallintotoimia. Koska heellisen ehdollepanon sattuessa reaaliset ja
2329: valtaosalta virkamiehiä on puuttunut valitus- myös käytetyt valitustie-edellytykset. Ruot-
2330: oikeus, on laillisuusvalvonta tältä kohdin sissa käytännössä oleva nimitysten valitus-
2331: jäänyt täysin tehottomaksi. oikeus on antanut myönteisiä kokemuksia
2332: Eduskunnan oikeusasiamies on suorittanut siitä, että virkamiehet uskaltavat myös käyt-
2333: tutkimuksia posti- ja lennätinlaitoksessa ta- tää tätä valitusoikeutta, mikä antaa mahdol-
2334: pahtuneiden nimitysten kohdalta ja toden- lisuudet oikeusviranomaisille jatkuvaan lail-
2335: nut 16. 11. 1959 kulkulaitosten ja yleisten lisuusvalvontaan nimitysasioissa.
2336: töiden ministeriölle lähettämässään kirjel- Myös Suomessa olisi otettava käytäntöön
2337: mässä mm. seuraavaa: ,Käytettävissäni ol- virkamiesten nimityksissä aliviranomaisen
2338: leesta selvityksestä olen saanut sen käsityk- ehdollepanoon kohdistuva valitusoikeus. Tämä
2339: sen, että nykyisellään ei nimitysmenettely edellyttäisi käytännössä sitä, että hakija saa
2340: 1,7. - T. 'l'uominen ym. 23
2341: tutustua aliviranomaisen suorittamaan ehdol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2342: lepanoon ·ja mahdollisesti hänen antamiinsa virkamiesten nimityksissä aliviran-
2343: puoltolausuntoihin. omaisen ehdollepanoon kohdistuvan
2344: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme valitusoikeuden turvaamiseksi ja to-
2345: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, teuttamiseksi.
2346: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
2347:
2348: Tyyne Tuominen. Kauko Tamminen. Toivo Niiranen.
2349: Siiri Lehmonen. Inkeri Virtanen. Elli Stenberg.
2350: Väinö R. Virtanen. Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi.
2351: Eino Tainio.
2352: 24
2353:
2354: 1,8. --- Toiv.al. :N: o 4.
2355:
2356:
2357:
2358:
2359: Vennamo: Pyöreän puutavaran vientisäännöstelyn kumoami-
2360: sesta.
2361:
2362:
2363: Eduskunnalle.
2364:
2365: Viime aikoina on yhä kasvavassa määrin piensahat ja pienpuutavaran ostajat ovat
2366: voitu havaita, että nimenomaan suuryhtiöt maaseudun talonpojan ja työmiehen paras
2367: pyrkivät yhä tehokkaampaan rengastumiseen turva suuryritysten rengastumista vastaan.
2368: puutavaran hankinnassa painaakseen täten Vähäiseksi ei myöskään voida arvioida sitä
2369: kohtuuttomasti niin metsien arvoa kuin puu- seikkaa, että tällä tavoin terveesti lisätään
2370: tavaran hakkuista maksettavia ansioita. Tällä työmahdollisuuksia maaseudulla. Näin sääs-
2371: hetkellä voidaan jo osoittaa lukuisia yksi- tyvät tuhannet miljoonat valtion verovarat
2372: tyiskohtia tästä rengastumisesta ja ilmeistä työttömyystöistä. Tätä tietä voidaan paran-
2373: on, että tällainen tilanne on omiansa vaa- taa myös kipeästi kaivattua ansiotasoa metsä-
2374: rantaruaan koko vapaaseen kilpailuun ja töissä, olipa sitten kysymyksessä hankinta-
2375: yrittäjätoimintaan perustuvaa yhteiskunta- lisä oman puutavaran myynnistä taikka ura-
2376: järjestystämme. kalla tai muulla palkalla suoritettu metsä-
2377: Näyttää siltä, että suurpuunjalostusteolli- työ. Onhan nimittäin tunnettu tosiasia, että
2378: suus, olipa sitten kysymyksessä valtion tai metsätöistä saatu ansio, vaikka tämä työ
2379: muu yrittäjätoiminta, on saanut tälle ren- melkein aina on raskaampaa kuin muissa
2380: gastumiselleen tärkeätä tukea pyöreän puu- elinkeinoissa suoritettu työ, on huomattavasti
2381: tavaran vientisäännöstelystä. Ellei olisi pyö- alhaisempi kuin esim. kaupunki- ja teolli-
2382: reän puutavaran vientisäännöstelyä, niin suustyöväestön ansio.
2383: pienyrittäjillä, heidän saadessaan ennakko- Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
2384: rahoitusta ulkomailta ja ollessaan myös var- tan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2385: moja oikeudestaan viedä pyöreätä puutava- sen,
2386: raa maasta ulos, olisi mahdollisuus murtaa
2387: tällainen suuryritysten rengastuminen ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
2388: tällä tavoin kilpailun kautta maksaa metsän- toimenpiteisiin pyöreän puutavaran
2389: omistajille asianomaista kantorahaa sekä sa- vientisäännöstelyn täydelliseksi ku-
2390: moin maksaa metsätöitä suorittaville asian- moamiseksi, jotta nykyinen nousukausi
2391: omainen palkka. Kokemukset vuosikymme- kasvavan kilpailun kautta pääsisi vai-
2392: nien takaa osoittavatkin, että nimenomaan kuttamaan kaikkialla maassa.
2393: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
2394:
2395: Veikko Vennamo.
2396: 25
2397:
2398: 1,9. - Toiv.al. N:o 5.
2399:
2400:
2401:
2402:
2403: Hara ym.: Tuontisäärvnösteltfn purkamisesta henkilöautojen
2404: osalta.
2405:
2406:
2407: Eduskunnalle.
2408:
2409: Ulkomaankaupan ja talouselämän turvaa. korjaamotoiminnassa. Kansantaloudellisesti
2410: misesta annetun lain perusteella on tuonti· merkityksellistä on, että myöskin liikennekus-
2411: säännöstely edelleen voimassa henkilöautojen tannuksissa saavutettaisiin huomattavia sääs-
2412: tuonnin kysymyksessä ollen. Tällä menette- töjä, jos autontarvitsijat voisivat valita va-
2413: lyllä on suuresti rajoitettu autontarvitsijoi- paasti automerkkinsä. Nykyinen automerk-
2414: den mahdollisuuksia valita tarkoitukseensa kikirjavuutemme on ollut useampaankin ot-
2415: sopiva auto. Autontarvitsijan kannalta on teeseen mm. viranomaisten huolestumisen ai-
2416: henkilöautojen tuontisäännöstelyn suurin heena. Viimeksi kolme vuotta sitten oli te-
2417: haitta se, että se pitää automarkkinat jatku- keillä lainsäädäntö epäkohdan korjaamiseksi,
2418: vasti epäterveinä. Kun automarkkinoilla ei- mutta silloin päädyttiin toteamukseen, että
2419: vät kysynnän ja tarjonnan lain terveet peri- vain tuontisäännöstelyn purkaminen palaut-
2420: aatteet pääse vapaasti vaikuttamaan, muo- taa automarkkinat normaaleille raiteille.
2421: dostuu tämän varjolla eräitä automerkki- ja Henkilöautojen tuontisäännöstelyn purkami-
2422: -tyyppiryhmiä, jotka joko luontaisesti erot- nen ei myöskään ole enää valuuttakysymys,
2423: tautuvat tai keinotekoisesti nostetaan suosi- sillä astettavien henkilöautojen määrä ei ny-
2424: tuimmuusasemaan, mikä luo edellytykset mitä kyisestään mitenkään ,räjähdysmäisesti"
2425: erilaisimmille hintakeinottel uille. nousisi.
2426: Jos uusien autojen tuonnin sallitaan tapah- Koska henkilöautojen tuontisäännöstelyn
2427: tua kysynnän mukaisesti, vakautuvat myös- jatkamiseksi ei ole olemassa mitään perus·
2428: kin käytettyjen autojen hinnat niiden todel- teltua aihetta ja kun sen lopettamisella tasa-
2429: lista käyttöarvoa vastaavalle tasolle. Autojen painoitettaisiin eräs oleellinen osa talouselä-
2430: tuontisäännöstelystä johtuu myöskin valitet- mästämme, ehdotamme eduskunnan hyväksyt-
2431: tava automerkkikirjavuutemme, jolloin tulee täväksi toivomuksen,
2432: maahan tuotetuksi automerkkejä ja -tyyp-
2433: pejä, jotka eivät ole edullisia kuljetustalou- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2434: dellisessa mielessä. Tällä seikalla on aivan tuontisäännöstelyn purkamiseksi hen-
2435: ratkaiseva merkitys mm. varaosahuollossa ja kilöautojen osalta.
2436: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
2437:
2438: Erkki Hara. N. Kosola. Juha Rihtniemi.
2439: Toivo Hietala. R. Hallberg. Väinö E. Nieminen.
2440: Jaakko Kemppainen. Urho Saariaho. Jussi Saukkonen.
2441: Erkki Leikola.
2442:
2443:
2444:
2445:
2446: 4 E 74/60
2447: 26
2448:
2449: 1,10. - Hemst.mot. N: o 6.
2450:
2451:
2452: Österholm m. fi.: Angående minskande av statsutskottets
2453: arbetsbörda.
2454:
2455:
2456: Till Riksdagen.
2457:
2458: Enligt stadgandena i 49 § riksdagsordnin- mer på statsutskottet. Dessa sakförhållanden
2459: gen skall till behandling i statsutskottet hän- leder till slutsatsen att statsutskottets arbets-
2460: skjutas propositionen angående statsförslaget börda bör minskas genom ändamålsenlig för-
2461: ävensom regeringens övriga propositioner i delning av finansärendena även på något an-
2462: finansärenden samt riksdagsmännens finans- nat utskott.
2463: motioner. På statsutskottet ankommer vidare Finlands riksdag intar en särställning
2464: handläggning av propositionerna om tillägg bland parlamenten i de nordiska länderna så
2465: till statsförslaget, regeringens relation om till vida att finansärenden hänskjuts till ett
2466: statsfinansernas tillstånd samt statsrevisorer- enda utskott. I Sverige har utom statsutskot-
2467: nas berättelse. Då man dessutom beaktar de tet även bevillningsutskottet och i någon mån
2468: utlåtanden som avges till andra utskott kan även jordbruksutskottet och bankutskottet
2469: man säga att statsutskottet har sin hand med sin andel i finansärendenas handläggning.
2470: i behandlingen av praktiskt taget alla egent- Även i Danmark och Norge är en uppdelning
2471: liga finansärenden. Detta innefattar samman- genomförd enligt speciella grunder.
2472: lagt en arbetsprestation som i synnerhet un- Det föreligger uppenbarligen skäl att ra-
2473: der höstsessionen då budgeten och den sista tionalisera riksdagsarbetet för såvitt det gäl-
2474: tilläggsbudgeten för året behandlas ställer ler finansärendenas behandling så att en av-
2475: utskottets arbetsförmåga på utomordentligt lastning från statsutskottet skulle ske. En så-
2476: hårda prov. Det har ibland visat sig att ar- dan åtgärd är så mycket mera påkallad som
2477: betsbördan har varit övermäktig och lett till statshushållningen och statsförvaltningen
2478: att statsutskottet trots alla ansträngningar fortlöpande utvidgas med därav följande
2479: inte förmått iordningställa den ordinarie återverkningar på arbetet i riksdagen och
2480: budgeten innan det år gått in under vilket dess specialutskott för finansärenden. Hur
2481: den skall tillämpas vilket föranlett att riks- avlastningen från statsutskottet ändamåls-
2482: dagen varit tvungen att sammanträda till enligt skulle ordnas borde grundligt över-
2483: extra session för budgetbehandlingens skull. vägas. Uppgiften ankommer på regeringen
2484: Under 1950-talet har det fyra gånger inträf- som efter omprövning av de möjligheter som
2485: fat att budgetbehandlingen på detta sätt för- står till buds skulle överlämna proposition
2486: senats. Även om man beaktar att omständig- om därav påkallade ändringar i riksdagsord-
2487: heter, över vilka statsutskottet inte kunnat ningen.
2488: råda, har medverkat till förseningen är det Med stöd av det som ovan anförts föreslår
2489: ett obestridligt faktum att statsutskottets ar- vi aJtt riksdagen ville besluta hemställa,
2490: betsbörda är för stor. Dessutom bör det inte
2491: förbises att mängden av arbetsuppgifter, sär- att regeringen måtte förelägga riks-
2492: skilt i slutet av höstsessionen, ger upphöv dagen proposition om sådan ändring
2493: till en hetsig arbetstakt med långt utdragna av riksdagsordningen att statsutskot-
2494: sammanträden under vilka möjligheter inte tets arbetsbörda minskas genom ända-
2495: alltid står till buds att under lugnt över- må'lsenlig fördelning av finansären-
2496: vägande :fatta de viktiga beslut som ankom- denas behandling.
2497: Helsingfors den 3 februari 1960.
2498:
2499: John Österholm. Georg 0. Ehrnrooth. Sven Högström.
2500: Grels Teir. Victor Procope. Alwar Sundell.
2501: 27
2502:
2503: Suomennos.
2504: 1,10. - Toiv.al:. N: o 6.
2505:
2506:
2507: Österholm ym..: Valtiovarainvaliokunnan työtaakan vähentä-
2508: misestä.
2509:
2510: E d u s k u n n a 11 e.
2511:
2512: Valtiopäiväjärjestyksen 49 § :n säännösten seikat antavat aiheen johtopäätökseen, että
2513: mukaan on valtiovarainvaliokunnan käsiteltä- valtiovarainvaliokunnan työtaakkaa on vähen-
2514: väksi lähetettävä esitys tulo- ja menoarvioksi nettävä raha-asioiden tarkoituksenmukaisella
2515: samoin kuin hallituksen muut raha-asioita jakamisella myös jollekin muulle valiokun-
2516: koskevat esitykset sekä edustajien raha-asia- nalle.
2517: aloitteet. Valtiovarainvaliokunnan tulee edel- Suomen eduskunta on pohjoismaiden parla-
2518: leen käsitellä lisäbudjettiesitykset, hallituk- menteista erikoisasemassa sikäli, että raha-
2519: sen kertomus valtiovarain tilasta sekä val- asiat lähetetään yhteen ainoaan valiokuntaan.
2520: tiontilintarkastajain kertomus. Kun sitäpaitsi Ruotsissa on valtiovarainvaliokunnan lisäksi
2521: ottaa huomioon muille valiokunnille annetta- myös suostuntavaliokunnalla ja jossakin mää-
2522: vat lausunnot, voidaan sanoa, että valtiova- rin myös maatalousvaliokunnalla ja pankki-
2523: rainvaliokunnan tehtävänä on käytännölli- valiokunnalla osansa raha-asioiden käsitte-
2524: sesti katsoen kaikkien varsinaisten raha-asioi- lyssä. Myös Tanskassa ja Norjassa on toteu-
2525: den käsittely. Se merkitsee kokonaisuudessaan tettu työnjako erityisten perusteiden mukai-
2526: sellaista työmäärää, joka varsinkin syysistun- sesti.
2527: tokaudella, jolloin budjetti ja vuoden viimei- Eduskuntatyön rationalisoimiseen on ilmei-
2528: nen lisäbudjetti käsitellään, saattaa valiokun- sesti syytä, mikäli kysymys on raha-asioiden
2529: nan työkyvyn tavattoman kovalle koetuk- käsittelystä, jotta päästäisiin valtiovarainva-
2530: selle. Työtaakka on joskus osoittautunut yli- liokunnan työmäärän keventämiseen. Sellai-
2531: voimaiseksi ja aiheuttanut sen, että valtio- nen toimenpide on sitäkin aiheellisempi, kun
2532: varainvaliokunta kaikista ponnistuksista huo- valtiontaloutta ja valtionhallintoa jatkuvasti
2533: limatta ei ole kyennyt panemaan kuntoon laajennetaan siitä aiheutuvine heijastuksineen
2534: varsinaista budjettia ennen sen vuoden alkua, eduskunnan ja raha-asioita käsittelevän eri-
2535: jolloin sitä on sovellettava, mistä johtuen edus- koisvaliokunnan työssä. Olisi perusteellisesti
2536: kunnan on ollut pakko kokoontua ylimääräi- harkittava, miten valtiovarainvaliokunnan
2537: siin istuntoihin budjetin käsittelyn takia. 1950- työmäärän keventäminen olisi tarkoituksen-
2538: luvulla on sattunut neljä kertaa, että budje- mukaisesti järjestettävissä. Tehtävä kuuluu
2539: tin käsittely on tällä tavoin viivästynyt. hallitukselle, joka käytettävissä olevia mah-
2540: Vaikka ottaakin huomioon, että olosuhteet, dollisuuksia harkittuaan antaisi esityksen tar-
2541: jotka eivät ole olleet valtiovarainvaliokunnan vittavista muutoksista valtiopäiväjärjestyk-
2542: hallittavissa, ovat myötävaikuttaneet viiväs- seen.
2543: tymiseen, on kiistämätön tosiasia, että valtio- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
2544: varainvaliokunnan työtaakka on liian suuri. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2545: Sitä paitsi ei tule sivuuttaa sitä seikkaa, että
2546: työn paljous erityisesti syysistuntokauden lo- että hallitus antaisi Eduskunnalle esi-
2547: pussa synnyttää kiihkeän työtahdin pitkine tyksen valtiopäiväjärjestyksen muutta-
2548: kokouksineen, joissa ei ole aina mahdollisuuk- misesta siten, että valtiovarainvalio-
2549: sia valtiovarainvaliokunnalle kuuluvien tär- kunnan työtaakkaa vähennetään raha-
2550: keiden päätösten tyyneen harkintaan. Nämä asioiden käsittelyn tarkoituksenmnkai-
2551: sella jaolla.
2552: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960.
2553:
2554: John Österholm. Georg C. Ehrnrooth. Sven Högström.
2555: Grels Teir. Victor Procope. Alwar Sundell.
2556: 1
2557: 1
2558: 1
2559: 1
2560: 1
2561: 1
2562: 1
2563: 1
2564: 1
2565: 1
2566: 1
2567: 1
2568: 1
2569: 1
2570: 1
2571: 1
2572: 1
2573: 1
2574: 1
2575: 1
2576: 1
2577: 1
2578: 1
2579: 1
2580: 1
2581: 1
2582: VALTIOPÄIVÄT
2583: 1960
2584:
2585: LIITTEET
2586: II
2587:
2588: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
2589: TOIVOMUSALOITTEET
2590:
2591:
2592:
2593:
2594: HELSINKI 1960
2595: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
2596: Muutoksenhakua hallintoasioissa, kirjanpitolain muuttamista,
2597: aviollista syntyperää, siviilivihkimistä ym. koskevia
2598: laki- ja toivomusaloitteita.
2599: j
2600: j
2601: j
2602: j
2603: j
2604: j
2605: j
2606: j
2607: j
2608: j
2609: j
2610: j
2611: j
2612: j
2613: j
2614: j
2615: j
2616: 33
2617:
2618: 11,1. - Lak.al. N:o 5.
2619:
2620:
2621:
2622:
2623: Vennamo: Ehdotus laiksi muutoksenhausta haUintoasioissa
2624: annetun lain muuttamisesta.
2625:
2626:
2627: E d u s k u n n a ll e.
2628:
2629: Kansalaisten oikeusturvan lisäämiseksi hal- tine ja jälkimmäisessä tapauksessa tarkastus-
2630: lintoviranomaisiin nähden annettiin 24. 3. lautakunnan puheenjohtajan varattava tar-
2631: 1950 laki muutoksenhausta hallintoasioissa, kastusasiamiehelle tilaisuus vastineen anta-
2632: millä saatiin aikaan huomattava parannus miseen valituksesta. V alituskirja, annettu vas-
2633: aikaisempaan asiaintilaan verrattuna. Lain tine ja oma lausuntonsa on asianomaisen
2634: soveltamisessa on kuitenkin eräs huomattava, puheenjohtajan lähetettävä edellisessä ta-
2635: valituksen ratkaisuun oleellisesti vaikuttava pauksessa tarkastuslautakunnalle ja jälkim-
2636: puute. mäisessä tapauksessa Korkeimmalle hallinto-
2637: Hallintoviranomaisten päätösten perustelut oikeudelle. Vastaselityksen varutimista vero-
2638: ovat yleensä varsin niukat mikäli niitä on velvolliselta valtionasiamiehen tai tarkastus-
2639: ollenkaan. Sen, jota päätös koskee, on näin- asiamiehen vastineen sekä asianomaisen pu-
2640: ollen mahdotonta tietää, miksi päätös on sel- heenjohtajan lausunnon johdosta ja viimeksi
2641: lainen kuin se on. Valitusta tehdessään hän mainittujen kuulemista tämän vastaselityk-
2642: ei tällöin myöskään tiedä kiinnittää näihin sen johdosta ei ole säädetty tehtäväksi eikä
2643: seikkoihin erityistä huomiotaan, ja seurauk- sellaiseen menettelyyn useimmissa tapauk-
2644: sena on valituksen hylkääminen, mitä ehkä sissa olekaan aihetta.
2645: ei olisi tapahtunut, jos valittaja olisi ollut Valtionasiamies voi kuitenkin vastineessaan
2646: päätöksen perusteista tietoinen. tehdä sellaisia väitteitä ja esittää verotuksen
2647: Valitusviranomainen yleensä pyytää paa- tueksi sellaisia todisteita, joista verovelvolli-
2648: töksen antaneelta hallintoviranomaiselta ja nen ei ole tietoinen. Myöskin saattaa valitus-
2649: joskus joltakin muultakin viranomaiselta lau- kirjasta ilmetä, ettei verovelvollinen ole lain-
2650: sunnon valituksen johdosta. Vasta tästä lau- kaan selvillä niistä perusteista, joilla hänrtä
2651: sunnosta tulevat päätöksen perustelut seikka- kohdannut verotus on toimitettu. Jos tarkas-
2652: peräisemmin esille. Tätä lausuntoa ei kuiten- tuslautakunta tällaisessa tapauksessa ratkai-
2653: kaan anneta tiedoksi valittajalle, vaan vali- see valituksen pelkästään valituskirjan, val-
2654: tusviranomainen ratkaisee asian häntä enem- tionasiamiehen vastineen ja verolautakunnan
2655: pää kuulematta. Tämä on ilmeinen epäkohta puheenjohtajan lausunnon nojalla, saattaa
2656: kansalaisten oikeusturvallisuuden kannalta. ratkaisu perustua sellaisiin väitteisiin ja to-
2657: Siihen on korkein hallinto-oikeuskin verovali- disteisiin, joita verovelvollinen ei tunne.
2658: tusten osalta kiinnittänyt huomiota kiertokir- Tällainen asian käsittelytapa ei kuitenkaan
2659: jeessään 16. 5. 1952 läänien tarkastuslauta- ole hyvän oikeudenkäyntijärjestyksen mu-
2660: kunnille, jossa lausutaan: kaista. Hallinto-oikeudellisessa lainkäytössä-
2661: ,Marraskuun 19 päivänä 1943 annetun kään ei asiaa ole ratkaistava sellaisilla perus-
2662: tulo- ja omaisuusverolain 102 §: n 2 momen- teilla tai sellaisen selvityksen nojalla, josta
2663: tin ja 104 §: n 3 momentin mukaan on, jos verovelvollinen ei ole saanut lausua mieltään,
2664: verovelvollinen hakee häntä koskevaan vero- vaan olisi tällaisessa tapauksessa tarkastus-
2665: tukseen muutosta tarkastuslautakunnalta tai lautakunnan varattava verovelvolliselle tilai-
2666: valittaa tarkastuslautakunnan päätöksestä suus vastaselityksen antamiseen.
2667: Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, edellisessä Tämän johdosta Korkein hallinto-oikeus
2668: tapauksessa verolautakunnan puheenjohtajan kiinnittää tarkastuslautakuntien huomiota
2669: hankittava valituksesta valtionasiamiehen vas- siihen asianmukaisen lainkäytön vaatimaan
2670: 5 E 74/60
2671: 34 U,l. - MuutokseDha.ku hallintoaBJ.oissa.
2672:
2673:
2674: menettelytapaan, että milloin verovelvollinen laisuus tutustua asiakirjoihin ja antaa vasta-
2675: valituskirjasta päättäen ei ole selvillä siitä, selitys."
2676: mistä syystä hänen veroilmoituksestaan tai Tämä kiertokirje ei kuitenkaan ole lain
2677: muusta verotusta varten annetusta tiedosta veroinen ja se koskee vain verovalituksia.
2678: on poikettu, tai milloin valtionasiamies vasti- Epäkohdan poistamiseksi ehdotetaan,
2679: neessaan esittää sellaisia uusia perusteita ja
2680: todisteita, joita verovelvollinen ei tunne, että Eduskunta hyväksyisi se1traa-
2681: mutta jotka saattavat vaikuttaa asian rat- van lakiehdotuksen:
2682: kaisemiseen, verovelvolliselle on varattava ti-
2683:
2684:
2685: Laki
2686: muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain muuttamisesta.
2687: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään muutoksenhausta hallintoasioissa 24 päivänä
2688: maaliskuuta 1950 (154/50) annettuun lakiin uusi näin kuuluva ~4 a §:
2689:
2690: 14a §. tamaan lausuntoon, mikäli se sisältää jotakin,
2691: Valitusviranomainen varatkoon valittajalle joka ei selvästi ilmene valituksenalaisesta
2692: tilaisuuden määräajassa antaa vastaselitys päätöksestä.
2693: hallintoviranomaisen valituksen johdosta an-
2694:
2695: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
2696:
2697: Veikko Vennamo.
2698: 35
2699:
2700: 11,2. - La.k.aJ. N: o 6.
2701:
2702:
2703:
2704: Tuuli ym.: Ehdotus laiksi aviollisesta syntyperästä annetun
2705: lain muuttamisesta.
2706:
2707:
2708: Eduskunnalle.
2709:
2710: Aviollisesta syntyperästä 12 päivänä joulu- voida täysin oikeusvaikutuksin vahvistaa. Mi-
2711: kuuta 1957 annetun lain mukaan ei lapsen käli lapsen oikea elatusvelvollinen haluaisi
2712: äidillä ole laisinkaan mahdollisuutta nostaa tunnustaa lapsen omakseen, jolloin lapsi saisi
2713: kannetta lapsen julistamiseksi avioliiton ulko- oikeuden käyttää hänen sukunimeään sekä
2714: puolella syntyneeksi. Käytännössä on tämä oikeuden periä hänen jälkeensä, ei tämä ole
2715: seikka jo lain lyhyenä voimassaoloaikana mahdollista, koska lasta ei ole julistettu avio-
2716: osoittautunut epäkohdaksi. liiton ulkopuolella syntyneeksi.
2717: Tapauksissa, joissa aviomies ei avioliiton Kun lapsen äidin aviomiehenä ei edellä
2718: aikana välitä eikä huolehdi perheestään ja mainitunlaisissa tapauksissa ole halua nostaa
2719: sen toimeentulosta, joutuu aviovaimolle avio- kannetta lapsen syntyperän selvittämiseksi,
2720: liiton aikana syntynyt, mutta ei hänen avio- koska asia ei häntä itseään liikuta Etikä siitä
2721: miehensä siittämä lapsi, mahdollisesti huo- mahdollisesti ole hänellä mitään taloudellista
2722: nompaan asemaan, kuin jos hänen oikea ela- rasitustakaan, joutuu lapsi, vastoin oikeus-
2723: tusvelvollisensa saataisiin suorittamaan lap- tajuntaa, kärsimään tästä laissa nyt olevasta
2724: selle elatusapua. Samoin on myöskin tapauk- aukosta. Tämän vuoksi olisi erittäin välttämä-
2725: sissa, joissa avioeron yhteydessä elatusvel- töntä, että lakiin saataisiin sellainen muutos,
2726: volliseksi määrätyltä aviomieheltä ei saada joka tekisi mahdolliseksi myöskin lapsen äi-
2727: edes lain suomin pakkokeinoinkaan hänen dille itsenäisesti nostaa kanne lapsen synty-
2728: maksettavakseen määrättyä elatusapua peri- perän selvittämiseksi. Kanteen nostamisen
2729: tyksi. Mikäli aviomies on avioliiton aikana määräaika olisi tässä tapauksessa määrättävä
2730: tai mahdollisen avioeron jälkeen muuttanut viideksi vuodeksi lapsen syntymästä lukien,
2731: pois maasta, on monastikin hyvin tarpeelli- koska avioliiton ulkopuolella syntyneistä lap-
2732: nen lapsen julistaminen avioliiton ulkopuo- sista heinäkuun 27 päivänä 1922 annetun
2733: lella syntyneeksi melkein mahdoton käytän- lain 22 § :n mukaan on kanne elatusvelvolli-
2734: nössä toteuttaa juuri sen takia, että lapsen suuden selvittämisestä ajettava saman määrä-
2735: äidillä ei ole kannevaltaa asiassa. ajan sisällä.
2736: Niin kauan kuin lapsi katsotaan aviolii- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
2737: tossa syntyneeksi, ei hänen oikeata elatus- nioittaen,
2738: vei vollistaan vastaan voida nostaa kannetta
2739: elatusvelvollisuuden selvittämiseksi ja elatus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2740: avun määräämiseksi, myöskään ei vapaaehtoi- van lakiehdotuksen:
2741: sesti tehtyä sopimusta lapsen elatuksesta
2742:
2743: Laki
2744: aviollisesta syntyperästä annetun lain muuttamisesta.
2745: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 12 päivänä joulukuuta 1957 aviollisesta syn-
2746: typerästä annettuun lakiin (409/57) uusi 7 a § seuraavasti:
2747:
2748: 7 a §. miehensä tai entisen aviomiehensä siittämä,
2749: Jos lapsen äiti tahtoo saada todetuksi, nostakoon siitä kanteen lasta sekä edellä mai-
2750: ettei 1 §: ssä mainittu lapsi ole hänen avio- nittua miestä vastaan viiden vuoden kuluessa
2751: 36 II,2. - Aviollinen syntyperä.
2752:
2753:
2754: lapsen syntymästä lukien. Milloin lapsi tai tettakoon kanne heidän oikeudenomistajiaan
2755: edellä mainittu aviomies on kuollut, kohdis- kohtaan sanotun ajan kuluessa.
2756:
2757:
2758: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
2759:
2760: Erkki Tuuli. Saara Forsius.
2761: Aune Innala. Olli Aulanko.
2762: Juha Rihtniemi.
2763: 37
2764:
2765: n,s.- Lak.al. N:o 7.
2766:
2767: Rosnell ym. : Ehdotus Zaiksi lapsen elatusavun turvaamisesta
2768: eräissä 'Mpauksissa annetun lain muuttamisesta.
2769:
2770:
2771: Eduskunnalle.
2772:
2773: Laissa lapsen elatusavun turvaamisesta seen. Työlaitokseen määrääminen saattaa
2774: eräissä tapauksissa määrätään toimenpiteistä, nim. johtaa. eräissä tapauksissa siihen, että
2775: joilla elatusvelvollinen, joka on laiminlyönyt muut elatusvelvolliseen taloudellisessa riip-
2776: elatusavun maksamisen, voidaan määrätä puvaisuussuhteessa olevat joutuvat sosiaali-
2777: työlaitokseen työllään suorittamaan sanottu huollon varaan.
2778: elatusapu. _ Kuitenkin on oikeudenmukaista, että jokai-
2779: Käytännössä on kuitenkin osoittautunut, sen lapsen, niin avioliiton ulkopuolella syn-
2780: ettei tämän lain avulla voida läheskään kai- tyneen kuin avioerolapsenkin toimeentulo on
2781: kissa tapauksissa turvata avioliiton ulkopuo- turvattu. Eräät kunnat ovatkin ryhtyneet
2782: lella syntyneen tai avioerolapsen toimeentu- maksamaan ennakkoa sellaisissa tapauksissa,
2783: loa. Elatusvelvolliset ·ovat voineet kiertää joissa elatusvelvollisuus on laiminlyöty. Asia
2784: velvollisuu:ksiensa täyttämistä esim. muutta- olisi järjestettävä kaikkia koskevaksi määrää-
2785: malla maasta pois. Mikäli he myöhemmin mällä laissa, että kunnat ovat velvollisia mak-
2786: ovat jälleen ryhtyneet . elatusapua maksa- samaan osan elatusavustusta ennaklkona, mi-
2787: maan, on joka tapauksessa lapsi jäänyt pit- käli asianomaiset eivät ole toisin sopineet.
2788: käksi ajaksi taloudellista turvaa vaille. Ela- Kuntien maksama ennakko olisi enintään
2789: tusvelvollisen toimittaminen työlaitokselle on 5 000 markkaa kuukaudessa. Sellaiset elatus-
2790: aikaa vievä asia, joten kestää useita kuukau- avut, joita ei sa;ataisi perityksi elatusvelvol-
2791: sia ennenkuin tätä tietä äiti tai se, jonka lisilta, korvattaisiin kunnille valtion varoista.
2792: huollossa lapsi on, saa rahaa lapsen •elatuk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2793: sen turvaamiseen.
2794: Toisaalta saattaa useissa tapauksissa ·olla että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2795: kyseenalaista, onko tarkoituksenmukaista van lakiehdotuksen:
2796: määrätä elatusvelvollista ollenkaan työlaitok-
2797:
2798: Laki
2799: liapsen elatusavun turvaamisesta eräissä. tapauksissa annetun lain muuttamisesta.
2800: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elokuun 20 päivänä 1948 lapsen ela-
2801: tusavun turvaamisesta eräissä tapauksissa annetun lain (614/48) 2 § näin kuuluvaksi:
2802:
2803: 2 §. ei vaadittaessa suorita elatusapua tai aseta
2804: Elatusapu maksetaan, mikäli asianomaiset siitä hyvä:ksyttävää vakuutta eikä myöskään
2805: eivät toisin ole sopineet, etukäteen kunnan esitä pätevää syytä elatusvelvollisuutensa
2806: varoista, ei kuitenkaan enempää kuin viisi- täyttämättä jättämiseen, määrätä hänet köy-
2807: tuhatta markkaa kuukaudessa. häinhoitolaissa tarkoitettuun työlaitokseen
2808: Jos elatusvelvollinen on vähintään ko1men työllään suorittamaan sanotun elatusavun.
2809: kuukauden ajalta laiminlyönyt elatusavun Elatusvelvolliselta perimättä jääneet saata-
2810: suorittamisen, voi lääninhallitus, milloin hän vat :korvaa valtio kunnille.
2811:
2812: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
2813:
2814: Irma Rosnell. Judit Nedertröm-Lunden. Inkeri Virtanen.
2815: Väinö R. Virtanen. Siiri Lehmonen. Anna-Liisa Tiekso.
2816: 38
2817:
2818: U,4. - Lak.al. N:o 8.
2819:
2820:
2821:
2822:
2823: Ha.llberg ym.: Ehdotus laiksi kirjanpitolain muuttamtsesta.
2824:
2825:
2826: Eduskunnalle.
2827:
2828: Vuonna 1954 joulukuun 3 päivänä oli asuntoyhtiö, jolla ei ole muuta toimintaa,
2829: eduskunnan päätöksen mukaisesti kirjanpi- tuntuu kohtuuttomalta, että tällainenikin
2830: tolain 17 § muutettu siten, ·että osakeyh- yhtiö pakotetaan julikaisemaan turhan takia
2831: tiön tai osuuskunnan, jonka osake- tai osuus- taseensa Virallisessa lehdessä, josta ikukaan
2832: pääoma ja vararahastot yhteenlaskettuna sivullinen ei ole kiinnostunut, mutta siitä
2833: ovat 8 miljoonaa markkaa enemmän, tulee kuitenkin yhtiölle koituu huomattavat ku-
2834: muiden velvoitteiden lisäksi patentti- ja re- lut. On näin ollen !kohtuullista, että ·arava-
2835: kisterihallituksen kaupparekisteriosaston toi- yhtiöt tästä :taseensa pakollisesta julkaise-
2836: nmsta julkaista taseensa määräajassa Viralli- misesta kerrotulla tavalla vapautettaisiin.
2837: sessa lehdessä yhteisön kustannuksella. Tämä Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
2838: koskee mm. aravatalo-osakeyhtiöitä, vaikka ehdotamme,
2839: nämä jo lain mukaan ovwt joka suhteessa
2840: Aravan valvonnan ja täydellisen tarkastuk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2841: sen alaisia. Kun aravakiinteistö sinänsä on van lakiehdotuksen:
2842:
2843:
2844: Laki
2845: kirjanpitolain muuttamisesta.
2846: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 18 päivänä tammikuuta 1952 annetun
2847: kirjanpitolain 17 § sellaisena kuin se on 3 päivänä joulukuuta 1954 ·annetussa laissa
2848: (447/54), näin kuuluvaksi:
2849: 17 §. samanlainen jäljennös taseista ynnä ilmoitus
2850: Osakeyhtiön tai osuuskunnan, jonka osake- vuosivaihdon määrästä patentti- ja rekisteri-
2851: tai osuuspääoma ja vararahasto yhteenlasket- hallituksen ikaupparekisteriosastolle, joka tar-
2852: tuna ovat 8 miljoonaa markkaa tai enemmän, kastaa, että ne muotoonsa nähden täyttävät
2853: ei kuitenkaan arava-lainoitetun asunto-osake- lain vaatimukset ja toimittaa ne Viralliselle
2854: yhtiön, tulee sen lisäksi, mitä edellä 16 § : ssä lehdelle julkaistavaksi yhteisön kustannuk-
2855: on säädetty, toimittaa sanotussa pykälässä sella.
2856: määrätyssä ajassa samalla kertaa siinä mai-
2857: nittujen tasejäljennösten kanssa lisäksi yksi
2858: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
2859:
2860: R. HaJlberg. Reino Ala-Kulju. 0. Lindblom.
2861: Martti Salminen. Juha Rihtniemi. Kalle Matilainen.
2862: Jaakko Kemppainen.
2863: 39
2864:
2865: n,5. - L&k.at N: o 9.
2866:
2867:
2868: Kalliokoski ym.: Ehdotus hyväntek&Väisyyskooppoihin osal-
2869: listuneiden armahduslaiksi.
2870:
2871: Eduskunnalle.
2872:
2873: Sodan päättyessä oli maamme talouselämä, teki yli 130 erilaista järjestöä joko suoraan
2874: kuten tunnettua, suurissa vaikeuksissa. Eten- tai apujärjestöjensä kautta. Järjestöt olivat
2875: kin elintarviketilanne oli, maataloustuotan- enimmäkseen arvovaltaisia yhteisöjä. Mu-
2876: non sodasta johtuneen heikentymisen vuoksi, kana olivat eräät korkeakoulut, Suomen
2877: huolestuttava. Pahimmista vaikeuksista sel- Huolto, Kenraali Mannerheimin Lastensuo-
2878: viydyttiin kuitenkin jo sodan päättymisen jeluliitto, Punainen Risti, Suomen Siviili-
2879: jälkeisinä ensimmäisinä vuosina omin voimin ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto, Väinö
2880: ja ulkomailta, etenkin Ruotsista, saadun Voionmaan Säätiö, Suojelkaa Lapset, Loma-
2881: avun turvin. liitto, Vanhojen Huolto ym. ja miltei kaikki
2882: Yleisen köyhtymisen johdosta olivat kui- puoluejärjestöt. Myös kirkkohallitus osallis-
2883: tenkin lukuisat järjestöt, jotka osaksi valtio- tui hyväntekeväisyyskauppoihin.
2884: vallan tuen varassa olivat suorittaneet so- Hyväntekeväisyyskaupoilla saadut helpot
2885: siaalisen huollon alaan kuuluvia tärkeitä teh- voitot houkuttelivat väärinkäytöksiin. Paitsi
2886: täviä, joutumassa rahankeräystoiminnan tuo- sitä, että yksityiset henkilöt ryhtyivät hank-
2887: ton vähenemisen ja valtionavustusten riittä- kimaan ulkomaan valuuttoja säännöstelymää-
2888: mättömyyden takia supistamaan toimin- räysten vastaisesti, tuomaan niillä maahan
2889: taansa. Sodan seurauksina oli myös synty- tavaroita ja markkinoimaan nämä tavarat
2890: nyt uusia järjestöjä suorittamaan samanlaa- ylihintoihin, alkoivat eräät järjestötkin me-
2891: tuisia tehtäviä, joista huolehtiminen olisi oi- netellä tavalla, jota voidaan arvostella, mutta
2892: keastaan kuulunut valtiovallalle, jolta siihen jonka silloiset olosuhteet tekevät ymmärret-
2893: kuitenkin sodan muiden vaurioiden korjaa- täväksi. Niiden toimihenkilöt jättivät jär-
2894: misen ja sotakorvauksen maksamisen vuoksi jestöjensä nimissä lisenssitoimikunnalle tava-
2895: puuttui varoja. roiden maahantuontianomuksia, joissa totuu-
2896: Näissä vaikeuksissa järjestöt ryhtyivät desta poiketen ilmoitettiin, että järjestölle
2897: 1940-luvun loppupuolella rahoittamaan toi- oli luvassa lahjoitus. Näin saa;tiin lisenssi-
2898: mintaansa ns. hyväntekeväisyyskaupoilla. Ne toimikunta myöntämään anottu tuonti-
2899: perustuivat siihen, että Suomen Pankki lupa. Tämä tapahtui kuitenkin yleensä
2900: myönsi ulkomaan valuuttaa hedelmien, kah- viranomaisten tieten ja joko nimenomai-
2901: vin ja muiden suuresti kysyttyjen tarvikkei- sella tai hiljaisella suostumuksella. Kan-
2902: den ostamiseen, joita tarvikkeita sitten vi- sanhuoltominis-teriö hyväksyi tällaisia ano-
2903: ranomaisten suostumuksella myytiin ylihin- mUJksia niissäkin tapauksissa, jolloin sel-
2904: taan ja järjestöt sillä tavoin saivat hyväk- vitys saadusta lahjoituksesta puuttui, ja tar-
2905: seen melkoisia rahavaroja. Monissa tapauk. peellinen valuutta hankittiin Suomen Pan-
2906: sissa myös vastaavat ulkolaiset järjestöt lah- kista luvalla, mutta toisinaan ilman sitä.
2907: joittivat suomalaisille sisarjärjestöilleen tar- Silloinen kansanhuoltoministeri on eräässä
2908: vikkeita tai antoivat niiden ostamiseen käy- yhteydessä antanut hyväntekeväisyyskau-
2909: tettäväksi valuuttaa. poista seuraavan todistuksen: ,Tavaroiden
2910: Hyväntekeväisyyskaupoilla alkoivat vähi- maahantuonnissa oli erotettavissa kolmenlaa-
2911: tellen lukuisat toisetkin yleishyödylliset yh- tuisia lahjoja, nimittäin, että tavara oli saatu
2912: teisöt, jopa puoluejärjestötkin, joiden muu- ulkomailta lahjana, että valuutta oli saatu
2913: ten oli vaikea saada sodan aikana lamaantu- lahjana ja että valuutasta oli sovittu Suo-
2914: nutta aatteellista työskentelyään elvytetyksi, men Pankin kanssa. Ministeriössä nämä la-
2915: parantaa taloudellista asemaansa. jit olivat olleet keskenään samanarvoisia.
2916: Ns. Enäjärven komitean toimittaman sel- Silloisissa oloissa oli luotettu hakijoiden il-
2917: vityksen mukaan hyväntekeväisyyskauppoja moituksiin ilman että niitä oli tarkemmin
2918: 40 II,5. - Hyväntekeväisyyskatupat.
2919:
2920:
2921: tarkistettu. Pelkkä ilmoituskin riitti myön- on tuomittu sakkoihin, lienee, vaikkernrne
2922: teiseen ratkaisuun. Ilmoitusten oikeudelli- niitä tarkemmin tunne, annettu.
2923: suuden arviointi oli perustunut hyvään us- Päätökset ovat siinä suhteessa kohtuutto-
2924: koon, sillä olihan hakemuiksien takana ollut mia, että järjestöt, joita niiden toimihenkilöt
2925: yleensä hyvin arvovaltaisia järjestöjä ja kus- ovat edustaneet, on tuomittu palauttamaan
2926: sakin yksittäistapauksessa oli lisenssin myön- järjestöjen saarnat varat valtiolle menetettä-
2927: tämistä puollettu, koska määrätyistä elintar- vänä taloudellisena hyötynä. On näet muis-
2928: vik}{eista oli ollut pula ja kun silloinen ylei- tettava, että valtiovalta suosi hyväntekeväi-
2929: nen mielipide oli hyväksynyt hyväntekeväi- syyskauppa,toirnintaa nimenomaan juuri tu-
2930: syyskaupat. Ministeriö oli tosin parhaansa keakseen järjestöjen toimintaa. Mutta suo-
2931: mukaan yrittänyt hillitä valtioneuvoston li- rastaan mieltä kuohuttavaa on, että järjes-
2932: senssitoimikunnan ja yleisen käytännön mu- töjen toimihenkilöt on useissa tapauksissa
2933: kaisia sanottuja kauppoja, mutta vyöryn ta- rangaistuksen ohella tuomittu yhteisvastuul-
2934: voin kaupat olivat yleisen mielipiteen pai- Esesti välittäjien kanssa vMtaarnaan välittä-
2935: nostamina jatkuneet." Enäjärven komitean jien tekemistään kaupoista saarnan taloudelli-
2936: mietinnössä sanotaan, että ,monissa tapauk- sen hyödyn valtiolle menettämisestä. Niinpä
2937: sissa, joissa tavara lisenssihakemuksessa on on eräässä tapauksessa hyväntekeväisyysjär-
2938: ilmoitettu lahjaksi, ei kuitenkaan kysymys jestön puheenjohtaja tuomittu valtiolle mak-
2939: ole ollut lahjasta, mistä seikasta lisenssitoimi- samaan välittäjien itselleen hankkimasta voi-
2940: kunnan on täytynyt olla tietoinen". Samassa tosta yli 15 milj. mal'kkaa yhteisvastuullisesti
2941: mietinnössä todetaan, että viranomaiset eivät neljän välittäjän kanssa, joista kaksi on
2942: aina vaatineet selvitystä lahjan todenperäi- varatonta, yksi kuollut ja pääsyyllinen paen-
2943: syydestä, ja että Suomen Pankin taholta oli nut maasta. Järjestön osuus voitosta jäi alle
2944: joissakin tapauksissa kehoitettu hakemaan 900 000 markan, joka järjestön on päätök-
2945: lahjalisenssiä, vaikka valuutta oli ostettu. sen mukaan palautettava valtiolle. Eräässä
2946: Väärinkäytöksiin syyllistyneistä n. 100 jär- toisessa tapauksessa oli järjestön toiminnan-
2947: jestön toimihenkilöistä pantiin n. 30 järjes- johtajan solidaarinen vMtuu varattornien
2948: tön toimihenkilöt syytteisiin, jotka joissa- välittäjien lainvMtaisesta menettelystä yli
2949: kin tapauksissa johtivat sakkorangaistustuo- 16 milj. markkaa, mutta järjestön saarna
2950: mioihin, mutta useimmiten vapauttavaan osuus vain jonkin verran yli 3 milj. mark-
2951: tuomioon. Esim. suurimmassa tällaisessa ju- kaa.
2952: tussa raastuvanoikeus hylkäsi kaikki syytteet Rikokset, joista järjestöjen toimihenkilöt
2953: sillä perusteella, ettei tuontilupa-anomuksissa on tuomittu, luetaan rikosoikeudessa ns. vä-
2954: esitettyä selvitystä, että tavarat olivat olleet häisiin rikoksiin, eivätkä niistä langetetut
2955: lahjatavaraa, vaikka niin ei ollutkaan laita, sakkorangaistukset ole sellaisia, etteivät tuo-
2956: voitu raastuvanoikeuden esittämistä syistä mitut voisi niitä taloudellisesti kestää. Sen
2957: katsoa rikolliseksi teoksi ja ettei valuutan sijaan heille langetetut, käytännössä heidän
2958: käsittely po. kauppojen yhteydessä ollut ta- yksin kannettavakseen tulevat .vastuut välit-
2959: pahtunut säännöstelymääräysten vastaisesti. täjien Saalistarnasta hyödystä, kohtaavat
2960: Syytteessä oli ollut 17 järjestön 23 toimi- heitä kohtuuttoman, joissakin tapauksissa
2961: henkilöä. Hovioikeus vahvisti raastuvan- ylivoimaisen raskaina. Mutta tuomitut ran-
2962: oikeuden päätöksen 14 järjestön ja 16 toimi- gaistuksetkaan eivät suinkaan ole yhden-
2963: henkilön kohdalta pääasiallisesti sillä perus- tekeviä, sillä ne voivat olla suurestikin hait-
2964: teella, että oli jäänyt toteennäyttämättä, että taamassa toimihenkilöiden tulevaisuutta,
2965: tavaroiden maksamiseen, jonka tapahtumis- koska ulkopuoliset, jotka eivät asioita tar-
2966: aikana oli saatavissa säännöstelystä vapau- kemmin tunne, voivat saada sen käsityksen,
2967: tettua valuuttaa, olisi käytetty muuta va- että toimihenkilöt ovat hyväntekeväisyyskau-
2968: 'luuttaa. Muut syytetyt tuomittiin sakkoran- poista saaneet yksityistä etua. Tässäkin
2969: gaistuksiin, ·kun katsottiin, että he luovut- ilmenee niin muodoin tuomioiden suuri koh-
2970: taessaan kauppojen tekemisen ja niillä saa- tuuttornuus toimihenkilöitä kohtaan.
2971: tujen tavaroiden ma:r'ikkinoimisen välittäjille Muistettava ja huomioon otettava on kui-
2972: muka olivat tienneet, että valuutta oli han- tenkin, etteivät toimihenkilöt ole kaupoista
2973: kittu Suomen Pankin luvatta. Muitakin sa- nauttineet yhdenkään markan taloudellista
2974: mantapaisia päätöksiä, joissa toimihenkilöt etua, vaan ovat he toimineet yksinomaan
2975: II,5, - ·Kalliokoski ym. 41
2976:
2977: edustamiensa, tärkeitä yleishyödyllisiä tehtä- väisyyskauppojen tekemisen johdosta järjes·
2978: viä hoitavien järjestöjen hyväksi, ·pyrkien töjen toimihenkilöitä vastaan, jotka ovat toi-
2979: saattamaan järjestöt taloudellisessa suhteessa mineet yksityistä etua tavoittelematta ja
2980: työskentelykelpoisiksi. He ovat tuontilupia mitään etua saamatta, luovuttaisiin ja että
2981: anoessaan menetelleet samalla tavoin kuin hyväntekeväisyyskauppoja koskevissa asioissa
2982: niiden varsin lukuisien järjestöjen toimi- lopullisen rangaistustuomion saaneet armah-
2983: henkilöt, joita ei ole pantu syytteeseen tai dettaisiin kärsimästä rangaistustaan, niin
2984: joita vastaan syytteet ovat vanhentuneet. myös että heidät ja asianomaiset järjestöt
2985: Myös he ovat olleet samassa hyvässä uskossa vapautettaisiin vastaamasta tuomitusta ta-
2986: kuin mainitutkin toimihenkilöt, nimittäin loudellisen hyödyn menettämisestä.
2987: siinä uskossa, että hyväntekeväisyyskauppo- Kun syytteen raukeamisesta voidaan val-
2988: jen tekeminen niissäkin muodoissa, joissa se litsevan käsityksen mukaan säätää vain lailla
2989: tapahtui, oli, etenkin viranomaisten suh- ja kun toimenpiteet asiassa ovat kiireellisiä
2990: tautuminen niihin huomioon ottaen, luval- erittäinkin sen vuoksi, että järjestöjen toi-
2991: lista. Näistä syistä kaupunginviskaali Kun- mintaa pahasti haittaava epävarmuustila
2992: nas jo 17. 10. 1956 valtioneuvostolle lähettä- tulee syytteiden vireillä olon takia jatku-
2993: mässään kirjelmässä ehdotti kaikkien syyte- maan vielä melko kauan, ellei asiaan puututa
2994: toimenpiteiden peruuttamista. lainsäädäntöteitse, esitämme,
2995: Kaiken sen perusteella, mitä edellä olemme
2996: esittäneet, on mielestämme pidettävä oikeana että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2997: ja kohtuullisena, että syytteistä hyvänteke- van lakiehdotuksen:
2998:
2999:
3000:
3001:
3002: Hyväntekeväisyyskauppoihin osallistuneiden armahduslaki.
3003: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3004:
3005: 1 §. 3 §.
3006: Hyväntekeväisyyskaupoilla tarkoitetaan Jos 1 § :ssä tarkoitettu yhteisö on hyvän-
3007: tässä laissa toimintaa, jota yleishyödylliset tekeväisyyskauppaa koskevassa asiassa teh-
3008: ja muut aatteelliset yhdistykset, järjestöt, dyn syytteen johdosta tuomittu vastaamaan
3009: säätiöt, laitokset tai muut yhteisöt ovat vuo- rikoksen kautta saadusta taloudellisesta hyö-
3010: sina 1946-1952 harjoittaneet varojen hank- dystä, se vapautetaan tästä vastuusta.
3011: kimiseksi yhteisön toiminnan tukemista var-
3012: ten käyttämällä hyväksi ulkomailta tuotuja
3013: tavaroita tai ulkomaan valuuttaa. 4 §.
3014: Tämä laki koskee syytettä, rangaistusta ja:
3015: rangaistusseuraamuksia teosta, jolla on ri-
3016: 2 §. kottu rikoslain 38 luvun 11 §:n, 2 luvun
3017: Syytteet henkilöitä vastaan, jotka ovat 16 §:n, 7 luvun 2 §:n sekä 32 luvun 5 §:n,
3018: 1 §: ssä tarkoitetun yhteisön toimihenkilöinä säännöstelyrikosten rankaisemisesta 30 päi-
3019: sen puolesta ryhtyneet, osallistuneet tai muu- vänä joulukuuta 1943 (Ask. N :o 1064/1943)
3020: toin myötävaikuttaneet hyväntekeväisyyskau- ja valuutan säännöstelemisestä 23 päivänä
3021: pan tekemiseen saamatta siitä itsellen talou- huhtikuuta 1948 annetun lain (320/48), tar-
3022: dellista etua, on jätettävä raukeamaan, mi- vikkeiden viennin ja tuonnin säännöstelystä
3023: käli syyte olisi perustuva 4 §: ssä mainittui- 13 päivänä huhtikuuta 1949 annetun valtio-
3024: hin lainkohtiin. Jos tällainen henkilö on neuvoston päätöksen (317/49) hintojen ja
3025: lainvoiman voittaneella päätöksellä tuomittu maksujen säännöstelystä sekä teollisuustuot-
3026: rangaistukseen, vapautetaan hänet sitä kär- teiden ja kaupan hinnoitteluperusteista 24
3027: simästä sekä vastaamasta taloudellisen hyö- päivänä helmikuuta 1950 annetun valtioneu-
3028: dyn menettämisestä, johon hänet on tuo- voston päätöksen (111/50) tai hintojen sään-
3029: mittu. nöstelystä 25 päivänä maaliskuuta 1945 an-
3030: 6 E 74/60
3031: 42
3032:
3033: netun kansanhuoltoministeriön päätöksen ja onko 4 § : ssä mainittu rikos tehty yhteisön
3034: (285/45) säännöksiä vastaan. toimihenkilön saamatta siitä itselleen talou-
3035: dellista etua.
3036: 5 §.
3037: Oikeusministeriön asiana on tarpeen vaa- 6 §.
3038: tiessa ratkaista, onko yhteisöä pidettävä Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta-
3039: 1 § : ssä tarkoitettuihin yhteisöihin kuuluvana misesta annetaan tarvittaessa asetuksella.
3040:
3041:
3042: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
3043:
3044: Viljami Kalliokoski Onni Hiltunen. Jussi Saukkonen.
3045: Antti Kukkonen. Päiviö Hetemäki. Arvo Pentti.
3046: Rafael Paasio. A. Simonen. Veikko Hyytiäinen.
3047: 43
3048:
3049: II,6. - Toiv.al. N: o 7.
3050:
3051:
3052:
3053:
3054: V. K. Turunen ym.: Avioliittolain siviilivihkimistä koske-
3055: vien säännösten uudistamisesta.
3056:
3057:
3058: E d u s k u n n a 11 e.
3059:
3060: A violiittolainsäädäntömme kaipaa eräiltä Siviilivihkimistoimituksista on todettu, että
3061: osiltaan nykyaikaistamista. Siviilivihkimisen vihkimiseen oikeutettujen määrä on aivan
3062: yleistyessä on todettu, että nimenomaan tätä liian suppea ja usein pitkienkin matkojen
3063: vihkimistoimitusta koskevat säännökset ovat takana heidän virkapaikkansa ja että mm.
3064: vanhentuneet ja että lain määräykset olisi asetusteitse annettu vihkimiskaava ,väritön"
3065: muutettava nykyistä käytännöllisemmiksi. ja vanhentunut. Nämäkin avioliittolainsää-
3066: Avioliittolain 22 § : n 2 mom. määrittelee dännön puutteet olisi korjattava. Avioliitto-
3067: siviilivihkimiseen oikeutetun viranomaisen lain muihin yksityiskohtiin puuttumatta al-
3068: rajoittaen tehtävän kuuluttamisoikeuteen lekirjoittaneet kunnioittaen ehdottavat, että
3069: liittyväksi (lain 13 §:n 2 mom. 234/29). eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
3070: Saman lain toimeenpanoasetuksen 18 § vel-
3071: voittaa siviilivihkimisen toimitettavaksi ao. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
3072: viranomaisen virkahuoneessa (virka-aikana) siin avioliittolain sivit"livihkimistä
3073: eräitä poikkeuksia lukuunottamatta. koskevien määräysten uudistamiseksi.
3074: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
3075:
3076: Varma K. Turunen. Sylvi Siltanen.
3077: Lyyli Aalto. Edvard Pesonen.
3078: K. F. Haapasalo.
3079: 44
3080:
3081: U,7. - Toiv.al. N:o 8.
3082:
3083:
3084:
3085:
3086: Tiekso ym..: Tutkimuksen toimittam-isesta käsitteitä ,lapsi"
3087: ja ,nuori henkilö" tarkoittavien ikärajojen yhtenäistämi-
3088: seksi lainsäädännössämme.
3089:
3090:
3091: E d u s k u n n a 11 e.
3092:
3093: Käsitteitä ,lapsi" ja ,nuori henkilö" kos- van huoltoeläkkeen antamisaikaa voidaan pit-
3094: kevat ikärajoitukset ovat lainsäädännössämme kittää. Valtion viran tai toimen haltijain
3095: sangen epäyhtenäiset. Ensinnäkin tarkoite- perhe-eläkevakuutuksesta annetun lain mu-
3096: taan lapsella monissa laeissa kahtakymmentä- kaan maksetaan vakuutetun kuoltua eläkettä
3097: yhtä vuotta nuorempaa henkilöä, mutta tätä mm. vakuutetun kahdeksaatoista vuotta nuo-
3098: sanaa voidaan käyttää vanhemmistakin hen- remmalle lapselle. Invaliidin ammattikoulu-
3099: kilöistä, kuten on asian laita perintöoikeu- tuksen vuoksi koulutuksen aikana tarpeellista
3100: dessa. Usein lapsella kuitenkin käsitetään toimeentuloa vaille jäänyt kuuttatoista vuotta
3101: henkilöä, joka ei ole täyttänyt kuuttatoista nuorempi lapsi voi saada valtion. varoista
3102: vuotta. huolto rahaa.
3103: . Myös alaikäisyyden päättymisen ikärajaa Holhouslain 16 §: n mukaan saa viisitoista
3104: koskevat säännökset ovat eri laeissa suuressa vuotta täyttänyt henkilö hallita, mitä hän
3105: määrin toisistaan poikkeavia. Äänioikeus omalla työllään voi ansaita. Holhoustoimen
3106: sekä valtiollisissa että kunnallisissa vaaleissa hoitamista koskevissa asioissa voi oikeus
3107: saavutetaan kahdenkymmenenyhden vuoden kuulla kahdeksantoista vuotiasta henkilöä.
3108: iässä. Tällöin päättyy myös siviilioikeudelli- Todistajana voi oikeus kuulla viittätoista
3109: nen alaikäisyys. Avioliiton saa nainen solmia vuotta täyttänyttä henkilöä samojen sään-
3110: seitsemäntoista vuotiaana ja mies kahdeksan- nösten mukaan kuin vanhempaakin.
3111: toista vuotiaana. Avioliiton solmiminen joh- Rikosoikeudellinen syyntakeettomuus päät-
3112: taa täysivaltaisuuteen jo ennen kahdenkym- tyy viisitoista vuotiaana. Rikosoikeudellinen
3113: menenyhden vuoden ikää. täysi-ikäisyys saavutetaan kahdeksantoista
3114: Työsopimuslain 9 §: n mukaan saa alaikäi- vuoden iässä. Nuorella rikoksentekijällä tar-
3115: nen, joka on täyttänyt kahdeksantoista koitetaan kuitenkin viisitoista, vaan ei kahta-
3116: vuotta, työntekijänä itse tehdä työsopimuk- kymmentä vuotta täyttänyttä henkilöä.
3117: sensa. Sama oikeus on alaikäisellä, joka on Oppivelvollisuus kestää kuuteentoista vuo-
3118: täyttänyt viisitoista vaan ei kahdeksaatoista teen. Myös valtion myöntämien koulu- ja
3119: vuotta ja omalla työllään elättää itsensä. opintoavustusten saamisen edellytyksenä ole-
3120: Voimassaolevan työllisyysasetuksen mukaan vat ikärajat ovat varsin moninaiset. Ammat-
3121: ei työttömyyskortistoon kuitenkaan hyväk- tiopintojen avustuslaissa ikärajoitus on
3122: sytä alle seitsemäntoista vuotiasta. yleensä kaksikymmentäneljä vuotta. Sota-
3123: Lapsilisää maksetaan kuuttatoista vuotta orpojen työhuollosta annetun lain mukaan
3124: nuoremmasta lapsesta. Avioliiton ulkopuo- enimmäisikäraja puolestaan on seitsemän-
3125: lella syntyneellä lapsella, joka ei ole aviolap- toista vuotta.
3126: sen asemassa, on oikeus saada elatusta yleensä Edellä mainittujen lisäksi löytyy lainsää-
3127: seitsemäntoista vuotiaaksi sekä äidiltään että dännöstämme runsaasti muitakin esimerkkejä
3128: miespuoliselta elatusvelvolliselta. Aviolap- puheena olevien ikärajojen epäyhtenäisyy-
3129: siin nähden ei laissa ole säännöstelty yksi- destä. Käsityksemme mukaan niitä olisi py-
3130: tyisoikeudellisen elatusvei vollisuuden lakkaa- rittävä mahdollisuuksien mukaan yhtenäistä-
3131: misen ikärajaa. mään esim. niin, että käsitteenä ,lapsi" tar-
3132: Sotilasvammalaissa on säännös, jonka mu- koitettaisiin oikeudellisessa merkityksessä alle
3133: kaan lapselle seitsemäntoista vuotiaaksi tule- kuusitoista vuotiasta ja nuorella henkilöllä
3134: II,7.- Tiekso. ym. 45
3135:
3136: kuusitoista vaan ei kahdeksaatoista vuotta että hallitus tutkituttaisi mitä mah-
3137: täyttänyttä. Viimeksi mainittu ikäraja mer- dollisuuksia on käsitteitä ,lapsi" ja
3138: kitsisi alaikäisyyden päättymistä. ,nuori henkilö" tarkoittavien ikärajo-
3139: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme jen yhtenäistämiseen lainsäädännös-
3140: eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen, sämme.
3141: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
3142:
3143: Anna-Liisa. Tiekso. Toivo Friman. .A.ntto Prunnila.
3144: Pauli Puhakka. Judit Nederström-Lunden. Väinö R. Virtanen.
3145: Eino Roine. Irma Rosnell. Hugo Manninen.
3146: Veikko Rytkönen. Eino Tainio. Toivo Asvik.
3147: J. Mustonen.
3148: 46
3149:
3150: II,S. - Hemst.mot. N:o 9.
3151:
3152:
3153:
3154:
3155: Nordfors m. n: Angående förbättrande av mindre bemedlade
3156: målsägandes ställning.
3157:
3158:
3159: Till Riksdagen.
3160:
3161: Årligen inträffar, att mindre bemedlade En statlig skadeståndsfond för mindre be-
3162: personer genom bedrägeri, stöld och liknande medlade målsägande kunde fungera så att
3163: brott förlorar egendom och tillgångar. Till staten, sedan ersättning utbetalats åt sådan
3164: och med har skett, att sådana åldringar på person, skulle övertaga dennes skadestånds-
3165: detta sätt blivit så utblottade, att de inte rätt. Staten förfogar över mycket effektivare
3166: mera kan draga försorg om sig själva. Den indrivningsmöjligheter än enskiida medbor-
3167: allmänna socialvården eller släktingar har gare, då det gäller att av den skadestånds-
3168: varit tvungna att taga hand om dem. pliktiga få ut fordran.
3169: Bedragna och bestulna personer lever i Fängelsearbetets effektivisering borde dryf-
3170: föreställningen, att de kan få sin förlust tas redan med tanke på de stora kostnader
3171: ersatt, sedan den som begått brottet av dom- som fångvården Iägger på samhället. En-
3172: stol dömts att ersätta skadan. I verkligheten ligt preliminära uppgifter för 1959 krävde
3173: har de drabbade vanligen ytterst små möjlig- fångvården en dagsutgift på ca 5 miijoner
3174: heter att få tilihaka något nämnvärt av det mark.
3175: som de förlorat. Den dömda är visserligen Mindre bemedlade målsägande i egendoms-
3176: skyldig att av förtjänsten av det arbete, som brott har även i andra avseenden svårt att
3177: han utför i fängelse, avstå en del som skade- hävda sin sak. I lagen om ersättning åt vitt-
3178: stånd. Förtjänsten är emellertid så minimal, nen av den 28 oktober 1938 stadgas att sådan
3179: att den inte räcker långt som återbetalning. utbetalas ur statsmedel. Bestämmeisen har
3180: Vid senaste internationella fångvårdskon- alltså inte giltighet, då det gäller den som
3181: gress i Geneve behandlades frågan, om möj- i sådana fall i egenskap av måisägande kal-
3182: ligheterna att få ut skadestånd av fångar lats att närvara vid rättegång. En mindre
3183: kunde förbättras genom att fängelsearbete bemedlad person, viiken måste fullgöra en
3184: skulle göras mera effektivt och förtjänsten sådan uppgift för att han har blivit offer
3185: därigenom närma sig normerna på den fria för stöid eller bedrägeri, har inte möjlighet
3186: arbetsmarknaden. att fordra samma ersättning för resekostna-
3187: Möjligheterna att på detta sätt förbättra der och förlorad arbetsförtjänst som den,
3188: målsägandes möjligheter att faktiskt få ut viiken tillerkännes vittnen. Målsägande och
3189: skadestånd borde prövas även hos oss. Lik- vittnen borde äga samma rätt till ersättning
3190: väi måste man taga med i beräkningen, att ur allmänna medel.
3191: biand fångar finns ett stort antai arbets- Måisägande i egendomsbrott saknar dess-
3192: skygga individer, som inte kan tvingas till utom en viss förmän, i fall deras sak behand-
3193: skälig arbetsinkomst. För sådana fall har i las vid häradsrätt på landsbygden. I förord-
3194: Sveriges riksdag lagts fram förslag om att ningen av den 10 maj 1927 om reglemente
3195: en statlig skadeståndsfond borde upprättas för stadsfiskaler bestäms i 18 §, att dessa
3196: för medellösa måisägande, som fallit offer äro skyldiga att avgiftsfritt bistå målsägande
3197: för egendomsbrott. Medien till en sådan i brottmål som handiäggs vid rådhusrätt.
3198: fond kunde helt eller delvis erhållas genom Någon motsvarande bestämmelse förekommer
3199: att utnyttja allmänna böter. Även denna inte, då liknande mål drivs vid häradsrätt.
3200: möjlighet borde prövas hos oss. Särskilt med tanke på mindre bemedlade
3201: II,S. - Nordfors ym. 47
3202:
3203: målsägande i egendomsbrott borde Instruk- möjligheterna för mindre bemedlade
3204: tionen av den 28 november 1898 för krono- målsägande i egendomsbrott att få ut-
3205: länsmän revideras i överensstämmelse med dömd ersättning samt att tt"llerkänna
3206: ovannämnda reglemente för stadsfiskaler. dylika personer avgiftsfritt bistånd av
3207: Med hänvisning tili vad ovan sagts föreslår allmän åklagare vid häradsrätt, liksom
3208: vi vördsamt, att riksdagen ville besluta lhem- även ur allmänna medel ersättning
3209: ställa, för resekostnader och förlorad arbets-
3210: förtjänst enligt samma normer, som
3211: att regeringen skyndsamt måtte vid- tillämpas i fråga om vittnesarvode.
3212: taga åtgärder för att effektivisera
3213: Helsingfors den 5 februari 1960.
3214:
3215: Kurt Nordfors. Alwar Sundell.
3216: 48
3217: 11,8. - Toiv.al. N:o 9.
3218: Suomennos.
3219:
3220:
3221:
3222:
3223: Nordfors ym.: Vähävaraisten asianomistajien aseman paran-
3224: tamisesta.
3225:
3226:
3227: E d u s k u n n a ll e.
3228:
3229: Vuosittain sattuu tapauksia, joissa vähä- suusrikoksen uhreiksi. Sellaisen rahaston va-
3230: varaiset henkilöt petoksen, varkauden tai rat voitaisiin saada kokonaan tai osaksi käyt-
3231: muun vastaavanlaisen rikoksen johdosta me- tämällä siihen yleisiä sakkoja. Myös tätä mah-
3232: nettävät omaisuutta ja varoja. Vieläpä on dollisuutta tulisi meillä harkita.
3233: käynyt niinkin, että sellaiset vanhukset ovat Vähävaraisia asianomistajia varten perus-
3234: tällä tavoin joutuneet niin puille paljaille, tettu valtion vahingonkorvausrahasto voisi
3235: etteivät he enää ole voineet huolehtia itses- toimia siten, että valtio, sitten kun korvausta
3236: tään. Yleisen sosiaalihuollon tai sukulaisten on määrätty maksettavaksi sellaiselle henki-
3237: on ollut pakko ottaa heidät hoiviinsa. lölle, ottaisi hoitaakseen tämän vahingonkor-
3238: Petoksen ja varkauden uhreiksi joutuneet vausoikeuden. Valtion käytettävissä on pal-
3239: henkilöt elävät kuvitelmissa, että he voivat jon tehokkaammat perimismahdollisuudet
3240: saada menetyksensä korvatuksi sitten kun kuin yksityisillä kansalaisilla, milloin on ky-
3241: oikeus on tuominnut rikoksen tehneen kor- symys saamisten perimisesta vahingonkor-
3242: vaamaan vahingon. Todellisuudessa on rikok- vaukseen velvolliselta.
3243: sen uhreilla tavallisesti äärettömän vähäiset Vankilatyön tehostamista olisi pohdittava
3244: mahdollisuudet saada menettämästään takai- jo niitä suuria kustannuksia silmällä pitäen,
3245: sin jotakin mainittavaa. Tuomittu on tosin joita vankeinhoito aiheuttaa yhteiskunnalle.
3246: velvollinen luovuttamaan vankilassa suoritta- Vuotta 1959 koskevien ennakkotietojen mu-
3247: mastaan työstä saadusta ansiosta osan va- kaan olivat vankeinhoidon vaatimat menot
3248: hingonkorvaukseksi. Ansio on kuitenkin niin päivää kohti noin 5 miljoonaa markkaa.
3249: mitätöntä, ettei se riitä pitkäHekään takaisin- Omaisuusrikoksissa on vähävaraisten asian-
3250: maksuun. omistajien myös muissa suhteissa vaikeata
3251: Viimeksi pidetyssä kansainvälisessä van- puolustaa asiaansa. Todistajille maksettavasta
3252: keinhoitokongressissa Genevessä käsiteltiin korvauksesta 28 päivänä lokakuuta 1938 an-
3253: kysymystä, voitaisiinko mahdollisuuksia saada netussa laissa säädetään, että sellainen suo-
3254: vahingonkorvausta vangeilta parantaa siten, ritetaan valtion varoista. Määräys ei kuiten-
3255: että vankilatyötä tehostettaisiin ja ansio siten kaan koske sitä, joka asianomistajan ominai-
3256: saataisiin lähenemään vapailla työmarkki- suudessa on kutsuttu oikeuden istuntoon. Vä-
3257: noilla olevia normeja. hävaraisella henkilöllä, jonka on suoritettava
3258: Mahdollisuuksia parantaa tällä tavalla sellainen tehtävä sentakia, että hän on jou-
3259: asianomistajien mahdollisuuksia saada todella tunut varkauden tai petoksen uhriksi, ei ole
3260: vahingonkorvausta tulisi harkita myös meillä. mahdollisuutta vaatia samaa korvausta mat-
3261: Kuitenkin täytyy ottaa huomioon, että van- kakustannuksista ja menetetystä työajasta
3262: kien joukossa on suuri määrä työtä karttavia kuin mikä myönnetään todistajille. Asian-
3263: yksilöitä, joita ei voida pakottaa kohtuulli- omistajalla ja todistajilla tulisi olla sama
3264: seen työtuloon. Sellaisia tapauksia silmällä oikeus korvaukseen yleisistä varoista.
3265: pitäen on Ruotsin valtiopäivillä tehty ehdo- Asianomistajalta omaisuusrikoksissa puut-
3266: tus, jonka mukaan olisi perustettava valtion tuu sitä paitsi eräs etu, jos heidän asiansa
3267: vahingonkorvausrahasto varattornia asian- käsitellään kihlakunnanoikeudessa maaseu-
3268: omistajia varten, jotka ovat joutuneet omai- dulla. Kaupunginviskaalien ohjesäännöstä 10
3269: U,S. - Nordfors ym. 49
3270:
3271: päivänä toukokuuta 1927 annetun asetuk- että haZUtus ryhtyisi kiireellisesti
3272: sen 18 §: ssä määrätään, että nämä ovat vel- toimenpiteisiin vähävaraisten asian-
3273: vollisia maksutta avustamaan asi8.illomista- omistajien mahdollisuuksien tehostami-
3274: jia rikosasioissa, j·oita käsitellään raastu- seksi omaisuusrikoksissa saada tuo-
3275: vanoikeudessa. Mitään vastaavaa määräystä mittu korvaus sekä virallisen syyttä-
3276: ei ole siinä tapauksessa, että asiaa ajetaan jän antaman maksuttoman avun myön-
3277: kihlakunnanoikeudessa. Varsinkin ajatellen tämiseksi sellaisille henkilöille kihla-
3278: vähävaraisia asianomistajia omaisuusrikok- kunnanoikeudessa samoin kuin yleisistä
3279: sissa tulisi 28 päivänä marraskuuta 1898 an- varoista suoritettavan korvauksen mak-
3280: nettu kruununnimismiesten ohjesääntö tar- samiseksi matkakustannuksista ja me-
3281: kistaa kaupunginviskaalien edellä mainitun netetystä työajasta samojen ohjeiden
3282: ohjesäännön mukaisesti. mukaisesti, joita sovelletaan todista-
3283: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- janpalkkiossa.
3284: nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
3285: muksen,
3286: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
3287:
3288: Kurt Nordfors. Alwa.r Sundell.
3289:
3290:
3291:
3292:
3293: 7 E 74/60
3294: VALTIOPÄIVÄT
3295: 1960
3296:
3297: LIITTEET
3298: 111
3299:
3300: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY METSÄATTASEAN
3301: TOIMmN PERUSTAMISTA METSÄNTUOTTEITTEMME
3302: VIENNIN KANNALTA TÄRKEISIIN MAIHIN
3303: KOSKEVA TOIVOMUSALOITE
3304:
3305:
3306:
3307:
3308: HELSINKI 1960
3309: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
3310: 53
3311:
3312: III,l. - Toiv.a.l. N: o 10.
3313:
3314:
3315:
3316: Kyttä ym.: Metsäattasean toimien perustamisesta metsäntuot-
3317: teitrtemme viennin kannalta tärkeisiin maihin.
3318:
3319:
3320: E d u s k u n n a 11 e.
3321:
3322: Siitä huolimatta, että puu ja sen jalosteet vaikuttaa edelleen siihen, että vieJamaan on
3323: muodostavat meille elintärkeän viennin valta- pakko kiinteästi seurata markkinoiden yleisiä
3324: vasti suuremman osan, valtiovallan taholta muutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä
3325: ei ole kiinnitetty paljoakaan huomiota tämän ostajamaissa. Tästä tarvittaisiin asiantunte-
3326: vientimme osan kehittämiseen. Työllisyyden via viivytyksettä saatavia selvityksiä maa-
3327: edistämiseksi ja erityisesti työmarkkinoiUe hamme. Myös ammatillisen kehityksen edistä-
3328: varsin pian pyrkivien suurten ikäluokkien minen vaatii, että alan edustajil~e voidaan
3329: työn saannin turvaamiseksi toteutetaan ulkomailta käsin järjestää stipendiaatti- tai
3330: maassamme parhaillaan investointisuunnitel- harjoittelupaikkoja, joissa he voivat tutustua
3331: mia, joiden puitteissa maamme metsäteolli- olosuhteisiin ja saavutuksiin muualla maa-
3332: suus laajenee erittäin tuntuvasti. Tuotannon ilmassa.
3333: volyymin kasvu tulee olemaan vieläkin mer- Vaikka viejät ja heidän järjestönsä suorit-
3334: kittävämpi kuin oli 1930-luvulla. Toisaalta tavat yksityisten tuotteiden ja tavaramerk-
3335: myös kilpailijamaamme ja ostajamaat itsekin kien viennin edistämiseksi arvokasta työtä,
3336: kehittävät ja laajentavat omaa metsäteolli- niin edellä mainitut, puun ja sen jalosteiden
3337: suuttaan voimaperäisesti, ja siten kilpailu viennin kannalta elintärkeät yleisluonteiset
3338: markkinoista pysyy ankarana, mahdollisesti tehtävät eivät kuitenkaan tule sitä tietä hoi-
3339: entisestäänkin kiristyy. detuiksi. TäUaiset tehtävät kuuluvat luon-
3340: Näissä olosuhteissa on ilmeistä, että mikäli nostaan maamme ulkomaanedustukselle,
3341: haluamme käyttää laajentuvan tuotantomme jonka palvelukseen on välttämätöntä saada
3342: tehokkaasti hyväksi ja saada sen tuotteet tarpeellinen määrä metsä- ja puutalouden
3343: myös markkinoiduiksi, tämä voi tapahtua asiantuntijoita erityisinä metsäattaseoina.
3344: vain tehostamalla myynnin järjestelyjä ja Maamme kaupallisten etujen kannalta olisi
3345: puuntuotteiden mainontaa sekä kehittämäl'lä näet tärkeätä, että viennin kehittämiseen
3346: tuotteita ja niiden valmistusta. Siten olisi tähtäävät puheena olevat yleisluonteiset teh-
3347: tärkeätä kohdistaa ulkomaihin voimakas tävät keskitettäisiin tällaisille virallisen ase-
3348: yleisluonteinen propaganda metsä- ja puu- man saaville metsäattaseoille.
3349: taloutemme sekä näiden tuottamien vienti- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
3350: tavaroiden tunnetuksi tekemiseksi. Kotimaas- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3351: samme suoritettavan tutkimustyön lisäksi muksen,
3352: olisi niinikään tarpeen, että pystyttäisiin
3353: mahdollisimman tarkkaan käyttämään hy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3354: väksi myös ulkomailta saatava tietous ja tut- erityisten metsäattasean toimien pe-
3355: kimustoiminnan tulokset tekemällä paikan rustamiseksi metsäntuotteittemme
3356: päällä asiallisia havaintoja siellä kehitetyistä viennin kannalta tärkeisiin maihin ja
3357: uusista menetelmistä ja ilmenevistä uusista ottaisi tätä tarkoitusta varten vuoden
3358: tarpeista sekä antamalla niistä käyttökelpoi- 1961 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
3359: set selonteot kotimaahan. Ankara kilpailu tävän suuren määrärahan.
3360: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
3361:
3362: Harras Kyttä. Veikko Hyytiäinen.
3363: Erkki Tuuli. Armas Leinonen.
3364: VALTIOPÄIVÄT
3365: 1960
3366:
3367: LIITTEET
3368: IV
3369: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-,
3370: TOIVOMUS- JA RAHA-ASIA-ALOITTEET
3371:
3372:
3373:
3374:
3375: HELSINKI 1960
3376: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
3377: A.
3378: Virkamieseläkkeitä, verotusta, taloushallinnon uudelleen järjestelyä,
3379: poliisitointa, virastotalojen ja voimalaitosten rakentamista,
3380: puunjalostusteollisuutta ym. koskevia laki- ja
3381: toivomusaloitteita.
3382:
3383:
3384:
3385:
3386: 8 E 74/60
3387: 59
3388:
3389: IV,l. - Lak.al. N: o 10.
3390:
3391:
3392:
3393:
3394: Hostila ym.: Ehdotus laiksi virkamieseläkkeistä annetun lain
3395: muuttamisesta.
3396:
3397:
3398: Eduskunnalle.
3399:
3400: Valtion virkamieseläkkeistä 30 pa1vana 3 § : stä poistettaisiin sanat: ,mikäli tämä
3401: syyskuuta 1950 annetussa laissa on kohtuut- palvelus välittömästi liittyy valtion muuhun
3402: tomuutta siinä, että asevelvollisuusaika lue- palvelukseen". Säännös ei koske vain perus-
3403: taan eläkevuosiksi vain sellaisille, joilla se palkkaisen viran tai toimen haltijoita, vaan
3404: liittyy välittömästi muuhun valtion palveluk- kysymyksessä olevan lain 1 §: n 4 momentin
3405: seen, vieläpä niin, että se luetaan eläkevuo- nojalla myös ylimääräisiä toimenhaltijoita ja
3406: siksi niissäkin tapauksissa, jolloin asevelvolli- työntekijöitä.
3407: suus on suoritettu alle 21 vuoden iän. Kun Lain korjaamisella ei ole sanottavaa mer-
3408: valtion virkoihin tai töihin sijoittuu kymme- kitystä sellaisille virkamiehille, jotka ovat
3409: niä tuhansia kansalaisiamme myöhemmällä ottaneet jo nuorena elämäntehtäväkseen val-
3410: iällään ja kun asevelvollisuuden suorittami- tion palvelemisen ja jotka pysyvät terveinä
3411: nen on jokaiselle nuorelle miehelle pakollinen ja työkykyisinä eläkeikään asti. Sitä vastoin
3412: ja edelleen ikun jokainen asepalvelus on se merkitsee jotakin sellaisille, jotka joutuvat
3413: maallemme yhtä tarpeellinen ja samanarvoi- sairauden takia eroamaan kesken palvelus-
3414: nen, pitäisi se voida kaikkien kohdalta tun- vuosiensa ja erityisesti työntekijöille, joiden
3415: nustaa eläkkeeseen oikeuttavaksi valtion pal- työsuhde on katkeilevaa ja joille siis karttuu
3416: velukseksi. Näin ollen olisi virkamieseläk- eläkevuosia vähemmän. Näihin kuuluvat en-
3417: keistä annetun lain 3 §: ää korjattava. Siinä nenkaikkea työttömyystöiden työntekijät,
3418: nimittäin sanotaan muun muassa: ,Eläke- joista monille saattaa vähitellen karttua 63
3419: vuosina saa viran tai toimen haltija laskea vuotiaaksi tultuaan vaadittu 10 vuoden vä-
3420: hyväkseen myös sen ajan, minkä hän on ase- himmäismäärä eläkkeeseen oikeuttavia palve-
3421: velvollisena palvellut vakinaisessa väessä, lusvuosia.
3422: mikäli tämä palvelus välittömästi liittyy val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3423: tion muuhun palvelukseen, sekä sen ajan, nioittaen,
3424: min1kä hän sotll!tilan ai·kana on oHut sotapal-
3425: veluksessa .... " Asia tulisi korjatuksi, jos että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3426: van lakiehdotuksen:
3427:
3428:
3429: Laki
3430: virkamieseläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
3431: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virikamieseläkikeistä 30 päivänä syys-
3432: lkuuta 1950 annetun lain (4:5;9 /50) 3 §: n 1 momentti näin ikuuluvruksi:
3433: 3 §. tahi ylimääräisenä toimenhaltijana taikka
3434: Eläkevuosiksi, jotka viran tai toimen hal- hoitanut väliaikaisena tai sijaisena valtion
3435: tija saa laskea hyväkseen, luetaan aika, virkaa tai tointa tahi ylimääräistä tointa
3436: minkä hän, täytettyään kaksikymmentäyksi taikka muutoin ollut päätoimeksi katsotta-
3437: vuotta, on ollut valtion peruspalkkaisen tai vassa valtion palveluksessa tai sellaisessa val-
3438: sopimuspaikkaisen viran tai toimen haltijana tion työssä, jossa olon ajan työntekijä saa
3439: 60 IV,l. - Virkamieseläkkeet.
3440:
3441:
3442: lukea hyväkseen eläkkeeseen oikeuttavana hän sotatilan aikana on ollut sotapalveluk-
3443: palvelusaikana. Eläkevuosina saa viran tai sessa, samoin kuin sen ajan, minkä hän on
3444: toimen haltija laskea hyväkseen myös sen ollut lakkautuspalkalla.
3445: ajan, minkä hän on asevelvollisena palvellut
3446: vakinaisessa väessä, sekä sen ajan, minkä
3447:
3448: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1900.
3449:
3450: Sulo llostila.. Meeri Kal.avainen. Veikko Kokkola..
3451: Viljo Virtanen. Vilho Väyrynen. 0. Lindblom.
3452: Lyyli Aalto. Valto Käkelä. Veikko Helle.
3453: 61
3454:
3455: IV,2. - Lagmot. N: o 11.
3456:
3457:
3458:
3459:
3460: Ehrnrooth m.fl. ~ Förslag till lag angående ändring av lagen
3461: om inkomst- och förmögenhetskatt.
3462:
3463:
3464: T i 11 R i k s d a g e n.
3465:
3466: Trots flera ändringar av skattelagarna lägna hemställningsmotioner obehandlad i
3467: under de senaste åren, har strävandena att statsutskottet. Det torde vara fåfängt att
3468: åstadkomma en rättvis beskattning av de av regeringen vänta ett initiativ i denna
3469: gamla medborgarna ännu icke förverkligats. socialt viktiga fråga, trots att en reform av
3470: De korrigeringar av bestämmelserna, som efterlyst art icke skulle ha stor betydelse
3471: riksdagen vid olika tillfällen vidtagit, har med tanke på statens och kommunernas
3472: gällt detaljer såsom skatteskalor och avdrags skatteintäkter.
3473: belopp. Dessas justering har redan ned- Under sådana omständigheter framstår
3474: gången i penningvärdet påkallat. Riksdagen såsom den enda framkomliga vägen ett be-
3475: 'har däremot icke ens i princip tagit positiv slut om förhöjning av det enligt lag tillåtna
3476: ställning tili önskemålen om skattebefrielse s.k. älderdomsavdraget. Ä ven om skatte-
3477: för åldringar med anspråkslösa inkomster nämnden godkänner avdrag på grund av
3478: och tillgångar respektive lägre skatteskala nedsatt skattebetalningsförmåga, innebär
3479: för personer i hög ålder. detta sociala avdrag icke med tanke på
3480: Då frågan om befrielse från skatt respek- önskvärdheten av en rättvisare beskattning
3481: tive nedsatt skatt för åldringar redan på av dem, som uppnått en relativt sett hög
3482: grund av skattelagarnas tekniska uppbygg- ålder, att det egentliga ålderdomsavdraget
3483: nad icke kan tänkas leda till resultat på kan fastlåsas vid nuvarande belopp av 50 000
3484: basen av en lagmotion, 'har man varit hän- mark. Detta redan från början för låga
3485: visad till de möjligheter en hemställningsmo- belopp har icke höjt.s sedan ålderdomsav-
3486: tion erbjuder. En till 1958 års riksdag in- draget infördes genom lag 9. 12. 1955/491.
3487: lämnad hemställningsmotion (Hemst.mot. Ändå har penningvärdet under de förflutna
3488: N:o 76/1958) efterlyser av regeringen i fyra åren nedgått såsom partiprisindex'
3489: skyndsam ordning proposition med förslag stegring med 25 % anger. Det vore också
3490: till lag om sådana ändringar av lagstift- därför riktigt att nu höja ålderdomsavdraget.
3491: ningen angående stats- och kommunalbeskatt- Med stöd av vad som ovan anförts föreslå
3492: ningen att mindre bemedlade åldringar be- vi vördsamt,
3493: friaB från erläggande av skatt på grund
3494: av inkomst och förmögenhet. Denna motion att Riksdagen mål'te antaga föl-
3495: ligger i likhet med ett flertal andra ange- jande lagförslag:
3496:
3497:
3498:
3499: Lag
3500: angående ändring av lagen om inkomst- och förmögenhetsskatt.
3501: I enlighet med Riksdagens beslut skall 29 § 1 mom. 7 punkten lagen den 19 novem-
3502: ber 1943 om inkomst- ocl:t förmögenhetsskatt (888/43), sådan den lyder i lagen den 27
3503: januari 1958 (27/58), erhålla följande ändrade lydelse:
3504:
3505: 29 §. och 5 mom. sägs, må utöver vad i 25, 26 och
3506: Skattskyldig person, som under skatteåret 28 §§ är stadgat avdraga:
3507: varit bosatt i Finland, såsom i 7 § 2, 3, 4
3508: 62 IV,2. - Tulo- ja. oma.iauusverolaki.
3509:
3510:
3511: 7) då skattskyldig före skatteårets utgång Denna lag tillämpas första gången vid
3512: fyllt sextiofem år, etthundratusen mark; beskattningen för år 1960.
3513:
3514:
3515:
3516:
3517: Helsingfors den 2 februari 1960.
3518:
3519: Georg 0. Ehrnrooth. Bertel Lindh. Victor Procope.
3520: 63
3521: IV,2. - Lak.al. N':o 11.
3522: Suomennos.
3523:
3524:
3525:
3526: Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
3527: muuttamisesta.
3528:
3529:
3530: Eduskunnalle.
3531:
3532: Huolimatta verolakeihin viime vuosina musaloitteita, on käsittelemättä valtiovarain-
3533: tehdyistä useista muutoksista ei ole toteu- valiokunnassa. Lienee turhaa odottaa halli-
3534: tettu pyrkimyksiä saada aikaan vanhojen tukselta aloitetta tässä sosiaalisesti tärkeässä
3535: kansalaisten oikeudenmukainen verotus. Ne kysymyksessä, vaikka toivotun kaltaisella
3536: säännösten korjaukset, joihin eduskunta eri uudistuksella ei olisi suurta merkitystä val-
3537: yhteyksissä on ryhtynyt, ovat koskeneet yk- tion ja kuntien verotulojen kannalta.
3538: sityiskohtia, kuten veroasteikkoja ja vähen- Näissä olosuhteissa näyttää ainoalta mah-
3539: nysmääriä. Nämä tarkistukset ovat jo ra- dolliselta tieltä päätös lain mukaan sallitun
3540: hanarvon alenemisen takia olleet tarpeelli- ns. vanhuusvähennyksen korottamisesta.
3541: sia. Sitä vastoin eduskunta ei ole edes pe- Vaikka verolautakunta hyväksyy vähennyk-
3542: riaatteessa ottanut myönteistä asennetta toi- sen alentuneen veronmaksukyvyn johdosta,
3543: vomuksiin, jotka koskevat sellaisten vanhus- ei tämä sosiaalinen vähennys suhteellisen
3544: ten, joiden tulot ja varat ovat vaatimatto- korkeaan ikään ehtineiden oikeudenmukai-
3545: mat, verovapautta sekä vastaavasti alempaa semman verotuksen suotavuuden kannalta
3546: veroasteikkoa iäkkäille henkilöille. merkitse sitä, että varsinainen vanhuusavus-
3547: Kun kysymyksen vanhusten vapauttami- tus voidaan pitää nykyisessä määrässään ·
3548: sesta verosta sekä heidän verojensa alenta- 50 000 markassa. Tätä jo alunperin liian al-
3549: misesta ei voida verolakien teknillisen ra- haista määrää ei ole korotettu sen jälkeen
3550: kenteen johdosta ajatella johtavan tulokseen kun vanhuusvähennys otettiin käytäntöön
3551: lakialoitteen pohjalla, on turvauduttu toivo- 9. 12. 1955/491 annetulla lailla. Kuitenkin
3552: musaloitteen tarjoamiin mahdollisuuksiin. rahanarvo on kuluneina neljänä vuotena
3553: Eräässä vuoden 1958 valtiopäivillä jätetyssä alentunut, kuten tukkulhintaindeksin nousu
3554: toivomusaloitteessa (toiv.al. n:o 76/1958) toi- 25 %: lla osoittaa. Myös sen vuoksi olisi oi-
3555: votaan hallitukselta kiireellistä esitystä val- kein nyt korottaa vanhuusvähennystä.
3556: tion- ja kunnallisverotusta koskevan lainsää- Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan,
3557: dännön muuttamisesta siten, että vähävarai-
3558: set vanhukset vapautetaan suorittamasta ve- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3559: roa tulon ja omaisuuden perusteella. Tämä van lakiehdotuksen:
3560: aloite, kuten joukko muita tärkeitä toivo-
3561:
3562:
3563:
3564: Laki
3565: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
3566: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
3567: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 29 § :n 1 momentin 7 kohta sellaisena kuin se on 27
3568: päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (27/58) seuraavasti:
3569: 29 §.
3570: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna säksi, mitä 25, 26 ja 28 §: ssä. on säädetty,
3571: on asunut Suomessa, niinkuin 7 §: n 2, 3, 4 vähentää:
3572: ja 5 momentissa sanotaan, saakoon sen Ii-
3573: 64 IV,2. - Tulo- ja. oma.isuusverola.ki.
3574:
3575:
3576: 7) milloin verovelvollinen ennen verovuo- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
3577: den päättymistä on täyttänyt kuusikym- vuodelta 1960 toimitettavassa tulo- ja omai-
3578: mentäviisi vuotta, satatuhatta markkaa; suusverotuksessa.
3579:
3580:
3581:
3582:
3583: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960.
3584:
3585: Georg C. Ehrnrooth. Bertel Lindh. Victor Procope.
3586: 6&
3587:
3588: IV,3. - La.k.a.l. N: o 12.
3589:
3590:
3591:
3592:
3593: Kyttä. ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta-
3594: misesta.
3595:
3596:
3597: Eduskunnalle.
3598:
3599: Viime vuosina ovat sellaiset keskinäiset taksoituksessa - kun ~erotuslaki vielä ei
3600: kiinteistöosakeyhtiöt, joiden osakkeet tuotta- ollut voimassa - kielteisesti, on samaan tu-
3601: vat omistajalleen oikeuden hallita tiettyä lokseen päästy harkintataksoituksin, lisää-
3602: huoneistoa tai pinta-alaa yhtiön omistamasta mällä harkinnan mukaan yhtiön tuloon suun-
3603: ra!kennuksesta, mutta jotka kuitenkaan eivät nilleen sama määrä. Kun harkintataksoi-
3604: ole asunto-osakeyhtiöitä lähinnä siitä syystä, tusta tällaisissa muuten milteipä ilman tuloja
3605: että rakennuksen lattiapinta-alasta yli puolet olevissa yhtiöissä on ollut hyvinkin helppo
3606: on muita kuin asuinhuoneistoja, joutuneet soveltaa, on erityisesti kunnallistaksoituksesta
3607: ainakin Helsingissä sekä tulo- ja omaisuus- muodostunut erittäin ankara ja näitä yh-
3608: että kunnallisverotuksessa yhtiön todellisen tiöitä suuresti rasittava menettely.
3609: veronmaksukyvyn suuresti ylittävän verotuk- Kun osakkaiden tällä tavoin saamaksi kat-
3610: sen kohteiksi. Siten on valtion tuloverotuk- sottu etu ei ole ollut varsinaista asunto-etua,
3611: sessa saatettu yhtiön tuloon lisätä sen edun vaan liikehuoneistoetua, jollaiselle ei ole
3612: arvo, minkä osakkeenomistajat ovat saaneet määrätty mitään yleisiä verotusarvoja, on
3613: hallitessaan yhtiön omistamassa rakennuk- käypä vuokra voitu arvioida esim. sen kor-
3614: sessa sijaitsevia huoneistoja käypää vuokraa keimman vuokran mukaan, minkä joku sa-
3615: alemmasta vastikkeesta. Tällaista verotusta- man talon osakkeenomistaja on saanut vuok-
3616: paa. on perusteltu sillä, että se osakkaiden ratessaan huoneiston yhtiön ulkopuoliselle.
3617: asunto- tai Iiikehuoneistoetu, jonka he huo- Tämä taas on vaikuttanut omaisuusverotuk-
3618: neiston hallintaan oikeuttavat osakkeet han- sessa kiinteistön näennäistä tuottoarvoa ko-
3619: kittuaan ovat yhtiöstä saaneet, on sellaista rottavasti ja omaisuusveroa nostavasti. Edel-
3620: osingonluontoista yhtiön osakkaalleen jaka- leen on menettelyllä ollut vaikutusta yhtiön
3621: maa etua, joka on ka!ksinkertaisen verotuk- osakkaiden omaisuusverotukseen osakkeiden
3622: sen alaista ja näin ollen tulo- ja omaisuus- verotusarvon kohotessa. Menettely kokonai-
3623: verolain 30 § : n (vuoden 1960 alusta alkaen suudessaan on siis muodostunut eräänlaiseksi
3624: verotuslain 57 § :n) nojalla lisättävissä yh- ,ketjureaktioksi", joka kaikilta puolin ahdis-
3625: tiön tuloon. Lisäperusteluksi on vielä saa- taa yhtiöiden olemassaoloa.
3626: tettu esittää se, että tulo- ja omaisuusvero- Tällainen verolain tarkoituksesta ja kak-
3627: lain 24 §: n 5 kohta verrattuna tulo- ja omai- sinkertaisen verotuksen todellisesta käyttö-
3628: suusveroasetuksen 14 §:ään vapauttaa vain alasta piittaamaton, yksityisen, toisia tarkoi-
3629: asunto-osakeyhtiön, mutta ei tällaista kiin- tuksia varten säädetyn lainkohdan sovelta-
3630: teistöosakeyhtiötä, asuntoedun kaksinkertai- minen on saattanut keskinäisten kiinteistö-
3631: sesta verotuksesta. yhtiöiden aseman täysin kestä;mättömäksi.
3632: Kunnallisverotuksessa taas on menettely Onhan luonnollista, että voittoa tavoittele-
3633: ollut osittain samanlainen. On katsottu, että mattoman ja tuottamattoman yhtiön taloudel-
3634: tulo- ja omaisuusverolain 30 § : n analoginen linen tila ei kestä sitä, että sille vuodesta
3635: soveltaminen olisi mahdollista myös kunnal- toiseen sälytetään sen todellisesta tuloksesta
3636: listaksoituksessa ja toimitettu sen mukainen täysin riippumaton korkea verotaakka.
3637: lisäys taksoitettavaan tuloon. Koska korkeam- Tulo- ja omaisuusverolain 30 § : ää, samoin
3638: mat muutoksenhakuasteet kuitenkin ovat suh- kuin tämän vuoden alusta voimaan tulleen
3639: tautuneet tällaiseen menettelyyn kunnallis- verotuslain 57 § : ää voidaan lain tarkoituksen
3640: 9 E 74/60
3641: 66 IV,3. - Tulo- ja omaiSI1118VerOla.ld.
3642:
3643:
3644: mukaan soveltaa vain siinä tapauksessa, että missään tapauksessa saa olla keino, jolla kak-
3645: kaksinkertaisen verotuksen periaatteita on sinkertainen verotus voitaisiin käytännössä
3646: pyritty kiertämään siten, että yhtiö on sa- toteuttaa silloinkin, kun muita lainsäännok-
3647: lannut osingonjakonsa johonkin muuhun siä ei ole lupa soveltaa. Nyt ei sitä paitsi ole
3648: näennäiseen muotoon. Muuhun kuin tällai- lainkaan kysymys siitä, että kiinteistöstä
3649: seen salattuun osingonjakoon sitä ei voida so- saatu tulo olisi jäänyt pienemmäksi kuin
3650: veltaa, ja poikkeusperiaatteen sisältävänä muiden samanlaisten kiinteistöjen antama
3651: säännöksenä sitä on joka tapauksessa tulkit- tulo. KoSka kaikki kiinteistöosakeyhtiöt ovat
3652: tava suppeasti. samanlaisia tuloa tuottamattornia tai aivan
3653: Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden huoneisto- vähätuloisia, eivät ne muodosta mitään poik-
3654: edun suhteen taas kysymys ei ole lainkaan keusta, vaan säännönmukaisen tilanteen,
3655: mistään osingonjaosta, ei avoimesta eikä sa- jossa harkintataksoitus ei voine tulla kysy-
3656: latusta. Tällaisten yhtiöiden tarkoituksena mykseen.
3657: ei ylimalkaan ole lainkaan voiton saavutta- Muutamat kuvaavat esimerkit puhunevat
3658: minen eikä osingon jrukaminen, vaan pysy- myöskin puolestaan verorasituksen huimasta
3659: vän hallintaoikeuden antaminen osakkaille kohtuuttomuudesta. Niinpä voidaan esimerk-
3660: huoneistotiloihin. Tämä merrkitsee toisaalta kinä mainita, että eräälle helsinkiläiselle kiin-
3661: taas sitä, että yhtiön perimä yhtiövastike ei teistöosakeyhtiölle, joka ei tilinpäätaksensä
3662: saa olla suurempi :kuin mikä peittää yhtiön mukaan olisi joutunut lainkaan verotetukai
3663: menot. Kun näiden osakeyhtiöiden tarkoi- tuloistaan, määräsi verolautakunta eräänä
3664: tuksena kerran ei ole voiton saavuttaminen, vuonna tuloveroa 3 193 900 markkaa, koska
3665: ei tavallisten osakeyhtiöiden verotusperiaat- tulo- ja omaisuusverolain 30 § : n mukaisesti
3666: teita eli siis erityisesti mainittuja lainkohtia sen tuloihin lisättiin osakkaiden saaman huo-
3667: voida ajatella sovellettava:ksi. neistoedun arvona 8 405 050 markkaa. Eräänä
3668: Vielä selvempänä näkyy tällaisen verotus- toisena vuotena taas saman yhtiön kunnallis-
3669: tavan kohtuuttomuus, kun todetaan, että ta- verotuksessa taksoitettavaan tuloon oli lisätty
3670: valliset osakeyhtiöt voivat välttyä osinkotulo- 11000 000 markkaa tulo- ja omaisuusverolain
3671: jen kaksinkertaiselta verottamiselta olemalla 30 § : n analogisen soveltamisen nojalla. Mai-
3672: jakamatta osinkoa. Keskinäisellä kiinteistö- nittakoon, että yhtiön tekemän valituksen
3673: yhtiöllä taas tätä mahdollisuutta ei lainkaan johdosta tutkijalautakunta ja lääninoikeus
3674: ole, vaan ne joutuisivat aina, jos tulo- ja olivat pysyttäneet taksoituksen tältä osin,
3675: omaisuusverolain 30 §: ää (tai verotuslain mutta Korkein hallinto-oikeus taas on viime
3676: 57 §: ää) sovellettaisiin, sen alaisuuteen, vuonna valituksen tutkiessaan katsonut, ettei
3677: vaikka niillä itse asiassa ei ole ollut lainkaan tulo- ja omaisuusverolain 30 § : n analogiseen
3678: sellaisia tuloja, jotka ylittäisivät menojen soveltamiseen ollut oikeutta kunnallistaksoi-
3679: määrän. Ainoa keino välttää tämä verotus- tuksessa. Sen sijaan Korkein hallinto-oikeus
3680: tapa ja mainittujen lainkohtien soveltaminen on katsonut, että yhtiön tulojen vähyyden
3681: olisi siis se, että yhtiö vuodesta toiseen pe- vuoksi harkintataksoitus olisi luvallinen,
3682: risi osakkailtaan käyvän vuokratason mukai- minikä vuoksi se määräsi harrkintataksoituk-
3683: sen vastikk:een jakamatta vuotuista voittoa sin yhtiölle hieman pienemmän määrän vero-
3684: !kuitenkaan osinkona, jolloin se tietenkin taas äyrejä kuin mitä ta:ksoituslautakunta oli vah-
3685: maksaisi veroa näistä tuloistaan. Tällainen vistanut.
3686: menettely taas olisi kuitenkin yhtiövastikkeen Seurauksena tällaisesta verotusmenettelystä
3687: ja koko yhtiön luonteen vastaista ja käytän- olisi siis se, että keskinäiset kiinteistöosake-
3688: nössä helposti käsitettävästä syystä tietenkin yhtiöt eivät käytännöllisesti katsoen missään
3689: mahdotonta. olosuhteissa voisi välttää osakkaiden huoneis-
3690: Myös kunnallisverotuksessa on samanlaista toedun verottamista yhtiön tulona. Tämä
3691: menettelyä, oli kyseessä sitten tulo- ja omai- taas johtaisi muutrumassa vuodessa siihen,
3692: suusverolain 30 § : n analoginen soveltaminen, että koko :käytännöllinen kiinteistöyhtiö-
3693: verotuslain 57 § : n soveltaminen tai harkin- instituutti olisi kuolemaantuomittu, mai-
3694: tataksoitus, pidettävä ehdottomasti vääränä. nitunlainen verotus kun kirjaimellisesti
3695: Muihin menettelytapoihin kuin harkintatak- tappaisi kaikki nämä yhtiöt. Se olisi
3696: soitukseen nähden on tilanne vastaavasti kuiteDJkin erittäin valitettavaa, sillä kes-
3697: sama kuin edellä. Harkintataksoitus taas ei kinäinen kiinteistöosakeyhtiö on muodos-
3698: IV,S. - Kyttä. ym. 67
3699:
3700: tunut suorastaan ainoaksi käytännölliseksi Erityisesti pienyritysten mahdollisuuksiin ra-
3701: mtkaisuksi sellaisissa tapauksissa, joissa kentaa yhdessä toisten kanssa elinkeinotar-
3702: useat yrittäjät haluavat yhteisvoimin ~ra koituksiin ra:kennuksia muodostaa edellä ku-
3703: kentaa elinkeinotoimintaa palvelevan yh- vattu verotusmenettely suorastaan kohtalok-
3704: teisen liiketalon, heidän kuitenkaan yk- kaan esteen.
3705: sin pystymättä siihen. Siten ovat lukuisat Edellä sa:notun perusteella ehdotamme,
3706: yrittäjien yhteenliittymien rakentamat pien-
3707: teollisuustalot, konttoritalot, ostoskeskukset että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3708: ym. juuri tällaisten keskinäisten kiinteistö- van lakiehdotuksen:
3709: osakeyhtiöiden rakennuttamia ja omistamia.
3710:
3711:
3712:
3713: Laki
3714: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
3715: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 a:nne-
3716: tun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 § :ää lisäämällä siihen näin kuuluva 5 a)
3717: kohta:
3718: 24 §. 5 a) kiinteistön omistavalle yhtiölle tai
3719: Tuloksi ei katsota: osuuskunnalle sitä etua, josta osakas tai jä-
3720: sen on erikseen verovelvollinen.
3721:
3722:
3723: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
3724:
3725: Harras Kyttä. Veikko Hyytiäinen.
3726: 68
3727:
3728: IV,4. - La.k.al. N:o 13.
3729:
3730:
3731:
3732:
3733: Kyttä ym.: Ehdotus laiksi tu.lo- ja omaisuusverolain muut-
3734: tamisesta.
3735:
3736:
3737: Eduskunnalle.
3738:
3739: Yhtiömuotoisten yritysten kaksinkertainen hankkimiseen. On kuitenkin muitakin pii-
3740: verotus tuntuu haitallisena ja talouselämän rejä, jotka syystä tai toisesta antavat etu-
3741: kehitystä jarruttavana tekijänä monilla sijan vuokra-asunnoille. Vuokra-asuntoja
3742: aloilla. Myöskin asumiskustannuksia korot- tullaan siis jatkuvasti tarvitsemaan jokai-
3743: tavana tekijänä sillä on tuntuva vaikutus, sessa yhteiskunnassa. Tämä on otettava huo-
3744: joka on sitäkin kielteisempi kun tiedetään, mioon myös veropolitiikassa ja tällöin ei
3745: että asumiskustannukset JO muutenkin muo- olisi vain tyydyttävä edistämään vuokra-
3746: dostavat meillä suhteettoman suuren osan asuntojen tuotantoa, kuten meillä on tehty,
3747: varsinkin vähävaraisten perheiden välttä- vaan myöskin huolehtimaan siitä, että ole-
3748: mättämistä kulutusmenoista. massa oleva vuokra-asuntokanta saadaan säi-
3749: Varsinaisissa asunto-osakeyhtiöissä ja vas- lymään.
3750: taavissa, joissa yhtiön omistamat huoneistot Vuokratalojen epätarkoituksenmukaisella
3751: ovat pääasiassa yhtiön osakkaiden omassa verotuksella on välittömänä vaikutuksenaan
3752: käytössä asuntoina, on kaksinkertaisen vero- vuokratason jatkuva nousupyrkimys. Vero-
3753: tuksen vaikutusta omaisuusveron osalta py- jen nousu synnyttää vuokrankorotustarpeen
3754: ritty lieventämään siten, että eduskunta on ja vuokrien nousu taas puolestaan uuden
3755: vuosina 1958 ja 1959 hyväksynyt väliaikaisen verojen nousun, mikä omaisuusveron osalta
3756: muutoksen tulo- ja omaisuusverolain 50 vielä kahdentuu. Viime aikoina on raken-
3757: § : ään (50 b §), jonka mukaan yhtiöissä, nettu yhtiömuotoisia vuokrataloja myöskin
3758: joissa vähintään 25 % yhtiön kiinteistössä ns. yleishyödyllisen - tällä erää vielä vero-
3759: olevista huoneistoista on osakkaiden omassa vapaan asuntotuotannon puitteissa. Myös
3760: käytössä asuntoina, omaisuusveroa on alen- nämä puolikunnalliset ja kunnallisetkin
3761: nettava yhtä monella prosentilla. Vielä pai- vuokrataloyhtiöt joutuvat kannattavaisuu-
3762: navammilla perusteilla tämä sama periaate tensa säilyttämiseksi verovapausajan päätyt-
3763: olisi ulotettava koskemaan myöskin yhtiö- tyä korottamaan neliövuokriaan useilla kym-
3764: muotoisia vuokrataloja, joiden määrä vii- menillä markoilla, ellei verotuksesta annet-
3765: meisten 10 vuoden kuluessa on arvelutta- tuja säännöksiä muuteta.
3766: vasti vähentynyt kaksinkertaisen verotuksen Edellä selostetun asuntopoliittisesti arve-
3767: ja sen lisäksi sovelletun vuokrasäännöstelyn luttavan kehityksen välttämiseksi olisi aina-
3768: johdosta. Niinpä esim. Helsingin, alunperin kin nykyiset asuntoyhtiöiden ja vastaavien
3769: n. 1500 kerrostaloa käsittävästä, yhtiömuo- kaksinkertaisen verotuksen lieventämistä kos-
3770: toisesta vuokratalokannasta on enää parisen- kevat säännökset saatettava pysyvälle kan-
3771: sataa jäljellä. Muut on kannattamattomina nalle ja ulotettava käsittämään myöskin täl-
3772: ,palstotettu" ja myyty osakkeiksi tai pu- laisten yhtiöitten kiinteistöissä olevat vuok-
3773: retut. Tämä on luonnollisestikin ollut omiaan ralle annetut osakehuoneistot.
3774: vaikeuttamaan vuokra-asuntotilannetta, mistä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
3775: ovat joutuneet kärsimään lähinnä sellaiset
3776: vähävaraiset piirit, joilla ei varojen puut- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3777: teessa ole mahdollisuuksia oman asunnon van lakiehdotuksen:
3778: IV,4.- Kyttä. ym. 69
3779:
3780:
3781: Laki
3782: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
3783: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annettuun
3784: tulo- ja omaisuusverolakiin näin kuuluva 50 b § :
3785:
3786: 50 b §. päättyessä asuinhuoneistoina käytössä enem-
3787: Asunto-osakeyhtiön, asunto-osuuskunnan män kuin neljäsosa, omaisuuden perusteella
3788: tai asunto-osakeyhtiöistä 5 päivänä helmi- 50 § : n mukaan suoritettavaa veroa on alen-
3789: kuuta 1926 annetun lain (30/26) 25 § :ssä nettava yhtä monella prosentilla kuin asuin-
3790: tarkoitetun osakeyhtiön, jonka omistaman huoneistoina käytössä olevien huoneistojen
3791: rakennuksen tai rakennusryhmän kaikkien pinta-ala on rakennuksen tai rakennusryh-
3792: huoneistojen pinta-alasta oli verovuoden män kaikkien huoneistojen pinta-alasta.
3793:
3794: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
3795:
3796: Harras Kyttä.. Veikko Hyytiäinen. Veikko Kokkola..
3797: 70
3798:
3799: IV,5. - Lak.al N: o 14.
3800:
3801:
3802:
3803: Procope ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
3804: tamisesta.
3805:
3806: Eduskunnalle.
3807: Kaksinkertaisen verotuksen vaikutus, joka taan tavallisiksi asuntoyhtiöiksi, olisi kiireel-
3808: tuntuu raskaana monilla talouselämän aloilla, lisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla asu-
3809: esiintyy erittäin tuntuvana asuinkiinteistöjen miskustannuksiin kohottavasti vaikuttavaa ja
3810: verotuksessa. Se on siis omiaan tuntuvasti ilmeisesti ilman lainsäätäjän varsinaista tar-
3811: kohottamaan asumiskustannuksia. Asunto on koitusta syntynyttä asuntojen kaksinkertaista
3812: eräs normaalin yhteiskuntaelämän perusedel- verotusta pyrittäisiin lieventämään.
3813: lytyksiä, mutta yksilön mahdollisuudet kus- Kaksinkertainen tai paremminkin sanot-
3814: tantaa itselleen ja perheelleen kohtuulliset tuna moninkertainen verotus ilmenee asunto-
3815: vaatimukset tyydyttävä asunto ovat rajoite- yhtiöissä seuraavasti: yhtiö maksaa omista-
3816: tut. Kun asumiskustannukset meidän maas- mastaan kiinteistöstä varsin raskaan omai-
3817: samme ankaran ilmaston, korkean korkokan- suusveron, joka on sitä tuntuvampi, mitä
3818: nan sekä lainojen suhteellisen lyhyiden kuo- enemmän yhtiöllä on omia tuloja yhtiön
3819: letusaikojen takia ovat korkeat, ei niitä enää omistamista liike- tai asuinhuoneistoista; li-
3820: verotuksella olisi lisättävä. Päinvastoin olisi säksi yhtiö maksaa tuloistaan saman veron,
3821: veropolitiikassakin pyrittävä sellaisiin ratkai- mikä on yleensä vahvistettu osakeyhtiöille.
3822: suihin, jotka vaikuttavat alentavasti asumis- Yhtiön osakkeenomistajat suorittavat osak-
3823: kustannuksiin ja samalla kohentavasti myös keistaan omaisuusveron, jonka kokonaismäärä
3824: asumistasoon, johon nähden meillä on vielä vastaa suunnilleen yhtiön maksamaa omai-
3825: paljon toivomisen varaa. suusveroa ja mikäli yhtiön .asema on niin
3826: Viime vuosina lainsäätäjä onkin pyrkinyt hyvä, että osakkeenomistajan maksama yh-
3827: vaikuttamaan asumistasoon ja asumiskustan- tiövuokra on alle verolautakunnan vahvista-
3828: nuksiin sekä asuntojen tuotannon kiihottami- man ,käyvän vuokratason", joutuu osakas
3829: seen myöskin veropoliittisin keinoin. Tässä vielä maksamaan veroa näin syntyneestä
3830: suhteessa mainittakoon nimenomaan asunto- ,asuntoedusta", mikä itse asiassa on kolmas
3831: tuotannon verohuojennuslait, joiden perus- muoto tähän huoneistoon kohdistuvaa omai-
3832: teella tietyt vaatimukset täyttävä asuntotuo- suusveroa. Vaikka kaksinkertainen verotus
3833: tanto on vapaa sekä tulo- että omaisuusve- monilla muillakin talouselämän aloilla on
3834: rosta. Nämä lait ovat kuitenkin voimassa tuntuva ja haitallinen, se asuntoihimme koh-
3835: kuhunkin rakennusyritykseen nähden vain distuvana tuntuu sitäkin kohtuuttomammalta
3836: 10 vuotta, joten verovapausajan päätyttyä ja epätarkoituksenmukaisemmalta, puhumat-
3837: kaksinkertainen verotus tulee koko painol- takaan siitä, että raskas asuntoverotus jo si-
3838: laan rasittamaan myöskin näitä kiinteistöjä, nänsä on ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen
3839: olivatpa ne sitten puhtaita asuntoyhtiöitä tai asuntopoliittisten periaatteitten ja asuntonor-
3840: yksityisen ja yleishyödyllisen asuntotuotan- mien kanssa.
3841: non aikaansaamia vuokrataloja. Edellä sanottuun viitaten ja vielä erityi-
3842: Toisaalta on todettava, että raskas kaksin- sesti korostaen, että asuntoverotuksella on
3843: kertainen verotus on jo päässyt tuhoisasti asuntopoliittisesti täsmälleen päinvastainen
3844: harventamaan käytettävissä olevaa vuokra- vaikutus kuin mihin eduskunta on pyrkinYt
3845: asuntokantaa ja siten vaikeuttamaan asunto- hyväksyessään voimassa olevat asuntotuotan-
3846: tilannetta, ja tästä joutuvat kärsimään lähinnä non veronhuojennuslait, esitämme,
3847: vähävaraiset piirit. Kun on pelättävissä, että
3848: epätarkoituksenmukaisen verotuksen vaiku- että Eduskunta eräiden asuntotuo-
3849: tuksesta myöskin uudet vuokratalot joutuvat tantoyhteisöjen kaksinkertaisen vero-
3850: vaikeuksiin, joten on olemassa vaara, että nä- tuksen lieventämiseksi hyväksyisi seu-
3851: mäkin aikanaan kannattamattomina muute- raavan lakiesityksen:
3852: IV,5.- Procop6 ym. 71
3853:
3854: Laki
3855: tulo- ja omaisuusverola.i.n muuttamisesta.
3856: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
3857: tulo- ja omaisuusverolain 35 §: n 1 kohta, sellaisena kuin se on 6 päivänä kesäkuuta 1957
3858: (214/57) annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
3859: 35 §. Milloin valtiovarainministeriö tai verolau-
3860: Jäljempänä mainittava omaisuus arvioi- takunta on vahvistanut arvon arvopapereille,
3861: daan seuraavien perusteiden mukaan: jotka oikeuttavat asuinhuoneiston hallintaan
3862: 1) Kotimaisille obligatioille ja sellaisten asunto-osakeyhtiöissä, asunto-osuuskunnassa
3863: osakeyhtiöiden, lukuun ottamatta asunto- tai asunto-osakeyhtiöistä ·5 päivänä helmi-
3864: osakeyhtiöitä, osakkaille, joiden osakepää- kuuta 1926 annetun lain (30/26) 25 §:ssä
3865: oma verovuotta edeltäneen kalenterivuoden tarkoitetussa osakeyhtiössä, jonka omista-
3866: päättyessä on ollut vähintään viisi miljoonaa massa rakennuksessa asuinhuoneistojen pinta-
3867: markkaa, niin myös osakkeille ja muille arvo- ala on vähintään 70 prosenttia rakennuksen
3868: papereille, joihin nähden valtiovarainminis- huoneistojen kokonaispinta-alasta, on näiden
3869: teriö katsoo sen tarpeelliseksi, otetaan val- arvopapereiden arvot veroa vahvistettaessa
3870: tiovarainministeriön vahvistama arvo. Ellei huomioitava puoleen määrään.
3871: valtiovarainministeriö ole arvopaperin arvoa
3872: vahvistanut, määrää sen verolautakunta ve-
3873: rotusta toimitettaessa.
3874:
3875: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960.
3876:
3877: Victor Procope. Urho Kähönen. Veikko Hyytiäinen.
3878: Erkld Tuuli. Erkld Hara. Veikko Kokkola.
3879: 72
3880:
3881: IV,6. - Lak.al. N: o 15.
3882:
3883:
3884: Ha.ra. ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 43 §: n
3885: väliaikaisesta muuttamisesta.
3886:
3887: Eduskunnalle.
3888:
3889: Marraskuun 20 päivänä 1959 annettiin sisältyy kolmenkymmenentuhannen markan
3890: laki tulo- ja omaisuusverolain eräitten pykä- määriä.
3891: lien väliaikaisesta muuttamisesta sovelletta- Tällä lainkohdalla on pyritty keventämään
3892: viksi vuoden 1960 tulojen ja omaisuuden pe- pienimpien yhteisöjen verorasitusta myöntä-
3893: rusteella toimitettavassa verotuksessa. Tällöin mällä niille erityinen tulon ja omaisuuden
3894: muun ohella tulo- ja omaisuusverolain 43 § : n vähennys, koska suhteellinen verotustapa
3895: 1 momentti muutettiin kuulumaan siten, muuten huomattavasti rasittaisi niitä. Kun
3896: että jos tulo- ja omaisuusverolaissa sanotun tämä kevennys on ollut alunperinkin suhteet-
3897: pykälän edellä säädettyjen vähennysten jäl- toman pieni ja kun lisäksi rahanarvon alene-
3898: keen kotimaisen osakeyhtiön, osuuskunnan, minen on sitä edelleen pienentänyt ja kun
3899: yhdistyksen, laitoksen, säätiön tai muun yh- lisäksi uusien työtilaisuuksien muodostuminen
3900: teisön tulo on alle seitsemänsadantuhannen ratkaisevasti riippuu pienten yhteisöjen vero-
3901: markan tai omaisuus alle kolmen miljoonan tuksesta, ei sanottu erityinen tulon ja omai-
3902: markan, luetaan edellisessä tapauksessa ve- suuden vähennys ole tuottanut pienimmille
3903: rotettavaksi tuloksi ainoastaan yhtä monta yhteisöille sitä etua, jota lainkohdalla on tar-
3904: täyttä prosenttia yhteisön tulosta, kuin sii- koitettu, ja olisi sitä etua sen vuoksi huomat-
3905: hen sisältyy seitsemäntuhannen markan mää- tavasti lisättävä.
3906: riä, ja jälkimmäisessä tapauksessa verotetta- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3907: vaksi omaisuudeksi yhtä monta täyttä pro-
3908: senttia yhteisön omaisuudesta, kuin siihen että Eduskunta hyväksyisi settraa-
3909: van lakiehdotuksen:
3910:
3911: Laki
3912: tulo- ja omaisuusverola.in 43 §:n väliaikaisesta muuttamisesta.
3913: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
3914: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 43 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on
3915: 20 päivänä marraskuuta 1959 annetussa laissa (410/59), seuraavasti:
3916: 43 §. toistatuhannen markan määriä, ja jälkimmäi-
3917: Jos edellä tässä laissa säädettyjen vähen- sessä tapauksessa verotettavaksi omaisuudeksi
3918: nysten jälkeen kotimaisen osakeyhtiön, osuus- yhtä monta täyttä prosenttia yhteisön omai-
3919: kunnan, yhdistyksen, laitoksen, säätiön tai suudesta, kuin siihen sisältyy kuudenkymme-
3920: muun yhteisön tulo on alle yhden miljoonan nentuhannen markan määriä.
3921: neljänsadantuhannen markan tai omaisuus
3922: alle kuuden miljoonan markan, luetaan edel- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1960 tulo-
3923: lisessä tapauksessa verotettavaksi tuloksi jen ja omaisuuden perusteella toimitettavassa
3924: ainoastaan yhtä monta täyttä prosenttia yh- verotuksessa.
3925: teisön tulosta, kuin siihen sisältyy neljän-
3926:
3927: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
3928:
3929: Erkki Hara. Toivo Hietala.
3930: Jaakko Kemppainen. Mikko Asunta.
3931: Veikko Hyytiäinen. Juha Rihtniemi.
3932: Erkki Leikola. Väinö E. Nieminen.
3933: Urho Saariaho. Jussi Saukkonen.
3934: 73
3935:
3936: IV,7. - Lak.al. N:o 16.
3937:
3938:
3939:
3940:
3941: Ha.ra. ym..: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 48 §:n
3942: väliaikaisesta muuttamisesta.
3943:
3944:
3945:
3946: E d u s k u n n a II e.
3947:
3948: Nykyinen tuloveroasteikko on ollut voi- ei saada ennen kuin tuloveroasteikot saadaan
3949: massa valtion tulo- ja omaisuusverotuksessa nykyistä lievemmiksi.
3950: vuoden 1958 alusta alkaen. Kun rahan arvo Vuosina 1958, 1959 ja 1960 tapahtuneiden
3951: on syksyn 1957 jälkeen, jolloin eduskunta palkkojen korotusten ansiosta ovat valtion
3952: nykyiset asteikot ensi kertaa vahvisti, alen- verotulot fyysillisten henkilöiden osalta nous-
3953: tunut n. 10 prosentilla, on tämä merkinnyt seet. Talouselämän noususuhdanne tulee
3954: välillisesti tuloverorasituksen kasvua. Reaali- omalta osaltaan vaikuttamaan verotuloja
3955: sen tuloverorasituksen alentaminen sille ta- nostavasti. Tämän vuoksi ja kun valtion
3956: solle, miksi eduskunta sen vuoden 1957 pää- työllisyyden ylläpitämisestä syntyvät kustan-
3957: töksessään edellytti, vaatisi jo näin ollen nukset ovat alentuneet, on nyt sopiva aika
3958: verorasituksen keventämistä keskimäärin verorasituksen keventämiseen valtiontalou-
3959: 12--15 prosentilla. den hoitoa silti vaikeuttamatta. Verorasi-
3960: Tuloveroasteikkojen lieventäminen on tär- tuksen asteittaiseen alentamiseen on nimen-
3961: keää myös talouselämän kehityksen ja kansa- omaan nykyisissä oloissa parhaimmat mah-
3962: laisten elintason kohoamisen kannalta. Tulo- dollisuudet.
3963: veron jyrkkä progressio heikentää työ- ja Edellä esitettyyn viitaten olisi valtion tu-
3964: yrittämishalua. Lisäksi se rajoittaa yksityi- loveroasteikkoja alennettava vuoden 1961
3965: sen ihmisen vapautta käyttää ansaitsemiaan alusta lukien keskimäärin ainakin 15 pro-
3966: varoja oman harkintansa mukaisesti. Edel- sentilla. Samalla olisi pyrittävä kaventamaan
3967: leen jyrkkä progressio pienentää mahdolli- ensimmäisen ja toisen veroluokan välistä
3968: suuksia säästöjen tekoon ja vähentää säästä- eroa, mikä on jatkuvasti ollut suurena tyyty-
3969: mishalua, minkä vuoksi taloudelliselle kehit- mättömyyden aiheena.
3970: tymiselle välttämättömiä pääomia ei synny Tämän vuoksi ehdotamme,
3971: riittävästi. Tuloveron progression vaikutuk-
3972: sia on koetettu vähentää erilaisilla vähen- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3973: nyksillä, mutta lopullista parannusta asiaan van lakiehdotuksen:
3974:
3975:
3976:
3977: Laki
3978: tulo- ja omaisuusverolain 48 §: n väliaikaisesta muuttamisesta.
3979: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
3980: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 48 § näin kuuluvaksi:
3981:
3982: 48 §.
3983: V eroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli
3984: 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan asteikon
3985: mukaan:
3986: 10 E 74/60
3987: 74 IV,7. - Tulo- ja omaisuusverolaki
3988:
3989: Veroluokka
3990: I II III
3991: Veron Vero·% Veron Vero·% Veron Vero-9(,
3992: Yakioerä alaraJan Yakioerä alarajan Yakloerä alaraJan
3993: Verotettava tulo tulon :yli tulon :yli tulon :rli
3994: mk alarajan menevästä alarajan menevästä alaraJan meneTästä
3995: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
3996: mk osasta mk osasta mk oaaata
3997: 200000- 250000 500 7
3998: 250000- 300000 4000 10 500 7
3999: 300000- 400000 9000 12 4000 10 500 8.5
4000: 400000- 600000 21000 15 14000 12 8000 9
4001: 600000- 800000 51000 17 38000 15 26000 12
4002: 800 000- 1 000 000 85000 20 68000 17 50000 15
4003: 1 000 000- 1 500 000 125 000 22 102 000 19 80000 16
4004: 1 500 000- 2 000 000 235 000 25 197 000 23 160000 20
4005: 2 000 000- 3 000 000 350000 27 312 000 25 260000 23
4006: 3 000 000- 4 000 000 620000 30 562000 27 490000 25
4007: 4 000 000- 6 000 000 920000 32 832 000 30 740 000 28
4008: 6 000 000-10 000 000 1580000 34 1432000 34 1300000 30
4009: 10 000 000-20 000 000 2 940000 38 2 762 000 37 2 500000 36
4010: 20 000 000-tai enemmän 6 740000 42 6462 000 40 6100000 38
4011:
4012: Tätä lakia sovelletaan vuoden 1961 tulojen
4013: ja omaisuuden perusteella toim.itettavassa
4014: verotuksessa.
4015:
4016: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
4017:
4018: Erkki Hara. Toivo Hietala..
4019: Olli Aulanko. Matti Ra.ipa.la..
4020: Mikko Asunta. Våinö E. Nieminen.
4021: Erkki Leikola.. Erkki Koivisto.
4022: Saara Forsius. Jussi Saukkonen.
4023: T. A. Wiherheimo. Juha Rihtniemi.
4024: R. Hallberg. T. Junnila..
4025: Martti Salminen. A. F. Airo.
4026: Erkki Tuuli. Kalervo Sa.ura.
4027: Aune Inna.la.. N. Kosola..
4028: Oskari Lehtonen. Päiviö Hetemäki.
4029: 75
4030:
4031: rv,s. - Lak.al. H:o 17.
4032:
4033:
4034:
4035:
4036: Ha.m ym..: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusvero.lain 49 § :n
4037: väliaika4sesta muuttamisesta.
4038:
4039:
4040:
4041: Eduskunnalle.
4042:
4043: Omaisuusveroasteikko on vuodesta 1948 Muidenkin omaisuusryhmien arvostuksessa
4044: lähtien, vuosilta 1949-1950 toimitattuja ve- on eri puolilla maata havaittavissa epätasai-
4045: rotuksia lukuunottamatta, pysynyt muiden suutta, arvostukset kun aina enemmän tai
4046: kuin kaikkein pienimpien omaisuusluokkien vähemmän ovat olleet verolautakuntien har-
4047: osalta täysin muuttumattomana. Kuitenkin kinnasta riippuvai~ia.
4048: inflaatio on korottanut tänä aikana omaisuu- Kun omaisuusverotusta yleensä perustel-
4049: den markkamääräisiä arvoja erittäin huomat- laan viittaamalla omaisuudesta saatuun ns.
4050: tavasti, josta on seurauksena, että samasta vakautettuun tuloon, jonka veronmaksukyky
4051: reaaliomaisuudesta joudutaan nyt maksa- on työstä saatua tuloa suurempi, omaisuusve-
4052: maan suhteellisesti paljon enemmän veroa ron pitäisi jo luonnostaan olla vain tuloveron
4053: kuin vuonna 1948. Marraskuun 22 päivänä täydennysvero. Sen on oltava tietyssä suh-
4054: 1957 aikaansaatu lainmuutos ei merkitse teessa varsinaiseen tuloveroon ja siihen ver-
4055: oleellista parannusta tässä suhteessa. rattuna lievä. Tuloverotuksessa tehtävien
4056: Esimerkkinä voidaan mainita, että 5 milj. helpotusten on heijastuttava myös omaisuus-
4057: mk:n omaisuudesta maksuunpantava omai- verotuksessa, jotta vältyttäisiin saattamasta
4058: suusvero vuodelta 1959 on 27 000 mk. Tuk- verojärjestelmän rakenteellista johdonmukai-
4059: kuhintaindeksin mukaan muutettuna sanottu suutta häiriötilaan. Tätä periaatetta ei ole
4060: pääoma oli vuonna 1948 silloisen rahan ar- viime vuosina johdonmukaisesti seurattu. Li-
4061: von mukaan 2 631 570 mk, josta meni veroa säksi on huomattava, että omaisuusverotus,
4062: 9 095 mk. Kun tämä veromäärä muutetaan j()ka ei tee periaatteellista eroa tuloa tuot-
4063: nykymarkoiksi, päädytään 17 300 mk: n suu- tavan ja tuloa tuottamattoman omaisuuden
4064: ruiseen veroon, jolloin erotus eli 8 205 mk välillä, kohdistuu erikoisen raskaana nimen-
4065: ilmaisee verorasituksen markkamääräisen omaan viimeksi mainittuun omaisuusryh-
4066: nousun. Toisin sanoen verorasitus on 5 milj. mään. Sitä paitsi mm. asuntotuotannon ve-
4067: suuruisessa omaisuusluokassa vuosina 1948- ronhuojennuslainsäädännöstä johtuu, että sa-
4068: 1959 noussut 82 %. man kaltaisetkin omaisuusryhmät ovat vero-
4069: Näin laskettu verorasituksen lisäys edellyt- tuksellisesti perin eri asemassa toisiinsa ver-
4070: tää tietenkin, että omaisuuden verotusarvoja rattuina. Näitä epäkohtia ei voida poistaa
4071: on nostettu inflaatiota vastaavasti. Näin ei tai edes lieventää, ellei omaisuusveroasteik-
4072: kuitenkaan suinkaan aina ole tapahtunut, koa muuteta verorasituksen keventämiseksi.
4073: vaan esimerkiksi Helsingin kaupungissa Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
4074: asuinkiinteistöjen verotusarvoja on nostettu
4075: huomattavasti enemmän kuin inflaatio olisi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4076: edellyttänyt, jolloin verorasituksen nousu on van lakiehdotuksen:
4077: ollut eräissä tapauksissa jopa 700-800%.
4078: 76 IV,S. - Tulo- ja oma.isuusverola.ki.
4079:
4080:
4081:
4082:
4083: Laki
4084: tulo- ja omaisuusverolain 49 §:n väliaikaisesta muuttamisesta.
4085: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
4086: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 49 § näin kuuluvaksi:
4087:
4088: 49 §. Tätä lakia, jolla kumotaan tulo- ja omai-
4089: Veroa omaisuuden perusteella suoritetaan, suusverolain 49 §, sellaisena kuin se on tulo-
4090: mikäli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami-
4091: asteikon mukaan: sesta 20 päivänä marraskuuta 1959 annetussa
4092: Veron Vero-Ofoo laissa (410/59), sovelletaan vuoden 1960 tu-
4093: vakioerä alarajan
4094: omaisuuden yli lojen ja omaisuuden perusteella toimitetta-
4095: Verotettava omaisuus alarajan menevän
4096: kohdalla omaisuuden vassa verotuksessa, kuitenkin niin, että en-
4097: mk osalta nakkoperintälain (418/59) 37 §: ssä säädettyä
4098: 2 000 000- 3 000 000 500 1.5 omaisuudesta suoritettavaa ennakkoa määrät-
4099: 3 000 000- 4 000 000 2000 3 täessä on sovellettava edellämainitussa tulo-
4100: 4 000 000- 6 000 000 5000 4.5 ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami-
4101: 6 000 000- 8 000 000 14000 6 sesta 20 päivänä marraskuuta 1959 annetussa
4102: 8 000 000-10 000 000 26 000 7 laissa olevaa omaisuusveroasteikkoa.
4103: 10 000 000-15 000 000 40000 9
4104: 15 000 000-20 000 000 85000 11
4105: 20 000 000-40 000 000 140 000 13
4106: 40 000 000 tai enemmän 400 000 15
4107:
4108:
4109: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
4110:
4111: Erkki Hara. Mikko Asunta. Margit Borg-Sundman.
4112: Jaakko Kempp&ne~ Saara Forsius. Kyllikki Pohjala.
4113: Erkki Koivisto. Väinö E. Nieminen. A. F. Airo.
4114: Toivo Hietala. Juha Rihtniemi. T. A. Wiherheimo.
4115: N. Kosola.. Oskari Lehtonen. Reino Ala-Kulju.
4116: R. Hallberg. Jussi Sauldtonen. Erkki Leikola.
4117: 77
4118:
4119: IV,9. - La.k.al. N:o 18.
4120:
4121:
4122:
4123:
4124: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
4125: aikaisesta muuttamisesta.
4126:
4127:
4128:
4129: E d u s k u n n a II e.
4130:
4131: Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa on Kuluvana vuonna peritään osakeyhtiöiltä
4132: eräitä epäkohtia, joiden poistaminen olisi tuloveroa 38 o/o. Tämä vero oli vuodelta 1959
4133: pienituloisten kannalta välttämätöntä. Sa- 45 o/o. Viime vuoteen verraten saavat yhtiöt
4134: malla kun kevennetään palkansaajien ja siten yli 4 miljardin markan suuruisen vero-
4135: pienviljelijäväestön verorasitusta, olisi osake- huojennuksen. Koska pidämme välttämättö-
4136: yhtiöiden tulovero palautettava samalle ta- mänä, että verohuojennuksia ensi kädessä an-
4137: solle kuin se oli v. 1959 tuloista verotettaessa. netaan pienituloisille ja vähävaraisille eikä
4138: Näin tulisi verokuormaa siirretyksi pieni- varakkaille osakeyhtiöille, olisi yhtiöiden tulo-
4139: tuloisilta suuryhtiöille, joka siirto on täysin vero säilytettävä saman suuruisena kuin vuo-
4140: perusteltua. den 1959 aikana. Jotta korotus ei koskisi
4141: Nykyisin myönnetään palkka-, eläke- ja pieniä osakeyhtiöitä, olisi yhtiöiden tulovero
4142: maatalouden työtulosta 15 % ns. työtulovä- porrastettava tulon suuruuden perusteella.
4143: hennys. Koska työstä saadun tulon verottami- Esittämämme työtulovähennys palkansaa-
4144: nen muita tuloja lievemmin on perusteltua ja jien ja maataloustyöstä verotettujen osalta
4145: koska tämä vaatimus on myös vuosikymme- merkinnee n. 1200 milj. mk:n verohuojen-
4146: niä kuulunut työväenliikkeen veropoliittisiin nusta ja yksinäisten henkilöiden erikoisveron
4147: vaatimuksiin, olisi tätä vähennysoikeutta ny- poisto puolestaan n. 800 milj. mk:n vähen-
4148: kyisestään korotettava. Käsityksemme mu- nystä eli yhteensä n. 2 000 milj. mk.
4149: kaan pitäisi tämä vähennys korottaa 20 %:ksi Yhtiöiden tuloveron palauttaminen samaksi
4150: ja suurten tulojen osalta rajoittaa sen määrä kuin viime vuonna eli 45% :ksi tuottaisi val-
4151: enintään 120 000 markaksi. Tähän vähennyk- tiolle lisätuloja n. 4 000 milj. mk ja kun li-
4152: seen oikeutetuksi pitäisi saattaa myös ammat- säksi ehdotamme yhtiöiden omaisuusveron
4153: titulojen saaja. korottamista nykyisestä 1 %: sta 2 % : iin, eli
4154: samaksi kuin fyysillisten henkilöidenkin omai-
4155: Nykyisin on voimassa myös yksinäisten suusvero on, toisi tämä puolestaan valtiolle
4156: henkilöiden erikoisverotus eli ns. vanhanpo- lisätuloja toiset 4 000 milj. mk. Esittämämme
4157: jan vero. Mielestämme tällainen kohtuuton lainmuutos parantaisi siten valtiotaloudenkin
4158: erikoisvero olisi poistettava ainakin pieni- asemaa 6 000 milj. mk:lla ja samalla keven-
4159: tuloisten osalta. Esittämämme lainmuutoksen täisi fyysillisten henkilöiden verorasitusta
4160: jälkeen tapahtuisi 24 vuotta täyttäneiden yk- eräiden pahimpien verotusepäkohtien osalta.
4161: sinäisten henkilöiden verotus alle 800 000 Edellä olevan perusteella ehdotammekin,
4162: mk: n tuloista saman veroasteikon mukaan
4163: kuin naimisissa olevien lapsettomien avio- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4164: puolisoidenkin verotus. van lakiehdotuksen:
4165: 78 IV,9. - Tulo- ja omaisuwrverolaki.
4166:
4167:
4168:
4169:
4170: Laki
4171: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
4172: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
4173: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §:n 1 momentin 11 kohta ja 48 §,
4174: sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), ja 50 §, sel-
4175: laisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), näin kuulu-
4176: viksi:
4177:
4178: 28 §. palkkiota, osapalkkiota sekä muuta etua tai
4179: korvausta, joka suoritetaan virasta tai toi-
4180: 11. Kaksikymmentä sadalta palkkatulojen mesta, samoin kuin työstä, tehtävästä taikka
4181: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen pe- palveluksesta, jonka tulon tai palkan saaja
4182: rusteella saadun eläkkeen kokonaismäärästä, korvausta vastaan on sitoutunut työn tai teh-
4183: sekä maa- ja metsätaloutta harjoittavan vero- tävän antajalle tekemään ja jossa tulon tai
4184: velvollisen ja hänen lapsensa tai muun per- palkan saajaa ei ole, maatalouden harjoitta-
4185: heenjäsenensä maa- ja metsätalouden hyväksi jaa lukuunottamatta, pidettävä itsenäisenä
4186: tekemän työn arvosta ja niin ikään luonnol- elinkeinon- tai liikkeenharjoittajana.
4187: lisen henkilön palkkatyötä käyttämättä saa-
4188: masta ammattitulosta, enintään kuitenkin 48 §.
4189: 120 000 markkaa. V eroa tulon perusteella suoritetaan seuraa-
4190: Edellä 1 momentin 11 kohdassa tarkoite- van asteikon mukaan:
4191: taan palkkatulolla kaikenlaatuista palkkaa,
4192:
4193:
4194: Veroluokka
4195: I II III
4196: Veron Vero-% Veron Vero·% Veron Vero·%
4197: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan
4198: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli
4199: mk alarajan menev&stll alarajan menevästä alarajan menevästä
4200: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
4201: mk osasta mk osasta mk osasta
4202: 240000- 300000 500 7.5 500 7.5
4203: 300000- 400000 5000 11 5 000 11 500 9.5
4204: 400000- 600 000 16000 14 16000 14 10000 11
4205: 600000- 800000 44000 18 44000 17 32000 13
4206: 800 000- 1 000 000 80000 22 78000 18.5 58000 16
4207: 1 000 000- 1 500 000 124000 26 115 000 22 90000 19
4208: 1 500 000- 2 000 000 254000 29 225 000 25 185 000 23
4209: 2 000 000- 3 000 000 399 000 32.1 350 000 29 300000 27
4210: 3 000 000- 4 000 000 720 000 34 640000 32 570000 29
4211: 4 000 000- 6 000 000 1000 000 36 960000 34 860000 32
4212: 6 000 000-10 000 000 1780000 38 1690000 36.5 1500000 35
4213: 10 000 000-20 000 000 3 300000 43 3100000 43 2 900000 43
4214: 20 000 000 tai enemmän ..... 7 600 000 46 7 400000 45 7 200000 44
4215:
4216:
4217: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- 50 §.
4218: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan mu- Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, lai-
4219: kaisesta verosta vähennettävä ensimmäisestä tokset ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, lukuun-
4220: lapsesta kolmetuhatta ja jokaisesta muusta ottamatta 46 § : n 2 momentissa mainittuja
4221: lapsesta viisituhatta markkaa, ei kuitenkaan yhtiöitä ja yhtymiä, suorittavat veroa tulon
4222: enempää kuin veron koko määrä. perusteella:
4223: IV,9. - Haa.palDen ym. 79
4224:
4225: jos verotettava tulo on enintään 2 000 000 Omaisuuden perusteella suorittavat 1 mo-
4226: markkaa, 38 prosenttia; mentissa tarkoitetut yhteisöt veroa kaksi pro-
4227: jos verotettava tulo on yli 2 000 000 mark- senttia.
4228: kaa, mutta vähemmän kuin 4 000 000 mark-
4229: kaa, 38 prosenttia 2 000 000 markan verotet-
4230: tavasta tulosta ja 52 prosenttia sen yli mene- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1961 tulojen
4231: västä tulon osasta; sekä ja omaisuuden perusteella toimitettavassa ve-
4232: jos verotettava tulo on ainakin 4 000 000 rotuksessa.
4233: markkaa, 45 prosenttia.
4234: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
4235:
4236: Xa.ino Haapanen. Martti Linna. Eino Tainio.
4237: Xuuno Honkonen. Veikko Rytkönen. Pentti Liedes.
4238: Ra.iner Virtanen. Anna-Liisa Tiekso. Eino Roine.
4239: Irma Rosnell.
4240: 80
4241:
4242: IV,10. - La.k.al N: o 19.
4243:
4244:
4245:
4246: Ha.a.pa.salo ym.: Ehdotus Wiksi Pohjais-S'I.Wmen teollisuuden
4247: veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta.
4248:
4249:
4250: E d u s k u n n a ll e.
4251:
4252: Kun valtioneuvosto v. 1958 antoi eduskun- kentävästi maakuntien väestön toimeentuloon
4253: nalle ehdotuksen Pohjois-Suomen teollisuu- ja talouselämään kokonaisuudessaan. Väestön
4254: den verohuojennuslaiksi, oli ilmeisenä tarkoi- maaltapako on muodostunut maakunnista
4255: tuksena myöntää tälle alueelle perustetta- paoksi. Todettakoon vain, että esim. Mikke-
4256: valle teollisuudelle verohuojennusten muo- lin läänin väkiluku on usean viime vuoden
4257: dossa kompensaatio siellä vallitsevasta kor- ajan alentunut väestön siirtyessä muualle -
4258: keammasta palkka- ja kustannustasosta. Tä- aina ulkomaita myöten - toimeentuloaan
4259: män vuoksi lakiehdotuksessa rajoitettiinkin hankkimaan. Samanlainen on tilanne myös
4260: verohuojennus koskemaan vain ns. Lapin Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Mik-
4261: markan aluetta. Eduskunta kuitenkin laa- kelin ja Kuopion läänit ovat maamme pien-
4262: jensi verohuojennuslain koskemaan koko viljelysvaltaisinta aluetta, jossa tilojen osit-
4263: Oulun lääniä. Näin tehdessään eduskunta taminen perillisten kesken tulee vain suhteel-
4264: lähti siitä, että lain sisältämiä verohuojen- <lisen harvoissa tapauksissa kysymykseen. Tä-
4265: nuksia pitäisi myöntää myös muille sellaisille män vuoksi työvoiman tarjonta on runsasta,
4266: alueille, jotka ovat teollisuuteen nähden ns. ja kun omat maakunnat ovat teollisuusköy-
4267: alikehittyneitä. hiä, on nuorten pakko siirtyä muualle, vaikka
4268: V aitioneuvoston asettama teollisuusneuvot- ko. alueet ovatkin maamme parhaita metsä-
4269: telukunta on tutkinut em. kysymystä ja 11. alueita. Edellämainituista seikoista johtuen
4270: 3. 1959 jättämässään mietinnössä lausuu asukkaiden tulotaso on keskimääräistä paljon
4271: asiasta mm: , Tämän vuoksi ei ole perustee- alhaisempi ja työttömyys vaikea pulma
4272: tonta vieläkin laajentaa tätä aluetta ainakin useimpien kuntien kohdalla.
4273: koskemaan niitä osia maata, jonne olisi toivot- Kuten edellä mainitusta käy selville, on
4274: tavaa saada työllisyyden ylläpitämisen kan- tilanne mainituilla alueilla sellainen, että kai-
4275: nalta uutta teollisuutta. Tällöin voisivat eri- vataan välttämättä valtiovallan toimenpiteitä
4276: tyisesti Kuopion ja Mikkelin läänit sekä Vaa- sen korjaamiseksi. Ilman erikoistoimenpiteitä
4277: san läänin itäiset kunnat tulla kysymykseen". ei ilmeisesti saada uutta teollisuutta näille
4278: Kuopion ja Mikkelin lääneille on yhteistä alueille sijoittumaan. Tämä on käynyt sel-
4279: mm. se, että suurin osa näiden läänien kun- ville parhaillaan vallitsevan nousukaudenkin
4280: nista rajoittuu Saimaan vesistöön tai on aikana, jolloin maamme teollisuus on varsin
4281: muuten sen vaikutuspiirissä. Näille alueille runsaasti suorittanut investointeja, mutta em.
4282: koitui kipeänä iskuna Saimaan kanavan me- alueet muutamaa harvaa poikkeusta lukuun-
4283: netys rauhanteon alueluovutusten yhteydessä. ottamatta ovat jääneet tästä kehityksestä
4284: Aikaisemmin tapahtui teollisuustuotteiden osattomiksi. Pohjois-Suomen teollisuuden ve-
4285: vienti - ja myös tarvikkeiden tuonti - suu- rohuojennuslain suomien etujen avulla ilmei-
4286: ressa määrin Saimaan kanavan kautta, ulko- sesti voitaisiin saada teollisuutta myös näille
4287: maankaupan lastauspaikkoina olivat Viipurin maamme teollisuusköyhimmille alueille, joilla
4288: ja Uuraan satamat. Erikoisen pahoin kärsi varsinkin puunjalostusteollisuudelle on vielä
4289: tästä vesitien sulkeutumisesta sahateollisuus, runsaasti raaka-ainetta tarjolla.
4290: varsinkin piensahat. Kokonaisuudessaan voi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
4291: daan todeta, että Saimaan keski- ja pohjois-
4292: alueilla on teollisen toiminnan kehitys kana- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4293: van luovutuksen jälkeen suuresti lamaantu- van lakiehdotuksen:
4294: nut. Tämä puolestaan on vaikuttanut hei-
4295: IV,10. - Haapasalo J11L 81
4296:
4297: Laki
4298: Pohjois-Suomen teollisuuden veroDhuojenn~ a.DD.etlm la.in muutta.miseata.
4299: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuo-
4300: jennuksista 2 päivänä toukokuuta 1958 annetun lain (190/58) nimike sekä 1 §, 2 § :n
4301: 1 momentti ja 3 § : n 1 momentti näin kuuluviksi:
4302:
4303: Laki
4304: Pohjois-Suomen j~ eräiden muiden a.Iueiden veroD.huojennu.lmista..
4305: 1 §. 3 §.
4306: Teollisuuden edistämiseksi myönnetään Kotimaisella osakeyhtiöllä tai osuuskun-
4307: tulo- ja omaisuusverotuksessa sekä kunnallis- nalla, joka vuosien 1958-1967 aikana laa-
4308: verotuksessa veronhuojennuksia Lapin, Oulun, jentaa 1 §: ssä mainituilla alueilla olevaa
4309: Kuopion, Pohjois-Karjalan ja Mikkelin lää- teollisuuslaitostaan tai uudistaa sen koneistoa
4310: neissä, sen mukaan kuin tässä laissa sääde- tahi laitteita, niin että teollisuuslaitoksen
4311: tään. tuotantokyky taikka · ·tuotannon jalostusaste
4312: 2 §. olennaisesti kasvaa, on oikeus siltä vuodelta,
4313: Milloin kotimainen osakeyhtiö tai osuus- jona laajennusta tai uudistusta varten han~
4314: kunta vuosien 1958-1967 aikana perustaa kittu käyttöomaisuus on otettu käyttöön, sekä
4315: 1 § :ssä mainituilla alueilla uuden teollisuus- kolmelta seuraavalta vuodelta toimitettavissa
4316: laitoksen, ovat osakeyhtiön tai osuuskunnan verotuksissa vähentää veronalaisesta tulos-
4317: tästä teollisuuslaitoksesta saama tulo ja siinä taan muiden lainsäädännössä myönnettyjen
4318: käyttämä omaisuus verovapaita siltä verovuo- vähennysten lisäksi summa, joka on kolme
4319: delta, jona teollisuuslaitosta varten hankittu prosenttia ~aajennukseen tai uudistukseen si-
4320: käyttöomaisuus on otettu käyttöön, sekä kol- joitetun uuden käyttöomaisuuden hankinta-
4321: melta seuraavalta vuodelta. arvosta.
4322:
4323:
4324: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
4325:
4326: K. F. llaapasalo. Hilja Vå.änänen. Esa Timonen.
4327: Tahvo Rönkkö. Pentti Pekka.rinen. Kalle Kämäräinen.
4328: Arvi Turkka Onni Mannila. Mikko Hult.
4329: R. Hallberg. Elis Manninen. Vilho Vå.yryn.en.
4330: Niilo Nieminen. Juho Karvonen. Esu Niemelä.
4331:
4332:
4333:
4334:
4335: 11 E 74/60
4336: 82
4337:
4338: IV,ll. - La.k.al! N:o 20.
4339:
4340:
4341:
4342:
4343: Hyytiäinen: Ehdotus laiksi Pohjois-S'UOmen teoUisuud6n ve-
4344: ronhuojetJ,f&!Uksista annetun lain muuttamisesta.
4345:
4346:
4347:
4348: E d u s k u n n a 11 e.
4349:
4350: V. 1958 säädetyn ns. Pohjois-Suomen teol- vain osittain Oulun läänin alueeseen kuuluva
4351: lisuuden verohuojennuslain voimassaoloalue Keski-Pohjanmaa oli viimeisellä sijalla, Poh-
4352: on määritelty sangen kaavamaisesti, nimit- jois-Karjala viimeistä edellisellä ja Pohjois-
4353: täin siten, että laki on voimassa koko Lapin Savo 14:nnellä.
4354: ja Oulun läänissä ja lain tarkoittaman alueen V. 1959 mietintönsä jättänyt teollisuus-
4355: etelärajana on Oulun läänin raja. Välittö- neuvottelukunta on · kiinnittänyt huomiota
4356: mästi Oulun läänin etelärajan ulkopuolelle siihen, että Pohjois-Suomen verohuojennus-
4357: jää siten laaja teollistumaton ja monessa lain alueen rajan keinotekoinen määrääminen
4358: suhteessa alikehittynyt alue, joka likimain on jättänyt joukon Oulun läänin rajan etelä-
4359: yhtenäisenä vyöhykkeenä ulottuu itärajalta puolella olevia kuntia, joissa edellytykset
4360: llomantsista ja Kiteeitä Pohjois-Karjalan, teollisuuden sijoittumiseen ovat heikot, suh-
4361: Pohjois-Savon, Keski-Suomen pohjoisten kun- teellisesti entistä huonompaan asemaan. Tä-
4362: tien ja Etelä-Pohjanmaan kautta Pohjanlah- män johdosta neuvottelukunta on esittänyt
4363: teen. Tähän alueeseen kuuluu suuri joukko verohuojennuslain alueen laajentamista.
4364: kuntia, jotka teollistumisasteen, väestön tulo- Verohuojennuslain alueen laajentaminen
4365: tason, säännöllisesti toistuvan työttömyyden edelleen kaavamaisesti läänien tai talous-
4366: ja negatiivisen muuttoliikkeen , perusteella alueiden rajoja seuraten tuskin on tarkoi-
4367: ovat maamme heikoimpia. Mainitulla alueella tuksenmukaista, sillä lain piiriin tulisi siinä
4368: ovat siten samanlaiset toimenpiteet teolli- tapauksessa joutumaan lisää sellaisia alueita,
4369: suustoiminnan edellytysten parantamiseksi joilla teollisuuden sijoittumisedellytykset jo
4370: tarpeelliset kuin verohuojennuslain tarkoit- ennestään ovat suhteellisen hyvät. Siinä ta-
4371: tamassa Pohjois-Suomessa, sitäkin suurem- pauksessa laki olisi pikemminkin ulotettava
4372: malla syyllä, kun alueelta puuttuu voimak- koko maahan. Sensijaan olisi nykyisten olo-
4373: kaita keskuksia, jotka luontaisesti voisivat suhteiden aiheuttama epäkohta poistettava
4374: muodostua paikallisen teollisuuden sijainti- määräämällä laki olemaan voimassa Oulun
4375: paikoiksi. läänin eteläpuolella olevissa sellaisissa maa-
4376: Kun viime vuosina, suoritettaessa erilaisia laiskunnissa, joissa teollisuuden sijoittumis-
4377: yleisiä toimenpiteitä Pohjois-Suomen talous- edellytykset luonnostaan ovat vähäisimmät ja
4378: elämän kaikinpuoliseksi kehittämiseksi käsit- jotka lisäksi muodostavat laajoja yhtenäisiä
4379: teellä Pohjois-Suomi on ymmärretty vain heikosti kehittyneitä alueita.
4380: Oulun ja Lapin lääniä, on osittain siitä ollut Teollisuuden verohuojennuslaki olisi siten
4381: seurauksena, että teollistuneen Etelä-Suomen ulotettava olemaan voimassa ainakin kun-
4382: ja nopeasti teollistuvien Lapin ja Oulun nissa, joissa
4383: läänien väliin on jäänyt laaja heikosti kehit- 1. teollisuusväestöä on suhteellisesti vä-
4384: tynyt vyöhyke. Niinpä köyhimpiä alueita hemmän kuin Oulun läänin maalaiskunnissa
4385: eivät enää olekaan Lappi ja Pohjois-Pohjan- keskimäärin,
4386: maa. Valtakunnansuunnittelutoimiston v. 2. fyysisten henkilöiden tulotaso on hen-
4387: 1959 julkaistun tutkimuksen mukaan maan kilöä kohti alhaisempi kuin Oulun läänin
4388: kuudentoista talousalueen joukossa Lappi maalaiskunnissa keskimäärin ja jotka
4389: sijoittui v. 1956 tulojen suuruudessa 8:nnelle 3. muodostavat laajan yhtenäisen alueen
4390: ja Pohjois-Pohjanmaa 7: nnelle tilalle, kun verrattain etäällä voimakkaasta keskuksesta.
4391: IV,ll. - HntWnen, 83
4392:
4393: Näillä perusteilla teollisuuden verohuojen- niemi sekä Pohjois-Karjalan läänissä Eno,
4394: nuslaki olisi saatettava voimaan yhteensä Pielisjärvi, Tohmajärvi ja Värtsilä. Näissä-
4395: kuudessakymmenessäyhdessä Vaasan, Keski- kin kunnissa tulotaso ja teollisuusväestön
4396: Suomen, Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänin määrä ovat alhaisemmat kuin Oulun läänin
4397: maalaiskunnassa. Tarkoitetut kunnat muo- kaikissa kunnissa keskimäärin, joten alueen
4398: dostavat yhtenäisen vyöhykkeen Keski-Poh- paremman yhtenäisyyden saavuttamiseksi
4399: janmaalta Pohjois-Karjalaan. Vyöhykkeen si- verohuojennuslaki olisi määrättävä olemaan
4400: sälle jäävät lisäksi seuraavat maalaiskunnat, voimassa myös niissä, samoinkuin irrallisissa
4401: jotka teollisuusväestön lukumäärän tai fyysis- keskuksissa Iisalmen kaupungissa, Lieksan ja
4402: ten henkilöiden tulotason perusteella ovat Nurmeksen kauppaloissa sekä Juankosken
4403: kehittyneemmät kuin Oulun läänin maalais- maalaiskunnassa.
4404: kunnat keskimäärin: Vaasan läänissä Ala- Edellä olevan perusteella ehdotan,
4405: järvi, Kannus, Lehtimäki, Teerijärvi ja Vim-
4406: peli; Keski-Suomen läänissä Saarijärvi; Kuo- että Eduskunta hyväksyisi UAJ,raa-
4407: pion läänissä Iisalmen maalaiskunta ja Tuus- van lakiehdotuksen:
4408:
4409:
4410: Laki
4411: Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennu:ksista. annetun lain muutta.misesta..
4412: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojen-
4413: nuksista 2 päivänä toukokuuta 1958 annetun lain (190/'58) 1 §:n 2 momentti näin kuu-
4414: luvaksi:
4415:
4416: 1 §. kia, Iisalmen maalaiskuntaa, Juankosken,
4417: Kaavin, Karttulan, Keiteleen, Kiuruveden,
4418: Pohjois-Suomella tarkoitetaan tässä laissa Lapinlahden, Maaningan, Muuruveden, Nil-
4419: Lapin ja Oulun läänejä sekä Vaasan läänissä siän, Pielaveden, Rautalammin, Rautavaaran,
4420: Alajärven, Alavetelin, Evijärven, Halsuan, Riistaveden, Sonkajärven, Säyneisten, Ter-
4421: Himangan, Kannuksen, Kaustisen, Kälviän, von, Tuusniemen, Varpaisjärven, Vehmer-
4422: Lappajärven, Lehtimäen, Lestijärven, Lohta- salmen, Vesannon ja Vieremän kuntia sekä
4423: jan, Perhon, Purmon, Soinin, Teerijärven, Pohjois-Karjalan läänissä Enon, llomantsin,
4424: Toholammin, Ullavan, Vetelin, Vimpelin ja Juuan, Kesälahden, Kiihtelysvaaran, Kiteen,
4425: Ähtävän kuntia, Keski-Suomen läänissä Kan- Kontiolahden, Liperin, Nurmeksen maalais-
4426: nonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, kunnan, Polvijärven, Pielisjärven, Pyhäselän,
4427: Konginkankaan, Konneveden, Kyyjärven, Rääkkylän, Tohmajärven, Tuupovaaran, Val-
4428: Multian, Pihtiputaan, Pylkönmäen, Saari- timon ja Värtsilän kuntia sekä Lieksan ja
4429: järven, Sumiaisten, Uuraisten ja Viitasaaren Nurmeksen kauppaloita.
4430: kuntia, Kuopion läänissä Iisalmen kaupun-
4431: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
4432:
4433: Veikko Hyytiäinen.
4434: 84
4435:
4436: IV,1Z.- Lak.al. H:o 11.
4437:
4438:
4439:
4440:
4441: J'å.ms6n ym.: Ehdotus la4ksi Pohjois-Suomen teoUisuuden ve-
4442: ronhuojennuksista annetun Wtin muuttamisesta.
4443:
4444:
4445: E d u s kun n a 11 e.
4446:
4447: V. 1958 säädetyn ns. Pohjois-Suomen teol- Keski-Pohjanmaa oli viimeisellä sijalla, Poh-
4448: lisuuden verohuojennuslain voimassaoloalue jois-Karjala viimeistä edellisellä ja Pohjois-
4449: on määritelty sangen kaavamaisesti, nimit- Savo 14:nnellä.
4450: täin siten, että laki on voimassa koko Lapin V. 1959 mietintönsä jättänyt teollisuus-
4451: ja Oulun läänissä ja lain tarkoittaman alueen neuvottelUkunta on kiinnittänyt huomiota
4452: etelärajana on Oulun läänin raja. Välittö- siihen, että Pohjois-Suomen verohuojennus-
4453: mästi Oulun läänin etelärajan Ulkopuolelle lain alueen rajan keinotekoinen määrääminen
4454: jää siten laaja teollistumaton ja monessa on jättänyt joukon Oulun läänin rajan etelä-
4455: sUhteessa alikehittynyt alue, joka likimain puolella olevia kuntia, joissa edellytykset
4456: yhtenäisenä vyöhykkeenä ulottuu itärajalta teollisuuden sijoittumiseen ovat heikot, suh-
4457: llomantsista ja Kiteeitä Pohjois-Karjalan, teellisesti entistä huonompaan asemaan. Tä-
4458: Pohjois-Savon, Keski-Suomen pohjoisten kun- män johdosta neuvottelUkunta on esittänyt
4459: tien ja Etelä-Pohjanmaan kautta Pohjanlah- verohuojennuslain alueen laajentamista.
4460: teen. Tähän alueeseen kuuluu suuri joukko Verohuojennuslain alueen laajentaminen
4461: kuntia, jotka teollistumisasteen, väestön tu- edelleen kaavamaisesti läänien tai talous-
4462: lotason, säännöllisesti toistuvan työttömyyden alueiden rajoja seuraten tuskin on tarkoi-
4463: ja negatiivisen muuttoliikkeen perusteella tUksenmukaista, sillä lain piiriin tulisi siinä
4464: ovat maamme heikoimpia. Mainitulla alueella tapaUksessa joutumaan lisää sellaisia alueita,
4465: ovat siten samanlaiset toimenpiteet teollisuus- joilla teollisuuden sijoittumisedellytykset jo
4466: toiminnan edellytysten panrantamiseksi tar- ennestään ovat suhteellisen hyvät. Siinä ta-
4467: peelliset kuin verohuojennuslain tarkoitta- pauksessa laki olisi pikemminkin ulotettava
4468: massa Pohjois-Suomessa, sitäkin suurem- koko maahan. Sensijaan olisi nykyisten olo-
4469: malla syyllä, kun alueelta puuttuu voimak- sUhteiden aiheuttama epäkohta poistettava
4470: kaita keskuksia, jotka luontaisesti voisivat määräämällä laki olemaan voimassa Oulun
4471: muodostua paikallisen teollisuuden sijainti- läänin eteläpuolella olevissa sellaisissa maa-
4472: paikoiksi. laiskunnissa, joissa teollisuuden sijoittumis-
4473: Kun viime vuosina suoritettaessa erilaisia edellytykset luonnostaan ovat vähäisimmät
4474: yleisiä toimenpiteitä Pohjois-Suomen talous- ja jotka lisäksi muodostavat laajoja yhte-
4475: elämän kaikinpuoliseksi kehittämiseksi ikäsit- näisiä heikosti kehittyneitä alueita.
4476: teellä Pohjois-Suomi on ymmärretty vain Teollisuuden verohuojennuslaki olisi siten
4477: Oulun ja Lapin lääniä, on osittain siitä ollut ulotettava olemaan voimassa ainakin kun-
4478: seuraUksena, että teollistuneen Etelä-Suomen nissa, joissa
4479: ja nopeasti teollistuvien Lapin ja Oulun lää- 1. teollisuusväestöä on sUhteellisesti vä-
4480: nien väliin on jäänyt laaja heikosti kehitty- hemmän kuin Oulun läänin maalaiskunnissa
4481: nyt vyöhyke. Niinpä köyhimpiä alueita ei- keskimäärin,
4482: vät enää olekaan Lappi ja Pohjois-Pohjan- 2. fyysisten henkilöiden tulotaso on hen-
4483: maa. Valtakunnansuunnittelutoimiston v. kilöä kohti alhaisempi kuin Oulun läänin
4484: 1959 julkaistun tutkimuksen mUkaan maan maalaiskunnissa keskimäärin ja jotka
4485: kuudentoista talousalueen joukossa Lappi 3. muodostavat laajan yhtenäisen alueen
4486: sijoittui v. 1956 tulojen suuruudessa 8: nnelle verrattain etäällä voimakkaasta keskuksesta.
4487: ja Pohjois-Pohjanmaa 7 :nnelle tilalle, kun Näillä perusteilla teollisuuden verohuojen-
4488: vain osittain Oulun läänin alueeseen kuuluva nuslaki olisi saatettava voimaan yhteensä
4489: IV,12. - J'ims6n ym. 85
4490:
4491: kuudessakymmenessäkuudessa Vaasan, Keski- Eno, Pielisjärvi, Tohmajärvi . ja Värtsilä.
4492: Suomen, Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänin Näissäkin kunnissa tulotaso ja teollisuusväes-
4493: maalaiskunnassa. Tarkoitetut kunnat muo- tön määrä ovat alhaisemmat kuin Oulun
4494: dostavat yhtenäisen vyöhykkeen Keski-Poh- läänin kaikissa kunnissa keskimäärin, joten
4495: janmaalta Pohjois-Karjalaan. Vyöhykkeen alueen paremman yhtenäisyyden saavutta-
4496: sisälle jäävät lisäksi seuraavat maalaiskun- miseksi verohuojennuslaki olisi määrättävä
4497: nat, jotka teollisuusväestön lukumäärän tai olemaan voimassa myös niissä, samoinkuin
4498: fyysisten henkilöiden tulotason perusteella irrallisissa keskuksissa Iisalmen kaupungissa,
4499: ovat kehittyneemmät kuin Oulun läänin maa- Lieksan ja Nurmeksen kauppalaissa sekä
4500: laiskunnat keskimäärin: Vaasan läänissä Juankosken maalaiskunnassa.
4501: Alajärvi, Kannus, Lehtimäki, Teerijärvi ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4502: Vimpeli; Keski-Suomen läänissä Saarijärvi;
4503: Kuopion läänissä Iisalmen maalaiskunta ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4504: Tuusniemi sekä Pohjois-Karjalan läänissä van lakiehdotuksen:
4505:
4506:
4507: Laki
4508: Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennuksista. a.nn.etun lain muutta.mises~ ·
4509: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuo-
4510: jennuksista 2 päivänä toukokuuta 1958 annetun lain (190/58) 1 §:n 2 momentti näin
4511: kuuluvaksi:
4512:
4513: 1 §. kan, Uuraisten ja Viitasaaren kuntia, Kuo-
4514: pion läänissä Iisalmen kaupunkia, Iisalmen
4515: Pohjois-Suomella tarkoitetaan tässä laissa maalaiskuntaa, Juankosken, Kaavin, Karttu-
4516: Lapin ja Oulun läänejä sekä Vaasan lää- lan, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden,
4517: nissä Alajärven, Alavetelin, Evijärven, Hal- Maaningan, Muuruveden, Nilsiän, Pielaveden,
4518: suan, Himangan, Kannuksen, Kaustisen, Rautalammin, Rautavaaran, Riistaveden, Son-
4519: Kälviän, Lappajärven, Lehtimäen, Lestijär- kajärven, Säyneisten, Tervon, Tuusniemen,
4520: ven, Lohtajan, Perhon, Purmon, Soinin, Varpaisjärven, Vehmersalmen, Vesannon ja
4521: Teerijärven, Toholammin, Ullavan, Vetelin, Vieremän kuntia sekä Pohjois-Karjalan lää-
4522: Vimpelin, Ähtärin ja Ähtävän kuntia, Keski- nissä Enon, Ilmomantsin, Juuan, Kesälahden,
4523: Suomen läänissä Hankasalmen, Kannonkos- Kiihtelysvaaran, Kiteen, Kontiolahden, Lipe-
4524: ken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kon- rin, Nurmeksen mlk:n, Polvijärven, Pielis-
4525: ginkankaan, Konneveden, Kyyjärven, M ul- järven, Pyhäselän, Rääkkylän, Tohmajärven,
4526: tian, Petajäveden, Pihlajaveden, Pihtiputaan, Tuupovaaran, V altimon ja Värtsilän kuntia
4527: Pylkönmäen, Saarijärven, Sumiaisten, Toiva- sekä Lieksan ja Nurmeksen kauppaloita.
4528:
4529: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
4530:
4531: Artturi Jämsen. Esa Timonen.
4532: Olavi Lahtela. Eino Uusitalo.
4533: Arvo Pentti. Ale Holopainen.
4534: Tahvo Rönkkö. Akseli Paarman.
4535: Kalle Kämäräinen. Pentti Pekkarinen .
4536: Hannes Paaso. .Hilja Väänänen.
4537: Eemil Partanen.
4538: 86
4539:
4540: IV,lS. - La.k.al N:o 22.
4541:
4542:
4543:
4544:
4545: V. A. Virtanen ym.: Ehdot>us lwiksi Pohjois-Suomen teolli-
4546: suuden veronhuojennuksista annetun lain muuttamisesta.
4547:
4548:
4549: E d u s k u n n a 11 e.
4550:
4551: Jo silloin, kun eduskunta 18 päivänä huh- jalan lääneihin synny uutta teollisuutta tai
4552: tikuuta 1958 hyväksyi hallituksen esityksen entisen laajentamista, jos nämä alueet jat-
4553: laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden veron- kuvasti jätetään maan muita osia huonom-
4554: huojennuksista, oli esillä kysymys siitä, eikö paan asemaan. Tilastot osoittavatkin, ettei
4555: laissa mainittua aluetta olisi laajennettava ole saatu lisää teollisuutta näille alueille,
4556: käsittämään myös Mikkelin ja Kuopion lää- joissa sitä kipeimmin tarvittaisiin, sillä juuri
4557: nit. Samaan lopputulokseen on tullut teolli- näillä alueilla vajaatyöllisyys on suuri ja
4558: suusneuvottelukunta, joka 11 päivänä maalis- työvoiman siirtyminen muualle jatkuva il-
4559: kuuta 1959 valtioneuvostolle jättämässään miö.
4560: mietinnössä (siv. 143) ehdottaa, että työllisyy- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotam-
4561: den ylläpitämisen kannalta olisi tärkeätä laa- mekin kunnioittaen,
4562: jentaa Pohjois-Suomen teollisuuden vero-
4563: huojennuslakia koskemaan myös mm. Kuo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4564: pion ja Mikkelin läänejä. van lakiehdotuksen:
4565: Sanomattakin on selvää, ettei Mikkelin,
4566: Kuopion ja vastaperustettuun Pohjois-Kar-
4567:
4568:
4569:
4570: Laki
4571: Pohjois-Suomen teol!lisuuden veronhuojennuksista. annetun lain muuttamisesta.
4572: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuo-
4573: jennuksista 2 päivänä toukokuuta 1958 annetun lain (190/58) nimike sekä 1 §, 2 §:n
4574: 1 momentti ja 3 § : n 1 momentti näin kuuluviksi:
4575:
4576:
4577: Laki
4578: Pohjois-Suomen ja eräiden muiden alueitten teollisuuden veronhuojennuksista.
4579: 1 §. tässä laissa tarkoitetuille alueille uuden teol-
4580: Lapin, Oulun, Mikkelin, Kuopion ja Poh- lisuuslaitoksen, ovat osakeyhtiön tai osuus-
4581: jois-Karjalan läänien teollisuuden edistämi- kunnan tästä teollisuuslaitoksesta saarnat tu-
4582: seksi myönnetään tulo- ja omaisuusverotuk- lot ja siinä käyttämä omaisuus verovapaita
4583: sessa sekä kunnallisverotuksessa veronhuojen- siltä verovuodelta, jona teollisuuslaitosta
4584: nuksia, sen mukaan kuin tässä laissa sääde- varten hankittu käyttöomaisuus on otettu
4585: tään. käyttöön sekä kolmelta seuraavalta vero-
4586: 2 §. vuodelta.
4587: Milloin kotimainen osakeyhtiö tai osuus-
4588: kunta vuosien 1958-1967 aikana perustaa
4589: IV,lS. - V. A. V:lrtanen ym. 87
4590:
4591: 3 §. sista tuloistaan mniden lainsäädännössä
4592: Kotimaisella osakeyhtiöllä tai osuuskun- myönnettyjen vähennysten lisäksi summa,
4593: nalla, joka vuosien 1958-1967 aikana laa- joka on 3 % laajennukseen tai uudistukseen
4594: jentaa tässä laissa tarkoitetulla alueella ole- sijoitetun uuden käyttöomaisuuden hankinta-
4595: vaa teollisuuslaitostaan tai uudistaa sen ko- arvosta.
4596: neistoa tahi laitteita, niin että teollisuuslai-
4597: toksen tuotantokyky taikka tuotannon jalos-
4598: tusaste olennaisesti kasvaa, on oikeus siltä Tätä la:kia näin muutetussa muodossaan
4599: vuodelta, jona laajennusta tai uudistusta var- sovelletaan vuosina 1960--1967 perustettujen
4600: ten hankittu käyttöomaisuus on otettu käyt- teollisuuslaitosten osalta. Vuosina 1958 ja
4601: töön, sekä kolmelta seuraavalta vuodelta toi- 1959 perustettujen teollisuuslaitosten osalta
4602: mitettavissa verotuksissa vähentää veronalai- on sovellettava aikaisempaa lakia.
4603: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
4604:
4605: Viljo A. Virtanen. Lyyli Aalto. Varma. K. Turunen.
4606: Sulo Hostila.. Kalle Matilainen. Vilho Väyrynen.
4607: Arvo Tuominen. Pentti Niemi. Kustaa. Ala.nko.
4608: Veikko Kokkola.. Anni Flinck. Olavi Lindblom.
4609: Edvard Pesonen. Juho Karvonen. Elis Manninen.
4610: Sylvi Siltanen. Eino Raunio.
4611: 88
4612:
4613: IV,l._ .-. Lak.al. N:o SS.
4614:
4615:
4616:
4617:
4618: Karvonen ym.: Ehdotus laiksi kaivosteollisuuden verQnhuo-
4619: jennuksista.
4620:
4621:
4622: Eduskunnalle.
4623:
4624: Lähivuosina vaikentuvan työllisyystilan- eräillä verohelpotuksilla samaan tapaan kuin
4625: teemme hoitamiseksi olisi nykyvaltiovallan Pohjois-Suomen elinkeinoelämää pyritään
4626: toimesta tehtävä kaikki mahdollinen; ettei edistämään.
4627: sitä voitaisi syyttää hidastelusta tai suoras- Tämän johdosta esitetään, että osakeyhtiö
4628: taan saamattomuudestaan. Uusien työtilai- ja osuuskunta, joka perustaa uuden kaivok-
4629: suuksien järjestämissuunnitelmia on valmiina sen siihen välittömästi liittyvine jalostuslai-
4630: runsaasti, mutta näiden toteuttaminen näyt- toksineen, olisi sekä kunnan että valtion
4631: tää viivästyvän. Mm. kaivosteollisuuttamme verosta vapaa siltä vuodelta, jona tuotanto
4632: edistävät ja jouduttavat ehdotukset, jotka on aloitettu sekä kolmelta seuraavalta vuo-
4633: suuressa määrin voivat vaikuttaa työtilai- delta. Lisäksi esitetään, että samanlainen ve-
4634: suuksien järjestämiseksi, odottavat aktiivi- rovelvollinen, joka uudistaa jo toiminnassa
4635: suutta asioista päättäviltä tahoilta. olevan kaivoksen tai siihen välittömästi liit-
4636: Viime vuoden maaliskuussa, runsaat 3 tyvän jalostuslaitoksen koneiston tahi lait-
4637: vuotta valmisteltuaan jätti teollisuusneuvot- teita tai laajentaa näitä laitteita niin, että
4638: telukunta valtioneuvostolle mietintönsä, jossa kaivoksen tuotantokyky tai tuotannon jalos-
4639: monien muiden soveltuvien ehdotusten ohella tusaste olennaisesti kasvaa, saisi siltä vuo-
4640: esitettiin kaivosteollisuuden nopeuttamista delta, jona uudistusta varten hankittu käyt-
4641: edistävä lakiehdotus, laki kaivosteollisuuden töomaisuus on otettu käyttöön sekä kolmelta
4642: veronhuojennuksista. Teollisuusneuvottelu- seuraavalta vuodelta vähentää veronalaisesta
4643: kunnan asiaa koskevan lakiehdotuksen perus- tulostaan 3% uuden käyttöomaisuuden han-
4644: teluissa esitettiin mm. seuraavaa: kinta-arvosta. Tällaista käyttöomaisuutta ei
4645: ,Maamme maatalouselämän monipuolista- myöskään pidettäisi verotettavana omaisuu-
4646: miseksi ja kehittämiseksi olisi välttämätöntä tena edellä mainituilta vuosilta."
4647: tehostaa malmi- ja mineraaliesiintymien etsi- Samassa ehdotuksessa on esitetty poisto-
4648: mistä ja uusien kaivoksien perustamista. oikeuksiin liittyviä veroteknillisiä huojennuk-
4649: Uuden kaivoksen perustaminen vaatii suuria sia, jotka nekin kaivosteollisuutemme laajen-
4650: pääomia. Malmiesiintymät sijaitsevat usein tumista silmälläpitäen ovat huomionarvoisia.
4651: syrjäisillä seuduilla, jolloin kaivosyhdyskun- Teollisuusneuvottelukunnan ehdotuksen olisi
4652: nan perustamiskustannukset ovat poikkeuk- odottanut tulevan kiireellisesti päiväjärjes-
4653: sellisen suuret. On todettava, että syrjäiselle tykseen. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut,
4654: seudulle perustettava uusi sellainen malmi- vaan asia ,makaa vihreän veran alla". Kai-
4655: kaivos rikastamoineen, jonka vuosituotanto killa tahoilla oivalletaan, mikä merkitys kai-
4656: on 300 000-400 000 tonnin suuruusluokkaa, vosteollisuudellamme on rakennusvaiheen ai-
4657: vaatii jopa 3 miljardia markkaa kaikkia kaisena ja myöhemmin pysyvänä työtilai-
4658: rakennuksia, koneita ja laitteita varten. suuksia lisäävänä tekijänä.
4659: Koska kaivosteollisuus lisäksi on varsin Edellä esitettyyn viitaten ja kaivosteolli-
4660: riskin alaista kivennäisesiintymien luonteen suuden sekä sitä tietä metalliteollisuuden eri
4661: vuoksi, samalla kun kaivosteollisuuden tuot- jalostusasteiden kehityksen jouduttamiseksi
4662: teiden hinnat maailmanmarkkinoilla määräy- allekirjoittaneet kunnioittaen ehdottavat,
4663: tyvät tekijöistä, joihin kaivosteollisuus itse
4664: ei voi vaikuttaa, katsotaan, että olisi tarkoi- että Eduskunta hyväksyisi näin k14-u..
4665: tuksenmukaista edistää kaivosteollisuutta luvan lakiesityksen:
4666: IV,14. - Karvonen ym. 89
4667:
4668: Laki
4669: ka.i.vosteollisuuden veronhuojennuksista.
4670: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4671: 1 §. seen sijoitetun uuden käyttöomaisuuden han-
4672: Kaivosteollisuuden edistämiseksi myönne- kinta-arvosta.
4673: tään tulo- ja omaisuusverotuksessa sekä kun- Edellä 1 momentissa tarkoitettua käyttö-
4674: nallisverotuksessa veronhuojennuksia sen mu- omaisuutta ei pidetä veronalaisena omaisuu-
4675: kaan kuin tässä laissa säädetään. tena samassa momentissa mainituilta vero-
4676: vuosilta toimitettavissa tulo- ja omaisuus-
4677: 2 §. verotuksissa.
4678: Milloin kotimainen osakeyhtiö tai osuus- 4 §.
4679: kunta perustaa uuden kaivoksen siihen liitty- Edellä 2 §: ssä mainittuun teollisuuslaitok-
4680: vine jalostuslaitoksineen, ovat osakeyhtiön tai seen tai 3 § : ssä tarkoitettua teollisuuden
4681: osuuskunnan tästä teollisuuslaitoksesta saama uudistusta ja laajennusta varten hankitun
4682: tulo ja siinä käyttämä omaisuus verovapaita käyttöomaisuuden hankinta-arvosta saadaan
4683: siltä verovuodelta, jona tuotanto on aloitettu, vähentää vuotuisena arvonvähennyksenä se
4684: sekä kolmelta seuraavalta verovuodelta. määrä, mikä verovelvollisen kirjanpidossa on
4685: Verovelvollisen muusta tulosta älköön vä- tällaisena arvonvähennyksenä poistettu.
4686: hennettäkö 1 momentissa tarkoitetun vero-
4687: vapaan · tulon hankkimisesta ja säilyttämi- 5 §.
4688: sestä johtuneita kustannuksia eikä siinä mai- Osakeyhtiöllä tai osuuskunnalla on oikeus
4689: nittuun teollisuuslaitokseen kohdistuvien vel- veronalaisesta tulostaan vähentää malmien
4690: kojen korkoja. Älköön myöskään verovelvolli- ja muiden kivennäisten etsinnästä ja kaivok-
4691: sen muusta omaisuudesta vähennettäkö mai- sen maanalaisista avaamistöistä aiheutuneet
4692: nittuun teollisuuslaitokseen kohdistuvaa vel- kustannukset sen mukaan, kuin ne on vero-
4693: kaa. velvollisen kirjanpidossa huomioon otettu
4694: 3 §. kustannuksina.
4695: Kotimaisella osakeyhtiöllä tai osuuskun- Älköön verovelvollisen veronalaisena omai-
4696: nalla, joka uudistaa jo käynnissä olevan kai- sliutena pidettäkö louhimatonta malmia tai
4697: voksen tai siihen liittyvän jalostuslaitoksen muuta vielä käyttämätöntä kivennäisesiinty-
4698: koneistoa tahi laitteita tai laajentaa näitä mää tahi siihen kohdistuvaa louhintaoikeutta.
4699: laitoksia niin, että kaivoksen tuotantokyky tai
4700: tuotannon jalostusaste olennaisesti kasvaa, on 6 §.
4701: oikeus siltä vuodelta, jona uudistusta varten Asetuksella annetaan tarkemmat säännök-
4702: hankittu käyttöomaisuus on otettu käyttöön, set siitä, minkälaista yritystä on -pidettävä
4703: sekä kolmelta seuraavalta vuodelta toimitetta- 1 § : ssä tarkoitettuna kaivosteollisuutena sekä
4704: vissa verotuksissa vähentää veronalaisesta tu- millaista jalostuslaitosta on pidettävä kaivok-
4705: lostaan muiden lainsäädännössä myönnetty- seen liittyvänä jalostuslaitoksena samoin kuin
4706: jen vähennysten lisäksi summa, joka on muusta tämän lain täytäntöönpanosta ja
4707: kolme prosenttia uudistukseen tai laajennuk- soveltamisesta.
4708:
4709: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
4710:
4711: Juho Karvonen. Lyyli Aalto. Våin.ö Tanner.
4712: . G. Henriksson. Onni Peltonen. Pentti Niemi
4713: Kalle Matilainen. Veikko Helle. Valto Käkelä.
4714: Kustaa. Alan.ko. Veikko Kokkola. Sylvi Siltanen.
4715: Varma. K. Turunen. Viljo Virtanen. Edvard Pesonen.
4716: Meeri Xa.l&va.in.en. Kaarlo PitsiDki K. :r. Haapasalo.
4717: Vilho Väyrynen.
4718:
4719: 12 E 74/60
4720: 90
4721:
4722: IV,15. - Lak.aJ.. N: o 24.
4723:
4724:
4725:
4726:
4727: Lahtela. ym.: Ehdotus Wiksi vesistöjen vedenjuoks'l.lln saan-
4728: nöstelyä varten luovutettava-n, kii-n,teistö-n, tai se-n, -n,auti-n,ta,-
4729: oikeude-n, .luovutuksesta saadu-n, voito-n, verovapaudesta.
4730:
4731:
4732: E d u s k u n n a 11 e.
4733:
4734: Vesistöjen säännöstelyn ja voimalaitosten ole oikeudenmukainen. Lisäksi silloin, kun
4735: rakentamisen yhteydessä joudutaan runsaasti valtion omistama osakeyhtiö suorittaa kiin-
4736: ostamaan yksityisten kiinteistöjä. Yleensä teistön ostoja, vedotaan usein voimalaitosten
4737: pyritään siihen, ja näin myös tapahtuu, että rakentamisen kansalliseen välttämättömyy-
4738: kiinteän omaisuuden tai sen nautintaoikeu- teen ja suositellaan myyjää hankalan pakko-
4739: den luovutukset tapahtuvat vapaaehtoisella 'lunastusmenettelyn asemesta suostumaan va-
4740: kaupaHa. Käytännössä on ilmennyt valitet- paaehtoiseen kauppaan. Ostaja voi myös il-
4741: tava epäkohta, johon myös eduskunnan laki- moittaa, että ellei vapaaehtoista myyntiä
4742: ja talousvaliokunta kiinnitti huomion mietin- tapahdu, tullaan turvautumaan pakkolunas-
4743: nössään käsitellessään lakia valtion oikeu- tukseen. Moraalisesti nämä vapaaehtoiset
4744: desta säännöstellä Kemijoen vedenjuoksua. kaupat ovat täysin rinnastettavissa pakko-
4745: Nykyisen verolain mukaisesti joutuvat myy- lunastukseen, joten niiden kauppahinnan
4746: jät kohtuuttoman veron alaiseksi, koska heitä verotus olisi suoritettava vastaavalla tavalla.
4747: verotetaan kiinteän omaisuuden tai nautinta- On väärin, että laki rankaisee niitä kansa-
4748: oikeuden satunnaisesta luovutuksesta saa- Jaisiaan, jotka toiminnallaan haluavat hel-
4749: dusta tulosta tapauksissa, jolloin omaisuus ei pottaa valtakunnan edun saavuttamista.
4750: ole oHut myyjän omistuksessa kymmentä Epäkohdan korjaaminen edellyttää erikois-
4751: vuotta. Kun kysymyksessä ei ole keinottelu- lain säätämistä, joten ehdotamme kunnioit-
4752: mielessä suoritettu kiinteän omaisuuden tai tavasti,
4753: sen nautintaoikeuden hankinta, vaan han-
4754: kinta on tehty maatalouselinkeinon harjoitta- että Edusku-n,ta hyväksyisi seuraa-
4755: mista . varten tai saatu perintönä, ei verotus va-n, lakiehdotuksen:
4756:
4757:
4758:
4759: Laki
4760: vesistöjen vedenjuoksun säännöstelyä. varten luovutetta.van kiinteistön tai sen nautin-
4761: taoikeuden luovutuksesta. sa.a.dun voiton verova.pa.udesta..
4762: . Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4763:
4764: 1 §. dassa on säädetty, ei niissä tarkoitettuna,
4765: Sen estämättä, mitä 19 pa1vana marras- satunnaisen luovutuksen tuottamana voittona
4766: kuuta 1943 annetun tulo- ja omaisuusvero- ole pidettävä sitä voittoa, joka on saatu kiin-
4767: lain 22 §: ssä sekä 8 päivänä joulukuuta 1873 teän omaisuuden tai sen nautintaoikeuden
4768: kunnallishallitulmesta kaupungissa annetun satunnaisesta luovutuksesta vesistön tai sen
4769: asetuksen 55 § : n 1 kohdassa ja 15 päivänä osan vedenjuoksun säännöstelyssä vesivoiman
4770: kesäkuuta 1898 maalaiskuntien kunnallishal- käytettäväksi saamista, lisäämistä tai ~käytön
4771: lituksesta annetun asetuksen 82 § : n 5 koh- tasoittamista varten, mikäli luovutuksen
4772: IV,15. - La.htela JlD.. 91
4773:
4774: saajana on valtio, sellainen suomalainen osa- losta,josta tämän lain mukaan ei voida veroa
4775: keyhtiö tai yhteisö, joka rakentaa sanottuun määrätä, on maksuunpantu vero tältä osin
4776: vesistöön voimalaitosta. hakemuksesta palautettava. Veron palautusta
4777: Mitä ensimmäisessä momentissa on sää- on haettava asianomaiselta lääninhallituk-
4778: detty, ei ole sovellettava .sellaisen kiinteän .selta siinä järjestyksessä kuin 12 päivänä
4779: omaisuuden tai sen nautintooikeuden luovu- joulukuuta 1958 annetun verotuslain 94 ja
4780: tukseen, jonka luovuttaja on hankkinut 148 §:ssä on säädetty.
4781: ilmeisesti keinottel utarkoituksessa.
4782: 3 §.
4783: 2 §. Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
4784: Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa tar-
4785: vuonna 1961 toimitettavassa verotuksessa. vittaessa valtiovarainministeriö.
4786: Jos ennen tämän lain voimaantuloa on Tämä laki tulee voimaan päivänä
4787: määrätty maksettavaksi veroa sellaisesta tu- kuuta 19 .
4788: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
4789:
4790: Olavi Lahtela. Hannes Paaso.
4791: Erkki Koivisto. Akseli Pa.a.nnan.
4792: Veikko Savela.
4793: 92
4794:
4795: IV,16. ..;.._ Lak.aJ.. :H:o 25.
4796:
4797:
4798:
4799: Rytkönen ym.: Ehdotus laiksi perintö- ja lahjaverolain. muut-
4800: tamisesta.
4801:
4802:
4803: Eduskunnalle.
4804:
4805: Perintö- ja lahjaverolain 2 §: n 1 momentin ha:llituksen esityksestä tältä osin selvennet-
4806: mukaan sanotussa laissa säädettyä veroa ei tiin 4 päivänä kesäkuuta 1955 annetulla
4807: muun ohella suoriteta omaisuudesta, joka on lailla (288/1955), olisi perintö- ja lahjavero-
4808: annettu aatteelliselle yhdistykselle tai muulle lakia muutettava siten, että siinä nimen-
4809: yhteisölle, laitokselle tai säätiölle, jolla, sen omaan säädettäisiin, että myös yhdistyksiä,
4810: tarkoittamatta toiminnallaan tuottaa siihen joiden varsinaisena tarkoituksena on valtiol-
4811: osaHisille taloudellisia etuja, on tieteellinen, lisiin asioihin vaikuttaminen, on pidettävä
4812: taiteellinen, kansanvalistusta, maanpuolus- yleishyödyllisen tarkoituksen omaavina yhtei-
4813: tusta tai kotimaista elinkeinoelämää edistävä söinä.
4814: tahi muu yleishyödyllinen tarkoitus. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
4815: Kun ~aki ei tässä kohden ole täysin selvä, kunnioittavasti,
4816: sikäli kuin on kysymys poliittisista yhdistyk-
4817: sistä, varsinkaan sen jälkeen, kun tulo- ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4818: omaisuusverolain 10 § : n 1 momentin 4 kohta van lakiehdotuksen:
4819:
4820:
4821: Laki
4822: perintö- ja. la.hja.verola.in muuttamisesta..
4823: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun
4824: perintö- ja lahjaverolain (378/40) 2 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
4825:
4826: 2 §. teellinen, taiteellinen, kansanvalistusta, maan-
4827: Tässä laissa säädettyä veroa ei suoriteta puolustusta tai kotimaista elinkeinoelämää
4828: kruununperinnöstä eikä sellaisesta omaisuu- edistävä tai muu yleishyödyllinen tarkoitus,
4829: desta, joka yhdistyksen sääntöjen mukaan kuten maanviljelys-, maatalous- ja maamies-
4830: sen toiminnan lakattua on siirtynyt toiselle, seuralle, työväenyhdistykselle, nuoriso- ja ur-
4831: tailma joka testamentilla tai lahjana on an- heiluseuralle sekä yhdistykselle, jonka var-
4832: nettu valtiolle tai sen laitokselle, maakun- sinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioi-
4833: nalle, kunnalle, kuntayhtymälle, seurakun- hin vaikuttaminen, mikäli tällainen laitos,
4834: nall.e tai muulle uskonnolliselle yhdyskun- yhdistys, yhteisö tai säätiö ei tarkoita toi-
4835: nalle sekä armeliaisuus- tai opetuslaitokselle. minnallaan tuottaa siihen osallisille taloudel-
4836: Sama olkoon voimassa myös omaisuudesta, lisia etuja.
4837: joka on annettu aatteelliselle tai muulle yh-
4838: teisölle, laitokselle tai säätiölle, jolla on tie-
4839:
4840: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
4841:
4842: Veikko Rytkönen. Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho.
4843: Toivo Frima.n. Toivo Asvik. Niilo Nieminen.
4844: Matti Meriläinen. H. Ta.uria.inen. Anna-Liisa Tiekso.
4845: Pauli Puha.k'ka. Nestori Nurminen. Aa.rne Pulkkinen.
4846: 93
4847:
4848: IV,17. - Lak.al. N:o 26.
4849:
4850:
4851: JUDJlila, ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain mu:uttmnisesta.
4852:
4853: E d u s k u n n a 11 e.
4854:
4855: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskir- vuonna 1956. Leimaverolain 16 § :n mukaan
4856: jasta lainhuutoa haettaessa menevän leima- on luovutuskirja nykyisin varustettava seu-
4857: veron määrää korotettiin huomattavasti val- raavin leimamäärin:
4858: tion heikon rahataloudellisen aseman johdosta
4859: omaisuuden arvon ollessa kultakin täydeltä 100 markalta
4860: enintään 300 000 mk 4:-
4861: yli 300 000 mk, mutta ei
4862: yli 2 000 000 mk 5:-
4863: yli 2 000 000 mk 6:-
4864:
4865: Näin korotettu leimavero muodostaa jo tyksiä ja vaikeuttaa siten uusien työtilaisuuk-
4866: smansa kohtuuttoman korkean rasituksen sien luomiseen tähtääviä investointeja. Ei
4867: kiinteistökaupan yhteydessä. Kun sitä tilan- voida myöskään esittää mitään asiallisia
4868: netta, joka aiheutti leimaveron korottamisen, syitä, joilla voitaisiin perustella näin kor-
4869: on pidettävä poikkeuksellisena, ja kun valtion kean verorasituksen asettamista kiinteistö-
4870: rahataloudellisen aseman ei enää voida katsoa kaupalle, jossa ostajana on sanotunlainen
4871: vaativan korotetun leimaveron perimistä yhteisö. Erityisesti on vielä huomattava,
4872: kiinteistökaupoista, olisi sanottua leimaveroa että vaikkei leimavero, joka esim. liiketoi-
4873: yleisestikin alennettava. Erityisen raskaana mintaa varten tarvittavaa kiinteistöä han-
4874: kohtaa korotettu leimavero sellaisia kiinteistö- kittaessa suoritetaan, millään tavoin lisää
4875: kauppoja, joissa ostajana on yhtiö tai osuus- kiinteistön arvoa, ei siitä syntyvää liikekulua
4876: kunta. Kun leimaverolain 18 § : n mukaan vallitsevan verotuskäytännön mukaan hyväk-
4877: on vero suoritettava kaksinkertaisena silloin, sytä enempää tulo- jo omaisuusverotuksessa
4878: kun kiinteistön vastaanottajana on kotimai- kuin kunnallisverotuksessakaan veronalaisen
4879: nen avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osake- liiketulon vähennykseksi, mikä seikka lisää
4880: yhtiö, keskinäinen yhtiö, vahinkovakuutus- leimaverorasituksen suuruutta.
4881: yhdistys tai osuuskunta taikka ulkomaalai- Kun edellä mainituilla perusteilla kat-
4882: nen tahi ulkomainen yhtymä tai laitos, ai- somme, että leimaverolain 18 § : ssä mainittu-
4883: heutti muita verovelvollisia kohdannut koro- jen verovelvollisten maksettavaksi tuleva
4884: tus sen, että näiden yhtymien osalta korotus- leimavero on kohtuuttoman korkea, esitämme,
4885: kin tuli kaksinkertaiseksi.
4886: Veron kaksinkertainen määrä, tavallisim- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4887: min 12 %:n suuruinen, kohtaa lähinnä toi- van lakiehdotuksen:
4888: mintaansa aloittavia tai sitä laajentavia yri-
4889:
4890: Laki
4891: leimaverolain muuttamisesta..
4892: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima-
4893: verolain (662/43) 16 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1950 annetussa
4894: laissa (597/50), näin kuuluvaksi:
4895: 18 §.
4896: Kun kiinteistön vastaanottajana on koti- keyhtiö, keskinäinen yhtiö, vahinkovakuutus-
4897: mainen avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osa- yhdistys tai osuuskunta taikka ulkomaalai-
4898: 94 IV,17. - Leimaverolaki.
4899:
4900:
4901: nen tahi ulkomainen yhtymä tai laitos, suo- johdu, edellä 16 ja 17 §: ssä säädetty vero
4902: ritetaan, mikäli 31 § : n säännöksistä ei muuta korotettuna 20 prosentilla.
4903:
4904: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
4905:
4906: T. Junnila.. T. A. Wiherheimo.
4907: Päiviö Hetemäki. Juha. Rihtniemi.
4908: Oskari Lehtonen. N'lls Meinander.
4909: Olli Aulanko. Georg 0. Ehrnrooth.
4910: Erkki Ha.ra.. Toivo Hietala..
4911: 95
4912:
4913: IV,18. - La.k.al !J: o fi.
4914:
4915:
4916:
4917:
4918: Roine ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantola.in muuttamisesta.
4919:
4920:
4921: Eduskunnalle.
4922:
4923: Asuntotuotantolain mukaan asuntotuotan- väiksi. Siksi esitämme:kin, että nykyinen
4924: toon käytetään vuosittain 7 500 milj. mk, 87 m2: n yläraja olisi säilytettävä asunto-
4925: mikä on sama määrä, joka vuonna 1953 hy- osakeyhtiö- ja vuokrataloissa ja huoneistojen
4926: väksytyssä 1~ aluksi tarkoitukseen varat- keskipinta-alana pidettävä 55 m2.
4927: tiin. Tämän jälkeen rakennuskustannukset Laissa on hallitukselle jätetty edelleenkin
4928: ovat kohonneet niin huomattavasti, e.ttä mää- oikeus korottaa arava-korkoja ensisijaislaino-
4929: räraha pitäisi korottaa vähintään 9 000 milj. jen !korkojen tasolle. Täniå johtaa ylipääse-
4930: mk: aan vuodessa ennen kuin päästään vas- mättömiin vai<keu:ksiin monien arava-asunnon
4931: taavaan asuntotuotantoon. omistajien kohdalla ja tyrehdyttää asunto-
4932: Vähävaraisten asunnontarvitsijain asunnon tuotantoa. Esitämme:kin, että arava~korot
4933: saanti on ensi sijassa turvattava. Siksi olisi määrättäisiin kiinteästi 1% :ksi. Tämä olisi
4934: lainojen suuruutta suhteessa rakennettavien turvana arava-asukkaille hallituksen koron
4935: rakennusten hankinta-arvoon korotettava korotussuunnitelmia vastaan ja palauttaisi jo
4936: vuokrataloissa 60 %: sta 65 %: iin. Asunto- tapahtuneet korotukset ennalleen.
4937: lainaa oliffi myönnettävä myös omakotitalojen Asuntolainan piiriä on laajennettu tuntu·
4938: kunnostamiseen ja myös niihin pitäisi saada vasti ottamalla mukaan mm. yhdistykset, sää-
4939: lainaa ensisijaisena. tiöt, vakuutuslaiWkset jne. Tämä johtaa sii-
4940: Asuntolainan lisäksi voidaan heikossa ta- hen, että ne varat, jotka tulevat suoranaisesti
4941: loudellisessa asemassa olevalle omakotitalon asunnontarvitsijain ·hyväksi, entisestäänkin
4942: rakentajalle ja asuinhuoneiston hallintaan vähenevät. Siksi esitämme lainaa myönnet-
4943: oilkeutetulle asrmto-osa!kkaalle myöntää lisä- täväksi vain kunnalle, yleishyödylliselle ra-
4944: lainaa enintään 10% hyväksytystä hankinta- kennuttajayhtymälle, asunto-osakeyhtiölle ja
4945: arvosta. Mielestämme lisälainan suuruuden yksityiselle henkilölle.
4946: pitäisi olla 20 %, jolloin vähävaraiset asun- Emme voi hyväksyä myöskään sitä, että
4947: nontarvitsijat voisivat nykyistä paremmin perheenasuntoavustusta saavat vain vuokra-
4948: saada itselleen asunnon. ja omakotitaloissa asuvat.
4949: Lain mukaan asuntojen koon yläraja on Edell:ä olevan perusteella ehdotamme,
4950: 100 m2 kaikkien asuntojen kohdalta. Tämä
4951: johtaa siihen, että Aravan turvin raken- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4952: netaan entistä suurempia asuntoja, mikä van lakiehdotuksen:
4953: taas koituu entistä enemmän varakkaiden hy-
4954:
4955:
4956: Laki
4957: asuntotuotantolain muuttamisesta..
4958: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä joulukuuta 1953 annetun asun-
4959: totuotantolain (488/53) 2, 4, 5, 6, 6 a, 9 ja 11 §, sellaisina kuin ne ovat 17 päivänä
4960: huht~kuuta 1959 annetussa laissa (176/59), sekä 12 § näin kuuluviksi:
4961:
4962: 2 §. vioon siirtomääräraha, jonka suuruus vuosina
4963: Tässä laissa tarkoitettuja lainoja varten 1961-1965 on kunakin vuotena 9 000 mil-
4964: otetaan vuosittain valtion tulo. ja menoar- joonaa markkaa. Jos rakennuskustannuksissa
4965: 96 IV,l8. - Asuntotuota.utol&ld..
4966:
4967:
4968: vuoden 1958 kustannustasoon verrattuna on mentäseitsemän neliömetriä ja omakotitaloasa
4969: tapahtunut nousua, on sanottua. määrärahaa enintään sata neliömetriä.
4970: vastaavasti korotettava.
4971: Edellä 1 § :ssä tarkoitettuja valtion takuita 6 §.
4972: voidaan vuosittain antaa 1 000 miljoonaan Asuntolaina voidaan myöntää kunnalle,
4973: marldman asti kunakin vuotena. yleishyödyUiselle rakennuttajayhtymälle,
4974: asunto-osakeyhtiölle sekä yksityiselle henki-
4975: 4 §. lölle, joka on Suomen kansalainen, omakoti-
4976: Asuntolaina voidaan myöntää omrukotita- talon, lämmityslaitoksen ja huoltorakennuk-
4977: lon, asunto-osakeyhtiötalon tai vuokratalon sen rakentamista, laajentamista tai kunnos-
4978: ra!k~ntamista, kunnostamista tai laajentamista tamista varten niillä edellytyksillä ja eh-
4979: varten. · Niin ikään voidaan asuntolaina doilla, jotka asetuksella tarkemmin määrä-
4980: myöntää yhtä tai useampaa asuintaloa varten tään.
4981: pääasiallisesti käytettävän erillisen lämmitys- Asuntolaina voidaan myöntää kUnnalle
4982: la.i~n ja huoltorakennuksen rakentami- myös alueiden kuntoon laittamista varten,
4983: seksi . t.ai !laajentamiseksi. mikäli hyväksyttävä suunnitelma alueittain
4984: Oma1kotitalon ja asunto-osakeyhtiötalon ra- rakentamisesta täsmäl1isine aitkaohjelmineen
4985: kentamista varten myönnettävän asuntolainan esitetään ja mikäli suunnitelma perustuu
4986: suuruus on enintään neljäJkymmentä sadalta kustannUksia säästävään asuntojen suurtuo-
4987: hyväbytystä hankinta-arvosta ja laina saa tantoon.
4988: sen ooelle paremmalla etuoikeudella mahdol- 6 a §.
4989: lisesti !kiinnitettyjen lainojen kanssa nousta Asuntolainan lisäksi voidaan heikossa ta-
4990: enintään yhdeksäänkymmeneenviiteen sadalta loudellisessa asemassa olevalle omakotitalon
4991: sanotusta arvosta. omistajalle valtioneuvoston va:hvistamin pe-
4992: Vuokratalon rakentamista vll!rten myönnet- rustein myöntää omakotitalon rakentamista
4993: tävän asUntolainan suuruus on enintään kuu- varten lisälainaa. Lisälainan suuruus on
4994: sikymmentäviisi sadalta hyväksytystä han- enintään kabikymmentä sadalta hyväksy-
4995: kinta-arvosta, ja laina saa sen edelle parem- tystä hankinta-arvosta. Lisälaina ja. asunto-
4996: malla etuoikeudella mahdollisesti kiinnitetty- laina saavat niiden edelle paremmalla etu-
4997: jen lainojen kanssa nousta enintään yhdek- oikeudella mahdollisesti kiinnitettyjen laino-
4998: säänkymmeneenviiteen sadalta sanotusta ar- jen kanssa nousta enintään yhdeksäänkym"
4999: vosta. meneenviiteen sadalta sanotusta arvosta.
5000: Laajentamista s~kä lämmityslaitosta ja Asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien
5001: huoltora:kennusta varten myönnettävän asun- osakkeiden hank!kimista varten tämän lain
5002: tolainan suuruuteen ja etuoikeusasemaan. on mukaan lainoitetusta asunto-osakeyhtiöstä
5003: sovellettava, mitä 2 ja 3 momentissa on sää- voidaan yksityiselle henkilölle 1 momentissa
5004: detty. mainituin perustein myöntää asunto-ooa;ke.-
5005: 5 §. lainaa. Asunto-osakelainan suuruus on enin-
5006: Asuntolainoja ja -takuita myönnetään si- tään kabikymmentä sadalta huoneiston osalle
5007: jainniltaan, pohjaratkaisuiltaan, Mknillisiltä arvioidus·ta hyväksytystä hankinta-arvosta.
5008: rakenteiltaan ja varusteiltaan sosiaalisesti Asun~elaina ja yhtiön kokonaislainoi-
5009: tarkoituiksenmUkaisten ja asumiSkustannuk- tulksesta huoneiston osalle arvioitu osuus ei-
5010: siltaan kohtuullisten asuntojen aikaansaami- vät saa nousta yli yhdeksänkymmenenviiden
5011: seksi. sadalta huoneiston osalle arvioidusta hyväk-
5012: Tuotettavien asuntojen lukumäärän lisää- sytystä hankinta-arvosta.
5013: miseksi saa myönnettyjen asuntolainojen ja
5014: -ta1kuiden avulla rakennetussa asunto-osake- 9 §.
5015: yhtiö- ja vuokratalossa olevien asuntojen huo- Tämän lain nojalla myönnettyjen lainojen
5016: neistotila nousta keskimäärin viiteenkymme- kuoletusaikaa ei saa määrätä neljääJkymmen-
5017: neenviiteen neliömetriin taloa kohden. täviittä vuotta pitemmäksi, jos rakennus on
5018: Asuntolainalla tai asuntotakuin saadUlla kivestä tai muusta yhtä kestävästä rakennus-
5019: lainalla raJk:ennettavassa rakennuksessa olevan aineesta, e1kä kolmeakymmentäkolmea vuotta
5020: asunnon huoneistoala saa asunto-osakeyhtiö- pitemmäksi, jos rakennus on vähemmän kes-
5021: ja vuokratalossa olla enintään kahdeksankym- tävästä aineesta.
5022: IV,18. - Roine ym. 97
5023:
5024: Tämän lain mukaan myönnettävien laino- maila perheen vuotuinen asum.iskustannus,
5025: jen korko on yksi prosentti. josta perheenasuntoavustus on huonettavien
5026: Lainansaajalle voidaan asetuksella tarkem- lasten luvusta riippuen kahdestakymmenestä
5027: min määrättävillä edellytY'ksillä ja ehdoilla seitsemäänkymmeneen sadalta, ei !kuitenkaan
5028: myöntää lykkäystä lyhennysma:ksujen, korko- enempää kuin valtion myöntämän lainan vuo-
5029: jen tai molempien suorittamisessa enintään tuisen !koron ja lyhennysmaksun yhteinen
5030: viisi vuotta. määrä.
5031: Edellä 6 a § : ssä tarkoitettu lisälaina ja 12 §.
5032: asunto-osakelaina ovat kymmenen vuotta ko- Monilapsisella perheellä tarkoitetaan tässä
5033: rottomina ja ne on maksettava takaisin yh- laissa perhettä, jolla on vähintään kaksi ko-
5034: dennestätoista lainavuodesta alkaen. Talrai- tona asuvaa, perheen huollettavana olevaa
5035: sinmaksuajalta peritään niistä se korko, joka kuuttatoista vuotta nuorempaa lasta. Inva-
5036: vastaavalla asuntolainalla on. lidin perheelle voidaan harkinnan mukaan
5037: myöntää perheenasuntoavustusta, jos per-
5038: 11 §. heessä on vähintään yksi mainitunlainen
5039: Monilapsinen, vähävarainen perhe, j01ka lapsi. Sama olkoon laki, milloin kysymyk-
5040: asuu asunto-osakeyhtiön talossa tai tällaisten sessä on perhe, jonka muodostavat vähin-
5041: perheiden asunnoiksi perheenasuntolainoista tään yksi alaikäinen lapsi ja hänen ainoa
5042: ja perheenasuntotakuista sekä perheenasun- huoltajansa.
5043: toavustuksista 19 päivänä joulukuuta 1940 Huollettavaksi lapseksi luetaan myös otto-
5044: annetun lain (776/40) nojalla myönnetyn lapsi sekä ikasvattilapsi, josta perhe korvauk-
5045: perheenasuntolainan turvin rakennetussa ta- setta jatkuvasti huolehtii. Tällaisena lapsena
5046: lossa, on oikeutettu vuokra-alennuksen muo- pidetään niin ikään kuusitoista vuotta täyttä-
5047: dossa saamaan perheenasuntoavustusta, jonlka nyttä työikyvytöntä lasta sekä koulunkäyntiä
5048: määrä huonettavien lasten luvusta riippuen tai opintoja jatkavaa lasta, jdka on täyttänyt
5049: vaihtelee kahdestakymmenestä seitsemään- !kuusitoista, mutta ei kahtakymmentä vuotta.
5050: kymmeneen sadalta hyvälksytystä vuokran- Vähävaraiseksi katsotaan tässä laissa perhe,
5051: maksusta. Samanlaista avustusta voidaan jolla ei ole omaisuusveron alaista omaisuutta
5052: myöntää myös monilapsiselle, vähävaraiselle eikä viimeksi toimitetussa !kunnallisverotuk-
5053: perheelle, j01ka asuu tammi:kuun 1 päivän sessa pantu pääasiallisen huoltajan veroäyri-
5054: 1946 jälkeen valmistuneessa talossa olevassa määrä ylitä valtioneuvoston paikka!kunnan
5055: perheenasunnoksi hyväksytyssä huoneistossa. kalleuden huomioon ottaen vahvistamaa vero-
5056: Monilapsiselle, vähävaraiselle perheelle, äyrien enimmäismäärää. Milloin perheen ta-
5057: joka asuu omistamassaan ja yksinomaan per- loudellinen tila, vanhempia tai jompaakum-
5058: heen omana asuntona käytettävässä omakoti- paa heistä kohdannut sairaus tai muu erityi-
5059: talossa, jonka rakentamiseen tammikuun 1 nen syy antaa siihen aihetta, voidaan per-
5060: päivän 1946 jälkeen on myönnetty omakoti- heenasuntoavustus myöntää harkinnan mu-
5061: laina tai asuntolainoista, -takuista ja -avus- kaan, vaikka veroäyrien luku ylittää edellä
5062: tuksista 29 päivänä maaliskuuta 1949 anne- sanotulla tavalla vahvistetun määrän.
5063: tun lain (224/49) tai tämän lain mukainen Perheenasuntoavustusta ei suoriteta per-
5064: laina, voidaan myöntää perheena:suntoavus- heelle, joka jatkuvasti saa pääasiallisen toi-
5065: tus. Avustuksen suuruus vahvistetaan laske- meentulonsa köyhäinhoitona.
5066:
5067: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
5068:
5069: Eino Roine. Hugo Manninen. Inkeri Virtanen.
5070: Antto Prunnila. Väinö R. Virtanen. Elli Stenberg.
5071: Matti Koivunen. Veikko Kansikas. Irma Torvi.
5072: J. Mustonen. Judit Nederström-Lunden. Kaino Haapanen.
5073: Toivo Asvik. Anna-Liisa Tiekso. Kuuno Honkonen.
5074: Toivo Salin. Irma Rosnell. Pauli Puhakka.
5075:
5076:
5077:
5078: 13 E 74/60
5079: 98
5080:
5081: IV,19. - La.k.al. N: o 28.
5082:
5083:
5084:
5085:
5086: Hara. ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
5087: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun-
5088: nallishallinnosta annettujen asetuste11. muuttamisesta.
5089:
5090:
5091: Eduskunnalle.
5092:
5093: Voimassaolevien vero-oikeudellisten sään- kenee elättämään edes osaksikaan itsensä.
5094: nösten mukaan sellaisena alaikäisenä lapsena, Päinvastoin huoltokustannukset mm. lisään-
5095: jonka elättämisestä huoltajalle koituu erinäi- tyneiden koulutusmenojen johdosta yleensä
5096: siä etuja, pidetään omaa tai ottolasta, joka ovat korkeammat kuin alle kuusitoistavuo-
5097: ei ennen verovuotta ole täyttänyt kuutta- tiaan lapsen osalta.
5098: toista vuotta. Tällaisen lapsen huoltaja saa Tämän vuoksi ja kun valtionverotuksessa
5099: sekä valtion- että kunnallisverotuksessa eri- nykyisin myönnettävä ns. koulutusvähennys
5100: tyisen ilapsivähennyksen, jota paitsi lapsen peittää vain osaksi lisääntyneet koulutuskus-
5101: elatus vaikuttaa valtionverotuksessa myön- tannukset, alaikäisen lapsen vero-o~keudel
5102: nettävän ns. kalliinpaikan ja eräiden mui- lista ikärajaa olisi nostettava. Ottaen huo-
5103: denkin vähennysten suuruuteen. mioon, että kunnallisverotuksessa myönnettä-
5104: Alaikäisen lapsen vero-oikeudellinen ikä- vien lapsivähennysten määrät ovat muuttu-
5105: raja on säädetty yhdenmukaiseksi oppivel- mattomina olleet voimassa vuodelta 1953 toi-
5106: vollisuuden kanssa. Kuitenkin sitä on van- mitetusta verotuksesta alkaen, olisi niitä ko-
5107: hempien huoltovelvollisuuden kannalta pidet- rotettava.
5108: tävä iiian alhaisena. Nykyoloissa voidaan Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
5109: pitää säännönmukaisena, että lapsi kuusi-
5110: toista vuotta täytettyäänkin vielä opiskelee että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5111: joko oppi- tai ammattikoulussa. Vain poik- vat lakiehdotukset:
5112: keustapauksissa kuusitoistavuotias iapsi ky-
5113:
5114:
5115:
5116: Laki
5117: tulo- ja. omaisuusverolain muuttamisesta..
5118: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
5119: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 5 ja 44 § näin kuuluviksi:
5120:
5121: 5 §. Hsuutensa perusteella seuraaviin kolmeen
5122: Alaikäisellä lapsella tarkoitetaan tässä veroluokkaan:
5123: laissa lasta, joka ei ennen verovuotta ole I veroluokkaan kuuluu sellainen kaksikym-
5124: täyttänyt kahdeksaatoista vuotta. mentäneljä vuotta täyttänyt naimaton hen-
5125: kilö, eronnut tai leski taikka välien rikkou-
5126: tumisen vuoksi jatkuvasti erillään asuva puo-
5127: liso, joka ei ole elättänyt verovuonna ala-
5128: 44 §. ikäistä tahi sitä ennen vähintään kymmenenä
5129: Verovelvolliset luonnolliset henkilöt lue- vuotena yhdeksäätoista vuotta nuorempaa
5130: taan ikänsä, aviosuhteensa sekä elatusvelvol- lastaan;
5131: IV,19. - Hara ym. 99
5132:
5133: II veroluokkaan kuuluu naimisissa oleva sitä ennen vähintään kymmenenä vuotena
5134: henkilö, joka verovuoden päättyessä on ollut yhdeksäätoista vuotta nuorempaa lastaan,
5135: avioliitossa vähintään kolme vuotta ja joka
5136: ei ole elättänyt verovuonna alaikäistä tahi
5137:
5138:
5139:
5140:
5141: Laki
5142: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
5143: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 kunna1lis-
5144: hallituksesta kaupungissa annetun asetuksen 55 § näin kuuluvaksi:
5145:
5146: 55 §. tää, lapsivähennyksenä vähennettävä vähin-
5147: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- tään 30 000 ja enintään 50 000 markkaa jo-
5148: datettava seuraavia säännöksiä: kaiselta lapselta tai ottolapselta, jota hän
5149: elatusvelvollisuutensa nojalla verovuonna on
5150: elättänyt ja joka ennen verovuoden alkua ei
5151: 3) Verovelvollisen henkilön on vielä, sen oHut täyttänyt kahdeksaatoista vuotta.
5152: mukaan kuin kaupunginvaltuusto kunakin
5153: vuonna toimitettavaa taksoitusta varten päät-
5154:
5155:
5156:
5157:
5158: Laki
5159: maalaiskuntain kunnallishaJlinnosta. annetun asetuksen muuttamisesta.
5160: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1898 m.aalais-
5161: kuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 § näin kuuluvaksi:
5162:
5163: 82 §. varten päättää, lapsivähennyksenä vähennet-
5164: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- tävä vähintään 20 000 ja enintään 40 000
5165: datettava seuraavia säännöksiä: mal"kkaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta,
5166: jota hän elatusvelvollisuutensa nojalla vero-
5167: vuonna on elättänyt ja joka ennen verovuo-
5168: 9) Verovelvollisen henkilön tulosta on den alkua ei ole täyttänyt kahdeksaatoista
5169: vielä, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto vuotta.------------
5170: kunakin vuonna toimitettavaa taksoitusta
5171:
5172: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
5173:
5174: Erkki Hara. Aune Innala. A. F. Airo.
5175: Olli Aulanko. Päiviö Hetemäki. N. Kosola.
5176: Erkki Leikola. Saara Forsius. Reino Ala-Kulju.
5177: R. Hallberg. Margit Borg-Sundman. Erkki Koivisto.
5178: Martti Salminen. Toivo Hietala. Oskari Lehtonen.
5179: Erkki Tuuli. Matti Raipala. Juha Rihtniemi.
5180: Kalervo Saura. Väinö E. Nieminen. Mikko Asunta.
5181: Jussi Saukkonen.
5182: T. Junnila.
5183: 100
5184:
5185: IV,20. - La.k.al. N:o 29.
5186:
5187:
5188: Kyttä ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
5189: kunnallishal.lituksesta kaupungissa ja rnaalaiskuntain kun-
5190: nallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
5191:
5192: E d u s k u n n a ll e.
5193:
5194: Voimassaolevien säännösten mukaisesti ve- mänä elantokustannuksia, JOissa tavanomai-
5195: ronalaista tuloa on se etu rahaksi arvioituna, siin elantomenoihin verrattuna mahdollisesti
5196: joka verovelvollisella on ollut omaan tai per- syntynyttä näennäistä säästöä ei muutenkaan
5197: heensä tarpeeseen käytetystä omasta asun- veroteta asianomaisen tulona. On nimittäin
5198: nosta taikka sellaisesta asunnosta, joka hä- lisäksi huomattava että asunnon ostohintaa
5199: nellä on osakeyhtiön osakkaana, osuuskun- ja sille laskettavaa korkoa on pidettävä asu-
5200: nan jäsenenä tai muulla sellaisella perus- miskustannuksiin kuuluvana.
5201: teella ollut käypiä vuokramaksuja aiemmista Käyvän vuokran suuruuden määrittelemi-
5202: vastikkeista. Tämän mukaisesti verotetaan nen on osoittautunut käytännössä erittäin
5203: ns. asuntoedusta asunto- ja kiinteistöosake- vaikeaksi. V erolautakunnille suotu vuokran
5204: yhtiöiden osakkaita, maataloudenharjoittajia vahvistamisoikeus saattaa sitä paitsi usein
5205: sekä omakotitalojen, kesähuviloiden ja mui- johtaa kohtuuttomuuksiin, varsinkin kun on
5206: den kiinteistöjen omistajia. kysymys tulosta, jota ei välittömästi ole edes
5207: Milloin asunto on saatu vuokravapaasti tai saatu. Asuntoetua ,tulona" onkin pidettävä
5208: käypää vuokranmaksua alemmasta vastik- luonteeltaan täysin teoreettisena, ja sen
5209: keesta työsuhteen perusteella työnantajalta, vuoksi sen veronalaisuutta koskevat säännök-
5210: kyseessä on veronalainen luontaisetuna saatu set olisi vero-oikeudestamme poistettava.
5211: palkkatulo. Sen sijaan on kohtuutonta rin- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
5212: nastaa voimassaolevan oikeuden tavoin omaa
5213: asuntoa tällaiseen luontaisetuuteen. Asumis- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5214: kustannuksia on pidettävä vain eräänä ryh- vat lakiehdotukset:
5215:
5216: Laki
5217: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
5218: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
5219: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 19, 21 ja 24 § näin kuuluviksi:
5220: 19 §. hänellä on työnantajaltaan käypää vuokra-
5221: Edellä 15 § : ssä tarkoitettujen tulojen li- maksua alemmasta vastikkeesta;
5222: säksi luetaan maatalouskiinteistön tuloksi
5223: vuosittain erikseen arvioituna:
5224: 24 §.
5225: Tuloksi ei katsota :
5226: 3) (poistetaan)
5227: 5) sitä etua, joka verovelvollisella on ollut
5228: omaan tai perheensä tarpeeseen käytetystä
5229: 21 §. omasta taikka sellaisesta asunnosta, joka hä-
5230: V eronalaista tuloa on myös: nellä on osakeyhtiön osakkaana, osuuskun-
5231: nan jäsenenä tai muulla sellaisella perus-
5232: 4) se etu rahaksi arvioituna, joka verovel- teella ollut käypiä vuokranmaksuja alem-
5233: vollisella on ollut sellaisesta asunnosta, joka masta vastikkeesta.
5234: IV,20. - Kyttli. ym. 101
5235:
5236: Laki
5237: kunnallishallituksesta. kaupungissa. annetun asetuksen muuttamisesta..
5238: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallis-
5239: hallituksesta kaupungissa annetun asetuksen 55 § näin kuuluvaksi:
5240: 55 §. raan ylenevää tai alenevaa polvea olevalle
5241: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- perilliselle. Tuloksi on myös luettava se työ,
5242: datettava seuraavia säännöksiä: minkä verovelvollisen kotona olevat lapset
5243: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- tahi muut perheenjäsenet, hänen vaimoansa
5244: tyy, kun (kuten voimassaolevassa asetuk- lukuunottamatta, ovat tehneet verovelvollisen
5245: sessa)------------- talouden hyväksi, ellei heitä erikseen vero-
5246: Verosta vapaa on kuitenkin, mitä on saatu teta, kuitenkin huomioon ottaen kunkin per-
5247: naimaosana, huomenlahjana tai etuosana heenjäsenen kohdalta ne vähennykset, jotka
5248: jakamattomasta pesästä tai myötäjäisinä, niin tämän pykälän kolmannessa ja neljännessä
5249: myös lahja, perintö, testamentti tahi sääntö- kohdassa mainitaan - - - (kuten voi-
5250: perintö, joka on tullut puolisolle tahi suo- massaolevassa asetuksessa) .
5251:
5252:
5253:
5254:
5255: Laki
5256: maa.la.iskuntain kunnallisbaJUnnosta. annetun asetuksen muuttamisesta..
5257:
5258: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1898 kunnallis-
5259: hallinnosta maalaiskunnissa annetun asetuksen 82 § näin kuuluvaksi:
5260: 82 §. matta, ovat tehneet verovelvollisen talouden
5261: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- hyväksi, ellei heitä erikseen veroteta, kuiten-
5262: datettava seuraavia säännöksiä: kin huomioonottaen kunkin perheenjäsenen
5263: kohdalta ne vähennykset, jotka tämän pykä-
5264: 6) Verovelvollisen tuloksi on lisäksi las- län yhdeksännessä ja kymmenennessä koh-
5265: kettava rahaksi arvioituna se työ, minkä ve- dassa mainitaan.
5266: rovelvollisen kotona olevat lapset tai muut
5267: perheenjäsenet, hänen vaimoaan lukuunotta-
5268: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
5269:
5270: Ha.rra.s Kyttä. Arvo Tuominen. Anni Hosia..
5271: Erkki Tuuli. Esa. Kaitila.. Veikko Hyytiäinen.
5272: 102
5273:
5274: IV,21. - Lak.al. N: o 30.
5275:
5276:
5277:
5278:
5279: Kyttä ym.. : Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
5280: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maa.laiskuntain kun-
5281: nallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
5282:
5283:
5284: E d u s kun n a H e.
5285:
5286: Sodassa kaatuneiden omaisille suoritettuja massa, ja juuri tämän vuoksi puheenaolevat
5287: huoltoeläkkeitä lukuunottamatta veronalaista eläkkeet onkin säädetty valtionverotuksessa
5288: tuloa kunnallisverotuksessa on sellainen verovapai,ksi. Kun on ilmeistä, ettei niiden
5289: eläke, jonka leski tai orpo saa valtiolta tai verottamisella ole sanottavaa merkitystä kun-
5290: kunnalta taikka sellaiselta eläkelaitokselta, tienkaan taloudelle, tämä verovapaus olisi
5291: eläkesäätiöltä tai leski- ja orpokassalta, joka ulotettava myös kunnallisverotukseen.
5292: saa avustusta yleisistä varoista tahi joka on Kohtuutonta myös on, että verovapaus on
5293: perustettu valtion, kunnan, kuntayhtymän rajoitettu käsittämään vain julkisoikeudelli-
5294: tai kuntainliiton taikka seurakunnan tai set lesken ja orvon eläkkeet. Yksityisiltä
5295: muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluk- työnantajilta eläkettä saavat lesket ja orvot
5296: sessa olevia varten. Valtion tulo- ja omai- ovat yleensä yhtä heikossa taloudellisessa
5297: suusverotuksessa tällainen eläke samoinkuin asemassa, joten nyt puheenaoleva verovapaus
5298: valtiolta saatu lahjapalkkio on verovapaa. olisi ulotettava koskemaan myös heitä. Vää-
5299: Kunnallis- ja valtionverotuksen tulon ve- rinkäytösten välttämiseksi olisi kuitenkin
5300: ronalaisuutta ja vähennyksiä koskevat, toisis- säädettävä, että verovapaus koskee vain
5301: taan poikkeavat säännökset ovat vakava epä- eläkkeitä, joiden suuruus ei ylitä valtion
5302: kohta jo sinänsä, ja nyt puheenaoleva on korkeimman palkkausluokan perusteella mak-
5303: niistä sosiaalisessa mielessä ehkä epäoikeu- settuja lesken ja orvon eläkkeitä.
5304: denmukaisin. Tällaiset eläkkeet ovat määräl- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
5305: tään tavallisesti hyvin pieniä ja yleensä saa-
5306: jiensa ainoana tulona. Lesket ja orvot ovat- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5307: kin melkein poikkeuksetta veronmaksukyvyl- vat lakiehdotukset:
5308: tään muita verovelvollisia huonommassa ase-
5309:
5310:
5311:
5312: Laki
5313: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
5314: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
5315: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 § näin kuuluvaksi:
5316:
5317: 24 §. käli se ei ylitä valtion korkeimman palkkaus-
5318: Tuloksi ei katsota: luokan perusteella maksettavaa lesken tai or-
5319: von eläkettä, eikä myöskään valtiolta saatua
5320: lahjapalkkiota.
5321: 9) eläkettä, jonka leski tai orpo saa, mi-
5322: IV,21. - Kyttä. ym, 103
5323:
5324:
5325: Laki
5326: kunna.llishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
5327: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallis-
5328: hallituksesta kaupungissa annetun asetuksen 55 § näin kuuluvaksi:
5329:
5330: 55 §. tusta. Tulona ei liioin pidetä sellaista elä-
5331: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- kettä, jonka leski tai orpo saa, mikäli se ei
5332: datettava seuraavia säännöksiä: ylitä korkeimman palkkausluokan perusteella
5333: maksettavaa lesken tai orvon eläkettä, eikä
5334: myöskään valtiolta saatua lahjapalkkiota.
5335: 2 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä eikä
5336: huoltoapulain (116/56) 5 §: n mukaista ela-
5337:
5338:
5339:
5340:
5341: Laki
5342: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
5343: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalaiskun-
5344: tain kunnallisha:llinnosta annetun asetuksen 82 § näin kuuluvaksi:
5345:
5346: 82 §. tusta. Tulona ei liioin pidetä sellaista elä-
5347: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- kettä, jonka leski tai orpo saa, mikäli se ei
5348: datettava seuraavia säännöksiä: ylitä valtion korkeimman palkkausluokan
5349: perusteella maksettavaa lesken tai orvon
5350: eläkettä.
5351: 8 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä eikä
5352: huoltoapulain (116/56) 5 §: n mukaista ela-
5353:
5354: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
5355:
5356: Harras Kyttä. Arm.i Hosia. Veikko Hyytiäinen.
5357: 104
5358:
5359: IV,22. - Lak.al. N: o 31.
5360:
5361:
5362: Väyrynen ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain
5363: sekä kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain
5364: kunnallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
5365:
5366:
5367: E d u s k u n n a ll e.
5368:
5369: Vuodesta 1943 aina vuoteen 1952 oli lailla ei ole sopusoinnussa sen kanssa, että korvauk-
5370: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä ve- set ovat tarkoitetut tasoittamaan invaliidin
5371: rolakeihin vuosittain säädetty, että sekä sota- edellytyksiä selviytyä normaalia suuremmista
5372: palveluksessa että työntekijälle työssä aiheu- elinkustannuksista, kuten esim. pakollisesta
5373: tuneen ruumiinvamman perusteella suorite- kulkuvälineiden runsaasta käytöstä, apuväli-
5374: tut korvaukset olivat verovapaita sekä val- neiden hankinnasta, niiden aiheuttamasta
5375: tion- että kunnallisverotuksessa. Vuodesta vaatteiden kulumisesta, jne.
5376: 1952 lähtien on työtapaturmakorvaukset Lisäksi on huomattava, että lain sanamuo-
5377: päinvastoin kuin sotilasvammalain perus- dossa on nähty erityistä vaivaa yksityisten
5378: teella suoritetut korvaukset katsottu kunnal- vakuutuslaitosten vakuutuksenottajien saa-
5379: lisverotuksessa veronalaiseksi tuloksi. Valtion mien jatkuvien korvausten osittaisesta vero-
5380: verotuksen ulkopuolella tapaturmakorvaukset vapaudesta. Sitä perustellumpaa on tapa-
5381: olivat vielä vuosina 1952-1956 aina 60 000 turmakorvausten vapauttaminen verotuksesta,
5382: mk:n määrään asti, mutta 27 päivänä tammi- koska nimenomaan pakollisen työntekijäin ta-
5383: kuuta 1958 annetulla lailla tulo- ja omai- paturmavakuutuksen nojalla suojeliaan nii-
5384: suusverolain muuttamisesta tämäkin vero- den kansalaisten työvoimaa, joilla ei ole ta-
5385: vapaus poistettiin mainitulta invaliidiryh- loudellisia mahdollisuuksia käyttää riittävässä
5386: mältä. määrin hyväkseen vapaaehtoisten vakuutus-
5387: Tällaiseen takapajuiseen kehitykseen ei ole muotojen turvaa.
5388: olemassa asiallisia perusteita. Sotilasvamma- Vuodesta 1951 alkaen on invaliideilla ollut
5389: lakiin ja tapaturmavakuutuslakiin perustu- oikeus tehdä ns. invaliditeettivähennys tu-
5390: vat korvaukset ovat molemmat luonteeltaan loistaan. Tämän vähennyksen suuruus on jat-
5391: osakorvauksia työkyvyn menetyksestä eivätkä kuvasti sama, vaikka yleinen kustannus- ja
5392: suinkaan rinnastettavissa eläkkeisiin, joita palkkataso on noussut kahdenkertaiseksi. Työ-
5393: suoritetaan pitkäaikaisen, täydellä palkalla kyvyttömyyden sadasosan oikeuttama 1 000
5394: suoritetun palveluksen perusteella. Työtapa- markan vähennysoikeus olisi siten korotet-
5395: turmakorvausta ei siten voida katsoa ansio- tava ainakin kahdenkertaiseksi. Kuitenkin lie-
5396: tuloksi, ja eduskunnan päätöksellä on tapa- nee tarpeetonta antaa oikeutta invaliditeetin
5397: turmakorvaus jätetty ennakkoperinnän ulko- perusteella verohuojennukseen henkilöille, joi-
5398: puolelle. On myös huomattava, että kun % den työ- ja toimintakyky ei olennaisella ta-
5399: ja eräissä tapauksissa 50 % työkyvystään valla ole invaliditeetin johdosta alentunut,
5400: menettäneet invaliidit saavat, mikäli he suo- minkä vuoksi vähennysoikeuden markkamää-
5401: rittavat kykyjensä mukaista ansiotyötä, vero- räisen lisäämisen aiheuttama valtion verotulo-
5402: vapaan invaliidirahan, joutuvat työtapatur- jen vähennys on voitettavissa takaisin rajoit.
5403: mien uhrit luopumaan tästä verovapaasta tamalla vähennysoikeutta. Voidaan pitää täy-
5404: tuesta ja saavat suorittaa invaliidirahan si- sin asianmukaisena, että verohuojennusta
5405: jasta saamastaan tapaturmakorvauksesta täy- myönnettäisiin vähennysoikeuden muodossa
5406: den veron. Tällainen epäoikeudenmukaisuus vain sellaisille verovelvollisille, joiden pysyvä
5407: nimenomaan vaikeavammaisten työtapatur- invaliditeetti on vähintään 20 sadasosaa.
5408: mien uhrien kohdalla on korjattava. Valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5409: verotulojen lisääminen työnsä äärellä onnet-
5410: tomuuden uhreiksi joutuneiden kansalaisten että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
5411: vaatimattomien korvausten verotuksen kautta lakiehdotukset:
5412: IV,22. - Väyrynen ym. 105
5413:
5414: Laki
5415: tulo- ja. omaisuusverolain muuttamisesta.
5416: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
5417: tulo- ja omaisuusverolain 24 § : n 9 a kohta ja 29 §: n 12 kohta ja 3 momentti, sellaisina
5418: kuin ne ovat muutettuna 27 päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (27/58), seuraa-
5419: vasti:
5420: 24 §. hänen työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa on
5421: Tuloksi ei katsota: esitetyn selvityksen mukaan katsottava ole-
5422: van sata prosenttia, kaksisataatuhatta mark-
5423: 9 a) korvausta, mikä on kertakaikkisena kaa, tai jos sanottu prosenttimäärä on pie-
5424: tahi jatkuvana suoritettu sotapalveluksesta nempi, prosenttimäärää vastaava osa kahdes-
5425: taikka muuten sotatoimesta tahi työnteki- tasadastatuhannesta markasta, ja milloin ve-
5426: jälle työstä tai liikennetapaturman kautta rovelvollinen on sotapalveluksessa tai sota-
5427: aiheutuneen ruumiinvamman, sairauden tahi toimessa tai niihin liittyvissä erityisissä olo-
5428: kuolemantapauksen johdosta joko valtion tai suhteissa saanut ruumiinvamman tai sairau-
5429: yleishyödyllisten yhtymäin varoista taikka den, niinikään edellä tässä kohdassa mainitut
5430: työntekijäin tapaturmavakuutuksen tahi lii- vähennykset vastaavasti valtion tapaturma-
5431: kennetapaturmien korvaamisesta annettujen toimiston käyttämien arvioimisperusteiden
5432: säännösten perusteella vahingoittuneelle tai mukaan.
5433: sairastuneelle itselleen taikka hänen omaisil-
5434: leen; Verovelvollisella, joka saa tuloistaan tehdä
5435: 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun vähen-
5436: nyksen, on oikeus 1 momentin 12 kohdan
5437: 29 §. nojalla vähentää vain kahdenkymmenenviiden
5438: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna prosentin työkyvyttömyys- tai haitta-asteen
5439: on asunut Suomessa, niinkuin 7 §: n 2, 3, ylittävää prosenttimäärää vastaava osa kah-
5440: 4 ja 5 momentissa sanotaan, saakoon sen destasadastatuhannesta markasta. Jos vero-
5441: lisäksi, mitä 25, 26 ja 28 §: ssä on säädetty, velvollinen on verovuonna saanut kansanelä-
5442: vähentää: kelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, kat-
5443: sotaan hänen 1 momentin 12 kohdassa tar-
5444: 12) milloin verovelvollisen työ- ja toi- koitetun työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa
5445: mintakyky on jonkin elimen puuttumisen tai olevan kahdeksankymmentä prosenttia, jollei
5446: toimintavajavuuden vuoksi pysyvästi alentu- verovelvollinen esitä selvitystä siitä, että työ-
5447: nut vähintään kaksikymmentä prosenttia eikä kyvyttömyys- tai haitta-aste on suurempi.
5448: 3 momentin säännöksestä muuta johdu, jos
5449:
5450:
5451:
5452:
5453: Laki
5454: kunnallisballituksesta kaupungissa. annetun asetuksen muuttamisesta..
5455: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi-
5456: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § :n 2 a ja 2 c kohta, sellaisina kuin ne ovat
5457: muutettuna 27 päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (28/58), seuraavasti:
5458: 55 §. 2 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä eikä
5459: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- huoltoapulain (116/56) 5 §:n mukaista ela-
5460: datettava seuraavia säännöksiä: tusta. Tulona ei myöskään ole pidettävä kiin-
5461: teistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi
5462: 14 E 74/60
5463: 106 IV,22. - Tulo- ja oma.isuus- sekä. kunna.llisverotus.
5464:
5465:
5466: tai elinkaudeksi pidätettyä etuutta (syytin- 2 c) Verovelvollisen tulosta on vähennet-
5467: kiä), sikäli kuin se suoritetaan rahana, luon- tävä hänen suorittamansa, edellä 1 a koh-
5468: nontuotteina, muuna tavarana tai palveluk- dassa tarkoitettu avustus. Samoin on vero-
5469: sina, eikä vahingonkorvausta, lukuun otta- velvollisen henkilön tulosta vähennettävä kan-
5470: matta liikkeeseen kuuluvan vaihto-omaisuu- saneläkevakuutusmaksu, joka on verovuonna
5471: den vakuutuksesta saatua korvausta, mikäli toimitetun kunnallisverotuksen yhteydessä
5472: omaisuuden hinta, jos omaisuus olisi myyty, pantu hänen maksettavakseen; työttömyys-
5473: olisi ollut veronalaista liiketuloa. Vahingon- kassoihin suoritetut maksut; maksut, jotka
5474: korvaukseksi luetaan myös, mitä on saatu hän on suorittanut omasta taikka puolisonsa
5475: sairaanhoitokustannusten ja niihin verratta- tai lastensa henki- tai muusta henkilövakuu-
5476: vien kulujen korvauksena taikka valtiolta, tuksesta, paitsi edellä tässä kohdassa tai 2 d
5477: vakuutuslaitokselta, eläkesäätiöltä tai muulta kohdassa tarkoitetusta, kuitenkin enintään
5478: eläkelaitokselta kertakaikkisena korvauksena yhdeksäntuhatta markkaa kutakin perheen-
5479: sairauden tai vamman johdosta. Samoin ei jäsentä kohti; milloin hän on ennen verovuo-
5480: tuloksi katsota sairauden tai muun vakuu- den päättymistä täyttänyt kuusikymmentä-
5481: tustapahtuman johdosta saatua päivärahaa, viisi vuotta, viisikymmentätuhatta markkaa;
5482: eläkettä tai elinkorkoa kahdelta ensimmäi- sekä milloin hänen työ- ja toimintakykynsä
5483: seltä vuodelta, jos se perustuu muuhun hen- on jonkin elimen puuttumisen tai toiminta-
5484: kilövakuutukseen kuin kansaneläkevakuutuk- vajavuuden vuoksi pysyvästi alentunut vä-
5485: seen, työttömyysvakuutukseen tai 2 d koh- hintään kaksikymmentä prosenttia eikä jäl-
5486: dassa tarkoitettuun eläkevakuutukseen ja va- jempänä tässä kohdassa toisin säädetä, jos
5487: kuutuksen maksut kokonaan tai osittain on hänen työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa on
5488: suorittanut vakuutettu itse tai hänen puoli- esitetyn selvityksen mukaan katsottava ole-
5489: sonsa tai vanhempansa. Tuloksi ei myöskään van sata prosenttia, kaksisataatuhatta mark-
5490: lueta korvausta, mikä on kertakaikkisena tahi kaa, tai jos sanottu prosenttimäärä on pie-
5491: jatkuvana suoritettu sotapalveluksesta taikka nempi, prosenttimäärää vastaava osa kahdes-
5492: muuten sotatoimesta tahi työntekijälle työstä tasadastatuhannesta markasta, ja milloin ve-
5493: tai liikennetapaturman kautta aiheutuneen rovelvollinen on sotapalveluksessa tai sota-
5494: ruumiinvamman, sairauden tahi kuoleman- toimessa tai niihin liittyvissä erityisissä olo-
5495: tapauksen johdosta joko valtion tai ylei8hyö- suhteissa saanut ruumiinvamman tai sairau-
5496: dyllisten yhtymäin varoista taikka työnteki- den, niin ikään edellä säädetty työkyvyttö-
5497: jäin tapaturmavakuutuksen tai liikennetapa- myys- tai haitta-asteen perusteella myönnet-
5498: turmien korvaamisesta annettujen säännös- tävä vähennys vastaavasti valtion tapaturma-
5499: ten perusteella vahingoittuneelle tai sairas- toimiston käyttämien arvioimisperusteiden
5500: tuneelle itselleen taikka hänen omaisilleen. mukaan. Verovelvollisella, joka saa tulostaan
5501: Niin ikään ei tuloksi lueta henki- tai pää- tehdä tässä kohdassa tarkoitetun vähennyksen
5502: omavakuutuksen nojalla saatua paaomaa, iän perusteella, on oikeus työkyvyttömyys-
5503: mikäli se suoritetaan vakuutetulle itselleen, tai haitta-asteen perusteella vähentää vain
5504: hänen puolisolleen, suoraan ylenevässä tai kahdenkymmenenviiden prosentin työkyvyttö-
5505: alenevassa polvessa olevalle perilliselleen, ot- myys- tai haitta-asteen ylittävää prosentti-
5506: tolapselleen tai kuolinpesälleen. Milloin täl- määrää vastaava osa kahdestasadastatuhan-
5507: lainen pääoma maksetaan useammassa kuin nesta markasta. Jos verovelvollinen on vero-
5508: yhdessä erässä, pidetään kuitenkin veronalai- vuonna saanut kansaneläkelain mukaista työ-
5509: sena tulona sitä määrää, minkä verran muu kyvyttömyyseläkettä, katsotaan hänen tässä
5510: kuin ensimmäinen erä on suurempi kuin se, kohdassa tarkoitetun työkyvyttömyys- tai
5511: laskettuna viittä sadalta vastaavan korkokan- haitta-asteensa olevan kahdeksankymmentä
5512: nan mukaan ja ottaen huomioon vain täydet prosenttia, jollei verovelvollinen esitä selvi-
5513: vuodet, olisi ollut, jos se olisi maksettu yhtä tystä siitä, että työkyvyttömyys- tai haitta-
5514: aikaa kuin ensimmäinen erä. aste on suurempi.
5515: IV,22. - Väyrynen ym. 107
5516:
5517:
5518: Laki
5519: ma.alaiskun'tien kunnallisha.l1innosta annetun asetuksen muuttamisesta..
5520: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
5521: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: n 8 a ja 8 c kohta, sellaisina kuin ne
5522: ovat muutettuna 27 päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (29/58), seuraavasti:
5523:
5524: 82 §. leen, suoraan ylenevässä tai alenevassa pol-
5525: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- vessa olevalle perilliselleen, ottolapselleen tai
5526: datettava seuraavia säännöksiä: kuolinpesälleen. Milloin tällainen pääoma
5527: maksetaan useammassa kuin yhdessä erässä,
5528: 8 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä eikä pidetään kuitenkin veronalaisena tulona sitä
5529: huoltoapulain (116/56) 5 § :n mukaista ela- määrää, minkä verran muu kuin ensimmäi-
5530: tusta. Tulona ei myöskään ole pidettävä kiin- nen erä on suurempi kuin se, laskettuna
5531: teistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi viittä sadalta vastaavan korkokannan mukaan
5532: tai elinkaudeksi pidätettyä etuutta (syytin- ja ottaen huomioon vain täydet vuodet, olisi
5533: ldä), sikäli kuin se suoritetaan rahana, luon- ollut, jos se olisi maksettu yhtä aikaa kuin
5534: nontuotteina, muuna tavarana tai palveluk- ensimmäinen erä.
5535: sina, eikä vahingonkorvausta, lukuun otta-
5536: matta liikkeeseen kuuluvan vaihto-omaisuu- 8 c) Verovelvollisen tulosta on vähennet-
5537: den vakuutuksesta saatua korvausta, mikäli tävä hänen suorittamansa, edellä 6 a koh-
5538: omaisuuden hinta, jos omaisuus olisi myyty, dassa tarkoitettu avustus. Samoin on vero-
5539: olisi ollut veronalaista liiketuloa. Vahingon- velvollisen henkilön tulosta vähennettävä
5540: korvaukseksi luetaan myös, mitä on saatu kansaneläkevakuutusmaksu, joka on vero-
5541: sairaanhoitokustannusten ja niihin verratta- vuonna toimitetun kunnallisverotuksen yhtey-
5542: vien kulujen korvauksena taikka valtiolta, dessä pantu hänen maksettavakseen; työttö-
5543: vakuutuslaitokselta, eläkesäätiöltä tai muulta myyskassoihin suoritetut maksut; maksut,
5544: eläkelaitokselta kertakaikkisena korvauksena jotka hän on suorittanut omasta taikka puo-
5545: sairauden tai vamman johdosta. Samoin ei lisonsa tai lastensa henki- tai muusta henki-
5546: tuloksi katsota sairauden tai muun vakuutus- lövakuutuksesta, paitsi edellä tässä kohdassa
5547: tapahtuman johdosta saatua päivärahaa, elä- tai 8 d kohdassa tarkoitetusta, kuitenkin enin-
5548: kettä tai elinkorkoa kahdelta ensimmäiseltä tään yhdeksäntuhatta markkaa kutakin per-
5549: vuodelta, jos se perustuu muuhun henkilö- heenjäsentä kohti; milloin hän on ennen ve-
5550: vakuutukseen kuin kansaneläkevakuutukseen, rovuoden päättymistä täyttänyt kuusikym-
5551: työttömyysvakuutukseen tai 8 d kohdassa tar- mentäviisi vuotta, viisikymmentätuhatta
5552: koitettuun eläkevakuutukseen ja vakuutuksen markkaa; sekä milloin hänen työ- ja toiminta-
5553: maksut kokonaan tai osittain on suorittanut kykynsä on jonkin elimen puuttumisen tai
5554: vakuutettu itse tai hänen puolisonsa tai van- toimintavajavuuden vuoksi pysyvästi alentu-
5555: hempansa. Tuloksi ei myöskään lueta kor- nut vähintään kaksikymmentä prosenttia
5556: vausta, mikä on kertakaikkisena tahi jatku- eikä jäljempänä tässä kohdassa toisin säädetä,
5557: vana suoritettu sotapalveluksesta taikka muu- jos hänen työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa
5558: ten sotatoimesta tahi työntekijälle työstä tai on esitetyn selvityksen mukaan katsottava
5559: liikennetapaturman kautta aiheutuneen ruu- olevan sata prosenttia, kaksisataatuhatta
5560: miinvamman, sairauden tahi kuolemantapauk- markkaa, tai jos sanottu prosenttimäärä on
5561: sen johdosta joko valtion tai yleishyödyllisten pienempi, prosenttimäärää vastaava osa kah-
5562: yhtymäin varoista taikka työntekijäin tapa- destasadastatuhannesta markasta, ja milloin
5563: turmavakuutuksen tai liikennetapaturmien verovelvollinen on sotapalveluksessa tai sota-
5564: korvaamisesta annettujen säännösten perus- toimessa tai niihin liittyvissä erityisissä olo-
5565: teella vahingoittuneelle tai sairastuneelle it- suhteissa saanut ruumiinvamman tai sairau-
5566: selleen taikka hänen omaisilleen. Niin ikään den, niin ikään edellä säädetty työkyvyttö-
5567: ei tuloksi lueta henki- tai pääomavakuutuk- myys- tai haitta-asteen perusteella myönnet-
5568: sen nojalla saatua pääomaa, mikäli se suori- tävä vähennys vastaavasti valtion tapaturma-
5569: tetaan vakuutetulle itselleen, hänen puoliso!- toimiston käyttämien arvioimisperusteiden
5570: 108 IV,22. - Tulo- ja omaisuus- sekä. kunnallisverotus.
5571:
5572:
5573: mukaan. Verovelvollisella, joka saa tulostaan verovuonna saanut kansaneläkelain mukaista
5574: tehdä tässä kohdassa tarkoitetun vähennyk- työkyvyttömyyseläkettä, katsotaan hänen
5575: sen iän perusteella, on oikeus työkyvyttö- tässä kohdassa tarkoitetun työkyvyttömyys-
5576: myys- tai haitta-asteen perusteella vähentää tai haitta-asteensa olevan kahdeksankym-
5577: vain kahdenkymmenenviiden prosentin työ- mentä prosenttia, jollei verovelvollinen esitä
5578: kyvyttömyys- tai haitta-asteen ylittävää pro- selvitystä siitä, että työkyvyttömyys- tai
5579: senttimäärää vastaava osa kahdestasadastatu- haitta-aste on suurempi.
5580: hannesta markasta. Jos verovelvollinen on
5581: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
5582:
5583: Vilho Väyrynen. Kustaa Alanko. Veikko Helle.
5584: Veikko Kokkola. Sulo Hostila. Pentti Niemi.
5585: Varma K. Turunen. Edvard Pesonen. Kalle Matilainen.
5586: Viljo Virtanen. Lyyli Aalto. Sylvi Siltanen.
5587: Ensio Partanen.
5588: 109
5589:
5590: IV,23. - Lak.al. N: o 32.
5591:
5592:
5593:
5594: Hara.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun-
5595: nallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun-
5596: nallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
5597:
5598: Ed u s k u n n a 11 e.
5599:
5600: Vanhusten verotuksessa on jatkuvasti epä- Kun kunnallisveroa joudutaan suoritta-
5601: kohtia, jotka olisi saatava korjatuiksi. Tosin maan verraten vähäisistäkin tuloista ja kun
5602: 65 vuotta täyttäneille henkilöille myönne- vanhuusvähennyksestä aiheutuva verohelpo-
5603: tään sekä valtion- että kunnallisverotuksissa tus nykyiseen rahamme arvoon katsoen on
5604: 50 000 mk:n suuruinen ns. vanhuusvähennys. kovin vaatimaton, vanhuksien asemaa olisi
5605: Mutta kun tämän ikäisten verovelvollisten helpotettava nostamalla vanhuusvähennyksen
5606: verotettavasta tulosta ei yleensä muutoinkaan suuruus 75 000 mk:ksi.
5607: jouduta maksamaan tulo- ja omaisuusveroa, Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
5608: vanhuusvähennys vaikuttaa usein tosiasialli-
5609: sesti vain kunnallisveroa alentavasti. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5610: vat lakiehdotukset:
5611:
5612:
5613: Laki
5614: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
5615: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
5616: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 29 § näin kuuluvaksi:
5617: 29 §. 7) milloin verovelvollinen ennen verovuo-
5618: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna den päättymistä on täyttänyt kuusikymmen-
5619: on asunut Suomessa, niinkuin 7 § : n 2, 3, täviisi vuotta, seitsemänkymmentäviisituhatta
5620: 4 ja 5 momentissa sanotaan, saakoon sen markkaa;
5621: lisäksi, mitä 25, 26 ja 28 §: ssä on säädetty,
5622: vähentää:
5623:
5624:
5625:
5626:
5627: Laki
5628: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
5629: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallis-
5630: hallituksesta kaupungissa annetun asetuksen 55 § näin kuuluvaksi:
5631: 55 §. 2 c) Verovelvollisen tulosta on vähennet-
5632: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- t ä v ä - - - - - ; milloin hän on ennen
5633: datettava seuraavia säännöksiä: verovuoden päättymistä täyttänyt kuusikym-
5634: mentäviisi vuotta, seitsemänkymmentäviisi-
5635: tuhatta markkaa;
5636: 110 IV,23. - Tulo- ja. omaisuus- sekä. kunnaUisverotus.
5637:
5638:
5639: Laki
5640: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
5641: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalais-
5642: kuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 § näin kuuluvaksi:
5643:
5644: 82 §. 8 e) Verovelvollisen tulosta on vähennet-
5645: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- t ä v ä - - - - - ; milloin hän on ennen
5646: datettava seuraavia säännöksiä: verovuoden päättymistä täyttänyt kuusikym-
5647: mentäviisi vuotta, seitsemänkymmentäviisi-
5648: tuhatta markkaa;
5649:
5650:
5651: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
5652:
5653: Erkki Hara.
5654: 111
5655:
5656: rv,24. - Lak.aJ.. N: o sa.
5657:
5658: Aitio ym.: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta.
5659:
5660: E d u s k u n n a ll e.
5661: Marraskuun 28 pa1vana 1959 annetun vain siinä tapauksessa, että sanotuista tu-
5662: uuden ennakkoperintälain (418/1959) 50 §: n loista pantavien veroäyrien määrän voidaan
5663: 1 momentin mukaan on vero:rrkantoviranomai- kunnassa arvioida verovuodelta toimitetta-
5664: sen verovuoden aikana suoritettava etumak- vassa verotuksessa lisääntyvän vähintään vii-
5665: suna kullekin kunnalle 96 sadalta siitä mää- dellä prosentilla.
5666: rästä, joka saadaan, kun sovellettava enna:k- Koska kunnallisen veroäyrin hinta muu-
5667: koveroäyrin hinta kerrotaan verovuotta edel- tenkin osoittaa jatkuvaa nousua lähes kai-
5668: täneenä vuotena toimitetussa verotuksessa kissa maamme kunnissa, olisi välttämätöntä
5669: kunnalle kertyneiden veroäyrien lukumää- palata ennakoiden etumaksujen kohdalla ai-
5670: rällä. Kun vanhassa ennakkoperintälaissa kaisempaan, kunnille oikeudenmukaisempaan
5671: etumaksut määrättiin suoritettavaksi vii- menettelyyn, jonka mukaan etumaksut suori-
5672: meksi toimitetussa taksoituksessa kertyneiden tettaisiin ensin kunnille verovuotta edeltä-
5673: äyrien lukumäärän perusteella, merkitsee sa- neenä vuotena kertyneiden äyrien lukumää-
5674: nottu säännös kunnille suoritettavien etumak- rän perusteella, mutta niin pian kuin vero-
5675: sujen huomattavaa vähentymistä ja tulee vuoden aikana toimitetun verotuksen tulos
5676: vaikuttamaan kunnallisen veroäyrin hintaa on saatu selville, tarkistettaisiin etumaksut
5677: kohottavasti. Samaan suuntaan vaikuttaa li- uuden äyriluvun mukaisiksi.
5678: säksi uuden ennakkoperintälain 50 § : n 3 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5679: mom: n määräys siitä, että edellä mainittua nioittavasti,
5680: säännönmukaista ennakon etumaksua voidaan
5681: korottaa henkilökohtaisten tulojen osalta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5682: van lakiehdotuksen:
5683:
5684:
5685: Laki
5686: ennakkoperintälain muuttamisesta.
5687: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun
5688: ennakkoperintälain (418/59) 50 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
5689: 50 §. omaisen on kansaneläkelaitokselle suoritet-
5690: Veronkantoviranomaisen on verovuoden ai- tava 96 sadalta siitä määrästä, joka saadaan,
5691: kana suoritettava etumaksuna kullekin kun- kun veroäyriltä menevä kansaneläkevakuu-
5692: nalle 96 sadalta ja kullekin seura:kunnalle 88 tusmaksu kerrotaan vakuutusmaksun perus-
5693: sadalta siitä määrästä, joka saadaan, kun so- teeksi verovuotta edeltäneenä vuotena toimi-
5694: vellettava ennakkoveroäyrin hinta kerrotaan tetussa maksuunpanossa luettujen veroäyrien
5695: viimeksi toimitetussa verotuksessa kunnalle lukumäärällä.
5696: tai seurakunnalle kertyneiden veroäyrien lu-
5697: kumäärällä. Tämän lisäksi vero:n:kantoviran-
5698:
5699: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
5700: Paavo Aitio. Pentti Liedes. Niilo Nieminen.
5701: H. Tauriainen. Toivo Frima.n. Tauno Kelovesi.
5702: E. Hietanen. Eino Roine. Kaino Haapanen.
5703: Judit Nederström-Lunden. Matti Koivunen. Eino Tainio.
5704: J. Mustonen.
5705: 112
5706:
5707: IV,25. - Lak.al. N: o 34.
5708:
5709:
5710:
5711:
5712: Tuuli ym..: Ehdotus laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta.
5713:
5714:
5715:
5716: E d u s k u n n a 11 e.
5717:
5718: Ennakkoperintälain (418/59) 50 § :n 1 maksut jäämään verotettavien tulojen yleensä
5719: mom: n mukaan kunnalle, seurakunnalle ja jatkuvasti kohotessa huomattavasti pienem-
5720: kansaneläkelaitokselle suoritettavien etumak- miksi kuin pitäisi. Tämän epäkohdan kor-
5721: sujen perusteena ovat määrät, jotka saadaan, jaamiseksi olisi välttämätöntä, että etumak-
5722: kun ennakkoveroäyrin hinta kerrotaan vero- sut sen jälkeen, kun verovuotena toimitetussa
5723: vuotta edeltäneenä vuotena toimitetussa vero- verotuksessa pantujen veroäyrien lukumäärä
5724: tuksessa pantujen veroäyrien lukumäärällä. on tiedossa, tarkistettaisiin sen mukaan.
5725: Tätä määrää ei, kuten tähän asti, tarkisteta Kun etumaksu kunnalle lasketaan saman
5726: sen jälkeen, kun verovuotena toimitetussa prosentin mukaan kuin verotuslain (482/58)
5727: verotuksessa kertyneiden veroäyrien luku- 116 §: n 1 momentissa tarkoitettu suoritus
5728: määrä on saatu selville, sen mukaiseksi. Tästä veronkannon päätyttyä, ei ole asianmukaista,
5729: syystä ja kun 3 mom: iin sisältyvät säännök- että peruste seurakunnan kohdalta on alhai-
5730: set eivät henkilökohtaisista tuloista pantavien sempi. Se olisi korotettava 90% :ksi.
5731: veroäyrien määrän kohdalta tee mahdolli- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
5732: seksi 5% pienemmän lisäyksen tai vähenty- nioittaen,
5733: misen huomioon ottamista eivätkä kiinteistö-,
5734: liike- ja ammattituloista kertyvien veroäyrien että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5735: kohdalta turvaa edes tätäkään, tulevat etu- van lakiehdotuksen:
5736:
5737:
5738:
5739:
5740: Laki
5741: ennakkoperintälain muuttamisesta.
5742: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun
5743: ennakkoperintälain (418/59) 50 §:n 1 ja 2 momentti näin kuuluvaksi:
5744:
5745: 50 §. siitä määrästä, joka saadaan, kun veroäyriltä
5746: V eronkantoviranomaisen on verovuoden ai- menevä kansaneläkevakuutusmaksu kerrotaan
5747: kana suoritettava etumaksuna kullekin kun- vakuutusmaksun perusteeksi verovuotta edel-
5748: nalle 96 sadalta ja kullekin seurakunnalle täneenä vuotena toimitetussa maksuunpa-
5749: 90 sadalta siitä määrästä, joka saadaan, kun nossa luettujen veroäyrien lukumäärällä.
5750: sovellettava ennakkoveroäyrin hinta kerro- Edellä 1 momentissa tarkoitettu määrä on
5751: taan verovuotta edeltäneenä vuotena toimi- maksettava kunnalle, seurakunnalle ja kan-
5752: tetussa verotuksessa kunnalle tai seurakun- saneläkelaitokselle kuukausittain kahtena-
5753: nalle kertyneiden veroäyrien lukumäärällä. toista samansuuruisena eränä vuodessa siten,
5754: Tämän lisäksi veronkantoviranomaisen on että ensimmäinen erä suoritetaan verovuo-
5755: kansaneläkelaitokselle suoritettava 96 sadalta den helmikuussa ja viimeinen erä verovuotta
5756: IV,25. - Tuuli ym. 113
5757:
5758: seuraavan vuoden tammikuussa. Sen jälkeen, ville, etumaksu korotetaan tai alennetaan
5759: kun verovuonna toimitetussa verotuksessa sanotun veroäyrien määrän mukaisesti.
5760: kertyneiden veroäyrien määrä on saatu sel- -----~:------------
5761:
5762:
5763:
5764: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
5765:
5766: Erkki Tuuli. Jaakko Kemppainen. Veikko Hyytiäinen.
5767: Mikko Asunta. R. Hallberg. Aaro Stykki.
5768: Martti Salminen. Erkki Koivisto. Veikko Helle.
5769: Erkki Hara. Akseli Paarman. Veikko Kokkola.
5770: Jussi Saukkonen. Arvo Pentti. Lyyli Aalto.
5771: Oskari Lehtonen. Tahvo Rönkkö. Saara Forsius.
5772: Reino Ala-Kulju. Onni Mannila. Olavi Lahtela.
5773:
5774:
5775:
5776:
5777: 15 E 74/60
5778: 114
5779:
5780: IV,26. - La.k.al. N:o 36.
5781:
5782:
5783:
5784:
5785: Kekkonen ym.: Ehdotm laiksi ver{)t'USlain muuttamisesta.
5786:
5787:
5788:
5789: E d u s kun n alle.
5790:
5791: Puutavarayhtiöiden verotuspaikkakysy- tuloista sekä ulkomaisen yrityksen, joka Suo-
5792: mykseen on vuoden 1958 verotuslaki, määri- messa harjoittaa liikettä tai ammattia siten,
5793: tellessään ns. kiinteän toimipaikan ( 60 §) , että sitä ei voida katsoa harjoitettavan mis-
5794: aikaansaanut merkittävän helpotuksen. Mutta sään tietyssä kunnassa, saamista tuloista
5795: vaikka lain tarkoitusta, puutavaraliikkeiden maksettava kunnallisvero valtiolle. Kun
5796: kunnallisverotuksessa kertyvien tulojen jaka- tämä menettely sotii vastoin kunnallisvero-
5797: mista myös niiden kuntien osalle, joista sa- tuksen tarkoitusta, ehdotetaan, että tällai-·
5798: nottujen liikkeiden raaka-aineet hankitaan, sissa tapauksissa kunnallisvero olisi suoritet-
5799: voitaneenkin pitää selvänä, verotuslain ny- tava perustettavaan, jäljempänä tarkemmin
5800: kyinen sanamuoto (, .... muu pysyväinen selostettavaan kuntien keskusrahastoon.
5801: osto- tai myyntipaikka... ") ei laveutensa Edellä tarkoitetuista verokohteista saatavat
5802: vuoksi kuitenkaan näytä riittävän turvaa- . varat eivät kuitenkaan riittäisi edes vähä-
5803: maan sitä että tämä tarkoitus myös todehla varaisille kunnille välttämättömien avustus-
5804: saavutettaisiin. Tämän vuoksi on kysymyk- ten suorittamiseen. Sen vuoksi olisikin mää-
5805: sessä olevan lainkohdan selventäminen välttä- rättävä verotettavaksi kuntien keskusrahas-
5806: mätön. Tämä taas tapahtunee parhaiten ton hyväksi myös liikepankkien, Postisäästö-
5807: siten, että iaissa nimenomaan selitetään puu- pankin ja kotimaisten vakuutusyhtiöiden lii-
5808: tavaran hakkuupaikka ns. kiinteäksi toimi- ketulot. Sen sijaan niiden kiinteistötulot ve-
5809: paikaksi ja määrätään täten verotuspaikaksi. rotettaisiin nykyiseen tapaan sille kunnalle,
5810: Heikossa taloudellisessa asemassa oleville jossa kiinteistö on. Tällä tavalla saataisiin
5811: kunnille on jouduttu jatkuvasti antamaan kuntien keskusrahastoon vuosittain jo niin
5812: avustuksia valtion tulo- ja menoarvioon sitä suuret tulot, että heikossa taloudellisessa ase-
5813: varten otetuista määrärahoista. Vähävarais- massa olevien kuntien nykyistä kohtuuttoman
5814: ten kuntien taloudellinen tukeminen olisi kui- korkeaa veroäyrin hintaa pystyttäisiin olen-
5815: tenkin pyrittävä järjestämään suurelta osalta naisesti alentamaan ja samalla ainakin hei-
5816: kunnallisverotuksen pohjalla. Niin ikään olisi kentämään veroäyrin hinnan haitallisia vaih-
5817: ryhdyttävä järjestämään laajemminkin vä- teluja.
5818: hävaraisten kuntien taloudellista tukemista Kuntien keskusrahastosta, sen hallinnasta
5819: kohtuuttoman korkean kunnallisen verorasi- ja sen varoista jaettavien avustusten jako-
5820: tuksen tasoittamiseksi. Tässä tarkoituksessa perusteista olisi yksityiskohtaisemmin sää-
5821: esitetään seuraavaa: dettävä erityisessä laissa, mistä annetaan
5822: Verotuslain mukaan (62 §) on verovelvol- eduskunnalle eri esitys.
5823: lisen niissä tapauksissa, jolloin tulosta mak- Edellä lausuttuun viitaten esitämme kun-
5824: settavan kunnallisveron ei voida katsoa kuu- nioittavasti,
5825: luvan millekään tietylle kunnalle, suoritet-
5826: tava kuunaltisveroa valtiolle. Siten menee että Edmkunta hyväksyi~ seuraa-
5827: esim. ulkomaalaisten ;täällä saamista osinko- van lakiehdotuksen:
5828: IV,26.- Kekkonen ym. 115
5829:
5830:
5831: Laki
5832: verotuslain muuttamisesta.
5833: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun
5834: verotuslain (482/58) 62 § sekä lisätään 60 ja 61 §:ään 2 momentti seuraavasti:
5835: 60 §. 62 §.
5836: Jos liikettä tai ammattia on harjoitettu
5837: Mikäli verovelvollinen harjoittaa teollista valtakunnassa siten, ettei sitä voida katsoa
5838: toimintaa, jonka pääasiallisena raaka-aineena harjoitetun missään kunnassa olevasta kiin-
5839: on jalostamaton pyöreä tai halkaistu puu- teästä toimipaikasta, tahi jos ulkomaisella
5840: tavara, taikka käy kauppaa sellaisella tai yhteisöllä tai sellaisella henkilöllä, jolla vero-
5841: veistetyllä puutavaralla, katsotaan kiinteäksi vuoden alussa ei ole ollut valtakunnassa koti-
5842: toimipaikaksi paikka, missä puutavaraa on kuntaa, on ollut henkilökohtaista tuloa täältä
5843: liikettä varten verovuotena hakattu. taikka jos tulosta maksettavan veron 59 § : n
5844: mukaan muutoin ei voida ·katsoa kuuluvan
5845: millekään tietylle kunnalle, verovelvollisen on
5846: suoritettava kunnallisveroa kuntien keskus-
5847: 61 §. rahastoon.
5848: Milloin henkilön, jonka on verovelvolli-
5849: Liikepankit, postisäästöpankki sekä koti- suutta koskevien säännösten mukaan katsot-
5850: maiset vakuutusyhtiöt suorittavat kunnallis- tava asuneen verovuonna Suomessa, on suo-
5851: veroa kiinteistötuloistaan 59 § : n mukaan. ritettava henkilökohtaisista tuloistaan kun-
5852: :Muusta osasta tulojaan ne suorittavat kun- nallisvero kuntain ikeskusrahastoon, määrä-
5853: nallisveron kuntien keskusrahastoon, josta tään kunnallisverotuksessa verotettava tulo
5854: säädetään erikseen. niinkuin verovelvollisen kotikuntana olisi
5855: verovuoden alussa ollut Helsingin kaupunki.
5856: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
5857: Matti Kekkonen. Atte Pakkanen. Onni Mannila..
5858: Eino Uusitalo. Mauno Jussila. Hilja Våänänen.
5859: Akseli Pa.a.rma.n.. Matti Liina.maa. Yrjö Sinkkonen.
5860: Veikko Savela. Esu Niemelä. Nestori Kaasalainen.
5861: Artturi Jämsen. Pentti Pekkarinen. Matti Mattila.
5862: Matti Miikk:i. Aarre Marttila. Eemil Partanen.
5863: Antti Kukkonen. Sylvi Halinen. Ale Holopainen.
5864: Viljami Kalliokoski Xusti Eskola. Arvo Pentti.
5865: Kalle Kämäräinen. Johannes Virolainen. Esa Timonen.
5866: Antti J. Ranta.maa. Markus Niskala. Olavi Lahtela.
5867: Ta.hvo Rönkkö. Niilo Ryhtä. V. E. Svinhufvud.
5868: Kerttu Sa.aJasti. Urho Kähönen. Hannes Paaso.
5869: 116
5870:
5871: IV,27. - Lak.al. N:o 36.
5872:
5873:
5874:
5875:
5876: Tuuli ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta.
5877:
5878:
5879:
5880: Eduskunnalle.
5881:
5882: Verotuslain (482/58) 116 §: n 1 mom: n lopputilitys vuoden 1966 toukokuussa saa-
5883: mukaan kunnalle suoritetaan sen jälkeen, daan, tulee kunnallisverotulojen saannin vii-
5884: kun veron kanto on päättynyt tai, jos kanto västyminen tuntumaan erittäin haitallisena.·
5885: toimitetaan useammassa erässä, ensimmäisen Valtion haltuun jäävien, kunnille tilittämättä
5886: erän kannon päätyttyä 96 % maksuunpan- olevien kunnallisverojen määrähän nousee tä-
5887: nun kunnallisveron määrästä vähennettynä nä aikana yhteensä 20% :n määrään yhtenä
5888: sillä, mitä ennakkoperintälain mukaan on vuotena maksuunpannusta kunnallisverosta
5889: etumaksuna suoritettu, sekä kunnallisverosta laskien, vähennettynä sillä, mitä näiden vuo-
5890: edellisen vuoden aikana valitusviranomaisten sien kunnallisveroista jää lopullisesti kerty-
5891: päätösten johdosta verovelvollisille palaute- mättä, eli niiden kuntien kohdalta, joissa
5892: tullia määrillä korkoineen. Sama koskee vas- tämä osa on esim. 2 %, kaikkiaan 10 % : n
5893: taavasti seurakunnalle kirkollisverosta tapah- määrään.
5894: tuvaa suoritusta, 'kuitenkin niin että tämä Varsinkin nyt edessä olevaa siirtymäkautta
5895: on vain 90 % maksuunpannun kirkollisveron ajatellen, mutta kaiken todennäköisyyden
5896: määrästä. V erotuslain 119 § : n 1 mom: n mukaan pysyvästikin olisi välttämätöntä tar-
5897: mukaan kunta ja seurakunta saavat lopul- kistaa edellä mainittuja verotuslain säännök-
5898: lisen tilityksen niille tulevista veroista vasta siä niin, että kunnille ja seurakunnille suo-
5899: viiden vuoden kuluttua maksuunpanovuoden ritettaisiin maksuunpantu ja kertynyt vero
5900: päättymisestä. mahdollisimman täysimääräisenä. Kun 'kui-
5901: Nämä säännökset tulevat merkitsemään tenkaan ei voitane päästä siihen, että kannon
5902: kunnallis- ja kirkollisverotulojen saannin päätyttyä ja sen jälkeen esim. vuosittain
5903: huomattavaa viivästymistä. Kunnallis- ja kunnille ja seurakunnille tilitettäisiin todelli-
5904: kirkollisverojen kertyminen on viime aikoina suudessa kertyneet määrät vähennettyinä va-
5905: jatkuvasti parantunut, ja yhdistetty veron- litusviranomaisten päätösten johdosta palau-
5906: kanto ja jäämä;perintä on omiaan vielä pa- tetuilla ja poistetuilla määrillä, koska tämä
5907: rantamaan kertymistä, minkä lisäksi on otet- vaatisi suuritöisten ·tilitysten ja jakoluette-
5908: tava huomioon, että valitusviranomaisten pää- loiden laatimista, on asianmukaisimpana rat-
5909: tösten johdosta verovelvollisille palautetta- kaisuna pidettävä sitä, että kunnille ja seu-
5910: vien määrien voidaan olettaa jäävän vastai- rakunnille suoritetaan maksuunpanovuotta
5911: suudessa vähäisemmiksi. Nytkin on mak- seuraavan vuoden lopussa sen lisäksi, mitä
5912: suunpannusta kunnallisverosta varsin mo- ne ovat kannon päätyttyä saaneet, 2 % mak-
5913: nissa kunnissa kertynyt jo kannossa enem- suunpannusta kunnallis- tai !kirkollisverosta.
5914: män kuin 96 prosenttia ja jäämistä on jo Edellä olevan perusteella esitämme kun-
5915: pakkoperintäkauden alussa saatu vielä peri- nioittaen,
5916: tyksi niin suuri osa, että jäljelle on jäänyt
5917: vain 1-2 %, eräissä tapauksissa sitäkin vä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa.-
5918: hemmän. Erityisesti sinä siirtymäkautena, van lakiehdotuksen:
5919: mitä nyt kestää siksi, kunnes ensimmäinen
5920: rv,'rl. - Tuuli ym. 117
5921:
5922: Laki
5923: verotusla.in muuttamisesta.
5924: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun vero-
5925: tuslain (482/58) 116 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
5926: 116 §. suoritettava lisäiksi kunnalle ikaksi sadalta
5927: maksuunpannun kunnallisveron ja seUl'akun-
5928: nalle kaksi sadalta maksuunpannun kil"kollis-
5929: Maksuunpanovuotta seuraavan kalenteri- veron määrästä.
5930: vuoden kuluessa veronkantoviranomaisen on
5931: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
5932:
5933: Erkki Tuuli. Jaakko Kemppainen. Veikko Hyytiäinen.
5934: Mikko Asunta. R. Hallberg. Erkki Koivisto.
5935: Martti Salminen. Olavi Lahtela. Aa.ro Stykki.
5936: Erkki Ha.ra.. Akseli Pa.arman. Veikko Helle.
5937: Jussi Saukkonen. Arvo Pentti. Veikko Kokkola.
5938: Oskari Lehtonen. Tahvo Rönkkö. Lyyli Aalto.
5939: Beino Ala-Kulju. Onni Mannila. Saara Forsius.
5940: 118
5941:
5942: N,28. - Lak.al. N:o 37.
5943:
5944: Friman ym. : Ehdotus 7:aiksi verotuslai., muuttamisesta.
5945:
5946: E d u s kun n a 11 e.
5947:
5948: Joulukuun 12 päivänä 1958 annetun vero- naisuudessaan valtion viranomaisille, mer-
5949: tuslain (482/58) 116 § :n mukaan veronkan- kitsee sanottu menettely sitä, että valtio
5950: toviranomaisen on ensimmäisen erän kannon tulisi pidättämään sen haltuun kertyneestä
5951: päätyttyä suoritettava kunnalle 96 sadalta ja kunnille kuuluvasta verosta 2.5-3.5 %
5952: maksuunpannun kunnallisveron määrästä. viiden vuoden ajaksi ilman korkoa. Kun
5953: Saman lain 119 §: n mukaan lopputilitys maksuunpannun kunnallisveron yhteismäärä
5954: kunnallisverojen kannosta on tehtävä viiden oli v. 1958 n. '80 mrd. mk, jää valtiolle vuo-
5955: vuoden kuluttua maksuunpanovuotta seuraa- sittain kuntien varoja n. 2-2.8 mrd. mk.
5956: van vuoden alusta lukien. Oikeudenmukaisin menettely kuntien kan-
5957: Koska sanottuja säännöksiä on haluttu nalta olisi se, että veronkantoviranomaiset
5958: tulkita siten, että mitään välitilityksiä yli tilittäisivät yli 96 %:n kertyneet kunnallis-
5959: 96% :n kertyneistä kunnallisveroista ei tul- verot kunnille sitä mukaa kuin ne saadaan
5960: taisi suorittamaan, tulevat mainitut sään- perityiksi. Koska tämä kuitenkin mahdolli-
5961: nökset vakavasti horjuttamaan kuntien ta- sesti aiheuttaisi käytännössä vaikeuksia ja
5962: loutta sekä nostamaan tuntuvasti veroäyrin kun toisaalta valtaosa verojäämistä saadaan
5963: hintaa. Näin on asianlaita varsinkin vero- perityksi maksuunpanovuotta seuraavan vuo-
5964: tuslain voimaantuloa seuraavan viiden vuo- den aikana, olisi verotuslakiin lisättävä mää-
5965: den ylimenokautena, koska se osa kunnallis- räys, joka veivoittaisi veronkantoviranomai-
5966: veroa, joka jää kunnille tilittämättä, mer- sen tekemään sanotun vuoden kuluessa kun-
5967: kitsee kaikkiaan 20% yhden vuoden mak- nille välitilityksen, jonka suuruus olisi 3 %
5968: suunpannusta kunnallisverosta. maksuunpannusta kunnallisverosta.
5969: Koska suurimmassa osassa maamme kuntia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5970: veronpoistot ovat tähänkin asti olleet vain nioittavasti,
5971: 0.5-1.5 % maksuunpannusta kunnallisve-
5972: rosta ja kun veronkanto tulee ilmeisesti te- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5973: hostumaan entisestään sen siirtyessä koko- van lakiehdotuksen:
5974:
5975: Laki
5976: verotuslain muuttamisesta.
5977: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan joulukuun 12 päivänä 1958 annetun
5978: verotuslain (482/58) 119 §: n 1 momentti näin kuuluvaksi:
5979:
5980: 119 §. neen vuoden alusta lukien, jona maksuun-
5981: Veronkantoviranomaisen on maksuunpano- pano on tapahtunut, veronkantoviranomai-
5982: vuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun sen on annettava lopputilitys kunnille, seu-
5983: mennessä suoritettava kunnille 116 § :n 1 mo- rakunnille ja kansaneläkelaitokselle verojen
5984: mentissa säädetyn määrän lisäksi kolme sa- ja kansaneläkevakuutusmaksujen kannosta.
5985: dalta maksuunpannun kunnallisveron mää-
5986: rästä. Viiden vuoden kuluttua sitä seuran-
5987:
5988: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
5989:
5990: Toivo Friman. Pauli Puhakka. Matti Meriläinen.
5991: Toivo Niiranen. Eino Tainio. Tauno Kelovesi.
5992: l.Yiartti Linna. Antto Prunnila. H. Tauriainen.
5993: Veikko Rytkönen.
5994: 119
5995:
5996: IV,29. - Toiv.al. N:o 12.
5997:
5998:
5999:
6000:
6001: Uoti ym.: Tutkimuksen toimittamisesta taloushallinnon uudel-
6002: leen järjestelystä.
6003:
6004:
6005: Eduskunnalle.
6006:
6007: Hallintojärjestelmämme on syntynyt ai- hallintoa voitaisiin keskittää ja saattaa se
6008: kana, jolloin valtion taloushallintoon liitty- jo tapahtuneen käytännön kehityksen tasolle.
6009: vät ja talouspoliittiset tehtävät olivat luon- Eräänä välttämättömänä toimenpiteenä olisi
6010: teeltaan toisenlaiset kuin nykyisin. Myös kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön
6011: käsitykset valtion tehtävistä talouspolitii- työvoimaosaston ympärille perustettava uusi
6012: kassa ovat toisen maailmansodan jälkeisinä itsenäinen ministeriö, työministeriö, jollainen
6013: vuosina tuntuvasti muuttuneet. V aitiovalta lähes kaikissa kehittyneemmissä maissa on.
6014: pyrkii nykyisin harjoittamaan tehokasta suh- Tämän lisäksi olisi välttämätöntä, että yleistä
6015: danteita tasaavaa politiikkaa ja huolehti- taloudellista suunnittelutyötä varten perus-
6016: maan korkean ja tasaisen työllisyyden säily- tettaisiin suunnittelu- tai kansantalousminis-
6017: misestä. Valtion oma ja sen avustama sijoi- teriö, jonka yhteyteen siirtyisivät esim.
6018: tustoiminta muodostaa käytännössä merkit- kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuus-
6019: tävimmän työllisyyden tasaajan ja myös osasto, valtiovarainministeriön kansantalous-
6020: muita talouspolitiikan keinoja pyritään yh- osasto, ulkoasiainministeriön kauppapoliitti-
6021: teisesti hyväksytyllä tavalla käyttämään nen osasto, valtion taloudellinen ja tilastolli-
6022: apuna suhdanne- ja työllisyyspolitiikassa. nen tutkimustyö jne. Kyseisen ministeriön
6023: Viime vuosikymmenien kehitys on eri muo- alaisuuteen olisi myös perustettava kansan-
6024: doissa merkinnyt myös kansainvälisesti suun- budjettikonttori ja sen yhteydessä olisi tar-
6025: nitelmataloudellisten ainesten vahvistumista kemmin määriteltävällä tavalla huolehdittava
6026: eri maiden talouspolitiikassa. Erittäin vält- julkisten ja julkisin varoin avustettujen in-
6027: tämättömänä pidetään eri maissa kansan- vestointi- ja pääomakysymysten yleissuunnit-
6028: tuotteen etukäteen tapahtuvaa budjetointia telusta.
6029: ja talouspolitiikan suuntaamista siten, että Ylläolevaan viitaten ehdotamme eduskun-
6030: asetetut tavoitteet kansantuotteen käyttötar- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6031: koituksiin nähden saavutetaan.
6032: On epäilyksettä todettava, että meidän ny- että hallitus suorituttaisi kiireeUi-
6033: kyinen taloushallintomme vastaa varsin huo- sesti tutkimuksen taloushallintomme
6034: nosti valtion kasvaneita taloudellisia tehtäviä. uudelleen järjestelyksi ja tekisi asian-
6035: On pidettävä välttämättömänä, että talous- omaiset esitykset Eduskunnalle.
6036: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
6037:
6038: Olli J. Uoti. H. Törmä. Martta Salmela-Järvinen.
6039: Vilho Turunen. Mikko Hult. A. Simonen.
6040: Vappu Heinonen. Aili Siiskonen. V. Liljeström.
6041: Arvo Sävelä. A. ll'årkönen. Impi Lukkarinen.
6042: Urho Kulovaara.
6043: 120
6044:
6045: IV,SO. - Toiv.al. N: o 13.
6046:
6047:
6048:
6049:
6050: Kaasalainen ym.: Huittisten, varavan,kilan, muuttamisesta
6051: keskusvan,kilaksi.
6052:
6053:
6054: Eduskunnalle.
6055:
6056: Huittisten varavankila perustettiin 16. 7. 35 kaista vankeinhoitoa ei voida alkuunkaan to-
6057: annetulla asetuksella ja aloitti toimintansa teuttaa ja jotka paloturvallisuuden kannalta
6058: 1. 8. 35. Perustamisen tarkoituksena oli vanki- ovat osoittautuneet erittäin vaarallisiksi. V ali-
6059: työvoiman käyttäminen asutusalueiden vilje- tettavasti henkilökunnan asuntojakin on liian
6060: lyskuntoon saattamiseksi. Viljelysmaan rai- vähän.
6061: vaamisen huomattavin tavoite, Raijalanjär- Näistä puutteistaan huolimatta vaikuttaa
6062: ven kuivatushanke toteutui v. 1942 ja näin siltä, että Huittisten varavankilaa voitaisiin
6063: tuli ensiluokkaista peltomaata 212 ha. Vilje- vakavasti ryhtyä kehittämään astetta kor-
6064: lykseen otettua maata on varavankilalla nyt keammaksi vankilaksi. Siihen on kaikki
6065: kaikkiaan 373 ha, vankila-alueen kokonaisuu- edellytykset olemassa, mm. sijaintipaikka on
6066: dessaan käsittäessä maata n. 2 000 ha, josta sopivan syrjäinen, mutta silti sinne on erin-
6067: suurin osa tosin on rahkasuota. omaisen hyvät liikenneyhteydet. Kehityskel-
6068: Varavankilan vankimäärä vaihtelee 170- poisuus näytetään tunnustettavan myöskin
6069: 200 välillä, eikä enempää voida nykyisiin ti- valtion taholta, koska tämän vuoden uudis-
6070: loihin sijoittaakaan. Vankilalla on tyydyttä- tuksiin on varattu huomattava määräraha.
6071: vät karja, paja- ja työhuonerakennukset, H- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6072: säksi puusta valmistettu ajanmukainen kans- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6073: liarakennus. Vuoden 1960 valtion tulo- ja muksen,
6074: menoarvioon on otettu 19.5 milj. mk:n mää-
6075: räraha uuden ajanmukaisen talousrakennuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6076: sen rakentamista varten. Huittisten, varavankilan muuttamiseksi
6077: Toimintaa haittaavat eniten alkuperäiset keskusvanh'laksi ja samalla huolehtisi
6078: lyhytaikaista työtoimintaa varten rakennetut tarpeellisiksi katsofJtavista peruskor-
6079: puiset vankien asuntoparakit, joissa nykyai- jauksista.
6080: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
6081:
6082: Nestori Kaasalainen. Pentti Niemi. Arvo Pentti.
6083: 121
6084:
6085: IV,31. - Toiv.al. N:o 14.
6086:
6087:
6088:
6089:
6090: Pekkarinen ym.: Maaningan ja Kuopion nimismiespiirien-
6091: ennalleen palauttamisesta.
6092:
6093:
6094: Eduskunnalle.
6095:
6096: Vuoden 1960 talousarvion yhteydessä suo- roa. Kuljettaessa linja-autossa Tuusniemelle
6097: ritettiin Maaningan, Kuopion ja Tuusniemen joudutaan valtaosasta kuntaa kiertämään
6098: nimismiespiireissä uudelleen järjestely, jonka Kuopion kaupungin kautta, jolloin matkaa
6099: mukaan Maaningan nimismiespiiri lakkautet- kertyy yhteensä n. 120-150 km. Sitä vastoin
6100: tiin ja Maaningan kunta siirrettiin kuulu- Vehmersalmelta Kuopioon on matkaa vain
6101: vaksi Kuopion nimismiespiiriin ja edelleen 30-50 km.
6102: Vehmersalmen kunta, joka aikaisemmin kuu- Samansuuntainen on tilanne myös puhelin-
6103: lui Kuopion nimismiespiiriin, siirrettiin kuu- liikenteessä. Kaikkialla V ehmersalmen kun-
6104: luvaksi Tuusniemen nimismiespiiriin. Tästä nan alueella on nykyisin käytössä täysiauto-
6105: järjestelystä on huomattavaa haittaa sekä maattinen puhelinliikenne Kuopioon. Sen-
6106: Maaningan että V ehmersalmen kunnan asuk- sijaan Tuusniemelle ovat puhelinyhteydetkin
6107: kaille. Maaninkalaiset joutuvat nyt nimismie- paljon huonommat.
6108: hen toimialaan kuuluvissa asioissa kulkemaan Niinikään postiasioiden hoito tapahtuu
6109: Kuopioon, jonne on matkaa 35-50 km. Tästä Kuopioon paljon vaivattomammin kuin Tuus-
6110: tietenkin aiheutuu kunnan asukkaille lisäkus- niemelle, sillä valtaosasta kuntaa on myös
6111: tannuksia ja vaikeuksia asioiden hoidossa. poliisitointa koskevat raha- ja arvopostiasiat
6112: Maaningan nimismiespiirin lakkauttaminen hoidettava Kuopion postitoimistossa.
6113: merkitsi käytännössä palautumista alkukan- Vielä on mainittava, että Vehmersalmen
6114: taisempiin oloihin. Muualla Suomessa on ke- kunta kuuluu Kuopion veropiiriin. Kun kun-
6115: hitys päinvastainen. Siitä on osoituksena talaiset voivat näinollen toimittaa samoilla
6116: uusien läänien ja uusien nimismiespiirien pe- matkoillaan sekä verotusta että poliisitointa
6117: rustaminen. koskevia asioitaan, säästetään monta kallista
6118: Mainittu nimismiespiirien uudelleen jär- työpäivää ja huomattavasti matkakustannuk-
6119: jestely on erittäin haitallinen Vehmersalmen sia.
6120: kunnan kohdalla. Vehmersalmen kunta on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6121: jatkuvasti kuulunut Kuopion nimismiespii- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6122: riin, jonne se sijaintinsa puolesta erittäin vomuksen,
6123: hyvin sopiikin. Kunta on Kuopion lähimark-
6124: kina-aluetta ja tästä syystä kunnan kaikki että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6125: yhteydet ovat aikojen kuluessa kehittyneet menpiteisiin Maaningan nimismiespii-
6126: Kuopioon suuntautuviksi. Niinpä linja-auto- rin palauttamiseksi ennalleen ja V eh-
6127: liikenne kunnan kaikista osista tapahtuu Kuo- mersalmen kunnan siirtämiseksi takai-
6128: pion suuntaan. Sensijaan Tuusniemelle ei sin Kuopion nimismiespiiriin.
6129: Vehmersalmelta kulje yhtään linja-autovuo-
6130: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960.
6131:
6132: Pentti Pekkarinen. Hannes Paaso. Esa Timonen.
6133:
6134:
6135:
6136:
6137: 16 E 74/60
6138: 122
6139:
6140: IV,32. - Toiv.al. N: o 15.
6141:
6142:
6143:
6144:
6145: Sahninen: MaM~,ingan nimismiespiirin uudelleen perustami-
6146: sesta.
6147:
6148:
6149: E d u s kun n a 11 e.
6150:
6151: Vuoden 1960 menoarvioesityksessä esitti Vehmersalmen kuntalaisia siksi, että Vehmer-
6152: hallitus, että Maaningan nimismiespiiri lope- salmen kunta on tämän järjestelyn yhtey-
6153: tettaisiin vuoden 1960 alusta lukien. Tämä dessä tullut nyt siirretyksi Tuusniemen ni-
6154: tulikin eduskunnan päätökseksi siitä huoli- mismiespiiriin oltuaan tähän asti Kuopion
6155: matta, että sisäasiainministeriön ao. virka- nimismiespiirissä. Vehmersalmelaiset joutu-
6156: miesten vastustavan kannan vuoksi valtio- vat täten toimittamaan nimismiehen kontto-
6157: varainvaliokunta budjetin ensimmäisessä lu- riin kuuluvat asiansa entistä pitemmän mat-
6158: kemisessa poistikin ko. kohdan hallituksen kan päässä ja takahankaan suunnalla, johon
6159: esityksestä. heillä ei muuten ole asiaa.
6160: Selvää on, että Maaningan kunnan asuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
6161: kaille oman, vanhan nimismiespiirin menetys nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6162: ja sen liittäminen Kuopion nimismiespiiriin muksen,
6163: ei ole ollut mieluista, koska matka Kuopioon
6164: on pitkä (45 km kirkolta). Yleisesti toivo- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
6165: taankin Maaningan pitäjässä, että asiantila menpiteisiin Maaningan nimismies-
6166: korjataan entiselleen. - Asia koskee myös piirin uudelleen perustamiseksi.
6167: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
6168:
6169: Martti Salminen.
6170: 123
6171:
6172: IV,33. - Toiv.al. N:o 16.
6173:
6174:
6175: Tuuli ym.: Määrärahasta uusien poliisitoimien perustami-
6176: seksi Kouvolan nimismiespiiriin.
6177:
6178: Eduskunnalle.
6179: Kouvolan kaupungin jatkuva kasvu ja rin poliisi hoitaa kaupunginvoudin, !k:aupun-
6180: liikenteen valvonnan ynnä muiden poliisille ginviskaalin ja osin myös maistraatin tehtä-
6181: kuuluvien tehtävien lisääntyminen ovat ai- vät sekä ulosottot~htävät, jotka vanhoisoo.
6182: heuttaneet sen, ettei Kouvolan nimismiespii- kaupungeissa eivät rasita poliisia. Tilanne
6183: rin, johon kuuluu myös Valkealan kunta, onkin muodostunut sellaiseksi, että Kouvolan
6184: nykyisellä poliisivoimalla tulla enää toimeen. suuressa rautatieristeyksessä ja vi.l.kkaassa
6185: Kouvola suurena liikenteen risteyspaikkana hallinto- ja kauppakaupungissa vain ybi
6186: aiheuttaa myös sen, että siellä läp~kulkumat konstaapeli voidaan järjestää kaupungille
6187: ikalla kulkee huomattavasti vierasta rikollista u~kopalveluun ja kesäisin kesälomien aikana
6188: ainesta, joka antaa poliisille runsaasti lisä- ei sitäkään, ellei liikkuvasta poliisista saada
6189: rasitu.lksia. Vauraiden teollisuUS- ja asutus- apua. Poliisille kuuluvien, jatkuvasti lisään-
6190: keskusten ympäröimänä siellä liikkuu ja oles- tyvien tehtävien vuoksi Kouvolan poliisien
6191: kelee rumaasti ulkopuolista väestöä, jonka työmäärä on erittäin raskas, jota osoittaa
6192: liikenteen ym. valvontatehtävät lisäävät Kou- parhaiten vertailu Kymen läänin vanhojen
6193: volan pollisille kuuluvia tehtäviä. Huomat- kaupunkien poliisivahvuuteen, jota myöSkään
6194: tavaa on lisäJksi, että Kouvolan nimismiespii.. ei voida pitää täysin tyydyttävänä.
6195: Asukkaita
6196: poliisia koh· Rikoksia Ilmi tuli ei ta
6197: den v. 1957 poliisia koh· juopumusta·
6198: Asukasluku Poliisin tilaston den (v.1957 pauksia po·
6199: 1. 1. 59 vahvuus mukaan tilasto) liisia kohden
6200: Kot'ka ........... . 30068 91 320 36.5 15
6201: Lappeenranta .... . 21221 48 442 45.4 21.3
6202: Kouvola ......... . 17 338 23 754 148.2 69.3
6203: ( +Valikeala)
6204:
6205: K{)uvolan kaupunki on jatkuvasti kasva- patorilla ja linja-autoasemalla voitaisiin
6206: massa, sen asuttu alue laajenee, uuden suu- saada miehistöä, rikospoliisipäivystys voitai-
6207: ren aseman valmistuminen ja sen yhteyteen siin järjestää ympäri vuorokauden ja että
6208: tuleva anniSkeluravintola tuovat lisäväestöä rikospoliisimiehiä voitaisiin käyttää varsinai-
6209: pailk!ka!kunnalle ja poliisille uusia tehtäviä, seen kenttätyöhön.
6210: maantieliikenneyhteyksien paraneminen lisää Edelläolevan johdosta kunnioittaen esi-
6211: [äpikulkuliiikennettä ja tuo mukanaan jälleen· tämme eduskunnalle hyväksyttäväksi toivo-
6212: lisätehtäviä, rildromusten ja rikosten määrä muksen,
6213: kaikesta edellä sanotusta johtuen kasvaa,
6214: minkä lisäksi kunnan ja valtion verotuksen että hallitus ottaisi vuoden 1961
6215: yhdistäminen lisää ulosottotehtäviä nykyises- tulo- ja menoarvioesitykseen 5 841200
6216: tään, kun sitä käytettävissä olevin voimin ei markan suuruisen m.äärärahan 2 yli-
6217: ole voitu nytkään asiallisesti hoitaa. Poliisi- konstaapelin, 3 vanhemman konstaape-
6218: vahvuutta olisikin senvuoksi huomattavasti lin ja 7 nuoremman konstaapelin viran
6219: lisättävä, jotta kaupungin ulkovartiointiin, perustamiseksi Kouvolan nimismies-
6220: asemavartiointiin ja erikoisvartiointiin kaup- piiriin.
6221: Heleingissä 11 päirvänä helmikuuta 1960.
6222:
6223: Erkki Tuuli. Urho Saariaho. Juha Rihtniemi.
6224: 124
6225:
6226: IV,34. - Toiv.a.l. N:o 17.
6227:
6228:
6229:
6230:
6231: InnaJa. ym..: Rajavartiolaitoksen emännöitsijän ja keittäjät-
6232: tären toimien muuttamisesta ylimääräisiksi.
6233:
6234:
6235: Eduskunnalle.
6236:
6237: Rajavartiolaitoksen palveluksessa on jo vuosikymmeniä ja että heidän toimensa on
6238: 1920-luvun puolivälistä alkaen ollut emäntiä tarkoitettu ja myös käytännössä muodostu~
6239: ja keittäjättäriä huolehtimassa sen pääsijoi- neet pysyväiseksi.
6240: tuspaikkojen ruokataloudesta. Nykyisin niissä Näin ei saa enää jatkua. Tähän asiain-
6241: työskentelee viisi emäntää ja noin yhdeksän- tilaan on saatava ensi tilassa korjaus muodos-
6242: toista keittäjää. Työn laadun ja vastuullisuu- tamaila edellä mainitut toimet ylimääräisiksi
6243: den puolesta heidän tehtävänsä rinnastetaan emännän ja keittäjättären toimiksi. Sanottu
6244: täysin puolustuslaitoksessa palvelevien emän- toimenpide olisi valtion edun mukaista, paitsi
6245: tien ja keittäjättärien työhön. Heiltä vaadi- muuten, jo senkin vuoksi, ettei sen tottu-
6246: taan myös samanlainen ammattitaito ja -päte- nut ja koulutettu henkilökunta hakeutuisi
6247: vyys ennen heidän kiinnittämistään tehtä- muihin työpaikkoihin toimen epävarmuuden
6248: viinsä, samoin myös sama koulutus niitä hoi- vuoksi. Sitäpaitsi se ei aiheuttaisi valtiolle
6249: dettaessa. Niinpä esim. rajavartioston palve- sanottavia kustannuksia puheena olevan hen-
6250: luksessa olevien emäntien ja keittäjättärien kilökunnan vähyyden takia eikä muutenkaan.
6251: on puolustuslaitoksen emäntien ja keittäjät- Ennen kaikkea se kuitenkin olisi oikeuden-
6252: tärien tavoin käytävä samat puolustuslaitok- mukaista ja kohtuullista sen vuoksi, että
6253: sen järjestämät alan kurssit. Yleensäkin on myös puolustuslaitoksen emännöitsijän ja
6254: todettava, että he toimipaikoissaan joutuvat keittäjättären toimet ovat ylimääräisiä toimia
6255: työskentelemään samanlaisissa olosuhteissa ja ja että eduskunta vuonna 1955 on lausunut
6256: suorittamaan täysin samanlaisia tehtäviä vei- toivomuksen osan puolustuslaitoksen emän-
6257: voittavassa ja rasittavassa työssään kuin puo- nöitsijän toimista muuttamiseksi peruspalk-
6258: lustuslaitoksenkin emännät ja keittäjättäret. kaisiksi toimiksi
6259: Kaikesta tästä huolimatta heidän asemansa Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
6260: on täysin epävarma, mitä tulee työsuhteen ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
6261: jatkuvuuteen. Tavallisen yksityisoikeudellisen väksyttäväksi toivomuksen,
6262: työsuhteen perusteella toimivina heillä ei
6263: myöskään ole viran ja toimen haltijain eläke- l'ftttä hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6264: oikeutta sen enempää kuin muitakaan valtion 'toimenpiteisiin rajavartiolaitoksen vii-
6265: vakinaisen tai ylimääräisen viran tai toimen den emännöitsijän ja yhdeksäntoista
6266: haltijan palveluksensa perusteella nauttimia keittäjättären toimen muuttamiseksi
6267: etuisuuksia. Näin on siitäkin huolimatta, että ylimääräisiksi toimiksi puolustuslai-
6268: useat rajavartiolaitoksen emännistä ja keit- toksen ylimääräisten emännöitsijän ja
6269: täjättäristä ovat olleet sen palveluksessa jo keittäjättären ~toimien palkkioita vas-
6270: taavine vuosipalkkrioineen.
6271: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
6272:
6273: Aune Inn&la. A. F. Airo. Juha Rihtniemi.
6274: Saara Forsius. Armi Hosia. Erkki Hara.
6275: 125
6276:
6277: IV,35.- Toiv.al N:o 18.
6278:
6279:
6280:
6281:
6282: Hara. ym..: Eräiden virkojen perustamisesta kauppa.. ja teol-
6283: lisuusministeriön, ammattikasvatusosastoon.
6284:
6285:
6286: Eduskunnalle.
6287:
6288: Kaupallinen ammattiopetus on viime vuo- kuuluu lisäksi merenkulun opetuksen johto
6289: sina huomattavasti laajentunut. Kun kauppa- ja valvonta, joka myös merimieskoulutuksen
6290: {)ppilaitokset sotien jälkeisvuosina voivat vähitellen päästessä alkamaan on muodostu-
6291: ottaa uusia oppilaita vuosittain yhteensä nut yhä vaativammaksi ja edellyttäisi vaki-
6292: n. 2 000, voidaan nyt vastaavasti ottaa lähes naisen virkamiehen työtä, sensijaan että siitä
6293: 5 000 uutta oppilasta vuodessa. Keskikoulu- nyt pääasiassa huolehtii vain sivutoiminen
6294: jen oppilasmäärien jatkuvasti kasvaessa on tarkastaja.
6295: kuitenkin erityisesti keskikoulupohjaista Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
6296: kauppaopistoastetta edelleen laajennettava ja tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6297: toisaalta on kehitettävä uusia kaupal'lisen muksen,
6298: opetuksen muotoja palvelemaan varsinkin
6299: vähittäismyyntiä ja konttoritöiden suoritusta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
6300: Tästä opetuksesta vastuullisessa virastossa toimenpiteisiin kaupallisen opetuksen
6301: - kauppa- ja teollisuusministeriön ammatti- tarkastajan ja merenkulun opetuksen
6302: kasvatusosastolla - on kuitenkin alan koulu- tarkastajan virkojen perustamiseksi
6303: toimen kehityksestä huolehtimassa pääasialli- kauppa- ja teollisuusministeriön am-
6304: sesti vain toimistopäällikkö ilman vakinaista mattikasvatusosastoon.
6305: tarkastaja~apua. Saman toimiston tehtäviin
6306:
6307: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
6308:
6309: Erkki Hara. Veikko Hyytiäinen. Juha Rihtniemi.
6310: Jaakko Kemppainen. Juho Tenhiälä. Jussi Saukkonen.
6311: Olli Aulanko.
6312: 126
6313:
6314: IV,36. - Toiv.al N: o 19.
6315:
6316:
6317:
6318:
6319: V. K. Turunen ym..: Pätevä,., virkamieskufi,Mfl, lisäämisestä
6320: tek,.,illise,., opetukse,., kehittämisestä vastuun kantooaa/YI.
6321: virastoo,.,,
6322:
6323:
6324: E d u s k u n n a 11 e.
6325:
6326: Vastauksessaan hallituksen esitykseen v: n kauppa- ja teollisuusministeriön ammattikas-
6327: 1960 tulo- ja menoarvioksi on eduskunta vatusosastossa - varsinaisesti vain toimisto-
6328: edellyttänyt, että hallitus ryhtyy kiireellisiin päällikkö ilman asiantuntevia apulaisia. Kun
6329: toimenpiteisiin teknillisen opetuksen laajen- samanaikaisesti vielä teknillisen opetuksen
6330: tamiseksi. Parhaillaan ovat toisaalta vireillä piiriin pitäisi ottaa myös uusia toimialoja -
6331: Tampereen ja Helsingin teknillisten oppilai- esim. mekaaninen puunjalostus, kuljetustek-
6332: tosten huomattavat laajentamishankkeet sekä niikka, säätötekniikka (automatio) ym., on
6333: uuden teknillisen opiston perustaminen Lah- selvää, että viraston tällä alalla toimiva työ-
6334: teen. Tämän vuoden tulo- ja menoarvioon voima on riittämätön.
6335: on lisäksi myönnetty määrärahoja neljän Edellä sanottuun viitaten esitämme kun-
6336: uuden rakennushankkeen suunnittelemista nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6337: varten teknillisilla oppilaitoksille. Valtion vomuksen,
6338: komitea vuodelta 1958 on ehdottanut, että
6339: valtio perustaisi vielä ainakin neljä uutta että hallitus kiiree.Uisesti ryhtyisi
6340: teknillistä koulua ja neljä teknillistä opistoa. toime,.,piteisii,., tehtäviimä pätevoo vir-
6341: Tätä valtavaa laajentamistyötä ja laajene- kamieskUfi,Mfl, lisäämiseksi tek,.,illise,.,
6342: van opetuksen ohjaamista ja tarkastustoimin- opetukse,., kehittämisestä vastuu,., ka,.,-
6343: taa varten on asianomaisessa virastossa ~ tavaan virastom.
6344: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
6345:
6346: Varma. K. Turunen. Viljo Virtanen. Kustaa. A.lanko.
6347: Meeri Kalavainen. Edvard Pesonen. Lyyli Aalto.
6348: Veikko Helle. K. F. Haapasalo.
6349: 127
6350:
6351: IV,37. - Toiv.al. N: o 20.
6352:
6353:
6354:
6355:
6356: V. K. Turunen ym.: Merenkulkua koskevOin ammattiopetuk-
6357: sen valvomisen ja ohjaamisen uudelleen järjestämisestä.
6358:
6359:
6360: E d u s k u n n a ll e.
6361:
6362: Kauppa.. ja teollisuusministeriön alainen avulla, jossa on yhteensä 10 henkilöä. Nor-
6363: kauppa- ja merenkulkuopetus on viime vuo- jassa taas on sitä varten kauppa- ja meren-
6364: sien aikana huomattavasti laajentunut. Lai- kulkuministeriössä erillinen osasto, jossa on
6365: vanpäällystöä koskevan opetusalan lisäksi on 6 henkilöä. Ruotsissa taas päällystöä varten
6366: tullut ajankohtaiseksi varsinainen merimies- tarkoitettu opetus hoidetaan merenkulkuhal-
6367: opetus, joka tähän saakka on ollut miltei lituksessa, jossa on kolme tarkastajaa, minkä
6368: kokonaan järjestämättä. Suomi on tähän lisäksi merimiesopetuksen ylin valvonta kuu-
6369: saakka ollut ainoa maa koko Euroopassa, luu ammattikasvatushallintoon.
6370: jossa ko. opetus on ollut järjestämättä. Edus- Kun kauppaministeriöön aikoinaan perus-
6371: kunnan päätettyä siirtää koululaiva Suomen tettiin ammattikasvatusosasto, tuli meil"enkul-
6372: Joutsenen ensimmäiseksi varsinaiseksi meri- kuopetusta varten erillinen tarkastajan virka.
6373: miesten ammattikouluksi monine erilaisine V. 1948 tämä virka muutettiin toisenlaiseksi
6374: kursseineen, on huomautettava, että meri- toimeksi. Merenkulkijajärjestöt ovat eri yh-
6375: miesten ammattikoulutuksessa lähdetään kan- teyksissä painostaneet uuden opetuksen jär-
6376: sainvälisissä sopimuksissa ja suosituksissa jestelyn nopean toteuttamisen tähdellisyyttä
6377: siitä, että tämän koulutuksen pitäisi olla ja esittäneet, että merenkulkuopetuksen tar-
6378: kaikkialla pakollinen. Monessa maassa on jo kastajan tai opetusneuvoksen virka olisi pe-
6379: siirrytty sille linjalle. Ministeriössä ei ole rustettava. Sen vuoksi ehdotamme eduskun-
6380: ainoatakaan merenkulkualan opetustyöhön nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6381: perehtynyttä erikoisasiantuntijaa. Myös var-
6382: sinainen päällystöä koskeva opetus on uudel- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
6383: leen järjestämisen tarpeessa ja sitä varten toimenpiteisiin merenkulkua koskevan
6384: on jo eräässä valtioneuvoston asettamassa ammattiopetuksen valvomisen ja ohjaa-
6385: komiteassa laadittavana ehdotus, joka tähtää misen uudelleen järjestämiseksi perus-
6386: siihen, että koulutus saadaan suurin piirtein tamalla kauppa- ja teollisuusministe-
6387: muissa pohjoismaissa vallitsevalle tasolle. riön ammattikasvatusosastoon meren--
6388: Merenkulkuopetus muissa pohjoismaissa kulkuopetuksen tarkastajan (opetus-
6389: hoidetaan esim. Tanskassa erillisen viraston neuvoksen) viran.
6390: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
6391:
6392: Varma K. Turunen. Veikko Helle. Lyyli Aalto.
6393: Meeri Kalavainen. Edvard Pesonen. Pentti Niemi.
6394: Kustaa Alanko.
6395: 128
6396:
6397: IV,38. - Toiv.al. N:o 21.
6398:
6399:
6400:
6401:
6402: Liedes ym.: Luotsin, ja luotsikutterinhoitajan toimien lisää-
6403: misestä Oulun luotsipiirissä.
6404:
6405:
6406: Ed uskunn alle.
6407:
6408: Perämeren laivaliikenne on Pohjois-Suo- ymmärtää, ettei aikaa jää enää lepoon. Täl-
6409: men elinkeinoelämälle tärkeä, se joko hi- lainen liikenne aiheuttaa myöskin suuren
6410: dastaa tai edesauttaa talouselämän kehitystä. rasituksen luotsikuttereille, jonka johdosta
6411: Hailuodon pohjoispuolen väylät ovat heik- niihin dlisi saatava tarpeellinen määrä vaki-
6412: koja ja siitä johtuen luotsausmatkat ovat pit- tuisia luotsikutterinhoitajia. Huomioon ot-
6413: kiä. Kun lisäksi Oulun luotsipiirin luotsien taen nykyisen laivaliikenteen ja henkilövah-
6414: ja kutterinhoitajien lukumäärä vastaa kym- vuuden, olisi Oulun luotsipiiriin ensi tilassa
6415: meniä vuosia aikaisemmin vallinnutta laiva- saatava vähintään viisi uutta luotsinvirkaa
6416: liikennettä, on henkilökunnan vähyys vai- sekä kolme luotsikutterinhoitajan tointa.
6417: keuttanut ja hidastanut laivaliikennettä vHk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
6418: kaimpina aikoina. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6419: Luotsipäiväkirjoja tarkastettaessa voidaan
6420: todeta, että luotsit joutuvat suorittamaan että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
6421: jopa kolmekin pitkää luotsausta tai vastaa- menpiteisiin viiden luotsinviran ja
6422: vasti 5-7 lyhyttä luotsausta saman vuoro- kolmen luotsikutterinhoitajan toimen
6423: kauden aikana. Kun lisäksi otetaan vielä lisäämiseksi Oulun luotsipiiriin.
6424: huomioon paluumatkoihin käytetty aika, niin
6425: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
6426:
6427: Pentti Liedes. Jaakko Kemppainen. Irma Torvi.
6428: Hannes Paaso. Arvi Turkka. Martti Linna.
6429: Armas Leinonen.
6430: 129
6431:
6432: IV,39. - Toiv.a.l. N: o 22.
6433:
6434:
6435:
6436:
6437: lnnaJa ym.: Valtion lastenhoitajan toimie1~ muuttamisesta
6438: peruspalkkaisiksi viroiksi.
6439:
6440:
6441: E d u s k u n n a ll e.
6442:
6443: Valtion palveluksessa on ollut koulutettuja valtiolle mitään lisämenoja. Sen sijaan se
6444: lastenhoitajia vuodesta 1930 lähtien. Nykyi- antaisi valtion palveluksessa oleville lasten-
6445: sin heitä on mm. lastensairaaloissa, synnytys- hoitajille varmuuden heidän toimensa pysy-
6446: laitoksissa, kirurgisissa sairaaloissa ja tuber- väisyydestä. Samalla se olisi omiaan estä-
6447: kuloosiparantoloissa, ts. yleensä kaikissa val- mään heidän hakeutumistaan valtiolta kun-
6448: tion sairaaloissa sekä keskussairaaloissa yh- tien, kuntainliittojen tai muiden työnanta-
6449: teensä useita satoja. Toimet olivat aluksi tila- jien vakinaisluontoiseen palvelukseen, mikä
6450: päisiä, mutta ovat vuodelta 1942 lähtien vaara on olemassa varsinkin keskussairaala-
6451: olleet ylimääräisiä. järjestelmään siirryttyä.
6452: Lastenhoitajien toimet valtion sairaaloissa Kaiken edellä esitetyn nojalla ehdotamme
6453: ovat täysin jatkuvia ja niin ollen pysyväis- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6454: luontoisia. Ne edellyttävät täysin pätevää vomuksen,
6455: ammattikoulutusta alalla ennen kuin asian-
6456: omaisia kiinnitetään toimiinsa edes ylimää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
6457: räisinä. Valtion edun mukaista olisi, että että kaikki vielä vakinaistamattomat
6458: kaikki valtion lastenhoitajien toimet vakinais- valtion lastenhoitajan toimet muutet-
6459: tettaisiin. Ehdotettu muutos ei aiheuttaisi taisiin peruspalkkaisiksi viroiksi.
6460: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
6461:
6462: Aune lnnala. A. F. Airo. Erkki Hara.
6463: Saara Forsius. Anni Hosia. Victor Procope.
6464: Juha Rihtniemi.
6465:
6466:
6467:
6468:
6469: 17 E 74/60
6470: 13.0
6471:
6472: IV,40. - Toiv.al. N:o 23.
6473:
6474:
6475:
6476:
6477: Kuusinen ym.: Eräiden posti- ja lennätinlaitoksen kirjurin
6478: toimien· vakinaistamisesta.
6479:
6480:
6481: E d u s k u n n a 11 e.
6482:
6483: Eduskunta kiinnitti huomiota jo vuoden noin puolet täyteen eläkkeeseen oikeuttavasta
6484: 1957 tulo- ja menoarvion käsittelyssä postin 30 palvelusvuodesta.
6485: ylimääräisten, virkojen suhteettomaan osuu- Kun ylimääräinen toimi ei ole siinä mää-
6486: teen ja hyväksyi tällöin lausuman, missä to- rin pysyvä kuin vakinainen, on sen haltijan-
6487: dettiin posti- ja lennätinlaitoksessa esiinty- kin a$ema vastaavas.ti vakinaisen virkamiehen
6488: vän epäkohtana sen, että suhteettoman suuri asemall.. hei~ompi. Ylimääräisenä yirl,ramie-
6489: ~ärä tehtäviä. hoidetaan ylimääräisillä ja hellä ei ole myöskään lakkautuspalkkaoikeutta.
6490: tilapäisill~ viroilla. Niinpä eduskunta edel- Lisäksi ylimääräinen virkamies voidaan toi-
6491: lyttikin hallitukselta toimenpiteitä edellä mai- mestaan koska hyvänsä sanoa irti i 4 pij.ivän
6492: nitun epäkohdan korjaamiseksi. irtis~omisaikaa n9udattaen, vaikka itse t9imi
6493: Vuoden 1958-59 budjetissa on vakinais- ei s~alla lakkaisikaan, joten ylimääräinen
6494: tettu eräitä ylimääräisiä toimia, mutta ni;imä vir\tamies e<lelleenkin on vakinaista virka-
6495: korjaukset eivät ole merkittävästi auttaneet miestä· huomattavasti heikommassa asemassa.
6496: tilannetta. Koko laitoksen viroi~ta ja toimista Viime ~9si:n.a su9l'itetut muutaman· kymme-
6497: on noin 7 300 vakinaista ja 9 400 ylimää- nen ylimääräisen v~:ran vakinaistamiset eivät
6498: räistä. Vapn~sten virkojen määrä ori posti- ole auttaneet asiaa.
6499: ja lennätinlaitoksen linjahallinnon puolella Eduskunnan oikeusasiamiehen suorittaessa
6500: noin 2 400 sekä ylimääräisten· tointen 1800. posti- ja lennätinlaitoksen nimitysväärinkäy-
6501: Laitoksen liikenne kasvaa vuosittain 8- töstutkimuksia on tullut ilmi eräs merldttävä
6502: 10 %:lla. Suhde vakinaisten ja ylimääräisten puute ylimääräisten virkamiesten oikeusase-
6503: virkojen välillä on nä\n ollen muodostunut ~an kohdalla. Vakinaiset virathan täytetään
6504: kestämättömäksi. :Kun ~rkojen lisääminen haettavaksi julistamisen jälkeen. Nimittävä
6505: tapahtuu pääasiassa ylimääräisillä toimilla, viranoJW.tinen on virkaa täytettäessä velvoi-
6506: mutta myös jonkin verran tilapäisillä · toi- tettu ottamaan huomioon hallitusmuodon
6507: milla, voidaan sanoa, että vakinaiset virat ja 86 § : ssä esiintuodut ylennysperusteet: taito,
6508: toimet eivät edusta kuin puolta kaikista kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Muodolli-
6509: posti- ja lennätinlaitoksen viroista ja toimista. sesti edellä mainitut virkaylennysperusteet
6510: Yleisenä sääntönä kuitenkin olisi pidettävä, koskevat myös ylimääräisiä toimia. Tosiasiassa
6511: että valtion laitoksissa ja virastoissa ei saisi postin ylimääräisiä virkoja on täytetty vain
6512: olla ylimääräisiä toimia enempää kuin 10- aniharvoin hakemuksen perusteella. Edus-
6513: 15%. Ylimääräisten virkojen määrä on pos- kunnan oikeusasiamies onkin tutkimusten pe-
6514: tissa yli 40 % kun vastaava luku muissa rusteella todennut, että kun tehtävään yleensä
6515: valtion virastoissa on noin 15-20%. esitetään vain yhtä henkilöä, hallitusmuodon
6516: Erikoisesti ylimääräisiä virkoja on posti- 86 § : ssä mainituilla ylennysperusteilla ei ole
6517: ja lennätinlaitoksen postipuolen linjahallin- käytännöllistä merkitystä tointa täytettäessä,
6518: non kirjurien ryhmässä. Nykytila on vienyt koska vertailukohdetta ei ole olemassa. Nimit-
6519: siihen, että kirjuri ap. (12 pl.) viroista on tävä viranomainen toteaa vain ehdolla olevan
6520: ylimääräisiä yli 65% ja kirjuri yp. (15 pl.) täyttävän toimeen vaadittavat muodolliset
6521: 43 %. Tämä takaperoinen kehitys on vienyt kelpoisuusehdot ja olevan muutoin sovelias.
6522: siihen, että on monia noin 15 vuotta postissa Edellä mainitunlainen nimityskäytäntö on
6523: palvelleita postivirkamiehiä, joilla ei ole edes omiaan kehittämään pahanlaista suosimis-
6524: vakinaista virkaa, vaikka he ovat palvelleet systeemiä ja oikeusturvan puutetta erityisesti
6525: IV,40. - Kuusinen ym. 131
6526:
6527: ylimääräisten tointen kohdalla, joita posti- ja ole mitään aihetta, koska postiliikenne kasvaa
6528: lennätinlaitoksessa on kaiken kaikkiaan yli vuodessa 8-10% ja työvoiman tarve lisään-
6529: 5 000. tyy jatkuvasti.
6530: Posti- ja lennätinlaitoksen postipuolen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
6531: linjahallinnossa on ylimääräisten virkojen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
6532: määrä päässyt juuri kirjuri ap. (12 pl.) ja
6533: kirjuri yp. (15 pl.) virkojen kohdalla paisu- että haUitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6534: maan luonnottoman suureksi. Nämä kirjuri- posti- ja lennätinlaitoksessa posti-
6535: ryhmät ovat saaneet vuosien kuluessa täyden puolen linjahallinnossa työskentelevien
6536: ammattikoulutuksen ja suorittavat täysin 250 kirjurin yp:n ja 300 kirjurin ap:n
6537: vakinaisluontoisia tehtäviä. Näiden ylimää- ylimääräisen toimen vakinaistamiseksi.
6538: räisten virkojen lakkauttamiseen ei myöskään
6539: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
6540:
6541: Hertta. Kuusinen. Kuuno Honkonen. Judit Nederström-Lunden.
6542: ~ino Tainio.
6543: 132
6544:
6545: IV,41. - Toiv.al. N:o 24.
6546:
6547:
6548:
6549:
6550: Hosia ym..: Osa-aikatyöjärjestelmän toteuttamisesta valtion
6551: virastoissa ja laitoksissa.
6552:
6553:
6554: E d u s k u n n a 11 e.
6555:
6556: V aitioneuvosto asetti helmikuun 4 päivänä suhteisiin on yhteiskunnallinen ongelma.
6557: 1954 komitean, jonka tehtävänä oli suorittaa Lähinnä tulevat kysymykseen vanhukset sekä
6558: tutkimus osa-aikatyön toteuttamismahdolli- heihin rinnastettuina terveydellisesti heikot
6559: suuksista valtion virastoissa ja laitoksissa. yksilöt, joiden joukossa invalidit muodosta-
6560: Komitea, joka jätti mietintönsä 20 päivänä vat oman ryhmänsä. Erikoisasemassa ovat
6561: toukokuuta 1954, mainitsee mietintönsä joh- myös opiskelijat, jotka tarvitsevat ansiomah-
6562: dannossa mm. seuraavaa: dollisuuksia."
6563: ,Sodanjälkeiset taloudelliset olosuhteet Komitea selostaa mietinnössään sekä Suo-
6564: ovat muovanneet yhteiskuntarakennetta siinä messa että ulkomailla saatuja kokemuksia
6565: määrin, että naisten ansiotyö kodin ulkopuo- osa-aikatyöstä sekä esittää käsityksensä osa-
6566: lella on entistä enemmän tullut päivänpoltta- aikatyön soveltamismahdollisuuksista va!ltion
6567: vaksi ongelmaksi. Nykyinen palkka- ja vero- virastoissa ja laitoksissa. Sen mietinnön
6568: politiikka on aikaansaanut sen, etteivät mo- yhteenvedossa todetaan, että sosiaaliset ja
6569: net perheet, esim. korkeat vuokramäärät kansantaloudelliset näkökohdat puoltavat
6570: huomioonottaen, tule toimeen pelkästään mie- osa-aikatyöjärjestelmän käytäntöönottamista
6571: hen tulojen varassa, vaan perhetalous raken- valtion virastoissa ja laitoksissa ja edelleen,
6572: tuu kasvavassa määrin molempien puolisoi- että osa-aikatyön edut sekä työntekijäin että
6573: den kodin ulkopuolella suorittamalle ansio- työnantajain kannalta ilmeisesti muodostuvat
6574: työlle. Tämä kehitys on vaikuttamassa yhä käytännössä sen haittoja suuremmiksi.
6575: laajemmissa yhteiskuntapiireissä. Toisaalta Osa-aikatyön käytännöliisestä järjestämi-
6576: yhteiskunta on mukautunut ottamaan vas- sestä komitea mietintönsä antamisvaiheessa
6577: taan naistyövoimaa ja tullut siitä suuressa katsoi, että osa-aikatyöjärjestelmän ollessa
6578: määrin riippuvaiseksi. alku- ja kokeiluasteella olisi osapäivätyö-
6579: Sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta mahdollisuuksia valtion virastoihin ja laitok-
6580: on tärkeätä, että olosuhteet sekä kodeissa että siin ryhdyttävä järjestämään tätä tarkoi-
6581: työmarkkinoHla saadaan kehittymään sellai- tusta varten varattujen määrärahojen puit-
6582: siksi, että perheenäidillä on tasaisemmin teissa lähinnä tilapäisluontoisena osa-aika-
6583: mahdollisuus jakaa voimiansa sekä kodin että työnä ja tilapä.isinä osapäivätoimina. Vasta
6584: ' ansiotyön kesken. Tällöin tulevat tärkeänä myöhemmin, järjestelmän edelleen kehit-
6585: seikkana esille myös kasvatukselliset näkö- tyessä voidaan ajatella vakinaisten ja yli-
6586: kohdat, so. lasten tulee ainakin osa päivästä määräisten osapäivätoimien perustamista.
6587: saada äidin henkilökohtaista huoltoa osak- Osa-aikatyökysymyksen järjestely ja sen
6588: seen. käytännöllinen toteuttaminen on meillä edis-
6589: Samoin on tärkeätä, että naisil'le varataan tynyt hitaasti. Kun valtiolla maan suurim-
6590: mahdollisuus kehittää ja ylläpitää usein suu- pana työnantajana, jolla on erilaisia toimi-
6591: rin taloudellisin uhrauksin hankittua ammat- ja työpaikkoja, olisi mahdollisuus osa-aika-
6592: titaitoaan. Äiti pystyy siten yksin jäädes- työn järjestämiseen ja kun se virkamieslain-
6593: säänkin edelleen huoltamaan perhettään. säädännön puitteissa voisi myös luoda ne
6594: On myös eräitä muita kansalaisryhmiä, suuntaviivat, joiden mukaan osa-aikatyön-
6595: joiden sopeutuminen vallitseviin työolo- tekijäin oikeudet ja velvollisuudet määritel-
6596: IV,41. - Hosia. ym. 133
6597:
6598: täisiin, olisi järjestelmän kokeilemista valtion että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6599: virastoissa ja laitoksissa tehostettava ja kii- osa-aikatyöjärjestelmän toteuttamiseksi
6600: rehdittävä. valtion virastoissa ja laitoksissa.
6601: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
6602: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6603: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
6604:
6605: Arm.i Hosia. Saara Forsius. Aune Innala.
6606: 134
6607:
6608: IV,42. - Toiv.al. N': o 25.
6609:
6610:
6611:
6612:
6613: Innala. ym.: Valtionrautateiden makuuvaununhoitajien palk-
6614: kauksen korottamisesta.
6615:
6616:
6617: E d u s k u n n a ll e.
6618:
6619: Valtionrautateiden makuuvaununhoitajat, Selvää on, että edellä mainittu työ on sekä
6620: joista monet ovat palvelleet valtiota jo useita rasittavaa että ajan oloon myös henkisesti
6621: vuosikymmeniä, joutuvat suorittamaan työs- kuluttavaa. Sen vastuullisuuteen ja moni-
6622: sään paljon vaativampia tehtäviä kuin mitä puolisuuteen katsoen makuuvaununhoitajien,
6623: heidän palkkauksensa taso edellyttää. Heidän jotka ovat ylimääräisiä toimen haltijoita ja
6624: velvollisuuksiinsa kuuluu, paitsi makuuvau- kuuluvat 8. palkkaluokkaan, palkkaus on aivan
6625: nujen varsinaista yökuntoon saattamista joko liian alhainen verrattuna muun vaunuhenki-
6626: ennen matkan alkamista tai sen aikana, huo- löstön palkkoihin. Niinpä esim. ylimääräiset
6627: lehtiminen siitä että vaunujen sähkö-, kaasu- 1 pl. siivoojat kuuluvat yhtä luokkaa kor-
6628: ja vesijohtolaitteet ovat kunnossa ja ettei nii- keampaan eli 9. palkkaluokkaan. Oikeuden-
6629: den, enempää kuin muidenkaan laitteiden toi- mukaista ja kohtuullista sekä täysin perus-
6630: minnassa satu matkan varrella mitään häi- teltua niin ollen olisi, että makuuvaununhoi-
6631: riöitä tai vikoja. Näiden asioiden moitteetto- tajien palkkoja korotettaisiin ainakin yhdellä
6632: masta sujumisesta makuuvaununhoitajien on palkkaluokalla, jolloin ne vastaisivat I pl.
6633: pystyttävä vastaamaan, vaikka he eivät itse vaununsiivoojien palkkoja. Korotus ei aiheut-
6634: seuraisikaan matkalla mukana, kuten usein taisi valtiolle sanottavia lisäkustannuksia,
6635: on laita. koska makuuvaununhoitajien lukumäärä tällä
6636: Matkanteon aikana taas makuuvaununhoi- hetkellä on tiettävästi vain hiukan yli vii-
6637: tajat, joiden tehtäviin kuuluu kulkea junan denkymmenen.
6638: mukana, joutuvat mm. alinomaisesti valvo- Kaiken edellä esitetyn perusteella kunnioit-
6639: maan sen vuoksi, että matkustajia sekä pois- tavasti ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
6640: tuu että saapuu vaunuihin pitkin yötä. Var- väksi toivomuksen,
6641: sinkin erilaisten seuruematkojen ollessa kysy-
6642: myksessä he saattavat joutua vakinaisten teh- että haUitus ryhtyisi kiireellisesti
6643: täviensä lisäksi monin tavoin huolehtimaan toimenpiteisiin valtionrautateiden ma-
6644: matkaajien mukavuudesta ja hyvinvoinnista. kuuvaununhoitajien palkkauksen ko-
6645: rottamiseksi yhdellä palkkaluokalla.
6646: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
6647:
6648: Aune Innala. Saara. Forsius. Armi Hosia..
6649: Juha. Rihtniemi. Erkki Ha.ra..
6650: 135
6651:
6652: IV,43. - Toiv.al. N: o 26.
6653:
6654:
6655:
6656: Hosia ym.: Pukurahan maksamisesta poliisityössä palveleville
6657: 1Wiiskcmstaapeleilte.
6658:
6659:
6660: E d u s k u n n a 11 e.
6661:
6662: Poliisityössä palveleville maksetaan puku- kastuksen tarpeessa. Mm. veneeristen tau-
6663: rahaa, johon oikeutettujen piirin sisäasiain- tien poliklinikalla saattaa samalla kertaa
6664: ministeriö on määritellyt antamissaan oh- olla useita pidätettyjä, jopa usein yli kym-
6665: jeissa. Näissä ohjeissa luetellaan kaikki ne menen henkeä. Huolto-osasto joutuu nykyi-
6666: toimenhaltijat, joiden työn laatu on sellai- sin huomattavassa määrin käsittelemään ja
6667: nen, että se edellyttää pukuavustuksen saa- säilyttämäänkin myös mielisairaita, joita ei
6668: mista. Mainitsematta jätetään kuitenkin aina ole mahdollisuutta saada välittömästi
6669: naiskonstaapelit, vaikka heidän työnsä on tutkimukseen ja hoitoon. Varsin usein polii-
6670: rinnastettavissa muihin ohjeissa mainittuihin sin haltuun joutuu tuberkuloottisia tai muu-
6671: tehtäviin. ten sairaita henkilöitä.
6672: Osa poliisityössä palvelevista naisista on Naispoliisit joutuvat näitä tehtäviä suorit-
6673: saanut erivapaustietä korkeamman vakanssin taessaan, mm. poliklinikkamatkoilla ja saat-
6674: kuin naiskonstaapelin, ja tällöin he ovat taessaan pidätettyjä ja mielisairaita toiselle
6675: päässeet osallisiksi pukuavustuksesta. Sen paikkakunnille ja eri huoltolaitoksiin, käyttä-
6676: sijaan ne naiskonstaapelit, jotka toimivat si- mään siviilipukua. Kaikki korjaus- ja puh-
6677: "\riiliosastoissa, eivät oie saaneet pukuavus- taanapitokustannukset he suorittavat itse.
6678: tusta. Heidän työnsä laatu on katsottu sel- Eri korvauksen voi saada vain, jos vaatteet
6679: läiseksi, että se edellyttää siviilipuvun käyt- revitään tai liataan täysin käyttökelvotto-
6680: t6ä. Sama on laita :myös eräiden muiden po- miksi. Naispoliisit joutuvat suoriitamaan
6681: liisilaitoksessa, mm. rikososastolla palvele- myös erilaisia tarkkailutehtäviä, joissa vaa-
6682: vien, joille on myönnetty pukuavustus. An- tetuksen asianmukaisuuteen on kiinnitettävä
6683: netuissa määräyksissä on siis ilmeinen epä- erikoista huomiota.
6684: johdon:rnukaisuus juuri naiskonstaapeleiden Kun naiskonstaapelien palkkaus on muu-
6685: kohdalla. tenkin alempi kuin esim. nuoremman konstaa-
6686: Poliisi joutuu joka päivä työssään tekemi- pelin ja heidän erilaiset tehtävänsä poliisi-
6687: siin likaisten ja tarttuvia tauteja sairasta- laitoksen palveluksessa asettavat myös pu-
6688: vain henkilöitten kanssa. Varsinkin huolto- keutumiselle omat vaatimuksensa, olisi koh-
6689: poliisin työkenttänä ovat yhteiskunnan vai- tuullista, että myöskin heille myönnettäisiin
6690: keimmin käsiteltävät henkilöt. Poliisilaitok- sama pukuraha kuin muille poliisityössä pal-
6691: sessa palvelevat naiset joutuvat ottamaan veleville.
6692: vastaan ja tarkastamaan kaikki poliisin hal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
6693: tuun joutuvat naispidätetyt. Poliisipiireissä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6694: suoritettavat juopuneitten naisten tarkastuk-
6695: set ovat lisääntyneet. Jokapäiväisiin tehtä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6696: viin kuuluu myös naispidätettyjen vartiointi pukurahan maksamiseksi poliisityössä
6697: silloin, kun he ovat lääkärin hoidon tai tar- palveleville naiskcmstaapeleille.
6698: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
6699:
6700: Armi Hosia. Sylvi Siltanen.
6701: Margit Borg-Sundman. Anni Flinck.
6702: Hilja Väänänen. Aune Innala.
6703: Lyyli Aalto. Aili Siiskonen.
6704: 136
6705:
6706: IV,44. - Toiv.al. N:o 27.
6707:
6708:
6709:
6710:
6711: Innala ym.: Suojeluskuntajärjestössä palvellu?t ajan huo-
6712: mioon ottamisesta eläkettä määrättäessä.
6713:
6714:
6715: E d u s k u n n a 11 e.
6716:
6717: Upseerien, aliupseerien ja lentomestarien Oikeaa ja kohtuullista olisi, että edellä
6718: oikeudesta eläkkeeseen syyskuun 30 päivänä mainitut viran ja toimen haltijat oikeutettai-
6719: 1950 annetun lain (463/50) 3 §: n 1 mom: n siin lukemaan eläkettä varten hyväkseen sa-
6720: mukaan saa mainitun lain mukaan eläklme- moin edellytyksin kuin upseerit, aliupseerit
6721: seen oikeutettu viran tai toimen haltija, joka ja lentomestaritkin aikaisemmin suojeluskun-
6722: suojeluskuntajärjestössä on päätoimenaan tajärjestössä päätoimenaan hoitamassaan toi-
6723: hoitanut sellaista tointa, josta palkkaus hä- messa kertyneet palvelusvuodet. Tämä olisi
6724: nelle on suoritettu muista varoista kuin val- järjestettävä täydentämällä vastaavasti virka-
6725: tion tulo- ja menoarviossa myönnetyistä mää- mieseläkkeistä 30/9 1950 annettua lakia.
6726: rärahoista, lukea eläkettä varten hyväkseen Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
6727: sen ajan, jona hän on ollut tämän laatuisessa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6728: palvelussuhteessa valtioon. muksen,
6729: Valtion siviiliviroissa palvelevilla, nämä
6730: ehdot muuten täyttävillä viran ja toimen että hallitus ensi tilassa ryhtyisi toi-
6731: haltijoilla ei sitävastoin ole edellä sanottua menpiteisiin virkamieseläkkeistä 30. 9.
6732: oikeutta eläkevuosien lukemiseen nähden. 1950 annetun lain 3 § :n 1 momentin
6733: Tällaisia viran ja toimen haltijoita, joiden täydentämiseksi siten, että sanotun
6734: määrä tosin vuosien kuluessa on vähentynyt, lain mukaan eläkkeeseen oikeutetut
6735: on eri virastoissa tiettävästi vielä ainakin viran ja toimen haltijat saisivat lukea
6736: toista sataa. Heistä on puolustuslaitoksen eläkettä varten hyväkseen sen palve-
6737: palveluksessa olevia henkilöitä tällä hetkellä lusajan, minkä he ovat suojeluskunta-
6738: yli 60, muiden virastojen osuuden muodos- järjestössä päätoimenaan hoitaneet sel-
6739: tuessa pääasiallisesti sisäasiainministeriössä, laista tointa, josta palkkaus heille on
6740: rautatiehallituksessa, tie- ja vesirakennushal- suoritettu muista varoista kuin valtion
6741: lituksessa, posti- ja lennätinhallituksessa, tul- tulo- ja menoarviossa myönnetyistä
6742: lihallinnossa ja rajavartiolaitoksessa palvele- määrämhoista.
6743: vista viran ja toimen haltijoista.
6744: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
6745:
6746: Aune Innala. Erkki Ha.ra.. Mikko Asunta.
6747: A. F. Airo. Juha Rihtniemi. Erkki Koivisto.
6748: Saara. Forsius. Victor Procope. Erkki Tuuli.
6749: Harras Kyttä.. Väinö E. Nieminen. Martti Salminen.
6750: 137
6751:
6752: IV,45. - Toiv.al. N:o 28.
6753:
6754:
6755:
6756:
6757: Innala. ym.: Tuomiokuntien arkistoapulaisten oikeuUami-
6758: sesta saamaan eläke valtion varoista.
6759:
6760:
6761: E d u s k u n n a ll e.
6762:
6763: Tuomiokuntien arkistojen kanslia- ja puh- saan tavallisesti joutuu turvautumaan juuri
6764: taaksikirjoitus- sekä usein myös kokoonpano- näihin kokeneisiin arkistoapulaisiin.
6765: työtä suorittavaa arkistoapulaisina toimivaa Sanottu osoittaa, että tuomiokuntien arkis-
6766: henkilökuntaa on heidän tehtäviensä laatuun toapulaisen vanhuus olisi turvattava valtion
6767: ja vastuuvelvollisuuteen katsoen täysin ver- varoista samalla tavoin ja samanlaisten sään-
6768: rattava valtion viran ja toimen haltijoihin. nösten mukaan kuin valtion viran ja toimen
6769: Heidän työnsä tulokset koituvat valtion, en- haltijain vanhuus. Kohtuullista olisi ulottaa
6770: nen kaikkea oikeuslaitoksen ja jokaiselle kan- tämä etu myös niihin, jotka vähintään kah-
6771: salaiselle ensiarvoisen tärkeän oikeusvarmuu- denkymmenen vuoden ajan tällaista tehtä-
6772: den hyväksi. Vallitsevan järjestelmän mukai- vää hoidettuaan ja 67 ikävuotta täytettyään
6773: sesti sanottu henkilökunta on tuomiokuntien jo ovat joutuneet toimestaan luopumaan.
6774: tuomarien palkkaamaa ja siten yksityisoikeu- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
6775: dellisessa palveiussuhteessa työnantajiinsa. ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
6776: Useimmiten tuomiokuntien tuomarit nimi- muksen,
6777: tetään virkoihinsa siksi iäkkäinä, että arkisto-
6778: apulaiset, jotka monasti vuosikymmeniä ovat että hallitus ryhtyisi toin~enpiteisiin
6779: palvelleet oikeuslaitosta, eivät ennätä olla lainsäädännön aikaansaamiseksi, jonka
6780: työsuhteessa samaan tuomiokunnan tuomariin mukaan tuomiokuntien arkistoapulai-
6781: niin pitkää aikaa, että heidän vanhuutensa set oikeutettaisiin saamaan eläke val-
6782: päivät tulisivat tuon työsuhteen perusteella tion varoista samoin perustein kuin
6783: turvatuiksi. Ja kuitenkin on niin, että uusi valtion viran ja toimen haltijat palve-
6784: tuomiokunnan tuomari viran vastaanottaes- lusvuosiensa ja palkkauksensa Mjalla.
6785: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
6786:
6787: Aune Inna.la. Jussi Saukkonen. Toivo Hietala.
6788: Oskari Lehtonen. Erkki Ha.ra.. Martti Sal!m.inen.
6789: Erkki Tuuli. Erkki Koivisto. Juha. Rihtniemi.
6790: Väinö E. Nieminen. Saara Forsius. Mikko Asunta..
6791: Kalervo Sa.ura.. A. F. Airo. Harras Xyttä.
6792:
6793:
6794:
6795:
6796: 18 E 74/60
6797: 138
6798:
6799: IV,46. - Toiv.al. N:o 29.
6800:
6801:
6802:
6803:
6804: Ma.tila.in.e:D. ym. : Valtion työntekijäin eläkkeiden laskemis-
6805: perusteiden muuttamisesta.
6806:
6807:
6808: E d u s k u n n a 11 e.
6809:
6810: On huomattava määrä ihmisiä; jotka jou- palvelus otettaisiin sosiaalisissa eduissa huo-
6811: tuvat vaihtamaan työpaikkaansa ilman omaa mioon ja erikoisesti eläkevuosia niääritellessä.
6812: syytään tai tahtoaan. Kun tämä tapahtuu Jotta tämä ilmeinen epäkohta saataisiin
6813: nuoruusvuosina, ei siitä ole niinkään suurta korjatUksi mahdollisimman nopeasti; esi~
6814: haittaa, kUn palvelusvuosien määrä on vielä tämme eduskunnan hyväksyttäväkSi toivo-
6815: vähäinen ja elämän suurin oaa on vielä mukSen,
6816: edessä, mutta ktm tämä siirto tapahtuu kes-
6817: ki"iäsåit jä sen jälkeen, on sosiaalisten etujen että hallitUs ryhtyisi toimenpiteisiin
6818: hankkiminen aletta\Ta jälleen alusta, mikä valtion työntekijäin eläkkeistä atit~.e
6819: esimerkikSi eläkkeen kohdalla on vakava asia, tut~. lain ja asettt-ksen muuttamiseksi
6820: koska aikaisempaa palvelusta, mikä on tapah- t~.iin; että valtion osake-enemmistöisissä
6821: tunut eri .työhantajalla, ei oteta huomioon. yhtiöissä suor<itettu työaika työnteki-
6822: Klin näin on tapahtunut ja edelleenkin jäin siirtyessä valtion omistamUn .tai
6823: tapahtuu myös valtionenemmistöisten yhtiöit- -johtoisiit~. l.ir4toksiin otettaisiit~. palve-
6824: ten työntekijäin siirtyessä valtionjohtoisiin lusv'l.tosina huomioon eläkettä ym. so-
6825: ja omistamiin yhtiöihin ja myös päinvastoin, sia<ilisia etuja mäiiriittäessä.
6826: olisi oikein ja kohtuullista, että aikaisempi
6827: Helsingissä 4 päivänä helmikUuta 1960.
6828:
6829: Kalle lYiatilainen. Meeri Kalava.inen.
6830: Arvo Ahonen. Anni Plinck.
6831: Kustaa. Ala.nko. Lyyli Aalto.
6832: Arvo Tuominen. Sulo Hostila.
6833: 139
6834:
6835: IV,47.- Toiv.al. N:o 30.
6836:
6837:
6838:
6839:
6840: Helle ym.: Virastotalon rakentamisesta Lohjan kauppalaa-n.
6841:
6842:
6843: E d u s k u n n a 11 e.
6844:
6845: Lohjan tuomiokunnan alueen väestö on jo tion että kuntien verotusten valmistelu ta-
6846: vuosikymmeniä toivonut, että Lohjalie saa- pahtuu. Tätä tarkoitusta varten Lohjallakin
6847: taisiin tuomiokunnan arkisto. Sen ollessa tarvitaan suurehko toimistotila, joka toistai-
6848: maan pääkaupungissa ovat alueen läntisim- seksi on täytynyt järjestää kauppalan toimis-
6849: missä osissa asuvat ihmiset joutuneet lain- tojen yhteydestä, mikä tila kipeästi tarvit-
6850: huudatus-, kiinnitys- ja moninaisissa :muissa taisiin kauppalan omien toimistojen tarpeisiin.
6851: smansa verrattain vähäpätöisissä asiOissa Rakennushallituksessa on valmistettu pii-
6852: matkustamaan Helsinkiin ja takaisin jopa rustukset sellaista valtion virastotaloa varten,
6853: 200 km:n matkan. Tämä asiaintila on aiheut- johon kaikki edellä mainitut tilat sisältyvät
6854: tanut paljon turhaa vaivaa ja kustannuksia, sekä lisäksi vähäinen määrä asuntotilaa.
6855: minkä lisäksi siitä on koitunut viiyytyksiä ja Määrärahaa ei kuitenkaan toistaiseksi ole
6856: vahinkojakin. osoitettu, millä rakennustyö voitaisiin suorit-
6857: Lohjan kauppalan postitoilnisto on ol'lut taa.
6858: jo 30 vuoden ajan puurakennuksessa, jossa Edellä lausumaamme viitaten ehdotam.fue
6859: sillä on ollut tilaa vain noin neljännes sen . kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
6860: tarpeesta. Rakennuksen kunto on ollut kaiken toivomuksen,
6861: arvostelun alapuolella ja jouduttaneen sen
6862: käyttö tulenvaaran takia lähitu1evaisuudessa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6863: kieltämään. toime-npiteisiin virastotalon rakennus-
6864: Ulisi verolaki on tuonut verotuksen keski- töiden aloittamiseksi Lohjan kauppa-
6865: tyksen mukana. verotoimistot, joissa sekä val- lassct.
6866: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
6867:
6868: Veikko Helle. Kaarlo Pitsinki.
6869: G. Henriksson. Matti Mattila.
6870: Lars Lindeman. Johannes Virolainen.
6871: Saara Forsius.
6872: 140
6873:
6874: IV,48. - Toiv.al. N: o 31.
6875:
6876:
6877:
6878:
6879: Kaasalainen ym.: Määrärahasta valtion virastotalon rakenta-
6880: miseksi Lauttakylään.
6881:
6882:
6883: E d u s k u n n a ll e.
6884:
6885: Eri puolilla maata on valmistunut ja on rakentamaan. Kaiken lisäksi poliisiasemakin
6886: parhaillaan rakenteilla huomattava määrä on varsin puutteellinen. Jo yksistään nämä
6887: valtion virastotaloja, joiden rakentamisella edellä mainitut näkökohdat ja talvisin esiin-
6888: pyritään luonnollisesti tehokkaampaan ja tyvä työttömyys puhuvat sen puolesta, että
6889: miellyttävämpään palvelutoimintaan sekä toi- valtion toimesta täytyy ryhtyä nopeisiin
6890: saalta työllisyyskysymyksen tarkoituksenmu- toimenpiteisiin virastotalon rakentamiseksi
6891: kaiseen hoitamiseen. Tämä kaikki voidaan Lauttakylään. Huittisten kunta lahjoittaa
6892: tyydytyksellä panna merkille. Kun lisäksi hyvältä paikalta tarvittavan tontin. Raken-
6893: virastotalojen rakennusohjelman laatimisessa nushallituksessa ovat valmistuneet virasto-
6894: otetttaisiin tärkeysjärjestys oikealla tavalla talon piirustukset, ettei suunnitelmien puute-
6895: huomioon, olisikin kaikki hyvin. Vastaisen kaan ole enää jarruttamassa hankkeen toteut-
6896: tärkeysjärjestyksen laatimisessa haluaisimme tamista.
6897: korostaa seuraavaa nä:kökohtaa: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6898: Huittisten pitäjän keskuspaikasta Lautta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6899: kylästä on muodostunut varsin merkittävä muksen,
6900: maaseudun kaupallinen, liikenteellinen ja
6901: hallinnollinen keskus. Tästä huolimatta mo- että hallitus ryhtyisi nope'!.mn toi-
6902: nien tärkeiden valtion toimialojen huoneisto- menpiteisiin valtion viras.totalon ra-
6903: kysymys odottaa vielä ratkaisuaan. Esimer- kentamiseksi Lauttakylään ja ottaisi
6904: kiksi käräjähuoneisto on virallisessa tutki- vuoden 1961 tulo- ja menoarvioesityk-
6905: muksessakin todettu olevan jopa kaiken ar- seen riittävän määrärahan tätii tarkoi-
6906: vostelun alapuolella. Verotoimistoa ei ole tusta varten.
6907: laisinkaan, vaikka valtio on sitoutunut sen
6908: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
6909:
6910: Nestori Kaasalainen. Ale Holopainen. Antti J. Rantamaa.
6911: Arvo Pentti. Johannes Virol!ainen. Pentti Niemi.
6912: 141
6913:
6914: IV,49. - Toiv.al. N:o 32.
6915:
6916:
6917:
6918:
6919: Rapio ym.: Valtion virastotalon. rakentamisesta Hämeenkyrön
6920: kuntaan..
6921:
6922:
6923: E d u s k u n n a ll e.
6924:
6925: V erotoimen yhdistämisestä aiheutuneet laa- omaisuusverotuksessa kertyi veroa ensinnä
6926: jemmat tehtävät pakottivat Hämeenkyrön mainitussa kunnassa yli 86 milj. ja viimeksi
6927: veropiirin verotoimiston muuttamaan tämän mainitussa yli 13 milj. mk. Veropiirin väki-
6928: vuoden alussa Hämeenkyrön kunnanlääkärin luvussa on, päinvastoin kuin maaseutupii-
6929: entiseen virkataloon. Mutta kun talo on ra- reissä yleensä, havaittavissa nousua, mikä on
6930: kennettu jo 20-luvun alussa ja on sen ajan aiheutunut Hämeenkyrön kunnassa sijaitse-
6931: ns. korkeaharjaista kaksikerroksista tyyppiä, van paperiteollisuuslaitoksen jatkuvista laa-
6932: soveltuvat huoneistotilat pinta-alastaan huo- jennuksista. Veron tuotossa ei ole odotetta-
6933: limatta vielä huonommin verotoimiston käyt- vissa laskusuuntaa, joten jo yksinomaan vero-
6934: töön ja tarkoituksiin kuin lääkärintoimeen, tuksellisesti Hämeenkyrön veropiiri on sitä
6935: johon talo myös katsottiin soveltumattomaksi. suuruusluokkaa, että se kaipaa välttämättä
6936: Kun portaikko ala- ja yläkerran eteisineen valtion virastotaloa.
6937: vie huomattavan osan kokonaispinta-alasta, Keskisuuruisiin nimismiespiireihin kuulu-
6938: jää verolautakunnan käyttöön .yläkerrassa valla Hämeenkyrön nimismiespiirillä ei ole
6939: oleva vain noin 20 m2 suuruinen huone, jossa myöskään poliisitoimen tehokkaalle hoitami-
6940: joutuu istumaan 14 henkeä käsittävä vero- selle asetettujen vaatimusten mukaisia edelly-
6941: lautakunta sihteereineen. Tutkijalautakunnan tyksiä toimia riittämättömien ja puutteellis-
6942: on pakko pitää kokouksensa tässä samassa ten tilojen vuoksi. Valtion maksamalla pie-
6943: huoneessa, koska se on ainoa huone, joka nellä kansliakorvauksella ei voida hankkia
6944: voidaan niin eristää, etteivät kokoukset muo- eikä ylläpitää valtion arvovallankin kannalta
6945: dostu julkisiksi. tarvittavia vastaanotto- ja työskentelytiloja.
6946: Varsinaisen toimistotilan tekee ahtaaksi se, Jatkuvasti paisuvalle arkistolle ei riitä tiloja
6947: että toimistolla ei ole käytettävissään arkisto- ja poliisiautoa joudutaan pitämään tilapäis-
6948: tilaa muuta kuin yksi ainoa ullakon eteinen, suojissa, jotka eivät täytä edes vähimmäis-
6949: joten kahdentoista vuosikerran ilmoitusten vaatimuksia.
6950: säilytyskansiot ja kuuden vuoden verokirjat Pahin epäkohta ja puute on kuitenkin se,
6951: on säilytettävä toimistohuoneissa. Rakennuk- että pidätettyjen ja vangittujen säilytyssuo-
6952: sessa ei ole myöskään minkäänlaista tulenkes- jat ovat liian pienet, epävarmat ja viime vuo-
6953: tävää säilytyspaikkaa. Kantokirjatkin on sisadan tasoa muistuttavat. Silloin kun saman
6954: näin ollen pidettävä yläkerran toimistohuo- rikoksen johdosta joudutaan pidättämään
6955: neessa. Lisäksi on otettava huomioon, ettei useita henkilöitä, joita olisi asian selvittämi-
6956: verotoimisto voi tässäkään huoneistossa toi- sen vuoksi pidettävä erillään toisistaan, on
6957: mia pitkää aikaa, koska talo siirtyy pois kun- pakko osa pidätetyistä kuljettaa Ikaalisiin,
6958: nan omistuksesta tilusvaihdon vuoksi. jossa on eri tarkoituksia palveleva virastotalo.
6959: Tämän vuoden alussa oli veropiiriin kuu- Tällaisista kuljetuksista aiheutuu monenlaista
6960: luvien Hämeenkyrön kunnan väkiluku 10 741 hankaluutta ja kustannuksia. Samoin puut-
6961: ja Viljakkalan 2 758. Vuodelta 1958 toimi- tuu paikka, missä rikoksen johdosta kuulus-
6962: tetussa taksoituksessa kertyi Hämeenkyrössä teltavia voitaisiin kuulustella. Tähän tarkoi-
6963: 13 360 822 ja Viljakkalassa 2 900 198 vero- tukseen on jouduttu käyttämään nimismie-
6964: äyriä. Samalta vuodelta toimitetussa tulo- ja hen kansliaa tai poliisikonstaapelin asuntoa.
6965: 142 IV,49. - Hämeenkyrön virastotalo.
6966:
6967:
6968: Nimismiespiirin rikosilmoitusten lukumäärä ei voida ratkaista tyydyttävästi muuten kuin
6969: nousi viime vuonna yli 600, kun asukasluvul- valtion oman talon rakentamisella.
6970: taan samansuuruisessa Ikaalisten nimismies- Edellä mainittujen laitosten tehtävien li-
6971: piirissä niitä oli vain 350. Rikollisuuden nou- sääntyminen ja toiminnan laajentuminen vaa-
6972: suun vaikuttaa poliisiviranomaisten käsityk- tii valtion virastotalon kiireellistä rakenta-
6973: sen mukaan Tampereen kaupungin läheisyys mista Hämeenkyrön hallintokeskukseen. Vi-
6974: ja hyvät liikenneyhteydet sinne. Niinpä pii- rastotaloon tulisi varata myös käräjiä varten
6975: rin Tamperetta lähinnä olev&SSa eteläisessä istuntohuonQ, jota voisi käyttää vero- ja tut-
6976: osassa huvilamurrot, varkaudet jopa nuoriin kijalautakunnankin tarkoituksiin. Ja eihän
6977: tyttöihin kohdistuvat siveellisyysrikoksetkin sellainen nurinkurinen tilanne, että käräjä-
6978: ovat yleisempiä. Kaikki tämä osoittaa, kuinka paikka sijaitsee toisen nimismiespiirin
6979: välttämätöntä poliisitoimenkin kannalta olisi alueella, voi jatkua. Sillä aiheutetaan tar-
6980: valtion virastotalon nopea aikaansaaminen. peettomia kustannuksia oikeuden apuun tur-
6981: Mainittakoon vielä, että Tampereen-V aa- vautuville.
6982: san valtatien oikaisu ja pengerrys eristää pos- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
6983: titoimipaikan erittäin vaikeasti liikennöitä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6984: vään paikkaan, koska uuqelta tieltii. ei joh-
6985: deta yhteyttä postin nykyiselle paikalle. Li- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6986: 1'\li.ksi postitoimipaikan alue jää asewaka,avoi- menpiteisiin_ valtion virastottilofl. ra-
6987: tetun alueen ulkopuolelle. Senkään toimintaa kentamiseksi Hämeenkyrön ku11,taan.
6988: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
6989:
6990: Pertti Rapio. Anni Flinck.
6991: Arvo Pentti. Pentti Niemi.
6992: Arvo Sä.velä.. Arvo Tuominen.
6993: Antti J. Ranta.maa. Irma. Rosnell.
6994: Mikko Asunta. Antto Prunnila.
6995: ~ustaa Alanko. Siiri Lehmonen.
6996: Paavo Aitio. Inkeri Virtanen.
6997: 143
6998:
6999: IV,50. - Toiv.al. N: o 83.
7000:
7001:
7002:
7003:
7004: N. NieJQ.i:qen ym.. : Valtion virastotalon rakentamisesta Ranta-
7005: salmelle.
7006:
7007:
7008: E d u s k u, n n a 11 e.
7009:
7010: Rantasalmen. kirkolla ovat valtionpuhelin, Viime vuosien aikana vallinneen työttö-
7011: posti ja lennätin, käräjähuoneet, pidätetty- myyden torjunnassa on valtion virastotalojen
7012: jen säilytystilat ja nimismiehen kanslia erit- rakent~minen tuonut osalta~n työtiiaisuuksia
7013: täin puutteellisissa vuokrahuoneissa. Poliisi- ja siten kevennystä vaikeuksiin. Rantasalmen
7014: -yartioko:q.ttori puuttuu koko:p,aan. Nyt on kirkolle rakennettava virastotalo toisi raken-
7015: myöskin verotoimisto ~ijoitettu epätyydyttä- nusvaiheessa . merkittävällä tavalla, keven-
7016: vään vuokrahuoneistoon. nystä Rantasalmen ~unn.assa · vallitsevaan
7017: Kun edel1ä mainituissa toimistoissa työs- työllisyyst~lanteeseen. Näin tällä toimen-
7018: k;entelevien · · virk~ijoiden mahdollisuudet piteenä, torjuttaisiin työttömyyttä ja talon
7019: täyttää hyvin ·tehtävänsä suuren yleisön valmistuttua saisivat Rantasalmen kirkolla
7020: palveluksessa ratkaisevasti riippuvat niistä toimivat valtiqn virastot ajanllJ.ukaiset ·ja
7021: ol()Su:t\teista ja huonetiloista, joissa he joutu- tarkoitusta~ vastaavat huonet~at käyt-
7022: vat työskentelemään, on asianmukaisten huo- töönsä.
7023: netilojen varaaminen. tarkoituks,een tarpeel- Edellä ()!~y~an viitaten el\dotamme edus"
7024: lista. Kun Rantasa:lmella olosuhteet ovat erit- kunnan hyväksrttäväksi toivomuksen,
7025: täin kehnot edellä mainittujen huonetilojen
7026: osalta, niin ajanmukaisen valtion virasto- että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
7027: talon rakentaminen Rantasalmelle on tullut ta:imenpiteisiin valtion virastotalon
7028: ajankohtaiseksi. rakentamiseksi Rantasalmen kirkoUe.
7029: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
7030:
7031: Niilo Nieminen. X. F. Haapasalo.
7032: Antti J. Ra.nta.ma.a.. Edvard Pesonen.
7033: Toivo Niiranen. Sylvi Balinen.
7034: Aarne Pulkkinen. Aili Siiskonen.
7035: Veikko Rytkönen. Pauli Puhakka..
7036: Viljo Virtanen.
7037: 144
7038:
7039: IV,51. - Toiv.al. N: o 34.
7040:
7041:
7042:
7043:
7044: Ahonen: Valtion virastotalon rakentamisesta M uuramen kun-
7045: taan.
7046:
7047:
7048: Eduskunnalle.
7049:
7050: Muuramen kunnassa olevat valtion virastot, lahden ja Säynätsalon kunnat, keskellä ole-
7051: valtionverolautakunta, posti ja nimismiehen vana Muurame on virastojen oikea sijoitus-
7052: kanslia, toimivat aivan olemattomissa ja paikka. Muuta pelastusta tilanteeseen ei ole
7053: puutteellisissa tiloissa. Kaikki toimivat myös ja luonnollisesti myös ainoa oikea ratkaisu
7054: vuokrahuoneissa ja lyhytaikaisin vuokrasopi- on se, että valtio rakentaa virastotalon, jossa
7055: muksin, jolloin on tarjolla vaara käydä niin on tarpeelliset virastotilat ja välttämättömät
7056: kuin nyt on nimismiehen käynyt, vuokra- asunnot.
7057: sopimus sanotaan irti talonomistajan ottaessa Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
7058: huoneiston omaan käyttöönsä. Muuramen ta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7059: paisessa pienessä kunnassa ei myöskään ole sen,
7060: sellaisia tiloja, joita virastot tarvitsevat, saa-
7061: tavissa. Toisaalta ei voida ajatella virastojen että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7062: siirtämistä muualle, sillä vero- ja nimismies- siin valtion virastotalon rakentamiseksi
7063: piirien, jotka käsittävät Muuramen, Korpi- Muuramim kuntaan.
7064: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
7065:
7066: Arvo Ahonen.
7067: 145
7068:
7069: IV,52. - Toiv.al. N:o 35.
7070:
7071:
7072:
7073:
7074: Koivunen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta M uura-
7075: men kuntaan.
7076:
7077:
7078: E d u s k u n n a ll e.
7079:
7080: Muuramen kunnassa on valtion virastoja antaisi virastota!lon rakentaminen joksikin
7081: postin lisäksi verovirasto ja nimismiehen aikaa työtä ansiotuloja kipeästi kaipaaville
7082: kanslia. Näiden kaikkien huoneistokysymys kuntalaisille.
7083: vaatii uudelleen järjestelyä. Paikkakumialla Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
7084: ei ole sellaisia huonetiiJ.oja, joita käyttäen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7085: asia voitaisiin järjestää ja siksi ainoa jär-
7086: kevä ratkaisu olisi valtion virastotalon raken-
7087: taminen sinne. Virastotaloa suunniteltaessa että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7088: tulisi varata toimitilat postille, verolautakun- siin valtion virastotalon rakentami-
7089: nalle ja nimismiehen kanslialiJ.e huomioon seksi Muuramen kuntaan lähinnä pos-
7090: ottaen samalla välttämättömät asunnot nimis- tin, verotoimiston ja nimismiehen
7091: miehelle, vähintään yhdelle konstaapelille ja kanslian sekä näiden virastojen toimi-
7092: ehkä postin ja verotoimiston henkilöillekin. henHlöiden tarvitsemien asuntojen
7093: Koska Muuramen kunta on joutunut jat- sijoittamiseksi.
7094: kuvasti kärsimään suuresta työttömyydestä,
7095: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
7096:
7097: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Siiri Lehmonen.
7098:
7099:
7100:
7101:
7102: 19 E 74/60
7103: 146
7104:
7105: IV,5S. - Toiv.al. N:o 36.
7106:
7107:
7108:
7109:
7110: AhoD.en: Virastotalo1ft rakentamisesta Keuruulle.
7111:
7112:
7113: E d u s k u n n a ll e.
7114:
7115: Keuruusta on aivan viime vuosien aikana tönlisäys ja Keuruun kunnan viimeaikainen
7116: useiden uusien ja huomattavien teollisuus- kehitys edellyttävät, että valtion virastotalo
7117: laitosten ansiosta muodostunut erittäin vilkas olisi kiireellisesti valtion toimesta Keuruun
7118: liikennepaikka, jonka asukasluku edellä mai· kunnan keskukseen saatava, että voitaisiin
7119: nitusta syystä on jatkuvasti voimakkaasti jatkuvasti laajeneva eri toimialoja käsittävä
7120: kasvanut. Tästä huolimatta ei ole valtion valtion virastotyö hoitaa ajan vaatimalla ta-
7121: toimesta tehty mitään, että valtion laitokset solla.
7122: edes tyydyttävästi täyttäisivät lisääntyneet Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
7123: tehtävät. Poliisilaitos mm. toimii aivan al- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7124: keellisissa olosuhteissa talossa, joka ·on tien sen,
7125: alla ja joutuu lähiaikoina pois siirrettäväksi.
7126: Posti ja puhelin tarvitsevat uusia tiloja, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7127: niinikään valtion verotoimisto. Jatkuva väes- virastotalon rakentamiseksi Keuruulle.
7128: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
7129:
7130: Arvo Ahonen.
7131: 147
7132:
7133: IV, 54. - Toiv.al. N: o 37.
7134:
7135:
7136:
7137:
7138: Ahonen: Valtion virastotalon rakentamisesta Suolahden kaup-
7139: palaan.
7140:
7141:
7142: E d u s k u n n a 11 e.
7143:
7144: Suolahden kauppala on valtion huonera- Tonttikysymys ei ole esteenä virastotalon
7145: kennustoiminnassa unohdettu kokonaan, sillä rakentamiselle, sillä valtio omistaa rautatie-
7146: rautatieasemaa lukuunottamatta valtio ei ole aseman vieressä tarkoitukseen erittäin sopi-
7147: tahtonut edes siedettävästi hoitaa virastojensa van tontin, jotapaitsi kauppala on valmis
7148: ja laitostensa huoneistokysymystä niiden tar- osoittamaan tontin muualtakin.
7149: vitsemista henkilökunnan asunnoista puhu- Virastotalon rakentamisen aikana voitai-
7150: mattakaan. siin lievittää rakennusalan työttömyyttä,
7151: Posti ja lennätin toimivat sijaintinsa puo- koska työkysymys Suolahden kauppalassa on
7152: lesta sopimattomassa paikassa tilapäisissä eräs maamme vaikeimpia.
7153: vuokrahuoneistoissa. Poliisilaitoksella on Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
7154: vanha, lähiaikoina purettavaksi määrättävä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7155: pieni puurakennus ja nimismiehen kanslia sen,
7156: toimii nimismiehen omakotitalon kellarissa.
7157: Veropiirin verotoimistolle kauppala on tois- e.ttä hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7158: taiseksi luovuttanut puolet kauppalan kun- siin valtion virastotalon rakentamiseksi
7159: nallisten virastojen käyttötiloista, mitä toi- Suolahden kauppalaan.
7160: menpidettä on pidettävä täysin tilapäisenä.
7161: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
7162:
7163: Arvo Ahonen.
7164: 148
7165:
7166: IV,55. - Toiv.al. N: o 38.
7167:
7168:
7169:
7170:
7171: Lehmonen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Suolah-
7172: den kauppalaan.
7173:
7174:
7175: E d u s k u n n a ll e.
7176:
7177: Suolahden kauppalassa toimivat kaikki val- lisäksi kauppala on ilmoittanut olevansa val-
7178: tion virastot ahtaissa ja puutteellisissa oloissa mis osoittamaan virastotalon tontin tarvit-
7179: sekä huonetilojensa huonon kunnon että myös taessa muualtakin kauppalan alueelta.
7180: sijaintinsa puolesta erittäin epäedullisesti Rakennustöiden kiireellistä aloittamista
7181: ahtaissa vuokrahuoneissa kauppalan laitapuo- puoltaa paitsi virastotalon suuri tarve myös
7182: lella. Poliisilaitoksella on vanha, lähiaikoina se, että Suolahden kauppala on ollut jatku-
7183: purettavaksi määrätty pieni puurakennus ja vasti Keski-Suomen alityöllisin kunta siten,
7184: erillään tästä toimii nimismiehen kanslia ni- että mm. työttömyyskortistoja ei ole voitu
7185: mismiehen omakotitalon kellarissa. V eropii- sulkea edes kesäkuukausina. Lähimpien vuo-
7186: rin verotoimistolle kauppala on joutunut luo- sien näköalat työllisyyden kannalta muodos-
7187: vuttamaan puolet kauppalan kunnallisten vi- tuvat yhtä vaikeiksi. Erityisen raskaasti
7188: rastojen käyttötiloista ja tämä toimenpide on työttömyys on kohdistunut rakennustyöläi-
7189: katsottava tilapäiseksi ratkaisuksi veroviras- siin, joita paikkakunnalla on runsaasti ja
7190: ton huoneistokysymyksessä, sillä kauppalan joilla ei lähiseuduillakaan ole ollut ammat-
7191: oman kunnallisen hallinnon hoito vaatisi jo tiaan vastaavaa työtä.
7192: nyt kaikki sen käytettävissä olevat huone- Virastotalon rakentaminen toisi paikka-
7193: tilat kauppalan omaan käyttöön. Kun so- kunnan asukkaille edes osittaisen työllisyys-
7194: pivaa huonetilaa ei mistään muualta ole ollut ratkaisun ja osittain korjaisi myös sitä lai-
7195: saatavissa eikä sellaista ole näköpiirissä tule- minlyöntiä, jolla Suolahden kauppala on
7196: vaisuuttakaan varten, joutuu kauppalan kun- aikaisemmassa valtion huonerakennustoimin-
7197: nallinen toiminta kärsimään valtion vero- nassa jätetty kokonaan huomioimatta. Kii-
7198: viraston sijoittumisesta sen kunnallista toi- reellisesti suoritettavien suunnittelu- ja ra-
7199: mintaa varten varattuihin huoneistotiloihin. kennustöiden aloittamiseen olisi osoitettava
7200: Näin ollen olisi paikkakunnalle kiireelli- riittävä määräraha ja jos työttömyystilanne
7201: sesti rakennettava valtion virastotalo, johon tulee kauppalassa erittäin vaikeaksi, olisi tar-
7202: sijoitettaisiin posti- ja lennätinlaitos, poliisi- koitusta varten käytettävä työttömyysmäärä-
7203: laitos, nimismiehen kanslia, veropiirin vero- rahoja.
7204: toimisto tarpeellisine virka-asuntoineen sekä Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
7205: mahdollisesti muitakin toimistotiloja tarvit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7206: sevia virastoja.
7207: Virastotalon tonttikysymys ei Suolahden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7208: kauppalan kohdalla tuota vaikeuksia, sillä toimenpiteisiin valtion virastotalon rar
7209: valtio omistaa rautatieaseman vieressä tar- kentamiseksi Suolahden kauppalaan.
7210: koitukseen erittäin sopivan tontin, minkä
7211: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
7212:
7213: Siiri Lehmonen. Eino Tainio.
7214: Matti Koivunen. Esa Hietanen.
7215: P. Puhakka. Kauko Tamminen.
7216: Aleksi Kiviaho.
7217: 149
7218:
7219: IV,56. - Toiv.aJ. N: o 89.
7220:
7221:
7222:
7223:
7224: Lehmonen ym. : V altwn virastotalon rakentamisesta Pihti-
7225: putaan kuntaan.
7226:
7227:
7228: Eduskunnalle.
7229:
7230: Viime vuosien aikana on Pihtiputaan kun- tiloista ja on tämäkin saatavissa ollut tila
7231: nassa lisääntynyt valtion erilaisten virasto- katsottava vain väliaikaisratkaisuksi, koska
7232: jen kautta suoritettava asiointi huomatta- laajentuva kunnallisen hallinnon hoito vaatisi
7233: vasti. Virastoasiointia on erikoisesti nyt kulu- nämä huonetilat kunnan omaan käyttöön.
7234: massa olevana vuonna. lisännyt Pihtiputaan Jatkuva väestönlisäys ja Pihtiputaan kun-
7235: ja Kinnulan kuntien yhdistäminen yhdeksi nan nykyinen kehitys edellyttävät, että val-
7236: veropiiriksi. tion eri virastoja varten rakennettaisiin pi-
7237: Virastoasioiden hoitoa ei ole voitu yhdis- kaisesti Pihtiputaan keskustaan virastotalo,
7238: tää kuntalaisille edullisesti, koska kaikki eri jota varten kunnalla on jo varattavissa tont-
7239: virastot toimivat erillisistä huoneistoista va- tikin.
7240: ratuissa vuokrahuoneistoissa. Poliisivankilana Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
7241: on huvihuoneiston kellarikerrokseen kunnos- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7242: tettu ahdas huone. Myös puhelinkeskus ja
7243: posti toimivat tarkoitukseensa aivan riittä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7244: mättömissä huonetiloissa. Verovirastoksi on toimenpiteisiin valtion virastotalon ra-
7245: jouduttu luovuttamaan osa kunnan toimisto- kentamiseksi Pihtiputaan kuntaan.
7246: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
7247:
7248: Siiri Lehmonen. Veikko Rytkönen.
7249: Matti Koivunen. Pentti Liedes.
7250: Impi Lukkarinen.
7251: 150
7252:
7253: IV,57. - Toiv.al. N:o 40.
7254:
7255:
7256:
7257:
7258: Pulkldnen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Piela-
7259: vedelle.
7260:
7261:
7262: E d u s k u n n a 11 e.
7263:
7264: Pielavedellä toimivat erilaiset valtion vi- virastotalon rakennustyö olisi myös tarpeelli-
7265: rastot vuokrahuoneissa erillään toisistaan epä- nen.
7266: käytännöllisissä ja puutteellisissa olosuhteissa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7267: Virastoissa asioimaan joutuville aiheutuu eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
7268: tästä turhaa hankaluutta. Uuden virastotalon
7269: aikaansaaminen olisi välttämätöntä. Sitä var- että haUitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7270: ten on jo varattu tonttikin kirkonkylän kes- vaUion virastotalon rakentamiseksi
7271: keisimmältä paikalta. Työllisyyden kannalta PielavedeUe.
7272: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
7273:
7274: Aarne Pulkkinen. Veikko Rytkönen.
7275: Esa Hietanen. Hugo Manninen.
7276: 151
7277:
7278: IV,58. - Toiv.al. N: o 41.
7279:
7280:
7281:
7282:
7283: Timonen ym..: Virastotalon rakentamisesta Nurmeksen kaup-
7284: palaan.
7285:
7286:
7287: E d u s k u n n a 11 e.
7288:
7289: Laajan Pielisen-Karjalan hallinnolliseksi pätevien virkamiesten saanti on vaikeampaa
7290: keskustaksi on muodostunut Nurmeksen sellaisiin virastoihin, joissa olosuhteet ovat
7291: kauppala, jossa sijaitsevat ko. alueen val- hankalat. Tämän vuoksi kunnollisen ja tar-
7292: tion virastot, kuten metsähallituksen Nur- koitustaan vastaavan virastotalon rakentami-
7293: meksen-, Valtimon- ja Rautavaaran hoito- nen olisi monessa suhteessa hyödyksi koko
7294: alueiden toimistot, posti, Nurmeksen nimis- Pielisen-Karjalan väestölle; ja kun virasto-
7295: miespiirin toimisto ja Nurmeksen maalais- talon rakentamista tässä vaiheessa puoltaa
7296: kunnan kunnan toimitaloon väliaikaisesti vielä Nurmeksen seudulla vallitseva työttö-
7297: sijoitettu Nurmeksen veropiirin toimisto. myys, olisi virastotalon rakentaminen Nur-
7298: Mutta siitä huolimatta, vaikka Nurmeksen meksen kauppalaan viipymättä toteutettava.
7299: kauppalaan on keskittynyt näin runsaasti Edellä sanotun perusteella ehdotamme
7300: valtion virastoja, ei keskitettyä virastotaloa kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
7301: ole vielä Nurmeksen kauppalaan rakennettu, toivomuksen,
7302: vaan virastot joutuvat työskentelemään
7303: vuokrahuoneistoissa tai täysin vanhentuneissa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
7304: valtion omistamissa huoneistoissa, hajallaan, toimenpiteisiin virastotalon rakennus-
7305: luonnottoman ahtaissa olosuhteissa. töiden aloittamiseksi Nurmeksen kaup-
7306: Virastojen ahtaus on luonnollisesti esteenä palassa.
7307: niiden tehokkaalle työskentelylle ja lisäksi
7308: Helsingissä 12 päivänä h~lmikuuta 1960.
7309:
7310: Esa Timonen. Pentti Pekkarinen.
7311: 152
7312:
7313: IV,59. - Toiv.aJ. N: o 42.
7314:
7315:
7316:
7317:
7318: Helle ym.: YleishyödylUsten, järjestöjen, julkisten, varojen
7319: käytön valvomum tehostamisesta.
7320:
7321:
7322: E d u s k u n n a ll e.
7323:
7324: Viime vuoden aikana paljastui yleishyö- On todettava, ettei liene tarkoituksenmu-
7325: dyllisissä järjestöissä eräitä oloissamme ver- kaista liiaksi kahlehtia vapaata hyvänteke-
7326: raten suuria väärinkäytöksiä. Suuri yleisö väisyystoimintaa valtion lainsäädännöllisin
7327: on näihin tapauksiin reagoinut erittäin voi- toimenpitein ja asettaa sitä valtion yksityis-
7328: makkaasti tulkiten ne aivan oikein kansalais- kohtaisen tarkastuksen ja valvonnan alai-
7329: moraalin höltymiseksi vastuunalaisilla pai- seksi. Sen lisäksi, että tämä jo periaatteessa
7330: koilla olevien kansalaisten keskuudessa. olisi vastoin yhdistymisvapautta, joka sanan-
7331: Kavallukset eivät kuitenkaan meillä itse ja painovapauden ohella on meillä perustus-
7332: asiassa valitettavasti ole mitään harvinai- lain turvaamia kansalaisoikeuksia, tämä saat-
7333: suuksia eivätkä yksinomaan tai erityisesti taisi myös heikentää vapaan harrastuksen.
7334: yhdistyselämälle ominaisia. Virallisen tilas- Kuitenkin viimeaikaiset lukuisat väärinkäy-
7335: ton mukaan tuli poliisin tietoon v. 1957 tökset ja eritoten se, että useat niistä ovat
7336: 2 632 kavallusta ja v. 1958 2 440 kavallusta. saattaneet jatkua vuosikausia, osoittavat lain-
7337: Lisäksi tulevat petokset, joita v. 1958 oli säädäntömme puutteellisuuden ja välttämät-
7338: 7 605 tapausta. Vuoden 1959 tilastotietoja ei tömän täydentämisen tarpeen.
7339: vielä ole käytettävissä. Edellä sanotun lisäksi on aiheellista kiin-
7340: Suuren yleisön suuttumus järjestöissä il- nittää huomiota julkisista varoista kansalais-
7341: menneistä väärinkäytöksistä onkin lähinnä järjestöille myönnettävien avustusten käytön
7342: psykologisesti selitettävissä. Pidetään erityi- valvontaan. Yhteiskunnan antamat avustus-
7343: sen raskauttavana sitä, että varojen kerää- varat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet, mikä
7344: misessä vedotaan yleisön tunteisiin ja näin jo sinänsä velvoittaa entistä tehokkaammin
7345: hankittuja varoja saatetaan käyttää väärin valvomaan näiden varojen käyttöä. Nousee-
7346: ja myös sitä, ettei tällaisten varojen käytön han eräiden suurten kansalaisjärjestöjen,
7347: valvontaa ole järjestetty riittävällä huolella. mm. urheilujärjestöjen yhteiskunnalta eri
7348: Lukiessa sanomalehtiuutisia viime aikoina tavoin saamien avustusmäärärahojen summa
7349: eri yhdistyksissä ja järjestöissä sattuneista satoihin miljooniin markkoihin. Asiallisesti
7350: väärinkäytöksistä ja niitä koskevista oikeu- katsoen näin saadut avustusmäärärahat saat-
7351: denkäynneistä ei ole voinut olla panematta tavat muodostaa saajajärjestön ainoan mer-
7352: merkille sitä, että kavallukset ja muut vää- kityksellisen tulolähteen. Nykyisen käytän-
7353: rinkäytökset useimmissa tapauksissa ovat nön mukaan valtiolla ei kuitenkaan ole mah-
7354: olleet mahdollisia järjestön organisaatiossa dollisuutta avustusmäärärahojen käytön var-
7355: olleiden puutteellisuuksien johdosta. Tehtä- sinaiseen valvontaan. Järjestöille merkitty
7356: vien ja vastuun jako on ollut virheellinen melko ylimalkainen velvoitus selvityksen an-
7357: tai sattumanvarainen. Valvonta ja tarkastus tamisesta jättää varsin laajan liikkumava-
7358: on ollut tehotonta tai puuttunut kokonaan. pauden varojen käyttöön. Vallitsevan epä-
7359: Pääjärjestön ja alajärjestöjen välinen yhtey- kohdan merkitys kasvaa sitä mukaa kuin
7360: denpito on ollut puutteellista; niillä on voi- avustukseen käytettävien varojen määrä kas-
7361: nut olla eri tilintarkastajat, joiden välillä ei vaa. Niinpä esim. veikkausvoittovaroista tä-
7362: ole ollut kosketusta, yhteistyöstä puhumatta- hän mennessä jaetut määrärahat ovat lasket-
7363: kaan jne. tavissa jo miljardeissa markoissa.
7364: IV,59. - Helle ym. 153
7365:
7366: Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
7367: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- toimenpiteisiin yleishyödyUisten jär-
7368: muksen, jestöjen julkisten varojen käytön val-
7369: VO'nnan tehostamiseksi.
7370: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
7371:
7372: Veikko HeUe. Kalle Matilainen.
7373: G. Henriksson. Onni Peltonen.
7374: Eino Raunio. Veikko Kokkola.
7375: K. F. Haapasalo. Arvo Tuominen.
7376: Väinö Tikkaoja.. Kaarlo Pitsinki.
7377: Viljo A. Virtanen. Sulo Hostila.
7378: Meeri Kalavainen. Edvard Pesonen.
7379: Rafael Paasio. Valto Käkelä.
7380: Varma K. Turunen. Sylvi Siltanen.
7381: Anni Flinck
7382:
7383:
7384:
7385:
7386: 20 E 74/60
7387: 154
7388:
7389: IV,60. - Toiv.a.l. N:o 43.
7390:
7391:
7392:
7393:
7394: V. A. Virtanen ym.: .Aineellisen verolainsäädännön uudista-
7395: misesta.
7396:
7397:
7398: E d u s k u n n a ll e.
7399:
7400: V erolain uudistamisen tarpeellisuutta on taas verotuksessa raskaimman taakan alle
7401: yleisesti pidetty lähiajan välttämättömimpiin joutunut - monasti taloudellisesti kipeim-
7402: uudistuksiin kuuluvana. Tuskin kukaan voi min avnn tarpeessa oleva - joutuu jäämään
7403: kiistää, etteikö uudistamiseen olisi aihetta, lisäetua vaille. Tästä syystä ei sosiaalisen
7404: sillä verolainsäädäntömme on eräiltä osin linjan määrittelyssä olekaan voitu viime
7405: peräisin jopa viime vuosisadalta. Sen jälkeen aikoina ottaa huomioon varallisuusnäkökoh-
7406: on 'lakkaamatta odotettu verolain kokonais- taa, koska sen ainoana määrittelijänä on
7407: uudistusta ja sitä odotellessa on silloin täl- ollut voimassa oleva verolainsäädäntömme,
7408: löin tehty voimassa oleviin lakeihin pikku joka on epäoikeudenmukainen.
7409: muutoksia, joista johtuen koko verolainsää- Vuoden 1952 valtiopäiville jätti silloinen
7410: dännöstä on muodostunut epäyhtenäinen, hallitus eduskunnalle esityksen uudeksi vero-
7411: jopa osittain ristiriitainenkin. laiksi. Asiaa pidettiin silloin niin tärkeänä,
7412: Pahinta on kuitenkin se, että verolakimme että mm. valtiovarainvaliokunnan lisätty
7413: eivät tee oikeutta verovelvollisille, vaan· saat- verolakijaosto työskenteli eduskunnan loman
7414: tavat eri asemassa olevat veronmaksajat aikana kesällä v. 1953. Kun sitten syksyllä
7415: kovin erilaiseen asemaan veronmaksajina. oli tarkoitus jatkaa lain käsittelyä valio-
7416: Erikoisesti kunnanisverotuksen osalta vero- kunnassa, tuli sille muita kiireitä - ns.
7417: lakimme eivät ota huomioon riittävässä mää- Niukkasen budjetti ja sen mukana yli puoli-
7418: rässä veronmaksukykyä. Niinpä mm. pien- sataa lainmuutosta - ja verolaki jäi käsit-
7419: viljelijä saattaa joutua kohtuuttoman vero- telemättä.
7420: rasituksen alaiseksi naapurinsa suurviljelijän Kun v. 1958 hyväksyttiin erillinen verotus-
7421: päästessä vähemmällä. Kun kaksi naapu- laki, joka astui voimaan 1. 1. 1960, ilmoitet-
7422: rusta havaitsevat olevansa eri arvoisessa tiin hallituksen taholta, että aineellisen vero-
7423: asemassa verotuskohteena, katkeroittaa se lain uudistamisen valmisteluun on ryhdytty.
7424: huonompaan asemaan joutunutta ja synnyt- Tiedossa myös on, että sitä varten on ase-
7425: tää keskinäistä epäsopua. Arvostelun koh- tettu komitea. Kuitenkin näyttää siltä, että
7426: teeksi joutuvat myös verotusviranomaiset, uudistamiseen ei ole ryhdytty sillä tarmolla,
7427: vaikka he eivät ole syypäitä epäoikeuden- joka olisi tarpeen erään suurimman epäkoh-
7428: mukaiseen verotukseen, vaan siihen on syynä dan poistamiseksi yhteiskunnastamme. Toi-
7429: voimassa olevat lait. Epäoikeudenmukaisuus saalta on kysymys niin suuresta uudistuk-
7430: kasvaa moninkertaiseksi silloin, kun eräiden sesta että varsinaisen lakiesityksen tekeminen
7431: sosiaalisten avustusmuotojen (esim. apulanta- ja asian eteenpäin vieminen eduskunta-aloit-
7432: miljardin jako) tapahtuu verotustulosten teen pohjalta ei liene oikea ja paras tapa
7433: mukaan: tällöinhän verotuksessa edullisiin asialle, vaan a-loitteen teko kuuluisi hallituk-
7434: asemiin päässyt saa vielä lisäetuisuutta, kun selle.
7435: IV,60. - V. A. Virtanen ym. 155
7436:
7437: Kaikkeen edelläolevaan viitaten ehdotam- toimenpiteisii1t l1llneeUise-n verolain-
7438: mekin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä- säädännön uudistamiseksi oikeuden-
7439: väksi toivomuksen, mukaiseksi ja antaisi Eduskunnalle
7440: viipymättä sitä ta.rkoittavan esityksen.
7441: että haUitus ryhtyisi kiireeUisiin
7442: Helsingissä 5 päivänä he>lmikuuta 1960.
7443:
7444: Viljo A. Virtanen. Valto Käkelä.
7445: Varma K. Turunen. K. F. Haapasalo.
7446: Veikko Helle. G. Henriksson.
7447: Lyyli Aalto. Georg Eriksson.
7448: Anni Flinck. Väinö Tikkaoja.
7449: Kalle Matilainen. Elis Manninen.
7450: Sulo Hostila. Arvo Tuominen.
7451: Vilho Väyrynen. Kustaa Alanko.
7452: Kaarlo Pitsinld.. Sylvi Siltanen.
7453: Veikko Kokkola. Meeri Kalavainen.
7454: Ensio Partanen. Rafael Paasio.
7455: Lempi Lehto.
7456: 156
7457:
7458: IV,61.- Toiv.al. N:o 44.
7459:
7460:
7461:
7462:
7463: Vennamo: V erorästie-n sakkokoron aLentamisesta.
7464:
7465:
7466: E d u s k u n n a ll e.
7467:
7468: Harjoitettu viime vuosien talouspolitiikka miseksi. Tällöin on myös muistettava, että
7469: on ajanut laajoja alueita maassamme suuriin kunnanveroa peritään erittäin pienistäkin tu-
7470: taloudellisiin vaikeuksiin. Tämä käy ilmi kun- loista, jotka voivat olla alle toimeentulon ra-
7471: nanveroäyrien hinnan noususta ja kasvavista jan.
7472: verorästeistä. Väistämätön tosiasia siis on, että kaiken
7473: Tunnettu tosiasia on, että monessa kun- kohtuuden mukaan sakkokorkoa on alennet-
7474: nassa verorästit ovat ennenkuulumattoman tava. Kohtuullinen alentaminen ei myöskään
7475: korkeat ja muodostavat jo huomattavan osan voi johtaa kasvavaan välinpitämättömyyteen
7476: kunnan kaikista vuotuisista verotuloista. verojen maksamisessa.
7477: Tällaiset verorästit eivät voi enää johtua Kaiken edellä lausutun nojalla esitän edus-
7478: huolimattomuudesta tai haluttomuudesta suo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7479: rittaa yhteiskunnalle kuuluvia veroja. Todel-
7480: linen syy on siis valtaosalta taloudellisessa että haLlitus 1·yhtyisi kiireellisiin toi-
7481: hädässä ja rahan puutteessa. menpiteisiin verolainsäädännön muut-
7482: Tällaisia ilman omaa syytään taloudelliseen tamiseksi siten, että nykyinen tosiasiaL-
7483: hätään joutuneita henkilöitä rangaistaan kui- lisesti ylivoimaiseksi muodostunut ve-
7484: tenkin verorästeistään ankaralla 12 %:n suu- rorästien 12 %:n sakkokorko alenne-
7485: ruisella sakkokorolla. Sakkokorko muodostuu taan kohtuuUiseksi.
7486: tosiasiallisesti vähävaraisten ihmisten kisko-
7487: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
7488:
7489: Veikko Vennamo.
7490: 157
7491:
7492: IV,62. - Toiv.al. N: o 45.
7493:
7494:
7495:
7496:
7497: Hara ym..: Eräiden kirjanpitovelvollisten veroilmoitusten an-
7498: tamisajan muuttamisesta.
7499:
7500:
7501: E d u s k u n n a ll e.
7502:
7503: Uuden verotuslain 39 § :n säännösten seen kirjanpitoon. Lisäksi on otettava huo-
7504: perusteella veroilmoitus on kultakin vero- mioon, että tilikauden päättyminen inven-
7505: vuodelta annettava ennen seuraavan vuoden taariotehtävineen ja tilinpäätöksen tekeminen
7506: tammikuun loppua. Kuitenkin on verovel- aiheuttaa juuri pienehkössä liikkeessä ja yri-
7507: vollisella, joka kuuluu kirjanpitovelvollisten tyksessä, jolla ei yleensä ole varsinaista kont-
7508: kolmanteen tai neljänteen ryhmään ja jonka toriorganisaatiota, suhteellisesti enemmän
7509: tilikausi on päättynyt ennen verovuoden työtä kuin suuremmissa liikelaitoksissa. Usein
7510: lokakuun 1 päivää, oikeus antaa veroilmoi- kirjanpito ja tilinpäätösten tekeminen on
7511: tuksensa viimeistään huhtikuun 1 päivänä. annettu järjestöjen ja kirjanpitotoimistojen
7512: Kirjanpitovelvollisten toiseen ryhmään kuu- tehtäväksi, mutta nämä eivät vuodenvaih-
7513: luvien yrittäjien on siis annettava veroilmoi- teen aiheuttaman työnrunsauden johdosta
7514: tuksensa tammikuun kuluessa. Kirjanpito- yleensä ennätä tammikuun kuluessa saada
7515: llain 2 § :n 2 mom:n ja kirjanpitoasetuksen tilinpäätöstaseita valmiiksi. Kun nykyinen
7516: 2 § : n säännösten perusteella voidaan todeta, veroilmoitusten antamista koskeva lainsää-
7517: että kirjanpitovelvollisten toiseen ryhmään däntö on epätarkoituksenmukainen varsin
7518: luettavat yrittäjät yleensä ovat pienempiä merkittävälle osalle maamme yksityisiä vä-
7519: kuin kolmanteen kuuluvat. hittäisliikkeitä sekä käsi- ja pienteollisuuden-
7520: Niin huomattavaa eroa näiden eri ryhmien harjoittajia, ehdotamme eduskunnan hyväk-
7521: välillä ei kuitenkaan ole, että ne olisi saa- syttäväksi toivomuksen,
7522: tettava veroilmoitusten antamisaikaan näh-
7523: den erilaiseen asemaan. Niinpä kirjanpito- että hallitus antaisi Eduskunnalle
7524: velvollisten kolmanteen ryhmään kuuluvat kiireellisesti esityksen verotuslain
7525: kaikki osakeyhtiöt niiden harjoittaman liike- muuttamiseksi siten, että myöskin
7526: toiminnan laajuuteen katsomatta. Toiseen kirjanpitovelvollisten toiseen ryhmään
7527: ryhmään kuuluvat kirjanpitovelvolliset ovat- kuuluville yrittäjille myönnettäisiin
7528: kin varsin huomattavassa määrin joko käy- oikeus antaa veroilmoituksensa vii-
7529: tännöllisistä syistä tai esim. liikevaihtovero- meistään huhtikuun 1 päivänä.
7530: lain 46 § : n johdosta siirtyneet kaksinkertai-
7531: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
7532:
7533: Erkki Hara. Jussi Saukkonen.
7534: Toivo Hietala. Margit Borg-Sundman.
7535: Jaakko Kemppainen. Kyllikki Pohjala.
7536: R. Hallberg. Aune Innala.
7537: Saara Forsius. A. F. Airo.
7538: Väinö E. Nieminen. T. A. Wiherheimo.
7539: Juha Rihtniemi. Reino Ala-Kulju.
7540: Oskari Lehtonen. Erkki Leikola.
7541: 158
7542:
7543: IV,63. - Toiv.a.t N:o 46.
7544:
7545:
7546:
7547:
7548: Vennamo: V6rom.a.rklwjer~, S'lWrittamisesta kunnt'lle 98 pro-
7549: senttis.esfi.
7550:
7551:
7552: E d u s kun n a 11 e.
7553:
7554: Kunnallinen verorasitus on lähinnä valtio- Edelleen on täysin perusteltua, että edellä
7555: vallan jatkuvien ja kohtuuttomien toimen- mainittu 96 % nostetaan 98 %:iin, jolloin
7556: piteiden johdosta alkanut muodostua yhä jälkikäteen suoritettavaksi jää vain 2%,
7557: useammassa kunnassa sietämättömäksi. Kun koska valtiovalta ja hallitukset ovat niin mo-
7558: lisäksi kunnanvero rasittaa ennen kaikkea nella tavoin rasittaneet kuntia ja jatkuvasti
7559: varsinaista kansaa, on nykyisoon asiantilaan viivyttelevät valtion osuuksien ja lain mu-
7560: saatava kiireellinen muutos. kaisten avustuksien maksamista kunnille.
7561: Luulisin, että kunnilla pitäisi olla oikeus Tällöinkään ei mielestäni vielä ole kaikki
7562: saada tällaisessa tilanteessa omat veromark- seikat huomioon ottaen riittävästi valvottu
7563: kansa ilman mitään valtion pidätyksiä ja kuntien etua, mutta kun kunnalliset keskus-
7564: viivytyksiä. Nykyinen hallitus esitti viime järjestöt ovat tyytyneet vähempään, en katso
7565: vuonna eduskunnalle, että kunnilta pidätet- voivani ainakaan tällä kertaa mainittua pro-
7566: täisiin niille kuuluvia verotuloja 6 % ja senttia esittää korkeammaksi.
7567: maksettaisiin siis vain 94 % ja nämä pidä- Kaiken edellä lausutun perusteella esitän
7568: tetyt määrät maksettaisiin vasta viiden vuo- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7569: den perästä. Huolimatta maalaisliiton ryh- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
7570: män vastustuksesta eduskunta hyväksyi pro- menpiteisiin verolainsäädännön mwut-
7571: sentin kuitenkin 96: ksi. tamiseksi siten, että kunm"lle kuuluvat
7572: Tämä eduskunnankaan ratkaisu ei ole tyy- veromarkat suoritetaan 98 prosentti-
7573: dyttävä eikä tee kunnille oikeutta. Erityi- sesti, ja lisäksi asiar~,mukaisesti huo-
7574: sesti veromarkkojen jälkikäteen maksamisen mioidaan tapahtunut veroäyrien mää-
7575: viivästyminen viidellä vuodella on kohtuu- rän ja hinMn mahdolUn.en nousu sekä
7576: ton. Tämän ovat todenneet myös :Maalais- jäännös 2 % maksetaan viimeistään
7577: kuntien Liitto ja Kaupunkikuntien Liitto. kahden vuoden kuluessa.
7578: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
7579:
7580: Veikko Vennanw.
7581: 159
7582:
7583: IV,64. - Toiv.aJ. N': o #1.
7584:
7585:
7586:
7587:
7588: Borg-Sundman ym.: Osakesäästämisen tehosta·misesta.
7589:
7590:
7591: Eduskunnalle.
7592:
7593: Työtilaisuuksien luominen on aikamme sivaihtelut toisensa ja kurssiriskit eliminoitu-
7594: tärkeimpiä tehtäviä ja terveintä työttömyy- vat.
7595: den ennakolta torjumista. Se on suurten, Kansanomaisen osakesäästämisen järjestä-
7596: työmarkkinoille nyt astuvien ja terveen lisän mistä on monissa maissa jo menestyksellisesti
7597: kansallemme tuovien nuorten ikäluokkien kokeiltu. Se on tuonut uudet, vähävaraisem-
7598: välttämätön vastaanottokeino. Maaseudulta mat kansanryhmät osakkeiden ja sen kautta
7599: maataloustyötilaisuuksien vähetessä se on teollisuuden omistajiksi samalla kun se on
7600: erikoisesti tälle teollisuuteen siirtyvälle nuo- luonut uusia työtilaisuuksia nuorille ikäluo-
7601: risolle elinehto. kille niin hyvin kaupungeissa kuin maaseu-
7602: Työtilaisuuksien luominen poikkeuksellisen dullakin. Ulkomailla sovelletut järjestelmät
7603: laajassa mitassa vaatii ennen muuta elin- toimivat yleensä juuri siten, että arvopape-
7604: keinoelämän kasvamista ja laajentumista. Se reista muodostetaan edellä kosketelluin ta-
7605: taas puolestaan edellyttää kitkatonta pää- voin rahastoja. Tarkoituksena on, että ra-
7606: omien saantia. Inflaatioherkäksi osoittautu- hastomenettelyllä muodostettu kansanosake-
7607: neessa kansantaloudessamille on perinteelli- menettely tarjoaa sopivan, reaaliarvoltaan
7608: sen rahoitusmuodon, pankkisäästämisen taso turvatun, helposti rahaksi muodostettavan
7609: suuresti vaihteleva. Vakaan hintatason ja sijoituskohteen jopa pienillekin säästövaroille.
7610: hitaan taloudellisen kasvun aikana varoja Rahasto nostaa arvopapereiden antamat osin-
7611: kertyy runsaasti ja ne saattavat jopa hyvin- got, jotka ovat rahaston varsinaisia tuloja.
7612: kin riittää senhetkistä pääomien kysyntää Osakesäästäjät saavat hankkia tällaisen hoi-
7613: kattamaan. Aikoina, jolloin elinkeinoelämä dingrahaston osuustodistuksia, jotka täten
7614: laajenee tai jolloin esiintyy painetta rahan ovat tämän järjestelmän luomia kansanosak-
7615: arvoa vastaan, ei pankkisäästäminen usein- keita. Osakerahaston nostamat osingot jae-
7616: kaan ole riittävä. taan rahaston toimesta edelleen kansanosak-
7617: Uusien, pääomia tuotannolle tuovien kana- keiden ostajille.
7618: vien aukaiseminen onkin täten ilmeinen vält- Piensäästäjille ja perheenemännille järjes-
7619: tämättömyys. Eräs tällainen uusi ja tehokas telmä tarjoaa tervetulleen tilaisuuden sijoit-
7620: kanava on teollistumista ja työtilaisuuksia taa vähin erin säästövarojaan vakaaseen koh-
7621: lisäävän osakesäästötoiminnan elvyttäminen teeseen, ja täten voitaisiin esim. perheen-
7622: sellaisen osakejärjestelmän luomisen kautta, äidin työn tuottama arvo käyttää sekä per-
7623: joka varaisi nimenomaan piensäästäjille osa- heen tulevaisuuden tarpeiden että nuorison
7624: kemerkintämahdollisuudet. työnsaantimahdollisuuksien edistämiseksi.
7625: Nykyisin voidaan havaita, että osakkeiden Tällaisen osakesäästötoiminnan ehtona mei-
7626: kurssitaso vaihtelee suuresti. Tästä johtuen dän maassamme on kuitenkin, että monen-
7627: niiden hankkija on alttiina kurssiriskeille, kertaisen verotuksen haitta, jota ulkomailla
7628: joiden olemassaolo itse asiassa on tärkeänä ei juuri esiinny, ensin poistetaan. Nykyisin-
7629: syynä siihen, miksi osakesäästäminen ei ole hän ovat osingot siinä mielessä kaksinkertai-
7630: kansanomaistunut. Kurssiriski voidaan kui- sen verotuksen kohteena, että yhtiö nykyisin
7631: tenkin poistaa muodostamaila yksityisten maksaa ensin veroa koko voitostaan ja osin-
7632: kansalaisten, elinkeinoelämän tai rahalaitos- kotulojen saaja uudelleen siitä voitonosasta,
7633: ten toimesta erityisiä osakerahastoja. Näi- jonka yhtiö jakaa osakkaille. Jos osakesääs-
7634: den puitteissa tasoittavat erisuuntaiset kurs- täminen organisoidaan kosketelluu rahasto-
7635: 160 IV,64. - Osa.ltesiästll.mfaen tehostaminen.
7636:
7637:
7638: menettelyn puitteissa, joka on osakesäästä- täminen ja ajan mittaan myös verotulojen
7639: misen levenemisen välttämätön edellytys, pohjan muodostamien tulojen määrä. Tähän
7640: muodostuu uusi ketju verotukseen, josta täl- tarvitaan kuitenkin lainsäädännöllisiä toi-
7641: löin tulee kolminkertainen: Ensin maksaa menpiteitä.
7642: yhtiö veron voitostaan, toiseksi maksaa osake- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
7643: rahasto veron nostamastaan osingosta ja kol- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7644: manneksi osakesäästäjä rahaston toimesta hä-
7645: nelle maksetusta osingosta. Verottajan kan- että hallitus kiireellisesti tutkitut-
7646: nalta tällainen järjestelmä tuntuu epäile- taisi mahdollisuudet orgwnisoidun osa-
7647: mättä tuottoisalta. Käytännössä tilanne kui- kesäästämisen tehostamiseksi ja sen
7648: tenkin on päinvastainen. Kolminkertainen edell;ytyksinä olevien verolakien muu-
7649: verotus estää täydelleen organisoidun osake- tosten toteuttamiseksi ja antaisi Edus-
7650: säästötoiminnan eikä verottaja täten saa kunnalle esityksen tarpeelliseksi Udn-
7651: tässä yhteydessä markkaakaan. Jos verotusta säädiinnöksi.
7652: sen sijaan lievennettäisiin, elpyisi osakesääs-
7653: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960.
7654:
7655: Margit Borg-Sundman. Lempi Lehto.
7656: Armi Hosia. Erkki Tuuli.
7657: Meeri Kalavainen. 0. Lindblom.
7658: Hilja Väänänen. Anni Flinck.
7659: Kyllikki Pohjala. R. Ala.-Kulju.
7660: Saara Forsius. Erkki Koivisto.
7661: Kalervo Saura.. Verner Korsbäck.
7662: Väinö E. Nieminen. Sylvi Ha.linen.
7663: Juha Rihtniemi. Victor Procope.
7664: Martti Salminen. Armas Leinonen.
7665: R. Hallberg. Juho Tenhiälä.
7666: Aaro Stykki. Kaarlo Kajatsalo.
7667: Mikko Asunta. Kerttu Sa.alasti.
7668: 161
7669:
7670: IV,85. - Hemst.mot. N: o 48.
7671:
7672:
7673:
7674: Meinander m. fl.: Angående lättande av dubbelbeskattningen
7675: och stimulerande av aktiesparandet.
7676:
7677:
7678: T i 11 R i !k s d a g e n.
7679:
7680: Det stä11s under de närmaste åren myeket Många åtgärder har redan vidtagits i syfte
7681: stora krav på den ekonomis'ka politi!ken :för att stimulera sparandet i olika :förmer. De-
7682: att trygga sysselsättningen. De stora åmklas- positionernas och obligationernas skattefrihet
7683: sernas inmarsch på arbetsmarknaden kommer har i det sammanhanget säJk:e.rligen haft
7684: att kännbart höja behovet av produ!ktiva in- gynnsam.ma verkningar. Också rättigheten
7685: vesteringar, var:för de.t blir särskilt angeläget att från skatten avdra 15 procent av divi-
7686: att stimulera den löpande sparverksamheten dendin!komsterna har tilikommit i kapital-
7687: i alla d('.SS yttringar. bildningens intresse. Det förefaller dock som
7688: Det o:f:fentliga sparandet i form av skatte- om alla dessa skll!ttelättnader hade uppstått i
7689: finansierad kapitalbildning :för utvecklingen improvisationens tec!ken. 1 ingen 'händelse
7690: av kommunikationerna, utbildningsväsendet har skattepolitiken veterligen i något sam-
7691: mm. måste hållas så högt :för att därmed :för- manhang målmedvetet omprövats i syfte att
7692: bättra grundbetingelserna :för landets indus- med dess hjälp så verkningsfullt som möjligt
7693: trialisering, att det inte ens med bästa vilja underlätta kapitalbi~dningen i samband med
7694: på den vägen blir mycket över :för de direkt den industrialisering på bred front, utan
7695: produktiva anläggningarna. Det monetära viiken de stora årsklassernas inlemmande i
7696: sparandet i penninginstituten är givetvis produktionsiivet ter sig som en hopplös upp-
7697: utomordentligt viMigt, men banlksparandet gift. För att verkligen i dagens läge av
7698: kan svårligen ledas vidare tili produktionen skattepolitiken forma ett instrument, ägnat
7699: med mindre :företagen :för:fogar över tillräck- att underlätta lösningen av de närmaste
7700: liga mängder eget lkapital som :finansiell årens mest angelägna nationella uppgift på
7701: grundval. Sparandet inom företagen i :form det ekonomiska planet, borde särskilt dubbel-
7702: av i rörelsen nedpiöjda vinster är likaså en beskattningens vådor ägnas en avsevärt
7703: viktig finansieringskälla, men därmed tryg- större uppmärksaanhet än hittills.
7704: gas endast de redan väletablerade bolagens Med hänvisning tili vad som ovan anförts
7705: fortsatta expansion. :föreslår undertecknade att riksdagen ville
7706: Mycket tyder på att :flaslk:halsen i landets besluta hemställa,
7707: industriella :finansieringsberedskap är lokali-
7708: serad till de kapitalströmmar, som direkt att regeringen måtte skyndsamt ut-
7709: från :familjehuShållen borde söka sig till ny- reda, genom vilka skattepolitiska refor-
7710: grundade. industri:företag. Om det är menin- mer dubbelbeskattningens börda kunde
7711: gen, vilket synes vara ytterst angeläget, att Uittas, ävensorn i övrigt överväga, kuru
7712: äntligen få fart på landsbygdens industriali- aktiesparandJe.t kumde stimuleras i syfte
7713: sering i tecknet av företag, vilka från en att skapa gynnsammare betingelser för
7714: ansprålkslös start småningom växer sig star- en industrialisering av landet - och
7715: kare och stöN"e, är det nödvändigt att :från icke mimst dess landsbygd - på bred
7716: myndigheternas si,da ägna alldeles särSkild demokratisk bas.
7717: uppmärksamhet åt just denna :finansierings-
7718: teknlli.
7719: Helsingfors den 11 februari 1960.
7720:
7721: Nlls Meinander. Georg C. Ehrnrooth. 'Victor Procope.
7722: 21 E 74/60
7723: 162
7724:
7725: Suomennos.
7726: IV,65.- Toiv.al. N:o 48.
7727:
7728:
7729:
7730: Meinander ym.: Kaksinkertaisen verotuksen keventämisestä
7731: ja osakesäästämisen edistämisestä.
7732:
7733:
7734: Eduskunnalle.
7735:
7736: Lähivuosina asetetaan talouspolitiikalle Moniin toimenpiteisiin on jo ryhdytty eri
7737: hyvin suuria vaatimuksia työllisyyden tur- muodoissa tapahtuvan säästämisen kiihoitta-
7738: vaamiseksi. Suurten ikäluokkien esiinmarssi miseksi. Talletusten ja obligaatioiden vero-
7739: työmarkkinoilla tulee tuntuvasti lisäämään vapaudella on tässä yhteydessä varmastikin
7740: tuottavien sijoitusten tarvetta, minkä vuoksi ollut suotuisia vaikutuksia. Myös oikeus vä-
7741: jatkuV'an säästäruistoiminnan elvyttäminen hentää verosta 15% osinkotuloista on syn-
7742: sen kaikissa ilmenemismuodoissa on erittäin tynyt pääomanmuodostuksen etua ajatellen.
7743: tärkeätä. Tuntuu kuitenkin siltä, että kaikki nämä
7744: Julkinen säästäminen veroilla rahoitetun verohelpotukset ovat syntyneet improvisoin-
7745: pääomanmuodostuksen muodossa liikenneyh- nin merkeissä. Missään tapauksessa vero-
7746: teyksien, koulutoimen jne. kehittämiooksi on politiikkaa ei tiettävästi ole otettu missään
7747: pidettävä niin suurena, jotta sillä tavalla yhteydessä harkittavaksi siinä tarkoituksessa,
7748: parannettaisiin maan teollistamisen perus- että sen avulla helpotettaisiin mahdollisim-
7749: ehtoja, että sillä tiellä ei edes parhaimmalla man tehokkaasti pääomanmuodostusta laa-
7750: tahdollaka;an liikene paljoa suoranaisiin tuo- jalla rintamalla tapahtuvan teollistamisen
7751: tannollisiin laitoksiin. Rahasäästäminen raha- yhteydessä, jota ilman suurten ikäluokkien
7752: laitoksissa on tietenkin erinomaisen tärkeätä, liittäminen tuotantoelämään näyttää toivot-
7753: mutta pankkisäästäminen on vaikeasti ohjat- tomalta tehtävältä. Jotta veropolitiikasta
7754: tavissa edelleen tuotantoon,: ellei pienemmillä nykyisessä tilanteffisa todella muodostettai-
7755: yrityksillä ole riittäviä määriä omaa pää- siin ase, joka olisi omansa helpottamaan
7756: omaa taloudellisena perustanaan. Yrityksissä lähivuosien tärkeimpiä kansallisia tehtäviä
7757: tapahtuva säästäminen liikkeeseen sijoitettu- taloudellisella alalla, tulisi erityisesti kaksin-
7758: jen voittojen muodossa on niinikään tärkeä kertaisen verotuksen haitoille omistaa tähän-
7759: rahoituslähde, mutta siten turvataan ainoas- astista huomattavasti suurempaa huomiota.
7760: taan jo hyvässä asemassa olevien yhtiöiden Edellä esitettyyn viitaten ehdottavat alle-
7761: jatkuva laajentuminen. kirjoittaneet eduskunnan hyväksyttäväksi
7762: Paljon merkitsee se seikka, että maan teol- toivomuksen,
7763: lisuuden rahoitusvalmiuden pullonkaula si-
7764: jaitsee niissä pääomavirroissa, joiden tulisi että hallitus kiireellisesti selvityt-
7765: suoraan perhetalouksista hakeutua vasta- täisi, m~1Ui veropoliittisiUa uudistuk-
7766: perustettuihin teollisuusyrityksiin. Jos tar- s~1la voitaisiin helpottaa kaksinkertai-
7767: koituksena on - mikä näyttää erittäin tär- sen verotuksen rasitusta, sekä muu--
7768: keältä - saada vihdoinkin vauhtia maaseu- toinkin harkitsisi, m~'llii t(J)t)oin voitai-
7769: dun teollistamiseen yritysten merkeissä, jotka siin osakesäästämistä elvyttää suotui-
7770: v,aatimattomasta alusta vähitellen kasvavat sampien ehtojen luomiseksi maan -
7771: voimakkaammiksi ja suuremmiksi, on vält- ja etenkin maaseudun - teollistami-
7772: tämätöntä kohdistaa viranomaisten taholta selle laajalla demokraaftisella pohjalla.
7773: aivan erityistä huomiota juuri tähän rahoi-
7774: tustekniikkaan.
7775: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
7776:
7777: Nils Meinander. Georg 0. Ehrnrooth. 'Victor Procope.
7778: 163
7779:
7780: IV,66. - Toiv.al. N:o 49.
7781:
7782:
7783: Haapanen ym.: Maatalouden verotuksen uudistamisesta.
7784:
7785: E d u s k u n n a 11 e.
7786:
7787: Nykyisessä verotuslaissa on useita epäkoh- tava, että luovuttaisiin nykyisestä isännän
7788: tia, joiden korjaamiseen olisi kiireellisesti työn erillään verottamisesta ja verotetaan
7789: ryhdyttävä ja hallituksen olisi ensi tilassa samantapaisissa olosuhteissa olevia maatalou-
7790: annettava eduskunnalle esitys uudeksi vero- den harjoittajia likipitäen saman suuruisesta
7791: laiksi. Eräs ja .flmeisesti kaikkein suurin epä- tulosta verohehtaaria kohti. Luonnollisesti
7792: kohta sisältyy maatalouden verotukseen. olisi huomioitava eri alueilla ja eri tilatyy-
7793: Maataloudessa käytetty työn arvoon perus- peissä saatu tuoton erilaisuus samoin kuin
7794: tuva verotus johtaa käytännössä siihen, että joidenkin poikkeuksellisten olosuhteiden,
7795: pientilat joutuvat maksamaan veroa pelto- kuten työkyvYttömyyden, tilalta ansiotöiden
7796: hehtaaria kohti huomattavasti suuremmasta takia tapahtuneen poissa olon ja sadon tu-
7797: tulosta kuin suurten tilojen omistajat, vaikka houtumisen aiheuttama tuoton väheneminen.
7798: voidaan kiistattomasti todistaa, että pien- Maatalouden verotusoloja uudistettaessa
7799: tilojen nettotulo ei samalta peltoalalta nouse olisi harkittava myös pientilojen perheen-
7800: läheskään yhtä suureksi, mihin se suurtiloiNa jäsenten nykyistä lievempää verottamista.
7801: pienemmistä työkustannuksista johtuen nou- Ainakin perheenjäseninä verotettujen lasten
7802: see. Pienviljelijäväestön kannalta ei voida ikäraja olisi nostettava nykyisestä 16 vuo-
7803: pitää oikeana tällaista verotuskäytäntöä. desta 18 vuoteen ja samalla alennettava sitä
7804: Esimerkkinä todettakoon, että Etelä-Suo- ylärajaa, johon perheenjäsenten verotus kor-
7805: messa I palkkausalueella määrätään nykyisin keintaan saa nousta. Perheenjäsenten ankara
7806: 5 peltohehtaarin tiloille ns. isännänpalkkaa verotus yhdessä isännän työn arvon verotuk-
7807: yleisesti 150 000 mk, eli 30 000 mk. pelto- sen kanssa on ollut aiheuttamassa sen, että
7808: hehtaaria kohti. Samalla alueella on korkein pientilojen 1lasten on ollut pakko lähteä
7809: isännänpalkka 50 peltohehtaarin tiloilla ansiotöihin tai työttömyyskortistoihin ja si-
7810: 415 000 mk, eli 28 300 mk peltohehtaaria ten nykyinen epäoikeudenmukainen verotus-
7811: kohti. Ero on suorastaan hätkähdyttävä. käytäntö on ollut osaltaan syynä sekä maal-
7812: Vielä 10 peltohehtaarin tiloillakin on isän- tapakoon että työttömyyden lisääntymiseen.
7813: nänpalkka 205 000 mk, eli 20 500 mk. heh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
7814: taarilta. Kun näihin lukuihin lisätään II luo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7815: kan peltohehtaarin, joka vastaa verohehtaa-
7816: ria, puhdas tuotto n. 5 000 mk, joutuu siten että hallitus antaisi kiireellisesti
7817: pienviljelijä maksamaan hehtaarilta veroa Eduskunnalle verolakiesityksen, joUa
7818: 35 000 mk tulosta, mutta 50 hehtaarin suur- maatalouden verotuksessa pienviljeli-
7819: viljelijä vain 13 300 mk tulosta. Oulun ja jöille epäedullisen ns. isännänpalkan
7820: Lapin läänissä IV palkkausalueella on vas- verottamisesta luovuttaisiin ja maata-
7821: taavan suuruisella pientilalla verotettavaa louden verotus määrättäisiin eri
7822: tuloa 18 000 mk hehtaarilta, mutta suur- alum1la ja eri suuruusluokissa oleville
7823: tilalla vain 7 600 mk. tiloille niiden m·vioidun keskimääräi-
7824: Maatalouden verotus alisi niin uudistet- sen tuoton perustalta.
7825: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
7826:
7827: Kaino Haapanen. Väinö R. Virtanen. Yrjö Murto. Eino Roine.
7828: Veikko Rytkönen. Kauko Tamminen. Eemeli Lakkala. Pertti Rapio.
7829: Toivo Friman. Toivo Salin. Aarne Pulkkinen. Tauno Kel~vesi.
7830: Pentti Liedes. Siiri Lehmonen. Eino Tainio. Antto Prunnila.
7831: Pauli Puhakka. Kuuno Honkonen. Hugo Manninen.
7832: 164
7833:
7834: lV,67. - Toiv.al. N: o 50.
7835:
7836:
7837:
7838:
7839: Kekkonen ym..: Maatalousyhtymän verotuksessa ilmenneiden
7840: epäkohtien korj-aamisesta.
7841:
7842:
7843: E d u s k u n n a ll e.
7844:
7845: Eräs nykyisen verolakimme suurimmista mioon. Samaten, jos kaksi veljestä ostaa yh-
7846: epäkohdista sisältyy siihen, että maatalous- teisen tilalli ja heillä on vähänkin ulkopuoli-
7847: yhtymää verotetaan yhtenä kokonaisuutena. sia ansiotuloja, käy yleensä niin, että he me-
7848: Tästä seuraa mm. etteivät yhtymään kuulu- nettävät paitsi sosiaaliset edut myös ne edut,
7849: vat saa yleensä hyväkseen verotuksessa so- joita maatalousmiljardi muuten antaisi. Tämä
7850: siaalisia vähennyksiä ~kä, että yhtymän yh- ei ole oikeudenmukaista, sillä onhoo esim.
7851: teiset verotettavat tulot nousevat helposti pie~ täysin kohtuutonta, että kun isännän: kuole-
7852: neHä;kin. tilalla yli sen määrän, jdka estää man johdosta perhe joutuu muutenkin talou-
7853: tilan pääsemästä osalliseksi ns. maatalous- dellisiin vaikeuksiin, sitä vielä lisätään vero-
7854: miljardiavustuksiin. Niinpä, jos perheen tuksen nousulla.
7855: huoltaja kuolee ja leSki jää alaikrusten lasten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
7856: kanssa hoitamaan maatalouskiinteistöä, jota kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7857: ei yleensä jaeta eikä ole syytäkään tilan koko
7858: huomioonottaen jakaa, seuraa siitä, että per- että hallitus ryhtyisi kiiree7Jlisesti
7859: heen verot huoltajan kuoleman jälkeen nouse- toimenpiteisiin '11t(W,talousyhtyrnän ve-
7860: vat huomattavasti, koska sosiaalisia vähen- rotuksessa umenneiden epäkohtien kor-
7861: nyksiä ei suurelta osalta voida ottaa huo- jaamiseksi.
7862: Helsingissä 11 päivä.nä helmikuuta 1960.
7863:
7864: Matti Kekkonen. Eino Uusitalo.
7865: Niilo Ryhtä. :Matti Liinamaa.
7866: Olavi Lahtela. Yrjö Sinkkonen.
7867: V. E. Svinhufvud. Esa Timonen.
7868: Veikko Savela. Aarre Marttila.
7869: Akseli Paarman.
7870: 165
7871:
7872: IV,68. - Toiv.al. N: o 51.
7873:
7874:
7875:
7876:
7877: Timonen ym.: v~"ljelijäperheen lasten viljelijän maatalouden
7878: hyväks~ tekemän työn verotusperusteiden muuttamisesta.
7879:
7880:
7881:
7882: E d u s k u n n a 11 e.
7883:
7884: Maanviljelijäperheen 16 vuotta täyttänei- monesti hyvin vaarallinen, sillä vieraissa olo-
7885: den lasten viljelijän omistaman maatalous- suhteissa he joutuvat alttiiksi hou:kutuksille,
7886: kiinteistön hyväksi tekemän työn arvo lue- jotka voivat tuhota koko nuoren ihmisen tule-
7887: taan voimassa olevien verotuslakien mukaan vaisuuden. Lisä!ksi varhain tapahtuva kotoa-
7888: verotettavaksi tuloksi. Sellaisissa tapauksissa, lähtö aiheuttaa vanhemmille paljon huolta
7889: joissa viljelijäperheessä on paljon lapsia, ja ikävyyksiä. Thteiskunnankaan kannalta
7890: muodostuu maatalouden hyväksi tehtynä ei ole edullista, että nuoret jo varhaiSessa
7891: työnä verotettava tulo usein suuremmaksi vaiheessa pakotetaan verotuksen ta!k:ia siirty-
7892: kuin mitä todellinen työtulo maataloudessa mään pois kotoaan, sillä monasti tällaisille
7893: on ollut. asutuskeskuksiin ammattitaridottomina ha:keu-
7894: Kun edellä sanotun lisäksi lapsivä;hennys- tuneille nuorille on vaikea yhtei&kunnan löy-
7895: ten tekemisoikeus verotuksessa loppuu sa- tää sopivaa työtä.
7896: mana vuonna, jolloin viljelijäperheen maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7897: talouden hyväksi tekemän työn verotus alkaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7898: ja lisäkffi loppuu lapsilisien saanti samanai- muksen,
7899: kaisesti, tapahtuu viljelijäperheen taloudessa
7900: näistä syistä älrillistä elintason alenemista, että lw;"tlitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7901: joka pakottaa varsin'kin pienviljelijäperheissä tulo- ja omaisuusverolain muuttami-
7902: monasti 16 vuotta täyttäneet nuoret hakeutu- seksi siten, että viljelijäperheen 16
7903: maan pois kotoaan. vuotta täyttäneiden lasten viljelijän
7904: Nuorten varhaiseSsa. nuoruusvaiheessa ta- maatalouden hyväksi tehdyn työm vero-
7905: pahtuva kotoa poislähtö on nuorille itselleen tusperusteita alennettaisiin.
7906: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
7907:
7908: Esa Timonen. Pentti Pekkarinen. Kalle Kä.mä.räinen.
7909: 166
7910:
7911: IV,69. - Toiv.al. N:o 52.
7912:
7913:
7914:
7915:
7916: Hyytiäinen: Ra'lumarvon alenemisen huomioon ottamisesta
7917: veronalaista kauppavoittoa määrättäessä.
7918:
7919:
7920: E d u s k u n n a ll e.
7921:
7922: Voimassaolevan verolainsäädännön mukaan hintaa koskevia velkomuksia jne. puhumatta-
7923: joudutaan valtiolle ja kunnalle eräissä ta- kaan siitä, että yl~istä kansalaismoraalia on
7924: pauksissa suorittamaan ns. kauppavoitto- horjutettu ja rikosten teille saatettu muutoin
7925: veroa, kun verovelvollinen myydessään alle nuhteettomia kansalaisia ja että elinkeino-
7926: viiden vuoden ajan omistamaansa irtainta toiminnalle ja koko kansantaloudellekin tär-
7927: tai alle kymmenen vuoden ajan omista- keitä kauppoj.a on jouduttu joko lykkäämään
7928: maansa kiinteätä omaisuutta saa kaupasta tai jättämään kokonaan tekemättä sekä että
7929: voittoa. Voiton määrän toteamisessa on rat- eritoten kiinteistöjen hintatasosta on ollut
7930: kaisevana lähtökohtana myynti- ja osto- vaikeata saada todellisuutta vastaavia ja
7931: hinnan välinen erotus, jota kuitenkin voivat esim. pakkolunastusmenettelyssä välttämättö-
7932: pienentää - ja joskus kokonaan poistaakin miä määrittelyjä.
7933: - tietyt lain hyväksymät ja haHinnollisen Jos veronalaista voittoa määrättäessä otet-
7934: lainkäytön tarkemmin vakiinnuttamat vähen- . taisiin huomioon ostohinnan kohdalla rahan
7935: nykset. arvon alenemisen vaikutus - tai ainakin
7936: Kun kauppavoittoa laskettaessa ei saa pääosa siitä - päästäisiin edelläselostetuista
7937: ottaa huomioon rahan arvon huononemisen epäkohdista huomattavassa määrin eroon,
7938: vaikutusta, on seurauksena ollut, että eivätkä verotulot kauppavoittojen osalta il-
7939: myynti- ja ostohinnan erotus ei todellisuu- meisestikään pienenisi, sillä olojen tervehty-
7940: dessa läheskään aina - ja varsinkaan omai- minen tässä kohden toisaalta vaikuttaisi sen,
7941: suuden omistuskauden kestettyä vähänkään ettei tähänastisia rikollisia salailuja entisellä
7942: pitemmän ajan - ole ollut oikea perusta tavalla tapahtuisi eikä kauppojen lykkään-
7943: voiton suuruuden määrittelylle. Inflaation tymisiä ja peruuntumisia ilmenisi.
7944: ol~essa pahimmillaan saattoi asiallinen totuus Edel'lä esitetyn perusteella kunnioittavasti
7945: olla jopa niin, että myynti- ja ostohinnan ehdotan eduskunnan ·hyväksyttäväksi toivo-
7946: erotuksen osoittaessa voittoa kauppa itse muksen,
7947: asiassa olikin tappiollinen; Tämä tilanne on
7948: käytännössä johtanut siihen, että laajassa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7949: mitassa on kauppoja tehtäessä turvauduttu toimenpiteisiin voimassaolevan vero-
7950: rikolliseen menettelyyn merkitsemällä luo- lainsäädännön muuttamiseksi siten,
7951: vutuskirjoihin vain osa todellisesta kauppa- että satun~ta kauppavoittoa maa-
7952: hinnasta, josta menettelystä puolestaan on rättäessä otetaan huomioon omaisuu-
7953: seurannut veron- ja leimaveronkavallusta den hankintahinnan kohdalla rahan-
7954: koskevia syytejuttuja, ,mustaa" kauppa- arvon alenemisen aiheuttama lisäys.
7955: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
7956:
7957: Veikko Hyytiäinen.
7958: 167
7959:
7960: IV,70. - Toiv.al. N:o 53.
7961:
7962:
7963:
7964:
7965: Hallberg ym.: Määräaikojen .lyhentämisestä satunnaista
7966: myyntivoittoa määrättäessä.
7967:
7968:
7969: E d u s k u n n a 11 e.
7970:
7971: Satunnaisesta myyntivoitosta joutuu vero- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7972: velvollinen maksam.aan veroa myös inflaation nioittaen eduskunnan hyYäksyttäväksi toivo-
7973: aiheuttaman myydyn esineen marlkkamää.räi- muksen,
7974: sen arvonnousun osalta. Epäkohta on sitäkin
7975: suurempi, kun määräajat, milloin satunnai- että hallitus kiire.eUise.sti antaisi eh-
7976: nen hinnanero on veronalainen, ovat varsin dotuksetn asianomaisten laimkohtietn
7977: pitkät, irtaimiston osalta vähemmän kuin 5 tarkistatmiseksi ja muuttatmiseksi sitetn,
7978: ja kiinteimistön vähemmän kuin 10 VlWttta. että .satunnaisesta 7Juovutuksesta saatua
7979: Epäkohdan poistamiseksi olisi satunnaisesta voittoa verotettaisiin vain, mikäli kifn.
7980: luovutuksesta säädettyjä määräaikoja, nyky- teistö on ollut myyjän omistuksessa
7981: olot ja inflaation vaikutus yastaavasti 'huo- vähemmiitn kuin 6 vuotta ja irtaimis-
7982: mioiden, lyhennettävä. ton osalta vähemmän kuin 3 vuotta.
7983: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
7984:
7985: R. Hallberg. Kalervo Saura.
7986: N. Kosola. Olli Aula.nko.
7987: Erkki Koivisto. Martti Salminen.
7988: Jaakko Kemppainen. Väinö E. Nieminen.
7989: 168
7990:
7991: IV,71. - Toiv.a.l. N:o 54.
7992:
7993:
7994:
7995:
7996: Auhmko yril.: Teo.Uisuuden harjoittajan oikeuttamisesta vä-
7997: hentämään verotettavasta tulostaan vientijärjestölle sen
7998: kulujen peittämiseksi suorittamansa osuus.
7999:
8000:
8001: E d u s k u n n a ll e.
8002:
8003: Kansantaloutemme rakenteesta johtuen on menpitein, esim. veroh~lpotuk:sin, jotka,
8004: kansa.mme taloudellinen hyvinvointi ratkaise- vai!kk:a aluksi vähentäisivät!kin verotuloja,
8005: vassa määrin riippuvainen menestyen käy- merkitsevät lisääntyvää verotusmahdolli-
8006: dystä ulkomaankaupaSta. Näinollen vienti- suutta kasvavan viennin aiheuttamista tu-
8007: varmuus luo työllisyysvarmuutta. Ensiarvoi- loista.
8008: sen tä:rlkeätä on kiin.n.ostu'ksen lisääminen Edellämainittuun viitaten ehdotamme kun-
8009: vientitoimintaan sekä mahdollisuu'ksien iuo- nioittaen eduskunnan hyväksyttävaksi seu-
8010: minoo vientijärjestöille teholclman myynti- raavan toivomuksen,
8011: verikoston luomiseen maailmanmarkkinoita
8012: silmälläpitäen. Tämä on luonnollisesti kal- että hallitus antaisi Eduskunnalle
8013: lista, mutta perimmältään !koko kansantalou- lakiesityksen, jonka mukaan teollisuu-
8014: temme välittömäksi hyödyksi !koituvaa inves- de.n harjoittajdlla on oikeus vähentää
8015: tointia. On tärkeätä luoda vientijärjestöille verotettavasta tulostaan sekä valtion
8016: riittäviä edellytyksiä ulkomaiseen myyntiin että hunnallisverotuksessa ylimääräi-
8017: pystyvien henkilöitten !kouluttamiseen. Täl- senä vientivähennyksenä 10 miljoonaan
8018: laisia henkilöitä on maassamme käytettävissä markkaan, saakka se rahamäärä, jonka
8019: erittäin rajoitetusti verrattuna esim. muihin se on suorittanut osuutenaan vienti-
8020: Euroopan maihin. Kiinnostuksen lisääminen järjeStössä osuuskunnan tai yhdistyk-
8021: vientitoimintaan ja sen tehostamiseen on sen kulujen peittämiseksi.
8022: mahdollista taloudellisesti vaikuttavin toi-
8023: Helsingissä 12 päivänä helmilkuuta 1960.
8024:
8025: Olli Aulanko. Juha. Rihtniemi. A. F. A.iro.
8026: Erkki Tuuli. Mikko Asunta.
8027: 169
8028:
8029: IV,72. - Toiv.al. N: o 55.
8030:
8031:
8032:
8033:
8034: Hallberg ym.: Kunnallisverojen vähennyskelpoisuudesta tulo-
8035: ja omaisuusverotuksessa.
8036:
8037:
8038: E d u s k u n n a 11 e.
8039:
8040: Verotettavasta tulosta ei meiHä sallita vä~ ja vaikeuksia. Esimerkiksi Ruotsissa, jonka
8041: hentää maksettuja veroja, vaikka ne eivät vero-oikeus on lähinnä verrattavissa, saa val-
8042: missään muodossa ole maksaji:m käytettä- tionverotuksessa vähentää maksuunpannut
8043: vissä. Aikaisemmin oli oikeus kunnallisvero- kunnallisverot. Ei tuntuisi kohtuuttomalta
8044: tuksessa vä-hentää verovuonna maksetut kun- meilläkin saada kyseenalainen epäkohta pois-
8045: nallisverot, mutta tämäkin oikeus lakkasi tetuksi ja sen tuottamat haitat siten torju-
8046: vuonna 1947. tuksi.
8047: Veron maksaminen verosta on tulon kah- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
8048: desti verottamista. Esimerkiksi liiketulojen esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8049: verotuksessa maksettujen verojen lisääminen muksen,
8050: vuosivoittoon on aiheuttanut monesti häi-
8051: riöitä normaaliin liiketoimintaan johtuen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
8052: tämä siitä, että yksikin tuottoisasti hyvä toimenpiteisiin voimassaolevan lain-
8053: vuosi vaikuttaa lisäävästi hyvinkin heikkojen säädännön muuttamiseksi siten, että
8054: vuosien tuottoon. Suoranaisesti tappiota tuot- kunnallisverot sallittaisiin vähentää
8055: tanut vuosi näyttää täten voittoa tuottavalta. verotettavasta tulosta tulo- ja omai-
8056: Näin ollen olemattomista tuloista määräy- suusverotuksessa.
8057: tyvä verojen maksu tuottaa suurta haittaa
8058: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
8059:
8060: B.. Ballberg. Jaakko Kemppainen. Olli Aula.nko.
8061: N. Kosola.. Kalervo Saura. Martti Salminen.
8062: Erkki Koivisto. Väinö E. Nieminen.
8063:
8064:
8065:
8066:
8067: 22 E 74/60
8068: 170
8069:
8070: IV,73.- Hemst.mot. N:o 56.
8071:
8072:
8073:
8074:
8075: Procope m. fl,:. Angående slopande ur skattelagstiftningen OIIJ
8076: bestämmelserna om s.k. bostadsförmån från egen bostad.
8077:
8078:
8079: Till Riksdagen.
8080:
8081: Utiormningen av vårt skattesystem oeh utan jämväl på landsbygden. Det gäller ak-
8082: dess materiella innehåll ligger i stöpsleven - tielägenheter lika väl som egnahemshus. Det
8083: och har för övrigt gjort det i ett par decen- är aktuellt :för såväl gammal som ung och
8084: nier. Med beaktande härav oeh det sakför- berör samtliga soeialgrupper oeh yrken.
8085: hållande att man i en inte alltför avlägsen För att betona viiken uppfattning skatte-
8086: framtid kan emotse kommittebetänkande oeh betalarna hyser i denna fråga, må det räeka
8087: regeringsproposition i saken, :finns det större med att citera några ord ur en insändare i
8088: skäl än kanske någonsin tidigare att sätta en av huvudstadens morgontidningar samma
8089: fingret på vissa principiella oformligheter dag denna motion är daterad: ,Vi har vän-
8090: och orättvisor i vår mycket tunga beskatt- tat på att de, som ett helt liv genom idogt
8091: ning. arbete sparat ihop tili en EGEN farstukvist
8092: Redan ur allmän, skatteteoretisk synpunkt inte skulle behöva mäta ut den åt skattemyn-
8093: är det på sin plats att fråga sig, huruvida digheterna".
8094: boendet, den till de o:frånkomliga levnads- Ur skattepolitisk oeh teknisk synpunkt är
8095: kostnaderna hörande omständighet att man det att beakta. att :fastställande av grunderna
8096: har skaf~at tak över huvndet :för sin familj för beskattningen av . bostadsförmån i regel
8097: och sig själv, skall kunna läggas till grund är en besvärlig och kon.troversiell fråga.
8098: för en inkomstbeskattning. Är det rätt och Denna beskattningsform har i praktiken visat
8099: riktigt att bostaden betraktas som en inkomst sig lämna rum för godtyeke och långt gående
8100: och en förmån, som kan och bör beskattas i tolkningsmöjligheter tili skattebetalarens
8101: likhet med andra och verkliga former av in- nackdel. Praxis har sålunda i flera :fall blivit
8102: komstbildning~ De utgifter innehavare av en att en och samma person påförts skatt för
8103: aktieläg.enhet har för sin bostad inskränker bostadsförmån :för hela året från ·. sin ordi-
8104: sig ju inte till den hyra de betalar oeh tili narie bostad, men dessutom en liknande på-
8105: de reparationer de eventuellt låter utföra, laga :för tre månader med anledning av inne-
8106: vilka utgifter de har rätt att avdraga, utan havandet av en sommarstuga eller t. o. m.
8107: härtill borde givetvis läggas skälig ränta på ännu obebyggd tomt.
8108: det kapital de nedlagt i lägenheten. Denna Med åberopande av vad som ovan anförts
8109: ränta uppgår i många :fall tili, ja överstiger :föreslås vördsamt att riksdagen måtte be-
8110: t. o. m. den hyra de erlägger. Men i detta sluta hemställa,
8111: fall tillåtes ingen avdragsrätt.
8112: Man kan inte med fullt :fog göra gällande att regeringen måtte vidtaga åtgär-
8113: att det som på beskattningsspråk kaUas ,bo- der för att ur vår skattelagstiftning
8114: stads:fitrmån" vore något privilegium :för ett utelämna stadgandena angående s. k.
8115: :fåtal personer. Problemet med den egna bo- bostadsförmån från egen bostad.
8116: stadens beskattning :finns inte bara i tätorter
8117: Helsingfors den 11 februari 1960.
8118:
8119: Victor Procope. Aune Inna.la.
8120: A. F. Airo. Juha Rihtniemi.
8121: Mikko Asunta.
8122: 171
8123:
8124: Suomennos.
8125: IV,73. - Toiv.al. N: o 56.
8126:
8127:
8128:
8129:
8130: Procope ym.: Omasta asunnosta saatavaa ns. asuntoetua kos-
8131: kevien määräysten poistamisesta verolainsäädännössä.
8132:
8133:
8134: Eduskunnalle.
8135:
8136: Verojärjestelmämme ja sen aineellisen si- dulla. Se koskee osakehuoneistoja yhtä hyvin
8137: sällön muotoutuminen on valinkauhassa - kuin omakotitaloja. Se on ajankohtainen sekä
8138: on muuten ollut jo pari. vuosikymmentä. vanhoille että nuorille ja koskee kaikkia yh-
8139: Tämän ja sen seikan huomioonottaen, että teiskuntaluokkia ja ammatteja.
8140: komitean mietintöä ja hallituksen esitystä Veronmaksajien käsityksen korostamiseksi
8141: asiasta voidaan odottaa hyvinkin pian, on tässä asiassa riittä:köön muutamien sanojen
8142: aiheellisempaa kuin ehkä koskaan aikaisem- lainaaminen pääkaupungin erään aamulehden
8143: min osoittaa määrättyjä periaatteellisia muo- yleisön osaston kirjoituksesta samana päi-
8144: dottomuuksia ja epäoikeudenmukaisuuksia vänä, jolloin tämä aloite on päivätty:
8145: hyvin raskaassa verotuksessamme. ,Olemme odottaneet, että niiden, jotka koko
8146: Jo yleiseltä veroteoreettiselta kannalta on elämänsä ovat uutteralla työ1lä koonneet
8147: syytä kysyä, missä määrin asuminen, se väis- säästöjä omaa kuistiaan varten, ei tarvitsisi
8148: tämättömiiri elinkustannuksiin kuuluva asia, sitä ulosmitata veroviranomaisille."
8149: että on hankkinut katon perheensä ja itsensä Veropoliittiselta ja teknilliseltä kannalta on
8150: ylle, voidaan panna tuloverotuksen perus- huomattava, että asuntoedun verotusperus-
8151: taksi. Onko oikein ja kohtuullista katsoa teiden määrääminen on säännöllisesti vaikea
8152: asuntoa tuloksi ja eduksi, jota voidaan ja tu- ja kiistanalainen kysymys. Tämä verotus-
8153: lee verottaa tulonmuodostuksen muiden ja muoto on käytännössä osoittanut antavan si-
8154: todellisten muotojen mukaisesti? Eiväthän jaa mielivallalle ja pitkäne meneville tulkin-
8155: ne menot, joita osakehuoneiston haltijoilla on tamahdollisuuksille veronmaksajien haitaksi.
8156: asunnostaan, rajoitu vuokraan ja heidän Käytäntö on siten monissa tapauksissa muo-
8157: mahdollisesti suorituttamiinsa korjauksiin, dostunut sellaiseksi, että yhdelle ja samalle
8158: jotka menot heillä on oikeus vähentää, vaan henkilölle on pantu veroa asuntoedusta koko
8159: tähän tulisi tietenkin lisätä kohtuullinen vuodelta varsinaisesta asunnostaan, mutta
8160: korko sille pääomalle, jonka he ovat huoneis- sitä paitsi samanlainen vero kolmelta 'kuu-
8161: toon sijoittaneet. Tämä korko nousee monissa kaudelta kesämökin pidosta tai vielä raken-
8162: tapauksissa samaan määrään kuin heidän. suo- tamattomasta tontistakin.
8163: rittamansa vuokra, vieläpä ylittääkin sen. Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
8164: Mutta tässä tapauksessa ei sallita mitään nioittaen eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toivo-
8165: vähennysoikeutta. mus,
8166: On täysin aiheetonta väittää, että se, jota
8167: verotuskielessä sanotaan ,asuntoeduksi", olisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8168: jokin harvojen henkilöiden etuoikeus. Oman omasta asunnosta saatavaa ns. asunto-
8169: asunnon verotuksen probleemia ei ole ainoas- etua koskevien säännösten poistami-
8170: taan asutuskeskuksissa, vaan myös maaseu- seksi verolainsäädännöstämme.
8171: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
8172:
8173: Victor Procope. Aune In.n.ala..
8174: A. F. Airo. Juha Rihtniemi.
8175: Mikko Asunta.
8176: 172
8177:
8178: IV,74. - Toiv.al. N:o 57.
8179:
8180:
8181:
8182:
8183: Rihtniemi ym.: Tutkimuksen toimittamisesta yUtyö- ja sivu-
8184: ansioiden verotuksen lieventämisestä.
8185:
8186:
8187: E d u s k u n n a 11 e.
8188:
8189: Valtion jatkuvasti paisuvat menot ovat sääntyneet työponnistukset taloudellisesti
8190: aiheuttaneet verorasituksen voimakkaan ko- kannattamattomiksi. Parhain tie ahkeruuden
8191: hoamisen. Erityistä tyytymättömyyttä on edistämiseksi olisi tuloveron progressiivisen
8192: aiheuttanut tuloverotuksen lk:ohdalla ylityö- asteikon ilieventäminen. Asteilron lieventämi-
8193: ja sivuansioita k:ohtaa.va raskas verotus. Kun seen ei näytä kuitenkaan vallitsevissa oloissa
8194: ylimääräise>llä työnteolla ansaitut tulot lisä- olevan reaalisia mahdollisuuksia ja on sen
8195: tään verotettavaan tuloon, aiheuttaa progres- vuoksi löydettävä muut keinot epäkohdan
8196: siivinen: valtion tulovero sen, että verotus poistamiseksi. Ylityö- ja sivuansioiden va-
8197: kohtaa tu!lon tätä osaa huom8Jttavasti anka- pauttaminen kokonaan tuloverosta on myös
8198: rammin kuin aikaisempaa tulonosaa. Mitä mahdollisuuksien ulkopuoleJtla. Sitävastoin
8199: enemmän työtä tekee, sitä korkeamman vero- olisi har!kittava sitä, että y:lityö- ja sivuan-
8200: prosentin mukaan joutuu verotetuksi. Tulo- sioista pidätettäisiin ennakolta 10 %, eikä
8201: veron kireän progressiivisuuden seurauksena näitä tuloja senjälkeen enää tarvitsisi sisäl-
8202: ei yhteiskunta palkitse sitä, joka tekee työtä, lyttää veroilmoitukseen.
8203: vaan päinvastoin verottaa yhä ankarammin Edelläolevam. perusteella ehootamme !kun-
8204: yrittävää kansalaista. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
8205: Talouselämän yleiselle kehitykselle on muksen,
8206: tappioksi, että henkilöt, joi!lla olisi tilaisuus
8207: ja myös halu tehdä yilimääräistä työtä, siitä että hallitus tutkittaisi makdoUisuu-
8208: pidättäytyvät raskaan tuloveron pelottamina. det yUtyQ.. ja sivuansioiden verotuksen
8209: Hyvinvoinnin lisääntyminen hidastuu silloin, lieventämiseksi ja antaisi sen edelflyt-
8210: !kun valtiova:lta veropolitiikanaan tekee li- tämän esityksern Eduskunnalle.
8211: Helsingis'Jä 11 päivänä helmikuuta 1960.
8212:
8213: Juha Rihtniemi. A. F. Airo.
8214: Saara Forsius. Mikko Asunta.
8215: Aune Innala.
8216: 173
8217:
8218: IV,75. - Toiv.al. N:o 58.
8219:
8220:
8221: Hara ym.: V alt>ionapua nauttivalle yksityisoppikoululle ja
8222: kansanopistolle tehdyn lahjoituksen vähennyskelpoisuu-
8223: desta tulo- ja omaisuusverotuksessa.
8224:
8225: Eduskunnalle.
8226:
8227: Oppikouluissa ja kansanopistoissa opintoja asetuksesta, jonka 16 §:n 3 mom:ssa maari-
8228: harjoittavien nuorten lukumäärä on viime tellään, mihin tarkoituksiin annetuille lah-
8229: vuosina suuresti paisunut ja tämä kehitys- joituksille valtiovarainministeriö voi osittain
8230: suunta näyttää edel~een jatkuvan. Vaikka tai kokonaan myöntää verovapauden, puut-
8231: nama oppilaitokset saavatkin toimintansa tuu kuitenkin laissa nimenomaan mainittu
8232: ylläpitämiseen lainmukaista valtionapua, opetuslaitos, jolla on kansanvalistusta kehit-
8233: ovat ne joutuneet valtionavun riittämättö- tävä tarkoitus. Ottaen huomioon mainittujen
8234: myyden vuoksi työskentelemään jatkuvasti opetuslaitosten yleishyödyllisen tarkoituksen
8235: vaikentuvissa olosuhteissa. Tämä on toisaalta ja kulttuurimerkityksen, olisi perusteltua
8236: johtanut siihen, että oppilaitosten toiminta- syytä muuttaa asetusta niin, että laissa il-
8237: olosuhteita ei ole voitu kehittää ajan vaati- maistu tarkoitus toteutuisi.
8238: muksia vastaavalla tavalla. Toisaalta on luku- Lahjoitusten verovapautta käsiteltäessä on
8239: kausimaksuja jouduttu korottamaan siinä luonnollisesti aina pidettävä silmällä, ettei
8240: määrin, että ne vaikeuttavat jopa saattavat sitä ole mahdollista väärinkäyttää. Kun yk-
8241: kokonaan estää vähävaraisista perheistä sityisoppikoulut ovat niistä annetun asetuk-
8242: olevien lasten opiskelun näissä oppilaitok- sen 57 § : n mukaan ja kansanopistot niiden
8243: sissa. valtionavusta annetun lain soveltamisesta
8244: Edellä mainitut oppilaitokset ovat joutu- annetun asetuksen 18 § :n mukaan koulu-
8245: neet monin tavoin turvautumaan eri kansa- hallituksen valvonnassa ja sen tarkastusten
8246: laispiirien taloudelliseen tukeen ja ne ovat- alaisia, on väärinkäytökset täysin mahdollista
8247: kin siinä saaneet osakseen suurta myötätun- estää. Tämä voi tapahtua esim. siten, että
8248: toa. On kuitenkin osoittautunut varsin huo- veropiirien verojohtajille annetaan määräys
8249: mattavaksi haitaksi se, ettei voimassaolevan ilmoittaa Iahjoittajalie myönnetystä vähen-
8250: tulo- ja omaisuusverotuksen mukaan lahjoit- nysoikeudesta kouluhallitukselle, joka toimi-
8251: tajilla ole valtion verotuksessa mahdollisuutta tuttamiensa tarkastusten yhteydessä voi to-
8252: verotettavasta tulostaan vähentää lahjoitusta, deta, että lahjoitus on käytetty hyväksyt-
8253: joka on annettu yksityisoppikoululle tai kan- tyyn tarkoitukseen. Väärinkäytösten varalta
8254: sanopistolle näiden työn tukemiseksi. Tällai- muodostaa sitäpaitsi valtionavun menetyksen
8255: nen asiantila on nurinkurinen, koska kysy- uhka tehokkaan ehkäisykeinon.
8256: myksessä ovat pääasiassa valtionavun turvin Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
8257: toimivat sivistyslaitokset. Tämä ei kuitenkaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
8258: johdu tu1o- ja omaisuusverolaista, sillä lain vomuksen,
8259: 10 § :n 4 kohdan mukaan on tulon ja omai- että voimassaolevaa tulo- ja omai-
8260: suuden perusteella suoritettavasta verosta suusveroasetusta muutettaisiin niin,
8261: vapaa mm. sellainen opetuslaitos, aatteellinen että lahjoittajalle voidaan anomuk-
8262: yhdistys ja muu yhteisö, laitos tai säätiö, sesta myöntää oikeus valtionverotuk-
8263: jolla on tieteellinen, taiteellinen, kansan- sessa vähentää verotettavasta tulos-
8264: valistus-, maanpuolustusta tai kotimaista taan sellainen lahjoitus, joka on an-
8265: e1inkeinoelämää edistävä tai muu yleishyö- nettu valtionapua nauttivalle yksi-
8266: dyllinen tarkoitus. Lain nojalla annetusta tyisoppikoululle tai kansanopistolle.
8267: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
8268:
8269: Erkki Hara. Toivo Hietala. Jussi Saukkonen.
8270: Olli Aulanko. Juha Rihtniemi. Margit Borg-Sundman.
8271: 174
8272:
8273: l'V,76. - Toiv.al. N:o 59.
8274:
8275:
8276:
8277:
8278: Hallberg ym.: Esityksen antamisesta pieniv01raisten Zeskien
8279: ja alaikäisten orpojen eläkkeitten vapauttamisesta koko-
8280: naan verotuksesta.
8281:
8282:
8283: Eduskunnalle.
8284:
8285: Kunnallis- ja valtionverotuksessa sallittavat hyvinkin merkitY'ksellinen. Näin ollen olisi-
8286: vähennYkset ovat meillä hyvin erilaiset. kin suotavaa, että .täJllainen vero poistettaisiin
8287: Niinpä mm. pienivaraisten leskien ja orpojen ko:konaan.
8288: saama eläke katsotaan kunnallisverotuksessa Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8289: veronalaiseksi tuloksi, va"illrlm itse eläke onkin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8290: sen saajan ainoa jo'kapäiväisen elämisen muksen,
8291: turva ja tulolähde. Usein nämä eläkkeen
8292: saajat ovat hyvinkin heikossa taloude!H.isessa että hallitus antaisi kiireellisesti esi-
8293: asemassa. Toisaalta näin saatu verotulo ei tyksen pienivaraisten leskien ja ala-
8294: sinänsä kuntien taloudessa merkitse sitä ei'kä ikäisten orpojen saamien eläkkeitten
8295: tätä, mutta veronmaksajalle, joka muutoinkin vapauttamise;sta kokonaan verotuk-
8296: on ·heilkiossa taloudellisessa asemassa, tählainen sesta.
8297: maksu on pienistä tuloista vähennettynä
8298: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
8299:
8300: R. Hallberg. Jaakko Kemppainen.
8301: Väinö E. Nieminen. Olli Aulanko.
8302: Kalervo Saura. Martti Salminen.
8303: N. Kosola. Erkki Koivisto.
8304: 175
8305:
8306: IV,77. - Toiv.al. N:o 60.
8307:
8308:
8309:
8310:
8311: Ba.ra ym.. : Tulo- ja omaiswusverolain leskeysvähennystä kos-
8312: kevan säännöksen muuttamisesta.
8313:
8314:
8315: Eduskunnalle.
8316:
8317: Tulo- ja omaisuusverolain 29 §: n 1 mom: n kotona keskimäärin 1,7 lasta. LeSkien elinta-
8318: 8 :kohda.n mukaan saa verovuonna Suomessa sotutkimuksissa taasen on todettu, että les-
8319: asuva henkilö, joka verovuoden päättyessä ei kien elintaso on huomattavasti: aJ:haisempi
8320: ole avioliitossa, mutta on verovuonna elättä- kuin normaaliperheiden; ieskip·erheillä on
8321: nyt alaikäistä Lastaan, vähentää 50 000 mk vuoden aikana ollut noin 150 000 mlk vähem-
8322: verotettavasta tulostaan. Tämän edun saavat män: käytettävissä kuin normaaliperhei'llä.
8323: yleensä ·leskiäidit ja yksinäiset naiset, joilla Tämän vuoksi on les~ri<en asemaa kaikin mah-
8324: on lapsi huollettavanaan. Vähennyksen tar- dollisin toimenpitein tuettava ja myönnet-
8325: koituksena on ollut suoda helpotus yhden tävä leskelle, jonka huollettavana on kaksi
8326: huoltajan varassa oleviUe lapsille. Käytän- tai useampia lapsia, jokaisesta lapsesta erityi-
8327: nössä leSkeysvähennys on aiheuttanut noin nen vähennys.
8328: 5-8 000 mk: n vähennyksen tuloverosta. Kun EdeH.äolevan johdosta ehdotamme eduskun-
8329: vähenn)"ksen määrää ei ole tehty 1lapsiluvusta nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8330: riippuvaksi, on vähennys useankin lapsen
8331: elättäjän !kysymyksessä ollessa vain sanotut että hallitus antaisi Eduskunnalle
8332: 50 000 mk. Tätä ei voida pitää oikeudenmu- kiireelUsesti esityksen tulo- ja omai-
8333: kaisena niitä huoltajia :kohtaan, joilla on suusverolain m.uuttarmisesta siten, että
8334: useita lapsia elätettävänään. Väestölasken- Zeskeysvähennys sallittaisiin tehdä jo-
8335: nassa todettiin, että naispuolisilla leskillä oli kaisesta lapsesta erikseem.
8336: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
8337:
8338: Erkld. Hara. Toivo Hietala.
8339: Aune Innala. _ Reino Ala.-Kulju.
8340: Saara Forsius. Kalervo Saura.
8341: Jussi Saukkonen.
8342: 176
8343:
8344: IV,78. - Toiv.al. N:o 61.
8345:
8346:
8347:
8348:
8349: Timonen ym.: Koulutusvähennyksen laajentamisesta valtion-
8350: verotuksessa.
8351:
8352:
8353: Eduskunnalle.
8354:
8355: Varsin monissa perheissä lasten koulutus- 17-20 vuotiaitten opiskelukustannuksia ja
8356: kustannukset muodostavat nykyisin huomat- sellaisia alle 17-vuotiaita, jotka opiskeluailka-
8357: tavan menoerän. Kustannusten 'lisäystä on naan asuvat toiseHa paikkakunnaila. Kun
8358: omiaan aiheuttamaan kouluakäyvien 8.8Uin- koulutilaston mukaan suurin osa vieraissa
8359: pai'kan etäisyys. Kou'lutilastomme osoittaa kunni~ koulua käyvistä asuu kotona ja mat-
8360: mm, että oppikoulua käyvästä maalaiskun- kakustannukset varsinlk:in vähävaraisten per-
8361: tien nuorisosta noin puolet -yli 40 000 kou- heiden kohdalla saattavat muodostua sosiaali-
8362: lulaista- opiskelee toisella paikkakunnalla sclrsi rasitukseksi, olisi tämä epäkohta pois-
8363: ja tästä määrästä noin 30 000 käy joka päivä tettava ja ulotettava koulutusvähennys myös
8364: kotonaan. Vaatimattomankin arvion mukaan aJlle 17 vuotiaitten kotona asuvien opiSkeli-
8365: siis yksistään oppikoululaisten matkakus- jain matkakustannuiksiin.
8366: tannukset päivää kohden nousevat noin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8367: 1 7·50 000 mk: aan eli lukuvuoden aikana noin nioi-ttaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8368: 400 milj. mk: aan. muilaren,
8369: Valtionverotuksessa sa:llitaan tehdä koulu-
8370: tusvähennytksiä, mutta ne eivät peitä 'kuin että 1wUitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
8371: varsin kapean alan mää.rättyjen ikäluokkien menpiteisiin koulutusvähennyksen laa-
8372: koulutuskustannuksista. Vähennys ikoskee jentamiseksi valtionverotu-ksessa.
8373: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
8374:
8375: Esa Timonen. Esu Niemelä.
8376: Ale Holopainen. Arvo Pentti.
8377: Eino Uusitalo. V. E. Svinhufvud.
8378: Pentti Pekkarinen. K. F. Haapasalo.
8379: 177
8380:
8381: IV,79. - Toiv.al. N:o 62.
8382:
8383:
8384:
8385:
8386: Vennamo: Eläinvahinkojen vähennyskelpoisuudesta kunnan-
8387: ja valtionverotuksessa.
8388:
8389:
8390: Ed uskunnaUe.
8391:
8392: Eläinvahingot ja eläinsairauksista johtu- kärien autdkulut ovat sitä suuremmat, mitä
8393: vat llmlut ovat raSkaita niiden sattuessa ni- syrjäisemmästä tilasta on kysymys.
8394: menomaan pienvilj~lijäväestön ja syrjäisillä Kaiken edellä lausutun perusteella esitän
8395: seuduilla asuvien kannettaviksi. eduSkunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8396: Lähes kaikilla muilla aloilla saa kulut ja
8397: tappiot vähentää verotettavasta tulosta, mutta että hallitus antaisi kiireellisesti
8398: näin ei ole asianlaita eläinvahingoista ja Eduskunnalle esityksen oikeudeksi vä-
8399: eläinsairauksista koituvien !kulujen ja vahin- hentää eläinvahingoista ja -sairauksista
8400: kojen kohdaJlla. aiheutuneet kulut ja vahingot kunnan-
8401: On huomattava, että esimerkiksi eläinlää- ja valtionverotuksessa.
8402: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
8403:
8404: Veikko Vennamo.
8405:
8406:
8407:
8408:
8409: 23 E 74/60
8410: 178
8411:
8412: IV,80. - Toiv.al. N: o 63.
8413:
8414:
8415:
8416:
8417: Pekkarinen ym.: Pienyritysten liikevaihtoverorasituksen vä-
8418: hentiimisesm.
8419:
8420:
8421: Eduskunnalle.
8422:
8423: Viime vuosina on työttömyys ollut yhteis- nattavalle ja. jäJ.'Ikevälle 'laajentumiselle ja
8424: kuntamme suurin ongelma. Se on syöpäsaira'- sen kiroihin ovat monet uudet yritykset kuol-
8425: uden tavoin kaivanut yhteiSkuntamme elin- leet. Liikevaihtoverolain uusimisesta on jo
8426: juuria. ja saattanut monen kansalaisen mie- komitean mietintö, mutta siinäkään ei ole
8427: len murheelliseksi. Tämän vuoksi on yhteis- tarpeeksi hyvin huomioitu pienyrittäjien toi-
8428: kunnan velvollisuus ryhtyä ohjaamaan tuo- mintamahdoHisuuksien pararutamista. Olisi
8429: tannoNista elämää siten, että saadaan synty- erittäin tärkeätä liikevaihtoverolakia muuttaa
8430: mään entistä nopeammassa tahdissa. uusia siten, että pienyrityksill.tä '\'ero poistettaisiin.
8431: pysyviä tuotannollista elämää palvelevia työ- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunni-
8432: paikkoja. Tällöin on kiinnitettävä erikoista oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi .toivo-
8433: huomiota yksityisyritteliäisyyden toiminta- muksen,
8434: edellytysten turvaamiseen. Erikoisesti pien-.
8435: teollisuuden lisääminen veisi talouselä- että hallitus ryhty-Mi kiireellisesti
8436: määmme terveellä tavalla eteenpäin. toimenpiteisiin liikevaihtoverolain uu-
8437: Nykyinen liikevaihtoverolaki, joka kohdis- distamiseksi siten, .että pienteollisuu-
8438: tuu raslkaana tuotannolliseen elämään, on den ja muiden uusia työpaikkoja an-
8439: muodostunut huomruttavaksi jarruksr juuri tavien pienyritysten verorasitusta huo-
8440: pienteollisuuden kehittymiselle. Se on ollut mattavasti vähennettäisiin.
8441: esteenä entisten pienyritysten muuten kan-
8442: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
8443:
8444: Pentti Pekkarinen. Arvo Pentti. Esu Niemelä.
8445: Esa Timonen. V. E. Svinhufvud. K. F. Haapasalo.
8446: 179
8447:
8448: IV,Sl. - Toiv.al. N: o 64.
8449:
8450:
8451:
8452: Ha.ra. ym.: Henkilöautoista ja moottoripyöristä suoritettavan
8453: veron perimisen Jopettamisesta vuoden 1960 päättyessä.
8454:
8455:
8456: Eduskunnalle.
8457:
8458: Tieliikenteelle on lakisääteisesti sälytetty auton ajettua kilometriä kohti lasketuissa
8459: kohtuuton määrä taloudellisia rasituksia eri- kustannuksissa on nykyisin veroluontoisia
8460: laisten veroluontoisten maksujen muodossa, menoja keskimäärin 25 %. Auton hankinta-
8461: samanaikaisesti kuin valtio verovaroilla tu- hinnassa on suoritettujen laskelmien mukaan
8462: kee muita liikennemuotoja, jotta ne pysyisi- meillä seuraavia veroja:
8463: vät kilpailussa mukana. Niinpä henkilö-
8464: -tullia ............................. . 14% cif-arvosta
8465: - liikevaihtoveroa ................... . 25% summasta ci:f-arvo +tulli
8466: - nk. tuontiveroa ................... . 20%
8467: eli auton hankintahinnasta n ...... . 30% " " "
8468: Autovero (rekisterivero) on veroa kokonaan 100%
8469: Polttoaineen hinnassa veroa ............. . n. 60%
8470: Voiteluainekustannuksissa veroa ......... . n. 25%
8471: Rengaskustannuksissa veroa ............ . n. 35%
8472: Korjaus- ja huoltokustannuksissa veroa .. . n. 15%
8473:
8474: Yletön verotus aikaansaa, että henkilö- set, myyntimiehet ja vastaavan toimeentulon
8475: autosta maahan tuotaessa perittävät kerta- omaavat henkilöt. Ei voitane myöskään pe-
8476: verot ovat noin kaksinkertaiset verrattuna rustellusti edellyttää, että henkilöauto olisi
8477: vastaaviin veroihin esim. läntisessä naapuri- ylellisyysesine lääkäreille, insinööreille, met-
8478: maassamme. Ero tulisi hieman siedettäväm- sänhoitajille, agronomeille, metsä-, maa-
8479: mäksi, jos henkilöautoista ja moottoripyö- talous- ja teknillisen alan ammattimiehille
8480: ristä suoritettavasta verosta 30. 12. 1957 an- ym. Vielä vähemmässä määrässä moottori-
8481: nettuun lakiin perustuva ns. tuontivero, pyörä on sitä. Henkilöauto ja moottoripyörä
8482: jolla kieltämättä on puhtaan ylellisyysveron ovat nykyisin pääasiassa välttämätön työ-
8483: luonne, jätettäisiin perimättä. Puheenaole- väline.
8484: van veron poistaminen merkitsisi 600 000 Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
8485: mk:n hintaluokan auton kohdalla n. 60 000 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8486: mk:n verohelpotusta ja siis vastaavaa auton
8487: hinnan alentumista. että henh"löautoista ja moottoripyö-
8488: Mainitunlaiselle henkilöautoja koskevalle ristä suoritettavasta verosta annettua
8489: ylellisyysveroluontoiselle tuontiverolle ei lakia ei enää uusittaisi, vaan että sen
8490: löydy asiallisia perusteita, sillä tiettävästi voimassaoloaika päättyisi vuoden 1960
8491: n. 50 % koko maan henkilöautokannasta joulukuun 31 päivänä.
8492: omistavat työnjohtajat, työläiset, liikeapulai-
8493: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
8494:
8495: Erkki Hara. Urho Saariaho.
8496: Toivo Hietala. Erkki Leikola.
8497: R. Hallberg. Kalervo Saura.
8498: N. Kosola. Jussi Saukkonen.
8499: 180
8500:
8501: IV,82. - Toiv.al. N: o 65.
8502:
8503:
8504:
8505:
8506: Pentti ym.: Henkilöautoista ja moottoripyöristä suorit etta-
8507: vasta verosta annetun lain muuttamisesta maaseudun po-
8508: liisiviranomaisten henb"löautojen osalta.
8509:
8510:
8511: Ed uskunnaHe.
8512:
8513: Henkilöautoista ja moottoripyöristä suori- Pienipal'kkaisella viran tai toimen haltijaJlla
8514: tettavasta verosta annetun lain 5 § : n mukaan ei useinkaan dle kuitenkaan mahdoHisuutta
8515: saa suoritettavan veron kokonaisuudessaan ostaa omaa autoa sen johdosta, että oston
8516: hakemuksesta takaisin autonomistaja tai hal- yhtei}'"dessä perittävä vero nostaa sen hinnan
8517: tija, joka käyttää autoaan pääasiallisesti am- liian korkeaksi. Yleinen etu kuitenkin edel-
8518: mattimaiseen <liikenteeseen. lyttäisi poliisin nopeaa ja joustavaa liikku-
8519: Tässä suhteessa olisi veron takaisinmaksu- vuutta, mihin oma auto kiistämättömästi an-
8520: perusteita laajennettava niin, että maaseu- taa mahdollisuuden. Tähän olisikin pyrittävä
8521: dulla poliisitoimissa työskentelievät viran ja antonsaannin mahdoHisuutta helpottamalla.
8522: toimen haltijat, joilla ei ole virka-autoa käy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8523: tettävissä, voitaisiin lukea tämän lain piiriin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8524: kuuluviksi. muksen,
8525: Maaseudun poliisiviranomaiset joutuvat
8526: työssään liikkumaan paljon, jolloin linja-auto- että hallitus kiireellisesti antaisi esi-
8527: yhteydet ja polkupyörä eivät takaa 'läheskään tyksen henkilöautoista ja moottoripyö-
8528: aina riittävän nopeaa liikuntaa. Erikoisesti ristä suoritettavasta verosta annetun
8529: liikenneonnettomuudet, Tikokset ja monet lain muuttamiseksi siten, että ammat-
8530: muut syyt vaatisivat poliisin saapumista pai- timaiseen liikenteeseen ja maaseudun
8531: kalle nopeasti, millä useinkin on ratkaiseva poliisiviranomaisiUe rekisteröidyt hen-
8532: merkitys oikeiden johtopäätösten tekoon ja kilöautot asetettaisiin veron takaisin-
8533: asioitten selvittämiseen nähden. saantiin nähden samanlaiseen asemaan.
8534: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
8535:
8536: Arvo Pentti. Ale Holopainen. Hannes Paaso.
8537: Sylvi Halinen. Eino Uusitalo. Esu Niemelä.
8538: Antti J. Rantamaa. Aarre Marttila. Esa Timonen.
8539: Veikko Savela. Matti Kekkonen. Matti Mattila.
8540: Matti Liinamaa. Pentti Pekkarinen. Atte Pakkanen.
8541: 181
8542:
8543: IV,83. - Toiv.al. N: o 66.
8544:
8545:
8546:
8547:
8548: Vennamo: Moottoripolttoaineen veron alentramisesta.
8549:
8550:
8551: Eduskunnalle.
8552:
8553: Moottoripolttoaineen verorasitus on maas- elintärkeä asia. Se ei m1ssaan tapauksessa
8554: samme erittäin raskas. Ei tarvitse muuta saa olla ylivoimaisen raskaan verotuksen koh-
8555: kuin todeta, että bensiinilitran hintaan si- teena.
8556: sältyy valtionveroa jo ainakin 33 mk kun Lausutun perusteella esitän eduskunnan
8557: havaitsee tämän ikävän asiantilan. hyväksyttäväksi toivomuksen,
8558: Tämä raskas kuljetustoimen verotus koh-
8559: distuu ennen kaikkea pienyrittäjiin ja laa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
8560: jaan maaseutuun. Kysymyksessä ovat sadat toimenpiteisiin moottoripolttoaineen,
8561: miljoonat markat puhumattakaan siitä, että ennen kaikkea bensiinin ja dieselin
8562: vero esim. dieselin ja bensiinin kohdalla ei kohtuuttoman veron alentamiseksi
8563: ole edes keskinäisessä suhteessa oikeuden- sekä niiden verotuksessa esiintyvien
8564: mukainen. Kuitenkin liikennekysymysten epäsuhteiden poistamiseksi.
8565: kehittäminen on eteenpäin menevän valtion
8566: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
8567:
8568: Veikko Vennamo.
8569: 182
8570:
8571: IV,84. - Toiv.al. N:o 67.
8572:
8573:
8574: Tuuli ym.: Tonttien lainhuudatusleimaa koskevien leimavero-
8575: lain sääwnösten muuttamisesta.
8576:
8577:
8578: Eduskunnalle.
8579:
8580: Kaupunkien ja kauppalain myydessä tont- misestä rakennuslaissa on tarkkoja säännök-
8581: teja on niiden asemakaavalain säännösten siä. Rakennuslain 92 §: n mukaan kaupunki
8582: perusteella ollut sisällytettävä kauppahin- ja kauppala voivat kuitenkin myydä tontin
8583: taan myös ns. katumaakorvaus sekä kadun siten, että kadun ja viemärin rakentamisesta
8584: ja viemärin rakentamisesta aiheutuneet kus- maksettavat korvaukset peritään erikseen.
8585: tannukset. Lainhuutoa hakiessaan tontin os- Niin ostajan kuin kaupunkien ja kauppaloi-
8586: taja on joutunut maksamaan leimaveron denkin kannalta on kuitenkin selvempää, että
8587: paitsi tonttimaan hinnasta myös mainituista tontin myynnin yhteydessä määritellään
8588: kadun ja viemärin rakennuskustannuksista. myös kadun ja viemärin rakentamisesta ai-
8589: Ostaessaan tontin yksityiseltä tontinostaja heutuvan korvauksen suuruus ja sen perimis-
8590: suorittaa leimaveron vain siitä hinnasta, tapa. Tällainen korvaus voidaan periä ton-
8591: joka määräytyy tontin maapohjan perus- tin kaupanteon yhteydessä tai kaupan yhtey-
8592: teella, koska kaupungit ja kauppalat perivät dessä määritellään sen suuruus ja perimis-
8593: kadun ja viemärin rakentamisesta tontin- tapa ja -ajankohta.
8594: omistajan maksettavaksi jäävät kustannukset Aikaisempaa käytäntöä noudattaen raas-
8595: erikseen. Näin ollen leimaveron suuruus on tuvanoikeudet ja kihlakunnanoikeudet mel-
8596: määräytynyt eri perusteilla toiselta puolen kein poikkeuksetta lainhuudon yhteydessä
8597: yksityisten ja toiselta puolen kaupunkien ja maksattavat tontinomistajana edelleen leima-
8598: kauppalain myymien tonttien osalta. Kun veron kadun ja viemärin rakentamiskorvauk-
8599: sanotut kadun ja viemärin rakentamiskus- senkin osalta, jos siitä tai sen maksamisesta
8600: tannukset nousevat omakotitonttienkin koh- ilmenee määräyksiä kauppakirjassa tai täl-
8601: dalla usein satoihintuhansiin markkoihin, laisen korvausvelvollisuuden suuruus ilmenee
8602: ovat kaupungeilta ja kauppaloHta tonttinsa lainhuutoasiakirjoihin liitettävästä valtuus-
8603: ostaneet rakentajat joutuneet maksamaan ton pöytäkirjan otteesta. Näin kaupungeilta
8604: valtiolle leimaveroa kustannuksista, joita ei ja kauppaloHta tonttinsa ostaneet ovat edel-
8605: voida pitää kauppahintana. Kun kaupungit leen raskaamman leimaverorasituksen alaisia
8606: ja kauppalat, edistääkseen ja ohjatakseen kuin yksityisiltä tonttinsa ostaneet. Asian-
8607: omakotirakennustoimintaa, yhä lukuisammin tilaa ei voida pitää oikeana.
8608: ovat esiintyneet tonttien myyjinä, ovat tällai- Edellä olevan johdosta ehdotamme edus-
8609: set rakentajat yksityisiltä tonttinsa ostanei- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8610: siin ra:kentajiin nähden joutuneet huonom-
8611: paan asemaan tullessaan velvoitetuiksi suorit- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
8612: tamaan valtiolle huomattavia aiheettomia toimenpiteisiin leimaverolain muutta-
8613: leimavero ja. miseksi niin, ettei kaupunkien ja
8614: Uuden rakennuslain mukaan kadun ja vie- kauppalain tonttien myynnin yhtey-
8615: märin rakentaminen ja tontinomistajan vel- dessä katujen ja viemärin rakentami-
8616: vollisuus niiden korvaamiseen määritellään sesta perittävää korvausta lasketa
8617: vieläkin tarkemmin kuin aikaisemmin. Kysy- siksi kiinteän omaisuuden arvoksi,
8618: myksessä on tontinomistajalle kuuluva rasite, josta lainhuutoa haettaessa leimo;veroa
8619: jonka maksamisesta, maksamisajasta ja peri- on maksettava.
8620: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
8621:
8622: Erkki Tuuli. Erkki Hara.
8623: Reino Ala.-Xulju. Urho Saariaho.
8624: Juha Rihtniemi.
8625: 183
8626:
8627: IV,85. - Hemst.mot. N: o 68.
8628:
8629:
8630:
8631:
8632: Backlund m. fl.: .A.ngåMU:le sänkning av stämpelskatten för
8633: besvär i skiftesfrågor.
8634:
8635:
8636: T i ll Ri k s d a g en.
8637:
8638: De stor- och nyskiftesförrättningar som ändring på denna punkt. Detta bör kunna
8639: under en lång följd av år pågått i olika de- ske t.ex. genom att besvärande i sådant fall
8640: lar av landet och alltjämt pågår har med- då Högsta domstolen inte medger ändring i
8641: fört stora kostnader för de därav berörda ägodelningsrättens beslut tillställes endast
8642: markägarna, kostnader som helt naturligt ett kort meddelande om utslaget, varigenom
8643: tyngst drabbat mindre markägare med små kostnaderna för besvärande skulle nedbringas
8644: inkomster. 1 avsikt att nedbringa kostna- till en bråkdel av tidigare gängse. Medger
8645: derna för markägarna antog riksdagen i slu- domstolsutslaget däremot ändring skulle
8646: tet av senaste år en lag, enligt viiken staten detta kunna meddelas besvärande så att ho-
8647: helt eller delvis kommer att stå för kostna- nom tillställes endast det egentliga beslutet
8648: derna vid dylika skiftesförrättningar. Detta med motiveringar, den s.k. decisiodelen.
8649: var ogensägligen ett steg i rätt riktning. Stämpelskatten skulle för denna del i regel
8650: Fortsättningsvis kvarstår dock de oskäligt nedbringas tili endast cirka en tiondedel av
8651: höga kostnader som åsamkas markägare som de belopp som besvärande hittills betungats
8652: i skiftesfrågor besvärar sig i Högsta dom- med.
8653: stolen. Den stämpelskatt som påföres hand- Hänvisande tili ovanstående föreslår där-
8654: lingar i samband med Högsta domstolens ut- för undertecknade att riksdagen ville besluta
8655: slag stiger ofta tili rent otroliga summor, hemställa,
8656: 70 000-80 000 mark och ännu mera är inte
8657: ovanligt. Sådana avgifter är uppenbarligen att regeringen skyndsamt måtte in-
8658: oskäliga och kommer i praktiken att utgöra komma med förslag i avsikt att känn-
8659: ett hinder i synnerhet för mindre bemedlade bart nedbringa stämpelskatten i sam-
8660: markägare att anföra besvär och söka rät- band med handlingars utfående vid
8661: telse i högsta instans. besvär i stor- och nyskiftesfrågor i
8662: Enligt undertecknades åsikt vore det av Högsta domstolen.
8663: nöden att med det snaraste åstadkomma en
8664: Helsingfors den 9 februari 1960.
8665:
8666: Georg Backlund. Georg Eriksson. J. A. Jungarå.
8667: Gösta. Rosenberg. Matti Kekkonen. Pertti Ra.pio.
8668: Niilo Nieminen. Verner Korsbäck. Nestori Nurminen.
8669: 184
8670:
8671: Suomen:nos.
8672: N,85.- Toiv.al. N:o 68.
8673:
8674:
8675:
8676:
8677: Backlund ym.: Jakoasioissa tehdyn valituksen leimaveron
8678: alentamisesta.
8679:
8680:
8681: Eduskunnalle.
8682:
8683: Ne iso- ja uusjakotoimitukset, jotka ovat tässä kohdassa. Sen tulee voida tapahtua
8684: vuosikausia olleet käynnissä maan eri osissa esim. siten, että valittajalle sellaisessa tapauk-
8685: ja edelleen jatkuvat, ovat aiheuttaneet suuria sessa, jossa korkein oikeus ei myönnä muu-
8686: 'kustannuksia maanomistajille, kustannuksia, tosta maanjako-oikeuden päätökseen, toimite-
8687: jotka luonnollisestikin ovat raskaimmin koh- taan ainoastaan lyhyt ilmoitus päätöksestä,
8688: danneet vähätuloisia pienmaanomistajia. jolloin valittajan kustannukset alennettaisiin
8689: Maanomistajien kustannusten alentamistar- murto-osaan aikaisemmista. Jos korkeimman
8690: koituksessa eduskunta hyväksyi viime vuo. oikeuden päätöksessä suostutaan muutokseen,
8691: den lopussa lain, jonka mukaan valtio koko- olisi tämä voitava i,lmoittaa valittajalle siten,
8692: naan tai osaksi vastaa kustannuksista sellai- että hänelle annetaan ainoastaan varsinainen
8693: sissa jakotoimituksissa. Tämä oli epäilemättä päätös perusteluineen, ns. tuomiolauselma.
8694: oikeaan suuntaan otettu askel. Leimavero alennettaisiin tällä tavalla yleensä
8695: Jälellä ovat kuitenkin kohtuuttoman suu- vain noin kymmenenteen osaan niistä sum-
8696: ret kustannukset niille maanomistajille, jotka mista, joilla valittajaa tähän saakka on rasi-
8697: jakoasioissa valittavat korkeimpaan oikeu- tettu.
8698: teen. Korkeimman oikeuden päätökseen liit- Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet
8699: tyvien asiakirjojen leimavero saattaa nousta ehdottavat eduskunnan päätettäväksi toivo.
8700: suorastaan uskomattomiin summiin, 70 000- muksen,
8701: 80 000 markkaan, eivätkä suureromatkaan
8702: summat ole harvinaisia. Sellaiset menot ovat että hallitus kiireellisesti antaisi esi-
8703: Rmeisen kohtuuttomia ja käytännössä estävät tyksen iso- ja uusjakoasioissa korkeim-
8704: vähävaraisia maanviljelijöitä tekemästä vali- paan oikeuteen tehtyyn valitukseen
8705: tusta ja hakemasta oikaisua korkeimmassa liittyvien asiakirjojen leimaveron tun-
8706: asteessa. tuvasta alentamisesta.
8707: Allekirjoittaneiden mielestä olisi välttämä-
8708: töntä saada mitä pikimmin aikaan muutos
8709: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
8710:
8711: Georg Ba.cklund. Georg Eriksson. J. A. Jungari.
8712: Gösta Rosenberg. Matti Kekkonen. Pertti Rapio.
8713: Niilo Nieminen. Verner Korsbäck. Nestori Nurminen.
8714: 185
8715:
8716: IV,86. - Toiv.al. H: o 69.
8717:
8718:
8719:
8720:
8721: Ba.ra. ym..: Vienti- ja tuontiluvista suoritettavaksi määrät-
8722: tyjä maksuja koskevan lainsäädännön tarkistamisesta
8723: maksujen alentamista silmälläpitäen.
8724:
8725:
8726: E d u s k u n n a ll e.
8727:
8728: Maamme ulkomaankaupan hoitaminen on useita satoja miljoonia markkoja käsittävä
8729: järjestetty ns. lisenssijärjestelmän perus- summa lisenssimaksuina.
8730: teella, joka edellyttää viennin ja tuonnin Kun lisenssiviraston menot ovat olleet
8731: tapahtuvaksi erikoisen viranomaisen, nimit- huomattavasti lisenssimaksuista saatuja tu-
8732: täin lisenssiviraston, antaman kirjallisen lu- loja pienemmät, on viraston toiminnasta ai-
8733: van, ns. lisenssin perusteella. Lisenssijärjes- heutunut vuosittain huomattava, parinkin
8734: telmän tarkoituksenmukaisuudesta yleensä- sadan miljoonan markan määräinen yli-
8735: kin voidaan olla eri mieltä, varsinkin sen jäämä, joka on tuloutettu valtiolle. Tämä
8736: jälkeen kun tuonti- ja vientisäännöstelyä on on käytännössä merkinnyt sitä, että talous-
8737: meillä huomattavasti purettu. Tiettävästi elämän yritykset ovat täten joutuneet uuden
8738: olisi mahdollisuuksien rajoissa korvata ny- pysyvän ja melko huomattavan verotuksen
8739: kyinen, vientiä ja tuontia kahlitseva lupa- kohteeksi valtiovallan puolelta. Kun ei voida
8740: järjestelmä joustavammin menettelymuodoin. pitää asiallisena eikä tarkoituksenmukaisena,
8741: Jos nykyisen lupajärjestelmän käytännölli- että nyt jo muutenkin verotuksella rasitetut
8742: sestä toteuttamisesta vastaava elin, lisenssi- talouselämän yritykset joutuisivat - lähinnä
8743: virasto, kuitenkin pystyy joustavasti mukau- valtion omia intressejä edustavan lisenssi-
8744: tumaan muuttuviin olosuhteisiin ja jousta- järjestelmän toteuttamisen johdosta - mak-
8745: maan talouselämän ulkomaankauppaa har- samaan ylihintaa lisenssipalvelusta, esitämme
8746: joittavien yritysten tarpeiden mukaan, voi- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
8747: daan lisenssimenettelyn säilyttämistä nykyi- toivomuksen,
8748: sessä muodossaan pitää ainakin toistaiseksi
8749: mahdollisena. · että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8750: Sensijaan on pyrittävä johdonmukaisesti vienti- ja tuontiluvista suoritettavaksi
8751: siihen, että lisenssipalvelusta johtuvat kus- määrättyjä maksuja koskevan lain-
8752: tannukset saadaan alenemaan kohtuulliselle säädännön tarkistamiseksi siten, että
8753: tasolle. Tätä nykyä voimassaolevat määräyk- mainittuja maksuja alennettaisiin noin
8754: set ns. lisenssimaksuista sisältyvät joulukuun 50 prosentilla niiden nykyisestä mää-
8755: 11 päivänä 1953 annettuun lakiin, jonka rästä sekä että puheenolevat maksut
8756: voimassaoloaikaa on jatkettu vuoden 1960 vastaisuudessa alennettaisiin sille ta-
8757: loppuun, sekä tammikuun 31 päivänä 1958 solle, joka vastaa lisenssiviraston toi-
8758: annettuun asetukseen. Niiden perusteella on minnasta johtuvia välittömiä kustan-
8759: joka vuosi peritty tuonti- ja vientiliikkeiltä nuksia.
8760: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
8761:
8762: Erkki Ba.ra.. Aune Innala..
8763: Väinö E. Nieminen. R. Ballberg.
8764: Mikko Asunta. Margit Borg-Sundman.
8765: Martti Salminen. Nils Meinander.
8766: Saara Forsius. Victor Procope.
8767: Georg C. Ehrnrooth.
8768: 24 E 74/60
8769: 186
8770:
8771: IV,87. - Toiv.al. N: o 70.
8772:
8773:
8774:
8775:
8776: Pentti ym..: Tutkimuksen toimittamises"ba kotoisten poZtto-
8777: aineitten käyttömahdollisuuksista valtionrautate~1lä.
8778:
8779:
8780: Eduskunnalle.
8781:
8782: Työttömyyden lisääntyminen on viime polttoaineitten käyttömahdollisuuksista rau-
8783: vuosina aiheuttanut huomattavan suuria vai- tateillämme. Tutkimuksen tulisi selvittää
8784: keuksia valtion ja kuntien taloudessa puhu- työllisyysnäkymät huomioonottaen kotoisten
8785: mattakaan siitä, mitä se on merkinnyt eri- eri polttoaineitten käytön taloudellisuus eri
8786: koisesti niille henkilöille, joita työttömäksi rataosilla höyryveturia tai sähköistystä käyt.
8787: joutuminen on kohdannut. täen. Polttoturve ja puu eri muodoissa ja
8788: Työllisyyden kohottamiseen olisikin valtio- eri tavalla käytettynä antavat paljon mah-
8789: vallan kiinnitettävä erikoisen suurta huo- dollisuuksia kansamme hyvinvoinnin lisään-
8790: miota. Olisi tutkittava, millä tavalla voi- tymiseen.
8791: taisiin pysyviä työtilaisuuksia lisätä eri puo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8792: lille maata. nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
8793: Tässä suhteessa valtionrautateillä saattaa muksen,
8794: olla merkittävä vaikutus jos kyetään asialli-
8795: sesti ratkaisemaan vetureiden polttoainekysy- että hallitus kiireellisesti suoritut-
8796: mys kotoisten polttoaineiden turvin. Tällä taisi tutkimuksen kotoisten poltto-
8797: hetkellä ulkolaiset polttoaineet näyttelevät aineitten käytön mahdollisuuksista,
8798: suurta osuutta rautateillämme, ja vievät pal- joko suoraan höyryveturissa tai säh-
8799: jon valuuttaa ja vähentävät työtä, mihin köistystä hyväksi käyttäen, valtion-
8800: meillä ei olisi varaa. Sentakia pitäisikin rautateillä.
8801: suorituttaa perusteellinen tutkimus kotoisten
8802: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
8803:
8804: Arvo Pentti. Erkki Tuuli. Pentti Pekkarinen.
8805: Antti J. Rantamaa.. Matti Liinamaa. Kusti Eskola.
8806: Markus Niskala. Esa. Timonen. Eino Uusitalo.
8807: Onni Mannila. Sylvi Halinen. V. E. Svinhufvud.
8808: Esu Niemelä. Atte Pakkanen. Matti Mattila.. ·
8809: Ale Holopainen. Eemil Partanen. Hannes Paa.so.
8810: Akseli Paarman. Yrjö Sinkkonen. Nestori Kaasalainen.
8811: Aarre Marttila.. Veikko Savela..
8812: 187
8813:
8814: IV,88. - Toiv.al. N: o 71.
8815:
8816:
8817:
8818:
8819: Friman ym.: Maaseudun sähköistämisen tuen lisäämisestä.
8820:
8821:
8822: Ed uskunnaiJ.le.
8823:
8824: Otettaessa sähköä maaseudun sähkönjakelu- Suurimmassa osassa maatamme käytän-
8825: yhtiöiltä on maksettava liittymismaksu, joka. nössä olevasta epäonnistuneesta järjestel-
8826: nykyään on 10 000-14 000 mk taxiffiyksi- mästä olisi päästävä. Se on viime aikoina
8827: költä. Tämä tekee jo pienenkin asunnon koh- OS<)ittautrmut jopa eräi~ä dlosuhteissa pelto-
8828: dalta useita kymmeniä tuhansia matkkoja. pinta-alojen laajentamista jarruttavaksi teki-
8829: Kun: tähän tulevat !lisäksi asennuskustannuk- jäksi, koska esim. yhden hehtaarin pelto-
8830: set, ovat menot jo melko suuret. Mutta kai- alan lisääminen saattaa lisätä yhden tarif-
8831: ken lisäksi maatalouden harjoittajien on fiyksikön ja tuoda vuosittaisen veronlisäyk-
8832: maksettava liittymismaksut ja vuosittaiset sen tariffiyksikkömaksun muodOI'Sa.
8833: tariffiyksikkömaksut myös peltopinta-alo~ Kun tällainen välttämätön uudelleenjärjes-
8834: jensa perusteella siitä riippumatta, voivatko tely ilman vaJ.tion lisättyä tukea ei dle aina-
8835: he käyttää voimavirtaa maatalouksissaan. kaan kaikkien sähkönjakeluyhtiöiden a!lueilla
8836: Onpa vielä varsin paljon selilaisia!kin pien- mahdollista sähkön kuluttajahintoja korotta-
8837: maatalouiksia, joilla on sähkövailo vain asun- matta, on valtion avustusta tässä tar'koituk-
8838: noissaan. sessa lisättävä niin, etteivät sä;hkön i)mlutta-
8839: Koslka tariifiyksikkömalnguja yleensä peri- jahinnat nykyisestään kohoa.
8840: tään sen perusteella, kuinka paljon sähköä Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
8841: käytetään, on luonnollista niiden perintä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo~
8842: myös maataloudelta samoin perustein. Sen muksen,
8843: sijaan on kohtuutonta tariffiy'ksikköma:ksujen
8844: periminen peltopinta-aJlojen perusteella niil- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiitn
8845: täkin, jotka eivät voi sähköä maata!loudessaan maaseudun sähköistämisen tuen lisää-
8846: käyttää. Tämän ovat jotkut maamme sähkön- miseksi, jotta sähkön kuluttajahintaa
8847: jakeluyhtiöt ottaneet huomioon ja perivät korottamatta voitaisiin lopettaa pelto-
8848: maatalouden osalta tariffiyksikkömaksut pel- pinta-alan perusteell.a perittävät tarif-
8849: topinta-alojen perusteella vain niiltä viljeli- fiyksikkömaksut talouksilta, jotka ei-
8850: jöiltä, jotka käyttävät voimavirtaa. vät käytä voimavirtaa.
8851: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
8852:
8853: Toivo Friman. Tauno Kelovesi. Pertti Rapio.
8854: Eino Tainio. Niilo Nieminen. Kauko Tamminen.
8855: Toivo Niiranen. lYiatti Meriläinen. Aarne Pulkkinen.
8856: H. Tauriainen. lYiartti Linna. Veikko Rytkönen.
8857: Aleksi Kiviaho. Pauli Puhakka. Veikko Kansikas.
8858: Usko Seppi. Siiri Lehmonen. Matti Koivunen.
8859: 188
8860:
8861: IV,89. - Toiv.al. N: o 72.
8862:
8863:
8864:
8865:
8866: V. A. Virtanen ym.: Saaristolaisten sähkönsaannin t!Ukemi-
8867: sesta.
8868:
8869:
8870: Eduskunnalle.
8871:
8872: Sisäsaaristoissamme asuva väestö on jatku- muutenkin on muitten elämänmahdollisuuk-
8873: vasti joutunut jäämään huonommalle rinta- sia heikompaa, tulisi käsityksemme mukaan
8874: maiden olosuhteiden vähitellen kehittyessä. valtion tuen saaristoon vietävän sähkön
8875: Ei ole ihme, että esim. Saimaan saaristosta osalta olla siten määritelty, että saaristo-
8876: väestönsiirtymä on maamme suurimpia. Yh- laiset tulisivat tasavertaiseen asemaan muun
8877: teiskunnan kokonaisuuden kannalta olisi tär- väestön kanssa.
8878: keätä, että nämäkin alueet saateettaisiin yh- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
8879: teiskunnan palvelusten osalta samanarvoiseen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8880: asemaan muun Suomen kanssa.
8881: Eräs epäkohta on siinä, että tähän saaris- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
8882: toon ei voida saada sähköä, koska nykyiset toimenpiteisiin valtion tuen tarkista-
8883: valtionapusäännökset eivät sitä edellytä. miseksi niin, että myös vaikeassa ase-
8884: Peruskustannukset tulevat näet tariffiyksik- massa elävät saaristolaiset tulisivat
8885: köä kohti enimmäisrajaa kalliimmaksi. Tä- tasavertaisina huomioiduksi sähkön
8886: mäntapainen määräys on käsityksemme mu- saannissa.
8887: kaan virheellinen. Kun saaristolaisten elämä
8888: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
8889:
8890: Viljo A. Virtanen. Juho Karvonen.
8891: Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
8892: Valto Käkelä.
8893: 189
8894:
8895: IV,90. - Toiv.al N: o 73.
8896:
8897:
8898:
8899:
8900: ltosola. ym.: TyöllisyysW,inojen myöntämisestä pienvoimaW,i-
8901: toksien rakentamiseen.
8902:
8903:
8904: Eduskunnalle.
8905:
8906: Maamme alityöllisyysalueilla Pohjanmaalla, kentamiseen maaseudun sähköistämisen edis-
8907: Pohjois-Satakunnassa, Keski-Suomessa, Sa- tämiseksi. Rakentamalla paikallisia voima-
8908: vossa ja Pohjois-Karjalassa on useita kos- laitoksia voidaan helpottaa etenkin pienteol-
8909: kia, joihin voitaisiin rakentaa pienvoimalai- lisuuden sähkön saantia.
8910: toksia (alle 5 000 kW) paikallista sähkön- Nykyisin myönnettävät työllisyyslainat
8911: tarvetta tyydyttämään. ovat korkeakorkoisia ja lyhytaikaisia, joten
8912: Pienvoimalaitosten rakennuskustannuksista ne eivät sovellu pitkäaikaisiin investointei-
8913: on maarakennustöiden osuus n. 40%. Suo- hin.
8914: ranaiset työpalkat kokonaiskustannuksista Maaseudun sähköyhtymät ovat velkaantu-
8915: ovat enemmän kuin esim. tietöissä. Täten neita ja niiden mahdollisuudet normaalisten
8916: pienvoimalaitoksien rakennustyöt saattaisivat pankkilainojen saantiin ovat rajoitetut.
8917: muodostaa edullisia, työttömyyttä ehkäiseviä, Työllisyyden kannalta edullisten pienvoi-
8918: tuotannollisia työkohteita alityöllisyysalueilla. malaitosten rakentamisen edistämiseksi olisi
8919: Pohjanmaan vesistöissä on rakenteilla tai myönnettävä niille halpakorkoisia (5 %)
8920: suunniteltuna useita maataloudellisia koko- pitkäaikaisia työllisyyslainoja.
8921: naisjärjestelyjä. Keski-Suomessa, Savossa ja Edellä olevan perusteella esitämme edus-
8922: Pohjois-Karjalassa on suunniteltuna vesistö- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8923: jen nippu-uittojärjestelyjä. Näiden järjes-
8924: telyjen tarkoituksenmukainen toteuttaminen että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin
8925: ja myöskin vesioikeuslaki edellyttävät, että toimenpiteisiin, jotta paikallisen säh-
8926: samanaikaisesti rakennettaisiin pienvoimalai- könjakelun kannalta edullisten pien-
8927: toksia. voimalaitoksien rakentamiseen voitai-
8928: Maaseudun sähköyhtymille on myönnetty siin myöntää halpakorkoisia ja pitkä-
8929: halpakorkoisia lainoja etupäässä linjojen ra- aikaisia työllisyyslainoja.
8930: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
8931:
8932: N. Kosola. Matti Liinamaa.
8933: Reino Ala.Kulju. Väinö Tikkaoja.
8934: Oskari Lehtonen.
8935: 190
8936:
8937: IV,91. - Toiv.a.l. H:o 74.
8938:
8939:
8940:
8941:
8942: Vennamo: Turveooimalaitosten rakentamisesta.
8943:
8944:
8945: E d u s k u n n a II e.
8946:
8947: Lämmön- ja voimantarve kasvaa maas- Turvevoimalaitosten kokonaisohjelma on
8948: samme jatkuvasti. Kansallinen etumme on, perusteellisesti tutkittu ja suunniteltu ja
8949: että niiden aikaansaamisessa käytetään mah- mahdollisuudet kautta maan tapahtuviin toi-
8950: dollisuuksien mukaan hyväksi kotoisia raab- menpiteisiin ovat siis kaikin puolin olemassa.
8951: aineitamme ja kotoista työtämme. Ne on kuitenkin törkeästi laiminlyöty.
8952: Kun tästä oikeasta periaatteesta lähdetään, Kaiken edellä lausutun perusteella esitän
8953: tulee aivan kuin itsestään esille turvevoima- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8954: laitosten rakentaminen ja niiden aikaansaa-
8955: misen tehokas edistäminen ja kiirehtiminen. että hallitus todella ryhtyisi kiiree.l-
8956: Hallitukset ovat kuitenkin tämän tärkeän lisiin toimenpiteisiin turvevoimalaitos-
8957: asian käytännöllisesti katsoen kokonaisuudes- ten rakentamiseksi ja niiden hank-
8958: saan laiminlyöneet. Asiaa on käytetty pää- keiden kaikinpuoliseksi edistämiseksi
8959: asiassa vain propagandavälineenä, ilman että maamme eri maakunnissa.
8960: tarkoituksena on edes ollutkaan ryhtyä te-
8961: hokkaisiin ja riittäviin toimenpiteisiin.
8962: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
8963:
8964: Veikko Vennamo.
8965: 191
8966:
8967: IV,92. - Toiv.al. N: o 75.
8968:
8969:
8970:
8971:
8972: VeDDamo: Puuprikettiteollisuuden edistämisestä.
8973:
8974:
8975: E d u s k u n n a 11 e.
8976:
8977: Vähempiarvoisen puun menekki on maas- Lisäksi puupriketti polttoaineena vastaa
8978: samme heikkoa. Puuta ei myöskään käytetä n. 2/3 koksin ja antrasiitin lämpöarvosta,
8979: riittävästi kotoisena polttoaineena, vaan tuo- joten esim. yhden tällaisen tehtaan 15 000
8980: daan kalliilla valuutalla ulkolaisia poltto- tonnin puupriketin vuosituotanto säästäisi
8981: aineita. ulkolaista valuuttaamme yli 100 milj. mk
8982: Maaseutumme tarvitsisi kipeästi teollista vuodessa.
8983: pienyritteliäisyyttä. Sen tulisi luonnollisesti Hallitus on luvannut tukea olosuhtei-
8984: nojautua maaseudun omaan raaka-aineeseen siimme sopivaa uutta pienyritteliäisyyttä.
8985: ollakseen terveellä ja kilpailukykyisellä poh- Lupauksia ei kuitenkaan ole käytännössä lu-
8986: jalla. Asiantuntijat kuitenkin väittävät, että nastettu. Niinpä edellä selostetulle puupri-
8987: teollisen yritteliäisyyden puun alalla tulee kettiteollisuudelle ei ole luotu suotuisia edel-
8988: pakosta olla keskitettyä suurteollisuutta. lytyksiä, vaan tätä yritteliäisyyttä rasitetaan
8989: Tämä taas tietäisi sitä, että maaseudulle ei tarpeettomasti monilla eri tavoin, ei vähiten
8990: voitaisikaan kehittää puuraaka-aineen perus- liikevaihtoveron muodossa. Jos kuitenkin
8991: talla eri kuntiin teollisuuslaitoksia. murto-osakin niistä työttömyysvaroista, jotka
8992: Viimeaikaisen teknillisen kehityksen tulok- tarvitaan, kun puuprikettiteollisuutta ei ter-
8993: sena on kuitenkin avautunut ratkaiseva uusi veesti edistetä, käytettäisiin tähän tarkoituk-
8994: mahdollisuus. Tarkoitan tällä puupriketti- seen, säästäisi valtiovalta ja yhteiskunta mo-
8995: teollisuutta, joka tyypillisenä pienteollisuu- ninkertaisesti varoja. Sitäpaitsi valuutan
8996: tena sopii suurimpaan osaan maatamme. säästön lisäksi puuprikettitehtaat kuluttavat
8997: Eräitten laskelmien mukaan tällaisia puu- huomattavasti kotoista polttoainettamme
8998: prikettitehtaita voitaisiin perustaa maa- puuta ja tätäkin tietä edistävät siis piste-
8999: hamme n. 400 eli melkein jokaiseen maalais- työllisyyttä maassamme, varsinkin kun polt-
9000: kuntaan. Liikkeelle onkin jo lähdetty ja topriketiksi sopii roskapuukin, kuten risu-
9001: niinpä lähiaikoina lienee näitä tehtaita maas- savotan risu, rimat ja purut aina neulasia
9002: samme käynnissä jo yli 10. myöten.
9003: Tehtaan perustamiskustannuksista muodos- Kaiken edellä lausutun perusteella esitän
9004: tavat koneet suurimman erän, ollen vähin- equskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9005: tään 15-20 milj. mk. Tehdasta kohden ei
9006: siis voi olla kysymys suurista pääomasijoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9007: tuksista. menpiteisiin puuprikettiteollisuuden
9008: On arvioitu, että yksi puuprikettitehdas kehittymistä estävien tarpeettomien
9009: antaa työtä 15-40 miehelle ja jos kaikki 400 rasitusten poistamiseksi, jotta tämä
9010: tehdasta perustettaisiin, niin yli 20 000 hen- kotoiseen raaka-aineeseemme perus-
9011: kilöä saisi toimeentulonsa joko välittömästi tuva pienteollisuus pääsisi ripeästi
9012: tai välillisesti näistä tehtaista. kehittymään.
9013: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
9014:
9015: Veikko Vennamo.
9016: 192
9017:
9018: IV,93.- Toiv.al N:o 76.
9019:
9020:
9021:
9022:
9023: .lsvik ym.: Vesivoimalaitostöiden aloittamisesta Nurmonjoen
9024: yläjuoksulla.
9025:
9026:
9027: Eduskunnalle.
9028:
9029: Etelä-Pohjanmaalla esiintyy jatkuvasti kotiseudun työkohteisiin. Pysyvien työtilai-
9030: työttömyyttä. Siitä on seurauksena, että osa suuksien luomiselle on mahdollisuuksia. Esim.
9031: väestöä siirtyy yhä enenevässä määrin työn vesivoimalaitoksen rakentaminen Kyrön- ja
9032: hakuun ulkomaille tai toisille paikkakunnille. Nurmonjoen yläjuoksuille tulisi aloittaa kii-
9033: Joko tilapäisesti tai pysyvästi Ruotsiin reellisesti. Riittävän sähköenergian turvaa-
9034: muuttaneita lasketaan olevan tuhansia. Ensi minen luo perustan alueen teollistamiselle.
9035: työllisyyskautena työttömyys on vielä laa- Nurmonjokeen rakennettavaa sähkövoima-
9036: jempaa kuin edellisinä vuosina, koska kui- laitosta varten suunnitelmat ovat valmiina.
9037: vuuden ja hallan aiheuttamat haitat ovat Samassa yhteydessä rakennettavaksi suunni-
9038: lisänneet työtä tarvitsevien määrää tällä teltu 350 ha: n laajuinen vedensäännöstely-
9039: alueella. On myös odotettavissa, että muualla allas pelastaisi vielä 2 600 ha viljelysmaasta
9040: ansiotyössä olevista huomattava osa joutuu tulvien tuhoilta, mikä myös helpottaisi vas-
9041: palaamaan kotipitäjiinsä. taisuudessa työttömyystilannetta.
9042: Valtion ja kuntien toimesta järjestetyt Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
9043: työttömyystyöt eivät ole riittäneet, vaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9044: useita satoja työttömiä on työhön sijoitta-
9045: matta. Olisi siis edullista, että työvoima oh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9046: jattaisiin valtion tulo- ja menoarvioon otettu- vesivoimalaitostöiden aloittamiseksi
9047: jen määrärahojen turvin vapaisiin töihin N urmanjoen yläjuoksulle.
9048: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
9049:
9050: Toivo Asvik. Georg Backlund.
9051: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
9052: 193
9053:
9054: IV,94. - Toiv.al. N:o 77.
9055:
9056:
9057:
9058:
9059: Niemelä. ym.: H a.kevoimalaitoksen aikaansaamisesta Heinä-
9060: vedeUe.
9061:
9062:
9063: E d u s k u n n a 11 e.
9064:
9065: Jatkuva ja vaikea työttömyys, pienpuun Itä-Savon metsänhoitolauta-
9066: menekkivaikeudet sekä maamme metsiin la- kunta ................. ,.. 670 000 pm3
9067: hoava polttopuu vaativat nopeita ja tehok- Etelä-Savon metsänhoitolauta-
9068: kaita toimenpiteitä. Metsäteollisuus on tosin kunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 674 000 ,
9069: osittain voinut ratkaista pienpuun käyttöön 4 330 000 pm:S
9070: liittyviä ongelmia, mutta pinotavarami.ttai-
9071: sen koivun käyttö jalostukseen tulee kmten- Saimaan vesistöalue ja koko Itä-Suomi
9072: kin toistaiseksi olemaan häviävän pientä. ovat siis polttopuun osalta pahinta ylijäämä-
9073: Koivun vuotuisen kasvun on laskettu aluetta, samalla kun eräillä muilla alueilla
9074: maassamme olevan 9.4 milj. m:s, tätä vas- maassamme on laskelmien mukaan poltto-
9075: taava koivun vuotuinen käyttö ainespuuna puuvajausta.
9076: on vain 1.6 milj. ms, eli 17% kasvusta, Itä-Suomen työttömyystilanteessa tietää
9077: muiden lehtipuiden osalta käyttö on vai~ em. suuruisen puumäärän jääminen hakkaa-
9078: 11 %, ja havupuiden n. 80 % kasvusta. E~I matta vuosittain n. 3 milj. miestyöpäivän
9079: tyisesti lehtipuumetsiämme olisi kuitenkm menetystä.
9080: lähimpinä vuosikymmeninä päästävä hakkaa-
9081: maan huomattavasti enemmän kuin niiden Puun kuljetusten kannalta muodostaa Pie-
9082: kasvu on. lisen ja Saimaan vesistöalue melkeinpä ihan-
9083: teellisen, suurialaisen yhtenäisyyden. Nippu-
9084: V altakunnan metsien III arvioinnin tulos- lauttahinaus, joka sopii erinomaisesti myös
9085: ten mukainen metsänhoidollinen hakkuu- polttorankojen kuljetusmuodoksi, on osoit-
9086: suunnite on 27.5 milj. pm:S sellaisen pien- tautunut ylivoimaisesti halvimmaksi. Pieli-
9087: puun ja lehtipuun osalta, jotka nykyisten sen vesistön kanavoinnit eivät myöskään estä
9088: menekkiolosuhteiden vallitessa voidaan katsoa nippulauttakuljetusta latvavesiltä alkaen.
9089: polttopuuksi. Kun tästä kokonaishakkuu- Itä-Suomen koivupienpuulle näyttää teol-
9090: suunnitteesta vähennetään maatilaväestön lista tietä olevan mahdotonta löytää riit-
9091: kotitarvekäyttö, joudutaan toteamaan, että tävää käyttöä. Polttopuuna sen käyttö on
9092: metsämme tuottavat nykyisin vuosittain vä- jyrkästi laskemassa vv. 1937 ja 1955 puun-
9093: hintään 4 milj. pm:S täysin menekkiä vailla käyttötutkimuksien mukaan. Käynnissä ole-
9094: olevaa polttopuuta. - Ulkolaisen poltto- vasta teollisuuden laajenemisesta huolimatta
9095: aineen tuonnin kasvaessa ja metsien tuoton on esitetty vakavia arviointeja, että 1960-
9096: suurentuessa tämä hakkuu-ylijäämä jatku- luvun puolivälissä pääasiallisesti koivupien-
9097: vasti lisääntyy. puun hakkuusuunnite on n. 2.5 milj. k-m3/v.
9098: Savon ja Pohjois-Karjalan osalta poltto- käyttöä suurempi Saimaan vesistöalueella.
9099: puun käytön ja vuotuisen hakkuusuunnit- Ilmeisesti ainoa mahdollisuus käyttää me-
9100: teen ero on metsänhoitolautakunnittain seu- nekkiä vailla oleva polttopuumäärä on hake-
9101: raava: voimalaitoksen perustaminen Saimaan vesis-
9102: töalueelle. Tarkoituksenmukaisimpana sijoi-
9103: Pohjois-Savon metsänhoito- tuspaikkana voidaan jo suoritettujen tutki-
9104: lautakunta . . . . . . . . . . . . . . 1 331 000 pm3 musten perusteella pitää Heinäveden kuntaa.
9105: Pohjois-Karjalan metsänhoito- Arvosteltaessa Heinäveden alueen soveltu-
9106: lautakunta . . . . . . . . . . . . . . 1 655 000 , vuutta hakevoimalaitoksen paikaksi on se
9107: 25 E 74/60
9108: 194 IV,94. - HeiDiveden ha.kevoim.ala.itos.
9109:
9110:
9111: maapohjansa rehevyyden puolesta katsottava puumaaran saannin ilman, että· sen hinta
9112: soveliaammaksi kuin esim. pohjoisempana voimalaitokselle kuljetettuna sanottavasti
9113: sijaitsevat karummat seudut. Hyvätuottoinen nousee.
9114: metsämaapohja antaa jatkuvasti runsaasti Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
9115: sivutuotteena pientä lehtipuuta, jolla on ta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9116: loudellista käyttöarvoa vain polttopuuna.
9117: Heinävesi sijaitsee Saimaan laivankulku~ että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9118: kelpoisen ja nippuhinaukselle soveltuvan hakevoimalaitoksen aikaansaamiseksi
9119: vesistön sydämessä, mikä turvaa laitokselle Heinävedelle.
9120: pysyvän ja tarpeen tullen suurenkin poltto-
9121: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
9122:
9123: Esu Niemelä. Viljo Virta.nen.
9124: Antti J. Ra.ntama.a. Esa. Timonen.
9125: V. E. Svinhufvud. Arvo Pentti.
9126: Pentti Pekkarinen. Niilo Nieminen.
9127: 195
9128:
9129: IV,95. - Toiv.al. N: o 78.
9130:
9131:
9132:
9133:
9134: Marttila ym.: Vientipehkutehtaan aikaansaamisesta Etelä-
9135: Pohjanmaalle.
9136:
9137:
9138: Eduskunnalle.
9139:
9140: Suomen valtavat turvevarat ovat Euroopan tävä auttamaan ensimmäisen suuren vienti-
9141: tärkein humusreservi. Tämän johdosta on peMrutehtaan perustamista, sillä olisihan
9142: luonnollista, että maamme on tulevaisuudessa kysymyksessä uraauurtava laitos maassamme
9143: tärkeimpiä turvepehkun, turvemullan ja tur- uudeJlla toollisuuden alalla ja uuden vientiar-
9144: velannoitteiden tuottajia maailman markki- tikkelin luominen.
9145: noilla. Myös työllisyyteen tällaisella teollisuudella
9146: Jo tällä hetkellä on turrvepehkulla suuri olisi merkitystä, sUlä vakinaista työpaikkaa
9147: merkitys maailman kaupassa. Esimerkiksi kohti tulevat investoinnit olemaan ainoastaan
9148: Saksassa marklkinoidaan vuosittain yli 9 milj. vajaat 2.5 mmk, josta noin neljännes on
9149: paalia turvepehkua arvoltaan yli 40 milj. DM työpaikkoja.
9150: ja USA:ssa yli 11 milj. paalia arvoltaan Koska Etelä-Pohjanmaa muodostaa huo-
9151: noin 6 milj. dollaria. Kaikissa maissa turve- mattavan suoalueen, jossa polttoturpeen li-
9152: pehkun käyttö on lisääntymässä, sama1la kun säksi ja vruJ:'Sinkin lähempänä rannikkoa on
9153: maatalouspiireissä ennustetaan maailman hu- hyviä turvepehkusoita, o:lisi erittäin tärkeätä
9154: muspman jatJkuvasti kasvavan. 'lähemmin tutkia mitä mahdollisuuksia olisi
9155: Turveteollisuusliiton tänä vuonna tekemän täillaise.n ensimmäisen tehtaan saamiseksi
9156: kustannuslaskelman mukaan näyttäisi Suo- Etelä-PohjanmaaJlle. Kaskisten syväsatama,
9157: mella jo nyt olevan selviä mahdollisuuksia jdka on lähes koko talven auki muodostaisi
9158: kilpailla ainakin USA: n marlcldnoilla turve- pääasiassa talvella lastattava1le vientitava-
9159: pe.hlmn tuottajana. Suomalainen turvepeh'kun ralle hyvän lastauspaikan. Täilainen !keskus-
9160: raaka-aine on ainakin yhtä hyvää kuin esi- jaJlostuslaitos voisi ostaa jaJlostettavaa turve-
9161: merkiksi länsisaksalainen, ja tuotantokustan- pehkua lukuisilta pienemmiitä yrityksHtä,
9162: nu.lkset ovat Suomessa todennäköisesti hieman jotka maatilataloudenkin piirissä voisivat
9163: sikäläisiä pienemmät. sivutöinä valmistaa turvepehkua.
9164: Laskelmien mukaan on kuitenkin tuotan-
9165: non tapa:hduttava verraten suuressa mitta- Kun tämä heikosti mutautunut osa !kuori-
9166: kaavassa ollakseen kannattavaa. Vähintään taan suon pinnasta, on jälellejäävä osa huo-
9167: on tuotannon oltava 150 000 paalia vuodessa mattavasti edullisempi käyttää turvevoima-
9168: arvoltaan noin 70 mmk. Tällaisen tuotanto- laitoksen tarkoituksiin jyrsinturpeen valmis-
9169: laitoksen perustamiskustannukset ovat noin tukseen, kuin jos tämä yritetään polttaa
9170: 100 mmk. Tehtaan taloudellisuus on sinänsä turvevoimalaitoksessa. Täten tällainen laitos
9171: selvää ja pehkuteollisuudella näyttää näin turvevoimalaitoksen rinnalla tekee turvevoi-
9172: ollen olevan hyvät mahdollisuudet kehittyä :malaitolksen tuotantokustannukset edullisem-
9173: varsin merkittäväksi vientiteollisuuden haa- miksi. Sen lisäksi se avaa käyttötarkoituksia
9174: raksi. sellaisille!kin soille, jotka varsinkin <lähempänä
9175: Meil!lä ei kuitenkaan maassamme ole min- rannikkoa eivät ole heikomman mutautunei-
9176: käänlaisia kdkemu:ksia pehkun suurtuotan- suutensa vuoksi polttoturvesoita.
9177: :ruosta, joten on pelättävissä, että ensimmäi- Etelä-Pohjanmaa ainutlaatuise-n rikkaine
9178: nen tällainen tehdas joutuu vaikeuksiin ko- suoesiintymisineen ja alityöllisyysalueena
9179: keillessaan uusia tuotantomenetelmiä. Käsit- olisikin mitä luonnollisin paikka tällaiselle
9180: tääksemme olisi tämän vuoksi valtion pyrit- laitokseJlle turvevoimalaitoksen rinnrulla.
9181: 196 IV,95. - Etelä-Pohjanmaan vientipehkutehdas.
9182:
9183:
9184: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- että hallitus eyktyisi kiireeUis?,"in
9185: nioittaen eduskunnan hyvälksyttäväksi toivo- toimenpiteisiin vientipekkutektaan ai-
9186: muksen, kaansaamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
9187: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
9188:
9189: Aa.ne Marttila. Mauri Seppä.
9190: Matti Liinamaa. V. E. Svinhufvud.
9191: Veikko Savefu. Olavi Lahtela.
9192: Eino Uusitalo. Ale Holopainen.
9193: Reino Ala-Kulju. Artturi Jämsen.
9194: J. A. Junga,rå.
9195: 197
9196:
9197: IV,96. - Toiv.al. N:o 79.
9198:
9199:
9200:
9201: Niiranen ym..: Toimenpiteistä valtionosake-enemmistöisen osa-
9202: keyhtiön perustamiseksi sulfaattiselluloosatehtaan raken-
9203: tamista varten Joensuun kaupungin läheisyyteen.
9204:
9205: E d u s k u n n a 11 e.
9206:
9207: Pohjois-Karjalan ammatissa toimivasta 1/6, 5/6 joutuessa viedyksi ns. raakapuuna
9208: väestöstä v:n 1950 tilaston mukaan kuuluu maakunnan ulkopuolella jalostettavaksi.
9209: maa- ja metsätalouden piiriin 67.3% koko Huomioon ottaen alueen em. puuvarannon
9210: maan vastaavan luvun ollessa 46 %. Teolli- sekä teollisuuspuun alhaisen paikallisen jalos-
9211: suuden palveluksessa toimivien määrä on tusmäärän, ·Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto
9212: Pohjois-Karjalassa 9.8 %, mutta koko maassa onkin suorituttanut tutkimuksia puunjalos-
9213: keskimäärin 21.5 %. Pohjois-Karjalan talous- tusteollisuuden laajentamismahdollisuuksista.
9214: elämän perusta on siten suhteettoman maa- Tutkimusten tulosten mukaan olisi kaikin-
9215: talousvaltainen ja teollisuusköyhä, mikä puo- puoliset edellytykset mm. sulfaattiselluloosa-
9216: lestaan aiheuttaa seudulla vallitsevan erit- tehtaan rakentamiselle Joensuun kaupungin
9217: täin vaikean pysyvän työttömyyden siitä koi- seudulle.
9218: tuvine poikkeuksellisen raskaine rasituksi- Vaikka hankkeen toteuttamisen välttämät-
9219: neen. tömyyteen on kiinnitetty valtiovallankin ta-
9220: Työttömyyskortistoihin vuosittain hyväk- holta eri tavoin huomiota, on se tähän men-
9221: syttyjen määrä on vaihdellut 6 000-8 000. nessä kuitenkin estynyt alalla toimivan pää-
9222: Tapahtuva teknillinen kehitys tulee vastai- oman vastustuksen vuoksi, sen unohtaessa
9223: suudessa yhä lisäämään rakenteellista työttö- kokonaisuuden edut ja pyrkiessä suojaamaan
9224: myyttä. Vuoteen 1970 mennessä on amma- vain omia yksityisiä etujaan. Ottaen huo-
9225: tissa toimivien määrän arvioitu lisääntyvän mioon Pohjois-Karjalan edellä viitatun erit-
9226: n. 34 000: lla. Voidakseen turvata lisäänty- täin vaikean taloudellisen aseman on koko-
9227: vän väestönsä riittävät työmahdollisuudet on naisuuden etu kuitenkin voitava asettaa yksi-
9228: Pohjois-Karjalalla tulevana kymmenvuotis- tyisten intressien yläpuolelle ja maakunnan
9229: kautena siis n. 45 000 uuden työpaikan tarve. teollistaminen siten saatava käyntiin. Jo tä-
9230: Selvää on, että niiden luomiseen kyetään vain hän mennessä on käynyt selväksi, että se voi
9231: poikkeuksellisen tehokkain teollistamistoimen- tapahtua vain valtiovallan entistä tehokkam-
9232: pitein. malla asiaan puuttumisella.
9233: Pohjois-Karjalan metsien puuvarasto on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9234: 117 milj. k-ms. Vuotuinen lisäkasvu on 3.75 eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9235: milj. k-ms. Metsien yli-ikäisyydestä johtuen
9236: vuotuinen hakkuutarve on 3.91 milj. k-ms että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
9237: 10-12 vuoden aikana. Nykyinen vuotuinen toimenpiteisiin valtionosake-enemmis-
9238: hakkuumäärä on n. 3.6 milj. k-ms, josta teol- töisen osakeyhtiön perustamiseksi sul-
9239: lisuuspuuta n. 2 milj. k-ms. Erityisesti on faattiselluloosatehtaan rakentamista
9240: pantava merkille, että em. teollisuuspuumää- varten Joensuun kaupungin läheisyy-
9241: rästä jalostetaan maakunnan sisällä vain n. teen.
9242: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
9243:
9244: Toivo Niiranen. Aleksi Kiviaho. Kaino Haapanen.
9245: Pauli Puhakka. Martti Linna. R. Virtanen.
9246: Toivo Friman. Usko Seppi. J. Mustonen.
9247: Inkeri Virtanen. Tauno Kelovesi. Pentti Liedes.
9248: H. Tauriainen. Esa Hietanen. Veikko Rytkönen.
9249: 198
9250:
9251: IV,97. - Toiv.al. N:o 80.
9252:
9253:
9254:
9255:
9256: Niiranen ym. : Toimenpiteistä Tohmajärvellä sijaitsevan V al-
9257: keisensuon turpeen käyttöön perustuvan voimalaitoksen
9258: rakentamiseksi.
9259:
9260:
9261: Ed u s kun n a 11 e.
9262:
9263: Voimatalouden kehittämiseen soveltuvien jota seudulta saataisiin myös riittävästi,
9264: Pohjois-Karjalan vesistöjen pääosa on jo käyttöön ottoon perustuen on arvioitu voi-
9265: käyttöön otettu tai kuuluu lähiajan raken- tavan rakentaa 50 000 kW :n tehoinen voi-
9266: tamissuunnitelmien piiriin. Vaikka maakun- malaitos, jonka raaka-ainetarve olisi tur-
9267: nan energian tuotanto onkin nykyistä pai- vattu yli 30 vuodeksi. Sen vuosituotanto
9268: kallista kulutusta suurempi, on edellytettävä, olisi n. 250 milj. kWh, pääomakustannuk-
9269: että sen takapajuisuuden välttämätön pois- set n. 3 900 milj. mk ja työvoiman tarve
9270: taminen lisää voimantarvetta siinä määrin, n. 800 työntekijää.
9271: ettei sitä kyetä yksinomaan vesivoimavaro- Viitattuihin edellytyksiin nojaavan voima-
9272: jen käyttöön otolla tyydyttämään. Vielä sel- laitoksen rakentamisella olisi huomattava ja
9273: vemmin tämä näköala on todettavissa koko monipuolinen merkitys Pohjois-Karjalan ta-
9274: maan puitteissa. Sen ·vuoksi nousee esiin louselämän edistämisessä. Hankkeen toteut-
9275: kysymys muidenkin kuin vesivoimavarojen tamisella olisi myös valtakunnallista merki-
9276: hyväksi käytöstä lisääntyvän voimantarpeen tystä, mutta kun siihen ei ole edellytyksiä
9277: tyydyttämiseksi. Eräs tarkoitukseen hyvin maakunnan omin voimin, olisi asian hoito
9278: sopiva raaka-aine on turve. Sen käytöstä on otettava valtiovallan käsiin.
9279: saatu hyviä kokemuksia mm. Neuvosto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9280: liitossa. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9281: Pohjois-Karjalassa, Tohmajärvellä sijaitse-
9282: van Valkeisensuon turve on todettu voima- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9283: talouden raaka-aineeksi soveltuvuutensa kan- Tohmajärvellä sijaitsevan Valkeisen-
9284: nalta erääksi maamme parhaimmista. Yli s1wn turpeen käyttöön perustuvan
9285: metrin vahvuinen turvealue on n. 2 000 ha: n voimalaitoksen rakentamiseksi tarpeel-
9286: suuruinen ja sen turvevarat on arvioitu n. listen suunnitelmien valmistuttami-
9287: 5 milj. tonniksi ilmakuivaa turvetta. seksi ja töiden käyntiin saattamiseksi.
9288: Edellä mainittujen turvevarojen sekä nii-
9289: den yhteydessä käytettävän polttorangan,
9290: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960.
9291:
9292: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka. Matti Meriläinen.
9293: 199
9294:
9295: IV,98. - Toiv.a.l. N: o 81.
9296:
9297:
9298:
9299:
9300: V. Turunen ym.: Puuhaketta polttoaineena käyttävän höyry-
9301: voimalaitoksen rakentamisesta Ilomantsiin.
9302:
9303:
9304: E d u s k u n n a 11 e.
9305:
9306: Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1960 ran-Enon rajaseudut. Yksinomaan Ilomant-
9307: on otettu määrärahat tutkimusten toimittami- sin kunnassa on metsämaata n. 282 000 ha.
9308: seksi puuhaketta polttoaineena käyttävän Tuupovaaran kunnassa taas vastaavasti n:
9309: höyryvoimalaitoksen toimintaedellytyksistä ja 48 000 ha. Polttopuun hakkuusuunnite Poh-
9310: rakentamismahdollisuuksista. jois-Karjalan metsänhoitolautakunnan las-
9311: Harkittaessa tulevaisuudessa puuhaketta kelmien mukaan on pitäjän oman kulutuksen
9312: käyttävien höyryvoimalaitosten sijoittamista lisäksi Ilomantsissa n. 290 000 pm3 ja Tuu-
9313: olisi otettava huomioon ne luontaiset edelly- povaarassa n. 125 000 pm3 vuodessa, eli yh-
9314: tykset, joita eri alueilla on raaka-aineen saan- teensä n. 415 000 pm3 mainitun kahden pitä-
9315: tiin ja työvoimaan nähden. Puuhaketta polt- jän alueella vuodessa. Hakkuusuunnite on
9316: toaineena käyttävää höyryvoimalaitosta tus- luonnollisesti tehty alakanttiin, mutta antaa
9317: kin voidaan koskaan rakentaa alueelle, jossa kuitenkin tarpeeksi selvän kuvan alueen
9318: raaka-aineen saanti perustuisi yksinomaan polttopuuvaroista.
9319: yksityismetsien varaan. On olemassa se vaara, Alueen polttopuuvarastot ovat suuremmat
9320: että raaka-ainelähteiden vähentyessä syntyy kuin millään muulla paikkakunnalla Pohjois-
9321: huomattavaa kilpailua myös raaka-aineen hin- Karjalan metsänhoitolautakunnan alueella.
9322: noista ja tällöin voimalaitoksen kustannukset Tuskinpa mistään koko Suomesta löytynee
9323: nousevat sellaisiksi, ettei sillä ole toiminta- aluetta, jossa näin pienellä alalla ja siedettä-
9324: edellytyksiä. Tämän huomioiden jo kokeilu- vien kuljetusolosuhteiden varassa olisi saata-
9325: mielessäkin rakennettavat voimalaitokset tu- vana näin runsaasti polttopuuta. Alueella on
9326: lisi rakentaa alueille, joissa välittömässä lä_: lisäksi saatavana polttoturvetta, mikäli sen
9327: heisyydessä olisi käytettävissä myös valtion käyttö vaihtoehtoisesti tulisi kysymykseen.
9328: metsiä, joista raaka-aineen saanti voitaisiin Työvoimaan nähden rajaseutu, erikoisesti
9329: tehokkaalla tavalla, ja myös metsänhoidolliset Ilomantsin ja Tuupovaaran kunnat ovat ali-
9330: näkökohdat huomioiden, turvata. työllisyysalueita. Rajan siirtojen ja vesitei-
9331: Ennakkokeskusteluissa on eräänä puuha- den katkeamisen johdosta alue menetti huo-
9332: ketta polttoaineena käyttävän höyryvoimalai- mattavan määrän mahdollisuuksia mm. met-
9333: toksen sijoituspaikaksi mainittu itäistä raja- sätöihin nähden. Vähintään samansuuruinen
9334: seutua Pohjois-Karjalassa. Tällä alueella väestö joutuu nyt pienentyneellä alueella ja
9335: pienpuun ja yleensä lehtipuun käyttöpulmat heikentynein mahdollisuuksin etsimään toi-
9336: lienevätkin kaikkein vaikeimmat, koska pit- meentulomahdollisuuksia. Ilomantsin kun-
9337: kien kuljetusyhteyksien takia pienpuuta ja nasta muuttaa nykyisin vuosittain n. 300
9338: lehtipuuta ei kannata kuljettaa kulutuskes- henkilöä muualle työmahdollisuuksia hake-
9339: kuksiin eikä paikkakunnalla ole mainitulle maan, vastaavan luvun Tuupovaarassa ol-
9340: materiaalille tarvittavaa käyttöä. Näistä teki- lessa viime aikoina n. 200 vuodessa. Voidak-
9341: jöistä johtuen pienpuu mm. valtion metsissä seen järjestää työmahdollisuuksia jäljelle
9342: itäisellä rajaseudulla joudutaankin kokonaan jääväliekin väestölle pitäisi Ilomantsissa
9343: jättämään käyttämättä. saada vuosittain n. 350 ja Tuupovaarassa
9344: Tarkasteltaessa voimalaitoksen sijoituspaik- n. 100 uutta työpaikkaa. Väestö on tottunut
9345: koja Pohjois-Karjalassa tulee mielestämme tekemään metsätöitä ja mielellään hakeutuu
9346: ensimmäiselle tilalle Ilomantsin-Tuupovaa- tälle alalle, varsinkin sellaisina vuodenai-
9347: 200 IV,98. - Ilomantsin höyryvoima.la.itos.
9348:
9349:
9350: koina, jolloin pienviljelm.ät eivät pysty anta- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
9351: maan tarvittavaa toimeentuloa. dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9352: llomantsin ja Tuupovaaran kunnanvaltuus- muksen,
9353: tot ovat ryhtyneet ajamaan hakevoimalaitok-
9354: sen sijoittamista tälle alueelle. llomantsin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9355: kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen tarpeel- menpiteisiin puuhaketta polttoaineena
9356: lisen alueen var8.amisesta llomantsin kirkon- käyttävän höyryvoimalaitoksen mken-
9357: kylän läheisyydestä tai tarvittaesssa asian- tamiseksi Ilomantsin pitäjään.
9358: tuntijain osoittamasta paikasta.
9359: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960.
9360:
9361: Vilho Turunen. Mikko Hult.
9362: 201
9363:
9364: N,99. - Toiv.al. N: o 821.
9365:
9366:
9367:
9368:
9369: Puhakka ym.: Hakevoimalaitoksen aikaansaamisesta Ilomant-
9370: siin.
9371:
9372:
9373: E d u s kunnalle.
9374:
9375: Ilomantsin ja Tuupovaaran pitäjät ovat lainkaan menekkiä. Raaka-ainetta hakevui-
9376: muodostuneet huomattaviksi alityöllisyys- malaitokselle tulisi olemaan riittävästi, sillä
9377: alueiksi. ·Sitä todistaa se, että vuonna 1959 n. 50 km: n säteellä Ilomantsin kirkolta pi-
9378: kortistoon hyväksyttyjen työttömien määrä täisi hakkuusuunnitteen mukaan ottaa polt-
9379: nousi näissä kunnissa 986 henkilöön. Todel- topuuta 415 000 pms vuodessa. Tämä määrä
9380: linen työttömyys on vielä paljon laajempi. on suurempi kuin millään muulla alueella
9381: Väestöpoliittisen tutkimuslaitoksen laskel- Itä-Suomessa. Hakevoimalaitoksen paikaksi
9382: mien mukaan pitäisi alueelle saada vuoteen sopisi hyvin Ilomantsin kirkonkylä. Sinne
9383: 1965 mennessä 430 uutta työpaikkaa, vaikka on olemassa hyvät kuljetusmahdollisuudet.
9384: oletettaisiin, että vuosittainen muuttoliike Niin ikään voimansiirto valtakunnan ver-
9385: pysyisi entisen suuruisena, eli yli 500 hen- kostoon on kohtuullisin kustannuksin jär-
9386: kenä. jestettävissä. Suoritetuissa laskelmissa on
9387: Kuntien elimet ovat käsitelleet kysymystä tultu siihen tulokseen, että hakevoimalaitos
9388: ja tulleet siihen tulokseen, että alueelle olisi tulisi varsinkin tällä alueella kannattavaksi.
9389: saatava teollisuutta. Niinpä Ilomantsin kunta Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
9390: on ehdottanut valtioneuvostolle hakevoima- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9391: laitoksen rakentamista. Sen aikaansaaminen
9392: helpottaisi työttömyystilannetta ja toisaalta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9393: tekisi mahdolliseksi pienpuun markkinoimi- hakevoimalaitoksen aikaansaamiseksi
9394: sen, jolla ei tällä alueella nykyisin ole juuri Ilomantsiin.
9395: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
9396:
9397: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen.
9398:
9399:
9400:
9401:
9402: 26 E 74/60
9403: 202
9404:
9405: IV,100. - Toiv.al. N:o 83.
9406:
9407:
9408:
9409:
9410: Puhakka ym.: Pohjois-Karjalan maaperärikkauksien tutki-
9411: mustoiminnan tehostamisesta.
9412:
9413:
9414: Eduskunnalle.
9415:
9416: Pohjois-Karjalassa on useiden kuntien sestäänkin. Näistä syistä tarvittaisiin maa-
9417: alueella tavattu malmiesiintymiä. Monet kunnassa kipeästi myös kaivostoiminnan laa-
9418: näistä ovat johtaneet valtauksen suorittami- jentamista ja metalliteollisuuden ayntymistä.
9419: seen, eräät jopa kaivostoiminnan aloittami- Tämä puolestaan johtaisi uusien työpaikko-
9420: seen. Suurin osa esiintymistä on toistaiseksi jen avautumiseen myös liikenteen, kaupan ym.
9421: kuitenkin vailla lähempää tutkimusta, puhu- elinkeinoelämän palvelukseen. Kaikelle tälle
9422: mattakaan siitä, että tutkimustoiminta olisi luo edellytyksiä se, että maakunnassa ryhdy-
9423: ulottunut koko maakunnan maaperään. Te- tään suorittamaan tehokasta malmien etsi-
9424: hokas tutkimustyö toisi varmasti ilmi useam- mis- ja tutkimustoimintaa sekä että käyttö-
9425: pia sellaisia esiintymiä, jotka johtaisivat kai- kelpoisilla malmioilla aloitetaan kaivostoi-
9426: vostoiminnan aloittamiseen ja sen kautta me- minta.
9427: talliteollisuuden syntymiseen. Uusien pysy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
9428: vien työpaikkojen aikaansaaminen olisikin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9429: välttämätöntä, sillä esim. v. 1959 kortistoon
9430: hyväksyttyjen työttömien määrä nousi Poh- että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin
9431: jois-Karjalan kunnissa lähes 8 000 henkeen. toimenpiteisiin Pohjois-Karjalan maa-
9432: Heistä oli työhön sijoittamatta yli 3 400. perärikkauksien tutkimustoiminnan
9433: Suurten ikäluokkien tullessa työikään nousee tehostamiseksi ja käyttökelpoisilla
9434: työttömien määrä, suuresta maakunnasta malmim"lla kaivostoiminnan aloittami-
9435: poismuuttoliikkeestä huolimatta, vielä nykyi- seksi.
9436: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
9437:
9438: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen.
9439: 203
9440:
9441: IV,101. - Toiv.al N:o 84.
9442:
9443:
9444:
9445:
9446: Holopainen ym.: H akevoimalaitoksen rakentamisesta Pohjois-
9447: Karjalaan.
9448:
9449:
9450: Ed uskunn alle.
9451:
9452: Viime vuosien myönteinen kehitys tutki- että vaikka väestön lisäys syntyväisyyden
9453: mustoiminnassa puuha:kkeen käytön mahdol- kohdalla maakunnassa on melkoisen runsasta,
9454: listamisesta voimalaitosenergiana on asia, niin muuttotappio pienentää lukuja n. 2 000
9455: jossa tapaavat toisensa järkevällä tavalla ns. henkeä vuodessa.
9456: pitkän tähtäimen ohjelmalla hoidettuina sekä Pohjois-Karjalan maa-alasta on metsiä 81%
9457: kansantalouden että työllisyyden edut. eli 1 577 668 ha, josta valtion 319 350 ha,
9458: Erikoisesti sellaisissa maaak.unnissa, kuten yhtiöiden 348 916 ha ja yksityisten 819 018
9459: Pohjois-Karjalassa, jossa jo useamman vuo- ha. Tämä osoittaa, että puuraaka-ainetta
9460: den aikana työvoimaviranomaiset ovat joutu- maakunnassa todella olisi. Akateemikko Il-
9461: neet hyvin suuriin vaikeuksiin vastuussaan vessalon vertailevan ilmoituksen mukaan pi-
9462: työ1lisyyden turvaamisessa, voisi hakevoima- täisi Pohjois-Karjalasta hakata mm. koivua
9463: laitoksen perustaminen vaikuttaa ratkaise- vuosittain sellainen pino, joka kolmen metrin
9464: valla tavalla työllisyyskysymyksen selviämi- korkuisena pinona metrin mittaisia halkoja
9465: seen niiltä osin kuin se sitoisi työvoimaa. ulottuisi Joensuusta radanvartta Pieksämäen
9466: Voi olla mahdollista, kuten eräät piirit -Kouvolan-Helsingin kautta Turkuun.
9467: pyrkivät osoittamaan, että tämäntapaisten Näitä raaka-ainevaroja voitaisiin vielä lisätä
9468: laitosten pernstamis- ja käyttökustannukset sillä, että nopeasti kuivattaisiin vielä iJ.mivat-
9469: tulevat kilovattia kohden kalliimmiksi kuin tamatta olevat metsänkasvulle kelpoiset suot,
9470: koskista saatu voima, mutta onko näille joita on n. 200 000 ha, joten raaka-ainetta
9471: tämänsuuntaisille laskelmille annettava niin sekä työn että puun osalta olisi useamman-
9472: suuri arvo, että se peittäisi ne edut, jotka kin hakevoimalaitoksen käyttöön. Mitä tä-
9473: hakevoimalaitosten rakentamisesta seuraa. Ei män raaka-aineen ulosotto metsien hoidon
9474: ole oikein kansantaloudellisesti eikä sovi kannalta merkitsisi on asia, jonka merkityk-
9475: myöskään hallitusmuodon henkeen, että sen ammattimiehet pystyvät osoittamaan.
9476: pohjoiskarjalainen väestö, joka on valta- Näitä 'kysymyksiä tarkasteltaessa ei voi olla
9477: kunnan suojeluksessa yhtä hyvin kuin minkä ottamatta huomioon sitä, minkä asiantunti-
9478: maakunnan väestö tahansa, saa jonottaa jat ovat jo todenneet, että höyryvoimalaitos-
9479: työtä kortistoissa (kuten työttömyyskaudella sektorilla tilanne lähitulevaisuudessa ratkai-
9480: 1958-59) niin, että sen ammatissa toimi- sevasti muuttuu, koska myös pohja:kuormaa
9481: vasta väestöstä oli kortistoissa 9.9 %, kun joudutaan peittämään höyryvoiman avulla.
9482: koko maan vastaava lu:ku oli 6.4 %. Työhön Lisä:ksi todettakoon, että nykyisissä höyryvoi-
9483: sijoittamattornia oli samalla työttömyyskau- malaitoksissa on yli-ikäisiä koneistoja, jotka
9484: della Pohjois-Karjalassa 35 %, kun koko eivät enää ole käyttövarmoja ja jotka näin-
9485: maassa tämä luku oli 18.2% kortistossa ole- ollen on korvattava uusilla. Uudet höyry-
9486: vista. Tästä huolimatta sai Pohjois-Karjala voimalaitokset tarvitsevat tietenkin pikare-
9487: vv. 1956-59 valtion työttömyysvaroja 8 579.5 servin, mikä edelleen lisää höyryvoiman ra-
9488: milj. mk. Näistä numeroista johtuu, että kentamistarvetta ja joka olisi ajoissa otettava
9489: Pohjois-Karjalan alueen väestön tulomuodos- huomioon.
9490: tus henkilöä kohden - suoritetun tutkimuk- Pohjois-Karjalassa tulee tämäntapaisen lai-
9491: sen mukaan - on toiseksi pienin koko val- toksen rakentajana kysymykseen valtion-
9492: takunnassa. Samoista syistä johtuu sekin, enemmistöinen yhtymä, sillä maakunnan teol-
9493: 204 IV,lOl. - Pohjois-Karjalan hakevoimalaitos.
9494:
9495:
9496: lisuustuotannon jalostusarvo on niin pieni Perusedellytykset maakunnan omavaraisuu-
9497: ( esim. v. 1956 vain 1fa koko maan keskilu- teen ovat olemassa, mutta talous- ja tuotan-
9498: vusta), että puuttuu teollisuuden tai yksi- topoliittisista ratkaisuista riippuu sen kehit-
9499: tyisen sektorin halua, ellei niillä ole joitakin tyminen nykyisestä ,territorio-osastaan"
9500: muita intressejä mkentaa tällainen laitos. maamme ,täysivaltais~ksi" osaksi.
9501: Tämän teollisuustuotannon jalostusarvon pie- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
9502: nuus vaikuttaa myöskin ratkaisevasti siihen, kunnan hyväksyttäväksi toivomu!ksen,
9503: että Pohjois-Karjalassa tuotetusta sähköstä
9504: suurin osa viedään ulkopuolelle oman maa- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
9505: kunnan, joka tietenkin on valitettavaa maa- toimenpiteisiin hakevoimalaitoksen ra-
9506: kunnan taloudellisen kehityksen kuvassa. kentamiseksi Pohjois-Karjalaan.
9507: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
9508:
9509: Ale Holopainen. Tahvo Rönkkö.
9510: Juho Karvonen. Esa Timonen.
9511: J'oha.nnes Virolainen.
9512: 205
9513:
9514: IV,102. - Toiv.al. N: o 85.
9515:
9516:
9517:
9518:
9519: Rönkkö ym..: 11vartsihiekkaa .käyttävän teollisuuden aikaan-
9520: saamisesta, Nilsiän pitäjään.
9521:
9522:
9523: E d u s k u n n a 11 e.
9524:
9525: Vuonna 1956 suoritettu teollisuustutkimus kg. Että vältyttäisiin kvartsihiekan kuljetus-
9526: osoitti, että nimenomaan Pohjois-Savon maa- kustannuksista ja parannettaisiin alueen työ-
9527: laiskunnat ovat teollisessa kehityksessä pal- mahdollisuuksia olisi tutkittava mahdolli-
9528: jon maan keskitason alapuolella. Esimer- suuksia rakentaa kvartsihiekkaa käyttävää
9529: kiksi Riistavedellä ja Säyneisissä mainittuna teollisuutta raaka-aineen vierelle. Senvuoksi
9530: vuonna ei ollut yhtään teollista työpaikkaa. ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
9531: Myös laajassa Nilsiän pitäjässä on teollinen vomuksen,
9532: toiminta varsin. vähäistä aiheuttaen jatkuvaa
9533: työn puutetta. Pitäjässä on kuitenkin erit- että hallituksen toimesta kiireelli-
9534: täin runsaat kvartsihiekka-alueet, joilta on sesti suoritettaisiin tutkimus kvartsi-
9535: jo vuosikymmeniä kuljetettu raaka-ainetta hiekkaa käyttävän teollisuuden raken-
9536: Etelä-Suomen tehtaisiin. Kuljetetun kvartsi- tamisen mahdollisuudesta Nilsiän pitä-
9537: hiekan määrä vuodessa on ollut jopa 40 milj. jään.
9538: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
9539:
9540: Tahvo Rönkkö. Veikko Savela.
9541: Ale Holopainen. Aarre Marttila.
9542: Artturi J"ä.msen:
9543: 206
9544:
9545: IV,lOS. - Toiv.al. H: o 86.
9546:
9547:
9548:
9549:
9550: Rönkkö ym.: Suunnitelman laatimisesta selluloosahakevoima-
9551: laitoksen rakentamiseksi Ylä-Savoon.
9552:
9553:
9554: Eduskunnalle.
9555:
9556: Paikallisen metsänhoitolautakunnan toi- lähes 40 ja selluloosa-, hioke-, pahvi- ja pa-
9557: mesta vuonna 1959 suoritettu Pohjois-Savon peri- sekä näihin verrattavia tehtaita n. 20.
9558: metsävaroja koskeva selvitys osoittaa, että Oman pääoman niukkuus Pohjois-Savossa on
9559: maakunnan koko maapinta-alasta on metsää eräs osatekijä teollisuuden vähäisyyteen.
9560: noin 79 % eli 1 311 000 ha, jolloin alueen Siitä johtuu raakapuun maakunnasta ulos-
9561: parhaista metsämaista runsas kolmannes on vienti, runsaasti lisääntyvän väestön pakko-
9562: koivuvaltaisten metsien hallussa. Vuodesta siirtyminen ja taloudellinen alikehittynei-
9563: 1938 lähtien alueen puustosta on koivu li- syys. Selviöitä näyttää, että vain yleisten
9564: sääntynyt lähes 2 milj. ms, ollen vuonna varojen turvin on mahdollista saada aikaan
9565: 1959 koivun kokonaiskuutiomäärä 26 milj. teollisuutta, varsinkin maakunnan pohjois-
9566: ms. Pohjois-Savon metsien kokonaiskasvu osassa. Tutkimukset osoittavat, että edelly-
9567: oli vv. 1951-53 toimitetun arvion mukaan tykset ensisijaisesti koivua raaka-aineena
9568: 3.96 milj. ms, mikä luku on suurin koko käyttävän, yhdistetyn selluloosa-hakavoima-
9569: maan muihin metsänhoitolautakuntien toi- laitoksen toiminnalle ovat olemassa.
9570: minta-alueisiin verrattuna. Puunjalostusteol- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
9571: lisuutta Pohjois-Savossa on 11 sahalaitosta, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9572: 3 vaneeritehdasta, 1 selluloosa- ja 1 rulla-
9573: tehdas, pääasiassa keskittyneenä alueen etelä- että hallituksen toimesta kiireeUi-
9574: osaan. Vertauksen vuoksi mainittakoon, että sesti la.adittaisiin suunnitelma ensi-
9575: metsäpinta-alaltaan Pohjois-Savoa lähes sijaisesti koivua käyttävän selluloosa-
9576: puolta pienemmällä Pohjois-Hämeen metsän- hakevoimalaitoksen rakentamiseksi Ylä-
9577: hoitolautakunnan alueella on sahalaitoksia Savoon.
9578: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
9579:
9580: Tahvo Rönkkö. Ale Holopainen. Aarre Marttila.
9581: 207
9582:
9583: IV,104. - Toiv.al. N: o 87.
9584:
9585:
9586:
9587:
9588: Kivia.ho ym.: Välijoen vesivoimalaitoksen rakentamisesta Evi-
9589: järveZZe.
9590:
9591:
9592: Eduskunnalle.
9593:
9594: Maamme teoNisuuden kehittämiseksi on tai antama!]rla kunnille lainoja voimalaitoksen
9595: sähkövoiman tuottoa lisättävä. V ®voimalai- rakentamista varten.
9596: tosten rakentamista onkin suoritettu suuressa Järviseudun lkunnissa esiintyy jatkuvasti
9597: laajuudessa:. Siitä huolimatta on odotetta- työttömyyttä. Voima!laitostyöt Heventäisivät
9598: vissa voimapulaa, jos teollisuutta lisätään tar- sitä jo rakennusvaiheen aikana ja sähkön
9599: peellisessa laajuudessa. Etelä-Pohjanmaalla, saannin tuiltua turvatuksi olisi teollisuuslai-
9600: Evijärven ikunnassa olevan Välijoen veden- tosten perustamiselle n)11kyistä paremmat
9601: säännöstelytyön nyt tultua suoritetuksi, saa- edellytykset. Se puolestaan tarjoaisi pysyviä
9602: taisiin sinne 'kannattava sähkövoimalaitos. työtilaisuuksia.
9603: Asiasta on tehty aloitteita eri vuosina edus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
9604: kunnassa ja kunnat ovat hankkeesta 'kiinnos- kunnan hyväbyttäväJksi toivomu'ksen,
9605: tuneita. Niiilä ei kuitenkaan ole varoja suun-
9606: nitelman toteuttamiseksi. Valtiovallan olisi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9607: kin ryhdyttävä toimenpiteisiin voimalaitOksen Evijärven Välijoen 1Jo6Sivoimalaitoksen
9608: aikaansaamiseksi, joko itse rakennuttamaJla rakentamiseksi.
9609: Helsingissä 4 päivänä helmi'kuuta 1960.
9610:
9611: Aleksi Kiviaho. Kuuno Honkonen.
9612: Arvo Ahonen. Siiri Lehmonen.
9613: Eino Uusitalo. Nestori Nurminen.
9614: Toivo Asvik.
9615: 208
9616:
9617: IV,105. - Toiv.a.l. N:o 88.
9618:
9619:
9620:
9621:
9622: NurmiD.en ym..: Puunjalostustehtaan rakentam~esta Lestijoen
9623: varteen.
9624:
9625:
9626: E d u s k u n n a 11 e.
9627:
9628: Keski-Pohjanmaan suuria metsävaroja ei neljä markkaa veroäyr1a kohden. Tästä
9629: ole käytetty parhaalla mahdollisella tavalla syystä on välttämätöntä, että valtiovallan
9630: palvelemaan kansantalouden etuja. Alueelta taholta ryhdytään tarpeellisiin toimenpitei-
9631: riittäisi raaka-ainetta monipuolisellekin siin teollisuuslaitoksien rakentamiseksi Keski-
9632: puunjalostusteollisuudelle. Tätä osoittaa mm. Pohjanmaalle. ·
9633: se, että Ykspihlajan, Leppäluodon, Himan- Lestijokivarrella sijaitseva Kannuksen tai
9634: gan ja Rahjan satamien kautta viedään vuo- Himangan kunta esim. olisi sopiva paikka
9635: sittain huomattavat raakapuumäärät. mm. puunjalostustehtaan rakentamiseksi.
9636: On suurta kansantaloudellista tuhlausta, Lestijoki on runsasvetinen ja sen varrella on
9637: että puutavaraa viedään jalostamattomana suuria metsävaroja tehtaan käyttöön ja,
9638: ulkomaille, varsinkin kun ottaa huomioon, kuten sanottu, työvoimaa on runsaasti Kan-
9639: että Keski-Pohjanmaan tilat pieninä eivät nuksessa, Himangalla, Lohtajalla, Toholam-
9640: tarjoa toimeentulomahdollisuuksia väestölle milla, Ullavassa ja Kälviällä.
9641: läheskään riittävästi. Keski-Pohjanmaan kun- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
9642: nissa ei ole edes kesäisin riittävästi työtilai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9643: suuksia, puhumattakaan talvikaudesta, jol-
9644: loin työttömyys ja siitä johtuvat taloudelli- että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
9645: set rasitukset muodostuvat kunnille ylivoi- sen valtion omistukseen tulevan puun-
9646: maisiksi. Esim. Himangan kunnassa ovat jalostustehtaan rakentamiseksi Lesti-
9647: työttömyysmenot olleet eräinä vuosina yli joen varteen.
9648: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
9649:
9650: Nestori Nurminen. Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
9651: 209
9652:
9653: IV,106. - Toiv.al. N: o 89.
9654:
9655:
9656:
9657:
9658: Murto ym.: Valtion omistaman puunjalostuslaitoksen aikaan-
9659: saamisesta Pudasjärvelle tai Taivalkoskelle.
9660:
9661:
9662: E d u s k u n n a ll e.
9663:
9664: Koillis-Pohjanmaalla jatkuvasti lisäänty- seksi, mutta ne eivät vieläkään ole johtaneet
9665: vän työttömyyden vähentämiseksi ei ole mi- toivottuun tulokseen. Kokemus on osoittanut,
9666: tään muuta keinoa kuin pysyvien työtilai- että yksityiset suuryhtiöt eivät halua raken-
9667: suuksien luominen puunjalostuslaitoksia ra- taa näille alueille uusia tuotantolaitoksia,
9668: kentamalla. Tämän alan tuotantolaitokset ei- vaikka niille on myönnetty lisäetujakin. Tä-
9669: vät suinkaan joudu kärsimään raaka-aineen män vuoksi olisi valtion kiireellisesti ryh-
9670: puutetta. Kun rautatie Taivalkoskelie nyt on dyttävä toimenpiteisiin ko. tuotantolaitoksen
9671: valmiina, ei myöskään kuljetuskysymys tuota rakentamiseksi. Se on väestön toimeentulon
9672: vaikeuksia. Tähänastiset tutkimukset ovat ja kansantalouden kannalta erittäin tärkeätä.
9673: osoittaneet, että Koillis-Pohjanmaan talous- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
9674: alueella on yli miljoona hehtaaria kasvullista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9675: metsämaata, josta yli 100-vuotiaiden männi-
9676: köiden hallussa puolet mäntyvaltaisista met- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9677: sistä. Vuotuinen lisäkasvu on 1.6 k-ms heh- PudasjärveUe tai Taivalkoskelle raken-
9678: taaria kohti, joten varsin suurelle tuotanto- nettavan valtion omistaman puunjalos-
9679: laitokselle riittää jatkuvasti raaka-ainetta. tuslaitoksen rakennussuunnitelmien
9680: Puunjalostuslaitoksen paikaksi sopisi par- valmistamiseksi siten, että rakennus-
9681: haiten Pudasjärvi tai Taivalkoski. Koillis- työt voitaisiin aloittaa jo kuluvan vuo-
9682: Pohjanmaan kuntien toimesta on tehty useita den aikana.
9683: aloitteita ko. tuotantolaitoksen rakentami-
9684: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
9685:
9686: Yrjö Murto. Irma Torvi.
9687: Martti Linna. Pentti Liedes.
9688:
9689:
9690:
9691:
9692: 27 E 74/60
9693: 210
9694:
9695: IV,107. - Toiv.al. N:o 90.
9696:
9697:
9698:
9699:
9700: Lahtela. ym.: Määrärahasta malminetsinnän tehostamiseksi
9701: Lapin läänissä.
9702:
9703:
9704: Ed usku nn alle.
9705:
9706: Viime vuosina on Lapin läänin alueella käsityksiä suurempien malmien olemassa-
9707: saavutettu monia lupaavia tuloksia malmin- olosta sekä Misissä että Kolarissa. Kun
9708: etsinnässä. Kaivostoimintaan on päästy no- Lappi on lisäksi maamme lupaavinta rauta-
9709: peimmin Misin alueen Kärväsvaarassa, jossa malmialuetta, on varmasti paikallaan tehos-
9710: vanhastaan tunnettu malmi uudelleen inven- taa voimakkaasti Lapin aerogeofysikaalista
9711: toituna osoitti kannattavan kaivostyön mah- tutkimusta ja varata sitä varten geologiselle
9712: dolliseksi. Kannattavuusedellytykset Lapissa tutkimuslaitokselle riittävä erikoismääräraha.
9713: ovat yleisestikin parantuneet. Tieverkosto Näyttäisi olevan tarkoituksenmukaista, että
9714: on tihentynyt ja sähkövoimaa on riittävästi kauppa- ja teollisuusministeriön käyttöön va-
9715: saatavissa. Lisäksi sallii teknillinen kehitys rattaisiin määräraha pitkäaikaisia ja halpa-
9716: entistä köyhempien ja kaukaisempien mal- korkoisia lainoja varten niille kaivosyhtiöille,
9717: mien käytön. jotka suorittavat Lapissa malminetsintää.
9718: Asialliset näkökohdat kehoittavat tehosta- Tämä menettely tarjoaisi niille mahdolli-
9719: maan Lapin malmin etsintää nykyisestään- suuden tehostaa entisestäänkin tutkimustyötä
9720: kin, sillä alue on laaja ja valtaosaltaan tut- Lapin läänissä.
9721: kimaton. Siellä vallitsevat erikoisolosuhteet Lapin Maakuntaliiton osuus on tärkeä sekä
9722: vaativat kuitenkin määrättyjä tukitoimenpi- malminetsintäkilpailujen että yleisten tieto-
9723: teitä, jotta malminetsintää voitaisiin nyky- jen keräämisessä, joten sille voitaisiin myös
9724: ajan vaatimusten mukaisella tavalla suorit- myöntää vuosittain määräraha malminetsin-
9725: taa. tää tehostavia toimenpiteitä varten. Jokin
9726: Kallioperäkartoitus ei Lapin läänin koh- aika sitten perustettu Lapin Tutkimusseura
9727: dalla vastaa nykyisen malminetsinnän sille r. y. voisi tehdä asian hyväksi hyvinkin pal-
9728: asettamia vaatimuksia, sillä kartat ovat van- jon, jos sille myönnettäisiin tarkoitusta var-
9729: hanaikaisia. Geologiselle tutkimuslaitokselle ten valtion avustus.
9730: olisi syytä varata erikoismääräraha Lapin Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
9731: läänin kallioperätutkimusta varten. kunnan päätettäväksi toivomuksen,
9732: V altakunnallista geofysikaalista tutkimusta
9733: ei ole ehditty vielä ulottaa kuin pieneen että hallitus ottaisi vuoden 1961
9734: osaan Lapin läänin alueesta. On aiheellista tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
9735: muistaa, että juuri aerogeofysikaalinen tut- rnäiirärrihan käytettäväksi malmi11r
9736: kimus antoi ensimmäiset viitteet aikaisempia etsinnän tehostamiseksi Lapin läänissä.
9737: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1960.
9738:
9739: Olavi Lahtela. Akseli Paarman. Markus Niskala.
9740: 211
9741:
9742: IV,108. - Toiv.al. N:o 91.
9743:
9744:
9745:
9746:
9747: Tiekso ym.: Lisäyksestä vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon
9748: Kemin maalaiskunnan alueella o.levaa kromiesiintymää
9749: koskevien tutkimustöiden jatkamiseksi.
9750:
9751:
9752: E d u s k u n n a 11 e.
9753:
9754: Vuoden 1959 syyskesällä löydettiin Kemin geologiselle tutkimuslaitokselle talousarvioon
9755: maalaiskunnan alueella maassamme ainut- otetuista yleisistä tutkimusmäärärahoista,
9756: laatuinen ja koko Euroopassa harvinainen jotka eivät kuitenkaan riitä tutkimustöiden
9757: kromiesiintymä. Aikaisemmin on Euroopassa riittävän tehokkaaseen jatkamiseen. Kuluvan
9758: tavattu kromiesiintymiä vain Turkissa ja vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioon olisi-
9759: Balkanin niemimaalla. kin otettava määräraha tätä tarkoitusta var-
9760: Kemin maalaiskunnasta löydetyn kromi- ten. Se on sitäkin tarpeellisempi, kun ko.
9761: esiintymän lähempiä tutkimuksia on geo'lo- alueella on mahdolHsesti muitakin arvokkaita
9762: ginen tutkimuslaitos suorittanut erittäin malmeja.
9763: voimaperäisesti. Niitä tehdään parhaillaan Suoritettujen tutkimusten antamat tulok-
9764: koneeliisin mittauksin ja suorittaen viidellä set osoittavat, että jo tässä vaiheessa on
9765: koneella koeporauksia tutkimustöihin osallis- aiheellista ryhtyä valmistelemaan kaivostöit-
9766: tuvien lukumäärän noustessa yli viidenkym- ten aloittamista ainakin avolouhoksena. Vält-
9767: menen. tämätöntä onkin, että laaditaan riittävän
9768: Tähänastiset tutkimustulokset osoittavat, ajoissa suunnitelma tämän arvokkaan malmi-
9769: että kysymyksessä on eräs suurimmista maas- esiintymän hyväksikäytölle.
9770: samme tehdyistä mineraalilöydöistä. On sel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9771: vää, että sillä näin ollen tulee olemaan hyvin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9772: suuri taloudellinen merkitys. Myös tieteelli-
9773: seltä kannalta esiintymä on varmaan sangen että hallitus antaisi Eduskunnalle
9774: mielenkiintoinen. Sitä koskevien tutkimus- esityksen 50 000 000 markan maara-
9775: töiden turvaaminen ainakin nykyisessä laa- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
9776: juudessa on vä'lttämätöntä. Tarpeelliseksi 1960 tulo- ja menoarvioon Kemin
9777: tulee niiden laajentaminenkin lähiaikoina. maalaiskunnan alueella olevaa kromi-
9778: Kromiesiintymää koskevien tutkimustöiden esiintymää koskevien tutkimustöiden
9779: alettua oli valtion vuoden 1960 tulo- ja meno- 3iatkamiseksi sekä suunnitelman laati-
9780: arvion valmistaminen siinä vaiheessa, ettei miseksi kaivostöiden aloittamista var-
9781: talousarvioon voitu ottaa erillistä määrä- ten.
9782: rahaa tutkimustöitä varten. Ne on rahoitettu
9783: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
9784:
9785: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman.
9786: Eino Tainio. Eemeli Lakkala.
9787: 212
9788:
9789: IV,109. - Toiv.a.l. N: o 92.
9790:
9791:
9792:
9793:
9794: Hostila ym.: Laivatelakan perustamisesta Kotkan--Haminan
9795: rannikolle.
9796:
9797:
9798: E d u s k u n n a 11 e.
9799:
9800: Itä-Suomen satamien, Kotkan ja Haminan dollinen. Näillä rannikoilla ei ole kunnon
9801: merlkitys portt~ina ulkomaille on vuosi vuo- 'laivatelakkaa. Vähäisempienkin laivojen kor-
9802: delta jatlmvasti kasvanut. Vaikka nämä sa'" jauksien takia on laivojen ajettava tai onnet-
9803: tamat näyttelevät huomattavaa osaa tuon- tomuustapauksissa laivat on hinattava aina
9804: nissa, on niiden ensisijainen merkitys vienti- Helsinkiin saakka korjattaviksi. Tämä puute
9805: swtamina. Kotkan ja Haminan: satamat ovat on ilmein:en ja varmastikin ,se mukanaan
9806: joutuneet ottamaan vastaan kaiken sen liiken- saattaa huomattavia ylimääräisiä menoja.
9807: teen, mikä Viipurin menetyksen jälkeen koko Kotka;n ja Karhulan ammattitaitoisesta työ-
9808: Itä-Suomesta nyt suuntautuu näihin: sata- voimasta varmasti riittää työvoimaa raken-
9809: miin. nettava1le telakalle ja paikallisista ammatti-
9810: Satamien kehittämiseen ovat kaupungit kouluista tulee jatkuvasti 'koulutuksen saa-
9811: uhranneet huomattavia summia ja jatkuvasti nutta lisävoimoo, samoin kuin teknillisestä
9812: kehitys kulkee tehostetumpaan paJlveluun. koulusta pätevää työnjohtoa.
9813: Satamien aukipitämiseen normaalitalvina täh- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9814: täävät mererrlml'kuhaHituksen toimenpiteet kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9815: Ruotsinsalmen syventämiseksi ruoppaamallw
9816: se sellaiseksi, että talvisin suora yhteys Kot- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9817: kasta Haminaan auttaisi laivojen liikennöi- riittävän suuren määrärahan varaami-
9818: mistä näiden satamien tehon pllJI'antamiseksi. seksi tutkimuksen suorittamiseksi lai-
9819: Valtakunnallisesti nämät Itä-Suomen vienti- vatelakan perustamiseksi Kotkan--Ha-
9820: satamat ovat erittäin suurimerkitykselliset. minan läheisyycZessä olevalle ranni-
9821: On kuitenkin olemassa eräs suuri puute, kolle.
9822: jonka poistamiseksi tulisi tehdä kaikki mah-
9823: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
9824:
9825: Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
9826: 213
9827:
9828: IV,110. - Toiv.al. N:o 93.
9829:
9830:
9831:
9832:
9833: Murto ym. : Laivatelakan rakentamisesta Ouluun.
9834:
9835:
9836: E d u s k u n n a ll e.
9837:
9838: Vaikka Ouluun on viime vuosien aikana Oulun kaupungin keskeisen aseman Pohjois-
9839: rakennettu uuttakin teollisuutta ja entisiä Suomessa sekä muut asiaan vaikuttavat sei-
9840: tuotantolaitoksia on laajennettu, niin siitä kat pitäisi ryhtyä tutkimaan laivatelakan
9841: huolimatta työttömyys on jatkuvasti lisään- rakentamismahdollisuuksia Ouluun. Tälle toi-
9842: tynyt. Maaseudulla suuri työttömyys ja muu- menpiteelle luo uusia edellytyksiä metalli-
9843: tenkin vaikeat olosuhteet pakottavat työ- teollisuuden kehitys Pohjois-Suomessa, kuten
9844: läisiä etsimään toimeentuloa Oulusta ja siir- uusien kaivosten avaamiset ja terästehtaan
9845: tymään sinne vakituisesti asumaan. Uuden rakennushankkeet osoittavat.
9846: tekniikan käytäntöönotto ja tehtaiden auto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
9847: matisointi on huomattavasti vähentänyt jo kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9848: käynnissä olevien tuotantolaitosten työläisten
9849: lukumäärää ja lisännyt työttömyyttä. Tämän että hallitus suorituttaisi kiireelli-
9850: vuoksi on välttämätöntä ryhtyä sellaisiin sen tutkimuksen laivatelakan rakenta-
9851: toimenpiteisiin, jotka huomattavasti lisäävät mismahdollisuuksista Ouluun.
9852: pysyviä työtilaisuuksia. Ottaen huomioon
9853: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
9854:
9855: Yrjö Murto. Martti Linna.
9856: Irma Torvi. Pentti Liedes.
9857: B.
9858: Raha-asia-aloitteita, jotka koskevat määrärahojen osoittamista
9859: maa- ja kotitalouden edistämiseen, asuntotuotantoon, sosiaali-
9860: toimintaan sekä kulkulaitosparannuksiin ym.
9861: j
9862:
9863: j
9864:
9865: j
9866:
9867: j
9868:
9869: j
9870:
9871: j
9872:
9873: j
9874:
9875: j
9876:
9877: j
9878:
9879: j
9880:
9881: j
9882:
9883: j
9884:
9885: j
9886:
9887: j
9888: 217
9889:
9890: IV,111.- Rah.al. N:o 1.
9891:
9892:
9893:
9894:
9895: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta virastotalon rakenta-
9896: miseksi Huittisten Lauttakylään.
9897:
9898:
9899: E d u s k u n n a 11 e.
9900:
9901: Virastotalon saaminen Huittisten keskuk- Verovirasto toimii nykyisin kahdessa pai-
9902: sena olevaan Lauttakylään on ollut esillä jo kassa, erittäin ahtaissa oloissa. Kyseiseen
9903: pitemmän aikaa. Tiettävästi asiassa on veropiiriin kuuluvat Huittisten, Keikyän,
9904: edistytty sen verran, että Huittisten kunta V ampulan ja Punkalaitumen kunnat. Yksin
9905: on päättänyt lahjoittaa taloa varten tontin Huittisten kunnassa on noin 10 000 asukasta,
9906: ja lisäksi myöntää 2 milj. mk käräjähuoneis- joista Lauttakylän alueella asuu noin 2 500.
9907: toksi sopivan huoneiston rakentamiseen sun- Myös käräjähuoneisto on nykyisin tarkoituk-
9908: niteltuun valtion virastotaloon. Muutoinkin seen täysin sopimattomassa paikassa ja muu-
9909: on tarkoituksena, että vaikka talon raken- toinkin kaiken arvostelun alapuolella. Samaa
9910: nuttaisikin kokonaisuudessaan valtio, myös voidaan sanoa nimismiehen virkahuoneistosta
9911: Huittisten kunta saisi oikeuden, korvausta ja muistakin nykyisistä virastotiloista.
9912: vastaan, eräiden siihen tulevien huoneisto- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9913: tilojen käyttöön. Niinpä rakennushallituk- nioittaen,
9914: sessa jo melkein valmiiksi laadittujen luon-
9915: nospiirustusten mukaan taloon tulee myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9916: istuntosali Huittisten kunnanvaltuustoa var- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
9917: ten. Talon rakentaminen olisi saatava toteu- kan suuruisen määrärahan virastota-
9918: tetuksi kiireellisesti, koska virastotilojen lon rakentamiseksi Huittisten Lautta-
9919: puute paikkakunnalla on huutava ja työttö- kylään.
9920: myystilanne varsinkin talvisaikaan synkkä.
9921: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
9922:
9923: Juho Mäkelä. Pertti Ra.pio.
9924: Irma. Rosnell. Antto Prunnila..
9925:
9926:
9927:
9928:
9929: 28 E 74/60
9930: 218
9931:
9932: IV,112. - Ra.h.al. N: o 2.
9933:
9934:
9935:
9936:
9937: V. Turunen ym.: Määräraltan osoittamisesta valtionrautatei-
9938: den eri osastojen asunto- ja huoltorakennuksia varten.
9939:
9940:
9941: E d u s k u n n a 11 e.
9942:
9943: Rautatielaitoksen huoltotiloihin ei sanotta- toksissaan täyttää ne velvoitukset, jotka työ-
9944: vasti sotaa edeltäneinä vuosina kiinnitetty turvallisuuslaki sille itselleenkin asettaa ja
9945: huomiota. Tällöin valmistuneisiin rakennuk- joiden täyttämiseen se voi yksityiset työn-
9946: siin on vaikea nyt jälkeenpäin sijoittaa tar- antajat tarpeen tullen sanktioita käyttämällä
9947: peellisia huoltorakennuksia ja monesti saa- pakottaa.
9948: daan välttämättömät parannukset huolto- Koska pienehköille liikennepaikoille on ra-
9949: oloihin vasta rakentamalla uutta. kennettava uusia asuin-, sauna- ja pesutupa--
9950: Uusi työturvallisuuslaki sekä sitä täyden- rakennuksia ja rautateiden terveydenhuolto-
9951: tävä asetus asettavat myös valtionrautateille verkostoa on täydennettävä ja koska asuin-,
9952: työnantajan ominaisuudessa lisävelvollisuuk- huolto- ym rakennukset myös on pidettävä
9953: sia huoltotilojen rakentamiseen nähden. Kun kunnossa, niin on ymmärrettävää, että riit-
9954: otetaan huomioon eri osastojen suuri huolto- tämättömillä määrärahoilla ei näitä kiireelli-
9955: tilatarve ja se, että rautatielaitoksen palveluk- siä ja säädösten velvoittamia suunnitelmia
9956: sessa on tällä hetkellä noin 34 100 henkilöä, voida toteuttaa. Kuluvan vuoden tulo- ja
9957: niin on luonnollista, ettei työpaikkaolosuhtei- menoarvioon varatulla 60 000 000 mk: n mää-
9958: siin käden käänteessä saada edes kaikkein rärahalla ei saada korjatuksi edes pahimpia
9959: välttämättömimpiäkään parannuksia. Rauta- epäkohtia.
9960: tielaitokselle on tosin myönnetty virkasuh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9961: teen perusteella suoritettavaan työhön näh-
9962: den viiden vuoden lykkäys huoltotilojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9963: saattamiseksi työturvallisuuslain vaatimuksia tUlo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
9964: vastaavaksi, mutta ottaen huomioon laitoksen kan määrärahan valtionrautateiden
9965: laajuuden on jo nyt varauduttava siihen, eri osastojen asunto- ja huoltoraken-
9966: että puutteellisuudet tulevat määräajassa nuksia varten.
9967: korjatuiksi, mikäli valtio aikoo omissa lai-
9968: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
9969:
9970: Vilho Turunen. Impi Lukkarinen.
9971: Mikko Hult. H. Törmä.
9972: A. Simonen. Martta Salmela-Tårvinen.
9973: Olli J. Uoti. Urho Kulovaara.
9974: 219
9975:
9976: IV,113. - Ra.h.a1!. N: o 3.
9977:
9978:
9979:
9980:
9981: Tikkaoja ym.: Määrärohan osoittamisesta rautatieläisille
9982: vuokrattavien asuntoalueiden ostamista ja niiden kunnos-
9983: tamista varten.
9984:
9985:
9986: Eduskunnalle.
9987:
9988: Sen jälkeen kun tulo- ja menoarviossa ei Etenkin suurissa asutuskeskuksissa ja nii-
9989: enää ole osoitettu juuri lainkaan määrära- den läheisyydessä ovat tonttien hinnat siksi
9990: hoja valtionrautateiden asuinrakennusten ra- korkeita verrattuna rautatielaitoksen tont-
9991: kentamiseen ja rautatieläisille vuokrattavaksi tien ostoon käytettävissä oleviin määrärahoi-
9992: tarkoitettujen asuntojen tuottaminen siten hin, ettei tonttien hankintaa ole voitu tyy-
9993: on tyrehtynyt, ovat rautatieläiset omatoimi- dyttävästi hoitaa. Mainittakoon, että viime
9994: sesti ryhtyneet hoitamaan asuntokysymys- vuonna oli tarkoitukseen varattu määräraha
9995: tään. Tätä valtionrautateiden ja koko yhteis- 10 milj. ja tänä vuonna vastaavasti vain
9996: kunnan kannalta varsin hyödyllistä toimin- 5 milj. mk. Näin ollen on jo olemassa vaara,
9997: taa on tuettu valtionrautateiden taholta että rautatieläisten keskuudessa alkuun pääs-
9998: asuntotontteja ja asuntoalueita hankkimalla syt omatoiminen ja tukemisen arvoinen
9999: ja kunnostamaHa sekä edelleen niitä vuokraa- asuntotuotanto joutuu pysähdyksiin. Kun
10000: malla rautatieläisille ja rautatieläisten kes- alueitten kunnostamisesta, katujen ja vesi-
10001: kuudessaan perustamille ja hallitsemille sekä viemärijohtojen rakentamisesta aiheu-
10002: asunto-osakeyhtiöille. Myönnettyjen määrä- tuvia huomattavia kustannuksia ei voida sä-
10003: rahojen turvin on voitu kuitenkin tyydyttää lyttää vuokramiesten kannettaviksi, niin vaa-
10004: vain osa tonttitarpeesta, sillä lukuisan rauta- tivat nämä työt huomattavan osan nyt pu-
10005: tiehenkilökunnan keskuudessa on asuntojen heena olevasta määrärahasta.
10006: tarve jatkuvasti suuri, jota jo yksistään Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10007: osoittaa se, että vuosittain sadat rautatie-
10008: läiset rakentavat omakotitalon. Kun raken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10009: tajille voidaan tarjota vuokratontteja, jolloin tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
10010: usein huomattaviin hintoihin, etenkin tont- markan määrärahan rautatieläist'lle
10011: teja yksittäin ostettaessa, nousevat tontin vuokrattavien asuntoalueiden ostamista
10012: hankintakustannukset jäävät pois, niin on ja niiden kunnostamista varten.
10013: tämä seikka omiaan saamaan asunnon tar-
10014: peessa olevat lähtemään liikkeelle asunnon
10015: aikaan saamiseksi.
10016: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
10017:
10018: Väinö Tikkaoja. Veikko Helle.
10019: Elis Manninen. Sulo Hostila.
10020: V. Virtanen. Varma K. Turunen.
10021: Ensio Partanen.
10022: 220
10023:
10024: IV,114. - Rah.al. N:o 4.
10025:
10026:
10027:
10028:
10029: Pitsinki. ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi rautatie-
10030: läisten omatoimista asuntotuotantoa varten.
10031:
10032:
10033: E d u s 'k u n n a 11 e.
10034:
10035: Vuosien 1950-1958 tulo- ja menoarvioissa sesti on nyt huomattava, että eräillä paikka-
10036: oli 19 Pl. II luvun asianomaisten momenttien kunnilla lähitulevaisuudessa menetetään huo-
10037: kohdalla myönnetty aluksi 10 milj. mk: n mattava määrä rautatien vuokra-asuntoja.
10038: suuruinen ja myöhemmin 20 milj. mk:n suu- Niinpä Kouvolan asemarakennuksen va!lmis-
10039: ruinen siirtomääräraha !ainoiksi rautatieläi- tuttua vuonna 1960 joudutaan rakentamaan
10040: sille omakotitoimintaa varten s-ekä vuosien uusi henkilöratapiha, jonka tieltä on puret-
10041: 1953-1958 tulo- ja menoarvioissa niinikään tava valtionrautateiden asuinra!kennuksia,
10042: 19 Pl. II luvun asianomaisten momenttien joissa on 26 virka- ja vuokra-asuntoa. Jo
10043: kohdalla 10 milj. mk: n suuruinen siirto- ennen asemarakennuksen valmistumista on li-
10044: määräraha valtionrautateiden Hyvinkään sälksi purettava rakennukset, joissa on 13
10045: konepajan henkilökunnan omakotilainoiksi, vuokra-asuntoa. Samoin tulee Toijalassa
10046: mikä määräraha vuoden 1958 tulo- ja uuden rautatie- ja linja-autoaseman raken-
10047: menoarvion perusteluissa on ulotettu koske- tamisen ja alueen järjestelyjen yhteydessä 12
10048: maan myös kerrostalotoimintaa. Vuosien rautatieläisperhettä menettämään asuntonsa.
10049: 1959 ja 1960 tulo- ja menoarvioon näitä mää- Vastaavanlaisista syistä aiheutuvia vuokra-
10050: rärahoja ei lainkaan ole otettu. asuntojen menetyksiä on näköpiirissä Seinä-
10051: Aikoinaan hoidettiin rautatiehenkilökun- joen, Oulun, Pieksämäen ym. liikennepaikko-
10052: nan asuntokysymystä siten, että rautatiehalli- jen kohdwlla. Rautatieläisten asuntotilan-
10053: tus varattujen määrärahojen turvin raken- netta yleensä:kin olisi voitava edelleen pa-
10054: nutti henkilökunnalleen vuokra-asuntoja. rantaa. Edullisin tapa valtiolle selviytyä po.
10055: Kun määrärahoja sittemmin saatiin tarlkoi- henkilökuntansa asuntokysymyksestä olisi lai-
10056: tukseen yhä niukemmin ja vuokra-asuntojen nojen myöntäminen omatoimisen asuntotuo-
10057: rakentaminen käytännöllisesti katsoen lope.- tannon kannustamiselksi ja tukemiseksi niin
10058: tettiin, siirryttiin opastamaan ja tukemaan omakoti- kuin kerrostalojen osalta.
10059: henkilökuntaa itse selviämään asuntokysy- Ed~llä olevan perusteella ehdotamme,
10060: myksistään mm. myöntämällä pieniä lainoja
10061: oma!kotitwlon rakentamiseksi ja osa;kkeiden että Eduskwnta ottaisi vuoden 1961
10062: hankkimiseksi raJkenteilla olevasta kerrosta- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
10063: losta. kan suuruisen siirtomäärärahan käy-
10064: Tämä merkittävä lainoitustoiminta on ollut tettäväksi lainoiksi rautatieJläisten oma-
10065: lopetettava määrärahan puuttuessa. Erityi- toimis.ta asuntotuotantoa varten.
10066: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
10067:
10068: Kaarlo Pitsinki. Kustaa Alanko.
10069: Veikko Helle. G. Henriksson.
10070: Arvo Tuominen. Lempi Lehto.
10071: Lars Lindeman.
10072: 221
10073:
10074: IV,115. - Rah.al. N: o 5.
10075:
10076:
10077:
10078:
10079: Alanko ym..: Määrärahan osoittamisesta rautatieläiskunnan
10080: keskuudessa tapahtuvaa henkistä ja taloudellista sosiaali-
10081: toimintaa varten.
10082:
10083:
10084: E d u s k u n n a ll e.
10085:
10086: Rautatielaitoksen harjoittamaan taloudelli- Rautatieläisten lomanviettotoiminnan edis-
10087: seen ja henkiseen sosiaalitoimintaan varattu tämiseen kaivataan myös lisävaroja, sillä nyt
10088: määräraha on ollut ennallaan eli 4 500 000 käytettävissä olevien varojen puitteissa on
10089: mk jo vuodesta 1952 lähtien vuoteen 1960, vuosittain voitu tarkoitukseen käyttää vain
10090: jolle määrärahaa on varattu 5 500 000 mk. 500 000 mk. Tästä tuesta pääsi viime vuonna
10091: Kun ottaa huomioon, että rautatielaitos osalliseksi vain pieni osa rautatieläiskun-
10092: maamme suurimpana työnantajana, jonka nasta.
10093: palveluksessa oli vuonna 1959 keskimäärin Omatoiminen rakennustoiminta on rauta-
10094: 34 100 henkilöä, joutuu harjoittamaan laajaa tieläisten keskuudessa jo usean vuoden ajan
10095: ja monipuolista sosiaalitoimintaa näitten jatkunut vireänä. Tätä toimintaa rautatie-
10096: niukkojen määrärahojen turvin, niin edellä laitos on tukenut hankkimalla sopivia tyyp-
10097: mainituista seikoista johtuu, että monet to- pipiirustuksia ja antamalla omakotirakenta-
10098: della kohentamista kaipaavat puutteet ja jille pää- ja työpiirustuksia sekä talousraken-
10099: epäkohdat ovat jatkuvasti jääneet korjaa- nuspiirustuksia, jotka antavat alkusysäyksen
10100: matta riittämättömien määrärahojen vuoksi. rakennushankkeen liikkeellelähtöön. Kerros-
10101: Käytettävissä olevan määrärahan suurim- ja omakotitalolinjalla on rakennustoiminnan
10102: mat menoerät ovat tapaturmantorjuntatyö, tukemista jatkettava, koska tästä koituu
10103: rautatieläisten lomanvieton edistäminen sekä myös erityistä hyötyä rautatielaitokselle ja
10104: omatoimisen rakennustoiminnan, urheilutoi- sen henkilökunnalle, sillä osa uuteen asun-
10105: minnan ja henkisten harrastusten tukeminen. toonsa muuttavista rautatieläisistä siirtyy
10106: Valtionrautateillä on viime vuosien aikana rautateiden vuokra-asunnoista, jotka siten
10107: sattunut keskimäärin 5 000 työtapaturmaa, vapautuvat vuokrattaviksi muille rautatie-
10108: joista 20-25 on päättynyt kuolemaan. Tapa- läisille.
10109: turmatiheys 1 000 työntekijää kohden oli Rautatieläisten piirissä urheilutoiminta on
10110: vuonna 1958 n. 120, mikä on huomattavasti saanut laajat mittasuhteet. Niinpä rata-
10111: sosiaalisen tutkimustoimiston laskemaa yleistä verkko on jaettu 10 piiriin ja piirit taasen
10112: teollisuus- ja liikennelaitosten tiheyslukua 43 alueeseen, joissa paikallisesta urheilutoi-
10113: suurempi. Tapaturmakorvauksiin käytettiin minnasta huolehtivat aluetoimikunnat. Ur-
10114: samana vuonna yli 100 milj. mk. Edellä heilutoimintaa harjoitetaan kilpailumielessä
10115: olevasta selviää, että ennakolta ehkäisevää sekä laajoille joukoille tarkoitettuina massa-
10116: työturvallisuustoimintaa on pyrittävä edel- kilpailuina. Niinpä vuonna 1959 järjestettiin
10117: leen kehittämään ja tehostamaan tapatur- kilpailuja ja harjoitustilaisuuksia yhteensä
10118: mien vähentämiseksi. Lähinnä tulevat kysy- noin 8 000 ja niihin osallistui yhteensä noin
10119: mykseen työturvallisuustoimikuntien aikaan- 40 000 rautatieläistä.
10120: saaminen, työturvallisuusaiheisten opetus- ja Kun otetaan huomioon rautatieläisten kes-
10121: valistuskirjasten, varoituskuvien ja -lehtisten kuudessa, vapaa-ajan harrastusten hyväksi
10122: painattaminen sekä rainojen ja lyhyteloku- toimivien liittojen ja yhdistysten suuri luku-
10123: vien valmistaminen, joista nimenomaan rau- määrä, niin pakostakin niitten toiminnan tu-
10124: tatieaiheisista on olemassa puutetta, valistus- keminen on jäänyt vähäiseksi. Tässä lienee
10125: tilaisuudet ym. paikallaan korostaa, että Rautateiden Mies-
10126: 222 IV,115. - B.a.utatieJ.ltislmDDaD sosiaalitoiminta.
10127:
10128:
10129: kuoroliiton alaisissa 21 mieskuorossa on 800 kuoroja, kirjallisuus-, näytelmä- ja valo-
10130: aktiivista laulajaa, Rantatien Soittajain Lii- kuvauskerhoja.
10131: ton 12 soittokunnassa 160 soittajaa, VR: n Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10132: Taideliitto r.y:n alaisissa yhdistyksissä 200
10133: jäsentä, Rautatieläisten Raittiusliitossa ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10134: Rautatieläisten Kristillisessä yhdistyksessä tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
10135: noin 7 500 jäsentä ja näitten edellä mainittu- kan määrärahan rautatieläiskunnan
10136: jen liittojen ja yhdistysten lisäksi toimii rau- keskuudessa tapahtuvaa henkistä ja
10137: tatieläisten keskuudessa orkesteri, useita Seka- taloudellista sosiaalitoimintaa varten.
10138: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
10139:
10140: Kustaa Alanko. V a.rm.a K. Turunen.
10141: Anni Flinck.
10142: 223
10143:
10144: IV,116. - Ra.h.al. N:o 6.
10145:
10146:
10147:
10148:
10149: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatieläiskun-
10150: nan lepokodeille ja huoltokassoille annettavia avustuksia
10151: varten.
10152:
10153:
10154: Eduskunnalle.
10155:
10156: Rautatieläiskunnan lepokotien ylläpito on koitukseen myönnetty määräraha on pysy-
10157: entisestään vaikeutunut ja tähän on osaltaan nyt samansuuruisena eli 800 000 mk: na jo
10158: vaikuttanut myös se, että rautatielaitos ai- vuodesta 1952 lähtien aina viime vuoteen
10159: kanaan saattoi perimättömien löytötava- saakka, jolloin kuluvan vuoden määräraha
10160: roiden myymisestä kertyneistä varoista käyt- korotettiin 1 000 000 mk: aan, niin sanottujen
10161: tää osan kyseiseen tarkoitukseen. lepokotien ylläpidon tukemisessa ei ole voitu
10162: Rautatielaitoksen henkilökunnan loman- eikä näin vaatimattoman lisäyksen turvin
10163: viettomahdollisuuksia on edistettävä, jotta vieläkään voida seurata lomakotitoiminnan
10164: rautatieläiskunta vuosilomalta palattuaan laajenevaa kehitystä.
10165: voisi uusin ja virkistynein voimin suorittaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10166: vastuullista ja hyvää ruumiillista kuntoa ky-
10167: syvää tehtäväänsä. Rautatieläisten lepoko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10168: tien toiminnasta antavat kuvan hoitopäivät, tulo- ja menoarvioon 1 500 000 markan
10169: joita vuoden 1959 aikana kertyi kaikkiaan määrärahan rautatieläiskunnan lepo-
10170: 24 525. kodeille ja huoltokassoille annettavia
10171: Kun otetaan huomioon se, että tähän tar- avustuksia varten.
10172: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
10173:
10174: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen.
10175: Arvo Sävelä. Vilho Turunen.
10176: Aili Siiskonen. Olli J. Uoti.
10177: A. Härkönen. V. Liljeström.
10178: Mikko Hult. H. Törmä.
10179: 224
10180:
10181: IV,117. - Rah.aJ.. N:o 7.
10182:
10183:
10184:
10185:
10186: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta seutusuunnittelu-
10187: järjestöille näiden harjoittaman tutkimus- ja suunnittelu-
10188: toiminnan tukemiseen.
10189:
10190: E d u s k u n n a ll e.
10191:
10192: Viime vuonna voimaan a;stuneen rakennus- [istamistutkimusten ja teollisten edellytysten
10193: lain nojalla seutukaavaliitoille 'korvataan val- selvittelyyn. Seutusuunnitteluun liittyy kui-
10194: tion varoista puolet seutukaavan laatimisesta tenkin monia muitwkin tutkimus- ja suunnit-
10195: aiheutuneista menoista tarkemmin määrättä- telualoja. Sellaisina mainittakoon mm. kulje-
10196: vistä kustannuksista. Ennenkuin lain sään- tus- ja liikennetaloudelliset selvitykset ja
10197: nöksiä päästään kuitenkaan käytännössä to- suunnitelmat, veffistöhygieniset selvitykset ja
10198: teuttamaan, on sisäasiainministeriön määrät- vesivarojen inventoinnit, taajamien rakenne-
10199: tävä seutukaava tlaadittavwksi. Kulune.e 'kui- ja vaikutusaJluetutkimu:kset, maa- ja metsä-
10200: tenkin vielä aikaa, ennenkuin ensimmäiset talouden eri toimintahaaroihin liittyvät tut-
10201: määräykset tullaan antamaan. Siihen saakka kimukset suunnitelmineen, asuntoalueisiin
10202: tulevat seutukaavajärjestöt jatkamaan toi- 'lrohdistuvat selvittelyt jne. Näihin tutkimuk-
10203: mintaansa vapaaehtoisella pohjalla kuten siin ei ole kuitenkaan saatavissa valtiolta
10204: tähänkin saakka. varoja.
10205: Seutukaavajärjestöjen taloudelliset mahdol- Tästä syystä olisikin valtion ensi vuoden
10206: lisuudet tehokkaaseen tutkimus- ja suunnit- tulo- ja menoarvioon aihetta sisällyttää tietyn
10207: telutoimintaan ovat nykyiseLlään kuitenikin suuruinen, esim. 10 milj. mk:n määräraha
10208: pienet. Tästä syystä olisikin valtion taloudel- sisäasiaiThiilinisteriön käyttöön, josta määrä-
10209: linen tuki niille merkitykseltään suuriarvoi- rahasta myönnettäisiin varoja maakunnailli-
10210: nen. Eduskunta on, säätäessään rakennus- sesti ja !kansantaloudellisesti merkittäviin
10211: lain, tämän asian oivaltanut. Se on nähnyt, seutusuunnittelujärjestöjen suorittamiin tut-
10212: että seutusuunnittelu on osa valtakunnan- kimuksiin ja suunnitelmiin. Kunkin järjestön
10213: suunnittelua ja että seutukaavaa varten suo- esittämän määräraha-anomuksen johdosta voi-
10214: ritettavat taloudelliset tutkimukset ovat hyö- taisiin lkuulla paitsi valtakunoonsuunnittelu-
10215: dyksi koko valtiolle. Kun nyttemmin ilmiten- virwomaisia myös eräitä muita valtion viran-
10216: kin näyttää siltä, että lain käytännöllinen omaisia. Tässä ehdotettu toimenpide epäile-
10217: toteuttaminen seutukaavatoimen osalta vii- mättä elvyttäisi vapaaehtoista suunnittelu-
10218: västyy, olisi harlkittava muita keinoja seutu- toimintaa.
10219: kaavajärjestöjen toiminnan avustamiseksi sii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10220: hen saakka, kunnes säännökset alkavat vai- nioittaen,
10221: kuttaa.
10222: Mielihyvällä voidaan todeta, että kauppa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10223: ja teollisuusministeriö on viime vuosina tulo- ja mernoarvioon 10 000 000 mar-
10224: myöntänyt use~lle seutukaavajärjestöille ja kan suuruisen mäiirärahan käytettä-
10225: eräille muille maakunnallisille järjestöille väksi &eutusuunnittelujärjestöille näi-
10226: tutkimusavustuksia lähinnä alueellisten teol- den harjoittaman tutkimus- ja suun-
10227: nittelutoiminnan tukemiseen.
10228: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
10229:
10230: Väinö Tikkaoja. Reino Ala-Kulju.
10231: Veikko Savela. Toivo Hietala.
10232: Eino Uusitalo. Veikko Helle.
10233: Pentti Niemi.
10234: 221>
10235:
10236: IV,118. - Rah.al. N:o 8.
10237:
10238:
10239:
10240:
10241: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Otanmäki Oy:n osa-
10242: kepääomOift korottamiseksi Misin alueen kaivostoiminnan
10243: kehittämistä vartren.
10244:
10245:
10246: Eduskunnalle.
10247:
10248: Otanmäki Oy: n Kärväsvaaran kaivos suhdanteiden aikana. Kannattavuuslaskel-
10249: aloitti toimintansa kuluvan vuoden heinä- missa on kuoletusajaksi otettu varovasti 15
10250: kuussa. Rautarikasteen laatu on vastannut vuotta, vaikka todennäköiset malmivarat
10251: odotuksia. Kuluvan vuoden tuotanto n. 300 000 tonnin vuosilouhinnalla edellyttävät-
10252: 35 000 tonnia sekä vuoden 1960 tuotanto n. kin pitempää aikaa. Edelleen on todettava,
10253: 100 000 tonnia rautarikastetta on jo alusta- että markkinointi ei tuota vaikeuksia. Malmin
10254: vasti markkinoitu. Samanaikaisesti ovat geo- kuljetus vaatii vain 13 km pituisen sivurai-
10255: logiset tutkimukset osoittaneet Kärväsvaaran teen rakentamisen sekä satamajärjestelyjä.
10256: malmin olevan kooltaa:n alkuolettamuksia Ottaen huomioon myös malmin kuljetuk-
10257: suuremman. seen liittyvän investoinnin on laskettu Raa-
10258: Hyvä alkumenestys Kärväsvaaralla on kan- järven kaivoksen kokonaisinvestoinnin olevan
10259: nustanut ja kiirehtinyt malmitutkimuksia 1800 000 000 markkaa. Neuvottelujen vielä
10260: muualla Misin alueella. Syväkairauksin on ollessa kesken näyttää siltä, että ulko- tai
10261: Misin alueen muista malmeista tutkittu Raa- kotimaisilta luottomarkkinoilta ei voida saada
10262: järven malmi, jonka on todettu olevan laa- lainana koko tarvittavaa rahamäärää. Luot-
10263: dultaan Kärväsvaaran malmin luokkaa, mutta tojen saamisen edellytyksenä on, että noin
10264: on kooltaan monta kertaa suurempi. Raajär- neljänneksen rahoituksesta yhtiö voisi järjes-
10265: ven malmin vähimmäisarvio 300 metrin sy- tää muuta tietä. Näin sen takia, -ettei yh-
10266: vyyteen laskettuna on 5 miljoonaa tonnia. tiöllä ole kiinnittämätöntä omaisuutta. Ai-
10267: Koska on erittäin ilmeistä, että jatkotutki- noana ratkaisuna on silloin, kuten kauppa-
10268: muksissa malmin määrä voi vielä kaksinker- ja teollisuusministeriön taholta on esitetty,
10269: taistuakin, on Otanmäki Oy: n suunnitelmissa nostaa Otanmäki Oy: n osakepääomaa.
10270: nähty mithdolliseksi päästä 200 000 tonnin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10271: vuotuiseen rautarikastetuotantoon Raajär- nioittavasti,
10272: vellä. Siten Misin alueen yhteinen rauta-
10273: rikastetuotanto · olisi 300 000 tonnia vuodessa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10274: Mainittakoon, että rautarikasteen vuosituo- tulo- ja menoarvioon 500 000 000 mar-
10275: tanto Otanmäen kaivokselta on n. 200 000 kan suuruisen määrärahan Otanmäki
10276: tonnia. Oy :n osakepääoman korotuksena käy-
10277: Laskelmien mukaan tulisi kaivostoiminta tettäväksi Misin alueen kaivostoimin-
10278: Raajärvellä olemaan kannattavaa myös lasku- nan kehittämiseen.
10279: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
10280:
10281: Olavi Lahtela. Armas Leinonen.
10282:
10283:
10284:
10285:
10286: 29 E 74/60
10287: 226
10288:
10289: IV,119 . .__ Ra.h.a.l. N: o 9.
10290:
10291:
10292:
10293:
10294: . La.h~l& ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärvelle raken-
10295: nettavaa puunjalostustehdasta varten.
10296:
10297:
10298: E d u s k u n n a 11 e.
10299:
10300: Kemijärven puunjalostustehdashanke on men, Sodankylän ja Kemijärven sekä Kit-
10301: ollut vireillä jo vuosikymmeniä. Tarpeelliset tilän ja Rovaniemen pohjoisosien kymmen-
10302: tutkimukset on suoritettu. Viittaamme niihin tuhantiselle pienviljelijäväestölle on Kemi-
10303: seikkaperäisiin selvityksiin, joiden perusteella järven tehtaan rakentaminen ilmeisesti ainoa
10304: kauppa.- ja teollisuusministeriö suoritutti ke- keino elintason kohoamiseen, sillä sen vuo-
10305: sällä 1957 alustavat laskelmat Kemijärven tuisesta tulosta on n. 70 % puun myynnistä
10306: puunjalostuslaitoksesta ja siihen suunnitel- ja metsätöistä saatua tuloa. Kun valtion met-
10307: maan, jonka tulevan tehtaan vaikutusalueen sissä lahoo em. pitäjissä vuosittain n. 0.5
10308: kuntien edustajat luovuttivat viime kesä- milj. k-ma puuta ja metsät kasvavat alihak-
10309: kuussa valtioneuvostolle. Niistä selviää uuden kuun vuoksi n. 0.8 milj. k-ma vähemmän
10310: tehtaan tarve Lapin läänissä, vaikka jo ole- vuodessa kuin ne voisivat kasvaa, ja alueen
10311: vaakin laajennettaisiin, ja se, että uuden työttömyysmenot ovat pari mrd. mk vuo-
10312: tehtaan paikaksi Kemijärvi on mitä sopivin. dessa, on valtion syytä ryhtyä mahdollisuuk·
10313: Kemijärven alueen hakkuuvajaus on yli mil- sien mukaan yhdessä paikallisen väestön
10314: joona k-m3 vuodessa, joten raaka-ainetta on kanssa Kemijärven puunjalostustehdashan-
10315: riittävästi. Työttömyys on väestön jatkuvana ketta kiireellisesti toteuttamaan. Tehtaan ra-
10316: riesana. Raaka-aineen kuljetus tehtaalle ja kentaminen on välttämätön Pohjois-Suomen
10317: valmiiden tuotteiden kuljetus tehtaalta voi- elinkeinoelämälle ja luotaessa uusia pysyviä
10318: daan taloudellisesti järjestää. Kemin ja Ke- työpaikkoja työttömille ja niille suurille ikä-
10319: mijärven tehtaitten kuljetusten kokonaiskus- luokille, jotka lähivuosina astuvat työmark-
10320: tannusten vertailussa osoittautuu todellisuu- kinoille. Kun valtion ja kuntien suoritutta-
10321: dessa Kemijärvi jo nyt edullisemmaksi. Kun mat laskelmat osoittavat kiistattomasti, että
10322: Kemijoen voimalaitokset on rakennettu, joen Kemijärvelle voidaan rakentaa taloudellisesti
10323: vuotuinen uittokyky 50 milj. j3 loppuun kannattavaa puunjalostusteollisuutta, ei asian
10324: käytetty ja auto- ja traktorikuljetukset ny- käytännöllinen ratkaisu mielestämme siedä
10325: kyisestään vielä lisääntyneet, on epätaloudel- viivyttelyä.
10326: lista kuljettaa raaka-ainetta Kemijärven ohi. Viime vuoden tulo- ja menoarviossa on
10327: Vesikysymyksen järjestely Kemijärvellä ei varattu Veitsiluoto Oy:lle 300 milj. mk
10328: tuota vaikeuksia. Sopivia tehdastontteja on suuruinen määräraha pitkäaikaisena lainana,
10329: useitakin. Ainakin sanomalehtipaperilla tulee mikäli Veitsiluoto Oy ryhtyy rakentamaan
10330: olemaan jatkuva menekki. Kemijärvi voi tyy- puunjalostustehdasta Kemijärvelle.
10331: dyttää myös muut puunjalostuslaitoksen aset- Mm. mainittuun määrärahaan vedoten jät-
10332: tamat vaatimukset. Hakkuutähteet, jotka te- tivät kuuteen eduskuntaryhmään lukeutuvat
10333: kevät n. neljänneksen kuorellisesta hakkuu- kansanedustajat valtioneuvostolle viime huh-
10334: kuutiosta, ja roskapuut voidaan käyttää ra- tikuun 24 päivänä kirjelmän, jossa esitettiin,
10335: kennettavan tehtaan tarpeisiin lämmön ja että valtioneuvosto ryhtyisi sellaisiin toimen-
10336: höyryvoiman kehittämisessä, kun ne nyt jää- piteisiin, joilla puunjalostustehtaan rakenta-
10337: vät käyttämättä. minen Kemijärvelle voidaan aloittaa vielä
10338: Posion, Sallan, Savukosken, Pelkosennie- tämän vuoden kuluessa joko Veitsiluoto Oy:n
10339: IV,l19, - Lahtela ym. 227
10340: tai tarkoitusta varten perustettavan uuden että Eduskunta ottciisi woden 1961
10341: valtionenemmistöisen osakeyhtiön puitteissa. tulo- ja menoarvioon 300 mt'ljoonan
10342: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- markan suuruisen määrärahan Kemi-
10343: nioittavasti, järvelle rakennettavaa puunjalostus-
10344: tehdasta varten.
10345: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
10346:
10347: Olavi Lahtela. Markus Niskala.
10348: Armas Leinonen.
10349: 228-
10350:
10351: IV,120. - Ra.h;al. N: o 10.
10352:
10353:
10354:
10355: . .
10356: Niemelä. ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköistämislainoje'll
10357: myöntämiseksi Sisä-Suomen saaristoalueilW.
10358:
10359:
10360: E d u s kun n a 11 e.
10361:
10362: Maassamme on viime vuooina suoritettu ja saaristoasukkaat eivät taas vaikeissa talou-
10363: varsin laajasuuntaista sähköistämistä. Tiet- dellisissa olosuhteissa työskennellessään ky-
10364: tävästi tällä hetkellä maamme talouksista on kene maksamaan vaadittuja 1lisätariffeja.
10365: sähköistetty jo lähes 85 %, mitä lukua on Mielestämme on oikeudenmukaista ja koh-
10366: pidettävä maamme asumistiheyden huomioi- tuullista varata valtion varoista halpakor-
10367: den erittäin korkeana. koista ja pitkäaikaista lainaa Sisä-Suomen
10368: Lukuisien ja laajojen vesistöjemme saaris- saaristoalueiden sähköistämiseksi. Tämä laina
10369: toasutus on kuitenkin jäänyt lapsipuolen voitaisiin osoittaa ao. talouksille sähköyhtiöi-
10370: asemaan sähköistyksen suhteen. Niinpä ar- den vaatimien lisätariffien rahoittamiseksi.
10371: vioidaan, että esimerkiksi Saimaan saariston Edellä olevaan viitaten esitämme,
10372: talouksista on sähköistetty ainoastaan 10-
10373: 15 %. Tämä sähköistymisen hitaus saaristos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10374: samme johtuu yksinomaan siitä, että paikal- tulo- ja menoarvioorn 30 000 000 mark-
10375: liset sähköyhtiöt eivät pysty suorittamaan kaa halpakorkoisten ja pitkäaikaisten
10376: saaristojen sähköistämistä normaalitariffeilla sähköistämislainojen myöntämiseksi
10377: Sisä-Suomen saaristoalueille.
10378: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
10379:
10380: Esu Niemelä.. Ale Holopainen.
10381: Antti J. Ra.ntama.a. Aarre Marttila..
10382: Pentti Pekkarinen. V. E. Svinhufvud.
10383: Sylvi Balinen. Arvo Pentti.
10384: 229
10385:
10386: IV,121.- Bah.al. N:o 11.
10387:
10388:
10389:
10390:
10391: Rosenberg ;yDl.: Määrärahan osoittamisesta korvausten mak-
10392: samiseen takautuvaati · luokkasodassa punaisten puolella
10393: invalideiksi tulle~'lle.
10394:
10395:
10396: Eduskunnalle.
10397:
10398: Vuoden 1918 · luokkasodan punakaartin ri- osallistuneille valkoisille myönnetty eliike
10399: veissä vammansa saaneita invalideja on taannehtivasti. Samoin Suomen valtio ma'k:saa
10400: maassamme vielä toista tuhatta. Näiden li- eläkkeitä vuonna 1918 va.Hroisten avuksi tul-
10401: säksi· ·on. ·· sellaisia entisiä punakaartilaisia, 1eille ruotsalaisille vapaaehtoisilla.
10402: jotka ovat saaneet sairauden vankileirillä tai Oikeudenmukaista on, että luokkasodassa
10403: menettäneet työkykynsä valkoisten pahoin- punaisten puolella invalideiksi tulleille myön-
10404: pitelyn seurauksena. Nämä invalidit, luvul- netään samat aineelliset edut ja oikeudet kuin
10405: taan noin 1100, eivät ole saaneet, eivät'kä vaJkoisillekin. Näin ei ole tapahtunut, ennen
10406: saa lainikaan valtion eläkettä tai korvausta. kuin heille on maksettu taannehtivasti kor-
10407: K<Jikonaan toisenlaista on valtion huolen- vaus samalta ajalta kuin valkoiset invalidit
10408: pito ollut vaJlkoisten puolella taistelle.ista ja ovat saaneet.
10409: heidän perheistään. Jo vuonna 1919 hyväk- Eduskunta hyvä'k:syi pari vuotta sitten
10410: Sytyn lain perusteella alettiin myöntää val- myönteisen ponnen asiassa, mutta hallitus ei
10411: koisille haavoittuneille ja rintamaoloissa sai- ole tähän mennessä ryhtynyt mihinkään toi-
10412: rastuneille ylimääräistä eläkettä. Vuonna menpiteisiin asian myönteiseen ratkaisuun.
10413: 1937 alettiin maksaa ylimääräistä eläkettä Näin ollen ja edellä sanotun perusteella
10414: Saksassa ensimmäisen maailmansodan aikana ehdotamme,
10415: ns. 27 jääkäripataljoonassa palvelleille.
10416: Vuonna 1938 annetulla valtioneuvoston pää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10417: töksellä alettiin eläkkeitä myöntää valkoisten tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
10418: puolella palvelleille rintamamiehille. Vuonna kan arviomäärärahan käytettäväksi
10419: 1943 laajennettiin eläkeoikeus 'käsittämään valtioneuvoston lähemmin määräämällä
10420: myös valkoisten rintamamiesten perheitä. tavalla korvausten maksamis~en takau-
10421: Tähän tarkoitukseen käytetään vuosittain yli tuvaati luokkasodassa punaisten puo-
10422: 10 milj. mk Lisä:ksi on ns. Viron retJkeen lella invalideiksi tulle~'lle.
10423: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
10424:
10425: G. Rosenberg. Toivo Asvik
10426: Georg Ba.cklund. Rainer Virtanen.
10427: Toivo Salin.
10428: 230
10429:
10430: IV,122. - Ra.h.al. N:o 12.
10431:
10432:
10433:
10434:
10435: l'1inck ym.: MäiiräraJwtn, osoitta;m:isesta Tampereen. sairaan-
10436: hoitajakoulun rakentamista varten.
10437:
10438:
10439: Eduskunnalle.
10440:
10441: Tampereen sairaanhoitajakoulu, joka v. heisyydestä. Keskussairaala valmistuttuaan
10442: 1956 aloitti toimintansa Tampereella, kuuluu tarjoaa erinomaisen opetuskentän ja samalla
10443: suunnitelmien mukaisesti niihin valtion oppi- sairaala tarvitsee runsaasti . sairaanhoitohen-
10444: laitoksiin, joiden toiminta on todettu välttä- kilökuntaa. Rakennussuunnitelman tehokas
10445: mättömäksi sairaanhoitajien jatkuvaa koulu- kehittäminen on välttämätöntä,· koska koulun
10446: tustyötä · varten. •Nykyisellään koulu toimii tarpeellisuus on asiantuntijoiden lausunt~
10447: tilapäisissä puutteellisissa vuokratiloissa ja jen mukaan aivan kiistaton. Jotta suunnitel-
10448: kouluun voidaan ottaa vuosittain vain 24 mien edelleen kehittäminen ja rakennustöi-
10449: uutta oppilasta. . Kuitenkin on Tampereen den aloittaminen kävisi mahdollisek,si, on
10450: sairaanhoitajakoulun vahvuudeksi arvioitu tarkoitusta varten saatava määräraha. ·
10451: 64 uutta oppilasta vuosittain. Sairaanhoita- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10452: jakoulun koulutalon rakentamisesta Tampe- nioittaen,
10453: reelle on valtioneuvostossa tehty päätös ja
10454: myönnetty 2 milj. mk:n määräraha alusta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10455: vien suunnitelmien tekoa varten ja annettu tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
10456: lääkintöhallitukselle tehtäväksi aloittaa kii- kan suuruisen määräraha.n Tampereen.
10457: reellisesti toiu,.enpiteet rakennussuunnitel- sairaanhoitajakoulun rakennussuunni-
10458: man kehittämiseksi. Niinikään on Tampereen telmien laatimista ja rakennustöiden
10459: kaupunki tarkoitusta varten lahjoittanut aloittamista varten.
10460: tontin valmisteilla olevan keskussairaalan lä-
10461: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
10462:
10463: Anni Flinck Pentti Niemi. Kustaa Alanko.
10464: Aite Pakkanen. Arvo Tuominen. Väinö R. Virtanen.
10465: Eino Raunio. Juho Tenhiälä. Arvo Pentti.
10466: 281
10467:
10468: IV,123. - Ra.h.al. N:o 13.
10469:
10470:
10471:
10472:
10473: Koivunen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
10474: nille rautateiden maa-alueiden lunastusmaksujen suorit-
10475: tamiseen.
10476:
10477:
10478: Eduskunnalle.
10479:
10480: Rautateiden rakentamisesta voimassa ollei- luissa katsoi aiheelliseksi lausua odottavansa,
10481: siin lakeihin on sisältynyt säännös, että rau- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin valtion
10482: tateitä rakennetaan vain sikäli kuin kunnat, varoista maksettavien rautateiden maapoh-
10483: joiden alueelle ne tulevat, sitoutuvat maksa- jien lunastusmaksujen nopeuttamiseksi.
10484: maan rautateiden rakentamisessa kysymyk- Edellä esitettyjen periaatepäätösten joh-
10485: seen tulevat maa-alueet. Vastaavat velvoit- donmukaisena seurauksena pitäisi olla, että
10486: teet olivat lainsäädännössä myös maantie- välittömästi jo kuluvan vuoden ~isätalous
10487: alueiden rtunastamisesta. Vuoden 1958 alussa arvioissa, joita varmasti tullaan eduskun-
10488: voimaan tullut tielaki merkitsi kuitenkin sel- nalle antamaan, hallitus esittäisi varoja ko.
10489: laista muutosta aikaisempaan lainsäädäntöön, tarkoitukseen. Eräät kunnat, joiden alueella
10490: että valtio suorittaa korvaukset tietä varten rautatiemaiden lunastusasia on loppuun kä-
10491: tarvittavista alueista. Vuoden 1959 lopulla sitelty, ovat anomuksesta saaneet 5 vuoden
10492: hyväksytty laki Kaulirannan-Kolarin radan maksulykkäyksen ja maksavat valtiolle 6 %
10493: rakentamisesta sisältää myös säädöksen, että korkoa melko suurista summista, joita näiltä
10494: valtio vastaa niiden a:lueiden lunastuksesta, kunnilta velotaan edellä selostettujen rauta-
10495: joita ko. rautatien rakentamisessa tarvitaan. tiemaiden hintana. Kahdeksan kunnan osalta
10496: Vastoin edellä selostettua uutta käytäntöä edellä mainitun radan vaikutuspiirissä ovat
10497: on vanhan lainsäädännön mukaisia maa- maiden pakkolunastuspäätökset vielä suorit-
10498: alueiden lunastusvelvoitteita vielä monilla tamatta. Mutta rautatien valmistuttua, mikä
10499: kunnilla sellaisten rautateiden piirissä, jotka on aivan lähiajan kysymys, tulevat pakko-
10500: ovat rakenteiUa vanhan lainsäädännön perus- lunastukset suoritetuiksi ja maksuvelvolli-
10501: teella. Mm. Suolahden-Haapajärven rauta- suudet ajankohtaiseksi kaikille kunnille.
10502: tien tarpeisiin otetut maa-alueet ovat kuntien Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10503: lunastusvelvollisuuden piirissä ja aiheuttavat
10504: kunnille kohtuuttoman suuren rasituksen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10505: Vuoden 1959 syyskuussa eduskunta lausui tulo- ja menoarvioon 200 000 000
10506: hallitukselle toivomuksen, ettei kuntia rasitet- markkaa avustuksiksi kunnille rauta-
10507: taisi rautateitä varten tarvittavien maa- ja teiden rakentamisessa tarvittavien
10508: vesialueiden lunastuskorvauksilla. Edelleen maa-alueiden lunastusmaksujen suo-
10509: eduskunta vuoden 1960 talousarvion peruste- rittamiseen.
10510: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
10511:
10512: Matti Koivunen. Matti Meriläinen. Toivo Niiranen.
10513: Aleksi Kiviaho. Pauli Puhakka. Anna-Liisa Tiekso.
10514: Veikko Rytkönen. Siiri Lehmonen. Esa Hietanen.
10515: 232
10516:
10517: IV,124. - B.ah.al. N:o 14.
10518:
10519:
10520:
10521:
10522: V. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden ly-
10523: seon koulurakennuksen laajennustöitä varten.
10524:
10525:
10526: E d u s k u n n a 11 e.
10527:
10528: Lahden kaupungissa toimiva valtion oppi- Kouluhallituksen tiedossa ovat nama rai-
10529: koulu, Lahden lyseo, on perustettu vuonna keät puutteet ja siksi on myös valmiina jo
10530: 1921 ollen edelleenkin laajan alueen ainoa rakennuskorjaus- ja laajennuspiirustukset.
10531: poikaoppikoulu. Koulurakennus on vuodelta Kouluhallitus on ehdottanut myös Lahden
10532: 1928 ja tarkoitettu vain 400:lle oppilaalle. lyseota ensimmäisellä sijalla kaksoislyseoksi.
10533: Koko olemassaolon aikana ei ole rakennuk- Ko. rakennuslaajennus käsittää 7100 ms,
10534: sessa suoritettu laisinkaan täyskorjaustöitä, jolloin saataisiin tilat juhlasalia varten
10535: joten nykyinen rakennuskin on jo päässyt (jaettu kahdeksi voimistelusaliksi) ruokailu-
10536: kovin heikkoon kuntoon. Kun oppilasmäärä tilat, erikoisluokat ja muut välttämättömät
10537: on nyt kohonnut 840:een jakautuneena 22 lisätilat.
10538: luokkaan, niin voi aavistaa, missä olosuh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10539: teissa tässä koulussa toimitaan tänään. Ei nioittaen,
10540: ole laisinkaan juhlasalia, vain yksi voimis-
10541: telusali, ei mitään ruokailutiloja, puhumatta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10542: kaan erikoisluokkahuoneista. Aikoinaan on tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mar-
10543: esimerkiksi WC rakennettu neljälle oppi- kan suuruisen määrärahan Lahden
10544: laalle, millä määrällä yhä tänään on tultava lyseon koulurakennuksen laajennus-
10545: toimeen. Koulun oppilailla ei nykyisin ole töitä varten.
10546: mitään mahdollisuuksia juhlasalin puutteen
10547: takia kokoontua omassa koulussa yhtäaikaa
10548: kokoon.
10549: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
10550:
10551: Ensio Partanen. Oskari Lehtonen.
10552: 233
10553:
10554: IV,125. - :rin.mot. lf:o 15.
10555:
10556:
10557:
10558:
10559: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för Karis-
10560: Billnäs svemka samskolas övertagande i statlig ägo.
10561:
10562:
10563: Till Riksdagen.
10564:
10565: Hänvisande till motiveringen i finans- att Riksdagen i statsförslaget för
10566: motion n: o 304, inlämnad tili 1959 års riks- år 1961 måtte upptaga ett anslag
10567: dag, i september sanima år, föreslår under- på 7 000 000 mark för Karis-Billnäs
10568: tecknade, svenska samskolas övertagande i stat._
10569: lig ägo.
10570: Helsingfors den 9 februari 1960.
10571:
10572: G. Rosenberg. Georg Backlund.
10573:
10574:
10575:
10576:
10577: 30 E 74/60
10578: 234
10579:
10580: IV,125. - Ra.h.a.l. H:o 15.
10581: Suomennos.
10582:
10583:
10584:
10585:
10586: Rosenberg ym.: Määrärahom, osoittamisesta Karjaa~Pin
10587: jaiste"" ruotsalaisen yhteiskoulun ottamiseksi valtion hal-
10588: tuu,.
10589:
10590:
10591: Ed uskunn alle.
10592:
10593: Viitaten vuoden 1959 valtiopäivillä, saman että Eduskufl.ta ottaisi vuoden 1961
10594: vuoden syyskuussa, jätetyn raha-asia-aloit- tulo- ja menoarvioon 7 000 000 markaa
10595: teen n:o 304 perusteluihin allekirjoittaneet määrärahan Karjaan-Pinjaisten ruot-
10596: ehdottavat, salaisen yhteiskoulun ottamiseksi val-
10597: tion haUuun.
10598: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
10599:
10600: Gösta Rosenberg. Georg Backlund.
10601: 285
10602:
10603: IV,126. - Ra.h.al:. N: o 16.
10604:
10605:
10606:
10607:
10608: Bara. ym.: Määrärahatn osoittamisesta k-ulttuuripoliittisten
10609: kysymysten koordinointityöhön perehtyneen tutkijan palk-
10610: kaamiseksi vaUakunnansuunnittelutoimistoon.
10611:
10612:
10613: Eduskunnalle.
10614:
10615: Kesäkuun 29 pa1vana 1956 perustettu kuusi eri viranomaista. Sen vuoksi olisi
10616: valtakunnansuunnittelutoimisto, jonka tehtä- saatava viipymättä selvitetyksi, missä mää-
10617: vänä mm. on (asetus n:o 425/56) hoitaa tar- rin maamme kulttuuripoliittisten olosuhtei-
10618: peen vaatiessa eri virastoissa ja laitoksissa den kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä -
10619: vabnisteltavien osasuunnitelmien yhteensovit- niiden joukossa erityisesti ammattikasvatus-
10620: telutehtäviä, ei ole tiettävästi saanut käyntiin ja koulutussuunnitelmat - voidaan pitää
10621: kulttuuripoliittisen toiminnan piiriin kuulu- kokonaisuuden kannalta onnistuneina ja mitä
10622: via koordinointitehtäviä siinä laajuudessa tarvetta ja millaisia mahdollisuuksia näyt-
10623: kuin esiintyvä tarve ehdottomasti vaatisi. täisi olevan kehityksen ohjaamiseksi laadit-
10624: Tämä johtuu lähinnä siitä, ettei toimistoon tavan kokonaisohjelman puitteissa oikeaan
10625: ole voitu kiinnittää määrärahojen puutteen suuntaan. Tämä aikaa ja jatkuvuutta vaa-
10626: vuoksi erityisesti kulttuuripoliittisiin kysy- tiva tehtävä olisi saatava viipymättä käyn-
10627: myksiin perehtynyttä tutkijaa. Tämän epä- tiin erityisesti ns. sodanjälkeisten suurten
10628: kohdan poistamiseksi toimisto on esittänyt ikäluokkien ammattikoulutuksen tehostami-
10629: jo kahden vuoden aikana tarvittavan määrä- seksi ja työelämään sijoittamisen edistämi-
10630: rahan sisällyttämistä tulo- ja menoarvioon, seksi. Tehtävän suorittaminen sopisi parhai-
10631: mutta nämä esitykset eivät ole johtaneet ten valtakunnansuunnittelutoimistolle, johon
10632: myönteiseen tulokseen siitäkään huolimatta, olisi palkattava tarkoitusta varten erityis-
10633: että myös valtiovarainministeriö on aloitetta koulutuksen saanut tutkija. Tällaisen tutki-
10634: puoltanut. jan palkkausta varten tarvittaisiin yhteensä
10635: Tunnettu tosiasia on, että meillä on valtio- 1113 960 markkaa.
10636: vallan eri elimissä suoritettu ja parhaillaan Edellä sanotun nojalla ja koska pidämme
10637: suoritetaan monia kulttuuripoliittisen valta- tärkeänä kulttuuripoliittisen koordinointityön
10638: kunnansuunnittelun piiriin kuuluvia osateh- tehostamista valtakunnansuunnittelutoimin-
10639: täviä, mutta välttämätön kokonaiskoordi- nassa, esitämme kunnioittavasti,
10640: nointi puuttuu. Tämä koskee erityisesti am-
10641: mattikasvatuksen ja -koulutuksen kehittä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10642: mistä. Meillähän käsittelevät opetuskysymyk- tulo- ja menoarvioon 1113 960 markan
10643: siä ainakin seuraavat viranomaiset: opetus- suuruisen määrärahan kulttuuripoliit-
10644: ministeriö, kouluhallitus, kauppa- ja teolli- tisten kysymysten koordinointityöhön
10645: suusministeriö, maatalousministeriö, maata- perehtyneen tutkijan palkkaamiseksi
10646: loushallitus ja sosiaaliministeriö, siis ainakin valtakunnansuunnittelutoimistoon.
10647: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
10648:
10649: Erkki Ha.ra. Urho Saariaho. Juha Rihtniemi.
10650: Olli Aulanko. Erkki Leikola. Jussi Saukkonen.
10651: 236
10652:
10653: IV,127. - Ra.h.al. N:o 17.
10654:
10655:
10656:
10657:
10658: V. E. Pa.rta.nen ym..: Määrärahat!, osoittamisesta Suomen, Ku-
10659: vataidejärjestöjen, LiitoUe kuvataiteilijain, työskentelyn.
10660: tukemiseksi.
10661:
10662:
10663: Eduskunnalle.
10664:
10665: Valtion tulo- ja menoarviossa on olemassa hankkiminen ja työmateriaalin saaminen
10666: määrärahoja maamme kuvataiteen kehittämi- ovat monille nuorille taiteilijoille taloudelli:..
10667: seksi ja tukemiseksi. Näiden määrärahojen sesti raskaita kysymyksiä. Sentähden olisi
10668: vähäisyys on yleisesti tunnettu tosiasia ja valtion tultava mukaan nykyistä tuntuvam-
10669: siksi kuvataiteen saama yhteiskunnan tuki on min ja erikoisesti siten, että myös pääkau-
10670: jäänyt yhä enemmän jälkeen muusta kult- pungin ulkopuolella ja maaseudulla eläville
10671: tuurielämän saamasta valtion tuesta. Kun taiteilijoille luotaisiin työskentelymahdolli-
10672: vielä on todettavissa, että valtion tuki valta- suuksia omassa, persoonallisessa ympäristö~
10673: osalta on keskittynyt pääkaupunkiin, niin sään. Tämä auttaminen tapahtuisi käsityk-
10674: käsittää, missä vaikeuksissa kuvataiteen edus- semme mukaan parhaiten siten, että opetus-
10675: tajat valtakunnan muissa osissa joutuvat ministeriön ja Suomen Kuvataidejärjestöjen
10676: työskentelemään. Ei ole maan taide-elämälle Liiton yhteistyönä jaettaisiin ko. kuvataitei-
10677: eduksi, että keskittyminen viedään niin pit- lijoille vuosittaisia työmäärärahoja ja tuet-
10678: källe kuin nyt on tapahtunut. Tämä eri- taisiin työhuone- ja materiaalihankintoja.
10679: koisesti koskee juuri kuvataiteen alaa. Eri- Suomen Kuvataidejärjestöjen Liittoon kuu-
10680: laiset suunta- ja persoonalliset harrastusmuo- luvat pääkaupungin ulkopuolella työskente-
10681: dot eivät pääse rikastuttamaan ja elävöittä- levät taiteilijat paikallisten järjestöjensä
10682: mään koko maan kuvataiteen tulevaisuutta kautta.
10683: sillä tehokkuudella, mikä olisi käytettävissä, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10684: jos nykyistä paremmin myös pääkaupungin nioittaen,
10685: ulkopuolella työskentelevät kuvataiteilijat
10686: saisivat yhteiskunnan tukea. että Eduskunta ottaisi vuoden, 1961
10687: Kuvataiteilijain työskentelyn kannalta tulo- ja men,oarvioon 5 000 000 markan,
10688: olisi merkittävintä, että lahjakkaat nuoret suuruisen, määrärahan, Suomen, Kuva-
10689: taiteilijat voisivat kehityksensä tärkeimmässä taidejärjestöjen, Liitolle jaettavaksi
10690: vaiheessa saada tilaisuuden omistautua ko- kuvataite~7ijain työskentelyn, tukemi-
10691: konaan taidetyöskentelyynsä. Työhuoneen seksi.
10692: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
10693:
10694: Ensio Partanen. Varma K. Turunen. Veikko Kokkola.
10695: 237
10696:
10697: IV,128. - Rah.al. N: o 18.
10698:
10699:
10700:
10701:
10702: Ma.nnUa. ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänin
10703: maanviljelysinsinööripiirin perustamista varten.
10704:
10705:
10706: Eduskunnalle.
10707:
10708: ,Viitataan toivomusaloitteeseen n:o 168/ viittaamme rah.al. n:o 4/1959 ja maatalous-
10709: 1956 ja eduskunnan päätökseen 1/11 1956, valiokunnan siitä antamaan lausuntoon n: o
10710: jolla päätöksellä eduskunta hyväksyi toivO- 2, jossa valiokunta ehdottaa 30 milj. mk:n
10711: muksen, että Mikkelin lääni muodostettai- määrärahaa Mikkelin maanviljelysinsinööri-
10712: siin uudeksi maanviljelysinsinööripiiriksi. piirin perustamista varten.
10713: Samanlaiselle kehitykselle, mitä uusien maan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10714: viljelysinsinööripiirien perustamisella on ol-
10715: lut maanparannustoiminnan tehostamiselle, että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10716: on eduskunnan mielestä luoda edellytykset tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
10717: myös Mikkelin läänissä perustamalla Mikke- kan määrärahan Mikkelin läänin
10718: lin maanviljelysinsinööripiiri." maanviljelysinsinööripiirin perusta-
10719: Tämä oli osana rah.al. n:o 199/1958 pe- mista varten.
10720: rusteluista, joihin tässä viitataan. Samoin
10721: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
10722:
10723: Onni Mannila. Antti J. Rantamaa. K. F. Haapasalo.
10724: Esu Niemelä. Sylvi Halinen. A. F. Airo.
10725: Edvard Pesonen.
10726: 238
10727:
10728: IV,129. - Rah.al. N: o 19.
10729:
10730:
10731:
10732:
10733: Paarma.n ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
10734: metsänhoitokoulun rakentamiseksi Rovaniemen maalais-
10735: kuntaan.
10736:
10737:
10738: Eduskunnalle.
10739:
10740: Uusin metsätieteellinen tutkimus on Poh- jo vuodesta 1954 alkaen (rah.al. n:o 386/
10741: jois-Suomen metsien tuotosta tuonut esille 1954) pyritty aikaansaamaan Pohjois-Suo-
10742: odottamattoman suotuisia tuloksia. Metsä- men metsänhoitokoulua puun tuottajina ja
10743: tieteen tohtori Gustaf Sirenin johtamissa metsätyöntekijöinä toimivan maaseutuväes.
10744: pitkäaikaisissa tutkimuksissa on vakuutta- tön ammattikouluksi. Maatalousministeriö on
10745: vana tavalla käynyt ilmi, että meillä on mah- omalta osaltaan ratkaissut asian myönteisesti
10746: dollisuus lyhyessä ajassa miltei kaksinker- luovuttamalla metsäntutkimuslaitoksen hal-
10747: taistaa havupuun tuotantomme Pohjois- linnassa olevasta Rovaniemen maalaiskunnan
10748: Suomessa. Koetulokset osoittavat puun kas- Kaihuanvaarasta noin 6 ha:n suuruisen
10749: vavan Lapissa yhtä hyvin kuin etelässäkin alueen metsänhoitokoulun tonttialueeksi. Met-
10750: vastaavanlaatuisilla kasvupaikoilla, kunhan säntutkimuslaitos on puolestaan suostunut
10751: vain valitaan kullekin paikalle tuottoisin siihen, että Kaihuanvaaran metsissä noin
10752: puulaji ja huolehditaan hoitotoimenpiteistä 30 vuoden aikana suoritetut suurimittaiset
10753: aikanaan ja ammattitaidolla. kokeet, joista selviää Lapin metsien oikean
10754: Kygymys Lapin metsien mahdollisuuksien käsittelyn pääpiirteet, ovat näytealoina ja
10755: hyväksikäyttämisestä on koko maan kannalta esimerkkeinä metsänhoitokoulun käytettä-
10756: tärkeä, sillä Lapissa on 1/5 maamme metsä- vissä. Vuonna 1957 myönnettiin tarkoituk-
10757: varoista. Maakunnan väestön toimeentulolle seen 2.3 milj. mk valtion varoja piirustusten
10758: ja koko talouselämän kehitykselle se on vielä- ja lopullisen kustannusarvion tekoa varten.
10759: kin tärkeämpi; onhan Lapissa asukasta koh- Näin ollen muut kuin rakennuspääoman
10760: den metsää kuusi kertaa se mikä etelässä. puutteesta johtuvat edellytykset metsänhoi-
10761: Metsien merkitystä ylivoimaisesti tärkeim- tokoulun rakentamiselle ja toiminnalle ovat
10762: pänä työtilaisuuksien antajana ei tarvinne täten olemassa.
10763: laajemmalti esitellä. Tällä haavaa on maassamme toiminnassa
10764: Mutta metsä merkitsee Lapissa vielä enem- 9 samaa tarkoitusta palvelevaa metsäkurssi-
10765: män. Metsä on siellä monin verroin tär- keskusta, joista kaksi täydellisintä kulkee
10766: keämpi maatilan osa kuin etelässä. Metsä metsänhoitokoulun nimellä. Kaikissa näissä
10767: antaa puuta paitsi kotikäyttöön myös myyn- annetaan kurssien muodossa opetusta nykyi-
10768: tiin. Kolmannes Lapin metsistä on yksityis- sille ja tuleville metsänomistajille sekä metsä-
10769: omistuksessa, pääasiassa juuri maatilojen työmiehille. Kokemukset tästä koulutustoi-
10770: metsiä. Näin ollen hyvin merkittävä osa minnasta ovat mitä myönteisimmät. Pohjoi-
10771: edellä mainituista Lapin metsien mahdolli- simmat näistä metsäkurssikeskuksista sijait-
10772: suuksista on sikäläisen maatilaväestön kä- sevat Oulujoella ja Paltamossa, joten
10773: sissä. Sen valveutuneisuudesta ja metsälli- maamme koko pohjoisosa on ilman tällaista
10774: sestä ammattitaidosta riippuu suuresti, val- maaseutuväestön ammattikoulua. On suoras-
10775: jastetaanko Lapin metsien tuottokoneisto taan hämmästyttävää, että Lapista, missä
10776: täyteen tehoonsa. metsätyö on kaikkein keskeisimmällä tärkeys-
10777: Koska metsätaloudellinen ammattitaito on sijalla, puuttuu vielä tämä välttämätön am-
10778: Lapin maaseutuväestölle välttämätön ja koko mattikoulu, vaikka niitä on maan etelä- ja
10779: kansan edun kannalta mitä toivottavin, on keskiosissa jo 9.
10780: IV,l.S9. - Paarman ym. 289
10781:
10782: Edellä olevan perusteella ehdotamme, kan suuruisen mliiirärakan Pohjois-
10783: Suomen metsänhoitokoulun rakenta-
10784: että Edmkunta ottaisi vuoden 1961 miseksi Rovaniemen maalaiskuntaan.
10785: tulo- ja menoarvioon 48 928 000 mar-
10786: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
10787:
10788: Akseli Pa.arman. Artturi Jämsen. OJ.ia.vi Lahtela.
10789: Ha.nnes Paaso. Vllho Väyrynen. Niilo Ryhtä.
10790: 240·
10791:
10792: IV,130. - Ra.h.al. N:o 20..
10793:
10794:
10795: Mattila. ym.: Määrärahan osoittamisesta hevostalouden edistä-
10796: miseksi.
10797:
10798: Eduskunnalle.
10799:
10800: Hevostalouden alalla viime vuosien aikana Kun hevosjalostusliittojen omat tulot ovat
10801: vallinnut lamakausi on johtanut siihen, että viime vuosina /käyneet kantakirjaan tarjottu-
10802: hevoskantamme jälkikasvu on nykyisin uh- jen ja hyväksyttyjen hevosten lu'kumäärän
10803: kaavan pieni. Viimeisten 7 vuoden aikana on vähyyden vuoksi erittäin vaatimattomiksi,
10804: syntynyt keskimäärin 6800 varsaa vuodessa, ovat liitot suurissa taloudellisissa vaikeuk-
10805: josta määrästä on varovaisestikin arvioituna sissa eikä niillä ole mahdollisuuksia ryhtyä
10806: teurastettu noin ·50%. Riittävän täysi-ikäis- sellaisiin toimenpiteisiin, joita hevostalouden
10807: ten hevosten määrän takaaminen edellyttäisi edistäminen tällä hetkellä ehdottomasti vaa-
10808: kuitenkin vuosittain noin 16 000-18 000 tisi. Tämän johdosta on myös hevosjalostus-
10809: uutta varsaa. liittojen palveluksessa oleva toimihenkilö-
10810: Edellä olevasta johtuen on nuorista täysi- kunta suureksi osaksi epäpätevää tai sihtee-
10811: i'käisistä hevosista alkanut viime aikoina esiin- rinvirat hoidetaan sivutoimisina, mistä toi-
10812: tyä puutetta. Tämä on havaittu myös metsä- minta luonnollisestikin suuresti kärsii.
10813: työmailla, missä tänä vuonna on todettu he- Jalostuseläinten arvosteleminen ja palkit-
10814: vosvajausta. Hevosemme pitkä kasvuaika, he- seminen on eräs hevostalouden edistämiseen
10815: vookantamme keSki-iän korkeus ja nuorten tähtäävistä tärkeimmistä toimenpiteistä. V.
10816: ikäluokkien pienuus aiheuttavat yhdessä sen, 1959 'käytti valtio mainittua tarlkoitusta var-
10817: että täysi-ikäisten hevosten puute tulee lähi- ten 382 000 mk, jolla summalla voitiin 30: lle
10818: vuosina jatkuvasti lmäntymään. 3. ja 2. lk:ssa 'kilpailevan oriin omistajalle
10819: Riittävän elävän vetovoiman takaaminen jakaa vaatimattomat rahapalkinnot. Jalostus-
10820: on 'kuitenkin siksi tärkeää, ei yksin maa- ja tammojen omistajille ci sen sijaan harvoja
10821: metsätalouden, vaan yleensä maan kokonais- poikkeuksia lukuunottamatta ole voitu jakaa
10822: valmiuden kannalta, että on entistä tehok- rahapalkintoja lainkaan. Kun otetaan huo-
10823: kaammin ryhdyttävä tukemaan maassa teh- mioon, mikä merkitys arvokkailla jalostus-
10824: tävää hevosjalostustyötä. eläimillä kdlro jalostustoimintaa silmälläpi-
10825: Maan hevostalouden edistämiseksi työsken- täen on, missä vaikeuksissa pääasiassa pien-
10826: televät järjestöt, Hevosjalostusliittojen Kes- viljelijäväestöön lukeutuvat hevoskasvattajat
10827: !kusliitto ja sen 19 maakunnallista jiiBenliittoa, ja heidän järjestönsä tällä hetkellä toimivat,
10828: saavat toimintansa tukemiseksi vaatimatto- olisi välttämätöntä, että valtiovalta tukisi ny-
10829: man vuotuisen määrärahan. V. 1960 se on kyisenä murroskautena tarpeeksi tehokkaasti
10830: yhteensä 10 535 000 mk (11 Pl. XII: 10 mo- hevostaloutemme edistämistä, jotta uhkaava;
10831: mentilta). Tämän avustuksen turvin tulee hevospula saataisiin torjutuksi niin vähin
10832: kunkin hevosjalostusliiton hevostalouden edis- tappioin kuin mahdollista.
10833: tämisestä annetun asetuksen mukaan mm. Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
10834: palkata sihteeri ja konsulentti tai toimien yh- dotamme,
10835: teinen hoitaja, järjestää alueella valtion kan-
10836: takirjanpitoa varten tarpeelliset näyttely- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10837: tilaisuudet, huolehtia kantakirjaan merkitty- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
10838: jen hevosten jalostukseen käyttöä koskevien kan määrärahotn hevostalouden edistä-
10839: tietojen keräämisestä, suorittaa 'kurssi- ja miseksi.
10840: muuta neuvontatoimintaa, hevosten pal:kitse-
10841: misia jne.
10842: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
10843: Matti Mattila.. Väinö E. Nieminen.
10844: 241
10845:
10846: IV,131. - Ra.h.a.l. N: o 21.
10847:
10848:
10849: Niemelä ym..: Määrä1·ahan osoittamisesta lainoiksi kivenrai-
10850: vauskustannusten rahoittamiseen.
10851:
10852: E d tlS k u n n a 11 e.
10853:
10854: Kivenraivaus on kivisten seutujemme maa- on muuallakin maassa. Viljelijäin ilmoitus-
10855: talouden tärkein perusparannustyö. Vasta ten ja eräiden lisäselvitysten mukaan sellais-
10856: kivenraivauksen jälkeen voivat näiden seutu- ten peltojen pinta-alat, joilta kivet voidaan
10857: jen viljelijän ja työntekijän työansio ja kohtuullisin kustannuksin poistaa, jakaantu-
10858: elintaso nousta. vat eri maanviljelysseurojen alueilla seuraa-
10859: Kiviset pellot keskittyvät pääasiassa järvi- vasti:
10860: alueelle, vaikka vähäisempiä kivisiä alueita
10861: Kivistä kohtuullisin kustannuksin
10862: raivattava peltoala v. 1950
10863: h % alueen koko
10864: a peltoalasta
10865: Mikkelin läänin mvs .............. . 37 500 35.7
10866: Kuopion läänin mvs. . ............ . 32100 21.9
10867: Keski-Suomen mvs. . .............. . 19 000 18.4
10868: Pohjois-Karjalan mvs. . ............ . 18 300 18.4
10869: Satakunnan mvs. . ................ . 8 200 10.4
10870: Itä-Hämeen mvs. . ................ . 7 700 14.5
10871: Muut alueet ..................... . 41000 2.6
10872: Yhteensä ja keskimäärin koko maassa 175 000 7.2
10873: Kivisiä peltoja on vuoden 1950 jälkeen puolestaan aiheuttaa sen, että näiltä alueilta
10874: raivattu n. 30 000 peltohehtaaria. Näinkin on väestön poismuutto kaikkein voimakkainta.
10875: voimakkaan raivaustoiminnan ovat tehneet Kivenraivaustoiminnan edistämiseksi ja
10876: mahdolliseksi valtion varoista myönnetyt maatalouden tuotantokustannusten tasoitta-
10877: palkkiot, joita on maksettu alle 15 peltoheh- miseksi olisi palkkioiden lisäksi valtion va-
10878: taarin tiloille keskimäärin 20 000 mk rai- roista varattava 100 000 000 mk: n määrä-
10879: vattua peltohehtaaria kohti. Kivenraivauksen raha jaettava:ksi halpakorkoisina ja pitkäai-
10880: kokonaiskustannukset on arvioitu suunnitel- kaisina lainoina raivauskustannusten rahoit-
10881: mia tehtäessä lähes 100 000 mk/ha, joten tamiseen. Lainojen saantiin pitäisi olla oikeus
10882: avustus on ollut noin 1/5 kustannuksista. kaikilla kivisiä peltoalueita omistavilla vilje-
10883: Maanviljelysseurojen keräämän maatalous- lijöillä. Lainan saannin ehtona olisi, että
10884: kirjanpitoaineiston perusteella lasketut kes- raivauksen suunnittelu ja raivatun alueen
10885: kimääräiset työmenekkiluvut osoittavat sel- hyväksyminen suoritetaan maatalouden neu-
10886: västi kivisyyden työmenekkiä lisäävän vaiku- vontajärjestöjen toimesta, samoin kuin palk-
10887: tuksen. Kivisyyden kohoaminen ensimmäi- kioidenkin saannissa.
10888: sestä neljänteen luokkaan on aiheuttanut Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10889: työmenekin lisääntymisen 25 %:lla. Edellä että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10890: mainittu ja se, että peltojen kivisyys asettaa tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
10891: maatalouden koneellistamiselle rajoituksen, kan määrärahan jaettavaksi halpako·r-
10892: ovat huomattavina tekijöinä kivisten alueiden koisina, pitkäaikaisina lainoina kiven-
10893: tappiolliseen maatalouteen. - Tämä , taas raivauskustannusten rahoittamiseksi.
10894: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
10895:
10896: Esu Niemelä. Esa Timonen. Ale Holopainen.
10897: Antti J. Rantamaa. Sylvi Halinen. Aarre Marttila.
10898: Pentti Pekkarinen. Hannes Pa.aso. Eino Uusitalo.
10899: V. E. Svinhufvud. Arvo Pentti.
10900: 31 E 74/60
10901: 242
10902:
10903: IV,132. - Rah.al N: o 22.
10904:
10905:
10906:
10907:
10908: Niemelä. ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi yksityisten
10909: suonkuivatushankkeiden toteuttamiseen.
10910:
10911:
10912: Eduskunnalle.
10913:
10914: Maassamme on metsien perusparannuksilla Maassamme on paljon pienialaisia mutta
10915: ja kaikilla puun tuottoa lmäävillä toimenpi- hyväpohjaisia soita, joiden ojittam.ine.n tapah-
10916: teillä laajenevan metsäteollisuuden ja !kdko tuu parhaiten yksityisinä hank'keina. Näiden
10917: metsätalouden tulevaisuutta ajatellen erityi- soiden kuivuminen olisi lisäksi nopeaa ja var-
10918: sen suuri merkitys. On näin ollen luonnol- maa, usein vähäiselläJkin ojamäärällä. Ojitus-
10919: lista, että vallitsevaa kausittaista työttömyyttä työn !kalleuden takia nämä yhteishankkeiksi
10920: on koetettu lievittää järjestämällä työttö- sopimattomat suoalueet ovat jääneet tähän
10921: mille metsänparannus- ja metsänhoitotöitä, asti ojittamatta, mutta ne muodostavat erit-
10922: tähän saakka pääasiassa taimistojen ja nuor- täin sopivan työn ja !kustannusten sijoitta-
10923: ten metsien perkaushakkauksina. misen kohteen erityisesti työttömyysaikana.
10924: Talvityöttömyyden aikana muodostaa :kui- Perusparannulks:ina näiden töiden kansanta-
10925: tenkin paksu lumipeite näille halkkuille suu- loudellinen merkitys on myös ilmeisesti S'UU-
10926: ren haitan, sillä työn hidastuminen saattaa rempi kuin em. perkausharvennusten.
10927: olla suurempikin kuin valtion maksama osuus Mikäli nämä pienialaiset kuivatustyöt saa-
10928: työkustannuksista. Mutta perusparannuksista tettaisiin valtion avustus- ja lainoitustoimin-
10929: on erityisesti vesiperäisten metsämaiden oji- nassa ns. risusavottatöiden asemaan, joiden
10930: tus sellainen toimenpide, jolle talvikausi aset- valvom.inen annettaisiin metsänhoitoyhdis-
10931: taa vähemmän rajoituksia. Lumenluominen tyksen huoleksi, saataisiin maassamme käyn-
10932: ojan paikalta on ojitustyöhön nähden mellro tiin erittäin merkityksellinen perusparann~
10933: vähä:inen lisätyö, eikä soiden yleensä ohut toiminta, joka oleellisella tavalla lisämi myös
10934: routakerroskaan tuota normaalina talv:ina pientilojen työllisyyttä.
10935: suurta: haittaa. Edellä olevaan viitaten esitämme,
10936: Suometsien ojitustoimintaa hoitaa maas-
10937: samme yksityismailla Keskusmetsäseura Ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10938: pion metsänparannusosasto. Ojitustyö tapah- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
10939: tuu kuitenkin pääasiassa !kesäaikana ja nykyi- kaa varattavaksi halpakorkoisina lai-
10940: sin jo suureksi osaksi lkonevoim:in. Työttö- moina pienialaisten yksityisten suon-
10941: myyteen vaikuttaa tämä, sinänsä suuriarvoi- kuivatushankkeiden toteuttamiseksi.
10942: nen toiminta, näin ollen erittäin vähän.
10943: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
10944:
10945: Esu Niemelä.. Sylvi Halinen. AaiTe Marttila.
10946: Antti J. Rantamaa. Hannes Paaso. Eino Uusitalo.
10947: Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen. V. E. Svinhufvud.
10948: Esa Timonen. Veikko Savela. Arvo Pentti.
10949: 243
10950:
10951: IV,133. - Rah.al. N:o 23.
10952:
10953:
10954:
10955:
10956: Lahti ym..: Määrärahan osoittamisesta Työtekoseuralle koti-
10957: talouden tutkimus- ja kokeilutoimintaa sekä tutkimustu-
10958: losten tunnetuksi tekemistä vartten.
10959:
10960:
10961: E d u s k u n n a 11 e.
10962:
10963: Maassamme on Työtehoseuran kotitalous- pesu- tai siivoustyövälineiden vertailevat
10964: osasto vuodesta 1943 alkaen suorittanut koti- tutkimukset.
10965: talouden rationalisoimiseksi erittäin suuri- Voidakseen aivan erikoisesti löytää työn
10966: arvoista tutkimus- ja kokeilutyötä sekä tä- helpotusta kansan laajojen rivien naisille,
10967: hän liittyvää valistustoimintaa. Tämän työn sellaisillekin, joilla ei ole mahdollisuuksia
10968: tulokset ovat tunnustetusti suuresti hyödyt- kalliiden koneiden ja laitteiden hankintaan·,
10969: täneet erityisesti maaseudun koteja syrjä- suorittaa kotitalousosasto parhaillaan tutki-
10970: seutuja myöten. musta perheenemännän suorittamasta työ-
10971: Työtehoseuran suorittamista tutkimuksista ajasta, päivittäisten ruokailukertojen luvusta
10972: on erikoisesti mainittava maaseudun vesi- ja ruokailuajoista sekä kotitalouden hoidon
10973: huoltoa ja mm. vesijohto-osuuskuntien toi- yleisestä organisatiosta. Tämän tutkimuksen
10974: mintaa koskevat tutkimukset, jotka ovat joh- päämääränä on etsiä mahdollisuuksia ko-
10975: taneetkin maaseudun vesihuoltokysymyksen deissa toimivien naisten työn rationalisoin-
10976: järjestämiseen valtion myötävaikutuksella. tiin järjestelytoimenpiteiden kautta ja siis
10977: Toisena tärkeänä tutkimuksena mainittakoon mahdollisimman vähän maksavilla toimen-
10978: keittiökalusteiden mitoitusta ja suunnittelua piteillä. Tutkimuksen aineisto on kerätty
10979: sekä keittiön sisustusta koskevat eri tutki- haastattelukäynneillä 800 taloudessa kautta
10980: mukset, jotka ovat johtaneet keittiökalustei- koko maan.
10981: den tyyppipiirustusten julkaisemiseen sekä Parhaillaan suorituksen alaisena oleva tut-
10982: keittiökalusteiden teolliseen valmistukseen. kimus maanviljelijäkotien naisten suoritta-
10983: Nämä ovat johtaneet vuorostaan siihen, että mista kuljetus- ja siirtotöistä tarkoittaa sa-
10984: maamme kodeissa syntyi suurrynnäkkö käy- maa: maalaisnaisten työn helpottamista vä-
10985: tännöllisempien keittiöiden aikaansaamiseksi häisin kustannuksin kuljetustöiden uudelleen
10986: ja astiainkuivauskaappien hankkimiseksi organisoinnin ja rationalisoinnin avulla.
10987: emännän työn helpottamiseksi. Nestekaasun
10988: ilmestyessä kauppaan oli maaseudun kodeille Työtehoseuran tutkimus- ja kokeilutoimin-
10989: erinomaisen tärkeätä Työtehoseuran koti- taa suoritetaan Työtehoseuran Rajamäellä
10990: talousosaston suorittama vertaileva tutkimus olevassa tutkimuskeskuksessa ja rinnan sen
10991: polttopuun, sähkön ja nestekaasun kustan- kanssa haastatteluina, työ- ja aikatarkkai-
10992: nuksista liesien polttoaineena, samoinkuin luina yksityiskodeissa eri puolilla maata.
10993: vertailevat ajankäyttötutkimukset käytet- TutkimuS- ja kokeilutulosten tunnetuksi
10994: täessä edellämainittuja polttoaineita ruokaa tekemiseksi on Työtehoseuran kotitalous-
10995: valmistettaessa. osasto järjestänyt kursseja eri puolilla maata
10996: Tutkimukset kuuman veden varauslait- koulujen talousopettajille, järjestöjen kon-
10997: teista kotitalouden ja kotieläintalouden tar- sulenteille ja neuvojille, kotitalous-, karja-
10998: peisiin ovat samaten olleet maaseudun kan- talous- ja maatalousharjoittelutalojen emän-
10999: nalta erittäin tärkeitä. Mainittava on myös- nille, kuntien laitostalouksien johtajille, pe-
11000: kin suoritetut tutkimukset, jotka koskevat suloiden hoitajille ja työntekijöille jne. Näin
11001: jonkun määrätyn kotitaloustyön rationalisoi- on kotitalousopetus ja laitostalouksien jär-
11002: mista, kuten esim. silitystyön, tai tutkimuk- jestely saanut Työtehoseuran kotitalousosas-
11003: set keittiön pikkutyövälineiden, vaatteiden- ton tutkimus- ja kokeilutoiminnasta työn ra-
11004: 244 IV,l33. -Kotitalouden tutkimustoiminta.
11005:
11006:
11007: tionalisointiin tähtäävää arvokasta ammatil- sen työtä voitaisiin laajentaa ja voimaperäis-
11008: lista ajankohtaista tietoutta ja tukea. tää.
11009: Samaten on osasto suorittamalla kokeita Tämä vaatii kuitenkin nykyisen valtion-
11010: ja vertailevia tutkimuksia voinut antaa ar- avun lisäksi lisämäärärahaa vähintään kol-
11011: vokkaita tietoja kotitalouden koneita ja työ- men talousopettajan tai kotitalouskandidaa-
11012: välineitä valmistaville sekä maahan tuotta- tin palkkaamiseksi, varoja näiden matka-
11013: ville yrityksille. Tässä mielessä käytti aika- kuluihin sekä tutkimusvälineiden ja -ainei-
11014: naan myöskin valtion lisenssivirasto osaston den hankintaan, lisäksi julkaisu- ja kurssi-
11015: kokeilutoimintaa avukseen. toimintaan yhteensä jatkuvana määrärahana
11016: Vaikeissa olosuhteissa toimien, 15 vuotta arviolta 5 milj. mk nykyisen määrärahan
11017: ilman valtion avustusta ja 2 vuotta vähäistä lisäksi.
11018: valtion avustusta nauttien, on Työtehoseuran Tämän johdosta katsomme välttämättö-
11019: kotitalousosasto saanut aikaan paljon. Sen mäksi, että Työtehoseuran kotitalousosaston
11020: toiminnan tulokset vaikuttavat kansamme valtionavustusta olisi lisättävä, ja ehdotamme
11021: laajojen piirien naisten työn helpottamiseksi. kunnioittavasti,
11022: Yleisesti on tunnettua, että maaseudun eri
11023: työaloilla toimivien niin maanviljelijä- kuin että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11024: työläiskotienkin, naisten päivätyö on pitkä tulo- ja me·naarvioon 5 miljoonan mar-
11025: ja raskas, vaatien helpotusta, rationalisoin- kan lisämäärärahan TyötehoseuraUe
11026: tia. Välttämätöntä olisi sen vuoksi nykyistä kotitalouden tutkimus- ja koke~'lutoi
11027: suuremmalla valtionavustuksella tukea Työ- mintaa sekä tutkimustulosten tunne-
11028: tehoseuran kotitalousosaston toimintaa, jotta tuksi tekemistä varten.
11029: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
11030:
11031: Marja Lahti. Sylvi Halinen. Hilja Väänänen.
11032: V. E. Svinhufvud. Arvo Pentti.
11033: 245
11034:
11035: IV,134. - R&h.al. N:o 24.
11036:
11037:
11038:
11039:
11040: Lahti ym.: Määräraltan osoittamisesta kotitalouden neuvonta-
11041: työn edistämiseen.
11042:
11043:
11044: E d u s k u n n a II e.
11045:
11046: Kotitalousneuvontaa suoritetaan maas- määräraha riittää tällä kertaa vain osaksi
11047: samme valtion apua nauttivien kotitalous- ja peittämään järjestöjen neuvontaa suoritta-
11048: maatalousjärjestöjen toimesta. Yhteiskun- vien toimihenkilöiden palkkauskustannukset,
11049: nassa tapahtuneen nopean taloudellisen ja näin ollen järjestöt eivät voi varojen puut-
11050: sosiaalisen kehityksen johdosta koti on nyt teen takia lisätä suorittamaansa neuvontaa
11051: joutunut sellaisten muutosten alaiseksi, että esiintyvien tarpeiden mukaan. Kun kotita-
11052: perheenemäntien on vaikea vähentyneen työ- lousneuvontaa olisi kiireellisesti lisättävä ja
11053: voiman ja lisääntyneiden vaatimusten takia kun siihen ei ilman valtion tukea ole mah-
11054: selviytyä kotitalouden hoidosta ilman alan dollisuuksia, ehdotamme,
11055: opetusta tai neuvontaa. Kun lisäksi on otet-
11056: tava huomioon, että kotitalous käyttää suu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11057: ren osan kansantulosta ja kun oppilaitoksia tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
11058: ei ole voitu riittävästi perustaa, olisi välttä- kan lisämäärärahan kotitalouden ne·u-
11059: mättömästi pyrittävä lisäämään järjestöjen vontatyön edistämiseen.
11060: suorittamaa kotitalousneuvontaa. Valtion
11061: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
11062:
11063: Marja Lahti. Sylvi Halinen. Hilja Väänänen.
11064: Kerttu Saalasti. V. E. Svinhufvud.
11065: 246
11066:
11067: IV,135. - Fin.mot. N: o 25.
11068:
11069:
11070:
11071:
11072: Rosenberg m. fi.: Angående anvisande av anslag till lån åt
11073: yrkesfiskare för anskaffning av fartyg jämte utrusPning.
11074:
11075:
11076: T i ll R i k s d a g e n.
11077:
11078: Hänvisande till motiveringen i :finansmo- att Riksdagen i statsförslaget för år
11079: tion n: o 306, inlämnad till 1959 års riksdag, 1961 måtte bevilja ett anslag på 20
11080: i september samma år, :föreslår underteck- miljoner mark som långfristiga lån
11081: nade, med låg ränta åt yrkesfiskare för
11082: anskaffning av för havsfiske lämpliga
11083: fartyg jämte 1drustning.
11084: Helsingfors den 9 :februari 1960.
11085:
11086: G. Rosenberg. Georg Backlund. Nestori Nurminen.
11087: 247
11088:
11089: IV,135. - Rah.al. N: o 25.
11090: Suomennos.
11091:
11092:
11093:
11094:
11095: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi ammatti-
11096: kalastajille alusten sekä välineistön hankkimiseksi.
11097:
11098:
11099: E d u s k u n n a ll e.
11100:
11101: Viitaten vuoden 1959 valtiopäivillä, saman tUlo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
11102: vuoden syyskuussa, jätetyn raha-asia-aloit- kan määrärahan pitkäailrolisiksi halpa.
11103: teen n: o 306 perusteluihin allekirjoittaneet korkoisiksi lainoiksi ammattikalasta-
11104: ehdottavat, jille rnerikalastukseen soveltuvien alus·
11105: ten ja varusteiden hankkimista varten.
11106: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11107: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
11108:
11109: Gösta Rosenberg. Georg Backlund. Nestori Nurminen.
11110: 248
11111:
11112: N,136. - Rah.aJ.. N:o 16.
11113:
11114:
11115:
11116:
11117: Kukkonen ym.: Määrärahan osoitta,misesta Pohjois-Karjalan
11118: maanviljelysse'Uralle kalanviljelyslaitoksen toiminnan tu-
11119: kemiseksi.
11120:
11121:
11122: E d u s k u n n a ll e.
11123:
11124: Viitaten vuoden 1959 valtiopäivillä jätet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11125: tyyn raha-asia-aloitteeseen n: o 151 ja sen tulo- ja menoarvioon 700 000 markkaa
11126: perusteluihin esitämme, Pohjois-Karjalan maanviljelysseura'lt
11127: omistaman kalanv{ljelyslaitoksen toi-
11128: minnan tukemiseksi.
11129: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960.
11130:
11131: Antti Kukkonen. Esa. Timonen. B.. Hallberg.
11132: Elis Manninen. .Tuho Karvonen.
11133: 249
11134:
11135: IV,137. - Ra.h.a.l. N: o 27.
11136:
11137:
11138:
11139:
11140: Uoti ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden rata-
11141: pihavalaistuksen uusimista varlen.
11142:
11143:
11144: Eduskunnalle.
11145:
11146: Valtionrautateillä sattuu vuosittain lähes turvallisuuslain asettamat vaatimukset valais-
11147: 5 000 tapaturmaa, joiden syynä useissa ta- tuksen suhteen olla jo nyt täytetty, mutta
11148: pauksissa on heikko valaistus. Vakavimmat näin ei asia vielä ole, koska varsinaisen lii-
11149: tapaturmat sattuvat yleensä vilkkaasti lii- kenteen palveluksessa on myös työsopimus-
11150: kennöidyillä ratapihoilla, joiden valaistus pi- suhteessa olevia, ja virkasuhteen perusteella
11151: meänä vuorokauden aikana on varsin puut- suoritettavaan työhön nähden on rautateillä
11152: teellinen. Huomattava osa junien järjestely- tässä suhteessa myönnetty lykkäystä vain
11153: ja vaihtotöistä on pakostakin suoritettava pi- kaksi vuotta, ts. epäkohdat on saatava korja-
11154: meän aikana, koska nykyaika vaatii myös tuiksi jo vuoden 1961 loppuun mennessä.
11155: rautateiltä yhä nopeampia kuljetussuorituk- Kun lisäksi ottaa huomioon sen merkityksen,
11156: sia, ja koska toisaalta rautatielaitoksen on sel- mikä kunnollisella ja riittävällä valaistuksella
11157: viytyäkseen sen osalle lankeavista kuljetus- tapaturmavaaran vähentämisen ohella on toi-
11158: tehtävistä - vetovoiman ja kaluston riittä- saalta liikenne- ja junaturvallisuutta lisää-
11159: mättömyydestä johtuen - yritettävä saada vänä tekijänä ja toisaalta henkilökunnan työ-
11160: vaunukierto mahdollisimman nopeaksi voidak- tehon kohottajana, voidaan todeta, että rata-
11161: seen täten vapauttaa kalustoa uusiin kulje- pihavalaistuksen saattaminen työturvallisuus-
11162: tustehtäviin. Rautatien on näin ollen järjes- lain edellyttämälle tasolle on useammaltakin
11163: tettävä työnsä yksinomaan liikenteen sanele- näkökannalta asiaa tarkastellen kiireellistä to-
11164: man tahdin mukaan vuorokaudenajoista vä- teuttamista vaativa ja kaikin puolin perus-
11165: littämättä. teltu toimenpide.
11166: Uusi työturvallisuuslaki ja sen toimeen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11167: panoasetus asettavat rautateillekin mm. va-
11168: laistukseen nähden lisävelvollisuuksia, jotka että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11169: tapaturmavaaran huomioon ottaen ovat laa- tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
11170: dultaan sellaisia, ettei niiden täyttämisessä kan määrärahan valtionrautateiden ra-
11171: voida tinkiä tai lykätä niitä tuonnemmaksi. tapihavalaistuksen uusimista ja täy-
11172: Työsopimussuhteessa olevien osalta tulisi työ- dentämistä varten.
11173: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
11174:
11175: Olli J. Uoti. A. Härkönen. A. Simonen.
11176: Mikko Hult. Aili Siiskonen. V. Liljeström.
11177: Vllho Turunen. Arvo Sä.velä. Impi Lukkarinen.
11178: Urho Kulovaara. Martta Salmela-Järvinen.
11179:
11180:
11181:
11182:
11183: 32 E 74/60
11184: 250
11185:
11186: IV,188. - Rah.al. N:o 28.
11187:
11188:
11189:
11190:
11191: Lukkarinen ym..: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen vari-
11192: kon huoltorakennuksen rakentamista varten.
11193:
11194:
11195: E d u s k u n n a 11 e.
11196:
11197: Valtionrautateiden varikkojen huoltotilat nitaan Seinäjoki niiden liikennepaikkojen
11198: ovat suurelta osalta alkeellisia. Veturimiehet joukossa, joille huoltorakennukset olisi saa-
11199: sekä työsuhteessa olevat työntekijät joutuvat tava. Kun kyseiseltä momentilta on rahoi-
11200: säilyttämään vaatteitaan kosteiden ja nokis- tettava monia muita huoltotiloja ja välittö-
11201: ten veturitallien seinustoilla olevissa kaa- mästi liikenteen hoitoa palvelevia rakennuk-
11202: peissa, joissa ne pikemmin homehtuvat kuin sia ja laitteita, kuten dieselvetureiden ja
11203: kuivavat. moottorivaunujen korjaus- ja huoltotalleja,
11204: Kyseisistä varikoista ehkä suurin, Seinä- sekä vaunujen väli- ja pikakorjaamoja yms.
11205: joen varikko, käsittäen yhdessä työpisteessä saattaa Seinäjoen varikon huoltorakennuk-
11206: noin 400 työntekijää, kaipaisi ensi tilassa sesta laadittu suunnitelma jäädä edelleenkin
11207: huoltorakennuksen. Nykyisin ovat veturi- toteuttamatta näiden määrärahojen puit-
11208: miesten ja muiden työntekijäin vaatekaapit teissa.
11209: pitkin epäpuhtaiden veturisijojen seinustoja Koska uusi työturvallisuuslaki ja sen no-
11210: ja ainoina pesutiloina ovat kummallakin ve- jalla annettu asetus asettavat valtionrauta-
11211: turitallilla ruosteiset peltiruuhet, vain muu- teille työnantajan ominaisuudessa entistä
11212: tamalla vesihanalla varustettuina. Sitäpaitsi enemmän velvollisuuksia huoltotilojen raken-
11213: ne sijaitsevat täysin suojattomina veturisijo- tamiseen nähden, on välttämätöntä, että
11214: jen nurkissa, joten talvisin yksistään vedon virka- ja työsuhteessa olevien puhtaus- ja
11215: takia niissä ei voi peseytyä. terveysoloista huolehditaan myös valtionrau-
11216: Jo vuoden 1956 valtion tulo- ja menoar- tateillä em. lain edellyttämällä tavalla.
11217: viossa on rautatiehallitus esittänyt otettavaksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11218: tarvittavan määrärahan Seinäjoen varikolle
11219: rakennettavaaja valmiiksi suunniteltua huol- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11220: torakennusta varten, mutta se on huomattu tulo- ja menoarvioon 90 000 000 mark-
11221: vasta kuluvan varainhoitovuoden tulo- ja me- kaa Seinäjoen varikon huoltoraken-
11222: noarviossa, sillä hallituksen perusteluissa mai- nuksen rakentamista varten.
11223: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
11224:
11225: Impi Lukkarinen. A. lfårkönen. Vilho Turunen.
11226: Arvo Sä.velä. Mikko Hult. V. Liljeström.
11227: Aili Siiskonen. Vappu Heinonen. H. Törmä.
11228: Olli J. Uoti.
11229: 251
11230:
11231: IV,189.- Rah.al. N:o 29.
11232:
11233:
11234:
11235:
11236: Hult ym.: Määrärahan osoittamisesta varikon huoltoraken-
11237: nuksen rakentamiseksi lisalmeen.
11238:
11239:
11240: E d u s k u n n a ll e.
11241:
11242: Useilla valtionrautateiden pienemmillä va- teen hoitoa palvelevat rakennukset, kuten
11243: rikoilla ovat henkilökunnan huoltotilat vielä moottorivetureiden ja -vaunujen !korjaus- ja
11244: varsin alkeellisia. Iisalmen var:ilkko, jossa on huoltotallit, vaunujen väli- ja pikakorjaamot
11245: noin 180 työntekijää, tarvitsee ensi tilassa jne, on olemassa ma:hdollisuus, että varsinai-
11246: huoltorakermuksen. Veturimiesten, samoin- set huoltorakennussuunnitelmat määräraho-
11247: kuin korjaus- ja puhdistushen:kilö!kunnan jen puutteessa jäävät edelleeniJrin toteutta-
11248: vaatekaapit ja peseytymislaitteet on sijoitettu matta.
11249: veturitallin seinustoille. Huoltorakennuksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme.,
11250: aikaansaaminen on tosin ollut vireillä, ja vuo-
11251: den 196() tulo- ja menoarvion perusteluissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11252: Iisalmi on mainittu niiden liikennepaikkojen tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
11253: joukossa, joille olisi saatava huoltora;kennuk- kaa varikon huoltorakennuksen raken-
11254: set, mutta kun sa;masta määrära:hasta tule- tamista varten Iisalmen kaupungissa.
11255: vat ra;hoitettaviksi myös välittömästi liik.en-
11256: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
11257:
11258: Mikko Hult. Pentti Pekkarinen.
11259: Olli J. Uoti. Veikko Rytkönen.
11260: 252
11261:
11262: IV,l40. - R&h.al. N: o 30.
11263:
11264:
11265:
11266:
11267: Törmä ym. : Määrärakoo osoittamisesta koneellisen tutkimuk-
11268: sen suorittamiseksi tiesuunnalla Hämeenlinna-Rimmi--
11269: Urjala.
11270:
11271:
11272: E d u s k u n n a 11 e.
11273:
11274: Vuonna 1955 on eduskunta hyväksynyt nollisia alueita Hämeenlinnan talousalueeseen
11275: toivomusaloitteen tutkimuksen suorittami- ja auttaisi suurten metsäalueiden hyväksi-
11276: seksi Hämeenlinnan-Rimmin-Urjalan tie- käyttöä.
11277: suunnalla. Asiassa ei ole kuitenkaan ryh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11278: dytty toimenpiteisiin. Rakenteilla olevat pää-
11279: tiet kulkevat lähinnä pohjois-eteläsuuntaa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11280: tai säteittäin suuremmista liikekeskuksista, t·ulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
11281: mutta poikittaissuuntaiset yhdystiet ovat kan suuruisen määrärahan koneellisen
11282: jääneet huomiota vaille. tutkimukse·n suorittamiseksi Hämeen-
11283: Alussa mainittu tiesuunta tulisi palvele- linnan-Rimmin-Urjalan välille suun-
11284: maan juuri yhdystienä, se toisi uusia luon- nitellulla tieosuudella.
11285: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
11286:
11287: H. Törmä. Vilho Turunen. Arvo Sävelä.
11288: 253
11289:
11290: IV,141. - Ra.h.al. N:o 31.
11291:
11292:
11293:
11294:
11295: Ma.nn.ila. ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
11296: mista varten Sysmästä Judinsalon kautta Luhankaan.
11297:
11298:
11299: E d u s k u n n a ll e.
11300:
11301: Eduskunta on yksimielisesti 3/11 1955 hy- Tämä tietyö on jo neljänä vuonna ollut
11302: väksynyt toivomusaloitteen n:o 431/1955, työttömyystyöohjelmassa, mutta ei ole johta-
11303: joka tarkoittaa maantien rakentamista Sys- nut tulokseen. Ei ole kiinnitetty tuollaisten
11304: mästä Judinsalon kautta Luhankaan. Kulku- tiettömien seutujen tientarpeeseen huomiota
11305: laitosvaliokunnan mietinnössä n: o 44 tode- eikä eduskunnan tämän asian käsittelyssä
11306: taan tien tarpeellisuus: ,Tiellä tulee olemaan, esittämiin vakaviin perusteluihin.
11307: kuten myös aloitteen perusteluissa on mai- Viittaamalla vuoden 1958 valtiopäiville
11308: nittu, suuri merkitys Päijänteen saaristoseu- jätettyyn rah.al. n: o 625, sekä vuoden 1959
11309: tujen ja asutuksen liikennetarpeen tyydyttä- valtiopäivien rah.al. n: o 29 ja kulkulaitos-
11310: jänä. Sijaintinsa puolesta sillä on myös kaikki valiokunnan siitä antamaan lausuntoon n: o
11311: edellytykset kehittyä kauttakulku- ja matkai- 12, joka johti siihen, että eduskunta otti
11312: lutieksi. - - - Valiokunnan mielestä on vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon 10 milj.
11313: tärkeätä, että tämä Päijänteen itäisen osan mk tietöiden aloittamista varten tällä
11314: tieverkoston täydentämistä tarkoittava tie- tiellä, ja kun työt eivät vieläkään ole alka-
11315: hank~ jonka tarkoituksenmukaisuudesta neet, ehdotamme kunnioittaen,
11316: ollaan yhtä mieltä, mahdollisimman pian to-
11317: teutettaisiin ja että tässä tarkoituksessa ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11318: kennustöitä suoritettaisiin tehokkaasti." Tie- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
11319: ja vesirakennushallitus ja asianomaiset kun- kan määrärahan tien rakentamista var-
11320: nat ovat pitäneet tämän tien rakentamista ten Sysmästä Vehkasalon ja J·udin-
11321: tämän alueen ti~verkoston täydentämisen salon kautta Luhankaan.
11322: kannalta :tärlreänä.
11323: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
11324:
11325: Onni Mannila. Sylvi Halinen.
11326: Artturi Jämsen. Edvard Pesonen.
11327: Esu Niemelä. K. F. Haapasalo.
11328: Antti J. Rantamaa. A. F. Airo.
11329: 2M
11330:
11331: IV,142. - Rah.al. N: o 32.
11332:
11333:
11334:
11335:
11336: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta yhdysmaantien rakenta-
11337: miseksi Lapajärven tiestä Kemijärven-Sallan maantiehen
11338: Salmivaaran kylään.
11339:
11340:
11341: E d u s k u n n a ll e.
11342:
11343: Sallan kunnan Lampelan kylän asukkaat on lääkäri, sairaala, kunnanvirasto ym.,
11344: asutettiin, kylän jouduttua Neuvostoliitolle, n. 20-25 km:llä. Kun tämä 6 km:n pitui-
11345: sanotun kunnan jäljelle jääneelle alueelle nen yhdystie muutoinkin olisi erikoisen tar-
11346: Lapajärven seudulle. Lampelan kylään oli peellinen, olisi se kiireellisesti rakennettava.
11347: entisestä Sallan kunnan kirkonkylästä mat- Kun ottaa vielä huomioon sen, että Kuusa-
11348: kaa n. 10 km ja sinne oli kirkonkylästä mon ja Sallan kuntain siirtoväelle on lain
11349: maantie. Lapajärven alueelle, johon Lam- mukaan korvattava kaikki ne erikoisedut,
11350: pelan kylän siirtoväki on asutettu, on raken- joita oli menetetyillä tiloilla, mutta joita ei
11351: nettu noin 14 km:n pituinen tie Sallan kun- ole voitu uusille tiloille järjestää, olisi po. tie
11352: nan Kursun kylästä, josta on matkaa nykyi- rakennettava tähänkin nähden kiireellisesti,
11353: seen Sallan kunnan kirkonkylään 25 km. sillä varsin suureksi etujen menetykseksi on
11354: Siirtoväen on nyt matkustettava, päästäk- katsottava sekin, että entisestä Lampelan ky-
11355: seen maantietä oman kuntansa kirkonkylään, lästä oli matkaa kirkonkylään n. 10 km ja
11356: ensin KUI'Sun kylään 10-15 km ja sieltä nyt heillä on 35-40 km.
11357: kirkonkyläänsä 25 km eli yhteensä 35-40 Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
11358: km, eli siis 25-30 km pitempi matka kuin ehdotan,
11359: mikä heillä oli kirkonkyläänsä asuessaan
11360: Lampelan kylässä. Rakentamalla n. 6 km:n että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11361: pituinen yhdystie Kursun kylästä Lapa- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
11362: järvelle rakennetusta tiestä Kemijärven- markan suuruisen määrärahan yhdys-
11363: Sallan maantiehen Salmivaaran kylään ly- maantien rakentamiseksi Sallan kun-
11364: henisi Lapajärven seudulle asutetun siirto- nassa olevasta Lapajärven tiestä Kemi-
11365: väen ja siellä asuvan muunkin väestön järven-Sallan maantiehen Salmivaa-
11366: matka oman kuntansa kirkonylään, jossa ran kylään.
11367: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
11368:
11369: Olavi Lahtela.
11370: 255
11371:
11372: IV,143.- Rah.al. N:o 33.
11373:
11374:
11375:
11376:
11377: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta Molkojärven-Kieringin
11378: moontien rakentamista varten.
11379:
11380:
11381: Eduskunnalle.
11382:
11383: Molkojärven-Kieringin välisen 12 km pi- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
11384: tuisen maantien suunta Kittilän kunnan taen,
11385: alueella on aikoinaan tutkittu ja suunnitel-
11386: mat tien rakentamisesta laadittu. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11387: Tämä tie olisi hyvin tärkeä Kittilän ja tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
11388: Sodankylän välisenä yhdystienä ja se olisi kan suuruisen määrärahan Molkojär-
11389: hyvin tärkeä myös tien vaikutuspiirin asl!lk- ven-Kieringin maantien rakentamista
11390: kaille sekä lyhentäisi mm. Inarin seudun varten.
11391: asukkaiden kulkua Kittilään noin 50 km.
11392: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
11393:
11394: Olavi Lahtela.
11395: 256
11396:
11397: IV,144. - Ra.h.al. N:o 34.
11398:
11399:
11400:
11401:
11402: Hult ym.: Määräralw!n osoittamisesta Kivisalmen sillan raken-
11403: nustöiden aloittamiseksi.
11404:
11405:
11406: Eduskunnalle.
11407:
11408: Jyväskylän-Kuopion maantiellä olevasta onnettomuuksia ja suurimmassa niistä, jossa
11409: Kivisalmen lossista on tullut erittäin paha linja-auto matkustajineen meni järveen, huk-
11410: liikenteen pullonkaula, joten sillan rakenta- kui 15 ihmistä.
11411: minen olisi kiireellinen. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11412: Siltaa varten ovat kaikki suunnitelmat
11413: olemassa ja työt voitaisiin niiden puolesta että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11414: aloittaa heti, ainoastaan rahat työn aloitta- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark-
11415: mista varten puuttuvat. On syytä myös kaa Kivisalmen sillan rakennustöiden
11416: muistaa, että lossilla on sattunut lukuisia aloittamiseksi.
11417: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
11418:
11419: Mikko Hult. Aarne Pulkkinen.
11420: Matti Koivunen. Veikko Rytkönen.
11421: Impi Lukkarinen.
11422: 257
11423:
11424: IV,145. - Rah.al. N:o 35-.
11425:
11426:
11427:
11428:
11429: J. E. Partanen ym..: Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
11430: tamiseksi Tönölänsalmeen Kuhmon kunnassa.
11431:
11432:
11433: Eduskunnalle.
11434:
11435: Maantieliikenteelle suurta haittaa aiheut- liikennelaskenta osoitti, että liikenteen
11436: tavat lukuisat lossipaikat ovat maassamme määrä ylitti Sotkamon-Kuhmon maantiellä
11437: yleisesti tunnettuja. Vilkasliikenteisillä maan- olevan Kaitaansalmen liikenneluvut. Kai-
11438: teillä ne aiheuttavat sekä ajanhukkaa että taansalmen silta avattiin liikenteelle v. 1959.
11439: hankaluutta etenkin kelirikkoaikoina, keväi- Tieviranomaiset ovatkin jo kiinnittäneet
11440: sin ja syksyisin. Lisäksi on aina olemassa huomiotaan Tönölän salmen siltarakennus-
11441: vaara järkyttävien onnettomuustapausten asiaan. Alustavat tutkimukset on aikaisem-
11442: toistumiseen, joista monet ihmishenkiä vaati- min suoritettu. Myöskin eduskunnassa on
11443: neet lossionnettomuudet ovat todistuksena. asiaa käsitelty v:n 1957 valtiopäiville jäte-
11444: Siksipä siltojen rakentaminen vaikeimmille tyn toivomusaloitteen pohjalla. Kulkulaitos-
11445: lossipaikoille onkin ensiarvoista liikenneolo- valiokunnan silloisesta mietinnöstä kävi sel-
11446: jemme parantamista. ville, että siltarakennussuunnitelman valmis-
11447: Viime vuosien aikana merkittävän suureksi tamiseen ryhdytään. Saadun tiedon mukaan
11448: kehittynyttä liikennettä häiritsevä !ossi- suunnitelmaa valmistetaan kuluvan talven
11449: paikka sijaitsee Kuhmon-Suomussalmen aikana tie- ja vesirakennushallituksen silta-
11450: maantiellä, Kuhmon kirkonkylän läheisyy- osastolla. Vesioikeuslain mukainen katselmus
11451: dessä olevassa Tönölän salmessa. Tämän los- asiassa voitaneen suorittaa ensi kesän aikana.
11452: sin kautta kulkee Kuhmon-Suomussalmen Edellä olevasta on käynyt selville, että ko.
11453: ja Kuhmon kunnan pohjois- ja itäosien ja sillan rakentamisasiassa ollaan siirtymässä
11454: kirkonkylän välinen liikenne, joten Suomus- suunnitelmavaiheesta rahoitus- ja rakennus-
11455: salmen suunnassa tapahtuvan kaukoliiken- vaiheeseen. Tämän johdosta esitä,mmekin
11456: teen lisäksi n. 1/4 Kuhmon kunnan yli kunnioittaen,
11457: 14 000 asukasta käsittävästä väestöstä joutuu
11458: liikennöimään lossin kautta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11459: Liikenne mainitulla maantiellä on vilkasta tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
11460: linja-autoliikenteen ja runsaan puutavaran kan suuruisen määrärahan Kuhmon
11461: kuljetuksen muodostaessa pääosan liikenteen kunnassa sijaitsevan Tönölänsalmen
11462: määrästä. Muutama vuosi sitten suoritettu sillan rakentamiseen.
11463: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
11464:
11465: Eemil Partanen. Niilo Ryhtä.
11466:
11467:
11468:
11469:
11470: 33 E 74/60
11471: VALTIOPÄIVÄT
11472: 1960
11473:
11474: LIITTEET
11475: V
11476:
11477: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
11478: TOIVOMUSALOITTEET
11479:
11480:
11481:
11482:
11483: HELSINKI 1960
11484: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
11485: Suomen Panldn ohjesäännön ja valuuttakauppalain muuttamista
11486: sekä lainakoron korottamisen estämistä koskevia laki- ja
11487: toivomusaloitteita.
11488: 263
11489:
11490: V,l. - Lak.al. N: o 38.
11491:
11492:
11493:
11494:
11495: Uoti ym.: Ehdot'US laiksi Suomen Pankin ohjesäännön muut-
11496: tamisesta.
11497:
11498:
11499: E d u s kun n a 11 e.
11500:
11501: Suomen hallitusmuodon 73 §:n 1 mom:ssa tännössä pankkivaltuusmiehet !käsittelevät
11502: säädetään: ,Suomen Panlkki toimii eduskun- mm. vähäpätöisiä pankin henkilökuntaa !kos-
11503: nan takuulla ja hoidossa sekä eduskunnan kevia kysymyksiä, puhtaasti käytännön tar-
11504: valitsemain valtuusmieste.n valvonnan alai- peiden sanelemia ritsestääMelvyyksiä pankin
11505: sena." toiminnassa, merkitykseltään vähäpätöisten
11506: Hallitusmuodon säädös lienee ymmäret- rahastojen varojen käyttöä jne., kun taas
11507: tävä niin, että eduskunnan valitsemalla eli-· pankin johtokunta käsittelee omalla vastuul-
11508: melle, pankin valtuusmiehelle, tulisi kuulua laan ja ilman mitään poliittista vastuuta toi-
11509: päätösvalta oleellisten, maan rahapolitiikkaan menpiteittensä tarkoituksenmukai.Buudesta
11510: keskeisesti vaikuttavien kes'kuspankin päätös- mm. kysymykset Suomen rahan valuuttakurs-
11511: ten osalta. Suomen Pankin ohjesääntö, jossa seista, Suomen Pankin redis!k:onttoehdoista,
11512: määritellään tarkemmin Suomen Pankin teh- joiden kautta mm. yleinen kor'kotaso voidaan
11513: tävät ja eduskunnan valitsemien pankkival- määrätä jne.
11514: tuusmiesten tehtävät, on mahdollisesti vastan- Kyseinen tilanne on nurinkurinen ja se on
11515: nut teoreettisesti ja käytännössäkin hallitus- epäilemättä ristiriidassa hallitusmuodon hen-
11516: muodon yleistä säädöstä vuoden 1925 olosuh- gen ja tarkoituksen kanssa. Käytännössä on
11517: teissa, jolloin - sittemmin tosin useaan ker- myös osoittautunut erittäin selvästi viin;le
11518: taan yksityiskohdissa muutettu - Suomen vuosinakin, että Suomen Pankin johtokunta
11519: Pankin ohjesääntö säädettiin. eräist'ä toimenpiteistä päättäessään on tietoi-
11520: Keskuspankkipolitiikan tehtävät nykyajan sesti halunnut asettua vastustamaan yleisesti
11521: talouselämässä ovat kuitenkin oleellisesti toi- hyväksyttyjä talouspoliittisia pyrkimyksiä ja
11522: set kuin ohjesäännön säätämisaikoina. Kes- jarruttanut toimenpiteillään taloudellisen
11523: kuspankin tehtäväpiiri on laajentunut ja sen nousun mahdollisuuksia ja joinakin ajan-
11524: !keskeisimmät tehtävät yhteil'§kuntatalouden kohtina myös toimenpiteillään jopa hei-
11525: säätelyssä tapahtuvat sellaisilla aloilla ja kentänyt välittömästi työllisyyttä ja vai-
11526: myös sellaisten päämäärien toteuttamisessa, keuttanut valtion mahdollisuuksia suhdan-
11527: joita Suomen Pankin ohjesääntö ei lainkaan teita tasoittavan talouspolitiikan harjoittami-
11528: käsittele tai koskettelee niitä puutteellisesti. sessa. On myös voitu havaita, että Suomen
11529: Käytäntö on myös vienyt siihen, että mel"ki- Pankin johtokunta on eräissä toimenpiteis-
11530: tykseltään tärkeimmät keskuspankin käytet- sään pyrkinyt tukemaan suoraan poliittisia
11531: tävissä olevat raha-, korko-, luotto- ja valuut- tarkoitusperiä esim. pyrkimällä vaikeutta-
11532: tapoliittiset toimenpiteet ovat jääneet pankki- maan valtion luotonsaantimahdollisuu!ksia
11533: valtuusmiesten toimivallan ulkopuolelle yk- sen mukaan, miten pankin johto on halunnut
11534: sinomaan pankin jobtOikunnan päätösvaltaan suhtautua hallituksen mahdollisuuksiin sel-
11535: kuuluviksi asioiksi. NY'kyinen tilanne on to- vitä valtiontalouden h.oidon mukanaan tuo-
11536: dellisuudessa sellainen, että pankkivaltuus- mista vaikeU'ksista.
11537: miesten toimialaan kuuluu erittäin vähämer- Jälkimmäiselle menettelylle on löyde.tty tu-
11538: kityksellisten juoksevien asioiden käsittely, kea Suomen Pankin ohjesäännön 1 § : stä, joka
11539: kun taas pankin johtokunta ratJkaisee koko kuvaa jo nyttemmin historiallisia !käsityksiä
11540: rahapolitiikkaan, taloudelliseen tasapainoon, keskuspankin tehtävistä. Kyseisessä .pykä-
11541: maan !korkotasoon, valuuttakursseihin yms. lässä säädetään Suomen Pankin tehtävät
11542: välittömästi vaikuttavat kysymykset. Käy- varsin yksipuolisiksi toteamalla vain, että
11543: 264 V,l. - Suomen Pankin ohjesääntö.
11544:
11545:
11546: ,Suomen Pankin tehtävänä on Suomen sen rahapolitiikan harjoittaminen, joka täh-
11547: rahalaitoksen pitäminen vakavalla ja tur- tää mahdollisimman korkean ja tasaisen työl-
11548: vallisella kannalla sekä maan rahaliikkeen lisyyden säilymiseen sekä sellainen toiminta,
11549: edistäminen ja helpottaminen." Tämä on joka tähtää rahalaitosten alktiiviseen yhteis-
11550: epäilemättä tärkeä puoli keskuspankin teh- työhön kansantaloudelle tarkoituksenmukai-
11551: tävistä, mutta se tuo esiin vain yhden sen pääoma- ja luottopolitiikan harjoittami-
11552: puolen siitä tehtäväpiiristä, jonka nyky- seksi.
11553: aikainen talous- ja finanssitiede maan kes- Edellä sanotun perusteella ~hdotamme !kun-
11554: kuspankille asettaa. Tämän ohella on kes- nioittavasti,
11555: kuspankin tehtäväpiiriin luettava ainakin
11556: taloudellisesta tasapainosta huolehtiminen ra- että Eduskunta hyväksyisi seuroo-
11557: hapolitiikan sallimien keinojen avulla, sellai- van lakiehdotuksen:
11558:
11559:
11560:
11561: Laki
11562: Suomen Pankin ohjesäännön muuttamisesta.
11563: E·duskunna.n päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä joulukuuta 1925 annetun
11564: Suomen Pankin ohjesäännön (16'5/25) 1 ja 17 §, viimeiksi mainittu pykälä sellaisena
11565: kuin se on 21 päivänä maaliskuuta 1952 annetussa laissa (142/52), näin kuuluviksi:
11566:
11567: 1 §. 17 §.
11568: Suomen Pankin tehtävänä on Suomen ra- Pankkivaltuusmiesten asiana on:
11569: halaitoksen pitäminen vakavalla ja turvalli- 1) määrätä pankin diskonttokorko, redis-
11570: sella kannalla, maan rahaliikkeen edistäminen lkonttoehdot sekä muun ·luoton korkomäärät
11571: ja helpottaminen sekä maan raha-, !korko-, ja provisiot;
11572: luotto- ja valuuttapolitiikan ohjaaminen kes-
11573: kuspankin käytettävissä olevin keinoin niin,
11574: että taloudellinen tasapaino voidaan ylläpitää 7 a) määrätä Suomen ra:han vaihtokurs-
11575: mahdollisimman korkea.n tuotannon ja työlli- seista;
11576: syyden vallitessa.
11577: Suomen Pankin tulee edelleen toimia niin, 12 a) käsitellä säännöllisesti maan raha-
11578: että rahalaitosten \kesken saadaan aikaan ja luottopolitiikan yleisiä lk:ygymyksiä tuo-
11579: keskitettyä ja suunniteltua yhteistoimintaa tantoelämän edistämisen tarkoituksessa;
11580: kansantalouden kannalta suotavan ja välttä-
11581: mättömän keskitetyn pääomanlkäyttö- ja sijoi-
11582: tuspolitiikan harjoittamiseksi.
11583:
11584:
11585: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
11586:
11587: Olli J. Uoti. Aili Siiskonen.
11588: H. Törmä. A. Härkönen.
11589: Vilho Turunen. Urho Kulovaara.
11590: Vappu Heinonen. Martta Salmela-Järvinen.
11591: Arvo Sävelä. V. Liljeström.
11592: Mikko Hult. Impi Lukkarinen.
11593: 265
11594:
11595: V,2. - Lak.al. N:o 39.
11596:
11597:
11598:
11599: Raunio ym. : Ehdotus laiksi valuuttakauppalain muuttami-
11600: sesta.
11601:
11602:
11603: E d u s k u n n a 11 e.
11604:
11605: Joulukuun 30 p:nä 1959 annetun valuutta- myös Tanskan postitoimipaikoista, vaikka
11606: kauppalain 10 § : n mukaan tämä laki ei estä Tanskassa ei olekaan postisäästöpankkia.
11607: Postisäästöpankkia järjestämästä ja hoita- Toistaiseksi, niin kauan kuin valuutan sään-
11608: masta kansainvälistä postisiirto- ja posti- nöstely on voimassa, ei suomalaisen rahalai-
11609: säästötoimintaa. Saman lain 2 ja 9 § : äänl toksen säästökirjan omistaja kuitenkaan voi
11610: sisältyvien säännösten nojalla voivat myös nostaa . varoja toisen maan rahalaitoksista,
11611: liikepankit järjestää ja hoitaa kansainvälistä vaan järjestely koskee vain sellaista tapausta,
11612: siirto- ja säästötoimintaa. Säästöpankeille ja että ruotsalaisen rahalaitoksen säästökirjalla
11613: osuuskassoille se sitävastoin valuuttakauppa- nostetaan va:roja suomail.aisesta rahalaitok-
11614: lain mukaan ei ole samalla tavalla mahdol- sesta.
11615: lista. Myös Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen
11616: Kun hallituksen esitystä valuuttakauppa- säästöpankkijärjestöjen kesken on jo syk-
11617: laiksi käsiteltiin eduskunnassa, teki pankki- systä 1959 lähtien valmisteltu vastaavanlai-
11618: valiokunta lain 10 § : ään muutoksen, jonka sen järjestelmän käytäntöönottamista. Sopi-
11619: mukaan la:ki ei estänyt rahalaitosta (siis ei mukset Ruotsin, Norjan ja Tanskan säästö-
11620: yksinomaan Postisäästöpankkia) järjestä- pankkien kesken onkin jo tehty. Jotta niihin
11621: mästä ja hoitamasta kansainvälistä siirto- ja liittyminen kävisi Suomen osalta mahdolli-
11622: säästötoimintaa. Suuri valiokunta kuitenkin seksi ja maa:mme säästöpankit sekä myös
11623: palautti 10 § :n hallituksen esityksen mukai- osuuskassat, jotka tekisivät vastaavat sopi-
11624: seksi ja sellaisena eduskunta sen myös hy- mukset asianoma:isten maiden osuuskassojen
11625: väksyi. kanssa, tulisivat tässä kohden samaan ase-
11626: Tammikuun 20 p: nä 1960 ovat Suomen ja maan kuin liikenpankit ja Postisäästöpankki,
11627: Ruotsin liikepankit ja saman kuukauden 21 olisi valuuttakauppalain 10 ja 14 ·§ muutet-
11628: p: nä näiden maiden postisäästöpankit teh- tava siihen muotoon, jossa pankkivaliokunta
11629: neet sopimuksen, jonka mukaan kummankin ne hyväksyi joulukuun 11 p: nä 1959 anta-
11630: maan liikepankin tai postisäästöpankin anta- massaan mietinnössä.
11631: malla säästökirjalla voidaan nostaa rahoja Kaikkeen ede1lä esitetyyn viitaten ehdo-
11632: toisen maan vastaavista rahalaitoksista. Sa- tamme kunnioittaen,
11633: manlainen sopimus on olemassa Ruotsin ja
11634: Norjan liikepankkien ja postisäästöpankkien että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11635: kesken, minkä lisäksi Ruotsin postisäästö- van lakiehdotuksen:
11636: pankin säästökirjalla voidaan nostaa varoja
11637:
11638: Laki
11639: valuuttakauppalain muuttamisesta.
11640: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1959 annetun
11641: valuuttakauppalain (538/59) 10 ja 14 § näin kuuluviksi:
11642:
11643: 10 §. säästötoimintaa eikä posti- ja lennätinhalli-
11644: Tämä laki ei estä rahalaitosta järjestä- tusta, rautatiehallitusta tai muuta valtion
11645: mästä ja hoitamasta kansainvälistä siirto- ja viranomaista tilittämästä kansainvälisten so-
11646: 34 E 74/60
11647: 266 V,2. - Va.luuttakauppal.aki.
11648:
11649:
11650: pimusten mukaisesti vastaaville ulkomaisille koskevan valvonnan järjestämiseksi tarpeelli-
11651: viranomaisille, rahalaitoksille ja yhteisöille set säännökset Suomen Pankille tehtävistä
11652: meneviä tai niiltä tulevia maksuja. tilityksistä ja selvityksistä sekä valvonnan
11653: toimeenpanemiseen liittyvistä muista toimen-
11654: 14 §. piteistä ja menettelytavoista samoin kuin
11655: Valuuttakaupan harjoittamista ja ulko- muut tarkemmat määräykset tämän lain
11656: maisten maksujen välittämistä, siirto- ja täytäntöönpanosta ja soveltamisesta anne-
11657: säästötoimintaa sekä maksujen tilittämistä taan asetuksella.
11658: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
11659:
11660: Eino Raunio. J'aakko Kemppainen. Markus Niskala.
11661: Väinö Tikkaoja. Arvi Turkka. Olavi Lahtela.
11662: Arvo Tuominen. Vilho Turunen. Armi Hosia.
11663: Rafael Paasio. Veikko Kokkola. Armas Leinonen.
11664: Anni Flinck. Atte Pakkanen. Viljo Virtanen.
11665: J'ohn Österholm. Väinö E. Nieminen. Kalle Matilainen.
11666: Vilho Väyrynen. Toivo Hietala. Veikko Helle.
11667: Viljami Kalliokoski. Arvo Sävelä. Saara Forsius.
11668: Antti Kukkonen. Urho Kulovaara. Niilo Ryhtä.
11669: Esu Niemelä. Viljo Rantakt. Hannes Paaso.
11670: Mikko Hult.
11671: 267
11672:
11673: V,3.- Toiv.al. N:o 11.
11674:
11675:
11676:
11677:
11678: Vennamo: Laiookoron korottamisen estämisestä.
11679:
11680:
11681: E d u s k u n n a 11 e.
11682:
11683: Vaikutusvaltaiset voimat näyttävät jälleen men Pankin toimintaa.
11684: pyrkivän siihen, että rahatilannetta maassa Jottei uudelleen jouduttaisi tuhoisaan ja
11685: aletaan kiristää ja lainakorkoa nostaa. Täl- tarpeettomaan kireän rahan politiikkaan, on
11686: laisiin toimenpiteisiin ryhdyttäisiin, vaikka eduskunnan syytä hyvissä ajoin lausua tästä
11687: varsinainen kansa ja syrjäseudut eivät vielä asiasta kantansa ja selvä kieltonsa koron ko-
11688: ole edes toipuneet juuri vallinneesta pulasta- rottamiseen ja rahaolojen kiristämiseen.
11689: kaan. Kaiken edellä lausutun perusteella esitän
11690: Hallitus näyttää käytännössä myötäilevän eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11691: tällaista kireän rahan ja korkean korkokan-
11692: nan politiikkaa, vaikka sitä julkisuudelta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
11693: peitelläänkin. Samalla kannalla näyttävät asian vaatimiin toimenpiteisiin laina-
11694: olevan myös eduskunnan pankkivaltuusmie- koron korottamisen ehkäisemiseksi ja
11695: het, joissa suurilla puolueilla on enemmistö kireän rahan politiikan uudistamisen
11696: ja jotka pankkivaltuusmiehet valvovat Suo- kieltämiseksi.
11697: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
11698:
11699: Veikko Vennamo.
11700: ..
11701:
11702:
11703:
11704:
11705: VALTIOPÄIVÄT
11706: 1960
11707:
11708: LIITTEET
11709: VI
11710: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
11711: TOIVOMUSALOITTEET
11712:
11713:
11714:
11715:
11716: HELSINKI 1960
11717: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
11718: Elinkeinoja, lääkirikuntaa, sairaaloita, sairaanhoitoa, lääke-
11719: teollisuutta ja apteekkilaitosta, elintarvikelainsäädäntöä
11720: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
11721: 273
11722:
11723: VI,l. - La.k.al!. N: o 40.
11724:
11725:
11726:
11727:
11728: Marttila ym.: Ehdotus laiksi elinkeinon harjoittamisen oikeu-
11729: desta annetun lain muuttamisesta.
11730:
11731:
11732: Eduskunnalle.
11733:
11734: Koti- ja pienteollisuustuotteiden myymi- muihin muutoksiin emme voi yhtyä, koska
11735: nen vaatii monien tuotteiden osalta myyntiä käytännössä sen esittämässä muodossa kulku-
11736: talosta taloon. Tällaisia tuotteita ovat mm. kaupan harjoittaminen huomattavasti vaikeu-
11737: huonekalut, peltisepäntuotteet, kudonnaiset, tuu, johonka ei suinkaan nyt olisi varaa.
11738: erilaiset koneet jne., joiden valmistus mm. Tämän lainmuutO'ksen avulla helpotetaan
11739: Etelä-Pohjanmaalla on varsin huomattavaa. lääninhallitusten työtä, vähennetään luvan
11740: Monien pitäjien kohdalla tällä tavalla tapah- hakijan kustannuksia ja edistetään elinkeino-
11741: tuva myynti on aivan ratkaisevaa pienyrityk- toiminnan häiriintymätöntä jatkumista. Täl-
11742: sien toiminnan jatkamiselle. Voidakseen har- laisina vaikeina työttömyyskausina olisi eri-
11743: joittaa tällaista kauppaa on asianomaisen koisesti kiinnitettävä huomiota siihen, ettei
11744: kaupan harjoittajan hankittava lääninhalli- tarpeettomasti aiheutettaisi vaikeuksia, jotka
11745: tukselta siihen tarvittava lupakirja, joka voi- saattavat johtaa yritysten lakkaamiseen jopa
11746: daan antaa enintään vuodeksi kerrallaan. toiminnan häiriintymiseen, kun ei riittävän
11747: Lupakirja on kauppaa jatkettaessa aina lää- joustavasti voida saada myyntiä järjeste-
11748: ninhallituksen uudistettava. Tämä lupakir- tyksi.
11749: jan uudistaminen on mutkallinen ja aikaa Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
11750: vaativa toimenpide. Sen vuoksi olisikin voi- nioittaen,
11751: massa olevaa lakia niin muutettava, että lu-
11752: pakirja · voitaisiin antaa ik:olm~ksi vuod~ksi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11753: kerrallaan. van lakiehdotuksen:
11754: Asiaa tutkinut komiteakin on ehdottanut
11755: kolmen vuoden aikaa. Sensijaan komitean
11756:
11757:
11758: Laki
11759: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain muuttamisesta.
11760: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 27
11761: päivänä syyskuuta 1919 annetun lain 15 §: n 3 momentti, sellaisena kuin se on 17
11762: päivänä tammikuuta 1941 annetussa laissa (40/41), näin kuuluvaksi:
11763:
11764: 15 §. uinhallitus lupakirjan sellaisen kulkukaupan
11765: - - - - - - - - - - - - - - harjoittamiseen, ei kuitenkaan pitemmäksi
11766: Jos hakemukseen suostutaan, antakoon lää- ajaksi kuin kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
11767:
11768: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
11769:
11770: Aarre Marttila. R. Al'a-Kulju. V. E. Svinhufvud.
11771: Arvo Pentti. Mauri Seppä. Hannes Paaso.
11772: Veikko Savela. Matti Liinamaa. Olavi Lahtela.
11773: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen. Tahvo Rönkkö.
11774: 35 E 74/60
11775: 274
11776:
11777: VI,2. - Lak.a.l. N: o 41.
11778:
11779:
11780:
11781:
11782: Käkelä ym. : Ehdotus laiksi lääkärintoimen harjoittamisesta
11783: annetun lain muuttamisesta.
11784:
11785:
11786: Eduskunnalle.
11787:
11788: Sosiaaliolojen kehittyessä, varallisuustason lääketieteen erikoisalana. Mainitulla liitolla
11789: kasvaessa ja väestömäärän lisääntyessä on o!l erityinen lautakunta, jonka tehtävänä on
11790: lääkärien tarve maassamme kasvamistaan liiton yleisten kokousten hyväksymien peri-
11791: kasvanut. Lääkäripulan helpottamiseksi on aatteiden ja liiton vahvistamien määräysten
11792: kyllä ryhdytty toimenpiteisiin, mutta niiden mukaan käsitellä ja ratkaista anomukset eri-
11793: vaikutus on siksi hidasta, että lähivuosina ei koislääkärioikeuksien myöntämisestä. Lääkä-
11794: tilanteessa ole odotettavissa ratkaisevaa pa- riliiton hallitus nimeää jäsenet mainittuun
11795: ranemista. Samanaikaisesti yleisen lääkäri- lautakuntaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja
11796: tarpeen lisääntyessä on nimenomaan erikois- on siinä edustettuina ne lääketieteen alat,
11797: iääkärien tarve kasvanut ja kasvamassa suh- joilla erikoislääkärin oikeuksia myönnetään.
11798: teellisesti vielä nopeammin. Lääketieteen ke- Lautakunnan päätöksestä saadaan valittaa
11799: hitys vie yhä suurempaan erikoistumiseen, liiton hallitukselle, jonka päätös asiassa on
11800: josta mainittakoon esim. kirurgian erikoisalo- lopullinen.
11801: jen jakaantuminen yhä suppeampiin erikois- Lainsäädännössä ei ole myöskään sään-
11802: aloihin. Mainittakoon, että Helsingin ja Tu- nöstä siitä, että olisi kiellettyä ilmoittaa ole-
11803: run yliopistollisten keskussairaalain sekä vansa erikoislääkäri tai erityisesti perehtynyt
11804: Tampereen keskussairaalan rakennusohjel- jonkun tai joidenkin tautien hoitamiseen.
11805: man toteuduttua samoin kuin Mikkelin, Hä- Lääkintöhallitus ei kuitenkaan voi estää täl-
11806: meenlinnan ja Rovaniemen lääninsairaaloi- laisten sanomalehdissä useinkin esiintyvien
11807: den laajennustöiden päätyttyä tulee erikois- harhaanjohtavien ilmoitusten julkaisemista,
11808: lääkärien tarve nousemaan usealla sadalla, kun laki ei sitä 'kiellä. Käsityksemme mu-
11809: joten nykyisellä koulutusvauhdilla tilanne tu- kaan olisi tarpeellista, että lääkärintoimen
11810: lee suhteellisesti entisestään huomattavasti harjoittamisesta annettuun lakiin saataisiin
11811: huononemaan. Samanaikaisesti kuin erikois- säännös, joka kieltäisi lääkäriä tiedottamasta
11812: lääkäreiksi koulutettujen lukumäärää pitäisi olevansa perehtynyt johonkin lääketieteen
11813: ratkaisevasti ryhtyä lisäämään, olisi myös erikoisalaan, jollei hän ole hankkinut itsel-
11814: eri:koislääkäreiden asema lainsäädännöllisesti- leen siihen asianmukaista lupaa. Kun lääkä-
11815: kin järjestettävä. Voimassa oleva lainsää- rintoimen harjoittamisesta annetussa laissa
11816: däntö vaikenee tältä osin täysin. Tosin nimenomaan määrätään, että lääkintöhallitus
11817: eräissä asetuksissa on säännöksiä, joiden mu- laillistaa lääkärin tai antaa luvan lääkärin-
11818: kaan lääkäreillä tulee olla erikoiskoulutus sa- toimen harjoittamiseen, olisi mielestämme
11819: moinkuin säännöksiä siitä, että mainitun luonnollista, että myös erikoislääkärioikeudet
11820: koulutuksen saaneilla on oikeus saada suu- antaisi lääkintöhallitus niiden perusteiden
11821: rempia toimenpidepalkkioita kuin yleislääkä- mukaan, jotka katsotaan tarkoituksenmukai-
11822: reillä, mutta - kuten edellä jo mainittiin siksi. Lääkintöhallitus voisi kuultuaan esim.
11823: - säännös siitä, miten erikoiskoulutus on Helsingin ja Turun yliopistojen lääketieteel-
11824: todettavissa, puuttuu. Vuodesta 1931 on lisiä tiedekuntia ja Suomen Lääkäriliittoa
11825: Suomen Lääkäriliitto antanut lääkäreille to- määrätä, millä lääkäritoimen alalla ja millä
11826: distuksen, jonka perusteella lääkäri voi il- ehdoilla lääkäri voi saada erikoislääkäripäte-
11827: moittaa olevansa erikoislääkäri määrätyllä vyyden. Kun lääkintöhallituksessa on tie-
11828: VI,2. - Kll.kelä. ym. 275
11829:
11830: teellisen neuvoston jäseniä, joiksi voidaan mänsä erikoislääkärin oikeudet, jos syytä sii-
11831: kutsua myös käytännöllistäkin toimialaa hen ilmenee.
11832: edustavia lääkärijäseniä, ei erityistä lauta- On !kohtuullista ja oikein, että ne lääkärit,
11833: kuntaa tarvitsisi käsityksemme mukaan eri- jotka Suomen Lääkäriliitolta ovat saaneet
11834: koisoikeuksia koskevien asiain käsittelyä var- erikoislääkärin oikeudet, saavat ne edelleen
11835: ten lääkintöhallituksen yhteyteen asettaa. pitää ja että ne virallisesti hyväksytään il-
11836: Voimassa olevan lain mukaan voi lääkäri man eri hakemusta.
11837: erityisissä tapauksissa menettää lääkärintoi- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
11838: men harjoittamisoikeutensa. Jos lääkintöhal- nioittaen,
11839: litus antaa sellaisen päätöksen, on luonnol-
11840: lista, että lääkäri samalla menettäisi erikois- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11841: lääkärioi'keutensa. Samoin olisi tarpeellista, van lakiehdotuksen:
11842: että lääkintöhallitus voisi peruuttaa myöntä-
11843:
11844:
11845: Laki
11846: lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain muuttamisesta.
11847: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään lääkärintoimen harjoittamisesta 23 pruvana
11848: tammikuuta 1925 annettuun lakiin (20/25) uusi 3 a § ja 9 § :ään, sellaisena kuin se on
11849: 6 päivänä kesäkuuta 1941 annetussa laissa (417/41), uusi 3 momentti seuraavasti:
11850:
11851: 3 a §. 9 §.
11852: Lääkärintointa harjoittamaan oikeutettu
11853: henkilö ei saa tiedoittaa olevansa perehtynyt Lääkintöhallitus voi peruuttaa erikoislää-
11854: johonkin lääketieteen eri'koisalaan tai erityi- kärin oikeuden, jos siihen harkitaan olevan
11855: sesti hoitavansa joitakin sairauksia eikä syytä.
11856: muullakaan tavalla esiintyä erikoislääkärinä, Tämä laki tulee voimaan pa1vana
11857: ellei lääkintöhallitus ole hänelle kirjallisesta kuuta 19 . Jokainen, joka ennen tämän
11858: hakemuksesta myöntänyt erikoislääkärin oi- lain voimaan tuloa on saanut erikoislääkärin
11859: keutta. oikeuden, katsotaan tämän lain mukaisesti
11860: Hankittuaan asiasta Helsingin ja Turun erikoislääkäriksi sillä tai niillä aloilla, joilla
11861: yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien hän on saanut tällaisen oikeuden. Suomen
11862: sekä lääkärien ammatillisen järjestön lausun- Lääkäriliiton on ennen tämän lain voimaan
11863: not lääkintöhallitus määrää ne yleiset perus- tuloa annettava lääkintöhallitukselle luettelo
11864: teet, joiden mukaan erikoislääkärin oikeus täten voimassa olevista erikoislääkärin oi-
11865: annetaan. keuksista ja niiden myöntämisen aikamää-
11866: Järjestyksestä, missä erikoislääkärin oi- ristä.
11867: keutta koskevat hakemukset lää.kintöhallituk-
11868: sessa ratkaistaan, on säädetty erikseen.
11869:
11870: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
11871:
11872: Valto Käkelä. T. E. Nordström. Eino Raunio.
11873: Esa Hietanen. Bertil Lindh. Kalle Matilainen.
11874: Onni Hiltunen. Sulo Hostila.. Kustaa Alanko.
11875: Kauko Tamminen. Yrjö Sinkkonen. Pentti Niemi.
11876: Niilo Ryhtä. Matti Miikki. Väinö Tikkaoja.
11877: Matti Kekkonen. Elis Manninen. Ensio Partanen.
11878: Nestori Kaasalainen. Lyyli Aalto. Arvo Ahonen.
11879: Sylvi Siltanen. Kaino Haapanen. Anni Flinck.
11880: Viljo A. Virtanen. Eino Roine. Lars Lindeman.
11881: Lempi Lehto. Meeri Kalavainen. Edvard Pesonen.
11882: 276 VI,2. - Lääkärintoimen harjoittaminen.
11883:
11884:
11885: Veikko Kokkola. Toivo Åsvik. Martta Salmela-Järvinen.
11886: Varma K. Turunen. P. Puhakka. Sylvi Halinen.
11887: Arvo Tuominen. Armas Leinonen. Olli J. Uoiti.
11888: Vilho Väyrynen. Mikko Hult. V. E. Svinhufvud.
11889: Eetu Karjalainen. Matti Meriläinen. Martti Salminen.
11890: Aarre Marttila. Eemeli Lakkala. Sven Högström.
11891: Eino Uusitalo. Aarne Pulkkinen. Juho Mäkelä.
11892: Matti Liinamaa. Pertti Rapio. Impi Lukkarinen.
11893: Veikko Savela. Antti Kukkonen. Veikko Kansikas.
11894: Mauno Jussila. Esa Timonen. Onni Mannila.
11895: Antti J. Rantam.aa. Paavo Aitio. Yrjö Murto.
11896: Viljami Kalliokoski. Toivo Friman. Juho Tenhiälä.
11897: Martti Linna. Veikko Rytkönen. H. Tauriainen.
11898: Kalle Kämäräinen. R. Hallberg. G. Rosenberg.
11899: K. F. Haapasalo. H. Törm.ä. Georg Backlund.
11900: Kuuno Honkonen. Aleksi Kiviaho. Eemil Partanen.
11901: Matti Mattila. Toivo Niiranen. Irma Rosnell.
11902: Arvo Pentti. Hugo Manninen. . Verner Korsbäck.
11903: Ale Holopainen. Jaakko Kemppainen. Urho Saariaho.
11904: Juho Karvonen. Arvi Turkka. Väinö R. Virtanen.
11905: J. Mustonen. Hilja Väänänen. Pentti Pekkarinen.
11906: Eino Tainio. Antto Prunnila. Siiri Lehmonen.
11907: R. Virtanen. Esu Niemelä. Kusti Eskola.
11908: P. Liedes. Toivo Salin. Viljo Rantala.
11909: Matti Koivunen. Markus Niskala. 0. Lindblom.
11910: Niilo Nieminen. Rafael Paa.Sio. V. Liljeström.
11911: Tauno Kelovesi. G. Henriksson. V. Turunen.
11912: Usko Seppi. Vappu Heinonen. Olavi Lahtela.
11913: Akseli Paarm.an. A. Härkönen. Aaro Stykki.
11914: Tahvo Rönkkö. N. Nurminen. Urho Kähönen.
11915: 277
11916:
11917: VI,S. - Lak.al. N: o 42.
11918:
11919:
11920:
11921:
11922: Suonpää ym.: Ehdotus Za,iksi sairaaJala,in muuttamisesta.
11923:
11924:
11925: E d u s k u n n a ll e.
11926:
11927: Viimeksi kuluneiden vuosien kehitys val- kuitenkin suopeampaa suhtautumista valtio-
11928: tion ja kuntien keskinäisissä suhteissa on vallan taholta korvausten suorituksissa. Tä-
11929: muodostunut maamme kuntien taloudelle män vuoksi olisikin ensimmäisenä tehtävänä
11930: varsin raskaaksi. Eduskunnan toimesta on kuntien aseman helpottamiseksi valtionapu-
11931: säädetty lakeja, jotka siirtävät yleisiä valta- jen tarkistaminen siten, että niitä tuntu-
11932: kunnallisia tehtäviä kuntien hoidettavaksi, vasti nykyisestään korotettaisiin. Vain siten
11933: mutta valtion korvaukset kunnille siitä huo- olisi mahdollisuus saada sairaanhoidosta ai-
11934: limatta vähentyvät jatkuvasti. Erityisen heutuva yhteiskunnallinen rasitus kohdistu-
11935: raskaana taloudellisena velvoitteena tuli kun- maan oikeudenmukaisempana kaikkiin kansa-
11936: tien kannettavaksi uuden sairaalalain mää- laispiireihin.
11937: räykset, jotka ovat aiheuttamassa kuntien Edellä sanotun perusteella ehdotamme
11938: talouden romahtamisen tai veroäyrin hinnan kunnioittavasti,
11939: suhteettoman kohoamisen.
11940: Vaikka kuntien kohdalta ei halutakaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11941: asettaa esteitä valtion tehtävien siirtämisessä van lakiehdotuksen:
11942: kuntien hoidettavaksi, odotetaan kunnissa
11943:
11944:
11945:
11946: Laki
11947: sairaalalain muuttamisesta.
11948: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä tammikuuta 1956 annetun
11949: sairaalalain (49/56) 7, 20, 21, 22, 24 § näin kuuluviksi:
11950:
11951: 7 §. korvaa valtio aluesairaalan omistaville kun-
11952: Keskussairaalaan osallistuva kunta on vel- nille keskussairaalan käytettäväksi aluesai-
11953: vollinen kertakaikkisena osallistumismaksuna raalasta siirtyvien rakennusten ja kaluston
11954: suorittamaan valtiolle kutakin varaamaansa arvon, kuitenkin vähennettynä sillä mää-
11955: hoitopaikkaa kohti kaksikymmentäviisi sa- rällä, millä valtio 22 § : n tai 38 § : n 3 mo-
11956: dalta sairaalan hoitopaikkaan kohdistuvista mentin mukaan on osallistunut aluesairaalan
11957: perustamiskustannuksista. perustamiskustannuksiin. Rakennusten ja
11958: Milloin muu valtion sairaala muutetaan kaluston arvon vahvistaa toimikunta, jossa
11959: tai laajennetaan keskussairaalaksi tai sen on sisäasiainministeriön määräämä puheen-
11960: osastoksi, on 1 momentissa tarkoitettua kun- johtaja sekä kaksi lääkintöhallituksen ja
11961: nan maksuosuutta laskettaessa muuttamisesta kaksi kuntainliiton määräämää jäsentä.
11962: 1
11963: tai laajentamisesta aiheutuviin kustannuk-
11964: siin lisättävä sairaalan käytettäväksi aikai-
11965: semmasta sairaalasta siirtyvien rakennusten 20 §.
11966: ja kaluston arvo 9 §: ssä mainitun rakennus- Keskussairaalan toimintaan kuntainliitto
11967: toimikunnan toimittaman arvion mukaan. saa vuosittain valtionapua seitsemänkym-
11968: Milloin 2 § :ssä tarkoitettu aluesairaala mentä viisi sadalta kunnossapito- ja käyttö-
11969: muutetaan keskussairaalaksi tai sen osastoksi, kustannuksista.
11970: 278 VI,3. - Sai.raa.lalaki.
11971:
11972:
11973: 21 §. mukaista, että jokin kunta hankkii kaikki
11974: Kun keskussairaalaa laajennetaan tai siinä tarvittavat hoitopaikkansa keskussairaalasta
11975: tehdään peruskorjauksia, saa kuntainliitto tai edellä 1 momentissa tarkoitetusta alue-
11976: niistä aiheutuviin perustamiskustannuksiin sairaalasta, saa kunta yksin tai yhdessä mui-
11977: valtionapua kolme neljännestä kustannusten den samassa asemassa olevien kuntien kanssa
11978: määrästä. Tätä valtioapua annetaan, sitten ylläpitämänsä paikallissairaalan perustamis-
11979: kun sisäasiainministeriö on päättänyt laajen- kustannuksiin ja toimintaan valtionapua niin-
11980: nuksen tai peruskorjaukset otettavaksi val- kuin 1 momentissa säädetään. Edellä tässä
11981: tionapua koskevaan yleiseen suunnitelmaan pykälässä tarkoitetun valtionavun saamisen
11982: ja hyväksynyt niitä koskevat rakennuspii- edellytyksenä on, että sairaalassa kannetta-
11983: rustukset sekä sitä mukaa, kuin rakennus- vat maksut ovat enintään niin suuret, kuin
11984: työt edistyvät. keskussairaalassa 19 § : n mukaan saadaan
11985: periä.
11986: 22 §. 24 §.
11987: Milloin keskussairaaloiden ohella pysyvästi Muun kunnallisen sairaalan kuin edellä
11988: tarvitaan 2 § :ssä mainittua aluesairaalaa, 22 §: n 1 momentissa tarkoitetun aluesairaa-
11989: jossa on osastot ainakin kahta yleisen sai- lan ja saman pykälän 2 momentissa tarkoite-
11990: raanhoidon lääketieteellistä erikoisalaa var- tun paikallissairaalan perustamiskustannuk-
11991: ten ja jonka palveluksessa on ainakin kaksi siin ja toimintaan annetaan valtionapua
11992: erikoislääkäriä, saa kuntainliitto valtionapua kuusikymmentä sadalta kustannusten mää-
11993: tällaisen sairaalan perustamiskustannuksiin rästä, milloin lääkintöhallitus on katsonut
11994: seitsemänkymmentäviisi sadalta sekä toimin- sairaalan tarpeelliseksi sekä hyväksynyt sen
11995: taan kuusikymmentä sadalta kustannusten sijoitus-, rakentamis- ja toimintasuunnitel-
11996: määrästä. man, ja edellyttäen, että sairaalassa hoidosta
11997: Mikäli pitkien matkojen tai hankalien lii- perittävät maksut eivät ylitä keskussairaa-
11998: kenneyhteyksien vuoksi ei ole tarkoituksen- loissa perittäviä vastaavia maksuja.
11999:
12000: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
12001:
12002: Leo Suonpää.. Judit Nederström-Lunden. Tyyne Tuominen.
12003: Väinö R. Virtanen. Irma Torvi. Usko Seppi.
12004: Siiri Lehmonen. Pauli Puhakka. Toivo Friman.
12005: Nestori Nurminen. Aarne Pulkkinen. J. Mustonen.
12006: Niilo Nieminen. Antto Prunnila. Eino Roine.
12007: Toivo Asvik. Tauno Kelovesi. Anna-Liisa Tiekso.
12008: Pentti Liedes. Matti Koivunen. H. Tauriainen.
12009: 279
12010:
12011: VI,4. - Lak.al. N: o 43.
12012:
12013:
12014:
12015:
12016: Salmela-Järvinen ym.: Ehdotus laiksi sairaalalain muutta-
12017: misesta.
12018:
12019:
12020:
12021: E d u s k u n n a ll e.
12022:
12023: Elokuun 29 päivänä 1958 autamailaan ase- sairashoidon maksuista ei voidakaan ratkaista
12024: tuksella on hallitus nojautuen sairaalalain yksinomaan kustannuskysymyksiä sHmällä-
12025: 19 §: n 1 mom. poistanut 15 vuotta nuorem- pitäen eikä vedoten siihen, että lapsen sai-
12026: man lapsen osalta keskussairaaloissa III luo- raanhoitokustannukset mahdollisesti tulevat
12027: kan sairassijasta suoritettavan erillisen hoi- suuremmiksi kuin muiden potilaiden. On
12028: tomaksun ja määrännyt, että näillä hoito- otettava huomioon, että aikuinen ihminen
12029: paikoilla lastenkin sairassijamaksu on oleva saattaa sairautensa hoidossa omatoimisesti
12030: 600 mk hoitovuorokaudelta. valvoa etuaan, hän voi vaatia ja hankkia
12031: Hallitus on, kuten edellä jo huomautimme, itselleen kaiken sen tuen, minkä yhteiskunta
12032: asetuksen antaessaan nojautunut sairaalalain antaa esim. vähävaraiselle kansalaiselle sai-
12033: 19 §: n 1 kohtaan, jossa sanotaan että ,yli- rauden sattuessa. Tätä ei voi eikä osaa tehdä
12034: opistollisissa keskussairaaloissa potilaan on ~apsi, jonka kaikessa täytyy tyytyä siihen
12035: suoritettava maksu, jonka tulee olla kaikille mitä hänen vanhempansa tai huoltajansa
12036: keskussairaaloille yhtenäinen". Käsityksemme hänen puolestaan päättävät. Jos vanhempien
12037: mukaan lain tällainen tulkinta on virheelli- tai huoltajien mielestä sairauden hoitaminen
12038: nen. Kun jo edellämainitussa asetuksessakin muodostuu liian pitkäaikaiseksi ja kalliiksi,
12039: sairaalamaksut luokitellaan kolmeen eri ryh- he voivat säästäväisyysharrastuksessaan kes-
12040: mään, joissa kussakin maksut ovat erilaiset, keyttää lapsen sairaalahoidon liian aikaisin
12041: ei, jos kirjaimellisesti olisi noudatettu sairaa- ja täten aiheuttaa lapselle ehkä elinikäisen
12042: lalain 19 § : n 1 mom: ia, näin olisi voitu vamman. Tällaiseen voivat syyllistyä varak-
12043: tehdä, koska kaikkien maksujen pykälän mu- kaammatkin ihmiset, nekin joilla lapsen sai-
12044: kaan tulee olla ,yhtenäisiä". Asia onkin raalahoidon kustannuksiin olisi omia varoja,
12045: ymmärrettävä siten, että kaikissa sairaaloissa kun taas heikommassa asemassa olevat vähä-
12046: tulee eri ryhmissä olla samansuuruiset mak- varaiset voivat jopa helpommin saada lap-
12047: sut, mutta aivan yhtä hyvin, kuin on voitu sensa hoidetuiksi sosiaalisen tuen avulla. Tie-
12048: jaotella maksut kolmeen eri ryhmään, olisi tenkin vanhemmat ja lapsen hoitajat voivat
12049: mukaan voitu ottaa neljäskin ryhmä, alle 15 syyllistyä tällaiseen laiminlyöntiin silloinkin
12050: vuotiaat lapset. kun sairaalamaksut ovat alhaisemmat, ja
12051: Tällä asetuksella muutettiin koko tähän- oikeampi perusta olisikin se, että alle 15-
12052: astinen maksujärjestelmä, jota on valtion vuotiaat lapset saisivat välttämättömän sai-
12053: sairaaloissa noudatettu jo ainakin 60 vuotta. raalahoidon täysin vapaasti. Yhteiskunta ei
12054: Niinpä senaatin päätöksissä n: o 14/1898, kuitenkaan tällaista hoitoa järjestäessään
12055: 43/1901, 57/1904, 53/1907, 31/1913 ja 93/ suinkaan jää yksinomaan antavaksi puoleksi,
12056: 1916 samoinkuin vuoden 1918 annetuissa ase- sillä on selvää, että mitä paremmin lapsuu-
12057: tuksissa eri vuosina ainakin 14 kertaa on den sairaudet tulevat hoidetuiksi ja mitä
12058: valtion sairaaloiden osalta ja asetuksessa perusteellisemmin tulevan sukupolven yleis-
12059: 682/1956 kuntainliittojen keskussairaaloiden kunto saadaan parannetuksi, sitä työkykyi-
12060: osalta määrätty lasten hoitopäivämaksu alem- sempää siitä tulee. Varakkaimmatkin kansa-
12061: maksi kuin muiden potilaiden. laiset pystyvät hoitamaan lapsensa ainoas-
12062: Periaate, johon nämä päätökset ovat pe- taan määrättyihin ikävuosiin saakka. Kaikki
12063: rustuneet, on täysin oikea. Kysymystä lasten se hoito ja huolenpito minkä nämä myö-
12064: 280 VI,4. - Sa.iraalala.ki.
12065:
12066:
12067: hemmissä elämänsä vaiheissa tulevat tar- Helsingin yliopistollisen keskussairaalan liit-
12068: vitsemaan, elleivät pysty itsestään huolehti- tohallitukselle, että keskussairaala 1. 7. 1959
12069: maan, on yhteiskunnan annettava. ·lukien perisi helsinkiläisiltä 15 vuotta nuo-
12070: Kun kuitenkin hallituksen taholla on kat- remmilta potilailta hoitopäivämaksuna 400
12071: sottu aiheelliseksi tulkita sairaalalakia ta- mk, jolloin kaupunki sitoutuu suorittamaan
12072: valla, jota eduskunta varmaan lakia säätäes- keskussairaalalle sen taksan mukaisen ja mai-
12073: sään ei ole tarkoittanut ja kun tämän tul- nitun alennetun hoitopäivämaksun erotuksen
12074: kinnan perusteella on annettu asetus, joka kuukausittain tilityksen mukaan. Kaupungin-
12075: on lain hengen ja vuos~kymmeniä jatkuneen hallitus vedoten sairaalalakiin ja sen joh-
12076: käytännön vastainen, on tällä toimenpiteellä dosta annettuun asetukseen ilmoitti, että
12077: aiheutettu sairaalamaksujen kohdalla sekaan- päätös ei perustu lakiin ja jätti sen toimeen-
12078: nus, joka on johtanut siihen, että maksut panematta.
12079: eivät suinkaan ole tulleet yhtenäisiksi, vaan Kysymys lasten sairaalamaksuista on kui-
12080: erilaisiksi. Useat kunnat perivät nyt omissa tenkin niin tärkeä, ettei sitä voi eikä saa
12081: sairaaloissaan lapsilta alhaisemman hoito- jättää 'laissa ilmaantuneen tulkinnan alaisen
12082: päivämaksun kuin aikuisilta, mutta mikäli kohdan varaan. Laki on saatava niin selväksi,
12083: kunnalla ei ole omaa sairaalaa vaan sen poti- että siitä riidattomasti käy selville, että
12084: laita hoidetaan esim. jossakin keskussairaa- eduskunnan tarkoitus on ollut todellakin
12085: lssa, kunnalla ei ole oikeutta edes omien kun- katsoa lasten parasta ja pysyttää vuosikym-
12086: talaistensa kohdalla helpottaa sairaalamak- meniä jatkunut käytäntö entisellään.
12087: suja maksamalla esim. lapsipotilaiden koh- Edelläolevan perusteella ehdotammekin
12088: dalla korvausta sairaalalle hoitomaksun kunnioittaen,
12089: siitä osasta, joka ylittää 400 mk. Mm. Hel-
12090: singin kaupungin valtuusto päätti 17. 6. 1959 että Eduskunta päättäisi hyväksyä
12091: kehoittaa kaupunginhallitusta esittämään seuraavan lakiehdotuksen:
12092:
12093:
12094:
12095: Laki
12096: sairaaJ.alain muuttamisesta.
12097: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä tammikuuta 1956 annetun
12098: sairaalalain (49/56) 19 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
12099:
12100: 19 §. maksu alle 15-vuotiaiden potilaiden osalta on
12101: Hoidosta keskussairaalassa potilaan on suo- kaksi kolmannesta täysikasvuisen potilaan
12102: ritettava maksu, jonka tulee olla kaikille sai- hoitomaksusta.
12103: raaloille yhtenäinen, kuitenkin niin, että
12104:
12105: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
12106:
12107: Martta Salmela-Järvinen. A. Simonen. Olli J. Uoti.
12108: Vilho Turunen. A. Härkönen. Vappu Heinonen.
12109: Impi Lukkarinen. Aili Siiskonen. V. Liljeström.
12110: 281
12111:
12112: VI,5. - Lak.al. N: o 44.
12113:
12114:
12115:
12116:
12117: V. R. Virtanen ym.: Ehdotus laiksi mielisairaslain muutta-
12118: misesta.
12119:
12120:
12121: E d u s k u n n a ll e.
12122:
12123: Eduskunnan säätämien lakien avulla on vero jakoverona, ei tulojen suuruuden mu-
12124: viimeksi kuluneiden vuosien aikana siirretty kaan lisääntyvänä, aiheuttaa veroäyrin hin-
12125: valtiolle kuuluvia tehtäviä runsaasti kuntien nan kohoamisen ja siten vaikeuttaa jo ennes-
12126: hoidettavaksi. Erikoisesti tämä kehitys on täänkin heikoimmassa taloudellisessa ase-
12127: ollut nähtävissä maamme sairaanhoidon koh- massa olevien kansalaisten elämisen mahdolli-
12128: dalla, sillä käytännöllisesti katsoen sairaan- suuksia. Yleisesti sanotaankin, ettei maamme
12129: hoito on jätetty uudistettujen lakien avulla kunnilla ole mitään uusien tehtävien hoita-
12130: maamme kuntien ja kuntainliittojen järjes- mista vastaan, mutta samalla kun näin mene-
12131: tettäväksi. tellään, pitää valtiovallan huolehtia myöskin
12132: Samanaikaisesti tämän kehityksen kanssa siitä, että sen toimesta riittävin valtion avus-
12133: ovat kuntien menot voimakkaasti lisäänty- tuksin tehdään kunnille mahdolliseksi näiden
12134: neet, koska valtiovallan toimesta ei ole huo- uusien tehtävien lakimääräinen hoitaminen.
12135: lehdittu kuntien tulojen lisäämisestä samassa Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
12136: suhteessa kuin uusista tehtävistä aiheutuneet nioittavasti,
12137: kustannukset edellyttäisivät. Maamme kun-
12138: tien keskuudessa tämä onkin herättänyt oi- että Eduskunta hyväksyisi seuma-
12139: keutettua tyytymättömyyttä, koska kunnallis- van lakiehdotuksen:
12140:
12141:
12142:
12143:
12144: Laki
12145: mielisairaslain muuttamisesta.
12146: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä toukokuuta 1952 annetun mie-
12147: lisairaslain (187/52) 43 §, sellaisena kuin se on muutettuna 27 päivänä heinäkuuta
12148: 1955 (366/55) annetussa laissa, sekä 44, 45 ja 46 § näin kuuluviksi:
12149:
12150: 43 §. Perustamiskustannuksina pidetään myös
12151: A-luokan mielisairaanhoitolaitoksen ja huol- laajentamisesta tai peruskorjauksista aiheu-
12152: totoimiston perustamiskustannuksiin anne- tuneita kustannuksia.
12153: taan valtionapua kolme neljännestä kustan-
12154: nusten määrästä. B-luokan mielisairaanhoito-
12155: laitoksen perustamiskustannuksiin annettava 44 §.
12156: valtionapu on puolet kustannusten määrästä. Valtionapua annetaan A-luokan mielisai-
12157: Valtionapu maksetaan sitten, kun sisäasiain- raanhoitolaitoksille vuotuisiin kunnossapito-
12158: ministeriö, lääkintöhallituksen esityksestä, on ja käyttökustannuksiin hoitopäivää kohti
12159: hyväksynyt perustamistyöt otettaviksi val- määrä, joka vastaa kolmea neljännestä kaik-
12160: tionapua koskevaan yleiseen suunnitelmaan, kien keskusmielisairaalain todellisten kun-
12161: ja yleensä siinä järjestyksessä, kuin raken- nossapito- ja käyttökustannusten keskimää-
12162: nustyöt suoritetaan. rästä, sekä vuotuisiin perhehoitokustannuk-
12163: 36 E 74/60
12164: 282 VI,5. - Mielisairaslaki.
12165:
12166:
12167: siin kolme neljännestä todellisten kustannus- 46 §.
12168: ten määrästä. Valtionapua annetaan B-luokan mielisai-
12169: raanhoitolaitoksille kunkin 11 § : n 2 ja 3 mo-
12170: 45 §. mentissa tarkoitetun, laitokseen sijoitetun
12171: Huoltotoimiston kunnossapito- ja käyttö- mielisairaan hoitovuorokaudelta kolme neljän-
12172: kustannuksiin annetaan valtionapua kolme nestä tähän luokkaan kuuluvien mielisairaan-
12173: neljännestä todellisten kustannusten mää- hoitolaitosten todellisten kunnossapito- ja
12174: rästä. käyttökustannusten keskimäärästä.
12175:
12176: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
12177:
12178: Väinö R. Virtanen. Pauli Puhakka. Toivo Friman.
12179: Niilo Nieminen. Antto Prunnila. Anna-Liisa Tiekso.
12180: Toivo A.svik. Tauno Kelovesi. J. Mustonen.
12181: Leo Suonpää. H. Tauriainen. Eino Roine.
12182: Pentti Liedes. Siiri Lehmonen. Judit Nederström-Lunden.
12183: Nestori Nurminen. Matti Koivunen. Irma Torvi.
12184: Aarne Pulkkinen. Tyyne Tuominen. Elli Stenberg.
12185: Usko Seppi.
12186: 283
12187:
12188: VI,6. - Toiv.al. N: o 94.
12189:
12190:
12191:
12192:
12193: Stenberg ym.: Lääkärikoulutuksen lisäämisestä.
12194:
12195:
12196: Eduskunnalle.
12197:
12198: Kansamme terveydenhuollon ja sen mu- nyt on. Heitä on 2 740. Lisäksi tulevat suun-
12199: kana sairaanhoidon vastuunalaisessa avain- nitellut keskussairaalat, joiden tarve on 1 923
12200: asemassa ovat lääkärit, joiden lukumäärä ja lääkäriä sekä pienemmät sairaalat, kunnan-
12201: kvaliteetti merkitsevät tehtävän suorittamista lääkärit ja terveydenhuoltotyö.
12202: joko paremmin tai huonommin. Lääkäreiden Kunnanlääkäritilanne on maassamme hyvin
12203: tarve pohjautuu väestön suuruuteen, sairaala- vaikea varsinkin syrjäisillä seuduilla. V.
12204: laitoksen laajuuteen, lääkintähuoltoa johta- 1957 oli virka julistettu auki 14 kunnassa
12205: vien ja valvovien virkalääkärien lukumää- kaksi kertaa, 8 kunnassa kolme kertaa ja jos-
12206: rään sekä sairaanhoidon yleiseen monipuolis- sakin kunnassa neljäkin kertaa, eikä tilanne
12207: tumiseen ja kehitykseen. Nämä ovat kaikki ole suinkaan muuttunut paremmaksi sen jäl-
12208: tekijöitä, jotka merkitsevät lääkäritarpeen keen.
12209: jatkuvaa kasvua huomattavan suuressa mää- Ainoa mahdollisuus pulasta pääsemiseen on
12210: rässä. lääkärikoulutuksen nopea lisääminen. Vuosit-
12211: Kansainvälisesti käytäntöön otettu lasku- tain on lääkäreitä valmistunut keskimäärin
12212: tapa lääkäreiden tarpeen määrittelyssä osoit- vähän yli 100. V. 1957 valmistui ensi kerran
12213: taa, paljonko on lääkäreitä 10 000 asukasta enemmän, 136. Opiskelemaan otettavien yli-
12214: kohti kussakin maassa. Tällaisessa vertai- oppilaiden lukumäärä on nykyisin 200, mutta
12215: lussa on etutilalla Israel, jossa luku on 25. kestää kauan, ennen kuin sillä määrällä ny-
12216: Siellä on lääkäreillä työttömyyttä ja osa kyinenkään tarve tulee tyydytetyksi. Sen
12217: heistä on hakeutunut muille toimialoille. vuoksi olisi kiirehdittävä lääketieteellisen tie-
12218: Ihanteellinen on tilanne tässä suhteessa niissä dekunnan avaamista Oulun yliopistossa sekä
12219: maissa, joissa vertailuluku on 12-15. Sellai- lisättävä opiskelijoiden määrää Helsingin ja
12220: sia ovat mm. Itävalta, USA, Neuvostoliitto, Turun yliopistoissa. Sen lisäksi olisi ryhdyt-
12221: Islanti ja Englanti. Tyydyttävänä voidaan tävä muihin mahdollisiin toimenpiteisiin lää-
12222: pitää lukua 10, mutta Suomi on siitä paljon käripulan poistamiseksi maastamme.
12223: jäljessä. Meillä se on vain 5. 7 ja vertailu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
12224: taulukossa on paikkamme ainakin Euroopan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12225: maiden osalta jotakuinkin loppupäässä.
12226: Maassamme on viime aikoina suoritettu että haUitus ryhtyisi kiireeUisiin toi-
12227: suurta sairaalarakennusohjelmaa, jonka edus- menpiteisiin lääkärikoulutuksen lisää-
12228: kunta on aikoinaan hyväksynyt. Lääkintö- miseksi ja lääkärikunnan työn siten
12229: hallituksessa suoritettujen laskelmien mukaan järjestämiseksi, että myös maalaiskun-
12230: tarvitaan jo valmistuneisiin ja rakenteilla ole- tien asukkaiden sairaanhoito turvattai-
12231: viin keskussairaaloihin yhteensä 2 039 lääkä- siin.
12232: riä, siis melkein se määrä, mitä maassamme
12233: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
12234:
12235: Elli Stenberg. Hugo Manninen.
12236: Eino Kilpi. Inkeri Virtanen.
12237: Irma Torvi. H. Tauriainen.
12238: Matti Koivunen. Toivo Salin.
12239: Eino Tainio. Eemeli Lakkala.
12240: 284
12241:
12242: VI,7. - Toiv.al. N:o 95.
12243:
12244:
12245:
12246:
12247: Koivisto ym..: Sairaalapaikkojen käytön ohjaamisesta valta-
12248: kunnan väestön sairaanhoidoUisen tarpeen mukaiseksi.
12249:
12250:
12251: E d u s k u n n a 11 e.
12252:
12253: Tammikuun 20 pa1vana 1956 annetun sai- valtakunnan harvinaisempien spesiaalialojen
12254: raalalain (49/56) 18 §:n mukaan keskus- hoitopaikat Helsingin ja Turun yliopistoUi-
12255: sairaalapiiriin kuuluvalla kunnalla on oikeus sille keskussairaalapiireille ja siis pääosal-
12256: käyttää sairaalaa kuntien omistamien hoito- taan näiden seutujen asukkaiden käyttöön.
12257: paikkojen lukumäärän keskinäisessä suh- Koko muun Suomen väestölle, jota sentään
12258: teessa. Keskussairaalaan otetaan hoidetta- on moninkertainen määrä, jäi siis vain 15 %
12259: vaksi ensisijaisesti niitä sairaita, joilla on ko. hoitopaikoista, paitsi· Helsingin yliopistol-
12260: jäsenkunnassa laillinen kotipaikka tai joiden lisen keskussairaalan osalta vuoteen 1963
12261: puolesta jäsenkunta on antanut maksusitou- saakka 25 % kuntainliiton omistamista hoito-
12262: muksen. Milloin potilaan sairauden laatu paikoista. Mitä taas yliopistojen omiin vä-
12263: tai muu seikka niin vaatii, keskussairaalaan häisiin hoitopaikkoihin tulee, on huomattava,
12264: on otettava muitakin kuin edellä tässä pykä- että niiden käytön tulee määräytyä yliopisto-
12265: lässä mainittuja potilaita. Alue- ja paikallis- opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen vaati-
12266: sairaaloiden potilaiden otosta sairaalaan ei musten mukaisesti.
12267: laissa ole mitään määräyksiä. Yliopistollisissa keskussairaaloissa olevia
12268: Kesäkuun 15 päivänä 1956 yliopistollisista harvinaisempia erikoisosastoja ei ole missään
12269: keskussairaaloista annetun lain (392/56) muissa jo valmistuneissa keskussairaaloissa,
12270: 11 § : ssä on muutoin samat määräykset kuin mistä johtuen näidenkin alueiden potilaiden
12271: keskussairaaloista siltä osin, jotka eivät ole on näissä tapauksissa pakko turvautua yli-
12272: yliopiston omistamia hoitopaikkoja, paitsi opistollisiin keskussairaaloihin. Keskussairaa-
12273: että yliopistollisen keskussairaalapiirin ulko- laverkosto maassamme on vasta alussaan vii-
12274: puolelta voidaan sairaalaan ottaa potilaita, meisten keskussairaaloiden valmistuessa ny-
12275: milloin potilaiden sairauden laatu yliopisto- kyisellä rakennusvauhdilla vasta tämän vuosi-
12276: opetuksen näkökohdat tai muu seikka välttä- tuhannen lopulla. Esimerkiksi sairaalalain
12277: mättä vaatii, enintään viisitoista sadalta näi- 3 §: n edellyttämiä tartuntatautiosastojen hoi-
12278: den kuntien hoitopaikkojen lukumäärästä. topaikkoja ei ole vielä aloitettukaan rakentaa
12279: Keskussairaalalain liittohallitukset ovat mihinkään keskussairaalaan. Yleissairaala-
12280: kuitenkin ryhtyneet tulkitsemaan edellä mai- paikkojen määrät eri keskussairaalapiireiSsä
12281: nitun sairaalalain määräyksiä siten, että vain ja eri osissa maatamme vaihtelevat hyvin
12282: ohjesäännön ns. hätäpykälän edellyttämissä suuresti asukaslukuun nähden. Esimerkiksi
12283: tapauksissa keskussairaalapiirin ulkopuolelta Uudenmaan keskussairaalapiirissä oli vuonna
12284: oleva potilas voidaan ottaa sairaalaan. 1957 yleissairaalapaikkoja 1 000 asukasta
12285: Yliopistolliset keskussairaalat luovutettiin kohden 4.8, mutta esim. Seinäjoen piirissä
12286: kuntainliitoille useita vuosia ennen lain edel- vain 2.5 potilaspaikkaa. Spesiaalipaikkojen
12287: lyttämää määräaikaa. Helsingin yliopistolli- kohdalla on vielä huomattavasti suurempi
12288: sen keskussairaalan luovutussopimukseen otet- ero eri läänien kesken.
12289: tiin määräys, että laissa edellytetyn 15 %:n Erityisesti sinä aikana, jolloin keskussai-
12290: asemasta viiden lähinnä seuraavan vuoden raalaverkostoa maahamme luodaan, täytyisi
12291: aikana sairaalaan voidaan ottaa enintään yhteiskunnan voida turvata koko Suomen
12292: 25 % ulkopuolisia potilaita. kansalle asuinpaikasta riippumatta yhtäläi-
12293: Yliopistoklinikkojen luovutuksella siirret- nen oikeus saada sairauksiinsa lääketieteen
12294: tiin huomattava osa ja niiden joukossa kaikki vaatimusten mukaista sairaalahoitoa. Jos lain
12295: VI,7. - Koivisto ym. 285
12296:
12297: tahi ohjesääntöjen pykälät ovat potilaiden lista tappiota. Tämäkin epäkohta olisi kor-
12298: asianmukaisen sairaanhoidon esteenä, niitä jattava, koska myös näiden sairaaloiden pi-
12299: täytyy voida muuttaa. Tätä vaatii yhteis- täisi auttaa niiden naapuri- ym. kuntien
12300: kunnallinen oikeudenmukaisuus. potilaita, joilla omissa sairaaloissaan ei ole
12301: Ilmeisesti sairaalalain ja yliopistollisen mahdollisuutta saada sairautensa vaatimaa
12302: keskussairaalalain määräykset eivät ole kyllin asianmukaista hoitoa.
12303: selviä eivätkä senvuoksi riittävästi turvaa Sairaalalain ja yliopistollisen keskussairaa-
12304: ulkokuntalaisten potilaiden hoitoonpääsyä lain määräyksiä olisi tämän vuoksi muutet-
12305: sairaaloihin; koska mm. eräiden keskussai- tava siten, että ne lääketieteellisessä kiireel-
12306: raaloiden johdon taholta on kielletty lääkäri- lisyysjärjestyksessä veivoittaisivat jo val-
12307: kuntaa ottamasta ulkokuntalaisia potilaita miina olevia sairaaloita hoitamaan myös niitä
12308: sairaalaan muissa kuin ns. hätätapauksissa. potilaita, joilla omissa sairaaloissaan ei ole
12309: Kunnanlääkärien ja sairaalalääkärien vali- mahdollisuutta saada asianmukaista hoitoa
12310: tusten johdosta lääkintöhallituksenkin on ja että ko. sairaalat saisivat tästä hoidosta
12311: ollut pakko puuttua näihin sairaalalain 18 yleisistä varoista riittävän ylimääräisen kor-
12312: § :n säädösten kanssa selvästi ristiriidassa vauksen.
12313: oleviin määräyksiin. Edellä lausutun perusteella kunnioittaen
12314: Sairaalalain 19 §: n 1 momentin mukaan esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12315: keskussairaalapiirin ulkopuolelta olevan po- muksen,
12316: tilaan hoitopäivämaksu ja sairaalan hoito-
12317: päivää kohti lasketun käyttötalousmenon vä- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
12318: linen erotus maksetaan valtion varoista. Sen- sairaalapaikkojen käytön ohjaamiseksi
12319: sijaan alue- ja paikallissairaaloissa hoidetta- valtakunnan väestön sairaanhoidollisen
12320: vista ulkopuolisista potilaista suoritettavasta tarpeen mukaiseksi, ja että niille po-
12321: ylimääräisestä korvauksesta ei ole olemassa ti'laille, jot7la omassa sairaalapiirissään
12322: määräyksiä. On siis todettava, että keskus- ei ole mahdollisuutta saada sairautensa
12323: sairaalapiirien jäsenkunnille sairaalan vuode- vaatimaa asianmukaista hoitoa, anne-
12324: osastoilla hoidetuista ulkokuntalaisista poti- taan nykyistä paremmat mahdollisuu-
12325: laista ei ensin mainituille aiheudu lisäkus- det käyttää hyväkseen niiden sairaa-
12326: tannuksia, mutta alue- ja paikallissairaaloi- loide·n hoitomahdollisuuksia, jotka hoi-
12327: den hoitaessa ulkokuntalaisia potilaita näiden don voivat antaa.
12328: sairaaloiden omistajakunnille tulee taloudel-
12329: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
12330:
12331: Erkki Koivisto. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso.
12332: Niilo Ryhtä. Olavi Lahtela. Reino Ala-Kulju.
12333: A. F. Airo: Aune Innala. Mauri Seppä.
12334: Väinö E. Nieminen. Väinö Tikkaoja. Olli Aulanko.
12335: Mikko Asunta. Kaino Haapanen. K. F. Haapasalo.
12336: Saara Forsius. Harras Kyttä. Esa Timonen.
12337: Onni Mannila. Eino Tainio. Elis Manninen.
12338: N. Kosola. Eino Raunio. Kyllikki Pohjala.
12339: 286
12340:
12341: VI,S. - Toiv.al. N: o 96.
12342:
12343:
12344:
12345:
12346: Kekkonen ym.: Lisäyksestä vuoden 1960 tulo- ja menoar-
12347: vioon Suomussalmen kunnan toisen kunnanlääkärin virka-
12348: asunnon rakentamista varten.
12349:
12350:
12351: Eduskunnalle.
12352:
12353: Suomussalmen kunnassa, jossa oli asuk- asunto ja vastaanottohuoneet siitä virka-
12354: kaita 1. 1. 1959 toimitetun henkikirjoituksen asunnosta, joka nyt on II kunnanlääkärin
12355: mukaan 15 526, on kaksi kunnanlääkäriä. hallussa, ja joka vapautuisi heti, kun II kun-
12356: Ensimmäistä kunnanlääkäriä varten on kunta nanlääkärille on rakennettu uusi virka-
12357: rakentanut uuden virka-asunnon vastaan- asunto. Entinen aluelääkärin virka-asunto
12358: ottohuoneineen. Rakennus valmistui 1958 ja olisi ainoa mahdollinen tähän tarkoitukseen,
12359: kustannukset olivat yhteensä 13 113 316 mk. sillä muunlaisia vastaavia huoneistoja ei ole
12360: Kunta on anonut valtionavustusta kyseisen Suomussalmen kunnassa edes vuokrattavana.
12361: lääkärintalon rakentamista varten, mutta ei Lääkintöhallitus on myös kirjeellään joulu-
12362: ole sitä saanut. kuun 2 päivältä 1959 N: o 6792 1959 ilmoit-
12363: Toinen Suomussalmen kunnanlääkäreistä tanut hyväksyvänsä yllämainitun järjestelyn
12364: asuu entisen aluelääkärin virka-asunnossa. kouluhammaslääkärin virka-asunnon hankki-
12365: Suomen Lääkäriliitto on kirjeellään 23. 5. 59 miseksi.
12366: ilmoittanut, että ko. asunto ei täytä sanotun- Suomussalmen kunnan, kuten muidenkin
12367: laiselle asunnolle kohtuudella asetettavia syrjäisten kuntien, taloudellinen asema <,>n
12368: vaatimuksia ja kehoittanut kunnanhallitusta erittäin vaikea. Kun lisäksi otetaan huo-
12369: ryhtymään toimenpiteisiin uuden virka-asun- mioon, että kunta on joutunut rakentamaan
12370: non hankkimiseksi viimeistään 1. 6. 61 men- I kunnanlääkärin virka-asunnon ilman val-
12371: nessä. Mikäli uutta virka-asuntoa ei saada tion tukea, olisi oikeudenmukaista ja koh-
12372: rakennetuksi Lääkäriliiton asettamassa mää- tuullista, että II kunnanlääkärin asunto ra-
12373: räajassa on odotettavissa, että II kunnan- kennettaisiin valtion varoin. Ilman valtion-
12374: lääkäri sanontuu irti Lääkäriliiton kehoituk- apua ei kunta kykene määräaikaan mennessä
12375: sesta ja virka julistetaan saartoon. asuntoa rakentamaan, josta siis seuraa suurta
12376: Koska Suomussalmen kunnassa tarvitaan haittaa.
12377: välttämättä kaksi kunnanlääkäriä ja koska Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, että
12378: II kunnanlääkärin pitäminen kunnassa riip- eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
12379: puu ratkaisevasti siitä, saadaanko hänelle
12380: rakennetuksi uusi virka-asunto, on virka- että hallitus antaisi Eduskunnalle
12381: asunnon rakentaminen kiireellinen ja välttä- esityksen 14 000 000 markan määrära-
12382: mätön tehtävä. Rakentamista puoltaa myös han ottamisesta lisäyksenä kuluvan
12383: se, että Suomussalmen kunnalla ei ole koulu- vuoden tulo- ja menoarvioon Suomus-
12384: hammaslääkäriä, joka luonnollisesti myös tar- salmen kunnan II kttnnanlääkärin
12385: vittaisiin, ja jolle voitaisiin osoittaa virka- virka-asunnon rakentamista varten.
12386: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960.
12387:
12388: Matti Kekkonen. Eemil Partanen. Niilo Ryhtä.
12389: 287
12390:
12391: VI,9. - Toiv.al. N:o 97.
12392:
12393:
12394:
12395:
12396: Kekkonen ym.: Lisäyksestä vuoden 1960 tulo- ja menoar-
12397: vioon Suomussalmen kunnan kunnansairaalan rakenta-
12398: mista varten.
12399:
12400:
12401: E d u s kun n a 11 e.
12402:
12403: .Suomussalmen kunnan ta;loudellisen ase- sessä laajuudessaan on osoittautunut liian
12404: man vaikeutta IJruvaa mm. se, että veroäyrien pieneksi. Siitä on osoituksena mm. se, että
12405: luku asukasta kohden oli vuonna 1958 719 ja potilait111 on keSkimäärin ol!lut vuonna 1958
12406: että kunnan va;kautetut velat olivat vuoden 30.25 hoitopäivää kohden ja kuormituspro-
12407: 1959 lopulla yli 120 m:i'lj. mk. Edelleen on: sentti on ollut 108.03.
12408: huomattava, että kunnalla on runs.aasti täyt- Kun otetaan huomioon kunnan muut ra-
12409: tämättömiä rakennusvelvol'lisuuksia, m:m. 10 kennustehtävät, sen heikko taloudellinen
12410: kansakoulua. Lisäksi on käynyt selvä:ks~ että asema ja uuden kunnansairaalan rakentami-
12411: nykyinen kunnansairaala (entinen aluesai- sen kiireellisyys, niin on pääteltämä, että
12412: raala) ei vastaa lainkaan llrohtuuUisra vaati- ilman valtion apua ei kyseistä sairaalaa saada
12413: muksia. Ra;kennuksen kunto on mennyt niin: riittävän ajoissa kuntaan.
12414: huonoksi, ettei sitä asiantuntijoiden arvion Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, että
12415: mukaan kannata edes korjata, joten ainoa eduskunta hyväJksyisi toivomuksen,
12416: mahdollisuus olisi !kiireellisesti raJkentaa uusi
12417: kunnansairaala. että huJllitus antaisi E dusk'Uinnalle
12418: Nykyisessä sairaatlassa on 28 hoitopaikkaa, esityksen 90 000 000 markan määrära-
12419: joista 4 synnytyspaikkaa. Rakennettavassa han ottamisesta lisäyksenä kuluvan
12420: kunnansairaalassa tarvittaisiin 30 varsinaista vuoden tulo- ja menoarvioon Suomus-
12421: hoitopaMrkaa ja 6 synnytyspaikkaa eli yh- salmen kunnan kunnansairaalan raken-
12422: teensä 36 hoitopaikkaa, koska sairaala nykyi- tamista varten.
12423: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960.
12424:
12425: Matti Kekkonen. Eemil Partanen. Niilo Ryhtä.
12426: 288
12427:
12428: VI,lO. - Toiv.al. N: o 98.
12429:
12430:
12431:
12432:
12433: Liedes ym.: Määrärahasta avustukseksi Pudasjärven kunnalle
12434: toisen kunnanlääkärin virka-asunnon ja t'ast·aanottotilojen
12435: rakentamista varten.
12436:
12437:
12438: Eduskunnalle.
12439:
12440: Vuoden 1952 alussa siirtyivät entiset alue- nousevan jo 16-17 mk. Kunnan taloudellista
12441: sairaalat kuntien hallintaan ja aluelääkärien asemaa on erityisesti heikentänyt monen vuo-
12442: virat muutettiin kunnanlääkärin viroiksi. den aikana vallinut suuri työttömyys ja siitä
12443: Siirtymävaiheessa oli kuntien viranomaisilla johtuva verotulojen väheneminen sekä toi-
12444: se käsitys, että nämä valtion omistamat kiin- saalta huoltomenojen kasvu. Kun tähän lisä-
12445: teistöt peruskorjataan ja kunnostetaan, ennen tään kuntainliittojen aiheuttama rasitus, on
12446: kuin ne tulevat kuntien hallintaan. Käytän- kunnan omat mahdollisuudet 16 mk:n äyrin
12447: nössä peruskorjaukset jäivät valtion tuen hinnan mukaan tulleet käytetyiksi.
12448: riittämättömyyden vuoksi joko kokonaan tai Yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain
12449: osittain suorittamatta. 20 § : n 4 mom: ssa edellytetään, että har-
12450: Pudasjärven kunta on yksi niistä kunnista, vaanasuttu ja vähävaraisella syrjäseudulla
12451: joissa oli valtion aluesairaala ja aluelääkäri oleva kunta, joka saa valtionavustuksena koko
12452: ja jossa mm. kunnanlääkärin asunnoksi siir- viran peruspalkan ja luontoisetujen raha-
12453: tynyt valtion kiinteistö on valtion toimesta arvon, kuten Pudasjärven kunta, on oikeu-
12454: jätetty kunnostamatta ja tehtävä on siirty- tettu saamaan valtionavustusta kunnanlääkä-
12455: nyt ikään kuin itsestään kunnalle. rin virka-asunnon rakentamiseen samojen pe-
12456: Pudasjärven kunta, jonka väkiluku on jo rusteiden mukaisesti. Kunta on hankkinut
12457: noin 15 500 ja pinta-ala yli 5 600 km2, on toisen lääkärin virka-asuntoa varten piirus-
12458: yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain perus- tukset, kustannusarvio 10 milj. mk, mutta
12459: teella velvollinen perustamaan toisen kunnan- valtionavustusanomus edellä mainitusta sään-
12460: lääkärin viran. Lääkintöhallitus ja läänin- nöksestä huolimatta on hylätty.
12461: lääkäri ovat myös kiinnittäneet kunnan huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12462: miota viran perustamisen tarpeellisuuteen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12463: Kun kunnalla ei ole lääkärin virka-asuntoa muksen,
12464: eikä vastaanottotiloja, eikä niitä ole saata-
12465: vissa paikkakunnalta edes vuokraamalla, toi- että hallitus ottaisi vuoden 1961
12466: sen lääkärin hankkiminen ei ole voinut tulla tulo- ja menoarvioesitykseen 9 000 000
12467: kysymykseen. Kunnan taloudellinen asema on markan suuruisen määrärahan avus-
12468: niin heikko, että omatoimisesti hankkeen ra- tukseksi Pudasjärven kunnalle toisen
12469: hoitusta ei voida hoitaa. Vuoden 1959 äyrin kunnanlääkärin virka-asunnon ja vas-
12470: hinta kunnassa oli 14 mk ja kuluvana vuonna taanottotilojen rakentamista varten.
12471: talousarvion mukaan äyrin hinta näyttää
12472: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
12473:
12474: Pentti Liedes. Hannes Paaso. Martti Linna.
12475: 289
12476:
12477: VI,11. - Toiv.a.l. N:o 99.
12478:
12479:
12480:
12481:
12482: V. A. Virtanen ym.: lApsipotilailta perittävän saircuitamak-
12483: .tUn. alen.famisesf4.
12484:
12485:
12486:
12487: Eduskunnalle.
12488:
12489: Elokuun 29 päivänä 1958 annetulla ase- kunnan kallein omaisuus, sen tulevaisuus,
12490: tuksella (382/58) korotettiin sairaalamaksuja siksi me emme saisi lyhytnäköisillä, harkitse-
12491: 25-50 % ollen korotus lapsipotilaiden osalta mattomilla toimenpiteillä estää lapsia saa-
12492: 200% eli 200 mk:sta 600 mk: aan vuorokau- masta tarvittaessa sairaalahoitoa. Lapsena
12493: delta. tarvittaessa saatu sairaalahoito on sitäpaitsi
12494: Sairaus on onnettomuus, joka tulisi rasi- kansantaloudellisestikin arvokasta, koska siten
12495: tuksena kantaa koko kansakunnan. Sairaus- voidaan jo varhaisessa vaiheessa edistää kan-
12496: vakuutuslaista onkin paljon puhuttu, mutta santerveyttä ja siten myös kansantuloa.
12497: toistaiseksi tämä tärkeä uudistus, joka pois- Edelläesitetyn perusteella esitämme kun-
12498: taisi erään suuren sosiaalisen epäkohdan, ei nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12499: näytä edistyvän edes hallituksen esitysas- muksen,
12500: teelle. Niin kauan kuin meillä ei ole sairaus-
12501: vakuutusta, olisi pyrittävä helpottamaan sai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
12502: rastavien taloudellisia rasituksia, eikä niitä menpiteisiin Zapsipott1ailta perittävän
12503: kohottamaan, niinkuin on tapahtunut alussa sairaalamaksun alentamiseksi nykyi-
12504: mainitun asetuksen yhteydessä. sestä 600 markasta 300 markkaan.
12505: Erikoisen räikeänä on kehitys kulkenut
12506: lapsipotilaiden kohdalla. Lapset ovat kansa-
12507: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960.
12508:
12509: Viljo A. Virtanen. Lyyli Aalto.
12510: Eino Raunio. Sylvi Siltanen.
12511: Pentti Niemi. Väinö Tikkaoja.
12512: Sulo Hostila. Elis Manninen.
12513:
12514:
12515:
12516:
12517: 37 E 74/60
12518: 290
12519:
12520: VI,l2. - Toiv.al. N: o 100.
12521:
12522:
12523:
12524:
12525: I. Virta.nen ym.: Esityksen antamisesta kunnalliskotien sai-
12526: rasosastoille käyttökustannuksiin annettavasta valtion-
12527: avusta.
12528:
12529:
12530: E d u s k u n n a 11 e.
12531:
12532: Voimassa oleva huoltoapulaki on tuonut kohtuullista antaa valtionapua käyttökustan-
12533: parannuksia sosiaaliseen huoltoon maas- nuksiin sama määrä kuin paikallissairaa-
12534: samme. Huoltoapulain 19 § :n 1 mom. vel- loille, joiden valtionapu on 25-40 %. Käy-
12535: voittaa kuntia huolehtimaan siitä, että kun- tännöllisesti tämä voitaisiin ratkaista esim.
12536: nalliskoteihin on järjestettävä sekä yleinen niin, että käyttökustannukset hoitopäivää
12537: osasto että sairasosasto. Saman pykälän 3 kohden arvioitaisiin paikallissairaaloitten hoi-
12538: mom. määrittelee, että kunnalliskodin ja topäiväkustannusten mukaan.
12539: tässä laissa tarkoitetun muun huoltolaitoksen Kunnalliskotien sairasosastot antavat kun-
12540: tulee olla ~ääkärin säännöllisen valvonnan nille siksi huomattavia lisämenoja, että ta-
12541: alainen, niin kuin asianomaisessa ohjesään- loudellisesti heikommassa asemassa olevat
12542: nössä määrätään. kunnat eivät voi lain määräyksiä täyttää, tai
12543: Huoltoapulain 21 ja 22 §: t antavat myös yrittävät siitä selvitä niin vähillä menoilla
12544: tulkinnan, että kunnalliskoteihin voidaan ot- kuin mahdollista ja tämän vuoksi kunnallis-
12545: taa muitakin kuin huoltoapua nauttivia sai- kotien sairasosastoilla hoidettava ei ehkä tule
12546: raita. Tämä tietää yhä lisäkustannuksia kun- saamaan kaikkea sitä hoitoa, jonka muut
12547: nalle kuntalaisten sairaanhoidossa ja vieläpä sairaalat pystyisivät tarjoamaan.
12548: sellaisia kustannuksia, joista ei ole mahdolli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
12549: suutta saada valtion avustusta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12550: Olisi siis oikein, että kunnalliskotien sai-
12551: rasosastot rinnastettaisiin valtionapuun näh- että hallitus antaisi Eduskunnalle
12552: den muihin sairaanhoitolaitoksiin. Koska kui- esityksen kunnalliskotien sairasosas-
12553: tenkin lienee vaikea määritellä valtionavun tM1le käyttökustannuksiin annettavasta
12554: osuutta perustamiskustannuksiin nimenomaan valtionavusta.
12555: sairasosaston ollessa kyseessä, olisi ainakin
12556: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
12557:
12558: Inkeri Virtanen. Pauli Puhakka.
12559: Tauno Kelovesi. Aarne Pulkkinen.
12560: Esa Hietanen. H. Tauriainen.
12561: Veikko Rytkönen. Em Stenberg.
12562: Hertta Kuusinen. Irma Torvi.
12563: Judit Nederström-Lunden.
12564: 291
12565:
12566: VI,13. - Toiv.al. N: o 101.
12567:
12568:
12569:
12570:
12571: Pohjala ym..: Hoitomahdollisuuksien turvaamisesta Porin
12572: yleisessä sairaalassa silmä- sekä korva-, nenä- ja kurkku-
12573: tautien erikoisa.loilla.
12574:
12575:
12576: Eduskunnalle.
12577:
12578: Porin yleisen sairaalan toiminta-alueella tautien sairaansijaa. Kun nämäkin sairaan-
12579: asui vuoden 1959 alussa 236 525 henkilöä. Tä- sijat ovat yksityissairaalassa, joka tiettävästi
12580: män väestön mahdollisuudet saada asianmu- on suurissa· taloudellisissa vaikeuksissa, ei ole
12581: kaista sairaanhoitoa silmä- sekä korva-, nenä- minkäänlaista varmuutta siitä, kuinka kauan
12582: ja kurkkutautien erikoisaloilla ovat erittäin sairaansijat ovat väestön käytettävänä. Edel-
12583: vähäiset ja puutteelliset. Vain Porin diako- leen on syytä panna merkille, että yliopistol-
12584: nissalaitoksen sairaalassa on osastot edellä listen keskussairaaloiden mahdollisuudet vas-
12585: mainittuja erikoisaloja varten ja sairaansi- taanottaa näiden erikoisalojen potilaita ovat
12586: joja on silmätautien osastolla 15 ja korva-, rajoitetut eikä niiden varaan voida jättää
12587: nenä- ja kurkkutautien osastolla 6. kysymyksessä olevan alueen väestön sairaan-
12588: Mitä edellä mainittujen erikoisalojen sai- hoitomahdollisuuksia näiden erikoisalojen
12589: raansijojen tarpeeseen tulee, on perusteltua osalta. ilmeisesti ei myöskään ole mahdollista
12590: nojautua Ruotsissa laadittuun selvitykseen, saada apua Tampereen keskussairaalalta sen
12591: koska sikäläiset olosuhteet vastaavat maas- valmistuttua, koska keskussairaalapiiri kaiken
12592: samme vallitsevia. Selvityksen perusteella voi- todennäköisyyden mukaan itse tarvitsee sai-
12593: daan todeta, että varovaisestikin arvioiden raansijansa.
12594: tarvitaan silmätautien sairaansijoja 0.13 Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
12595: 10 000 asukasta kohti ja vastaavasti korva-, dotamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
12596: nenä- ja kurkkutautien sairaansijoja 0.2. sen,
12597: Näiden suhdelukujen perusteella tulisi Porin
12598: yleisessä sairaalassa tai sen toimialueella yh- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
12599: teensä olla silmätautien sairaansijoja 31 ja menpiteisiin, että Porin yleisessä sai-
12600: korva-, nenä- ja kurkkutautien sairaan- raalassa olisi riittävät mahdollisuudet
12601: sijoja 68. antaa hoitoa silmätautien ja korva-,
12602: Asukkaiden käytettävänä on kuitenkin vain nenä- ja kurkkutautien erikoisalm"lla.
12603: 15 silmätautien ja 6 korva-, nenä- ja kurkku-
12604: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
12605:
12606: Kyllikki Pohjala. Matti Ra.ipa.la.
12607: T. Junnila. Pentti Niemi.
12608: Juho Mäkelä. Nestori Ka.a.sala.inen.
12609: Irma. Rosnell. Antto Prunnila..
12610: 292
12611:
12612: VI,14. - Toiv.al. N: o 102.
12613:
12614:
12615:
12616:
12617: JUDDila ym.: Toisen. erikoislääkärin viran perustamisesta Po-
12618: rin yleisen sairaalan lastenosastolle.
12619:
12620:
12621: E d u s k u n n a 11 e.
12622:
12623: Porin yleisen sairaalan lastenosasto on tois- ten lukumäärä lisääntynyt vuosi vuodelta.
12624: taiseksi ainoa sairaalaosasto koko laajassa Tilanne on kehittynyt yhä vaikeammaksi,
12625: maakunnassa, jossa on mahdollisuus saada kun yksi ja sama lääkäri joutuu päivästä
12626: sairaat lapset erikoiskoulutuksen saaneen päivään vastaamaan päivystyksestä osastolla,
12627: henkilökunnan hoitoon. Paikkaluku on kui- jonne varsinaisen työajan jälkeen voi pyrkiä
12628: tenkin kovin pieni, ja tästä johtuu monen- neljä, viisikin potilasta samalla päivystys-
12629: laisia haittoja. Potilasvaihtoa on jatkuvasti ajalla.
12630: jouduttu nopeuttamaan, niin että v. 1957 Vaikka lasten sairaalahoidon edellytysten
12631: hoidettiin osastolla 650 potilasta, v. 1958 parantaminen Porin seuduilla vaatii ennen
12632: 727 ja v. 1959 840 potilasta. Näissä oloissa pitkää paljon perusteellisempiakin toimenpi-
12633: lapset joudutaan monasti siirtämään koti- teitä, tilannetta korjaisi jossakin määrin jo
12634: hoitoon liian aikaisessa vaiheessa. Tilannetta sekin, että Porin yleisen sairaalan lasten-
12635: vaikeuttaa vielä se, että osasto on yhden osastolle saataisiin perustetuksi uusi osaston-
12636: ainoan spesiaalilääkärin hoidossa, jolla ei ole lääkärin virka, mitä mm. Suomen Lasten-
12637: apulaislääkäriä. Vastuunalaisen erikoislääkä- lääkäriyhdistys on ilmoittanut pitävänsä tar-
12638: rin joutuessa matkoille, esimerkiksi oman peellisena.
12639: alansa lääkärikokouksiin ja muihin neuvot- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
12640: telutilaisuuksiin, osastoa ei voida jättää spe- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12641: siaalikoulutuksen saaneen lääkärin valvon- muksen,
12642: taan, mikä lastentaudeista kysymyksen ollen
12643: saattaa joissakin tapauksissa olla varsin koh- että Porin yleisen sairaalan lasten-
12644: talokasta. - Perustuen lastenosaston vaih- osastolle kiireellisesti perustettaisiin
12645: don vilkastumiseen on myös päivystystapaus- toinen erikoislääkärin virka.
12646: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
12647:
12648: T. Junnila. Matti Raipala.
12649: VI,15.- Toiv.al. N:o 103.
12650:
12651:
12652:
12653:
12654: Aalto ym.: Vajoomielislain 5 §: ssä tarkoitettujen laitosten
12655: lisäämisestä.
12656:
12657:
12658: Eduskunnalle.
12659:
12660: Viimeisten vuosikymmenien aikana on so- rakennuttamaan, on kuntien vaikea taloudel-
12661: siaalisia oloja maassamme jatkuvasti kehi- linen tilanne. J arruttavana tekijänä on myös
12662: tetty. Riittävää edistymistä ei kuitenkaan ole tarkoitukseen vahvistettu valtionapuperuste.
12663: tapahtunut kaikilla sosiaalihuollon aloilla. V ajaamielislain 20 § : ssä nimittäin säädetään,
12664: 7 000 vajaamielistä kansalaistamme, joista että perustamiskustannuksiin valtionapua
12665: % lapsia, kuuluu melkein unohdettujen jouk- myönnetään tulo- ja menoarvion puitteissa.
12666: koon. Tosin 7 päivänä maaliskuuta 1958 an- Vaikka valtionavun määrä on säädetty %: ksi
12667: nettiin vajaamielislaki, jossa säädetään, että perustam.iskustannuksista, eivät tulo- ja me-
12668: vajaamielisiä huolletaan erityisissä sitä var- noarviossa olleet varsin pienet määrärahat ole
12669: ten perustetuissa ja hyväksytyissä kasvatuk- taanneet laitosten perostajille varmuutta,
12670: sellisten ja lääkinnöllisten periaatteiden mu- että he tulisivat saamaan hyväkseen mainitun
12671: kaan toimiviSsa valtion sekä kunnallisissa ja valtionavun. Kun edellä esitetyn mukaisesti
12672: yksityisissä Vajaamielisten keskuslaitoksissa. uusien laitospaikkojen tarve voidaan laskea
12673: Saman lain perusteella 14 päivänä kesäkuuta olevan 7 000 ja perustamiskustannukset hoi-
12674: 1958 annetun asetuksen 12 § : ssä sanotaan, topaikkaa kohden ovat noin 2 milj. mk, mer-
12675: että valtion vajaamielislaitoksia ovat Perttu- kitsisi koko ohjelman toteuttaminen noin 14
12676: lan keskuslaitos, Kuhankosken opetuskoti ja mrd. mk.
12677: Alavuden työkoti sekä tarpeen mukaan perus- Sosiaaliministeriöstä saadun selvityksen
12678: tettavat vastaavat laitokset. mukaan tultaneen lähiaikoina ehdottamaan
12679: Ei laissa eikä asetuksessa lähemmin määri- maamme jakamista viiteen vajaamielispiiriin,
12680: tellä, miten suuri tämän tarpeen tulee olla, joihin kuhunkin suunnitellaan kuntainliitto-
12681: ennen kuin valtio on velvollinen ryhtymään jen pohjalle vajaamieliskeskuslaitosta. Perus-
12682: mihinkään toimenpiteisiin asiantilan paranta- tuslaissamme taataan kunnille itsemääräämis-
12683: miseksi. Nykyisissä valtion vajaamielislaitok- oikeus, mutta tästä välittämättä on näille
12684: sissa on yhteensä vain 294 hoitopaikkaa. Kun- viime vuosina siirretty huomattava määrä
12685: tien omistamissa laitoksissa po. hoitopaikkoja valtakunnallisia tehtäviä. Näistä jo seuraa
12686: on 212 sekä yksityisissä laitoksissa 1 327 hoi- niin suuret taloudelliset rasitteet, etteivät lä-
12687: topaikkaa. Vajaamielisten laitospaikkojen heskään kaikki Suomen kunnat selviä anne-
12688: määrä vajaamielisiä varten tarkoitetut lasten- tuistakaan velvoitteista. Sen vuoksi ei nyt ole
12689: koditkin mukaan lukien on nykyisin yhteensä paikallaan enää suunnitella kunnille lisä-
12690: 1833. menoja asioista, jotka selvästi kuuluvat val-
12691: Kun otetaan huomioon laitospaikkojen ko- tiovallalle. Ei voi olla oikein, että köyhissä
12692: konaistarve 8 800, eivät käytettävissä olevat kunnissa syntyneet ja syntyvät, syvästikin
12693: 1 833 paikkaa riitä täyttämään kaikkein ki- vajaamieliset lapset jäävät koko iäkseen hoi-
12694: peintäkään paikkatarvetta. Kuitenkaan lai- toa vaille siitä syystä, että heidän kotikun-
12695: tosten rakentamistoiminta nykyisellään ei tansa ei pysty lunastamaan kuntainliitolta
12696: näytä edistyvän kyllin ripeästi, jotta edes riittävästi hoitopaikkoja. Syvästi vajaamieli-
12697: pahimmat epäkohdat tässä suhteessa voitai- sen lapsen syntyminen perheeseen on jo siksi
12698: siin poistaa. suuri taakka vanhemmille ja mahdollisille
12699: Pääsyy siihen, ettei esim. kunnallista lin- terveille sisaruksille, että vähin, mitä valtio
12700: jaa vajaamielisten hoitolaitoksia ole ryhdytty voi tehdä, on, että se hankkii riittävästi hoi-
12701: 294 VI,15. - Va.jaamielislaki.
12702:
12703:
12704: topaikkoja edes vajaamielisiä lapsia varten. Jotta Perttulan nykyisestä ,koulukodista"
12705: Mielestämme 5 000 tällaista hoitoa parhail- tulisi asetuksen edellyttämä keskuslaitos, pi-
12706: laankin odottavaa lasta on jo asetuksen edel- täisi siinä ehdottomasti olla nykyisten osas-
12707: lyttämä ,riittävä tarve", jotta valtio käsit- tojen lisäksi: 1) tutkimus-, 2) vastaanotto- ja
12708: täisi tehtäväkseen kiireellisesti ryhtyä lisää- 3) hoito-osasto monivammaisia vajaamielisiä
12709: mään omia hoitopaikkaosuuksiaan. varten.
12710: Edellämainitussa asetuksessa sanotaan val- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
12711: tion laitoksista Perttulaa keskuslaitokseksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12712: Tässä 177 hoitopaikkaa käsittävässä keskus-
12713: laitoksessa on kuitenkin vain opetusosasto 127 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
12714: potilaalle sekä 50 hengen työosasto, jonka toimenpiteisiin vajaamielislain 5 § :n
12715: potilaat ovat 16-67 vuotiaita. Näihin kah- tarkoittamien valtion laitosten lisää-
12716: teenkin vaatimattomaan osastoon on aina miseksi maahamme, samalla laajenta-
12717: odottamassa vähintään 300 potilasta, joista malla myös Perttulan keskuslaitoksen
12718: suurin osa joutuu odottamaan hoitoon pääsyä vähintään 500-paikkaiseksi vajaamielis-
12719: ainakin 3-4 vuotta. Sama jonotusaika pätee asetuksen edellyttämäksi valtion kes-
12720: muihinkin vajaamielislaitoksiin. kuslaitokseksi.
12721: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
12722:
12723: Lyyli Aalto. Sulo Hostila. Juho Karvonen.
12724: Rafael Paasio. Kustaa Alanko. Elis Manninen.
12725: Eino Raunio. Edvard Pesonen. Arvo Tuominen.
12726: G. Henriksson. Vilho Väyrynen. Onni Peltonen.
12727: Kaarlo Pitsinki. Ola.vi Lindblom. Veikko Kokkola.
12728: Veikko Helle. Valto Käkelä. Pentti Niemi.
12729: K. F. Haapasalo. Anni Flinck Ensio Partanen.
12730: Väinö Tikkaoja. Meeri Kalavainen. Viljo A. Virtanen.
12731: Kalle Matilainen. Lars Lindeman. Väinö Tanner.
12732: Sylvi Siltanen. Varma K. Turunen.
12733: 295
12734:
12735: VI,16. - Toiv.al. N: o 104.
12736:
12737:
12738:
12739:
12740: Saalasti ym. :· Määrärahan varaamisesta kansanterveys- ja
12741: kansantautitutkimusta varten.
12742:
12743:
12744: E d u s k u nn alle.
12745:
12746: Tautitilastomme osoittavat, että kansaamme suorittaa valistustyötä ja suunnitella hoito-
12747: rasittavat monet taudit, joilla on suorastaan ja huoltotoimenpiteitä.
12748: kansantaudin luonne yleisyytensä vuoksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
12749: Vastatoimenpiteissä ovat monet vapaaehtoi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12750: set järjestöt tehneet arvokasta valistus-, avus-
12751: tus- ja huoltotyötä, mutta tähän jää aukkoja, että hallitus varaisi tulo" ja meno-
12752: joten olisi tärkeätä, että valtion varoista arvioe#tyksiin riittävän suuren tnäärä-
12753: varattaisiin määräraha kansanterveys- ja rahan kansanterveys- ja kansantauti-
12754: kansantautitutkimusten suorittamiseen. Näi- tutkimusta varten~
12755: hin tutkimuksiin .nojaten voitaisiin sitten
12756: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
12757:
12758: Kerttu Saalasti. Sylvi Balinen.
12759: Hilja. Vå.änä.nen. Marja. Lahti.
12760: 296
12761:
12762: VI,17. - Toiv.aJ. N:o 105.
12763:
12764:
12765:
12766:
12767: Sa.alaati ym.: Maksuttoman. kudosnäytet'Utkimuksen toteutta-
12768: milesttJ S1fÖpättdkimmten yhteydessä.
12769:
12770:
12771: E d u s k u n n a 11 e.
12772:
12773: Syövästä on muodostunut viime vuosien Ede'llä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
12774: aikana tilastotietojen valossa huolestuttava taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12775: kansantauti. Syövän toteamiseksi varhaisessa sen,
12776: vaiheessa on kudosnäytteen otto toimenpide,
12777: joka voi pelastaa potilaan hänen päästessään että hallitus tutkili mahdoUisuuksia.
12778: ajoissa asianmukaiseen hoitoon. Näytteiden makS'Uttoman kudosnäytetutkimuksen
12779: otto olisi saatava maksuttomaksi, etteivät tote·uttamiseksi syöpät'Utkimusten yh-
12780: taloudelliset syyt estäisi tarkastusten suorit- teydessä ja antaisi Edmkunnalle asian-
12781: tamista kylliksi ajoisSa. mukaisen esityksen.
12782: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
12783:
12784: Kerttu Sa.alasti. Sylvi HaJinen.
12785: Hilja Viänänen. Marja. Lahti.
12786: 297
12787:
12788: VI,18. - Hemst.mot. B: o 106.
12789:
12790:
12791:
12792:
12793: Nordfors m. fl.: Angdende vårdunderstöd åt andningsför-
12794: lamade.
12795:
12796:
12797:
12798: Till Riksdagen.
12799:
12800: Vården av persone,r, som drabbats av för- sättningar andningsapparater, vilka lånas ut
12801: lamning i andningsorganen kräver särskild för sådant ändamål. Hittills har andnings-
12802: apparatur, specialskolade sköterskor och förlamades hempermission ordnats genom att
12803: ständig överva:kning. Dylika sjuka måste få sjukhusapparatur lånats åt dem. Samma
12804: vård dygnet runt, i vissa fall för sin åter- system kunde i framtiden tillämpas också
12805: stående livstid. Vården ställer sig även dyr, för längre hemvård.
12806: den beräknas för närvarande stiga till 7 800 En sådan skulle inte åsamka staten extra
12807: mark i dygnet per patient. utgifter. Det gäller blott en omfördelning
12808: Av dessa orsaker har samhället insett sin av nuvarande understöd till exempel på
12809: plikt att hjälpa offren för sådana svåra sjuk- sådant sätt att av det 40 % skulle erläggas
12810: domar genom att staten deltar i kostnaderna åt sjukhuset som apparathyra och 60 % för
12811: för sjukhusvården. I den proposition om vårdkostnaderna hemma.
12812: sådant bidrag, som regeringen i tiden lade Ett hinder för hemvård har vidare varit
12813: fram, föreslogs att understöd också kunde att ersättning för transportkostnader inte
12814: ges om andningsförlamad patient med läka- getts ur allmänna medeL Med tanke på
12815: res medgivande sköts hemma för kortare andningsförlamades svårigheter har sådan
12816: eller längre tid. Emellertid företog riksda- transport till landets nordligaste och öStli-
12817: gen sådan ändring i propositionen att bidra- gaste delar kunnat kosta 8-10 000 mark,
12818: get för hemvård föll bort. För närvarande vilket borde ersättas av samhället.
12819: kan andningsförlamad patient besöka sitt Riksdagens ekonomiutskott h:ar tidigare
12820: hem utan att förlora vårdbidrag endast om behandlat en liknande motion. Utskottet
12821: det sker som kortvarig permission från ställde sig sympatiskt till uppfattningen att
12822: sjukhus. samhället borde fersöka underlätta andnings-
12823: Ett sådant arrangemang måste betraktas förlamade polioinvaliders hemvård. Ut-
12824: som felaktigt både med tanke på möjlighe- skottet ansåg sig emellel'ltid inte kunna för-
12825: terna att förbättra patientens tillstånd samt ordna motionen emedan den begränsats till
12826: med hänsyn till statens sjukvårdskostnader. poliooffer. Enligt läkarutlåtande förekom-
12827: Förflyttning hem för längre tid, om läkare mer även andra sjukdomar som ger upphov
12828: anser det tillrådligt, kan verka positivt i till liknande andningsstöringar.
12829: psykiskt avseende på en kroniskt sjuk. För Av denna orsa:k tillåta vi oss ånyo fästa
12830: statens del innebär ett sådant arrengemang Riksdagens uppmärksamhet på denna behjär-
12831: den fördelen, att den kroniskt sjukes plats tansvärda sak och framställa den i form
12832: kan utnyttjas av flera patienter, vilka lider av att understöd skulle ges för andnings-
12833: av akuta åkommor. Samtidigt binds inte hämmade patienter i allmänhet. Deras antal
12834: personai vid den oavbrutna vård, som and- torde för närvarande uppgå till ca 40 men
12835: ningsförlamade behöver. kommer i framtiden sannolikt att minska
12836: Föreningen Hengityspotilaat r.y. har med som resultat av poliovaccineringen.
12837: tanke på hemvårdens stora betydelse med Med hänvisning till vad ovan framhållits
12838: sina knappa medel lyckats skaffa två upp- föreslå vi, ~att riksdagen ville hemställa,
12839: 38 E 74/60
12840: 298 VI,lS. - Bengityshalvauspotilaiden hoitoavustus.
12841:
12842:
12843: att regeringen måtte fram1Jigga för- Zamade såväl. vid vård på sjukhus som
12844: slag om att vårdunderstöd ur all- hemma samt för deras sjuktranspQ1't.
12845: männa medel beviljas andningsför-
12846: Helsingfors den 9 februari 1960.
12847:
12848: Kurt Nordfors. Juho Ten.hiä.lä.. Erkki Leikola..
12849: J. A. Jungarå.. Kyllikki. Pohjala.. Varma. K. Turunen.
12850: Georg 0. Ehrnrooth. Alwa.r Sundell. Meeri Kala.va.inen.
12851: Juha. Rihtniemi. Grels Teir. Antti Kukkonen.
12852: K. F. Ha.a.pa.salo. Viljami Ka.lliokosld.
12853: 299
12854:
12855: Suomennos.
12856: VI,18. - Toiv.al. N:o 106.
12857:
12858:
12859:
12860:
12861: Nordfors ym.: H engityshalvoospotilaiden hoitoavustuksesta.
12862:
12863:
12864: E d u s k u n n a 11 e.
12865:
12866: Hengityselinten lamaantumisen uhreiksi gityskojeistot, joita lainataan sellaiseen tar-
12867: joutuneiden henkilöiden hoito vaatii erityisiä koitukseen. Tähän saakka on hengityshal-
12868: kojeistoja, erikoiskoulutuksen saaneita hoita- vauspotilaiden kotiloma järjestetty lainaa-
12869: jattaria ja alituista valvontaa. Sellaisten sai- malla heille sairaalan kojeistoja. Samaa sys-
12870: raiden täytyy saada hoitoa läpi vuorokauden, teemiä voitaisiin vastedes soveltaa myös pi-
12871: eräissä tapauksissa koko jäljellä oleva elin- tempään kotihoitoon.
12872: aikansa. Hoito tulee myös kalliiksi, sen las- Valtiolle ei sellaisesta aiheutuisi lisämeno ja.
12873: ketaan nykyisin nousevan 7 800 markkaan Kysymys on ainoastaan nykyisen avustuksen
12874: vuorokaudessa potilasta kohden. jaon muuttamisesta esimerkiksi sillä tavoin,
12875: Näistä syistä yhteiskunta on ymmärtänyt että siitä 40 % maksettaisiin sairaalalle ko-
12876: velvollisuudekseen auttaa sellaisten vaikeiden jeiston vuokrana ja 60 % hoitokustannuksiin
12877: sairauksien uhreja siten, että valtio osallis- kotona.
12878: tuu sairaalahoidon kustannuksiin. Sellaista Edelleen on eräänä kotihoidon esteenä ollut
12879: avustusta koskevassa esityksessä, jonka halli- se, että yleisistä varoista ei ole maksettu kor-
12880: tus aikanaan antoi, ehdotettiin, että avus- vausta kuljetuskustannuksista. Hengitys-
12881: tusta voitaisiin antaa myös, jos hengitys- halvauspotilaiden vaikeudet huomioon ottaen
12882: halvauspotilasta lääkärin suostumuksella hoi- sellainen kuljetus maan pohjoisimpiin ja
12883: detaan kotona lyhyemmän tai pitemmän ajan. itäisimpiin osiin on saattanut maksaa 8 000-
12884: Eduskunta teki kuitenkin esitykseen sellai- 10 000 markkaa, mikä yhteiskunnan tulisi
12885: sen muutoksen, että avustus kotihoitoa var- korvata.
12886: ten jäi pois. Nykyisin voi hengityshalvaus- Eduskunnan talousvaliokunta on aikaisem-
12887: potilas käydä kotonaan hoitoavustusta me- min käsitellyt vastaavanlaisen aloitteen.
12888: nettämättä vain siten, että se tapahtuu sai- Valiokunta suhtautui myönteisesti siihen
12889: raalasta annettuna lyhyenä lomana. käsitykseen, että yhteiskunnan olisi yritet-
12890: Sellaista järjestelyä täytyy pitää virheelli- tävä helpottaa hengityshalvauksen saaneiden
12891: senä sekä potilaan tilan parantamismahdolli- polioinvalidien kotihoitoa. Valiokunta ei kui-
12892: suuksien että valtion sairaanhoitokustannus- tenkaan katsonut voivansa puoltaa aloitteen
12893: ten kannalta. Muutto kotiin pitemmäksi hyväksymistä, koska siinä rajoituttiin polion
12894: ajaksi, jos lääkäri katsoo sen suositeltavaksi, uhreihin. Lääkärien lausunnon mukaan esiin-
12895: voi kroonillisesti sairaaseen vaikuttaa psyyk- tyy myös muita sairauksia, jotka aiheuttavat
12896: kisessä mielessä positiivisesti. Valtiolle sel- samanlaisia hengityshäiriöitä.
12897: lainen järjestely merkitsee sitä etua, että Tästä syystä kiinnitämme uudestaan edus-
12898: kroonillisesti sairaan paikkaa voivat käyttää kunnan huomiota tähän kannatettavaan
12899: useat tilapäisesti sairastuneet potilaat. Sa- asiaan ja esitämme sen siinä muodossa,
12900: malla ei henkilökunta sidota hengityshalvaus- että avustusta annettaisiin hengityspotilaille
12901: potilaan tarvitsemaan keskeytyksettömään yleensä. Heidän lukumääränsä lienee nykyi-
12902: hoitoon. sin noin 40, mutta tulee vastedes todennäköi-
12903: Hengityshalvauspotilaat r.y. on kotihoidon sesti laskemaan poliorokotuksen johdosta.
12904: suurta merkitystä silmällä pitäen onnistunut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
12905: niukoilla varoillaan hankkimaan kahdet hen- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12906: 300 VI,18. - HengityshaJ.vauspotilaiden hoitoa.vustus.
12907:
12908:
12909: että hallitus antaisi esityksen hoito- sairaala- kuin kotihoitoa sekä heidän
12910: avustuksen myöntämisestä yleisistä sairaskuljetuksiaan varten.
12911: varoista hengityshalvauspotilaiden niin
12912: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
12913:
12914: Kurt Nordfors. Juho Tenhiälä. Erkki Leikola.
12915: J . .A.. Jungarå. Kyllikki Pohjala. Varma K. Turunen .
12916: Georg 0. Ehrnrooth. .A.lwar Sundeli. Meeri Kalavainen.
12917: Juha Rihtniemi. Grels Teir. Antti Kukkonen.
12918: K. F. Haapasalo. Viljami Kalliokoski.
12919: 301
12920:
12921: VI,19. - Toiv.a.l. H:o 107.
12922:
12923:
12924:
12925:
12926: Torvi ym.: Määrärahasta avustuslainoiksi Invalidisäätiön Ou-
12927: luun suunnitteleman ortopedisen sairaalan rakentamista
12928: varten.
12929:
12930:
12931: E d u s k u n n a 11 e.
12932:
12933: Ortopedisen sairaalahoidon alalla vallitsee pungin ja Uudenmaan läänin kuntien kes-
12934: koko maassa vaikea paikkapula ja hoitoa kussairaalaksi ja vain 30% paikoista on va-
12935: odottavien potilaiden odotusajat ovat useissa rattu maaseudulta kotoisin oleville.
12936: tapauksissa vuosia, jopa 5-6 vuotta. Poh- Invalidisäätiö on sairaalaa varten saanut
12937: jois-Suomi on toistaiseksi jäänyt kokonaan Oulun kaupungilta vuokratta tontin N: o 1,
12938: vaille hoitomahdollisuuksia. joka sijaitsee Oulun Kontinkankaan kau-
12939: Invalidisäätiö on sairaspaikkatilanteen hel- punginosassa, korttelissa N: o 3 ja on alal-
12940: pottamiseksi tehnyt useita aloitteita toisen taan 10 001 m2. ·Tontti sijaitsee välittömästi
12941: ortopedisen erikoissairaalan rakentamiseksi nykyisen lääninsairaalan vieressä.
12942: Pohjois-Suomea varten Ouluun. Invalidi- Saatuaan v. 1958 työllisyyslainaa 14 milj.
12943: säätiö on, lähtien Ruotsissa tehdystä laskel- mk ja Kansaneläkelaitokselta lainaa 15 milj.
12944: masta, jonka mukaan ortopedisiä sairaala- mk Invalidisäätiö on rakentanut yllämaini-
12945: paikkoja tarvitaan kolme 10 000 asukasta tulle tontille ortopediseen sairaalaan siipi-
12946: kohden, todennut, että maassamme vastaa- rakennuksena kuuluvan proteesipajan, joka
12947: vasti tarvitaan 1200 ortopedistä sairassijaa, valmistui marraskuussa 1958.
12948: eli, kun maassamme on noin 500 sairassijaa, Säätiö on arkkitehtikilpailun voittaneella
12949: n. 700 uutta paikkaa, ja siitä, että ortopedi- Bertel Liljequistin arkkitehtitoimistolla teet-
12950: nen sairaala kykenee palvelemaan noin mil- tänyt sairaalaa varten piirustukset ja työ-
12951: joonaa asukasta, suunnitellut ortopedisen sai- piirustukset siten, että rakennustyöt voitai-
12952: raalan 200-paikkaiseksi. Kokkola-Nurmek- siin alkaa heti kun tarpeellinen rahoitus on
12953: sen rajaviivan pohjoispuolella on näet järjestyksessä. Nykyisten rakennuskustan-
12954: 800 000 asukasta ja tämän alueen ortopedis- nusten mukaan olisi koko sairaalan kustan-
12955: ten paikkojen tarve olisi 240, joten 200 on nukset 588 000 000-640 000 000 mk. Kun-
12956: alle minimin. nat, tapaturmayhtiöt ja ilmeisesti myös Kan-
12957: Suunnitelmaan kuului, että sairaalahen- saneläkelaitos olisivat valmiit merkitsemään
12958: kilökunnan asuntokysymys olisi ratkaistu ko- n. 50 paikkaa, jos valtio osallistuisi sairaa-
12959: konaan erillisenä kysymyksenä ja arava-lai- lan rakentamiseen samassa suhteessa kuin
12960: noituksen turvin. Nyttemmin on Invalidi- keskussairaalan rakentamiseen. Kustannukset
12961: säätiö, saadakseen rakennushankkeen alulle, rakennuksen saattamiseksi vesikattoon olisi-
12962: supistanut ohjelmansa niin, että sairaala ra- vat 320 000 000 mk. Tämän rakennusvaiheen
12963: kennetaan 130-paikkaisena ja kahta sairaala- toteuttamiseksi tarvittaisiin valtion avustus-
12964: osastoa käytetään toistaiseksi henkilökunnan lainaa 269 000 000 mk.
12965: asuntoina. Kuitenkin on todettava, että myös Mainittakoon, että vuoden 1959 budjetin
12966: muut invalidihuoltolain puitteissa hoidetta- yhteydessä eduskunta lausui, että työllisyyS-
12967: vat potilaat, kuten tuoreet tapaturma- ja tilanteen sen salliessa voidaan myöntää työl-
12968: reumapotilaat, nivelrikkoiset sekä muut tuki- lisyysvaroja Invalidisäätiön ortopedisen sai-
12969: ja liikuntaelinsairauksia potevat, tarvitsevat raalan rakentamista varten. Syystä tai toi-
12970: hoitoa, semminkin kun I kirurginen klinikka sesta hallitus ei menneellä työttömyyskau-
12971: on muodostunut pääasiassa Helsingin kau- della näin menetellyt, vaikka Oulussa ja sen
12972: 302 VI,19. - Ortopedinen sairaala.
12973:
12974:
12975: lähiympäristössä työttömyystilanne oli maan että hallitus ottaisi riittävän miUirä.
12976: vaikeimpia. Kuluva talvikausi ei liioin näytä rahan avustuslainaksi vuoden 1961
12977: erikoisen lohdulliselta työllisyyden kannalta. tulo- ja menoarvioesitykseen Invalidi-
12978: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- säätiön Ouluun Pohjois-Suomea var-
12979: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ten suunnitteleman ortopedisen sairaa-
12980: lan rakentamista varten.
12981: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
12982:
12983: Irma Torvi. Väinö R. Virtanen.
12984: Jaakko Kemppainen. Matti Meriläinen.
12985: Armas Leinonen. Veikko Rytkönen.
12986: Kerttu SaaJ.asti. J. Mustonen.
12987: Niilo Ryhtä. Pentti Liedes.
12988: Martti Linna. Arvi Turkka.
12989: Hannes Paaso. Eino Roine.
12990: Kaino Haapanen. Anna-Liisa Tiekso.
12991: Vilho Väyrynen. Inkeri 'Virtanen.
12992: Pauli Puhakka. Eemeli LakkaJa.
12993: Akseli Paarman. Yrjö Murto.
12994: Eino Tainio. Toivo Friman.
12995: Tauno Kelovesi. Siiri Lehmonen.
12996: Toivo Niiranen. Olavi Lahtela.
12997: 303
12998:
12999: V1,20. - Toiv.al. N: o 108.
13000:
13001:
13002:
13003:
13004: V. Turunen ym.: Yksityisomistuksessa olevan lääketeollisuu-
13005: den ja apteekkitoimin"'W!n ottamisesta valtion omistukseen
13006: ja hoitoon.
13007:
13008:
13009: E d u s k u n n a ll e.
13010:
13011: Useissa maissa on viime aikoina suoritettu peen sanelee ihmisten välttämätön hätä. Koh-
13012: tutkimuksia lääketeollisuuden ja jakelun tuuttomat voitot lääketeollisuudessa ja jake-
13013: tuottamista voitoista. Suoritetuissa tutkimuk- lussa ovat hyötymistä hädän alaisten ihmis-
13014: sissa on ilmennyt, että näitä voittoja on ten kustannuksella.
13015: monasti pidettävä suorastaan kohtuuttomina. Meidän oloissamme olisi täysin mahdollista,
13016: Suomessa vastaavaa tutkimusta ei yksityis- että valtiovalta toimisi lääketeollisuuden har-
13017: kohtaisesti ole toimitettu. Yliopiston apteekki- joittajana ja jakelun hoitajana. On ilmeistä,
13018: toiminnan laajentamisen yhteydessä tosin että tätä kautta lääkkeiden hinnat voitaisiin
13019: selviteltiin puolin ja toisin sekä teollisuu- saada kohtuullisiksi. Lääketeollisuuden ja
13020: den harjoittamista lääkealalla että myös ja- jakelun harjoittamisesta saatava voitto-osuus
13021: kelun voittosuhteita. jäisi yhteiskunnan käytettäväksi ja voitaisiin
13022: Selviönä kuitenkin voidaan pitää sitä, että käyttää ainakin välillisesti niiden ihmisten
13023: lääketeollisuuden harjoittaminen ja lääkeai- ja ihmisryhmien hyväksi, jotka nämä kus-
13024: neiden jakelu ovat varsin tuottavaa toimin- tannukset joutuvat pääasiassa suorittamaan.
13025: taa. Kun lääketeollisuuden ja varsinkaan On välttämätöntä, että maassamme lähiai-
13026: jakelun kohdalla ei ilmene minkäänlaista kil- koina saadaan aikaan kaikkia kansalaisia
13027: pailua, vaan pikemminkin voidaan puhua koskeva sairausvakuutusjärjestelmä. Mikäli
13028: puhtaasti monopolisoidusta yrittäjätoimin- lääketeollisuuden ja jakelun tuottama voitto
13029: nasta, joutuvat lääkkeitä käyttävät kansalai- olisi valtiovallan käytettävissä voitaisiin tätä
13030: set kohtuuttoman verotuksen uhreiksi. Kil- kautta rahoittaa tätäkin laajakantoista ja
13031: pailu apteekkioikeuksien saamisesta varsinkin erikoisesti vähävaraisille ihmisille tärkeätä
13032: vähänkin huomattavammassa asutuskeskuk- sosiaalista toimintaa.
13033: sessa on erittäin ankaraa. V erotustilastoista Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
13034: ja verokalentereista voidaan päätellä alalla esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
13035: toimivien yrittäjien olevan varsin hyvässä syttäväksi toivomuksen,
13036: asemassa.
13037: Lääkeaineiden valmistuksesta ja jakelusta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13038: perittävät, mielestämme kohtuuttomat voi- yksityisomistuksessa olevan lääketeolli-
13039: tot joutuvat maksamaan lääkeaineiden käyt- suuden ja apteekkitoiminnan ottami-
13040: täjät. Lääkkeiden osto sairaiden ja sairasta- seksi valtion omistukseen ja hoitoon.
13041: vien ihmisten kohdalta on pakollista. Tar-
13042: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
13043:
13044: Vilho Turunen. A. Härkönen. Impi Lukkarinen.
13045: Vappu Heinonen. Mikko Hult. A. Simonen.
13046: Arvo Sävelä. Martta Salmela-Järvinen. Olli J. Uoti.
13047: Aili Siiskonen.
13048: 304
13049:
13050: VI,21. - Toiv.al. N: o 109.
13051:
13052:
13053:
13054:
13055: Kalliokoski ym.: Toimenpiteistä parantumattomina pidettä-
13056: viä, hengenvaarallisia sairaustilaja aiheuttavia tauteja po-
13057: tevien lasten ja nuorten sairashaidon järjestämiseksi.
13058:
13059:
13060: E d u s k u n n a 11 e.
13061:
13062: Sellaisille perheille, joiden lapset sairasta- kantokyvyn ylittäviä taloudel'lisia rasituksia,
13063: vat hengenvaaraUisia sairaustiloja aiheutta- koska tautitiloja voi ilmetä usein samalla
13064: via tauteja, johtuu tästä valtavia henkisiä lapsella ja samassa perheessä usealla lapsella.
13065: kärsimyksiä ja usein ylivoimaisia taloudelli- Kun nämä tautitilat eivät valitse vuorokau-
13066: sia rasituksia. Näin on erikoisesti silloin, jos den aikoja eivätkä sääsuhteita, joudutaan
13067: tällaisen perheen kotipaikka sijaitsee etäällä aina käyttämään vuokra-autoa, jos silläkään
13068: täydellisistä sairaaloista, joilla vain on mah- päästään kulkemaan, tai jos sitenkään ajoissa
13069: dol'lisuuksia pätevän avun antamiseen maini- ehditään perille.
13070: tunlaisissa sairaustiloissa. Tällaisten sairauksien hoitaminen tapaus-
13071: Lääketiede on jo pitemmän ajan ollut sel- ten harvalukuisuuden vuoksi ei tuottaisi
13072: villä erään verenvuototaudin esiintymisestä yhteiskunnalle kovinkaan suuria rasituksia,
13073: poikalasten ja yleensä miespuolisten henki- vaikka se lasten vanhemmille vähävaraisen
13074: löiden piirissä. Sairaudelle ominaisena on perheen kysymyksessä ollen tuottaakin yli-
13075: pidetty perinnöllisyyttä, joka kulkee äidin voimaisia vaikeuksia. Siksi olisi asia saatava
13076: kautta, mutta aiheuttaa sairausi'lmiön vain siten järjestetyksi, että tämänlaatuiset sai-
13077: suvun miespuolisissa jäsenissä. raudet hoidettaisiin valtion toimesta ja va-
13078: Maassamme on kuitenkin viime aikoina roin. On erikoisesti korostettava sitä, että
13079: ilmennyt rajoitettu määrä sairaustapauksia, i'lmainen sairaalahoito - jota sitäkään ny-
13080: jotka kumoavat vallinneen tieteellisen käsi- kyään ei saa - ei tällaisissa tapauksissa
13081: tyksen alussa mainitun verenvuototaudin riitä, sillä kiireelliset sairaskuljetukset pit-
13082: laadusta tai merkitsevät aivan uuden tieteelle kiltä matkoilta aiheuttavat sairaalakulujakin
13083: tähän asti tuntemattoman sairauden ilmene- suurempia kustannuksia.
13084: mistä. Vähäisestä syystä aiheutuva ja erit- Kun tämänlaatuinen sairaus luultavasti on
13085: täin vaikeasti ehkäistävissä oleva verenvuoto parantumaton, mutta ei aiheuta potilaan työ-
13086: saattaa nimittäin esiintyä yhtä hyvin tytöillä kyvyttömyyttä, paitsi akuuttisen sairaustilan
13087: kuin pojillakin ja sel'laisissa tapauksissa, yhteydessä, olisi mainituin tavoin terveyde'lli-
13088: joissa perinnöllisten tekijäin osuus sairaus- sesti puutteelliset lapset saatava ohjatuiksi
13089: ilmiössä on erittäin vaikeasti todettavissa. sellaisiin ammatteihin, joissa työ sinänsä
13090: Lapset, joilla tämänlaatuinen sairaus ilme- aiheuttaisi mahdollisimman vähän verenvuo-
13091: nee, saattavat olla hyvin elinvoimaisia ja don vaaraa ja missä tehtävä voitaisiin suo-
13092: henkisesti lahjakkaita, mutta vähäinen rittaa lähellä sellaista sairaalaa, jossa avun
13093: naarmu, hampaan lähtö tai kuumesairauteen saaminen äkillisissä ja vaaral'lisissa tauti-
13094: usein liittyvä tavallisesti vähäinen veren- tiloissa olisi mahdollista. Tällöin näistä muu-
13095: vuoto nenästä saattavat helposti aiheuttaa ten yhteiskunnan rasitukseksi jäävistä ihmi-
13096: kuolemaan johtavan verenvuototilan. Kun sistä voisi tulla kansansa hyödyllisiä jäseniä.
13097: vähävaraisen perheen lasta on tällaisessa He itse eivät joutuisi sairaudestaan kärsi-
13098: tilassa lähdettävä kuljettamaan ehkä satojen mään enempää kuin on välttämätöntä eikä
13099: kilometrien päässä sijaitsevaan suurempaan heidän sairautensa aiheuttaisi kenellekään
13100: sairaalaan - pienessä kunnansairaalassa ei ylivoimaisia rasituksia.
13101: voida antaa apua - aiheuttaa se perheen Olisi näin ollen kiireellisesti ryhdyttävä
13102: VI,21. - Xalliokosk:i JDI.. 305
13103:
13104: toimenpiteisiin mainitunlaisten ja muiden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
13105: parantumattomina pidettävien äkillisiä hen- toimenpiteisiin sellaisten lasten ja
13106: genvaaranisia tautitiloja aiheuttavien sai- nuorten, jotka potevat parantumatto-
13107: rauksien hoitamiseksi valtion toimenpitein ja mina pidettäviä hengenvaarallisia
13108: varoin. Samoin olisi tällaisia sairauksia pote- sairaust~1oja aiheuttavia tauteja, sai-
13109: vat lapset ja nuoret yhteiskunnan toimesta rashoidon järjestämiseksi valtion toi-
13110: ohjattava sellaisiin ammatteihin, joissa vaa- mesta ja varqin sekä heidän ohjaami-
13111: ralliset tautitilat olisivat mahdollisimman sekseen ammatteihin, joissa vaarallis-
13112: harvinaisia ja joissa työskentely voitaisiin ten tautitilojen esiintyminen voitaisiin
13113: suorittaa olosuhteissa, joissa tautitilojen hoi- rajoittaa mahdollisimman vähiin ja
13114: tomahdo'llisuudet olisivat ,käden ulottuvilla". joissa työn suorittaminen voi tapahtua
13115: Edellä sanotun perusteella ehdotamme pätevän sairasavun ollessa helposti
13116: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, saatavissa.
13117: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
13118:
13119: Viljami Kalliokoski. Toivo Niiranen.
13120: Antti J. Rantamaa. Niilo Nieminen.
13121: Mikko Asunta. !4atti nlerilädnen.
13122: Arvo Sävelä. Kalle Kämäräinen.
13123: Usko Seppi. Väinö E. Nieminen.
13124: Kerttu Sa.ala.sti.
13125:
13126:
13127:
13128:
13129: 39 E 74/60
13130: 306
13131:
13132: VI,22. - Toiv.al. N: o 110.
13133:
13134:
13135:
13136:
13137: I. Virtanen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta alle koulu-
13138: ikäisten vauva-astetta varttuneempien lasten terveyden-
13139: hoidosta.
13140:
13141:
13142: Eduskunnalle.
13143:
13144: Maassamme on noin puoleen miljoonaan viin tapauksiin. Monesti on saatu todeta, että
13145: nouseva määrä aJlle kouluikäisiä lapsia. Näi- lääkärin luona käynti olisi pitänyt suorittaa
13146: den terveydentilan tarlkkailusta huolehtivat huomattavasti aikaisemmin. Tämän laimin-
13147: kunnalliset lastenneuvolat. Tilastot v. 1957 lyönnin johdosta hoitokustannukset voivat
13148: osoittavat kuitenkin, että jokaista alle koulu- muodostua erittäin kalliiksi tai pahimmassa
13149: ikäistä lasta kohden on vain 2.5 neuvoiakäyn- tapauksessa sairaus ei ole enää autettavissa.
13150: tiä. Tämä käyntien vähälukuisuus johtuu Tilannetta vailreuttaa vielä se, että vain
13151: siitä, että neuvolatoiminnasta nylkyisel'lään ei hrurvru;sa tapauksessa alile ik:oll!luikäiset lapset
13152: ole katsottu olevan sitä hyötyä, mikä sillä pystyvät itse selvittämään sairautensa oireita.
13153: pitäisi olla varsinkin vauva-asteen jälkeen, Jotta tilanteeseen saataisiin ratkaiseva pa-
13154: ottaen huomioon sen valtavan koneiston, joka rannus, pitäisi ·alle kouluikäisille 'lapsille
13155: tarkoitusta varten on maassamme 'luotu. suoda mahdollisuus turvautua lääkäriin aina
13156: Vakavana epäkohtana on ·esim. se, että neu- huolta aiheuttavien oireiden ilmetessä ja
13157: voloissa ei anneta apua sairaiHe lapsi~1e ja saada välttämätön lääkärin- ja poliklinikka-
13158: onpa suorastaan kielletty tuomasta sairaita hoito maksuttomasti. Olisi syytä harkita, e~kö
13159: lapsia neuvoloihin, vaikka kyseessä ei olekaan jo olevaa neuvolaver'kootoa voitaisi käyttää
13160: tarttuva tauti. apuna ja niiden toimintaa .tässä mielessä !ke-
13161: Jos neuvolatoiminta olisi kehitetty sellai- hittää ja laajentaa, ja ellei näin voitaisi
13162: selle asteel1le, että se 'huolehtisi paitsi alle menetellä, niin joitain muita terveydenhoi-
13163: kouluikäisten lasten terveydentilan tarkkai- dollisia mahdollisuuksia hyväksi käyttäen.
13164: lusta, myös mruksuttomasta lääkärin- ja ma;h- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
13165: dollisesta poliklinikkahoidosta sairaustapauk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13166: sissa, niin se vrurmaan vasta;isi huomattavasti
13167: paremmin tarkoitustaan ja lasten yleinen te.r- että hallitus tutkituttaisi nwhdolli-
13168: veydentilanne maassamme paranisi. suuksia alle kouluikäisten vauva-astetta
13169: Lasten käyttäminen yksityisesti lääkärissä varttuneempien lasten nwksuttonwsta
13170: tietää suuria lisämenoja .perheille ja varsin- terveydentilan tarkkailusta sekä sai-
13171: kin vähävaraisissa perheissä tällaiset käynnit rauksien sattuessa liiiikiirin- ja polikli.
13172: joudutaan rajoittamaan vain aivan pakotta- nikkahoidosta.
13173: Helsingissä 12 päivänä h~lmikuuta 1960.
13174:
13175: Inkeri Virtanen. Irma Torvi.
13176: Elli Stenberg. Judit Nederström-Lunden.
13177: Tyyne Tuominen.
13178: 307
13179:
13180: VI,23. - Toiv.al. N: o 111.
13181:
13182:
13183: Pohjala ym.: Sairaanhoitajien palkkojen korottamisesta.
13184:
13185: E d u s k u n n a ll e.
13186:
13187: Valtion palveluksessa olevien sairaanhoita- että he joutuvat työskentelemään sunnun-
13188: jien palkkauskysymys oli vuosien 1954-55 tai- ja juhlapäivinä. Verrattaessa sairaanhoi-
13189: aikana tutkimuksen kohteena. Korjaukset, tajan kuukausipalkasta laskettua tuntipalk-
13190: jotka silloin palkkauksiin tehtiin, korvasivat kaa muiden ryhmien tuntipalkkoihin voi-
13191: lähinnä niitä luontoisetuja, jotka tutkimusta daan todeta, että sairaanhoitajan palkkaus
13192: edeltävänä aikana oli ilman korvausta pois- olisi ehdottomasti tarkistettava.
13193: tettu sairaanhoitajilta. Täydelliseen kokonais- Sairaanhoitajien palkoista puhuttaessa on
13194: palkkaukseen paaseminen työnarvostuksen usein kiinnitetty huomio niihin etuihin, joita
13195: perusteella jäi silloin saavuttamatta. Tästä sairaalassa työskenteleväHä on aikaisemmin
13196: syystä eivät sairaanhoitajien virat ja toimet ollut sairaalan asunnossa asumisesta ja ruo-
13197: ole palkkauksellisesti muihin viranhaitijoihin kailusta sairaalassa. Nykyisin näiden etujen
13198: nähden sellaisessa suhteessa kuin niiden vas- merkitys on olematon siitä syystä, että sai-
13199: tuullisuus ja työmäärä sekä niihin vaadittava raalan henkilökunnalle antamista eduista
13200: koulutus, taito ja kyky edellyttävät. peritään niitä vastaava korvaus. Esimerkiksi
13201: Erityisen selvästi jälkeenjääneisyys tulee sairaaloiden asuntojen vuokrat on korotettu
13202: näkyviin työnjohto-, hallinto- ja opetusteh- yleisiä vuokramarkkinoita vastaavalle tasolle
13203: tävissä toimivien sairaanhoitajien, kuten osas- suorittamatta vastaavaa korotusta palkkoi-
13204: tonhoitajien, ylihoitajien, lääninterveyssisar- hin. Toisaalta taas sairaanhoitajat entistä
13205: ten, sairaanhoitajakoulujen ja -opistojen suuremmassa määrin ovat hankkineet itse
13206: opettajien sekä lälikintöhallituksen tarkasta- asuntonsa sairaalan ulkopuolelta, joten tähän
13207: jien kohdalla. Kuitenkin myös sairaalain eri seikkaan ei enää voida vedota palkkauksia
13208: osastoissa toimivien muiden sairaanhoitajien järjestettäessä.
13209: palkkaus on epäsuhteessa toisten viranhal- Kansainvälisen työjärjestön (ILO) toimis-
13210: tijaryhmien palkkaukseen, kun ottaa huo- tossa Genevessä on vuonna 1958 tehty sai-
13211: mioon sairaanhoitajan koulutuksen, työn vas- raanhoitajien palkkausta koskeva tutkimus,
13212: tuullisuuden sekä työaikakysymykseen liitty- joka käsittää 54 maata. Tämä tutkimus
13213: vät tekijät. Sairaanhoitajien keskuudessa omalta osaltaan antaa tukea ·edellä esitetyille
13214: äskettäin tehdyn työaikoja koskevan tiedus- näkökohdille.
13215: telun mukaan potilasosastoissa toimivat sai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13216: raanhoitajat harvoja poikkeuksia lukuunotta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13217: matta osallistuvat yötyöhön, josta suoritet- muksen,
13218: tava 150 mk:n korvaus ei läheskään vastaa
13219: yötyön rasittavuutta ja vastuullisuutta. Yö- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
13220: työ toistuu yleensä 4-6 viikon väliajoin ja toimenpiteisiin sairaanhoitajien palk-
13221: kestää 7 yötä, joten sen aiheuttama rasitus kojen korottamiseksi sille tasoUe kuin
13222: on erittäin huomattava. Lisäksi työskentele- sairaanhoitajan työn vastuullisuus ja
13223: vät sairaanhoitajat myöhäisinä iltavuoroina, työmäärä sekä niihin vaadittava kou-
13224: joista ei erillistä korvausta lainkaan suori- lutus, taito ja kyky edellyttävät.
13225: teta. Sairaanhoitajien työaikaa lisää myös se,
13226: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
13227:
13228: Kyllikki Pohjala. Mikko Asunta. Väinö E. Nieminen.
13229: Erkki Koivisto. Margit Borg-Sundman. Saara Forsins.
13230: Reino Ala-Kulju. Kalervo Saura. Aune Innala.
13231: Erkki Hara. Juha Rihtniemi. Erkki Leikola.
13232: 308
13233:
13234: VI,24. - Toiv.al. N: o 112.
13235:
13236:
13237:
13238:
13239: Pohjala ym..: Kunnallisia terveyssisaria koskevan lain uudis-
13240: tamisesta.
13241:
13242:
13243: E d u s k u n n a ll e.
13244:
13245: Kun nykyisin voimassa oleva laki kunnal- sisarten virkamatkakorvausperusteita sekä
13246: lisista terveyssisarista 31 päivänä maalis- vuosi-, sairas- ja äitiyslomakorvauksia, koska
13247: kuuta 1944 annettiin, pidettiin tarkoituksen- niitä koskevat määräykset ovat osoittautuneet
13248: mukaisena sisällyttää sekä terveyssisarten puutteellisiksi eivätkä eräiltä osin enää vastaa
13249: toimintaa että palkkausta ja eläkettä koske- nykyajan vaatimuksia.
13250: vat määräykset tähän lakiin. Sen jälkeen on Terveyssisarten palkkauksen uudelleenjär-
13251: kuitenkin useassa eri yhteydessä todettu, että jeste'lyyn antaa aihetta myös se, että vuoden
13252: mainittujen asioiden yhdistämisestä samaan 1958 alusta lukien kansakoulunopettajat siir-
13253: lakiin on aiheutunut käytännössä eräitä han- tyivät terveyssisarten nykyiseen palkkauk-
13254: kaluuksia. Tähänastisen kokemuksen mukaan seen rinnastettavasta palkkausjärjestelmästä
13255: on mm. palkkausta koskevia säännöksiä jou- kokonaispalkkaukseen. Koska terveyssisarlain
13256: duttu muuttamaan useammin kuin muita perusteluissa eduskunta on hyväksynyt peri-
13257: terveyssisartyötä käsitteleviä lain kohtia. aatteen, jonka mukaan terveyssisaret ovat
13258: Koska palkkaus- ja eläkeasiat muodostavat virka-asemaltaan verrattavissa naiskansa-
13259: myös asiasisällöltään oman erillisen kokonai- koulunopettajiin, on asianmukaista, että
13260: suuden, olisi asianmukaista erottaa puheena myös tässä vaiheessa sovelletaan mainittua
13261: olevat säännökset eri:llisiksi laeiksi. periaatetta.
13262: Tällöin on otettava huomioon, että terveys- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13263: sisarten nykyinen palkkausjärjestelmä, joka nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13264: perustuu osittain rahapalkkaan ja osittain muksen,
13265: luontoisetuihin, on vanhentunut ja aiheuttaa
13266: palkkauksessa monia epäkohtia. Ensinnäkään että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
13267: täten määrätyt palkat eivät ole luotettavasti menpiteisiin, että kunnallisista ter-
13268: verrattavissa esimerkiksi valtion ja kuntien veyssisarista nykyisin voimassa oleva
13269: maksamiin, kokonaispalkkaperusteen mukai- laki vuodelta 1944, jossa on yhdistetty
13270: siin palkkoihin. Luontoisetujen todellinen sekä terveyssisarten toimintaa että
13271: raha-arvo on vaikeasti määrättävissä ja se palkkausta ja eläkettä koskevat mää-
13272: saattaa lisäksi vaihdella melkoisesti. Toinen räykset, jaettaisiin ja säädettäisiin
13273: epäkohta nykyisessä palkkauksessa on se, että en'Zlisiksi laeiksi, joista toinen koskisi
13274: luontoisetujen rahallista arvoa ei huomioida terveyssisarten toimintaa ja toinen
13275: eläkkeitä ja ikälisiä laskettaessa. kokonaispalkkausjärjestelmään perus-
13276: Samanaikaisesti olisi myös tehtävä muutok- tuvaa palkkausta ja eläkettä.
13277: set niihin pykäliin, jotka koskevat ·terveys-
13278: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
13279:
13280: Kyllikld Pohjala. Mikko Asunta. Väinö E. Nieminen.
13281: Erkki Koivisto. Margit Borg-Sundman. Saara Forsius.
13282: Reino Ala.-Kulju. Kalervo Saura. Aune Innala.
13283: Erkki Hara.. Juha Rihtniemi. Erkki Leikola.
13284: 309
13285:
13286: VI,25. - Toiv.al. N: o 113.
13287:
13288:
13289:
13290:
13291: Siltanen ym.: Valtion osallistumisesta kunnallisPen kodinhoi-
13292: tajien ikälisien maksamiseen.
13293:
13294:
13295: E d u s k u n n a 11 e.
13296:
13297: Kunnallisista kodinhoitajista annetun lain Yhtäläisyyden vuoksi olisi asiallista, että
13298: (272/50) 10 § :n 1 mom:n mukaan valtio valtio osallistuisi myöskin kodinhoitajien ikä-
13299: osallistuu em. laissa tarkoitettujen kunnal- lisien maksamiseen samassa suhteessa kuin
13300: listen kodinhoitajien palkkaukseen %, : lla pe- kätilöiden ja terveyssisarten kohdalla.
13301: ruspalkkojen määrästä. Korkeimman hallinto- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
13302: oikeuden tulkinnan mukaan kodinhoitajille on dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13303: suoritettava myös ikälisät niinkuin muillekin muksen,
13304: kunnan virkamiehille. Näille ikälisille, jotka
13305: saattavat olla 25 % peruspalkkojen määrästä, että hallitus antaisi ensi tilassa esi-
13306: ei kunta saa valtionapua, niinkuin on laita tyksen kunnallisista kodinhoitajista an-
13307: mm. kunnallisten terveyssisarten ja kätilöi- netun lain muuttamiseksi niin, että
13308: den palkkaukseen nähden. Tästä asiantilasta valtio osallistuu kodinhoitajille suori-
13309: johtuen kunnat saattavat syrjiä vanhempaa tettaviin ikälisäkorotuksiin samalla ta-
13310: työvoimaa, mikä tuskin on ollut eduskunnan voin kuin pe1·uspalklwihin.
13311: tarkoitus asiasta päätettäessä.
13312: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
13313:
13314: Sylvi Siltanen. Valto Käkelä. Edvard Pesonen.
13315: K. F. Haapasalo. Lyyli Aalto. Juho Karvonen.
13316: Erkki Koivisto. Meeri Kalavainen. Varma K. Turunen.
13317: Väinö E. Nieminen. Rafael Paasio. Vilho Väyrynen.
13318: Eino Raunio. Olavi Lindblom. ArVo Tuominen.
13319: Veikko Kokkola. Kustaa Alanko. Ensio Partanen.
13320: Paavo Aitio. Väinö Tikkaoja. Pentti Niemi.
13321: Veikko Helle. Viljo A. Virtanen. Kalle Matilainen.
13322: G. Henriksson. Anni Flinck.
13323: 310
13324:
13325: VI,26. - Toiv.al. N:o 114.
13326:
13327:
13328:
13329:
13330: Innala. ym.: Lastenhoitajien lwulutuksen yhtenäistämisestä.
13331:
13332:
13333: E d u s k u n n a ll e.
13334:
13335: J.Jastenhoitajain koulutus maassamme ta- tuisi joko siirtämällä sanottu koulutus koko-
13336: pahtuu nykyisin yksityisten järjestöjen toi- naan valtiolle tai säätämällä sitä varten riit-
13337: mesta ja kustantamana. Kunnat tosin osal- tävän suuri lakimääräinen avustus. Edellä
13338: listuvat koulutuslaitosten ylläpitoon merkit- mainittu muutos nykyiseen olotilaan olisi
13339: semällä huomattavan osan hoitopaikoista. välttämätöntä jo senkin vuoksi, että eri lai-
13340: Valtion osuus tähän yhteiskunnalle tärkeän toksissa tapahtuva koulutus siten keskittyisi
13341: alan koulutukseen sen sijaan supistuu vähäi- saman viranomaisen valvontaan. Samalla
13342: seen vuotuiseen avustukseen. Kuitenkin pal- saataisiin aikaan sekä koulutusvaatimusten
13343: velevat valmistuneet lastenhoitajat koko yh- että koulutusajan yhdenmukaistaminen, joi-
13344: teiskuntaa, sijoittuvatpa he kurssin käytyään hin kumpaankaan ei nykyisten olojen val-
13345: valtion, kunnan tai yksityisten laitosten pal- litessa voida puuttua, vaikka ne ovat tun-
13346: velukseen. Kaiken lisäksi on muistettava, netusti epäyhtenäisiä.
13347: että lastenhoitajat, päinvastoin kuin muu Kaiken edellä lausutun perusteella kun-
13348: lastenhuolto- ja sairaanhoitohenkilöstö, jou- nioittavasti ehdotamme eduskunnan hyväk-
13349: tuvat itse huolehtimaan ylläpitokustannuk- syttäväksi toivomuksen,
13350: sistaan opintoaikanaan.
13351: Tällaiselle pohjalle perustuva koulutus käy että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
13352: ajan oloon rasittavaksi sekä kuntien talou- toimenpiteisiin koulutettujen lasten-
13353: delle että koulutusta ylläpitäneille ja tuke- hoitajien koulutuksen järjestämiseksi
13354: neille yksityisille järjestöille. Itse asiassa valtion varoilla tapahtuvaksi ja hei-
13355: lastenhoitajien koulutus kuuluisikin lähinnä dän koulutuksensa yhtenäistämiseksi.
13356: valtion hoidettaviin tehtäviin. Tämä tapah-
13357: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
13358:
13359: Aune lnnala. A. F. Airo.
13360: R. Ala-Kulju. Erkki Hara.
13361: Saara Forsius. Juha Rihtniemi.
13362: 311
13363:
13364: VI,'J:/. - 'foiv.al. H:o 115.
13365:
13366:
13367:
13368:
13369: Siltanen ym..: Tupakanpolttopropagandan te1wkkaasta rajoit-
13370: tamisesta.
13371:
13372:
13373: E d u s 'k u n n a ill e.
13374:
13375: Viime vuonna valmistettiin Suomessa lähes keuhkosyöpäkuotleisuuden vä:Hllä on selvä
13376: 6 000 000 000 savuketta. Määrä on suurempi syy-yhteys. Ruotsin valtion lääketieteellinen
13377: kuin milloinlkaan aikaisemmin. On oletetta- tutkimusneuvosto (Statens MedicinSka Forsk-
13378: vissa, että savukkeiden käyttö on lisäänty- ningsråd) jätti toukolkuussa 1958 kunink.aaJlle
13379: m~ myös varhaisnuorison !keskuudessa. mietinnön, jossa todetaan mm., että tupakka
13380: Tällaisen kehityks·en jatkumista täytyy pitää on oleellinen t~ijä määrätyissä ikeuhkosyö-
13381: kansanterveydelle vaara:Hisena. Sekä koti- pälajeissa. Samantapaisiin tuloksiin on tultu
13382: maa.I!ISa että ulkomailla tehdyt ~aajat tutki- myös Amerikan syöpäyhdistyksen ja Kan-
13383: mukset osoittavat, että tupakointi on tervey- sainväilisen syöpäunionin pi1rissä. Maamme:
13384: delle vahingollista. ·lää:käriseurat vailmiste1evat tiettävästi myös
13385: Euroopan maista vain Englannissa ja tupakan kansanterveydellistä vahingolli-
13386: Skotlannissa on !kuolleisuus keuhkosyöpään suutta koslkettelevaa julkilausumaa.
13387: suurempi kuin Suomessa. Suomi on toisella Suomessa suoritetuissa tutkimuksissa on
13388: tilalla myös savukkeiden kuJluttajamaana. käynyt ilmi muun ohella se, että mahdolli-
13389: Samanaikaisesti kuin Suomessa on savukkei- suus sairastua keuhkosyöpään on sitä suu-
13390: den kulutus vuod,esta vuoteen noussut, on rempi, mitä aikaisemmin savukkeiden säännöl-
13391: meillä myös kuolleisuus k!euhkosyöpään ko- lioon käyttö on a~loitettu. Paitsi sitä, että
13392: honnut.Keuhkosyöpään sairastuu me~1lä vuo- nuorella iällä aloitettu tupakointi merkitsee
13393: sittain noin tuhat kansalaista. jatkuvan, hengitysellimiin kohdistuvan ärsy-
13394: Maailman terveysjärjestön tutkimusryhmä tyksen pitkäaikaista vailkutusta ja siten jo
13395: on viime marraskuussa Genevessä pitämäs- luol1110Staan lisää keuhkosyövän vaaraa, on
13396: sään kokouksessa todennut, että savukkeiden korostettu tupwkkaärsytyksen vahingolli-
13397: käytön lisääminen on suurimpia tåijöitä suutta vielä kehitysvaihe:easa olevien yksilöi-
13398: keuhkosyövän lisääntymiseen. Vaiikka:kaan den elimistölle.
13399: kaikki tätä syy-yhteyttä tutkineet eivät ole
13400: ehdottomasti tu1leet tähän tulokseen, tutki- Kun 1isiiksi tiedetään, että tupa!kan käyttö
13401: musryhmä oli yksimielinen siitä, ettei ole vaikuttaa epäedullisesti sydämeen ja veri-
13402: syytä asettaa epäilyks·ena1aiseksi niitä loppu- suonistoon, on perusteltua ·aihetta ryhtyä har-
13403: tul<Ykisia, jotka on saatu jo suoritettujen laa- kitsemaan toimenpiteitä tupakankulutuksen
13404: jojen tutkimusten pohjaJlla. Tutkimusryhmä vähentämiseksi ja tähdätä nämä .toimenpiteet
13405: pää.tyikin toteamukseen, jmlk:a mukaan jo etenkin siihen, ettei savukkeiden poltto enää
13406: käytettävissä olevat tiedot keuhkosyövän syn~ pääsisi nuorison keskuudessa lisääntymään.
13407: nystä ovat jo siinä määrin perustellut, että Ensimmäisenä toimenpiteenä asiantilan pa-
13408: on aihetta ryhtyä ennaltaehkäiseviin toimen- rantamiseksi olisi ehkäistä se voimaperäinen
13409: piteisiin tämän sairauden edistämistä aiheut- mainonta tupakan puolesta, jota lehdistöil-
13410: tavien Mkijöiden poistamiseksi. moitU'ksrHa ja muulla re!klaaminteo11a tupa-
13411: Jo tätä ennenkin on erittäin arvova:ltais~lla kan puolesta maassamme harjoitetaan. Tämä
13412: taholta tultu vastaaviin loppupäätelmiin. tupak!kapropaga:nda ei voi olla vaikuttamatta
13413: Ison-Britannian lääketieteellinen tutkimus- tupakointia lisäävästi varsinkaan vaikutuk-
13414: neuvosto (Medical Research Council of Great sille alttiisiin nuoriin mieliin.
13415: Britain) antoi kesä;kuussa 1957 ju1kilausu- Nykyaikaisen mainostoiminnan hienouksien
13416: man,jonka mukaan tupakoinnin ja ~ruuren avulla nuoret suorastaan houkutellaan tupa-
13417: 812 VI,Z'/. - Tupakanpolttopropaganda.
13418:
13419:
13420: koimaan, samanaikaisesti, kun toisaaJlla tode- että hallitus ryhtyisi harkitsernaa,n
13421: taan sen terveydelle va;hingalliset vaikutukset. keinoja valtavat mt"ttas'lihteet saavutta-
13422: Edelläolevan perustee1la ~hdotamme kunni- neen tupakanpolttopropagandan tehok-
13423: oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- kaaksi rajoittamiseksi.
13424: mulrsen,
13425: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
13426:
13427: Sylvi Siltanen. Väinö Tikkaoja.
13428: Paavo Aitio. Viljo A. Virtanen.
13429: Veikko Kokkola. Edvard Pesonen.
13430: Eino Raunio. Juho Karvonen.
13431: Veikko Helle. Arvo Tuominen.
13432: Lyyli Aalto. Ensio Partanen.
13433: Kustaa Alanko. Anni Flinck.
13434: 313
13435:
13436: VI,28. - Toiv.al. N: o 116.
13437:
13438:
13439:
13440:
13441: Vennamo: Kunnt1Ze annettavien A.lkoholUiikkeen voittovaro-
13442: jen käyttämisestä myös nuorisotoiminnan hyväksi.
13443:
13444:
13445: Eduskunnalle.
13446:
13447: Kansanune valtaenemmistö hyväksyy hyö- senmukaisuuksiin. Käsitykseni mukaan näitä
13448: dyllisen raittiustyön. Mutta sitävastoin ny- varoja olisi myös käytettävä riittävästi näy-
13449: kyisin kuulee varsin yleisesti esiintuotavan, telmätoiminnan ja yleensäkin nuorisotoimin-
13450: että raittiustyö siinä muodossa kuin sitä ny- nan hyväksi. Onhan nimittäin tosiasia, että
13451: kyisin tehdään Alkoholiliikkeen voittovaroilla kaikki nuorisotoiminta, nuorten itsensä te-
13452: on vähenunän tuloksia tuottavaa, ja kuiten- kemä uurastus on raittiutta edistävää työtä.
13453: kin raittiustyösaralla olisi paljon tehtäviä. Lausutun perusteella esitän eduskunnan
13454: Käsitykseni mukaan raittiustyön tulisi en- hyväksyttäväksi toivomuksen,
13455: nen kaikkea kohdistua nuorisoon. V anhem-
13456: man väen tapoja ja tottumuksia on vaikea että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
13457: muuttaa, mutta sitävastoin nuoriso ratkaisee toimenpiteisiin voimassa olevien sään-
13458: monasti koko elinikäisen asenteensa. nöksien muuttamiseksi niin, että Alko-
13459: Kun tältä pohjalta tarkastellaan niitä sään- holiliikkeen kunnt1le annettavia voitto-
13460: nöksiä ja ohjeita, joiden puitteissa Alkoholi- varoja raittiustyön edistämiseksi to-
13461: liikkeen kunnille myöntämiä voittovaroja voi- della käytetään riittävästi myös nuori--
13462: daan käyttää, niin havaitaan, että nämä son näytelmätoiminnan ja yleensäkin
13463: käyttömahdollisuudet johtavat epätarkoituk- nuorisotoiminnan hyväksi.
13464: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
13465:
13466: Veikko Vennamo.
13467:
13468:
13469:
13470:
13471: 40 E 74/60
13472: 314
13473:
13474: VI,29. - Toiv.al. N: o 117.
13475:
13476:
13477: Salmela-Järvinen ym..: Elintarvikelainsäädännön yhtenäistä-
13478: misestä.
13479:
13480: E d u s k u n n a ll e.
13481: Elintarvikkeiden tuotanto on viime aikoina useita kymmeniäkin erilaisten elintarvikkei-
13482: yhä suuremmassa määrässä muuttunut teol- den valmistusta ja myyntiä koskevia mää-
13483: lisuudeksi, jossa luonnontuotteisiin lisä- räyksiä. Tällaisia asetuksia ja määräyksiä
13484: tään erilaisia kemiallisia ym. aineita sa- annetaan viiden ministeriön toimesta ja sel-
13485: malla kun käytetään koneellisia valmistus- vää on, että sekä lait että asetukset ja mää-
13486: tapoja. Tavallisen kansalaisen on aivan mah- räykset ovat jo keskenäänkin ristiriitaisia,
13487: dotonta saada selville, millainen on ravin- eikä niiden varassa voida kaikilla elintarvi-
13488: noksi tarkoitetun valmisteen kokoonpano ja ketuotantomme aloi1la saada aikaan tehokasta
13489: ovatko esim. valmistuksessa käytetyt menet- valvontaa. Toimenpiteisiin voidaan ryhtyä
13490: telytavat muuttaneet ravintoaineiden ominai- usein vasta sitten kun jotain epäkohtia on
13491: suuksia tai kenties tehneet ne suorastaan havaittu. Mutta kun, kuten edellä jo mainit-
13492: ravinnoksi kelpaamattomiksi. Esim. marga- tiin, vahingolliset vaikutukset saattavat olla
13493: riinin valmistuksessa toimitetaan raaka-aineet piileviäkin, sellaisia, joita tavallisin menetel-
13494: niin monenmoisten sulatus-, puhdistus- ja min ei lainkaan voida saada selville, olisi tar-
13495: saostamismenetelmien alaisiksi, että on ky- kastusta ja valvontaa tehostettava niin, että
13496: seenalaista, ovatko tuotteet senjälkeen enää terveydelle vahingollisten menetelmien käyttö
13497: lainkaan ,luonnontuotteita", vai ovatko ne jo voitaisiin ennakolta mahdollisimman tarkasti
13498: muuttuneet täysin synteettisiksi kokoon- ehkäistä. Niinikään olisi moniin eri lakeihin
13499: panoltaan. Säilyketeollisuus käyttää monen- ja asetuksiin hajaantunut elintarvikkeiden
13500: laisia aineita marjojen ja vihannesten vär- valmistusta ja valvontaa koskeva lainsää-
13501: jäämiseksi jopa niin, että tuotteet useinkaan däntö saatava kootuksi yhden lain puitteisiin,
13502: eivät enää edes ole luonnossa esiintyvien jolloin olisi helpompi tuotannon jatkuvasti
13503: kasvien ja marjojen värisiä. On myöskin jo kehittyessä ja muuttuessa ajanmukaistaa
13504: ainakin muissa maissa voitu todeta, että kas- lakia.
13505: vien viljelyssä ja esim. tuhohyönteisten tor- Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun-
13506: junnassa käytetyt keinotekoiset lannoitteet nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
13507: ja hyönteismyrkyt saattavat siirtyä ihmisen muksen,
13508: terveydelle vahingollisina valmiisiin tuottei-
13509: siin. Nämä aineet voivat olla sitä vaaralli- että hallitus kiireellisesti antaisi toi-
13510: sempia, kun niiden vaikutukset eivät aina mittaa tutkimuksen elintarvikkeiden
13511: aiheuta välitöntä pahoinvointia tai sairastu- tuotannon valvonnassa ja tarkastuk-
13512: mista, vaan siirtyvät elimistöön hitaasti jäy- sessa vallitsevista puutteista ja epä-
13513: tävinä, määrätynlaisia puutos- tai sairaus- kohdista sekä nykyisin voimassaolevien
13514: ilmiöitä aiheuttavina tekijöinä. elintarvikkeiden tuotannon ja kaupan
13515: Maamme elintarvikelainsäädäntö on varsin valvontaa koskevien monien lakien,
13516: laaja ja monimutkainen ja sitä täydentävät asetusten ja määräysten hajanaisuu-
13517: sangen monet valtioneuvoston aikojen ku- desta sekä ryhtyisi tämän tutkimuksen
13518: luessa antamat määräykset ja asetukset. Vuo- perusteella toimenpiteisiin elintarvike-
13519: sikymmenien kuluessa on täten annettu lainsäädännön yhtenäistämiseksi.
13520: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
13521: Martta Salmela-Järvinen. Impi Lukkarinen. V. Liljeström.
13522: Vilho Turunen. Vappu Heinonen. Olli J. Uoti.
13523: A. Härkönen. A. Simonen. Mikko Hult.
13524: Aili Siiskonen. Urho Kulovaara. H. Törmä.
13525: Arvi Turkka.
13526: 316
13527:
13528: VI,SO. - Toiv.al. N:o 118.
13529:
13530:
13531:
13532:
13533: Tenhiälä ym.: Eli'lttMvikelainsäädännön yhtenäistämisestä.
13534:
13535:
13536: E d u s k u n n a 11 e.
13537:
13538: Ostajien ja kuluttajien suojelemiseksi ter- elintarviketarkastajien sekä näiden alaisten
13539: veydellisiltä vaaroilta ja ala-arvoisten elin- elintarvikekatsastajien avulla. Valvonnan te-
13540: tarvikkeiden aiheuttamilta taloudellisilta tap- hokkuus kuitenkin ilmeisesti kärsii ylempien
13541: pioilta on voimassa 1941 annettu yleinen valvontaelimien moninaisuudesta sekä siitä,
13542: elintarvikelaki ja sen nojalla 1952 annettu että asianomaiset tarkastajat omaavat yleensä
13543: asetus. Virallista ja tehokasta valvontaa ei melko yksipuolisen asiantuntemuksen. Val-
13544: valitettavasti ole kuitenkaan saatu aikaan vontaa vaikeuttaa vielä mm. elintarvikease-
13545: tavaran tuotantoportaassa eikä myöskään tuksessa oleva kohta, jonka mukaan elintar-
13546: ulkomailta tuotavan tavaran tullauksen yh- vikkeet jaetaan animaalisiin ja muihin. Täl-
13547: teydessä. Mikäli valvontaa suoritetaan, ta- laista jakoa ei voitane pitää nykyistä, moni-
13548: pahtuu se pistokokein vasta jälkikäteen. puoliseksi laajentunutta elintarviketeolli-
13549: Vaillinaiseen valvontaan lienee suurim- suutta ja -kauppaa vastaavana. Sitäpaitsi se
13550: pana syynä elintarvikkeita koskevien mää- vaikeuttaa otetun näytteen saattamista oi-
13551: räysten kirjavuus ja hajanaisuus. Näitä keaan paikkaan asiantuntijoiden tutkitta~
13552: määräyksiä annetaan nykyään neljän eri vaksi.
13553: ministeriön taholta. Yleisen elintarvikease- Kun lainsäädäntö ilman tehokasta val-
13554: tuksen perusteella antaa kauppa- ja teolli- vontaa ja valvonta ilman pätevää ja riit-
13555: suusministeriö määräyksiä eri elintarvik- tävää tutkijakuntaa ja ilman asianmukaisia
13556: keista. Samoin sisäasiainministeriö antaa tutkimuslaboratorioita on tehotonta, olisi
13557: terveydenhoitolainsäädännön puitteissa run- ryhdyttävä kiireellisesti toimenpiteisiin val-
13558: saasti määräyksiä niinikään erinäisistä elin- litsevien epäkohtien korjaamiseksi ja elin-
13559: tarvikkeista. Maatalousministeriö antaa lihaa tarvikkeita ostavien ja käyttävien laajojen
13560: ja maitoa sekä myös margariinia ja rasva- kuluttajapiirien etujen turvaamiseksi elin-
13561: sekoituksia koskevia määräyksiä. Lisäksi so- tarviketeollisuuden yhä kasvaessa ja moni-
13562: siaaliministeriö on antanut määryksiä mal- puolistuessa.
13563: lasjuomista. Myös kaksi keskushallitusta, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
13564: nimittäin maataloushallitus ja lääkintöhalli- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
13565: tus sekä vielä maatalousministeriön eläin- toivomuksen,
13566: lääkintäosasto ja sosiaaliministeriön alko-
13567: holinkäytön tarkkailuosasto osallistuvat elin- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
13568: tarvikkeita koskevien määräysten antamiseen toimenpiteisiin elintarvikelainsäädän-
13569: ja valvontaan. nön yhtenäistämiseksi sekä elintarvike-
13570: Kentällä suorittavat valvontaa pääasialli- valvonnan ja tutkimustoiminnan te-
13571: sesti terveydenhoitolautakunnat nimittämiensä hostamiseksi.
13572: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
13573:
13574: Juho Tenhiälä. Harras Kyttä. Viljami Kalliokoski.
13575: Juha Rihtniemi. Esa Kaitila. Akseli Paa.rm.an.
13576: Armi Hosia. Armas Leinonen. Mauri Seppä.
13577: Aa.ro Stykki. Ensio Partanen. Veikko Hyytiäinen.
13578: Grels Teir. Georg 0. Ehrnrooth. Kaarlo Kajatsalo.
13579: 316
13580:
13581: VI,S1. - Toiv.al. N:o 119.
13582:
13583:
13584:
13585:
13586: J"orsius ym.: Suojavyöhykkeen muodostamisesta ehkäisevällä
13587: suojarokotuksella suu- ja sorkkataudin torjumiseksi.
13588:
13589:
13590: Ed usku nn alle.
13591:
13592: Suu- ja sorkk:ataudin leviäminen näytti Ottaen huomioon suu- ja sorkk:ataudin ai-
13593: vuoden 1959 loppupuolella uhkaavalta. Val- heuttamat suuret kustannukset ja menetyk-
13594: tion viranomaisten tarmokkaitten toimenpi- set olisi kiireellisesti ryhdyttävä tutkimaan
13595: teitten sekä eri pitäjien paikallisen väestön mitä mahdollisuuksia olisi muodostaa uhan-
13596: ja karjanomistajien antaman merkittävän alaisille alueille vuosittain suoritettavalla eh-
13597: tuen ansiosta saatiin taudin leviäminen eh- käisevänä suojarokotuksella suojavyöhyke.
13598: käistyksi. Ratkaiseva merkitys oli myös laa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13599: joilla alueilla suoritetulla suojarokotuksella. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13600: Valtiolle koitui näistä torjuntatoimenpiteistä muksen,
13601: kustannuksia n. 80 milj. mk. Vastaavanlai-
13602: sen suu- ja sorkk:atautitilanteen selvittämi- että hallitus kiireeUisesti tutkitut-
13603: nen vv. 1952-53 maksoi n. 72 milj. mk. taisi, mitä mahdollisuuksia on suu- ja
13604: Tämän lisäksi on karjanomistajille koitunut sorkkataudin torjumiseksi muodostaa
13605: karjakannan menettämisestä arvaamattomia uhanalaist"lle alueiUe suojavyöhyke,
13606: kustannuksia ja haittoja heidän saamistaan jolla ehkäisevä suojarokotus toimitet-
13607: korvauksista huolimatta. taisiin tarvittavin väliajoin.
13608: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
13609:
13610: Saara J"orsius. A. :r. Airo. Mikko Asunta.
13611: Martti Salminen. Harras Kyttä. Väinö E. Nieminen.
13612: Aune lnnala. Erkki Tuuli. Erkki Koivisto.
13613: VALTIOPÄIVÄT
13614: 1960
13615:
13616: LIITTEET
13617: VII
13618:
13619: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
13620: TOIVOMUSALOITTEET
13621:
13622:
13623:
13624:
13625: HELSINKI 1960
13626: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13627: Kunnallisballintoa, äänioikeusikärajan alentamista kunnallisvaaleissa,
13628: tilan osittamisen edellytyksiä, huoltotoimintaa, rakennuslainsäädän-
13629: töä ja uskonnonvapautta ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
13630: 1
13631: 1
13632:
13633:
13634:
13635:
13636: 1
13637: 1
13638:
13639:
13640:
13641:
13642: 1
13643: 1
13644: 321
13645:
13646: VII,l. - La.k.al N: o 45.
13647:
13648:
13649:
13650:
13651: Kekkonen ym.: Ehdot-us laiksi kuntien keskusrahastosta.
13652:
13653:
13654: E d u s k u n n a 11 e.
13655:
13656: Viime vuosien kehitys osoittaa, että eten- Kuntien keskusrahastoon tarvittavat varat
13657: kin köyhimpien kunti~n taloudelliset olosuh- voidaan kerätä sellaisista verolähteistä, joista
13658: teet ovat heikentyneet. Veroäyrin hinnan ero nykyisin suoritetaan kunnallisveroa valtiolle
13659: kuntien välillä on tästä johtuen nopeasti kas- tai joista tuloja ei katsota kertyvän varsi-
13660: vanut. Näissä olosuhteissa on siis entistä naisesti minkään kunnan alueella niinkuin
13661: suuremman tarpeen sanelemaa, että heikoim- liikepankkien, vakuutuslaitosten ja Posti-
13662: massa asemassa olevia kuntia varten peruste- säästöpankin verotettavat tulot, jotka pää-
13663: taan erillislailla verontasausrahasto. Vuosit- osaltaan nykyisin taksoitetaan maan pääkau-
13664: tain va:ltion tulo- ja menoarviossa köyhim- pungissa, Helsingissä. Verotuslain 60 ja
13665: pien kuntien avustamiseksi varattu määrä- 61 § : ää olisi tässä suhteessa tarpeellisin osin
13666: raha on osoittautunut aivan riittämättömäksi. muutettava kuten toisessa lakialoitteessa eh-
13667: Tosin tällä hetkellä työskentelee valtion ko- dotetaankin.
13668: mitea pyrkimyksenään aikaansaada kustan- Jotta kuntien keskusrahastoon saataisiin
13669: nustenjako valtion ja kuntien kesken ny- riittävästi varoja ja siten varmistetuksi vält-
13670: kyistä oikeudenmukaisemmalle pohjalle. Toi- tämättömän avustuksen tarpeellinen suuruus
13671: vottavasti tämä laaja työ kantokykyluokituk- ja sen jatkuvuus, on rahastoon vuosittain
13672: sen uusimisineen saadaan pian suoritetuksi. siirrettävä valtion varoja tulo- ja menoarvion
13673: Mutta senkin jälkeen on varmaa, että tarvi- yhteydessä. Tällä tavoin valtiokin tulisi jat-
13674: taan erillinen kuntien keskusrahasto köyhim- kuvasti osallistumaan heikkojen kuntien ta-
13675: piä kuntia varten, sillä kuntien mahdollisuu- loudelliseen tukemiseen. Mikäli kuntien kes-
13676: det yleisten lakimääräisten tehtävien hoita- kusrahastoon saataisiin kerätyksi sekä kun-
13677: miseen ja lakiin sidottujen menojen hoitami- nallisverona että vuosittaisena siirtona val-
13678: seen ovat maan eri osissa niin erilaiset, että tion tulo- ja menoarviosta miljardi markkaa,
13679: ilman keskusrahastoa ei oikeudenmukaista voitaisiin sillä tukea esim. 100 köyhintä kun-
13680: tasoitusta kunnallisessa verorasituksessa taa keskimäärin 10 milj. mk:lla vuodessa,
13681: saada aikaan. Kuntien keskusrahaston perus- joka toisi jo huomattavan helpotuksen.
13682: taminen on siis näissä oloissa erittäin kii- Keskusrahastoon kertyvät varat olisi vuo-
13683: reellinen tehtävä. sittain ennen toukokuun 1 päivää käytettävä
13684: Sen tarvetta ei oleellisesti vähennä myös- vähävaraisten kuntien veroäyrin hinnan
13685: kään se, että joulukuun 12 päivänä 1958 an- alentamiseen. Tällöin olisi otettava huomioon
13686: netussa verotuslaissa on pyritty uudistuk- kunnan taloudelliseen kantokykyyn vaikut-
13687: seen, joka tekee oikeutta etäisiHe ja vähä- tavat seikat, kuten kunnallisveron alaisen
13688: varaisille kunnille. Siinähän on kyllä toteu- tulon suuruus asukasta kohti ja veroäyrin
13689: tettu periaate, että kunnallisveroa on vero- hinta.
13690: velvollisen suoritettava muun ohella sille Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esi-
13691: kunnaHe, jossa liikettä tai ammattia on har- tämme,
13692: joitettu kiinteästä toimipaikasta. Kiinteän
13693: toimipaikan käsitteen vakiinnuttua ja sään- että Eduskunta päättäisi hyväksyä
13694: nöstä vielä täsmennettynä saataneen sen seuraavan lakiehdotuksen:
13695: avulla kyllä oikeudenmukaista, joskaan ei
13696: kovin suurta helpotusta nimenomaan metsä-
13697: rikkaille köyhille kunnille.
13698: 41 E 74/60
13699: 322 VII,l. - Kuntien keskusra.hasto.
13700:
13701:
13702: Laki
13703: kuntien keskusrahastosta.
13704: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13705:
13706: 1 §. rättäessä on otettava huomioon kunnan ta-
13707: Kuntien keskusrahaston muodostavat va- loudelliseen kantokykyyn vaikuttavat seikat,
13708: rat, jotka siihen voimassa olevan verotuslain kuten kunnallisverotettavan tulon suuruus
13709: mukaan kertyvät ja varat kuitenkin vähin- asukasta kohti ja veroäyrin hinta.
13710: tään 500 miljoonaa markkaa, jotka siihen Keskusrahaston hallinto- ja muut menot
13711: vuosittain valtion tulo- ja menoarviossa osoi- suoritetaan keskusrahaston varoista.
13712: tetaan.
13713: 2 §. 3 §.
13714: Keskusrahastoon kertyvät varat jaetaan Keskusrahastoa hoitaa valtiokonttori.
13715: valtioneuvoston päätöksen mukaan vuosittain
13716: ennen toukokuun 1 päivää vähävaraisten 4 §.
13717: kuntien veroäyrin hinnan alentamiseen siten, Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta-
13718: että annettavan avustuksen suuruutta mää- misesta antaa valtioneuvosto.
13719:
13720: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
13721:
13722: Matti Kekkonen. Markus Niskala.. Eemil Pamanen.
13723: Eino Uusitalo. Niilo Ryhtä. Ale Holopainen.
13724: Akseli Pa.a.nnan. 'rahvo Rönkkö. Matti I.iinamaa.
13725: Artturi Jämsen. Urho Kähönen. Arvo Pentti.
13726: Veikko Savela. Onni Mannila.. Esu Niemelä.
13727: Antti J. Rantama.a. :Kerttu Saalasti. Esa Timonen.
13728: Matti :Miikki. ~a Väänänen. Pentti Pekkarinen.
13729: Antti Kukkonen. Yrjö Sinkkonen. Olavi tahtela.
13730: Viljami Xalliokoski. Nestori Kaasalainen. V. E. Svinhufvud.
13731: Xalle !Cämä.räinen. Matti Mattila. · Hannes Paaso.
13732: :B:listi Eskola. Atte Pakkanen. Aarre Marttila.
13733: Johånnes \t'~rola.lnen. Mauno Jussila. Sylvi Halinen.
13734: 323
13735:
13736: VI1,2. - Lak.al. N: o 46.
13737:
13738:
13739: Kulovaa.ra. ym.: Ehdotus laiksi manttaalikunnan lakkautta-
13740: misesta.
13741:
13742: E d u s k u n n a 11 e.
13743:
13744: Viime keväänä eduskunta hyväksyi perin- toimenpiteitten jälkeen heti ilman tätä mää-
13745: pohjaisen !käs~ttelyn jälkeen lain manttaali- räystä.
13746: ku:t:man la!lclrauttamisesta. Valitettavasti la!ki Asiaa pitempään perustelematta on kuiten-
13747: äänestettiin lepäämään yli vaalien. Kun sen kin vielä syytä sanoa, että eduskunnan hy-
13748: 1 §: ään on jäänyt säännös, että laki tulee vä:ksymänä tällä lailla lopetetaan maanomis-
13749: voimaan tammikuun 1 päivänä 1960, ei sitä tajien, erikoisesti pienviljelijäin täysin asia·,
13750: lakia voida vaalien jälkeen eduskunnassa ton manttaaliverotus, jonka tuotto useimmi-
13751: muuttamatta hyväJksyä. Tästä seuraa, että ten !käytetään suurviljelijäin etujen mukai-
13752: laki tulee hylätyksi, Näin sai eduskunnan siin tarkoituksiin.
13753: pieni vä:hemmistö estetyksi enemmistön hy· Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
13754: välmymän ja koko maan pienviljelijäin !kauan ehdotamme,
13755: toivoman lain hyväJksytJ71ksi tulemisen. Tilan-
13756: teen korjaamiseksi on tehtävä uusi esitys, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13757: jossa ei .ole lain voimaantulon aikaa mää- van lakiehdotuksen:
13758: rätty. Lakihan tulee voimaan asianmu!kaisten
13759:
13760: Laki
13761: manttaa.likunna.n lakkauttamisesta.
13762: EduSkunnan päätöksen mukaisesti ·säädetään:
13763: 1 §. Manttaalikunnan velat suoritetaan siinä
13764: Tämä laki kumoaa maalai.Skuntain ikunnal- järjestyksessä !kuin 9 päivänä marraskuuta
13765: lishallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 an- 1868 annetussa etuoikeusasetuksessa (32/68)
13766: nettuun asetukseen (21/98) sisältyvät mant- on säädetty. Milloin manttaal:i1rimna.n omai-
13767: taaliin pantua maata ja laitoksia koskevat suus ei riitä sen velan maksamiseen, vamaa
13768: säännökset. kunta puuttuvasta osasta, mikäli velkasitou-
13769: 2 §. mus on syntynyt ennen tämän lain ju}kaise-
13770: Kunnan tehtävänä on selvittää manttaali- mista.
13771: kunnan pesä. Ma:nttaalikunnan tuntematto- ·
13772: mille vel'kojille on hankittava vuosihaaste. 3 §.
13773: Jos sen jälkeen, kun vuosihaasteessa mää- Tehtävä, joka muualla laissa on asetettu
13774: rättynä pablletulopäivänä ilmoittautuneet manttaaliin pannun maan omistajien ja hal-
13775: tai ennen ilmoittautumisajan päättymistä tie- tijain kokoukselle, siirtyy tämän lain tullessa
13776: dossa olleet velkojat ovat saaneet täyden voimaan kunnallishallitukselle.
13777: suorituksen sekä tarpeelliset varat on pantu
13778: erilleen riitaista, erääntymätöntä tai muuta 4 §.
13779: sellaista saamista varten, jonka maksamista Tarkemmat säännökset tämän lain sov:elta-
13780: ei voida välittömästi toimittaa, manttaalikun- misesta ja täytäntöönpanosta annetaan ase-
13781: nalle jää omaisuutta, se siirtyy kunnalle. tuksella.
13782:
13783: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960.
13784:
13785: Urho Kulovaa.rn. Vilho Turunen. Mikko Hult.
13786: Vappu Heinonen. Arvo Sävelä. Arvi Turkka.
13787: 324
13788:
13789: vn,s. - La.k.a.t. N:o 47.
13790:
13791:
13792:
13793:
13794: Ra.pio ym.: Ehdotus laiksi wm#aalikunnan lakkauttamisesta.
13795:
13796:
13797: E d u s k u n n a 11 e.
13798:
13799: Eduskunta on joutunut useita kertoja kä- Eduskunta on aikaisemmin lausunut halli-
13800: sittelemään aloitteita, joissa on esitetty mant- tukselle toivomuksen, että se suorituttaisi
13801: taalikunnan lopettamista tai sillä vielä mah- selvityksen manttaalikuntien lakkauttami-
13802: dollisesti olevien tehtävien siirtämistä kun- sesta ja antaisi tätä tarkoittavan esityksen
13803: nille. Näissä yhteyksissä on kiistattomasti eduskunnalle. Kun hallitus ei kuitenkaan
13804: tullut selvitetyksi manttaalikuntalaitoksen mainitusta toivomuksesta huolimatta ole esi-
13805: tarpeettomuus ja se epäoikeudenmukaisuus, tystä antanut, eduskunta päätti hyväksyä
13806: jota manttaalikunnat harjoittavat niiden va- lain manttaalikuntien lakkauttamisesta eräi-
13807: rojen käytössä, joita pakkotoimenpitein kan- den lakialoitteiden pohjalta viime vuoden
13808: netaan aina tonttien omistajia myöten. Räi- valtiopäivillä. Eduskunnan pieni vähemmistö
13809: keimpänä esimerkkinä mainittakoon tämän äänesti kuitenkin tämän lain lepäämään yli
13810: vuoden aikana tapahtunut Hauhon mant- vaalien.
13811: taalikunnan päätös ostaa seuratalon osak- Yleinen mielipide ja sellaisen arvovaltai-
13812: keita 6 milj. mk:n arvosta. Kun seuratalot sen järjestön kuin maalaiskuntain liiton
13813: yleensä ovat tappiota tuottavia laitoksia, ei kanta on se, että tällainen vanhentunut, ny-
13814: tällaista sijoitusta voida perustella edulli- kyisiin olosuhteisiin soveltumaton epäkan-
13815: seksi, vaan se on sellaisen toiminnan tuke- sanvaltainen laitos olisi lakkautettava ja
13816: mista, johon manttaalikunnan varoja ei saa kunta vapautettava niistä sille kuulumatto-
13817: käyttää. Lisäksi manttaalikunnat ovat ryh- mista tehtävistä, joita manttaalikunnan pää-
13818: tyneet perustamaan säätiöitä, joille on tar- tösten täytäntöönpano aiheuttaa.
13819: koitus luovuttaa manttaalikunnan varoja sen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13820: päätäntävallan nojalla, joka suurten tilojen
13821: omistajilla näissä laitoksissa on. että Eduskunta hyväksyisi seut·aa-
13822: van lakiehdotuksen:
13823:
13824: Laki
13825: ma.ntta.a.likunnan la.kka.utta.misesta..
13826: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13827:
13828: 1 §. tai ennen ilmoittautumisajan päättymistä
13829: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kun- tiedossa olleet velkojat ovat saaneet täyden
13830: nallishallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 suorituksen sekä tarpeelliset varat on pantu
13831: annettuun asetukseen (21/98) sisältyvät erilleen riitaista, erääntymätöntä tai muuta
13832: manttaaliin pantua maata ja laitoksia koske- sellaista saamista varten, jonka maksamista
13833: vat säännökset. ei voida välittömästi toimittaa, manttaali-
13834: 2 §. kunnalle jää omaisuutta, se siirtyy kunnalle.
13835: Kunnan tehtävänä on selvittää manttaali- Manttaalikunnan velat suoritetaan siinä
13836: kunnan pesä. Manttaalikunnan tuntematto- järjestyksessä kuin 9 päivänä marraskuuta
13837: mille velkojille on hankittava vuosihaaste. 1868 annetussa etuoikeusasetuksessa (32/68)
13838: Jos sen jälkeen, kun vuosihaasteessa mää- on säädetty. Milloin manttaalikunnan omai-
13839: rättynä paikalletulopäivänä ilmoittautuneet suus ei riitä sen velan maksamiseen, vastaa
13840: VII,S. - Ba.pio ym. 325
13841:
13842: kunta puuttuvasta osasta, mikäli velkasitou- tijain kokoukselle, siirtyy tämän lain tullessa
13843: mus on syntynyt ennen tämän lain julkaise- voimaan kunnallishallitukselle.
13844: mista.
13845: 4 §.
13846: 3 §. Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta-
13847: Tehtävä, joka muualla laissa on asetettu misesta ja täytäntöönpanosta annetaan ase-
13848: manttaaliin pannun maan omistajien ja hal- tuksella.
13849: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
13850:
13851: Pertti Ra.pio. Kaino Haa.pa.nen. Ensio Partanen.
13852: Viljo A. Virtanen. Sulo Hostila.. Veikko Kokkola..
13853: Kustaa. Ala.nko. K. F. Ha.a.pa.salo. H. Tauriainen.
13854: Toivo Niiranen. Varma K. Turunen. Usko Seppi.
13855: Aleksi Kiviaho. Pauli Puhakka.
13856: 326
13857:
13858: VIIt4. - La.kal. N: o 48.
13859:
13860:
13861:
13862:
13863: A. Tuominen ym. : Ehdotus laiksi manttaalikunnan lakkaut-
13864: tamisesta.
13865:
13866:
13867: E d u s k u n n a ll e.
13868:
13869: Jo vuoden 1958 valtiopäiville jätettiin teella laki- ja talousvaliokunta laati mietin-
13870: lakialoite manttaalikuntalaitoksen lakkautta- nön manttaalikuntalaitoksen lakkauttami-
13871: misesta. Vuoden 1959 valtiopäivillä aloite sesta. Vaikka eduskunta hyväksyi tämän
13872: käsiteltiin, jolloin kuultiin useita asiantunti- mietinnön huomattavalla enemmistöllä, esti
13873: joita, joista valtaosa asettui sille kannalle, vähemmistö sen voimaantulon äänestämällä
13874: että manttaalikuntalaitos on aikansa elänyt lain yli vaalien. Kun eduskuntavaalit nor-
13875: ja käynyt siis tarpeettomaksi eikä vain tar- maalissa järjestyksessä toimitetaan vasta
13876: peettomaksi, vaan suorastaan haitalliseksi, 1962, ehtii tämän epäoikeudenmukaisen,
13877: kunnallisessa elämässä epäsopua ja ristirii- haitalliseksi käyneen laitoksen ylläpitäminen
13878: toja synnyttäväksi. Tyytymättömyys mant- tuottaa vahinkoa suurille kansalaispiireille,
13879: taalikuntalaitosta kohtaan aiheutuu lähinnä joten laki manttaalikunnan lakkauttamisesta
13880: siitä syystä, että se kantaa veroja sellaisilta- olisi saatava voimaan ensi tilassa.
13881: kin henkilöiltä, joilla ei ole siitä minkään- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13882: laista hyötyä ja että varojen käytöstä päät-
13883: tää lähinnä pieni suurmaanomistajien ryhmä. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13884: Näin hankitun asiantuntemuksen perus- van lakiehdotuksen:
13885:
13886:
13887:
13888: Laki
13889: ma.nttaalikunn.a.n lakka.utta.misesta.
13890: Eduskunnan pääto'ksen mukaisesti säädetään:
13891:
13892: 1 §. suorituksen sekä tarpeelliset varat on pantu
13893: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kun- erilleen riitaista, erääntymätöntä tai muuta
13894: nallishallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 sellaista saamista varten, jonka maksamista
13895: annettuun asetukseen (21/98) sisältyvät ei voida välittömästi toimittaa, manttaali-
13896: manttaaliin pantua maata ja laitoksia kos- kunnalle jää omaisuutta, se siirtyy kunnalle.
13897: kevat säännökset. Manttaalikunnan velat suoritetaan siinä
13898: 2 §. järjestyksessä kuin 9 päivänä marraskuuta
13899: Kunnan tehtävänä on selvittää manttaali- 1868 annetussa etuoikeusasetuksessa (32/68)
13900: kunnan pesä. Manttaalikunnan tuntematto- on säädetty. Milloin manttaalikunnan omai-
13901: mille velkojille on hankittava vuosihaaste. suus ei riitä sen velan maksamiseen, vastaa
13902: Jos sen jälkeen, kun vuosihaasteessa mää- kunta puuttuvasta osasta, mikäli velkasitou-
13903: rättynä paikalletulopäivänä ilmoittautuneet mus on syntynyt ennen tämän lain julkaise-
13904: tai ennen ilmoittautumisajan päättymistä mista.
13905: tiedossa olleet velkojat ovat saaneet täyden
13906: VII,4. - A. Tuominen ym. 827
13907:
13908: 3 §. 4 §.
13909: Tehtävä, joka muualla laissa on asetettu Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta-
13910: manttaaliin pannun maan omistajien ja hal- misesta ja täytäntöönpanosta annetaan ase-
13911: tijain kokoukselle, siirtyy tämän lain tul- tuksella.
13912: lessa voimaan kunnallishallitukselle.
13913:
13914: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
13915:
13916: Arvo Tuominen. Rafael Paasio. Veikko Helle.
13917: Kustaa Alanko. Lyyli Aalto. Eino Raunio.
13918: Kalle Matilainen. Lars Lindeman. Varma. K. Turunen.
13919: Pentti Niemi. Elis Ma.nninen. Kaarlo Pitsinki.
13920: G. Henriksson. Juho Karvonen. Veikko Kokkola..
13921: Viljo A. Virtanen.
13922:
13923:
13924:
13925:
13926: .•
13927: 328
13928:
13929: VII,5. - L&k.al. N: o 49.
13930:
13931:
13932:
13933:
13934: V. A. Virtanen ym. : Ehdotukset laeiksi kunnallishaJlituk-
13935: sesta kaupungissa fa rn.aalaiskuntain kunnallishallinnosta
13936: annettujen asetusten muuttamisesta.
13937:
13938:
13939: Ed uskunn alle.
13940:
13941: Valtion tulo- ja omaisuusverotuksessa saa asuntotuotannolle. Pienellä alkupääomalla
13942: verovelvollinen vähentää tuloistaan kaikki liikkeelle lähteneet asunto-osakkeen omistajat
13943: velkain korot. Kunnallisverotuksessa taas saa joutuvat maksamaan täten raskaan veron
13944: vähentää kaikki kiinnittämättömien velkain köyhyydestään, samoin pienyrittäjät, velka-
13945: korot, mutta kiinnitettyjen velkojen korkoja, varoin pääomatarpeensa ral10ittaneet pien-
13946: jos niiden määrä on alle 100 000 markkaa, viljelijät, omakotirakentajat jne.
13947: enintään 50 000 markkaa, muussa tapauk- Mielestämme edellä mainittu epäkohta olisi
13948: sessa puolet, kuitenkin enintään 200 000 viipymättä poistettava. Sitä puoltaa koros-
13949: markkaa. tetusti tämän päivän näkymät ja sekä tuo-
13950: Edellä mainittu erilainen käytäntö valtion tantoelämän että asuntotuotannon elpymisen
13951: ja kunnan verotuksessa ei voi olla oikein. tarpeellisuus.
13952: Sitäpaitsi vain varakas voi saada kiinnittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13953: mätöntä lainaa, vähävaraisen on turvaudut- nioittaen,
13954: tava kiinnitysvakuuksiin. Tämä saannös
13955: onkin muodostunut suorastaan tuhoisakai että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13956: monille pienyrittäjille ja ennen kaikkea vat lakiehdotukset:
13957:
13958:
13959:
13960: Laki
13961: kunnallisha.llituksesta. kaupungissa. annetun asetuksen muuttamisesta..
13962: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa an-
13963: netun asetuksen 55 § :n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on joulukuun 5 päi-
13964: vänä 1957 (388/57) annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
13965: 55 §. muutoin on lisääntynyt lahjan, perinnön,
13966: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- testamentin, sääntöperinnön ynnä muun sel-
13967: datettava seuraavia säännöksiä: laisen kautta, luetaan pois tarpeelliset vuo-
13968: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- tuiset kunnossapito- ja käyttökustannukset,
13969: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tai irtaimen työpaikat, kohtuulliset arvonvähennykset,
13970: pääoman, viran, liikkeen tai työtoimen taikka maasta, paitsi valtion omistamasta, suoritetut
13971: hänen nauttimansa eläkkeen, eläkerahan, vuokranmaksut, ja velkain korot. Verosta
13972: armovuoden tai muun sellaisen etuuden vapaa on kuitenkin
13973: rahaksi arvioidusta tuotosta sekä siitä mää-
13974: rästä, minkä verran hänen omaisuutensa
13975: VII,5. - V. A. Virtanen ym. 329
13976:
13977:
13978:
13979: Laki
13980: ma.alaiskuntain knnna.llishallinnosta. annetun asetuksen muuttamisesta.
13981: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan k.unnallishallinnosta maalaiskunnissa
13982: annetun asetuksen 82 §:n 1 momentin 7 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä joulu-
13983: kuuta 1957 (389/57) annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
13984: 82 §. luetaan asunnon vuokra sekä verovelvollisen
13985: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- itseään varten pitämän palvelusväen palk-
13986: datettava seuraavia säännöksiä: kaus ja elatus ynnä initä muuta on niihin
13987: verrattavaa. Älköön luettako pois sitäkään,
13988: 7) Tuloista on oikeus vähentää maasta, mitä verovelvollinen on sijoittanut uudis-
13989: paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuok- rakennuksiin ja uudisviljelykseen tai liik-
13990: ranma'ksut sekä velkain korot. Sitä vastoin keensä laajentamiseksi koneisiin ynnä muu-
13991: ei saa lukea pois verovelvollisen ja hänen hun sellaiseen.
13992: perheensä elantokustannuksia, joihin myös
13993: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
13994:
13995: Vlljo A. Virtanen. Elis Manninen. Lyyli Aalto.
13996: Sulo Hostila. Sylvi Siltanen. Kalle Maitila.inen.
13997: Arvo Tuominen. Anni Flinck. Pentti Niemi.
13998: Veikko Kokkola. Valto Käkelä. Rafael Paasio.
13999: Kustaa Alanko. Juho Karvonen. Veikko Helle.
14000: Olavi Lindblom. Varma K. Turunen. Eino Raunio.
14001: Vllho Väyrynen. Edvard Pesonen.
14002:
14003:
14004:
14005:
14006: 42 E 74/60
14007: 330
14008:
14009: Vfi,6. - Lagmot. N: o 50.
14010:
14011:
14012:
14013: Ehru.rooth m.fl.: Förs"lag till lagar om ändring av förord-
14014: ninguirna angdende kommunalförvaltning i stad och kom-
14015: munalförvaUning på "landet.
14016:
14017:
14018: Till Riksdagen.
14019:
14020: '.l'rot.s fl~ra ändringar av skattelagarna frias från erläggande av skatt på grund
14021: under de senaste åren, har strävandena att av inkomst och förmögenlb.et. Denna motion
14022: åstadkomma en rättvis beskattning av de ligger i likhet med ett flertal andra
14023: gamla medborgarna ännu icke förverkligats. angelägna hemställningsmotioner obehandlad
14024: De korrigeringar av bestämmelserna, som i statsutskottet. Det torde vara fåfängt att
14025: riksdagen vid olika tilifällen vidtagit, har av regeringen vänta ett initiativ i denna so-
14026: gällt detaljer såsom skatteskalor och av- cialt viktiga fråga, trots att en reform av
14027: drags belopp. Dessas justering har redan efterlyst art icke skulle ha stor betydelse
14028: nedgången i penningvärdet påkallat. Riks- med tanke på statens och kommunernas
14029: dagen har däremot icke ens i princip tagit skatteintäkter.
14030: positiv ställning till önskemålen om skattebe- Under sådana omständigheter framstår
14031: frielse för åldringar med anspråkslösa in- såsom den enda framkomliga vägen ett
14032: komster och tillgångar respektive lägre beslut om förhöjning av det enligt lag till-
14033: skatteskala för personer i hög ålder. låtna s.)r. ålderdomsavdra.get. .Även om skatte-
14034: Då frågan om befrielse från skatt respek- nämnden godkänner avdrag pä grund av
14035: tive nedsatt skatt för åldringar redan på nedsatt skattebetalningsförmåga, innebär
14036: grutn.d av skattelagarnas tekniska uppbygg- detta sociala avdrag icke med tanke på
14037: nad icke kan tänkas leda tili resultat på önskvärdheten av en rättvisare beskattning
14038: basen av en lagmotion, har man varit hän- av dem, som uppnått en relativt sett hög
14039: visad tili de möjligheter en hemställnings- ålder, att det egentliga ålderdomsavdraget
14040: motion erbjuder. En tili 1958 års riksdag kan fastläsas vid nuvarande belopp av
14041: inlämnad hemställningsmotion (Hemst.mot. 50000 mark.
14042: N:o 76/1958) efterlyser av regeringen i Med stöd av vad som ovan anförts föreslå
14043: skyndsam ordning proposition om förslag vi vördsamt,
14044: till lag om sådana ändringar av lagstiftnin-
14045: gen angående stats- och kommunalbeskatt- att Riksdagen måtte antaga följande
14046: ningen att mindre bemedlade åldringar be- lagförslag:
14047:
14048:
14049:
14050: Lag
14051: om ändring av förordningen angå.ende kommunal!förvaltning i stad.
14052: 1 enlighet med Riksdagens beslut skall 55 § 2 c punkten förordningen den 8 december
14053: 1873 angående kommunalförvaltning i stad, sådan den lyder i lagen den 27 januari
14054: 1958 (28/58), erhålla följande ändrade lydelse:
14055: 55 §. 2 c) Från den skattskyldiges inkomst
14056: Vid taxering av beskattningsbar inkomst skall avdragas av honom erlagt understöd,
14057: skola följande stadganden iakttagas: som avses i 1 a punkten. Likaså skola från
14058: skattskyldig persons inkomst avdragas folk-
14059: VII,6. - B~ooth ym. 331
14060: pensionspremie, som påförts honom i sam- grund av graden av arbetsoförmåga eller
14061: band med den under skatteåret verkställda bristfällighet med motsvarande tillämpning
14062: kommunalbeska.ttningen; avgifter till arbets- av de värderingsgrunder, som följas av sta-
14063: löshetskassor; premier, som han för sig eller tens olycksfallsbyrå. Skattskyldig, :w:r:n från
14064: sin make eller sina barn erlagt för liv- eller .sin inkomst på grund av ålder får göra i
14065: annan personförsäkring, förutom ovan i denna punkt avsett avdrag, äger rätt att på
14066: denna punkt eller i 2 d punkten avsedd, grund av graden av arbetsoförmåga eller
14067: dock högst niotusen mark för varje familje- bristfällighet avdraga endast den · del av ett-
14068: medlem; då han före skatteårets utgång fyllt lhundratusen mark, som motsvarar det pro-
14069: sextiofem år, etthundratusen mark; samt då centtal, varmed graden av arbetsoförmåga
14070: hans arbets- och verksamhetsförmåga är var- eller bristfällighet överstiger femtio procent.
14071: aktigt nedsatt genom att något organ saknas Har skattskyldig under skatteåret åtnjutit
14072: eller fungerar bristfälligt, om annat ej enligt folkpensionslagen utgående invalidi-
14073: stadgas nedan i denna punkt, därest graden tetspension, anses hans i denna punkt av-
14074: av hans arbetsoförmåga eller bristfällighet sedda grad av arbetsoförmåga eller brist-
14075: enligt företedd utredning bör anses vara fällighet utgöra åttio procent, såframt den
14076: etthundra procent, etthundratusen mark, skattskyldige icke företer utredning därom,
14077: eller därest sagda procenttal är lägre, en att graden av arbetsoförmåga eller bristfäl-
14078: mot procenttalet svarande del av etthundra- lighet är större.
14079: tusen mark, och dä den skattskyldige i
14080: krigstjänst eller genom krigsoperation eller
14081: under särskilda förhållanden i sådant sam-
14082: manhang ådragit sig kroppsskada eller Denna lag tillämpas första gången vid
14083: sjukdom, likaså ovan stadgade avdrag på beskattningen för år 1960.
14084:
14085:
14086:
14087:
14088: Lag
14089: om ändring av förordningen a.ngående komm.unalförva.ltning på. landet.
14090: 1 enlighet med Riksdagens beslut skall 82 § 8 c punkten förordningen den 15 juni
14091: 1898 angående kommunalförvaltning på landet, sådan den lyder i lagen den 27 ja-
14092: nuari 1958 (29/58), erhålla följande lydelse:
14093:
14094: 82 §. hans arbets- och verksamhetsförmåga är
14095: Vid taxering av beskattningsbar inkomst varaktigt nedsatt genom att något organ
14096: skola följande stadganden iakttagas: saknas eller fungerar bristfälligt, om annat
14097: ej stadgas nedan i denna p·unkt, dä.rest
14098: 8 c) Från den skattskyldiges inkomst graden av hans arbetsoförmåga eller brist-
14099: skall avdragas av honom erlagt understöd, fällighet enligt företedd utredning bör
14100: som avses i 6 a punkten. Likaså skola från a.nses vara etthundra procent, etthundra-
14101: skattskyldig persons inkomst avdragas folk- tusen mark, eller därest sagda procenttal
14102: pensionspremie, som påförts honom i sam- är lägre, en mot procenttalet svarande del
14103: band med den under skatteåret verkställda av etthundratusen mark, och då den skatt-
14104: kommunalbeskattningen; avgifter till arbets- skyldige i krigstjänst eller genom krigsopera-
14105: löshetskassor; premier, som han för sig eller tion eller under särskilda förhållanden i så-
14106: sin make eller sina barn erlagt för liv- eller dant sammanhang ådragit sig kroppsskada
14107: annan personförsäkring, förutom ovan i eller sjukdom, likaså ovan stadgade avdrag
14108: denna punkt eller i 8 d punkten avsedd, på grund av graden av arbetsoförmåga eller
14109: dock högst niotusen mark för varje familje- bristfällighet med motsvarande tillämpning
14110: medlem; då han före skatteårets utgång fyllt av de värderingsgrunder, som följas av sta-
14111: sextiofem år, etthundratusen mark; samt då tens olycksfallsbyrå. Skattskyldig, som från
14112: 332 VII,6. - KunnaJHsverotus.
14113:
14114:
14115: sin inkomst på grund av ålder får göra i sedda grad av arbetsoförmåga eller bristfäl-
14116: denna rpunkt avsett avdrag, äger rätt att på lighet utgöra åttio procent, såframt den
14117: grund av graden av arbetsoförmåga eller skattskyldige icke företer utredning därom,
14118: bristfälliglhet avdraga endast den del av ett- att graden av arbetsoförmåga eller bristfäl-
14119: hundratusen mark, som motsvarar det pro- lighet är större.
14120: centtal, varmed graden av arbetsoförmåga
14121: eller bristfällighet överstiger femtio procent.
14122: Har skattskyldig under skatteåret åtnjutit
14123: enligt folkpensionslagen utgående invalidi- Denna lag tillämpas första gången vid
14124: tetspension, anses hans i denna punkt av- beskattningen för år 1960.
14125:
14126:
14127: Helsingfors den 5 februari 1960.
14128:
14129: Georg C. Ehrnrooth. Veikko Hyytiäinen.
14130: Erkki Tuuli. Juho Tenhiälä..
14131: Erkki Hara. Veikko Kokkola.
14132: Victor Procope. Olli Aulanko.
14133: Bertel Lindh. Toivo Hietala.
14134: V. E. Svinhufvud. Kurt Nordfors.
14135: 333
14136:
14137: VII,6. - Lak.al. N: o 50.
14138: Suomennos.
14139:
14140:
14141:
14142: Ehrnrooth ym.: Ehdotukset laeiksi kunnaUishaUituksesta kau-
14143: pungissa ja maalaiskuntain kunnaUishallinnosta annettu-
14144: jen asetusten muuttamisesta.
14145:
14146:
14147: E d u s k u n n a 11 e.
14148:
14149: Huolimatta verolakeihin viime vuosina teh- varaiset vanhukset vapautetaan suorittamasta
14150: dyistä useista muutoksista ei ole toteutettu veroa tulon ja omaisuuden perusteella. Tämä
14151: pyrkimyksiä saada aikaan vanhojen kansa- aloite, kuten joukko muita tärkeitä toivomus-
14152: laisten oikeudenmukainen verotus. Ne sään- aloitteita, on käsittelemättä valtiovarainva-
14153: nösten korjaukset, joihin eduskunta eri yh- liokunnassa. Lienee turhaa odottaa hallituk-
14154: teyksissä on ryhtynyt, ovat koskeneet yksi- selta aloitetta tässä sosiaalisesti tärkeässä
14155: tyiskohtia, kuten veroasteikkoja ja vähennys- kysymyksessä, vaikka toivotun kaltaisella
14156: määriä. Nämä tarkistukset ovat jo rahanar- uudistuksella ei olisi suurta merkitystä val-
14157: von alenemisen takia olleet tarpeellisia. Sitä tion ja kuntien verotulojen kannalta.
14158: vastoin eduskunta ei ole edes periaatteessa Näissä olosuhteissa näyttää ainoalta mah-
14159: ottanut myönteistä asennetta toivomuksiin, dolliselta tieltä päätös lain mukaan sallitun
14160: jotka koskevat sellaisten vanhusten, joiden ns. vanhuusvähennyksen korottamisesta.
14161: tulot ja varat ovat vaatimattomia, verova- Vaikka verolautakunta hyväksyy vähennyk-
14162: pautta sekä vastaavasti alempaa veroasteik- sen alentuneen veromaksukyvyn johdosta, ei
14163: koa iäkkäille henkilöille. tämä sosiaalinen vähennys suhteellisen kor-
14164: Kun kysymyksen vanhusten vapauttami- keaan ikään ehtineiden oikeudenmukaisem-
14165: sesta verosta sekä heidän verojensa alentami- man verotuksen suotavuuden kannalta mer-
14166: sesta ei voida verolakien teknillisen raken- kitse sitä, että varsinainen vanhuusavustus
14167: teen johdosta ajatella johtavan tulokseen voidaan pitää nykyisessä määrässään 50 000
14168: lakialoitteen pohjalla, on turvauduttu toivo- markassa.
14169: musaloitteen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14170: Eräässä vuoden 1958 valtiopäivillä jätetyssä nioittaen,
14171: toivomusaloitteessa (toiv.al. n:o 76/1958)
14172: toivotaan hallitukselta kiireellistä esitystä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14173: valtion- ja kunnallisverotusta koskevan lain- vat lakiehdotukset:
14174: säädännön muuttamisesta siten, että vähä-
14175:
14176:
14177:
14178:
14179: Lakl
14180: kunnallishaHituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
14181: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
14182: pa1vana joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § : n 2 c kohta, sellaisena kuin se on 27
14183: päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (28/58) seuraavasti:
14184: 55 §.
14185: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- 2 c) Verovelvollisen tulosta on vähennet-
14186: datettava seuraavia säännöksiä: tävä hänen suorittamansa, edellä 1 a koh-
14187: dassa tarkoitettu avustus. Samoin on vero-
14188: 334 VTI,6. - Kunna.llisverotus.
14189:
14190:
14191: velvollisen henkilön tulosta vähennettävä kin perheenjäsentä kohti; milloin häri on
14192: kansaneläkevakuutusmaksu, joka on vero- ennen verovuoden päättymistä täyttänyt
14193: vuonna toimitetun kunnallisverotuksen yhtey- kuusikymmentäviisi vuotta, satatuhatta mark-
14194: dessä pantu hänen maksettavakseen; työttö- kaa; sekä milloin - - - - - - - - -
14195: myyskassoihin suoritetut maksut; maksut,
14196: jotka hän on suorittanut omasta' taikka puo-
14197: lisonsa tai lastensa henki- tai muusta hen-
14198: kilövakuutuksesta, paitsi edellä tässä koh- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
14199: dassa tai 2 d kohdassa tarkoitetusta, kuiten~ vuoden 1960 tulojen perusteella toimitetta-
14200: kin enintään yhdeksäntuhatta markkaa kuta- vasaa kunnallisverotuksessa.
14201:
14202:
14203:
14204:
14205: Laki
14206: maala.iskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta..
14207: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
14208: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n c kohta, sellaisena kuin se on 27 päi-
14209: vänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (29/58), seuraavasti:
14210:
14211: 82 §. tai lastensa henki- tai muusta henkilövakuu-
14212: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- tuksesta, paitsi edellä tässä kohdassa tai 8 d
14213: datettava seuraavia säännöksiä: kohdassa tarkoitetusta, kuitenkin enintään
14214: yhdeksäntuhatta markkaa kutakin perheen-
14215: 8 c) V erovelvollisen tulosta on vähennet- jäsentä kohti; milloin hän on ennen vero-
14216: tävä hänen suorittamansa, edellä 6 a koh- vuoden päättymistä täyttänyt kuusikym-
14217: dassa tarkoitettu avustus. Samoin on vero- mentäviisi vuotta, satatuhatta markkaa; sekä
14218: velvollisen henkilön tulosta vähennettävä kan- milloin ~ - - - - - - - - - -
14219: saneläkevakuutusmaksu, joka ön verovuonna
14220: toimitetun kunnallisverotuksen yhteydessä
14221: pantu hänen maksettavakseen; työttömyys- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
14222: kassoihin suoritetut maksut; maksut, jotka vuoden 1960 tulojen perusteella toimitetta-
14223: hän on suorittanut omasta taikka puolisonsa vasaa kunnallisverotuksessa.
14224:
14225:
14226: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
14227:
14228: Georg 0. Ehrnrooth. Veikko Hyytiäinen.
14229: Erkld Tuuli. Juho Tenhiälä.
14230: Erkld Hara. Veikko Kokkola.
14231: Victor Procope. Olli Aulanko.
14232: Be:rtel Lindh. Toivo Hietala.
14233: V. E. Svinhufvud. Kurt Nordfors.
14234: 335
14235:
14236: VII,7. - Lak.al. N:o 51.
14237:
14238:
14239:
14240:
14241: Tauriainen ym.: Ehdotukset laeiksi maalaiskuntain kunnal-
14242: lishallinnosta ja kunnaUishallituksesta kaupungissa annet-
14243: tujen aset>usten muuttamisesta.
14244:
14245:
14246: E d u s kun n a ll e.
14247:
14248: Va:ltion tulo- ja omaisuusverolain mukaan Kun valtion ja kunnan verotus on: nyt
14249: verovelvollisella on o~keus vähentää tulois- yhdistetty, on aihetta pyrkiä myös verope-
14250: taan sairauskulut, kuitenlkin !korkeintaan rusteiden yhdenmukaistamiseen. Niin ikään
14251: 60 000 mk, milloin kysymyksessä on yksinäi- on otettava huomioon, että sairausmenot ovat
14252: nen henikilö, yhteieesti verotettavat aviopuo- sellaisia välttämättömiä menoja, jotka on
14253: lisot 80 000 mk ja lisäksi j()lkaisen lapsen maksettava, jos ai'koo tuloa hank!kia. Lisäksi,
14254: osalta enimmäismäärää !korotetaan 10 000 kaiken inhimillisyyden nimessä tuntuu koh-
14255: mk:lla. tuuttomalta maksaa veroa tulosta, joka on
14256: Kunnanverot~a nitnä sairausvähen- käytetty terveydenhoitoon ja tyQkyvyn pa-
14257: nykset ovat verolautakunnan harkinnasta lauttamiseen.
14258: riippuvia. Siksi !käytäntö on muodootunut Yllä olevaan viitaten ehdotamme,
14259: kunnissa hyvin kirjavaksi. Toisissa kunnissa
14260: sairausmenot vähennetään verovelvollisen tu- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
14261: loista, elleivät tulot ole yli 500 000 mk ja. lakiehdotukset:
14262: toisissa iJrunnissa tämä vähennys annetaan
14263: vasta iJrun verovelvollinen a~kaa olla miltei
14264: huoltoavun tarpeessa.
14265:
14266:
14267:
14268:
14269: Laki
14270: maalaiskuntain kunnamsha.llinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
14271: Eduskunnan päätöksen mu!kaisemi lisätään keswkuun 15 päivänä 1898 annetun asetuk-
14272: sen (21/98) 82 § :n 1 momenttiin 8 e) kohta näin kuuluvana:
14273: 82 §. hatta markkaa milloin kysymyksessä on nai-
14274: Verotettavaa tuloa ta:ksoitettaessa on nou- maton henkilö, eronnut tai leski taHrka puo-
14275: datettava seuraavia säännöksiä: lisot, joita on erikseen verotettava niinkuin
14276: eri verovelvollisia, minkä lisä)ksi mainittua
14277: 8 e) Lisäksi verovelvollisen tulosta vähen- enimmäismäärää on korotettava kymmenellä-
14278: netään verovelvollisen omat ja perheenjäsen- tuhannella matkalla aviopuolisoa ja jokaista
14279: tensä läWkärin- ja läWkekulut ynnä niihin lasta kohden, joita verovelvollinen on vero-
14280: ver.rattavat sairaudesta johtuvat kustannuk- vuonna elättänyt.
14281: set, kuitenkin enintään kuusikymmentätu-
14282: 336 Vfi,7. - K.UDDallisverotus.
14283:
14284:
14285:
14286:
14287: Laki
14288: kunna.11isballituksesta kaupungissa. a.nnetun asetuksen muuttamisesta..
14289: Edusku.nna.n päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa annetun
14290: ase~uksen 55 § :n 1 momenttiin 2 e) kohta näin kuuluvana:
14291: 55 §. lisot, joita on edkseen verotettava niinkuin
14292: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- eri verovelvollisia, minkä lisäksi mainittua
14293: datettava seuraavia säännöksiä: enimmäismäärää on korotettava kymmenellä-
14294: tuhannella markalla aviopuolisoa ja jokaista
14295: 2 e) Lisäksi verovelvollisen tulosta vähen- lasta \kohden, joita verovelvollinen on vero-
14296: netään verovelvollisen omat ja perheenjäsen- vuonna elättänyt.
14297: tensä lääkärin- ja lääkekulut ynnä niihin
14298: verrattavat sairaudesta johtuvat kustannuk-
14299: set, kuitenkin enintään kuusikymmentätu-
14300: hatta markkaa, milloin kysymY'ksessä on nai- Tämä laki tulee voimaan päivänä
14301: maton henkilö, eronnut tai leski taikka puo- kuuta 196 .
14302: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta. 1960.
14303:
14304: Hannes Tauriainen. Toivo Salin. Kaino Ha.a.pa.nen.
14305: Anna-Liisa. Tiekso. Väinö R. Virtanen. Veikko Rytkönen.
14306: Toivo .Asvik. Antto Prunnila.. Hugo Manninen.
14307: 337
14308:
14309: VU,S. - Lak.al. N: o 52.
14310:
14311:
14312:
14313:
14314: 1. Virtanen ym.: Ehdotukset laeiksi kwnnallishalUtuksesta
14315: kaupungissa ja tnaalaiskuntOJin kunnallishallinnosta annet-
14316: tujen asetusten muuttamisesta.
14317:
14318:
14319:
14320: Eduskunnalle.
14321:
14322: Valtionverotuksessa myönnetään nykyisin Koska vähävaraiset henkilöt kipeimmin
14323: sellaiselle verovelvolliselle, joka ei ole avio- tarvitsevat esitetyn vähennyksen, olisi sen
14324: liitossa ja on joutunut huoltamaan alaikäistä saanti asetettava riippuvaksi verovelvollisten
14325: lastaan, erikoinen leskeysvähennys, jonka tulon ja omaisuuden määrästä. Käsityksemme
14326: määrä on 50 000 mk. Tällainen vähennys- mukaan olisi leskeysvähennys myönnettävä
14327: oikeus on perusteltua niiden ylimääräisten vain niille, joiden verotettava tulo ei ylitä
14328: kustannusten vuoksi, joita yksinäiselle hen- kun lapsi- ym. kunnallisverotuksessa
14329: kilölle poikkeuksetta koituu. hyväksytyt vähennykset on suoritettu -
14330: Mainittua vähennysoikeutta ei ole kuiten- 600 000 mk tai joiden verotettava omaisuus
14331: kaan sisällytetty kunnallisiin verolakeihin. ei ylitä 3 milj. mk.
14332: Kun vastaisuudessa on syytä pyrkiä yhte- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14333: näistämään valtion ja kunnan verotusta kos-
14334: kevassa lainsäädännössä olevat sosiaaliset vä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14335: hennykset, olisi leskeysvähennys ulotettava vat lakiehdotukset:
14336: koskemaan myös kunnallisverotusta.
14337:
14338:
14339:
14340:
14341: Laki
14342: kunnallishallituksesta. kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
14343: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä
14344: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: ään 2 e) kohta seuraavasti:
14345:
14346: 55 §. den aikana elättänyt alaikäistä lastaan, on
14347: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- oikeus vähentää tulostaan 50 000 markkaa,
14348: datettava seuraavia säännöksiä: mikäli hänen verotettava tulonsa ei suoritet-
14349: tujen muiden vähennysten jälkeen ylitä
14350: 2 e) V erovelvollisella, joka verovuoden 600 000 markkaa tai verotettava omaisuutensa
14351: päättyessä ei ole avioliitossa ja on verovuo- 3 000 000 markkaa.
14352:
14353:
14354:
14355:
14356: 43 E 74/60
14357: 338 vn.s. - Xunnallisverotus.
14358:
14359:
14360: Laki
14361: maa.laiskunta.in Irnnnallishallinnosta. annetun asetuksen muuttamisesta..
14362: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päi-
14363: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: ään 8 e) kohta näin kuuluvasti:
14364: 82 §. den aikana elättänyt alaikäistä lastaan, on
14365: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- oikeus vähentää tulostaan 50 000 markkaa,
14366: datettava seuraavia säännöksiä: mikäli hänen verotettava tulonsa ei suoritet-
14367: tujen muiden vähennysten jälkeen ylitä
14368: 8 e) Verovelvollisella, joka verovuoden 600 000 markkaa tai verotettava omaisuutensa
14369: päättyessä ei ole avioliitossa ja on verovuo- 3 000 000 markkaa.
14370: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
14371:
14372: Inkeri Virtanen. Eino Roine. Hertta Kuusinen.
14373: Irma Torvi. Tauno Kelovesi. H. Tauriainen.
14374: Elli Stenberg. Pauli Puhakka. Judit Nederström-Lunden.
14375: Aarne Pulkkinen.
14376: 339
14377:
14378: VU,9. - Lak.al. N:o 53.
14379:
14380:
14381:
14382:
14383: Tiekso ym. : Ehdotukset Zaeiksi maalaisku""tai"" kunnallishal-
14384: Unwsta ja kunnallishalUt'Uksesta kaupungissa annettujen
14385: asetusten muuttamisesta.
14386:
14387:
14388: Eduskunnalle.
14389:
14390: Sekä maalaiskuntain kunnallishallinnosta Lapsen omien tulojen muodostuessa vähäi-
14391: annetun. ~etuksen että kunnallishallituksesta sistä, esim. koulun kesäloman aik!lna lähetin
14392: kaupungissa · annetun asetuksen mukaan on ym. vastaavanlaisissa tehtävissä hankituista
14393: verovelvollisen henkilön tulosta vähennettävä palkkatuloista, ei mielestämme ole kohtuul-
14394: lapsivähennyksenä valtuuston päättämä lista rajoittaa verovelvollisen oikeutta lapsi-
14395: määrä, maalaiskunnassa vähintään 15 000 ja vähennykseen. Niissäkin tapauksissa, joissa
14396: enintään 30 000 mk, kaupungissa vähintään alle kuusitoista vuotias lapsi on säännölli-
14397: 25 000 ja enintään 40 000 mk. Vähennys sessä työssä, on palkka usein niin pieni, että
14398: saadaan tehdä jokaisesta lapsesta tai otto- vanhemmat joutuvat taloudellisesti huolta-
14399: lapsesta, jota verovelvollinen on verovuonna maan 'lasta. Näin ollen olisikin oikeus lapsi-
14400: elättänyt ja joka ennen verovuoden alkua ei vähennyksen tekemiseen sallittava täysimää-
14401: ollut täyttänyt kuuttatoista vuotta. Sellaisen räisenä, milloin lapsen omat tulot muodostu-
14402: lapsen osalta, jolla itsellään on tuloa, saa- vat palkkatuloista.
14403: daan vähennys tehdä ainoastaan sikäli, kuin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14404: sanottu tulo on valtuuston päättämää mää-
14405: rää pienempi. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14406: vat lakiehdotukset:
14407:
14408:
14409: Laki
14410: m.aalaislmnta.in ]mnnallisha.lUnnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
14411: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
14412: pruvana kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: n 9 kohta, sellaisena kuin se on 13
14413: päivänä marraskuuta 1953 annetussa laissa (425/53) näin kuuluvaksi:
14414: 82 §. den alkua ei ole täyttänyt kuuttatoista
14415: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- vuotta. Milloin vaimoa on erikseen verotet-
14416: datettava seuraavia säännöksiä: tava, tehtäköön vähennys vain sen puolison
14417: tulosta, joka Japsen joko yksin tai pääasial-
14418: 9) Verovelvollisen henkilön tulosta on lisesti on elättänyt. Lapsen osalta, jolla itsel-
14419: vielä, sen mukaan kuin kunnanvaltuusto lään on tuloa, saadaan vähennys tehdä
14420: kunakin vuonna toimitettavaa taksoitusta ainoastaan sikäli, kuin sanottu tulo on val-
14421: varten päättää, lapsivähennyksenä vähennet- tuuston päättämää määrää pienempi. Mikäli
14422: tävä vähintään 15 000 ja enintään 30 000 edellä mainitun lapsen oma tulo on palkka-
14423: markkaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta, tuloa, saadaan vähennys kuitenkin tehdä
14424: jota hän elatusvelvollisuutensa nojalla vero- täysimääräisenä.
14425: vuonna on elättänyt ja joka ennen verovuo-
14426: 340 VII,9. - XUD.nallisverotus.
14427:
14428:
14429:
14430: Laki
14431: kunnaJHshallituksesta kaupungissa annetun åsetuksen muuttamisesta.
14432: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
14433: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § : n 3 kohta, sellaisena kuin se on 13
14434: päivänä marraskuuta 1953 annetussa laissa (426/53) näin kuuluvaksi:
14435:
14436: 55 §. den alkua ei ollut täyttänyt kuuttatoista
14437: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- vuotta. Milloin vaimoa on erikseen verotet-
14438: datettava seuraavia säännöksiä: tava, tehtäköön vähennys vain sen puolison
14439: tulosta, joka lapsen joko yksin tai pääasial-
14440: 3) Verovelvollisen henkilön tulosta on lisesti on elättänyt. Lapsen osalta, jolla itsel-
14441: vielä, sen mukaan kuin kaupunginvaltuusto lään on tuloa, saadaan vähennys tehdä
14442: kunakin vuonna toimitettavaa taksoitusta ainoastaan sikäli, kuin sanottu tulo on val-
14443: varten päättää; lapsivähennyksenä vähennet- tuuston päättämää määrää pienempi. Mikäli
14444: tävä vähintään 25 000 ja enintään 40 000 edellä mainittu lapsen oma tulo on palkka-
14445: markkaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta, tuloa, saadaan vähennys kuitenkin tehdä
14446: jota hän elatusvelvollisuutensa nojalla on täysimääräisenä.
14447: verovuonna elättänyt ja joka ennen verovuo-
14448:
14449: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
14450: -----
14451: Anna-Liisa· Tiekso. Matti Koivunen. Toivo Friman.
14452: Veikko RYtkönen. Irma. Torvi. Väinö R. Virtanen.
14453: Kaino Haapanen. Eino Tainio. Pauli Puha.kka.
14454: Irma Rosnell. Kauko Ta.mm.inen. Toivo Salin.
14455: Eino Roine. Pentti Liedes. Judit Nederström-Lunden.
14456: 841
14457:
14458: VU,10. - Lak.al. N: o 54.
14459:
14460:
14461:
14462:
14463: R. Virtanen ym.: Ehdotukset laeiksi kunnalliåhdllituksesta
14464: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallisha.lUnnosta · annet-
14465: . tujen asetusten muuttamisesta.
14466:
14467:
14468: E d u s k u n Ii a 11 e.
14469:
14470: . Kunnallisverotlista koskevien säädösten on muodostunut erittäin raskaaksi, olisi vält-
14471: mukaan verotetaan palkka- ym. sen kaltaista tämätöntä myöntää palkka- yms. tulolle eri~
14472: tuloa samojen perusteiden mukaan kuin ns. koisvähennysoikeus samalla tavoin kuin val-
14473: vakautettua tuloakin. Valtion verotuksessa tion verotuksessakin.
14474: verovelvollinen sitä vastoin saa vähentää 15 Tämän vuoksi esitämmekin, että kunnallis-
14475: sadalta palkkatulojen sekä aikaisemman verotusta koskeviin lakeihin otettaisiin sää-
14476: virka- tai työsuhteen perusteella saadun dös työtuloista sekä maa- ja metsätalouden
14477: eläkkeen kokonaismäärästä. Sama vähennys hyväksi tehdyn työn arvosta myönnettävästä
14478: voidaan tehdä maa- ja metsätaloutta har- vähennyksestä. Tämä vähennys olisi käsi-
14479: joittavan verovelvollisen ja hänen lapsensa tyksemme mukaan määrättävä 20:ksi sadalta
14480: tai muun perheenjäsenensä maa- ja metsä- ja vähennyksen yläraja 100 000 mk: ksi.
14481: talouden hyväksi tekemän työn arvosta. Niin Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
14482: ikään luonnollinen henkilö, joka ei käytä
14483: palkkatyötä, voi vähentää määrättyyn rajaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
14484: saakka ammattituloistaan 5 %. Kun palkka- lakiehdotukset:
14485: tulojen verotus kunnallisverotuksen osalta
14486:
14487:
14488:
14489:
14490: Laki
14491: kunna.11ishallituksesta. kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
14492: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallishal-
14493: lituksesta kaupungissa annetun asetuksen 55 § : n 1 momenttiin näin kuuluva uusi 3 a)
14494: kohta:
14495:
14496: 55 §. vollisen ja hänen lapsensa tai muun perheen-
14497: jäsenensä maa- ja metsätalouden hyväksi
14498: 3 a) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, tekemän työn arvosta, niin myös sellaisesta
14499: saakoon verovelvollinen tehdä seuraavat vä- osasta ammatti- ja liiketuloa, jota on pidet-
14500: hennykset: tävä kohtuullisena korvauksena verovelvolli-
14501: kaksikymmentä sadalta palkkatulojen sekä sen ammatissaan ja liikkeessään suoritta-
14502: aikaisemman virka- tai työsuhteen perus- masta työstä, ei kuitenkaan enempää kuin
14503: teella saadun eläkkeen kokonaismäärästä sekä 100 000 markkaa.
14504: maa~ tai metsätaloutta harjoittavan verovel-
14505: 342 VD,lO. - :S:unnalliaverotus.
14506:
14507:
14508:
14509: Laki
14510: maalaiskunta.in kunnamsballinnosta. annetun asetuksen muutita.miseata..
14511: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalaiskuntain
14512: kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 §: n 1 momenttiin näin kuuluva uusi 9 a)
14513: kohta:
14514: 82 §. tai metsätaloutta harjoittavan verovelvollisen
14515: ja hänen lapsensa tai muun perheenjäsenensä
14516: 9 a) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, maa- ja metsätalouden hyväksi tekemän työn
14517: saakoon verovelvollinen tehdä seuraavat vä- arvosta, niin myös sellaisesta osasta ammatti-
14518: hennykset: ja liiketuloa, jota on pidettävä kohtuullisena
14519: kaksikymmentä sadalta palkkatulojen sekä korvauksena verovelvollisen ammatissaan. ja
14520: aikaisemman virka- ja työsuhteen perusteella liikkeessään suorittamasta työstä, ei kuiten-
14521: saadun eläkkeen kokonaismäärästä sekä maa- kaan enempää kuin 100 000 markkaa.
14522: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
14523:
14524: Rainer Virtanen. Toivo Asvik. Usko Seppi.
14525: Y. Enne. Aleksi Kiviaho. Kaino Haapanen.
14526: Matti Koivunen. Väinö R. Virtanen. Matti Meriläinen.
14527: Toivo Salin. H. Tauriainen. Martti Linna.
14528: 343
14529:
14530: VU,11. - Lak.al. lf: 0 55.
14531:
14532:
14533:
14534:
14535: Lukkarinen ym..: Ehdotukset laeiksi maalaiskuntain kunnal-
14536: lishallinnosta ja kunnallishaUituksesta kaupungissa annet-
14537: tujen asetusten muuttamisesta.
14538:
14539:
14540: Eduskunnalle.
14541:
14542: Valtionverotuksessa on verovapaan tulon varsinkin kaupunkien valtuustot, ovat hy-
14543: raja määrätty sellaiseksi, e.ttä pienituloiset väksyneet ylimmän rajan vähennysoikeu-
14544: suuriperheiset verovelvolliset saavat useim- dcltsi, mutta eivät ole halutessaankaan voi-
14545: missa tapauksissa verovapauden. Kunnallis- neet suurempia vähennysoikeuksia myöntää.
14546: verotus sitä vastoin jättää huomioimatta ve- Näin ollen joudutaan jo 100 000 mk:n, usein
14547: rovelvollisen todellisen veronmaksukyvyn. pienemmistäkin, tuloista maksamaan veroa,
14548: Perusvähennykset ovat jääneet liian alhai- vaikka käytännöllisesti katsoen se on koh-
14549: siksi s~kä kaupungeissa että maalaiskunnissa. tuutonta, koska tällainen tulo ei riitä välttä-
14550: Kun niiden enimmäisrajoja ei ole moniin mättömään toimeentuloonkaan. Veroäyrien
14551: vuosiin korotettu, on niiden merkitys jäänyt viime aikaiset hinnan korotukset lisäksi tun-
14552: olemattomaksi. Maalaiskunnissa saa verovel- tuvat raSkaimmin pienituloisten kohdalla.
14553: vollinen henkilö vähentää 25 000-60 000 mk, Edelläolevan perusteella pidämme perua-
14554: jos tulo ei ylitä 60 000 mk, sen mukaan kuin vähennysten korottamista tarpeellisena ja
14555: kunnallisvaltuusto päättää. Kaupungeissa 'kiireellisenä toimenpiteenä ja ehdotamme sen
14556: vähennysoikeus on 30 000-80 000 mk, mikäli vuoksi kunnioittaen,
14557: tulo ei ylitä 80 000 mk, niinikään kaupungin-
14558: valtuuston päätöksen mukaisesti. Monet, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14559: vat lakiehdotukset:
14560:
14561: Laki
14562: ma.alaiskuntain kunnallishaJUnnosta. annetun asetuksen muuttamisesta..
14563: Eduskunnan päätoksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
14564: päivänä kesiikuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 §:n 10) kohta, sellaisena kuin se
14565: on saman asetuksen muuttamisesta 13 päivänä marraskuuta 1953 annetussa laissa
14566: (425/53), .näin kuuluvaksi:
14567:
14568: 82 §. tulo on 120 000 markkaa suurempi, mainittu
14569: Verotettavaa tuloa taksoit~ttaessa on nou- vähennysmäärä vähennettynä yhdellä prosen-
14570: datettava seuraavia säännöksiä: tilla jokaisesta täydestä 1 000 markan mää-
14571: rästä, jolla tulo ylittää 120 000 markan mää-
14572: 10) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä rän.
14573: mainittujen vähennysten jälkeen ei ole
14574: 120 000 markan määrää suurempi, vähennet-
14575: täköön vielä, sen mukaan kuin kunnallisval-
14576: tuusto kutakin vuotta varten päättää, vähin- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
14577: tään 60 000 markan ja enintään 120 000 1960 tuloista toimitattavassa kunnallisvero-
14578: marlkan suuruinen perusvähennys, tai jos tuksessa.
14579: 344 VII,ll. - Kunnallisverotus.
14580:
14581:
14582: Laki
14583: kunnallishallituksesta kaupungissa. annetun asetuksen muuttamisesta..
14584: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaAll kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi-
14585: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen (40/73) 55 §:n 4) !kohta, sellaisena kuin se
14586: on saman asetuksen muuttamisesta 13 päivänä marraskuuta 1953 annetussa laig;;a (427/53),
14587: näin kuuluvaksi:
14588:
14589: 55 §. tulo on 160 000 marlkkaa suurempi, mainittu
14590: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- vähennysmäärä vähennettynä yhdellä prosen-
14591: datettava seuraavia säännöksiä: tilla jokaisesta täydestä 1 000 markan mää-
14592: rästä, jolla tulo ylittää 160 000 matkan mää-
14593: 4) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä rän.
14594: mainittujen vähennysten jälkeen ei ole
14595: 160 000 markan määrää suurempi, vähennet-
14596: täköön siitä vielä, sen mU'kaan kuin kaupun-
14597: ginvaltuusto kutakin vuotta varten päättää, Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
14598: vähintään 80 000 marka:n ja enintään 160 000 1960 tuloista toimitettavassa kunnallisvero-
14599: markan suuruinen perusvähennys, tai jos tuksessa.
14600:
14601: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
14602:
14603: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen.
14604: Vappu Heinonen. A. Härkönen.
14605: H. Törmä.
14606: 345
14607:
14608: VII,12. - Lak.a.l. N: o 56.
14609:
14610:
14611:
14612:
14613: Seppi ym..: Ehdotukset laeiksi maalaiskuntain kunnaJlishal-
14614: linnosta ja ku-nnallishallituksesta kO!Ui,pungissa annettujen
14615: asetusten muuttamisesta.
14616:
14617:
14618: Eduskunnalle.
14619:
14620: Kunnallisverotuksesta voimassa olevien jo 89 201.6 milj. mk. Veroäyrin hinta oli
14621: säädösten mukaan verovelvollinen henkilö v. 1953 maalaiskunnissa 9: 89, kaupungeissa
14622: saa vähentää tulostaan maalaiskunnassa 11: 81 ja v. 1959 vastaavat luvut maalais-
14623: 25 000-60 000 mk, jos tulo ei ole yli 60 000 kunnissa 11: 34 ja kaupungeissa 12: 28, ja
14624: mk: n ja kaupungissa 30 000-80 000 mk, jos edelleen ennakkoveroäyrin hinnat osoittavat
14625: tulo ei ole yli 80 000 mk:n, sen mukaan kuin nousua.
14626: kunnallisvaltuusto päättää. Tällä vähennyk- Edellä osoitettu verotuksen nousu kohdis-
14627: sellä on tarkoituksena vapauttaa verotuk- tuu raskaimmin vähävaraiseen kansanosaan,
14628: sesta se osa tulosta, joka tarvitaan välttä- koska entistä suurempi osuus tuloista menee
14629: mättömän toimeentulon ylläpitämiseen. veroihin. Seurauksena on kaikkein pienituloi-
14630: Rahanarvon alenemisesta johtuen edellä simman väestön olojen vaikeutuminen. Täl-
14631: mainitut vähennykset eivät vastaa tarkoitus- laista kehitystä ei voitane pitää oikeana.
14632: taan. Viimeiset muutokset lakiin on tehty Tästä syystä pidämme verolakien korjausta
14633: 13 päivänä marraskuuta 1953 josta lukien perusvähennyksiä korottamalla välttämättö-
14634: rahan arvo on laskenut ainakin 30%. mänä ja kiireellisenä.
14635: Samanaikaisesti on kuntien menoissa tapah- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14636: tunut suurta nousua, joka on aiheutunut nioittaen,
14637: valtion kunnille siirtämistä tehtävistä. Tästä
14638: on johtunut verotuksen huomattava kohoami- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14639: nen. V. 1953 oli maksuunpantujen kunnallis- vat lakiehdotukset:
14640: verojen määrä 52 264 milj. mk ja v. 1959
14641:
14642:
14643:
14644:
14645: Laki
14646: m.aalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
14647: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
14648: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 §:n 10) kohta, sellaisena kuin
14649: se on saman asetuksen muuttamisesta 13 päivänä marraskuuta 1953 annetussa laissa
14650: (425/53), näin kuuluvaksi:
14651:
14652: 82 §. täköön siitä vielä, sen mukaan kuin kunnan-
14653: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- valtuusto kutakin vuotta varten päättää, vä-
14654: datettava seuraavia säännöksiä: hintään 80 000 markan ja enintään 100 000
14655: markan suuruinen perusvähennys, tai jos
14656: 10) Jos verovelvollisen henkilön tulo tulo on 120 000 markkaa suurempi, mainittu
14657: edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole vähennysmäärä vähennettynä yhdellä prosen-
14658: 120 000 markan määrää suurempi, vähennet- tilla jokaisesta täydestä 1 000 markan mää-
14659: 44 E 74/60
14660: 346 VII,l2. - K11DJ1&llisverotus.
14661:
14662:
14663: rästä, jolla tulo ylittää 120 000 markan mää- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
14664: rän. 1960 tuloista toimitattavassa kunnallisvero-
14665: tuksessa.
14666:
14667:
14668: ,.
14669:
14670: Laki
14671: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta..
14672: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
14673: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen (40/73) 55 § :n 4) kohta, sellaisena kuin
14674: se on saman asetuksen muuttamisesta 13 päivänä marraskuuta 1953 annetussa laissa
14675: (427/53) näin kuuluvaksi:
14676:
14677: 55 §. tai jos tulo on 140 000 markkaa suurempi,
14678: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- mainittu vähennysmäärä vähennettynä yh-
14679: datettava seuraavia säännöksiä: dellä prosentilla jokaisesta täydestä 1 000
14680: markan määrästä, joHa tulo ylittää 140 000
14681: 4) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä markan määrän.
14682: mainittujen vähennysten jälkeen ei ole
14683: 140 000 markan määrää suurempi, vähennet-
14684: täköön siitä vielä, sen mukaan kuin kaupun-
14685: ginvaltuusto kutakin vuotta varten päättää, Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
14686: vähintään 100 000 markan ja enintään 1960 tuloista toimitettavassa kunnallisvero-
14687: 120 000 mavkan suuruinen perusvähennys, tuksessa.
14688: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
14689:
14690: Usko Seppi. Antto Prunnila. Eemeli Lakkala.
14691: Paavo Aitio. Martti Linna. Siiri Lehmonen.
14692: H. Tauriainen. Toivo Salin. Toivo Åsvik.
14693: R. Virtanen. Niilo Nieminen. Ville Pessi.
14694: Väinö R. Virtanen. Eino Tainio. J. Mustonen.
14695: Aleksi Kiviaho. Anna-Liisa Tiekso. K. Haapanen.
14696: Y. Enne. Tauno Kelovesi. T. Niiranen.
14697: Veikko Kansikas. Esa Hietanen. Pertti Rapio.
14698: Nestori Nurminen. Juho Mäkelä. P. Puhakka.
14699: Matti Meriläinen.
14700: 347
14701: Vll,13. - La.k.al. N: o 57.
14702:
14703:
14704:
14705:
14706: Aitio ym. : Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kaupun-
14707: gissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen
14708: aserust en muuttamisesta.
14709:
14710:
14711: Eduskunnalle.
14712:
14713: Nykyisten kunnallisverotusta koskevien epäoikeudenmukaisuutta, joka yleensä koh-
14714: lainsäännösten mukaan ns. yleiset ja erityi- distuu eniten sosiaalista turvaa tarvitseviin
14715: set vähennykset voidaan tehdä vain siinä suuriperheisiin ja veronmaksukyvyltään heik-
14716: kunnassa, jossa verovelvollisella on asunto koihin ammatinharjoittajiin ja joka jopa
14717: ja kotipaikka. Varsinkin eräiden ammatin- loukkaa kansalaisten samanarvoisuutta lain
14718: harjoittajien kohdalla, jotka elinkeinotulos- edessä. Eräissä tapauksissa saamatta jäävät
14719: taan tulevat verotetuiksi sen ansaitsemiskun- vähennykset voivat nousta useihin satoihin
14720: nassa, on tavallista, että heillä ei kotikun- tuhansiin markkoihin ja tästä seurauksena
14721: nasaaan ole verotettavia tuloja lainkaan tai olevat perusteettomat kunnallisverot ja kan-
14722: niitä on vain niin vähän, ettei siitä voida saneläkevakuutusmaksut useihin kymmeniin
14723: tehdä verovelvolliselle muuten kuuluvia tuhansiin markkoihin.
14724: sosiaalisia ynnä muita vähennyksiä kuin ehkä Koska kyseessä on ilmeinen korjausta kai-
14725: osaksi. paava epäkohta kunnallisverolainsäädännössä,
14726: Koska ne vähennykset, joista verovelvolli- ehdotamme kunnioittavasti,
14727: set eivät tällaisissa tapauksissa pääse osalli-
14728: siksi, ovat pääasiallisesti luonteeltaan sosiaali- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
14729: sia ja useissa tapauksissa määriltään melko lakiehdotukset:
14730: tuntuvia, aiheutuu tästä käytännössä selvää
14731:
14732:
14733: Laki
14734: kunna.llishalli.tuksesta. kaupungissa. a.nnetun asetuksen muuttamisesta..
14735: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä joulukuuta 1873 kunnallis-
14736: hallituksesta kaupungissa annetun asetuksen 55 § :n 1 momentin 5) kohta, sellaisena kuin
14737: se on 20 päivänä tammikuuta 1922 annetussa laissa (16/22), näin kuuluvaksi:
14738:
14739: 55 §. nykset, korot ja verot. Omaisuuden tilapäi-
14740: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- sestä myynnistä syntynyt tappio on vähen-
14741: datettava seuraavia säännöksiä: nettävä samanlaatuisen myynnin tuottamasta
14742: voitosta. Muut edellä mainitut vähennykset
14743: 5) Jos verovelvollisella on tuloja useam- on tehtävä verovelvollisen tulojen kokonais-
14744: masta kuin yhdestä tulolähteestä, on kun- määrästä. Jos verovelvollisella on tuloja
14745: kin eri kiinteistön, liikkeen, elinkeinon ja kahdesta tai useammasta kunnasta, on tu-
14746: ammatin tuottamasta tulosta vähennettävä loksi katsottava eri kunnissa saadut tulot
14747: samaan tulolähteeseen kohdistuvat, tässä yhteenlaskettuina.
14748: laissa vähennettäviksi sallitut kustannukset,
14749: työpaikat, maanvuokramaksut, arvonvähen-
14750: 348 vn,lS. - Xunnallisverotus.
14751:
14752:
14753:
14754:
14755: Laki
14756: m.a.alaiskunta.in kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
14757: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
14758: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §:n 1 momentin 11) kohta, sellaisena
14759: kuin se on 20 päivänä tammikuuta 1922 annetussa laissa (15/22), näin kuuluvaksi:
14760:
14761: 82 §. työpaikat, maanvuokramaksut, arvonvähen-
14762: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- nykset, korot ja verot. Omaisuuden tilapäi-
14763: datettava seuraavia säännöksiä: sestä myynnistä syntynyt tappio on vähen-
14764: nettävä samanlaatuisen myynnin tuottamasta
14765: 11) Jos verovelvollisella on tuloja useam- voitosta. Muut edellä mainitut vähennykset
14766: masta kuin yhdestä tulolähteestä, on kun- on tehtävä verovelvollisen tulojen kokonais-
14767: kin eri kiinteistön, liikkeen, elinkeinon ja määrästä. Jos verovelvollisella on tuloja
14768: ammatin tuottamasta tulosta vähennettävä kahdesta tai useammasta kunnasta, on tu-
14769: samaan tulolähteeseen kohdistuvat, tässä loksi katsottava eri kunnissa saadut tulot
14770: laissa vähennettäviksi sallitut kustannukset, yhteenlaskettuina.
14771:
14772: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
14773:
14774: Paavo Aitio. Pentti Liedes. Niilo Nieminen.
14775: H. Tauriainen. Toivo Friman. Tauno Kelovesi.
14776: E. Hietanen. Eino Roine. Kaino Haapanen.
14777: Judit Nederström-Lunden. Matti Koivunen. Eino Tainio.
14778: J. Mustonen.
14779: 349
14780:
14781: VII,14.- La.k.al. N:o 58.
14782:
14783:
14784: Seppi ym.: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnallishallin-
14785: nosta annetun asetuksen muuttamisesta.
14786:
14787: E d u s k u n n a ll e.
14788:
14789: Voimassa olevien säännösten mukaan maa- kustannus I suuruusluokkaan (5 ha) kuulu-
14790: talouden puhdasta tuottoa verotetaan sen valla tilalla oli 51 951:-, II suuruusluokan
14791: 'kes'kimääräisarvon mukaan, minkä samanlaa- tilalla 38 172:-, III suuruusluokan tilalla
14792: tuisten viljelysmaiden katsotaan kolmena 29 590:- ja IV suuruusluokan tiloilla
14793: vuotena keSkimäärin kunnassa tuottaneen. 27 590:-. Samanlainen suhde oli puhtaan-
14794: Niinikään kunta voidaan jakaa vyöhykkeisiin tuoton määräänkin nähden. Niinpä ko. tilas-
14795: sen mukaisesti, miten etäällä tilat sijaitsevat ton mukaan keskimääräinen puhdastuottO
14796: liike- ja kulutuspaikoista. Säännösten mu- koko maa~Ba I suuruusluokkaan kuuluvilla
14797: kaan ei eri suuruusluokkaan kuuluvia tiloja tiloilla osoitti tappiota keskimäärin 3 024 mk,
14798: jaeta erilaisiin ryhmiin, vaan tilan koosta III suuruusluokan tiloilla jo voittoa 4 306 mk
14799: riippumatta viljelysmaalle määrätään puh- hehtaaria kohden.
14800: dastuotto samanlaiseksi, vaikka jatkuvasti Vaikka pienillä tiloilla puhdastuotto on
14801: tutkimuksissa on todettu puhtaan tuoton siis paljon pienempi kuin suurtiloilla, joutu-
14802: määrän hehtaaria kohden kohoavan tilan vat ne nykyisten säännösten mukaan maksa-
14803: suuretessa. maan viljelysmaasta pinta-alaveroa hehtaa-
14804: Niin kauan kuin maassamme maa talouden rilta saman määrän kuin suuremmatkin tilat.
14805: kustannusten selville saamiseksi on valvonnan Tämä johtaa siihen, että pientilat joutuvat
14806: alaista kirjanpitoa koetiloilla suoritettu, on maksamaan veroa tulosta, jota niillä todelli-
14807: todettu, että puhdas tuotto, erilaisista te- suudessa ei ole ollut, kun taas suuremmat ti-
14808: kijöistä johtuen, kohoaa tilan koon suu- lat hyötyvät aiheettomasti. Tämän vuoksi
14809: retessa. Suuremmilla tiloilla voidaan maa- lakia olisi muutettava niin, että pellon puh-
14810: talouskoneita käyttää tehokkaammin kuin dastuotto määrättäisiin erikseen eri suuruus-
14811: pientiloilla sekä suurtiloilla voidaan muu- luokkaan kuuluvilla tiloilla niiden todellista
14812: tenkin työt rationalisoida paremmin kuin puhdasta tuloa vastaavaksi. Tällöin vältyt-
14813: pientiloilla, mistä johtuu, että työme- täisiin niiltä virheiltä, joita nykyinen vero-
14814: nekki hehtaaria kohden on suurtiloilla pie- tuslaki käytännössä aiheuttaa.
14815: nempi kuin pientiloilla. Tästä antaa sel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14816: vän kuvan käytettävissämme oleva maa-
14817: taloushallituksen tutkimustoimiston tekemä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14818: yhteenveto kirjanpitotilojen tuloksista tili- van lakiehdotuksen:
14819: vuodelta 1957/58. Niinpä sen mukaan työ-
14820:
14821:
14822: Laki
14823: maala.iskuntain kunnallishaJUnnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
14824: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain ikunnallishallinnosta 15
14825: päivänä 'kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 §:n 1 momentin 2) kohta, sellai-
14826: sena kuin se on 12 päivänä joulukuuta 1958 annetussa laissa (484/58), näin kuuluvaksi:
14827:
14828: 82 §. 2) Verolautakunnan on tuottoperusteiden
14829: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- vahvistamista varten ennen lokakuun 15 päi-
14830: datettava seuraavia säännöksiä: vää tehtävä ehdotus siitä, mihin määriin ar-
14831: vioidaan viljelysmaan puhtaan tuoton vero-
14832: 350 VII,14.- XunnaWsverotus.
14833:
14834:
14835: vuonna päättyneenä ja kahtena sitä edeltä- on ilmoitettu sillä tavoin, kuin kunnalliset
14836: neenä talousvuotena keskimäärin nousseen ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Verovel-
14837: verotuslain 66 § :ssä tar'koitettua verohehtaa- vollisella on oikeus tehdä muistutuksia ehdo-
14838: ria kohti eri suuruusluokkaan kuuluvilla ti- tusta vastaan kirjelmällä, j~ka on neljäntoista
14839: loilla sekä mihin määriin arvioidaan erilaisen päivän !kuluessa siitä päivästä, jona ehdotus
14840: ja eri osissa kuntaa sijaitsevan metsän vas- on pantu verovelvollisten nähtäville, annet-
14841: taavien ha:kkuuvuosien keskimääräinen puh- tava verotoimistoon. Verojohtajan tulee muis-
14842: das tuotto hehtaar-ia kohti. Niin ikään on tutuskirjelmään merkitä, milloin se on an-
14843: verolautakunnan, mikäli kunta sijaitsee sel- nettu verotoimistoon, sekä viivytyksettä toi-
14844: laisella alueella, jossa poronhoitoa siitä annet- mittaa se valtioneuvostolle ja !kirjelmän
14845: tujen säännösten mukaan saadaan harjoittaa, oheen liittää verolautakunnan muistutuksen
14846: mainitun ajan kuluessa tehtävä ehdotus, mi- johdosta antama lausunto sekä selvitys siitä,
14847: hin määrään kunkin paliskunnan osalta ar- milloin verolautakunnan ehdotus on asetettu
14848: vioidaan edellisenä poronhoitovuonna vuotta nähtäville. Valtioneuvoston on, hwkittuaan
14849: vanhempaa poroa !kohti saadut tulot. Vero- ehdotuksesta asianomaisen lääninhallituksen
14850: lauta;kunnan ehdotus verotusperusteista on lausunnon, vahvistettava 1) kohdassa tarkoi-
14851: viivytyksettä lähetettävä valtioneuvostolle tetut verotuksessa sovellettavat perusteet si-
14852: sekä asetettava soveliaassa paika;ssa kunnan ten, että verotus tulee oikeaksi ja koko val-
14853: alueella verovelvollisten nähtäväimi neljän- takunnassa yhdenmukaiseksi.
14854: toista päivän ajaksi siitä lukien, jolloin asiasta
14855:
14856:
14857: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
14858:
14859: Usko Seppi. Toivo Niiranen. P. Puhakka.
14860: Niilo Nieminen. Aarne Pulkkinen. Veikko Rytkönen.
14861: Aleksi Kiviaho. Pertti Rapio. Nestori Nurminen.
14862: Matti Meriläinen. Väinö R. Virtanen. Veikko Kansikas.
14863: Toivo Friman. Hannes Tauriainen. Matti Koivunen.
14864: Toivo Asvik. Martti Linna.
14865: 351
14866:
14867: VD,15. - Lak.al N: o 59.
14868:
14869:
14870:
14871:
14872: Matilainen ym.: Ehdotus laiksi huoltoapuZain muuttamisesta.
14873:
14874:
14875: Eduskunnalle.
14876:
14877: Voimassa olevan, 17 pa1vana helmikuuta ole muuta elämisen turvaa kuin se, minkä
14878: annetun huoltoapulain 5 §: n ensimmäisessä he eläkkeenä saavat, niin vaikka he kansan-
14879: kohdassa sanotaan mm. : , - - - ja jos hän eläkkeen ja lisäeläkkeen lisäksi saisivat työn-
14880: ei omista varoistaan tai aviopuolisonsa tahi antajalta tulevan eläkkeen vähentämättö-
14881: lastensa huolenpidolla voi saada elatus- mänä, ei heidän elatuksensa tarve tulisi sit-
14882: taan,---" tenkään täysin tyydytetyksi, sillä suurin osa
14883: Kyseinen lainkohta antaa käsityksemme näistä eläkkeensaajista on koko elämänsä ajan
14884: mukaan oikeuden eräille työnantajille, joilla joutunut tekemään työtä niin alhaisella pal-
14885: on omat työntekijäin eläkesääntönsä, muuttaa kalla, että se hädin tuskin on riittänyt aika-
14886: nämä säännöt sellaiseen muotoon, että niiden naan jokapäiväiseen toimeentuloon. Säästä-
14887: mukaan työnantajat voivat pidättää työn- minen ei ole ollut, eikä ole, käytännöllisesti
14888: tekijöittensä eläkkeistä huomattavan osan. katsoen mahdollista.
14889: Näin eivät luonnollisestikaan menettele kaikki Kunnioittaen ehdotamme,
14890: työnantajat, vaan osa heistä.
14891: Kun eläkkeensaajat ovat yleensä varalli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14892: suutensa puolesta sellaista väestöä, jolla ei van lakiehdotuksen:
14893:
14894:
14895:
14896:
14897: Laki
14898: huoltoapulain muuttamisesta.
14899: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun
14900: huoltoapulain (116/56) 5 § näin kuuluvaksi:
14901: 5 §. Liikkeen tai yrityksen omistajan tai hal-
14902: Jos työntekijä täytettyään 20 vuotta on tijan vaihdos ei aiheuta muutosta tässä sanot-
14903: ollut saman työnantajan työssä taikka pal- tuun oikeuteen.
14904: vellut samassa liikkeessä tai yrityksessä vä- Edellä 1 momentissa tarkoitetun elatuksen
14905: hintään kaksikymmentä vuotta ja sinä aikana suuruutta määrättäessä älköön otettako huo-
14906: menettänyt työkykynsä siinä määrin, ettei mioon työntekijän saamaa kansaneläkettä tai
14907: voi itseään työllä elättää, on hänellä oikeus muuta siihen verrattavaa sosiaalista avus-
14908: saada kuolinpäiväänsä asti elatuksensa työn- tusta tai eläkettä. Elatuksen suuruuden mää-
14909: antajaltaan tai hänen periliisiitään tahi liik- rää, ellei siitä sovita, sen kunnan sosiaali-
14910: keen taikka yrityksen omistajalta. lautakunta, jonka alueella työntekijä asuu.
14911: 352 Vll,15. - Huoltoapula.ki.
14912:
14913:
14914: Elatus on määrättävä niiden perusteiden mu- kuitenkaan ole, jos hän on työkykynsä mene-
14915: kaan, jotka sosiaaliministeriö ottamalla huo- tyksen aikaansaanut tahallisesti tai aiheut-
14916: mioon paikkakuntien elinkustannusten kal- tanut sen rikollisella toiminnalla, kevytmieli-
14917: leuden vahvistaa kutakin kuntaa varten. sellä elämällä tai muulla törkeällä tuotta-
14918: Sitä oikeutta elatuksen saamiseen, josta muksellaan.
14919: tässä pykälässä on säädetty, työntekijällä ei
14920:
14921:
14922: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
14923:
14924: Kalle Matilainen. Veikko Helle.
14925: Anni Flinck. Eino Raunio.
14926: Sulo Hostila. K. F. Haapasalo.
14927: Kustaa Alanko.
14928: 858
14929:
14930: Vfi,16. - Lak.al. N:o 60.
14931:
14932:
14933: V. B.. Virtanen ym.: Ehdotm laiksi huo.ztoapulain muuttami-
14934: sesta.
14935:
14936: Eduskunnalle.
14937: Kansaneläkelakia laadittaessa edellytettiin, Kun työnantajain suorittama huoltoapu-
14938: että kansaneläkkeen maksaminen ei vaikuta lain 5 § : il edellyttämä elatus olisi suoritet-
14939: vähentävästi työntekijän työnantajaltaan tava vähentämättömänä silloi:Dkin, kun ty()n-
14940: saamaan elatukseen. Siitä huolimatta on tekijä saa kansaneläkettä tai muuta siihen
14941: voitu nyttemmin todeta, että aikaisemmin verrattavaa sosiaalista avustusta tahi elä-
14942: työnantajain maksamat eläkkeet olivat keski- kettä, olisi tästä huoltoapulakiin otettava
14943: määrin 9 200-10 600 mk kuukaudessa mie- nimenomainen säännös.
14944: hille ja 8 800-10 200 mk kuukaudessa nai- Tämän perusteella ehdotamme kunnioitta-
14945: sille ja ·kansanläkelain voimaantulon jälkeen vasti,
14946: nyt vain 4 500 mk kuukaudessa miehille ja
14947: 4 100 mk kuukaudessa naisille. Työnantajat että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14948: ovat siis toisin kuin edellytettiin vähentäneet van lakiehdotuksen:
14949: maksamiensa eläkkeiden määriä enemmän
14950: kuin puolella.
14951:
14952:
14953: Laki
14954: huoltoapula.in. muutta.misesta.
14955: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun
14956: huoltoapulain (116/56) 5 § näin kuuluvaksi:
14957: 5 §. muuta siihen verrattavaa sosiaalista avus-
14958: Jos työntekijä täytettyään 20 vuotta on tusta tai eläkettä. Elatuksen suuruuden mää-
14959: ollut saman työnantajan työssä taikka pal- rää, ellei siitä sovita, sen kunnan sosiaali-
14960: veluksessa samassa liikkeessä tai yrityksessä lautakunta, jonka alueella työntekijä asuu.
14961: vähintään kaksikymmentä vuotta ja sinä Elatus on määrättävä niiden perusteiden mu-
14962: aikana menettänyt työkykynsä siinä määrin, kaan, jotka sosiaaliministeriö ottamalla huo-
14963: ettei voi itseään työllä elättää, on hänellä mioon paikkakuntien elinkustannusten kal-
14964: kuolinpäiväänsä asti oikeus saada elatuksensa leuden vahvistaa kutakin kuntaa varten.
14965: työnantajaltaan tai hänen perillisiltään tahi Sitä oikeutta elatuksen saamiseen, josta
14966: liikkeen taikka yritY'ksen omistajalta. tässä pykälässä on säädetty, työntekijällä ei
14967: Liikkeen tai yrityksen omistajan tai halti- kuitenkaan ole, jos hän on työkykynsä me-
14968: jan vaihdos ei aiheuta muutosta tässä sanot- netyksen aikaansaanut tahallisesti tai aiheut-
14969: tuun oikeuteen. tanut sen rikollisella toiminnalla, kevytmieli-
14970: Edellä 1 momentissa tarkoitetun elatuksen sellä elämä1lä tai muulla törkeällä tuottamuk-
14971: suuruutta määrättäessä älköön otettako huo- sella.
14972: mioon työntekijän saamaa kansaneläkettä tai
14973:
14974: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
14975: Väinö B.. Virtanen. Antto Prunnila.. J'udit Nederström-Lunden.
14976: Eino Roine. Juho Mäkelä. Toivo Asvik.
14977: J'. Mustonen. H. Tauriainen. Pentti Liedes.
14978: Irma. Torvi Elli Stenberg.
14979: 45 E 74/60
14980: 354
14981:
14982: ~17.- Lak.al. N:o 61.
14983:
14984:
14985:
14986:
14987: SaJmela.-Jä.rvilien ym.: Ehdotus laiksi huoltoapulain muutta-
14988: misesta.
14989:
14990:
14991: E d u s k u n n a 11 e.
14992:
14993: Eduskl.inta hyväksyi helmikl.iun 17 päivänä pitkälle, että avuntarvitsija ehtii ratkaista
14994: 1956 uuden huoltolain, joka tuli voimaan asian sellaisellakin tavalla, että poliisin on
14995: tammikuun 1 päivänä 1957. Laki oli, kuten sekaannuttava asiaan. On sattunut tapauk-
14996: muistettaneen, pitkällisen valmistelun tulos sia, jolloin yksinäistä äitiä lapsineen on kul-
14997: ja odotettiin, että se hyväksyttynä toisi kor- jetettu kl.iin rikoksentekijää kl.innasta kun-
14998: jauksia niihin moniin epäkohtiin, joita oli taan, kun missään ei haluta tunnustaa hä-
14999: todettu vuonna 1922 säädetyssä köyhäinhoito- nelle kotipaikkaoikeutta. Useimmiten kl.in-
15000: laissa vielä senkin jälkeen, kun sitä sangen tien huoltoviranomaiset suorastaan edesvas-
15001: perusteellisesti oli muutettu vuonna 1933 an- tuuttomalla tavalla täten pyrkivätkin vapau-
15002: netulla lailla. EduskUnnassa sai kl.iitenkin tumaan avuntarvitsijasta siirtämällä hänet
15003: huoltoapulain 7 § sellaisen muodon, että se toiseen kl.intaan, josta taas passitetaan eteen-
15004: ei suinkaan parantanut tilannetta huolto- päin. Ymmärtää ilman muuta, että tällainen
15005: avunsaajan kotipaikkaoikeutta koskevassa sel- menettely on äidin ja lapsen kannalta suo-
15006: vittelyssä, vaan päinvastoin teki asian entis- rastaan kohtalokasta ottaen huomioon, miten
15007: tään sekavammaksi. 7 § : n tulkinta aiheuttaa tärkeätä on heidän kummankin päästä sel-
15008: nimenomaan avunsaajalle monenlaista viivy- viytymään ilman pahempia sielullisia vau-
15009: tystä avun saamisessa silloinkin, kun sitä rioita vaikean kauden ylitse. Inhimillisesti
15010: tulisi saada mahdollisimman nopeasti ja te- katsoen tällainen menettely on täysin tuo-
15011: hokkaasti. Kun avunhakijan olisi saatava mittavaa ja lopuksi yhteiskunnan kannalta
15012: hoitoa esim. sairaalassa tai parantolassa, kun- se on mahdollisimman huonoa taloudenhoitoa,
15013: nalliskodissa tai vanhainkodissa tai muussa koska juuri täten voidaan johtaa sekä äidin
15014: vastaavassa hoitokodissa, ryhtyvät kuntien että lapsen elämä epävakaisuuteen, jonka
15015: huoltoviranomaiset, sensijaan . että hoitoa an- seuraamuksina yhteiskl.inta ehkä myöhemmin
15016: nettaisiin välittömästi, monastikin pitkälli- voi · joutua hyvinkin suuriin uhrauksiin.
15017: siksi venyviin iiedlisteluihin, missä kl.innassa On tietysti vaikea saada selville, kuinka
15018: huoltoavun tarpeessa olevalla on varsinainen suuria säästöjä tällaisin menetelmin kuntien
15019: asuntonsa ja kotinsa tai missä kunnassa :häri huoltomäärärahoissa saadaan syntymään.
15020: pääasiassa on ,oleskellut". On luo1mollista, Tuntuu kl.iitenkin siltä, että kovin suuriksi
15021: että huollolliset seikat täten kokonaan · jää- ne eivät voi kohota, kun ajattelee, että apua
15022: vät sivuasioiksi. Avun tarpeessa oleva jää kuitenkin jossain muodossa on tavalla tai
15023: kamppailemaan vaikeuksiensa kanssa ja oripa. toisella annettava. Kun kunnilla huoltoapu-
15024: todettu tapauksia, jolloin esim. sairasta ih-· lain 43 § :n mukaan on oikeus saada val-
15025: mistä on kl.iljetettu sairaalasta sairaaiaan, tiolta korvausta mm. niistä tapauksista, jol-
15026: kun häntä ei ole voitu ottaa hoidettavaksi, loin on annettu huoltoapua herrkilölle, joka ei
15027: koska ei ole tiedetty, kuka vastaa sairaala- ole ollut kl.innassa hengillekirjoitettuna huol-
15028: kustannuksista. toavun antamista edeltäneenä vuotena tai hen-
15029: Monen yksinäisen synnyttäjän kohdalla ti- kilölle, joka tosin on ollut kl.innassa henki-
15030: lanne on saattanut muodostua suorastaan kirjoitettuna huoltoavun antamista edeltä-
15031: säälittäväksi. Vaikka lasta odottava äiti kuu- neenä vuotena, mutta on sinä vuonna siinä
15032: luukin niiden avustettavien piiriin, joille kunnassa saanut huoltoapua, niin uskoisi,
15033: huoltoapua on kiireellisesti annettava, kiis- että tämän säännöksen mukaan olisi mahdol-
15034: televät kuntien viranomaiset kuitenkin siitä, lista saada valtiolta korvausta myöskin siitä
15035: kenen olisi apua annettava, kenties niinkin avusta, jota annetaan sairaalassa, paranto-
15036: VII,17. - Salmela-Järvinen ym. 355
15037:
15038: lassa tai vastaavassa hoitolaitoksessa. Ainakin huoltoviranomaiset ovat täysin käsittäneet
15039: monenlainen rettelöiminen ja huoltolautakun- väärin lain hengen ja tarkoituksen sitä tul-
15040: tien keskinäinen käräjänkäyriti tällöin pois- kitessaan. Lakia on senvuoksi selvennettävä
15041: tuisi ja mikäli kunnat haluaisivat kes- niin, että tällaiset tulkinnat eivät käy mah-
15042: kenään sopia esim. hoitolaitospaikoista ym, dollisiksi.
15043: tämä helpommin kävisi päinsä vapaaehtoisin Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun-
15044: neuvotteluin. Sitä vartenhari ovat olemassa . nioittaen,
15045: niin maalais- kuin kaupunkikuntienkin omat
15046: liitot ja yhtymät. että Eduskunta päättäisi hyväksyä
15047: Kokemus on osoittanut nyt jo, että huolto- seuraavan lakiehdotuksen:
15048: lain 7 § on epäonnistunut ja että kuntien
15049:
15050:
15051:
15052: Laki
15053: huoltoapulain muuttamisesta.
15054: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun
15055: huoltoapulain (116/56) 7 § näin kuuluvaksi:
15056:
15057: 7 §.
15058: Joka haluaa saada huoltoapua, ilmoittakoon Ilmoitus voidaan tehdä myöskin sosiaali-
15059: siitä sosiaalilautakunnalle tai sen puheen- lautakunnan jäsenelle taikka sille, jonka teh-
15060: johtajalle siinä kunnassa, jossa hän oleskelee. tävänä on ottaa vastaan tällaisia ilmoituksia.
15061: Ilmoituksen voi tehdä myös toinen apua
15062: tarvitsevan puolesta.
15063:
15064: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
15065:
15066: Martta Salmela-Järvinen. Aili Siiskonen.
15067: Vilho Turunen. Arvo Sävelä.
15068: Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti.
15069: A. Simonen. Vappu Heinonen.
15070: Arvi Turkka. V. Liljeström.
15071: A. Härkönen.
15072: 366
15073:
15074: VII,18. - Lak.al. N:o 62.
15075:
15076:
15077:
15078:
15079: L Virta.nen ym.: Ehd.otus laiksi huoltoapulain muuttami-
15080: sesta.
15081:
15082:
15083: E d u s k u n n a 11 e.
15084:
15085: Maassamme on vielä lukuisia kuntia, jotka nuksiin voidaan valtion varoista antaa hal-
15086: eivät ole kyenneet rakentamaan kunnallis- pakorkoista lainaa. Tästä säädöksestä huoli-
15087: ja vanhainkotia, vaikka siitä on huoltoapu- matta tällaista määrärahaa ei ole valtion
15088: laissa velvoitus. Monet kunnat, jotka ovat tulo- ja menoarvioon sisällytetty johtuen
15089: täyttäneet tässä suhteessa velvoituksensa, siitä, että lakipykälän sanamuoto ei ole eh-
15090: ovat joutuneet suuriin taloudellisiin vaikeuk- doton ja sitova.
15091: siin kantaessaan yksinään perustamiskustan- Jotta eduskunnassa hyväksytyt huoltoapu-
15092: nusten rasitukset ilman valtion avustusta lakiin tehdyt säännökset valtion avustusten
15093: tai edes lainaa. ja lainojen antamisesta kunnille eivät jäisi
15094: Laki- ja talousvaliokunnan ehdotuksesta vain kuolleeksi kirjaimeksi, olisi ryhdyttävä
15095: eduskunta on hyväksynyt hallitukselle esitet- soveltamaan lain tarkoitusta. Näillä toimen-
15096: täväksi toivomuksen halpakorkoisten lainojen piteillä olisi lisäksi elvyttävä vaikutus työl-
15097: myöntämisestä kunnille vanhain- ja kunnai- lisyyteenkin ja ne helpottaisivat kuntien työ-
15098: Hskotien rakentamista varten. Tästä huoli- tilaisuuksien järjestämistä.
15099: matta valtion tulo- ja menoarvioon ei ole Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
15100: myönnetty määrärahaa tarkoitukseen.
15101: Huoltoapulain 60 § :n 2 momentissa on että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15102: säännös, että kunnalliskodin, vanhainkodin van lakiehdotuksen:
15103: tai muun huoltolaitoksen perustamiskustan-
15104:
15105:
15106:
15107: Laki
15108: huoltoapulain muuttamisesta..
15109: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun
15110: huoltoapulain (116/56) 60 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi:
15111:
15112: 60 §. lainaa 30-50 prosenttia perustamiskustan-
15113: nusten määrästä. Vaikeassa taloudellisessa
15114: Kunnalliskodin ja muun 18 § : ssä mainitun asemassa oleville kunnille voidaan sen lisäksi
15115: huoltolaitoksen perustamiseen ja laajentami- ·antaa avustusta sosiaaliministeriön päätöksen
15116: seen annetaan valtion varoista halpakorkoista mukaan.
15117:
15118: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
15119:
15120: Inkeri Virtanen. Tauno Kelovesi. Hertta. Kuusinen.
15121: Irma. Torvi. Esa. Hietanen. H. Tauriainen.
15122: Elli Stenberg. Veikko Rytkönen. .A.ntto Prunnila.
15123: Eino Roine. Pauli Puhakka.. Judit Nederström-Lunden.
15124: Aarne Pulkkinen.
15125: 367
15126:
15127: VII,19. - La.k.al. lf:o 88.
15128:
15129:
15130:
15131:
15132: Virola.inen ym.: Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun lain
15133: muuttamisesta.
15134:
15135:
15136: Eduskunnalle.
15137:
15138: Yleisistä teistä voimassaolevan lain (243/ rittaa . haltuunoton yhteydessä tarpeellisen
15139: 54) tulkinnassa ja soveltamisessa on käytän- katselmuksen. Tietoimituksen mahdollisim-
15140: nössä ilmennyt epäkohtia, joita lakia säädet- man aikainen vireillepano olisi myös omiaan
15141: täessä ei osattu ottaa huomioon. jouduttamaan korvausten vahvistamista. Sen
15142: Lain 29 § :n mukaan tienpitäjällä on oi- vuoksi ehdotamme, että lain 29 §: ään lisät-
15143: keus ottaa haltuunsa alue, joka tietä varten täisiin uusi 5: s momentti, missä määrätään.
15144: tarvitaan, kun tiesuunnitelma on vahvistettu että ennenkuin tienpitäjällä on oikeus ryh-
15145: lainvoimaisella päätöksellä tai on täytäntöön- tyä sanotun pykälän 3 momentissa tarkoitet-
15146: pantavissa valituksesta huolimatta. Täten tuihin toimenpiteisiin, tietoimituksessa on
15147: on tienpitäjällä mahdollisuus ryhtyä tieoikeu- suoritettava se katselmus, josta nyt määrä-
15148: den nojalla tarpeellisiksi katsomiinsa toimen- tään edellä mainitun asetuksen 67 § : ssä.
15149: piteisiin alueella. Korvausten vahvistamista Lain 52 § : n 3 mom. on tulkittu siten, että
15150: varten on laissa säädetty menettely. Laissa ne rakenteet ja laitteet yleisen tien alueella,
15151: on kuitenkin jäänyt avoimeksi kysymys, mi- jotka ovat tarpeen yksityisen tien liittämi-
15152: ten tietoimituksissa tapahtuvaa korvauksen seksi yleiseen, jätettäisiin yksityisen tienpitä-
15153: arviointia varten toimitetaan katselmus ja jän kustannettavaksi sellaisessakin tapauk-
15154: todetaan haltuun otettavalta alueelta ennen sessa, jossa rakenteiden tai laitteiden uusi-
15155: tietoimituksen pitämistä poistettavaksi tuleva minen on tarpeen yleisen tien levittämisen
15156: rakennus, varasto, laitteet, kasvava sato tai tai korottamisen johdosta. Kun yksityisen
15157: muu kasvullisuus. Tämä puute on pyritty tien pitäjä on aikanaan kustantanut tien
15158: poistamaan yleisistä teistä annetun asetuksen liittämisen yleiseen tiehen ja lisäkustannuk-
15159: (482/57) 67 § : ssä tarkoitetulla katselmusme- set aiheutuvat yksinomaan yleiseen tiehen
15160: nettelyllä. tehtävistä muutoksista, on tällaista tulkintaa
15161: Mielestämme tämä kysymys olisi järjestet- pidettävä kohtuuttomana. Lain 52 § :n
15162: tävä laissa ja toisin kuin asetuksessa. Ase- 4 mom:n mukaan yleisen tien pitäjän vel-
15163: tuksen 67 §:n 2 momentin mukaan katsel- vollisuutena on kustantaa laitteiden tekemi-
15164: muksen toimittaa piiri-insinööri tai hänen nen, jos laitteet yksityisen tien johtamiseksi
15165: määräämänsä henkilö yhdessä tielautakun- yleisen tien poikki ovat tarpeen senvuoksi,
15166: nan puheenjohtajan ja piiri-insinöörin ni- että yleinen tie on tehty siten, että se kat-
15167: meämän esteettömän asiantuntijan kanssa, kaisee ennestään olevan yksityisen tien. Kä-
15168: ja on asianomaisille kiinteistön omistajille sityksemme mukaan yleisen tien pitäjän tu-
15169: ja haitijoille varattava tilaisuus tulla katsel- lisi kustantaa rakenteet ja laitteet myös siinä
15170: muksessa kuulluiksi. Piiri-insinööri on kui- tapauksessa, että on kysymys yksityisen tien
15171: tenkin katsottava useimmissa tapauksissa yleiselle tielle luoman tieyhteyden katkaise-
15172: tienpitäjän edustajaksi, eikä hän niin ollen misesta. Lain 52 § :ään olisi sen vuoksi teh-
15173: käsityksemme mukaan ole esteetön sanotun- tävä tätä tarkoittavat muutokset.
15174: laista katselmusta toimittamaan. Korvaukseen Edellä esitetyn johdosta esitämme,
15175: oikeutettujen kannalta olisi asianmukaista,
15176: että tietoimitus pantaisiin vireille niin hy- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15177: vissä ajoin, että toimitusmiehet voisivat suo- van lakiehdotuksen:
15178: 358 VII,19. - Tielaki.
15179:
15180:
15181: Laki
15182: yleisistä. teistä. annetun lain muuttamisesta.
15183: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta
15184: 1954 annetun lain (243/54) 52 § ja lisätään 29 § :ään uusi 5 momentti seuraavasti:
15185:
15186: . 29 §. Ne rakenteet ja laitteet yleisen tien alueella,
15187: jotka ovat tarpeen yksityisen tien liittämi-
15188: Ennenkuin tienpitäjällä on oikeus ryhtyä seksi yleiseen, on yksityisen tien pitäjä vel-
15189: tämän pykälän 3 momentissa tarkoitettuihin vollinen tekemään ja pitämään kunnossa
15190: toimenpiteisiin, alueella on pidettävä 37 ja tienpitoviranomaisen antamien ohjeiden mu-
15191: 38 § : ien mukaisesti tietoimitus, missä tode- kaan sillä tavoin, ettei niistä ole vaaraa
15192: taan haltuun otettavalta alueelta poistetta- yleisen tien liikenteelle tai sen kunnossapi-
15193: vaksi tulevan rakennuksen, varaston, laittei- dolle. Milloin syytä siihen on, tienpitoviran-
15194: den, kasvavan sadon tai niuun kasvullisuu- omainen saa ottaa tehdäkseen tähän kuulu-
15195: den arvo. van työn asianomaisen kustannuksella.
15196: Jos laitteet yksityisen tien liittämiseksi
15197: 52 §. yleiseen tiehen tai yksityisen tien johtami-
15198: Jos yksityinen tie on liitettävä yleiseen seksi yleisen tien poikki ovat tarpeen sen
15199: tiehen, on liittäminen teiden yhtymäkohdassa vuoksi, että yleinen tie on tehty siten, että
15200: toimitettava sillä tavoin, että yksityisestä se katkaisee ennestään olevan tieyhteyden
15201: tiestä liikenteelle aiheutuva vaara voidaan tai yksityisen tien, yleisen tien pitäjän vel-
15202: mahdollisimman suuressa määrin välttää. vollisuutena on kustantaa laitteiden tekemi-
15203: nen.
15204:
15205: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
15206:
15207: Johamles Virolainen. Kalervo Saura..
15208: Antti J. Ra.ntama.a. Alwar Sundell.
15209: Olavi Lahtela. Esu Niemelä.
15210: Kalle Kämä.rä.inen. Aarre Marttila.
15211: Artturi Jä.m.sen. Onni Mannila.
15212: Veikko Savela. Yrjö Sinkkonen.
15213: Matti Mattila. Matti Liinama.a.
15214: A. F. Airo. Ale Holopainen.
15215: Tahvo Rönk:kö. Urho Kähönen.
15216: Martti Salminen. Harras Kyttä..
15217: Akseli Paarma.n. Vå.inö E. Nieminen.
15218: Veikko Helle. Victor Procope.
15219: Viljami. Kalliokoski. Antti Kukkonen.
15220: Arvo Pentti Mikko Asunta.
15221: Sa.a.ra Forsius. Kerttu Saalasti
15222: 869
15223:
15224: VII,20. - La.k.al, N:o 64.
15225:
15226:
15227: Tuuli ym.: Ehdotus laiks-i yleisistä teistä annetun lain muut-
15228: tamisesta.
15229:
15230: Eduskunnalle.
15231:
15232: Asemakaavassa määrätyt alueet sellaisia vun säännösten perusteella tai pakkolunas-
15233: yleisen tien välittömänä jatkeena olevia, tuksen · johdosta, mikäli valtioneuvosto ei
15234: kauttakulku- tai sisääntuloliikenteeseen tar- päätä toisin. Koska edellä mainitut tieliiken-
15235: koitettuja teitä varten, joille ei ole pääsyä nealueet palvelevat koko maan liikennettä
15236: tonteilta eikä poikkikaduilta paitsi erityisesti ja. niin ollen ovat rautateihin verrattavia,
15237: järjestetyissä liittymiskohdissa, eivät raken- pitäisi lakia muuttaa niin, että valtio tulisi
15238: nuslain (370/58) 36 §: n 1 momentin 5) sanottujen tieliikennealueiden osalta vast~
15239: kohdan mukaan ole katuja vaan liikenne- maan edellä mainituista korvauksista. Tällai-
15240: alueita niin kuin rautatiet, lentokentät yms. sen lain muutoksen jälkeenkin jäisi . tielahi
15241: Rakennuslain 78 § : n 3 momentin mukaan 91 § : n 1 momentti koskemaan kaikkia niitä
15242: on mainituista ns. tieliikennealueista voi- teitä, joita se alunperin on koskenut, sillä
15243: massa, mitä yleisistä teistä on säädetty, joten puheenalaiset tieliikennealueet ovat joutuneet
15244: sanottujen tieliikennealueiden rakentaminen tielain piiriin vasta viime heinäkutin alusta
15245: ja kunnossapito yleensä kuuluu valtiolle niin voimaan tulleen rakennuslain johdosta..
15246: kuin onkin luonnollista. Kuitenkin yleisistä Edellä esitetyillä perusteilla .ehdotamme
15247: teistä annetun lain (243/54) 91 §:n 1 mo- kunnioittaen,
15248: mentista johtuu, että kunnan on vastattava
15249: niistä korvauksista, joita valtio tienpitäjänä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15250: voi joutua suorittamaan sanotun tielain 9 lu- van lakiehdotuksen:
15251:
15252:
15253: Laki
15254: yleisistä teistä. a.nne\ull. lain muuttamisesta..
15255: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä toukokuuta 1954 yleisistä
15256: teistä annetun lain (243/54) 91 § näin kuuluvaksi:
15257: 91 §.
15258: Jollei valtioneuvosto toisin määrää, kun- Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
15259: nalla ei ole oikeutta saada valtion varoista rakennuslain (370/58) 36 § :n 1 momentin
15260: korvausta asemakaava-alueella olevan tien 5) kohdassa tarkoitettua kauttakulku~ tai
15261: osalta niistä menoista, jotka kunnalle aiheu- sisääntuloliikennettä palvelevaa tietä.
15262: tuvat 9 luvun säännösten mukaan tai tässä Jos valtiolle sen ollessa tienpitäjänä aiheu-
15263: laissa edellytetyn pakkolunastuksen johdosta tuu lisäkustannuksia sen johdosta, että tie
15264: suoritetuista korvauksista. Kunnan on sil- kunnan päätöksen ·mukaisesti tehdään kor-
15265: loinkin, kun valtio on tienpitäjä, valtioon keampiluokkaiseksi kuin liikenteen tarve vaa-
15266: nähden vastattava sanottujen korvausten suo- tii, on kunnan suoritettava nämä kustannuk-
15267: rittamisesta, mikäli valtioneuvosto ei päätä set.
15268: toisin.
15269:
15270: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
15271:
15272: Erkki Tuuli. Ta.uno Itelovesi.
15273: Ha.rra.s Ityttä. Eino Raunio.
15274: A. F. Airo. V a.lto Käkelä..
15275: Victor Procope.
15276: 860
15277:
15278: VII,al. - Lak.al. N: o 85.
15279:
15280:
15281:
15282:
15283: Hyytiäinen: Ehdotus wiksi yleisistä teistä an.n.etU11. win.
15284: muuttamisesta.
15285:
15286:
15287: E d u s k u n n a 11 e.
15288:
15289: Uuden tielain voimaanpano on aiheuttanut kunnat, joiden alueella tierakennukset edis-
15290: lunastusvelvollisuuden suhteen sen muutok- tyvät hitaimmin, joutuvat kärsimään lisäksi
15291: sen, että tiealueiden lunastamisvelvollisuus myös siitä, että lunastusvelvollisuus kohtaa
15292: on siirtynyt valtiolle. Uusi tielaki vapauttaa niitä raskaimpana.
15293: kunnat tästä velvollisuudesta niiden maan- Tästä syystä olisi tielain säännöksiä kor-
15294: tienosien suhteen, joiden rakentamis- tai pa- vausvelvollisuuden siirtymisen suhteen ai-
15295: rantamistyöt on aloitettu uuden lain voi- hetta muuttaa siten, että tien rakentamisen
15296: maantultua. Tämä järjestelmä ei kuitenkaan päättymispäivä, joka tietenkin vaikuttaa kun-
15297: ole oikeudenmukainen kaikkialla kustannus- taan ja sen elinkeinoelämään enemmän kuin
15298: velvollisuuden jakautumisen suhteen siitä aloittamispäivä, otettaisiin toiseksi soveltami-
15299: syystä, että teiden rakenteillaoloajat vaihte- sen perusteeksi.
15300: levat suuresti. Niinpä on uuden tielain voi- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
15301: massaoloaikana aloitettuja tieosuuksia val-
15302: mistunut, mutta toisaalta on vielä kesken- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15303: eräisinä joukko ennen uuden lain voimaan- van lakiehdotuksen:
15304: tuloa aloitettuja tieosuuksia. Näin ollen ne
15305:
15306:
15307: Laki
15308: . yleisistä. teistä. a.nnetun Ia.in muuttamisesta.
15309: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta
15310: 1954 annetun lain (243/54) 111 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
15311: 111 §. kysymys maantiestä tai sen osasta, jolla tie-
15312: Jos maantien rakentamista taikka sen siir- työ on aloitettu ennen, kuin uusi laki tuli
15313: tämistä tai muuta parantamista tarkoittava voimaan, ja saatettu päätökseen ennen 1 päi-
15314: hanke on tämän lain tullessa voimaan kes- v)iä tammikuuta 1960, ei kuitenkaan ole so-
15315: keneräisenä eikä tietä varten tarvittavan vellettava lain 67 § : n 1 momenttia eikä
15316: alueen lunastamista tai korvausten määrää- kunnan osalta myöskään sen 2 momenttia;
15317: mistä ole toimitettu, on uutta lakia sovellet- sitävastoin kuntaan nähden noudatetaan ai-
15318: tava suoritettaessa niitä toimia, jotka ovat kaisemman tielain 93 § : ää.
15319: tarpeen tiehankkeen toteuttamiseksi. Kun on
15320:
15321: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
15322:
15323: Veikko Hyytiäinen.
15324: 361
15325:
15326: VU,22. - Lak.al. N': 0 66.
15327:
15328:
15329:
15330: Seppi ym.: Ehdotukset laeiksi yleisistä teistä annetun lain ja
15331: yleisistä teistä annetun lain voimaanpanosta annetun lain
15332: muuttamisestG.
15333:
15334:
15335: Eduskunnalle.
15336:
15337: Yleisistä teistä annetun lain voimaanpano- men piirissä on kunnostamiskustannuksiksi
15338: lain 3 § : n mukaan on kunnan- ja kylätiet laskettu 582 000 mk/km, tehden Kymen
15339: tai niiden osat, joilla on yleisen liikenteen läänin alueella yhteensä n. 1300 milj. mk.
15340: kannalta merkitystä, määrättävä paikallis- Teiden kuntoonpano on sitä suuruusluokkaa,
15341: teiksi. J oliei tie ennestään kunnoltaan vas- että kunnat ja kylätiekunnat eivät pysty
15342: taa kohtuullisia vaatimuksia, tie on saatet- kuntoonpanotöitä suorittamaan, varsinkin
15343: tava kuntoon sillä tavoin kuin mainitun kun tarkoitukseen varatut valtionavustukset
15344: voimaanpanolain 6 § :ssä säädetään. Kulku- ovat merkityksettömät. Sen vuoksi olisi lakia
15345: laitosten ja yleisten töiden ministeriö on muutettava siten, että valtio vastaanottaa
15346: 17. 2. 1956 antanut päätöksen, joka sisältää luovutettavat kunnan- ja kylätiet siinä kun-
15347: ohjeet paikallisteiksi määrätyn tien kuntoa nossa kuin ne ovat olleet silloin kun niille
15348: koskevista vaatimuksista. on myönnetty valtionavustusta.
15349: Tieviranomaiset ovat, suorittaessaan kun- Paikallisteiksi otettavien teiden vuotuisista
15350: nan- ja kyläteiden inventoinnin siirtämis- kunnossapidon kustannuksista joutuvat kun-
15351: menettelyä varten, laatineet kunkin tien nat suorittamaan 40 % ja uusien teiden teke-
15352: osalta alustavan suunnitelman ja kustannus- misen osalta 30 % peruskorvauksena. Kun-
15353: arvion niistä töistä, jotka kunnan- ja kylä- tien taloudellinen tilanne on laajentuneiden
15354: teillä on suoritettava ennen kuin ne voidaan lakisääteisten tehtävien vuoksi muodostunut
15355: siirtää paikallisteiksi. Näiden laadittujen ar- erittäin vaikeaksi. Nämä uudet menot tule-
15356: vioiden perusteella on tie- ja vesirakennus- vat lisäämään kuntien menoja huomattavasti
15357: hallitus laskenut, että kunnan- ja kyläteiden ja vaikeuttamaan niiden toimintaa. Kun tei-
15358: kuntoonpanotyöt tulevat maksamaan kaik- den hoito on katsottava valtion asiaksi, ei
15359: kiaan n. 9 500 milj. mk. Kun vuoden 1958 kuntia voitane velvoittaa näin suurella osuu-
15360: alussa oli kunnanteitä 15 204 km ja kylä- della osallistumaan teiden aiheuttamiin kus-
15361: teitä 14 935 km, eli yhteensä 30109 km, tannuksiin. Tämän vuoksi on kuntain
15362: tulevat kuntoonpanotyöt maksamaan keski- osuutta teiden kustannuksista alennettava.
15363: määrin n. 320 000 mk km. Kustannukset Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15364: vaihtelevat huomattavasti eri kunnissa. Suu-
15365: rimmiksi ne nousevat harvaanasutuilla syrjä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15366: seuduilla Pohjois- ja Itä-Suomen kunnissa. vat lakiehdotukset:
15367: Esimerkiksi mainittakoon, että TVH:n Ky-
15368:
15369: Laki
15370: yleisistä teistä. a.nnetun lain muuttamisesta.
15371: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä 21 pa1vana toukokuuta
15372: 1954 annetun lain (243/54) 87 §:n 1 momentin 1 kappale näin kuuluvaksi:
15373:
15374: 87 §.
15375: Kunnan suoritettavaa korvausta määrät- senttia teiden tekemisen ja 20 prosenttia nii-
15376: täessä katsotaan peruskorvaukseksi 20 pro- den kunnossapidon kustannuksista, ja perus-
15377: 46 E 74/60
15378: 362 VII,22. - Tielald.
15379:
15380:
15381: korvausta alennetaan tai korotetaan 86 § : ssä kasta kohden, seuraavien perUsteiden mu-
15382: tarkoitettua Iuokitusta vastaavasti sekä sen kaan:
15383: mukaan, suuriko kunnassa olevien maantei-
15384: den osuus on sen alueella olevien maanteiden
15385: ja paikallisteiden yhteenlas.ketusta pituudesta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15386: j~ p!11joriko kunnassa on paikallisteitä ~su- kuuta 196J.
15387:
15388:
15389:
15390:
15391: Laki
15392: yleisistä. teistä. annetun lain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta..
15393: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä annetun lain yoimaanpa-
15394: nosta 21 päivänä toukokuuta 1954 annetun lain (244/54) 6 § :n 1 momentti näin kuulu-
15395: vaksi:
15396:
15397: 6 §. määräämänsä henkilön toimitettava tien vas-
15398: Päätöksessä, jolla tie määrätään paikallis- taanottokatselmus maan sulana ollessa. Kat-
15399: tieksi, on asetettava määräaika, jonka ku- selmus, johon on kutsuttava tien luovuttajan
15400: luessa tie, mikäli siinä on puutteellisuuksia, edustaja sekä maalaiskunnassa ja kauppa-
15401: on luovuttajan toimesta saatettava sellaiseen lassa nimismies, on pidettävä viimeistään
15402: kuntoon kuin 9 päivänä lokakuuta 1941 an- kolmen kuukauden kuluessa päätöksessä mai-
15403: netussa valtioneuvoston päätöksessä tarkem- nitun määräajan päättymisestä.
15404: mista määräyksistä, joita on noudatettava
15405: valtion avustusta suoritettaessa kunnan- ja
15406: kylätietä varten (717/41), 6 § :ssä säädetään.
15407: Tien kunnon selvittämiseksi on tie- ja vesi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
15408: rakennushallinnon piiri-insinöörin tai hänen kuuta 1961.
15409:
15410: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
15411:
15412: ·Usko Seppi. Hannes Tauriainen. Matti Koivunen.
15413: Aarne Pulkkinen. Toivo Niiranen. Veikko Ka.nsilms,
15414: Niilo Nieminen. Toivo l"rima.n. Nestori Nurminen.
15415: · Aleksi Kiviaho. Pertti Rapio. Veikko Rytkönen.
15416: .Matti Meriläinen. Martti Linna. Pauli Puhakka.
15417: Toivo Asvik. Siiri Lehmonen. Väinö R. Virta.nen.
15418: Kaino Ha.a.pa.nen.
15419: 363
15420:
15421: VII,23. - Lak.a.l. N:o 67.
15422:
15423:
15424: Stykki ym. : Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
15425:
15426: E d u s k u n n a 11 e.
15427:
15428: Elo'ku1l'lli 16 päivänä 1958 annetun raken- kennusten osalta tullut selvästi ilmi myös
15429: nuslain (370/58) 7 §: n 2 momentti kuuluu: rakennusten sijoittamisessa.
15430: ,Jollei raikennusjä.rj.estyksessä ole toisin mää- Kun kysymyksessä olevia rakennuslupame-
15431: rätty, saa asemakaavan ja rakennuskaavan nettelyn ulkopuolella olevia rakennuksia ra-
15432: ulkopuolella olevalle alueelle kuitenkin ilman kennetaan vuosittain 6-7 mrd.. markan
15433: lupaa, rakentaa jo olevaan asuntoon tai arvosta, ja näitä rakennuksia rakennetaan
15434: maanviljelystilaan kuuluvan talousrakennuk-· 35-40 % kaaV10itusalueiden ulkopuolelle ra-
15435: sen." Tämän säännöksen sanamuoto muutet- kenTIJettavien rakennusten kuutiotillavuudesta,
15436: tiin eduskuntakäsittelyssä toisin kuuluvaksi on asian tarkoituksenmukaisella järjestämi-
15437: kum ·mitä s:e oli hallituksen esityksessä. Voi- sellä. erittäin suuri kansantaloudellinen mer-
15438: massa dl.eva sanamuoto on kuitenkin aiheutta- kitys. Rakennuslain 7 §: n 2 mom. on jo
15439: nut sen, että ra:kennuslupamenettelyn ja ra- käytännössä aiheutta:ruut sekaannusta ja vir-
15440: kennusvalvonnan ulkopuolelle ovat jääneet heellistä rakentamista. Myös eräänä, tosin
15441: melkein kaikki karjarakennukset ja lämmi- epä.oleellisena, seikkana on mainittava, että
15442: tettävät talousrakennukset maaseudulla. ko. säännös on vaikeuttanut rakennustilaston
15443: Nämä rakennukset olivat rakentamisesta laadintaa tilastollisessa päätoimistossa. Sään-
15444: maaseudulla annetun larin voimassaollessa ra- nöksen epäkohtana voidaan edellleen pitää,
15445: kennuslupamenette!lyn ja rakennusYalvonnan että rakennusluvan vaatiminen on täysin
15446: alaisia. Viimeksi mainitun lain aikana saa- riippuva siitä, onb> tilalla jo asunto. Tämä
15447: dut kJokemukset osoittavat ko. rakennusten on rakentamisen kannalta asiaan useimmiten
15448: suunnittelussa ja rakenteellisissa ratkaisuissa täysin vaikuttamaton seikka.
15449: ilmenevän niin pa:ljon asiantuntematto- Kun edellä olevan perusteella katsomme,
15450: muutta, että pelkästään rakennuttajan ohjaa- että rakennuslain 7 § : n 2 mom: n sanamuoto
15451: minen asianmuka'iseen1 rakentamiseen on ra- on esteenä maaseudun järlriperäiselle ja
15452: kennusten iän, lujuuden ja paloturvallisuu- asianmukaiselle ra:ken.tamiselle, niin kunnioit-
15453: den vuoksi katsottava jo rakennuttajan it- taen ehdotamme,
15454: sensä kannalta taloudellisesti välttämättö-
15455: mäksi toimenpiteeksi. Tämän lisäksi on ra- että Eduskunta päättäisi hyväksyä
15456: kennuSlupamenettelyn tarpeellisuus ko. ra- seuraa.van lakiehdotuksen:
15457:
15458: Laki
15459: rakennusla.in muuttamisesta..
15460: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä Eilokuuta 1958 annetun ra-
15461: kennuslam (370/58) 7 §:n 2 momentti näin ikuu:luvaksi.:
15462: 7 §. ilman lupaa rakentaa jo olevaan maanvilje-
15463: aystilaan kuuluvm Uimm.ittämättömä.n, pe-
15464: Jollei rakennusjä.rjestyksessä ole toisin rustuksia lukuunottamatta yksinomaan puu-
15465: määrätty, saa asemakaavan ja rakennuskaa- rakenteisen talousrakennuksen.
15466: van ulkopuolella olevalle alueelle kuitenkin
15467:
15468: Helsingissä. 10 päivänä. helmikuuta 1960.
15469:
15470: Aaro fiykld. J'uho Tenhiäli. Armas Leinonen.
15471: 864
15472:
15473: VU,24. - Lak.al. K: o 88.
15474:
15475:
15476:
15477:
15478: Kosola. ym.: Ehdotus laiksi tilan osittamisen edeUytyksistä.
15479:
15480:
15481: E d u s kunnalle.
15482:
15483: Seurauksena siitä, että loputkin meillä tansa. Näin ei tilanne suinkaan parane, vaan
15484: voimassa olleista tilojen osittamista koske- päinvastoin huononee huononemistaan.
15485: neista rajoituksista poistettiin jakolaitoksesta Osittamisrajoitusten aikaansaamisen jou-
15486: 26 päivänä lokakuuta 1916 annetulla asetuk- duttamiseksi voidaan käyttää hyväksi sitä
15487: sella, on ollut tilojen liiallinen pirstoutumi- työtä, jonka eduskunnan maatalousvaliokunta
15488: nen ja elinkelvottomien tilojen muodostumi- joutui suorittamaan käsitellessään hallituk-
15489: nen. Tähän niin hyvin yksityistalouden kuin sen esitykseen maankäyttölaiksi ja eräiksi
15490: yleiseltä kannalta vakavaan epäkohtaan siihen liittyviksi laeiksi (N: o 32/1955 vp.)
15491: meillä on kiinnitetty huomiota ja aloitteita sisältyvää ehdotusta laiksi tilan osittami-
15492: on sen korjaamiseksi tehty jo 1920-luvulta sen edellytyksistä. Perustuslakivaliokunnan
15493: alkaen. Näissä aloitteissa ja niiden johdosta asiasta antamassa lausunnossa mainittujen
15494: annetuissa lausunnoissa on osoitettu ositta- sekä monien muiden ehdotuksen asiasisältöä
15495: misvapauden rajoittamisen tarpeellisuus, ja menettelyä koskevien puutteellisuuksien
15496: mutta vielä tähän mennessä ei tätä tarkoit- poistamiseksi maatalousvaliokunta kirjoitti
15497: tavia säännöksiä ole saatu aikaan, vaan jat- tilan osoittamisen edellytyksiä koskevan laki-
15498: kuvasti ositetaan maatilatalouden harjoitta- ehdotuksen pääosaltaan uudestaan. Tähän
15499: miseen soveltuvia tiloja sellaisiin osiin, jotka korjattuun ehdotukseen viitaten ja nojautuen
15500: eivät voi antaa viljelijälle riittävää toimeen- valtiopäiväjärjestyksen 32 § : ään ehdotamme
15501: tuloa. Tästä on seurauksena myös yhä li- kunnioittaen,
15502: sääntyvä lisämaan saamisen tarve, jonka tyy-
15503: dyttäminen vuorostaan aiheuttaa omat hait- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15504: van lakiehdotuksen:
15505:
15506:
15507: Laki
15508: tilan osittamisen edellytyksistä..
15509: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään·:
15510:
15511: 1 luku. nen perustuu pakkolunastusta tai vuokra-
15512: alueiden itsenäistämistä koskeviin säännök-
15513: Yleiset säännökset. siin, älköönkä myöskään, kun määräala tai
15514: määräosa tilasta siirtyy muulla saannolla val-
15515: 1 §. tiolle tai kun valtio on luovuttajana tällai-
15516: Maan tarkoituksenmukaisen käytön turvaa- sessa oikeustoimessa.
15517: miseksi rajoitetaan maalaiskunnissa sijaitse- Tämän lain säännöksiä älköön niin ikään
15518: vien tilojen osittaminen sen mukaan kuin sovellettako kirkkolain 304 § : ssä tarkoitet-
15519: tässä laissa säädetään. tuihin alueisiin älköönkä myöskään maan
15520: siirtämisestä eräissä tapauksissa kameraali-
15521: 2 §. sessa suhteessa hallinto- tai tuomiopiiristä
15522: Tämän lain säännöksiä älköön sovellettako, toiseen 19 päivänä toukokuuta 1925 anne-
15523: kun tilan määräalan tai määräosan siirtymi- tussa laissa (183/25) tarko~tettuun lohkomi-
15524: VII,24. - ltoso1a ym. 365
15525:
15526: seen, eikä osittamiseen, jossa valtio on haki- osittaa, jos uudesta tilasta ja kantatilasta
15527: jana. Tämän lain säännökset eivät myöskään joko yksinään tai yhdessä 4 §: n mukaisessa
15528: aiheuta muutosta siihen, mitä koskitilan yhteisk:äytössä olevan tilan tai tilan osan
15529: muodostamisesta on voimassa. kanssa ilman metsämaatakin muodostuu elin-
15530: kelpoinen viljelmä.
15531: 3 §. Harkittaessa osittamisen edellytyksiä 1 mo-
15532: Tämä laki ei koske Ahvenanmaan maakun- mentissa tarkoitettujen tilojen kohdalta otet-
15533: taa. takoon myös huomioon mahdollisuudet saada
15534: lisäaluetta, osuutta tai etuutta maankäyttö-
15535: lain nojalla sanotun lain tarkoituksiin käy-
15536: 2 luku. tettävissä olevasta maasta.
15537:
15538: Osittamisen edellytykset. 6 §.
15539: Kun 5 § :n 1 momentissa tarkoitetusta tai
15540: 4 §. sellaisesta tilasta, jota käytetään pääasialli-
15541: Tilaa älköön halkomalla tai lohkomaila sesti metsätalouden harjoittamiseen, olisi
15542: ositettako, ellei kutakin uutta tilaa ja kanta- erotettava uusi tila yleishyödyllisten laitos-
15543: tilaa voida paikalliset olot ja ansiomahdolli- ten tarkoitusten toteuttamiseksi, teollisuus-
15544: suudet huomioon ottaen pysyvästi tarkoituk- tai liiketarpeisiin, varsinaisen ammatin har-
15545: senmukaisesti käyttää yksinään tai yhdessä joittamista varten käsityö- tai muulla sellai-
15546: saman omistajan tahi hänen aviopuolisonsa, sella elinkeinoalalla tahi käytettäväksi 16
15547: lastensa tai vanhempiensa omistaman toisen päivänä elokuuta 1958 annetussa rakennus-
15548: tilan kanssa, mikäli niitä siten käytetään laissa (370/58) tarkoitettuna rakennuspaik-
15549: tai tultaisiin käyttämään. kana tai loma-alueena, saadaan erottaminen
15550: Mitä 1 momentissa on tilojen yhteiskäy- toimittaa, vaikka tilasta jäljelle jäävää. osaa
15551: töstä sanottu, sovellettakoon myös sellaiseen ei voitaisi 4 §: ssä mainituin tavoin tarkoi-
15552: tilan osaan, jonka erottamiseen itsenäiseksi tuksenmukaisesti käyttää eikä tämä osa, mi-
15553: tilaksi on tässä laissa säädetyssä järjestyk- käli on kysymys 5 § : ssä mainitusta tilasta,
15554: sessä saatu lupa tai joka saadaan osittami- täyttäisi sanotussa lainkohdassa viljelmälle
15555: selle tässä laissa säädetyistä edellytyksistä asetettuja vaatimuksia.
15556: riippumatta erottaa itsenäiseksi tilaksi, sa-
15557: moin kuin sellaiseen tilaan tai sen osaan, jota 7 §.
15558: hallitaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun Erillään tilan muista tiluksista sijaitseva
15559: maankäyttölain (353/58) mukaisen hallinta- palsta, saari tPi muu alue, joka ei ole tilalle
15560: sopimuksen tahi aikaisemman asutuslainsää- tarpeellinen maa- tai metsätalouden tahi
15561: dännön mukaisen hallinta- tai viljelyssopi- kalastuksen harjoittamista varten taikka jota
15562: muksen taikka sellaisen vuokra- tai muun ei voida tilan yhteydessä taloudellisesti käyt-
15563: hallintasuhteen nojalla, jonka perusteella hal- tää, voidaan 4 ja 5 § : n säännösten estämättä,
15564: tijalla on oikeus lunastaa tila tai sen osa mikäli se havaitaan tarkoituksenmukaiseksi,
15565: omakseen. muodostaa itsenäiseksi tilaksi.
15566: 5 §. 8 §.
15567: Maatilatalouden harjoittamiseen käytettä- Jos samasta tilasta tai yhteiskäytössä ole-
15568: vään tilaan tahi, mikäli tilaa 4 §:n mukai- vista tiloista tulisi samalla kertaa erotetta-
15569: sesti käytetään tai tultaisiin käyttämään toi- viksi itsenäisiksi tiloiksi useampia määräosia
15570: sen tilan tai tilan osan kanssa yhtenä viljel- tai määräaloja, joita, vaikka niiden kunkin
15571: mänä, tähän viljelmään tulee kuulua paikka- erikseen tiloiksi muodostamiselle ei olisi-
15572: kunnan oloihin nähden riittävä määrä maa- kaan estettä, ei tämän lain säännösten mu-
15573: talous- ja maatalouskelpoista maata sekä tar- kaan voida kaikkia tiloiksi muodostaa, on ne
15574: peellinen metsämaa. Paikkakunnalla, jossa määräosat tai määräalat, joiden erottamisen
15575: metsämaata on vähän tai jossa itsenäisen oikeusperuste on syntynyt aikaisemmin, ensi
15576: maatalouden harjoittaminen ei vaadi, että sijassa erotettava. Niiden erottamisten keski-
15577: viljelmään kuuluu metsämaata, voidaan maa- näisessä järjestyksessä, joiden oikeusperuste
15578: tilatalouden harjoittamiseen käytettävä tila on syntynyt samana päivänä, on muiden
15579: 366 vn,24. - Tilan oslttamisen edellytykset.
15580:
15581:
15582: edelle asetettava sellaisten määräosien ja eri tilaksi erotettavaksi, on, poiketen siitä,
15583: määräalojen itsenäisiksi tiloiksi muodostami- mitä jakolaissa (604/51) on säädetty, oikeus
15584: nen, joita tultaisiin käyttämään yleishyödyl- saada määräalan erottamista koskeva lohko-
15585: listen laitosten tarkoitusten toteuttamiseksi, mistoimitus vireille ja kiinnitys erottamis-
15586: teollisuustarkoituksiin, liiketarpeisiin, varsi- oikeuden vakuudeksi sen estämättä, ettei oi-
15587: naisen ammatin harjoittamista varten käsi- keustoimi ole vielä tullut voimaan. Sanottu
15588: työ- tai muulla sellaisella elinkeinoalalla, kiinnitys kuitenkin raukeaa, kun on lain-
15589: rakennuspaikkana tai loma-alueena, tässä lue- voimaisesti ratkaistu, ettei määräalaa voida
15590: tellussa järjestyksessä. Edellä olevan mukaan erottaa itsenäiseksi tilaksi.
15591: määräytyvässä kussakin eri ryhmässä asete-
15592: taan muiden edelle ne erottamiset, joilla elin- 10 §.
15593: keino- tai talouselämän tahi yhteiskunnallis- Oikeustoimi, jossa on sitouduttu tekemään
15594: ten näkökohtien kannalta taikka muista sel- sopimus tilan määräalan tai maaraosan
15595: laisista syistä on huomattavasti suurempi luovuttamisesta, on siinä tapauksessa, että
15596: merkitys, mutta on keskinäinen järjestys lainvoimaisesti on ratkaistu tilan osittamisen
15597: siinä tapauksessa, ettei kysymys ole maini- edellytysten puuttuvan, katsottava mainitun
15598: tulla perusteella ratkaistavissa, määrättävä sitoumuksen osalta rauenneeksi. Samoin
15599: arpomalla, joka on toimitusinsinöörin suori- edellytyksin on myös oikeustoimi, jossa on
15600: tettava. sitouduttu tekemään sopimus koko tilan luo-
15601: Jollei jotakin erottamista voida 1 momen- vuttamisesta ja sen yhteydessä tapahtuvasta
15602: tin mukaan toimittaa, älköön se kuitenkaan määräalan pidättämisestä eri tilaksi erotetta-
15603: estäkö keskinäisessä järjestyksessä jäljem- vaksi, katsottava tämän sitoumuksen osalta
15604: pänä seuraavan erottamisen toimittamista, rauenneeksi.
15605: mikäli siihen ei ole muuta estettä.
15606: Tutkittaessa, voidaanko määräalan tai mää- 11 §.
15607: räosan erottamiseen suostua, on otettava huo- Sillä, jolle testamentin mukaan on tuleva
15608: mioon myös sellaiset tilan määräalojen ja määräala tai määräosa tilasta, samoin kuin
15609: määräosien jo tapahtuneet saannot, joihin sopimuspuolella 9 §: ssä mainitussa tapauk-
15610: perustuvat erottamiset saadaan 2 ja 22 § : n sessa ja myöskin silloin, kun sanotussa lain-
15611: säännösten nojalla toimittaa osittamiselle kohdassa tarkoitettu oikeustoimi koskee mää-
15612: tässä laissa säädetyistä edellytyksistä riippu- räosaa tilasta, on oikeus ennen osittamistoimi-
15613: matta, samoin kuin sellaiset määräalat ja tuksen vireille panemista saattaa asianomai-
15614: määräosat, joiden kohdalta on 11 § :ssä mai- sen maanmittausviranomaisen ratkaistavaksi
15615: nitussa järjestyksessä aikaisemmin suostuttu kysymys siitä, voidaanko osittaminen tämän
15616: osittamiseen, mutta joita ei vielä ole muo- lain mukaan toimittaa. Sama oikeus on sopi-
15617: dostettu itsenäisiksi tiloiksi. muspuolella, joka on tehnyt 10 §: ssä tarkoi-
15618: Mitä 1-3 momentissa on.säädetty, nouda- tetun oikeustoimen.
15619: tettakoon soveltuvin osin 11 § : ssä tarkoitet- Kun asianosaisten toimesta on valmistettu
15620: tua ratkaisua tehtäessä. puolisoiden omaisuuden ositusta taikka perin-
15621: nönjakoa tai muuta omaisuuden jakamista
15622: koskeva suunnitelma, on kullakin asianosai-
15623: 9 §. sella oikeus saattaa 1 momentissa mainitun
15624: Oikeustoimi, johon sisältyvän sitoumuksen viranomaisen ratkaistavaksi kysymys siitä,
15625: mukaan sopimuspuoli on saapa määräalan voidaanko suunnitelmaan sisältyvä lohkomi-
15626: tilasta taikka koko tilan, josta on pidätetty nen tai halkominen tämän lain mukaan toi-
15627: määräala eri tilaksi erotettavaksi, ei tule mittaa. Sama oikeus on tilan omistajalla,
15628: mainitun sitomuksen osalta voimaan, ennen joka on tehnyt tilan osittamista koskevan
15629: kuin on lainvoimaisesti ratkaistu, että määrä- suunnitelman.
15630: ala voidaan erottaa itsenäiseksi tilaksi. Sen
15631: jälkeen kun on lainvoimaisesti ratkaistu ti- 12 §.
15632: lan osittamisen edellytysten puuttuvan, pi- Toimitusmiesten on osittamistoimituksessa
15633: dettäköön mainittua sitoumusta mitättömänä. ennen varsinaisiin osittamistoimiin ryhty-
15634: Sopimuspuolella, joka 1 momentissa tar- mistä sekä 11 § : ssä tarkoitetuissa tapauksissa
15635: koitetun oikeustoimen mukaan on saapa mää- soveltuvin osin siinä järjestyksessä, mitä on
15636: räalan tilasta tai jolle on pidätetty määräala säädetty tilan määräalan ja määräosan erot-
15637: .VII,24. - Xoeola. ym. 367
15638:
15639: tamisesta itsenäiseksi tilaksi, erillisessä toimi- tämän lain säännöksistä ei muuta johdu,
15640: tuksessa tutkittava, voidaanko osittaminen mitä jakolaissa on säädetty.
15641: tämän lain mukaan toimittaa, ja annettava Sellaisessa asiassa, jossa samalla kertaa on
15642: siitä päätös. Älköön osittamistoimitusta saa- tutkittu kysymys useamman määräalan tai
15643: tettako päätökseen, ennen kuin osittamisen määräosan erottamisen edellytyksistä, . saa
15644: edellytysten olemassaoloa koskeva kysymys on päätös, johon vain joltakin osalta on haettu
15645: lainvoimaisesti ratkaistu. muutosta, lainvoiman vain niiden määräalo-
15646: Poiketen siitä, mitä menettelystä halkomis- jen ja määräosien kohdalta, joiden osalta
15647: ja lohkomistoimituksissa on säädetty, saadaan osittaminen on evätty eikä muutosta ole
15648: 1 momentissa tarkoitettu erillinen toimitus, haettu. Muiden määräalojen ja määräosien
15649: joka koskee tilan määräosan erottamisen erottamisen edellytykset tutkittakoon siltäkin
15650: edellytysten tutkimista, panna vireille toimi- osalta, johon muutosta ei ole haettu.
15651: tusinsinöörille esitetyllä pyynnöllä hake- Mitä jakolaissa on säädetty toimituk-
15652: matta määräystä maanmittauskonttorilta, ja sen palauttamisesta tarkastuksen yhteydessä
15653: on sanotussa momentissa tarkoitettujen toimi- maanmittauskonttorista toimitusinsinöörille
15654: tusten alkukokouksesta aina annettava tieto korjattavaksi sekä asian alistamisesta maan-
15655: jakolain 70 ja 71 §: ssä säädetyin tavoin, mittauskonttorin ja maanmittaushallituksen
15656: kuitenkin niin, ettei 1 momentissa tarkoitet- toimesta maanjako-oikeuden tutkittavaksi,
15657: tua erillistä toimitusta koskevassa kuulutuk- älköön olko noudatettavana osittamiselle
15658: sessa ole tarpeen kutsua toimitukseen raja- tässä laissa säädettyjen edellytysten olemassa-
15659: naapureita eikä jakolain 64 §: n 4 momen- oloa koskevan kysymyksen kohdalta.
15660: tissa mainittuja oikeuksien haltijoita. Mai-
15661: nittuja toimituksia koskevassa tiedotuksessa 14 §.
15662: on kehoitettava niitä, joiden kohdalta kysy- Milloin osittamislupaa on haettu 12 § : ssä
15663: mys tilan määräalan tai määräosan itsenäi- tarkoitetussa erillisessä toimituksessa ja osit-
15664: seksi tilaksi muodostamisen edellytyksistä on tamiseen on lainvoimaisella päätöksellä suos-
15665: vielä· ratkaisematta ja joiden etua tai oi- tuttu, älköön osittamiselle tässä laissa säädet-
15666: keutta vireillä olevassa hakemuksessa annet- tyjä edellytyksiä osittamistoimituksessa enää
15667: tava ratkaisu saattaa koskea, omalta kohdal- uudelleen tutkittako, paitsi jos asianosainen
15668: taan alkukokouksessa hakemaan osittamista on luovuttanut kysymyksessä olevan määrä-
15669: tai osittamislupaa uhalla, että kysymys hei- alan tai määräosan toiselle ennen osittamis-
15670: dän tilanosiensa tiloiksi muodostamisen edel- toimituksen päättymistä.
15671: lytyksistä muuten jätetään huomioon otta- Kun osittamiseen on suostuttu ·osittamis-
15672: matta vireillä olevaa hakemusta ratkaistaessa. toimituksessa annetulla päätöksellä, otetta-
15673: Milloin 8 § : ssä tarkoitetussa tapauksessa koon kysymys siitä, voidaanko osittaminen
15674: jonkin määräalan tai määräosan erottaminen tämän lain mukaan toimittaa, kuitenkin
15675: evätään ja tätä koskevaan päätökseen ilmoi- uudelleen tutkittavaksi, jos ennen osittamis-
15676: tetaan tyytymättömyyttä, on toimitusinsinöö- toimituksen päättymistä on tapahtunut 1
15677: rin alistettava asia maanjako-oikeuden rat- momentissa tarkoitettu toiselle luovuttami-
15678: kaistavaksi. nen.
15679: Jos 1 momentissa mainitulla päätöksellä Mitä 1 ja 2 momentissa on sanottu ositta-
15680: osittaminen kokonaisuudessaan evätään, on misen edellytysten uudelleen tutkimisesta sen
15681: muutoksenhausta voimassa, mitä sikseen jäte- johdosta, että tilan määräala tai määräosa
15682: tyn toimituksen osalta on jakolaissa säädetty. on luovutettu toiselle ennen osittamistoimi-
15683: Jos toimitusmiesten päätös, jolla osittami- tuksen päättymistä, älköön olko noudatetta-
15684: seen on suostuttu, on tehty äänestyksen jäl- vana, kun osittamiseen on suostuttu 12 § : ssä
15685: keen vastoin toimitusinsinöörin mielipidettä, tarkoitetussa erillisessä toimituksessa tilan
15686: on toimitusinsinöörin alistettava asia maan- omistajan osittam:isesta tekemän suunnitel-
15687: jako-oikeuden ratkaistavaksi. man perusteella tai sellaisessa osittamistoimi-
15688: tuksessa, jossa tilan omistaja on tällaisen
15689: 13 §. suunnitelman perusteella hakenut tilansa
15690: Asian alistamisesta ja valittamisesta maan- lohkomista tai halkomista.
15691: jako-oikeuteen sekä muutoksenhausta maan- Milloin 12 § : ssä tarkoitetussa erillisessä
15692: jako-oikeuden päätökseen on voimassa, mikäli toimituksessa on haettu lupaa 11. § :n 2 mo-
15693: 368 VU,24. - Tilan osittamisen edellytykset.
15694:
15695:
15696: mentissa tarkoitettuun suunnitelmaan sisälty- 18 §.
15697: vään tai sellaisen oikeustoimen, jonka voi- Päätöksistä, joilla on lainvoimaisesti rat-
15698: maantulo ei ole riippuvainen osittamiseen kaistu kysymys siitä, voidaanko osittaminen
15699: suostumisesta, edellyttämään lohkomiseen tai tämän lain mukaan toimittaa, tehköön toi-
15700: halkomiseen, ja lupa on lainvoimaisella pää- mitusinsinööri sekä, jos asia on saatettu
15701: töksellä evätty, älköön hakemusta, joka tar- maanjako-oikeuden tutkittavaksi, sanotun oi-
15702: koittaa tällaisen lohkomisen tai halkomisen keuden puheenjohtaja merkinnän siihen
15703: toimittamista, otettako käsiteltäväksi, elleivät saanto- tai muuhun asiakirjaan, jonka perus-
15704: osittamisen edellytykset ole päätöksen anta- teella toimitusta on haettu.
15705: misen jälkeen muuttuneet.
15706: Jos kysymys osittamisen edellytysten ole- 19 §.
15707: massaolosta on saatettu 12 § : ssä tarkoite- Maanmittauskonttorin tulee puolivuosittain
15708: tussa erillisessä toimituksessa käsiteltäväksi lähettää asianomaiselle tuomiokunnan tuo-
15709: ja siinä on katsottu, että erottaminen saa- marille ilmoitukset niistä tapauksista, joissa
15710: daan 2 tai 22 § : n säännösten nojalla toimit- määräalan erottaminen on evätty, merkinnän
15711: taa osittamiselle tässä laissa säädetyistä tekemistä varten kiinnitysrekisteriin sen
15712: edellytyksistä riippumatta, älköön osittamis- kiinnityksen raukeamisesta, joka 9 § : n 2 mo-
15713: toimituksessa enää tutkittako, ovatko tämän mentin nojalla ehkä on erottamisoikeuden
15714: lain mukaiset edellytykset osittamisen toi- vakuudeksi myönnetty.
15715: mittamiselle olemassa.
15716: 20 §.
15717: 15 §. Tämän lain täytäntöönpanoa koskevat teh-
15718: Edellä 12 § : ssä tarkoitetuissa toimituksissa tävät on hoidettava ja muutoksenhakuasiat
15719: on toimitusmiehiksi otettavina uskottuina käsiteltävä kiireellisesti.
15720: miehinä tai todistajina pyrittävä käyttämään Kun tämän lain täytäntöönpanoa hoitavat
15721: asutuslautakunnan jäseniä, jos heitä on us- viranomaiset tilaavat muilta viranomaisilta
15722: kotuiksi miehiksi valittu tai todistajiksi saa- todistuksia tai muita asiakirjoja, on ne an-
15723: tavissa. nettava kiireellisesti.
15724: 16 §.
15725: Tämä laki ei muuta, mitä päivänä 21 §.
15726: kuuta 1960 annetussa kaavoitusaluei- Sopimus, joka tämän lain voimaantulon
15727: den jakolaissa ( /60) on säädetty. jälkeen tehdään tilan sovintojaosta, on jako-
15728: lain mukaisena jakoperusteena mitätön.
15729:
15730: 3 luku. 22 §.
15731: Tämän lain säännöksiä älköön sovellettako
15732: Erinäisiä säännöksiä. saantoihin, jotka ovat tapahtuneet ennen
15733: tämän lain voimaantuloa, älköönkä myöskään,
15734: 17 §. kun tällaisella saannolla siirtynyt tilan mää-
15735: Milloin osittaminen tämän lain nojalla räala tai määräosa lain voimaantulon jälkeen
15736: evätään, suoritetaan toimitusinsinöörin palk- tapahtuvalla saannolla sellaisenaan siirtyy
15737: kio valtion varoista. Muut toimituskustan- uudelle omistajalle.
15738: nukset samoin kuin toimituskustannukset Ennen tämän lain voimaantuloa aloitetut
15739: muissa tapauksissa on hakijan suoritettava, halkomis- ja lohkomistoimitukset saadaan
15740: mikäli asianosaiset eivät ole toisin sopineet. myös siinä tapauksessa, että ne eivät pe-
15741: Jos samassa toimituksessa on ratkaistavana rustu määräosan tai määräalan saantoon, tä-
15742: kysYD1ys useampien määräalojen tai määrä- män lain säännösten estämättä toimittaa.
15743: osien erottamisesta, joita kaikkia ei voida Jos tilan määräosa myydään tämän lain
15744: muodostaa itsenäisiksi tiloiksi, suoritetaan voimaantulon jälkeen pakkohuutokaupalla
15745: valtion varoista kuitenkin vain se osa toimi- sellaisen saamisen suorittamiseksi, jonka va-
15746: tusinsinöörin palkkiosta, mikä aiheutuu toi- kuutena määräosa on ennen sanottua ajan-
15747: mituksesta siltä osalta kuin osittaminen on kohtaa syntyneen panttioikeuden perusteella,
15748: evätty. älköön tämän lain säännöksiä osittamisen
15749: VII,24. - XosoJ.aA ym. 369
15750:
15751: edellytyksistä sovellettako, kun ostaja tai se, 24 §.
15752: jolle määräosa on häneltä siirtynyt, hakee Lainvoiman saanutta maanmittaustoimi-
15753: määräosan erottamista itsenäiseksi tilaksi. tusta älköön purettako sillä perusteella, että
15754: se on tämän lain vastainen.
15755: 23 §.
15756: Maanmittauskonttorin on pidettävä luet- 25 §.
15757: teloa toimialueellaan sijaitsevia tiloja koske- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
15758: vista 12 § : n 1 momentissa tarkoitetuista ha- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
15759: kemuksista ja niiden johdosta ·annetuista rat- tuksella.
15760: kaisuista. Jos päätös on saatettu ylemmän
15761: viranomaisen tutkittavaksi, on luetteloon teh- 26 §.
15762: tävä merkintä tämän viranomaisen ratkai- Tämä laki tulee voimaan päivänä
15763: susta. kuuta 19 .
15764:
15765: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
15766:
15767: N. Kosola. R. Hallberg.
15768: Kalervo Saura. Martti Salminen.
15769: Mauri Seppä. Erkki Hara.
15770: Väinö E. Nieminen. Mikko Asunta.
15771:
15772:
15773:
15774:
15775: 47 E 74/60
15776: 370
15777:
15778: VII,25. - Lak.al. N: o 69.
15779:
15780:
15781: Haapasalo ym..: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
15782:
15783: E d u s kun n a 11 e.
15784: Voimassa olevan kalastuslain 101 § mää- kertyvistä varoista, vaikka kalastusasetuksen
15785: rää, että kalastuksenhoitomaksuista kertyneet 9 § määrää, että palkkiot tulisi maksaa val-
15786: varat on käytettävä ,kalatalouden edistämi- tion yleisistä varoista. Tällä hetkellä menee
15787: seen". Käytännössä tämä lain sanonta on noin puolet kalastuksenhoitomaksuista ker-
15788: osoittautunut niin ylimalkaiseksi, että sen tyvistä varoista :sellaisiin palkkaus-, palkkio-
15789: soveltamisesta on aiheutunut ristiriitoja jopa ja virastomenoihin, jotka ennen v. 1953 mak-
15790: kalatalousviranomaisten ja valtiovarainmi- settiin valltiton yleisistä varoista.
15791: nisteriön välillä ja kalastuksenhoitomaksun Kun kalastuksenhoitomaksut erillisenä ve-
15792: suorittajien keskuudessa on lain tämän pykä- rona kertyvät pääasiassa kalavesiä omista-
15793: län soveltaminen tuottanut suuren pettymyk- mattomilta kalastuksen harjoittajilta, joista
15794: sen siinä suhteessa, että tätä kalastuksen har- virkistys- ja kotitarvekalastajaruokakuntia
15795: joittajille asetettua ,erillistä veroa" odotet- on noin neljännesmiljoona, olisi nämä varat
15796: tiin ja toivottiin käytettävän maan kalata- myös voitava käyttää vain 'kalastukselliseen
15797: louden hoidossa ja edistämisessä lisänä kala- valistustyöhön., kalavesien hoitoon ja kala-
15798: vesien hoidon, tutkimuksen, kalastuksellisen kannan parantamiseen kalavesien tuoton li-
15799: valistustyön ja kalastuswahdollisuuksien pa- säämiseksi sekä virkistyskaJlastusmahdolli-
15800: rantamisen hyväksi, eikä sellaisiin yleisiin, suuksien järjestämiseen lähinnä kalavesiä
15801: palkkaus-, palkkio- ja virastomenoilrin, joihin Omistamattomille sadoissa tuhansissa lasket-
15802: sitä nykyisin käytetään suurelta osalta ja taville kansalaisillemme.
15803: jotka vastaavanlaiset menot toisten elinkeino- Kalatalouden virasto-, palkkaus-, neu-
15804: jen, esim. maatalouden kohdalla, maksetaan vonta-, koulutus- ja palkkiomenoja varten tu-
15805: valtion ylleisistä varoista. lisi tulo- ja menoarvioon ottaa omalle mo-
15806: Jo v. 1952, kun kalastuksenhoitomaksuista mentiHeen tarvittava määräraha.
15807: kertyneitä varoja oli ensi kerran käytettä- Kuh käytännössä on osoittautunut, että
15808: vissä, valtiovarainministeriö tulo- ja menoar- kalastuksenhoitomaksuista vuosittain, kerty-
15809: viota laatiessaan vastoin silloisen ,kalastus- vien varojen suuruus voidaan arvioida jo
15810: ministerin" ja maataloushallituksen kalata- edellisen vuoden kokemusten perusteella, olisi
15811: lousosaston esityksiä siirsi aikaisemmin vuosittain menoarvioon ehdotettavan määrä-
15812: muilta menoarvion momenteilta ma:ksettuja rahan perusteena pidettävä vain edellisen
15813: palkkaus- ja virastomenoja kalastuksenhoito- vuoden tulosta eikä laskelmaa kolmen edelli-
15814: maksuista kertyvistä varoista maksettavaksi. sen vuoden keskiarvosta.
15815: Tämä on uusiutunut senjälkeen jatkuvasti. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15816: Samoin kalastuksenhoitomaksun kantajien nioittaen,
15817: palkkiot, jotka muuten kerätään valtion vi-
15818: rastoissa ja toimistoissa normaalisena virka- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15819: aikana, maksetaan kalastuksenhoitomaksuista van lakiehdotuksen:
15820:
15821: Laki
15822: kalastuslain muuttamisesta.
15823: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun
15824: kalastuslain (503/51) 101 § näin kuuluvaksi:
15825: 101 §. miseksi, kalavesien hoidon ja kalakantojen
15826: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain parantamiseksi sekä virkistyskalastusmahdol-
15827: otettava kalastuksellisen valistustyön edistä- lisuuksien järjestämiseksi kalavesiä omista-
15828: VII,25. -Haapasalo ym. 371
15829:
15830: mattomille määräraha, joka vastaa vähintään vuoden kalastuksenhoitomaksun suuruuden
15831: ainakin sitä määrää, minkä edellisen VUIOden perusteella laskien voidaan arvioida kalas-
15832: kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden hen- tuksenhoitomaksuja kertyvän.
15833: kilöiden lukumäärän ja kulumassa olevan
15834:
15835: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
15836:
15837: K. F. Haapasalo. Matti Koivunen. Kalle Matilainen.
15838: Arvi Turkka. Arvo Tuominen. Toivo Asvik.
15839: Väinö Tikkaoja. Eino Raunio. Valto Käkelä..
15840: 372
15841:
15842: VII,26. - La.k.a.l. N:o 70.
15843:
15844:
15845:
15846:
15847: Åsvik ym. : Ehdotus laiksi uskonn<Jnvapauslain muuttami-
15848: sesta.
15849:
15850:
15851: E d u s k u n n a ll e.
15852:
15853: Vuoden 1919 hallitusmuoto antoi takeet joiku tahtoo erota, tehköön siitä suullisen tai
15854: osittaiselle uskonnonvapaudelle. Hallitusmuo- todistajien vahvistaman kirjallisen ilmoituk-
15855: don 8 § : ssä julistettiin tosin uusi täyden sen kirkkoherralle. Mutta vastoin näitä ehdo-
15856: uskonnonvapauden periaate ja samalla siinä tuksia hyväksyttiin lakiin vain henkilökohtai-
15857: periaatteessa saatettiin kaikki uskonnolliset nen eroamisilmoitus. Tarkoitus on selvä.
15858: yhdyskunnat keskenään tasa-arvoisiksi, mutta Tällä muutoks~lla pyritään vain vaikeutta-
15859: perustuslait eivät kuitenkaan säätäneet joh- maan kirkosta eroamista. Nykyisestä menet-
15860: donmukaisesti takeita uskonnonvapauden to- telystä on erikoisesti haittaa säännöllisessä
15861: teuttamiselle siinä laajuudessa kuin se pe- työssä tai toimessa oleville henkilöille, jotka
15862: riaatteessa julistettiin. Päinvastoin evankelis- haluavat erota kirkosta, kun kirkkoherranvi-
15863: luterilaiselle kirkoHe taattiin perustuslailla rastot ovat auki vain työaikana, ja ilmoitus
15864: etuoikeutettu asema ja se jäi tosiasiassa edel- on tehtävä uskonnonvapauslain toimeenpano-
15865: leen valtionkirlwksi. Kuitenkin em. perus- asetuksen mukaan kirkkoherranvirastossa
15866: tuslain pykälässä säädetty uskonnonvapauden virka-aikana. Papit ovat lisäksi yrittäneet
15867: periaate johti uskonnonvapauslain antamiseen käyttää kaikenlaisia painostuskeinoja ja vaa-
15868: v. 1922, jonka merkitys on siinä, että se teki tineet ihmisiä tilille omantunnon asioista. Se
15869: mahdolliseksi valtionkirkosta eroamisen, on karkeaa uskonnonvapauden loukkausta,
15870: mutta muussa suhteessa se ei muuttanut kir- johon papeilla ei voimassa olevien lakien mu-
15871: kon oikeudellista asemaa, joten tälläkään kaan ole oikeutta.
15872: lailla ei saavutettu todellista uskonnon- ja Nämä ilmeiset epäkohdat eroamismenette-
15873: omantunnonvapautta maassamme. lyssä voidaan poistaa muuttamalla uskonnon-
15874: Uskonnonvapauslaki ei toteuttanut edes vapauslakia siten, että kirjallinen todistajien
15875: eroamismenettelyyn nähden täydellistä uskon- vahvistama eroamisilmoitus, jonka voi toi-
15876: non vapautta. Eräs kansalaisten oikeuselä- mittaa seurakunnan viranomaisille myös vaJl-
15877: män vaJkiintuneita perusmuotoja on valtuus- tuusmiehen kautta tai lähettää maksettuna
15878: miehen käyttö oikeustoimista päätettäessä ja postilähetyJksenä, katsotaan riittäväksi.
15879: asioiden hoitaminen kirjallisesti. Uskonnon- Toinen huomattava epäkohta uskonnonva-
15880: vapauslain 5 § : n 2 mom. t~kee poikkeuksen pauslaissa on se, että eroaminen katsotaan
15881: näistä yleisistä oikeusperiaatteista, vaikka ne tapahtuneeksi vasta 'kuukauden kuluttua sen
15882: juuri tässä tapauksessa olisivat paras oikeu- jälkeen, kun eroamisilmoitus on tehty. Muut
15883: dellinen muoto uskonnonvapauden suojaami- oikeustoimet tehdään yleensä tänään, niihin
15884: seksi. Siinä määrätään, että eroamisilmoitus ei sisälly tällaisia oikeusvaikutuksen synty-
15885: on tehtävä henkilökohtaisesti seurakunnan mistä siirtäviä aikamääräyksiä, mutta kirkon
15886: kirkkoherralle. Uskonnonvapauden laaj·enta- eduksi on tässäkin tehty poikkeus, joka tekee
15887: mista käsitelleen ensimmäisen 'komitean mie- asian hankalamma:ksi.
15888: tinnössä, joka valmistui v. 1908, ehdotettiin Edellä dleviin perusteluihin viitaten ehdo-
15889: vain kirjallista todistajien vahvistamaa eroa- tamme kunnioittaen,
15890: misilmoitusta. Toisen ehdotusta uskonnonva--
15891: pauslaiksi v. 1917 valmistelleen komitean että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15892: iak:iluonnoksessa sanotaan asiasta, että jos van lakiehdotuksen:
15893: VII,26.- Asvik ym. 373
15894:
15895:
15896: Laki
15897: uskonnonvapausla.in muuttamisesta.
15898: EduSkunnan päät&ksen mukaisesti muutetaa.n 10 päivänä marraskuuta 1922 annetun
15899: uskonnonvapauslain (267/22) 5 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi:
15900: 5 §. kunnasta, on sellainen ilmoitus tehtävä yhdys-
15901: kunnan hallitukselle tai, jos yhdyskuntaan
15902: Jos joku tahtoo erota evankelisluterilaisesta kuuluu useampia seurakuntia, seurakunnan
15903: tai (kreikkalaiskatolisesta) kirkosta, tehköön hallitukselle. Kun ilmoitus, jonka voi myös
15904: siitä henkilökohtaisesti tai todistajien vahvis- lähettää malksettuna postilähetyksenä, on
15905: taman kirjallisen ilmoituksen sen seurakun- tehty, on hänet katsottava eronneeksi, ja on
15906: nan kirkkoherralle, johon hän kuuluu; kun hänelle siitä todistus pyynnöstään annettava.
15907: ero tapahtuu muusta uskonnollisesta yhdys-
15908:
15909: Helsingi:ssä 16 päivänä helmikuuta 1960.
15910:
15911: Toivo .Asvik. H. Tauriainen. Usko Seppi.
15912: Aleksi Kiviaho. Irma. Rosnell. Toivo Friman.
15913: Antto Prunnila. Kauko Tamminen. Veikko Ka.nsikas.
15914: Georg Backlund. Siiri Lehmonen. Niilo Nieminen.
15915: Kaino Haapanen. Veikko Rytkönen. Anna-Liisa Tiekso.
15916: Pauli Puhakka.. Toivo Niiranen. Väinö R. Virtanen.
15917: Aarne Pulkkinen. R. Virtanen. Matti Koivunen.
15918: Esa Hietanen. Toivo Salin. Matti Meriläinen.
15919: Nestori Nurminen.
15920: 374
15921:
15922: VU,27. - Toiv.al. N: o 120.
15923:
15924:
15925:
15926:
15927: Tiekso ym..: Esibyksen antamisesta äänioikeusikärajan ale11,ta-
15928: misesta 18 vuoteen ku11,nallisvaaleissa.
15929:
15930:
15931: Eduskunnalle.
15932:
15933: Lähivuosina tulee nuorison osuus kaikilla yhteiskunnallisia kysymyksiä kohtaan on li-
15934: yhteiskunnallisen elämän aloilla entisestään sääntymässä nuorison keskuudessa. Sitä on
15935: huomattavasti lisääntymään. Suuriin ikä- omansa edistämään yhteiskunnallisten asioit-
15936: luokkiin kuuluvien nuorten varttuminen ai- ten käsittelyn tehostaminen koulujen opetus-
15937: kuisiksi merkitsee sitä, että nuoret joutuvat ja nuorisojärjestöjen toimintaohjelmien puit-
15938: sekä lukumääräisesti että suhteellisesti ny- teissa, mitä viime aikoina on tapahtunutkin.
15939: kyistä enemmän kantamaan yhteiskunnallisia Nuorten yhteiskunnallisia kysymyksiä koh-
15940: velvoituksia esim. perheenhuoltajina, työn- taan tuntemaa mielenkiintoa osoittaa myös
15941: tekijöinä ja veronmaksajina. Monet ratkai- poliittisten nuorisojärjestöjen toiminnan laa-
15942: sematta olevat probleemit, kuten työn- ja juus sekä niiden saavuttama merkitys
15943: asunnonsaantiin sekä koulutusmahdollisuuk- maamme nuorisotyön järjestelmässä.
15944: sien parantamiseen liittyvät kysymykset, kos- Käsityksemme mukaan luottamuksen osoit-
15945: kevat läheisesti aikaisempaa suurempia nuo- taminen nuoria kohtaan myöntämällä heille
15946: risojoukkoja. nykyistä aikaisemmin vaalikelpoisuus kun-
15947: Kun nuorten ikäluokkien merkitys täten nallisissa vaaleissa tulisi vielä herättämään
15948: tulee kasvamaan yhteiskunnan asettamien yhteiskunnallista kiinnostusta ja vastuun-
15949: velvoitusten täyttäjinä, tulisi nuorille suoda tuntoa.
15950: mahdollisuuksia päästä nykyistä tehokkaam- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
15951: min osallistumaan yhteiskunnalliseen toimin- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15952: taan. Tämä on laajassa mittakaavassa mah-
15953: dollista ainoastaan alentamalla äänioikeusikä- että hallitus antaisi Eduskun'll,a[le
15954: rajaa nykyisestä 21 vuodesta 18 vuoteen. esitykse11, äänioikeusraja11, alentami-
15955: Selvästi on havaittavissa, että kiinnostus sesta 18 vuotelm ku11,'11,a[lisvaaleissa.
15956: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
15957:
15958: Anna-Liisa Tiekso. Pauli Puhakka.
15959: Siiri Lehmonen. Kuuno Honkonen.
15960: Irma Rosnell.
15961: 375
15962:
15963: VII,28. - Toiv.al. N: o 121.
15964:
15965:
15966:
15967:
15968: Paasio ym.: Tutkimuksen toimittamisesta pienimpi en maa-
15969: laiskuntien yhdistämisestä kunnallishallinnon tehostumisen
15970: aikaansaamiseksi.
15971:
15972:
15973: E d u s k u n n a ll e.
15974:
15975: Noin kymmenesosa maamme kunnista on tävät ovat nykyään jo niin suuret, että vaati-
15976: alle 2 000 asukkaan kuntia. Vaikka kunnan mus pienimpien yhdistämisestä alkaa olla
15977: väkiluku sellaisenaan ei estäisikään sitä täyt- ajankohtainen hallintopoliittinen käytännön-
15978: tämästä sille kuuluvia velvollisuuksia, niin kysymys. Asian tutkiminen, joka tässä vai-
15979: selvää toisaalta on, että kunnan väkiluvun ja heessa voitaisiin rajoittaa koskemaan esim.
15980: verokannan tulee olla riittävän vahvat, ennen enintään sataa asukasluvultaan pienintä maa-
15981: kuin kunnan todella voidaan odottaa selviä- laiskuntaa, on valtioneuvoston velvollisuuk-
15982: vän tulevien vuosien vaativista tehtävistä ter- siin kuuluva asia. Mitään tähän suuntaan
15983: veyden- ja sairaanhoitotoimen, sosiaalihuollon viittaavaa toimenpidettä ei hallituksen ta-
15984: ja kunnallisen opetustoimen aloilla. Ilmeistä holta ole tähän mennessä kuulunut. Sen
15985: myös on, että meikäläisessä paikallishallinto- vuoksi esitämme eduskunnan hyväksyttä-
15986: järjestelmässä, joka toimii ilman ylemmän- väksi toivomuksen,
15987: asteista, maakunnallista itsehallintoporrasta,
15988: yksityisten kuntien on oltava suhteellisen voi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15989: makkaita hallintoyksikköjä, sillä muutoin ne toimenpiteisiin tutkimuksen suoritta-
15990: eivät pysty antamaan toivottua panosta kun- miseksi siitä, voitaisiinko maan pie-
15991: tain väliseen yhteistoimintaan niissäkään muo- nimpien maalaiskuntien yhdistämisellä
15992: doissa, joissa se nykyisten lakiemme mukaan aikaansaada kunnallishallinnon tehos-
15993: on mahdollista. Monet asiantuntijat ovat sitä tumista alueilla, joilla kuntien pienuu-
15994: mieltä, että jollei esim. ajateltuun uuteen desta johtuvia t1meisiä puutteita ha-
15995: kauppalaan tulisi kuulumaan vähintään 4 000 vaitaan, ja mikäli tutkimuksen tulos
15996: -5 000 asukasta, kauppalahankkeen pohjaa antaa siihen aihetta, ryhtymään toi-
15997: voidaan yleensä pitää jo asukasluvun vähäi- menpiteisiin sanottujen pienten kun-
15998: syyden perusteella kyseenalaisena. Mutta ta- tien yhdistämiseksi suuremmiksi kun-
15999: vallisten maalaiskuntienkin lakimääräiset teh- tay ksiköiksi.
16000: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
16001:
16002: Rafael Paasio. Pentti Niemi. Ensio Partanen.
16003: Sulo Hostila.. Meeri Kalavainen. Veikko Helle.
16004: Viljo Virtanen. Lyyli Aalto. Olavi Lindblom.
16005: Kalle Matilainen. Väinö Tikka.oja. Sylvi Siltanen.
16006: Eino Raunio.
16007: 376
16008:
16009: VII,29. - Toiv.al. N:o 122.
16010:
16011:
16012:
16013:
16014: Vennamo: Ku-nnanjohtajan valitsemista koskevien säännösten
16015: muuttamisesta.
16016:
16017:
16018: E d u s k u n n a ll e.
16019:
16020: Jatkuvasti kasvavat kunnalliset menot ja joitettu piiri ja useimmiten käytännössä
16021: paisuva kunnallinen byrokratia saavat yhä kunnallinen rajoitettu ryhmä. Kunnanjoh-
16022: enemmän epäkansanvaltaisia piirteitä, ja taja on myös liiaksi riippuvainen tästä har-
16023: kuite.nkin kunnallisen elämän tulisi perustua vainvallasta ja kunnallisesta ryhmäpolitii-
16024: kunnallisen itsehallinnon ikansanvaltaisille kasta.
16025: periaatteille. Viimeaikainen kehitys on siis Jotta asiaan saataisiin kiireellinen korjaus,
16026: selvästi rämettänyt kunnallista kansanvaltaa, olisi kunnanjohtajan valinta ja asema saa-
16027: jonka tuloksena on myös kunnallinen ryhmä- tettava kuntalaisista riippuva:ksi. Tällöin ol-
16028: politiikka. laan todellisella kansanvaltaisella pohjalla.
16029: Kaikkien velvollisuus on siis vakavasti Kunnanjohtaja olisi siis valittava hakemus-
16030: miettiä menettelytapoja, jotka voisivat estää ten perusteella pätevyysvaatimukset täyttä-
16031: tämän epäkansanvaltaisen ja väärän kehi- vistä henkilöistä kuntalaisten yleisillä ja
16032: tyksen ja saattaa terveen kunnallisen itse- salaisilla vaaleilla. Valinta olisi suoritettava
16033: 1hallinnon jälleen voimaansa. myös määräajaksi, että kansanvaltainen riip-
16034: Valtion paisuttamat alati kasvavat kun- puvuussuhde jatkuvasti säilyisi.
16035: nalliset tehtävät ovat myös yhä enemmän Kaiken edellä lausutun perusteella esitän
16036: siirtäneet käytännöllisen ratkaisuvallan ns. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16037: luottamusmieslinjalta ns. toimitsija- ja virka-
16038: mieslinjalle. Lyhyesti sanottuna kunnanjoh- että ha:U'I!"tus antaisi kiireellisesti
16039: tajasta on tullut tärkeä ja keskeinen toimi- Eduskunnalle esityksen kunnallislain-
16040: henkilö kunnassa. säädännön muuttamiseksi siten, että
16041: Kun näin on, tulisi hänellä myös olla kan- kunnanjohtaja valitaan hakemuksen
16042: sanvaltainen vastuu ja hänen valintansa ta- perusteeUa pätevyysvaatimukset täyt-
16043: pahtua riittävän kansanvaltaisesti. Nykyis- tävistä henkilöistä kuntalaisten ylei-
16044: ten säännösten mukaan kunnanjohtajan va- sellä ja salaisella äänes'tyksellä mää-
16045: litsee kuitenkin !kunnanvaltuusto ja siis ra- räajaksi.
16046: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
16047:
16048: Veikko Vennamo.
16049: 377
16050:
16051: VU,30. - Toiv.al. N: o 123.
16052:
16053:
16054:
16055:
16056: Ba.ra ym.: K unnalZisten lautakuntien jäsenten valitsemiskel-
16057: pois'Uutta koskevien säännöksien tarkistamisesta.
16058:
16059:
16060: E d u s k u n n a ll e.
16061:
16062: Kunnalliset lautakunnat ovat kunnallishal- kohdalla on varsin ehdoton, edellyttää, että
16063: linnon tärkeimpiä elimiä. Niiden tekemät asianomaisen viraston paikallista toimihenki-
16064: ratkaisut ovat useissa tapauksissa lopulliset. löä ei voitaisi nimetä jäseneksi saman viras-
16065: Niissäkin asioissa, joissa asianomaisen lauta- ton asioita käsittelevään lautakuntaan. Ei
16066: kunnan osuus rajoittuu lausunnon antami- myöskään voida pitää asianmukaisena, että
16067: seen tai esityksen tekemiseen kunnan (kau- virka- tai palvelusuhteessa viraston esimie-
16068: pungin) hallitukselle, lautakunnan suorittama hen alainen henkilö, lautakunnan jäseneksi
16069: valmisteleva työ on useimmiten ratkaisevaa valittuna, harjoittaa päätäntävaltaa asioissa,
16070: laatua. Kun näin on asianlaita, on edelly- joissa hän virka- tai palvelusuhteensa perus-
16071: tettävä, että kunnalliset lautakunnat saadaan teella on alistetussa asemassa. Jos näin ta-
16072: kokoonpanoltaan vastaamaan niiden suurta pahtuu, rikotaan paitsi jäävillisyyden sään-
16073: merkitystä kunnallisessa hallintotoimessa. töjä, myöskin hyviä tapoja, jota paitsi asioi-
16074: Tässä mielessä on todettava, että lautakun- den hoitaminen sekä lautakunta-asteella että
16075: tien kokoonpanon suhteen on paljon toivo- itse virastossa häiriytyy. Tämän johdosta
16076: misen varaa. esitämme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
16077: Erikoisesti on lautakuntien työskentelyä syttäväksi toivomuksen,
16078: asiallisessa mielessä ollut omiaan häiritse-
16079: mään se, että niiden jäseniksi varsin usein että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16080: on valittu henkilöitä, joita ei voida pitää kunnallisen lainsäädännön tarkistami-
16081: asianomaiseen tehtävään sopivina sen joh- seksi siten, että kunnallisiin lautakun-
16082: dosta, että he ovat samanaikaisesti palkan- tiin ei voitaisi valita jäseniksi henki-
16083: nauttijan asemassa siinä virastossa, jonka löitä, jotka ovat palkannauttijan ase-
16084: tehtäviä kysymyksessä oleva lautakunta on massa siinä virastossa tai vastaavassa
16085: määrätty hoitamaan. Jo yksin jäävillisyys- elimessä, jonka toimialaan kuuluvia
16086: sääntö, joka esimerkiksi kunnan(kaupungin) asioita kysymyksessä oleva lautakunta
16087: hallituksen ja kunnan(kaupungin)valtuuston käsittelee.
16088: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
16089:
16090: Erkki Hara.. Mikko Asunta. Georg C. Ehrnrooth.
16091: Martti Salminen. R. Hallberg. Victor Procop6.
16092: Väinö E. Nieminen. Margit Borg-Sundman. Jussi Saukkonen.
16093:
16094:
16095:
16096:
16097: 48 E 74/60
16098: 378
16099:
16100: VU,31. - Toiv.al. N: o 124.
16101:
16102:
16103:
16104:
16105: Aulanko ym..: Kunnallisten lautakuntien toimikausien muut-
16106: tamisesta nelivuotisiksi.
16107:
16108:
16109: E d u s k u n n a ll e.
16110:
16111: Ennenkuin kunnallislain muutoksella kun- Tuntuisi kuitenkin johdonmukaiselta muut-
16112: nallisvaltuustojen toimikaudet muutettiin taa näidenkin ym. lautakuntien toimikaudet
16113: nelivuotisiksi, olivat useimpien kunnallisten saman pituisiksi kuin kunnallisvaltuustojen-
16114: lautakuntien toimikaudet saman pituisia kin jo silläkin perusteella, että ne valitsisi
16115: kuin valtuustojenkin. Valtuustojen toimi- se valtuusto, jolle ne ovat joko välittömästi
16116: kauden pidennyttyä nelivuotiseksi jäivät tai välillisesti vastuussa.
16117: useimpien lautakuntien toimikaudet yhä kol- Edellämainitun perusteella ehdotetaan
16118: mivuotisiksi. Asianomaisia toimialoja koske- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
16119: vien lakien muutosten yhteydessä ovat eräät toivomus,
16120: lautakunnat, kuten esim. tie- ja rakennus-
16121: lautakunnat sekä kansakoulujen johtokunnat että hallitus antaisi Eduskunnalle
16122: muuttuneet toimikaudeltaan nelivuotisiksi. esityksen, jolla niiden kunnallisten
16123: Kuitenkin ovat edelleenkin esim. sosiaali-, lautakuntien toimikaudet, jotka ennen
16124: terveydenhoito-, palo-, hinnoittelu-, majoitus- valtuustojen toimikauden muuttamista
16125: ja asutuslautakunnat toimikaudeltaan kolmi- nelivuotiseksi olivat kolmivuotisia,
16126: vuotisia. muutettaisiin nelivuotisiksi.
16127: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
16128:
16129: Olli Aulanko. Mikko Asunta.
16130: 379
16131:
16132: VII,32. - Toiv.al. N: o 125.
16133:
16134:
16135:
16136:
16137: Lahtela ym. : Valtionapusäännöksien muuttamisesta.
16138:
16139:
16140: Eduskunnalle.
16141:
16142: Valtion asettama komitea tutkii parhail- nille määräämien tehtävien suorittamisesta
16143: laan kustannusten jakoa valtion ja kuntien aiheutuvista kustannuksista kunta olisi vel-
16144: kesken. Harkittavana on laaja ja tärkeä ky- vollinen maksamaan määräosan veroäyrin
16145: symys, sillä kuntien osuus julkisista menoista hinnasta ja sen ylimenevältä osalta valtio
16146: on jatkuvasti ja huolestuttavasti kasvanut. maksaisi kustannukset kokonaan. Voi olla,
16147: Se oli vuonna 1945 16 %, 1950 lähes 30% että asian käytännöllinen ratkaisu muodostuu
16148: ja 1958 34 %. Etenkin köyhät kunnat ovat vaikeaksi, mutta mikäli tällainen järjestelmä
16149: tästäkin syystä joutuneet taloudellisiin vai- olisi toteutettavissa, helpottaisi se erikoisesti
16150: keuksiin. Kun on kysymyksessä näin kipeä vähävaraisia kuntia.
16151: ja kiireellisesti korjattava epäkohta, on pai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16152: kallaan, että myös eduskunnan piirissä oleva nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
16153: asiantuntemus saadaan mahdollisimman no- muksen,
16154: peasti ja tehokkaasti etsimään ratkaisua epä-
16155: kohdan korjaamiseksi. Tämä voi koitua myös että hallitus kiireellisesti tutkisi, voi-
16156: komitean työlle hyödylliseksi, ja on mahdol- daanko valtionapusäännöksiä muuttaa
16157: lisesti omiaan nopeuttamaan ja kiirehtimään siten, että valtion kunnille määrää-
16158: sen työskentelyä. mien tehtävien suorittamisesta aiheu-
16159: Epäkohdan korjaamista harkittaessa jou- tuvista kustannuksista kunta olisi vel-
16160: dutaan ilmeisesti lähinnä tutkimaan uutta vollinen maksamaan määräosan vero-
16161: kantokykyluokitusta ja valtionapujen yhdis- äyrin hinnasta ja sen yli menevältä
16162: tämistä. Lisäksi näyttäisi olevan tarkoituk- osalta valtio maksaisi kustannukset ko-
16163: senmukaista tutkia, voitaisiinko valtionapu- konaan.
16164: säännöksiä niin muuttaa, että valtion kun-
16165: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
16166:
16167: Olavi Lahtela. Artturi Jämsen.
16168: Matti Liinamaa. Akseli Paarm.an.
16169: Arvo Pentti.
16170: 380
16171:
16172: VII,33. - Hemst.mot. N: o 126.
16173:
16174:
16175:
16176:
16177: Nordfors m. fl.: A.ngående revidering av kommunernas
16178: dyrortsklassificering.
16179:
16180:
16181: Tili Riksdagen.
16182:
16183: Frågan huru en kommun officiellt klassi- gen har kraftigt ökats, hyror och andra ele-
16184: ficeras på grund av levnadskostnaderna är mentära utgifter närmat sig stadsnivå.
16185: självfallet av betydelse för dess invånare. Regeringen har vid två tillfällen, åren
16186: Klassificeringen borde smidigt följa med för- 1950 och 1955, låtit tillsätta statskommitteer
16187: ändringarna i d'yrhetsgraden. Dessa har un- för att undersöka dyrortsklassificeringen. I
16188: der åren efter kriget kunnat vara betydande båda fallen gav kommitteernas arbete inte
16189: beroende på utvecklingen i boendeförhållan- positivt resultat, främst beroende på att de
16190: den och arbetsmarknadsläget. Särskilt till ansåg att omklassificering inte kunde före-
16191: kommuner kring bosättningscentra har flyt- tagas innan hyresreglementeringen slopats.
16192: tat betydande mängder personer, vilka bor Numera har detta skett i stort sett, reglemen-
16193: i en landskommun, men som har sitt arbete teringen fortsätter endast i tre stadskommu-
16194: i stad eller köping. Det har fört med sig att ner och synes också där mogen för slopande.
16195: levnadskostnaderna i sådana landskommuner Med tanke på den överväldigande majorite-
16196: avsevärt stigit och inte nämnvärt skiljer sig ten av kommuner borde den ringa återstoden
16197: från närliggande stadskommun. Trots det av hyresreglementering inte mera utgöra
16198: förekommer att två sådana grannkommuner, hinder för att den officiella dyrortsgruppe-
16199: med likartad kostnadsnivå, stannat i olika ringen borde justeras i överensstämmelse med
16200: dyrortsgrupp. den förändring i förhållandena som skett
16201: Missförhållandet beror på att vår nuva- under 15 år.
16202: rande officiella dyrortsgruppering h!illits Med hänvisning till ovanstående föreslå vi,
16203: oförändrad i nästan 15 år och i många fall att riksdagen ville hemställa,
16204: vilar på helt andra förhållanden, som var
16205: rådande vid krigets slut. Klassificeringen be- att regeringen skyndsamt måtte vid-
16206: stäms av Socialministeriets beslut av den taga åtgärder för att den föråldrade
16207: 19 december 1945 om dyrhetsgruppering av officiella dyrortsklassificeringen av
16208: kommuner (1229/45). Sedan dess har för·· kommuner revideras så att den mot-
16209: hållandena särskilt i landskommuner kring svarar tidsenliga förhållanden.
16210: tätorter ofta radikalt förändrats, befolknin-
16211: Helsingfors den 9 februari 1960.
16212:
16213: Kurt Nordfors. Verner Korsbäck.
16214: Bertel Lindh. Grels Teir.
16215: J. A. Jungarå. Alwar Sundell.
16216: Victor Procope. Sven Högström.
16217: 381
16218:
16219: vn,aa. - Toiv.aJ. N: o 126.
16220: Suomennos.
16221:
16222:
16223:
16224:
16225: Nordfors ym.: Kuntien kalliinpaikanluokittelun tarkistami-
16226: sesta.
16227:
16228:
16229: Eduskunnalle.
16230:
16231: Kysymyksellä siitä, miten kunta virallisesti nissa muuttuneet useinkin jyrkästi, väestö on
16232: luokitellaan elinkustannusten perusteella, on suuresti lisääntynyt, vuokrat ja muut perus-
16233: tietenkin merkitystä sen asukkaille. Luoki- menot ovat lähentyneet kaupunkitasoa.
16234: tuksen tulisi joustavasti seurata kalleusasteen Hallitus on kahteen otteeseen, vuosina 1950
16235: muutoksia. Nämä ovat sodan jälkeen saatta- ja 1955, asettanut komitean tutkimaan kal-
16236: neet olla huomattavia johtuen asumisolGjen liinpaikanluokittelua. Kummassakaan tapauk-
16237: ja työmarkkinatilanteen kehityksestä. Erityi- sessa ei komitean työ johtanut myönteiseen
16238: sesti asutuskeskusten ympäristökuntiin on tulokseen, lähinnä sen vuoksi, että niiden
16239: muuttanut huomattavassa määrässä henki- mielestä luokittelun muuttamiseen ei voitu
16240: löitä, jotka asuvat maalaiskunnassa, mutta ryhtyä ennen vuokrasäännöstelyn lakkautta-
16241: joilla on työnsä kaupungissa tai kauppalassa. mista. Tämä on nyttemmin suurin piirtein
16242: Siitä on ollut seurauksena, että elinkustan- tapahtunut, säännöstely jatkuu vain kol-
16243: nukset sellaisissa maalaiskunnissa ovat huo- messa kaupunkikunnassa ja näyttää myös
16244: mattavasti nousseet eivätkä mainittavasti niissä olevan kypsä lakkautettavaksi. Ottaen
16245: eroa kustannuksista lähellä olevassa kaupun- huomioon kuntien ylivoimaisen enemmistön
16246: kikunnassa. Siitä huolimatta on kaksi sel- ei vuokrasäännöstelyn vähäisen jäännöksen
16247: laista naapurikuntaa, joissa on samanlainen tulisi enää olla esteenä virallisen kalliinpai-
16248: kustannustaso, saattanut pysyä eri kalleus- kanluokittelun tarkistamiselle olosuhteissa 15
16249: luokissa. vuoden aikana tapahtuneen muutoksen mu-
16250: Epäkohta johtuu siitä, että nykyinen vi- kaisesti.
16251: rallinen kalliinpaikanluokittelu on pysytetty Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
16252: muuttamattomana melkein 15 vuotta ja mo- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
16253: nissa tapauksissa perustuu kokonaan toisiin
16254: olosuhteisiin, jotka olivat vallitsevina sodan että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
16255: ~opussa. Luokittelun määrää sosiaaliministe- toimenpiteisiin vanhentuneen viralli-
16256: riön 19 päivänä joulukuuta 1945 antama pää- sen kalliinpaikanluokittelun tarkista-
16257: tös (1229/45) kuntien kalliinpaikanluokitte- miseksi ajankohtaisia olosuhteita vas-
16258: lusta. Sen jälkeen ovat olot varsinkin asu- taavasti.
16259: tuskeskusten ympärillä olevissa maalaiskun-
16260: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
16261:
16262: Kurt Nordfors. Verner Korsbäck.
16263: Bertel Lindh. Grels Teir.
16264: J. A. Jungarå. Alwar Sundell.
16265: Victor Procope. Sven Högström.
16266: 382
16267:
16268: VU,34. - Toiv.al. N: o 127.
16269:
16270:
16271:
16272:
16273: Uusitalo ym.: Kuntien ryhmittelemisestä valtion ja kuntien
16274: vä,listä kustannusten jakoa varten.
16275:
16276:
16277: E d u s k u n n a ll e.
16278:
16279: Kuntien ryhmittely niiden taloudellisen kaan kuulu tämän komitean tehtäviin. Tässä
16280: kantokyvyn perusteella on valtion ja kun- lieneekin eräs syy siihen, ettei puheena ole-
16281: tien välisen kustannusten jaon eräs tärkeim- van uudistuksen suunnitteleminen vieläkään
16282: piä perusteita jo nykyisin voimassa olevassa ole päässyt alkuun.
16283: lainsäädännössä. Niinpä mm. työllisyyskus- Eräänlaisena kuntien perusluokituksena
16284: tannukset, kansaneläkkeen tukiosaosuudet, on jouduttu tähän mennessä käyttämään
16285: paikallissairaalakustannukset ja paikallistie- työllisyyslaissa tarkoitettua kuntien ryhmit-
16286: menot jaetaan erityisen kantokykyluokituksen telyä, jonka kulkulaitosten ja yleisten töiden
16287: mukaan, minkä ohella tällaista Iuokitusta ministeriö on vahvistanut työllisyysvuodeksi
16288: osittain sovelletaan myös kansakoulukustan- kerrallaan. Tätä erityistarkoitukseen laadit-
16289: nusten jakoon. Käytännössä edellytetään pu- tua Iuokitusta on käytetty myös paikallis-
16290: heena olevan luontoista ryhmittelyä myöskin sairaala- ja paikallistie- sekä osittain myös
16291: kaikissa niissä tapauksissa, joissa maan köy- kansakoulukustannusten jakoon. Ei voitane
16292: himmille kunnille myönnetään eri lakien mu- pitää oikeana, että niinkin tärkeä asia kuin
16293: kaisia ylimääräisiä tai lisäavustuksia. Talou- valtion ja kuntien välinen kustannusten jako
16294: dellisen kantokyvyn tähänastista laajempi perustuu näin kapealle pohjalle. Huomioon
16295: huomioon ottaminen valtion ja !kuntien väli- ottaen lisäksi kuntien yleisen kantokyky-
16296: sessä kustannusten jaossa on osoittautunut luokituksen lisääntyvän tarpeen vastaisuu-
16297: välttämättömäksi, niinkuin eduskuntakin dessa onkin pidettävä välttämättömänä, että
16298: useassa eri yhteydessä on lausunut. Muulla toimitetaan sellainen luokitus, jonka on vah-
16299: tavoin ei nimittäin saavuteta riittävässä mää- vistanut valtioneuvosto sisäasiainministeriön
16300: rässä kunnallisverorasituksen tasoittumista, esittelystä, kuultuaan sitä ennen asiantunti-
16301: vaan päinvastoin erot tässä suhteessa tulevat joina kuntien keskusjärjestöjen edustajia.
16302: jatkuvasti kasvamaan. Jo lähiaikoina tullaan Todettakoon tässä yhteydessä, että edus-
16303: todennäköisesti kansakoulukustannukset por- kunta on vuoden 1959 valtiopäivillä hylännyt
16304: rastamaan nykyistä selvemmin kuntien talou- kantokykyluokitusta koskevan lakialoitteen,
16305: dellisen kantokyvyn mukaan. Jollei tällöin koska se katsoi tarkoitustaan vastaamatto-
16306: ole käytettävissä huolellisesti valmisteltua maksi sen, että tällaisesta asiasta säädettäi-
16307: kuntien kantokykyluokitusta, on täysin sat- siin laki. Lakialoitetta käsiteltäessä pitivät
16308: tuman varaista, päästäänkö tässä asiassa riit- kuitenkin asiantuntijat tarpeellisena puheena
16309: tävään tasapuolisuuteen. olevan luokituksen toimittamista ja että sen
16310: Viime vuoden elokuussa on valtioneuvosto vahvistaisi valtioneuvosto.
16311: asettanut komitean tutkimaan kuntien val- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
16312: tionapujärjestelmän uudistamista. Kun sa- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
16313: nottu uudistus nähtävästi suuressa määrässä vomuksen,
16314: tulee nojautumaan kuntien kantokyvyn eri-
16315: laisuuden huomioon ottamiseen, tarvitaan ko- että hallitus kiireellisesti toimittaisi
16316: mitean työtä varten asianmukainen kanto- lainsäädäntöön perustuvaa valtion ja
16317: kykyluokitus, jonka toimittaminen ei kuiten- kuntien välistä kustannu~en jakoa
16318: VII,34. - Uusitalo ym. 383
16319:
16320: varten kuntien ryhmittelyn niiden ta- asiainministeriön esittelystä vuodekSi
16321: loudellisen kantokyvyn perusteella kerrallaan kuultuaan sitä ennen kun-
16322: kymmeneen luokkaan, minkä ryhmit- tien keskusjärjestöjä.
16323: telyn valtioneuvosto vahvistaisi sisä-
16324: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
16325:
16326: Eino Uusitalo. Veikko Savela.
16327: Aarre Marttila. Matti Liinam.aa.
16328: Arvo Pentti.
16329: 384
16330:
16331: VII,35. - Toiv.al. N: o 128.
16332:
16333:
16334:
16335:
16336: Vennamo: Kalleusluokituksen saattamisesta tosioloja vastaa-
16337: vaksi.
16338:
16339:
16340: E d u s kun n a 11 e.
16341:
16342: Maassamme on voimassa ns. kalleusluoki- enää hyväksyä. On siis saatava korjaus ai-
16343: tus, jota erityisesti sovelletaan julkisissa pal- kaan. Onhan anteeksiantamatonta, että joku
16344: velussuhteissa, kuten virkamiehiin ym. sekä palkannauttija lähellä asutuskeSkusta on
16345: järjestäytyneen ja työehtosopimusten alaisen !kalleusluokitulksessa unohde.ttu ja että syr-
16346: työväestön keskuudessa. jäseudulla työskentelevät, joiHa alkeellisissa
16347: Tämä kalleusluokitus juontaa allkunsa asi- olosuhteissa muutoinkin on vaikeuksia ja lisä-
16348: allisista syistä, mutta nyt on siitä vähitellen kustannuksia, jäävät heille kuuluvaa korva-
16349: alkanut kehittyä vääryyden Y'lläpitäjä. Niinpä usta vaille.
16350: tiedetään, että esim. SAK: n piirissä vastus- Vanhat puolueet ovat myös tämän häm-
16351: tetaan kaUeusluokituksen saattamista oikeu- mästyttävän asiainmenon hyväksyneet ja te-
16352: denmukaiselle ja tosiasioita vastaavalle poh- kevät vain heHi'koa propagandaa korjausten
16353: jaile, koska tämä tietäisi eräille rajoitetuiUe puolesta. Tosissaan 'he eivät niitä edes aja-
16354: ja etuoike.utetuille piire~lle pieniä menetyksiä. lkaan.
16355: Muutamien saaman perusteettoman edun Ka~en edellä lausutun perusteella esitän
16356: vuoksi siis annetaan valtaenemmistön !kärsiä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16357: vääryyttä. Hallitus on myös tällaisen epäoi-
16358: keudenmukaisen menettelyn hyvälk.synyt ja että hallitus ryhtyisi kiiree'llisesti
16359: mitä hämmästyttävintä, vielä maaseutua ja toimenpiteisiin ws. kalleusluokituksen
16360: syrjäisiä seutuja edustava hallitus, vaikka saattamiseksi oikeudenmukaiseksi ja
16361: juuri nykyisestä väärästä asiantilasta maa- nykyisiä tosioloja vastaavaksi, jotta
16362: seutu ja syrjäiset seudut kärsivät. maaseudulle ja syrjäseuduille tässä yh-
16363: Tällaisen asianti'lan jatkumista ei voida teydessä tapahtuva vääryys poistuisi.
16364: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
16365:
16366: Veikko Vennamo.
16367: 385
16368:
16369: VII,36. - Toiv.al. N: o 129.
16370:
16371:
16372:
16373:
16374: Vennamo: MOtnttaaUkuntalaitoksen lakkauttamisesta.
16375:
16376:
16377: Eduskunnalile.
16378:
16379: Manttaalikuntalaitos on ajastaan jäiljelle lituksen kiireellisesti annettava eduskunnalle
16380: jäänyt ja !kansan valtaenemmistö on sitä vas- esitys manttaali!kuntailaiwksen lakkauttami-
16381: taan. Se on myös epäkansanvaltainen, !k:~ka selmi.
16382: äänioikeus ~ laitoksessa perustuu mant- Lausutun perusteella esitän eduskunnan
16383: taaliin eikä yksilöön. Lisäksi sanotun laitok- hyväksyttäväksi toivomuksen,
16384: sen varoja ja verotusoikeutta käytetään vää-
16385: rin ja enemmistön tahdon vastaisesti. että hallitus antaisi kiireellisesti
16386: Jos hallitus edustaa kansanvaltaista peri- Eduskunnalle lakiesityksen manttaali-
16387: aatetta ja haluaa haillita Suomen kansan kuntal.aitoksen Zakkauttamiseksi.
16388: enemmistön tahdon mukaisesti, niin on hal-
16389: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
16390:
16391: Veikko Vennamo.
16392:
16393:
16394:
16395:
16396: 49 E 74/60
16397: 386
16398:
16399: VII,37. - Toiv.al. N: o 130.
16400:
16401:
16402:
16403:
16404: Niira.neu. ;vm.: Manttaali- ja jakokuntien hallussa olevien,
16405: omistussuhteiltaan epäse.lvien alueiden kä'ljtön järjestä-
16406: misestä.
16407:
16408:
16409: E d u s k u n n a ll e.
16410:
16411: Maassamme on huomattava määrä erilaisia, saan pitämät rakennetut alueet asianomaisten
16412: omistussuhteiltaan epäselviä vesijättö-, soran- rakennusten omistajille annettavina sopivan
16413: otto- ym. alueita. Useimmiten niitä hallitse- kokoisina tontteina ilman korvausta.
16414: vat manttaali- tai jakokunnat, vaikka niiden Samoin olisi tarkoituksenmukaista luovut-
16415: oikeus siihen saattaa olla kyseenalainen taa samalla tavoin vielä rakentamattomia po.
16416: taikka epätarkoituksenmukainen. alueita rakennustonteiksi ym. alueiksi niitä
16417: Mainituilla alueilla esiintyy monesti mel- haluaville.
16418: koisia asutustiheytymiä ja asuntojen haltijat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16419: ovat vaikeuksissa alueiden omistusolojen epä- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16420: selvyyden johdosta.
16421: Kun jakolainsäädännön edellyttämä omis- että hallitus r'ljht'ljisi toimenpiteisiin
16422: tussuhteiden selvittely po. tapauksissa on manttaali- ja jakokuntien hallussaan
16423: hankalaa ja runsaasti aikaa viepää, olisi asia pitämien omistusoikeudelliselta ase-
16424: niiden osalta hoidettava erikoisjärjestelyin. maltaan epäselvien alueiden korvauk-
16425: Tarkoituksenmukaisinta olisi luovuttaa mant- setta luovuttamiseksi nit'lle r(tkenta-
16426: taalikuntien sekä omistusoikeudeltaan epä- neiden rakennusten omistajille taikka
16427: selvissä tapauksissa jakokuntienkin hallus- niiltä tonttialuetta haluaville.
16428: Helsingissä 2 päivänä he'lmikuuta 1960.
16429:
16430: Toivo Niiranen. Matti Meriläinen.
16431: Pauli Puhakka. Pentti Liedes.
16432: 387
16433:
16434: VU,38. - Toiv.al. N: o 131.
16435:
16436:
16437:
16438:
16439: Vennamo: Kunnallisverorasituksen alentamisesta.
16440:
16441:
16442: E d u s k u n n a ll e.
16443:
16444: Hallitukset ja eduskunnan enemmistö ovat tonta kunnallisverotusta vastaan. Tämä voi
16445: edelleenkin osoittaneet välipitämättömyyttä tapahtua asian vaatimalla lainsäädännöllä.
16446: jatkuvasti kasvavaa kunnanverojen rasitusta Tällä tavoin voitaisiin lisäksi saada nimen-
16447: kohtaan. Näin ei voida kuitenkaan jatkaa. omaan vähävaraisten verotaakkaa pienem-
16448: Äyrin hinta alkaa jo monessa kunnassa mäksi ja verotus samalla oikeudenmukaisem-
16449: olla sietämätön ja joka tapauksessa lukuis- maksi.
16450: ten kuntien talous on epäterveellä pohjalla, Kaiken lausutun perusteella esitän edus-
16451: koska äyrin hinnan kohtuutonta nousua on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16452: voitu vain toistaiseksi keinotekoisilla järjes-
16453: telyillä pitkittää. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
16454: Kuntalaiset ovat kuitenkin pääosaltaan asian vaatimiin lainsii.iidiintötoimenpi-
16455: syyttömiä kunnallisverotuksen rasituksen teisiin, että kuntien veroäyrin kinoolle
16456: jatkuvaan nousuun. Syy on ennen kaikkea säädetään yliira:ia eli kmtto samalla
16457: valtiovallassa ja eduskunnan enemmistössä kun muutoinkin sopivin toimenpitein
16458: sekä kunnallisessa ryhmäpolitiikassa. estetään kuntien veroäyrin hinnan
16459: Kun näin on asianlaita, on kuntalaisia ja nousu ja päinvastoin alennetaan kun-
16460: kuntia myös tehokkaasti suojattava kohtuu- nallisverdtuksen rasitusta.
16461: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
16462:
16463: Veikko Vennamo.
16464: 388
16465:
16466: Vfi,39. - Toiv.al. N: o 132.
16467:
16468:
16469:
16470:
16471: Vennamo: Kiinnitettylen lainojen korkojen saattamisesta kun-
16472: nallisverotuksessa kokonaan vähennyskelpoisiksi.
16473:
16474:
16475: E d u s k u n n a 11 e.
16476:
16477: Kunnallisverotuksessa ei vieläkään saa vä- taas varakkaammat piirit ovat päässeet vä-
16478: hentää kokonaisuudessaan kiinnitettyjen lai- hemmällä. Tällaista asiantilaa on kutsuttava
16479: nojen korkoa. Kuitenkin kaikki tietävät, vääryyden asiantilaksi ja se on siis korjat-
16480: että vähävaraiset joutuvat käyttämään kiin- tava.
16481: nitysvakuutta, kun taas varakkaammat ja Lausutun perusteella esitän eduskunnan
16482: liikemiehet käyttävät useimmiten muita va- hyväksyttäväksi toivomuksen,
16483: kuuksia.
16484: Tällaisen asiantilan seurauksena on ollut, että hallitus antaisi kiireellisesti
16485: että pientalonpojat, maaseudun kansa ja Eduskunnalle lakiesityksen kiinnitetty-
16486: muut pieneläjät ovat joutuneet maksamaan jen lainojen korkojen saattamiseksi
16487: muutoinkin raskaita kunnanveroja sellaisis- kunnallisverotuksessa täydellisesti vä-
16488: takin tuloista, joita heil1ä ei ole ollut, kun hennyskelpoisiksi.
16489: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
16490:
16491: Veikko Vennamo.
16492: 389
16493:
16494: VII,40. - Toiv.al N: o 133.
16495:
16496:
16497:
16498:
16499: Friman ym. : Ptwiutcwarayhtiöiden saattamisesta ver01Jelvolli-
16500: siksi raaka-aimeen hankintakunnissa.
16501:
16502:
16503: E d u s kun n a 11 e.
16504:
16505: Kunnallisveroa liikkeille määrättäessä ovat kunnille oli tämä oikeus pyrittävä järjestä-
16506: puutavaraliikkeet aina olleet erikoisasemassa. mään.
16507: Kun esim. vähittäiskauppaliikkeiden verotus Kun sitten verotuslakivaliokunta käsitteli
16508: on tapahtunut kaikissa kunnissa, joissa liik- hallituksen esitystä verotuslaiksi (482/58),
16509: keillä on ollut toimipaikkoja ja perusteena se kiinnitti huomiota tähän ja lain 60 § : ään,
16510: verotettavan tulon jakaantuminen toimipaik- jossa määritellään kiinteän toimipaikan kä-
16511: kojen kesken, on puutavaraliikettä harjoitta- site, lisättiin sanat ,osto- tai" tarkoituksella
16512: vien yihtymien verotus suoritettu tavalli- saattaa puutavarayhtiöt verovelvollisiksi
16513: sesti ns. pääkonttorikunnassa tai kunnassa, raaka-aineen hankintakunnissa.
16514: jossa tuotantolaitos sijaitsee. Näin on tapah- Metsäseutujen kunnissa, joissa tällaista lain
16515: tunut siitä huolimatta, että näillä liikkeillä muutosta oli odotettu, oltiin tyytyväisiä,
16516: on ollut ja on konttoreita, jotka ovat riidat- kunnes alkoi esiintyä uuden lain tulkintoja,
16517: tomasti kiinteitä toimipaikkoja raaka-ainei- joiden mukaan yhtiöiden verovelvollisuus ei
16518: den hankinta-alueilla. Metsäseutujen kun- olisikaan muuttunut. Saatujen tietojen mu-
16519: nissa nämä konttorit ovat suurimpia työn- kaan ovat yhtiöt puolestaan ryhtyneet toi-
16520: antajia ja toiminnallaan lisäävät sosiaalista menpiteisiin tarkoituksella kiertää laikia. Tä-
16521: riskiä kunnille. Erikoisesti tästä johtuen män vuoksi on suoritettu sellaisia järjeste-
16522: näissä kunnissa on oltu sitä mieltä, että täl- lyjä, että tehtävät metsäkaupat, jotka tähän
16523: laiset suuryrittäjät olisi saatava myös vero- saakka on hoidettu metsäseutujen ostokontto-
16524: veivollisiksi. reissa, hyväksytään lopullisesti pääkontto-
16525: Laiki- ja talousvaliokunnan lausunnon pe- reissa.
16526: rusteluissa hallituksen esityksestä n: o 38 Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16527: (1952 vp.) vm-otuslaiksi lausuttiin asiasta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16528: seuraavaa: ,Vailclrakin valiokunta suhtau- muksen;
16529: tuu torjuvasti kuntain keskusrahaston perus-
16530: tamiseen, valiokunta kuitenkin ;pitää tarpeel- että hallit'US ryhJtyisi kiireellisesti
16531: lisena, että tutkittaisiin, miten puutavaran sellaisiin toimenpiteisiin, että puu-
16532: hakkuista saadun tulon verotus voitaisiin jär- t(lll)arayhtiöitä voitaisiin verottaa myös
16533: jestää siten, että se tulisi verotetuksi niissä kunnissa, joissa raaka-aineen hanki'nt-
16534: kunnissa, joissa metsän hakkuita on suori- taa tapahtuu, kuten verolakia säädet-
16535: tettu." Valiokunta oli siis sitä mieltä, että täessä oli tarko.Uettu.
16536: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
16537:
16538: Toivo Friman. Antto Prunnila.
16539: Toivo Niiranen. Veikko Rytkönen.
16540: Martti Linna. J. Mustonen.
16541: Pauli Puhakka. Matti Meriläinen.
16542: Eino Tainio. Tauno Kelovesi.
16543: H. Tauriainen.
16544: 390
16545:
16546: VII,41. - Toiv.al. N: o 134.
16547:
16548:
16549:
16550:
16551: VeDD8mo: H akkuupOiikkaperiaatteen voimaansaattamisesta
16552: verotuksessa.
16553:
16554:
16555: Ed u s kun n a He.
16556:
16557: Tun.netusti siirtyy valtavia verotuloja syr- kin vaatisi, että puutavarayhtiöiden voitoista
16558: jäseuduilta ja ns. metsävaltaisista kunnista puuta'VIaran hankintaan liittyvä osa olisi vero-
16559: suurten asutuske.*usten ja rintamaiden hy- tettava asianomaisissa maalaiSkunnissa. Jako-
16560: väksi. Tämän vääryyden seurauksena maksa- perusteena voitaisiin käyttää esim. tä:llöin:
16561: vat köyhät alueet 'l'a.Skaita kunnanveroja ja kussakin kunnassa haikattuja puutavllil'amää-
16562: työn puute ja taloudellinen turvattomuus on riä.
16563: jokapäiväinen ilmiö, kun pääomia omatoimi- Luonnollisesti tämän asiantH.an korjaami-
16564: seen elinkeinoelämän kehittämiseen ei ole nen kuuluisi hallitukselle ja sen olisi jo
16565: käytettävissä. pitänyt aikoja sitten antaa tästä asiasta
16566: Kaikki tämä johtuu epäoikeudenmukaisesta esitys eduSkun:naJhl.e. Mutta kun näin ei ole
16567: ja nurinkurisesta verot11Slainsäädännöstämme, tapahtunut ja kun asian ympärillä harjoi-
16568: jota vanhat pMlueet ovat olleet te!kemässä. tetaan vain hämäävää iupailua, niin e'iitän
16569: Jotta voisimme laajat alueet maassamme pe- eduSkunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16570: ~astaa autioitumiselta ja taloudel'liselta umpi-
16571: kujalta, on siis verotuslainsäädäntöä radik.aa- että hallitus antaisi kiiree~lisesti
16572: lisesti muutettava ja saatava se oikeudenmu- EduskunnaUe esityksen verot~winsää
16573: kaiseHe pohjalrle. dänmön muuttamiseksi siten, että ns.
16574: Varsin y'ksiniJ.rertaisesti tämä tapahtuu, jos hakkuupaikkaperiaate saatettaisiin voi-
16575: verotuslainsäädäntöömme hyväksytään ns. maan, joUoinka ns. metsävaltaiset pitä-
16576: hakkuupaikkaperiaate. Jokainenhan tietää, jät ja syrjäseudut saisivat huomatta-
16577: että laajoilla 'alueilla maassamme hakataan vat määrät lisää kunnaUisia verotuloja
16578: paljon puutavaraa, mutta tästä taloudellisesta tuloista, jotka kuuluisivat niiden vero-
16579: toiminnasta saatu taloudellinen hyöty verote- tettaviin, mutta jotka tu~t nykyisten
16580: taan ennen kaikkea puunjailostusteoHisuuden lakien mukaan verotetaan muua&.
16581: keSkuspaikoissa. Oikeudenmukaisuus kuiten-
16582: Helsingissä 10 päivänä helm~kuuta 1960.
16583:
16584: Veikko Vennamo.
16585: 391
16586:
16587: VU,421. - Toiv.a.l. N: o 135.
16588:
16589:
16590:
16591:
16592: V. E. Partanen: Tutkimuksen toimittamisesta kirkolUsvero-
16593: tuksessa esiintyvien epäkohtien poistamisesta.
16594:
16595:
16596: E d u s kun n a l h.
16597:
16598: Kirkollinen verotus on maassamme säilynyt maksuja. Tämä ei vain ole epäikohta siviilire-
16599: pitkät vuosikymmenet vanhalla periaatteel- kisteriin !kuuluvien lkohda.Jtla, vaan samalla
16600: laan, jolloin ajan kehityksen mU'kana siihen erikoisen varkea muihin uSkonnoillisiin yhdys-
16601: on syntynyt yhä selvempiä epäJrohtia ja epä- kuntiin kuuluvien kohdalla, koska he joutu-
16602: oikeudenmuikaisuuksia. Kun nyt yleinen vero- vat näin kaksinkertaisen verotulksen suoritta-
16603: lainsäädäntö on 'käynyt läpi teknillisiä pa- jiksi.
16604: rannuksia ja valmisteilla on myös aineellisen Kaiken Ikirikollisen verotuksen tärkeimpänä
16605: verotu!ksemme uudistaminen, niin myös ikir- pääperiaatteena tulee ehdottomasti pyrkiä
16606: koll.isen verolainsäädännön kohdailla olisi tar- siihen, ettei ikirkon tehtäviä ra:hoiteta tava;lla,
16607: peen suorittaa tarkistukffia. mikä samalla merkitsisi joidenkin kansa!lais-
16608: Periaatteellisesti ei voida pitää oikeana ten oikeuksien loukkaamista. Tässä mielessä
16609: kirkollisen verotuksen yhteydessä sitä, että olisi suoritettava tutkimus tämän periaatteen
16610: myös erilaiset yhtiöt juriidisina henkilöinä käytäntöön sov~Huttamisesta niin, ettei kui-
16611: joutuvat seurakunnallisen verotuksen koh- tenkaan samalla vaM"an.nettaisi kirkon ole-
16612: teeksi. Tämä; ei ole vain periaatteellisesti massaolon tärkeitä kansallisia tehtäviä seura-
16613: kirkon olemuksen kanna:lta väärin, vaan kuntana. Kirkon hoidossa on nyt tehtäviä,
16614: myös tämän kautta eri seurakunnat tulevat jotka kuuluisivat niiden yleisen luonteen ta-
16615: erilaiseen asemaan tul(jkohteittensa takia. kia yhteiskunnalle. Siksi voisi tulla kysy-
16616: Erityisesti maaseutu joutuu tässä yhteydessä mykseen, että valtio verotilityksien yhtey-
16617: kärsimään., samoin syrjäseudut. Seurakunillat dessä suorittaisi kirkolle ne osuudet, mitkä
16618: joutuvat ikuitenkin valtaosalta suorittamaan aiheutuvat hautausmaiden ja väestörekisterin
16619: tehtäviä, jotJka ovat yleisluontoisia ja palvele- ylläpitämisestä, jolloin varsinainen kirkollis-
16620: vat samalla tavalla kaikkia kansalaisia- vero jäisi puhtaasti seurakunnallisiin teh-
16621: ainakin niiden tulisi se tehdä. Hautausmai- täviin, eikä enää tarvitsisi puhua ikirkon ve-
16622: den ylläpitäminen ja väestörekisterin hoi- rotuksen yhteydessä yhtiöverotuksesta laisin-
16623: taminen ovat yhteiskunnan yhteisiä tehtäviä. kaan. Samalla myös hautausmaiden hoita-
16624: Kirlkon k€Skusrahaston kautta tapa:htuu misessa ja käytössä voitaisiin nykyistä pa-
16625: eräänlainen tasaaminen köyhien seurakuntien remmin välttää eräät erimielisyydet.
16626: hyvälmi, mutta näin ei saavuteta riittävässä Edelläolevaan viitaten esitän kunnioittaen
16627: määrässä oNreudenmukaisuutta. eduskunnan hyväksyttävälksi toivomuksen,
16628: Yhtiöiden verotus aiheuttaa myös uSkonva-
16629: pauslain vastaisen olotilan. Ei ole oikein, että että JuilUtus S'UOrituttaisi tutkimUk-
16630: henkilö, jOka lain mukaan on vapaa USikon- sen siitä, miten kirkolUsverot'liksessa
16631: nolliseHe yhdyskunnalle tulevista maksuista, e!Siintyvät epäkohdat voitaisiin parMi-
16632: joutuu kuitenkin yhtiöiden osakkaana ja kiin- ten poistaa t'lman, että kirkon talou-
16633: teimistöjen omistajana suorittamaan !kirkon- denhoidolle asetetaan lisiirasituksia.
16634: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
16635:
16636: Ensio Partanen.
16637: 392
16638:
16639: 'VII,4S. - Toiv.al. N: o 136.
16640:
16641:
16642:
16643:
16644: Vennamo: Peru1lkirjoituksen yhteydessä maksettooan vtu-
16645: vaisprosentin poistamisesta.
16646:
16647:
16648: Eduskunnalle.
16649:
16650: Kuninkaallisella säännöksellä lokakuun 21 menneisyyden Jaannös kummittelee vielä
16651: päivältä 1698, sen 7 §: ssä säädetään, että tänäkin päivänä aiheuttaen monenlaista vai-
16652: kun perunkirjoitus jossakin kuolinpesässä vaa. Lisäksi nämä ,vaivaisille" tarkoitetut
16653: toimitetaan ja jäämistö menee joko perin- rahat tulevat käytännössä holhouslautakun-
16654: nöksi tai velkojen maksamiseen, on kaikesta nan tuloksi eli virkakunnalle, eivätkä suin-
16655: pesän omaisuudesta eli varojen yhteenlaske- kaan avun tarpeessa oleville.
16656: tusta määrästä maksettava vaivaisille 1/8 % Kaikki edellä sanottu osoittanee riittävästi,
16657: ja olkoot perunkirjoituksen toimittajat velvol- että ko. 1/8 % perunkirjoituksissa on tar-
16658: liset tämän maksun heti ottamaan haltuunsa peettomana poistettava.
16659: sekä kuittia vastaan toimittamaan vaivais- Lausutun perusteella esitän eduskunnan
16660: kassanhoitajalle. hyväksyttäväksi toivomuksen,
16661: Ajat ovat tämän jälkeen paljon muuttu-
16662: neet ja :niinpä meillä myös on olemassa hol- että hall/Uus antaisi kiireellisesti
16663: houslaki ja holhouslautakunta. Niiden ja Eduskunnalle esityksen, jolla kumot-
16664: yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia köy- taisiin Kuninluuillinen säänn<is 21.10.
16665: histä ja vähävaraisista ja turvata heille 1698 vaivaisille perunkirjoituksen yh-
16666: ihmisarvoinen elämä. teydessä maksettavlMta yksi kahdek-
16667: Edellä mainittu 1/8% vaivaisille on siis slUosa prosentista, koska tästä saaduJt
16668: menneisyyden lainsäädännöllinen jäännös. varat eivät enää tule alkuperäiseen
16669: Uudet lait ovat tulleet tilalle. Mutta tämä tarkoitukseensa ja ovat muutoinkin
16670: tarpeettomia.
16671: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
16672:
16673: Veikko Vennamo.
16674: 393
16675:
16676: VD,44. - Hemst.mot. N: o 137.
16677:
16678:
16679:
16680:
16681: Procope m. fl. : Angående förenkZing av bestämmeZserna rö-
16682: rande av föreningar anordnade fester och mindre Zotterier.
16683:
16684:
16685: T i 11 R i k s d a g e n.
16686:
16687: Det har väckt en icke ringa uppmärksam- har i praktiken lett till en allmän tendens
16688: het, att i en av landets större landskommu- att kringgå eller försumma de ifrågavarande
16689: ner en föredömligt aktiv och välkänd hem- paragraferna.
16690: ortsförening bötfällts på grund av under- Det vore därför på sin plats att gällande
16691: låtenhet att vid arrangerandet av en ung- bestämmelser angående tillstånd för ideella
16692: domsfest, där endast idrottslekar av olika föreningar att anordna möten och tillställ-
16693: slag ingick i programmet, utverka vederbörlig ningar skulle göras smidigare på så sätt, att
16694: resolution från ordningsmaktens sida. Saken arrangörerna inte skulle behöva skaffa en
16695: har numera hänskjutits till rättsinstans för särskild resolution utan skulle vara berät-
16696: utredning och avgörande. tigade att göra en muntlig eller skriftlig för-
16697: För att kunna komma till rätta och hålla handsanmälan. Ordningsmaktens sak vore det
16698: i gång sin verksamhet är våra talrika hem- sedan att eventuellt införskaffa ytterligare
16699: bygds-, idrotts. och ungdomsorganisationer i uppgifter eller utöva närmare kontroll på ort
16700: hög grad hänvisade till att föranstalta fester och ställe.
16701: och andra tillställningar. Det faller sig na- En annan hithörande regel, som är för-
16702: turligt, att detta inte kan ske utan ett visst legad och ägnad att sprida förvirring, gäller
16703: mått av betryggande insyn och kontroll från rätten att vid föreningsfester anordna lotte-
16704: överhetens sida. Men lika klart är det, att rier. En allmän feluppfattning är att det
16705: detta krav på överhetlig insyn och kontroll vore tillåtet att föranstalta lotteri med lott-
16706: inte får stelna i otillfredsställande byråkra- sedlar, ifall lotternas antal inte överstiger
16707: tiska former, som är ägnade att försvåra och 100 stycken. Med stöd av listor, som gäller
16708: fördyra, kanske omintetgöra en ansvarsmed- namnsdagskakor och gissdockor o. a., kring-
16709: veten och vällovlig föreningsverksamhet. Det gås gällande bestämmelser eller bedrivs lot-
16710: inledningsvis åberopade fallet visar tydligt terierna i hemlighet. När man beaktar huru
16711: att allt inte härvidlag är som det borde vara. viktigt ett mindre lotteri vid en fest kan
16712: Enligt gällande föreskrifter skall för varje vara för en förenings ekonomi borde det inte
16713: möte eller sammankomst, som ordnas av nå- finnas skäl att här försvåra föreningsarbetet.
16714: gon förening i stad eller på landet, minst Rätt att anordna mindre lotterier med exem-
16715: tre dagar i förväg utverkas tillstånd av ord- pelvis 300 lotter vore sålunda helt i sin ord-
16716: ningsmakten. Detta tillstånd utges i form av ning. Den tendens hos myndigheterna att
16717: en resolution, som visserligen icke betingar inte underlätta kultur. och ungdomsförenin-
16718: sig något högt pris, ehuru den lika väl garnas verksamhet borde i högre grad än
16719: kunde vara avgiftsfri. Men för föreningens hittills motverkas.
16720: funktionärer är det, speciellt på landsbygden, På ovannämnda grunder föreslås vördsamt
16721: merendels förenat med en hel del olägen- att riksdagen ville besluta hemställa,
16722: heter i form av resor, tidsspillan genom vän-
16723: tan, samtai osv. att utfå resolutionen i fråga. att regeringen måtte vidtaga åtgär-
16724: Ä ven för polisen betyder ett iakttagande av der för att göra bestämmelserna enk-
16725: det nuvarande systemets bestämmelser onö- lare, då det gäZler hembygds-, idrotts-
16726: digt arbete. Den byråkratiska utformningen och ungdomsföreningarnas rätt att
16727: 50 E 74/60
16728: 394 VII,44. - Yhdistystoiminta.
16729:
16730:
16731: föranstalta fester och Wlställningar, ordna mindre lotterier vid dylika för-
16732: samt för att likaså förenkla och klar- eningars fester och möten.
16733: lägga föreskrifterna om rätt att an-
16734: Helsingfors den 9 februari 1960.
16735:
16736: Victor Procop6. Erkki Bara.
16737: Juha Rihtniemi. Georg 0. Ehrnrooth.
16738: 396
16739:
16740: VII,44. - Toiv.al. N:o 137.
16741: Suomennos.
16742:
16743:
16744:
16745:
16746: Procope ym..: Yhdistysten järjestämiä juhlia ja pienehköjä
16747: arpajaisia koskevien määräysten yksinkertaistamisesta.
16748:
16749:
16750: E d u s k u n n a 11 e.
16751:
16752: Melkoista huomiota on herättänyt eräässä valtainen muoto on käytännössä johtanut
16753: suurehkossa maalaiskunnassa toimivan esi- yleiseen taipumukseen kiertää tai laimin-
16754: merkillisen aktiivisen ja hyvin tunnetun ko- lyödä kysymyksessä olevat pykälät.
16755: tiseutuyhdistyksen sakottaminen sen vuoksi, Sen vuoksi olisi luvan myöntämistä aat-
16756: että se oli laiminlyönyt hankkia järjestysval- teellisille yhdistyksille kokousten ja tilai-
16757: lan asianomaisen päätöksen järjestäessään suuksien järjestämiseen koskevat voimassa
16758: nuorisojuhlan, jonka ohjelmassa oli pelkäs- olevat määräykset tehtävä joustava:mmiksi
16759: tään erilaisia urheiluleikkejä. Asia on nyt- sillä tavoin, että järjestäjien ei tarvitsisi
16760: temmin siirretty oikeusasteeseen selvitystä hankkia erityistä päätöstä, vaan että heillä
16761: ja ratkaisua varten. olisi oikeus tehdä suullinen tai kirjallinen
16762: Lukuisten kotiseutu-, urheilu- ja nuoriso- enna:kkoilmoitus. Järjestysvallan asiana olisi
16763: järjestöjemme toimeentulo ja toiminnan yl- sitten mahdollisten lisätietojen hankkiminen
16764: läpitäminen on suuressa määrin juhlien ja tai tarkemman kontrollin suorittaminen pai-
16765: muiden tilaisuuksien järjestämisen varassa. kan päällä.
16766: On luonnollista, että tämä ei voi tapahtua Toinen tähän liittyvä määräys, joka on
16767: ilman määrättyä turvaavaa valvontaa ja vanhentunut ja omansa aiheuttamaan se-
16768: tarkkailua viranomaisten puolelta. Mutta kaannusta, koskee oikeutta yhdistysjuhlissa
16769: yhtä selvää on, että tämä esivallan valvonnan järjestettäviin arpajaisiin. Yleisen virheelli-
16770: ja kontrollin vaatimus ei saa kangistua epä- sen käsityksen mukaan olisi luvallista toi-
16771: tyydyttäviin byrokraattisiin muotoihin, jotka meenpanna arpajaiset arpalipuilla, jos ar-
16772: ovat omiaan vaikeuttamaan ja kallistamaan, pojen luku ei ole 100 kappaletta suurempi.
16773: ehkäpä tekemään mahdottoma:ksikin vas- Nimipäiväkakkuja, nukkeja ym. koskevien
16774: tuusta tietoisen ja täysin luvallisen yhdistys- listojen avulla kierretään voimassa olevia
16775: toiminnan. Alussa mainittu tapaus osoittaa, määräyksiä tai arpajaisia pidetään salaisuu-
16776: että tässä suhteessa ei kaikki ole niin kuin dessa. Kun otetaan huomioon, miten tär-
16777: pitäisi. keät juhlan yhteydessä järjestetyt pieneh-
16778: Voimassa olevi,en määräysten mukaan on köt arpajaiset saattavat olla yhdistyksen ta-
16779: jokaista kokousta varten, jonka joku yhdis- loudelle, ei pitäisi olla aihetta tässä vaikeut-
16780: tys järjestää kaupungissa tai maaseudulla, taa yhdistysten työtä. Oikeus pienehköjen
16781: vähintään kolme päivää aikaisemmin hankit- arpajaisten järjestämiseen, joissa olisi esi-
16782: tava järjestysvallan lupa. Tämä lupa anne- merkiksi 300 arpaa, olisi siten täysin paikal-
16783: taan päätöksen muodossa, jolla tosin ei ole laan. Viranomaisissa ilmenevää taipumusta
16784: mitään korkeata hintaa, vaikka se yhtä hy- olla helpottamatta sivistys- ja nuorisojärjes-
16785: vin voisi olla ilmainenkin. Mutta yhdistyk- töjen toimintaa pitäisi vastustaa tähänastista
16786: sen toimihenkilöille siihen, varsinkin maa- enemmän.
16787: seudulla, enimmäkseen liittyy koko joukko Edellä esitetyin perustein ehdotetaan kun-
16788: haittoja matkojen, odotuksesta aiheutuvan nioittaen eduskunnan päätettäviilksi toivomus,
16789: ajanhukan, puhelujen jne. muodossa kysy-
16790: myksessä olevan päätöksen saamiseksi. Polii- e'ttä halUtus ryhtyisi toimenpiteisiin
16791: sille tietää nykyisen järjestelmän määräysten määräysten yksinkertaistamiseksi, mil-
16792: noudattaminen tarpeetonta työtä. Virka- loin on kysymys kotiseutu-, urheilu- ja
16793: 396 VII,44. - Yhdistystoiminta.
16794:
16795:
16796: nuorisoyhdistysten oikeudesta toimeen- juhlissa ja kokouksissa koskevien sään-
16797: panna juhlia ja tilaisuuksia, sekä niin- nötten yksinkertaistamiseksi ja selven-
16798: ikään pienehköjen arpajaisten järjes- tämiseksi.
16799: tämisoikeutta sellaisten yhdistysten
16800: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
16801:
16802: Victor Procope. . Erkki Ha.ra..
16803: Juha. Rihtniemi. Georg 0. Ehrnrooth.
16804: 397
16805:
16806: VII,45. - Toiv.al. N: o 138.
16807:
16808:
16809:
16810:
16811: Niiranen ym.: Aatteellisten yhdistysten järjestämien yleisten
16812: tilaisuuksien järjestyksen valvonnasta aiheutuvien maksu-
16813: jen suorittamisesta valtion varoista.
16814:
16815:
16816: E d u s k u n n a 11 e.
16817:
16818: Järjestämiensä yleisten tilaisuuksien jär- järjestyksen valvonnasta aiheutuvien kor-
16819: jestyksen valvonnasta on aatteellistenkin yh- vausten suorittamisessa.
16820: distysten suoritettava erillinen maksu. Var- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16821: sinkin maaseutuoloissa toimiville yhdistyk- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16822: sille se muodostuu melkoiseksi taloudelliseksi
16823: rasitukseksi. Kun monien muiden vastaavan- e.ttä hallitus ryhtyisi tarvittaviin
16824: laatuisten tehtävien palkkiot ja maksut suo- 'toimenpiteisiin aatteellisten yhdistys-
16825: ritetaan valtion varoista, olisi samaa menet- ten järjestämien yleisten tilaisuuksien
16826: telyä noudatettava myös aatteellisten yhdis- järjestyksen valvonnasta arikeutuvien
16827: tysten järjestämien yleisten tilaisuuksien maksujen suorittamiseksi valtirm. va-
16828: roista.
16829: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
16830:
16831: Toivo Niiranen. Pertti Rapio.
16832: Pauli Puhakka. Antto Prunnila.
16833: Niilo Nieminen.
16834: 398
16835:
16836: VII,46. - Hemst.mot. N: o 139.
16837:
16838:
16839: Nordfors m. fl.: Angående belöning åt personer, som med-
16840: verka tiU att försvunna återfinnas ock förbrytelser
16841: klarläggas.
16842:
16843: T i 11 R i k s d a g e n.
16844:
16845: Medborgarna har upprörts över bestialiska ändamål. Penningbelöningar har kunnat ut-
16846: mord, som förövats mot värnlösa kvinnor. lysas endast inom ramen för polisväsendets
16847: Det har särskilt gällt brotten mot Kyllikki begränsade dispositionsmedel.
16848: Saari samt de vid Tulilahti mördade ung- Med tanke på brottslighetens bekämpande
16849: domarna Eila Nyyssönen och Riitta Pakka- och rättssäkerhetens ökande borde polisvä-
16850: nen. Allmänhetens reaktion har ytterligare sendet hos oss erhålla tillräckligt stort special-
16851: ökats genom att dessa grova brott hittills anslag för att genom avsevärda belöningar
16852: inte kunnat klarläggas, mördarna har ej stimulera medborgarnas intresse för att
16853: ställts till ansvar. Polismyndigheterna har !hjälpa tili med att försvunna personer hittas
16854: för brottens klarläggande mobiliserat perso- och grova brottslingar kan ställas till ansvar
16855: nai i en omfattning som tidigare ej förekom- för sina dåd. Stora kostnader ha varit för-
16856: mit i vår kriminalhistoria. bundna med poliskårens mobilisering för att
16857: Trots att kriminalstatistiken visar, att Fin- utreda de senaste tidernas upprörande kvin-
16858: land internationellt intar en god plats, då nomord. Dessutom försvagas den redan ti-
16859: det gäller klarläggande av brott, ger miss- digare alltför fåtaliga polismannakårens nor-
16860: lyckandena i fallen Kyllikki Saari, Eila mala arbete genom att många och högt-
16861: Nyyssönen och Riitta Pakkanen anledning kvalificerade krafter ibland under längre tid
16862: tili reflexioner, om inte uppspårandet av måste avdelas endast för att sysselsätta sig
16863: grova brottslingar hos oss kunde underlättas med specialfall, som likväl blir olösta. Till-
16864: av att på ett så tidigt stadium som möjligt räckliga belöningar för allmänhetens med-
16865: sedan brott blivit känt mobilisera allmän- verkan, då det särskilt gäller att spåra upp
16866: heten för att spåra upp den skyldiga. I de storförbrytare och försvunna personer, skulle
16867: flesta andra Iänder har statsmakten som säkert resultera i direkta inbesparingar i de
16868: hjälp i kampen mot brottsligheten samt upp- utgifter som mobiliseringen av stora polis-
16869: dagande av försvunna med gott resultat an- styrkor nu kräver.
16870: vänt metoden att utlysa ten stor penningbe- Med hänvisning till vad ovan sagts, före-
16871: löning för den person, som lämnar uppgifter slå vi vördsamt att riksdagen ville hem-
16872: vilka leder till att sådana fall klarläggs. ställa,
16873: Utomlands har sådana belöningar kunnat
16874: stiga till miljonbelopp i vårt mynt. Hos oss att regeringen skyndsamt måtte vid-
16875: har också undantagsvis utlysts belöningar, taga åtgärder för att tiU polisväsen-
16876: men de har varit av så anspråkslös natur, dets förfogande ställa tillräckliga me-
16877: att de inte förmått mobilisera större in- del för att användas som belöning åt
16878: tresse. Beloppen har i allmänhet varierat personer, vilka medverkar till att för-
16879: mellan 10 000 och 50 000 mark. Detta har svunna återfinns samt grova förbrytel-
16880: närmast berott på att ordningsmakten inte ser klarläggs ock deras förövare ställs
16881: förfogar över speciella anslag för sådant Ull laga ansvar.
16882: Helsingfors den 5 februari 1960.
16883:
16884: Kurt Nordfors. Grels Teir. Sylvi Siltanen.
16885: Alwa.r Sundell. John Österholm. Aune Innala.
16886: Bertel Lindh. Anni Flinck. Saara Forsius.
16887: Verner Korsbäck. Victor Procope.
16888: 399
16889:
16890: VD,46.- Toiv.al. N:o 139.
16891:
16892:
16893: Nordfors ym.: Kadanneiden löytämiseen ja rikosten selvittä-
16894: miseen myötävaikuttaneiden henkilöiden palkitsemisesta.
16895:
16896: E d u s k u n n a ll e.
16897:
16898: Turvattomiin naisiin kohdistuneet petomai- järjestysvallan käytettävänä ei ole erityisiä
16899: set murhat ovat kuohuttaneet kansalaisia. määrärahoja sellaiseen tarkoitukseen. Raha-
16900: Näin on erityisesti ollut Kyllikki Saareen ja palkkioita on voitu kuuluttaa ainoastaan po-
16901: Tulilahdessa murhattuihin nuoriin, EHa liisitoimen rajoitettujen käyttövarojen puit-
16902: Nyyssöseen ja Riitta Pakkaseen kohdistunei- teissa.
16903: den rikosten laita. Yleisön reaktio on vielä Rikollisuuden vastustamista ja oikeustur-
16904: kasvanut sen takia, että näitä törkeitä rikok- vallisuuden lisäämistä ajatellen tulisi polii-
16905: sia ei tähän mennessä ole voitu selvittää, sin saada meillä riittävän suuri erikoismää-
16906: murhaajia ei ole saatettu vastuuseen. Polii- räraha voidakseen saada kansalaiset liikkeeHe
16907: siviranomaiset ovat rikosten selvittämiseksi avustamaan kadonneiden henkilöiden löytä-
16908: mobilisoineet henkilöstöä sellaisessa laajuu- misessä ja :törkeiden rikollisten saattamiseksi
16909: dessa, jollaista ei aikaisemmin ole rikoshisto- vastuuseen teoistaan. Suuria kustannuksia
16910: riassamme tapahtunut. on ollut sidottuna poliisikunnan mobilisoin-
16911: Vaikka rikostilasto osoittaa Suomen olevan tiin selvittämään viime aikojen kuohuttavia
16912: kansainvälisessä mielessä hyvällä sijalla, naistenmurhia. Sitä paitsi heikannetaan jo
16913: mitä tulee rikosten selvittämiseen, antavat ennestään liian harvalukuisen poliisimieskun-
16914: Kyllikki Saaren, Eila Nyyssösen ja Riitta nan normaalia työtä, koska monet ja erityi-
16915: Pakkasen tapauksissa sattuneet epäonnistu- sen pätevät voimat on joskus irroitettava pi-
16916: miset aihetta pohtia, eikö törkeiden rikollis- temmäksi aja:ksi yksinomaan työskentelemään
16917: ten ilm,i saamista meillä voitaisi helpottaa erikoistapauksissa, jotka kuitenkin jäävät
16918: siten, että mahdollisimman varhaisessa vai- selvittämättä. Riittävät palkkiot yleisön
16919: heessa rikoksen tultua tunnetuksi mobilisoi- avun saamiseksi, miHoin erityisesti on kysy-
16920: daan yleisö 8euraa:maan ri~ollisen jälkiä. mys suurrikollisten ja kadonneiden henkilöi·
16921: Useimmissa muissa maissa valtiovalta on tais- den löytämisestä, johtaisivat varmasti suora-
16922: telussa rikollisuutta vastaan ja kadonneita naisiin säästöihin niissä menoissa, joita suur-
16923: etsittäessä käyttänyt apuna hyvällä menes- ten poliisivoimien mobilisointi nyt vaatii.
16924: tyksellä sellaista menettelyä, että annetaan Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
16925: kuulutus suuresta rahapalkkiosta henkilölle, nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
16926: joka antaa sellaisten tapausten selvittämiseen muksen,
16927: johtavia tietoja. Ulkomailla ovat sellaiset
16928: palkkiot saattaneet nousta miljoonasummiin että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
16929: meidän rahasaamme laskettuna. Meillä on toimenpiteisiin riittävien varojen aset-
16930: myös poikkeustapauksissa kuulutettu palk- tamisesta poliisitoimen käytettäväksi
16931: kioita, mutta ne ovat olleet niin vaatimat- palkkioihin henkilö~1le, jotka myötävai-
16932: tomia, etteivät ne ole kyenneet herättämään kuttavat kadonneiden henkilöiden löy-
16933: suurempaa kiinnostusta. Summat ovat tämiseen sekä törkeiden rikosten sel-
16934: yleensä vaihdelleet 10 000 ja 50 000 markan vittämiseen ja niiden tekijäin saatta-
16935: välillä. Tämä on johtunut lähinnä siitä, että miseen lailliseen vastuuseen.
16936: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
16937:
16938: Kurt Nordfors. Grels Teir. Sylvi Siltanen.
16939: Alwar Sundell. John österhobn. Aune Innala.
16940: Bertel Lindh. Anni Flinck. Saara Forsius.
16941: Verner Korsbäck. Victor Procope.
16942: 400
16943:
16944: VII,47. - Toiv.al. N:o 140.
16945:
16946:
16947:
16948:
16949: Härkönen ym.: Eräiden maantiealueiden lunastuskorvausten
16950: suorittamisesta valtion varoista.
16951:
16952:
16953: Ed us kun n a lile.
16954:
16955: Vuoden 1958 alussa tuli voimaan e.duskun- tanut 'kunnil:le ylimääräisiä palkollisia menoja.
16956: nan säätämä uusi tielaki, joka eroaa aikai- Osittain näidenkin seikkojen vaikutuksesta
16957: semmin voimassa oilleesta tielaista mm. siinä, ovat kuntien menot nousseet niin, että äyrin
16958: että sen ailkana aloitettujen teiden pohjat hinta on kohonnut monella markalla. Kun
16959: lunastaa va:ltio. Van·han tielain aikana, ennen lisäksi monet tiet palvelevat vain etupääBSä
16960: vuotta 1958, aloitettiin 'kuitenkin hyvin run- lkaukoliik:ennettä, tuomatta juuri minkään-
16961: saasti teiden oikaisuja ja uusien teiden ralken- laista parannusta pailkal'liseen liikenteeseen ja
16962: tamisia, jotka monissa tapauksissa ovat 'kes- kun teiden rakentaminen use.issalkaan tapauk-
16963: keneräisiä vieläkin. Vanha tielaki edellyttää, sissa ei ole tuonut helpotusta paikalliseen
16964: että vaikka oli hyvin vähäisenkin tien raken- työttömyystilanteeseen, on kohtuutonta vaa-
16965: taminen aloitettu sen aikana, noudatetaan tia yhä edelleen kuntia lunastamaan. teihin
16966: sitä, kunnes tie valmistuu, ja on siis tiepoh- tarvitta,vat tiepohjat.
16967: jien lunastus 'kuntien 'kustannettava. Näin on Edelläolevaan viitaten ehdotamme kunni-
16968: meneteltävä silloinkin, vaikka 'kunnan elimet .oittaen, että eduskunta lausuisi toivomu.lksen,
16969: eivät ole, juuri tiepohjien lunastuskustannus-
16970: ten pelossa, tien rakentamista puoltaneetkaan että kdllitus antaisi kiireesti Edus-
16971: ja vaikka tiet on rakennettu vieraalta paikka- kunnalle lakiesityksen, jonka mukaan
16972: kunnalta tulleiden ja tuotujen työttömien viime aikoina työttömyystyönä taikka
16973: työvoima!lla. Lisäksi ovat usein entiset valtion muutoin valtion toimesta rakennettu-
16974: tiet joutuneet kuntien kusta:nnu'ksella !kun- jen teiden vielä lunastamattomana ole-
16975: nossa pidettävilk:si. Tämä on myöskin aiheut- vat tiepohjat lunastettaisiin valtion
16976: kustannukseUa.
16977: HelsingisSå 4 päivänä helmikuuta 1960.
16978:
16979: A. H'årkönen. Martta Salmela.-.Tårvinen.
16980: Mikko Hult. Aili Siiskonen.
16981: Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen.
16982: Vilho Turunen. Olli J. Uoti.
16983: Arvo Sä.velä. Arvi Turkka..
16984: 401
16985:
16986: VII,48. - Toiv.al. N: o 141.
16987:
16988:
16989:
16990:
16991: Suo:npäi ym.: Eriiiden• maantiealueiden lunastuskorvausten.
16992: su.orittamisesttJ valtion. varoista.
16993:
16994:
16995: EduskunnaliJ.e.
16996:
16997: VU!Oden 1958 a!lkuun asti voimassaolleen moon.tieail.ueiden lunastuskorvausten vuaksi.
16998: tielain mukaan kuntien oli huolehdittava suuriin vaikeuksiin ja kun korvaukset yleen-
16999: alueeliaan rakennettavien maantiealueiden säkin muodostavat kunnille suuren rasituk-
17000: lunastuSkorvauksista. Tämän jälkeen voi- sen, olisi kunnille myönnettävä helpotusta
17001: ma,antulleen uuden tielain mu!kaan sen sijaan korvausmaksujen suorittamisesta. Eduskunta
17002: valtio suorittaa maanomistajille maanteiden on kaksi kertaa lausunut toivomuksen, että
17003: rakentamiseen tarvittavien alueiden !korvauk- hallitus ottaisi tulo- ja menoarvioesityoksiinsä
17004: set. Pääasiassa työttömyystöinä on viime vuo- riittävän suuren määrärahan helpotuksen
17005: sina rakennettu paJljon uusia teitä ja vanhoja myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lu-
17006: parannettu. Näiden tieallueiden erottamis- ja nastus- ym. korvausten suorittamiseksi. Riit-
17007: lunastlll!Jkustannukset ovat suurelta osalta täviä määrärahoja ei ole kuitenkaan tähän
17008: vielä suorittamatta. On myöskin l'UIISaaSti tarkoitukseen osoitettu.
17009: sellaisia !keskeneräisiä maanteiden rakennus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
17010: töitä, joika on aloitettu, vaikkapa vain muu- kunnan hyvä:ksyttävä'ksi toivomuksen,
17011: tama päivä ennen uuden tie~lain voimaantu-
17012: loa, joista kuitenkin lku.n:nat joutuvat lunas- että hallitus ryhtyisi sella.isiin. toi-
17013: tuskorvau!kset suorittamaan. Kun lainsäädän- menpiteisiin, että void.aan. valtion. va-
17014: nössä on nyttemmin olllaksuttu se kanta, roilfla S'U01'ittoo kaikkien. enn.en n-ykyi-
17015: että nämä kustannukset kuuluvat valtiolle, sen. tielain. voimoon.t'liloo aloitettujen
17016: on !kohtuutonta niitä kunti·a kohtaan, joiden tai valmiiksi rtJken.net'tujen. moon.tei-
17017: rulueella tierakennus on aloitettu vanhan lain den tiea:lueiden. lunastmkorva'Ukset,
17018: voimassaoUessa, jos ne joutuisivat edelleen ellei kun.ta ole n.iitä suorittan-ut ma.an.-
17019: nämä korvaukse.t ma!ksamaan. omistajille en.n.en. tiela.in. voimoon.tuloa,
17020: Eduskuntakin on hyväksynyt sen käsityk- tammikuun. 1 päivää 1958.
17021: sen, että kun eräät kunnat ovat jo joutuneet
17022: Helsingissä 5 päivänä helmi:kuuta 1960.
17023:
17024: Leo Suonpää.. Väinö R. Virtanen.
17025: Eino Roine. Matti Merilä.inen.
17026: Veikko Rytkönen. Toivo Niiranen.
17027: Siiri Lehmonen. Irma Rosnell.
17028: Kaino Haapanen. Anna-Liisa Tiekso.
17029:
17030:
17031:
17032:
17033: 51 E 74/60
17034: VII,49. - Toiv.al. lf: o 142.
17035:
17036:
17037:
17038: Kekkonen ym.: PaikaUisteiksi luovutettavien teiden ku~toon
17039: panosla · ku~~t'Ue ja kyliine.kunnille aiheutuvien rasitusten
17040: Z~en,tärniluti.
17041:
17042:
17043:
17044: Ed uskunnaHe.
17045:
17046: Helmikuun "'17 päivänä 1956 kulkulaitosten mk: n määräraha. Sen nostaminen näyttää
17047: ja yleisten töiden ministeriön antaman pää- näissä. olosuhteissa välttämättömältä. Lisä!ksi
17048: töksen, joka sisältää yleisohjeet paikallistieksi ailttssa mainitut kulkulaitosministeriön ohjeet
17049: määrätyn tien kuntoa koskevista vaatimuk- vaikuttavat ainakin eräin osin liian anka-
17050: sista, nojalla ovat valtion tieviranomaiset rilta, eivätkä niin ollen v·astaa Iainlaatijan
17051: antaneet ohjeita kunnille ja lkyläti~kunnille tarkoitusta. Esimerkkinä tästä mainittakoon
17052: Siitä, mitä parannuksia niiden olisi kunnan- vaatimus sivuuttamispaikkojen rakentami-
17053: ja kyläteillä tehtävä, ennerukuin tiet vastaan- sesta kaikille luovutettaville teille.
17054: ottdkatselmuksessa tultaisiin hyväbyn:iään Joka tapauksessa näyttää ilmeiseltä, ettei-
17055: paikallisteiksi. Vaikikakaan nuo ohjeet eivät vät !köyhät kunnat ja kylätiekunnat tule sel-
17056: merkitse viraliista vaatimusta tien kunnosta- viämään teiden kunnostamisesta nykyisten
17057: misen määrästä ja vaikkakin niiden sisältö säännösteru puitteissa. Siksi niitä varten
17058: useissa tapauksissa vaikuttaa luovuttajan tulisi valtioneuvostolle antaa valtuudet va-
17059: kannalta liian ankaran tulkinnan mukaan pauttaa ne paikallisteiksi muuttuvien teiden
17060: tehdyltä, osoittaa ohjeiden ytleinen linja, sa- kuntoonpanosta tai ainakin olisi huomatta-
17061: maten kuin mainitun lkU:1kulaitosten ja yleis- vasti lisättävä valtionavustusta kyseisoon tar"
17062: ten töiden ministeriön päätOksen sisältö, että koitukseen.
17063: tien luovuttajille asetetaan erittäin raskaat Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
17064: taloudelliset vaatimukset. Se ilmenee mm. !kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17065: siitä, että koko maassa arvioidaan !kyseisen
17066: !kunnostamistyön tulevan maksamaan run- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin, toi-
17067: saasti 9 mrd. mk, joka tiekilometriä koh- menpiteisiin viihävaraisten kuntien ja
17068: den ylittää 300 000 mk. Vailkka siis kyseinen kylätiekuntien vapauttamiseksi poli-
17069: arvio olisi liian ankara, osoittaa se kuiten- kallisteik.si muuttuvien teiden, kuntoorn-
17070: kin, että monien 'kuntien osalle tulee useita pmwsta tai valtionavustust.en lisäämi-
17071: kymmeniä mHjoonia markkoja käsittävät kus- seksi paikallisteiksi luovutettavie~ tei-
17072: tannukset, jotka ylimääräiset menot nykyi- den kuntoonpanoa varten sekä helmi-
17073: senä vaikeana taloudellisena aikana tulevat kuun 17 päivänä 1956 kulkulaitosten
17074: aivan kohtuuttomasti rasittamaan etenkin ja yleisten töidern ministeriön antaman
17075: kylätiekuntia ja köyhiä 'kuntia. Monet köy- päätöksen, joka sisältää yleisohjeet
17076: histä kunnista ovat lisäksi juuri s~llaisia, paikallistieksi määrätyn tien kuntoa
17077: joiden kunnan- ja kylätieverkosto on: pitkä. koskevista vaatimuksista, muuttami-
17078: Nykyään on teiden !kunnooamista varten seksi siten, että ohjeiden sisältö vastaa
17079: pailkallisteiksi !kelpaavaksi varattu valtion nykyistä paremmin lainlaatijan tar-
17080: tulo- ja menoarviossa vaatimaton 75 milj. koitusta.
17081: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
17082:
17083: Matti Kekkonen. V. E. Svinhufvud. Yrjö Sinkkonen.
17084: Esa Timonen. Veikko Savela. Aarre Marttila.
17085: Niilo Ryhtä. Eino Uusitalo. Akseli Paa.rman..
17086: Olavi Lahtela. Matti LiiD.amaa.
17087: 403
17088:
17089: VU,50. - 'l'oiv.al. N:o 143.
17090:
17091:
17092:
17093:
17094: Bvbilrafvacl ym.: .AS1åusteiden ottamisesta tielain mukaisiksi
17095: p4ikallisNM:&i.
17096:
17097:
17098: Eduskunnalh.
17099:
17100: Vuoden 1936 asutuslain, m.aan:hankintalain, vaJ.tion puolesta kunnossa, mutta on sellais-
17101: osasiirtolaislain sekä Kuusamon ja Sallan ten teiden yhteen!laskettu pituus vain noin
17102: :maanhankintailakien: toimeen'Panon yhtey- 3 800 lkm.
17103: dEssä on jouduttu asutusalueiil.le rnkentamaan Kysymy!ksessä olevista, yleisen: liikenteen
17104: lukuisasti teitä, , joiden pituus nykyisin on käytÖ!Il:ä olevista asutusteistä on useita jo
17105: yhteensä noin 16 000 ikm. Suuri osa. nä.istä siinä kunnossa, että ne nykyisen tielain mu..
17106: teistä ei ole yksinomaan asutustilallisten käy- !kaan voitaisiill! ottaa paikailisteiksi, mutta.
17107: tössä, vaan ovat ne muodostuneet tärkeiksi sisältyy tämän vuoden ohjeJ.maoan näitä teitä
17108: yhdys- ja ka.uttakul.kuteiksi ilaajoille alueill.e. vain noin 2 600 ikm.
17109: Liikenteen !kehityttyä yhä :raSkaammaksi ja Edellä lausutun perusteella ehdotamme
17110: osaksi lkeyYestikin. rakennettujen teiden !kulu- kunnioittaen eduslkunnan hyväksyttäväksi toi-
17111: misen tämän vuolksi Qlllessa suuri, muodostuu vomuksen,
17112: niiden pitäminen liikenteen vaatimassa
17113: kUnnossa vähävaraisilla viljelijöille ylivoimai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
17114: seksi. Mainituist® teistä on pieni osa pidetty menpiteisiin asutusteiden ottamiseksi
17115: tielain mukaisiksi patkaUisteiksi.
17116: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
17117:
17118: V. E. Svinhufvud. Matti Kekkonen.
17119: Yrjö Sinkkonen. Eino Uusitalo.
17120: Arvo Pentti. Johannes Virolainen.
17121: Aarre Marttila.. Antti J. Rantamaa.
17122: Hannes Paaso. Esa Timonen.
17123: Kalle Kämäräinen. Pentti Pekkarinen.
17124: Niilo Ryhtä. Matti Liinamaa.
17125: Ale Holopainen. Veikko Savela.
17126: Artturi Jämsen. Valto Käkelä.
17127: 404
17128:
17129: VII,51. - Toiv.&l. N: o 144.
17130:
17131:
17132:
17133:
17134: Pentti ym.: Toimenpiteistä maitolaitureita koskevien mää-
17135: räyksien muuttamiseksi.
17136:
17137:
17138: E d u s k u n n a 1'1 e.
17139:
17140: Uuden tieliikennelain tultua voimaan ja teensä. satoja kNometrejä, kuten seuraava
17141: sitä alettaessa käytännössä soveltaa on tullut laskelma osoittaa. Matka maantietä laiturille
17142: esille pahoj-a kielteisiä puolia. 250 m, se 2 kertaa päivässä edestakaisin=!
17143: Erikoisesti maitolaiturit ovat joutuneet !k:m=365 km vuodessa. Maantiekuljetuksesta
17144: uhatuiksi ja sitä tietä maidon llrnljetukset. saa korvauksen autoilija, joten maidonlähet-
17145: Ei ole riittänyt maitolaiturin hävittämisen täjä joutuu kaiken kärsimään. Ei ole ollut
17146: syy'ksi se, että se olisi ollut lähellä tien ajo- lainlaatija11akaan tarkoitus tällaisen epäkoh-
17147: väylää, vaan että se on ollut 600 m ~ähempänä dan aikaansaaminen, vaan liikenneturvalli-
17148: toista laituria. suuden lisääminen.
17149: Kun nyt sivutieltä maidonlähettäjä tuo Edelläo;levaan viitaten ehdotamme kunni-
17150: esim. talvikautena !k:elkalla maitoa tien var- oittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi ·toivo-
17151: teen ja edelleen maantietä, joka on sannoi- muksen,
17152: tettu tai paljaaksi ,karhuttu", maitolaiturille,
17153: on tämä kelkkailija liikenteelle suurempana että hallitus ryhtyisi kiireeUis.esti
17154: haittana kuin maitoauton tai -traktorin py- toimenpiteisiin tieliikennelaista anne-
17155: sähtyminen tiensivuun, jossa sivutie erkanee tun asetuksern korjaamiseksi niin, että
17156: tai maidon.ilähettäjän ti·la sijaitsee. Lisäksi maitolaitunen paikkaa määrät'täessä
17157: tuo kelkan tai mait.Ok:ärryn lykkääjä joutuu otetaan huomioon maid<mtuottajan ja
17158: vuoden aikana !kulkemaan tuoHa maantiellä UikenneturvaUisuuden vaatimat edut.
17159: maitotonkk:aansa viemässä tai noutamassa yh-
17160: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
17161:
17162: Arvo Pentti. H. Tauriainen. Toivo Hietala.
17163: Eino Uusitalo. Aleksi Kiviaho. V. E. Svinhufvud.
17164: Antti J. Ranta.ma.a. Aarne Pulkkinen. Kalle Kämäräinen.
17165: Aarre Marttila. Mikko Asunta. Reino A~Kulju.
17166: Urho Kähönen. Esa Timonen. Martti Salminen.
17167: Eemil Partanen. Niilo Ryhtä. Jaakko Kemppainen.
17168: Syl'Vi Balinen. Matti Meriläinen. Pentti Niemi.
17169: Esu Niemelä. Antto Prun.nila. Kustaa Alanko.
17170: Hannes Paaso. Veikko Savela. Akseli Paarman.
17171: Hilja Väänänen. Matti Liiu.amaa. Yrjö Sinkkonen.
17172: Ale Holopainen. Pentti Pekkarinen. Matti Kekkonen.
17173: Nestori Kaasalainen. Pertti Rapio. Johannes Virolainen.
17174: P. Puhakka. Artturi Jämsen. Viljami Kalliokoski.
17175: 405
17176: VU,52. - Toiv.al. H: o 145.
17177:
17178:
17179:
17180:
17181: Sävelä ym.: Tutkimuksen toimittamisesta kuivatushankkeiden
17182: · alkutoimenpiteiden · rahoituksesta.
17183:
17184:
17185: E d u s kun n a 1iJ. e.
17186:
17187: Voimassa olevien määräysteru mukaisesti sesti, myös 'kunnan rahoitusmahdollisuudet
17188: joutuvat maan kuivatustoimenpiteitä aloitet- voidaan evätä. ·
17189: taessa. aJkutoimenpitee;t, kuten mm. kartoi'- Voidaan tietysti väittää, että nämä !kustan-
17190: tuksen, punnituksen ja suunnitelmien teon nukset jaetaan ja huomioidaan sen jälkeen,
17191: rahoittamaan kuivatustoimenpiteitä anoneet 'kun kuivatustyö on hyväksytty tehtävä:'ks:i.
17192: osakkaat. Varsin monissa tapauksissa tämä Näinhän tapahtuukin. Monelle vähävaraiselle
17193: alkurahoituksen järjestäminen kuivatushank- pieneläjäJlle tuottaa kuitenkin voittamattomia
17194: keeseen osallistujHiJ.e tuottaa voittamattomia vaikeuksia alkurahoituksen järjestäminen.
17195: vaikeuksia. Erikoisesti nämä vaikeudet kos- Taloudellisesti vaikeina aikoina jo tietoisuus
17196: kevat köyhiä pienviiJ.jelijöitä, joiden maat siitä, että kuivatushan!k!k:eeseen sen aiJ.kuvai-
17197: monta kertaa ovat juuri sellaisia, joihin llmi- heissa, jolloin ei vielä ole varmuutta siitä,
17198: vatu!ksia tarvittaisiin. voidaanko kuivatusyritys hyväksyä, tuottaa
17199: Eräissä tapauksissa kunnat olisivat olleet tilanteita, jolloin asianomaiset eivät voi yhtyä
17200: halukkaita rahoittamaan tämän aJlikurahoituk- ikuivaushanlketta a'lulle panemaan, vaikka se
17201: sen, koska kuivatushankkeella on voitu katsoa olisi yleisesti ottaen toivottavaa ja hyödyl-
17202: olevan yleistä etua vastaavat tarkoitukset listä.
17203: mm. työUisyyteen nähden. Kunnallislainsää- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
17204: däntö ei ikuiten!kaan anna kunniille lain mu- nioittaen eduskunn~an hyväksyttäväksi toivo-
17205: kaisia mahdollisuuksia tällaisen toiminnan muksen,
17206: rahoittamiseen, !koska asian voidaan katsoa
17207: menevän kunnan toimivallan ulkopuolelle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17208: Näin ollen, ja varsinkin seHaisessa tapauk- tutkimuksen toimittamiseksi siitä, millä
17209: sessa, joHoin päätös hankkeen alkurahoituk- tavoin kuivatushankkeiden alkutoimen-
17210: sesta ei synny 'kunnanvaituustossa yksimieli- piteiden rahoitus voitaisiin suorittaa
17211: yleisistä varoista.
17212: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
17213:
17214: Arvo Sävelä. A. Härkönen.
17215: Vilho Turunen. Mikko Hult.
17216: 406
17217:
17218: VII,53. - Toiv.al. N: o 146.
17219:
17220:
17221:
17222:
17223: VeJlD&'IILO: AlemakamJrJUJinsäädän.n.ön muuttamisesta pien.kiin.-
17224: tNtöj• omistajien. katu- ja viemärikustannuksia koske-
17225: vien. säännösten. osalta.
17226:
17227:
17228: Ed uskunnaHe.
17229:
17230: Nimenomaan kaupungeissa ja kauppa!loi!lla kuntien etuoikeu!ksiin ja suuromistuksen nä-
17231: uuden asemakaavalain mukaan pi~nkiinteis kökohtiin sekä täydellisesti unohtanut pien-
17232: tön omistajat näyttävät joutuvan !kasvavien omistajat.
17233: ja kohtuuttomien taloudellisten~ rasitusten Lausutun perusteella esitän eduskunnan
17234: alaisiksi. hyväksyttäväksi toivomuksen,
17235: Näin on erityisesti asianlaita katu- ja vie-
17236: märikustannuksiin nähden, mutta myös mo- että hallitus ootaisi kiireeUisesti
17237: nessa muussa suhteessa. EduskunnaUe esityksen ase'Yfltfikaava;
17238: Asia ei kaivanne enempää selvittämistä, lainsäädännön muuttamiseksi siten,
17239: koSka tunnettu tosiasia on, että uusi asema- että pienkiinteistöjen omistajat turva-
17240: kaavalaki ODJ !kiinnittänyt liikaa huomiota taan kohtuuttomilta katu- ja viemäri-
17241: ja niihin verrattadlta rasituksilta.
17242: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
17243:
17244: Veikko Vennamo.
17245: VII,M. - '.foiT.a1. IJ: 0 16'1.
17246:
17247:
17248:
17249:
17250: Ulllitalo ym. : H uoZtoapulaisstJ ttJrkoitetun. viertJSkuntalaisten
17251: huollon korvausmenetelmän muuttamisesta.
17252:
17253:
17254:
17255: Edusikunnalif.e.
17256:
17257: Huoltoapulain (116/56) mukaan valtio on rittavat jolro yksinomaan tai pääasiassa tähän
17258: määrätyin edellytyksin velvollinen vastaa- clearingiin liittyvää laSkenta- ja tarkistus-
17259: maan niistä kustannluksista, joita lkunnille työtä. Näkyvämpi epäkohta järjestelmässä on
17260: aiheutuu niiden omaan asujamistoon kuulu- !kuitenkin se, että sel,laiset lkunnat, joiden ta-
17261: mattomille henkilöille anootusta huoltoavusta loudellinen kantokyky on varsin heikko,
17262: ja laissa tarkoitetusta yhteis!lrunnaUisesta mutta joissa sanotut kustannukset eivät
17263: huollosta. Saman lain 45 §:n 1 mom:n mu- nouse maan keskiarvon yli, eivät saa min-
17264: kaan jokaisen !kunnan sosiaalilautakunnan lkäänilaista korvausta vieraSkunta'laisiHe anta-
17265: velvollisuutena on, lkorvauksen menettämisen mastaan huoltoavusta. Tämän ohella todetta-
17266: uhaJlla, hakea sosiaaliministeriQltä korvausta koon, että viera.SkunJtalaisille annetun huOilto-
17267: niistä kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet avun 'keshlmäärä asukasta !kohden on !kau-
17268: edellä; mainitun huol!lon antamisesta. KuD! pungeissa tuntuvasti korkeampi kuin maa-
17269: korvausselvittelyä varten tällaiset kustannuk- seudulla, sillä ensin mainituissa on tietenkin
17270: set on jokaisen kunnan ~lmoitettava, vaikkei elinkustann:ustell! ka1leuden jo·hdosta makset-
17271: korvausta valtiolta anotalkaan, aiheutuu lkun:- tava suurempaa raha-avustusta ja myös lai'-
17272: tien sosiaalilautakUll!llille tästä selvittelystä toshoito tulee niissä !kailliim.m.aksi kuin maa-
17273: runsaasti työtä, i'lman että ne voivat edes seudulla. Tästä syystä nousee myös maan
17274: odottaa saavansa siitä mitään vastiketta. !keSkiarvo suhteettoman korkealksi.
17275: Selvittelyn perusteella suoritetaan nimittäin Korjauksen saa.m.iseksi edellä mainittuun
17276: ns. huoltoavun clearing puheena olevan epäkohtaan olisi mielestämme harkittava luo-
17277: ilain 46 § :n säännöksen mll'kaisesti ja kun pumista huoltoapulain elearingmenettelystä
17278: korvausta sen mukaan saavat vain ne lkunnat, ja korvattava se sellaisella järjestelmällä, joka
17279: joissa vieraskuntalaisiUe annetun huoltoavun takaa viera8kuntalaisille aD!lletusta huolto-
17280: määrä ylittää asukasta kohden laskettUill8; avusta veroäyriä kohden aiheutuvan rasituk-
17281: maan 'keskiarvon, jäävät useimmat kunnat ~en tasoittumisen ja vaatii mahdollisimman
17282: ikolkonaan ilman täl!laista korvausta. Käytet- vähän virastotyötä. Vaihtoehtoisesti voitai-
17283: tävissä olevien tietojen mukaan suoritettiin siin 'harkita kuntien lkantdky'kyluokituksen
17284: vuodelta 1957 tällaisia !korvauksia kaikkiaan sove1tamista tähänkin lkustannusteillja'koon.
17285: 170 054 417 mk. Ilman korvausta jäi kaik- Kolmantena mahdollisuutena dlisi aihetta
17286: kiaan 432 kunJtaa, pääasiassa sen vuoksi, ettei tutkia, voitaisiinko koko puheena olevasta
17287: sanottu huoltoapumenojen määrä niissä ylit- korvausmenettelystä luopua, millä toimenpi-
17288: tänyt maan keskiarvoa. teellä. nähtävästi saataisiin huomattavaa sääs-
17289: Edellä tarkoitettu korvausmenettely on töä aikaan valtion ja, useimpien !kumien me-
17290: osoittautunut varsin paljon työtä vaativaksi. noissa.
17291: Onkin arvioitu, että selvittelytyöhön käytetyt Edellä olevan perusteel[a kunnioittavasti
17292: kustannrulkset ylittävät tuntuvasti maksettu- ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
17293: jen korvausten määrän, snlä jokaisessa kun- muksen,
17294: nassa on suoritettava perusteelliset laskelmat
17295: vieraSkuntalaisten saamasta huoltoavusta, että hallitus kiireellis~ti S'UOT'ittaisi
17296: min!kä lisäksi useat valtion viranhailtijat suo- selvityksen siitä, m~1lä tavoin huolto-
17297: 408 VII,IK. - Vierukunta.la:isten huolto.
17298:
17299:
17300: apulaissa tarkoitettu vieraskuntalais- maksi ja vähemmän virastotyötä va&-
17301: ten huollotl, korvausmenetelmä voitai- tivaksi tahi olisiko aihetta luopua ko-
17302: sit.n muuttaa "'1Jkyistä tasapuolisem- Jwnoo.n, .sanotusta kor~etebmJistä.
17303: Helsingissä 10 päivänä. helmikuuta. 1960.
17304:
17305: Eino Uusitalo. Veikko Savela..
17306: Aarre Ma.rtti1a. ' :Matti Liina.ma.a..
17307: Arvo. Pentti
17308: 409
17309:
17310: VII,55. - Toiv.a.t N:o 148.
17311:
17312:
17313:
17314:
17315: Paaso ym.: L'UQ'II,nonsuojelula.in uudistamisesta.
17316:
17317:
17318: Ed uskunnaHe.
17319:
17320: Voimassa oleva luonnonsuojelulakimme sää- ten ja teollisuuslaitosten jätteet ja vesien li-
17321: dettiin v. 1923. Se oli 'hyvin huomattava kaantuminen, vesivoimien rakentamisesta ja
17322: saavutus, ja 1la'ki muodostaa edelleen vankan vesien säännöstelystä aiheutuva maisemien
17323: perustan viralliselle luonnonsuojelutoimin- ja luonnon muuttuminen, kasvinsuojelu- ym.
17324: nalle. On kuitenkin todettava, että la:ki ny- myrkkyjen käytön haitalliset seuraukset, lii-
17325: lkyään on jo monessa kohdassa vanhentunut. kenteen aiheuttama tien varsien roskautumi-
17326: Tämä johtuu ennen kaiEkea siitä, että luon- nen jne.
17327: nonsuojelun merkitys on viime vuosikymme- Tätä taustaa vastaan sekä nykyinen luon-
17328: ninä huomattavasti kasvanut ja iJ.uonnonsuo- nonsuojelU!lakimme, joka sisältää maiseman-
17329: jelun ala laajentunut. Sen sijaan, että luon- hoidon alalta vain liikeilmoitusten sijoitta-
17330: nonsuojeluun aikaisemmin !katsottiin kuulu- mista koskevan rajoituksen, että muu lain-
17331: van vain luontonsa puolesta erityisen huo- säädäntömme on hyvin puutteellinen ja kai-
17332: mattavien alueiden ja muodostumien sekä paa täydentämistä. Samalla olisi tar'kistet-
17333: harvinaisten kasvien ja eläinten suojeleminen, tava myös luonnonsuojeluun vanhastaan luet-
17334: siihen nykyään sisällytetään tärkeänä osana tuja puolia k.oslkevat säännokset sekä luon-
17335: myös maisemanhoito, so. alkuperäisten luon- nonsuojelutoiminnan orgall'isatio, jdka nykyi-
17336: nonpiirteiden ja luonnon kauneusarvojen sellään ei vastaa tälle tärlkeälle aila!lle asetet-
17337: vaaliminen ja kehittäminen kai!k:essa !kulttuu- tavia vaatimuksia. Mainittakoon, että luon-
17338: rimaiseman käsittelyssä, samoin sopivien nonsuojelulainsäädäntö on jo uudistettu
17339: alueideDJ varaaminen yleisön ulkoiluelämän muissa pohjoismaissa, Tans!kassa. 1937, Ruot-
17340: tarpeita silmäilllä pitäen (sosiaalinen luonnon- sissa 1952 ja Norj~a 1954.
17341: su~elu). Luonnonsuojelun piiriin on tällöin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme !kun-
17342: noussut yhä enemmän sellaisia !käytärmöllisiä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17343: !kysymyksiä kuin esim. te~den ja asutu!k:sen muksen,
17344: sijoitus luontoon, soranotto ja harjujemme
17345: kohtalo, puhelin- ja sähkölinjojen vetäminen, että hatlitu.s ryhtyisi kiir.eellisiitn toi-
17346: teiden levitys ja tienvarsipuut, asutuskeskus- menpiteisiin luonnonsuojelulain uudis-
17347: tamiseksi ajan vaatimuksia vastaavaksi.
17348: Helsingissä 9 päivänä •helmi'lruuta 1960.
17349:
17350: Hannes Pa.a.so. Viljami Kalliokoski.
17351: Kerttu Saalasti. V. E. Svinhufvud.
17352: Niilo Ryhtä. Ja.a.kko Kemppainen.
17353:
17354:
17355:
17356:
17357: 52 E 74/60
17358: ,10
17359:
17360: VII,66. - Toiv.al. N:o 149.
17361:
17362:
17363:
17364:
17365: Vanamo: Kaltufuilmmäiidämtön saattamisesta nykyisiä tar-
17366: peita vastaavaksi.
17367:
17368:
17369: E d u s kun n a H e.
17370:
17371: .Maamme on kymmenientuhansien järvien man väestön !kalastusoikeuksissa on paljon
17372: ma.a, mutta tästä huolimatta kalastusasiat ja puutteellisuuksia ja vääryy'ksiä.
17373: niiden terve kehittäminen on meiUä täysin Kaiken tämän seurauksena on oHut, että
17374: laiminlyöty. Kalakantamme on heikko ja vesistöjemme rikkauksia ei ole lkäytetty tehok-
17375: kansalaisten kalastusmahdollisuudet oy;at epä- kaasti hyväksi ja moni pieneläjä on jäänyt
17376: oikeudenmukaiset. vaille kalastusmahdollisuuksien antamaa luon-
17377: Näissä asioissa voitaisiin esiintuoda lukui- nollista tu!kea.
17378: sia yleisesti tunnettuja esimerkkejä. Kaia- Juuri mainitun perusteella esitänkin edus-
17379: kantamme huononteen ei ik:annattane enem- kunnan hyväksyttävälksi toivomuksen,
17380: mälti puuttua. Sitävastoin on syytä huo-
17381: mauttaa, että sellaista !kehitystä, että muuta- että 1uillitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
17382: mat :harvat suuromistajat voivat määrätä menpiteisiin kolastusuunsäädäntömme
17383: kalastusasioista pienomistajien jäädessä tur- saattamiseksi joka sukteessa oikeuden-
17384: vaa vaille, ei voitane pitää kansanvaltaisia mukais.eksi sekä nykyisiä tarpeita ja
17385: olosu:hteitamme vastaavana. Myöskin tilatto- kekitystä vastaavaksi.
17386: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
17387:
17388: Veikko Vennamo.
17389: 411
17390:
17391: VU,57.- Toiv.al. N:o 150.
17392:
17393:
17394:
17395:
17396: VeDll&Dlo: Paikallisen, viieBfihf, kalastus oikeuksien. järjestämi-
17397: sestii valtion, vesissä oikeuden.mukaiseUe ktmn.aUe.
17398:
17399:
17400: Eduskunnalile.
17401:
17402: Nimenomaan Lapin läänin alueella, mutta Ei ole millään tavoin syytä kadehtia metsä-
17403: myös muualla Pohjois- ja Itä-Suomessa on hallituksen toimenhaltijoiden ja nimenomaan
17404: valtio huomattava maanomistaja. Tästä j()h- paikallisten pientoimenhaltijoiden kalastus-
17405: tuen metsähallitus on myös tätkeä kwlastus- mahdohl.i:suuksia. Hekin niitä ehdottomasti
17406: oikeuksien hwltija. tarvitsevat. Mutta nykyistä asiantilaa ei
17407: Näillä alueilla elävä pailkallinen väestö on voida pitää .tyydyttävänä ja joka tapauksessa
17408: monasti suurissa toimeentulovaikeuksissa ja se on herättänyt laajalti katkeruutta.
17409: tarvitsisi !kipeästi kalastuksen antamaa talou- Kaiken edellä lausutun perusteella esitän
17410: deNista tukea. eduSkunlllail hyväksyttävälksi toivomuksen,
17411: Nyt on kuitenkin eri puolilta saapuneiden
17412: tietojen mukaan ja nimenomaan Lapissa ti- että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
17413: lwnne sellainen, että pai!kallisen väestön on toimenpiteisiin nimenomaan paikallisen
17414: erittäin vaikea saada itsellensä tyydyttäviä väestön kalastusoikeuksien järjestämi-
17415: kalastusmahdoNisuu:ksia, kun taas ilmoitusten seksi valtion. vesissä terveelle ja oikeu-
17416: mukaan ,metsähallituksen miehillä" on aina- denmukaiseUe kann.aUe ja poistaisi
17417: kin käytännössä !kaikissa valtion vesissä ra- näissä asioissa esiin.tyneet epäkohdat.
17418: joittamaton kalastusoikeus. Jopa väitetään,
17419: että näin on asian laita rauhoitusai<kan.aikin.
17420: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
17421:
17422: Veikko Vennamo.
17423: 412
17424:
17425: Vfi,58. - Hemst.mot. N': o 151.
17426:
17427:
17428:
17429:
17430: Lindh m.fl.: .A.ngående ändring av stadgandena rörande
17431: ersättande av älgskador.
17432:
17433:
17434: T i ll R i k s d a g e n.
17435:
17436: Riksdagen har under 1950-talet ett flertal 1956 tillsatte statsrådet dock en kommitte
17437: gänger behandlat motioner och spörsmål rö- med uppgift att utreda de frågor, som sam-
17438: rande de skador, som förorsakats av älgarna. manhänger med de skador älgarna förorsakar
17439: Det oaktat har problemet ännu inte fått en i skogarna. Denna kommitte torde, enligt
17440: acceptabel lösning. Då älgarnas fridlysning uppgift, numera ha slutfört sitt uppdrag.
17441: är motiverad av allmänintresset, är det också Älgarna har även åstadkommit annan ma-
17442: helt naturligt att det allmänna som sådant, teriell skada, bl.a. har bilar demolerats vid
17443: dvs. staten, bör svara för den skada älgarna sammanstötningar med älg.
17444: förorsakar enskilda medborgare. Mot denna Tili följd av svårigheterna att riktigt vär-
17445: bakgrund bör jämväl lagstiftningen rörande dera en skada, som åsamkats växande gröda,
17446: statsbidrag för älgskador ses. Dessa skador har jordbrukarna i många fall varit nödsa-
17447: kan dock ersättas endast i den mån anslag kade att vid värderingen anlita lantbruks-
17448: för ändamålet står tili förfogande i statsför- sällskapens konsulenter. Resekostnaderna och
17449: slaget. Trots att anslaget sedan år 1954 något arvodena åt dessa tjänstemän har jordbru-
17450: höjts, i årets budget har för ändamålet reser- karna själva varit tvungna att betala, vilket
17451: verats 6 miljoner mk, har detta visat sig vara - isynnerhet i sådana fall, där någon ersätt-
17452: i hög grad otillräckligt. Sålunda uppgick ning slutligen icke erhållits - väckt för-
17453: skadeersättningsansökningarna under år 1959 ståeligt missnöje.
17454: tili 10 639 592 mk. Härvid bör det ytterligare På ovan anförda grunder får vi härmed
17455: observeras, att de framställda ersättnings- vördsamt föreslå, att riksdagen ville besluta
17456: yrkandena endast representerar en bråkdel hemställa,
17457: av de skador, som faktiskt inträffat. Detta,
17458: enär det stora flertalet av de jordbrukare, att regeringen skyndsamt måtte vid-
17459: som drabbats av älgskador, inte velat ikläda taga åtgärder för att möjliggöra, att
17460: sig kostnader för en skadevärdering, då möj- de medel, som inflyter genom licenser
17461: ligheterna att utfå ersättning ändå förefallit för älgjakt, kunde användas till ersät-
17462: att vara obefintliga. tande och förebyggande av älgskador
17463: Med beaktande av att älgjägarna årligen samt att lagstiftningen i samband här-
17464: betalar över 50 miljoner mk i jaktlicensav- med ändras så, att ersättning även
17465: gifter, synes det helt naturligt att just dessa skulle utgå för skada på växande skog
17466: medel skulle användas för ersättande och och för annan materiell, av älgar för-
17467: förebyggande av älgskador. orsakad skada, som är av mera omfat-
17468: Enligt gällande lagstiftning kan endast tande art, ävensom att staten skulle
17469: sådan skada ersättas, som förorsakats väx- svara för skadevärderingskostnaderna
17470: ande gröda och stackad säd eller foder. År i deras helhet.
17471: Helsingfors den 11 februari 1960.
17472:
17473: Bertel Lindh. Ale Holopa.inen. Mauno Jussila..
17474: Yrjö Sinkkonen. Veikko Savela.. N. Koso!a..
17475: Lars Lindeman.
17476: 413
17477:
17478: VII,ISS. - Toiv.al. N:o 151.
17479: Suomem..nos.
17480:
17481:
17482: Lindh ym.: Hirvivahinkojen km-vaamista koskevien säännös-
17483: ten muuttamisesta.
17484:
17485:
17486: Eduskunnalle.
17487:
17488: Eduskunta on 1950-luvulla useita kertoja joka on aiheutettu kasvavalle viljalle ja au-
17489: käsitellyt hirvien aiheuttamia vahinkoja kos- matulle viljalle tai rehulle. Vuonna 1956 val-
17490: kevia aloitteita ja kysymyksiä. Siitä huoli- tioneuvosto asetti komitean selvittämään ky-
17491: matta asia ei ole vielä saanut tyydyttävää symyksiä, jotka liittyvät hirvien metsissä ai-
17492: ratkaisua. Koska hirvien rauhoitus on yleis- heuttamiin vahinkoihin. Tämä komitea lienee
17493: edun perustelemaa, on myös aivan luonnol- saadun tiedon mukaan nyttemmin suorittanut
17494: lista, että valtion tulee vastata hirvien yksi- tehtävänsä. Hirvet ovat aikaansaaneet muuta
17495: tyisille kansalaisille aiheuttamista vahingoista. aineellista vahinkoa, mm. autoja on vaurioi-
17496: Tätä taustaa vasten on nähtävä myös hirvi- tunut hirvien kanssa sattuneissa yhteentör-
17497: vahingoista maksettavaa valtionavustusta kos- mäyksissä.
17498: keva lainsäädäntö. Näitä vahinkoja voidaan Kasvavalle viljalle aiheutetun vahingon
17499: korvata kuitenkin vain siinä määrin kuin oikeaan arvioimiseen liittyvien vaikeuksien
17500: määrärahoja on tarkoitukseen käytettävissä vuoksi maanviljelijöiden on monissa tapauk-
17501: tulo- ja menoarviossa. Vaikka määrärahaa sissa ollut pakko käyttää maatalousseurojen
17502: on sitten vuoden 1954 korotettu - tämän neuvojia. Maanviljelijäin on ollut itse pakko
17503: vuoden budjetissa on tarkoitukseen varattu maksaa näiden virkamiesten matkakustannuk-
17504: 6 miljoonaa markkaa - on se osoittautunut set ja palkkiot, mikä on ymmärrettävästi he-
17505: erittäin riittämättömäksi. Niinpä vahingon- rättänyt tyytymättömyyttä, erityisesti sellai-
17506: korvaushakemusten määrä nousi vuonna 1959 sissa tapauksissa, joissa mitään korvausta ei
17507: 10 639 592 markkaan. Tällöin on lisäksi huo- lopultakaan ole saatu.
17508: mattava, että esitetyt korvausvaatimukset Edellä esitetyin perustein ehdotamme täten
17509: edustavat ainoastaan murto-osaa tosia.'lialli- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
17510: sesti tapahtuneista vahingoista. Näin sen muksen,
17511: vuoksi, että hirvivahinkoja kärsineiden maan-
17512: viljelijäin suuri enemmistö ei ole tahtonut että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
17513: ottaa kantaakseen vahinkojen arvioinnista toimenpiteisiin tehdäkseen mahdaUi-
17514: johtuvia kustannuksia, koska mahdollisuudet seksi hirvenkaatoluvista kertyvien va-
17515: korvauksen saamiseen kuitenkin tuntuivat rojen käyttämisen hirvivahinkojen kor-
17516: olemattomilta. vaamiseen ja ehkäisemiseen sekä lain-
17517: Kun ottaa huomioon, että hirvenmetsästä- säädännön muuttamiseksi tässä yhtey-
17518: jät maksavat vuosittain yli 50 miljoonaa dessä siten, että korvausta myös suori-
17519: markkaa hirvenkaatoluvista, näyttää aivan tettaisiin hirvien kasvavalle metsälle
17520: luonnolliselta, että juuri näitä varoja olisi aiheuttamasta ja muusta suuremmasta
17521: käytettävä hirvivahinkojen korvaamiseen ja aineellisesta vahingosta sekä että val-
17522: ehkäisemiseen. tio vastaisi vahingonarvioimiskustan-
17523: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan nuksista kokonaan.
17524: voidaan korvata ainoastaan sellainen vahinko,
17525: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
17526:
17527: Bertel Lindh. Ale Holopainen. Mauno Jussila..
17528: Yrjö Sinkkonen. Veikko Savela.. N. Kosola..
17529: Lars Lindeman.
17530: 414
17531:
17532: VII,C59. - Toiv.al. lf:o 152.
17533:
17534:
17535:
17536:
17537: Mattila. ym.: Autonkatsastusaseman rakentamisesta pääkau-
17538: punkiin tai sen läheisyyteen.
17539:
17540:
17541: Eduskunna!Qe.
17542:
17543: Moottoriåjoneuvojen katsastusmiehet ovat tilassa hajoitettava ainakin kahteen pistee-
17544: valtion ylimääräisiä toimenhaltijoita, jotka seen siten, että !kuljettajatutJkinnot, joita var-
17545: saavat pa.Ikkaubensa menoarvion 12 Pl: n ten ·huonetila on helposti saatavissa vapailta
17546: X: 1 momentiita. Heidän on kuitenkin itse marlclcinoilta, jäävät !k:eskikaupungiHe, mitä
17547: vastattava kaiikista virkaansa liittyvistä me- myös tutkintojen tarkoituksenmukainen toi-
17548: noista, kuten konttoriohuoneistosta, kalustosta. mittaminen vaatti, ja katsastukset, jotka
17549: ja erityisistä työvälillleistä, kanslia-apulai..- vaativat enemmän tilaa ja tuottavat ympäris-
17550: sista, matkoista ym.. Tätä varten heillä on tölle huomattavaa häiriötä, siirretään kau-
17551: oikeus ikantaa toimituksistaan toimitusmak- pungin uTh:olaitaa.n tai liitosalueNle.
17552: suja, joista varsinaisten katsastusmiesten Tätä varten olisi joko valtion maalle tai
17553: osalta n. 70 % on kullrulaitosm~nisteriön an- kaupungi!lta vuokrattavalle tontille rakennet-
17554: tamien ohjeiden mukaan käytettävä virasta tava erityinen rra!kennus, jossa tarpeellisen
17555: johtuvien menojen peittämiseen ja liikenteen kansliatilan lisäiksi on umpinainen halli tyyp-
17556: valvontam.atkoihin. Varakatsastusmiehistä pi!k:atsastuksia varten ja mm. vaaka, jolla
17557: saa menoarvion muikaan kOko ma&BSa enin- katsastustoiminnassa aivan · välttämättömät
17558: tään 13 36 000 mk: n suuruisen vuosipalk- punnitukset saadaan valvonnan alla ilman
17559: kion, joten heidän pääasiallisen tai useim- ajan hukka.a toimitetuiksi. Paikalila tulee olla
17560: missa tapauksissa ainoo.n tU!lonsa muodosta- uusinrtakatsastusten koeajokierroben vaatima
17561: vat toimituspalkkiot, joista heidän on kuiten- katu- tai tieverikosto sekä katsastusaseman
17562: kin maksettava 10-30 % osuutenaan katsas- vieressä tarpeelliset pysälköintitilat ja jonkin-
17563: tu8konttorien kustannuksiin. iaiset avokatokset, niin että !k:atsastuksia voi-
17564: Helsingin katsastusalu~ on nykyisin daan sääsuhteista riippumatta jatkuvasti suo-
17565: viisi v81l'Sinaista ja 10-15 varakatsastus- rittaa.
17566: miestä, ja heidän osailleen tulee noin viidesosa Kun tällaisen, vaatimattomankin aseman
17567: koko maan katsastuksista ja kuljettajatutkin- aikaansaaminen on katsastusmiehille taloudel-
17568: noista. Lisäksi Helsingin ikatsastusmiehet lisesti täysirn mahdotonta, on pidettävä vält-
17569: yksinään toimittavat ka.i.k!ki uusien automal- tå;mättömänä, että se rakennetaan valtion
17570: lien tyyppikatsastukset selkä. mm. niihin liit- toimesta. Se ei olisi edes vwltiolle mikään tu-
17571: tyvät äänimittaukset, minkä lisäksi heillä on loa tuottamaton sijoituskaan, koska katsastus-
17572: jatkuvasti suoritettavanaan ministeriön mää- miehiltä voidaan periä heidän kantoikykyään
17573: räämiä tutkimuksia, parhailiaan mm. diesel- vastaava vuokra, minkä lisäksi on otettava
17574: savumittauksen aikaansaam:ise'ksi. huomioon, että valtio on saaDJUt tyyppikatsas-
17575: Kun näin laaja toiminta on keskitetty tuksista n. 5-6 milj. mk sekä Helsingissä
17576: yhteen pisteeseen, on osoittautunut mahdotto- toimitetuista kuljettajatutkinnoista n. 20-25
17577: maksi saada heille sopivaa toimistoa tarpeel- milj. mk vuodessa, konttorin palkkauskustan-
17578: Hsine pysäköintitiloineen vapailta vuok•ra- nusten tehdea;;ä n. 5.5 milj. mk vuode89a.
17579: markkinoilta, ja nekin huoneistot, jotka Hel- Mikäli tällaista järjestelyä ei saada aikaan,
17580: singin kaupungin toimesta on heille hankittu on lkatsastusmiesten moottoriajorneuvoasetuk:-
17581: ja Vll.()krattu, ovat eri syistä osoittautuneet sessa. säädettyjä tehtäviä ryhdyttävä supista-
17582: sopim.attomiksi. Näinollen on ilmeistä, että maan. Kun uusintrukatsastubet, joiden ailalla
17583: Helsingin katsastusmiesten toiminta on ensi Suomi on olilut maailman ensimmäisiä, ovat
17584: VD,59. - Matttl& ym. 416
17585:
17586: huoneistokysymyksen kannalta aivan ratkai- Liikennerikkomukset ja -onnettomuudet
17587: sevia., olisi autojen vuosittainen uusintaikat- osoittavat selvästi, ettei ole varaa. vähä.isim-
17588: sastus nähtävästi asteittain poistettava.. Tätä piinkään lievennyksiin puhumattakaan lai-
17589: mahdollisuutta :täytyy pitää. liikenneturvalli- minlyönneistä a.utokatsastustoiminna.ssa.
17590: suuden kannalta valitettavana, etenkin iJmn Päinvastoin olisi autokatsastusta. tehostettava.
17591: muissa. maissa. vasta nyt on asian tärkeys Tärkein ehto tässä on, että autokatsastustoi-
17592: huomattu ja. ryhdytty näitä ka.tsastubia. ~aa m~e va.ra.taan ta.r'koitustaan vastaavat
17593: timaa.n. Tyyppikatsastuksesta luopuminen vä.: työtilat ja k.okeilualueet.
17594: hentäisi valtion tuloja. ja. johtaisi siihen, että Edellä esitettyyn viitaten kunnåoittaen eh-
17595: kaiklki kuorma-auton saJllittujen akseli- ja. dotamme eduskunnan hyvä;ksyttä.väksi toivo-
17596: kOkonaispainojen vahvistus, joka. nyt suurim- muksen,
17597: ma;'ksi osaksi tapaMuu tyyppikatsastuksen
17598: yhteydessä., olisi siirrettävä. takaisin ministe- että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
17599: riöön, jOSS8; se aikaisemmin täytyi hoitaa pel- toimenpiteisiin tarkoitustoon vastOO'Van
17600: kästä:ä.n valmistajien ja maahantuojien anta- autonkatsastusaseman rakentamiseksi
17601: mien, useinkin epä.luotettaviksi osoittautunei- pääkaupunkiin tai sen läheisyyteen.
17602: den tietojen perusteella.
17603: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta. 1960.
17604:
17605: Matti Mattila. Johannes Virolainen.
17606: 416
17607:
17608: vn,eo. - Toiv.al. N: o 153.
17609:
17610:
17611: Bal!lberg ym.: Eräitä autQvarusteita koskevien määräysten
17612: tarkistamisesta.
17613:
17614:
17615: E d u s k u n n a 11 e.
17616:
17617: Autoliikenne ja varsinkin kuorma-auto- asemilla. Mikäli on saatu tietoja, ei tällaista
17618: liikenne maassamme on huomattavasti lisään- käytännön vastaista ja vahingollista pako-
17619: tynyt ja lisääntyy edelleen. Samanaikaisesti putken ylöspäinasetusmääräystä ole missään
17620: on moottoriajoneuvoliikenteestä annettuja muussa maassa.
17621: määräyksiä ja asetuksia tiukennettu niin, Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota
17622: että ne käytännössä jo tuottavat monenlaista myöskin roiskesuojiin, jotka niinikään meillä
17623: hankaluutta, turhia lisäkuluja autoilijoille, ovat pakolliset. Tästä johtuen on viime
17624: vieläpä huomattavaa aineellista vahinkoa, ts. aikoina autojen tuulilaseja rikkoutunut vas-
17625: asetukset ja määräykSet eivät tunnu olevan taantulevasta jopa ohittavastakin autosta
17626: käytännön vaatimusten mukaisia. niin paljon, että vakuutusyhtiöt eivät enää
17627: Yksi tällainen hankaluus on pakollisesti myönnä tuulilasivakuutuksia erikseen, kun
17628: ylöspäin suunnattu pakoputki. Näin asen- roiskeläppien vaikutuksesta kivet kimmoavat
17629: nettu pakoputki likaa kuorman puhumatta- uskomattoman helposti. Samalla ne kostealla
17630: kaan itse auton likaantumisesta, kuljetettavia kelillä nostattavat auton perään huomattavan
17631: kuormia on syttynyt palamaan, jolloin niin likasumupilven, joka vaikeuttaa perässä tu-
17632: kuorma kuin autokin on tuhoutunut. Palo- levan auton ohjausta ja näkyväisyyttä huo-
17633: vaaran ehkäisemiseksi määrätty kipinänsam- mattavasti. Aikaisemmin kun roiskesuojia ei
17634: muttaja on osoittautunut epäonnistuneeksi vielä ollut, edellä selostettuja haittoja ja
17635: tekeleeksi. Ulkomaan vientiin ajettu puu- vahinkoja ei ilmaantunut juuri ollenkaan.
17636: tavara on likaantunut niin, että se osittain Tuulilasit, varsinkin kuperat ovat kalliita,
17637: lastaussatamassa on katsottu vastaanotto- joten särkyminen, jota kukaan ei korvaa,
17638: kelvottomaksi ja samaa on sanottava myös tuottaa autonomistajalle muiden korkeiden
17639: kotimaassa jalostukseen käytettävästä puu- pakollisten menoerien lisäksi huomattavia
17640: tavarasta. Kauppaliikkeiden tavarat, ennen- kustannuksia.
17641: kaikkea ruokatavarat ovat pilaantuneetkin Jo edellä esitettyihin epäkohtiin viitaten
17642: pakokaasun ja noen vaikutuksesta. Meijerei- ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
17643: den maidonkuljetuksessa tulee pakoputkesta väksyttäväksi toivomuksen,
17644: likaa ja nokea maitopystöihin. Puutavaran
17645: kuormauksessa on pakosta osan miehistä :työs- että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
17646: kenneltävä ylöspäin asetetun pakoputken toimenpiteisiin voimassa olevien mää-
17647: välittömässä •läheisyydessä, josta on ollut räysten tarkistamiseksi siten, että
17648: seurauksena häästä johtuneita sairauksia. kuorma-autoista pakoputken pysty-
17649: Samanlaisia sairauksia on sattunut huolto- asento ja kaikista autoista roiskesuojat
17650: tulisivat poistetuiksi.
17651: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
17652:
17653: R. Hallberg. Jaakko Kemppainen.
17654: Martti Salminen. Kalle Matilainen.
17655: Reino Ala-Kulju. Antti Kukkonen.
17656: Juha. Rihtniemi. Antti J. Rantamaa.
17657: 417
17658:
17659: VII,61. - Toiv.al. N: o 154.
17660:
17661:
17662:
17663:
17664: Pentti ym..: Ammattikoulun konekorjausosaston opettajan
17665: oikeuttamisesta antamaan todistus traktorin ajolwrtin
17666: saantia varten.
17667:
17668:
17669: EduskunnaHe.
17670:
17671: Maaseudulla toimivissa ammattikouiJ.uissa k:ennesääntöjen tuntemisessa sekä tämän jäl-
17672: on kone'korjaUBOSaSto, jossa oppilaat ovat pää- keen todistus traktorin ajokortin saantia var-
17673: asialHsesti maatalouden piiristä. Konclror- ten, jonka lrortin maaseudulla nimismies
17674: jausosastolla annetaan käytäntöön perustuvaa myöntää. Koska ammattikoulussa toimii iko.
17675: opetusta traktorin ja auton tuntem~ ja alan opettajan pätevä autoteknikko, olisi hä-
17676: korjaamisessa. Opettajaoo toimii tällä osas- nelle annettava oikeus tällaisen todistuksen
17677: tolla allllllSa tunteva autotelrni'kko, joten ope- antamiseen - tutkintoon perustuen - kone-
17678: tus on pätevä. Tällainen opetuksen antami- korjausosaston oppilaille.
17679: nen nykyisessä kehitysvaiheessa, kun koneel- Ede~lä. esitetyn perusteella ehdotamme
17680: listaminen menee nopeasti eteenpäin kaikilla eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17681: aloilla, on erittäin tarpeellista ja ajankoh-
17682: taista. että lwJ,litus kiireesti ryhtyisi tarvit-
17683: Kun oppilaat j<mtuvat kaksi vuotta työs- taviin toimenpiteisiin, niin että am-
17684: kentelemään sekä teoriassa että vuoroin 'käy- math7wuluissa konekorjausosastolla toi-
17685: tännössä moottoreiden ja koneiden pari~, mivalla pätevällä opettajalla olisi oi-
17686: olisi välttämätöntä että heille annettaisiin keus antaa - tutkintoon perustuen -
17687: vielä riittävä opetus traktorin ajossa ja Ui- todistus traktorin ajokortin saantia.
17688: varten.
17689: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
17690:
17691: Arvo Pentti. Anni Flinck.
17692: Eino Raunio. N. Kosola..
17693: Akseli Pa.a.rma.n. Olavi Lahtela.
17694: Jaakko Kemppainen. Matti Liinamaa.
17695: Pertti Rapio. R. Virtanen.
17696: Toivo Salin. Mikko Asunta.
17697:
17698:
17699:
17700:
17701: 53 E 74/60
17702: VALTIOPÄIVÄT
17703: 1960
17704:
17705: LIITTEET
17706: VIII
17707:
17708: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
17709: TOIVOMUSALOITTEET
17710:
17711:
17712:
17713:
17714: HELSINKI 1960
17715: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
17716: :Korkeakouluja, oppi-, kansa- ja ammattikouluja, seminaareJa,
17717: taidetta, urheilua ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
17718: 423
17719:
17720: VIU,l. - Lak.al. N: o 71.
17721:
17722:
17723:
17724: Honkonen ym.: Ehdotus laiksi korkeakouluissa opiskelevie'A
17725: ja n.iissä loppututkinn.on. suorittan.eiden henkilöiden. opin.-
17726: tolainojen. valtiontakauksesta annetun .lain muuttamisesta.
17727:
17728: E d u s kun n a 11 e.
17729:
17730: Viime heinäkuussa astui voimaan laki kor- ja liikepankeista sekä muista vastaavista
17731: keakouluissa opiskelevien ja niissä lopputut- laitoksista noin 1.5 miljardia. Juuri tässä
17732: kinnon suorittaneiden henkilöiden opintolai- piileekin nykyisen lain heikkous, sillä ko.
17733: nojen valtiontakauksista. Näin oli toteutu- enimmäissumma rajoittaa suuresti mahdolli-
17734: nut kauan vireillä ollut toive monine myön- suuksia myöntää lainoja niillekin, jotka pys-
17735: teisine vaikutuksineen. Samalla se, että jo tyvät pätevästi perustelemaan hakemuksensa,
17736: syyslukukaudella 1959 peräti 412 henkilöä ja joiden kohdalla menestykselliset opinnot
17737: haki takausta, osoittaa selvästi lain synty- sekä lainan takaisin maksaminen tuntuvat
17738: neen todella tarpeeseen. varmoilta.
17739: Tässä yhteydessä on kuitenkin kiinnitet- Kun toisaalta kuitenkin tuntuu siltä, että
17740: tävä huomio erääseen varsin tärkeään seik- valtion takaus on varsin oikeaan osunut toi-
17741: kaan, nimittäin siihen, että lain mukaan menpide, niin uskomme, ettei ole mitään
17742: valtiontakauksia saa olla samanaikaisesti voi- syytä heikentää sen tehoa pitämällä valtion-
17743: massa enintään 500 000 000 mk. Nykyiset takauksien määrä tosioloja vastaamattomana.
17744: kokemukset nimittäin jo osoittavat, että tämä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17745: katto on liian alhainen. Todettiinhan jo lain
17746: hyväksymisen aikoina, että korkeakoului.c;sa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17747: opiskelevilla oli niihin aikoihin lainoja säästö- van. lakiehdotuksen:
17748:
17749: Laki
17750: korkeakouluissa. opiskelevien ja. niissä l'oppututkinnon suoritta.neiden henkilöiden opin-
17751: tolainojen valtionta.ka.uksesta. a.nnetun lain muuttamisesta..
17752: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtiontakauksesta 16 päivänä tammi-
17753: kuuta 1959 annetun lain (13/59) 1 § näin kuuluvaksi:
17754:
17755: 1 §.
17756: Opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi lön 1 momentissa mainittujen edellytysten
17757: voidaan myöntää valtiontakaus akateemista vallitessa saamien opintolainojen yhdistämi-
17758: loppututkintoa varten korkeakouluissa opin- seksi annettavalle lainalle. Valtiontakauksia
17759: toja harjoittavan lahjakkaan, ahkeran ja saa samanaikaisesti olla voimassa enintään
17760: vähävaraisen opiskelijan opintolainoille. 1 000 000 000 markkaa.
17761: Valtiontakaus voidaan myöntää myös aka-
17762: teemisen loppututkinnon suorittaneen henki-
17763:
17764: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
17765:
17766: Kuuno Honkonen. Eino Tainio.
17767: Anna-Liisa. Tiekso. Hertta. Kuusinen.
17768: Judit Nederström-Lunden. Irma. Torvi.
17769: Kaino Baa.pa.nen. Eino Roine.
17770: 424
17771:
17772: vm,a. - Lak.al. N: o 72.
17773:
17774:
17775: Pitsinki ym. : Ekdotw l4ik8i korkeakouluissa opiskelevien ja
17776: missä loppututkinnon auorittaneiden henkt'löiden opinto-
17777: lainojen 'Valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta.
17778:
17779:
17780: E d u s k u n n a 11 e.
17781:
17782: Korkeakouluissa opiskelevien ja nussa vaikeutumaan. Ei voida ajatella, että val-
17783: loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden tion opintotakauslautakunnan toimesta alen-
17784: opintolainojen valtiontakauksesta joulukuun nettaisiin keskimääräistä takaussummaa, joka
17785: 16 päivänä 1958 hyväksytyn ja heinäkuun opintokustannustutkimusten mukaan riittää
17786: 1 päivänä 1959 voimaan astuneen lain so- vain 5-6 kuukauden opiskelumenoihin. Kor-
17787: veltamisesta saadut kokemukset ovat osoitta- keakouluissa opiskelevien opiskelukustannUk-
17788: neet lain 1 §: ssä säädetyn voimassaole- set ovat siinä määrin kasvaneet, että varat-
17789: vien takauksien enimmäismäärän 500 000 000 tomista kodeista lähtöisin olevien nuorten
17790: mk riittämättömäksi. Lain soveltamisen kuu- mahdollisuudet jatkaa opintietä korkeakoulu-
17791: tena ensimmäisenä kuukautena myönnetty- asteella ovat heikentyneet ratkaisevasti. Kun
17792: jen takausten keskimääräinen suuruus oli opintolainojen takausjärjestelmä on osoit-
17793: 143 000 mk ja takausten keskimääräinen tautunut varsin tehokkaaksi opintojen rahoi-
17794: voimassaoloaika noin 5 vuotta. Laissa sää- tuksen kannalta, sen kaikinpuolinen tehosta-
17795: detyn enimmäismäärän mukaan voidaan vuo- minen on tarpeen vaatimaa.
17796: sittain myöntää takauksia 100 000 000 mk: n Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
17797: edestä. Jos keskimääräinen takallB8UIIliD.a säi- kunnioittaen,
17798: lyy samana, voidaan takauksia myöntää vain
17799: noin 700 hakijalle. Kun takausten kysyntä ettii Eduskunta hyväksyisi seuraa--
17800: jatkuvasti kasvaa, tulee takauksen saanti van lakiehdotuksen:
17801:
17802:
17803: Laki
17804: korkeakouluissa opiskelevien ja Diissä. Jnppututkinnon au.oritta.neiden henkilöiden opin-
17805: tolainojen valtiontaka.uksesta. annetun lain muuttamisesta..
17806: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkeakouluissa opiskelevien ja niissä
17807: loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden opintolainojen valtiontakauksesta 16 päivänä
17808: joulukuuta 1958 annetun lain 1 §: n 3 momentti näin kuuluvaksi:
17809:
17810: 1 §.
17811: Valtiontakauksia saa samanaikaisesti olla
17812: voimassa enintään 1 000 000 000 markkaa.
17813:
17814: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
17815:
17816: Kaarlo Pitsinki.. Viljo Virtanen. Sylvi Siltanen.
17817: Arvi Turkka. Anni Flinck. J oha.Dnes Virolainen.
17818: Ensio Partanen. Rafael Paasio. SaaTa. Forsius.
17819: Olavi Lindblom. Varma. K. Turunen. Arvo Tuominen.
17820: Veikko Helle. Meeri Kala.va.inen. Elia Ma.nnillen.
17821: 425
17822:
17823: VIII,S. - La.k.al. N: o 73.
17824:
17825:
17826:
17827: Rosenberg ym.: Ehdotus laiksi yksityisoppikoulujen valtion-
17828: avusta annet1m lain muuttamisesta.
17829:
17830:
17831: E d u s k u n n a ll e.
17832:
17833: Yksityisoppikoulujen valtionavusta v. 1950 dalla. Niinpä ranskalaiselle koululle myön-
17834: annetun lain 1 § :ssä määritellään edel- netään valtionapua mainitun lain mukaan,
17835: lytykset valtionavun myöntämiselle. Pää- mutta Helsingissä venäläisen koulun avus-
17836: säännön mukaan saa suomen- tai ruotsinkie- tusanomus on hylätty saman säännöksen
17837: linen oppikoulu, joka muodoltaan vastaa. nojalla.
17838: valtion oppikoulua, valtionapua tämän lain KHO on huhtikuun 15 päivänä 1959 an-
17839: mukaan. 1 §: n 2 mom: ssa säädetään, että tamallaan päätöksellä ratkaissut lain kos-
17840: yksityisoppikoululle, joka ei muodoltaan kevan vain suomen- ja ruotsinkielisiä oppi-
17841: vastaa valtion oppikoulua, mutta jonka toi- kouluja. Koska lainsäätäjän tarkoituksena
17842: minta havaitaan tarpeelliseksi tai joka ar- ei ole ollut estää kielirajoituksin koulutoi-
17843: vokkaana. kokeiluna opetuksen ja kasvatuk- men kehittämistä, on tarpeellista täsmentää
17844: sen alalla tuottaa erityistä hyötyä valta- lain sanamuoto sellaiseksi, että sen perus-
17845: kunnan opetustoimelle, valtioneuvosto voi teella voidaan myöntää valtionapua muun-
17846: myöntää valtionapua harkintansa mukaan. kin kuin suomen- tai ruotsinkielisille yksi-
17847: Nimenomaan ko. 1 §: n 2 mom: n säännös tyisoppikouluille.
17848: on osoittautunut sanonnaltaan niin epäsel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17849: väksi, että sen soveltamisessa on esiintynyt
17850: tulkintavaikeuksia muiden kuin suomen- tai että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17851: ruotsinkielisten yksityisoppikoulujen koh- van lakiehdotuksen:
17852:
17853:
17854: Laki
17855: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun 1a.in muuttamisesta.
17856: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisoppikoulujen valtionavusta 6
17857: päivänä lokakuuta 1950 annetun lain (493/50) 1 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
17858: 1 §. vatuksen alalla tuottaa erityistä hyötyä. val-
17859: takunnan opetustoimelle, valtioneuvosto voi
17860: Yksityisoppikoululle, joka ei muodoltaan myöntää valtionapua harkintansa mukaan
17861: v88taa valtion oppikoulua ja jonka opetus- tämän lain nojalla. Tällaista valtionapua
17862: kielenä ei !Ole suomen- tai ruotsinkieli, mutta voidaan myöntää myös 1 momentissa tarkoi-
17863: jonka toiminta havaitaan tarpeelliseksi tai tetun koulun swrittaman 'kokeiJun tukemi-
17864: joka arvokkaalla 'kokeilu1la opetuksen ja kas- seksi.
17865:
17866: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
17867:
17868: Gösta Rosenberg. Eino Tainio.
17869: Ville Pessi. Hertta Kuusinen.
17870: Aimo Aaltonen. Irma Rosnell.
17871: Kuuno Honkonen. Anna-Liisa Tiekso.
17872: .Judit Nederström-Lunden.
17873: 54 E 74/60
17874: 426
17875:
17876: VIII,4. - Lak.al. N: o 74.
17877:
17878:
17879:
17880:
17881: Ahonen ym.: Ehdotus laiksi yksityisoppiko'lilujen valtion-
17882: avusta annetun lain muuttamisesta.
17883:
17884:
17885: E d u s kun n a 11 e.
17886:
17887: Oppikoulukysymys on kuluneen vuosikym- tuksena oli myöntää ylimääräistä valtion-
17888: menen aikana muodostunut vaikeaksi yhteis- apua vaikeuksissa toimivien koulujen talou-
17889: kunnalliseksi ongelmaksi: viime syksyn si- dellisen aseman parantamiseksi, lukukausi-
17890: säänpääsytutkinnossa jäi hyväksytyistäkin maksujen alentamiseksi ja rakennusavustuk-
17891: pyrkijöistä 13 914 kouluun pääsemättä. Yksi- siksi.
17892: tyisluontoisten oppikoulujen velat ovat vuosi- Mikään näistä tarkoitusperistä ei ole toteu-
17893: kymmenen kuluessa nousseet muutamasta tunut. Nykyinen valtionapu peittää koulu-
17894: sadasta miljoonasta yli kymmenen miljardin. jen kokonaismenoista keskimäärin vain n.
17895: Lukukausimaksut ovat jatkuvasti kohonneet, 65 %, rinnakkaisluokkien osalta kouluhalli-
17896: korkeimpien ollessa jo 20 000 mk. tuksessa laaditun laskelman mukaan vain
17897: Tähän kehitykseen on epäilemättä ollut 55.4 %. Koulukalustojen ja opetusvälineiden
17898: yhtenä vaikuttavana tekijänä nykyinen hankintaan valtionapua ei ole myönnetty
17899: yksityisoppikoulujen valtionapulaki, joka ei ollenkaan ja rakennusavustuksia on lain
17900: ole osoittautunut riittävän joustavaksi mu- voimassaoloaikana myönnetty kaikenkaik-
17901: kauttamaau valtionapua nykyajan nopeasti kiaan 50 milj. mk. Kahtena viimeisenä
17902: muuttuvien olosuhteiden asettamiin vaati- vuotena on pahimmissa vaikeuksissa olevien
17903: muksiin. Kun valtionapulaki vuonna 1950 koulujen taloudellisen aseman pelastamiseksi
17904: säädettiin, lausuttiin hallituksen esityksen otettu tulo- ja menoarvioon 150 milj.
17905: perusteluissa: ,Sosiaalisista syistä olisi yksi- mk kumpanakin vuotena. Rakennuslainoja
17906: tyisoppikoulujen valtionapu korotettava sel- koulut ovat saaneet sekä menoarvioon tätä
17907: laiseen määrään, että lukukausimaksujen ero varten otetusta määrärahasta että työllisyys-
17908: yksityisten ja valtion oppikoulujen välillä ei varoista, mutta ne eivät ole kovinkaan edul-
17909: muodostuisi kohtuuttoman suureksi." Todelli- lisia koron ollessa 5-7 % ja niiden määrä
17910: suudessa tätä tarkoitusta ei ole saavutettu, on ollut suhteellisesti kovin vähäinen. Ra-
17911: vaan lain vaikutukset ovat käytännössä olleet kennusvelat ovatkin pahin syy lukukausimak-
17912: hyvin epäsosiaaliset, sillä korkeat lukukausi- sujen epätasaisuuteen ja korkeuteen.
17913: maksut muodostavat vähävaraisille ja moni- Toisaalta on kuluneen vuosikymmenen ai-
17914: lapsisille perheille oppikoulunkäyntiä rajoit- kana tapahtuneesta kehityksestä pantava
17915: tavaksi, jopa ehkäiseväkai tekijäksi. Näin merkille yksityisluontoisten oppikoulujen
17916: on erityisesti laita maaseudulla ja kaupun- suuri lisääntyminen. Kymmenvuotiskautena
17917: kien laitaosissa, koska näiden alueiden lasten 1950-59 on perustettu 93 uutta yksityistä
17918: oppikouluntarpeesta huolehtivat jokseenkin oppikoulua ja paraillaan on käsiteltävänä
17919: yksinomaan yksityisoppikoulut, valtion oppi- 22 uuden yksityisoppikoulun lupa-anomuk-
17920: koulujen sijaitessa muutamaa poikkeusta set. Oppilasmäärä on lisääntynyt kymmen-
17921: lukuunottamatta asutuskeskuksissa. Halli- vuotiskautena 50 303 oppilaasta 111 398 oppi-
17922: tuksen ja eduskunnan tarkoituksena oli mm., laaseen eli enemmän kuin kaksinkertaiseksi.
17923: että lakimääräinen valtionapu peittäisi 95 % Vastaavana aikana on uusia valtion oppi-
17924: opettajien palkoista, ja kokonaismenoistakin kouluja perustettu vain yksi sekä otettu
17925: 75-85 %, sekä puolet koulukaluston, opetus- muutamia yksityisoppikouluja valtion hal-
17926: välineiden ja kirjastojen hankkimisesta ja tuun. Nykyisin on toiminnassa 294 yksityis-
17927: täydentämisestä aiheutuneista menoista, minkä muotoista ja 121 valtion oppikoulua. Yksi-
17928: lisäksi lain perusteluissa lausuttuna tarkoi- tyisoppikoulut ovat siis maassamme vallitseva
17929: vm,4. - .Ahonen ym. 427
17930:
17931: koulumuoto- yli 70 % -mutta tämä asema Harkittaessa yksityisoppikoulujen valtion-.
17932: niillä on ollut vanhastaan, sillä jo viime vuo- apulain uudistamista olisi kiinnitettävä huo-
17933: sisadan lopulla yksityisoppikoulujen oppi- miota mm. seuraaviin näkökohtiin: Luokka-
17934: lasmäärä kohosi suuremmaksi kuin valtion kohtaista valtionapua olisi jonkinverran ko-
17935: oppikoulujen. rotettava, jotta se yhdessä pätevien opetta-
17936: Voidaan tietenkin ajatella, että tilanne jien osalta maksettavan valtionavuv. kanssa
17937: selvitettäisiin kertakaikkiaan ottamalla koko jälleen peittäisi n. 95 % opetusmen<>ista.
17938: yksityisoppikoululaitos varoineen ja velkoi- Tämä valtionapu olisi maksettava saman
17939: neen valtion haltuun ja ylläpitämällä ja laa- suuruisena myös rinnakkaisluokkien osalta,
17940: jentamalla sitä sen jälkeen valtion oppikou- kooka näiden luokkien opetusmenot eivät
17941: luna. Tämä merkitsisi kuitenkin n. 10 mrd. ole alemmat kuin vakinaisten luokkien vas-
17942: markan kertamenoa jo pelkästään näiden taavat menot. Vahvistetun lukusuunnitelman
17943: koulujen velkojen suorittamiseksi sekä n. mukaisen linjajaon ylläpitämiseen olisi saa-
17944: 6 miljardin mk: n menoa vireilläolevien ra- tava valtionapua myös keskikoulun yläas-
17945: kennushankkeiden loppuun saattamiseksi, teella. Niinikään olisi eräissä aineissa, kuten
17946: minkä lisäksi vuotuiset ylläpitokustannukset kotitaloudessa, suoritettavaksi määrätystä
17947: nousisivat n. 3.1 miljardilla mk:lla nykyi- oppilaiden jakamisesta ryhmiin aiheutuvat
17948: sestä. Jo yksistään valtiotaloudellisista syistä lisäkustannukset korvattava.
17949: tämä lienee mahdotonta eikä se olisi tarkoi- Prosentuaalista valtionapua koskevia sään-
17950: tuksenmukaistakaan, koska se ilmeisesti vä- nöksiä olisi muutettava siten, että valtion-
17951: hentäisi laajoissa kansalaispiireissä näitä apuun oikeuttaviksi menoiksi luettaisiin kou-
17952: oppilaitoksia kohtaan osoitettua harrastusta. lua rasittavien velkojen korkojen sijasta
17953: Näin ollen jää ainoaksi sosiaaliselta kannalta omien rakennusten vuokra-arvo. Myös oppi-
17954: tarkoituksenmukaiseksi ratkaisuksi, että yh- laitoksen toiminnan kannalta · tarpeellisten
17955: teiskunta tukee yksityisluontoisia oppikou- koneiden, työvälineiden ja kaluston, opetus-
17956: luja sillä tavalla, että ne voivat täyttää teh- välineiden ja kirjastojen, toimisto-, ilmoitus-
17957: tävänsä olematta pakotetut taloudellisesti ja painatuskustannusten sekä raaka- ja tar-
17958: kohtuuttomassa määrässä rasittamaan lap- veaineiden hankkimisesta samoin kuin puh-
17959: siaan kouluttavia perheitä, joista nykyisin taanapidosta ja terveydenhoidosta aiheutuvat
17960: lähes puolet on verraten vähävaraisia. Kun menot olisi sisällytettävä prosentuaaliseen
17961: sitäpaitsi olisi pyrittävä siihen, että hyväk- valtionapuun oikeuttaviin menoihin. Prosen-
17962: sytyille pyrkijöille yleensä voitaisiin järjes- tuaalisen valtionavun määrä olisi nykyisestä
17963: tää koulunkäyntimahdollisuus, mikä merkit- 40-60 %:sta korotettava 50-75 %:iin. Täl-
17964: see n. kolmesataa uutta luokkaa eli n. 100- löin olisi kouluhallituksella suurempi mah-
17965: 150 uuden koulun tarvetta, käy valtion ja dollisuus myötävaikuttaa lukukausimaksujen
17966: vapaan kansalaistoiminnan yhteistyön tar- alentamiseen. Lisäksi valtioneuvostolle olisi
17967: peellisuus yhä ilmeisemmäksi. varattava mahdollisuus myöntää lisäavus-
17968: Samana vuonna 1950, jolloin säädettiin tusta syrjäisten ja vähävaraisten seutujen
17969: nykyinen laki yksityisoppikoulujen valtion- kouluille, jos niiden heikko taloudellinen
17970: avusta, säädettiin mm. maataloudellisten, ko- asema sitä vaatii. Näillä edellytyksillä voi-
17971: titaloudellisten ja kotiteollisuusoppilaitosten taisiin korottaa koulujen asetuksella säädet-
17972: valtionapulait. Viimeksi mainitut lait saivat tyä velvollisuutta myöntää vähävaraisille op-
17973: koulujen kannalta tuntuvasti edullisemman pilaille vapaaoppilaspaikkoja.
17974: muodon. Niinpä opettajien palkat maksetaan Kun nykyisen valtionapulain 8 §, jonka
17975: kokonaan valtion varoista, prosentuaalinen nojalla on tarkoitettu myönnettäväksi kou-
17976: valtionapu tuli tuntuvasti korkeammaksi ja luille rakennusavustuksia, ei ole käytännössä
17977: tähän valtionapuun oikeuttavien menojen täyttänyt tarkoitustaan, olisi koulurakennuk-
17978: ryhmä oleellisesti laajemmaksi käsittäen myös sista johtuvan velkaantumisen välttämiseksi
17979: omien rakennusten vuokra-arvon. Kuitenkin säädettävä kouluille lakiin perustuva oikeus
17980: on näidenkin lakien uudistaminen jo osoit- saada valtion varoista tietty määrä rakennus-
17981: tautunut ajan vaatimaksi. Hallitus onkin avustusta ja -lainaa uusiin koulurakennuk-
17982: vuoden 1959 valtiopäivillä antanut asiasta siin ja niiden laajentamiseen sekä peruskor-
17983: esityksen, jonka käsittely eduskunnassa vielä jauksiin. Vastaavasti olisi lakiin otettava
17984: on kesken. säädös siitä, ettei omien rakennusten vuokra-
17985: 428 VIII,4. - Ykaityiloppikoulujen valtionapu.
17986:
17987:
17988: arvo edellytä valtionapua siltä osalta, johon lakimääräiseksi. Ottaen kuitenkin huomioon,
17989: koulu on saanut valtiolta rakennusavustusta, että valtiontehtävien kunnille aiheuttamat
17990: sekä määräykset siitä, että valtioneuvosto voi rasitukset jo nyt ovat saattaneet kuntien
17991: määrätä koulun saaman rakennusavustuksen kestokyvyn kysymyksenalaiseksi ja edus-
17992: palautettavaksi, jos koulu lopettaa toimin- kunta on lausunut hallitukselle toivomuksen
17993: tansa tai koulutaloa lakataan käyttämästä toimenpiteisiin ryhtymisestä kuntien talou-
17994: tarkoitukseensa. dellisen aseman keventämiseksi, ei liene syytä
17995: Edelleen olisi kohtuullista, että myös kou- enää lisätä kuntien rasituksia oppikoulujen
17996: lun palveluksessa vakinaisesti olevien toimi- lakimääräisellä avustusvelvollisuudella.
17997: henkilöiden ja palveluskunnan eläkkeistä Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu, esi-
17998: maksettaisiin valtionapua samojen perustei- tämme kunnioittavasti,
17999: den mukaan kuin opettajien eläkkeistä.
18000: Maataloudellisten oppilaitosten suhteen että Eduskunta hyväksyisi näin
18001: hallitus on esittänyt kuntien avustuksen kuuluvan lakiehdotuksen:
18002:
18003:
18004:
18005: Laki
18006: yksityisoppikoulujen valtionavusta. a.nnetun lain muuttamisesta..
18007: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisoppikoulujen valtionavusta 6
18008: päivänä lokakuuta 1950 annetun lain ( 493/ 50) 4 § sellaisena kuin se on 14 päivänä-
18009: kesäkuuta 1958 annetussa laissa (258/58), 5 § :n 1 momentin 4 kohta sellaisena kuin
18010: se on 9 päivänfi. tammikuuta 1953 annetussa laissa (8/53), 6 § sellaisena kuin se on
18011: 16 päivänä joulukuuta 1955 annetussa laissa (513/55) ja 7 § näin kuuluviksi:
18012: 4 §. vahvistamien perusteiden mukaan ottamatta
18013: Valtionapua myöntää opetusministeriö: kuitenkaan lukuun muun kuin vuotuisen
18014: 1) 1100 000-1200 000 markkaa vuodessa ylläpidon osalta sitä osaa rakennusten ar-
18015: kutakin toiminnassa olevaa vakinaista ja rin- vosta, mikä vastaa valtion koululle antamaa
18016: nakkaisluokkaa kohti; ja rakennusavustusta;
18017: 2) koulun vahvistettuun lukusuunnitel- d) oppilaitosta varten vuokratuista raken-
18018: maan merkittyjen vaihtoehtoisten ja vapaa- nuksista ja huoneistoista maksetuista vuok-
18019: ehtoisten aineiden opetusta sekä linjajaon rista;
18020: ylläpitämistä samoinkuin oppilaiden ryhmit- e) lämmitys-, valaistus-, vedenhankinta- ja
18021: tämisestä aiheutuvia lisäkustannuksia varten käyttövoimakustannuksista;
18022: opetusministeriön harkinnan mukaan. f) oppilaitoksen toiminnan kannalta tar-
18023: koituksenmukaisten ja välttämättömien ko-
18024: 5 §. neiden, työvälineiden ja kaluston hankinta-,
18025: Koululle, joka nauttii 4 § : n 1 kohdassa kunnossapito- ja korjauskustannuksista;
18026: tarkoitettua valtionapua, kouluhallitus myön- g) opetusvälineiden sekä oppilas- ja opet-
18027: tää asetuksella tarkemmin määrättyjä perus- tajakirjaston hankkimisesta, kunnossapidosta
18028: teita noudattaen lisäavustusta: ja hoidosta sekä oppilaiden yleisestä tervey-
18029: denhoidosta aiheutuvista menoista samoin
18030: 4) 50-75 sadalta seuraavista menoista: kuin toimisto, · ilmoitus- ja painatuskustan-
18031: a) oppilaitoksen toiminnan kannalta vält- nuksista;
18032: tämättömien toimihenkilöiden ja palvelus- h) puhdistusaineiden ja -välineiden hank-
18033: kunnan palkkauksesta; kimisesta sekä muista siivouksesta ja puhtaa-
18034: b) tapaturmavakuutus- ja palovakuutus- napidosta aiheutuneista menoista; sekä
18035: maksuista; i) raaka- ja tarveaineiden hankkimisesta
18036: c) omien rakennusten ja huoneistojen aiheutuneista menoista, jotka eivät muutoin
18037: vuokra-arvosta määrättynä valtioneuvoston tule korvatuiksi.
18038: vm,4. - Ahonen ym. 429
18039:
18040: Jos oppilaitoksen toiminta-alue on syrJa- Avustuksen ja lainan myöntää opetusminis-
18041: seutua tai vähävaraista taikka oppilaitoksen teriö sen jälkeen, kun kouluhallitus on hy-
18042: taloudellinen asema on erityisen heikko, voi väksynyt koulun rakennus- ja rahoitussuun-
18043: valtioneuvosto vuodeksi kerrallaan myöntää nitelman.
18044: sille lisäavustusta enintään 10 sadalta. Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletta-
18045: koon vastaavasti myös 4 § : n 1 kohdassa
18046: tarkoitettua valtionapua nauttivan koulun
18047: 6 §. koulurakennusten tarpeelliseen laajentami-
18048: Niistä asetuksella säädettyjen perusteiden seen ja sellaiseen tarkoituksenmukaiseen pe-
18049: mukaan myönnetyistä eläkkeistä, joita koulu rusparannukseen, jota ei ole katsottava kun-
18050: maksaa 5 § :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoi- nossapitoon kuuluvaksi.
18051: tetuille rehtoreille ja opettajille, saman pykä- Jos koulun toiminta lakkaa tai jos koulun
18052: län 4 a kohdassa tarkoitetuille toimihenki- rakennusta lakataan käyttämästä tarkoituk-
18053: löille ja palveluskunnalle sekä opettajille, seensa, voi valtioneuvosto velvoittaa koulun
18054: jotka ovat suorittaneet 29 päivänä touko- ylläpitäjän maksamaan valtiolle kokonaan tai
18055: kuuta 1922 lakkautettavaksi määrätyn suo- osaksi takaisin tämän pykälän nojalla anne-
18056: men- tai ruotsinkielisen Helsingin jatko-opis- tun avustuksen ja, mikäli antamisen jälkeen
18057: ton päästötutkinnon, kouluhallitus myöntää on yleisessä kustannustasossa tapahtunut
18058: koululle valtionapua 75 sadalta. Avustusta nousua, nousua vastaavan lisän.
18059: ei kuitenkaan suoriteta siltä eläkkeen osalta,
18060: mikä ylittää vastaavaan palkkausluokkaan
18061: kuuluvasta valtion virasta tai toimesta kul- Tämä laki tulee voimaan päivänä
18062: loinkin maksettavan eläkkeen määrän. kuuta 19 ja sovelletaan sitä päivästä
18063: kuuta 19 , josta lukien myös aikaisem-
18064: 7 §. min myönnetyt valtionavut järjestetään mak-
18065: Koulu, jonka perustamiseen valtioneuvosto settaviksi tässä laissa säädettyjen perustei-
18066: on antanut säädetyn luvan, saa valtioneu- den mukaan, kuitenkin siten, että lain 7 § : ää
18067: voston määrättävien perusteiden mukaan sovelletaan sellaiseen rakennustyöhön, jota
18068: koulurakennusten hankkimiseksi valtiolta koskeva rakennus- ja rahoitussuunnitelma on
18069: avustusta ja kuoletuslainaa yhteensä 40-60 annettu kouluhallituksen hyväksyttäväksi
18070: sadalta rakennuskustannusten määrästä. lain tultua voimaan.
18071:
18072:
18073: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
18074:
18075: Arvo Ahonen. Vå.inö Tikkaoja. Pentti Niemi.
18076: Ensio Partanen. Kalle Matilainen. Arvo Tuominen.
18077: Anni Flinck
18078: 430
18079:
18080: VIn,5. - Lagmot. N: o 75.
18081:
18082:
18083:
18084:
18085: Österholm m.fl.: Förslag till lag angående ändring av lagen
18086: om statsunderstöd åt privata läroverk.
18087:
18088:
18089: T i II R i ik s d a g e n.
18090:
18091: När lagen om statsunderstöd åt privata icke de som har satt barnen i privatskolor,
18092: Iäroverk stiftades år 1950 avsåg regeringen i form av terminsavgifter skulle drabbas av
18093: och riksdagen att statsbidraget skulle tädka en tyngre börda ä:n de som har haft möjlig-
18094: ca 95% av skolornas aviöningsutgifter och i het att Iåta barnen besöka statsläroverk:.
18095: medeltal 75-85 % av deras totalutgifter. Å andra sidan bör det konstateras att läro-
18096: Detta må:l som då ansågs s'käiigt har emeller verksväsendets ikaraJktär under samma tid i
18097: tid icke nåtts i praJktiken, utan av fiera orsa- hög grad förändrats. Av de. 415 nu ver'k-
18098: ker, särskilt tili föijd av infiationen under samma läroverken är 294 av privat natur och
18099: de sedan dess förfiutna tio åren, har med 121 statliga. Under det senast förflutna år-
18100: statsunderstöde.t en alit mindre del av utgif- tiondet 1950-59 då den nuvarande under-
18101: terna kunnat finansieras. Enligt Iäroverks- stödslagen varit gällande har 93 nya privat-
18102: statistiken motsvarade det såiunda läsåret skolor grundats. Detta har skett tili följd av
18103: 1957-58 endast ca 65% av dessa. Denna att intresset för läroverken snabbt ~ats och
18104: utvec'kling har dels medfört att sko1orna spritt sig tili allt vidsträcktare kretsar. För
18105: nödgats skuldsätta sig och dels att termins- närvarande. är över 70 % av läroverken .pri-
18106: avgifterna stigit i oSkäligt hög grad. Dessa vata, och landsbygdens behov av dylika sko-
18107: avgifter utgjorde under ovannämnda läsår lor tillgodoses nästan helt och hållet av pri-
18108: 27.2% av skolornas totalinkomster. Då vata läroverk, i det att 95 % av alla 'läroverk
18109: motsvarande procenttal fem år tidigare var på Iandsbygden är privata. Innevarande
18110: 23.2 % har den ekonomiska bördan de senaste läsår erhåller 111 398 elever undervisning i
18111: åren således i avsevärd grad överförts från privatSkolor.
18112: statsbidragens tili terminsavgifternas konto. Som en följd av det för årliga underhålls-
18113: Detta har varit fallet trots att de ikommunala kostnader beviljade statsbidragets otillräck-
18114: understödens andel under samma tid stigit lighet och å andra sidan av de bördor bygg-
18115: från 4.8 tili 6.2 %. nadslkoatnaderna förorsakat s'kolorna har pri-
18116: Terminsavgifterna varierar avsevärt, be~ vatläroverkens skulder avsevärt ökats och
18117: roende av skolornas olikartade ekonomiska denna utvechling synes fortgå. År 1950 steg
18118: ställning. De lägsta är av samma stOTlek som privatskolornas skulder tili 675 miljoner
18119: statsläroverkens eller 5 000 mark, medan de mark. År 1958 uppgick de. tili 8 399 miljoner
18120: högsta utgör 20 000 mark. Senaste läsår och 'hösten 1959 tili mer å!r 10 miljarder.
18121: hade sammanlagt 141 skolor en terminsavgift Då situationen blivit denna tillsatte stats-
18122: av 10 000 mark eller mera. En sådan utveck- rådet år 1954 en lkommitte för att överväga
18123: ling är ur social synpunkt men1ig, då den en reformering av lagstiftningen om stats-
18124: im:ikränlker eller omintetgör mindrebemedlade understöd åt .privata slk:olor. Kommitten
18125: familjers möjligheter att låta barnen besölka föreslog att skolornas statsbidragssystem
18126: läroverk Det är skä;l att särskilt lägga märke skulle ändrats så att i ställe.t för det nuva-
18127: tili denna omständighet även fördenskull att rande per klass och lärare utgående stats-
18128: det vid stiftandet av lagen om statsunderstöd bidraget ett grundbidrag skulle erläggas tili
18129: åt privata 'läroverk i propositionen uttryckli- ersättning för undervisnings'kostnaderna per
18130: gen sades ut att avsikten var att terminavgif- varje enligt läsplanen beräknad klasstimme
18131: terna av sociala skäl Skulle sänikas för att och att maximigränsen för det s.lk. procen-
18132: VIII,5. - österholm ym. 431
18133:
18134: tuella statsunderstödet skulle höjas från 60 finansieras med terminsavgifter och då ikost-
18135: till 75 %. Dett system har emellertid ansetts naderna för parallellklasser inte är lägre än
18136: vara inveclklat och har inte. börjat tillämpas. för o11dinarie klasser, medför varje parallell-
18137: Privatskoleorganisationerna har i utlåtanden klass för skolorna en börda av nära en halv
18138: över betänkandet stäHt sig på den stånd- miljon mark, något som bör anses obilligt i
18139: punkten att det nuvarande systemet borde synnerhet som just de.tta föran1eder ett starkt
18140: bibehållas men missförhållandena i de.tsa:mma tryck på termiDBavgifterna. Då man å andra
18141: avhjälpas. sidan genom att inrätta paralleUklasser snab-
18142: Ytterligare bör det beaktas att lagarna om bast och med minsta kostnad för staten kan
18143: statsunderstöd åt läroanstalter i lantbruk, öka antalet elevplatser och då det ännu finns
18144: huslig ekonomi och he:mslöjd, vHka staiftades ca 200 privatsikolor vid vilka parallellklasser
18145: samma år som lagen om statsunderstöd ät av pedagogiska skäl me.d hänsyn tHI skolaDB
18146: privata läroverk eller år 1950 och som har storlek bör anses vara på sin plats, bollde
18147: samma struktur som denna erhöll en mycket detta missförhållande som härrör :l'rån de
18148: fördelaktigare utforming. Vid dessa Iäroan- olNmrtade avlöningsförhå:llandena i gångna
18149: stalter bestrids lärarnas löner i sin helhet ur tider rättas tili i den nuvarande statsunder-
18150: statsmedel och det till 65 % uppgående pro- stödslagen.
18151: centuella statsbidraget utgår bl.a. för de egna Den gällande lagens sta.dganden rörande
18152: byggnadernas hyresvärde, för kansli-, annons-, statsbidraget för ränteutgifter har torkats
18153: trycknings- och bokföringsutgifterna samt för så:lunda att bidrag utgår blott för räntor på
18154: undervisningsmateriel och hälsovård, vilka intecknade Skulder. Detta system har visat
18155: förmåner privatskolorna saknar. Likväl är sig vara osmidigt och för skolorna oskäligt
18156: en revision av Iagaroo om statsunderstöd år samt delvis även obehövligt ernedan inteck-
18157: dessa privata läroanstalte.J:: även aktuell. ning ur state.ns synpunkt är en överflödig
18158: åtgärd då fråga är om ·Iån vilka - såsom
18159: Vid prövning av frågan om ändringar i la- härvidlag för det mesta är fallet - är ga-
18160: gen om statsunderstöd åt privata läroverk ranterade av 'k:ommunen. Då det :l'ör staten
18161: borde uppm:ärksamhet främst ägnas följande inte spelar någon .roll huruvida den ränta
18162: omständigheter. Understödet för parallell- en Skola erlagt har förorsakats av en inteek-
18163: klasser borde höjas till Ba~mma sto:rlek som nad erler en ointecknad skuld borde rätten
18164: för ordinarie IJ.dasser. Räntor på lån, som tili statsunderstöd utsträclkas tili att gälla
18165: upptagits för anskaffning as skolhus och räntorna på alla lån som upptagits för upp-
18166: tomt eller :l'ör :l'inansiering av skolans verk- förande av skolhus, anskaffning av tomt eller
18167: samhet, bo11de partiellt ersättas i form av ett annars för skolans verksamhet.
18168: procentuellt statsbidrag, oberoende av om I 7 § i gällande lag om statsunderstöd
18169: Skulden är intec'knad eller ej. Li:kaså borde förutsätts möjligheten att skolorna beviljas
18170: partiell ersättning utgå för vissa nödvändiga statsbidrag för auskaffning och !komplette-
18171: kansliutgifter oc'h :l'ör den ordinarie avlönin- ring av skolinventarier, undervisningsmate-
18172: gen för den i skolans tjänst vara:ktigt an- riel och bibliotek inom ramen för ett i stats-
18173: ställda personalen. Det i den nuvarande la- förslaget för ändamålet anvisat anslag. Detta
18174: gen förutsatta statsbidraget som erlägges stadgande har emellertid blivit en död
18175: inom ramen för statsförslaget och som är bakstav emedan något anslag för nämnda
18176: avse.tt för Sk:olinventarier, undervisningsma- ändamål inte har upptagits i budgeten.
18177: teriel och bibliotelk borde bli lagbestämt och Främst ha.r läroverken på landsbygden och
18178: statsbidraget av 75% för pensionsutgifter undervisningelliS effekt vid dem blivit lidande
18179: utsträckas till att gäilla även funktionärer hålrpå. Av denna orsak borde dessa utgifter,
18180: och tjänstepeesona:l som är varaiktigt an- sam i främsta rummet före'k:ommer vid nyin-
18181: ställda vid Skolan. rättade skolor med svag ekonomi, hänföras
18182: Statsunderstödet för parallellklasser är nu trll dem som berättigar till procentuellt stats-
18183: 315 650 mark lägre. än det understöd som understöd. Likaså borde skolorna berättigas
18184: utgår för ordinarie hlasser. Då inte ens sist- att erhålla partiellt statsunderstöd även för
18185: nämnda understöd helt förslår tili att nödvändiga utgifter för kansliförnödenlheter,
18186: täcka kostnaderna :l'ör undervisningen utan i tryclmingsarbeten och annonser rörande sko-
18187: med(;ltal över 100 000 marlk per klass måste lans verksamhet samt för hälsovården.
18188: 432 VIII,5. - Ykaityisoppikoulujen valtionapu.
18189:
18190:
18191: 1 6 § i den nuvarande lagen stadgas om av statsbid·raget för parallellklasserna till
18192: statsbidrag för lärarnas pensioner. Detta samma storlek som för ordinarie. klwsser en-
18193: stadgande ingick in:te ursprungligen i rege- ligt en i skolstyrelsen uppgjord kalkyl
18194: ringens proposition utan intogs i lagen under komme att förorsalka en merutgift på ca 300
18195: behandlingen i kulturut8kottet emedan pen- miljoner ma:M:, det höjda och utsträekta pro-
18196: sionsfrågan för lärare oeh annan erforderlig oontuella statsbidraget ett tillägg av ca 150
18197: personai för folkhög8k9lornas vidkommande miljoner samt ändringen av det för anSka.ff-
18198: reglerats i den något tidigare handlagda la- ning och komplettering av skolinventarier,
18199: gen om statsunde.rstöd åt folkhögskolor. I undervisningsmateriel och bibliotek avsedda
18200: detta skede lä.mnades emellertid den i skolor- statsbidraget så att det skulle bli procentuellt,
18201: nas tjänst anställda tjänstepersonalen utan- en ökning om kanake ca 100 miljoner marik.
18202: för stadgandet om pensionen ehuru statEJ- Pensionerna åt tjänstepe.rsonalen torde inte
18203: bidrag enligt lagen erhålles för dess av:löning. ännu de närmaste åren föranieda närrnnvärda
18204: Utelämnandet av statsbidraget för personalen utgifter för staten.
18205: torde ha Sk:ett av oaktsamihet när frågan på På grund av vad ovan anförts och ytterli-
18206: uppdrag av kulturutskottet skyndsamt be- gare understrykande nödvändigheten av att
18207: reddes i Skolstyrelsen. Sedan lagen antagits terminsavgifterna av sociala skäl bör sänlkas
18208: konstaterade skolstyrelsen enhälligt att saken fä:reslår vi,
18209: hade bort regleras i detta sammanhang.
18210: I fråga om beräknandet av den kostnads- att Riksdagen måtte antaga följande
18211: öaming de ovannärrnnda lagändringarna skulle lagförslag:
18212: medföra kan det konstateras att höjningen
18213:
18214:
18215:
18216:
18217: Laa
18218: a.ngående ändring av lagen om sta.tsunderstöd lt priva.ta. läroverk.
18219: 1 enlighet med Rilksdagens beslut upphäves 7 § i lagen den 6 oktober 1950 om statsun-
18220: derstöd åt privata läroverk, varjämte 4 §, sådan den lyder i lagen den 14 juli 1958
18221: (258/58), 5 § 1 mom. 4 punkten, sådan den lyder i lagen den 9 januari 1953 (8/53) och
18222: 6 §, sådan den lyder i lagen den 16 december 1955 (513/55), Bkola er'hålla följande än-
18223: drade [ydelse:
18224:
18225: 4 §. 4) 50-75 prooent av följande utgifter:
18226: 1 statsunderstöd beviljas av undervisnings- a) räntorna på den gäld, som upptagits
18227: mhusteriet: för anldraffning av huvudgak:ligen av S'kolan
18228: 1) 1032 550-1099 960 mark om året för nyttjade byggnader och dess område samt
18229: varje i verkaamhet varande ordinarie och :för skolans verksamhet;
18230: para1leilldass; och b) hyran för huvudsak!ligen till skolans
18231: 2) för undervisning i alternativa och :fri- verksamhet nyttjad~ lägenheter, därest skolan
18232: villiga ärrnnen, som upptagits i den för skolan verkar i förhyrd lägenhet;
18233: fastställda läroplanen, samt för uppråltthål-
18234: lande av linjoo~ning på gymnasial!klasserna c) de verkliga och godtagbara ikostnaderna
18235: enligt undervisningsministeriets prövning. för värme och lyse i ovan i punlkterna a och
18236: b avsedda byggnader och lä:genheter;
18237: 5 §. d) den ordinarie avlöningen för i skolans
18238: Åt skola, som åtnjuter i 4 § 1 pun'kten tjänst varalktigt anställda fun'ktionärer och
18239: avsett statsunderstöd, be.viljas av skolstyrel- tjänstepersonal; och
18240: sen moo iaJkttagande av grunder, vilka näx- e) de verkliga och godtagbara !kostnaderna
18241: mare fastställas genom förordning, i tilläggs- för anskaffning och ikomp'lettering av skol-
18242: understöd: inventarier, undervisningsmateriel oeh biblio-
18243: tek samt kansliförnödenih.eter, tryc'kningsarbe-
18244: vin,5. - österholm ym. 433
18245:
18246: ten och annonser rörande Skdlans verksa,mlhet beviljar skolstyre:lsen skolan i statsunderstöd
18247: äwensom för hä:lsovården. 75 för hundra. Understödet erlägges likväl
18248: icke för den del av penffionen, som överstiger
18249: 6 §. beloppet av pension, viiken utbetalas i till
18250: För de enligt i förordillng stadgade grun- motsvarande avlöningsklass hörande stats-
18251: der bevi:ljade pensioner, som Skolan erlägger tjänst eller -befattning.
18252: åt de i 5 § 1 mom. 1 punkten avsedda rekto-
18253: rerna och lärarna, åt funlktionärer och tjäns~
18254: tepersonal, som avses i 4 d punkten i sagda Denna lag trä:der i kraft den
18255: paragraf, sam.t åt lärare, som avlagt dimis- 19 och tnlämpas från och med den
18256: sionsexamen vid de finsk- eUer even:Sksprå- 19 , från viiken dag räknat även tidigare
18257: kiga fortbildningsläroverken i Helsingfors, beviljade statsunderstöd utbetalas enligt i
18258: vilkas indragning påbjudits den 29 maj 1922, denna lag stadgade grunder.
18259:
18260:
18261: Helsingfors den 5 februari 1960.
18262:
18263: John Österholm. Veikko Vennamo.
18264: Juha Rihtniemi. Bertel Lindh.
18265: Esa Kaitila. Alwar Sundell.
18266: Päiviö Hetemäld. Sven Högström.
18267: Armi Hosia. J. A. Junga.rå.
18268: Ensio Partanen. Georg 0. Ehrnrooth.
18269: Juho Tenhiälä. Victor Procope.
18270:
18271:
18272:
18273:
18274: 55 E 74/60
18275: 434
18276:
18277: vm,5. - La.k.al. N: o 75.
18278: Suomennos.
18279:
18280:
18281:
18282:
18283: Österholm ym..: Ehdotus laiksi yksityisoppikoulujen valtion-
18284: avusta annetun lain muuttamisesta.
18285:
18286:
18287: E d u s k u n n a ll e.
18288:
18289: Säädettäessä yksityisoppikoulujen valtion- lukukausimaksujen alentaminen sosiaalisista
18290: apulakia vuonna 1950 hallituksen esityksen syistä, jotta ne, jotka ovat panneet lapsensa
18291: ja eduskunnan tarkoituksena oli, että val- yksityisoppikouluihin, eivät saisi lukukausi-
18292: tionapu peittäisi koulujen palkkausmenoista maksujen muodossa kannettavakseen ras-
18293: n. 95 % ja keskimäärin koulujen kokonais- kaampaa rasitusta kuin ne, joille on ollut
18294: menoista 75-85 %. Tätä tarkoitusta, jota mahdollista sijoittaa lapsensa valtion oppi-
18295: silloin pidettiin kohtuullisena, ei kuitenkaan kouluihin.
18296: ole käytännössä saavutettu, vaan useistakin Toisaalta on todettava, että oppikoululai-
18297: syistä, erityisesti kuluneiden kymmenen vuo- toksemme luonne on samaan aikaan suuressa
18298: den aikana tapahtuneen inflaation vuoksi, määrässä muuttunut. Toiminnassa olevista
18299: valtionavulla on voitu rahoittaa yhä vähäi- 415 oppikoulusta 294 on yksityismuotoisia ja
18300: sempi osa menoista. Oppikoulutilaston mu- 121 valtion oppikouluja. Viimeksi kulunei-
18301: kaan se oli lukuvuonna 1957-58 vain n. den kymmenen vuoden aikana, jolloin nykyi-
18302: 65 %. Tästä kehityksestä on ollut seurauk- nen avustuslaki on ollut voimassa, on pe-
18303: sena toisaalta koulujen velkaantuminen, toi- rustettu 93 uutta yksityiskoulua. Tämä on
18304: saalta lukukausimaksujen kohoaminen koh- johtunut oppikouluharrastuksen nopeasta voi-
18305: tuuttoman suuriksi. Näiden maksujen osuus mistumisesta ja leviämisestä yhä laajempiin
18306: koulujen kokonaistuloissa oli edellä mainit- piireihin. Nykyisin on oppikouluista yli 70 %
18307: tuna lukuvuonna 27.2 %. Kun vastaava yksityisiä, ja maaseudun oppikoulutarpeen
18308: osuusprosentti viisi vuotta aikaisemmin oli yksityisoppikoulut tyydyttävät lähes koko-
18309: 23.2 %, on taloudellista rasitusta viime vuo- naan niiden osuuden ollessa 95 % maaseu-
18310: sina siten huomattavassa määrin siirretty dulla sijaitsevista kaikista oppikouluista.
18311: valtionavustusten tililtä lukukausimaksujen Kuluvana lukuvuonna saa 111 398 oppilasta
18312: osalle. Näin on tapahtunut siitä huolimatta opetusta yksityisoppikouluissa.
18313: että kuntien avustusten osuus on samaan ai- Vuotuisiin ylläpitokustannuksiin annetun
18314: kaan noussut 4.8 % :sta 6.2 % :iin. valtionavun riittämättömyydestä ja toisaalta
18315: Lukukausimaksut vaihtelevat koulujen eri- rakennuskustannusten kouluille aiheuttamista
18316: laisesta taloudellisesta asemasta johtuen huo- rasituksista johtuen yksityisoppikoulujen ve-
18317: mattavasti. Alimmat ovat saman suuruisia lat ovat suuresti lisääntyneet, ja tämä kehi-
18318: kuin valtion oppikouluissa, kun taas korkeim- tys näyttää jatkuvan. Vuonna 1950 yksityis-
18319: mat ovat 20 000 markkaa. Viime lukuvuonna oppikoulujen velat olivat 675 miljoonaa
18320: oli 141 koulussa lukukausimaksun suuruus markkaa. Vuonna 1958 ne nousivat 8 399
18321: 10 000 markkaa tai enemmän. Sellainen kehi- miljoonaan ja syksyllä 1959 yli 10 miljar-
18322: tys on sosiaaliselta kannalta haitallinen, diin.
18323: koska se muodostaa vähävaraisille perheille Tilanteen kehittyessä tällaiseksi valtioneu-
18324: rajoituksen tai esteen lasten kouluttamiselle vosto asetti vuonna 1954 komitean harkitse-
18325: oppikouluissa. Tämä on erityisesti syytä maan yksityisoppikoulujen valtionapulainsää-
18326: panna merkille senkin vuoksi, että yksityis- dännön uudistamista. Komitea ehdotti koulu-
18327: oppikoulujen valtionapulakia säädettäessä oli jen valtionapujärjestelmän muuttamista si-
18328: nimenomaan julkilausuttuna tarkoituksena ten, että nykyisen luokkakohtaisen ja opet-
18329: VIII,5. - österholm ym. 435
18330:
18331: tajakohtaisen valtionavun asemesta makset- ei edes varsinaistenkaan luokkien valtionapu
18332: taisiin opetuskustannusten korvaamiseksi pe- peitä kokonaan opetuskustannuksia, vaan kes-
18333: rusvaltionapua jokaiselta lukusuunnitelman kimäärin jää yli 100 000 markkaa luokkaa
18334: mukaan lasketulta luokkatunnilta ja että ns. kohti peitettäväksi lukukausimaksuilla, ja
18335: prosentuaalisen valtionavun ylärajaa koro- kun rinnakkaisluokkien kustannukset eivät
18336: tettaisiin 60% :sta 75% :iin. Tätä järjestel- ole pienemmät kuin varsinaisten luokkien,
18337: mää on kuitenkin pidetty monimutkaisena tuottaa jokainen rinnakkaisluokka kouluille
18338: eikä sitä ole ryhdytty toteuttamaan. Yksi- lähes puolen miljoonan markan rasituksen,
18339: tyisoppikoulujärjestöt ovat asettuneet komi- jollaista on pidettävä kohtuuttomana, varsin-
18340: tean mietinnön johdosta annetuissa lausun- kin kun juuri tämä aiheuttaa voimakasta
18341: noissa sille kannalle, että nykyinen järjes- painetta lukukausimaksuihin. Kun toisaalta
18342: telmä olisi säilytettävä, mutta siinä olevat rinnakkaisluokkia perustamalla voidaan no-
18343: epäkohdat korjattava. peimmin ja valtion kannalta vähäisimmin
18344: Edelleen on huomattava, että yksityisoppi- kustannuksin lisätä oppilaspaikkoja ja kun
18345: koulujen valtionapulain kanssa samana vielä on noin 200 yksityiskoulua, joihin rin-
18346: vuonna eli vuonna 1950 säädetyt maatalou- nakkaisluokan perustamisen on pedagogiselta
18347: dellisten, kotitaloudellisten ja kotiteollisuus- kannalta koulun suuruuden huomioon ottaen
18348: oppilaitosten valtionapulait, jotka rakenteel- katsottava olevan paikallaan, olisi tämä van-
18349: taan ovat samankaltaiset, saivat huomatta- hojen aikojen erilaisista palkkausolosuhteista
18350: vasti edullisemman muodon. Näissä oppilai- periytynyt epäkohta korjattava nykyisessä
18351: toksissa maksetaan opettajien palkat koko- valtionapulaissa.
18352: naisuudessaan valtion varoista, ja prosen- Korkomenoihin tarkoitettua valtionapua
18353: tuaalista valtionapua, jonka suuruus on 65 %, koskevia voimassa olevan lain säännöksiä on
18354: myönnetään mm. omien rakennusten vuokra- tulkittu siten, että valtionapua annetaan vain
18355: arvosta, kanslia-, ilmoitus-, painatus-, kirjan- kiinnitettyjen velkojen korkoihin. Tämä jär-
18356: pito-, opetustarvike- sekä terveydenhoitome- jestelmä on osoittautunut kankeaksi ja kou-
18357: noista, mitä etua yksityisoppikouluilla ei ole. lujen kannalta kohtuuttomaksi sekä osittain
18358: Kuitenkin on näiden yksityisten oppilaitos- tarpeettomaksikin, koska lainojen, joissa on
18359: ten valtionapulakien tarkistaminen myös kunnan takuu, kuten enimmäkseen on asian-
18360: ajankohtainen. laita, kiinnittäminen on valtion kannalta .tar-
18361: Yksityisoppikoulujen valtionapulain muu- peeton toimenpide. Kun valtion kannalta ei
18362: toksia harkittaessa olisi lähinnä kiinnitet- ole eroa sillä, onko koulun suorittama korko
18363: tävä huomiota seuraaviin seikkoihin. Rinnak- aiheutunut kiinnitetystä vai kiinnittämättö-
18364: kaisluokkien valtionapu olisi nostettava sa- mästä velasta, olisi oikeus valtionapuun ulo-
18365: maksi kuin vakinaisten luokkien. Koulutalon tettava koskemaan kaikkia koulun ja sen ton-
18366: ja tontin hankkimiseksi tai koulun toimintaa tin hankkimiseksi tai muuten koulun toimin-
18367: varten tehtyjen velkojen koroista tulisi saada taa varten tehtyjen velkojen korkoja.
18368: osittaista korvausta riippumatta siitä, onko Voimassa olevan valtionapulain 7 § sisäl-
18369: velka kiinnitetty vai ei. Samoin olisi osit- tää mahdollisuuden myöntää kouluille val-
18370: taista korvausta annettava tietyistä välttä- tionapua koulukaluston, opetusvälineiden sekä
18371: mättömistä kansliamenoista ja koulun palve- kirjaston hankkimista ja täydentämistä var-
18372: luksessa jatkuvasti olevien toimihenkilöiden ten tulo- ja menoarvioon tarkoitusta varten
18373: varsinaisesta palkkauksesta. Koulukaluston otetun määrärahan puitteissa. Tämä säännös
18374: opetusvälineiden ja kirjastojen hankkimiseksi on kuitenkin jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi,
18375: nykyisessä valtionapulaissa tulo- ja menoar- koska budjettiin ei ole otettu mitään määrä-
18376: vion puitteissa annettavaksi edellytetty val- rahaa tätä tarkoitusta varten. Tästä ovat en-
18377: tionapu olisi muutettava lakimääräiseksi ja nen kaikkea joutuneet kärsimään maaseudun
18378: eläkkeitä varten säädetty 75% :n valtionapu oppikoulut ja niiden opetuksen teho. Tästä
18379: ulotettava koskemaan myös koulun palveluk- syystä nämä menot, jotka etupäässä koske-
18380: sessa vakinaisesti olevia toimihenkilöitä ja vat alkavia, heikossa taloudellisessa asemassa
18381: palveluskuntaa. olevia kouluja, olisi sisällytettävä prosen-
18382: Rinnakkaisluokkien valtionapu on nykyisin tuaaliseen valtionapuun oikeuttavien meno-
18383: 315 650 markkaa pienempi kuin varsinaisia jen joukkoon. Samoin olisi koulut oikeutet-
18384: luokkia kohti myönnettävä valtionapu. Kun tava saamaan osittaista valtionapua myös toi-
18385: 436 vni,5. - Yksityisoppikoulujen valtionapu.
18386:
18387:
18388: mistotarvikkeisiin, painatustöihin ja koulun Edellä ehdotettujen lainmuutosten aiheut-
18389: toimintaa koskeviin ilmoituksiin sekä tervey- taman kustannusten lisäyksen laskemiseksi
18390: denhoitoon käytetyistä välttämättömistä me- voidaan todeta, että rinnakkaisluokkien val-
18391: noista. tionavun korottaminen vakinaisten luokkien
18392: Nykyisen valtionapulain 6 § :ssä säädetään tasolle aiheuttaisi kouluhallituksessa laaditun
18393: opettajien eläkkeisiin annettavasta valtion- laskelman mukaan noin 300 miljoonan mar-
18394: avusta. Tämä säännös ei sisältynyt alunperin kan lisäyksen, prosentuaalisen valtionavun
18395: hallituksen esitykseen, vaan otettiin lakiin sitä korottaminen ja laajentaminen noin 150 mil-
18396: sivistysvaliokunnassa käsiteltäessä, koska Imu- joonan markan lisäyksen ja koulukaluston,
18397: sanopistojen valtionavusta vähäistä aikaisem- opetusvälineiden ja kirjastojen hankkimiseen
18398: min säädetyssä laissa opettajien ja muun tar- ja täydentämiseen tarkoitetun valtionavun
18399: vittavan henkilökunnan eläkekysymys oli jär- muuttaminen prosentuaaliseksi ehkä noin
18400: jestetty. Tässä vaiheessa jätettiin kuitenkin 100 miljoonan markan lisäyksen. Toimihen-
18401: koulujen palveluksessa oleva palveluskunta kilöiden eläkkeistä ei vielä lähivuosina aiheu-
18402: eläkesäännöksen ulkopuolelle, vaikka näiden tune valtiolle sanottavia menoja.
18403: palkkaukseen lain mukaan saadaan valtion- Edellä esitetyn perusteella ja tähdentäen
18404: apua. Palveluskunnan eläkevaltionavun jät- vielä lukukausimaksujen alentamisen välttä-
18405: täminen pois lienee tapahtunut epähuomiossa mättömyyttä sosiaalisista syistä ehdotamme,
18406: asiaa sivistysvaliokunnan toimeksiannosta
18407: kouluhallituksessa kiireellisesti valmistel- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18408: taessa. Lain valmistumisen jälkeen koulu- van lakiehdotuksen:
18409: hallitus yksimielisesti totesi, että asia olisi
18410: ollut tässä yhteydessä järjestettävä.
18411:
18412:
18413:
18414:
18415: Laki
18416: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
18417: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan yksityisoppikoulujen valtionavusta 6
18418: päivänä lokakuuta 1950 annetun lain 7 § sekä muutetaan saman lain 4 §, sellaisena
18419: kuin se on 14 päivänä kesäkuuta 1958 annetussa laissa (258/58), 5 § :n 1 momentin
18420: 4 kohta, sellaisena kuin se on 9 päivänä tammikuuta 1953 annetussa laissa (8/53), ja 6 §,
18421: sellaisena kuin se on 16 päivänä joulukuuta 1955 annetussa laissa (513/55), näin kuu-
18422: luviksi:
18423:
18424: 4 §. 4) 50-75 sadalta seuraavista menoista:
18425: Valtionapua myöntää opetusministeriö: a) pääasiallisesti koulun käyttämien ra-
18426: 1) 1032 550-1099 960 markkaa vuodessa kennusten ja koulun alueen hankkimiseksi
18427: kutakin toiminnassa olevaa vakinaista ja rin- sekä koulun toimintaa varten tehtyjen vel-
18428: nakkaisluokkaa kohti; ja kojen koroista;
18429: 2) koulun vahvistettuun lukusuunnitel- b) jos koulu toimii vuokrahuoneistossa,
18430: maan merkittyjen vaihtoehtoisten ja vapaa- pääasiallisesti koulun toimintaa varten käy-
18431: ehtoisten aineiden opetusta sekä lukioluok- tettävien huoneistojen vuokrasta;
18432: kien linjajaon ylläpitämistä varten opetus- c) edellä a ja b kohdassa tarkoitettujen
18433: ministeriön harkinnan mukaan. rakennusten ja huoneistojen todellisista ja
18434: hyväksyttävistä lämpö- ja valaistuskustan-
18435: 5 §. nuksista;
18436: Koululle, joka nauttii 4 § :n 1 kohdassa d) koulun palveluksessa jatkuvasti olevien
18437: tarkoitettua valtionapua, kouluhallitus myön- toimihenkilöiden ja palveluskunnan varsinai-
18438: tää asetuksella tarkemmin määrättyjä perus- sesta palkkauksesta; ja
18439: teita noudattaen lisäavustusta: e) koulukaluston, opetusvälineiden sekä
18440: kirjaston hankkimiseen ja täydentämiseen
18441: VIII,5. - österhol.m. ym.. 437
18442:
18443: sekä kansliatarvikkeisiin, painatustöihin ja men- tai ruotsinkielisen Helsingin jatko-
18444: koulun toimintaa koskeviin ilmoituksiin sekä opiston päästötutkinnon, kouluhallitus myön-
18445: terveydenhoitoon käytetyistä todellisista ja tää koululle valtionapua 75 sadalta. Avus-
18446: hyväksyttävistä kustannuksista. tusta ei kuitenkaan suoriteta siltä eläkkeen
18447: osalta, mikä ylittää vastaavaan palkkausluok-
18448: kaan kuuluvasta valtion virasta tai toimesta
18449: 7 §. kulloinkin maksettavan eläkkeen määrän.
18450: Niistä asetuksella säädettyjen perusteiden
18451: mukaan myönnetyistä eläkkeistä, joita koulu
18452: maksaa 5 § :n 1 momentin 1 kohdassa tar- Tämän laki tulee voimaan pmvana
18453: koitetuille rehtoreille ja opettajille ja saman ........ kuuta 19 .. , ja sovelletaan sitä ..
18454: pykälän 4 d kohdassa tarkoitetuille toimihen- päivästä ........ kuuta 19 .. , josta lukien
18455: kilöille ja palveluskunnalle sekä opettajille, myös aikaisemmin myönnetyt valtionavut
18456: jotka ovat suorittaneet 29 päivänä touko- järjestetään maksettaviksi tässä laissa sää-
18457: kuuta 1922 lakkautettavaksi määrätyn suo- dettyjen perusteiden mukaan.
18458:
18459:
18460: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
18461:
18462: John Österholm. Veikko Vennamo.
18463: Juha Rihtniemi. Bertel Lindh.
18464: Esa Kaitila. Alwar Sundell.
18465: Päiviö Hetemäld. Sven Högström.
18466: Anni Hosia. J. A. Jungarå.
18467: Ensio Partanen. Georg 0. Ehrnrooth.
18468: Juho Tenhiälä. Victor Procope.
18469: 438
18470:
18471: VIU,6. - Lak.al. N: o 76.
18472:
18473:
18474:
18475:
18476: Leinonen ym..: Ehdotus laiksi kansakoululain 2 § :n muutta-
18477: misesta.
18478:
18479:
18480: E d u s k u n n a 11 e.
18481:
18482: Kansalaiskoulusta pääsevät oppilaat eivät tietoja ja taitoja, joita he työssään tulisivat
18483: vielä ensimmäisenä vuotena pääse mihinkään tarvitsemaan. Tällöin erikoisesti voitaisiin
18484: vakinaiseen työhön. Usein tämä 14-15-vuo- suorittaa kannattavuuslaskelmia ja tutustua
18485: tiaiden joukko harhailee toimettomana etsien kunkin vuodenajan kohdalla joihinkin tiloi-
18486: jotain tehtävää. Monesti negatiiviset ilmiöt hin tai työkohteisiin.
18487: leimaavat tällaisten joukkojen toimintoja. Elämäntehtävän valinta siirtyisi siten käy-
18488: Osa kansalaiskouluista pääsevistä selviytyy tännölliselle pohjalle ja koulu voisi siten olla
18489: ammattikouluihin ja hakeutuu sillä tavoin apuna mm. ammatinvalinnan ohjauksessa.
18490: omalle uralleen. Jäljelle jää kuitenkin nuo- Ammatinvalinnan ohjaaja olisi mukana har-
18491: riso, jonka työhön sijoittaminen tuottaa vai- joittelukohteita valittaessa. Näistä kohteista
18492: keuksia. Kansakouluun liitetty 9. luokka keskusteltaisiin jo 8. luokan kevätlukukau-
18493: olisi tässä varmaan suureksi eduksi. Se ra- della ja sovittaisiin työnantajien kanssa har-
18494: kentuisi kansakoulun 8. luokan pohjalle, olisi joittelupaikoista ja myös oppilaista.
18495: vapaaehtoinen sekä järjestettäisiin vapaasti Edellä esitetyn suuntaisen 9, luokan kus-
18496: ja joustavasti kunkin paikkakunnan elin- tannukset jäisivät vähäisiksi. Yleensä ei tar-
18497: keinoelämän tarpeiden mukaisesti. vittaisi lisätiloja, vaan opetus tapahtuisi
18498: Liike-elämän palvelukseen pyrkivät voitai- kansalaiskoulujen tiloissa. Uusia virkoja täl-
18499: siin ottaa sellaiselle luokalle, jossa opetusta laisen 9. luokan tarpeisiin ei monestikaan
18500: annettaisiin parina päivänä viikossa ja muun tarvittaisi. Myös eräät työnantajat ovat
18501: ajan oppilaat olisivat harjoittelemassa paik- ilmoittaneet antavansa omia ammattihenki-
18502: kakunnan liikkeissä. Kun on kysymys nuo- löitään opettajiksi 9. luokalle.
18503: rista henkilöistä, voitaisiin harjoittelua suo- Suoritetuissa tutkimuksissa ovat sekä las-
18504: rittaa kahdessa vuorossa, esim. 4 tuntia ker- ten vanhemmat että työnantajat ja kuntien
18505: rallaan. Tällöin työskentelyyn voisi osal- viranomaiset suhtautuneet kysymykseen erit-
18506: listua kaksinkertainen määrä oppilaita. Kou- täin myönteisesti.
18507: lun opettajat olisivat viikoittain yhteydessä Kun kansakoululain mukaan ei kiistatto-
18508: työnantajiin ja kuulisivat heiltä oppilait- masti kuitenkaan voida edellyttää edes edellä
18509: tensa edistymisestä ja ottaisivat sen opetuk- selostetun tapaisen vapaaehtoisen 9. luokan
18510: sessaan huomioon. Näin koulu joutuisi välit- perustamista, olisi nopeasti ryhdyttävä sel-
18511: tömään yhteyteen elinkeinoelämän kanssa. laiseen lain muuttamiseen, että kunnille olisi
18512: Edellä esitetyn tapaisesti voitaisiin jär- oikeus perustaa kansakoululaitokseensa 9.
18513: jestää harjoittelua muissakin ammateissa, luokka ja kunnat olisivat oikeutettuja saa-
18514: jotka ovat paikkakunnalla edustettuina ja maan valtionapua tällaisen luokan ylläpitä-
18515: joiden mukaan myös kansalaiskoulun opetus- miseen.
18516: suunnitelma olisi järjestettävä. Maatalou- Edellä olevan nojalla ehdotamme kunnioit-
18517: desta toimeentulonsa saavan väestön keskuu- taen,
18518: dessa nuoret voisivat esim. kerran viikossa
18519: kokoontua tuttuun kansalaiskouluunsa maa- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18520: talousaineen opettajan johdolla verestämään van lakiehdotuksen:
18521: VIII,6. - Leinonen ym. 439
18522:
18523: Laki
18524: ka.nsa.koulula.in 2 §: n muuttamisesta.
18525: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun
18526: kansakoululain (247/57) 2 §:n 2 momentti kuulumaan seuraavasti:
18527: 2 §. voi järjestää kansakoulun yhdeksänvuotiseksi
18528: joko lisäämällä kansalaiskouluun kolmannen
18529: Varsinainen kansakoulu on kuusivuotinen vuosiluokan tai pitämällä kansalaiskoulun
18530: ja kansalaiskoulu kaksivuotinen. Kansalais- kaksivuotisena varsinaisen kansakoulun ol-
18531: koulu voi kuitenkin, milloin olosuhteet niin lessa seitsenvuotinen.
18532: vaativat, olla yksivuotinen, jolloin varsinai-
18533: nen kansakoulu on seitsenvuotinen. Kunta
18534: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
18535:
18536: Armas Leinonen. Eemil Partanen.
18537: Toivo Hietala. Olavi Lahtela.
18538: Pertti Rapio. Mikko Asunta.
18539: Judit Nederström-Lunden. Aaro Stykki.
18540: Martti Linna. Elis Manninen.
18541: Victor Procope.
18542: 440
18543:
18544: VIn,7. - Lak.aL N:o 77.
18545:
18546:
18547:
18548:
18549: A. Tuominen ym..: Ehdotus laiksi kansakoululain 2 §: n
18550: muuttamisesta.
18551:
18552:
18553:
18554: E d u s k u n n a 11 e.
18555:
18556:
18557: Suuret ikäluokat alkavat pian siirtyä kah- tanut, että yleinen peruskonlumme kehitet-
18558: deksanvuotisesta kansakoulusta työhön, mutta täisiin yhdeksänvuotiseksi samoin kuin
18559: työpaikkojen varaaminen heille tuottaa suu- Ruotsi paraikaa pidentää yhtenäiskouluansa
18560: ria vaikeuksia. Työttömyyshän on jatkuvasti tähän mittaan. Tähän meillä päästäisiin si-
18561: ollut hankalasti ratkaistavana pulmakysy- ten, että jo nyt kunnille annettaisiin oikeus,
18562: myksenä. Sitäpaitsi kaupungeissa ja asutus- jos itse niin päättävät, muuttaa kansalais-
18563: keskuksissa on jo nyt esiintynyt nuorison koulunsa kolmivuotiseksi. Toisena mahdolli-
18564: keskuudessa melkoista kurittomuutta, mitä suutena olisi kaksivuotisen kansalaiskoulun
18565: työnsaantivaikeudet tulevat varmasti lisää- järjestäminen nykyisen seitsenvuotisen var-
18566: mään. Siksi olisi pyrittävä järjestämään sinaisen kansakoulun pohjalle. Vaikka vii-
18567: kansakoulusta pääsevälle nuorisolle nykyistä meksimainittu tulisikin yleensä kysymyk-
18568: enemmän koulunkäyntimahdollisuuksia, jotta seen vain syrjäseuduilla, joissa oppilai-
18569: suurten ikäluokkien tulo työmarkkinoille saa- den pitkät koulumatkat ja kyydityksen jär-
18570: taisiin hitaammaksi. jestelyvaikeudet ovat haittana, olisi sekin
18571: Kun kansakoululain 2 § : ssä säädettiin, sallittava yhtenä huokeana ja tehokkaana
18572: että kansakouluun voi kuulua muita sitä täy- mahdollisuutena yhdeksännen kouluvuoden
18573: dentäviä oppivelvollisuusikäisten kouluja ja saamiseksi.
18574: kun oppivelvollisuusikä saman lain mukaan Myös kansakouluntarkastajat ovat kokouk-
18575: kestää yhdeksän vuotta, järjestivät muuta- sessaan äskettäin yksimielisesti lausuneet, että
18576: mat kunnat, mm. Tampereen ja Lahden kau- yhdeksäs kouluvuosi olisi jo nyt vapaaehtoi-
18577: pungit, kansalaiskoulunsa osittain kolmivuo- sena sallittava. Vaikka eräistä muista kou-
18578: tiseksi. Tehdyt tiedustelut ovat osoittaneet, lutoimen kehittämistä koskevista suunnitel-
18579: että paljon useammatkin kunnat ja monilla mista näyttääkin olevan erimielisyyttä, yh-
18580: paikkakunnilla myös lasten vanhemmat ha- deksännen kouluvuoden lisäämismahdolli-
18581: luaisivat järjestää kansakouluun yhdeksän- suuksien suhteen kaikki lienevät yksimielisiä.
18582: nen vuosiluokan. Oikeuskansleri on kuiten- Kysymyshän oikeastaan on vain siitä, että
18583: kin äsken kouluhallituksen alistuksen joh- äsken hyväksyttyä kansakoululakia tulkittai-
18584: dosta esittänyt mielipiteenään, ettei voimassa siin eduskunnan tarkoittamalla tavalla. Se
18585: oleva kansakoululainsääntö edellytä. puheena- tapahtuu luonnollisimmin lakia selventä-
18586: olevaa yhdeksättä vuosiluokkaa, jota edus- mällä.
18587: kunta lienee pitänyt mahdollisena käyttäes- Edellä lausutun perusteella kunnioittaen
18588: sään tarkoituksellisesti sanontaa ,oppivel- esitämme,
18589: vollisuusikäisten kouluja" eikä ,oppivelvol-
18590: listen kouluja". että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18591: Viime keväänä mietintönsä valtioneuvos- van lakiehdotuksen:
18592: tolle antanut kouluohjelmakomitea on ehdot-
18593: VIJJ.,7. - A. Tuominen ym. 441
18594:
18595:
18596: Laki
18597: kansakoululain 2 §: n muuttamisesta.
18598: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun
18599: kansakoululain (247 /57) 2 §: n 2 momentti näin kuuluvaksi:
18600: 2 §. laiskoulu sallitaan, milloin olosuhteet niin
18601: vaativat, mutta tulee varsinaisen kansakou-
18602: Varsinainen kansakoulu on kuusivuotinen lun silloin olla seitsenvuotinen. Milloin kan-
18603: ja kansalaiskoulu kaksivuotinen. Edellinen salaiskoulu on kolmivuotinen, on varsinainen
18604: voi kuitenkin olla seitsenvuotinen ja jälkim- kansakoulu kuusivuotinen.
18605: mäinen kolmivuotinen. Yksivuotinen kansa-
18606:
18607: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
18608:
18609: Arvo Tuominen. K. F. Haapasalo. Rafael Paasio.
18610: Kalle Matilainen. Arvo Ahonen. Viljo A. Virtanen.
18611: Juho Karvonen. Veikko Helle. A. Härkönen.
18612: Pentti Niemi. Sylvi Siltanen. Aili Siiskonen.
18613: Viljo Rantala. Meeri Kala.vainen. Arvo Sävelä.
18614: Kustaa Ahtnko. Kaarlo Pitsinki. Ol!li J. Uoti.
18615: Väinö Tikkaoja. Anni Flinck V. Liljeström.
18616: Ensio Partanen. A. Simonen. H. Törmä.
18617: Sulo Hostila. Vilho Turunen. Impi Lukkarinen.
18618: Eetu Karjalainen. Lars Lindeman. Eino Raunio.
18619: Valto Käkelä. Georg Eriksson. G. Henriksson.
18620:
18621:
18622:
18623:
18624: 56 E 74/60
18625: 442
18626:
18627: VDI,S. - Lak.al. N: o 78.
18628:
18629:
18630:
18631:
18632: Leinonen: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
18633:
18634:
18635: Eduskunnalle.
18636:
18637: Kansakoululain 2 §: n mukaan kansakou- vatuksellisesti edullista. Niinpä eräillä. kau-
18638: luun voi kuulua myös apukoulu, hitaasti pungeilla on tarkkailuluokkien tapaisia asun-
18639: edistyvien luokkia ja muita oppivelvollisuus- tolakouluja maalaiskunnissa, mutta tällai-
18640: ikäisten kouluja. Näihin kuuluvat myös ns. sesta kansakoulujen sijoittamisesta on synty-
18641: tarkkailuluokat, joille erityisesti kaupun- nyt erimielisyyttä. Poikkeustapauksessa voi-
18642: geissa mutta viime aikoina myös maaseudulta taisiin muukin koulu tarkoituksenmukaisesti
18643: on otettu sellaisia oppilaita, joita menestyk- sijoittaa vieraan kunnan alueelle. Jotta epä-
18644: sellisesti ei ole voitu opettaa yleisessä kansa- selvyydet vältettäisiin, olisi kansakoululain
18645: koulussa ja jotka psyykisesti poikkeavina ei- 17 § : ää.n otettava sää.nnös siitä, että. kansa-
18646: vät myöskään kuulu apukouluissa opetetta- koulu voidaan, kun siihen on erityistä syytä,
18647: viin. Sellaisessa tapauksessa, jossa lapsen perustaa vieraankin kunnan alueelle.
18648: kasvatusvaikeuksia ei voida parantaa kotiin Edellä kerrotun perusteella ehdotan,
18649: vetoamalla, kouluSsa. täytyy olla oppilasasun-
18650: tola. Asuntolakoulun sijoittaminen oman että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18651: kunnan alueelle ei kuitenkaan aina ole kas- van lakiehdotuksen:
18652:
18653:
18654: Laki
18655: ka.nsa.koulula.in muuttamisesta.
18656: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansa-
18657: koululain (247/57) 17 §: ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
18658: 17 §.
18659: - - - - - - - - - - - - - - tyistä syytä, sijoittaa vieraan kunnan
18660: Kansakoulu voidaan, kun siihen on eri- alueelle.
18661:
18662: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
18663:
18664: Armas Leinonen.
18665: 443
18666:
18667: vm,9. - Lagmot. N:o 79.
18668:
18669:
18670:
18671:
18672: Sundell m.fl.: I!'örslag till lag om ändM'ng av folkskollagen.
18673:
18674:
18675: Till Riksdagen.
18676:
18677: Den nya folkskollagstiftningen förutsätter gemensamt skolföretag med en årsbudget på
18678: interkommunalt samarbete för den egentliga 100 miljoner mk skulle deltaga en stad med
18679: folkskolan men ocksä för medborgarskolan. 40 %, en landskommun med 30 % och tvä
18680: Ett sädant samarbete försväras emellertid andra landskommuner med 15 % var. Stats-
18681: genom stadgandet i folkskollagens 25 § en- bidraget skulle enligt den prövningen komma
18682: ligt viiken skolan skall förvaltas av den att utfalla med c: a 50 % av totalkostna-
18683: kommun, pä vars omräde den i distriktsin- derna, varför nettokostnaderna bleve c: a 50
18684: delningen placerats. Särskilt om de del- miljoner mk. 1 dessa skulle staden deltaga
18685: tagande kommunerna är av olika kommun- med 20 miljoner, den första landskommunen
18686: form, men även om de är av samma kom- med 15 och de bäda övriga landskommu-
18687: munform, kan vissa motsättningar räda, och nerna med 7.5 miljoner var. Dä stadens
18688: därför vore det befrämjande för samarbetet andel av bruttokostnaderna vore 40 miljoner,
18689: om dessa deltagande kommuner skulle kunna och dä stad enligt 81 § av folkskollagen har
18690: bilda kommunalförbund. Sälunda borde möj- 25 % statsbidrag pä sina folkskolutgifter,
18691: ligheter öppnas för ett fruktbärande sam- såled'8S 10 miljoner på 40, borde dess netto-
18692: arbete inom skolväsendet, liksom i Sverige, insats uppgä till 30 miljoner. Enligt nu
18693: sä att det antingen skulle ske enligt gällande gällande bestämmelser kunde alltsä staden
18694: lag eller ocksä på kommunalförbundsbasis. få större bidrag än den vore berättigad till,
18695: Ett interkommunalt samarbete mellan kom- och landskommunerna i motsvarande grad
18696: muner av olika kommunform försväras också mindre vid gemensam folkskolverksamhet.
18697: synnerligen kraftigt genom stadgandet i Detta missförhällande skulle försvinna om
18698: folkskollagens 82 § om hur stadsbidrag skall ett stadgande infördes i folkskollagens 82 §,
18699: utgå tili dylik gemensam folkskolverksamhet. vilket skulle innebära, att det gemensamma
18700: Detta bidrag utgår enligt skolstyrelsens skolföretagets bruttokostnader först skulle
18701: prövning och bör stiga till minst det belopp, fördelas pä deltaga.rkommunerna, varefter
18702: vilket borde tillkomma kommun, som är statsbidrag skulle utfalla enligt för veder-
18703: berättigad till det minsta understödet, men börande kommun gällande stadgande.
18704: inte överstiga det belopp, vilket borde be- Hänvisande till ovanstående föresläs,
18705: viljas kommun, som är berättigad till högsta
18706: möjliga understöd. Följden av ett sädant att Riksdagen måtte besluta antaga
18707: stadgande kan belysas av ett exempel: 1 ett följande lagförslag:
18708:
18709:
18710: Lag
18711: om ändring a.v folkskolla.gen.
18712: 1 enlighet med Riksdagens beslut skola 25 odh 82 §§ i folkskollagen den 1 juli 1957
18713: (247/57)- erhälla följande ändrade lydelse:
18714:
18715: 25 §. '
18716: Folkskoledistrikt, som är gemensamt för kommun, inom vars område skolplatsen i
18717: två eller flera kommuner, förvaltas av den distriktsindelningen förlagts, därest kommu-
18718: 444 VIII,9. - Xansak:oulula.ki.
18719:
18720:
18721: 82 §.
18722: nerna icke för den gemensamma verksam- Bedriva sådana kommuner, vilka beviljas
18723: heten bilda kommunalförbund enligt vad understöd till kostnaderna för folkskolevä-
18724: därom särskilt är stadgat. I förstnämnda fall sendet enligt olika grunder, gemensam folk-
18725: må direktionerna överenskomma om att med- skoleverksamhet, eller hava sådana kommuner
18726: lemmar till direktionen utses från de olika därför bildat kommunalförbund, lämnas där-
18727: kommunerna. I skolans kostnader deltaga till bidrag enligt envar kommun tillkom-
18728: kommunerna i förlhållande till det antal mande understöd i samma förhållande som
18729: löropliktiga barn i envar kommun, som kommunerna enligt 25 § deltaga i kostna-
18730: finnes i folkskoldistriktet. derna för verksamheten.
18731:
18732:
18733: Helsingfors den 5 februari 19()0.
18734:
18735: Alwar Sundell. Kurt Nordfors.
18736: Verner Korsbäck. Grels Teir.
18737: J. A. Jungarå.
18738: 445
18739:
18740: VIII,9. - Lak.al. N: o 79. Suomennos.
18741:
18742:
18743: Sundell ym. : Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
18744:
18745: E d u s kun n a 11 e.
18746:
18747: Uusi kansakoululainsäädäntö edellyttää yksi maalaiskunta 30 %: lla ja kaksi muuta
18748: kuntain välistä yhteistyötä varsinaisen kan- maalaiskuntaa 15 %:lla. Harkinnan mukaan
18749: sakoulun, mutta myös kansalaiskoulun suh- maksettava valtionavustus olisi noin 50%
18750: teen. Sellaista yhteistyötä vaikeuttaa kui- kokonaiskustannuksista, minkä vuoksi net-
18751: tenkin kansakoululain 25 § : n säännös, jonka tokustannuksiksi jäisi. noin 50 miljoonaa
18752: mukaan koulun on oltava sen kunnan hal- markkaa. Näihin osallistuisi kaupunki 20
18753: linnossa, jonka alueelle se piirijaossa on miljoonalla, ensiksi mainittu maalaiskunta 15
18754: sijoitettu. Erityisesti silloin, jos osallisina miljoonalla ja molemmat muut maalaiskun-
18755: olevat kunnat ovat erilaista kuntamuotoa, nat kumpikin 7.'5 miljoonalla markalla.
18756: mutta vaikka ne olisivatkin samanlaisia, Koska kaupungin osuus bruttokustannuk-
18757: saattaa esiintyä määrättyjä ristiriitaisuuk- sista olisi 40 miljoonaa markkaa ja koska
18758: sia, ja sen vuoksi edistäisi yhteistoimintaa, kaupunki kansakoululain 81 § : n mukaan
18759: jos nämä kunnat voisivat muodostaa kun- saa 25% :n valtionavustuksen kansakoulu-
18760: tainliiton. Siten tulisi avata ma!hdollisuuk- menoihinsa, siis 10 miljoonaa markkaa 40
18761: sia hedelmälliselle yhteistyölle kansakoulu- miljoonasta, tulisi sen netto-osuuden nousta
18762: laitoksessa, niinkuin Ruotsissa, niin että se 30 miljoonaan markkaan. Nykyisin voimassa
18763: joko tapahtuisi voimassa olevan lain mu- olevien määräysten mukaan kaupunki siis
18764: kaan taikka myös kuntainliittojen pohjalla. voisi saada suuremman avustuksen kuin mi-
18765: Erilaisia kuntamuotoja edustavien kuntien hin se olisi oikeutettu ja maalaiskunnat
18766: välistä yhteistyötä vaikeuttaa myös erityisen vastaavasti vähemmän yhteistä kansakoulu-
18767: suuresti kansakoululain 82 § : n säännös tointa varten.
18768: siitä, miten valtionapua on suoritettava sel- Tämä epäkohta voitaisiin poistaa, jos kan-
18769: laista yhteistä kansakoulutointa varten. Tätä sakoululain 82 § : ään otettaisiin sää.nnös,
18770: avustusta suoritetaan kouluhallituksen har- jonka mukaan yhteisen kansakouluyrityksen
18771: kinnan mukaan ja sen on noustava vähin- kustannukset olisi ensin jaettava siihen
18772: tään siihen määrään, jonka tulisi tulla pie- osallistuvien kuntien kesken, minkä jälkeen
18773: nimpään avustukseen oikeutetulle kunnalle, valtionavustus suoritettaisiin asianomaiselle
18774: mutta ei saa ylittää sitä määrää, mikä olisi kunnalle voimassa olevan säännöksen mukai-
18775: myönnettävä korkeimpaan mahdolliseen avus- sesti.
18776: tukseen oikeutetulle kunnalle. Sellaisen Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
18777: säännöksen seurauksia voi valaista eräällä
18778: esimerkillä. Yhteiseen kouluyritykseen, jonka ef;itä Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18779: vuosibudjetti on 100 miljoonaa markkaa, van .lakiehdotuksen:
18780: tulisivat osallistumaan kaupunki 40 %:lla,
18781:
18782: Laki
18783: kansakoululain muuttamisesta.
18784: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kan-
18785: sakoululain (247/57) 25 ja 82 § seuraavasti:
18786: 25 §. määrätty, mikäli kunnat eivät yhteistä kan-
18787: Kahden tai useamman kunnan yhteinen sakoulutointa varten muodosta kuntainliittoa
18788: kansakoulupiiri on sen ku;nnan hallinnossa, sen mukaan kuin siitä erikseen on säädetty.
18789: jonka alueelle koulun vaikka on piirijaossa Ensiksi mainitussa tapauksessa kunnat voi-
18790: 446 vm,9. - Ka.nsa.koulula.ki.
18791:
18792:
18793: vat sopia siitä, että kansakoulun johtokun- tään eri perusteiden mukaan, suorittavat
18794: taan valitaan jäseniä eri kunnista. Koulun yhteistä kansakoulutointa, tai jos sellaiset
18795: kustannuksiin ku.nnat ottavat osaa siinä kunnat ovat sitä varten perustaneet kuntain-
18796: suhteessa, missä kuhunkin kuntaan kuulu- liiton, annetaan siihen avustusta kullekin
18797: via oppivelvollisia lapsia on koulupiirissä. kunnalle tulevan avustuksen mukaisesti sa-
18798: massa suhteessa kuin kunnat 25 § :n mu-
18799: 82 §. kaan osallistuvat kansakoulutoimen kustan-
18800: Jos sellaiset kunnat, j,oille valtionapu nuksiin.
18801: kansakoululaitoksen kustannuksiin myönne-
18802:
18803:
18804: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
18805:
18806: Alwar Sundell. Kurt Nordfors.
18807: Verner Korsbäck. Grels Teir.
18808: J. A. Jungarå..
18809: 447
18810:
18811: VIII,lO. - Lak.al. N: o 80.
18812:
18813:
18814:
18815:
18816: Koivunen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
18817:
18818:
18819:
18820: E d u s k u n n a ll e.
18821:
18822: Voimassa olevan kansakoululain mukaan omaan kunnallisen keskikoulun, kansalaiskou-
18823: kunnille määräytyvät koulujen ylläpitokus- lun ja kansakoulun välittömällä yhteistyöllä
18824: tannukset ovat niin suuret, että niitä voi- luodaan pohjaa ja hankitaan välttämättömiä
18825: daan pitää kunnallisen verorasituksen kas- kokemuksia yhtenäiskoulua varten. Edelleen
18826: vun eräänä oleellisena ~iheuttajana. Esi- komitea pitää välttämättömänä, että tällaista
18827: merkkinä tästä voitaisiin mainita vaikkapa kokeilutyötä voidaan suorittaa myös kaupun-
18828: Jyväskylän kaupungin kuluvan vuoden ta- kien kansakouluissa. Mutta kun yksityisoppi-
18829: lousarvio, jossa kansakoulujen ja kunnallisen koulujen saama valtion apu on huomattavasti
18830: keskikoulun menot ilman koulutalojen raken- suurempi kuin kansakoululain mukaan kun-
18831: nus- ja laajennuskustannuksia on arvioitu nallisille keskikouluille kaupungeissa tuleva
18832: n. 325.5 milj. mk:ksi. Kun lain mukaan avustus, niin kaupungeissa kallistutaan ensi
18833: tuleva valtion avustus on arvioitu 50.8 milj. kädessä yksityisoppikoululinjalla perustetta-
18834: mk: ksi, niin kunnallisveroilla rahoitettava viin kunnan keskikouluihin. Komitea on mie-
18835: osuus lähentelee 275 milj. mk, joka mer- tinnössään päätynyt siihen, että jos kansa-
18836: kitsee yli 3 mk:n menoa veroäyriä kohden. koululain 81 § :n mukainen valtion avustus
18837: Tällaiset menoerät vaikuttavat merkitsevästi kaupunkien kansakoulumenoista korotettaisiin
18838: lopullisen veroäyrin hintaan. Kuten tiede- nykyisestä 25 % :sta 38 %: iin, niin silloin
18839: tään, rasittaa kunnallinen jakovero raskaim- kaupunkien kansakoulut ja kunnalliset keski-
18840: min pienillä tuloilla eläviä ihmisiä. Jo edellä koulut olisivat tasavertaisessa asemassa yksi-
18841: esitetystä syystä oikeus- ja kohtuusnäkökoh- tyisoppikouluihin verraten valtion avun saan-
18842: dat edellyttävät kansakoulumenoissa kuntien nissa. Edellä esitetynlaista muutosta kansa-
18843: osuuden helpottamista. koululakiin puoltavat kaikki järkisyyt, ku-
18844: Edellä sanotun lisäksi kunnille asetetut ten kunnallisverorasituksen keventäminen,
18845: korkeat kansakoulujen ylläpitokustannukset kouluolojemme kehityksen turvaaminen, va-
18846: aiheuttavat käytännössä pysähdystä koulu- rattomien perheiden lasten keskikouluun pää-
18847: olojemme kehityksessä. Tähän vakavaan syn helpottaminen jne.
18848: asiaintilaan on kiinnittänyt suurta huomiota SKDL:n eduskuntaryhmän toimesta on
18849: mm. kouluohjelmakomitea mietinnössään, vuoden 1959 valtiopäiville jätetty aloite maa-
18850: jonka se valtioneuvostolle antoi vuoden 1959 lais- ja kauppalakuntien kansakoulutoimin-
18851: kesäkuussa. Komitean mietinnössä pidetään taa koskevien kansakoululain a.o. kohtien
18852: nykyaikaiseen yleiseen koulusivistykseen muuttamiseksi. Tässä yhteydessä edellä esi-
18853: kuuluvana keskikoulun oppimäärää, jonka tettyyn viitaten ehdotamme,
18854: tarjoaminen lapsille ei ole mahdollista, ellei
18855: kunnallinen keskikoulu maassamme voita että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18856: alaa. Komitean käsityksen mukaan nimen- van lakiehdotuksen:
18857: 448 VIII,lO. - Ka.nsa.k:oulula.ki.
18858:
18859:
18860: Laki
18861: kansakoululain muuttamisesta.
18862: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun
18863: kansakoululain (247 /57) 81 §: n 1 momentti näin kuuluvaksi:
18864:
18865: 81 §. ja koulukirjastojen hankkimisesta ja kun-
18866: Kaupunki saa vuotuista valtionapua 38 % nossapidosta, oppilaille ilmaiseksi annetuista
18867: kansakoululaitoksensa ylläpitämisestä johtu- oppikirjoista ja muista koulutarvikkeista ja
18868: vista todellisista menoistaan, joiksi luetaan työaineista, oppilaiden kouluateriasta ja
18869: opettajien laissa määrätyt palkat, kustan- muusta avustuksesta sekä tämän lain mää-
18870: nukset omien kansakouluhuoneistojen kun- räämästä lääkärinhoidosta.
18871: nossapitämisestä, kaluston, opetusvälineiden
18872:
18873: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
18874:
18875: Matti Koivunen. Tyyne Tuominen.
18876: Anna-Liisa Tiekso. Aleksi Kiviaho.
18877: Inkeri Virtanen. Nestori Nurminen.
18878: Irma Rosnell Toivo .Asvik.
18879: Judit Nederström-Lunden. Siiri Lehmonen.
18880: Elli Stenberg. Toivo Niiranen.
18881: 449
18882:
18883: VUI,ll. - Lak.al. N: o 81.
18884:
18885:
18886:
18887:
18888: Kalavainen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viran-
18889: haltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muut-
18890: tamisesta.
18891:
18892:
18893: E d u s k u n n a 11 e.
18894:
18895: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- opettajan välillä eikä myöskään kansakoulu-
18896: kauksesta ja eläkkeistä heinäkuun 1 päivänä laitoksen kustannusasetuksessa ollut tässä
18897: 1957 annetun lain 38 § : ssä säädetään kansa- suhteessa rajoittavia säännöksiä. Kouluhal-
18898: koululaitoksen virkaa väliaikaisena hoita- litus oli kuitenkin tulkinnut lain siten, että
18899: maan määrätyn opettajan oikeudesta saada sanottu paikallinen sairaslomaoikeus kuuluu
18900: palkkausta ja eläkettä sekä hänen oikeudes- vain koevuosilla olevalle taikka vakinaisena
18901: taan luontoisetuihin. Lisäksi on sanotussa toimivalle kansakoulunopettajalle. Korkein
18902: pykälässä määräykset viransijaisen oikeu- hallinto-oikeus on sitä vastoin huhtikuun 27
18903: desta palkkaukseen. Sen mukaisesti väliai- päivänä 1959 antamallaan päätöksellä toden-
18904: kaisella viranhoitajalla ei ole oikeutta saada nut, että koska sanotussa kustannuslaissa ei
18905: paikallista sairaslomaa eikä myöskään nais- edellämainittuja rajoittavia säännöksiä ollut,
18906: puolisella väliaikaisella viranhoitajalla pai- oli myöskin kansakoululaitoksen väliaikai-
18907: kallista synnytyslomaa. Samat säännökset kos- sella viranhoitajalla oikeus saada raskauden
18908: kevat myöskin viransijaista. Näin ollen on ja synnytyksen vuoksi kahden kuukauden
18909: uudella kansakoululaitoksen viranhaltijain virkavapaus täysin palkkaeduin. Kun tällä
18910: palkkauslailla huomattavasti huononnettu päätöksellä on katsottava lopullisesti ratkais-
18911: kansakoululaitoksen viranhoitajien sekä vi- tun kysymys siitä, että aikaisemmin voimassa
18912: ransijaisten sosiaalisia etuja siitä, mitä ne olleen lain säännökset eivät rajoittaneet siinä
18913: olivat aikaisemman lainsäädännön voimassa säädettyjä sosiaalisia etuja koskemaan ai-
18914: ollessa. Kun on ilmeistä, että tässä suhteessa noastaan vakinaisia ja koevuosilla olevia
18915: lainsäädäntöön on jäänyt merkittäviä puut- opettajia, olisi uuden palkkauslain tullut
18916: teellisuuksia, olisi palkkauslakia tältä osin noudattaa vastaavaa periaatetta.
18917: kiireellisesti täydennettävä. Kun uutta kansakoululaitoksen viranhal-
18918: Ennen elokuun 1 päivää 1958 voimassa tijain palkkauslakia valmisteltiin, pyrittiin
18919: olleen kansakoululaitoksen kustannuksista ke- siinä määrätietoisesti soveltamaan valtion
18920: säkuun 6 päivänä 1926 annetun lain 13 § : n virkamiesten palkkauksesta ja eläkkeistä voi-
18921: mukaan oli kansakoulunopettajalla oikeus massa olevia vastaavia säännöksiä. Tämä il-
18922: saada paikallista sairaslomaa täysin palkka- meneekin mm. lain perusteluista. Kuitenkin
18923: eduin, mikäli sairaus saman kalenterivuoden on todettava, että juuri kansakoululaitoksen
18924: aikana kesti yhteensä enintään 30 päivää väliaikaisten viranhoitajien sekä viransijais-
18925: sekä senjälkeiseltä ajalta, mikäli sairaus ten osalta poikkeaa kansakoululaitoksen vi-
18926: kesti korkeintaan 180 päivää palkkauksen ranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä an-
18927: siten, että hänen peruspalkastaan vähennet- nettu laki huomattavasti niistä periaatteista,
18928: tiin kolmannes, sekä sanotun ajan ylittävältä jotka ovat voimassa vastaavista valtion virka-
18929: sairasloman ajalta palkkausta, jolloin perus- miehiä koskevista säännöksistä. Jos vertail-
18930: palkasta pidätettiin puolet. Naisopettajalla laan näitten viranhaitijoitten asemaa keske-
18931: oli raskauden ja synnytyksen vuoksi taas oi- nään, tulee väliaikaisten viranhoitajien osalta
18932: keus saada kahden kuukauden virkavapaus lähinnä kysymykseen valtion ylimääräisten
18933: täysin palkkaeduin. Kansakoululaitoksen kus- toimenhaltijain virkasuhde ja toisaalta vi-
18934: tannuslaki ei tehnyt edellä mainitussa suh- ransijaisten osalta valtion tilapäisten toimi-
18935: teessa erotusta vakinaisen ja väliaikaisen henkilöiden virkasuhde. Niinpä kansakoulu-
18936: 57 E 74/60
18937: 450 VIII,ll. - Ka.nsa.koululaitoksen vira.nha.l.tija.in pa.l.kk:aus.
18938:
18939:
18940: laitoksen väliaikaisen viranhoitajan ja val- ylimääräinen eläke. Kun tämäkään ei ole
18941: tion ylimääräisen toimenhaltijan virkasuh- kohtuullista, olisi tässäkin suhteessa syytä
18942: detta ja palkkausta koskevat säännökset ovat lakia muuttaa.
18943: samanlaiset esim. seuraavissa tapauksissa: Aikaisemmin voimassa olleen kansakoulu-
18944: - molemmille annetaan toimeenottami- laitoksen kustannuksista helmikuun 6 päi-
18945: sesta määräyskirja, vänä 1932 annetun asetuksen 10 § : n 2 mo-
18946: - molemmille maksetaan palkkaus kuu- mentissa säädettiin: ,Palkan saakoon opet-
18947: kausittain jälkikäteen, taja sen kuukauden alusta lukien, jonka ku-
18948: - molemmille maksetaan ikälisä ja kal- luessa hän virkaan on astunut, kuitenkin
18949: liinpaikanlisä sekä yleiset elinkustannusten maksettakoon myös elokuun palkka opetta-
18950: nousun vuoksi toimeenpannut palkkauksen jalle, joka on työnsä alkanut syyskuun 1 päi-
18951: vänä. Myöhemmin syyskuulla virkaan astu-
18952: tarkistukset, nut opettaja saa elokuun palkan ainoastaan
18953: - molemmille voidaan myöntää eläke, siinä tapauksessa, että hän suorittaa täyden
18954: - molempien virkamääräys voidaan pe- lukuvuoden opetustyön." Uusi palkkauslaki
18955: ruuttaa, ei ole ottanut huomioon tässäkään suhteessa
18956: - molemmat toimet voidaan täyttää haet- väliaikaisten opettajanviranhaltijoitten saa-
18957: tavaksi julistamatta. vutettuja oikeuksia, vaan huonontanut hei-
18958: 1.'1imääräisten toimenhaltijain palkkauk- dän asemaansa tuntuvasti. Uuden palkkaus-
18959: sesta säädetään valtion ylimääräisistä toimen- lain mukaan on kouluhallitus tulkinnut väli-
18960: haitijoista ja tilapäisistä toimihenkilöistä aikaisella opettajalla olevan oikeus saada
18961: joulukuun 8 päivänä 1949 annetun asetuk- palkkausta vasta siitä päivämäärästä lukien,
18962: sen 8 §: ssä seuraavaa: ,Ylimääräisen toi- jolloin hänen virkamääräyksensä on annettu.
18963: menhaltijan palkkauksesta virantoimituksen Tämä taas tulee johtamaan ilmeisesti siihen,
18964: keskeytyksen ajalta on vastaavasti voimassa, että virkamääräykset tullaan antamaan ai-
18965: mitä peruspalkkaisten virkain- ja tointenhal- van viime hetkessä juuri ennen koulutyön
18966: tijain osalta on säädetty." Saman asetuk- alkamista. Viranhoitaja jää täten täysin
18967: sen 15 § : ssä taas säädetään, että tilapäisellä virkamääräyksen antajan armoille palkkauk-
18968: toimihenkilöllä on oikeus saada palkkausta sensa osalta, mikä ei voine olla oikein ja
18969: virantoimituksen keskeytyksen ajalta samo- tarkoituksenmukaista koulutyön järjestämi-
18970: jen perusteiden mukaan kuin ylimääräinen senkään kannalta. Lisäksi on otettava huO-
18971: toimenhaltija, kuitenkin edellyttäen, että hän mioon, että väliaikainen opettaja tällöinkin
18972: välittömästi ennen keskeytystä on ollut val- joutuu suorittamaan täyden lukuvuoden ope-
18973: tion palveluksessa vähintään kuusi kuu- tustyön, mutta saa työstään yhden kuukau-
18974: kautta. Samalla edellytyksellä on naispuoli- den palkkamäärää pienemmän palkan kuin
18975: sella tilapäisellä toimihenkilöllä myös oikeus esimerkiksi koevuosille valittu opettaja. Vas-
18976: raskauden ja synnytyksen vuoksi saada kah- taavasti tulisi viransijaisen palkkauksen
18977: den kuukauden virkavapaus täysin palkka- osalta olla voimassa sama periaate. Näin
18978: eduin. Ylimääräisten toimenhaltijain eläk- ollen olisikin palkkauslakia muutettava vas-
18979: keistä syyskuun 30 päivänä 1950 annetun taamaan aikaisemmin voimassa olleita sään-
18980: asetuksen mukaan on ylimääräisillä toimen- nöksiä.
18981: haltijoilla oikeus saada eläkettä sanotun ase- Edelleen säädetään kansakoululaitoksen
18982: tuksen mukaisesti. Kun asetuksen säännök- palkkauslain 38 § : n 1 momentissa, että jos
18983: set ovat perusteeltaan samanlaiset kuin val- väliaikaisella viranhoitajalla ei ole virkaa
18984: tion peruspalkkaisten viran- ja toimenhalti- varten säädettyä kelpoisuutta, saa hän var-
18985: jain eläkelaissa säädetään, on todettava, että sinaisen palkkauksen ja ylituntipalkkion
18986: valtion ylimääräiset toimenhaltijat ovat tässä 10 % : lla vähennettynä. Tämä säännös näyt-
18987: suhteessa täysin rinnastetut vakinaisiin vi- tään muodostuvan ylivoimaiseksi esteeksi
18988: ranhaltijoihin. Tässäkään suhteessa ei kui- kansalaiskoulun jatkuvalle toiminnalle ja ke-
18989: tenkaan kansakoululaitoksen väliaikainen vi- hitykselle. Tämä taas johtuu lähinnä siitä,
18990: ranhaltija ole rinnastettu valtion ylimää- että päteväksi kansalaiskoulun opettajaksi
18991: räiseen toimenhaltijaan, vaan on jätetty huo- katsotaan vain henkilö, joka on kansakoulu-
18992: nompaan asemaan. Väliaikaiselle opettajan- lain voimaan tultua siirretty kansakouluase-
18993: viran hoitajalle voidaan näet myöntää vain tuksen 201 §: n nojalla kansalaiskoulun opet-
18994: VIII,ll. - Ka.lavainen ym. 451
18995:
18996: tajanvirkaan tai joka on suorittanut kansa- taan hoitamaan opettajakokemusta vailla ole-
18997: laiskoulunopettajan tutkinnon. Voimassa ole- via opettajia tai ammattihenkilöitä, sillä ku-
18998: vien säännösten mukaan katsotaan myös rinpitokysymys on osoittautunut heille liian
18999: kansakoulun opettaja epäpäteväksi kansalais- vaikeaksi. Kokeneiden ja virkaa hoitamaan
19000: koulunopettajaksi, minkä vuoksi hänen pal- pystyvien vaikkakin muodollisesti kansalais-
19001: kastaan vähennetään edellä mainitun sään- koulun opettajaksi epäpätevien kansakoulun-
19002: nöksen nojalla 10%. Tällä hetkellä on kan- opettajien saamiseksi väliaikaisiksi opetta-
19003: salaiskoulunopettajain vajaus huomattava. jiksi kansalaiskouluun tulisi kansakoululai-
19004: Niinpä kansakoulunopettajia on jouduttu toksen palkkauslain 38 § : stä poistaa mää-
19005: siirtämään kansalaiskouluun, mutta samalla räys, jonka mukaan virkakelpoisuutta vailla
19006: heidän palkkauksensa on pienentynyt kym- oleva, väliaikainen opettaja saa palkkauk-
19007: meneksellä entisestään. Useat opettajat ovat sensa 10% :lla vähennettynä.
19008: siirtymäkauden vaikeudet ymmärtäen suos- Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä-
19009: tuneet tähän väliaikaisesti, mutta on odotet- järjestyksen 32 § : n nojalla allekirjoittaneet
19010: tavissa, että ensi lukuvuoden alusta he ehdottavat,
19011: yleensä siirtyvät hoitamaan entisiä virkojaan
19012: kansakoulussa. Ei myöskään ole suotavaa, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19013: että kansalaiskoulun opettajan virkoja ote- van lakiehdotuksen:
19014:
19015:
19016:
19017: Laki
19018: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta. ja eläkkeistä annetun la.in
19019: muuttamisesta.
19020: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
19021: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 38 § näin kuu-
19022: luvaksi:
19023: 38 §. Väliaikaisella opettajanviranhaltijalla, jolla
19024: Kansakoululaitoksen virkaa väliaikaisena on virkaa varten säädetty kelpoisuus, on oi-
19025: hoitamaan määrätyllä on oikeus saada palk- keus saada eläkettä samojen perusteiden mu-
19026: kausta samojen perusteiden mukaan, kuin kaan, kuin tässä laissa on säädetty vakinai-
19027: sitä 2, 3, 4, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14 ja sen viranhaltijan oikeudesta saada eläkettä.
19028: 15 §: n nojalla suoritetaan vakinaiselle viran- Viransijainen saa, jollei 13 § : n 1 momen-
19029: haltijalle. Syyskuun 1 päivänä työnsä aloit- tin nojalla muuta ole sovittu, saman palk-
19030: taneelle väliaikaiselle opettajanviran hoita- kauksen, johon väliaikainen viranhoitaja
19031: jalle suoritettakoon myös elokuun palkka. 1 momentin mukaan on oikeutettu, ei kui-
19032: Myöhemmin syyskuulla virkaan astunut saa tenkaan palkkausta virantoimituksen keskey-
19033: elokuun palkan ainoastaan siinä tapauksessa, tyksen ajalta, ellei hän ole välittömästi vä-
19034: että hän suorittaa täyden lukuvuoden työn. hintään 6 kuukautta ollut kansakoululaitok-
19035: Väliaikaisella viranhaltijalla on sama oikeus sen palveluksessa. Viransijaisen palkkaus
19036: luontoisetuihin kuin vakinaisella viranhalti- maksetaan hänelle kuukausittain jälkikäteen.
19037: jalla, ja hän on velvollinen suorittamaan Viransijaisen luontoisedut säädetään asetuk-
19038: niistä korvausta, niinkuin 36 § : ssä on sää- sella.
19039: detty.
19040:
19041: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
19042:
19043: Meeri Xalavainen. Sulo Hostila. Eino Raunio.
19044: Veikko Helle. Rafael Paasio. G. Henriksson.
19045: Väinö Tikkaoja.
19046: 452
19047:
19048: VIII,12. - Lagmot. N: o 82.
19049:
19050:
19051:
19052:
19053: Sundell m.fl.: F'örslag till lag angående ändring av lagen
19054: om tjänsteinnehavarn.as inom folkskoleväsendet avlöning
19055: och pensioner,
19056:
19057:
19058: T ill R i k s d a g e n.
19059:
19060: Genom den nya folkskollagen och den efter samma grunder som ordinarie tjänste-
19061: därtill anslutna lönelagen ordnades folkskol- innehavare.
19062: lärarnas anställnings- och avlöningsfrågor På grund av de under nu rådande över-
19063: att fastare än tidigare motsvara för övriga gångsskede inom folkskolväsendet invecklade
19064: statstjänstemän gällande bestämmelser. Ett kompetensbestämmelserna har det av Riks-
19065: beklagligt undantag utgör dock frågan om dagen stadgade avdraget om 10 % på egent-
19066: de interimistiskt anställda lärarna. Sådan lig avlöning och övertimsarvode kommit att
19067: lagstiftningen nu är utformad kan dessa tillämpas även vid allehanda enbart formellt
19068: lärare betingad inkompetens och sålunda fått en
19069: - icke få någon som helst lön vid avbrott tillämpning, som näppeligen överensstämmer
19070: i tjänsteutövningen (sjukledighet, moder- med Riksdagens avsikter vid lagstiftningen.
19071: skapsledighet eller ledighet för handhavande Såsom ett exempel må nämnas en folkskol-
19072: av offentligt uppdrag); lärare, som senaste vår utdimitterades från
19073: - icke få rätt att själva avlöna sin vi- ett seminarium med vitsordet 10 i slöjd och
19074: karie och sålunda kunna behålla sina ålders- som därefter genomgick en krävande och om-
19075: tillägg, inte ens för kortaste ledighet (en fattande slöjdkurs vid Nääs-Seminariet i
19076: dag); Sverige. Enligt bestämmelserna i 126 § 3
19077: - icke få annat slags ledighet än för en- mom. i folkskolförordningen den 23 juli 1958
19078: skilda angelägenheter, vilket för denna lärar- (321/58) fordras av slöjdlärare i den egent-
19079: kategori medför, att all slags ledighet, som liga folkskolan mellanskolans lärokurs och
19080: överstiger 30 dagar under samma kalenderår, avgångsbetyg från avdelningen för träarbete
19081: avdrages från den till ålderstillägg berät- vid statens institut för manlig hemslöjd.
19082: tigande tjänstetiden; Trots att läraren i fråga i verkligheten är
19083: - icke få så kallad studielön enligt un- fullt kompetent och synnerligen väl skickad
19084: dervisningsministeriets i stöd av lönelagens för den tjänst han nu innehar måste han
19085: 13 §, den 9 september 1959 utfärdade grunder. emellertid betraktas som inkompetent.
19086: Orättmätigheten häri framstår så mycket Uppenbarligen skulle sålunda under en
19087: mera, om man jämför de för statens tjänste- övergångsperiod behövas ett stadgande, som
19088: män och befattningshavare gällande stad- möjliggjorde att inkompetensavdraget be-
19089: gandena. Sålunda kan tillfällig tjänsteperso- hövde tillämpas blott vid verklig inkompe-
19090: nal i statens tjänst få lön intill 180 dagar tens. Detta kunde uppnås sålunda, att Riks-
19091: vid ledighet på grund av sjukdom om den dagen genom lag beviljade undervisnings-
19092: omedelbart före ledighetens inträffande ministeriet eller skolstyrelsen rätt att intill
19093: tjänstgjort minst 6 månader i statens tjänst. en viss tidpunkt bevilja undantag från be-
19094: I läroverken kan t.o.m. timlärare med stad- stämmelserna. På grund av att frågorna om
19095: gat minimiantal timmar (i regel minst 20) kompetens kommer att vara av synnerligen
19096: och vilka omedelbart före ledighetens inträf- detaljerad art, torde skolstyrelsen vara den
19097: fande tjänstgjort minst 6 månader, erhålla lämpligaste instansen för den uppgiften. Så-
19098: lön vid sjukdom ända upp till 180 dagar, som lämpligt datum kunde den 31 juli 1964
19099: och ifall han tjänstgjort minst 3 år, få lön tänkas, eftersom lärarutbildningen tili dess
19100: vm,12. - Sundell ym. 453
19101:
19102: - för medborgarskolans del - torde ha att Riksdagen måtte antaga fnl-
19103: hunnit ordnas någorlunda tillfredsställande. jande lagförslag:
19104: Hänvisande tili ovanstående föreslås,
19105:
19106:
19107:
19108:
19109: Lag
19110: om ändring av lagen om tjänsteinnehavarnas inom folkskolväsendet avlöning och
19111: pensioner.
19112: Jämlikt Riksdagens beslut skall 38 § 1 mom. lagen den 1 juli 1957 om tjänsteinne-
19113: havarnas inom folkskolväsendet avlöning och pensioner (248/57) erhålla följande ändrade
19114: lydelse:
19115:
19116: 38 §. egentliga avlöningen och övertimsarvodet
19117: Den, som interimistiskt förordnats att be- med avdrag av tio procent. Skolstyrelsen må
19118: strida tjänst inom folkskolväsendet, äger rätt dock bevilja undantag härifrån intill den 31
19119: tili avlöning enligt samma grunder som så- juli 1964. Interimistisk handhavare av tjänst
19120: dan i stöd av 2, 3, 4, 6, 10, 11, 12 och 13 §§ har samma rätt till naturaförmåner som or-
19121: utgår till ordinarie tjänsteinnehavare. Äger dinarie tjänsteinnehavare, och är han skyl-
19122: intermistiskt förordnad icke den för tjänsten dig att för dem erlägga ersättning såsom i
19123: stadgade kompetensen, erhåller han den 36 § är stadgat.
19124:
19125:
19126: Helsingfors den 10 februari 1960.
19127:
19128: Alwar Sundell. Verner Korsbäck.
19129: 454
19130:
19131: vm,12.- Lak.al. N:o 82.
19132: Suomennos.
19133:
19134:
19135:
19136: Sundell ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhalti-
19137: jain palkka1J,ksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttami-
19138: sesta.
19139:
19140:
19141: E d u s k u n n a ll e.
19142:
19143: Uudella kansakoululailla ja siihen liitty- hän on palvellut vähintään kolme vuotta,
19144: vällä palkkauslailla järjestettiin kansakou- saada palkkaa samojen perusteiden mukaan
19145: lunopettajien virka- ja palkkauskysymykset kuin varsinaiset viranhaltijat.
19146: vastaamaan kiinteämmin kuin aikaisemmin Kansakoululaitoksessa nyt vallitsevassa
19147: muita valtion virkamiehiä koskevia määräyk- siirtymisvaiheessa annettujen monimutkais-
19148: siä. Valitettavan poikkeuksen muodostaa ten pätevyysmääräysten johdosta on edus-
19149: kuitenkin väliaikaisesti otettua opettajaa kunnan säätämää 10 %:n vähennystä var-
19150: koskeva kysymys. Nykyisen lainsäädännön sinaisesta palkkauksesta ja ylituntipalk-
19151: mukaan nämä opettajat eivät voi kiosta ryhdytty soveltamaan myös jokai-
19152: - saada minkäänlaista palkkaa virantoi- seen yksinomaan muodollista laatua olevaan
19153: mituksen keskeytyessä (sairausloma, äitiys- epäpätevyyteen ja siten tultu sovellutuk-
19154: loma tai loma julkisen tehtävän hoitamista seen, joka tuskin on yhdenmukainen edus-
19155: varten); kunnan tarkoitusten kanssa lakia säädet-
19156: - saada oikeutta itse palkata sijaisensa täessä. Eräänä esimerkkinä mainittakoon
19157: ja siten voida pitää ikälisänsä, ei edes ly- kansakoulunopettaja, joka viime keväänä sai
19158: hintä lomaa (yhtä päivää) varten; päästötodistuksen seminaarista arvosanalla
19159: - saada muunlaista lomaa kuin yksityis- 10 veistossa ja joka sen jälkeen kävi vaa-
19160: asioita varten, mikä tälle opettajakunnalle tivan ja laajan veistokurssin Nääs-seminaa-
19161: merkitsee sitä, että kaikenlaatuinen loma, rissa Ruotsissa. 23 päivänä heinäkuuta 1958
19162: joka saman kalenterivuoden aikana ylittää annetun kansakouluasetuksen (321/58) 126
19163: 30 päivää, vähennetään ikälisään oikeutta- § : n 3 momentin mukaan vaaditaan varsi-
19164: vasta palvelusajasta; naisen kansakoulun veistonopettajalta kes-
19165: - saada ns. opintolomaa opetusministeriön kikoulun oppimäärä ja valtion mieskotiteol-
19166: 9 päivänä syyskuuta 1959 palkkauslain 13 lisuusopiston puutyöosaston päästötodistus.
19167: §:n nojalla määräämien perusteiden mukai- Vaikka kysymyksessä oleva opettaja on to-
19168: sesti. dellisuudessa täysin pätevä ja erittäin so-
19169: Tässä ilmenevä epäoikeudenmukaisuus on piva siihen virkaan, jossa hän nyt on, täy-
19170: sitäkin suurempi, jos ottaa vertauskohdaksi tyy hänet kuitenkin katsoa epäpäteväksi.
19171: valtion virkamiehiä ja toimenhaltijoita kos- Ilmeisesti siis tarvittaisiin siirtymiskau-
19172: kevat säännökset. Siten voi valtion palve- tena säännös, joka tekisi mahdolliseksi sen,
19173: luksessa oleva tilapäinen virkakunta saada että epäpätevyysvähennystä tarvitsi sovel-
19174: palkkaa aina 180 päivään saakka sairau- taa ainoastaan silloin, kun kysymys on todel-
19175: den perusteella saadun loman aikana, jos lisesta epäpätevyydestä. Tähän päästäisiin
19176: se välittömästi ennen lomaa on ollut vä- siten, että eduskunta myöntäisi lailla opetus-
19177: hintään kuusi kuukautta valtion palveluk- ministeriölle tai kouluhallitukselle oikeuden
19178: sessa. Oppikouluissa voi vieläpä tuntiopet- myöntää määrättyyn ajankohtaan saakka
19179: taja, jolla on säädetty vähimmäismäärä poikkeuksia voimassa olevista määräyksistä.
19180: tunteja (yleisesti 20 tuntia) ja joka välit- Kun pätevyyskysymykset ovat erityisen de-
19181: tömästi ennen loman alkua on palvellut taljiluontoisia, lienee kouluhallitus sopivin
19182: vähintään kuusi kuukautta, saada sairaus- instanssi tähän tehtävään. Sopivana ajan-
19183: tapauksessa palkkaa aina 180 päivältä, ja jos kohtana voitaisiin pitää 31 päivää heinä-
19184: VIII,12. -Sundell ym. 455
19185:
19186: kuuta 1964, koska opettajainvalmistus siihen Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
19187: mennessä - kansalaiskoulun osalta - lie-
19188: nee ehditty järjestää jotakuinkin tyydyt- että Eduskunta hyviiksyisi seuraa-
19189: tävästi. van "lakiehdotuksen:
19190:
19191:
19192:
19193:
19194: Laki
19195: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
19196: muuttamisesta.
19197: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
19198: kauksesta ja eläkkeistä annetun lain (248/57) 38 § :n 1 momentti seuraavasti:
19199:
19200: 38 §. kymmenellä prosentilla vähennettynä. Kou-
19201: Kansakoululaitoksen virkaa väliaikaisena luhallitus voi kuitenkin myöntää tästä poik-
19202: hoitamaan määrätyllä on oikeus saada palk- keuksia 31 päivään heinäkuuta 1964 saakka.
19203: kausta samojen perusteiden mukaan kuin Väliaikaisella viranhoitajalla on sama oi-
19204: sitä 2, 3, 4, 6, 10, 11, 12 ja 13 §: n nojalla keus luontoisetuihin kuin vakinaisella viran-
19205: suoritetaan vakinaiselle viranhaltijalle. Jos haltijalla, ja hän on velvollinen suoritta-
19206: väliaikaisella viranhoitajalla ei ole virkaa maan niistä korvausta, niinkuin 36 § : ssä on
19207: varten säädettyä kelpoisuutta, saa hän var- säädetty.
19208: sinaisen palkkauksen ja ylituntipalkkion
19209:
19210:
19211: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
19212:
19213: Alwar Sundell. Verner Korsbäck.
19214: 456
19215:
19216: VIU,13. - La.k.al. N: o 83.
19217:
19218:
19219:
19220:
19221: Rosnell ym.: Ehdotus laiksi ammattioppilaitoksista annetun
19222: lain muuttamisesta.
19223:
19224:
19225: E d u s k u n n a 11 e.
19226:
19227: Maamme ammattikoululaitos ei ole laajen- nuksista. Pykälän sanamuoto on ehdollinen
19228: tunut ja kehittynyt niin, että se pystyisi ja sitä on käytännössä tulkittu siten, että
19229: tyydyttämään niitä vaatimuksia, joita tek- valtionavustukseksi katsotaan myös valtion
19230: nillinen kehitys asettaa työntekijäin amma- myöntämät lainat. Tällainen tulkinta merkit-
19231: tilliselle koulutukselle. On arvioitu, että see sitä, että valtion osuudet asiallisesti jää-
19232: koulutetun ammattityövoiman tarpeen tyy- vät alle 50 ja 65 %: n.
19233: dyttämiseksi tarvittaisiin n. 11000 uutta Valtionapuun nähden rinnastetaan laissa
19234: ammattikoulupaikkaa. Sodan jälkeinen suuri kauppalat kaupunkeihin, kun ne esim. kan-
19235: syntynaisyys asettaa myös omat vaatimuk- sakoululaissa saavat saman valtionavun kuin
19236: sensa ammattikoulutuksen laajentamiselle. maalaiskunnat. Varsinkin kun suuremmat
19237: Ns. suurten ikäluokkien koulutuskysymystä kauppalat on muutettu kaupungeiksi, olisi
19238: ratkaistaessa on syytä kiinnittää nykyistä oikeudenmukaista rinnastaa kauppalat maa-
19239: enemmän huomiota ammatilliseen koulutuk- laiskuntiin.
19240: seen. Useissa kunnissa kuntien velvoitteet am-
19241: V. 1959 alussa voimaan tullut laki am- mattioppilaspaikkojen aikaansaamiseksi ovat
19242: mattioppilaitoksista asettaa velvoitteet kun- osoittautuneet liian raskaiksi. Lisäksi olisi
19243: nille varata määrätty määrä oppilaspaikkoja tarkoituksenmukaista, että kunnat perustaisi-
19244: väestön lukumäärään nähden. Kunnille ase- vat lain tarjoamien mahdollisuuksien puit-
19245: tetut velvoitukset ammattikoulupaikkojen va- teissa enemmän oppilaspaikkoja kuin laki
19246: raamiseen merkitsevät vain noin 6 300 uuden edellyttää. Olisi aiheellista korottaa valtion
19247: oppilaspaikan perustamista vuoteen 1962 avustuksia kaupungeille 60 %:ksi ja kauppa-
19248: mennessä. Laissa asetettujen velvoitustenkin loille ja maalaiskunnille 75 %:ksi, jolloin
19249: täyttäminen merkitsee monille kunnille kui- kunnilla olisi paremmat mahdollisuudet tar-
19250: tenkin suuria taloudellisia vaikeuksia. peen vaatiessa ylittää lain velvoitteet, eivätkä
19251: Ammattikoululain 14 § määrittelee valtion köyhimmät kunnat joutuisi ylivoimaisiin vai-
19252: ja kuntien maksuosuudet oppilaitosten huo- keuksiin täyttäessään lain määräyksiä.
19253: neistojen hankkimiseksi. Tämän pykälän Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19254: mukaan voidaan myöntää valtionavustusta
19255: kaupunki- ja kauppalakuntien paikkavaraus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
19256: ten osalta 50 sadalta ja maalaiskuntien osalta van lakiehdotuksen:
19257: 65 sadalta hyväksyttävistä rakennuskustan-
19258:
19259:
19260: Laki
19261: ammattioppilaitoksista annetun lain muuttamisesta.
19262: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä huhtikuuta 1958 ammatti-
19263: oppilaitoksista annetun lain (185/58) 14 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
19264: 14 §.
19265: Tämän lain 6 ja 7 § : ssä tarkoitetulla omien huoneistojen hankkimiseksi oppilaitok-
19266: yleiselle ammattioppilaitokselle myönnetään selle valtionavustusta kaupunkikuntien paik-
19267: VIII,13. - Bosnell ym. 457
19268:
19269: kavarausten osalta 60 sadalta ja kauppaloi- nuksista valtioneuvoston vahvistamien perus-
19270: den ja maalaiskuntien paikkavarausten osalta teiden mukaan.
19271: 75 sadalta hyväksyttävistä rakennuskustan-
19272:
19273: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
19274:
19275: Irma Rosnell. Toivo Friman.
19276: Veikko Rytkönen. Tauno Kelovesi.
19277: Matti Koivunen. Rainer Virtanen.
19278: Juho Mäkelä. Anna-Liisa Tiekso.
19279:
19280:
19281:
19282:
19283: ö8 E 74/60
19284: 458
19285:
19286: VIII,14. - Toiv.a.l N:o 155.
19287:
19288:
19289:
19290:
19291: Nederström-Lund6n ym.: Opetushallinnon keskittämisestä.
19292:
19293:
19294: E d u s k u n n a 11 e.
19295:
19296: Kouluhallinnon alalla maassamme vallit- riön alaisuuteen kuuluvina, ilman yhteistä
19297: seva hajanaisuus asettaa vakavia esteitä keskusjohtoa, eivät voi muodostaa sellaista,
19298: koulutoimen tarkoituksenmukaiselle kehittä- koko maan kannalta tarkoituksenmukaista
19299: miselle. Suurten ikäluokkien aiheuttama yhtenäisyyttä. Yhtenäisen, kaikki opetus-
19300: puute niin ammatti- kuin oppikouluista on alat käsittävän alue- ja paikallishallinnon
19301: tuonut esille monia kysymyksiä, jotka pal- puuttuminen vaikeuttaa yhtenäistä koulu-
19302: jastavat koulutoimen keskityksen puuttumi- suunnittelua. Varsinkin ryhdyttäessä kokei-
19303: sen ja siitä aiheutuvat vaikeudet. Jotta lähi- lemaan nyt jo olevien koulumuotojen yhteen-
19304: tulevaisuudessa voitaisiin tuloksellisesti ryh- nivaitämistä sekä uusien tarkoituksenmukai-
19305: tyä toteuttamaan yhtenäiskouluajatusta, joka sempien aikaansaamista olisi kouluhallinnon
19306: jo monen vuoden aikana on ollut vilkkaan keskitys tarpeellinen.
19307: ja tuloksellisen pohdinnan alaisena, olisi Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
19308: opetushallinnon keskittämiskysymyksen rat- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19309: kaisemista kaikin tavoin kiirehdittävä. Vallit- muksen,
19310: sevat olosuhteet ovat jo muodostuneet va-
19311: kaviksi esteiksi niin kansa- kuin oppikouluja että hallitus kiirehtisi opetushallin-
19312: suunniteltaessa. Erityisen vaikea on kysymys non keskittämistä koulutoimen uudis-
19313: ammattikoulujen alalla, jotka monen ministe- tamista ja yhtenäiskoulukysymyksen
19314: ratkaisemista St1mälläpitäen.
19315: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
19316:
19317: Judit Nederström-Lunden. Siiri Lehmonen.
19318: Irma Rosnell. Pauli Puhakka.
19319: Anna-Liisa Tiekso. Aarne Pulkkinen.
19320: Kuuno Honkonen. Toivo Salin.
19321: Hertta Kuusinen. Eino Tainio.
19322: 459
19323:
19324: VIII,15. - Toiv.al. N: o 156.
19325:
19326:
19327:
19328:
19329: Junnila ym.: Uudistuksen aikaansaamisesta hallinnol.lisessa
19330: organisaatiossa tieteellisen tutkimus- ja koulutustyön tehos-
19331: tamista silmälläpitäen.
19332:
19333:
19334: Eduskunnalte.
19335:
19336: Tieteellisen tutkimuksen ja erityisesti sen asioista selvä vastuu, ja sen vuoksi on pai-
19337: teknillisen soveltamisen alalla on toisen maail- kallaan, että erityinen, parlamentille vastuun-
19338: mansodan jälkeen tehty vallankumouksellisia alainen ministeri asetetaan hoitamaan näitä
19339: edistysaskeleita. Näin on tapahtunut mm. kysymyksiä ja samalla vastaamaan tieteelli-
19340: eräissä sellaisissa maissa, joiden asema tie- siin tarkoituksiin myönnettyjen julkisten va-
19341: teellisessä tutkimuksessa vielä muutamaa vuo- rojen tehokkaasta käytöstä.
19342: sikymmentä aikaisemmin oli verraten perifee- Englannissa on tietysti vanhastaan suuri
19343: rine.n. Erityisen voimakasta on tieteellis- joukko erilaisia tieteellistä tutkimusta
19344: teknillinen kehitys ollut Pohjois-Amerikan käsitteleviä neuvottelukuntia ja uuden
19345: Yhdysvalloissa ja aivan viime vuvsina var- ministerin tehtävänä on mm. näiden
19346: sinkin eräillä aloilla myös Neuvootoliitossa. elinten toiminnan seuraaminen ja ko'or-
19347: Kun mahdollisimman tehokkaalla tieteellisellä dinoiminen. Erääseen parlamentissa teh-
19348: tutkimustyöllä on mitä ilmeisin yhteys selkä tyyn, tiedeministerin tehtäviä koske-
19349: maan teolliseen ja Y'leensä taloudelliseen kas- vaan kyselyyn antoi pääministeri McMillan
19350: vuun että sen sota-potentiaaliin, tieteeLliseen joitakin aikoja sitten seuraavan vastauksen:
19351: tutkimukseen on alettu uhrata sekä taloudel- ,Jalosukuinen ystäväni salaisen sinetin lordi
19352: lisia voimavaroja että henkistä energiaa yhä ja tiedeministeri on vastuussa parlamentille
19353: kasvavassa määrin, ja seurauksena on ollut tieteellisen ja teollisen tutkimuksen neuvot-
19354: varsinkin eräi89ä maissa hämmästyttävä tie- telukunnan, lääketieteellisen tutkimuksen
19355: teen tason ja tutkimustyön tehon nousu. neuvottelukunnan, maataloudellisen tutlri-
19356: Jälkeenjäämisen pelosta tällä elintärkeällä muksen neuvottelukunnan, merentakaisen tut-
19357: rulalla on maassa toisensa jälkeen ryhdytty kimuksen neuvottelukunnan ja luonnonsuo-
19358: tieteellisen tutlrimuben tehostamista tarkoit- jelulautakunnan toiminnasta ... Tiedeminis-
19359: taviin toimenpiteisiin, myös hallinnollisella teri vastaa edelleen atomienergialain ministe-
19360: alalla. Niinpä Englannissa on viime parla- riölle asettamista velvoituksista ja suorittaa
19361: menttivaalien jälkeen uudelleen muodostet- avaruuden tutkimusongelman ylintä valvon-
19362: tuun hallitukseen nimitetty erityinen tiede- taa ... Toisten ministerien vastattava.ksi jää
19363: ministeri. Tähän virkaan ensimmäisenä ni- sen sijaan edelleenkin niiden rulaisina toimi-
19364: mitetty ministeri, lordi Hailsham - joka sa- vien tieteellisten laitosten toiminta. Mutta
19365: malla toimii hallituksessa ,salaisen sinetin tiedeministerin on vastattava yleisestä tie-
19366: lordina" - on itse luonnehtinut tehtäväänsä teellisiin kysymY'ksiin liittyvästä politiikasta
19367: Englannin ylähuoneessa viime lokakuussa puolustuslaitosta lukuunottamatta, ja hänen
19368: pitämässään puheessa totea.mrulla, että tiede- neuvoa antavana elimenään on tieteellisen po-
19369: ministerin vastuulla tulee olla seurata tieteel- litiikan neuvonantajakunta, joka puolestaan
19370: lisen tutkimuksen koko kenttää, todeta heikot seuraa kaiken siviilitarkoituksia palvelevan
19371: kohdat, vahvistaa niitä ja saada samalla ai- tieteellisen tutlrimuksen Y'leisiä kysymyksiä".
19372: kaan tutkimusta aloilla, joissa sitä vielä ei Kun Englannissalkin, j.ossa tieteellisen tut-
19373: ole. Vaik!ka tiedemiesten on tietysti hoidet- kimuksen taso kuitenkin on perinteellisesti
19374: tava varsinainen tietee1linen työ, demokraat- erittäin korkea, katsotaan välttämättömäksi
19375: tisessa järjestelmässä myös hallituksen on, ryhtyä sen tehostamiseksi hrullinnollisellakin
19376: huomautti lordi Hailsham, otettava näistä tasoHa tällaisiin erikoistoimenrpiteisiin, meillä
19377: 460 VIII,l5. - Tieteellisen tutkimustyön tehostaminen.
19378:
19379:
19380: saman suuntaisten erikoistoimenpiteiden tar- Tämä on tietysti hyvin suuressa maarm
19381: peen täytyy olla monin verroin suurempi. rahakysymys, mutta se on olennaiselta osal-
19382: Pienessä maassa, jossa on vähemmän sekä tie- taan myös organisaatiokysymys. Tätä orga-
19383: teellistä kapasiteettia että taloudellisia voima- nisointia varten on oltava jokin viranomainen
19384: varoja, on tietysti vaikea päästä tieteellisessä tai laitos, joka selvästi kantaa siitä vastuun,
19385: tutkimuksessa samantasoiffiin twldksiin ikuin mutta saa myös asianomaiset valtuudet ja
19386: suurissa maailmanvalloissa. Mutta meillä toimintamahdollisuudet. Meidän ei tarvitse
19387: Suomessa ei ole mobilisoitu näihin tarkoituk- välttämättä jäljitellä juuri englantilaista tie-
19388: siin likikään edes kaikkia niitäkään kansal- deministerin viran perustamista, mutta jo-
19389: lisia voimareservejä, joita tehokkailla järjes- honkin samansuullitaiseen olisi iJmeisesti Suo-
19390: telyillä voitaisiin näihin tehtäviin osoittaa. messakin ryhdyttävä.
19391: Tämä on sitäkin va!litettavampaa, ikun pie- Edellä olevaan viitaten ehdotetaan edus-
19392: nHlä mailla on ehkä vieläkin tähdellisempi iJrunnan hyväksyttäväksi toivomus,
19393: tarve ikuin suurilla tieteellisen ja yleensä si-
19394: vistyksellisen tasonsa kohottamiseen. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
19395: MeiHä on kyllä kansansivistyksen kohotta- toimenpiteisiin sellaisen, esim. Englatn-
19396: miseksi saatu aikaan huomattavia tuloksia, ja nissa tapahtunutta erityisen tiedemi-
19397: parhaillaan on myös oppikoululaitoksemme nisterin viran perustamista vastaavan,
19398: voimakkaasti laajenem.assa ja ylioppilaitten uudistuksen aikaansaamiseksi maamme
19399: lukumäärä samalla moninkertaistumassa. hallinnollisessa organisaatiossa, joka
19400: Mutta meidän on ryhdyttävä tähänastista tekisi mahdolliseksi tieteellisen tutki-
19401: teholdmammin huolehtimaan siitä, että tästä mus- ja koulutustyön nopean ja voi-
19402: massasta saadaan siivilöidyksi mahdollisim- makkaan tehostamis.en maassamme.
19403: man tarkoin siihen sisältyvä tieteellinen lah-
19404: jakkuus ja että tälle valmistetaan asianmu-
19405: kaiset työskentelymahdollisuudet.
19406: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
19407:
19408: T. Junnila. A. F. Airo.
19409: Väinö E. Nieminen. T. A. Wiherheimo.
19410: Juha Rihtniemi. Jaakko Kemppainen.
19411: Kalervo Saura. R. Hallberg.
19412: Oskari Lehtonen. Martti Salminen.
19413: Jussi Saukkonen. Mikko Asunta.
19414: Margit Borg-Sundman. Erkki Tuuli.
19415: Olli Aulanko. R. Ala.-Kulju.
19416: 461
19417:
19418: VIII,16. - Toiv.al. N: o 157.
19419:
19420:
19421:
19422:
19423: Saukkonen ym.: Akatemialaissa säädettyjen apurahojen ko-
19424: rottamisesta.
19425:
19426:
19427: E d u s k u n n a ll e.
19428:
19429: Eduskunta perusti v. 1947 Suomen Aka- nämä apurahat 10 % korotettuina. Kun ottaa
19430: temian yhteydessä akatemialakiin sisältyvät huomioon mainittujen apurahojen saajien
19431: apurahat, Akatemian jäsenten, assistenttien pitkän koulutuksen ja muut ansiot, on niitä
19432: sekä varttuneiden ja nuorempien tutkijain pidettävä liian pieninä, eivätkä perheelliset
19433: ja taiteilijain apurahat. Näistä säädetään voi tulla niillä toimeen ilman sivutoimia.
19434: laissa, että ,apurahan tarkoituksena on Apurahojen tarkistus nykyistä hintatasoa
19435: tehdä apurahan saajalle mahdolliseksi omis- vastaavalle tasolle on välttämättömän tar-
19436: tautua sen turvin sivutoimista vapaana peen vaatima, varsinkin, kun niitä kipeästi
19437: alaansa kuuluvan tieteen tai taiteen harjoit- tarvitaan maamme korkeamman hengenvilje-
19438: tamiseen." lyn kehittämiseksi kansainvälisen kilpailun
19439: Mainitut apurahat ovat kuitenkin reaali- edellyttämälle tasolle.
19440: arvoltaan alentuneet siinä määrin, että ne Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
19441: eivät enää vastaa sitä tarkoitusta, joka niillä ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
19442: oli Akatemiaa perustettaessa, eivätkä voi tur- muksen,
19443: vata lain edellyttämää mahdollisuutta omis-
19444: tautua tehtävän suorittamiseen ilman sivu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19445: toimia. Niinpä esim. Akatemian jäsenen akatemialaissa säädettyjen apurahojen
19446: apuraha oli v. 1959 45 300 mk, Akatemian korottamiseksi sellaiselle tasolle, että
19447: jäsenen assistentin apuraha 52100 mk ja akatemialaissa lausuttu apurahojen
19448: Akatemian apuraha tieteenharjoittajalle ja alkuperäinen tarkoitus voitaisiin to-
19449: taiteilijalle 32 875 mk. V. 1960 maksetaan teuttaa.
19450: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
19451:
19452: Jussi Saukkonen. Väinö E. Nieminen.
19453: Erkki Leikola. R. Hallberg.
19454: Toivo Hietala. Martti Salminen.
19455: Jaakko Kemppainen. N. Kosola.
19456: Oskari Lehtonen. Mikko Asunta.
19457: T. Junnila. Erkki Tuuli.
19458: Saara Forsius. Aune Innala.
19459: Juha Rihtniemi. R. Ala-Kulju.
19460: 462
19461:
19462: VID,17. - Toiv.al. N:o 158.
19463:
19464:
19465:
19466:
19467: Tenhiälä. ym.: Helsingin yliopiston psykologiatn opetuksessa
19468: tarvittavan uuden apulaisprofessorin viran perustami-
19469: sesta.
19470:
19471:
19472: Eduskunnalle.
19473:
19474: Helsingin yliopiston psykologian apulaisen- kelijaa. Se on hum.kand.tutkinnon paaai-
19475: viran perustamiseen ei valitettavasti saatu neena siis 6: nnella sijalla historiallis-kielitie-
19476: varoja vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon. teellisen osaston 30 oppiaineesta. Kasvatus- ja
19477: Uuden professorinviran perustaminen on opetusoppi esim. tulee sen jälkeen vasta
19478: tullut erittäin kiireelliseksi sen jälkeen, kun 11: nnellä sijalla. Myös itse cum laude arvo-
19479: eduskunta on hyväksynyt ammatinvalinnan- sanan tutkinnot psykologiassa ovat tavatto-
19480: ohjauslain. Tämän lain mukaan tarvitaan masti lisääntyneet. Kun tätä arvosanaa
19481: laudatur arvosanoin valmistuvia psykologeja vielä 1954 oli suorittamassa vain 52 opiske-
19482: noin 120-150 aivan lähivuosien aikana. Jo lijaa, nousee cl.tutkintoon ilmoittautuvien
19483: ennen tähän tarkoitukseen tarvittavien psy- määrä viime lukuvuodella 110: een.
19484: kologien koulutusta asia oli ajankohtainen. Kun tiedekunnalle tehtiin ehdotus uuden
19485: Niinpä Helsingin yliopistossa otettiin jo keskikoulunopettajavalmistuksen uskomisesta
19486: syyskuussa 1955 käytäntöön uudet kandi- sen tehtäväksi, se sai itse valtioneuvostolle
19487: daattitutkinnot, jotta keskikoulunopettajien esittää ne tarvittavien opettajavoimien vä-
19488: valmistusta voitaisiin lisätä ja jouduttaa. himmäismäärät, jotka mahdollistavat tehtä-
19489: Tätä varten perustettiin kymmenen apulai- vän suorittamisen. Näiden opettajavoimien
19490: senvirkaa. Näihin eivät kuitenkaan sisälty- saanti, niin vakuutettiin, olisi edellytyksenä
19491: neet eräiden kaikkein suurimpia oppilasmää- uuden tutkinnon perustamiselle. Psykologian
19492: riä käsittävien aineiden opettajavoimat, vaan silloiset oppilasluvut lähtökohdaksi ottaen
19493: ulkopuolelle jäi mm. psykologian apulaisen- arvioitiin tuo opettajien vähimmäismäärä
19494: virka. Hallituksen käsityksen mukaan ei aine seuraavaksi:
19495: ollut keskikoulunopettajien valmistuksen kan-
19496: nalta välttämätön. Nyt on kuitenkin otettava Opiskelijoita 1955:
19497: huomioon, että aineyhdistelmät ovat opiske- appr. . . . . . . . . . . . . . . . . . 121
19498: lijain vapaasti valittavissa ja juuri psyko- cl. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52
19499: logia on erittäin suosittu mitä erilaisimmissa 1. . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . 19
19500: aineyhdistelmissä. Yht. 192
19501: Käsityksen siitä, millaisen opiskelijalisäyk-
19502: sen uusi hum.kand.tutkinto vuodesta 1955
19503: lukuvuoden 1958-59 loppuun mennessä on Tarvittavat opettajat:
19504: psykologian cum laude vaiheessa aiheuttanut, apulainen
19505: antavat seuraavat luvut tässä aineessa toi- iJ.ehtori
19506: meenpannuista tutkinnoista ja tiedekunnan assistentti
19507: kirjoituskokeista, joita varten kunkin aineen
19508: opettaja ohjaa ainekirjoitusharjoituksia vä- Pyydetyistä opettajavoimista saatiin vain
19509: hintään 2 ainetta kutakin opiskelijaa kohti assistentti. Vertailun vuoksi mainittakoon,
19510: ennen tässä kandidaattitutkinnossa cl. arvosa- että esim. pohjoismaisessa filologiassa, jossa
19511: naa varten pakolliseksi määrättyä ainekirjoi- cl.kirjoittajien määrä on psykologiaan ver-
19512: tuskoetta. Psykologiassa oli 1958-59 mainit- rattuna kaksinkertainen (66), on professori,
19513: tua tiedekunnan koetta suorittamassa 32 opis- apulainen, 3 lehtoria ja 2 assistenttia.
19514: VTII,17. - Tenhill.llL ym. 463
19515:
19516: Nykytilanne oppilaslukujen kohdalla ilme- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
19517: nee seuraavasta: kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
19518: toivomuksen,
19519: Opiskelijoita 1959:
19520: appr. . ............. , . . 350 että halUtus kiireellisesti perustaisi
19521: cl. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110 Helsingin yUopiston psykologian ope-
19522: l. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 tuksessa välttämättä tarvittavan
19523: Yht. 520 uuden apulaisprofessorin viran.
19524: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
19525:
19526: Juho Tenhiälä. Varma K. Turunen.
19527: Esa Kaitila. Kuuno Honkonen.
19528: Kurt Nordfors. Ensio Partanen.
19529: Erkki Leikola. Armas Leinonen.
19530: Armi Hosia. Erkki Koivisto.
19531: Aaro Stykki. Jussi Saukkonen.
19532: 464
19533:
19534: VIII,18. - Toiv.al. N:o 159.
19535:
19536:
19537:
19538:
19539: Leikola. ym.: Farmakologian apulaisprofessorin viran perus-
19540: tamisesta Helsingin yliopiston farmakologian laitokseen.
19541:
19542:
19543: E d u s k u n n a 11 e.
19544:
19545: Helsingin yliopiston farmakologian laitos kuluessa on oppilasmäärä lisääntynyt 50%,
19546: siirtyy syksyllä 1960 entisistä ahtaista ti- mutta erikoispätevyyden omaavan opettaja-
19547: loista uuteen ajan tarpeita vastaavaan lai- kunnan määrässä ei ole tapahtunut muutosta.
19548: tokseen. Tämän laitoksen tehtävänä on opet- Myös laitoksen assistenttikunnan koulutuksen
19549: taa lääketieteen ja hammaslääketieteen kan- samoinkuin erikoistyöntekijöiden kannalta
19550: didaateille eri lääkeaineiden vaikutusmeka- on tämän viran perustaminen ensiarvoisen
19551: nismit ja muut seikat, joiden tunteminen on tärkeätä. Paitsi puhtaasti sairaanhoidolliselta
19552: välttämätöntä, jotta sopivinta lääkeainetta ja kannalta ko. viran perustamisella on var-
19553: kulloinkin parhaissa annoksissa osattaisiin masti kansantaloudellista merkitystä sen
19554: käyttää. Lääkeaineopilla on erittäin tärkeä ollessa omiaan vastaisuudessa lisäämään lää-
19555: osa lääkärikunnan koulutuksessa ja sen mer- keaineopillisen erikoiskoulutuksen saaneen
19556: kitystä on suuressa määrin lisännyt viime henkilökunnan määrää ja sen vaikutuksen
19557: vuosien aikana tapahtunut nopea kehitys, siten näkyessä kaikkialla, missä lääkeaineiden
19558: joka on koskenut enemmän tätä kuin mitään käytön ja kontrollin kanssa joudutaan teke-
19559: muuta lääketieteen perusalaa. misiin.
19560: Jotta uuden laitoksen olosuhteita voitaisiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
19561: tarkoituksenmukaisesti hyväksi käyttää, tar- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
19562: vitaan laitokseen nykyisen varsinaisen pro- muksen,
19563: fessorin avuksi apulaisprofessori hoitamaan
19564: luentoja ja laboratorio-opetusta samoinkuin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19565: ohjaamaan alan nopean kehityksen vaatimaa farmakologian apulaisprofessorin vi-
19566: laajaa tutkimustoimintaa. Edellä sanotun ran perustamiseksi Helsingin yliopis-
19567: lisäksi mainittakoon, että viime vuosien ton farmakologian laitokseen.
19568: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
19569:
19570: Erkki Leikola. R. Ala-Kulju.
19571: Jussi Saukkonen. Juha Rihtniemi.
19572: Toivo Hietala. Martti Salminen.
19573: R. Hallberg. N. Kosola..
19574: Aune Innala.
19575: 465
19576:
19577: vm,19. - Toiv.al. N: o 160.
19578:
19579:
19580:
19581:
19582: Rihtniemi ym.: Esityksen· antamisesta dosenttistipendien lu-
19583: vun lisäämisestä ja niiden suuruuden korottamisesta.
19584:
19585:
19586: Ed uskunnaEe.
19587:
19588: Helsingin Yliopistossa oli 1. 1. 1960 dosent- Edellä luetellut stipendit ja palkkiot antar
19589: teja yhteensä 309. Doaenttien määrä on 1950- vat vuosittain vain muutamalle harvalle do-
19590: luvulta lisääntynyt nopeasti. Yksistään vuo- sentiUe mahdollisuuden jatkaa tutkimustyö-
19591: silna 1957-59 tuli näitä yliopistoon lisää tään, vaiklka he koulutus- ja kehitysasteensa
19592: kaikkiaan 99. perusteella olisivat vrulmiit todella merkittä-
19593: Dosellltin palkka maksetaan luentopalk- vään ja luovaan tieteelliseen toimintaan.
19594: 'låona, jolka on 2 500 markkaa luentotunnilta. Nykyisin dosentti saa odottoo stipendiä kovin
19595: Luentojen määrä on !k:evätlu:Jru.ikaudella 30 ja kauan. Muun muassa vuonna 1952 dosentioksi
19596: s~lukukaudella 24. Luentosarjan vailmista- nimetty sai stipendin vasta 7 vuoden jono-
19597: miseen käytetystä ajasta ei suoriteta kor- tuksen jälkeen. Dosenttioen määrän kasvaessa
19598: vausta. Edellä mainitut iuentopalk!k:iot on nopeasti kasvaa srumassa suhteessa epäsuhde
19599: viimeksi tarkistettu 1. 7. 1956. stipendien ja dosenttien määrän väliNä. Toi-
19600: Dosenteille tarkoitettuja stipendejä on saalta on myös stipendien suuruus jäänyt
19601: kai!k:kiaan kolmea laatua: 1. pienempiä sti,.. jäJ!keen nykyisestä kustannustasosta ja antaa
19602: pendejä 24 kpl. a 210 000, 2. suurempia sti- vain !rajoitetut mahdollisuudet vähä.nkin
19603: pendejä 20 kpl. a 420 000 ja 3. vuoden 1960 mittruvampien tutkimusten toimeenpanemif.
19604: rulusta voimassadlevia suurimpia stipendejä seen.
19605: 3 kpl. a 1 000 000, mikä edellyttää päätoi- EdeNä olevaan ja tasavallan presidentin
19606: mista tutkimustyötä. Kahta ensimmäistä sti- tieteellisen tutkimustyön puolesta esittämään
19607: pendiä on viimeksi korotettu vuonna 1954. vetoomukseen viitaten ehdotamme edus'kun-
19608: Tämän lisäksi on historirullis-kielitieteelli- nan hyväksyttäväksi seu!I'aavan toivomuksen,
19609: sessä osastossa 7 kpl. ja matemaattis-luon-
19610: nontieteellisessä osastossa 1 kpl. pysyväisiä että hallitus viipymättä antaisi
19611: dosenttipa!lk!k:ioita. Nämä prulkkiot maksetaan Eduskwmalle esityksen pienempien
19612: suuremman dosenttistipendin suuruisina hen- dosenttistip81f,dien luvun lisäämisestä
19613: kilöillle, jo1Jka ao. asetuksen mukaan eivät voi 34:ään ja suurempien 30:een ja sti-
19614: enää saada dosenttistilpendiä. pendien suuruuden korottamisesta.
19615: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
19616:
19617: Juha.. Rihtniemi. A. F. Airo.
19618: Saara. Forsius. Mikko Asunta.
19619: Aune Innala..
19620:
19621:
19622:
19623:
19624: 69 E 74/60
19625: 466
19626:
19627: VII1,20. - Toiv.al. N: o 161.
19628:
19629:
19630:
19631:
19632: Saukkonen ym..: Valtion yliopistojen assistentrtien palkkauk-
19633: sen tarkistamisesta.
19634:
19635:
19636: Eduskunnal:le.
19637:
19638: Helsingin yliopistossa samoin !kuin muissa- taavat opinnot omaavallru oppikoulun van-
19639: kin yliopistoissa hoitavat eri tutkimusalojen hemmalla lehtorilla (27 pl.) ja assistentin ap.
19640: assistentit huomaAtavan osan opiskelijoiden pal!kkauslUdkka on 2 pl. alempi !kuin oppi-
19641: opetus- ja ohjaustoiminnasta. Heitä on Hel- koulun nuoremmrulla lehtorilla (24 pl.). Yli-
19642: singin yliopistossa 84 yp. (24 pl.) ja 110 ap. opiston ul!kopuolella toimivien laitosten sa-
19643: (22 pl.) assistentin viroissa. man pätevyyden omaavien assistenttien pal-
19644: Eun otetaan huomioon assistenttien opilli- kat ovat monissa tapauksissa vieläkin lkor-
19645: nen pätevyys, heidän vastuunSID tieteeRisen ikeammwt. Pätevän ja pysyvän assistenttityö-
19646: opetuksen hoitamisesta ja välttämättö- voiman saamisen edellyty!ksenä yliopistoihin
19647: myys jatkuvasti seurata oman tieteenalan on, että assistenttien palklkaus talikistetaan
19648: kehitystä, on assistenttien nYikyinen palkkaus pätevyysvaatimu!ksia ja tehtävän tieteellistä
19649: niin alhainen, että ilman muurulta sawtavia vaativuutta vastaavaksi.
19650: sivuansioita eivät ainakarun perheelliset hen- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
19651: kilöt voi näihin tehtäviin pitemmäksi ajaksi kunnioittaen eduskunnan päätettäväks~ toi-
19652: jäädä. .Assistentin toimen hoitamisen kan- vomuiksen,
19653: nalta välttämätön tutkimustyö kärsii myös
19654: tästä. Tä!llainen 'lrehitys on haitallista !kor- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
19655: !keakoulujen opetus- ja tu1ikimustyöl1e. Ver- toimenpiteisiin valtion yliopistojem
19656: tailun vuoksi mainittaikoon, että assistentin assistenttien palkkauksen t(J;rkistatmi-
19657: yp. pru1'k!kauslu01klka on 3 pl. alempi kuin vas- seksi pätevyysvaatimuksia ja tehtävien
19658: laatua vastaavalle tasolle.
19659: He1singissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
19660:
19661: Jussi Saukkonen. Martti Salminen.
19662: Ma.rgit Borg-Sundman. N. Kosola.
19663: Saa.ra Forsius. Mikko Asunta.
19664: Juha Rihtniemi. Erkld Tuuli.
19665: Väinö E. Nieminen. Aune Innala.
19666: R. Hallberg. R. Ala-Kulju.
19667: Olli Aulanko.
19668: 467
19669:
19670: VIII,21. - Toiv.al. N:o 162.
19671:
19672:
19673:
19674:
19675: Kyttä ym.: Moota.lous- ja metsäteknikoiden oikeuttamisesta
19676: opiskelemaan Helsingin yliopistossa agronomeiksi ja met-
19677: sänhoitajiksi.
19678:
19679:
19680: Eduskunnalle.
19681:
19682: Pyrittäessä toteuttamaan demokraattisia vomiaan mahdoHisuuksia valmistua ylioppi-
19683: periaatteita yhteiskunnassa on aina pidetty laaksi. Ei ole syytä epäillä, etteikö näiden
19684: tärkeänä, että kaikille kansalaisille luodaan ihmisten joukossa ole paljonkin sellaisia yksi-
19685: mahdollisuudet hankkia itselleen se sivistyk- löitä, joiden edellytykset opintojen harjoitta-
19686: sellinen taso ja ammatillinen koulutus, jo- miseen ovat vähintään yhtä hyvät kuin nii-
19687: hon itsekunkin sivistysharrastus, ahkeruus ja den, jotka suotuisampien ympäristöolosuhtei-
19688: lahjakkuus riittävät. Olosuhteista johtuu, den vallitessa valmistuvat ylioppilaiksi ja
19689: ettei tätä päämäärää ole millään alalla täysin sitten siirtyvät harjoittamaan opintoja kor-
19690: saavutettu. Käytettävissä olevien oppilaitos- keakouluissa. Eräillä aloilla on tähän seik-
19691: ten niukkuus harvaan asutussa maassamme kaan kiinnitetty huomiota ja täten on esimer-
19692: ja varallisuuden puute ovat estäneet monen kiksi eräiden kaupallisten ja teknillisten kou-
19693: lahjakkaan nuoren pääsemästä kehittämään lujen oppilailla mahdollisuudet ilman yli-
19694: ja kouluttamaan itseään lahjojensa edellyt- oppilastutkinnon suorittamista siirtyä jatka-
19695: tämiin tehtäviin. Maamme itsenäisyyden maan opintojaan alansa korkeakouluissa. Ko-
19696: aikana on kehitys kylläkin kulkenut voimak- kemukset tästä järjestelystä ovat yleisesti
19697: kaasti eteenpäin. Erilaisiin ammatteihin ja olleet myönteiset, sillä on voitu havaita, että
19698: tehtäviin valmistavien oppilaitosten luku- heikomman koulupohjan on yleensä korvan-
19699: määrä on suuresti lisääntynyt ja yleisen op- nut asianomaisten opiskelijoiden itseopiske-
19700: pivelvollisuuden toteuttaminen on luonut lulla hankkima yleissivistys ja opinnoille
19701: edellytykset näiden laitosten tehokkaalle omistettu keskimääräistä suurempi harrastus.
19702: hyväksikäytölle. Samanaikaisesti on myös Saadut kokemukset kehoittavat siis laajen-
19703: vähävaraisten opiskelijoiden paasyä opin tamaan uusille aloille sellaista järjestelmää,
19704: tielle erilaisin tavoin helpotettu. että korkeakouluihin hyväksytään opiskeli-
19705: Siinä työssä, joka tarkoittaa sivistyksen joiksi ylioppilaiden ohella ammatHlisissa kou-
19706: levittämistä yhä laajempiin piireihin maas- luissa pohjakoulutuksen saaneita, riittävän
19707: samme, on päähuomio kiinnitetty siihen, että korkein arvosanoin tutkintonsa suorittaneita
19708: kaikki saavat mahdollisuudet riittävän pohja- opiskelijoita. Nähdäksemme on tarve järjes-
19709: sivistyksen hankkimiseen, sekä edelleen sii- telmän laajentamiseen ilmeisin maatalous- ja
19710: hen, että mahdollisimman monet pääsisivät metsäteknikkoilb.in nähden, joissa kummassa-
19711: osallisiksi ammattikasvatuksesta. Ilmeisesti kin ammattikunnassa on lahjakkaita ja
19712: koulupolitiikkamme painopiste tulee edelleen- jatko-opiskeluun halukkaita yksilöitä, joille
19713: kin olemaan näillä aloilla. Samanaikaisesti on kuitenkin ylioppilastutkinnon suorittaminen
19714: kuitenkin tarpeen huolehtia myös siitä, ettei muodostuisi taloudellisesti liian raskaaksi. On
19715: mahdollisuuksia korkeamman opillisen sivis- lähdettävä siitä, ettei täten agronomi- ja
19716: tyksen saamiseen rajoiteta aiheettomasti ja metsänhoitajakuntaamme vuosittain saatava
19717: ainakaan siten, että taloudelliset seikat estä- lisäys ole lukumääräisesti kovinkaan suuri,
19718: vät lahjakkaita yksilöitä pääsemästä opin- mutta että nyt puheena olevan koulutustien
19719: noissaan eteenpäin. avaaminen kuitenkin koituu asianomaisten
19720: Alussamainitut syyt vaikuttavat sen, ettei ammattialojen hyödyksi. Huomioonottaen
19721: läheskään kaikilla nuorilla ihmisillä ole toi- Helsingin yliopiston itsehallinto-oikeuden on
19722: 468 VIII,21. - Maatalous- ja metsll.telmikoiden opiskeluoikeus.
19723:
19724:
19725: uudistus luonnollisesti toteutettava tästä aikaansaamiseksi Helsingin yliopiston
19726: yliopiston erikoisasemasta aiheutuvat näkö- maatalous-metsätieteellisen tiedekun-
19727: kohdat huomioonottaen. nan pääsyvaatimuksiin nähden, että
19728: Edellä lausutun perusteella ehdotamme ylioppilaiden ohella määrätyt perus-
19729: kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi toi- vaatimukset täyttäm1lä maatalous- ja
19730: vomuksen, metsäteknikoiUa olisi tnahdolUsuudet
19731: opiskella agronomeiksi ja metsänhoita-
19732: että hallitus kiireellisesti ryhtyisi jiksi.
19733: toimenpiteisiin sellaisen muutoksen
19734: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960.
19735:
19736: Harras Kyttä.. Veikko Hyytiäinen.
19737: Kaarlo Kajatsalo. Armas Leinonen.
19738: Anni Hosia. Esa Kaitila.
19739: 469
19740:
19741: VIU,22. - Toiv.al. N: o 163.
19742:
19743:
19744:
19745:
19746: Saukkonen ym.: Suuriin ikäluokkiin kuuluvien opiskel'bjain
19747: opiskelumahdollisuuksien lisäämisestä yliopist'Oissa ja kor-
19748: keakouluissa.
19749:
19750:
19751: E d u s k u n n a 11 e.
19752:
19753: Huomattava maara suuriin ikäluokkiin mintaa valtion antaman taloudellisen tuen
19754: kuuluvista opiskelijoista on saavuttanut sel- avulla. Pahimpina esteinä korkeakoulujen
19755: laisen iän sekä kouluopinnoissaan sen vai- työn tehostamisessa ovat olleet opettajavoi-
19756: heen, jolloin heidän on aloitettava korkea- mien vähyys, mm. monilla aloilla apulais-
19757: kouluopinnot. Tästä johtuu, että ylioppilas- professuurien ja assistenttityövoiman puute
19758: tutkinnon suorittaneiden ja korkeakouluihin sekä tutkimuslaitosten ja laboratorioiden ti-
19759: pyrkivien määrä kohoaa nopeasti. Viime lan puute ja tutkimusvälineiden vähyys.
19760: aikoina korkeakouluissa yleistynyttä numerus Korjaama:lla nämä puutteet yhteistoimin-
19761: clausus-järjestelmää joudutaan tällöin edel- nassa yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa
19762: leenkin soveltamaan ja todennäköisesti karsi- voitaisiin jo olemassa oleviin korkeakouluihin
19763: mismenetelmiä nykyisestään vielä kiristä- saada runsaasti lisää opiskelumahdollisuuksia
19764: mään. Sitä olisi kuitenkin vältettävä, sillä suuriin ikäluokkiin kuuluville opiskelijoille.
19765: maan henkisen ja aineellisen kulttuurin kan- EdeHä esitetyn perusteella ehdotamme
19766: nalta on välttämätöntä, että tieteellisen tut- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
19767: kimustyön, teknillisen alan ja yhteiskunnalli- muksen,
19768: sen elämän tehtäviin saadaan koulutetuksi
19769: riittävästi päteviä voimia. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
19770: Sen tähden olisi päästävä lisäämään kor- toimenpiteisiin yhteistoiminnassa yli-
19771: keakouluihin otettavien lukumäärää ja huo- opistojen ja korkeakoulujen kanssa
19772: lehtimaan tehokkaan koulutuksen järjestämi- opiskelumahdollisuuksien lisäämiseksi
19773: sestä. Kun maassamme toimii nykyisin kaksi suuriin ikäluokkiin kuuluvtlle opiske-
19774: valtion yliopistoa, kaksi yksityistä yliopistoa lijoille korkeakoulujen opettajavoimia
19775: ja useita eri alojen ko~keakouluja, päästään lisäämällä ja tutkimuslaitosten sekä
19776: tähän päämäärään tehostamalla niiden toi- laboratorioiden työskentelyedellytyksiä
19777: parantamalla.
19778: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
19779:
19780: Jussi Saukkonen. R. HaUberg.
19781: Margit Borg-Sundman. Martti Salminen.
19782: T. Junnila. N. Kosola.
19783: R. Ala-Xulju. Mikko Asunta.
19784: Saara Forsius. Erkki Tuuli.
19785: Juha Rihtniemi. Aune Innala.
19786: Olli Aulanko.
19787: 470
19788:
19789: VUI,2S. - Toiv.al. N:o 164.
19790:
19791:
19792:
19793:
19794: Ala-Ktilju ym.: Määrärahasta uuden oppikouluosaston pe-
19795: rustamiseksi kouluhallitukseen.
19796:
19797:
19798: E d u s k u n n a ll e.
19799:
19800: Oppikoulujen yleinen johto ja valvonta Kuten asetelmasta havaitaan, on koulujen
19801: kuuluu kouluhallitukselle, joka on valtioneu- lukumäärä kasvanut 2.5-kertaiseksi, luokkien
19802: voston, lähinnä opetusministeriön alainen määrä 4-kertaiseksi, opettajien luku 3.5-ker-
19803: keskusvirasto. Kouluhallituksesta 1.2.57 an- taiseksi ja oppilaiden määrä kerrassaan
19804: netun asetuksen (65/57) mukaan kouluhalli- 6-kertaiseksi. Sotien jälkeen on kehitys ta-
19805: tuksessa on oppikouluasioita varten kaksi pahtunut kiihtyvällä vauhdilla, esim. oppilas-
19806: suomenkielistä osastoa, joista ensimmäinen määrä on viimeksi kuluneiden kymmenen
19807: oppikouluosasto käsittelee lähinnä valtion vuoden aikana enemmän kuin kaksinkertais-
19808: oppikouluja koskevat asiat sekä toinen oppi- tunut.
19809: kouluosasto yksityisiä oppikouluja, vieraskie- Tästä kehityksestä on seurannut, että
19810: lisiä oppikouluja, oppikoulukokeilua, opetuk- oppikouluosastojen kouluneuvoksille, joiden
19811: sen tarkastusta ja opettajain valmistusta kos- lukumäärää ei ole lisätty, on kertynyt asioita
19812: kevat asiat. Ruotsinkielisen osaston toimi- hoidettavaksi moninkertainen määrä. Erityi-
19813: alaan kuuluvia eriluontoisia oppilaitoksia sesti näin on oHut asian laita yksityisoppi-
19814: varten on yhteinen osasto. koulujen asioita käsitteleväliä toisella oppi-
19815: Ensimmäiseen oppikouluosastoon kuuluu kouluosastolla, koska yksityisoppikoulujen lu-
19816: osastopäällikkö ja kaksi muuta kouluneu- kumäärä on erittäin voimakkaasti lisäänty-
19817: vosta, toiseen oppikouluosastoon osastopääl- nyt: sotien jälkeen on perustettu 138 uutta
19818: likkö ja kolme inuuta kouluneuvosta. Jompi- yksityistä oppikoulua. Erityisesti on koulu-
19819: kumpi osastopäälliköistä toimii oppikoulu- rakennustoimintaan liittyvien asioiden määrä
19820: osastojen koulutoimen johtajana. Lisäksi on kasvanut. Valtion oppikouiujen kouluraken-
19821: osastoilla yhteinen lainoppinut kouluneuvos. nuksista on sodan jälkeen uusittu n. 70%,
19822: Vertailun vuoksi todettakoon, että koulu- mihin on käytetty varoja n. 8 mrd. mk.
19823: hallituksessa jo v. 1920 oli oppikoulutoimen Samoin on yksityisten oppikoulujen raken-
19824: johtamista varten osastopäällikön lisäksi 7 nustoiminta aiheuttanut kouluhallituksessa
19825: kouluneuvosta sekä lainoppinut kouluneuvos paljon työtä, mitä havainnollistaa hyvin se
19826: eli yhteensä 9 kouluneuvosta, kun heitä ny- tosiasia, että viime kalenterivuoden 1959
19827: kyisin on yhteensä 8 eli yhtä vähemmän. aikana siellä käsiteltiin lähes sadan yksityis-
19828: Oppikoululaitoksemme ylimpänä johtona oppikoulun rakennuspiirustukset. Tähän liit-
19829: toimivien kouluneuvosten lukumäärä ei siis tyy vielä yhä paisuva määrä rahoituskysy-
19830: koko itsenäisyytemme aikana ole lisääntynyt. myksiä, joiden ratkaisemiseksi kouluneuvok-
19831: Sen sijaan on sekä koulujen ja koululuokkien set joutuvat ·monin: tavoin ponnistelemaan,
19832: että opettajien ja varsinkin oppilaiden luku- mm. antaessaan luotonantajille lausuntoja
19833: määrä valtavasti kasvanut. Tämä ilmenee lainapyyntöjen johdosta. Opettajien luku-
19834: seuraavasta asetelmasta: määrän kasvu on vastaavasti lisännyt mm.
19835: virkojen täyttämisestä aiheutuvaa asioiden
19836: 1920 1945 1960 käsittelyä valtion oppikoulujen puolella. Yk-
19837: Kouluja • • • • • • • 0. 169 273 415 sityisoppikoulujen asioita hoitavalla osastolla
19838: Luokkia ••• 0 ••••• 1477 2443 5 599 koulujen lukumäärän lisääntyminen on
19839: Opettajia 0 ••••••• 2480 4314 8 622 aiheuttanut tarkastustoimintaan liittyvien
19840: Oppilaita • 0 0 •••• 32 789 77 486 195 333 tehtävien kasvua. Kun asioiden käsittely
19841: VIII,23. - Ala-Kulju ym. 471
19842:
19843: kouluhallituksessa on kollegiaalista, niinkuin henkisten voimavarojen väärinkäyttöä, j<>sta
19844: kollegisesti järjestetystä tuomioistuimesta on on seurauksena, että oppikoululaitoksen si-
19845: säädetty, kuluu istuntoihin paljon aikaa. Kai- säinen kehittämistyö polkee paikallaan yh-
19846: ken iJ.isäksi asioiden paljouden lisääntyminen teiskunnan ja oppikoulua käyvän nuorison
19847: on vastaavasti aiheuttanut neuvottelukäyn- vahingoksi.
19848: tejä kouluneuvosten luona, niin että heidän Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
19849: päivittäisestä virka-ajastaan suuri osa kuluu nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
19850: niihin. Ei ole liioiteltua sanoa, että varsinkin vomuksen,
19851: keskeisessä asemassa olevien kouluneuvosten
19852: työtaakka on muodostunut näännyttäväksi. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
19853: Tällaisissa olosuhteissa on selvää, että kou- toimenpiteisiin kouluhallituksen oppi-
19854: lulaitoksen kehittämiseksi tarpeelliseen luo- kouluosastojen työvoiman lisäämiseksi
19855: vaan työhön ja opetustoimen pedagogiseen perustamalla uuden oppikouluosaston,
19856: johtamiseen ei jää aikaa ja kuitenkin olisi jotta oppikoululaitoksen uudistamistyö
19857: nykyajalle ominaisen nopean yleisen kehityk- ja tehokas pedagoginen johtaminen kii-
19858: sen vuoksi nimenomaan juuri näille tehtäville visivät mahdollisiksi, ja ottaisi tarvit-
19859: kyettävä omistamaan paljon huomiota. Kou- tavat määrärahat ensiksi annettavaan
19860: luneuvosten ylenmääräinen kuormittaminen vuoden 1961 rulo- ja menoarvioesityk-
19861: rutiiniasioilla merkitsee kouluhallituksen seen.
19862: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
19863:
19864: Reino Ala.-Kulju. Antti J. Ra.nta.m.aa.
19865: N. Kosola. Ensio Partanen.
19866: Erkki Koivisto. Pentti Niemi.
19867: Jaakko Kemppainen. Oskari Lehtonen.
19868: Mikko Asunta. Väinö E. Nieminen.
19869: Aune InnaJ.a..
19870: 472
19871:
19872: VIII,24. - 'l'oiv.a.l. N: o 165.
19873:
19874:
19875:
19876:
19877: Bara. ym.: Määrärahasta matemaattisia aineita edustavan
19878: lwuluneuvoksen viran perustamiseksi kouluhallituksen op-
19879: pikouluosastoon.
19880:
19881:
19882: Eduskunnalle.
19883:
19884: Jotta koululaitos pystyisi suoriutumaan saisi joutua tinkimään niiden jatkuvaa ke-
19885: sen jatkuvasta laajentumisesta johtuvista teh- hittämistä ajatellen. Näinollen ei voida pitää
19886: tävistä, on edellytettävä sekä kouluhallituk- asianmukaisena, että kouluhallituksen oppi-
19887: selta että opettajistolta parasta mahdollista kouluosasto on kokoonpanoltaan niin yksi-
19888: koulutoimen eri puoliin perehtyneisyyttä ja puolinen kuin nyt on asianlaita. Op-
19889: suurta asiantuntemusta. Kun varsinkin oppi- pikouluosaston nykyisestä kokoonpanosta
19890: koululaitos on kasvanut voimakkaasti, on sen näet ilmenee, että oppikouluosastosta
19891: kehittäminen ja alati kasvavien tarpeiden puuttuu kokonaan matemaattisten ainei-
19892: hoitaminen nykyisillä kouluhallituksen käy- den. edustus, vaikka matematiikan, fy-
19893: tettävissä olevilla voimilla katsottava erit- siikan ja kemian osuus opetustunneista
19894: täin vaikeaksi tehtäväksi. Vuonna 1924 an- on nykyisin kokonaista 20 %. Tämä
19895: netulla asetuksella määrättiin kouluhallituk- on ilmeinen ja korjattava epäkohta, koska
19896: sen oppikouluosaston jäsenten määräksi viisi nykyinen valtava kehitys teknillisellä ja ta-
19897: kouluneuvosta ja lainoppinut kouluneuvos. loudellisella alalla ehdottomasti edellyttäisi
19898: Kouluneuvosten tuli mahdollisuuksien mu- nimenomaan matemaattisten aineiden edus-
19899: kaan edustaa eri opetusryhmiä. tuksen järjestämistä kouluneuvos-asteella.
19900: Viimeinen asetus oppikouluosaston jäsen- Kouluhallitus ei nykyisessä kokoonpanossa
19901: ten määrästä on vuodelta 1957. Siinä sääde- voi matemaattisia oppiaineita koskevissa ky-
19902: tään, että ensimmäiseen oppikouluosastoon symyksissä toimia muuten kuin pyytämällä
19903: (valtion oppikoulut) kuuluu osastopäällikkö asiantuntija-apua alan tarkastajilta tai ulko-
19904: ja kaksi muuta kouluneuvosta ja toiseen puolisilta henkilöiltä, joiden edellytykset
19905: oppikouluosastoon (yksityisoppikoulut) osas- matemaattisten aineiden kehittämiseen eivät
19906: topäällikkö ja kolme muuta kouluneuvosta. kuitenkaan voi olla samanveroiset kuin kou-
19907: Osastoilla on yhteinen lainoppinut kouluneu- luneuvoksella. Kouluhallitushan ei ole vain
19908: vos ja notaari. Voimassaoleva asetus ei sen- hallintoelin, vaan samanaikaisesti sen tulee
19909: sijaan anna lainkaan ohjetta siitä, mitä aine- toimia luovassa mielessä myös opetustoimin-
19910: ryhmiä kouluneuvosten tulee edustaa. Koulu- nan parantamiseksi ja kehittämiseksi. Tämä
19911: neuvosten lukumäärä on nykyisellään seitse- edellyttää ehdottomasti kouluhallituksen
19912: män, ts. heidän lukumääränsä on siis kas- asianomaisiin osastoihin jäseniksi eri alojen
19913: vanut 33 vuodessa vain viidestä seitsemään. asiantuntijoita, jotka toimisivat oppialojensa
19914: Oppikoulujen lukumäärä on tänä aikana edustajina ja kehittäjinä eikä vain hallinto-
19915: kasvanut noin kolminkertaiseksi ja oppilas- koneiston osina. Niinpä kouluhallituksen op-
19916: määrä noin viisinkertaiseksi. On selvää, että pikouluosastossa tulisi olla matemaattisia
19917: oppikouluosaston on kerrassaan vaikea nykyi- aineita edustava tämän alan kouluneuvos.
19918: sin voimin selviytyä kaikista noin 450 kou- Tämän johdosta esitämme eduskunnan hy-
19919: lua ja noin 190 000 oppilasta koskevista väksyttäväksi toivomuksen,
19920: asioista. Välttämätöntä on tietenkin ensi si-
19921: jassa hoitaa yleiset asiat ja opettajavalmen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19922: nus. Mutta eri oppiaineidenkaan kohdalla ei matemaattisia aineita edustavan kou-
19923: vm,24. - Hara ym. 473
19924:
19925: luneuvoksen viran perustamiseksi kou- kan vuoden 1961 tulo- ja menoarvio-
19926: luhallituksen oppikouluosastoon ja ot- esitykseen.
19927: taisi tätä tarkoitusta varten määrära-
19928: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
19929:
19930: Erkki Hara.. Margit Borg-Sundman.
19931: Olli Aulanko. Juho Tenhiä.lä..
19932: Elis Manninen. Erkki Koivisto.
19933: Martti Salminen. Juha Rihtniemi.
19934: Saara. Porsius. Harras Kyttä.
19935: Aune Innala.. Esa Kaitila.
19936: Johannes V'll'Olainen.
19937:
19938:
19939:
19940:
19941: 60 E 74/60
19942: 474
19943:
19944: VIII,25. - Toiv.al. N': o 166.
19945:
19946:
19947:
19948:
19949: Leikola ym.: Vieraskielisten koulujen tukemisesta valtionavus-
19950: tuksi"".
19951:
19952:
19953: E d u s k u n n a 11 e.
19954:
19955: Maassamme toimii useita vieraskielisiä op- vät lapset tiettyjen vuosien ajan vielä ovat
19956: pikouluja, joista eräät saavat yksityisoppi- oppivelvollisuusiässä, nämä koulut siten vä-
19957: koulujen valtionavusta annetun lain mu- hentävät julkisen talouden opetusmenorasi-
19958: kaista valtionapua, toisten, jotka eivät täy- tusta.
19959: sin opetusohjelmansa puolesta täytä säädet- Vuoteen 1931 saakka ei yksityisoppikoulu-
19960: tyjä edellytyksiä, toimiessa ilman valtion- jen valtionavusta annetussa laissa ollut mi-
19961: apua. tään kielellistä rajoitusta valtionavun saan-
19962: Näiden koulujen eräänä tehtävänä on nin edellytyksenä. Sen sijaan rajoitti joulu-
19963: opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen maassa kuun 12 päivänä edellämainittuna vuonna
19964: asuvien vieraskielisten perheiden lapsille, annettu uusi valtionapulaki avustuksen kos-
19965: mutta saa niissä opetusta myös suuri joukko kemaan vain suomen- ja ruotsinkielisiä kou-
19966: suomen- ja ruotsinkielisten kotien lapsia. luja.
19967: Viimeksi mainitun ryhmän lapset voivat
19968: näissä kouluissa siten saavuttaa suuren si- Vuonna 1947 valtioneuvosto asetti komi-
19969: vistyskielen todella hyvän taidon, millä sei- tean laatimaan ehdotusta yksityisoppikoulu-
19970: kalla on kansainvälisen yhteistoiminnan kan- jen valtionapulain uudistamiseksi. Komitean
19971: nalta erityisesti pienelle maalle erittäin tär- laatiman lakiehdotuksen 1 § : n 2 mom. mer-
19972: keä ja jatkuvasti yhä kasvava merkitys. Toi- kitsi lievennystä aikaisemman lain kategori-
19973: saalta on asian laita niin, että täydellistä siin määräyksiin opetuskielen suhteen. Komi-
19974: vieraan kielen käytännöllistä taitoa ei juuri tean ehdotuksen pohjalla 6.10. 50 säädetty
19975: voi saavuttaa tavanomaisen oppikoulunkäyn- yksityisoppikoulujen valtionapulaki (493/50)
19976: nin puitteissa, vaan siihen tarvitaan varsin sisälsi tämän lainkohdan jossain määrin
19977: pitkäaikainen ja kallis oleskelu ulkomailla. vielä lievennetyssä muodossa. Viranomaiset
19978: Mikäli suomen- tai ruotsinkielisen oppilaan eivät kuitenkaan ole sen nojalla katsoneet
19979: äidinkielen opetus on tällaisessa vieraskieli- voivansa ulottaa lain tarkoittamaa valtion-
19980: sessä koulussa asianmukaisella tavalla jär- apua koskemaan kaikkia vieraskielisiä oppi-
19981: jestetty, kuten yleensä tiettävästi onkin laita, kouluja. Niinpä eivät Helsingissä toimivat
19982: ei äidinkielen oppimisen tarvitse kärsiä siitä, englantilainen, saksalainen ja venäläinen
19983: että koulunkäynnin yhteydessä opitaan täy- oppikoulu ole saaneet toimintaansa varten
19984: dellisesti myös vieras kieli. Tällaisissa vieras- valtionapua, vaikka näissä kouluissa käy var-
19985: kielisissä kouluissa käyneiden suomen- ja sin suuri määrä maamme suomen- ja ruot-
19986: ruotsinkielisten lasten kielitaidon kehittämi- sinkielisten kansalaisten lapsia.
19987: sestä saadut kokemukset ovat tiettävästi Myös vieraskielisten kansakoulujen suhteen
19988: yleensä olleet myönteiset ja pyrkijöitä näi- on syntynyt ongelmia vuonna 1958 voimaan
19989: hin kouluihin on ollut paljon runsaammin tulleen uuden kansakoululain vuoksi, koska
19990: kuin on voitu ottaa vastaan. tämän lain 8 § : n mukaan opetuksen antami-
19991: Edelleen on huomattava, että edellämaini- sesta muun kuin suomen- tai ruotsinkielisille
19992: tut vieraskieliset koulut osaltaan merkittä- lapsille heidän äidinkielellään on erikseen
19993: vällä tavalla helpottavat vallitsevaa oppi- säädettävä asetuksella, mutta lain nojalla an-
19994: koulupaikkojen puutetta, ja kun niissä käy- nettuun uuteen kansakouluasetukseen ei tätä
19995: VIU,25. - Leikola. ym. 475
19996:
19997: koskevia säädöksiä otettu. Nämäkin kysymyk- että hallitus selvityttäisi, millä ta-
19998: set olisi kuitenkin kiireellisesti ratkaistava. voin ja missä laajuudessa olisi mah-
19999: Edellä sanotun perusteella ehdotamme dollista ja tarkoituksenmukaista val-
20000: kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi tionavustuksin tukea maassamme toi-
20001: toivomuksen, mivia vieraskielisiä kouluja.
20002: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
20003:
20004: Erkki Leikola. Juha Rihtniemi.
20005: Väinö E. Nieminen.
20006: 476
20007:
20008: VUI,26.- Toiv.aJ. N:o 167.
20009:
20010:
20011:
20012:
20013: Hostila. ym.: Karhulan yhteiskoulun ottamisesta valtion hal-
20014: tuun.
20015:
20016:
20017: E d u s k u n n a ll e.
20018:
20019: Karhulan kauppalassa toimiva Karhulan Myöskin Kymin kunta ja kauppalan teolli-
20020: yhteiskoulu on perustamisvuodestaan 1920 suus ovat tukeneet oppilaitosta.
20021: lähtien ollut kannatusyhtiön hallinnassa. Karhula voimakkaana teollisuusyhdyskun-
20022: Koulun toimialueeseen kuuluu kauppalan li- tana on 75% :sesti työläisten kauppala, mikä
20023: säksi useita ympäristökuntiakin. Koulun op- suhdeluku näkyy myöskin yhteiskoulun op-
20024: pilasmäärä on kasvanut voimakkaasti vuosi pilasmäärästä. Taloudelliset mahdollisuudet
20025: vuodelta eikä kaikkia kouluun pyrkiviä ole näiden lasten vanhemmilla eivät ole lastensa
20026: voitu kouluun sijoittaa tilojen riittämättö- kouluttamiseksi parhaat mahdolliset, mistä
20027: myyden takia. Tästä johtuen osan heistä on johtuen koulun saaminen valtion kouluksi
20028: pitänyt hakeutua jopa Kotkan kouluihin. olisi omiaan helpottamaan ensiksikin koulun
20029: Koulumatkan näin huomattavasti pitenemi- kannatusyhdistyksen vaikeata taloudellista
20030: nen aiheuttaa runsaasti lisämenoja koulutuk- tilaa sekä toiseksi kaikkien la;hjakkaiden,
20031: sesta huolehtiville lasten vanhemmille. joskin varattomien lasten koulutus tulisi en-
20032: Koulua on jatkuvasti kannatusyhtiön toi- tistä paremmin hoidetuksi.
20033: mesta laajennettu ja parhaillaankin ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
20034: menossa lisätilojen saamiseksi rakennustyöt. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20035: Rakennustoiminta on vaatinut huomattavissa
20036: määrin varoja, mistä johtuen kannatusyhdis- että hallitus suorittaisi kii1·eellisen
20037: tystä rasittaa huomattava velkataakka. Kai- tutkimuksen yksityiskoulujen valtion
20038: kesta huolimatta on lukukausimaksut voitu haltuun ottamista koskevan ohjelman
20039: pitää maan satojen yksityiskoulujen keskita- muuttamiseksi niin, että Karhulan yh-
20040: sossa, mihin ratkaisevasti on myötävaikutta- teiskoulu otettaisiin mahdo.llisimman
20041: nut Karhulan kauppalan suoma avustus. nopeasti valtion haltuun.
20042: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
20043:
20044: Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
20045: 477
20046:
20047: VIII,27. - Toiv.aJ. N:o 168.
20048:
20049:
20050:
20051:
20052: Kansikas ym.: Määrärahasta Kuusankosken yhteiskoulun ot-
20053: tamiseksi valtion haltuun.
20054:
20055:
20056: E d u s k u n n a II e.
20057:
20058: Kuusankosken kauppalassa toimiva Kuu- johdosta snna maarm velkaantumaan, että
20059: sankosken yhteiskoulu on kehittynyt mitta- ajanoloon sen on mahdotonta selvitä ko. rasi-
20060: suhteiltaan 750 oppilasta käsittäväksi oppi- tuksista. Kun ottaa huomioon, että oppilaista
20061: laitokseksi. Koulu, joka perustettiin vuonna miltei kaikki ovat vähävaraisista perheistä
20062: 1920, on toiminut koko olemassaolonsa ajan lähtöisin, ei lukukausimaksujen korottaminen
20063: kannatusyhdistyksen varassa. Oppilaitos ei entisestään voi tulla kysymykseen vaaranta-
20064: palvele yksinomaan Kuusankoskea, vaan on matta oppilaiden koulunkäyntimahdollisuutta.
20065: sen oppilasmäärästä yli 10% lähikuntien Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
20066: alueilta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20067: Vuonna 1957 valmistui koululle uusi ajan-
20068: mukainen 16 700 m8 käsittävä koulutalo, että hallitus ottaisi vuoden 1961
20069: johon oppilaspaikkaluvuksi tuli 750. Nykyi- tulo- ja menoarvioesitykseen 80 mil-
20070: sin koulu toimii yliopistoon johtavana oppi- joonan markan määrärahan K uusan-
20071: laitoksena ja on siinä oppilaita paikkalukua kosken yhteiskoulun valtion haltuun
20072: vastaava määrä. Kuusankosken yhteiskoulu ottamiseksi.
20073: on joutunut koulurakennuksen rakentamisen
20074: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
20075:
20076: Veikko Ka.nsikas. Veikko Kokkola.
20077: Tauno Kelovesi. Anna-Liisa Tiekso.
20078: Sulo Hostila. Judit Nederström-Lunden.
20079: Irma. Rosnelli.
20080: 478
20081:
20082: VII1,28. - Hemst.mot. N: o 169.
20083:
20084:
20085:
20086:
20087: Lindeman m.fi.: Angående övertagande av Karis-Billnäs
20088: samskola. i statens vård.
20089:
20090:
20091: Till Riksdagen.
20092:
20093: 1 Karis köping verkar två läroverk, ett tivt unga moderna finskspråkiga läroverk,
20094: finskspråkigt som är c. 11 år och ett svensk- som betjänar en minoritet av traktens be-
20095: språkigt, Karis-Billnäs Samskola, som är folkning, år 1958 övertagits av staten. 1 syn-
20096: c. 46 år gammalt. Det finskspråkiga läro- nerhet efter sistnämnda faktum har både
20097: verket har c. 300 och det svenskspråkiga den svenska skolans ledning och traktens
20098: drygt 500 elever. Det finskspråkiga lärover- svenskspråkiga befolkning mycket svårt att
20099: ket övertogs av staten räknat från den 1 ja- inse det rättvisa i, att den äldre och större
20100: nuari 1958. skolan förblir privatläroverk och fortfarande
20101: Under de senare åren har flere framstötar nödgas vara starkt beroende av de kringlig-
20102: gjorts i syfte att få staten att övertaga även gande kommunernas ekonomiska välvilja.
20103: det svenskspråkiga läroverket. Senast gjor- Alla som känner till förhållandena vet dess-
20104: des den 4 februari 1959 en framställning till utom, att utan de kommunala understöden
20105: skolstyrelsen i nyssnämnt syfte. Denna åt- bleve man tvungen att ytterligare höja ter-
20106: gärd har bl. a. betingats av att skolan sedan minsavgifterna trots att de redan nu är
20107: många år utöver statsunderstödet nödgats be- mer än dubbelt högre än i statsläroverken.
20108: gära kännbara understöd av hemkommunen En ytterligare höjning skulle medföra all-
20109: och av andra kommuner den betjänar. Tack varliga sociala olägenheter då eleverna till
20110: vare de kommunala understöden har det va- större delen tillhör ·arbetar- och andra svagt
20111: rit möjligt att hålla elevavgifterna vid jäm- bemedlade familjer.
20112: förelsevis måttliga belopp. Emellertid har Moo hänvisning till ovanstående föreslår vi
20113: kommunernas beslutande organ de senaste vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
20114: åren med allt större kraft betonat, att un-
20115: derstöden ges endast under förutsättningen att regeringen skyndsamt måtte
20116: att skolan under en snar framtid göres till verka därhän, att Karis-Billnäs Sam-
20117: statsskola. Kommunernas inställning har be- skola snarast möjligt övertas som stats-
20118: fästs dels av att Karis-Billnäs Samskola läroverk, sam.t att regeringen måt.te
20119: redan var upptagen bland de privatläroverk för Riksdagen föreslå, att 10 mt1joner
20120: som föreslogs förstatligade under femårs- mark beviljas för ändamålet i 1961
20121: perioden 1953-57, dels av att ortens rela- års s~atsbudget.
20122: Helsingfors den 10 februari 1960.
20123:
20124: Lars Lindeman. G. Henriksson. Georg Eriksson.
20125: 479
20126:
20127: VID,28. - Toiv.al. N: o 169.
20128: Suometnnos.
20129:
20130:
20131:
20132:
20133: Lindeman ym.. : Karis-Billnäs samskola nimisen yhteiskoulun
20134: ottamisesta valtion haltuun.
20135:
20136:
20137: E d u s k u n n a 11 e.
20138:
20139: Karjaan kauppalassa toimii kaksi oppikou- seudun väestön vähemmistöä, vuonna 1958
20140: lua, suomenkielinen, joka on noin 11 vuotta otettiin valtion haltuun. Erityisesti viimeksi
20141: vanha, ja ruotsinkielinen, Karis-Billnäs mainitun tapahtuman jälkeen on sekä ruot-
20142: Samskola, joka on noin 46 vuotta vanha. salaisen koulun johdon että paikkakunnan
20143: Suomenkielisessä oppikoulussa on noin 300 ruotsinkielisen väestön hyvin vaikeata nähdä
20144: ja ruotsinkielisessä runsaasti 500 oppilasta. oikeudenmukaisuutta siinä, että vanhempi ja
20145: Suomenkielinen oppikoulu otettiin valtion suurempi koulu jää yksityisoppikouluksi ja
20146: haltuun 1 päivästä tammikuuta 1958. sen on pakko edelleenkin olla suuresti riip-
20147: Viime vuosina on tehty useita yrityksiä puvainen ympäristökuntien taloudellisesta
20148: myös ruotsinkielisen oppikoulun saamiseksi hyväntahtoisuudesta. Kaikki asioita tuntevat
20149: valtion haltuun. Viimeksi tehtiin 4 päivänä tietävät sitä paitsi, että ilman kunnallisia
20150: helmikuuta 1959 mainitussa tarkoituksessa avustuksia olisi pakko vielä korottaa luku-
20151: esitys kouluhallitukselle. Tämä toimenpide kausimaksuja, vaikka ne jo nyt ovat enem-
20152: on ollut tarpeellinen mm. sentakia, että kou- män kuin kaksi kertaa suuremmat kuin val-
20153: lun on monina vuosina täytynyt valtionavus- tion oppikouluissa. Lisäkorotus johtaisi va-
20154: tuksen lisäksi pyytää tuntuvia avustuksia kaviin sosiaalisiin epäkohtiin, kun oppilaiden
20155: kotikunnalta ja muilta kunnilta, joita se pal- suurin osa on työläis- ja muista vähävarai-
20156: velee. Kiitos kunnallisten avustusten on ollut sista perheistä.
20157: mahdollista pysyttää oppilasmaksut suhteel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20158: lisen kohtuullisissa määrissä. Kuitenkin ovat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20159: kuntien päättävät elimet viime vuosina yhä muksen,
20160: voimakkaammin korostaneet, että avustusta
20161: annetaan vain sillä edellytyksellä, että koulu että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
20162: lähitulevaisuudessa muutetaan valtion kou- sellaisVin toimenpiteisiin, että Karis-
20163: luksi. Kuntien asenne on tiukentunut osaksi B~"llnäs samskola niminen yhteiskoulu
20164: sen takia, että Karis-Billnäs Samskola jo mahdollisimman pian otettaisiin val-
20165: oli otettu niiden yksityisoppikoulujen jouk- tion oppikouluksi sekä että hallitus
20166: koon, jotka ehdotettiin otettaviksi valtion tekisi Eduskunnalle esityksen 10 mil-
20167: haltuun viisivuotiskautena 1954-1957, osaksi joonan markan määrärahan myöntä-
20168: sen vuoksi, että paikkakunnan suhteellisen misestä tarkoitukseen vuoden 1961
20169: nuori nykyaikainen oppikoulu, joka palvelee tulo- ja menoarviossa.
20170: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
20171:
20172: Lars Lindeman. G. Henriksson. Georg Eriksson.
20173: 480
20174:
20175: VIU,29.- Toiv.al. N:o 170.
20176:
20177:
20178:
20179:
20180: Kemppainen ym.: Merikosken, yhteislyseon, oikeufltamisesta
20181: jatkamaan, toimintaama valtion, oppikouluna.
20182:
20183:
20184: E d u s k u n n a 11 e.
20185:
20186: Jättäessään eduskunnalle esityksensä kulu- kannatusyhdistysten turvin perustettua oppi-
20187: van vuoden talousarvioksi hallitus esitti (10 koulua sekä samoin yksityisvaroin ylläpi-
20188: Pl. X: 1 e, sivut 256-257) oppikoulujen detty ruotsinkielinen oppikoulu. Näin on liki
20189: kohdalla, että Oulun kaupungissa sijaitseva neljä vuosikymmentä kulunut viimeisen val-
20190: Merikosken yhteislyseo, jolle vuonna 1958 tion oppikoulun perustamisesta ja tässä mie-
20191: valmistui uusi koulutalo, lakkautetaan syys- lessä Merikosken yhteislyseon lakkaaminen ei
20192: kuun 1 päivästä 1960 lukien ja sen tilalle tunnu ainakaan maallikon mielestä eteen-
20193: perustetaan Oulun normaalilyseo, joka on päinmenolta.
20194: yhteislyseotyyppiä ja jonka opetuskielenä on Valitettavasti ajatus Merikosken yhteis-
20195: suomi. Oulun normaalilyseoon mainitusta lyseon säilyttämisestä heräsi vasta hallituk-
20196: päivästä lukien perustettavia virkoja ja toi- sen annettua edellä selostetun esityksensä ja
20197: mia varten esitettiin myönnettäväkai tarpeel- ylimmät kouluviranomaiset katsoivat, ettei
20198: liset määrärahat. Hallitus perusteli tätä esi- asiaa enää voinut korjata eduskunta-asteella.
20199: tystään muun muassa sillä, että lähivuosina Oulun oppikoulujen opettajat ovat sitä
20200: harjoittelijoiden määrä ilmeisesti vielä li- mieltä, että Merikosken yhteislyseo, jonka op-
20201: sääntyy, koska yliopistoissa on runsaasti pilasmäärä tällä hetkellä on yli 900, nor-
20202: opiskelijoita, oppikouluissa paljon epäpäteviä maalilyseoksi muuttuvana olisi liian suuri
20203: opettajia ja koulujen määrä jatkuvasti kas- nimenomaan normaalilyseomielessä, joten oh-
20204: vaa. Jotta auskultanteille voitaisiin järjes- jauksen tehokkuus kärsii. Koulussa on tällä
20205: tää tarkoitustaan vastaava harjoittelu, esi- hetkellä kaikilla luokilla rinnakkaisluokat.
20206: tettiin perustettavaksi uusi normaalilyseo Valtion rakentama uusi koulutalo, joka Meri-
20207: Ouluun, jonne on perustettu myös oppikou- kosken yhteislyseota varten valmistui vuonna
20208: lunopettajia valmistava yliopisto. V altiova- 1958, on riittävän tilava, joten näin maalli-
20209: rainvaliokunta yhtyi tähän esitykseen ja kon mielestä asia voitaisiin järjestää siten,
20210: eduskunta hyväksyi talousarviokäsittelyssään että Oulun normaalilyseo ja Merikosken yh-
20211: viime joulukuussa hallituksen esityksen teislyseo voisivat toimia samassa koulutalossa
20212: muuttamattomana. vielä useamman vuoden ajan ja kouluhalli-
20213: Hallituksen esitys oli oikeaan osunut. tus määräisi, mitkä rinnakkaisluokista tuli-
20214: Koko Pohjois-Suomen kouluoloja silmälläpi- sivat kuulumaan normaalilyseoon ja mitkä
20215: täen normaalilyseon saamista Ouluun on luokat jäisivät edelleen Merikosken yhteis-
20216: ilolla tervehdittävä, mutta sittenkin siihen lyseoon.
20217: liittyvänä Merikosken yhteislyseon, joka val- Valtion menot tällä järjestelyllä eivät li-
20218: tion kouluna on jatkanut Oulun kunniak- sääntyisi, sillä nykyinen opettajakunta tulisi
20219: kaan triviaalikoulun luomaa latua, lakkaa- suurin piirtein säilymään. Normaalilyseoksi
20220: minen ensi syyskuun alusta tuntuu Oulun muuttuminen lisää valtion menoja vain sillä
20221: oppikoulujen kohdalla jonkinlaiselta taka- määrällä, mikä selviää edellä mainitusta ta-
20222: iskulta. Oulun yhteiskoulu muuttui valtion lousarvion kohdasta. Kun tulevaisuudessa
20223: oppilaitokseksi 1920 luvun alussa ja sitä en- epäilemättä tulisi ajankohtaiseksi jompaa-
20224: nen oli vain yksi valtion oppikoulu, nimit- kumpaa oppilaitosta varten uuden kouluta-
20225: täin Oulun lyseo. Näiden lisäksi on Oulussa lon rakentaminen, voisi tulla kysymykseen
20226: paitsi Oulun tyttölyseota kolme yksityistä esim. Merikosken yhteislyseon siirtyminen ta-
20227: VUI,29.- Kemppainen ym. 481
20228:
20229: kaisin entisiin suoJnnsa valtion omistamassa vottavaa, että hallitus antaisi kouluviran·
20230: Oulun keskikoulun entisessä koulutalossa, omaisten tutkia tässä esitettyä tai jotain
20231: jossa vasta perustettu Oulun yliopisto on muuta järjestelyä siinä mielessä, että Meri-
20232: aloittanut toimintansa. Tällä järjestelyllä väl- kosken yhteislyseo tulisi edelleen säilymään.
20233: tyttäisiin uuden koulutalon rakennuskustan- Rohkenemmekin, tässä mielessä kunnioit·
20234: nuksilta. taen ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi
20235: Kun yllä esitetty järjestely ei voine tuot- toivomuben,
20236: taa käytännössä voittamattomia vaikeuksia
20237: ja kun sillä epäilemättä olisi Oulun ja sen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
20238: lähimaakunnan oppikoulutarpeita silmällä toimenpiteisiin, jotta Merikosken yh-
20239: pitäen edistävä vaikutus ja normaalilyseolle teislyseo voisi jatkaa edelleenkin toi-
20240: itselleenkin kaikin puolin eduksi, olisi toi- mintaansa valtion oppikouluna ensi
20241: syyslukukauden alusta.
20242: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
20243:
20244: Jaa.kko Kemppainen. Akseli Paa.rman.
20245: lla.nnes Pa.a.so. Armas Leinonen.
20246: Niilo Ryhti. Arvi Turkka..
20247: Irma. Torvi. P. Liedes.
20248: Martti Linna.. Reino .Ala-ltulju.
20249: Valto Käkelä.
20250:
20251:
20252:
20253:
20254: 61 E 74/60
20255: 482
20256:
20257: vm,so. - Toiv.al. N:o 171.
20258:
20259:
20260:
20261:
20262: Pekka.rinen ym..: Leppllvirran yhteiskoulun, ottamisesta val-
20263: tion oppilaitokseksi.
20264:
20265:
20266: Eduskunnalle.
20267:
20268: Leppävirran yhteiskoulu aloitti toimin- 70 milj. mk, josta on valtion lainaa 40 milj.
20269: tansa v. 1945 kannatusyhdistyksen varassa mk ja rahalaitoksilta saatua lainaa 30 milj.
20270: toimivana 5-luokkaisena oppikouluna. V. 1958 mk.
20271: sille myönnettiin lupa laajentua yliopistoon Kun kannatusyhdistys on näin huonossa
20272: johtavaksi 8-luokkaiseksi oppi.kouluksi. taloudellisessa asemassa, on. sen pitänyt luku-
20273: Kannatusyhdistyksen 9matoimisuuden ja kausimaksut kohottaa 10 000 mk: ksi oppi-
20274: valtion sekä Leppävirran kunnan antaman lasta kohti. Näin korkea oppilasmaksu rasit-
20275: taloudellisen tuen avulla on koulu kehittynyt taa epäoikeudenmukaisesti vähävaraisia pien-
20276: niin, että se nykyisin kykenee antamaan ope- viljelijöitä ja työläisiä, joiden lapsista kou-
20277: tusta yli 400: lle oppilaalle vuosittain. Kou- lun oppilaat pääasiassa koostuvat. Sitävas-
20278: lun oppilasmäärä oli 1. 9. 1959 431 oppilasta. toin valtion vastaavissa oppilaitoksissa saa-
20279: Koulun omistaa Leppävirran yhteiskoulun vat kaikkiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvat
20280: kannatusyhdistys r.y. Sillä on 1.5 ha:n suu- lapset opetusta huomattavasti alhaisemmilla
20281: ruinen koulutontti, jossa on 3 kouluraken- maksuilla.
20282: nusta. Rakennusten yhteinen kuutiotilavuus Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
20283: on n. 15 100 ms. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20284: On selvää, että edellä mainittuun laajuu- muksen,
20285: teen kehittyneen koulun ylläpitäminen ja ra-
20286: kentamisesta aiheutuneiden lainojen hoitami- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
20287: nen muodostuu kannatusyhdistykselle koh- toimenpi~eisiin Leppävirran yhteis-
20288: tuuttoman raskaaksi. Mainittakoon, että kou- koulun ottamiseksi valtion oppilaitok-
20289: lussa on rakennuksista aiheutunutta velkaa seksi.
20290: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
20291:
20292: Pentti Pekkarinen. Arvo Pentti
20293: Esa Timonen. Esu Niemelä.
20294: 483
20295:
20296: VUI,Sl. - Toiv.al. N:o 172.
20297:
20298:
20299:
20300:
20301: Ala.-ICulju ym.: Seinäjoen tyttölyseon muuttamisesta kaksoi&-
20302: tyttölyseoksi.
20303:
20304:
20305: Ed us kunnalle.
20306:
20307: Seinäjoen tyttölyseo on Etelä-Pohjanmaan vuosi sitten esittikin mm. Seinäjoen tyttö-
20308: suurin oppikoulu ja myöskin eräs maamme lyseon kaksintamista. Kun nyt. koululle val-
20309: suurimmista, ns. ,mammuttikoulu". Koulussa mistuu ennen lukuvuoden 1961 alkua uusi
20310: on tällä hetkellä 916 oppilasta, 26 oppilas- ja tilava koulutalo, ovat rinnakkaisluokkien
20311: luokkaa ja 35 opettajaa, 6 vanhemman leh- pysyvyydelle jopa lisäämiselle, jos olot niin
20312: torin ja 4 nuoremman lehtorin virkaa, 4 yli- vaativat, olemassa kaikki edellytykset. Kou-
20313: määräisen lehtorin tointa, 4 opettajanvirkaa, lun oppilasmäärä jo syksystä 1960 tullee
20314: 17 tuntiopettajaa. Koulun muuttaminen kak- ylittämään tuhatluvun.
20315: soiskouluksi merkitsisi opettajiston suurem" Edellä olevan perusteella esitämme kun-
20316: paa vakinaistamista ja niin muodoin päte- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
20317: vyyttä ja vakavuutta koko koulutyöhön. vomuksen,
20318: Ei voi olla normaalia, että noin puolet
20319: opettajistosta on tuntiopettajia, vaikkapa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
20320: monet tuntiopettajista olisivat kohtalaisen toimenpiteisiin Seinäjoen tyttölyseon
20321: pätevyyden omaaviakin. Kouluhallitus jo muuttamiseksi kaksoistyttölyseoksi.
20322: Helsingissä· 5 päivänä helmikuuta 1960.
20323:
20324: Reino 4Ia-Kulju. Erkki Tuuli.
20325: Aune Innala. Saara Forsius.
20326: Jussi Saukkonen. .. N. Kosola.
20327: Kalervo Saura.
20328:
20329:
20330: .,
20331: 484
20332:
20333: VIII,32. - Toiv.al. N: o 173.
20334:
20335:
20336:
20337:
20338: ·Honkonen ym.: Yhtmiiislen Oppikirjojen julkaisemisesta val-
20339: tion toimesta. ·
20340:
20341:
20342: Eduskunnalle.
20343:
20344: Oppikoulun käyminen on yleistynyt mei- kissa oppikouluissamme käytettäisiin samoja
20345: dän maassamme viime vuosien aikana voi- oppikirjoja, silloin voisivat lyseossa, tyttö-
20346: makkaasti. Niinpä tämän lukuvuoden aikana lyseossa ja yhteiskoulussa opiskelevat sisaruk-
20347: oppilaiden lukumäärä ylittää jo 200 000. set käyttää yhteisiä kirjoja ja samalla vält-
20348: Valitettavasti rinnan koulunkäynnin yleis- tyisivät koulusta toiseen siirtymään joutuvat
20349: tymisen kanssa ei opiskelukustannuksia ole uudelta menoerältä.
20350: saatu pidetyksi tarpeeksi alhaisina, vaan Kun kirjavuudesta päästäisiin voitaisiin
20351: juuri ne muodostuvat monien perheiden koh- näin yhtenäistytetyistä kirjoista ottaa huo-
20352: dalla lasten koulunkäynnin pahimmaksi mattavasti suurempia painoksia, joten tätä-
20353: esteeksi ja jarruksi. kin tietä kirjakustannukset laskisivat. Yhte-
20354: Haluaisimme tässä yhteydessä kiinnittää näisiin kirjoihin olisi niinikään varsin helppo
20355: huomion siihen epäkohtaan, mikä syntyy, tehdä korjauksia lisälehtien muodossa. Käsi-
20356: kun oppikirjojen kohdalla· vallitsee nykyisen- tyksemme mukaan voidaan näin supistaa
20357: lainen kirjavuus. Tästä johtuen ei ole niin- koulumenoja varsin tuntuvasti.
20358: kään harvinaista, että sisarukset, jotka käy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
20359: vät eri kouluja, eivät voi käyttää samoja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
20360: oppikirjoja, koska naapurikoulussa ei lueta- vomuksen,
20361: kaan samoja kirjoja. Näin saattavat oppi-
20362: kirjamenot huonoimmissa tapauksissa nousta että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20363: kaksinkertaisiksi, mikä on omiaan kohotta- siin, että yhtenäiset oppikirja'b jul-
20364: maan aivan tarpeettomasti kustannuksia. kaistoo'llt valtion toimesta.
20365: Tuntuisikin varsin luonnolliselta, että kai- ·
20366: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
20367:
20368: Kuuno Honkonen. Irma Torvi. Eino Roine.
20369: vm,ss. - Toiv.al. N:o 174.
20370:
20371:
20372:
20373: Paasio ym. : ntaoppt"kouluissa. opiskelevien taloudellisesta tu-
20374: kemisesta apurakoje'JI, muodossa.
20375:
20376:
20377: Eduskunnalle.
20378:
20379: :Maassamme toimii nykyisin kaksi iltaoppi- taan terveydelle vaaralliseksi. Näinollen .val-
20380: koulua, valtion iltaoppikoulu ja Helsingin tion olisi syytä tukea ja helpottaa tiillaia-
20381: yksityislyseon iltalinja. Näissä opiskelee ten opiskelijoiden asemaa. Heille olisi myön-
20382: ansiotyön ohella varttuneempaa nuorisoa. nettävä sellaisia apurahoja, että he voisivat
20383: Sen johdosta, että opiskelu tapahtuu työn ainakin ylimmän luokan kevätlukukaudella
20384: ohella, se muodostuu paljon rasittavammaksi muutaman kuukauden ajan suorittaa opis-
20385: kuin oppikoulunkäynti yleensä. Tällaisen kelua vapaana ansiotyöstä.
20386: opiskelun menestyminen edellyttää, paitsi Edellä olevaan viitaten ehdotamme, että
20387: melkoista lahjakkuutta, myös kiitettävää ah- eduskunta lausuisi hallitukselle toivom~,
20388: keruutta ja pyrkimystä eteenpäin elämässä.
20389: Erityisesti viimeinen vuosi, jolloin vabnistau- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
20390: dutaan ylioppilastutkintoon ja johon vuoteen siin iltaoppikouluissa ja lähinnä nii-
20391: sisältyy oppikurssien kertaus ja monet ten- den ylimmällä luokalla opiskelevien
20392: tit, on vaarassa muodostua niille opiskeli- lahjakkaide'll. ja vähävaraisten opis-
20393: joille, jotka eivät ole poikkeuksellisen vah- kelijoiden taloudelliseksi tukemiseksi
20394: voja, kohtuuttoman rasittavaksi ja suoras- apurahojen muodossa. ·
20395: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
20396:
20397: Rafael Paasio. Anni J'linck.
20398: Sylvi •ntMJ.en. Kalle Ma.tilain~n.
20399: 488
20400:
20401: VIII,34. - 'l'oiv.al. N:o 175.
20402:
20403:
20404:
20405:
20406: Uusitalo ym.: Pitkämatkmst&h oppikoululaisten opiskelukus-
20407: tannusten alentamisesta.
20408:
20409:
20410: E d u s k u n n a 11 e.
20411:
20412: Oppikoulun käyminen on laajentunut oppilaalle, ollen apurahan keskisuuruus
20413: maassamme erittäin paljon. Laajentuminen 18 000 markkaa. Opintoapurahoilla voitai-
20414: OD. tapahtunut eniten vähävaraisten kansan- siin koulunkäyntikustannuksia alentaa, mutta
20415: kerroeten kohdalla. Tämä suuntaus on oikea, apurahan saajien lukumäärää olisi suuresti
20416: sillä oppikouluopetusta ja korkeampaa ope- lisättävä, samoin myönnettävän määrärahan
20417: tusta on annettava kansalaisille lahjakkuu- suuruutta olisi tuntuvasti korotettava.
20418: den eikä suinkaan varallisuuden perusteella. Vapaaoppilaspaikkojen ja opintoapuraho-
20419: Oppikoulun käyminen aiheuttaa kuitenkin jen lisäksi olisi harkittava muita keinoja
20420: lukuisille henkilöille melkein voittamattomia vähävaraisten ja pitkämatkaisten oppilaiden
20421: vaikeuksia varallisuuden suhteen. On todettu, koulunkäyntikustannusten alentamiseksi. Sel-
20422: että monin paikoin oppikouluissa 50 % oppi- laisia olisivat mm. matkakustannusten osit-
20423: laista; jopa enemmänkin, on kodeista, joi- tainen korvaaminen ja kodin ulkopuolella
20424: den varallisuus on niin heikko, että lasten asumisesta aiheutuvien kustannusten osittai-
20425: koulunkäynnin aiheuttamat kustannukset nen korvaaminen valtion varoista. - Käsit-
20426: ont liian raskaita kestettäviksi. Eniten kus- tääksemme yhteiskunnan velvollisuus on etsiä
20427: tannukset tuntuvat silloin, kun koulunkäynti- sopivia keinoja niiden epäkohtien poistami-
20428: matka on pitkä, jolloin joudutaan maksa- seksi, jotka ovat esteenä lahjakkaiden vähä-
20429: maan melkoiset matkakulut tahi peräti asu- varaisten lasten menestykselliselle koulun-
20430: maan kotoa poissa. käynnille.
20431: Vähävaraisten oppilaiden koulunkäynti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
20432: kustannuksia on pyritty alentamaan myöntä- nioittavasti edu8kunnan hyväksyttäväksi toi-
20433: mällä vapaaoppilaspaikkoja ja opintoapu- vomuksen,
20434: rahoja. Tämä ei ole käytännössä kovin pal-
20435: joa merkinnyt, koska vain n. 10 % oppilaista että hallitus tutkisi, miten vähäva-
20436: saa. vapaapaikan ja erittäin pieni osa oppi- raisten ja pitkämatkaisten lasten oppi-
20437: laista tulee saamaan opintoapurahan. Esi- koulun opiskelukustannuksia voitaisiin
20438: merkiksi vuonna 1959 jaettiin opintoapu- nykyisestään alentaa, ja antaisi tätä
20439: rahoja 18 milj. mk. Anojia oli lähes 1 800, tarkoittavan esityksen Eduskunnalle.
20440: mutta apuraha voitiin myöntää vain 1 008
20441: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
20442:
20443: Eino Uusitalo. Arvo Pentti.
20444: Matti Liinamaa.. Artturi Jä.msen.
20445: Aarre Marttila.. Eemil Partanen.
20446: Veikko Savela.. Pentti Pekkarinen.
20447: Ale Holopainen. Akseli Paarman.
20448: 487
20449:
20450: VIII,35.- Hemst.mot. R:o 176.
20451:
20452:
20453:
20454:
20455: Korsbäck m.fl.: Angående anslag för reparationsa.rbeten vid
20456: Nykarkby semmarium.
20457:
20458:
20459: TBI Ri!ksdagen.
20460:
20461: Verksta<ls-, övnings-, internats-, och rek- med centralvä.rme och sålunda 111tt central-
20462: torsbyggnaderna vid Nykarleby semin&rium värmesystemet även lkan betjäna andra
20463: är i oundgängUgt behov av grundliga. repa.- byggnader.
20464: rationer innefattande även byggandet a.v Trots att StatenB byggna.dskomm.i&<Jion
20465: centralvä.rmeanläggningar. konstaterat nödvändigheten av dessa. repara-
20466: Verkstadsbyggnadens eldstäder och brand- tiiner och framställning gjorts om erforder-
20467: mura.r är i synnerligen: dåligt skick. Av bygg- liga a~lag har medel tillsvidare ie'ke ställts
20468: nadens :18 eldstäder har 4 utdömts och till iorfogande. När så är föreslår underteck-
20469: ersatts med kaminer.. Av de övriga eldstä- nade att. riksdagen ville besluta hemställa,
20470: derna är endast tvA i tillfredsställande IJkieik.
20471: Röldtanalerna spridker va.rje år till följd av att regeringen i stats{örslaget för
20472: husets dåliga grund, varför brandfaran är 1960 måtte upptaga ett tilZräckZigt
20473: stor. Också golven i denna byggnad borde stort anslag f-ör centralvärmeanordnin-
20474: åtmistone delvis förnyas. Detsamma gäller gar ock nödvändiga reparationsarbeten
20475: förövrigt bl. a. belysn.ingsano:Mn.ingarna. vid Nykarkby seminarium.
20476: Viktigast är dock att denna byggnad fö:rses
20477: Helsingfors den 4 februa.ri 1960.
20478:
20479: Verner Korsbäck Bertel Lindh.
20480: Alwar Sundell. Kurt Rordfors.
20481: 488
20482:
20483: VIII,35. - Toiv.a.l. N:o 176.
20484: Suomennos.
20485:
20486:
20487:
20488:
20489: Korsbäck ym.: Määrärtihasta Uudenkaar.lepyyn seminaarin
20490: korjaustöitä var~.
20491:
20492:
20493: E d u s ik u n n a 11 e.
20494:
20495: Uudenkaarlepyyn seminaarin työpaja.-, har- Tärkeintä -on kuitenkin· tämän rakennuk-
20496: joitus-, asuntola.- ja rehtorin rakennukset sen \TartlSiaminen keskuslämmityksellä ja si-
20497: ovat vilttämättömän perusteellisen k-orjauk- ten, että ik:eskuslämm.itysjärjestelmä myös
20498: sen tarpeessa., johon kuuluu myös keskusläm- voi palvella muita rakennuksia.
20499: mityslaitteiden rakentaminen. Vaikka. valtion rakennustoimikunta on· to-
20500: Työpajarakennuksen tulipesät ja palomuu- dennut näiden korjausten välttämättömyy-
20501: rit ovat erittäin huonossa kunnossa. Raken- den ja esityksiä tarvittavista määrärahoista
20502: nuksen 18 tulipesästä on neljä hylätty kel- on tehty, ei varoja' toistaiseksi ole asetettu
20503: vottomina ja korvattu kamiinoilla. Muista käytettäviksi. Näinollen allekirjoittaneet eh-
20504: tulipesistä ainoastaan kaksi on tyydyttävässä dottavat eduskunnan pääiettäväksi toivomuk-
20505: kunnossa. Savukanaviin ilmestYY joka vuosi sen,
20506: hrukeamia talon huonon kunnon vuoksi, että hallitus ottaisi · vuoden 1960
20507: minkä takia palovaara on suuri. Myös tämän tulo- ja menoarvioesitykseen riittäVän
20508: rakennuksen lattia olisi ainakin osaksi uusit- suuren mä(/,riirahan Uudenkaarlepyyn
20509: tava. Sama koskee muuten mm. valaistuslait- seminaarin ··keskuslämmityslaitteita · ja
20510: teita. välttämiittömiä korjo,ustöitä varten.
20511: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
20512:
20513: Verner KorsbiiCk Bertel .Lindh..· .
20514: .A.lwar Sundell. Kurt Nordfors.
20515: 489
20516:
20517: vm,36. - Toiv.al. N:o 177.
20518:
20519:
20520:
20521:
20522: J. E. Pa.rta.nen ym.: Kv.n.#ilk kansakou.lujen vuotuismenoihin
20523: annettavan valtimuwustuksen porrastamisesta.
20524:
20525:
20526: E d u s k u n n a 11 e.
20527:
20528: Viime vuosien kunnallistaloudellisen kehi- sekä muihin valtion ja kuntien välisten
20529: tyksen oleellisimpana piirteenä voidaan ha- maksuosuuksien epäoikeudenmukaisuuteen on
20530: vaita kuntien taloudellisen aseman jatkuva eduskunnassakin kiinnitetty huomiota mm.
20531: heikkeneminen. Erityisen voimakkaana täl- valtion v. 1960 tulo- ja menoarvion perus-
20532: laisen kehityksen. seuraamukset tulevat esille teluissa. Maalaiskuntien Liitto on myöskin
20533: maamme vähävaraisimpien alueiden ·kunnissa. kääntynyt viime vuoden lopulla valtioneu-
20534: Kunnallinen verorasitus on· muodostunut jo voston· puoleen kuntien taloudellisen aseman
20535: varsin lukuisissa kuruiissa kohtuuttoman kor- turvaamista tarkoittavilla esityksillä. Lain-
20536: keaksi. Tämän vuoksi tarvittaisiin valtioval- säätäjän lähiajan velvollisuuksiin onkin
20537: lan tehokkaita. toimenpiteitä· asian tilan kor- väistämättömästi katsottava kuuluvan kun-
20538: jaamiseksi. tien taloudellisen aseman vakauttaminen ja
20539: Kuntien kokonaismenojen voimakas kasva- kunnallisen verorasituksen kasvamisen teho-
20540: minen on aiheutunut pääasiallisesti niistä kas ehkäiseminen.
20541: monista kuntien kannettavaksi jääneistä rasi- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
20542: tuksista, joita erinäisten kunnallisiksi sää- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20543: dettyjen tehtävien suorittaminen edellyttää.
20544: Kunnallisten tehtävien lisääntyessä ei kunnille että hallitus ryhtyisi tarvittaviin
20545: myönnettävien- valtionavustusten määrässä toimenpiteisiin esityksen antamiseksi
20546: ole tapahtunut vastaa-vaa kasvua. Myöskään Eduskunnalle kansakoululain muutta-
20547: valtionapujen jakoperusteita ei ole tarkis- miseksi niin, että kansakoulujen vuo-
20548: tettu käytännön vaatimusten ja kunnissa val- tuismenoikin saatava valtionavustus
20549: litsevien todellisten olosuhteiden edellyttä- tulisi kuntien kantokyvyn mukaisesti
20550: mällä tavalla. porrastetuksi 60-90% :iin, jolla kor-
20551: Uuden kansakoululain voimaantultua on vattaisiin nykyinen % avustus ja sitä
20552: voitu havaita, että maalaiskuntien kansa- täydentävä y,limääräinen avustus, sekä
20553: koulurasitus on voimakkaasti kasvanut ei että tässä yhteydessä myös tarkistet-
20554: vain opettajien palkkauksen osalta, vaan taisiin valtionapuun oikeuttavia kansa-
20555: myöskin muiden menoje;n kohdalla. Näihin koulumenoja koskevat lainkohdat.
20556: Helsingissä 5· päivänä helmikuuta 1960.
20557:
20558: Eemil Parta.nen. Matti Liinama.a.
20559: Esu Niemelä. Ha.nnes Paaso.
20560: Esa -Timonen. Pentti Pekkarinen.
20561: Aarre Marttila.. Niilo Ryhti.
20562:
20563:
20564:
20565:
20566: 62 E 74/60
20567: 490
20568:
20569: VUI,S7. - Toiv.al. lf:o 178.
20570:
20571:
20572:
20573:
20574: l"rima.n ym..: KaMIIkoulurakennmten normaalihintojen ko-
20575: rotta.misesfa.
20576:
20577:
20578: E d u s k u n n a 11 e.
20579:
20580: V. 1926 säädetyn kansakoulukustannuslain maalihintojen yleiset perusteet on niin mää-
20581: mukaan maksettiin kansakoulujen rakennus- rättävä, että normaalihinnat vastaavat käy-
20582: avustukset pitäen perusteena todellisia kus- piä keskimääräisiä rakennuskustannuksia."
20583: tannuksia. V. 1931 lakia huononnettiin kun- Uuden lain oltua voimassa nyt jo kol-
20584: tien kannalta monella tavalla ja otettiin käy- matta vuotta on kokemus osoittanut,_ että
20585: täntöön mm. rakennusavustusten maksami- tilanne ei ole merkittävästi parantunut, vaan
20586: nen ns. normaalihinnan perusteella. Välittö- normaalihinnat ovat, lain selvästä sanonnasta
20587: mästi sotien jälkeisinä vuosina normaalihin- huolimatta, edelleen yleensä todellisia kus-
20588: nat seurasivat kustannuksia, mutta v::n 1948 tannuksia alhaisemmat. Tämä on aiheuttanut
20589: jälkeen ne .ovat kulkeneet niistä jälessä. sen, että kuntien taloudenhoidon muutenkin
20590: Seurauksena on ollut, että kansakouluraken- vaikeutuessa ja veroäyrien hintojen nous-
20591: nusmenojen osuudet kunnille ovat olleet suu- tessa kunnat eivät ole viime aikoina kyen-
20592: remmat kuin lainsäätäjä oli tarkoittanut. neet suorittamaan välttämättömiä kansakou-
20593: Uutta kansakoululakia säädettäessä kiinni- lujen rakentamisia ja kansakoulutoimen hoito
20594: tettiin sivistysvaliokunnassa asiaan huomiota on joutunut siitä kärsimään.
20595: sen vuoksi, että kunnat olivat vaatineet kor- Jotta kunnat eivät joutuisi enää nykyistä
20596: jausta ja että eduskuntakin oli kansandemo- suurempiin vaikeuksiin eikä kansakoulutoi-
20597: kraattien esityksestä kansakoulukustannus- men hoito kärsisi, ehdotamme eduskunnan
20598: lain erään muutoksen yhteydessä lausunut hyväksyttäväksi toivomuksen,
20599: toivomuksen todellisten kustannusten pitämi-
20600: sestä perusteena valtion osuuksia makset- että hallitus ryhtyisi nopeasti toi-
20601: taessa. Sivistysvaliokunnan tekemän eSityk- menpiteisiin ka.nsa.koulurakennusten
20602: sen mukaisesti eduskunta hyväksyikin 1. 7. normooZihintojen korottamis~ksi ja nii-
20603: 1957 voimaan tulleen kansakoululain (247/ den pitämiseksi jatkuvasti todellisia
20604: 57) 76 §:n 2 mom:n näin kuuluvana: ,Nor- rakennUskustannuksia vastoovina.
20605: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
20606:
20607: Toivo l"rima.n. Ma.tti Meriläinen.
20608: Eino Tainio. Pauli Puha.kka..
20609: Anna-Liisa. Tiekso. Aleksi Kivia.ho.
20610: Eemeli. La.kbltL Usko Seppi.
20611: Irma Rosnell. · H. Tauriainen.
20612: Toivo .lsvik. R. Virta.nen.
20613: Siiri Lehmo•en. Toivo~-
20614: Ka.ino Haa.pa.nen. Aa.rne Pulkkinen.
20615: Pentti Liedes. Toivo Niira.nen.
20616: Martti Linna.. Veikko Rytkönen.
20617: J. Mustonen. Veikko Ka.nsika.s.
20618: Kuuno Honkonen.
20619: 491
20620:
20621: VUI,38. - Toiv.al. H: o 179.
20622:
20623:
20624:
20625:
20626: Saukkonen ym.;: KaMakoululainsäädännön tarkistamisesta
20627: kansakoululaitoksen kehittämistä kaupunkikunnissa sil-
20628: mällä pitäen.
20629:
20630:
20631: Eduskunnalle.
20632:
20633: Elokuun 1 p:nä 1958 voimaan tulleen kan- tionapua. Rakennusohjelman ja -piirustusten
20634: sakoululain toimeenpanosaa on erityisesti monivaiheinen käsittely kunnan hallintoeli-
20635: kaupunkikunnissa ilmennyt monia vaikeuk- missä ja kouluhallituksessa sekä eräissä ta-
20636: sia. jotka aiheutuvat siitä, että lakia säädet- pauksissa valtioneuvostossakin vie runsaasti
20637: täessä ei ole otettu riittävässä määrässä huo- aikaa kiireellisissäkin tapauksissa. Sitä paitsi
20638: mioon kaupunkikuntien erikoisolosuhteita. kouluviranomaisten hyväksymien kouluraken-
20639: Aikaisempi lainsäädäntö salli huomattavasti nusten huoneluettelot ja pinta-aloja koske-
20640: vapaammat kansakoulun kehittämismahdolli- vat määräykset ovat vaikeasti sovitettavissa
20641: suudet paikallisista olosuhteista riippuen. kaupunkien koulurakennusten suunnitteluun,
20642: Tämä vapaus on useimmissa tapauksissa koi- koska kaupungit rakentavat säästäväisyys-
20643: tunut kansakoululaitokselle hyödyksi. Esim. syistä koulujensa yhteyteen monia sellaisia
20644: maan pääkaupungissa ja monissa muissakin tiloja, jotka sopivat hyvin koulun yhteyteen
20645: kaupungeissa on vuosikymmenien kokeilujen ja palvelevat paikallisia tarpeita. Kouluille
20646: perusteella syntynyt monipuolinen ja paikal- myönnettävien valtionapujen hakemismenet-
20647: lisia olosuhteita vastaava koulu. tely on myös muodostunut suuritöiseksi aina-
20648: Uusi kansakoululaki asettaa kuitenkin täl- kin isommille kaupungeille ja vastaavasti
20649: laisten koulujen toiminnalle monessa suh- myös kouluhallitukselle.
20650: teessa rajoituksia, jotka eivät aina ole myön- Tähän mennessä saadut kokemukset viit-
20651: teisiä. Niinpä opetustyön järjestelyä ja opet- taavat siihen, että jo tässä vaiheessa olisi
20652: tajien opetusvelvollisuutta koskevat sitovat kansakoululainsäädännön määräyksiä tarkis-
20653: määräykset rajoittavat kokeilulla tarkoituk- tettava kansakoulun tervettä kehitystä sil-
20654: senmukaiseksi havaitun ja lainkin sailiman mällä pitäen.
20655: aineopettajakysymyksen hoitamista entisessä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
20656: laajuudessa. Koulujen johtajia koskevat mää- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
20657: räykset tuottavat hankaluuksia kansakoulu- muksen,
20658: jen hallinnon järjestämiselle kaupunkien olo-
20659: suhteita vastaavalla tavalla. Vieläkin tuntu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
20660: vampia haittoja aiheuttaa uusi kansakoulu- toimenpiteisiin kansakoululainsäädän-
20661: laki kaupunkien koulurakennustoiminnalle nön tarkistamiseksi ni-a'ltä osin, joma
20662: siitäkin huolimatta, että useimmissa tapauk- on t'lmennyt haitallisia vaikutuksia
20663: sissa ei niiden rakentamiseen myönnetä val- kansakoululaitoksen kehittämisessä
20664: ka1tpunkikunnissa.
20665: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
20666:
20667: Jussi Saukkonen. Saara Forsius. N. Kosola.
20668: lYia.rgit Borg-Sundma.n.. Juha Rihtniemi. Erkki Tuuli.
20669: Erkki Leikola. R. A.la.-Kulju. Aune Inna.la.
20670: Toivo Hietala. Våinö E. Nieminen. Olli Aulanko.
20671: R. Ha.llberg.
20672: 492
20673:
20674: VDI,S9. - Hemst.mot. N: o 180.
20675:
20676:
20677:
20678:
20679: Lindeman· m.fl.: Angåeude avlåtande av propositwn om
20680: iindring <W (olkskoUog~m.
20681:
20682:
20683: Till Riksdagen.
20684:
20685: Efter det de stora årskullarna passerat anledningar borde byskolans ställning fort-
20686: folkskolstadiet kan en kännbar minslming farande i möjligaste mån tryggas på ett för
20687: noteras ifråga om tillströmningen av elever den allmänna folkliga kulturpolitiken ända-
20688: till folkskolan. övergången till läroverk och målsentligt sätt. En åtgärd i detta syfte
20689: tillkomsten av medborgarskolan samt utflytt- vore att sänka normerna för eleventalet i
20690: ningen från landsbygden minskar ytterligare den egentliga folkskolan. Sänkningen borde
20691: den egentliga folkskolans elevunderlag och ske möjligast snabbt emedan den på ett av-
20692: bidrar därmed till att göra den s.k. byskolans görande sätt inverkar på utformningen av
20693: ställning allt svårare. Härigenom tvingas den folkskolstadga som under innevarande år
20694: i synnerhet landskommunerna till en långt skall uppgöras i samtliga kommuner och i
20695: gående och alltför 8nabb rationalisering och viiken folkskolornas distriktsgränser detalje-
20696: sammanslagning av de nuvarande folkskol- rat skall anges.
20697: distriktena. Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi
20698: Ovannämnda rationalisering av vårt folk- vördsamt, astt riksdagen ville besluta hem-
20699: skoleväsende är ofrånkomlig och säkert på ställa,
20700: längre sikt nödvändig. Men den borde inte
20701: få komma alltför snabbt och överraskande att regeringen skyndsamt måtte
20702: emedan den ställer kommunerna inför alltför avge proposition #ll Riksdagen med
20703: stora anpassningssvårigheter. Dessutom bör f&rslag till en sådan ändring av nu-
20704: man ständigt hälla i minnet, att byskolan gäUande folkskollag, att eleventalet
20705: inte enbart är en bildningshärd utan även för folkskola med två lärare sänkes
20706: ett viktigt kulturcentrum för den tra:kt och till 20 och för folkskola med förkortad
20707: de människor den betjänar. Av bl.a. dessa lärokurs till 10 elever.
20708: Helsingfors den 11 februari 1960.
20709:
20710: Lars Lindeman. G. Henriksson. Georg Eriksson.
20711: 493
20712:
20713: VIU,39. - Toiv.al. N: o 180.
20714: Suomennos.
20715:
20716:
20717:
20718:
20719: Lindeman ym.: KtllnSakoululain muuttamista koskevan esityk-
20720: sen antamisesta.
20721:
20722:
20723: E d u s k u n n a 11 e.
20724:
20725: Suurten ikäluokkien sivuutettua kansakoulu- tava mahdollisimman suuressa määrässä ylei-
20726: asteen voidaan todeta tuntuvaa vähenemistä selle kansansivistyspolitiikalle tarkoituksen-
20727: kansa!kouluun tulevien oppilaiden lukum.äi- mukaisella tavalla:. Eräs toimenpide tässä
20728: rässä. Siirtyminen oppikouluun ja kansalais- mielessä olisi varsinaisen kansakoulun oppi-
20729: koulun syntyminen sekä maaseudulta tapah- laslukua koskevien normien alentaminen.
20730: tuva muutto pienentävät lisäksi varsinaisen Alentamisen pitäisi tapahtua mahdollisim·
20731: k.ansakoulun oppilaSkantaa ja osaltaan teke- man nopeasti, koska se vaikuttaa ratkaise-
20732: vät ns. kyläkoulun aseman yhä vaikeammaksi. vasti sen kansakoulun ohjesäännön muotou-
20733: Täten paikotetaa.n erityisesti maala.isku.nnat tumiseen, joka kuluvana vuonna on laadit-
20734: pitkälle menevään ja aivan liian nopeaan tava kaikissa kunnissa ja jossa kansakoulu-
20735: ratianalisointiin ja nykyisten kansakoulupii- jen piirirajat on yksityiskohtaisesti määritel-
20736: rien yhdistämiseen. tävä.
20737: Edellä maimtusta kansakoulutoimemme ra- Edellä esi-oottyyn viitaten ehdotamme kun-
20738: tionalisoinnista ei voida päästä ja se on var- nioittaen eduskunnam. hyväiksyttäväksi toivo-
20739: masti pitemmällä tähtäimellä välttämätön. muksen,
20740: Mutta sen ei pitäisi saada tulla aivan liian
20741: nopeasti ja yllättäen, koska se saattaa kun- ettii hallitus kiireellisesti antaisi
20742: nat liian suuriin sopeutumisvaikeuksiin. Sitä Edusku-n-nalle esitykse-n voimassa o.le-
20743: paitsi tulee aina pitää mielessä, että kylä- van kansakoululain muuttamisesta si-
20744: koulu ei yksinomaan ole opinahjo, vaan myös ten, että oppilasluku kaksiopettajai-
20745: tärkeä sivistyskeskus sille seudulle ja niille sessa koulussa alennetaan kahteenkym-
20746: ihmisille, joita se palvelee. Muun muassa meneen ja supistetussa kansakoulussa
20747: näistä syistä olisi kyläkoulun asema turvat- kymme-neen.
20748: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
20749:
20750: Lars Lindeman. G. Henriksson. Georg Eriksson.
20751: 494
20752:
20753: vm,40. - Hemst.mot. lf: o 181.
20754:
20755:
20756:
20757:
20758: Sundell m.n.: A.ngdende iindring av folkskolförordningem
20759: 18 § 3 mom.
20760:
20761:
20762: TBl Ri!ksdagen.
20763:
20764: Enligt folkSk:olförordningen, den 23 juli oekså starik:t a.v dessa gruppswmmanslagn;in-
20765: 1958 (321/58), måste nu, i de fall då gossar gar. När t.ex. 3-5 ik:laEI'Ier skaill :ha gym-
20766: oeh fliekor undervisas skilt från varandra i nastik samma timme, binder detta läsordnin-
20767: gymnastik, ända till 40 elever från 5 från garna. synnerligen kraftigt.
20768: varandra. följande årsklasser vid undervis- Läroverkens bestämmelser innebär, att ele-
20769: nitngen i gym.nastik sammanslAs tili en ge- ver (gossar respektive flickor) från flera
20770: mensam. undervisningsgrupp. Detta. stad- närliggande eller paralleUa klaBSer skall sam-
20771: gande medför stora · olägenheter och borde manslå.s ifall antalet gossar/fli~kor i en klass
20772: därför oundgängligen uppuijukas. Sålunda understiger 10 och elevantalet i den sam-
20773: blir undervisningsgrupperna så stora, att ma.nslagna gruppen icke !komme att överstiga
20774: t.ex. redSkapsgym.nastik svårligen kan genom- 35. Med närliggande klass avses härvid när-
20775: föras. Med unga. och fysiskt outveeklade ele- mast högre eller närmast lägre lklass. Kom-
20776: ver, som folkskolan har, ikan denna inte munal mellanskola får ieke sa.mmanföra ele-
20777: ordnas så, a.tt undervisningsgruppe.n Skulle ver från flera. än antingen två på varandra
20778: uppdelas i smärre grupper och mera försig- följande eller tre parallella klasser.
20779: ik:omna elever skulle ha uppsikt över sina Med ·hänvisning : till ·ovanstående föreslås,
20780: iJmmrater i gruppen. Eftersom läraren mte att riik:sdagen ville besluta hemställa,
20781: på en gång hinner ha uppsikt över 40 elever,
20782: måste redskapsgymnastiken falla bort. Vi- att regeringen måtte vidtaga åtgär-
20783: da.re försvåras eller omöjliggöres laglekar på der för att stadgandet i folkskolförord-
20784: grund av de stora undervisningsgrupperna. nintgens 18 § 3 mom. rörande gym-
20785: Dessa grupper blir dessutom myeket oenhet- nastikundervisningen måtte ·erhåUa en
20786: liga, vilik:et följaktligen medför svårigheter pedagogiskt mera UUfredsställande ut-
20787: inte minst vid fotbollsspel, skidlöpning o.s.v. formning.
20788: Uppgörandet av läsordningar försvåras
20789: Helsingfors den 9 februari 1960.
20790:
20791: Alwa.r Sundeil. J. A. Jungarå.. Kuuno Honkonen.
20792: Verner Korsbäck Kurt Nordfors. Ensio Partanen.
20793: Grels Teir.
20794: 495
20795:
20796: vm,40. - Toiv.al. N:o 181.
20797: Suomennos.
20798:
20799:
20800:
20801:
20802: Sundell ym.: Kansako-ul'l.taSetuksen 18 §: n 3 momentin muut-
20803: tamisesta.
20804:
20805:
20806: Ed u s kunnalle.
20807:
20808: Heinäkuun 23 päivänä 1958 annetun kan- resti. Milloin esim. 3-5 luokalla tulee olla
20809: sakouluasetuksen (321/58) mukaan täytyy, voimistelua samana tuntina, sitoo se suuresti
20810: milloin poikia ja tyttöjä opetetaan erikseen lukujärjestyksiä.
20811: voimistelussa, yhdistää viiden toisiaan seu- Oppikouluja koskevien määräysten mukaan
20812: raavan vuosikurssin oppilaita yhteiseksi ope- on oppilaita (poikia ja vastaavasti tyttöjä)
20813: tusryhmäksi aina 40 oppilaaseen saakka. koottava ryhmäksi useammalta toisiaan 1~
20814: Tämä säännös. aiheuttaa suuria epäkohtia ja hellä olevilta luokilta tai rinnakkaisluokilta,
20815: sitä olisi sen vuoksi välttämättä korjattava. milloin poikien tai tyttöjen lukumäärä luo-
20816: Opetusryhmät muodost1,lvat siten niin suu- kassa on alle kymmenen ja yhdistetyn ryh-
20817: riksi, että esim. telinevoimistelua on vaikeata män oppilasluku ei tule ylittämään kolmea-
20818: suorittaa. Nuoria ja fyysisesti kehittymättö- kymmentäviittä. Lähiluokilla tarkoitetaan
20819: miä. oppilaita, joita kansakoululaiset ovat, ei tällöin lähinnä korkeampia tai lähinnä alem-
20820: voida järjestää siten, että opetusryJunä jaet- pia luokkia. Kunnallisessa keskikoulussa ei
20821: t,Usiin pien~mpiin ryhmiin ja pitemmälle ke- saa yhdistää oppilaita useammalta kuin kah-
20822: hittyneet oppilaat valvoisivat rylup.ätoverei- delta toisiaan seuraavalta .tai kolmelta rin-
20823: taan. Koska opettaja ei ennätä ~alla ker- nakkaisluokalta. ·
20824: taa valvoa 40 oppilasta, on telinevQiJilistelun Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan edu&.
20825: jäätävä pois. Edelleen joukkoleikit vaikeutu- kunnan päätettäväksi toivomus,
20826: vat tai käyvät mahdottomiksi suurten ope-
20827: tusryhmien takia.' Nämä ryhmät tulevat sitä että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
20828: paitsi hyvin epäyhtenäisiksi;' lnistä tietenkin menpiteisiin, että voimistelun opetusta
20829: seuraa vaikeuksiå varsiilkin · jalkapallossa, koskeva kansakouluasetuksen 18 § :n
20830: hiihdossa' jne. 3 momentti saisi pedagogisesti tyydyt-
20831: Myös lukujärjestysteit laatimista näiden tävämmän muodon.
20832: ryhmien yhteenliittäminen vaikeuttaa Suu-
20833: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
20834:
20835: Alwa.r Sundell. ·1. A. Junga,rä. Kuuno Honkonen.
20836: Verner Korsbäck. Kurt Nordfors. Ensio Partanen.
20837: Grels Teir.
20838: 496
20839:
20840: V11I,41. - Toiv.al. N:o 182.
20841:
20842:
20843:
20844:
20845: Nederström-Lunden ym.: Kamakou.luun kuuluvan keskikou-
20846: lun perustamista koskevan kansakouluasetuksen 36 §: n
20847: muuttamisesta.
20848:
20849:
20850:
20851: Eduskunnalle.
20852:
20853: Kansakoululaki, joka hyväksyttiin v. 1957, tetta oppi~ouluista ja kansakoulun yhteyteen
20854: sisältää määräyksen, jonka mukaan kansa- perustettava kunnallinen keskikoulu olisi ol-
20855: kouluun voi sen osana kuulua keskikoulu, lut keskikoulupulan tarkoituksellisin ratkaisu
20856: jonka tulee oppimääriltään vastata valtion paikkakunnalla.
20857: keskikoulua ja jonka perustamiaehdoista sää- Kytkemällä poikkeuksellisen luvan antami-
20858: detäJin asetuksella. Eduskunta käsitellessään nen siihen, että paikkakunnalla ei ennestään
20859: asiaa on edellyttänyt, että valtio ohjaisi kes- ole oppikoulua sekä siihen, että kyseessä ole-
20860: kikoulutointa niin, että köyhät ja syrjäiset van koulun tulee olla' korkeatasoinen kokei-
20861: seudut pääsevät keskikoulusta osallisiksi en- lukoulu, on saatu aikaan tilanne, jonka val-
20862: nen muita. litessa valtioneuvostolla ei ole juuri nimeksi-
20863: Kansakouluasetuksen 36 § :ssä sanotaan- kään mahdollisuutta myöntää lupia kunnal-
20864: kin, että valtioneuvosto voi myöntää luvan listen keskikoulujen perustamiseen.
20865: kansakouluun kuuluvan keskikoulun perusta- Jotta ·voimassa olevalla asetuksella ei mi-
20866: nliseen köyhälle ja syrjäiselle kunnalle, jos tätöitäisi kansakoululaissa olevaa mahdolli-
20867: koulu on paikkakunnan jatkuvan sivistys- suutta perustaa bnsakoulun yhteyteen keski-
20868: tarpeen vaatima. Perustamislupa voidaan koulu, olisi asetusta muutettava siten, että
20869: poikkeuksellisesti myöntää muullekin kun- tämä laajalti arvoste\tu ja nykyoloissa var-
20870: nalle, jossa ei ennestään ole oppikoulua ja sin tarpeellinen koulumuoto voisi yleistyä
20871: jossa oppikoulun tarve on erittäin suuri, maassamme. Samalla olisi kunnallisten keski-
20872: mikäli valtioneuvosto harkitsee, että koulu koulujen kautta turvattava mahdollisuus ko-
20873: tärkeällä kokeilulla opetuksen ja kasvatuk- keiluille, jotka edistäisivät nyt jo käytän-
20874: sen alalla voi tuottaa erityistä hyötyä valta. nössä olevien koulumuotojen toisiinsa nivel-
20875: kunnan opetustoimelle. tämistä sekä olisivat tärkeitä koulujärjestel-
20876: Asetuksen alkuosassa on seurattu edus- män kehittämisen kannalta.
20877: kunnan asiassa ilmaisemaa käsitystä asetta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
20878: malla köyhät ja syrjäiset seudut ennen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20879: muita. Poikkeusmääräykset ovat kuitenkin muksen,
20880: sellaisia, että ne asettavat esteen yleensä
20881: kunnallisten keskikoulujen perustamiselle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20882: Lukuisat kuntien tekemät kansakouluun liit- kansakouluasetuksen 36 § :n muuttami-
20883: tyvän keskikoulun perustamista koskevat ano- seksi siten, että valtioneuvosto voi
20884: mukset onkin valtioneuvoston taholta hylätty, myöntää luvan kansakouluun kuulu-
20885: vaikka jatkuvasti on esiintynyt suurta puu- vankeskikoulun perustamiseen muulle-
20886: VIU,41. - Nederström.-Lund6n ym.
20887:
20888:
20889: kin kuin köyhälle ja syrjäiselle kun- koke~'lulla epetuksen it~ kltS'Vatvksen
20890: nalle, mikäli kunnassa esiintyy keski- alalla voi tuottaa hyötyä valtakunnan
20891: koulun tarvetta tai koulu tärkeällä opetustoimelle.
20892: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
20893:
20894: .Judit N'ederström-Lunden. .A.ntto Prunnila.
20895: Anna-Liisa. Tiekso. Rainer Virtanen.
20896: Irma Rosnell. Kuuno Honkonen.
20897: Väinö R. Virtanen. Irma Torvi.
20898: J. Mustonen. Kaino Haapanen.
20899: Toivo Asvik. Toivo Friman.
20900: Siiri Lehmonen. Veikko Rytkönen.
20901: Pauli Puhakka. Tyyne Tuominen.
20902: Hertta Kuusinen. Eino Tainio.
20903: H. Tauriainen. Toivo Salin.
20904:
20905:
20906:
20907:
20908: 63 E 74/60
20909: 498
20910:
20911: VIII,42. - Toiv.al. N: o 183.
20912:
20913:
20914:
20915:
20916: Tiekso ym.: Toimenpiteistä toisen kotimaisen kielen ja yhden
20917: vieraan kielen opetuksen järjestämiseksi kansalaiskoulussa.
20918:
20919:
20920: E d u s k u n n a 11 e.
20921:
20922: Kansainvälisen vuorovaikutuksen ja yh- voidaan varsinaisessa kansakoulussa pakol-
20923: teistoiminnan tultua vuosi vuodelta yhä vilk- listen aineitten lisäksi opettaa kahta vapaa-
20924: kaammaksi ja laajemmaksi on vieraiden kiel- ehtoista ainetta, joiksi kielet sopisivat hyvin.
20925: ten taito muodostunut välttämättömäksi en- Kun varsinkin syrjäisiin kouluihin on vai-
20926: tistä useammilla työaloilla. Erityisesti tek- keata saada päteviä erikoisopettajia, ei mai-
20927: nillisen kehityksen eteenpäinmeno vaatii, että nitun säännöksen avulla kyettäne ainakaan
20928: varsinkin sellaisessa pienessä maassa kuin tässä vaiheessa riittävästi edistämään kielten
20929: Suomessa luodaan nuorille ihmisille edelly- opetusta. Paremmat mahdollisuudet siihen
20930: tyksiä saavuttaa kielitaito, jonka avulla on olisivat käsityksemme mukaan kansalaiskou-
20931: mahdollista tutustua tieteellisiin ja teknilli- lussa, missä olisi opetettava toista kotimaista
20932: siin saavutuksiin muissa maissa. ja yhtä vierasta kieltä, mikäli riittävä määrä
20933: Jatkuvasti on oppikoulu miltei ainoa oppilaita, esim. kahdeksan oppilasta, ilmoit-
20934: koulu, jossa opetetaan toista kotimaista taa tällaista opetusta haluavansa.
20935: kieltä ja vieraita kieliä. Tämä asettaa rajoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
20936: tuksia kielten opiskelussa niille nuorille, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20937: joilla ei ole mahdollisuuksia päästä keski-
20938: kouluun. Mm. Skandinavian maissa on kan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20939: sakoulussa opetettu jo pitemmän aikaa vie- toisen kotimaisen ja yhden vieraan
20940: raita kieliä, jotta kielitaidon omaksumista kielen opetuksen järjestämiseksi pa-
20941: voitaisiin edistää myös oppikoulua käymättö- kollisina kansalaiskoulussa, mikäli riit-
20942: mien keskuudessa. tävä määrä oppilaita tällaista opetusta
20943: Voimassaolevan kansakoululain mukaan haluaa.
20944: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
20945:
20946: Anna-Liisa. Tiekso. Väinö R. Virtanen.
20947: Irma Rosnell. Hugo Manninen.
20948: Judit Nederström-Lunden. Toivo Asvik.
20949: Eino Roine. Eino Tainio.
20950: J. Mustonen. Toivo Friman.
20951: Antto Prunnila. Veikko Rytkönen.
20952: 499
20953:
20954: VUI,43. - Toiv.a.l. N: o 184.
20955:
20956:
20957:
20958:
20959: Ve:~m.amo: Syrjäseutujen lasten kansakouluun tulosta aiheu-
20960: tuvan rasituksen täydeUisestä korvaamisesta.
20961:
20962:
20963: Eduskunnalle.
20964:
20965: Kansakoululainsäädännön säännöksistä huo- tus tulee suuremmaksi kuin kaikkien kohdalle
20966: matta tuottaa syrjäseuduilla ja pitkiltä mat- hyväksytyn yleisen normin mukainen rasitus,
20967: koilta lasten kansakoulussa käyminen edel- niin on tämä ylimenevä rasitus asianomaisille
20968: leen maaseudulla suuria vaikeuksia ja talou- täydellisesti eikä vain osittain korvattava.
20969: dellisia rasituksia ja terveydenvaarakin sekä Edellä lausutun perusteella esitän eduskun-
20970: onnettomuus on monasti uhkaamassa. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20971: Kun maassammeon-niinkuin oikein on-
20972: kin - koulupakko, niin on yhteiskunnan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi..
20973: myös huolehdittava, ettei ketään pakkoveivoi- menpiteisiin kansakoululainsäädännön
20974: tettua perhettä tästä syystä kohtuuttomasti täydentämiseksi siten, että syrjäseu-
20975: rasiteta henkisesti ja taloudellisesti. duilla sekä pitkien ja vaikeiden matko-
20976: Käsitykseni mukaan terve oikeudenmukai- jen takana olevien lasten kansakouluun
20977: suus vaatii, että kansakouluasioissa on kaikki tulosta aiheutunut taloudellinen rasi-
20978: kansalaiset saatettava lain edessä samaan ase- tus asianomais1.1le täydellisesti korva-
20979: maan. Jos siis jonkun tai joidenkuiden koh- taan tai asia heidän kohdallaan muu-
20980: dalla matkan vuoksi tai muusta syystä rasi- toin hyväksyttävästi järjestetään.
20981: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
20982:
20983: Veikko Vennamo.
20984: 500
20985:
20986: VUI,44. - Toiv.a.l. N:o 185.
20987:
20988:
20989:
20990:
20991: Nederström-Lunden ym.: Eräiden oppivelvollisuusiässä ole-
20992: -vien lasten kotona tapahtuvan opiskelun tukemisesta.
20993:
20994:
20995: Eduskunnalle.
20996:
20997: Kun kansakoululaki v. 1957 hyväksyttiin asuvilla lapsilla on ainoana mahdollisuutena
20998: eduskunnassa, kiinnitettiin huomiota lain 44 kotona annettu opetus. Sosiaalilautakuntien
20999: § : ään, jossa sanotaan, että lasta älköön pidet- antama avustus tällaisissa tapauksissa on
21000: täkö kansakoulun oppilaana, jos hänen kou- sattumanvaraista ja vapaaehtoista. Todistuk-
21001: lunkäyntinsä ruumiinvian, sairauden tai sie- sen siitä, että maassamme on lapsia, jotka
21002: lullisen poikkeavuuden vuoksi on katsottava jäävät ilman kouluopetusta, antavat Invaliidi-
21003: vahingolliseksi tai hyödyttömäksi. Tällainen säätiön taholta vuosittain järjestetyt kansa-
21004: lapsi on vapautettava oppivelvollisuudesta, koulukurssit, joihin aina tulee kurssilaisia,
21005: mikäli hänelle ei ole järjestetty opetusta tä- jotka eivät ole aikaisemmin voineet suorittaa
21006: män lain mukaisessa erikoiskoulussa. Tällöin kansakoulukurssia.
21007: todettiin, että edellä mainitun lain kohdan Jotta nämä ruumiinvian, sairauden tai sie-
21008: mukaan oppivelvollisuudesta vapautettu lapsi lullisen poikkeavuuden vuoksi kansakouluun
21009: saattaa jäädä täysin vaille kouluopetusta. soveltumattomat saataisiin kouluopetuksesta
21010: Jotta näin ei kävisi, olisi valtiovallan annet- osallisiksi, olisi heidän opetuksestaan yhteis-
21011: tava suorittaa tutkimus tällaisten lasten ko- kunnan taholta huolehdittava sekä autettava
21012: tona tapahtuvan opiskelun tukemisen ja ta- heidän huoltajiaan taloudell.Mti selviämään
21013: loudellisen avustamisen mahdollisuuksista. niistä vaikeuksista, joihin tällaisten lasten
21014: Edellä mainittuun asiaan ei kuitenkaan ole kouluopetus antaa aihetta.
21015: tietojemme mukaan puututtu, vaan maas- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
21016: samme on oppivelvollisuusiässä olevia lapsia, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21017: joilla ei ole mahdollisuuksia kouluopetukseen. muksen,
21018: Koulukomitean mietinnössä olevan tilaston
21019: mukaan oli maassamme v. 1957 opetusta saa- että hallitus kiireellisesti tutkitut-
21020: matta 3 561 oppivelvollisuusiässä olevaa lasta. taisi sellaisten oppivelvollisuusiässä ole-
21021: Raajarikkojen koulusäätiöllä on Helsingissä vien lasten kotona tapahtuvan opis-
21022: koulu, jossa on 120 oppilaspaikkaa, mutta tä- kelun tukemisen ja taloudellisen avun
21023: män sekä erään toisen Helsingissä toimivan antamisen mahdollisuuksia, joille kan-
21024: koulun yhteyteen perustettujen koululuok- sakoulun opp~"laana oleminen ja kou-
21025: kien mahdollisuudet ovat riittämättömät an- lunkäynti ruumiinvian, sairauden tai
21026: tamaan koulunkäyntimahdollisuuden kaikille sielullisen poikkeavuuden vuoksi on
21027: niille lapsille, jotka edellä mainitun lain koh- katsottava vahingoksi ja hyödyttö-
21028: dan mukaan ovat oppivelvollisuuden ulkopuo- mäksi ja jotka näin muodoin kansa-
21029: lella. Pitkien ja vaivalloisten matkojen takana koululain 44 § :n mukaan ovat vapau-
21030: tetut oppivelvollisuudesta.
21031: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
21032:
21033: Judit Nederström-Lunden. Kauko Tamminen. Toivo Frima.n.
21034: Irma Rosnell. Siiri Lehmonen. Veikko Rytkönen.
21035: Anna-Liisa. Tiekso. Irma Torvi. Tyyne Tuominen.
21036: Pauli Puhakka.. Kuuno Honkonen. Eino Tainio.
21037: Väinö R. Virta.nen. Kaino Haapanen.
21038: 501
21039:
21040: VIII,45. - Toiv.al. N: o 186.
21041:
21042:
21043:
21044:
21045: V. A. Virta.nen ym.: A.suntostipendijärjestelmän luomisesta
21046: opistoissa opiskelevia varten.
21047:
21048:
21049: E d u s kunnalle.
21050:
21051: Niin sanotulla opistoasteella, teknillisissä On ilmeistä, että juuri asumiskustannus-
21052: ja kaupallisissa opistoissa sekä niihin ver- ten kalleus varsin monissa tapauksissa on se
21053: rattavissa olevissa oppilaitoksissa tapahtu- tekijä, joka tekee useille vähävaraisille opis-
21054: valla opiskelulla tulee tulevaisuudessa ole- kelun aloittamisen mahdottomaksi ja siten
21055: maan vielä nykyistäkin tärkeämpi merkitys. katkaisee monen lahjakkaan nuoren tien.
21056: Oppikouluista pääsevien määrä tulee viiden Kun tällainen on yhteiskunnan kannaltakin
21057: vuoden aikana kaksinkertaistumaan ja on vakavaa tuhlausta, olisi tämän epäkohdan
21058: luonnollista, että suuri osa näistä hakeutuu poistamiseksi suoritettava tutkimus ja ryh-
21059: juuri opistoasteen oppilaitoksiin valmistuak- dyttävä niihin toimenpiteisiin, joihin asia
21060: seen yhteiskuntaa palvelevaan ammattiin. kiireellisyytensä ja tärkeytensä puolesta an-
21061: Tämän lisäksi on vielä huomattava, että taa aihetta.
21062: myös ylioppilaiden määrä tulee vuoteen 1965 Edelläolevaan viitaten ehdotammekin edus-
21063: mennessä kaksinkertaistumaan eli kohoamaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21064: niin suureksi, etteivät korkeakoulut pysty
21065: vastaanottamaan läheskään kaikkia ylioppi- että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
21066: laita. Tällöin myös entistä huomattavampi sen siitä, missä määrin asumiskustan-
21067: määrä ylioppilaita tulee etsiytymään opistoi- nukset vaikuttavat siihen, ketkä pysty-
21068: hin. vät opistoissa opiskelemaan, ja ryh-
21069: Nykyiset opistot sijaitsevat yleensä kau- tyisi toimenpiteisiin sellaisen asunto-
21070: pungeissa, joissa asumiskustannukset ovat stipendijärjestelmän luomiseksi, joka
21071: huomattavan korkeat, ja vain pienellä mää- tekisi opiskelun opistoissa mahdolli-
21072: rällä opiskelijoista on tilaisuus opiskella koti- seksi myös niille lahjakkaille nuorille,
21073: paikkakunnallaan. Sellaiseen omatoimiseen joiden opiskelun esteenä asumiskus-
21074: asuntolarakentamiseen, joka monien korkea- tannusten kalleus tällä hetkellä usein
21075: kouluissa opiskelevien kohdalla on huomat- on.
21076: tavasti helpottanut tilannetta, ei opistoas-
21077: teella ole mahdollisuutta.
21078: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
21079:
21080: Viljo A. Virtanen. Veikko Helle.
21081: Sulo Hostila. Juho Karvonen.
21082: Anni Flinck. Kalle Matilainen.
21083: Kustaa Ala.nko. Sylvi Siltanen.
21084: Eino Raunio. Pentti Niemi.
21085: Vilho Väyrynen.
21086: 602
21087:
21088: VIII,46. - Toiv.al. N:o 187.
21089:
21090:
21091:
21092: Svinhufvud ym..: Puukemiatn perustutkimuslaboratorion pe-
21093: rustamisesta valtion teknillisen tutkimuslaitoksen yhtey-
21094: teen.
21095:
21096:
21097: Eduskunnalle.
21098:
21099: Puuhun kohdistuvan tutkimuksen tärkeys monta vuotta tulosten saavuttamisen jäl-
21100: on meidän maassamme kaikille selviö. Tähän keen julkaistujen perustutkimusten tulok-
21101: perustuvan teol&uuden kehitys on suurelta siin olemme välittömästi vaarassa jäädä kysei-
21102: osalta riippuvainen tämän alan tutkimuk- sellä alalla kehityksessä jälkeen. Maamme
21103: sen saavutuksista, mikä osaltaan nojau- onkin nykyisin ainoa maa, jossa ~aajasta
21104: tuu puukemiallisen perustutkimuksen saa- puunja:Iosteollisuudesta huolimatta ei ole
21105: miin tuloksiin. Mitään tällaista tutki- puuke.miwllista perustutkimuslaitosta.
21106: musjärjestelmää ei maassamme toistaiseksi Kokonaan erillisen puu!k:emian perustutki-
21107: ole luotu, vaan puun kemiallista perustut- muslait~en perustaminen ei tällä kertaa
21108: kimusta on sivutyönluontoisesti harrastettu Hene mahdollisuuksien rajoissa. Tutkimus-
21109: joko alan teknillisissä tutkimuslaborato- työn tärkeyteen nähden varsin vähäisinhln
21110: rioissa tai yliopistojen ja korkeakoulujen ensi- kustannuksin olisi asia kuitenkin ratkaista-
21111: sijaisesti opetustarkoituksia palvelevissa labo- vissa perustamwlla puukemian perustutlkimus-
21112: ratorioissa, työn laajuuteen ja tärkeyteen näh- labora·torio valtion te'kniUisen tutkimuslaitok-
21113: den liian pienin ja tilapäisin apuvoimin. sen yhteyteen. Kysymystä tutJkineen Suoma-
21114: Koska puunjalostusteollisuuden viennin laisten Kemistien Seuran asettama toimi-
21115: arvoon vaikuttaa ennen kaikkea maasta vietä- Ikunta onkin jo keväällä 1958 samoinkuin
21116: vän tuotteen jalostusaste, muodostuu jalostus- keväällä 1959 jättänyt ha!llitukselle. tätä tar-
21117: asteen lisääminen kansantaloudellisesti hyvin lkoittawia esityksiä. Saatujen tietojen mukaan
21118: merkitykselliseksi. Täten viennistä saatava rajoittuisivat tutkimuslaitteiden peruahankin-
21119: lisätulo sekä kasvava kysyntä lisää kansan- nat noin 40 milj. mk: aan, laboratorion ai-
21120: tuloa ja työllisyyttä uusien työtiladsuuksien heuttamat palkkauskustannukset noin 15 milj.
21121: muodossa. Samoin vaikuttaa jalostusasteen mk: aan vuodessa sekä tutkimus- ja labora.-
21122: kohottaminen myös välilUaesti lisäävästi käy- toriovälineiden hankinta, kunnossapito yms.
21123: tetyn pääraaka-aineen hintaan, ennen kaikkea vuosittain noin 9 milj. mk:aan.
21124: tasoittaen puun raaka-ainehintaan kohdistu- Edel•lä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
21125: vat raaJka-aineen maailmanmarkkinahintojen nioittavasti eduskunnll!n hyväksyttäväksi toi-
21126: vaihtelut. vomuksen,
21127: Useissa maissa on viime aikoina vi-
21128: rinnyt vilkas tämän alan perusteita kä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21129: sittelevä tutkimustyö. Maamme puunja- menpiteisiin puukemian perustutki..
21130: lostuksen teknillisen tutkimuksen jou- muslaboratoriOrn perustamiseksi valtion
21131: tuessa nykyisin suurelta osalta pohjautu- tekn~'llisen tutkimuslaitoksen yhteyteen.
21132: maan ulkomailla su<>ritettujen ja usein
21133: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
21134:
21135: V. E. Svinhufvud. Ale Holopainen. Esu Niemelä.
21136: Arvo Pentti. Matti Kekkonen. Toivo Hietala.
21137: Pentti Pekkarinen. Valto Käkelä. Kalle Kämäräinen.
21138: Aarre Marttila. Esa Timonen. Yrjö Sinkkonen.
21139: Niilo Ryhtä. Hannes Paaso. R. Hallberg.
21140: 503
21141:
21142: VIU,47. - Toiv.a.l. N:o 188.
21143:
21144:
21145:
21146:
21147: Hyytiäinen ym.: Kasvatustieteellisen, tutkimuslaitoksen, pe-
21148: rustamisesta Jyväskylän, kasvatusopillis8fl, korkeakoulun,
21149: yhteyteen,.
21150:
21151:
21152: Eduskunnalle.
21153:
21154: Kun Jyväskylän kasvatusopillinen korkea- lähtien Jyväskylän yliopistoyhdistyksen pe-
21155: koulu on perustettu ja kehitetty kasvatus- rustamana ja saaden taloudellista tukea myös
21156: alan erikoiskorkeakouluksi, se voi suorittaa veikkausvaroista sekä kuluvan vuoden val-
21157: tehtäväänsä vain, jos sen yhteyteen saadaan tion tulo- ja menoarviossa 2 milj. mk jolla-
21158: toimintakykyinen tutkimuslaitos, joka on kin tavoin ylläpidetty, mutta jotta se voisi
21159: asemaltaan vastaavanlainen kuin Oulun yli- muodostua tarkoitustaan todella vastaavaksi,
21160: opiston yhteyteen suunniteltu Pohjois-Suo- se olisi vakinaistettava ja sen toiminta kai-
21161: men tutkimuslaitos. Kasvatustieteellisen tut- kin puolin järjestettävä ja varmistettava,
21162: kimuslaitoksen perustamista korkeakoulun jota työtä tuntuvasti helpottaa jo suoritettu
21163: yhteyteen onkin valmisteltu koko korkeakou- valmistelu hankittuine välineistöineen.
21164: lun olemassaolon ajan, ja viimeksi on Jyväs- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
21165: kylän korkeakoulukomitea esittänyt osamie- ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
21166: tinnössään vuonna 1958 yksityiskohtaisen toivomuksen,
21167: ehdotuksen asiasta.
21168: Kun korkeakoulun piirissä suoritetaan että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21169: sekä oppikoulun- että kansakoulunopettajien toimenpiteisiin, kasvatustieteellisen-tut-
21170: valmistamista ynnä vielä erityisopettajien kimuslaitoksen perustamiseksi Jyväs-
21171: koulutusta ja kun siellä lisäksi hyvin monet kylän kasvatusopillisen, korkeakoulun,
21172: tutkijat ja opettajat ovat keskittyneet suo- yhteyteen ja tutkimuslaitoksen, johta-
21173: rittamaan kasvatus- ja opetusmenetelmäkysy- jan, (37 pl.), tilasto-osast,on johtajan
21174: mysten tutkimustyötä, on tutkimuslaitoksen (31 pl.), kanslistin, (13 pl.) ja kanslia-
21175: tarpeellisuus erityisen hyvin perusteltu juuri apulaisen (11 pl.) virkojen, perustami-
21176: tähän ympäristöön. Tutkimuslaitos on ollut seksi laitokseen.
21177: niin välttämätön, että sitä on vuodesta 1957
21178: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
21179:
21180: Veikko Hyytiäinen. Matti Koivunen. Artturi Jämsen.
21181: 504
21182:
21183: VIII,48. - 'l'oiv.al. N: o 189.
21184:
21185:
21186: V. E. Partanen ym.: Toimenpit<eistä pedagogisen instituu.tin
21187: aikaansaamiseksi.
21188:
21189:
21190: Eduskunnalle.
21191:
21192: Jo vuosikymmenien aikana on maahamme laitoksen eräänä tehtävänä olisi selvittää ta-
21193: kaivattu kasvatustieteen tutkimuslaitosta. loudelliset näkökohdat koulukysymyksien yh-
21194: Tästä puutteesta on aiheutunut monia epä- teydessä. Koska kunkin maan koululaitoksen
21195: kohtia ja vaikeuksia koulu- ja kasvatusolo- tulee kasvaa oman maan taloudellisten ja
21196: jemme valtakunnallisessa kehittämisessä. Ot- kansallisten edellytyksien pohjalta, olisi rat-
21197: taen huomioon koululaitoksemme laajuuden kaisevaa tutkimuslaitoksen työn piirissä huo-
21198: ja keskeisen merkityksen näkyy hämmästyt- lehtia siitä, että eri koulu- ja opetusalojen
21199: tävän vähäisenä se tieteelUnen tutkimus, jota peruskysymykset tutkimusasteella niveltyisi-
21200: koulu- ja kasvatuskysymyksistämme on saata- vät parhaalla tavalla maan kokonaissuunni-
21201: vissa. Kuinka merkittävä olisikaan esimer- telmiin tällä alalla. Helsingin yliopiston kas-
21202: kiksi nyt koulu-uudistuksia valmistettaessa ja vatustieteen laitoksen kehitys on viime vuo-
21203: toteutettaessa se apu, mitä riittävän laaja ja sina ollut ripeää ja siksi myös alkaa olla riit-
21204: monipuolinen tieteellinen tutkimus tältä tävästi omassa maassa päteviä tutkijoita, joit-
21205: alalta voisi tarjota. Edelleen tällaisen tie- ten koulutuksen hyöty näin samalla saatai-
21206: teellisen tutkimuslaitoksen tehtäviin kuuluisi siin yhä suunnitelmallisemmin ja tehokkaam-
21207: suunnitella ja järjestää erilaiset koulu- ja min koko maan koulu- ja kasvatuskysymyk-
21208: opetuskokeilut kaikissa eri koulumuodoissa. sien jatkuvaa kehittämistä palvelemaan.
21209: Se pitäisi huolta tutkimustuloksien saattami- Mitä sitten tulee kasvatustieteen tutkimus-
21210: sesta julkisuuteen ja kouluhallinnon ja ylei- laitoksen organisatioon, olisiko paras mahdol-
21211: sen hallinnon avuksi, koskivatpa nämä kysy- linen käytäntö se, että tutkimuslaitos olisi
21212: mykset koulujärjestelmiä, opetussuunnitel- omana osastona kouluhallituksen sisällä vai
21213: mien taJh.i eri menetelmien kehittämistä. tulisiko laitoksen olla itsenäinen, erillinen pe-
21214: Tällä tutkimuslaitoksella olisi tämän ohella dagoginen instituutti, siitä pitäisi suorittaa
21215: kiinteä kosketus maan muihin vastaaviin tie- lähempi tutkimus.
21216: teen edustajiin sekä oman alansa kansainväli- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
21217: siin tutkimuskeskuksiin, jolloin vältettäisiin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21218: sattuman varaiset ja hapuilevat uudistusko- sen,
21219: keilut. Useat koulukysymykset, jotka vaativat
21220: erikoisselvityksiä, voisivat saada tällaisen lai- että hallitus suorittaisi kiireellisesti
21221: toksen piirissä omat tutkijaryhmänsä, jolloin tutkimuksen maahamme perustettavaa
21222: työ voisi tapahtua keskitetysti. Läheskään pedagogista instituuttia varten ja ryh-
21223: aina eivät uudet koulu-uudistukset merkitse tyisi näiden tuloksien mukaisesti käy-
21224: taloudellisia rasituksia, vaan päin vastoin voi- tännöllisiin toimenpiteisiin ko. laitok-
21225: vat johtaa taitavasti sovellettuina selviin kan- sen aikaansaamiseksi.
21226: santaloudellisiin säästöihin. Siksi tutkimus-
21227: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
21228:
21229: Ensio Partanen. Kalle Matilainen. Eino Raunio.
21230: Meeri Kalavainen. Juho Tenhiälä. Kaarlo Pitsinki.
21231: Arvo Tuominen. Valto Käkelä. Sylvi Siltanen.
21232: Rafael Paasio. Varma K. Turunen. H. Törmä.
21233: Viljo Virtanen. Elis Manninen. Kauko Tamminen.
21234: Pentti Niemi.
21235: ~49.- Toiv.al. N:o 190.
21236:
21237:
21238:
21239:
21240: Kuusinen ym.: Ate,.,eumin taidemuseon pelastamisesta ja
21241: uuden taidemmeon aikaansaamisesta Helsinkiin.
21242:
21243:
21244: Ed us kunnalle.
21245:
21246: Ateneumin taidemuseon rakennus on lä- Maaseudulla on todettu tunnettavan meillä
21247: hes 80 vuotta vanha. Sen rakentaminen todellista taiteen nälkää. Yhteyttä maaseu-
21248: 1880-luvulla oli todella kunnioitettava suur- tuun hoidetaan paikallisten taidemuseoiden,
21249: yritys ja itse rakennus arvokas arkkitehto- taitelijaseurojen, taideyhdistysten ja taide-
21250: ninen muistomerkki pääkaupunkimme kes- kerhojen välityksellä sekä väridiapositiivien
21251: kustassa. Moniaalla muualla taidemuseot ja lyhytfilmien avulla. Väridiapositiiveja
21252: sijaitsevat vieläkin vanhemmissa historialli- on valokuvattu systemaattisesti huomatta-
21253: sissa rakennuksissa. Valitettavasti kuitenkin vimmista näyttelyistä sekä Ateneumin ko-
21254: Ateneumin taidemuseon monet osat, kuten koelmista, ja tarkoitus on vähitellen valo-
21255: välipohjat, katot, jopa ilmakanavatkin ovat kuvata kaikki tärkeimmät työt Suomen tai-
21256: puurakenteisia. Tulipalon vaara on siinä demuseoista ja -kokoelmista. Elokuvatoimin-
21257: erittäin suuri. Tavaton ahtaus vähentää tuli- nalla on hyvät edellytykset kehittyä suuren
21258: palon sattuessa taideteosten pelastamismah- yleisön taidevalistusvälineeksi.
21259: dollisuuksia, ja vaikka onnettomuutta ei sat- Näyttely-, työskentely-, varasto-, pakkaus-
21260: tuisikaan, teokset ovat aina alttiina muille ja lähetystilojen lisäksi, jollaisina on käy-
21261: vaurioille. tetty Ateneumin porraskäytäviä ja kellareita,
21262: Ahtaudesta on muitakin haittoja. Museo- tarvittaisiin siis kunnollinen luentosali elo-
21263: saleissa voidaan pitää näytteillä taidemuseolle kuvateattereineen, vaihtuville opetusnäytte-
21264: kuuluvien taideteosten määrästä vain 8 %. lyille varattu sali, lukusali, tutkimushuone,
21265: Jokainen uusi teos työntää tieltään pois toi- arkisto ja kirjasto.
21266: sen hyvän teoksen. Monet tärkeät osastot ja
21267: ryhmät ovat vuosien kuluessa käyneet yhä Ateneumissa toimii myös kaksi taidekoulua,
21268: pienemmiksi ja eräitä on täytynyt kokonaan joissa yhteensä on yli tuhat oppilasta. Tai-
21269: poistaa. Vanhemman suomalaisen taiteen deteollisessa oppilaitoksessa joudutaan jat-
21270: edustus on tällä hetkellä valitettavan niukka. kuvasti opetuksen yhteydessä käyttämään
21271: Koti- ja ulkomaiset vieraat eivät usein pääse avotulta tai kuumennetaan keramiikan polt-
21272: näkemään keskusmuseosaamme edes taiteem- touuni lähes 2 000 asteen kuumuuteen. Tai-
21273: me klassillisia suuria teoksia, jotka on täy- dekoulutuksen, erityisesti taideteollisuuskou-
21274: tynyt tallettaa muualle. lutuksen tarpeet olisi järjestettävä samassa
21275: Jokainen näyttely aiheuttaa museossa sie- yhteydessä kuin päätetään taidemuseon koh-
21276: tämättömän ahtauden. Museosaleja on jou- talosta.
21277: duttu muuttamaan varastoiksi. Pelkästään Suomen taideakatemia on jo yli kymme-
21278: lähelle rakennettujen uusien liiketalojen pys- nen vuotta selvittänyt kysymystä taide-
21279: tyttäminen on aiheuttanut taideteosten jouk- museon nykyisen rakennuksen käyttökelpoi-
21280: komittaista evakuointia. suudesta ja uuden rakentamismahdollisuuk-
21281: Keskusmuseon tehtäviin kuuluu myös vä- sista. Se on päätynyt suunnitelmaan uuden
21282: littää näyttelyitä ja sopivia teoksia maamme museon rakentamisesta, mikä etenkin uudem-
21283: muihin taidemuseoihin sekä muihin tarpeel- man taiteen osalta onkin välttämätöntä,
21284: liseksi katsottaviin paikkoihin. Erityisen tär- vaikka Suomen taiteen alkutaipaleen ja kul-
21285: keän osan taidemuseon työstä muodostaa takauden pyhättö saataisiinkin korjatuksi
21286: maaseutuun kohdistuva valistustoiminta. sekä laajennetuksi.
21287: 64 E 74/60
21288: 506 VIII,49. - Ateneumin taidemuseo.
21289:
21290:
21291: Taideakatemia on suorittanut laskelmat Edellä esitetyii perusteella ehdotamme
21292: mm. uuden museorakennuksen tilantarpeesta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21293: ja sen tontista. Lähemmin puuttumatta ton-
21294: tin sijaintiin, josta päättää Helsingin kau- . että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
21295: punki, on todettava, että vastuu Ateneumin toimenpiteisiin Ateneumin taidemu-
21296: taidemuseon tulevaisuudesta ja sen taide- seon pelastamiseksi sekä uuden taide-
21297: aarteiden säilymisestä ei kuulu vain Helsin- museon aikaansaamiseksi Helsinkiin.
21298: gin kaupungille, vaan sekä valtiovallalle että
21299: eduskunnalle.
21300: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
21301:
21302: Hertta Kuusinen. Alwar Sundell.
21303: G. Henriksson. Erkki Hara.
21304: Esa Kaitila. Olavi Lahtela.
21305: A. Simonen.
21306: 507
21307:
21308: VIU,50. - Toiv.al. N: o 191.
21309:
21310:
21311:
21312:
21313: V. E. Partanen ym.: Opettajatarpeen tyydyttämisestä teknil-
21314: lisen opetuksen alalla.
21315:
21316:
21317: E d u s kun n a 11 e.
21318:
21319: Eduskunta on vastauksessaan hallituksen yli 5 500, on yhteensä vain 121 opettajan-
21320: esitykseen vuoden 1960 tulo- ja menoarvioksi virkaa. Oppilasmäärä vakinaista opettajan-
21321: esittänyt käsityksensä teknillisen opetuksen virkaa kohti on siten yli 45, mikä on koh-
21322: nopean laajentamisen tarpeellisuudesta. Toi- tuuttoman suuri määrä, kun otetaan huo-
21323: saalta on samassa tulo- ja menoarviossa myön- mioon, että luokan oppilasmäärä yleensä ei
21324: netty määrärahoja yhden uuden teknillisen nouse yli 32 ja että eräillä osastoilla linja-
21325: koulun (Jyväskylä) ja kolmen jo toimin- jaon vuoksi erikseen opetettavat ryhmät ovat
21326: nassa olevan oppilaitoksen lisärakennusten suuruudeltaan vain n. puolet tästä. Opetta-
21327: (Turku, Vaasa, Oulu) suunnittelua varten. jien vakinaisen opetusvelvollisuuden puit-
21328: Asiantuntijakomitean ehdotuksen mukaan teissa hoidettu opetustuntien määrä onkin
21329: olisi vielä perustettava uudet teknilliset kou- siten keskimäärin vain 32 % koko tunti-
21330: lut ainakin Rovaniemelle, Joensuuhun, Ke- määrästä. Tämä on epäkohta, joka olisi
21331: miin ja Raumalle ja teknilliset opistot jo vi- kiireellisesti korjattava.
21332: reillä olevien Lahden, Oulun ja Vaasan tek- Edellä sanottuun viitaten esitämme kun-
21333: nillisten opistojen lisäksi vielä ainakin Lap- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21334: peenrantaan ja Jyväskylään. vomuksen,
21335: Nämä suunnitelmat ovat sinänsä ilmeisesti
21336: täysin tarkoituksenmukaiset ja erittäin kiireel- että hallitus ryhtyisi sekä kiireelli-
21337: liset, mutta samanaikaisesti tai jo mieluum- siin toimenpiteisiin riittävän opettaja-
21338: min ennen niiden toteuttamista olisi pyrit- määrän kiinnittämiseksi toiminnassa
21339: tävä poistamaan opettajainpuutetta nykyi- oleviin teknillisiin oppilaitoksiin että
21340: sistä teknillisistä oppilaitoksista. Valtion tek- suunnittelisi toimenpiteitä jatkuvan
21341: nillisissä oppilaitoksissa, joita on yhteensä opettajatarpeen tyydyttämiseksi tek-
21342: 11 ja joiden yhteenlaskettu oppilasmäärä on nillisen opetuksen laajentuessa.
21343: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
21344:
21345: Ensio Partanen. Reino Ala-Kulju.
21346: Pentti Niemi. Oskari Lehtonen.
21347: Rafael Paasio. A. F. Airo.
21348: Sylvi Siltanen. Eino Raunio.
21349: Valto Käkelä. Arvo Tuominen.
21350: 508
21351:
21352: VDI,51. - Toiv.al. N: o 192.
21353:
21354:
21355:
21356:
21357: Al&-Kulju ym.: Teknt'llisen koulun perustamisesta Seinä-
21358: joeUe.
21359:
21360:
21361: E d u s kun n a 11 e.
21362:
21363: Maamme opetuslaitoksen kehittämisessä ei mestareistaan. Teknillisille aloille olisi run-
21364: liene riittävästi kiinnitetty huomiota teknil- saasti tarjolla hyvää oppilasainesta mikäli
21365: listen oppilaitosten merkitykseen, vaikka ny- kouluja olisi keskeisillä paikoilla ja niihin
21366: kyinen yhteiskunta nopeasti teollistuvana mahdollisuus päästä oppilaaksi. Seinäjoella
21367: vaatisi yhä laajempaa ja korkeampaa tek- valmistuu 1961 keskusammattikoulu ammatti-
21368: nillistä sivistystä ja taitoa. Maassamme on työväen työpajakouluksi, jonka oppilasainek-
21369: nykyisin 11 teknillistä koulua ja 3 teknil- sesta lahjakkaimmat voisivat jatkaa teknilli-
21370: listä opistoa. Teknillisistä kouluista 9 on sessä oppilaitoksessa. Etelä-Pohjanmaalla on
21371: valtiolla ja 2 yksityistä. Koulujen perusta- myöskin erittäin runsaasti keskikouluista
21372: mista on ehkäissyt pätevän opettajiston lähtevää oppilasainesta, joka nyt ei tiedä,
21373: puute, eihän maassamme ole yhtään teknil- mihin hakeutua. Etelä-Pohjanmaan käsi- ja
21374: listen koulujen opettajainvalmistuslaitosta. pienteollisuuden kehittäminen ja monipuo-
21375: Tämä puute olisi saatava mitä pikimmin listaminen vaatisi teknillisiä oppilaitoksia.
21376: poistetuksi ja eri maakuntien keskeisimpiin Vaasan teknillinen koulu ei yksin voi tyy-
21377: paikkoihin olisi perustettava teknillisiä kou- dyttää teknillisen koulutuksen tarvetta Etelä-
21378: luja ja opistoja, mikäli aiotaan järkevästi Pohjanmaalla, vaan maakunnan keskeiseen
21379: ratkaista mm. kysymyksiä suurten ikäluokkien paikkaan, Seinäjoelle, olisi perustettava tek-
21380: sijoittamisesta ammatteihin heidän kyky- nillinen koulu. Seinäjoki voinee myöskin tar-
21381: jensä mukaisesti. Nykyinen vilkas rakenta- jota toistaiseksi tyydyttävät koulutilat lro.
21382: minen vaatii runsaasti rakennusmestareita oppilaitokselle.
21383: ja teknikoita niin huonerakennuksien kuin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21384: tie- ja siltarakennuksien alalla. Työnjohto- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
21385: aineksesta on viime aikoina työttömyystyö- muksen,
21386: maillakin ollut puutetta, samoin virastoissa,
21387: joissa suunnitelmia valmistetaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21388: Etelä-Pohjanmaa on vanhastaan tunnettu teknillisen koulun perustamiseksi Sei-
21389: hyvistä kirvesmiehistä ja kansanrakennus- näjoelle.
21390: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
21391:
21392: Reino Ala-Kulju. Mikko Asunta.
21393: Jaakko Kemppainen. Aarre Marttila.
21394: Veikko Savela. Mauri Seppä.
21395: 509
21396:
21397: VUI,52. - Toiv.al N: o 193.
21398:
21399:
21400:
21401:
21402: Niskala, ym.: Teknillisen koulun perustamisesta Tornion kau-
21403: punkiin.
21404:
21405:
21406: Eduskunnalle.
21407:
21408: Lisääntyvä ja suunnitteilla oleva teollista- teollistamissuunnitelmat ovat alulla ja osaksi
21409: minen varsinkin maan alityöllisyysalueilla on toteutettuna, ei ole yhtään teknillistä koulua.
21410: tuonut esiin vakavan pulman - teknillisen Se on vakava epäkohta, joka olisi korjattava.
21411: henkilöstön puutteen. Voimaan tullut am- Vuosittain pyrkii tältä alueelta huomattava
21412: mattikasvatuslaki sekä sen asettamat velvoit- määrä oppilaita Oulun teknillisiin kouluihin,
21413: teet lisäävät huomattavasti ammattitaitoista joihin voidaan täältä ottaa vain rajoitettu
21414: väkeä, samoin kuin monille työttömille jär- määrä oppilaita. Kun Tornion kaupunki on
21415: jestettävä ammattikurssitoiminta. Mutta am- erittäin sopiva teknillisen koulun paikkana
21416: mattitaitoisesta työnjohtohenkilöstöstä, tek- ja koulukaupunkina sekä tulevan teollisuu-
21417: nikoista, on huomattavaa puutetta. Kun den keskuksena, olisi teknillinen koulu perus-
21418: teollisuuden suuret investoinnit ovat parhail- tettava Tornion kaupunkiin.
21419: laan. menossa ja teollisuuden pohjaa laajen- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21420: netaan eri aloille, maantie- ja rautatiever- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
21421: kostoa kehitetään ajan vaatimuksia vastaa-
21422: vaksi, niin on välttämätöntä, että niitä to- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21423: teuttamaan ja johtamaan koulutetaan pätevä teknilz.isen koulun perustamiseksi Tor-
21424: henkilökunta. nion kaupunlr:iin.
21425: Lapin läänin alueella, jossa nämä suuret
21426: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
21427:
21428: Markus Niskala. Akseli Paarman.
21429: Matti Miikki. Nestori Kaasalainen.
21430: Esa Timonen. Olavi Lahtela.
21431: 610
21432:
21433: VIU,53. - Toiv.al. N: o 194.
21434:
21435:
21436:
21437:
21438: Leinonen ym.: Teknillist>en oppilaitosten perustamisesta Poh-
21439: jois-Suomeen.
21440:
21441:
21442: Eduskunnalle.
21443:
21444: Kokkolan-Iisalmen-Joensuun linjan poh- jois-Suomessa. Yksi mahdollisuus tähän on
21445: joispuolella on vain yksi teknillinen koulu, siten, että Oulun teknillisen koulun oppilas-
21446: ei ainoatakaan teknillistä opistoa. Tuon linjan määrää ja opintosuuntia lisätään, joka toi-
21447: eteläpuolella on sen sijaan 10 teknillistä kou- menpide jo sinänsä vaatii koulurakennusten
21448: lua ja 4 opistoa. Etelä- ja Keski-Suomen laajentamista. Edellämainittu teknillisen ja
21449: teknillisissä kouluissa on yhteensä 22 ja opis- ammattiopetuksen yleisjärjestelykomitea eh-
21450: toissa 18 erillistä opintosuuntaa tai opinto- dottaa mietinnössään valtioneuvostolle myös
21451: linjaa, kun niitä Oulun teknillisessä koulussa teknillisen opiston perustamista Ouluun.
21452: on vain 5. Etelä- ja Keski-Suomen teknilliset Vielä tämänkin lisäksi edellämainittu komitea
21453: oppilaitokset voivat nykyisin ottaa vuosittain ehdottaa perustettavaksi teknillisen koulun
21454: yli 2 000 uutta oppilasta ja Pohjois-Suomen sekä Kemiin että Rovaniemelle.
21455: ainoa oppilaitos vain 160-200 oppilasta. Kun otetaan huomioon jo nyt vallitseva
21456: Vaikka Oulun teknillinen koulu perustet- teknikko- ja insinööripula ja kuinka se jo
21457: tiin jo vuonna 1894, sai se oman kouluraken- tähän mennessä on haitallisesti vaikuttanut
21458: nuksen vasta vuonna 1940. Siitä huolimatta, työsuunnitelmien laatimiseen ja töiden johta-
21459: että koulun toiminta on viime aikoina huo- miseen, ei voi tulla muuhun tulokseen kuin
21460: mattavasti laajentunut ja monipuolistunut, että teknillistä koulutusta on Pohjois-Suo-
21461: ei se pysty tyydyttämään Pohjois-Suomen messa nopeasti tehostettava mm. uusia tek-
21462: edes nykyistä teknikkojen tarvetta, pu- nillisiä oppilaitoksia sinne perustamalla.
21463: humattakaan, että se pystyisi tyydyttä- Edellä selostettuun viitaten ehdotamme
21464: mään Pohjois-Suomen monipuolisesta ta- kunnioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo-
21465: loudellisesta noususta johtuvan ja alin- muksen,
21466: omaan kasvavan teknikkotarpeen. Teknil-
21467: lisen ja ammattiopetuksen yleisjärjestelyko- että hallitus ryhtyisi nopeisiin toi-
21468: mitea, joka sai mietintönsä valmiiksi keväällä menpiteisiin uusien tekniUisten oppi-
21469: 1958, on jo sen mietinnössään todennut ja laitosten perustamiseksi Pohjois-Suo-
21470: tullut siihen tulokseen, että teknikkojen kou- meen.
21471: luttamista on huomattavasti lisättävä Poh-
21472: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
21473:
21474: Armas Leinonen. Niilo Ryhtä.
21475: Jaakko Kemppainen. Hannes Paa.so.
21476: Irma Torvi. Martti Linna.
21477: Pentti Liedes. Arvi Turkka.
21478: 511
21479:
21480: vm,M. - Toiv.a.l. N:o 195.
21481:
21482:
21483:
21484: Vennamo: Kunkin taipumuksia vastaavan koulutuksen hank-
21485: kimista vaikeuttavien esteiden poistamisesta.
21486:
21487:
21488: E d u s k u n n a II e.
21489:
21490: Selvitäksemme nykyisistä taloudellisista nuorison ja ammattikoulutuksen hyväksi ovat
21491: vaikeuksistamme ja luodaksemme kansal- mitä parhaimpia sijoituksia.
21492: lemme paremman tulevaisuuden on meidän Lausutun perusteella esitän eduskunnan
21493: käytettävä hyväksi kansassamme piileviä voi- hyväksyttäväksi toivomuksen,
21494: mavaroja. Vaikka säätykiertomme onkin suh-
21495: teellisen nopea, niin kaikkialla kuitenkin voi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21496: todeta, kuinka varattomuus on ammattitaidon asian vaatimiin toimenpiteisiin, jotta
21497: ja koulutuksen hankkimisessa esteenä. Näin varattomuus ja muut siihen verratta-
21498: jätetään kansamme valtavia tuottavia ja hyö- vat seikat eivät enää olisi kenenkään
21499: dyllisiä voimavaroja hyväksikäyttämättä. esteenä hänelle sopivan ja hänen taipu-
21500: Tällainen asiantila on väärä niin inhimilli- muksiaan vastaavan ammattikoulutuk-
21501: seltä ja yksilölliseltä kuin taloudelliselta kan- sen tai muun koulutuksen saamisessa.
21502: nalta. Kaikki järkevät uhraukset kasvavan
21503: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
21504:
21505: Veikko Vennamo.
21506: 512
21507:
21508: VUI,55........ Toiv.al. N: o 196.
21509:
21510:
21511:
21512:
21513: llala ym. : Määrärakasta mnmattikCYUlujen opetusohjelmiin
21514: Uittyvi6'J&. oppikirjoj6'J&. ja opettajien ohjeiden laaditutt~
21515: miseksi.
21516:
21517:
21518: Eduskunnalle.
21519:
21520: Kauppa- ja teollisuusministeriön johtama tajien ohjeet, j(}ita puuttuu vielä kaikkein
21521: ammatillinen opetustoiminta on viime vuosina yleisimmiltäkin ammattialoilta. Niiden aikaan-
21522: huomattavasti laajentunut. Eduskunnan v. saaminen on kuitenkin näiden koulujen työn
21523: 1958 säätämä laki ammattioppilaitoksista on kannalta välttämätön ja kiireellinen tehtävä.
21524: luonut erinomaiset mahdollisuudet myös ope- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
21525: tustoimen sisäiseen kehittämiseen, jonka tu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21526: loksina näkyvät jo koulujen entistä korkeam- vomuksen,
21527: mat ammatilliset tavoitteet ja määrätietoi-
21528: nen opettajain valmistus ammattikouluja var- että hallitus ottaisi woden 1961
21529: ten. tulo- ja nwnoarvioesitykseen riittävän
21530: Taka-alalle on kuitenkin määrärahojen määrärahan ammattikoulujen opetus-
21531: puutteessa jäänyt tarkasti määriteltyihin op- ohjelmiin liittyvien oppikirjojen ja
21532: :piennätyksiin pohjautuvat oppikirjat ja opet- opettajien ohjeiden laadituttamiseksi.
21533: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
21534:
21535: Erkki Hara. Erkki Koivisto.
21536: Jaakko Kemppainen. Olli Aulanko.
21537: Veikko Hyytiäinen. Juha Rihtniemi.
21538: Juho Tenhiälä. Jussi Saukkonen.
21539: 618
21540:
21541: VDI,56. - Toiv.al. N:o 197.
21542:
21543:
21544:
21545:
21546: Tenhiälä ym.: Kou'h:lr jtJ opp~1askotiti.Zojen rakentamisesta
21547: Hämeenlinnassa toimivalle ammattikoulujen opettajaopis-
21548: tolle.
21549:
21550:
21551: Eduskunnalle.
21552:
21553: K08ka a.mmattioppilaitdksista &nnetun 1Iain meen kes'ku8ammattikou1un yhteyteen perus-
21554: (184/58) mukaan koko maa peitetään v. 1962 tetussa valtion ylläpitiimässä ammattikoWujen
21555: mennessä valtio-n keskusammattikoulujen ja opettajoopistossa.
21556: o-petukseltaan niitä vastaavien kuntien omis- Opettajaopi8to toimii nykyisin entisestä
21557: tamien yleisten ammattikoulujen verkolla, kunnalliskodista kunoostetuissa väliaikaisissa
21558: tulee teollisuus- ja käsityöalojen työntekijä- o-petustiloissa, joissa opettajavalmistusta ei
21559: astei:nen ammattikoulutus parin lähivuoden voida antaa riittävän laajana eikä täysin tar-
21560: kuluessa laajenemaan n. 50 %: lla nykyises- koituksenmukaisesti. Sitä osoittaa se, että.
21561: tään. Samanaikaisesti koulumuotoista ammat- tähän mennessä vasta n. puolet ammattikou-
21562: tiopetllSta aletaan antaa entistä enemmän .luissa jo toimivista va:kinaisista opettajista
21563: uusilla ammattialoilla, joten myös eriko-isalo- ovat saaneet mainitun opettajava.Jmi.crtuksen.
21564: jen ammattikoulujen opetustQiminta laaJenee Lisäksi Etelä-Hämeen keskusammattikoulu
21565: jatkuvasti. tulee lopullisessa laajuudessaan tarvitsemaan
21566: Edellä eaootusta johtuen ammattikoulujen opettajaopiston nykyiset väliai:kaistilat omaan
21567: opettajien tarve lisääntyy ainakin puolella käyttöönsä.
21568: nykyisestään. Nykyisin ammattikouluissa on Paitsi puhtaasti opetulmellisten tehokirous-
21569: jo lähes 1 400 vakinaista ja n. 900 tuntiopet- näkökohtien vu.dksi on pedagoginen opettaja-.
21570: tajaa. Koska ammattikouluihin on opetuksen vaJmistns välttämätöntä myös kastratukselli-
21571: monialaisuuden vuoksi opettajat edelleenkin sista syistä, koska parin Vlloden kuluttua jo
21572: otettava muihin tehtäviin, kuten es:im. insi- Iä:hetJ kolmannes jokaisesta ikäluokasta tulee
21573: nöörit, talousopettajat ja teknikot, tähtäävän käynOOksi ammattikottlua.
21574: pe:rnsikoulutuksen saaneista, on ensiarvoisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21575: tärkeätä, että kaikiille ammattikoulujen opet- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomtdtsen,
21576: tajille annetaan edes lyhyenä opettaja:lroulu-
21577: tuiksena riittävä valmennus tuleviin opetus- että hallitus '1'1/htyisi kiireellisesti
21578: tehtäviinsä. Aikaisemmin tämä opettajaval- toimenpiteisiin omien ko-tdtu- ja oppi-
21579: mennus annettiin kauppa- ja teollisuusminis- lask()titilojen rakentamiseksi Hämte11r
21580: teriön toimesta järjestetyiHä lyhyillä opet- liftnassa toimwalle ammattikoulujen
21581: tajanvalmennuskursseilla. V. 1958 alkaen opettajaopistolle HämeenlinM:n kau-
21582: ammattikoulujen opettajiksi aikovat ovat pwngin jo täM:n tarkoitukseen käyt.et-
21583: saaneet yhden lu!ku'V'Uoden kestävän opettaja- tä1Jäksi lahjoittMMlle tontille.
21584: koulutuksen mainittuna vuotena Etelä-Hä-
21585: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
21586:
21587: Juho Tenhiälä. Olli Aulanko. Anni Hosia.
21588: Kauko Tamminen. Mikko Asunta. H. Törmä.
21589: Erkki Ha.ra. Väinö Jt Niemmen. Ensio Partanen.
21590: Erkki Koivilto. Aaro ltykki. Kaino Hu.pa.nen.
21591: Esa Kaåtil&.
21592:
21593: 65 E 74/60
21594: 614
21595:
21596: VIU,5'1.- Toiv.al. N:o 198.
21597:
21598:
21599:
21600: Tenhiälä. ym.: Määrärahasta Etelä-Hämeen keskusammatti-
21601: koulun auto-osaston laajentamiseksi.
21602:
21603:
21604: Eduskunnalle.
21605:
21606: Eduskunta kiinnitti jo kolme vuotta sitten . Edellä sanottu erikoiskoulutus on erikois-
21607: hallituksen toimintakertomusta käsitellessään opettajien täystyöllisyyden sekä opetuksessa
21608: hallituksen huomiota siihen, että maamme tarvittavan erikoisvälineistön vuoksi keskitet-
21609: moottoriajoneuvokannan lisääntymisen vuoksi tävä vain muutamiin ammattikouluihimme,
21610: olisi auton- ja moottorinasennusalan työnte- koska näitä erikoisammattimiehiä ei kannata
21611: kijäasteista ammattikoulutusta nopeasti laa- kouluttaa jokaisessa kunnallisessa ammatti-
21612: jennettava. Kauppa- ja teollisuusministeriön koulussa erikseen. Hämeenlinna on maantie-
21613: toimesta keväällä 1959 järjestetyillä auton- teellisesti sopiva ko. erikoiskoulutuksen sijoi-
21614: asennusalan ammattikoulutusta käsittelevillä tuspaikaksi ja Etelä-Hämeen keskusammatti-
21615: neuvottelupäivillä, joilla olivat edustettuina kouluun saadaan sen nykyisen auto-osaston
21616: kaikki maassamme autonasennus- ja maata- ;yöpajoja laajentamalla suhteellisen vähin
21617: louskonekorjausaloilla työskentelevät intressi- kustannuksin erikoiskoulutuksen vaatimat eri-
21618: piirit sekä ammattikoulujen edustajat, kiinni- koistilat. Myös se, että Ammattikoulujen
21619: tettiin erikoista huomiota sanotun alan eri- opettajaopisto toimii Etelä-Hämeen keskus-
21620: koisammattikoulutuksen kiireelliseen järjestä- ammattikoulun yhteydessä, puoltaa ko. kou-
21621: miseen. Koska parhaillaan toteutettavassa lutuksen sijoittamista tähän keskusammatti-
21622: uuden ammattioppilaitoslain mukaisten kes- kouluun. Siksi Etelä-Hämeen keskusammatti-
21623: kusammattikoulujen ja kuntien omistamien koulussa on syytä aloittaa sanottu erikoiskou-
21624: yleisten ammattikoulujen muodostamassa pe- lutus mahdollisimman pian.
21625: rusverkossa tullaan 1962 alkaen antamaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21626: likipitäen riittävästi sanotun alan yleistä pe- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21627: ruskoulutusta, katsottiin mainituilla neuvot-
21628: telupäivillä autonasennusalan erikoisopinto- että hallitus ottaisi vuoden 1961
21629: linjojen perustaminen ainakin Etelä-Hämeen, tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeeUi-
21630: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin keskusammat- set määrärahat Etelä-Hämeen keskus-
21631: tikouluihin sekä Helsingin kaupungin am- ammattikoulun auto-osaston opetustt"lo-
21632: mattikouluun tämän hetken kiireellisimmäksi jen laajentamiseksi, vaadittavien työ-
21633: tehtäväksi. Näillä opintolinjoilla annettaisiin ja opetusvälineiden hankkimiseksi sekä
21634: kotiseutunsa ammattikouluissa jo autonasen- tarvittavien erikoisopettajien virkojen
21635: tajan yleisen peruskoulutuksen saaneille yh- perustamiseksi siinä laajuudessa, että
21636: den lukuvuoden kestävä erikoiskoulutus au- mainitussa keskusammattikoulussa
21637: tonasennusalan vaativimpiin erikoisammattei- autonasennusalan erikoisopintolinjat
21638: hin, kuten moottorinasentaja, dieselasentaja, voisivat aloittaa toimintansa jo syy.'l-
21639: autonsähkölaiteasentaja, autopeltiseppä, auto- lukukauden alussa 1961.
21640: maalari ja autorenkaan korjaaja, valmistu-
21641: Yille.
21642: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
21643:
21644: Juho Tenhiälä. Mikko Asunta.. Armi Bosia..
21645: Kauko Tamminen. Väinö E. Nieminen. B. Törmä..
21646: Erkki Ha.ra.. Aa.ro Stykki. Ensio Pa.rta.nen.
21647: Olli Aulanko. Esa. Kaitila.. Kaino Ba.a.pa.nen.
21648: 616
21649:
21650: VID,58. - 'l'oiv.a.l. H: o 199.
21651:
21652:
21653:
21654:
21655: V. E. Partanen ym..: Kerho-ohjaajan tJirkojM perustamisesta
21656: keskusammattikouluihin,.
21657:
21658:
21659: Eduskunnalle.
21660:
21661: Valtion omistuksessa olevia keskusammatti- jen ohjeiden mukaisesti ja oppilaiden ter-
21662: kouluja toimii nykyisin maassamme kuusi. veydenhoidosta ja puhtaudesta huolehditaan
21663: Lisäksi on yksi keskusammattikoulu raken- palkatun henkilökunnan avulla, mutta oppi-
21664: teilla ja yksi suunnittelun alaisena. Jo toi- laiden vapaa-aikojen harrastukset, heidän
21665: minnassa olevissa keskusammattikouluissa on toverielämänsä kehittäminen ja heidän jat-
21666: viidessä oppilaskoti ja tarkoitus on, että täl- kuva siveellinen kasvattamisensa, mitkä teh-
21667: lainen tulee toimimaan kunkin keskusam- tävät sisältyvät koulujen oppilaskotien kas-
21668: mattikoulun yhteydessä. Nykyisin voidaan vatusvastuuseen, ovat jatkuvasti ohjaajien
21669: oppilaskoteihin sijoittaa 1 360 oppilasta. Kun puutteessa vailla huolenpitoa. Huomioon
21670: rakenteilla ja suunnittelun alaisena olevat ottaen, että keskusammattikoulujen oppilaat
21671: keskusammattikoulut pääsevät toimimaan, ovat vielä herkässä kehitysiässä ja että he
21672: tulee näiden koulujen oppilaskodeissa asu- tänä aikana valitsemastaan ammattialasta
21673: maan yhteensä n. 2 100 oppilasta. Tästä mää- riippuen joutuvat viettämään 2-3 vuotta
21674: rästä on keskimäärin kolmasosa eli n. 700 sisäoppilaitoksessa, olisi erittäin tärkeätä päi-
21675: tyttöjä ja loput 1400 poikia. vittäin koulutyön päätyttyä saada heitä oh-
21676: Keskusammattikoulujen oppilaskodeissa jatuksi hyviin ja kehittäviin !harrastuksiin,
21677: asuvat oppilaat ovat parhaasta päästä kun- jotka luovat pohjaa hyville tottumuksille ja
21678: kin laajan koulupiirin äärialueilta kotoisin antavat ohjeita vapaa-ajan oikeata käyttöä
21679: olevia ja tavallisesti varattomista oloista läh- varten myöhemminkin elämässä ja jotka
21680: töisin. Sijoittaessaan edellä mainitun oppi- ennen kaikkea kouluaikana pitävät heidät
21681: lasmäärän koulun oppilaskoteihin keskus- poissa kaduilta ja kujilta ja varjelevat heitä
21682: ammattikoulut samalla joutuvat ottamaan täällä saaduilta opetuksilta ja vaikutuksilta.
21683: vastuun myös näiden oppilaiden kasvatuk- Tätä tarkoitusta varten olisi keskusam-
21684: sesta. Päivittäin varsinaisen koulutyön ai- mattikoulujen oppilaskoteihin saatava kiinni-
21685: kana opettajat huolehtivat asiasta omalta tetyksi tehtäväänsä valmistuneita ja kasva-
21686: osaltaan opetuksen yhteydessä. Tätä ei voida tusvastuunsa tuntevia päätoimisia kerho-
21687: kuitenkaan pitää riittävänä, sillä vaikkakin ohjaajia, joiden tehtävänä on panna alulle
21688: keskusammattikoulujen työpäivät ovat pitkiä, ja jatkuvasti ohjata ja kehittää oppilaiden
21689: n. 7-.S tuntia, ja seuraavan päivän läksyjen erilaista kerhotoimintaa kuten urheilu-, as-
21690: valmistelukin vie oman aikansa, jää oppi- kartelu- ja taiteellisten harrastusten kerhot,
21691: laille kuitenkin iltaisin vapaata aikaa, joka toimia oppilaskirjaston hoitajana ja siinä
21692: muun toiminnan puutteessa houkuttelee heitä ominaisuudessa ohjata oppilaita hyvän kir-
21693: elokuvissa ja baareissa käynteihin tai jouti- jallisuuden valinnassa ja lukemisessa, toimia
21694: laaseen kadunkulmissa seisoskelemiseen. oppilaskunnan kuraattorina ja ohjata heitä
21695: Tämän vuoksi keskusammattikoulujen kas- toverikunnan keskeisten kokousten järjestä-
21696: vatustyö on välttämättä ulotettava myös misessä ja illanviettojen ohjelman valinnassa
21697: koulutyön jälkeiseen vapaa-aikaan oppilas- ja suorittamisessa, valvoa oppilaiden ruo-
21698: kodeissa. Kurinpidollisesta valvonnasta op- kailua sekä neuvoa ja valvoa heidän yleistä
21699: pilaskodissa vastaa koulun rehtori annettu- käyttäytymistään. Ko. kerho-ohjaajien tehtä-
21700: 516 VIII,58. - Keskusammattikoulujen kerho-ohjaajat.
21701:
21702:
21703: vana olisi siis huolehtia oppilaiden ikäkau- että 1uil'lit11s kiireelU&esU ryktyift
21704: teen soveltuvasta kasvatuksellisesta kehittä- toimenpiteisiin kerho-ohjaajan virko-
21705: misestä mahdollisimman monipuolisesti. jen perustamiseksi keskusammattikou-
21706: Edellä sanotun perusteella ehdotamme luihin.
21707: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
21708: toivomuksen,
21709: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
21710:
21711: Ensio Partanen. Pentti Niemi.
21712: Meeri Kalavainen. Juho Tenhiälä.
21713: VIU,59. - Toiv.al. N: o 200.
21714:
21715:
21716:
21717:
21718: Ala-Kulju ym..: Käsit1/Ön(lpettajaopiston perustamisesta Sei-
21719: 'Aäjoelle.
21720:
21721:
21722: E d u s k u n n a ll e.
21723:
21724: Uuden kansakoululain mukainen kansalais- työnopettajaopisto. Tämä opettajaopisto voi
21725: koulu tulee vaatimaan huomattavan määrän vuosittain valmistaa korkeintaan 4:8 käsityön
21726: erikoisopettajia, joiden valmistamisesta on opettajaa. Kuluisi hyvinkin 20 vuotta, en-
21727: ajoissa pidettävä huolta. Tyttöjen käsityön- nenkuin tätä tietä voitaisiin valmistaa edes
21728: opetus tulee kansalaiskouluissa saamaan var- yksi opettaja kutakin oppikoulua ja kansa-
21729: sin keskeisen sijan. Tämän vuoksi on käsi- laiskoulua varten.
21730: työnopettajain valmistusta lisättävä. Myöskin Etelä-Pohjanmaa:lle, josta on erittäin run-
21731: laajeneva kansakoulu alkaa yhä enemmän saasti lähtenyt oppilaita kansakoulunopetta-
21732: käyttää. erikoisopettajia. Esimerkiksi kaupun- jan alalle ja jossa oppikoululaitos on maan
21733: kien ja kauppalain sekä myöskin ma.aseutu- tiheimpiä., olisi saatava käsityönopettajain
21734: keskuksien suuriin kansakouluihin pyritään valmistuslaitos, käsityönopettajaopisto. Etelä-
21735: saamaan käsityön aineopettajia. Yleinen ten- Pohjanmaa on vanhastaan tunnettu hyvistä
21736: denssi on myöskin, että jo kansakoulujen kol- käsityötaitoperinteistään. Vaikka laitos pal-
21737: mannelta ·luokalta alkaen olisi tyttöjen käsi- velisikin 'laajempia alueita kuin yhtä maa-
21738: työn opettamiseen saatava aineopettaja. Ei kuntaa, mainittakoon, että viime vuonna
21739: näet voida vaatia, että kansakoulun luokka- Etelä-Pohjanmaan oppikouluissa valmistui
21740: opettaja omaisi sellaisen pätevyyden käsityön noin 400 ylioppilasta. Etelä-Pohjanmaan
21741: opettamisessa, mitä voidaan edellyttää nykyi- uusin kaupunki, Seinäjoki, joka keskeisen
21742: senä taloudelliseen kasvatukseen huomiota asemansa ja hyvien liikenneyhteyksiensä puo-
21743: kiinnittävänä aikana. Kun kansakoulun ja lesta sopisi opiston sijoituspaikaksi, voisi tois-
21744: kansalaiskoulun lisäksi tavattoman nopeasti taiseksi tarjota tulevalle opistolle kohtalaiset
21745: kasvava oppikoululaitos vaatii yhä enemmän opistotilat.
21746: pätevää käsityönopettajan voimaa, olisi ryh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21747: dyttävä iisäämään tyttöjen käsityönopetta- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
21748: jain valmistuslaitoksia. muksen,
21749: Maassamme on vain yksi käsityönopetta-
21750: jain valmistuslaitos, joka valmistaa tyttöjen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21751: käsityön yleisopettajia sekä kansalaiskouluja käsityönopettajaopiston perustamiseksi
21752: että oppikouluja varten, nim. Helsingin käsi- Seinäjoelle.
21753: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
21754:
21755: Reino Ala-Kulju. Väinö Tikka.oja.
21756: Mauri Seppä.. Erkki Koivisto.
21757: N. Kosola. Aune Innala.
21758: Saara Forsius. Aarre Marttila.
21759: Veikko Savela. Matti Liinam.aa.
21760: 518
21761:
21762: vm,eo.- Toiv.al. N:o 201.
21763:
21764:
21765:
21766: Honkonen ym.: Kori- ja lentopallo-ot~elujen järje&tämiseen,
21767: sopivien kansa- ja oppikoulujen voimistelusalien rakenta-
21768: misesta.
21769:
21770:
21771: Eduskunnalle.
21772:
21773: Voimistelu, mutta varsinkin lento- ja kori- uuden rakentaminen, vaan se - että komei-
21774: pallo kiinnostavat nuorisoamme liikuntakas- den koulujemme voimistelusalit rakennettai-
21775: vatusmuotoina varsin suuresti. Pahimpina siin niin suuriksi, että niissä voitaisiin suorit-
21776: esteinä kahden viimeksimainitun lajin kehit- taa myös virallisia kori- ja lentopallo-otte-
21777: tymisen tiellä ovat olleet jatkuvasti sali- luja. Näin erikoisesti kaupungeissa ja niillä
21778: vaikeudet ja niiden kohdalla erikoisesti se, maaseutupaikkakunnilla, joissa ko. paikkojen
21779: että koulujemme, niin kansa- kuin oppikoulu- puute on suuri.
21780: jen, salit ovat useimmiten liian pieniä pallo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21781: pelien harrastamiseen ainakin kilpailumie- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
21782: lessä.
21783: Käytännöllisin ja samalla halvin ratkaisu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
21784: yllämainitun epäkohdan poistamiseksi olisi jotta kansa- ja oppikoulujen voimis-
21785: nähdäksemme - ei se, että rakennetaan kou- telusalit rakennettaisiin niin suuriksi,
21786: luja pienine voimistelusaleineen ja sen jäl- että niissä voitaisiin suorittaa viralli-
21787: keen todetaan paikkakunnan olevan kunnol- sia kori- ja lentopallo-otteluita.
21788: lisen salin tarpeessa ja aloitetaan jälleen
21789: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
21790:
21791: Kuuno Honkonen. Eino Tainio.
21792: Kaino Haapanen. Judit Nederström.-Lunden.
21793: Toivo Salin.
21794: 619
21795:
21796: VIU,Gl. - Toi'v.a.t. N':o 202.
21797:
21798:
21799:
21800:
21801: Peltonen ym.: Koulurakennuksen rakentamisesta Jyväskylän
21802: kaupunkiin perustettavalle aistwialUsten oppt."laitokselle.
21803:
21804:
21805: Ed us kunnalle.
21806:
21807: Jyväskylän kuuromykkäinkoulu on sisa- Kouluhallituksessa onkin jo laadittu suun-
21808: oppilaitos, joka toimii eri puolilla maata ole- nitelma Jyväskylän kuuromykkäinkoulun
21809: vien vastaavien koulujen apukouluna. Sinne uudelleen järjestelystä siten, että eräitä aisti-
21810: lähetetään viidestä kuuromykkäinkoulusta vialliskouluja olisi ryhdyttävä ryhmittämään
21811: opetuksessa jälkeen jääneet oppilaat ja heille yhteen lähekkäin rakennettaviin kouluraken-
21812: pyritään antamaan täällä yksilöllisempää ope- nuksiin käyttäen hyväksi yhteisiä taloustiloja
21813: tusta, kuitenkin niin, että oppivelvollisuus ja lämmityslaitteita sekä mahdollisesti muita-
21814: tulisi jokaisen oppilaan kohdalla suoritetuksi. kin yhteistiloja. Tämän suunnitelman mu-
21815: Koulun käytössä olevat rakennukset ovat kaan siirrettäisiin nykyisin Helsingissä toi-
21816: vanhoja, viime vuosisadalla rakennettuja miva sokeainkoulu Jyväskylään sekä perus-
21817: puurakennuksia, joista varsinainen koulura- tettaisiin huonokuuloisia varten erillinen
21818: kennus on aikoinaan ollut Jyväskylän semi- koulu ja nämä yhdessä kuuromykkäinkoulun
21819: naarin sekä myöhemmin Jyväskylän lyseon kanssa muodostaisivat yhtenäisen aistiviallis-
21820: sijoituspaikkana. Näiden koulujen siirtyessä ten oppilaitoksen, jota varten rakennettai-
21821: muualle annettiin vuosisadan vaihteen tie- siin kouluhuoneisto eri kouluja varten erik-
21822: noilla rakennukset vuonna 1894 perustetulle seen sekä näiden tarvitsemat yhteisiksi sopi-
21823: kuuromykkäinkoululle, joka oli toiminut sii- vat tilat ja laitteet.
21824: hen asti muissa tiloissa. Jyväskylän kaupunki puolestaan on valmis
21825: myötävaikuttamaan tämän kouluhankkeen
21826: Oppilasmäärän kasvaessa ovat koulun käy- toteuttamiseen luovuttamalla riittävän suu-
21827: tettävissä olevat tilat käyneet ahtaiksi ja ren, tähän tarkoitukseen sopivan koulutontin
21828: opetustiloiksi on ollut pakko ottaa jo eräitä kuitenkin edellyttäen, että kaupunki saa
21829: pienehköjä varastotilojakin. Samoin talous- vaihtotonttina käyttöönsä nykyisen kuuro-
21830: tilat ovat riittämättömät ja erittäin puut- mykkäinkoulun tontin rakennuksineen. Tämä
21831: teelliset. Pahimmin tämä ahtaus haittaa tontti on tUoiltaan suurempaa koulua varten
21832: koulun asuntolaa, joka ei pysty majoitta- riittämätön ja sijaintinsa puolesta vähemmän
21833: maan läheskään kaikkia koulun oppilaita, sopiva. Aistivialliskoulujen keskittämistä Jy-
21834: vaan on heistä jouduttu majoittamaan yksi- väskylään puoltaa myöskin siellä olevassa
21835: tyisiin perheisiin niin paljon, että nykyisin korkeakoulussa tapahtuva opettajain koulu-
21836: koulun lOO:sta oppilaasta vain 59 asuu oppi- tus, jonka kannalta on suotavaa, että aisti-
21837: lasasuntolassa. Kun koulun rakennukset kun- vialUskoulujen opettajiksi valmistuvat voivat
21838: noltaan ovat heikohkoja ja uunilämmittei- opettajaharjoittelussaan käyttää hyväkseen
21839: sinä niiden paloturvallisuuskaan tuskin on aistiviallisten oppilaitoksia.
21840: täysin taattu, ja varsinkin kun otetaan huo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
21841: mioon rakennusten ikä ja käyttötarkoitus nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
21842: esim. oppilasasuntolana ja ennen kaikkea muksen,
21843: tilojen riittämättömyys, niin olisi uusien
21844: koulutilojen saaminen koululle suorastaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21845: välttämätöntä. toimenpiteisiin koululuillituklessa alus-
21846: 520 VIII,6L - Aistiviallisten oppilaitos.
21847:
21848:
21849: tavasti hyväksytyn suunnitelman to- viallisten · oppilaitok1~kri jfJ. ~
21850: teuttamiseksi Jyväskylän kuuromyk- kennusten rakentamiseksi Jyväskylän
21851: käinlwuZun, sokeainkoulun ja uuden kaupunkiin.
21852: kuurojenkoulun muodostamiseksi aisti-
21853: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
21854:
21855: Onni Peltonen. Juho Karvonen.
21856: Arvo Ahonen. Pentti Niemi.
21857: Eino Raunio. Sylvi Siltanen.
21858: Arvo Tuominen. Erkki Leikola.
21859: Anni Flinck. Matti Koivunen.
21860: 521
21861:
21862: VUI,62.- Toiv.al. N:o 203.
21863:
21864:
21865:
21866:
21867: V. .A.. Virtaen ym..: Toi'lf«J''ttpiteistä valtion kirjoopiston pe-
21868: rustamiseksi.
21869:
21870:
21871: Eduskunnalle.
21872:
21873: Tieteen ja tekniikan kulkiessa. jättiläisaske- turvaamiseksi - asuinpaikkaan ja varalli-
21874: lin eteenpäin vaatii nykyinen muuttuva yh- suuteen katsomatta - olisi perustettava val-
21875: teiskunta jäseniltään entistä enemmän tietoa tion kirjeopisto. Sen toimialueeseen tulisi
21876: ja taitoa. Tämän kehityksen heijastusvailru..: kuulumaan erilaiset teoreettiset ja käytän-
21877: tukset näkyvät kaikilla aloilla vaatimusten nölliset oppiaineet. Kirjeopistossa suoritet-
21878: jatkuvana kiristymisenä, on tiedettävä ja tujen valmistavien kurssien perusteella olisi
21879: osattava paljon enemmän kuin vielä joitakin opiskelijalla mahdollisuus tutkinnoo. suoritta-
21880: vuosikymmeniä sitten oli tarpeen. Meidän miseen jossakin virallisessa oppilaitoksessa
21881: aikanamme on nuorten ihmisten saatava pe- Henkilökohtaista ohjausta edellyttävissä ai-
21882: rusteellinen pohjakoulutus, joka auttaa häntä neissa olisi järjestettävä määräajoin kirje-
21883: sijoittumaan yhteiskuntaan hyödyllisenä ja opiskelun yhteydessä lyhyitä tutkintokurs-
21884: sosiaalista turvallisuutta nauttivana yksilönä. seja yhteistoiminnassa jonkin koulun tai pe-
21885: On olemassa inonia syitä siihen, että opis- rustettavan valtion sisäoppilaitoksen kanssa.
21886: kelumahdollisuudet eivät ole kaikilla sa- Katsomme tämänluontoisen valtion kirje-
21887: mat. Niihin lähemmin puuttumatta voidaan opiston tasoittavan mahdollisuuksia opinto-
21888: todeta kaupunki- ja maaseutuolosuhteiden jen suorittamiseen ja niiden jatkamiseen
21889: erilaisuus erääksi perustekijäksi. Maaseu- asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.
21890: dulla ei ole yhtä suurta valikoimaa erilaatui- Se tulisi olemaan hyödyksi erikoisesti maa-
21891: sia ja eriasteisia oppilaitoksia kuin kaupun- seudun ja syrjäseutujen eteenpäinpyrkiville
21892: geissa. Yleisesti tunnustettu tosiasia ja ki- nuorille, mutta luonnollisesti myös kaupun-
21893: peä epäkohta Suomessa on jatkuvasti tehok- gissa asuville.
21894: kaan ammattikoulutusjärjestelmän puuttumi- Kaikkeen edelläolevaan viitaten ehdotam-
21895: nen. Sama koskee myös mahdollisuutta suo- mekin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
21896: rittaa jo hankitun koulupohjan perusteella väksi toivomuksen,
21897: jatko-opintoja. Ns. suurten ikäluokkien prob-
21898: leema kärjistää epäkohtia uhkaavana ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21899: valla. toimenpiteisiin valtion kirjeopiston pe-
21900: Nuorison ja myös varttuneempien henki- rustamiseksi ja tekisi sitä tarkoittavan
21901: löiden yhtäläisten opiskelumahdollisuuksien esityksen viipymättä Eduskunnalle.
21902: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
21903:
21904: Viljo A. Virtanen. Kalle Matilainen. Edvard Pesonen.
21905: Sulo Hostila. Sylvi Siltanen. Kustaa Ala.nko.
21906: Arvo Tuominen. Anni Flinck. Elis Manninen.
21907: Veikko Kokkola. Juho Karvonen. Ensio Partanen.
21908: Lyyli Aalto. Varma K. Turunen. Pentti Niemi.
21909: Olavi Lindblom. Vilho Väyrynen. Rafael Paasio.
21910: Eino Raunio.
21911:
21912:
21913:
21914: 66 E 74/60
21915: 622
21916:
21917: VDI,63. - Toiv.al. N: o 204.
21918:
21919:
21920:
21921:
21922: Salin ym.: .A.skarleluopisto-n rakentamisesta Hyvinkäälle.
21923:
21924:
21925: Ed u sk un nalle.
21926:
21927: Valtion askarteluopisto toimii tällä hetkellä läänin toiseksi suurimpaan kaupunkiin jat-
21928: tilapäisissä suojissa Riihimäen kaupungin kuvasti kehittyvät, joten mm. tuntiopettajien
21929: vesitornissa, jossa sillä on saadun ilmoituksen saaminen Helsingistä käsin on helppoa.
21930: mukaan opiston kehittämistä silmällä pitäen Koulu- ja opintotoiminnalle Hyvinkää on
21931: aivan liian ahtaat ja epämukavat tilat. Kun monessa suhteessa edullinen, jonka lisäksi on
21932: kuitenkin mm. askarteluohjaajien koulutus otettava huomioon taloudellisuus ko. opisto-
21933: nuoriso-ohjaajia silmällä pitäen sekä lisäksi rakennusta sijoitettaessa. Mainittakoon, että
21934: sairaala- ja huoltolaitoksiin, joista mainitta- varattu tontti sijaitsee tulevan rautatie- ja
21935: koon mielitauti- ja tuberkuloosisairaalat sekä linja-autoaseman välittömässä läheisyydessä
21936: kunnalliskodit, on erittäin tärkeä, on maini- asemantorin varrella.
21937: tun opiston kehittäminen yleiseltä kannalta Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
21938: toivottavaa. Hyvinkään kaupunki on ilmoit- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21939: tanut varaavansa tontin valtion askartelu-
21940: opistoa varten ja kun lisäksi maaperä raken- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21941: tamiselle on erittäin edullista, on opiston askarteluopiston rakentamiseksi H y-
21942: sijoittaminen juuri Hyvinkäälie edullista, vinkääUe.
21943: etenkin kun liikenneyhteydet Uudenmaan
21944: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
21945:
21946: Toivo Salin. Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
21947: 523
21948:
21949: VUI,64. - Toiv.a.l. N:o 205.
21950:
21951:
21952:
21953:
21954: Saalasti ym.: N msten kotitaloudellisen oppitJel1Jollis'Uuden
21955: toteuttamisesta.
21956:
21957:
21958: Eduskunnalle.
21959:
21960: Ajan vaatimus on järkeistäminen. Siitä yksityistalouksissa on suuria eroavaisuuksia
21961: puhutaan, kirjoitetaan ja sitä toteutetaan olemassa näiden menojen kohdalla riippuen
21962: eri aloilla hyväksikäyttäen tieteellisen tutki- paitsi perheen koosta, varallisuudesta ja
21963: muksen, taloudellisen edistyksen ja teknilli- rahatulosta, myös ratkaisevalla tavalla kodin
21964: sen kehityksen luomia edellytyksiä. talouden hoidosta. Kansalaiskasvatukses-
21965: Kaikella tällä pyritään tuotannollisessa samme ei viimeksi mainittuun seikkaan ole
21966: toiminnassa työn tuottavuuden lisäämiseen mielestämme kiinnitetty kylliksi huomiota.
21967: ja sen kautta kansantulon kohottamiseen. Naisten osallistuminen työhön kodin ulko-
21968: Mutta työn tulosten oikea käyttäminen edel- puolella ei vapauta heitä kodin piiriin kuu-
21969: lyttää taloudellisten asiain tuntemusta. Kan- luvien tehtävien huoltamisesta, vaan tuo se
21970: sanvaltaisessa maassa ei riitä, että jotkut uusia ongelmia, joista heidän on selviydyt-
21971: ymmärtävät talouselämää ja talouselämän tävä. Miehisen kansanosan kasvatuksessa ase-
21972: lainalaisuutta, vaan kansalaiskasvatuksessa velvollisuusajan koulutus merkitsee erittäin
21973: on välttämättömyydellä kiinnitettävä huo- paljon. Mielestämme tulisi naisten saada kan-
21974: miota taloudellisen ajattelun opetukseen. Tu- salaisvastuuta kasvattava yhtenäinen opetus
21975: lotason kohottamisella ei taloudellisia pulma- myös määräiässä, lähinnä kotitaloudellisen,
21976: kysymyksiä voida ratkaista, vaan on meno- kodinhoidollisen ja terveydenhoidollisen ope-
21977: erien laatuun ja määrään kiinnitettävä sa- tuksen muodossa. Vain täten saadaan naiset
21978: manaikaisesti huomiota. On valitettavaa, että riittävän vakavasti suhtautumaan niihin töi-
21979: tähän liittyviä kulutustutkimuksia on varsin hin ja tehtäviin ja siihen varojenkäyttöön,
21980: vähän meillä suoritettu. joka kotien taloudenhoidossa kuuluu heille ja
21981: Verorasituskomitean mietinnössä fyysillis- on varsin merkityksellinen koko kansantalou-
21982: ten henkilöiden verorasituksesta esitetään den kannalta. Kotitalouden hoito edellyttää
21983: koko maan ruokakuntien vahvuudeksi 3.85 suurempaa ammattitaitoa kuin on totuttu
21984: henkeä ja että kokonaiskulutuksesta kaikissa ajattelemaan.
21985: ruokakunnissa tutkimusaineiston ja arviolas- Kotitalous- ja kodin käsitöiden opetuksen
21986: kelmien mukaan olivat ostetut ruokatarvik- sisällyttämistä kansa- ja oppikoulujen ohjel-
21987: keet ja nautintoaineet 38.4 %, pitovaatteet maan on pidettävä tärkeänä, mutta varttu-
21988: ja kankaat 18%, asunto, lämpö ja asunnon neemmassa iässä tapahtuvalla vastuun kas-
21989: korjaus 7 %. Vertailun vuoksi mainittakoon vattamisella ja taidollisella koulutuksella on
21990: välittömien verojen keskimääräinen osuus, kansamme talouselämän kannalta katsottava
21991: joka oli omaisuuden luovutusvero 1.2 % ja olevan erittäin tärkeä merkitys. Työn tulos-
21992: muut välittömät verot 11.5 %. Alempitulois- ten järkevän hyväksikäyttämisen tulee olla
21993: ten kohdalla ruokatalousmenot voivat olla sekä yksityistalouden että kansantalouden
21994: jopa 50 % bruttotulosta. Asian näin ollen kannalta pyrkimyksenä, mutta tähän tarvi-
21995: on syytä kiinnittää vakavaa huomiota kotien taan sekä tiedollista että taidollista opetusta,
21996: taloudenhoitoon. jonka yhtenäisen opetuksen järjestämisen kat-
21997: Työ- ja ilmastolliset olosuhteet vaikuttavat somme olevan järjestettävissä.
21998: sekä ravinto- että vaatetusmenoihin välttä- Kun tällainen valtion varoilla tapahtuva
21999: mättömyyslinjalla. Mutta selvää on, että naisten kotitaloudellinen oppivelvollisuus vaa-
22000: 624 vm,64. - Xotitaloudel11nen oppivelvollisuus.
22001:
22002: tii suunnittelua ja kehittelyä, ehdotamme miseksi ~ten kotitaloude'Uise,., oppi-
22003: kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- velvollisuuden toteuttamisesta ja an-
22004: vomuksen, taisi sitä koskevan esityksen Eduskun-
22005: nalle.
22006: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22007: toimenpiteisiin tutkimuksen toimitt~
22008: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960~
22009:
22010: Kerttu Saalasti Sylvi Halinen.
22011: Hilja. Väänänen. Ma.rja. Lahti.
22012: Margit Borg-Sundman.
22013: 'VIII,65. - Toiv.al. N: o 206.
22014:
22015:
22016:
22017:
22018: V. :B.. Parl&Jlen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta liikunta-
22019: kasvatuksMr, ja. 1lrluril1t11. tukemiseen tarkoitettujen määrä-
22020: rahojen jakamiseksi suoraan urheiluseuroille.
22021:
22022:
22023: Ed usikunnalle.
22024:
22025: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain maan vilrasta ja monipuolista toimintaa.
22026: varattu n.oin 1 miljardi mk käytettäväksi Tämän vuoksi olisi välttämätöntä, että mää.-
22027: liikuntakasvatuksen ja urheiluelämän tuke- rärahojen jaossa otettaisiin huomioon yksino-
22028: miseen maassamme. Varat on tähän asti käy- maan seurojen omatoimisuus ja alktiivisuus
22029: tetty siten, että avustUksia ovat saaneet eri sekä että juuri näin oltaisiin mukana luo-
22030: puolille maata rakennettavat urheilulaitokset, massa yhä teholkkaampaa toimivien urheilu-
22031: urheilun keskusjärjestöt, urheiluopistot sekä seurojen ve.rkostoa.
22032: tieteellinen tutkimustyö. Urheilun keskusjär- Nykyin~n urheihmnwä.ra:hojen käyttö on
22033: jestöt ovat käyttäneet va;rat pääasiassa siten, liian yksipuolisesti ollut vain edustusurheilun
22034: että ne- ovat pitän-eet yllä organisationsa ja ja varsinaisen kilpaurheilun linjoilla. Eri-
22035: suorittaneet koulutustoimintaa. Varojen ja- laiset liittojen keskinäiset riitaiwudet ovat
22036: ossa ei ole ollut periaatteena antaa maan ur- omalta osaltaan vaikeuttamassa varojen käy-
22037: heiluelämän perusjärjestöille, seuroille suora- tön tarkoituksenmu!kaimlutta juuri seuratoi-
22038: naista rahallista tukea. Kun kuitetl'kin urhei- minnan tukemista ajatellen. Tällöin ei aina
22039: 'lumme vastainen kehittäminen ja koko urhei- vain urheiJ.ulliset n~ölrohdat ole olleet mää-
22040: lun val'Sinainen tarlkoitus, kansanterveyden räämä.
22041: perusteiden luominen Iaajruna joukkotoimin- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
22042: tana on kokonaan: U:I"heiluseurojen aktiivisen llmnnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22043: toiminnan varassa, olisi välttämätöntä, että
22044: osa urheilun tukemiseen ta:rlkoitetuista määrä- että hallitus kiireellisesti suorit-
22045: rahoista voitaisiin jakaa suoraan urheiluseu- taisi tutkimukse-n siitä, kuinka parhai-
22046: rojen taloudelliseksi tueksi. Tämä on nykyisin ten ja tehokkaimmin voitaisiin liikun-
22047: si:tä:kin twkeämpää, !koska yksityiset seurat takasvatuksen ja urheilun tukemiseen
22048: ovat joutuneet taloudellisesti erittäin ~ru.uriin tarkoitetut määrärahat käyttää urhei-
22049: vaikeuksiin jopa niin, että tämä vapaaehtoi- lumme pohjan laajentamiseksi ja kan-
22050: suuden arvdkas kansalaiskasvatusmuotomme sanurheilun edistämiseksi jakatmal:la
22051: on vaarassa tyreho/ä kokonaan. On luonnol- ko. varoista 084 suoraan urheiluseu-
22052: lista, että avustuksia kaipaavat ennen kaikkea roille taloudelliseksi tueksi.
22053: ne urheiluseurat, jotka pyrkivät aikaansaa-
22054: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
22055:
22056: Ensio Partanen. Veikko Helle.
22057: Pentti Niemi. Sulo Hostila.
22058: Veikko Kokkola. Varma K. Turunen.
22059: 0. Lindblom. Juho Tenhiälä.
22060: 626
22061:
22062: VIU,66. - Toiv.al. N: o 207.
22063:
22064:
22065:
22066:
22067: V. E. Partanen ym..: Toime-n,piteistä valtion, urheilutoimistcm
22068: perustamiseksi.
22069:
22070:
22071: Eduskunnalle.
22072:
22073: Vuosittain jaetaan valtion tulo- ja meno- vähäisillä korjauksilla ei nykyoloissa voida
22074: arviossa noin 1 miljardi mk. urheilutoimin- enää päästä tarpeeksi suureen tehokkuuteen,
22075: nan tukemiseen. Näiden varojen jakoehdo- vaan pyrkimyksenä pitäisi olla erityisen val-
22076: tuksen tekee ja niiden käyttöä valvoo val- tion urheilutoimiston aikaansaaminen, jol-
22077: tion urheilulautakunta. Kun lautakunta on loin olisi käytettävissä tarpeellinen ja asian-
22078: aikoinaan perustettu vain antamaan lausun- tunteva ammattimieskunta varojen valvon-
22079: toja urheilujärjestöille jaettavista määrä- taa ja niiden käytön ohjausta suorittamassa.
22080: rahoista, ei se enää nykyisin voi tehokkaasti Vastaavanlaiset toimenpiteet on jo suoritettu
22081: suorittaa tehtäväänsä, koska määrärahojen hyvin monessa valtiossa sekä Pohjoismaissa
22082: jako on huomattavasti kasvanut ja koska sen että muualla Euroopassa.
22083: tehtäviin täytyy katsoa nykyisin kuuluvan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22084: myös varojen käytön valvonnan. Kun ur- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22085: heilutoiminta on saanut yhä kasvavan mer-
22086: kityksen yhteiskunnallisena tekijänä ja kun että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22087: valtion varoja yhä enenevässä määrin on toimenpiteisiin koko nykyisen valtion
22088: käytettävä tämän toiminnan tukemiseen, on urheilulautakuntajärjestelmän muutta-
22089: tullut entistä ajankohtaisemmaksi valtion te- miseksi siten, että sen Ulalle voitaisiin
22090: hostetun ohjauksen aikaansaaminen tälle perustaa valticm urhe~"lutoimisto, mikä
22091: alalle. Muutoin ei voida varojen tarkoituk- opetusministeriön alaisena voisi ottaa
22092: senmukaisuutta ja riittävän tehokasta käyt. hoitaakseen urheilumäärärahojen käy-
22093: töä valvoa. tön ohjauksen ja valvonnan.
22094: Valtion urheilulautakunnan ohjesäännön
22095: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
22096:
22097: Ensio Partanen. Suio Hostila..
22098: Pentti Niemi. Varma. K. Turunen.
22099: Veikko Kokkola.. Veikko Helle.
22100: 0. Lindblom. Juho Tenhiälit.
22101: 527
22102:
22103: vm,61. - Toiv.al. H:o 208.
22104:
22105:
22106:
22107:
22108: Niemelä ym.: Määräraha,sta Okwinlinnassa suoritettavia kor-
22109: jaustöitä varten.
22110:
22111:
22112: Eduskunnalle.
22113:
22114: Olavinlinna on eräs maamme harvoja kes- ovat töin tuskin riittäneet aivan välttämät-
22115: kiaikaisia linnoja ja kuuluu niiden joukossa tömiin vuosikorjauksiin, mutta eivät mihin-
22116: arvokkaimpiin, mielenkiintoisimpiin ja par- kään laajempiin töihin. Linnan osaksi paa-
22117: haiten säilyneisiin. Tämä linna on muodos- lujen päälle rakennettuihin ulkovarustuksiin,
22118: tunut ajan mittaan yhä suositummaksi mat- ns. bastioneihin ja eräisiin muihinkin koh-
22119: kailukohteeksi. Esimerkiksi v. 1958 siellä kävi tiin muureissa ja torneissa on ilmaantunut
22120: 70 000 matkailijaa, niiden joukossa runsaasti uhkaavia halkeamia, jotka osoittavat, että
22121: myös ulkomaalaisia. Edelleen linnaa käyte- niiden perustukset olisi ensi tilassa tutkit-
22122: tään varsin paljon arvokkaiden juhlatilai- tava ja ryhdyttävä tarpeellisiin vahvistus-
22123: suuksien ja kokousten pitopaikkana. toimenpiteisiin.
22124: Eräissä muissa suhteissa Olavinlinna ei Kun Turun linnan korjaukset, jotka ovat
22125: kuitenkaan ole saanut osakseen läheskään sel- vaatineet huomattavia määriä valtion varoja,
22126: laista huomiota ja huolenpitoa kuin sen arvo valmistuvat v. 1960 ja Hämeenlinnassa suo-
22127: ja historiallinen merkitys edellyttäisivät. ritettavat vastaavanlaiset työt ovat nekin
22128: Linnassa viime vuosisadalla ja tämän vuosi- jo ehtineet niin pitkälle, että ammattitai-
22129: sadan alussa suoritetut tutkimukset ovat var- toista tutkija- ja työvoimaa on käytettävissä,
22130: sin puutteelliset ja keskeneräiset, eivätkä vas- pitäisimme luonnollisena, että Olavinlinna,
22131: taa enää tieteellisen tutkimuksen nykyistä joka on tähän saakka jäänyt näihin Iinnoi-
22132: tasoa. Linnan rakennushistoria on suurelta hin verrattuna aivan toisarvoiseen asemaan,
22133: osalta hämärän peitossa. Vain muutamia saisi vihdoinkin osakseen asianmukaista huo-
22134: harvoja huoneita on restauroitu linnan suu- miota ja riittävää valtion tukea. Olavin-
22135: rimman osan ollessa edelleen autiossa, vie- linnan perusteellinen täyskorjaus olisi nyt
22136: läpä osittain rauniomaisessa asussa. Vieläkin otettava muinaistieteellisen toimikunnan työ-
22137: vakavampana epäkohtana, josta saattaa ajan ohjelmaan ensisijaisena kohteena.
22138: mittaan koitua kohtalokkaita seurauksia, on Edellä esitettyihin perusteisiin viitaten
22139: pidettävä sitä seikkaa, että linnassa ei ole esitämme, että eduskunta hyväksyisi toivo-
22140: voitu pitkiin aikoihin suorittaa mitään pe- muksen,
22141: rusteellisia korjauksia, jotka kuitenkin muo-
22142: dostavat välttämättömän edellytyksen tämän että hallitus ottaisi vuoden 1961
22143: arvokkaan historiallisen muistomerkin jat- tulo- ja menoarvioesitykseen 5 000 000
22144: kuvalle säilymiselle. Linnan pääsymaksu- markan määrärahan Olavinlinna,ssa
22145: tulot ja pienehköt määrät valtion varoja suoritettaviin korjaustöihin.
22146: sekä Pyhän Olavin Killan luovuttamat varat
22147: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
22148:
22149: Esu Niemelä. Ale Holopainen.
22150: Antti J. Rantama.a.. V. E. Svinhufvud.
22151: Esa Timonen. Aarre Marttila.
22152: Sylvi Halinen. Arvo Pentti.
22153: Pentti Pekkarinen. K. F. Haapasalo.
22154: Hannes Paaso. Viljo Virtanen.
22155: 528
22156:
22157: VU1,68. - Toiv.al. N: o 209.
22158:
22159:
22160:
22161:
22162: Vennamo: Valtion. takwn. tnyöntämisestä kokoustaloje-n ra-
22163: kentam~ maaseud1tUe annettaviUe lainot'lle.
22164:
22165:
22166:
22167: Eduskunnalle.
22168:
22169: Maaseudulla on laajoilla alueilla kunnolli- myönnettävät lainat ja lisäksi myöntää kor-
22170: sista kokouspaikoista puute ja nekin kokous- kotukea pankeista käyväliä 'korolla myönne-
22171: paikat, jotka kansallisen aatteellisen innos- tyille lainoille, niin että näiden lainojen
22172: tuksen aikana tai poliittisessa tarkoituksessa korko muodostuu suomalaisissa olosuhteissa
22173: on rakennettu, ovat :rappeutumusa. Sitä- katsottavikai b.alpakorkoisiksi lainoiksi.
22174: paitsi poliittiset kokoustalot eivät suinkaan Kaiken edellä lausutun perusteena esitän
22175: aina ole kaikkien käytettävissä. eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan toi-
22176: Tällaista asiantilaa ei voida pitää tyydyt- vomuksen,
22177: tä.vänä. As.ian korjaamisesta on kyllä paljon
22178: puhuttu ja pieniä yrityksiäkin tehty, mutta että halUtus ryhtyisi kiireellisiin. toi-
22179: siihen ne ovat yleensä jääneet. On siis saa- menpiteisiin valtifm takuun ja korko-
22180: tava aikaan valtakunnallinen parannus ja tuen myön.täm.iseksi wmseuduUa ra-
22181: valtakunnallinen ratkaisu. ken.nettaville ja korjattaville kokotutor
22182: Käsitykseni mukaan tyydyttävät kokousti- wille, n.iin. että '1Uiitä tarkoituksia var-
22183: lat kaikkialle maaseudulle saadaan vain sitä ten voidaa.n. pankeista saada halpakor-
22184: tietä, että valtio twa näihin tarkoituksiin koisiksi muodostwuia lainQja.
22185: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
22186:
22187: Veikko Vennamo.
22188: 529
22189:
22190: VIII,69. - Toiv.al. N: o 210.
22191:
22192:
22193: N. Nieminen ym..: Toimenpiteistä torpparien muistomerkin
22194: aikaansaamiseksi.
22195:
22196: E d u s k u n n a 11 e.
22197:
22198: Vuonna 1956 tuli kuluneeksi 50 vuotta pienviljelijäin ammatilliselle järjestötoimin-
22199: Tampereella pidetystä Suomen torpparien nalle, jonka ansiosta pienviljelijäin ammatil-
22200: I edustajakokouksesta. Tämä koko maan linen kehitys on mennyt valtavasti eteenpäin.
22201: torppariväestöä edustava kokous oli lähtö- Näin ollen torpparien epäinhimillisten olojen
22202: kohtana maamme oikeudettomimman väestön- muistuttaminen ja niissä olosuhteissa tapah-
22203: osan heräämiselle yhteiskunnalliseen tietoi- tuneen torpparien vapauskamppailun ja yh-
22204: suuteen ja toimintaan. Tämän kokouksen vii- teiskunnallisen nousun kunnioittaminen on
22205: toittamana alkoi torpparien itsenäistymisliike nykypolven kansallinen velvollisuus. Muisto-
22206: varsinaisen voittokulkunsa ja johti myös merkkejä on pystytetty vähäarvoisempienkin
22207: siihen, että 20 päivänä huhtikuuta 1910 tapausten kunniaksi, miksi ei sitten torppari-
22208: Tampereella perustettiin torpparien oma jär- kauden koko kansamme elämään syvästi vai-
22209: jestö, Maanvuokraajain Liitto ajamaan torp- kuttaneiden tapahtumien muistoksi.
22210: parivapautusta. Tällä torpparien omatoimi- Nyt kun torpparikauden yhteiskunnallisen
22211: sella ja sitkeällä kamppailulla olikin merkit- nousun ja vapausliikkeen alkamisesta on ku-
22212: tävä osuutensa 1920 luvun alussa tapahtu- lunut jo 50 vuotta, on aika torpparien muis-
22213: neeseen torpparien itsenäistymiseen. tomerkin pystyttämiselle. Siihen eivät kui-
22214: Kun torpparikausi kaikkine oikeudetto- tenkaan kykene pienviljelijäin omat ammatil-
22215: muuksineen ja kamppailuineen muodostaa liset järjestöt taloudellisesti, vaan tarvitaan
22216: historiallisen ajanjakson kansamme elämässä valtiovallan toimenpiteitä. Sen vuoksi ja kun
22217: ja torpparien itsenäistyminen koko pienvil- asia on laajakantoisuudessaankin koko kan-
22218: jelystoiminnan perustan, niin on näillä nyt san asia, olisi hallituksen ryhdyttävä toimen-
22219: jo 50 vuoden takaisilla tapahtumilla ei vain piteisiin po. muistomerkin pystyttämiseksi
22220: historiallinen, vaan myös kansantaloudelli- Tampereelle.
22221: nen merkityksensä. Ne ovat antaneet sysäyk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
22222: sen nykyiselle pienviljelysvaltaiselle maata- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22223: loudellemme, jonka ansiosta nykyisellä
22224: uudenaikaisten koneiden aikakaudellakin voi- et.tä hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22225: daan sitoa huomattava osa väestöstämme saa- ·toimenpiteisiin torpparien muistomer-
22226: maan toimeentulonsa maataloudesta ja ne kin a.ikaansaamiseksi.
22227: ovat antaneet sysäyksen myöskin nykyiselle
22228: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
22229:
22230: Niilo Nieminen. Nestori Nurminen. Eino Raunio.
22231: Siiri Lehmonen. Pauli Puhakka. Matti Koivunen.
22232: Martti Linna. Toivo Friman. Kaino Haapanen.
22233: Kalle Kämäräinen. Veikko Rytkönen. Eino Tainio.
22234: Esa Hietanen. H. Tauriainen. Arvo Sävelä.
22235: Aarne Pulkkinen. Väinö R. Virtanen. Arvi Turkka.
22236: Aleksi Kiviaho. Viljo Virtanen. G. Henriksson.
22237: Toivo Asvik. Usko Seppi. Rafael Paasio.
22238: Mikko Hult. Toivo Niiranen. Anni Flinck.
22239: Pertti Rapio. Matti Meriläinen. Paavo Aitio.
22240: Urho Kähönen. Aili Siiskonen. Arvo Tuominen.
22241: Edvard Pesonen. Vilho Turunen. Kalle Matilainen.
22242: 67 E 74/60
22243: j
22244: j
22245: j
22246: j
22247: j
22248: j
22249: j
22250: j
22251: j
22252: j
22253: j
22254: j
22255: j
22256: VALTIOPÄIVÄT
22257: 1960
22258:
22259: LIITTEET
22260: IX
22261:
22262: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
22263: TOIVOMUSALOITTEET
22264:
22265:
22266:
22267:
22268: HELSINKI 1960
22269: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
22270: Maaokäyttölakia, asutustoimintaa, maa-, metsä- ja kotitaloutta,
22271: maatalouskouluja ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
22272: 535
22273:
22274: IX,1. - Lak.al. N: o 84.
22275:
22276:
22277:
22278:
22279: N. Nieminen ym.: Ehdotus laiksi maankäyttölain muutta-
22280: misesta.
22281:
22282:
22283: E d u s k u n n a 11 e.
22284:
22285: Vuoden 1959 alussa astui voimaan maan- supistaa maatilatalouksien lukua, josta on il-
22286: käyttölaki, jonka tarkoituksena oli tyydyttää meisenä seurauksena yhä enemmän väestön
22287: maamme asutustarve kenties vuosikymme- irtoamista maataloudesta, vaikka muut elin-
22288: niksi eteenpäin. Vaikka lain sovellutus on keinonhaarat eivät pysty tarjoamaan heille
22289: vasta alkuvaiheessaan, on jo nyt todettava, työtä ja toimeentuloa. Tällainen pyrkimys
22290: ettei se vastaa läheskään niitä vaatimuksia, asutustoiminnan osalta ei voi olla tervettä
22291: joita asutuslaille on asetettava. Asutustoi- koko kansantaloutemme kannalta katsoen.
22292: minnan hoitaminen joutuu kärsimään suu- Sen vuoksi elinkelvottomienkaan tilojen yh-
22293: resti niistä puutteista ja rajoittuneisuuksista, distäminen ei ole asiallisen asutustoiminnan
22294: joita maankäyttölaissa esiintyy. Tämä tiedet- mukaista eikä sellaista ole syytä harjoittaa
22295: tiin jo silloin kun lakia eduskunnassa käsi- kuin korkeintaan erikoisissa poikkeustapauk-
22296: teltiin. SKDL:n edustajien taholta tehtiin- sissa.
22297: kin lakiin tarpeellisia muutosehdotuksia ja Maansaajalta perittävä hinta hänelle luo-
22298: osa niistä tuli hyväksytyksi, joten laista tä- vutettavasta tilasta, alueesta tai etuudesta on
22299: ten tuli huomattavasti parempi kuin ao. hal- laissa määritelty käyvän hinnan mukaisena.
22300: lituksen esitys oli, mutta vieläkin lakiin jäi Tällainen määritelmä on kuitenkin kovin
22301: sangen haitallisia puutteita ja heikkouksia. epämääräinen ja voi helposti johtaa kohtuut-
22302: Näiden puutteiden ja heikkouksien korjaa- tomuuksiin, jopa estää asutustoiminnan to-
22303: minen olisi nyt kiireellisesti suoritettava kun teuttamista. Kun lain tarkoitus ei voi olla
22304: ollaan lain sovellutuksessa vasta alussa. tällainen, on lain sanontaa täsmennettävä,
22305: Vielä ei ole ehditty tehdä asutustoiminnan jolloin hinta muodostuu selvien perusteiden
22306: kannalta kovin suuria vahinkoja, mitä saat- mukaisesti. Niin ikään on valtion toimen-
22307: taa tapahtua, jos voimassaolevaa lakia näin pitein pyrittävä edistämään tarpeen vaati-
22308: puutteellisena toteutetaan. Näin ollen kat- maa asutustoimintaa ja tällöin valtion on
22309: somme tarpeelliseksi ehdottaa lakia muutet- otettava kannettavakseen myös osa sellaisista
22310: tavaksi. kustannuksista, jotka aiheutuvat luovutetta-
22311: Voimassa olevan maankäyttölain sovellutus van tilan tai tilusalan mahdollisista kunnos-
22312: rajoittuu koskemaan ainoastaan maalaiskun- tustöistä ennen luovutusta. Myöskään maan-
22313: tia, vaikka kaupungeissa ja kauppaJoissa on käyttölain nojalla valtion myöntämistä lai-
22314: runsaasti alueita, jotka eivät koskaan tule noista ei ole syytä periä 1 % suurempaa
22315: sisältymään asemakaava-alueisiin, mutta korkoa, jotta tilan, alueen, etuuden tai osuu-
22316: jotka hyvin sopisivat maankäyttölain mukai- den saanti ei muodostu vastaanottajalle liian
22317: seen asuttamiseen. Kun laissa on erikseen raskaaksi tai muiden tämän lain nojalla
22318: määräykset, ettei maankäyttölakia sovelleta myönnettyjen lainojen hoitaminen ylivoimai-
22319: asemakaava-alueilla, ei lain soveltaminen kau- seksi.
22320: punkien ja kauppalain alueilla aiheuttaisi Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22321: mitään vahinkoa.
22322: Elinkelvottomien tilojen elinkelpoisuuden että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22323: lisäämiseksi saadaan maankäyttölain 2 § : n van lakiehdotuksen:
22324: mukaan tällaisia tiloja yhdistää ja siten
22325: 536 IX,l. - :Ma.a.nkä.yttöl.a.ki.
22326:
22327:
22328: Laki
22329: maa.nkäyttölain muuttamisesta.
22330: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun
22331: maankäyttölain (353/58) 1, 2, 27, 28, 33, 55, 85, 93 ja 94 § näin kuuluviksi:
22332: 1 luku. Maankäyttötoimikunnan puheenjohtaja ja
22333: jäsenet toimivat tuomarin vastuulla. Heidän
22334: Yleiset säännökset. esteellisyydestään on voimassa, mitä tuoma-
22335: 1 §. rin esteellisyydestä on säädetty. Esteelliseksi
22336: Väestön toimeentulomahdollisuuksien ja älköön asianomaista kuitenkaan, paitsi hänen
22337: asunto-olojen parantamista varten harjoittaa omassa asiassaan, katsottako sillä perusteella,
22338: valtio maan tarkoituksenmukaista käyttöä että maan saantia tai sen luovuttamista kos-
22339: edistävää toimintaa niiden Suomen kansa- keva asia on hänen kohdallaan vireillä taikka
22340: laisten hyväksi, jotka haluavat jatkuvasti että hän on asutuslautakunnassa osallistunut
22341: saada toimeentulonsa kokonaan tai osittain johonkin asiaa koskevaan ratkaisuun.
22342: maatilataloudesta tai kalastuksesta taikka Jos erimielisyyttä ilmenee asian ratkaise-
22343: tarvitsevat asunnon ja joiden tukeminen on misesta, päätetään asia äänestämällä noudat-
22344: taloudellisesti tarpeellista ja yhteiskunnan taen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä
22345: kannalta tarkoituksenmukaista. tuomioistuimessa.
22346: Puheenjohtajalla on oikeus maankäyttötoi-
22347: 2 §. mikunnan puolesta suorittaa teknillisiä teh-
22348: Edellä 1 §: ssä tarkoitetulla maankäyttö- täviä.
22349: toiminnalla muodostetaan itsenäisiä elinkel- Maankäyttötoimikunta voi maatalousminis-
22350: poisia tiloja sekä pyritään säilyttämään maa teriön suostumuksella käyttää asiantuntijoita.
22351: ja asunto sanotussa lain kohdassa mainittu-
22352: jen henkilöiden hallussa sekä parantamaan
22353: jo olevien tilojen edellytyksiä kannattavan 3 luku.
22354: maatilatalouden harjoittamiseen viljelyksiä
22355: lisäämällä, lisäalueita antamalla ja tilusten Maankäyttötoiminnan rahoitus.
22356: sijoitusta tarkoituksenmukaisesti järjestä-
22357: mällä. 28 §.
22358: Maankäyttötoiminnan rahoitus tapahtuu
22359: ensisijaisesti asutusrahaston varoilla.
22360: 2 luku. Valtioneuvosto päättää vuosittain, minkä
22361: verran sellaisia asutusrahaston varoiksi kir-
22362: Toimielimet. jattuja eriä, jotka lain mukaan jäävät koko-
22363: naan tai osittain valtion lopullisiksi menoiksi,
22364: 27 §. on rahaston pääomaa vähentäen sen tileistä
22365: Maankäyttötoimikunnassa on puheenjoh- poistettava.
22366: taja ja neljä jäsentä. Puheenjohtajaksi mää-
22367: rää maatalousministeriö maanmittausinsinöö-
22368: rin ja jäseniksi paikallinen kunnallisvaltuusto 4 luku.
22369: maataloutta tuntevia henkilöitä, joista vä-
22370: hintään kahden tulee olla maansaajien edus- Maan ja etuuksien ostaminen.
22371: tajia. Älköön puheenjohtajaksi määrätty
22372: kieltäytykö tehtävästään, ellei hän voi näyt- 33 §.
22373: tää estettä, joka voidaan katsoa päteväksi. Maatalousministeriö ostaa maankäyttötoi-
22374: Maankäyttötoimikunnan suorittaessa jako- minnan kannalta sopivaksi katsomastaan,
22375: lain (604/51) mukaista toimitusta on toimi- kuitenkin enintään kohtuullisesta käyvästä
22376: kunnasta sekä sen puheenjohtajasta ja jäse- hinnasta valtiolle tämän lain tarkoituksiin
22377: nistä vastaavasti voimassa, mitä mainitussa käytettäväksi kiinteistöjä, alueita, oikeuksia,
22378: laissa on säädetty toimitusmiehistä, toimitus- etuuksia, osuuksia ja rakennuspuita sekä
22379: insinööristä ja uskotuista miehistä. erikoistapauksissa maatalousirtaimistoa.
22380: IX,l. - N. Nieminen ym. 537
22381:
22382: Kauppahinnan maksaa maatalousministeriö määrännyt hinnan tahi kun maatalousminis-
22383: rahana. teriö on 68 § : n 3 momentin nojalla mää-
22384: Maankäyttötoimikunnan oikeudesta ostaa rännyt hinnan uudelleen, ja alue sitten myy-
22385: 1 momentissa mainittua omaisuutta sääde- dään muulle henkilölle kuin asukkaalle, mää-
22386: tään 51 §: ssä. rätköön maatalousministeriö, mikäli erityi-
22387: sistä syistä ei muuta johdu, uudelleen hinnan
22388: noudattaen 55 § : ssä säädettyjä perusteita.
22389: 6 luku. Milloin maankäyttötoimikunta ei ole mää-
22390: rännyt sitä hintaa, joka asukkaan on val-
22391: Menettely alueita muodostettaessa ja itsenäi- tiolle suoritettava, määrätköön maatalousmi-
22392: siksi tiloiksi erotettaessa. nisteriö myyntihinnan 55 § : ssä säädettyjen
22393: perusteiden mukaan.
22394: 55 §. Edellä 2-4 momentissa tarkoitettuun hin-
22395: .Asukkaan maksettavaksi määrätään hinta, taan saadaan lisätä enintään puolet 84 § :ssä
22396: joka vastaa viiden edellisen vuoden verotus- tarkoitetuista valtion saamisista.
22397: arvojen keskiarvoa. Alueen käyttöä varten valtion toimesta
22398: Maatalousirtaimistolle samoin kuin erik- suoritettujen kuivatus-, maanparannus-, met-
22399: seen annettaville rakennuspuille, etuuksille sänparannus- ja muiden perusparannustöi-
22400: ja osuuksille määrätään maan saajan mak- den samoin kuin tienteko- ja raivaustöiden
22401: settavaksi paikkakunnan kohtuullinen käypä kustannuksista saadaan asukkaalta kuitenkin
22402: hinta. Kuitenkin voidaan asutustilan ulko- periä enintään se määrä, jolla alueen tarkoi-
22403: puolella olevalta valtion maalta otetuille ra- tukseensa käytettynä voidaan sanottujen töi-
22404: kennuspuille määrätä sanottua hintaa alempi den johdosta katsoa arvoltaan nousseen, ja
22405: hinta. muu osa kustannuksista jää valtion lopulli-
22406: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun hin- seksi menoksi. Erityisistä syistä voidaan
22407: nan määräämistä varten hinnoitelkoon maan- osa niiden rakentamistöiden kustannuksista,
22408: käyttötoimikunta omaisuuden osat erik- jotka valtion toimesta on suoritettu, niin
22409: seen, mikäli erityisistä syistä ei ole tarkoi- ikään jättää asukkaalta perimättä.
22410: tuksenmukaisempaa toisin menetellä, laati- Maatalousministeriön suorittamaan myyn-
22411: koon tilusselitelmän ja arviokirjan sekä teh- tihinnan määräämiseen ei saa hakea muu-
22412: köön ehdotuksen 1 ja 2 momentissa maini- tosta.
22413: tuksi hinnaksi.
22414:
22415: 10 luku.
22416: 9 luku.
22417: Myyntihinnan ja eräiden työkustannusten
22418: Alueen myynti. suorittaminen sekä luoton takaisin periminen.
22419: 85 §. 93 §.
22420: Saatuaan 83 ja 84 § : ssä mainitut asia- Tilan ja alueen 85 §: ssä tarkoitetun myyn-
22421: kirjat ja selvitykset tulee maatalousministe- tihinnan, osuuden ja etuuden 86 § : ssä tar-
22422: riön viipymättä antaa asukkaalle kauppa- koitetun hinnan samoin kuin 30 § :ssä maini-
22423: kirja. tun maanostolainan, yhteislaidunalueen os-
22424: .Asukkaan suoritettavaksi määrätään toon käytettyä lainaa lukuun ottamatta, sekä
22425: alueesta etuuksineen, osuuksineen ja raken- raivaus-, rakentamis-, perusparannus-, sisar-
22426: nuksineen samoin kuin maatalousirtaimis- osuus- ja tielainan maksaa maan ja luoton
22427: tosta ja rakennuspuista 55 § : n 3 momentissa saaja viiden prosentin suuruisina vuotuis-
22428: mainitussa arviokirjassa oleva hinta tahi, maksuina, joista luetaan koroksi enintään
22429: jos maatalousministeriö on 68 § : n 3 momen- yksi sadalta kulloinkin suorittamatta olevalle
22430: tin nojalla määrännyt hinnan uudelleen, hal- pääomalle ja muu osa pääoman lyhennyk-
22431: lintasopimukseen tämän mukaisesti merkitty seksi .
22432: hinta. .Asuntolainojen takaisinmaksuaika on mää-
22433: Jos hintataso on olennaisesti muuttunut rättävä rakennusaineen kestävyyden mukai-
22434: sen jälkeen, kun maankäyttötoimikunta on sesti, ei kuitenkaan neljääkymmentäviittä
22435: 68 E 74/60
22436: 538 IX,l. - Maankll.yttöla.ki.
22437:
22438:
22439: vuotta pitemmäksi ajaksi, jos rakennus on hankkimista ja sähköistämistä varten myön-
22440: tiilestä, betonista tai muusta niihin verratta- netyt lainat vähintään kymmenen prosentin
22441: vasta yhtä kestävästä rakennusaineesta, eikä sekä siementen, lannoitteiden ja maatalous-
22442: kolmeakymmentäkolmea vuotta pitemmäksi kalkin hankkimiseen myönnetyt lainat vä-
22443: ajaksi, jos rakennus on vähemmän kestä- hintään kahdenkymmenenviiden prosentin
22444: västä aineesta. vuotuismaksuina, joista luetaan k01·oksi enin-
22445: Edellä 30 § : n 1 momentin 4 kohdassa tään kaksi sadalta kulloinkin suorittamatta
22446: tarkoitettu lisälaina on kymmenen vuotta ko- olevalle pääomalle ja muu osa pääoman ly-
22447: roton, ja se on maksettava takaisin yhden- hennykseksi.
22448: nestätoista lainavuodesta alkaen, jollei sitä Tilan tai alueen myyntihintaan lisätyn
22449: tällöin makseta yhdellä kertaa takaisin, enin- lainan takaisinmaksuaika määräytyy myynti-
22450: tään kymmenessä vuodessa. Takaisinmaksu- hinnan suorittamisajan mukaan.
22451: ajalta peritään lainasta se korko, joka vas- Poiketen siitä, mitä 1 momentissa ja
22452: taavalla asuntolainalla on. 93 § : ssä on lainojen takaisinmaksuajasta sa-
22453: nottu, on sellaisen lainan, jonka vakuudeksi
22454: 94 §. otetaan kiinnitys toisen maalla oleviin ra-
22455: Edellä 30 §: ssä mainituista irtaimisto-, lai- kennuksiin vuokraoikeuksineen maahan, ta-
22456: dun~ ja sähköistämislainoista ja sellaisesta kaisinmaksuaika siinä tapauksessa, että jäl-
22457: maanostolainasta, joka on käytetty yleislai- jellä oleva vuokrakausi on edellä tarkoitettua
22458: dunalueen ostoon, ei yhdeltä vuodelta lainan takaisinmaksuaikaa lyhyempi, määrättävä
22459: nostopäivästä lukien suoriteta vuotuismak- enintään sanotun vuokrakauden pituiseksi.
22460: sua. Sen jälkeen on mainittu maanostolaina
22461: maksettava takaisin viiden prosentin vuotuis-
22462: maksuina sekä viljeliyksi laitumeksi perus- Tämä laki tulee voimaan päivänä
22463: tamista, maatalous- ja kalastusirtaimiston kuuta 196
22464:
22465: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
22466:
22467: Niilo Nieminen. Siiri Lehmonen.
22468: Usko Seppi. Pertti Rapio.
22469: Toivo Niiranen. Toivo Friman.
22470: Veikko Rytkönen. Gösta Rosenberg.
22471: Aleksi Kiviaho. Georg Backlund.
22472: Pauli Puhakka. Pentti Liedes.
22473: Matti Meriläinen. Martti Linna.
22474: Eemeli Lakkala. H. Tauriainen.
22475: Aarne Pulkkinen. Toivo Salin.
22476: Toivo Åsvik. Kaino Haapanen.
22477: 539
22478:
22479: IX,2. - Lak.al. N: o 85.
22480:
22481:
22482:
22483: Vennamo: Ehdotus laiksi maankäyttölain muuttamisesta.
22484:
22485:
22486: E d u s k u n n a ll e.
22487:
22488: Eduskunta on kehoittanut hallitusta anta- näihin verrattaville tiloille, joiden omistus-
22489: maan esityksen maankäyttölain muuttami- oikeus ei maankäyttölain voimaan tulon jäl-
22490: seksi siten, että sanottua lakia voitaisiin keen ole siirtynyt, kuivatus-, maanparannus-
22491: soveltaa myös kaupunkien ja kauppaJoiden ja muita perusparannustöitä sekä tienteko-
22492: alueella. Kun hallitus on tämän laiminlyö- töitä varten. Tällainen olisi kuitenkin teh-
22493: nyt esitän eduskunnan hyväksyttäväksi täl- tävä mahdolliseksi.
22494: laisen lainmuutoksen. Vastoin hallituksen esitystä eduskunta
22495: Suurena maankäyttölain puutteena on pi- poisti maankäyttölaista myöskin ns. pien-
22496: dettävä myös sitä, että pientiloille ei voida yrittäjälainat. Ja kuitenkin sivuansiomah-
22497: antaa lisämaata yhteismetsäosuutena, vaikka dollisuuksien lisääminen pientiloillamme on
22498: hallitus aikoinaan tätä esitti. Tämä rajoitus maaseutumme keskeisimpiä kysymyksiä.
22499: tekee lisämaan antamisen Etelä-Suomessa Tästä syystä on välttämätöntä, että pien-
22500: vaikeaksi. Lakia olisi tästä syystä täydennet- yrittäjälainojen antaminen on maankäyttö-
22501: tävä. lain mukaan mahdollista.
22502: Maankäyttölakiin eduskunnan hyväksymän Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
22503: rajoittavan säännöksen vuoksi ei myöskään
22504: ole mahdollista antaa valtion varoista avus- että EduskunfJa hyväksyisi seuraa-
22505: tusta vuoden 1936 asutuslain mukaisille ja van lakiehdotuksen:
22506:
22507: Laki
22508: maankäyttölain muuttamisesta.
22509: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 16 päivänä elokuuta 1958 annetun maan-
22510: käyttölain (353/58) 1 §:ään näin kuuluva 2 momentti sekä muutetaan sanotun lain
22511: 16 §, 30 §: n 1 momentti, 52 §: n 2 momentti, 61 §: n 4 momentti, 66 §: n 2 momentti,
22512: 77 § ja 94 § : n 1 momentti seuraavasti:
22513:
22514: 1 §. §: n 1 momentissa tarkoitettuja alueita ja
22515: osuuksia. Lisäaluetta annetaan enintään niin
22516: Tämän lain säännöksiä voidaan valtioneu- paljon, että tilasta muodostuu tämän lain
22517: voston päätöksellä soveltaa myös määrätyssä säännöksiä vastaava viljelystila. Lisäalueen
22518: kaupungissa ja kauppalassa vahvistetun antamisesta osuutena y'hteismetsään, viljelys-
22519: tonttijaon ulkopuolella oleviin ja sanotussa tai kalastustilaksi katsottavaan tai sellaiseksi
22520: päätöksessä määrätyssä kaupungissa ja kaup- muodostettavaan tilaan on vastaavasti voi-
22521: palassa vahvistetun tonttijaon ulkopuolella massa, mitä 8 § : n 5 momentissa ja 10 § : n
22522: oleviin ja sanotussa päätöksessä määrättyi- 2 momentissa on säädetty.
22523: hin alueisiin. Lisäaluetta, osuutta yhteismetsään sekä 13
22524: §: n 1 momentissa tarkoitettuja alueita ja
22525: 16 §. osuuksia voidaan erityisistä syistä hankkia
22526: Viljelys-, asuntoviljelys-, kalastus- tai myös kiinteistön määräalaan, kuitenkin edel-
22527: asuntotilaksi katsottavaan tilaan on pyrit- lyttäen, että niissä tapauksissa, joissa mää-
22528: tävä, milloin se on tarpeellista ja tarkoituk- räalan erottamiseen tarvitaan viranomaisen
22529: senmukaista, hankkimaan lisäaluetta sekä 13 suostumus, on lainvoimaisesti ratkaistu, että
22530: 540 IX,2. - Ma.a.nltäyttölaki.
22531:
22532:
22533: määräala voidaan erottaa itsenäiseksi tilaksi. etuuksista myöskään tehtäkö h.allintasopi-
22534: Annettavan lisäalueen koosta olkoon soveltu- musta. Näissä tapauksissa lähettäköön maan-
22535: vin osin noudatettavana, mitä 1 momentissa käyttötoimisto käyttösuunnitelman tultua
22536: on säädetty. vahvistetuksi asiakirjat viipymättä maata-
22537: 30 §. lousministeriölle sen hinnan määräämistä
22538: Asutusrahaston varoista voidaan antaa: varten, joka asukkaan tahi tilan tai määrä-
22539: alan omistajan on tällaisista osuuksista ja
22540: 11) pienyrittäjälainoja työvälineiden sekä etuuksista suoritettava.
22541: koneiden ja laitteiden hankkimiseksi silmällä
22542: pitäen maatilatalouteen liittyvien sivuansio-
22543: mahdollisuuksien lisäämistä. 77 §.
22544: Asukkaalle, joka on tehnyt asutustilasta
22545: hallintasopimuksen tai joka on ostanut täl-
22546: 52 §. laisen tilan hallintasopimusta tekemättä,
22547: sekä tämän lain mukaan maansaantikelpoi-
22548: Muodostettaessa itsenäiseksi tilaksi aluetta, selle henkilölle, joka lain voimaantulon jäl-
22549: jolla on osuus yhteismetsään, ei yhteismetsä- keen vapaaehtoisella kaupalla ostaa tai
22550: osuutta oteta huomioon tilan osalukua ja muulla tavoin omakseen saa asutustilaan
22551: manttaalia määrättäessä, eikä tällaisen osuu- verrattavan tilan tai alueen, samoin kuin
22552: den liittäminen lisäalueena ennestään ole- henkilölle, joka lain voimaan tullessa omis-
22553: vaan tilaan myöskään aiheuta muutosta ti- taa tällaisen tilan tai alueen ja joka, jollei
22554: lan osalukuun ja manttaaliin. Kun yhteis- hän sitä omistaisi, olisi tämän lain mukaan
22555: met:Bä on lopullisesti muodostettu, merkittä- maansaantikelpoinen, voidaan, mikäli hä-
22556: köön maarekisteriin kunkin sellaisen tilan nelle ei suoriteta uutistilan perustamispalk-
22557: kohdalle, jolla on osuus yhteismet:Bään, tilan kiota, myöntää maatalouskelpoisen maan rai-
22558: yhteismetsäosuuden suuruus. vaamista varten viljelykseen tai laitumeksi
22559: palkkiota sen mukaan kuin asetuksella sää-
22560: detään.
22561: 61 §. 94 §.
22562: Edellä 30 § : ssä mainituista irtaimisto-,
22563: Jos tilan tai määräalan omistaja on hake- laidun-, sähköistämis- ja pienyrittäjälai-
22564: nut osuutta muuhun yhteiseen alueeseen kuin noista ja sellaisesta maanostolainasta, joka
22565: yhteismetsään taikka etuutta, älköön hakijan on käytetty yhteislaidunalueen ostoon, ei
22566: tai sen, jolle omistusoikeus tilaan tai määrä- yhdeltä vuodelta lainan nostopäivästä lukien
22567: alaan ehkä on siirtynyt, hakemuksesta luo- suoriteta vuotuismaksua. Sen jälkeen on
22568: puminen, mikäli se on tapahtunut 1 momen- mainittu maanostolaina maksettava takaisin
22569: tissa tarkoitetun päätöksen julistamisen jäl- viiden prosentin vuotuismaksuina sekä vil-
22570: keen, estäkö käyttösuunnitelman vahvista- jeliyksi laitumeksi perustamista, maatalous-
22571: mista. ja kalastusirtaimiston hankkimista, sähköis-
22572: Yhteismetsäosuuden saamista koskevan ha- tämistä ja pienyritystä varten myönnetyt
22573: kemuksen peruuttamisesta säädetään eri,k- lainat vähintään kymmenen prosentin sekä
22574: seen. siementen, lannoitteiden ja maatalouskalkin
22575: 66 §. hankkimiseen myönnetyt lainat vähintään
22576: kahdenkymmenenviiden prosentin vuotuis--
22577: Milloin yhteismetsäosuus annetaan tämän maksuina, joista luetaan koroiksi enintään
22578: lain mukaan muodostettuun tilaan tai aluee- kolme sadalta kulloinkin suorittamatta ole-
22579: seen taikka kun tällainen osuus tai osuus valle pääomalle ja muu osa pääoman lyhen-
22580: muuhun yhteiseen alueeseen tahi etuus an- nykseksi.
22581: netaan ennestään olevaan tilaan tai määrä-
22582: alaan, älköön mainituista osuuksista ja
22583:
22584: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
22585:
22586: Veikko Vennamo.
22587: 541
22588:
22589: IX,3. - Lak.al. N: o 86.
22590:
22591:
22592:
22593:
22594: N. Nieminen ym.: Ehdotus laiksi valtion maan käyttämi-
22595: sestä ja maan pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoi-
22596: tuksiin annetun lain muuttamisesta.
22597:
22598:
22599:
22600: E d u s k u n n a 11 e.
22601:
22602: Valtion maan käyttämisestä ja maan pak- lunastamisesta maankäyttötarkoituksiin an-
22603: kolunastamisesta maankäyttölain tarkoituk- netun lain nojalla ole riittävästi käytettä-
22604: siin annetun lain tehtävänä on turvata pak- vissä. Tarvitaan laajempia pakkolunastus-
22605: kolunastustoimenpitein edellytykset asutus- toimenpiteitä maan hankkimiseksi asutustoi-
22606: toiminnan toteuttamiseen, jollei maankäyttö- mintaa varten kuin nykyiset säännökset an-
22607: lain nojalla vapaaehtoisilla kaupoilla han- tavat myöten. Muuten koko asutustoiminta
22608: kittavaa maata ole riittävästi käytettävissä. ei vastaa tarkoitustaan. Sen vuoksi luovu-
22609: Näin ollen lain merkitys on hyvin suuri tusvelvollisuusjärjestystä olisi muutettava ja
22610: maankäyttölain toteuttamiselle ja vastaiselle liian ahtaita rajoituksia väljennettävä.
22611: asutustoiminnalle. Mutta laissa on kuiten- Pakkolunastettavasta maasta, etuudesta ja
22612: kin huomattavia puutteita ja heikkouksia, osuudesta maksettava hinta on laissa määri-
22613: jotka heikentävät sen vaikutusta ja jotka telty paikkakunnan käyvän hinnan mukai-
22614: olisi kiireellisesti korjattava. seksi, mikä on erittäin epämääräinen ja saat-
22615: Tämän lain nojalla maan, etuuksien ja taa vaihdella eri paikkakunnilla ja yksityis-
22616: osuuksien varaaminen maankäyttölain tar- tapauksissa hyvinkin suuresti. Se saattaa
22617: koituksiin kohdistuu ensisijaisesti valtion johtaa suorastaan kohtuuttomuuksiin puolin
22618: maahan, toissijaisesti rappiotilojen, tilakei- ja toisin. Sen vuoksi hintamääritelmää on
22619: nottelijain ja yhtiöiden maihin sekä viimeksi täsmennettävä siten, että pakkoluuastetta-
22620: erittäin suurin rajoituksin muiden omista- vasta maasta, etuudesta ja osuudesta määrä-
22621: miin maihin. Tällainen luovutusvelvollisuu- tään hinta täsmällisten perusteiden mukaan.
22622: den järjestys samoin kuin laissa esiintyvät Sellaisena perusteena on sopivinta pitää pak-
22623: liialliset rajoituksetkaan eivät ole yleisen kolunastettavasta alueesta, etuudesta tai
22624: periaatteen mukaisia eivätkä ole vaikutta- osuudesta määrättyä viiden edellisen vuoden
22625: matta haitallisesti lain soveltamiseen ja maan verotusarvojen keskiarvoa. Tällöin vältytään
22626: hankintaan asutustoimintaa varten. liiallisista hintavaihteluista ja epäoikeuden-
22627: Vaikka maankäyttölain toteuttaminen on mukaisuuksista.
22628: vasta alussa, on jo nyt todettavissa, että Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22629: tilan ja lisämaan anojia on runsaasti, mutta
22630: tarkoitukseen tarvittavaa maata ei voimassa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22631: olevan maankäyttölain ja siihen liittyvän van lakiehdotuksen:
22632: valtion maan käyttämisestä ja maan pakko-
22633: 542 IX,3. - Valtion maan käyttäminen.
22634:
22635:
22636: Laki
22637: valtion ma.a.n käyttämisestä ja. ma.a.n pa.kkoluna.sta.m.isesta. maankäyttölain tarkoituksiin
22638: annetun lain muuttamisesta.
22639: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 valtion maan
22640: käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin annetun lain
22641: (359/58) 1, 2, 12, 15 ja 20 § näin kuuluviksi:
22642:
22643: 1 luku. Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sää-
22644: detty pakkolunastuksen rajoittamisesta, saa-
22645: J-faan ja etuisuuksien hankkiminen. daan sanotussa momentissa tarkoitettujen
22646: muiden maanomistajien kuin yksityisten hen-
22647: 1 §. kilöiden maista, mikäli välttämätön tarve
22648: Jollei 16 päivänä elokuuta 1958 annetun sitä vaatii eikä maata ole 9-11 §: ssä tar-
22649: maankäyttölain tarkoituksiin ole kullakin koitetuin tavoin paikkakunnalla riittävästi
22650: paikkakunnalla riittävästi käytettävissä va- saatavissa, pakkolunastaa 13 §: ssä säädetyin
22651: paaehtoisilla kaupoilla ostettua maata, pak- rajoituksin 8 § : n 1 momentissa mainittuja
22652: kolunastetaan sitä yhtiöiden, pankkien, tila- alueita ja osuuksia sekä muodostettavien ti-
22653: keinottelijoiden ja niihin verrattavien maista lojen rakennuspaikoiksi, asuntotonteiksi ja
22654: sekä rappiotiloista; otetaan valtion maasta ryhmäasutusalueilla koulutonteiksi tarvitta-
22655: ja mikäli edellä mainituista maista ei saada via alueita.
22656: riittävästi, pakkolunastetaan sitä kuntien, Edellä 1-2 momentissa samoin kuin
22657: seurakuntien, osuuskuntien sekä yksityisten 13 §: ssä mainitut pakkolunastusoikeuden ra-
22658: suurmaanomistajien maista, ensisijaisesti kui- joitukset eivät kuitenkaan estä 8 § : n 2 mo-
22659: tenkin viljelyskelpoista ja metsämaata. mentissa tarkoitetun oikeuden perustamista
22660: Valtion maalla tarkoitetaan tässä laissa muiden kuin yksityisten henkilöiden omista-
22661: kaikkea valtion omistamaa maata, lukuun malle maalle eivätkä myöskään 9 §:ssä mai-
22662: ottamatta vakaalla asukasoikeudella hallit- nittujen yhteisten alueiden pakkolunasta-
22663: tuja kruununtaloja sekä valtion virkataloja. mista.
22664:
22665: 2 §. 15 §.
22666: Tämä laki ei koske A'hvenanmaan maa- Alueella kasvava puusto otettakoon tai
22667: kuntaa. pakkolunastettakoon alueen mukana.
22668: Tämän lain säännöksiä älköön sovellettako Jollei alueella ole asutustiloille tarpeellis-
22669: sellaisiin alueisiin, joille on vahvistettu ra- ten rakennusten rakentamiseen välttämättö-
22670: kennussuunnitelma tai sitä vastaava muu mia rakennuspuita, voidaan niitä ottaa
22671: maan käyttöä koskeva kaava. alueen ulkopuolella olevalta valtion maalta
22672: tai pakkolunastaa paikkakunnalla olevalta
22673: 12 §. muulta luovutusvelvollisuuden alaiselta
22674: Niistä kunnan, kuntayhtymän, evankelis- maalta.
22675: luterilaisen ja ortodoksisen seurakunnan, Edellä 2 momentissa tarkoitetut puut on
22676: osuuskunnan sekä yksityisen henkilön omis- asukkaan toimesta tai, jos sillä tilalla, jonka
22677: tamista maista, joita 10 ja 11 § :n säännök- tarvetta varten puut on otettu tai pakko-
22678: set eivät koske, saadaan pakkolunastaa met- lunastettu, ei ole asukasta tai jos asukas ei
22679: sämaita ja maatalouskelpoisia maita sekä voi siitä huolehtia, asutuslautakunnan toi-
22680: viljeltyjä tiluksia. Jos tällaiset tilukset kuu- mesta vietävä pois alueelta maankäyttötoi-
22681: luvat viljelmään, jossa on talouskeskus, saa- mikunnan vähintään kolmen vuoden pitui-
22682: daan kuitenkin pakkolunastaa vain sellaisia seksi asettaman määräajan kuluessa. Erityi-
22683: tiluksia, jotka sijaitsevat etäällä viljelmän sistä syistä voi maatalousministeriö pidentää
22684: talouskeskuksesta tai jotka muutoin tilan määräaikaa. Jollei puita ole määräajassa
22685: koon ja käyttötarkoituksen perusteella voi- viety pois alueelta, jäävät ne korvauksetta
22686: daan ottaa asutukseen tilan joutumatta elin- sille, joka määräajan päättyessä omistaa
22687: kelvottomaksi tai maankäyttölain 8 §: n tar- alueen. Jos alueesta on määräajan päät-
22688: koittamaa viljelystilaa pienemmäksi. tyessä voimassa hallintasopimus, eikä puita
22689: IX,S. - N. Nieminen ym. 543
22690:
22691: ole viety pois siihen mennessä, kun alue on katsottava olevan silloin, kun maankäyttö-
22692: myydään asukkaalle, jäävät puut myynnin toimikunta ne pakkolunastaa.
22693: tapahtuessa korvauksetta hänelle. Edellä 8 § : n 2 momentissa mainitun oi-
22694: keuden perustamisesta suoritetaan rasitetun
22695: 20 §. tilan omistajalle sekä rasitteen poistamisesta
22696: Kun alueita, etuuksia, rakennuksia ja ra- ja siirtämisestä rasiteoikeuden haltijalle val-
22697: kennuspuita pakkolunastetaan tämän lain tion varoista korvaus, jonka suuruus määrä-
22698: mukaan, määrätään alueille, etuuksille ja tään noudattaen soveltuvin osin tämän py-
22699: osuuksille viiden edellisen vuoden verotus- kälän 1 momentissa säädettyjä perusteita.
22700: arvojen keskiarvon mukainen hinta, sekä
22701: rakennuksille ja rakennuspuille se paikka- Tämä laki tulee voimaan päivänä
22702: kunnan kohtuullinen käypä hinta, joka niillä kuuta 196 .
22703:
22704:
22705: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
22706:
22707: Niilo Nieminen. Matti Meriläinen. Toivo Friman.
22708: Usko Seppi. Eemeli La.k:kala. G. Rosenberg.
22709: Toivo Niiranen. Aarne Pulkkinen. Georg Backlund.
22710: Veikko Rytkönen. Toivo A.svik. Pentti Liedes.
22711: Aleksi Kiviaho. Siiri Lehmonen. Martti Linna.
22712: Pauli Puhakka. Pertti Rapio. H. Tauriainen.
22713: Toivo Salin. Kaino Haapanen.
22714: 544
22715:
22716: IX,4. - Lak.al. N:o 87.
22717:
22718:
22719:
22720: Kähönen ym.: Ehdotus laiksi valtion maan käyttämisestä ja
22721: maan pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin
22722: annetun lain muuttamisesta.
22723:
22724: E d u s k u n n a 11 e.
22725:
22726: Maankäyttölain tarkoituksiin käytettävää rusparannustöiden samoin kuin raivaus- ja
22727: aluetta varten tarpeellisten tieyhteyksien jär- tientekotöiden suorittamista jo ennen asutet-
22728: jestämiseksi voidaan valtion maan käyttämi- taville luovutettavien tilojen ja alueiden
22729: sestä ja maan pakkolunastamisesta maan- muodostamista, eikä töiden tekeminen ole
22730: käyttölain tarkoituksiin 16 päivänä elokuuta mahdollista, ellei alueelle voida järjestää
22731: 1958 annetun lain (359/58) eli ns. maan- kulkuoikeutta. Muun muassa Pohjois-Suo-
22732: hankkimislain nojalla hankkia aluetta tie- messa on eräiden asutukseen hankittujen alu-
22733: maaksi joko ottamalla valtion maasta tai eiden käyttö viivästynyt useita vuosia yk-
22734: pakkolunastamalla muusta maasta ta~a sinomaan sen vuoksi, ettei alueilla valtion
22735: perustaa jakolain (604/51) 116 §:ssä tarkoi- toimesta tehtävien töiden suorittamiseen ole
22736: tettu pysyvä oikeus tiehen toisen tilan voitu ryhtyä, koska tarpeellisten tieyhteyk-
22737: alueella. sien järjestämiseen riittävän ajoissa ei ole
22738: Oikeus sekä tiealueen pakkolunastamiseen ollut mahdollisuuksia nykyisten säännösten
22739: että tierasitteen perustamiseen on maanhank- puitteissa.
22740: kimislaissa kuitenkin yksityisten henkilöiden Edellä selostetun epäkohdan poistamiseksi
22741: omistamien maiden osalta, ellei kysymyksessä olisi maanhankkimislakia muutettava siten,
22742: ole tilakeinottelijan omistama tila tai rap- että laista poistetaan yksityisten henkilöiden
22743: piotila, siinä määrin rajoitettu, ettei tie- omistamia maita ikoskevat pakkolunastus-
22744: yhteyksiä maankäyttölain tarkoituksiin käy- oikeuden rajoitukset teitä varten tarvitta-
22745: tettävää aluetta varten voida silloin, kun tei- vien alueiden osalta ja että tierasitteiden
22746: den tulisi kulkea yksityisten henkilöiden perustaminen sanotuille maille tehdään maan-
22747: omistamien maiden kautta, järjestää aluei- hankkimislaissa mahdolliseksi rajoituksitta.
22748: den hankkimisen yhteydessä. Tämä olisi kui- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22749: tenkin välttämätöntä, koska alueen tarkoi-
22750: tuksenmukainen asuttaminen usein edellyttää että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22751: sen käyttöä varten tarpeellisten kuivatus-, van lakiehdotuksen:
22752: maan- ja metsänparannus- sekä muiden pe-
22753:
22754: Laki
22755: valtion maan käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin
22756: annetun lain muuttamisesta.
22757: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
22758: säädetyllä tavalla, muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 valtion maan käyttämisestä ja
22759: maan pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin annetun lain (359/58) 12 § :n
22760: 4 momentti näin kuuluvaksi:
22761:
22762: 12 §.
22763: joitukset eivät kuitenkaan estä alueen prukko-
22764: Edellä 1-3 momentissa samoin kuin lunastamista tiemaaksi ja siihen Eittyväksi
22765: 13 §: ssä mainitut pakkolunastusoikeuden ra- varastoalueeksi, 8 § : n 2 momentissa tarkoite-
22766: IX,4. - Kll.hönen ym. 545
22767:
22768: tun oi;keuden perustamista tiehen, sanotussa den omistamalle maalle eivätkä myöskään
22769: momentissa tarkoitetun muun oikeuden pe- 9 §: ssä mainittujen yhteisten alueiden pak-
22770: rustamista muiden kuin yksityisten henkilöi- kolunastamista.
22771:
22772: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
22773:
22774: Urho Kähönen. J oha.nnes Virolainen.
22775: Nestori Kaasalainen. Toivo Friman.
22776: Hannes Paaso. Ola.vi Lahtela..
22777: Niilo Ryhtä.
22778:
22779:
22780:
22781:
22782: 69 E 74/60
22783: 646
22784:
22785: IX,5. - La.k.al. N:o 88.
22786:
22787:
22788: Vennamo: Ehdot-us laiksi valtion maan käyttämisestä ja
22789: maan pakkolu'IWStamisesta maankäyttölain tarkoituksiin
22790: annetun lain muuttamisesta.
22791:
22792: E d u s k u n n a 11 e. ·
22793:
22794: Liian pienten tilojen suurentaminen on kuntien, osuuskuntien ja suurtilojen koh-
22795: maapolitiikkamme tärkeimpiä kysymyksiä. dalla. Kun pakkolunastetusta maasta mak-
22796: Tämä voi tapahtua pääasiassa lisämaata an- setaan käypä hinta rahassa, ei tästä aiheu-
22797: tamalla. Maankäyttölain mukaan voidaan tuisi kunnille haittaa ja kun yksityisten
22798: lisämaata kuitenkin pakkolunastaa käytän- omistamia maita suojelevat muut yleiset pak-
22799: nöllisesti katsoen vain valtion ja puutavara- kolunastuskiellot, niin tulisi tämäkin oikeus
22800: yhtiöiden maista. Näin ovat laajat alueet koskemaan vain suurimpia tiloja eli murto-
22801: maassamme jääneet tervehdyttävän asutus- osaa maamme tiloista.
22802: toiminnan ulkopuolelle. Lausutun perusteella ehdotan,
22803: Pakkolunastusoikeutta olisi sen vuoksi laa-
22804: jennettava lisämaiden saamiseksi. Tämä laa- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22805: jentaminen tulisi tapahtua kuntien, seura- van lakiehdotuksen:
22806:
22807: Laki
22808: valtion maan käyttämisestä ja maan pakkolunasta.misesta maankäyttölain tarkoituksiin
22809: annetun lain muuttamisesta.
22810: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä sää-
22811: detyllä tavalla, lisätään valtion maan käyttämisestä ja maan pakkolunastamisesta maan-
22812: käyttölain tarkoituksiin 16 päivänä elokuuta 1958 annetun lain (359/58) 12 § :ään uusi
22813: 5 momentti sekä 13 § : ään uusi 3 momentti seuraavasti:
22814: 12 §. tai useampia kotona asuvia lapsia, on sano-
22815: tun henkilön omistamasta maasta, vastik-
22816: Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 momentissa on keeksi mahdollisesti annettu maa mukaan-
22817: säädetty, saadaan sanotussa momentissa tar- luettuna, jätettävä pakkolunastamatta 1 mo-
22818: koitettujen maanomistajien maista pakkolu- mentissa mainitun lisäksi toisesta lapsesta
22819: nastaa maata lisäalueeksi 3 momentissa mai- 8 § : ssä mainitun viljelystilan suurinta ko-
22820: nituin edellytyksin ja 13 § : ssä säädetyin koa vastaava pinta-ala ja jokaisesta seuraa-
22821: rajoituksin. Sikäli kuin on kysymyksessä yk- vasta lapsesta puolet edellä mainitusta pin-
22822: sityisen henkilön omistama maa, voidaan tä- ta-alasta. Jos lapsi omistaa maata, vähenne-
22823: män momentin nojalla pakkolunastetun maan tään sen pinta-ala hänen osaltaan vapautet-
22824: sijaan antaa maata vastikkeeksi alueiden tavasta pinta-alasta. Jos lapsen voidaan kat-
22825: vaihtoarvon mukaan. soa jatkuvasti saavan tai tulevan saamaan
22826: toimeentulonsa muusta ammatista kuin maa-
22827: 13 §. tilataloudesta, älköön hänen osaltaan vapau-
22828: tusta myönnettäkö. Erityisistä syistä voi-
22829: Jos pakkolunastaminen tapahtuu 12 § :n daan edellä mainittu vähennys myöntää myös
22830: 5 momentin nojalla ja 1 momentissa tarkoi- ottolapsen osalta.
22831: tetulla yksityisellä maanomistajana on kaksi
22832:
22833: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
22834:
22835: Veikko Vennamo.
22836: 547
22837: IX,6. - Laka.l. N: o 89.
22838:
22839:
22840: Kaasalainen ym.: Ehdotus .laiksi asutuslainsäädännön kumoa-
22841: miseen lii~tyvistä toimenpiteistä annetun lain muuttami-
22842: sesta.
22843:
22844: E d u s k u n n a ll e.
22845:
22846: Vuoden 1936 asutuslain nojalla voitiin maatilataloutta, ei näitä tapauksia ole voitu
22847: asutusrahaston varoista myöntää maanosto- lainkaan asutuslainsäädännön nojalla rahoit-
22848: lainaa rakennettujen tilojen kauppahintojen taa.
22849: rahoitukseen vain silloin, kun myyjänä oli Kun ei voida pitää oikeudenmukaisena,
22850: yhtiö, seurakunta, kunta, säätiö tai muu yh- että tällaiset kaupat, jotka nimenomaan vuo-
22851: teisö tahi sellainen maanomistaja, joka har- den 1958 aikana on tehty luottaen maan-
22852: joitti pääasiallisena ammattinaan muuta kuin käyttölain mukaisen lainan saantimahdolli-
22853: maatilataloutta. Vuoden 1959 alussa voi- suuteen, joutuvat lainoituksen suhteen huo-
22854: maan tuHoolla maankäyttölailla lainoitus nompaan asemaan kuin välittömästi maan-
22855: ulotettiin koskemaan rakennettuja tiloja käyttölain voimaantulon jälkeen tehdyt kau-
22856: myös silloin, kun luovuttajana on pääasial- pat, eikä lainoituksen ulottamisella koske-
22857: lisesti maatilataloutta harjoittava henkilö. maan myös vuoden 1958 aikana tapahtuneita
22858: Ennen maankäyttölain voimaan tuloa vuo- kauppoja ole lainavarojen käytön kannalta
22859: den 1958 aikana on tehty tällaisia kauppoja sanottavaa merkitystä, olisi maanostolaino-
22860: siinä uskossa, että rahoitus järjestyy sano- jen myöntäminen maankäyttölain nojalla
22861: tun lain nojalla. Vaikka lainoja on myön- tehtävä mahdolliseksi myös kaikissa niissä
22862: netty myös ennen lain voimaantuloa tehty- tapauksissa, joissa rakennetun tilan luovut-
22863: jen kauppojen rahoittamiseen, on se, kun tajana on pääasiallisesti maatilataloutta har-
22864: muuta ei ole säädetty, kuitenkin voinut ta- joittava henkilö ja joissa kauppa on tapah-
22865: pahtua vain silloin, kun vastaavan lainan tunut tammikuun 1 päivän 1958 jälkeen.
22866: myöntämiseen myös vuoden 1936 asutuslain Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22867: nojalla olisi edellytykset olleet olemassa. nioittavasti,
22868: Koska vuoden 1936 asutuslain mukaan ei
22869: ollut edellytyksiä rakennetun tilan kaupan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
22870: lainoittamiseen luovuttajan harjoittaessa van lakiehdotuksen:
22871:
22872: Laki
22873: asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä toimenpiteistä annetun lain
22874: muuttamisesta..
22875: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 16 päivänä elokuuta 1958 asutuslainsäädän-
22876: nön kumoamiseen liittyvistä toimenpiteistä annettuun lakiin (360/58) uusi näin kuu-
22877: luva 15a §:
22878: 15a §. alan myyjänä on ollut henkilö, joka on har-
22879: Maankäyttölain 30 §: n 1 momentin 1 koh- joittanut pääasiallisena ammattinaan maa-
22880: dassa tarkoitettua maanostolainaa voidaan tilataloutta, ei kuitenkaan sellaisen kaupan
22881: antaa myös ennen sanotun lain voimaantuloa rahoittamiseksi, joka on tehty ennen tam-
22882: tehdyn kaupan rahoittamiseksi siinäkin ta- mikuun 1 päivää 1958.
22883: pauksessa, että rakennetun tilan tai määrä-
22884:
22885: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
22886:
22887: Nestori Kaasalainen. Arvo Pentti. Joha.nnes 'Virolainen.
22888: Urho Kähönen. Ale Holopainen. Antti J. Rantamaa..
22889: 548
22890:
22891: IX,7. - Lak.al. N:o 90.
22892:
22893:
22894:
22895:
22896: Vennamo: Ehdotukset laeiksi isojaosta Kuusamon kuwnassa
22897: annetun Zain sekä Kuusamon ja Sallan kuntien maanhan-
22898: kintalain muuttamisesta.
22899:
22900:
22901: E d u s k u n n a 11 e.
22902:
22903: Kuusamon kunta ja siihen aikaisemmin kunnan. Jakoasetuksen 13. 10. 1916 1 § : n
22904: kuulunut osa Posion kuntaa kuuluvat ns. 2 momentin mukaan kyläkai luetaan vanhas-
22905: ruotusopimuspitäjiin. Valtakunnan rajojen taan yksinäisenä ollut talo ja muukin lohko-
22906: puolustamiseksi tehtiin Kemijärven, Kuusa- kunta. Samanlainen säännös sisältyy myös
22907: mon ja Kuolajärven pitäjäläisten ja valtion 14. 12. 1951 annetun jakolain 340 §:ään.
22908: välillä knihtikontrahdit, jotka kuningas vah- Saman lain 219 § : n selityksessä kyläkäsit-
22909: visti 24 päivänä huhtikuuta 1790. Sopimuk- teestä sanotaan: LVV (laki välirajasta ve-
22910: sen mukaan pitäjäläiset olivat velvolliset dessä) 6 § :ssä oli ymmärrettävä vanhaa iso-
22911: huolehtimaan rajojensa puolustuksesta, mistä jaon aikuista lohkokuntaa. Tämän periaat-
22912: johtuen pitäjän miehille tuli kuulua oikeus teen mukaisesti onkin enin osa vesipiirira-
22913: hallita ja käyttää kaikkea pitäjän alueella jankäynneistä suoritettu.
22914: olevaa maata vanhojen talojensa laajentami- Kun edellä mainittujen pitäjien verolle-
22915: seen. Samalla vapautettiin väestö ikuisiksi panosaa käsiteltiin ainoastaan maa-alueet,
22916: ajoiksi maanmittauksesta ja verollepanosta, niin vesialueet jäivät kokonaan isojaon ulko-
22917: minkä ohella se sai korvauksetta käyttää puolelle. Tämän oikeustilan varmistamiseksi
22918: kaikkea liikamaata. verollepanon tarkastuksessa Oulun läänin
22919: Ruotusopimusten oltua voimassa 89 vuotta lääninmaanmittausinsinöörin toimesta tehtiin
22920: havaittiin ne valtiolle epäedullisiksi, mistä 6. 11. 1924 vesioikeudellinen sopimus, jonka
22921: syystä ne kumottiin vuonna 1879 annetulla mukaan kaikki Kuusamon isojakolohkokun-
22922: julistuksella. Samalla määrättiin taloille an- nan alueella olevat vesialueet etuuksineen
22923: nettavaksi summittaisten laskelmien perus- jäävät kaikkien tilojen yhteisomistukseen,
22924: teella väliaikaiset lohkot, joilla rajoitettiin lukuunottamatta valtion maihin kuuluvia ve-
22925: talonpoikien metsien käyttöä. Talonpojille sialueita. Edellä esitetyillä perusteilla on
22926: jäi edelleenkin käyttö- ja omistusoikeus väli- katsottava, että Kuusamon isojakolohkokunta
22927: aikaisten lohkojen ulkopuolella oleviin niit- kokonaisuudessaan muodostaa vanhaa kylää
22928: tyihin, oikeus laiduntamiseen, metsästykseen vastaavan yhteisen maaomaisuuden oikeus-
22929: ja kalastukseen. subjektin ja siis myöskin vesioikeudellisen
22930: Asetuksella 17 päivältä tammikuuta 1898 kylän.
22931: määrättiin toimeenpantavaksi isojako ja ve- Laki lisämaan antamisesta Kuusamon kun-
22932: rollepano Kemijärven, Kuusamon ja Kuola- nassa oleville pienille taloille sekä samassa
22933: järven pitäjissä. Isojako ja verollepano aloi- kunnassa olevien viljelys- ja asuntoalueiden
22934: tettiin Kuusamon isojakolohkokunnassa muodostamisesta itsenäisiksi tiloiksi 22. 5.
22935: vuonna 1902. Koko lohkokuntaa koskeva ve- 1931 sisältää 4 § : n kohdalla säännöksen,
22936: rollepanoehdotus valmistui vuonna 1923. Ve- jonka mukaan kaikilla Kuusamon kunnassa
22937: rollepanon tarkastus aloitettiin vuonna 1924 olevilla vanhoilla ja uusilla tiloilla, jotka
22938: ja verollepanopäätökset vahvistettiin jako- ovat olemassa silloin, kun raja tiloille ja
22939: kunnittain vuosien 1932-1936 välisenä ai- valtion maahan kuuluvien vesialueiden välillä
22940: kana. käydään, on manttaalin mukainen osuus mai-
22941: Korkeimman oikeuden tuomiolla 7.11.1922 nittujen tilojen yhteiseen vesialueeseen. Sa-
22942: määrättiin, että kunkin edellä mainitun pi- man sisältöinen määräys on otettu 20. 7.
22943: täjän talot muodostavat yhden ainoan lohko- 1945 annetun Kuusamon ja Sallan kuntien
22944: IX,7. - Vennamo. 549
22945:
22946: maanhankintalain 42 § : ään. Molemmat 1. 1950. Tämän lain 2 § : n mukaan isojaon
22947: edellä mainitut lait on säädetty Valtiopäivä- jatkamisen perusteena on edelleenkin yli 40
22948: järjestyksen 67 §: ssä määrätyllä tavalla. vuoden takaisiin olosuhteisiin perustuva ve-
22949: Edellä mainituin oikeustoimin ja lainsää- rollepano. Mikäli uusi verollepano olisi toi-
22950: dännön perusteella ovat isojakolohkokunnan mitettu, joka isojaon jakoperusteena olevan
22951: 1585 vanhaa tilaa sekä 812 erikoislakien no- manttaalin määräämistä varten olisi ollut
22952: jalla muodostettua tilaa saaneet manttaa- ensimmäinen toimenpide isojaon jatkamiselle,
22953: liensa mukaisen omistusoikeuden kaikkiin niin isojakotilat olisivat tulleet saamaan nQin
22954: lohkokunnan tilojen osalle kuuluviin vesi- 50 % nykyistä enemmän tiluksia. Vaikka
22955: alueisiin. Isojakoviranomaisten antamien tie- vuonna 1898 annettuun Kemijärven, Kuusa-
22956: tojen mukaan halkomisten kautta tilojen mon ja Kuolajärven pitäjien isojakoa koske-
22957: luku tulee nousemaan noin 60 %: lla, joten vaan asetukseen ei sisältynyt mitään sään-
22958: vesiosakastilojen luku isojaon päättyessä nöksiä vesialueisiin nähden, niin kuitenkin
22959: noussee noin 3 400 tilaan. Tilojen keskisuu- vuonna 1950 annettuun lakiin Kuusamon
22960: ruus tulisi olemaan alle 110 ha ja verotet- isojaosta otettiin säännös kylien välisestä
22961: tava tulo noin 35 000 mk vuodessa. Tätä vesirajankäynnistä. Tämän lain 20 § kuu-
22962: suuruusluokkaa olevia tiloja ei voitane kat- luu näin: ,Vesialuetta annetaan kylille nii-
22963: soa läheskään elinkelpoisiksi Kuusamon le- den isojaossa saamien tilusten ja oikeudesta
22964: veysasteella, joten ne tulevat tarvitsemaan vesialueisiin muutoin voimassa olevien sään-
22965: kipeästi niiden yhteisiin vesialueisiin sisäl- nösten mukaan.
22966: tyvän taloudellisen tuen. Kylien välinen vesirajankäynti suoritetaan
22967: Teknillisten asiantuntijain tekemien alus- isojaon jälkeen eri toimituksena kummassa-
22968: tavien laskelmien perusteella on arvioitu kin kunnassa."
22969: Kuusamon isojakolohkokunnan alueella ole- Isojakoa toimittavat maanmittausviran-
22970: vien vesialueiden antamaksi energian tuo- omaiset ovat tulkinneet pykälän siten, että
22971: toksi noin 533 milj. kilowattituntia ja puh- isojaon pöytäkirjoihin ja jakokirjoihin teh-
22972: taaksi tuloksi noin 869 milj. mk vuodessa. dyillä merkinnöillä on muodostettu hallinto-
22973: Tästä tulisi Iijokeen virtaavien vesien osalle oikeudellisista kylistä 40 vesioikeudellista ky-
22974: noin 300 milj. mk vuodessa. Laskelmat edel- lää, minkä lisäksi yhteismetsäalueista on muo-
22975: lyttävät, että tilalliset liittyvät vesiosuuksil- dostettu vesioikeudelliset kylät. Isojako-osak-
22976: laan osakkaiksi perustettavaan voimayhtiöön, kaiden ilmoitusten mukaan vesioikeudellisia
22977: joka rakentaa kysymykseen tulevat vesivoi- kysymyksiä ei ole käsitelty ollenkaan toimi-
22978: malaitokset. tuskokouksissa. Lisäksi kylien välinen vesi-
22979: Valtioneuvoston päätöksen johdosta, joka rajankäynti aloitettiin jo vuonna 1957, vaikka
22980: koskee Iijoen vesien säännöstelyä, annetussa isojako oli vielä keskeneräinen useissa kym-
22981: tiedonannossa mainitaan, että säännöstelyn menissä jakokunnissa. Jakorajat lieneekin
22982: kautta saatava hyöty nousee noin 6 000 milj. jo maastoon merkitty ja pyykitetty, vaikka
22983: mk: aan, joka ilmeisesti tulisi lankeamaan isojako on vieläkin keskeneräinen.
22984: voimalaitoksia rakentavan yhtiön hyväksi. Edellä mainitut jakoviranomaisten toimen-
22985: Kun säännöstelynalaisista vesialueista on piteet laillistuneina tietäisivät, että noin 16
22986: noin 40 % Kuusamon isojakolohkokunnan manttaalia käsittävä tilaryhmä saisi omistuk-
22987: alueella, niin tältä osalta rakentajayhtiön seensa omien kyliensä alueilla olevat arvok-
22988: saama hyöty nousisi noin 2 400 milj. mk: aan. kaat kosket sekä lisiiksi pääsisi manttaa-
22989: Vaikka edellä esitetyt luvut perustuvatkin liensa määräämässä suhteessa osakkaiksi yh-
22990: alustaviin arviointeihin, niin riittävät ne kui- teismetsän alueella oleviin vesivoimiin. Noin
22991: tenkin osoittamaan, mitä suuruusluokkaa 71 manttaalia käsittävä tilaryhmä pääsisi
22992: olevia taloudellisia arvoja sisältyy puheena osakkaiksi yhteismetsän alueella oleviin kos-
22993: oleviin vesialueisiin. kivoimiin ja omien kyliensä alueille mahdol-
22994: Sotien seurauksena tapahtuneen alueluovu- lisesti sattuviin vesialueisiin. Noin 45 mant-
22995: tuksen takia siihen saakka jo pitkälle ehti- taalia käsittävä tilaryhmä jäisi kokonaan
22996: neet isojakotoimet sellaisenaan raukesivat. osattomiksi kaikista arvovesistä. Lisäksi on
22997: Tästä johtuen jakotoimituksen jouduttamista huomattava, että monien kyläkuntien alueille
22998: varten ja eräistä muista syistä annettiin ei satu laisinkaan sellaisia vesialueita, joilla
22999: uusi laki isojaosta Kuusamon kunnassa 27. olisi sanottavaa taloudellista merkitystä.
23000: 550 J:X.,7. - Kuusamon isojako.
23001:
23002:
23003: Edellä kerrotuista jakoviranomaisten toi- men päätöksellä kumottu, joten se liittyy
23004: menpiteistä tehtyjen kantelujen johdosta oi- virallisena asiakirjana muihin verollepano-
23005: keuskansleri 30. 5. 1958 ja 26. 3. 1959 an- asiakirjoihin.
23006: tamissaan lausunnoissa on todennut mm., Kun maanmittausviranomaiset edellä ker-
23007: ettei kylien välisellä vesirajankäynnillä voida rottuja toimenpiteitään puolustelevat vetoa-
23008: vaikuttaa siihen, kenelle rajan kummallakin malla Kuusamon . isojakolain 20 § :n sään-
23009: puolella olevat vesialueet kuuluvat. Profes- nöksiin, niin olisi mainitun pykälän ensim-
23010: sori Kyösti Haataja, Vesioikeus 1, s. 234 lau- mäinen momentti selvennettävä niin, ettei
23011: suu näin: Kun kylien välisen vesirajankäyn- oikeudenvastaisiin tulkintoihin enää myöhem-
23012: nin tehtävänä on määrätä vain, missä kahden min olisi mitään mahdollisuuksia olemassa.
23013: kylän välinen vesiraja kulkee, ei rajankäynti Koska aikaisemmin mainitun Kuusamon ja
23014: puutu kysymykseen kenelle rajan kummalla- Sallan kuntien maanhankintalain 42 § : n
23015: kin puolen olevat tilukset kuuluvat. Tämä 1 momentti muutettiin 9. 7. 1953 annetulla
23016: määritys on vahvistettu korkeimman oikeu- lailla isojaosta Kuusamon kunnassa annetun
23017: den ennakkopäätöksellä 18. 10. 1922. Sivulla lain 20 §: n säännöksiin soveltuvaksi, niin
23018: 402 sanotaan, että jos lohkominen on tapah- sanottu säännös olisi muutettava sellaiseksi,
23019: tunut asutuslainsäädännön perusteella, on kuin se on Kuusamon ja Sallan kuntien
23020: kysymys lohkotilan oikeudesta veteen ratkais- maanhankintalaissa 20. 7. 1945.
23021: tava sen lain mukaan, jonka perusteella luo- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
23022: vutus on tapahtunut. On vielä huomautet-
23023: tava, että verollepanon tarkastuksessa tehtyä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23024: vesioikeudellista sopimusta ei ole tuomioistui- vat lakiehdotukset:
23025:
23026:
23027: Laki
23028: isojaosta Kuusamon kunnassa annetun lain muuttamisesta.
23029: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan isojaosta Kuusamon kunnassa 27 päi-
23030: vänä tammikuuta 1950 annetun lain 20 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
23031:
23032: 20 §. aikaisemmin voimassa olevien perusteiden ja
23033: Vesialuetta annetaan isojakolohkokunnan erikoislainsäädännön mukaan.
23034: tiloille niiden omistusoikeudesta vesialueisiin
23035:
23036:
23037:
23038: Laki
23039: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankintalain muuttamisesta.
23040: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä sää-
23041: detyllä tavalla, muutetaan 9 päivänä heinäkuuta 1953 Kuusamon ja Sallan kuntien
23042: maanhankintalain muuttamisesta annetun lain 42 § : n 1 momentti sellaiseksi kuin se
23043: on sanotussa laissa 20 päivältä heinäkuuta 1945 ja kuuluu seuraavasti:
23044:
23045: 42 §.
23046: Kaikilla Kuusamon kunnan tiloilla, jotka alueiden välillä käydään, on manttaaliensa
23047: ovat tätä ennen tai tämän lain mukaan pe- mukainen osuus kaikkiin talojen osalle tule-
23048: rustettuja ja jotka ovat olemassa silloin, viin Kuusamon kunnan vesialueisiin.
23049: kun raja tiloille ja valtiolle kuuluvien vesi-
23050:
23051: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
23052:
23053: Veikko Vennamo.
23054: 551
23055:
23056: IX,S. - Lak.al. N: o 91.
23057:
23058:
23059:
23060:
23061: Kähönen ym..: Ehdotus laiksi maanvuokrasuhteidM pitentä-
23062: . misestä eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta.
23063:
23064:
23065: Eduskunnalle.
23066:
23067: Maanvuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä rin aiheuttanut huolestumista ja epävar-
23068: tapauksissa 22 päivänä kesäkuuta 1945 an- muutta heidän vuokrasuhteensa tulevaisuus.
23069: netun lain (586/45) 1 §:n, sellaisena kuin Kun on välttämätöntä estää myös kaupun-
23070: se on 22 päivänä huhtikuuta 1955 annetussa kien ja eri kuntana olevien kauppaloiden
23071: laissa (179/55), mukaan jatkuvat lain tar- alueilla olevien vuokramiesten joutuminen
23072: koittamat vuokrasuhteet niiden irtisanomi- häädetyksi rakentamiltaan vuokra-alueilta ja
23073: sesta tai vuokra-ajan päättymisestä huoli- turvata heidät siten useinkin kohtuuttoman
23074: matta, ei kuitenkaan vastoin vuokramiehen raskailta taloudellisilta menetyksiltä, ja kun
23075: tahtoa, 31 päivään joulukuuta 1960 saakka. edelleen epävarmuuden poistamiseksi on ai-
23076: Eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta maa- heellista, että näillekin vuokramiehille mah-
23077: laiskunnissa 16 päivänä elokuuta 1958 anne- dollisimman varhaisessa vaiheessa turvataan
23078: tussa laissa on säädetty maalaiskunnissa ja vuokrasuhteen jatkuminen, on välttämätöntä
23079: Ikaalisten kauppalassa olevien vuokra-aluei- kiireellisesti pitentää kysymyksessä olevassa
23080: den vuokramiehille oikeus lunastaa laissa laissa tarkoitettuja, kaupunkien ja eri kun-
23081: tarkoitettu vuokra-alue omakseen. Sitävas- taa olevien kauppalain alueilla sijaitsevia
23082: toin kaupungin tai eri kuntana olevan kaup- vuokra-alueita koskevia vuokrasuhteita vielä
23083: palan alueella olevien vuokra-alueiden lunas- vuoden 1965 loppuun.
23084: tamista koskevaa lakia ei vielä ole saatu eikä Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
23085: ilmeisesti ehditäkään saada valmiiksi ennen ehdotamme,
23086: edellä mainittua joulukuun 31 päivää 1960.
23087: Näiden vuokramiesten, joiden määrä yksinpä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23088: Salon kaupungin alueella on useita kymme- van lakiehdotuksen:
23089: niä, keskuudessa onkin yhä enenevässä mää-
23090:
23091:
23092:
23093:
23094: Laki
23095: maanvuokrasuhteiden pitentä.misestä. eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta.
23096: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
23097: määrätyllä tavalla, muutetaan maanvuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä tapauksissa
23098: 22 päivänä kesäkuuta 1945 annetun lain 1 §, sellaisena kuin se on 22 päivänä huhti-
23099: kuuta 1955 annetussa laissa (179/55), näin kuuluvaksi:
23100: 1 §. siin luovutetusta, vuokramiehen omilla ra-
23101: Jos vuokrasuhde, joka tämän lain voimaan kennuksilla varustetusta tai varustettavaksi
23102: tullessa oli olemassa kaupungin tai eri kun- aiotusta alueesta tai tontista, lakkaa irtisano-
23103: tana olevan kauppalan alueella sijaitsevasta misen tai vuokra-ajan päättymisen johdosta
23104: torpasta, lampuotitilasta tai asuntotarkoituk- ennen 1 päivää tammikuuta 1966, jatkuu
23105: 552 IX,S. - Ma.a.nvuokrasuhteiden pitentäminen.
23106:
23107: vuokrasuhde sanottuun pa1vaan saakka. Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaa-
23108: Sama olkoon laki erillisestä viljelys- tai lai- vasti sovellettava vuokrasuhteeseen, joka
23109: duntarkoituksiin vuokratusta alueesta tai alussa mainittuna ajankohtana on ollut voi-
23110: osasta siitä, mikäli vuokramiehen ennestään massa aatteelliselle yhdistykselle tai yhtei-
23111: omistamaan tilaan olisi voitu 6 päivänä mar- sölle vuokratusta sen omilla rakennuksilla
23112: raskuuta 1936 annetun asutuslain (332/36) varustetusta alueesta.
23113: mukaan antaa lisämaata ja vuokrattu alue Siinä tapauksessa, että vuokramies on
23114: tai osa siitä sijaintinsa puolesta olisi ollut kuollut tai kuolee, jatkuu vuokrasuhde 1 mo-
23115: sopiva lisämaaksi sanottuun tilaan sekä mentissa mainitun ajan, jos vuokramieheltä
23116: nämä molemmat yhdessä olisivat muodosta- on jäänyt leski tai rintaperillinen tai joku
23117: neet enintään asutuslain 6 § : ssä tarkoitetun muu vuokramiehen kuollessa hänen taloudes-
23118: viljelystilan. saan elänyt oikeudenomistaja.
23119: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
23120:
23121: Urho Kähönen. Nestori Kaasalainen. Ha.nnes Paaso.
23122: 553
23123:
23124: IX,9. - La.k.al. N:o 92.
23125:
23126:
23127:
23128:
23129: :Ra.pio ym.: Ehdotus laiksi maom,vuokrasuhteiden pitentämi-
23130: sestä eräissä tapO!Uksissa annetun lain muuttamisesta.
23131:
23132:
23133: Eduskunnalle.
23134:
23135: Vuonna 1958 elokuun 16 päivänä annettu selta käyttöoikeus vuokra-alueeseen. Tämä
23136: laki eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta johtaisi nykyisin muutenkin vaikeana aikana
23137: maalaiskunnissa jättää lunastusoikeuden ul- monet vuokranottajat entistä suurempiin ta-
23138: kopuolelle sellaiset vuokra-alueet, jotka ei- loudellisiin vaikeuksiin, sillä usean vuokran-
23139: vät ole asuinrakennuksella varustettuja. Kun ottajan toimeentulomahdollisuuksia on rat-
23140: kuluvan vuoden lopussa päättyy myös laki kaisevasti turvannut vuokra-a! ueen käyttö-
23141: maanvuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä oikeus. Tämän vuoksi lakia maan vuokra-
23142: tapauksissa, joka on turvannut ennen tämän suhteiden pitentämisestä olisi edelleen jat-
23143: lain voimaantuloa ja sen voimassa ollessa kettava.
23144: tehdyn vuokrasuhteen jatkumisen, vaikka Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23145: vuokrasopimus onkin umpeenkulunut, on to-
23146: dennäköistä, että vuokranantajan taholta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23147: kielletään lukuisissa tapauksissa vuokralai- van lakiehdotuksen:
23148:
23149:
23150:
23151:
23152: Laki.
23153: maanvuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta.
23154: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
23155: määrätyllä tavalla, muutetaan maanvuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä ta;pauksissa
23156: 22 päivänä kesäkuuta 1945 annetun lain 1 §, sellaisena kuin se on 22 päivänä huhti-
23157: kuuta 1955 annetussa laissa (179/55), näin kuuluvaksi:
23158: 1 §. tään omistamaan tilaan voidaan 16 päivänä
23159: Jos vuokrasuhde, joka tämän lain voimaan elokuuta 1958 annetun maankäyttölain (353/
23160: tullessa oli olemassa torpasta, lampuotitilasta 58) mukaan antaa lisämaata ja vuokrattu
23161: tai asuntotarkoituksiin luovutetusta, vuokra- alue tai osa siitä sijaintinsa puolesta on so-
23162: miehen omilla rakennuksilla varustetusta tai piva lisämaaksi sanottuun tilaan sekä nämä
23163: varustettavaksi aiotusta alueesta tai tontista, molemmat yhdessä muodostavat enintään
23164: lakkaa irtisanomisen tai vuokra-ajan päätty- maankäyttölain 16 § :ssä tarkoitetun viljelys-
23165: misen johdosta ennen 31 päivää joulukuuta tilan.
23166: 1965, jatkuu vuokrasuhde sanottuun päivään Mitä ensimmäisessä momentissa on sää-
23167: saakka. Sama olkoon laki erillisestä viljelys- detty, on vastaavasti sovellettava vuokrasuh-
23168: tai laiduntarkoituksiin vuokratusta alueesta teeseen, joka alussa mainittuna ajankohtana
23169: tai osasta siitä, mikäli vuokramiehen ennes- on ollut voimassa aatteelliselle yhdistykselle
23170: 70 E 74/60
23171: 554 IX,9. - Maanvuokrasuhteiden pitentäminen.
23172:
23173:
23174: tai yhteisölle vuokratusta, sen omilla raken- mentissa mainitun ajan, jos vuokramieheltä
23175: nuksilla varustetusta alueesta. on jäänyt leski tai rintaperillinen tai joku
23176: Siinä tapauksessa, että vuokramies on muu vuokramiehen kuollessa hänen taloudes-
23177: kuollut tai kuolee, jatkuu vuokrasuhde 1 mo- saan elänyt oikeudenomistaja.
23178: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
23179:
23180: Pertti Rapio. Antto Prunnila.
23181: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka.
23182: Martti Linna.
23183: 555
23184:
23185: IX,lO. - Lak.a.l. N:o 93.
23186:
23187:
23188: Rapio ym.: Ehdotus laiksi eräiden vuokra-alueiden lunasta-
23189: misesta maalaiskunnissa annetun lain muuttamisesta.
23190:
23191: E d u s k u n n a 11 e.
23192: Laki eräiden vuokra-alueiden lunastami- sesta tahi milloin vuokra-alue sijaitsee val-
23193: sesta maalaiskunnissa on puutteellinen mo- tion maalla, ainakin 1 päivänä tammikuuta
23194: nessa suhteessa eikä täytä läheskään niitä 1955, riistävät nämä määritelmät lunastus-
23195: toiveita, joita vuokranottajilla on ollut. oikeuden monilta sellaisilta, joilla se olosuh-
23196: Lunastusvaatimuksen tekoaika, joka käsitti teet huomioiden pitäisi olla. Nämä rajoituk-
23197: vain viime vuoden ajan, on osoittautunut set täytyisi muuttaa nykyistä ajankohtaa pa-
23198: liian lyhyeksi. On käynyt ilmi, että monet, remmin vastaaviksi.
23199: joilla olisi ollut lain mukaan edellytykset Lunastushinnaksi määrätty paikkakunnan
23200: lunastaa itsenäiseksi vuokra-alueensa, eivät käypä hinta johtaa monissa tapauksissa koh-
23201: ole ymmärtäneet tehdä lunastusvaatimusta tuuttomuuksiin ja asettaa sitäpaitsi vaikeasti
23202: säädetyssä ajassa. ratkaistavaksi, mikä on käypä hinta. Koska
23203: Lain määritelmä, että vuokra-alue täytyy monet vuokranottajat ovat vuokrana moneen
23204: olla ,asuinrakennuksella varustettu", sulkee kertaan maksaneet vuokra-alueensa todelli-
23205: lunastusoikeuden ulkopuolelle paljon sellaisia sen hinnan, on käypähinta-määritelmä jo
23206: alueita, joita on vuokraoikeudella hallittu tästäkin syystä epäoikeudenmukainen. Esim.
23207: vuosikymmeniä, joille on lisäksi rakennettu viiden edellisen vuoden verotusarvojen keski-
23208: tarvittavia talousrakennuksia ja jotka eivät arvon ottamista hintaperusteeksi voitaisiin
23209: ole maanomistajille edes tarpeellisia. Tällai- pitää paljon kohtuullisempana molemmille
23210: sia alueita, joiden vuokrasopimukset ovat osapuolille, sekä vuokranottajalle että -anta-
23211: päättyneet, on maanomistajien taholta ryh- jalle. Lain mukaan myönnettävien lainojen
23212: dytty sanomaan irti, vaikka vuokrasuhteiden korkoa, kolme sadalta, on pidettävä monien
23213: pitentämisestä eräissä tapauksissa annettu vaikeuksien alaisena elämään joutuville
23214: laki onkin vielä voimassa. vuokranottajille liian korkeana. Kohtuulli-
23215: Kun laki määrää myöskin lunastu:soikeu- sena korkoprosenttina olisikin pidettävä
23216: den edellytykseksi sen, että vuokranottaja kahta sadalta.
23217: on hallinnut vuokra-aluetta yhtäjaksoisesti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23218: vuoden 1945 tammikuun 1 päivästä alkaen,
23219: tai, milloin on kysymys maanhankintalain että Eduskunta hyväksyisi seuroo-
23220: 67 §: n 4 momentissa tarkoitetusta vuokrauk- van lakiehdotuksen:
23221:
23222:
23223: Laki
23224: eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta maalaiskunnissa annetun lain muuttamisesta.
23225: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
23226: määrätyllä tavalla, muutetaan eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta 16 päivänä elo-
23227: kuuta 1958 annetun lain 1, 2, 30 §, 45 §: n 2 momentti, 46 § ja 50 §: n 1 momentti
23228: näin kuuluviksi:
23229:
23230: 1 §. tilatalouden tai kalastuksen harjoittamiseen
23231: Vuokramiehellä on oikeus, sen mukaan taikka pääasiallisesti asuntoalueeksi.
23232: kuin tässä laissa säädetään, omakseen lunas- Milloin vuokraoikeuden olemassaoloa ei
23233: taa maalaiskunnassa vuokraoikeuden nojalla voida osoittaa, mutta 1 momentissa tarkoi-
23234: hallitsemansa alue, joka on tarkoitettu maa- tettua aluetta on hallittu niinkuin vuokra-
23235: 556 IX,lO. - Vuokra-alueiden luna.staminen.
23236:
23237:
23238: aluetta, on alueesta ja sen haltijasta vastaa- aiheutunut 3 § : n 1 momentin 1 kohdassa
23239: vasti voimassa, mitä tässä laissa on vuokra- tarkoitettua seuraamusta, eikä myöskään sel-
23240: alueesta ja vuokramiehestä säädetty. Jos laista vuokrasuhteen lakkaamista, jonka jäl-
23241: alueen hallinta kuitenkin on tarkoitettu yk- keen vuokramies on saanut hallita aluetta
23242: sinomaan korvaukseksi työ- tai muista tähän vähintään kuusi kuukautta siitä lukien, kun
23243: verrattavista suorituksista, joiden suoritta- maan omistajalla on ollut tilaisuus ryhtyä
23244: misvelvollisuus edelleen jatkuu, taikka jos toimenpiteisiin hallinnan lakkauttamiseksi.
23245: hallinta muutoin kiinteästi liittyy asian-
23246: omaisten väliseen voimassa olevaan oikeus- 30 §.
23247: suhteeseen, jolla on hallintaan huomattavasti Alueen ja siihen kuuluvien etuuksien lu-
23248: suurempi taloudellinen merkitys, ei lunas- nastushinnaksi määrätään viiden edellisen
23249: tusoikeutta ole. vuoden verotusarvojen keskiarvon mukainen
23250: Valtion metsämaalla oleva metsänvartija- hinta ja rakennusten hinta määrätään ar-
23251: tila, jota maatalousministeriö ei katso tar- vioinnin tapahtuessa paikkakunnalla koh-
23252: vittavan metsänvartijan tai metsätyönjohta- tuulliseksi katsottavan käyvän hinnan mu-
23253: jan virka-asuntoa varten, voidaan 2 momen- kaan.
23254: tin säännösten estämättä lunastaa tämän Edellä 1 momentissa tarkoitettuun lunas-
23255: lain mukaan ministeriön siitä kussakin ta- tushintaan on lisättävä rappioiden arvo ja
23256: pauksessa erikseen tekemän päätöksen no- siitä vähennettävä parannusten arvo.
23257: jalla. Rakennuksen lunastuShinta määrätään,
23258: Rekisteröidyllä aatteellisella yhdistyksellä kun rakennus 22 § : n mukaan lunastetaan,
23259: on oikeus, sen mukaan kuin tässä laissa sää- muussakin kuin 1 momentissa tarkoitetussa
23260: detään, omakseen lunastaa maalaiskunnassa tapauksessa noudattaen sanotussa momen-
23261: tämän lain voimaan tullessa hallitsemansa tissa mainittua hintatruma.
23262: vuokra-alue. Tällaiseen yhdistykseen sovel- Kuitenkin määrätään alueen ja siihen kuu-
23263: letaan, mitä jäljempänä vuokramiehestä sää- luvien etuuksien sekä rakennusten lunastus-
23264: detään. hinta samoin kuin 31 ja 32 '§:ssä tarkoite-
23265: tut parannus- ja rappiokorvaukset 1 §: n 4
23266: 2 §. momentissa mainitussa tapauksessa kiinteän
23267: Edellä 1 §: ssä tarkoitetun lunastusoikeu- omaisuuden pakkolunastuksesta annetussa
23268: den edellytyksenä on: laissa säädettyjen perusteiden mukaan.
23269: 1) että vuokramies on Suomen kansalai-
23270: nen; 45 §.
23271: 2) että vuokramies tämän lain voimaan
23272: tullessa tai, milloin on kysymys maanhan- Lunastushinta tai sen osa, jonka valtio on
23273: kintalain (396/45) 67 § :n 4 momentissa tar- välittänyt, on luoton saajan maksettava ta-
23274: koitetusta vuokraukse:sta tahi milloin vuokra- kaisin valtiolle viiden prosentin suuruisina
23275: alue sijaitsee valtion maalla, ainakin 1 päi- vuotuismaksuina, joista luetaan koroksi enin-
23276: västä tammikuuta 1958 lukien on keskeytyk- tään kaksi sadalta kulloinkin suorittamatta
23277: settä hallinnut vuokra-aluetta tai sen pää- olevasta pääomasta ja muu osa pääoman ly-
23278: asiallista osaa; hennykseksi. Milloin valtion välittämä lunaB-
23279: 3) että vuokramie'hen, milloin 19 §: ssä tushinta on viittäkymmentätuhatta markkaa
23280: tarkoitetussa tapauksessa on kysymys pää- pienempi, maksetaan se takaisin kerta kaik-
23281: asiallisesti maatilataloudellisiin tai kalastus- kiaan tai suurempina vuotuismaksuina kuin
23282: tarkoituksiin käytettäväksi lunastettavasta edellä on sanottu. Lunastushinnan suoritta-
23283: vuokra-aluetta laajemmasta alueesta, harki- misessa voidaan myöntää lykkäystä ja hel-
23284: taan tarvitsevan alueen maatilataloutta tai potuksia.
23285: kalastusta varten ja että hän muutoinkin
23286: täyttää asutuslainsäädännössä maan saajalle 46 §.
23287: asetetut edellytykset; sekä J o:s 41 § : n 1 momentissa tarkoitettu vuok-
23288: 4) että lunastusvaatimus, 87 §: ssä tarkoi- ramies on lunastanut alueen valtion tai kun-
23289: tettua tapausta lukuunottamatta, tehdään 50 nan omistamasta maasta, noudatetaan lunas-
23290: § : ssä säädetyssä ajassa. tushinnan maksamisessa vastaavasti, mitä 45
23291: VuokraBUhteen keskeytykseksi ei katsota § : n 2 momentissa on valtion välittämän lu-
23292: vuokraoikeuden siirtymistä, ellei siitä ole nastushinnan takaisin maksamisesta säädetty.
23293: IX,lO. - B.apio ym. 557
23294:
23295: 50 §. lunastusvaatimus vahvistetun kaavan mukai-
23296: Jollei maanomistaja ole vapaaehtoisesti sella hakemuskirjalla, joka on kaksin kap-
23297: luovuttanut vuokra-aluetta tai sen sijasta palein täytettynä toimitettava asutuslauta-
23298: muuta aluetta vuokramiehen omaksi, on kunnalle siinä kunnassa, jonka alueella
23299: vuokramiehen tai maanomistajan, joka lu- vuokra-alue tai osa siitä siajitsee.
23300: nastamista haluaa, tehtävä yhden vuoden
23301: kuluessa tämän lain voimaantulosta lukien
23302:
23303:
23304: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
23305:
23306: Pertti Rapio. Toivo Niiranen. Antto Prunnila.
23307: Pauli Puhakka. Martti Linna.
23308: 558
23309:
23310: IX,ll. - Lak.al. N: o 94.
23311:
23312:
23313:
23314:
23315: Sä.velä. ym.: Ehdotus laiksi maataloustuotannon tuotanto-
23316: palkkioiden jakoperusteista.
23317:
23318:
23319: E d u s k u n n a ll e.
23320:
23321: Voimassa olevan maataloustulolain mukaan palkkioita. Täten syntyi tilanne, että voin
23322: pyritään määrittelemään sen valtion taholta ostajamaat saivat Suomen valtion varoista
23323: tulevan tuen määrää, mikä maataloudelle on maksettavaa syöntipalkikiota.
23324: annettava, jotta sen tulotaso säilyisi sovi- Toinen osa maidontuotannon tukemisesta
23325: tussa suhteessa muiden elinkeinojen palve- suoritetaan siten, että siihen ei käytetä val-
23326: luksessa oleviin ja elinkeinonharjoittajiin tion varoja, vaan 'kuluttajat maksavat suo-
23327: nähden. Sen sijaan ei ole minkäänlaista laki- raan kulutukseen tuotetusta maidosta vas-
23328: sääteistä ohjetta siitä, miten maataloudelle taavasti kalliimman hinnan.
23329: edellä esitetyn lain perusteella annettava Valtion taholta malksetaan myös suora-
23330: tuki on jaettava maatalouden piirissä ole,vien naista tuotantotukea eri tavoin. Väkilannoit-
23331: eri suuruisten talouksien kesken. teiden hintoja on alennettu v. 1958 n. 2 868
23332: Leipäviljan tuotantotuen maksamista var- milj. mk:lla. Käytännössä tämä on merkin-
23333: ten on maassamme ollut !käytännössä ns. nyt sitä, että viljelijä, joka ostaa väkilan-
23334: kaksihintajärjestelmä. Vuonna 1958 tuli noitte,ita suurempia määriä saa sitä suurem-
23335: kauppaan kotimaista leipäviljaa noin 130 paa tuotantotukea. Sellaiset pienviljelijät,
23336: milj. !kg. Sen tuottajahinta oli noin 19:- jotka eivät käytä väkilannoitteita tai eivät
23337: kalliimpi kuin ulkomaisen leipäviljan. Jos niitä köyhyyden takia pysty ostamaan, eivät
23338: tämä 19:- suuruinen tuki olisi maksettu pääse osallisiksi tällä tavoin annetusta val-
23339: valtion varoista, olisi siihen tarvittu n. 2.5 tion tuesta.
23340: mrd. mk. Kun tuki annettiin kuitenkin Aikaisempina vuosina jaettiin tuotannon
23341: leipäviljan kuluttajahintaa korottamalla, palkitsemiseksi väkilannoitteita ilmaiseksi
23342: nosti se elinkustannusindeksiä 1.9 pisteellä. pienviljelijöille. Nyt tämä ilmaiseksijako on
23343: Tähän tukemistapaan liittyy se räikeä epä- lopetettu. Sen sijaan väkilannoitteita myy-
23344: kohta, että kaikki ne leipäviljan viljelijät, dään avustuksen saantiin oikeutetuille osto-
23345: jotka tilansa pienuuden tai perheensä suu- todisteita vastaan alennetulla hinnalla. Suu-
23346: ruuden takia ikuluttavat kotona kaiken tuot- rempien tilojen omistajat eivät saa näitä
23347: tamansa leipäviljan, eivät saa ,leipäviljan ostotodisteita. Tällaista tukemismuotoa on
23348: viljelyksestä markkaakaan tuotantopalkkiota. mielestämme pidettävä oikeudenmukaisena.
23349: Ne pienviljelijät, jotka joutuvat ostamaan Voimassa olevan ns. maataloustulolain mu-
23350: leipäviljansa, joutuvat siitä samoin kuin kaan valtioneuvoston päätettäväksi jää, mille
23351: kaikki muutkin kuluttajat maksamaan mai- tuotantosuunnalle ja artikkeleille maatalou-
23352: nitun 19:- kalliimman hinnan viljakilolta. den saarnat hyvitykset kulloinkin annetaan.
23353: Maidon tuotannon tukemisessa on käytän- Vilja on lailla määrätty takuuhintojen pii-
23354: nössä kaJksi tukemistapaa. Toisen mukaan riin, kun taas karjataloustuotteet koko-
23355: voin valmistukseen käytetyn maidon tuotta- naisuudessaan ovat tavoitehintojen piirissä.
23356: jille maksettiin hinnanalennuskorvauksina Tällä tavoin laki muodostuu erittäin epä-
23357: varatuista määrärahoista tuotantopalkkiota. edulliseksi pienviljelijöille. Kun maatalous-
23358: Tältä osin hinnanalennuskorvauksista hyötyi- tulon jako jää istuvan hallituksen päätettä-
23359: vät sekä kuluttajat että tuottajat. Sen li- väksi, avaa tämä esimerkiksi vähemmistö-
23360: säksi vietiin maastamme voita ulkomaille. hallitusten aikoina tilaisuudet varsin suuri-
23361: Tämän viennin tukemiseen käytettiin vienti- suuntaiseen toisten ryhmien suosimiseen ja
23362: IX,ll. - Siveli ym. 559
23363:
23364: toisten syrJimiseen. Käsityksemme mukaan meiseltä, ettei niitä voida poistaa muutoin
23365: olisi oikeudenmukaista, että maataloustulon kuin säätämällä laki maataloudelle annetta-
23366: jaosta ja tukipalliliioista päättäisi ja vastaisi van tuen jakamisen perusteista, esitämme
23367: eduskunta. kunnioittaen,
23368: Kuten edellä esitetystä ilmenee, on nykyi-
23369: sessä maataloustuen jakamisjärjestelmässä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23370: erittäin räikeitä epäkohtia. Kun näyttää il- van lakiehdotuksen:
23371:
23372:
23373: Laki
23374: maataloustuotannon tuotantopalkkioiden jakoperusteista..
23375: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
23376:
23377: 1 §.
23378: Maataloustuotannon tukipalkkiot on jaet- Toimikunta voi tarvittaessa käyttää ulko-
23379: tava niin, että niiden jakamisella tasoitetaan puolisia asiantuntijoita.
23380: tuotantokustannuksia, edistetään maa- ja
23381: karjataloustuotteiden kotimaista kulutusta ja 3 §.
23382: tuotantoa. Maataloustuotantotoimikunnan tehtävänä
23383: Tukipalkkiot on jaettava erisuuruisten vil- on:
23384: jelijäryhmien kesken siten, että pienempien
23385: tilojen omistajat, samoin kuin maan harvaan- a) valvoa tämän lain toimeenpanoa,
23386: asutuilla seuduilla olevat viljelijät saavat b) tehdä maatalousministeriölle esitykset
23387: niin paljon suuremman tuotantotuen pelto- maataloudelle annettavista tukipalkkioista ja
23388: hehtaaria, lehmää tai muuta tuotantoyksik- niiden käytöstä,
23389: köä kohden, että he tulevat samanveroiseen c) antaa eduskunnalle vuosittain kertomus
23390: asemaan tuotantoybikköä kohden maan maatalouden tuotantosuunnan kehityksestä,
23391: edullisemmissa viljelysolosuhteissa tuotantoa tukipalkikioiden käytöstä ja jaosta.
23392: harjoittavien viljelijäin kanssa.
23393:
23394: 2 §. 4 §.
23395: Eduskunta valitsee kunkin valtiopäivien Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo-
23396: alussa maataloustuotantotoimikunnan. Maa- sittain tarvittavat määrärahat maataloustuo-
23397: taloustuotantotoimikuntaan valitaan 13 jä- tantotoimikunnan käytettäväksi.
23398: sentä ja 7 varajäsentä.
23399: Maataloustuotantotoimikunta valitsee kes- 5 §.
23400: kuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjoh- Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
23401: tajan ja ottaa sihteerin. meenpanosta annetaan asetuksella.
23402:
23403: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
23404:
23405: Arvo Sävelä.. H. Törmä.
23406: A. Härkönen. Urho Kulovaa.ra..
23407: Vilho Turunen. Aili Siiskonen.
23408: 560
23409: IX,12. ...... La.k.al. N: o 95.
23410:
23411:
23412:
23413:
23414: Sä.vel.ä ym.: Ehdotus laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun
23415: lain muuttamisesta.
23416:
23417:
23418: E d u s k u n n a ll e.
23419:
23420: Marraskuun 17 päivänä 1950 metsänhoito- sesti lain edellyttämää puolueetonta linjaa.
23421: yhdistyksistä annetun lain mukaisten met- On käynyt siten, että metsänhoitoyhdistyk-
23422: sänhoitoyhdistysten tarkoituksena on, niin- set ovat järjestäytyneet Maataloustuottajain
23423: kuin lain 1 § : ssä säädetään, metsänomista- Keskusliiton alaisina toimivien metsänhoito-
23424: jien ammattitiedon ja -taidon kohottaminen yhdistysten liittojen puitteissa ja täten mak-
23425: eri tavoin, mm. järjestämällä ammattimies- savat jäsenmaksuja etupoliittiselle järjes-
23426: ten apua heille, samoinkuin muukin metsä- tölle. Tämä ei tietenkään ole ollut lainsäätä-
23427: talouden edistäminen yhdistysten toimi- jän tarkoitus.
23428: alueilla. Sanotusta säännöksestä ilmenee, Jotta tällainen kehitys estettäisiin ja met-
23429: että metsänhoitoyhdistys on tarkoitettu ole- sänhoitoyhdistykset palautettaisiin puolueet-
23430: maan puolueeton, ulkopuolella kaiken etu- tomuuden tielle, on välttämätöntä, että la-
23431: politiikan työskentelevä yhteenliittymä, niin- kiin otetaan tätä tarkoittava säännös. Sään-
23432: kuin luonnollisesti tuleekin olla sellaisen yh- nöstä laadittaessa on otettava huomioon, että
23433: distyksen, joka pakolla perii metsänomista- metsänhoitoyhdistysten luonnollinen yhdys-
23434: jilta jäsenmaksujen luontoisia metsänhoito- elin on asianomainen keskusmetsäseura, joka
23435: maksuja. metsänhoitoyhdistyslain mukaan on saanut
23436: Kun seuraa metsänhoitoyhdistysten toi- tehtäväkseen valvoa metsänhoitoyhdistysten
23437: mintaa kuluneen vuosikymmenen aikana, voi toimintaa.
23438: havaita, että niiden toimesta on maamme Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
23439: metsien hoitotaso paljon kohonnut. Saman-
23440: aikaisesti on kuitenkin pakko huomata, ettei- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23441: vät yhdistykset ole seuranneet johdonmukai- van lakiehdotuksen:
23442:
23443:
23444: Laki
23445: metsä.nhoitoyhdistyksistä. annetun lain muuttamisesta..
23446: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään metsänhoitoyhdistyksistä 17 päivänä mar-
23447: raskuuta 1950 annetun lain 5 § :ään näin kuuluva uusi 3 momentti:
23448:
23449: 5 §. nenä mihinkään muuhun yhdistykseen kuin
23450: keskusmetsäseuraan.
23451: Metsänhoitoy<hdistys älköön kuuluko jäse-
23452:
23453: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
23454:
23455: Arvo Sä.vel.ä. Arvi Turkka. A. Härkönen.
23456: Vilho Tunmen. Urho Kulova.a.ra.. Niilo Nieminen.
23457: Mikko Hult. Väinö Tikkaoja. Eino Raunio.
23458: Toivo Niiranen.
23459: 561
23460:
23461: IX,13. - Lak.al. N:o 96.
23462:
23463:
23464:
23465:
23466: Linna ym.: Ehdotus laiksi uudis- ja kivenraivauspalkkioista
23467: annetun lain muuttamisesta.
23468:
23469:
23470: E d u s k u n n a ll e.
23471:
23472: Uudis- ja kivenraivauspalkkioista annetun merkityksen olisi sen voimassaoloa kuitenkin
23473: lain myönteinen merkitys on yleisesti tun- jatkettava, jotta pienviljelijäväestöllä säily-
23474: nustettu. Erityisesti se todetaan Pohjois- ja tettäisiin edelleen nykyiset mahdollisuudet
23475: Itä-Suomen pienviljelijäväestön keskuudessa. viljelys- ja laidunolojensa parantamiseen
23476: Onhan heillä lain turvin ollut mahdollisuu- sekä työttömyysvaikeuksiensa lievittämiseen.
23477: det viljelys- ja laidunolojensa lisäämiseen ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23478: parantamiseen. Täten on lain olemassaolo
23479: ja sen sovellutus auttanut myös työttömyys- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23480: tilanteen lievittämisessä. van lakiehdotuksen:
23481: Sanotun lain voimassaolo päättyy kuiten-
23482: kin v. 1960 lopussa. Ottaen huomioon lain
23483:
23484:
23485: Laki
23486: uudis- ja kivenraivauspalkkioista annetun lain muuttamisesta.
23487: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan uudis- ja kivenraivauspalkkioista 11 päi-
23488: vänä maaliskuuta 1955 annetun lain (129/55) 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on
23489: 29 päivänä kesäkuuta 1959 annetussa laissa (307/59), näin kuuluvaksi:
23490:
23491: 1 §. lon ja laitumen uudisraivauksista sekä pellon
23492: Kymmenenä vuotena, alkaen vuodesta kivenraivauksista jaettavia palkkioita varten.
23493: 1955 otetaan valtion tulo~ ja menoarvioon
23494: vuosittain tarpeellinen siirtomääräraha pel-
23495:
23496: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
23497:
23498: Martti Linna. Pentti Liedes. Aleksi Kiviaho.
23499: Matti Meriläinen. Toivo Friman. Usko Seppi.
23500: Aarne Pulkkinen. Toivo Niiranen. Pertti Rapio.
23501: Niilo Nieminen. Pauli Puha.kka.. Eemeli Lakkala.
23502:
23503:
23504:
23505:
23506: 71 E 74/60
23507: 562
23508:
23509: IX,14. - Toiv.a.l. N:o 211.
23510:
23511:
23512:
23513:
23514: E. Ma.nninen ym.: Toimenpiteist·ä maatalouden yleisen kus-
23515: tannustason alentamiseksi.
23516:
23517:
23518: E d u s k u n n a 11 e.
23519:
23520: Pohjoisen ilmastomme ankarissa olosuh- juuri maatalouden kustannustason alentami-
23521: teissa maataloutemme toimii suurten vaikeuk- seen. Mitä pitemmälle, kuten toivottavaa,
23522: sien keskellä. Kustannukset ovat suuret, teollistaminen edistyy, sitä kiireellisemmäksi
23523: josta johtuen tuotteiden hinnat ovat kor- tulee joka hetki maataloudellinen uudistus.
23524: keat, niin että vain suurilla uhrauksilla Huomioonottaen voimassaolevan maatalous-
23525: niitä voidaan pitää jotenkin siedettävinä. - tulolain pitäisi niiden varojen, jotka sijoi-
23526: Tämä kaikki on aiheuttanut sen, että varsin- tetaan juuri kustannustason alentamiseen,
23527: kin kuluttaja- ja asutuskeskusten väestön jopa aivan välittömästi pystyä vaikuttamaan
23528: keskuudessa maataloutta pidetään usein vain hintatason alentamiseen.
23529: raskaana ylimääräisenä taakkana. Kun li- Muualla saadut kokemukset näyttävät viit-
23530: säksi, kuten tähän saakka on tapahtunut, taavaan siihen suuntaan, että on käytävä roh-
23531: tyydytään parhaasta päästä vain vajaatuot- keasti ja ennakkoluulottomasti eteenpäin.
23532: toisen ja -kykyisen maatalouden avustus- Mainitsemme tässä vain, mitä Amerikassa
23533: luontoiseen tukemiseen, eikä radikaalisesti on jo saatu aikaan, jossa suunnilleen meikä-
23534: ole käyty käsiksi kustannustasoa korottaviin läisissä oloissa on toimeenpantu suorastaan
23535: tekijöihin, on miltei kaiken maataloutta kos- käänteentekeviä uudistuksia (Teho 1/60).
23536: kevan keskustelun ylle nousemassa epäluulo- Koneeliistumisen aikakautena olisi kaikki
23537: jen pimeä sumuverho. suuremmat perusparannustyöt suoritettava
23538: On ilmeistä, että aika olisi päästä eteen- kullakin määrätyllä alueella yhtenäisen ja
23539: päin. Jotakin olisi tehtävä. Maataloudelli- saman suunnitelman mukaan, eikä vastedes
23540: set valistusjärjestöt voivat luonnollisesti olisi katoavustuksia myönnettävä sellaisille
23541: saada paljon aikaan valistustoiminnallaan. alueille, jotka ovat jollekin määrätylle kas-
23542: Ja kun tutkimustyötä lienee jo niin paljon ville todetut virallisesti ,hallanaroiksi". Var-
23543: suoritettu, että ollaan selvillä yleisestä suun- sinaisten viljelysten vapauttamiseksi hallan-
23544: nasta, etenemismahdollisuutta on: peltojen vaaralta olisi myös takamaat ojitettava ja
23545: peruskuivatuksiin on ryhdyttävä, rakennus- aikanaan viljeltävä.
23546: kustannuksia alennettava, estettävä elinkel- Ilmeisesti tyytymättömyyttä maatalouden
23547: vottomien tilojen perustamista, entisten tilo- saamien etujen johdosta ilmenee. (Viitataan
23548: jen elinmahdollisuuksia parannettava jne. jälleen Amerikan oloihin, joissa em. saavu-
23549: Rahoituskysymyksiäkin on selvitetty. Eri- tuksista huolimatta maatalous edelleenkin
23550: koistumista ja yhteistoimintaa eri tilojen saa kuulla kunniansa. Time-lehti 23/59).
23551: kesken on harrastettava. Epäilyksiä voi syntyä nimenomaan siinä
23552: Puuttuu vain yleinen liikkeellelähtö. Onpa suhteessa, että yksityiset viljelijät saavat
23553: jo julkisuudessakin ihmetelty (Sosialistinen itselleen ,ansiotonta" hyötyä. Tilojen luoki-
23554: Aikakauskirja 9/59) hiljaisuutta maatalou- tus olisikin nähtävästi tarpeellinen. Valtion
23555: den kohdalla. Tuntuu kuin nykyhetken po- toiminnan lisäämistä maataloudenkin alalla
23556: liitikko ei pitäisi arvolleen sopivana puuttua voi hyvin harkita. Ainakin tilojen perusta-
23557: maatalouden ongelmiin, koska ,teollistami- misen alkuvaiheessa voisi valtio nimenomaan
23558: nen" tuntuisi tuovan parempia ,voittoja". omistamillaan soilla, joita sillä on metsän-
23559: Kuitenkin täytyy juuri kuluttajien huomion ojitukseen sopimattomia, ilmeisesti viljelys-
23560: ennen pitkää kiintyä mitä voimakkaimmin kelpoisia soita ainakin yli 200 000 ha, hyvin
23561: IX,14. - E. Manninen ym. 563
23562:
23563: suorittaa kokeiluluontoista viljelytoimintaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23564: Miksi ei ehkä Työtehoseurakin voisi joitakin nioittavimmin eduskunnan hyväksyttäväksi
23565: lisätehtäviä suorittaa? toivomuksen,
23566: Yleistä toimintaa maataloudellisten kus-
23567: tannusten alentamiseksi olisi tehostettava. että hallitus ryhtyisi viipymättä
23568: Varoja on tarpeellisessa määrin myönnet- kaikkiin toimenpiteisiin maatalouden
23569: tävä kuitenkin huomioonottaen, että ko. ko- yleisen kustannustason alentamiseksi
23570: keilujen, jos mieli niiden onnistua, on oltava alkaen lähinnä peltoalan peruskuiva-
23571: mahdollisimman varhaisessa vaiheessa itsensä tukselle tarpeellisen valtaojaverkoston
23572: kannattavia. Kun varoja myönnetään, on luomisella sekä samalla tutkien uusien
23573: samalla kuluttajahintoja alennettava mahdol- eri puolille maata sijoitettavien koe-
23574: lisimman pian. luontoisten m1jelmien perustamisen
23575: mahdollisuutta.
23576: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
23577:
23578: Elis Manninen. K. F. Haapasalo.
23579: Väinö Tikkaoja. Matti Meriläinen.
23580: Lars Lindeman. Toivo Niiranen.
23581: Kustaa Alanko. Niilo Nieminen.
23582: Juho Karvonen. Arvo Sävelä.
23583: Edvard Pesonen. Väinö E. Nieminen.
23584: 664
23585:
23586: IX,15. - Toiv.al. N:o 212.
23587:
23588:
23589:
23590:
23591: Vennamo: Hintatakuun antamisesta pienmaatalouden tuot-
23592: teiUe.
23593:
23594:
23595: E d u s k u n n a 11 e.
23596:
23597: Maatamme on jatkuvasti kiusannut työttö- pienmaatalouden tuotteiden antaman ansion
23598: myys. Työpaikoista tulee vielä kauan ole- turvaaminen on jäänyt sivuseikaksi. Tällaista
23599: maan maassamme puutetta harjoitetun vää- asiantilaa ei voida pitää .kansamme edun
23600: rän talouspolitiikan vuoksi. mukaisena.
23601: Halvimmalla ja nopeimmin voidaan piile- Lausutun perusteella esitän eduskunnan
23602: vää työttömyyttä ja työn puutetta poistaa hyväksyttäväksi toivomuksen,
23603: harjoittamalla pienmaatalouden etujen mu-
23604: kaista maatalouspolitiikkaa. Ovathan viral- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23605: listen tilastojen mukaan työn puutteessa ole- toimenpiteisiin ns. maataloustulolain
23606: vat suurimmalta osalta pientiloilta. muuttamiseksi siten, että pienmaata-
23607: Maassamme on voimassa ns. maataloustulo- iouden tuotteiUe annetaan hintatakuu
23608: laki, joka turvaa maataloustuotantoa. Tämä ja että sanotun lain nojalla harjoite-
23609: laki on kuitenkin yksipuolisesti laadittu ns. taan pienmaataloutta edistävää maa-
23610: viljasuuntausta silmälläpitäen, minkä vuoksi talouspolitiikkaa.
23611: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
23612:
23613: Veikko Vennamo.
23614: 56&
23615:
23616: IX,16. - Toiv.a.l. N:o 213.
23617:
23618:
23619:
23620:
23621: V.ennamo: ·Kotivoin valmistajien aseman parootamisesta.
23622:
23623:
23624: Eduskunnalle.
23625:
23626: Maassamme joudutaan monilla seuduilla nossa, vaan jopa kotivoin valmistajille mak-
23627: edelleen valmistamaan kotivoita. Tämä joh- settavat tasoituskorvaukset ovat hallitusten
23628: tuu siitä, että yhteiskunta ei ole antanut välinpitämättömyyden vuoksi viipyneet koh-
23629: pientalonpojille riittäviä mahdollisuuksia tie- tuuttoman kauan, puhumattakaan muista
23630: ym. olosuhteiden vuoksi viedä maitoaan mei- joustamattomista säännöksistä.
23631: jereihin, ja monasti meijerit eivät myöskään Kaiken lausutun perusteella esitän edus-
23632: pitkien matkojen vuoksi ole olleet halukkaita kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23633: järjestämään kuljetuksia.
23634: Vaikka nämä kotivoin valmistajat ovatkin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23635: siis unohdettuja, niin kuitenkin jo alkeellisin riittäviin toimenpiteisiin kotivoin val-
23636: oikeudenmukaisuus vaatisi, että heille yhteis- mistajain saattamiseksi samaan ase-
23637: kunnan taholta turvataan kotivoistaan sama maan meijerivoin maidott.tuottajien
23638: ansio kuin muillekin karjataloutta harjoitta- kanssa sekä huolehtisi, että tasoitus-
23639: ville. korvaukset tulevat joustavasti ja vii-
23640: ·Näin ei kuitenkaan asianlaita ole käytän- vyttelemättä maksetuiksi.
23641: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
23642:
23643: Veikko Vennamo.
23644: 566
23645:
23646: IX,17. - Toiv.al. lf:o 214.
23647:
23648:
23649:
23650:
23651: VeDDamo: Toimenpiteistä maankäyttölain tehokkaaksi toteut-
23652: tamiseksi.
23653:
23654:
23655: E d u s k u n n a 11 e.
23656:
23657: Sodanjälkeisen maanhankintalain kohdis- Sitävastoin varsinainen asutustoiminta on,
23658: tuessa vain määrättyihin henkilöihin ja vuo- kuten sanottu, ollut täysin pysähdyksissä.
23659: den 1936 asutuslain ollessa täysin vanhentu- Johtavat asutusviranomaiset eivät näytä tun-
23660: nut kansamme odotti kiihkeästi uutta maan- tevan kiinnostusta asiaan, vaan heidän har-
23661: käyttölakia. Tämä lainsäädäntö on nyt ollut- rastuksensa näyttävät suuntautuvan pää-
23662: kin jo voimassa hyvän matkaa toista vuotta. asiassa muualle ja teoretisointiin.
23663: Lain toimeenpano on kuitenkin muodostu- Kaiken edellä lausutun perusteella esitän
23664: nut maan ja kodin tarvitsijoille suureksi pet- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomulpren,
23665: tymykseksi. Vain lainoitustoiminta on pyö-
23666: rinyt - kiitos rahalaitosten - sillä asutus- että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
23667: hallitushan ei näitäkään asioita enää käytän- asian vaatimiin toimenpiteisiin, jotta
23668: nössä hoida. Hiljalleen on myös aloitettua maankäyttölakia ryhdytään todeUa
23669: vähävaraisen väestön syrjimistä lainoituk- joka suhteessa tehokkaasti toteutta-
23670: sessa alettu korjata, jotenka toivoa sopii, että maan ja täten poistetaan väestön kes-
23671: tämä asia vähitellen saadaan edes tyydyttä- kuudessa taloudellista hätää j'a katke-
23672: vään järjestykseen. ruutta.
23673: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
23674:
23675: Veikko Vennamo.
23676: 567
23677:
23678: IX,18. - Toiv.al. N: o 215.
23679:
23680:
23681:
23682:
23683: Lahtela ym.: Valtion maan hankkimisesta asutustarkoituk-
23684: siin hallinnollista tietä.
23685:
23686:
23687: Ed us kunnalle.
23688:
23689: Pohjois-Suomessa, jossa asutusmaan tarve senmukaisempi olisi hallinnollista tietä tapah-
23690: on suuri, tulee asutustoiminta nojautumaan tuva valtion maan varaaminen asutustarkoi-
23691: ensi sijassa valtion maiden käyttämiseen. tuksiin ja tähän tarvittavan maan hallinnan
23692: Kun maakysymyksen hoitaminen sotien jäl- siirtäminen maankäyttöviranomaisille. Sään-
23693: keisen asutustoiminnan ulkopuolelle jäänei- nökset hallinnollista tietä tapahtuvasta val-
23694: den, mutta asutustoiminnan piiriin kuuluvien tion maan asutustarkoituksiin käyttämisestä
23695: henkilöiden osalta on katsottava kiireelliseksi sisältyivätkin sekä hallituksen esitykseen
23696: tehtäväksi, olisi valtion maiden asutukseen maankäyttölaiksi ja siihen liittyväksi lain-
23697: käyttämistä pyrittävä helpottamaan ja no- säädännöksi 13 päivältä lokakuuta 1953
23698: peuttamaan. Viime vuoden alussa voimaan (1953 vuoden valtiopäivät N: o 104, maan-
23699: tulleen maankäyttölainsäädännön mukaan kä- käyttölaki 40 §) että hallituksen esitykseen
23700: sitellään valtion maiden asutukseen käyttä- laiksi valtion maan käyttämisestä ja maan
23701: minen oikeusasiana eriasteisissa tuomioistui- pakkolunastamisesta maankäyttölain tarkoi-
23702: missa. Paitsi sitä, että tällainen menettely tuksiin sekä ·laiksi asutuslainsäädännön ku-
23703: suuresti hidastaa kiireellisiksi katsottavia moamiseen liittyvistä toimenpiteistä 4 päi-
23704: asutustoimenpiteitä, se rasittaa tarpeetto- vältä maaliskuuta 1955 (1955 valtiopäivät
23705: masti valtion virkakoneistoa ja aiheuttaa N: o ·33, laki valtion maan käyttämisestä ja
23706: melkoisesti turhia kustannuksia. maan pakkolunastamisesta maankäyttölain
23707: Riittävästi perusteltuna ei myöskään voida tarkoituksiin 6 §).
23708: pitää sitä, että valtion maan asutustarkoituk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23709: siin hankkiminen tapahtuu samanlaista pak- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
23710: kolunastusmenettelyä noudattaen, jota luon- muksen,
23711: nollisesti on sovellettava muihin maanomista-
23712: jiin, joiden kohdalla asia on oikeuskysymys. että. hallitus kiireellisesti ryhtyisi
23713: Valtion viranomaisten toimesta tapahtuvaa toimenpiteisiin, joilla valtion maan
23714: valtion maan käyttämistä laissa säädettyyn hankkiminen asutustarkoituksiin saa-
23715: tarkoitukseen ei voida pitää oikeuskysymyk- daan tapahtuvaksi hallinnollista tietä.
23716: senä. Asianmukaisempi ja myös tarkoituk-
23717: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
23718:
23719: Olavi Lahtela. Hannes Paaso. Onni Mannila.
23720: Esa Timonen. Matti Kekkonen. Niilo Ryhtä.
23721: Pentti Pekkarinen. Matti Liinamaa. Matti Mattila.
23722: Arvo Pentti. Aarre Marttila. Artturi Jämsen.
23723: Yrjö Sinkkonen. V. E. Svinhufvud. Atte Pakkanen.
23724: Veikko Savela. Kusti Eskola. Kerttu Saalasti.
23725: Esu Niemelä. Markus Niskala. Viljami Kalliokoski.
23726: Ale Holopainen. Akseli Paarman.
23727: 568
23728:
23729: IX,19. - Toiv.al. N: o 216.
23730:
23731:
23732:
23733:
23734: Haapasalo .ym.: Maankäyttölain muuttamisesta rintamamies-
23735: te'n maansaantikysymyksen hoitamiseksi.
23736:
23737:
23738: E d u s k u n n a 11 e.
23739:
23740: Maanhankintalain täytäntöönpanon yhtey- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
23741: dessä jäi suurimmalta osalta hoitamatta pien- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23742: ten tilojen lisämaakysymys. Vain perin har-
23743: voissa tapauksissa pääsivät nämä osallisiksi että hallitus kiireellisesti antaisi
23744: lain suomista oikeuksista. Erikoisen valitet- Eduskunnalle ehdotuksen maankäyttö-
23745: tavaa oli, että suuri joukko rintamamie- lain muuttamisesta niin, että viim6
23746: hiämme jätettiin ilman lisämaata. Samoin sotiimme osallistuneiden ·rintamamies-
23747: tapahtui myös omakotitalojen asuntotontteja rten lisämaantarve ja asuntotonttikysy.
23748: koskevan asian yhteydessä. Kun näiltä mie- mys voidaan nopeasti tyydyttää ja
23749: hiltä vaadittiin uhrivalmiutta, ja heidän että nämä asetetaan liihivuosina etu-
23750: taloudellinen asemansa kärsi pahoin pitkistä sijalle asutustoimintaa toteutettaessa
23751: sotavuosista, pitivät he luonnollisena, että silmällä pitäen, e.tta syrjäytetyiksi
23752: yhteiskunta lunastaa heille sodan aikana an- tulleet rintamamiehet eivät joutuisi
23753: tamansa lupaukset. Kun näin ei ole tapah- epäedullisempaan asemaan, minkä
23754: tunut, vallitsee rintamamiestemme keskuu- vuoksi olisi luovutettavan maan hin-
23755: dessa oikeutettua katkeruutta. Eikä voi- nan ja maksuehtojen oltava oikeassa
23756: massa oleva maankäyttölakikaan nykyisessä suhteessa arikaisemmin luovutettuun
23757: muodossaan pysty poistamaan sanottua epä- verrattuna.
23758: kohtaa.
23759: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
23760:
23761: K. F. Haapasalo. Kaarlo Pitsinki.
23762: Väinö Tikkaoja.. G. Henriksson.
23763: Arvo Tuominen. Anni Flinck.
23764: Eino Raunio. Kustaa Alanko.
23765: Kalle Matilainen. Varma K. Turunen.
23766: Arvo Ahonen.
23767: 569
23768:
23769: IX,20. - Toiv.al. N:o 217.
23770:
23771:
23772:
23773:
23774: Vennamo: Mtu.mkä!Jttölai-n mukaisten tilojen antamisesta rin-
23775: tamamiehille käypää hintaa alemmalla hinnalla.
23776:
23777:
23778: E d u s k u n n a ll e.
23779:
23780: Maanhankintalain ulkopuolelle jäivät mo- het maankäyttölain mukaan joutuisivat mak-
23781: net rintamamiehet sen vuoksi, että maan- samaan täyden hinnan maistaan, kun taas
23782: saanti sanotun lain mukaan vaati rintama- ne, jotka saivat tilansa ja lisämaansa maan-
23783: mieheltä perheellisyyttä ennen 1 päivää lo- hankintalain nojalla, saivat maata alemmalla.
23784: ka:lmuta 1945. Myös jäivät monet lisämaan hinnalla. Tällaista tulosta ei voida pitää ta-
23785: tarpeessa olevat rintamamiehet ilman lisä- sapuolisena.
23786: maata sen vuoksi, että korkein oikeus äänes- Mainituista syistä esitän eduskunnan hy-
23787: tyksen jälkeen tulkitsi ahtaasti lisämaiden väksyttäväksi toivomuksen,
23788: antamista, jonka tulkinnan seurauksena mm.
23789: purettiin jo annettujakin lisämaita. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23790: Uusi maankäyttölaki te'kee oikeutta näille toimenpiteisiin maankäyttölainsäädän-
23791: rintamamiehille. Heille voidaan nyt siis an- nön muuttamiseksi siten, että talvi- ja
23792: taa sekä tiloja että lisämaita, jos vain maan- jatkosotiin osallistuneet henkilöt saisi-
23793: käyttölakia todella halutaan panna täytän- vat maankäyttölain mukaiset tilansa
23794: töön. ja lisämaansa kohtuullista käypää
23795: Mutta sitävastoin nämä itsenäisyytemme ja hintaa alhaisemmalla hinnalla.
23796: vapautemme puolesta taistelleet rintamamie-
23797: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
23798:
23799: Veikko Vennamo.
23800:
23801:
23802:
23803:
23804: 72 E 74/60
23805: 570
23806:
23807: IX,21. - 'l'oiv.al. N:o 218.
23808:
23809:
23810:
23811:
23812: Liedes ym.: Matmkäyttölain mukaisten irtaimistolainojen ylä-
23813: rajan korottamisesta.
23814:
23815:
23816: Ed uskunna.lle.
23817:
23818: Maa.nha.nkinta.- ja asutustiloille on yleistä posti todeta lainoja koskevan maatalousmi-
23819: vastarakennettujen ja raivattujen tilojen nisteriön asettaman katon liian alhaiseksi.
23820: heikko tuotto, maksuun langenneet tai lähi- Karjan hankkimiseen käytettävien irtaimisto-
23821: aikoina Jan.lk:eavat lainojen rasitukset sekä lainojen ylärajaiksi on ministeriö asettanut
23822: yleinen pääomien puute, joka estää tilan kar- 150 000 mk tilaa kohden. Kun mainitulla lai-
23823: jatalouden sekä peltoviljelyksen tuotannon nalla ei kyetä hankkimaan kahta kunnollisen
23824: lisäämistä. Tulevia vuosiakaan ajatellen eivät tuoton omaavaa lehmää enempää, ei lainoilla
23825: monetka.an. tilat kykene selviytymään vuotui- kyetä saamaan tilan karjantuottoa:kaan riittä-
23826: sista rasituksistaan metsiensä turvin. Vielä väksi.
23827: vähemmän ne kykenevät metsä- ta;i ansiotu- Mikäli valtion tahdlta tuettaisiin näitä vas-
23828: loilla hankkimaan tarvittavat varat irtaimis- taperustettuja tiloja tässä ratkaisevassa tuo-
23829: ton ostamiseen. Tästä johtuen onkin olemassa tannon lisäämiskysymyksessä nykyistä suu-
23830: yleinen vaara, että tilojen tuotto jää niin remmilla irtaimistolainoilla, tulisi tiloista
23831: vähäiseksi, ettei niillä kyetä elämään, vaan elinkelpoisia eivätkä niiden ha!ltijat olisi
23832: joudutaan jatkuvasti halkeutumaan vähäisiin ansiotöistä enää samassa määrin riippuvaisia
23833: metsä- ym. töihin. kuin aikaisemmin. Tuoton lisäämisen jälkeen
23834: Maa:taloU!SIIl:inisteriön 19.7.19 59 antamalla tiloilla olisi myös paremmat mahdollisuudet
23835: päätOkseHä on irtaimistolainoj en ylimmäksi selviytyä niistä suurista velkojen rasituksista,
23836: raja:ksi elottoman irtaimiston sekä siernenten mitJkä näitä talouksia jatkuvasti painavat.
23837: ja lannoitteiden sekä maatalouskalkin hank- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
23838: kimiseen asetettu 400 000 mk. Kun vähäisim- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23839: pienkin maanviljelyskoneiden ja laitteiden
23840: hankkimiseen täytyisi lainasummasta käyttää että kalUtus ryhtyisi pikaisiin toi-
23841: puolet ja sen lisälksi jokaisen viljelykseen menpiteisiin maamkäyttölain mukaisten
23842: otettavan peltohehtaarin kalkitus-, lannoite- irtaimistolainojen ylärajan korottami-
23843: ja siemen.lkustannuksiin on laskettava 50 000 seksi.
23844: mk hehtaarille, niin voimme käytännössä hel-
23845: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
23846:
23847: Pentti Liedes. Matti Koivunen.
23848: Toivo Niiranen. Pertti Rapio.
23849: Martti Linna.
23850: 571
23851:
23852: IX,22. - Toiv.al. N:o 219.
23853:
23854:
23855:
23856:
23857: Niskala. ym.: Maankäyttölain muuttamisesta tilusvaihtomak-
23858: dollisuuksien järjestämiseksi Lapin kt"hlakunnan alueella.
23859:
23860:
23861: E d u s !k u n n a 11 e.
23862:
23863: Kun eräillä Enontekiön pitäjän tilojen suoviin ja siten vältyttäisiin monista riitaju-
23864: omistajilla on palstat sijoitettu siten, että tuista. Tällainen mahdollisuus tilusvaihtorhin
23865: niittymaa eli viljelykseen sopiva suo on 10 pitäisi olla ainakin Lapin !kihlakunnan alu-
23866: km.:n päässä asuinpaikasta samalla IJrun voi eella.
23867: olla viljelyskelpoista valtion omistamaa maata Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23868: hänen talonsa vieressä, on selvää, ettei vilje- eduSkunnan 'hyvä!ksyttäväksi toivomuksen,
23869: leminen näin pitkän matlk:an talkia voi tuHa
23870: kysymylkseen, koska ti~kin puuttuu. Jos olisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23871: mahdollista suorittaa tilusvaihtoja valtion maankäyttölain muuttamiseksi niin,
23872: kanssa, helpottaisi se suuresti maiden viljelyk- että tilusvaihto valtion ja vanhojen ti-
23873: seen ottamista. Niinikään se edistäisi porota- lojen omistajain kanssa olisi mahdol-
23874: loutta, jotta näillä kaukaisHla suoniityillä ei lista Lapin kihlakunnan alueella.
23875: tarvitsisi varjeHa poroja pääsemästä heinä-
23876: Helsingissä 4 päivänä helmiikuuta 1960.
23877:
23878: Markus Niskala. Akseli Paarman.
23879: Matti Miikki. Nestori Kaasalainen.
23880: Esa Timonen. Ale Holopainen.
23881: Olavi Lahtela.
23882: 572
23883:
23884: IX,23. - Toiv.al. N: o 220.
23885:
23886:
23887:
23888:
23889: Pekka.ri.nen ym.: Eräiden maankäyttölain mukaisten OJVustus-
23890: ten ja palkkioiden suorittamisesta ennen sanotun lain
23891: voimaantuloa muodostetuille tiloille.
23892:
23893:
23894: E d u s k u n n a ll e.
23895:
23896: Vuoden 1959 alussa voimaantulleen maan- ja palkkioita yhteensä vain 65 000 mk. En-
23897: käyttölain 77 ja 78 § : n nojalla voidaan nen lain voimaantuloa hankittujen ja muo-
23898: maankäyttölain mukaisille tiloille antaa ta- dostettujen tilojen omistajat ovat hyvin
23899: lous-, kotieläin- ja ulkorakennusten sekä lait- usein taloudellisesti heikossa asemassa ja
23900: teiden suunnitteluun ja rakentamiseen sa- niin ollen samanlaisen tuen tarpeessa kuin
23901: moin kuin tilalla tai alueella ennestään ole- lain voimaantulon jälkeen hankittujen tai
23902: vien tällaisten rakennusten ja laitteiden laa- muodostettujen tilojen omistajat. Jotta mai-
23903: jentamiseen ja peruskorjausten suorittami- nittu epäoikeudenmukaisuus voitaisiin pois-
23904: seen ja näiden toimenpiteiden suunnitteluun taa, olisi lakia muutettava siten, että avus-
23905: rakentamisavustusta sekä rakennusten kesto- tusta ja palkkiota voidaan antaa kaikille
23906: ikää pidentävien ja työtä säästävien raken- maankäyttölain mukaisille tiloille riippu-
23907: teiden ja laitteiden aikaansaamiseksi raken- matta siitä, milloin ne on hankittu tai muo-
23908: tamispalkkiota. Samoin sellaiselle asutus- dostettu.
23909: tilalle, jossa ei ole tarpeellisten talous-, koti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23910: eläin- ja ulkorakennusten rakentamiseen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23911: välttämättömiä rakennuspuita, voidaan an- muksen,
23912: taa rakennusaineiden hankkimista varten
23913: avustusta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23914: Kun mainitun lain 77 § määrittelee, että toimenpiteisiin maankäyttö"lalt".n muut-
23915: avustusta ja palkkiota voidaan antaa vain tamiseksi niin, että talous-, kotieläin-
23916: niille tiloille, jotka on muodostettu tai han- ja ulkorakennusten suunnitteluun, ra-
23917: kittu lain voimaantulon jälkeen, on avus- kentamiseen ja peruskorjaamiseen an-
23918: tusten ja palkkioiden myöntäminen käytän- nettavaa avustusta ja rakenteiden tai
23919: nössä jäänyt mitättömän vähäiseksi. Niinpä laitteiden aikaansaamista varten an-
23920: vuoden 1959 talousarvioon tätä tarkoitusta nettOJVaa rakentamispalkkiota voidaan
23921: varten otetusta 50 000 000 mk: n suuruisesta antaa myös ennen lain voimaantuloa
23922: määrärahasta on voitu myöntää avustuksia hankituille tai muodostetut"lle Ulm1le.
23923: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
23924:
23925: Pentti Pekkarinen. V. E. Svinhufvud.
23926: Esa Timonen. Esu Niemelii..
23927: Arvo Sävelä.
23928: 573
23929:
23930: IX,24. - Toiv.a.l. N:o 221.
23931:
23932:
23933:
23934:
23935: Liedes ym..: A.sutusrcikaston lainojen välittämisen siirtämi-
23936: sestä kuntien asutuslautakunnille.
23937:
23938:
23939: E d u s k u n n a ll e.
23940:
23941: Uuden maankäyttölain hyväksymisen jäl- oikeuden mainittujen lainojen välittämiseen,
23942: keen on kaikkien asutusrahaston lainojen vä- eikä käytännössäkään ole lainoja kuntien
23943: littäminen siirretty rahalaitosten tehtäväksi. kautta välitetty. Tästä johtuen on runsaasti
23944: Asutuslautakunnalta pyydetystä mahdolli- vähävaraisia lainansaajia, jotka eivät ole
23945: sesta lausunnosta huolimatta rahalaitoksien rahalaitosten läheisessä suosiossa, jäänyt lai-
23946: toimihenkilöt ratkaisevat lainansaajien tär- noista osattomaksi.
23947: keysjärjestyksen haluamallaan tavalla. Lain Koska kunnanvaltuustojen valitsemat asu-
23948: voimassaoloaikana on käytäntö osoittanut, tuslautakunnat ovat paikallisista elimistä
23949: että rahalaitokset eivät useinkaan aseta lai- yleisesti tasapuolisempia kuin rahalaitosten
23950: nananojista etualalle niitä henkilöitä, jotka toimihenkilöt ja tuntevat kaikki kuntansa
23951: kipeimmin lainaa tarvitsisivat taloudessaan, lainantarvitsijat parhaalla mahdollisella ta-
23952: vaan lainojen myöntämiseen ovat pääasiassa valla, olisi asutusrahaston lainojen myöntä-
23953: vaikuttaneet rahalaitoksessa aikaisemmin ta- minen saatettava suurimmalta osalta kuntien
23954: pahtunut asiakkuus tai henkilökohtaiset tut- kautta välitettäväksi.
23955: tavuudet. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
23956: Maankäyttölainoista 16. 8. 1958 annetun kunnan päätettäväksi toivomuksen,
23957: lain (354/58) 9 § kylläkin edellyttää, että
23958: mainittuja lainoja välittää rahalaitosten li- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23959: säksi myöskin kunnat asutuslautakuntiensa toimenpiteisiin antaakseen asutus-
23960: välityksellä kuten aikaisemminkin on tapah- rahaston lainojen välittämisen aikai-
23961: tunut. Lakia koskevalla asetuksella hallitus semman käytännön mukaisesti kun-
23962: on kuitenkin 13. 2. 1959 poistanut kunnilta tien asutuslautakuntien tehtäväksi.
23963: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
23964:
23965: Pentti Liedes. Matti Koivunen.
23966: Toivo Niiranen. Pertti Rapio.
23967: Martti Linna.
23968: 574
23969:
23970: IX,25. - Toiv.al. N:o 222.
23971:
23972:
23973:
23974:
23975: Vennamo: Halpakorkoisen asutus.lai-nan myöntämisestä ennen
23976: maankäyttölain voimaantuloa tehdyille kiinteistökaupot"lle.
23977:
23978:
23979: Eduskunnalle.
23980:
23981: Hallitus ja asutusviranomaiset ovat tulkin- noudattamaan kohtuutta, niin esitän edus-
23982: neet maankäyttölakia siten, että ennen sa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23983: notun lain voimaantuloa tehdyissä kiinteistö-
23984: kaupoissa ei voitaisi myöntää halpakorkoista että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
23985: asutuslainaa. Näin ovat lukuisat perheet jää- menpiteisiin asutuslainsäädännön sel-
23986: neet tavallaan lain ulkopuolelle, sillä vanha ventämiseksi siten, että ennen maan-
23987: vuoden 1936 asutuslaki on myös kumottu. käyttölain voimaantuloa tehdyille kiin-
23988: Mielestäni tällainen tulkinta ei ole voi- teistökaupoille voidaan myöntää halpa-
23989: massa olevan lain mukainen, mutta kun hal- korkoista asutuslainaa, niinkuin muil-
23990: litusta ja asutusviranomaisia ei ole saatu lekin sanottua lainaa tarvitseville.
23991: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
23992:
23993: Veikko Vennamo.
23994: 575
23995:
23996: IX,26. - Toiv.al. N: o 223.
23997:
23998:
23999:
24000:
24001: Vennamo: Vapaaehtoisella kaupalla maanhankintalain no-
24002: jalla hankitvun tt"lan vapauttamisesta kantatilaan kohdis-
24003: tuneista rasituksista.
24004:
24005:
24006: Eduskunnalle.
24007:
24008: Sodanjälkeisen asutustoiminnan aikana ke- Lausutun perusteella esitän eduskunnan
24009: hoitettiin maanhankintalain mukaisia maan- hyväksyttäväksi toivomuksen,
24010: saajia mikäli mahdollista hankkimaan maata
24011: vapaaehtoisella kaupalla. Näin tapahtuikin että hullitua ryhtyisi kiireellisiin
24012: laajassa mitassa. toimenpiteisiin asutuslainsäädännön
24013: Maanhankintalaki oli kuitenkin siinä suh- muuttamiseksi siten, että vapaaehtoi-
24014: teessa puutteellinen, että kun asianomainen sella kaupalla maanhankintalain ja
24015: osti tilan tai tontin, niin ostettu alue ei va- muitten asutuslakien nojalla tilan tai
24016: pautunut kantatilaan kohdistuneista rasituk- tontin ostaneet vapautetaan het"lle kuu..
24017: sista eikä kiinnityksistä. Näin sitävastoin lumattomista ja kantatilaa rasitta-
24018: tapahtui, jos alue pakkolunastettiin. neista kiinnityksistä ja muista rasi-
24019: Selostetusta asiantilasta on maansaajille tuksista.
24020: aiheutunut monenlaista harmia ja vaikeutta
24021: puhumattakaan taloudellisista vahingoista.
24022: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
24023:
24024: Veikko Vennamo.
24025: 576
24026:
24027: IX,27. - Toiv.al. N:o 224.
24028:
24029:
24030:
24031:
24032: Kaasalainen ym.: ÅS'Utusyhteismetsietn perustamisen helpotta-
24033: misesta.
24034:
24035:
24036: Eduskunnalle.
24037:
24038: Hyväksyessään vuoden 1958 aikana lain esityksessä maankäyttölaiksi ja eräiksi siihen
24039: uudeksi maankäyttölaiksi ja siihen liittyvänä liittyviksi laeiksi, joka annettiin eduskun-
24040: lain asutusyhteismetsistä, muutti eduskunta nalle 4 päivänä maaliskuuta 1955.
24041: viimeksi mainitun lain 7 § : n sellaiseksi, joka Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24042: käytännössä varsin suuresti vaikeuttaa asu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24043: tusyhteismetsien antamista. Koska tällainen muksen,
24044: epäkohta on selvässä ristiriidassa sen pyrki-
24045: myksen kanssa, mikä tähtää pienten tilojen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24046: elinkelpoisuuden parantamiseen, olisi edelly- aS'Utusy hteismetsälain muuttamiseksi
24047: tyksiä asutusyhteismetsien antamisen osalta siten, että matkarajoitukset eivät muo-
24048: parannettava. Tämä tapahtuisi siten, että dostu voit.tamattomaksi esteeksi aS'Utus-
24049: -asutusyhteismetsälain 7 § hyväksyttäisiin sel- metsien perustamiselle ja niiden anta-
24050: laisena kun se oli Kekkosen V hallituksen miseUe maan tarvitsijoille.
24051: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
24052:
24053: Nestori Kaasalainen. Johannes Virolainen.
24054: Arvo Pentti. Antti J. Rantamaa.
24055: Ale Holopainen. Veikko Savela.
24056: 577
24057:
24058: IX,28. - Toiv.a.l. N: o 225.
24059:
24060:
24061:
24062:
24063: Kaasalainen ym..: Lisäalueen antamisesta osuutena yhteis-
24064: metsään.
24065:
24066:
24067: Eduskunnalle.
24068:
24069: Kun vuonna 1959 voimaan astunutta 1959 saapui asutushallitukseen yhteensä n.
24070: maankäyttölakia eduskunnassa käsiteltiin, ha- 5 900 lisäaluehakemusta, joista kuntien asu-
24071: vaittiin siinä yhteydessä, että meillä maatilo- tuslautakunnat olivat puoltaneet 5 600 hake-
24072: jen keskimääräisessä viljelyspinta-alassa on musta. Hakemuksien suuresta määrästä ilme-
24073: jatkuvasti esiintynyt aleneva suuntaus. Ti- nee, että tilojen elinkelpoisuuden parantami-
24074: lastollisesti tämä kehitys näkyy selvästi, kun nen lisäalueiden, joko pellon tai metsän an-
24075: toteamme, että yli kaksi hehtaaria käsittävien tamisella on osoittautunut erittäin ajankoh-
24076: viljelmien keskimääräinen peltoala oli vuoden taiseksi asiaksi. Mutta toisaalta varsinkin
24077: 1910 maatalouslaskennassa 166 000 viljel- metsän järjestäminen lisäalueena käytän-
24078: mällä 10.88 hehtaaria, mutta vuoden 1950 nössä kohtaa suorastaan voittamattomia vai-
24079: maatalouslaskennan 261 750 viljelmällä enää keuksia, koska sitä ei voida antaa nykyisin
24080: 8.82 hehtaaria. Lähes samassa suhteessa on voimassa olevan lain mukaan osuutena yh-
24081: tilojen elinkelpoisuuskin huonontunut. Tästä teismetsään. Ellei lakia tä;ltä osin saada muu-
24082: johtuen uuden maankäyttölain yhtenä tär- tetuksi, jää pienten tilojen elinkelpoisuuden
24083: keimpänä tehtävänä tulee olla jo olemassa parantaminen pelkäksi lupaukseksi ja nam
24084: olevien tilojen elinkelpoisuuden parantami- tulee maaltapako edelleen jatkumaan, sekä
24085: nen. Tämän epäkohdan korjaamista halusi sitä kautta työllisyyskysymysten hoito suu-
24086: maatalousvaliokuntakin erikoisesti korostaa, resti vaikeutumaan.
24087: koska se maankäyttölaista laaditun mietinnön Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24088: perusteluissa antoi ohjeen lain käytännöllistä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24089: toteuttamista varten, lausuen mm. seuraa- muksen,
24090: vaa: ,Tällöin on ensisijaiseksi tehtäväksi kat-
24091: sottava elinkelvottomien ja heikosti elinkel- että haUitus viipymättä ryhtyisi sel-
24092: poisten tilojen saattaminen elinkelpoisiksi laisiin toimenpiteisiin, jotka tekevät
24093: hankkimalla näihin lisäainetta." mahdolliseksi lisäalueen antamisen
24094: Jo lain ensimmäisenä voimassaolovuotena osuutena yhteismetsään.
24095: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
24096:
24097: Nestori Kaasalainen. Johannes Virolainen.
24098: Arvo Pentti. Antti J. Rantamaa.
24099: Ale Holopainen. Esu Niemelä.
24100:
24101:
24102:
24103:
24104: 73 E 74/60
24105: 678
24106:
24107: IX,29. - Toiv.a.l. H: o 226.
24108:
24109:
24110:
24111:
24112: Vennamo: Yhteislaitumia koskevan lainsäädännön korjaami-
24113: sesta.
24114:
24115:
24116: Eduskunnalle.
24117:
24118: Läidunolot ovat maassamme edelleen luke- vuokrasopimuksen päättymistä. Mahdollisuus
24119: mattomien pieneläjien kohdalla varsin puut- täytyisi olla myös vapauttaa vuokrasta mää-
24120: teelliset. Tästä syystä on asiantilan korjaami- räajaksi velvoitteita vastaan. Erittäin tär-
24121: seksi käytettävä hyväksi kaikkia mahdolli- keätä myös olisi, että yhteislaitumet olisivat
24122: suuksia. Lisämaiden antamisen lisäksi on siis täysin verovapaat valtiolle, kunnalle ja seu-
24123: myös käytettävä hyväksi yhteislaitumia koske- rakunnalle maksettavista veroista. Tarpeen
24124: vaa lainsäädäntöä sekä korjattava niissä esiin- mukaan olisi lisäksi karjanhaitijoille asetettua
24125: tyvät puutteellisuudet. lehmälukurajoitusta helpotettava.
24126: Luonnollisesti olisi yhteislaitumia koskevaa Kaiken edellä lausutun perusteella esitän
24127: lakia toteutettava, eikä sitä olisi pidettävä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24128: vain paperilla olevana lupauksena. Lisäksi
24129: olisi maanhankintalain toimeenpanon yhtey- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24130: dessä muodostettujen yhteislaitumien koh- menpiteisiin yhteislaitumien muodosta-
24131: dalla huolehdittava, että valtiolle maksetta- miseksi sekä yhteislaitumista voimassa
24132: vat laidunvuokrat eivät muodostu liian kor- olevien säännösten ja määräysten pa-
24133: keiksi. Näin on asianlaita nimenomaan niissä rantamiseksi niin, että laidunvuokra
24134: tapauksissa, jolloin on täytynyt perustaa täy- valtiolle ei ole laitumen kannattavan
24135: sin kylmä laidun. Näissä kaikissa tapauksissa käytön esteenä ja että kohtuuttomat
24136: olisi siis huolehdittava, että yhteislaitumesta laidunvuokrat tarkistetaan ja tarpeen
24137: suoritettava vuokra valtiolle pysyisi kohtuul- mukaan yhteislaitumille annetaan va-
24138: lisena, niin että laidunta voidaan kannatta- paavuosia työvelvoitteita vastaan sekä
24139: vasti tarkoitukseensa käyttää ja korko olisi yhteislaitumet täydellisesti vapaute-
24140: esim. enintään 1 sadalta nykyisin käytännössä taan valtiolle, kunoolle ja seurakun-
24141: noudatetun 3 sadalta asemesta. Sovittu nalle maksettavista veroista.
24142: vuokra olisi myös voitava tarkistaa jo ennen
24143: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
24144:
24145: Veikko Vennamo.
24146: 579
24147:
24148: IX,30. - Toiv.al. N:o 2!1:7.
24149:
24150:
24151:
24152:
24153: Vennamo: Yksityismetsien valvontaa koskevien määräysten
24154: korjaamisesta.
24155:
24156:
24157: Ed u s ku nn alle.
24158:
24159: Metsien käytön valvonta on välttämätöntä, velvoitettava esim. ns. aukkohakkuuta. Pien-
24160: koska ne ovat tärkeätä kansallista varallisuut- tilan omistajan on nimittäin saatava metsälös-
24161: tamme. Mutta tätä valvontaa ei saa suorittaa tään jatkuva vuosittainen tulo.
24162: niin, että yksityiselle metsänomistajalle aiheu- Lausutun perusteella esitän eduskunnan
24163: tetaan tarpeetonta haittaa ja taloudellista va- hyväksyttäväksi toivomuksen,
24164: hinkoa.
24165: Tässä valvonnassa on aina muistettava, että että haUitus ryhtyisi kiiree~Usiin toi-
24166: se, mikä sopii suurelle metsälölle, ei suinkaan nwnpiteisiin yksityismetsien vmvonnan
24167: aina sovi pienelle. Tässä valvonnassa on myös ja tämän valvonnan nojal~ annettujen
24168: aina muistettava, että metsälö on tarkoitettu määräysten korjaamiseksi ja paranta-
24169: maatilatalouden turvaksi, josta riippuu per- miseksi niin, että näuw hyödyUismä
24170: heen toimeentulo. toimenpite~1lä ei tarpeettomasti vaikeu-
24171: Näistä syistä olen sitä mieltä, että pien- teta pientuojen omistajien toimeen-
24172: metsälöissä ei aivan äärimmäisiä poikkeus- tuloa.
24173: tapauksia lukuunottamatta ole sallittava eikä
24174: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
24175:
24176: Veikko Vennamo.
24177: 580
24178:
24179: IX,Sl. - Toiv.al. N:o 228.
24180:
24181:
24182:
24183:
24184: Ka.a.sa.la.inen ym.: PienyrittäjälaiMj'en myöntämisestä asutus-
24185: rahaston varoista.
24186:
24187:
24188: Eduskunnalle.
24189:
24190: Hallituksen esitykseen eduskunnalle maan- esityksen linjalle. Tätä käsitystä tukee omalla
24191: käyttölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi merkittävällä tavallaan nykyinen maaseudun
24192: vuodelta 1955 sisältyi kohta, joka teki mah- työllisyyskysymyksen järkevä hoito ja lähi-
24193: dolliseksi sen, että asutusrahaston varoista aikoina ratkaistavaksi tuleva suurten ikäluok-
24194: olisi voitu antaa mm. pienyrittäjälainoja työ- kien työhönsijoittamisongelma.
24195: välineiden ja koneiden hankkimista varten, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24196: pitäen silmällä maatilatalouteen liittyvien si- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24197: vuansiomahdollisuuksien lisäämistä. Valitetta- muksen,
24198: vasti eduskunnan enemmistö tältä osin hyl-
24199: käsi hallituksen esityksen. Se oli erittäin että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
24200: harkitsematon teko, sillä varsinkin maan- menpiteisiin, että maankäyttölakiesi-
24201: lunastuslain mukaan muodostettujen tilojen tyksen mukaiset pienyrittäjälainat voi-
24202: asukkaat kaipaavat perustellusti tilansa lähei- daan sisällyttää asutusrahastosta an-
24203: syydessä avautuvia sivuansiomahdollisuuksia. nettll!Vien laiMjen piiriin.
24204: Laina-asiassa olisi siis palattava hallituksen
24205: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
24206:
24207: Nestori Kaasalainen. Johannes Virolainen.
24208: Arvo Pentti. Antti J. Rantamaa.
24209: Ale Holopainen. Veikko Savela.
24210: Esu Niemelä.
24211: 581
24212:
24213: IX,S2. - Toiv.a.l. N:o 229.
24214:
24215:
24216:
24217:
24218: Kytt& ym.: Toimenpiteistä maan- ja metsänparannustoimin-
24219: nan laajentamiseksi.
24220:
24221:
24222: E d u s k u n n a ll e.
24223:
24224: Niin suuresti kuin käsitykset siitä, min- Maamme yli 10 000 000 ha: n suoalasta las-
24225: kälaista maatalouspolitiikkaa maassamme ketaan noin 4 100 000 ha olevan sellaista,
24226: olisi harjoitettava, saattavatkin vaihdella, että se voidaan kannattavasti ojittaa. Huo-
24227: voitaneen riidattomana pitää toteamusta, mattavasta osasta niitä voidaan ojittamalla
24228: ettei maatalouselinkeino nykyisellään ilman saada ensiluokkaistakin metsämaata. Kuiten-
24229: valtiovallan erikoistoimenpitein antamaa kin niiden tuotto nykyisin on melkein ole-
24230: tukea takaa harjoittajilleen kohtuullista toi- maton. Viime aikoina on maassamme vuo-
24231: meentuloa. Moninaiset ovatkin ne tavat, sittain ojitettu metsämaita 40 000-50 000
24232: joilla tätä tukea on pyritty antamaan. Apu- ha. Näin ollen voidaan todeta, että myös
24233: lantamiljardit, ulkomaisten väkirehujen tuonti ojituskelpoisten soittemme ojittaminen tulee
24234: ja niiden hinnanalennukset, karjataloustuot- nykyisellä vauhdilla kestämään noin 100
24235: teiden hintasubventiot ja vientipalkkiot ja vuotta. On näin ollen todettava, ettei ny-
24236: viljan kaksihintajärjestelmä ovat tyypillisiä kyisellä metsäojituksella voida vielä edes
24237: ilmauksia valtion pyrkimyksestä parantaa seuraavankaan sukupolven aikana suuresti
24238: maatalouselinkeinon harjoittamisen edelly- parantaa jo tällä vuosikymmenluvulla huo-
24239: tyksiä, joiden kohentamiseen myös pyrkii mattavasti laajenevan puunjalostusteollisuu-
24240: maataloustulolaki. temme raaka-aineen tarvetta.
24241: Voidaan pitää ilmeisenä, ettei yllä luetel- Edellä selostettuihin kahteen suureen kan-
24242: luilla toimenpiteillä voida parantaa maa- ja salliseen tehtävään on nykyisenä aikana syytä
24243: metsätalouden harjoittamisen luontaisia edel- kiinnittää erityistä huomiota sen vuoksi, ettei
24244: lytyksiä maassamme, vaan että samanaikai- yhteisktmtamme ole pystynyt riittävän te-
24245: sesti kuin esim. hintapoliittisin toimenpitein hokkaasti organisoimaan työllisyyskysymyk-
24246: pyritään turvaamaan maatalouden tämän sen hoitoa eikä varsinkaan edessä olevaa
24247: hetken kannattavaisuus, on huomio kiinni- suurten ikäluokkien sijoittamista hyödylli-
24248: tettävä niihin mahdollisuuksiin, joilla luon- seen työhön. Tämän vuoksi ja kun kannatta-
24249: nonolosuhteita parantamalla voidaan saada vien työkohteiden löytäminen valtiovallan
24250: pysyvää parannusta maataloustuotannon kan- toimesta järjestettyihin työllisyystöihin on
24251: nattavaisuuteen. Ja kun näin menetellään, muuttumassa aina vaikeammaksi sitä mukaa
24252: kääntyy huomio erityisesti Suomen maaperän kuin tieverkostomme saadaan nykyisiä tar-
24253: perusparannuksiin. peita vastaavaan kuntoon ja erilaisten jul-
24254: Maassamme on nykyisin noin 2 600 000 ha kisten rakennusten rakennusohjelma toteute-
24255: peltoa, josta ainakin puolet on kunnollisen tuksi, on pelkästään työllisyyskysymyksen
24256: ojituksen, pääasiassa salaojituksen tarpeessa. hoitamisenkin vuoksi aihetta kiinnittää huo-
24257: Nykyisin salaojitetaan vuosittain keskimää- miota niihin mahdollisuuksiin, joita maan-
24258: rin noin 12 000-14 000 ha. Näin ollen kes- parannustyöt tarjoavat tuhansille ihmisille,
24259: tää nykyisellä vauhdilla lähes sata vuotta, kun nämä työt vain saatetaan käyntiin nii-
24260: ennenkuin kaikki salaojitettavat pellot ovat den valtakunnallisen merkityksen edellyttä-
24261: saaneet salaojansa ja maamme peltopinta- missä puitteissa. On myöskin aihetta todeta,
24262: alaan samalla on hankittu noin 150 000 pel- että mahdollisuudet näiden töiden nopeaan-
24263: tohehtaarin uudisraivausta vastaava lisäys. kin laajentamiseen ovat olemassa, koska maa-
24264: 582 IX,32. - Maa.n- ja metsä.npa.ra.nnustoiminta.
24265:
24266:
24267: taloushallituksella, metsähallituksella ja kes- että hallit-us kiireellisesti suoritut.
24268: kusmetsäseuroilla jo nyt on puheena olevan taisi tutkimuksen maan- ja metsän-
24269: tehtävän suorittamista varten tarvittavat, parannustoiminnan laajentamisesta sen
24270: tehokkaasti nykyisissä puitteissa työskentele- valtakunnallista merkitystä vastaaviin
24271: vät organisatiot. mittasuhteisiin ja tutkimuksen val-
24272: Edellä lausutun perusteella ehdotamme mistuttua antaisi Eduskunnalle ne esi-
24273: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi tykset, joihin tämä tutkimus antaa
24274: toivomuksen, aiheen.
24275: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
24276:
24277: Harras· Kyttä. · Olavi Lahtela. Armi Bosia.
24278: Saara Forsius. Erkki Koivisto. Veikko Hyytiäinen.
24279: Johannes Virolainen. Urho Kähönen. Armas Leinonen.
24280: 583
24281:
24282: IX,33. - Toiv.al. N: o 230.
24283:
24284:
24285:
24286:
24287: J. E. Pa:rta.nen ym.: Työllisyysvarojen käyttiimisestä avus-
24288: tuksiksi tiZakohtaisten perusparannustöiden suorittami-
24289: seen aZityöllisyysaluema.
24290:
24291:
24292: E d u s k u n n a 11 e.
24293:
24294: Valtiovallan on pitemmän ajan odotettu käytön laajentamisella koskemaan maatalou-
24295: ulottavan työttömyyden lievittämiseksi tar- den tilakohtaisia perusparannustöiti voitai-
24296: koitettuja toimenpiteitään maatalouden tila- siin tilannetta tuntuvasti helpottaa.
24297: kohtaisten perusparannustöiden piiriin. Val- Esillä olevaan asiaan on maataloushallitus
24298: tioneuvosto onkin viime vuoden lopulla anta- - ja tiettävästi erään maanviljelysseuran
24299: mallaan päätöksellä laajentanut työllisyyden johtokunta - kiinnittänyt huomiotaan ja
24300: turvaamiseksi ja työttömyyden lieventämi- kääntynyt esityksellä valtioneuvoston puo-
24301: seksi osoitettujen varojen käyttöä siten, että leen. Kun näin ollen on katsottava asiantun-
24302: hallakatoalueen hyväksytyissä kunnissa voi- tijataholla omaksutun jo asiaan myönteinen
24303: daan maksaa avustusta maanparannusainei- kanta, olisi myöskin eduskunnan osaltaan
24304: den ajamisesta ja pienvaltaojien kaivami- edistettävä työllisyyden ylläpitämistä edellä
24305: sesta. esiintuotujen toimenpiteiden avulla.
24306: Kun maassamme on v. 1959 hallakato- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
24307: alueen lisäksi myös muita vaikeita alityölli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24308: syysalueita, joilla olisi edellytykset lievittää
24309: työttömyyttä samantapaisin toimenpitein, että hallitus ryhtyisi tarpeeUisi.in
24310: näyttäisi olevan tarkoituksenmukaista ja pe- toime'ltpiteisiin, että alityöllisyysaluei-
24311: rusteltua laajentaa tätä toimintaa varsinai- den työttömyyden lievittämiseksi voi-
24312: sen hallakatoalueen ulkopuolisillekin ·alueille. taisiin myöntää k'U.lkulaitosten ja
24313: Vaikeimmilla työttömyysalueilla, kuten Ka- yleisten töiden ministeriön harkinnan
24314: jaanin ja Oulun työvoimapiireissä, Pohjois- mukaan työ'lUsyywaroista ooustu.kM
24315: Savossa ja Pohjois-Karjalassa sekä Lapissa, maanparannusaineiden ajosta ja kui-
24316: on työvoimaviranomaisilla jatkuvasti voitta- vatustöiden suorittamisesta muualla-
24317: mattomia vaikeuksia riittävien työmahdolli- kin kuin hcillakatoalueen kunnissa.
24318: suuksien jirjestämisessi. Työllisyysvarojen
24319: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960.
24320:
24321: Eemil Pa.rta.nen. Ale Holopainen.
24322: Niilo Ryhtä. Ta.hvo Rönkkö.
24323: 584
24324:
24325: IX,34. - Toiv.al. N: o 231.
24326:
24327:
24328:
24329:
24330: Vennamo: Tt'lakohtaisten perusparannustöiden suorittamisen
24331: edistämisestä.
24332:
24333:
24334: Eduskunnalle.
24335:
24336: Huolimatta sukupolvien raskaasta raadan- teisiin. Mutta nämä halpakorkoiset lainat ja
24337: nasta ovat tilakohtaiset perusparannustyöt sopivat avustukset on saatava koskemaan
24338: maaseudulla edelleen suuresti keskeneräisiä. koko maata, ja lisäksi niitä koskevat sään-
24339: Näin on asianlaita, vaikka samaan aikaan nökset on saatava tarkoituksenmukaisiksi.
24340: maaseutua kiusaa näkyvä ja piilevä työn Kun rahalaitoksilla ainakin toistaiseksi näyt-
24341: puute varsin suuressa määrin. tää olevan tyydyttävästi varoja lainoitustoi-
24342: Syynä tällaiseen asiantilaan on selvästi se, mintaa varten, kävisi halpakorkoisten laino-
24343: että vähävaraisuus ja pääomien puute estä- jen järjestäminen valtiolle varsin vähäisin
24344: vät tilakohtaisten perusparannustöiden suo- rasituksin parhaiten päinsä korkohelpotus-
24345: rittamisen, jotka työt kuitenkin parantaisi- ten muodossa. Näin rahalaitoksista saatu
24346: vat jatkuvaa toimeentuloa ja olisivat siis riittävän pitkäaikainen ja vakautettu laina
24347: tärkeä rengas kansamme elintason nousussa. olisi todella halpakorkoinen.
24348: Näitä hyödyllisiä töitä ei siis voida suorittaa Kaiken edellä lausutun perusteella esitän
24349: kuin rajoitetusti, ja samalla kertaa valtio- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24350: valta veromarkoilla joutuu järjestämään kal-
24351: liita sekä vähemmän tuottavia ja tuottamat- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
24352: tomia työttömyystöitä. Ja kaiken lisäksi toimenpiteisiin hyödyUisten ja tarpeel-
24353: näissä töissä veromarkat menevät pääosalta listen Ulakohtaisten perusparannustöi-
24354: muiden kuin työn tarpeessa olevien hyväksi. den aina ojitusta sekä mudan ja saven
24355: ·Kaiken järjen nimessä olisi siis terveesti ajoa myöten edistämiseksi halpakor-
24356: edistettävä tilakohtaisia perusparannustöitä, koisilla lainoilla ja korkohelpotuksilla
24357: olipa sitten kysymys minkälaisista tilan tuo- sekä sopiviUa avustuksilla, jotta työn
24358: tantokykyä parantavista töistä tahansa aina puutetta voitaisiin maaseuduUa ter-
24359: ojitusta sekä mudan ja saven ajoa myöten. veesti ja halvasti vähentää sekä myös
24360: Tämä tapahtuu parhaiten halpakorkoisen lai- satmaUa pysyvästi parantaa maaseutu-
24361: noituksen ja sopivien avustusten muodossa. väestön toimeentulomahdollisuuksia ja
24362: Pitkän jarrutuksen jälkeen onkin hallitus elintasoa.
24363: jo ryhtynyt rajoitetusti tällaisiin toimenpi-
24364: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
24365:
24366: Veikko Vennamo.
24367: 585
24368:
24369: IX,35. - Toiv.al. N:o 232.
24370:
24371:
24372:
24373:
24374: Vennamo: Työllisyysvarojen myöntämisestä tilakohtaisiin pe-
24375: rusparannwtiii'hin koko maassa.
24376:
24377:
24378: Eduskunnalle.
24379:
24380: Vuosikausia on maassamme puhuttu tila- Hallituksella on aina käytettävissä valtavat
24381: kohtaisten perusparannustöiden välttämättö- määrät työllisyysvaroja. Ne jos mitkä sopisi-
24382: myydestä sekä niiden työllisyyttä ja toimeen- vat käytettäviksi tilakohtaisiin perusparan-
24383: tuloa edistävästä vaikutuksesta. Pyynnöt nustöihin, jolloin valtiolle vähäisin menoin ja
24384: saada näitä tuottavia töitä varten halpakor- lainoin hoidettaisiin sekä työllisyyttä että jat-
24385: koisia lainoja ovat kuitenkin tähän saakka kuvaa toimeentulon parantamista.
24386: kaikuneet kuuroille korville ja hallitukset Kaiken lausutun perusteella esitän edus-
24387: ovat olleet asiasta täysin välinpitämättömiä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24388: Suomen Pientalonpoikien puolueen synty-
24389: misen jälkeen maalaisliittolainen hallitus on että hallitw ryhtyisi kiireellisiin toi-
24390: kuitenkin ollut pakotettu kiinnittämään jos- menpiteisiin työllisyysvarojen myöntä-
24391: sain määrin huomiota tilakohtaisten perus- miseksi tilakohtaisiin peruaparannus-
24392: parannustöiden rahoitukseen. Erityisesti näin töihin kaikkialla maassa ja tällä tavoin
24393: on tapahtunut ns. halla- ja luonnononnetto- tehokkaasti ja halvoin kustannuksin
24394: muusalueilla, joskin asiasta annetut säännök- huolehtisi sekä työn tarpeesta että
24395: set ovat olleet joustamattomat ja käytännölle pientalonpoikien toimeentulon jatku-
24396: vieraat. vasta parantamisesta.
24397: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
24398:
24399: Veikko Vennamo.
24400:
24401:
24402:
24403:
24404: 74 E 74/60
24405: IX,36. - Toiv.al. N:o 233.
24406:
24407:
24408:
24409:
24410: Kosol& ym. : Valtion osmwtosta maanparannustöiden kustan-
24411: nuksiin annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta.
24412:
24413:
24414: Eduskunnalle.
24415:
24416: Valtion osanotosta maanparannustöiden vatuksen teknillinen suoritustapa vaikuttaisi
24417: kustannuksiin 5 päivänä syyskuuta 1946 an- valtionapuehtoihin. Niiksi kustannuksiksi,
24418: netun valtioneuvoston päätöksen 5 § : n joista avustus määrätään tai joille myönne-
24419: 1 mom: n c kohdassa on määrätty palkkio- tään avustuslainaa, olisi huomioitava työ- ja
24420: prosentit, mitä maanparannushankkeiden tarveainekustannusten lisäksi ne kuivatusta
24421: kustannuksista voidaan avustusta maksaa. palvelevat lisälaitteet, jotka helpottavat kun-
24422: Mainituissa kustannuksissa huomioidaan nossapitoa ja hoitoa tai mainitut kunnossa-
24423: vain työ. ja tarveainekustannukset. Viime pidon ja hoidon lisäkustannukset pääomitet:-
24424: aikoina on suunniteltu esimerkiksi eräät tuna.
24425: kuivatukset toteutettaviksi pumppupenger- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
24426: ryshankkeina, joiden hoito- ja kunnossapito- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24427: kustannukset ovat normaaliperkauksia suu-
24428: remmat. Kun hoito- ja kunnossapitokustan- että hallitus ryhtyisi toimen.piteisiin
24429: nuksia ei huomioida avustusta myönnet- valtion.euvoston päätökse,, joka. kos-
24430: täessä, saavat maanomistajat pengerryshank- kee valtimr. osarwttoa maanpar<mnus-
24431: keissa huonommat valtionapuehdot kuin töiden kustannuksim, muuttamiseksi
24432: perkaushankkeissa. Täten nykyisessä muo- siten, että avustusta myönnettäessä
24433: dossaan päätös rajoittaa teknillistä kehitystä huomioitaisiin kuivatushankkeiden nor-
24434: kuivatustoiminnassa. maalia suuremmat hoito- ja kunnossa-
24435: Päätöstä olisi siten muutettava, ettei kui- pitokustannukset.
24436: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
24437:
24438: N. Kosola. Våinö E. Nieminen. Reino A.la.-Kulju.
24439: Kalervo Saura. !!artti ~en. Matti Liinamaa.
24440: R. Hallberg. Mikko Asunta. Våinö Tikkaoja.
24441: 587
24442: IX,37. - Toiv.al. N: o 234.
24443:
24444:
24445:
24446:
24447: Kosola. ym..: Lisäavustuksen maksamisesta maanparannustöi-
24448: den kustatmuksiin eräissä tapauksissa.
24449:
24450:
24451: E d u s k u n n a 11 e.
24452:
24453: Valtion osanotosta maanparannustöiden hankkeissakin olisi oltava mahdollisuus
24454: kustannuksiin 5 päivänä syyskuuta 1946 myöntää. sellaisissa tapauksissa, joissa osak-
24455: annetussa valtioneuvoston päätöksessä on kaat tyytyvät vain avustukseen, lisäavustus.
24456: määrätty ne prosentit, mitä maanparannus- Tämän olisi oltava vähintään 30 % avustus-
24457: hankkeiden kustannuksista voidaan maksaa lainaan oikeutetuista kustannuksista, jotta se
24458: avustusta ja lainaa. Sen sijaan päätöksen korvaisi osakkaille avustuslainan poisjättämi-
24459: mukaan ei voida avustusprosenttia lisätä sen aiheuttaman edunmenetyksen. Mikäli
24460: niissä tapauksissa, joissa maanomistajat ha- eräissä hankkeissa myönnettäisiin vain avus-
24461: luavat välttää lainanottoa ja maksaa välittö- tusta, tekisi se käytännön joustavammaksi.
24462: mästi hankkeen valmistuttua rahassa heille Edellä olevan perusteella esitämme edus-
24463: tulevat osuudet kustannuksista. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24464: Metsänparannuslain mukaan saa metsä-
24465: ojituksiin korkeamman avustuksen, jos hank- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24466: keelle ei myönnetä valtion avustuslainaa. valtitnwuvostQ11r päätöksen, joka kf>s-
24467: Käytännössä on toteutettu maanparannus- kee valti.Qn, osan.ottf>a maan,paranm.us-
24468: hankkeita, joissa osakkaat ovat heti maksa- töiden, kustann,uksi.in, muuttamiseksi
24469: neet osuutensa ja tyytyneet vain avustuk- siten, että hankkeelle, jolle ei myön-
24470: seen. Tämä valtiolle edullinen rahoitusmuoto netä avustuslainaa, voitaisiin, myön,tää
24471: olisi saatava yleistymään. Näissä hankkeissa lisäavustuksen,a vähintään 30 % m,aan..
24472: osakkaat saavat kuitenkin pienemmän avus- paran,nuslain mukaisesta avustuslainan
24473: tuksen kuin niissä, joille myönnetään sekä määrästä.
24474: avustusta että avustuslainaa. Maanparannus-
24475: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
24476:
24477: N. Xosola.. Martti Salminen. B. Ala.-Xulju.
24478: Kalervo Sa.ura,. Väinö E. Nieminen. Matti IJiDama.a.
24479: R. Hallberg. Mikko Asunta. Väinö Tikkaoja.
24480: 588
24481:
24482: IX,38. - Toiv.al. N: o 235.
24483:
24484:
24485:
24486:
24487: Marttila. ym.: Avustusten myöntämisestä maatilojen tilakoh-
24488: taisiin perusparannustöihin.
24489:
24490:
24491: E d u s kun n a ll e.
24492:
24493: Vaitioneuvosto on antanut mahdollisuuden haltijat eivät hakeutuisi työttömyystöihin,
24494: suorittaa omilla tiloilla perusparannustöitä jos he saisivat omilla tiloilla suorittaa palk-
24495: niiden haJ:latilojen viljelijöille, jotka ovat kioiden turvin perusparannustöitä. Varsin-
24496: oikeutetut työttömyyskortistoihin. Onkin kaan asutustiloilla ja muilla uudistiloilla,
24497: erinomainen asia, että tähän maatalouden joilla halla vierailee lähes joka vuosi, ei ole
24498: kannalta tärkeään tehtävään saadaan koke- mahdollisuutta ryhtyä omin varoin näihin tär-
24499: muksia. Kun tämä ensimmäinen vaihe loppuu keisiin töihin. Saven ja muiden kivennäismai-
24500: kuitenkin tämän työllisyyskauden loputtua, den ajo pelloille, viemäreiden kaivu ja mui-
24501: olisi suuri vahinko, ellei tätä toimintaa voi- den perusparannustöiden suorittaminen tekee
24502: taisi jatkaa. Kun siihen voimassa olevien la- näistä tiloista tuottavia.
24503: kien mukaan ei ole mahdollisuutta kuin työt- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
24504: tömyysvaroin ja tällaisten perusparannustöi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24505: den tarve on erittäin suuri, olisikin pyrittävä muksen,
24506: saamaan sellainen laki, että perusparannus-
24507: töistä voitaisiin suorittaa palkkioita uudis- ja että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
24508: kivenraivauspalkkioiden tapaan ainakin niille menpiteisiin, että maatilojen tilakoh-
24509: tiloille, jotka ovat oikeutetut mainittuihin taiS'iin peruaparannustöihin voitaisiin
24510: palkkioihin. Tällä tavalla päästäisiin töihin, myöntää avustuksia valtionvaroista
24511: jotka keventäisivät kuntien ja valtion varsi- uudis- ja kivenraivauspalkkioiden ta-
24512: naisia työttömyysmenoja, sillä näiden tilojen paan.
24513: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
24514:
24515: Aarre Marttila. Artturi Jämsen.
24516: Matti Liinam.aa. J. A. Junga.rå.
24517: .Tahvo Rönkkö. Veikko Savela.
24518: Ale Holopainen. Arvo Pentti.
24519: 689
24520:
24521: IX,39. - Toiv.a.l!. N: o 236.
24522:
24523:
24524:
24525:
24526: Pulkkinen ym.: Avustusten ja lainojen myöntämisestä pien-
24527: viljelijöille tilakohMisten perusparanrnustöiden suoritta-
24528: miseen.
24529:
24530:
24531: E d u s k u n n a II e.
24532:
24533: Vuonna 1954 suoritettu tutkimus osoitti, Tarkoituksenmukaisempaa olisi varmaan
24534: että maamme tärkeimmilläkin viljelysalueilla järjestää asia niin, että pienviljelijät voisivat
24535: 30-35% peltoalasta oli erittäin puutteelli- suorittaa tiloillaan perusparannustöitä. Jotta
24536: sesti kuivatettu. Asutusalueilla ja yleensä he voisivat sen tehdä, olisi heille valtion toi-
24537: siellä, missä pienviljelmät ovat suurena mesta turvattava avustuksia ja halpakorkoi-
24538: enemmistönä, peruskuivatuksen ja muiden sia lainoja. Siksi maan- ja metsänparannus-
24539: tilakohtaisten perusparannusten suhteen ti- määrärahoja olisi lisättävä siinä määrin, että
24540: lanne on vieläkin huonompi. Vaikka pien- niistä voitaisiin riittävästi jakaa avustuksia
24541: viljelijät ovat selvillä näiden peruaparannus- ja lainoja pienviljelijöille tilakohtaisten pe-
24542: töiden suorittamisen välttämättömyydestä, ei rusparannustöiden suorittamiseksi. Näin me-
24543: heillä vähävaraisina ole mahdollisuuksia niitä netellen pienviljelijät saisivat työtilaisuuksia
24544: toteuttaa. Itsensä ja perheensä toimeentulon kotipaikkakunnallaan tarvitsematta lähteä
24545: turvaamiseksi he ovat pakotettuja hakeutu- etäisille siirtotyömaille.
24546: maan ansiotöihin voimatta työskennellä vil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
24547: j elmillään. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24548: Viime · vuosina tällaisten pienviljelmien
24549: omistajat ovat myös joutuneet työhön siirto- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24550: ja muille työttömyystyömaille, joten heillä ei avustusten ja halpakorkoisten lainojen
24551: ole ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia vä- myöntämiseksi pienv~'ljelijöflle heidän
24552: häisessäkään määrin edes vapaa-aikoina suo- t~'lo~'llaan suorittamiensa perusparan-
24553: rittaa töitä tiloillaan. Tällainen ei ole kan- nustöiden toteuttamiseksi.
24554: santaloudenkaan kannalta edullista.
24555: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
24556:
24557: Aarne Pulkkinen. Aleksi Kiviaho.
24558: Veikko Rytkönen. Pentti Liedes.
24559: Hugo Ma.nninen. Siiri Lehmonen.
24560: 590
24561:
24562: IX,40. - Toiv.al. N:o 237.
24563:
24564:
24565:
24566:
24567: Kämäräinen ym.: EsiPykrM antamisesta maanparannusainei-
24568: den ajopalkkiosta pie1Wiljelijöille.
24569:
24570:
24571: E d u s k u n n a 11 e.
24572:
24573: Usean viime vuoden aikana on maassamme kioiden maksussa. Kun maamiesseurojen ja
24574: ollut laaja työttömyys. Työttömien joullwssa pienviljelijäjärjestöjen neuvojilla on laaja
24575: on ollut huoma.tta.va osa pienviljelijöitä ja kokemus töiden suunnittelussa, tarkastuk-
24576: heidän perheittensä jäseniä. Työtä kyllä sessa ym. seikoissa, olisi organisatio valmis.
24577: näillä pientiloilla olisi talvellakin riittävästi, Hallitus voisi antaa tarkemmat määräykset
24578: mm. maanparannusaineiden, saven ja mudan palkkioiden jakoperusteista.
24579: ajo viljelylksille. Niitä pitäisi ajaa erikoisesti Kuiluvana ta.lvena on näitä maanparannus-
24580: uudisviljel.ybille. Useimmilla pientiloilla jää aineiden ajopa1klkioita maksettu halia-aluei-
24581: tämä tä.rlkeä työ suorittamatta senvuoksi, että den pienviljelijöille ja on se suuressa määrin
24582: raJlatulöjen vuoksi täytyy mennä ansiotöihin. helpottanut työttömyys'kygymyksen hoitoa
24583: Jos ansiotöitä ei ole riittävästi saatavissa, näissä halla-alueen maakunnissa. Nyt tämä
24584: niinlkuin asianlaita on usean viime vuoden asia on hoidettu valtioneuvoston ja työminis-
24585: aikana ollut, on tietysti turvauduttava. työt- teriön päätöksellä.Kun asia on tä:rkeä pienvil-
24586: tömyystöihin. Tästä kärsii pienviljelijän jelijöille ja myös työttömyyden hoitamisessa,
24587: ta•lous, sillä maanparannusaineiden puuttu- olisi asiasta säädettävä la:ki niinkuin uudis-
24588: essa satotulOkset jäävät alhaisiksi jSJ !kunnille viljelysten ja kivien raivauksesta on lalki ole-
24589: ja valtiolle aiheutuu suuria !kustannuksia massa.
24590: työttömyystöiden hoitamisesta. Edellä 88llotun perusteella ehdotamme
24591: Tämän vudksi olisi pientilallisill.e malkset- kunnioittavasti eduskunnan päätettäviksi
24592: tava pailllclriota maanparannusaineiden ajosta toivomuksen,
24593: viljelyksille. Palkkioiden maksu tapahtuisi
24594: parhaiten samaa menettelytapaa noudattaen että 1wUitus antaisi Eduskunnalle
24595: kuin mikä on jo pitemmän aikaa ollut käy- esityksM maanpara11.nusainoeide1t ajo-
24596: tännössä pienviljelijöiden uudisviljelyspalk- polkkwsta pienviljeUjöille.
24597: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
24598:
24599: Ka.lle IOi.märäinen. Ale Holopainen.·
24600: Pentti Pekkarinen. Olavi Lahtela.
24601: Artturi Jämsen. Esa. Timonen.
24602: 691
24603:
24604: IX,41. - Toiv.al. N: o 238.
24605:
24606:
24607:
24608:
24609: Uuitalo ym.: Esityksen antamisesta uudisraivausten yhtey-
24610: dessä talpahtuvasta maanparannusaineiden ajosta suori-
24611: tettavista palkkioista.
24612:
24613:
24614: E d u s k u n n a ll e.
24615:
24616: Uudisraivaustoiminta maassamme on pysy- dä suunnitelma uudisraivaussuunnitelman
24617: nyt jatkuvasti varsin laajana. Uuden pellon teon yhteydessä ja maksaa palkkiota sitä
24618: raivaamista ovat edelleen puoltamassa monet mukaa kuin työ edistyy sekä loppu pal.kkiosta
24619: eri tekijät. Raivausten yhteydessä on kui- maksaa sen jälkeen, kun työ on loppuun
24620: tenkin melkein poikkeuksetta jäänyt suorit- suoritettu. Joskus aikaisemmin, kun uudis-
24621: tamatta maanparannusaineiden ajo, mikä raivauspalkkiot olivat suhteellisesti suurem·
24622: monessa tapauksessa olisi välttämätön toi- mat, suorittivat viljelijät maanparannusai-
24623: menpide maan kasvukunnolle. Useat uudis- neen ajon uudisraivauksen yhteydessä. Kun
24624: raivaukset sijaitsevat suoperäisillä mailla. nyt palkkioitten suuruus on jäänyt jälkeen
24625: Tällaisia maita ei saada tyydyttävään kas- muusta kehityksestä, ei ilman korotettua
24626: vukuntoon ilman kivennäismaanparaimusai- palkkiota ole mahdollisuutta suorittaa edes
24627: neita. Samoin kaipaavat jäykät kivennäis- välttämätöntä maanparannusaineen ajoa.
24628: maat turvetta maanparannusaineeksi. Maan- Edellä olevaan· viitaten ehdotamme kun-
24629: parannusaineiden ajoa uudisraivauksille ei- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24630: vät viljelijät kykene suorittamaan, kun muksen,
24631: uudisraivauspalkkio on kovin pieni. Jos
24632: maanparannusaineen ajosta voitaisiin suorit- että hallitus antaisi Edmkunnalle
24633: taa lisäpalkkio, yleistyisi maanparannusai- esityksen maanpara1musaineidoo ajos-
24634: neen ajo ja sillä olisi erittäin suuri merkitys ta uudisraivausten yhteydessä ja että
24635: maan ikasvukunnon ja myös työllisyyden kan- tältä osin uudisraivauspalkkiota koro-
24636: nalta. tettaisiin.
24637: Maanparannusaineen ajosta voitaisiin teh-
24638: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
24639:
24640: Eino Uusitalo. Ale Holopainen. Pentti Pekkarinen.
24641: Matti Liinamaa. Arvo Pentti. Esa Timonen.
24642: Aarre Marttila. .Artturi Jä.msen. Esu Niemelä.
24643: Veikko Savela. Eemil Partanen. Akseli Paarman.
24644: 592
24645:
24646: IX,42. - Toiv.al. N: o 239.
24647:
24648:
24649:
24650:
24651: Kosola. ym.: Lisäyksestä vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon
24652: mdsänparannusvaroihi-n.
24653:
24654:
24655: E d u s k u n n a 11 e.
24656:
24657: Ennakkotietojen mukaan vuonna 1959 sel- säautotiesuunnitelmia on 508 km. Kun enti-
24658: laisina metsänparannustöinä, joiden suoritta- siäkin suunnitelmia on vielä toteuttamatta,
24659: misessa käytettiin metsänparannuslain no- on helppo todeta, etteivät myönnetyt varat
24660: jalla myönnettyjä varoja, kaivettiin metsä- riitä pitämään metsänparannustoimintaa lä-
24661: ojia noin 9 100 km, mikä vastaa noin 53 000 hellekään siinä laajuudessa, mitä toteuttamis-
24662: ha: n kuivatusalaa, tehtiin metsän kylvö- ja taan odottavat suunnitelmat edellyttävät.
24663: istutustöitä noin 9 700 ha: n alalla ja raken- Puunjalostusteollisuutemme laajentamisen
24664: nettiin valmiiksi yhteensä 329 km metsäauto- seurauksena tulee raakapuun kysyntä lähi-
24665: teitä. Tähän toimintaan käytettiin tulo- ja vuosina lisääntymään. Tämän vuoksi on tär-
24666: menoarviossa myönnettyjä metsänparannus- keätä jo nyt vesiperäisiä metsämaita ojitta-
24667: varoja avustusvaroina 500 milj. m'k ja laina- malla, vajaatuottoisia metsämaita metsittä-
24668: varoina 350 milj. mk sekä lisämenoarviossa mällä ja metsäautoteitä rakentamalla ryhtyä
24669: myönnettyjä varoja avustusvaroina 150 ja edistämään puun tuottoa jatkuvan raaka-ai-
24670: lainavaroina 50 milj. mk, eli kaikkiaan met- neen saannin turvaamiseksi. Vielä on huo-
24671: sänparannusvaroja 1 050 milj. m'k. Lisäksi mattava, että metsänparannustoimintaa te-
24672: käytettiin metsänparannustoimintaan asutus- hostamalla voidaan varata työtilaisuuksia
24673: hallituksen myöntämiä varoja 143 milj. mk. maaseudun työvoimalle sen omilla asuinseu-
24674: Työttömyysvaroja metsänparannustoiminnan duilla sellaisena aikana, jolloin muuta työtä
24675: rahoittamiseen myönnettiin 200 milj. mk, ei ole saatavissa.
24676: mutta siitä jäi osa käyttämättä. Tämä taas Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24677: johtui siitä, että varojen käyttämisestä an- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24678: nettujen ehtojen mukaan työvoima piti ottaa
24679: työttömyyskortistojen kautta, joita kunnat että hallit'US antaisi Ed'USkunnalle
24680: avasivat hyvin hitaasti, monet vasta vuoden esityksen 300 m~"ljoonan markan mää-
24681: lopulla, jolloin näiden varojen käyttöoikeus rärahan ottamisesta lisäyksenä vuo-
24682: päättyi. den 1960 tulo- ja menoarvioon metsän-
24683: Kuluvaa vuotta varten tulo- ja menoar- parann'USvaroihin, josta määrärahasta
24684: viossa metsänparannusvaroja on myönnetty 150 miljoonaa markkaa. olisi metsän-
24685: 900 milj. mk, ja asutusvaroja on tiedossa parann'USaV'USt'USVaroja ja 150 mil-
24686: 150 milj. Vuonna 1959 tehtiin uusia metsä- joonaa markkaa metsänparann'USlaina.-
24687: ojitussuunnitelmia 13 848 km, mikä vastaa varoja.
24688: noin 81 000 ha: n kuivatusalaa, ja uusia met-
24689: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
24690:
24691: N. Kosola.. Martti Salminen.
24692: Kalervo Sa.ura. Mikko Asunta.
24693: Mauri Seppä. R. Hallberg.
24694: 593
24695:
24696: IX,43. - Toiv.a.l. N: o 240.
24697:
24698:
24699:
24700:
24701: Mattila ym.: Maidontarkastuslainsäädännön uusimisesta.
24702:
24703:
24704: E d u s k u n n a ll e.
24705:
24706: Voimassa olevan maidontarkastuslain ( 558/ tuskeskukseen vain tilapäisesti ja aivan vä-
24707: 46) mukaan vähintään 4 000 asukasta käsit- häisiä määriä. Tästä koituu vain tarpeettomia
24708: täviin kaupunki- ja kauppalakuntiin on pe- lisäkustannuksia, koska tarkastuksella ei ole
24709: rustettava maidontarkastamo, jonka tehtä- mitään merkitystä maidon jalostuksen kan-
24710: vänä on valvoa toimialueensa meijereihin saa- nalta. Todettakoon, että nykyisenkään lain
24711: puvan maidon tuotannon, kuljetuksen, käsit- mukaan ei tarkastusta tarvitse suorittaa sel-
24712: telyn ja kaupan hygieenisyyttä. Tämä mai- laisen meijerin alueella, joka valmistaa voita
24713: dontarkastusjärjestelmä luotiin toistakym- ja juustoa.
24714: mentä vuotta sitten sodan jälkeisissä poik- Tautitartunnan aiheuttajat joutuvat mai-
24715: keuksellisissa olosuhteissa, jolloin se ehkä oli toon usein muualla kuin tuotantopaikalla eli
24716: asianmukainen ja silloisia vaatimuksia vas- siis kuljetuksen, meijerikäsittelyn ja jakelu-
24717: taava, mutta nykyisin sitä on monilta osiltaan vaiheen aikana. Näin ollen maidon virallisen
24718: pidettävä vanhentuneena ja epäonnistuneena. tarkastuksen tehtäväksi olisi asetettava en-
24719: Huolimatta siitä, että virallinen maidon- tistä tiiviimmin valvoa meijerien hygieeni-
24720: tarkastus ulottuu nykyisin tuotantopaikoille, syyttä ja valmistustekniikkaa sekä nykyistä
24721: siis navettoihin, on silloin tällöin esiintynyt käytäntöä huomattavasti useammin tarkastaa
24722: pahoja tautiepidemioita, joiden on todettu valmiita tuotteita meijeriitä kulutukseen
24723: saaneen alkunsa maidon välityksellä. Tämä saakka. Jotta terveydelliset vaatimukset tuli-
24724: onkin luonnollista, sillä ollakseen tehokasta, sivat täydellisesti huomioonotetuiksi, olisi
24725: tulisi tarkastus ulottaa paitsi navettoihin maidontarkastuslakia muutettava myös siten,
24726: myös karjoihin ja karjanhoitajiin. Tarkastus että tarkastuspakon alainen maito on pastö-
24727: olisi sitä paitsi suoritettava hyvin lyhyin vä- roitava.
24728: liajoin. Nykyinen eläinlääkärikunta ei kuiten- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
24729: kaan ehdi suorittaa tarkastuksia edes yhtä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24730: kertaa vuodessa niinkuin laki edellyttää. muksen,
24731: Täydellisesti toteutettuna nykyinen mai-
24732: dontarkastuslaki nimenomaan navettatarkas- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
24733: tuksen osalta saattaa johtaa ja on myös joh- toimenpiteisiin maidontarkastuslainsää-
24734: tanut outoihin sovellutuksiin. Lain mukaan dännön uusimiseksi nykyisiä olosuh-
24735: on navettatarkastus suoritettava sellaisenkin teita vastaavaksi.
24736: meijerin alueella, josta maitoa tuodaan kulu-
24737: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960.
24738:
24739: Matti Mattila. Johannes Virolainen. Antti J. Rantama.a.
24740:
24741:
24742:
24743:
24744: 75 E 74/60
24745: 594
24746: IX,44. - Toiv.al. N: o 241.
24747:
24748:
24749:
24750:
24751: AaUD.ta. ym.: MääräMhasta. lGinoiksi ja. avustuksiksi Pohjois-
24752: Hämeen maamieskoululle moota.lousteknillisen koulun
24753: asuinra.kennusta varten.
24754:
24755:
24756: Eduskunnalle.
24757:
24758: Vuonna 1950 suorit~tun tiedustelun mu- Koulu on ,toiminut yhden vuoden ja se käyt-
24759: lkaan oli maMsamm~ 261750 yli 2 ba:n vil- tää hyväi.kseen maamieskoulun suojia, sen
24760: jelmää., joista 71,8 % eli 187 834 2-10 pelto- konehallirakennusta ja käsityöverstasta, joi-
24761: hehtaarin wuxuisia.. Laske1ma osoittaa, että den k:oneistot on saatu riittävän tehokkaiksi
24762: suurin osa maatiloista on kooltaan niin pie- erikoisopetll'ksen aikaansaamiseksi ko. koulua
24763: niä, että niiden asuikkaiden on yksin tiwillaan varten. Maamieskoulun opettajat toimivat
24764: vaikea saada tyydyttävää toimeentuloa. Hei- myös ko. !koulun opettajina. OppitJaat asuvat
24765: dän elinmahdollisuuksiaan voisi kuitenkin pa- vielä tilapäisissä ·asuintiloissa, mikä rajoittaa
24766: rantaa riittä.vä ammattitaito ja sivuansio- oppilaiden ottoa kouluun, jossa voitaisiin
24767: mahdollisuudet, joita maatalouden koneellis- opetustiloja ja opettajavoimia lisäämättä
24768: tumisen vuoksi on entistä enemmän tarjolla, kouluttaa vuosittain 15 oppilasta, mutta riit-
24769: j()S on kouluja, jQissa voi saada tietoja ja tämättÖ'ffiien asuntotilojen vuoksi runsaasta
24770: taitoja esim. ny'kyaiikaisten koneiden huoll()fBI, pyrltijämärurästä. huolimatta voidaan ottaa
24771: ja lrorja.uksessa. vain 8.
24772: Vuonna 1953 asetettu maatalouskolliukO'llli- Että koullu, joka yhden vuoden työSkente-
24773: tea on mietinnössään, joka valmistui 1958 lynsä jälkeen on osoittautunut tarkoitustaan
24774: erikoisemi syventynyt pientilojen asu'klkaiden vastaavaksi ja erittäin tarpeelliseksi maata-
24775: elintason parantamista tar'lroittavien koulu- lousväestön ammattitaidon lisääjänä, voisi
24776: tuskysymysten järjestelyyn ja ehdottaa pe- toimia täydeHä teholla, pitäisi sille rakentaa
24777: rustettavwksi uuden iJmulutyypin, jossa. anne- oppillasasuntola, johonka tulisi asunnot oppi-
24778: taan maatalousopetuksen lisäksi huoonatta- laita viiJI'ten, yksi opetusluokka ja !kahden
24779: vasti enemmän kuin tavallisissa maamies:. ja opettajan asunnot ym.
24780: pienviljelyskouluissa kone-, metalli-, puu- ym. Edellä esitettyihin p.erusteluihin nojaten
24781: töiden tietopuolista ja käytännöllistä ope- ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
24782: tusta. vä!ksyttäväksi toivomuksen,
24783: Tällainen koulu onkin perustettu Vilppu-
24784: laan Pohjois-Hämeen maamieskoulun yhtey- että hoJJlitus ottaisi ensi vuoden tulo-
24785: teen, nimeltä Pohjois-Hämeen maataloustek- ja menoarvioesitykseen 15 000 000
24786: nillinen koulu. Sen toiminta alkoi vuoden 1959 m.arkan määrärahan lainoiksi ja avus-
24787: alusta ja siihen antoi mahdollisuuden edus- tuksiksi Pohjow-Hämeen maamieskou-
24788: kunnan talousarviossa 1959 myöntämä mää- lulle maata.lousteknillisen koulun
24789: räraha koneopettajan palkkaamista vaJI'ten. asuinrakennusta vartern.
24790: Helsingissä 10 päivänä heLmikuuta 1960.
24791:
24792: Mikko Asunta. Juho Tenhiälä.
24793: Arvo Pentti. Toivo Hietala.
24794: 595
24795:
24796: IX,45.- Hemst.mot. N:o 242.
24797:
24798:
24799:
24800:
24801: J11Dg'D.rå m.n: A.ngående wybyggnader för Lannäslunds
24802: lantbruksskola.
24803:
24804:
24805: T i 11 R i k s d a g e n.
24806:
24807: Under der titotai är Lannäslunds lantbruks- mycket bristfälliga förhällanden omöjliggöres
24808: skola i Jakobstad arbetat som en lantmanna- en effektiv undervisning.
24809: och husmodersskola har allt tydligare En effektiv lägre lantbruksundervisning
24810: framgätt det stora behovet av en dyli:k skola liksom en undervisning på den husliga eko~
24811: i norra svenska Österbotten. Om man därtill nomins område, är i dessa trakter av öster-
24812: beaktar det stora rekryteringsområdet av botten ett livsvillkor. Yrkesutbildningen är
24813: elever för skolan, det svenska bosättnings- numera för en blivande jordbrukare minst
24814: omrädet norr om Oravais, vilket bestär av lika nödvändig som en utbildning är för
24815: tolv kommuner och tre städer med ca ·5 000 utövare av andra yrken. -
24816: lägenheter, sä. är det klart att behovet av För skolans ändamål har staden Jakobstad
24817: skolan är stort. Dä elevantalet vid skolan gratis upplåtit tomt. Byggnadspropgram
24818: vissa år stigit ända till 45, är det nöd- jämte ritningar, för vi1ka ett mindre anslåg
24819: vändigt att skolan snarligen erhäller nya erhällits färdigställes som bäst.
24820: och ändamälsenliga byggnader för sina Hänvisande till ovananförda fär under-
24821: behov. tecknade föreslå, att riksdagen ville besluta
24822: 1 den berörda lantbruksskolan äro möj- hemställa,
24823: ligheterna att ge en tillfredställande under-
24824: visning under nuvarande omständigheter att regeringen måtte vidtaga åtgär-
24825: synnerligen begränsade, därför att den helt der {ö1· att arbe-bet på Lannäslunds
24826: och hället ·arbetar i upphyrda lokaler, vilka lantbruksskolas nybyggnader i J a:kob-
24827: äro tränga och spridda på flere olika platser stad i brådskande ordning skola kunna
24828: staden. Då skolan sä.ledes arbetar under påbörjas och wtan a;vbrott slutföras.
24829: Helsingfors den 9 februari 1960.
24830:
24831: J. A. Jungarå. Grels Teir. Alwar Sundell.
24832: Bertel Lindh. Elis Andersson. Georg Eriksson.
24833: T. E. Nordström.
24834: 696
24835:
24836: IX,45. - Toiv.al H:o 242.
24837: Suom,e-nnos.
24838:
24839:
24840:
24841:
24842: Junga.rå. ym.: Lan-näslundin maatalouskoulun uudisraken-
24843: nuksista.
24844:
24845:
24846: E d u s k u n n a 11 e.
24847:
24848: Sen vuosikymmenen kuluessa, jonka Lan- Tehokas alempi maatalousopetus samoin
24849: näslundin maatalouskoulu PietarSaaressa on kuin kotitalouden alalla annettu opetus on
24850: toiminut maamies- ja emäntäkouluna, on sel- Pohjanmaan näillä seuduilla elinehto. Am-
24851: laisen koulun suuri tarpeellisuus ruotsalai- mattikoulutus on nyttemmin tulevalle maan-
24852: sella Pohjois-Pohjanmaalla tullut yhä sel- viljelijälle ainakin yhtä välttämätön kuin
24853: vemmin esille. Jos lisäksi ottaa huomioon koulutus muiden ammattien harjoittajille.
24854: koulun suuren oppilasaluoon, ruotsalaisen Koulun tarkoituksiin on Pietarsaaren kau-
24855: asutusalueen Oravaisista pohjoiseen, johon punki luovuttanut ilmaiseksi tontin. Raken-
24856: kuuluu 12 kuntaa ja kolme kaupunkia ja nusohjelma ja piirustukset, joihin on saatu
24857: jossa on noin '5 000 tilaa, on selvää, että kou- pienehkö määräraha, ovat parhaillaan val-
24858: lutarve on suuri. Kun koulussa on eräinä mistumassa.
24859: vuosina ollut aina 45 oppilasta, on välttämä- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
24860: töntä, että koulu piakkoin saa tarpeitaan ehdottavat eduskunnan päätettäväksi toivo-
24861: varten uudet ja tarkoituksenmukaiset raken- muksen,
24862: nukset.
24863: Mainitussa maatalouskoulussa ovat mah- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
24864: dollisuudet tyydyttävän opetuksen antami- jotta Pietarsaaressa sijaitsevan Lan-
24865: seen nykyisissä olosuhteissa erittäin rajoi- näslundin maatalouskoulun uudisra-
24866: tetut sen takia, että se toimii kokonaan kennustyö voitaisiin kiireeUisesti aloit-
24867: vuokrahuoneistoissa, jotka ovat ahtaita ja taa ja saattaa keskeytyksettä päätök-
24868: hajallaan useissa eri paikoissa kaupungissa. seen.
24869: Kun koulu niin ollen toimii erittäin puut-
24870: teellisissa oloissa, käy tehokkaan opetuksen
24871: antaminen mahdottomaksi.
24872: Helsingissä· 9 päivänä helmikuuta 1960.
24873:
24874: J. A. Junga.rå.. Grels Teir. Alwar Sundell.
24875: Bertel Lindh. Elis Andersson. Georg Eriksson.
24876: T. E. Nordström.
24877: 597
24878:
24879: IX,46. - Toiv.al. N:o 243.
24880:
24881:
24882:
24883:
24884: Niskala. ym.: MaamieslwuZun perustamisesta Ylitornion kun-
24885: taan.
24886:
24887: E d u s k u n n a ll e.
24888:
24889: Maatalouden voimakas harrastus Lapin viljelyskelpoisia soita, jotka voisivat suurem-
24890: läänissä esiintyy maidontuotannon lisäänty- mallekin väestölle tuottaa tarvittavat elin-
24891: misen merkeissä. Jatkuva vuosittainen pro- tarpeet. Useilla aloilla on· viime vuosina py-
24892: sentuaalinen lisäys on suurempi kuin millään ritty lisäämään ammattitaitoja. Ammattikou-
24893: muulla alueella. Väestön lisääntyessä ja met- luja on perustettu, nuorille työttömille jär-
24894: sätöiden jatkuvasti koneellistuessa on välttä- jestetty ammattikursseja. Maatalous on kum-
24895: mätöntä hankkia toimeentulo maataloudesta. minkin jäänyt jälkeen tästä järjestelystä.
24896: Maataloudessa niinkuin muidenkin elinkeino- Kaikki tuotantoalat yhteiskunnassa vaativat
24897: jen alalla on ammattitaito tärkeä edellytys. harjoittajiltaan ammattitaitoa, sen saamiseen
24898: Tällä hetkellä on Lapin läänin alueella kolme ei enää nykyaikana riitä käytännön oppi,
24899: maamieskoulua, valtion koulu Rovaniemellä vaan tieto on hankittava kouluissa.
24900: ja kaksi kiertävää koulua, joista toinen on Kiinnostus maatalouteen on selvästi ha-
24901: sijoitettu· Kemijärven Joutsijärvelle ja toi- vaittavissa nuorison keskuudessa, joka ei
24902: nen Kittilään. pääse edes työttömyystöihin. Tällaista in-
24903: Läänin valtavin maatalousalue Tornionjo- nostusta olisi myös yhteiskunnan taholta
24904: kilaaksossa on kokonaan vailla maatalousam- tuettava, ennen kuin se on myöhäistä. Maa-
24905: mattikoulua. Länsi-Pohjan alue muodostaa kunnassa esiintyvän käsityksen mukaan op-
24906: oman yhtenäisen talousalueen, jonka asukas- pilaiden puutetta ei tulisi olemaan. Maa-
24907: luku on n. 1,4 läänin asukasluvusta ja pelto- taloushallituksen asettama maatalouskoulu-
24908: ala 30% läänin peltoalasta. Länsi-Pohjan komitea on esittänyt Lapin läänin jaetta-
24909: kuntien osuus Lapin läänin maidontuotan- vaksi 3 alueeseen, joista läntinen alue käsit-
24910: nosta oli v. 1958 tilaston mukaan 38.5 % täisi kaikki Tornionlaakson kunnat ja Tor-
24911: koko maitomäärästä. Mutta maatalouskoulu- nion kaupungin, Ylitornio koulun sijoitus-
24912: jen sijoitukseen nähden muodostaa mainittu paikkana. Ylitornion kunnassa asiaa onkin
24913: alue selvän tyhjiön, joka olisi korjattava. valmisteltu ja kunnanhallitus on sopinut tar-
24914: Lapin läänin rakenteelliseen työttömyyteen, vittavan maa-alueen ja huoneistotilojen
24915: joka on väkiluvun suhteen maan suurin, on vuokraamisesta sinne mahdollisesti perustet-
24916: valtiovalta kiinnittänyt huomiota. Kauliran- tavalle maamieskoululle.
24917: nan-Kolarin radan rakentamispäätös on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
24918: myönteisenä toimenpiteenä mainittava. Teol- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24919: lisen toiminnan kehityksen rinnalla on myös
24920: maataloutta kohotettava, että se pystyisi tyy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24921: dyttämään lisääntyneen kulutuksen vaati- maamieskoulun perustamiseksi Ylitor-
24922: mukset. Lapin läänin alueella on riittävästi nion kuntaan.
24923: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
24924:
24925: Markus Niskala. Matti Liinamaa. Yrjö Sinkkonen.
24926: 598
24927:
24928: IX,47. - Toiv.al. N:o 244.
24929:
24930:
24931:
24932:
24933: Pa.a.rmaa ym.: Yhdistetyn maamies- ja karjanhoitokoulun pe-
24934: rustamisesta Kittilään.
24935:
24936:
24937: E d u s k u n n a ll e.
24938:
24939: Kittilän kl.lnta on vuokrannut omistamansa Inarin, Sodankylän, Savukosken ja Pelkosen-
24940: kunnalliskodin maatilan rakennuksineen La- niemen kunnille, mihin Kittiiästä on hyvät
24941: pin maatalousseuran kiertävän maamieskou- tieyhteydet.
24942: lun käyttöön, mihin koulu on tällä kertaa Kouluun on ollut hakijoita edellämaini-
24943: sijoitettu. tuista kunnista enempi kuin on voitu vas-
24944: Koululle on hyvin vaikea saada sopivia taanottaa, joten oppilaiden saanti näyttää
24945: huoneistoja muualta. Lapin hävityksessä en- olevan turvattu.
24946: tiset suuret tuvat tuhottiin ja tilalle raken- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
24947: nettiin vain yhtä perhettä varten asunnot, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24948: joten koulun sijoittaminen kiertävänä kou- vomuksen,
24949: luna maakunnan eri alueille on mahdotonta,
24950: eikä vastaa enää tarkoitustaan. Kiinteänä että haUitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24951: koulun paikkana Kittilä on sopivin. Oman yhdistetyn maamies- ja karjanhoito-
24952: paikkakunnan maatalousnuorison lisäksi koulun perustanniseksi Kittilään.
24953: paikka on keskeinen Enontekiön, Muonion,
24954: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
24955:
24956: Akseli Pa.a.nnan. Hannes Paaso. Olavi Lahtela.
24957: 699
24958: IX,48. - Toiv.al. N: o 245.
24959:
24960:
24961:
24962:
24963: Pakkanen ym.: MääritraluJsta isäntäopiston toiminnan aloit-
24964: tamiseksi Ahlma:n,.,.. 'Rt.ll4mieskoulussa.
24965:
24966:
24967: E d u s k u n n a 11 e.
24968:
24969: Nykyajan kehittyneessä yhteiskunnassa on Pohjois-Hämeen ja Satakunnan maatalous-
24970: ratkaiseva merkitys eri ammattialoilla työs- väki on ammatillisten järjestojensä. puittei~
24971: kentelevien ammattitaidolla. Niinpä maatalou- yhdessä. Ahlmanin koulujen säätiön kanssa
24972: denkin piiriin kuuluvien ammattitaito vai- ryhtynyt kannattamaan isäntäopi.llton perus-
24973: kuttaa suuresti maatalouden kannattavuu- tamista Ahlmanin maamieskoulun yhteyteen.
24974: teen. Vaikka maamme pääelinkeino onkin Mikäli v:n 1961 valtion tulo- ja menoarvioon
24975: yhä edelleen maatalous, on siitä huolimatta saataisiin 2 milj. mk ensimmäisen vuosikurs-
24976: tämän ammattialan parissa työskentelevien sin opettajien palkkaukseen ja sen lisäksi
24977: ammattitaidon kehittämiseen kiinnitetty vali- perustamiskustannuksiin, siis lähinnä ka.lus·
24978: tettavan vähän huomiota, sillä vain vajaat toon, opetusvälineisiin ym. 3 milj. :mk, siis
24979: 7 % maanviljelijöistämme on ammattikoulu- kaikkiaan 5 milj. mk, voisi uusi isäntäopisto
24980: tuksen saaneita, vastaavan luvun ollessa esim. jo näin vaatimattoman valtion tuen turvin
24981: Hollannissa 80. lähteä silloin liikkeelle.
24982: Tampereen seudun runsaan teollisuusväes- Suuret ikäluokat ja maatalouden nopea ke-
24983: tön elintarvikkeiden tuottamisesta huolehtii hittyminen ovat omiaan lisäämään tehostetun
24984: ensi sijassa Pohjois-HämMn ja Satakunnan ammattikoulutuksen tarvetta. Tämän tähd~n
24985: maatalousalue, jonka maatalousväestö kaipaa ja erikoisesti taloudelliset edellytykset huo-
24986: kipeästi ammatillista koulutusta. Tähän tar- mioonottaen valtiovallan tulisi käyttää hy-
24987: joaisi 4 km: n pääl!8ä Tampereen kaupungista väksi tätä taloudellisesti hyvin edullista ja
24988: oleva Ahlmanin maamieskoulu laajennettuna nopeasti aikaansaatavaa tilaisuutta isäntäopis-
24989: erinomaiset mahdollisuudet. Ahlmanin koulu- ton perustamiseen.
24990: jen säätiö on valmis lisäämään 40 oppilas- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24991: paikkaa käsittävän maamieskoulun opetusoh- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
24992: jelmaa ja koulutiloja niin, että. jo ensi vuo-
24993: den alusta lähtien koulu voisi ottaa vastaan että halUtus otta:isi vuode~ 1961
24994: 80 käytännön maanviljelijää isäntäopistoon. tulo. ja menoa:rvioesitykseen 5 miljoo-
24995: Ottaen huomioon koululle jo rakennettu ko- nan markan määrärahan iläntäopiston
24996: nehalli voitaisiin noin 50 milj. mk: n kus- toimi'Yfln.an aloittamiseksi Tampereen
24997: tannuksin valmistaa lisätilat isäntäopiston kaupungissa olevassa Ahlmanin maa-
24998: tävstehoiseksi saattamiseksi. Myöskin Tampe- mieskoulussa vuoden 1961 alusta läh-
24999: re~n kaupungin läheisyys vaikuttaisi edulli- tien.
25000: sesti joihinkin aineisiin pätevän tuntiopetta-
25001: jiston saamiseen.
25002: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
25003:
25004: Atte Pakkanen. Kustaa Alanko. Usko Seppi.
25005: Toivo Hietala. Arvo Tuominen. Arvo Pentti.
25006: Olli Aulanko. Anni Fllnck. Mikko Asunta.
25007: 600
25008:
25009: IX,49. - Toiv.al. N:o 246.
25010:
25011:
25012:
25013:
25014: Ryhtä. ym.: Lisäyksestä vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon
25015: Koillis-Pohjanmaan maamieskoulua varten.
25016:
25017:
25018: Ed usikunnalle.
25019:
25020: Vuodesta 1951 lähtien on Pudasjärvellä Koillis-Pohjanmaan alueella on nykyisenä
25021: toiminut Koillis-Pohjanmaan maamieSkouiu ajankohtana suorastaan välttämätön ja kun
25022: Pudasjärven kunnan omistamalla Kynkään maatalousharrastus tällä uudisasutusluontoi-
25023: tilalla. Koulu on toiminut kannatusyhdistyk- sella alueella on voimakkaasti kasvamassa,
25024: sen tukemana yksityisluontoisena maamies- niin maamieskouluunkin tulee lähivuosina
25025: kouluna. Kynkään tila sijaitsee !kuitenkin olemaan runsaasti oppilaita pyrkimässä. Kun
25026: varsin syrjäisessä paikassa n. 14 km:n asutustoiminnan kautta tähän maakuntaan
25027: päässä ikunnan keglm'ksesta, ja senvudksi maa- perustetaan erittäin paljon uusia viljelmiä
25028: taloushallituksen tarlkastajat ovatkin jo 14. ja kun vanhoj.enkin viljelmien ha1tijain am-
25029: 7. 1957 suoritetun tarkastuksen jwlkeen lke- mattitaitoa dlisi parannettava, on maamies-
25030: hoittanoot kannatusyhdistystä hankkimaan koulun toiminnan jatkamista pidettävä tar-
25031: uuden tilan lähampää kunnan keskusta. Pu- peellisena ja sen toiminnan !kehittämiseksi on
25032: dasjärven !kunta olisilkin valmis lahjoittamaan sille saatava myöskin koulun tarpeisiin so-
25033: n. 2 km: n päässä kunnan keskustasta sijait- piva maatila. Tämän vuoksi olisikin jo tä-
25034: sevan Törrön tilan maamieskoulua varten män vuoden tulo- ja menoarvioon saatava li-
25035: sillä ehdolla, että Kynkään tila rakennuksi- säylksenä tarpee'llinen määräraha Törrön tilan
25036: neen luovutetaan vastaavasti kunna!lle. Kun hanlk:kimiseksi Koims-Pohjanmaan maamies-
25037: maamieskou~un kannatusyhdistys on 'lmiten- koulua varten.
25038: kin ottanut Kynkään tilalle rakennusten Edellä olevan perusteella ehdotammekin
25039: korjauksiin ja ra!kentamiseen yli 5 milj. rmk:n kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
25040: velat, niin olisi valtion korvattava kannatus- toivomuksen,
25041: yhdisty~kselle sanotut lainat ja tiillöin vaitio
25042: saisi Pudasjärven kunnalta Törrön tilan, että hallitus antaisi Eduskunnalle
25043: jonka lkokonaispinta-ala on 137 ha. Maata- esityksen 5 000 000 markan määrära-
25044: loushallituksen tekemän arvion mukaan tilan han ottamisesta lisäyksenä vuoden 1960
25045: hinta on v. 1957 tehdyn arvion mukaan tulo- ja menoarvioO'n Km71is-Pohjan-
25046: 10 217 000 mk. maam maamieskowlrua varten.
25047: Kun maatalousopetuksen tarve. ~aajalla
25048: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
25049:
25050: Niilo Ryhtä. Hannes Paaso.
25051: Matti Kekkonen. Martti Linna.
25052: Jaakko Kemppainen. Armas Leinonen.
25053: 601
25054:
25055: IX,50. - Toiv.al. N: o 247.
25056:
25057:
25058:
25059:
25060: Halinen ym.: Määrärakasta Drakelinnan emäntäkoulun kou-
25061: lurakennuksen suunnittelua varten.
25062:
25063:
25064: E d u s k u n n a 11 e.
25065:
25066: Tyttöjen ammattiopetuksessa ovat emäntä- seen tarpeeHisia tiloja. Myöskin on em.äntä-
25067: koulut ·hyvin tärkeitä ja suosittuja. Yleensä ikoulujen ohjelmaan kuuluva lastenhoidon
25068: niihin on ollut halkijoita kaksinkertainen käytännöllinen opetus täytynyt jättää pois,
25069: määrä oppilaslukuun nähden. Kun Etelä- koska lastenkodille ei ole tilaa.
25070: Savoon saatiin v. 1951 täl~ainen oppilaitos, Näiden hanikaluuksien !lisälksi on oppilas-
25071: oli se maakunnalle erittäin tervetullut tapah- luku täytynyt pitää alhaisena tilanpuutteen
25072: tuma. Emäntäkoulu on Ristiinan pitäjässä takia. Uusi koulurakennus o1isi erittäin tar-
25073: Brahelinnan entisessä sotilasvirkatalossa. Nyt peellinen ja se olisi suunniteltava suurempaa
25074: on koulun toimiessa tultu kuitenkin huomaa- oppilasmäärää varten.
25075: maan, että 1700-luvun alkupuolella raken- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
25076: nettu talo on koulutustarkoitukseen aivan nioittaen eduskunnan päätettävälOO toivo-
25077: riittämätön. Ti1an työväenrakennus on täy- muksen,
25078: tynyt ottaa oppilas- ja opettaja-asunnoiksi.
25079: Osa oppilaista asuu myös vuokrahuoneissa että hallitus ottaisi riittävän suuren
25080: Ristiinan !kirkonkylässä. Tällainen oppilaiden määrärahan vuoden 1961 tulo- ja me-
25081: laitdksen u:lrkopuolelle maj.oittaminen tuottaa noarvioesitykseen Brakelinnan emäntä-
25082: hankaluuksia koulun työ1le, eikä sopivien koulun koulurakennuksen suunnittelua
25083: huoneiden saantikaan ole taattua. Koululta varte.n.
25084: puuttuu kOkonaan eräitä kodinhoito-opetuk-
25085: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
25086:
25087: Sylvi Halinen. Esu Niemelä.
25088: Marja Lahti. Aili Siiskonen.
25089: Veikko Savela. V. E. Svinhufvud.
25090: Antti J. Ranta.maa. Arvo Pentti.
25091: Kerttu Saalasti. Hilja Våänänen.
25092:
25093:
25094:
25095:
25096: 76 E 74/60
25097: 602
25098:
25099: 1X,51.- Toiv.al. N:o 248.
25100:
25101:
25102:
25103:
25104: Lahti ym.: Emäntäkoulun perustamisesta Kymenlaaksoon.
25105:
25106:
25107: Eduskunnalle.
25108:
25109: Emäntäkouluihin oli vuonna 1959 2 238 kouluun haki samana vuonna 67, niistä otet-
25110: hakijaa, niihin voitiin koulujen puutteen ta- tiin kouluun 42. Bra.helinnan emäntji.kou-
25111: kia ottaa vain 1 050 oppilasta. Kun emäntä- luun oli hakijoita 56, kouluun otettiin 30.
25112: koulu antaa opetusta perheenemännän moni- Kun koulut luonnollisesti pyrkivät ottamaan
25113: puoliseen tehtävään ja kun se kelpaa myös oppilaita koulua lihellä olevista kunnista,
25114: peruskouluksi kotitalousalalla jatkettaessa, on Kymenlaakson pitäjien tyttärillä hyvin
25115: olisi niitä pyrittävä. perustamaan lisää niin, vähän mahdollisuuksia päästä emäntäkou-
25116: että sitä haluavat voisivat emäntäkoulu- luun ja sitä kautta jatkamaan opintojaan
25117: kurssin suorittaa. koti.talousalalla. Kun emäntäkoulujen luku-
25118: Varsinaisessa Kymenlaaksossa, joka on ti· määrää pitäisi yleensäkin :pyrkiä lisäämään
25119: heään asuttua seutua ja jossa emäntäkoulu ja kun Kymenlaaksossa ei vielä ole emäntä·
25120: juuri pienviljelijäkotien tyttärille olisi vält- koulua, ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
25121: tämätön, ei ole emäntäkoulua. Lähimmät väksi toivomuksen,
25122: emäntäkoulut ovat Orimattilan, Joutsenon
25123: ja Brahelinnan (Ristiinassa) emäntäkoulut. että hallitus ryh.tyisi kiireeUisesti
25124: V. 1959 haki Orimattilan emäntäkouluun toimenpiteisiin emiintäk01J,Zun perusta-
25125: 106, niistä voitiin ottaa 32, Tapiolan emäntä- miseksi Kymettlanksoon.
25126: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
25127:
25128: Marja Lahti. Hilja Väänänen.
25129: Sylvi Halinen. Kerttu Sa.alaati.
25130: V. E. Svinhufvud.
25131: 603
25132:
25133: IX,52. - Toiv.al. N: o 249.
25134:
25135:
25136:
25137:
25138: Niskala. ym.: Emiintäkoulu"" perustamisesta Alatornion kun-
25139: taan.
25140:
25141:
25142: E d u s k u n n a 11 e.
25143:
25144: Lapin läänin vahvin maatalousalue, sen hoitaa perheen taloutta riippuu arvaamatto-
25145: läntinen osa, on ilman maataloudellista am- man paljon, miten varat, joita perheenpää
25146: mattioppilaitosta. Läänin emäntäkoulut ja hankkii, tulevat edullisimmin käytetyiksi.
25147: maamieskoulut on sijoitettu Koillis- ja Keski- Ammattitaidon puute on monessa tapauksessa
25148: Lapin alueille, siis pääasiassa näiden aluei- suurempana syynä heikkoon toimeentuloon
25149: den tarvetta varten. Kun meillä on niin suuri kuin tulojen pienuus. Tämän vuoksi olisi toi-
25150: puute emäntäkouluista, että satoja tyttöjä saa vottavaa, että tällaisia oppilaitoksia lisää-
25151: vuosittain palata emäntäkoulujen ovilta ta- mällä ja niiden merkitystä tehostamalla saa-
25152: kaisin, olisi tarkoituksenmukaista, että näitä taisiin poistetuiksi ne epäkohdat, jotka näin
25153: kouluja lisättäisiin. Puuttuvain ammattioppi- tärkeän ammattitaidon puutteesta johtuvat.
25154: laitosten takia useat vanhemmat ohjaavat lap- Kun Tornionjokilaakso monine omine eri-
25155: siaan oppikouluihin, vaikka he eivät tule sen koispiirteineen olisi mitä ihanteellisin paikka
25156: edellyttämällä alalla toimeentuloaan hankki- emäntäkoululle, onkin Alatornion kunta si-
25157: maan. Sitä vastoin varsinainen ammatti, jo- toutunut hankkimaan riittävän suuren maa.
25158: hon suurin osa heistä elämässään tulee sijoit- tilan sanottua koulua varten. Näin ollen olisi
25159: tumaan, nimittäin perheen emännäksi, jää kohtuullista ja oikeudenmukaista, että !Japin
25160: kaikkea ohjausta vaille. Emäntäkoulujen si- läänin läntiselle alueelle perustettaisiin emän-
25161: joitus olisi järjestettävä niin, että sen käy- täkoulu ja että se sijoitettaisiin Alatornion
25162: minen ei tuottaisi ylivoimaisia vaikeuksia kuntaan.
25163: kenellekään, joka tahtoo sieltä tietoja hank- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
25164: kia. Samaan tulokseen on tullut myös maa- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
25165: talouskoulukomitea esittäessään emäntäkou-
25166: lun perustamista Lapin läänin läntiselle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25167: alueelle Alatornion kuntaan. On todettava, emäntäkoulun perustamiseksi Alator-
25168: että perheen emännän taidosta ja kyvystä nion kuntaan.
25169: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
25170:
25171: Markus Niskala. Akseli Pa.a.nna.n.
25172: Matti Miikki. Nestori Kaasalainen.
25173: Esa Timonen. Ale Holopainen.
25174: Olavi Lahtel&.
25175: 604
25176:
25177: IX,53. - Toiv.al. N:o 250.
25178:
25179:
25180:
25181:
25182: Väänänen ym..: Määrärahast4 lisärakennuksen rakentamista
25183: varten Suonenjoen emäntäkoululle.
25184:
25185:
25186: E d u s k u n n a 11 e.
25187:
25188: Maatalousvaliokunta on useassa eri yhtey- Jotta Suonenjoen emäntäkoulun opetus-
25189: dessä kiinnittänyt huomiota siihen, että ope- toiminta saataisiin täysin tehokkaaksi, on
25190: tustoimi maassamme on liiaksi suuntautu- koululle rakennettava lisärakennus. Todetta-
25191: nut teoreettisluontoisiin opetusaloihin, mistä koon myös, että useat emäntäkoulun opetta-
25192: syystä yhteiskuntaelämän käytännöllisiä tar- jista asuvat oppilashuoneissa ja muissa op-1
25193: peita palvelevat opetusmuodot ovat jääneet pilashuoneissa on 3-4 oppilasta huonetta
25194: toisarvoiseen asemaan. Samalla kun valio- kohden, vaikka niiden pinta-alat ovat vain
25195: kunta on korostanut erityisesti kotitaloudel- 11-15 m2. Oppilailta puuttuvat myös pääl-
25196: lisen ammattitaidon merkitystä, se toteaa lysvaatetilat eikä komeroitakaan ole riittä-
25197: eräässä mietinnössään, että ,monet jo ole- västi. Niinikään puuttuu emäntäkoululta
25198: massa olevista oppilaitoksista joutuvat käy- kodinhoitoluokka, lastenkoti hoitotiloineen ja
25199: tettävinään olevien rakennusten huonon kun- hoitajan asuntoineen sekä puutarhaopin
25200: non ja niissä vallitsevan tilanahtauden takia luokka, mikä viimeksi mainittu olisi yhteinen
25201: toimimaan varsin epätyydyttävissä olosuh- kaikille Suonenjoen maataloudellisten koulu-
25202: teissa, mistä luonnollisesti myös opetuksen jen opintosuunnille. Emäntäkoulun lisära-
25203: tehokkuus kärsii." Maatalousvaliokunna~ kennuksen pikaista ra:kentamista kiirehtivät
25204: mietinnön mukaan kotitaloudellista opetusta ennen kaikkea suuret ikäluokat, joiden vai-
25205: olisikin tehostettava parantamalla kotitalou- kutus 1960-luvulla tulee olemaan erittäin
25206: dellisten oppilaitosten toimintamahdollisuuk- suuri.
25207: sia. Edellä olevan perusteella esitämme kun-
25208: Maatalousvaliokunnan mietinnössä maini- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25209: tut epäkohdat ovat tyypillisiä Suonenjoen vomuksen,
25210: emäntäkoululle. Ahtaiden · opetustilojen ja
25211: riittämättömän oppilasasuntolan takia oppi- että hallitus ottaisi vuoden 1961
25212: laiksi on voitu ottaa vain vähäinen osa op- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
25213: pilaiksi pyrkijöistä. Esim. vuonna 1958 suuren määrärahan lisärakennuksen
25214: pyrki emäntäkouluun 126 ja voitiin ottaa 41. rakenJtamiseksi Suonenjoen emäntä-
25215: Rajoitetusta oppilasmäärästä huolimatta ope- koululle.
25216: tustyö on erittäin vaikeaa, koska ei ole käy-
25217: tettävissä tarpeellisia opetustiloja.
25218: Helsingissä ·5 päivänä helmikuuta 1960.
25219:
25220: Hilja Väänänen. Kalle Kämäräinen.
25221: Sylvi Halinen. E. Hietanen.
25222: 605
25223:
25224: IX,54. - Toiv.al. N: o 251.
25225:
25226:
25227:
25228:
25229: Pen~ti ym.:Talomk®l111n perustamisesta Osaran lwulutilalle
25230: Hämeenkyrön kunnassa.
25231:
25232:
25233: Eduskunnalle.
25234:
25235: Monissa yhteyksissä on korostettu käytän- Itäisessä Satakunnassa, jossa talouskoulusta
25236: nöllisen opetuksen suurta merkitystä talous- on puute, kävisi tämä parhaiten perustamalla
25237: alalla. Vain suhteellisen harvat ovat tällai- talouskoulu Osaran koulutilalle maamieskou-
25238: sesta opetuksesta päässeet osallisiksi. Vaikka lun yhteyteen. Näin opetuksen keskittämi-
25239: uusi kansalaiskoulu tarjookin tähän tilai- sellä saavutettaisiin sekä käytännöllisiä että
25240: suutta omalla linjalla, jäävät useimmat- eri taloudellisia etuja.
25241: linjoilla koulua käyvät - suhteellisen vaati- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
25242: mattomalle tasolle talousalan käytännöllisessä dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25243: opetuksessa. Tällöin talouskoulut tarjoavat muksen,
25244: siihen tilaisuuden, mikä onkin varsin hyvin
25245: oivallettu. Talouskouluista näyttää kuitenkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25246: olevan huomattavan suuri puute, josta syystä talouskoulun perustamiseksi Osaran
25247: näitä kouluja olisi lisättävä. koulutilalle Hämeenkyrön kunnassa.
25248: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
25249:
25250: Arvo Pentti. Esa Timonen.
25251: Pertti Rapio. V. E. Svinhufvud.
25252: Antti J. Rantamaa. Pentti Niemi.
25253: Pentti Pekkarinen. Arvo Tuominen.
25254: Esu Niemelä.. Mikko Asunta.
25255: Nestori Kaasalainen.
25256: 606
25257:
25258: IX, 55. - Toiv.al. N: o 252.
25259:
25260:
25261:
25262:
25263: Väänänen ym.: Kotitalouskeskikoulun perustamises"t'a Poh-
25264: jois-SOAJoon.
25265:
25266:
25267: Eduskunnalle.
25268:
25269: Kotitalousoppilaitoksiin on hakijoita huo- noudattaen, syksyllä ja keväällä on keskitytty
25270: mattavasti enemmän kuin nii:hin voidaan emäntäkoulun oppijaksoon. Kesälomaa on
25271: ottaa oppHaita. Kun kuitenkin kotitalous- vairu 6 viikkoa, mutta käyt·ännöllinen työ on
25272: alalla on työvoimapulaa, olisi nuoria tyttöjä opiskelussa sopivana vastapainona henkisille
25273: pyrittävä ohjaamaan tälle alalle. Kun myös ponnistuiksille nuorten terveydellistä kehi-
25274: oppikouluihin suuren pyrkijämäärän takia on tystä ajateHen. Sisä.oppiiaitoksena kotitalous-
25275: vaikea päästä ja kun olisi suotavaa, että osa keSkikoulu vaikuttaa edistävästi myös oppi-
25276: oppilaista jo rulunperin ohjattaisiin ikäytän- laiden käyttäytymiseen ja sopeutumiseen.
25277: nöllisille aloille, olisi pyrittävä yhdistämään Kun Pohjois-Savossa on kotitalousoppilaitok-
25278: oppiikoulun opetukseen käytännöllisten ainei- sista samoin kuin: oppikouluistwkin puutetta
25279: den opetusta. K~ikoulun ja emäntäkouilun ja kun kotitalouskeskikoulusta on saatu
25280: oppimäärät on yhdistetty ns. ikotitalouskeski- myönteisiä kO'kemuksia, ehdotamme. 'kunnioit-
25281: 'koulussa, josta esimerkkinä mainittakoon tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25282: Aitoon lkotitalouskesikikoulu. Nelivuotisen muksen,
25283: oppijakson ikäsittävään kotitalouskeskikou-
25284: luun tytöt otetaan 13-16 vuoden ikäisinä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25285: Lulkuvuosi on kolmiosainen, 7-kuulkautinen kotitalouskeskikoulun perustamiseksi
25286: talvikausi on järjestetty oppikoulun ohjelmaa Pohjois-Savoon.
25287: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
25288:
25289: Hilja Väänänen. Aili Siiskonen. Margit Borg-Sundman.
25290: Sylvi Halinen. Anna-Liisa Tiekso. Tahvo Rönkkö.
25291: Anni Hosia. Irma Rosnell. Ale Holopainen.
25292: Saara Forsius. Lyyli Aalto. Artturi Jämsen.
25293: Anni Flinck. Sylvi Siltanen. Markus Niskala.
25294: Matti Liinamaa. Antti J. Rantamaa.
25295: 807
25296:
25297: IX,56. - Toiv.al. N: o 253.
25298:
25299:
25300:
25301:
25302: Kämä.räinen ym.: PientJitjelijäkoulun perustamisesta Ylä-
25303: SOIVoon KiurutJedelle.
25304:
25305:
25306: Eduskunnalle.
25307:
25308: UseitteJll vuosikymmenien aikana on maas- Ylä-Savossa on jo useamman vuosikymme-
25309: samme annettu ammattiopetusta maatalouden- nen ajan toiminut Y'ksi maamieskoulu. Suuri
25310: ha.rjoittajiUe monenlaisissa maatalou.skou- joukko Ylä,.Savon nuorisosta on siellä saanut
25311: lu:issa. Suuri joukko maalaisnuorisost&i on arvokasta opetusta, mutta suhteellisen pieni
25312: näissä oppilaitoksissa saanut valmistua teh- osa oppiiaista Helllee oUut pienviljelijäkotien
25313: täviinsä maataloudessa. Tämän ammattiope- nuoria ja niitä oppilaita pientiloilta, jotka
25314: tuksen ja maataloudellisten yhdistysten toi- tämän koulun käytyään ovat ryhtyneet omaa
25315: mesta annetun neuvonnan se'kä vaition toi'- kotitilaansa hoitamaan ja työhön sieHä. Kun
25316: menpiteitten ansio'lmi. on suuressa määrin Yli-Savon maataLous on jo pitemmän aikaa
25317: luettava se valtaisa kehitys, mi!kä maatalou- ol1lut pienvilje'lysvaltailllen ja maahanlkinta-
25318: dessamme on viimeisten vuosikymmenien lain toimeenpanossa pientilojen luku suuresti
25319: aikana tapahtunut. Tästä maatalousopetuk- !lisääntyi, olisi aivan erikoinen huomio kiinni-
25320: sesta on päässyt osalliseksi vain pieni osa tettävä tämän pienvljelijäväestön ammatti-
25321: viljelijöistä. Sanotaan, että vain 6.5 % vilje- opetukseen. Tälle alueelle, joka käsittää yh-
25322: lijöistä eli noin 15 000 viljelijää on saanut den kaupungin ja 7 maa~aislkuntaa, olisi pe-
25323: opetusta maata~ouskouluissa. Maatilan hoito rustettava pienviljelijäkoulu. Sopivin paikka
25324: kuitenkin vaatii harjoittajaltaan monenlaista mielestämme olisi Ylä-Savon suurin kunta,
25325: tietoa ja taitoa. Onko meillä maatalouskou- Kiuruvesi, missä 2-15 ha:n viljelmiä on
25326: luja aivan liian vähän, vai eivätkö nykyiset 1912 kpi. eli 92.4% viljelmien koko luku-
25327: koulut tyydytä viljelijäväestön suurta enem- määrästä. Samanlainen pienviljelysvaltainen
25328: mistöä, pienviljelijöitä? on koko Yilä.-Savon maatalous.
25329: Kun maatalous on viimeisten vuosikymme- Edellä dlevan perusteella ehdotamme !kun-
25330: nien aikana kehittynyt entistä .enemmän pien- nioittavasti eduskunnan hyväksyttävälksi toi-
25331: viljelijävalta:iseksi, vaatii tämä nähtävästi nl}'"- vomuksen,
25332: kyistä suurempaa huomiota maatalouslkoulu-
25333: oloissa. Koska pienviljelijältä onnistuakseen että hallitus ryhtyisi ensi tilassa toi-
25334: tilansa hoidossa vaaditaan monessa suhteessa menpiteisiin pienviljelijäkoulun perus-
25335: toisenlaisia menettelytapoja !kuin suuremman tamiseksi Ylä-Savoon Kiuruvedelle.
25336: tilan omistajalta, olisi nykyistä eoommän saa-
25337: tava pienvi~jelijöi'lle maataitouskouluja eri
25338: puolille maata.
25339: Helsingissä 10 päivänä hellmiikuuta 1960.
25340:
25341: KaliJ.e Kämäräinen. Artturi Jämsen.
25342: Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen.
25343: Hilja Väänänen. Olavi Lahtela.
25344: Esa Timonen.
25345: 608
25346:
25347: IX,57. - Toiv.al. N: o 254.
25348:
25349:
25350:
25351:
25352: Jämsen ym.: Keski-Suomen karjatalouskoulun ottamisesta
25353: valtion haltuun.
25354:
25355:
25356: E d u s k u n n a ll e.
25357:
25358: Keski-Suomen karjatalouskoulun siirtämi- on mahdollista aikaisintaan vuoden 1961
25359: seksi Tarvaalan maamieskoulun yhteyteen aikana, olisi välttämätöntä, että koulu jo
25360: Saarijärvellä ryhdyttäneen jo kuluvan ke- vuoden 1961 alusta lukien otetaan valtion
25361: vättalven aikana Tarvaalan maamieskoululla kouluksi. Siinä mielessä esitämme eduskun-
25362: uudisrakennusten rakentamiseen. Keski- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25363: Suomen karjatalouskoulu toimii yksityis-
25364: luontoisella kouluna Keski-Suomen maan- ef}f;ä hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25365: viljelysseuran omistamalla Ala-Saarikon ti- Keski-Suomen karjatalouskoulun otta-
25366: lalla Laukaan pitäjässä. Vaikka koulun siir- miseksi valtion haltuun vuoden 1961
25367: täminen Tarvaalan maamieskoulun yhteyteen alusta lukien.
25368: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
25369:
25370: Artturi Jämsen. Kalle Kämä.räinen.
25371: Matti Lijna.maa. Hannes Paaso.
25372: Pentti Pekkarinen.
25373: 609
25374:
25375: IX,58.- Toiv.a.l. N:o 255.
25376:
25377:
25378:
25379: Timonen ym..: Karjatalouskoulun perustamisesta H ovilan
25380: koulutilalle Nurmeksen maalaiskuntaan.
25381:
25382:
25383: E d u s k u n n a ll e.
25384:
25385: On tunnettua, että Pohjois-Karjalan väestö katon alla olevat tilat rehujen ja viljojen
25386: on halukasta hakeutumaan maataloudellisiin käsittelyä ja säilytystä varten, traktoritalli,
25387: kouluihin. Erikoisesti karjatalouskouluihin on puimala ja kalustovaja. Nuoren karjan kas-
25388: Pohjois-Karjalasta runsaasti hakijoita. Tämä vatusta varten on 1959 valmistunut 20 hie-
25389: johtuu, paitsi nuorison halusta kehittää it- hon pihatto ja kanoille rakennettiin 1956 eril-
25390: seään ja päästä elämässä eteenpäin, myös linen 180 kanan kanalarakennus. Lisäksi ke-
25391: paikallisista olosuhteista. Kouluhaluisen nuo- väällä 1960 valmistuvassa maamieskoulun
25392: rison opiskelumahdollisuuksia on kuitenkin päärakennuksessa on riittävästi tilaa myös
25393: ollut pahasti haittaamassa karjatalouskoulu- karjatalouskoulun ruokailua, kotitalouden-
25394: jen vähyys Pohjois-Karjalassa, sillä maakun- opetusta ja liitettävää kaukolämmitystä var-
25395: nassa on mahdollisuus saada vuosittain vain ten. Edelleen maamies- ja maanviljelyskoulu-
25396: noin 30 naiselle karjatalouskoulutus ja mui- jen opettajat voivat toimia opettajina myös
25397: den on hakeuduttava oman maakunnan ulko- karjatalouskoulussa, josta syystä uusia opet-
25398: puolelle. Vaikka Pohjois-Karjalan nuoriso on tajanvirkoja ei tarvita kuin kaksi, joista toi-
25399: vastuuntuntoista ja eteenpäinpyrkivää, on nen karjatalous- ja toinen kotitalousaineiden
25400: ammattiopintojen suorittaminen kaukana opettajan virka. Karjatalouskoulun tarpeelli-
25401: kotiseudulta useinkin taloudellisesti ylivoi- suuteen on kiinnittänyt huomiota jo työnsä
25402: maista ja lisäksi nuorisoa kaukana kotiseu- päättänyt Pohjois-Karjalan komiteakin, joka
25403: dulta vaanivat monet vaarat. osamietinnössään n: o 5 on esittänyt karja-
25404: Edellä sanotun vuoksi olisi uuden karja- talouskoulun perustamista Nurmeksen maa-
25405: talouskoulun perustaminen Pohjois-Karjalaan mies- ja maanviljelyskoulun yhteyteen sa-
25406: erittäin tarpeellinen ja kiireellinen toimen- malla esittäen koulun suuruudeksi 35 oppi-
25407: pide. Karjatalouskoulun perustamiselle ovat lasta. Samoin on vuoden 1953 maatalouskou-
25408: olemassa oppilaiden riittäyYYden lisäksi lukomitea mietinnössään esittänyt, että Nur-
25409: myöskin muut edellytykset, sillä omistaahan meksen maamies- ja maanviljelyskoulun yh-
25410: valtio laajan Pielisen-Karjalan maatalous- teyteen perustettaisiin 35 oppilaan ·karja-
25411: alueen keskellä Nurmeksen maalaiskunnassa talouskoulu. Kun karjatalouskoulun tarpeel-
25412: Hovilan koulutilan, jonka tilan kokonais- lisuus Pohjois-Karjalassa on useiden komi-
25413: pinta-ala on 711.9 ha, josta viljeltyä 87.33 teoidenkin tutkimuksessa jo todettu ja kun
25414: ha. Tilalle on suunniteltu rakennettavaksi koulun perustamismahdollisuudet täliä het-
25415: maatalouskoulukeskus ja rakennustöitä on kellä ovat hyvät ehdotamme kunnioittaen,
25416: tilalla tässä tarkoituksessa jo tehty vuodesta edellä sanottuun viitaten, eduskunnan hyväk-
25417: 1950 alkaen. Tämän vuoksi tilan rakennukset syttäväksi toivomuksen,
25418: on suunniteltu nimenomaan opetus- ja työ-
25419: tehollisia tarkoituksia silmälläpitäen. Niinpä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
25420: 1955 valmistuneessa karjatalousrakennuksessa toimenpiteisiin karjatalouskoulun pe-
25421: on 36 lehmän navetta, 13 emakon sikala, 6 rustamiseksi H ovilan koulutilalle Nur-
25422: hevosen talli, 20 lampaan lampola ja saman meksen maalaiskuntaan.
25423: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960.
25424:
25425: Esa. Timonen. Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen.
25426: Antti Kukkonen. Vilho Turunen. Elis Manninen.
25427: 77 E 74/60
25428: 610
25429:
25430: IX,59. - Toiv.aJ. N: o 256.
25431:
25432:
25433:
25434:
25435: Forsius ym.: Määrärahasta teknillistaloudeUisten konekurs-
25436: sien järjestämistä varten.
25437:
25438:
25439: Eduskunnalle.
25440:
25441: Teknillinen ja taloudellinen kehitys kai- koneiden korkeiden korjauskustannusten sa-
25442: killa ammattialoilla on viime vuosikymme- moinkuin pitkäaikaisten korjausten aiheut-
25443: ninä ollut kaikissa sivistysmaissa erittäin tamien työaikojen hukkaamisen muodossa.
25444: voimakasta. Suurimman ja voimakkaimman Maaseutuväestön ammattitaidon edistämis-
25445: sekä myös näkyvimmän muutoksen on meillä ikomitea arvioi eri menetelmiä käyttäen maa-
25446: viime sotien jälkeen läpikäynyt maatalous ja seudun kone- ja autokannan aiheuttamat
25447: koko maaseudun talous- ja työelämä. Tähän vuosittaiset konekorjaustyökustannukset -
25448: ovat olleet vaikuttamassa monet eri tekijät, ilman vara-osia ja korjauksiin käytettäviä
25449: mutta nimenomaan teknillisessä mielessä raaka-aineita - vuoden 1957 alussa maaseu-
25450: maaseudun nopea sähköistyminen on ollut dulla olleen konemäärän perusteella 4 mrd
25451: omiaan jouduttamaan paitsi maaseudun ta- markaksi. Koneeliistumisen jatkuessa kor-
25452: louselämän aktivisoitumista myös jokapäi- jausten määrä jatkuvasti suurenee. Edellä
25453: väisen elämisen muotojen tasoittumista kau- olevasta korjaustyömäärästä voidaan laskea,
25454: punkiasutuksen ja maaseudun välillä. No- että jo nykyinenkin maaseudun konekanta
25455: peaa maaseudun sähköistymistä kuvaa sähkö- pystyy antamaan työtä ja kunnollisen pal-
25456: valoilla varustettujen asuinhuoneistojen kan huomattavasti suuremmalle ammatti-
25457: määrä, mikä v. 1950 oli koko maa huomioon- taitoiselle korjaajahenkilöstölle kuin mitä
25458: ottaen noin 60 % kaikista asumuksista, mutta maaseudulla tällä hetkellä korjaajia on ole-
25459: mikä jo vuoden 1956 alkuun mennessä oli massa. Yrittäjätoiminnalla maaseudun kone-
25460: noussut n. 80 % :iin. korjaamoalalle on siten tällä hetkellä ja tule-
25461: Maaseudun ja nimenomaan maatilatalou- vaisuudessa mahdollisuuksia. Niinpä tällä
25462: den koneellistaminen on myöskin viime vuo- hetkellä on eri asiantuntijapiirissä arvioitu
25463: sina ollut erittäin nopean kehityksen tulos. maaseudun konekorjaamoalan ammattitai-
25464: Tätä selvittävät mm. maaseutuväestön am- toisen henkilökunnan lisäystarpeen olevan n.
25465: mattitaidon edistämiskomitean v. 1957 suo- 50% nykyisestään. Tähän päätyi myös
25466: rittamat tutkimukset, jotka osoittivat vuo- maaseutuväestön ammattitaidon edistämisko-
25467: sina 1948-50 maanviljelijöiden konehankin- mitea perustellen kantansa myös sillä, että
25468: tojen keskimäärin vuosittain olleen 4.2 mrd kaupunkien ja muiden asutuskeskusten kor-
25469: ja vv. 1951-55 vastaavasti 8.1 mrd mark- jaamoissa esiintyy myös ammattimiespuu-
25470: kaa. Tällä hetkellä maatalouskonepää- tetta, mitä tämän hetkinen ammattikoulutus
25471: omamme voidaan laskea olevan yli 100 mrd ei pysty täyttämään. Maaseudun jatkuvasti
25472: markkaa. lisääntyvä konekanta ei voi saada siis riit-
25473: Kun konoollistaminen kaikilla maaseudun tävää apua kaupunkien korjaamoista. Tä-
25474: toimialoilla kotitalouksia myöten on siis erit- män mukaan olisi erityisten maatalouskonei-
25475: täin suuri, ei koneiden ja laitteiden huolto- den korjaajien koulutusta lisättävä.
25476: ja korjauskysymyksiin ole toistaiseksi vielä Jotta korjaamoiden työmäärää voitaisiin
25477: jouduttu kiinnittämään sellaista huomiota, vähentää, olisi myös koneiden käyttäjiä kou-
25478: mitä asia jo tällä hetkellä järjestelynsä puo- lutettava tuntemaan ja huoltamaan koneensa
25479: lesta vaatisi ja mistä laiminlyönnistä käyt- nykyistä paremmin. Käytettäessä koneita
25480: täjät joutuvat kärsimään sekä koneiden no- vaihtelevissa olosuhteissa - kuten maa- ja
25481: pean loppuunkulumisen että vanhenevien metsätaloudessa jatkuvasti joudutaan teke-
25482: IX,59. - l"orsius ym. 611
25483:
25484: mään - olisi koneiden käyttäjien aivan eri- lyttää kuitenkin paitsi vuokraustoimintaa
25485: tyisen hyvin tunnettava koneiden oikeat harjoittavien traktorin omistajien ja koneen
25486: käyttötavat ja huollot sekä myös kotioloissa pitäjien ammattitaidon huomattavasti suu-
25487: suoritettavissa olevat pienehköt korjaukset. rempaa kehittämistä myös maanviljelijäväes-
25488: Vain näin voidaan koneista saada riittävän tön taloudellisen ajattelutavan kehittymistä
25489: suuri hyöty ja niiden käyttö taloudelliseksi. tarpeettomien omien koneiden hankinnan ra-
25490: Maa- ja metsätyökoneiden muuttuessa yhä joittamiseksi ja konepääomakustannuksien
25491: enemmän traktori- ja moottorivetoisiksi on tarkoituksenmukaiseksi pienentämiseksi. Tä-
25492: myös hitsaustaidon oppimisen kuuluttava mäkin vaatii jatkuvaa ammattikoulutuksen
25493: yhä useamman traktorinkuljettajan tehtä- täydentämistä ja valistustoimintaa.
25494: viin. Tämä olisi koneiden käyttäjäkoulutuk- Johtuen nopeasta maatalouden ja maaseu-
25495: sessa otettava huomioon. dun koneeliistumisesta ei maataloudelle tällä
25496: Miten suurista taloudellisista arvoista to- hetkellä tarpeellista koneopetusta ole pys-
25497: della koneiden kunnossa pitämisessä on ky- tytty antamaan sille sukupolvelle, mikä tällä
25498: symys voidaan havaita kun tarkastellaan hetkellä toimii alan opetustehtävissä ja käy-
25499: esim. traktorin käyttöä ja huoltoa. Keski- tännön viljelijöinä. Niinpä suurin osa agro-
25500: määrin lasketaan maatilojen traktoreita käy- nomeista, metsänhoitajista, maataloustekni-
25501: tettävän vuodessa n. 500 tuntia. Polttones- !koista ja metsäteknikoista joutuu ymmärret-
25502: teen kulutus arvioidaan tällöin n. 4 ljt. eli tävästi suorittaessaan maa-, metsä- ja koti-
25503: 2 000 litraksi traktoria kohden vuosittain. talouden ammattiopetusta jättämään alan
25504: Pidettäessä kone kunnossa ja ajettaessa sitä koneopetuksen sille vanhanaikaiselle ja teo-
25505: taloudellisesti, on voitu todeta helposti saa- reettiselle asteelle, minkä itse kouluissaan ai-
25506: tavan 10 %:n säästö polttonesteen kulutuk- koinaan on saanut. Jotta nykyisin tärkeä
25507: sessa. Traktoria kohden voisi säästö muo- teknillisten asioiden opetus niin kansalais-
25508: dostua siis jopa 200 l:ksi. Jos nykyisin käy- koulujen, kansanopistojen kuin maatalous-
25509: tössä olevat (n. 85 000) traktoria pystyisivät koulujen ja järjestöjen piirissä, joissa maa-
25510: säästämään polttonesteessä esimerkiksi vain tilataloudellista opetus- ja neuvontatyötä
25511: 5 %, merkitsisi tämä yksin 8.5 milj. litran tehdään saataisiin mahdollisimman pian ajan
25512: vuosittaista vähennystä polttonesteen kulu- tasalle, olisi opetus- ja neuvontatöissä pal-
25513: tuksessa, mikä kansantaloudellisestikin ar- velevien saatava teknillistä jatkokoulutusta
25514: vioiden olisi varsin huomion arvoinen. Sa- sopiviksi katsottavilla kursseilla.
25515: malla tavoin voidaan osoittaa, miten oikein Koska Työtehoseura on perusteellisesti sy-
25516: suoritetuilla huoltotoimenpiteillä ja oikeaan ventynyt maatilatalouden koneellistamiseen
25517: aikaan tehdyillä pienilläkin korjauksilla koko sekä myös alan koneopetukseen, olisi sille
25518: maa huomioon ottaen pystytään helposti annettava taloudelliset mahdollisuudet jär-
25519: säästämään eri koneiden kohdalla miljardeja jestää koneopetuskeskuksessa Rajamäellä ko-
25520: markkoja niin pienentyneiden korjauskus- nealan jatkokoulutusta maa- ja metsätalou-
25521: tannusten kuin koneiden iän pidentymisen den opetustehtävissä toimiville henkilöille
25522: johdosta. Niinpä traktoreiden kohdalla voi- sekä samalla kehittää eriasteisen koneopetuk-
25523: daan nykyisen traktorimäärän huomioon ot- sen yhteydessä tarvittavia havaintosarjoja
25524: taen laskea esim. 5 %: n käyttöiän lisäyksen !koulujen ja opintokerhojen käytettäviksi.
25525: merkitsevän traktorikannan uusimiskustan- Esitettyihin perusteluihin ja vuoden 1959
25526: nuksissa runsaasti yli 2 mrd. markan sääs- valtiopäivien raha-aloitteeseen n: o 10 sekä
25527: töä. eduskunnan maatalousvaliokunnan asiaa
25528: Maatilatalouden konemäärät ovat useissa puoltavaan lausuntoon lokakuun 29 päivältä
25529: osissa maata jo siksi suuret, että monilla ko- 1959 viitaten esitämme eduskunnan päätet-
25530: neilla voitaisiin suorittaa nykyistä huomat- täväksi toivomuksen,
25531: tavasti useamman viljelijän ja laajempien
25532: alueiden konetarve, jos koneita käytettäisiin että hallitus ottaisi vuoden 1961
25533: nykyistä tehokkaammin. Täten uhraamatta tulo- ja meMarvioesitykseen 10 m~"l
25534: tarpeettomasti omiin koneisiin pääomia voi joonan markan määrärahan luovuteit-
25535: monilla tiloilla olla mahdollisuus käyttää tavaksi Työtehoseuralle maatilatalou-
25536: edullisesti vuokrakoneita ja säästää siten den tarkoituksenmukaisen koneellista-
25537: koneellistamisen kustannuksia. Tämä edel- misen ja erilaisten teknillistaloudellis-
25538: 61~ IX,59. - KoDIIkurtltt.
25539:
25540:
25541: ten lwwurssien järjestämiseksi jat- t eknillistaloudeUisen opetusmateriaolin
25542: kokoulutuksena alan opetw- ja neu- kehittämiseksi kouluja ja opintoker-
25543: vontatehtävissä palveleville ammatti- lwja silmällipitäen.
25544: henkilöille sekä konealaa koskevan
25545: Helsingissä -5 päivänä helmikuuta 1960.
25546:
25547: Saara Forsius. Reino Ala-Kulju. Veikko Savela..
25548: Mikko Asunta. Väinö E. Nieminen. Artturi Jämsen.
25549: Martti Salminen. Sylvi Ha.linen. N. Kosola.
25550: R. Hallberg. Pentti Pekkarinen. J oha.nnes Virolainen.
25551: 613
25552: IX,GO. - Toiv.&l. H: o J51.
25553:
25554:
25555:
25556:
25557: V. Nieminen ym.: MiiäriirtJkasta Nurmijärveft Rajamäellä
25558: sijaitsevan koneopetuskeskuksen hyvälcsymiseksi maata-
25559: loushallituksen alaiseksi oppilaitokseksi.
25560:
25561:
25562: E d u s k u n n a ll e.
25563:
25564: Työtehoseura on jo useana vuonna tulo- kaikkiaan järjestettiin tällöin 28 ikurssia,
25565: ja menoarvioehdotuksensa yhteydessä esittä- joilla oli yhteensä 382 oppilasta oppilaspäi-
25566: nyt, että sen Rajamäelle, Nurmijärven kun- vien lukumäärän noustessa 22 224:ään. Var-
25567: taan v. 1952 perustaman tutkimus- ja kone- sinaisilla ammattikursseilla v. 1957 (7 eri
25568: opetuskeskuksen asema vakiinnutettaisiin ja kurssia) oli oppilaita 104 ja erilaisilla (21
25569: että se hyväksyttäisiin maataloushallituksen kurssia) jatkokoulutuskursseilla 278 oppi-
25570: alaiseksi yksityiseksi oppilaitokseksi. Opetus- lasta.
25571: keskus toimisi maataloushallituksen alaisena, Opetuskeskuksen toiminta on rahoitettu
25572: mutta metsähallitus valvoisi kuitenkin sen osittain maataloushallituksen yleisellä koulu-
25573: metsätaloudellista opetustoimintaa. tusmäärärahalla ja suurimmaksi osaksi kul-
25574: Maataloushallitus ja maatalousministeriö kulaitosten ja yleisten töiden ministeriön
25575: ovat puoltaneet tätä Työtehoseuran esitystä, nuorten työttömäin ammattikoulutukseen
25576: mutta toistaiseksi tämä esitys on jäänyt huo- myönnetyillä varoilla.
25577: mioimatta hallituksen esittämissä tulo- ja
25578: menoarvioesityksissä. Koska opetuskeskuksen perustaminen on
25579: Työtehoseuran koneopetuskeskuksen tar- vaatinut Työtehoseuralta suuria taloudellisia
25580: koituksena on antaa käytännöllistä ja tieto- uhrauksia, toisi sen vakinaistaminen ja pää-
25581: puolista opetusta maa- ja metsätalouden ko- seminen maataloushallituksen valvonnassa
25582: netekniikassa, työtaloudessa ja rakennusky- olevien yksityiskoulujen asemaan opetus-
25583: symyksissä. keskukselle myös taloudellisessa mielessä ny-
25584: Koneopetuskeskuksen toiminnan pnrnn kyistä paremmat toiminnan mahdollisuudet
25585: kuuluvat ennen kaikkea niin valtion kuin eri Työtehoseuran saadessa vaihtaa opetuskes-
25586: neuvontajärjestöjen opetus- ja neuvonta- kuksen perustamiseen uhraamansa yli 30
25587: työssä palvelevien agronomien, maatalous- milj. mk:n korkeakorkoiset ja suhteellisen
25588: teknikoiden, rakennusmestareiden, metsän- lyhytaikaiset lainat valtiolta saataviin halpa-
25589: hoitajien ja metsäteknikoiden kone- ja työ- korkoisiin ja pitkän kuoletusajan lainoihin.
25590: alan jatkokoulutuskurssit. Keskuksessa jär- On todettava, että opetuskeskuksen toimin-
25591: jestetään erilaisia kursseja myös monilta nan nykyinen rahoitus ei ole tyydyttävällä
25592: maaseutuelämään läheisesti liittyviltä am- kannalla, koska se vain osaksi perustuu luon-
25593: mattialoilta sekä ammattiin valmistavina teeltaan jatkuvina pidettäviin määrärahoi-
25594: peruskursseina että ammattitaidon kehittä- hin. Koska Työtehoseuran opetuskeskuksen
25595: mistä palvelevina jatkokoulutuskursseina. toiminnassa tapahtuva kehitys on selvä osoi-
25596: Tällaisina mainittakoon maa- ja metsäkonei- tus sen tarpeellisuudesta maa- ja metsätalou-
25597: den asentaja- ja korjaajakurssit, maansiirto- delle, olisi sille varattava valtion varoista
25598: traktoreiden ja kaivukoneiden käyttäjäkurs- opetuskeskuksen vaatimat opettajain palkat
25599: sit, erilaiset diselmoottoreita selvittävät kurs- ja ylläpitokustannuksiin a.o. lain sallima
25600: sit, erilliset rakennusmies-maatalouskurssit 65% hyväksyttävistä kustannuksista, mitkä
25601: jne. Työtehoseuran maataloushallitukselle v. 1959
25602: Toiminnan laajuutta ja tehokkuutta kuvaa esittämässä esityksessä tekivät yhteensä
25603: esim. v. 1959 järjestettyjen kurssien määrä; 21 779 000 markkaa.
25604: 614 IX,60. - Ba.jaml!Am. koneopetUIIlteskus.
25605:
25606:
25607: Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun- kuksen yksityisZuontoiseksi maatalous-
25608: nan päätettäväksi toivomuksen, hallituksen alaiseksi oppilaitokseksi ja
25609: että hallitus vuoden 1961 tulo- ja me-
25610: että hallitus hyväksyisi Työteho- noarvioon ottaisi tähän tarkoitukseen
25611: seuran omistaman ja Nurmijärven tarpeellisen määrärahan 21 779 000
25612: Rajamäellä sijaitsevan koneopetuskes- markkaa.
25613: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
25614:
25615: Väinö E. Nieminen. Sa.a.ra. Forsius.
25616: Mikko Asunta. Erkki Koivisto.
25617: Niilo Ryhtä.
25618: 615
25619:
25620: IX.61. - Toiv.a.l. N: o 258.
25621:
25622:
25623: V. Nieminen ym.: Määrärahasta Matkun koneopetuskeskuk-
25624: sen uudisrakennuksia ja keskuksen täydentämistä varten.
25625:
25626: E d u s kun n a 11 e.
25627:
25628: Työtehoseuran Nurmijärven kunnan Raja- kuva oppilasvahvuus on yli 100 oppilasta -
25629: mäellä sijaitsevassa opetuskeskuksessa; joka. on ollut seurauksena sisäoppilaitoksena toimi-
25630: mm. valmistaa koneopinopettajia eri maata- vassa opetuskeskuksessa oppilaiden majoituk-
25631: loudellisiin opetuslaitoksiin, on vuodesta 1952 sen ja rudkailun järjestämisen tuntuva vai-
25632: lähtien hoidettu jatkuvasti laajentunutta keutuminen. Opetuskeskusta perustettaessa
25633: maa- ja me.tsätalouden konekysymyksiin koh- on pyritty ensisijaisesti konehallit, opetusti-
25634: distuvaa ammattikoulutustoimintaa, johon lat ym. saamaan tarkoituksenmukaisiksi sekä
25635: v-uodesta 1957 on liittynyt myös maaseudun hanlclrimaan monipuolinen ja tehokas opetus-
25636: rakennusmiesten ammattikoulutus. Niinpä välineistö. Varojen puutteessa on oppilai-
25637: kuluvana vuonna opetuskeslruksen toiminta- den majoitus- ja ruokailutila,t tällöin jou-
25638: ohjelmaan sisältyvät agronomiopettajain ko- duttu järjestämään halpojen ja lähinnä tila-
25639: nekurssi, metsänhoitajain konekurssi, maata- päisluontoisten ratJkaisujen puitteissa, osaksi
25640: louskoneteknikkokurssi, metsäteknikkojen ko- jopa vuokrahuoneisiin ja matkustajakoteihin.
25641: nekurssi, maa- ja metsätalouskoneiden asen- Kun nyt opetuskeskus on toiminnallaan osoit-
25642: taja:kurssi, kaivu- ja maansiirtokoneiden käyt- tanut tarpeellisuutensa, olisi myös sen oppi-
25643: täjäkurssi sekä rakennusmies-maatalouskurssi laiden majoitus- ja rudkailutilat saatettava
25644: ja rakennusmestareiden jatkdkoulutuskurs- pygyvälle ja nykyajan vaatimuksia vastaa-
25645: seja. Opetusailka eri kursseilla vaihtelee 1- valle tasolle. Työtehoseura on laatinut yksi-
25646: 11 kuukauteen. tyiskohtaiset suunnitelmat opetuskeskuksen
25647: Opetuskeskuksen toimintaa rasittaa suu- oppilasmajoitus- ja ruokailutilojen uudelleen
25648: resti se, että Työtehoseura on ko. keskusta järjestelystä, johon liittyy myös eräitä vält-
25649: perustaessaan valtion varoista myönnettyjen tämättömiä kalusto- ja koneopetushallitilojen
25650: määrärahojen lisäksi joutunut käyttämään (diesel- ja moottorisähkölaitteet) laajennuk-
25651: runsaasti itse hankkimiaan varoja, joten sia. Näiden mukaan olisi tarkoitukseen jo
25652: opetuskeskuksen perustamisen aiheuttamia varatuHe tonttialueelle rakennettava kolme
25653: velkoja on Työtehoseuralla 31. 12. 1959 uutta oppilasasuntolaa, joiden yhteinen kuu-
25654: 31991314 mk, joiden kuoletusten ja korko- tiotilavuus 4140 m3 sekä uusi oppilasruoka:la-
25655: jen hoitaminen paitsi tuottaa suuria vaikeuk- rakennus-, varasto-, sauna-, pesula-, kerho-
25656: sia luonnoHisesti myös heikentää toiminta- ym. asiaankuuluvine tiloineen, joiden yhteinen
25657: kykyisyyttä. Opetuskeskuksen toiminnan va- kuutiotilavuus 3 380 ms. Näiden rakennusten
25658: kauttamisessa on ko. velkojen suorittamisella sekä em. rakennuslaajennusten yhteinen kus-
25659: keskeinen merkitys. Opetuskeskuksen toi- tannusarvio on 63 000 000 mk.
25660: minta ei rajoitu koskemaan vain jotain mää- EdeHä olevaan viitaten ehdotamme, että
25661: rättyä pienempää aluetta maassa, vaan koh- eduskunta lausuisi hal1itukselle toivomuksen,
25662: distuu opettaja- ja neuvojakoulutuksen kautta
25663: yli maan ja suoranaisesti auttaa valtion että hallitus vuoden 1961 tulo- ja
25664: omienkin koulutuslaitosten toimintaa. Opetus- menoarvioesitykseen ottaisi 63 000 000
25665: keskuksen perustamiskustannusten suoritta- markan suuruisen määrärahan Työ-
25666: minen valtion varoista, kuten suurimmaksi tehoseuran Matkun koneopetuskeskuk-
25667: osaksi on tapahtunut, on siten perusteltua. sen uudisrakennusten aikaansaamiseksi
25668: Työtehoseuran opetuskeskuksen toiminnan sekä koneopetuskeskuksen täydentämi-
25669: voimakkaasta laajenemisesta- nykyinen jat- seksi.
25670: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
25671:
25672: Väinö E. Nieminen. Saara Forsius.
25673: Mikko Asunta. Niilo Ryhtä.
25674: 618
25675: IX,62. - Toiv.al. N :o 259.
25676:
25677:
25678:
25679:
25680: Liinamaa ym.: Maatalous-, puutarha-, kone- ja metsäalan
25681: kurssikeskuksen aikaansaamisesta Ruuskalan koulutilalle.
25682:
25683:
25684: Ed usk u n n a.ll e.
25685:
25686: Vuonna ·1928 luovutti maa:talousministeriö kut'S!Iikeskuksessa voitaisiin järjestää maatila-,
25687: Y'listaron pitäjän kirkonkylässä sijaitsevan puutarha.-, kone- ja metsätalouden piiriin
25688: valtion omistaman Ru\lSikalan entisen sotilas- kuuluvia 'lyhytaikaisia kursseja, joilla osit-
25689: virkatalon kantatilan maataloushallituksen tain voitaisiin korvata ammattikoulutustar-
25690: käytettäväksi ja Etelä-Pohjanmaan maanvil- vetta.
25691: jelysseuran hoidettavaksi koulu- ja havainto- Yhä monipuolistuva ja koneeliistuva maa-
25692: tilaksi perustettavaksi suunniteltua koulua ja metsätalous tarvitsisi lisättyä ammattitai-
25693: varten. Tätä tarkoitusta varten on Etelä- toa omille tiloiHe. Mutta sillä olisi myöskin
25694: Pohjanmaan maanviljelysseura tilaa hoitanut huomattava meflkitys kaikkien mahdollisuuk-
25695: ja tehnyt huomattavia perusparannuksia. sien käyttöön pienteollistuvassa maakunnassa.
25696: Ylistaron kunta on kaukonäköisesti hankki- Työtehoseuran kurssi-, havainto- ja tutki-
25697: nut lisää maa- ja metsäalueita ja 'luvannut muSkeskulksena srllä olisi myöskin huomattava
25698: huomattavan rahallisen tuen, jos pysyvä merkitys.
25699: koulu- tai kurssikeskus tilalle saadaan. Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
25700: RuuSkalan tilalla on koko Etelä-Pohjan- ehdotamme eduskunnan hyvä;ksyttäväksi toi-
25701: maata ajatellen keSkeinen asema, joten se si- vomuksen,
25702: jaintinsa puolesta voi palvel1a koko maakun-
25703: nan tarpeita koulu- tai kurssilk:eskuksena. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25704: Kun maatilain omistajista on vain noin toimenpiteisiin maatalous-, puutarha-,
25705: 6~7% ammattikoulutuksen saaneita, voitai- kone- ja metsäalan kurssikeskuksen
25706: siin tätä osittain korvata lyhytaikaisilla am- aikaansaamiseksi Ylistaron pitäjässä
25707: matti:kursseilla. Tällaisen ·kurssikeSkuksen sijaitsevalle valtion omistamalle Ruus-
25708: puuttuminen maatalousvaltaisessa maakun- kalan koulutilalle.
25709: nassa on huomattava epäkohta. Kiinteässä
25710: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
25711:
25712: Matti Liinamaa. Eino Uusitalo.
25713: Veikko Savela. Aarre Marttila.
25714: 611
25715: IX,63. - Toiv.al. N: o 260.
25716:
25717:
25718:
25719:
25720: BaJiJlen ym.: Metsänhoito-opetusta antavan kurssikeskuksen
25721: aikaantaamisesta Etelä-Sooon metsänhoitolautakunnan
25722: alueelle.
25723:
25724:
25725: E d u s k u n n a 11 e.
25726:
25727: On laskettu, että metsäteollisuuden raaka- on edelleen ilman tällaista nykyoloissa jo
25728: aineesta saadaan nykyisin noin %, maatila- välttämätöntä metsäkurssikeskusta. Kuiten-
25729: metsistä. Suurimman osan metsätöistä tekee kin näiden seutujen mahdollisuudet metsä-
25730: maatilojen väestö. Sen takia heidän metsä- talouden harjoittamiseen ovat hyvät. Met-
25731: taloudellisen ammattitaitonsa tarve on erit- sistä on suurin osa yksityismetsiä, Etelä-
25732: täin suuri. Tähän saakka on kuitenkin met- Savon alueella esim. 84 %.
25733: säalan ammattimiesten koulutuksen lisäksi Paikallinen metsänhoitolautakunta on har-
25734: ollut vain vähäisessä määrässä varsinaista kintansa jälkeen päätynyt siihen, että Män-
25735: metsänomistajille ja metsätyöläisille tarkoi- tyharjun pitäjässä sijaitseva Tyllilän tila
25736: tettua opetusta. Tällaista koulutusta on ol- on edullisin saatavissa oleva paikka Etelä-
25737: lutkin vasta vähän yli 10 vuoden ajan ja Savon metsäkurssikeskukselle. Metsänhoito-
25738: nyt on toiminnassa 9 metsäkurssikeskusta, lautakunta on ostanut tilan ja luovuttaisi
25739: joista kahta täydellisempää nimitetään met- valtiolle tarvittavan maa-alueen kurssikes-
25740: sänhoitokouluksi. Kokemukset tästä koulu- kuksen paikaksi. Etelä-Savon metsänhoito-
25741: tustoiminnasta ovat erittäin myönteiset ja lautakunta on myös jo hankkinut rakennus-
25742: sen vaikutus on jo havaittavissa näiden kurs- suunnitelmat. Piirustusten mukaisesti kurs-
25743: sikeskusten ympäristöalueilla. Onkin suunni- sikeskus tulisi sisältämään asuin- ja huolto-
25744: teltu ja nähty tarpeelliseksi, että jokaisen tilojen ohella riittävät tilat ajanmukaist~
25745: metsänhoitolautakunnan alueella olisi tällai- metsänhoidon ja metsätyön opettamista var-
25746: nen kurssikeskus, minkä toiminta liittyisi ten. Lähimetsät tarjoaisivat käytännön kou-
25747: metsänhoitolautakuntien työhön. Opetuk- lutustoiminnalle erinomaiset mahdollisuudet.
25748: sesta huolehtisivat pääasiassa lautakuntien Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
25749: palveluksessa olevat metsänhoitajat. taen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
25750: Tarkasteltaessa nyt valmiina olevien kurs-
25751: sikeskusten sijaintia todetaan, että Saimaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25752: eri puolilla olevien Etelä-Savon, Itä-Savon metsänhoito-opetusta antavan kurssi-
25753: ja Etelä-Karjalan metsänhoitolautakuntien keskuksen aikaansaamiseksi »telä-Sa-
25754: muodostaman Kaakkois-Suomen laaja alue von metsänhoitolautakunnan alueelle.
25755: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960.
25756:
25757: Sylvi Halinen. Antti J. Rantamaa. Aili Siiskonen.
25758: Marja Lahti. Arvo Pentti. V. E. Svinhufvud.
25759: Veikko Savela. Kerttu Saalasti. Hilja Väänänen.
25760: Esu Niemelä.
25761:
25762:
25763:
25764:
25765: '18 E 74/60
25766: 618
25767:
25768: IX,64. - Toiv.al. N: o 261.
25769:
25770:
25771:
25772:
25773: V. Turunen ym..: Metsät-yöläisten ammattikoulutuksen jär-
25774: jestämisestä vakinaiselle pohjalle.
25775:
25776:
25777: Eduskunnalle.
25778:
25779: Sodan jälkeisinä vuosina on maassamme taisiin hankkia tarvittava ammattitaito.
25780: pyritty kiinnittämään entistä enemmän huo- Koska työvoiman tarjonta on viime aikoina
25781: miota kansalaisten ammattikoulutukseen. ollut suurempaa kuin kysyntä, ei työnanta-
25782: Eräs tärkeä tuotannollisen toiminnan ala var- jain taholtakaan ole kiinnitetty huomiota
25783: sinaisten työntekijäin osalta on koulutusoh- metsätyöläisten ammattitaidon kehittämiseen.
25784: jelmasta kuitenkin kokonaan unohtunut. Mikäli tilanne jatkuu tällaisena voi tulok-
25785: Tämä ala on metsätyöläiset. Metsätyöt nykyi- sena olla se, että mm. maaseudun nuoriso
25786: sissä olosuhteissa ovat kuitenkin mitä suu- pyrkiikin hakeutumaan muille aloille ja met-
25787: rimmassa maarm ammattitaitoa vaativia. sätyöt jäävät ilman ammattipätevää ja ras-
25788: Alalla tapahtunut kehitys mm. koneellistami- kaisiin metsätöihin pystyvää työvoimaa. Tila-
25789: sen osalta vaatisi jatkuvaa koulutusta ko- päisluontoisella kurssitoiminnalla, vaikka
25790: neiden hoidossa ja käsittelyssä. Rinnan ko- silläkin on oma merkityksensä, ammattityö-
25791: neellistamisen kanssa muuttuvat myöskin voimaa ei voida kouluttaa. Kun maahamme
25792: työmenetelmät. Metsätöiden luonne on viime on rakennettu ja parhaillaankin suunnitel-
25793: aikoina sikäli muuttunut, että työntekijä tar- laan ns. metsäkouluja, voitaisiin näiden kou-
25794: vitsisi jossakin määrin myös teoreettisia tie- lujen yhteyteen muodostaa myös metsätyö-
25795: toja voidakseen tehdä työnsä siten, että siitä läisten ammattikouluja. Tämä tietysti edel-
25796: koituisi paras saatavissa oleva hyöty. lyttäisi sitä, että valtion tulo- ja menoar-
25797: Eräiden säätiöiden ja järjestöjen toimeen- vioon varattaisiin vuosittain tarpeelliset
25798: panemina on viime vuosina järjestetty tila- määrärahat.
25799: päisluontoisia kursseja, joilla pääasiassa on Kun metsätyöläisten ammattikoulutuksesta
25800: opetettu työkalujen kunnostusta ja ehkä jos- ei ole olemassa mitään suunnitelmaa, olisi
25801: sakin määrin työmenetelmiäkin. Nämä kurs- tällainen suunnitelma laadittava ja sen jäl-
25802: sit ovat kuitenkin olleet luonteeltaan tila- keen ryhdyttävä lainsäädännöllisiin toimen-
25803: päisiä ja lyhytaikaisia, eikä ole olemassa piteisiin.
25804: mitään rahastoja tai varoja, joiden turvin Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
25805: tämä toiminta voitaisiin vakinaistaa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25806: Maaseudun pienviljelijäperheistä tulee tuo- muksen,
25807: tantoelämän piiriin jatkuvasti lisää työvoi-
25808: maa. Luonnollista olisi, että tämä työvoima että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25809: voisi entistä suuremmassa määrin hakeutua metsätyöläisten ammattikoulutuksen
25810: metsätalouden palvelukseen, mikäli heille voi- järjestiimiseksi vakinaiselle pohjalle.
25811: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
25812:
25813: Vilho Turunen. Vappu Heinonen. Martta Salmela-J'årvinen.
25814: Arvo Sävelä. Impi Lukkarinen. H. Törmä.
25815: Mikko Hult. Aili Siiskonen. Urho Kulovaara.
25816: A. Simonen.
25817: Olli J. Uoti.
25818: 619
25819:
25820: IX,65. - Toiv.a.l. N:o 262.
25821:
25822:
25823:
25824:
25825: Niemelä ym.: Metsäkurssikeskuksen aikaansaamisesta Itä-
25826: Savoon.
25827:
25828:
25829: Ed usikunn alle.
25830:
25831: Metsätalouden osuus Itä-Savon oppilaitos- työ tulee suoritetuksi entistä vähemmällä
25832: ten ammattivalmistuksessa on hyvin vähäi- ihmistyöllä.
25833: nen: maamieSkouluissa ja kansanopistoissa Vain 7 % maaseudun väestöstä ylimalkaan
25834: on metsäopetusta hieman, ehkä korkeintaan on saanut ammattikoulutusta. On tarpeellista
25835: 4% mainittujen koulujen oppimäärästä. nostaa tämä sadannes ja täyttää lisäys olen-
25836: Muissa oppilaitdksissa metsätaloutta ei ole. naiselta osalta metsätaloudella. Ensimmäi-
25837: Metsätalouden osuus ammattiopetuksesta on senä tavoitteena on pidettävä yhtä perusteel-
25838: siis häviävän pieni, alle 1 %. lisesti koulutettua nuorta metsänomistajaa
25839: Sensijaan metsätalouden osuuden pitäisi pitäjää kohti ja sitten edelleen lisää niin, että
25840: työn jakautumisen perusteella edustaa Itä- ikussa:kin mhy:n neuvojapiirissä olisi 1-5
25841: Savossa maaseudun miestyöstä 28.5 %. Kun pätevää kehity-Sky'kyistä metsänomistajaa tai
25842: karkeasti arvioidaan miesten osuus puoleksi aputyönjohtajaa. On vielä senkin jälkeen
25843: ja kaupungin väestön edustavan muita am- pitkä matka siihen, että vuosittain runsaasti
25844: mattialoja, on metsätalouden osuus ihmistyö- 500 uutta metsänomistajaa olisi ammattiinsa
25845: ajasta n. 12 %. riittävästi koulutettu, vaikka kansalaiskou-
25846: Ei ole näinoHen lainkaan kohtuutonta, että lussa y'leisesti annettaisiinkin metsäopetusta.
25847: metsätalous ylimalkaan saa lisää ammattiope- Metsäkurssikeskus olisi Itä-Savossa:kin tuiki
25848: tuskapasiteettia ja niin paljon, että aikanaan tarpeellinen. Jos kurssikeskuksen aikaansaa-
25849: metsätalouden tarvitsema yrittäjä- ja työn- misesta saataisiin periaatepäätös, ryhtyisi Itä-
25850: tekijäkunta saa tarpeellista perus- ja jatko- Savon metsänhoitolauta:kunta kiireellisesti
25851: koulutusta. Yhden koulun ilmestyminen pel- käytettävissään olevin voimin toimimaan sii-
25852: kästään metsätruloutta palvelemaan Itä-Sa- hen suuntaan, että kurssikeskus maalkuntaan
25853: voon lisäisi metsätalouden osuutta, mutta todella saataisiin aikaan.
25854: jäisi se vielä:kin pitlkästi alle sille oikeuden-. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
25855: mukaisesti kuuluvan osuuden. Voitaneen'kin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25856: pitää terveenä tavoitteena, että !koulutuksen
25857: avulla nostetaan metsäyrittäjien, metsänomis- että haJllitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25858: tajien, metsäkoneiden omistajien sekä metsä- metsäkurssikeskukse:rn aikaansaamiseksi
25859: työntekijäin ammattitaitoa niin, että metsä- ltä-Savoon.
25860: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
25861:
25862: Esu Niemelä. V. E. Svinhufvud.
25863: Antti J. Rantamaa. K. F. Haapasalo.
25864: Esa Timonen. Niilo Nieminen.
25865: Arvo Pentti. Viljo Virtanen.
25866: 620
25867:
25868: IX,66.- Toiv.al. N:o 263.
25869:
25870:
25871:
25872:
25873: :M&Uila. ym.: Valtio~ hevosjalostus.laitokse'n siirtämisestä
25874: Mä'ntsälä'n HautjiinJelk.
25875:
25876:
25877: Ed u s kun n a 111 e.
25878:
25879: Maamme hevosjalostus1aitos, jdka nykyisin Hevosjalostusta ja -tutkimustoimintaa voi-
25880: toimii Ypäjällä, on hevoSka.ntamme jatkuvasti taisiin huomattavasti tehostaa sijoittamalla
25881: vä.hetessä ollut yhä useammin keskustelun hevosjalostuslaitos eläinlää.kintälkorkeaJkoulun
25882: aiheena. Viimeksi vuoden 1959 valtiopäivillä yhteyteen Mäntsälän Hautjärvelle. Tällöin
25883: todettiin, ettei sen toiminta joka kohdallaan voitaisiin yhteistoiminnassa korkeakoulun
25884: d1e vastannut sille asetettuja vaatimuksia., kanssa saaila aikaan tieteelliseen tutkimuk-
25885: varsinkin kun se tarvitsee käyttöönsä suh- seen perustuva hevosjal08tustyö. Samalla
25886: teettoman kalliin kiinteistön maa-alueineen. saataisiin korkeakoulun tarpeisiin opetus- ja
25887: Hevosjalomuslaitoksen toimintaa on aina tutkimusmateriaalia, sekä saataisiin nytkyiset
25888: ollut vaikeuttamassa joukko puutte.ellisuuk- suhteettoman kalliit kiinteimistöt tuottavam-
25889: sia, joiden poistaminen nykyisessä sijainti- paan käyttöön.
25890: paikassa on vaikeata. Tällaisia puutteelli- Vielä on huomattava, että eläinlääkintä-
25891: suuksia ovat aikamme kehittyneen tieteen kotkeakoulun välittömässä läheisyydessä on
25892: aikaansaamien 1laitteiden ja tutkimustapojen tarkoitukseen riittävä ja sopiva maa-alue
25893: vaja.naisuus laitoksessa. Eikä sen toimintaan valtion omistuksessa entisen Hautjärven kar-
25894: ole suunniteltukaan tieteellistä tutkimustyötä tanon maista.
25895: nykyisessä mielessä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
25896: Tärkeiden taloudellisten ominaisuuksien, lkunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25897: kuten rehunkäyttö:kyvyn, pitkäikäisyyden,
25898: aistivikojen jne. ja näiden seurausten tutki- että hallitus S'Uorituttaisi tutkimuk-
25899: miseen ei ole voitu kiinnittää suurtakaan se'n ja ryhtyisi sen edellyttämiin toi-
25900: huomiota tutJkimusmahdollisuuksien puut- menpiteisiin valtion hevosjalostuslai-
25901: tuessa. Em. ominaisuudet - hyvinä - ovat toksen siirtämiseksi eläinlääkintäkor-
25902: pohj.oisessa ilmastossamme käytettäväHe työ- keakoulun yhteyteem Mäntsälän H aut-
25903: hevoselle ensiarvoisen tärkeitä, joten niiden järvelle.
25904: tutkimukseen olisi kiinnitettävä entistä suu-
25905: rempaa huomiota.
25906: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
25907:
25908: Matti Mattila. Arvo Pentti.
25909: Johannes Virolainen. Veikko Helle.
25910: 621
25911:
25912: IX,67. - Toiv.al N:o ä4.
25913:
25914:
25915:
25916:
25917: V. Nieminen ym.: Määrärakasta jalostusoriitten osto- ja
25918: hoitoavustuksia varten.
25919:
25920:
25921: E d u s k u n n a ll e.
25922:
25923: Maassamme toimii nykyisin 602 hevosja- vielä vaikeuttanut lisäksi se, etteivät hevos-
25924: lostusliittojen jäsenyhdistystä, joitten tarkoi- kasvatusyhdistykset ole saaneet tähän saakka
25925: tuksena on koota toimialueensa hevoskasvat- muutenkaan vastaavanlaista valtion avus-
25926: tajat ym. asianharrastajat järjestettyyn yh- tusta kuten muut suuremmat kotieläinyhdis-
25927: teistoimintaan hevostalouden ja -jalostuksen tykset. Koko hevoskasvattajajärjestölle tuleva
25928: edistämiseksi. Eräänä hevoskasvatusyhdis- varsinainen määräraha on v. 1960 ainoas-
25929: tysten tärkeimpänä tehtävänä on, kuten niit- taan 10.5 milj. markkaa.
25930: ten sääntöjen 2 § : ssä sanotaan, hankkia Sen johdosta, että nuorista työhevosista
25931: paikkakunnan oloihin sopiva, kantakirjaan on alkanut esiintyä puutetta, mikä on vai-
25932: merkitty jalostusori, mistä ratkaisevasti riip- keuttanut mm. hevosten saantia metsätyö-
25933: puu toiminta-alueen hevoskannan kehitys. maille, olisi hevoskasvatusharrastusta pyrit-
25934: Pätevien jalostusoriitten hankkiminen ja tävä kaikin keinoin elvyttämään. Erikoisesti
25935: niitten runsas käyttö on hevosjalostustyös- syrjäseudut maan itä- ja pohjoisosissa ovat
25936: sämme perustavaa laatua. Mikäli siinä epä- vaikeassa asemassa, sillä kunnollisten jalos-
25937: onnistutaan, voi paikkakunnan hevoskanta tusoriitten puute muodostaa siellä erittäin
25938: lyhyessä ajassa heikentyä ja koko pitkäaikai- suuren hankaluuden ja jatkuvaa hevosjalos-
25939: nen hevosjalostuksen hyväksi suoritettu työ tustyötä jarruttavan tekijän.
25940: taantua, tuottaen niin yksityisille hevosen Valtion olisi ryhdyttävä uudelleen avus-
25941: tarvitsijoille kuin koko pitäjäliekin huomat- tamaan heikossa taloudellisessa asemassa ole-
25942: tavia taloudellisia tappioita. via yhdistyksiä kunnollisten jalostusoriitten
25943: Jalostusoriasian tärkeys on todettu mm. hankkimiseksi. Mikäli hevoskasvatusyhdistyk-
25944: valtiovallan taholta. Niinpä hevostalouden set saisivat esimerkiksi sonninpitoyhtymien
25945: edistämiseksi annetussa asetuksessa n: o 171 tapaan taloudellista tukea, voitaisiin myös
25946: 12. 1. 1935 säädetään, että hevostalouden edis- astutusmaksut pitää alhaisina, millä seikalla
25947: tämiseksi toimivat yhdistykset, osuuskunnat varsakantaa lisättäessä on tärkeä merkitys.
25948: ja seurat voivat saada valtion varoista avus- Niin ikään voitaisiin myös paremmin valvoa,
25949: tusta hevoshoidontarkastajan hyväksymän että paikkakunnalle todella hankitaan sellai-
25950: siitosoriin hankkimista varten. nen jalostusori, jolla on edellytykset paran-
25951: Tätä asetuksessa säädettyä mahdollisuutta taa hevoskantaa ja kehittää erikoisesti työn
25952: ei ole kuitenkaan kertaakaan sotien jälkeen suoritukseen vaikuttavia ominaisuuksia.
25953: toteutettu, mistä johtuen monet hevosjalos- Sen johdosta, että eräitten hevosjalostus-
25954: tustyössään jo varsin pitkällekin päässeet liittojen alueilla ei tätä nykyä ole ainutta-
25955: yhdistykset ovat joutuneet erittäin tukalaan kaan yhdistysoritta, tarvittaisiin ensi tilassa
25956: asemaan. Hevoskasvatustyön ollessa viime 60 uutta yhdistysoritta, mikä ei tee kuin
25957: vuosina kannattamatonta ja toimiessa tästä noin 3 uutta oritta hevosjalostusliittoa kohti.
25958: johtuen erittäin suurissa vaikeuksissa on yh- Suuri osa niistä olisi sijoitettava Pohjois-
25959: distysoriita jouduttu hävittämään hyvin suu- Suomeen ja muille syrjäseuduille, missä ta-
25960: ressa määrin. Kun maassamme vielä v. 1946 loudelliset mahdollisuudet ovat kaikkein hei-
25961: oli 196 yhdistysoritta, oli niitten luku v. koimmat.
25962: 1952 vähentynyt 145, v. 1953 104, nykyisen J alostusoriitten hoito ja niitten sijoitus
25963: lukumäärän ollessa noin 50. Tilannetta on sopiviin paikkoihin on tärkeydessään ja tark-
25964: 622 IX,67. - Bevosta.lous.
25965:
25966:
25967: kuudessaan suuria taloudellisia uhrauksia Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-.
25968: vaativa. Hoitokustannusten korkeus aiheut- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25969: taa usein sen, että oriin pitäminen muodos-
25970: tuu yhdistykselle ylivoimaiseksi tehtäväksi, että hallitus ottaisi vuoden 1961
25971: mistä johtuen hyväksikin todettu ori on ol- tulo- ja menoarvioesitykseen 18 mil-
25972: lut pakko myydä. Tämän johdosta olisi tar- joonan markan määrärahan hevosta-
25973: koitukseen varattavasta määrärahasta jaet- louden edistämistä varten jaettavaksi
25974: tava myös hoitoavustuksia niille hevoskasva- jalostusoriitten osto- ja hoitoavustuk-
25975: tusyhdistyksille, joilla jo on sopivaksi kat- sina hevosjalostustyötä tekeville yh-
25976: sottava jalostusori. distyksille, osuuskunnille ja seuroille.
25977: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
25978:
25979: Väinö E. Nieminen. Martti Salminen. Matti Mattila.
25980: R. Hallberg. Saara Forsius. Verner Korsbäck
25981: N. Kosola. Mikko Asunta. Akseli Paarm.an.
25982: 623
25983:
25984: IX,68. - Toiv.al. N: o 265.
25985:
25986:
25987:
25988:
25989: Aulanko ym.: Yksityisten maataloudellisten, kotitaloudellis-
25990: ten ja kotiteollisuusoppilaitosten toimihenb'löiden eläke-
25991: etujen turvaamisesta.
25992:
25993:
25994: E d u s k u n n a 11 e.
25995:
25996: Maamme maataloudellisista ja kotitalou- taen kuin ko. laitosten opettajillekin, tun-
25997: dellisista ammattioppilaitoksista, kuten myös tuisi johdonmukaiselta, oikeudenmukaiselta
25998: kotiteollisuusoppilaitoksista, suurin osa on sekä laitoksen toiminnan kannalta asialli-
25999: yksityisiä, valtionapua nauttivia laitoksia. selta, että myös maamme yksityisten maa-
26000: Näiden laitosten opettajien palkkaukseen ja kotitaloudellisten sekä kotiteollisuusoppi-
26001: osallistuu valtio määräosalla, useimmissa ta- ~aitosten toimihenkilöille suotaisiin lailla
26002: pauksissa sataprosenttisesti. Samoin on laita taattu oikeus eläkkeeseen.
26003: kyseisten oppilaitosten opettajien eläkkeisiin Edelläsanotun perusteella ehdotetaan kun-
26004: nähden, joiden myöntämisen edellytykset nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26005: pääiinjoin noudattavat samoja perusteita vomus,
26006: kuin valtion viran ja toimen haltijoiden eläk-
26007: keitä määrättäessä. että hallitus kiireellisesti antaisi
26008: Eläketurvaa vailla ovat sensijaan näiden Eduskunnalle esityksen laiksi, joka
26009: oppilaitosten toimihenkilöt, kuten vahtimes- takaisi maamme yksWtyisten maatalou-
26010: tarit, talonmiehet, emännät yms. Kun ote- dellisten ja kotitaloudellisten sekä
26011: taan huomioon esim. se, että mm. kansan- kotiteollisuusoppilaitosten toimihenki-
26012: opistojen valtionavusta annetun lain nojalla löille oikeuden eläkkeeseen mahdolli-
26013: voidaan niiden palveluksessa oleville toimi- suuksien mukaan niitä periaatteita so-
26014: henkilöille, mikäli he ovat laitoksen toimin- veltaen, joiden mukaan vastaavien op-
26015: nan kannalta tarpeellisia, myöntää eläke pilaitosten opetttajille O'n eläke-etu
26016: periaatteessa samoja suuntaviivoja noudat- turvattu.
26017: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
26018:
26019: Olli Aulanko. Mikko Asunta.. Erkki Tuuli.
26020: 624
26021:
26022: IX,69. - Toiv.al. N: o 266.
26023:
26024:
26025:
26026:
26027: Ka.asala.inen ym.: Kalataloudellisen neuvottelukunnan aset-
26028: tamisesta.
26029:
26030:
26031: E d u s k u n n a 11 e.
26032:
26033: Maassamme on tälläkin hetkellä esillä mo- vain eri kalatalousjärjestöt edustettuina.
26034: nia koko maan kalastukseen, kala- ja voima- Mielestämme olisi syytä asettaa taas tällai-
26035: talouteen liittyviä periaatteellisia ja laaja- nen neuvottelukunta, jossa lisäksi olisi edus-
26036: kantoisia kysymyksiä, joiden käsittelyssä ja tettuna myös voimatalous ja uitto, käsit-
26037: ratkaisuissa kokonaisuuden kannalta olisi telemään yhdessä asianomaisten viranomais-
26038: tärkeää, että näiden kysymysten kanssa te- ten kanssa maamme kalastukseen ja kala-
26039: kemisiin joutuvat kalastuksen, kala- ja voi- sekä voimatalouteen liittyviä kansan- ja koko
26040: matalouden eri intressipiirit saisivat jo asi- valtakunnan talouteen vaikuttavia kysymyk-
26041: oiden valmistusvaiheessa tuoda esille omat siä.
26042: näkökohtansa usein myös niiden toimintaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26043: myöhemmin ratkaisevasti va1kuttavissa ky- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26044: symyksissä. vomuksen,
26045: Tällaisia kysymyksiä on mm. vesivoimien
26046: rakentaminen ja vesivoimatalouden ja uiton että hallitus ryhtyisi kiireellisegti
26047: kalakannalle, kalastukselle ja kalavesille ai- toimenpiteisiin kalatalousviranomais.
26048: heuttamien vaikutusten pienentäminen ja ten, eri kalastusjärjestöjen, kalavesien
26049: tappioiden korvaaminen, keinojärvikysymyk- omistajien ja kalastukseen ja kalave-
26050: set, kalavesiemme tuoton kohottaminen otta- sien hoitoon vaikuttavien eri intressi-
26051: malla käyttöön pikkujärvet, lammet ja purot piirien edustajista kokoonpannun ka-
26052: kalanviljelysalueina, kalatalouden edistämis- lataloudellisen neuvottelukunnan aset-
26053: ja kalakannan säilyttämistoimenpiteiden ra- tamiseksi käsittelemään kalavesien hoi-
26054: hoittaminen, mm. ,nk. voima;pennikysymys", toon, kalatalouteen ja kalastushallin-
26055: kalastuslainsäädännön tarkistaminen jne. toon liittyviä koko maan kalastukseen
26056: Aikaisemmin onkin toiminut vuoteen 1954 ja kala- ja voimatalouteen vaikuttavia
26057: saakka valtioneuvoston asettama kalatalou- kysyrrvyksiä.
26058: dellinen neuvottelukunta, jossa silloin oli
26059: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
26060:
26061: Nestori Kaasalainen. Arvo Pentti. Ale Holopainen.
26062: 625
26063:
26064: IX,70. - Toiv.al. N:o 267.
26065:
26066:
26067:
26068:
26069: J. E. :Pa.rta.nen ym..: Kalanviljelyslaitoksen perustamisesta
26070: Kuhmon kunnan alueelle.
26071:
26072:
26073: Eduskunnalle.
26074:
26075: Vedensäännöstelystä johtuen on kalakanta voitaisiin kalakantaa istuttamalla lisätä sitä
26076: Kainuussa vähentynyt. Mm. on Outojärven Kuhmon ja lähiympäristön vesistöihin, joista
26077: vedensäännöstelyn johdosta kalakanta maini- siis monesta syystä johtuen on kalakanta
26078: tussa järvessä voimakkaasti vähentynyt sen viime aikoina vähentynyt. Kalakannan vähe-
26079: jälkeen kun Katerman ja Kallioisten voima- neminen kyseisillä laajoilla vesistöalueilla on
26080: laitokset rakennettiin Outojärven alapuolelle. sitäkin huolestuttavampaa, koska se osoittaa,
26081: Varsinkin siika ja lohi on vähentynyt n. 1/10 että myös syrjäisillä entisillä kalarikkailla
26082: entisestään. Tämä johtuu lähinnä siitä, ettei alueilla, joissa maamme kalakannan reservit
26083: voimalaitospatoihin ole rakennettu kalapor- olisi pyrittävä säilyttämään, on kalakannan
26084: rasta tai vastaavaa laitetta, josta kalat voi- voimakasta vähenemistä havaittavissa.
26085: sivat nousta. Myös vedenpinnan vaihtelu, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
26086: jonka ääriarvot eroavat toisistaan lähes 5 m, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26087: on vaikuttanut voimakkaasti samaan suun-
26088: taan. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26089: Kuhmosta löytyy useita koskia, joihin ka- menpiteisiin kalanviljelyslaitoksen pe-
26090: lanviljelyslaitos voitaisiin rakentaa. Silloin rustamiseksi Kuhmon kunnan alueelle.
26091: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960.
26092:
26093: Emil Pa.rta.nen. Matti Kekkonen.
26094:
26095:
26096:
26097:
26098: 79 E 74/60
26099: 626
26100:
26101: IX,71. - Hemst.mot. N: o 268.
26102:
26103:
26104:
26105:
26106: Teir m.fi.: Angående hamnar för t'l'ålfiskarna.
26107:
26108:
26109: Till Riksdagen.
26110:
26111: En yrkesgrupp, som lever ett strävsamt Det är en livsviktig sak att vår trålfiske-
26112: liv ooh som tyvärr alltför sällan blir ihåg- flotta beredes möjligheter att lägga tili vid
26113: kommen av statsmakten är yrkesfiskarna. kaj i en hamn, där den får ligga så länge
26114: Nationalekonomiskt sett är det viktigt att den måste anlöpa sin bas. På denna grund
26115: våra fiskare beredes möjlighet att taga så borde staten vidtaga åtgärder för iordning-
26116: mycket fisk som möjligt ur havet. Sedan ställandet av ett lämpligt antal dylika ham-
26117: havsfisket numera också hos oss övergått nar, för att trålfiskarna skall hava bättre
26118: alltmer i trålfiske, borde statsmaktens upp- möjligheter att utöva sitt fiske. Vår trål-
26119: märksamhet och stöd inrikta sig på detta, fiskeflotta har vuxit mycket snabbt de se-
26120: för att vi skall kunna stå oss i den hårda naste åren och utvecklingen tyder på att
26121: konkurrensen med utländska fiskare. ökningen kommer att fortsätta.
26122: Trålfisket utsträckes numera långt utanför Med hänvisning till det ovan sagda före-
26123: landets gränser och härvid inställer sig frå- slås, att riksdagen ville besluta hemställa,
26124: gan, var skall vår trålfiskeflotta på drygt
26125: 70 fartyg få en operationsbas, en hamn? att regeringen måtte vidtaga skynd-
26126: Detta är alldeles nödvändigt för proviante- samma åtgärder för att undersöka
26127: ringen, för komplettering av utrustningen möjligheterna att iordningstäUa ett
26128: och framför allt för fiskens marknadsföring. Zämpligt antaZ hamnar för våra trål-
26129: Det har föreslagits olika ställen, bl.a. Räfsö fiskare att av dem användas som bas
26130: utanför Björneborg, Åbo, Mariehamn och vid utövandet av sagda för landet så
26131: Hangö. Tili detta kommer ytterligare att en viktiga trålfiske.
26132: lämplig plats borde också finnas vid Botten-
26133: vikens kust.
26134: Helsingfors den 11 februari 1960.
26135:
26136: Grels Teir. Elis Andersson. J. A. Jungarå.
26137: 627
26138:
26139: IX,71. - 'l'oiv.al. N:o 268.
26140: Suomennos.
26141:
26142:
26143:
26144:
26145: Teir ym.: Satamista troolikalastajilZe.
26146:
26147:
26148: E d u s k u n n a 11 e.
26149:
26150: Ammattikalastajat muodostavat ammatti- sopiva paikka myös Pohjanlahden ranni-
26151: ryhmän, joka elää uutteraa elämää ja jota kolla.
26152: valtiovalta valitettavasti aivan liian harvoin Elintärkeänä asiana on pidettävä mahdol-
26153: muistaa. lisuuksien järjestämistä troolikalastuslaivas-
26154: Kansantaloudellisesti katsoen on tärkeätä tollemme päästä laituriin satamassa, jossa se
26155: järjestää kalastajillemme mahdollisuudet ot- saa olla niin kauan kuin se tarvitsee tuki-
26156: taa merestä niin paljon kalaa kuin mahdol- kohdassa poikkeamiseen. Sen takia tulisi val-
26157: lista. Sitten kun merikalastus on myös meillä tiovallan ryhtyä toimenpiteisiin kuunostaak-
26158: nyttemmin yhä enemmän muuttunut trooli- seen sopivan määrän satamia, jotta trooli-
26159: kalastukseksi, tulisi valtiovallan huomio ja kalastajilla olisi paremmat mahdollisuudet
26160: tuki suunnata siihen, jotta voisimme kestää kalastuksensa harjoittamiseen. TroolikalastuS-
26161: kovassa kilpailussa ulkolaisten kalastajien laivastomme on viime vuosina kasvanut hy-
26162: kanssa. vin nopeasti ja kehitys viittaa sen jatkuvaan
26163: Troolikalastus ulottuu nyttemmin kauas lisääntymiseen.
26164: maan rajojen ulkopuolelle, ja tällöin joutuu Edellä sanottuun viitaten ~hdotetaan edus-
26165: kysymään, mistä runsaasti 70 alusta käsit- kunnan päätettäväksi toivomus,
26166: tävä troolikalastuslaivastomme saa toiminnal-
26167: leen tukikohdan, sataman. Se on aivan vält- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26168: tämätön muonitusta, varusteiden täydentä- toimenpiteisiin mahdollisuuksien tutki-
26169: mistä ja ennen kaikkea kalan toimittamiseksi miseksi kunnostaa sopiva määrä sar
26170: markkinoille. On ehdotettu eri paikkoja, mm. tamia troolikalastajt'lZemme käytettä-
26171: Reposaarta Porin ulkopuolella, Turkua, Maa- väksi maalle niin tärkeän troolikalas-
26172: rianhaminaa ja Hankoa. Lisäksi tulisi . olla tuksen harjoittamisen tukikohtana.
26173: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
26174:
26175: Grels Teir. Elis Andersson. J. A. Jungarå.
26176: 628
26177:
26178: IX,72. - Toiv.a.l. N:o 269.
26179:
26180:
26181: Seppä. ym.: Määrärahastra kanataloudellisen tutkimmtyön
26182: tehostamiseksi Maatalouden tutkimuskeskuksessa.
26183:
26184: E d u s k u n n a II e.
26185:
26186: Maamme siipikarjatalous on kehittynyt voi- työ miltei täydellisesti puuttuu. Maatalou-
26187: makkaasti sotien jälkeisinä vuosina. Kun den tutkimuskeskuksen yhteyteen on tosin jo
26188: vuonna 1938 oli kanoja 2.5 milj. oli kanoja vuonna 1949 rakennettu kanala kanataloudel-
26189: vuosina 1951-55 keskimäärin 3.8 milj. sekä lista tutkimustyötä varten, mutta kanala ra-
26190: vuonna 1959 4.5 milj. Munantuotanto vas- kennettiin alunperin aivan liian pieneksi
26191: taavina ajankohtina oli 17.5 milj., 30.6 milj. (300--400 kanalle), että sen puitteissa on ol-
26192: ja 42 milj. kg. Minkään muun kotieläin- lut mahdotonta saada mitään näkyviä tulok-
26193: talouden kohdalla ei ole todettavissa näin sia aikaan. Lisäksi toimii Hämeenlinnassa
26194: voimakasta kehitystä. Jo nyt kanatalouden siirpikarjanhoitokoulun yhteydessä ja Siipikar-
26195: osuus maataloustulosta lähentelee samaa suu- janhoitajain Liiton ylläpitämänä muninta-
26196: ruusluokkaa kuin leipäviljan osuus. tarkastusasema. Täällä on pääasiallisesti yk-
26197: Kanatalouden kohdalla tapahtunut kehitys sityisien varojen turvin suoritettu arvokasta
26198: on erikoisesti siinä mielessä merkillepantava, työtä lähinnä kukkojert jälkeläisarvostelun
26199: että se on lisännyt työtilaisuuksia erikoisesti muodossa. Varojen puutteessa ei toiminta
26200: maaseudun kaikkein vähäväkisimmän väes- täällä ole läheskään vastannut alan tarvetta.
26201: tönosan keskuudessa. Viimeisimmän käytettä- Kuitenkin asiantuntijoiden käsityksen mu-
26202: vissä olevan maatalouslaskennan mukaan oli kaan tehokkaalla tutkimustyöllä on maas-
26203: kanoista alle 2 ha:n tiloilla 23.4% ja alle samme mahdollisuus ratkaisevasti vaikuttaa
26204: 5 ha:n tiloilla y(hteensä 39.3 %. Vertailu- kanatalouden kustannustason alentamiseen,
26205: kohteena mainittakoon, että alle 5 ha: n ti- mikä on sekä maatalouden että kuluttaja-
26206: loilla lehmiä oli 29.6% maan lehmäluvusta. väestön edun mukaista.
26207: Tilasto osoittaa, että kanataloutta on harjoi- Tehokkaan ja tuloksellisen kanataloudelli-
26208: tettu ja tullaan harjoittamaan edelleenkin sen tutkimustyön perusedellytyksenä on pi-
26209: huomattavassa määrin pienillä tiloilla, joilla dettävä riittävän suuren kanalan perusta-
26210: tämän tuotannon haaran harjoittamiseen on mista maatalouden tutkimuskeskuksen yhtey-
26211: luontaiset edellytykset. teen. Minimivaatimuksena voidaan pitää
26212: ]'AÅ:n suorittamissa tutkimuksissa on to- 3 000 kanan kanalaa ja 5 000 poikasen kas-
26213: dettu, että kananmunien ja myös siipikarjan vattamoa. Tällöin avautuisi mahdollisuudet
26214: lihan kulutus lisääntyy melko suorassa suh- riittävien ruokinta- ja hoitokokeiden suorit-
26215: teessa elintason kohoamisen mukana. Kun tamiselle sekä saataisiin tarpeeksi suuri ma-
26216: muiden kotieläintuotteiden kulutuksen koh- teriaali perinnöllisyys- ja jalostustutkimuk-
26217: dalla on havaittavissa selviä vähenemisen sien tekemiselle.
26218: merkkejä, voidaan kananmunien kulutuksen Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
26219: odottaa maassamme jatkuvasti lisääntyvän nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
26220: voimakkaasti. Kun vuonna 1938 maassamme muksen,
26221: kulutettiin henkilöä kohden munia 2.5 kg,
26222: oli kulutus vuonna 1951-55 6.9 kg ja että hallitus ottaisi vuoden 1961
26223: vuonna 1958 7.5 kg. tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
26224: Siitä huolimatta, että siipikarjatalous seksi katsotun määrärahan kanatalou-
26225: maassamme on näin voimakkaasti kehittynyt, dellisen tutkimustyön tehostamiseksi
26226: on pakko todeta, että tämän alan tutkimus- Maatalouden tutkimuskeskuksessa.
26227: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
26228:
26229: Mauri Seppä. Esa Timonen. Väinö Tikkaoja.
26230: Mikko Asunta. N. Kosola.. A. F. Airo.
26231: Veikko Savela.. Reino Ala.-Kulju. Aarre Marttila.
26232: 629
26233:
26234: IX,73. - Toiv.al. N:o 270.
26235:
26236:
26237:
26238:
26239: Väänänen ym.: Määrärahasta sikatalouskoeaseman perusta-
26240: mista varten Pokjois-Savoon.
26241:
26242:
26243: E d u s k u n n a ll e.
26244:
26245: Vuonna 1925 perustettiin Puistolaan sika- taan välttämättä riittävän suuri keskuskoe-
26246: talouskoeasema, joka yhä edelleen on ainoa asema ja kaksi paikalliskoeasemaa kantako-
26247: maassamme. Tästä huolimatta se on puut- keita varten ja muuta sikataloudellista koe-
26248: teellinen ja liian pieni. Se voikin suorittaa toimintaa varten myös lisätiloja. Maatalou-
26249: vain vähäisen osan välttämättömäksi katsot- den tutkimuskeskus on toisen paikalliskoe-
26250: tavasta sikatalouskoetoiminnasta. aseman sijoituspaikaksi esittänyt Savoa.
26251: Muissa Pohjoismaissa on sikatalouskoetoi- Sikatalouden merkitys maataloudelle ja eri-
26252: minnalle luotu kokonaan toisenlaiset edelly- tyisesti pienviljelijätalouksille on nykyisin
26253: tykset kuin meillä Suomessa. Tanskassa on niin suuri, että sen koetoimintaa on kaikin
26254: ns. kantakokeita varten 21 koeasemaa ja li- käytettävissä olevin keinoin edistettävä.
26255: säksi useita koeasemia ruokinta- ym. kokeita Edellä olevan perusteella esitämme kun-
26256: varten. Ruotsissa on yhdeksän sikatalouskoe- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26257: asemaa ja Norjassa huolimatta siitä, että muksen,
26258: siellä sikaluku on paljon pienempi kuin
26259: meillä, on neljä koeasemaa. että hallitus ottaisi v'tWden 1961
26260: Suomessakin on tehty toistuvia esityksiä tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
26261: sikatalouskoetoiminnan kehittämiseksi, mutta suuren määrärahan paikallisen sika-
26262: nämä esitykset eivät vielä ole johtaneet talouslweaseman perustamiseksi Poh-
26263: myönteisiin tuloksiin. Maatalouden tutkimus- jois-Savoon.
26264: keskus on arvioinut, että tällä hetkellä tarvi-
26265: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
26266:
26267: Hilja. Väänänen. Kalle Kämäräinen.
26268: Ta.hvo Rönkkö. Esu Niemelä.
26269: Atte Pakkanen. Akseli Paa.rman.
26270: Sylvi Ha.linen. Esa Hietanen.
26271: 630
26272:
26273: IX,74.- Hemst.mot. N:o 271.
26274:
26275:
26276:
26277:
26278: Korsbäck m.fl.: .Angående bev~"ljande av lån av jorddisposi-
26279: tionsmedel för uppförande och förbättrande av byggnader,
26280: som äro nödvändiga för pälsdjursskötseln.
26281:
26282:
26283: TBl Riksdagen.
26284:
26285: I en ribdagsmotion av den 5. 8. 1958 händelse lagen är oklar boooe en lagändring
26286: n:o 251 föreslogs att regeringen skulle låta åstadkommas, ty lagens syftemål ä.r att
26287: utreda vad som kan göras för f:rämjandet av främja utvooklingen av de ekonomiska och
26288: pälsdjursa'Veln och att sådana åtgärder Skulle sociala förhållandena på landsbygden i all-
26289: vidtagas som utredningen gav anledning mänhet och icike enbart i fråga om jordbru-
26290: till. Riksdagen beslöt sedermera omfatta ket.
26291: denna hemställan. Såsom framgår av motiveringen i ovan-
26292: V eterligen har regeringen tillsvidare ic'ke nämn.da motion är pälsdjursskötseln en bety-
26293: vel'lkställt denna utredning eHer vidtagit delsefull näringsgren äV'en i nationalekono-
26294: andra j motionens motivering efterlysta åt- miSkt avseende. Under år 1959 ökooe päls-
26295: gärder av större praktiSk betydelse för päls- djursproduktionen avsevärt. År 1957 expor-
26296: djurssköttseln. terades pälsSkinn för 673.5 milj. mk, 1958
26297: Utan tidsödande utredningar borde med för 1127.2 milj. och 1959 för 1 748.8 m.ilj.
26298: det snaraste sådana ändringar vidtagas i be- m'k:, varav enbart till USA för 1142 milj. mk.
26299: stämmelserna rörande tillämpningen av jord- Med hänvisning till ovan anförda motive-
26300: dispositionslagen, att byggnadslån för uppfö- ring föreslås att riksdagen ville besluta hem-
26301: randet av m.inkgårdar och andra för päls- ställa,
26302: djursskötseln nödvändiga ekonomiebyggna-
26303: der kan beviljas av jorddispositionsmedel. att regeringen skyndsamt måtte vid-
26304: Enli:gt undertooknades uppfattning bovde. la- .taga sådafna åtgärder att det blir möj-
26305: gen inte ställa hinder i vägen härför men ligt att bevilja lån av jorddispositions-
26306: givna låneanvisningar tillåter icke att lån medel för uppförandet och förbättrin-
26307: beviljas för dessa ändamål annat än i det gar av byggnader som är nödvändiga
26308: fall att del av ekonomiebyggnad för lantbruks- för pälsdjursskötseln.
26309: ändamål utnyttjas för pälsdjursavel. I den
26310: Helsingfors den 4 februari 1960.
26311:
26312: Verner Korsbäck. Alwar Sundell. Kurt Nordfors.
26313: 631
26314:
26315: IX,74. - Toiv.al. N:o 271.
26316: Suomennos.
26317:
26318:
26319:
26320:
26321: Korsbäck ym.: Lainojen myöntämisestä maankäyttövaroista
26322: turkiseläinten hoitoon väZttämäUömien rakennusten raken-
26323: tamista ja parantamista varten.
26324:
26325:
26326: E d u s k u n n a ll e.
26327:
26328: Eduskunta-aloittaessa 5 päivältä elokuuta on epäselvä, olisi lainmuutos saatava aikaan,
26329: 1958 n:o 251 ehdotettiin, että hallitus selvi- sillä lain tarkoituksena on taloudellisten ja
26330: tyttäisi, mitä on tehtävissä turkiseläinvilje- sosiaalisten olojen kehittäminen maaseudulla
26331: lyn edistämiseksi ja että ryhdyttäisiin sel- yleensä eikä y·ksinomaan maanviljelyksen ol-
26332: laisiin toimenpiteisiin, joihin selvitys antaa lessa kysymyksessä.
26333: aihetta. Eduskunta päätti sittemmin hyväk- Kuten edellä mainitun aloitteen peruste-
26334: syä tämän toivomuksen. luista ilmenee, on turkiseläinten hoito huo-
26335: Hallitus ei ole tosiaan toistaiseksi toimeen- mattava elinkeinonhaara myös kansantalou-
26336: pannut tätä selvitystä eikä ryhtynyt muihin dellisessa mielessä. Vuonna 1959 turkiseläin-
26337: aloitteen perusteluissa toivottuihin, turkis- tuotanto kasvoi huomattavasti. Vuonna 1957
26338: eläinhoidolle suuremmasta käytännöllisestä vietiin turkisnahkoja 673.5 miljoonan mar-
26339: merkityksestä oleviin toimenpiteisiin. kan edestä, 1958 1127.2 miljoonan ja 1959
26340: Ilman aikaa vieviä selvityksiä olisi mitä 1748.8 miljoonan markan edestä, josta yk-
26341: pikimmin muutettava maankäyttölain sovel- sinomaan Yhdysvaltoihin 1142 miljoonan
26342: tamissäännöksiä siten, että maankäyttöva- markan edestä.
26343: roista voidaan myöntää rakennuslainaa mink- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
26344: kitarhojen ja muiden turkiseläinviljelylle ehdotetaan eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26345: välttämättömien talousrakennusten rakenta- vomus,
26346: miseksi. Allekirjoittaneen käsityksen mu-
26347: kaan ei laissa pitäisi olla tälle esteitä, mutta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26348: annetut lainaohjeet eivät salli lainojen myön- sellaisiin toimenpiteisiin, että lainojen
26349: tämistä näihin tarkoituksiin muuten kuin myöntäminen maankäyttövaroista tur-
26350: siinä tapauksessa, että osaa maataloustarkoi- kiseläinten hoitoon välttämättömien
26351: tuksiin rakennetusta talousrakennuksesta rakennuSten rakentamiseen ja paran-
26352: käytetään turkiseläinviljelyyn. Mikäli laki tamiseen käy mahdolliseksi.
26353: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
26354:
26355: Verner Korsbäck Alwa.r Sundell. Kurt Nordfors.
26356: 632
26357:
26358: IX,75.- Toiv.al. N:o 272.
26359:
26360:
26361:
26362:
26363: Jämsen ym.: Määrärahasta Keski-Suomen liikkuvan koetoi-
26364: minnan vakinaistamiseksi.
26365:
26366:
26367: E d u s k u n n a ll e.
26368:
26369: Valtion ylläpitämään maataloudelliseen menoarvioksi vuodelle 1960 11 Pl:n
26370: koeasemaverkostoon on jäänyt sisämaahan XXV: 17 mom: n kohdalla lausunut odotta-
26371: laaja alue, jonne nykyisten koeasemien vai- vansa, että hallitus vastaisia menoarvioesi-
26372: kutusalueet eivät ulotu. Tämän alueen koe- tyiksiä laatiessaan pyrkii jakamaan momen-
26373: toiminnan tehostamiseksi on siellä järjestetty tin määrärahan niin, että menoarvioon kuta-
26374: maatalouden tutkimuskeskuksen toimesta ns. kin eri käyttötarkoitusta varten merkitään
26375: liikkuvaa koetoimintaa 11 Pl: n XXV: 17 erillinen määräraha. Ensi ·vuoden tulo- ja
26376: mom: n (maatalousmiljardi) varoilla. menoarvioesitykseen olisikin varattava koe-
26377: Keski-Suomen alueella liikkuva koetoiminta aseman johtajan palkkaamiseen 31 palkkaus-
26378: aloitettiin vuonna 1951. Sen työstä on saatu luokan mukaan 921 300 markkaa, apulaisten
26379: erittäin myönteisiä kokemuksia. On osoittau- ja työväen palkkaamiseen 700 000 markan
26380: tunut, että liikkuva koetoiminta sopii jousta- suuruinen arviomääräraha ja koeaseman
26381: vien työtapojensa ansiosta erityisen hyvin muihin menoihin 700 000 markan suuruinen
26382: alueellisesti laajaan ja sääoloiltaan sekä määräraha.
26383: maaperäitään suuresti vaihtelevaan Keski- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
26384: Suomeen. Niinpä tämän koetoimintaelimen tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26385: toimesta on voitu jo tähän mennessä selvi- muksen,
26386: tellä monia maakunnallisesti tärkeitä kysy-
26387: myksiä. että hallitus ottaisi vuoden 1961
26388: Eduskunta on esittänyt vuosina 1939 ja tulo- ja menoarvioesitykseen 2 321 300
26389: 1958 hallitukselle toivomuksen maatalondel- markan määrärahan Keski-Suomen
26390: iisen koetoiminnan vakinaistamiseksi Keski- liikkuvan koetoiminnan vakinaistami-
26391: Suomessa. Tämän lisäksi on eduskunta vas- seksi.
26392: tauksessaan hallituksen esitykseen tulo- ja
26393: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
26394:
26395: Artturi Jämsen. Veikko Savela.
26396: 633
26397:
26398: IX,76. - Toiv.al. N:o 273.
26399:
26400:
26401:
26402:
26403: Timonen ym.: Liikkuvan koetoiminnan aloittamisesta Poh-
26404: jois-Karjalassa.
26405:
26406:
26407: E d u s kun n a B e.
26408:
26409: Pohjois-Karjalan maatalous joutuu toimi- vastaten vähän yli 120 000 ha peltoa. Mai-
26410: maan monella tavoin erilaisissa olosuhteissa nittakoon, että Pohjois-Karja;lan maanvilje-
26411: 'kuin maatalous muuatla maa8Salmme. Tämä lysseuran eli Pohjois-Karjalan läänin alueella
26412: koskee niin ilmastoa kuin maaperää:kin. on vuodesta 1928 raivattu uutta peltoa noin
26413: ~Suuret pienilmastoerot vaara- ja suoviljelyk- 50 000 ha, raivausaian ollessa viime vuosina
26414: sillä ovat muun Suomen oloihin nähden poik- noin 2 000 ha vuotta kohti. Pohjois-Karjalan
26415: !lmavia. Maaperän kohdalla Pohjois-Karjalan komitean (1958) selvitY'ksen mukaan omava-
26416: vaar81llloreenialue edustaa taas täysin erilaista raisuuden saavuttamiseksi ja todennäköisen
26417: vilje1ysalustaa lkuin muua;lla maa;ss81lllllie on väestörrka;svun huomioiden olisi 25 vuoden
26418: tavattavissa. Näin ollen on selvää, etteivät kuluessa raivattava uutta peltoa noin 41 000
26419: toisenlaisissa oloissa saadut kasvinviljelyä ha eli noin 1 640 ha vuodessa, mihin nykyiset
26420: koskevat koetulokset ole nii:issä oloissa aina uudisraivaustulokset ova·tkin yltäneet. Saman
26421: läheskään pai.kkansa pitäviä, iJmten useissa komitean varovaisen arvion mukaan Pohjois-
26422: tuhansissa ns. paika;lliskokeissa on tultu huo- Karjalassa olisi käytettävissä yli 80 000 ha
26423: maamaan. Suomen Suoviljelysyhdistykse.n viljelyskelpoista maata uudisraivaukseen.
26424: omistama Tohmajärven suokoeasema erikois- Pohjois-Karjalan viljelijäväestö on tunne-
26425: tarkoituksia varten perustettuna ei tässä suh- tusti ammatissaan eteenpäin pyrkivää, joten
26426: teessa voi paljonkaan auttaa asioita. Kyseessä se tulisi käyttämään hyvä:kse.en koetoiminnan
26427: oleva koeasema on alunperin pe.rustettu myös antamia tuloksia. Lisä!ksi Pohjois-Karjrula
26428: Laatokan Karjalaa varten ja on nyt Pohjois- valtaiJrnnnan rajaseutuna tarvitsee taloudel-
26429: Karjalan alueen etelärajalla. lista kehittämis- ja nostamistyötä, jotta pai-
26430: Vuodesta 1923 lähtien on Pohjois-Karjalan kalliselle väestölle saataisiin tyydyttävät toi-
26431: erikoisia olosuhteita varten esitetty kasvin- meentulomahddllisuudet.
26432: viljelyskoeaseman perustamista (prof. Vilho Edellä olevaan viitaten, kun nykyisten
26433: A. Pesola), mutta asia, vaikka onkin ollut lkasvinviljelykoe.asemien koetulosten antamat
26434: jatkuvasti esillä, ei ole edistynyt. Myöhem- ohjeet eivät SOV'ellu Pohjois-Karjalan viljeli-
26435: min mm. maatalouden koetoiminnan keskus- jöitten käyttöön, esitämme kunnioittaen edus-
26436: valiokunta on vuonna 1955 esittänyt, että kunnan hyväksyttäväksi toivomulksen,
26437: Pohjois-Karjalassa aloitettaisiin viipymättä
26438: liikkuva koetoiminta maakunnan kasvinvilje- että hallitus kiireeUisesti ryhtyisi
26439: lyn edeHytysten S'elvittämiseksi. toime'ltpiteisiin liikkuvan koetoiminnan
26440: Toiminnan tarpeellisuutta puoltaa myös se, aloittamiseksi Pohjois-Karjalassa, lä-
26441: että Pohjois-Karjalassa tulisi sen vaikutus- hinnä Pielisen ympäri.stön alueella.
26442: alueeseen kuulumaan y'Li 20 000 viljelmää
26443: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
26444:
26445: Esa Timonen. Pentti Pekkarinen.
26446: R. Ballberg. Toivo Niiranen.
26447: Esu Niemelä. Ale Holopainen.
26448: Arvo Pentti. V. E. Svinhufvud.
26449:
26450: 80 E 74/60
26451: 634
26452:
26453: IX,77. - Toiv.al. N:o 274.
26454:
26455:
26456:
26457:
26458: Vennamo: Korkohelpotusten myöntämisestä maaseudun vesi-
26459: johto- ja viemärilaitteiden rakentamista varten annetta-
26460: ville lainot]Je.
26461:
26462:
26463: E d u s k u n n a ll e.
26464:
26465: Maaseudun vesijohto- ja viemärikysymys Lausutun perusteella esitän eduskunnan
26466: kaipaa kiireellistä kohentamista. Paitsi tästä hyväksyttäviiksi toivomuksen,
26467: johtuvia terveydellisiä haittoja, maaseudun
26468: naiset joutuvat näiden puutteellisuuksien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26469: vuoksi kestämään suuret työrasitukset. menpiteisiin korkohelpotusten myön-
26470: Maamme nykyinen varallisuustilanne ei tämiseksi vesijohto- ja viemärilaittei-
26471: kuitenkaan pakota nykyisen puutteellisen den rakentamista varten myönne"ttä-
26472: asiantilan jatkamista. Kysymys on vain ville lainoille maaseudulla niin, että
26473: siitä, että pääomia ohjataan tarkoitusta var- näitä lainoja saadaa.n halvalla, enin-
26474: ten kohtuullisella korolla. tään 3 %: n korolla rahalaitoksista.
26475: Helsingissä 8 päivänä. helmikuuta 1960.
26476:
26477: Veikko Vennamo.
26478: 635
26479:
26480: IX,78.- Toiv.al N:o 275.
26481:
26482:
26483:
26484:
26485: Väänänen ym.: Määrärahasta vesijohto- ja viemän"laitteiden
26486: rakentamista varten maaseudulla.
26487:
26488:
26489: E d u s k u n n a ll e.
26490:
26491: Vuonna 1951 hyväksytyn lain perusteella yksityiset monissa tapauksissa ratkaisuihin,
26492: myönnetään avustuksia ja lainoja vedenhan- jotka eivät ole tyydyttäviä. Niinpä 85 %
26493: kinta- ja viemärilaitteiden rakentamista var- maaseudun yhteisten vesilaitosten vesijoh-
26494: ten perustetuille yhtymille sekä myös yksi- doista on tehty heikosti painetta kestävistä
26495: tyisille kiinteistönomistajille. Vesihuoltolait- ,puuputkista. Asianmukaisten vesi- ja vie-
26496: teiden määrä on lainojen ja avustusten .tur- märilaitosten mkentamisen edistämiseksi
26497: vin melko huomattavasti lisääntynyt, mutta maaseudulle tarvittaisiin nykyistä suurem-
26498: kehitys erityisesti pientilojen kohdalla on ol- mat laina- ja avustusmäärärahat. Tätä osoit-
26499: lut hidasta. Tämä aiheutuu lähinnä siitä, taa selvästi myös se, että rahoitusta vailla
26500: että vesijohtojen ja viemärien ra;kentaminen olevien anomusten maara maataloushalli-
26501: tulee harvaanasutulla maaseudulla kalliiksi tuksessa jatkuvasti kasvaa. Nykyisin näiden
26502: eikä sitä varten ole saatu riittävästi tukea anomusten määrä on noin 600 ja niiden
26503: lainoina ja avustuksina. kustannusarvioiden yhteissumma yli 7 000
26504: Kaivojen ja vesijohtolaitteiden puutteel- milj. mk.
26505: lisuus aiheuttaa erityisesti kuivina kesinä Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
26506: suuria vaikeuksia. Huonon veden välityk- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26507: sellä leviävät monet vaaralliset tautiepide- sen,
26508: miat, mutta tällaista vettä on kuitenkin mo-
26509: nessa tapauksessa käytettävä, koska parem- että hallitus ottaisi vuoden 1961
26510: paa ei ole saatavana tai sen hankkiminen tulo- ja menoarvioesitykseensä riittä-
26511: pitkien matkojen päästä tulee taloudellisesti vän suuren määrärahan lainoiksi ja
26512: ylivoimaiseksi. Tästä on mm. viime kesältä avustuksiksi vesijohto- ja viemäri-
26513: lukemattomia esimerkkejä. laitteiden rakentannista varten maa-
26514: Kalliit perustamiskustannukset ovat pakot- seudulla.
26515: taneetkin maaseudun vesihuoltoyhtymät ja
26516: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
26517:
26518: Hilja Väänänen. Atte Pakkanen. Esu Niemelä.
26519: Tahvo Rönkkö. Sylvi Halinen. Akseli Paarman.
26520: Kerttu Saalasti. Kalle Kämäräinen. E. Hietanen.
26521: Viljami Kalliokoski.
26522: 636
26523:
26524: IX,79. - Toiv.al. N:o 276.
26525:
26526: Airo ym.: Määrärahasta yksinkertaisten kivenraivaukseen so-
26527: pivien laitteiden tutkimista ja kehitbämistä varten.
26528:
26529: Ed u s!k u n nalle.
26530: Maamme peltopinta-alasta on n. 10% niin selvitettävä edellä mainitunlaisten sekä mah-
26531: kivisiä, ettei nykyaikaista maanvi1jelyskalus- dollisesti uusien laitteiden tarkoitu<ksenmu-
26532: toa voida käyttää tai sen käyttö on epä- !kaisuus ja teho sekä tehtävä niihin kokeilujen
26533: tarkoituksenmu!kaista. Kaluston !kulumisesta perusteella mahdolliset parannukset.
26534: ja rik'koutumisesta aiheutuvat kustannukset Edellä mainitunlaisista yksinkertaisista iki-
26535: ovat näiden wlueiden vilj<elijöillä tuntuvasti vanraivaustyötä helpottavista laitteista olisi
26536: suuremmat kuin kivettömillä tai vä:häkivisillä erittäin suuri hyöty raivaustoiminnassa ni-
26537: alueilla. Kivisyyden vaikutuksesta jää myös menomaan juuri sellaisilla tiloilla, joilla on
26538: usein kyntösyvyys normaa1ia pienemmäksi ja omaa työvoimaa. Työtehoseura on muun toi-
26539: muokkaus ahtaissa kivenväleissä jää vaillinai- mintansa yhteydessä jo aikaisemmin suoritta-
26540: seksi. Sitäpaitsi !kivet vähentävät p·ellon kas- nut myös tämän alan tutkimuksia ja alus·ta-
26541: vualaa ja niiden ympärykset ovat rilclmruo- vasti kehiteHyt eräitä laitteita ikivenraivau!k-
26542: hojen ja kasvituholaisten vaikeasti hävitettä- sen 'helpottamiseksi.
26543: viä pesäpaikkoja. Edellä esitetty tutkimus- ja kehittelytoi-
26544: Maatalouden lkonoollistuessa on ikivenrai- minta olisi toteutettavissa seuraavan menoar-
26545: vaukseen kiinnitetty myös erikoista huomiota. vion puitteissa:
26546: Koska !kivien poisto ihmistyönä ei nykyisin
26547: suuremmassa mitassa tule kysymykseen ja Koekappruleiden valmistus ja muu- mk
26548: räjä:hdysaineiden !käyttö pelt.(}kivien raivauk- tosten teko ................. . 800 000
26549: sessa on ta;r'koituksenmukaista vain suhteelli- Matlkat ja päivärahat ......... . 350000
26550: sen vähäkivisinä alueilla menetelmän kaHeu- Tutlkimus- ja kokeilutyö ja tutki-
26551: den takia, on raivausta ruvettu suorittamaan joiden palkat ............... . 1500 000
26552: ikone.ellisin laittein ja välinein. Tutkimuksen johtotyö ......... . 50000
26553: Kivenraivaus tapahtuu nykyisin pääasiassa Toimisto- ja puheil:inikulut, rahdit
26554: raskaalla raivauskalustolla, jonka hankkimi- Y'lfiS. • .•... , •.••.......• , , . 200 000
26555: seen yksityisellä viljelijäl1ä ei juuri ole ta- T~tkim~tulosten tiedottaminen ja
26556: loudellisia mahdoHisuuiksia. RunsaSkivisillä JUlka1SU •••••••••••••••••••• 100 000
26557: seuduilla raivaustyö tu1ee vieraalla teetettynä 3 000 000
26558: !kuitenkin niin !kalliiksi, että useimmat tilat
26559: eivät edellämainitusta syystä ole voineet ryh- Esitettyihin perusteluihin ja vuoden 1959
26560: tyä tähän tärkeään perusparannusluontoiseen valtiopäivien raha-aloitteese.en n: o 9 sekä
26561: työhön. eduskunnan maatalousvaliokunnan a.siaa
26562: KivenraivauJksessa olisi nykyistä enemmän puoltavaan lausuntoon huhtikuun 10 päivältä
26563: pyrittävä omatoimisuuteen. Tällöin raivaus- 1959 viitaten esitämme eduskunnan päätettä-
26564: työ voitaisiin suorittaa pienemmin kustan- väksi toivO'Illuksen,
26565: nuksin ja lukuisilla tiloilla tarjoutuisi näin
26566: työtilaisuuksia omaHa pellolla raiva~alk että hallitus ottaisi vuoden 1961
26567: kion ja lainojen turvin. Omatoimista rai- tulo- ja menoarvioesitykseen 3 miljoo-
26568: vausta voidaan tehostaa !käyttämällä apuna nan markan mi:iärärahan luovutetta-
26569: yksinkertaisia ja halpoja laitteita, joista vaksi Työtehoseuroo käyttöön yksin-
26570: eräistä on saatu varsin myönteisiä kokemuk- kertaisten, lähinnä omatoimiseen ki-
26571: sia. venraivaukseen sopw~en laitteiden
26572: Tutkimuksilla ja kokeilla olisi kuitenkin tutkimista ja kehittämistä varten.
26573: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
26574:
26575: A. F. Airo. Erkki Koivisto. Edvard Pesonen.
26576: Martti Salminen. Mikko Asunta. Onni Mannila.
26577: Väinö E. Nieminen. N. Kosola.
26578: 637
26579:
26580: IX,SO. - Toiv.al. N: o 277.
26581:
26582:
26583:
26584:
26585: Niemelä ym.: Maatilatalouden konekeksintöjen saattamisesta
26586: kokeilukelpoiseen kuntoon.
26587:
26588:
26589: E d u s k u n n a ll e.
26590:
26591: Kiristyvä kilpailu elinkeinoelämän alalla tuostakin vastaanottaa arvosteltavaksi. On
26592: ja ihmistyön arvon nousu pakottavat jatku- todettava, että suurin osa tällaisista ehdotuk-
26593: vasti eri ammattialoja ponnistelemaan työ- sista on tavalla tai toisella epätarkoituksen-
26594: menetelmien sekä niissä käytettävien väli- mukaisia, mutta joukossa on monasti ollut
26595: neiden ja koneiden kehittämiseksi. myös sellaisia ehdotuksia, joita olisi ollut
26596: Maatilataloutta ja sen kannattavuutta ra- syytä kehittää kokeilukappaleasteelle saakka.
26597: sittaa erittäin kallis konepääoma, joka var- Koska teollisuuslaitoksilla ei useinkaan ole
26598: sinkin meillä vallitsevan tilakoon huomioon- mahdollisuuksia kiinnittää huomiota heille
26599: ottaen rajoittaa tehokkaiden koneiden ja vä- virtaaviin keksintöehdotuksiin, mitkä useim-
26600: lineiden käyttöä. Kuitenkin pienilläkin maa- miten ovat lisäksi esitetyt vain ajatuksena
26601: tiloilla tarvitaan tarkoituksenmukaisia työtä tai alkeellisina piirroksina, jää moni hyväkin
26602: keventäviä välineitä ja laitteita, jotka han- keksintö tai parannus toteuttamatta keksijän
26603: kintakustannustensa puolesta ovat oikeassa varattomuudesta johtuen. Miltei kaikki kek-
26604: suhteessa .tilan kantokykyyn. sinnöt vaativat useidenkin koekappaleiden
26605: Monet tärkeät keksinnöt ovat Hihtöisin valmistamista ennen varsinaiseen käyttöön
26606: asianomaista ammattia harjoittavien tai ottamista. Jotta hyviltä näyttävät sellaiset
26607: muutoin ko. ammattia läheisesti tuntevien kehittelyt ja keksinnöt, joita teollisuuslaitok-
26608: henkilöiden taholta. Nimenomaan maatila- set eivät ole katsoneet voivansa ryjhtyä val-
26609: talouden alaan kuuluvat monet tarkoituksen- mistamaan ja kokeilemaan, pääsisivät koe-
26610: mukaiset ja samalla yksinkertaiset laitteet, kappaleasteelle, olisi yleisistä varoista irroi-
26611: välineet ja koneet samoinkuin maatalousko- tettava vuosittain määräraha asiantuntijoi-
26612: neissa suoritetut monet parannukset ovat den tai asiantuntijoista muodostetun elimen
26613: juuri käytännön maanviljelijäin, seppämes- hyvä;ksymien keksintöjen saattamiseksi ko-
26614: tarien tai yleensä maataloustöihin perehty- keiluke1poiseen muotoon.
26615: neiden henkilöiden kehittämiä. Tämä onkin Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
26616: ymmärrettävää, koska vain pitkäaikainen, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26617: kiinteä kosketus johonkin työsuoritukseen
26618: voi selventää ne vaatimukset, mitkä työn että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26619: suoritus siinä käytettävälle laitteelle asettaa. määrärahan osoittamiseksi maatilata-
26620: Tällaisia keksintöjä tehdään maatilatalou- louden työn helpotJtamiseksi tehtyjen
26621: den parissa jatkuvasti, joita erityisesti teol- konekeksint'öjen saattamiseksi kokM'lt~r
26622: lisuuslaitokset ja mm. Työtehoseura saa tuon kelpoiseen kuntoon.
26623: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
26624:
26625: Esu Niemelä. Viljo Virtanen.
26626: Antti J. Rantamaa. Esa Timonen.
26627: V. E. Svinhufvud. Arvo Pentti.
26628: Pentti Pekkarinen. K. F. Haapasalo.
26629: 638
26630:
26631: IX,81. - Toiv.al. N:o 278.
26632:
26633: Asunta. ym.: Määrärakasta Työtehoseuralle rakennussuunnit-
26634: telutoimisoon vaki-naistamista varten.
26635:
26636: Eduskunnalle.
26637: Maatalouden rakennuksiin käytetään maas- jotka monessa tapauksessa ovat olleet esiku-
26638: samme vuosittain monia kymmeniä miljar- vina ja uusia herätteitä antavina laajemmil-
26639: deja markkoja. Yksistään karjarakennuksien lekin piireille. Mm. valtion, kuntien ja yh-
26640: rakentamiseen ja korjaamiseen tarvitaan n. teisöjen laitoksille Työtehoseura on laatinut
26641: 15 miljardia markkaa. Vaikka tuotantosuun- maatalousrakennuksien suunnitelmia sekä
26642: tien ja työtapojen muuttuminen ja koneeliis- antanut asiantuntija-apua rakentamiseen ja
26643: tuminen sekä tilakokojen pienentyminen kotitaloustilojen järjestelyyn liittyvissä ky-
26644: edellyttäisivät entistä joustavampaa ja talou- symyksissä. Työtehoseuran toimesta suorite-
26645: dellisempaa rakennustapaa, on maatalouden taan tutkimuksia parhaillaan mm. maatila-
26646: piirissä tapahtuvassa rakentamisessa edel- olosuhteissa tapahtuvan polttohakevaraston
26647: leenkin vallitsevana aikaisemmilta vuosikym- ja lämpökeskuksen erilaisista sijoitusmahdol-
26648: meniltä periytynyt tapa rakentaa kalliisti ja lisuuksista ja rakenteista. Seuran toimihen-
26649: raskaasti. Huomioonottaen maatalouden ra- kilöt ovat monilla ulkomaan matkoilla tutus-
26650: kennustoiminnan jatkuvasti vaatimat pää- tuneet alan kehitykseen myös muissa maissa
26651: omat, joiden määrä koko kansantaloudenkin sekä soveltaneet saamiaan tietoja meidän
26652: kannalta on varsin merkittävä, olisi raken- oloihimme.
26653: nuskustannusten alentamiseen sekä maatilan Katsoen rakentamiskustannuksien alenta-
26654: olosuhteisiin soveltuvien rakennusten käyttö- misen ja joustavan, maatalouden olosuhtei-
26655: kelpoisuuden parantamiseen kiinnitettävä siin sopeutuvan rakennustavan luomisen tär-
26656: erikoista huomiota. Maatilan töistä suorite- keyteen sekä työnkäytön kannalta tarkoituk-
26657: taan s;5 rakennuksissa, joten rakennuk- senmukaisten rakennusten taloudelliseen
26658: set olisi suunniteltava siten, että raken- etuun, olisi Työtehoseuran saatava tämän
26659: nukset eivät vain sisäisellä rakenteenaan toiminnan tukemiseksi ja edelleen kehittämi-
26660: vaan myöskin sijainnillaan ja keskeisillä suh- seksi sekä kehitettyjen menetelmien ja ra-
26661: teillaan edistäisivät työtehollisten ja talou- kennusratkaisujen tunnetuksi tekemiseen val-
26662: dellisten vaatimusten toteuttamista. tion varoja. Tässä tarkoituksessa Työteho-
26663: ' seura pitää tärkeänä vakinaistaa rakennus-
26664: Nykyisin on rakennusalalla todettavissa
26665: nopeata kehitystä. Uusia maatalousraken- suunnittelutoimiston ja anoo ko. toimiston
26666: nuksiinkin sopivia tehdasvalmisteisia raken- henkilökunnan, johon kuuluvat toimistopääl-
26667: nusaineita on saatavissa, joiden käyttö mo- likkö, suunnitteluarkkitehti sekä tutkijoita
26668: nessa tapauksessa on suositeltavaa. Myös ja piirtäjiä, palkkaukseen vuosittain 4.5 milj.
26669: itse rakentamistavalle nykyinen teknillinen mk. Määrärahan pitäisi olla jatkuva vuosit-
26670: kehitys antaa uusia vaatimuksia. Jätepuun tain.
26671: käyttö maatilaolosuhteissa on tuonut esille Viitaten edellä oleviin perusteluihin esi-
26672: myös ns. lämpökeskuksen, joka asettaa ra- tämme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
26673: kennusten suunnittelulle omat vaatimuk- sen,
26674: sensa. että hallitus ottaisi vuoden 1961
26675: Työtehoseura on jo monien vuosien aikana tulo- ja menoarvioesitykseen 4.5 m~1-
26676: työskennellyt maatilatalouden rakentamis- joonan markan määrärahan luovutet-
26677: kustannuksien pienentämiseksi ja kehittänyt tavaksi Työtehoseuralle rakennussuun-
26678: uusia maatalouden rakennusratkaisuja sekä nittelutoimiston vakin.wistamista var-
26679: kotitaloustilojen työtäsäästäviä järjestelyjä, ten.
26680: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
26681:
26682: Mikko Asunta.. Atte Pakkanen. Matti Ra.ipa.la.
26683: Väinö E. Nieminen. Urho Kähönen. A. F. Airo.
26684: Kalervo Saura.. Martti Salminen. Aarre Marttila.
26685: Saara. Forsius.
26686: 639
26687:
26688: IX,82. - Toiv.al. N:o 2'19.
26689:
26690:
26691:
26692:
26693: Lahti ym.: Määrärahasta Työtehoseuralle koekeittiön raken-
26694: tamiseksi puuta polttoaineena käyttävien liesien ym. lait-
26695: teiden koket'lu- ja tutkimustyötä varflen.
26696:
26697:
26698: E d u s k u n n a ll e.
26699:
26700: Maaseutumme kotitalouksia silmälläpitäen vassa määrässä syrjäyttävät maaseudunkin
26701: olisi kiireellisesti ryhdyttävä suorittamaan kodeista puita polttoaineena käyttävät lait-
26702: käytännöllisiä kokeiluja ja tutkimuksia teet ja tietäen maaseudun polttopuukysy-
26703: puuta polttoaineena käyttävistä liesistä, myksen tärkeyden pidämme välttämättö-
26704: leivin- ja lämmitysuuneista sekä suoritta- mänä, että Työtehoseuran kotitalousosastolle
26705: maan tutkimuksia näiden kehittämiseksi. rakennettaisiin seuran tutkimustilalle Raja-
26706: Tällaiset tutkimukset ovat jo kauan olleet mäessä kokeilukeittiö puuta polttoaineena
26707: Työtehoseuran kotitalousosaston tutkimus- käyttävien liesien, leivin- ja lämmitysuunien
26708: ohjelmassa, mutta kotitalousosaston Raja- kokeilu- ja tutkimustoimintaa varten.
26709: mäellä olevassa kokeilukeittiössä ei ole tuli- Viitaten ylläolevaan ehdotamme kunnioit-
26710: hormeja, eikä tutkimustilalla ole muitakaan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26711: huonetiloja puuta polttoaineena käyttävien muksen,
26712: laitteiden tutkimusten suorittamista varten.
26713: Sähkö- ja nestekaasuliesien ym. -laitteiden että haUitus ottaisi vuoden 1961
26714: viimeaikainen voimakas kehittyminen vaatii tulo- ja menoarvioesitykseen 10 mt"l-
26715: kuitenkin kiireellisesti puuliesian ja leivin- joonan markan kertakaikkisen määrä-
26716: ym. uunien käytännöllistä kokeilutoimintaa, rahan Työtehoseuralle koekeittiön ra-
26717: tutkimista ja kehittämistä kotitalouden työ- kentamiseksi puuta polttoaineena käyt-
26718: tehollisen työskentelyn kannalta. tävien liesien, leivin- ja lämmitys-
26719: Todettuamme miten sähkö- ja nestekaasu- uunien ym. laitteiden kokeilu- ja tut-
26720: liedet, -uunit ym. lämmityslaitteet yhä kasva- kimustyötä varten.
26721: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
26722:
26723: Marja Lahti. Hilja Väänänen. V. E. Svinhufvud.
26724: Sylvi Halinen. Kerttu Saalasti. Arvo Pentti.
26725: 640
26726:
26727: IX,SS. - Toiv.aJ. N: o 280.
26728:
26729:
26730:
26731:
26732: Savela. ym.: H aUan viljelyikasveille aiheuttamie?t vahinkojen
26733: arvioi?tni?t ja vahingoista maksettavien korvausten suorit-
26734: tamise?t saattamisesta pysyvien sää?tnösten alaiseksi.
26735:
26736:
26737: E d u s k u n n a 11 e.
26738:
26739: Maassamme aiheuttaa halla viljelyskas- suorittaa eri perusteilla jo ennen komitean
26740: veille lähes joka vuosi huomattavia vahin- ohjeiden valmistumista. Näiden arviointien
26741: koja. Kymmenen vuoden ajanjaksona näyt- saattaminen asianmukaisiksi aiheuttaa lisä-
26742: tää keskimäärin 3-4 vuotta olevan pahoja työtä ja ajan hukkaa.
26743: hallavuosia. Tällaisina vuosina on valtio- Hallavahinkojen korvaamiseen käytetyt
26744: vallan toimesta suoritettu viljelijöille muo- varat on eduskunta yleensä myöntänyt eril-
26745: dossa tai toisessa korvausta kärsitystä va- lisinä määrärahoina. Vuoden 1959 kesällä
26746: hingosta. Näin on tapahtunut mm. 1950- sattuneiden hallavahinkojen korvaukset ta-
26747: luvulla. Viimeksi on eduskunta päättänyt, pahtuvat kuitenkin siten, että satovuoden
26748: että korvausta suoritetaan vuoden 1959 ke- 1950-60 maatalouden maataloustulolain mu-
26749: sällä sattuneista hallavahingoista. kaisesta saatavasta otettiin varoja 167 milj.
26750: Viljelijöiden kannalta katsottuna on hal- mk ja satovuoden 1960-61 maataloustulolas-
26751: lan johdosta maksettavien korvausten saami- kelman saantopuolelle on ennakkona viety
26752: nen kaikkina niinäkin vuosina, jolloin kor- 500 milj. mk. Kun näin on tapahtunut,
26753: vaustoimenpiteisiin on ryhdytty, tapahtunut näyttäisi tarkoituksenmukaiselta, että lain-
26754: erittäin hitaasti. Yleensä on maksatukseen -säädännössä olisi olemassa pysyvät säännök-
26755: voitu ryhtyä vasta maalis-huhtikuulla edel- set myöskin siitä, mistä varoista hallan vil-
26756: lisenä vuotena sattuneista hallavahingoista. jelyskasveille aiheuttama vahinko korvataan.
26757: Lähinnä tämä viivästyminen johtuu siitä, Kaikkeen edellä olevaan viitaten kunnioit-
26758: että lainsäädännössämme ei ole pysyviä mää- taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
26759: räyksiä siitä, miten hallavahingot selvitetään toivomuksen,
26760: ja mistä varoista korvaukset maksetaan.
26761: Kulloinkin asetettava komitea joutuu suorit- että hallitm kiireellisesti ryhtyisi
26762: tamaan työnsä vahinkojen arvioiruisperustei- toimenp~teisiin hallan viljelyskMveille
26763: den laatimisesta ruveten. Näiden vahvista- aiheuttamien vahi?tkojen arvioinnin ja
26764: minen ja tiedoksi saattaminen kuntiin sekä vahingoista maksettooien korvausten
26765: varsinaisen arvion suorittaminen vie tällöin suorittamisen saatta;miseksi pysyvien
26766: paljon aikaa. Lisäksi saatetaan arviointeja säännösten alaiseksi.
26767: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
26768:
26769: Veikko Savela. Matti Liinamaa. Kerttu Saalasti.
26770: Kusti Eskola. Aarre Marttila. Eino Uusitalo.
26771: Artturi Jämsen. J. A. Jungarå. Esa. Timonen.
26772: 641
26773:
26774: IX,84. - Toiv.al. N: o 281.
26775:
26776:
26777:
26778:
26779: Timonen ym.: Hallavahinkojen maaran vähentämisestii asu-
26780: tustilallisten lainojen korko- ja lyhennyseristä.
26781:
26782:
26783: E d u s k u n n a 11 e.
26784:
26785: Huomattava osa asutuslainsäädännön no- Eräs keino asutustilallisten auttamiseksi
26786: jalla muodostetuista pientiloista on muodos- olisi se, että niinä vuosina, jolloin halla ai-
26787: tettu sellaisille alueille maassamme, joissa heuttaa asutustilallisille tai heihin verratta-
26788: luonnonolosuhteet, etenkin halla, ovat jat- ville pienviljelijöille vahinkoja, vähennet-
26789: kuvasti aiheuttamassa vahinkoja viljelijöille. täisiin kohtuulliseksi arvioidun hallavahin-
26790: Tämä asutustoimintamme sotien jälkeisestä gon määrä valtiolle menevien lainojen korko-
26791: vinosuuntauksesta suurelta osalta johtuva ja lyhennyseristä. Sillä viljelijän on hyvin
26792: virhe, että asutustiloja on muodostettu sel- -vaikea selviytyä korko- ja lyhennyseristä
26793: laisille alueille, joissa maatalouden harjoitta- niinä vuosina, jolloin halla on vienyt sadon.
26794: miseen ei ole jatkuvia edellytyksiä olemassa, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26795: ei ole tiloille asutettujen viljelijäin syy ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26796: tämän vuoksi olisi valtiovallan pyrittävä muksen,
26797: etsimään keinoja hallanaroille alueille si-
26798: joitettujen asutustilallisten auttamiseksi. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
26799: ,Sillä ellei valtiovalta ryhdy ajoissa tarpeel- toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön
26800: lisessa laajuudessa välttämättömiksi osoittau- aikaansaamiseksi, että hallan takia sa-
26801: tuneisiin toimenpiteisiin sanottujen asutus- tonsa menettäneet asutus-tilaUiset ja
26802: tilallisten ja heihin verrattavien muiden hal- muut piewviljelijät, sinä vuonna, kun
26803: lanarkojen tilojen viljelijöiden auttamiseksi, hallavahinko on tapahtunut, saisivat
26804: joutuvat tuhannet viljelijät menettämään vähennyksenä valtion lainojensa korko-
26805: omaisuutensa taistellessaan luonnonvoimia ja lyhennyser{lle kohtuulliseksi arvioi-
26806: vastaan. tujen hallavahinkojen määrän.
26807: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
26808:
26809: Esa. Timonen. Matti Kekkonen. Esu Niemelä.
26810: Ale Holopainen. Eino Uusitalo. Arvo Pentti;
26811: Kalle Kämäräinen. Artturi Jämsen. V. E. Svinhufvud.
26812: Pentti Pekkarinen.
26813:
26814:
26815:
26816:
26817: 81 E 74/60
26818: 642
26819:
26820: IX,85. - Toiv.al. N: o 282.
26821:
26822:
26823:
26824:
26825: Pakkanen ym.: Määrärahasta lainoiksi kauppapuutarhureiUe
26826: kotimaista polttoainetta käyttävien lämmityslaitteiden ra-
26827: kentamista varten.
26828:
26829:
26830: E d u s k u n n a ll e.
26831:
26832: lV[aassamme on noin 1 ·500 sellaista kaup- polttoaineen käyttäjiä. Näin on laita monen
26833: papuutarhaa, joilla on lasinalaista viljelyä sisämaassakin olevan kauppapuutarhan koh-
26834: ja joille siis kasvihuoneiden lämmityskysy- dalla ja siirtyminen kotimaisen polttoaineen
26835: mys on erittäin tärkeä. Kun lämmityskus- käyttäjäksi vaatii monessa tapauksessa niin
26836: tannusten osuus kokonaiskustannuksista on suuria investointeja, että ilman erikoistoi-
26837: yllättävän suuri, Lepaan puutarhaopiston menpiteitä, joihin myös valtiovalta osallis-
26838: puutarhatalouden tutkimuslaitoksen selvityk- tuu, asian hoitaminen on vaikeata. Ja päin-
26839: sen mukaan se on 18-30% riippuen viljel- vastoin, olisi valtion omankin edun mukaista
26840: tävästä kasvista, on hyvin ymmärrettävää, tukea sellaisia toimenpiteitä, joilla metsä- ja
26841: että kauppapuutarhurit itse ovat hyvin kiin- polttoturvealueiden, ja miksei ainakin jos-
26842: nostuneita kaikista niistä toimenpiteistä, sain' määrin myös etelämpänäkin, kauppa-
26843: joilla lämmityskustannuksia voidaan alentaa. puutarhat voisivat siirtyä kotimaisen poltto-
26844: Toisaalta kun kauppapuutarhojen lasinalai- aineen käyttäjiksi. Jos esim. puolet kauppa-
26845: sen viljelyspinta-alan kokonaismäärä oli v. puutarhoistamme, mikä voisi hyvinkin tapah-
26846: 1959 Kauppapuutarhaliiton hankkimien selvi- tua, ryhtyisivät käyttämään halkoa, haketta
26847: tysten mukaan noin 108 ha, ovat ne myös tai polttoturvetta, helpottaisi tämä yksis-
26848: huomattavia polttoaineen kuluttajia. Missä tään maaseudun työllisyystilannetta vuosit-
26849: määrin kauppapuutarhat tällöin käyttävät tain yli 300 000 miestyöpäivällä.
26850: tai voivat käyttää kotimaista polttoainetta Kotimaisten polttoaineiden nykyinen hin-
26851: on asia, joka riippuu hyvin suuressa määrin, takysymys ei ole esteenä edellä esitetylle ke-
26852: paitsi yrityksen sijaintipaikasta, myös siitä, hitykselle. Jos nimittäin keskimääräisten
26853: mitä valtiovalta on tehnyt taikka tekee koti- polttoainehintojen perusteella selvitellään,
26854: maisen polttoaineen käytön lisäämiseksi mikä tulee lämpöyksikön hankintahinnaksi
26855: kauppapuutarhojen lämmitysaineena. varsinaisella metsäalueella, voidaan todeta,
26856: Kun kasvihuone m2: n vuotuinen lämmön- että tuontipolttoaineiden hankintahinnat
26857: tarve arvioidaan noin 500 Mcal, on kauppa- ovat tällöin noin kaksinkertaiset esim. hal-
26858: puutarhojemme vuotuinen lämmön tarve si- koon ja hakkeeseen verrattuna. Kaikki edellä
26859: ten kaikkiaan 440 milj. Mcal. Teoreettisesti mainittu kuitenkin sillä edellytyksellä, että
26860: voidaan laskea, että tämä lämpömäärä tyydy- samalla voidaan varmistaa jatkuva kotoisen
26861: tettynä erilaisilla polttoaineilla ja ottaen polttoaineen saanti kohtuulliseen hintaan.
26862: huomioon lämmityslaitoksen vuotuiset hyöty- Asian tämä puoli näyttäisi kuitenkin jär-
26863: suhteet, antaa tulokseksi seuraavat saman- jestyvän metsänomistajien ja näiden järjes-
26864: arvoiset polttoainemäärät: 648 000 pm3 töjen yhteistyön tuloksena. Sen sijaan ei
26865: koivuhalkoja, 125 280 tonnia koksia, 77 760 monellakaan kauppapuutarhurilla ole nykyi-
26866: tonnia polttoöljyä tai 1 036 800 ms koivu- sin riittävästi varoja ryhtyä uusimaan van-
26867: haketta. Nykyisten edellytysten vallitessa hentuneita lämmityslaitteita halko-, hake- tai
26868: ja ottamalla lisäbi huomioon sen, että pää- turvekäyttöisiksi. Uusien polttoaineiden han-
26869: osa kauppapuutarhoistamme sijaitsee ranni- kinnan ohella tarvittaisiin varoja myös kat-
26870: kolla ja yleensä maan etelä- ja länsiosissa, tilahuonerakenteiden korjaamiseksi siten,
26871: ovat kauppapuutarhamme yleensä tuonti- että polttoaineen varastointi ja syöttö kävisi
26872: IX,85. - Pakkanen ym. 643
26873:
26874: pamsa. Mikäli kaikkeen tähän ei ole saata- 1'5 000 työntekijää, voivat samalla jatkuvasti
26875: vissa omien varojen lisäksi myös halpakor- vastata näiden täystyöllisyydestä.
26876: koista, esim. 5 %:n lainaa, joka lisäksi voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26877: taisiin myöntää esim. 6-8 vuoden kuoletus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26878: ajalla, jolloin kaksi ensimmäistä vuotta olisi
26879: kuoletusvapaata, jää tarvittava uudistus mo- ~ttä hallitus ottaisi vuoden 1961
26880: nessa tapauksessa suorittamatta. Mutta täl- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
26881: lainen laina ei ole tarpeellinen vain siksi, suuren määrärahan halpakorkoisiksi
26882: että sen turvin voidaan siirtyä käyttämään lainoiksi lämmityslaitteiden rakenta,.
26883: kotimaista polttoainetta ja sitä tietä paran- mista varten niille kauppapuutarku-
26884: taa työllisyyttä yleisessä mielessä, vaan sen reille, jotka ryhtyvät kotimaisten polt-
26885: turvin varmistetaan myös se, että kauppa- toaineiden käyttäjiksi.
26886: puutarhamme, joiden palveluksessa on noin
26887: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
26888:
26889: Atte Pakkanen. Mikko Asunta. Väinö Tikka.oja.
26890: Usko Seppi. Kalervo Saura.. Kustaa. Alanko.
26891: Arvo Pentti. N. Kosola. Mauno Jussila.
26892: Juho Tenhiälä.
26893: Matti Mattila.
26894: 644
26895:
26896: IX,86. - Toiv.a,L N: o 283.
26897:
26898:
26899:
26900:
26901: Paarm.an ym.: Itärajalla olevan poroaidan korottamisesta.
26902:
26903:
26904: E d u s k u n n a ll e.
26905:
26906: Allasjärven metsaalueiden puhtaaksihak- osasta 12 km:n matkalla, olisi aita uusittava
26907: lmusten kautta on porojen palkiminen näillä kokonaan, ennenkuin se poroja estäisi.
26908: alueilla häiriytynyt siinä määrin, että jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26909: kahtena vuotena Lapin paliskunnan porot nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26910: ovat siirtyneet itärajaa vastassa oleville vomuksen,
26911: rauhallisille metsämaille.
26912: Kun kuitenkin porojen esteeksi valtion että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26913: rakentama raja-aita on Talkkunapään tun- menpiteisiin itärajalla olevan poro-
26914: turimaastossa niin matala, että lumi joka aidan korottamiseksi nmtä osin, joista
26915: talvi peittää aidan kokonaan noin 6 km:n se on osoittawtunut talvella matalaksi
26916: matkalla, jolloin porot voivat helposti päästä tahi rakenteeltaan heikoksi.
26917: yli valtakunnan rajan, samoin aidan Ioppu-
26918: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
26919:
26920: Akseli Paarman. Hannes Paaso. Olavi Lahtela.
26921: 645
26922:
26923: IX,87. - Toiv.al. N:o 284.
26924:
26925:
26926:
26927:
26928: :Ma.rttila. ym.: Määrärahasta jokien ja viemäreiden perkauk-
26929: sen yhteydessä tulevan kivennäismaan siirtoon viljeUyi.lle
26930: suomaiUe.
26931:
26932:
26933: E d u s k u n n a 11 e.
26934:
26935: Viimeksi kulunut kesä opetti jälleen, että dollisuus suorittaa. Kun ajokustannuksista
26936: vanhat ja koetellut menetelmät, kivennäis- saadaan vähentää levityskustannukset, tulee
26937: maan ajo muta- ja turvemaille voi ehkäistä maan siirto täten suhteellisen halvaksi, kun
26938: lievemmät hallat. Myöskin tällaiset maan- levitystyön pelloille suorittaa viljelijä itse.
26939: parannusmaat voivat huomattavasti lisätä Maansiirto voitaisiin suorittaa kuivatustyötä
26940: näiden maiden ravinnepitoisuutta. Tällaisia valvovien insinöörien ja rakennusmestarien
26941: kivennäismaita ei useinkaan ole varsinkaan valvonnan alaisena. Kuivatushankkeen kus•
26942: suomaiden läheisyydessä, joten kuljetuskus- tannusarviota laadittaessa laskettaisiin erilli-
26943: tannukset tekevät niiden kuljetuksen epä- nen kustannusarvio ja suunnitelma, miten
26944: taloudelliseksi. Varsinkaan asutustiloilla ei tämä työ suoritettaisiin ja kuinka suuri
26945: ole mahdQllisuuksia saada kivennäismaata määräraha tarvitaan kunkin harrkkeen yh-
26946: pelloilleen. Näyttääkin siltä, että jos halla- teydessä maansiirtoihin.
26947: vuudet vierailevat jatkuvasti suopelloilla, ne Tämä työ lisää työtilaisuuksia ja keventää
26948: tekevät näiden tilojen taloudellisen tilanteen siten työttömyyttä, joten tältäkin kannalta
26949: kestämättömäksi.. Olisikin riittävän ajoissa asia on puolustettavissa, mutta hallantuhojen
26950: ryhdyttävä käyttämään niitä mahdollisuuk- lieventäjänä ja maan parantajana se korvaa
26951: sia, jotka ovat useinkin näiden alueiden lä- monin verroin tähän tarkoitukseen varatut
26952: heisyydessä käytettävissä. Näitä ovat jokien varat.
26953: ja viemäreiden perkaukset, joiden yhteydessä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26954: nostetaan rannoille huomattavat kivennäis- nioittaen eduskunnan hyväksyttävruksi toi-
26955: maat, joiden poiskuljetus on monestikin kui- vomuksen,
26956: vatushankkeenkin kannalta tärkeä, mutta
26957: joka samalla poistaa näiden maiden levitys- että hallitus ottaisi vuoden 1961
26958: kustannukset. Tämä työ voi käytännössä tulo- ja menoarvioesitykseen rniUirär
26959: käydä siten, että kaivun yhteydessä maa rahan käytettäväksi jokien ja viemä-
26960: nostetaan heti autoihin tai traktoreihin ja reiden perkauksen yhteydessä ~tulevan
26961: kun työt suoritetaan useinkin talven aikana, kivennäismaan siirtoon viljellyille suo-
26962: on kuljetus suoraan jäätyneille pelloille mah- maiUe.
26963: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
26964:
26965: Aarre Marttila. Eino Uusitalo. R. Ala.-Kulju.
26966: Matti Liinamaa. V. E. Svinhufvud. Ale Holopainen.
26967: Veikko Savela. Hannes Paaso. J. A. Jungarå.
26968: Olavi Lahtela.
26969: 646
26970:
26971: IX,88. - Toiv.al. N:o 285.
26972:
26973:
26974:
26975:
26976: Liedes ym.: Peruskuivatustö~'hin myönne~tävän valtion avus-
26977: tuksen korottamisesta.
26978:
26979:
26980: E d u s k u n n a ll e.
26981:
26982: Vajaatyöllisyysalueilla on viime vuosien olisi välttämätöntä .työllisyyden kannalta
26983: aikana suoritettu huomattavassa määrin vil- ja ennen kaikkea se olisi tärkeää viljelyksien
26984: jelyskelpoisten maiden peruskuivatuksia l·isäämisen sekä metsänkasvun edistämisen
26985: työttömyystöinä. Maanomistajat joutuvat kannalta. Tämän johdosta olisi valtion avus-
26986: vastaamaan näiden töiden kustannuksista tusta korotettava 10-20 %: lla niissä perus-
26987: 30-65 %. Kun näistä aiheutuvien lainojen kuivatushankkeissa, joihin osallistuu vähä-
26988: korot ja kuoletukset ovat tulleet nyt mak- varaisia pienviljelijöitä.
26989: suun, ovat rasitukset osoittautuneet niin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
26990: suuriksi, että vähävaraiset maanomistajat !kunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen,
26991: eivät kykene niistä selviytymään. Rasituk-
26992: sien suuruuden johdosta monien kuntien että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26993: maanomistajat ovat nyt kieltäytyneet kuiva- toimenpiteisiin peruskuivatugtöikin
26994: tushankkeisiin yhtymästä, ja siitä johtuen myönnetyn va'Otion 0/Vustuksen korot-
26995: paikalliset työttömyystyökohteet ovat supis- tamiseksi 10-20 prosentilla niiden
26996: tuneet vähäisiksi. kuivatushankkeiden osalta, joihin osal-
26997: V esiperäisten maiden peruskuivatustöiden listuu vähävaraisia piewv~'ljelijöitä.
26998: suorittaminen nykyistä laajemmassa mitassa
26999: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
27000:
27001: Pentti Liedes. Matti Koivunen. Irma. Torvi.
27002: Toivo Niiranen. Pertti Rapio. Martti Linna.
27003: 647
27004:
27005: IX,89. - Toiv.al. N:o 286.
27006:
27007:
27008:
27009:
27010: Pentti ym. : Pohjois-Satakunnan peruskuivatustöiden suorit-
27011: tamisesta.
27012:
27013:
27014: Eduskunnalle.
27015:
27016: Pohjois-Satakunnassa ovat laajat veden- den piirissä. Tällä alueella on suunnittelu-
27017: vaivaamat alueet estämässä maa- ja metsä- töissä kuitenkin suul'i ruuhka nykyisellä
27018: talouden kehitystä. Maapohja on monessa henkilökunnalla. Asiantilan korjaamiseksi
27019: ,tapauksessa sopivaa viljelykselle ja metsän- tarvitaan valtiovallan nopeita toimenpiteitä.
27020: kasvulle. Kun aluetta rasittaa suuri työt- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
27021: tömyys, olisi tehokkailla kuivatustöillä erit- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
27022: täin suuri merkitys vastaista kehitystä sil- toivomuksen,
27023: mälläpitäen. Nykyisin joutuu työikään kas-
27024: vanut nuoriso jättämään kotiseutunsa löy- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
27025: tääkseen työtä muualta. Kun ko. alue on toimenpiteisiin Pohjois-Satakunnassa
27026: vielä verrattain harvaan asuttua, voitaisiin peruskuivatussuunnitelmien teon ja
27027: juuri peruskuivatuksen avulla luoda lisää kuivatustöiden kohdalla syntyneen
27028: pysyviä työtilaisuuksia maa- ja metsätalou- ruuhkan selvittämiseksi.
27029: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
27030:
27031: Arvo Pentti. Aarre lYiarttila. Esa Timonen.
27032: Pentti Niemi. Pertti Rapio. V. E. Svinhufvud.
27033: Antti J. Ranta.maa. Antto Prunnila. Nestori Kaasalainen.
27034: Pentti Pekkarinen.
27035: Esu Niemelä..
27036: 64:8
27037:
27038: IX,90. - Toiv.a.l. N: o 287.
27039:
27040:
27041:
27042:
27043: Marttila. ym.: Jurvanjärven kuivatushankkeen aloittamisesta.
27044:
27045:
27046: E d u s k: u n n a ll e.
27047:
27048: Jurvan kunnassa sijaitseva Jurvanjärven laadittu suunnitelma, missä kuivatus tapah-
27049: vesijättö on pinta-alaltaan 1 448 ha, josta tuu osittain Närvijoen perkaamisella, vesiä
27050: on raivattu voiljelykseen 308 ha ja loput vil- säännöstelemällä ja vesien ohijohtamisella.
27051: jelyskelpoista vesijättöniittyä. Järvenpohjan Maatalouden hyödyn lisäksi saavutetaan
27052: painumisen, yläpuolisten kuivatusten ja När- hankkeella hyötyä mm. Närvijokivarren vesi-
27053: vijoen liettymisen johdosta on kuivatusti- huollolle, koska alivesimäärät joessa lisään-
27054: lanne vesijätöllä huonontunut siinä määrin, tyvät. Täten saadaan myös vedensaannin
27055: ettei mainittua pelloksi saatettua aluettakaan turvaamisen kautta luoduksi edellytykset
27056: voida käyttää enää tehokkaaseen viljelyk- suurteollisuudelle Kaskisten seudulla.
27057: seen. Jurvanjärven kuivattaminen lisää Kuivatushanke on jo edistynyt niin pit-
27058: Jurvan kunnan peltopinta-alaa noin 25 %. källe, että katselmus on pidetty ja asia on
27059: Vesijätön hyväksikäyttö tulee tapahtumaan parhaillaan vesistötoimikunnan tutkittavana.
27060: heti kuivatuk:sen jälkeen, koska nykyinen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27061: asutus Jurvassa sijaitsee vesijätön rannoilla. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27062: Osakkaina mainitussa hankkeessa on 465
27063: pientilaa, joiden nykyinen peltopinta-ala on rlttä hallitus kiirehtisi Jurvanjärven
27064: keskimäärin vain 6 ha. Täten järven kui- kuivatushanketta, jotta työt voitaisiin
27065: vatus lisää ensiluokkaista peltoalaa n. 50%. aloittaa vuoden 1960 aikana.
27066: Jurvanjärven 'vesijätön kuivattamiseksi on
27067: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
27068:
27069: Aarre Marttila. Matti Liina.maa. Esu Niemelä.
27070: Eino Uusitalo. Veikko Savela. Esa Timonen.
27071: Ale Holopainen. Arvo Pentti. Mauri Seppä.
27072: Pentti Pekkarinen.
27073: 649
27074:
27075: IX,91. - Toiv.al N: o 288.
27076:
27077:
27078:
27079:
27080: Salminen: Maatninkajärven laskuhankkeen toteuttamisesta.
27081:
27082:
27083: E d u s k u n n a 11 e.
27084:
27085: Vuonna 1952 laati Savon maanviljelys- Esteenä on kuitenkin tie- ja vesirakennus-
27086: insinööripiiri Maaninkajärven ja Ylä-Ruoko- hallituksen vastustava kanta. Se katsoo näet,
27087: veden rannanomistajain hakemuksesta alus- että Maaninkajärven vedenpinnan alenemi-
27088: tavan suunnitelman Maaninkajärven ja Ylä- nen, joka olisi 17 cm purjehduskauden ma-
27089: Ruokoveden laskemiseksi Kallaveden tasoon. talimman veden aikana, aiheuttaisi Ahkion-
27090: Suunnitelman mukaan Ruokovirta ruopattai- lahden kanavan alakynnyksessä lrulkuvai-
27091: siin avokanava:ksi ja Mustavirtaa syvennet- keuksia 8 jalan syvyisille aluksille. Asian-
27092: täisiin. tuntijat ovat kuitenkin yleensä sitä mieltä,
27093: Suunnitelma on sikäli ainutlaatuinen, että että kulkusyvyyden aleneminen 257 cm: stä
27094: ko. järjestelystä hyötyisivät maatalous, voi- 240 cm: iin, jota tapahtuisi tilaston mukaan
27095: matalous ja uitto. Maanparannuksen raha- vain yhden kerran 50 vuoden aikana, ei ai-
27096: arvoksi on arvioitu :5 milj. mk ja Viannan- heuta mitään haittaa nykyisille aluksille, ja
27097: koskeen tulevaisuudessa rakennettavan voi- jos laivaliikenne uudestaan ko. vesillä elpyisi,
27098: malaitoksen vuotuinen energiamäärä lisään- mitä tietysti toivotaan, on kaikki kanavat ja
27099: tyisi 500 000 kWh. Uitolle Ruokovirran väylät uudestaan syvennettävä.
27100: sulkukanavan poistaminen aikaansaisi noin Edellä olevan jOhdosta esitän kunnioit-
27101: 2 milj. mk:n vuotuisen säästön ja valtiolta taen, että .eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
27102: jäisi pois kyseessä olevan sulkukanavan yl-
27103: läpitokustannukset, jotka vuosittain nousevat että hallitus ryhtyisi toimewpiteisiin
27104: yli 1 milj. mk:n. Kun suunnitelman kustan- Maaninkajärven laskun toteuttami-
27105: nusarvio on 60 milj. mk tuntuisi sen toteut- seksi ensi tilassa.
27106: taminen kannattavalta.
27107: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
27108:
27109: Martti Salminen.
27110:
27111:
27112:
27113:
27114: 82 E 74/60
27115: 650
27116:
27117: IX,92. - Toiv.al. N: o 289.
27118:
27119:
27120:
27121:
27122: Linna ym.: Tutkimuksen toimittamisesta Keski- ja Pohjois-
27123: Pohjanmaan metsä-, viljelys- ja viljelykseen kelpaavien
27124: soistuneiden maiden kuivattamiseksi.
27125:
27126:
27127: E d u s k u n n a 11 e.
27128:
27129: Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto pitää toisaalta ehtisi lisätä ojitettavaa alaa miltei
27130: yhtenä tärkeimmistä edellytyksistä maakun- saman maaran. :Mainittakoon, että Etelä-
27131: nan taloudelliselle kehitykselle laajan perus- Suomessa paikoitellen saavutettaisiin tavoite
27132: kuivatuksen suorittamista. Tämän tarpeelli- jo 15-20 vuodessa. Viime vuosina kehitty-
27133: suutta osoittaa mm. päämetsänhoitaja Alhon nyt koneellinen metsänojitus mahdollistaa
27134: ko. alueella suorittama tutkimus metsänkas- kuitenkin työn suorittamisen maamme poh-
27135: vun ja soistumisen tämän hetkisestä tilasta. joisempienkin alueiden kohdalta ainakin 50
27136: :Mainitussa tutkimuksessa todetaan seuraa- vuodessa, jolloin vuotuinen ojitusmäärä esim.
27137: vaa: Pohjois-Pohjanmaalla olisi n. 13 000 ha. Täl-
27138: Vuosina 1951-53 suoritetun valtakunnan lainen toiminta vaatii valtion lainoina ja
27139: III metsäarvioinnin tulokset ilmentävät sel- avustuksilla varoja n. 96 milj. mk vuodessa
27140: västi metsänparannustoiminnan kipeää tar- ja tehtävä tarjoaisi työtä vuosittain vähin-
27141: vetta maassamme ja varsinkin maamme poh- tään 44 000 miestyöpäivää. Väite, että met-
27142: joisella osalla. Soiden osuus maamme koko- sänojituksen koneeliistuminen veisi työn ko-
27143: naismaa-alasta on 31.9 %, yhteensä 9 742 000 konaan miehiltä, ei viime vuosien kokemuk-
27144: ha, josta ojittamatonta 8 825 000 ha. Tässä sen perusteella pidä paikkaansa. Vaikka
27145: on valtava maareservi tuottamaan teollisuu- koneet tekevätkin työstä raskaimman osan,
27146: temme tärkeintä raaka-ainetta tulevaisuu- jää tarvittavia miestyöpäiviä hehtaaria kohti
27147: dessa. Pohjois-Pohjanmaalla on soiden osuus 3--4, ja kun nyt konekauden aikana liiku-
27148: koko maa-alasta 55.4 % eli 1 342 000 ha, taan entistä suuremmilla pinta-aloilla, tarvi-
27149: josta ojittamatonta 1 225 000 ha, ja Keski- taan ojureita hyvinkin sama määrä kuin
27150: Pohjanmaalla 48.5 % eli 529 000 ha ja ojit- ennen. Koneen jälki on harvoin sellaisenaan
27151: tamatonta 473 000 ha, ktm sen sijaan maam- valmista, vaan sitä on parannettava lapiolla
27152: me etelä- ja keskiosissa soiden osuus vaih- perkaamalla ojat pariinkin kertaan. Aurat-
27153: telee 10-25 %:iin. tujen ojien päät on myös avattava lapiolla.
27154: :Maamme soisimman alueen, Pohjois-Poh- Lisäksi sisältyy ojitussuunnitelmiin sellaisia
27155: janmaan yksityismailla on soita ja kuiva- ojia ja ojastoja, joihin koneita ei kannata
27156: tusta vaativia soistuneita kankaita n. 960 000 kuljettaa ja joissa suon pinta on niin peh-
27157: hehtaaria. Tri Huikarin tutkimusten mu- meä, etteivät koneet kykene sillä työskentele-
27158: kaan ovat alueen soistuneet kankaat koko- mään. :Myös hankkeen pienuus voi olla es-
27159: naisuudessaan sekä varsinaisista soista vä- teenä konetyölle.
27160: hintään 61 % ojituskelpoista metsänkasvulle. Voitaneen täydellä syyllä kysyä, miksei
27161: Näin ollen metsänojitustarve alueen yksityis- metsänojitustoimintaa ole saatu käyntiin
27162: mailla on n. 630 000 ha. Lisäksi tähän tulee maamme soistuneimmilla alityöllisyysalueilla
27163: valtion mailla olevat suot. Yksistään Poh- siinä mittakaavassa kuin tarve edellyttää.
27164: jois-Pohjanmaan alueella on valtion mailla On myönnettävä, että asiaa hoitaneet paikal-
27165: soita noin 280 000 ha. On helposti lasketta- liset viranomaiset ovat tehneet asian autta-
27166: vissa, että nykyisen ojitusvauhdin mukaan miseksi parhaansa, mutta työtä ei ole voitu
27167: näiden alueiden ojitus vaatisi aikaa vähin- tehdä enemmän kuin tarkoitukseen osoitetut
27168: tään 150 vuotta, jolloin jatkuva soistuminen määrärahat ovat antaneet myöten. Eräs
27169: IX,92. - Linna ym. 651
27170:
27171: tärkein syy asian hitaalle edistymiselle on Metsänojitustöiden suuri kansantaloudelli-
27172: se, ettei tilanne ole täysin selvillä siellä, nen merkitys on täysin kiistaton. Työt tar-
27173: missä asioista päätetään. Ei ole oikeuden- joavat valtion lainoin ja avustuksin halpoja
27174: mukaista maanparannusvarojen jakoa antaa työpaikkoja työllisyyden ylläpitämiseksi, ja
27175: jokaiselle metsänparannuspiirille matemaat- välillinen vaikutus tulevaisuuden työmarkki-
27176: tinen osuus kokonaissummasta katsomatta noille on vielä kallisarvoisempi. Esim. Poh-
27177: ollenkaan alueen kokoa ja metsänparannus- jois-Pohjanmaan kuivatusta odottavan 630 000
27178: töitä vaativan maa-alan suuruutta. Kui- ha:n metsäojitus tuo mukanaan maakunnan
27179: vatustoiminnalla on aivan toinen merkitys yksityismetsiin hyvin varovaisestikin laskien
27180: kokonaisuus huomioiden Pohjanmaan tiloilla, miljoonan kuutiometrin vuotuisen kasvun-
27181: joilla soisuusprosentti on 70-80, kuin Etelä- lisäyksen. Tämä puolestaan takaa raaka-
27182: Suomen tiloilla, joilla soisuusprosentti jää aineen yhdelle suurelle selluloosatehtaalle ja
27183: 5-10%. siten tuhansia uusia työtilaisuuksia niin teh-
27184: Myös maatalouden harjoittamisen pa- taassa kuin sen raaka-ainehankinnassa. Se
27185: himpia haittoja Keski- ja Pohjois-Pohjan- parantaa myös oleellisesti tilojen elinkelpoi-
27186: maalla on maiden liika märkyys ja usein suutta, jolloin tilat entistä tuottavampina
27187: toistuvat tulvat, jotka aiheuttavat huomatta- yksikköinä tarjoavat sitä asuvalle nykyistä
27188: via vahinkoja ja kylvötöiden myöhästymistä. paremmat elinmahdollisuudet ja nykyistä
27189: Liikakosteus on hyvin laajoilla, muuten vil- enemmän työtä tilan omassa piirissä.
27190: jelyksille edullisilla mailla viljelyn voima- Yhtenä suurimpana syynä siihen, ettei ole
27191: peräistämisen ja laajentamisen esteenä. Pe- voitu laajemmassa mittakaavassa peruskui-
27192: ruskosteuden ollessa lähellä maanpintaa se vatusta suorittaa, on ollut suunnitelmien
27193: pitää maan kylmänä ja aiheuttaa nykyisin puute. Tämä vuorostaan johtuu siitä, ettei
27194: melkeinpä jokavuotiseksi ilmiöksi käyneet ole saatavissa riittävästi ammattitaitoista
27195: hallat, jotka luonnollisesti maatalouden yrit- henkilöstöä suunnitelmien laadintaan. Myös
27196: täjältä vievät mahdollisuuden ammatin har- määrärahojen vähäisyys on jarruttanut kui-
27197: joittamiseen. On myös muistettava, että vatusten riittävää suorittamista.
27198: maatalouden kehittäminen syrjäisillä asutus- Edellä esitettyjen epäkohtien poistamiseksi
27199: alueilla kytkeytyy sangen voimakkaasti juuri ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27200: metsämaiden kuivatukseen. Suurten suoaluei- vomuksen,
27201: den ja rämeiden reunoille raivatut ja raken-
27202: netut uudistilat ovat niin hallan arkoja, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27203: ettei suurella vaivalla muokatuilla pelloilla toimenpiteisiin perusteellisen tutki-
27204: menesty muu kuin heinä. Hallanpesiä ei muksen suorituttamiseksi Keski- ja
27205: voida poistaa muuten kuin kuivattamalla Pohjois-Pohjanmaan metsä-, viljelys-
27206: ympäristöä. ja viljelykseen kelpaavien soistunei-
27207: den maiden kuivattamiseksi.
27208: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
27209:
27210: Martti Linna. Jaakko Kemppainen. Arvi Turkka.
27211: Niilo Ryhtä. Armas Leinonen. Eemeli Lakliala.
27212: Hannes Pa.aso. Irma Torvi. Yrjö Murto.
27213: Pentti Liedes.
27214: 6ö2
27215:
27216: IX,98.- Toiv.al. H:o 290.
27217:
27218:
27219:
27220:
27221: Pulkkinen ym..: Pielaveden ja Tervon kunnissa sija·#sevan
27222: Pitkäjoen perkaamisesta.
27223:
27224:
27225: E d u s k u n n a 11 e.
27226:
27227: Pielaveden ja Tervon kuntia koskeva laaja Toteutettuna hanke edistäisi maanviljelyk-
27228: vesien lasku- ja kuivatushanke on ollut vi- sen voimaperäistämistä alueella, mutta ennen
27229: reillä yli kaksikymmentä vuotta. Savon in- kaikkea lukuisten elinkelvottomien pienvil-
27230: sinööripiirin toimesta laaditun suunnitelman jelmien elinkelpoisuus ratkaisevasti paranisi.
27231: mukaan Pitkänjoen perkauksen ansiosta ale- Myös vaikean työllisyystilanteen huomioon
27232: nisi vedenpinta Jokijärvessä, Pirttijärvessä ottaen kuivatushankkeen toteuttaminen on
27233: ja Kumpusessa 40 sm:llä kesäveden pinnasta puolustettavissa.
27234: sekä alueella olevien Pieni-, Vehmas-, Viita-, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
27235: Terva-, Saarinen ja Asumalampien veden- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
27236: pinta paikoin yli metrin. Näiden lampien
27237: laskun lisäksi kuivatussuunnitelmaan liittyy että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27238: varsin laaja suoalueen kuivattaminen. Suun- Pie:taveden ja Tervon kunnissa sijait-
27239: nitelman varsinainen hyötyalue on yli 1000 sevan Pitkäjoen perkauksen ja siihen
27240: ha ja lisäksi alueelle vapautuisi n. 45 ha liittyvän kuivatushankkeen toteutta-
27241: järvijättömaita. Kuivatushankkeen yli 50 miseksi.
27242: osakkaasta on suurin osa pienviljelmien omis-
27243: tajia.
27244: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
27245:
27246: Aarne Pulkkinen. Veikko Rytkönen.
27247: Esa. Hietanen. Hugo Manninen.
27248: 663
27249:
27250: IX,94. - Toiv.al. N:o 291.
27251:
27252:
27253:
27254:
27255: Rytkönen ym.: Korppisen-, Alasen- ym. järvien laskuhank-
27256: keen toteuttamisesta Iisalmen maalaiskunnassa.
27257:
27258:
27259: E d u s k u n n a 11 e.
27260:
27261: Iisalmen maalaiskunnassa on jo useita vuo- mätöntä ja hankkeen toteuttamisella olisi
27262: sia ollut vireillä Korppisen-, Alasen- ym. myös suuri merkitys työttömyyden torjumi-
27263: järvien ja niiden välisten purojen lasku- ja sen kannalta, olisi suunnitelman laatiminen
27264: perkaushanke, jonka toteuttaminen poistaisi ja töiden aloittaminen mitä kiireellisin teh-
27265: kevättulvat vesistön alueelta ja tekisi mah- tävä.
27266: dolliseksi viljelysten laajentamisen alueella Edellä oleviin perusteisiin viitaten ehdo-
27267: olevilla pientiloilla. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27268: Vaikka kysymys on laajakantoinen, ei pai- muksen,
27269: kallinen maanviljelysinsinööripiiri ole saanut
27270: aikaan suunnitelmaa, eikä hanke näin ollen että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin
27271: ole edistynyt. Kun asia koskee useita kym- toimenpiteisiin Iisalmen maalaiskun-
27272: meniä alueen pientiloja, joiden viljelysten nassa olevien Korppisen-, Alasen- ym.
27273: kunnostaminen ja laajentaminen olisi välttä- järvien laskuhankkeen toteuttamiseksi.
27274: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
27275:
27276: Veikko Rytkönen. Esa Hietanen.
27277: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen.
27278: 654
27279:
27280: IX,95. - Toiv.al. N:o 292.
27281:
27282:
27283:
27284:
27285: Lahtela ym.: Tenojoen rantojen jokeen sortumisen estämi-
27286: sestä Utsjoen kunnan alueella.
27287:
27288:
27289: E d u s k u n n a 11 e.
27290:
27291: Utsjoen kunnan alueella ovat mahdollisuu- Kun mainittu joenrannan vyöryminen voi-
27292: det maanviljelyksen harjoittamiseen hyvin daan estää ajamalla sinne suojaksi kiviä ja
27293: rajoitetuilla alueilla, ja niistäkin viljelmistä, kun kiviä on saatavissa läheisyydessä noin
27294: mitä siellä on, osa jatkuvasti tuhoutuu. Suo- 100-300 m:n ajomatkalta, olisi niitä ajet-
27295: men ja Norjan rajana olevan Tenojoen ran- tava sortuvien rantojen suojaksi, että vyöry-
27296: noilla, kivisten tunturien, vaarojen ja joen minen ei jatkuisi.
27297: välisellä jokitörmällä ori kapeita, tasaisia, On selvää, etteivät sikäläiset vähävaraiset
27298: viljelykseenkin soveltuvia kivettömiä maita, pienten talojen omistajat voi luonnonvoimien
27299: joissa talot ja kylät sijaitsevat pitkin joki- tuhoa omin varoinsa estää, vaan siihen on
27300: vartta. Suomen puoleisella rannalla, Karikas- käytettävä valtion varoja, niirikuin on tehty
27301: niemen ja Utsjoen kirkonkylän välillä on Norjan puolella.
27302: kuiterikin eräitä sellaisia paikkoja, joissa Kun Utsjoen kunnassa, samoin kuin muis-
27303: tulvavesi ja virta jatkuvasti syövyttävät joen sakin Lapin läänin kunnissa, on työttömyyttä,
27304: törmää ja tuhoavat jokivarren vähäisiä vil- olisi tämä työ erikoisen hyödyllistä ja sopi-
27305: jelyksiä. Tätä joen rantojen vyörymistä lisää vaa talvityötä ja se voitaisiin panna käyntiin
27306: sekin, että jokea ajetaan nopeakulkuisilla milloin vain sen tuntemuksen perusteella,
27307: moottoriveneillä, joiden synnyttämät aallot mikä paikallisilla asukkailla ja viranomai-
27308: huuhtovat rantoja. Jos rantojen vieriminen silla on.
27309: saa jatkua, menevät eräät talotkin jokitör- Jos kuitenkin olisi ensin laadittava työ-
27310: män mukana j<Ykeen, ellei näitä virran syö- suunnitelma, olisi se tehtävä niin pian kuin
27311: vyttämiä paikkoja ryhdytä herti varustamaan mahdollista ja myöskin suoritettava suojaa-
27312: suojuksilla. Naapurimaamme Norja, joka on mistyö ennen kuin se on myöhäistä.
27313: joen toisella rannalla ja jolla on ollut aikoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27314: naan samantapainen joentörmien sortumisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27315: vaara, on sen estänyt ajamalla niihin kiviä, muksen,
27316: ja siten saanut jokitörmänsä vyörymisen lop-
27317: pumaan. Suomen puolella jokea olisi myös että hallitus ryhtyisi kiireenisiin toi-
27318: tehtävä samoin, etteivät asukkaat menettäisi menpiteisiin Utsjoen kunnan alueena
27319: vähäisiä viljelysmaitaan ja toimeentulomah- Tenojoen rantojen jokeen sortumisen
27320: dollisuuksiaan. e~ämiseksi.
27321:
27322: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
27323:
27324: Olavi Lahtela. Markus Niskala.
27325: 655
27326:
27327: IX,96. - Toiv.al. N: o 293.
27328:
27329:
27330:
27331:
27332: Lahtela ym. : Kuusamon ja Sallan maanhankintalain edel-
27333: lyttämien tie-, kuivatus- ja raivaus~öiden loppuunsuorit-
27334: tamisesta.
27335:
27336:
27337: E d u s k u n n a 11 e.
27338:
27339: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankin- Jäljellä olevat työt vaativat yhteensä n.
27340: talain toimeenpanosta johtuvat tie-, kuivatus- 750 milj. mk Lapin läänissä. Sallan siirto-
27341: ja raivaustyöt ovat jatkuvasti viivästyneet väen tarvitsemien töitten osuus on n. 250
27342: varojen riittämättömyyden takia. On synty- milj. mk ja loput tarvitaan Posion rintama-
27343: nyt umpikuja, joka aiheuttaa hyvin suuria miesten asuttamisessa, mikä liitettiin puoli-
27344: hankaluuksia asutettaville ja töiden suoritta- kymmentä vuotta sitten edellä mainitun lain
27345: misesta vastuussa oleville viranomaisille. Jos piiriin.
27346: vähäiset varat käytetään vuosittain kesken- Nurinkurinen tilanne olisi korjattavissa si-
27347: eräisten töiden loppuunsaattamiseen, saavat ten, että valtion tulo- ja menoarvion 11 Pl: n
27348: viimeisiksi jäävät työt odottaa parikymmentä XVI: 15 mom: lle otetaan vuosittain riittä-
27349: vuotta. Jos varoja ripotellaan vähän joka· vän suuri määräraha pitäen päämääränä
27350: paikkaan, ei saada mitään aikaan. Jos varat sitä, että Kuusamon ja Sallan maanhankinta-
27351: käytetään teitten ja kuivatusten tekemiseen lain edellyttämät tie-, kuivatus- ja raivaus-
27352: niille, joille ei näitä ole vielä lainkaan tehty, työt voitaisiin suorittaa loppuun parissa kol-
27353: mitä tietysti voitaisiin pitää oikeudenmukai- messa vuodessa.
27354: sena menettelynä, jäisivät kymmenet tekeillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27355: olevat työt vuosikausiksi keskeneräisiksi. Jos nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
27356: esimerkiksi Lapin maanviljelysinsinööripiiri, muksen,
27357: jolla yksistään Sailassa on hallussaan 200 km
27358: tietä, käyttäisi niiden kunnossapitoon varoja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27359: yhtä paljon kuin teiden kunnossapito edellyt- toimenpiteisiin J(uusamon ja Sallan
27360: täisi TVH: n vaatimusten mukaisella tavalla, maanhankintalain edellyttämien tie-,
27361: menisi teitten hoitoon enemmän kuin se mää- kuivatus- ja raivaustöiden suorittami-
27362: räraha, minkä maanviljelysinsinööripiiri ny- seksi lopp1tun parin kolmen vuoden
27363: kyisin saa vuosittain käyttöönsä. kuluessa.
27364: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
27365:
27366: Olavi Lahtela. Niilo Ryhtä.
27367: Akseli Pa.arman. Markus Niskala.
27368: 656
27369:
27370: IX,97. - Toiv.al N:o 294.
27371:
27372:
27373:
27374:
27375: Puhakka. ym..: Asutustien rakentamisesta Karjalan pikatieltä
27376: Purujäroen kohdalta Marjoniemen tielle Papinojan koh-
27377: taan.
27378:
27379:
27380: E d u s k u n n a ll e.
27381:
27382: Paikallisten asukkaiden toimesta on jo huomattavat metsävarat, joiden hyväksi-
27383: kauan ollut vireillä kauttakulkutien rakenta- käyttö tulee tehokkaaksi vasta tien valmis-
27384: mishanke Karjalan pikatieltä Purujärven tuttua. Erittäin suuri merkitys tiellä olisi
27385: kohdalta Totkinniemen tielle. Viime aikoina myös kauttakulun kannalta. Tietä, jonka pi-
27386: tie on ollut suunnittelun kohteena, mutta tuus tulisi olemaan n. 5 km, on suunnitellut
27387: toistaiseksi sitä ei ole ryhdytty rakentamaan. Karjalan maanviljelysinsinööripiiri.
27388: Tämä olisi kuitenkin välttämätöntä monesta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
27389: kin gyystä. Ensinnäkin sen piiriin jää huo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27390: mattava asujaimisto. Asukkaat ovat pienvil-
27391: jelijöitä, joiden olisi välttämätöntä, saadak- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27392: seen tuloja karjataloudesta, voida lähettää asutustien rakentamiseksi Karjalan
27393: maitoa meijeriin. Vain tien rakentaminen pikatieltä Purujärven kohdalta Mar-
27394: avaa tähän mahdollisuuden. Alueella on myös joniemen tielle Papinojan kohtaan.
27395: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
27396:
27397: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen.
27398: 667
27399:
27400: IX,98. - Toiv.al!. N:o 295.
27401:
27402:
27403:
27404:
27405: Ryhtä.: Määrärakasta asutusteiden kuntoonpano-, kunnossa-
27406: pito- ja talviaurauskustannuksiin.
27407:
27408:
27409: E d u s k u n n a ll e.
27410:
27411: Kuusamon ja Sallan maanhankintalain toi- määrärahat asutusteiden kuntoonpano-kun-
27412: meenpanon yhteydessä ja osittain myös van- nossapitokustannuksia varten ja tämän mo-
27413: han asutuslain toimeenpanovaiheessa joudut- mentin perusteita olisi muutettava niin, että
27414: tiin Koillismaan kuntain alueelle Kuusamoon, sanotulta momentilta voitaisiin käyttää va-
27415: Pudasjärvelle ja Taivalkoskelie tekemään roja myöskin asutusteiden talviauraukseen,
27416: useita asutusteitä, jotka tiet kuitenkin raken- jotta nämä tiet pidettäisiin jatkuvasti val-
27417: nettiin varsin heikosti, rummut ja sillat teh- tion toimesta läpi talven aurattuna ja kulku-
27418: tiin puusta, tiepenke:veet tulivat ohuet ja kelpoisena. Senvuoksi olisikin hallituksen
27419: yleensä nämä tiet tulivat vain kevyttä liiken- otettava huomioon se, että vuoden 1961 tulo-
27420: nettä kestäviksi. Kun olosuhteiden pakotta- ja menoarviota valmistettaessa muutettaisiin
27421: mana on kuitenkin näilläkin teillä jouduttu jo hallituksen esitykseen tulevat momentin
27422: suorittamaan mm. puutavaran kuljetuksia, käyttöä koskevat perustelut sellaisiksi, että
27423: maidon keräilyä meijeriin ja muutakin var- ko. siirtomäärärahaa saataisiin käyttää myös-
27424: sin raskasta liikennettä, niin ovat nämä hei- kin asutusteiden talviauraukseen ja että
27425: kosti perustetut asutustiet monin paikoin määräraha tulisi myös silloin otetuksi halli-
27426: pahasti rappeutuneet. Tällaiset heikot tiet tuksen esitykseen riittävän suuruisena.
27427: olisikin ollut välttämättömästi pidettävä tal- Edellä olevan perusteella ehdotankin kun-
27428: vella aurattuina, jotta ainakin kaikki raskaat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27429: puutavarakuljetukset olisi voitu suorittaa muksen,
27430: talvipuolella jäätyneen maan aikana ja täl-
27431: löin heikotkin tiet kestäisivät raskaankin lii- että hallitus ottaisi vuoden 1961
27432: kenteen rasituksen ja samalla tien kesäaikai- tulo- ja menoarvioesityksen 11 PZ.
27433: set kunnossapitotyöt vähenisivät ja hoitokus- XVI luvun 18 momenUZle riittävän
27434: tannukset alenisivat. suuren siirtomäärärahan asutusteiden
27435: Valtion tulo- ja menoarviossa on useana kuntoonpano-, kunnossapito- ja talvi-
27436: vuotena ollut 11 Pl:n XVI luvun 18 mom:lla aurauskustannuksiin.
27437: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
27438:
27439: Niilo Ryhtä.
27440:
27441:
27442:
27443:
27444: 83 E 74/60
27445: VALTIOPÄIVÄT
27446: 1960
27447:
27448: LIITTEET
27449: X
27450:
27451: TYOVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
27452: TOIVOMUSALOITTEET
27453:
27454:
27455:
27456:
27457: HELSINKI 1960
27458: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
27459: Työlainsäädäntöä, sosiaalivakuutuksia ja -korvauksia, kansaneläke-
27460: laitosta ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
27461: 663
27462:
27463: X,l. - Lak.al. N: o 97.
27464:
27465:
27466:
27467:
27468: Kelovesi ym..: Ehdotus laiksi työsopimuslaitn muuttamisesta.
27469:
27470:
27471:
27472: E d u s k u n n a 11 e.
27473:
27474: Voimassa oleva työsopimuslaki (141/22) noudattamiselle ei ole esteitä ja on se käy-
27475: on vanhentunut. Se on säädetty aikana, jol- tännöllinen suoritustapa, olisi siitä otettava
27476: loin työntekijät ja heidän järjestönsä ny- säännös lakiin.
27477: kyistä paljon rajoitetummin voivat osallistua Määräykset sellaisista työn keskeytyksistä,
27478: työsopimusten tekoon ja valvoa niiden nou- jotka oikeuttavat irtisanomisajan palkkaan ja
27479: dattamista. Lain eräät säännökset turvaavat sen suuruuteen ovat epäselvät ja johtavat
27480: yksipuolisesti työnantajan edut ja antavat erilaisiin tulkintoihin, joista on aiheutunut
27481: mahdollisuudet työntekijäin oikeuksia ja työntekijöille menetyksiä. Siksi niitä esite-
27482: etuja polkevalle mielivallalle, jota jatkuvasti tään selvennettäväksi ja tällaisiksi syiksi
27483: tapahtuu. Jotkut sanonnat laissa ovat työn- luettavaksi myös kulkutautien aiheuttamat
27484: tekijöitä suorastaan loukkaavia ja halventa- työpaikan eristystoimenpiteet ja sähköhäiriöt.
27485: via. Laki antaa työnantajille oikeuden Niille työntekijöille, joilla ei ole irtisanomis-
27486: eräissä tapauksissa käyttää työntekijöitä vas- aikaa tulisi suorittaa keskeytyksen sattuessa
27487: taan juridista valtaa, joka yleisen oikeus- sen päivän tai työvuoron palkka kokonaan,
27488: tajun mukaan tulisi kuulua vain tuomioistui- jolloin keskeytys tapahtuu.
27489: mille. Lain tulkinnanvaraiset kohdat tulisi
27490: Jos työntekijä jättää tahallisesti sovitun
27491: selventää, vanhentuneet ja tarpeettomat sään-
27492: työn suorittamatta voi työnantaja itse mää-
27493: nökset kumota ja muuttaa, jotta myös työ-
27494: rätä kuinka paljon hän vähentää työntekijän
27495: sopimuslaissa tunnustettaisiin työntekijäin
27496: palkasta. Tämä antaa jatkuvasti mahdolli-
27497: oikeudet samanlaiselta pohjalta kuin työehto-
27498: suuksia avoimeen mielivaltaan työntekijöitä
27499: sopimusten solmiaminen ja niiden noudatta- kohtaan, joten tällaisen vähennyksen suorit-
27500: minen nykyisin tapahtuu. Tämän vuoksi
27501: taminen ja sen suuruus olisi oikeusteitse rat-
27502: esitetään lakiin seuraavia muutoksia. kaistava. Tästä johtuen sanottu lainkohta
27503: Työnantajan oikeus irtisanoa työntekijä esitetään tarpeettomana !kumottavaksi.
27504: ilman irtisanomisaikaa voi tapahtua mm.
27505: 15 §:ssä mainituissa tapauksissa, joihin kuu- Lain 25 §: ssä määritellyissä tapauksissa
27506: luu sellaiset tulkinnanvaraiset syyt kuin antaa sanottu lainkohta työnantajalle oikeu-
27507: ahkeruus, huolellisuus ja säntillinen työajan den selittää yksipuolisesti saatavansa selviksi
27508: noudattaminen. Mielivaltaisten työsopimus- ja vähentää ne työntekijän palkasta. Sanot-
27509: ten purkamisten välttämiseksi ehdotetaan tua lainkohtaa olisi muutettava niin, että
27510: näissä tapauksissa noudatettava:ksi irtisano- työnantajana on vähennysoikeus palkasta
27511: misaikaa. vain sillä perusteella, että työntekijä on
27512: Palk:anmwksun siirtyessä sovitusta ajasta myöntänyt työsuhteesta johtuvat saatavat
27513: ilman laillista estettä maksetaan työnteki- oikeiksi. Ellei asiasta sovita voi oikeus rat-
27514: jälle odotusajalta palkkaa enintään kolmelta kaista erimielisyyden.
27515: päivältä. Lisäksi olisi otettava säännös, että Eräissä tapauksissa työnantajat ovat erot-
27516: työntekijälle maksetaan korvaus odotusajalta, taneet työntekijöitä sen vuoksi, että he ovat
27517: jos palkan maksaminen viivästyy sovitusta joutuneet olemaan työstä poissa ammatilliseen
27518: palkanma;ksuajasta. Nykyisin tapahtuu melko yhdistykseen kuulumisesta aiheutuvien teh-
27519: yleisesti palkan maksaminen työpaikalla ja tävien vuoksi. Tällainen työnantajan menet-
27520: suoritetaan työaikana. Koska sen yleiselle tely olisi asetettava lain 34 § : ssä säädetyn
27521: 664 X,l. - '.l'yösopimusla.ki.
27522:
27523:
27524: rangaistusuhan alaiseksi, kuten on säädetty Lisäksi esitykseen sisältyy joitakin pie-
27525: laillisiin yhdistyksiin kuulumisen estämisestä. nempiä muutoksia.
27526: Nykyisen lain eräänä heikkoutena on myös Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27527: se, että ammattien tarkastaja ei valvo sen
27528: noudattamista. Siksi ehdotamme lakiin li- efJtä Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27529: sättävii!ksi uuden 41 a §: n, johon otetaan van lakiehdotuksen:
27530: tätä koskeva säännös.
27531:
27532: Laki
27533: työsopimuslain muuttamisesta.
27534: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun työ-
27535: sopimuslain (141/22) 24 §, lisätään uusi 41 a §, jaetaan 15 §:n 1 momentti kahteen
27536: osaan ja muutetaan 17 §:n 5 momentti ja 19, 20, 25 §, 29 §:n 2 momentti, 31 §:n
27537: 6) ik:ohta ja 34 § :n 1 momentti seuraavasti:
27538:
27539: 15 §. käisemisen tai tapaturman vuoksi, eikä hän
27540: Työntekijän tulee ahkerasti ja huolellisesti ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut ta-
27541: suorittaa tehtävänsä ja säntillisesti noudat- hallisesti tai aiheuttanut rikollisella toimin-
27542: taa työaiik:aa. nallaan tahi muulla törkeällä tuottamuk-
27543: Työntekijän tulee välttää työssä kaikkea, sella, on työntekijällä oikeus esteen vallites-
27544: mikä voi saattaa hänet tai hänen työtove- sakin saada palkkansa ajalta, joka on yhtä
27545: rinsa turvallisuuden vaaranalaiseksi tai tur- pitkä kuin työsuhteessa noudatettava irti-
27546: mella työnantajan omaisuutta, ja olkoon hän sanomisaika, kuitenkin enintään neljältä-
27547: myöskin luvattomasti ilmaisematta, mitä on toista päivältä tai milloin irtisanomisaikaa
27548: työnantajan liiik:e- tai ammattisalaisuuksista ei ole, sen päivän tai työvuoron päättymiseen
27549: saa.nut tietoonsa. asti, jonka kuluessa työ keskeytyi. Sama ol-
27550: koon laki, jos työntekijä sähköhäiriön, työ-
27551: paikalla tapahtuneen tulipalon, koneen va-
27552: 17 §. hingoittumisen tai muun senkaltaisen hänen
27553: henkilöstään riippumattoman esteen takia ei
27554: Jos palkanmaksu viivästyy on työntekijä ole saanut tehdä työtä.
27555: oikeutettu saamaan odotusajalta korvauksen. Edellä tarkoitettu palkka on oleva mää-
27556: Palkan maksaminen on toimitettava työ- rältään yhtä suuri kuin mitä työntekijä kes-:
27557: aikana ja työpaikalla. keytyneessä työssään olisi ·ansainnut. Jos
27558: työntekijä on edellä tarkoitetun esteen vuoksi
27559: siirretty toiseen työhön, ei hänen palklmansa
27560: 19 §.. saa vähentää.
27561: Jos pa}ikan määrä riippuu mittauksesta, Työnantaja on kuitenkin oikeutettu 2 mo-
27562: punnitsemisesta tai muusta Jaskutavasta, joka mentissa mainituissa tapauksissa palkasta
27563: tarkoittaa työn tuloksen 1paljouden tai arvon vähentämään sen, mitä työntekijä vastaavana
27564: määräämistä, on asianomaisilla työntekijöillä aikana muulla työllään on ansainnut, kuin
27565: oikeus itse tai keskuudestaan valitsemainsa myös työntekijälle samalta ajalta tulevan
27566: enintään kolmen edustajan kautta olla siinä lainmukaisen korvauksen työssä häntä koh-
27567: läsnä ja tulee työnantajan antaa jokaisesta danneen ruumiinvamman johdosta tai työn-
27568: työstä sovittu hinnoittelu ja työn mittauk- tekijän sairaustapauksessa saaman avustuk·
27569: sen tulos kirjallisesti asianomaisille. Muu sen sellaiselta apukasaalta tai va:kuutuslai-
27570: sopimus on mitätön. tokselta, johon työnantaja on työntekijän
27571: puolesta suorittanut osa:kas- tai vakuutus-
27572: 20 §. maksuja.
27573: Sopimus, jolla supistetaan työntekijälle 2
27574: Jos työntekijä on estetty työtä tekemästä tai 3 momentin mukaan tulevaa oikeutta, on
27575: sairauden, tai kulkutaudin leviämisen eh- mitätön.
27576: X,l. - Kelovesi ym. 665
27577:
27578: 25 §. työpaikalla juopuneeoo. taikka tuopi sinne tai
27579: Työsuhteesta johtuneitten saataviensa suo- siellä nauttii juovutusjuomia; sekä
27580: rittamiseksi, jos työntekijä ne myöntää oi-
27581: keiksi, saa. työnantaja jokaisessa tilissä vä-
27582: hentää työntekijälle tulevasta rahapalkasta 34 §.
27583: yhteenlaskettuna korkeintaan kuudennen Jos työnantaja tahi tämän SIJamen estää
27584: osan. työntekijää kuulumasta tai iiittymästä lailli-
27585: 29 §. sesti luvallisiin yhdistyksiin tai täyttämästä
27586: kansalaisvelvollisuuksiaan tai ammatilliseen
27587: Nainen, joka on avioliittoon kuulutettu, on yhdistykseen kuulumisesta aiheutuvia tehtä-
27588: oikeutettu naimisiin mennäkseen työstä eroa- viään, rangaistakoon sakolla. Sama olkoon
27589: maan seitsemän päivää irtisanomisen jälkeen, laki, jos työntekijä tässä sanotulla tavalla
27590: vaikka irtisanomis- tai työsopimusaika olisi- ri.lcltoo toista työntekijää tai työnantajaa koh-
27591: kin pitempi. taan.
27592:
27593:
27594: 31 §. 41 a §.
27595: Tämän Lain noudattamista vruvoo ammat-
27596: 6) kun työntekijä tahallansa tai törkeästä tientarkastaja. Älköön tässä luvussa maini-
27597: huolimattomuudesta turmelee koneita, työ- tuista rikkomuksista nostettako syytettä, ellei
27598: kaluja, työaineita, työn tuotteita tai muuta asianomistaja sitä vaadi.
27599: työnantajan omaisuutta, tai luvattomasti il-
27600: maisee työnantajan liike- tai ammattisalai-
27601: suuksia, tai havaitaan syypääksi 15 § : n 2 ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
27602: 3 momentissa mainittuun tekoon, esiintyy kuuta 196
27603:
27604: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
27605:
27606: Tauno Kelovesi. Antto Prunnila. Toivo Salin.
27607: Eino Roine. J. Mustonen. Veikko Kansikas.
27608: Kaino Haapanen. Esa Hietanen. Siiri Lehmonen.
27609: Inkeri Virtanen. Eino Tainio. Aarne Pulkkinen.
27610:
27611:
27612:
27613:
27614: 84 E 74/60
27615: 666
27616:
27617: X,2. - Lak.al. N: o 98.
27618:
27619: Ketovesi ym.: Ehdotus laiksi työaikalaÄ,n muuttamisesta.
27620:
27621: Eduskunnalle.
27622:
27623: Vuonna 1922 hyväksytyn työsopimuslain vielä kokonaan puuttuu ja jotka ovat työ-
27624: 14 §: ssä. säädetään, että ,työnantajan tulee aikaan nähden suorastaan sietämättömässä
27625: työssä asianmukaisesti ottaa huomioon työn- asemassa.
27626: tekijän terveyden ja työkyvyn säilyminen Metsä- ja uittotyöntekijöiden yhteisasun-
27627: sekä niin järjestää työ, että työntekijä saa toloiden emäntien, ns. kämppäemäntien työ-
27628: tarpeeksi aikaa lepoa, virkistystä ja kehi- päivä on epäinhimillisen pitkä. Työpäivä al-
27629: tystä varten ynnä kansalaisvelvollisuuksiensa kaa aamulla klo 5-6 välillä ja kestää iltaan
27630: täyttämiseen". Nykyisenä aikana työväestö klo 20-21, joten sen pituudeksi tulee 12--15
27631: pyrkii 40 tuntiseen työviikkoon, joka on tuntia. Samanlainen työpäivä on myös
27632: teknillisen kehityksen huomioiden täysin sunnuntai, sillä emännän on huolehdittava
27633: mahdollista ja kiihtyneen työvauhdin vuoksi työmiesten ruuasta myös heidän vapaapäivi-
27634: suorastaan välttämätöntä. Kuitenkin meillä nään. Kämpillä, joilla on vain yksi emäntä,
27635: on vielä sellaisia suuria työaloja, joissa työ- on hänen pitänyt etsiä sijainen sairausta-
27636: päivän :pituutta eivät rajoita muut kuin pauksissa tai välttämättömien asioiden toi-
27637: luonnon esteet. Näin on olemassa metsä- ja mittamista varten. On. :paljon sellaisia kämp-
27638: uittotöissä., puutavaran kuljetuksissa ja osit- päemäntiä, jotka eivät saa vapaa-aikaa
27639: tain maataloudessa ja talojen ja kiinteistö- muuta kuin kahdesti vuodessa, nimittäin
27640: jen töissä. Näillä aloilla ainakin eräät työn- vuosiloman aikana kesällä ja. joulunpyhinä
27641: tekijäryhmät työskentelevät olosuhteissa, talvella.
27642: jotka ovat ristiriidassa edellä mainitun työ- Samanlaisessa vaikeassa asemassa on mui-
27643: sopimuslain määräysten kanssa. takin ryhmiä työaikalain ulkopuolella ole-
27644: Kyseinen epäkohta on poistettavissa vain vien työntekijäin keskuudessa. Työväensuoje-
27645: työaikalain säätämisellä niille työaloille, lulainsäädäntökomitea puoltaa osamietinnös-
27646: joilla ei työaikaa ole vielä lailla rajoitettu. sään n: o 5 heidän viikkoleponsa järjestä-
27647: Kuitenkin kestänee vielä kauan ennen kuin mistä asetuksella.
27648: eduskunta saa säädetyksi maataloutta, metsä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
27649: ja uittotöitä koskevia työaikalakeja. Sen
27650: vuoksi voitaisiin jo sitä ennen turvata viik- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27651: kolepo niille työntekijäryhmille, joilta se van lakiehdotuksen:
27652:
27653: Laki
27654: työaikalain muuttamisesta.
27655: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaika-
27656: lain (604/46) 1 § :ään näin kuuluva 4 momentti:
27657:
27658: 1 §. den työntekijäin oikeudesta viikkolepoon
27659: voidaan antaa määräyksiä asetuksella.
27660: Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäänei-
27661:
27662: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
27663:
27664: Tauno Kelovesi. 'Aarne Pulkkinen. Veikko Kansikas.
27665: Toivo Niiranen. Siiri Lehmonen. J. Mustonen.
27666: Eino Tainio. Martti Linna. Irma Rosnell.
27667: Veikko Rytkönen. Toivo Asvik Irma Torvi.
27668: Hannes Tauriainen. Aleksi Kiviaho. Inkeri Virtanen.
27669: Eino Roine. Kaino Haapanen. Elli Stenberg.
27670: Pauli Puhakka.
27671: 667
27672:
27673: X,S. - Lak.al. N:o 99.
27674:
27675:
27676:
27677:
27678: V. Turunen ym.: Ehdotus työaikalaiksi.
27679:
27680:
27681:
27682: E d u s k u n n a 11 e.
27683:
27684: Työllisyyskysymysten hoito maassamme on Kokemukset työajan lyhentämisestä, eri-
27685: viime vuosina muodostunut erääksi keskei- laisten lepotaukojen antamisesta säännöllisen
27686: simmäksi kysymykseksi. Teollisuudessa, maa- työajan yhteydessä ja vuorotyön vähentämi-
27687: ja metsätaloudessa tapahtunut voimakas ko- sestä ovat myös työn tuloksiin nähden myön-
27688: neellistuminen ja työn rationalisoiminen ovat teisiä. V alistuneiden työnantajienkin piirissä
27689: olleet omiaan vähentämään varsinaisen ih- käsitetään, että hyvin levännyt työntekijä
27690: mistyövoiman tarvetta. Samanaikaisesti ei pystyy varsinkin nykyisen automation aika-
27691: Y'hteiskunnan ja tuotantoelämän toimesta ole kautena parempiin tuloksiin työn määrään
27692: pystytty luomaan tarpeellisessa määrin ja laatuun nähden.
27693: uusia työpaikkoja. Rekisteröityjen työttö- Ponnistelut viikottaisen työajan lyhentä-
27694: mien lukumäärä on kuluvana työttömyys- misestä edes ns. vaarallisissa ammateissa,
27695: kautena ylittänyt kaikki aikaisemmat ennä- kuten mm. kaivosteollisuudessa, eivät ole
27696: tykset. Erikoisen vaikeaksi työllisyyskysy- vielä johtaneet huomattaviin tuloksiin.
27697: mysten hoito tulee muodostumaan sen jäl- Eduskunnalle on jätetty kansanedustajien
27698: keen, kun sodan jälkeen syntyneet ns. suu- toivomusaloitteita, mutta tuloksia ei ole vielä
27699: ret ikäluokat astuvat työelämän piiriin ky- saavutettu.
27700: symään paikkaansa yhteiskunnassa. Maa- ja Työaikalain ulkopuolelle ovat jääneet eräät
27701: metsätalous omalta osaltaan tulevat jatku- suuret työntekijäryhmät, kuten mm. maa- ja
27702: vasti vähentämään työntekijöitä. Näiltä metsätyöläiset. Ammatillisten järjestöjen ta-
27703: aloilta siirtyvät työntekijäryhmät puolestaan holta on pidetty eräänä tärkeimpänä tavoit-
27704: hakeutuvat muun elinkeinoelämän piiriin. teena myös näiden alojen työajan järjestä-
27705: Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton mistä lakisääteiseksi. Kansanedustajien ta-
27706: taholta on jatkuvasti kiinnitetty huomiota holta on jätetty useita aloitteita erillislain-
27707: viikottaisen työajan lyhentämiseen. Perus- säädännöksi näiden alojen työaikojen järjes-
27708: teluna näissä esityksissä on mainittu työlli- telemiseksi.
27709: syyskysymysten lisäksi työntekijäin lisään- Uutta työaikalakia annettaessa pitäisi kä-
27710: tyvä tarve saada enemmän vapaa-aikaa, voi- sityksemme mukaan myös ne ryhmät, jotka
27711: dakseen entistä suuremmassa määrin harjoit- nyt ovat työaikalain ulkopuolella, huomioida
27712: taa normaaleja vapaa-aikojen harrastuksia. saman työaikalain piiriin. Tällä tavoin me-
27713: Keskusjärjestön taholta on kaikissa yhteyk- netellen korjattaisiin syntyneet epäoikeuden-
27714: sissä korostettu sitä, että siirtymisen lyhyem- mukaisuudet, jotka ovat kohdistuneet eräi-
27715: pään työaikaan on tapahduttava työntekijäin siin suuriin työntekijäryhmiin.
27716: ansiotasoa alentamatta. Edellytykset työajan Edellä olevan perusteella esitämme kun-
27717: lyhentämiseen ansiotasoa alentamatta ovat- nioittaen,
27718: kin tuotantoelämän piirissä olemassa. Ko-
27719: neellistamisesta ja työn rationalisoimisesta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27720: tuleva hyöty on jaettava työntekijäin ja van lakiehdotuksen:
27721: tuotantovälineiden omistajain kesken oikeu-
27722: denmukaisesti.
27723: 668 X,S. - Työaikalaki.
27724:
27725:
27726:
27727: Työaikalaki.
27728: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
27729:
27730: 1 luku. 3 §.
27731: Tätä lakia ei sovelleta henkilöön, joka
27732: Lain soveltamisalat. toimii liikkeessä, laitoksessa tai yrityksessä
27733: 1 §. johtavassa asemassa.
27734: Tämän lain alainen on liike, laitos ja yri- Sellaiseen työntekijään, jonka pääasialli-
27735: tys jossa yksi tai useampi henkilö, työn- sena tehtävänä on välittömästi johtaa tai
27736: tehljä, palkasta tekee työtä toisen, työnanta- valvoa työtä ja joka ei ota osaa tai vain tila-
27737: jan, lukuun. päisesti ottaa osaa johdettaviensa taikka val-
27738: Lain alaisia eivät kuitenkaan ole: vottaviensa työntekijäin työhön, sovelletaan
27739: tätä lakia.
27740: 1) liike laitos tai yritys, jos siinä ei ole Asetuksella säädetään, keihin valtion, kun-
27741: '
27742: muita työntekijöitä .
27743: kuin työnantaJan taiou-
27744: nan ja muun julkisen yhteisön viran tai
27745: dessa vakinaisesti elävä, hänelle tai hänen toimen haitijoihin on sovellettava, mitä tässä
27746: aviopuolisolleen takenevassa tai etenevässä laissa on työntekijästä säädetty, ja miten
27747: polvessa sukua oleva henkilö tai hänen otto- sellaiselle viran tai toimen haltijalle, joka on
27748: lapsensa, ottovanhempansa tahi jonkun tässä verrattavissa tämän lain edellyttämään työn-
27749: mainitun puoliso, tekijään, korvaus on suoritettava.
27750: 2) sellaisessa liikkeessä, laitoks~ tai yri:
27751: tyksessä, jonka varsinaiseen tomun~ ei 4 §.
27752: kuulu työntekijäin käyttäminen, suontettu Virallisen syyttäjän tai valtion ammattien-
27753: tilapäinen ·työ, missä samanaikaisesti on en~n tarkastajan taikka työnantajain tahi työn-
27754: tään neljä työntekijää ja joka kestää kamn- tekijäin keskusjärjestön pyynnöstä on työ-
27755: taan kuusi työpäivää, neuvoston ratkaistava, onko työtä tai työn-
27756: 3) maataloudessa itsenäisenä harjoitettu tekijää pidettävä sellaisena, johon tätä lakia
27757: eläintenhoito, on sovellettava. Samassa järjestyksessä voi-
27758: 4) kalastus ja siihen välittömästi liittyvä daan työneuvoston ratkaistavaksi alistaa ky-
27759: saaliin käsittely, symys siitä, onko tämän lain alainen työn-
27760: tekijä sellainen, jota tarkoitetaan 3 § : n
27761: 5) liikkeet, laitokset ja yritykset, joissa 2 momentissa.
27762: noudatettavasta työajasta on laissa erikseen Ammattienarkastajan on, milloin asian-
27763: säädetty tahi jotka jonkin muun työaikaa osainen sitä vaatii, saatettava 1 momentissa
27764: koskevan lain alaan kuuluvina on siinä mainittu kysymys työneuvoston ratkaista-
27765: vapautettu työajan rajoituksista. vaksi, jollei asiaa muuten ole pidettävä il-
27766: Leipomotyöhön on tätä lakia sovellettava, meisen selvänä.
27767: sikäli kuin siitä ei ole erikseen säädetty. Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian
27768: ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta
27769: 2 §. kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tämän
27770: kysymyksen ratkaiseminen työneuvostolle,
27771: Tämän lain säännöksiä on sovellettava milloin katsoo tarpeelliseksi tai asianosainen
27772: kahdeksantoista vuotta täyttäneisiin työn- sitä vaatii, ja päättäköön tuomioistuin asian
27773: tekijöihin niin myös nuorempiin työnteki- vasta sen jälkeen, kun työneuvoston ratkaisu
27774: jöihin, mikäli heidän työajastaan ja työssä on sille toimitettu.
27775: käyttämisestään tässä laissa tarkoitettuun
27776: työhön ei ole erikseen säädetty.
27777: Tämä laki koskee 1 momentissa mainituin 2 luku.
27778: edellytyksin myös työntekijöitä, jotka yhtei- Säännöllinen työaika.
27779: sesti, työkuntana, ovat sitoutuneet työnanta-
27780: jan johdon ja valvonnan alaisina tekemään 5 §.
27781: jonkin työn, sekä heidän työhön ottamiaan Työntekijän säännöllinen työaika on enin-
27782: työntekijöitä. tään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia
27783: X,3. ~ V. Turunen ym. 669
27784:
27785: viikossa, paitsi jäljempänä mainitussa 7 §: ssä taan sellaista, että sitä suoritetaan vain aika
27786: tarkoitetussa työssä, jossa työtuntien määrä ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa,
27787: viikossa saa olla enintään 41. jona työntekijän on oltava valmiina työhön,
27788: Jos säännöllinen työaika määrättyinä vii- tai
27789: konpäivinä on kahdeksaa tuntia lyhyempi, 2) jos työllä edistetään julkista etua.
27790: voidaan sitä muina saman viikon päivinä Milloin työntekijä sopimuksen mukaan on
27791: pitentää vastaavasti, ei kuitenkaan enemmän velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai
27792: kuin tunnilla ja sallittua viikkotuntien luku- muuten olemaan hälytystilassa, josta hänet
27793: määrää lisäämättä. voidaan tarvittaessa kutsua työhön, ei sitä
27794: aikaa, jonka hän täten työtä suorittamatta
27795: 6 §. joutuu olemaan sidottuna, lueta työaikaan,
27796: Sen estämättä, mitä 5 § : ssä on säädetty vaikka siitä olisikin sovittu korvausta suori-
27797: vuorokautisesta ja viikottaisesta työajasta, tettavaksi, ellei työneuvosto työntekijän ha-
27798: saatakoon säännöllinen työaika seuraavissa kemuksesta tai ammattientarkastajan esityk-
27799: liikkeissä, laitoksissa ja yrityksissä järjestää sestä toisin päätä.
27800: niin, että se kolmen viikon pituisena ajan- Työntekijälle on suoritettava 2 momentissa
27801: jaksona on enintään 123 tuntia, nimittäin: tarkoitetussa tapauksessa korvaus vähintään
27802: 1) henkilön- ja tavarankuljetusliikkeissä puolesta siinä mainitusta ajasta joko rahana
27803: ja laitoksissa sekä kanavilla, kääntösilloilla tai siten, että vähintään puolet sanotusta
27804: ja niihin verrattavilla, ajasta luetaan työaikaan.
27805: 2) tavaran kuormauksessa alukseen tai
27806: rautatievaunuun. ja purkamiseen niissä, 9 §.
27807: 3) posti-, poliisi-, tulli-, lennätin-, puhelin- Kaivos- ja vuoriteollisuudessa luetaan työ-
27808: ja radiolaitoksissa, ei kuitenkaan sanottujen aikaan myös kaivokseen laskeutuminen ja
27809: laitoksien rakennustöissä, kone- ja korjaus- sieltä nouseminen.
27810: pajoissa, Mikäli työnantaja muissa töissä määrää
27811: 4) sairaaloissa, vankiloissa ja muissa työntekijöille kokoontumispaikan, luetaan
27812: huolto- sekä ojennuslaitoksissa, kokoontumispaikalta kulkeminen ja kuljetus
27813: 5) majoitus- ja ravitsemisliikkeissä, työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaik-
27814: 6) taide- ja huvittelulaitoksissa ja elo- kaan palaaminen säännölliseen työaikaan.
27815: kuvien valmistamoissa, ei kuitenkaan näiden Työajan päättyessä työnantajan on varat-
27816: työpajoissa, tava työntekijälle vähintään kymmenen mi-
27817: 7) maataloudessa toukokuun 1 päivän ja nuutin aika välineiden kokoamista ja siis-
27818: lokakuun 31 päivän välisenä aikana. tiytymistä varten. Tämä aika luetaan sään-
27819: nölliseksi työajaksi.
27820: 7 §.
27821: Työssä, jota sen teknillisen laadun vuoksi 10 §.
27822: on keskeytymättä tehtävä vuorokaudet um~ Työnantaja älköön pidentäkö tässä laissa
27823: peensa viikon kaikkina päivinä, saa työn- säädettyjä työaikoja antamalla työtä työn-
27824: tekijää työneuvoston luvalla ja sen määrää- tekijän kotona suoritettavaksi.
27825: min ehdoin pitää työssä kauemmin kuin 8
27826: tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa,
27827: kuitenkin niin, ettei säännöllinen työaika 3 luku.
27828: kolmen viikon pituisena ajanjaksona saa olla Säännöllisen työajan ylittäminen.
27829: pitempi kuin 123 tuntia.
27830: 11 §.
27831: 8 §. Työntekijää olkoon lupa hänen suostumuk-
27832: Työneuvosto tai, milloin on kysymys val- sellaan pitää ylityössä 5 § : ssä mainitun työ-
27833: tion omistamasta liikkeestä, laitoksesta tai ajan lisäksi enintään 24 tuntia kahden vii-
27834: yrityksestä, työneuvoston esityksestä valtio- kon aikana sekä 6 ja 7 § : ssä mainitun työ-
27835: neuvosto, voi harkintansa mukaan antaa lu- ajan lisäksi 36 tuntia kolmen viikon aikana,
27836: van poiketa 5 § : n säännöksistä: kuitenkin niin, ettei ylityötuntien lukumäärä
27837: 1) jos jokin työ tämän lain alaisessa liik- kalenterivuoden aikana nouse 200 suurem-
27838: keessä, laitoksessa tai yrityksessä on laadul- maksi.
27839: 670 X,S. - Työaikalaki.
27840:
27841:
27842: Työneuvoston luvalla, jota myönnettäessä Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
27843: on hankittava työntekijäin keskusjärjestön naisten pitämistä leipomotyölaissa tarkoite-
27844: lausunto, saadaan, milloin erikoiset syyt sitä tuissa töissä.
27845: vaativat, 1 momentissa mainitun vuotuisen Jos erikoiset syyt vaativat, olkoon työneu-
27846: ylityöajan lisäksi pitää työntekijää hänen vostolla oikeus, kuultuaan työntekijäin kes-
27847: suostumuksellaan ylityössä kauintaan 150 kusjärjestöä, myöntää poikkeuksia 1 momen-
27848: tuntia kalenterivuodessa. tissa säädetystä kiellosta enintään kuudeksi
27849: Milloin ylityön suorittaminen työn laadun kuukaudeksi kerrallaan.
27850: ja erittäin pakottavien syiden takia on vält-
27851: tämätöntä, älköön viran- ja toimenhaltija
27852: kieltäytykö sitä tekemästä.
27853: 5 luku.
27854: 4 luku. Lepoajat.
27855: Yö työ. 14 §.
27856: Työntekijälle on annettava lauantain ja
27857: 12 §. sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdol-
27858: Työ, jota tehdään kello kahdenkymmenen lista, keskinäisellä sopimuksella muuna vii-
27859: ja kuuden välisenä aikana, on yötyötä. Sitä kon aikana vähintään 48 tuntia kestävä yhtä-
27860: on lupa teettää seuraavissa tapauksissa: jaksoinen viikkolepo.
27861: 1) työssä, joka on järjestetty kolmeen tai Tämän lain 7 §:ssä tarkoitetussa keskeyty-
27862: useampaan vuoroon, mättömässä työssä saadaan kuitenkin viikko-
27863: 2) työssä, joka on järjestetty kahteen lepo järjestää niin, että sitä kolmen viikon
27864: vuoroon, kuitenkin enintään kello kahteen- aikana tulee keskimäärin 48 tuntia viikkoa
27865: kymmeneenkahteen asti, paitsi saha- ja va- kohden ja vähintään 24 tuntia kullakin ker-
27866: neriteollisuudessa sekä milloin erityiset syyt ralla yhtäjaksoisesti.
27867: sitä vaativat, työneuvoston 'luvalla muussa- Tämän pykälän säännöksistä voidaan tehdä
27868: kin teollisuudessa kello kahteenkymmeneen- poikkeuksia:
27869: neljään asti,
27870: 3) yövartijan työssä ja muissa vastaavan- 1) milloin säännöllinen työaika vuorokau-
27871: laisissa töissä, jotka edellyttävät varsinaista dessa on enintään kolme tuntia,
27872: työskentelyä yön aikana, 2) milloin työn teknillinen laatu ei salli
27873: 4) saunoissa ja kylpylöissä, kuitenkin joidenkin työntekijäin täydellistä vapautta-
27874: enintään kello· kahteenkymmeneenkahteen mista.
27875: asti,
27876: 5) töissä, jotka mainitaan 6 § : n 1 mo- 15 §.
27877: mentissa, Kun työaika vuorokaudessa on seitsemän
27878: 6) työneuvoston luvalla ja sen määräämin tuntia tai sitä pitempi, on työntekijälle, jäl-
27879: ehdoin niissä töissä, joita tarkoitetaan tämän jempänä tässä pykälässä mainituin poikkeuk-
27880: lain 8 §: ssä, sekä muissakin töissä, joissa sin, annettava työn aikana ainakin yksi sään-
27881: työn teknillinen laatu tai muut pakottavat nöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika,
27882: syyt sitä vaativat. jonka aikana hän saakoon esteettömästi pois-
27883: Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa töissä, tua työpaikaltaan.
27884: jotka on järjestetty kahteen tai useampaan Työneuvostolla on valta myöntää poik-
27885: vuoroon, tulee vuorojen säännöllisesti vaih- keuksia 1 momentin säännöksistä.
27886: tua viikoittain ja työntekijäin muuttua joka Milloin työ on järjestetty säännöllisesti
27887: viikko. vaihtuviin seitsemää tuntia pitempiin vuo-
27888: roihin, niin myös 6 § : ssä tarkoitetuissa
27889: 13 §. töissä, on työntekijälle annettava vähintään
27890: Naisten pitäminen työssä kello kahden- puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus
27891: kymmenen ja kuuden välisenä aikana olkoon aterioida työn aikana.
27892: kielletty muissa kuin 6 § : ssä, sekä 12 § : n Lepoaikaa älköön luettako työaikaan, jos
27893: 1 momentin 2) ja 4) kohdassa tarkoitetuissa työntekijä saa sinä aikana esteettömästi pois-
27894: töissä. tua työpaikalta.
27895: X,S. - V. Turunen ym. 671
27896:
27897: 6 luku. Mitä 16 §: ssä on säädetty ylityöstä suori-
27898: tettavan korotetun palkan laskemisesta, on
27899: Korotettu puJJr,ka. vastaavasti noudatettava myös sunnuntai-
27900: 16 §. työstä suoritettavaa korotettua palkkaa las-
27901: Ylityöstä, jota tehdään 5 § : ssä mainitun kettaessa.
27902: vuorokautisen työajan lisäksi, on kahdelta Sunnuntaiksi tai kirkolliseksi juhlapäi-
27903: ensimmäiseltä tunnilta maksettava viidellä- väksi luetaan tässä laissa vuorokausi, joka
27904: kymmenellä ja seuraavilta tunneilta sadalla alkaa kello kahdeksantoista sanotun päivän
27905: prosentilla korotettu palkka. vastaisena iltana.
27906: Milloin vuorokautta pitemmän ajanjakson Työntekijää, joka kieltäytyy tekemästä
27907: säännöllinen työaika on rajoitettu sekä työ sunnuntaityötä, älköön siihen pakotettako.
27908: on jatkunut koko sellaisen ajanjakson, on Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle
27909: ylityötunneilta, jotka nousevat enintään puo- tämän pykälän mukaan tulevia etuja tahi
27910: leen ajanjakson aikana sallitusta enimmäis- jolla edellä mainittu korotettu palkka sisäl-
27911: määrästä, maksettava viidellä.kymmenellä ja lytetään peruspalkkaan, on mitätön.
27912: seuraavilta ylityötunneilta sadalla prosentilla
27913: korotettu palkka. Jollei työsuhde ole jatku-
27914: nut koko ajanjaksoa ja keskimääräinen työ-
27915: aika työhön kä.ytettyinä vuorokausina on Erinäisiä säännöksiä.
27916: kahdeksaa tuntia pitempi, on vuorokauden
27917: kahdelta ensimmäiseltä keskimääräiseltä yli- 18 §.
27918: työtunnilta maksettava viidelläkymmenellä Jokaista tämän.laip alaista työpaikkaa var-
27919: ja seuraavilta sadalla prosentilla korotettu ten on työnantajan laadittava työtuntijärjes-
27920: palkka. telmä, jossa mainitaan aika, milloin työ alkaa
27921: Laskettaessa 1 ja 2 momentissa mainittua ja päättyy, sekä ruokailu- ja lepoajat.
27922: palkan korotusta työstä, josta palkka on Ylityön ja sunnuntaityön suorittamisesta
27923: määrätty tJllltia pitemmältä ajanjaksolta, on on työnantajan sovittava työntekijän kanssa
27924: tunnilta suoritettava peruspalkka laskettava vähintään vuorokautta ennen ylityön ja sun-
27925: siten, että sopimuksenmukainen palkka jae- nuntaityön alkamista.
27926: taan säännölliseen työhön käytetyllä tunti- Työnantajan on pidettävä luetteloa teh-
27927: määrällä. Työssä, jota suoritetaan kappale- dyistä ylitöistä sekä niistä maksetusta koro-
27928: tai urakkapalkalla, lasketaan tuntipalkka si- tetusta palkasta. Luetteloon on erikseen mer-
27929: ten, että kappale- tai urakkapalkka jaetaan kittävä sunnuntaityö ja siitä maksettu koro-
27930: kappaleen valmistumiseen tai urakan suo- tettu palkka.
27931: rittamiseen käytetyllä tuntimäärällä, jollei Edellä 3 momentissa mainittu luettelo on
27932: työneuvosto ole hakemuksesta, työnantajain vaadittaessa näytettävä tarkastusviranomai-
27933: ja työntekijäin keskusjärjestöjä kuultuaan, selle, työntekijäin keskusjärjestön edustajalle
27934: muuta perustetta vahvistanut. Jos palkkauk- ja työntekijäin luottamusmiehelle sekä pyyn-
27935: seen sisältyy luontaisetuja, on ne otettava nöstä kirjallisesti annettava työntekijälle tai
27936: huomioon palkan -korotusta laskettaessa. hänen valtuutetulleen tieto työntekijää kos·
27937: Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle kevista, luettelossa olevista merkinnöistä.
27938: tämän pykälän mukaan tulevia etuja tai Työnantaja on velvollinen valvomaan, ettei
27939: jolla edellä mainittu korotettu palkka sisäl- työntekijällä teetetä ylityötä tämän lain vas-
27940: lytetään peruspalkkaan, on mitätön. taisesti.
27941: Työtuntijärjestelmästä on annettava vuo-
27942: 17 §. sittain ilmoitus ammattientarkastajalle ja
27943: Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhla- pyydettäessä toimitettava jäljennös tarkas-
27944: päivänä, itsenäisyys- ja vapunpäivänä teh- tusviranomaiselle ja työnantajan sekä työn-
27945: dystä työstä, jota tässä laissa sanotaan sun- tekijän keskusjärjestölle.
27946: nuntaityöksi, on maksettava kaksinkertainen
27947: palkka. Jos työ on ylityötä, on siitä lisäksi 19 §.
27948: suoritettava 16 § : ssä säädetty korvaus, joka Jokaisessa tämän lain alaisessa työpaikassa
27949: lasketaan työntekijän korottamattomasta pal- on työnantajan toimesta pidettävä sopivassa
27950: kasta. paikassa työntekijäin nähtävänä tämä laki ja
27951: 672 X,3. - 'työaikalaki.
27952:
27953:
27954: sen nojalla annetut toimeenpanomääräykset Jos työnantajan edustaja havaitaan syy-
27955: sekä asianomaisen viranomaisen päätös niistä pääksi tämän lain rikkomiseen eikä sitä sa-
27956: lain mukaan myönnetyistä poikkeuksista, sekä malla voida lukea työnantajan syyksi, ra:Q.-
27957: käytännössä oleva työtuntijärjestelmä. gaistakoon ainoastaan edustajaa.
27958:
27959: 20 §.
27960: 22 §.
27961: Tämän lain noudattamista valvovat am-
27962: mattientarkastusviranomaiset. Tässä laissa mainitut rikkomukset on vi-
27963: rallisen syyttäjän pantava syytteeseen.
27964: 21 §.
27965: Työnantaja, joka rikkoo tämän lain työ- 23 §.
27966: aikaa koskevia määräyksiä taikka laiminlyö Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
27967: tässä laissa säädetyn ylityö- ja sunnuntai- tamisesta, niin myös hätätyön suorittamisesta
27968: korvauksen suorittamisen, rangaistakoon sa- poikkeustapauksissa, annetaan asetuksella.
27969: kolla. Milloin rikkomus on tapahtunut
27970: ammattientarkastusviranomaisen huomautuk-
27971: sesta huolimatta tai asianhaarain ollessa 24 §.
27972: muutoin raskauttavat, olkoon rangaistus vä- Tämä laki tulee voimaan pru.vana
27973: hintään kaksikymmentä päiväsakkoa tai kuuta 19 ja sillä kumotaan 2 päi-
27974: enintään kuusi kuukautta vankeutta. vänä elokuuta 1946 annettu työaikalaki
27975: Työnantajaa, joka hankkiakseen itselleen (604/46).
27976: tai toiselle hyötyä taikka aikaansaadakseen V altioneuvostolla, kuultuaan työnantajain
27977: vahinkoa, on pitänyt väärin 18 § : ssä mai- ja työntekijäin keskusjärjestöjä sekä hankit-
27978: nittua luetteloa tai muuttanut sitä tahi sen tuaan asiasta työneuvoston lausunnon, on
27979: hgvittänyt, kätkenyt tai tehnyt mahdotto- kuitenkin valta määrätä lain voimaantulon
27980: maksi lukea, rangaistakoon sakolla tai enin- lykkääminen määräajaksi, kuitenkin enintään
27981: tään kuudella kuukaudella vankeutta. yhdeksi vuodeksi, niillä aloilla, joilla pakot-
27982: Joka muutoin rikkoo tätä lakia tai sen no- tavat syyt vaativat pitempää vahnistelu- ja
27983: jalla annettuja määräyksiä, rangaistakoon siirtymisaikaa.
27984: enintään kahdellakymmenellä päiväsakolla.
27985:
27986: Helsingissä 2 päivänä hehnikuuta 1960.
27987:
27988: Vilho Turunen. A. Härkönen. Urho Kulovaa.ra.
27989: Mikko Hult. V. Liljeströni. Martta. Balmela.-Jä.rvinen.
27990: Arvo Sävelä.. Olli J. Uoti. Aili Siiskonen.
27991: Impi Lukkarinen. A. Simonen. H. Törmä.
27992: Vappu Heinonen.
27993: 673
27994:
27995: X,4. - Lak.al. N: o 100.
27996:
27997:
27998:
27999: Kelovesi ym.: Ehdotus laiksi talonmiesten ja keskuslämmit-
28000: täjäin työajasta.
28001:
28002: E d u s k u n n a 11 e.
28003: Vuoden 1946 valtiopäivillä hyväksyttyyn toman pitkä. Työnantajien ilmoitusten mu-
28004: työaikalakiin eduskunnan enemmistö ei ot- kaan se vaihtelee 231.8-294.8 tuntiin talvi-
28005: tanut säännöksiä talonmiesten eikä talojen kuukausina ja työntekijäin ilmoituksen mu-
28006: keskuslämmittäjäin työajasta. Katsottiin näi- kaan 343.2-415 tuntiin. 8-tuntinen työpäivä
28007: den työntekijäin työn poikkeavan huomatta- edellyttää kuukaudessa keskimäärin 200 tun-
28008: vasti muissa töissä ja ammateissa suoritl~t tia, joten työnantajienkin ilmoittamat työ-
28009: tavasta työstä ja tapahtuvan pääasiassa si- päivät ovat kohtuuttoman pitkät. Siten osoit-
28010: vutoimisena. Osittain näin onkin, mutta suu- tautuu työajan rajoittaminen lailla suurien
28011: rissa taloissa nämä tehtävät hoidetaan pää- kiinteistöjen talonmiesten ja lämmittäjien
28012: toimena. Näiden osalta on työaika ja muut osalta tarpeelliseksi.
28013: ehdot voitu työehtosopimuksilla tai muilla Saatujen kokemusten mukaan työaikalain
28014: säännöksillä määritellä. alaisuuteen tulisi saattaa sellaiset uuniläm-
28015: Niinpä mm. valtion virastoissa ja laitok- mitystalot, joiden tilavuus on 15 000 m3 tai
28016: sissa palvelevien talonmiesten, lämmittäjien suurempi, ja keskuslämmitystalot, joiden ti-
28017: ja talonmieslämmittäjien työ on kulkulaitos- lavuus on 5 000 ms tai sitä suurempi. Pie-
28018: ten ja yleisten töiden ministeriön ohjekirjel- nempien talojen ja sivutoimisten talonmies-
28019: mällä määritelty järjestettäväksi siten, että ten viikkolevosta olisi kuitenkin otettava
28020: heidän viikoittainen säännöllinen työaikansa säännökset lakiin. Loka-huhtikuun aikana
28021: on enintään 47 tuntia. Suoritetusta ylityöstä vuorokautisen työajan tulisi olla enintään 9
28022: maksetaan korvaus ja heille on siellä, missä tuntia ja muuna vuodenaikana enintään 6
28023: se voidaan järjestää, annettava sunnuntaina, tuntia. Kohtuullista olisi, että työaika al-
28024: tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon kaisi aikaisintaan klo 5 ja päättyisi viimeis-
28025: pa1vana yhtäjaksoinen viikkolepo. Hyvin tään klo 21. Ylityöstä olisi maksettava sa-
28026: monien kuntien osalta asia on niin ikään manlainen korvaus kuin muissakin töissä ja
28027: järjestyksessä, samoin on yksityisten ja ammateissa. Niistä erikoisista olosuhteista
28028: asunto-osakeyhtiöiden talonmiesten ja kes- johtuen, joissa talonmiesten ja talojen kes-
28029: kuslämmittäjien työaika monissa tapauksissa kuslämmittäjien työskentely tapahtuu, työ-
28030: työehtosopimuksilla turvattu. ajasta olisi kuitenkin säädettävä erillisellä
28031: Valtioneuvoston asettama komitea on tut- lailla.
28032: kinut kiinteistöjen työntekijäin työaikaa ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
28033: sen lailla rajoittamista. Mietinnöstä käy sel-
28034: väksi, että päätoimisten talonmiesten työ- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28035: aika on, varsinkin talvikuukausina, kohtuut- van lakiehdotuksen:
28036:
28037: Laki
28038: talonmiesten ja keskuslämmittäjäin työajasta.
28039: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28040: 1 §. tekijä palkasta suorittaa työnantajan lukuun
28041: Tämän lain alaisia ovat kaikki asunto-, tämän johdon ja valvonnan alaisena talon-
28042: liike-, koulu-, tehdas- ja muut niihin ver- miehen tai keskuslämmittäjän toimeen kuu-
28043: rattavat talot, joissa yksi tai useampi työn- luvia tehtäviä.
28044: 85 E 74/60
28045: 674 X,4. - Talonmiesten työaika..
28046:
28047:
28048: Viikkolepoa lukuunottamatta lain alaisuu- Mikäli 1 momentissa mainittua viikkolepoa
28049: teen eivät kuitenkaan kuulu alle 15 000 kuu- ei voida järjestää sen johdosta, ettei työn-
28050: tiometriä käsittävät uunilämmitystalot ei- tekijälle saada sijaista, on pitämättä jäänyt
28051: vätkä alle 5 000 kuutiometriä käsittävät kes- viikkolepo korvattava vuosiloman yhteydessä
28052: kuslämmitystalot. siten, että yhtä pitämättä jäänyttä viikko-
28053: lepoa vastaa puolitoista (1 %) lisälomapäi-
28054: 2 §. vää.
28055: Tässä laissa tarkoitetun työntekijän sään-
28056: nöllinen työaika on 5 000-20 000 kuutiomet- 4 §.
28057: riä käsittävässä keskuslämmitystalossa sekä Ylityöstä, joka suoritetaan 2 § : ssä mai-
28058: 15 000 kuutiometriä ja sitä suuremmassa nitun säännöllisen työajan lisäksi, on kah-
28059: uunilämmitystalossa enintään yhdeksän tun- delta ensimmäiseltä ylityötunnilta suoritet-
28060: tia vuorokaudessa lokakuun 1 päivän ja huh- tava viidelläkymmenellä prosentilla ja sitä
28061: tikuun 30 päivän välisenä aikana sekä kuusi seuraavilta ylityötunneilta sekä sunnuntai-
28062: tuntia vuorokaudessa toukokuun 1 päivän ja ja juhlapäivinä tehdystä ylityöstä sadalla
28063: syyskuun 30 päivän välisenä aikana. prosentilla korotettu palkka.
28064: Edellä 1 momentissa mainitun työajan tai, Milloin sunnuntaityö sisältyy viikottaiseen
28065: jollei se ole yhtäjaksoinen, sen osien alka- säännölliseen työaikaan, siitä ei suoriteta
28066: misesta ja päättymisestä voivat asianomai- edellä 1 momentissa säädettyä korotettua
28067: set sopia, kuitenkin niin, että työaika alkaa palkkaa.
28068: aikaisintaan kello viisi ja päättyy kello kak-
28069: sikymmentäyksi. 5 §.
28070: Keskuslämmitystalossa, jonka tilavuus ylit- Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty,
28071: tää 20 000 kuutiometriä, on talonmiehen ja noudatettakoon siinä soveltuvin osin elokuun
28072: keskuslämmittäjän työ järjestettävä kahteen 2 päivänä 1946 annetun työaikalain sään-
28073: kahdeksan tunnin työvuoroon kello viiden nöksiä.
28074: ja kello kahdenkymmenenyhden välisenä ai-
28075: kana. Työaikaan luetaan myös ruokailuaika.
28076: 3 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
28077: Tämän lain tarkoittamalla työntekijällä on kuuta 196 .
28078: oikeus vähintään kolmekymmentäkahdeksan
28079: tuntia kestävään yhtäjaksoisoon viikkolepoon.
28080:
28081:
28082: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
28083:
28084: Tauno Kelovesi. Martti Linna. Hannes Tauriainen.
28085: Antto Prunnila. Usko Seppi. Aarne Pulkkinen.
28086: Väinö R. Virtanen. Aleksi Kiviaho. Siiri Lehmonen.
28087: J. Mustonen. Eino Roine. Toivo Asvik.
28088: Eino Tainio. Toivo Friman. Kaino Haapanen.
28089: Veikko Rytkönen. Veikko Kansikas. Pauli Puhakka.
28090: Toivo Niiranen.
28091: 675
28092:
28093: X,5. - Lak.al. N: o 101.
28094:
28095:
28096:
28097:
28098: Matilainen ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin vuosilomasta.
28099:
28100: E d u s k u n n a ll e.
28101:
28102: Huhtikuun 27 päivänä 1946 annettuun työneuvostossa kiinnittäen erityistä huomiota
28103: työntekijäin vuosilomalakiin (317/46) on vuosilomapalkan laskemista koskeviin sään-
28104: sitä sovellettaessa todettu sisältyvän useita nöksiin.
28105: säännöksiä, joiden uusiminen, muuttaminen Kun lain uudistaminen siltä pohjalta, jolle
28106: tai täsmentäminen on osoittautunut tarpeel- nykyiset säännökset perustuvat, erityisesti
28107: liseksi. Myös eduskunnassa on kiinnitetty vuosilomapalkan laskemisen osalta osoittau-
28108: näihin epäkohtiin huomiota. Parhaillaankin tui vaikeaksi, asetti valtioneuvosto 7 p: nä
28109: on käsittelyä odottamassa lukuisia laki- ja elokuuta 1958 uuden komitean, jolle annet-
28110: toivomusaloitteita. tiin tehtäväksi kiireellisesti valmistaa ehdo-
28111: Eräiden aloitteiden johdosta eduskunta tus työntekijäin vuosilomalain uudistami-
28112: lausui 13 päivänä huhtikuuta 1951 toivo- seksi. Komiteassa otettiin käsiteltäväksi myös
28113: muksen, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi kysymys vuosilomien pidentämisestä siten
28114: suorittamaan tutkimuksia ja tarkistuksia nii- kuin muissa pohjoismaissa jo oli tapahtunut.
28115: den puutteellisuuksien ja epäkohtien poista- Komitean mietintö, johon tämä aloite poh-
28116: miseksi, joita työntekijäin vuosilomalaissa on jautuu, jätettiin valtioneuvostolle tammi-
28117: ilmennyt, ja antaisi sen jälkeen eduskunnalle kuussa 1959. Lukuisista kiirehtimisistä huoli-
28118: esityksen sanotun lain muuttamisesta. Tä- matta ei hallitus kuitenkaan ole antanut
28119: män toivomuksen johdosta valtioneuvosto an- eduskunnalle esitystä vuosilomalain uudista-
28120: toi lain tarkistamisen sen komitean tehtä- misesta. Koska vieläkään ei ole varmuutta
28121: väksi, joka 28 päivänä kesäkuuta 1951 ase- esityksen antamisesta, niin että lain uudista-
28122: tettiin harkitsemaan eräiden työväensuojelua minen ehdittäisiin suorittaa ennen vuoden
28123: koskevien lakien täydentämistä ja muutta- 1960 lomakauden alkua, ehdotamme kun-
28124: mista. Komitea jätti vuonna 1953 valtioneu- nioittaen,
28125: vostolle mietintönsä, joka sisälsi ehdotuksen
28126: vuosilomalain uudistamiseksi. Asiaa valmis- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28127: teltiin sen jälkeen sosiaaliministeriössä ja van lakiehdotuksen:
28128:
28129: Laki
28130: työntekijäin vuosilomasta.
28131: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28132: 1 §. Tätä lakia ei ole sovellettava liikkeessä,
28133: Työntekijälle, joka on työ- tai oppisopi- laitoksessa tai yrityksessä, jossa työskentelee
28134: mussuhteessa työnantajaan, on annettava pai- ainoastaan työnantajan perheen jäseniä, eikä
28135: kallinen vuosiloma tai maksettava siitä kor- maataloudessa työnantajan perheen jäseneen.
28136: vaus niin kuin tässä laissa säädetään. Lakia ei myöskään sovelleta henkilöön, joka
28137: Mitä 1 momentissa on sanottu, koskee myös saa palkkansa yksinomaan voitto-osuutena.
28138: työntekijöitä, jotka ovat yhteisesti, työkun- Merimiesten vuosilomasta on säädetty erik-
28139: tana, sitoutuneet työnantajan johdon ja val- seen.
28140: vonnan alaisina tekemään jonkin työn, sekä 2 §.
28141: heidän työnantajan suostumuksella avuksensa Virallisen syyttäjän, valtion ammattientar~
28142: työhön ottamiaan työntekijöitä. kastajan tahi työnantajain tai työntekijäin
28143: 676 X,5. - Työntekijäin vuosiloma.
28144:
28145:
28146: keskusjärjestön pyynnöstä on työneuvoston 6) viranomaisen sairauden leviämisen es-
28147: ratkaistava, onko työtä tai työntekijää pidet- tämiseksi antaman määräyksen takia;
28148: tävä sellaisena, johon tätä lakia on sovel- 7) muusta syystä, mikäli työnantaja lain
28149: lettava. mukaan poissaofosta huolimatta on ollut vel-
28150: Ammattientarkastajan on, milloin asian- vollinen maksamaan työntekijälle tällaiselta
28151: osainen sitä vaatii, saatettava 1 momentissa päivältä palkan; sekä
28152: mainittu kysymys työneuvoston ratkaista- 8) työntekijöistä riippumattomasta syystä
28153: vaksi, jollei asiaa muutoin ole pidettävä il- tapahtunut työntekijäin lomauttaminen, joka
28154: meisen selvänä. kerrallaan kestää kauintaan kuukauden.
28155: Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian
28156: ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta 4 §.
28157: kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tämän Vuosilomaa on jäljempänä mainituin poik-
28158: kysymyksen ratkaisemisen työneuvostolle, keuksin annettava kalenterivuosittain puoli-
28159: milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai asian- toista työpäivää jokaiselta 3 § :ssä tarkoite-
28160: osainen sitä vaatii, ja päättäköön tuomio- tulta kuukaudelta.
28161: istuin asian vasta sen jälkeen, kun työneu- Työntekijälle, jonka työsuhde maaliskuun
28162: voston ratkaisu on sille toimitettu. loppuun mennessä on keskeytymättä jatku-
28163: nut vähintään kymmenen vuotta, on annet-
28164: tava vuosilomaa kaksi työpäivää jokaiselta
28165: 3 §. 3 § : ssä tarkoitetulta kuukaudelta, kuitenkin
28166: Vuosiloman pituus määräytyy jäljempänä vähintään yksi kuukausi, jos hän on ollut
28167: säädetyllä tavalla sen mukaan, kuinka monta työssä kahdentoista tällaisen kuukauden ai-
28168: kalenterikuukautta työntekijä on maaliskuun kana.
28169: loppuun mennessä ollut työnantajan työssä Jos loman pituutta laskettaessa lomapäi-
28170: kahdentoista edellisen kuukauden eli loman- vien luvuksi ei tule kokonaisluku, on päivän
28171: määräytymisvuoden aikana. Kalenterikuu- osa annettava täytenä lomapäivänä.
28172: kautta, jonka aikana työntekijä ei ole ollut Vuosilomaa annettaessa luetaan työpäiviksi
28173: työssä vähintään kuutenatoista päivänä, ei kaikki muut päivät, paitsi sunnuntait, kir-
28174: oteta huomioon loman pituutta laskettaessa, kolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, juhan-
28175: mikäli ei jäljempänä toisin säädetä. nusaatto ja vapunpäivä.
28176: Työssäolopäivien veroisina pidetään vuosi-
28177: loman pituutta määrättäessä myös niitä päi- 5 §.
28178: viä, joina työntekijä on ollut vuosilomalla, Vuosiloma annetaan työnantajan maaraa-
28179: sekä niitä työpäiviä, joina työntekijä työ- mänä aikana lamakautena, joka on touko-
28180: suhteen kestäessä on ollut estynyt työtä kuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän väli-
28181: suorittamasta nen aika, nämä päivät mukaanluettuina.
28182: 1) työpaikan muiden työntekijäin vuosi- Työntekijän suostumuksella voidaan loma
28183: lomien takia; antaa muunakin aikana saman kalenterivuo-
28184: 2) reservin harjoituksen tai ylimääräisen den kuluessa.
28185: palveluksen takia, jos hän on palan1mt työ- Kun työsopimus koskee maataloutta tai
28186: hön välittömästi tällaisen esteen lakattua; välittömästi sen yhteydessä tehtävää taikka
28187: 3) sairauden tai tapaturman vuoksi, ei muuta sellaista kausiluontoista työtä, jossa
28188: kuitenkaan enempää kuin yhteensä 75 päi- loman antaminen kesäkautena tuottaisi vai-
28189: vää lomanmääräytymisvuoden aikana; jos keuksia yrityksen toiminnalle, voidaan loma
28190: tällainen este keskeytyksettä jatkuu loman- antaa saman kalenterivuoden kuluessa.
28191: määräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pi- Työntekijän suostumuksella voidaan loma
28192: detään työssäolopäivien veroisina tämän sai- siirtää annettavaksi myös seuraavana vuonna
28193: rauden tai tapaturman osalta kuitenkin yh- ennen huhtikuun loppua.
28194: teensä enintään 75 päivää;
28195: 4) raskauden tai synnytyksen takia enin- 6 §.
28196: tään kuuden viikon aikana; Vuosiloman tulee olla yhdenjaksoinen.
28197: 5) sellaisen kunnallisen tai muun luotta- Työnantajalla on kuitenkin oikeus, milloin
28198: mustehtävän takia, josta lain mukaan ei ole se työn käynnissä pitämiseksi on välttämä-
28199: ollut oikeutta kieltäytyä; töntä taikka, jos työntekijä siihen suostuu,
28200: X,5. - Matilainen ym. 677
28201:
28202: antaa erikseen yhdessä tai useammassa erässä vapunpäivältä, jos hän työssä ollessaan olisi
28203: se osa lomasta, joka ylittää yhdeksän työ- saanut ruoan näinäkin päivinä. Jollei suu-
28204: päivää tai 5 §: n 2 momentissa tarkoite- remmasta rahakorvauksesta ole sovittu, las-
28205: tussa työssä kuusi työpäivää. Työntekijälle, ketaan se veron ennakkoperintää varten
28206: joka lomanmääräytymisvuoden päättyessä on vahvistetun raha-arvon mukaan.
28207: kuuttatoista vuotta nuorempi, saadaan kui-
28208: tenkin antaa erikseen vain se osa lomasta, 9 §.
28209: joka ylittää kaksitoista työpäivää. Vuosilomapalkka on maksettava ennen lo-
28210: Milloin työntekijä vuosilomansa tai sen man alkamista.
28211: osan alkaessa on sairauden, synnytyksen tai 10 §.
28212: tapaturman johdosta työkyvytön, on loma, Työntekijälle, joka työsopimuksensa mu-
28213: jos työntekijä sitä haluaa, siirrettävä myö- kaisesti loman määräytymisvuoden aikana on
28214: häisempään ajankohtaan. Loma on tällöin, työssä niin harvoina päivinä kalenterikuu-
28215: mikäli mahdollista, annettava ennen syys- kausittain, ettei hän 3 § : n mukaan saa
28216: kuun 30 päivää ja, jollei toisin sovita, vii- vuosilomaa, suoritetaan, mikäli hän loman
28217: meistään kalenterivuoden loppuun mennessä. määräytymisvuoden aikana on ollut työssä
28218: Vuosiloman ajasta työnantajan on ilmoi- vähintään kuutenatoista päivänä, lomankor-
28219: tettava työntekijälle vähintään kaksi viikkoa vauksena, viimeistään lomakauden päättyessä,
28220: ennen loman tai sen osan alkamista, paitsi 6 sadalta hänen loman määräytymisvuoden
28221: 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa vä- aikana saamastaan ansiosta.
28222: hintään kolme päivää ennen sitä.
28223: 11 §.
28224: 7 §. Työsuhteen päättyessä on työntekijällä,
28225: Työsuhteen älköön katsottako keskeytyneen joka on ollut työssä vähintään kuutenatoista
28226: liikkeen, laitoksen tai yrityksen omistajan tai päivänä, oikeus saada vuosiloman sijasta
28227: haltijan vaihtumisen johdosta. 8 § : n mukaan laskettu loman korvaus koko
28228: Edellä 4 § : n 2 momentissa tarkoitetuissa siltä ajalta, jolta hän ei siihen mennessä
28229: tapauksissa ei työsuhteen jatkumisaikaan ole saanut vuosilomaa tai korvausta siitä.
28230: lueta sitä aikaa, jolloin työ on keskeytynyt Viikko- tai kuukausipalkalla olevan työn-
28231: sen johdosta, että työntekijä asevelvollisena tekijän päiväpalkka lasketaan jakamalla viik-
28232: on ollut suorittamassa vakinaista palvelusta. kopalkka kuudella ja kuukausipalkka kah-
28233: dellakymmenelläviidellä.
28234: 8 §. Jos työntekijä on niinä kalenterikuukau-
28235: Työntekijällä, jonka palkka on sovittu sina, jolloin työsuhde alkoi ja päättyi, ollut
28236: viikolta tai sitä pitemmältä ajalta, on oikeus työssä yhteensä vähintään kuutenatoista päi-
28237: saada tämä palkkansa myös vuosiloman vänä, eikä sinä aikana ole saanut lomaa tai
28238: ajalta. korvausta siitä, maksettakoon hänelle näiltä
28239: Muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle kuukansilta loman korvauksena puolentoista
28240: työntekijälle on suoritettava vuosilomapalk- päivän palkka.
28241: kana jokaiselta lomapäivältä loman määräy- Edellä tässä pykälässä tarkoitettu oikeus
28242: tymisvuoden ansion perusteella laskettu kes- on myös työntekijällä, joka asevelvollisena
28243: kimääräinen päiväpalkka, joka saadaan siten, ryhtyy suorittamaan vakinaista palvelusta,
28244: että loman määräytymisvuoden aikana työn- vaikka hänen työsuhteensa ei ole katkennut.
28245: tekijälle maksettu tai maksettavaksi eräänty-
28246: nyt palkka, ylityöstä maksettua korotusta 12 §.
28247: lukuunottamatta, jaetaan työntekijän työssä- Työntekijälle, jonka työn korvaus on
28248: olopäivien lukumäärällä. sovittu osaksi tai kokonaan hyvitettäväksi
28249: Palkkaan kuuluvat luontaisedut on vuosi- yleisöltä tulevilla palvelurahoilla tai vapaa-
28250: loman aikana annettava vähentämättöminä. ehtoisilla lahjoilla, on työnantaja velvollinen
28251: Jos työntekijä, joka on kokonaan tai osaksi maksamaan vuosilomapalkan tai 10 tahi
28252: työnantajansa ruoassa, ei käytä tätä etua 11 §: ssä tarkoitetun korvauksen palvelura-
28253: vuosilomansa aikana, on hänellä oikeus saada hoista tai lahjoista kertyneen ansion perus-
28254: siitä rahakorvaus, myös sunnuntailta, kirkol- teella, noudattaen soveltuvin osin mitä 8 § : ssä
28255: liselta juhlapäivältä, itsenäisyyspäivältä ja on säädetty.
28256: 678 X,5. - Työntekijäin vuosiloma.
28257:
28258:
28259: 13 §. 17 §.
28260: Lastaus- ja purkaustyössä, jossa työsuhde Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle
28261: yleensä jatkuu niin lyhyen ajan, ettei työn- tämän lain mukaan kuuluvia etuja, on mi-
28262: tekijä 11 § : n mukaan saisi loman korvausta, tätön.
28263: on työnantaja velvollinen työsuhteen päät- Työnantajain ja työntekijäin yhdistyksillä,
28264: tyessä suorittamaan työntekijälle loman kor- joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on
28265: vauksena kuusi sadalta hänen ansaitsemaa- oikeus työehtosopimuksella sopia vuosiloma-
28266: taan rahapalkasta, hätätyöstä tai lain tahi palkan ja loman korvauksen laskemisesta ja
28267: sopimuksen mukaisesti ylityöstä maksettua maksamisesta toisinkin kuin edellä tässä
28268: korotusta lukuunottamatta. laissa on säädetty. Tällaista työehtosopimuk-
28269: Työntekijälle, joka tekee työtä kotonaan, sen määräystä saadaan noudattaa siinä laa-
28270: ja on työsopimussuhteessa vain yhteen työn- juudessa, kuin sopimukseen sidottu työnan-
28271: antajaan, on työnantaja velvollinen suoritta- taja muutoinkin on velvollinen sopimusta
28272: maan loman korvauksena palkan maksun soveltamaan.
28273: yhteydessä kuusi sadalta työntekijän ansait- Milloin työntekijällä on sopimuksen mu-
28274: semaata rahapalkasta. kaan oikeus pitempään lomaan kuin tässä
28275: Metsä- ja uittotyössä noudatetaan muiden laissa on säädetty, on tämän lain vuosilomaa
28276: kuin pysyvään työsuhteeseen otettujen työn- ja vuosilomapalkkaa koskevia säännöksiä so-
28277: tekijäin osalta, mitä 2 momentissa säädetään. vellettava myös lakimääräistä pitempään lo-
28278: maan, jollei sopimuksesta muuta ilmene.
28279:
28280: 14 §. 18 §.
28281: Työnantaja älköön pitäkö työntekijää Työnantajan on jokaisessa 19 §: ssä tarkoi-
28282: työssä hänelle kuuluvan vuosiloman aikana. tetussa työpaikassa pidettävä tämä laki ja
28283: Maataloustyötä tahi välittömästi sen yh- sen nojalla annetut toimeenpanomääräykset
28284: teydessä tehtävää työtä taikka kotitalous- sekä asianomaisen viranomaisen päätös niistä
28285: työtä suorittavaa työntekijää saadaan kuiten- ehkä myönnetyistä poikkeuksista sopivassa
28286: kin hänen suostumuksellaan pitää työssä sinä paikassa työntekijäin nähtävänä.
28287: osana vuosiloman ajasta, joka ylittää 6 § : n
28288: 1 momentissa yhdenjaksoisena annettavakai 19 §.
28289: säädetyn vuosiloman ajan. Työnantajan on Jokaisessa työpaikassa, jossa työaikaa kos-
28290: tällöin viimeistään lomakauden päättyessä kevien säännösten noudattamisen valvonta
28291: suoritettava työntekijälle työstä maksetun kuuluu ammattientarkastusviranomaisille, on
28292: palkan lisäksi loman korvauksena saamatta työnantajan pidettävä työntekijäin vuosilo-
28293: jääneiltä lomapäiviltä 8 §: n säännöksien mu- mista ja heille maksetuista vuosilomapalkoista
28294: kaisesti määrätyt palkkaedut. sekä loman korvauksista sellaista kirjanpitoa,
28295: josta lomien ajankohdat ja palkkojen sekä
28296: 15 §. korvausten suuruus samoin kuin ne perus-
28297: Jos työntekijä vuosiloman aikana tekee teet, joiden nojalla loman pituudet sekä
28298: ammattiinsa kuuluvaa ansiotyötä, työnanta- palkkojen ja korvausten suuruus on mää-
28299: jana on oikeus vähentää työntekijälle tule- rätty, voidaan todeta. Sosiaaliministeriö voi
28300: vasta palkasta, mitä työntekijä sinä aikana hyväksyä lomakkeen, johon tässä tarkoitetut
28301: on tällä työllään ansainnut, ei kuitenkaan tiedot on merkittävä.
28302: enempaa kuin mitä hänelle on vuosiloma- Pyydettäessä on työnantajan näytettävä
28303: palkkana maksettu. tarkastusviranomaiselle ne asiakirjat, joista
28304: 1 momentissa mainitut seikat käyvät ilmi.
28305: Työntekijällä tai hänen edustajallaan on sa-
28306: 16 §. manlainen oikeus saada mainituista asiakir-
28307: Työntekijän oikeus vuosilomapalkkaan tai joista hänen lomaansa koskevista merkin-
28308: vuosiloman korvaukseen on rauennut, jollei nöistä selko, vaadittaesaa myös kirjallisesti.
28309: kannetta ole nostettu vuoden kuluessa sen Jollei työnantajana ole 1 § :n 2 momen-
28310: kalenterivuoden päättymisestä, jona vuosi- tissa mainitun työkunnan työntekijöistä tar-
28311: loma olisi ollut annettava tai korvaus mak- vittavia tietoja, on näiden tai sen heistä,
28312: settava. joka heidän puolestaan nostaa palkan, an-
28313: X,5. - Matilainen ym. 679
28314:
28315: nettava työnantajalle luettelo, josta vuosi- samalla voida lukea myös työnantajan syyksi,
28316: loman sekä vuosilomapalkan tai loman kor- rangaistakoon ainoastaan edustajaa.
28317: vauksen määräämiseksi tarvittavat tiedot
28318: käyvät selville. 21 §.
28319: Tässä laissa mainitut rikkomukset on vi-
28320: 20 §. rallisen syyttäjän pantava syytteeseen, 20 §: n
28321: Työnantajaa, joka ei anna työntekijälle 2 momentissa mainituissa tapauksissa kuiten-
28322: vuosilomaa niinkuin tässä laissa on säädetty, kin ainoastaan, milloin asianomistaja on il-
28323: tai vastoin lain säännöksiä pitää työntekijää moittanut rikkomuksen syytteeseen panta-
28324: työssä vuosiloman ajaksi määräämänään ai- vaksi.
28325: kana, rangaistakoon sakolla. Samalla velvoi- 22 §.
28326: tettakoon työnantaja, jos työntekijä vaatii, Tämän lain noudattamista 19 §: ssä tarkoi-
28327: suorittamaan tälle työstä maksetun palkan tetuissa työpaikoissa valvovat ammattientar-
28328: lisäksi saamatta jääneiltä lomapäiviltä 8 §: n kastusviranomaiset.
28329: mukaan lasketut palkkaedut kaksinkertaisina.
28330: Työntekijällä ei kuitenkaan ole oikeutta täl- 23 §.
28331: laiseen korvaukseen, jos työssä pitäminen on Työneuvosto voi, milloin pakottavat syyt
28332: tapahtunut hänen ehdotuksestaan. sitä vaativat, hakemuksesta myöntää poik-
28333: Jos työnantaja ei suorita vuosilomapalkkaa keuksia 5 § :n ja 6 § :n 1 momentin sään-
28334: tai loman korvausta niinkuin tässä laissa nöksistä.
28335: säädetään, rangaistakoon häntä sakolla. 24 §.
28336: Työnantajaa älköön kuitenkaan tuomittako Tarkempia määräyksiä tämän lain sovelta-
28337: rangaistukseen, ellei laiminlyönti ole ollut misesta voidaan antaa asetuksella.
28338: tahallinen tai jos se on johtunut maksu-
28339: kyvyttömyydestä. 25 §.
28340: Työnantajaa, joka välttyäkseen antamasta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä touko-
28341: työntekijälle tämän lain mukaan kuuluvia kuuta 1960 ja sillä kumotaan 27 päivänä
28342: etuja, on pitänyt väärin 19 § : n 1 momen- huhtikuuta 1946 annettu työntekijäin vuosi-
28343: tissa tarkoitettua kirjanpitoa taikka muut- lomalaki (317/46) siihen myöhemmin teh-
28344: tanut sitä tahi sen hävittänyt, kätkenyt tai tyine muutoksineen. Milloin jossakin laissa
28345: tehnyt mahdottomaksi lukea, rangaistakoon on viitattu työntekijäin vuosilomaa koske-
28346: sakolla tai enintään kuuden kuukauden van- vaan aikaisempaan lakiin, on tätä lakia vas-
28347: keudella, jollei teosta muualla ole ankaram- taavasti sovellettava.
28348: paa rangaistusta säädetty. Ennen lain voimaantuloa syntyneeseen työ-
28349: Työnantajaa, joka laiminlyö hänelle 18 § :n suhteeseen, joka sopimuksen mukaan on kes-
28350: mukaan kuuluvan velvollisuuden, rangaista- tävä määräajan tai lakkaava irtisanomisen
28351: koon enintään kahdellakymmenellä päiväsa- jälkeen, on kuitenkin sovellettava aikaisem-
28352: kolla. paa lakia, kunnes määräaika on päättynyt
28353: Jos työnantajan edustaja syyllistyy tässä tai irtisanomisaika tämän lain julkaisemi-
28354: pykälässä mainittuun rikkomukseen eikä sitä sesta lukien on kulunut.
28355:
28356: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
28357:
28358: Kalle Matilainen. K. F. Haapasalo. Arvo Tuominen.
28359: Pentti Niemi. Kustaa Alanko. Ensio Partanen.
28360: Veikko Helle. Olavi Lindblom. Juho Karvonen.
28361: Sulo Hostila. Rafael Paasio. Vilho Väyrynen.
28362: Anni Flinck. Kaarlo Pitsinki. Valto Käkelä.
28363: Eino Raunio. Sylvi Siltanen. G. Henriksson.
28364: 680
28365:
28366: X,6. - La.k.al. N:o 102.
28367:
28368:
28369:
28370:
28371: Prunnila ym. : Ehdotus laiksi työnvälityslain muuttamisesta.
28372:
28373:
28374: E d u s k u n n a 11 e.
28375:
28376: Vuoden 1959 valtiopäivillä hyväksytyn lata. Myöskin voi työnvälittäjä, selvitelles-
28377: työnvälityslain 11 § : n mukaan työriidan sään tarjona olevan työn palkkausta ja
28378: aiheuttama työnseisaus ei aiheuta muutosta muita etuisuuksia, saattaa työttömän työn-
28379: työnvälitysviranomaisten toimintaan. Laissa hakijan houkutukselle alttiiksi.
28380: tosin lisätään, että heidän tulee hankkia tar- Tällaisten tapausten välttämiseksi ja kun
28381: kat tiedot työriidan laadusta ja laajuudesta työnvälitystoimistot eivät missään tapauk-
28382: ja antaa niistä tietoja työnvälitystä hake- sessa saisi muodostua työnhaluisten värväys-
28383: ville henkilöille. toimistoiksi, olisi lain asianomainen kohta
28384: Lain tekstin mukaan työnvälittäjän voi- muutettava sellaiseksi, että työnvälitysviran-
28385: daan näin ollen edellyttää ilmoittavan työn- omaiset eivät harjoita välitystä kyseenalai-
28386: välitystä hakevalle henkilölle, onko tarjot- seen työhön.
28387: tavana oleva työpaikka työriidan alainen vai Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
28388: ei. On kuitenkin aina olemassa mahdollisuus,
28389: että tällaista ilmoitusta ei tehdä. Työnvälit- että Eduskunta hyväksyisi seu?·aa-
28390: täjän henkilökohtaisesta asennoitumisesta van lakiehdotuksen:
28391: johtuen hän voi sen tarkoituksellisestikin sa-
28392:
28393:
28394:
28395: Laki
28396: työnvä.litysla.in muuttamisesta.
28397: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä kesäkuuta 1959 hyväksytyn
28398: työnvälityslain (246/59) 11 § näin kuuluvaksi:
28399:
28400: 11 §.
28401: Työnvälitysviranomainen ei harjoita työn- Tämä laki tulee voimaan päivänä
28402: välitystä työriidan ja työseisauksen alaiseen kuuta 196 .
28403: työhön.
28404:
28405:
28406:
28407: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
28408:
28409: Antto Prunnila. Leo Suonpää. Väinö R. Virtanen.
28410: J. Mustonen. Toivo Nliranen. Kauko Tamminen.
28411: Irma Rosnell. Toivo Friman. Toivo Asvik.
28412: Pertti Ra.pio. Juho Mäkelä. Matti Meriläinen.
28413: R. Virtanen. Tauno Kelovesi. Eino Roine.
28414: Toivo Salin. Irma Torvi.
28415: 681
28416:
28417: X, 7. - Lak.al. N: o 103.
28418:
28419:
28420: Lehmonen ym. : EhdQtukset laeiksi tapaturmavakuutuslain ja
28421: tapaturmavakuutusten korottamisesta annetun lain muut-
28422: tamisesta.
28423:
28424: E d u s k u n n a ll e.
28425:
28426: Voimassa olevan tapaturmavakuutuslain paasti valita, ottaako hän korvauksen kerta-
28427: 19 §: ssä säädetään, ettei vahingoittuneelle, kaikkisena vai haluaako hän saada sen elin-
28428: mikäli ei erityisestä syystä toisin määrätä, korkona.
28429: suoriteta elinkorkoa, jos vamman lopullisesti Vakuutuskustannusten kannalta tällaisella
28430: vahvistettu haitta-aste on pienempi kuin valintavB;paudella ei nähdäksemme olisi sa-
28431: 30 % työkyvystä. Sitä ei suoriteta, jos nottavaa merkitystä.
28432: haitta-aste myöhemmin alenee mainittua Nykyinen vakuutusjärjestelmä, jonka mu-
28433: %-määrää vähäisemmäksi. Elinkoron sijasta kaan alle 30 % : n työtapaturmaisten on
28434: näissä tapauksissa annetaan kertakaikkinen pakko ottaa korvauksensa kertakaikkisena
28435: korvaus, jonka suuruus määräytyy vamman suorituksena, on ollut voimassa vuodesta
28436: aiheuttaman arvioidun haitan ja asianomai- 1948 alkaen. Siihen asti kaikenasteiset inva-
28437: sen saaman vuosityöansion suuruuden mu- lidit olivat oikeutettuja vammansa prosen-
28438: kaan. Toisen silmän menetyksen tuottama tuaalisen suhteen mukaiseen elinkorkoon.
28439: vamma arvioidaan 25 %: ksi ja on korvaus TB;pahtuneen rahanarvon alentumisen vuoksi
28440: yksinäiselle 45 ja perheelliselle 60% asian- ne ovat jääneet mitättömän vähäisiksi. Niitä
28441: omaisen saamasta vuosityöansiosta. ei ole korotettu myöskään vuoden 1959 alussa
28442: Pakko ottaa aiheutuneesta vammasta joh- tapahtuneen elinkorkojen korotuksen yhtey-
28443: tuvan työkyvyn menetyksen korvaus kerta- dessä. Samalla kun alle 30 %:sille invali-
28444: kaikkisena suorituksena on synnyttänyt laa- deille tästä eteenpäin olisi myönnettävä,
28445: jaa tyytymättömyyttä ja katkeruuttakin näi- asianomaisen niin halutessa, oikeus elinkor-
28446: den alle 30 %: sten invalidien keskuudessa. koon, olisi myös näihin vanhoihin voimassa
28447: Osaltaan sitä on ollut omiaan lisäämään viime oleviin elinkorkoihin myönnettävä kohtuulli-
28448: vuosikymmenien inflaatio, joka on varsin no- seksi katsottava rahanarvon alentumista vas-
28449: peasti hävittänyt aikanaan saatujen kerta- taava korotus.
28450: kaikkisten korvausten reaalisen arvon lähes Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
28451: olemattomiin. Tyytymättömyyden poistami-
28452: seksi ja oikeudenmukaisen käytännön ai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28453: kaansaamiseksi olisi lakia muutettava siten, val lakiehdotukset:
28454: että asianomaisella olisi mahdollisuus va-
28455:
28456:
28457: Laki
28458: tapatunnavakuutusla.in muuttamisesta.
28459: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapa-
28460: turmavakuutuslain ( 608/48) 19 §: n 2 momentti, sellaisena kuin se on 7 ;päivänä mar-
28461: raskuuta 1958 annetussa laissa (440/58),näin kuuluvaksi:
28462: 19 §. alenee pienemmäksi kuin kolmekymmentä
28463: sadalta, annetaan vahingoittuneelle, jonka
28464: Jos 18 § :n 2 momentissa tarkoitettu lo- haitta-aste on vähintään kymmenen sadalta,
28465: pullisesti vahvistettu haitta-aste on pienempi elinkoron sijasta kertakaikkisena korvauk-
28466: kuin kolmekymmentä sadalta, saakoon elin- sena seuraavat sadannesmäärät 16 §: n 3 mo-
28467: korkoon oikeutettu vaihtaa sen kertakaikki- mentissa tarkoitetusta vuosityöansion pyöris-
28468: seen korvaukseen. Tällöin tai jos haitta-aste tetystä määrästä:
28469: 86 E 74/60
28470: 682 X,7. - Tapaturmavakuutus.
28471:
28472: Kertakaikkinen kor-
28473: vaus-% vuosityöansiosta
28474: Haitta-aste % kun vahingoittuneella
28475: ei ole omaisia on omaisia
28476: 10-14 • 0 ••••• 0 0 ••• 13 17
28477: 15-19 ••••• 0 0. 0 0. 0 26 34 Tämä laki tulee voimaan päivänä
28478: 20-24 • 0 •••••• 0 •• 0 47 62 kuuta 196
28479: 25-29 •••• 0 ••••• 0 0 68 90
28480:
28481:
28482:
28483:
28484: Laki
28485: tapaturmakorvausten korottamisesta annetun lain muuttamisesta.
28486: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tapaturmakorvausten korottamisesta 7
28487: päivänä marraskuuta 1958 annetun ·lain (441/58) 2 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
28488:
28489: 2 §. b) luvulla 0.4, jos elinkoron saajan työ-
28490: Korvauksen korotus lasketaan siten, että kyvyttömyys- tai haitta-aste on enintään 50,
28491: 1) korvauksen perusteena ollut vähentä- mutta vähintään 30 sadalta,
28492: mätön vuosityöansio kerrotaan jäljempänä c) ~uvulla 0.6, jos elinkoron saajan työ-
28493: 2 momentissa olevan taulukon osoittamalla kyvyttömyys- tai haitta-aste on enintään 70,
28494: kertoimella, mutta suurempi kuin :50 sadalta tai milloin
28495: 2) noudattamalla .20 päivänä elokuuta huoltoeläke maksetaan muulle !kuin jäljem-
28496: 1948 annetun tapaturmavakuutuslain elin- pänä d) kohdassa mainitulle omaiselle, ja
28497: koron ja huoltoeläkkeen suuruutta koskevia d) luvulla 1, jos työkyvyttömyys- tai
28498: säännöksiä määrätään uudelleen iJ:askettua haitta-aste on suurempi kuin 70 sadalta tai
28499: vuosityöansiota vastaava elinkorko tai huol- milloin huoltoeläke maksetaan täysorvolle
28500: toeläke, tahi leskivaimolle, jolla on tai on ollut ta-
28501: paturman sattumisen hetkellä voimassa ol-
28502: 3) näin saadusta määrästä vähennetään leen, 1 §: ssä tarkoitetun lain nojalla huolto-
28503: a1kuperäinen korvaus, sekä elliikkeen saamiseen oikeutettu lapsi.
28504: 4) erotus kerrotaan
28505: a) luvulla 0.2, jos elinkoron saajan työ-
28506: kyvyttömyys- tai haitta-aste on alle 30, Tämä laki tulee voimaan päivänä
28507: mutta vähintään 10 sadalta, kuuta 196 .
28508:
28509: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
28510:
28511: Siiri Lehmonen. P. Puhakka. Elli Stenberg.
28512: Rainer Virtanen. T. Kelovesi. Tyyne Tuominen.
28513: Veikko Rytkönen. Martti Linna. Toivo Niiranen.
28514: Aleksi Kiviaho. Eino Roine. Hannes Tauriainen.
28515: Pentti Liedes. Kaino Haapanen. Eino Tainio.
28516: Aarne Pulkkinen. Toivo Salin. Esa Hietanen.
28517: Matti Meriläinen. Paavo Aitio. Kauko Tamminen.
28518: Toivo Åsvik Antto Prunnila.
28519: 683
28520:
28521: X,S. - Lak.al. N: o 104.
28522:
28523:
28524:
28525:
28526: Liljeström ym.: Ehdotus laiksi työttömyyskassoista, joilla on
28527: oikeus saada apurahaa valtionvaroista, annetun lain muut-
28528: tamisesta.
28529:
28530:
28531: E d u s k u n n a 11 e.
28532:
28533: Viime vuosina huolestuttavan laajaksi pai- rissä vallitsevan erilaisen työttömyysrasituk-
28534: sunut työttömyys on vaatinut valtiovallan sen tasoittamiseksi ja heikossa taloudellisessa
28535: taholta erityisiä toimenpiteitä työtilaisuuksien asemassa olevien kassojen tukemiseksi olisi
28536: järjestämiseksi työttömiksi joutuneille. Saa- kassoi:Lle varattava mahdollisuus perustaa so-
28537: dut kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, siaaliministeriön V'alvonnassa toimivia keski-
28538: että tämän, ns. työlinjan täydentäjäksi ja näisiä tukirahastoja tai takausyhdistyksiä.
28539: palkkatyöntekijäin toimeentulon :turvaksi tar- Niin ikään voidaan samasta syystä pitää
28540: vittaisiin tehokas työttömyysvakuutus. tarpeellisena, että kassojen toiminta-alueena
28541: Yritykset työttömyysvakuutusjärjestelmän olisi koko maa.
28542: aikaansaamiseksi lainsäädäntöteitse eivät vuo- Työttömyysvakuutusturvan toteuttajana
28543: den 1959 valtiopäivillä johtaneet tulokseen,
28544: kassajärjestelmä sisältää useita merkittäviä
28545: vaan sitä koskeva hallituksen lakiesitys tul-
28546: etuja. Ensinnäkin on huomattava, että jo
28547: tuaan eräin muutoksin hyväksytyksi äänes-
28548: nykyiset työttömyyskassat, jotka toimivat
28549: tettiin lepäämään yli vaalien. Tämän joh-
28550: ammatillisten järjestöjen yhteydessä, muodos-
28551: dosta on laaja osa maamme palkkatyöväkeä
28552: tavat valmiin organisaation, jota laajenta-
28553: edelleen riittävää työttömyysvakuutusturvaa
28554: malla ja täydentämällä pystytään luomaan
28555: vailla. järjestelmä, jonka piiriin kaikki vakuutuk-
28556: Työttömyysvakuutusjärjestelmää suunnitel- sen tarpeessa olevat palkkatyöntekijät voi-
28557: taessa ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota daan Wttää. Kun lisäksi huomattava osa
28558: niihin mahdollisuuksiin, joita jo nyt käytän- kassojen työstä suoritetaan vapaaehtoisin voi-
28559: nössä oleva työttömyyskassajärjestelmä tar- min ilman varsinaista palkkaa, tulee tällä
28560: joaa ja jota koskeva laki on vuodesta 1935
28561: tavoin toteutettu vakuutusjärjestelmä hallin-
28562: lähtien ollut voimassa. Vapaaehtoisuuden tokustannuksiltaan tuntuvasti halvemmaksi
28563: pohjalla toimivat työttömyyskassat eivät val-
28564: kuin pakollinen ja yleinen vakuutus.
28565: tion avusta huolimatta ole pystyneet anta-
28566: maan riittävää tukea jäsenilleen vaikean Edelleen on huomattava, että toisaalta so-
28567: työttömyystilanteen sattuessa, mikä on joh- siaaliministeriön ja toisaalta jäsenistön väli-
28568: tunut kassojen heikosta taloudellisesta ase- tön valvonta estää tehokkaasti mahdohlisten
28569: masta. Tämä seikka olisi kuitenkin korjatta- väärinkäytösten syntymisen samalla kun jär-
28570: vissa siten, että valtion ja va:kuutettujen jestelmän joustava toiminta turvataan, mikä
28571: ohella myös työnantajat velvoitettaisiin osal- on tietenkin vakuutettujen etujen mukaista.
28572: listumaan työttömyyskassojen kustannuksiin, Samoin voidaan ottaa huomioon avun tar-
28573: siten kuin oheisessa lakialoitteessa on esitetty. peessa oleV'an henkilökohtaiset olosuhteet ja
28574: Riittävän vakuutusturvan järjestäminen kassan myöntämien muiden avustusten,
28575: työttömyyskassojen avulla tulisi täten mah- vuokra-avustuksen ja matka-avustuksen, muo-
28576: dolliseksi aiheuttamatta va:kuutetuiHe koh- dossa täydentää päiväraha-avustusta. Vakuu-
28577: tuuttoman suuria ma:ksurasituksia, vieläpä tettujen etujen mukaista on edelleen, että jo
28578: niin, että voimassa olevan lain edellyttämän nykyisin voimassa olevan kassalain tunnus-
28579: päiväraha-avustuksen ylärajaa voidaan nos- tama periaate henkilön oikeudesta saada työ-
28580: taa 1000 mk: aan päivältä ja samalla avus- kykyään ja ammattitaitoaan vastaavaa työtä
28581: tusaikaa pidentää 150 päiväksi. Kassojen pii- jatkuvasti pidetään voimassa.
28582: 684 X,s. - Työttömyyskassat.
28583:
28584:
28585: Kun siis palkkatyöntekijöitä tyydyttävä ja tavat keskusjärjestötkin ovat asettun;eet puol-
28586: laajalla pohjalla toimiva työttömyysvakuu- tamaan työttömyyskassajärjestelmää, me alle-
28587: tusjärjestelmä on toteutettavissa tarpeetto- kirjoittaneet esitämme,
28588: mia kustannuksia välttäen työttömyyskasso-
28589: jen avulla, edellyttäen että voimassa olevaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28590: työttömyyskassalakiin tehdään tarpeelliset van lakiehdotuksen:
28591: muutokset, ja kun myös työmarkkinoita edus-
28592:
28593:
28594: Laki
28595: työttömyyskassoista, joilla on oikeus saada apurahaa valtionvaroista, annetun lain
28596: muuttamisesta.
28597: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyyskassoista, joilla on oikeus
28598: saada apurahaa valtionvaroista, 23 päivänä maaliskuuta 1934 annetun lain (125/34)
28599: nimike, sekä 3 § : n 2 momentin 2 kohta, 6 § : n 1 momentti, 9 § : n 1 momentti, 12 § : n
28600: 2 momentti, 14 § :n 2 momentti, 16, 20 ja 25 §, näistä 3 ja 25 § sellaisina kuin ne ovat
28601: 30 päivänä joulukuuta 1936 annetussa laissa (447/36), 9 § sellaisena kuin se on 12 päi-
28602: vänä maaliskuuta 1948 annetussa laissa (193/48), 16 § sellaisena kuin se on 14 päivänä
28603: kesäkuuta 1958 annetussa laissa (260/58) ja 20 § sellaisena kuin se on 30 päivänä joulu-
28604: kuuta 1954 annetussa laissa ( 511/54) sekä lisätään 2 §: ään uusi 3 momentti, 24 §: ään,
28605: sellaisena 'kuin se on 14 päivänä kesäkuuta 1958 annetussa laissa (260/58), uudet 4 ja
28606: 5 momentti ja 28 §: ään uusi 5 momentti sekä lakiin uudet 12 a, 26 a, 26 b, 26 c, 26 d,
28607: 26 e, 26 f ja 26 g § seuraavasti:
28608:
28609: Laki
28610: valtakunnallisista työttömyyskassoista..
28611: 2 §. kousta kohtuuttomitta kustannuksitta voida
28612: pitää joka vuosi, on sosiaaliministeriöllä valta
28613: Työttömyyskassan toiminta-alueena tulee myöntää kassalle oikeus pitää kokous har-
28614: olla koko maa. vemminkin, mutta kuitenkin vähintään joka
28615: viides vuosi.
28616: 3 §.
28617:
28618: Säännöissä on mainittava: 12 §.
28619: 2) Kassan kotipaikka sekä ne ammatit tai
28620: työalat, joihin kassan toiminta ulottuu. Muihin tarkoituksiin kuin tässä laissa edel-
28621: lytettyjen avustusten antamiseen, tarpeellis-
28622: ten hoitokustannusten suorittamiseen sekä
28623: 6 §. vara- ja muihin säännöissä mainittuihin ra-
28624: Jäsenmaksut on määrättävä niin, että ne hastoihin tehtäviin siirtoihin, sekä 12 a §:ssä
28625: yhdessä valtionvaroista myönnettävän apura- mainitun takausyhdistyksen tai tukirahaston
28626: han ja keskuskassan tukimaksun kanssa voi- jäsenyyden edellyttämiin maksuihin älköön
28627: daan pitää riittävinä kassan sitoumusten työttömyyskassan varoja käytettäkö.
28628: täyttämiseen sekä säännöissä määrättyihin
28629: vara- ja muihin rahastoihin tehtäviin siirtoi- 12a §.
28630: hin. Milloin kahden tai useamman työttömyys-
28631: kassan hallitukset niin päättävät, olkoon
28632: näillä oikeus perustaa eri aloilla vallitsevan
28633: 9 §. työttömyysrasituksen tasoittamiseksi keski-
28634: Työttömyyskassan varsinainen kokous on näisen vastuun pohjalla toimiva ta:kausyh-
28635: pidettävä joka vuosi. Jollei varsinaista ko- distys tai tukirahasto.
28636: x,s. - Liljeström ym. 685
28637:
28638: Takausyhdistyksen ja tukirahaston sääntö- Työttömyyskassalla, jonka säännöt on vah-
28639: jen hyväksymisestä sekä hallinnosta ja val- vistettu vuonna 1960 tai sen jälkeen, on oi-
28640: vonnasta olkoon voimassa, mitä työttömyys- keus 4 momentissa tarkoitettuun korotettuun
28641: kassoista on tässä laissa säädetty. apurahaan sinä vuonna, jolloin säännöt vah-
28642: vistettiin sekä sitä seuraavana vuonna.
28643: 14 §.
28644: 26 a §.
28645: Päivä- tai vuokra-avustusta älköön annet- Työttömyyskassojen tukena toimii työnan-
28646: tako ennenkuin kassan jäsen on ollut työttö- tajien rahoittama työttömyyskassojen kes-
28647: mänä säännöissä määrätyn ajan, joka ei saa kuskassa.
28648: olla kuutta päivää lyhyempi eikä kahdeksaa- Työttömyyskassojen ·keskuskassan säännöt
28649: toista pitempi. Sille, joka työttömyysaikansa vahvistaa ja sen korkeinta päätäntävaltaa
28650: kestäessä saa työtä enintään kahdeksitoista edustavan elimen jäsenet nimittää valtioneu-
28651: päiväksi, voidaan kuitenkin antaa avustusta vosto työnantajien keskusjärjestöjen ehdo-
28652: heti hänen uudelleen työttömäksi joudut- tuksesta.
28653: tuaan, jos hän muutoin on siihen oikeutettu. Sosiaaliministeriö valvoo niiden velvolli-
28654: suuksien täyttämistä, joita tässä laissa aaete-
28655: taan työttömyyskassojen keskuskassalle.
28656: 16 §.
28657: Päiväavustuksen suuruus olkoon enintään
28658: 2/3 avustusta saavan jäsenen ammatissa sii- 26 b §.
28659: hen aikaan maksettavasta tavallisesta päivä- Keskuskassa suorittaa työttömyyskassaJ.le,
28660: palkasta paikkakunnalla, ei kuitenkaan enem- jolla on oikeus saada apurahaa valtionva-
28661: pää kuin 1 000 markkaa sille, joka on yhden roista, tukimaksua 4/5 sen maksamista työt-
28662: tai useamman viittätoista vuotta nuoremman tömyysavustuksista, sitten kun niistä on vä-
28663: tahi työhön eykenemättömän lapsensa tai hennetty valtiolta tuleva apuraha:
28664: ottolapsensa taikka työhön kykenemättömien Keskuskassa älköön suorittako tukimaksua
28665: vanhempainsa ainoa tai pääasiallinen elät- sellaisista työttömyysavustuksista, joiden
28666: täjä ja 750 markkaa muulle jäsenelle. osalta valtion apurahaa ei suoriteta.
28667: Keskuska~a suorittaa lisäksi työttömyys-
28668: Päiväavustusta älköön kahdentoista peräk-
28669: käin seuraavan ·kuukauden aikana annettako kassalle yhtä suuren markkamäärän jäsentä
28670: pitemmältä ajalta kuin sadallaviideltäkym- kohden vuodessa kuin mitä valtio suorittaa
28671: meneltä päivältä. Sama olkoon laki silloin- työttömyyskassan hallintokustannuksiin koh-
28672: kin kun työttömyyskassan jäsen 14 § : n 1 mo- distuvana apurahana.
28673: mentissa mainitussa tapauksessa on siirtynyt
28674: jäseneksi toiseen kassaan. 26 c §.
28675: Keskuskassa suorittaa tukimaksun työttö-
28676: 20 -§. myyskassalle vuosineljänneksittäin kuukau-
28677: Työttömyyskassa älköön antako avustusta: den kuluessa siitä, kun kassa vuosineljän-
28678: neksen päätyttyä on esittänyt keskuskll.S'Ialle
28679: 3) Sille, joka ilman pätevää syytä kiel- tukimaksun laskemista varten tarvittavat tie-
28680: täytyy vastaanottamasta hänelle tarjona ole- dot.
28681: vaa, hänen työkykyään ja ammattitaitoaan 26 d §.
28682: vastaavaa, työlakosta, työsulusta ja saarrosta Työnantaja, joka elokuun 20 päivänä 1958
28683: vapaata työtä, josta maksetaan avustusta annetun tapaturmava:kuutuslain mukaan on
28684: anovan työssä siihen aikaan paikkakunnalla velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä, on
28685: tavallinen palkka. velvollinen maksamaan työttömyysvakuutus-
28686: 24 §. maksun, joka peritään tapaturmavakuutus-
28687: lain mukaisesta vakuutuksesta, lukuunotta-
28688: Työttömyyskassalle, jonka säännöt on vah- matta lain 57 § :ssä tarkoitettua "\"akuutusta,
28689: vistettu ennen vuotta 1960 on hallintokustan- maksuunpannun vakuutusmaksun lisämak-
28690: nuksiin kohdistuvan valtion apurahan suu- suna.
28691: ruus vuosina 1960 ja 1961 100 markkaa jä- Työnantaja, joka on laiminlyönyt tapa-
28692: sentä kohti vuodessa. turmavakuutuslaissa säädetyn vakuuttamis-
28693: 686 X,S. - Työttömyyskassat.
28694:
28695:
28696: velvollisuutensa, on velvollinen suorittamaan maksuunpano-, perimis- ja tilityskulujen kor-
28697: työttömyysvakuutusmaksun tapaturmavakuu- vaamisperusteista on noudatettava, mitä kes-
28698: tuslain 36 § :n nojalla maksuunpannun va- kuskassan ja Suomen Tapaturmavakuutus-
28699: kuutusmaksun lisämaksuna. Lisämaksun laitosten Liiton r. y. välillä sovitaan. Ellei
28700: maksuunpanossa noudatetaan sanotun lain- tällaista sopimusta ole tehty, antaa sosiaali-
28701: kohdan säännöksiä. ministeriö siitä tarkemmat ohjeet.
28702:
28703: 26 e §. 26 g §.
28704: Työttömyysvakuutusmaksun vahvistaa so- Työttömyyskassalle, joka alalla vallitsevan
28705: siaaliministeriö vuodeksi kerrallaan siten, poikkeuksellisen suuren työttömyyden joh-
28706: että keskuskassa kykenee siitä kertyvillä va- dosta ei pysty maksamaan sääntöjensä edel-
28707: roilla ja rahastojensa turvin täyttämään tä- lyttämiä avustuksia, voidaan 24 § :ssä maini-
28708: män lain mukaiset velvollisuutensa ja peit- tun valtion apurahan ja 26 b §: n mukaisen
28709: tämään keskuskassan hallintokustannukset keskuskassan tukimaksun lisäksi myöntää val-
28710: sekä työttömyysvakuutusmaksun maksuun- tion varoista lisäavustusta, jonka suuruuden
28711: pano-, perimis- ja tilityskulut. sosiaaliministeriö määrää hankittuaan kas-
28712: Työttömyysvakuutusmaksu maksuunpan- salta sitä varten tarpeelliset selvitykset.
28713: naan sadanneksina suoritettujen työpalkko-
28714: jen summasta. Niiden työnantajien osalta, 28 §.
28715: joihin tätä maksuperustetta ei voida sovel-
28716: taa, vahvistetaan maksuperuste asetuksella. Jos sosiaaliministeriö on kieltänyt työttö-
28717: myyskassaita valtion apurahan taikka peruut-
28718: 26 f §. tanut oikeuden siihen, koskee sanottu kielto
28719: Työttömyysvakuutusmaksusta kertyneiden tai peruutus myöskin keskuskassan tukimak-
28720: varojen tilittämisestä keskuskassalle sekä sua.
28721:
28722: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
28723:
28724: V. Liljeström. Arvo Tuominen. Varma K. Turunen.
28725: G. Henriksson. Veikko Helle. Edvard Pesonen.
28726: Olli J. Uoti. K. F. Ka.a.pasalo. Juho Karvonen.
28727: Martta Salmela-Järvinen. Kalle Matilainen. Väinö Tanner.
28728: Urho Kulovaara. Kustaa Alanko. Valto Käkelä.
28729: A. Simonen. Olavi Lindblom. Elis Manninen.
28730: Vilho Turunen. Viljo A. Virtanen. Lars Lindeman.
28731: Mikko Hult. Meeri Kalavainen. Ensio Partanen.
28732: H. Törmä. Pentti Niemi. Väinö Tikkaoja.
28733: A. Härkönen. Viljo Rantala. Lyyli Aalto.
28734: Vappu Heinonen. Rafael Paasio. Sylvi Siltanen.
28735: Aili Siiskonen. Vilho Väyrynen. Anni Flinck.
28736: Eino Raunio. Arvo Ahonen.
28737: 687
28738:
28739: X,9. - Lak.al. N: o 105.
28740:
28741:
28742:
28743:
28744: Hetemäki ym. : Ehdotus laiksi työttömyyskassoista, joilla on
28745: oikeus saada apurahaa valtionvaroista, annetun lain muttt-
28746: tamisesta.
28747:
28748:
28749: E d u s k u n n a 11 e.
28750:
28751: Pakollisen työttömyysvakuutuksen peruste- vaatimuksia, mikä ainakin osittain johtuu
28752: lut ja eduskunta:käsittely osoittivat, ettei pa- siitä, että työntekijäpuolella on odotettu vuo-
28753: kollisuuteen perustuvaa yleistä työttömyys- desta 1955 lähtien työttömyysvakuutuskomi-
28754: vakuutusta voida sovelluttaa oloihimme il- tean työn tuloksia.
28755: man, että samalla toteutetaan työttömyysva- Edelläselostetut puutteet ovat kuitenkin
28756: kuutukselle haitallisia tarkoituksia ja aiheu- korjattavissa veivoittamalla työnantajat ta-
28757: tetaan työttömyyskassojen toiminnan loppu- il.oudellisesti tukemaan työttömyyskassatoimin-
28758: minen. taa, jolloin työttömyyskassojen jäsenmaksut
28759: Nykyisten työttömyyskassojen toiminnan voidaan säilyttää kohtuullisina. Siten saa-
28760: kehittäminen on monista syistä jäänyt jäl- daan luoduksi oloihimme soveltuva työttö-
28761: keen, mistä on ollut seurauksena mm. että myysvakuutusjärjestelmä, joka tal"koituksen-
28762: ne eivät useinkaan ole työttömyyden lisään- mukaisemmin ja huomattavasti halvemmin
28763: tyessä kyenneet sääntöjensä mukaisten työt- kustannuksin kuin ns. pakollinen työttömyys-
28764: tömyyskorvausten suorittamiseen. Osaksi vakuutus täyttää sosiaalisessa lainsäädännös-
28765: tämä on johtunut riittämättömän alhaisista sämme olevan aukon.
28766: jäsenmaksuista, mutta niiden korottaminen- Edellä esitetyllä perusteella kunnioittaen
28767: kaan ei ilman muita toimenpiteitä voi tehdä ehdotamme,
28768: kassoista riittävän tehokkaita. Myöskin on
28769: todettava, että nykyinen työttömyyskassajär- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28770: jestelmä on liian suppea vastatakseen tehok- van lakiehdotuksen:
28771: kaalle työttömyysvakuutukselle annettavia
28772:
28773:
28774: Laki
28775: työttömyyskassoista, joilla on oikeus saada apurahaa valtionvaroista, annetun lain
28776: muuttamisesta.
28777: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyyskassoista, joilla on oikeus
28778: saada apurahaa valtionvaroista, 23 päivänä maaliskuuta 1934 annetun lain (125/34) 3, 6,
28779: 9, 14, 16, 20, 24 ja 28 § ja lisätään lakiin 26 a, b, c, d, e ja f § seuraavasti:
28780: 3 §. (3-12 kohdat kuten voimassa olevassa
28781: (1 mom. kuten voimassa olevassa laissa.) laissa.)
28782:
28783: Säännöissä on mainittava: (3 mom. kuten voimassa olevassa laissa.)
28784: (1 kohta kuten voima:ssa olevassa laissa.)
28785: 6 §.
28786: 2) Kassan kotipaikka ja toiminta-alue sekä Jäsenmaksut on määrättävä niin, että ne
28787: ne ammatit tai työalat, joihin kassan toiminta yhdessä valtionvaroista myönnettävän apu-
28788: ulottuu. rahan ja keskuskassan tukimaksun kanssa
28789: 688 X,9. - Työttömyyskassat.
28790:
28791:
28792: voidaan pitää riittävinä kassan sitoumusten 20 §.
28793: täyttämiseen sekä säännöissä määrättyihin Työttömyyskassa älköön antako avustusta:
28794: vara- ja muihin rahastoihin tehtäviin siir- (1 ja 2 kohdat kuten voimassa olevassa
28795: toihin. laissa.)
28796: (2 ja 3 mom. kuten voimassa olevassa
28797: laissa.) 3) Sille, joka ilman pätevää syytä kiel-
28798: täytyy vastaanottamasta hänelle tarjona ole-
28799: vaa, hänen työkykyään ja ammattitaitoaan
28800: 9 §. vastaavaa, työlakosta, työsulusta ja saarrosta
28801: Työttömyyskassan varsinainen kokous on vapaata työtä, josta maksetaan avustusta ano-
28802: pidettävä joka vuosi. Jollei varsinaista ko- van työssä siihen aikaan paikkakunnalla ta-
28803: kousta kohtuuttomitta kustannuksitta voida vallinen palkka.
28804: pitää joka vuosi, on sosiaaliministeriöllä valta
28805: myöntää kassalle oikeus pitää kokous harvem- 24 §.
28806: minkin, mutta kuitenkin vähintään joka vii- (1-3 mom. kuten voimassa olevassa
28807: des vuosi. laissa.)
28808: (2 ja 3 mom. kuten voimassa olevassa Työttömyyskassalle, jonka säännöt on vah-
28809: laissa.) vistettu ennen vuotta 1960 on hallintokustan-
28810: nuksiin kohdistuvan valtion apurahan suu-
28811: ruus vuosina 1960 ja 196'! 100 markkaa jä-
28812: sentä kohti vuodesc;a.
28813: 14 §. Työttömyyskassalla, jonka säännöt on vah-
28814: ( 1 mom. kuten voimassa olevassa laissa.) vistettu vuonna 1960 tai sen jälkeen, on oi-
28815: keus 4 momentissa tarkoitettuun korotettuun
28816: Päivä- tai vuokra-avustusta älköön annet- apurahaan sinä vuonna, jolloin säännöt vah-
28817: tako ennenkuin kassan jäsen on ollut työttö- vistettiin sekä sitä seuraavana vuonna.
28818: mänä säännöissä määrätyn ajan, joka ei saa
28819: olla kuutta päivää lyhyempi eikä kahdeksaa- 26a §.
28820: toista pitempi. Sille, joka työttömyysaikansa Työttömyyskassojen tukena toimii työnan-
28821: kestäessä saa työtä enintään kahdeksitoista tajien rahoittama työttömyyskassojen keskus-
28822: päiväksi, voidaan kuitenkin antaa avustusta kassa.
28823: heti hänen uudelleen työttömäksi joudut- Työttömyyskassojen keskuskassan säännöt
28824: tuaan, jos ·hän muutoin on siihen oikeutettu. vahvistaa ja sen korkeinta päätäntävaltaa
28825: (3 mom. kuten voimassa olevassa laissa.) edustavan elimen jäsenet nimittää valtioneu-
28826: vosto työnantajien keskusjärjestöjen ehdotuk-
28827: sesta.
28828: 16 §. Sosiaaliministeriö valvoo niiden velvolli-
28829: Päiväavustuksen suuruus olkoon enintään suuksien täyttämistä, joita tässä laissa ase-
28830: 2/3 avustusta saavan jäsenen ammatissa sii- tetaan työttömyyskassojen keskuskassalle.
28831: hen aikaan maksettavasta tavallisesta päivä-
28832: palkasta paikkakunnalla, ei kuitenkaan enem- 26 b §.
28833: pää kuin 1 000 markkaa ·sille, joka on yhden Keskuskassa suorittaa työttömyyskassalle,
28834: tai useamman viittätoista vuotta nuoremman jolla on oikeus saada apurahaa valtionva-
28835: tahi työhön kykenemättömän lapsensa tai ot- roista, tukimaksua 4/5 sen maksamista työt-
28836: tolapsensa taikka työhön kykenemättömien tömyysavustuksista, sitten kun niistä on vä-
28837: vanhempainsa ainoa tai pääasiallinen elättäjä hennetty valtiolta tuleva apuraha.
28838: ja 750 markkaa muulle jäsenelle. Keskuskassa älköön suorittako tukimak-
28839: Päiväavustusta äJ.köön kahdentoista peräk- sua sellaisista työttömyysavustuksista, joiden
28840: käin seuraavan kuukauden aikana annettako osalta valtion apurahaa ei suoriteta.
28841: pitemmältä ajalta kuin sadaltaviideltäkym- Keskuskassa suorittaa lisäksi työttömyys-
28842: meneltä päivältä. Sama olkoon laki silloin- kassalle yhtä suuren markkamäärän jäsentä
28843: kin kun työttömyyskassan jäsen 14 § 1 mo- kohden vuodessa kuin mitä valtio suorittaa
28844: mentissa mainituss·a tapauksessa on siirtynyt työttömyyskassan hallintokustannuksiin koh-
28845: jäseneksi toiseen kassaan. distuvana apurahana.
28846: X,9. - Hetemäki ym. 689
28847:
28848: 26 c §. ja rahastojensa turvin täyttämään tämän lain
28849: Keskuskassa suorittaa tukimaksun työttö- mukaiset velvollisuutensa ja peittämään kes-
28850: myyskassalle vuosineljänneksittäin kuukauden kuskassan hallintokustannukset sekä työttö-
28851: kuluessa siitä, kun kassa vuosineljänneksen myysvakuutusmaksun maksuunpano-, peri-
28852: päätyttyä on esittänyt keskuskassalle tuki- mis- ja tilityskulut.
28853: maksun laskemista varten tarvittavat tiedot. Työttömyysvakuutusmaksu maksuunpan-
28854: naan sadanneksina suoritettujen työpalkko-
28855: 26d §. jen summasta. Niiden työnantajien osalta,
28856: Työnantaja, joka elokuun 20 päivänä 1958 joihin tätä maksuperustetta ei voida sovel-
28857: annetun tapaturmavakuutuslain mukaan on taa, vahvistetaan maksuperuste asetuksella.
28858: velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä, on
28859: velvollinen maksamaan työttömyysvakuutus-
28860: maksun, joka peritään tapaturmavakuutus- 26 f §.
28861: lain mukaisesta vakuutuksesta, lukuunotta- Työttömyysvakuutusmaksusta kertyneiden
28862: matta lain 57 §: ssä tarkoitettua vakuutusta, varojen tilittämisestä keskuskassalle sekä
28863: maksuunpannun vakuutusmaksun lisämak- maksuunpano-, perimis- ja tilityskulujen kor-
28864: suna. vaamisperusteista on noudatettava, mitä kes-
28865: Työnantaja, joka on laiminlyönyt tapatur- kuskassan ja Suomen Tapaturmavakuutuslai-
28866: mavakuutuslaissa säädetyn vakuuttamisvel- tosten Liiton r.y. välillä sovitaan. Ellei täl-
28867: vollisuutensa, on velvollinen suorittamaan laista sopimusta ole tehty, antaa sosiaalimi-
28868: työttömyysvakuutusmaksun tapaturmavakuu- nisteriö siitä tarkemmat ohjeet.
28869: tuslain 36 §: n nojalla maksuunpannun va-
28870: kuutusmaksun lisäma:ksuna. Lisämaksun mak- 28 §.
28871: suunpanossa noudatetaan sanotun lainkoh- (1-3 mom. kuten voimassa olevassa laissa.)
28872: dan säännöksiä.
28873: Jos sosiaaliministeriö on kieltänyt työttö-
28874: 26 e §. myyskassalta valtion apurahan taikka pe-
28875: Työttömyysvakuutusmaksun vahvistaa so- ruuttanut oikeuden siihen, koskee sanottu
28876: siaaliministeriö vuodeksi kerrallaan siten, että kielto tai peruutus myöskin keskuskassan tu-
28877: keskuskassa kykenee siitä kertyvillä varoilla kimaksua.
28878:
28879: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
28880:
28881: Päiviö Hetemäki. A. F. Airo.
28882: Juha Rihtniemi. Mikko Asunta.
28883: Saara Forsius. Aune Innala.
28884:
28885:
28886:
28887:
28888: 87 E 74/60
28889: 690
28890:
28891: X,lO. - La.k.al. N: o 106.
28892:
28893:
28894:
28895:
28896: Mustonen ym.: Ehdotus laiksi työttömyyskassoista, joma on
28897: oikeus saada apurahaa valtionvaroista, annetun lain muu~
28898: tamisesta.
28899:
28900:
28901: E d u s k u n n a 11 e.
28902:
28903: Työttömyyskassoista aikoinaan annetun Tällainen säännös on johtanut moniin epä-
28904: lain 20 § : ssä luetellaan ne rajoitukset, joi- oikeudenmukaisuuksiin ja on synnyttänyt
28905: den vallitessa avustusta työttömänä olevalle tyytymättömyyttä kassojen jäsenissä, koska
28906: henkilölle ei makseta. Niiden joukossa on he itse maksavat suuren osan avustuksiin
28907: myös säännös, että työttömyyskassa ei saa tarvittavista varoista. Kun säännöksen säi-
28908: maksaa avustusta, jos kassan jäsen on kiel- lyttäminen laissa ei yleiseltäkään kanna;lta
28909: täytynyt ottamasta vastaan työttömyyden ole puolustettavissa, olisi se poistettava.
28910: lieventämiseksi järjestettyä yleistä työtä, am- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
28911: mattikurssit, työtuvat sekä nuorisolle järjes-
28912: tetyt työmaat ja työsiirtolat niihin luettuina. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28913: van lakiehdotuksen:
28914:
28915:
28916: Laki
28917: työttömyyskassoista, joilla on oikeus saada apurahaa valtionvaroista, annetun lain
28918: muuttamisesta.
28919: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyyskassoista, joilla on oikeus
28920: saada 'apurahaa valtionvaroista, 23 päivänä maaliskuuta 1934 annetun lain (125/34)
28921: 20 §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1954 annetussa laissa (511/54), näin
28922: kuuluvaksi:
28923:
28924: 20 §. 3) sille, joka ilman pätevää syytä kieltäy-
28925: Työttömyyskassa älköön antako avustusta: tyy vastaanottamasta hänelle tarjona olevaa,
28926: 1) sairaalle tai muutoin työhön kykene- hänen työkykyään ja ammattitaitoaan vas-
28927: mättömälle jäsenelle; taavaa, työlakosta, työnsulusta ja saarrosta
28928: 2) sille, joka ilman pakottavaa syytä työs- vapaata työtä, josta maksetaan avustusta
28929: tään erottuaan rtaikka muutoin omasta syys- anovan työssä siihen aikaan paikkakunnalla
28930: tään on työttömänä; eikä tavallinen palkka.
28931:
28932: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
28933:
28934: J. Mustonen. H. Tauriainen.
28935: Antto Prunnila. Hugo Manninen.
28936: Irma Torvi. Matti Koivunen.
28937: Toivo Niiranen. Toivo Asvik.
28938: Eino Roine. Toivo Salin.
28939: Kaino Haapanen. Eemeli Lakkala.
28940: Esa Hietanen. Väinö R. Virtanen.
28941: Usko Seppi. Veikko Kansikas.
28942: 691
28943:
28944: X,ll. -... Lak.al. N: o 107.
28945:
28946:
28947:
28948:
28949: Bult ym.: Ehdotus laiksi työttömyyskorvauksesta.
28950:
28951:
28952: Eduskunnalle.
28953:
28954: Kysymys työttömyysvakuutuksesta on edel- käytettäväksi nimitystä työttömyyskorvaus,
28955: leen avoin. Eduskunnan hyväksymä laki joka paremmin kuvaa yhteiskunnan suhtau-
28956: yleisestä työttömyysvakuutuksesta äänestet- tumista niihin jäseniinsä, johlle se ei ole pys-
28957: tiin eduskunnassa joulukuussa 1959 yli vaa- tynyt tarjoamaan työtä.
28958: lien. Asiasta on nyttemmin annettu edus- A1kaisempi työttömyysavustusjärjestelmä
28959: kunnalle uusi hrullituksen esitys, mutta erit- tehtiin toimeenpanosäännöksillä käytännössä
28960: täin mahdollisena on pidettävä, että laki saa lähes mitättömäksi. Niinpä on lakiesitykseen
28961: suunnilleen samanlaisen eduskunnan enem- otettu eräitä tarkempia määräyksiä, joista
28962: mistöä tyydyttävän muodon eduskuntakäsit- mainittakoon 1 § : n lisäys siitä, että työttö-
28963: telyssä ·kuin aikaisempikin esitys, jolloin myyskorvausta tulisi maksaa niille työttö-
28964: eduskunnan määrävähemmistö oikeuksiaan myyskortistoihin merkityille, joita ei ole
28965: käyttäen saattaa jälleen äänestää sen yli vaa- voitu sijoittaa kykyään ja ammattitaitoaan
28966: lien. vastaavaan työhön. Edelleen esitetään 4 § : ssä,
28967: Koska asian ratkaisu pakollisen ja yleisen että työttömäksi joutuneen perheen pääasial-
28968: työttömyysvakuutuksen pohjalta ei näytä lisen huoltajan oikeutta korvaukseen ei pois-
28969: 4
28970:
28971:
28972: tässä vaiheessa todennäköiseltä, on eduskun- taisi se, jos joku tai jotkut perheenjäsenistä
28973: nassa yksityisten edustajien toimesta tehty ovat työssä, että korvausta maksettaisiin 120
28974: aloite työttömyyskassrulain muuttamisesta sel- päivältä kalenterivuoden aikana ja että sitä
28975: laiseksi, että työttömyyskassojen kautta voi- suoritettaisiin myös sunnuntai- ja pyhäpäi-
28976: daan luoda entistä suurempaa ja tehokkaam- viltä. EdeHeen on päiväkorvaukset esitetty
28977: paa turvaa työttömiksi joutuneille. Koska keskimäärin 200 markkaa päivältä suurem-
28978: lähitulevaisuudessa ei kuitenkaan liene mah- miksi kuin aikaisemmassa työttömyysavustus-
28979: dollisuuksia siihen, että työttömyydestä kär- laissa.
28980: simään joutuvat olisivat kaikki työttömyys- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
28981: kassojen jäseniä ja koska kassojen antama kunnioittaen,
28982: turva ei ole esitetyssäkään muodossa vielä
28983: täydellinen, on sitä täydennettävä työttö- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
28984: myysavustusjärjestelmää kehittämällä ja jat- lakiehdotuksen:
28985: kamalla. Oheisessa la:kiesityksessä esitetään
28986:
28987:
28988: Laki
28989: työttömyyskorvauksesta.
28990: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
28991: 1 §. 2 §.
28992: Työttömyyskortistoon hyväksytylle henki- Työttömyyskorvauksen suorittaa se kunta,
28993: lölle, jota ei ole voitu sijoittaa kykyään ja jonka työttömyyskortistoon henkilö on hy-
28994: ammattitaitoaan vastaavaan työhön ja joka vä!ksytty. Valtio suorittaa kuukausittain kun-
28995: sen vuoksi tarvitsee taloudellista tukea, suo- nalle osuutensa työttömyyskorvauksista, joka
28996: ritetaan työttömyyskorvausta tämän lain mu- määräytyy kussakin tapauksessa niiden peri-
28997: kaisesti. aatteiden mukaan, mitä voimassaoleva työlli-
28998: 692 X,ll. - Työttömyyskorvaus.
28999:
29000:
29001: syyslaki säätää valtion ja kuntien työhön- liministeriön 30 päivänä tammi'kuuta 1948
29002: sijoitusosuudesta. vahvistaman paikkakuntaluokittelun (84/48)
29003: mukaan päivää kohden:
29004: 3 §.
29005: Työttömyyskorvauksena suoritetaan sosiaa-
29006: I II III IV
29007: paikka- paikka- paikka- paikka-
29008: kuntaluokan kuntaluokan kuntaluokan kuntaluokan
29009: kunnassa kunnassa kunnassa kunnassa
29010: yksinäisille henkilöille 600:- 580:- 560:- 540:-
29011: perheellisille .............. . 800:- 770:- 740:- 710:-
29012:
29013:
29014: 4 §. on lopetettava tai sitä vähennettävä taikka
29015: Työttömyyskorvausta suoritetaan saman että se on maksettava jollekin korvauksen
29016: kalenterivuoden aikana enintään 120 päivältä. saajan perheen jäsenelle.
29017: Työttömyyskorvausta suoritetaan myös
29018: sunnuntai- ja pyhäpäiviltä. 7 §.
29019: Työttömän perheenjäsenen työssäoloa äl- Työttömälle, joka saa päivärahakorvausta
29020: köön katsotta:ko esteeksi työttömyyskorvauk- 23 päivänä maaliskuuta 1934 annetussa laissa
29021: sen saantiin silloin, kun on kysymys perheen ( 125/34) tarkoi tetul ta työttömyyskassai ta,
29022: pääasiallisen huoltajan oikeudesta työttö- myönnetään tämän lain mukaisesti työttö-
29023: myyskorvaukseen. myyskorvausta 'kuitenkin niin, että työttö-
29024: myyskassan suorittamien korvausten ja tä-
29025: 5 §. män lain mukaisen työttömyyskorvauksen
29026: Työttömyyskorvausta on haettava kirjalli- yhteismäärä saa olla enintään kahdeksankym-
29027: sesti sen kunnan työllisyyslauta:kunnalta, mentäviisi sadalta korvauksen saajan keski-
29028: jonka työttömyyskortistoon hakija on mer- määräisestä päiväansiosta.
29029: kitty.
29030: 8 §.
29031: 6 §. Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
29032: Jos todetaan, että työttömyyskorvauksen töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
29033: saaja käyttää väärin hänelle myönnettyä tuksella.
29034: työttömyyskorvausta, voi työllisyyslautakunta
29035: sosiaalilautakunnan esityksestä tai sitä kuul- Tämä laki tulee voimaan päivänä
29036: tuaan määrätä, että korvauksen maksaminen kuuta 1960.
29037:
29038: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
29039:
29040: Mikko Hult. A. Härkönen.
29041: Vilho Turunen. Olli J. Uoti.
29042: Vappu Heinonen. Arvo Sävelä.
29043: Aili Siiskonen. H. Törmä.
29044: 693
29045:
29046: X,12. - La.k.al. N: o 108.
29047:
29048:
29049: Tainio ym.: Ehdotus laiksi asumiserolisän maksamisesta siir-
29050: totyömaalla olevan työntekijän huollettaville.
29051:
29052: Eduskunnalle.
29053: Ennen työllisyyslain voimaantuloa voitiin muutakaan asumiserorahan maksamista kor-
29054: siirtotyömaille osoitettujen työntekijäin vaavaa toimenpidettä, on siirtotyömaille osoi-
29055: huonettaville maksaa asumiserolisää. Koska tettujen työntekijäin ja heidän perheidensä
29056: työllisyyslain tultua voimaan sitä ei enää asema kuluvana työttömyyskautena muodos-
29057: voitu suorittaa, hyväksyi eduskunta vuoden tunut sitäkin vaikeammaksi. Kunnat ovat en-
29058: 1959 alusta voimaantulleen lain asumisero- tistä enemmän joutuneet avustamaan siirto-
29059: lisän maksamisesta siirtotyömaalla olevan työmailla työskentelevien perheitä. Tämän
29060: työntekijän huollettaville. Laki oli voimassa epäkohdan poistamiseksi ja jotta edes osit-
29061: vain vuoden 1959 kesäkuun 30 päivään. Hal- tain voitaisiin korvata siirtotyömaille osoi-
29062: litus ei kuitenkaan antanut esitystä lain jat- tettujen perheille ne lisääntyneet menot,
29063: kamisesta, joten kulumassa olevana työttö- jotka johtuvat ka:hdessa paikassa asumisesta,
29064: myyskautena asumiserolisää ei enää ole mak- olisi siirtotyömaalla työskentelevän huoliet-
29065: settu. tavalle edelleen maksettava asumiserolisä. Ai-
29066: Siirtotyömailla työskentelevien ja heidän kaisemmin maksettu 60 mk: n asumiserolisä
29067: perheidensä taloudellinen asema ei kuiten- on ollut täysin riittämätön, siksi se olisikin
29068: kaan ole helpottunut eivätkä palkat niissä korotettava ainakin 120 mk: aan päivässä. Li-
29069: nousseet. Päinvastoin, kuluvana työttömyys- säksi jokaisesta alaikäisestä huonettavasta
29070: kautena palkat työttömyyden lievittämiseksi olisi suoritettava määrätty korotus.
29071: järjestetyillä siirtotyömailla samoin kuin työ- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
29072: olosuhteetkin ovat olleet vieläkin huonommat
29073: kuin edellisenä työttömyyskautena. Näin ol- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29074: len ja kun valtion taholta ei ole suoritettu van lakiehdotuksen:
29075:
29076:
29077: Laki
29078: asumiserolisän maksamisesta siirtotyömaalla olevan työntekijän huollettaville.
29079: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
29080:
29081: 1 §.
29082: Kun työttömyyden lieventämiseksi JarJes- 2 §.
29083: tetylle työmaalle osoitetun työntekijän me- Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
29084: not lisääntyvät sen johdosta, että hän ja täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
29085: hänen perheensä joutuvat asumaan eri paik- asetuksella.
29086: kakunnilla, on työntekijän huonettaville
29087: maksettava asumiserolisää.
29088:
29089: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
29090: Eino Tainio. Kaino Haapanen. Elli Stenberg.
29091: T. Kelovesi. Martti Linna. Esa Hietanen.
29092: Irma Torvi. Väinö R. Virtanen. Antto Prunnila.
29093: Toivo Niiranen. rVIatti Meriläinen. Pentti Liedes.
29094: Veikko Rytkönen.
29095: 694
29096:
29097: X,13. - Lak.al. N: o 109.
29098:
29099:
29100:
29101:
29102: :1. E. Partanen ym.: Ehdotus laiksi metsä- ja uittotöiden
29103: vähimmäispalkoista.
29104:
29105:
29106: E d u s k u n n a 11 e.
29107:
29108: Metsätyöntekijät muodostavat tärkeän ren- maalla oleva työntekijä, joka ei halua kuu-
29109: kaan metsätaloustuotteittemme valmistuk- lua ammattijärjestöön, ei voi ajaa riita-
29110: sessa ja niiden viennissä ulkomaisille mark- asiaansa työtuomioistuimessa työntekijäjär-
29111: kinoille. Metsätöistä saadut ansiot muodos- jestön kautta (vertaa 11 § : n 2 kohta laissa
29112: tavat myös hyvin huomattavan osan maa~ työtuomioistuimista 7/6 1946).
29113: seudulla liikkuvasta rahasta. Tästä johtuen Metsätyöntekijä ei myöskään liioin uskalla
29114: näistä töistä saatavien rahatulojen ehtyessä edes ryhtyä neuvottelemaan työpaikastaan,
29115: seuraamukset tuntuvat herkästi maaseudun koska nykyisessä työllisyystilanteessa se
29116: liike~ ja talouselämän hiljentymisenä. ,Met- usein saattaisi johtaa työsuhteen katkeami-
29117: särahojen" merkityksen koko yhteiskunnalle seen ja työttömäksi joutumiseen.
29118: todistavat selvästi 30-luvun pulavuodet ja Eräiden metsätyönantajain kiertokirjeissä
29119: toisaalta korkeasuhdanne ns. Korean-kriisin on huomautettu, ettei sosiaaliministeriön
29120: aikana. tarkkailijoilla ole mitään tekemistä yleensä
29121: Kun metsätyöalalla tehty työsopimus ei kenenkään työmailla ja täten pyrittäneen
29122: ole pystynyt turvaamaan metsätyöntekijäin suoranaisesti '\"astustamaan meWtyöntekijäin
29123: palkkausoloja, on valtiovaltakin jo kiinnit- olojen kehittämistä ja vaarallisten patou-
29124: tänyt huomiota metsätyöntekijäin työoloihin mien poistamista metsätyömailta.
29125: määräämällä sosiaaliministeriön alaiset met- Kun edellä olevat tiedot perustuvat v: n
29126: säpalkkatilastoasiain piiritarkkailijat tarkas- 1960 tammikuulla suoritettuihin tiedustelui-
29127: tamaan metsätöitä koskevat valitukset sekä hin ja havaintoihin, katsomme tilanteen käy~
29128: muutenkin vaikuttamaan palkkatason muo- neen sellaiseksi, että metsätyöntekijäin olo-
29129: dostukseen työsopimuksen ulkopuolella ole- jen parantamiseen on ryhdyttävä vähim-
29130: villa työmailla. Järjestäytyneiden työnanta- mäispalkkalainsäädännön avulla ja tässä tar-
29131: jien työmaille ei tarkkailutoiminta ulotu ja koituksessa ehdotamme,
29132: tyytymättömyyttä jopa lakkojakin on alka-
29133: nut esiintyä näillä metsätyömailla, joten ti- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29134: lanne on muodostumassa arkaluontoiseksi. van lakiehdotuksen:
29135: Käytännöllisiä vaikeuksia tuottaa myös
29136: se, että järjestäytyneen työnantajan työ-
29137:
29138:
29139:
29140: Laki
29141: metsä- ja uittotöiden vähimmäispalkoista.
29142: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
29143:
29144: 1 §. hin liittyvissä töissä ohjattava palkkojen
29145: Vähimmäispalkkatason turvaamiseksi on muodostumista niin kuin tässä laissa jäljem-
29146: metsä- ja uittotöissä, metsäajoissa sekä nii- pänä säädetään.
29147: X,lS. - J. B. Partanen ym. 695
29148:
29149: 2 §. lain tarkoittamien palkankorotusten suu-
29150: Metsä- ja uittotöiden vähimmäispalkkojen ruudesta on sosiaaliministeriön, mikäli asian-
29151: määräämistä ja valvontaa varten peruste- omaiset eivät 15 vuorokauden kuluessa pääse
29152: taan sosiaaliministeriön yleiseen osastoon sopimukseen, määrättävä palkkojen korotta-
29153: metsäpalkkalautakunta, metsäpalkkatoimiston misesta.
29154: metsänhoitotutkinnon suorittaneen päällikön
29155: virka, 8 tarkastajan virkaa ja vanhemman 5 §.
29156: kanslistin virka. Tämän lain noudattamista valvoo sosiaa-
29157: liministeriössä toimiva metsäpalkkalauta-
29158: 3 §. kunta.
29159: Metsä- ja uittotöitä sekä niihin liittyviä
29160: töitä varten määrättäviä vähimmäisaika- ja
29161: -yksikköpalkkoja kulloinkin vahvistettaessa 6 §.
29162: on huomioitava työmarkkinoita yleensä ja Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
29163: erikoisesti metsä- ja uittotöitä varten vah- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
29164: vistetut työehto- ja palkkasopimukset. tuksella.
29165:
29166: 4 §.
29167: Työnantajan ki~ltliytyessä palkkojen ko- Tämä laki tulee voimaan päivänä
29168: rottamisesta tahi erimielisyyksien syntyessä kuuta 196 .
29169:
29170:
29171: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960.
29172:
29173: Eemil Partanen. Hannes Paaso. Tahvo Rönkkö.
29174: Matti Kekkonen. Artturi Järn.sen. Eino Uusitalo.
29175: Niilo Ryhtä. Olavi Lahtela. Ale Holopainen.
29176: Markus Niskala. Onni Mannila.
29177: 696
29178:
29179: X,14. - Lak.al. N:o 110.
29180:
29181:
29182:
29183:
29184: Hostila. ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
29185:
29186:
29187:
29188: E d u s k u n n a ll e.
29189:
29190: Kansaneläkelain työkyvyttömyyttä koske- eläkkeen saamiseen mm. tuberkuloosin takia
29191: vat säännökset ovat olleet viime aikoina suu- työkyvyttömäksi tulleille. Eläkkeen myön-
29192: ren huomion kohteena. Työkyvyttömyyseläk- tämiseen on tuberkuloositapauksissa riittänyt
29193: keen saannin edellytyksenä on pysyvä työ- se, että työkyvyttömyyden lasketaan jatku-
29194: kyvyttömyys. Kuitenkin monissa tapauksissa van pitkän ajan, vaikka osasta eläkkeensaa-
29195: sairauden tiedetään aiheuttavan varsin pitkä- jia on voitukin melkoisella varmuudella sa-
29196: aikaista työkyvyttömyyttä, mutta koska se ei noa, että eläke voidaan myöhemmin keskeyt-
29197: ole pääteltävissä pysyväksi, niin eläke•ttä ei tää. Tältä osin on eduskuntakin lausunut
29198: voitaisi myöntää. Koska pitkäaikaisten sai- tämän suuntaisen kehoituksen, koska sitä on
29199: rauksien perusteella annettavaa eläketurvaa pidetty tarkoituksenmukaisena. Vasta 2-3
29200: ei ole muullakaan tavalla järjestetty, niin viime vuoden aikana on havaittu, että tu-
29201: eduskunta joulukuussa 1959 hallituksen esi- berkuloosin takia työkyvyttömien mahdolli-
29202: tyksestä hyväksyi kansaneläkelakiin sellaisen suudet saada työlkyvyttömyyseläkettä ovat
29203: muutoksen, että lakia täydennettiin uudella entisestä huomattavasti heikentyneet. Sai-
29204: eläkelajilla, sairauseläkkeellä. Sairauseläkettä rauseläke merkitsee e·räissä tapauksissa jopa
29205: lain 22 a § : n mukaan voidaan myöntää, kun huononnusta aikaisempaan lakiin verrattuna.
29206: työkyvyttömyys, olematta pääteltävissä pysy- Aikaisemmin ei laissa ollut määräystä kuu-
29207: väksi, jatkuu huomattavan pitkän ajan. Sai- den kuukauden odotusajasta, joka kuitenkin
29208: rauseläkkeellä on tarkoitus täydentää nimen- on sairauseläkkeen kohdalla välttämätöntä.
29209: omaan tuberkuloosin takia pitkäaikaisesti Kun työkyvyttömyyseläkkeen kohdalla e'i ole
29210: työkyvyttömäksi tulleiden eläketurva. vieläkään mitään säädettyä odotusaikaa, niin
29211: Kansaneläkelakiin joulukuussa tehtyjen ei liene tarkoitustaan vastaavaa säilyttää sitä
29212: muutosten pääpaino oli kuitenkin peruseläk- sairauseläkkeenkään kohdalla, koska sen ni-
29213: keiden korottamisessa ja siitä syystä eivät menomaisena tarkoituksena on sairauden-
29214: muut samassa yhteydessä esitetyt väliaikai- aikaisen toimeentuloturvan järjestäminen.
29215: siksi tarkoitetut muutokset .tulleet erityisem- Niinikään aiheuttaa epätietoisuutta se, mitä
29216: män tutkimuksen kohteiksi. Tästä syystä laki huomattavan pitkän ajan jatkuvana työ-
29217: olisikin tarpeellista ottaa sairauseläkettä kos- kyvyttömyydellä tässä yhteydessä tarkoittaa.
29218: kevat säännökset uudestaan käsiteltäviksi, Edellä olevan perusteella olisikin sairaus-
29219: koska on aihetta epäillä, ettei sairauseläke eläkettä koskevia säännöksiä korjattava siten,
29220: joulukuussa 1959 hyväksytyssä muodossa että kuuden kuukauden odotusajasta luovu-
29221: täytä ilmoitettua tarkoitusta. taan ja että työkyvyttömyyden jatkumista
29222: Voidaan todeta kuitenkin, ettei aikaisem- koskevaa kohtaa täsmennetään.
29223: minkaan ole pysyvää työkyvyttömyyttä tul- Edellä esitetyn perusteella es1tämme,
29224: kittu siten, että sen pitäisi olla lopun ikää
29225: jatkuva, ennenkuin työkyvyttömyyseläkettä et~ä Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29226: voitaisiin myöntää, vaan huomattavan pitkän van lakiehdotuksen:
29227: ajan jatkunut työkyvyttömyys on riittänyt
29228: X,14.- Hostila ym. 697
29229:
29230:
29231:
29232: Laki
29233: kansaneläkelain muuttamisesta.
29234: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 195·6 (347/'56) an-
29235: netun kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1959 anne-
29236: tun (540/59) lain 22 a § näin kuuluvaksi:
29237:
29238: 22a §. daan arvioida kestävän vähintään vuoden
29239: Sairauseläkettä maksetaan määräaikaisena ajan, vaikka sitä ei voida pitää pysyvänä-
29240: vakuutetulle, jonka työkyvyn on todettu Sairauseläkkeestä on muutoin soveltuvin osin
29241: siinä määrin alentuneen kuin 22 § :ssä on voimassa, mitä tässä laissa on säädetty työ-
29242: säädetty ja jonka työkyvyttömyyden voi- kyvyttömyyseläkkeestä.
29243:
29244: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
29245:
29246: Sulo Hostila. Lyyli Aalto. Kustaa Alanko.
29247: Pentti Niemi. Rafael Paasio. Meeri Kalavainen.
29248: Viljo Virtanen. Kalle Matilainen. Vilho Väyrynen.
29249:
29250:
29251:
29252:
29253: 88 E 74/60
29254: 698
29255:
29256: X,15. - La.k.al. N: o 111.
29257:
29258:
29259:
29260:
29261: Ala.nko ym..: Ehdotus laiksi kansaneläkelaim. muuttamisesta.
29262:
29263:
29264:
29265: E d u s k u n n a 11 e.
29266:
29267: Kun kansaneläkelaki melko perusteellisesti ja asutuskeskuksissa on vuokran maksami-
29268: uusittiin 8 ;päivänä ik.esäkuuta 1956 annetulla nen. Perusteluja voidaan esittää enemmän-
29269: lailla, jolloin sekä perus- että tukiosia huo- kin, mm. syytinkiluontoisen eläkkeen etu-
29270: mattavasti korotettiin, lakiin ik.uitenkin jäi oikeus, mutta jo edellisen'kin nojalla tuntuu
29271: monia sellaisia puutteellisuuksia, jotka olisi kohtuulliselta, että ansiotulo olisi saatava
29272: korjattava. Hallituskin on tähän asiaan kiin- kansaneläkelaissa lähes samaan asemaan kuin
29273: nittänyt huomiota antaen eduskunnalle esi- etuoikeutettu eläkkeen luontoinen tulo. Tä-
29274: tyksen laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. män vuoksi olisi lain 30 §: n 2 momenttiin
29275: Mutta tämäkään esitys ei vielä korjaa eräitä saatava seuraava lisäys:
29276: sellaisia puutteita nykyisessä kansaneläke- Se, mitä edellisessä lauseessa on sanottu
29277: laissa, jotka meidän mielestämme olisi halli- eläkeluontoisen tulon etuoikeudesta, koskee
29278: tuksen esityksen yhteydessä korjattava. Jo myös työ- ja virkasuhteessa saatavaa sekä
29279: aikaisemmin sosialidemokraattinen eduskun- muuta työtuloa.
29280: taryhmä on tehnyt aloitteen sotilashuolto- Kun poikkeuslaki, jolla kansaneläkemak-
29281: eläkkeiden rinnastamisesta lain 30 §: ssä mai- suista sekä fyysillisten että yhteisöjen osalta
29282: nittuihin etuoikeutettuihin eläketuloihin. maksettava 1/2 % on mennyt tähän saakka
29283: Tätä ei ole ilruitenkaan vielä työväenasiain- valtion tukiosuuksien rahoittamiseen, on voi-
29284: valiokuntakaan 'käsitellyt. Toivomme, että massa vain tämän vuoden loppuun, sen
29285: kun nyt tulee kansaneläkelaki sekä hallituk- vuoksi ehdotamme, että tämä määrä käytet-
29286: sen esityksen pohjalla että eduskunta-aloit- täisiin suurin piirtein kansaneläkkeiden tuki-
29287: teiden vuoksi uudelleen käsiteltäväksi, tämä- osien kor()ttamiseen. Sen vuoksi ehdotamme,
29288: kin seik;ka huomioitaisiin. että kansaneläkelain 27 § :ssä mainittuja tu-
29289: Meidän mielestämme olisi kiinnitettävä ikiosia korotettaisiin noin 20 %, jolloin tuki-
29290: erikoista huomiota lain 30 § : ään, joka lain osan määraksi ilman indeksikorotuksia tulisi
29291: nykyisen sanamuodon mukaan ei ole tyydyt- ensimmäisessä kuntaryhmässä 86 400, toi-
29292: tävä. Lain ja myöskin hallituksen esityksen sessa kuntaryhmässä 75 600 ja kolmannessa
29293: mukaan ovat eräät eläkeluontoiset tulot ns. kuntaryhmässä 64 800 mk vuodessa. Kun
29294: etuoikeutettuja tuloja, joita kansaneläkkeen kansaneläkelaitos vuoden 1961 alusta saa
29295: tukiosaa määrättäessä otetaan huomioon tu- käyttöönsä myöskin tämän 1/2 %: n määrän
29296: lona vain sikäli kuin ne ylittävät 66 000 sekä fyysillisten että yhteisöjen vakuutus-
29297: markkaa. Lainsäätäjän tarkoitus lienee ollut, maksutuloista, joiden määrä lienee noin
29298: että näiden e,läkeluontoisten tulojen saajat :5.7---'6' mrd. mk, ja koska twkiosien ikorotta-
29299: yhdessä kansaneläkkeen 'kanssa saisivat riit- minen meidän mielestämme kaikkein varat-
29300: tävän eläketurvan. Niissä tapauksissa, joissa torniromille kansalaisryhmille on erittäin tär-
29301: vähätuloinen kansaneläkkeen saaja jatkaa keätä, niin tämän vuoksi voitaisiin myöskin
29302: eläkkeen myöntämisen jälkeen työn teke- ajatella, että kansaneläkelaitos maksaisi mää-
29303: mistä, on kysymys useimmiten siitä, ettei räosan tukiosien rahoittamisesta, jotta ne
29304: täysimääräinenkään kansaneläke pysty ta- eivät jäisi yksinomaan valtion ja kuntien
29305: kaamaan hänelle edes välttämätöntä toimeen- kannettavaksi. Sen vuoksi ehdotamme, että
29306: tuloa. Tällöin on muistettava, että eräänä kansaneläkelain 62 §: n 1 mom: iin lisättäi-
29307: suurena menoeränä varsinkin kaupungeissa siin uusi lause, jossa sanottaisiin:
29308: X,15. - Ala.nko ym. 699
29309:
29310: Eläkelaitoksen osuus :kustannuksista on kaan tällä kertaa ole halunneet kajota muuta
29311: kaksikymmentäviisi sadalta tukiosien yhteis- kuin näihin kaikkein tärkeimpiin epäkohtiin,
29312: määrästä ja valtio vastaa tukiosien kustan- jotka meidän mielestämme pitäisi korjata.
29313: nuksista muulta kuin edellä mainitulta Tämän vuoksi ehdotammekin,
29314: osalta.
29315: Kansaneläkelaissa on monia muitakin pie- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29316: nempiä epäkohtia, jotka pitäisi korjata. van lakiehdotuksen:
29317: Asian kiireellisyyden vuoksi emme kuiten-
29318:
29319:
29320:
29321: Laki
29322: kansaneläkelain muuttamisesta..
29323: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan-
29324: saneläkelain (347/56) 27 §:n 1 momentti ja 62 §:n 1 momentti sekä lisätään 30 §:ään
29325: uusi 3 momentti seuraavasti:
29326: 27 §. myös työ- ja virkasuhteesta saatavaa sekä
29327: Kunnat jaetaan elinkustannusten kalleu- muuta työtuloa.
29328: den mukaan kolmeen ryhmään, joissa eläk-
29329: keen täysimääräinen tukiosa on vuodessa: 62 §.
29330: Valtio, kunnat ja eläkelaitos vastaavat ku-
29331: ensimmäisessä eli kal- kin omasta puolestaan eläJkkeen tukiosien
29332: leimmassa kuntaryh- kustannuksista. Kunnat jaetaan kustannus-
29333: mässä . . . . . . . . . . . . . 86 400 markkaa osuutensa suorittamista varten taloudellisen
29334: toisessa kuntaryhmässä 75 600 markkaa ja asemansa mukaan viiteen ryhmään, joissa
29335: kunnan kustannusosuus on 9, 13, 17, 21 ja
29336: kolmannessa kuntaryh- 26 sadalta 2 momentissa sanotulla tavalla
29337: mässä . . . . . . . . . . . . . 64 800 markkaa lasketusta kunnan kustannusosuusperus-
29338: teesta. Eläkelaitoksen osuus kustannuksista
29339: on 25 sadalta maksettujen tukiosien yhteis-
29340: 30 §. määrästä ja valtio vastaa tukiosien kustan-
29341: nuksista muulta kuin edellä mainitulta
29342: Se, mitä edellisessä momentissa on sanottu osalta.
29343: eläkeluontoisen tulon etuoikeudesta, koskee
29344:
29345:
29346: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
29347:
29348: Kustaa Alanko. Lyyli Aalto. Kaarlo Pitsinki.
29349: Juho Karvonen. Sulo Hostila. Anni Flinck.
29350: Varma K. Turunen. Väinö Tikkaoja. Viljo Rantala.
29351: Rafael Paasio. Ensio Partanen. Eino Raunio.
29352: Kalle Matilainen. Elis Manninen. Lars Lindeman.
29353: Arvo Tuominen. K. F. Haapasalo. Viljo Virtanen.
29354: Pentti Niemi. Edvard Pesonen. Veikko Kokkola.
29355: G. Henriksson. Vilho Väyrynen. Väinö Tanner.
29356: Meeri Kalavainen. Olavi Lindblom. Sylvi Siltanen.
29357: Veikko Helle.
29358: 700
29359:
29360: X,16. - Lak.al. N: o 112.
29361:
29362:
29363:
29364: lYia.tilainen ym.: Ehdotus laiksi kansane.läkelain muuttami-
29365: sesta.
29366:
29367: E d u s kun n a 11 e.
29368:
29369: Kansaneläkelain tukiosaa koskevat sään- tointa tai ei voi sellaista esimerkiksi lasten
29370: nökset kaipaavat korjausta, sillä varsinkin hoidon vuoksi vastaanottaa. Osapäivätoimi
29371: perheellisten kohdalla aviopuolisoiden yhtei- tai tilapäistoimi voisivat kuitenkin kansan-
29372: set, varsin vaatimattomatkin tulot vaikutta- eläkkeen lisäksi huomattavasti parantaa
29373: vat herkästi eläkkeen tukiosaan. Kansanelä- perheen toimeentuloa, mutta rajatulosta
29374: kelain 27 §: n 3 mom: n mukaan eläkkeen voimassa olevat säännökset suorastaan jar-
29375: tukiosa maksetaan täysimääräisenä, kun va- ruttavat perheenäidin hakeutumista osa-
29376: kuutetun vuositulo ei ylitä ensimmäisessä päivä- tai tilapäistehtäviin, koska se saat-
29377: kuntaryhmässä 34 000, toisessa kuntaryh- taa merkitä tukiosan osittaista tai täydel-
29378: mässä 24 000 ja kolmannessa kuntaryhmässä listä menetystä. Kun kansaneläkelain tar-
29379: 17 000 mk. Saman pykälän 4 mom :n mukaan koituksena ei voine olla estää perheen oma-
29380: naimisissa olevalle eläkkeensaajalle makse- toimisuutta, olisi tarkoituksenmukaista,
29381: taan tukiosaa täysimääräisenä, kun puolisoi- että aviopuolisoiden yhteistä vuosituloa las-
29382: den yhteinen vuositulo ei ylitä rajatuloa, kettaessa ei eläkkeensaajan aviopuolison
29383: joka on 60 sadalta suurempi kuin 3 mom: ssa ansioita otettaisi nykyisessä määrässä lu-
29384: tarkoitettu rajatulo. kmm. Mielestämme laissa voitaisiin säätää,
29385: Edellä olevasta selviää, että varsin vaati- että naimisissa olevan eläkkeensaajan tuki-
29386: mattomat tulot aiheuttavat tukiosan ainakin osan rajatuloa laskettaessa ei aviopuolison
29387: osittaisen menettämisen. Kun monesti per- tuloja otettaisi huomioon 100 000 mk:n
29388: heenisän sairastuminen saattaa perheen vai- määrään saakka. Tätä koskeva muutos olisi
29389: keaan taloudelliseen asemaan, on aviopuoli- tehtävä lain 27 §: n 4 mom: iin.
29390: son pakko hakeutua ansiotyöhön, jotta per- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
29391: heen taloutta kyettäisiin edes välttävästi hoi-
29392: tamaan. Perheenäiti ei kuitenkaan läheskään että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29393: aina saa tyydyttävästi palkattua kokopäivä- van lakiehdotuksen:
29394:
29395:
29396: Laki
29397: kansaneläkelain muuttamisesta.
29398: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan kansaneläkelain (347/56) 27 § :n 4 mo-
29399: mentti näin kuuluvaksi:
29400:
29401: 27 §. momentissa tarkoitettu rajatulo. Puolisoi-
29402: den yhteistä vuosituloa laskettaessa jäte-
29403: Naimisissa olevalle vakuutetulle makse- tään eläkkeensaajan aviopuolison tulot
29404: taan eläkkeen tukiosa täysimääräisenä, kun 100 000 markan määrään saakka huomioon-
29405: puolisoiden yhteinen vuositulo ei ylitä raja- ottamatta.
29406: tuloa, joka on 60 sadalta suurempi kuin 3
29407:
29408: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
29409: Kalle Matilainen. Pentti Niemi. Anni Flinck.
29410: Arvo Tuominen. Sylvi Siltanen. Veikko Helle.
29411: 701
29412:
29413: X,17. - Lak.al. N:o 113.
29414:
29415:
29416:
29417:
29418: Siiskonen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
29419:
29420:
29421: E d u s k u n n a ll e.
29422:
29423: Voimassa olevassa kansaneläkelaissa mää- lot sitten kohoavat voimassaoleviin tulorajoi-
29424: ritellyt vuositulorajat- 17 000 - 24 000 - hin saakka, ei sairaalle puolisolle anneta lain-
29425: 34 000 mk - jolloin asianomaisen eläkkeen- kaan kansaneläkkeen tukiosaa, vaikka se ku-
29426: saajan oikeus tukiosaan kokonaan lakkaa, luisi yksinomaan sairauden aiheuttamiin
29427: ovat kansaneläkkeiden määrään ja elintason lääkekuluihin ja perheen muu toimeentulo
29428: kallenteen verrattuna kohtuuttoman alhaiset. jäisi työssä käyvän aviovaimon kannetta-
29429: Nykyisellä kansaneläkkeellä kaikkine tuki- vaksi.
29430: osineen eivät voi tulla toimeen sellaiset hen- Jotta nyt vallitseva ilmeinen epäkohta
29431: kilöt, joilla ei ole läheisiä omaisia autta- poistuisi, olisi omien tulojen ylärajoja nos-
29432: massa toimeentuloa tai muita ns. etuoikeu- tettava ainakin niihin määriin saakka, jotka
29433: tettujen tulojen ryhmään kuuluvia eläkkeitä muita eläkkeitä nauttivat saavat lukea etu-
29434: ym. tuloja, ja joiden on kansaneläkkeestään oikeutetuksi tulokseen.
29435: maksettava vuokransa, hankittava poltto- Kansaneläkelain 30 §: ssä on määritelty ne
29436: puunsa ja kaikki muut välttämättömät tar- eläkkeet, joita ei huomioida kansaneläkkeen
29437: vikkeet ruuan ohella. Heidän on ollut pakko tukiosaa laskettaessa tai, mikäli ne huo-
29438: hankkia lisätuloja suorittamalla ansiotyönä mioidaan, vähennetään niistä edellämainittu
29439: sellaisia tehtäviä, joihin he vanhuudestaan etuoikeutettu tulo, joka on nykyisin 66 000
29440: ja sairaudestaan huolimatta kykenevät, jos- mk. Sotainvaliidin saama elinkorko ja so-
29441: kin heiltä vaatii erittäin suuria ponnis- dassa kaatuneen pojan vanhempien huolto-
29442: tuksia ja sisukkuutta tehdä viimeiseen saa:kka eläke eivät kuulu näihin ryhmiin, joten ne
29443: kaikki, mitä suinkin voivat auttaakseen itse luetaan kokonaisuudessaan vakuutetun ja hä-
29444: toimeentuloaan turvautumatta kokonaan yh- nen puolisonsa yhteiseksi tuloksi ja näin-
29445: teiskunnan huoltoon. Kun näiden omien työ- ollen joko estävät tukiosan saamisen tai vä-
29446: tulojen ylärajat ovat, kuten jo mainittiin, hentävät sitä.
29447: erittäin alhaiset, käy usein niin, että näitä Se ettei sotainvaliidin elinkorkoa ole huo-
29448: esimerkillisen ahkeria kansalaisia rangais- mioitu etuoikeutettuna tulona, on herättänyt
29449: taan uutteruudestaan vähentämällä heidän erittäin suurta tyytymättömyyttä sotainva-
29450: kansaneläkkeensä tukiosan määrää. Toisaalta liidien keskuudessa eikä sitä suinkaan ole
29451: taas kansaneläkettä saavan mahdollisesti vähentänyt se, että etuoikeutettuihin tuloihin
29452: saama lapsilisä, perhelisä ja huoltoapulain on lain nykyisessä tulkinnassa liitetty mm.
29453: mukaan annettu huoltoapu eivät vaikuta tu- jääkärieläke. Sotainvaliidit, jotka ovat me-
29454: kiosan suuruuteen, ja etuoikeutettujen tu- nettäneet terveytensä ja työkykynsä suorit-
29455: lojen kolmantena ryhmänä on sellaisia eläke- taessaan velvollisuutensa maan itsenäisyyttä
29456: tuloja, jotka vasta 60 000 ·(nykyisin 66 000) puolustettaessa ja jotka saavat vammansa
29457: mk:n vuositulorajan ylitettyään vaikuttavat laatua vastaavan elinkoron, odottavat, että
29458: tukiosaa vähentävästi. tämä elinkorko luetaan vähintään samaan
29459: Erittäin räikeänä tulorajojen pienuuden luokkaan kuin muutkin eläkkeet, ellei sitä
29460: aiheuttama epäkohta esiintyy silloin, kun jätetä kokonaan huomioimatta eläkkeen tuki-
29461: kyseessä on aviopuolisoiden yhteiset tulot ja osaa määrättäessä.
29462: vaimo suorittaa ansiotyötä hoitamalla sen Myöskin ne vanhukset, jotka saavat huolto-
29463: ohella samassa taloudessa sairasta, kansan- eläkettä menetettyään sodassa yhden tai
29464: eläkettä saavaa puolisoaan pyrkien näin säi- useamman poikansa, ovat oikeutetusti tyy-
29465: lyttämään perhesiteet ehjinä. Jos vaimon tu- tymättömiä siihen, että heidän saamastaan
29466: 702 X,17. - Ka.nsa.nelll.kelaki.
29467:
29468:
29469: huoltoeläkkeestä ei lainkaan huomioida etu- Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
29470: oikeutettua tuloa, vaan vähentää se heidän
29471: tukiosansa suuruutta koko määrällään. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29472: van Uikiehddtuksen:
29473:
29474:
29475:
29476: Laki
29477: kansaneläkelain muuttamisesta.
29478: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan-
29479: saneläkelain (347/56) 27 §:n 3 momentti ja 30 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on
29480: 15 päivänä joulukuuta 1956 annetussa laissa (606/56), näin kuuluvaksi:
29481:
29482: 27 §. sukulaisuus- tai lankoussuhteen taikka sellai-
29483: seen suhteeseen verrattavan muun syyn takia
29484: Eläkkeen tukiosa maksetaan täysimääräi- vapaaehtoisesti annettua elatusta tai avus-
29485: senä, kun vakuutetun vuositulo ei ylitä seu- tusta ei lueta vuosituloksi, mikäli sen määrä,
29486: raavia rajatuloja: yhdessä 1 momentissa tarkoitettujen muiden
29487: tulojen kanssa, ei sanottavasti ylitä huolto-
29488: Ensimmäisessä kuntaryhmässä . . 100 000 mk apulain mukaan omaiselle annettavan ela-
29489: Toisessa kuntaryhmässä . . . . . . . 90 000 mk tuksen määrää. Vapaaehtoisen vanhuus-,
29490: Kolmannessa kuntaryhmässä . . . 83 000 mk työkyvyttömyys- tai perhe-eläkevakuutuksen
29491: perusteella vakuutetulle maksetusta eläk-
29492: keestä tai elinkorosta taikka sotainvaliidille
29493: 30 §. maksettavasta elinkorosta taikka sodassa kaa-
29494: tuneen pojan vanhemmille maksettavasta
29495: Vuosituloksi ei lueta tämän lain mukaan huoltoeläkkeestä tahi niiden yhteismäärästä
29496: maksettavaa eläkettä, lapsilisälain mukaan sekä oman taikka puolison työ- tai virka-
29497: maksettavaa lapsilisää, perhelisälain mukaan suhteen johdosta työ- tai virkasuhteeseen
29498: ma:ksettavaa perhelisää eikä huoltoapulain liittyvän vanhuus-, työkyvyttömyys- tai per-
29499: mukaan annettua huoltoapua, elatusta tai he-eläkevakuutuksen perusteella vakuutetulle
29500: avustusta. Avioliitosta johtuvan elatusvel- maksetusta eläkkeestä tahi niiden yhteis-
29501: vollisuuden perusteella annettua elatusta, määrästä luetaan vuosituloksi vain se osa,
29502: avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista joka ylittää 66 000 markkaa vuodessa.
29503: annetussa laissa säädettyä elatusapua ja
29504:
29505: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
29506:
29507: Aili Siiskonen. A. Simonen.
29508: Olli J. Uoti. Vilho Turunen.
29509: Impi Lukkarinen. lYiartta Salmela-Järvinen.
29510: Vappu Heinonen. Urho Kulova.ara.
29511: Mikko Hult. V. Liljeström.
29512: A. ll'årkönen. H. Törmä.
29513: 703
29514:
29515: X,18. - Lak.al. N:o 114.
29516:
29517:
29518:
29519:
29520: Halinen ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
29521:
29522:
29523: E d u s k u n n a ll e.
29524:
29525: Kun kansaneläkelaki vuoden 1956 alku- Silloin vähennetään hautausavustuksen maa-
29526: puolella uudistettiin, sisältyivät siihen myös rästä sanotulta ajalta maksettaviksi erään-
29527: säädökset hautausavustuksesta. Tämä lain tyneet eläkkeen perusosat. Jos olisi kysymyk-
29528: 33 § on sen jälkeen edellä mainitun vuoden sessä etumaksuna suoritettava eläke, niin vä-
29529: lopulla muutettu avustusten jakoperusteiden hennys olisi tietysti kohdallaan hautausapua
29530: kohdalta. Hautausavustus on kansaneläkkeen maksettaessa. Mutta kun vähennys koskee
29531: perusosan suuruinen. Lakiin on tämän asian elinajalle kuuluvaa eläkettä, olisi lakiin teh-
29532: kohdalle tullut kuitenkin ilmeinen epäoikeu- tävä muutos. Tällaiset jo eläkettä saavat hen-
29533: denmukaisuus. Lain 33 § : n 1 mom. säätää, kilöthän yleensä ovat omaistensa puolelta
29534: että hautausavustus suoritetaan sellaisten lisähuollon tarpeessa ja erikoisesti heidän
29535: vakuutettujen kuoltua, jotka eivät saa van- kohdallaan hautausavustus olisi tarpeellinen.
29536: huus- tai työkyvyttömyyseläkettä. Saman Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29537: § : n 2 mom. sallii hautausavustuksen maksun nioittaen,
29538: myös eläkkeensaajan kohdalla, jos hän kuolee
29539: ennen kuin hänen eläkkeensä perusosa on että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29540: erääntynyt maksettavaksi kuolemaa välittö- van lakiehdotuksen:
29541: mästi edeltäneeltä vuoden pituiselta ajalta.
29542:
29543:
29544: Laki
29545: kansaneläkelain muuttamisesta.
29546: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kan-
29547: saneläkelain (347/56) 33 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1956 annetussa
29548: laissa (606/56), näin kuuluvaksi:
29549:
29550: 33 §. sia, suoritetaan hautausavustus niille, jotka
29551: Jos vakuutettu kuolee, suoritetaan puoli- ovat pitäneet huolta vainajan hautaamisesta,
29552: solle ja 16 vuotta nuoremmille rintaperiUi- ei kuitenkaan enempää kuin siitä aiheutu-
29553: sille tai, jollei näitä ole, vanhemmille hau- neiden kustannusten määrä.
29554: tausavustuksena perusosan vuotuinen määrä. Hautausavustusta on uhalla, että oikeus
29555: Hautausavustus jaetaan heidän keskensä, sen saamiseen muuten on menetetty, haet-
29556: niinkuin jäämistön jakamisesta on säädetty. tava, siten kuin asetuksella määrätään, yhden
29557: Jos vakuutetulla ei ole edellä sanottuja omai- vuoden kuluessa vakuutetun kuolinpäivästä.
29558:
29559: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
29560:
29561: Sylvi Halinen. Veikko Savela. V. E. Svinhufvud.
29562: Marja Lahti. Antti J. Rantamaa. Arvo Pentti.
29563: Kerttu Sa.alasti.
29564: 704
29565:
29566: X,19. - Lak.al. N: o 115.
29567:
29568:
29569:
29570:
29571: Forsius ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
29572:
29573:
29574: E d u s k u n n a ll e.
29575:
29576: Kansaneläkelain 60 § : n 2 mom: n mukaan asiassa kuitenkin yksinomaan vanhuksille tar-
29577: voidaan eläkelaitoksen varoja sijoittaa mm. koitettujen, asunto-osakeyhtiömuotoisten ta-
29578: vanhusten huoltoa edistävään rakennustoi- lojen rakentaminen osittain yhteiskunnan tar-
29579: mintaan. Tämän säännöksen soveltamisalaa joaman tuen turvin. Tällaisista taloista voi
29580: ()n kuitenkin oleellisesti rajoittanut ja edel- osan osakkeista omistaa yleishyödyllinen jär-
29581: leen rajoittaa kansaneläkeasetuksen 29 § : n jestö, joka vuokraa hallinnassaan olevia huo-
29582: säännös siitä, että ,on lähinnä pyrittävä ke- neita vanhuksille, huomattavasti suuremman
29583: hittämään ajanmukaisten kunnallisten van- osan osakkeita kuuluessa kuitenkin välittö-
29584: hainkotien aikaansaamista." Tämän nojalla mästi asunnon tarpeessa oleville vanhuksille,
29585: ei vanhusten asuntopulan poistamista tai jotka kykenevät sellaiseen sijoittamaan koh-
29586: asunto-olojen edistämistä tarkoittavaan re- tuullisen rahamäärän. Yhteiset ruokailutilat,
29587: kennustoimintaan ole eläkelaitoksen varoja siivousapu ja sairasapu hälytystapauksissa
29588: voitu sijoittaa. Kokemus on kuitenkin osoit- kuuluisivat rakennusten tarjoamiin sosiaali-
29589: tanut, ettei vanhainkotien rakentaminen ole siin etuisuuksiin. Asunto-osakeyhtiölain puit-
29590: läheskään kokonaisuudessaan voinut ratkaista teissa tapahtuvilla järjestelyillä voitaisiin
29591: yksinäisten vanhusten asunto- ym. sosiaalisia tehokkaasti estää po. asunto-osakkeilla tapah-
29592: ongelmia. Vanhainkotien rakentaminen ja tuva keinottelu etuosto-oikeutta ja kunnan
29593: ylläpitäminen on tullut kunnille niin kal- taholta tapahtuvaa valvontaa koskevilla mää-
29594: liiksi, etteivät läheskään kaikki asuntoa tar- räyksillä.
29595: vitsevat vanhukset ole voineet päästä van- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29596: hainkotien suojiin.
29597: Tehokkaan ja sosiaalisesti tarkoituksenmu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29598: kaisen ratkaisumahdollisuuden tarjoaa tässä van lakiehdotuksen:
29599:
29600:
29601: Laki
29602: kansaneläkelain muuttamisesta.
29603: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1956 annetun kan-
29604: saneläkelain (347 /56) 60 §: n 2 momentti näin kuuluvaksi:
29605:
29606: 60 §. välittömästi edistäviin tarkoituksiin sekä van-
29607: husten huoltoa edistävään tai vanhuksia var-
29608: Varat on sijoitettava tuotannollisiin tar- ten aiottujen asuntojen tuottamista tarkoit-
29609: koituksiin. Sen ohessa voidaan varoja sijoit- tavaan rakennustoimintaan.
29610: taa työkyvyn säilyttämistä ja palauttamista
29611:
29612: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
29613: Saara Forsius. Jaakko Kemppainen. A. F. Airo.
29614: Aune Innala. Erkki Hara. Jussi Saukkonen.
29615: Kyllikki Pohjala. Martti Salminen.
29616: 705
29617:
29618: X,20. - Lak.a.l. N: o 116.
29619:
29620:
29621:
29622: Mustonen ym.: Ehdotm laiksi kansaneläkelain muuttami-
29623: sesta.
29624:
29625: E d u s k u n n a 11 e.
29626:
29627: Vuoden 1956 valtiopäivillä hyväksytyn selvinnyt, että tässä asemassa olevia henki-
29628: kansaneläkelain 26 §: n mukainen vanhuus- löitä on vähäinen määrä jopa kansaneläke-
29629: eläkkeen saannin ikäraja on 65 vuotta. vakuutettujen joukossa. Sen lisäksi kaikki
29630: Asianomainen eläkkeeseen oikeutettu voi vuonna 1883 tai sitä ennen syntyneet, samoin
29631: kuitenkin, jos hän haluaa, siirtää eläk- kuin työkyvyttömyytensä vuoksi kansaneläke-
29632: keelle jäämisensä myös myöhemmin ta- vakuutuksen ulkopuolelle jääneet, jotka tulo-
29633: pahtuvaksi, jolloin hänen eläkkeensä pe- jensa vuoksi eivät olleet vanhuusavustuslain
29634: rusosa maksetaan korotettuna. Tätä yleis- tai työkyvyttömyysavustuslain mukaiseen
29635: säännöstä rajoittaa kuitenkin lain 94 §: n eläkkeeseen oikeutettuja, mutta jotka tulivat
29636: säännös, että korotettuna ei eläkettä mak- kansaneläkelain uudistuksen yhteydessä va-
29637: seta henkilölle, joka on täyttänyt 65 ikä- kuutuksen piiriin, ovat jääneet eläkkeensä
29638: vuottaan ennen vuoden 1957 alkua. Tämän perusosan korotusoikeutta vaille. Lakiin tul-
29639: rajoituksen hyväksyessään eduskunta on lut epäkohta olisi oikaistava ja maksettava
29640: edellyttänyt, että asia on lakiehdotusta val- asianomaisille korotus taannehtivasti.
29641: mistelleessa komiteassa perusteellisesti tut- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
29642: kittu ja ettei eläkettä saarnattornia 65 vuo-
29643: tiaita henkilöitä ole ainakaan sanottavassa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29644: määrin olemassa. Myöhemmin on kuitenkin van lakiehdotuksen:
29645:
29646: Laki
29647: kansaneläkelain muuttamisesta.
29648: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansan-
29649: eläkelain (347/56) 94 § :ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
29650: 96 §. on oikeus hakemuksesta saada perusosaansa
29651: 26 § : n 2 momentin mukainen korotus.
29652:
29653: V akuutetulla, joka ennen vuotta 1957 oli Tämä laki tulee voimaan pa1vana
29654: täyttänyt 65 vuotta, mutta ei ole saanut kuuta 196 . V akuutetulla, joka tämän lain
29655: aikaisemman kansaneläkelain mukaista kan- voimaan tullessa jo saa kansaneläkettä, on
29656: saneläkettä, vanhuusavustuslain mukaista oikeus saada 96 § : n 4 momentissa tarkoitettu
29657: vanhuusavustusta tai työkyvyttömyysavus- etu taannehtivasti siitä ajankohdasta, mistä
29658: tuslain mukaista työkyvyttömyysavustusta, alkaen hänelle on eläke myönnetty.
29659:
29660: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
29661: J. Mustonen. Antto Prunnila. Judit Nederström-Lunden.
29662: Eino Kilpi. Toivo Asvik. Toivo Niiranen.
29663: Aleksi Kiviaho. Pentti Liedes. Eino Tainio.
29664: Matti Meriläinen. Hertta Kuusinen. Elli Stenberg.
29665: Eino Roine. Yrjö Murto. Toivo Friman.
29666: Esa Hietanen.
29667: 89 E 74/60
29668: 706
29669:
29670: X,21.- Lak.al. N:o 117.
29671:
29672:
29673:
29674:
29675: T. Tuominen ym.: Ehdotus laiksi työnantajan lapsilisä- ja
29676: kansaneläkemaksusta annetun lain muuttamisesta.
29677:
29678:
29679:
29680: E d u s k u n n a 11 e.
29681:
29682: Lapsilisälakia säädettäessä sen tarkoitus korvattiin silloin tapahtunut elinkustannus-
29683: oli lapsen elatuksen ja kasvatuksen turvaa,. ten nousu, eivätkä v:n 1956 tapahtumat mer-
29684: minen ja vähävaraisten lapsiperheiden elä- kinneet elinkustannusten laskua, vaan päin-
29685: mänvaikeuksien tasoittaminen. Tämä mer- vastoin.
29686: kitsi yhteiskunnan lakimääräisen vastuun Kuten aloitteentekijäin lapsilisälain muut-
29687: ottamista lasten, so. tulevien työntekijäin tamista koskevan lakialoitteen perusteluissa
29688: kasvattamisesta. Lain aiheuttamiin kustan- on osoitettu, ovat elinkustannukset jatkuvasti
29689: nuksiin, joihin valtio otti osaa, määriteltiin ja erityisesti lapsiperheiden kohdalla kohon-
29690: työnantajain osuus prosentteina maksetuista neet ja lapsilisät ovat viimeksi v. 1951 ta-
29691: palkoista ja tässä yhteydessä v. 1948 työn- pahtuneen korotuksen jälkeen suuresti me-
29692: antajan lapsilisämaksu säädettiin neljäksi nettäneet merkitystään. Eduskuntakin on
29693: markaksi sadalta suoritettujen työpalkkojen tähän kiinnittänyt huomiota viime joulu-
29694: määrästä. Tämä perustui siihen, että työn- kuussa ja lausunut toivomuksen, että halli-
29695: antajat olivat v. 1947 työnantajaliiton teke- tus kiinnittäisi asiaan tähänastista suurem-
29696: män sopimuksen mukaan jonkin aikaa mak- paa huomiota saattamalla lapsilisät kohon-
29697: saneet ns. perhepalkkaa kutakin työntekijäin neita elinkustannuksia vastaaviksi. Työn-
29698: alaikäistä lasta kohti peruspalkan lisäksi. antajien osuutta lasten - tulevien työnteki-
29699: Tällä oli pyritty elinkustannuksia paremmin jäin - elatUS- ja kasvatuskustannuksista,
29700: vastaavan palkkauksen aikaansaamiseen ja varsinkaan kun osuus on niin pieni muihin
29701: korvaamaan siinä vaiheessa kohonneet elin- tuotantotekijöihin nähden, ei ole ollut
29702: kustannukset. Kun tämä järjestelmä ei kui- syytä vähentää. Koska maksettu palkka-
29703: tenkaan käytännössä osoittautunut tarkoi- maara työntekijäin lisääntymisen sekä
29704: tuksenmukaiseksi, siirryttiin työnantaja- sekä palkkojen markkamääräisen kohoamisen
29705: työntekijäjärjestöjen ehdotuksesta lainsää- vuoksi on noussut, voitaisiin lapsilisää ko-
29706: däntöön. rottaa, kuten aloitteessamme n:o 115/58 lap-
29707: Keväällä 1956 kuitenkin pienennettiin silisälain muuttamisesta on ehdotettu, sillä
29708: työnantajain osuutta neljästä markasta kol- rahamäärällä, mikä kertyisi, kun työnanta-
29709: meen markkaan sadalta viitaten tapahtunee- jan lapsilisämaksu palautetaan siihen, mitä
29710: seen yleiseen palkankorotukseen. Tämä ei se oli huhtikuun loppuun saakka v. 1956.
29711: voinut olla pätevä peruste, koska työnanta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
29712: jain maksama lapsilisä oli katsottu jo em. nioittaen,
29713: sopimuksen mukaan ja sittemmin lainsää-
29714: däntöön siirryttäessä luonteeltaan palkka-
29715: menoksi ja koska kysymyksessä oli palkan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29716: nauttijain jo v. 1947 saavuttama etu, jolla van lakiehdotuksen:
29717: X,21. - T. Tuominen ym. 707
29718:
29719:
29720:
29721: Laki
29722: työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta annetun lain muuttamisesta.
29723: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työnantajan lapsilisä- ja kansaneläke-
29724: maksusta 30 päivänä joulukuuta 1959 annetun lain (528/59) 1 §:n 1 momentti ja
29725: 2 §: n 1 momentti näin kuuluviksi:
29726: 1 §. 2 §.
29727: Työnantaja on suorittamiensa palkkojen Työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemak-
29728: perusteella velvollinen suorittamaan työn- sun suuruus on viisi ja puoli prosenttia suo-
29729: antajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksua, josta ritetun palkan määrästä. Jos suoritetun pal-
29730: kolme yhdettätoista osaa käytetään työnanta- kan määrä on niin pieni, ettei siitä toimiteta
29731: jan kansaneläkemaksuna kansaneläkelaissa ennakkoperintälain mukaista pidätystä, äl-
29732: (347/56) säädetyllä tavalla ja kahdeksan köön lapsilisä- ja kansaneläkemaksua kuiten-
29733: yhdettätoista osaa lapsilisälain (541/48) kaan maksettako. Lapsilisä- ja kansaneläke-
29734: aiheuttamien menojen peittämiseen. maksu suoritetaan siten, että täysien kym-
29735: menien markkojen yli menevä osa jätetään
29736: lukuun ottamatta.
29737:
29738:
29739: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
29740:
29741: Tyyne Tuominen. H. Tauriainen.
29742: Irma Torvi. Hertta. Kuusinen.
29743: Eino Roine. Eino Tainio.
29744: Siiri Lehmonen. Elli Stenberg.
29745: Antto Prunnila. Kuuno Honkonen.
29746: Inkeri Virtanen. Matti Koivunen.
29747: Toivo Niiranen. Kauko Tamminen.
29748: Toivo Salin. Väinö R. Virtanen.
29749: J. Mustonen. Judit Nederström-Lunden.
29750: 708
29751:
29752: X,22. - Lak.al. N: o 118.
29753:
29754:
29755:
29756:
29757: Siiskonen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta.
29758:
29759:
29760: E d u s k u n n a 11 e.
29761:
29762: Lapsilisälain voimassaolon aikana on voitu havaittavissa. Köyhienkin kotien lapsilla on
29763: selvästi todeta tämän lain merkitys varsin- kunnolliset vaatteet koulutiellä matkatessaan.
29764: kin monilapsisille vähävaraisille perheille. Elinkustannusten jatkuvasti kohottua ei
29765: Lapsilisä on tuonut tuntuvaa helpotusta lapsilisällä nimenomaan vähävaraisissa ko-
29766: monilapsisten perheiden toimeentuloon. Sen deissa enää ole sitä merkitystä kuin aikai-
29767: vaikutus näkyy lasten terveydentilassa ja semmin. Kun lain tarkoituksena on lapsen
29768: vaatetuksessa. Lapsilisän avulla ovat vähä- elatuksen ja kasvatuksen turvaaminen, olisi
29769: varaisten kotien äidit voineet valmistaa lap- lapsilisän määrää korotettava, jotta laki jat-
29770: silleen vaihtelevampaa ja terveydelliset vaati- kuvasti täyttäisi tarkoituksensa.
29771: mukset täyttävää ravintoa ja lapsilisä on Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
29772: auttanut heitä pukemaan lapsensa lämpi-
29773: mästi ja tarkoituksenmukaisesti. Varsinkin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29774: maaseudun kansakoululapsien pukeutumista van lakiehdotuksen:
29775: seuratessa on lapsilisän merkitys selvästi
29776:
29777:
29778:
29779: Laki
29780: lapsilisälain muuttamisesta.
29781: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun
29782: lapsilisälain (541/48) 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta
29783: 1956 annetussa laissa (605/56), näin kuuluvaksi:
29784:
29785: 1 §. mentätuhattaneljäsataa markkaa vuodessa jo-
29786: Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suo- kaisesta Suomessa asuvasta kuuttatoista
29787: ritetaan sen mukaan kuin tässä laissa sääde- vuotta nuoremmasta lapsesta.
29788: tään, valtion varoista lapsilisää kaksikym-
29789:
29790:
29791: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
29792:
29793: Aili Siiskonen. A. Simonen. V. Liljeström.
29794: Olli J. Uoti. Vilho Turunen. Mikko Hult.
29795: Impi Lukkarinen. Martta Salmela-Järvinen. A. Härkönen.
29796: Vappu Heinonen. Urho Kulovaara. H. Törmä..
29797: 709
29798:
29799: X,23. - Lak.al. N: o 119.
29800:
29801:
29802:
29803:
29804: Torvi ym.: Ehdotus laiksi perhelisälain muuttamisesta.
29805:
29806:
29807: E d u s k u n n a ll e.
29808:
29809: Perhelisälain tarkoitus on korvata lasten syistä on muulla tavalla huollettava, on toi-
29810: aiheuttamat lisäkustannukset, kuten lain saalta ristiriidassa lain eräiden muiden sään-
29811: 1 § : ssä sanotaan. Lain motiivina lienee nösten kanssa ja toisaalta myös johtaa epä-
29812: pidettävä myös sitä, että yhteiskunnan suo- oikeudenmukaisuuteen.
29813: man avun turvin taataan lapsille vanhem- Edellä mainittu säännös on ristiriidassa
29814: pien vaikeuksista huolimatta eräitä vält- 14 § : n 1 mom: n säännöksen kanssa, jonka
29815: tämättömyystarvikkeita. Laki on kuitenkin mukaan perhelisä ei saa vähentää huoltolain
29816: eräissä suhteissa ei ainoastaan epäjohdon- mukaista avustusta. 3 § :n säännös onlcin
29817: mukainen, vaan myös epäoikeudenmukai- lähinnä ilmeisesti tulkittava siten, että yh-
29818: nen, sillä jos vanhemmat tai toinen heistä teiskunta haluaa varjella itseään perheiltä,
29819: ei tyydytä jossakin suhteessa yhteiskuntaa, joita vaivaa jokin sukurasitus, sillä asetuk-
29820: lapset jätetään yhteiskunnan tämän lain sen 2 § : n mukaan on perhelisähakemuksessa
29821: suomaa turvaa vaille. Niinpä lain 1 § : n ilmoitettava, sairastaako joku perheenjäse-
29822: 2 mom. sulkee lain piiriin ne perheet, joissa nistä periytyviä tauteja, kuten periytyvää
29823: on 2 lasta, sikäli kuin perheen pääasiallinen mielitautia tai kaatumatautia tahi pitkäai-
29824: huoltaja on kuollut tai tullut pysyvästi työ- kaisia tauteja, kuten keuhkotuberkuloosia,
29825: kyvyttömäksi, mutta sen sijaan ei perhettä, sukupuolitauteja tai niihin verrattavia tau-
29826: jossa on yksinäinen äiti eikä perhettä, jossa teja. Periaate, että lapset jätetään ilman
29827: mies, jonka vaimo on kuollut tai pysyvästi perhelisän suomaa vähäistä turvaa siitä
29828: työkyvytön. syystä, että vanhempia on kohdannut tai
29829: Ei ole oikein, että yhteiskunta esimerkiksi he ovat perineet jonkin edellä mainituista
29830: siitä syystä, että äiti ei ole naimisissa tai että sairauksista, on täysin tuomittava. Lapset,
29831: vanhemmat ovat eronneet, ikäänkuin kostaa jotka jo ovat syntyneet, on ruokittava, vaa-
29832: lapsille, jättämällä heidät vaille niitä tar- tetettava ja kasvatettava, ja silloin kun van-
29833: vikkeita, joita muut samanlaisessa taloudelli- hemmat itse pyrkivät sen tekemään, heitä
29834: sessa asemassa olevat perheet voivat hankkia on tehtävässään autettava. Kun edellä mai-
29835: perhelisällä. On myös todettava, että vaikka nittuja sairauksia ilmenee, on yhteiskunnan
29836: mies, jota yleensä pidetään perheen pääasial- velvollisuus hoitaa ko. henkilöitä siten, että
29837: lisena huoltajana, onkin säilyttänyt työky- he paranevat, valistaa heitä tai ryhtyä joi-
29838: kynsä, niin äidin työkyvyttömäksi tuleminen hinkin muihin toimenpiteisiin, jotta mah-
29839: tai kuoleminen synnyttää lasten hoito- ja dollisimman vähän jo syntyessään vajavaisia
29840: kasvatusongelmien ohella myös sellaisia vai- yksilöitä tulisi, mutta jo syntyneille lapsille
29841: keuksia, joita taloudellisella avulla, esimer- ja sairaille vanhemmille ei saa heidän onnet-
29842: kiksi vaatteiden hankinnalla, voitaisiin lie- tomuuttaan kostaa. Mainitut estävät sään-
29843: ventää. Edellä mainituista syistä nämä 2 nökset olisi siis laista poistettava.
29844: ryhmää perheitä pitäisi päästä perhelisälain Lisäksi on todettava, että perhelisä, kuten
29845: piiriin, jos muut edellytykset ovat olemassa, muutkin sosiaaliset avustukset, on kustan-
29846: silloin kun perheessä on 2 lasta. nustason noustessa jäänyt jälkeen ja siksi se
29847: Lain 3 § : n säännös, jonka mukaan per- olisi sidottava indeksiin.
29848: helisä voidaan evätä, jos katsotaan, että per- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
29849: heen tukemista yhteiskunnan kannalta ei pi-
29850: detä tarkoituksenmukaisena syystä, että joku että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29851: perheen jäsenistä terveydellisistä tai muista van lakiehdotuksen:
29852: 710 X,23. - Perhelisll.laki.
29853:
29854:
29855:
29856:
29857: Laki
29858: perhelisälain muuttamisesta.
29859: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1943 annetun
29860: perhelisälain (375/43) 1 § :n 2 momentti ja 3 § :n 3 momentti sekä lisätään lakiin uusi
29861: näin kuuluva 14 a § seuraavasti:
29862: 1 §. hen aihetta, voidaan perhelisä myöntää har-
29863: kinnan mukaan, vaikka veroäyrien luku
29864: Perhelisää suoritetaan myös sellaiselle per- ylittää 1 momentissa sanotulla tavalla vah-
29865: heelle, jossa äiti yksinään huoltaa perhettään vistetun määrän. Perhelisä voidaan harkin-
29866: tai josta toinen huoltaja on kuollut tai tul- nan mukaan myös evätä, vaikka veroäyrien
29867: lut pysyvästi työkyvyttömäksi ja jossa on luku ei ole noussut sanottuun määrään, ellei
29868: vähintään kaksi 1 momentissa tarkoitettua sen myöntämiseen ole syytä hakijan toimeen-
29869: lasta. tulomahdollisuuksien kannalta.
29870: 3 §.
29871: 14 a §.
29872: Elinkustannusten noustessa tämän lain
29873: Milloin perheen taloudellinen tila, vanhem- voimaan tullessa vallinneesta tasosta on val-
29874: pia tai jompaakumpaa heistä kohdannut tioneuvoston korotettava perhelisän määrää
29875: sairaus tai muu erikoinen syy antaa sii- elinkustannusten nousua vastaavaksi.
29876:
29877: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
29878:
29879: Irma Torvi. P. Liedes.
29880: T. Kelovesi. Irma Rosnell.
29881: Toivo Niiranen. Eino Roine.
29882: Eino Tainio. Hugo Manninen.
29883: Kaino Haapanen. Judit Nederström-Lunden.
29884: Martti Linna. Inkeri Virtanen.
29885: Väinö R. Virtanen. Anna-Liisa Tiekso.
29886: Antto Prunnila. Siiri Lehmonen.
29887: J. Mustonen. Hertta Kuusinen.
29888: 711
29889:
29890: X,24. - Lak.al. N:o 120.
29891:
29892:
29893:
29894: Torvi ym.: Ehdotus laiksi invaliidirahalain muuttamisesta.
29895:
29896: E d u s k u n n a 11 e.
29897:
29898: Invaliidiraha myönnetään puuttuvan työ- mukaan on invaliidirahan vuotuinen maara
29899: kyvyn korvauksena, ja eroaa siis periaatteel- siviHi-invalidille, jolta puuttuu suuntausnäkö
29900: taan esim. sotilasvammalaista. Tämä lakien hänelle tuntemattomassa paikassa, 114 000
29901: erilainen luonne jo saattaa samanlaisen vam- mk. Sotasokean peruselinkorko on suurempi,
29902: man uhriksi joutuneet ja samoissa vaikeuk- sen lisäksi hänen on mahdollista saada täy-
29903: sissa elävät invalidit hyvin erilaiseen ase- dennyskorkoa ja opaskoiralleen avustusta.
29904: maan. Erityisen suurta katkeruutta on he- Kummankin vaikeudet ovat samat. On todet-
29905: rättänyt se tosiasia, että invaliidirahalain tava, että sokealle aiheutuu monia lisäkuluja
29906: mukaan myönnetyt korvaukset ovat riittä- kulkuneuvojen käytöstä, opastuksesta, esi-
29907: mättömät ja vain pieni osa sotilasvammalain lukijasta, opaskoirasta jne. Lisäksi on todet-
29908: mukaisista korvauksista. Sotilasvammalaki on tava, että sokeat ovat viime aikoina talou-
29909: enimmäkseen ollut sidottu indeksiin ja mil- dellisessa suhteessa joutuneet erittäin vai-
29910: loin tämä sidonnaisuus on loppunut, on kui- keaan asemaan, koska mm. peruselintarvik-
29911: tenkin vastaava korotus suoritettu korvauk- keiden hintojen kohoaminen on tehnyt inva-
29912: siin. Invaliidirahalaki ei ole ollenkaan ollut liidirahan entistäkin merkityksettömämmäksi.
29913: sidottu indeksiin ja vaikka silloin tällöin Myös näkevien yrittäjien taholta kohdistunut
29914: onkin suoritettu korvausten korotuksia, eivät kilpailu sekä lisääntyvä teollistuminen ovat
29915: ne ole vastanneet kustannustasossa tapahtu- supistaneet sokeain käsityöammateista saata-
29916: nutta nousua. vaa ansiotuloa.
29917: Vaikka invaliidirahalakiin kokonaisuudes- Edellä mainituista syistä ehdotamme,
29918: saankin olisi välttämätöntä suorittaa paran-
29919: nuksia, niin erityisesti sokeain asema vaatisi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
29920: nopeata korjaamista. Invaliidirahalain 4 §: n van lakiehdotuksen:
29921:
29922:
29923: Laki
29924: invaliidirahaJain muuttamisesta.
29925: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan kesäkuun 14 päivänä 1951 annetun inva-
29926: liidirahalain 4 §: n 1 momentti, sellaisena kuin se on joulukuun 12 päivänä 1958 anne-
29927: tussa laissa (490/58) näin kuuluvaksi:
29928:
29929: 4 §. hänelle tuntemattomassa paikassa, 180 000
29930: 1) Invaliidirahan vuotuinen määrä on: markkaa;
29931: invaliidille, jolta puuttuu suuntausnäkö
29932:
29933: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
29934: Irma. Torvi. Elli Stenberg. Hugo Manninen.
29935: T. Kelovesi. Antto Prunnila. Judit Nederström-Lunden.
29936: Toivo Niira.nen. J. Mustonen. Inkeri Virtanen.
29937: Kaino Haapa.nen. Pentti Liedes. Anna-Liisa Tiekso.
29938: Martti Linna. Jaakko Kemppainen. Siiri Lehmonen.
29939: Väinö R. Virtanen. Eino Roine. Hertta Kuusinen.
29940: 712
29941:
29942: X,25. - Lak.al. N: o 121.
29943:
29944:
29945:
29946:
29947: Marttila. ym.: Ehdotus l,aiksi sotaorpojen työhuollosta anne-
29948: tun l,ain 1 §:n muuttamisesta.
29949:
29950:
29951: E d u s k u n n a ll e.
29952:
29953: Sotaorpojen työhuolto perustuu sotaorpo- korvaukseksi siitä, että sotaorvon isä ei enää
29954: jen työhuollosta huhtikuun 30 päivänä 1943 ole antamassa opintoihin tarvittavaa sekä ta-
29955: annettuun lakiin (363/43). Sen 1 §:n mu- loudellista että henkistä tukea. Varsinkin
29956: kaan, sellaisena kuin se on lokakuun 13 päi- tällä erää kun nuorten työhön sijoitus tuot-
29957: vänä 1944 annetussa laissa (700/44), työ- taa suurten ikäluokkien vuoksi poikkeuksel-
29958: huoltoa voidaan antaa sotaorvolle, joka saa lisia vaikeuksia, varsinkin ammattitaidotta-
29959: huoltoeläkettä tai on nuori henkilö. Kun mille nuorille, olisi ikään perustuvan työ-
29960: huoltoeläkettä voidaan myöntää enintään 19 huollon antamisen rajoitusta lievennettävä.
29961: ikävuoteen saakka ja kun toisaalta sanontaa Tämä olisi sitäkin kohtuullisempaa kun am-
29962: ,nuori henkilö" on yhdenmukaisesti muun mattiopintojen avustuslain 3 §: n nojalla
29963: lainsäädännön kanssa tulkittu siten, että 21 (796/44) apuraha ammattiopintoja varten
29964: vuotta täyttänyt ei enää ole nuori henkilö, voidaan antaa henkilölle, joka ei ole täyttä-
29965: on tämä johtanut siihen, että mainitussa nyt 24 vuotta. Saman ikärajan hyväksymi-
29966: laissa tarkoitettua työhuoltoa ei ole myön- nen sotaarpojen työhuoltolakiin olisi siten
29967: netty sanotun iän täyttäneille sotaorvoille. yhdenmukaisuudenkin vuoksi paikallaan.
29968: Vuosien kuluessa on niiden sotaorpojen Vielä on huomattava, että tämä muutos ei
29969: lukumäärä lisääntynyt, jotka itsestään riip- ainakaan sanottavasti lisäisi valtion menoja
29970: pumattomista syistä eivät ole voineet alkaa nykyisestään. Työhuoltoa saavien sotaorpo-
29971: ammattikoulutusta ennen 21 vuoden ikää. jen lukumäärä on näet selvästi alenemassa,
29972: Koulutusta viivästyttävinä tekijöinä ovat mikä aiheuttaa menojen pienentymistä. To-
29973: tavallisimmin olleet ammattikouluun pääse- dennäköisesti sotaarpojen työhuollon menot
29974: misen ehtona oleva määräaikainen harjoit- ehdotetun muutoksen jälkeenkään eivät ny-
29975: telu, oppilaitosten antama etusija varttu-. kyisestään lainkaan nousisi.
29976: neemmille hakijoille, asevelvollisuuden suo- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
29977: rittaminen tai vakava sairaus. Käsityksemme taen,.
29978: mukaan olisi kohtuutonta jättää nämä sota-
29979: orvot vaille sitä tukea, jota sotaarpojen työ- että Eduskunta hyväksyisi seu.raa-
29980: huoltolaki ilmeisesti on tarkoittanut antaa van lakiehdotuksen:
29981:
29982:
29983:
29984: Laki
29985: sotaarpojen työhuollosta annetun la.in 1 §: n muuttamisesta..
29986: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sotaorpojen työhuollosta huhtikuun 30
29987: päivänä 1943 annetun lain (363/43) 1 §, sellaisena kuin se muutettuna kuuluu sota-
29988: orpojen työhuollosta annetun lain muuttamisesta lokakuun 13 päivänä 1944 annetussa
29989: laissa (700/44), näin kuuluvaksi:
29990: 1 §.
29991: Sotaorvolla tarkoitetaan tässä laissa 10 turmalain nojalla huoltoeläkkeen saamiseen
29992: päivänä tammikuuta 1941 annetun sotatapa- oikeutettua, sanotun lain 3 § : n 1 kohdassa
29993: X,25. - Marttila ym. 713
29994:
29995: tarkoitettua seitsemäätoista vuotta nuorem- takin näihin verrattavaa välittömästi sodan
29996: paa lasta sekä mainitun lain muuttamisesta tai sen aiheuttamien erityisten olosuhteiden
29997: 18 päivänä elokuuta 1944 annetun lain 43 johdosta orvoksi jäänyttä vähävaraista lasta
29998: § : n nojalla ylimääräistä eläkettä saavaa ja tai henkilöä, joka työhuollon alkaessa ei ole
29999: sosiaaliministeriön harkinnan mukaan muu- tä~-ttänyt 24 vuotta.
30000:
30001:
30002: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
30003:
30004: Aarre Marttila.. Siiri Lehmonen.
30005: Viljami Kalliokoski. Al'war Sundell.
30006: Eino Uusitalo. Jussi Saukkonen.
30007: Ale Holopainen. Aune Innala.
30008: Arvo Pentti. Aaro Stykki.
30009: Väinö Tikkaoja. Arm.i Hosia.
30010: Elis Manninen. Margit Borg-Sundman.
30011: A. H'årkönen. Esu Niemelä.
30012: Aili Siiskonen. Esa Timonen.
30013: Arvo Sävelä. Akseli Pa.a.rman.
30014: Toivo Asvik. Veikko Savela.
30015: Mikko Asunta.
30016:
30017:
30018:
30019:
30020: 90 E 74/60
30021: 714
30022:
30023: X,26. - Lak.a.l. N: o 122.
30024:
30025:
30026:
30027: Siltanen ym.: Ehdotus laiksi sotaorpojen työhuollosta anne-
30028: tun lain muuttamisesta.
30029:
30030: Eduskunnalle.
30031:
30032: Sotaorpojen ammattikoulutusta tuetaan 24 ikävuoteen asti. Olisi näin ollen asiallista
30033: sotaorpojen työhuollosta annetun lain no- ja kohtuullista asettaa sotaorpojen työhuol-
30034: jalla. Lain 1 § määrittelee sotaorpokäsitteen. losta annetussa laissa sama, säännönmukai-
30035: Kun mainitussa lainkohdassa puhutaan lap- nen ikävuosi rajapyykiksi.
30036: sesta ja nuoresta henkilöstä, johtuu tästä, Tämän vuoksi on syytä esittää sotaorpojen
30037: verrattuna muissa laeissa oleviin vastaaviin työhuollosta annetun lain 1 §: ään lisättä.!
30038: määritelmiin, ettei täysi-ikäisyyden saavutta- väksi momentti, jonka nojalla sotaorpona
30039: neita säännönmukaisesti enää voida lukea voitaisiin pitää myös sellaista sotaorpojen
30040: sotaorpojen työhuollosta annetun lain piiriin. työhuollosta annetun lain 1 § : n tarkoittamaa
30041: Vuosien kuluessa on niiden työhuoltoa ha- henkilöä, joka hakemansa koulutuksen al-
30042: kevien lukumäärä, jotka jo ovat tulleet täysi- kaessa ei ole täyttänyt 24 vuotta.
30043: ikäisiksi, jatkuvasti lisääntynyt. Heidän kou- Tarkoitukseen varattua momentin osoitta-
30044: 'lunkäyntinsä alkamisen lykkääntyminen on maa määrärahaa tuskin tarvitsee lainmuutok-
30045: usein johtunut asianomaisesta itsestään riip- sen vuoksi korottaa, koska koulutettavien
30046: pumattomista seikoista. Tällaisina viivästyt- sotaorpojen lukumäärä muuten on luonnolli-
30047: tävinä tekijöinä on tavallisimmin ollut am- sesti vähenemässä. Osaltaan tulisi ehdotettu
30048: mattikouluun pääsemisen ehtona oleva mää- muutos pienentämään ammattiopintojen
30049: räaikainen harjoittelu, oppilaitosten antama avustuslain nojalla myönnettävien apurahan
30050: etusija varttuneemmille hakijoille, asevelvolli- ja lainan määrää.
30051: suuden suorittaminen ja vakava sairaus. Li- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
30052: säksi on huomattava, että voimassa olevan kunnioittaen ehdottavat,
30053: ammattiopintojen avustuslain nojalla muille
30054: vähävaraisille nuorille voidaan koulutusta että Eduskunta hyväksyisi näin
30055: varten myöntää avustusta säännönmukaisesti kuuluvan lakiehdotuksen:
30056:
30057:
30058: Laki
30059: sota.orpojen työhuollosta annetun lain muuttamisesta..
30060: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään sotaorpojen työhuollosta huhtikuun 30 päi-
30061: vänä 1943 annetun lain 1 § :ään, sellaisena kuin se on lokakuun 13 päivänä 1944 anne-
30062: tussa laissa (700/44), näin kuuluva uusi ·2 momentti:
30063: 1 §. täysi-ikäiseksi tullutta 1 momentissa tarkoi-
30064: tettua henkilöä, joka anotun koulutuksen
30065: Sotaorpona voidaan pitää myös sellaista alkaessa ei ole täyttänyt 24 vuotta.
30066:
30067: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
30068: Sylvi Siltanen. Meeri Ka.lava.inen. Pentti Niemi.
30069: Kustaa Alanko. Lyyli Aalto. Edvard Pesonen.
30070: Varma K. Turunen. Kalle Matilainen. K. F. Haapasalo.
30071: Juho Karvonen. Viljo Virtanen. Rafael Paasio.
30072: Veikko Helle.
30073: 715
30074:
30075: X,27. - Lak.al. N: o 123.
30076:
30077:
30078:
30079:
30080: Torvi ym.: Ehdotus laiksi lastenseimien ja lastentarhain val-
30081: tionavusta.
30082:
30083:
30084:
30085: Eduskunnalle.
30086:
30087: Naimisissa olevien naisten ansiotyö on vii- tarkoituksiin. V. 1959 sai määrärahasta 36
30088: meisinä vuosikymmeninä jatkuvasti lisään- seimea 4 355 000 mk, mikä tekee vain jonkin
30089: tynyt, siitäkin huolimatta, että viimeisinä sadanneksen avustusta saaneiden seimien to-
30090: vuosina on ilmennyt myös naistyöttömyyttä. dellisista menoista. Kunnalliset lastenseimet
30091: Eräs komitea on myös tutkinut työssä ole- eivät ole vuosikausiin saaneet ollenkaan avus-
30092: vien naisten perhesuhteita ja todennut, että tusta, myös seurakunnat on karsittu avustet-
30093: esim. kutomateollisuuden alalla 7.7% :lla tavien joukosta. Uusia lastenseimiä, niiden
30094: työntekijättäristä on alaikäisiä lapsia. huutavasta puutteesta huolimatta, ei ole pe-
30095: Koska nykyään ei voi enää tulla kysymyk- rustettu, päinvastoin 3 lastenseimeä on talou-
30096: seen kielteinen suhtautuminen naisten, ei dellisten vaikeuksien vuoksi lopettanut toi-
30097: myöskään naimisissa olevien ansiotyöhön mintansa.
30098: yleensä, eivätkä vaikeissa taloudellisissa V. 1951 mietintönsä valmistanut lasten-
30099: oloissa olevat äidit voisikaan jäädä kotei- päivähuoltotoimintaa kehittämään asetettu
30100: hinsa yksinomaan hoitamaan lapsiaan, on komitea ehdotti, että lastenseimet rinnastet-
30101: yhteiskunnan velvollisuus rientää heitä aut- taisiin lastentarhoihin valtionavun suhteen.
30102: tamaan järjestämällä heidän alle kouluikäi- Eduskunta on myös kerran sen jälkeen lau-
30103: sille lapsilleen mahdollisuus päästä lastensei- sunut aloitteen perusteella toivomuksen, että
30104: miin tai päiväkoteihin hoidettavaksi äidin hallitus antaisi sellaisen esityksen eduskun-
30105: työssäolon ajaksi. nalle, mutta syystä tai toisesta ei ko. esi-
30106: Tässä suhteessa on kuitenkin laiminlyöntiä tystä ole annettu. V. 1927 lastentarhain val-
30107: jatkunut vuodesta vuoteen ja vuosikymme- tionavusta annetussa laissa ei hyväksyttäviin
30108: nestä toiseen. Maassamme on pulaa lasten- menoihin, joiden perusteella valtionapua
30109: tarhoista, varsinkin niiden kokopäiväosos- myönnetään, lueta rakennuslainoista johtuvia
30110: toista, mutta vaikein on tilanne lastenseimien korkomenoja. Koska kunnat, joiden velvolli-
30111: osalta. Lastentarhojen valtionavusta on ollut suuksiin lähinnä tällaisten laitosten perusta-
30112: laki vuodesta 1927 ja sen perusteella on vuo- minen kuuluu, yleensä nykyään ovat erittäin
30113: sittain syntynyt uusiakin lastentarhoja. suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, olisi val-
30114: Tämän lain mukaan ei kuitenkaan anneta tionapu, myös korkomenojen osalta, omiaan
30115: apua lastenseimille, vaan ne ovat sen saaneet, lisäämään kuntien mahdollisuuksia uusien
30116: jos ovat saaneet valtionapua, budjettiin mer- lastentalojen rakentamiseen, mikä osaltaan
30117: kitystä määrärahasta. Tämä määräraha helpottaisi myös työttömyystilannetta.
30118: ,Kotikasvatuksen tukemistyö'' on useita vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30119: sia ollut 7 milj. mk: n suuruinen ja hyväk-
30120: sytty myös vuodeksi 1960 samansuuruisena, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
30121: mutta siitä on annettu eräisiin muihinkin van lakiehdotuksen:
30122: 716 X,<J:T. - Lastenseimien valtionapu.
30123:
30124:
30125:
30126:
30127: Laki
30128: lastensaimien ja lastentarhain valtionavusta.
30129: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
30130: 1 §. 2. lasten hoitoa ja kasvatusta varten vält-
30131: Kunnallinen tai yksityinen lastenseimi, tämättömien huonekalujen ja taloustarpeiden
30132: johon on otettu maksutta hoidettavaksi kau- sekä työaineiden ja -välineiden hankinta- ja
30133: pungissa, kauppalassa tai taajamassa vähin- korjauskustannukset;
30134: tään viisitoista ja muualla maassa vähintään 3. vähävaraisten lasten ruokkimisen ja
30135: kymmenen alle kolmen ikävuoden olevaa vaatetuksen aiheuttamat menot;
30136: lasta, samoin kunnallinen tai yksityinen las- 4. huoneiston vuokra-, lämmitys-, valais-
30137: tentarha, johon on otettu hoidettavaksi kau- tus- ja puhtaanapitomenot; sekä
30138: pungissa, kauppalassa ja taajamassa vähin- 5. laitoksen perustamisesta johtuvien vel-
30139: tään kaksikymmentäviisi ja muualla maassa kojen vuotuiset korkomenot.
30140: vähintään viisitoista alle seitsemän ikävuoden
30141: olevaa lasta, voi saada valtionapua sen mu- 3 §.
30142: kaan kuin tässä laissa säädetään, jos sosiaali- Valtionapua saa lastenseimi ja lastentarha,
30143: ministeriö. on havainnut puheenaolevan lai- jolle se on myönnetty, jatkuvasti ehdolla,
30144: toksen tari>eelliseksi ja tarkoitustaan vastaa- että lastenseimi ja lastentarha täyttää val-
30145: vaksi, ja jos se muuten täyttää sitä varten tionavusta voimassa olevat määräykset.
30146: asetetut vaatimukset.
30147: 4 §.
30148: Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
30149: 2 §. tamisesta annetaan asetuksella.
30150: Lastenseimi ja lastentarha saa valtion-
30151: apuna kolmanneksen sen kohtuullisiksi har- 5 §.
30152: kituista vuosimenoista, joiksi saadaan lukea: Tämä laki tulee voimaan pmvana
30153: 1. hoitajattaren, opettajattaren tai muun kuuta 196 ja sillä kumotaan 11 päivänä
30154: lastenseimen tai lastentarhan toimintaa var- marraskuuta 1927 annettu laki lastentarhain
30155: ten tarpeellisen toimihenkilön palkkaus; valtionavusta (296/27).
30156:
30157: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
30158:
30159: Irma Torvi. Irma Rosnell
30160: Eino Tainio. Eino Roine.
30161: T. Kelovesi. Hugo Manninen.
30162: Toivo Niiranen. Judit Nederström-Lunden.
30163: Kaino Haapanen. Inkeri Virtanen.
30164: Väinö R. Virtanen. Anna-Liisa Tiekso.
30165: Elli Stenberg. Eemeli Lakkala.
30166: Antto Prunnila. Siiri Lehmonen.
30167: P. Liedes. Hertta Kuusinen.
30168: 717
30169:
30170: X,28. - Lak.al. N: o 124.
30171:
30172:
30173: Lindblom ym..: Ehdotus laiksi asuntorakennustoiminnan ke-
30174: hittäm-iseksi myönnettävistä tutkimus- ja julkaisumäärä-
30175: rahoista annetun lain muutta.misesta.
30176:
30177: Eduskunnalle.
30178:
30179: Asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi säästö rakentamiskustannuksissa on vähin-
30180: myönnettävistä tutkimus- ja julkaisumäärä- tään 3 000 milj. mk vuodessa. Jo tämäkin
30181: rahoista 27 päivänä huhtikuuta 1951 annet- osoittaa selvästi, miten tuntuviin kansan-
30182: tuun lakiin (267/51) perustuen on vuosina taloudellisiin säästöihin tutkimustoiminnan
30183: 1951-53 ollut kunakin vuotena valtion tulo- avulla voidaan päästä.
30184: ja menoarvioon merkittynä 15 milj. mk:n Edellä mainitun perusteella on todettava,
30185: suuruinen siirtomääräraha mainittuun tar- että tutkimustoiminnan jatkaminen vieläpä
30186: koitukseen. Lakia muutettiin 30 päivänä jou- nykyistä huomattavasti laajemmassa mitassa
30187: lukuuta 1954 annetulla lailla (536/54) siten, on sekä asuntopolitiikan että kansantalouden
30188: että vuosina 1955-59 otetaan menoarvioon kannalta välttämätöntä. Se seikka, että mää-
30189: kunakin vuotena vähintään 25 milj. mk räraha on voimassa olevassa laissa turvattu
30190: sanottuun tarkoitukseen. vain ensi vuoden loppuun, on jo nyt osal-
30191: Rakentamiskustannusten ja sitä tietä asu- taan rajoittanut tutkimustoimintaa, koska
30192: miskustannusten alentamiseen on käsityk- vain sellaisia tutkimuksia, jotka saadaan pää-
30193: semme mukaan pyrittävä kaikin keinoin. tökseen nyt tiedossa olevilla määrärahoilla,
30194: Kustannustasoa voidaan rakennusalalla alen- on voitu ottaa ohjelmaan. Lisäksi on todet-
30195: taa mm. kehittämällä tutkimustyön avulla tava, että tutkimustoimintaan vuosien ku-
30196: uusia, kustannuksia säästäviä rakenteita ja luessa koulutettu pätevä työvoima tutkimus-
30197: työtapoja, minkä ohessa muilla teknillisillä, toiminnan mahdollisesti keskeytyessä siirtyy
30198: taloudellisilla ja sosiaalisilla tutkimuksilla muille työaloille ja siten vaikeuttaa uusien
30199: voidaan edistää asunto-olojen kaikinpuolista tutkimusten suorittamista.
30200: parantamista. Kun asuntorakennustoiminnan kehittämi-
30201: Tutkimusmäärärahoilla, joita vuosina seen käytettävissä olevat määrärahat ovat
30202: 1953-59 on myönnetty noin 172 mHj. mk, olleet melko vaatimattomia, on vain osa jo
30203: on tähän mennessä voitu selvittää noin sata vuosikausia vireillä olleista kaikkein tärkeim-
30204: erikoiskysymystä, joukossa monia hyvinkin mistä kysymyksistä voitu ottaa tutkimus-
30205: tärkeitä. Tutkimusten avulla on useissa koh- ohjelmaan. Myöskään ei ole voitu osallistua
30206: din päästy varsin tuntuviin kustannusten pientalojen koerakentamisen avustamiseen ja
30207: säästöihin. Niinpä esimerkiksi sekä asunto- koerakentamisen tulosten selvittelyyn, jota
30208: rakennusten kerroskorkeustutkimuksen perus- tehtävää on pidettävä asuntorakennustoimin-
30209: teella toimeenpannuilla rakennusmääräysten nan kehittämisen kannalta ensiarvoisen tär-
30210: muutoksilla että rappaamattomien betonipin- keänä. Jotta lähivuosien aikana tutkimus-
30211: tojen tekniikan selvittelyn tuloksena aikaan- ohjelmaan voitaisiin ottaa edes kaikkein tär-
30212: saatavalla työmenetelmien yksinkertaistami- keimmät ja kustannusten säästöä eniten
30213: sella on arvioitu päästävän kummassakin aiheuttavat tutkimukset, on lakiehdotuksessa
30214: noin 2 %: n säästöön rakentamiskustannuk- esitetty tutkimusmääräraha korotettavaksi
30215: sissa. Samaa suuruusluokkaa olevaan sääs- vuosina 1961-1965 75 milj. mk: aan vuosit-
30216: töön on arvioitu päästävän asuintalojen ra- tain.
30217: kenteissa huomioon otettavia palo- ja henki- Sen perusteella mitä edellä on sanottu
30218: löturvallisuusvaatimuksia koskevan tutkimuk- esitämme,
30219: sen perusteella lähiaikoina tapahtuvalla palo-
30220: luokituspäätöksen uusimisella. Näiden kolmen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
30221: tutkimuksen, joille myönnetyt määrärahat van lakiehdotuksen:
30222: nousevat yhteensä 6 640 000 mk:aan, arvioitu
30223: 718 X,28. - Asuntora.kennustoiminta.
30224:
30225:
30226: Laki
30227: asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi myönnettävistä tutkimus- ja julkaisumäärä-
30228: rahoista annetun lain muuttamisesta.
30229: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi
30230: myönnettävistä tutkimus- ja julkaisumäärärahoista 27 päivänä huhtikuuta 1951 annetun
30231: lain (267/51), sellaisena kuin se on muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1954 (536/54)
30232: annetulla lailla, 1 § : n 1 momentti näin kuuluvaksi:
30233:
30234: 1 §. 1961-65 kunakin vuotena vähintään seitse-
30235: Asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi mänkymmenenviidenmiljoonan markan siirto-
30236: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuosina määräraha.
30237:
30238:
30239: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
30240:
30241: Olavi Lindblom. Urho Kähönen. Nils Meinander.
30242: Päiviö Hetemäki. Hertta Kuusinen. Aa.ro Stykki.
30243: Veikko Vennamo. Veikko Helle.
30244: 719
30245:
30246: X,29. - Toiv.al. N:o 296.
30247:
30248:
30249:
30250:
30251: Tenhiälä ym.: Oppisopimuslain uudistamisesta.
30252:
30253:
30254: E d u s k u n n a 11 e.
30255:
30256: Ammattitaitoisen työvoiman jälkikasvun koulutustarpeesta huolimatta tämä ammatti-
30257: turvaaminen erityisesti pienteollisuuksissa opetuksen haara on selvästi taantunut. Kun
30258: edellyttää, että varsinaisen koulumuotoisen kuitenkin ammattioppilaskasvatuksen tehok-
30259: ammattiopetuksen ylläpitämis- ja kehittämis- kuus ja taloudellisuus on ilmeistä, olisi sen
30260: toimenpiteiden ohella huolehditaan myös elvyttämiseksi ryhdyttävä kiireellisiin toi-
30261: siitä, että mainittujen teollisuusyritysten työ- menpiteisiin.
30262: pajoissa tapahtuvalle pätevälle ammattiope- Nämä toimenpiteet edellyttävät ensi sijas-
30263: tukselle on olemassa riittävät edellytykset. sa, että ammattioppilaskoulutuksesta vuonna
30264: Ammattioppilaskoulutus on useassa amma- 1923 annettu oppisopimuslaki, joka on nyky-
30265: tissa todettu selvästi edullisemmaksi kuin tilanteen vaatimuksia vastaamaton ja van-
30266: koulumuotoinen opetus. Tämä koskee erityi- hentunut, uudistetaan ja että oppisopimus-
30267: sesti niitä teollisuusaloja, joilla on opittava ten tekemistä edistetään mm. tarkoituksen-
30268: sellaisten erikoiskoneiden tai valmistusmene- mukaisin verohelpotuksin. Käsityksemme mu-
30269: telmien käyttöä, joita ei koulussa voida opet- kaan olisi oppisopimuslain uudistamista var-
30270: taa todellisuutta vastaavalla tavalla, sekä ten asetettava ensi tilassa asiantuntijatoimi-
30271: sellaisia käsiteollisuusammatteja, joissa kou- kunta.
30272: lutettavien määrä on niin pieni, ettei tie- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
30273: tyllä paikkakunnalla kannata perustaa niitä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30274: varten kouluja. muksen,
30275: Suoritetut tutkimukset osoittavat lisäksi,
30276: että useissa ammateissa on oppisopimukseen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30277: perustuva koulutus kustannuksiltaan selvästi menpiteisiin oppisopimuslain uudista--
30278: halvempaa kuin koulumuotoinen opetus. Op- miseksi nykytilanteen vaatimuksia vas-
30279: pisopimuskoulutuksen laajuutta koskevat sel- taavaksi.
30280: vitykset osoittavat niinikään, että kasvavasta
30281: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
30282:
30283: Juho Tenhiälä.. Georg 0. Ehrnrooth. Armas Leinonen.
30284: Juha. Rihtniemi. Akseli Pa.a.rma.n. Kalervo Sa.ura..
30285: Aa.ro Stykki. Ma.uri Seppä. Ensio Pa.rta.n.en.
30286: Anni Hosia.. Harras Kyttä.. Veikko Hyytiäinen.
30287: Grels Teir. Esa. Kaitila.. Kaarlo Ka.ja.tsalo.
30288: 720
30289:
30290: X,30. - Toiv.al. N: o 297.
30291:
30292:
30293:
30294:
30295: Uoti ym.: Tuotantokomitealaitoksen uudistamisesta.
30296:
30297:
30298: E d u s k u n n a ll e.
30299:
30300: Dem<>kratian ulottaminen taloudelliselle mutta joista työehtosopimukset eivät sisällä
30301: alalle on nykyisen yhteiskuntamme keskeisin yksityiskohtaisia määräyksiä. Edelleen tulisi
30302: ongelma. Talouselämän demokratisoimisen tuotantokomiteoiden päätäntävaltaan kuulua
30303: päämäärä on myös yleisesti hyvä;ksytty ja tuotantolaitosten tuotantopäätösten yleis-
30304: erimielisyydet koskevat pääasiassa niitä käy- suuntaviivojen hyvä:ksyminen, toimenpiteet,
30305: tännön keinoja, joilla tätä voidaan edistää. jotka oleellisesti vaikuttavat työllisyyden säi-
30306: Valtiollisessa keskustelussa on viime aikoina lymiseen, keskeiset työpaikan sosiaalisia oloja
30307: yhä useammin tuotu esille, että taloudellisen koskevat toimenpiteet jne. Tuotantokomiteoi-
30308: demokratian laajentaminen on ensiarvoisen den alaan kuuluvista tärkeämmistä kysymyk-
30309: tärkeä kansallinen kysymys, jonka merkitys sistä tulisi olla komitean osapuolilla vetoa-
30310: kansaa yhdistävänä tekijänä on ehkä ratkai~ misoikeus tuotantoalaa koskevia kysymyksiä
30311: seva. Todettakoon myös, että taloudellisen käsitteleviin tuotantoneuvostoihin.
30312: ja tuotannollisen demokratian kysymykset Näiden ylemmän asteen elinten :perustami-
30313: ovat pal"haillaan käsittelyn alaisina useissa nen on nähtävä välttämättömyytenä. Tuo-
30314: maailman maissa. Viimeksi on mm. Rans- tantoneuvostot olisi organisoitava tuotanto-
30315: kassa otettu esille kysymys työntekijäin osal- aloittain ja ne toimisivat ensiasteisina eli-
30316: listumisesta tuotannollisten yritysten joh- minä niillä tuotannon aloilla, joilla tuo-
30317: toon ja Länsi-Saksassa on eräs tällainen jär- tantokomitealaitoksella ei ole käytännöllisiä
30318: jestelmä, työntekijäin kanssamääräämis-oi- mahdollisuuksia toteutua. Niiden edustus-
30319: keus, parhaillaan toteuttamisvaiheen alaisena. perusteet tulisi määrätä siten, että työn-
30320: Suomessa säädettiin laki tuotantokomi- tekijäpuolen edustajia on yhtä paljon kuin
30321: teoista 30 päivänä joulukuuta 1949 ·(843/49). työnantajien ja toimihenkilöiden edustajia
30322: Tämän mukaan on käytännössä toiminnassa yhteensä, jonka periaatteen· mukaan tuotanto-
30323: suuremmissa työpaikoissa tuotantokomiteat komiteat jo nykyisen lain mukaan valitaan.
30324: neuvoa-antavina eliminä. Niiden käytännöl- Eri ryhmien edustajat nimettäisiin asian-
30325: linen merkitys on kuitenkin jäänyt varsin omaisten työntekijä- ja työnantajajärjestö-
30326: vähäiseksi, koska tuotantokomiteoilla ei ole jen esitysten perusteella. Tuotantoneuvos-
30327: missään kysymyksissä päätäntävaltaa ja toilla tulisi olla valtiovallan nimeämä puo-
30328: koska niillä ei ole korkea-asteisempia y'hteis- lueeton puheenjohtaja ja niillä tulisi olla
30329: elimiä, joiden työn puitteissa tuotantopoli- mahdollisuus käyttää työssään alan parasta
30330: tiikkaa ja siihen liittyviä kysymyksiä voitai- mahdollista asiantuntemusta.
30331: siin tehokkaasti koordinoida. Tuotantoneuvostojen toimialaan tulisi kuu-
30332: Tuotantokomitealaitoksen uudistamiseen on lua alan tuotannon ja sijoitustoiminnan yleis-
30333: ;kiinnitettävä kaikki mahdollinen huomio ja suunnittelu, työllisyyden turvaaminen, huo-
30334: lainsäädäntöä muuttamalla on siitä tehtävä lehtiminen kilpailukyvyn ja tuotannon laa-
30335: järjestelmä, jonka puitteissa taloudellisen dun parantamisesta, tuotannon työjaosta,
30336: demokratian toteutumista voidaan tehok- sosiaalisten olojen kehityksestä alalla, am-
30337: kaasti edistää. mattikasvatuskysymyksistä ja työvoiman jat-
30338: Erääksi päätavoitteeksi tulee hyväksyä se, kokoulutuksesta jne.
30339: että tuotantokomiteoilla on myös päätäntä- Välttämätöntä olisi edelleen, että tuotanto-
30340: valtaa sellaisten kysymysten osalta, jotka neuvostoilla olisi keskuselin, joka muodostaisi
30341: välittömästi koskevat työvoiman käyttöä, samalla hallitukselle arvokkaan talouspoliitti-
30342: X,SO.- Uoti ym. 721
30343:
30344: sen neuvoa-antavan elimen. Käytännössä olisi elimien puitteissa, vaan tarkoituksenmukaista
30345: mahdollista pyrkiä esim. siihen, että tuotan- olisi, että asetettaisiin komitea tutkimaan
30346: toneuvoston keskuselin olisi kansantalous- tai koko laajuudessa keinoja taloudellisen ja
30347: tuotantoministeriön pysyvä neuvottelukunta tuotannollisen demokratian laajentamiseksi
30348: ja että se edustaisi työntekijä- ja työnantaja- sekä yhtenäisten, tehokkaiden suunnittelu-
30349: järjestöjä. sekä par}Jainta mahdolli&ta talous- organisaatioiden luomiseksi.
30350: poliittista asiantuntemusta. Ylläolevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30351: Ilmeistä on, että kysymys tuotantokomi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30352: tealaitoksen saattamisesta uudelle kannalle ja sen,
30353: tuotantoneuvostoista on demokratian laajen-
30354: tamisen ja talouspoliittisen kehityksen perua. että hallitus asettaisi toimikunna-n
30355: ehto. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että valmistelemaan kiireeUisesti esityksiä
30356: asiaan koko laajuudessa. pyrittä.Uiiin paiJeu- t'Uotan,tokomiteal.aitoksm uudistami-
30357: tum.aa.n ja suoritettaisiin ma.hdollisimmap. seksi Ge/r)i, korkeampiat;teiStefl. $'UUtm-it-
30358: monipuoliset tutkimukset ta.;rvittavjsta orga- telv,elinten pM"ustamiseksi ll~ ry11,..
30359: nisaatioista. ja eri elimien toimivllltuubistQ.. tyisi m,uikifl. q.srian vaa,tim#n toim4n-
30360: Tämä ei ilmeisesti ole ma,hdollista nykyisten piteisim,.
30361: l{elsingj$ä. 9 päivänä helmikuuta 1960.
30362:
30363: Jlanta Ja.lm.el&-CarvUlea.
30364: A. timoJle:u..
30365: 17, IdljeströDl,
30366: Impi LulrkariJl••·
30367:
30368:
30369:
30370:
30371: 91 E 74/60
30372: 72~
30373:
30374:
30375: X,Sl. - Toiv.al. N: o 298.
30376:
30377:
30378:
30379:
30380: Helle ym.: Toimenpiteistä työaikalain alaisten valticm viran
30381: ja toimen haltijain työajan lyhentämiseksi.
30382:
30383:
30384: E d u s k u n n a 11 e.
30385:
30386: Valtion viran ja toimen haltijain työaika Työaikalain alaisten valtion viran ja toi-
30387: järjestettiin yhdenmukaiseksi muihin työnte- men haltijain työaika on kuitenkin edelleen
30388: kijöihin nähden työaikalain (604/46) perus- 141 tuntia kolmiviikkoisessa työjaksossa eli
30389: teella annetulla asetuksella (938/46), jolla 47 tuntia viikossa, ja näin on valtion palve-
30390: suurin osa valtion viran ja toimen haltijoita luksessa samankin keskusviraston piirissä
30391: määrättiin työaikalain alaisiksi siten, että työskentelevien viran ja toimen .haltijain ja
30392: heidän työaikansa kolmen viikon pituisessa työsuhteessa olevien työntekijäin työajoissa
30393: työjaksossa saa olla enintään 141 tuntia. huomattavia eroavaisuuksia. Työaikalain
30394: Poikkeuksen tästä muodostavat vain varsinai- alaisilla viran ja toimen haltijoilla on huo-
30395: seen virkamieskuntaan kuuluvat, jotka jo en- mattavasti pitempi työaika kuin työsuhteessa
30396: nestään ovat lyhyemmän työajan alaisia, olevilla työntekijöillä, vaikka suurin osa vi-
30397: vaikkei heidän työaikaansa olekaan muuten ran ja toimen haitijoista työskentelee työ-
30398: säännöstelty. aikalain 6 §: n 1-4 kohdissa mainituissa lai-
30399: Kun työajan lyhentämiseen ei monista yri- toksissa, joissa työ on epäsäännöllistä ja ra-
30400: tyksistä huolimatta ole lainsäädäntöteitse sittavaa vuorotyötä, josta yötyön osuus on
30401: päästy, ovat yksityisoikeudellisessa työsopi- huomattava.
30402: mussuhteessa olevat työntekijät pyrkineet Edellä lausutun perusteella esitämme kun-
30403: työajan lyhentämiseen työehtosopimuksia sol- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30404: mittaessa. Niinpä jo vuodenvaihteessa 1958/ muksen,
30405: 59 solmituissa työehtosopimuksissa yleisesti
30406: lyhennettiin viiimittaista työaikaa kahdella että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
30407: tunnilla - 47 tunnista 45 tuntiin - ja menpiteisiin työaikalain alaisten val-
30408: eräillä teollisuudenaloilla säännöllistä kolmi- tiO'It viran ja toimen haltijain työajan
30409: vuorotyötä tekevien osalta sovittiin 42 tun- Zyhmtämiseksi niin, että kolmivUkkoi-
30410: nin viikoittaisesta työajasta. Viikoittainen sen työjaks01t enimmäistuntimääräksi
30411: 45 tunnin enimmäistuntimäärä onkin jo ylei- määrättäisiin 135 tuntia ja että vuo-
30412: sesti käytännössä työsopimussuhteessa ole- rotyötä tekeville viran ja toimen hal-
30413: villa työntekijöillä, työskentelivätpä he sitten Ujoille työn rasittavuus korvattaisiin
30414: valtion tai yksityisten omistamissa laitok- lyhyemmäZlä työajalZa.
30415: sissa.
30416: Helsingissä 4 päivänä ihelmikuuta 1960.
30417:
30418: Veikko Helle. Rafael Paasio. Anni Flinck
30419: X. F. llaa.pasalo. G. Henriksson. Meeri Xa.Ia.vainen.
30420: Onni Peltonen. Väinö Tikkaoja. Kaarlo Pitsinki.
30421: Eino Raunio.
30422: 723
30423:
30424: X,32. - Toiv.al. N: o 299.
30425:
30426:
30427: Tuuli ym.: Esityksen antamisesta lainmuutokseksi, jol.la myy-
30428: mälöiden aukioloaika tehdään mahdo.lliseksi myös ilfaisin.
30429:
30430:
30431: Eduskunnalle.
30432:
30433: Kauppaliikkeiden ja liiketoimistojen auki- eräiden kulutustavarain osalta myös työajan
30434: oloajasta annetun lain mukaan saadaan myy- jälkeen on johtanut siihen, että yhä run-
30435: mälää, varastoa, parturin- ja kähertäjänlii- saammin perustetaan ja avataan erilaisia
30436: kettä ynnä muuta niihin verrattavaa liikettä kioskeja, jotka ovat auki myös iltaisin ja
30437: sekä liiketoimistoa pitää auki eräitä poik- sunnuntaisin. Kahvilaliikkeissä myydään yhä
30438: keuksia lukuunottamatta arkipäivinä klo 8- lukuisammin kulutustarvikkeita myös muille
30439: 18. Käytännössä myymälät suljetaan yleensä kuin kahvilavieraille ja monilla liikennease-
30440: klo 17. Kun myös tuotantolaitosten, virasto- milla matkustajien tarpeita palvelemaan tar-
30441: jen ja muiden työpaikkojen työaika on lähes koitetut myymälät saavat ostajansa suurelta
30442: sama, jää työssä käyvälle väestölle erittäin osalta muusta väestöstä kuin matkustajista.
30443: niukalti aikaa ostoksiin työaikansa jälkeen ja Kehitys on ymmärrettävä ja onkin oikein,
30444: milloin työpaikka on kauempana, tuskin että ostavan yleisön ostotarvetta on voitu
30445: ollenkaan. .Asiaa vaikeuttaa myös se, että edes edellä sanotulla tavalla palvella. Oi-
30446: yhä useammin perheestä käyvät työssä mo- keampaa kuitenkin olisi, että tarvittavat
30447: lemmat aviopuolisot, jolloin ostosten teko ostokset voitaisiin tehdä myymälätarkoituk-
30448: välttämättömienkin tarvikkeiden kohdalla siin rakennetuista ja asianmukaisesti varus-
30449: vaikeutuu. Ostosten valintaan ja edullisim- tetuista myymälöistä.
30450: man ostospaikan käyttämiseen ei jää aikaa Sallimalla myymälöiden aukiolo myös iltai-
30451: ja perheenjäsenten yhteisiin ostoihin kotiin sin turvataan suurelle ostajaryhmälle, jolla
30452: tarvittavien tärkeämpien tarve-esineiden ja ei päivisin ole siihen tilaisuutta, mahdolli-
30453: vaatteiden osalta ei juuri ole tilaisuutta myy- suus rauhassa ja valikoiden suorittaa ostok-
30454: mälöiden lyhyen aukioloajan vuoksi. Kesällä sensa vapaa-aikanaan. On uskottavaa, että
30455: monet myymälät sulkevat lisäksi ovensa sa- tällä järjestelyllä myös myyntiluvut nouse-
30456: manaikaisesti kuin työpaikoissa työt päätty- vat ja vaihdon kasvamisen suotuisat seurauk-
30457: vät. set niin tuotanto- kuin kauppaportaassakin
30458: Tämän vuoksi onkin esiintynyt yhä enem- saadaan yhteiskunnan hyväksi. Myymälöiden
30459: män tarvetta myymälöiden aukioloajan pi- aukiolomääräysten lieventämisellä annetaan
30460: dentämiseksi tai muuttamiseksi niin, että myös kauppiaalle mahdollisuus ja vapaus
30461: myymälöitä voidaan pitää avoinna myös palvella kuluttajia siten kuin hän katsoo ku-
30462: iltaisin. Siten voisivat myymälät palvella luttajain edun sitä vaativan ja hänellä itsel-
30463: ostavaa yleisöä myös silloin kun suurella lään olevan siihen mahdollisuuksia.
30464: osalla ostajista on paremmin aikaa ostostensa Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
30465: suorittamiseen ja haluamiensa tavaroiden va- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30466: lintaan. Naapurimaassamme Ruotsissa ja
30467: useissa Keski-Euroopan maissa onkin ostavan että hallitus antaisi Eduskunnalle
30468: yleisön palvelemiseksi menty järjestelyyn, esityksen sellaiseksi lainmuutokseksi,
30469: jolloin myymälät ovat auki myös iltaisin. jolla myymälöiden aukioloaika tehdään
30470: Tarve saada suorittaa ostoksia ainakin mahdolliseksi myös iltaisin.
30471: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
30472:
30473: Erkki Tuuli. Erkki Ha.ra..
30474: Reino Ala.-Kulju. Urho Saariaho.
30475: Juha. Rihtniemi.
30476: 724
30477:
30478: X,33. - Toiv.al. N: o 300.
30479:
30480:
30481:
30482:
30483: Vennamo: Työntekijäin ja pientalonpoikien tarpeet huomioon
30484: ottavan maatalouden työaikalain aikaansaamisesta.
30485:
30486:
30487: E d u s k u n n a 11 e.
30488:
30489: Maataloudessa työskentelevien työntekijöi· työaikalaki, joka ottaa huomioon niin työn-
30490: den on myös piiä.stivä osallisiksi pientalon- tekijöiden kuin pientalonpoikien tarpeet.
30491: poikien kaiUiSa. yhteiskunnallisesta kehityk- Lausutun perusteella esitän eduskunnan
30492: sestä. Heitä ja maan suurinta väestöryhmää hyväksyttäväksi toivomuksen,
30493: ei saa jatkuvasti käyttää vetojuhtana, jollQ.
30494: l'Q.joitetut piirit hankkivat itselleen etuoi- että htiUitus a:n,taisi kiiree'lUs8sti
30495: keubia. Eduskunnalle lakiesitykse4t. maatal®-
30496: Jotta. tälle oikeudenmukaiselle linjQ.lle den työaikaJ.,a.ilta, jossa otetaa,tt, riiltii-
30497: ;myijs käytännössä päästäisiin, on välttämä- vllsti huomioon työntekijöide-a j(l. pt8n-
30498: töntä lfaada ~e aikaan maatalouden to,l.onpoiki8n tarpeet.
30499: Belsingisstl. 9 päivänä helmikuuta 1960.
30500:
30501: Veikko Venumo.
30502: 725
30503:
30504: X,34. - Toiv.a.l. N:o 301.
30505:
30506:
30507:
30508:
30509: VfddiUD.O: KaikkW:6 polk444800jia koskevan minimipalkkalai11.
30510: ~Qa..U"r&
30511:
30512:
30513: Ed uskunnaltle.
30514: Pe~uslaikimme muban on 'kat:tsalailf.. Näin onkin selviLsti alkanut käydä ns. va-
30515: ~ työwima. l"Alta.kuntamme erit~ paan tyÖilliiehen kohdalla. Tarkoitan tällä
30516: suojeluksessa. Tämä oikea periaate ei 98.8. etmen !kaHrltea sekätyömiehiä ja metsä.työ--
30517: muodostua vain kallttliksi laUSölnt.aksi, j()lla ei miehiä. Kuitenkin h6 morittava.t kansamme
30518: ot10 'V81rtitletta OOdellilnlud~. ras:lminta ja eriistä tänkeintä työtä. Nykyinen
30519: Maamme ()n täynnä ~ketnätön.tä. työtä. ja. me asiantila ja nälköpiiriadi oleva 'kehitys on siis
30520: olemme myös väkiltikumme huomioon ottaen lkest-ämätön. Hallitt19 ~ kuitJenikaan. ()le puut-
30521: e~ maailman rikika.imtnista ttla.ista. J09 val- tunut Miaan, vaan ikeksii vain kaiik~nlo:i&ia
30522: tiovalta ja. l'&ngllSt\lva.t wuryrittäjät harjoit;.. vertllldteita ja lupauksia..
30523: tavat ftellaista talouspolitiikkaa, että hyödy-1- Kaiken ooe~lä iaUBUtun perusteella esitän
30524: Hsti työtä ei tehdä :tiittävli.sti, niin ön lkan- eduskunnan hy\täksyttå.väbi: toivomulk:sen,
30525: salaisrowne va:lta.ene:rnmistölle ja ybityisllle
30526: työntekijöille mahd<Jttonlull$ ()tn.ato:imisesti että halUt~ f'Ykf!lisi kiireelJÄ8etti
30527: saada. 8Siantilaan 'korjausta aikaan, ja jdka. tt»tnett.piteUim k4ikkia, pa'tk(M$(J(Jjta
30528: tapa~a. se vie pitkän ajan. Tällöin jou· koskev" mittimipa.lk~ ai~
30529: dutaan :hel~ti sellaiseen ti!lanteeseen, että fHÄiseksi stkd UsäkM 1tiuol,ehttsi t&lsli
30530: 'k:ansamtt1e suul'intu. taJ.oudel'lista UYoa, työ. lo.i~össit ~iitä, 6ftli trit1/i&Wi
30531: voimaa tilla.rvioidaän ja tehdäin sille vU· metsätyöpalkat ja Mt.kfntalisät luJk•
30532: ryyttä. Toism sanoen palkka.- ja. ansiotaso tutdlis~ a.nsiof&o7t. tuntdt.lmiseksi 8M-o
30533: vapa&l'l. kilplllilttn iloohteena. olevissa. töissä teta.an muuiUtw.cmMti liärtnöate'l.1tn ja
30534: muod.tosttiu kohtuuttonum alhaiSEbi ja. jopa palJtkatarltkdlltwlt okll.!eksi.
30535: wlle toimeentulominimin.
30536: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
30537:
30538: Veikko Vennamo.
30539: 726
30540:
30541: X,35. - Toiv.al. N:o 302.
30542:
30543:
30544:
30545:
30546: Tikkaoja ym.: V"''Zjelijäväestöä koskevan työttömyysvakuu-
30547: tusjärjestelmän, aikaansaamisesta.
30548:
30549:
30550: Ed uskunn alle~
30551:
30552: Työttömyysvakuutuksesta annetun halli- lijäväestön työttömyysongelman lopullista
30553: tuksen esityksen johdosta käydystä keskuste- ratkaisua, vaan olisi luonnollisen kehityksen
30554: lusta on havaittavissa, että jokainen myön- esteenä.
30555: tää järkevän talouspolitiikan edellyttävän Tämän vuoksi on työttömyysvakuutuksen
30556: työlinjan täydennykseksi työttömyysvakuu- järjestelyä ehdotettu tahootamme järjestettä-
30557: tuksen. Hallituksen esityksen mukaan työttö- väksi toisin. Kuitenkin olisi mainitun väes-
30558: myysvakuutuslain soveltamispiiri eri henki- tönosan toimeentulo turvattava sinä aikana,
30559: löihin olisi saatava ulotetuksi koskemaan niin jolloin tähän ryhmään kuuluvien henkilöi-
30560: laajoja väestöpiirejä kuin mahdollista. Sen den, heistä riippumattomasta syystä työttö-
30561: mukaan 100 päivän työsuhde edellisen kaJen- mäksi joutuneiden, vakuutuskysymys on rat-
30562: terivuoden aikana oikeuttaisi 120 päivän kaisematta tarkoituksen mukaisella tavalla.
30563: työttömyyskorvaukseen vuodessa. Näin voi- Nyt voimassa oleva työttömyY&avustuslaki,
30564: taisiin tietysti maassamme vallitseva raken- jossa korvaus on asiallisesti katsoen sama
30565: teellinenkin työttömyys, joka vallitsee pää- työttömyysvakuutusesityksessä tarkoitetun
30566: asiallisesti maaseudulla, hoitaa vakuutusjär- korvausosan kanssa, voitaisiin eräin siihen
30567: jestelmän puitteissa. Kuitenkin on ilmeistä, tehdyin muutoksin pitää voimassa, kunnes
30568: että. maaseudun työllisyyskysymys kiristyy tämä laajakantoinen vakuutuskysymys voi-
30569: suurten ikäluokkien tullessa työmarkkinoille. daan viljelijäväestön kohdalla asianmukai-
30570: Tästä aiheutuvaa ra:kentoollista työttömyyttä sesti ratkaista.
30571: ei oloissamme pystytä. hoitamaan työttömyys- Edell.ä esitetyn perusteella kunnioittaen
30572: vakuutuksella. Mainittakoon, että vuoden ehdotamme eduekunnan hyväksyttäviksi toi-
30573: 1959 tammikuussa kaikista maalaiskunnissa vomuksen,
30574: työttömyyskortistoihin mel'kityistä miehistä
30575: kuului noin puolet viljelijäväestöön ja pien- että hallitus kiireeUisesti suoritut-
30576: viljelijäväestön keskuudessa työttömyys taisi tutkimukset viljelijäväestön eril-
30577: näyttää viime aikoina muodostuneen jatku- lisen työttömyysvakuutusjärjestelmän
30578: vaksi ilmiöksi. Hallitus ei ole pystynyt teke- aikaansaamiseksi ja antaisi asiasta
30579: mään tämän asian kohdalla muita talouspo- EduskunnaUe esityksen sekä antaisi
30580: liittisia ratkaisuja eikä ole katsonut aiheelli- uuden esityksen työttömyysavustusta
30581: seksi suorittaa riittävästi tutkimuksia nimen- koskevasta lainsäädännöstä, joUa voi-
30582: omaan tämän väestönosan toimeentulon eri taisiin nykyistä paremmin turvata
30583: turvaamismahdollisuuksista. Työttömyysva- pienm'Zjelijäin toimeentulomahdollisuu-
30584: kuutus, joka on tal'koitettu pääasiallisesti ti- det työttömyyskausina sinä aikana,
30585: lapäisten, lyhytaikaisten työttömyystapaus- jolloin heitä koskevaa työttömyysva-
30586: ten varalle, ei vie yhtään lähemmäksi vilje- kuutusjärjestelmää valmistellaan.
30587: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
30588:
30589: Väinö Tikkaoja. Veikko Helle. Valto Käkelä.
30590: Olavi Lindblom. Sylvi Siltanen. Arvo Ahonen.
30591: Anni Flinck. Ensio Partanen. Pentti Niemi
30592: Viljo Virtanen. Arvo Tuominen.
30593: 727
30594:
30595: X,36. - Toiv.al. N: o 303.
30596:
30597:
30598:
30599:
30600: Vennamo: TyölJ,isyystöikm pääsyä rajoittavie;n esteiden
30601: poistamisesta.
30602:
30603:
30604: E d u s k u n n a ll e.
30605:
30606: Työn puute on laajoilla alueilla maas- Ehdottomasti olisi siis kaikki hehtaarirajat
30607: samme suuri. Voimassaoleva lainsäädän- samoinkuin !kaikki muut !keinotekoiset esteet
30608: tömme lähteekin siitä oikeasta periaatteesta, työttömyystöihin pääsylle poistettava ja asia
30609: että työn tarpeessa oleville on yhteiskunnan harkittava kussakin tapauksessa oikeuden-
30610: turvattava työmahdollisuudet ja toimeentulo. mukaisesti ja tasapuolisesti todelliset olosuh-
30611: Hallitus ei kUitenkaan ole noudattanut tätä teet ja tarpeet huomioonottaen.
30612: [ainsäätäjän oikeudenmukaista ajatusta ja Kaiken edellä lausutun perusteella esitän
30613: periaatetta. Niinpä hallitus on asettanut eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30614: kaikenlaisia keinotekoisia esteitä työn tar-
30615: peessa olevien työhön pääsylle. että haUitus heti poistaisi kaikki
30616: Kaikkein epäoikeudenmukaisin rajoitus on keiMteilwiset kehtoorirajat ja muut
30617: ns. hehtaariraja. Vaikka asianomaisen perhe kaavmmaiset esteet työn tarpeessa ole-
30618: voi olla nälän partaalla, niin kylmästi keino- vien pääsyUe työ~lisyystöihin ja ve~
30619: tekoisen hehtaarirajan perusteella estetään voiHaisi asia'tW'fiWiisia 1W1Ulattamaatn
30620: hänen työn saantinsa ja välttämättömimmän oikeutta ja kohtuutta sekä todeUisiin
30621: toimeentulon turva. owsuhteisiin pet"UStuvaa tarvetta.
30622: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
30623:
30624: Veikko 'Vennamo.
30625: 728
30626:
30627: X,37. - Toiv.al. N: o 304.
30628:
30629:
30630:
30631:
30632: E d u s k u n n a 11 e.
30633:
30634: Kansaneläkelaitos on luotu vanhuksia, sai- tamme vastaaviksi. Tarvitaan vain hyvää
30635: raita ja invaliideja varten. Heitä varten on tahtoa ja hatrastUEitå sekä kansan tarpeiden
30636: sanottuun laitokseen kansalta kerätty lii.hes ynmlllrtä:tnystä.
30637: 100 000 milj. mk:n rahasto. . Lausutlln perusteella emtäh eduskunnan
30638: Nima valtavat varat eid.t kuitenkaan ole hyviikqttäväksi toivomuksen,
30639: tulleet kuin murto-osalta eläkkeen tarvitsi·
30640: joiden hyväksi, koska ne on päilasiassä lai- 6tlä hallitiLI rr1t.lriri ldimUift.., toi-
30641: nattu suurteollisuudelle ja suUI'Yoimala.iWk- mm 'tetsiitt. kansaneläkelain~ttiht
30642: sille sekä myös käytetty tuhlailevaisuuteen tii.t/':f:ZUseksi uudistamiSeksi 1eltä S'U'Un-
30643: ja tarpeettoman suuren ja kalliin johtopor- nanmwtttoksen iWtaansaamtleksi kan"
30644: taan kustannuksiin. saneläkeloit~sa. ttitn; ettii Wtitok«e.t
30645: :Maassamme ovat siis täydet edellytykset vara.t mahdoU~ t•koin ttaevat
30646: riittävien kansaneläkkeiden maksamiseksi todeUa ~tetriklii tläkke~ttJnlitrijoi
30647: kaikille tarvitsijoille kuin myös eläkeikära- den hyväkri.
30648: jan aientamiseksi yhteiskunnallisia olosuhtei-.
30649: Relsin~ä lÖ pli.ivin.ä helillikuuta 1960.
30650:
30651: Veikko VeJlbmo.
30652: 729
30653:
30654: X,38.- Toiv.at N:o 305.
30655:
30656:
30657:
30658:
30659: Y'M»Iblo: KMMatt.tUU..loftisäiidännön antaman turvan 'Ulot-
30660: fimliliBta ktnkemaan henkisessä kehityksessä jälketmjää-
30661: neitä.
30662:
30663:
30664: Eduskunnalle.
30665:
30666: Maaltiamme on monesaa. tapaukseso. stllai· eläkettä kaikista rajoituksi4ta riippumAtta.
30667: sia h6nkilötti, jQtka ovat jääneet henkiies8ä Näin pitäisi tetvten järjen aanoa.
30668: kelUtylmedä jilkeen. Ii~ o'Vat ldls 6malla ta- Lausutun pel'118teella e6itän eduskunnan
30669: vallaan iltvaliidejå seki kyqttömiä huolehti• b;rfäksrttäväksi toivomuksmt,
30670: maAli itsestään. He tuovat myöe murhetta
30671: moneen kotiin ja. aiheutta\'at paljon vaivaa. että lud.Utt~s trltilyisi kitnflliftsti
30672: ja huolta. toimenpiteumti htM:u~ kflt.ilyk161sä
30673: Vaikka näin on tunnetusti asianlaita, niin jäl.k16njääneiden Btlal.tamisekd kGfa.scm,.
30674: kail$anelikela.insäädännÖ88ä henkiseld k~hi BUikelain8iiidä1lnö" -t~ lurwn
30675: tykiessi jl.lketll jläneet 011 täT8ifl unohdettu ~ k~ta tiyk1Jwtä rajf)Uuk-
30676: ja asetettu syrjittyyn asemaan. Heitä var• sista riippumatta.
30677: ten pitäisi kuitenkin voida myöntää kansan-
30678: ltelsifigissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
30679:
30680: Veikko Vennamo.
30681:
30682:
30683:
30684:
30685: 92 E 74/60
30686: 730
30687:
30688: X,S9. - Toiv.aJ. N: o 306.
30689:
30690:
30691:
30692:
30693: E. Manninen ym.; : Alaikäisiä lapsia huoltavien kafi,Saneläk-
30694: keen M1J,ftija.in eläkkeiden korottamisesta.
30695:
30696:
30697: Eduskunnalle.
30698:
30699: Eduskunta on jo useamman kerran kiin- niin hyvä kuin sekin on, on kuitenkin liian
30700: nittänyt huomiota kalisaneläkkeiden korotta- pieni. On ilmeistä, kuten voidaan todetakin
30701: miseen ja useassa· tärkeässä kohdassa onkin perehdyttäessä ao. tapauksiin, että tuollaiset
30702: saatu parannus aikaan, viimeksi syysistunto- perheet elävät todellisessa kurjuudessa, joka
30703: kaudella 1959. Nimenomaan on vielä esillä olisi torjuttavissa vain tukiosien huomatta-
30704: kysymys tukiosien korottamisesta, joka olisi vasti suuremmalla korottamisella. Mieles-
30705: kovin . tarpeen monille vähävaraisille henki- tämme ko. korotuksen pitäisi olla .vähintään
30706: löille. Eräs väestöryhmä olisi kuitenkin en- 25 % eli 1 500 mk jokaista elätettävää, ala-
30707: nen kaikkia muita huomioitava ja se on ne ikäistä lasta kohti.
30708: kansaneläkettä nauttivat, joilla on elätettä- Edellä olevan nojalla ehdotamme kunnioit-
30709: vänään kouluikäisiä lapsia, eikä mitään tavimmin eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30710: muita tuloja kuin kansaneläke. muksen,
30711: Voimassaolevan lainsäädännön mukaan
30712: mainitussa asemassa olevat eläkkeensaajat että haUitus ensi tilassa ryhtyisi
30713: saavat eläkkeensä tukiosan korotettuna toimenpiteisiin niiden ~een
30714: 10% :lla eli 600 mk jokaista alaikäistä lasta nauttijain, jm"lla 011o elätettävänäiin
30715: kohti. al&kiMiä 14psia ja joilla ei ole muita
30716: On selvää, että mainitunlainen korotus, ttaoja, eläkkeiden korottamiseksi.
30717: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960.
30718:
30719: Elia Manninen. La.n Lindeman. Pentti Niemi.
30720: Väinö Tikkaoja.. G. Hemi.kuon. P. Puhakka.
30721: 731
30722:
30723: X,40. - Toiv.al. N:o 307.
30724:
30725:
30726:
30727:
30728: Vennamo: Kansooeläkkeen antamista invaUidille työkyvyttö-
30729: myyden perusteella koskevien sää-nnösten muuttamisesta.
30730:
30731:
30732: E d u s k u n n a 11 e.
30733:
30734: Maassamme on ·paljon puhuttu invaliidi- siitä, milloinka invaliidionnettomuus on
30735: asiasta ja heitä muistettukin sotien jälkeisinä häntä kohdannut. Hänen taloudellisen tu-
30736: vuosina, mutta nyt näyttävät nämä asiat va- kensa tarve olisi myös verrattava täysin työ-
30737: litettavasti yhä enemmän jäävän juhlapuhei- kykyiseen henkilöön ja tämän perusteella
30738: den ja korulauseiden asiaksi. lakien puitteissa korvausta määrättävä. Ny-
30739: Kylmä tosiasia on, että invaliidit monessa kyisin tällainen oikeudenmukaisuus ei kui-
30740: suhteessa on unohdettu ja heidän taloudelli- tenkaan ole mahdollista.
30741: nen asemansa on vaikea. Lausutun perusteella ehdotankin eduskun-
30742: Niinpä vaikka poliittiset johtohenkilömme nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30743: määräävät kansaneläkelaitoksessa, niin kan-
30744: saneläkkeen kohdalla invaliidit on asetettu e.ttä halUtus ryhtyisi kiireeUisiin
30745: epäoikeudenmukaiseen asemaan, eikä kor- toimenpiteisiin kansaneläkelainsäädän-
30746: jausta ole esitetty. -nön muuttamiseksi siten, että invaUidi,
30747: Kun siis asianomaista on kohdannut inva- olipa hän sotainvaliidi tai siviiltHnva-
30748: liidionnettomuus joko maan itsenäisyyttä ja liidi, aoo kansaneläkettä työkyvyttö-
30749: vapautta puolustaessaan tai siviilityön ken- myytensä perusteella riippumatta
30750: tällä, niin täysin oikeudenmukaista olisi, että siitä, milloinka invaliidionnettomuus
30751: hänelle myönnettäisiin työkyvyttömyyden on häntä kohdannut.
30752: perusteella kansaneläkettä aivan riippumatta
30753: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
30754:
30755: Veikko 'Vennamo.
30756: 782
30757:
30758: X,41. - Toiv.al. N:o 308.
30759:
30760:
30761:
30762:
30763: Vemaamo: Kulitn ltldlltJfKlsesta tasasuhtaise6ft, asemaan
30764: kMS~u;den Iukiosten perim.iseen nähden.
30765:
30766:
30767: Ed uskub. ha 11 e.
30768:
30769: On ltildttlmllt6ntil, että hallitus ja ka.nsan- kimme hengen vastaisesti. Tekiaipi mieli
30770: eULkel&itöll wodC!St& ~een ja tehdyistä esi- viittU, että. kyaymyk8(!l!Si on mäårältvien
30771: tykAistll huolimatta kohtelevat epäoikeuden- henkiUUden anteekaia.ntamaton viilinpitämät-
30772: mukfliseltl lukuisia. kUntia periessälln niiltä t6myy&
30773: kansanellkkeiden tultiosuumnakwjL. Kaiken edellä la.usutun perusteella. esitän
30774: 'runnettu tolliasiahan on, ettti l'A.rsinkin eduslrunna.n hyväksyttäväksi töivomuben,
30775: pienet maalaiskunnat ovat näissä tu:kiosuuk-
30776: sien maksui88A joutuneet kärsilnU.b. suurta että ka:Uitus ryktyis\ kitl'e~tt, toi-
30777: vääryyttä. .Asutlllkeskuskuilnille j& suurille tnMp\tdmin kamaft•läktla.tnsäädi.tnnön
30778: kunnille nämä maksut eivät tuota suuriakaan mwttamutk.ri niM; 6tlli pUit.impien
30779: vaikl\llksi~ mutta monessa syrjäseutu- ja pie- nuuUaisTtuntimt. epäoike'IU.le"AmWinen
30780: nentmia&ä · kunnaua tukiosien maksaminen r4sittant.1Mn ka~Zäkkeidrm tuki-
30781: tekee jopa yli 2 mk joltaisU1 veroäyriä koh- osien maksamisessa Jopetetdan ja
30782: den. Pieniä jo. köyhill kuntia on siis koh- kaikki k'&6nMt taUM.ftJ tod.flla tasa-
30783: deltu epäoikeudeb.muka.iseMti ja perustusla- .tu.htainett usemamao tä41(t tuhtsNm.
30784: Helsingissä 10 päivällä helmikuuta 1960.
30785:
30786: Veikko VeDD811l0.
30787: 783
30788:
30789: X,42. - Toiv.al. N: o 309.
30790:
30791:
30792:
30793:
30794: Vennamo: Lapsilisäjärjestelmän muuttamisesta.
30795:
30796:
30797: E d u s k u n n a 11 e.
30798:
30799: Lapsissa ja nuorhrossa on kansamme tule- tavoin puuttunut lapsilisien saannissa esiin~
30800: vaisuus. Suurinta taloudellisuutta on siis tyviin epäkohtiin. Holtittomasti on tuhlattu
30801: turvata kasvava sukupolvi niin taloudellisesti verovaroja rikkaitten ja suurituloisten lapsi-
30802: kuin henkisesti. lisUn $alllalla kuin vähävaraiset ovat jääneet
30803: Yhteiskuntamme perustuu aivan oikein kärsimään ja jopa on esitetty heidän lapsi-
30804: perheeseen ja äidin siinä lapsille antamaan lisiään poistettavaksi tai vähennettäväksi.
30805: turvaan. Parhaiten voimme äitejä ja heidä.n Kaiken lausutun perusteella esitän edus-
30806: lapsiaan taloudellisesti ja henki$esti auttaa kunn8ll. hyväksyttäväksi toivomuJmen,
30807: suorittamalla heille tästä. tärkeästä. ja arvok-
30808: kaasta työstään riittävät lapsllisät. että kalUtus antaisi kUreellisesti
30809: Kulunut 195(),.luku on ollut lapsilisien vä- Edmkunntille erityksen lapsilisien ko-
30810: heksymisen aikaa. Lapsilisien suuruus on rottamiseksi 1"iittä'Viksi sa'!Mll(J, kun
30811: jäänyt hinta- jl,\ kustannll$ta$0n nousussa rikkaid~ jf!, ,uurituloi$te11- lap$.t1.Wtt
30812: selvästi yleisestä. kehityksestä ;J!Hkeen. p~tettmsiin tJri«tn.muka.isttJ progressi-
30813: Lisäksi kullUlut 1960-luku ei ole nrlll~ ota kyvJiksi kä1/ff(Jen.
30814: Helaingilsä 9 päivänä helmikuuta 1960.
30815:
30816: Veikko Ve:auao.
30817: 734
30818:
30819: X,43. - Toiv.al. N:o 310.
30820:
30821:
30822: Heinonen ym.: Eläketurvan aikaansaamisesta vähävaraisiZu
30823: siviiZiZeskiZle ja heidän huollettoo,1uJ.an oleville siviui-
30824: orvat,'Ue.
30825:
30826:
30827: E d u s k u n n a 11 e.
30828:
30829: Sosiaalisen lainsäädäntömme huomatta- nassa ns. äiti- ja lapsitapauksissa äitejä
30830: vasta kehittymisestä huolimatta ovat sen ul- 75 000 ja lapsia alle 16 vuotiaita 113 000.
30831: kopuolella edelleen siviililesket ja -orvot. Näistä oli siviilileskiä 25 000 ja heillä lapsia
30832: Asiantilan korjaamiseksi on tehty useita 40 000. Nämä lienevät ne luvut, jotka on
30833: eduskunta-aloitteita ja asiaa on tutkittu ko- huomioitava siviilileskien ja -orpojen eläke-
30834: miteoissa, mutta käytännössä ei kuitenkaan turvan järjestämiseen ryhdyttäessä.
30835: ole päästy myönteisiin tuloksiin. Kun perheen huolto isän kuoleman jälkeen
30836: Kun hallitus v. 1936 antoi eduskunnalle jää yksinomaan äidin kannettavaksi, muo-
30837: esityksen kansanvakuutuslaiksi, sisältyi sii- dostuvat olosuhteet melkeinpä poikkeuksetta
30838: hen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden erittäin vaikeiksi. Vaikka sosiaalinen lain-
30839: lisäksi myös ehdotus vakuutetun ja eläk- säädäntömme monella tapaa turvaa nykyisin
30840: keensaajan jälkeen jääneille 16 vuotta nuo- lapsiperheitä, on vähävaraisilla perheillä em.
30841: remmille lapsille suoritettavasta orpoeläk- tapauksissa monia vaikeuksia taloudellisten
30842: keestä. Eduskunta poisti kuitenkin äänes- kysymysten hoitamisessa. Siksi toimeentulo
30843: tyksen jälkeen esityksestä orpoeläkettä kos- monessa tapauksessa jää riippuvaiseksi so-
30844: kevan kohdan. Vaikka ·kansaneläkelaki ny- siaalilautakuntien antamasta huoltoavustuk-
30845: kyisellään antaa jo kohtalaisen tuen sen pii- sesta. Kun kuitenkin huoltoavustuksen pyy-
30846: riin kuuluville henkilöille, on asia orpojen täminen tuntuu olevan monelle erittäin vai-
30847: kohdalta edelleen hoitamatta. Poikkeuksen keaa ja vastenmielistäkin, olisi tämä asia
30848: tekevät vain sotaorvot, joille sotilasvamma- pyrittävä hoitamaan sellaisia vakiintuneita
30849: laki takaa eläkkeen 17 vuoteen ja niissä ta- muotoja käyttäen, joita noudatetaan esim.
30850: pauksissa kuin sotaorpo jatkaa koulun- lapsi- ja perhelisiä tai erilaisia eläkkeitä
30851: käyntiään, 19 vuoteen asti. suoritettaessa.
30852: V aitioneuvosto asetti 22. 12. 1955 komi- Tällaisen eläkkeen turvin olisi siviiliies-
30853: tean, joka otti nimekseen elatusapukomitea. kellä vastaavanlaiset edellytykset kuin sota-
30854: Sen tehtäväksi tuli laatia ehdotuksensa tar- leskelläkin perheensä huoltamiseen. Kun
30855: peellisiksi lainsäädäntö- ja muiksi toimen- sotaorpoihin kohdistuva huolto jatkuvasti
30856: piteiksi mm. erityisen lapsiavustuksen tai vähenee, olisi siviilileskien aseman paranta-
30857: huoltoeläkkeen suorittamisesta sen tarpeessa miseen sitäkin suuremmat edellytykset ja
30858: oleville leskien ja työkyvyttömien huoltajien myöskin sen voidaan katsoa kuuluvan yh-
30859: lapsille samoinkuin kotonaan hoidettavana teiskunnan velvollisuuksiin.
30860: oleville vaikeavammaisille lapsille. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
30861: Komitea jätti 3. 12. 1957 valtioneuvostolle nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
30862: ensimmäisen erityislapsilisää koskevan osa- vomuksen,
30863: mietinnön, jossa on laajat tiedot orvoista ja että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
30864: leskistä samoinkuin yksinäisistä äideistä per- toimenpiteisiin eläketurvan aikaansaa-
30865: heensä huoltajana. miseksi vähävaraisille siviilileskiZZe ja
30866: Tilastollisen päätoimiston antamien tieto- heidän huollettavinaan oleville siviili-
30867: jen mukaan oli vuoden 1950 väestönlasken- orvoille.
30868: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
30869:
30870: Vappu Heinonen. Aili Siiskonen.
30871: Impi Lukkarinen. Martta. Sa.bnela.-.Tå.rvinen.
30872: 735
30873:
30874: X,44. - Toiv.a.l. N: o 311.
30875:
30876:
30877:
30878:
30879: Vennamo: Vuoden. 1918 tatistelijoiden toimeentulon. turvaa..
30880: misesta.
30881:
30882:
30883: Ed usikunnalh.
30884:
30885: Harvat vielä elossa olevat vuoden 1918 Lausutun perusteella esitän eduskunnan
30886: taistelijat ovat edelleen vailla tyydyttäviä kor- hyväiksyttäväksi toivomuksen,
30887: vauksia ja toimeentulon turvaa. Tällaista
30888: asiantilaa ei voida pitää kansamme kunnian että luillitus ryhtyisi kiireeillisiin
30889: mukaisena. .Asian pitäisi olla kaikille perus- toimenpiteisiin vielä elossa olevien vuo-
30890: telemattakin selvä. den 1918 taistelijoiden toimeent-ulon
30891: tuf'1)(Wmiseksi.
30892: Helsingissä 8 päivänä helmilkuuta 1960.
30893:
30894: Veikko Vennamo.
30895: 786
30896:
30897: X,45. - Toiv.al. N: o 312.
30898:
30899:
30900:
30901:
30902: Vennamo: liJsityksen a. ~tawesta sairausvakuutuslailm.
30903:
30904:
30905: Ed uskunnaHe.
30906:
30907: Sairaus on onnettomuus, joka ituo asian- muissa maissa kautta maailman tyydyttä-
30908: omaisetl.e ja hänen perheelleen kä:nrimybiä västi järjestetty ja. kokemusta siis myös on
30909: ja taloudellisia vaikeulksia. OikeudenmU!kai- riittivästi.
30910: nen yhteiSkun~ turvaa $11J1Sata~ ikuiten- La.usutun perusteella esitän ·eduskunnan
30911: :lti~ ~llaisiakin on.nettomuu.bia kmn saira- hyvlibyttävli!kl9i: toivomuksen,
30912: -u.tta vas~n. Tiin!.iL on :QlyP., taloudellisesti
30913: täysin mahdollista ilm.all, ~ttä. Q>~eudenmu että Juillitus ootaisi ldif"eellisesti
30914: kaisella järjestelyllä liiaksi millään tavoin Eduskwn;~le ~tyksep,oilwu4enmu-
30915: veroiUll.8iksajia rasitetaan. 1Miseksi ja oloihimme soveltuva,ksi sai-
30916: Van:hat puolueet ovat kuite~m laiminl~ö rausvakuutuslaiksi, jolloinka pienta-
30917: neet oi!keudenmukaisen ja sopivan sairaus- loopoikia, vapaita työmiehiä ja todel-
30918: turvan aikaansaamisen maassamme. Meillä lisia pienyrittäjiä ei myöskäöm, saa
30919: ei ole minkäänlaista yleistä saårausvakuutus- unhottaa.
30920: lainsäädäntöä, vaikka tämä asia on lu!kuisissa
30921: Helsingissä. 9 päivänä helmikuuta 1960.
30922:
30923: Veikko VeDll8mo.
30924: 787
30925:
30926: X,46. - Toiv.al. N: o 313.
30927:
30928:
30929:
30930:
30931: Vennamo: Sotilasavustuslain muuttamisesta.
30932:
30933:
30934: E d u s k u n n a ll e.
30935:
30936: Maassamme on voimassa laki, jonka no- koissa olosuhteissa elävät eivät pysty hoita-
30937: jalla myönnetään sotilasavustuksia asepalve- maan tilaansa ja saamaan siitä niukkaa toi-
30938: luksen johdosta. Käytännössä on kuitenkin meentuloa tahi turvaamaan perhettään ilman
30939: voitu havaita, että tämä 25. 4. 1958 annettu pojan työvoimaa ja sen antamaa tukea. Vas-
30940: laki on puutteellinen tai ainakin sen sovel- toin kohtuutta ja tervettä järkeä lain sana-
30941: lutus tarpeettoman tiUkka. muotoon nojaten tällaisessa tapauksessa kui-
30942: Niinpä käytännössä melkein aina sotilas- tenkin yleensä annetaan hylkäyspäätös.
30943: avustus hylätään, kun poika joutuu sotavä- Kaiken edellä lausutun perusteella esitän
30944: keen, vaikka tämä poika onkin työllään huol- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30945: tanut ja huolehtinut vanhemmistaan. Hyl-
30946: käyspäätöksen tavanomainen sanonta on, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30947: asianomainen ei ole pojan sotapalvelukseen menpiteisiin sotilasavustuslain selven-
30948: menon johdosta joutunut avustuksen tarp.ee- tämiseksi ja muuttamiseksi niin, että
30949: seen. Asiaa katsellaan aivan liikaa sosiaali- asepalveluksen johdosta kaikille talou-
30950: sen avustuksen ja rahapalkan kannalta ja li- dellisen avun tarpeeseen todellisuu-
30951: säksi yksipuolisesti. Kuitenkin maaseudulla dessa, joutuneille voidaan myöntää
30952: olosuhteet ovat aivan toiset. Vanhukset tai kohtuullinen sotilasavustus.
30953: sa.iraalloiset vanhemmat tahi muutoin hei-
30954: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
30955:
30956: Veikko Vennamo.
30957:
30958:
30959:
30960:
30961: 93 E 74/60
30962: 788
30963:
30964:
30965:
30966:
30967: X,47. - Toiv.al. H:o 314.
30968:
30969:
30970: Väyrynen ym..: Toimenpiteistä invaliidihuoltolain muuttami-
30971: seksi invaliidien ammattikoulutuksen edellytysten turvaa--
30972: miseksi.
30973:
30974:
30975: E d u s k u n n a 11 e.
30976:
30977: Vuoden 1947 alussa voimaan astuneen in- dien erikoisammattioppilaitosten valvontaa
30978: valiidihuoltolain voidaan todeta täyttäneen on siirretty lain ja invaliidihuoltoasetuksen
30979: sille asetetun tehtävän, ja lain täytäntöön- säännöksistä huolimatta eräille muille minis-
30980: pano, josta suurelta osalta ovat vastanneet teriöille, mikä asiantila on omiaan aiheutta-
30981: invaliidien omat järjestöt, on turvannut in- maan hankaluuksia toiminnalle. Tämän
30982: valiidien tasaveroisuuden muiden kansalais- vuoksi olisi valvontatehtävät keskitettävä ko-
30983: ten rinnalla. Olosuhteiden kehityksestä joh- konaisuudessaan sosiaaliministeriölle ja täy-
30984: tuen on kuitenkin käynyt ilmeiseksi, että dennettävä sen virkamiehistöä tarpeellisella
30985: tietyt tämän lain tarkistukset ja muutokset tavalla.
30986: ovat tarpeellisia. Invaliidihuoltolain piiriä on jatkuvasti laa-
30987: Invaliidihuoltolain mukaan kuuluu invalii- jennettu valtioneuvostolle laissa annetun val-
30988: dihuollon johto ja valvonta, niinkuin luon- tuuden nojalla. Niin tärkeää ja hyväksyttä-
30989: nollista onkin, sosiaaliministeriölle, joka vää kuin eräiden sairausinvaliidiryhmien tu-
30990: myös käyttää päätäntävaltaa lain sovellutta- keminen yhteiskunnan taholta onkin, ei in-
30991: misessa. Invaliidihuoltolaki sisältää huomat- valiidihuoltolain 1 §:ssä määritelty lain var-
30992: tavan paljon sellaisia sanontoja kuin tarpeel- sinainen tarkoitus invaliidin ,työ- ja toimin-
30993: linen, kohtuullinen, riittävä, välttämätön, takyvyn sekä ansiomahdollisuuksien paranta-
30994: epä- ja tarkoituksenmukainen, vähävarainen, miseksi" ole jatkuvaa sairautta potevien
30995: jne., jotka ovat harkinnanvaraisia ja suhteel- huolto. Sairausinvaliidien huolto olisi järjes-
30996: lisia ja joiden käyttö jo huoltotoimenpiteiden tettävä ensisijaisesti sairausvakuutuslain
30997: luonteen vuoksi on sinänsä perusteltuakin. avulla, koska invaliidihuoltolain piirin jat-
30998: Kun kuitenkin harkintavalta on lain toteut- kuva laajentaminen on omiaan heikentämään
30999: tamisessa täten merkitykseltään aivan keskei- tämän lain toteuttamisen tehokkuutta.
31000: nen, tulisi päätösten teon tapahtua sosiaali- Invaliidihuoltolain tulkinta lain korvaus-
31001: ministeriössä kollegiaalisesti, jotta kaikki säännösten osalta on osoittautunut vaikeaksi.
31002: harkintaan vaikuttavat seikat tulisivat pun- Tämän vuoksi nämä säännökset olisi selven-
31003: nituiksi. Erityisen tärkeää tämä olisi esim. nettävä sekä yksityisten invaliidien että lai-
31004: ratkaistaessa ammattikoulutusta hakeneiden tostoiminnan korvausten osalta. Esimerkkinä
31005: invaliidien koulutuspäätöksiä ja myös inva- mainittakoon, että kun lain 14 § :n 2 mo-
31006: liidien varallisuutta arvosteltaessa. Lakiin mentin mukaan valtion varoista suoritetaan
31007: olisi myös erinäisiin kohtiin saatava positii- kohtuulliset kustannukset varattoman tai vä-
31008: vinen sanonta ,on oikeutettu", koska jo tämä hävaraisen ammattikoulutusta saavan invalii-
31009: sanonta on omiaan estämään hylkääviä pää- din asunnosta ym., on invaliidin saama
31010: töksiä, ja vastaava sanonta on esim. sotilas- pelkkä kansaneläke (työkyvyttömyyseläke)
31011: vammalaissa. katsottu osoitu:kseksi siitä, että hän ei ole vä-
31012: Toisaalta ei invaliidihuoltolain ylläesitet- hävarainen, ja koulutuspäätöksissä on tällai-
31013: tyä periaatetta sosiaaliministeriön johdosta set invaliidit velvoitettu osallistumaan 3 000
31014: ja valvonnasta ole käytännöllisessä sovellu- -10 000 markan suuruisin kuukausimaksuin
31015: tuksessa johdonmukaisesti seurattu. Invalii- koulutuksensa kustannuksiin. Voitaneen pitää
31016: X,4:7. - Vll.yrynen ym. 789
31017:
31018: varmana, että lain sanonta ei ole saattanut Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
31019: tarkoittaa tällaista seuraamusta, sillä työky- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31020: vyttömyyseläkkeen saaminen ei saata poistaa muksen,
31021: kenenkään vähävaraisuutta.
31022: Myös laitostoiminnan korvausten osalta että hallitus kiireellisesti asettaisi
31023: ovat invaliidihuoltolain säännökset osoittau- komitean tutkimaan ja tekemään mah-
31024: tuneet huomattavastikin tarkistamista kai- dolliset esityksensä invaliidihuoltolain
31025: paaviksi ja tältä osin on sosiaaliministeriön- muuttamiseksi invaliidien ammattikou-
31026: kin taholta kiinnitetty epäkohtiin huomiota. lutuksen edellytysten turvaamiseksi.
31027: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
31028:
31029: Vilho Våyrynen. Vlljo VIrtanen.
31030: Varma K. Turunen. Kustaa. Ala.nko.
31031: X.~ . ...- Toiv.al. B: o 315.
31032:
31033:
31034:
31035:
31036: Heinonen ym..: Esityksen antamisesta invaUidirlihalain muu~
31037: tamisesta.
31038:
31039:
31040: E d u s k u n n a 11 e.
31041:
31042: Sen jälkeen kun nykyisin voimassa oleva omiaan vähentämään kysyntää sokeain tuot-
31043: invaliidirahalaki (374/51) annettiin, on elin- tamille artikkeleille. Jatkuvasti lisääntyvä
31044: kustannuksissa tapahtunut huomattavaa ko- työttömyys ja työvoiman ylitarjonta työ-
31045: hoamista. Nykyiselläänkään invaliidiraha- markkinoilla on ollut omiaan heikentämään
31046: laki, vaikka sitä on muutettu v. 1956 ja 1958, sokeain toimeentulomahdollisuuksia. Kaikki
31047: ei vastaa vielä sitä tarkoitusta, joka sille nämä tekijät huomioiden invaliidirahalakia
31048: lakia säädettäessä asetettiin. olisi muutettava siten, että se vastaisi tämän
31049: Invaliidien asema on viime aikoina muu- ajan todellista tarvetta.
31050: tenkin huomattavasti vaikeutunut. Esimer- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31051: kiksi sokeain harjoittamissa ammateissa, ku- nioittaen eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivo-
31052: ten mm. harjojen valmistuksessa ja erilais- muksen,
31053: ten punostöiden teossa, on alkanut entistä
31054: enemmän ilmetä koneeliistumista ja tehdas- että hallitus antaisi kiireellisesti
31055: maista valmistusta. Sokean mahdollisuudet Eduskunnalle esityksen invaliidiraha-
31056: selvitä tällaisessa kilpailussa ovat varsin ole- lain muuttamisesta siten, että laki vas-
31057: mattomat. Monet järjestöt ovat, hyvää tar- taisi niitä korotuksia, joita elinkustan-
31058: koittaen, ottaneet ohjelmaansa mm. erilaisten nuksissa on tapahtunut sen jälkeen,
31059: kurssien järjestämisen kori- ja punostöiden kun voimassa oleva invaliidirahalaki
31060: opettamista varten. Kaikki tämä on ollut annettiin.
31061: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
31062:
31063: Vappu Heinonen. V. Liljeström.
31064: Aili Siiskonen. H. Törmä.
31065: Vilho Turunen. Arvi Turkka.
31066: Impi Lukkarinen. Urho Kulovaara.
31067: Mikko Hult. A. Simonen.
31068: A. Härkönen. Martta Salmela-Järvinen.
31069: Olli J. Uoti. Arvo Sävelä.
31070: 741
31071:
31072: X,49. - Toiv.al. N: o 316.
31073:
31074:
31075: Hara ym.: Invalidien erityissairaaloita ja ammattikmtluja
31076: koskevan lain aikaansaamisesta.
31077:
31078: E d u s k u n n a ll e.
31079:
31080: 30 päivänä joulukuuta 1946 annettu in- jen henkilökunnat, koska valtio niiden koh-
31081: valiidihuoltolaki siihen myöhemmin tehtyine dalta 20. 1. 1956 annetun sairaalalain (49/
31082: muutoksineen on osaltaan ollut myötävaikut- 56) ja ammattioppilaitoksista 25. 4. 1958
31083: tamassa maamme invalidihuollon kehittymi- annetun lain (184/58) mukaan hyväksyy
31084: seen niin, että se monissa suhteissa on jopa eläkemenot korvattavina menoina. Kun
31085: kansainvälisellä tasolla. eräillä laitoksilla jo nyt on eläkemenoja, on
31086: Lakia käytäntöön sovellettaessa on kuiten- kohtuutonta jättää niitä laitosten: :rasituk~
31087: kin todettu eräitä puutteita, jotka aiheutta- seksi.
31088: vat tarpeetonta kitkaa toiselta puolen viran- Kolmantena invaliidihuoltolain puutteena
31089: omaisten ja laitosten sekä toiselta puolen on, että invalidihuoltolaitoksissa opiskelevilta
31090: laitosten ja yksityisten invalidien kesken. invalideilta, joiden huoltokustannukset on
31091: Näistä mainittakoon ensiksi korvausmää- harkinnan perusteella jätetty joko invalidin
31092: räysten puutteellisuus. Laki lähtee siitä, että itsensä, hänen vanhempiensa tai kunnan
31093: yksityisen saama invalidihuolto korvataan maksettavaksi, vaaditaan perittäväkai kor-
31094: sosiaaliministeriön harkinnan perusteella joko vaus huollosta todellisten kustannusten mu-
31095: kokonaan tai osaksi, mutta sen sijaan laista kaisena. Niinpä invalidien ammattikouluissa
31096: kokonaan puuttuvat määräykset siitä, miten oppilaat joutuvat maksamaan huollostaan
31097: laitosten menot korvataan. Seurauksena on korvausta n. 15 000 markkaa kuukaudessa,
31098: ollut, paitsi se, että eri laitoksia on käsitelty kun täysihoito valtion ammattikouluissa
31099: eri tavalla, myös se, että laitosten kannetta- maksaa korkeintaan puolet siitä. Olisi koh-
31100: vaksi vuodesta toiseen on jäänyt huomattava tuullista ja oikeudenmukaista, että invalidit
31101: määrä kustannuksia. Laitosten ja viranomais- erityisoppilaitoksissa asetettaisiin samaan ase-
31102: ten näkemykset ovat menneet pahasti ris- maan terveitten kanssa.
31103: tiin. Lain puutteellisuudesta johtuen ja kun Neljänneksi on invalidihuoltoa antavien
31104: ei ole myöskään saatu aikaan molempia osa- sairaaloiden samaten kuin invalidien erityis-
31105: puolia sitovia sopimuksia ovat laitokset vai- ammattikoulujen asema maamme sairaala- ja
31106: keassa asemassa. ammattikouluverkostossa myös avoin.
31107: Toisena puutteena on laitosten henkilö- Edelläolevan perusteella on ilmeistä, että
31108: kunnan eläketurvan puuttuminen. Kun so- invalidien erityissairaaloista ja ammattikou-
31109: siaaliministeriö laitoksille menoja korvates- luista on annettava oma laki, minkä johdosta
31110: saan suorittaa palkkausmenot ennakolta hy- ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
31111: väksymiensä valtion palkkausluokkien mukai- väksyttäväksi toivomuksen,
31112: sina, olisi luonnollista että valtion virkamie-
31113: hille kuuluvia eläkkeitä vastaavat laitosten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31114: eläkemenot myös korvattaisiin. Invalidihuol- invalidien erityissairaaloita ja ammat-
31115: tolaitosten henkilökunta on tässä suhteessa tikouluja koskevan lain aikaansaami-
31116: huonommassa asemassa kuin kuntayhtymien seksi.
31117: ja kuntien sairaaloiden sekä ammattikoulu-
31118: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
31119:
31120: Erkki Hara. Jaakko Kemppainen. Toivo Hietala..
31121: Arvo Tuominen. Olli Aulanko. Mikko Asunta.
31122: Juho Tenhiälä. Aune InnaJa. Reino Ala-Kulju.
31123: Kalervo Saura. Jussi Saukkonen.
31124: 742
31125:
31126: X,50. - Toiv.al.. N:o 317.
31127:
31128:
31129:
31130:
31131: Vennamo: Invaliidien ja heidän perheittensä toimeentulon
31132: turvaamisesta.
31133:
31134:
31135: E d u s k u n n a ltl e.
31136:
31137: Invaliidit ovat joutunee.t antamaan kal- turvattu. Vielä vähemmän on heidän per-
31138: leintansa kansakunnan hyväksi. Sotainva- heittensä toimeentulo turvattu.
31139: liidit ovat joutuneet tämän uhrin antamaan Tä~lainen asiantila ei ole kansakunnan
31140: puolustaessaan maan itsenäisyyttä ja va- IJrunnian mukainen. Pystymme myös talou-
31141: pautta. Siviili-invaliidit taas ovat useimmiten dellisesti turvaamaan invaliidien ja heidän
31142: saaneet kärsimybeiJBä suorittaessaan työtä. perheittensä toimeentulon, jos vain hyvää
31143: Vain työllä nouseekin kansakunta. tahtoa on riittävästi.
31144: LiSäksi meillä on invaliideja, jo1!ka ovat Kaiiken lausutun perusteella esitän edus-
31145: tätä kärsimystä kantaneet syntymästään kunnan hyväksyttäväiksi toivomuksen,
31146: saakka. että hallitus kiireellisesti tutkitut-
31147: Kaikki he ovat oikeutetut saamaan ihmis- taisi invaliideja koskevien lakien an-
31148: arvoisen kohtelun ja kohtuullisesti turvatun tamat korvaukset ja antaisi tätä vaa-
31149: toimeentulon. tivat esitykset Eduskunnalle niitn, että
31150: Kun tarkastelee voimassaolevia lakien jokaisen invaliidin ja hänen perheensä
31151: sää.nnOksiä voi helposti havaita, että invalii- toimeentulo tulee kohtuullisesti turva..
31152: dien asema ei ole suinkaan taloudellisesti tuksi.
31153: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
31154:
31155: Veikko Vennamo.
31156: 743
31157:
31158: X,51. - Toiv.al. N:o 318.
31159:
31160:
31161:
31162:
31163: Riskala ym.: Lisäkorvauksen suorittamisesta eräille sottJ-
31164: vammaisilZe.
31165:
31166:
31167: E d u s k u n n a 11 e.
31168:
31169: Viimeisten sotiemme noin 50 000 nouse- tuksia ja kalliinajan lisiä. Näin on käynyt
31170: vasta sotainvalidimäärästä on lievemmän niille sotavammaisille, jotka nostivat elin-
31171: työkyvyttömyysasteen, alle 30 % :n inva- korkonsa ennen varsinaisen inflatiovyöryn
31172: lideja huomattava joukko. Valtion tapatur- alkamista 1945. Edelleen epäoikeudenmu-
31173: matoimisto sosiaaliministeriön määräyksestä kaisena on pidettävä sitä periaatetta, että
31174: kehoitti vuosie,n 1945-46 aikana tällaisia työkyvyttömyydeltään samanlaiset sotavam-
31175: sotainvalideja nostamaan elinkorkonsa yh- maiset joutuvat eri asemaan riippuen siitä,
31176: dessä erässä kertakaikkisena. Monet tämän onko asianomainen kapitalisoinut elinkor-
31177: työkyvyttömyysasteen invalidit noudattivat konsa ennen 1. 1. 1948, vaiko sen jälkeen.
31178: mainittua kehoitusta. Samoihin aikoihin val- Tämän vuoksi olisi kohtuullista, että myön-
31179: misteli kuitenkin v. 1944 asetettu komitea nettäisiin lisäkorvaus niille, jotka ovat jou-
31180: uutta sotavammalakia. Komitean eraana tuneet kärsimään viranomaisten harkitse-
31181: tehtävänä oli invalidikorvauksen riittävyy- mattomain toimenpiteiden johdosta. Kun
31182: den tutkiminen. Näytti tällöin todennäköi- tällaisia tapauksia lienee suhteellisesti vähän,
31183: seltä, että korvauksia tultaisiin huomattavasti ei se aiheuttaisi valtiolle suuria menoja,
31184: korottamaan, mikä sitten tapahtui vuoden mutta sitä suurempi merkitys olisi itse asian-
31185: 1948 alusta lähtien. Korvauksia uuden lain omaisille sotainvalideille, samalla kun se lu-
31186: puitteissa sitten huomattavasti korotettiin, jittaisi heidän luottamustaan valtiovallan
31187: lakia muutettiin siten, että toisten ohella oikeudenmukaisuuteen.
31188: myöskin alle 30 %: n sotainvalidit pääsivät Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
31189: osallisiksi kalliinajan lisistä, joita aikaisem- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31190: min oli suoritettu vain suurempivammaisille
31191: invalideille. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
31192: Ne sotainvalidit, jotka tietämättä komitean siin, jotta niille sotavammaisme, jotka
31193: olemassaolosta ja suunnitellun elinkoron ko- ovat nostaneet elinkorkonsa kertakaik-
31194: rottamisesta kapitalisoivat elinkorkonsa en- kisena heinäkuun 1 päivänä 1945 tai
31195: nen uuden sotavammalain voimaan tuloa, sen jälkeen, myönnettäisiin sellainen
31196: ovat lähinnä viranomaisten toiminnan joh- lisäkorvaus, joka vastaa 1. 1. 1948
31197: dosta joutuneet kärsimään taloudellisia me- voimaan tulleen sotilasvammalain ko-
31198: netyksiä jäädessään vaille korvausten koro- rotettuja korvauksia.
31199: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
31200:
31201: Markus Niskala.. Nestori Kaasalainen.
31202: Matti Miikki. Akseli Pa.a.rman.
31203: Esa Timonen. Ale Holopainen.
31204: Olavi Lahtela.
31205: '-;44
31206:
31207: X,52. - Toiv.al. N:o 319.
31208:
31209:
31210: Miikki ym.: Invaliidihuoltojärjestöjen huoltolaitostensa ra-
31211: kentamiseen saamien lainojen lyhennyserien siirtämisestä.
31212:
31213:
31214: E d u s k u n n a 11 e.
31215:
31216: Eduskunta lausui vuoden 1955 valtion vat myös ottamaan vastuun huoltotoimenpi-
31217: tulo- ja menoarvion 14 Pl. XI: 17 mom:n, teisiin ryhtymisestä, vaikka jälkeenpäin jou-
31218: ,Invaliidijärjestöjen ja -laitosten avustami- dutaan korvauksia määrättäessä jättämään
31219: nen", kohdalla, että se odottaa hallituksen huollon harjoittamisesta aiheutuneita kustan-
31220: ryhtyvän sellaisiin toimenpiteisiin, että nii- nuksia valtion korvauspiirin ulkopuolelle ja
31221: den valtion lainojen, joita on annettu eräille siten lopullisesti järjestöjen kannettavaksi.
31222: sosiaalisille järjestöille hoitolaitosten raken- Saatujen avustuslainojen takaisinmaksami-
31223: tamiseen, lyhentämistä siirretään niin nen tulisi vaikeuttamaan järjestöjen sosiaa-
31224: kauaksi aikaa kuin nämä laitokset palvele- lista toimintaa, kuten eduskunta em. toivo-
31225: vat niiden alkuperäistä tarkoitusta. muksen yhteydessä totesi. Lainojen takaisin-
31226: Hallitus esitti kuitenkin esityksessään vuo- maksu olisi myös. epätarkoituksenmukaista
31227: den 1956 tulo- ja menoarvioksi 6 Os. I: 1 senvuoksi, että tämä olisi mahdollista vain
31228: kohdalla, että ennen mainittua vuotta eri laitosten tuottojen lisäämisellä, mikä merkit-
31229: invaliidijärjestöjen laitoksiensa perustamista sisi valtion korvausten ja avustusten lisää-
31230: varten saamien lainojen pääomamäärien ly- mistä. Invaliidihuoltojärjestöjen harjoittama
31231: hentäminen siirrettäisiin vuotuiskuoletuksin laitostoiminta tulee merkitsemään sensijaan
31232: alkavaksi vuonna 1961 ja että jos laitokset jatkuvasti valtiolle edullista tapaa invaliidi-
31233: tai jokin niistä sitä ennen lakkaisi palvele- huoltolain tuloksellisessa täytäntöönpanossa.
31234: masta, erääntyisi perustamiskustannuksiin Hallituksen aikanaan vastoin eduskunnan
31235: myönnetty laina maksettavaksi. Eduskunta kantaa suorittama toimenpide merkitsee sitä,
31236: hyväksyikin esityksen tässä muodossa, mutta että invaliidihuoltojärjestöt joutuvat vuo-
31237: hallitus ei siten ollut menetellyt eduskunnan desta 1961 alkaen suorittamaan laitostensa
31238: odottamalla tavalla, vaan rajoittanut siirtä- rakentamiseen saamiensa valtion lainojen
31239: misen vain 5 vuoteen. pääomalyhennyksiä. Tämän vuoksi on edus-
31240: Invaliidihuoltojärjestöt, kuten Suomen Si- kunnan aikaisempi toivomus toteutettava.
31241: viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto r. y., Edellä esitettyyn perustuen esitämme kun-
31242: Sotainvaliidien Veljesliitto r. y. ja Tuberku- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
31243: loosiliitto r. y. hoitavat laitostoiminnallaan muksen,
31244: valtiolle lain mukaan kuuluvia invaliidien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
31245: ammattikoulutus- ja huoltotehtäviä. Kun joilla toteutetaan Eduskunnan vuoden
31246: nämä järjestöt ovat saaneet laitoksiensa pe- 1955 tulo- ja menoarvion 6 Os. I: 1
31247: rustamista varten lainoja, ovat ne joutuneet momentin kohdalla esittämä toivomus
31248: jo muutenkin epäedulliseen asemaan niihin invaliidihuolto järjestöjen huoltolaitos-
31249: yhteisöihin nähden, joita on tuettu valtion- tensa rakentamiseen saamien laino-
31250: avustuksin, koska lainat jatkuvasti huomioi- jen lyhennyserien siirtämisestä niin
31251: daan esimerkiksi vuokra-arvoja määritel- kauaksi aikaa kuin laitokset palvelevat
31252: täessä. Monessa tapauksessa järjestöt joutu- niiden alkuperäistä tarkoitusta.
31253: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960.
31254:
31255: Matti Miikki. Sven Högström. K. F. Haapasalo.
31256: Juho Tenhiälä. Toivo Friman. Valto Käkelä.
31257: A. Simonen. Onni Hiltunen. Mauri Seppä.
31258: Vilho Väyrynen. Kyllikki Pohjala.
31259: 745
31260:
31261: X,53. - Toiv.al. N: o 320.
31262:
31263:
31264:
31265:
31266: Vennamo: Pientalo1tpoikien perheiden äitien synnytysloman
31267: jäpj~stämisestä.
31268:
31269:
31270:
31271: E d u s k u n n a 11 e.
31272:
31273: Maassamme ovat nimenomaan pieneläj.ien minkäänlaista huomiota. On siis jo korkea
31274: perheiden äidit, mutta erityisesti myös suu- aika ryhtyä sanoista tekoihin.
31275: rin piirtein kaikki maaseudun äidit jatkuvan Lausutun perusteella esitän eduskunnan
31276: raskaan rasituksen alaisina. Tästä syystä he hyväksyttäväksi toivomuksen,
31277: kaikki tarvitsevat ehdottomasti synnytys-
31278: lomaa. että hallitus antaisi kiireellises.ti
31279: Tähän on kuitenkin vain harvoilla mahdol- Eduskunnalle esityksen synnytysloma-
31280: lisuus. Hallitukset ja yhteiskunta eivät kui- laiksi, joka myös koskee pientalonpoi-
31281: tenkaan ole tähän asiaan kiinnittäneet juuri kien ja muiden pieneläjien perheiden
31282: äitejä.
31283: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
31284:
31285: Veikko Vennamo.
31286:
31287:
31288:
31289:
31290: 94 E 74/60
31291: 746
31292:
31293: X,M. - Toiv.al. N:o 321.
31294:
31295:
31296:
31297:
31298: Pohjala. ym.: Sokeitten henkilöitten kannattavan yrittämisen
31299: turvatliVien toimintam'UOtojen kehittämisestä.
31300:
31301:
31302: Eduskunnalle.
31303:
31304: Näkökykynsä täysin menettänyt henkilö laadullisesti olevan vertailukelpoisia näkevien
31305: saa nykyisin ns. invaliidirahana 120 000 mk valmistamien tuotteitten kanssa, mutta on
31306: vuosittain, eli rahamäärän, jolla voi tyydyt- heidän mahdollisuutensa saada edes niukka-
31307: tää nykyisen hintatason vallitessa ainoastaan kin tuntiansio ratkaisevasti huonompi, sillä
31308: primäärisimmät tarpeet. Sokean yksilön sekä sokean työntekijän suoritusnopeus parhaim-
31309: fyysisen että mielenterveyden, kuten myös millaankin on n. 35-45% heikompi kuin
31310: yhteiskunnan sosiaalipolitiikan kannalta on vastaavan taidon omaavan näkevän. Kun
31311: mitä suotavinta, että sokea henkilö pyrkii lisäksi todetaan harja- ja rottinkitöissä siir-
31312: oman työnsä kautta hankkimaan mahdolli- rytyn entistä enemmän koneelliseen tuotan-
31313: suuksia elintasonsa kohottamiseksi. On ym- toon, ja esim. vaatimattomankin harjakoneen
31314: märrettävää, että hän tässä kohtaa huomat- tuottavan n. 60 harjaa tunnissa, voidaan
31315: tavasti suurempia vaikeuksia kuin näkevä. todeta sokean mahdollisuuksien heille ,,perin-
31316: Kuitenkin tällä hetkellä maamme n. 4 200:sta teellisissä" ammateissa saada toimeentulonsa,
31317: sokeasta 1500--1700 harjoittaa jotain am- jopa vain osakin siitti, ratkaisevasti viime
31318: mattia. Tähän lukuun eivät sisälly sota- vuosina huonontuneen.
31319: sokeat. Näinollen on käynyt välttämättömäksi löy-
31320: Ammatin harjoittamisen tuottavasti on tää sokeille uusia toimintamuotoja taloudelli-
31321: viime aikoina havaittu vaikentuneen ratkai- sen toimeentulon turvaamiseksi.
31322: sevasti, mihin on vaikuttanut lähinnä näke- Edelläsanotun perusteella ehdotetaan kun-
31323: vien yrittäjäin lisääntyminen niissä amma- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31324: teissa, joita sokean on mahdollista harjoittaa, vomus,
31325: ja nämä ammatit ovat lähes yksinomaan ny-
31326: kyisen käsityksen mukaan harjatyö ja hie- et.tä kaUitm kiireellisesti ryhtyisi
31327: ronta, viime vuosikymmeninä myös rottinki- toimenpiteisiin sellaisten m'UOtojen löy-
31328: työt. tämiseksi ja kehittämiseksi, jotka mak-
31329: Hieronta on raskautensa vuoksi mahdol- dollistaisivat sokeitten henkilöitten
31330: lista vain fyysisesti poikkeuksellisen kyvyk- kannattavan yrittiitm.isen muillakin
31331: käille. Harja- ja rottinkityön osalta on to- kuin heidän nykyisin pääasiassa käyt-
31332: dettava sokeain tuottamien hyödykkeitten tämillään toimialoilla.
31333: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
31334:
31335: Kyllikki Pohjala. Olli Aulanko.
31336: Erkki Koivisto. Margit Borg-Sundman.
31337: 747
31338:
31339: X,55. - Hemst.mot. lf: o 322.
31340:
31341:
31342:
31343:
31344: Nordfors m.fl.: Angående undersökning OJV de civila bUndas
31345: inkomstförkållamden.
31346:
31347:
31348: T i 11 R i k s d a g e n.
31349:
31350: De blinda befinner sig av naturliga skäl i ministeriet har som beräkningsgrund följt
31351: en oförmånlig ställning, då det gäller att principen, att invalidpenning beviljas till
31352: finna utkomst. Sedan gammalt har blinda samma belopp som invalidens egen arbets-
31353: främst skaffat sig inkomst genom hantverks- förtjänst, likväl för de blindas del med
31354: mässigt arbete såsom tillverkning av flät- nämnda 121 200 mark som maximalt under-
31355: ningsprodukter. Detta hantverk har emeller- stöd.
31356: tid börjat mekaniseras och industr~aliseras Med anledning av de svårigheter, som den
31357: och hotar de blindas konkurrensförmåga. fria industrin synes bereda de blinda borde
31358: Från blindorganisationers sida har fram- deras utkomstproblem samt möjligheterna
31359: förts, att deras medlemmar håller på att att modernisera såkallade blindyrken under-
31360: råka i en svår ekonomisk situation. sökas.
31361: Statsmakten har uppmä11ksammat de blin- På den grund föreslår vi vördsamt, att
31362: das lott bl.a. g.enom att beakta dem i lagen riksdagen ville hemställa,
31363: om invalidpenning av den 14 juni 1951.
31364: I dess 4 § har civila blinda, som saknar att regeringen skyndsa;mt måtte
31365: ledsyn på för dem obekant plats, plaeerats låta verkställa undersökning av de
31366: i en särskild kategori. Enligt den senaste civila blindas inkomstförkållanden,
31367: justeringen den 1 januari 1959 kan invalid- 1nöjligheterna lW en moderniaering
31368: penning för sådana blinda per år uppgå till av såkallade blindyrken, samt i hän-
31369: högst 121 200 mark. Att observera är, att delse sådana personers ekonomiska
31370: invalidpenning beviljas endast åt blind som ställning konstateras vara försämrad,
31371: utför arbete för sin och sin familjs utkomst. framlägga proposition om förhöjning
31372: Detta arbetes värde tas i betraktande, då av den invalidpenning, som beviljas
31373: invalidpenningens storlek bestäms. Social- åt blinda.
31374: Helsingfors den 5 februari 1960.
31375:
31376: Kurt Nordfors. Victor Procope. Elis Andersson.
31377: Grels Teir. Verner Korsbäck. Alwar Sundell.
31378: John Österholm.
31379: 748
31380:
31381: X,55. - Toiv.al. N: o 322.
31382: Suomennos.
31383:
31384:
31385:
31386:
31387: Nordfors ym.: Si!IJiilisokeiden tulosuhteiden selvittämisestä.
31388:
31389:
31390: Ed u sk u n n a 11 e.
31391:
31392: Sokeat ovat luonnollisista syistä epäedulli- taan huomioon invalidirahan suuruutta mää-
31393: sessa asemassa, kun kysymyksessä on toi- rättäessä. Sosiaaliministeriö on laskemis-
31394: meentulon hankkiminen. Jo vanhastaan ovat perusteena noudattanut periaatetta, että in-
31395: sokeat lähinnä hankkineet tuloja käsityön validirahaa myönnetään samaan määrään
31396: ta;paisella työllä, kuten punontatuotteiden kuin invalidin oma työansio, sokeain osalta
31397: valmistuksella. Tämä käsityö on kuitenkin kuitenkin mainittu 121200 markkaa enim-
31398: alkanut koneellistua ja teollistua ja uhkaa mäisavustuksena.
31399: sokeiden kilpailukykyä. Sokeain järjestöjen Niiden vaikeuksien takia, joita vapaa teol-
31400: taholta on esiintuotu, että niiden jäsenet lisuus näyttää sokeille ·aiheuttavan, olisi
31401: ovat joutumassa vaikeaan taloudelliseen ase- heidän toimeentulokysymyksensä sekä ns.
31402: maan. sokeainammattien ajanmukaistamisen mah-
31403: V aitiovalta on ottanut sokeain aseman dollisuudet tutkittava.
31404: huomioon mm. invalidirahasta 14 päivänä ke- Tämän johdosta ehdotamme kunnioittaen
31405: säkuuta 1951 annetussa laissa. Sen 14 § :n eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31406: mukaan on siviilisokeat, joilta puuttuu oh-
31407: jausnäkö heille tuntemattomassa paikassa, että hallitus kiireellisesti toimitut-
31408: sijoitettu erityiseen luokkaan. Tammikuun 1 taisi tutkimuksen siviilisokeiden tulo-
31409: päivänä 1959 tapahtuneen viimeisen tarkis- suhteista ja ns. sokeairmmmaJttien
31410: tuksen mukaan voi sellaiselle sokealle tuleva ajanmukaistamisen mahdollisuuksista
31411: invalidiraha nousta vuotta kohden enintään sekä, mikäli sellaisten henkilöiden tar
31412: 121 200 markkaan. On huomattava, että loudellisen aseman todetaan huonM~r
31413: invalidirahaa myönnetään ainoastaan so- tuneen, antaisi esityksen sokeule
31414: kealle; joka tekee työtä itsensä ja perheensä myönnettävän invalidirahan korottar
31415: toimeentulon hyväksi. Tämän työn arvo Ote- misesta.
31416: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
31417:
31418: Kurt Nordfors. Victor Procope. Elis Andersson.
31419: Grels Teir. Verner Korsbäck. Alwar Sundell.
31420: John Österholm.
31421: 749
31422:
31423: X,56. - Toiv.al. N:o 323.
31424:
31425:
31426: Tenhiälä. ym.: Toimenpiteistä maamme mustalaiskysymyksen
31427: ratkaisemiseksi.
31428:
31429:
31430: E d u s k u n n a ll e.
31431:
31432: EduSkunnan toivomuksesta asetettu, vuo- Vuonna 1956 eduskunnassa tehdyn kyselyn
31433: sina 1953-1955 työsJkennellyt mustalaiskomi- johdosta asetettiin sosiaaliministeriön yhtey-
31434: tea osoitti vuonna 1955 hal'litukselle jättä- teen pysyvä mustalaisa:siain neuvottelukunta
31435: mässään mietin,nössä vakuuttavana tavalla seuraamaan ja valvomaan mustalaisten sosi-
31436: mustalaisten keskuudessa vaLlitsevat olosuh- aalisten olojen kehitystä maassamme. Ainoana
31437: teet monessa suhteessa kestämättömiksi ja alan järjestönä on maassamrrne Mustwlaislä-
31438: ehdotti tiettyjä toimenpiteitä epäikohtien pi- 'hetys-niminen yhdistys, joka on toiminut jo
31439: kaiseksi korjaamiseksi. vuodesta 1904 alkaen. Tämä seura on varsin-
31440: Komitea on monin esimerkein osoittanut, kin sotien jälkeisinä vuosina saavuttanut
31441: mitenkä mustalaiset ovat jääneet pahasti merkittäviä tuloksia mm. lastensuojelun
31442: jälkeen muun kansan keskuudessa tapahtu- aialla. Sillä on !kahdessa lwsten'kodissa, Sipoon
31443: neesta !kehityksestä selkä suurelta osalta elävät ja KoSken (H.l.) kunnissa, hoidettavana lä-
31444: järjestyneen yhteiskunnan ulkopuolella. hes 80 eri-ikäistä lasta. Pa:rihaillaan on yhdis-
31445: Yksinpä 'henki'kirjoituskin on heidän suh- tyhlen toimesta perusteilla nuorisokoti musta-
31446: teensa varsin puutteellista. Onpa kuntien ta- laisnuorten ammattikasvatuksen ja työhön-
31447: hoHa usein ilmennyt suoranaista halutto- ohjaamisen tehostamiseksi.
31448: muutta mu..qtalaisten hengillekirjoittamisessa. Mustalaiskysymykseen on kuiten'kin, jotta
31449: Mustalaisten asunto-olosuhteista totesi komi- se saataisiin kokonaisuudt'JS\Saan ratkaistulksi,
31450: tea, etteivät asunnot useinkaan täytä edes kohdistettava yhteiskunnan taholta enemmän
31451: kaikikein alkeeUisimpia vaatimuksia, koska huomiota. Mustalaiskomitea on mietinnössään
31452: asuntoina käytetään telttoja tai tilapäisiä saamamme käsityksen mukaan tuonut esiin
31453: lauta- ja pa:hvimajoja. ne oikeat pääperiaatteet, joiden mukaan ky-
31454: Mustalaisten sivistystason totesi komitea symys tulisi hoidetuksi. Kun ehdotukset monin
31455: niinikään hämmästyttävän alhaisclrsi. Tutki- kohdin ovat samansuuntaiset niiden toimen-
31456: mushetkellä oli 16 vuotta täyttäneistä musta- piteiden 'kanssa, joiden avulla mustaiaiskysy-
31457: laisista lähes puolet jäänyt vaille kaikkea mys on hoidettu naapurimaassamme Norjassa,
31458: opetusta, noin neljännes oli keskeyttänyt kou- perustuvat ne siten käytännössä saatuihin
31459: lunkäynnin ja vain noin 20 % oli suoritta- kOkemuksiin.
31460: nut oppivelvollisuutensa kokonaan. Vielä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme.
31461: todettakoon, että rikoHiffilus mustalaisten kes- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttävä!ksi
31462: kuudessa on huolestuttavan yleistä, heidän toivoomiksen,
31463: taloudellinen asemansa a'lkeeHinen ja tervey- että hallitus kiireeJllis.esti ryhtyisi
31464: dentila yleensä heilkko. Keski-ikä on alhainen toteuttamaan niitä toimenpiteitä, ,ioita
31465: ja pillcl\:ulasten kuo1leisuus yleistä. Kaikki mustalaiskomitea mwnna 1955 jättä-
31466: edellä mainitut epäkohdat tuntuvat yhteis- mässään mietinnössä on pitänyt tar-
31467: kunnassa ennen kaikkea guurina huoltome- peellisina maamme mustalaiskysymyk-
31468: noina. sem ratkaisemiseksi.
31469: Heisingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
31470:
31471: Juho Tenhiälä. Aaro Stvkki. Veikko Kokkola.
31472: Esa Kaitila. Varma K. Turunen. Siiri Lehmonen.
31473: Kurt Nordfors. Ensio Partanen. Armas Leinonen.
31474: Atte Pakkanen. Erkki Koivisto.
31475: VALTIOPÄIVÄT
31476: 1960
31477:
31478: LIITTEET
31479: XI
31480:
31481: PUOL USTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
31482: TOIVOMUSALOITTEET
31483:
31484:
31485:
31486:
31487: HELSINKI 1960
31488: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
31489: Puolustuslaitoksen uudelleenjärjestelyä, sen henkilökuntaa, asevelvollis•
31490: ten päivärahan korottamista ja lomamatkojen matkakustannusten kor-
31491: vaamista ym. koskevia toivomusaloitteita.
31492:
31493:
31494:
31495:
31496: 95 E 74/60
31497: 755
31498:
31499: XI,l. - Toiv.al. N:o 324.
31500:
31501:
31502:
31503:
31504: Uoti ym.: Tutkimuksen toimittamise&ta puolustuslaitoksen
31505: uudelleenjärjestelystä.
31506:
31507:
31508: Eduskunnalle.
31509:
31510: Viimeaikainen kehitys maailman suurissa vatuksen vuoksi merkittäviä puolia, mutta
31511: sotilasmaissa on muuttanut erittäin nopeasti tarkoituksenmukaista lienee, että siinä laa-
31512: armeijoiden luonteen. Suomella ei ole talou- juudessa kuin asevelvollisten koulutusta
31513: dellisia eikä poliittisia mahdollisuuksia olla yleensä pidettäisiin tarkoituksenmukaisena,
31514: mukana siinä kehityksessä, mitä sotavoimissa olisi päähuomio kiinnitettävä yleiseen kansa-
31515: nykyisin tapahtuu, eikä sellainen kansamme laiskasvatukseen ja sellaisten tietojen ja tai-
31516: suuren enemmistön omaksuman käsityksen tojen opettamiseen, joilla olisi suurempaa
31517: mukaan olisi tarpeellista eikä suotavaa. Syn- käytännöllistä merkitystä kuin vanhentu-
31518: tynyt uusi tilanne asettaa kysymyksen puo- nutta aseistusta koskevalla asekoulutuksella.
31519: lustusvoimistamme kokonaan uuteen valoon Joka tapauksessa on puolustuslaitoksen orga-
31520: ja vanhanaikaisesti varustetulla maa-armei- nisaation säilyttäminen nykyisellään tarkoi-
31521: jalla ei nykyisin eikä tulevaisuudessa liene tustaan vastaamatonta ja kansantaloudelle
31522: mainittavampaa käytännöllistä merkitystä. epäedullista. Muuttuneen tilanteen johdosta
31523: Suomella ei ole edellytyksiä eikä halua on olemassa kaikki mahdollisuudet sekä puo-
31524: osallistua kilpavarusteluun ja toisaalta puo- lustusvoimien vähentämiseen että koko kou-
31525: lustusvoimien säilyttäminen nykyisellä poh- lutusjärjestelmän täydelliseen uudistamiseen.
31526: jalla tulee kehityksen edistyessä olemaan tur- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
31527: haa ja merkitsemään tuntuvaa kansantalou- kunnan hyväksyttävii:ksi toivomuksen,
31528: dellista tuhlausta. Tämän vuoksi olisi suori-
31529: tettava perusteellinen tutkimus siitä, missä että hallitus suorituttaisi kiireellisesti
31530: määrin maallamme on edellytyksiä jatkaa tutkimuksen puolustusvoimiemme as-
31531: teknillisten aselajien koulutusta ja missä teittaiseksi supistamiseksi ja puolus-
31532: määrin kehitys tekee nykyisen sotilaskoulu- tuslaitoksen koulutustoiminnan uudis-
31533: tuksen turhaksi ja tarpeettomaksi. Toisaalta tamiseksi ja tekisi asianomaiset esityk-
31534: ei voida luonnollisesti sivuuttaa asevelvollis- se!t Eduskunnalle.
31535: ten koulutuksen eräitä yleisiä, kansalaiskas-
31536: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
31537:
31538: Olli J. Uoti. Aili Siiskonen.
31539: Vilho Turunen. Impi Lukkarinen.
31540: Vappu Heinonen. A. Härkönen.
31541: Arvo Sävelä. Urho Kulovaara.
31542: H. Törmä. Martta Salmela-J"årvinen.
31543: Mikko Hult. A. Simonen.
31544: V. Liljeström.
31545: 756
31546:
31547: XI,2. - Toiv.a.l. N:o 325.
31548:
31549:
31550: Sa.a.ria.ho ym.: A.liupseerikunnoo aseman korjaamisesta.
31551:
31552:
31553: E d u s k u n n a 11 e.
31554: Aliupseereilla on tämän päivän yhteis- suoritettavat etuisuudet sensijaan ovat py-
31555: kunnassamme huomattavan vastuunalainen syneet ennallaan. Tämä on luonnollisesti
31556: tehtävä toisaalta asevelvollisen nuorison kas- omiaan herättämään mielipahaa ammatissa
31557: vattajana ja kouluttajana sekä toisaalta puo- jo toimivissa, hehän eivät neuvotteluoikeutta
31558: lustuslaitoksen kalliin kaluston hoitajana. omaamattomina voi muuta kuin odottaa, että
31559: Ammattitaidolle asetettavat vaatimukset ovat valtiovalta huomaisi ja korjaisi syntyneet
31560: varsinkin sotien jälkeen kasvaneet siinä mää- epäkohdat. Eduskunta on viimeksi vuonna
31561: rin, ettei hevin voida nimetä toista aliup- 1956 lausunut toivomuksen erään epäkohdan
31562: seerin tehtävään rinnastettavaa ammattia, poistamisesta, mutta mitään ei ole kuiten-
31563: jossa kehitys olisi kulkenut vastaavasti eteen- kaan tapahtunut. Vaatimuksiin nähden il-
31564: päin. Tämä asetettavien vaatimusten kas- meisestä alipalkkauksesta ja rajoitetuista
31565: vaminen on johtunut, paitsi puolustuslaitok- ylenemismahdollisuuksista aiheutuu lisäksi se
31566: sen yleisestä kehittymisestä, erityisesti eri varsin arveluttavana pidettävä asiantila,
31567: aselajien huomattavasta teknillistymisestä ja ettei alalle enää pystytä saamaan parasta
31568: asevelvollisten sivistystason kohoamisesta, mahdollista ainesta. Ammatin tarjoamat
31569: mitkä seikat ovat aiheuttaneet tehtävien laa- edut eivät houkuttele kykenevää nuorta
31570: dullisen vaikeutumisen ja niiden lukumää- miestä, kun hän tietää muualla saavansa
31571: rän lisääntymisen. määrätyssä työajassa enemmän palkkaa. Vas-
31572: Puolustuslaitoksessa suoritettava työ on jo toin yleistä käsitystä ei aliupseerilla ole il-
31573: sinänsä vaativaa. Erityisesti antaa tälle maisia pukuja, asuntoja eikä muitakaan
31574: työlle leimansa ja on omiaan tekemään sen luontaisetuja. Alalle tuleva nuori mies jou-
31575: raskaaksi se, ettei aliupseeriston työaikaa tuu mm. kustantamaan täyden varustuksen
31576: ole millään tavalla säännöstelty. Monet sel- itselleen, mikä nykyisin maksaa 100 000-
31577: laiset palvelusmuodot kuten leiri-, sota- ym. 150 000 markkaa.
31578: harjoitukset, vartio- ja päivystyspalvelus, Maan edun kannalta on välttämätöntä,
31579: valmistautuminen harjoitus- ja oppituntien että aliupseerin yhä vaativammaksi muodos-
31580: pitoon sekä komennuksille joutuminen lyhen- tuvaan tehtävään pystytään saamaan ja siinä
31581: tävät usein vapaa-ajan olemattomiin. Ali- pitämään parhainta mahdollista ainesta. Ali-
31582: upseerin velvollisuus siirtyä virantoimituk- upseerin työstään saarnat etuisuudet olisi
31583: seen toiselle paikkakunnalle vaikeuttaa nor- pikaisesti tarkistettava sellaisiksi, että tämä
31584: maalielämää tekemällä pitkäjännitteisemmän tulee mahdolliseksi.
31585: suunnittelun mahdottomaksi ja lasten kou- Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
31586: lunkäynnin vaikeammaksi. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31587: Aliupseerin työn merkitys on entisestään muksen,
31588: lisääntynyt. Tehtävien suorittaminen vaatii
31589: nyt suorittajaltaan entistä enemmän. Tästä että hallitus kiinnittäisi huomiota
31590: esimerkkinä mainittakoon, että vallitsevasta maan aliupseerikunnan asemassa ja
31591: upseeripulasta johtuen aliupseerit varsin palkkauksessa oleviin epäkohtiin ja
31592: suuressa määrässä joutuvat käytännössä vuo- tekisi niiden korjaamisesta pikaisesti
31593: sikausia hoitamaan upseerin tehtäviä. Työstä esityksen Eduskunnalle.
31594: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
31595:
31596: Urho Sa.aria.ho. Harras Kyttä. Olli Aulanko.
31597: R. Hallberg. Erkld Koivisto. Juho Tenhiälä.
31598: Reino Ala-Kulju.
31599: 757
31600:
31601: XI,S. - Toiv.al. N: o 326.
31602:
31603:
31604:
31605:
31606: Airo ym..: Määrärahasta puolustuslaitoksen värvätyn henki-
31607: lökunnan lisäämistä varten.
31608:
31609:
31610: Eduskunnalle.
31611:
31612: Maanpuolustustarkoituksissa tarvittava vä- tämään n. kolmannes maa- ja ilmavoimissa.
31613: lineistö on jatkuvasti monipuolistunut ja Ne alat, joille erityisesti on tarpeen saada
31614: käynyt teknillisesti yhä vaativammaksi käsit- lisää värvättyä henkilöstöä, ovat seuraavat:
31615: telyynsä nähden. Niiden käyttöhenkilöstöä ei Teknillisiin tehtäviin merivoimien ja ran-
31616: kaikilla aloilla pystytä varusmiesajan puit- nikkotykistön aluksilla, viestittäjiksi, sääpal-
31617: teissa kouluttamaan. Useissa maissa on kat- velutehtäviin, suuntaradiotehtäviin, merival-
31618: sottu värvätyn henkilöstön määrän lisäämi- vontatehtäviin, tutkamittaajiksi, lentokoneen
31619: nen edullisimmaksi keinoksi tämän haitan ohjaajiksi ja taistelusukeltajiksi.
31620: poistamiseen. Paitsi sitä, että välineistön Lisätarpeen näissä tehtävissä arvioidaan
31621: käytön teho ja varmuus täten lisääntyy, on tällä hetkellä olevan 370 värvättyä, joista n.
31622: tällainen menettely edullista sen vuoksi, että 40 tapauksessa voidaan käyttää naistyö-
31623: kalliin välineistön huolto.. ja korjauskulut voimaa.
31624: pienenevät, kun niitä käyttää ammattitaitoi- Edelläesitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
31625: nen henkilöstö. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31626: Värvättyjen lisääminen on havaittu vält- vomus,
31627: tämättömäksi myös meidän puolustuslaitok-
31628: sessamme, jossa kantahenkilöstön määrä va- että haUitus o.ttaisi vuoden 1961
31629: rusmiesten määrään nähden on erikoisen tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
31630: pieni. Puolustuslaitoksessamme on värvätty- sen määrärahan puolustuslaUoksen
31631: jen määrä ollut n. 300, joka aluksi oli yksin- värvätyn henkA'löstön lisäätm.iseksi
31632: omaan merivoimien käytössä, mutta siitä on 370 henkilöllä.
31633: jouduttu olosuhteiden pakosta nykyisin käyt-
31634: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
31635:
31636: A. F. Airo. Arvo Pentti. T. A.. Wiherheimo..
31637: Olli Aulanko. Aune Innala. Saara. Forsius.
31638: Urho Saariaho. Matti Mattila.. Erkki Tuuli.
31639: 758
31640:
31641: XI,4. - Toiv.al. N: o 327.
31642:
31643:
31644:
31645:
31646: Aula.nko ym.: Määrärahasta puolustuslaitoksen audiovisuaali-
31647: sen opetusmateriaalin uusintaan.
31648:
31649:
31650: Eduskunnalle.
31651:
31652: Nykyaikainen audiovisuaalinen opetustoi- filmi- ja laboratoriokustannuksiin tarvitaan
31653: minta on armeijassamme vieläkin alku- 2500000 mk.
31654: asteella. Viime vuonna puolustuslaitokselle Entisten opetuselokuvien kopioiden kun-
31655: tosin hankittiin kertamenona myönnetyllä nossapitoon ja uusintaan sekä lisäkopioiden
31656: 1.5 milj. mk:n määrärahalla kuvanheittimiä, valmistamiseen kysytyimmistä entisistä fil-
31657: mutta niiden lisähankintaan ja huoltoon meistä sekä uusien koti- ja ulkomaisten ope-
31658: sekä niillä esitettävien rainojen ja kuultoku- tuselokuvien kopioiden hankintaan tarvitaan
31659: vien valmistukseen ei ole myönnetty määrä- vuosittain 2 000 000 mk.
31660: rahaa. Kuvanheittimien vuotuiseen uusintahankin-
31661: Opetuselokuvien tuottamista ja esittämistä taan ja huoltoon, rainojen sekä kuultokuva-
31662: varten on puolustuslaitoksella henkilöstöä ja sarjojen kunnossapitoon ja uusintaan sekä
31663: kalustoa, mutta vakinaista määrärahaa ope- uusista aiheista tehtävien rainojen ja kuulto-
31664: tuselokuvien valmistuskuluihin ei tulo- ja kuvasarjojen valmistamiseen tarvitaan vuo-
31665: menoarviossa ole. Elokuvaustyötä on voitu sittain 2 000 000 mk, ollen vuotuinen lisä-
31666: tehdä vain satunnaisten avustusten yms. tur- tarve edelläesitettyihin tarkoituksiin yhteensä
31667: vin. Hyviä kokemuksia ja tuloksiakin on 6500000 mk.
31668: kyllä saatu, mutta opetuselokuvista on suuri Edelläesitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
31669: puute. Lisäksi tarvitaan varoja sekä kopio- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
31670: kannan kunnossapitoon ja uusimiseen että vomus,
31671: uusien koti- ja ulkomaisten opetuselokuva-
31672: kopioiden hankintaan. Tämänhetkinen vä- että hallitus ottatisi vuoden 1961
31673: himmäistarve ilmenee seuraavasta asetel- tulo- ja menoarvioesitykseen 6 500 000
31674: masta: markan suuruisen määrärahan 9 Pl:Ue
31675: Puolustuslaitos voi elokuvahenkilöstönsä ja nykyai'lrnisen audiovisuaalisen opetus-
31676: kalustonsa kapasiteetin puitteissa valmistaa materiaalin hankintaan, kunnossapi-
31677: vuosittain n. 11;2 tunnin esitysaikaa vastaa- toon ja uusintaan.
31678: van määrän opetuselokuvia. Niiden raaka-
31679: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
31680:
31681: Olli .A.ula.nko. Erkki Tuuli.
31682: A. F. Airo. Mikko Asunta.
31683: 759
31684:
31685: Xl,5. - Toiv.a.l. N: o 328.
31686:
31687:
31688:
31689:
31690: Pentti ym.. : Lisäyksestä v'I.Wden 1960 tulo- ja menoarvioon
31691: puolustuslaitoksen moottoria-joneuvokaluston hankintoja
31692: varten.
31693:
31694:
31695: Eduskunnalle.
31696:
31697: Puolustuslaitoksen moottoriajoneuvojen toimintaa uhaten era.m osin lamauttaa sen
31698: kunnossapitoon ja uusintaan on eduskunta kokonaan, on lähes kaksi vuotta sitten puo-
31699: viime vuosina myöntänyt varoja n. 100-200 lustusvoimain komentajan antaman tehtävän
31700: milj. mk vuotta kohti. Tämän määrärahan mukaisesti komiteatyönä tutkittu koulutus-
31701: puitteissa tapahtuva !kuljetusten järjestely tarpeen edellyttämä moottoriajoneuvojen mi-
31702: on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Sotahar- nimimäärä. Tämän tutkimuksen perusteella
31703: joitusten toimeenpanon ensisijaisena esteenä kokonaismäärän tulisi olla noin 1850 moot-
31704: on kuljetuskaluston puute. Päivittäisessä toriajoneuvoa.
31705: joukko-osastopalvelussa harjoittelu joudutaan Ottaen huomioon kaluston nykyinen luku-
31706: suorittamaan kalustolla, jota yksiköllä on määräinen puute sekä lähivuosien normaali
31707: vain noin 10 % siitä määrästä, jota sillä to- kulutus on päädytty siihen, että tilanteen
31708: dellisissa olosuhteissa olisi käytettävissä. korjaaminen neljän vuoden aikana tulisi
31709: Moottoriajoneuvokaluston kohdalla puolus- maksamaan kokonaisuudessaan noin 2
31710: tuslaitos on joutunut kuluttamaan aikaisem- mrd. mk eli 500 milj. mk vuosittain. Huo-
31711: min, pääasiassa sodan aikana, hankkimaansa mattavimmat puutteet ovat kuorma-autojen,
31712: kalustopääomaa. Kun vuoden 1959 määrä- raskaaseen käyttöön soveltuvien vetäjien, te-
31713: raha oli kaikkiaan 214 milj. mk, todellinen laketjutraktorien ja lentokenttien paloauto-
31714: kulutus nousi noin 350 milj. mk:aan, millä jen kohdalla.
31715: määrällä ajettiin yli 12 milj. ajokilometriä Edellä olevan perusteella llrnnnioittaen eSi-
31716: joskus erittäin vaikeissa olosuhteissa. tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31717: Täydennystä suurempi kulutus on johta- muksen,
31718: nut siihen, että moottoriajoneuvojen koko- että hallitus antaisi Eduskunnalle
31719: naismäärä on jatkuvasti laskenut 1765 ikap- esityksen 3()() ()()() 000 markan määrä-
31720: paleesta vuonna 1950 1 613 yksikköön vuonna rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
31721: 1955 ja 1 300 ajoneuvoon vuoden 1960 alussa. 1960 tulo- ja menoarvioon puolustus-
31722: Sen johdosta, että moottoriajoneuvojen jat- laitoksen moottoriajoneuvojen kunnos-
31723: kuva väheneminen on vaikeuttanut koulutus- sapitoon ja uusintaan.
31724: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
31725:
31726: Arvo Pentti. Johannes Virolainen. Akseli Paarma.n.
31727: Olavi Lahtela. Viljami Kalllokosld. N. Xosola.
31728: Antti J. Rantamaa. Esu Niemelä. Matti Liina.maa.
31729: Matti Mattila. Hannes Paaso. Mikko Asunta.
31730: Atte Pakkanen.
31731: 760
31732:
31733: XI,6. - Toiv.al. N':o 8.
31734:
31735:
31736:
31737:
31738: Sa.a.ria.ho ym.: Määrärahasta apurahoiksi ulkomailla opiskele-
31739: ville puolustuslaitoksen, viran, ja toimen, haltijoille.
31740:
31741:
31742: E d u s k u n n a 11 e.
31743:
31744: Puöiustusvoim.iemme kehittämisen sekä laista mahdollisuutta saada pätevää koulu-
31745: kansainvälisen kehityksen seuraamisen kan- tusta. Nykyisen määrärahan riittämättö-
31746: nalta ovat puolustusvoimien palveluksessa myydestä edelläesitetyn minimitarpeen tyy~
31747: olevien henkilöitten ulkomaiset opintomatkat dyttämiseen mainittakoon mm. että kahden
31748: erittäin tärkeitä. Tulo.. ja menoarviossa nyt viikon tutustumismatka Englantiin, Ranskaan
31749: tähän tarkoitukseen on 060itettu 1 300 000 tai Sveitsiin tulee maksamaan n. 130 000 mk,
31750: mk:n suuruinen siirtomääräraha, joka ei riitä kolmen kuukauden kurssimatka samoihin
31751: edes kaikkein välttämättöm.impiin tutustumis- maihin n. 450 000 mk ja yhden vuoden opin-
31752: ja kurssimatkoihin. Upseerej'a olisi lähetet- tomatka ulkomaille, huomioon ottaen vähen-
31753: tävä ulkomaiden sotakorkeakouluihin sekä netyn päivärahan, n. 1 m.ilj. mk.
31754: teknillistä henkilöstöä p~tymään sähkö- Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten eh-
31755: tekniikan, ydinfysiikan, ilmatorjunnan ym. dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
31756: sotatekniikan eri aloihin. Näillä 1;'2 -2 v. täväksi toivomuksen,
31757: kestävillä varsinaisilla opintomatkoilla pitäisi
31758: olla puolustuslaitoksesta komennettuna joka että hallitus ottaisi vuoden, 1961
31759: hetki käsittääksemme vähintään kolme !hen- tulo- ja men,oarvioesitykseen, 3 700 000
31760: kilöä. markan suuruisen määrärahan apura-
31761: Suurin osa ulkomaisista opintomatkoista hoiksi ulkoma~'lla opiskeleviUe puolus-
31762: tarkoittaa sellaisiin aloihin tutustumista, tuslaitoksen viran ia toimen, Juilti,.
31763: joilla omassa maassamme ei ole minkään- joiUe.
31764: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
31765:
31766: · Urho Saariaho. Olli Aulanko.
31767: A. P. Airo. Erkld Tuuli.
31768: 761
31769:
31770: XI, 7. - Toiv.aJ.. N: o 330.
31771:
31772:
31773:
31774:
31775: Vennamo: Asevelvollisten päivärahan korottamisesta.
31776:
31777:
31778: Ed us'kunnalile.
31779:
31780: Maalle välttämätöntä asepalvelusta suorit- Nimenomaan syrjäseutujen ja vähävarais-
31781: tavat nuoret ja heidän vähävaraiset per- ten perheiden asevelvolliset tästä kärsivät.
31782: heensä joutuvat antamaan suuria taloudellisia .Asiaan tarvitaan siis lk:orjausta.
31783: uhrauksia maan kOkonaisuuden hyväksi. TäJl- Lausutun perusteella esitän eduHk.unnan
31784: löin on kuitenkin huolehdittava, että vähäva- hyväiksyttäväksi toivomlllksen,
31785: raisuus ei estä heiltä aivan väJttämättömintä
31786: varojen käyttöä. Tätä vartenhan malksetaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
31787: asevelvollisille päivärahaa. toimetnpiteisiin asevelvoUisten päivära-
31788: Nykyinen päivära·ha on kuitenikin asiaa han korottamiseksi nykyisestäiiin koh-
31789: kiihkottomasti tar!kasteltaessa liian alhainen. tuullisesti katsottavan määrän.
31790: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
31791:
31792: Veikko Vennamo.
31793:
31794:
31795:
31796:
31797: 96 E 74/60
31798: 762
31799:
31800: XI,S. - Toiv.al. N:o 331.
31801:
31802:
31803:
31804:
31805: Puhakka. ym.: Asevelvollisten lomamatkojen matkakustannus-
31806: ten korvaarnisesta valtion varoista.
31807:
31808:
31809: E d u s k u n n a ll e.
31810:
31811: Voimassa olevien säännösten mukaan on jne. Asevelvollisilla on myös mahdollisuus
31812: asevelvollisella, jonka palvelusaika on 240 monestakin syystä saada kuntoisuuslomaa.
31813: päivää, oikeus saada yksi vapaa edestakai- Varsinkin vähävaraisista työläis- ja pienvil-
31814: nen matka kotiseudulleen käyttäen valtion jelijäkodeista lähteneiden nuorten on vaikea
31815: rautatietä ja postilaitoksen linja-autoja. käyttää niitä varojen puutteen vuoksi. Eri-
31816: Niillä asevelvollisilla, joiden palvelusaika tyisesti varattomuus tuntuu silloin, kun va-
31817: on 330 päivää, on palvelusaikanaan oikeus ruskunnan ja kotipaikkakunnan välimatka
31818: saada kaksi vapaata edestakaista kotimatkaa on pitkä ja matkakulut siitä johtuen suuret.
31819: edellä mainituissa kulkuneuvoissa. Poikkeus- Kuten edellä olevasta käy selville, monet
31820: tapauksissa voidaan myöntää useampikin va- syyt puolustavat asevelvollisten vapaiden lo-
31821: paa kotimatka. Asiallisesti siis erikoiskoulu- mamatkojen säännösten uudistamista. Useat
31822: tusta saamaton asevelvollinen saa palvelus- asevelvolliset ovatkin esittäneet, että kaikki
31823: aikanaan vain yhden ilmaisen kotimatkan lomamatkat korvattaisiin valtion varoista tai
31824: ja senkin vain siinä tapauksessa, että koti ainakin yhden aikaisemman vapaan lomamat-
31825: sijaitsee rautatien tai postiautolinjan lähei- kan lisäksi suoritettaisiin 2/3 kaikista muista
31826: syydessä. Sen enempää rautatie- kuin posti- lomamatkakustannuksista valtion varoista.
31827: autojen linjaverkostokaan ei ulotu läheskään Lisäksi he ovat esittäneet, että pitäisi olla
31828: kaikille paikkakunnille. Näin ollen vain har- oikeus käyttää sopivinta k:ulkuneuvoa.
31829: voissa tapauksissa asevelvolliset saavat koko- Tällaiset toivomukset ovat täysin oikeutet-
31830: naan ilmaisen kotimatkan. Suuri määrä tuja jo senkin vuoksi, kun yhteiskunta vel-
31831: heistä joutuu ainoankin kotimatkansa kus- voittaa nuoren miehen pienellä päivärahalla
31832: tantamaan itse. suorittamaan asevelvollisuuttaan vieraalla
31833: Toisaalta kun on kysymys yhdestä edes- paikkakunnalla. Olemmekin sitä mieltä, että
31834: takaisesta vapaasta kotimatkasta, sitä on pi- asevelvollisten lomamatkojen korvauskysymys
31835: dettävä liian rajoitettuna. Monet asevelvol- tulisi perusteellisesti uudistaa.
31836: liset joutuvat pakottavista henkilökohtaisista Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
31837: syistä tekemään useamman kuin yhden koti- kunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen,
31838: matkan. Näin on asia, jos sattuu läheisen
31839: omaisen 'kuolema, sairaus, jokin huomattava dtä hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31840: merkkipäivä, edustuskilpailut, opintojen lop- asevelvollisten pa:tvelmaikanaan teke-
31841: pututkinto tai on kotona olevan heikon työ- mien lomamatkojen matkakulujen kor-
31842: voiman takia välttämätöntä saada työlomaa vaamiseksi valtion varoista.
31843: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
31844:
31845: Pauli Puhakka.. Niilo Nieminen. Toivo Friman.
31846: Toivo N'rlra.nen. Tauno Kelovesi. Veikko Rytkönen.
31847: Antto Prunnila.. Eemeli Lakka.la.. Usko Seppi.
31848: Aleksi Kiviaho. Väinö R. Virtanen. Hannes Tauriainen.
31849: Matti Meriläinen. Kaino lla.a.pa.nen. Nestori Nurminen.
31850: Eino Tainio. Matti Koivunen. Anna-Liisa Tiekso.
31851: Aarne Pulkkinen. Toivo Salin. Judit Nederström-Lunden.
31852: 763
31853:
31854: XI,9. - Toiv.al. N:o 332.
31855:
31856:
31857: Rosenberg ym..: Asevelvollisten luottamusmiesjärjestelmän
31858: aikaansaamisesta puolustusvo~'miin.
31859:
31860: E d u s k u n n a 11 e.
31861:
31862: Asevelvollisten lain suomien oikeuksien mies on menettänyt henkisen tasapainonsa
31863: turvaamiseksi ja heidän demokraattisten oi- siinä määrin, että on riistänyt itseltään hen-
31864: keuksiensa lisäämiseksi olisi puolustusvoimiin gen.
31865: perustettava asevelvollisista luottamusmies- Edellä mainittu epäterve kehitys voitai-
31866: verkosto. siin estää, jos turvattaisiin asevelvollisille
31867: Vaikka kurin armeijassa pitäisi perustua käytännön mahdollisuus luottamusmiesver-
31868: oikeudenmukaisuuteen, on nykyisin kuiten- kostonsa välityksellä tehdä esityksiä mahdol-
31869: kin tilanne sellainen, että armeijan kurinpi- lisesti esiintyvistä epäkohdista perusyksik-
31870: don perustana on päiillystöä kohtaan tun- könsä päällikölle. Tällainen luottamusmies-
31871: nettu pelko, ja kuri näin ollen perustuu pak- verkosto, joka voisi käsittää 2-3 varusmiestä
31872: koon. Tosiasia on myös, että osa armeijan kustakin komppaniasta tai sitä vastaavasta
31873: päällystöä ja alipäällystöä käyttää esimies- yksiköstä, ja jolla olisi oikeus tovereittensa-
31874: asemaansa väärin pakottaen muka kurinpi- kin puolesta tehdä huomautuksia ja valituk-
31875: don perusteella varusmiehiä erilaisiin epätar- sia esille tulevista epäkohdista, olisi omiaan
31876: koituksenmukaisiin työ- ym. tehtäviin vapaa- lisäämään päällystön ja asevelvollisten kans-
31877: aikana ja syyllistyy edelleenkin ns. simpu- sakäymistä ja ennen kaikkea antaisi kurin-
31878: tukseen sekä käyttäytyy alaisiaan kohtaan pidolle kokonaan uudenlaisen perustan.
31879: monin tavoin epäinhimillisesti. Edellä esitetty luottamusmiesjärjestelmä tur-
31880: Voimassa olevien määräysten mukaan on vaisi asevelvollisten demokraattiset oikeudet
31881: varusmiehillä oikeus tehdä perusyksikön ja poistaisi ajatuksen siitä, että he olisivat
31882: päällikölle, ja virkateitse ylemmillekin esi- riippuvaisia vain esimiehensä käskystä sil-
31883: miehille, valitus tai kantelu, jos he katsovat loinkin, kun se selvästi on vastoin määräyk-
31884: joutuneensa väärän kohtelun alaisiksi. Käy- siä tai hyviä tapoja. Järjestelmä olisi myös
31885: tännössä on asia kuitenkin niin, että vain omiaan kehittämään koulutusupseeriston ta-
31886: harva varusmies rohkenee tehdä valitusta soa ja ammattipätevyyttä, koska se vaatisi
31887: edes silloin, kun hän selvästi on joutunut entistään paljon parempaa ja samalla oi-
31888: kärsimään vääryyttä. Hänen on annettu keampaa perustaa koko johtamistyölle. Tässä
31889: ymmärtää, että aiheeton valitus johtaa ran- yhteydessä tulkoon mainituksi, että mm.
31890: gaistukseen ja joka tapauksessa siihen, että Tanskan puolustusvoimissa on tämänlaatui-
31891: hän palveluksessaan joutuu entistäänkin nen luottamusmiesjärjestelmä ollut usean
31892: enemmän esimiestensä painostuksen alai- vuoden ajan käytännössä.
31893: seksi. Seuraukset siitä, että lain sallimia va- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
31894: lituksia ei uskalleta tehdä, ovat monesti hy~ kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
31895: vin vakavia. Palvelus muuttuu raskaaksi pa- toivomuksen,
31896: koksi ja kuri entistäänkin suuremmassa mää-
31897: rin pakkokuriksi. On esimerkkejä siitä, mi- että 1uUlitus ryhtyisi kiireellisesti
31898: ten tällainen tilanne on aiheuttanut varus- toimenpiteisiin asevelvollisten luotta-
31899: miehille suuria, jopa pysyviäkin henkisiä musmiesjärjestelmän aikaansaamiseksi
31900: sairauksia. Ilmeisesti samasta syystä aiheu- puolustusvoimiin.
31901: tuvat ne valitettavat tapaukset, jolloin varus-
31902: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
31903:
31904: Gösta. Rosenberg. Georg Backlund. Rainer Vll'tanen.
31905: Pauli Puhakka. Toivo .lsvik. Toivo Salin.
31906: 764
31907:
31908: XI,lO. - Toiv.al. N: o 333.
31909:
31910:
31911:
31912:
31913: Ha.ra.: Reserviläisten kertausharjoit-usten järjestämisestä va-
31914: paaehtoisuuden pohjaUa.
31915:
31916:
31917: Ed us!kunnal[e.
31918:
31919: Reserviin !kuuluvien asevelvollisten iJmtsu- päivärahaa, jolloin valtion osuus rajoittuisi
31920: m.inen ru;. · kertausharjoituksiin on viime vuo- kol'keinta:an vapaan majoituksen, ruokailun
31921: sina voinut tapa;htua meillä suhteeliisen ja edestakaisen matkan kustantamiseen ker-
31922: vähäisessä mittakaavassa. Syynä tähän asian- tausharjoituspai!kalle ja sieltä !kotiin. Näin
31923: tilaan on ollut vaJltion tulo- ja menoarviossa; menetelilen säästyisi suurin osa niistä 'kustan-
31924: olevien, po. tatikoitukseen varattujen määrä- nuksista, joita ikertausharjoitusten järjestä-
31925: rahojen riittämättömyys. Niinpä vain vähäi- minen riittävässä laajuudessa muuten edel-
31926: nen osa reservin upseeristoa, aliupseeristoa lyttäisi. Kertausharjoituksia vapaaehtoisuu-
31927: ja miehistöä on päässyt osallistumaan ker- den pohjalla järjestettäessä on luonnollisesti
31928: tausharjoituksiin. voimassaolevia sopimuksia puolustusvoi-
31929: KUili kysymy!ksessä on epäkohta, joka johtuu miamme määrävahvuudesta noudatettava.
31930: ennen kaikkea taloudellisten edellytystemme Edelläolevan perusteella ehdotan eduskun-
31931: puuttumisres.ta, olisi ha~kittava, mitä mahdol- nan hyväksyttäväilmi toivomuksen,
31932: lisuuksia on olemassa nykyisen järjestelmän
31933: ohella ja lisäksi kertausharjoitusten toteut- että hallitus tutkisi edellytyksiä re-
31934: ta.m.is.clmi myöSkin vapaaehtoisuuden pohjalla serviläisten kertausharjoitusten järjes-
31935: siten, että niiden järjestämisestä ei koituisi tämi&eksi tavanmukaisten kertaushar-
31936: ylimääräistä ja ylivoimaista rasitusta puo- joitusten ohella ja lisäksi myöskin va-
31937: lustuslaitoiksellemme. Maamme reserviläisten paaehtoisuuden pohjalla siten, että
31938: keSkuudessa olisi ·epäi!lemättä paljon sellaisia, asUJ.n.omaiset reserv~1äiset vapaaehtoi-
31939: jotka osallistuisivat tavanmukaisiin kertaus- sina kertauskarjoitukseen kutsuttuina
31940: harjoituksiin vapaaehtoisesti, eivätkä kerta- luopuvat vaatim.asta valtiolta kertaus-
31941: usharjoitusajalta vaatisi iainkaan paJkikaa ja harjoitusajalta poJkkaa ja p.äivärahao..
31942: Helsingissä 11 päåvänä hehni!kuuta 1960.
31943:
31944: Erkki Hara..
31945: 76&
31946:
31947: XI,ll. - Toiv.al. N:o 334.
31948:
31949:
31950:
31951:
31952: Ka.naikaa ym.: Alipäällysti)n rankaisuoikeuden poistamisesta.
31953:
31954:
31955: E d u s kun n a II e.
31956:
31957: Voimassa olevassa 23. 4. 1920 hyväksytyssä rangaistuksen alaisilleen perusteettomasti
31958: sotaväen järjestyssäännössä on ilmeisiä puut- vaarantaen alaisensa oikeusturvaa.
31959: teita varusmiesten oikeusturvan suhteen. Sen Sotaväen järjestyssääntö olisikin muutet-
31960: mukaan on rangaistusoikeus myönnetty myös- tava niin, että rankaisuvalta olisi vain komp-
31961: kin alipäällystölle. Viimeksi mainittua on panian- tai sitä vastaavan yksikön päälliköllä
31962: pidettävä erittäin epäoikeudenmukaisena, ja sitä ylemmillä sotilasviranomaisilla.
31963: sillä alipäällystö, josta suuri osa on itsekin Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
31964: v-arusmiehiä, ei omaa riittävää oikeudellista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31965: harkintaa ja vastuuta antaessaan alaisilleen
31966: rangaistusmääräyksiä. Samoin alipäällystö, että hollitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31967: j()ka joutuu koulutustehtävissään olemaan, sotaväen järjestyssäännön niin muut-
31968: mahdollisen rikkomuksen sattuessa, toisena tamisekS'i, että rangaistusoikeus tulisi
31969: asianomistajana, · ei pysty objektiivisesti vain komppanian päälliköUe ja häntä
31970: suhtautumaan alaisiinsa. Rankaisuvallan ylemmille esimiehille.
31971: omaava alipäällystö voi näin ollen määrätä
31972: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
31973:
31974: Veikko Kansikaa. Våinö R. Virta.n.en.
31975: Pauli Puhakka. Tauno Kelovesi.
31976: Anna-Liisa Tiekso.
31977: 766
31978:
31979: XI,12. - Hemst.mot. N: o 335.
31980:
31981:
31982:
31983:
31984: Sunden: Angående utredning rörande avrustningsfrågan.
31985:
31986:
31987: THl Ri\ksdagen.
31988:
31989: Världsläget har genom den tclrn.is>ka ut- om möjligt underlätta alla försOk att uppnå
31990: vedklingen genomgått sådana strukturföränd- förnuftiga oeh realistiSika avgöranden på av-
31991: ringar, som i detta nu ikräver en total om- ruatningens område.
31992: prövning av det traditionella tä.nkandet rö- MOO. dessa uttalanden har vi velat under-
31993: range frågan om krig ooh fred. Denna är en stryka vår uppri!k.tiga vilja att vara med i de
31994: ödesfråga för hela mänslkligheten, som nu- strävanden, som nu fått förnyad aktualitet
31995: mera står i.D!för alternativet samexistens eller oeh som syftar tiilil Slutmålet, total och allmän
31996: samundergång. a.vrustning under internationcll kontroll.
31997: Mot bakgrunden mot detta bör det betrak- Betydelsen av de smä staternas roll i dessa
31998: tas som e:tt glädjande tecken, att ansvariga strävanden är uppenbar. Dessa staters sam-
31999: statsmän tagit avrustningsfrågan till allvar- manlagda militära resurser är av betydande
32000: ligt beaktoode. Förslag ti.H denna frågas lös- omfattning, ooh småstaters väpnade konflik-
32001: ning har framlagts i Förenta Nationerna, ter kan lätt in:nebära ett h()t mot världsfre-
32002: rom under dess 14 session senaste höst antog den. Med hänsyn härtill vore det motiverat,
32003: en resolution, viiken enhälligt godkänd€8 av att oo'kså. de små staternaJ sku1le gemensamt
32004: de 82 medlemsstaterna, bland dem stormaJk- dryfta med avrustningsfrågan sammanhän-
32005: terna Sovjetunionen oeh USA. Däri heter gande probl<em. Ett gemenmmt ständpunik.ts-
32006: det bl.a. att generalförsamlingen uttalar sin taga.nde från de smä staternas sida !kunde
32007: övertygelse om att varje fra:msteg - stort ha en vm möjlighet att be.främja frågans
32008: ·ellex litet- mot total oeh a1lmän avrustning lösning i pooitiv anda.
32009: under effektiv internationell !k:ontroll k.ommer Det vore för vårt land en synnerligen .an-
32010: att medverka tili att detta höga mål uppnås. gelägen sa!k, att mot ba!kgrunden av de
32011: Resolutionen hem.ställer vidare tili regerin- nämnda uttalanden111 sträva till praktmka ät-
32012: garna, ,a.tt inte sky några ansträngningar gärder mot det uppställda mälet. En utred-
32013: för att :nå en konstruktiv lösning", varjämte ning om vilka ätgärder, som för vårt lands
32014: en förhoppning uttalas, ,att åtgärder, le- del borde företagas, vore därför en v& moti-
32015: dande till slutmålet, total oeh allmän avrust- verad uppgift.
32016: ning under eff~ktiv internrutionell !lrontroll, Med !hänvisnmg tili ovanstående föreslås,
32017: Skall k.unna ultarbetas i detalj och godkällll1as att riksdagen måtte hemställa,
32018: med kortaste möjliga tidsfrist."
32019: Såsom medlem i FN har vårt la:nds ilnställ- att regeringen med hänsyn #ll de
32020: ning tidigare klart uttalats. År 1957 fram- allmänna deklaratio:ner rorande avrust-
32021: höll Finlands representa:nt i FN, att vål'lt ningsfrågen, som också från vårt l..and
32022: ~and var berett till ytterst lång gående åt- givits inför internationellt forum,
32023: gärder för att avbryta en utveekling, som måtte utreda vilka praktiska åtgärder
32024: mte ikan lkallas annat än vanvettig. Och år för vårt lands vidkommaniJ,e som borde
32025: 1958 uttalade i FN vår dåvarande utrikes- vidtagas för ett närmande mot i dessa
32026: minister, att Finland är redo att stödja o0h deklarati()IYI,er åsyftade mål.
32027: Helsingfors den 12 februari 1960.
32028:
32029: Alwar Sundell.
32030: 767
32031:
32032: XI,12. - Toiv.aJ. N:o 335.
32033: SWJmetnnos.
32034:
32035:
32036: Sundell: A.seriisuntakysymystä koskevasta selvityksestä.
32037:
32038: E d u s k u n n a 11 e.
32039:
32040: Maailmantilanteessa on teknillisen kehityk- mielettömäksi. Ja vuonna 1958 lausui YK: ssa
32041: sen johdosta tapahtunut sellaisia rakenne- silloinen ulkoministeri, että Suomi on valmis
32042: muutoksia, jotka tällä hetkellä vaativat kysy- tukemaan ja mikäli mahdollista helpottamaan
32043: mystä sodasta ja rauhasta koskevan perin- kaikkia yrityksiä saavuttaa järkeviä ja rea-
32044: teellisen ajattelun ottamista kokonaisuudes- listisia ratkaisuja aseriisunnan alalla.
32045: saan uudelleen tutkittavaksi. Tämä on koh- Näillä lausunnoilla olemme tahtoneet ko-
32046: talonkysymys koko yhteiskunnalle, joka nyt- rostaa vilpitöntä tahtoamme olla mukana
32047: temmin on yhteistä olemassaoloa tai yhteistä pyrkimyksissä, jotka nyt ovat saaneet uutta
32048: perikatoa koskevan vaihtoehdon edessä. ajankohtaisuutta ja jotka tähtäävät lopulli-
32049: Tätä taustaa vasten on pidettävä ilahdut- seen päämäärään, totaaliseen ja yleiseen ase-
32050: tavana merkkinä, että vastuunalaiset valtio- riisuntaan kansainvälisen valvonnan alaisena.
32051: miehet ovat ottaneet aseriisuntakysymyksen Pienten valtioiden osuuden merkitys näissä
32052: vakavasti huomioon. Ehdotus tämän kysy- pyrkimyksissä on ilmeinen. Näiden valtioi-
32053: myksen ratkaisemiseksi on esitetty Yhdisty- den yhteenlasketut sotilaalliset voimavarat
32054: neissä Kansakunnissa, joka 14. istuntokau- ovat huomattavan suuret, ja pikkuvaltioiden
32055: dellaan viime syksynä antoi päätöslauselman, aseelliset ristiriidat voivat helposti merkitä
32056: jonka 82 jäsenvaltiota yksimielisesti hyväksyi, uhkaa maailmanrauhalle. Tähän nähden olisi
32057: niiden joukossa mm. suurvallat Neuvosto- perusteltua, että myös pienet valtiot yhtei-
32058: liitto ja USA. Siinä sanotaan mm., että yleis- sesti pohtisivat aseriisuntakysymykseen liit-
32059: kokous lausuu vakaumuksenaan, että jokai- tyviä probleemoja. Pienten valtioiden yhtei-
32060: nen edistysaskel - suuri tai pieni - kohti sellä kannanotolla saattaisi olla määrättyjä
32061: totaalista ja yleistä aseistariisuntaa tehdk- mahdollisuuksia edistää kysymyksen ratkai-
32062: kaan kansainvälisen valvonnan alaisena tulee sua positiivisessa hengessä.
32063: myötävaikuttamaan tämän korkean päämää- Meidän maallemme olisi erittäin tärkeätä
32064: rän saavuttamiseen. Päätöslauselmasaa esite- mainittujen lausumien taustalta pyrkiä käy-
32065: tään edelleen hallituksille toivomus, ,että ne tännöllisiin toimenpiteisiin kohti asetettua
32066: eivät kaihda mitään ponnistuksia konstruk- päämäärää. Selvitys siitä, mihin toimenpi-
32067: tiiviseen ratkaisuun pääsemiseksi", minkä teisiin meidän maamme osalta tulisi ryhtyä,
32068: lisäksi lausutaan toivomus, ,että toimenpi- olisi sen vuoksi hyvin perusteltua.
32069: teitä, jotka johtavat lopulliseen päämäärään, Edellä olevaan viitaten ehdotetaan edus-
32070: totaaliseen ja yleiseen aseistariisuntaan te- kunnan päätettäväksi toivomus,
32071: hokkaan kansainvälisen valvonnan alaisena,
32072: on voitava yksityiskohtaisesti valmistaa ja että haUitus aseriisuntakysymystä
32073: hyväksyä mahdollisimman lyhyen ajan ku- koskevien yleisten julistusten johdosta,
32074: luessa". joita myös maamme taholta on anne.tht
32075: YK: n jäsenenä meidän maamme asenne on kansainvälisen foorumin edessä, selvi-
32076: aikaisemmin selvästi lausuttu julki. Vuonna tyttäisi, mihin toimenpiteisiin meidän
32077: 1957 Suomen edustaja YK:ssa esitti, että maamme osalta tulisi ryhtyä, jotta
32078: maamme on valmis äärimmäisen pitkälle me- päästäisiin lähemmäksi näissä julki-
32079: neviin toimenpiteisiin sen kehityksen keskeyt- lausumissa tarkoitettua päämäärää.
32080: tämiseksi, jota ei voi sanoa muuksi kuin
32081: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
32082:
32083: Alwar Sundell.
32084: 768
32085:
32086: XI,18. - Toiv.al. N: o 886.
32087:
32088:
32089:
32090:
32091: V. Turunen ym.: Vakinaisten tulkin virkojeJn perustamisesta
32092: rajavartiolaitokseen.
32093:
32094:
32095: E d u s k u n n a 11 e.
32096:
32097: Rajavartiolaitoksen palveluksessa on kieli- telmää, eikä myöskään eläketurvaa valtion
32098: taitoisia henkilöitä, jotka toimivat työsopi- palveluksessa. Kielitaidon lisäksi tulkkien
32099: mussuhteen varassa rajavartiolaitoksen tulk- tulee olla esiintymiskykyisiä henkilöitä, itse
32100: keina. Kun nämä henkilöt otettiin sopimus- pitää yllä siististä pukeutumisesta ym. ai-
32101: palkalla rajavartiolaitoksen palvelukseen heutuvat kulut jne.
32102: tulkkien tehtäviin, vastasi heidän palkkansa Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
32103: sodan jälkeisinä vuosina luutnantin palkka- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32104: asteikkoa. Kun kysymyksessä on varsin pieni muksen,
32105: työntekijäryhmä, ovat tulkit jääneet myö-
32106: hemmässä palkkakehityksessä sikäli ,kuop- että kaUitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32107: paan", että ammattitaitoisen tulkin palkka rajavartiolaitoksen palveluksessa ole-
32108: vastaa nykyisin rajavartiolaitoksen yliker- vie-n. tulkkien vakinaiste-n. virkojen pe-
32109: santin palkkaa. Sopimuspalkkaisina henki- rustarmiseksi.
32110: löillä tulkeilla ei ole olemassa ikälisäjärjes-
32111: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960.
32112:
32113: Vilho Turunen. A. Simonen.
32114: 769
32115:
32116: XI,14. - Toiv.al. N:o 387.
32117:
32118:
32119:
32120:
32121: J. E. Partanen ym.: Rajavartwlo!itoksen kantamiehistön
32122: palveluslisäjärjestelmän aikaansaamisesta.
32123:
32124:
32125: E d u s k u n n a 11 e.
32126:
32127: Valtion viranhaltijain voimassa olevaan Asian tilan tarkoituksenmukaiseksi korjaa-
32128: palkkausjärjestelmään sisältyy yleensä palve- miseksi olisi rajavartiolaitoksen kantamiehis-
32129: lusvuosien mukaan määräytyvät ikälisäkoro. tön oikeudellinen asema palkkaukseen nähden
32130: tukset. Tällä seikalla on tietty myönteinen rinnastettava valtion virkamiesten vastaa-
32131: vaikutuksensa sekä työn onnistumiselle että vaan asemaan. Tällöin olisi rajavartiojou-
32132: palvelussuhteen jatkumiselle. koissa palvelevien rajajääkärien palkkauk-
32133: Näin ei kuitenkaan ole asianlaita niissä seen sisällytettävä virkamiehen ikälisään ver-
32134: tehtävissä, joita valtion palkkaama rajavar- rattava palveluslisä, joka maksettaisiin en-
32135: tiolaitoksen kantamiehistö suorittaa. Palve- simmäisen kerran vähintään 3 vuoden pal-
32136: lussuhde rajavartiojoukoissa jää usein ly- veluksesta ja edelleen vastaavasti kustakin
32137: hyeksi ja palvelussopimuksilla on hankittava 3 vuoden palvelusjaksosta kuitenkin enin~
32138: uusia miehiä. Tähän tilanteeseen johtaa näh- tään neljä palveluslisää.
32139: tävästi se, ettei virkamiehen ikälisään verrat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
32140: tavaa, palwlusvuosien määrään pohjautuvaa kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
32141: palveluslisää näissä tehtävissä suoriteta. Mie- toivomuksen,
32142: histön nopeasta uusiintumisesta aiheutuu
32143: haittaa sekä tehtävien pätevän hoidon että että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin
32144: myöskin kantamiehistössä vallitsevan mieli- toimenpiteisiin valtwn virkamiesten
32145: alan ja hengen suhteen. Taloudellinen epä- ikälisään verrattavan palveluslisäjär-
32146: varmuus ja sosiaalisen turvan vähäisyys on jestelmän aikaansaamiseksi rajavartio-
32147: omiaan vaikuttamaan kielteisesti rajavar- laitoksen kantamiehistön palkkauk-
32148: tiointitehtävän suorittamiseen. sessa.
32149: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
32150:
32151: Eemil Partanen. Ale Holopainen.
32152:
32153:
32154:
32155:
32156: 97 E 74/60
32157: 770
32158:
32159: XI,15. - Toiv.al. N: o 838.
32160:
32161:
32162:
32163:
32164: Hallberg ym.: Eroamisiässä olevi.Zle rajajääkäreille erorahan
32165: asemesta myönnettävästä eläkkeestä.
32166:
32167:
32168: Ed us!kunnaUe.
32169:
32170: Rajavartiostossa palvelevat vakinaisina mie- Rajajääikäri toimii vastaavanlaisessa. tehtä-
32171: hinä mm. rajajääkärit. Näiden nykyinen vässä kuin esim. poliisi- ja tullimies, joilla
32172: palkkaus ja muut edut on järjestetty siten, on eläke.oikeus, mutta rajajääkäreillä ei. Sa-
32173: että !kun he ilkänsä peruste.ella. tulevat eroa- malla on rajajääkärien luotettavuus tehtä-
32174: maan toimestaan 50 vuotta täytettyään, heille vässään tärkeä, joten tähän tehtävään otetaan
32175: maksetaan vain nk. erorlllha lk:ertakaik!kisena, vain luotettavia, reippaita miehiä, jotka
32176: mutta he eivät ole oikeutettuja. :kuin poik- tehtävässään pysyisivät mahdollisimman
32177: keustapauksissa - esim. sää.littävisSå olosuh- kauan. Erotessaan, rajavartioston palveluk-
32178: teissa - jonkinJ.aiseen ylimääräiseen elä:kkee- sesta on moni rajajääkäri perheineen joutu-
32179: seen, jota saavat vain muutamat harvat. nut taloudelliseen ahdinkoon, sillä saamansa
32180: Mainittu erorahan suuruus riippuu palvelus- eroraha ei riitä perheen huoltoon kuin kor-
32181: vuosista ja on sen korkein määrä nykyisin keintaan vuoden ajan. Työkyky on heikenty-
32182: !kahdentoista vuoden ajan päätyttyä rajajää- nyt eikä edes soveliasta työtä läheskään
32183: lkäreille 220 000 mk ja y.li-rajajääikäreille aina ole saatavifsa.
32184: 225 000 mk, joista määristä vähennetään Edellä esitetyn perusteella ehdotamme !kun-
32185: ma:ksutilaisuudessa. vastaava vero. Ikälisiin nioittaen eduskunnan hyväbyttäväksi toivo-
32186: heillä ei ole oilk:eutta. Jotkut heistä ovat jo muksen,
32187: aikaisemmassa vaiheessa onnistuneet siirty-
32188: mään johonkin tullimiehen, poliisin tai muu- että kaUit'ILS ryhtyisi kiireeUisiin
32189: hun sellaiseen ammattiin, joka. ta!k8.1li heille toimenpiteisiin, jotta eroamisiässä ole-
32190: eläke-edut. Rajavartiostossa palvellut vuodet ville rajajääkäre1.'lle erorahan asemesta
32191: huomioidaan tällöin heidän 'hyväbeen, mutta myönnettäisiin heidä.n vaki?UJista pdlk-
32192: tällaista siirtym.ismahdollisuutta ei tietenkään kaet®nsa vastaava eläke.
32193: monella. heistä ole.
32194: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
32195:
32196: R. Hallberg. Olti Aul&Dko.
32197: N. Kosola.. Martti Salminen.
32198: Jaakko Kemppa.inen. Väinö E. Nieminen.
32199: Kalervo Sa.ura. Erklå Koivisto.
32200: VALTIOPÄIVÄT
32201: 1960
32202:
32203: LIITTEET
32204: XII
32205:
32206: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
32207: TOIVOMUSALOITTEET
32208:
32209:
32210:
32211:
32212: HELSINKI 1960
32213: VALTIONEtrVOSTON KIRJA.PAINO
32214: Posti-, lennätin- ja puhelinlaitosta, rautateitä, maanteitä, siltoja,
32215: vesiteitä ym. koskevia laki· ja toivomusaloitteita.
32216: 776
32217:
32218: XU,l. - Lak.al. N: o 125.
32219:
32220:
32221:
32222:
32223: Koivunen ym.: Ehdotus laiksi Jyväskylärtr-Jämsänkosken
32224: yhdysradan .rakentamisesta.
32225:
32226:
32227: E d u s k u n n a ll e.
32228:
32229: Nykyään käynnissä olevat varsinaiset rau- radan valmistumisen antamasta lisäliiken-
32230: tatierakennukset, uutta Kaulirannan-Kola- teestä.
32231: rin rautatierakennusta lukuunottamatta, val- Vähäarvoinen ei ole hyöty, mikä Keski-
32232: mistuvat lopullisesti lähiaikoina. Näin on tul- Suomesta ja sen kautta kulkeville tavaran-
32233: lut ajankohtaiseksi ratkaisujen teko uusista kuljetuksille saadaan tämän radan rakenta-
32234: rautatierakennuksista. Tällöin on luonnolli- misella sen seurauksena, että Turun ja Rau-
32235: sesti otettava huomioon eduskunnan hyväk- man aukioleviin satamiin saadaan samat kul-
32236: sYIDä yleisohje vastaisista rautatierakennuk- jetusmatkat kuin alueen nykyisiin päävienti-
32237: sista. Tämän ohjeen mukaan kysymykseen satamiin Kotkaan ja Mäntyluotoon.
32238: voivat tulla vain sellaiset uudet rautatiet, Vielä on syytä todeta, että Jyväskylän-
32239: jotka auttavat uuden teollisuuden syntymistä Jämsänkosken yhdysradan rakentamisella
32240: tai mahdollistavat jo olevan teollisuuden laa- saavutettava kuljetusmatkan lyhennys jo-
32241: jentamisen taikka oleellisesti lyhentävät kul- kaista rakennettavaa uutta ratakilometriä
32242: jetusmatkoja nykyisiin rautatievälimatkoihin kohden on 580 metriä. Vastaavaa kuljetus-
32243: verraten. matkan lyhennystä rakennettavaa uutta rata-
32244: Suunnitteilla oleva Jyväskylän-Jämsän- kilometriä kohden ei saavuteta minkään
32245: kosken yhdysrata täyttää edellä esitetyt eh- muun suunnitteilla olevan uuden radan ra-
32246: dot täydellisemmin kuin ehkä mikään muu kentamisella. Rakennettavan uuden radan
32247: valmisteilla oleva uusi rautatiehanke. Lii- koko pituus olisi 57 km ja sen kautta saa-
32248: kenne tällä radalla tulisi olemaan sitä suu- vutettu kuljetusmatkojen lyhennys Lounais-
32249: ruusluokkaa, ettei radan kannattavuutta Suomeen suuntautuvissa kuljetuksissa 33 km.
32250: voida asettaa kyseenalaiseksi. Suoritetun Uuden yhdysradan vaikutuspiiriin tulisivat
32251: laskennan mukaan vuonna 1957 olisi tällä nykyään rautatieyhteyttä vailla olevat Enso-
32252: radalla silloin olleesta liikenteestä kuljetettu Gutzeit'in Säynätsalon tehtaat sekä ~isäksi
32253: Jyväskylän-Jämsänkosken suuntaan 34 252 Muuramen ja Korpilahden kuntien alue mel-
32254: tavaravaunua ja Jämsänkosken-Jyväskylän koisine metsävaroineen.
32255: suuntaan 35 598 tavaravaunua. Näistä lu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
32256: vuista puuttuvat kokonaan arviot Jyväsky-
32257: län-Jämsänkosken radan väliliikennepai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32258: koilta tulevasta ja Suolahden-Haapajärven van lakiehdotuksen:
32259:
32260:
32261:
32262: Laki
32263: Jyväskylä.n-Jämsänkosken yhdysradan rakentamisesta..
32264: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
32265:
32266: 1 §. 2 §.
32267: Jyväskylän asemalta Jämsänkoskelle ra- Rautatietä, sen liikennepaikkoja ja lait-
32268: kennetaan normaaliraiteinen yhdysrata. teita ynnä muita tarpeita varten otettavien
32269: 776 XII,l. - Jyviskylll.n-Jlimsli.Dkosken yhdysrata.
32270:
32271:
32272: maa- ja vesialueiden ilunastuksesta sekä lä- 3 §.
32273: himmältä yleiseltä tieltä asemalle tai muulle Valtioneuvostolla on oikeus määrätä, mil-
32274: liikennepaikalle tehtävää tietä varten tarvit- loin rakennustyö aloitetaan ja osoittaa tulo-
32275: tavien maa-alueiden lunastuksesta vastaa val- ja menoarvioesityksessään tarkoitukseen tar-
32276: tio. vittavat varat.
32277:
32278:
32279: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
32280:
32281: Matti Koivunen. Impi Lukkarinen. Artturi Jämsen.
32282: Siiri Lehmonen. Veikko Hyytiäinen. Aleksi Kiviaho.
32283: Arvo Ahonen.
32284: 777
32285:
32286: XU,2.- Toiv.al. N:o 339.
32287:
32288:
32289:
32290:
32291: Kemppainen ym.: Oulun. läänin posti- ja lennätin.piirin pe-
32292: rustamisesta.
32293:
32294:
32295: Ed u s ik u n n a U e.
32296:
32297: Oulun lääni on nykyään jaettu !kolmeen elämän !kaikilla eri aJoilla, ei Uene p09ti- ja
32298: posti- ja lennätinpiiriin, nimittäin siten, että IJ.ennätinolojenkaan johtamisen ja kehityksen
32299: Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kannalta enää paikaHaan, että nykyinen pii-
32300: kunnat kuUiluvat Lapin piiriin ja Kajaanin rijako säilytetään. Maallikonkin mielestä on
32301: kihlakunnan kunnat Kuopion piiriin ja lää- täysin ymmärrettävää, että sclrä posti- ja len-
32302: nin muut 43 kuntaa Vaasan posti- ja lennä- nätinhallitUksen että asianomaisten postitar-
32303: :tinpiiriin. kastuspiirien työtä olisi omiaan helpottamaan
32304: Siitä, kun. edellä selostettu piirijako vah- ja edistämään, jos Oulun läänistä muodoetet-
32305: vistettiin, ovat posti- ja lennätinolot suuresti taisiin oma posti- ja lennätinpiiri.
32306: kehittyneet ja liikenneyhteydet parantuneet. Edellä olevan perusteella e:hdotammekin
32307: Ehikä aikanaan saattoi olla pai!kallaan, että kunnioittaen eduskullillan hyväksyttäväiksi
32308: syrjityn Oulun aää.nin posti- ja lennätin- toivomuksen,
32309: asioita hoidettiin Vaasasta käsin, mutta kun
32310: nyt otetaan huomioon, että läänimme hallin- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
32311: nollinen keSkus OW.un kaupunki on muodos- toimenpiteisiin Oulun läänin posti- ja
32312: tunut jopa yliopistokaupungik:si, puhumatta- le-nmätin.piirin perustamiseksi.
32313: kaan muusta eteenpäinmenosta yhte.isku.nta-
32314: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
32315:
32316: Jaakko Kemppainen. Armas Leinonen.
32317: Hannes Paaso. Irma Torvi.
32318: Niilo Ryhtä.. Martti Linna.
32319: Arvi Turkka. Pentti Liedes.
32320:
32321:
32322:
32323:
32324: 98 E 74/60
32325: 778
32326:
32327: XII,S. - Toiv.al. N: o 340.
32328:
32329:
32330:
32331:
32332: Niiranen ym..: Postia-utova.rikcm rakentamisesta Joensuun
32333: kaupunkiin.
32334:
32335:
32336: E d u s !k u n n a l!l e.
32337:
32338: Joensuun kaupunki on !koko Pohjois-Karja- teen lievittämiseksikin olisi hankkeen toteut-
32339: laan ja ympäristöön suuntautuvan huomatta- tamisella merlkitystä.
32340: van postiautoliikenteen !keskuspli'i.kka. Liiken- EdeHä esitetyn perusteella ehdotamme
32341: teessä olevan autokannan tarkoituksenmukai- eduskunnan hyväbyttävälksi toivomuksen,
32342: sen huollon ai!kaansaamis~ksi on jo !kauan
32343: oUut vireillä hanke postiautovarikon raken- että kaUitus ryhtyisi kiireeUisesti
32344: tamiseksi sinne. Kaupungissa ja sen ympä- toimenpiteisiin postiautovarikcm raken-
32345: ~ vallitsevan vailkean työttömyystilan- nuttamiseksi Joensuun kaupunkiin.
32346: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
32347:
32348: Toivo N"rlra.nen. Pauli Puhakka.
32349: 779
32350:
32351: XU,4.- Toiv.al. N:o 341.
32352:
32353:
32354:
32355:
32356: Asvik ym.: Vaasan postmutovarikkorakennuksen rakennus-
32357: töiden aloittamisesta.
32358:
32359:
32360: Ed u s kun n a 11 e.
32361:
32362: Posti- ja lennätinlaitoksen Vaasan auto- varikolla ei ole käytettävissään pesu- ja ras-
32363: varikon on huollettava ja korj•attava nykyi- vauspaikkaa, vaikka tällaiseen huoltoon
32364: sin 73 autoa ja erilaisia perävaunuja, joten joutuu pävittäin parisenkymmentä ajoneu-
32365: oman kaluston kokonaismäärä nousee 79 ajo- voa. Varikon toiminnan tapahtuessa postita-
32366: neuvoon. Tämän lisäksi joudutaan varikolla lon yhteydessä sillä ei ole käytettävissään
32367: huoltamaan Helsingistä, Turusta ja Tampe- minkäänlaista piha-aluetta, mikä kuitenkin
32368: reelta tulevat linja-autot, jotka yöpyvät autoliikenteen ja -korjauksen kyseessä ollen
32369: Vaasassa. Autovarikon kalustoa on jouduttu olisi aivan välttämänötä. Henkilökunnan
32370: sijoittamaan myös maakuntaan, jossa se pal- käytettävissä ei ole tarkoituksenmukaisia
32371: velee alueen puhelin- ja postiliikennettä. puku- ja pesuhuoneita, joten tilat eivät ole
32372: Koko varikkoalueen kaluston perushuollot ja nykyisen sosiaalisen lainsäädännön edellyttä-
32373: korjaukset tehdään Vaasassa käyttäen vaih- miä. Varikon käyttöön on jouduttu vuok-
32374: tovaunusysteemiä, mikäli ahtaat korjaustilat raamaan 8 autopaikkaa, joiden vuokrasuh-
32375: sen sallivat. Toisaalta tilojen ahtaus on ra- teen jatkuvuus on epävarmaa ja aiheuttaa
32376: joittanut vaunumäärää, joten tälläkin het- tarpeettomasti lisäkustannuksia.
32377: kellä varikolla on puutetta kuljetuskalus- Vaasaan rakennettavan postiautovarikko-
32378: tosta. rakennuksen saanti on välttämätöntä, jotta
32379: Nykyisen automäärän korjauksessa on posti- ja lennätinlaitoksen käytössä varikolla
32380: jouduttu käyttämään ulkopuolisia korjaa- oleva erittäin huomattavaa pääomaa edus-
32381: moita, koska omat tilat ovat olleet liian ah- tava autokalusto voitaisiin huoltaa ja hoitaa
32382: taat. Tästä on aiheutunut vaikeuksia vau- liikennekelpoisena. Vaasan posti- ja lennä-
32383: nujen käyttötarpeen tyydyttämisessä. Vari- tinkonttori on liikenteeltään eräs maamme
32384: lwn 79 ajoneuvoa varten on käytettävissä suurimpia, sanomalehtipostin kuljetuksessa
32385: n. 800 m2 autotiloja ja n. 280 m2' varasto- toisella sijalla, ulko- ja kotimaan postinkul-
32386: ja työtiloja. Tilojen väheneminen johtuu jetus on lisääntymässä.
32387: valtion puhelinkeskuksen siirtämisestä pos- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
32388: titalon yhteyteen ja siitä, että sen käyttöön kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32389: oli luovutettava n. 350 m2. Siirto oli pu-
32390: helinliikenteen hoitamisen kannalta välttä- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
32391: mätön, joten ratkaisussa ei ollut valinnan toimenpiteisiin Vaasan postiautovarik-
32392: varaa. Varikolla on nyt varsinaisia korjaus- korakennuksen rakennustöiden aloit-
32393: ja huoltopaikkoja vain 5, mikä on aivan liian tamiseksi.
32394: vähän kalustomäärään verraten. Samaten
32395: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
32396:
32397: Toivo Asvik. Georg Backlund.
32398: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
32399: 780
32400:
32401: XU,5. - Toiv.aJI. N:o 342.
32402:
32403:
32404:
32405:
32406: Pek::k&rinen ym. : Ramatierahtien 'IJ/Udelleenjärjestämisestä.
32407:
32408:
32409: Eduskunnalle.
32410:
32411: Kuljetuskysymykset liittyvät läheisesti nykyisin tavaran arvon mukaisesti. Tällöin
32412: elinkeinoelämän kehittymiseen. Kuljetusmat- jalostetun puutavaran rahti muodostuu suh-
32413: kan pituudesta riippuen muodostuu rahdin teellisen korkeaksi jalostamattomaan verrat-
32414: osuus tuotteen kokonaiskustannuksista joko tuna. Kun tiedetään, että mm. Savosta tu-
32415: pieneksi tai suureksi. Kun tuotteen valmis- levat valmiin selluloosan tai sahatavaran rah-
32416: tuskustannukset ovat suunnilleen saman suu- tikustannukset melkein yhtä suuriksi kuin
32417: ruiset, olipa tuotantolaitos missä tahansa, niiden varsinaiset valmistuskustannukset, ei
32418: vaikuttaa matkan pituus ratkaisevasti tuo- todellakaan ole ihme, että raakapuun ja-
32419: tannon kannattavuuteen. Tästä johtuen tuo- lostaminen tässä maakunnassa on jäänyt
32420: tantolaitokset ovat kasaantuneet lähelle ku- lapsipuolen asemaan. Jotta parannusta saa-
32421: lutuspaikkoja ja . vientisatamia. Savoon, taisiin aikaan, olisi rahtimaksuja alennettava
32422: josta on pitkät kuljetusmatkat, ei tuotanto- ja järjestettävä ne valmiita tuotteita suosi-
32423: laitoksia ole päässyt syntymään riittävässä viksi.
32424: määrin, vaikka siellä on raaka-aineita ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
32425: työvoimaa huomattavasti enemmän kuin ny- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32426: kyiset tuotantolaitokset tarvitsevat. tSeurauk- vomuksen,
32427: sena on ollut jatkuva työttömyys ja elin-
32428: keinotoiminnan huomattava jälkeenjäänei- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
32429: syys maan useimpiin muihin osiin verrat- toimenpiteisim rautatierahtien alenta-
32430: tuna. Väestön poismuutto on tältä alueelta miseksi. ja uudelleen järjestelemiseksi
32431: ollut suhteellisesti suurin maassamme. .Tä- siten, etteivät ne ole esteenä Sisä- ja
32432: män vuoksi olisi elinkeinotoimintaa ja eri- Itä-Suomen puunjalostusteollisuuden
32433: koisesti puunjalostusteollisuutta pyrittävä ja muun yrittäjätoimiwn<l11. kehittymi-
32434: tällä alueella kaikin keinoin edistämään. selle.
32435: Rautateiden rahtimaksut määräytyvät
32436: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
32437:
32438: Pentti Pekkarinen. Arvo Pentti.
32439: Esa Timonen. V. E. Svinhufvud.
32440: Esu Niemelä.
32441: 781
32442:
32443: XII,6. - Toiv.al. N: o 343.
32444:
32445:
32446:
32447:
32448: Mattibt ym. : Rautatiemuseon sijoittamisesta H yvinkäälle.
32449:
32450:
32451: E d u s k u n n a ll e.
32452:
32453: Rautatiemuseon lopullinen sijoituspaikka valtion rautateiden rakennuksia, kuten ve-
32454: ja asiallisten suojien hankinta sille, samoin- turitalli, joka on maamme vanhimpia, ja
32455: kuin rautateiden ulkomuseon perustaminen alueella olevat muutkin rakennukset omaa-
32456: ovat vuosikausia olleet harkittavina, mutta vat historiallista arvoa. Myös ulkomuseota
32457: lopullista päätöstä ei vielä ole tehty. Viime varten on olemassa vanhoja raiteita, joilla
32458: vuonna jouduttiin rautatiemuseo siirtämään nykyisin ei ole mitään käyttöä. Em. mu-
32459: tähänastisesta paikastaan väliaikaiseen si- seon rakentaminen Hyvinkäälie tulisi myös
32460: joitukseen virastotilojen saamiseksi rautatie- halvaksi luonnollisessa ympäristössään ja
32461: hallitukselle. olisi kuitenkin niin hyvien liikenneyhteyk-
32462: Rautatiemuseota on pidettävä varsin tär- sien keskellä, että se olisi jokaisen asiasta
32463: keänä kansallisten saavutustemme vaiheiden kiinnostuneen saavutettavissa. Asian kiireei-
32464: todistajana. Sen vuoksi se olisi sijoitettava lisyyttä puoltaa se, että museon tulisi olla
32465: alueelle, joka mahdollisimman monella valmiina rautatielaitoksemme täyttäessä v.
32466: tavalla jo sellaisenaankin toisi esiin rautatie- 1962 100 vuotta.
32467: laitoksemme eri vaiheita. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
32468: Hyvinkään kaupunki tarjoaa monessa suh- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
32469: teessa parhaat ulkonaiset puitteet rautatie- väksi toivomuksen,
32470: museolle. Siellä on . rautatienrakentajien
32471: muistomerkki ja maamme vanhimman yksi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32472: tyisrautatien (Hangon radan) alkuperäinen perustettavan rautatiemuseon sijoitta-
32473: asemarakennus sekä käytöstä vapautuneita miseksi Hyvinkään kaupunkiin.
32474: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
32475:
32476: Matti Mattila. Antti J. Rantamaa.
32477: Johannes Virolainen. Veikko Helle.
32478: 782
32479:
32480: XII, 7. - Toiv.al. N: o 344.
32481:
32482:
32483:
32484:
32485: Raunio ym.: H enkilökunna"" huoltoraken11,uksen rakenn-ustöi-
32486: de"" aloittamisesta Riihimäe"" asemal.le.
32487:
32488:
32489: E d u s k u n n a ll e.
32490:
32491: Huoltotilojen järjestäminen Riihimäellä virkasuhteessa olevien puhtaus- ja terveys-
32492: oleville rautatieJäisille on ollut jo vuosikau- oloista, on puutteellisiin huoltotiloihin saa-
32493: sia esillä, mutta mihinkään ratkaisevaan tava korjaus rakentamalla tarvittavat huol-
32494: parannukseen ei vielä ole päästy. Varsin- torakennukset.
32495: kin suurimpien henkilökuntaryhmien, kuten Edellä lausutun perusteella ehdotamme
32496: veturimiesten, liikenneosaston henkilökun- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32497: nan ja vaunumiesten huoltotilat ovat käytän-
32498: nöllisesti katsoen kokonaan järjestämättä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32499: Huoltotiloja vailla olevien henkilöiden luku- valtionrautateiden Rit"himäen asemalle
32500: määrä on yli 500 henkeä. tarvittavan henkt1ökunM?~, huoltora-
32501: Koska on välttämätöntä, että uuden työ- kennuksen rakenn-ustöiden aloittami-
32502: turvallisuuslain nojalla annetun asetuksen seksi.
32503: edellyttämällä tavalla huolehditaan myös
32504: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
32505:
32506: Eino Raunio. H. Törmä. Ensio Partanen.
32507: Juho Tenhiälä. Olli Aulanko. Eino Kilpi.
32508: Kaino Haapanen. G. Henriksson. Kauko Tamminen.
32509: 783
32510:
32511: XII,S.- Toiv.al. N:o 345.
32512:
32513:
32514: .Härkönen ym.: Pieksämäen asema-alueen uudelleenjärjesfe-
32515: lystä.
32516:
32517: Ed uskunnaUe.
32518: Pieksämäen asemarakennus on vanha ja Jo kymmenen vuoden ajan on ollut suun-
32519: aikoinaan rakennettu pientä läpikulkulii- nitteilla sijoittaa Jyväskylässä, Kuopiossa
32520: kennettä varten. Liikenteen nykyiselleen ja Savonlinnassa olevat ratajaksojen toi-
32521: kasvaessa on asemarakennus käynyt ahtaaksi mistot Pieksämäelle. Huoneistopula on nä-
32522: ja tullut muutenkin tarkoitustaan vastaa- mäkin suunnitelmat tehnyt tyhjäksi. Ase-
32523: mattomaksi. Nyt jo on ollut pakko sijoittaa matalon rakentamisen yhteydessä ·olisi nä-
32524: aseman toimistoja ulkopuolelta vuokrattui- mäkin huonetilat huomioitava.
32525: hin huonetiloihin. Kun asemarakennusta on Pieksämäen aseman asemaravintola si-
32526: jouduttu korjaamaan yhtenään, on siitä ol- jaitsee talvisodan aikana pommituksessa tu-
32527: lut seurauksena rakennuksen alkuperäisten houtuneen rakennuksen tilalle väliaikaiseksi
32528: seinien moneen kertaan pilkkoutuminen ja pystytetyssä parakissa. Tämä kahdenkym-
32529: rakennuksen yleisen kunnon heikkeneminen. menen vuoden vanha kevytrakenteinen pa-
32530: Tilanahtaus on nyt jo huutava, mutta on rakki on lahonnut. Kovilla sateilla ja ko-
32531: se läheisessä tulevaisuudessa vieläkin vai- villa pakkasilla ei rakennus tarjoa riittävää
32532: keampi, se tulee nimittäin lisääntymään suojaa odottaville matkustajUle.
32533: monenlaisten rautateillä tapalhtuvien uudis- Asematalon rakentamiseen liittyy lähei-
32534: tussuunnitelmien toteutuessa. Automatisoin- sesti ratapihan laajentaminen ja sen ylitse
32535: nin toteutuessa tulee suunnitelmien mukaan katuliikennettä johtavan, eri kauppalan
32536: Pieksämäestä kauko-ohjauspaikka Kouvo- osia yhdistävän ylikulkusillan uudelleen ra-
32537: lan ja Suonenjoen asemien välistä rataosaa kentaminen. Vanha silta muodostaa erittäin
32538: varten. Samoin on jo pitemmän aikaa ollut vaarallisen ja nykyajan liikenteelle hyvin
32539: määrärahat myönnettynä ja koneet jo tilat- vaikean pullonkaulan sekä rautatien että
32540: tuna rautatien automaattista puhelinkes- myöskin muun liikenteen puolella. Molem-
32541: kusta varten. Koneille ei kuitenkaan ole milla liikenteen puolilla kaivataan kiireesti
32542: ollut huonetilaa, joten automaattikeskuksen uudelleen järjestelyjä. Nämä järjestelyt liit-
32543: järjestämisestä ei ole tullut mitään. tyvät asematalon rakennussuunnitelmiin ja
32544: Sähköteknillisten laitteiden lisääntyessä vaativat samanaikaista ratkaisua.
32545: lisääntyy niitä hoitava henkilökuntakin. Jo Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
32546: nyt ovat teknillisen henkilökunnan huone- nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivo-
32547: tilat samoin kuin varsinaiset työskentelyti- muksen,
32548: latkin varsin kehnot. Tämän takia on ase-
32549: marakennuksen suunnitteluvaiheessa sähkö- että hallit'UB ryhtyisi kiireeUisiin
32550: talo sijoitettava sen yhteyteen, eikä epäkäy- toimenpiteisiin Pieksämäen asemara.-
32551: tännöllisenä ja kalliina erikseen, kuten kennuksen ja siihen liittyvien en1ais-
32552: eräillä tahoilla on esitetty. Kustannusteki- ten huonetilojen sekä ratapihan Ja sen
32553: jänä ja myöhemmän ajan töiden käytännöl- ylittävän katuliikennettä Johtavan yli-
32554: lisen järjestelyn ja hoidon kannalta edul- kulk'UBi.llan rakentamiseksi.
32555: lisena ratkaisuna on tämmöinen sijoittelu en-
32556: siarvoisen tärkeä.
32557: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
32558:
32559: A. Härkönen. Vilho Turunen. Aili Siiskonen.
32560: Mikko Hult. Arvo Sävelä.. Impi Lukkarinen.
32561: Vappu Heinonen. Martta Salmela-Järvinen. Olli J. Uoti.
32562: 78~
32563:
32564: XII,9. - Toiv.al. N: o 346.
32565:
32566:
32567:
32568:
32569: Ahonen ym. : Asematal® rakentamisesta Jyväskylän ka;u-
32570: punkiin.
32571:
32572:
32573: E d u s k u n n a 11 e.
32574:
32575: Aikakirjoista käy ilmi, että Haapamä.en- samme, oltuaan v. 1928 yhdeksännellä ti-
32576: Jyväsk.ylän välinen rata<X98. vihittiin 1. 11. lalla. Suolahden-Haapajärven radan val-
32577: 1897. Samana vuonna valmistui myöskin mistuttua lähivuosina tulee tämäkin vaikut-
32578: Jyväskylän asematalo, joka näin ollen on tamaan huomattavasti Jyväskylän aseman
32579: palvellut 60 vuotta yleisöä. Nykyisin tämä liikenteeseen. Edelleen Jyväskylästä tulee
32580: sama asematalo palvelee matkustavaista ylei- läänin pääkaupunki ja sekin omalta osal-
32581: söä kuten silloin, kun ensimmäinen juna taan vaikuttaa liikenteen kasvamiseen.
32582: saapui Jyväskylään. Edelleen ovat suunnitelmat ja lähiajan ra-
32583: Uuden asematalon rakentaminen Jyväsky- kennustavoitteet olemassa Jyväskylän-
32584: lään oli jo ennen toista maailmansotaa ra- Jämsän radasta. Nykyinen rakennus jo nyt
32585: kennusohjelmassa, mutta sota keskeytti Jy- on kuormitettu viimeiseen pisteeseen.
32586: väskylän, niinkuin monen muunkin asema- Jyväskylän postilaitos tarvitsee myöskin
32587: talon rakentamissuunnitelmat. Tästä on ku- lisätilaa. Tällöin herää kysymys lisätilojen
32588: lunut kuitenkin jo 20 vuotta, mutta uutta saamisesta asematalosta, sillä valtiontalou-
32589: asemataloa ei vain vielä ole saatu. Jyväs- den tontille, missä postilaitos sijaitsee, on
32590: kylä - jatkuvasti ja ripeästi kehittyvä hyvin hankalaa niitä rakentaa. Uuden ase-
32591: kaupunki sekä tulevan Keski-Suomen lää- matalon yhteyteen voitaisiin postilaitokselle
32592: nin pääkaupunki - on vielä vailla nyky- varata melkoisia tiloj-a.
32593: aikaista asemataloa. Mainittakoon, että kun Edellä olevan perusteella kunnioittaen
32594: matkustajamäärä oli v. 1928 131 311 henki- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
32595: löä, oli se v. 1954 481 688 henkilöä. Matkus- toivomuksen,
32596: tajamäärässä tapahtunut kasvu on siis yli
32597: 3.5 kertainen. Matkatavaravaihto on kasva- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32598: nut suurin piirtein vastaavasti. Tässä sa- asematalon rakentamiseksi Jyväskylän
32599: massa ajassa on Jyväskylä noussut kuuden- kaupunkiin.
32600: neksi suurimmaksi liikennepaikaksi maas-
32601: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
32602:
32603: Arvo Ahonen. Päiviö Hetemäld. Onni Peltonen.
32604: 785
32605:
32606: XII,lO.- Toiv.al. H:o 347.
32607:
32608:
32609:
32610:
32611: Ala-Kulju ym.: Määrärakasta Seinäjoen varikon huoltora-
32612: kennuksen rakentamista varten.
32613:
32614:
32615: Eduskunnalle.
32616:
32617: Uusi työturvaJllisuuslaki asettaa työnanta- määräraha ta;rvittavan huoltorakennuksen ra-
32618: jalle tarkoin määrätyt velvollisuudet huoleh- kentamiseksi Seinäjoen varikolle. Samoin on
32619: tia mm. työntekijäin terve.ydeHisistä ja puh- rautatiehallitus esittänyt ko. rakennustöitä
32620: tausoloista ja siis velvoittaa rakentamaan aloitettavaksi työttömyystöinä. Suunnitelmat
32621: tarpeelliset huoltotilat. ja piirustukset ovat rautatiehallituksessa täy-
32622: Valtionrautateiden varikot ovat suurelta sin valmiita. Ra!kennuksen paikka Seinäjoella
32623: osalta saaneet [ain edellyttämät huoltotilat. on myöskin lopullisesti määritelty. Kustan-
32624: Suurvarik:oista on Seinäjoki ainoa, missä nukset Seinäjoen varikon 450 työntekijän
32625: huoltorakennusta ei vielä dle rakennettu. huoltorakennuksen rakentamisesta ovat noin
32626: Edelleen on Seinäjoen varik:on 450 työnteki- 100 milj. mk.
32627: jän tultava toimeen niillä ,huoltotiloilla", Edellä olevan perusteella esitärmne IJrnn-
32628: jotka on rakennettu viime vuosisadan lopulla nioittavasti eduskunnan päätettävälksi toiv~
32629: ja jotka eivät tarjoa a~keellisimpiakaan mah- muksen,
32630: dollisuulksia noudattaa työturvallisuuslain
32631: säätämiä velvollisuuksia, ja jotka aiheuttavat että hallitus ottaisi vuoden 1961
32632: terveydellisiä vaaroja ja epäviihtymystä. tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
32633: Rautatiehallitus onkin tuntien tämän kes- määrärahan Seinäjoen varikon huolto-
32634: tämättömän tilanteen vuodesta 1956 lähtien rakennuksen rakentamista varten.
32635: esittänyt, että valtion menoarvioon otettaisiin
32636: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
32637:
32638: Reino Ala-Kulju. Aarre Marttila.
32639: Martti Salminen. Matti Liinamaa.
32640: Veikko Savela.
32641:
32642:
32643:
32644:
32645: 99 E 74/60
32646: 786
32647:
32648: XU,ll.- Toiv.al. N:o 348.
32649:
32650:
32651:
32652:
32653: Paasio ~: Ra'J4~ttif(V~teydrfcn aikaansaamisesta Turusta Sa-
32654: W.n kW~J:tta Rii/!.i1ltiif.Ue.
32655:
32656:
32657:
32658: 110 vuotta sitten lausuttiin julki a.j~us kea.mmalie. Tämän vuok'Si ehdotamme ikun-
32659: maan i}tekäO!illl-n PQiklki.ra,dasta, jonka pä.ä,te- niQitta.en eduskUllA~n hyväik8yttävälla3i toiv:o-
32660: piate 1änn~ olisi ohwa. Turiku. Ajatu,sta m~.
32661: <m tän:ä. a,i!ltlilla. ellditty toteuttt1a j9 Rillri~
32662: mäelle asti, mutta. ~ita eteenpäin :\rohti Tur- että hallitus &UQrituttaisi kiirlf(il1.i.
32663: koua r;;t.\ltate,i:~ p~ vain pitkien !kie:cto-tei, sesti kaikki ~arpeeUiset tekniUiset sel-
32664: Q.~n ~utta. vf.ty~ Turu~Riihimäen rarutatie-
32665: Jo vanhas~~ ~v~t monet ja me:rlkittä:vä.t yhteyden luomise;ksi sit~n, ~ttä radatn,
32666: Woud~JJliset se~at puoltaneet Tunm-Riihi- haaraut'l!-mapiste ranniklwraiJ,alla olisi
32667: mäen: välisen suoran rautatieyhtey~e~ aika.an- Salon kafupunki, ja ryhtyisi näidML
32668: saww.ista.. Vi~e vuosina tapahtunut Jounais- teknillisten sewitysttrn jälkel'Jn toimen-
32669: l'4Ulni!k~n t~llin~p. bh.iws on k.ohottanut piteis:iin mainitun r.adan rake~töi
32670: mainitun rautatien tärlkeyden entistäkin ikor- den käyntiin saattamiseksi.
32671: He~i.Il!~ssä 12 päivänä helmikuuta 1960.
32672:
32673: Rafael Paasio. K,alel"Vo Saura..
32674: Sylvi· sil~aD._en. Valtö Käkelli.:
32675: Erkki Tuuli.
32676: 787
32677:
32678: XII,12. - Toiv.al. N: o 349.
32679:
32680:
32681:
32682:
32683: Ka.wsilawl ym.: Rautatien rakentamisesta Kotkan H ovinsaa-
32684: relta M ussalon s~rftlle.
32685:
32686:
32687:
32688: E d u s k u n n a ll e.
32689:
32690: Työttömyys on viimeisinä vuosina koetel- Saaren ottaminen teollisuuden käyttöön
32691: lg.t ankarana, Kyme:nlaaksoa.. Työttömiä on edellyttää, että $aarelle tehdään :mantereelta.
32692: liuljete.ttu vuode~ta toiseen alipalkattuihin rautatie, jonka suunnitelw.at ovat jo val-
32693: siirtotyömaihin, joiden asU.IU~ ja muutkin miina ja tehty rautatiehallitulmen toimesta.
32694: olosuhteet ovat olleet varsin puutteelliset. Kun huomioi, että. Kotk&ll kaupungin sa-
32695: Työttömyyden torjumiseksi ja kelvottoman tamaliikennettä voidaan lälhituleva.iauudessa
32696: siirtatyö~UUJ.järjeatelmän poistamiseksi olisi laajentaa vain Mussalon Sa.arelle, on rauta-
32697: va,ltiova,Uan j~ valtion yhtiöiden yhteistoi- tien saaminen sinne kii~ellinen toimenpide.
32698: min järjestettävä sellaisia töitä, jotka tar- Edellä &~ottuu.n vii~ten ehdotamme
32699: jo~sivl:\t pysyviä työpaikkoja. eduskunnan hyVäksyttäväksi toivomuksen,
32700: Kotkan kaUpUilgin suunnitelmien mukMn
32701: e:räs mahdQlliauua pysyvien työpaikkojen että hallit-us ryhtyisi pikaisiin toi.
32702: luomisessa oli11i laivaveistämön ja telakan menpitaisiifl. rautati<Jn rakentamiseksi
32703: rakentaminen Kotkan ka.upunkiin, Mussalon Kotka'(~, H ovi~rfllta Mussalon saa-
32704: sa,~relle, relle.
32705: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
32706:
32707: Veikko Xu.nsibs. Tauno Kelovui.
32708: 788
32709:
32710: XII,13. - Toiv.al. N:o 350.
32711:
32712:
32713:
32714:
32715: Bostila. ym.: liuumäen-Haminan-Kotkan rautatien. raken-
32716: tamisesta.
32717:
32718:
32719: Eduskunnalle.
32720:
32721: Kouvolan työvoimapiiri on ollut jatlkuvasti han liikennettä. Kaakkois-Suomen liikenteen
32722: työllisyyden kannalta katsoen eräs kaöein siirtyminen huomattavissa määrin nyt e!rite-
32723: vaikeimpia koko m.aass:am.m.e. Kun kuitenkin tyHe uudelle ratajaksoHe antaisi lisää tilaa
32724: työvoimapiiriin lukeutuvan Kymen läänin muualta Suomesta tulevalle liikenteelle Kou-
32725: alueella löytyy jatJkuvasti sellaisia työkoh- volan kohdalla.
32726: teita, joiden rakentaminen olisi ei ainoastaan Uuden radan vaikutus tulisi myöhemmin
32727: Kymen läänille, vaan myöskin ikdko kansa.. vaikuttamaan laajempiinkin teollisuus- ja ta-
32728: kunnalle ja sen kansantaloudelle ensisijaisen lousalueisiin. Ailkanaan on 'kai rakennettava
32729: tärkeätä, olisi syytä valtiovallan näitä työ- myöskin suora yhteys Vuoksenlaakson a:lu-
32730: kohteita käydä rakentamaan. Eräs tällainen eelta Pohjois-Karjalaan, minkä avulla väli-
32731: on uuden radan rakentaminen Lappeenran- matkat rautatiellä lyhenisivät huomattavasti,
32732: nan-Luumäen-Haminan-Kotkan välille. tämän alueen rikkaiden metsävarojen tultua
32733: Sodan jälkeen piteni voimakkaan Vuoksen- siten huomattavasti helpommin saataviksi
32734: laakson ja 'koko Etelä-Saimaan suurteollisuu&- teollisuuden käyttöön.
32735: alueen tuotteiden markkinointimatka ulkopuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
32736: lelle omien rajojen, lähimpien vientisatamien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32737: kohda:lta noin 100 km. Aikaisemmin laivaus
32738: tapahtui Viipurista ja Uuraasta. Nyt kulje- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin.
32739: tus tapahtuu Kouvolan kautta kiertäen rau- riittävän S'UUrM määrärahan varaa-
32740: tateitse Kotkaan ja Haminaan. miseksi tutkimuksen. suorittamiseksi
32741: Suoran rautatieyhteyden saaminen Etelä- rataoS'U'Uden liuumäki-Hamin.a-
32742: Saimaan ja Suomenlahden välille helpottaisi Kotka rakentamiseksi.
32743: myöskin liiaksi rasitettua Kouvolan ratapi-
32744: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
32745:
32746: Sulo Bostila. Kalle Matilainen.
32747: 789
32748:
32749: XD,14. - Toiv.al. Jf:o 351.
32750:
32751:
32752:
32753:
32754: Pentti ym.: Lisäylueltii, vuoden 1960 tulo- ja menoartlioon.
32755: ratatöiden aloittamiseksi Tampereelta Parkanon. kautta
32756: Seinäjoelle.
32757:
32758:
32759: Eduskunnalle.
32760:
32761: Tampereelta pohjoiseen suuntautuva rau- mainitulla alueella, jota uusi rata tulisi hal-
32762: tatieliikenne on jo monien vuosikymmenien komaan. Paitsi. nykyisin vallitsevaan vai-
32763: aikana ollut korjauksen tarpeessa. Olipa ilreaan työttömyyteen toisi uusi rata raken~
32764: uusiminen osittain ollut jo rakennusohjel- nusvaiheen päätyttyäkin pysyviä työtilai-
32765: massakin. Kuten on tunnettua, on Tampe- suuksia, jolla seikalla olisi niinikään suuri
32766: reen-Seinäjoen rataosa nykyisin liian hidas merkityksensä.
32767: ja niin suurten korjausten tarpeessa, että Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
32768: uuden radan rakentaminen Tampereelta Par- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32769: k:anon kautta Seinäjoelle on käynyt paitsi vomuksen,
32770: välttämättömäksi myöskin taloudelliseksi.
32771: Radan tarpeellisuudesta ja kannattavuu- että hallitus atlltllisi Edwkunnalle
32772: desta onkin jo hallituksella ja eduskunnalla esityksen riittävän S'Uuren määrä-
32773: yksityiskohtaiset tiedot, joten emme niihin rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
32774: tässä yhteydessä enää puutu. 1960 tulo- ja menoan1ioon. ratatöiden
32775: On kuitenkin syytä kiinnittää huomiota aloittamiseksi Tampereelta Parkanon.
32776: pysyvien työtilaisuuksien tarpeellisuuteen kawtta Seinäjoelle.
32777: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
32778:
32779: Arvo Pentti. Pentti Pekkarinen. Pertti Ra.pio.
32780: Antti J. Ranta.maa. Arvo Tuominen. Esu Niemelä..
32781: Aarre Marttila. Anni Flinck. Esa Timonen.
32782: Nestori Kaasalainen. Esa. Timonen. V. E. Svinhufvud.
32783: Hannes Paaso. Antto Prunnila.. Väinö Tikkaoja.
32784: Pentti Niemi. Matti Liina.maa. Reino Ala-Kulju.
32785: 790
32786:
32787: XII,15. - Toiv.al. N: o 352.
32788:
32789:
32790:
32791:
32792: V. Ttli"'UleD. yui.: BI)U.tta.litn rakentamisesta Tokmajärvelta
32793: ParikktJloM.
32794:
32795:
32796: Eduskunnalle.
32797:
32798: Rauhanteon yhteydessä menetettiin rajan tantokustannuksia ja haittaavat syrjäseutu-
32799: taakse huomattava osa Karjalan rataa. Uusi jen talousalueiden luon.n.ollHita kuhitygtå tnui-
32800: ra.jalinja katkoi myös Karjalan 'Vesitiet, ku- den alueiden. rinnalla. Syrjlleudut jäätit
32801: ten mm. Saimaan !kanavan. Kä.ytä.nnÖIISä. vain ,hakamaiksi", joista muille tä.lousaluöill~
32802: tämä on merkinnyt sitä, että. erikoisesti Poh- pyritään hankkhnaän halpaa taak~&iMttä.
32803: jois-Karjalan talousalueen · kuljetusyhteydet ja työvoimaa. Yleisesti on todettu; etMivät
32804: on tämän jälkeen jouduttu hoitamaan kierto- Pohjois-Karjalan taloUSålueen luonnonrik•
32805: teitSe Pieksämäen kautta. !kaudet, ennen ika.Moo. raab.-a.ineet pimfi..
32806: Uuden Karjalan radan rakentamisesta jalostusteollisuudelle, ole \Toineet tulla pa.r-
32807: Tohmajärveltä Parikkalaan on keskusteltu jo h.aalla mahdollisella tavallå. käytetyksi.
32808: vuosikymmenen ajan. Radan rakentamisesta Kilpailu rakennettavista :t'å.utateistä on
32809: o'Vat tehneet aloitteita paikalliset kunnat ja luonnollisesti ankaraa. Jokainen maakunta
32810: mm. Pohjois·Karjalan Maakuntaliitto on jå talousalue haluaa pitää puolensa uusi~n
32811: esiintynyt erittäin aktiivisesti uuden radan ratojen aikaansaarnisesSä.. Uusia ratoja suun-
32812: rakentamisen puolesta. Karjalassa on sattu- niteltaessa olisi kuitenkin ~nsisijaisesti httö-
32813: vasti todettu, että Tohmajärven-Parikkalan mioitava kokonaisuuden merkitys, ratojen
32814: radan rakentaminen olisi kansan kunnia- kannattavaisuus ja ta.lottsaltteiden merkitys
32815: velka Karjalalle. koko kansantaloudelle. Esitetty uusi Karja-
32816: Viime aikoina on käyty vilkkaita keskus- lan rata täyttää nämä edellytykset.
32817: teluja syrjäseutujen, mm. Pohjois-Karjalan Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
32818: teollistamisesta. Teollisuuden hajakeskityk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32819: sen vastustajat ovat useissa yhteyksissä vii- muksen,
32820: tanneet puutteellisiin kuljetusolosuhteisiin.
32821: Kiertoteitä suo.ritettavat kuljetukset, varsin- että kalUttt$ ryhtyisi toimenpiteisiin
32822: kin nykyisin voimassa olevan tariffijärjes· rautatien rakentamistksi 'l.'Qkmajär-
32823: telmän puitteissa, luonnollisesti nostavat tuo- veltä Pariklwlaan.
32824: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
32825:
32826: Vilho Turunen. Olli J. Uoti.
32827: XU,16. - Toiv.al. N: o 353.
32828:
32829:
32830:
32831:
32832: Karvonen ym.: Parikkalan-Onkaman rautatien rakentami-
32833: sesta.
32834:
32835:
32836: Eduskunnalle.
32837:
32838: Pohjois-Karjala menetti alueluovutukses8a run8aille puuvaroille ja tuotteille suorimman
32839: tärkeimmän. rautatieyhteytensä (Joensuu- malhdollisen. yhteyden .Suoii1eri.lahden sata-
32840: Viipuri). Tämä :menetys vaikutti, tyrehdyttä~ miin jä teol1isuttskeskUitsiin... Täriiä rautatie-
32841: våSti PohjoiS-KarjaJan taloudelli800ri ~lä hanke pantiin ·altdle ~ontiå 1958 Katjålini
32842: mäåri ja sen kehitykseen. Esimerkldriä. mm~ kuntien ed-uStajien ylit~is'Elssä kokoilk~.
32843: nittakoon, että suoritettujen tutlriniU:St~h RatasuurinakSi määriteltiin tnolloin Parik-
32844: mukaan ovat kantohinnat hdbnontuneet Pie: ka.IBr:--Kesälihti-Varmoilleini-Pulios -----'On-
32845: lisen ja Saimaan vesistöalueella rloin 10 · % kamo. Ratasuunnan iutkim-dks~t. ·siiorl.tettiiii
32846: sotaa edeltlin~Itä t~lta; kun alueelliselia pro:f.. ·Lörinrothin johdolia. Nämä. tutkitmt'k~
32847: vertauskohtana käytetaän Hämeen lääriiä. set . ja lask~lmat. on tiettävästi 'hryoh~inririri
32848: Luonnollisesti tämä .OJl vaikuttanut negitii- tärkistettu rautatiehaJ.lituk:sen tormesta ja
32849: visesti po. alueeri koko taloudelliSeen elä- niissä on katsottu tästä rautatiestä tuleva:ti
32850: mään. taloudellisesti kitimattava. Vuonna 1953
32851: Myös Saimaan kanavan me:hetyksellä oli suoritetun arviori mukaan tulisi täinärl ~5
32852: suuri vaikutus tässä kehityksessä. Nykyisin kffi:n pituisen rautatien (Pari:kkala-On-
32853: ei Saimaan kanavalla, vaik:ka se olisikin käy~ kamö) ko:stiri.riusamoksi 2 250, m!Jj. rilkl
32854: tettävissä, olisi juuri laisinkaan taltiudel~ mfu:ä Sl,llllilla ei tosin enää vastanne nykyisiä
32855: liSta merkitystä. Tämä, todettiin niissä· aSian- kUStannuksia.
32856: tuntijain tutkimUksiSsa, joita muutama vuösi Edellä lausutun per11StM11a esitämine Iruh-
32857: sitten suoritettiin kanavaneuvottelujen yh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväkSi toivo~
32858: teydessä. Näin ollen tämän kuljetu'sreitin muk~Ii, ·
32859: suhteen ei kanriata pitää yllä vähäisi:n:täkä!l.n
32860: toivoa. etrtä haUitus valmistaisi kiireitll.isesti
32861: Ainoa mahdollisuus vaikuttaa Pohjois- Eduskunnatle esityksen Par'ikkalrln-:-
32862: Karjalan kuljetusmahdollisuuksien paranta- Onkamon rautatien rakentamisesta ja
32863: miseen . olisi rakentaa Parikkalan_:_Onkamori osoittaiSi tarkoitusta varten maärär:a-
32864: välinen rautåtieyhteys, mikä avaiSi alueen kat.
32865: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
32866:
32867: Juhö Karvonen. Elis Manninen. Eetu Karjala.inen.
32868: Toivo Niiranen. Esa Timonen. Kalle Matilainen.
32869: Vanna K. Turunen. Yrjö Sinkkonen. K. F. Haapasalo.
32870: 792
32871:
32872: XII,17. - Toiv.al. N:o 354.
32873:
32874:
32875:
32876:
32877: ym.: Kaskisten-Härmän-Siilinjärven rataosan
32878: I.iina.ma.a.
32879: rakentamisesta.
32880:
32881:
32882: Eduskunnalle.
32883:
32884: Jo vuosien 1904-05 valtiopäivillä on tehty avoinna, on taloudellisin ratasuunta KaSkinen
32885: .anomus rautatien rakentamisesta Vaasasta -Härmä-Lappajärvi-Siiiinjärvi. Tämä ra-
32886: Härmän kautta Lappajärvelle ja sieltä edel- tahanke toteutettuna yhdistäisi Pohjanmaan,
32887: ieen Savon radalle. Tästä ajankohdasta al- Savon ja Karjalan radat ja helpottaisi pai-
32888: kaen on asia ollut vireillä ja monessa muo- netta Etelä-Suomen sa.tamissa.
32889: dossa tuotu esille. Vuonna 1927 jätettiin val- Täyttäisikö esitetty ratasuunnitelma sille
32890: tioneuvostolle anomus, että rataa ryhdyttäi- asetettavat taloudelliset edellytykset, onko
32891: siin rakentamaan, mutta se ei tuottanut tu- sillä ikannattavaisuusmahdollisuudet ja 'kan-
32892: losta, eikä myöSkään vuoden 1929 eduskunta- santaloudeHista merkitystä?
32893: aloite johtanut radan rakentamiseen. Sen jäl- Viittaamme vain edellämainittuun Kaskis-
32894: keen suoritettiin tutkimukset ja tehtiin ten syväsatamaan, jdka on suurimman osan
32895: suunnitelmat Vaasan-Härmän-Lappajär- vuotta avoinna laivaliikenteelle ja verrattain
32896: ven osalle. Mutta kaikesta huolimatta on helposti voidaan pitää auki läpi vuoden.
32897: tämän poikkiratahankkeen toteutuminen vii- Rautatie palvelisi valtavaa vienti- ja tuonti-
32898: västynyt. Siihen ovat e~ vailkuttaneet liikennettä varsinlki:n Härmän-Kaskisten
32899: aikaisemmin poliittiset ja ta:loudelliset seikat rataosalla, kun pohjoisemmat satamat jääty-
32900: ja myöhemmin ratkaisevailta ooaltaan sotien vät ja koko Pohjois-Suomen Hikenne suun-
32901: aiheuttamat vaikeudet. tautuisi tälle rataosalle. Rautatie kulkisi
32902: Olosuhteet ovat sen jälkeen :huomattavasti Etelä-Pohjanmaa:n väkiriklkaiden viljelyspitä-
32903: muuttuneet. Pohjois-Suomen puutavaran ym. jäin ja Keski-Suomen suunnattomien metsä-
32904: kuljetusten m.atkain lyhentämiseksi olisi tär- alueitten kautta. Keski-Suomen laajain vesi-
32905: keätä, että ne saataisiin myöhäiseen talveen reittien varsilta avautuisi lyhin tie lähimpään
32906: saalkka avoinna pidettävään· talvisatamaan, merisatamaan, puhumattakaan siitä, mitä
32907: ja si:lloin tulee kysymykseen Kaskisten luon- mahdollisuuksia avautuisi vesivoiman käy-
32908: nollinen syväsatama. Kaskisten satama läh- tölle ja sen kautta teollisuuden syntymiseen
32909: tökohtana rata vietäisiin Seinäjoen- näille alueille. Sen lisäksi rata tulisi lkulke-
32910: Vaasan radan ylittäen Ylistaron-lsonlkyrön maan Viropelin pitäjålssä esiintyvien huomat-
32911: tienoilta Hålrmän asema!lle. Tällä osuudella tavien krulkkialueitten kautta, mistä halvoin
32912: on jo valmista rataa Ylihärmästä Härmään kuljetuskustannuksin saataisiin kalkkia Etelä-
32913: n. 12 lkm. asemarakennuksineen ja Lapuan- Pohjanmaan ja Savon vHjelysmaille. Alueilla
32914: joen ylittävine siltoineen, joita ei ole vähäksi on myöskin todettu esiintyvän muitakin luon-
32915: arvioitava. Härmästä Lappajärvelle on rata- non rikkauksia.
32916: suunta tutkittu ja suunnitelmat valmiina. Kuljetuskustannusten alentumisen johdosta
32917: Lappajärveltä rata jatkuisi Savon radalle Pohjois- ja Sisä-Suomesta avautuisi mahdol-
32918: Siilinjärvelle vanhain suunnitelmain muikai- lisulllksia kannattavalle teollisuudelle ja hy-
32919: sesti. Muuttuneissa olosuhteissa, joissa huo- vinvointia näiden laajain alueiden vålestölle.
32920: mioitaisiin Pohjois-Suomen liikenne ja Sisä· Uusia rautateitä rakennettaessa on päähuo-
32921: Suomen laajan rautatiettömän alueen kauko- mio kiinnitettävä siihen, että ne palvelevat
32922: liikenne lähimpään syväsatamaan, joka voi- kaukoliikennettä. Tämä rata tulisi yhdistä-
32923: daan pitää mahdollisimman myöhään trulveen mään Pohjanmaan, Savon ja Pohjois-Karja-
32924: XII,17. - Liinamaa 7DL 793
32925:
32926: lan lähimpään läntiseen talviliik:ennöitävään Edellä olevan perusteella esitämme kunni-
32927: satamaan. Osaratkaisut, jotka eivät palvele oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32928: kdkonaisuutta, eivät ole puolustettavia. muksen,
32929: Kun tiedetään, että Pohjois- ja Sisä-Suom.i
32930: ovat työttömyysalueita, jo rautatien rakenta- että hallitus suorituttaisi kiireeUi-
32931: misaib.na voitaisiin työllisyystilannetta hel- sesti tutkimuksen Kaskisten-Härmän
32932: pottaa, puhumattakaan siitä,. mitä mahdol- -Lappajärven-Sit"'linjärven ratoosan
32933: lisuuksia avautuisi pysyvien ·työtilaisuuksien rakentamista varten.
32934: luomiseksi näille alueille nousevan teollisuu-
32935: den mukana.
32936: Helsingissä 12 päivänä 'helmikuuta 1960.
32937:
32938: Matti Liina.maa.. Aarre Marttila..
32939: Eino Uusitalo. Veikko Savela.
32940:
32941:
32942:
32943:
32944: 100 E 74/60
32945: 794
32946: XD,18. - Toi"t.al. lf: o 355.
32947:
32948:
32949:
32950:
32951: Rytkönen ym.. : Ti1J~1umee/JJisen. t'l&tkimukBe,. s'IW't'i'tlamuute
32952: ratasuunnalla Peltosolimi-:--Hiekkalahti.
32953:
32954:
32955: Eduskunnalle.
32956:
32957: Jo silloin kun Ylivieskan-Iisalmen poik- tosalmen py~ ja päiitekohdaksi Karjalan
32958: kirata suunniteltiin, kiinnitettiin huomiota radalla Hiekkal~hti. Suunniteltu rata, jonka
32959: siihen, että tämä rata täyttäisi sille asetet- pituus olisi n. 82 km, tulisi kulkemaan Iisal-
32960: tavat taloudelliset vaatimukset sillä edelly- men maalaiskunnan, Sonkajärven, Rautavaa-
32961: tyksellä, että se jatkettaisiin Iisalmesta Val- ran ja Valtimon kuntain metsärikkaiden
32962: timon seudulle, jolloin se yhdistäisi Pohjan- alueiden kautta. Sen vaikutuspiiriin tulisivat
32963: maan, Savon ja Karjalan m:n!k:oradat. Tämä myös Maaselän laajat metsäalueet.
32964: näkökohta ei silloin johtanut tulokseen, Tässä vaiheessa on lähinnä nähtävissä ra-
32965: mutta sen toteuttamisen merkitys Ylä-Savon dan vaikutuspiiriin tulevien metsävarojen
32966: ja pohjoisimman Karjalan taloudellisen ke- entistä kannattavampi hyväksikäyttö niiden
32967: hityksen eräänä perusedellytyksenä on sel- sijaintialueilla, mutta tutkimukset maaperä-
32968: viö varsinkin sen vuoksi, että nämä ta- rikkauksista radan vaikutusalueilla antavat
32969: lousalueet ovat muodostuneet erittäin ras- aihetta oletta;a myös !kaivostoiminnan alka-
32970: kaan joukkotyöttömyyden alueiksi. van lähitulevaisuudessa. Tämä tietenkin li-
32971: Työttömyyden syiden poistamiseksi on säisi radan merkitystä. Kun rautatiekulje-
32972: välttämätöntä raskaan vientiteollisuuden si- tukset Pieksämäelle ja kauemmaksi etelään
32973: joittaminen sekä Ylä-Savoon että Pohjois- lyhenisivät n. 100 km: llä, olisi sillä vaiku-
32974: Karjalaan Nurmeksen seuduille. Teollisuu- tusta kuljetuskustannuksiin. Peltosalmen-
32975: den sijoittumiseen raaka-ainelähteille vaikut- Hiekkalahden poikkiradan merkitys on siis
32976: taa ratkaisevasti nykyistä suorempi yhteys Ylä-Savon ja pohjoisen Karjalan teollista-
32977: Pohjanlahden vientisatamiin, ja siitä aiheu- misen ja elinkeinoelämän kaikinpuolisen ke-
32978: tuva kuljetuskustannuksia alentava vaikutus hittämisen kannalta kiistaton. Samalla radan
32979: teollisuuden tuotantokustannuksiin. rakennustyöt tarjoaisivat n. 1 000 työnteki-
32980: Edesauttaakseen edellä mainittujen kysy- jälle erinomaisen työllisyystyökohteen useiksi
32981: mysten saattamista myönteiseen ratkaisuun vuosiksi.
32982: on Ylä-Savon taloudellisen neuvottelukun- Edellä esittämiimme perusteisiin viitaten
32983: nan aloitteesta yhteistyössä suunnitellun ra- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
32984: dan vaikutuspiiriin kuuluvien kuntien kanssa vomuksen,
32985: suoritettu alustava tutJkimus rBJdan raiken~
32986: tamisesta Iisalmesta V altimon seudulle. Tut- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
32987: kimuksen perusteella on voitu valmistaa toimenpiteisiin täyskoneellisen tutki-
32988: myös alustava suunnitelma, jonka mukaan muksen suorittamiseksi ratasuunnalla
32989: radan lähtökohdaksi tulisi Savon radalla Pel- Peltosalmi-Hiekkalahti.
32990: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
32991:
32992: Veikko Rytkönen. Esa Hietanen.
32993: Toivo Niiranen. Hugo Manninen.
32994: Aarne Pulkkinen.
32995: 795
32996:
32997: XII,19. - 'l'oiv.al. N: o 356.
32998:
32999:
33000:
33001:
33002: B.önkkö ym.: Rauttt-tietr- rake'ntamisesta 1isatmesta V attimon
33003: liiekkalahteen.
33004:
33005:
33006: E d u s k u n n a 11 e.
33007:
33008: Ylä-Savon talousalueen liiton toimesta ja länsipäässä kuljetusmatkoja Ykspihlajaan
33009: kuntien kustannuksella valmistui vuonna verrattuna 36.5 km.
33010: 1959 rautatiesuunnitelma Iisalmesta Valti- Metsähallitus on jo toistakymmentä vuo-
33011: mon Hiekkalahteen. 'l'ämän puolikoneelliseen den ajan tehnyt tUll.netut metsärata- ja tie-
33012: tutkimukseen perustuvan suunnitelman on suunnitelmansa Maanselän alueen suurien
33013: laatinut ins. Martti Viluksela. Suunniteltu metsävarojen käyttöön saamista varten. Ii-
33014: Iisalmen-Valtimoll. rataosa on puuttuva ni~ salmen-Valtitnon rata liittyy yhtenä osana
33015: vel siinä poikkirata!hankkeessa, jota aikai- näihin suunnitelmiin. V altimoon, varsinai-
33016: semmin valmistuneiden kolmen, Pohjanmaan, sesti Hiekkalahteen on tieverkkonsa ansiosta
33017: Savon ja Karjalan runkoratoja yhdistävän kehittynyt huomattava puutavaran lähetys-
33018: poikkiradan lisäksi vielä kaivataan, nimit- ja kuormauskeskus ja on sinne rautateiden
33019: täin poikkirata Keski-Pohjanmaan ja Poh- puolesta suunniteltu myös koneellisia lait-
33020: jois-Savon kautta Karjalan radalle. Tämä teita. Tähän keskukseen suuntautuvat osal-
33021: suunta on tavallaan viitoittunut Ylivies- taan myös eräät uudet tiet Maanselän suun-
33022: kan-Iisalmen rautatiesuunnitelman yhtey- nalta, nimittäin Vepsä~Sivaikkavaaran ja
33023: dessä, joka toteutui v. 1925. Palovaaran-Halmejärven tiet, viimeksi mai-
33024: Mainittu rata sai aikoinaan huomattavaa nittu Halmejärven-Nuolijärven tien väli-
33025: kannatusta osakseen eri komiteain sekä myös tyksellä ym. Näiden teiden vaikutuspiiriin
33026: hallituksen ja valtiopäivien kannanotoissa v. joutuu noin puolet metsähallituksen metsä-
33027: 1897 lähtien, jolloin valtiopäivät asettivat radan viimeksi 69 km: ksi ehdotettua pi-
33028: erityisen rautatiekomitean, ja v. 1907 vielä tuutta. Kuljetuksen suuruudesta yksistään
33029: toisen, mm. maan poikkiratasuunnitelmia tältä peräalueelta saa käsityksen, kun mai-
33030: tutkimaan. V. 1917 asetettu nk. suuri kulku- nitaan, että metsäradan kuljetettavaksi on
33031: laitoskomitea myös tuli poikkiradan Iisal- suunniteltu 500 000 p-m3 eli 200 000 tonnia
33032: men-Ylivieskan rautatiesuunnitelmaan näh- vuodessa. Maanselän alueen lisäksi tulevat
33033: den samaan myönteiseen tulokseen kuin ai- radan piiriin Nurmeksen-Iisalmen väliset
33034: kaisemmatkin ja kannanotonaan tuki tätä metsäalueet ja mahdolliset luonnonrikkau-
33035: rautatiesuunnitelmaa, josta valtiopäivät oli- det, joista tietoja on julkisuudessakin esi-
33036: vat jo sitä ennen v. 1919 tehneet päätöksen. tetty. Mikäli Valtimon-Iisalmen yhteys to-
33037: Iisalmen-Ylivieskan rataan asetetut toi- teutetaan, lyhenevät Iisalmesta itään päin
33038: veet ovat yleensä täyttyneet. Tämän radan olevien erittäin laajojen alueiden edestakai-
33039: merkitys ja vaikutusalue kuitenkin ratkaise- set rautatiekuljetukset Pieksämäelle ja
33040: van suuresti lisääntyy, mikäli sen jatkami- kauemmaksi noin 100 km:llä.
33041: nen Ylivieskasta suoraan rannikolle Kala- Suunnitelman mukaan Iisalmen-Valtimon
33042: joen Rahjaan, samoinkuin Iisalmesta Valti- ratasuunnan pituus on 82.55 km ja on sille
33043: moon, Karjalan radalle, toteutuvat. Ylivies- suunniteltu seuraavat liikennepaikat: Kää-
33044: kan-Ralb.jan, pituudeltaan 47.6 km radasta riä, Hernejärvi, Sälevän pysäkki, Luoma-
33045: on valmis suunnitelma ja lyhentäisi se val- järvi, Vehmasjärvi, Laakalampi, Rautavaara
33046: mistuttuaan yksistään täällä poikkiradan ja Hirsiniemi. Rautatiehallituksen käyttä-
33047: 796 XII,19. - Iiaalmen-V&Itimon rautatie.
33048:
33049:
33050: miä kustannus- ja arvioperusteita käyttäen roilla on luotava perusedellytykset niiden
33051: on rakennuskustannukset laskettu 6 375 hyväksikäyttämiselle. Kysymyksessä olevan
33052: milj. mk:ksi. rautatien rakentaminen on eräs tärkeimpiä.
33053: Edellä on lyhyesti esitetty eräitä Iisal- niistä..
33054: men-V altimon ratakysymyksen teknillisiä Edellä. olevan perusteella ehdotamme edus-
33055: tietoja. Niiden lisäksi erikoisesti tuomme kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33056: esille sen seikan, että nämä alueet ovat ta-
33057: loudellisesti alikehittyneitä. Siitä jdhtuu py- että hallitus ryhbyisi kiireellisesti
33058: syvä työttömyys ja väestön poissiirtyminen. toimenpiteisiin rautatien rakentami-
33059: Luontaiset raaka-a;ine- ym. mahdollisuudet seksi Iisalmesta Valtimon Hiekkalah-
33060: alueella ovat olemassa, mutta yleisillä va- teen.
33061: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1960.
33062:
33063: Tahvo Rönkkö. Pentti Pekkarinen.
33064: Esa Timonen. Kalle Kä.mä.rä.inen.
33065: Kusti Eskola.. Antti Kukkonen.
33066: Mikko Hult. Olavi Lahtela..
33067: Aa.rre M'a.rttil&. Markus Niskala..
33068: Hilja Väänänen. K. F. Haapasalo.
33069: Niilo Ryhtä.. Ale Holopainen.
33070: Artturi. Jäm.sen. Akseli Paarma.n.
33071: M'a.rtti Salminen.
33072: 797
33073:
33074: XII,20. - Toiv.al. N: o 357.
33075:
33076:
33077:
33078:
33079: Linna ym.: Ylivieskasta Rahjan satamaan rakennettavan rau-
33080: tatien ratasuunnan täyskoneellisen tutkimustyön suorit-
33081: tamisesta.
33082:
33083:
33084: Eduskunnalle.
33085:
33086: KalajOkilaakson alue, johon katsotaan 'kuu- Jana myös Ylä-Savon kuntien ta:loudelliselle
33087: luvan 9 pitäjää, joiden yhteinen asukasluku kehitrkselle erityisesti näiden laajojen metsä-
33088: on noin 60 000, on eräs niistä alueista, missä varojen saattamisesta lähimpään satamaan,
33089: ei ole ollenikaan teollisuutta. Tämä teollisuu- Rahjaa:n.
33090: desta köyhä alue jatkuu aina - Y.lä-Savoon Kun Suolahden-Haapajärven rata lopul-
33091: kuuluvat kunnat mukaan luettuna- Iisal- lisesti saadaan valmiiksi, tämän radan vai-
33092: men korkeudelle saa·kka. Tästä johtuen nämä kutuspiirin kunnat pääsisivät laajoine metsä-
33093: !kunnat ja aJueet ovat maamme vaikeimpia varoineen myös nauttimaan lyhyemmän rau-
33094: työttömyysalueita. Yksistään Ka:lajokilaa:kson tatien suomasta edusta kuljetusten tapahtu-
33095: alueeseen kuuluvissa kunnissa nousee työttö- essa Rahjan satamaan.
33096: mien määrä vuosittain lähes 4 000: een. Myös kaivostoiminta, joka on viime syksynä
33097: Kun edellä mainittua taustaa vastaan tar- pantu alulle Pyhäjärven Ruotasessa, eräässä
33098: kastelee, mitä olisi tehtävä korjauksen saami- maamme rikkaimmaksi osoittautuneessa mi-
33099: seksi tilanteeseen, tulee ensiksi kysymykseen neraaliesiintymässä, tarvitsee kuljetuskysy-
33100: liiokenneverkoston parantaminen ja kehittämi- myksen rat'kaisemise!ksi mainitun radan.
33101: nen. Tässä mielessä onkin Pohjois-Pohjan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
33102: maan Maakuntaliitto yhdessä Kalajokilaakson kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33103: kuntien taloudellisen toimikunnan ja Ylä-
33104: Savon kuntien kanssa esittänyt eräänä rat- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
33105: kaisuna rautatien rakentamista Ylivieskasta menpiteisiin Ylivieskasta Kalajoella
33106: Kalajoella olevaan Rahjan satamaan. Tämä olevaan Rahja;n, satamaan rakennetta--
33107: rata olisi jatkona Iisalmen-YlivieSkan ra- van rautatien ratasuunnan täyskoneel-
33108: dalle. Näin ollen se olisi elvyttävänä teki.- lism tutkimustyön suorittamiseksi.
33109: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
33110:
33111: Martti Linna. Irma Torvi.
33112: Hannes Paaso. Veikko Rytkönen.
33113: Niilo Ryhtä. Pentti Liedes.
33114: Jaakko Kemppainen. Arvi Turkka.
33115: Armas Leinonen. Yrjö Murto.
33116: XII,21. - Toiv.al. N: o 358.
33117:
33118:
33119:
33120:
33121: Paaso ym.: Rautatien rakentamisesta H aukiputaan kunnassa
33122: olevalta Kellon pysäkiltä V irpiniemen syväsatamaan.
33123:
33124:
33125: Eduskunnalle.
33126:
33127: EduSkunnan 'hyväksyessä 19. 5. 1948 toi- sinlkertaistuu. Yhtiön kolkonaissuunnitelma
33128: vomUBa.loitteen ponnen, ,että hallitus ryhtyisi käsittää kuitenkin yli 200 000 m3 säiliöttlojen
33129: toilmenpiteisiin silmämääräisen tutlkimuksen rwkentamista. Kuluvana vuonna valmistuu
33130: toimittamiseksi syväsataman aikaansaamiseksi 'laituri.
33131: Haukiputaan Virpiniemeen" (Edusk.pk. 1948 Virpiniemi on Kdldrolan pohjoispuo'lella
33132: s. 4059), oli hyväksymistä edeltäneessä valio- ainoa satamapaikka Suomen puoleisen Perä-
33133: kuntamietinnössä todettu valtioneuvoston v. meren rannikolla, johon lopu1listen meren-
33134: 1935 asettaman, Kainuun ja Perä~Pohjolan mittausten jä1keen uskotaan löytyvän niin
33135: talouselämän kohottamiseksi suunniteltavia syvä väylä, että suomalaiset ta.nk!kialukset
33136: toimenpiteitä käsittelevän komitean v. 1938 uivat sinne vähentämattömällij. 'lastilla. Sa-
33137: antamassa la~nossa mm. lausutun, että mai- moin Virpiniemessäi ovat laajat varastoimis-
33138: nittuun Virpiniemeen on mahdollisuus saada alueet puutavaran vientisatamana. Sillä on
33139: hyvä satama kohtuullisin lkustannu'ksin. Sa- siis kaikki edellytykset muodostua Pohjois-
33140: moin miet~nnössä pidettiin Uj,.rlkoituksenmu- Suomen suureksi' ikeslkussatamalksi. Perämeren
33141: lk~~<isena, ~ttä riittävän ajoissa tutkitaan kaikki rannikon jatkuvan kohoamisen vuoksi on
33142: m8Jhdollisuud>et ja ry'hdy;tään toimenpiteisiin syytä. luopua toistuvista matalien väylien
33143: tarvittavien maa- ja vesialueiden varaami- ruoppauksista ja keskittyä jo Pohjois-Suomen
33144: seksi. syväsatamakysymyksessä erikoisia ~tuja tar-
33145: Pohjois-Suomen rautatehdashankkeen syn- joavaan Virpiniemeen, jossa edullisen saa-
33146: tymisen allkuaik:oina pidettiin sanotun tehtaan riston vuoksi on helppo rakentaa 881tamaHe
33147: sijoittamista Virpiniemeen kiistämättömänä välttämätön suoja ja johon saatavan syvem-
33148: ratkaisuna, mitä todistaa se, että Otanmä!ki män väylän vu®i voidaan purjehduskautta
33149: Oy: n pyynnöstä vahnistui rautatiehallituk- pidentää jäänmurtajien avulla.
33150: sen 'ratarakennusosastolla elokuussa 1957 rau- Kun Haukiputaan kunnassa ja sen ympä-
33151: tatiesuunnitelma Kellon pysä:ki!ltä Virpinie- ristöllä on vuosittainen työttömyys vaikeasti
33152: meen. Radan pituus oli lähes 9 km. ja kus- hoidettavissa ja taloudellisten tyÖikahteiden
33153: tannusarvio s~ltoineen n. 350 milj. :m!k. löytäminen käy vuosi vuodelta vaikeammaksi,
33154: Otanmäki Oy: n johtokunnan marras- olisi valtiovallan niin pai'kal'lisen työvoiman
33155: lkuussa 1958 tekemän rautatehtaan sijoitus- 'käytön kuin Virpiniemen sataman liikenteen
33156: päätöksen jälkeen teki heti Oy Esso Ab yhteyteen saamisen vuoksi ryhdyttävä raken-
33157: esityfksen öljysataman saamiselksi Virpinie- tamaan satamaan johtavaa ·rautatietä, jonka
33158: mee.n. Esitys tuli hyväJksytyksr ja yhtiön suunnitelma ja kustannusarvio ovat vwlmiina
33159: keskusjohto myönsi rakentamisen ensivaihee- rautatiehallituksessa.
33160: seen varoja 177 milj. mk. Rakennustyöt Edellä esitettyyn viitaten esitämme kunni-
33161: alkoivat huhtikuussa 1959 ja nyt on valmiita oittaen edUSlkunnan hyväksyttäväksi toivo-
33162: öljysäHiöitä 50 000 ms, mikä määrä pian lkalk- muksen,
33163: XU,21. - Paaso ym. 799
33164:
33165: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti Kellon pysäkiltä Virpini~en Sfi'!!MfJ-
33166: toimenpiteisiin rautatioo rakentami- tamaotn.
33167: seksi H aukiputaan kunnassa olevalta
33168: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
33169:
33170: Ha~me~J P~. Matti Kekkonen.
33171: Markus Niskala. Pentti Pekkarinen.
33172: Arvi Turkka. Akseli Paarm.an.
33173: Kerttu Saalasti. Olavi Lahtela.
33174: Niilo Ryhtä. Esa Timonen.
33175: Erkki Koivisto. V. E. Svinhufvud.
33176: Kusti Eskola. Aarre Marttila.
33177: Arvo Pentti. Jaakko Kemppainen.
33178: Eemil Partanen. Armas Leinonen.
33179: Axtturi Jämsen. Martti Linna.
33180: Esu Niemelä., Irma Torvi.
33181: Pentti Liedes.
33182: 800
33183:
33184: XII,22. ....- Toiv.al. N:o 359.
33185:
33186:
33187:
33188:
33189: Liedes ym.. : Tutkimukse'n toimittamisesta Oulu'n lää'ni'n ra'n-
33190: 'nikolta KuusamoO'n rakennettava"" rautatien ratasuu'n-
33191: 'nasta.
33192:
33193:
33194: Eduskunnalle.
33195:
33196: Rautatien rakentaminen Pohjanlahden ran~ samon ja Iijoen koskien rakentamista voitai-
33197: nikolta Kuusamoon on ollut vireillä ~Ii 50 siin helpottaa rautatien rakentamisen kautta.
33198: vuotta, mutta asiassa ei ole edistytty. Rata- .Asian eteenpäin viemiseksi olisi täl"keätä,
33199: suunnasta on suoritettu ensimmäiset tutki- että pikaisesti suoritettaisiin mainittua rataa
33200: mukset jo noin 50 vuotta sitten, jolloin tut- !koSkeva perusteellinen tutkimus niin Oulun
33201: ikimuksien kohteena oli Iistä Kuusamon kuin Iinkin suunnilla ja tässä yhteydessä
33202: Paanajärvelle johtavan ratasuunnan selvittä- 'huomioitaisiin rannikon nykyisten liikenne-
33203: minen. Myöhemmin on myöskin suoritettu solmujen ·laajentuminen sekä mahdollisuudet
33204: :alustavia tutkimuksia Oulusta Kuusamoon !kunnollisen satamayhteyden saamiseen.
33205: johtavasta ratasuunnasta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
33206: Rautatien rakentamista rannikolta Kuusa- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
33207: moon pitää mm. Oulun läänin Maakuntaliitto
33208: oeräänä tärmeimmistä läänin alueen talous- että hallitus ryhtyisi pikaisii'n toi.-
33209: ·elämän kehittämisen kysymyksistä. Koillis- me'npiteisiin Oulun läänin ra'nnikolta
33210: Pohjanmaan suurten metsävarojen taloudelli- K uusamoO'n johtavam, rautatiesuunM'n
33211: nen hyväksikäyttö vaatisi rautatiekuljetuk- tutkimiseksi sekä selvittäisi tässä yh-
33212: sien saamista. Koillis-Pohjanmaan suurten teydessä rake'ntamismahdoz:tisuudet
33213: :asutuskeskusten kuljetukset myöskin vaativat 'niin Oulu., kui'n li'nki'n ratasuuntien
33214: rautatieyhteyksien saamista. Edelleen Kuu- osalta.
33215: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
33216:
33217: Pentti Liedes. Arvi Turkka.
33218: Hannes Paaso. Irma. Torvi.
33219: Jaakko Kemppainen. Martti Linna..
33220: 801
33221:
33222: XII,23. - Toiv.al. N: o 360.
33223:
33224:
33225:
33226:
33227: Lahtela ym.: Määrärahasta rautatien rakentamisen aloittami-
33228: seksi Taiva.lkoskelta Kemijärvelle.
33229:
33230:
33231: E d u s k u n n a 11 e.
33232:
33233: Rautatien rakentaminen Savon radan jat- tava ralkentaminen myöskin Kemijärven puo-
33234: kona Kontiomäeltä Hyrynsalmen, Suomussal- leisesta päästä, :kuten edellä mainittu !komitea
33235: men, Taivalkosken ja Posion kunnan kautta jo vuonna 1938 antamassaan mietinnössä on
33236: Kemijärvelle on ollut harkittavana kansalais- ehdotta:nut.
33237: ten ja viranomaisten keskuudessa vuosikym- Mainitun rautatien rakentaminen on kaik-
33238: meniä. Sanotun rautatien rakentamisesta teh- kein va)kuttavin tekijä sen suuren työttö-
33239: tiin aloite jo v:n 1921 valtiopäivillä. Sen jäl- myyden poistamiseksi, mikä on hyvin usein
33240: keen se on ollut useita kertoja eduskunnan ollut mainitulla ratasuunnalla ja sen itä- ja
33241: käsiteltävänä ja sitä on käsiteHyt mm. val- pohjoispuolisissa kunnissa. Sen avulla saatai-
33242: tioneuvoston marraskuun 21 päivänä 1935 siin ne valtion laajat metsäalueet, joiden
33243: Toivo Jauhosen puheenjohdolla Kainuun ja puutavaraa ei voida käyttää, ja joka on siellä
33244: Peräpohjolan talouselämän kohottamiseksi ollut vuosisadasta toiseen ja on edelleenkin
33245: suunnitelmaa laatimaan asetettu komitea, arvottomana, yhteiskunnan käyttöön. Kemi-
33246: joka huhtikuun 14 päivänä 1938 antamas- järven· --Posion--Taivalkosken ratasuunnan
33247: saan mietinnössä (komitean mietintö n:o 10/ varressa ovat parhaat ja sopivimmat puuteol-
33248: 1938) on !katsonut po. rautatien tarpeelliseksi lisuuspaikat ensimmäisen 15 km:n matkalla
33249: ja ehdottanut, että sen rakentaminen alettai- Kemijärven asemalta Posiolie päin ja Venä-
33250: siin myöskin Kemijärven puoleisesta päästä jälle laskevien Kitkan ja Oulangan vesistö-
33251: Taivalkoskea kohti. alueen metsiä varten Posion kunnan alueella.
33252: Eduskuntakin on hyväksynyt lain, jonka Kaikilla mainituilla vesistöalueilla ovat va:l-
33253: mukaan ju vuosina 1939-1946 oli rakennet- tavat valtion ja yksityisten metsäalueet suu-
33254: tava rautatie Kontiomäeltä Taiva:lkoskelle. rine käyttämätHimine ja nykyoloissa miltei
33255: Eduskunnan päätöksen mukaan on myöskin arvottomiue pnuvarastoineen.
33256: jo ennen talvisotaa täyskoneellisesti tutkittu
33257: ratasuunta 'l'aivalkoskelta Posion kunnan Mainittakoon, että metsänhoitaja A. E.
33258: kautta Kemijärven asemalle. Rautatien ra- Järvisen suorittaman tutkimuksen ja laati-
33259: kennustyöt Kontiomäen-Taiva;1kooken välillä man hakkuusuunnitelman mukaan on Kemi-
33260: aloitettiin ennen sotia ja on niitä jatkettu järven pohjoispuolisten vesistöalueiden val-
33261: näihin asti ja jatketaan edelleen. On selvää, tion omistamien metsämaiden pinta-ala noin
33262: että jos sodat eivät olisi häirinneet rakennus- 1 600 000 hehtaaria ja sillä kasvava puusto
33263: töitä, olisi Kontiomäen-Taivalkosken rauta- noin 70 000 000 ms, josta yli-ikäisten havu-
33264: tie valmistunut jo vuonna 1946. Kaiken puuvaltaisten metsien puuston. 50 000 000 ms
33265: todennäköisyyden mukaan Taivalkosken- ja tukkipuita niistä vähintään 60 000 000 ik:ap-
33266: Kemijärven välinen rautatiekin olisi valmis, paletta. Tämän alueen puiden vuotuisen lisä-
33267: koska sen rakentamista pitivät rautatieviran- kasvun metsien nykyisessä tilassa ollen on
33268: omaiset ja muutkin rautatieverkoston järki- hän laskenut olevan noin 760 000 ms ja to-
33269: peräisen kehittämisen ja metsähallitus valtion dennut, että se voi metsänhoidolliseen kun-
33270: metsien kannalta erikoisen tarpeellisena ja toon saatettuna kohota kaksinkertaiseksi.
33271: 1kiilreellisesti toteutettavana. Kemijärven ja Mainitulla alueella on va:ltion omistamia met-
33272: Taivalkosken välinen osa olisikin saatava siä noin 80% ja yksityisten metsiä vain
33273: maJhdollisimman pian ra!kenteille ja aloitet- 20%.
33274: 101 E 74/60
33275: 802 Xll,23. - Ta.iva.lkoslten-Kemijä.rven rautatie.
33276:
33277:
33278: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- t1~lo-ja menoarvioesitykseen 50 mil-
33279: nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- joonan markan määrärahan rautatien
33280: muksen, rakentamisen aloittamiseksi Taivalkos-
33281: kelta Kemi,iärvelle.
33282: että hallitus ottaisi vuoden 1961
33283: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
33284:
33285: Olavi Lahtela. Akseli Paa.rman. Markus Niskala.
33286: 803
33287:
33288: XU,24. - Toiv.al. N: o 361.
33289:
33290:
33291:
33292:
33293: Helle ym. : H yvinkää11r-Hangon rautatien ylittävän siUm"
33294: rakentamisesta Nummelan asemanseudulla.
33295:
33296:
33297: Eduskunnalle.
33298:
33299: Uudenmaan läänin lääninhallituksen pyy- tapaili.tuma.a:n asutuksen kiertäen. Näiden
33300: dettyä 31. 8. -59 m.aanmittausha.LlitU'kselta suunnitelmien toteuttaminen ei kuiten!kaan
33301: toimenpiteitä rakennuskaavamittauksen suo- poista nyt puheena olevan ylilrnl'kusilian tar-
33302: rittamiseksi sekä ra:kennuskaavan laatimiseksi vetta, !koska asutus juuri tällä !kohtaa on erit-
33303: Vihdin pitäjän Nummelan asemanseudulla täin tiheä !kummallakin puolen rautatietä.
33304: on sa:notut työt nyttemmin määrätty suoritet- Mitä nykyiseen tasoristeykseen vielä tulee,
33305: tavaksi. on se huonon näkyvyyden vuoksi erittäin
33306: Rakennuskaavan suunnittelussa ovat tär- vaamllinen aiheuttaen liikennoonnettomuuk:-
33307: keimpiä ja !kaavan suunnitteluun ol~Hisim siakin.
33308: min vaikuttavia tekijöitä 1iikennej'ärj(l8telyt. Edellä (lSitettyyn viitaten ehdotamme !kun-
33309: Tämän vuoksi Nummelan asemanseudulla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33310: dleva rautatien ja ma.a.ntien tasoristeys on muksen,
33311: saatava eritasoiseksi ennen rrekennuskaavan
33312: laatimista, koska muuten on olemassa se että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
33313: vaara, että kaavoitustyö suurelta osalta me- toimenpiteisiin H yvitnkääln-Hang(Yfl,
33314: nee huk'ka.an. rautatien yUttävän s·illan raken-tami-
33315: Seudulla laadittujen uusien tiesuunni- seksi Nummelan asemanseudulla.
33316: telmien mukaan tulee kauttakulkuliikenne
33317: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
33318:
33319: Veikko Helle. Lars Lindeman.
33320: G. Henriksson. Kaarlo PitsiDki..
33321: Saara. Forsius.
33322: 804
33323:
33324: XII,25. - Toiv.al. N: o 362.
33325:
33326:
33327:
33328:
33329: Matilainen ym..: Määrärahasta alikäytävän rakentamiseksi
33330: Tai'nionkoske-n, asema-alueelle.
33331:
33332:
33333: E d u s k u n n a 11 e.
33334:
33335: Jatkuvasti lisääntyvän liikenteen johdosta nettava radan alikäytävä. Sen rakentamisella
33336: on Imatran kauppalan a:lueelle jouduttu ra- epäilemättä helpotettaisiin myöskin liikenne-
33337: kentamaan runsaasti uusia teitä. Näistä teistä painetta tuntuvasti pullonkaulakai muodostu-
33338: useat joutuvat ylittämään myös rautatiet, massa olevalle Mansi'k!kakoSken sillan läntisen
33339: joita kauppalan alueella on useita. Uusia pään tieristeykselle.
33340: maanteitä rakennettaessa on rautatiet yli- Ehdotamme edellä sanottuun viitaten edus-
33341: tetty etupäässä tasoristeyksillä. Niin on tehty kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33342: myös Tainionkosken asema-alueen kohdalla.
33343: Nyt kun Imatran--Joutsenon pikatie on val- että hallitus ottaisi vuoden 1961
33344: mistuttuaan huomattavasti lisännyt liiken- tulo- ja menoarvioesityksee-n, tarpeelli-
33345: nettä Tainionkosken väestökeskuksesta pika- sen määräraha-n, Tainio-n,koske'n asema-
33346: tielle, mikä tasoylikäytävän kautta on jo suo- alueen kohdalla oleva-n, radan alikäy-
33347: rastaan vaarallista, niin Tainionkosken ase- tävän rakentamista varten.
33348: ma-alueen kohdalle olisi kiireellisesti raken-
33349: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
33350:
33351: Kalle Matilainen. Sulo Hostil&.
33352: Meeri Kalavainen. Valto Käkelä.
33353: 806
33354:
33355: XD,26. - Toiv.al. N: o 363.
33356:
33357:
33358:
33359:
33360: V. R. Virtanen ym.: Nokian asemalla sijaitsevan tasoylikäy-
33361: tävän rakentamisesta yli- tai alikäytäväksi.
33362:
33363:
33364: E d u s k u n n a 11 e.
33365:
33366: Nokian aseman vieressä, sen länsipuolella,
33367: 1
33368: Parhaillaan on rakenteilla Tampereen-
33369: ylittää Pinsiön !kylätie ratapihan tasoylity'k- Vaasan ja Tampereen-Porin runkotiet No-
33370: senä. Rautateiden toimesta on ajoneuvolii- kian 'kauppalan alueella. Paikkrukunnan ylei-
33371: kenne estetty vuodesta 1959 lukien. Ylikäy- sen mielipiteen mukaan voitaisiin aseman yli-
33372: tävä on sensijaan vilkkaasti jalankulkijain käytävän muuttamiseHa eri tasolla 'kulkeva'ksi
33373: ja pyöräilijöiden liikennöimä. Laajan rata- 'liikenneväyläiksi ratkaista samalla !kertaa yh-
33374: piha'll! ylittävänä se on erittäin vaarallinen ja dystien rakentaminen Nokialta sanotulle run-
33375: vaaraJllisuutta lisää vielä junien ruuhkautu- kotielle.
33376: minen vilk!k:aimman liikenteen aikana ase- Edelläolevan johdosta ehdotamme eduskun-
33377: nm;lle, miikä aiheuttaa ylittävien ihmisten 'koh- nan hyväksyttäväksi toivomU'ksen,
33378: dalta junien alitse ja vaunujen välitse ikul-
33379: kemista. että hallitus ensi tt1assa ryhtyisi toi-
33380: Nokian kauppalan toimesta on 3 ja 4 päi- menpiteisiin Nokian asemalkt sijaitse-
33381: vinä joululkuuta 1959 toimitettu liikennelas- van tasoylikäytävän rakentamiseksi eri
33382: kelma ylikäytävällä ja se osoitti 3 046 henki- tasossa olevaksi yli- tai alikäytäväksi.
33383: lön ylittäneen ylikäytävän 3. 12. ja 3 001
33384: henkilön sitä seuraavana päivänä.
33385: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
33386:
33387: Väinö R. Virtanen. Kuuno Honkonen.
33388: Leo Suonpää. Elli Stenberg.
33389: 806
33390:
33391: XII,27. - Toiv.a.l. N:o 364.
33392:
33393:
33394:
33395:
33396: Ala.-Xulju ym.: Määrärahasta ylikulkust'llan rakentamiseksi
33397: 8 einäjoen, ratapihaln poikki.
33398:
33399:
33400: E d u s k u n n a 11 e.
33401:
33402: Seinäjoen laaja ja vilkasl:iikenteinen rata- Vaikka Seinäjoen ratapiha-alueen pohjois-
33403: piha-alue jalkaa Seinäjoen kaupungin kahteen päässä on a1i!kullk:usi.'lta, ei tämä ole voinut
33404: osaan, joiden välillä tällä hetJkel1lä vallitsevat ratkaista henkilöliikennettä Pohjan kaupun-
33405: varsin epätyydyttävät sisäiset 'liikenneyhtey- ginosaan, sillä tunneli on useimmiten- val-
33406: det. Rata-alueen itä- ja pohjoispuolel'la oleva, lankin syksyisin ja keväisin - jrulankulki-
33407: asukasluvultaan noin 3 000 henkeä käsittävä joille mahdoton kulkea. Luvaton liikenne
33408: nopeasti kasvava Pohjan !kaupunginosa on ratapiha~alueen poikki onkin ollut huolestut-
33409: pahoin jäänyt lapsipuolen asemaan kaupun- tavan suuri. Vuonna 1953 22. 8. !klo 6-17
33410: gin liike- ja kauppakeskukseen johtavien kutlk.i luvatta ratapihan poilkki 818 jalanlkul-
33411: 1lii.kenneyhteylksien puuttuessa. lkijaa ja 489 poJ!kupyöräilijää. Tänä vuonna
33412: Tärrnän epäkohdan. poistamiseksi on jo noin 15. 1. hlo 6-17 toimitettiin uusi laSkenta,
33413: vuosikymmenen ajan tehty suunnitelmia ja joka osoitti, että ratapiha-alueen ylitti: 2 320
33414: aloitteita. Vuonna 1953 valtionrautateiden jalankulkijaa ja 847 pyöräilijää. Luvatta
33415: taiholta tehtiin suunnitelma riippusil'lan ra- !kulkeminen ratapihan a:lueitten poilkki usein
33416: kentamiseksi ratapiha-alueen poikki. Myö- junai:n välissä pui!kkelehtien on pelottavasti
33417: hemmin on VR laatinut uuden suunnitelman kasvanut. Koulula.isista sadat opilaat !käyttä-
33418: rautasillan ralk:entamiseksi jalanku'lldjoita vät näitä vaarrullisia oi'koteitä. Onnettomuuk-
33419: ja pyöräilijöitä varten. Tämän suunnitelman sia on tapahtunut. Milkään ei voi tätä epä-
33420: mukaan on silta 179.3 m. pitkä, 6.1 m. kor- kohtaa poistaa, eHei: ylikullk:usiltaa ralkenneta.
33421: lk:ea,rakennettu !kuuden pilarin varaan. Kus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33422: tannusten on laskettu olevan 24.5 milj. mlk:. nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
33423: Seinäjoen kaupunki on sitoutunut ottamaan muiksen,
33424: sHlan kustannuksiin osaa 10 %:lla.
33425: Sillan rakentaminen on ollut valtioneuvos- että hallitus ottaisi vuoden 1961
33426: ton hyväksymässä työttömyysohjelmassa usei- tulo- ja menoarvioesitykse.en riittävän
33427: den vuosien ajan, mutta sitä ei ole saatu miiärärahatn ylikulkusillan rakentami-
33428: työttömyystyönä !käyntiin, koslk:a suurin osa seksi Seinäjoen ratapihan poikki kes-
33429: työstä kuuluu metalliteollisuuden piiriin. kusta-alueen kohdalta Pohjam kaupun-
33430: Tämän vuoksi olisi ralk:ennusmäärära:hat otet- gt'nosaan.
33431: tava valtion menoarvioon.
33432: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
33433:
33434: Reino Ala.-Kulju. N. Kosola.
33435: Eino Uusitalo. Aarre Marttila..
33436: Vå.inö Tikka.oja. Matti Liinama.a.
33437: Veikko Savela..
33438: 807
33439:
33440: XU,28. - Toiv.al. N: o 365.
33441:
33442:
33443:
33444:
33445: Saalasti ym..: Kiinteämmän yhteistyön aikaansaamisesta vi-
33446: ranomaisten kesken tiesuunnittelujen alkuvaiheessa.
33447:
33448:
33449: Ed uskunnaHe.
33450:
33451: Maamme tieverkoston kehittämissuunnitte- seili!k:ojen sekä ha:r!kitun rakentamisen mitä-
33452: lussa on rakennus- ja korjaustoimenpiteiden töimistä, joka ei ole luonteeltaan enää vain
33453: yhteydessä ilmennyt epäkohtia ja virherat- ylksityistaloudellista, vaan kansantaloudellista
33454: kaisuja, joiden vii;lttäminen edellyttäisi ikiin- suuruusluokkaa aleva asia, johon voi vielä
33455: teämpää yhteistyötä jo varhaisessa suunnitte- tliittyä huomattavia !kultturellisten arvojen
33456: luvaiheessa tieviranomaisten, maanviljelysin- menetylksiä.
33457: sinööripiirien, valta!kunnansuunnitteluelinten, Uuden tie- ja rakennuslain säännösten tar-
33458: seutu-, alue- ja asemakaavasuunnittelijain kistamiseen ja noudattamiseen olisi olemassa
33459: sekä pailkaJllisia olosuhteita edustavien piirien paremmat edellytykset, jos eri näkökohtia
33460: kesken. kokoava asiakäsittely suoritettaisiin jo suun-
33461: Järkevän tieverikoston suunnittelun ehdo- nitteluvaiheessa.
33462: ton edellytys on muidenkin !kuin Hikenne- Edellä olevaan viitaten kunnioittaw ehdo-
33463: näko"'kohtien huomioonottaminen ja senvuoksi tamme eduSkunnan hyvä'ksyttäväksi toivo-
33464: olisi jo ennen tiesuuntatutkimusten suoritta- mu'ksen,
33465: mista otettava huomioon ne monet seikat,
33466: jotka liittyvät tien sijoitukseen. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33467: Varsin vaikeiksi ovat muodootuneet ny!kyis- toimenpiteisiin kiinteämmän yhteis-
33468: ten säännösten vuoksi teiden hallk:omien tilo- työn aikaa!nsaamiseksi tieviranomais-
33469: jen kulkuyhteyksien Järjestelyt viljelylksille ten, maanvt1j6lysinsinööripiirien, valta-
33470: ja ojastojen toiminnan ylläpitäminen varsin- kunnansuunnittebuelinten, alue-, seutu-
33471: !Jrin tasankoalueella. Ensiluolkkaisen vil~lys ja asemakaavasuunnittelijain ja pai-
33472: maan tiemaaksi käyttäminen merkitsee vuosi- kallista asia-ntuntemusta edustavien
33473: kymmenten ehkä vuosisatojen aikana tehtyjen piirien kesken jo tieswunnittelujen al-
33474: perusparannusten ja viljelysteiknilliste.n kuvaiheessa.
33475: Helsingissä. 12 päivänä helmikuuta 1960.
33476:
33477: Kerttu Saalasti. Johannes Virola.inen.
33478: Viljami Kalliokoski. Onni Ma.nnila,
33479: Ale Holopainen. lfillo :&yhtä.
33480: 808
33481:
33482: :XU,29. - Toiv.al. N: o 366.
33483:
33484:
33485:
33486:
33487: Lahtela. ym.: Toimenpiteisru tie- ja vesirakennushallituksen
33488: aurausohjelman laajentamiseksi.
33489:
33490:
33491: E ·d u s k u n n a 1 !l e.
33492:
33493: Maamme pitkä ja luminen talvi asettaa .Asutustiet, jotka eräissä pohjoisissa kun-
33494: omat eriikoisvaatimuksensa teittemme 'liiken- nissa muodostavat suuren osan 'liikennever-
33495: nöitävässä kunnossa pidolle. l;a!ki yleisistä !kostosta, ovat ennen tie- ja vesira:kennushal-
33496: teistä on ottanutkin tämän huomioon säätä- litU!kselle luovuttamista aurausohjelman ulko-
33497: mällä tien !kunnossapitoon kuuluva!ksi lumi- puolella. Joskus ne jäävä1Jkin auraamatta ja
33498: ja jääesteiden poistamisen. Maantciden pitä- yleensä teitten auraaminen vaatii monimut-
33499: minen talvella moottoriajoneuvoliikenteen kaisia eri!koisjärjestelyjä. Epäikohta on erit-
33500: tarvetta vastaavasti lumi- ja jääesteistä va- täin !kipeä, jonka !korjaamista hartaasti odo-
33501: paana tapahtuukin tyydyttävässä laajuu- tetaan.
33502: dessa, sillä tieviranomaiset !käyttävät hyvin Kunnan- ja kylätiet ovat, ennenlkuin ne
33503: ha'l'lkitusti lain 12 § : n suomaa oikeutta jättää otetaan paikallisteiksi, tie- ja vesirakennu~
33504: maantie auraamatta. haHituksen aurausohjelmaan kuulumattomia.
33505: Kun kuitenkin metsätalouden, maatilata- Kunnat ja kylätiekunnat joutuvat vuosittain
33506: iJ.ouden, monien yleisten töiden, osittain !kau- uhraamaan paljon varoja teiden auraami-
33507: pan ja tMllisuuden sekä koululaisten mootto- seksi. Kun näillä teillä talvella on usein yleis-
33508: riajoneuvo!kuljetukset ovat suurimmillaan täikin merkitystä, tuntuu tienpitäjien auraus-
33509: juuri talvella, olisi määrätietoisesti pyrittävä rasitus epäoikeudenmukaiselta. Kohtuutto-
33510: moottoriajoneuvoilla liikennöitävässä kun- maksi kasvaa tämä epä;kohta siitä syystä, että
33511: nossa olevien teiden lisäämiseen talv~lla jopa rasitus kohdistuu erityisesti harvaanasuttui-
33512: yli k:esäajankin määrän. Talviset oloBIJih- hin ja vaikeassa taloudellisessa asemassa ole-
33513: toomme tarjoavat tähän erinomaiset edelly- viin kuntiin ja vä:hävara:isiin ihmisiin maan
33514: tytkse.t maan ja vesien jäätymisen takia. syrjäseuduilla. Kun laki yleisistä teistä sää-
33515: Laki yleisistä teistä asettaa !kuitenkin tää paikallistiet pidettäviksi talvella hevosajo-
33516: eräitä esteitä tämän järkevän liikennepoli- .neuvoiila !k:uljettavru!Sa kunnossa, ellei tienpi-
33517: tiikan toteuttamiselle. toviranomainen toisin määrää, on mahdol-
33518: Ra!kenteilla olevia maanteitä ei voida ottaa lista, ettei epälkohta:a silloinkaan voida kor-
33519: aurausohjelmaan. Ne aurataan vain siinä jata tyydyttävällä tavalla. Lisäksi !kuntien
33520: tapauksessa, että tiellä suoritetaan talvella kannettava!ksi jää osa teiden lk:unnossapidon
33521: rakennustöitä. Kun tietyöt. kestävät usein yli kustannuksista.
33522: kymmenenkin vuotta, sattuu tapauksia, että Kun 4a!kia yksityistä tcistä ei ole vielä sää-
33523: tietä liikennöidään kesällä ja eräinä talvina, detty, ei niiden auraamisesta voine sanoa mi-
33524: mutta toisina talvina se voi olla moottoriajo- tään varmaa, mutta nähtäväisti ne on taxik:oi-
33525: neuvoilla liikennöimättömässä kunnossa. Tästä tus jättää TVH: n aurausohjelman ulkopuo-
33526: on luromollisesti suurta haittaa ja !kiusaa tien lelle. Lakia laadittaessa olisi tähän seilkkaan
33527: käyttäjille. TaloudeHisessa mielessä tuntuu kiinnitettävä vakavaa huomiota. Silmällä pi-
33528: myös nurinkuriselta, että maantie, johon on täen jatkuvasti kasvavan moottoriajoneuvo-
33529: uhrattu jo kymmeniä miljoonia martkkoja ja liilkenteen "Whokasta hyväksi käyttöä talvella
33530: jdka voidaan verrattain pienillä kustannuk- voitaneen asiallisesti puolustaa sitä!kin, että
33531: silla pitää läpi vuoden liikennekelpoisena, on myös yksityisistä teistä on pyrittävä otta-
33532: yli puoli vuottakin !käytännöllisesti !katsoen maan tie- ja vesirakennusha;llituksen auraus-
33533: suljettuna. ohjelmaan mahdollisimman paljon.
33534: xn,29. - Lahtela ym. 809
33535:
33536: Saaristojen ja syrjäseutujen elinkeinoelä- että halJlitus ryhtyisi kiireeUise8ti
33537: mää voitaisiin huomattavasti elvyttää, jos toimenpiteisiin, joilla tehdiiän mahdol-
33538: talviteitä pidettäisiin nykyistä enemmän liseksi ottaa tie- ja v.esirakernnushaUi-
33539: moottoriajoneuvoUla ikuljettavassa IJrunnossa. tuksen aurausohjelmaan aurauskelpoi-
33540: Luonnon suomia talvisia olosuhteitamme on set valmiit ja mkenteilla olevat tiet
33541: syytä käyttää mahdollisimman runsaasti hyö- sekä saaristojen ja syt"jiiseutujen asuk-
33542: dybi. koit1le tärkeät talvitiet.
33543: Edellä olevaan viitaten ehdotamme IJrun-
33544: nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
33545: muksen,
33546: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1960.
33547:
33548: Olavi Lahtela.. Toivo Friman. Ale Holopainen.
33549: Artturi Jämsen. Akseli Pa.a.rman. Tahvo Rönkkö.
33550: Hannes Paaso. Veikko Savela. Eemil Partanen.
33551: Esa Timonen. Niilo Ryhtä. Yrjö Sinkkonen.
33552: Pentti Liedes. Esu Niemelä. Markus Niskala.
33553:
33554:
33555:
33556:
33557: 102 E 74/60
33558: 810
33559:
33560: XII,SO. - Toiv.al. N: o 367.
33561:
33562:
33563:
33564:
33565: Lehmonen ym.: Asutusalueiden yleisten teiden rakennustöi-
33566: den loppuun saattamisesta.
33567:
33568:
33569: E d u s kun n a ll e.
33570:
33571: Eri puolilla maata on maanhankintalain tusalueteiden rakennustöiden loppuuru. suo-
33572: ja maankäyttölain toimeenpanon yhteydessä rittaminen koko maassa kiireellisesti toimeen-
33573: muodostuneilla asutusalueilla yleiselle lii- pantava. Asutustoiminnan jatkuvuuden an-
33574: kenteelle ja tavarankuljetuk.selle tärkeitä siosta muodostetaan lisäksi runsaasti uusia
33575: yleisten teiden rakennustöitä keskeneräi- asutusalueita, joille yleisten teiden raken-
33576: sinä. Syynä keskeyttämiseen on jokaisessa taminen on myös välttämätöntä. Näiden
33577: tapauksessa ollut varojen puute. Asutus- yleisten teiden rakentaminen turvaa aina
33578: alueiden yleisten teiden rakentamiseen vuo- alueellaan myös työllisyyttä.
33579: sittain liian pieninä myönnetyt määrärahat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
33580: ovat tarpeettomasti pitkittäneet teiden käyt- eduskunnam. hyväksyttäväksi toivomuksen,
33581: töönottoa. Keskeneräiset tiet ovat useassa
33582: tapauksessa jo rakennetuiltakin osiltaan rap- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
33583: peutuneet siinä maarm, että joutuvat toimenpiteisiin asutusaluet."lle suunni-
33584: uudelleen kunnostettaviksi ja näin on vuo- teltujen, mutta vielä osittat'n tai ko-
33585: sittain aiheutunut käyttämättömistä kesken- konaan rakentamatta olevien yleisten
33586: eräisistä teistä suuri kansantaloudellinen teiden rakennustöiden loppuun saatta-
33587: tappio. Kaikki hyötynäkökohdat huomioon miseksi.
33588: ottaen olisi siis keskeneräisten yleisten asu-
33589: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
33590:
33591: Siiri Lehmonen. Veikko Rytkönen.
33592: Kaino Haapanen. Aleksi Kiviaho.
33593: Toivo Salin. Pentti Liedes.
33594: Elli Stenberg. Aarne Pulkkinen.
33595: Toivo Niiranen. Matti Merilii.in.en.
33596: Toivo Asvik. Hannes Tauriainen.
33597: J. Mustonen. P. Pnhakka,
33598: Martti Linna. E. Hietanen.
33599: Eino Roine. Eino Tainio.
33600: T. Kelovesi. Kauko Tamminen.
33601: Rainer Virtanen. Antto Prunnil8..
33602: 811
33603:
33604: XU,31. - Toiv.al. N:o 368.
33605:
33606:
33607:
33608:
33609: Vennamo: Varojen osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden
33610: rakentamiseen.
33611:
33612:
33613: E d u s kun n a U e.
33614:
33615: Kunnan- ja kyläteiden rakentaminen on Lausutun perusteella esitän eduskunnan
33616: maassamme edelleen monilla seuduilla kes- hyväksyttäväksi toivomuksen,
33617: ken, ja kuitenkin on maassamme työn puu-
33618: tetta. Tällainen asiantila on luonnoton. että haUitus kiireeUisesti ryhtyisi
33619: Kun kerran varoja löytyy välttämättö- toimenpiteisiin riittävien varojen
33620: miin työttömyystöihin ja työttömyysavustuk- osoittamiseksi tarpeellisten kunnan- ja
33621: siin, niin niitä täytyy löytyä myös tarpeel- kyläteiden rakentamiseen ja samalla
33622: listen kunnan- ja kyläteiden rakentamiseen. poistaisi tätä hyödyllistä tietä työn
33623: Tämä on maaseutukansan yksimielinen mie- ja toimeent>ulon puutetta.
33624: lipide.
33625: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
33626:
33627: Veikko Vennamo.
33628: 812
33629:
33630: XD,S21. - Hemst.mot. N: o 369.
33631:
33632:
33633:
33634:
33635: Procope m.fi;: Angående förbättringsarbeten på J orvasvägen.
33636:
33637:
33638: TiU Riik:sdagen.
33639:
33640: Statsmaik:ten :har under de senaste åren av bindelse fick förfalla och utbyggnad och vi-
33641: olika orsaker nödgats fästa särskild uppmärk- dareplanering awtannade. Trots att fyra
33642: samhet vid byggnadet ooh Ulliderhållet av år förgått sedan Porkala-området återficks
33643: vägnätet i la.ndets olika trrukter. Sålunda har ooh toots att vägen enligt tillgängliga uppgif-
33644: även de stora :b.uvudvägarna, viJ.ka strålfor- ter har att fylla ett mycket stort trafikbehov
33645: migt utgår från huvudstaden i rilktningarna befinner den sig för närvarande tili sina
33646: Åbo (väg nr 1), Björneborg (2), Tavastehus huvuddelar i ett miserabelt slki'Ck. Vägbred-
33647: -Tammerfors (3), Hyvinge-Jyvä.Skylä (4), den är för liten, vägbanan är så ojämn att
33648: La.htis (5) och Borgå-Kouvol31-Ko1lka (6 den på många ställen är körfarlig ooh fram-
33649: och 7) kunnat försättas 1 ett skiclr som. i stort för allt är vägen inte färdigt planerad och
33650: sett kan anses vara tillfredsställande. Ett utbyggd.
33651: iögonenfallande och beklagligt undantag ges Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har på
33652: det dodk: oeh detta undantag utgöres ruv den ett sätt som är värt erkänsla utfört under-
33653: västligaste utfartsvägen från Helsingfors, sokningar och utarbetat planer för Jorvasvä-
33654: den s.ik:. J orvasvägen. gens fortsättning över Ky:rik:slätt, De.gerby
33655: Då Jorvasvägen byggdes på 1930-talet off- och Ingå ti1l Karis. Det vore mydket angelä-
33656: rades mycke.n: planeringsmöda och stora me- get med tanlke såväl på dessa och närliggande
33657: del på att denna trafikled, som hildar en orters lokala trafiik:förbindelser som på södra
33658: mydket vilktig förbindelselänk mellan. huvud- Finlands vägnät i allmänhet, att vägplanerna
33659: staden samt västra Nyland och sydvästra nu ik:und~ slutföras och byggn:adsarbetena så.
33660: Finlalllds ikusttrakter, slmlle fylla långt- snart som möjligt inledas, samtidigt som den
33661: gående krav. Resultatet, vägsträckan Hel- redan existerande delen av vägen skulle
33662: singfo~orvas station, var för dåtida för- breddas och förbättras.
33663: hållanden oomäl"kni:ngsvärt. Infartsvägen tiJI Med åberopande av vad som ovan anförts
33664: Finlanrls huvudstad över W esbend och föreslå:s vördsamt att riksdagen ville hem-
33665: Drumsö har med slkwl beteclrnats som en av ställa,
33666: världens vadkraste och är som sådam. en tu-
33667: ristsevärdhet av betydelse. att regeringen ·måtte vidtaga bråds-
33668: Kriget och efte.rkrigstiden med arrenderin- kande åtgärder för att den s.k. J orvas-
33669: gen åt Sovjetunionen av det s.k. Porkala- vägen, som rnu förbinder Helsingfors
33670: områ:det, genom vilik:et Jorvasvägen löper, be- med J orvas i Kyrkslätt, skulle förbätt-
33671: tydde emellertid att denna vi!ktiga vägför- ras ock färdigbyggas.
33672: Helsingfors den 12 februari 1960.
33673:
33674: Victor Procope. Sven Höptröm. Nils Meinander.
33675: 813
33676:
33677: XII,32. - Toiv.al. N: o 369.
33678: Suomennos.
33679:
33680:
33681:
33682: Procope ym.: J orvaksentien parannustöistä.
33683:
33684:
33685: E d u s k u n n a ll e.
33686:
33687: Valtiovallan on viime vuosina täytynyt eri suunnittelun pysähtymistä. Vaikka neljä
33688: syistä kiinnittää erityistä huomiota tieverkon vuotta on kulunut Porkkalan alueen takaisin
33689: rakentamiseen ja ylläpitoon maan eri seu- saamisesta ja vaikka tien on käytettävissä
33690: duissa. Siten on myös suuret päätiet, jotka olevien tietojen mukaan tyydytettävä hyvin
33691: säteittäin lähtevät pääkaupungista Turun suurta liikennetarvetta, on se nykyisin pää-
33692: (tie n:o 1), Porin (2), Hämeenlinnan-Tam- osiltaan kurjassa kunnossa. Tien leveys on
33693: pereen (3), Hyvinkään-Jyväskylän (4), liian pieni, ajorata on niin epätasainen, että
33694: Lahden (5) ja Porvoon-Kouvolan-Kotkan se monissa kohdissa on vaarallinen, ja ennen
33695: suuntiin, voitu saattaa kuntoon, jota suurin kaikkea tietä ei ole suunniteltu valmiiksi ja
33696: piirtein voidaan pitää tyydyttävänä. Kui- jatkettu.
33697: tenkin on eräs silmiinpistävä ja valitettava Tie- ja vesirakennushallitus on tunnustusta
33698: poikkeus ja se on läntisin ulosmenotie Hel- ansaitsevalla tavalla suorittanut tutkimuksia
33699: singistä, ns. J orvaksentie. ja laatinut suunnitelmia .Jorvaksentien jatka-
33700: Kun Jorvaksentie 1930-luvulla rakennet- miseksi Kirkkonummen, Degerbyn ja Inkoon
33701: tiin, uhrattiin paljon suunnittelutyötä ja va- kautta Karjaalle. Niinhyvin näiden ja lähi-
33702: roja, jotta tämä liikenneväylä, joka muodos- paikkakuntien paikallista liikennetarvetta
33703: taa hyvin tärkeän yhdyssiteen pääkaupungin kuin Etelä-Suomen tieverkostoa yleensä sil-
33704: ja läntisen Uudenmaan sekä Lounais-Suomen mällä pitäen olisi erittäin tärkeätä, että tie-
33705: rannikkoseutujen välille, voisi täyttää pit- suunnitelmat nyt voitaisiin suorittaa lop-
33706: källe meneviä vaatimuksia. Tulos, tieosuus puun ja rakennustyöt aloittaa mahdollisim-
33707: Helsinki-Jorvaksen asema, oli silloisissa man pian, samalla kun nyt jo olevaa tieosaa
33708: oloissa huomattava. Sisääntulotietä Suomen olisi levennettävä ja parannettava.
33709: pääkaupunkiin Espoon W estendin ja Lautta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
33710: saaren kautta on syystä pidetty yhtenä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33711: maailman kauneimmista, ja sellaisena se on vomus,
33712: merkittävä turistinähtävyys.
33713: Sota ja sodanjälkeinen aika, jolloin ns. e.ttä hallitus ryhtyisi kiireellisiin
33714: Porkkalan alue, jonka kautta Jorvaksentie toimenpiteisiin ns. J orvaksentien, joka
33715: kulkee, oli vuokrattuna Neuvostoliitolle, mer- nyt yhdistää Helsingin Jorvokseen
33716: kitsi kuitenkin tämän tärkeän tieyhteyden Kirkkonummella, parantamiseksi ja
33717: rappeutumista ja jatkamisen ja edelleen valmiiksi rakentamiseksi.
33718: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
33719:
33720: Victor Procope. Sven Högström. Nils Meinander.
33721: 814
33722:
33723: XII,33. - Toiv.al. N: o 370.
33724:
33725:
33726:
33727:
33728: Helle ym.: Uudenmaan läänin Vieolojen parantamisesta aloit-
33729: taen Lohjar~r-Hyvinkään yhdystien rakentamisesta.
33730:
33731:
33732: E d u s k u n n a 11 e.
33733:
33734: Uudenmaan läänin alueella asuvan väes- kään !kaupunkiin on paikkojen etäisyyteen
33735: tön lukumäärän, huomattaviin mittasuhtei- nähden kohtuuttoman monimutkainen ja ai-
33736: siin kehittyneen teollisuuden, rannikolla si- kaa viepä. Tämän yhdystien pikaista raken-
33737: jaitsevat satamat sekä pääkaupungin sellai- tamista vaatii eritoten raskas liikenne näi-
33738: senaan aiheuttaman kauttakulkuliikenteen den teollisuuspaikkakuntien välillä. Sum-
33739: huomioon ottaen on tämän läänin osalle ny- mittaisissa laskelmissa on näet todettu tava-
33740: kyisin tulevia tiemäärärahoja maan muiden rakuljetusten nousevan tällä tieosuudella
33741: osien saamiin määriin verrattuna pidettävä yli 100 000 tonniin vuodem.
33742: Hi'aiD. väihäisinä. Vuosittain !käytetystä 10- Vaikka Lohjan-Hyvinkään kehätie onkin
33743: 15 mrd. mk: n määrästä on Uudenmaan vain osa läänin tieolojen kokonaisratkai-
33744: osuus ollut vain noin 1 mrd. mk. Uudenmaan susta, merkitsisi se ratkaisevaa parannusta
33745: läänin tieoloille OIIl tyypillistä se, että Hel- länsi-itä-suuntaisessa liikent~ä Uudella-
33746: singistä eri puolille maata säteittäisesti maalla. Myös työllisyysnäkökohdat Helsin-
33747: suuntautuvat tiet kulkevat läänin alueen gin työvoimapiirissä edellyttävät tällaisten
33748: poiMi, mutta näitä yhdistävät länsi-itä-suun'- laajakantoisempien tiesuunnitelmien toteut-
33749: taiset yhdystiet puuttuvat kokonaan tai tamisvaiheeseen saattamista viimeistään ai-
33750: ovat kapeina, mutkaisina ja mäkisinä täysin nakin siinä yhteydessä, jolloin Tarvontie
33751: vanhanaikaisella kannalla. Useissa yhteyk- on valmistumassa.
33752: sissä. on korostettu tämän epäkohdan korjaa- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
33753: misen kiireellisyyttä. Näiden ns. kehäteiden nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33754: taJ.i>OOllisuus on vuosi vuodelta käynyt sitä- vomuksen,
33755: kin yleisemmäksi, kun eri puolilla lääniä
33756: olevat keskukset ovat kasvaneet ja joutuneet että kaZUtm ryhtyisi kiireeUisiin
33757: etsimään teollisuudelleen ja muulle elinkei- toimenpiteisiin Utulenmaan lääni'n t~
33758: notoiminnalleen tyydyttävämpiä liikennerat- olojen parantamiseksi aloittaen Loh-
33759: kaisuja. jan-HyVinkään ykdystwn rake'nta,-
33760: Maantieyhteys Lohjan kauppalasta Hyvin- misesta.
33761: Helsingissä 11 päivinä helmikuuta 1960.
33762:
33763: Veikko Helle. Kaarlo Pitsinki.
33764: G. Henriksson. Ma.tti Ma.ttfla..
33765: Lars Lindeman. Saara. l'orsius.
33766: 815
33767:
33768: XII,34. - Toiv.al. N: o 371.
33769:
33770:
33771:
33772:
33773: R. Virtanen ym..: Maantien rake-ntamisesta Lohjalta Karkki-
33774: .lan kwutta H yvinkäälle.
33775:
33776:
33777: Ed uskunnaHe.
33778:
33779: Helsingistä Karkkilan kauppalan kautta jonka kautta tapahtuu melkoinen tavarakul-
33780: Poriin johtavan tien nyttemmin valmistut- jetus Karkkilaan ja päinvastoin. Lisäksi on
33781: tua ovat liikenneylhteydet Karkkilasta Hel- odotettavissa, että Högforsin tehdas siirtyy
33782: sin!kiin ja Poriin huomattavasti parantuneet. lähivuosien aikana kokonaisuudessaan tava-
33783: Sitä vastoin Lohjalie ja Hyvinkäälle, jonne rakuljetustensa osalta autdkuljetuksiin, joten
33784: suuntautuu melkoinen tavara- ja henkilölii- tieyhteyksien parantaminen Karkkilasta Loh-
33785: kenne, ovat tieyhteydet nykyaikaisell.e tava- jalie ja Hyvinkäälie olisi välttämätöntä.
33786: raliikenteelle miltei soveltumattomat. Viimeksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
33787: mainittujen keSkuksien tieyhteyksien paran- 1kunnan hyväksyttävaJksi toivomuksen,
33788: tamisen puolesta puhuvat monet varsin pai-
33789: navat seikat. Ensinnäkin Karkkilan kauppa- että hallitus S'Uorituttaisi kiireellisesti
33790: lalla on oppilaspaikkoja Lohjan seudun tutkim:uksen uuden maantien rake-nta-
33791: ammatti!kou:IUB88., joten liikenneyhteyksien mueksi Lohjalta Karkkilont, kauppalan
33792: parantaminen sinne olisi vä.lttämä.töntä.. Toi- kautta H y1JinkMlle.
33793: seksi Hyvinkää on lähin rautatieristeysasema,
33794: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
33795:
33796: Rainer Virtanen. Toivo Salin. Gösta. Rosenberg.
33797: 816
33798:
33799: Xfi,35. - Toiv.al. N: o 372.
33800:
33801:
33802:
33803:
33804: Salin ym.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien rakenta-
33805: miseksi Hyvinkään kaupungista Mäntsälän kirkonkylään.
33806:
33807:
33808: E d u s kun n a B e.
33809:
33810: Taajaan asutun Pohjois-Uudenmaan tie- Kelirikko vaikeuttaa liikenruettä tämän joh-
33811: verkoston kehittäminen on jäänyt hoitamatta, dosta siinä määrin, että raskailla kuol'Dl.a-
33812: eikä tieverikosto pysty tyydyttämään jatku- autoilla ei tiellä voida liikennöidä. Matka
33813: vasti suurentuvan liikenteen tarvetta. Helsin- ko. tietä Hyvmkäältä MäntsäJ.ään on 38 km.
33814: gistä lähteviä runkoteitä yhdistävät tiet Uusi suora tie lyhentäisi matkaa n. 18 !km.
33815: Pohjois-Uudellamaalla ovat huonossa ikun- Raskasta liikennettä kestävä suora tie Hy-
33816: nossa ja vaikeasti liikennöitäviä. Lohjan- vinkäältä Helsingin-Lahden piikatielle Mänt-
33817: Karkkilan-Hyvinkään-Mäntsälän välillä ei Sälään poistaisi Pohjois-Uudenmaan !kohdalta
33818: ole suoraa yhdystietä laisinkaan, joten paik- !kuljetusvaikeudet mm. Porvooseen, Kotkaan
33819: kakunnalta toiselle täytyy kulkea pitkiä ja Haminaan, joihin suuntautuva liikenne
33820: kiertoteitä käyttäen. Alustavasti suunniteltu nyt on vai!keasti hoidettavissa. Teollisuuden
33821: ns. kehätie mainittujen paiclralkuntien välille ja maatalouden kehittämisen kannailta Hyvin-
33822: toisi ratkaisun Pohjois-Uudenmaan tieoloihin. Ikään-Mäntsälän suoralla tieyhteydellä olisi
33823: Tämän suunnitelman keskeisenä paikkakun- mitä suurin merkitys.
33824: tana on Hyvinkään kaupunki, joka on maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
33825: kunnan suurin teollisuuskeskus tuotannon kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33826: bruttoarvorr noustessa yli 8 miljardin. Tie-
33827: yhteydet Hyvinikää;ltä itään !kaipaavat pi- että halllitus suorituttaisi kiire-ellisesti
33828: kaista korjausta. Hyvinkääitä Mäntsälän tutkimuksen uuden maantien rakenta-
33829: !kirkonkylään johtava nylkyinen tie on mäJki- miseksi Hyvinkään kaupungista Mänt-
33830: nen, !kaarteet jyrkkiä ja tiepohja huono. sälän kirkonkylään.
33831: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
33832:
33833: Toivo Salin. Gösta Rosenberg. Rainer Virtanen.
33834: 817
33835: :XU,36. - Toiv.al N: o 373.
33836:
33837:
33838:
33839:
33840: Lahti ym.: Kaakkoisen rajaseudun tieolojen parantamisesta.
33841:
33842:
33843: Eduskunnalle.
33844:
33845: Kaakkoisen rajaseudun tieoloissa olisi vielä teiden, jotka rajan johdosta katkesivat. Tie
33846: paljon korjaamista. Liikenneyhteydet rajan on kuitenkin vielä kesken. Sen pikainen val-
33847: johdosta katkesivat ja vähäisistä korjauksista mistaminen olisi ajankohtainen tehtävä.
33848: huolimatta ne ovat edelleen heikot. Ainoa kul- Suora yhteys Ylämaalta Miehikkälään puut-
33849: kuväylä Haminasta itään valtakunnan ra- tuu kokonaan. Kun Ylämaan ja Miehikkälän
33850: jalle, Virolahteen, sieltä Miehikkälään ja kunnilla on yhteisiä sosiaalisia laitoksia, on
33851: Ylämaalle, edelleen Lappeenrantaan ja asioiden hoito vaikeata. Päästäkseen Miehik-
33852: Vuoksenlaaksoon on vanha, 1200-luvulta pe- kälän kirkolle on ylämaalaisten tehtävä
33853: räisin oleva ns. rantatie, joka on mutkainen matka Virojoen tai Lappeenrannan kautta.
33854: ja mäkinen eikä vastaa enää nykyisen lii- Tämä on aikaa viepää ja vaikeuttaa suuresti
33855: kenteen asettamia vaatimuksia. asioiden hoitoa ja rajan pinnassa asuvien
33856: Myöskin tie Virojoelta Miehi'kkälän kautta muutenkin vaikeata elämää.
33857: Taavettiin on Miehikkälän kk:n-Taavetin Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun-
33858: osalla erittäin mutkainen ja mäkinen ja siten nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33859: vaikeasti liikennöitävässä kunnossa. Tiellä muksen,
33860: on paitsi linja-auto- ja henkilöliikennettä
33861: Virojoki-Lappeenranta, runsaasti puutava- että hallitus kiinnittäisi huomiota
33862: ralmljetusta, joka suuntautuu rannikolle sa- rajaseudun ja syrjäseutujen tieoloihin
33863: tamiin ja teollisuuslaitoksiin. ja antaisi tutkia kaakkoisen rajaseu-
33864: Tie Virojoelta Ylämaan kautta Lappeen- dun tieolojen parantamismahdollisuu-
33865: rantaan kulkee pitkin rajan pintaa, on osit- det.
33866: tain valmistunut ja korvaa teiden puutteen,
33867: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
33868:
33869: Marja Lahti. Hilja Våänänen.
33870: Sylvi Halinen. V. E. Svinhufvud.
33871:
33872:
33873:
33874:
33875: 103 E 74/60
33876: 818
33877:
33878: XU,S7.- Toiv.a.l N:o 374.
33879:
33880:
33881:
33882:
33883: ·Hoatila. ym.:· · Karhulim-Haminan tieosuuden kunnostami-
33884: sesta.
33885:
33886:
33887: Eduskunnalle.
33888:
33889: Viime vuosina on Helsingin-Haminan Karhulan-Haminan tieosuudelle, sillä kul"
33890: maantiellä tapahtuva moottoriajoneuvolii- jetukset tämän Kymenlaakson runkotien
33891: kenne huomattavasti kasvanut niin kaukolii- kautta Haminan, Kotkan ja Summan sata-
33892: kenteen kuin myös paikallisliikenteen osalta. miin ja koko eteläisen Kymenlaakson talous-
33893: Suoritettujen liikennelaskelmien mukaan eri- alueen teollisuuskeskuksiin siirtyvät entistä
33894: koisen tuntuva kasvu on ollut Karhulasta enemmän autokuljetuksiin.
33895: Haminaan johtavalla Karjalantiellä. Lii- Tie- ja vesirakennushallituksessa lienee
33896: kenne käsitti 1954 1 444 moottoriajoneuvoa, valmis suunnitelma Karhulan-Haminan tie-
33897: 5 302.3 tonnia sekä lokakuussa 1958 2 654 osuuden kestopäällystämisestä. Kun Kymen-
33898: moottoriajoneuvoa, 8 286.6 tonnia. Liiken- laakson Kouvolan-Tavastilan runkotie val-
33899: teen kasvu edelleenkin on ollut voimakasta mistuu ja se valmistetaan samalla kestopääl-
33900: johtuen huomattavissa määrin kahden maam- lysteiseksi, niin asiallista olisi, että saman-
33901: me suurimpiin lukeutuvien vientisatamien, aikaisesti Karhulan-Haminan tieosuus kun-
33902: Haminan ja Kotkan keskeisestä ja myöskin nostetaan nykyistä liikennettä vastaavaan
33903: satamista muuhun Suomeen suuntautuvasta kuntoon.
33904: liikenteestä. Karhulan kauppalan toimitta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
33905: masta liikennelaskennasta 5 päivänä kesä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
33906: kuuta 1959 ilmenee, että Karhulan keskustan vomuksen,
33907: lävistää vuorokaudessa 6 869 moottoriajoneu-
33908: voa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33909: Tammikuussa 1959 alkoivat tietyöt Ky- riittävän suuren määrärahan varaami-
33910: menlaaksossa Kouvolan-Tavastilan runko- seksi Karhulan-Haminan tien saatta-
33911: tiellä vuoden 1959 talousarvioon varatun 85 miseksi asianomaiseen kuntoon jo teh-
33912: milj. mk: n turvin. Tämän tien valmistuttua tyjen suunnitelmien mukaisesti tien
33913: tulee liikenne voimakkaasti keskittymään asfaltoimista silmällä pitäen.
33914: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
33915:
33916: Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
33917: 819
33918:
33919: :XU,38. - Toiv.al. N: o 375.
33920:
33921:
33922:
33923:
33924: Hostila. ym.: Toimenpiteistä Karhulan kauppalan läpi suun-
33925: tautu'l.14'n lit"kenteen järjtd'ämiseksi.
33926:
33927:
33928: E d u s k u n n a ll e.
33929:
33930: Valtakunnan runkotie Helsinki-Kotka- tuvan liikenteen järjestely, sillä välittömästi
33931: Lappeenranta on, kuten yleisesti tiedetään, edellä mainitun tien valmistuttua lisääntyy
33932: maamme voimakkaimmin liikennöityjä maan- Karhulan läpi suuntautuva liikenne siinä
33933: teitä. Hoidetaanhan tämän maantien avulla määrin, ettei sitä voida asiallisesti hoitaa,
33934: koko Kaakkois-Suomen ja osin itäisenkin ellei prof. Meurmanin laatimaa kokonais-
33935: Suomen maantiekuljetukset. Karhulan kaup- suunnitelmaa päästä nopeasti toteuttamaan.
33936: palan kohdalla on tämän runkotien liikenne Tie- ja vesirakennushallituksesta yli-insi-
33937: muodostunut, sisäisen liikenteen siihen yhdis- nöörit Tolonen ja Skogström käydessään pai-
33938: tyessä, kauppalan viranomaisille huolta anta- kan päällä tutustumassa tilanteeseen, antoi-
33939: vaksi liikennekysymyksen ajankohtaiseksi vat asianomaisille elimille tehtäväksi suunni-
33940: ra tkaisemisprobleemiksi. telmien laatimisen valmiiksi niin, että ne
33941: Yleisen ajattelutavan ja käytännönkin ovat käytettävissä vuoden 1960 syksyllä.
33942: mukaan raskas ja nopea ohittava liikenne Raskas ja nopeasti laajentunut maantielii-
33943: olisi vietävä asutustaajamien ja yhdyskun- kenne läpi kauppalan Haminan satamasta,
33944: tien ohi. Karhulan kohdalla joudutaan kui- Summan tehtailta, Kotkan satamasta ja pai-
33945: tenkin poikkeukselliseen olotilaan. kallisilta teollisuuslaitoksilta on asettanut eri-
33946: Karhulan asutus ulottuu pitkänomaisena koisesti kauppalan alueella olevien siltojen
33947: ja kapeana eteläisestä merenrannan niemestä suorituskyvyn mahdollisuuksille rajansa. Kun
33948: kauas ohi Kymin aseman pohjoiseen. Kar- tähän lisäksi tulevat, kuten tiedämme, koko
33949: hulan kauppalan asutuksen muodostuksesta, Lappeenrannan- Haminan- Helsingin lii-
33950: mikä taas rakentuu teollisuuslaitosten sijoi- kenne, 22 000 henkeä käsittävän Karhulan
33951: tukseen, johtuu kuitenkin, että valtaosa au- ja 30 000 henkilöä käsittävän Kotkan keskei-
33952: toliikenteestä on paikallista. Ohittavan lii- nen liikenne, on paine näillä silloilla todella
33953: kenteen suuruus on eri liikennelaskelmissa valtava.
33954: ollut 15-20 % luokkaa. Yhteenvetona on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
33955: tultu siihen tulokseen, että nykyinen Karhu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33956: lan kauppalan sen kapeimmalta kohdalta lä- muksen,
33957: vistävä maantie on vietävä niin, että se vas-
33958: taisuudessa pystyy vaivatta nielemään koko että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33959: kasvavan ohitusliikenteen. Prof. Meurman on riittävän suuren määrärahan varaami-
33960: tästä laatinutkin selvän suunnitelman. seksi Karhulan kauppalassa sijaitse-
33961: Hallituksen ottaessa vuoden 1959 tulo- ja vien maanteiden ja siihen liittyvien
33962: menoarvioon 85 milj. nik:n määrärahan töi- s~"ltojen rakentamiseksi palvelemaan li-
33963: den aloittamiseksi Kouvolan-Tavastilan run- sääntyvää liikennettä jo tehtyjen ja
33964: kotiellä ja töiden alettua tien rakentamiseksi työn alla olevien suunnitelmien mu-
33965: vuoden 1959 alusta, on tullut entistäkin kaisesti.
33966: ajankohtaisemmaksi Karhulan läpi suuntau-
33967: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
33968:
33969: Sulo Hostila.. Kalle Matilainen.
33970: 820
33971:
33972: XII,39. - Toiv.al. N: o 376.
33973:
33974:
33975:
33976:
33977: Kokkola ym.: Kyminlinnan-Hurukselan tien rakentamisesta
33978: ja yhdistämisestä Kymenlaakson runlwtiehen.
33979:
33980:
33981: Ed uskunnaHe.
33982:
33983: Kotkan kaupunki on varoja säästämättä ,Kotkan pohjoisen sisääntulotien" rakenta-
33984: pyrlrinyt omalta osaltaan kehittämään sata- misesta ei kuitenkaan vielä ole tehty, vaikka
33985: maansa niin, että se pystyisi hyvin täyttä- työt suunnitelmien puolesta voisivat alkaa
33986: mään tärkeän tehtävänsä Suomen suurimpana milloin hyvänsä.
33987: satamana ja tavaranvaihdon solmukohtana. Kymenlaakson runkotie rakennetaan Kou-
33988: Tällaisen sataman ra:kentaminen vastaa nyky- volasta Tavastilaan eli 9 km koilliseen Kot-
33989: rahassa noin 6-7 mrd. mk:n pääomasijoi- kasta. Täten Kotkaan suuntautuva raskas lii-
33990: tusta. kenne joutuu tulevaisuudessa tekemään arka-
33991: Koti- ja u}komainen tavaranvaihto ei k:es., moisen mutkan, mutta- mikä vielä pahinta
33992: kity Y'ksinomaan satamaan. Huomattavan -Suomen suurimman sataman ja sisämaan
33993: osan tavaranvaihdon kustannuksista muodos- välinen liikenne joutuu kulkemaan liiken-
33994: tavat kuljetukset sisämaasta satamaan ja teellisesti jo nyt vaikean Karhulan liikek~
33995: päinvastoin. Maantieyhteyksien rakentaminen ilruksen läpi.
33996: Suomen suurimmasta satamasta sisämaahan Kun jo tutkittu ,Kotkan pohjoinen sisään-
33997: on kuitenkin jäänyt hyvin pahasti kehityk- tulotie" on saatu rakennetuksi, Kotkan saat-
33998: sestä jälkeen. taminen tulevaisuudessa suoraan tieyhteyteen
33999: Kymenlaakson runkotien kanssa vaatii aino-
34000: Vaiiclrakin Kymenlaakson suurteollisuus astaan 6.5 km: n pituisen yhdystien nykyiseltä
34001: sijaitsee taloudellisen autokuljetusmatkan Hurukselan tieltä runkotielle.
34002: päässä Kotkasta, tavarankuljetus satamaan Nykyisellä Kotkasta pohjoiseen johtavalla
34003: tapahtuu silti rautateitse. Tämä johtuu siitä, tiellä on liikennemäärä lähes 2 000 tonnia
34004: että Kotkan satamasta ei ole edes välttävää vuorokaudessa. Kotkan sataman takamaatut-
34005: tieyhteyttä sen lähivaikutusalueelle Kymen- kim~ osoittaa, että Ky>menlaakson suurteolli-
34006: laa:ksoon. suuden vienti ja tuonti Kotkan sataman
34007: Kymenlaakson n1kyinen tie, joka a:lkaa !kautta kasvaa 3 vuoden !kuluttua nykyisestä
34008: Korialta, on suunnattu Hurukselan kautta n. 450 000 tonnista noin 650-700 000 ton-
34009: Karhulan keskustan itäpuolelle. Tieosa Hu~ niksi. Vaikkapa vain pieni osa tästä tavara-
34010: rukselantieltä Karhulaan on valmistunut run- määrästä kuljetettaisiin autoilla satamaan,
34011: sas vuosi sitten. Suurin eli Kotkaan suun- Kotkan-Kymenlaakson välinen maantielii-
34012: tautuva liikenne joutuu yhä edelleenkin kenne kasvaisi nykyisestään niin, että suoran
34013: lkiemurtelemaan Karhulan omakotialueen ka- tieyhteyden saaminen Kotkasta Kymenlaak-
34014: peita asuntdkatuja myöten. Välillä on kaksi son runkotielle on tafoudelliset näkökohdat
34015: erittäin vaarallista tasoylikäytävää, joista toi- huomioonottaen välttämätöntä. Saavutetaa~
34016: nen kulkee Kymin aseman ratapihan poikki. han 6.5 km:n pituisen yhdystien rakentami-
34017: Lisäksi liikenne joutuu ylittämään lahoamis- sella 4 km:n rlyhennys ajomatkaan, mikä
34018: tilassa olevan puusillan, jossa kuormien pai- vastaa 38 % :n tieo~kaisua tasoristeysten vä-
34019: no on rajoitettu ja joka saattaa romahtaa hentyessä samalla %: lla. Lisäksi saavutetaan
34020: minä hetkenä hyvänsä. se suuriarvoinen etu, että vältytään ajamasta
34021: Kymen ·läänin tie- ja vesirakennuspiiri on Karhulan liikekeskuksen läpi. Vertailukohtana
34022: äSkettäin tutkinut uuden tiesuunnan Kymin- mainittakoon, että asiantuntijat pitävät jo
34023: linnasta Hurukselan tielle. Päätöstä tämän 10 %:n tieoikaisua kannattavana.
34024: XII,39. - ltokkola ym. 82i
34025: Edellä esitettyyn viitaten ehdot81ll1Dle edus- ja että samotnaikaisesti rakennettaisiin
34026: kunnan hyväksyttäväbi toivomuksen, noin 6.5 km:n pituinen yhdystie Hu-
34027: rukselan tieltä Kymenlaakson runko-
34028: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin tielle yhtymäkohdan ollessa Inkerois-
34029: toimenpiteisiin jo tutkitun Kymilnlin- ten eteläpuolella.
34030: na11r-Hurukselan tien rakentamiseksi
34031: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
34032:
34033: Veikko Kokkola. Tauno Kelovesi. Valto Käkelä.
34034: Sulo Hostila. Eino Raunio. Juha Rihtniemi.
34035: Veikko Ka.nsika.s. Pentti Niemi. Yrjö Sinkkonen.
34036: 822
34037:
34038: XIJ,40.- Toiv.al. N:o 37J.
34039:
34040:
34041:
34042:
34043: Kansikas ym.: Ma01ntien oikaisun suorittamisesta Kymijoen
34044: läntise.llä runkotiellä Anjalan kunnassa.
34045:
34046:
34047: E d u s k u n n a 11 e.
34048:
34049: Kymenlaakson liikenneyhteyksien paranta- sun pituus on n. 3 km. Tien rakentaminen
34050: minen lisääntyvän teollisuuden ja kuljetusten poistaisi vaikean liikennekohdan, joka on syn-
34051: johdosta on käynyt välttämättömäksi. Eri- tynyt vilkkaan liikenteen johdosta Anjalan
34052: tyisen tärkeä liikenteen parantamis- ja no- keskuksessa ja parantaisi liikenneturvalli-
34053: peuttamistoimenpide olisi Kymijoen läntisen suutta huomattavasti.
34054: runkotien aikaansaaminen. Tätä tietä tulisi- Työttömyyden torjumiseksi tietyön aloitta-
34055: vat pääasiassa käyttämään pohjoisen Kymen- misella olisi suuri merkityksensä. Onhan
34056: laakson suuret teollisuuslaitokset vientitava- edellä mainitun kunnan työttömyystilanne
34057: roiden kuljettamisessa tehtailta Kotkan sata- ollut viimeisten vuosien aikana sellaista suu-
34058: maan. Tätä koskevat suunnitelmat ovat tie- ruusluokkaa, joka on käynyt vaikeaksi hoitaa.
34059: ja vesirakennushallituksen toimesta jo laadi- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
34060: tut. Suunnitelman mukaan tien oikaisu olisi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34061: tarpeen vaatima Anjalan kunnan kohdalla.
34062: Se lyhentäisi matkaa n. 6 km:llä. Tien oi- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
34063: kaisu tulisi tehtäväksi siten, että uusi tie läh- menpiteisiin maantien oikaisun suorit-
34064: tisi Hurukselan sillan suoralta ja yhtyisi An- tamiseksi Kymijoen läntisellä runko-
34065: jalan kunnan Ummeljoen maantiehen. Oikai- tiellä Anjal01n kunnassa.
34066: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
34067:
34068: Veikko Kansikas. Toivo Salin. Tauno Kelovesi.
34069: 888
34070:
34071: XII,41. - Toiv.al. N: o 378.
34072:
34073:
34074:
34075:
34076: Tuuli ym. : MöiiräraJtasta Elimäe11r-Anja'latn maantien paran-
34077: tamiseksi.
34078:
34079:
34080: Eduskunnalle.
34081:
34082: Yhteydet Elimäen vauraan maatalouspitä- Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdo-
34083: jän ja keskeisen Kymenlaakson teollisuusseu- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo~
34084: dun ja Kotkan välillä ovat heikkokuntoisen muksen,
34085: ja mutkikkaan Elimäen-Anjalan maantien
34086: varassa. Tämän sanottujen teollisuus- ja asu- että hallitus ottaisi vuoden 1961
34087: tuskeskusten 24 km pitkän huoltotien oikaise- tulo- ja menoarvioesitykseen 15 000 000
34088: minen ja parantaminen olisi sen vuoksi kii- markan suuruisen määrärahan Eli-
34089: reellinen tehtävä. Tie tulisi valmistuttuaan mäe'flr-Anjalan välisen maantien pa-
34090: olemaan myös yhdystienä Kouvolan-Tavas- rantamisen tutkimiseksi ja raken-n.u-
34091: tilan runkotien ja Kouvolan-Helsingin töiden aloittamiseksi.
34092: maantien välillä.
34093: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
34094:
34095: Erkld Tuuli. Kalle Matilainen.
34096: 824
34097:
34098: XII,42. - Toiv.al. N: o 379.
34099:
34100:
34101:
34102:
34103: Kähönen ym.: Tien rakentamisesta Loimaan kauppalasta suo-
34104: raan Kosken (TZ.) kirkonkylään.
34105:
34106:
34107: E d u s k u n n a 11 e.
34108:
34109: Loimaan talouspiiriin kuuluu suoraan ete- ohjattava kulkemaan Loimaalta suoraan Kos-
34110: lässä sijaitseva Kosken kunta (Tl), jolla on ken kirkonkylän suuntaan ns. Hämeen
34111: Loimaan kanssa kiinteää yhteistoimintaa mm. uudelle härkätielle, jolloin se täyttäisi edellä-
34112: sairaanhoidon ja oikeustoimen alalla. Tie- esitetyt tavoitteet ja oikaisisi samalla myös-
34113: yhteys Kosken kirkolta Loimaan kauppalaan kin tieyhteydet Somerolta Loimaalle. Edellä
34114: kulkee mutkitellen joko Ypäjän Jyvämäen esitettyä tiesuuntaa Loimaan kauppalasta suo-
34115: tai Mellilän kirkonkylän kautta. Kun näiden raan Kosken kirkonkylään puoltaa lisäksi se,
34116: teiden välimaastona on asutustoiminnan että Koskelta on mahdollisuus rakentaa suora
34117: kautta syntynyt uutta asutusta ja kun siellä tieyhteys Salon kaupunkiin leventämällä sitä
34118: ennestään on heikoilla tieyhteyksillä varus- tietä, joka nyt jo kulkee oikaistuna paikallis-
34119: tettuja kyliä, olisi Kosken kirkolta saatava tienä Kosken kirkolta Kuusjoen kautta Sa-
34120: Loimaan kauppalaan suora tieyhteys, mikä loon.
34121: samalla palvelisi myöskin em. välimaaston Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
34122: asutuksen tieyhteyksiä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34123: Tässä yhteydessä on toisaalta muistettava, muksen,
34124: että uudesta varuskuntapaikasta Säkylästä
34125: on suunniteltu uusi tie Alastaron kautta Loi- että hallituksen toimesta kiireellisesti
34126: maalle ja sieltä edelleen Ypäjän Jyvämäkeen. ryhdyttäis·iin tutkimaan tien rakenta-
34127: Kun tämä tie tulisi kulkemaan Loimaalta Jy- mista Loimaan kauppalasta suoraan
34128: vämäen vanhan maantien suunnassa, olisi se Kosken (Tl.) kirkonkylään.
34129: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
34130:
34131: Urho Kähönen. Harras Kyttä.
34132: 825
34133:
34134: XII,43.- Toiv.al. N:o 380.
34135:
34136:
34137:
34138:
34139: Ten.hiiilä. ym.: Riihimäen-Lahden maantien rakentamista
34140: koskevan suunnitelman t·oteuttamisesta.
34141:
34142:
34143: Ed uskun nalle.
34144:
34145: Riihimäen ja Lahden kaupunkien välinen naispituus on 46.4 ·km, mihin tulee lisäksi
34146: maantieyhteys kulkee nykyisin Karan tienris- Hollolan lentokentälle rakennettava 1.9 km:n
34147: teyksen, Hausjärven kirkon, Oitin, Lappilan, pituinen yhdystie. Kun Riihimäen ja Lahden
34148: Kärkölän kirkon ja Hälvälän tienristeyksen välinen tieyhteys nykyisin on Hämeen hei-
34149: kautta ja on pituudeltaan yli 70 km. Yhteys koimpia ja keväisin tie on routimisen takia
34150: on pitkä ja mutkainen. Siinä on kokonaista erikoisesti Kärkölän seuduilla pitkän aikaa
34151: neljä tasoylikäytävää, joista kaksi on erikoi- mahdoton liikennöidä, uusi tie merkitsee vält-
34152: sen vaarallista. Tiellä on kuitenkin vilkas tämätöntä parannusta. Se merkitsee myös
34153: liikenne, minkä tieviranomaisten suorittaman erittäin huomattavaa lyhennystä Riihimäen
34154: liikennelaskelman mukaan on eräällä tieosalla ja Lahden välillä, lyhennyksen ollessa lähes
34155: todettu suuresti kasvaneen. 20 %. Tien kokonaiskustannukset, Hollolan
34156: Paitsi sitä suurta merkitystä, mikä uudella lentokentän yhdystie sekä tieliittymät mu-
34157: tiellä on Lahden ja Riihimäen nopeasti kas- kaan luettuina, on arvioitu 1243 milj. mk:ksi,
34158: vaville ja kehittyville väestökeskuksille, tie mikä tekee kilometriä kohti keskimäärin 26.8
34159: muodostaa valtakunnallisestikin tärkeän lii- mmk. Tien luokan huomioonottaen kilometri-
34160: kenneväylän, johtaen Lahdesta ja sen itäpuo- kustannus on sangen kohtuullinen.
34161: lelta tulevaa liikennettä Riihimäen kautta Huomioonottaen tien suuren merkityksen
34162: länteen aina Turkuun ja Poriin saakka. Lahden ja Riihimäen seuduille sekä koko val-
34163: Uusien teiden rakentamisesta ovat Hausjär- takunnalle, ehdotamme kunnioittavasti edellä
34164: ven ja Kärkölän kunnat tähän asti jääneet esitetyn perusteella eduskunnan hyväksyttä-
34165: osattomiksi, joten uusi tie on niiden liiken- väksi toivomuksen,
34166: teelle erittäin välttämätön.
34167: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on että hallitus ryhtyisi pikaisesti to-
34168: jo valmistunut Riihimäen ja Lahden välisen teuttamaan jo valmiiksi suunnitellun
34169: maantien suunnitelma. Sen mukaan tie ra- Riihimäen ja Lahden kaupunkien vä-
34170: kennetaan 1 A-luokan tienä ja varustetaan lisen maantien rakentamista.
34171: 8 m: n levyisellä ajorada:lla. Uuden tien koko-
34172: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
34173:
34174: Juho Tenhiälä. Olli Aulanko. Lyyli Aalto.
34175: Eino Raunio. Eino Kilpi. Esa. Kaitila..
34176: Kaino Ha.a.pa.nen. Kauko Tamminen. Aa.ro Stykki.
34177: Oskari Lehtonen. Olli J. Uoti. Onni Mannila..
34178: Väinö E. Nieminen. Ensio Pa.rta.nen. Veikko Hyytiäinen.
34179:
34180:
34181:
34182:
34183: 104 E 74/60
34184: 826
34185:
34186: XII,44.- Toiv.al. N:o 381.
34187:
34188:
34189:
34190:
34191: Tuuli ym.: Määrärahasta Kouvo"lomr-Heinolan kantatien ra-
34192: kentamiseksi tieosalZa V oikk~Orava.Z,a,-Jaala.
34193:
34194:
34195: Eduskunnalle.
34196:
34197: Valtion tielaitoskomitea on Kymenlaakson runsauden huomioonottaen Kymen pnrm
34198: tiesuunnitelmia laatiessaan oikeutetusti aset- huonoimpia tieosia. Tieosan suunnitelmat
34199: tanut Tavastilan-Inkeroisten-Myllykosken ovat jo valmiit ja nousevat tieosan rakenta-
34200: -Kouvolan tieosan kuulumaan valtakunnan miskustannukset 320 milj. mk: aan.
34201: runkotieverkkoon kaikkein raskainta ja vilk- Rakentamalla mainittu tieosa kestämään
34202: kainta liikennettä varten. Toisaalta saman- raskasta liikennettä saataisiin Itä-Hämeen
34203: laiseksi runkotieksi on hyväksytty myös Hel- ja jopa Keski-Suomenkin puutavara ohja-
34204: singin-Lahden-Heinolan-Jyväskylän tie- tuksi Kymenlaakson puunjalostuslaitoksiin
34205: osa. Molempien edellämainittujen tärkeiden ja Kymenlaakson satamiin, kun Kouvolan-
34206: tieosien merkitys kasvaa huomattavasti, mi- Heinolan väli tulee aikanaan kokonaan ra-
34207: käli ne voidaan yhdistää käyttökelpoisella ja kennetuksi. Tällä seikalla on mitä tärkein
34208: korkeat vaatimukset täyttäväliä yhdystiellä. kansantaloudellinen merkitys, ja maakunnal-
34209: Tällaisen yhdystien rakentamiseksi on tehty lisesti katsoen sen merkitys ei rajoitu vain
34210: jo useampia esityksiä niin Pohjois-Kymen- Kymenlaaksoon, vaan tiestä olisi etua erikoi-
34211: laakson kuin Heinolankin seudun taholta sesti Hämeen itäisille osille ja Keski-Suo-
34212: esittämällä, että Kouvolan-Kuusankosken- melle. Ovathan Päijänteen metsäalueet sekä
34213: Jaalan-Uimilan-Hujansalon-Heinolan kk. laadultaan että määrältään eräitä maamme
34214: tieosa oikaistaisiin ja rakennettaisiin raskasta parhaimpia. Kun tie kulkee kaukana rauta-
34215: liikennettä kestäväksi maantieksi. Sanottua teistä, tuo se uusia puutavaran raaka-aine-
34216: tieosaa, jonka kokonaispituus on n. 60-70 varastoja teollisuuden ja vientikaupan ulot-
34217: km, on jo tieosan molemmista päistä raken- tuville. Jo nyt tieosalla on runsaasti ras-
34218: nettu siten, että Kouvolan-Kuusankosken kasta puutavarakuljetusta, joka on yhä li-
34219: tie on valmistunut ja Heinolan ja Uimilan sääntymässä.
34220: välinen, n. 20 km: n pituinen osa on työt- Edellä sanotun johdosta esitämme kun-
34221: tömyystöinä jo oikaistu. Kun myös tieosan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34222: vaikein pullonkaula, ns. Lammin lossi on sil- vomuksen,
34223: lan valmistumisen vuoksi ratkaistu, olisi myös
34224: Voikkaan-Jaalan tieosa niin oikaistava ja että hallitus ottaisi vuoden 1961
34225: kunnostettava, ettei tuo n. 18 km: n pituinen tulo- ja menoarvioesitykseen 100 000 000
34226: osa olisi esteenä liikenteen kehittymiselle, markkaa Kouvolar~r-H einolan kanta-
34227: jota se nyt mutkaisuutensa ja mäkisyytenså tien rakentamiseksi tieosalle V oikk~
34228: ja routimisen vuoksi oh. · Tieosa on liikenteen Oravala-Jaala.
34229: Helsingissä 11· päivänä helmikuuta 1960.
34230:
34231: Erkki Tuuli. Juha. Rihtniemi.
34232: Urho Saariaho. A. F. Airo.
34233: 827
34234:
34235: XU,45. - Toiv.al. N:o 382.
34236:
34237:
34238:
34239:
34240: Aalto ym.: Toimnpitristii · maantien rakentamiseksi tiesuun-
34241: nalla Hämee?tlin.~Rimmi-Urjalan asema.
34242:
34243:
34244: Ed u s ku.n:n all-e.
34245:
34246: Maahamme on viimeisten vuosien aikana dessä sijaitsevat voimakkaat maatalousalueet,
34247: runsaasti rakennettu yleisistä teistä annetun on silmämääräisesti tutkitun tiesuunnan val-
34248: lain 7 §: n edellyttämiä uusia maanteitä. Nii- takunnallinenkin merkitys huomattava. On-
34249: den rakentamisjärjestystä ei aina kuitenkaan han jo todettu, että vanhan sekä syntyvän
34250: ole ratkaissut tien kiireellisyys. Työttömien teollisuuden häiriöttömän työskentelyn edel-
34251: työhönsijoitus on usein ollut määräävänä te- lytyksenä on tehokas kuljetusverkko ja hyvät
34252: kijänä uuden tietyömaan avaamiselle. Jos ei yhteydet maailmanmarkkinoille. Tämä teh-
34253: jollakin alueella ole ilmaantunut riittävästi tävä kuuluu valtiovallalle, joka on vastuussa
34254: työttömiä, on kokonainen maakunta saatta- maanteistäkin.
34255: nut jäädä hyvinkin tarpeellisiksi todetuissa Mainitun tiesuunnan silmämääräisen tutki-
34256: teissään lapsipuolen asemaan. muksen suorittaja dipl.ins. Allan Noroila
34257: Kanta-Hämeen alueelle kaivattaisiin mones- (Nordlund) mainitsee antamassaan lausun-
34258: takin syystä suoraa maantietä Hämeenlinnan nossa käsityksenään, että edellä esitettyä
34259: -Urjalan välille. Nykyisin on mainitusta suuntaa noudattaen on teknillisesti mahdol-
34260: kaupungista esim. Urjalaan pakko kulkea lista rakentaa tie ja jäävät rakentamiskus-
34261: Toijalan, jopa Viialan kautta. Tällöin matkaa tannukset esiintyvistä soraharjuista ja vanho-
34262: kertyy 66 km. Kanta-Hämeen aluesuunnit- jen maanteiden pohjista johtuen normaalia
34263: teluyhdistys suoritutti kesällä 1954 silmä- pienemmiksi.
34264: määräisen tutkimuksen Hämeenlinnan-Rim- Syksyllä 1955 hyväksyi eduskunta aloit-
34265: min-Hanhisuon as.-Nuutajärven-Punka- teen perusteella toivomuksen, että hallitus jo
34266: laitumen tiesuunnalla, sekä v. 1957 täyden- silloin suorituttaisi kiireellisesti tutkimuksen
34267: tävän tutkimuksen, joka liitti aikaisemmin tien rakentamiseksi edellä mainitulla tiesuun-
34268: tutkitun tiesuunnan Kokkojärveltä Urjalan nalla. Tien valtakunnallinen merkitys on
34269: asemalle ja kantatiehen n:o 57. Tätä pitkin näin tunnustettu eduskunnassakin.
34270: liikenne voi jatkua edelleen Urjalan aseman Kun tiesuunta tästä sekä Kanta-Hämeen
34271: ja kirkonkylän kautta Punkalaitumelle ja aluesuunnitteluyhdistyksen vuosittain tie- ja
34272: sieltä edelleen Lauttakylään, jossa voi siirtyä vesirakennushallitukselle tekemistä esityksistä
34273: Helsingin-Forssan-Porin runkotielle. huolimatta edelleen on tutkimatta, vaikka
34274: Uuden tutkitun suunnan kautta lyhenisi tarkoitukseen on jo varatkin olemassa, ehdo-
34275: matka Hämeenlinnasta Urjalan kirkolle n. tamme edellä esitetyn perusteella eduskunnan
34276: 51 km:ksi eli 23 %. Kun otetaan huomioon, hyväksyttäväksi toivomuksen,
34277: että kyseessä olevan tien varrella on huomat-
34278: tavat metsäalueet, joiden saaminen täysitehoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34279: sesti teollisuuden käyttöön on mitä tärkeintä koneellisen tutkimuksen suorittami-
34280: ja kun tie samalla tulisi helpottamaan Nuu- . seksi tiesuunnalla Hämeenlinnor-
34281: tajärven lasitehtaan raaka-aineen sekä val- Rimmi-Urjalan asema sekä raken-
34282: miin tavaran kuljetuksia ja kun sen läheisyy- nustöiden alkamiseksi ensi Ulassa.
34283: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
34284:
34285: Lyyli Aalto. Rafa.el Paasio. Elis Manninen.
34286: Eino Raunio. Lars Lindeman. Ensio Partanen.
34287: Edva.rd Pesonen. Sylvi Siltanen.
34288: 828
34289:
34290: Xfi,46. - Toiv.al. N: o 383.
34291:
34292:
34293:
34294:
34295: Aulanko ym.: Toimenpiteistä Hämeenlinnar~t-Urjalan tien
34296: aikaamaamiaeksi.
34297:
34298:
34299: Eduskunnalle.
34300:
34301: Vaikka eräitä erittäin merkittäviäkin voitto tulee olemaan huomattavasti suurempi.
34302: maantierakennustöitä on parhaillaan käyn- Kun lisäksi otetaan huomioon, että suunnit-
34303: nissä Etelä-Hämeessä, ei niiden valmistumi- teilla olevan tien vaikutuspiirissä ovat erit-
34304: nen vielä merkitse tieverkoston tyydyttävää täin merkittävät metsävarat sekä teollisuus-
34305: kuntoa ja tiheyttä maakunnassa. Eräs kii- laitoksia, kuten Nuutajärven lasitehdas, on
34306: reellistä ratkaisuaan ja senjälkeen rakenta- mitä toivottavinta, että työt tämän tien ra-
34307: mistaan odottava on Hämeenlinnan-Urja- kentamiseksi mitä pikimmin voitaisiin aloit-
34308: lan tieyhteys, edelleen Punkalaitumelle. Tie- taa.
34309: yhteys Hämeenlinnasta Urjalaan on varsin Edelläesitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
34310: hankala, sillä nykyisin joudutaan kulke- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomus,
34311: maan Toijalan kautta, käytännössä Viialan
34312: kautta, koska Toijalan-Urjalan tieosuus on että hallitus mitä kiireimmin toimi-
34313: varsin mutkikas ja kapea. Matkan pituus tuttaisi koneellisen tutkimuksen tie-
34314: nykyisin on 66 km. Mikäli uusi tie rakenne- suunnitelman laatimiseksi H ämeenlin-
34315: taan suoraan Hämeenlinnasta Urjalaan, tu- nar~t-Urjalan välille sekä sen jälkeen
34316: lee matkan pituudeksi n. 50 km, mikä merkit- ryhtyisi toteuttamaan laadittua suun-
34317: see n. 23 %: n matkan lyhenemistä. Aika- nitelmaa.
34318: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
34319:
34320: Olli Aulanko. Vå.i.nö E. Nieminen.
34321: Juho Tenhiälä. Mikko Asunta..
34322: 829
34323:
34324: XII,47. - Toiv.al. N: o 384.
34325:
34326:
34327:
34328:
34329: Tamminen ym.: Toimenpiteistä tien. rakentamiseksi Hämeen-
34330: lin'IUJ$ta UrjtJlaan..
34331:
34332:
34333: Eduskunnalle.
34334:
34335: Hämeen tie- ja vesirakennuspiiri ja Kanta- Nuutajärven lasitehtaan raaka-aineen sekä
34336: Hämeen aluesuunnitteluyhdistys ovat jo valmiin tavaran kuljetuksia, ja kun se lisäksi
34337: useana vuotena anoneet, että tie- ja vesi- avaisi kunnolliset liikenneyhteydet tien vai-
34338: rakennushallitus suorituttaisi koneellisen tut- kutuspiiriin tuleville voimakkailla maatalous-
34339: kimuksen Hämeenlinnan-Urjalan tiesuun- alueille, on tien maakunnallinen ja valtakun-
34340: nalla. Jos nykyisiä maantieyhteyksiä käyt- nallinenkin merkitys huomattava.
34341: täen kuljetaan Hämeenlinnasta Urjalaan, on Lisäksi voidaan ko. tie yhdistää kantatie-
34342: kierrettävä Toijalan tai Viialan kautta, jol- hen n:o 57, mitä pitkin liikenne voi kulkea
34343: loin matkaa tulee n. 66 km. Mikäli Kanta- edelleen Urjalan aseman ja kirkonkylän
34344: Hämeen aluesuunnitteluyhdistyksen toimesta kautta Punkalaitumella yhtyen Lauttakylässä
34345: alustavasti tutkittu suora suunta tulee ra- Helsingin-Porin valtatiehen.
34346: kennetuksi, lyhenee mainittu yhteys n. 51 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
34347: km: ksi, eli prosenteissa 23 %. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34348: Erittäin huomattava merkitys maantiellä
34349: tulisi olemaan ko. tien vaikutuspiiriin kuu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
34350: luvan alueen talouselämälle. toimenpiteisiin tiesuunnan koneellisen
34351: Alueella on suuret metsäalueet, joiden saa- tUJtkimuksen suorittamiseksi ja tien
34352: minen täysitehoisesti teollisuuden käyttöön rakentamiseksi Hämeenlinnasta Urjar
34353: on mitä tärkeintä. Tie tulisi helpottamaan laan.
34354: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
34355:
34356: Kauko Tamminen. Juho Tenhiälä.
34357: Kaino Raapanen. Ensio Partanen.
34358: 880
34359:
34360: XII,48. - Toiv.al. N: o 385.
34361:
34362:
34363:
34364:
34365: TUuli ,a.: .'Jli:iiiriraluml« f'gkkimäen-KeZtin tieosan raken-
34366: nustöida. .Z.mttamuek.&i.
34367:
34368:
34369: Eduskunn&lle.
34370:
34371: Pohjois;-Kymenlaakson tieolot ovat olleet taan samoin myös ra.kenn~ttu, saataisiin Kei-
34372: jatkuvasti erittäin heikot. Vasta viime vuO<- tin-Tykkimäen tieosan rakentamisella tuo
34373: sina on ryhdytty suunnittelemaan j:a raken- tärkeä liikenneväylä lopullisesti rakennetuksi
34374: tamaan Kymenlaakson kantatietä ja tieyh- ja liikennettä palvelemaa.n. Kouvolan kautta
34375: teyksiä Mikkelin ja Heinolan suuntaan. kulkee nimittäin suorin yhteys Etelä,.. ja
34376: Myös Vuoksenlaakson yhteydet Kouvolaan ja Keski-Suomesta Itä-Suomeen so. Vuoksen-
34377: sitä kautta Lahden sekä Porvoon ja Helsin- laaksoon ja aina Savonlinnaan ja Joensuuhun
34378: gin suuntaan ovat olleet kovin heikot, mutta saakka. Maantieliikenne ja varsinkin kau-
34379: ovat nyt valmistumassa palvelemaan näiden kokuljetukset ovat viime vuosina huomatta-
34380: alueiden yhä lisääntyvää liikennettä. vasti lisääntyneet.
34381: Tämän suunnan kaukoliikenteen pullon- Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdo·
34382: kaulassa ovat kuitenkin vielä Kouvolan ja tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34383: Korian asutuskeskukset rautatietasoristeyksi- muksen,
34384: neen ja Kymijoen ylittävine kapeine Korian
34385: siltoineen. Sen vuoksi onkin tutkittu ja suun- että hallitus ottaisi vuoden 1961
34386: niteltu ns. Kouvolan ohikulkutie Tykkimäen tulo- ja menoarvioesitykseen BO 000 000
34387: -Keitin välille. Tien pituus on 12.2 km. Kun markan suuruisen määrärahan Tykki-
34388: nyt tieyhteys Helsingin suunnalta Kelttiin mäen-Keltin tieosan rakennustöide11,
34389: saakka on täysin valmiina ja toisaalta Kou- aloittamiseksi.
34390: volan itäpuolelta Tykkimäestä Lappeenran-
34391: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
34392:
34393: Erkki Tuuli. Kalle Matilainen.
34394: 881
34395:
34396: XII,49. - Toiv.al. N: o 886.
34397:
34398:
34399:
34400:
34401: Matila.lnm 3QB.: "Mäiirära'kasta tien rakentamiseksi TaipaZsaa-
34402: ren Kylån;n-iemeen.
34403:
34404:
34405: Ed u sk u Iin alle.
34406:
34407: Taipalsaaren kunnan alueella Ruokolah- men asuja.mistolle mahdollisuus markkinoida
34408: den kunnan rajalla on saari nimeltään Ky- ympäristön liikekeskuksiin ne tuotteensa,
34409: länniemi. Tämä saari on luonnon jäljeltä mitä he omilla tiloillaan pystyvät tuotta-
34410: niemi, mikä niemi Kutveleen kanavaa raken- maan.
34411: nettaessa katkaistiin mantereen rajasta Ilman edellä mainittuja kulkuyhteyksiä ei
34412: poikki, kohdasta, missä sijaitsee myös Ruo- markkinoiruismahdollisuuksia ole kuin kau-
34413: kolahden ja Taipalsaaren kuntien rajat. neimpina kesäkuukausina. Tämä pakottaa
34414: Kun Kylänniemi irroitettiin mantereesta, näitä ihmisiä rahanhankintaan työllisyys-
34415: jäi siellä asuva väestö saareen ilman omaa markkinoilta, missä suinkaan ei ole työvoi-
34416: syytään ja vailla minkäänlaista tilalle raken- man puutetta.
34417: nettua tai asujamiston käyttöön annettua Edellä lausutun perusteella esitämme edus-
34418: ylikulkuvälinettä, lossia tms. Tämä laimin- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34419: lyönti · olisi jo vihdoinkin aika korjata, kun
34420: kyseinen Kylänniemi (saari) on alueellisesti että hallitus ottaisi vuoden 1961
34421: huomattavan laaja ja kun tiet ovat myös ole- tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeelli-
34422: mattomat ja· kun tiedossamme on, että maan- sen miiiirärahan twtkimuksen suoritta-
34423: omistajat ovat valmiit luovuttamaan tie alle mista ja tien rakentamista varten Tai-
34424: jäävän maan ilmaiseksi. Näin ollen tien ra:. paZsaaren Kylänniemeen kuin myös
34425: kentaminen olisi edellä mainitun ylikulun sen lautalla tai muulla välineellä yh-
34426: yhteydessä ratkaistava. distämiseksi mantereeseen.
34427: Tällä toimenpiteellä annetaan Kylännie-
34428: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
34429:
34430: Kalle Matilainen. Sulo Hostila.
34431: Meeri Kalavainen. Valto Käkelä.
34432: 832
34433:
34434: XII,50.- Toiv.al. N:o 387.
34435:
34436:
34437:
34438:
34439: Tuuli ym.: MääräraJwsta Husv:n-Ylämaa11r-Simola:n-Lap-
34440: peenranM7!. maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
34441:
34442:
34443: Eduskunnalle.
34444:
34445: Karjalan menetyksen yhteydessä uusi lahden ja Ylämaan kunnat metsävaroineen
34446: kaakkoisrajamme katkaisi myös monet maan- teollisuuskeskusten ja satamien yhteyteen.
34447: tieyhteydet. Vaikka sotavuosista on kulunut Tien pituus on n. 39 km ja poistettaisiin tien
34448: jo yli viisitoista vuotta, ei rajaseudun tie- rakentamisella mm. Simolan-Lappeenrannan
34449: yhteyksiä ole vieläkään saatu rakennetuksi. väliltä 7 rautatien tasoristeystä. Jo Ylämaan
34450: Niinpä Lappeenrannan seudun ja rannikon -Simolan 18 km:n välin rakentamisella saa-
34451: tieyhteydet kaakkoisrajalle ovat mutkikkai- taisiin tarkoitettu yhteys välttävästi aikaan.
34452: den ja huonokuntoisten sivuteiden varassa. Edellä olevan johdosta kunnioittaen esi-
34453: Asian korjaamiseksi on jo Virolahdella Vaa- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34454: limaan-Husun tieosa rakennettu työttömyys- muksen,
34455: työnä, mutta sen jälkeen on työ moniksi vuo-
34456: siksi jäänyt sillensä, vaikka Husun-Ylämaan että hallitus ottaisi vuode"' 1961
34457: -Simolan-Lappeenrannan tiesuunta onkin tulo- ja menoarvioesitykseen 70 000 000
34458: tutkittu. markan suuruisen määräraJwn Husun
34459: Tie tulisi olemaan rajaseudun päätienä ja -Ylämaa11r-Simola11r-Lappeenrannan
34460: yhdistäisi rannikkotien ja Lappeenrannan- maantien rakennustöiden aloittami-
34461: Kouvolan tien sekä toisi Miehikkälän, Viro- seksi.
34462: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
34463:
34464: Erkki Tuuli. Kalle Matilainen.
34465: 883
34466:
34467: xn,51.- Toiv.al. H:o 388.
34468:
34469:
34470:
34471:
34472: Pentti ym..: Oikaisu- jQ. peruskorjaustöiden suorittamisesta
34473: Ylöjiirveltä Vujakkalan kautta Tampereen-Vaasan val-
34474: tatielle yktyvällii. tieosuudella.
34475:
34476:
34477: E d u s k u n n a 11 e.
34478:
34479: .Tampereelta Viljakkalaan ja sieltä edelleen joko vanhan tien korjaamiseksi tai kokonaan
34480: Kyrösjärven itäpuolitse Parkanoon johtava uuden tien rakentamiseksi.
34481: maantie on perusteellisen korjauksen tai Kuten tunnettua, on kunnollisten suunni-
34482: uusimisen tarpeessa. Tämä tie erkanee Ylö- telmien puute meillä monasti haitannut tie-
34483: järvellii. Tampereen-Vaasan tiestä ja yhtyy rakennustöitä ja olisikin tässä· suhteessa pääs-
34484: edelleen siihen Ikaalisten pohjoispäässä Ka- tävä kehityksessä. eteenpäin.
34485: sittmassa. Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh-
34486: Tämän tien varrella on, paitsi laaja asutus, dotamme eduskunnan hyväkSyttäväksi toivo-
34487: myös Ylöjärven ja Haverin kaivokset. Tien muksen,
34488: itäpuolella on suuret metsäalueet, minkä joh-
34489: dosta puutavarakuljetukset ovat hyvinkin että hallitus kiireellisesti laaditut-
34490: huomattavat. taisi suunnitelman oikaisu- ja perus-
34491: Nykyisin mainittu tie on tunnettu erittäin korjaustöistä sillä tieosuudella, joka
34492: jyrkistä kaarteista ja vaarallisista nousuista. erka'Me Ylöjärvellä Tampereen-Vaa-
34493: Olisikin kiireesti ryhdyttävä toimenpitei- san valtatiestä ja kulkee Vujakkalan
34494: siin asiantilan korjaamiseksi, mikä edellyttää kautta Kyrösjärven eteläpuolitse, kun-
34495: tieviranomaisten perusteellista asiaan tutus- nes yhtyy edeUeen Tampereen-Vaa-
34496: tumista ja edelleen suunnitelman laatimista san valtatiehen.
34497: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
34498:
34499: Arvo Pentti Anni Flinck. Aarre Marttila..
34500: Eino Uusitalo. Atte Pakka.Den. Nestori Xaa.sa.la.inen.
34501:
34502:
34503:
34504:
34505: 105 E 74/60
34506: 884
34507:
34508: XU,62.- Toiv.a.l. N:o 389.
34509:
34510:
34511:
34512:
34513: Sävelä. ym..: Suunnitelma, laatimisesta Merikarvian sata-
34514: masta Biikaiste, halki Kankaanpäähä"" johtava, maanti6fl,
34515: saattamisesta raskasta liikennettä kestäväksi maantieksi.
34516:
34517:
34518: E d u s 'k u n n a l'l e.
34519:
34520: Tievel"koston heikkous on jatkuvasti vai- Edellä mainittu maantie on ainoastaan
34521: kuttanut 'haitallisesti Pohjois-Satakunnan ta- Merika.rvian satamasta Tuorilaan asti A~kan
34522: loudelliseen kehitykseen. Valtiovallan taholta tatie, kun sitävastoin sen jatko on Kankaan--
34523: onkin kiinnite.tty huomiota liikenneyhteyksien päähän asti hyvin kapea, mutkitteleva ja
34524: parantamiseen mainitulla alueella, siHä valtio heikkopohjainen eikä siis nykyisellään enää
34525: on myöntänyt varoja mm. Merikarvian sata- vastaa tiellä tapa:htuvan liikenteen asettamia
34526: maan johtavan ns. HalluSkerin laivaväylän vaatimuksia. Puutavarayhtiöiden antamien
34527: syventämiseen ja ruoppaamiseen. Näin on tietojen mukaan on tiellä jo nykyisin varsin
34528: Merikarvian satama saatu käyttökelpoiseen raskas >liikenne. On luonnollista, että tien
34529: kuntoon. ikunnon parantuessa tämä liikenne tulisi huo-
34530: Jotta kuitenkin Merikarvian satama voisi mattavasti lisääntymään, minkä lisäksi tien
34531: tehokkaasti tyydyttää Pohjois-Satakunnan 'kunnostaminen vaikuttaisi siis edistävästi
34532: tarpeita, olisi Merikarvian satamasta Kan- Merikarvian sataman käyttöön ja samalla
34533: kaanpäähän johtava maantie kunnostettava edistäisi lkdko · Pohjois-Satakunnan metsäva-
34534: vastaamaan raskaan liikenteen sille asettamia rojen käyttöä sekä siten näiden alueiden ta-
34535: vaatimuksia. Merikarvian, Siikaisten ja Kan- loudellista tilaa.
34536: kaanpään kunnanvaltuustojen jo vuonna 1955 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme !kun-
34537: tekemien päätösten johdosta on esitettykin nioittaen eduSkunnan hyväksyttäväksi toivo-
34538: valtion viranomaisille, että valtion toimesta mpksen,
34539: ensi tilassa olisi suoritettava tutkimus ja
34540: laadittava suunnitelma mainitun Merikarvi- että haUitus valmistuttaisi suunni-
34541: alta Sii!kaisten 'kunnan ha1ki Kankaanpäähän telman Merikarvi<in · satamasta Biikais-
34542: johtavan maantien parantamiseksi A-luokan -· t6n halki Ka,kaanpäähän johtavan
34543: kantatieiksi. Tähän mennessä onkin mainitulla maantien saattamisesta raskasta liiken-
34544: tiellä suoritettu tutkimuksia valtion toimesta. nettä kestäväksi maantieksi.
34545: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
34546:
34547: Arvo Sävelä.. Antto Prunnila.. Pertti Ra.pio.
34548: XD,53. - Toiv.al. H: o 390.
34549:
34550:
34551:
34552:
34553: H. Nieminen ym. : Määrärahada Rantasalmen ja Säämingin
34554: kuntien alueella sijaitsevan Hutulan-Pölläskylän tie-
34555: hankkeen toteuttamiseksi.
34556:
34557:
34558: Eduskunnalle.
34559:
34560: Viitaten rah.al. n: o 254/59 vp. esitettyihin markkaa Rantasalmen ja Säämingin
34561: perusteluihin ehdotamme eduskunnan hyväk- kuntien alueella sijaitsevan Ht."ltu~
34562: syttäväksi toivomuksen, PölUiskylän tiehankkeen toteuttami-
34563: seksi ja siten Ju'IXJin.----Savonlinnan Ja
34564: että haUitus ottaisi vuoden 1961 Sulkavan-Savonlinnan · maanteiden
34565: tulo- ja menoarvioesitykseen 10 000 000 välisen yhdysliikenteen ooaam.iseksi.
34566: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
34567:
34568: Nlilo Nieminen. Usko Seppi. Siiri Lehmonen.
34569: Toivo Niiranen. Hugo Manninen. P. Puhakka.
34570: A. F. Airo. Veikko Ka.nsikas. T. Kelovesi.
34571: mM.- Toiv.al. N:o 391.
34572:
34573:
34574:
34575: Vemaamo: Mäntän-Lyly~riveden maantien rakentami-
34576: 168fa;·
34577:
34578:
34579:
34580: E d u s k u n n a 11 e.
34581:
34582: Pohjois-Hämeen yläosassa on alue, johonka Mainituista syistä esitän eduskunnan ·hy-
34583: ~ttaisiin kipeästi ja kiireellisesti tieyhteyk- väksyttäväksi toivomuksen,
34584: s~a parannuksia. Tarkoitan yhteyksiä Män-
34585: tästä Orivedelle. Tästä korjausta on jo vuo- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
34586: rrikausia luvattu ja suunniteltu, mutta aina toimenpiteisiin Mäntän-Lylyn-Ori-
34587: se Tain on jäänyt toteuttåmatta. ·· veden maantien kokonaisuudessaan ra-
34588: kentamiseksi.
34589: Helsingissä 11 päivänä helmikU1~ta 1960.
34590:
34591: Veikko Vennamo.
34592: Xl1,55. - Hemat.mot. N: o 392. ...·..
34593:
34594:
34595: Backlund m. fl.: Angående anslag för en väg till Sideby
34596: udde och för förbifrtrl'Jig80A'beten vid fiskeläget på udden.
34597:
34598:
34599: Ti'll Riksdagen.
34600:
34601: Hä.nvisande tili motiveringen i fin.ansmo- · 1961 måtte inta ett anslag stort
34602: tion nr 53, inlämn:ad tili 1959 års riksdag, 4 000 000 mark för byggande av en
34603: får undertooknade föreslA, att riksd~ ville väg fr&n, Jllai/4 ·till· 8ideby , udcle• ·och
34604: besluta. hemstållla, f ör pltmero;tuk och inledande oo •för.
34605: bättring$Mbeten i ~ Wl liJk&
34606: att regeringe'fl; i statsf-örslaget för läget på udden. ..
34607: Helsingfors den. 11 februari 1960.
34608:
34609: Georg Ba.cklund. Gösta Rosenberg.· Toivo .lsvik
34610: XU,II. - Toiv.al. N: o 39J.
34611: Suom~nos.
34612:
34613:
34614:
34615:
34616: Backlund ym.: Määrärahasta Siipyyn niemeUe johtavaa tietä
34617: varten ja niemellä sijaitsevan luilastuspaikan kunnosta-
34618: miseksi.
34619:
34620:
34621: Eduskunnalle.
34622:
34623: Vlita.ten vuoden 1959 valtiopäivillä jätetyn tulo- ja menoarvioesitykseen 4 000 000
34624: ra.ha.-asia-aloi,tteen n:o 53 perusteluihin alle- markan suuruisen määrärahan tien ra-
34625: kirjoittaneet ehdottavat eduskunnan päätettä- kentamiseksi Fladasta Siipyyn nie-
34626: väksi toivomuksen, meen ja niemellä sijaitsevan .kalastus-
34627: paikan sataman parannustöiden suun-
34628: että hallitus ottaisi v1UJden 1961 nittelua ja aloittamista varten.
34629: Helsingissä 11 päivä.ni ·helmikuuta 1960.
34630:
34631: Oeorg Backlund. Göata. Rosenberg. Toivo Asvik.
34632: 839
34633:
34634: XII,58. - Bemst.mot. N :o 893.
34635:
34636:
34637:
34638:
34639: Backlund m. fL: Angående a:n.slag för en. väg från, Ska{tung
34640: ft.'U Nyha.mn och för planering a.v ha.mn.em utnyttjmule.
34641:
34642:
34643: T i 11 R i k s d a g e n.
34644:
34645: Hänvisande tili motivering~ i finans- 1 ()()()()()() ma.rk för planering ock
34646: motion n: o 54, inlämnad till 1959 års riks- inledande a.rbeten på en väg för
34647: dag, fir undertecknade föreslå, att riksdagen virkestra.nsport från Ska.ftung by ut ·
34648: ville besluta hemställa, till Nyhamn. sa.mt för en, pla.nering för
34649: effektitvast möjliga. utn.yttjande oo
34650: att regeringe-n i sta.tsförslaget för hamn.en ifråga..
34651: år 1961 måtte uppta. ett a.mlag om
34652: Helsingfors den 11 februari 1960.
34653:
34654: Georg Backlund. Gösta Rosenberg. Toivo Asvik.
34655: 840
34656:
34657: XII,56. - Toiv.al. N:o 393.
34658: Suomennos.
34659:
34660:
34661:
34662:
34663: .. · Ba.ck1:and ym..: Määrärahasta Skaftungista Nyhamniin joh-
34664: tooaa tietä varten ja sataman hyväksikäytön suunnitte-
34665: luun.
34666:
34667:
34668: E d u s kun n a 11 e.
34669:
34670: Viitaten vuoden 1959 valtiopäivillä jäte- markan määrärahan puutavaran kul-
34671: tyn raha-asia-aloitteen n: o 54 perusteluihin jettamista varten Skafburtgin kyl:ästä
34672: allekirjoittaneet ehdottavat eduskunnan hy- Nyhamniin rakennettavan tien suun-
34673: väksyttäväksi toivomuksen, nitteluun ja valmistaviin töihin sekä
34674: mainitun sataman ·mahdollisimman te-
34675: että hallitus ottaisi vuoden 1961 .hokkaan käytön suunnitteluun.
34676: tulo- ja menoarvioesitykseen 1 000 000
34677: Hels~." 11 päivänä helmikuuta 1960.
34678: !
34679:
34680: Georg Ba.cklund. Gösta. Rosenberg. Toivo Asvik.
34681: 841
34682:
34683: XU,57. - Hemst.mot. N:o 394.
34684:
34685:
34686:
34687:
34688: Korsbäck m.fl.: Angående förbättrande av sjö- och land-
34689: vägarna till fiskelägena i Sideby.
34690:
34691:
34692: T i ll R i k s d a g e n.
34693:
34694: 1 strävandena att bekämpa arbetslösheten grunds fyr borde en väg byggas. Fisk- och
34695: och åstadkomma bättre utkomstmöjligheter annan transport sker nu på en gångstig.
34696: för befolkningen bör man i första hand ta Omkring 20 iiskarfamiljer är för sin ut-
34697: sikte på det näringsliv som av gammalt komst direkt beroende av denna väg.
34698: finns på respektive orter. Ofta är det i eko- Utfarten till havet från fiskeläget i Skaft-
34699: noniiskt m. fl. avseenden lättare att uppnå ung by är synnerligen lång och riskfylld.
34700: resultat genom förbättringar i en gammal Häri kunde förbättringar ästadkommas ge-
34701: näring än att skapa helt nya näringar och nom uppmuddring av en gammal kanal ge-
34702: produktionsinrättningar. Detta gäller sär- nom ldgrund som nu, på grund av landhöj-
34703: skilt orter som icke har tillfredsställande ningen inte kan användas. Om denna kanal
34704: förutsättningar för .industrialisering. änyo bleve farbar, skulle detta förkorta ut-
34705: 1 Sideby kommun är fisket, jämte jord- farten till havet med c: a 4 timmar. Minst
34706: och skogsbruk de dominerande näringarna, 32 familjer skulle fä bättre utkomstmöjlig-
34707: vilka munera dock inte kan ge befolkningen heter genom en sådan åtgärd.
34708: en tillfredsställande utkomst. Naturliga för- Ovanberörda arbeten kan med fördet ut-
34709: utsättnlngar finnes icke heller för en för- föras som arbetslöshetsarbeten.
34710: bättring av näringslivet inom kommunen Med hänvisning till vad som ovan anförts
34711: genom industrialisering. Därför är det nöd· föreslås vördsamt, att riksdagen ville be-
34712: vändigt att i mån . av .möjligheter förbättra sluta hemställa,
34713: de gamla näringarna.
34714: Vissa förbättringar i detta avseende har att regeringen måt.te ·Zäta utföra så-
34715: även åstadkommits inom kommunen under dana förbättringar av sjö- och laftd-
34716: de senaste åren. Ett antal . fiskefyrar har vägarna till fiskelägena i Sideby /wm;.
34717: bl. a. byggts och fiskhamnen förbättrats, men mun som är nödvändiga för befolk-
34718: ännu återstår flera arbetsuppgifter. . ningens · utkomst.
34719: Från Flada by till fiskeläget vid Ytter-
34720: Helsingfors den· 8 februari 1960.
34721:
34722: Verner Korsbäck. Alwar Sundell.
34723:
34724:
34725:
34726:
34727: 106 E 74/60
34728: 842
34729:
34730: XI1,57. - Toiv.al. N: o 394.
34731: Suomennos.
34732:
34733:
34734:
34735:
34736: Korsbäck ym.: Siipyyn kalastuspaikoille johtO!Vien vesi- ja
34737: maanteiden parantamisesta.
34738:
34739:
34740: Eduskunnalle.
34741:
34742: Työttömyyden torjumista ja väestön pa- grundin loiston luona sijaitsevalle kalastus-
34743: rempien toimeentulomahdollisuuksien aikaan- paikalle. Kalan ja muun tavaran kuljetus
34744: saamista tarkoittavissa pyrkimyksissä on ensi tapahtuu nyt polkua pitkin. Noin 20 kalas-
34745: kädessä otettava huomioon paikkakunnilla tajaperheen toimeentulo on suoranaisesti riip-
34746: vanhastaan oleva elinkeinoelämä. Usein on puvainen tästä tiestä.
34747: taloudellisesti ym. suhteissa helpompaa Matka Ska:ftungin kylän kalastuspaikasta
34748: päästä tuloksiin vanhaan elinkeinoon teh- merelle on erittäin pitkä ja vaarallinen. Tä-
34749: dyillä parannuksilla kuin luomalla kokonaan hän voitaisiin aikaansaada parannusta ruop-
34750: uusia elinkeinoja ja tuotantolaitoksia. Tämä paamalla Idgrundin kautta johtava vanha
34751: koskee erityisesti paikkakuntia, joissa ei ole kanava, jota maannousun vuoksi nyt ei voida
34752: tyydyttäviä teollistamisen edellytyksiä. käyttää. Jos tämä kanava jälleen tulisi ajo-
34753: Siipyyn kunnassa ovat kalastus sekä maan- kuntoon, lyhentäisi se matkaa merelle noin
34754: viljelys ja metsänhoito hallitsevia elinkeinoja, 4 tunnilla. Ainakin 32 perhettä saisi sellai-
34755: jotka nyttemmin eivät kuitenkaan voi antaa sen toimenpiteen kautta paremmat toimeen-
34756: väestölle tyydyttävää toimeentuloa. Myös- tulomahdollisuudet.
34757: kään ei ole luonnollisia edellytyksiä kunnan Edellä kosketeltuja töitä voitaisiin menes-
34758: elinkeinoelämän parantamiseen teollistamisen tyksellisesti suorittaa työttömyystöinä.
34759: tietä. Sen vuoksi on välttämätöntä mahdolli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
34760: suuksien mukaan parantaa vanhoja elinkei- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34761: noja. mus,
34762: Eräitä parannuksia on kunnassa saatu
34763: myös tässä suhteessa aikaan viime vuosina. että hallitus sttorituttaisi sellaisia
34764: Mm. on rakennettu eräitä kalastusloistoja ja Siipyy"" kunnassa: oleville kalastuspai-
34765: parannettu satamaa, mutta vielä on paljon koille johtavien meri- ja maateiden
34766: tehtävää. parannu.ksia, jotka (YI)at välttäm&tö-
34767: Fladan kylästä tulisi rakentaa tie Ytter- miä väestön toimeent'UloU6.
34768: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
34769:
34770: Verner Korsbäck Alwa.r Sundell.
34771: :XU,58. - Toiv.al. N:o 395.
34772:
34773:
34774:
34775:
34776: .Tåms6n ym.: MlUMI.tien rakentamisesta Virla4,._Pihlajaveden
34777: maantieltä Yltiän pysäb1le.
34778:
34779:
34780: E d u s k u n n a 11 e.
34781:
34782: Äskettäin on valmistunut maantie Haapa- Porin ulosvientisatamaan. Sen rakentami-
34783: mäen-Ruoveden maantieltä Yltiän pysäkille. sella helpotettaisiin Haapamäen asemalla ha-
34784: Tieviranomaistenkin taholta tarpeelliseksi vaittavissa olevaa ahtautta puutavaralastauk-
34785: tunnustettu tie Yltiän pysäkiltä Pihlajave- sen kohdalla. Paikallisliikenteelle tiellä olisi
34786: den-Virtain maantielle on sen sijaan vielä tärkeä merkitys. Se avaisi myös paikallislii-
34787: rakentamatta. · kennettä palvelevan yhteyden Pihlajaveden
34788: Tiesuunta Virtain-Pihlajaveden maan- - Virtain maantieltä Yltiän, rautatiepysäkille,
34789: tieltä Yltiän pysäkille on tutkittu koneelli- jota yhteyttä nyt tien puuttuessa ei ole lain-
34790: sesti vuonna 1930--1931. Suunnitelma kus- kaan olemassa. Tietä voitaisiin käyttää myös
34791: tannuslaskelmineen on lähetetty Tvh: n Vaa- yhtenä rakennushuoltotienä rakennettaessa
34792: san piiristä tie- ja vesirakennushallitukselle Pieksämäen-Porin valtamaantietä, joka suun-
34793: joulukuun 17 päivänä 1931 kirjeessä n:o nitelman mukaan tulisi leikkaamaan poikki
34794: 4625. Ilmeisesti tien rakentamisesta on ole- tarkoittamamme tien keskellä suurta tietöntä
34795: massa myös valtioneuvoston päätös. Tie on aluetta. Seudun pienviljelijöille ja työmie-
34796: kuitenkin edelleen rakentamatta. hille tien rakennustöiden alkaminen merkit-
34797: Tien rakentamista Pihlajaveden-Virtain sisi sopivaa ja läheistä työkohdetta.
34798: maantieltä Yltiän pysäkille puolustavat mm. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
34799: seuraavat näkökohdat. Tie muodostaisi tar- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34800: peellisen yhdystien Haapamäen-Ruoveden
34801: maantieltä Pihlajaveden-Virtain maantielle että hallitus ryhtyisi nopeasti toi-
34802: sekä edelleen suunnitteluasteella olevalle Äh- menpiteisiin maantien rakentamiseksi
34803: tärin tielle. Tiestä muodostuisi tärkeä puu- Virtai,._Pihlajaveden maantieltä Yl-
34804: tavaran kuljetustie Mäntän teo1:lisuuslaitok- tiän P'fisäkille. ·
34805: sille sekä Yltiän rautatiepysäkin kautta mm.
34806: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
34807:
34808: Artturi .Tåmsen. Hannes Paaso. Kalle Kämäräinen.
34809: Ale Holopainen. Matti LUna.maa. Pentti Pekkarinen.
34810: 844
34811:
34812: XD,59. - Toiv.al. N: o 396.
34813:
34814:
34815:
34816:
34817: · Uasitalo ym.: '·Soinin kirkoit:kylän ja Keisasen välisen tie-
34818: osuuden parantamisesta.
34819:
34820:
34821: E d u s k u n n a ll e.
34822:
34823: Suoran tieyhteyden aikaansaaminen Seinä- Viimeksi mainitun tieosuuden paranta-
34824: joen kaupunkiin Kuortaneen, Lehtimäen ja mista ovat puoltamassa myös työllisyysnäkö-
34825: Soinin suunnalta on ollut järjestelyjen alai- kohdat. Soinin pitäjässä työllisyystilanne on
34826: sena jo pitkähkön ajan. Tätä tarkoitusta ollut erittäin vaikea ja on jatkuvasti. Sopi-
34827: varten on rakennettu tie Veneskosken-Kuor- via työkohteita paikkakunnalla ei ole riittä-
34828: taneen välille ja parhaillaan on rakenteilla västi, joten Soinin työttömistä melkoinen osa
34829: Kuortaneen-Lehtimäen välinen tie. Tässä on ollut siirtotyömailla. Tästäkin syystä olisi
34830: tarkoituksessa on rakennettu myös Ähtärin- erittäin suotav_aa saada Soinin-Lehtimäen
34831: järven yli johtava Suninsalmen silta Lehti- välinen tieosuus työn alaiseksi.
34832: mäen pitäjässä. Sensijaan on vielä paranta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
34833: matta Lehtimäen-Soinin välinen tieosuus. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34834: Soinin kunta onkin anonut tieviranomaisilta muksen,
34835: Soinin kk;-Kukonkylän välisen tieosuuden
34836: tutkimista, mutta tutkimusta ei ole vielä että hallitw kiirehtisi tutkimuksen
34837: suoritettu. Soinin kk.-Kukonkylän välinen suorittamista Soinin kk.-Kukonkylän
34838: tieosuus on erittäin mutkainen, mäkinen ·ja -Keisasen välise,. tieosuuden pa'Fanta-
34839: keväisin pahoin routiva, joten tie ei vastaa miseksi.
34840: vallitsevia liikennetarpeita.
34841: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
34842:
34843: Eino Uusitalo. .Matti T.iinama.a
34844: Veikko Savela.. Aarre Marttila.
34845: XU,60.- Toiv.al. N:o 397.
34846:
34847:
34848:
34849:
34850: ,Hult ym.: MääriirtJhfl,sta. ,Ha.nkamäen-Mataramäen ma.an-
34851: tun rakentamiseksi.
34852:
34853:
34854: Eduskunnalle.
34855:
34856: Rautalammin-Hankasalmen maantieltä on tie olisi rakennettava yleisenä maantienä.
34857: suunniteltu rakennettavaksi ns. Rankamäen Kun tällä tiellä on suuri merkitys läpikulku-
34858: -Mataramäen (Pieksämäen mlk.) yhdystie. tienä ja kun se tulisi kulkemaan suurien met-
34859: Tie suunniteltiin rakennettavaksi kylätienä säalueiden halki, olisi sen merkitys puutava-
34860: ja siitä teki suunnitelman karttoineen ja ran kuljetuksessa erittäin suuri.
34861: kustannusarvioineen dipl.ins. E. Tiensliu. TietoimikUnta on kulkulaitosministeriön
34862: Suunnitelma valmistui vuonna 19'55. Tien kehoituksesta . anonut tietä rakennettavaksi
34863: pituus on 12.1 km, leveys 5 m, pienin kaarre- maantienä, mutta asiaa ei ole vielä ratkaistu.
34864: säde 150 m, jyrkin nousu 0.078. Kustannuk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
34865: set silloisen laskelman mukaan 29 500 000 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34866: mk. Kuopion lääninhallitus on TVH: n Kuo-
34867: pion piirin lausunnon mukaisesti tarkistanut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34868: arviota ja päättyy sen mukaan 35 mmk: aan. H ankamäen-Mataramäen tien raken-
34869: Eräs suunniteltu tieosakas valitti tästä tamiseksi maantienä ja ottaisi vuoden
34870: kylätiepäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeu- 1961 tulo- ja menoarvioesitykseen
34871: teen, joka sitten v. 1959 kumosi tämän markkaa sanotun tien ra-
34872: 35 000 ()()()
34873: kylätiepäätöksen. Perusteena tälle oli, että kentamiSeen.
34874: tie tulisi liian kalliiksi tieosakkaille ja että
34875: Helsingissä 4 päiv~ helmikuuta 1960.
34876:
34877: Mikko Hult. Antti J. Rantamaa. A. Härkönen.
34878: Aili Siiskonen. Pentti Pekkarinen. K. F. Haapasalo.
34879: Edvard Pesonen. Aarne Pulkkinen. Onni Mannila.
34880: Veikko Rytkönen.
34881: 846
34882:
34883: XII,61.- Toiv.al. N:o 398.
34884:
34885:
34886:
34887:
34888: J'åms6n ym.: Tien rakentamisesta Lievest'I.Wreen Saan1ammin
34889: tieltä Hänniskylän Hytölän tielle.
34890:
34891:
34892: Eduskunnalle.
34893:
34894: Hankasalmen, Laukaan ja Konneveden km käsittävä tietön taival puhkaisemalla
34895: kunnat ovat esittäneet tieviranomaisille toi- avattaisiin yhdystie Kuopion-Jyväskylän
34896: vomuksia yhdystien aikaansaamisesta Lieves- tieltä Pieksämäen-Jyväskylän tielle. Tie
34897: tuoreen-Saarilammin tieltä Hänniskylän- tulisi palvelemaan sekä kauttakulku- että
34898: Hytölän tielle. paikallisliikennettä.
34899: Kyseisestä tiestä on v. 1934 tehty kylätie- Rakennustöiden aloittamisella saataisiin
34900: suunnitelma, mutta rakentaminen ei toteutu- läheinen ja ·sopiva työkohde seudun pienvil-
34901: nut sen vuoksi, että kustannukset tien vaiku- jelijöille ja työläisille.
34902: tuspiirissä oleville näyttivät muodostuvan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
34903: kohtuuttoman korkeiksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34904: Asia on ollut aikaisemmin myös eduskun-
34905: nan käsiteltävänä ed. Vesterisen aloitteen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34906: pohjalla. - tien rakentamiseksi. Lievestuoreen s(UV
34907: Tien rakentamista valtion toimesta puo- n"lammin tieltä Hänniskylän Hytölän
34908: lustaa mielestämme mm. se, että tämä n. 12 tielle.
34909: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
34910:
34911: Artturi J'ämsen. Kalle Kämäräinen.
34912: Ale Holopainen. Hannes Paaso.
34913: Pentti Pekkarinen.
34914: 847
34915:
34916: XU,62. - Toiv.al. H: o 399.
34917:
34918:
34919:
34920:
34921: Lehmonen ym.: Yhdystien rakentamisesta Kemppala11r-Ha-
34922: nislahden kunnantieltä Viitasaare11r-Kuopion runkotieUe.
34923:
34924:
34925: E d u s k u n n a ll e.
34926:
34927: Viitasaaren kunnan alueella Viitasaaren- minen. Puutavarayhtiöt eivät ole olleet ha-
34928: Kuopion runkotien ja Kemppalan-Hanis- lukkaita metsänostoihin vaikeiden kuljetus-
34929: lahden kunnantien välille on jo näiden teiden olojen vuoksi ja talvikuljetukseen myydyn
34930: rakennustöiden aloittamisvaiheessa suunni- puutavaran kantohinta on jatkuvasti pysynyt
34931: teltu rakennettavaksi yhdystie, joka yhdis- alhaisena pitkistä matkoista aiheutuneiden
34932: täisi Suovanniemen Hanislahden kyläkuntien kuljetuskustannusten vuoksi. Paikkakunnan
34933: liikenteen ja tavarankuljetuksen Viitasaaren asukkaille tuottaa jatkuvia lisäkustannuksia
34934: -Kuopion maantiehen ilman nykyistä, vai- meijeriin ja kauppaan ajo. Myös vuosittai-
34935: keata ja liikennettä hidastavaa Kemppalan- nen työttömyys puoltaa tien rakentamisen
34936: salmen lossia. kiireellisyyttä.
34937: Suunniteltu yhdystie tekisi myös mahdol- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
34938: liseksi puutavaran autokuljetuksen kesäaika- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34939: nakin lähimmälle rautatieasemalle Keitele-
34940: pohjaan. Nykyisen käsilossiliikenteen aikana- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
34941: han ei tällaista kesäkuljetusta voida harjoit- toimenpiteisiin ·Kemppala11r-Hanislak-
34942: taa. Tien välittömässä hyötyvaikutuksessa den kunnantien ja Viitasaare11r-Kuo-
34943: asuu pienviljelijäväestö, jonka toimeentuloa pion runkotien välisen yhdystien ra-
34944: on jatkuvasti vaikuttanut yhdystien puuttu- kentamiseksi.
34945: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
34946:
34947: Siiri Lehmonen. PauH Puhakka.. Eino Tainio.
34948: Aarne Pulkkinen. Veikko Rytkönen. Matti Koivunen.
34949: Esa Hietanen.
34950: 848
34951:
34952: XII,6S. - Toiv.al. N: o 400.
34953:
34954:
34955:
34956:
34957: Pekkarinen · ym..: Moontien rakentamisesta linjaUa V ehmer-
34958: salmen lossi-Ritokylii-Räsälänlahti.
34959:
34960:
34961: E d u s k u n n a ll e.
34962:
34963: Vehmersalmen kuntaa olevan Soisalon saa- Jotta mainitulle alueelle saataisiin tie-
34964: ren pohjoisosassa on suuri alue, johon ei ole yhteydet, olisi maantie rakennettava linjalle
34965: minkäänlaisia tieyhteyksiä. Tällä alueella Vehmersalmen lossi-Ritokylä-Räsälänlahti.
34966: asuvat ihmiset joutuvat kulkemaan maan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
34967: tielle tullessaan joko kinttupolkuja tai vesi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
34968: tietä käyttäen. Kun alueen väestö on pää- vomuksen,
34969: asiallisesti maataloudenharjoittajia, on hei-
34970: dän tuotteittensa markkinointi ja tuotantoon dttä hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34971: sekä jokapäiväiseen elämään liittyvien tarvik- moontien aikaansaamiseksi linjalla
34972: keiden kuljetus äärimmäisen vaikeata. V ehmersalmen lossi-Ritokylä-Räsär
34973: länlaltti.
34974: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
34975:
34976: Pentti Pekkarinen. Arvo Pentti.
34977: Esa. Timonen. V. E. Svinhufvud.
34978: 849
34979:
34980: XII,64. - Toiv.a.l. N:o 401.
34981:
34982:
34983:
34984:
34985: trtirauen ym.: Y1ulyatna(mtien. raken.tamiseksi Höytiäisen. ka-
34986: fUJValta Po'Wijärven kirkolle.
34987:
34988:
34989: E d u s lk: u n n a He.
34990:
34991: Kontiolahden kunnan alueella olevien Pun- yhteyksien parantajana, myös sopivana työ-
34992: tarikosken ja Kunnasniemen sekä Polvijär- kohteena työttömyystilanteen lievittämiseksi.
34993: ven kunnan alueella olevan Kuorevaaran Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
34994: kylien liikenneolosuhteet ovat huonot. Tilan- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34995: teen parantamiseksi on vireillä suunnitelmia
34996: yhdysmaantien rakentamiseksi Joensuun kau- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisim
34997: pungin ja Kontiolahden kuntien rajalta, yhdysmaantien rakennuttamiseksi
34998: Höytiäisen kanavalta Puntarikosken, Kun- H öytiäisen kaoovalta Puntarikosken.,
34999: nasniemen ja Kuorevaaran kylien kautta K unMSniemen ja K uorevaaran kylien
35000: Polvijärven kirkolle. Sanotun tien rakenta- kautta Polvijärven kirkolle.
35001: misella olisi merkitystä paitsi kauttakulku-
35002: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
35003:
35004: Toivo Niiranen. Pauli Puhakka..
35005:
35006:
35007:
35008:
35009: 107 E 74/60
35010: 860
35011:
35012: XII,65. - Toiv.al. N:o 402.
35013:
35014:
35015:
35016:
35017: · V. Tur1UleD. JDl.: Maantim rakentamiseksi Polvijiirv~
35018: Juuata. fMllnti&tii Juvan--Kaavin maantielle PetrQ1Jaa-
35019: raan.
35020:
35021:
35022: Eduskunnalle.
35023:
35024: Polvijänen kunnan alueella sijaitseva Esitetyllä alueella sijaitsevat myös huo-
35025: Lipasvaaran kylä sekä Juuan kunnan mattavat raaka-ainevarastot metsävaroihin
35026: alueella sijaitsevat Timovaaran ja Otravaa- nähden. Aikaisemmin puutavara näiltäkin
35027: ran kylät, joiden alueilla ja välittömässä seuduilta on kuljetettu vesiteitse. Viimeai-
35028: ympäristössä sijaitsevat suuret metsäraaka- kainen kehitys on kuitenkin johtanut siihen,
35029: ainealueet, ovat- vailla kunnollista tieyh- että vesiteiden merkitys puutavaran kulje-
35030: teyttä. tuksessa on huomattavasti vähentynyt, var-
35031: Matka Polvijärven Juuan maantieltä sinkin vesistöjen latvavesiltä.
35032: Lipasvaaran-Timovaaran-O.travaaran asu- Mainittakoon, että Polvijärven ja Juuan
35033: tusalueiden kautta Juuan-Kaavin maan- kunnanvaltuustot ovat tehneet esityksensä
35034: tielle Petrovaaraan on n. 24 km. Polvijärven mainitun työkohteen ottamisesta valtion
35035: kunnan alueella on rakennettu Lipasvaaraan ·työttömyystyökohteeksi.
35036: kunnantietä n. 10 km ja Petrovaarasta-- Edellä olevaan viitaten ehdGtamme kun-
35037: Otravaaraan Juuan kunnan alueella n. 9 km. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
35038: Täysin rakentamaton osa Lipasvaaran ja vomuksen,
35039: Otravaaran välillä on n. 5---6 km.
35040: Esitetyllä tieosuudella olisi huomattavaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35041: merkitystä, paitsi paikalliselle liikenteelle, maa'Y/Jtien rakentamiseksi Pollvijärven
35042: myös kauttakulkuliikenteelle. Alueen pai- -Juuan maantieltä Lipasvaara,_
35043: kallinen väestö elää kulkuyhteyksiin nähden Otravooran kautta Juuan.--Koovin
35044: varsin vaikeissa olosuhteissa, koska pistotei- maantielle Petrovaaroon.
35045: den johdosta on vaikeata järjestää mm. mei-
35046: jerikuljetuksia, postin ja linja-autoliiken-
35047: teestä puhumattakaan.
35048: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960.
35049:
35050: Vilho Turunen. Mikko Hult.
35051: 851
35052:
35053: XII,66. - Toiv.al. N: o 403.
35054:
35055:
35056:
35057:
35058: V. Turunen ym..;: Tutkimuksefl. toimittamisesta tien. rake~ta
35059: miseksi Joensuusta K utt.~iemen ja H uhmarise-n kautta
35060: P olvijaroeUe.
35061:
35062:
35063: E d u s lk: u n n a 11 e.
35064:
35065: Polvijärven pitäjän Huhmarisvaara on den välille n. 2 km: n pituinen rakentamaton
35066: eräs Pohjois-Karjalan kauneimpia näköala- pätkä, jota ei voida liikennöidä millään ajo-
35067: paikkoja. Huhmarisvaaraan tutustuneet tu- neuvolla.
35068: ristit ja matkailijat ovat ylistäneet paikkaa Alueella on runsaat puutavaravarastot,
35069: vanhojen tunnettujen matkailukeskusten, sekä paikallista asujaimistoa, joiden liikenne-
35070: kuten mm. Kolin veroiseksi. Huhmarisvaa- yhteydet ovat varsin kurjat. Esimerkiksi
35071: ralla olisi edellytyksiä muodostua erääksi pientilalliset eivät voi toimittaa ainakaan
35072: maamme huomattavammaksi matkailukeskuk- kaikkina vuoden aikoina maitoa meijereihin,
35073: seksi, elleivät tieolosU!hteet asettaisi tälle koska kuljetusolosuhteita ei ole voitu järjes-
35074: rajoituksia. Pohjois-Karjalan matkailuyhdis- tää.
35075: tyksen taholta onkin useaan otteeseen to- Tieyhteyksien rakentamiseksi myöhemmin
35076: dettu, ettei paikkaa voida saada suuren matkailukeskukseksi muodostuvalle Huhma-
35077: yleisön käyttöön, ellei tieoloja saada korja- risvaaralle olisi olemassa pari vaihtoehtoa.
35078: tuksi. Ensimmäinen vaihtoehto olisi se, että Kun-
35079: Huhmarisvaaran seudulle johtaa nykyisin nasniemen kunnantie ja Porraskorvelta joh-
35080: kaksi tietä. Joensuun-Polvijärven maantieltä tava Huhmarisen sotilastie yhdistettäisiin
35081: lähtee Kunnasniemen maantie, joka ainakin rakentamalla puuttuva n. 2 km pituinen väli.
35082: kesäisin on ajettavasaa kunnossa Lämpimään- Samalla olisi myös H uhmarisen sotilastie
35083: lahteen saakka. Tämä tie on kokonaisuudes- kunnostettava liikennöitävään kuntoon.
35084: saan ollut Kontiolahden kunnantienä. Toinen Toinen vaihtoehto, jota jossakin määrin
35085: tieyhteys on v. 1914--1915 rakennettu Por- lienee jo tutkittukin, olisi Kunnasniemen tie-
35086: raskorven-Huhmarisen sotilastie, jonka ve- suunnan jatkaminen Huhmarisen kautta
35087: näläiset rakensivat sotilastarkoituksia sil- suoraan Polvijärvelle.
35088: mälläpitäen. Tämä tie lienee nykyisin val- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
35089: tiolle kuuluvan sotilastien luontoinen, eikä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35090: sen kunnossapidosta ole huolehtinut kukaan, muksen:
35091: paikallisia asukkaita lukuunottamatta.
35092: Kontiolahden kunnan Kunnasniemen maan- että haUitus suorituttaisi kiireelli-
35093: tien pituus on n. 17 km ja Porraskorven- sesti tutkimuksen tieyhteyden aikaan-
35094: Huhmarisen sotilastien pituus 5 km. Teiden saamiseksi Joensuusta K unnasniemen
35095: välille jää Huhmarisvaaran-Lämpimänlah- ja H uhmarisen kautta Polvijärvelle.
35096: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960.
35097:
35098: 'Vilho Turunen. Mikko Hult.
35099: 8ö2
35100:
35101: XII.67. - Toiv.al. lf: o 404:.
35102:
35103:
35104:
35105:
35106: Lehmonen ym. ~. Pt~iireäs1um-Keiteleen. maan.tien. raken.tami-
35107: sesta.
35108:
35109: Eduskunnalle.
35110:
35111: Viitasaaren kunta on eräs tierakennustoi- Suunnitellusta tiestä tulisi olemaan ensi-
35112: minnan alalla vaikeimmin hoidettavia kuntia sijaista hyötyä 37 pienviljelystilalle, ennen
35113: siksi, että lukuisat suuret järvet pirstovat sen kaikkea näiden elinkeinonharjoittamiselle,
35114: vaikeasti rakennettaviin tiealueisiin, mikä sillä tie avaisi mahdollisuudet meijeriajolle,
35115: taas on jatkuvasti aiheuttanut sekä yksityi- mutta myös hyvin suuressa määrin metsä-
35116: sille asukkaille että kunnalle suuria teiden ajoille.
35117: ra:kentamis- ja kunnossapitokustannuksia. Tie tekisi mahdolliseksi liikenteen Pyöreä-
35118: Näistä syistä johtuen kunnan alueella on suon asutusalueen-Keiteleen kirkonkylän
35119: vielä kokonaisia kyläkuntia, joihin ei ole ny-. välillä ja edelleen siitä Pihtiputaalle, lähim-
35120: kyisiä liikennekelpoisuusvaatimuksia vastaa- mälle rautatieasemalle. Tietä tulisivat käyt-
35121: via teitä. tämään matkustajalinjat ja puutavarankul-
35122: Koliman kylässä sijaitsevalla Pyöreäsuon- jetus tulisi kokonaan ohjautumaan tätä tietä
35123: Pirttimäen välisellä alueella ei ole minkään- Pihtiputaan rautatieasemalle. Tie palvelisi
35124: laisia teitä. Pirttimäen ja Kota-ahon välillä näin ollen yleishyödyllisesti laajaa aluetta
35125: on asukkaiden rakentama huonokuntoinen ja sekä matkustajaliikenteen että puutavaran
35126: erittäin mutkainen autotie. Kota-ahon ja kuljetuksen osalta. Rakennustyöt olisi kui-
35127: Keiteleen ·kunnan alueella olevan Pahkamäen tenkin suoritettava valtion varoilla, sillä
35128: välillä on niin ikään asukkaiden omatoimi- paikalliset asukkaat eivät voi näin suuria
35129: sesti kunnossa pitämä, aika ajoittain vuo- kustannuksia vaativaan työhön ryhtyä.
35130: desta autoajokunnossa oleva tie. Tälle Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
35131: alueelle on suunniteltu ja hyväksytty Pyö- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35132: reäsuon-Keiteleen rajan tiesuunnitelma,
35133: jonka mukaan tien kokonaispituus tulisi ole- että hallitus ryktyisi toimenpiteisiin
35134: maan 5 km ja kokonaiskustannusarvio nou- Pyöreäsuon ja Keiteleen. rajan välisen
35135: sisi 12 250 000 mk: aan. ma.antien rakentamiseksi valtion va-
35136: roilla.
35137: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
35138:
35139: Siiri Lehmonen. Veikko Rytkönen.
35140: Matti Koivunen. Eino Tainio.
35141: Aarne Pulkkinen. E. Hietanen.
35142: Pauli P11ha.kka.. Kauko Tamminen.
35143: 863
35144:
35145: XII,68. - Toiv.al. N: o 405.
35146:
35147:
35148:
35149:
35150: Ahonen: Keitelepohjan-Kinntilan tien rakentamisesta.
35151:
35152:
35153: E d u s k u n n a 11 e.
35154:
35155: Kinnulan, Kivijärven ja Viitasaaren kun- Näin ollen kaukoliikennettäkin ajatellen olisi
35156: nissa on tyydytyksellä todettu, että viime tiellä varsin suuri merkitys. Kinnulan kun-
35157: kesänä suoritettiin maastotutkimukset Kei- nan kannalta tien paikallista merkitystä ei
35158: telepohjan-Kinnulan tielinjalla ja tiettä- voida myöskään suinkaan vähäksi arvioida,
35159: västi tien suunnittelupaperit ovat valmistu- sillä saataisiiman tie Kivijärven itäpuolelle,
35160: massa tlepiirissä. jossa on seudun vanhinta asutusta, mm. yli
35161: Mainittujen kolmen kunnan huhtikuun 200 henkeä käsittävä Urpilan kylä koulupii-
35162: 2 päivänä 1959 jättämässä anomuksessa ky- reineen, jossa ennestään ei ole kuitenkaan
35163: seisen tiesuunnitelman laatimiseksi on esi- tietä lainkaan.
35164: tetty perusteluita, jotka osoittavat, miten Edellä esitettyyn viitaten esitän eduskun-
35165: tärkeästä hankkeesta on kysymys. On syytä nan päätettäväksi toivomuksen,
35166: mainita, että tielinja, joka on n. 35 km, kul-
35167: kee läänin metsärikkaimpia seutuja ja olisi että halUtus ryhtyisi toimenpiteisiin
35168: yhdystienä toisaalta Suolahden-Haapajär- Keitelepohjan-Kinnulan tien raken-
35169: ven rautatieltä Ykspihlajan satamaan ja tamiseksi Viitasaaren, Kivijärven ja
35170: toisaalta näiltä alueilta puutavaran autokul- Kinnulan kunnissa.
35171: jetuksessa myöskin Keiteleen uittoväylään.
35172: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
35173:
35174: Arvo Ahonen.
35175: 854
35176:
35177: Xn,69. - Toiv.a.l. lf:o 406.
35178:
35179:
35180:
35181:
35182: PulkJdnen YJIL: Niinivede11t itäisM ra11tna.n tien raken-tami-
35183: sesta Tervon, ja Vesannon, ku11tnissa.
35184:
35185:
35186: Ed uskunna.lle.
35187:
35188: Tervon ja Vesannon kuntien aluetta kos- Haapamäen eteläpuolella. Tien rakennus-
35189: keva Niiniveden itäisen rannan tien raken- töiden aloittaminen olisi myös työllisyys-
35190: nushanke on ollut vireillä jo useita vuosia. näkökohdat huomioon ottaen tarpeellista.
35191: Tien rakennussuunnitelmat ovat nyt valmis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
35192: tuneet ja muut lakisääteiset toimenpiteet nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35193: ovat edistyneet niin, että tien rakentamiseen muksen,
35194: voitaisiin ryhtyä välittömästi. Tie tulisi pal-
35195: velemaan paikallisen väestön tarpeita, mutta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35196: käsityksemme mukaan se vaikuttaisi kautta- Niimveden t'täisen ranna11t ti&n raken-
35197: kulkuliikenteeseenkin, koska se yhdistäisi tamiseksi Tervcm ja Vesan?W1lo kun-
35198: Tervon ja Vesannon välisen tien Niiniveden- nissa.
35199: päästä Suonenjoen ja Tervon väliseen .tiehen
35200: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
35201:
35202: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen.
35203: Esa. meta.nen. Veikko Rytkönen.
35204: Hertta. Kuusinen.
35205: 866
35206:
35207: XU,70. - Toiv.al N:o 4CY1.
35208:
35209:
35210:
35211:
35212: Bytkhen ym.: 8~oti6-n rakentamisesta Lapi-nlahden kir-
35213: konky.lästii Akkala'lmuw6n kautta Väisiilänmäkeen..
35214:
35215:
35216: Ed u s kun n a 11 e.
35217:
35218: Onkivesi jakaa Lapinlahden kunnan kah- mahdollisuuksia tämän, ns. saaristotien ra-
35219: tia. Vesistön toisella puolella asuu n. 2 000 kentamiseen. Tie on kuitenkin erittäin tar-
35220: asukasta eristettynä kunnan keskuksesta, peellinen paikallisen liikenteen kannalta ja
35221: kirkonkylästä. Kaikki liikenne kirkonkylään myös valtion työttömyystyönä sillä tulisi
35222: tapahtuu Onkiveden länsirannan kautta, rakennusaikana olemaan merkitystä.
35223: mistä aiheutuu sekä henkilö- että tavaralii- Edellä esitettyihin perusteisiin viitaten
35224: kenteessä huomattavia lisäkustannuksia. ehdota:mme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
35225: Onkiveden yli voidaan kohtuullisin kustan- vomuksen,
35226: nuksin rakentaa tie pengertämällä saarien
35227: väliset salmet. Sitä varten on jo valmiiksi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin.
35228: laadittu suunnitelmakin, mutta Lapinlahden toimenpiteisiin. n.s. saaristotien raken.-
35229: kunna:lla, jota rasittavat erittäin raskaat tamiseksi Lapinlahden kirkonkylästä
35230: työttömyysmenot, ei ole ollut taloudellisia A.kkalansaaren kautta Väisälän.tMkeen.
35231: Helsingissä 12 pä:ivänä helmikuuta 1960.
35232:
35233: Veikko Rytkönen. Esa Hietanen.
35234: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen.
35235: 856
35236:
35237: XU,71. - 'l'oiv.al. N: o 408.
35238:
35239:
35240:
35241:
35242: Pulklånen ym. :, Tie11. rakentamisesta Pielaveden pitäjä11. Vii-
35243: 'Mmiiutä Kotojäruen kaUtta Siikalahtee11. lisalme11. maa-
35244: lailkuma.assa.
35245:
35246:
35247: Eduskunnalle.
35248:
35249: Toimenpiteet kauttakulkutien rakentam.i" tys kasvaisi huomattavasti. Matka Pielaveden
35250: seksi Pielaveden-Kiuruveden väliseltä maan- Vaaraslahdesta Iisalmeen lyhenisi 20-25 km.
35251: tieltä Viinamäestä Kotojärven asutusalueen Kun tien vaikutuspiirissä asuvat ovat suu-
35252: kautta Siikalahteen Runnin ja Ruotainmäen rimmalta osalta myös ansiotyön tarpeessa
35253: väliselle tielle Iisalmen mlk. ovat olleet vi- olevia, niin tien rakennusvaiheen aikana voi-
35254: reillä jo useita vuosia. Asiasta tekivät aikoi- taisiin heille turvata ansiotyön saanti omalla
35255: naan Pielaveden ja Iisalmen mlk. kunnan- paikkakunnalla.
35256: va:ltuustot yhteisen aloitteen. Jostakin syystä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
35257: tien. rakentamishanke ei ole edistynyt alkua kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
35258: pitemmälle. Tien rakentamisen välttämättö- toivomuksen,
35259: myyttä todistaa se, että tien vaikutuspiiriin
35260: kuuluu yli 40 maanviljelystilaa, joiden lii- että haUitus 1·yhtyisi toime11.piteisiin
35261: kenneolot ovat pikaisen korjauksen tarpeessa. tien rakentamiseksi Pielaveden pitäjän
35262: Lisäksi tien vaikutuspiiriin tulisi laajat met- Viinamäestä Kotojärve11. kautta Siika-
35263: sävarat, joiden käytön taloudellinen merki- lahteen Iisalmen maalaiskunnassa.
35264: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
35265:
35266: Aarne Pulkldnen. Veikko Rytkönen.
35267: Esa. Hietanen. Hugo Manninen.
35268: 857
35269:
35270: XII,72. - Toiv.al. N': o 409.
35271:
35272:
35273:
35274:
35275: Timonen ym.: MMntien rakentamisesta Petäiskylän kunnan-
35276: tiestä Kuohalin kunnantiehen Nurmeksen maalaiskun-
35277: nassa.
35278:
35279:
35280: E d u s k u n n a 11 e.
35281:
35282: Nurmeksen kunnan hoidossa olevat Kuoha- Petäiskylän kunnantien yhdistämistä Kuo-
35283: tin ja Petäiskylän kunnantiet, joista uuden hatin kunnantiehen puoltaa erikoisesti myös
35284: tielain mukaan muodostettaneen paikallis- se, että tien välittömässä läheisyydessä ovat
35285: teitä, päättyvät siten, että teiden väliin jää erittäin hyvät soran ottopaikat, joita edellä-
35286: noin 5 km: n tietön alue, joka erottaa kysei- mainittujen teiden yhdistämisen jälkeen voi-
35287: set tiet toisistaan. Petäiskylän kunnantie taisiin käyttää myös Kuohatin kunnantien
35288: muodostuu tämän johdosta pistotieksi, joka tarpeisiin. Kun edelläsanotun lisäksi edellä
35289: a:lkaa Nurmeksen-Kuhmon maantiestä ja mainittujen teiden vaikutuspiirissä olevat
35290: päättyy Petäiskylään. Tällaisen pistotien alueet ovat erittäin pahoja alityöllisyys-
35291: hoito ja etenkin talviauraus on vaikeaa, alueita, joille uusien työkohteiden saanti
35292: koska aurauskalusto joudutaan kuljettamaan olisi erittäin tarpeellinen, ehdotamme kun-
35293: tielle erikseen. Lisäksi tien taloudellinenkin nioittaen eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivo-
35294: merkitys jää paikkakuntalaisille paljon vä- muksen,
35295: häisemmäksi kuin mitä se olisi, jos tie yhtyisi
35296: molemmista päistään Hikennöitäviin maantei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35297: hin, jolloin liikenne voitaisiin järjestää esi- maantien rakentamiseksi Petiiliskylän
35298: merkiksi päivittäin toistuvan maidonkulje- kunnantiestä K uohatin kunnantiehen
35299: tuksen kohdalta kiertoliikenteenä, joka huo- Nurmeksen maalaiskunnassa.
35300: mattavasti säästäisi kustannuksia.
35301: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
35302:
35303: Esa Timonen. Elis Manninen.
35304:
35305:
35306:
35307:
35308: 108 E 74/60
35309: 858
35310:
35311: XD,'13. - Toiv.al. 1f: o 410.
35312:
35313:
35314:
35315:
35316: J. E. Partaneu ym.: MQIJfl.Utm rak&ntOtmisesta Botl«Jmon-
35317: Ristijäro6'11. fMMI,tieZfä YU-V ieksii-n K uhmo~Hyrymal-
35318: me-n maa-ntieUe.
35319:
35320:
35321: E d u s kun n a 11 e.
35322:
35323: Tieliikenneyhteyksien parantamisen avulla Suoran liikenneyhteyden avaaminen edellä
35324: voidaan tehokkaasti edistää syrjäisessä ase- mainittua linjaa seuraten olisi sikäli suuri-
35325: massa olevien seutujen taloudellista ja muuta merkityksellinen, että se helpottaisi raken-
35326: myönteistä kehitystä. Tyydyttävien kulku- nettavan uuden maantien vaikutuspiiriin
35327: yhteyksien puutetta esiintyy vielä monin kuuluvien metsävarojen ulosottoa hyvin mer-
35328: paikoin mm. Kainuun maakunnan alueella. kittävällä tavalla. Samalla se loisi entistä
35329: Vanhempi asutus on hakeutunut tavallisesti paremmat mahdollisuudet uuden asutuksen
35330: kalavesien ja riistamaiden vaiheille kulku- syntymiselle näillä alueilla. Omaa vaikutta-
35331: yhteyksien ollessa alkukantaisen heikkoja. vaa merkitystään edustaa myöskin paikalli-
35332: Muutamin paikoin on tilanne tässä suhteessa sen väestön liikennöimismahdollisuuksien pa-
35333: säilynyt sellaisenaan aina nykypäiviin rantuminen. Rakennettavasta maantiestä
35334: saakka. muodostuisi uusi yhdysmaantie, joka jatkona
35335: Eräs metsien kätköön muodostuneiden talo- suunnitteilla olevan Yli-Vieksin-Nivan edel-
35336: ryhmien ja näiden lisäksi haja-asutuksen leen Kuhmon-Lentiiran maantielle johtavan
35337: tyypillisiä seutuja on Sotkamon-Ristijärven maantien kanssa avaisi uusia taloudeHisia
35338: maantieltä Petäjävaaran kylätien suunnassa mahdollisuuksia eritoten Kuhmon kunnan
35339: Kuhmon kunnan Yli- Vieksiin Kuhmon-By- laajoilla alueilla.
35340: cynsalmen maantielle Koskenmäen tienoille. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
35341: Tämän linjan vaikutuspiirissä on runsaat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35342: metsävarat ja asuttamiskelpoisia alueita. Lii- muksen,
35343: kenneyhteyttä Yli-Vieksistä Sotkamon suun-
35344: nassa Kontiomäen-Nurmeksen rataosalle että halUtm ryhtyisi toimenpiteisii-n
35345: johtavana ei ole olemassa, sillä Yli-Vieksin maantie-n rakentamiseksi Botkamon,-
35346: ja Petäjävaaran kylätien päätteen väliin jää Ristijärve-n maantieltä Petäjävaarafl.
35347: n. 20 km tietöntä taivalta. Puutavarankulje- kylätien suunnassa Yli-Vieksiin Kuh-
35348: tus ja muu liikennöiminen tapahtuu pitkiä mon,-Hyrymalmen maantielle K uh-
35349: matkoja kiertäen ja aiheuttaa ajanhukkaa mo-n kunnassa.
35350: sekä kustannusten kasvamista.
35351: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
35352:
35353: Eemil Pa.rta.nen. Veikko Savela.
35354: 859
35355:
35356: XU,74. - Toiv.al. N:o 411.
35357:
35358:
35359:
35360:
35361: Tauriainen ym.: Murkivaara'lt-Lipon-Luolasuon maan.tie11o
35362: . rakentamisesta Suomussalmen kunnassa.
35363:
35364:
35365: Eduskunnalle.
35366:
35367: Vuonna 1958' tie- ja vesirakennushallituk- yli kulkevine pitkospuineen; Vaikka lko.
35368: sen Kainuun piirin toimesta suoritettiin tut- alueelle on valtion toimesta asutettu ihmisiä,
35369: kimus Suomussalmen kunnan Ylinäljäkän ei siellä ole mahdollisuutta saattaa maata-
35370: kylässä olevalla Murhivaarasta Lipon pysäkin loustuotteita enempää kuin puutavaraakaan
35371: kautta Luolasuon asutusalueelle kulkevalla markkinoille. Tien rakentaminen, samalla
35372: tielinjalla. Kuitenkaan rakennustöihin ei ole kun se parantaisi paikallisen väestön elämi-
35373: vielä ryhdytty. sen mahdollisuuksia, tekisi mahdolliseksi myös
35374: Mainittu tie tulisi n. 11.:5 km pitkä ja se alueella olevain valtion metsien hyödyksi~
35375: yhdistäisi Luolasuon asutusalueen Ylinäljän- käytön.
35376: gän Linokylän tiehen. Samalla tämä tie tu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
35377: lisi avaamaan suoran yhteyden Juntusran- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35378: nasta Kiannanniemen kautta suoraan rauta-
35379: tielle ja edelleen Ouluun. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
35380: Suunnitellun tien alueella on huomattavan toimenpiteisiin Murhivaara11o-Liponr-
35381: paljon asutusta. Useista taloista on lähim- L1Wlasuon m-aantien rake11otamiseksi
35382: pään kansakouluun matkaa n. 10 km, samoin Suomussalmen kunna11o YZiniiZjängän
35383: lähimpään kauppaan, jonne nykyisin ei ole kylässä.
35384: muuta tietä kuin ns. kinttupolkuja soiden
35385: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
35386:
35387: Hannes Tauriainen. Matti Merilä.inen. N'lilO Nieminen.
35388: 860
35389:
35390: XII,75.- Toiv.al. N:o 412.
35391:
35392:
35393:
35394:
35395: Lakkala. ym.: TiM mkaa:n:sadmisesta Puolamajärve"' ja Rn-
35396: va,pää"' välille Pellcm. ku.,fi,(JSsa.
35397:
35398:
35399: E d u s kun n a 11 e.
35400:
35401: Pellon kunnassa Pellon-Raanujärven- Puolamajärveltä Rovanpäähän on koko vä-
35402: Sinetän tiestä Lampsijärven kylästä pohjoi- lin hyviä, asutukselle kelpaavia maita. Kun
35403: seen 5 km:n päässä sijaitsee Puolamajärven tällä osalla Pellon pitäjää ei ole erikoisesti
35404: kylä, jossa on ikivanhaa asutusta. Kylän huomattavampia työkohteitakaan, olisi tämän
35405: asukkaat saavat toimeentulonsa maanvilje- tien rakentaminen eräs työkohde myös alueen
35406: lyksestä sekä karjanhoidosta. Maidon meije- väestölle.
35407: riinlähettäminen muodostaa heidän pääasial- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
35408: lisen tulolähteensä. Maito kuljetetaan meije- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35409: riin Lampsijärveltä Puolamajärvelle johta-
35410: vaa nykyisin kovin heikkokuntoista tietä. että hallit'US ryhtyisi kiireellisesti
35411: Puolamajärveltä Rovanpäähän on matkaa toimenpiteisiin tieS'Uunnan tutkimi-
35412: vain 8 km, mistä Konttajärvelle on 4 km. seksi ja sen jälkeen tien rakennustöi-
35413: Rovanpäähän on jo Konttajärveltä kulkuke1- den aloittamiseksi Puolamajärven ja
35414: poinen autotie. Konttajärven kautta on Rovanpäiin välille Pellm kunnassa.
35415: Puolamajärveltä Pelloon huomattavasti ly-
35416: hempi matka kuin Lampsijärven ja Ylitor-
35417: nion kautta, jota nyt on kuljettava.
35418: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
35419:
35420: Eemeli Lakkala. Eino Ta.inio.
35421: Anna.-Liisa Tiekso. Toivo Friman.
35422: 861
35423:
35424: XII,76. - Toiv.al. lf:o 413.
35425:
35426:
35427:
35428:
35429: Lakbla. ym. : T eurajärven. tien. rakennustöiden. aloitttJmisesta.
35430:
35431:
35432: Eduskunnalle.
35433:
35434: Kolarin-Kallon-Kaukosen tiestä, Teura- eikä muuta raskasta liikennettä kestäväksi.
35435: järven kansakoulun kohdalta erkanee Teura- Tien suunnan vaikutuspiirissä on paljon
35436: järven kyläryhmään tie, joka on Kolarin viljelyskelpoista valtion maata, jonka vuoksi
35437: kunnan toimesta suunniteltu ja punnittu tie tulisi edistämään seudun asutustoimintaa.
35438: sekä osittain raivattu. Tämän ·5 km:n mat- Tällä tiellä on siis yleistäkin merkitystä.
35439: kan takana on hyvin vanha asutus, johon Kun Kolarin kunnan alueella on edelleen
35440: edellä mainittu tie muodostaa ainoan kulku- huomattavasti työttömyyttä, olisi tien raken-
35441: yhteyden. Maito meijeriin ja lapset kansa- nustyö eräs sopiva työttömyystyökohde.
35442: kouluun - koulu on alussa mainitun Kau- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
35443: kosen tien varressa - on kuljetettava hevo- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35444: sella. Muunlainen kulkeminen on kovin vai-
35445: keaa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
35446: Tietä eivät kylän asukkaat eikä Kolarin toimenpiteisiin Teurajärven tien ra-
35447: kunta pysty rakentamaan autoliikennettä kennustöiden aloittamiseksi.
35448: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
35449:
35450: Eemeli La.k:kala. Eino Tainio.
35451: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Frinum.
35452: 862
35453:
35454: XU,77. - Toiv.al. N:o 414. .:· ·...
35455:
35456:
35457:
35458:
35459: Paa.rma11 ym.: Rooamemen-l'fJalon run.kotien kumwstami-
35460: sesta.
35461:
35462:
35463: E d u s ik u n n a 11 e.
35464:
35465: Valtakunnan runkotie n:o 4 eli ns. Jää- nopeasti armeijan joukko-osaston siirron
35466: merentie, mikä Rovaniemeltä pohjoiseen kor- johdosta ja suurten tekojärvien padotustyön
35467: vaa myöskin rautatien, on koko sodan ja aikana. Puutavaran autokuljetus on myöskin
35468: sodan jälkeisen ajan ollut aivan tilapäiskun- viime vuosien aikana moninkertaistunut ja
35469: nostusten varassa lyhyitä pengerryspätkiä näyttää edelleen jatkuvasti lisääntyvän.
35470: lukuunottamatta. Viime kesänä oli tie niin Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
35471: heikossa kunnossa, että ulkolaisista matkaili- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35472: joista usea keskeytti matkansa ja palasi vä-
35473: liltä takaisin tien kehnouden takia. että hallitus ry"Myisi kiireellisesti
35474: Kyseisellä tiellä suoritetaan hyvin suuressa toime1tpiteisiitt. Rooaniemeft.-1valon
35475: määrässä raskasta puutavaran kuljetusta runkotien kunnostamiseksi sellaiseksi,
35476: kautta vuoden, paikallisen väestön kuljetus- että se vastaa nykyajan liikenteen
35477: tarve on jatkuvasti suurentunut ja lisääntyy asettamia vaatimuksia.
35478: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
35479:
35480: Akseli Pa.a.rman. Hannes Pa.aso. Ola.vi Lahtela.
35481: 863
35482:
35483: XD,78. - Toiv.al. N:o 415.
35484:
35485:
35486:
35487:
35488: l'rima.D. ym.: Toi'IMnpiteistä maantien rakennustöiden aloit-
35489: tamiseksi SooreM,}lim ja Markkasuvanncm välillä Rooam.ie-
35490: men maalaiskunnassa.
35491:
35492:
35493: E d u s k u n n a 11 e.
35494:
35495: Ounasjoen itäpuolella, Markkasuvannon Niiden hyväksikäytön ja asuttainisenkin kan-
35496: lossista etelään, on yhtä suuri asutus kuin nalta uusi tie on tarpeellinen. Tien kulkiessa
35497: joen länsipuolellakin, mutta siellä ei ole lain- nykyään vain toisella puolella Ounasjokea on
35498: kaan maantietä. Jos rakennettaisiin uusi tie siitä asukkaille monenlaista haittaa ja vai-
35499: Ounasjoen itäpuolelle, Rovaniemen Saaren- keuksia. Mm. kaupat ovat kaikki tien varrella
35500: kylän ja Markkasuvannon lossin välille, niin ja kauppoihin toimitattavat maataloustuotteet
35501: myös joen itäpuolella asuvat pääsisivät tien on kuljetettava suurelta osalta yli virtaavan
35502: varteen. Tietä tälle puolelle rakennettaessa joen. Tällainen kuljettaminen tulee kalliiksi
35503: se ei tulisi kulkemaan peltojen ihalki. Se voi- ja on lisäksi vaarallista. Tämä tierakennus
35504: taisiin rakentaa suoraksi nykyisen 'liikenteen olisi myös hyvä työttömyystyökohde.
35505: vaatimuksia vastaavaksi ja siten palvelemaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
35506: pohjoiseen suuntautuvaa kaukoliikennettä. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
35507: Siltoja tarvittaisiin vähemmän ja pienempiä. toivomuksen,
35508: Joen itäpuolella ovat tällä seudulla myös
35509: kaikki soranottopaikat, ja nykyisellekin tielle että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
35510: on sora kuljetettava joen yli suurin kustan- toimenpiteisiin maantiesuunnan tutki-
35511: nuksin. Itäpuolen tie tulisi myös hiukan miseksi ja rakennustöiden alullepane-
35512: lyhyemmäksi. miseksi Saarenkylän ja Markkasuvan-
35513: Ounasjoen itäpuolella on Rovaniemen maa- non väUllä Rovaniemen maalaiskun-
35514: laiskunnassa huomattavasti valtion metsiä. nassa.
35515: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
35516:
35517: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso.
35518: Eino Tainio. Eemeli La.kka.la.
35519: 864
35520:
35521: XII,'19. - Toiv.al N: o 416.
35522:
35523:
35524:
35525:
35526: Lahtel&: Kolp8Men-8ienjäroen-Pekkalan mama.IS. rGken-
35527: tamisuto.
35528:
35529:
35530: Ed uskunnaUe.
35531:
35532: Kolmekymmentä vuotta on ollut vireillä suuri hyöty mm. puutavaran kuljetuksille
35533: tiehanke Rovaniemi-Kolpene-Sierijärvi- ja voimalaitosten rakentamiselle.
35534: Jokela-Pekkala. Ennen sotia suoritettiin Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
35535: tiesuunnan tutkimus. Jatkuvasti on mm. tavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
35536: Rovaniemen mlk: n valtuusto esittänyt tien sen,
35537: rakentamista työttömyystyöohjelmassaan.
35538: Tien vaikutuspiiriin on suunniteltu asutus- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
35539: alueita ja on jo perustettukin 15 tilaa. siin Kolpeneen-Sierijärven.-Joke-
35540: Alueella on tiettömän taipaleen takana lähes Zaflt-Pekkalan maantien rakentami-
35541: 500 asukasta. Rakennettavasta tiestä olisi seksi.
35542: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
35543:
35544: Ola.vi Lahtela.
35545: 865
35546:
35547: xn,so. - Toiv.al. N:o 417.
35548:
35549:
35550:
35551: Lahtela: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Vanttausjär-
35552: ven maantieltä Vian asemal.le.
35553:
35554:
35555: E d u s k u n n a 11 e.
35556:
35557: Heti sen jälkeen kun Rovaniemen-Kemi- koska sen vaikutuspiirissä ovat laajat valtion
35558: järven rautatie valmistui vuonna 1934, olisi metsämaat, joista voitaisiin kaikenlainen puu-
35559: pitänyt rakentaa noin 27 km: n pituinen yh- tavara kuljettaa autolla mainitulle Vian rau-
35560: dystie Rovaniemen-Posion maantieltä Rova- tatieasemalle tarvitsematta niitä ajaa noin 60
35561: niemen kunnan Viirin kylässä mainitulla km edempänä olevlle Rovaniemen asema:lle,
35562: rautatiellä olevalle Vian asemalle. Sen on kuten nyt on tehtävä. Siitä olisi myöskin
35563: ehdottanut rakennettavaksi valtion komitea- suuri etu rautatielle, koska se saisi poltto-
35564: kin. Kun tätä tietä ei rakennettu ja mai- puunsa paljon halvemmilla kustannuksilla ja
35565: nitulla tiesuunnalla olevalle Vanttausjärven koska tien rakentaminen tulisi huomattavasti
35566: asutusalueelle perustettiin suuri määrä asu- lisäämään Vian rautatieaseman liikennetulo-
35567: tuslain edellyttämiä viljelystiloja, rakensi jakin. Yleiselle maantieliikenteellekin olisi
35568: maata:lousministeriön asutusasiainosasto en- myös huomattava etu po. tien rakentamisesta
35569: nen talvisotaa Rovaniemen-Posion maan- siihen nähden, että mainitun rautatien poh-
35570: tiestä mainittua suuntaa Vian asemaa kohti joispuolella olevalta Rovaniemen-Kemijär-
35571: po. tietä n. 18.5 km pituudelta. Rakenta- ven maantieltä, johon yhtyy Rovaniemen-
35572: matta on siis vain noin 8.5 km pituinen osa Sodankylän maantie, on rakennettu Vian
35573: Vian aseman puoleisesta päästä. Tämä ra- asemalle tulotie. Kun Vian aseman ja Vant-
35574: kentamaton tieosa estää mainitun tien var- tausjärven välille rakennetaan maantie, avau-
35575: ressa asuvaa väestöä käyttämästä mainittua tuu siitä samalla suora kulkureitti pohjoi-
35576: Vian rautatieasemaa liikennöimiseen ja pa- sesta Vian aseman kautta Rovaniemen-Po-
35577: kottaa heidät liikennöimään noin 40--60 km sion ja Rovaniemen-Sodankylän maantei-
35578: edempänä olevalla rautatieasemalla. Kun den vä:lille tarvitsematta kiertää Rovaniemen
35579: edellä mainitun, jo rakennetun tien varressa kauppalan kautta noin 70 km pitempää tietä.
35580: on yli 40 taloa ja kun Vian rautatieasemaa Mainittakoon vielä, että eduskunta kulku-
35581: voisivat näiden lisäksi käyttää lähimpänä lii- laitosvaliokunnan mietinnön mukaisesti jo
35582: kennepaikkana kaikki ne, jotka asuvat Rova- kesäkuun 4 päivänä 1956 hyväksyi toivomuk-
35583: niemen-Posion maantien varressa mainitun sen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin po.
35584: Vanttausjärvelle rakennetun tien erkanemis- tien rakentamiseksi.
35585: paikan etelä- ja pohjoispuolella, on selvää, Mainitun tien rakentaminen nyt kun Ke-
35586: että varsin suuri asukasmäärä estyy käyttä- mijoessa olevaa Pirttikosken voimalaitosta on
35587: mästä lähintä rautatieliikennepaikkaa niin alettu rakentaa on senkin vuoksi kiireelli-
35588: kauan kuin 8.5 km: n pituinen maantie on ra- nen, koska po. rautatieasemalta on mainitulle
35589: kentamatta Vian rautatieasemalle asti. voimalaitoksen rakennuspaikalle paljon ly-
35590: Kun se matka, jolle olisi rakennettava pu- hyempi matka kuin miltään muulta rautatie-
35591: heena oleva maantie, on hyvää, viljelyskel- asemalta.
35592: poista m~tsämaata, tulee se asutetuksi heti Kun kaikki edellä kerrottu voidaan saavut-
35593: kun tie on rakennettu, koska asutettavia sa- taa rakentamalla 8.5 km: n pituinen Vian
35594: notulla seudullakin on paljon. asemalle johtava erikoisen tarpeellinen tulo-
35595: Valtion metsätaloudelle on myöskin ko. tie, olisi se mahdollisimman pian rakennet-
35596: tien rakentamisesta erikoisen suuri hyöty, tava.
35597: 109 E 74/60
35598: 866 xn,so. - Vantta.usjä.rven-Vian aseman maantie.
35599:
35600:
35601: Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- rahan maantien rakentamiseksi Rova-
35602: dotan eduskunnan päätettäväksi toivomuk- niemen-Kemijärven rautatiellä ole-
35603: sen, van Vian aseman ja Vanttausjärven
35604: maantien välille.
35605: että hallitus ottaisi vuoden 1961
35606: tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
35607: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
35608:
35609: Olavi Lahtela.
35610: 867
35611:
35612: XII,81. - Toiv.al. N:o 418.
35613:
35614:
35615:
35616:
35617: Lahtela: Kemijärven-Pelkosenniemen maantien ja Kemijär-
35618: ven-Pakkakummun maantien välisen ykdystien ja Kemi-
35619: jokeen tarvittavan s~'llan rakentamisesta.
35620:
35621:
35622: Eduskunnalle.
35623:
35624: Kemijärven säännöstelyn takia joutuu vä:lille on myös yleisesti ottaen puolustetta-
35625: Kemijärven kunnan sisäinen liikenne varsin- vissa ja suositeltavissa. Tällöin olisi myös
35626: kin pitäjän pohjoisissa kylissä monien hanka- sillan rakentaminen Kemijokeen Levärannan
35627: luuksien alaiseksi. Nykyinen suhteellisen ka- ja Vuostimon sekä joen itäpuolella olevien
35628: pea joki, jota talvella on voitu helposti käyt- V arrion ja J avarusvastuun kylien välille
35629: tää liikenneyhteyksien lisäämiseksi, muuttuu sopivimpaan kohtaan toteutettava.
35630: vedenkorkeudeltaan vaihtelevaksi altaaksi, Edel·lä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
35631: jolloin sen talvella ylittäminen käynee mah- tavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
35632: dottomaksi. Mainittujen kylien asukasmäärä sen,
35633: lisääntyy jatkuvasti ja niiden elinkeinoelämä
35634: tarvitsee välttämättä ·kylien välisen yhdyslii- että hallitus 'l'yhlyift kiireellisesti
35635: kenteen. Vesistön säännöstelyn yhteydessä toimenpiteisiin Kemijärven-Pelko-
35636: olisi tämä näkökohta otettava vakavasti var- senniemen maantien ja Kemijärven-
35637: teen. Yhdystien rakentaminen Kemijärven- Pakkakummun maantien välisen yk-
35638: Pelkosenniemen maantien ja Kemijärven- dystien ja Kemijokeen tarvittavan s~1-
35639: Kalkiaisen-Sallan Pahkakuromun maantien 7an rakentamiseksi.
35640: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
35641:
35642: Olavi Lahtela..
35643: 868
35644:
35645: XU,82. - Toiv.al N':o 419.
35646:
35647:
35648:
35649:
35650: Lahtela: Lttusuan ja Lehtolan välisen yhdystien rakentami-
35651: sesta Kemijärvellä.
35652:
35653:
35654: E d u s k u n n a 11 e.
35655:
35656: Kemijärven kauppalan muodostaminen urheilu- ja kurssikeskus, jolle mainittu yh-
35657: aiheuttaa jo nyt ja entistä enemmän tulevai- dystie avaisi laajenevia toimintaedellytyksiä.
35658: suudessa Kemijärven kunnan alueella liiken- Alueella on myös asutuskelpoisia maita, jo-
35659: neyhteyksien lisäämisen tarvetta. Kunnan ten tien rakentaminen on siitäkin syystä tar-
35660: eteläiset kylät tarvitsevat välttämättä yhdys- peellinen.
35661: tien. Tällaisena yhdystienä olisikin raken- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
35662: nettava maantie Kemijärven Luusuasta sa- tavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
35663: man kunnan Lehtolan kylään. Kun tie sen,
35664: lisäksi tulisi kulkemaan metsäalueitten läpi,
35665: olisi sillä taloudellisesti suuri merkitys. La- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35666: pin matkailu lisääntyy myös vuosi vuodelta, Kemijärven Lttusuan ja saman kun-
35667: jolloin uusien teiden tarve myös kasvaa. nan Lehtolan välisen yhdystien raken-
35668: Jumiskoon on kehittymässä suurehko loma-, tamiseksi.
35669: llelsingi~ä 11 päivänä helmikuuta 1960.
35670:
35671:
35672: Olavi Lah~la.
35673: 869
35674:
35675: XII,SS. - Toiv.a.l. N:o 420.
35676:
35677:
35678:
35679:
35680: Lahtela.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Soppelasta
35681: RäisäUiän Kemijärven kunnassa.
35682:
35683:
35684: E d u s k u n n a 11 e.
35685:
35686: Viitaten asiasta aikaisemmin tehtyihin että halUtu.s ottaisi vuoden 1961
35687: aloitteisiin ja eduskunnan 16 päivänä loka- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
35688: kuuta 1956 lausumaan toivomukseen ,että rahan maantien rakentamiseksi Kemi-
35689: hallitus kiireellisesti ryhtyisi toimenpiteisiin järven kunnassa olevasta Soppelasta
35690: maantien rakentamiseksi Kemijärven kun- saman kunnan Räisälään.
35691: nassa olevasta Soppelasta saman kunnan
35692: Räisälään" ehdotan eduskunnan päätettä-
35693: väksi toivomuksen,
35694: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1960.
35695:
35696: Olavi Lahtela.
35697: 870
35698:
35699: Xfi,84.- Toiv.al. N:o 421.
35700:
35701:
35702:
35703:
35704: Lahtela.: Toimen-piteistä KemijärveUä Jumislron kautta Po-
35705: siolle raken-n-etun. maantien ja Aittoperän. kylätien. vmisen.
35706: yhdystien. rakentamiseksi.
35707:
35708:
35709: E d u s k u n n a 11 e.
35710:
35711: Kem.ijärveltä Lehtolan ja Jumiskon voima- voimalaitokselle maantien Sallan kunnan
35712: laitoksen kautta Posiolie rakennetun maan- Morottajan ja Posion kunnan Perä-Posion
35713: tien ja Posion kuntaan rakennetun Sihnak- maantiestä, johon sittemmin yhdistettiin Ke-
35714: kasalmen-Aittoperän kylätien välille olisi mijärveltä Jumiskon voimalaitokselle raken-
35715: rakennettava 5-6 km: n pituinen yhdys- nettu maantie.
35716: maantie. Mainittu Pohjolan Voima Oy:n Jum.iskon
35717: Näin olisi tehtävä, koska tällä yhdystiellä voimalaitokselle rakentama tie on tosin tar-
35718: lyhennettäisiin Kemijärven kunnan ja Po- peellinen niille Posion kunta:laisille, jotka
35719: sion kunnan keskuksen välistä matkaa yli asuvat Posion kunnan itäisellä alueella,
35720: 10 km ja mainittujen kuntien keskusten väli- mutta kun mainittujen kuntain keskusten
35721: nen liikenne tulisi kulkemaan Kemijärven ja välinen maantie olisi saatava mahdollisim-
35722: Posion kunnan rajan läheisyydessä olevan man lyhyeksi ja sen tästä syystä tulisi kul-
35723: verraten suuren Posion kuntaan kuuluvan kea mainitun Aittoperän kylän kautta, olisi
35724: Aittoperän kylän kautta. Ellei mainittua po. yhdystie nyt rakennettava, ettei alku-
35725: yhdystietä rakenneta, on Aittoperän kylän peräinen suunnitelma jäisi toteuttamatta.
35726: asukasten, päästäkseen Kemijärven-Posion Kun kysymyksessä on vain 5-6 km:n pitui-
35727: linja-autoliikennettä hyväkseen käyttämään, sen tien rakenta:minen ja maasto tällä mat-
35728: matkustettava kävellen tai muutoin linja- kalla on helposti rakennettavissa ja kun se
35729: autotien varteen 4-9 km ja po. tietä saman- olisi rakennettava siihen, johon se on alkuaan
35730: •lainen matka kotiinsa ja heidän matkansa suunniteltu, olisi se myöskin rakennettava,
35731: lähimmälle eli Kemijärven rautatieasemalle ettei tie jäisi kesken rakentamisen.
35732: jatkuu 25-30 km. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
35733: Mainittakoon, että Kemijärven ja Posion ehdotan eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
35734: kuntain keskusten välinen maantie oli alku- sen,
35735: jaan suunniteltu rakennettavaksi mainitun
35736: Aittoperän kylän kautta sitä suuntaa, jota että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin.
35737: yhdystie olisi rakennettava. Se, ettei Kemi- Kemijärveltä Lehtolan. ja Jumiskon
35738: järven ja Posion kuntien keskusten välistä voimalaitoksen kautta Posiolle raken--
35739: maantietä ole rakennettu siltä osilta, johon n-etun. maantien. ja Aittoperän kylä-
35740: yhdystie olisi rakennettava, johtuu siitä, että tien välisen. yhdystien suunn-itelman
35741: Pohjolan Voima Oy rakennutti Jumiskon tekoa ja rakentamista varten.
35742: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
35743:
35744: Ola.vi Lahtela.
35745: 871
35746:
35747: XII,85. - Toiv.al. N: o 42a.
35748:
35749:
35750:
35751:
35752: Lahtela: Maantien rakentamisesta Kemijoen itäpuolitae Ke-
35753: mijärveltä Javarusvastuun ja Pelkosenniemen kautta Sa-
35754: vukosken kirkonkylään.
35755:
35756:
35757: E d u s k u n n a 11 e.
35758:
35759: Jo useita vuosikymmeniä sitten pidettiin rusvastuun asutusalue, ehdotti kulkulaitosva-
35760: selvänä, että maantie oli rakennettava Kemi- liokunta eduskunnalle jätetyn aloitteen pe-
35761: järven-Sallan maantiestä Kemijoen itä- rusteella lokakuun 29 päivänä 1946 antamas-
35762: puolta aina Pelkosenniemen kirkonkylään saan mietinnössä n: o 17 eduskunnan hyväk-
35763: asti. Että puheena olevan tien rakentamista syttäväksi toivomuksen, että tie olisi raken-
35764: on pidetty tarpeellisena, käy selville siitäkin, nettava aina Javarusvastuun asutusalueelle
35765: että Kemijärven kunnassa suoritetun isojaon asti, ·ja eduskunta hyväksyi yksimielisesti
35766: yhteydessä pidetyssä kokouksessa, jossa oli- mainitun valiokunnan mietinnön sellaisenaan
35767: vat edustettuina valtion virastot ja mainitun sanotun vuoden marraskuun 5 päivänä. Tä-
35768: kunnan tilalliset, yksimielisesti päätettiin män eduskunnan päätöksen mukaisesti raken-
35769: erottaa po. tietä ja tientekoaineiden otto- nettiinkin asutusviranomaisten toimesta tie
35770: paikkoja varten tarvittava maa-alue Kemi- vuonna 1948 mainitulla Javarusvastuun asu-
35771: järven-Sallan maantiestä alkaen aina Kemi- tusalueelle asti. Näin on tullut rakennetuksi
35772: järven ja Pelkosenniemen kuntain rajalle mainitulle tiesuunnalle tietä n. 29 km. Että
35773: asti valtion maaksi ja erotettiin ne jo vuo- tie tulisi rakennetuksi Pelkosenniemen kun-
35774: sina 1920-1921 siinä toivossa, että tie ra- nan kirkonkylään asti, olisi sitä vielä jatket-
35775: kennetaan lähiaikoina. Kun tien rakentami- tava n. 20 km.
35776: seen ei ryhdytty, perustivat Kemijärven kun- Maasto tällä rakentamattomaUa tieosalla
35777: taan kuuluvien Isokylän ja Kostamonkylän tien rakentamiseksi on hyvä, eikä sille tie-
35778: asukkaat kylätiekunnan ja rakensivat po. osalle tule muuta kuin neljä pienen puron
35779: tiesuuntaa mainitusta Kemijärven-Sallan ylittävää siltaa.
35780: maantiestä alkaen noin 14 km:n pituisen ns. Kysymyksessä olevan tien rakentaminen on
35781: Kostamon-Varrion kytätien vuosina 1932- niin tarpeellinen tällä tiesuunnalla olevien
35782: 1934. Valtionapua tämän kylätien rakenta- talojen ja kyläryhmien tieyhteyteen pääsemi-
35783: miseen myönnettäessä määrättiin, että tie oli seksi, että Pelkosenniemen ja Kemijärven
35784: rakennettava siten, että sivuojien vä:li kovil- kunnat, joiden kuntien alueelle tie tulee ra-
35785: lakin mailla oli 5lf2 metriä. Näin tehtiin sen kennettavaksi, ovat jo vuonna 1953 valmis-
35786: vuoksi, että katsottiin mainitun kylätien lähi- tuttaneet ammattimiehellä tiesuunnitelman ja
35787: tulevaisuudessa siirtyvän valtion maantieksi. rakennuskustannusarvion, jonka mukaan tie
35788: Kun mainitulle tiesuunnalle 7-10 kilo- tulee maksamaan 59 600 000 markkaa. Näin
35789: metrin päähän mainitun kylätien pohjoisim- ovat mainitut kunnat tehneet jouduttaakseen
35790: masta päästä perustettiin vuonna 1946 ns. tien rakentamista, koska se on erikoisen tar-
35791: Kalkkiaisan asutusalue, johon on muodos- peellinen ja kiireellinen siihenkin nähden,
35792: tettu yli kaksikymmentä viljelystilaa, raken- että sen välittömässä yhteydessä molemmin
35793: nettiin sinne asutusviranomaisten toimesta puolin tiesuuntaa on hyvät ja laajat viljelys-
35794: maantie mainitun kylätien jatkoksi kesällä kelpoiset alueet, joiden asuttamiseen ei
35795: 1947 sekä tähän yhdistyvät mainitun asutus- päästä ennen kuin puheena oleva tie on ra-
35796: alueen sivutiet. Kun jo aikaisemmin oli pe- kennettu.
35797: rustettu alussa mainitulla tiesuunnalla ole- Mainittakoon, että tien rakentamisen, asut-
35798: van Ginaan kylän pohjoispuolelle ns. Java- tamisen kannalta asiaa ajatellen on Kemi-
35799: 872 XII,85. - ltem.ijll.rven-Sa.vukosken ma.a.ntie.
35800:
35801:
35802: Jarven, Pelkosenniemen ja Savukosken kun- tien rakentamista kokouksessaan ja katso-
35803: nissa toimivan 195 maan:lunastuslautakunnan neet, että tien rakentaminen olisi suoritettava
35804: puheenjohtaja insinööri Hannes Laimio kat- mahdollisimman nopeasti. Molemmat valtuus-
35805: sonut erittäin tarpeelliseksi ja antamassaan tot ovat tehneet tien rakentamisesta tielain
35806: lausunnossa ehdottanut sen pikaista rakenta- edellyttämät anomukset.
35807: mista, ja ilmoittanut, että sanotulla tiesuun- Edellä olevan perusteella esitän eduskun-
35808: nalla on mm. Kemi Oy: llä yli 2 000 hehtaa- nan päätettäväksi toivomuksen,
35809: ria. viljelykseen soveltuvaa maata, joka· on
35810: tarjottu käytettäväksi asutukseen. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
35811: Nykyiset olosuhteet edellyttävät, että toimenpiteisiin maantien rakentami-
35812: maantie rakennetaan Savukosken kirkon- seksi Kemijoen itäpuolitse Kemijär-
35813: kylään saakka. veUä Javarusvastuun ja Pelkosen-
35814: Pelkosenniemen ja Kemijärven kunnan- niemen kautta Savukosken kirkon-
35815: valtuustot ovat useamman kerran käsitelleet kylään.
35816: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
35817:
35818: Olavi Lahtela.
35819: 873
35820:
35821: XII,86. - Toiv.al. N: o 428.
35822:
35823:
35824:
35825:
35826: Tiekso ym.: Suunnitelman laatim-isesta Härkäjoen-Kelujär-
35827: ven tien rakentamiseksi.
35828:
35829:
35830: E d u s k u n n a ll e.
35831:
35832: Pelkosenniemen kunnassa olevalla Härkä- maantiehen. Näin menetellen tulisi kysymyk-
35833: joen asutusalueella on vielä useita tiloja tie- sessä olevan tien pituudeksi n. 20 km. Muo-
35834: yhteyden ulkopuolella ja siten vailla tarpeel- dostuessaan yhdystieksi olisi kysymyksessä
35835: lisia kulkumahdollisuuksia. Aapajärven olevalla Härkäjoen-Kalujärven tiellä myös
35836: kautta Härkäjoelle johtavaa tietä olisi jat- yleistä merkitystä liikenneolojen parantami-
35837: kettava 3.5 km, jotta kaikki puheena olevalla sen kannalta.
35838: asutusalueella sijaitsevat tilat saataisiin tie- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
35839: yhteyden piiriin. Tämän lisäksi olisi kulku- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35840: yhteyksien helpottamiseksi ja asukkaitten
35841: toimeentuloedellytysten parantamiseksi tar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35842: peellista jatkaa tietä Härkäjoelta Sodankylän suunnitelman laatimiseksi Härkäjoen
35843: kunnassa sijaitsevaan Kalujärven kylään, -Kelujärven tien rakentamista var-
35844: missä se yhtyisi Sodankylän-Savukosken ten.
35845: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
35846:
35847: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman.
35848: Eino Tainio. Eemeli Lakkala.
35849:
35850:
35851:
35852:
35853: 110 E 74/60
35854: 874
35855:
35856: XI1,87. - Toiv.a.l. N:o 424.
35857:
35858:
35859:
35860:
35861: La,kkaJa. ym. ~ Ä.käsjoensv;un-Äkäslompolon-Tiurajärven
35862: tien kunnostamisesta.
35863:
35864:
35865: E d u s k u n n a 11 e.
35866:
35867: Tornion-Muonion maantiestä erkanee tie vassa maarin kunnostamaan. Varsinkin ke-
35868: .Äkäsjokivartta Äkäslompoloon, mistä edel- väisin ja syksyisin tie onkin erittäin kurjassa
35869: leen on raivattu metsähallituksen toimesta kunnossa ja vaatisi perusteellisen korjauksen,
35870: tietä Muonion kunnan puolelle noin 12 km:n mihin heikkovaraiseHa Kolarin kunnalla ei
35871: matka Tiurajärvelle. ole minkäänlaisia mahdollisuuksia.
35872: Äkäsjoensuun- Äkäslompolon- Tiurajär- Tien yleisen merkityksen vuoksi se olisi
35873: ven tiensuunnalla on paljon valtion metsiä mitä kiireellisimmin saatava liikennetarvetta
35874: ja tunnettu Äkäslompolo ja sen ympäristö vastaavaan kuntoon.
35875: on hyvin suosittu matkailukohde. Lisäksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
35876: tämän tien vaikutuspiiriin kuuluvat laajat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35877: Kolarin malmi- ja kalkkiesiintymät. Näin
35878: ollen tiellä on vilkas liikenne, jota se hei- että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
35879: kosti pohjattuna ei kestä. toimenpiteisiin Ä.käsjoensuun-Akäs-
35880: Kolarin kunta on koettanut pitää tietä lompolon-Tiurajärven tien peruskor-
35881: kunnossa, mutta ei ole pystynyt sitä tarvitta- jauksen suorittamiseksi.
35882: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
35883:
35884: Eemeli La.kkala.. Eino Tainio.
35885: Anna-Liisa. Tiekso. Toivo Friman.
35886: 875
35887:
35888: XII,88. - Toiv.al. N: o 425.
35889:
35890:
35891:
35892:
35893: Lakkala. ym.: Davelasta KolaN"in johtavan Väylänvarren
35894: tien peruskorjausroide-n aloittamisesta.
35895:
35896:
35897: E d u s k u n n a 11 e.
35898:
35899: Tornion-Muonion maantiestä erkanee kouden vuoksi liikenne keskeytyy usein
35900: Pellon kylän Havelasta ns. Väylänvarren moniksi päiviksi, syksyisin ja keväisin jopa
35901: maantie, joka Tornion- ja Muonionjokien useiksi viikoiksikin.
35902: rantaa seuraten päättyy Kolarin kirkon- Tien korjaustyöt olisi saatava pikaisesti
35903: kylään. Tämä 72 km. pitkä tie on erittäin käyntiin myöskin siksi, että siten helpotet-
35904: tärkeä sanottujen jokivarsien yli 1 000 henki- taisiin paikkakunnalla vallitsevaa työttö-
35905: •löön nousevalle asukasmäärälle. Lisäksi myyttä.
35906: alueella on huomattavia matkailukohteita, ja Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
35907: puutavarain uittotöiden kannalta tie on ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
35908: myös tärkeä. vomuksen,
35909: Tie on noin 28 vuotta sitten rakennettu
35910: ja jäänyt silloin osittain keskeneräiseksi ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
35911: koska sitä ei ole myöhemminkään perusteelli- toimenpiteisiin Davelasta Kolariin
35912: sesti korjattu, on se erittäin huonossa kun- johtavan Väylänvarren tien peruskor-
35913: nossa. Tiellä on postiautoliikenne. Tien heik- jaustöiden aloittamiseksi.
35914: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
35915:
35916: Eemeli La.kka.la., Eino Tainio.
35917: A.nna.-Liisa. Tiekso. Toivo Friman.
35918: 876
35919:
35920: XU,89. - Toiv.al. N: o 426.
35921:
35922:
35923:
35924:
35925: La.kkaJa, ym.: Tien rakentamisesta Taapajärve.Ztä Juustovaa-
35926: ralle Kolarin kunnassa.
35927:
35928:
35929: E d u s k u n n a 11 e.
35930:
35931: Kolarin kunnassa sijaitseva Juustovaaran hevosella Taapajärvelle Sieppijärven-Lohi-
35932: !kylä, jonka asutus on hyvin vanhaa, on edel- nivan tienvarteen kuljetetaan, tulee mai-
35933: leen tieyhteyden takana. don meijeriin lähettäminen kovin kalliiksi,
35934: Nykyinen tie on kulkukelvoton syksyisin jopa aivan kannattamattomaksi.
35935: ja keväisin, eikä sitä voida kulkea kaikin pai- Kylän lähettyvillä on hyvää viljelykseen
35936: koin kesälläkään edes polkupyörällä. kelpaavaa valtion maata, jota on osittain
35937: Tiettömyys vaikeuttaa monin tavoin kylän tutkittukin. Näin ollen asutuksen laajene-
35938: asukkaiden elämää. Lähin kauppa on n. 10 miselle on mahdollisuuksia, jos tie rakenne-
35939: km:n matkan takana. On selvää, että mm. taan.
35940: rakennustarvikkeiden hankkiminen tulee ta- Tie, jonka punnitus ja kustannusarvio-
35941: vattoman kalliiksi. Kylässä ei ole edes ra- laskelma on jo suoritettu, tulisi yhtymään
35942: kennussoraa, vaan joudutaan sekin kuljet- Sieppijärven-Lohinivan tiehen Taapajärven
35943: tamaan muualta, josta johtuu, että rakennus- kansakoulun kohdalla. Tiensuunnan pituus
35944: ikustannuksetkin nousevat moninkertaisiksi on noin 8 km.
35945: verrattuna niiden paikkakuntien rakennus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
35946: kustannuksiin, joihin on tieyhteydet. Myös kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
35947: metsissä olevalla pohtopuulla ei ole tällä toivomuksen,
35948: tiettömällä alueella juuri mitään arvoa.
35949: Myös maanviljelykselle aiheutuu voittamat- että haliitus ryhtyisi kiireellisesti
35950: tomia vaikeuksia tästä tiettömyydestä. Mei- toimenpiteisiin tien rakennustöiden
35951: jeriin ei maitoa saada kuljetetuksi toisin aloittamiseksi Taapajärveltä Juusto-
35952: ajoin juuri lainkaan. Silloinkin, kun sitä vaaraUe Kolarin kunnassa.
35953: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
35954:
35955: Eemeli Lakkala. Eino Tainio.
35956: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman.
35957: 877
35958:
35959: XII,OO. - Toiv.al. N:o 427.
35960:
35961:
35962:
35963:
35964: Lahtela ym.: Toimenpiteistä yhdystien rakentamiseksi Rova-
35965: niemen-Sodankylän maantiestä Orajärven kylän kautta
35966: Pelkosennieme-n.-Sodankylän maantiehen.
35967:
35968:
35969: E d u s k u n n a ll e.
35970:
35971: Kun nyt jo vuonna 1936 rakenteHle pantu Mainitun yhdystien rakentamista varten
35972: Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien väli- on tehty suunnitelma ja kustannusarvio jo
35973: nen n. 55 km: n pituinen maantie on saatu vuonna 1954, ·ja maksaa sen rakentaminen
35974: liikenteelle ja siitä on avautunut Keski- ja sanotun kustannusarvion mukaan 9 384 000
35975: Pohjois-Lapin pitkän maantien vaikutuspii- markkaa. Mainitun yhdystien rakentamisen
35976: rissä olevalle väestölle suora kulkureitti lä- on Sodankylän kunta katsonut niin tarpeelli-
35977: himmälle rautatieasemalle Kemijärvelle, olisi seksi, että on tielain edellyttämässä järjes-
35978: tälle Sodankylän-Pelkosenniemen maantielle tyksessä anonut sen rakennettavaksi valtion
35979: pääsyä varten rakennettava eräitä yhdys- toimesta maantienä.
35980: teitä, että nekin kylät, jotka ovat mainitun Ottaen huomioon sen, että valtio maksaa
35981: tien länsipuolella, voisivat käyttää hyväkseen maantiekuljetuksista rahtiavustukset lähim-
35982: mainittua lähintä Kemijärven rautatiease- mä:ltä rautatieasemalta lukien ja että maini-
35983: maa. Kun aikoinaan on rakennettu Rova- tun yhdystien rakentamisella lyhenee maan-
35984: niemen-Sodankylän maantiestä n. 12 km tiematka verrattain suureen Orajärven ky-
35985: Sodankylän kirkolta Rovaniemelle päin erka- lään lähimmältä rautatieasemalta 26--35 km,
35986: neva Sodankylän kuntaan kuuluvaan Orajär- on valtion etujen mukaista tähänkin nähden,
35987: ven kylään noin 8 km: n pituinen kylätie, että yhdystie rakennetaan pian.
35988: jonka itäinen pää on 6 km:n päässä Sodan-
35989: kylän-Pelkosenniemen maantiestä, olisi tä- Mainitun yhdystien rakentaminen on val-
35990: män maantien ja kylätien välille rakennet- tion metsätaloudenkin kannalta erikoisen tar-
35991: tava yhdystie, että mainitun Orajärven ky- peellinen, koska sitä voidaan valtion met-
35992: län asukkaat ja ne, jotka asuvat Rovaniemen sistä otettavat puut ajaa Kitisenjokeen, joka
35993: -Sodankylän maantien varressa mainitun on hyvä uittoväylä.
35994: kylätien erkanemispaikan läheisyydessä ja Kun uusi tielaki astui voimaan vuoden
35995: sen ja Sodankylän kirkonkylän välisellä 1958 alussa ja kun ko. kylätie ja sen jat-
35996: alueella, voisivat käyttää hyväkseen heitä koksi rakennettava kahden pitkän maantien
35997: lähinnä olevaa Kemijärven rautatieasemaa. välinen yhdystie on katsottava sanotun lain
35998: Ellei mainittua yhdystietä rakenneta, on mukaan niihin teihin kuuluvaksi, jotka on
35999: Orajärven kyläläisten ja mainitun kylätien siirrettävä valtion hoitoon ja ottaen huo-
36000: erkanemispaikan läheisyydessä sekä sen ja mioon senkin, että valtioneuvoston 17 päi-
36001: Sodankylän kirkonkylän välillä asuvain kier- vänä huhtikuuta 1935 Lapin taloudellisten
36002: rettävä Sodankylän kirkonkylän kautta pääs- olojen kehittämistä tutkimaan asettama ko-
36003: täkseen mainitulle Sodankylän-Pelkosen- mitea jo vuonna 1938 antamassaan mietin-
36004: niemen maantielle ja sitä lähimmälle rauta- nössä, kuten näkyy komitean mietinnön si-
36005: tieasemalle, jonka kiertomatkan pituus on vulta 154, on ehdottanut mm., että Kittilän
36006: Orajärven kyläläisille 26-35 km. Lisäksi on kihlakuntaan kuuluvat kylätiet olisi kiireel-
36007: syytä ottaa huomioon, että Orajärven kylä- lisesti otettava valtion haltuun ja kun yh-
36008: tiekunnan rasituksena on lossi, mikä myös dystien rakentamisesta on valtiolle monessa
36009: hankaloittaa kyläläisten kulkuyhteyttä. muodossa hyötyä ja rakennettavan yhdys-
36010: 878 XII,90, - Ora.jä.rven yhdystie.
36011:
36012:
36013: tien pituus on vain 6 km ja sen rakentami- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
36014: seksi on valmis rakennussuunnitelma, olisi sell-aisiin toimenpiteisiin, joilla maan-
36015: se kiireellisesti rakennettava. tien rakentaminen Rovaniemen--So-
36016: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme dankylän maantiestä Orajärven kylän
36017: kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi kautta Pelkosenniemen--Sadankylän
36018: toivomuksen, maantiehen toteutetaan.
36019: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
36020:
36021: Olavi Lahtela. Akseli Paarman.
36022: 879
36023:
36024: Xfi,91. - Toiv.al. N:o 428.
36025:
36026:
36027:
36028: Lahtela. ym..: Ykdysmaantien rakentamisesta Seipäjärven ja
36029: Heinäperän kyläteiden vä"Ulle Sodankylän kunnassa.
36030:
36031:
36032: E d u s k u n n a ll e.
36033:
36034: Maantie olisi mahdollisimman pian ra:ken- vertaiseen asemaan kuin ne kansalaiset, jotka
36035: nettava Rovaniemen-Sodankylän maantiestä voivat käyttää hyväkseen valtion rakentamia
36036: Sodankylän kuntaan kuuluvaan Seipäjärven ja kunnossapitämiä maanteitä.
36037: kylään rakennetun tien ja Rovaniemen- Se, mitä valtion metsätalous menettää tien
36038: Meltauksen-Sodankylän maantiestä Syvä- ;puutteen vuoksi monessa eri muodossa vuo-
36039: järven kylästä Heinäperään rakennetun tien sittain, on niin huomattavan suuri, ettei tien
36040: välille, joka matka on noin 18 km. Tämän rakentamista pitäisi enää lykätä vuodesta
36041: yhdystien rakentaminen on erikoisen tarpeel- toiseen, kuten on tehty tähän asti vahingoksi
36042: linen mainitulla tiesuunnalla olevien kylien asukkaille ja valtion metsätaloudelle.
36043: asukkaiden toimeentulomahdollisuuksien pa- On valitettavaa, ettei tätä tietä ole odotuk-
36044: rantamisen ja taloudellisten olojen kehittä- sesta huolimatta aikaisemmin rakennettu ja
36045: misen vuoksi ja se on erikoisen tarpeellinen että sen vuoksi on ollut pakko jo tähän men-
36046: myöskin tuhansia hehtaareja käsittävien hak- nessä rakentamattomalla tiesuunnalla jättää
36047: kaamattomien valtion metsien hyväksikäytön kolme vanhaa uudistaloakin asumattomaksi,
36048: ja hoitamisen takia. Tämän tien rakenta- kun tiettömässä erämaassa ei ole ollut elämi-
36049: miskysymys on ollut vireillä vuodesta 1913 sen mahdollisuuksia.
36050: alkaen ja sen rakentamista, aikanaan anta- Kyseessä olevan yhdystien rakentaminen
36051: massaan lausunnossa, on mm. metsähallitus on, kuten kartta osoittaa, tarpeellinen siihen-
36052: valtion metsien vuoksi pitänyt erikoisen tar- kin nähden, että Rovaniemeltä Meltauksen
36053: peellisena. kautta Sodankylään menevän maantien pi-
36054: Valtioneuvoston Lapin taloudellisten olojen tuus on yli 156 km ja Rovaniemeltä Vika-
36055: kehittämistä tutkimaan asettama komiteakin järven kautta Sodankylään kulkevan maan-
36056: on katsonut mainitun maantien rakentamisen tien pituus on yli 131 km ja näiden teiden
36057: tarpeelliseksi ja ehdottanut jo vuonna 1938 suuri etäisyys toisistaan on n. 35. km, eikä.
36058: antamassaan mietinnössä sen rakennettavaksi mainittujen pitkien teiden välillä ole yhtään
36059: vuoden 1948 loppuun mennessä, kuten monet ainoaa yhdystietä. Kun näin kahden pitkän
36060: muutkin Lapin alueen tärkeimmät tiet. Kun tien välillä ei ole yhdystietä, on siis, jos on
36061: tien tarpeellisuus sen jälkeen, kun mainittu päästävä jommalta kummalta mainitulta pit-
36062: komitea on Lapin taloudellisten olojen kehit- kältä tieltä toiselle tielle, kierrettävä joko
36063: tämismahdollisuuksia tutkinut ja katsonut Sodankylän taikka Rovaniemen kautta, joka
36064: tien rakentamisen tarpeelliseksi, on monin- matka voi olla yli 140 km.
36065: kertaistanut, ei vain väestön huomattavan Edellä olevan perusteella esitämme edus-
36066: lisääntymisen vuoksi, vaan myöskin moottori- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
36067: ajoneuvojen käytön yleistyttyä, olisi nyt jo
36068: aika rakentaa ko. maantietkin, että nekin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
36069: jotka asuvat mainitulla tiesuunnalla, pääsi- toimenpiteisiin ykdysmaantien raken-
36070: sivät edes siinä suhteessa, mitä tie nyky- tamiseksi Sodankylän kunnan Seipä-
36071: aikana vaikuttaa taloudellisiin oloihin ja nii- järven kylän ja Heinäperän kyliitien
36072: den kaikinpuoliseen kehittämiseen, Saman- välille.
36073: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
36074:
36075: Olavi Lahtela. Akseli Paa.rman.
36076: 880
36077:
36078: XII,92. - Toiv.al. N: o 429.
36079:
36080:
36081:
36082:
36083: Lahtela.: Määrärahasta maantie11. rakentamiseksi Ou1!.asjoen
36084: itäpuolitse Saarenkylästä Markkasuv®non sillalle.
36085:
36086:
36087: Ed us kunnalle.
36088:
36089: Saarenkylän-Meltauksen maantie Ounas- suuri merkitys Ounasjoelle rakennettavien
36090: joen itäpuolitse olisi hyvin tärkeä sen vaiku- voimalaitosten kannalta. Kysymyksessä ole-
36091: tuspiiriin kuuluville asukkaille, jotka ovat van maantien rakentamisen avulla vapaudu-
36092: vailla kaikkia tieyhteyksiä. Erittäinkin ke- taan Alajärven ja Kuoksojärven Ounasjoen
36093: väisin ja syksyisin kelirikkoaikoina joutuvat ylikulkulosseista, jotka olletikin keväisin ja
36094: he suuriin vaikeuksiin, kun ei voi Ounasjo- syksyisin kelirikon aikana aiheuttavat lii-
36095: kea ylittää. Asutusta Ounasjoen itäpuolelle kenteessä keskeytyksen ja huomattavat lisä-
36096: Rovaniemen kaupungista alkaen on muodos- kustannukset. Vielä on huomioon otettava,
36097: tunut verrattain paljon ja asutuksen laajene- että Meltauksessa itäpuolella Ounasjokea on
36098: miselle on hyvin suuret mahdollisuudet. Ai- Rovaniemen kunnan lastenkoti. Samoin on
36099: koinaan suoritetussa isojaossa sijoitettiin sa- myöskin suuri määrä kansakoululapsia, joi-
36100: man talon tiluksia joen pohjois- ja eteläpuo- den koulutus olisi kunnan helpompi järjes-
36101: lelle. Kun Ounasjoen länsipuolella maantien tää, jos kysymyksessä oleva maantie saatai-
36102: vaikutuksen vuoksi· on asutukselle otettu jo siin rakennetuksi.
36103: käyttökelpoisimmat maat, niin sitä vastoin Edellä lausutun perusteella ehdotan kun-
36104: on asutusmahdollisuudet Ounasjoen itäpuo- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
36105: lella, jossa on hyvät viljelysmaat ja huomat- muksen,
36106: tavat jokivarsiniityt, jotka voidaan ottaa vil-
36107: jelykselle. Samoin itäpuolen tien vaikutus- että hallitus ottaisi vuoden 1961
36108: piiriin kuuluvat suuret yksityisten ja valtion tulo- ja menoarvioesityksee11. määrä-
36109: metsäalueet, joten puutavaran kuljetuksen raha1!. maantien rake11.tamista varten
36110: vuoksikin tie tulee olemaan hyvin tärkeä. Ou1!.asjoen itäpuolitse Saarenkylästä
36111: Tällä maantiellä tulee olemaan myöskin Markkasuvannon silla11. luo.
36112: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
36113:
36114: Ola.vi Lahtela..
36115: 881
36116:
36117: XII,93. - Toiv.al. N: o 430.
36118:
36119:
36120:
36121:
36122: Friman ym.: Yhdystien rakentamisesta Lintulaan päättyvän
36123: Kiistalan tien ja Hanhimaan kylän välille.
36124:
36125:
36126: E d u s k u n n a ll e.
36127:
36128: Kittilän kunnan keskuksesta kylätienä min järjestää. Kun metsähallitus on rakenta-
36129: 1920-luvulla rakennettu Kiistalan tie, joka nut ja rakentaa parhaillaan näille molemmille
36130: päättyy Lintulan kyläryhmään ja lännem- teille jatkeiksi metsänhoitoteitä, olisi edellä
36131: pänä samassa kunnassa Könkään kylästä mainittujen teiden yhdistämisellä merkitystä
36132: pohjoissuuntaan myös kylätienä rakennettu myös valtion metsien hyväksikäytön kan-
36133: Hanhimaan tie ovat Hanhimaan-Lintulan nalta.
36134: korkeudella vain 9 km: n etäisyydellä toisis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36135: taan. Rakentamalla tälle välille yhdystie nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36136: voitaisiin molempia n. 40 km:n pituisia teitä muksen,
36137: käyttää tarkoituksenmukaisemmin. Niinpä
36138: esim. maitoauto, joka nykyään käy mutkan että haUitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36139: kummallakin tiellä, voisi yhdistämisen jäl- yhdystien rakentamiseksi Lintulaan
36140: keen ajaa vain yhden mutkan maitoja kerä- päättyvän K iistalan tien ja Hanhi-
36141: tessään näiden teiden varsilla olevista ky- maan kylän välille.
36142: listä. Myös postinkuljetus voitaisiin parem-
36143: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
36144:
36145: Toivo Friman. Anna-Liisa. Tiekso.
36146: Eino Tainio. Eemeli La.kkala..
36147:
36148:
36149:
36150:
36151: 111 E 74/60
36152: 882
36153:
36154: XU,94. - Toiv.a.l. N: o 431.
36155:
36156:
36157:
36158:
36159: Lahtela.: Määrärahasta ykdysnuuJ,ntien rakentamiseksi Hieta-
36160: lasta Hankimaahan Kittilän kunnassa.
36161:
36162:
36163: E d u s k u n n a 11 e.
36164:
36165: Lapin läänissä olevan Kittilän kunnan ainetta. Jos yhdystie olisi, voitaisiin suo-
36166: keskuksesta on rakennettu aikanaan tie Kui- rittaa sama työ puolta vähemmillä kuljetus-
36167: vasalmen ja Kiistalan kylien kautta Hieta- välineillä ja säästää paljon polttoainetta ja
36168: laan, jonka tien pituus on noin 40 km ja autoja sekä alentaa kuljetuskustannuksia.
36169: toinen tie Sirkan kylästä Könkään kylän Kyseessäolevan yhdystien rakentamisesta olisi
36170: ja Hanhimaan kylän kautta Karhulaan ja myöskin suuri hyöty valtion metsätaloudelle-
36171: edelleen Lokkaan. Näiden kahden pitkän tien kin, koska kummankin tien vaikutusalueella
36172: väli mainitun Hanhimaan kylän ja Hietalan on paljon valtion metsämaita. Kun yhdystie
36173: kohdalla on ainoastaan n. 9 km. Tälle noin monestakin syystä on erikoisen tarpeellinen
36174: 9 km pituiselle tiettömälle välille olisi raken- ja kun sillä hyödytetään valtion metsätalout-
36175: nettava yhdysmaantie. Nyt on jos tahtoo takin monessa muodossa, olisi sen rakenta-
36176: päästä maantietä Hanhimaasta Hietalaan tai minen toimeenpantava kiireellisesti.
36177: Hietalasta Hanhimaahan, matkustettava yli Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
36178: 80 km pituinen matka. Yhdystien rakentami- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
36179: nen jo tästä syystä on erikoisen tarpeellinen. muksen,
36180: Kun yhdystietä ei ole ja molempien mainittu-
36181: jen teiden varsilla on paljon maataloutta har- että hallitus ottaisi vuoden 1961
36182: joittavaa väestöä, joissa tuotettu maito on kul- tulo- ja menoarvioesitykseen 10 000 000
36183: jetettava autoilla kulutuskeskuksiin, on pakko markan määrärahan yhdysnuuJ,ntien
36184: ajaa autolla edestakaisin samaa tietä ja sa- rakentamiseksi Kittilän kunnassa ole-
36185: moin on tehtävä myöskin postiautojen ja vien K uivasalmen-Kiistalan-Hieta-
36186: kuorma-autojenkin, mikä maksaa paljon ja lan ja Sirkan--Könlr..ään-Hankimaan
36187: kuluttaa .paljon autoja ja ulkolaista poltto- teiden välille Hietalasta Hankimaahan.
36188: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
36189:
36190: Olavi Lahtela.
36191: 883
36192:
36193: XU,95.- Toiv.al. N:o 432.
36194:
36195:
36196:
36197:
36198: Friman ym.: Tien rakentamisesta Kaukosen-Kolarin maan-
36199: tiestä Jauhojärven kylään.
36200:
36201:
36202: Eduskunnalle.
36203:
36204: Kun nyt rakenteilla olevat tiet Lapin lää- syntyisi asutusta. Kylä muodostaa nykyään
36205: nissä valmistuvat, on vain harvoja isompia oman äänestysalueensa.
36206: asuntoryhmiä vailla teitä. Kittilän Jauho- Köyhinä ihmisinä kyläläiset eivät voi omin
36207: järvi on yksi niistä. Muutamia vuosia sitten, voimin selvitä tien rakentamisesta ja kunnal-
36208: vanhan tielain voimassa ollessa, sinne olisi lakaan ei ole varaa auttaa tarpeellisessa
36209: rakennettu kylätie, mutta metsähallitus suun- määrässä. Siksi valtion on tultava avuksi.
36210: nitteli silloin erään tien rakentamista tämän Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
36211: kylän kautta. Jostakin syystä metsähallituk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36212: sen tien suuntaa muutettiin ja kylä jäi
36213: ilman tietä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36214: Jauhojärvi on vanha kylä ja sillä on kas- tien rakentamiseksi Kaukosen-Kola-
36215: vun mahdollisuuksia. Sinne rakennettavaksi rin maantiestä Jauhojärven kylään.
36216: suunnitellun n. 7 km pituisen tien varteenkin
36217: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
36218:
36219: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso.
36220: Eino Tainio. Eemeli Lakkala.
36221: 884
36222:
36223: XII,96. - Toiv.al. N: o 438.
36224:
36225:
36226:
36227:
36228: Friman ym. : Tien rakentamisesta Suonttajärven ja Leppä-
36229: järven välille.
36230:
36231:
36232: E d u s k u n n a 11 e.
36233:
36234: Jo ennen sotia suunniteltiin tien rakenta- on saatavå rakennettavan tien pnrnn. Tämä
36235: mista Enontekiön kunnan Suonttajärven, voi tapahtua joko rakentamalla sinne oma
36236: Leppäjärven ym. tiettömiin kyliin. Nämä tie Palojoensuusta tai yhdistämällä kylä nyt
36237: kylät sijaitsevat Muonionjokeen laskevan rakenteilla olevaan tiehen omalla sivutiellään.
36238: vesistöreitin varrella, jotakuinkin suoraan Ottaen huomioon mm. kylien viljelykset
36239: pohjoiseen Palojoensuun kylästä. Tästä Suonttajärvellä, on viimemainittu vaihtoehto
36240: tiestä suoritettiin tutkimuskin. Myöhemmin tarkoituksenmukaisin. Nyt rakennettavan
36241: eräiden piirien toimesta ryhdyttiin puuhaa- tien varteen tulevilla kylilläkään ei tien ra-
36242: maan tätä vastaavan tien rakentamista siten, kentamisesta ole täyttä hyötyä, jollei myös
36243: että se alkaisi Enontekiön kirkolta. Nyt par- Suouttajärven kylää yhdistetä niihin. Näin
36244: haillaan rakennetaan työttömyystyönä tietä ollen tietä näihin kyliin rakennettaessa se on
36245: tämän mukaisesti. rakennettava niin, että myös Suouttajärven
36246: Tähän ratkaisuun vaikutti Enontekiön tien rakentaminen tapahtuu samanaikaisesti.
36247: kunnan johdossa olevien kanta ja pyrkimys Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
36248: tieyhteyden saamisesta Norjaan sekä mat- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36249: kailunäkymät, sivuseikaksi jäi tien tarkoituk-
36250: senmukaisuus. Näin rakennettaessa jää tiestä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36251: sivuun Suouttajärven kylä, joka on vanhinta tien rakentamiseksi Suonttajärven ja
36252: asutusta ja josta asutus toisiin kyliinkin on Leppäjärven välille samanaikaisesti
36253: levinnyt. Kaikki tällä suunnalla olevat kylät Enontekiö'ltä Leppäjärvelle rakennet-
36254: ovat eräänlaisia veljeskyliä ja niillä on yhtei- tavan tien kanssa.
36255: siä viljelyksiäkin. Näin ollen Suonttajärvikin
36256: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
36257:
36258: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso.
36259: Eino Tainio. Eemeli Lakkala.
36260: 885
36261:
36262: XU,97.- Toiv.al. N:o 484.
36263:
36264:
36265:
36266:
36267: Lahtela.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Utsjokeen
36268: rakennetun sillan ja sen eteläpuolella olevain koskien si-
36269: vuutustien välille sekä mainitulta st'llalta Nuorgamin
36270: kautta Norjan rajalle.
36271:
36272:
36273: E d u s k u n n a ll e.
36274:
36275: Maamme pohjoisin, Norjan rajalla oleva edes hevosajoneuvoilla. Kun mainittu silta
36276: Utsjoen kunta on tähän asti ollut ainoa on kunnan keskuksessa, ja sen eteläpuolella
36277: maamme mantereella olevista kunnista, jonka Tenojokivarressa noin 4 km: n päässä sillasta
36278: keskukseen ei ole ollut maamme maantiever- on noin 15 km:n pituinen koskien kohdalle
36279: kostosta maantietä. Lähin maantie on ollut rakennettu maantie ja sillan pohjoispuolella
36280: lähes 100 kilometrin päässä mainitun kunnan noin 3 km: n päässä sillasta noin 8 km: n
36281: keskuksesta, joka on siinä, missä Utsjoki las- pituinen koskien kohdalla rakennettu maan-
36282: kee Tenojokeen. Utsjoen kunnan keskukseen tie ja tämän koskien kohdalle rakennetun
36283: on monia vuosia rakennettu maantietä Inarin sivuutustien pohjoispuolella toinen noin 9
36284: Syysjärven maantien jatkona, joka on nyt km:n pituinen koskien kohdalla rakennettu
36285: valmistusvaiheessa. maantie ja sen pohjoispuolella Norjan rajan
36286: Kun miltei koko Utsjoen kunnan väestö läheisyydessä on Utsjoen kuntaan kuuluva
36287: asuu Suomen ja Norjan rajana olevan Teno- huomattavan suuri Nuorgamin kylä, jossa
36288: joen varressa, jota jokea pitkin maantien on mm. kansakoulukin, olisi mainittuun Uts-
36289: ja utsjokelaisten välinen liikenne on tähän jokeen rakennetun sillan ja sen eteläpuolella
36290: asti ollut mahdollinen, ja kun mainitussa olevan koskien sivuutustien välille sekä sano-
36291: Tenojoessa on kovia koskia, joissa ei ole voitu tun sillan ja sen pohjoispuolelle rakennettu-
36292: lastissa olevilla veneillä liikennöidä, ei alas jen koskien sivuutusteiden välille ja edelleen
36293: eikä ylös jokea, vaan tavarat on pitänyt pur- mainitun Nuorgamin kylän kautta Norjan
36294: kaa veneistä pois koskien ylä- ja alapuolella rajaan asti rakennettava maantie mahdolli-
36295: ja kuljettaa ne kosken sivu maata myöten, simman pian. Jo sillä, että rakennettaisiin
36296: ja kun se on nostanut kuljetuskustannuksia mainitun sillan eteläpuolelle noin 4 km:n
36297: suuresti, on pahimpien koskien kohdalla ra- ja pohjoispuolelle n. 3 km: n pituinen tie,
36298: kennettu maantiet, joita myöten tavarat on saataisiin niillä mainittujen koskien sivuu-
36299: kuljetettu koskien kohdalla. Näiden koskien tusteiden kanssa sanotun Utsjoen kunnan
36300: sivulle rakennettujen maanteiden kumpikaan keskukseen noin 30 km: n pituinen yhtäjak-
36301: pää ei ole liittynyt mihinkään maantiehen, soinen erikoisen tarpeellinen maantie, jolla
36302: vaan ne ovat olleet ja ovat edelleen irralli- voitaisiin erikoisen suuressa määrässä poistaa
36303: sina palasina. Kun Tenojokeen laskeva Uts- liikennevaikeuksia ja alentaa liikennekustan-
36304: joki, Tenojoesta alkaen lähes 10 kilometrin nuksia.
36305: pituudelta, on virtava ja koskinen ja sen Tien rakentaminen mainitun Utsjokeen
36306: ylipääsy kesällä on vaikeaa ja talvella estyy rakennetun sillan pohjoispuolelle aina Nuor-
36307: ylipääsy kokonaankin pitkiksi ajoiksi, raken- gamin kylään ja Norjan rajalle asti on sii-
36308: nettiin jokeen eduskunnan päätöksen mukai- henkin nähden erikoisen tarpeellinen ja kii-
36309: sesti muutamia vuosia sitten maantiesilta, reellinenkin, että Nuorgamin kylän pohjois-
36310: jota voidaan ajaa kuorma- ja muilla autoilla puolella, aivan Suomen ja Norjan rajan
36311: yli joen. Kun tämän sillan kummallakaan läheisyydessä, on norjalainen kirkonkylä,
36312: puolen ei ole siltaan liittyvää maantietä, ei johon on rakennettu maantie Norjan tiever-
36313: sitä voida kesän aikana käyttää liikenteessä kostosta. Rakentamalla Suomen puolelle Nor-
36314: 886 Xll,97. - Utsjoen sill11111-Norjan rajan maantie.
36315:
36316:
36317: jan rajaan asti maantie ja yhdistämällä se että hall#us ottaisi vuoden 1961
36318: Norjan maantiehen, avautuu siitä suora tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
36319: yhdystie Inarin Syysjärveltä Utsjoen kirkon- rahan maantien rakentamiseksi Uts-
36320: kylän ja mainitun Utsjokeen rakennetun jokeen rakennetun sillan ja sen etelä-
36321: sillan kautta Norjan tieverkostoon. puolella olevain koskien sivuutustien
36322: Tie on tarpeellinen puutavaran kuljetuk- välille sekä mainitun sillan pohjois-
36323: sen ja matkailun kannalta. puolella s'tllalta Nuorgamin kauf!ta
36324: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- Norjan rajalle asti .
36325: .tavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
36326: sen,
36327: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
36328:
36329: Olavi Lahtela.
36330: 887
36331:
36332: XII,98. - Toiv.al. N: o 435.
36333:
36334:
36335:
36336:
36337: Kähönen ym.: Sillan rakentamisesta Satavan salmeen.
36338:
36339:
36340: E d u s k u n n a 11 e.
36341:
36342: Siinä liikenteessä, joka yhdistää Turun On selvää, että liikenteen ollessa näin suu-
36343: kaupungin Kakskerran saarikuntaan, on pul- ri onnettomuusvaara on myöskin suuri ja
36344: lon kaulaksi muodostunut Satavan lossi Tu- siitä ovat todistuksena monet autojen poh-
36345: run kaupunkialueen ja Kakskerran rajalla. jaan menot lossin päätepisteissä. Lossien
36346: Näin on asianlaita varsinkin kesäkuukausien säännöllinen ylikuormitus kesäkuukausina on
36347: aikana. Vaikka saaren kantaväestön määrä myöskin normaalista ja lisää onnettomuus-
36348: onkin vain n. 700 henkeä, vaikuttaa liiken- vaaraa.
36349: teen kasvuun se, että Kakskerran kunnan Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
36350: alueella on yli 900 kesähuvilaa, joiden asuk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36351: kaat moninkertaistavat kesäisen liikenteen muksen,
36352: Satavan salmen yli. Niinpä huippukausina
36353: lasketaan Satavan lossien kuljettavan yli päi- että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
36354: vittäin keskimäärin 400-500 autoa ja vilk- toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
36355: kaimpina päivinä jopa yli 600 autoa, joista Turun kaupungin ja Kakskerran kun-
36356: linja-autojakin 60-70 kpl. Kyseisen !ossi- nan välisen liikenteen yhtymäkohtaan
36357: väylän pituus laiturista laituriin on 230-235 Satavan salmeen.
36358: m riippuen siitä, käytetäänkö yhtä vaiko
36359: kahta lossia.
36360: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
36361:
36362: Urho Kähönen. Ba.ITaS Xyttä.
36363: 888
36364:
36365: XII,99.- Toiv.al. N:o 436.
36366:
36367:
36368:
36369:
36370: Kansikas ym..: Kymijoe;n. yli johtavan Hirvikosken sillan
36371: rakentamisesta.
36372:
36373:
36374: E d u s k u n n a ll e.
36375:
36376: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta liikenne ohjattu kulkemaan ns. Hirvivuolteen
36377: on laadittu hyväksytty suunnitelma runko- kautta, joka on lisännyt matkan pituutta
36378: tien rakentamiseksi Lahdesta Kotkan kau- yli 20 km: llä.
36379: punkiin. Suunnitelman mukainen tie on Kun Pyhtään kunnan alueella on työttö-
36380: osaltaan jo valmistunutkin, mutta sen lopul- myys paisunut viimeisten vuosien aikana
36381: linen valmistuminen ja liikenteelle saami- melko suureksi, olisi tällä toimenpiteellä
36382: nen edellyttää maantiesillan rakentamista myötävaikutettu työttömyyden lieventämi-
36383: Pyhtään kunnan alueella sijaitsevaan ffirvi- miseen usein mainitun kunnan kohdalla.
36384: kosken ylityspaikkaan. Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
36385: Sillan puuttuminen on aiheuttanut liiken- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36386: ·teelle suuria hankaluuksia. Etenkin kelirik-
36387: koaikoina ei liikennettä välittävä lossi ole että hallitus ryhtyisi pikaisiitn toi-
36388: voinut jääesteiden vuoksi toimia laisinkaan. menpiteisiin Kymijoen yli johtavan
36389: Tällaista liikenteen keskeytysaikaa on ollut Hirvikosken s~1lan rakentamiseksi.
36390: n. 2 kuukautta vuodessa. Tänä aikana on
36391: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
36392:
36393: Veikko Kansikas. Toivo Salin. Tauno Kelovesi.
36394: 889
36395:
36396: XII,100. - Toiv.al. N: o 437.
36397:
36398:
36399:
36400:
36401: Pentti ym.: Tutkimuksen toimittamisesta si.llan rakentami-
36402: seksi Kiuralan vuolteen yli.
36403:
36404:
36405: E d u s k u n n a 11 e.
36406:
36407: Kokemäen joen vesistö jakaa Karkun pitä- Kun kauttakulku saaren halki johtavalla
36408: jän kahtia jättäen välille useita saaria. Lii- tiellä on hyvin huomattava oman paikallisen
36409: kenne näin rikkinäisessä pitäjässä on luon- liikenteen lisäksi, olisi sillan rakentaminen
36410: nollisesti hankalaa. Pitäjän keskustasta, joka erittäin tarpeellinen. Mainittakoon, että rau-
36411: on vesistön pohjoispuolella, liikenne vesistön tatieHekin suuntautuva liikenne kulkee tätä
36412: eteläpuolella olevaan pitäjän osaan suuntau- kautta.
36413: tuu Kutalan saaren kautta. Saareen johtaa Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
36414: eteläpuolelta silta, mutta pohjoispuolelta Kiu- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
36415: ralan vuolteen yli lossi. Lossin käyttöä hait- toivomuksen,
36416: taa suuresti kesäaikana huomattavan runsas
36417: puutavaran uitto ja toisaalta talvella lumen että haUitus suo1·ituttaisi perusteel-
36418: ja pakkasen aiheuttamat olosuhteet. Kutalan lisen tutkimuksen ja laadituttaisi kus-
36419: saaressa on, paitsi verrattain runsas asutus, tannusarvion sillan rakentamiseksi
36420: kunnalliskoti, meijeri, kauppaliikkeitä, osuus- Kiuralan vuolteen yli.
36421: kassa ym.
36422: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
36423:
36424: Arvo Pentti. Pentti Niemi.
36425: Antti J. Rantamaa. Arvo Tuominen.
36426: V. E. Svinhufvud. Nestori Kaasalainen.
36427: Pertti Rapio.
36428:
36429:
36430:
36431:
36432: 112 E 74/60
36433: 890
36434:
36435: xn,101. - Toiv.al. N: o 438.
36436:
36437:
36438:
36439:
36440: Pentti ym. : Tutkimuksen toimittamisesta sillan rakentami-
36441: seksi Kyrösjärven yli Ikaalisissa Kalman kylän ja Röyhiön
36442: välille.
36443:
36444:
36445: E d u s k u n n a ll e.
36446:
36447: Kyrösjärven vesistö jakaa Ikaalisten pi- koillisesta, aina Mäntästä saakka Poriin joh-
36448: täjän kahteen osaan. Vesistön länsipuolelle tava liikenne voitaisiin ohjata tätä kautta -
36449: on muodostunut pitäjän keskusta. Itäpuo- suorinta tietä - tieoloja parantamalla.
36450: lella on pitäjän asukkaista 1/3 eli n. 3 000 Koska tällaista tutkimusta ei Kyrösjärven
36451: henkeä. Yhteyden pitää keskustaan - yli vielä ole suoritettu ja sillan tarve on
36452: Ikaalisten kauppalaan - kymmeniä kilomet- kiistaton, ehdotamme kunnioittaen eduskun-
36453: rejä kiertävä maantie. Nykyisessä liiken- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36454: teessä ja asioiden hoidossa on paremman -
36455: siis nopeamman - yhteyden tarve käynyt että hallitus suorituttaisi perusteel-
36456: erittäin välttämättömäksi. Parhaan ratkai- lisoo tutkimuksen ja laadituttaisi kus-
36457: sun toisi sillan rakentaminen vesistön yli tannusarvion sillatt rakentamiseksi
36458: saaria ja matalikkoja hyväksi käyttäen, Kal- Kyrösjärven yli Ikaalisissa Kalman
36459: man kylän ja Röy!hiön välille. Tämä silta kylän ja Röyhiön välille.
36460: olisi tarpeen laajemmassakin mielessä, koska
36461: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
36462:
36463: Arvo Pentti. Arvo Tuominen.
36464: Antti J. :Ra.ntamaa. Mikko .Asunta..
36465: V. E. Svinhufvud. Nestori Kaasalainen.
36466: Pentti Niemi. Pertti Ra.pio.
36467: 891
36468:
36469: XU,102. - Toiv.al. N: o 439.
36470:
36471:
36472:
36473:
36474: N. Nieminen ym..: Määrärahasta Orivirran maam,tiesiUan pen-
36475: gerrystöiden aloittamiseksi.
36476:
36477:
36478: Eduskunnalle.
36479:
36480: Viitaten rah.al. n:o 255/59 vp. esitettyi- markkaa käytettäväksi Savonlinnan ja
36481: hin perusteluihin ehdotamme eduskunnan Joensuun välisellä maantieosuudella
36482: hyväksyttäväksi toivomuksen, sijaitsevaan Orivirtaan rakennettavan
36483: maantieSt1Ulln pengerrystöiden aloitta-
36484: että hallitus ottaisi vuoden 1961 miseksi.
36485: t'Ulo- ja menoarvioesitykseen 30 000 000
36486: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
36487:
36488: Niilo Nieminen. Hugo Manninen.
36489: Toivo Niiranen. Veikko Ka.nsika.s.
36490: A. J'. Airo. Siiri Lehmonen.
36491: Usko Seppi. Pauli Puhakka.
36492: T. Kelovesi.
36493: 892
36494:
36495: XU,103. - Toiv.a.l. N:o 440.
36496:
36497:
36498:
36499:
36500: V. A. Virtanen ym.: Maantiesillan rakentamisesta Orivirtaan.
36501:
36502:
36503: E d u s k u n n a 11 e.
36504:
36505: Mikkelin läänin Savonrannan kirkonkylän tuksineen on riippuvainen mainitusta Orivir-
36506: läheisyydessä olevaan Orivirtaan ei monien ran ylityskohdasta.
36507: vuosien aikana tehdyistä esityksistä huoli- Mielestämme a.o;iaa ei saisi enää viivyttää,
36508: matta ole saatu siltaa. Kuitenkin on ky- vaan sillan rakentamiseen olisi viipymättä
36509: symyksessä sellainen lossiväylä, joka ei tal- ryhdyttävä. Ei voi olla oikein, että muuten-
36510: ven aikana pysy edes siedettävässä kunnossa, kin vaikeuksissa elävät kansalaiset jäävät
36511: vaan usein tapahtuu, että lossi juuttuu kiinni aina syrjästä katsojiksi, kun rinnemaiden
36512: pitkäkaikin aikaa. On tapahtunut, että Iossi mm. tieoloja parannetaan.
36513: kesken matkaansa juuttuu, jolloin autot, he- Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun-
36514: voset jne. joutuvat seisomaan keskellä virtaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36515: olevalla lossilla. muksen,
36516: Toisaalta tulisi silta parantamaan liiken-
36517: nettä Savonlinnan - Joensuun välillä, jota- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
36518: paitsi kokonainen kirkonkylä sairaankulje~ menpiteisiin maantiesillan rakentami-
36519: seksi Orivirtaan.
36520: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
36521:
36522: Viljo A. Virtanen. Kalle Matilainen. Esu Niemelä.
36523: 893
36524:
36525: XII,104. - Toiv.al. N: o 441.
36526:
36527:
36528:
36529:
36530: Pekkarinen ym.: Kivisalmen sillan rakennustöiden aloittami-
36531: sesta.
36532:
36533:
36534: E d u s k u n n a ll e.
36535:
36536: Kuopiosta Jyväskylään johtavalla maan- täin haitallista ja vaarallista. Tämän vuoksi
36537: tiellä, Konneveden kunnassa oleva Kivisalmi ja paikkakunnalta puuttuvien työtilaisuuk-
36538: on surullisen kuuluisa ylityspaikka, sillä siinä sien järjestämiseksi olisi erittäin tärkeätä,
36539: sattui muutamia vuosia sitten maamme jär- että siirtotyöt saataisiin mahdollisimman
36540: kyttävimpiin ilruuluva lii:kenneonnettomuus. pian alkuun.
36541: Tämän muistaen ovat tieviranomaiset saatu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
36542: jen tietojen mukaan laatineet jo ko. salmen nioittaen eduskunnan hvyäksyttäväksi toivo-
36543: ylitystä varten siltasuunnitelmat. Silta tulisi muksen,
36544: n. 110 m. pitkä. Siltatyöhön sisältyy huo-
36545: mattavan suuret maansiirtotyöt, joita voitai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36546: siin edullisesti suorittaa myös talven aikana. menpiteisiin Kivisalmen sillan raken-
36547: Kun nykyisin salmen ylitys tapahtuu Jos- nustöiden aloittamiseksi.
36548: sin avulla, on se vil:kkaalle liikenteelle erit-
36549: Helsingissä 11 päivänä helmi,kuuta 1960.
36550:
36551: Pentti Pekkarinen. Arvo Pentti.
36552: Esa Timonen. V. E. Svinhufvud.
36553: Esu Niemelä.
36554: 894
36555:
36556: XII,105.- Toiv.al. N:o 442.
36557:
36558:
36559:
36560:
36561: Ahonen: Sillam. rakentamisesta Matosalmeen Saarijärven kun-
36562: nassa.
36563:
36564:
36565: .E d u s k u n n a 11 e.
36566:
36567: Tie- ja vesirakennushallitus on suorittanut nut kirkonkylässä työssä käyvän väestön
36568: tutkimuksen maantien rakentamisesta Mylly- asuntoalue, joten on luonnollista parantaa
36569: mäen-Saarijärven maantieltä Roikolankos- kulkuyhteyttä salmen ylitse.
36570: ken kautta Jyväskylän-Kokkolan valtatielle Suunnitelmassa on mainittu vaihtoehtoi-
36571: Saarijärven pitäjässä. Suunniteltu tieyhteys sesti rakennettava 300 m: n jännemittainen
36572: Roikolankosken kautta ei tule lyhentämään silta Matosalmeen. Parhaillaan on vireillä
36573: matkaa Myllymäen aseman~Saarijärven ase- Saarijärven reitin vesistöjen voimalaitos- ja
36574: man välillä. Koska pääasiallinen liikenne säännöstelysuunnitelmat. Siinä yhteydessä
36575: Myllymäen suunnasta suuntautuu Saarijär- tultaneen siirtymään nippu-uittoon ja niin
36576: ven kirkolle, tulee matka sinne pitenemään ollen riittäisi Matosalmeen huomattavasti ly-
36577: noin 4 km ja siitä aiheutuu tarpeeton kah- hyempijännevälinen silta. Suunnitelmasta
36578: denkertainen liikenne muutenkin vilkkaasti ei selviä, millä perusteella on päädytty 300
36579: liikennöidyllä Saarijärven aseman-Saarijär- m: iin, eikä myöskään sillan kustannusarviota
36580: ven kirkonkylän välillä. ole esitetty.
36581: Luonnollisin Myllymäen-Saarijärven tien Kun esitetty suunnitelma on suhteellisen
36582: liittyminen Jyväskylän-Kokkolan valtatie- kallis ja se johtaa kokonaisuutta ajatellen
36583: hen tapahtuu Matosalmen kautta Herajärven vain vaillinaiseen ratkaisuun, olisi ennenkuin
36584: pohjoispäähän. Tällöin päästään yhdellä liit- tiesuunta lopullisesti määrätään, suoritettava
36585: tymisellä ja paikallisliikenne Myllymäen perusteellinen tutkimus ja laadittava pätevä
36586: suunnasta Saarijärven kirkolle ei rasita Jy- kustannusarvio eduskunnan jo aikaisemmin
36587: väskylän-Kokkolan valtatietä. hyväksymää ns. Matosalmen suuntaa nou-
36588: Saarijärven kirkonkylän luonnonisin kas- dattaen.
36589: vamissuunta on länteenpäin ja asemakaavoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
36590: tettu alue ulottuu jo nyt Matosalmen lossin nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
36591: ohi Kolkanlahden suuntaan. Saarijärven muksen,
36592: kunta omistaa Matosalmen läheisyydessä suu-
36593: ren tonttialueen ja tämä tulee osaltaan vai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36594: kuttamaan asutuksen leviämiseen tähän suun- sillan rakentamiseksi Matosalmeen Saa-
36595: taan. Rantahännilästä on jo nyt muodostu- rijärven kunnassa.
36596: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
36597:
36598: .Arvo Ahonen.
36599: 895
36600:
36601: XII,106. - Toiv.aJ. N: o 443.
36602:
36603:
36604:
36605:
36606: Koivunen ym.: Silloin rakentamisesta Matosalmeen Saarijär-
36607: ven-My.llymäen tiellä.
36608:
36609:
36610: E d u s k u n n a 11 e.
36611:
36612: Myllymäen ja Saarijärven välinen maantie suuntautuvaa liikennettä edes nykyisellä epä-
36613: on suhteellisen paljon liikennöity poikkitie, tyydyttävällä tavalla, vaan vielä kehnommin.
36614: joka yhdistää kaksi etelä-pohjoissuunnassa Tästä seuraisi suuria vaikeuksia ihmisille,
36615: kulkevaa vilkkaasti liikennöityä maantietä ja jotka vakituisesti käyvät töissä Saarijärven
36616: on samalla tärkeä kulku- ja kuljetustie niin kirkolla Matosalmen takaa. Myöskin koulu-
36617: Myllymäen kuin Saarijärvenkin rautatiease- laisten kulku kirkolle salmen takaa muuttuisi
36618: mille. Tien Saarijärven puoleisessa päässä epävarmaksi ja hankalaksi. Lisäksi tämä los-
36619: on liikennettä suuresti haittaava Matosalmi, sitien osuus paikallistieksi siirrettynä tulisi
36620: jonka ylitys on järjestetty lossilla. ylläpitokustannuksiltaan aiheuttamaan kun-
36621: Tämän Uikennehaitan poistamiseksi on tie- nalle ja sen kautta kuntalaisille lisää rasi-
36622: tämämme mukaan suoritettu tutkimuksia, tuksia.
36623: joiden perusteella on kiteytynyt useampiakin Väitetään myös, että vesistön kiertävän
36624: suunnitelmia lossin aiheuttaman liikennehai- uuden tien johtaminen Saarijärven kirkon-
36625: tan poistamiseksi. Erään suunnitelman mu- kylän muutenkin ahtaaseen keskukseen
36626: kaan lossi jäisi palvelemaan paikallisliiken- aiheuttaisi siellä liiallista liikenteen painetta
36627: nettä ja tulotie Saarijärven kirkolle Mylly- taajasti asutussa keskuksessa. Näin ollen pi-
36628: mäen suunnasta rakennettaisiin vesistö kier- täisimme suotavana ja niin paikallista kuin
36629: tlilen. Tämän suunnitelman ovat sen laatijat kaukoliikennettäkin parhaiten palvelevana
36630: todenneet halvemmaksi kuin sillan rakenta- ratkaisuna tässä vaiheessa sillan rakentamista
36631: misen Matosalmeen, joita sillan rakennus- Matosalmeen.
36632: suunnitelmiakin on valmiina. Edellä ··esitetyn perusteella ehdotamme
36633: Mutta tämä kustannuksiltaan - tässä vai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36634: heessa - halvemmaksi todettu suunnitelma
36635: saattaisi toteutettuna tuoda erinäisiä hanka- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36636: luuksia. Paikallisliikennettä varten jätettävä s~1lan rakentamiseksi Matosalmeen Saa-
36637: lossi ei palvelisikaan nykyisen tien kautta rijärven ja Myllymäen välisellä tiellä.
36638: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
36639:
36640: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho. Siiri Lehmonen.
36641: 896
36642:
36643: XU,107.- Toiv.al. N:o 444.
36644:
36645:
36646:
36647:
36648: Pekkarinen ym.. : Leppävirran sUlan ja siihen liittyvän maan-
36649: tien rakennustöiden aloittamisesta.
36650:
36651:
36652: Eduskunnalle.
36653:
36654: Leppävirran silta, joka yhdistää Leppä- rakentamiskustannusten arvioidaan nousevan
36655: virran kohdalla Soisalon saaren manteree- noin 500 milj. mk: ksi. Tästä huomataan, että
36656: seen, on kapea ja sen kantokyky on pieni, kysymyksessä on huomattavan suuri työ, jota
36657: vain 6 tonnia. Senvuoksi se on muodostunut ei suinkaan pystytä rakentamaan entisen sil-
36658: nykyaikaiselle vilkkaalle ja raskasta kuormi- lan kestoajan umpeenkulumiseen mennessä,
36659: tusta vaativalle liikenteelle erittäin haitalli- ellei töitä aloiteta riittävän ajoissa. Maantie-
36660: seksi tekijäksi. Tieviranomaisten laskelmien suunnitelmaan sisältyy huomattavia leikkaus-
36661: mukaan on tämän puusta rakennetun kääntö- ja maansiirtotöitä, jotka hyvin soveltuvat
36662: sillan jäljellä oleva kestoaika vain 5 vuotta. talvikaudellakin tehtäviksi.
36663: Tämän tietäen on tie- ja vesirakennushalli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36664: tuksen toimesta suoritettu siltatutkimus ja nioittaen eduskunnan hyvliiksyttävä:ksi toivo-
36665: ryhdytty laatimaan siltasuunnitelmia. muksen,
36666: Kun uusi silta tulisi suunnitelmien mu-
36667: kaan kokonaan eri paikkaan kuin edellinen, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36668: liittyy sillan rakentamiseen huomattava menpiteisiin Leppävirran sillan ja sii-
36669: maantietyö, josta suunnitelmat ovat jo val- hen liittyvän maantien rakennustöiden
36670: miina. Sillan ja siihen liittyvän maantien aloittamiseksi.
36671: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
36672:
36673: Pentti Pekkarinen. Arvo Pentti.
36674: Esa Timonen. V. E. Svinhufvud.
36675: 897
36676:
36677: Xfi,108. - Toiv.al. N: o 445.
36678:
36679:
36680:
36681:
36682: Pekkarinen ym.: Turpeensalmen sillan rakennustöiden aloit-
36683: tamisesta.
36684:
36685:
36686: Eduskunnalle.
36687:
36688: Leppävirran kirkolta pitäjän kaukaisim- sillan rakentaminen Turpeensalmen yli on
36689: piin osiin ja Heinäveden kautta Joensuuhun erittäin tarpeellinen ja tarkoit~nmukai
36690: jOhtavalla maantiellä on Turpeensalmi, jonka nen. Sillan. tarpeellisuuden ovat huomanneet
36691: ylitys tapahtuu nyt lossin avulla. Mainitulla tieviranomaisetkin, sillä heidän toimestaan
36692: maantiellä on jo nykyisin huomattava auto- on jo useita vuosia sitten suoritettu silta-
36693: liikenne, joten Turpeensalmen lossista on tutkimukset ja siltasuunnitelmatkin ovat jo
36694: muodostunut liikennettä pahasti haittaava valmiina. Mutta rakennustöiden aloittaminen
36695: tekijä. Niinikään raskaan tavaran kuljetus on siirtynyt vuodesta toiseen.
36696: joudutaan usein suorittamaan paljon pitem- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
36697: pää kiertotietä käyttäen. Kun lisäksi virran nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36698: voimakkuus salmessa aiheuttaa syksyisin ja muksen,
36699: keväisin sen, että jäätietä ei voida käyttää,
36700: joudutaan lossiväylää pit,ämään auki jääes- että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin
36701: teissä huomattavan pitkät ajat. Tästä on toimenpiteisiin Turpeensalmen sillan
36702: seurauksena lisäkusiamiukset lossin pidolle rakennustöiden aloittamiseksi.
36703: ja lisähankaluudet liikenteelle. Näin ollen
36704: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960.
36705:
36706: Pentti Pekka.rinen. Esa Timonen.
36707: Hannes Paaso. .Ale Holopainen.
36708:
36709:
36710:
36711:
36712: 113 E 74/60
36713: 898
36714:
36715: XU,109. - Toiv.al. N:o 446.
36716:
36717:
36718:
36719:
36720: Pekkarinen ym.: Puutossalmtm sillan rakennustöiden aloit-
36721: tamisesta.
36722:
36723:
36724: Ed usk:unnalle.
36725:
36726: Soisalon saaren kautta Leppävirralta Kuo- kesällä lossiliikenteen että talvella jäitse ta-
36727: pioon suuntautu'Van maantieliikenteen huo- pahtuvan kuljetuksen aikana ollut raskaan
36728: matta'Vana hankaluutena ja hidastuttajana puutavaran kuljetuksen huomattavana es·
36729: on Puutossalmi, jonka ylittäminen tapahtuu teenä. Niinpä onkin jouduttu kuormien pai-
36730: nykyisin lossin avulla. Puutossalmi, joka noa rajoittamaan ja puutavaran kuljetusta
36731: sijaitsee Soisalon saaren luoteispään kohdalla suorittamaan paljon pitempää reittiä ·käyt-
36732: Kuopion maalaiskunnan ja Vehmersalmen täen. Näin ollen sillan rakentaminen Puu-
36733: välillä, on verrattain leveä ja tuulille åltis. tossalmen yli on välttämätön.
36734: Kun Puutossalmen kautta suuntautuvan Edellä ole'Van perusteella ehdotamme kun-
36735: maantieliikenteen piiriin kuuluu Leppävir- nioittavasti eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toi-
36736: ran ja Vehmersalmen kunnista huomattavan vomuksen,
36737: suuria metsärikkaita alueita, joissa on myös
36738: runsaasti asutusta, on viime vuosina erikoi- että hallit'Us ryhtyisi kiireellisiin toi-
36739: sesti puuta'Varan maantiekuljetus suuresti menpiteisiin Puutossalmen sillan ra-
36740: lisääntynyt. Mutta mainittu salmi on sekä kennustöiden aloitta:miseksi.
36741: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1960.
36742:
36743: Pentti Pekkarinen. Esa Timonen.
36744: Ha.nnes Pa.aso. Ale ·Holopainen.
36745: 899
36746:
36747: XII,llO. - Toiv.al. N:o 447.
36748:
36749:
36750:
36751:
36752: Rytkönen ym. : Koljonvirran maantieSt1lan laajentamisesta.
36753:
36754:
36755: E d u s k u n n a ll e.
36756:
36757: Maanteitse tapahtuvan tavara- ja henkilö- parannustöiden loppuunsaattamisesta, ja kun
36758: liikenteen voimakas lisääntyminen ovat muo- myös Iisalmen-Oulun valtamaantiellä on
36759: dostaneet lisalmen-Koljonvirran välisestä perusparannustyöt sillan välttömässä lälhei-
36760: maantieosuudesta erään Pohjois-Savon lii- syydessä jo tehty, olisi tarkoituksenmukaista,
36761: kennöidyimmistä teistä. Koljonvirran maan- että myös Koljonvirran maantiesilta laajen-
36762: tiesilta, joka on rakennettu 30-luvulla, muo- nettaisiin lisääntyneitä liikennevaatimuksia
36763: dostaa vaikean pullonkaulan vilkkaalle lii- ja liikenneturvallisuutta vastaavaksi. Sillan
36764: kenteelle. Kun sillan kansi on rakennettu rakennustyö tarjoaisi myös Ylä-Savossa tar-
36765: huomattavasti ylöspäin kaartuvaksi, estää se peellisen valtion ·työkohteen.
36766: varsinkin henkilöautojen näkyväisyyden ja Edellä esitettyihin perusteiSiin viitaten
36767: on siten liikenteelle vaarallinen. Silta on ra- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36768: kennettu myös niin kapeaksi, että polkupyö- vomuksen,
36769: räilijä ja henkilöauto eivät voi sillalla si-
36770: vuuttaa toisiaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisii•
36771: Kun TVH: n toimesta on nyt laadittu Ko.Zjonvirran maantiesillan laajenta-
36772: suunnitelma ns. Kokkolan kantatien jäljellä miseksi nykyaikaisia liikennevaatimuk~
36773: olevien Koljonvirran sillalta aikavien perus- sia vastaavaksi. ·
36774: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
36775:
36776: Veikko Rytkönen. A.a.rne Pulkkinen.
36777: Esa. Hietanen. . Hugo Manninen.
36778: 900
36779:
36780: XU,111. - Toiv.a.l. N:o 448.
36781:
36782:
36783:
36784:
36785: J. E. Partanen ym.: Sillan rakentamisesta Ristijärven kun-
36786: nassa olevaan Koirasalmeen.
36787:
36788:
36789: E d u s k u n n a 11 e.
36790:
36791: Runsaiden vesistöjen aiheuttamana on mo- kennettä, joista yksistään jälkimmäinen kä-
36792: nin paikoin maassamme pidettävä maantielii- sittää n. 2 000-2 500 asukkaan jatkuvaa
36793: kennettä yllä lossilauttojen avulla. Eräs vai- säännöllistä palvelemista Ristijärven ja Puo-
36794: keasti Hikennöitävä vesistöylitys on tie- ja langan kunnissa. Sillan puuttuminen lisäksi
36795: vesirakennushallinnon Kainuun piirin alueella hajoittaa Ristijärven kirkonseudun n. 550
36796: olevassa Ristijärven kirkonkylän Koirasal- asukkaan yhdyskunnan kelirikkoaikoina
36797: messa. useiksi viikoiksi.
36798: Koirasalmen lossipaikasta on muodostunut Sillan rakentamishanke Koirasalmeen on
36799: sekä kauttakulku- että paikallisliikenteelle tiettävästi ollut esiHä jo v. 1937, jolloin on
36800: vaikea Hikennehaitta. Tieviranomaisten tä- suoritettu alustavia teknillisiä mittauksia.
36801: hänastiset toimenpiteet liikenteen ohjaami- Viime syksyn aikana on asiaa ajettu paikal-
36802: seksi kulkemaan mainitun salmen ohittavasti lisesti useiden kyläkuntakokousten avulla.
36803: eivät ole johtaneet ratkaisevaan tulokseen. Kuluvan vuoden tammikuussa Ristijärven
36804: Nykyisellään ei Koirasalmen lossi kanna suu- kirkonkylässä pidetty yleinen kokous on päät-
36805: rimpia puutavarakuormia. Tällöin on niiden tänyt ryhtyä toimenpiteisiin sillan aikaan-
36806: kuljettava Jokikylän kautta, joka aiheuttaa saamiseksi em. 'lossipaikalle. Myöhemmin ovat
36807: n. 25 km:n mutkan. Tällä reitillä kohtaavat Ristijärven ja Puolangan kunnanvaltuustot
36808: vielä toiset liikennevaikeudet, sillä siellä ole- kokouksissaan yhtyneet hankkeen ajamiseen.
36809: vat Kirnu- ja Kalliokosken sillat ovat raken- Paikallisen väestön aktiivinen toimeliaisuus
36810: teeltaan matalia ja estävät korkeiden puu- osoittaa, että sillan rakentaminen Koirasal-
36811: tavarakuormien kuljetuksen tätäkin kautta. meen on todellisen tarpeen vaatima ja sillan
36812: Näin ollen Ristijärven pohjoispuolelta Ka- rakentamistutkimuksiin olisi viipymättä ryh-
36813: jaaniin päin eivät pääse painavat ja korkeat dyttävä.
36814: kuormat kumpaakaan tietä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
36815: Siitäkin huolimatta, että em. siltojen kunnan päätettäväksi toivomuksen,
36816: aiheuttamat liikenne-esteet järjestelyiden
36817: kautta vuosien mittaan poistuisivat, ei Koi- että haUitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36818: rasalmen liikennettä ilman siltaa voida tyy- menpiteisiin tutkimuksen toimittami-
36819: dyttävästi hoitaa pohjoi&-eteläsuunnassa ta- seksi ja suunnitelman valmistamiseksi
36820: pahtuvan liikenteen osalta. Tämä liikenne m1lan rakentamiseksi Ristijärven kun-
36821: käsittää sekä kauttalmlku- että paikallislii- nassa olevaan Koirasalmeen.
36822: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
36823:
36824: Eemil Partanen. Eetu Karjalainen. Niilo Ryhtä..
36825: 901
36826:
36827: XU,112. - Toiv.a.l N: o 449.
36828:
36829:
36830:
36831:
36832: Tauriainen ym.: Sillan rakentamisesta Ristijärven kunnassa
36833: olevaan Koiriualmeen.
36834:
36835:
36836: E d u s k u n n a 11 e.
36837:
36838: Ristijärven kunnassa olevan Koirasalmen nan pohjois-länsi alueille, joissa on n. 2 000
36839: yli hoidetaan liikennettä lossin avulla. Joki- asukasta. Niinikään tämän salmen kautta
36840: kylän kautta pohjoiseen avautunut tie jon- tapahtuu liikenne Ristijärveltä Puolangalle
36841: kin verran vähensi tätä liikennettä, mutta Kotilankylän alueille ja siitä edelleen · poh-
36842: kun Jokikylässä rautatien alitse johtavia sil- joiseen. Kun kelirikkojen aikana, samoin
36843: toja myöten ei voida kuljettaa korkeita kuor- kuin lossin koneistojen epäkuntoon mennessä,
36844: mia, on Kajaanin-Hyrynsalmen-Suomus- liikenne salmessa usein pysähtyy pitkäksi
36845: salmen teiden raskas liikenne alkanut yhä aikaa, aiheutuu siitä suuria vaikeuksia. Kun
36846: enemmän siirtyä Koirasalmen lossin kautta toisaalta maanteiden kunnon yleisesti paran-
36847: kulkevaksi. Autojen kuormauskykyhän on tuessa ja autojen kantavuuden lisääntyessä
36848: viime aikoina suurentunut ja puutavaran maantieliikenne tulee yhä raskaammaksi ja
36849: kuljetus näin ollen siirtynyt entistä enem- vaikeaksi losseilla hoitaa, on sillan rakenta-
36850: män maanteille. Kun lossin kantavuus on minen ko. salmeen välttämätöntä.
36851: vain 12 tonnia, ei sillä voida kuljettaa suu- Tämän vuoksi esitämme kunnioittaen edus-
36852: rimpia kuormia. Tämän vuoksi on tullut kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36853: ajankohtaiseksi ryhtyä suunnittelemaan sil-
36854: lan rakentamista Koirasalmeen. Alustavia että hallitits ryhtyisi ·HireeUisesti
36855: tutkimuksia tästä on. suoritettu jo ennen so- toimenpiteisiin maantiesillan rakenta-
36856: tia. miseksi Ristijärven kunnassa olevaan
36857: Koirasalmen kautta tulee välttämättä ·kul- K oirasalmeen.
36858: kemaan paikallinen liikenne Ristijärven kun-
36859: Helsingi<;aä 4 päivänä helmikuuta 1960.
36860:
36861: Hannes Tauriainen. J. Mustonen. Matti Meriläinen.
36862: 902
36863:
36864: XU,113. - Toiv.al. lf: o 450.
36865:
36866:
36867:
36868:
36869: Ta.iDio ym.: V itmtiejoe• yli johtavan Ylikosken tiesillo.n.
36870: ku'MWrim~&vesttJ.
36871:
36872:
36873:
36874: Eduskunnalle.
36875:
36876: . Viantiejoen Ylikosken yli johtava maan- myös vaikeutuu. Raskasta kuljetusta ei asu-
36877: tiesilta on jo . kolme vuotta sitten tieviran- tusalueille ja viljelyksille voida myöskään
36878: omaistenkin taholta todettu niin huonokun- suorittaa. Sillan kiireellinen kunno.staminen
36879: toiseksi, että kaikenlaisilla kulkuneuvoilla olisi aivan välttämätöntä. Kun Simon kun-
36880: aen ylittäminen on vaarallista. Tästä syystä nan alueella on työttömyystyökohteista
36881: on autoliikenne esim. puutavaran ajossa . ko- puute, sillan uusimis- ja korjaustöiden aloit-
36882: konaan siellä lopetettu. Paikallisilta pienvil- taminen olisi tältäkin kannalta puolustetta-
36883: jelijöiltä puutavaran hankkijat eivät osta vissa.
36884: puutavaraa sanotun sillan takaisilta alueilta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
36885: muutoin kuin toimitettuna sillan toiselle eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36886: puolen. Puutavaran kuljetukseen on käytet-
36887: tävä hevosia ja kun ajomatka vielä monin- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
36888: kertaistuu, käy kuljetus kannattamattomaksi. toime,piteisiin Viantiejoen yli johta-
36889: .Viantiejoen länsipuolella oleville viljelyk- van Ylikosken tiesillan kunnostamis-
36890: sille ja Torvenaavan asutusalueelle kulku töiden suorittamiseksi.
36891: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
36892:
36893: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso.
36894: Toivo Frima.D. Eemeli La.kkala.
36895: 903
36896:
36897: XU,114. - Toiv.al. 1f: o 451.
36898:
36899:
36900:
36901:
36902: Paa.ao ym.: Kiinteä-n, s~'ll(&'lt BQ#misesta Martimonoja-n, uomaan.
36903:
36904:
36905: E d u s ,k u n n a 11 e.
36906:
36907: Iin kunnasta pitkin Iijoen etelärantaa Yli- kenteen esteenä sen jyrkkien rantojen sekä
36908: Iin pitäjään johtava n. 24 km: n pituinen koottavan ja pllJ,'ettavan renkkusillan vuoksi.
36909: Jurvakaisten pa.ika.llistie tulee lähiaikoina Kun sanotun joen varrella on taaja asu-
36910: saamaan voimassa olevan tielain mukaisen tus ja voimalaitosten rakentamisen vuoksi on
36911: palkallistiepäätöksen, jolloin tien kunnossa- liikenne vilkastumassa; niin kunnioittaen
36912: pito siirtyy tie- ja vesirakennushallinnon Ou- ehdotamme eduskumutn hyväksyttäväksi toi-
36913: lun piirille. Tie on rakennettu kangasperäi- vomuksen,
36914: sille maille, joilla raskaampi liikenne on
36915: muuten mahdollista, mutta n. 15 km Iin ase- että hallitus ryhtyisi, Yli-Iin k'!o'tt.-
36916: malta, Yli-Iin pitäjän puolella oleva Marti- nassa Jurvakaisten kunnantien saatua
36917: monojan uoma on niin syvä, että Iijoen tul- paikallistie:päätökse"", kiireeUisesti toi-
36918: vat työntävät jäitä sanottuun uomaan, kat- mettpiteisii"" kii11,te(i."" n"Ua"" saam:ifeksi
36919: kaisten liikenteen keväisin ja syksyisin, ja Marlimonoja"" uomaa"".
36920: kaikkina vuoden aikoina on kaikenlaisen Ui-
36921: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1960.
36922:
36923: Hannes Pauo. Pentti Liedes.
36924: Irma. Torvi. lf'illo Ryhtä.
36925: 904
36926:
36927: XU,115.- Toiv.al N:o 452.
36928:
36929:
36930:
36931:
36932: Byhtä: Romppaisensalmen sillan rakentamisesta Taivalkosken
36933: kunnassa.
36934:
36935:
36936: E d u s k u n n a 11 e.
36937:
36938: Taivalkosken kirkonkylästä Kajaaniin joh- vaiheessa, ja siitä lähtien on liikennettä väli-
36939: tavalla maantiellä on Jokijärven kylän koh- tetty varsin pienellä ja heikolla kapulavetoi-
36940: da:lla Romppaisensalmen lossipaikka. Kun sella puulossilla. Kun lossit yleensäkin vil-
36941: mainitulla tiellä on jo nykyisin varsin huo- kasliikenteisillä maanteillä ovat liikennettä
36942: mattava autoliikenne, on tästä Romppaisen- ib.idastavia ja myöskin liikenteelle varsin vaa-
36943: salmen lossista muodostunut liikennettä pa- rallisia, olisi näistä lassipaikoista ainakin tär-
36944: hasti haittaava ja hidastava tekijä, sillä tältä keimmille rakennettava pikaisesti silta. Sil-
36945: lassipaikalta ylittää salmen päivittäin 40-60 lan rakentamisen jälkeen jäisi pois lossien
36946: erilaista autoa ja muita ajoneuvoja myös run- kalliit ylläpitokustannukset ja kunnossapito-
36947: saasti. Tästä vilkkaasta liikenteestä johtuen työt, sillä esim. Rompaisensalmen ·lossipaikka
36948: olisikin lossi jo kiireellisesti korvattava sil- on eräs vaikeimmin hoidettavia lossipaikkoja.
36949: lalla. Tie- ja vesirakennushallituskin on jo Salmessa on nimittäin varsin voimakas virta
36950: kiinnittänyt huomiotaan siihen, ettei nykyi- ja senvuoksi se syksyllä jäätyy hitaasti ja
36951: nen pieni ja heikkokuntoinen puulossi kykene lassiliikennettä joudutaan syystalvesta pitä-
36952: hoitamaan varsin vilkasta liikennettä lähes- mään käynnissä jäiden joUkossa. Keväällä
36953: kään tyydyttävästi ja pitää mainittu virasto taasen saimesta sulavat jäät nopeasti niin
36954: sillan rakentamista erittäin tarpeellisena. heikoiksi, että lossi joudutaan panemaan ve-
36955: Kun eduskunnan kulkulaitosvaliokunta ke- sille jo kevätta:lvella jäiden sekaan. Tästä
36956: sällä 1956 kulki tämän lossipaikan kautta, johtuen lossin ylläpitokustannukset ovat suu-
36957: niin silloin saatiin todeta, kuinka tuo pieni ret, varsinainen jääkausi kun on vuosittain
36958: kapulavetoinen lossi on varsin pahana lii- lyhyt, jotenka näin tärkeälle kulkuväylälle ja
36959: kenteen jarruna ja on suorastaan vaaralli- vilkkaasti liikennöitävälle valtatielle olisi saa-
36960: nenkin tuulisella säällä. Sanotun lossipaikan tava silta mahdollisimman pikaisesti.
36961: kautta kulkee nykyisin päivittäin useita pos- Edellä olevan perusteella ehdotankin kun-
36962: tihallituksen autoja, yksityisiä linja-autoja, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36963: huomattavan paljon puutavaran kuljetusta muksen,
36964: harjoittavia kuorma-autoja, yksityisiä hen-
36965: kilö- ja kuorma-autoja sekä meijerin maidon- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
36966: kuljetusautot ja kauppaliikkeiden tavara- menpiteis$'in Romppaisensalmen sillan
36967: autot. rakentamiseksi Taivalkosken J okijär-
36968: Romppaisensalmen lassipaikalla oli sota- velle.
36969: aikana silta, mutta se tuhottiin sodan Ioppu-
36970: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1960.
36971:
36972: Niilo Byhtä.
36973: 906
36974:
36975: XII,116. - Toiv.al. N:o 463.
36976:
36977:
36978:
36979:
36980: Lahtela ym.: Sillan rakentamisesta Kemijärven ja Rovanie-
36981: men väUllä olevaan Lautasalmeen.
36982:
36983:
36984: E d u s kun n a 11 e.
36985:
36986: Voimalaitosten rakentaminen ja monet paikallisen väestön toimesta hartaasti toi-
36987: muut seikat lisäävät huomattavasti liiken- vottu ja tarmokkaasti ajettu.
36988: nettä Kemijärven- Luusuan- Rovaniemen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36989: maantiellä. Jo nyt on maantiellä kuitenkin nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
36990: joustavaa liikennettä suuresti haitannut se, muksen,
36991: ettei Lautasalmen yli ole rakennettu siltaa,
36992: vaan siinä on lossi. Kun liikenne vuosi vuo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
36993: delta vilkastuu, tulee lossihaitta aina vain toimenp~'lteisiin
36994: sillan rakentamiseksi
36995: suuremmaksi. Sillan rakentamista ei kuiten- Kemijärven- Luusuan- Rovaniemen
36996: kaan vieläkään ole aloitettu, vaikka sitä on väUllii olevaan Lcuutasalmeen.
36997: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
36998:
36999: Olavi Lahtela. Markus N"lSkala.
37000:
37001:
37002:
37003:
37004: 114 E 74/60
37005: 906
37006:
37007: XU,117. - Toiv.al. N:o 454.
37008:
37009:
37010:
37011:
37012: Lahtela.: Määrärakasta sillan rakentamiseksi Kemijärven-
37013: Posi()fl, maantielUi ·oleviin Kaisansalmee"" ja Lantunginsal-
37014: meen.
37015:
37016:
37017: E d u s k u n n a ll e.
37018:
37019: Kemijärven kirkonkylän-Soppelan-Leh- sistöalueilta Kemijärveen uitettavia puita
37020: tolan-Jumiskon Voimalaitoksen-Posion kir- kuljeteta mainittujen salmien kautta. Kaisan-
37021: konkylän maantie, jonka rakentamisasia on salmen sillan vesiaukon leveyden tulisi olla
37022: ollut vireillä yli 35 vuotta, ja olisi pitänyt en,intään 15 m ja Lantunginsalmen sillan
37023: rakentaa jo siihen mennessä kun Rovanie- enintään 10 m ja muu osa salmia voidaan
37024: men-Kemijärven rautatie valmistui vuonna pengertää ja sekin on helppo tehtävä, kun
37025: 1934, että Posion kuntalaiset olisivat voineet tarvittava pengerrysmaa ja kivet ovat ver-
37026: käyttää mainittua rautatietä hyväkseen, on raten läheltä. .saatavissa. Mainitut sillat ovat
37027: vasta vuonna 1954 saatu siihen kuntoon, että siis helposti rakennettavissa.
37028: sitä voidaan liikennöidä. Mainitulla tiellä on Kun lossren vuotuinen ylläpito tulee huo-
37029: kuitenkin kolme lossipaikkaa Kemijärven. mattavan kalliiksi ja niissä nyt olevat vanlhat
37030: kunnan alueella, jotka kesällä pahasti haittaa- puulautat ovat tarkoitukseensa kelpaamatto-
37031: vat ko. tien liikennettä ja keväällä kesän mat ja lossit tiellä haittaavat liikennettä ja
37032: tulon ja syksyllä talven tulon aikana estä- estävät sen kokonaisuudessaankin pitkiksi
37033: vät liikenteen pitkiksi ajoiksi kokonaisuu- ajoiksi kesän ja talven kuluessa, olisi maini-
37034: dessaan. Jo po. tietä rakennettaessa olisi kah- tun Kaisansalmen ja Lantunginsalmen !ossi-
37035: teen lossipaikkaan, nimittäin Kaisan.salmeen paikalle kiireimmiten rakennettava sillat.
37036: ja Lantunginsalmeen, jotka ovat 10-16 kilo- Kun ko. tie on kahden kunnan keskusten
37037: metrin matkalla Kemijärven kirkonkylästä välinen suorin kulkureitti ja se. lyhentää
37038: Posiolie päin Kemijärven Isokylässä, pitänyt samalla tuhansien ihmisten maantiematkaa
37039: rakentaa silta, kuten Kemijärven kunta toi- lähimmälle rautatieasemalle ja heille sopi-
37040: voi, koska nämä salmet ovat Kemijärvestä vampaan liikekeskukseen 50-60 km ja kun
37041: itään päin pistävien lyhyiden lahtien ja Ke- se on varsin vilkasliikenteinen kauttakulku-
37042: mijärven välillä, ja olisi ne tieviranomaisten ja matkailureitti, olisi sillat rakennettava,
37043: selityksen mukaan rakennettukin, mutta kun että tietä voitaisiin kaikkina vuoden aikoina
37044: Kemijärven uittoyhdistys asettui niiden ra- esteettömästi liikennöidä.
37045: kentamista vastustamaan, niin jätettiin ne Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
37046: rakentamatta haitaksi tieliikenteelle. Tämä nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
37047: uittoyhdistyksen siltojen rakentamisen vas- muksen,
37048: tustaminen on ollut täysin aiheeton ja perus-
37049: teeton, koska kaikki mainittujen lahtien ve- että hallitus ottaisi vuoden 1961
37050: sistöalueen maat kuuluivat Kemijärven kun- tulo- ja menoarvioesitykseen 20 mil-
37051: nan tilanomistajille, jotka olivat siltojen ra- joonan markan määrärahan siltojen
37052: kentamisen kannalla, eikä mainitulla uitto- rakentamiseksi Kemijärven-Lehtolan
37053: yhdistyksellä eikä sen työnantajilla, puuta- -Posion maantiellä oleviin Kaisan.- ja
37054: varayhtiöillä eikä myöskään valtiolla ollut Lantunginsalmeen.
37055: siellä maita ja metsiä, eikä muiltakaan ve-
37056: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
37057:
37058: Olavi Lahtela.
37059: 907
37060:
37061: XU,118. - Toiv.a.l. N: o 455 .
37062:
37063:
37064:
37065:
37066: . .Lahtela.: Lisäyksestä mwden 1960 tulo- ja menoarvioon Pel-
37067: lwsen,niemen--Batl'ldwsktn välillä olevan Kitisenjoen 811-
37068: lan rakentamiseksi.
37069:
37070:
37071: Eduskunnalle.
37072:
37073: Savukosken pitäjä on keväisin ja syksyisin raha otettaisiin johonkin tämän vuoden lisä-
37074: useita viikkoja tieyhteyttä vailla siltojen menoa.rvioon, mieluimmin ensimmäiseen. Jos
37075: puuttum.isen takia Pelkosenniemen-Savu- sillan rakentaminen voidaan suorittaa työlli-
37076: kosken-Sallan maantieltä ja tien huonon syysmäärärahoilla, olisi niin viivyttelemättä
37077: kunnon takia. Liikennetarpeen lisääntyessä tehtävä, mutta rakentamisen tärkeys edel-
37078: epäkohta pahenee vuosi vuodelta. Ilahdut- lyttää. käsittääkseni eduskunnalta ja lhalli-
37079: tavaa on, että mainitun maantien kunnosta- tukselta toimenpiteitä, joilla rakentaminen
37080: mista suoritetaan, vaikka työn nopeuttamista voidaan nopeasti aloittaa.
37081: luonnollisesti toivotaan. Haitallisinta on kui- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
37082: tenkin se, ettei siltojen rakentamiseen ole tavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
37083: vieläkään päästy, vaikka niiden tarpeellisuus sen,
37084: yleisesti tunnustetaan. Vaikka kaikki sillat
37085: ovat erittäin tarpeellisia, kuten v. 1959 jät- että hallitus antaisi Eduskunnalle
37086: tämässäni aloitteessa esitetään, on aiheellista esityksen riittävän suuren määrärahan
37087: painottaa Kitisenjokeen rakennettavan sil- ottamisesta lisäyksenä vuoden 1960
37088: lan rakentamisen aloittamista kiireellisenä. tulo- ja menoarvioon Pelkosenniemen
37089: Kun tämän vuoden valtion tulo- ja meno- -Savukosken vä.Wlä olevan Kitisen-
37090: at"Viossa ei kuitenkaan ole määrärahaa mai- joen S1"llan rakentamiseksi kiireelli-
37091: nitun sillan rakentamista varten, on syytä sesti.
37092: tavallisuudesta poiketen esittää, että määrä-
37093: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
37094:
37095: Ola.vi Lahtela..
37096: 908
37097:
37098: xn,119. - Toiv.al. H:o 456.
37099:
37100:
37101:
37102:
37103: Paarma.n: Kitisen silkJ111 rakentamisesta PeZkosenniemen-
37104: Sawkosken maantielUi.
37105:
37106:
37107: E d u s kun n a 11 e.
37108:
37109: Savukosken pitäjä on syksyisin ja keväisin piva työttömyyskohde väkirikkaassa ympäris-
37110: eristettynä kelirikon vuoksi useita viikkoja, tössä Savukosken ja Pelkosenniemen kunnille.
37111: jopa toisinaan kuukausiakin, koska Pelkosen- Talvityönä näin suuren sillan rakentami-
37112: niemen-Savukosken tiellä ei Kitisen yli ole nen on lisäksi valtiolle edullinen.
37113: siltaa, mitä tietä liikenne Savukosken kun- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
37114: taan suuntautuu. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37115: Kun kelirikko katkaisee liikenteen näin pit-
37116: kiksi ajoiksi, mitä uitto vielä hankaloittaa, että hallitus ryhtyisi nopeasti toi-
37117: vaikeutuvat Savukoskelaisten liikenneolot menpiteisii'n Kitisen siZwn rakennus-
37118: maan kehnoimmiksi. töiden aloittamiseksi Pelkosenniemen
37119: Tämän sillan rakentaminen on. erittäin so- ~Savukosken maantiellä.
37120:
37121: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
37122:
37123: Akseli Paa.rman.
37124: 909
37125:
37126: XU,120. - Toiv.al. N:o 457.
37127:
37128:
37129:
37130:
37131: Siltanen ym.: Strömmflllf, kanavan uude.lleen rakentamisesta.
37132:
37133:
37134: E d u s k u n n a 11 e.
37135:
37136: Teijon tehdaspaikkakunta Perniön rannik- laivaliikenne, mm. kaikki puutavaran kulje-
37137: koseudulla on ripeästi kehittyvä teollisuus- tukset, hoitaa tätä väylää myöten. Täten ka-
37138: alue, jonka merkitys Salon seudun työllisyys- nava valmistuttuaan palvelee koko Salon ta-
37139: oloihin on tuntuva. Teijolla on parhaillaan lousaluetta, ja on kiitollinen työHisyyskohde
37140: rakenteilla mm. laivatelakka, joka va:lmistut- jo rakentamisvaiheessaan. Tästä syystä olisi
37141: tuaan tarjoaa työtä n. 300 työläiselle. rakentamiseen ryhdyttävä ensi tilassa.
37142: Strömman kanava, joka on toiminut lii- Edelläesitetyn perusteella ehdotamme kun-
37143: kenneväylänä, on kuitenkin vanha ja niin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37144: huono, ettei sen kautta voida lisääntyvää lii- muksen,
37145: kennettä hoitaa. Suunnitteilla onkin uuden
37146: kanavan rakentaminen, jonka kustannusar- että hallitus kiireeUisesti ryhtyisi
37147: vio on n. 150 milj. mk. Kysymys on siis suh- toimenpiteisiin Strömman kanavan
37148: teellisen pienistä kustannuksista verrattuna uudelleen rakentamisen käyntiin saat-
37149: siihen hyötyyn, mitä kanavan valmistuminen tamiseksi.
37150: merkitsee. Sen jälkeen voidaan Salon alueen
37151: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
37152:
37153: Sylvi Siltanen. Anni Flinck
37154: Rafael Paasio. Eino Roine.
37155: Harras Kyttä.
37156: 910
37157:
37158: Xll,121. - Toiv.al. N: o 458.
37159:
37160:
37161:
37162:
37163: Holopainen. ym.: Toime11,piteistä Saimaan vesistön ja Suo-
37164: menlahden välisen vesikulkuväylän ooaamiseksi.
37165:
37166:
37167: E d u s k u n n a 11 e.
37168:
37169: Viisitoista vuotta on kulunut siitä, kun Jo 1930-luvulla oivallettiin, mikä merkitys
37170: Itä-Suomi koki sodan menetyksinä yhden olisi, jos Saimaan vesistö olisi meren yh-
37171: pahimmista, Saimaan kanavan menetyksen. teydessä kanavalla, josta pääsisivät kulke-
37172: Sodan vaurioita yleensä on pyritty korvaa- maan sellaiset merialukset, jotka välittävät
37173: maan, mutta tämän vaurion menetys on jää- liikennettä Euroopassa olevien pääostajamai-
37174: nyt vuodesta vuoteen korvaamatta. Asiaa on den ja Suomen satamien välillä. Niinpä ka-
37175: tutkittu ja punnittu .monilta osin, saamatta navaa alettiin uudistaa suunnitelman
37176: mitään ratkaisevaa aikaan. Eduskunnan pii- mukaan siten, että sen läpi olisi mahdollista
37177: rissä tätä kysymystä pohdittiin viimeksi v. liikennöidä aluksilla, jotka pystyvät lastaa-
37178: 1957 valtiopäivillä ed. Heljaksen jättämän maan 1300 tn (d.w.), joka entiseen kana-
37179: aloitteen pohjalta eduskunnan kulkulaitosva- vaan verraten merkitsi sitä, että kanavassa
37180: liokunnassa., jossa aloite vanheni käsiin vuo- olisi voinut kulkea yhdessä aluksessa n. 4
37181: den 1958 vaaleihin mennessä. tervahöyrylastia. Tästä suunnitelmasta sanoo
37182: Talouselämän asiantuntijat, jotka objektii- tri Yrjö Roitto: ,Vaikka suunnitelma teh-
37183: visesti ovat tutkineet tätä vesitiekysymystä tiin jo yli neljännesvuosisata sitten, se vielä
37184: Saimaalta Suomenlahdelle, ovat ehdottomasti nykyaikanakin on käyttökelpoinen. Ehkä
37185: tulleet siihen toteamukseen, että nykyisen pienemmin mitoitetulla kanavailakin tultai-
37186: tilanteen vallitessa alkaa Itä-S\lomi saada siin toimeen." Hän perustelee lausuntoaan
37187: yhä enemmän ,siirtomaan" luonteen, jolloin sillä, että laivakoko on vastoin suunnitelmia
37188: kasvavassa määrässä kuljetetaan maakun. tämäntapaisessa käytössä kulkenut pienene-
37189: nasta pois raakapuuta etelässä sijaitseville vään suuntaan. Niinpä esim. Kotkasta sa-
37190: teollisuuslaitoksille halvalla nippukuljetus- hatavaraa lastaavien laivojen keskilasti vas-
37191: menetelmällä. Tätä silmälläpitäen onkin hi- tannee viime vuosina al1e 200 std., kun ko.
37192: nausväyliä kiitettävällä tarmolla kunnostettu arvot 1930-luvulla olivat 220-330 std. Kun
37193: ja uittokanavia rakennettu. Tällainen toi- suurimmat Saimaan tervahöyryt lastaavat n.
37194: minta, niin oikealta kuin se näyttääkin, ei 100 std, on nykyisin sahatavaraa lastaavien
37195: varmaan edistä Savon ja Karjalan metsä- laivojen koko vain kaksi kertaa Saimaan ter-
37196: teollisuuden kehittämistä. Selvää on myös- vahöyryjä suurempi ja siten kanava, jossa
37197: kin, että näissä olosuhteissa rannikon teolli- pääsisivät kulkemaan 600 tn (d.w.) lastaavat
37198: suus ei pidä tarpeellisena vesiväylän avaa- alukset, olisi sangen käyttökelpoinen, ja
37199: mista Suomenlahdelle, kun näiltä asiaa tie- tämä pohjana 1 300 tn (d.w.) alusten mu-
37200: dustellaan. Kysymyshän kumminkaan ei ole kaan mitoitetun kanavan ,käyttömarginaali"
37201: vain pelkän puutavaran taikka puujalostei- tarpeeksi suuri.
37202: den kuljetuksesta, mutta kysymys on koko Tiedämme, että vesikuljetus on kaikissa
37203: Itä-Suomen talous- ja elinkeinoelämän saat- olosuhteissa säilyttänyt sijansa ylivoimaisesti
37204: tamisesta muun Suomen mahdollisuuksien halvimpana kuljetusmuotona. Siitä ovat to-
37205: tasolle. disteena USA:n, Neuvostoliiton ja Keski-
37206: Saimaan mereenyhdistämiskysymys saakin Euroopan suuret kanavointityöt. Meilläkin
37207: paljon reaalisemmat perustelut taakseen, jos on suurin osa niistä syistä, joita Saimaan
37208: sitä tarkastetaan lähinnä valmiiden tuottei- kanavaa vastaan esitetään, va:hvasti liioitel-
37209: den viennin ja myöskin kaikenlaisen tavaran tuja. Tällaisena haittana on pidetty sitä
37210: tuonnin kannalta. seikkaa, että kanava on vain osan vuotta -
37211: XII,l21. - Holopainen ym. 911
37212:
37213: n. 7 kuukautta auki. Kieltämättä se itsenäi- oman korkoihin vastaisi se puolestaan n.
37214: senä tekijänä arvostellen on haitta, kuten 4 %:n korkoa 9 mrd. mk:n pääomalle. Jou-
37215: sekin, että myös Suomenlahden ja Pohjan- tuukin kysymään, miksi maassamme on ra-
37216: lahden rannikon useat satamat ovat osan kennettu runsaasti rautateitä, jotka olisivat
37217: talvesta suljettuina. Samoin kuin on edul- jääneet rakentamatta, jos kannattavuusnäkö-
37218: lista, että. esim. Oulun korkeudelta voidaan kohdat olisi otettu huomioon ja miksi ei ole
37219: tavara o~n vuotta kuljettaa omasta sata- haluttu huomioida Saimaan alueen vesitie-
37220: masta, olisi etu sekin, että yli puoli vuotta kysymystä, vaikka asialla olisi kannattavuus-
37221: Saimaan alueelta voitaisiin käyttää halvem- kin puolellaan.
37222: paa kuljetustietä kuin nykyisin. Onko myös- On monia muitakin seikkoja, joiden perus-
37223: kään lopullisesti syytä hylätä ajatusta, että teella voidaan todeta, että Itä-Suomen on
37224: väylää Etelä-Saimaalta Suomenlahdelle voi- välttämättä saatava mahdollisimman suora
37225: taisiin pitää auki lähes saman ajan kuin vesitieyhteys Saimaalta Suomenlahdelle ja
37226: väylää Haminaan taikka Kotkaan mereltä1 että esim. n. 1 300 dw. tonnin alukset kyke-
37227: Parhaimpina purjehduskausina saattoi lii- nevät siinä liikennöimään Euroopan eri mai-
37228: kenne Saimaan kanavassa nousta yli miljoo- hin ja aina Välimerelle asti. Kun väylät ra-
37229: nan tonnin. Kun kanavan käytön nopeutumi- kennetaan tässä laajuudessa Kuopioon ja
37230: nen (mm. sulkujen vähentymisen ansiosta ja Joensuuhun saakka, palvelevat ne sekä lai-
37231: kaluston paremmuudesta johtuen) tulisi ole- va:liikennettä että nippu-uittoa.
37232: maan huomattava ja kun talouselämän moni- Edellä olevan perusteella. esitämme kun-
37233: puolistuminen 30-luvun vastaavaan aikaan nioittaen eduskunna:n päätettäväksi toivo-
37234: verraten vastaa omaa lukuaan, niin voitaneen muksen,
37235: ajatella, että kanavaa käytettäisiin vähintään
37236: samassa suhteessa. Tämä käyttö miljoona että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37237: tonnia, ammattimiesten tekemien iaskelmien menpiteisiin Saimaam vesistön ja Suo-
37238: mukaan kuljetuksen halpuutena antaisi sääs- menlahden välisen vesikulkuväylän
37239: töä n. 400 milj. mk vuosittain ja jos tämä avaamiseksi.
37240: säästö käytettäisiin kanavaan sijoitetun pää-
37241: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1960.
37242:
37243: Ale Holopainen. Aarre Marttila. E1is Malminen.
37244: Tahvo Rönkkö. Kalle Kämäräinen. Vilho Turimen.
37245: Esa Timonen.
37246: 912
37247:
37248: XU,122. - Toiv.al. N: o 469.
37249:
37250:
37251:
37252:
37253: Sa.ura. ym.: Tutkimukse'n toimittamisesta. kelirikkoalukse'n
37254: saamisesta liikennöimään RymättyUi'n ku'ntaan kuuluvien
37255: saarle'n vå1'l1le.
37256:
37257:
37258: E d u s k u n n a ll e.
37259:
37260: Turun kaupungista länteen on merta ja ja muissa välttämättömissä tapauksissa. Keli-
37261: lukuisia saaria, mitkä muodostavat useita ns. rikkoa voi kestää 2-3 viikkoa yhteen me-
37262: saaristokuntia. Näistä Rymättylän kunta noon, koska vedet ovat saarien välillä hyvin
37263: muodostuu lukuisista saarista. Kaksi suurinta virtaisia.
37264: saarta Airismaa ja Isoluoto pääsivät maantie- Kun väestön muuttoliike yleensä nykyään
37265: ja lauttayhteyteen pääsaaren kanssa viime saariita on runsas, ja nämä asutut alueet uh-
37266: vuonna. Näiden saarien länsipuolella on kaavat jäädä asumattomiksi, olisi tärkeää
37267: useita saaria, joilla on asutusta melko paljon että saataisiin kelirikkaalus välittämään näi-
37268: ja jotka joutuvat kelirikon aikana suuriin den saarien talouselämälle tärkeää liiken-
37269: vaikeuksiin. nettä.
37270: Rymättylän pääsaaren läheisyydessä ovat Kun meriliilrenteen vähenemisen takia on
37271: suurimmat asutut saaret: Pakinainen talouk- katsottu tarpeelliseksi lopettaa Lypertön ja
37272: sia 20, viljeltyä maata 70 ha ja asukkaita 90 Ruotsalaisten luotsiasemat ja ne yhdistettynä
37273: -100 (suurin osa asutuslain mukaan tulleita siirtää Kustavin Laupukseen, voisivat nämä
37274: siirtolaisia) , Korpi, Pyytti saaret, 9 taloutta merivartioaseman miehet huolehtia esim.
37275: 24 ha viljeltyä ja 30-35 asukasta, Pähkinäi- ensi alussa kelirikkoaluksen toiminnasta.
37276: nen 3 taloutta, 10 ha viljeltyä ja 10-12 asu- Olisi myös tutkittava voisiko tämä kelirikko-
37277: kasta, Ruotsalaisten, Kuivanne, 20 taloutta, alus toimia koko kesän ja siihen yhdistää
37278: 45 ha viljeltyä ja 50-60 ·asukasta sekä Tai- myös postinkuljetus.
37279: palus, 3 :taloutta, 8 ha viljeltyä ja 10-12 Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
37280: asukasta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37281: Näillä talouksilla, joita on 55 ja asukkaita
37282: n. 200, on aikaisemmin ollut kalastus päätulo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
37283: lähteenä, mutta siitä on pitänyt kannatta- menpiteisiin tutkimuksen toimittami-
37284: mattomana luopua. Nyt on tullut tilalle sesta kelirikkoalukse'n saamiseksi Ry-
37285: maidontuotanto, noin 500-600 kg päi- mättylän kunnan Pakinaiste'n, Korven,
37286: vässä. Jo tämä vaatii säännölliset päivittäi- Pyytin, Pähkinäisten, R'UOtsalaisten,
37287: set yhteydet pääsaareen, missä on meijeri. Kuivantee'n ja Taipaluste'n saarte'n vä-
37288: Kelirikko on varsin vaikea jäiden tullessa lille Rymättyl)j, pääsaareen Ahteen-
37289: ja niiden lähtiessä, mutta pitemmäksi se rantaan, missä on maantie ja li'nja-
37290: muodostuu aina syksyllä, siis talven tullessa. autoliikenne kesäkuukOIUSina, ja myös
37291: Merivartioston apua on pyydetty useasti pos- postinkuljetukse'n järjestämiseksi yh-
37292: tinkuljetuksessa, äkillisissä sairaustapauksissa dessä mainituille saart1le.
37293: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1960.
37294:
37295: Kalervo Saura. Martti Salminen.
37296: N. Kosola. Sylvi Siltanen.
37297: Rafael Paasio.
37298: 918
37299:
37300: XII,123.- Hemst.mot. N:o 460.
37301:
37302:
37303:
37304:
37305: Procope m.fl.: .Angående främjande av t>Urismen i skär-
37306: gården.
37307:
37308:
37309: T i 11 R i k s d a g e n.
37310:
37311: Det är ett glädjande sakförhAllande att kunna uppfyllas i fråga om vår sk:ärgård
37312: turismen under de senaste åren vunnit ökad behövs det givetvis upplysning och propa-
37313: utbredning i Finland. Det råder dock inget ganda, särskilda turistombudsmän ute i byg-
37314: tvivel om att vårt land med sin naturskön- derna, hotell och härbärgen o. a. som hör en
37315: het, sina växlande landskap och sina fria allmän turistverksamhet tili.
37316: utrymmen kunde göras tili föremål för ett Men skärgårdsturismen har jämväl sina
37317: långt större intresse från utländska turisters speciella krav då det gäller förbindelser och
37318: sida. Internationellt sett är Finland än så kommunikationer. Till denna kategori hör
37319: länge ett mäkta obetydligt turistland. De även taximotorbåtar, vilka t.v. endast torde
37320: summor, som anslås för främjande av hithö- förekomma i ett par större städer vid kus-
37321: rande ändamål är försvinnande små. För ten. I den egentliga skärgården saknas dessa
37322: Finland, vars beroende av förbindelserna nödvändiga kom.munikationsmedel helt. Dessa
37323: med utlandet är så stort, är det ett primärt båtar skulle behövas icke blott för sight-
37324: intresse att kunna utveckla de årliga turist- seeing och förevisning av landskapets sevärd-
37325: strömmarna in tili landet. heter utan jämväl med tanke på sportfiske.
37326: Vid ·en inventering av våra möjligheter De kunde därjämte få en annan viktig upp-
37327: att göra Finland till ett turistland av rang gift i att komplettera överlastade skärgårds--
37328: måste uppmärksamheten fästas vid den na,.; färjor på vissa under allra senaste tid kraf-
37329: tionella tillgång skii.rgården utgör just ur tigt trafikerade skärgårdsvägar i södra och
37330: tnrismens synpunkt. Skärglrden hör inte sydvästra Finland. Sl'utligen skulle taximo-
37331: tili de områden för :mänskornas reslust och torbåtar verksamt kunna bidraga tili att ge
37332: upptäcktsiver, vilka nås med stor lätthet. en del ynglingar bland skärgårdsbefolk-
37333: I regel måste särskilda betingelser skapas för ningen en sådan tilläggsinkomst som saknas.
37334: att man skall kunna komma fram, se sig Med beaktande av vad som ovan framhll-
37335: omkring, logera och äta. En dylik ur turist- lits föreslås vördsamt, att riksdagen ville
37336: synpunkt utgående strävan att förbättra hemställa,
37337: kommunikations- och bostadsförhällanden
37338: mm. i skä.rgården sammangår med önskvärd- att regeringen mdtte viåtaga dtgär-
37339: heten att kunna lösa det allvarliga samhälls- der för att ordentligt tiUgodose möj-
37340: problem som den ökade infiyttningen från ligheterna att främja turismen i Fin-
37341: landsbygden tili tätorterna utgör och som i lands skärgård, varvid i synnerhet be-
37342: .sä.rskilt hög grad drabbat vissa skärgårds- hovet av taximotorbdtar för turisttra.
37343: socknar. fiken borde beaktas.
37344: Skall turismens mest elementära krav
37345: Helsingfors den 9 februari 1960.
37346:
37347: Victor Procope. Elis Andersson.
37348:
37349:
37350:
37351:
37352: llö E 74/60
37353: 914
37354:
37355: XII,123. - Toiv.a.l. N: o 460.
37356: Suomennos.
37357:
37358:
37359:
37360:
37361: Procope ym.: Matkailwn, edistämisestä saaristossa.
37362:
37363:
37364: Eduskunnalle.
37365:
37366: On ilahduttavaa,· että matkailu on viime siromat vaatimUkset kysymyksen ollessa saa-
37367: vuosina saanut efiemmän jalansijaa Su~ ristostaroma tarvitaan tietenkin valistusta ja
37368: messa. Ei ole kuitenkaan mitään epäilystä propagandaa, erityisiä matkailuasiamiehiä
37369: siitä, etteikö maatamme luonnonkauneuksi- paikkakunnilla, hotelleja ja majapaikkoja
37370: neen, vaihtelevine maisemineen, voitaisi tehdä yms., mitä yleiseen matkailutoimintaan kuu-
37371: ulkomaalaisten matkailijoiden paljon suu- luu.
37372: remman kiinnostuksen kohteeksi. Kansain- Mutta saaristomatkailUlla on yhteyksien
37373: välisesti katsoen Suomi on toistaiseksi varsin ja liikenteen suhteen myös erikoisvaatimlik-
37374: mitätön matkailumaa. Tähän liittyvien tar- sensa. Tähän ryhmään kuUluvat myös taksi-
37375: koitusten edistämiseen myönnettävät summat moottoriveneet, joita toistaiseksi lienee vain
37376: ovat häviävän pieniä. Suomelle, joka on niin parissa suuremmassa rannikkokaupungissa.
37377: suuresti· ·riippuvainen ulkomaisista yhteyk- Näitä veneitä ei tarvita ainoastaan sight-
37378: sistä, on maahan vuosittain suuntautuvien seeing-ajeluihin ja nähtävyyksien esittelyyn,
37379: matkailijavirtojen . · laajentaminen ·ensiarvoi- vaan myös urheilUkalastusta varten. Ne saat-
37380: sen tärkeätä. taisivat sen ohella saada toisen tärkeän teh-
37381: Tut}rlttaessa mahdollisuuksia tehdä Suo- tävän ylikuormitettujen saaristolauttojen täy-
37382: mesta arvoluokan matkailumaa on kiinnitet- dennyksenä määrätyillä, aivan viime aikoina
37383: tävä · huomiota. siihen kansallisvarallisuuteen, vilkkaasti liikennöidyillä ··saaristoteillä Etelä-
37384: jota saaristo merkitsee. juuri matkailun kan- ja Lounais-Suomessa. Lopuksi saattaisivat
37385: nalta. Saaristo ei kuulu niihin ihmisten mat- taksimoottoriveneet tehokkaasti. myötävaikut-
37386: kaihlhalun · ja löytöinnostuksen alueisiin, taa puuttuvan lisäansion antamiseen monille
37387: jotka ovat . hyvin helposti saavutettavissa. saaristoväestöön kuUluville nuorille.
37388: Yleensä. täytyy· luoda erityiset edellytykset, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme .kun-
37389: jotta voitaisiin cpäästä eteenpäin; nähdä·· ym- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
37390: pärilleen, majoittua ja syödä. Sellainen mat- muksen,
37391: kailun kannalta lähtevä pyrkimys liikenne-
37392: ja asunto-olojen parantamiseen käy hyvin että haUitus ryhtyisi toimenpiteisii•
37393: yhteen ·sen .toivomuksen kanssa, että voitai- matkailun edistämistä 8uome'7t saaris-
37394: siin ratkaista maaseudulta asutuskeskuksiin . tossa koskevie'7t mahdoUisuuksie'7t te-
37395: tapahtuvan muuttoliikkeen muodostama va- hokkaaksi käyttämiseksi, joZWin erityi-
37396: kava yhteiskuiuiallinen probleemi, joka eri- sesti olisi otettava huomioon taksimoot-
37397: tyisen suuressa määrin koskee ·eräitä· saaristo- toriveneiden tarve matkaiUjaliike.,..
37398: pitäjiä. '7tettä varten.
37399: Jotta voitaisiin täyttää matkailun alkeelli-
37400: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1960.
37401:
37402: Victor Procope. Elis Andersson.
37403: 915
37404:
37405: XD,124.- Toiv.al. N:o 461.
37406:
37407:
37408:
37409:
37410: · V. A. Vll'ta.:ilen ym. =.. Loisimiehistön aseman saattamisesta
37411: vakinaisemmalle kannalle.
37412:
37413:
37414: E d u s kun n a 11 e.
37415:
37416: Maamme vähälukuinen lassimiehistö jou- tyä vähäisen. ammattikunnan kustannuksellL
37417: tuu työskentelemään erittäin epävakaisissa Näin hankittu säästö· merkitsee sitäpaitsi vai~
37418: olosuhteissa; Lossin hoitohan myydään edel- tiolle niin vähän, että: sama· säästö .on mah-
37419: leenkin huutokaupalla vähimmän tarjouksen dollista· saavuttaa monen monituisessamuussa
37420: tehneelle. ·Lossimiesten ja heidän perheittensä yhteydessä.
37421: asema on tästä syystä varsin epävakaa: kos- Edelläolevaan viitaten ehdotammekin edus-
37422: kaan ei tiedä, saako jatkaa työtänsä, puhu'- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37423: mattakaan siitä, että palkka voisi nousta
37424: samalla tavalla kuin muilla aloilla. Sosiaali- että hallit-us ryhtyisi toimenpiteisiin
37425: sen turvan ulkopuolella he ovat suurelta lossimiehistön aseman saattamiseksi var.
37426: osalta, mm. heidän eläketurvansa on sattu~ kinaisemmalle kannalle ja että heidät
37427: man varassa, vuosilomaa tai työaikalakia he rinnastettaisiin tasavertaisina työnte-
37428: eivät tunne: kijöinä sosiaalisiin etuihin nähden.
37429: Ei voi olla oikein, että valtio, jonka tulisi
37430: ona·mallityönantaja, tällä tavoin yrittää hyö-
37431: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
37432:
37433: VJ.ljo .A;; · Virtanen. Juho Karvonen. Valto Käkelä.·
37434: Sulo Hostila. Kalle ·Ma.tila.illen. Martti. Linna.
37435: 916
37436:
37437: Xfi,125.- Toiv.al. N:o 462.
37438:
37439:
37440:
37441:
37442: Tainio ym.: Periimeren satamien kehittämisestä.
37443:
37444:
37445: Eduskunnalle.
37446:
37447: Pohjois-Suomen luonnonrikkauksien, eri- kesänä Kemin kautta vietiin pyoreaa puu-
37448: tyisesti viimeaikaisten malmiesiintymälöytö- tavaraa 137 652 p-ms ja · lastaus tapahtui
37449: jen käyttöön saannin kannalta on Perämeren redillä.
37450: vientisatamien edelleen kehittäminen tullut Perämeren satamien kehittäminen on tär-
37451: entistäkin tärkeämmäksi ja ajankohtaisem- keä koko maan talouselämän kehityksen kan-
37452: maksi. Niinpä arvioidaan Kolarin malmi- nalta, minkä vuoksi ei voida vaatia, että nii-
37453: esiintymän· louhiiinan nousevan ~ milj. den edelleen kehittäminen jätettäisiin Tor-
37454: tonniin ja kalkkikiviesiintymään perustuvan nion ja . Kemin kaupungin tehtäväksi. Ei:.
37455: tuotannon noin 100 000 tonniin vuodessa. vätkä ne sitä voi suorittaa, eivät varsinkaan
37456: Kemijärven Kärväsvaarassa aloitetun kai- kun ne jo tähän mennessä ovat käyttäneet
37457: vostoiminnan tuotanto nousee 70 000 tonniin huomattavia summia vero- ja lainavaroja
37458: vuodessa. Sen 'lähellä sijaitsevan Misiraakan satamien rakentamiseen. Kemin kaupunki on
37459: kaivostoiminta aloitetaan vuoden 1962 aikana käyttänyt Ajoksen syväsataman rakentami-
37460: ja tuotanto •nousee ainakin 200 000 tonniin seen laina- ja verovaroja yli 1000 milj. mk,
37461: vuodessa. Lisäksi Kemijärven ja Sallan kun- valtion avustusten ollessa vain 146 milj. mk.
37462: tien alueelta on tehty uusia malmiesiintymä- Suurelta osa:lta juuri tästä johtuen Kemin
37463: löytöjä. kaupungin velka on yli 1400 milj. mk eli
37464: Kun Kemin Ajoksen syväsatamassa laittei- runsaasti yli 40 000 mk jokaista asukasta
37465: den puuttumisen vuoksi ei ole mahdollisuuk- kohden.
37466: sia malminlastaubeen, · joudutaan Kärväs- Valtion olisi siis entistä suuremmalla osuu-
37467: vaaran malmi kuljettamaan Kemin ohitse della osallistuttava Perämeren satamien edel-
37468: Oulun satamaan. Tämä ei varmaankaan ole leen kehittämiseen ja rakentamiseen. Kiireel-
37469: taloudellista, eikä voine jatkua sen jälkeen, lisesti olisi saatava käyntiin Kemin Ajoksen
37470: kun Misiraakan kaivostoiminta aloitetaan. malmilaiturin rakentaminen, josta suunnitel-
37471: Lisäksi on todettava, että Ajoksen syväsata- mat ovat valmiina, kustannusarvion nous-
37472: man välittömässä läheisyydessä Kemin maa- tessa 145 milj. mk. Kun valtiolla ei ole Ke-
37473: laiskunnassa on tehty kromiesiintymälöytö, min ympäristössä työttömyystyökohteita,
37474: joka tähänastisten tutkimusten perusteella on olisi malmisataman rakennustöiden aloittami-
37475: jo osoittautunut olevan maamme suurimpia nen perusteltua.
37476: malmiesiintymiä. Kun esiintymällä 'louhinta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
37477: toivottavasti lähiaikoina aloitetaan, ei voitane eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
37478: ajatella, että malmi kuljetettaisiin Ajoksen
37479: syväsataman viereltä johonkin toiseen sata- että haUitus kiireellisesti ryhtyisi
37480: maan. Siksi olisi Ajoksen syväsatamaan ra- toimenpiteisiin Perämeren satamien
37481: kennettava malmin lastauslaituri tarvittavine edelleen kehittämiseksi osallistumalla
37482: rautatieraiteineen. Laituria voitaisiin käyttää entistä suuremmassa määrin näiden
37483: myös pyöreän puun lastauslaiturina. Viime töiden rahoittamiseen.
37484: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
37485:
37486: Eino Tainio. Eemeli Lakkala.
37487: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman.
37488: 917
37489:
37490: XII,126.- Hemst.mot. N:o 468.
37491:
37492:
37493:
37494:
37495: Korsbäck m.fl.: Angående flygtrafiken i skärgården.
37496:
37497:
37498: T i 11 R i k s d a g e n.
37499:
37500: I syfte att A.stadkomma bättre rese- och Med hänsyn tili att staten på många sätt
37501: transportmöjligheter i skärgården har privat ek:onomiskt understöder den ordinära flyg.
37502: flygtrafik under ett par år upprätthållits trafiken och tili de allm.änna strävanden som
37503: i Åbo skärgård och på Åland av ett för syftar tili en förbättring av levnadsförhål-
37504: ändamålet bildat bolag.. Denna trafik har landena i den. i stor utsträckning isolerade
37505: särskilt under menförestider visat sig fylla skärgården borde det vara en samhällsupp.
37506: en stor uppgift och i synnerhet vid sjuk- gift att ge ek:onomiskt stöd åt företag som
37507: domsfall. Av lätt insedda skäl kan rese- och idkar samhällsnyttig flygtra.fik i skärgården.
37508: transportavgifterna icke ställas så höga att Endast om så sker. finnes förutsättningar
37509: de skulle täcka flygkostnaderna. Bidrag har att utveckla denna flygtrafik.
37510: därför beviljats bolaget av det åländska Med hänvisning tili vad som ovan anförts
37511: landstinget och vissa kommuner i Åboland. föresläs, att riksdagen ville besluta hemställa,
37512: Bidragen har dock blivit så betungande för
37513: många kommuner att dessa ansett sig att regeringen mdtte utreda, på v~1ka
37514: tvungna att indraga sitt understöd. sätt ock under vilka villkor flygtra-
37515: Tili följd av ekonomiska svårigheter före- fiken i skärgården kan upprättkå'llas
37516: ligger fara ·för att denna viktiga skärg!rds- ock utvecklas ock vidtaga av utred-
37517: t:rafik skall upphöra. ningen föranledda åtgärder.
37518: Helsingfors den 8 februari. 1960.
37519:
37520: Verner Korsbäck Alwar Sundell. Kurt Nordfors.
37521: 918
37522:
37523: XII,126.- Toiv.a.l. N:o 463.
37524: Suomennos.
37525:
37526:
37527:
37528:
37529: Korsbäck ym.: Saariston Zentoliikenteestä.
37530:
37531:
37532: Eduskunnalle.
37533:
37534: Parempien matkustus- ja kuljetusmahdol- Katsoen siihen, että valtio monella tavalla
37535: lisuuksien aikaansaamiseksi · saaristossa on taloudellisesti tukee varsinaista lentoliiken-
37536: parina vuonna ylläpidetty yksityistä lento- nettä, ja niihin yleisiin pyrkimyksiin, joiden
37537: liikennettä. Turun saaristossa ja Ahvenan- tarkoituksena on: elinehtojen parantaminen
37538: maalla tarkoitusta varten. muodo&tetun yhtiön sliuressa määrin eristetyssä saaristossa, tulisi
37539: toimesta. Tällä liikenteellä on varsinkin keli• pitää yhteiskunnan. tehtävänä tukea talou-
37540: rikkoaikoina osoittautunut olevan tärkeä teh- dellisesti yritystä, joka harjoittaa yhteiskun-
37541: tävä, erityisesti sairaustapauksissa. Helposti nalle hyödyllistä ·lentoliikennettä saaristossL
37542: ymmärrettävistä syistä matkustus- ja kulje- Vain siinä tapauksessa, että näin tapahtuu,
37543: tusmaksuja ei voida määrätä· niin suuriksi, on mahdollisuuksia tämän lentoliikenteen
37544: että ne peittäisivät lentokustannukset. ·Ahve- kehittämiseen.
37545: nanmaan maakuntapäivät sekä eräät Ahve- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan ed~
37546: nanmaan kunnat ovat sen vuoksi myöntäneet kunnan päätettäväksi toivomus,
37547: yhtiölle avustusta. Avustukset ovat kuiten-
37548: kin käyneet monille kunnille niin rasitta- että haUitm selvityttäisi, fljillä t•
37549: viksi, että ne ovat katsoneet olevansa pako- vaUa ja millä ehdoilla ZentoUikenmUä
37550: tettuja niiden lopettamiseen. saaristossa voidaan ylUipitää it~ kehit~
37551: Taloudellisten vaikeuksien vuoksi on ole- tää, ja ryhtyisi niihin toim.enpiteisiin,
37552: massa se vaara, että tämä tärkeä saaristolii- joihin selvitys antaa mnetta.
37553: kenne lopetetaan.
37554: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
37555:
37556: Verner Korsbäck. Al'war Sundell. Kurt Nordfors.
37557: 919
37558:
37559: XD,127.- Hemst.mot. N:o 464.
37560:
37561:
37562:
37563:
37564: Korsbäck m.fl.: Angående slopande av årsavgiften för
37565: statsägd telefon i fråga om blinda.
37566:
37567:
37568: Tili Riksdagen.
37569:
37570: För att underlätta de blindas möjligheter vilka i huvudsak endast genom telefon kan
37571: att hälla sig med telefon har många privata sköta anskaffningen av materia! och försälj-
37572: telefonsammanslutningar beviljat 50 % rabatt ningen av produkterna. Telefonen är kort
37573: pä ärsavgifterna för telefon. I vissa fall sagt ett oundgängligt hjälpmedel för den
37574: har hela årsavgiften efterskänkts. blindes Iiv och livsuppehälle.
37575: Under de senaste ären har staten i stor Pä grund av dessa m. fl. omständigheter
37576: utsträckning övertagit det lokala telefonvä- vore det önskvärt att staten skulle bevilja
37577: sendet. Utvecklingen torde allt mera gä i de blinda samma rabattförmäner ifräga om
37578: denna riktning. Därmed har abonnenternas telefonavgifterna som privata, eller ätmins-
37579: telefonkostnader stigit avsevärt. Dessa kost- tone 50 % nedsättning av ärsavgifterna, och
37580: nadsstegringar är särskilt betungande för de vi föreslär därför att riksdagen mätte be-
37581: blinda som i allmänhet lever under synner- sluta hemställa,
37582: ligen svära ekonomiska förhällanden.
37583: Telefon är ofta viktigare för de blinda än at.t regeringen skyndsamt vidtager
37584: för de seende, ty i avsaknad av möjlighet sådana åtgärder, att årsavgift för stats-
37585: att obehindrat röra sig är den blinde stän- ägd telefon icke uppbäres av blinda
37586: digt i behov av telefon för att meddela sig eller i annat fall uppbäres endast tt"U
37587: med omvärlden bl. a. i sin yrkesutövning. viss del.
37588: Största delen av de blinda är hantverkare,
37589: Helsingfors den 8 februari 1960.
37590:
37591: Verner Korsbäck Kurt Nordfors. Alwar Sundell.
37592: 920
37593:
37594: XU,127. - Toiv.al. N:o 464:.
37595: Suomennos.
37596:
37597:
37598:
37599:
37600: Korsbäck ym.: V altionpuhelimelle suoritettavan vuosimaksun
37601: poistamisesta sokeilta.
37602:
37603:
37604: E d u s k u n n a 11 e.
37605:
37606: Helpottaakseen sokeiden mahdollisuuksia tietoja. Sokeat ovat suurimmalta osaltaan
37607: puhelimen pitämiseen ovat monet yksityiset käsityöläisiä, jotka pääasiallisesti voivat vain
37608: puhelinyhteenliittymät myöntäneet 50 %:n puhelimitse hoitaa materiaalihankinnan ja
37609: alennuksen puhelimesta suoritettavista vuosi- tuotteiden myynnin. Puhelin on sanalla sar
37610: maksuista. Monissa tapauksissa on koko vuo- noen välttämätön väline sokean elämälle ja
37611: simaksu jätetty perimättä. elannolle.
37612: Viime vuosina on valtio ottanut suuressa Näiden ym. seikkojen vuoksi olisi toivot-
37613: määrin paikallisen puhelintoimen haltuunsa. tavaa, että valtio myöntäisi sokeille samat
37614: Kehitys jatkunee yhä enemmän tähän suun- alennusedut puhelinmaksuista kuin yksityiset
37615: taan. Siten ovat tilaajien puhelinkustannuk- eli ainakin 50 % : n alennuksen vuosimak-
37616: set nousseet huomattavasti. Nämä kustannus- suista, ja sen vuoksi ehdotamme eduskunnan
37617: ten kohoamiset ovat erittäin rasittavia so- päätettäväksi toivomuksen,
37618: keille, jotka yleensä elävät erityisen vaikeissa
37619: taloudellisissa oloissa. että haUitm ryhtyisi kiireellisesti
37620: Puhelin on usein sokealle tärkeämpi kuin sellaisiin toimenpiteisiin, että V1.Wsi-
37621: näkevälle, sillä koska sokealla ei ole mahdol- maksua valtionpuhelimesta ei kanneta
37622: lisuutta liikkua esteettömästi, hän tarvitsee sokeilta tai mumsa tapauksessa, että
37623: alituiseen puhelinta antaakseen ympäristölle se kannetaan vain määrätyUä osalta.
37624: mm. ammattinsa harjoittamiseen liittyviä
37625: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1960.
37626:
37627: Verner Korsbäck. Kurt Nordfors. Alwar Sundell.
37628: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUS-
37629: ALOITTEET
37630: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
37631:
37632:
37633:
37634:
37635: E 74/60
37636: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
37637: (Hakusanat viittaavat liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.)
37638:
37639:
37640:
37641: LAKIALOITTEET
37642: Yleisenä. aloiteaikana jätetyt.
37643:
37644: - N:o 1, Kai t i 1 an ym.: Ehdotus laiksi kansan- - n : o 12, K y t ä n y m.: Ehdotus laiksi tulo- ja
37645: edustajain vaaleista annetun lain väliaikaisesta omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,3.
37646: muuttamisesta. Liitteet I,1. s. 7. - Ks. Edus- s. 65. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
37647: tajanvaalit.
37648: - n: o 13, K y t ä n y m.: Ehdotus laiksi tulo- ja
37649: - n:o 2, Kai t i 1 a n y m.: Ehdotus laiksi neuvoa- omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,4.
37650: antavan kansanäänestyksen toimeenpanemisesta s. 68. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
37651: yleisradiolainsäädännön perusteiden selvittämi-
37652: seksi. Liitteet I,2. s. 10. - Ks. Yleisradio. - n:o 14, P r o c o p en y m.: Ehdotus laiksi tulo-
37653: ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet
37654: ...,.... n:o 3, K y t ä n: Ehd.otus laiksi valtion viran IV,5. s. 70. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
37655: tai pysyväisen toimen haltijain nimittämiskir-
37656: joista sekä heidän oikeudestaan pysyä viras- - n: o 15, H a r a n y m.: Ehdotus laiksi tulo- ja
37657: saan tai toimessaan annetun lain muuttamisesta. omaisuusverolain 43 §: n väliaikaisesta muutta-
37658: Liitteet I,3. s. 12. - Ks. Virkamiehet. misesta. Liitteet IV,6. s. 72. - Ks. Tulo- ja
37659: omaisuusve!lo.
37660: - n: o 4, H e n r i k s s o n i n y m.: Ehdotus laiksi
37661: huoneenvuokrien säännöstelystä. Liitteet I,4. s. - n: o 16, H a r a n y m.: Ehdotus laiksi tulo, ja
37662: 14. - Ks. Vuokrasäännöstely. omaisuusverolain 48 §: n väliaikaisesta muutta-
37663: - n:o 5, Vennamon: Ehdotus laiksi muutok- misesta. Liitteet IV,7. s. 73. - Ks. Tulo- ja
37664: senhausta hallintoasioissa annetun lain muutta- omaisusvero.
37665: misesta. Liitteet II,l. s. 33. - Ks. Muutoksen- - n:o 17, H a r a n y m.: Ehdotus laiksi tulo- ja
37666: haku. omaisusverolain 49 § : n väliaikaisesta muutta-
37667: - n:o 6, T u u 1 en y m.: Ehdotus laiksi aviolli- misesta. Liitteet IV,8. s. 75. - Ks. Tulo- ja
37668: sesta syntyperästä annetun lain muut·tamisesta. omaisuusvero.
37669: Liitteet II,2. s. 35. - Ks. A viollinen synty- - n:o 18, Haapasen ym.:. Ehdotus laiksi tulo-
37670: perä. ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami-
37671: - n:o 7, Rosnellin ym.: Ehdotus laiksi lap- sesta. Liitteet IV,9. s. 77. - Ks. Tulo- ja
37672: sen elatusavun turvaamisesta eräissä tapauk- omaisuusvero.
37673: sissa annetun lain muuttamises·ta. Liitteet II,3. - n:o 19, Haapasalon ym.: Ehdotus laiksi
37674: s. 37. - Ks. Elatusapu. Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennuk-
37675: - n:o 8, Hallbergin ym.: Ehdotus laiksi kir- sis-ta annetun lain muuttamisesta. Liitteet
37676: janpitolain muuttamisesta. Liitteet II,4. s. 38. IV,10. s. 80. - Ks. Verotus.
37677: - Ks. Kirjanpitolaki. - n:o 20, H y y t i ä i sen: Ehdotus laiksi Poh-
37678: - n:o 9, Kalliokosken ym.: Ehdotus hyvän- jois-Suomen teollisuuden veronhuojennuksista
37679: tekeväisyyskauppoihin osallistuneiden armahdus- annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,ll. s.
37680: laiksi. Liitteet II,5. s. 39. - Ks. Hyvänteke- 82. - Ks. Verotus.
37681: väisyyska.upat. - n:o 21, Jämsenin ym.: Ehdotus laiksi Poh-
37682: ~ n:o 10, Hostilan ym.: Ehdotus laiksi virka- jois-Suomen teollisuuden veronhuojennuksista
37683: mieseläkkeistä annetun lain muuttamisesta. annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,12. s.
37684: Liitteet IV,I. s. 59. - Ks. Eläkkeet. 84. - Ks. Verotus.
37685: - n: o 11, E h r n r o o t h i n y m. : Ehd.otus laiksi - n:o 22, V. A. Virtasen ym.: Ehdotus laiksi
37686: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. Liit- Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuojennuk-
37687: •teet IV,2. s. 61 ja 63. - Ks. Tulo- ja omaisuus- sista annetun lain muuttamisesta. Liitteet
37688: vero. IV,13. s. 86. - Ks. Verotus.
37689: 4 Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960.
37690:
37691:
37692: - n:o 23, Karvosen ym.: Ehdotus laiksi kai· - n: o 38, U o t i n y m.: Ehdotus laiksi Suomen
37693: vosteollisuuden veronhuojennuksista. Liitteet Pankin ohjesäännön muuttamisesta. Liitteet
37694: IV,14. s. 88.- Ks. Verotus. V,1. s. 263. - Ks. Suomen Pankki.
37695: - n:o 24, La h te 1 a n y m.: Ehdotus laiksi ve· - n:o 39, Raunion y m.: Ehdotus laiksi va·
37696: sistöjen vedenjuoksun säännöstelyä varten luo· luuttakauppalain muuttamisesta. Liitteet V,2.
37697: vutettavan kiinteistön tai sen nautintaoikeuden s. 265. - Ks. Valuutta.
37698: luovutuksesta saadun voiton verovapaudesta. -- n:o 40, Marttilan ym.: Ehdotus laiksi elin-
37699: Liitteet IV,15. s. 90. - Ks. Verotus. keinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain
37700: - n:o 25, Rytkösen y m.: Ehdotus laiksi pe· muuttamisesta. Liitteet VJ.l. s. 273. - Ks.
37701: rintö· ja lahjaver.olain muuttamisesta. Liitteet Elin keinot.
37702: IV,16. s. 92. - Ks. Perintö· ja lahjavero. - n: o 41, K ä k e 1 ä n y m.: Ehdotus laiksi lää-
37703: kärintoimen harjoittamisesta annetun lain muut·
37704: - n:o 26, Junnnilan ym.: Ehdotus laiksi lei- tamisesta. Liitteet VI,2. s. 274. - Ks. Lää-
37705: maverolain muuttamisesta. Liitteet IV,17. s. 93. kärit.
37706: - Ks. Leimavero.
37707: - n:o 42, Suonpään y m.: Ehdotus laiksi sai-
37708: - n:o 27, Roineen ym.: Ehdotus laiksi asunto- raalalain muuttamisesta. Liitteet VI,3. s. 277.
37709: tuotantolain muuttamisesta. Liitteet IV,18. s. 95. - Ks. Sairaalalaki.
37710: - Ks. Asuntotuotanto.
37711: - n: o 43, S a 1 me 1 a · J ä r v i s en y m.: Ehdotus
37712: - n: o 28, H a r a n y m.: Ehdotukset laeiksi tulo- laiksi sairaalalain muuttamisesta. Liitteet VI,4.
37713: ja omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta s. 279. - Ks. Sairaalalaki.
37714: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallin·
37715: nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Liit- - n:o 44, V. R. Virtasen y m.: Ehdotus laiksi
37716: teet IV,19. s. 98. - Ks. Tulo- ja <lmaisuusvero. mielisairaslain muuttamisesta. Liitteet VI,5. s.
37717: 281. - Ks. Mielisairaslaki.
37718: - n: o 29, K y t ä n y m.: Ehdotukset laeiksi tulo- - n:o 45, Kekkosen y m.: Ehdotus laiksi kun·
37719: ja omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta tien keskusrahastosta. Liitteet VII,l. s. 321. -
37720: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallin· Ks. Kunnat.
37721: nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Liit·
37722: teet IV,20. s. 100. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. - n:o 46, Kulovaaran ym.: Ehdotus laiksi
37723: manttaalikunnan lakkauttamisesta. Liitteet VII,2.
37724: - n: o 30, K y t ä n y m.: Ehdotukset laeiksi tulo- s. 323. - Ks. Manttaalikuntalaitos.
37725: ja omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta
37726: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallin- - n:o 47, Rapion ym.: Ehdotus laiksi inant·
37727: taalikunnan lakkauttamisesta. Liitteet VII,3. s.
37728: nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Liit· 324. - Ks. Manttaalikuntalaitos.
37729: teet IV,21. s. 102. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
37730: - n:o 48, A. Tuomisen y m.: Ehdotus laiksi
37731: - n :o 31, V ä y r y se n y m.: Ehdotukset laeiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta. Liitteet
37732: tulo· ja omaisuusverolain sekä kunnallishallituk- VII,4. s. 326. - Ks. Manttaalikuntalaitos.
37733: sesta kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallis·
37734: hallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta. - n:o 49, V. A. Virtasen ym.: Ehdotukset
37735: Liitteet IV,22. s. 104. - Ks. Tulo- ja omaisuus- laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa. ja.
37736: vero. maalaiskuntain kunna.llisha.llinnosta annettujen
37737: asetusten muuttamisesta. Liitteet VII,5. s. 328.
37738: - n: o 32, H a r a n: Ehdotukset laeiksi tulo· ja - Ks. Kunna.llisverotus.
37739: omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta kau-
37740: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta - n: o 50, E h r n r o o t h i n y m.: Ehdotukset
37741: annettujen asetusten muuttamisesta. Liitteet laeiksi kunnallisha.llituksesta kaupungissa ja
37742: IV,23. s. 109. - Ks. Tulo· ja omaisuusvero. maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen
37743: asetusten muuttamisesta. Liitteet VII,6. s. 330
37744: '-- n: o 33, A i t i o n y m. : Ehdotus laiksi ennakko- ja 333. - Ks. Kunnallisverotus.
37745: perintälain muuttamisesta. Liitteet IV,24. s.
37746: 111. - Ks. Ennakkoperintälaki. - n:o 51, Tauriaisen y m.: Ehdotukset laeiksi
37747: maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnai-
37748: - n: o 34, T u u 1 e n y m.: Ehdotus laiksi ennakko- Hshallituksesta kaupungissa annettujen asetus-
37749: perintälain muuttamisesta. Liitteet IV,25. s. ten muuttamisesta. Liitteet VII,7. s. 335. -
37750: 112. - Ks. Ennakkoperintälaki. Ks. Kunnallisverotus.
37751: - n:o 35, Kekkosen y m.: Ehdotus laiksi ve- - n: o 52, I. V i r t a s e n y m.: Ehdotukset laeiksi
37752: rotuslain muuttamisesta. Liitteet IV,26. s. 114. kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
37753: - Ks. Verotus. kuntain kunnallishallinnosta annettujen asetus-
37754: ten muuttamisesta. Liitteet VII,S. s. 337. -
37755: - n: o 36, T u u 1 e n y m. : Ehdotus laiksi vero- Ks. Kunnallisverotus.
37756: tuslain muuttamisesta. Liitteet IV,27. s. 116.
37757: - Ks. Verotus. - n: o 53, T i e k s o n y m.: Ehdotukset laeiksi
37758: maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnal-
37759: - n:o 37, Friman i n y m.: Ehdotus laiksi ve- lishallituksesta kaupungissa annettujen asetus-
37760: rotuslain mull!ttamisesta. Liitteet IV,28. s. 118. ten muuttamisesta. Liitteet VII,9. s. 339. -
37761: - Ks. Verotus. Ks. Kunnallisverotus.
37762: Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 5
37763:
37764: - n:o 54, R. Virta. sen y m.: Ehdotukset laeiksi - n:o 70, Å s v iki n y m.: Ehdotus laiksi uskQn·
37765: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalais- nonvapauslain muuttamisesta. Liitteet VII,26.
37766: kuntain kunnallishallinnosta annettujen asetus· s. 372. - Ks. Uskonnonvapauslaki.
37767: ten muuttamisesta. Liitteet VII,IO. s. 341. -
37768: Ks. Kunnallisverotus. - n: o 71, H o n k o s e n y m.: Ehdotus laiksi kor·
37769: keakouluissa opiskelevien ja niissä loppututkin-
37770: - n:o 55, Lukkarisen ym.: Ehdotukset laeiksi non suorittaneiden henkilöiden opintolainojen
37771: maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnal· valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta.
37772: lishallituksesta kaupungissa annettujen asetus· Liitteet VIII,!. s. 423. - Ks. Opintolainat.
37773: ten muuttamisesta. Liitteet VII,ll. s. 343. -
37774: Ks. Kunnallisverotus. - n:o 72, P i t s i n gin y m.: Ehdotus laiksi kor·
37775: keakouluissa opiskelevien ja niissä loppututkin-
37776: - n :o 56, Se p i n y m.: Ehdotukset laeiksi maa- non suorittaneiden henkilöiden Qpintolainojen
37777: laiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnallishal· valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta.
37778: lituksesta kaupungissa annettujen asetusten Liitteet VIIJ.2. s. 424. - Ks. Opintolainat.
37779: muuttamisesta. Liitteet VII,12. s. 345. - Ks.
37780: Kunnallisverotus. - n:o 73, Rosenbergin ym.: Ehdotus laiksi
37781: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain
37782: - n:o 57, Aitio n y m.: EhdQtukset laeiksi kun· muuttamisesta. Liitteet VIII,3. s. 425. - Ks.
37783: nallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskun· Oppikoulut.
37784: tain kunnallishallinnosta annettujen asetusten
37785: muuttamisesta. Liitteet VII,13. s. 347. - Ks. - n:o 74, Ahosen ym.: Ehdotus laiksi yksi-
37786: Kunnallisverotus. tyisoppikoulujen valtionavusta annetun lain
37787: muuttamisesta. Liitteet Vll,4. s. 426. - Ks.
37788: - n:o 58, Sepin ym.: Ehdotus laiksi maalais- Oppikoulut.
37789: kuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen
37790: muuttamisesta. Liitteet VII,14. s. 349. - Ks. - n: o 75, ö s t e r h o 1 m i n y m. : Ehdotus laiksi
37791: Kunnallisverotus. yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain
37792: muuttamisesta. Liitteet Vll,5. s. 430 ja. 434.
37793: - n:o 59, Matilaisen ym.: Ehdotus laiksi - Ks. Oppikoulut.
37794: huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VII,15. s.
37795: 351. - Ks. Huoltoapulaki. - n:o 76, Leinosen y m.: Ehdotus laiksi kan-
37796: - n:o 60, V. R. Virtasen ym.: Ehdotus laiksi sakoululain 2 § : n muuttamisesta. Liitteet VIII,6.
37797: huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VII,16. s. s. 438. - Ks. Kansakoulut.
37798: 353. - Ks. Huoltoapulaki. - n:o 77, A. Tuomisen y m.: Ehdotus laiksi
37799: - n: o 61, S a 1 m e 1 a · J ä r v i s e n y m.: Ehdotus kansakoululain 2 § :n muuttamisesta. Liitteet
37800: laiksi huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VIII,7. s. 440. - Ks. Kansakoulut.
37801: VII,l7. s. 354. - Ks. Huoltoapulaki. - n: o 78, Le i n o se n: Ehdotus laiksi kansakou-
37802: - n: o 62, I. V i r t a s e n y m.: Ehdotus laiksi lulain muuttamisesta. Liitteet VITI,8. s. 442.
37803: huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VIT,18. s. - Ks. Kansalroulut.
37804: 356. - Ks. Huoltoapulaki.
37805: - n:o 79, Sun d e II i n y m.: Ehdotus laiksi kan-
37806: - n: o 63, V i r o 1 a i s e n y m.: Ehdotus laiksi sakoululain muuttamisesta. Liitteet VIII,9. s.
37807: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta. 443 ja 445. - Ks. Kansakoulut.
37808: Liitteet VIT,19. s. 357. - Ks. Tielaki.
37809: - n:o 80, Koivusen y m.: Ehdotus laiksi kan·
37810: - n:o 64, Tuulen ym.: Ehdotus laiksi yleisistä sakoulula.in muuttamisesta. Liitteet VIII.10. s.
37811: teistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet 447. - Ks. Kansakoulut.
37812: VII,20. s. 359. - Ks. Tielaki.
37813: - n:o 81, K a 1 a v a. i sen y m.: Ehdotus laiksi
37814: - n:Q 65, Hyytiäisen: Ehdotus laiksi ylei- kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauk-
37815: sistä teistä annetun lain muuttamisesta. Liit· sesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
37816: teet VII,21. s. 360. - Ks. Tielaki. Liitteet VIII,ll. s. 449. - Ks. Kansakoulut.
37817: - n: o 66, S e p i n y m.: Ehdotukset laeiksi ylei- - n:o 82, Sun d e 11 i n y m.: Ehdotus laiksi kan·
37818: sistä. teistä annetun lain ja yleisistä teistä an- sakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta
37819: netun lain voimaanpanosta annetun lain muut- ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta. Liit-
37820: tamisesta. Liitteet VII,22. s. 361. - Ks. Tie- teet Vill,12. s. 452 ja 454. - Ks. Kansakoulut.
37821: laki.
37822: - n:o 67, S tykin y m.: Ehdotus laiksi raken- - n:o 83, RQsnellin ym.: Ehdotus laiksi am·
37823: nuslain muuttamisesta. Liitteet VII,23. s. 363. mattioppilaitoksista annetun lain muuttamisesta.
37824: - Ks. Rakennuslaki. Liitteet VIII,13. s. 456. - Ks. Ammattikoulut.
37825: - n:o 68, K o s o 1 a n y m.: Ehdotus laiksi tilan - n:o 84, N. Niemisen ym.: Ehdotus laiksi
37826: osittamisen edellytyksistä. Liitteet VII,2t. s. maankäyttölain muuttamisesta. Liitteet IX,1. s.
37827: 364. - Ks. Jakolaitos. 535. - Ks. Maankäyttölaki.
37828: - n: o 69, H a a p a s a 1 o n y m.: Ehdotus laiksi - n:o 85, Vennamon: Ehdotus laiksi maan·
37829: kalastuslain muuttamisesta. Liitteet VII,25. s. käyttölain muuttamisesta. Liitteet IX,2. s. 539.
37830: 370. - Ks. Kalastuslaki. - Ks. Maankäyttölaki.
37831: 6 Laki, raha-asia ja toivotnusaloitteet 1960.
37832:
37833:
37834: - n:o 86, N. Niemisen ym.: Ehdotus laiksi - n:o 101, M a t i 1 a i sen y m.: Ehdotus laiksi
37835: valtion maan käyttämisestä ja maan pakko- työntekijäin vuosilomasta. Liitteet X,5. s. 675.
37836: lunastamisesta maankäyttölain tarkoituksiin - Ks. Loma.
37837: annetun lain muuttamisesta. Liitteet IX,3. s.
37838: 541. - Ks. Maankäyttölaki. - n:o 102, Prunnilan ym.: Ehdotus laiksi työn-
37839: välityslain muuttamisesta. Liitteet X,6. s. 680.
37840: - n:o 87, Kähösen ym.: Ehdotus laiksi val- - Ks. Työnvälitys.
37841: tion maan käyttämisestä ja maan pakkolunas·
37842: tamisesta maankäyttölain tarkoituksiin annetun - n:o 103, Lehmosen y m.: Ehdotukset laeiksi
37843: lain muuttamisesta. Liitteet IX,4. s. 544. - Ks. tapaturmavakuutuslain ja tapaturmavakuutusten
37844: Maankäyttölaki. korottamisesta annetun lain muuttamisesta.
37845: Liitteet X,7. s. 681. - Ks. Tapaturmavakuutus.
37846: - n: o 88, V e n n a m o n: Ehdotus laiksi valtion
37847: maan käyttämisestä ja maan pakkolunastami· - n:o 104, L il j e st r ö m i n y m.: Ehdotus laiksi
37848: sesta maankäyttölain tarkoituksiin anne;tun lain työttömyyskassoista, joilla on oikeus saada apu-
37849: muuttamisesta. Liitteet IX,5. s. 546. - Ks. rahaa valtionvaroista, annetun lain muuttami·
37850: Maankäyttölaki. sesta. Lii tteet X,8. s. 683. - Ks. Työttömyys-
37851: kassat.
37852: - n: o 89, K a a s a 1 a i s e n y m.: Ehdotus laiksi
37853: asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä - n:o 105, Hetemäen ym.: Ehdotus laiksi
37854: toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta. Liit· työttömyyskassoista, joilla on oikeus saada apu-
37855: teet IX,6. s. 547. - Ks. Asutus. rahaa valtionvaroista, annetun lain muuttami-
37856: sesta. Liitteet X,9. s. 687. - Ks. Työttömyys-
37857: - n: o 90, V e n n a m o n: Ehdotukset laeiksi iso· kassat.
37858: jaosta Kuusamon kunnassa annetun lain sekä
37859: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankintalain - n:o 106, Mustosen ym.: Ehdotus laiksi
37860: muuttamisesta. Liitteet IX,7. s. 548. - Ks. työttömyyskassoista, joilla on oikeus saada apu-
37861: Iso jako. rahaa valtionvaroista, annetun lain muuttami-
37862: - n:o 91, Kähösen ym.: Ehd·otus laiksi maan· sesta. Liitteet X,10. s. 690. - Ks. Työttömyys-
37863: vuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä tapauk· kassat.
37864: sissa annetun lain muuttamisesta. Liitteet IX,8. - n:o 107, Hu 1 t i n y m.: Ehdotus laiksi työttö-
37865: s. 551. - Ks. Maanvuokra. myyskorvauksesta. Liitteet X,11. s. 691. - Ks.
37866: -n:o 92, Rapion ym.: Ehdotus laiksi maan· Työttömyyskorvaus.
37867: vuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä tapauk· - n:o 108, Tainion ym.: Ehdotus laiksi asu-
37868: sissa annetun lain muuttamisesta. Liitteet IX,9. .miserolisän maksamisesta siirtotyömaalla olevan
37869: s. 553. - Ks. Maanvuokra. työntekijän huollettaville. Liitteet X,12. s. 693.
37870: - n: o 93, R a p i o n y m.: Ehdotus laiksi eräiden - Ks. Työttömyys.
37871: vuokra-alueiden lunastamisesta maalaiskunnissa - n:o 109, J. E. Partasen y m.: Ehdotus laiksi
37872: annetun lain muuttamisesta. Liitteet IX,10. s. metsä- ja uittotöiden vähimmäispalkoista. Liit-
37873: 555. - Ks. Vuokra-alueiden lunastaminen. teet X,13. s. 694. - Ks. Metsätyöt.
37874: - n:o 94, Sävelän ym.:. Ehdotus laiksi maa-
37875: taloustuotannon tuotantopalkkioiden jakoperus- - n:o 110, Hostilan ym.: Ehdotus laiksikan-
37876: teista. Liitteet IX,11. s. 558. - Ks. Maatalous. saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,14. s.
37877: 696. - Ks. Kansaneläkelaki.
37878: - n: o 95, S ä v e 1 ä n y m.: Ehdotus laiksi met-
37879: sänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttami· - n:o 111, Alangon ym.: Ehdotus laiksi kan·
37880: sesta. Liitteet IX,12. s. 560. - Ks. Metsän· saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,15. s.
37881: hoitoyhdistykset. 698. - Ks. Kansaneläkelaki.
37882:
37883: - n: o 96, L i n n a n y m.: Ehdotus laiksi uudis· - o
37884: n: 112, M a t i 1 a i s e n y m.: Ehdotus laiksi
37885: ja kivenraivauspalkkioista annetun lain muut· kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,16.
37886: tamisesta. Liitteet IX,13. s. 561. - Ks. Uudis· s. 700. - Ks. Kansaneläkelaki.
37887: raivaus. - n:o 113, Siiskosen ym.: Ehdotus laiksi
37888: - n:o 97, K e 1 o veden y m.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,17.
37889: työsopimuslain muuttamisesta. Liitteet X,l. s. s. 701. - Ks. Kansaneläkelaki.
37890: 663. - Ks. Työsopimuslaki.
37891: - n: o 114, H a l i s en y m.: Ehdotus laiksi kan-
37892: - n:o 98, Keloveden ym.: Ehdotus laiksi saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,18. s.
37893: työaikalain muuttamisesta. Liitteet X,2. s. 666. 703. - Ks. Kansaneläkelaki.
37894: - Ks. Työaika.
37895: - n: o 115, F o r s i u k s e n y m. : Ehdotus laiksi
37896: - n:o 99, V. Turusen ym.: Ehdotus työaika· kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,19.
37897: laiksi. LiiJtteet X,3. s. 667. - Ks. Työaika. s. 704. - Ks. Kansaneläkelaki.
37898: - n:o 100, Keloveden ym.: Ehdotus laiksi - n:o 116, Mustosen ym.: Ehdotus laiksi
37899: talonmiesten ja keskuslämmittäjäin työajasta. kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,20.
37900: Liitteet X,4. s. 673. - Ks. Työaika. s. 705. - Ks. Kansaneläkelaki.
37901: Laki, raha-asia ja toivomUSäloitteet 1960. 7
37902:
37903: - n:o 117, T. Tuomisen ym.: Ehdotus laiksi muuttamisesta. Liitteet X,25. s. 712. - Ks.
37904: työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemaksusta Sotaorvot.
37905: annetun lain muuttamisesta. Liitteet X,21. s. - n:o 122, S i 1 tase n y m.: Ehdotus laiksi sota-
37906: 706. - Ks. Lapsilisä. arpojen työhuollosta annetun lain muuttamisesta.
37907: - n:o 118, Siiskosen ym.: Ehdotus laiksi Liitteet X,26. s. 714. - Ks. Sotaorvot.
37908: lapsilisälain muuttamisesta. Liitteet X,22. s. - n: o 123, T o r v e n y m.: Ehdotus laiksi lasten-
37909: 708. - Ks. Lapsilisä. seimien ja lastentarhain valtionavusta. Liitteet
37910: X,27. s. 715. - Ks. Lastenhoito.
37911: - n: o 119, T o r v e n y m.: Ehdotus laiksi perhe-
37912: lisälain muuttamisesta. Liitteet X,23. s. 709. - - n:o 124, Li n d b 1om i n y m.: Ehdotus laiksi
37913: Ks. Perhelisälaki. asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi myön-
37914: nettävistä tutkimus- ja julkaisumäärärahoista
37915: - n: o 120, T o r v e n y m.: Ehdotus laiksi inva- annetun lain muuttamisesta. Liitteet X,28. s.
37916: liidirahalain muuttamisesta. Liitteet X,24. s. 717. - Ks. Asuntotuotanto.
37917: 711. - Ks. Invaliidit.
37918: - n:o 125, Koivusen y m.: Ehdotus laiksi Jy-
37919: - n:o 121, Marttilan ym.: Ehdotus laiksi väskylän-Jämsänkosken yhdysradan rakentami·
37920: sotaarpojen työhuollosta annetun lain 1 § :n sesta. Liitt·eet XII,l. s. 775. - Ks. Rautatiet.
37921:
37922:
37923:
37924:
37925: RAHA-ASIA-ALOITTEET
37926: Yleisenä. aloitealikana jätetyt.
37927:
37928: - N:o 1, Mäkelän ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 9, L a h t e l a n y m.: Määrärahan osoitta·
37929: misesta virastotalon rakentamiseksi Huittisten misesta Kemijärvelle rakennettavaa puunjalos-
37930: Lauttakylään. Liitteet IV,111. s. 217. - Ks. tustehdasta varten. Liitteet IV,ll9. s. 226. -
37931: Virastot.. Ks. Puunjalostusteollisuus.
37932: - n:o 2, V. Turusen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 10, Niemelän ym.: Määrärahan osoit-
37933: tamisesta valtionrautateiden eri osastojen asunto- tamisesta sähköistämislainojen myöntämiseksi
37934: ja huoltorakennuksia varten. Liitteet IV,ll2. Sisä-Suomen saaristoalueille. Liitteet IV,120. s.
37935: s. 218. - Ks. Rautatiet. 228. - Ks. Sähkö.
37936: -·n:o 3, Tikkaojan ym.: Määrärahan osoit- - n:o 11, Rosenbergin ym.: Määrärahan
37937: tamisesta rautatieJäisille vuokrattavien asunto- osoittamisesta korvausten maksamiseen takau-
37938: alueiden ostamista ja niiden kunnostamista var- tuvaati luokkasodassa punaisten. puolella inva-
37939: ten. Liitteet IV,113. s. 219. - Ks. Asuntotoo- lideiksi tulleille. Liitteet IV,121. s. 229. - Ks.
37940: tanto. Invaliidit.
37941: - n:o 4, Pitsingin ym.: Määrärahan osoitta- - n :o 12, F l i n c k i n y m.: Määrärahan osoitta-
37942: misesta !ainoiksi rautatieläisten omatoimista misesta Tampereen sairaanhoitajakoulun raken-
37943: asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,ll4. s. 220. tamista varten. Liitteet IV,122. s. 230. - Ks.
37944: - Ks. Asuntotuotanto. Sairaanhoitokoulut.
37945: - n: o 5, A 1 a n g o n y m.: Määrärahan osoitta-
37946: _:_ n: o 13, K o i v u s e n y m.: Määrärahan osoit-
37947: misesta rautatieläiskunnan keskuudessa tapahtu· tamisesta avustuksiksi kunnille rautateiden
37948: vaa henkistä ja taloudellista sosiaalitoimintaa
37949: maa-alueiden lunastusmaksujen suorittamiseen.
37950: varten. Liitteet IV,115. s. 221. - Ks. Rauta-
37951: Liitteet IV,123. s. 231. - Ks. Kunnat.
37952: tieläiset.
37953: - n: o 6, L u k k a r i s e n y m.: Määrärahan osoit- - n:o 14, V. E. Partasen ym.: Määrärahan
37954: tamisesta rautatieläiskunnan lepokodeille ja osoittamisesta· Lahden lyseon koulurakennuksen
37955: huoltokassoilla annattavia avnstuksia varten. laajennustöitä varten. Liitteet IV,124. s. 232.
37956: Liitteet IV,ll6. s. 223. - Ks. Rautatieläiset. - Ks. Oppikoulut.
37957: - n:o 7, Tikkaojan ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 15, R o se n b e r gin y m.: Määrärahan
37958: misesta seutusuunnittelujärjestöille näiden har- osoittamisesta Karjaan-Pinjaisten ruotsalaisen
37959: joittaman tutkimus- ja suunnittelutoiminnan tu- yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun. Liit-
37960: kemiseen. Liitteet IV,117. s. 224. - Ks. Seutu- teet IV,125. s. 233 ja 234. - Ks. Oppikoulut.
37961: suui:mittelutoiminta. - n:o 16, Haran ym.: Määrärahan osoittami-
37962: - n:o 8, Lahtelan ym.: Määrärahan osoitta- sesta kulttuuripoliittisten kysymysten koordi-
37963: misesta Otanmäki Oy: n osakepääoman korotta- nointityöhön perehtyneen tutkijan palkkaami-
37964: miseksi Misin alueen kaivostoiminnan kehittä- seksi valtakunnansuunnittelutoimistoon. Liitteet
37965: mistä varten. Liitteet IV,118. s. 225. - Ks. IV,126. s. 235. - Ks. Valtakunnansuunnittelu-
37966: Kaivostoiminta. toimisto.
37967: 8 Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960.
37968:
37969:
37970: - n:o 17, V. E. Partasen ym.: :Määrärahan Liitteet IV,136. s. 248. - Ks. Kalanviljelys-
37971: osoittamisesta Suomen Kuvataidejärjestöjen Lii· laitokset.
37972: tolle kuvataiteilijain työskentelyn tukemiseksi. - n:o 27, Uotin ym.: :Määrärahan osoittami-
37973: Liitteet IV,127. s. 236. - Ks. Taide. sesta valtionrautateiden ratapihavalaistuksen
37974: - n:o 18, :Mannilan ym.: Määrärahan osoit- uusimista varten. Liitteet IV,137. s. 249. - Ks.
37975: tamisesta :Mikkelin läänin maanviljelysinsinööri- Rautatiet.
37976: piirin perustamista varten. Liitteet IV,128. s. - n:o 28, Lukkarisen ym.: Määrärahan osoit-
37977: 237. - Ks. :Maanviljelysinsinööripiirit. tamisesta Seinäjoen varikon huoltorakennuksen
37978: - n:o 19, P a a r m a n i n y m.: :Määrärahan osoit- rakentamista varten. Liitteet IV,138. s. 250. -
37979: tamisesta Pohjois-Suomen metsänhoitokoulun ra- Ks. Rautatiet.
37980: kentamiseksi Rovaniemen maalaiskuntaan. Liit- - n:o 29, Hu 1 t i n y m.: :Määrärahan osoittami-
37981: teet IV,129. s. 238. - Ks. :Metsii.koulut. sesta varikon huoltorakennuksen rakentamiseksi
37982: - n:o 20, :Mattilan y m.: :Määrärahan osoitta- 1isalmeen. Liitteet IV,139. s. 251.- Ks. Rauta-
37983: misesta hevostalouden edistämiseksi. Liitteet tiet.
37984: IV,130. s. 240. - Ks. Hevoset. - n:o 30, Törmän ym.: :Määrärahan osoittami-
37985: - n:o 21, Niemelän ym.: :Määrärahan osoit- sesta koneellisen tutkimuksen suorittamiseksi
37986: tamisesta !ainoiksi kivenraivauskustannusten tiesuunnalla Hii.meenlinna-Rimmi-Urjala. Liit-
37987: rahoittamiseen. Liitteet IV,131. s. 241. - Ks. teet IV.140. s. 252. - Ks. :Maantiet.
37988: Kivenraivaus. - n: o 31, :M a. n n i 1 a n y m.: Määrärahan osoit·
37989: - n:o 22, N i e me 1 ä n y m.: :Määrärahan osoit- tamisesta maantien rakentamista varten Sys-
37990: tamisesta !ainoiksi yksityisten suonkuivatus- mä.stä Judinsalon ka.utta. Luhankaan. Liitteet
37991: hankkeiden toteuttamiseen. Liitteet IV_,132. s. IV,141. s. 253. - Ks. Maantiet.
37992: 242. - Ks. Kuivatustyöt, - n:o 32, La h te 1 an: :Määrärahan osoittami-
37993: - n: o 23, L a h d e n y m.: :Määrärahan osoitta- sesta yhdysmaa.ntien rakentamiseksi Lapajärven
37994: misesta Työtehoseuralle kotitalouden tutkimus- tiestä. Kemijä.rven-8alla.n maantiehen Salmi·
37995: ja kokeilutoimintaa sekä tutkimustulosten tun- vaara.n kylään. Liitteet IV,142. s. 254. - Ks.
37996: netuksi tekemistä varten. Liitteet IV,133. s. :Maantiet.
37997: 243. - Ks. Kotitalous. - n:o 33, La h te 1 a n: :Määrärahan osoittami·
37998: - n:o 24, Lahden y m.: :Määrärahan osoittami- sesta :Molkojä.rven-Kieringin maantien raken·
37999: sesta kotitalouden neuvontatyön edistämiseen. tamista varten. Liitteet 1V,143. s. 255. - Ks.
38000: Liitteet IV,134. s. 245. - Ks. Kotitalous. :Maantiet.
38001: - n:o 25, Ro sen b e r gin ym.: :Määrärahan - n:o 34, Hu 1 t i n y m.: :Määrärahan osoittami-
38002: osoittamisesta !ainoiksi ammattikalastajille alus· sesta Kivisalmen sillan rakennustöiden aloitta·
38003: ten sekä välineistön hankkimiseksi. Liitteet miseksi. Liitteet IV,144. s. 256. - Ks. Sillat.
38004: IV,135, s. 246 ja 247. - Ks. Kalastus. - n: o 35, J. E. P a r t a s e n y m.: :Määrärahan
38005: - n:o 26, Kukkosen ym.: :Määrärahan osoit- osoittamisesta sillan rakentamiseksi Tönölä.n·
38006: tamisesta Pohjois-Karjalan maanviljelysseuralle salmeen Kuhmon kunnassa. Liitteet IV,145. s.
38007: kalanviljelyslaitoksen toiminnan tukemiseksi. 257. - Ks. Sillat.
38008:
38009:
38010:
38011:
38012: TOIVOMUSALOITIEET
38013: - N:o 1, E h r n r o o t h i n y m.: Valtiopä.ivä.jä.r· - n:o 6, österholmin ym.: Valtiovarainva-
38014: jestyksen kysymyssäännöstön muutta.misesta. liokunnan työtaakan vähentämisestä. Liitteet
38015: Liitteet 1,5. s. 18. - Ks. Valtiopä.ivä.jä.rjestys. 1,10. s. 26 ja 27. - Ks. Valtiovarainvaliokunta.
38016: - n:o 2, Koiviston ym.: Terveydenhoitomi· - n:o 7, V. K Turusen ym.: Avioliittolain
38017: nisteriön perustamisesta. Liitteet 1,6. s. 20. - siviilivihkimistä koskevien säännösten uudista·
38018: Ks. Terveydenhoitoministeriö.
38019: misesta. Liitteet II,6. s. 43. - Ks. Avioliitto·
38020: - n:o 3, T. Tuomisen ym.: Virkamiesten ni· laki,
38021: mityksissä. aliviranomaisen ehdollepanoon koh·
38022: dietuvan valitusoikeuden turvaamisesta. Liit· - n: o 8, T i e k s o n y m.: Tutkimuksen toimitta-
38023: teet ~7. s. 22. - Ks. Virkamiehet. misesta käsitteitä ,lapsi" ja ,nuori henkilö"
38024: - n:o 4, Vennamon: Pyöreän puutavaran vien- tarkoittavien ikärajojen yhtenäistämiseksi lain-
38025: tisäännöstelyn kumoamisesta. Liitteet 1,8. s. 24. sä.ä.dä.nnössä.mme. Liitteet II,7. s. 44. - Ks.
38026: - Ks. Vientisä.ä.nnöstely. Ikä.rajat.
38027: - n: o 5, H a r a n y m.: Tuontisäännöstelyn pur- - n:o 9, Nordforsin ym.: Vähävaraisten asian-
38028: kamisesta henkilöautojen osalta. Liitteet 1,9. omistajien aseman parantamisesta. Liitteet II,8.
38029: s. 25. - Ks. Tuontisäännöstely. s. 46 ja 48. - Ks. Oikeudenkäynti.
38030: Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 9
38031:
38032: - n:o 10, Kytän ym.: Metsäattasean toimien - n:o 25, Innalan ym.: Valtionrautateiden ma-
38033: perustamisesta metsäntuotteittemme viennin kuuvaununhoitajien palkkauksen korottamisesta.
38034: kannalta tärkeisiin maihin. Liitteet lli,1. s. 53. Liitteet IV.42. s. 134. - Ks. Rautatieläiset.
38035: - Ks. Ulkomaanedustus.
38036: - n:o 26, Hosian ym.: Pukurahan maksami-
38037: - n:o 11, Vennamon: Lainakoron korottami- sesta poliisityössä palveleville naiskonstaape-
38038: sen estämisestä. Liitteet V,3. s. 267. - Ks. leille. Liitteet IV,43. s. 135. - Ks. Poliisi.
38039: Korko.
38040: - n:o 27, Innalan ym.: Suojeluskuntajärjes-
38041: - n: o 12, U otin y m.: Tutkimuksen toimittami- tössä palvellun ajan huomioon ottamisesta elä-
38042: sesta taloushallinnon uudelleen järjestelystä. kettä määrättäessä. Liitteet IV,44. s. 136. -
38043: Liitteet IV,29. s. 119. - Ks. Taloushallinto. Ks. Eläkkeet.
38044: - n:o 13, K a a s a 1 a i sen y m.: Huittisten vara- - n: o 28, Inna 1 a n y m.: Tuomiokuntien arkisto-
38045: vankilan muuttamisesta keskusvankilaksi. Liit- apulaisten oikeuttamisesta saamaan eläke val-
38046: teet IV,30. s. 120. - Ks. Vankeinhoitolaitos. tion varoista. Liitteet IV,45. s. 137. - Ks.
38047: Eläkkeet.
38048: - n:o 14, Pekkarisen ym.: Maaningan ja
38049: Kuopion nimismiespiirien ennalleen palauttami- - n:o 29, M a tila i sen y m.: Valtion työnteki-
38050: sesta. Liitteet IV,31. s. 121. - Ks. Nimis- jäin eläkkeiden laskemiaperusteiden muuttami-
38051: miehet. sesta. Liitteet IV,46. s. 138. - Ka. Eläkkeet.
38052: - n: o 15, 8 a 1m i se n: Maaningan nimismiespii- - n: o 30, H e 1 t e e n y m.: Virastotalon rakenta-
38053: rin uudelleen perustamisesta. Liitteet IV,32. s. misesta Lohjan kauppalaan. Liitteet IV,47. s.
38054: 122. - Ka. Nimismiehet. 139. - Ks. Virastot.
38055: - n:o 16, Tuulen ym.: Määrärahasta uusien - n:o 31, Kaasalaisen ym.: Määrärahasta
38056: poliisitoimien perustamiseksi Kouvolan nimis- valtion virastotalon rakentamiseksi Lauttaky-
38057: miespiiriin. Liitteet IV,33. s. 123. - Ks. Po- lään. Liitteet IV,48. s. 140. - Ka. Virastot.
38058: liisi. - n: o 32, R a p i o n y m.: Vartion virastotalon
38059: - n: o 17, I n n a 1 a n y m. : Rajavartiolaitoksen rakentamisesta Hämeenkyrön kuntaan. Liitteet
38060: emännöitsijän ja keittäjä.ttä.ren toimien muutta- IV,49. s. 141. - Ks. Virastot.
38061: misesta ylimä.ä.räisiksi. Liitteet IV,34. s. 124. - n:o 33, N. Niemisen ym.: Valtion virasto-
38062: - Ks. Rajavartiolaitos. talon rakentamisesta Rantasalmelle. Liitteet
38063: - n: o 18, H a r a n y m.: Eräiden virkojen perus- IV.so. s. 143. - Ks. Virastot.
38064: tamisesta kauppa- ja teollisuusministeriön am· - n:o 34, Ahosen: Valtion virastotalon raken-
38065: mattikasvatusosastoon. Liitteet IV,35. s. 125. - tamisesta Muuramen kuntaan. Liitteet IV,51.
38066: Ka. Kauppa- ja teollisuusministeriö. s. 144. - Ks. Virastot.
38067: - n:o 19, V. K. Turusen ym.: Pätevän virka- - n:o 35, Koivusen y m.: Valtion virasto-
38068: mieskunnan lisäämisestä teknillisen opetuksen tal{)n rakentamisesta Muuramen kuntaan. Liit-
38069: kehittämisestä vastuun kantavaan virastoon. teet IV,52. s. 145. - Ks. Virastot.
38070: Liitteet IV,36. s. 126. - Ks. Kauppa- ja teolli·
38071: suusministeriö. - n: o 36, A h o s e n: Virastotalon rakentamisesta
38072: Keuruulle. Liitteet IV,53. s. 146. - Ks. Viras-
38073: - n:o 20, V. K. Turusen ym.: Merenkulkua tot.
38074: koskevan ammattiopetuksen valv·omisen ja oh-
38075: jaamisen uudelleen järjestämisestä. Liitteet - n:o 37, Ahosen: Valtion virastotalon raken-
38076: IV,37. s. 127. - Ks. Kauppa- ja teollisuusmi· tamisesta Suolahden kauppalaan. Liitteet IV,54.
38077: nisteriö. s. 147. - Ks. Virastot.
38078: - n:o 21, Lie d e k sen y m.: Luotsin ja luotsi- - n:o 38, Lehmosen y m.: Valtion virasto-
38079: kutterinhoitajan toimien lisäämisestä Oulun talon rakentamisesta Suolahden kauppalaan.
38080: luotsipiirissä. Liitteet IV,38. s. 128. - Ks. Liitteet IV,55. s. 148. - Ks. Virastot.
38081: Luotsilaitos. - n:o 39, Lehmosen ym.: Valtion virasto-
38082: talon rakentamisesta Pihtiputaan kuntaan. Liit-
38083: - n:o 22, Inna 1 a n y m.: Valtion lastenhoita- teet IV,56. s. 149. - Ks. Virastot.
38084: jan toimien muuttamisesta peruspalkkaisiksi vi-
38085: roiksi. Liitteet IV,39. s. 129. - Ks. Lasten- - n: o 40, P u 1 k k i s e n y m.: Valtion virastotalon
38086: hoito. rakentamisesta Pielavedelle. Liitteet IV,57. s.
38087: 150. - Ks. Virastot.
38088: - n:o 23, Kuusisen ym.: Eräiden posti- ja
38089: lennätinlaitoksen kirjurin toimien vakinaista- - n:o 41, Timosen y m.: Virastotalon raken-
38090: misesta. Liitteet IV,40. s. 130. - Ks. Posti- tamisesta Nurmeksen kauppalaan. Liitteet IV,58.
38091: laitos. s. 151. - Ks. Virastot.
38092: - n: o 24, H o s i a n y m.: Osa-aikatyöjärjestelmän - n: o 42, H e 1 te en y m.: Yleishyödyllisten jär-
38093: toteuttamisesta valtion virastoissa ja laitok- jestöjen julkisten varojen käytön valwnnan
38094: sissa. Liitteet IV,41. s. 132. - Ks. Osa-aika- tehostamisesta. Liitteet IV,59. s. 152. - Ks.
38095: työjärjestelmä. Yleishyödylliset järjestöt.
38096:
38097:
38098: 2 E 74/60
38099: 10 Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960.
38100:
38101:
38102: - n:o 43, V. A. Virtasen ym.: Aineellisen - n:o 59, H a 11 b e r gin y m.: Esityksen anta-
38103: verolainsäädännön uudistamisesta. Liitteet IV,60. misesta pienivaraisten laskien ja alaikäisten
38104: s. 154. - Ks. Verotus. arpojen eläkkeitten vapauttamisesta kokonaan
38105: verotuksesta. Liitteet IV,76. s. 174. - Ks.
38106: - n: o 44, V en n a m o n: Verorästien sakkokoron Verotus.
38107: alentamisesta. Liitteet IV,61. s. 156. - Ks.
38108: Verotus. - n :o 60, H a r a n y m.: Tulo- ja omaisuusvero-
38109: lain leskeysvähennystä ~oskevan säännöksen
38110: - nw 45, Ha r a n y m.: Eräiden kirjanpitovel- muuttamisesta. Liitteet IV,77. s. 175. - Ks.
38111: vollisten veroilmoitusten antamiaajan muutta- Tulo- ja omaisuusvero.
38112: misesta. Liitteet IV,62. s. 157. - Ks. Verotus.
38113: - n: o 61, Tim o s e n y m.: Koulutusvähennyksen
38114: - n: o 46, V e n n a m on: Ver<Jmarkkojen suo- laajentamisesta valtionverotuksessa. Liitteet"
38115: rittamisesta kunnille 98 prosenttisesti. Liitteet IV,78. s. 176. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
38116: IV,63. s. 158. - Ks. Kunnallisverotus.
38117: - n: o 62, V e n n a m o n: Eläinvahinkojen vähen-
38118: - n:o 47, Borg-Sundmanin ym.: Osake- nyskelpoisuudesta kunnan- ja valtionverotuk-
38119: säästämisen tehostamisesta. Liitteet IV,64. s. sessa. Liitteet IV,79. s. 177. - Ks. Verotus.
38120: 159. - Ks. Osakesäästäminen.
38121: - n:o 63, Pekkarisen y m.: Pienyritysten
38122: - n:o 48, Meinanderin ym.: Kaksinkertai- liikevaihtovel.'orasituksen vähentämisestä. Liit-
38123: sen verotuksen keventämisestä ja osakesäästä- teet IV,SO. s. 178. - Ks. Liikevaihtovero.
38124: misen edistämisestä. Liitteet IV,65. s. 161 ja
38125: 162. - Ks. Osakesäästäminen. - n: o 64, H a r a n y m.: Henkilöautoista ja moot-
38126: toripyöristä suoritettavan veron perimisen
38127: - n:o 49• Haapasen ym.: Maatalouden vero- lopettamisesta vuoden 1960 päättyessä. Liitteet
38128: tuksen uudistamisesta. Liitteet IV,66. s. 163. - IV,Sl. s 179. - Ks. Moottoriajoneuvovero.
38129: Ks. Verotus.
38130: - n: o 65, P e n t i n y m.: Henkilöautoista ja
38131: - n:o 50, Kekkosen ym.: Maatalousyhtymän moottoripyöristä suoritettavasta verosta .anne-
38132: verotuksessa ilmenneiden epäkohtien korjaami- tun lain muuttamisesta maaseudun poliisiviran-
38133: sesta. Li.itteet IV,67. s. 164. - Ks. Verotus. omaisten henkilöautojen osalta. Liitteet IV,82.
38134: - n: o 51, Tim o s en y m.: Viljelijäperheen las- 8. 180. - Ks. Moottoriajoneuvovero.
38135: ten viljelijän maatalouden hyväksi tekemän - n:o 66, Vennamon: Moottoripolttoaineen
38136: työn verotusperust,eiden muuttamisesta. Liitteet veron alentamisesta. Liitteet IV,83. s. 181. -
38137: IV,68. s. 165. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. Ks. Polttoaineet.
38138: - n:o 52, Hyytiäisen: Rahanarvon alenemi- - n:o 67, T u u 1 en y m.: Tonttien lainhuudatus-
38139: sen huomioon ottamisesta veronalaista kauppa- leimaa. koskevien leimaverolain säännösten
38140: voittoa määrättäessä. Liitteet IV,69. s. 166. - muuttamisesta. Liitteet IV,84. s. 182. - Ks.
38141: Ks. Verotus. Leimävero.
38142: - n: o 53, H a 11 b e r g i n y m.: Määräaikojen - n:o 68, Backlundin ym.: Jakoasioissa teh-
38143: lyhentämisestä satunnaista myyntivoittoa mää- dyn valituksen leimaverc;m alentamisesta. Liit-
38144: rättäessä. Liitt,eet IV,70. s. 167. - Ks. Verotus. teet IV,85. s. 183 ja 184. - Ks. Leimavero.
38145: - n:o 54, A u 1 a n g on y m.: Teollisuuden har- - n: o 69, H a r a n y m.: Vienti- ja. tuontiluvista.
38146: joittajan oikeuttamisesta vähentämään verotet- suoritettavaksi määrättyjä maksuja koskevan
38147: tavasta tulostaan vientijärjestölle sen kulujen lainsäädännön tarkistamisesta maksujen alenta-
38148: peittämiseksi suorittamansa osuus. Liitteet mista. silmälläpitwen. Liitteet IV,86. s. 185. -
38149: IV,71. s. 168. - Ks; Verotus. Ks. Lisenssimaksut.
38150: - n:o 55, H a 11 b e r gin y m.: Kunnallisverojan - n: o 70, P e n t i n y m.: Tutkimuksen toimitta-
38151: vähennyskelpoisuudesta tulo- ja omaisuusvero- misesta kotoisten polttoaineitten käyttömahdol-
38152: tuksessa. Liitteet IV, 72. s. 169. - Ks. Tulo- lisuuksista valtionrautateillä. Liitteet IV,87. s.
38153: ja. omaisuusvero. 186. - Ks. Polttoaineet.
38154: - n:o 56, Procopen ym.: Omasta asunnosta - n:o 71, Friman i n y m.: Maaseudun sähköis-
38155: saatavaa ns. asuntoetua koskevien määräysten tiimisen tuen lisäämisestä. Liitteet IV,88. s.
38156: poistamisesta verolainsäädännössä. Liitteet IV. 73. 187. - Ks. Sähkö.
38157: s. 170 ja 171. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. - n:o 72, V. A. Virtasen ym.: Saaristolais-
38158: - n:o 57, Rihtniemen ym.: Tutkimuksen ten sähkönsaannin tukemisesta. Liitteet IV,89.
38159: toimittamisesta ylityö- ja sivuansioiden vero- s. 188. - Ks. Sähkö.
38160: tuksen lieventämisestä. Liitteet IV, 74. s. 172. - n: o 73, K o s o 1 a n y m.: Työllisyyslainojen
38161: - Ks. Verotus. myöntämisestä pienvoimalaitoksien rakentami-
38162: - .n:o 58, H a r a n y m.: Valti<mapua nauttivalle seen. Liitteet IV,90. s. 189. - Ks. Voimalai-
38163: yksityisoppikoululle ja kansanopistolle tehdyn tokset.
38164: lahjoituksen vähennyskelpoisuudesta tulo- ja - n: o 74, V e n n a m o n: Turvevoimalaitosten
38165: omaisuusverotuksessa. Liitteet IV,75. s. 173. - rakentamisesta. Liitteet IV,91. s. 190. - Ks,
38166: Ks. Tulo- ja omaisuusvero. Voimalaitokset.
38167: Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 11
38168: - n:o 75, Vennamon: Puuprikettiteollisuuden - n: o 91, T i e k s on y m.: Lisäyksestä vuoden
38169: edistämisestä. Liitteet IV,92. s. 191. - Ks. 1960 tulo- ja menoarvioon Kemin maalaiskun-
38170: :Rolttoaineet. nan alueella olevaa kromiesiintymää k>Oskevien
38171: - n:o 76, Å s v iki n y m.: Vesivoimalaitostöiden tutkimustöiden jatkamiseksi. Liitteet IV,108. s.
38172: aloittamisesta Nurmonjoen yläjuoksulla. Liitteet 211. - Ks. Malminetsintä.
38173: IV,93. s. 192. - Ks. Voimalaitokset. - n: o 92, H o s t il a n y m. : Laivatelakan perus-
38174: tamisesta Kotkan-Haminan rannikolle. Liitteet
38175: - n: o 77, N i e me 1 ä n y m.: Hakavoimalaitoksen IV,109. s. 212. - Ks. Telakat.
38176: aikaansaamisesta Heinävedelle. Liitteet IV,94.
38177: s. 193. - Ks. Voimalaitokset. - n:o 93, Murron ym.: Laivatelakan raken-
38178: tamisesta Ouluun. Liitteet IV,llO. s. 213. -
38179: - n: o 78, M a r t t i 1 a n y m.: Vientipehkutehtaan Ks. Telakat.
38180: aikaansaamisesta Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet
38181: IV,95. s 195. - Ks. Turve. - n:o 94, Stenberg i n y m.: Lääkärikoulu-
38182: tuksen lisäämisestä. Liitteet VI,6. s. 283. -
38183: - n:o 79, Niirasen y m.: Toimenpiteistä val- Ks. Lääkärit.
38184: tionosake-enemmistöisen osakeyhtiön perustami-
38185: seksi sulfaattiselluloosatehtaan rakentamista - n: o 95, K o i v i s t o n y m.: Sairaalapaikkojen
38186: varten Joensuun kaupungin läheisyyteen. Liit- käytön ohjaamisesta valtakunnan väestön sai-
38187: teet IV,96. s. 197. - Ks. Puunjalostusteollisuus. raanhoidollisen tarpeen mukaiseksi. Liitteet
38188: VI,7. s .. 284, - Ks. Sairaanhoito.
38189: - n:o 80, Niirasen y m.: Toimenpiteistä Toh-
38190: majärvellä sijaitsevan Valkeisensuon turpeen - n: o 96, K e k k o s e n y m.: Lisäyksestä vuoden
38191: käyttöön perustuvan voimalaitoksen rakentami- 1960 tulo- ja menoarvioon Suomussalmen kun-
38192: seksi. Liitteet IV,97. s. 198. - Ks. Voima- nan toisen kunnanlääkärin virka-asunnon ra-
38193: laitokset. kentamista varten. Liitteet VI,8. s. 286. - Ks.
38194: Lääkärit.
38195: - n:o 81, V. Turusen ym.: Puuhaketta poltto-
38196: aineena käyttävän höyryvoimalaitoksen rakentami- - n:o 97, Kekkosen y m.: Lisäyksestä vuoden
38197: sesta Tiomantsiin. Liitteet IV,98. s. 199. - Ks. 1960 tulo- ja menoarvioon Suomussalmen kun-
38198: Voimalaitokset. nan kunnansairaalan rakentamista varten. Liit-
38199: teet VI,9. s. 287. - Ks. Sairaalat.
38200: - n: o 82, P u h a k a n y m.: Hakavoimalaitoksen
38201: aikaansaamisesta Ilomantsiin. Liitteet IV,99, s. - n:o 98, Lie d e k sen y m.: Määrärahasta
38202: 201. - Ks. Voimalaitokset. avustukseksi Pudasjärven kunnalle toisen kun-
38203: nanlääkärin virka-asunnon ja vastaanottotilojen
38204: - n: o 83, P u h a k a n y m.: Pohjois-Karjalan rakentamista varten. Liitteet VI,10. s. 288. -
38205: maaperärikkauksien tutkimustoiminnan tehosta- Ks. Lääkärit.
38206: misesta. Liitteet IV,100. s. 202. - Ks. Mal- - n:o 99, V. A. Virtasen y m.: Lapsipotilailta
38207: minetsintä. perittävän sairaalamaksun alenta.inisesta. Liit-
38208: - n:o 84, H o 1 o p ai sen y m.: Hakevoimalaitok- teet VI,11. s. 289. - Ks. Sairaanhoito.
38209: sen rakentamisesta Pohjois-Karjalaan. Liitteet - n:o 100, I. Virtasen ym.: Esityksen anta-
38210: IV,101. s. 203. - Ks. Voimalaitokset. misesta kunnalliskotien sairasosastoille käyttö-
38211: kustannuksiin annettavasta valtionavusta. Liit-
38212: - n: o 85, R ö n k ö n y m.: Kvartsihiekkaa käyt- teet VI,12. s. 290. - Ks. Kunnalliskodit.
38213: tävän teollisuuden aikaansaamisesta Nilsiän
38214: pitäjään. Liitteet IV,102. s. 205. - Ks. Teolli- - n:o 101, P.ohjalan ym.: Hoitomahdollisuuk-
38215: su"Qs •. sien turvaamisesta Porin yleisessä sairaalassa
38216: silmä- sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien eri-
38217: - n:o 86, . R ö n k ö n y m.: Suunnitelman laati- koisaloilla. Liitteet VI,13. s. 291. - Ks. Sai-
38218: misesta selluloosahakavoimalaitoksen rakentami- raalat.
38219: seksi Ylä-Savoon. Liitteet IV,103. s. 206. -
38220: Ks. Voimalaitokset. - n: o 102, .T u n n i 1 a n y m.: Toisen erikoit'llääkä-
38221: rin viran perustamisesta Porin yleisen sairaa-
38222: --'-- n:o 87, Kiviahon ym.: Välijoen vesivoima- lan lastenosastolle. Liitteet VI,14. s. 292. -
38223: laitoksen rakentamisesta Evijärvelle. Liitteet Ks. Sairaalat.
38224: IV,104. s. 207. - Ks. Voimalaitokset.
38225: - n:o 103, Aallon ym.: Vajaamielialain 5 §:ssä
38226: - n:o 88, Nurmisen y m.: Puunjalostusteh- tarkoitettujen laitosten lisäämisestä. Liitteet
38227: taan rakentamisesta Lestijoen varteen. Liitteet V1;,15. s. 293. - Ks. Vajaamieliset.
38228: IV,105. s. 208, - Ks. Puunjalostusteollisuus.
38229: - n:o 104, Saa 1 asti n y m.: Määrärahan va-
38230: - n: o 89, M u r r o n y m.: Valtion omistaman raa,misesta kansanterveys- ja kansantautitutki-
38231: puunjalostuslaitoksen aikaansaamisesta Pudas- musta varten. Liitteet VI,16. s. 295. - Ks.
38232: järvelle tai Taivalkoskella. Liitteet IV,106. s. Terveydenhoito.
38233: 209. - Ks. Puunjalostusteollisuus.
38234: - n:o 105, Saalastin ym.: Maksuttoman
38235: - n:o 90, La h te 1 a n y m.: Määrärahasta mal- kudosnäytetutkimuksen toteuttamisesta syopa-
38236: minetsinnän tehostamiseksi Lapin läänissä. Liit- tutkimusten yhteydessä. Liitteet VI,17. s. 296.
38237: teet IV,107. s. 210. - Ks. Malminetsintä. - Ks. Syöpä.
38238: 12 Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960.
38239:
38240: - n:o 106, Nordfl(}rsin ym.: Hengityshalvaus· - n:o 122, Vennamon: Kunnanjohtajan valit·
38241: potilaiden hoitoavustuksesta. Liitteet VI,18. s. semista koskevien säännösten muuttamisesta.
38242: 297 ja 299. - Ks. Lapsihalvaus. Liitteet VII,29. s. 376. - Ks. Kunnallishallinto.
38243: - n:o 107, Torven y m.: Määrärahasta avus· - n: o 123, H a r a n y m. : Kunnallisten lautakun·
38244: tuslainoiksi Invalidisäätiön Ouluun suunnittele· tien jäsenten valitsemiakelpoisuutta koskevien
38245: man ortopedisen sairaalan rakentamista varten. säännöksien tarkistamisesta. Liitteet VII,30. s.
38246: Liitteet VI,19. s. 301. - Ks. Sairaalat. 377. - Ks. Kunnallishallinto.
38247: - n: o 108, V. Turusen y m.: Yksityisomistu.k·
38248: sessa olevan lääketeollisuuden ja apteekkitoi· - n:o 124, A u 1 a n g on y m.: Kunnallisten lauta·
38249: minnan ottamisesta valtion omistukseen ja hoi· kuntien toimikausien muuttamisesta nelivuoti·
38250: toon. Liitteet VI,20. s. 303. - Ks. Lääketeolli· siksi. Liitteet VII,31. s. 378. - Ks. Kunnallis·
38251: suus. hallinto.
38252: - n:o 109, Kalliokosken ym.: Toimen· - n: o 125, L a h t e 1 a n y m.: Valtionapusäli.nnök ·
38253: piteistä parantumattomina pidettäviä, hengen· sien muuttamisesta. Liitteet VII,32. s. 379. -
38254: vaarallisia sairaustiloja aiheuttavia tauteja Ks. Kunnat.
38255: potevien lasten ja nuorten sairashoidon järjes· - n:o 126, Nordfarsin ym.: Kuntien kal·
38256: tämiseksi. Liitteet VI,21. s. 304. - Ks. Sai· liinpaikanluokittelun tarkistamisesta. Liitteet
38257: raanhoito. VII,33. s. 380 ja 381. - Ks. Kunnat.
38258: - n:o 110, L Virtasen ym.: Tutkimuksen
38259: toimittamisesta alle kouluikäisten vauva-astetta - n:o 127, Uusitalon ym.: Kuntien ryhmit·
38260: varttuneempien lasten terveydenhoidosta. Liit· telemisestä valtion ja kuntien välistä kustan·
38261: teet VI,22. s. 306. - Ks. Lapset. nusten jakoa varten. Liitteet VII,34. s. 382.
38262: - Ks. Kunnat.
38263: - n:o 111, Pohja 1 a n y m.: SairaanhQitajien
38264: palkkojen korottamisesta. Liitteet VI,23. s. - n: o 128, V en n a m o n: Kalleusluokituksen
38265: 307. - Ks. Sairaanhoitajat. saattamisesta tosioloja vastaavaksi. Liitteet
38266: VII,35. s. 384. - Ks. Kalleusluokitus.
38267: - n:o 112, Pohja 1 a n y m.: Kunnallisia ter-
38268: veyssisaria koskevan lain uudistamisesta. Liit· - n: o 129, V e n n a m o n: Manttaalikuntalaitok·
38269: teet VI,24. s. 308. - Ks. Terveyssisaret. sen lakkauttamisesta. Liitteet VII,36. s. 385.
38270: - n:o 113, Siltasen ym.: Valtion osallistu· - Ks. Manttaalikuntalaitos.
38271: misesta kunnallisten kodinhoitajien ikälisien - n:o 130, Niirasen y m.: Manttaali· ja jako·
38272: maksamiseen. Liitteet VI,25. s. 309. - Ks. kuntien hallussa olevien, omistussuhteiltaan
38273: Kodinhoitajat. epäselvien alueiden käytön järjestånlisestä. Liit·
38274: - n: o 114, Inna 1 a n y m.: Lastenhoitajien kou· teet VII,37. s. 386. - Ks. Manttaalikuntalaitos.
38275: lutuksen yhtenäistämisestä. Liitteet VI,26. s.
38276: 310. - Ks. Lastenhoito. - n:o 131, V en n a ml(} n: Kunnallisverorasituk·
38277: sen alentamisesta. Liitteet VII,38. s. 387. -
38278: - n: o 115, S i 1 t a s e n y m.: Tupakanpolttopro- Ks. Kunnallisverotus.
38279: pagandan tehokkaasta rajoittamisesta. Liitteet
38280: VI,27. s. 311. - Ks. Tupakka. - n: o 132, V e n n a m o n: Kiinnitettyjen lainojen
38281: - n:o 116, Vennamon: Kunnille annettavien korkojen saattamisesta kunnallisverotuksessa
38282: Alkoholiliikkeen voittovarojen käyttämisestä kokonaan vähennyskelpoisiksi. Liitteet VII,39.
38283: myös nuorisotoiminnan hyväksi. Liitteet VI,28. s. 388. - Ks. Kunnallisverotus.
38284: s. 313. - Ks. Alkoholiliike. - n:o 133, Friman i n y m.: Puutavarayhtiöiden
38285: - n:o 117, Salmela-Järvisen ym.: Elin· saattamisesta verovelvollisiksi raaka-aineen han·
38286: tarvikelainsäädännön yhtenäistämisestä. Liitteet kintakunnissa. Liitteet VII,40. s. 389. - Ks.
38287: VI,29. s. 314. - Ks. Elintarvikkeet. Kunnallisverotus.
38288: - n :Q 118, Te n h i ä 1 ä n y m.: Elintarvikelain- - n: o 134, V e n n a m o n: Hakkuupaikkaperiaat·
38289: säädännön yhtenäistämisestä. Liitteet VI,30. s. teen voimaansaattamisesta verotuksessa. Liit·
38290: 315. - Ks. Elintarvikkeet. teet VII,41. s. 390. - Ks. Kunnallisverotus.
38291: - n:o 119, F o r s i u k sen y m.: Suojavyöhyk·
38292: keen muodostamisesta ehkäisevänä suojaroko- - n:o 135, V. E. Partasen: Tutkimuksen toi·
38293: tuksella suu· ja sorkkataudin torjumiseksi. Liit· mittamisesta kirkollisverotuksessa esiintyvien
38294: teet VI,31. s. 316. - Ks. Suu· ja sorkkatauti. epäkohtien poistamisesta. Liitteet VII,42. s.
38295: 391. - Ks. Kirkollisverotus.
38296: - n:o 120, Tie k s on y m.: Es1tyksen antami·
38297: sesta äänioikeusikärajan alentamisesta 18 vuo- - n:o 136, Vennamon: Perunkirjoituksen yh·
38298: teen kunnallisvaaleissa. Liitteet VII,27. s. 374. teydessä maksettavan vaivaisprosentin poista·
38299: - Ks. Kunnallisvaalit. misesta. Liitteet VII,43. s. 392. - Ks. Vaivais·
38300: prosentti.
38301: - n: o 121, P a a s i o n y m.: 'l'ut.k1muksen toimit·
38302: tamisesta pienimpien maalaiskuntien yhdistä· - n: o 137, P r o c o p e n y m.: Yhdistysten jär·
38303: misestä kunnallishallinnon tehostumisen aikaan- jestämiä juhlia ja pienehköjä arpajaisia koske·
38304: saamiseksi. Liitteet VII,28. s. 375. - Ks. Kun· vien määräysten yksinkertaistamisesta. Liitteet
38305: nallishallinto. VII,44. s. 393 ja 395. - Ks. Huvit.
38306: Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 13
38307: - n: o 138, N i i r a s e n y m.: Aatteellisten yhdis- - n:o 152, Mattilan y m.: Autonkatsastusase·
38308: tysten järjestämien yleisten tilaisuuksien jär- man rakentamisesta pääkaupunkiin tai sen
38309: jestyksen valvonnasta aiheutuvien maksujen läheisyyteen. Liitteet VII,59. s. 414. - Ks.
38310: suorittamisesta valtion varoista. Liitteet VII,45. Autot.
38311: s. 397. - Ks. Järjestyksen turvaaminen.
38312: - n:o 153, H a 11 b e r gin y m.: Eräitä auto-
38313: - n:o 139, Nordforsin ym.: Kadonnaiden varusteita koskevien määräysten tarkistami-
38314: henkilöiden löytämiseen ja rikosten selvittämi- sesta. Liitteet VII,60. s. 416. - Ks. Autot.
38315: seen myötävaikuttaneiden henkilöid,en palkitse- - n: o 154, P en t i n y m.: Ammattikoulun kone-
38316: misesta. Liitteet VII,46. s. 398 ja 399. - Ks. korjausosaston opettajan oikeuttamisesta anta-
38317: Rikosten selvittäminen. maan todistus traktorin ajokortin saantia var-
38318: - n:o 140, Härkösen ym.: Eräiden maantie- ten. Liitteet VII,61. s. 417. - Ks. Ajokortit.
38319: alueiden luuastuakorvausten suorittamisesta val· - n:o 155, Ned ers tröm-L und enin ym.:
38320: tion varoista. Liitteet VII,47. s. 400. - Ks. Opetushallinnon keskittämisestä. Liitteet VIII,14.
38321: Maantiet. s. 458. - Ks. Koululaitos.
38322: - n:o 141, Suonpään ym.: Eräiden maantie· - n:o 156, J u n n i 1 a n y m.: Uudistuksen aikaan-
38323: alueiden lunastuskorvausten suorittamisesta val- saamisesta hallinnollisessa organisaatiossa tie-
38324: tion varoista. Liitteet VII,48. s. 401. - Ks. teellisen tutkimus- ja koulutustyön tehostamista
38325: Maantiet. silmälläpitäen. Liitteet VIII,15. s. 459. - Ks.
38326: Tieteellinen tutkimustyö.
38327: - n:o 142, Kekkosen y m.: Paikallisteiksi
38328: luovutettavien teiden kuntoonpanosta kunnille - n:o 157, Saukkosen ym.: Akatemialaissa
38329: ja kylätiekunnille aiheutuvien rasitusten lie· säädettyjen apurahojen korottamisesta. Liitteet
38330: ventämisestä. Liitteet VII,49. s. 402. - Ks. Vill,16. s. 461. - Ks. Suomen Akatemia.
38331: Maantiet. - n:o 158, Te n h i ä 1 ä n y m.: Helsingin yli·
38332: - n:o 143, Svinhufvudin ym.: Asutustei- opiston psykologian opetuksessa tarvittavan
38333: den ottamisesta tielain mukaisiksi paikallis· uuden apulaisprofessorin viran perustamisesta.
38334: teiksi. Liitteet VIT,50. s. 403. - Ks. Asutus- Liitteet VIII,17. s. 462. - Ks. Yliopisto.
38335: tiet. - n:o 159, Leikolan ym.: Farmakologian
38336: - n: o 144, Pentin y m.: Toimenpiteistä maito· apulaisprofess-orin viran perustamisesta Helsin-
38337: laitureita koskevien määräyksien muuttami- gin yliopiston farmakologian laitokseen. Liit·
38338: seksi. Liitteet VII,51, s. 404. - Ks. Maito· teet VIII,18. s. 464. - Ks. Yliopisto.
38339: laiturit. - n:o 160, Rihtniemen ym.: Esityksen anta-
38340: misesta dosenttistipendien luvun lisäämisestä
38341: - n:o 145• S ä v e 1 ä n y m.: Tutkimuksen toi-
38342: mittamisesta kuivatushankkeiden alkutoimen- ja niiden suuruuden korottamisesta. Liitteet
38343: piteiden rahoituksesta. Liitteet VII,52. s. 405. VIII,19. s. 465. - Ks. Yliopisto.
38344: - Ks. Kuivatustyöt. - n:o 161, Saukkosen ym.: Valtion yliopis-
38345: tojen assistenttien palkkauksen tarkistamisesta.
38346: - n: o 146, V e n n a m o n: Asemakaavalainsää- Liitteet VIII,20. s. 466. - Ks. Yliopisto.
38347: dännön muuttamisesta pienkiinteistöjen omista-
38348: jien katu· ja viemärikustannuksia koskevien - n: o 162, K y t ä n y m.: Maatalous- ja metsä·
38349: säännösten osalta. Liitteet VII,53. s. 406. - teknikoiden oikeuttamisesta opiskelemaan Hel-
38350: Ks. Asemakaavalainsäädäntö. singin yliopistossa agronomeiksi ja metsän-
38351: hoitajiksi. Liitteet VIII,21. s. 467. - Ks. Yli·
38352: - n:o 147, Uusi ta 1 on y m.: Huoltoapulaissa opisto.
38353: tarkoitetun vieraskuntalaisten huollon korvaus-
38354: menetelmän muuttamisesta. Liitteet VII,54. s. - n:o 163, Saukkosen y m.: Suuriin ikäluok·
38355: kiin kuuluvien opiskelijain opiskelumahdolli·
38356: 407. - Ks. Huoltoapulaki.
38357: suuksien lisäämisestä yliopistoissa ja korkea-
38358: - n:o 148, P a a s on y m.: Luonnonsuojelulain kouluissa. Liitteet VIII,22. s. 469. - Ks. Yli·
38359: uudistamisesta. Liitteet VII,55. s. 409. - Ks. opisto.
38360: Luonnonsuojelu. - n:o 164, A 1 a · K u 1 j u n ym.: Määrärahasta
38361: - n:o 149, Vennamon: Kalastuslainsäädännön uuden oppikouluosaston perustamiseksi koulu-
38362: saattamisesta nykyisiä tarpeita vastaavaksi. hallitukseen. Liitteet Vill,23. s. 470. - Ks.
38363: Liitteet VII,56. s. 410. - Ks. Kalastus. Kouluhallitus.
38364: - n: o 165, H a r a n y m.: Määrärahasta mate-
38365: - n:o 150, Vennamon: Paikallisen väestön maattisia aineita edustavan kouluneuvoksen-
38366: kalastusoikeuksien järjestämisestä valtion ve- viran perustamiseksi kouluhallituksen oppikoulu-
38367: sissä oikeudenmukaiselle kannalle. Liitteet osasto,on. Liitteet VIII,24. s. 472. - Ks. Koulu-
38368: VII,57. s. 411. - Ks. Kalastus. hallitus.
38369: - n:o 151, Lindhin y m.: Hirvivahinkojen kor- - n: o 166, L e i k o 1 a n y m.: Vieraskielisten
38370: vaamista koskevien säännösten muuttamisesta. koulujen tukemisesta valtionavustuksin. Liitteet
38371: Liitteet VII,58. s. 412 ja 413. - Ks. Hirvet. Vill,25. s. 474. - Ks. Oppikoulut.
38372: 14 Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960.
38373:
38374:
38375: - n:o 167, H osti 1 a n y m.: Karhulan yhteis- mista koskevan kansakouluasetuksen 36 §: n
38376: koulun ottamisesta valtion haltuun. Liitteet muuttamisesta. Liitteet VIII,41. s. 496. - Ks.
38377: VTII,26. s. 476. - Ks. Oppikoulut. Kansakoulut.
38378: - n:o 168, Kansikkaan ym.: Määrärahasta - n:o 183, Tiekson ym.: Toimenpiteistä toisen
38379: Kuusankosken yhteiskoulun ottamiseksi valtion kotimaisen kielen ja yhden vieraan kielen ope-
38380: haltuun. Liitteet VIII,27. s. 477. - Ks. Oppi- tuksen järjestämiseksi kansalaiskoulussa. Liit-
38381: koulut. teet VIII,42. s. 498. - Ks. Kansakoulut.
38382: - n:o 169, Lindemanin ym.: Karis-Billnäs - n: o 184, V e n n a m o n: Syrjäseutujen .lasten
38383: samsroola nimisen yhteiskoulun ottamisesta val- kansakouluun tulosta aiheutuvan rasituksen täy-
38384: tion haltuun. Liitteet VIII,28. s. 478 ja 479. dellisestä korvaamisesta. Liitteet VIII,43. s.
38385: - Ks. Oppikoulut. 499. - Ks. Kansakoulut.
38386: - n:o 170, Kemppaisen ym.: Merikosken - n: o 185, N e d e r s t r ö m - L u n d e n i n y m.:
38387: yhteislyseon oikeuttamisesta jatkamaan toimin- Eräiden oppivelvollisuusiässä olevien lasten ko-
38388: taansa valtion oppikouluna. Liitteet VIII,29. s. tona tapahtuvan opiskelun tukemisesta. Liitteet
38389: 480. - Ks. Oppikoulut. VIII,44, s. 500. - Ks. Oppivelvollisuus.
38390: - n:o 171, Pekkarisen ym.: Leppävirran - n:o 186, V. A. Virtasen ym.: Asuntostipen-
38391: yhteiskoulun ottamisesta valtion oppilaitokseksi. dijärjestelmän luomisesta opistoissa opiskelevia
38392: Liitteet VIII,30. s. 482. - Ks. Oppikoulut. varten. Liitteet VIII,45. s. 501. - Ks. Stipen-
38393: dit.
38394: - n:o 172, Ala-Kuljun ym.: Seinäjoen tyttö-
38395: lyseon muuttamisesta kaksoistyttölyseoksi. Liit- - n:o 187, Svinhufvudin ym.: Puukemian
38396: teet VIII,31. s. 483. - Ks. Oppikoulut. perustutkimuslaboratorion perustamisesta val-
38397: tion teknillisen tutkimuslaitoksen yhteyteen.
38398: - n:o 173, Honkosen ym.: Yhtenäisten oppi· Liitteet VIII,46. s. 502. - Ks. Teknillinen tut-
38399: kirjojen julkaisemisesta valtion toimesta. Liit- kimuslaitos.
38400: teet VIII,32. s. 484. - Ks. Oppikoulut,
38401: - n:o 188, H y y t i ä i sen y m.: Kasvatustieteel-
38402: - n:o 174, Paasion y m.: Titaoppikouluissa lisen tutkimuslaitoksen perustamisesta Jyväsky-
38403: opiskelevien taloudellisesta tukemisesta apu- län kasvatusopillisen korkeakoulun yhteyteen.
38404: rahojen muodossa. Liitteet VIII,33. s. 485. - Liitteet VIII,47. s, 503. - Ks. Jyväskylän kas-
38405: Ks. Oppikoulut. vatusopillinen korkeakoulu.
38406: - n:o 175, Uusitalon ym.: Pitkämatkaisten - n:o 189, V. E. Partasen ym.: Toimenpi-
38407: oppikoululaisten opiskelukustannusten alentami· teistä pedagogisen instituutin aikaansaamiseksi.
38408: sesta. Liitteet VIU.34. s. 486. - Ks. Oppikou- Liitteet VIII,48. s. 504. - Ks. Kasvatustieteen
38409: lut. tutkimuslaitos.
38410: - n:o 176, Korsbäckin ym.: Määrärahasta - n:o 190, Kuusisen ym.: Ateneumin taide-
38411: Uudenkaarlepyyn seminaarin korjaustöitä var- museon pelastamisesta ja uuden taidemuseon
38412: ten. Liitteet VIII,35. s. 487 ja 488. - Ks. aikaansaamisesta Helsinkiin. Liitteet VIII,49.
38413: Seminaarit. s. 505. - Ks. Taidemuseot.
38414: - n:o 177, J. E. Partasen ym.: Kunnille - n:o 191, V. E. Partasen y m.: Opettajatar-
38415: kansakoulujen vuotuismenoihin annettavan val- peen tyydyttämisestä teknillisen opetuksen
38416: tionavustuksen porrastamisesta. Liitteet VIII,36. alalla. Liitteet VIII,50. s. 507. - Ks. Teknil-
38417: s. 489. - Ks. Kansakoulut. liset koulut.
38418: - n:o 178, Frimanin ym.: Kansakouluraken- - n:o 192, A 1 a- K u 1 j u n y m.: Teknillisen kou-
38419: nusten normaalihintojen lrorottamisesta. Liit- lun perustamisesta Seinäjoelle. Liitteet VIII,51.
38420: teet VIII,37. s. 490. - Ks. Kansakoulut. s. 508. - Ks. Teknilliset koulut.
38421: - n:o 179, Saukkosen y m.: Kansakoulu- - n: o 193, N i s k a 1 a n y m.: Teknillisen koulun
38422: lainsäädännön tarkistamisesta kansakoululaitok- perustamisesta Tornion kaupunkiin. Liitteet
38423: sen kehittämistä kaupunkikunnissa silmällä VIII,52. s. 509. - Ks. Teknilliset koulut.
38424: pitäen. Liitteet VIII,38. s. 491. - Ks. Kansa-
38425: koulut. - n:o 194, Leinosen ym.: Teknillisten oppi'
38426: laitosten perustamisesta Pohjois-Suomeen. Liit-
38427: - n:o 180, Lindeman i n: Kansakoululain teet VIII,53. s. 510. - Ks. Teknilliset koulut.
38428: muuttamista koskevan esityksen antamisesta.
38429: Liitteet VIII,39. s. 492 ja 493. - Ks. Kansa- - n: o 195, V en n a m o n: Kunkin taipumuksia.
38430: koulut. vastaavan koulutuksen hankkimista vaikeutta-
38431: vien esteiden poistamisesta. Liitteet Vill,54. s.
38432: - n:o 181, Sun d e 11 i n y m.: Kansakouluase- 511. - Ks. Ammattikasvatus.
38433: tuksen 18 §:n 3 momentin muuttamisesta. Liit-
38434: teet VIII,40. s. 494 ja 495. - Ks. Kansakoulut. - n:o 196, Haran ym.: Määrärahasta ammatti-
38435: koulujen opetusohjelmiin liittyvien oppikirjojen
38436: - n: o 182, N e d e r s t r ö m - L u n d e n i n y m.: ja opettajien ohjeiden laadituttamiseksi. Liit-
38437: Kansaroouluun kuuluvan keskikoulun perusta- teet VIII,55. s. 512. - Ks. Ammattikoulut.
38438: Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 15
38439: - n:o 197, Tenhiälän ym.: Koulu- ja oppi- - n: o 213, V en n a m o n: Kotivoin valmistajien
38440: laskotitilojen rakentamisesta Hämeenlinnassa aseman parantamisesta. Liitteet IX,16. 8. 565.
38441: toimivalle ammattikoulujen opettajaopistolle. - Ks. Voi.
38442: Liitteet VIII,56. s. 513. - Ks. Ammattikoulut.
38443: - n:o 214, Vennamon: Toimenpiteistä maan-
38444: - n:o 198, Tenhiälän y m.: Määrärahasta käyttölain tehokkaaksi toteuttamiseksi. Liitteet
38445: Etelä-Hämeen keskusammattikoulun auto-osas- IX,17. s. 566. - Ks. Maankäyttölaki.
38446: ton laajentamiseksi. Liitteet VIII,57. s. 514. -
38447: Ks. Ammattikoulut. - n:o 215, Lahtelan ym.: Valtion maan
38448: hankkimisesta asutustarkoituksiin hallinnollista
38449: - n:o 199, V. E. Partasen ym.: Kerho-ohjaa- tietä. Liitteet IX,18. s. 567. - Ks. Asutus.
38450: jan virkojen perustamisesta keskusammattikou-
38451: luihin. Liitteet VIII,58. s. 515. - Ks. Ammatti- - n :o 216, H a a p a s a l o n y m.: Maankäyttölain
38452: koulut. muuttamisesta rintamamiesten maansaantikysy-
38453: myksen hoitamiseksi. Liitteet IX,19. 8. 568. -
38454: - n:o 200, A 1 a- K u 1 j u n y m.: Käsityönopet- Ks. Maankäyttölaki.
38455: tajaopiston perustamisesta Seinäjoelle. Liitteet
38456: VIII,59. s. 517. - Ks. Käsityö, - n:o 217, Vennamon: Maankäyttölain mu-
38457: kaisten tilojen antamisesta rintamamiehille käy-
38458: - n:o 201, Honkosen ym.: Kori- ja lento- pää hintaa alemmalla hinnalla. Liitteet IX,20.
38459: pallo-ottelujen järjestämiseen sopivien kansa- s. 569. - Ks. Maankäyttölaki.
38460: ja oppikoulujen voimistelusalien rakentamisesta.
38461: Liitteet VIII,60. s. 518. - Ks. Liikuntakas- - n:o 218, Lie d e k sen y m.: Maankäyttölain
38462: vatus. mukaisten irtaimistolainojen ylärajan korotta-
38463: misesta. Liitteet IX,21. s. 570. - Ks. Maan-
38464: - n :o 202, P e 1 t o s en y m.: Koulurakennuksen käyttölaki.
38465: rakentamisesta Jyväskylän kaupunkiin perus-
38466: tettavalle aistiviallisten oppilaitokselle. Liitteet n: o 219, N i s k a 1 a n y m.: Maankäyttölain
38467: VIII,61. s. 519. - Ks. Aistivialliset. muuttamisesta tilusvaihtomahdollisuuksien jär-
38468: jestämiseksi Lapin kihlakunnan alueella. Liit-
38469: - n:o 203, V. A. Virtasen ym.: Toimen- teet IX,22. s. 571. - Ks. Maankäyttölaki.
38470: piteistä valtion kirjeopiston perustamiseksi.
38471: Liitteet VIII,62. s. 521. - Ks. Kirjeopisto. - n:o 220, Pekkarisen ym.: Eräiden maan-
38472: käyttölain mukaisten avustusten ja palkkioiden
38473: - n: o 204, S a 1 i n i n y m.: Askarteluopiston ra- suorittamisesta ennen sanotun lain voimaan-
38474: kentamisesta Hyvinkäälle. Liitteet VIU,63. s. tuloa muodostetuille tiloille. Liitteet IX,23. s.
38475: 522. - Ks. Askarteluopisto. 572. - Ks. Maankäyttölaki.
38476: - n:o 205, Saa 1 asti n y m.: Naisten kotitalou- - n:o 221, Lie d e k sen y m.: Asutusrahaston
38477: dellisen oppivelvollisuuden toteuttamisesta. Liit- lainojen välittämisen siirtämisestä kuntien asu-
38478: teet VIII,64. s. 523. - Ks. Oppivelvollisuus. tuslautakunnille. Liitteet IX,24. s. 573. - Ks.
38479: Asutusrahasto.
38480: - n:o 206, V. E. Partasen ym.: Tutkimuksen
38481: toimittamisesta liikuntakasvatuksen ja urheilun n: o 222, V e n n a m o n: Halpakorkoisen asutus-
38482: tukemiseen tarkoitettujen määrärahojen jaka- lainan myöntämisestä ennen maankäyttölain
38483: miseksi suoraan urheiluseuroille. Liitteet voimaantuloa tehdyille kiinteistökaupoille. Liit-
38484: VIII,65, s. 525. - Ks. Urheilu. teet IX,25. s. 574. - Ks, Asutuslainat.
38485: - n:o 207, V. E. Partasen ym.: Toimen- - n:o 223, Vennamon: Vapaaehtoisella kau-
38486: piteistä valtion urheilutoimiston perustamiseksi. palla maanhankintalain nojalla hankitun tilan
38487: Liitteet VIII,66; s. 526. - Ks. Urheilu. vapauttamisesta kantatilaan kohdistuneista rasi-
38488: tuksista. Liitteet IX,26, s. 575. - Ks. Asutus.
38489: - n:o 208, N i e me 1 ä n y m.: Määrärahasta Ola-
38490: vinlinnassa suoritettavia korjaustöitä varten. - n:o 224, K a a s a 1 a i sen y m.: Asutusyhteis-
38491: Liitteet VIII,67. s. 527. ,..-- Ks. Olavinlinna. metsien perustamisen helpottamisesta. Liitteet
38492: IX,27. s. 576. - Ks. Asutusyhteismetsät.
38493: - n:o 209, Vennamon: Valtion takuun myön-
38494: tämisestä kokoustalojen rakentamiseen maaseu- - n: o 225, K a a s a 1 a i s e n y m.: Lisäalueen
38495: dulle annettaville lainoille. Liitteet Vill,68, s. antamisesta osuutena yhteismetsään. Liitteet
38496: 528. - Ks. Kokoustalot. IX,28. s. 577. - Ks. Asutusyhteismetsät.
38497: - n:o 210, N. Niemisen ym.: Toimenpiteistä - n:o 226, Vennamon: Yhteislaitumia koske-
38498: torpparien muistomerkin aikaansaamiseksi. Liit- van lainsäädännön korjaamisesta. Liitteet IX,29.
38499: teet VIII,69. s. 529. - Ks. Muistomerkit. s. 578. - Ks. Laidun.
38500: - n:o 211, E. Mannisen ym.: Toimenpiteistä - n:o 227, Vennamon: Yksityismetsien val-
38501: maatalouden yleisen kustannustason alentami- vontaa koskevien määräysten korjaamisesta.
38502: seksi. Liitteet IX,14. s. 562. - Ks. Maatalous. Liitteet IX,30. s. 579. - Ks. Metsätalous.
38503: - n:o 212, Vennamon: Hintatakuun antami- - n:o 228, K a a s a 1 a i sen y m.: Pienyrittäjä-
38504: sesta pienmaatalouden tuotteille. Liitteet IX,15. lainojen myöntämisestä asutusrahaston varoista.
38505: s. 564. - Ks. Maatalous. Liitteet IX,31. s. 580. - Ks. Asutusrahasto.
38506: 16 .Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960.
38507:
38508:
38509: - n:o 229, Kytän ym.: Toimenpiteistä maan· - n: o 244, P a a r m a n i n y m.: Yhdistetyn maa·
38510: ja metsänparannustoiminnan laajentamiseksi. mies· ja karjanhoitokoulun perustamisesta Kit-
38511: Liitteet IX,32. s. 581. - Ks. Maanparannus. tilään. Liitteet IX,47. s. 598. - Ks. Maamies-
38512: koulut.
38513: - n:o 230, J. E. Partasen ym.: Työllisyys·
38514: varojen käyttämisestä avustuksiksi tilakohtais· - n:o 245, Pakkasen y m.: Määrärahasta isän·
38515: ten peruaparannustöiden suorittamiseen alityöl· täopiston toiminnan aloittamiseksi Ahlmanin
38516: lisyysalueilla. Liitteet IX,33. s. 583. - Ks. maamieskoulussa. Liitteet IX,48. s. 599. - Ks.
38517: Perusparannukset. Maamieskoulut.
38518: - n: o 231, V e n n a m o n: Tilakohtaisten perus· - n:o 246, Ryhdän ym.: Lisäyksestä vuoden
38519: parannustöiden suorittamisen edistämisestä. 1960 tulo- ja menoarvioon Koillis-Pohjanmaan
38520: Liitteet IX,34. s. 584. - Ks. Perusparannukset. maamieskoulua varten. Liitteet IX,49. s. 600.
38521: - Ks. Maamieskoulut.
38522: - n:o 232, Vennamon: Työllisyysvarojen myön· - n:o 247, Halisen ym.: Määrärahasta Brahe·
38523: tämisestä tilakohtaisiin peruaparannustöihin linnan emäntämoulun koulurakennuksen suunnit·
38524: koko maassa. Liitteet IX,35. s. 585. - Ks. telua varten. Liitteet IX,50. s. 601. - Ks.
38525: Perusparannukset. Emän täkoulut.
38526: - n:o 233, K o s o 1 a n y m.: Valtion osanotosta - n: o 248, L a h d e n y m.: Emäntäkoulun perus·
38527: maanparannustöiden kustannuksiin annetun val· tamisesta Kymenlaaksoon. Liitteet IX,51. s.
38528: tioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Liitteet 602. - Ks. Emäntäkoulut.
38529: IX,36. s. 586. - Ks. Maanparannus. - n:o 249, Niskalan ym.: Emäntäkoulun pe·
38530: - n:o 234, Kosolan ym.: Lisäavustuksen mak- rustamisesta. Alatornion kuntaan. Liitteet
38531: samisesta maanparannustöiden kustannuksiin IX,52. s. 603. - Ks. Emäntäkoulut.
38532: eräissä tapauksissa. Liitteet IX,37. s. 587. - - n:o 250, Väänäsen ym.: Määrärahasta lisä-
38533: Ks. Maanparannus. rakennuksen rakentamista varten Suonenjoen
38534: emäntäkoululle. Liitteet IX,53. s. 604. - Ks.
38535: - n:o 235, Marttilan ym.: Avustusten myön- Emäntäkoulut.
38536: tämisestä maatilojen tilakohtaisiin perusparan·
38537: nustöihin. Liitteet IX,38. s. 588. - Ks. Perua- - n:o 251• Pentin y m.: Talouskoulun perusta-
38538: parannukset. misesta Osaran koulutilalle Hämeenkyrön kun-
38539: nassa. Liitteet IX,54. s. 605. - Ks. ~titalous
38540: - n:o 236, Pulkkisen ym.: Avustusten ja lai- koulut.
38541: nojen myöntämisestä pienviljelijöille tilakohtais·
38542: ten peruaparannustöiden suorittamiseen. Liit- - n: o 252, V ä ä n ä se n y m.: Kotitalouskeskikou·
38543: teet IX,39. s. 589. - Ks. Perusparannukset. lun perustamisesta Pohjois-Savoon. Liitteet
38544: IX,55. s. 606. - Ks. Kotitalouskoulut.
38545: - n:o 237, Kämäräisen ym.: Esityksen anta- - n:o 253, K ä mä r ä i sen y m.: Pienviljelijä·
38546: misesta maanparannusaineiden ajopalkkiosta koulun perustamisesta Ylä-Savoon Kiuruvedelle.
38547: pienviljelijöille. Liitteet IX,40. s. 590. - Ks. Liitteet IX,56. s. 607. - Ks. Pienviljelijät.
38548: Maanparannus.
38549: - n:o 254, J ä m sen i n y m.: Keski-Suomen kar-
38550: - n:o 238, Uusitalon ym.: Esityksen auta· jatalouskoulun ottamisesta valtion haltuun. Liit·
38551: misesta uudisraivausten yhteydessä tapahtu- teet IX,57. s. 608. - Ks. Karjanhoitokoulut.
38552: vasta maanparannusaineiden ajosta suoritetta-
38553: vista palkkioista. Liitteet IX,41. s. 591. - Ks. - n:o 255, Timosen ym.: Karjatalouskoulun
38554: Maanparannus. perustamisesta Hovilan koulutilalle Nurmeksen
38555: maalaiskuntaan. Liitteet IX,58. s. 609. - Ks.
38556: - n:o 239, Kosolan ym.: Lisäyksestä vuoden Karjanhoitokoulut.
38557: 1960 tulo- ja menoarvioon metsänparannusvaroi·
38558: hin. Liitteet IX,42. s. 592. - Ks. Metsänhoito. - n:o 256, Forsiuksen ym.: Määrärahasta tek-
38559: nillistaloudellisten konekurssien järjestämistä var·
38560: - n:o 240, Matti 1 a n y m.: Maidontarkastus· ten. Liitteet IX,59. s. 610. - Ks. Ammatti·
38561: lainsäädännön uusimisesta. Liitteet IX,43. s. kurssit.
38562: 593. - Ks. Maito. - n:o 257, V. Niemisen ym.: Määrärahasta
38563: - n:o 241, Asunnan ym.: Määrärahasta lai· Nurmijärven Rajamäellä sijaitsevan koneopetus·
38564: noiksi ja avustuksiksi Pohjois-Hämeen maamies- keskuksen hyväksymiseksi maataloushallituksen
38565: koululle maatalousteknillisen koulun asuinraken· alaiseksi oppilaitokseksi. Liitteet IX,60. s. 613.
38566: nusta varten. Liitteet IX,«. s. 594. - Ks. - Ks. Ammattikurssit.
38567: Maamieskoulut - n:o 258, V. Niemisen ym.: Määrärahasta
38568: Matkun koneopetuskeskuksen uudisrakennuksia
38569: - n:o 242, Jung a r å n y m.: Lannäslundin maa- ja keskuksen täydentämistä varten. Liitteet
38570: talouskoulun uudisrakennuksista. Liitteet IX,45. IX,61. s. 615. - Ks. Ammattikurssit.
38571: s. 595 ja 596. - Ks. Maatalouskoulut.
38572: - n:o 259, Liinamaan ym.: Maatalous·, puu-
38573: - n:o 243, Niskalan ym.: Maamieskoulun pe- tarha-, kone- ja metsäalan kurssikeskuksen ai-
38574: rustamisesta Ylitornion kuntaan. Liitteet IX,46. kaansaamisesta Ruuskalan koulutilalle. Liitteet
38575: s. 597. - Ks. Maamieskoulut. IX,62. s. 616. - Ks. Ammattikurssit.
38576: Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 17
38577: - n:o 260, H alisen y m.: Metsänhoito-<>petusta - n:o 276, Airon ym.: Määrärahasta yksinker-
38578: antavan kurssikeskuksen aikaansaamisesta Etelä- taisten kivenraivaukseen sopivien laitteiden tut-
38579: Savon metsänhoitolautakunnan alueelle. Liitteet kimista ja kehittämistä varten. Liitteet Ix,79.
38580: IX,63. s. 617. - Ks. Ammattikasvatus. s. 636. - Ks. Kivenraivaus.
38581: - n:o 261, V. Turusen ym.: Metsätyöläisten - n:o 277, Niemelän ym.: Maatilatalouden
38582: ammattikoulutuksen järjestämisestä vakinaiselle konekeksintöjen saattamisesta kokeilukelpoiseen
38583: pohjalle. Liitteet IX,64. s. 618. - Ks. Ammatti- kuntoon. Liitteet IX,80. s. 637. - Ks. Maa-
38584: kasvatus. talouskoneet.
38585: - n: o 262, N i e m e 1 ä n y m.: Metsäkurssikeskuk- - n:o 2781 Asun n a n y m.: Määrärahasta Työ-
38586: sen aikaansaamisesta Itä-Savoon. Liitteet IX,65. tehoseuralle rakennussuunnittelutoimiston vaki-
38587: s. 619. - Ks. Ammattikasvatus. naistamista varten. Liitteet IX,81. s. 638. -
38588: - n:o 263, Matti 1 a n y m.: Valtion hevosjalos- Ks. Maatalousrakennukset.
38589: tuslaitoksen siirtämisestä Mäntsälän Hautjär- - n:o 279, Lahden y m.: Määrärahasta Työ-
38590: velle. Liitteet IX,66. s. 620. - Ks. Hevoset. tehoseuralle koekeittiön rakentamiseksi puuta
38591: - n:o 264, V. Niemisen ym.: Määrärahasta polttoaineena käyttävien liesien ym. laitteiden
38592: jalostusoriitten osto- ja hoitoavustuksia varten. kokeilu- ja tutkimustyötä varten. Liitteet IX,82.
38593: Liitteet IX,67. s. 621. - Ks. Hevoset. s. 639. - Ks. Koetoiminta.
38594: - n:o 265, Aulangon ym.: Yksityisten maa- - n: o 280, S a v e 1 a n y m.: Hallan viljelyskas-
38595: taLoudellisten, kotitaloudellisten ja kotiteolli- veille aiheuttamien vahinkojen arvioinnin ja
38596: suusoppilaitosten toimihenkilöiden eläke-etujen vahingoista maksettavien korvausten suoritta-
38597: turvaamisesta. Liitteet IX,68. s. 623. - Ks. misen saattamisesta pysyvien säännösten alai-
38598: Eläkkeet. seksi. Liitteet IX,83. s. 640. - Ks. Hallava-
38599: hingot.
38600: - n:o 266, Kaasalaisen ym.: Kalataloudel-
38601: lisen neuvottelukunnan asettamisesta. Liitteet - n: o 281, T i m o s en y m.: Hallavahinkojen
38602: IX,69. s. 624. - Ks. Kalatalous, määrän vähentämisestä asutustilallisten laino-
38603: jen korko- ja lyhennyseristä. Liitteet IX,84. s.
38604: n:o 267, J. E. Partasen y m.: Kalanvilje- 641. - Ks. Halla vahingot.
38605: lyslaitoksen perustamisesta Kuhmon kunnan
38606: alueelle. Liitteet IX,70. s. 625. - Ks. Kalan- - n:o 282, Pakkasen ym.: Määrärahasta !ai-
38607: viljelyslaitokset. noiksi kauppapuutarhureille kotimaista poltto-
38608: ainetta käyttävien lämmityslaitteiden rakenta-
38609: - n: o 268, T e i r i n y m. : Satamista troolikalas-
38610: mista varten. Liitteet IX,85. s. 642. - Ks. Puu-
38611: tajille. Liitteet IX,71. s. 626 ja 627. - Ks. tarhat.
38612: Kalastus.
38613: - n:o 283, Paarmanin ym.: Itärajalla olevan
38614: - n: o 269, S e p ä n y m.: Määrärahasta kanata- poroaidan korottamisesta. Liitteet IX,86. s. 644.
38615: loudellisen tutkimustyön tehostamiseksi Maa-
38616: talouden tutkimuskeskuksessa. Liitteet IX,72. s.
38617: - Ks. Poronhoito.
38618: 628. - Ks. Siipikarjanhoito. - n:o 284, Marttilan ym.: Määrärahasta jo-
38619: - n :o 270, Väänäsen y m.: Määrärahasta sika- kien ja vieiDäreiden perkauksen yhteydessä tule-
38620: talouskoeaseman perustamista varten Pohjois- van kivennäismaan siirtoon viljellyille suomaille.
38621: Savoon. Liitteet IX,73. s. 629. - Ks. Sika- Liitteet IX,87. s. 645. - Ks. Maanparannus.
38622: talous. - n: o 285, L i e d e k s e n y m.: Peruskuivatustöihin
38623: - n:o 271, Korsbäckin ym.: Lainojen myön- myönnettävän valtion avustuksen korottamisesta.
38624: tämisestä maankäyttövaroista turkiseläinten hoi- Liitteet IX,88. s. 646. - Ks. Kuivatustyöt.
38625: toon välttämättömien rakennusten rakentamista - n: o 286, Pentin y m.: Pohjois-Satakunnan pe-
38626: ja parantamista varten. Liitteet IX,74. s. 630 ruskuivatustöiden suorittamisesta. Liitteet IX,89.
38627: ja 631. - Ks. Turkiseläintuotanto. s. 647. - Ks. Kuivatustyöt.
38628: - n:o 272, .Tämsenin ym.: Määrärahasta Keski-
38629: Suomen liikkuvan koetoiminnan vakinaistami- - n:o 287, Marttilan ym.: .Turvanjärven kui-
38630: seksi. Liitteet IX,75. s. 632. - Ks. Kootoi- vatushankkeen aloittamisesta. Liitteet IX,90. s.
38631: minta. 648. - Ks. Kuivatustyöt.
38632: - n:o 273, Timosen ym.: Liikkuvan koetoi- - n:o 288, S a 1m i sen: Maaninkajärven lasku-
38633: minnan aloittamisesta Pohjois-Karjalassa. Liit- hankkeen toteuttamisesta. Liitteet IX,91. s. 649.
38634: teet IX,76. s. 633. - Ks. Koetoiminta. - Ks. Järvenlaskut.
38635: - n:o 274, Vennamon: Korkohelpotusten myön- - n:o 289, Linnan ym.: Tutkimuksen toimitta-
38636: tämisestä maaseudun vesijohto- ja viemärilait- misesta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan metsä-,
38637: teiden rakentamista varten annettaville lai- viljelys- ja viljelykseen kelpaavien soistuneiden
38638: noille. Liitteet IX,77. s. 634. - Ks. Vesijohdot. maiden kuivattamiseksi. Liitteet IX,92. s. 650.
38639: - Ks. Kuivatustyöt.
38640: - n:o 275, Väänäsen ym.: Määrärahasta vesi-
38641: johto- ja viemärilaitteiden rakentamista varten - n:o 290, Pulkkisen ym.: Pielaveden ja Ter-
38642: maaseudulla. Liitteet IX,78. s. 635. - Ks. Vesi- von kunnissa sijaitsevan Pitkäjoen perkaamisesta.
38643: johdot. Liitteet IX,93. s. 652. - Ks. Perkaustyöt.
38644:
38645: 3 E 74/60
38646: 1!; Laki, raha-asia ja toivomu!!aloitteet 1960.
38647:
38648:
38649: - n:o 291, Rytkösen ym.: Korppisen-, Alasen- - n:o 307, Vennamon: Kansaneläkkeen anta·
38650: ym. järVien laskuhankkeen toteuttamisesta Iisal- mista invaliidille työkyvyttömyyden perusteella
38651: men maalaiskunnassa. Liitteet IX,94. s. 653. ~ koskevien säännösten muuttamisesta. Liitteet
38652: .Järvenlaskut. X,40. s. 731. - Ks. Kansaneläke .
38653: -- n: o 292, L a h te 1 a n y m.: Tenojoen rantojen - n: o 308, V e n n a m o n: Kuntien saattamisesta
38654: jokeen sortumisen estämisestä Utsjoen kunnan tasasuhtaiseen asemaan kansaneläkkeiden tuki-
38655: alueella. Liitteet IX,95. s. 654. - Ks. Penger- osien perimiseen nähden. Liitteet X,41. s. 732.
38656: rystyöt. - Ks. Kansaneläke.
38657: - n:o 293, Lahtelan ym.: Kuusamon ja Sal- - n:o 309, Vennamon ym.: Lapsilisäjärjestel-
38658: lan maahankintalain edellyttämien tie-, kuivatus- män muuttamisesta. Liitteet X,42. s. 733.
38659: ja raivaustöiden loppuunsuorittamisesta. Liitteet Ks. Lapsilisä.
38660: IX,96. s. 6.55. - Ks. Maanhankinta.
38661: - n:o 310, Heinosen ym.: Eläketurvan ai·
38662: - n: o 294, P u haka n y m.: Asutustien rakenta- kaansaamisesta vähävaraisilla siviilileskille ja
38663: misesta Karjalan pikatieltä Purujärven kohdalta heidän huollettavinaan oleville siviiliorvoille.
38664: Marjoniemen tielle Papinojan kohtaan. Liitteet Liitteet X,43. s. 734. - Ks. Eläkkeet.
38665: IX,97. s. 656. - Ks. Asutustiet.
38666: - n:o 311, Vennamon: Vuoden 1918 taisteli-
38667: n: o 295, R y h d ä n y m.: Määrärahasta asutus- joiden toimeentulon turvaamisesta. Liitteet X,44.
38668: teiden kuntoonpano-, kunnossapito- ja talviauraus- s. 735. - Ks. Kansalaissota.
38669: kustannuksiin. Liitteet IX,98. s. 657. - Ks.
38670: Asutustiet. n:,o 312, Vennamon: Esityksen antamisesta
38671: sairausvakuutuslaiksi. Liitteet X,45. s. 736. -
38672: - . n:o 296,. Te n h i ä 1 ä n y m.: Oppisopimuslain Ks. Sairausvakuutus.
38673: uudistamisesta. Liitteet X,29. s. 719. - Ks.
38674: Oppisopimuslaki. - n:o 313, Vennamon: Sotilasavustuslain muut-
38675: - n:o 297, Uotin ym.: Tuotantokomitealaitoksen tamisesta. Liitteet X,46. s. 737. - Ks. Sotilas-
38676: uudistamisesta. Liitteet X,30. s. 720. - Ks. Tuo- avustukset.
38677: tantokomiteat. - n:o 314, Väyrysen ym.: Toimenpiteistä in-
38678: - n: o 298, H e 1 t e en y m.: Toimenpiteistä työ- valiidihuoltolain muuttamiseksi invaliidien am-
38679: aikalain alaisten valtion viran ja toimen halti- mattikoulutuksen edellytysten turvaamiseksi.
38680: jain työajan lyhentämiseksi. Liitteet X,31. s. Liitteet X,47. s. 738. - Ks. Invaliidit.
38681: 722. - Ks. Työaika. - n:o 315, Heinosen ym.: Esityksen antami-
38682: n: o 299, T u u 1 en y m.: Esityksen antamisesta sesta invaliidirahalain muuttamisesta. Liitteet
38683: lainmuutokseksi, jolla myymälöiden aukioloaika X,48. s. 740. - Ks. Invaliidit.
38684: tehdään mahdolliseksi myös iltaisin. Liittect - n: o 316, H a r a n y m.: Invalidien erityissai-
38685: X,32. s. 723. - Ks. Kauppaliikkeet. raaloita ja ammattikouluja koskevan lain ai-
38686: - n: o 300, Vennamon: Työntekijäin ja pien- kaansaamisesta. Liitteet X,49. s. 741. - Ks.
38687: talonpoikien tarpeet huomioon ottavan maatalou- Invaliidit.
38688: den työaikalain aikaansaamisesta. Liitteet X,33. - n:o 317, Vennamon: Invaliidien ja heidän
38689: s. 724. - Ks. Työaika. perheittensä toimeentulon turvaamisesta. Liit-
38690: - n:o 301, Vennamon: Kaikkia palkansaajia teet X,50. s. 742. - Ks. Invaliidit.
38691: koskevan minimipalkkalain aikaansaamisesta. - n:'o 318, Niska 1 a n y m.: Lisäkorvauksen
38692: Liitteet X,34. s. 725. - Ks. Minimipalkat. suorittamisesta eräille sotavammaisille. Liitteet
38693: - n:o 302, Tikkaojan ym.: Viljelijäväestöä X,51. s. 743. - Ks. Invaliidit.
38694: koskevan työttömyysvakuutusjärjestelmän ai- - n: o 319, M i i k i n y m.: Invaliidihuoltojärjes-
38695: kaansaamisesta. Liitteet X,35. s. 726. - Ks. töjen huoltolaitostensa rakentamiseen saamien
38696: Työttömyysvakuutus. lainojen lyhennyserien siirtämisestä. Liitteet
38697: -- n: o 303, V e n n a m o n: Työllisyystöihin paa- X,52. s. 744. - Ks. Invaliidit.
38698: syä rajoittavien esteiden poistamisesta. Liitteet - n:o 320, Vennamon: Pientalonpoikien per-
38699: X,36. s. 727. - Ks. Työllisyys. heiden äitien synnytysloman järjestämisestä.
38700: - n: o 304, V 'en n a m on: Kansaneläkelainsäädän- Liitteet X,53. s. 745. - Ks. Synnytysloma.
38701: nön uudistamisesta. Liitteet X,37. s. 728. - - n:o 321, Pohjalan ym.: Sokeitten henki-
38702: Ks. Kansaneläke. löitten kannattavan yrittämisen turvaavien toi-
38703: - n : o 305, V e n n a m o n: Kansaneläkelainsäädän- mintamuotojen kehittämisestä. Liitteet X,54.
38704: nön antaman turvan ulottamisesta koskemaan s. 746. - Ks. Aistivialliset.
38705: henkisessä kehityksessä jälkeenjääneitä. Liit- - n:o 322, Nordfarsin ym.: Siviilisokeriden
38706: teet X,38. s. 729. - Ks. Kansaneläke. tulosuhteiden selvittämisestä. Liitteet X,55. s.
38707: n:o 306, E. Mannisen ym.: Alaikäisiä lap- 747 ja 748. - Ks. Aistivialliset.
38708: sia huoltavien kansaneläkkeen nauttijain eläk- - n:o 323, Te n h i ä 1 ä n y m.: Toimenpiteistä
38709: keiden korottamisesta. Liitteet X,39. s. 730. - maamme mustalaiskysymyksen ratkaisemiseksi.
38710: Ks. Kansaneläke. Liitteet X,56. s. 749. - Ks. Mustalaiset.
38711: Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 19
38712:
38713: - n:o 324 Uo.tin ym.: Tutkimuksen toimitta- - n: o 340, N i i r a s en y m.: Postiautovarikon ra-
38714: misesta puolustuslaitoksen uudelleenjärjeste- kentamisesta Joensuun kaupunkiin. Liitteet XII,3.
38715: lystä. Liitteet XJ;,l. s. 755. - Ks. Puolustus- s. 778. - Ks. Postilaitos.
38716: laitos. - n:o 341, Å s v iki n y m.: Vaasan postiautova-
38717: - n: o 325, Saariahon y m.: Aliupseerikunnan rikkorakennuksen rakennustöiden aloittamisesta.
38718: aseman korjaamisesta. Liitteet XI,2. s. 756. - Liitteet XII,4. s. 779. - Ks. Postilaitos.
38719: Ks. Puolustuslaitos. - n:o 342, Pekkarisen y m.: Rautatierahtien
38720: - n: o 326, A i r •o n y m.: Määrärahasta puolustus- uudelleenjärjestämisestä; Liitteet XII,5. s. 780.
38721: laitoksen värvätyn henkilökunnan lisäämistä - Ks. Rautatiemaksut.
38722: varten. Liitteet XI,3. s. 757. - Ks. Puolustus- - n:o 343, Mattilan ym.: Rautatiemuseon si-
38723: laitos. joittamisesta Hyvinkäälle. Liitteet XII,6. s.
38724: - n:o 327, Aulangon ym.: Määrärahasta puo- 781. - Ks. Rautatiemuseo.
38725: lustuslaitoksen audiovisuaalisen opetusmateriaa- - n.:o 344, Raunion ym.: Henkilökunnan huol-
38726: lin uusintaan. Liitteet XI,4. s. 758. - Ks. Puo- torakennuksen rakennustöiden aloittamisesta
38727: lustuslaitos. Riihimäen asemalle. Liitteet XII,7. s. 782. -
38728: - n: o 328, P •e n t i n y m.: Lisäyksestä vuoden Ks. Rautatiet.
38729: 1960 tulo- ja menoarvioon puolustuslaitoksen - n:o 345, Härkösen y m.: Pieksämäen asema-
38730: moottoriajoneuvokaluston hankintoja varten. alueen uudelleenjärjestelystä. Liitteet XII,8. s.
38731: Liitteet XI,5. s. 759. - Ks. Puolustuslaitos. 783, - Ks. Rautatiet.
38732: - n:o 329, Saariahon y m.: Määrärahasta - n :10 346, Ahosen y m.: Asematalon rakenta-
38733: apurahoiksi ulkomailla opiskeleville puolustus- misesta Jyväskylän kaupunkiin. Liitteet XII,9.
38734: laitoksen viran ja toimenhaltijoille. Liitteet s. 784. - Ks. Rautatiet.
38735: XI,6. s. 760. - Ks. Puolustuslaitos. - n:o 347, Ala-Kuljun ym.: Määrärahasta
38736: n:o 330, Vennamon: Asevelvollisten päivä- Seinäjoen varikon huoltorakennuksen rakenta-
38737: rahan korottamisesta. Liitteet XI,7. s. 761. - mista varten. Liitteet XII,10. s. 785. - Ks.
38738: Ks. Asevelvolliset. Rautatiet.
38739: - n: o 348, P a a s i o n y m.: Rautatieyhteyden ai-
38740: - n:o 331, Puhakan ym.: Asevelvollisten lo-
38741: kaansaamisesta Turusta Salon kautta Riihi-
38742: mamatkojen matkakustannusten korvaamisesta
38743: valHon varoista. Liitteet XI,8. s. 762. _:___ Ks. mäelle. Liitteet XII,ll. s. 786. - Ks. Rauta-
38744: tiet.
38745: Asevelvolliset.
38746: - n:o 349, Kansikkaan ym.: Rautatien ra-
38747: - n:o 332, Rosenbergin ym.: Asevelvollisten kentamisesta Kotkan Hovinsaarelta Mussalon
38748: luottamusmiesjärjestelmän aikaansaamisesta puo- saarelle. Liitteet XII,12. s. 787. - Ks. Rauta-
38749: lustusvoimiin. Liitteet XI,9. s. 763. - Ks. Ase- tiet.
38750: velvolliset.
38751: - n: o 350, H o s t i l a n y m.: Luumäen-Haminan
38752: - n:o 333, H a r a n: Reserviläisten kertausharjoi- -Kotkan rautatien rakentamisesta. Liitteet
38753: tusten järjestämisestä vapaaehtoisuuden pohjalla. XII,13. s. 788, - Ks. Rautatiet.
38754: Liitteet XI,10. s. 764. - Ks. Puolustuslaitos.
38755: - n:o 351, Pentin y m.: Lisäyksestä vuoden
38756: - n:o 334, Kansikkaan ym.: Alipäällystön 1960 tulo- ja menoarvioon ratatöiden aloitta-
38757: rankaisuoikeuden poistamisesta. Liitteet XI,11. s. miseksi Tampereelta Parkanon kautta Seinä-
38758: 765. - Ks. Puolustuslaitos. joelle. Liitteet XII,14. s. 789. - Ks. Rauta-
38759: tiet.
38760: - n: o 335, S u n d e II i n: Aseriisuntakysymystä
38761: koskevasta selvityksestä. Liitteet XI,12. s. 766 - n:o 352, V. Turusen ym.: Rautatien raken-
38762: ja 767. - Ks. Aseriisunta. tamisesta Tohmajärveltä Parikkalaan. Liitteet
38763: - n:o 336, V. Turusen ym.: Vakinaisten tulkin XII,15. s. 790. - Ks. Rautatiet.
38764: virkojen perustamisesta rajavartiolaitokseen. Liit- - n: o 353, Ka r v o s e n y m.: Parikkalan-Onka-
38765: teet XI,13. s. 768. - Ks. Rajavartiolaitos. mon rautatien rakentamisesta. Liitteet XII,16.
38766: s. 791. - Ks. Rautatiet.
38767: - n:o 337, J. E. Partasen ym.: Rajavartiolai-
38768: toksen kantamiehistön palveluslisäjärjestelmän ai- - n:o 354, Liinamaan ym.: Kaskisten-Här-
38769: lraansaamisesta. Liitteet XI,14. s. 769. - Ks. män-Siilinjärven rataosan rakentamisesta. Liit-
38770: Rajavartiolaitos. teet XII,17. s. 792. - Ks. Rautatiet.
38771: - n: o 338, H a 11 b e r g i n y m. : Eroamisiässä ole- - n:o 355, Rytkösen y m.: Täyskoneellisen
38772: ville rajajääkäreille erorahan asemesta myönnet- tutkimuksen suorittamisesta ratasuunnalla Pelto-
38773: tävästä eläkkeestä. Liitteet XI,15. s. 770. - Ks. salmi-Hiekkalahti. Liitteet XII,18. s. 794. -
38774: Rajavartiolaitos. Ks. Rautatiet. ·
38775: - n:o 339, Kemppaisen ym.: Oulun läänin - n: o 356, R ö n k ö n y m.: Rautatien rakentami-
38776: posti- ja lennätinpiirin perustamisesta. Liitteet sesta Iisalmesta Valtimon Hiekkalahteen. Liit-
38777: XII,2. s. 777. - Ks. Postilaitos. teet XII,19. s. 795. - Ks. Rautatiet.
38778: 20 Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960.
38779:
38780:
38781: - n:o 357, Linnan y m.: Ylivieskasta Rahjan - n:o 372, S a 1 i n i n y m.: Tutkimuksen toimit-
38782: satamaan rakennettavan rautatien ratasuunnan tamisesta maantien rakentamiseksi Hyvinkään
38783: täyskoneellisen tutkimustyön suorittamisesta. kaupungista Mäntsälän kirkonkylään. Liitteet
38784: Liitteet XII,20. s. 797. - Ks. Rautatiet. XII,35. s. 816. - Ks. Maantiet.
38785: - n:o 358, Paason ym.: Rautatien rakentami- - n:o 373, Lahden y m.: Kaakkoisen rajaseu-
38786: sesta Haukiputaan kunnassa olevalta Kellon dun tieolojen parantamisesta. Liitteet XII,36. s.
38787: pysäkiltä Virpiniemen syväsatamaan. Liit.teet 817. - Ks. Maantiet.
38788: XII,21. s. 798. - Ks. Rautatiet.
38789: - n:o 374, Hostilan ym.: Karhulan-Hami-
38790: - n:o 359, Lie d e k sen y m.: Tutkimuksen toi- nan tieosuuden kunnostamisesta. Liitteet XII,37.
38791: mittamisesta Oulun läänin rannikolta Kuusa· s. 818. - Ks. Maantiet.
38792: moon rakennettavan rautatien ratasuunnasta. - n:o 375, H osti 1 a n y m.: Toimenpiteistä Kar-
38793: Liitteet XII,22. s. 800. - Ks. Rautatiet. hulan kauppalan läpi suuntautuvan liikenteen
38794: - n:o 360, La h te 1 a n y m.: Määrärahasta rauta- järjestämiseksi. Liitteet XII,38. s. 819. - Ks.
38795: tien rakentamisen aloittamiseksi Taivalkoskelta Liikenne.
38796: Kemijärvelle. Liitteet XII,23. s. 801. - Ks. - n:o 376, Kokkolan ym.: Kyminlinnan-Hu-
38797: Rautatiet. rukselan tien rakentamisesta ja yhdistämisestä
38798: - n:o 361, Helteen ym.: Hyvinkään-Hangon Kymenlaakson runkotiehen. Liitteet XII,39. s.
38799: rautatien ylittävän sillan rakentamisesta Num· 820. - Ks. Maantiet.
38800: melan asemanseudulla. Liitteet XII,24. s. 803. - n:o 377, Kansikkaan ym.: Maantien oikai-
38801: - Ks. Sillat. sun suorittamisesta Kymijoen läntisellä runko-
38802: tiellä Anjalan kunnassa. Liitteet XII,40. s. 822.
38803: - n:o 362, M a t i 1 a i sen y m.: Määrärahasta - Ks. Maantiet.
38804: alikäytävän rakentamiseksi Tainionkosken asema·
38805: alueelle. Liitteet XII,25. s. 804. - Ks. Rauta· - n: o 378, T u u 1 e n y m.: Määrärahasta Elimäen
38806: tiet. -Anjalan maantien parantamiseksi. Liitteet
38807: XII,41. s. 823. - Ks. Maantiet.
38808: - n:o 363, V. R. Virtasen ym.: Nokian ase-
38809: malla sijaitsevan tasoylikäytävän rakentami· - n:o 379, Kähösen y m.: Tien rakentamisesta
38810: sesta yli- tai alikäytäväksi. Liitteet XII,26. s. Loimaan kauppalasta suoraan Kosken (Tl.) kir-
38811: 805. - Ks. Rautatiet. konkylään. Liitteet XII,42. s. 824. - Ks. Maan-
38812: tiet.
38813: - n:o 364, Ala·Kuljun ym.: Määrärahasta
38814: ylikulkusillan rakentamiseksi Seinäjoen rata- - n:o 380, Tenhiälän ym.: Riihimäen-Lah-
38815: pihan poikki. Liitteet XII,27. s. 806. - Ks. den maantien rakentamista koskevan suunnitelman
38816: Rautatiet. toteuttamisesta. Liitteet XII,43. s. 825. - Ks.
38817: Maantiet.
38818: - n:o 365, Saalastin ym.: Kiinteämmän yh-
38819: teistyön aikaansaamisesta viranomaisten kesken - n: o 381, T u u 1 en ym.: Määrärahasta Kouvolan
38820: tiesuunnittelujen alkuvaiheessa. Liitteet XII,28. -Heinolan kantatien rakentamiseksi tieosalla
38821: s. 807. - Ks. Maantiet. Voikka-Oravala-Jaala. Liitteet XII,44. s. 826.
38822: - Ks. Maantiet.
38823: - n: o 366, L a h t e 1 a n y m.: Toimenpiteistä tie-
38824: ja vesirakennushallituksen aurausohjelman laa- - n: o 382, A a 11 on y m.: Toimenpiteistä maantien
38825: jentamiseksi. Liitteet XII,29. s. 808. - Ks. rakentamiseksi tiesuunnalla Hämeenlinna-Rimmi
38826: Maantiet. -Urjalan asema. Liitteet XII,45. s. 827. - Ks.
38827: Maantiet.
38828: - n:o 367, Lehmosen y m.: Asutusalueiden
38829: yleisten teiden rakennustöiden loppuun saatta- - n: o 383, A u 1 a n g o n y m.: Toimenpiteistä Hä-
38830: misesta. Liitteet XII,30. s. 810. - Ks. Maan· meenlinnan-Urjalan tien aikaansaamiseksi. Liit-
38831: tiet. teet XII,46. s. 828. - Ks. Maantiet.
38832: - n: o 368, V e n n a m o n: Varojen osoittamisesta - n: o 384, T a m m i s e n y m.: Toimenpiteistä tien
38833: kunnan- ja kyläteiden rakentamiseen. Liitteet rakentamiseksi Hämeenlinnasta Urjalaan. Liit-
38834: XII,31. s. 811. - Ks. Maantiet. teet XII,47. s. 829. - Ks. Maantiet.
38835: - n:o 369, p r 0 c 0 p en y m.: Jorvaksentien pa· - n:o 385, Tuulen ym.: Määrärahasta Tykki-
38836: rannustöistä. Liitteet XII,32. s. 812 ja 813. - mäen-Keitin tieosan rakennustöiden aloittami-
38837: Ks. Maantiet. seksi. Liitteet XII,48. s. 830. - Ks. Maantiet.
38838: - n:o 370, Helteen ym.: Uudenmaan läänin - n: o 386, M a t i 1 a i s e n y m.: Määrärahasta
38839: tieolojen parantamisesta aloittaen Lohjan-Hy· tien rakentamiseksi Taipalsaaren Kylänniemeen.
38840: vinkään yhdystien rakentamisesta. Liitteet Liitteet XII,49. s. 831. - Ks. Maantiet.
38841: XII,33. s. 814. - Ks. Maantiet.
38842: - n:o 387, Tuulen ym.: Määrärahasta Husun-
38843: - n:o 371, R. Vir•tasen ym.: Maantien raken· Ylämaan-Simolan-Lappeenrannan maantien ra-
38844: tamisesta Lohjalta Karkkilan kautta Hyvin- kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet XII,50. s.
38845: käälle. Liitteet XII,34. s. 815. - Ks. Maantiet. 832. - Ks. Maantiet.
38846: Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 21
38847:
38848: - n:o 388, Pentin y m.: Oikaisu- ja peruskor- -Kaavin maantielle Petrovaaraan. Liitteet
38849: jaustöiden suorittamisesta Ylöjärveltä Viljak· XII,65. s. 850. - Ks. Maantiet.
38850: kalan kautta Tampereen-Vaasan valtatielle
38851: yhtyvällä tieosuudella. Liitteet XTI;,51. s. 833. - n:o 403, V. Turusen ym.: Tutkimuksen toi-
38852: - Ks. Maantiet. mittamisesta ·tien rakentamiseksi Joensuusta
38853: Kunnasniemen ja Huhmarisen kautta Polvijär-
38854: - n:o 389, Sävelän ym.: Suunnitelman laati· velle. Liitteet XII,66. s. 851. - Ks. Maantiet.
38855: misesta Merikarvian satamasta Siikaisten halki
38856: Kankaanpäähän johtavan maantien saattami· - n:o 404, Lehmosen ym.: Pyöreäsuon-Kei-
38857: sesta raskasta liikennettä kestäväksi maan- teleen maantien rakentamisesta. Liitteet XII,67.
38858: tieksi. Liitteet XII,52. s. 834. - Ks. Maantiet. s. 852. - Ks. Maantiet.
38859: - n:o 390, N. Niemisen ym.: M"åärärahasta - n:o 405, Ahosen: Keitelepohjan-Kinnulan
38860: Rantasalmen ja Säämingin kuntien alueella tien rakentamisesta. Liitteet XII,68. s. 853. -
38861: sijaitsevan Hiltulan-Pölläskylän tiehankkeen Ks. Maantiet.
38862: toteuttamiseksi. Liitteet XII,53. s. 835. - Ks. - n:o 406, Pulkkisen ym.: Niiniveden itäi-
38863: Maantiet. sen rannan tien rakentamisesta Tervon ja Ve-
38864: -· n:o 391, Vennamon: Mäntän-Lylyn-Ori· sannon kunnissa. Liitteet XII,69. s. 854. - Ks.
38865: veden maantien rakentamisesta. Liitteet XII,54. Maantiet.
38866: s. 836. - Ks. Maantiet. - n:o 407, Rytkösen y m.: Saaristotien raken·
38867: - n:o 392, Backlundin ym.: Määrärahasta tamisesta Lapinlahden kirkonkylästä Akkalan-
38868: Siipyyn niemelle johtavaa tietä varten ja nie- saaren kautta Väisälänmäkeen. Liitteet XII,70.
38869: mellä sijaitsevan kalastuspaikan parantamiseksi. s. 855. - Ks. Maantiet.
38870: Liitteet XII,55. s. 837 ja 838. - Ks. Maantiet. - n:o 408, P u 1 k k i sen y m.: Tien rakentamisesta
38871: - n: o 393, B a c k 1 u n d i n y m.: Määrärahasta Pielaveden pitäjän Viinamäestä Kotojärven
38872: Skaftungista Nyhamniin johtavaa tietä varten kautta Siikalahteen Iisalmen maalaiskunnassa.
38873: ja sataman hyväksikäytön suunnitteluun. Liit- Liitteet XII,71. s. 856. - Ks. Maantiet.
38874: teet XII,56. s. 839 ja 840. - Ks. Maantiet. - n:o 409, Timosen ym.: Maantien rakenta-
38875: - n:o 394, Korsbäckin ym.: Siipyyn kalas· misesta Petäiskylän kunnantiestä Kuohatin
38876: tuspaikoille johtavien vesi· ja maanteiden pa· kunnantiehen Nurmeksen maalaiskunnassa. Liit-
38877: rantamisesta. Liitteet XII,57. s. 841 ja 842. - teet XII,72. s. 857. ~ Ks. Maantiet.
38878: Ks. Maantiet. - n:o 410, J. E. Partasen y m.: Maantien
38879: - n:o 395, Jämsenin ym.: Maantien rakenta· rakentamisesta Sotkamon-Ristijärven maan.
38880: misesta Virtain-Pihlajaveden maantieltä Yltiän tieltä Yli-Vieksiin Kuhmon-Hyrynsalmen maan·
38881: pysäkille. Liitteet XII,58. s. 843. - Ks. Maan- tielle. Liittee.t XII,73. s. 858. - Ks. Maantiet.
38882: tiet. - n:o 411, Tauriaisen ym.: Murhivaaran-
38883: - n:o 396, Uusi ta 1 on y m.: Soinin kirkon· Lipon-Luolasuon maantien rakentamisesta Suo-
38884: kylän ja Keisasen välisen tieosuuden paranta- mussalmen kunnassa. Liitteet XII,74. s. 859. -
38885: misesta. Liitteet XII,59. s. 844. - Ks. Maan· Ks. Maantiet.
38886: tiet.
38887: - n:o 412, Lakka 1 a n y m.: Tien aikaansaami·
38888: - n :o 397, Hu 1 t i n y m.: Määrärahasta Ranka· sesta Puolamajärven ja Rovanpään välille Pel-
38889: mäen-Mataramäen maantien rakentamiseksi. lon kunnassa. Liitteet XII,75. s. 860, - Ks.
38890: Liitteet XII,60. s. 845. - Ks. Maantiet. Maantiet.
38891: - n:o 398, Jämsenin ym.: Tien rakentami- - n:o 413, Lakka 1 a n y m.: Teurajärven .tien
38892: sesta Lievestuoreen Saarilammin tieltä Hännis- rakennustöiden aloittamisesta. Liitteet XII,76.
38893: kylän Hytölän tielle. Liitteet XII,61. s. 846. - s. 861. - Ks. Maantiet.
38894: Ks. Maantiet. - n:o 414, Paarmanin ym.: Rovaniemen---:-
38895: n:o 399, Lehmosen ym.: Yhdystien raken· Ivalon runkotien kunnostamisesta. Liitteet
38896: tamisesta Kemppalan-Hanislahd•en kunnan· XII,77. s. 862. - Ks. Maantiet.
38897: tieltä Viitasaaren-Kuopion runkotielle. Liitteet
38898: XII,62. s. 847. - Ks. Maantiet. - n:o 415, Friman i n y m.: Toimenpiteistä
38899: maantien rakennustöiden aloittamiseksi Saaren-
38900: - n:o 400, Pekkarisen ym.: Maantien raken- kylän ja MarkkasuvannQn välillä Rovaniemen
38901: tamisesta linjalla Vehmersalmen lossi-Ritokylä maalaiskunnassa. Liitteet XII,78. s. 863. - Ks.
38902: -Räsälänlahti. Liitteet XII,63. s. 848. - Ks. Maantiet.
38903: Maantiet. - n:o 416, La h te 1 a n: Kolpeneen-Sierijärven
38904: - n:o 401, Niirasen ym.: Yhdysmaantien ra- -Pekkalan maantien rakentamisesta. Liittcet
38905: kentamiseksi Höytiäisen kanavalta Polvijärven XII,79. s. 864. - Ks. Maantiet.
38906: kirkolle. Liitteet XII,64. s. 849. - Ks. Maan·
38907: .tiet. - n: o 417, L a h t e 1 a n: Määrärahasta maantien
38908: rakentamiseksi Vanttausjärven maantieltä Vian
38909: - n:o 402, V. Turusen ym.: Maantien raken- asemalle. Liitteet XII,80. s. 865. - Ks. Maan-
38910: tamiseksi Polvijärven-Junan maantieltä Junan tiet.
38911: 22 Laki, r11-ha-asia ja toivomusaloitteet 1960.
38912:
38913:
38914: - n:o 418, Lahtelan: Kemijärven-Pelkosen- ven kylään. Liitteet XII,95. s. 883. - Ks.
38915: niemen maantien ja Kemijärven-Pahkakum- Maantiet.
38916: mun maantien välisen yhdystien ja Kemijokeen - n: o 433, F r i m a n i Ji y m.: Tien rakentami-
38917: tarVittavan sillan rakentamisesta. Liitteet sesta Suouttajärven ja Leppäjärven välille.
38918: XII,81. s. 867. - Ks. Maantiet. Liitteet XII,96. s. 884. - Ks. Maantiet.
38919: - "!1!0 419, Laht-elan: Luusuan ja Lehtolan - n:o 434, La h t •e 1 a n: Määrärahasta maantien
38920: välisen yhdystien rakentamisesta Kemijärvellä. rakentamiseksi Utsjokeen rakennetun sillan ja
38921: Liitteet XII,82. s. 868. - Ks. Maantiet. sen eteläpuolella olevain koskien sivuutuatien
38922: välille sekä mainitulta sillalta Nuorgamin
38923: - n:o 420, La h te 1 a n: Määrärahasta maantien kautta Norjan rajalle. Liitteet XII,97. s. 885.
38924: rakentamiseksi Soppelasta Räisälään Kemijär- - Ks. Maantiet.
38925: ven kunnassa. Liitteet XII,83. s. 869. - Ks.
38926: Maantiet. - n:o 435, Kähösen y m.: Sillan rakentltmi-
38927: -- n: o 421, L a h te l a n: Toimenpiteistä Kemi- sesta Satavan salmeen. Liitteet XII,98. s. 887.
38928: järveltä Jumiskon kautta Posiolie rakennetun - K$. Sillat.
38929: maantien ja Aittoperän kylätien välisen yhdys- - n:o 436, Kansikkaan ym.: Kymijoen yli
38930: tien rakentamiseksi. Liitteet XII,84. s. 870. - johtavan Hirvikosken sillan rakentamisesta.
38931: Ks. Maantiet. Liitteet XII,99. s. 888. - Ks. Sillat.
38932: - n:o 422, Lahtelan: Maantien rakentami- - n: o 437, P en t i n y m.: Tutkimuksen toimitta-
38933: sesta Kemijoen itäpuolitae Kemijärveltä Java- misest~~o sillan rakentamiseksi Kiuralan vuolteen
38934: rusvastuun ja Pelkosenniemen kautta Savukos- yli. Liitteet XII,100. s. 889. - Ks. Sillat.
38935: ken kirkonkylään. Liitteet XII,85. s. 871. - - n: o 438, P e n t i n y m.: Tutkimuksen toimit-
38936: Ks. :Maantiet. tamisesta sillan rakentamiseksi Kyrösjärven yli
38937: - n:o 423, 'J' i e k s on y !Il.: Suunnitelmal1 laati- Ikaalisissa Kalma:Q. kylän ja Röyhiöp v!ilille.
38938: milleilta Härkäjl)en-Kelujä.rven tien rll,.keJJ.ta- Lii,tteet x:U,101. s. 890. - Ks. Sil111.t.
38939: miseksi. Liitt;.eet XII,86. s, 873. - Ks. Maan- - n:o 439, N. Niemisen y m.: Määrärahasta
38940: tiet. Orivirran maantiesillan pengerrystöiden aloit-
38941: - n: o 424, L q. k k. a 1 a n y m.: Xkisjoensuun- tap:J.iseksi. Liitteet XII,10:;l. s. 891, - l(s. Pen-
38942: .!kislompolon-Tiur~~,järven tien kunnostami- gerrystyöt.
38943: sesta. Lii.tteet XII,87. s. 874. - Ks. Maantiet. - n:o 440, V. A. Virtasen ym.: Maantiesillan
38944: - n:o. 425, Lakkalan ym.: Have}asta Kola- rakentamisesta Orivirtaan. Liittel!t ~II,103. s.
38945: riin joht11ovan Väylänvarren tien penlskorjaus- 892. - Ks. Sillat.
38946: töiden aloittamisesta. Liitteet XII,88. s. 875, - - n:o 441, Pekk11-risen ym,: Kivililahnen
38947: Ks. Maantiet. sillan rakennustöiden aloitt.aml.sesta. Liitteet
38948: - n:o 426, Lakkalan ym.: Tien rakentami- XII,104, s. 893. - Ks. Sillat.
38949: sesta Taapajärveltä Juustovaaralie Kolarin kun- - n:o 442, Ahosen: Sillan rq.kentamiselilta l!ato-
38950: n&ssa. Liitteet XII,89. s. 816. - Ks. Maantiet. sa~meen Sa.arijih·ven kunnassa. Liitteet ~JI,105.
38951: - n:o 427, Lahtelan ym.: Toimenpiteistä s. 894. - Ks. Sillat.
38952: yhdystien rakentamiseksi Rovl!-niemen-Sodan- - n:o 443, Koivusen ym.: Sillan rakentami-
38953: kylän mf\.antiel'ltä Orll-jiirven kylän k!luttll- Pel- sesta Mf!.tosalmeen Baarijärven-Myllymäen
38954: kosenniemen-Sodll-nkylä;Q. maantiehen. Liitteet tiellä. Liitteet ~U,106, s. 895. - !)::;~, SUl.at.
38955: XII,90. s. 877. - Ks. Maantiet. - n:o 444, Pekkarisen y m.: Leppävirran
38956: - n:o 428, Lahtelan ym.: Yhdysmaantien sillan ja siihen liittyvän maantien rakennus-
38957: rakentamisesta Seipäjärven ja li:einäperän kylä- töiden aloittamisesta. Liitteet XII1107. !J. 896.
38958: .teiden välille Sodank-y-län · kunnassa. Liitteet - Ks. Silla-t.
38959: XII,91. s. 879. - Ks. Maantiet. - n: o 445, P e k k a r i s e n y m.: Turpeensalmen
38960: - n: o 429, La )l te 1 a n: Määrärahasta maantien sillan rakennustöiden aloittamisesta. Liitteet
38961: rakentamiseksi Ounasjoen itäpuolitae Saaren- XII1108. s. 897. - Ks. Sillat.
38962: kylistä Markkasuvannon sillalle. Liitteet XII,92. - n:Q 446, Pekkarisen y m.: Puutossalmen
38963: s. 880. - Ks. Maantiet. sillan rakepnustöiden aloittamisesta. Liitteet
38964: - n:o 430, Frimanin ym.: Yhdystie11 raken- XII,109. s. 898. - Ks. Sill!!it.
38965: tamiaesta Li-ntulaan päättyvän Kiistallln tien - n:o 447, RytköseJJ. ym.: Koljonvirran mp,an-
38966: ja Hanhimaan kylän välille. Liitteet XII,93. tiesillan laajentamisesta. Liitteet ~U,llO. s.
38967: s. 881. - Ks. Maantiet. 899, - Ks. Sillat.
38968: - n:o 431, :r.
38969: a h te 1 a n: Määrärahasta yhdys- - n:o 448, J. E. Partasan ym.: Sillan raken-
38970: maan tien ra.ka:ntamiseksi Hietalasta Hanhimaa- tamisesta Ristijärven kunJtassa olevaan Koira-
38971: han Kittilän kunnassa. Liitteet XII,94. s. 882. salmeen. Liitteet XU,lll. s. 900. - Ks. Sillat.
38972: - Ks. Maantiet. - n:o 449, Tauriaisen ym.: Sillan rakenta-
38973: - n:o 432, Friman i n y m.: Tien rakentami- mise!li;a Ristijärven kunnassa olevaan Koira-
38974: sesta Kauk!osen-Kolarin maantiestä Jauhojär- salmeen. Liitteet XII,112. s. 901. - K11. Sillat.
38975: Laki, raha-asia ja toivomusaloitteet 1960. 23
38976:
38977: - n: o 450, T a i n i o n y m.: Viantiejoen yli joh- - n:o 458, Holopaisen ym.: Toimenpiteistä
38978: tavan Ylikosken tiesillan kunnostamisesta. Liit- Saimaan vesistön ja Suomenlahden välisen
38979: teet XII,ll3. s. 902. - Ks. Sillat. vesikulkuväylän avaamiseksi. Liitoteet XII,121.
38980: n:o 451, Paason ym.: Kiinteän sillan saa- s. 910. - Ks. Vesitiet.
38981: misesta Martimonojan uomaan. Li~tteet XII,ll4.
38982: s. 903. - Ks. Sillat. - n: o 459, S auran y m.: Tutkimuksen toimit-
38983: tamisesta kelirikkoaluksen saamisesta liiken-
38984: - n: o 452, R y h d ä n: Romppaisensalmen sillan nöimään Rymättylän kuntaan kuuluvien saar-
38985: rakentamisesta Taivalkosken kunnassa. Liitteet ten välille. Liitteet XII,l22. s. 912. - Ks.
38986: XII,ll5. s. 904. - Ks. Sillat. Laivaliikenne.
38987: - n:o 453, Lahtelan ym.: Sillan rakentami-
38988: sesta Kemijärven ja Rovaniemen välillä ole- - n:o 460, Procopen ym.: Matkailun edis-tä-
38989: vaan Lautasalmeen. Liitteet XII,ll6. s. 905. - misestä saaristossa. Liitteet XII,123. s. 913 ja
38990: Ks. Sillat. 914. - Ks. Matkailu.
38991: - n: o 454, L a h .t e 1 a n: Määrärahasta sillan - n:o 461, V. A. Virtasen y m.: Lossimiehis-
38992: rakentamiseksi Kemijärven-Posion maantiellä tön aseman saattamisesta vakinaisemmalle kan-
38993: oleviin Kaisansalmeen ja Lantunginsalmeen. nalle. Liitteet XII,124. s. 915. - Ks. Lossit.
38994: Liitteet XII,117. s. 906. - Ks. Sillat.
38995: - n: o 455, L a h t e 1 a n: Lisäyksestä vuoden - n: o 462, T a i n i o n y m.: Perämeren satamien
38996: 1960 tulo- ja menoarvioon Pelkosenniemen- kehittämisestä. Liitteet XII,125. s. 916. - Ks.
38997: Savukosken välillä olevan Kitisenjoen sillan Satamat.
38998: rakentamiseksi. Liitteet XII,118. s. 907. - Ks.
38999: Sillat. - n:o 463, Korsbäckin ym.: Saariston lento-
39000: liikenteestä. Liitteet XII,126. s. 917 ja 918.
39001: - n:o 456, P a a r m a n i n: Kitisen sillan raken- - Ks. Lentoliikenne.
39002: ·tamisesta Pelkosenniemen-Savukosken maan-
39003: tiellä. Liitteet XII,ll9. s. 908. - Ks. Sillat.
39004: - n:o 464, Korsbäck i n y m.: Valtionpuheli-
39005: - n:o 457, Siltasen ym.: Strömman kanavan mene suoritettavan vuosimaksun poistamisesta
39006: uudelleen rakentamisesta. Liitteet XII,120. s. sokeilta. Liitteet XII,127. s. 919 ja 920. - Ks.
39007: 909. - Ks. Kanavat. Puhelin.
39008: ASIALUETTELO
39009:
39010:
39011:
39012:
39013: E 74/60
39014: 1
39015: 1
39016: 1
39017: 1
39018: 1
39019: 1
39020: 1
39021: 1
39022: 1
39023: 1
39024: 1
39025: 1
39026: 1
39027: 1
39028: 1
39029: 1
39030: 1
39031: 1
39032: 1
39033: Asialuettelo
39034: A. .A.mma.ttikasva.tus: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 195
39035: kunkin taipumuksia vastaavan k<mlutuksen
39036: Agro~Qmit: - Kl!. Yliopisto. hankkimista vaikeuttavien esteiden poistami·
39037: sesta. Liitteet Vill,54. s. 511. L. Siv:aan 111.
39038: Ablma3;1fn ltl>ulu: - Ks. :Maamieskoulut. - Ed. Halisen ym. toiv.al. n:o 260 metsänhoito·
39039: opetusta antavan kurssikeskuksen aikaansaa·
39040: Aidat: - Ks. Poronhoito. misesta Etelä-Savon metsänhoitolautakunnan
39041: alueelle. Liitteet IX,63. s. 617. L. Mtv:aan 114.
39042: Aistivia.Wset: Ed. Peltosen ym. toiv.al. n:o 202 - Ed. V. Turusen ym. toiv.lll. n:o 261 metsätyö·
39043: koulurakemmksen rakentamisesta Jyväskylän läisten ammattikoulutuksen järj·estämisestä va·
39044: kaupunkiin perustettavalle aistiviallisten oppi· kinaiselle pohjalle. Liitteet IX,64. s, 618. L.
39045: laitokselle. Liitteet VIII,61. s. 519. - L. Mtv:aan 114.
39046: Siv:aan 111. - Ed. Niemeliin ym. toiv,al. n:o 262 metsäkurssi·
39047: - Ed. Pohjalaa ym. toiv.al. n:o 321 sokeitten keskuksen aikaansap.ntise.sta Itä·Savo.on. Liit-
39048: henkilöitten kannattavan yrittämiseJJ. turvaa· teet IX,65. s. 619. L. Mtv:aan 114,
39049: vien toimintamuotojen kehittämisestä. Liitteet
39050: :X:,M. s. 746. J..,. Työv:aan 117. - Ks. Invalii.dit. Kauppa- ja teollisuullministeriö.
39051: - Ed. Nordfori!in ym. toiv.al. n:o .322 siviilisokei- Oppisopimuslaki. Sotworvot.
39052: dQil tulosuhteiden selvittiimisestä. Liitteet :X:,55.
39053: 747 ja 748. L. Työv:aan 117. Ammattikoulut: Ed. Rosnellin ym, lak.al. n:o 83
39054: - Ks. Pv.helin. laiksi ammattioppilaitoksista annetun lain
39055: muuttamisesta. Liitteet VID,13. s. 456. L.
39056: .1\jo~t: Ed. :PentiJJ. ym, >toiv.al. n:o 154 am· Siv:aan 99 .
39057: 1113ttikoulun kon~korj&U$0~ton opettl!.j!l-n oikeut- - Ed. l'Iaran ym. rt;oiv.al. n:o 196 määrärahasta
39058: tamisesta antamaan todistus traktorin ajokortin a=attikoulujen opetusohjelmiin liittyvien
39059: sQ.alltia Vllrtlln· Liitteet VII,61. s. 417. L. oppikirjojen ja opettajien ohjeiden laaditutta·
39060: Ltv:aan 109. mi8aksi. Liitteet Vill,55. s. 512. L. Siv:aan 111.
39061: - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 197 koulu- ja
39062: 4-jopa.'(Wot: - Ks. Maanparannus. oppilaskotitilojen rakentamisesta Hämeenlin-
39063: nassa toimivalle ammattikoulujen opettajaopis-
39064: ~: - KI!. Suomen Akatemia. tolle. Liitteet VIII,56. s. 513. L. Siv:aan 111.
39065: - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 198 määrä-
39066: Alanen: - Ks. Järvenlaskut. rahasta EteliirHKmeen keskusammattikoulun
39067: auto-osaston laajentamiseksi. Liitteet Vill,57.
39068: Ala.tornio: - Ks. Emäntäkoulut. s. 514. L. Siv:aan 111.
39069: - Ed. V. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 199 kerho-
39070: AU,k:äytll.vll.t: - Ks. Rautatiet. ohjaajan virkojen perustamisesta keskusammatti·
39071: -mouluihin. Liitteet VIII,58. s. 515. L. Siv:aan
39072: Alipll.ll.llystö: - Ks. Puolustuslaitoa. 111.
39073: - Ks. Ajokortit. Ammattikurssit. Invaliidit. Kou·
39074: Alit)Töl.linYsa.lueet: - Ks. Perusparannukset. lul!!.itos.
39075: Aliupseerit: - Kll. Puolustuslaitos.
39076: Amma.ttikurssit: Ed. Forsiuksen ym. .toiv.al. n:o
39077: Alkoholi.Wke: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 116 kun- 256 määrärahasta teknillistaloudellisten kone-
39078: nille annettavien Alkoholiliikkeen voittovaro· kurssien järjestämistä varten. Liitteet IX,59.
39079: jen käyttämisestä myös nuorisotoiminnan hy· s. 610. L. Mtv: aan 114.
39080: vä.ksi. Liitteet VI,28. s. 313. L. Tv:aan 107. -Ed. V. Niemisen ym. toiv.al. n:o 257 määrä-
39081: rahasta Nurmijärven Rajamäellä sijaitsevan
39082: AluQ.et: - Ks. Kalastus. koneopetuskeskuksen hyväksyruisaksi maata-
39083: loushallituksen alaiseksi oppilaitokseksi. Liit·
39084: Amma.ttikalasta.ja.t: - Ks. Kalastus. teet IX,60. s. 613. L. Mtv:aan 114.
39085: 4 Asialuettelo 1960.
39086:
39087:
39088: - Ed. V. Niemisen ym. toiv.al. n:o 258 määrä- Asuntoetu: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
39089: rahasta Matkun koneopetuskeskuksen uudis-
39090: rakennuksia ja keskuksen täydentämistä var- Asunto-osakeyhtiöt: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
39091: ten. Liitteet IX,61. s. 615. L. Mtv:aan 114.
39092: - Ed. Liinamaan ym. toiv.al. n:o 259 maatalous-, Asuntostipendit: - Ks. Stipendit.
39093: puutarha-, kone- ja metsäalan kurssikeskuksen
39094: aikaansaamisesta Ruuskalan koulutilalle. Liit- Asuntotontit: - Ks. Maankäyttölaki.
39095: teet IX,62. s. 616. L. Mtv:aan 114.
39096: - Ks. Ammattikasvatus. Asuntotuotanto: Ed. Roineen ym. lak.al. n:o 27
39097: laiksi asuntotuotantolain muuttamisesta. Liit-
39098: Am:maJttiopetus: - Ks. Invaliidit. Kauppa- ja teet IV,18. s. 95. L. Vv:aan 96.
39099: teollisuusministeriö. Oppisopimuslaki. Sotaorvot.
39100: - Ed. Lindblomin ym. lak.al. n:o 124 laiksi
39101: asuntorakennustoiminnan kehittämiseksi myön-
39102: Amma.ttioppila.itokset: - Ks. Ammattikoulut.
39103: nettävistä tutkimus- ja julkaisumäärärahoista
39104: Apteekit: - Ks. Lääketeollisuus. annetun lain muuttamisesta. Liitteet X,28. s.
39105: 717. L. Työv:aan 101.
39106: Apuraha.t: - Ks. Oppikoulut. Puolustuslaitos. Suo- - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n: o 3 määrärahan
39107: men Akatemia. osoittamisesta rautatieJäisille vuokrattavien
39108: asuntoalueiden ostamista ja niiden kunnosta-
39109: Arkistot: - Ks. Eläkkeet. mista varten. Liitteet IV,113. s. 219. L. Vv:aan
39110: 125.
39111: Armahdus: Ks. Hyväntekeväisyyskaupat. - Ed. Pitsingin ym. rah.al. n :o 4 määrärahan
39112: osoittamisesta !ainoiksi rautatieläisten oma-
39113: Arpa.ja.tset: Ks. Huvit. toimista asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,114.
39114: s. 220. L. Vv:aan 125.
39115: Arvopa.perit: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
39116: Asutus: Ed. Kaasalaisen ym. lak.al. n:o 89 laiksi
39117: Asemakaa.va.lainsä.ädli.ntö: Ed. Vennamon toi v .al. asutuslainsäädännön kumoamiseen liittyvistä
39118: n:o 146 asemakaavalainsäädännön muuttami- toimenpiteistä annetun lain muuttamisesta. Liit-
39119: sesta pienkiinteistöjen omistajien katu- ja vie- teet IX,6. s. 547. L. Mtv:aan 100.
39120: märikustannuksia koskevien säännösten osalta. - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 215 valtion
39121: Liitteet VII,53. s. 406. L. Ltv:aan 109. maan hankkimisesta asutustarkoituksiin hallin-
39122: nollista tietä. Liitteet IX,18. s. 567. L. Mtv:aan
39123: Asemat: - Ks. Rautatiet. 112.
39124: Aseriisunta: Ed. Sundeliin toiv.al. n :o 335 ase- - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 223 vapaaehtoisella
39125: riisuntakysymystä koskevasta selvityksestä. kaupalla maanhankintalain nojalla hankitun
39126: Liitteet XI,12. s. 766 ja 767. L. Puolv:aan 118. tilan vapauttamisesta kantatilaan kohdistuneista
39127: rasituksista. Liitteet IX,26. s. 575. L. Mtv:aan
39128: Asevelvolliset: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 330 ase- 112.
39129: velvollisten päivärahan korottamisesta. Liitteet - Ks. Hallavahingot. Maankäyttölaki. Maantiet.
39130: XI,7. s. 761. L. Puolv:aan 118.
39131: - Ed. Puhakan ym . .toiv.al. n:o 331 asevelvol- Asutuslailna.t: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 222
39132: listen lomamatkojen matkakustannusten korvaa- halpakorkoisen asutuslainan myöntämisestä
39133: misesta valtion varoista. Liitteet XI,8. s. 762. ,ennen maankäyttölain voimaantuloa tehdyille
39134: L. Puolv:aan 118. kiinteistökaupoille. Liitteet IX,25. s. 574. L.
39135: - Ed. Rosenbergin ym. toiv.al. n:o 332 asevel- Mtv:aan 112.
39136: vollisten luottamusmiesjärjestelmän aikaansaa-
39137: misesta puolustusvoimiin. Liitteet XI,9. s. 763. Asutusla.uta.kunna.t: - Ks. Asutusrahasto.
39138: L. Puolv:aan 118.
39139: Asutusrahasto: Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n:o
39140: - Ks. Sotilasavustukset. 221 asutusrahaston lainojen välittämisen siir-
39141: tämisestä kuntien asutuslautakunnille. Liitteet
39142: Asia.nomista.ja.t: - Ks. Oikeudenkäynti. IX,24. s. 573. L. Mtv:aan 112.
39143: Aska.rteluopisto: Ed. Salinin ym. toiv.al. n:o 204 - Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 228 pienyrit-
39144: askarteluopiston rakentamisesta Hyvinkäälle. täjälainojen myöntämisestä asutusrahaston va-
39145: Liitteet Vill,63. s. 522. L. Siv:aan 111. roista. Liitteet IX,31. s. 580. L. Mtv:aan 113.
39146:
39147: Assistentit: - Ks. Yliopisto. Asutustiet: Ed. Svinhufvudin ym. •toiv.al. n :o
39148: 143 asutusteiden ottamisesta tielain mukaisiksi
39149: Asumiserolisä: - Ks. Työttömyys. paikallisteiksi. Liitteet VII,50. s. 403. L.
39150: Ltv:aan 108.
39151: Asumiskusta.nnukset: - Ks. Stipendit. - Ed. Puhakan ym. toiv.al. n:o 294 asutustien
39152: rakentamisesta Karjalan pikatieltä Purujärven
39153: Asunnot: - Ks. Lääkärit. Maamieskoulut. Rauta- kohdalta Marjoniemen .tielle Papinojan kohtaan.
39154: tiet. Liitteet IX,97. s. 656. L. Mtv:aan 116.
39155: A!!ia,lu~tt~lo 1960, 5
39156:
39157: - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 295 määrärahasta E.
39158: asutusteiden kuntoonpano-, kunnossapito- ja
39159: talviaurauskustannuksiin. Liitteet IX,98. s. 657. Eduskunta.: - Ks. Edustajanvaalit. Valtiopäivä-
39160: L. Mtv:aan 116. järjestys. Valtiovarainvaliokunta.
39161: - Ks. Maantiet.
39162: Edustaja.nva.alit: Ed. Kaitilan ym. lak.al. n:o 1
39163: Asutusyhteismetsä.t: Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. laiksi kansanedustajain vaaleista annetun lain -
39164: n:o 224 asutusyhteismetsien perustamisen hel- väliaikaisesta muuttamisesta. Liitteet 1,1. s. 7.
39165: pottamisesta. Liitteet IX,27. s. 576. L. Mtv:aan L. Prv: aan 95.
39166: 112.
39167: - Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 225 lisäalueen Ehdollepano: - Ks. Virkamiehet.
39168: antamisesta osuutena yhteismetsään. Liitteet
39169: IX,28. s. 577. L. Mtv:aan 113. Elatus: - Ks. Huoltoapulaki.
39170: Ateneum: - Ks. Taidemuseot. Ela.tusa.pu: Ed. Rosnellin ym. lak.al. n:o 7 laiksi
39171: lapsen elatusavun turvaamisesta eräissä tapauk-
39172: Audiovisua.aJ.inen opetllSDl.alteriaa.J.i: - Ks. Puolus- sissa annetun lain muuttamisesta. Liitteet II,3.
39173: tuslaitos. s. 37. L. Vv:aan 96.
39174: Aukioloa.ika: - Ks. Kauppaliikkeet.
39175: Elinkeinot: Ed. Marttilan ym. lak.al. n:o 40 laiksi
39176: Aukkohakkuu: - Ks. Metsätalous. elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun
39177: lain muuttamisesta. Liitteet VI,l. s. 273. L.
39178: Aura.us: - Ks. Asutustiet. Maantiet. Tv:aan 97.
39179:
39180: Autot: Ed. Mattilan ym. toiv.al. n:o 152 autonkat- Elinkorko: Ks. Tapaturmavakuutus.
39181: sastusaseman rakentamisesta pääkaupunkiin tai
39182: sen läheisyyteen. Liitteet VII,59. s. 414. L. Elintarvikkeet: Ed. Salmela-Järvisen ym. toiv.al.
39183: Ltv:aan 109. n:o 117 elintarvikelainsäädännön yhtenäistämi-
39184: - Ed; Hallbergin ym. toiv.al. n:o 153 eräitä auto- sestä. Liitteet VI,29. s. 314. L. Tv:aan 107.
39185: varusteita koskevien määräysten tarkistami- - Ed. Tenhiälän ym . .toiv.al. n:o 118 elintarvike-
39186: sesta. Liitteet VII,60. s. 416. L. Ltv:aan 109. lainsäädännön yhtenäistämisestä. Liitteet VI,30.
39187: - Ks. Ammattikoulut. Moottoriajoneuvovero. Tuon- s. 315. L. Tv:aan 107.
39188: tisäännöstely.
39189: Eläinlääkintäkorkea.koulu: - Ks. Hevoset.
39190: Autova.rikot: - Ks. Postilaitos.
39191: Eläinvahingot: - Ks. Verotus.
39192: Avioliittola.ki: Ed. V. K. Turusen ym. toiv.al.
39193: n:o 7 avioliittolain siviilivihkimistä koskevien Eläkkeet: Ed. Hostilan ym. lak.al. n:o 10 laiksi
39194: säännösten uudistamisesta. Liitteet II,6. s. 43. virkamieseläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
39195: L. Lv:aan 102. Li1tteet IV,l. s. 59. L. Vv:aan 96.
39196: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 27 suojeluskunta·
39197: Aviollinen syntyperä: Ed. Tuulen ym. lak.al. n:o 6 järjestössä palvellun ajan huomioon ottamisesta
39198: laiksi aviollisesta syntyperäs·tä annetun lain eläkettä määrättäessä. Liitteet IV,44. s. 136.
39199: muuttamisesta. Liitteet II,2. s. 35. L. l.Y:aan L. Vv:aan 103.
39200: 96. - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 28 tuomiokuntien
39201: arkistoapulaisten oikeuttamisesta saamaan eläke
39202: Avoin yhtiö: - Ks. Leimavero. valtion varoista. Liitteet IV,45. s. 137. L.
39203: Vv:aan 103.
39204: - Ed. Matilaisen ym. toiv.al. n:o 29 valtion työn-
39205: tekijäin eläkkeiden laskemiaperusteiden muutta·
39206: misesta. Liitteet IV,46. s. 138. L. Vv:aan 103.
39207: B. - Ed. Aulangon ym. •toiv.al. n:o 265 yksityisten
39208: Bensiini: - Ks. Polttoaineet. maataloudellisten, kiotitaloudellisten ja kotiteol-
39209: lisuusoppilaitosten toimihenkilöiden eläke-etujen
39210: Brahelinna: - Ks. Emäntäkoulut. turvaamisesta. Liitteet IX,68. s. 623. L. Mtv:aan
39211: 114.
39212: - Ed. Heinosen ym. toiv.al. n:o 310 eläketurvan
39213: aikaansaamisesta vähävaraisilla siviilileskille ja
39214: heidän huollettavinaan oleville siviiliorvoiUe. Liit-
39215: D. teet X,43. s. 734, L. Työv:aan 117.
39216: - Ks. Kansakoulut. Kansaneläke. Kansaneläkelaki.
39217: Diesel: - Ks. Polttoaineet. Rajavartiolaitos. Tulo- ja omaisuusvero. Verotus.
39218: Dosentit: - Ks. Yliopisto. Emännöitsijil.t: - Ks. Rajavartiolaitos.
39219: 6 Asialuettelo 1960.
39220:
39221:
39222: Emäntäkoulut: Ed. Halisen ym. toiv.al. n:o 247 Hehtaa.ri.raja: - Ks. Työllisyys.
39223: määrärahasta Brahelinnan emäntäkoulun koulu-
39224: rakennuksen suunnittelua varten. Liitteet IX,50. Heinävesi: - Ks. Voimalaitokset.
39225: s. 601. L. Mtv:aan 114.
39226: - Ed. Lahden ym. toiv.al. n:o 248 emäntäkoulun Helsinki: - Ks. Taidemuseot. Yliopisto.
39227: perustamisesta Kymenlaaksoon. Liitteet IX,51.
39228: s. 602. L. Mtv:aan 114. HengityshaJ.vaus: - Ks. Lapsihalvaus.
39229: - Ed. NiskaJan ym. toiv.al. n:o 249 emäntäkoulun
39230: perustamisesta Alatornion kuntaan. Liitteet Henkilöautot: - Ks. Autot. Moottoriajoneuvovero.
39231: IX,52. s. 603. L. Mtv:aan 114. Tuontisäännöstely.
39232: - Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 250 määrärahasta
39233: lisärakennuksen rakentamista varten Suonen- Hevoset: Ed. Mattilan ym. toiv.al. n:o 263 valtion
39234: joen emäntäkoululle. Liitte,et IX,53. s. 604. L. hev·osjalostuslairtoksen siirtämisestä Mäntsälän
39235: Mtv:aan 114. Hautjärvelle. Liitteet IX,66. s. 620. L. Mtv:aa.n
39236: 114.
39237: Ennakkoperintälaki: Ed. Aition ym. lak.al. n: o 33 -Ed. V. Niemisen ym. toiv.al. n:o 264 määrä-
39238: laiksi ennakkoperintälain muuttamisesta. Liit- rahasta jalostusoriitteen osto- ja hoitoavustuksia
39239: Iteet IV,24. s. 111. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- varten. Liitteet IX,67. s. 621. L. Mtv:aan 114.
39240: tää Ltv:n lausunto, 97. - Ed. Mattilan ym. rah.al. n: o 20 määrärahan osoit-
39241: - Ed. Tuulen ym. lak.al. n: o 34 laiksi ennakko- tamisesta hevostalouden edistämiseksi. Liitteet
39242: perintälain muuttamisesta. Liitteet IV,25. s. IV,130. s. 240. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
39243: 112. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n lau- Mtv:n lausull!to, 126.
39244: sunto, 97.
39245: Hinnat: - Ks. Kansakoulut. Maankäyttölaki.
39246: Enontekiö: - Ks. Maankäyttölaki.
39247: Hintatakuu: - Ks. Maatalous.
39248: Erikoislääkärit: - Ks. Lääkärit.
39249: Hirvet: Ed. Lindhin ym. toiv.al. n:o 151 hirvi-
39250: Eroraha.: - Ks. Rajavartiolaitos. vahinkojen korvaamista koskevien säännösten
39251: muuttamisesta. Lii!tteet VII,58. s. 412 ja 413.
39252: Evijä.rvi.: - Ks. Voimalaitokset. L. Ltv:aan 109.
39253:
39254: Hirvikoski: - Ks. Sillat.
39255:
39256: F. Hovila: - Ks. Karjanhoitokoulut.
39257: Farma.kologia: - Ks. Yliopisto. Huittinen: - Ks. Vankeinhoitolaitos. Virastot.
39258:
39259: Huoltoarpula.ki: Ed. Matilaisen ym. lak.al. n: o 59
39260: laiksi huoltoapulain muut,tamisesta. Liitteet
39261: H. VII,15. s. 351. L. Ltv:aan 98.
39262: - Ed. V. R. Virtasen ym. lak.al. n:o 60 laiksi
39263: Ha.kkeet: - Ks. Voimalaitokset. huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VII,16. s.
39264: 353. L. Ltv:aan 98.
39265: Ha.kkuupaikkaperi.aa.te: - Ks. Kunnallisverotus. - Ed. Salmela-Järvisen ym. lak.al. n: o 61 laiksi
39266: huoltoapulain muuttamisesta. Liitteet VII,17. s.
39267: Hallava.hingot: Ed. Savelan ym. toiv.al. n:o 280 354. L. Ltv:aan 98.
39268: hallan viljelyskasveille aiheuttamien vahinkojen - Ed. I. Virtasen ym. lak.al. n:o 62 laiksi huolto-
39269: arvioinnin ja vahingoista maksettavien korvaus- apulain muuttamisesta. Liitteet VII,18. s. 356.
39270: ten suorittamisen saattamisesta pysyvien sään- L. Ltv:aan 98.
39271: nösten alaiseksi. Liitteet IX,83. s. 640. L. -Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 147 huoltoapu-
39272: Mtv:aan 115. laissa tarkoitetun vieraskuntalaisten huollon kor-
39273: -Ed. Timosen ym. toiv.al. n:o 281 hallavahinko- vausmenetelmän muuttamisesta. Liitteet VII,54.
39274: jen määrän vähentämisestä asutustilallisten lai- s. 407. L. Ltv:aan 109.
39275: nojen korko- ja lyhennyseristä. Liitteet IX,84.
39276: s. 641. L. Mtv:aan 115. Huoltokassat: - Ks. Rautatieläiset.
39277:
39278: Hallinto: - Ks. Asutus. Koululaitos. Muutoksen- Huoltolaki: - Ks. Huoltoapulaki. Invaliidit.
39279: haku. Taloushallinto. Tieteellinen tutkimustyö.
39280: Huoltorakennukset: - Ks. Rautatiet.
39281: Hamina: - Ks. Telakat.
39282: Huoneenvuokra: - Ks. Vuokrasäännöstely.
39283: Hankintalisät: - Ks. Minimipalkat.
39284: Huvit: Ed. Proeopen ym. toiv.al. n:o 137 yhdis-
39285: Hautausavustus: - Ks. Kansaneläkelaki. tysten järjestämiä juhlia ja pienehköjä arpajai-
39286: sia koskevien määräysten yksinkertaistamisesta.
39287: Hautjä.rvi.: - Ks. Hevoset. Liitteet VII,44. s. 393 ja 395. L. Ltv:aan 108.
39288: Asialuettelo 1960. 7
39289:
39290: Hyvinkää: - Ks. Askarteluopisto. Rautatiemuseo. Irtaimistol.a.inat: - Ks. Maankäyttölaki.
39291:
39292: Hyväntekeväisyyskaupat: Ed. Kalliokosken ym. IsojaJro: Ed. Vennamon lak.al. n:o 90 laeiksi iso-
39293: lak.al. n:o 9 hyväntekeväisyyskauppoihin osal- jaosta Kuusamon kunnassa annetun lain sekä
39294: listuneiden armahduslaiksi. Liitteet II,5. s. 39. Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankintalain
39295: L. Lv:aan 96. muut•tamisesta. Liitteet IX,7. s. 548. L. Mtv:aan
39296: 100.
39297: Hämeenkyrö: - Ks. Kotitalouskoulut. Virastot.
39298: Isännänpalkka: - Ks. Verotus.
39299: Hämeenlinna: - Ks. Ammattikoulut.
39300: Isäntäopistot: - Ks. Maamieskoulut.
39301: HöyryvoimaJ.aitokset: - Ks. Voimalaitokset.
39302: Itära.ja: - Ks. Poronhoito.
39303:
39304: I.
39305: Iisalmi: - Ks. Järvenlaskut. J.
39306: Ikaalinen: - Ks. Sillat. Jakokunnat: - Ks. Manttaalikuntalaitos.
39307: Ikälisät: - Ks. Kodinhoitajat. Jakolaitos: Ed. Kosolan ym. lak.al. n:o 68 laiksi
39308: tilan osittamisen edellytyksistä. Liitteet VII,24.
39309: Ikärajat: Ed. Tiekson ym. toiv.al. n:o 8 tutkimuk· s. 364. L. Ltv:aan 99.
39310: sen toimittamisesta käsitteitä ,lapsi" ja ,nuori - Ks. Isojako. Leimavero. Manttaalikuntalaitos.
39311: henkilö" tarkoittavien ikärajojen yhtenäistämi·
39312: seksi lainsäädännössämme. Liitteet II,7. s. 44. Jalostusoriit: - Ks. Hevoset.
39313: L. Lv:aan 102.
39314: - Ks. Kunnallisvaalit. Joensuu: - Ks. Postilaitos. Puunjalostusteollisuus.
39315: Ilmoitusvelvoillsuus: - Ks. Verotus. Jurva.njärvi: - Ks. Kuivatustyöt.
39316: Ilomantsi: - Ks. Voimalaitokset. Jyväskylä: - Ks. Aistivialliset.
39317: Iltakoulut: - Ks. Oppikoulut. Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu: Ed.
39318: Hyytiäisen ym. toiv.al. n: o 188 kasvatustieteel-
39319: Invaliidira.b.a: - Ks. Aistivialliset. Invaliidit. lisen tutkimuslaitoksen perustamisesta Jyväsky-
39320: län kasvatus.opillisen korkeakoulun yhteyteen.
39321: Invaliidit: Ed. Torven ym. lak.al. n: o 120 laiksi Liitteet VIII,47. s. 503. L. Siv:aan 111.
39322: invaliidirahalain muuttamisesta. Liitteet X,24.
39323: s. 711. L. Työv: aan 101. Järjestyksen turvaaminen: Ed. Niirasen ym. toiv.
39324: - Ed. Väyrysen ym. toiv.al. n:o 314 toimenpi- al. n:o 138 aatteellisten yhdistysten järjestä-
39325: teistä invaliidihuoltolain muuttamiseksi invalii- mien yleisten tilaisuuksien järjestyksen valvon-
39326: d~en ammattikoulutuksen edellytysten turvaami- nasta aiheutuvien maksujen suorittamisesta val-
39327: seksi. Liitteet X,47. s. 738. L. Työv: aan 117. tion varoista. Liitteet VII,45. s. 397. L. Ltv:aan
39328: - Ed. Heinosen ym. toiv.al. n:o 315 esi,tyksen 108.
39329: antamisesta invaliidirahalain muuttamisesta.
39330: Liitteet X,48. s. 740. L. Työv:aan 117. Järvenlaskut: Ed. Salmisen toiv.al. n:o 288 Maa-
39331: - Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 316 invalidien eri· ninkajärven laskuhankkeen toteuttamisesta. Liit-
39332: tyissairaaloita ja ammattikouluja koskevan lain •teet IX,91. s. 649. L. Mtv: aan 116.
39333: aikaansaamisesta. Liitteet X,49. s. 741. L. - Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n:o 291 Korppisen-,
39334: 'fyöv:aan 117. Alasen- ym. järvien laskuhankkeen toteuttami-
39335: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 317 invaliidien ja sesta Iisalmen maalaiskunnassa. Liitteet IX,94.
39336: heidän perheittensä toimeentulon turvaamisesta. s. 653. L. Mtv:aan 116.
39337: Liitteet X,50. s. 742. L. Työv:aan 117.
39338: - Ed. Niskalan ym. toiv.al. n:o 318 lisäkorvauk-
39339: sen suorittamisesta eräille sotavammaisille. Liit-
39340: teet X,51. s. 743. L. Työv: aan 117.
39341: - Ed. Miikin ym. toiv.al. n:o 319 invaliidihuolto- K.
39342: järjestöjen huoltolaitostensa rakentamiseen saa-
39343: mien lainojen lyhennyserien siirtämisestä. Liit· Kadonneet henkilöt: - Ks. Rikosten selvittämi-
39344: teet X,52. s. 744. L. Työv:aan 117. nen.
39345: - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n: o 11 määrärahan
39346: oso:i!ttamisesta korvausten maksamiseen takautu- Kadut: - Ks. Asemakaavalainsäädäntö.
39347: vasti luokkasodassa punaisten puolella invali-
39348: deiksi tulleille. Liitteet IV,121. s. 229. L. Kaisa.nsalmi: - Ks. Sillat.
39349: Vv:aan 125.
39350: - Ks. Kansaneläke. Sairaalat. Kaivosteollisuus: - Ks. Verotus.
39351: 8 Asialuettelo 1960.
39352:
39353:
39354: Kaivostoiminta: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 8 - Ed. Leinosen lak.al. n:o 78 laiksi kansakoulu-
39355: määrärahan osoittamisesta Otanmäki Oy:n lain muuttamisesta. Liittee<t VIII,8. s. 442. L.
39356: osakepääoman korottamiseksi Misin alueen kai· Siv:aan 99.
39357: vostoiminnan kehittämistä varten. Liitteet - Ed. Sundeliin ym. lak.al. n: o 79 laiksi kansa-
39358: IV,118. s. 225. L. Vv:aan 125. koululain muuttamisesta. Liitteet VIII.9. s. 443
39359: - Ks. Malminetsintä. ja 445. L. Siv:aan 99.
39360: - Ed. Koivusen ym. lak.al. n:o 80 laiksi kansa-
39361: Jta,la.nviljelyslaitokset: Ed. J. E. Partasen ym. koululain muuttamisesta. Liitteet VIII,10. s.
39362: toiv.al. n:o 267 kalanviljelyslaitoksen perusta- 447. L. Siv:aan 99.
39363: misesta Kuhmon kunnan alueelle. Liitteet IX,70. - Ed. Kalavaisen ym. lak.al. n:o 81 laiksi kansa-
39364: s. 625. L. Mtv:aan 115. koululai>toksen viranhaltijain palkkauksesta ja
39365: .-- Ed. Kukkosen ym. rah.al. n: o 26 määrärahan eläkkeistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet
39366: osoittamisesta Pohjois-Karjalan maanviljelys- VIII,11. s. 449. L. Siv:aan 99.
39367: seuralle kalanviljelyslaitoksen toiminnan tuke- - Ed. Sundeliin ym. lak.al. n:o 82 laiksi kansa-
39368: miseksi. Liitteet IV,136. s. 248. L. Vv:aan, koululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja
39369: jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, 126. eläkkeistä annetun lain muuttamisesta. Liititeet
39370: VIII,12. s. 452 ja 454. L. Siv:aan 99.
39371: Ka.J.a.stus: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 149 kalastus- - Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 177 kun-
39372: . lainsäädännön saattamisesta nykyisiä tarpeita nille kansakoulujen vuotuismenoihin annetta-
39373: vastaavaksi. Liitteet VII,56. s. 410. L. Ltv:aan van valtionavustuksen porrastamisesta. Liitteet
39374: 109. VIII,36. s. 489. L. Siv:aan 110.
39375: ,-- Ed. Vennamon toiv.al. n:o 150 paikallisen väes- - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 178 kansakoulu-
39376: tön kalastusoikeuksien järjestämisestä valtion rakennusten normaalihintojen korottamisesta.
39377: vesissä oikeudenmukaiselle kannalle. Liitteet Liitteet VIII,37. s. 490. L. Siv:aan 110.
39378: VII,57. s. 411. L. Ltv:aan 109. - Ed. Saukkosen ym. toiv.al. n:o 179 kansa-
39379: koululainsäädännön tarkistamisesta kansakoulu-
39380: ,_ Ed. Teirin ym. toiv.al. n:o 268 satamista trooli-
39381: laitoksen kehittämistä kaupunkikunnissa sil-
39382: kalastajille. Liitteet IX,71. s. 626 ja 627. L.
39383: mällä pitäen. Liit•teet VIII,38. s. 491. L.
39384: Mtv:aan 115. Siv:aan 110.
39385: .,.... Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 25 määrä- - Ed. Lindemanin toiv.al. n:o 180 kansakoulu-
39386: rahan osoittamisesta !ainoiksi ammattikalasta- lain muuttamista koskevan esityksen antami-
39387: jille alusten sekä välineistön hankkimiseksi. sesta. Liitteet VIII,39. s. 492 ja 493. L. Siv:aan
39388: Liitteet IV,135. s. 246 ja 247. L. Vv:aan, jonka 110.
39389: tulee pyytää Mtv:n lausunto, 126. - Ed. Sundelliu ym. toiv.al. n:o 181 kansakoulu-
39390: .,... Ks. Maantiet. Vuokra-alueiden lunastaminen. asetuksen 18 § :n 3 momentin muuttamisesta.
39391: Liitteet VIII,40. s. 494 ja 495. L. Siv:aan 110.
39392: .Jtalastuslaki: Ed. Haapasalon ym. lak.al. n:o 69 - Ed. Nederström-Lundenin ym. toiv.al. n:o 182
39393: laiksi kalastuslain muuttamisesta. Liitteet kansakouluun kuuluvan keskikoulun perusta-
39394: VII,25. s. 370. L. Ltv: aan 99. mista koskevan kansakouluasetuksen 36 §: n
39395: muuttamisesta. Liittee<t VIII,41. s. 496. L.
39396: Kala.talous: Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 266 Siv:aan 110.
39397: kalataloudellisen mmvottelukunnan asettami- - Ed. Tiekson ym. toiv.al. n:o 183 toimenpiteistä
39398: sesta. Liitteet IX,69. s. 624. L. Mtv:aan 115. toisen kotimaisen kielen ja yhden vieraan kie-
39399: - Ks. Kalastuslaki. len opetuksen järjestämiseksi kansalaiskoulussa.
39400: Liitteet VIII,42. s. 498. L. Siv:aan 110.
39401: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 184 syrjäseutujen
39402: Kalleusluokitus: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 128 lasten kansakouluun tulosta aiheutuvan rasi-
39403: kalleusluokituksen saattamisesta tosioloja vas- tuksen täydellisestä korvaamisesta. Liitteet
39404: taavaksi. Lii<tteet VII,35. s. 384. L. Ltv:aan VIII,43. s. 499. L. Siv:aan 110.
39405: 108. - Ks. Liikuntakasvatus.
39406: Xalliinpa.ikanluokitus: - Ks. Kunnat. Kansa.la.iskoulu: - Ks. Kansakoulut.
39407:
39408: Ka.natalous: - Ks. Siipikarjanhoito. Ka;nsa.la.:tssota.: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 311
39409: vuoden 1918 taistelijoiden toimeentulon turvaa-
39410: Kanavat: Ed. Siltasen ym. to1v.al. n:o 457 Ström- misesta. Liitteet X,44. s. 735. L. Työv:aan 117.
39411: man kanavan uudelleen rakentamisesta. Liit-
39412: teet XII,120. s. 909. L. Kulkv:aan 124. Kansa.nbudjettik:onttori: - Ks. Taloushallinto.
39413: - Ks. Maantiet.
39414: Kansa.neläke: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 304
39415: Kansakoulut: Ed. Leinosen ym. lak.al. n:o 76 kansaneläkelainsäädännön uudistamisesta. Liit-
39416: laiksi kansakoululain 2 §: n muuttamisesta. Liit- teet X,37. s. 728. L. Työv:aan 116.
39417: teet VIII,6. s. 438. L. Siv:aan 99. - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 305 kansaneläke-
39418: -Ed. A. Tuomisen ym. lak.al. n:o 77 laiksi lainsäädännön antaman tturvan ulottamisesta
39419: kansakoululain 2 § :n muuttamisesta. Liitteet koskemaan henkisessä kehityksessä jälkeenjää-
39420: VIII,7. s. 440. L. Siv:aan 99. neitä. Liitteet X,38. s. 729. L. Työv:aan 116.
39421: Asialuettelo 1960. 9
39422:
39423: - Ed. E. Mannisen ym. toiv.aL n:o 306 alaikäisiä Kasvatustiede: - Ks. Jyväskylän kasvatusopilli-
39424: lapsia huoltavien kansaneläkkeen nauttijain nen korkeakoulu, Kasvatustieteen tutkimuslai-
39425: eläkkeiden korottamisesta. Liitteet X,39. s. 730. tos.
39426: L. Työv:aan 117.
39427: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 307 kansaneläkkeen Kasvatustieteen tutkimuslaitos: Ed. V. E. Partasen
39428: antamista invaliidille työkyvyttömyyden perus- ym. toiv.al. n:o 189 toimenpiteistä pedagogisen
39429: teella koskevien säännösten muuttamisesta. Liit- instituutin aikaansaamiseksi. Liitteet VIII,48.
39430: teet X,40. s. 731. L. Työv:aan 117. s. 504. L. Siv:aan 111.
39431: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 308 kuntien saatta-
39432: misesta tasasuhtaiseen asemaan kansaneläkkei- Ka.to: - Ks. Hallavahingot.
39433: den tukiosien perimiseen nähden. Liitteet X,41.
39434: s. 732. L. Työv:aan 117. Katsastus: - Ks. Autot.
39435: Xa.nsa.neläkelaki: Ed. Hostilan ym. lak.al. n:o 110 Kauppa.- ja. teollisuusministeriö: Ed. Haran ym.
39436: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet toiv.al. n:o 18 eräiden virkojen perustamisesta
39437: X,14. s. 696. L. Työv:aan 101. kauppa- ja teollisuusministeriön ammlllttikasva-
39438: - Ed. Alangon ym. lak.al. n: o 111 laiksi kan- tusosastoon. Liitteet IV,35. s. 125. L. Vv:aan
39439: saneläkelain muuttamisesta. Liit,teet X,15. s. 102.
39440: 698. L. Työv:aan 101. -Ed. V. K. Turusen ym. toiv.al. n:o 19 pätevän
39441: - Ed. Matilaisen ym. lak.al. n:o 112 laiksi kan- virkamieskunnan lisäämisestä teknillisen ope-
39442: saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,16. s. tuksen kehittämisestä vastuun kantavaan viras-
39443: 700. L. Työv:aan 101. ltoon. Liitteet IV,36. s. 126. L. Vv:aan 102.
39444: - Ed. Siisk,osen ym. lak.al. n:o 113 laiksi kan-
39445: saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,17. s. - Ed. V. K. Turusen ym. toiv.al. n:o 20 meren-
39446: 701, L. Työv:aan 101. kulkua koskevan ammattiopetuksen valvomisen
39447: ja ohjaamisen uudelleen järjestämisestä. Liit-
39448: - Ed. Halisen ym. lak.al. n:o 114 laiksi kansan-
39449: teet IV,37. s. 127. L. Vv:aan 102.
39450: eläkelain muuttamisesta. Liitteet X,18. s. 703.
39451: L. Työv:aan 101. Kauppalat: - Ks. Maankäyttölaki. Maanvuokra.
39452: - Ed. Forsiuksen ym. lak.al. n:o 115 laiksi kan-
39453: saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,19. s. Kauppaliikkeet: Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 299
39454: 704. L. Työv:aan 101,
39455: esityksen antamisesta lainmuutokseksi, jolla
39456: - Ed. Mustosen ym. lak.al. n:o 116 laiksi kan- myymälöiden aukioloaika tehdään mahdolliseksi
39457: saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,20. s.
39458: myös iltaisin. Liitteet X,32. s. 723. L, Työv:aan
39459: 705. L. Työv:aan 101.
39460: 116.
39461: Kansanopistot: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
39462: Ka.uppa.puuta.rha.t: - Ks. Puutarhat.
39463: Kansantalousministeriö: - Ks. Taloushallinto.
39464: Kauppa.voitto: - Ks. Verotus.
39465: Ka.nsanta.udit: - Ks. Terveydenhoito.
39466: Kaupungit: - Ks. Kansakoulut. Maankäyttölaki.
39467: Kansanterveys: Ks. Terveydenhoito. Maanvuokra.
39468:
39469: Kansanurheilu: Ks. Urheilu. Kavallukset: - Ks. Yleishyödylliset järjestöt.
39470: Kansanäänestys: - Ks. Yleisradio. Keittiöt: - Ks. Koetoiminta.
39471: Ka.ntahenkilökunta.: - Ks. Puolustuslaitos. Raja- Keittä.jättäret: - Ks. Rajavartiolaitos.
39472: vartiolaitos.
39473: Kelirikko: - Ks. Laivaliikenne.
39474: Kantatiet: - Ks. Maantiet.
39475: Kemi: - Ks. Malminetsintä.
39476: Ka.ntatila.t: - Ks. Asutus.
39477: Karhula.: - Ks. Liikenne. Oppikoulut. Kemijärvi: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
39478:
39479: Ka.ris-Billnäs sa.mskola.: - Ks. Oppikoulut. Kerho-ohja.a.ja.t: - Ks. Ammattikoulut.
39480:
39481: Ka.rja.a.: - Ks. Oppikoulut. Kerta.usha.rjoitukset: - Ks. Puolustuslaitos.
39482:
39483: Ka.rja.nhoitokoulut: Ed, Jämsenin ym. toiv.al. n:o Keskikoulut: - Ks. Kansakoulut.
39484: 254 Keski-Suomen karjatalouskoulun ottami-
39485: sesta valtion haltuun. Liitteet IX,57. s. 608. L. Keskusa.mma.ttikoulut: - Ks. Ammattikoulut.
39486: Mtv:aan 114.
39487: - Ed. Timosen ym. toiv.al. n:o 255 karjatalous- Keskusläm.mittäjä.t: - Ks. Työaika.
39488: koulun perustamisesta Hovilan k,oulutilalle Nur-
39489: meksen maalaiskuntaan. Liitteet IX,58. s. 609. Keskusra.hasto: - Ks. Kunnat.
39490: L. Mtv:aan 114.
39491: - Ks. Maamieskoulut. Keskussa.ira.alat: - Ks. Mielisairaslaki. Sairaalat.
39492:
39493: 2 E 74/60
39494: 10 Asialuettelo 1960.
39495:
39496:
39497: Keskusva.nklla.t: - Ks. Vankeinhoitolaitos. - Ed. Timosen ym. toiv.al. n:o 273 liikkuvan
39498: koetoiminnan aloittamisesta Pohjois-Karjalassa.
39499: Keuruu: - Ks. Virastot. Liitteet IX,76. s. 633. L. Mtv:aan 115.
39500: - Ed. Lahden ym. toiv.al. n:o 279 määrärahasta
39501: Kiinnitetyt laina.t: - Ks. Kunnallisverotus. Työtehoseuralle koekeittiön rakentamiseksi puuta
39502: polttoaineena käytJtävien liesien ym. laitteiden
39503: Kiinteistöt: Ks. Asemakaavalainsäädäntö. Asu- kokeilu- ja tutkimustyötä varten. Liitteet IX,82.
39504: tuslainat. s. 639. L. Mtv: aan 115.
39505: - Ks. Kotitalous.
39506: Kirjanpitolaki: Ed. Hallbergin ym. lak.al. n: o 8
39507: laiksi kirjanpitolain muuttamisesta. Liitteet Koirasalmi: - Ks. Sillat.
39508: II,4. s. 38. L. Lv:aan 96.
39509: Kokoustalot: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 209 val-
39510: Kirjanpitovelvolliset: - Ks. Verotus. tion takuun myöntämisestä kokoustalojen ra-
39511: kentamiseen maaseudulle annettaville lainoille.
39512: Liitteet VIII,68. s. 528. L. Siv:aan 112.
39513: Kirjeopisto: Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o
39514: 203 toimenpiteistä valtion kirjeopiston perustami- Koljonvirta.: - Ks. Sillat.
39515: seksi. Liitteet VIII,62. s. 521. L. Siv:aan 111.
39516: Konekeksinnöt: - Ks. MaatalouskoneEl!t.
39517: Kirjurit: - Ks. Postilaitos.
39518: Konekurssit: - Ks. Ammattikurssit.
39519: Kirkko: - Ks. Usmonnonvapauslaki.
39520: Koripallo: - Ks. Liikuntakasvatus.
39521: Kirkollisverotus: Ed. V. E. Partasen toiv.al. n:o
39522: 135 tutkimuksen toimittamisesta kirkollisvero- Korkeakoulut: - Ks. Jyväskylän kasvatusopillinen
39523: tuksessa esiintyvien epäkohtien poistamisesta. korkeakoulu. Opintolainat. Yliopisto.
39524: Liitteet VII,42. s. 391. L. Ltv:aan 108.
39525: Korko: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 11 lainakoron
39526: Kitisenjoki: - Ks. Sillat. korottamisen estämisestä. Liitteet V,3. s. 267.
39527: L. Pv:aan 102.
39528: Kittilä: Ks. Maamieskoulut. - Ks. Hallavahingot. Kunnallisverotus. Verotus.
39529: Vesijohdot.
39530: KiuraJ.a.: - Ks. Sillat.
39531: Korppinen: - Ks. Järvenlaskut.
39532: Kiuruvesi: - Ks. Pienviljelijät.
39533: Korvaus: - Ks. Asevelvolliset. Hallavahingot.
39534: Kivennäism.aa.: - Ks. Maanparannus. Hirvet. Huoltoapulaki. Invaliidit. Kansakoulut.
39535: Oikeudenkäynti. Tapaturmavakuutus. Tielaki.
39536: K'i.venra.iva.us: Ed. Airon ym. toiv.al. n:o 276 mää- Työttömyyskorvaus. Voi.
39537: rärahasta yksinkertaisten kivenraivaukseen so-
39538: pivien laitteiden tutkimista ja kehittämistä Kot:im.a.iset kielet: - Ks. Kansakoulut.
39539: varten. Liitteet IX,79. s. 636. L. Mtv:aan 115.
39540: - Ed. Niemelän ym. rah.al. n: o 21 määrärahan Kotiseutujärjestöt: - Ks. Huvit.
39541: osoittamisesta !ainoiksi kivenraivauskustannus-
39542: ten rahoittamiseen. Liitteet IV,131. s. 241. L. Kotitalous: Ed. Lahden ym. rah.al. n:o 23 maara-
39543: Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, rahan osoittamisesta Työtehoseuralle kotitalou-
39544: 126. den tutkimus- ja kokeilutoimintaa sekä tutki-
39545: - Ks. Uudisraivaus. mustulosten tunnetuksi tekemistä varten. Liit-
39546: teet IV,133. s. 243. L. Vv:aan, jonka tulee
39547: Kivisalmi: - Ks. Sillat. pyytää Mtv:n lausunto, 126.
39548: - Ed. Lahden ym. rah.al. n: o 24 määrärahan
39549: Knihtikontra.hdit: - Ks. Isojako. osoittamisesta kotitalouden neuvontatyön edis-
39550: tämiseen. Liitteet IV,134. s. 245. L. Vv:aan,
39551: Kodinhoita.ja.t: Ed. Siltasen ym. toiv.al. n:o 113 jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, 126.
39552: valtion osallistumisesta kunnallisten kodinhoi- - Ks. Oppivelvollisuus.
39553: tajien ikälisien maksamiseen. Liitteet VI,25.
39554: s. 309. L. Tv:aan 107. Kotitalouskoulut: Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 251
39555: talouskoulun peru&tamisesta Osaran koulutilalle
39556: Koeasemat: - Ks. Sikatalous. Hämeenkyrön kunnassa. Liitteet IX,54. s. 605.
39557: L. Mtv:aan 114.
39558: Koekeittiöt: - Ks. Koetoiminta. - Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 252 kotitalous-
39559: keskikoulun perustamisesta Pohjois-Savoon. Liit-
39560: Koetoiminta.: Ed. J"åmsenin ym. toiv.al. n:o 272 teet IX,55. s. 606. L. Mtv:aan 114.
39561: määrärahasta Keski-Suomen liikkuvan koetoi- - Ks. Eläkkeet.
39562: minnan vakinaistamiseksi. Liitteet IX,75. s.
39563: 632. L. Mtv:aan 115. Kotiteollisuuskoulut: - Ks. Eläkkeet.
39564: Asialuettelo 1960. 11
39565:
39566: Kotivoi: - Ks. Voi. Kulkuka.uppa.: - Ks. Elinkeinot.
39567:
39568: Kotka.: - Ks. Telakat. Kunnalliset kodinhoitaja.t: - Ks. Kodin'hoitajwt.
39569:
39570: KouluhaJ.litus: Ed. Ala-Kuljun .ym. toiv.al. n:o 164 Kunnalliset lautakunnat: - Ks. Kunnallishallinto.
39571: määrärahasta uuden oppikouluosaston perusta-
39572: miseksi kouluhallitukseen. Liitteet VIII,23. s. Kunnalliset terveyssisaret: - Ks. Terveyssisaret.
39573: 470. L. Siv:aan 109.
39574: - Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 165 määrärahasta KunnallishaJlinto: Ed. Paasion ym. toiv.al. n:o 121
39575: matemaalttisia aineita edustavan kouluneuvok- tutkimuksen toimittamisesta pienimpien maa-
39576: senviran perustamiseksi kouluhallituksen oppi- laiskuntien yhdistämisestä kunnallishallinnon
39577: kouluosastoon. Liitteet VIII,24. s. 472. L. tehos·tumisen aikaansaamiseksi. Liitteet VII,28.
39578: Siv:aan 109. s. 375. L. Ltv:aan 107.
39579: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 122 kunnanjohtajan
39580: Koulukasvatus: Ks. Ammattikasvatus. valitsemista koskevien säännösten muuttami-
39581: sesta. Liitteet VII,29. s. 376. L. Ltv:aan 107.
39582: Koulukodit: Ks. Ammattikoulut.
39583: - Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 123 kunnallisten
39584: lautakuntien jäsenten valitsemiakelpoisuutta
39585: Koulu.laitos: Ed. Nederström-Lundenin ym. toiv.al.
39586: n: o 155 opetushallinnon keskittämisestä. Liit- koskevien säännöksien tarkistamisesta. Liitteet
39587: VII,30. s. 377. L. Ltv:aan 107.
39588: teet VIII,14. s. 458. L. Siv:aan 109.
39589: - Ed. Aulangon ym. toiv.al. n:o 124 kunnallisten
39590: Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Emäntäkoulut. lautakuntien toimikausien muuttamisesta neli-
39591: Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu. Kan- vuotisiksi. Liitteet VII,31. s. 378. L. Ltv:aan
39592: sakoulut. Karjanho:i!tokoulut. Maamieskoulut. 107.
39593: Maatalouskoulut. Metsäkoulut. Oppikoulut. Pien- - Ks. Kuunaillisverotus. Manttaalikuntalaitos. Tulo-
39594: viljelijät. Sairaanhoitokoulut. Teknilliset kou- ja omaisuusvero.
39595: lut. Yliopisto.
39596: Kunnalliskodit: Ed. I. Virtasen ym. toiv.al. n:o
39597: Koulutusvä.hennys: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. 100 esityksen antamisesta kunnalliskotien sai-
39598: rasosastoille käyttökustannuksiin annettavasta
39599: Kouvola.: - Ks. Poliisi. valtionavusta. Liitteet VI,l2. s. 290. L. Tv:aan
39600: 106.
39601: Kromi: - Ks. Malminetsintä. - Ks. Huoltoapulaki.
39602: Kruununperintö: - Ks. Perintö- ja lahjavero. KunnalliSva.a.lit: Ed. Tiekson ym. toiv.al. n:o 120
39603: esityksen antamisesta äänioikeusikärajan alen-
39604: Kudosnä.ytteet: - Ks. Syöpä. tamisesta 18 vuoteen kunnallisvaaleissa. Liit-
39605: teet VII,27. s. 374. L. Ltv:aan 107.
39606: Kuhmo: - Ks. Kalanviljelyslaitokset. Sillat.
39607: Kunnallisverotus: Ed. V. A. Virtasen ym. lak.al.
39608: Kuivatustyöt: Ed. Sävelän ym. toiv.al. n:o 145 n:o 49 laeiksi kunnallishallituksesta kaupun-
39609: tutkimuksen toimittamisesta kuivatushankkei- gissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta
39610: den alkutoimenpiteiden rahoituksesta. Liitteet annettujen asetusten muuttamisesta. Liitteet
39611: VII,52. s. 405. L. Ltv: aan 108. VII,5. s. 328. L. Ltv: aan 98.
39612: - Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n:o 285 peruakuiva-
39613: tustöihin myönnettävän valtion avustuksen - Ed. Ehrnroothin ym. lak.al. n :o 50 laeiksi
39614: korottamisesta. Liitteet IX,88. s. 646. L. kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
39615: Mtv: aan 115. kuntain kunnallishallinnosta annettujen asetus-
39616: ten muuttamisesta. Liitteet VII,6. s. 330 ja
39617: - Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 286 Pohjois-Sata- 333. L. Ltv: aan 98.
39618: kunnan peruakuivatustöiden suorittamisesta. Liit-
39619: teet IX,89. s. 647. L. Mtv:aan 116. - Ed. Tauriaisen ym. lak.al. n:o 51 laeiksi maa-
39620: - Ed. Marttilan ym. toiv.al. n:o 287 Jurvanjär- laiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnallis-
39621: hallituksesta kaupungissa annettujen asetusten
39622: ven kuivatushankkeen aloittamisesta. Liitteet
39623: IX,90. s. 648. L. Mtv:aan 116. muuttamisesta. Liitteet VII,7. s. 335. L.
39624: -Ed. Linnan ym. toiv.al. n:o 289 tutkimuksen Ltv:aan 98.
39625: toimittamisesta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan - Ed. L Virtasen ym. lak.al. n:o 52 laeiksi kun-
39626: metsä-, viljelys- ja viljelykseen kelpaavien soistu- nallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskun-
39627: neiden maiden kuivattamiseksi. Liitteet IX,92. tain kunnallishallinnosta annettujen asetusten
39628: s. 650. L. Mtv:aan 116. muuttamisesta. Liitteet VII,8. s. 337. L.
39629: -Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 22 määrärahan Ltv:aan 98.
39630: osoittamisesta !ainoiksi yksityisten suonkuiva- - Ed. Tiekson ym. lak.al. n:o 53 laeiksi maa-
39631: tushankkeiden toteuttamiseen. Liitteet IV,132. laiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnallis-
39632: s. 242. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n hallituksesta kaupungissa annettujen asetusten
39633: lausunto, 126. muut•tamisesta. Liitteet VII,9. s. 339. L. Ltv: aan
39634: - Ks. Maanhankinta. Maanparannus. 98.
39635: 12 Asialuettelo 1960.
39636:
39637: - Ed. R. Virtasen ym. lak.al. n: o 54 laeiksi - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 13 määrärahan
39638: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalais- osoittamisesta avustuksiksi kunnille rautateiden
39639: kuntain kunnallishallinnosta annettujen asetus- maa-alueiden luuastuamaksujen suorittamiseen.
39640: ten muuttamisesta. Liitteet VII,10. s. 341. L. Liitteet IV,123. s. 231. L. Vv:aan, jonka tulee
39641: Ltv:aan 98. pyytää Ltv:n lausunto, 125.
39642: - Ed. Lukkarisen ym. lak.al. n:o 55 laeiksi - Ks. Alkoholiliike. Asutusrahasto. Elatusapu.
39643: maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnal- Ennakkoperintälaki. Huoltoapulaki. Kansakou-
39644: lishallituksesta kaupungissa annettujen asetus· lut. Kansaneläke. Kansaneläkelaki. Kunnallis·
39645: ten muuttamisesta. Liitteet VII,ll. s. 343. L. hallinto. Kunnallisverotus. Maantiet. Mielisai-
39646: Ltv:aan 98. raslaki. Sairaalalaki. Tielaki. Työttömyyskor-
39647: - Ed. Sepin ym. lak.al. n: o 56 laeiksi maalais- vaus. Verotus. Vuokra-alueiden lunastaminen.
39648: kuntain kunnallishallinnosta ja kunnallishalli-
39649: tuksesta kaupungissa annettujen asetusten Kuopio: - Ks. Nimismiehet.
39650: muuttamisesta. Liitteet VII.,12. s. 345. L.
39651: Ltv:aan 98. Kuorma.-a.utot: - Ks. Autot.
39652: - Ed. Aition ym. lak.al. n:o 57 laeiksi kunnallis·
39653: hallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain Kurssikeskukset: - Ks. Ammattikasvatus.
39654: kunnallishallinnosta annettujen asetusten muut-
39655: tamisesta. Liitteet VII,13. s. 347. L. Ltv:aan Kustannustaso: - Ks. Maatalous.
39656: 98.
39657: - Ed. Sepin ym. lak.al. n: o 58 laiksi maalais- Kustannusten jako: - Ks. Kunnat.
39658: kuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen
39659: muuttamisesta. Li~tteet VII,14. s. 349. L. Kuuromykät: - Ks. Aistivialliset.
39660: Ltv:aan 98.
39661: -Ed. Vennamon toiv.al. n:o 46 veromarkkojen Kuurot: - Ks. Aistivialliset.
39662: suorittamisesta kunnille 98 prosenttisesti. Liit-
39663: teet IV,63. s. 158. L. Vv:aan 104. Kuusamo: - Ks. Isojako. Maanhankinta.
39664: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 131 kunnallisvero- Kuusankoski: - Ks. Oppikoulut.
39665: rasituksen alentamisesta. Liitteet VII,38. s. 387.
39666: L. Ltv:aan 108. Kuvataide: - Ks. Taide.
39667: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 132 kiinnitettyjen
39668: lainojen korkojen saattamisesta kunnallisvero- Kva.rtsi: - Ks. Teollisuus.
39669: tuksessa kokonaan vähennyskelpoisiksi. Liitteet
39670: VII,39. s. 388. L. Ltv:aan 108. Kyläkoulut: - Ks. Kansakoulut.
39671: - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 133 puutavara-
39672: yhtiöiden saattamisesta verovelwllisiksi raaka· Kylätiet: - Ks. Maantiet.
39673: aineen hankintakunnissa. Liitteet VII,40. s.
39674: 389. L. Ltv:aan 108. Kymenl.a.a.kso: - Ks. Emäntäkoulut.
39675: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 134 hakkuupaikka-
39676: periaatteen voimaansaattamisesta verotuksessa. Kyminjoki: - Ks. Sillat.
39677: Liitteet VII,41. s. 390. L. Ltv:aan 108.
39678: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. Verotus. Kynkää.n tila: - Ks. Maamieskoulut.
39679:
39680: Kunna.njohtajat: - Ks. Kunnallishallinto. K:yrösjä.rvi: - Ks. Sillat.
39681:
39682: Kimnanlä.ä.kärit: - Ks. Lääkärit. Kysymyssää.nnöstö: - Ks. Valtiopäiväjärjestys.
39683:
39684: Kunna.nsa.iraa.la.t: - Ks. Sairaalat. Käsityö: Ed. Ala-Kuljun ym. toiv.al. n:o 200 käsi-
39685: työnopettajaopiston perustamisesta Seinäjoelle.
39686: Kunna.ntiet: - Ks. Maantiet. Liitteet VIII,59. s. 517. L. Siv:aan 111.
39687:
39688: Kunnat: Ed. Kekkosen ym. lak.al. n:o 45 laiksi Käyttökustannukset: - Ks. Kunnalliskodit.
39689: kuntien keskusrahastosta. Liitteet VII,1. s. 321.
39690: L. Ltv:aan 97.
39691: - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 125 valtionapu-
39692: säännöksien muuttamisesta. Liitteet VII,32. s.
39693: L.
39694: 379. L. Liv:aan 108.
39695: - Ed. Nordfarsin ym. toiv.al. n:o 126 kuntien Laboratoriot: - Ks. Teknillinen tutkimuslai:tos.
39696: kalliinpaikanluokittelun tarkistamisesta. Liit-
39697: teet VII,33. s. 380 ja 381. L. Ltv:aan 108. Lahjavero: - Ks. Perintö- ja lahja vero.
39698: - Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 127 kuntien
39699: ryhmittelemisestä valtion ja kuntien välistä Lahjoitukset: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
39700: kustannusten jakoa varten. Liitteet VII,34. s.
39701: .382. L. Ltv:aan 108. La.hti: - Ks. Oppikoulut.
39702: Asialuettelo 1960. 13
39703: La.idun: Ed. Vennamon toiv.aL n:o 226 yhteislai- Lastentarhat: - Ks. Lastenhoito.
39704: tumia koskevan lainsäädännön korjaamisesta.
39705: Liitteet IX,29. s. 578. L. Mtv:aan 113. La.uta.k.uDna.t: - Ks. Kunnallishallinto.
39706: La.ina.korko: - Ks. Korko. La.uta.sa.lmi: - Ks. Sillat.
39707: Lainat: - Ks. Asuntotuotanto. Asutuslainat. Asu- La.utta.kylä.: - Ks. Virastot.
39708: tusrahasto. Hallavahingot. Invaliidit. Kalastus.
39709: Kivenraivaus. Kokoustalot. Kuivatustyöt. Kun· Leimavero: Ed. Junnilan ym. lak.al. n:o 26 laiksi
39710: nallisverotus. Maamieskoulut. Maankäyttölaki. leimaverolain muuttamisesta. Liitteet IV,17. s.
39711: Puutarhat. Sähkö. Turkiseläintuotanto. Vesi· 93. L. Vv:aan 96.
39712: johdot. - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 67 tonttien lainhuu·
39713: datusleimaa koskevien leimaverolain säännösten
39714: La.inhuuda.tus: - Ks. Leimavero. muuttamisesta. Liitteet IV,84. s. 182. L. Vv:aan
39715: 105.
39716: Laivaliikenne: Ed. Sauran ym. toiv.al. n:o 459 tut-
39717: kimuksen toimittamisesta kelirikkoaluksen saa- - Ed. Backlundin ym. toiv.al. n:o 68 jakoasioissa
39718: misesta liikennöimään Rymättylän kuntaan kuu· tehdyn valituksen leimaveron alentamisesta.
39719: luvien saarten välille. Liitteet XII,122. s. 912. Liirtteet IV,85. s. 183 ja 184. L. Vv:aan 105.
39720: L. Kulkv: aan 124.
39721: - Ks. Luotsilaitos. Lennätin: - Ks. Postilaitos.
39722:
39723: La.iva.telaJta.t: - Ks. Telakat. Lentoliikenne: Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 463
39724: saariston lentoliikenteestä. Liitteet XIT,126. s.
39725: La.nnll.slund: - Ks. Maatalouskoulut. 917 ja 918. L. Kulkv:aan 124.
39726: La.ntungi.nsaJmi: - Ks. Sillat. Lentopa.Uo: - Ks. Liikuntakasvatus.
39727: Lappi: - Ks. Emäntäkoulut. Maamieskoulut. Lepokodit: - Ks. Rautatieläiset.
39728: Maankii.yttölaki. Malminetsintii..
39729: Leppävirta.: - Ks. Oppikoulut. Sillat.
39730: Lapset: Ed. I. Virtasen ym. toiv.al. n:o 110 tut·
39731: kimuksen .toimittamisesta alle kouluikäisten Lesket: - Ks. Eläkkeet. Tulo- ja omaisuusvero.
39732: vauva-astetta varttuneempien lasten terveyden- Verotus.
39733: hoidosta. Liitteet VI,22. s. 306. L. Tv:aan 107.
39734: - Ks. Aviollinen syntyperä. Elatusapu. Ikärajat. Lestijoki: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
39735: Kansaneläke. Oppivelvollisuus. Sairaalalaki. Sai-
39736: raanhoito. Liedet: - Ks. Koetoiminta.
39737: Lapsiha.lva.us: Ed. Nordforsin ym. toiv.al. n:o 106 Liikenne: Ed. Hostilan ym. toiv.al n:o 375 toi·
39738: hengityshalvauspotilaiden hoitoavustuksesta. Liit- menpilteistä Karhulan kauppalan läpi suuntau·
39739: teet VI,18. s. 297 ja 299. L. Tv:aan 107. tuvan liikenteen järjestämiseksi. Liitteet XIT,38.
39740: s. 819. L. Kulkv:aan 120.
39741: La.psilisä: Ed. T. Tuomisen ym. lak.al. n:o 117 - Ks. Autot. Lentoliikenne. Maitolaiturit.
39742: laiksi työnantajan lapsilisä- ja kansaneläkemak·
39743: susta annetun lain muuttamisesta. Liitteet X,21. Liiketoimistot: - Ks. Kauppaliikkeet.
39744: s. 706. L. Työv:aan 101.
39745: - Ed. Siiskosen ym. lak.al. n:o 118 laiksi lapsi- Liikevaihtovero: Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o
39746: lisälain muuttamisesta. Liitteet X,22. s. 708. L. 63 pienyritysten liikevaihtoverorasituksen vä-
39747: Työv:aan 101. hentämisestä. Liitteet IV.8o. s. 178. L. Vv:aan
39748: - Ed. Vennamon ym. toiv.al. n:o 309 lapsilisäjär- 104.
39749: jestelmän muuttamisesta. Liitteet X,42. s. 733.
39750: L. Työv:aan 117. Liikkuva. koetoiminta.: - Ks. Koetoiminta.
39751: Lastenhoito: Ed. Torven ym. lak.al. n:o 123 laiksi Liikunta.kasva.tus: Ed. Honkosen ym. toiv.al. n:o
39752: lastensaimien ja lastentarhain valtionavusta. 201 kori- ja lentopallo-ottelujen järjestämiseen
39753: Liitteet X,27. s. 715. L. Työv:aan 101. sopivien kansa- ja oppikoulujen voimistelusalien
39754: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 22 valtion lasten· rakentamisesta. Liitteet VIII,60. s. 518. L.
39755: hoitajan <toimien muuttamisesta peruspalkkai- Siv:aan 111.
39756: siksi viroiksi. Liitteet IV,39. s. 129. L. Vv:aan - Ks. Urheilu.
39757: 103.
39758: - Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 114 lastenhoita- Lisenssimaksut: Ed. Haran ym, toiv.al. n:o 69
39759: jien koulutuksen yhtenäistämisestä. Liitteet vienti- ja tuontiluvista suoritettavaksi määrät-
39760: VI,26. s. 310. L. Tv :aan 107. tyjä maksuja koskevan lainsäädännön tarkista·
39761: misesta maksujen alentamista silmälläpitäen.
39762: La.stenseimet: - Ks. Lastenhoito. Liitteet IV,86. s. 185. L. Vv:aan 105.
39763: 14 Asialuettelo 1960.
39764:
39765:
39766: Li.säkorvaus: - Ks. Invaliidit. M.
39767:
39768: Lisämaa;: Ks. Asutusyhteismetsät. Maankäyttö- MaamieskoUlut: Ed. Asunnan ym. 'toiv.al. n:o 241
39769: Iaki. määrärahasta !ainoiksi ja avustuksiksi Pohjois-
39770: Hämeen maamieskouluiie maatalousteknillisen
39771: koulun asuinrakennusta varten. Liitteet IX,44.
39772: Lohja: Ks. Virastot.
39773: s. 594. L. Mtv:aan 113.
39774: - Ed. NiskaJan ym. toiv.al. n:o 243 maamieskou-
39775: Loma: Ed. Matilaisen ym. lak.al. n:o 101 laiksi lun perustamisesta Ylitornion kuntaan. Liititeet
39776: työntekijäin vuosilomasta. Liitteet X,5. s. 675. IX,46. s. 597. L. Mtv:aan 113.
39777: L. Työv: aan 100. - Ed. Paarmanin ym. toiv.al. n: o 244 yhdistetyn
39778: - Ks. Asevelvolliset. Synnytysloma. maamies- ja karjanhoitokoulun perustamisesta
39779: Kittilään. Liitteet IX,47. s. 598. L. Mtv:aan
39780: Lossit: Ed. V. A. Virtasen ym. tQiv.al. n:o 461 113.
39781: lassimiehistön aseman saattamisesta vakinaisem· -Ed. Pakkasen ym. toiv.al. n:o 245 maarara-
39782: maiie kannalle. Liitteet XII,124. s. 915. L. hasta isäntäopiston toiminnan aloittamiseksi
39783: Kulkv:aan 124. Ahlmanin maamieskoulussa. Liitteet IX,48. s.
39784: 599. L. Mtv:aan 114.
39785: Lunasta.minen: - Ks. Kunnat. Maantiet. Tielaki. - Ed. Ryhdän ym. <toiv.al. n:o 246 lisäyksestä
39786: Vuokra-alueiden Iunastaminen. vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon Koillis-Poh-
39787: janmaan maamieskoulua varten. Liitteet IX,49.
39788: Luokkasota: - Ks. Invaliidit. Kansalaissota. s. 600. L. Mtv:aan 114.
39789:
39790: Luonnonsuojelu: Ed. Paason ym. toiv.al. n:o 148 Maanhamkinta: Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 293
39791: luonnonsuojelulain uudistamisesta. Liitteet VII,55. Kuusamon ja Sallan maanhankintalain edellyt-
39792: s. 409. L. Ltv:aan 109. tämien tie-, kuivatus- ja raivaustöiden loppuun-
39793: suoriMamisesta. Liitteet IX,96. s. 655. L.
39794: Luotsl.laitos: Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n:o 21 luot- Mtv:aan 116.
39795: sin ja luotsikutterinhoitajan toimien lisäämisestä - Ks. Asutus. Asutustiet. Isojako. Vuokra-aluei-
39796: Oulun luotsipiirissä. Liitteet IV,38. s. 128. L. den Iunastaminen.
39797: Vv:aan 103.
39798: Maaninka: - Ks. Järvenlaskut. Nimismiehet.
39799: Luottamusmiehet: - Ks. Asevelvolliset. Maa.nkä.yttöla.ki: Ed. N. Niemisen ym. lak.al. n:o
39800: 84 laiksi maankäyttölain muuttamisesta. Liit-
39801: Lupald.rja: - Ks. Elinkeinot. teet IX,l. s. 535. L. Mtv:aan 99.
39802: - Ed. Vennamon lak.al. n:o 85 laiksi maankäyttö-
39803: Lyseot: - Ks. Oppikoulut. lain muuttamisesta. Liitteet IX,2. s. 539. L.
39804: Lä.mmityslaitteet: - Ks. Puutarhat. M<tv:aan 99.
39805: -Ed. N. Niemisen ym. Iak.al. n:o 86 laiksi val-
39806: tion maan käyttämisestä ja maan pakkolunas-
39807: Lä.ä.keteollisuus: Ed. V. Turusen ym. toiv.al. n:o tamisesta maankäyttölain tarkoituksiin annetun
39808: 108 yksityisomistuksessa olevan lääketeollisuu- lain muuttamisesta. Liitteet IX,3. s. 541. L.
39809: den ja apteekkitoiminnan ottamisesta valtion Mtv:aan 99.
39810: omistukseen ja h<1itoon. LiHteet VI,20. s. 303.
39811: - Ed. Kähösen ym. lak.al. n: o 87 laiksi valtion
39812: L. Tv:aan 107. maan käyttämisestä ja maan paklwlunastami·
39813: sesta maankäyttölain tarkoituksiin annetun lain
39814: Lääkärit: Ed. Käkelän ym. lak.al. n:o 41 laiksi muuttamisesta. Liitteet IX,4. s. 544. L. M<tv:aan
39815: lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain 99.
39816: muuttamisesta. Liitteet VI,2. s. 274. L. Tv:aan - Ed. Vennamon lak.al. n:o 88 laiksi valtion
39817: 97. maan käyttämisestä ja maan pakkolunastami-
39818: - Ed. Stenbergin ym. toiv.al. n: o 94 lääkärikou· sesta maankäyttölain <tarkoituksiin annetun lain
39819: lutuksen lisäämisestä. Liitte,et VI,6. s. 283. L. muuttamisesta. Liitteet IX,5. s. 546. L. Mtv:aan
39820: Tv:aan 106. 100.
39821: - Ed. Kekkosen ym. toiv.al. n:o 96 lisäyksestä - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 214 toimenpiteistä
39822: vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon Suomussal- maankäyttölain tehokkaaksi toteuttamiseksi.
39823: men kunnan toisen kunnanlääkärin virka-asun· Liitteet IX,17. s. 566. L. Mtv:aan 112.
39824: non rakentamista varten. Liitteet VI,8. s. 286. - Ed. Haapasalon ym. toiv.al. n:o 216 maankäyt-
39825: L. Tv:aan 106. tölain muuttamisesta rintamamiesten maansaan-
39826: - Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n:o 98 määrärahasta tikysymyksen hoitamiseksi. Liitteet IX,19. s.
39827: avustukseksi PudasjärV'en kunnalle toisen kun· 568. L. Mtv:aan 112.
39828: nanlääkärin virka-asunnon ja vastaanottotilojen - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 217 maankäyttölain
39829: rakentamista varten. Liitteet VI,10. s. 288. L. mukaisten tilojen antamisesta rintamamiehille
39830: Tv:aan 106. käypää hintaa alemmalla hinnaiia. Liitteet
39831: - Ks. Sairaalat. IX,20. s. 569. L. Mtv:aan 112.
39832: Asialuettelo 1960. 15
39833: - Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n:o 218 maankäyttö- -Ed. Lehmosen ym. toiv.al. n:o 367 asutusaluei-
39834: lain mukaisten irtaimistolainojen ylärajan ko- den yleisten teiden rakennustöiden loppuun
39835: rottamisesta. Liitteet IX,21. s. 570. L. Mtv:aan saattamisesta. Liittee:t XII,30. s. 810. L.
39836: 112. Kulkv: aan 119.
39837: - Ed. Niskalan ym. toiv.al. n: o 219 maankäyttö- - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 368 varojen osoitta-
39838: lain muuttamisesta tilusvaihtomahdollisuuksien misesta kunnan- ja kyliilteiden rakentamiseen.
39839: järjestämiseksi Lapin kihlakunnan alueella. Liitteet XII,31. s. 811. L. Kulkv:aan 120.
39840: Liitteet IX,22. s. 571. L. Mtv:aan 112. - Ed. Procopen ym. toiv.al. n:o 369 Jorvaksen-
39841: - Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 220 eräiden tien parannustöistä. Liitteet XII,32. s. 812 ja
39842: maankäyttölain mukaisten avustusten ja palk- 813. L. Kulkv: aan 120.
39843: kioiden suorittamisesta ennen sanotun lain voi- - Ed. Helteen ym. toiv.al. n:o 370 Uudenmaan
39844: maantuloa muodostetuille tiloille. Liitteet IX,23. läänin tieolojen parantamisesta aloittaen Loh-
39845: s. 572. L. Mtv:aan 112. jan-Hyvinkään yhdystien rakentamisesta. Liit-
39846: - Ks. Asutus. Asutuslainat. teet XII,33. s. 814. L. Kulkv: aan 120.
39847: - Ed. R. Virtasen ym. toiv.al. n:o 371 maantien
39848: Ma.a.nostolainat: - Ks. Asutus. rakentamisesta Lohjalta Karkkilan kautta Hy-
39849: vinkäälle. Lii.ttteet XII,34. s. 815. L. Kulkv:aan
39850: Ma.a.npa.ra.nnus: Ed. Kytän ym. toiv.al. n:o 229 120.
39851: toimenpiteistä maan- ja metsänparannustoimin- - Ed. Salinin ym. toiv.al. n:o 372 tutkimuksen
39852: nan laajentamiseksi. Liitteet IX,32. s. 581. L. toimittamisesta maantien rakentamiseksi Hyvin-
39853: Mtv:aan 113. kään kaupungista Mäntsälän kirkonkylään.
39854: - Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 233 valtion osan- Liitteet XII,35. s. 816. L. Kulkv:aan 120.
39855: otosta maanparannustöiden kustannuksiin anne- - Ed. Lahden ym. toiv.al. n:o 373 kaakkoisen raja-
39856: tun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. seudun tieolojen parantamisesta. Liitteet XII,36.
39857: Liitteet IX,36. s. 586. L. Mtv: aan 113. s. 817. L. Kulkv:aan 120.
39858: - Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 234 lisäavustuk- - Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 374 Karhulan-
39859: sen maksamisesta maanparannustöiden kustan- Haminan tieosuuden kunnostamisesta. Liitteet
39860: nuksiin eräissä tapauksissa. Liiltteet IX,37. s. XIl,37. s. 818. L. Kulkv:aan 120.
39861: 587. L. Mtv:aan 113. - Ed. Kokkolan ym. toiv.al. n:o 376 Kyminlinnan
39862: - Ed. Kämäräisen ym. toiv.al. n: o 237 esityksen -Hurukselan tien rakentamisesta ja yhdistä-
39863: antamisesta maanparannusaineiden ajopalkkiosta misestä Kymenlaakson runkotiehen. Liitteet
39864: pienviljelijöille. Liitteet IX,40. s. 590. L. Xll,39. s. 820. L. Kulkv:aan 120.
39865: Mtv:aan 113. - Ed. Kansikkaan ym. toiv.al. n:o 377 maantien
39866: - Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 238 esityksen oikaisun suorittamisesta Kymijoen läntisellä
39867: antamisesta uudisraivausten yhteydessä tapah- runkotiellä Anjalan kunnassa. Liitteet XII,40.
39868: tuvasta maanparannusaineiden ajosta suoritet- s. 822. L. Kulkv:aan 120.
39869: tavista palkkioista. Liitteet IX,41. s. 591. L. - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 378 määrärahasta
39870: Mtv:aan 113. Elimäen-Anjalan maantien parantamiseksi. Liit-
39871: - Ed. Marttilan ym. toiv.al. n:o 284 määrära- teet XII,41. s. 823. L. Kulkv:aan 120.
39872: hasta jokien ja viemäreiden perkauksen yhtey- - Ed. Kähösen ym. toiv.al. n:o 379 tien rakenta-
39873: dessä tulevan kivennäismaan siirtoon viljellyille misesta Loimaan kauppalasta suoraan Kosken
39874: suomaille. Liitteet IX,87. s. 645. L. Mtv:aan (Tl.) kirkonkylään. Liitteet XII,42. s. 824. L.
39875: 115. Kulkv:aan 120.
39876: - Ks. Perusparannukset. - Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 380 Riihimäen-
39877: Lahden maantien rakentamista koskevan suunni-
39878: Maantiet: Ed. Härkösen ym. toiv.al. n:o 140 eral- telman toteuttamisesta. Liitteet XII,43. s. 825.
39879: den maantiealueiden luuastuakorvausten suorit- L. Kulkv:aan 120.
39880: tamisesta valtion varoista. Liitteet VII,47. s. - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 381 määrärahasta
39881: 400. L. Ltv:aan 108. Kouvolan-Heinolan kantatien rakentamiseksi tie-
39882: - Ed. Suonpään ym. toiv.al. n:o 141 eräiden osalla Voikka--Oravala-J aala. Liitteet XII,44.
39883: maantiealueiden luuastuakorvausten suorittami- s. 826. L. Kulkv:aan 120.
39884: sesta valtion varoista. Liitteet VII,48. s. 401. - Ed. Aallon ym. toiv.al. n:o 382 toimenpiteistä
39885: L. Ltv: aan 108. maantien rakentamiseksi tiesuunnalla Hämeen-
39886: - Ed. Kekkosen ym. toiv.al. n:o 142 paikallis- linna-Rimmi-Urjalan asema. Liitteet XII,45.
39887: teiksi luovutettavien teiden kuntoonpanosta s. 827. L. Kulkv:aan 120.
39888: kunnille ja kylätiekunnille aiheutuvien rasitus- - Ed. Aulangon ym. toiv.al. n:o 383 toimenpi-
39889: ten lieventämisestä. Liitteet VII,49. s. 402. L. teistä Hämeenlinnan-Urjalan tien aikaansaa-
39890: Ltv:aan 108. miseksi. Liitoteet Xll,46. s. 828. L. Kulkv:aan
39891: - Ed. Saalastin ym. toiv.al. n:o 365 kiinteämmän 120.
39892: yhteistyön aikaansaamisesta viranomaisten kes- - Ed. Tammisen ym. toiv.al. n:o 384 toimenpi-
39893: ken tiesuunnittelujen alkuvaiheessa. Liitoteet teistä tien rakentamiseksi Hämeenlinnasta Urja-
39894: XII,28. s. 807. L. Kulkv:aan 119, ·laan. Liitteet XII,47. s. 829. L. Kulkv:aan 120.
39895: - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 366 toimenpiteistä - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n: o 385 määrärahasta
39896: tie- ja vesirakennushallituksen aurausohjelman Tykkimäen-Keitin tieosan rakennustöiden aloit-
39897: laajentamiseksi. Liitteet XII,29. s. 808. L. tamiseksi. Liitteet XII,48. s. 830. L. Kulkv:aan
39898: Kulkv:aan 119. 120.
39899: 16 Asialuettelo 1960.
39900:
39901: - Ed. Matilaisen ym. toiv.al. n:o 386 maarara· -Ed. Niirasen ym. otoiv.al. n:o 401 yhdymaantien
39902: hasta tien rakentamiseksi Taipalsaaren Kylän- rakentamiseksi Höytiäisen kanavalta Polvijär-
39903: niemeen. Liitteet XII,49. s. 831. L. Kulkv:aan ven kirkolle. Liitteet XII,64. s. 849. L. Kulk-
39904: 120. v:aan 121.
39905: - Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 387 määrärahasta Hu- -Ed. V. Turusen ym. toiv.al. n:o 402 maantien
39906: sun-Ylämaan-8imolan-Lappeenrannan maan- rakentamiseksi Polvijärven-Junan maantieltä
39907: tien rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet Juuan-Kaavin maantielle Petrovaaraan. Liit·
39908: XII,50. s. 832. L. Kulkv:aan 120. teet XII,65. s. 850. L. Kulkv:aan 121.
39909: - Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 388 oikaisu- ja pe- - Ed. V. Turusen ym. toiv.al. n:o 403 tutkimuk-
39910: ruskorjaustöiden suorittamisesta Ylöjärveltä Vil- sen toimittamisesta tien rakentamiseksi Joen·
39911: jakkalan kautta Tampereen-Vaasan valtatielle suusta Kunnasniemen ja Huhmarisen kautta Pol-
39912: ybtyvällä tieosuudella. Liitteet XII,51. s. 833. vijärvelle. Liitteet XII,66. s. 851. L. Kulk-
39913: L. Kulkv:aan 120. v:aan 121.
39914: - Ed. Sävelän ym. toiv.al. n:o 389 suunnitelman - Ed. Lehmosen ym. toiv.al. n:o 404 Pyöreäsuon
39915: laatimisesta Merikarvian satamasta Siikaisten -Keiteleen maantien rakentamisesta. Liitteet
39916: halki Kankaanpäähän johtavan maantien saatta- XII,67. s. 852. L. Kulkv:aan 121.
39917: tamisesta raskasta liikennettä kestäväksi maan- - Ed. Ahosen toiv.al. n:o 405 Keitelepohjan-
39918: tieksi. Liitteet XII,52. s. 834. L. Kulkv:aan Kinnulan tien rakentamisesta. Liitteet XII,68.
39919: 121. s. 853. L. Kulkv:aan 121.
39920: -Ed. N. Niemisen ym. toiv.al. n:o 390 määrära- - Ed. Pulkkisen ym. toiv.al. n:o 406 Niiniveden
39921: hasta Rantasalmen ja Säämingin kuntien alueella itäisen rannan tien rakentamisesta Tervon ja
39922: sijaitsevan Hiltulan-Pölläskylän tiehankkeen Vesannon kunnissa. Liitteet XII,69. s. 854. L.
39923: toteuttamiseksi. Liitteet XII,53. s. 835. L. Kulkv:aan 121.
39924: Kulkv:aan 121. - Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n:o0 407 saaristotien
39925: -Ed. Vennamon toiv.al. n:o 391 Mäntän-Lylyn rakentamisesta Lapinlahden kirkonkylästä Ak·
39926: kalansaaren kautta Väisälänmäkeen. Liitteet
39927: -Oriveden maantien rakentamisesta. Liitteet
39928: XII,70. s. 855. L. Kulkv:aan 121.
39929: XII,54. s. 836. L. Kulkv:aan 121. - Ed. Pulkkisen ym. toiv.al. n:o 408 tien raken·
39930: - Ed. Backlundin ym. toiv.al. n:o 392 määrära- tamisesta Pielaveden pitäjän Viinamäestä Koto-
39931: hasta Siipyyn niemelle johtavaa tietä varten järven kautta Siikalahteen Iisalmen maalais-
39932: ja niemellä sijaitsevan kalastuspaikan paran-ta- kunnassa. Liitteet XII,71. s. 856. L. Kulkv:aan
39933: miseksi. Liitteet XII,55. s. 837 ja 838. L. 122.
39934: Kulkv:aan 121. - Ed. Timosen ym. toiv.al. n:o 409 maantien ra-
39935: - Ed. Backlundin ym. toiv.al. n:o 393 määrära- kentamisesta Petäiskylän kunnantiestä Kuoha-
39936: hasta Skaftungista Nyhamniin johtavaa tietä tin kunnantiehen Nurmeksen maalaiskunnassa.
39937: varten ja sataman hyväksikäytön suunnitte- Liittee>t XII,72. s. 857. L. Kulkv:aan 122.
39938: luun. Liitteet XII,56. s. 839 ja 840. L. Kulk- - Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 410 maan-
39939: v:aan 121. tien rakentamisesta Sotkamon-Ristijärven maan-
39940: - Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n: o 394 Siipyyn tieltä Yli-Vieksiin Kuhmon-Hyrynsalmen maan-
39941: kalastuspaikoille johtavien vesi- ja maanteiden tielle. Liitteet XII, 73. s. 858. L. Kulkv: aan
39942: parantamisesta. Liitteet XII,57. s. 841 ja 842. 122.
39943: L. Kulkv:aan 121. - Ed. Tauriaisen ym. toiv.al. n:o 411 Murhivaa-
39944: ran-Lipon-Luolasuon maantien rakentamisesta
39945: - Ed. J"åmsenin ym. toiv.al. n:o 395 maantien ra-
39946: Suomussalmen kunnassa. Liitteet XII,74. s. 859.
39947: kentamisesta Virtain-Pihlajaveden maantieltä L. Kulkv:aan 122.
39948: Yltiän pysäkille. Liiotteet XII,58. s. 843. L.
39949: - Ed. LakkaJan ym. toiv.al. n:o 412 tien aikaan·
39950: Kulkv: aan 121.
39951: saamisesta Puolamajärven ja Rovanpään välille
39952: - Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 396 Soinin kir- Pellon kunnassa. Liitteet XII,75. s. 860. L.
39953: konkylän ja Keisasen välisen tieosuuden paran- Kulkv:aan 122.
39954: tamisesta. Liitteet XII,59. s. 844. L. Kulkv:aan - Ed. LakkaJan ym. toiv.al. n:o 413 Teurajärven
39955: 121. tien rakennustöiden aloittamisesta. Liitteet
39956: - Ed. Hultin ym. toiv.al. n:o 397 määrärahasta XII,76. s. 861. L. Kulkv:aan 122.
39957: Rankamäen-Mataramäen maantien rakentami- - Ed. Paarmanin ym. toiv.al. n:o 414 Rovanie-
39958: seksi. Liitteet XII,60. s. 845. L. Kulkv:aan men-Ivalon runkotien kunnostamisesta. Liit-
39959: 121. teet XII,77. s. 862. L. Kulkv:aan 122.
39960: - Ed. J"åmsenin ym. toiv.al. n:o 398 tien rakenta- - Ed. Frimanin ym. ooiv.al. n:o 415 toimenpi-
39961: misesta Lievestuoreen Saarilammin tieltä Hän- teistä maantien rakennustöiden aloittamiseksi
39962: niskylän Hytölän tielle. Liitteet XII,61. s. 846. Saarenkylän ja Markkasuvannon välillä Rova-
39963: L. Kulkv:aan 121. niemen maalaiskunnassa. Liitteet XII,78. s. 863.
39964: - Ed. Lehmosen ym. toiv.al. n:o 399 yhdystien L. Kulkv:aan 122.
39965: rakentamisesta Kemppalan-Hanislahden kun- - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 416 Kolpeneen-8ieri·
39966: nantieltä Viitasaaren-Kuopion runkotielle. Liit- järven-Pekkalan maantien rakentamisesta. Liit-
39967: teet XII,62. s. 847. L. Kulkv:aan 121. teet XII,79. s. 864. L. Kulkv:aan 122.
39968: - Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 400 maantien - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 417 määrärahasta
39969: rakentamisesta linjalla Vehmersalmen lossi- maantien rakentamiseksi Vanttausjärven maan-
39970: Ritokylä-Räsälänlahti. Liitteet XII,63. s. 848. tieltä Vian asemalle. Liitteet XII,80. s. 865. L.
39971: L. Kulkv:aan 121. Kulkv:aan 122.
39972: Asialuettelo 1960. 17
39973: - Ed. Lahtelan toiv.al. n: o 418 Kemijärven-Pel- välille sekä mainitulta sillalta Nuorgamin kautta
39974: kosenniemen maantien ja Kemijärven-Pahka- Norjan rajalle. Liitteet XII,97. s. 885. L.
39975: kummun maantien välisen yhdystien ja Kemijo- Kulkv:aan 123.
39976: keen tarvittavan sillan rakentamisesta. Liitteet - Ed. Törmän ym. rah.al. n: o 30 määrärahan
39977: XII,81. s. 867. L. Kulkv:aan 122. osoittamisesta koneellisen tutkimuksen suoritta-
39978: - Ed. Lahtelan toiv.al. n: o 419 Luusuan ja Lehto- miseksi tiesuunnalla Hämeenlinna-Rimmi-Ur-
39979: lan välisen yhdystien rakentamisesta Kemijär- jala. Liitteet IV,140. s. 252. L. Vv:aan, jonka
39980: vellä. Liitteet XII,82. s. 868. L. Kulkv:aan 122. tulee pyytää Kulkv:n lausunto, 126.
39981: - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 420 määrärahasta maan· - Ed. Mannilan ym. rah.al. n: o 31 määrärahan
39982: tien rakentamiseksi Soppalasta Räisälään Kemi· !Osoittamisesta maantien rakentamista varten
39983: järven kunnassa. Liitteet XII,83. s. 869. L. Sysmästä Judinsalon kautta Luhankaan. Liit-
39984: Kulkv:aan 122. teet IV,141. s. 253. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-
39985: - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 421 toimenpiteistä Ke· tää Kulkv:n lausunto, 126.
39986: mijärveltä Jumiskon kautta Posiolie rakennetun - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 32 määrärahan osoit·
39987: maantien ja Aittoperän kylätien välisen yhdys· tamisesta yhdysmaantien rakentamiseksi Lapa·
39988: tien rakentamiseksi. Liitteet XII,84. s. 870. L. järven tiestä Kemijärven-Sallan maantiehen
39989: Kulkv:aan 122. Salmivaaran kylään. Liitteet IV,142. s. 2.54. L.
39990: - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 422 maantien rakenta- Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto,
39991: misesta Kemijoen itäpuolitae Kemijärveltä Java· 126.
39992: rusvastuun ja Pelkosenniemen kautta Savukosken - Ed. Lahtelan rah.al. n:o 33 määrärahan osoit-
39993: kirkonkylään. Liitteet XIJ:.85. s. 871. L. Kulk· tamisesta Molkojärven-Kieringin maantien ra-
39994: v:aan 122. kentamista varten. Liitteet IV,143. s. 255. L.
39995: - Ed. Tiekson ym. toiv.al. n:o 423 suunnitelman Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto,
39996: laatimisesta Härkäjoen-Kalujärven tien rakenta· 126.
39997: miseksi. Liitteet XII,86. s. 873. L. Kulkv:aan - Ks. Asutustiet. Maanhankinta. Tielaki.
39998: 122.
39999: - Ed. Lakkalan ym. toiv.al. n:o 424 .Äkäsjoensuun Maanviljelysinsinööripiirit: Ed. Mannilan ym. rah.
40000: -äkäslompolon-Tiurajärven tien kunnostami- al. n:o 18 määrärahan osoittamisesta Mikkelin
40001: sesta. Liitteet XII,87. s. 874. L. Kulkv:aan 122. läänin maanviljelysinsinööripiirin perustamista
40002: - Ed. Lakkalan ym. toiv.al. n:o 425 Havelasta Ko- varten. Liitteet IV,128. s. 237. L. Vv:aan,
40003: lariin johtavan Väylänvarren tien peruskorjaus- jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, 125.
40004: töiden aloittamisesta. Liitteet XII,88. s. 875. L.
40005: Kulkv:aan 122. Maanvuokra: Ed. Kähösen ym. lak.al. n:o 91 laiksi
40006: - Ed. Lakkalan ym. toiv.al. n:o 426 tien rakenta- maanvuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä ta·
40007: misesta Taapajärveltä J uustovaaralle Kolarin kun· pauksissa annetun lain muuttamisesta. Liitteet
40008: nassa. Liitteet XII,89. s. 876. L. Kulkv:aan 122. IX18. s. 551. L. Mtv:aan 100.
40009: - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 427 toimenpiteistä - Ed. Rapion ym. lak.al. n:o 92 laiksi maanvuok-
40010: yhdystien rakentamiseksi Rovaniemen-Sodanky· rasuhteiden pitentämisestä eräissä tapauksissa
40011: län maantiestä Orajärven kylän kautta Pelkosen· annetun lain muuttamisesta. Liitteet IX,9. s.
40012: niemen-Sodankylän maantiehen. Liitteet XII,90. 553. L. Mtv:aan 100.
40013: s. 877. L. Kulkv:aan 123.
40014: - Ed. Lahtelan ym. toiv.aL n:o 428 yhdysmaantien Maaperärikkaudet: - Ks. Malminetsintä.
40015: rakentamisesta Seipäjärven ja Heinäperän kylä-
40016: teiden välille Sodankylän kunnassa. Liitteet Maaseutu: - Ks. Kokoustalot. Sähkö. Vesijohdot.
40017: XII,91. s. 879. L. Kulkv:aan 123. Maatalouden tutkimuskeskus: - Ks. Siipikarjan-
40018: - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 429 määrärahasta maan- hoito.
40019: tien rakentamiseksi Ounasjoen itäpuolitae Saaren-
40020: kylästä Markkasuvannon sillalle. Liitteet XII,92. Maatalous: Ed. Sävelän ym. lak.al. n:o 94 laiksi
40021: s. 880. L. Kulkv:aan 123. maataloustuotannon tuotantopalkkioiden jakope-
40022: - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 430 yhdystien ra- rusteista. Liitteet IX,11. s. 558. L. Mtv:aan
40023: kentamisesta Lintulaan päättyvän Kiistalan tien 100.
40024: ja Hanhimaan kylän välille. Liiltteet XII,93. s. - Ed. E. Mannisen ym. toiv.al. n:o 211 toimen-
40025: 881. L. Kulkv:aan 123. piteistä maatalouden yleisen kustannustason
40026: - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 431 määrärahasta yh- alentamiseksi. Liitteet IX,14. s. 562. L. Mtv:aan
40027: dysmaantien rakentamiseksi Hietll!lasta Hanhi· 112.
40028: maalUUl Kittilän kunnassa. Liitteet XII,94. s. - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 212 hintatakuun an-
40029: 882. L. Kulkv:aan 123. tamisesta pienmaatalouden tuotteille. Liitteet
40030: - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 432 tien rakenta- IX115. s. 564. L. M'tv: aan 112.
40031: misesta Kaukosen-Kolarin maantiestä Jauhojär· - Ks. Ammattikurssit. Hallavahingot. Kivenrai·
40032: ven kylään. Liitteet XII,95. s. 883. L. Kulk- vaus. Koetoiminta. Tulo- ja omaisuusvero. Työ-
40033: v:aan 123. aika. Verotus.
40034: - Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 433 tien rakenta-
40035: misesta Suouttajärven ja Leppäjärven välille. Maatalouskoneet: Ed. Niemelän ym. toiv.al. n:o
40036: Liitteet XII,96. s. 884. L. Kulkv: aan 123. 277 maatilatalouden konekeksintöjen saattami-
40037: - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 434 määrärahasta maan- sesta kokeilukelpoiseen kuntoon. Liitteet IX,80.
40038: tien rakentamiseksi Utsjokeen rakennetun sillan s. 637. L. Mtv:aan 115.
40039: ja sen eteläpuolella olevain koskien sivuutuatien - Ks. Ammattikurssit.
40040:
40041: 3 E 74/60
40042: 18 Asialuettelo 1960.
40043:
40044:
40045: Ma.ata.louskoulut: Ed. Jungarån ym. toiv.al. n:o Matkailu: Ed. Procopen ym. toiv.al. n:o 460 mat-
40046: 242 Lannäslundin maatalouskoulun uudisraken· kailun edistämisestä saaristossa. Liitteet XII,123.
40047: nuksista. Liitteet IX,45. s. 595 ja 596. L. s. 913 ja 914. L. Kulkv:aan 124.
40048: Mtv:aan 113.
40049: - Ks. Eläkkeet. Matka.kustannukset: - Ks. Asevelvolliset.
40050: Ma.atalousra.kennukset: Ed. Asunnan ym. toiv.al. Matku: - Ks. Amma;ttikurssi!t.
40051: n: o 278 määrärahasta Työtehoseuralle rakennus-
40052: suunnittelutoimiston vakinaistamista varten. Liit- Matosa.Imi: - Ks. Sillat.
40053: teet IX,81. s. 638. L. Mtv:aan 115.
40054: - Ks. Maankäyttölaki. Meijerit: - Ks. Maito.
40055: Maata.lousteknikot: - Ks. Yliopisto. Merenkulku: - Ks. Kauppa- ja teollisuusministe-
40056: riö. Luotsilaitos.
40057: Ma.ataloustuotantotoimikunta: - Ks. Maatalous.
40058: Merikarvia.ri satama: - Ks. Maantiet.
40059: Ma.ataloustuotteet: - Ks. Maatalous.
40060: Merikoski: - Ks. Oppikoulut.
40061: Maatalousyhtymät: - Ks. Verotus.
40062: Metsäatta.Sea.t: - Ks. Ulkomaanedustus.
40063: Maito: Ed. Mattilan ym. toiv.al. n:o 240 maidon-
40064: tarkastuslainsäädännön uusimisesta. Liitteet Metsäkoulut: Ed. Paarmanin ym. rah.al. n:o 19
40065: IX,43. s. 593. L. Mtv:aan 113. määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen met-
40066: - Ks. Voi. sänhoitokoulun rakentamiseksi Rovaniemen maa-
40067: laiskuntaan. Liitteet IV,129. s. 238. L. Vv:aan,
40068: Ma.itolaiturit: Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 144 toi- jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto, 126.
40069: menpiteistä maitolaitureita koskevien määräyk-
40070: sien muuttamiseksi. Liitteet VII,51. s. 404. L. Metsänhoitajat: - Ks. Yliopisto.
40071: Ltv:aan 108.
40072: Metsänhoito: Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 239 li-
40073: Ma.kuuvaununhoita.jat: - Ks. Rauta<tieläiset.
40074: säyksestä vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon
40075: metsänparannusvaroihin. Liitteet IX,42. s. 592.
40076: Ma.lminetsintä: Ed. Puhakan ym. toiv.al. n:o 83
40077: Pohjois-Karjalan maaperärikkauksien tutkimus- L. Mtv: aan 113.
40078: toiminnan tehostamisesta. Liitteet IV,100. s. - Ks. Ammattikasvatus. Ammattikurssit.
40079: 202. L. Vv:aan 105. Metsitnhoitoyhdistylalet: Ed. Sävelän ym.. lak.al.
40080: - Ed. Lahtelan ym. toival. n:o 90 määrärahasta n:o 95 laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun
40081: malminetsinnän tehostamiseksi Lapin läänissä. lain muuttamisesta. Liitteet IX,12. s. 560. L.
40082: Liitteet IV,107. s. 210. L. Vv:aan 106. Mtv:aan 100.
40083: - Ed. Tiekson ym. toiv.al. n:o 91 lisäyksestä vuo-
40084: den 1960 tulo- ja menoarvioon Kemin maalais- Metsänpa.ra.nnus: - Ks. Maanparannus. Metsän-
40085: kunnan alueella olevaa kromiesiintymää koske- hoito.
40086: vien tutkimustöiden jatkamiseksi. Liitteet
40087: IV,108. s. 211. L. Vv:aan 106. Metsät: - Ks. Asutusyhteismetsät.
40088: Manttaalikuntalaitos: Ed. Kulovaaran ym. lak.al. Metsätalous: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 227 yksi-
40089: n:o 46 laiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta. tyismetsien valvontaa koskevien määräysten
40090: Liitteet VII,2. s. 323. L. Ltv:aan 97. korjaamisesta. Liitteet IX,30. s. 579. L. Mtv:aan
40091: - Ed. Rapion ym. lak.al. n:o 47 laiksi manttaali- 113.
40092: kunnan lakkauttamisesta. Liitteet VII,3. s. 324. - Ks. Ulkomaanedustus.
40093: L. Ltv:aan 98.
40094: - Ed. A. Tuomisen ym. lak.al. n:o 48 laiksi mant- Metsätelmikot: - Ks. Yliopisto.
40095: taalikunnan lakkauttamisesta. Liitteet VII,4. s.
40096: 326. L. Ltv: aan 98. Metsätyöt: Ed. J. E. Partasen ym. lak.al. n:o 109
40097: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 129 manttaalikunta- laiksi metsä- ja uittotöiden vähimmäispalkoista.
40098: laitoksen lakkauttamisesta. Liitteet VII,36. s. Liitteet X,13. s. 694. L. Työv:aan 101.
40099: 385. L. Ltv:aan 108. - Ks. Ammattikasvatus. Minimipalkat.
40100: - Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 130 manttaali- ja
40101: jakokuntien hallussa olevien, omistussuhteiltaan Mielisa.ira.sla.ki: Ed. V. R. Virtasen ym. lak.al. n:o
40102: epäselvien alueiden käytön järjestämisestä. Liit- 44 laiksi mielisairaslain muuttamisesta. Liitteet
40103: teet VII,37. s. 386. L. Ltv:aan 108. VI,5. s. 281. L. Tv:aan 97.
40104: Mikkeli: - Ks. Maanviljelysinsinööripiirit.
40105: Marjoniemi: - Ks. Asutustiet.
40106: Minimipalka.t: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 301 kaik-
40107: Ma.rtimonoja: - Ks. Sillat. kia palkansaajia koskevan minimipalkkalain
40108: aikaansaamisesta. Liitteet X,34. s. 725. L.
40109: Matemaattiset aineet: - Ks. Kouluhallitus. Työv: aan 116.
40110: Asialuettelo 1960. 19
40111: Misi: - Ks. Kaivostoiminta. Nimittä.miskl.rjat: - Ks. Virkamiehet.
40112:
40113: Moottoria.joneuvot: - Ks. Autot. Puolustuslaitos. Normaa.Iihinna.t: - Ks. Kansakoulut.
40114: Moottoria.joneuvovero: Ed. Haran ym. -toiv.al. n:o Nummela: - Ks. Sillat.
40115: 64 henkilöautoista ja moottoripyöristä suoritet-
40116: tavan veron perimisen lopettamisesta vuoden Nuoriso: - Ks. Alkoholiliike. Huvit. Ikärajat.
40117: 1960 päättyessä. Liitteet IV,81. s. 179. L. Sairaanhoito.
40118: Vv:aan 105.
40119: - Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 65 henkilöautoista Nurmes: - Ks. Karjanhoitokoulut. Virastot.
40120: ja moottoripyöristä suoriltettavasta verosta an-
40121: netun lain muuttamisesta maaseudun poliisivi- Nurmijärvi: - Ks. Ammattikurss~t.
40122: ranomaisten henkilöautojen osalta. Liitteet
40123: IV,82. s. 180. L. Vv:aan 105. Nurmonjoki: - Ks. Voimalaitokset.
40124: Moottoripyörä.t: - Ks. Moottoriajoneuvovero. Nyhamn: - Ks. Maantiet.
40125: Moottorit: - Ks. Polttoaineet.
40126: Muistomerkit: Ed. N. Niemisen ym. toiv.al. n:o
40127: 210 toimenpiteistä torpparien muistomerkin ai-
40128: kaansaamiseksi. Liitteet VIII,69. s. 529. L.
40129: o.
40130: Siv:aan 112. Obligaatiot: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
40131: Museot: - Ks. Rautatiemuseo. Taidemuseot. Oika.isutyöt: - Ks. Maantiet.
40132: Mustalaiset: Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 323 toi- Oikeudenkäynti: Ed. Nordforsin ym. toiv.al. n:o 9
40133: menpiteistä maamme mustalaiskysymyksen ratkai- vähävaraisten asianomistajien aseman paranta-
40134: semiseksi. Liitteet X,56. s. 749. L. Työv:aan misesta. Liitteet II,8. s. 46 ja 48. L. Lv:aan
40135: 117. 102.
40136: Muurame: - Ks. Virastot. Ojitus: - Ks. Perusparannukset.
40137: Muutoksenhaku: Ed. Vennamon lak.al. n: o 5 laiksi
40138: muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain Olavinlinna: Ed. Niemelän ym. toiv.al. n:o 208
40139: muuttamisesta. Liitteet II,l. s. 33. L. Lv:aan määrärahasta Olavinlinnassa suoritettavia kor-
40140: 95. jaustöitä varten. Liitteet VIII,67. s. 527. L.
40141: Siv:aan 112.
40142: Myymälät: Ks. Kauppaliikkeet.
40143: Oma.isuustase: - Ks. Kirjanpitolaki.
40144: Myyntivoitto: - Ks. Verotus.
40145: Omistusoikeus: - Ks. Mantttaalikuntalaitos.
40146: Mäntsälä: - Ks. Hevoset.
40147: Opetta.jaopistot: - Ks. Ammattikoulut. Käsityö.
40148: Opetuselokuva.t: _- Ks. Puolustuslaitos.
40149:
40150: N. Opetusha.llinto: - Ks. Koululaitos.
40151:
40152: Naiset: - Ks. Oppivelvollisuus. Opintolainat: Ed. Honkosen ym. lak.al. n:o 71
40153: laiksi korkeakouluissa opiskelevien ja niissä
40154: Na.iskonsta.a.pelit: - Ks. Poliisi. loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden opin-
40155: tolainojen valtiontakauksesta annetun lain muut-
40156: Neuvonta.toiminta.: - Ks. Kot}talous. tamisesta. Liitteet VIII,1. s. 423. L. Siv:aan
40157: 99.
40158: Neuvottelukunna.t: - Ks. Kalatalous. - Ed. Pitsingin ym. lak.al. n:o 72 laiksi korkea-
40159: kouluissa opiskelevien ja niissä lopputUJtkinnon
40160: Nilsiä: - Ks. Teollisuus. suorittaneiden henkilöiden opintolainojen val-
40161: tiontakauksesta annetun lain muuttamisesta.
40162: Nimismiehet: Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 14 Liitteet Vill,2. s. 424. L. Siv:aan 99.
40163: Maaningan ja Kuopion nimismiespiirien ennal-
40164: leen palauttamisesta. Liitteet IV,31. s. 121. L. Opiskelu: - Ks. Oppikoulut. Oppivelvollisuus. Yli-
40165: Vv:aan 102. opisto.
40166: -Ed. Salmis·en toiv.al. n:o 15 Maaningan nimis·
40167: miespiirin uudelleen perustamises·ta. Liitteet Oppiennätykset: - Ks. Ammattikoulut.
40168: IV,32. s. 122. L. Vv:aan 102.
40169: - Ks Poliisi. Oppikirjat: - Ks. Ammattikoulut. Oppikoulut.
40170: 20 Asialuettelo 1960.
40171:
40172: Oppikoulut: Ed. Rosenbergin ym. lak.al. n:o 73 Oppivelvollisuus: Ed. Nederström-Lund6nin ym.
40173: laiksi yksityisoppikoulujen valtionavu&ta. anne· <toiv.al. n:o 185 eräiden oppivelvollisuusiässä
40174: tun lain muuttamisesta. Liitteet VIII,3. s. 425. olevien lasten kotona tapahtuvan opiskelun tu·
40175: L. Siv:aan 99. kemisesta. Liitteet VIII,44. s. 500. L. Siv:aan
40176: - Ed. Ahosen ym. lak.al. n: o 74 laiksi yksityis· 110.
40177: oppikoulujen valtionavusta annetun lain muut· - Ed. Saalastin ym. toiv.al. n:o 205 naisten koti-
40178: tamisesta. Liitteet VID,4. s. 426. L. Siv:aan taloudellisen oppivelvollisuuden toteuttamisesta.
40179: 99. Liitteet VID,64. s. 523. L. Siv:aan 112.
40180: - Ed. österholmin ym. lak.al. n:o 75 laiksi yksi·
40181: tyisoppikoulujen valtionavusta annetun lain Oriit: - Ks. Hevoset.
40182: muuttamisesta. Liitteet VIII,5. s. 430 ja 434. L.
40183: Siv:aan 99. Orivirta: - Ks. Pengerrystyöt. Sillat.
40184: - Ed. Leikolan ym. toiv.al. n:o 166 vieraskielis-
40185: ten koulujen tukemisesta valtionavustuksin. Ortopedinen sa.iraa.la.: - Ks. Sairaalat.
40186: Liitteet VIII,25. s. 474. L. Siv:aan 110.
40187: - Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 167 Karhulan yh· Orvot: - Ks. Eläkkeet. Sotaorvot. Verotus.
40188: teiskoulun ottamisesta valtion haltuun. Liitteet
40189: VID,26. s. 476. L. Siv:aan 110. Osa-aikatyöjä.rjestelmit: Ed. Hosian ym. toiv.al.
40190: -Ed. Kansikkaan ym. toiv.al. n:o 168 määrära· n: o 24 osa-aikatyöjärjestelmitn toteuttamisesta
40191: hasta Kuusankosken yhteiskoulun ottamiseksi valtion virastoissa ja laitoksissa. Liitteet IV.41.
40192: valtion haltuun. Liitteet VID,27. s. 477. L. s. 132. L. Vv:aan 103.
40193: Siv:aan 110.
40194: -Ed. Lindemanin ym. toiv.al. n:o 169 Karis- Osakesitästitminen: Ed. Borg-Sundmanin ym. toiv.al.
40195: Billnäs samskola nimisen yhteiskoulun ottami- n: o 4 7 osakesäästämisen tehostamisesta. Liitteet
40196: sesta valtion haltuun. Liitteet VID,28. s. 478 IV,64. s. 159. L. Vv:aan 104.
40197: ja 479. L. Siv:aan 110. - Ed. Meinanderin ym. toiv.al. n:o 48 kaksinker·
40198: - Ed. Kemppaisen ym. toiv.al. n:o 170 Merikos- taisen verotuksen keventämisestä ja osakesääs·
40199: ken yhteislyseon oikeuttamisesta jatkamaan toi· tämisen edistämisestä. Liitteet IV,65. s. 161 ja
40200: mintaansa valtion oppikouluna. Liitteet VIII,29. 162. L. Vv:aan 104.
40201: s. 480. L. Siv:aan 110.
40202: - Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 171 Leppävir· Osakeyhtiöt: - Ks. Kirjanpitolaki. Leimavero.
40203: ran yhteiskoulun ottamisesta valtion oppilaitok- Puunjalostusteollisuus. Tulo- ja omaisuusvero.
40204: seksi. Liitteet VID,30. s. 482. L. Siv:aan 110. Verotus.
40205: - Ed. Ala-Kuljun ym. toiv.al. n:o 172 Seinäjoen
40206: tyttölyseon muuttamisesta kaksoistyttölyseoksi. Osa.ra: - Ks. Kotitalouskoulut.
40207: Liitteet VIII,31. s. 483. L. Siv:aan 110.
40208: - Ed. Honkosen ym. toiv.al. n:o 173 yhtenäisten Ositus: - Ks . .Takolaitos.
40209: oppikirjojen julkaisemisesta valtion toimesta.
40210: Liitteet VID,32. s. 484. L. Siv:aan 110. OsuUSkunna.t: - Ks. Kirjanpitolaki. Leimavero.
40211: - Ed. Paasion ym. toiv.al. n:o 174 iltaoppikou· Tulo- ja omaisuusvero. VerOitus.
40212: luissa opiskelevien taloudellisesta tukemisesta
40213: apurahojen muodossa. Liitteet VID,33. s. 485. Ota.mnä.ki Oy.: - Ks. Kaivostoiminta.
40214: L. Siv:aan 110.
40215: - Ed. Uusitalon ym. toiv.al. n:o 175 pitkämat· Oulu: - Ks. Luotsilaitos. Postilaitos. Sairaalat.
40216: kaistan oppikoululaisten opiskelukustannusten Telakat.
40217: alentamisesta. Liitteet VIII,34. s. 486. L.
40218: Siv:aan 110.
40219: - Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 14 määrä-
40220: rahan osoittamisBsta Lahden lyseon kouluraken-
40221: nuksen laajennustöitä varten. Liitteet IV,124. P.
40222: s. 232. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n
40223: lausunto, 125. Paikallistiet: - Ks. Asutustiet. Maantiet. Tie·
40224: - Ed. Rosenbergin ym. rah.al. n:o 15 määrärahan laki.
40225: osoittamisesta Karjaan-Pinjaisten ruotsalaisen
40226: yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun. Liit- Pakkolunastus: - Ks. Maankäyttölaki.
40227: teet IV,125. s. 233 ja 234. L. Vv:aan, jonka
40228: tulee pyytää Siv:n lausunto, 125. Pak:oputket: - Ks. Autot.
40229: - Ks. Kouluhallitus. Liikuntakasvatus. Tulo· ja
40230: omaisuusvero. Palkat: - Ks. Kansakoulut. Metsätyöt. Minimi·
40231: palkat. Rautatieläiset. Sairaanhoitajat. Yli·
40232: Oppilaskodit: - Ks. Ammattikoulut. opisto.
40233: Oppilasluku: - Ks. Kansakoulut. Palveluslisll.: - Ks. Rajaval'tiolaitos.
40234: Oppisopimusla.ki: Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o Pa.pinoja: - Ks. Asutustiet.
40235: 296 oppisopimuslain uudistamisesta. Liitteet
40236: X,29. s. 719. L. Työv:aan 116. Pastörointi: - Ks. Maito.
40237: Asialuettelo 1960. 21
40238: Pedagoginen instituutti: - Ks. Kasvatustieteen PienteoWsuus: - Ks. Liikevaihtovero.
40239: tutkimuslaitos.
40240: Pientila.t: - Ks. Metsätalous.
40241: Pebku: - Ks. Turve.
40242: Pienviljelijät: Ed. Kämäräisen ym. toiv.al. n:o 253
40243: Pengerrystyöt: Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 292 pienviljelijäkoulun perustamisesta Ylä-Savoon
40244: Tenojoen rantojen jokeen sortumisen estämi- Kiuruvedelle. Liitteet IX,56. s. 607. L. Mtv:aan
40245: sestä Utsjoen kunnan alueella. Liitteet IX,95. 114.
40246: s. 654. L. Mtv:aan 116. - Ks. Maanparannus. Perusparannukset. Sairaus·
40247: - Ed. N. Niemisen ym. toiv.al. n:o 439 määrä- vakuutus. Synnytysloma. Työaika. Työttömyys·
40248: rahasta Orivirran maantiesillan pengerrystöiden vakuutus.
40249: aloittamiseksi. Liivteet XII,102. s. 891. L.
40250: Kulkv: aan 123. Pienyrittäjät: - Ks. Asutusrahasto. Liikevaihto-
40251: vero.
40252: Perhelisll.laki: Ed. Torven ym. lak.al. n:o 119
40253: laiksi perhelisälain muuttamisesta. Liitteet X,23. Pienvoimalaitokset: - Ks. Voimalaitokset.
40254: s. 709. L. Työv:aan 101.
40255: Pieta.rsa.a.ri: - Ks. Maatalouskoulut.
40256: Perintö- ja. la.hjavero: Ed. Rytkösen ym. lak.al.
40257: n:o 25 laiksi perintö- ja lahjaverolain muutta- Pihtipudas: - Ks. Virastot.
40258: misesta. Liitteet IV,16. s. 92. L. Vv:aan 96.
40259: Pinjainen: - Ks. Oppikoulut.
40260: Perka.ustyöt: Ed. Pulkkisen ym. toiv.al. n:o 290
40261: Pielaveden ja Tervon kunnissa sijaitsevan Pit· Pitkäjok:l.: - Ks. Perkaustyöt.
40262: käjoen perkaamisesta. Liitteet IX,93. s. 652. L.
40263: Mtv:aan 116. Pohjois-Karjala: - Ks. Malminetsintä. Voimalai-
40264: - Ks. Maanparannus. tokset.
40265:
40266: Perttula: - Ks. Vajaamieliset. Poliisi: Ed. Tuulen ym. toiv.al. n:o 16 määrära·
40267: hasta uusien poliisitoimien perustamiseksi Kou-
40268: Perunkirjoitus: - Ks. Vaivaisprosentti. volan nimismiespiiriin. Liitteet IV,33. s. 123.
40269: L. Vv:aan 102.
40270: Peruskorjaus: - Ks. Maantiet. -Ed. Hosian ym. toiv.al. n:o 26 pukurahan mak-
40271: samisesta poliisityössä palveleville naiskonstaa-
40272: Perusk:uiva.tus: - Ks. Kuivatustyöt. Maatalous. peleille. LHtteet IV,43. s. 135. L. Vv:aan 103.
40273: - Ks. Moottoriajoneuvovero.
40274: Peruspa.ra.nnukset: Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al.
40275: n: o 230 työllisyysvarojen käyttämisestä a vus- Polio: - Ks. Lapsihalvaus.
40276: tuksiksi tilakohtaiSiten peruaparannustöiden suo-
40277: rittamiseen alityöllisyysalueilla. Liitteet IX,33. Polttoaineet: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 66 moot-
40278: s. 583. L. Mtv:aan 113. toripolttoaineen veron alentamisesta. Liitteet
40279: - Ed. Vennamon toiv,al. n:o 231 tilakohtaisten IV,83. s. 181. L. Vv:aan 105.
40280: peruaparannustöiden suorittamisen edistämisestä. - Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 70 tutkimuksen toi-
40281: Liitteet IX,34. s. 584. L. Mtv:aan 113. mittamisesta kotoisten polttoaineitten käyttö-
40282: - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 232 työllisyysvarojen mahdollisuuksista valtionrautateillä. Li1tteet
40283: myöntämisestä tilalwhtaisiin peruaparannustöi- IV,87. s. 186. L. Vv:aan 105.
40284: hin koko maassa. Liitteet IX,35. s. 585. L. - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 75 puuprikettiteolli-
40285: Mtv: aan 113. suuden edistämisestä. Liitteet IV,92. s. 191. L.
40286: - Ed. Marttilan ym. toiv.al. n:o 235 avustusten Vv:aan 105.
40287: myöntämisestä maatilojen tilakohtaisiin perus- - Ks. Koetoiminta. Puutarhat. Voimalaitokset.
40288: parannustöihin. Liitteet IX,38. s. 588. L.
40289: M.tv:aan 113. Pori: - Ks. Sairaalat.
40290: - Ed. Pulkkisen ym. toiv.al. n:o 236 avustusten
40291: ja lainojen myöntämisestä pienviljelijöille tila· Poronhoito: Ed. Paarmanin ym. toiv.al. n:o 283
40292: kohtaisten peruaparannustöiden suorittamiseen. itärajalla olevan poroaidan korottamisesta. Liit-
40293: Liitteet IX,39. s. 589. L. Mtv:aan 113. teet IX,86. s. 644. L. Mtv:aan 115.
40294: - Ks. Kivenraivaus. Maanparannus.
40295: Postilaitos: Ed. Kuusisen ym. toiv.al. n:o 23 erru-
40296: Perämeri: - Ks. Luotsilaitos. Satamat. den posti- ja lennätinlaitoksen kirjurin toimien
40297: vakinaistamisesta. Liitteet IV,40. s. 130. L.
40298: Pielalvesi: - Ks. Perkaustyöt. Virastot. Vv:aan 103.
40299: -Ed. Kemppaisen ym. toiv.al. n:o 339 Oulun lää-
40300: Pielinen: - Ks. Koetoiminta. nin posti- ja lennätinpiirin perustamisesta. Liit-
40301: teet XII,2. s. 777. L. Kulkv:aan 118.
40302: Pienkiinteistöt: - Ks. Asemakaavalainsäädäntö. - Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 340 postiautovari-
40303: kon rakentamisesta Joensuun kaupunkiin. Liit-
40304: Pienma.atalous: - Ks. Maatalous. teet XII,3. s. 778. L. Kulkv:aan 118.
40305: 22 Asialuettelo 1960.
40306:
40307:
40308: - Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 341 Vaasan posti- - Ed. Nurmisen ym. toiv.al. n:o 88 puunjalostus-
40309: autovarikkorakennuksen rakennustöiden aloitta- tehtaan rakentamisesta Lestijoen varteen. Liit-
40310: misesta. Liittee>t XII,4. s. 779. L. Kulkv:aan teet IV,105. s. 208. L. Vv:aan 106.
40311: 118. - Ed. Murron ym. toiv.al. n:o 89 valtion omis-
40312: taman puunjalostuslaitoksen aikaansaamisesta
40313: Propaganda.: - Ks. Tupakka. Pudasjärvelle tai Taivalkoskella. Liitteet IV,106.
40314: s. 209. L. Vv:aan 106.
40315: Psykologia: - Ks. Yliopisto. -Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 9 määrärahan
40316: osoittamisesta Kemijärvelle rakennettavaa puun-
40317: Pudasjärvi: - Ks. Lääkärit. Maamieskoulut. Puun- jalostustehdasta varten. Liitteet IV,119. s. 226.
40318: jalostusteollisuus. L. Vv:aan 125.
40319: - Ks. Ulkomaanedustus. Vientisäännöstely.
40320: Puhelin: Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 464 val-
40321: tionpuhelimella suorite,ttavan vuosimaksun pois- Puupriketit: - Ks. Polttoaineet.
40322: tamisesta sokeilta. Liitteet XII,127. s. 919 ja
40323: 920. L. Kulkv: aan 124. Puutarhat: Ed. Pakkasen ym. toiv.al. n:o 282
40324: määrärahasta !ainoiksi kauppapuutarhureille ko-
40325: Pukuraha: - Ks. Poliisi. timaista polttoainetta käyttävien lämmityslait-
40326: teiden rakentamista varten. Liittee>t IX,85. s.
40327: Pun.aka.a.rtila.t: - Ks. Invaliidit. 642. L. M,tv: aan 115.
40328: - Ks. Ammattikurssit.
40329: Puolustusla.itos: Ed. Uotin ym. toiv.al. n:o 324 tut-
40330: kimuksen toimittamisesta puolustuslaitoksen Puutavara: - Ks. Koetoiminta. Kunnallisverotus.
40331: uudelleenjärjestelystä. Liittee>t XI,l. s. 755. L. Ulkomaanedustus. Verotus. Vientisäännöstely.
40332: Puolv:aan 117. Voimalaitokset.
40333: - Ed. Saariahon ym. 'toiv.al. n:o 325 aliupseeri-
40334: kunnan aseman korjaamisesta. Liitteet XI,2. s. Puutossa.lmi: - Ks. Sillat.
40335: 756. L. Puolv:aan 117.
40336: - Ed. Airon ym. toiv.al. n:o 326 määrärahasta Pyöreä puutavara: - Ks. Vientisäännöstely.
40337: puolustuslaitoksen värvätyn henkilökunnan li- Päiväraha: - Ks. Asevelvolliset.
40338: säämistä varten. Liitteet XI,3. s. 757. L.
40339: Puolv:aan 117.
40340: - Ed. Aulangon ym. toiv.al. n:o 327 määrärahasta
40341: puolustuslaitoksen audiovisuaalisen opetusmate- R.
40342: riaalin uusintaan. Liitteet XI,4. s. 758. L.
40343: Puolv:aan 118. Radio: - Ks. Yleisradio.
40344: - Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 328 lisäyksestä vuo-
40345: den 1960 tulo- ja menoarvioon puolustuslaitok- Rahapolitiikka: - Ks. Korko.
40346: sen moottoriajoneuvokaluston hankintoja var-
40347: ten. Liitteet XI,5. s. 759. L. Puolv:aan 118. Rahdit: - Ks. Rautatiemaksut.
40348: - Ed. Saariahon ym. toiv.al. n:o 329 määrära-
40349: hasta apurahoiksi ulkomailla opiskeleville puo- Ra.hja.n satama.: - Ks. Rautatiet.
40350: lustuslaitoksen viran ja toimen haltijoilla. Liit-
40351: Iteet XI,6. s. 760. L. Puolv:aan 118. Raittius: - Ks. Alkoholiliike.
40352: - Ed. Haran toiv.al. n:o 333 reserviläisten ker-
40353: tausharjoitusten järjestämisestä vapaaehtoisuu- Raivaus: - Ks. Kivenraivaus. Maanhankinta.
40354: den pohjalla. Liitteet XI,10. s. 764. L. Puol- Maanparannus. Uudisraivaus.
40355: v:aan 118.
40356: - Ed. Kansikkaan ym. toiv.al. n:o 334 alipääl- Rajajääkärit: - Ks. Rajavartiolairtos.
40357: lystön rankaisuoikeuden poistamisesta. Liitteet
40358: XI,11. s. 765. L. Puolv:aan 118. Rajamäki: - Ks. Ammattikurssit.
40359: - Ks. Asevelvolliset. Rajavartiolaitos. Sotilasavus-
40360: tukset. Rajaseutu: - Ks. Maantiet.
40361:
40362: Purujä.rvi: - Ks. Asutustiet. Rajavartiolaitos: Ed. Innalan ym. toiv.al. n:o 17
40363: rajavartiolaitoksen emännöitsijän ja keittäjättä-
40364: Puuha.ke: - Ks. Voimalaitokset. ren toimien muuttamisesta ylimääräisiksi. Liit-
40365: teet IV,34. s. 124. L. Vv:aan 102.
40366: Puukemia: - Ks. Teknillinen tutkimuslaitos. - Ed. V. Turusen ym. toiv.al. n:o 336 vakinais-
40367: ten tulkin virkojen perustamisesta rajavartio-
40368: Puunjalostusteollisuus: Ed. Niirasen ym. toiv.al. laitokseen. Liitteet XI,13. s. 768. L. Puolv:aan
40369: n:o 79 toimenpiteistä valtionosake-enemmistöi- 118.
40370: sen osakeyhtiön perustamiseksi sulfaattisellu- - Ed. J. E. Partasen ym. toiv.al. n: o 337 raja-
40371: loosatehtaan rakentamista varten Joensuun kau- vartiolaitoksen kantamiehistön palveluslisäjär-
40372: pungin läheisyyteen. Liitteet IV,96. s. 197. L. jestelmän aikaansaamisesta. Liitteet XI,14. s.
40373: Vv:aan 185. 769. L. Puolv:aan 118.
40374: Asialuettelo 1960. 23
40375:
40376: - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n: o 338 eroamis- - Ed. Paasion ym. toiv.al. n:o 348 rautatieyhtey-
40377: iässä oleville rajajääkäreille erorahan asemesta den aikaansaamisesta Turusta Salon kaurtta Rii-
40378: myönnevtävästä .eläkkeestä. Liitteet XI,15. s. himäelle. Liitteet XII,11. s. 786. L .. Kulkv:aan
40379: 770. L. Puolv:aan 118. 119.
40380: - Ed. Kansikkaan ym. toiv.al. n:o 349 raut!litien
40381: :RaJtennusla.ki: Ed. Stykin ym. lak.al. n:o 67 laiksi rakentamisesta Kotkan Hovinsaarelta Mussalon
40382: rakennuslain muuttamisesta. Lii,tteet Vll,23. s. saarelle. Liitteet XII,12. s. 787. L. Kulkv:aan
40383: 363. L. Ltv:aan 98. 119.
40384: Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 350 Luumäen-
40385: :Rakennustoiminta.: - Ks. Asurutotuotanto. Emän- Haminan-Kotkan rautatien rakentamisesta.
40386: täkoulut. Maatalouskoulut. Maatalousrakennuk- Liitteet XII,13. s. 788. L. Kulkv: aan 119.
40387: set. Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 351 lisäyksestä vuo-
40388: den 1960 tulo- ja menoarvioon ratatöiden aloit-
40389: :Ra.nltaisuoikeus: - Ks. Puolustuslaitos. tamiseksi Tampereelta Parkanon kautta Seinä-
40390: joelle. Liitteet XII,14. s. 789. L. Kulkv: aan
40391: :Rantasalmi: - Ks. Virastot. 119.
40392: - Ed. V. Turusen ym. toiv.al. n:o 352 rautatien
40393: :Rasitukset: - Ks. Asutus. rakentamisesta Tohmajärveltä Parikkalaan. Liit-
40394: teet XII,15. s. 790. L. Kulkv: aan 119.
40395: Ba.ta.pihat: - Ks. Rautatiet. - Ed. Karvosen ym. toiv.al. n:o 353 Parikkalan-
40396: Onkamon rautatien rakentamisesta. Liitteet
40397: XII,16. s. 791. L. Kulkv:aan 119.
40398: Ba.uta.twl.ä.iset: Ed. luualan ym. toi v.al. n: o 25
40399: valtionrautateiden makuuvaununhoitajien palk- - Ed. Liinamaan ym. toiv.al. n:o 354 Kaskisten-
40400: kauksen korottamisesta. Liitteet IV,42. s. 134. Härmän-Siilinjärven rataosan rakentamisesta.
40401: L. Vv:aan 103. Liitteet XII,17. s. 792. L. Kulkv:aan 119.
40402: - Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n:o 355 täyskoneelli-
40403: -Ed. Alangon ym. rah.al. n:o 5 määrärahan osoit- sen tutkimuksen suorittamisesta ratasuunnalla
40404: tamisesta rautatieläiskunnan keskuudessa ·tapah- Peltosalmi-Hiekkalahti. Liitteet XII,18. s. 794.
40405: tuvaa henkistä ja taloudellista sosiaalitoimin- L. Kulkv:aan 119.
40406: taa varten. Liitteet IV,115. s. 221. L. Vv:aan
40407: 125. - Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 356 rautatien ra-
40408: kentamisesta Iisalmesta Valtimon Hiekkalah-
40409: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n: o 6 määrärahan teen. Liivteet Xll,19. s. 795. L. Kulkv:aan
40410: osoittamisesta rautatieläiskunnan lepokodeille ja 119.
40411: huoltokassoilla anne>ttavia avustuksia varten. - Ed. Linnan ym. toiv.al. n:o 357 Ylivieskasta
40412: Liitteet IV,116. s. 223. L. Vv:aan 125. Rahjan satamaan rakennettavan rautatien rata-
40413: - Ks. Asuntotuotanto. suunnan täyskoneellisen tutkimustyön suoritta-
40414: misesta. Liitteet Xll,20. s. 797. L. Kulkv:aan
40415: Ra.uta.tiema.ksut: Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 119.
40416: 342 rautatierahtien uudelleenjärjestämisestä. - Ed. Paason ym. toiv.al. n:o 358 rautatien ra-
40417: Liiltteet XII,5. s. 780. L. Kulkv: aan 118. kentamisesta Haukiputaan kunnassa olevalta
40418: rr:ellon pysäkiltä Virpiniemen syväsatamaan.
40419: Ra.uta.tiemuseo: Ed. Mattilan ym. toiv.al. n:o 343 Liitteet XII,21. s. 798. L. Kulkv: aan 119.
40420: rautatiemuseon sijoittamisesta Hyvinkäälle. Liit- - Ed. Liedeksen ym. toiv.al. n:o 359 tutkimuksen
40421: teet XIT,6. s. 781. L. Kulkv:aan 118. toimittamisesta Oulun läänin rannikolta Kuusa-
40422: moon rakennettavan rautatien ratasuunnasta.
40423: Ra.uta.tiera.hdit: - Ks. Rautatiemaksrut. Liitteet XII,22. s. 800. L. Kulkv: aan 119.
40424: - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 360 määrärahasta
40425: Rautatiet: Ed. Koi vus·en ym. lak.al. n: o 125 laiksi rautatien rakentamisen aloittamiseksi Taival-
40426: Jyväskylän-Jämsänkosken yhdysradan raken- koskelta Kemijärvelle. Liittee•t XII,23. s. 801.
40427: tamisesta. Liitteet XII,1. s. 775. L. Kulkv:aan L. Kulkv:aan 119.
40428: 101. - Ed. Matilaisen ym. toiv.al. n:o 362 määrära-
40429: - Ed. Raunion ym. toiv.al. n:o 344 henkilökun- hasta alikäytävän rakentamiseksi Tainionkos-
40430: nan huoltorakennuksen rakennustöiden aloitta- ken asema-alueelle. Liitteet XII,25. s. 804. L.
40431: misesta Riihimäen asemalle. Liitteet XII, 7. s. Kulkv: aan 119.
40432: 782. L. Kulkv: aan 118. - Ed. V. R. Virtasen ym. toiv.al. n:o 363 Nokian
40433: asemalla sijaitsevan tasoylikäytävän rakentami-
40434: - Ed. Härkösen ym. toiv.al. n: o 345 Pieksämäen sesta yli- tai alikäytäväväksi. Liitteet XII,26.
40435: asema-alueen uudelleenjärjestelystä. Liitteet
40436: s. 805. L. Kulkv: aan 119.
40437: Xll,8. s. 783. L. Kulkv:aan 118. - Ed. Ala-Kuljun ym. toiv.al. n:o 364 määrära-
40438: - Ed. Ahosen ym. toiv.al. n:o 346 asematalon ra- hasta ylikulkusillan rakentamiseksi Seinäjoen
40439: kentamisesta Jyväskylän kaupunkiin. Liitteet ratapihan poikki. Liittee>t XII,27. s. 806. L.
40440: Xll,9. s. 784. L. Kulkv: aan 118. Kulkv:aan 119.
40441: - Ed. Ala-Kuljun ym. toiv.al. n:o 347 maarara- - Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 2 määrärahan
40442: hasta Seinäj·oen varimon huoltorakennuksen ra- osoittamisesta valtionrautateiden eri osastojen
40443: kentamista varten. Liitteet XII,10. s. 785. L. asunto- ja huoltorakennuksia var.ten. Liitteet
40444: Kulkv:aan 118. IV,ll2. s. 218. L. Vv:aan 124.
40445: 24 Asialuettelo 1960.
40446:
40447:
40448: - Ed. UO<tin ym. rah.al. n:o 27 määrärahan osoit- Saira.alama.ksut: - Ks. Sairaanhoito.
40449: tamisesta valtionrautateiden ratapihavalaistuk-
40450: sen uusimista varten. Liitteet IV,137. s. 249. Sairaa.J.a.t: Ed. Kekkosen ym. toiv.al. n:o 97 lisäyk·
40451: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lau- sestä vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon Suo·
40452: sunto, 126. mussalmen kunnan kunnansairaalan rakenta-
40453: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 28 määrärahan mista varten. Liitteet VI,9. s. 287. L. Tv:aan
40454: osoittamisesta Seinäjoen varikon huoltoraken- 106.
40455: nuksen rakentamista varten. Liitteet IV,138. s. - Ed. Pohjalan ym. toiv.al. n:o 101 hoitomah-
40456: 250. L. Vv:aan, jonka t.ulee pyytää Kulkv:n dollisuuksien turvaamisesta Porin yleisessä sai·
40457: lausunto, 126. raalassa silmä- sekä korva-, nenä- ja kurkku-
40458: - Ed. Hultin ym. rah.al. n: o 29 määrärahan osoit· tautien erikoisaloilla. Liitteet VI,13. s. 291.
40459: rtamisesta varikon huoltorakennuksen rakentami· L. Tv:aan 106.
40460: seksi Iisalmeen. Liirtteet IV,139. s. 251. L. - Ed. Junnilan ym. rtoiv.al. n:o 102 toisen eri-
40461: Vv:aan, jonka tulee pyytää Kulkv:n lausunto, koislääkärin viran perustamisesta Porin ylei-
40462: 126. sen sairaalan lastenosastolle. Liitteet VI,14. s.
40463: - Ks. Kunnat. Polttoaineet. Sillat. 292. L. Tv:aan 106.
40464: - Ed. Torven ym. toiv.al. n:o 107 määrärahasta
40465: Ra.utatietutkimukset: - Ks. Rautatiet. avustuslainoiksi Invalidisäätiön Ouluun suunnit·
40466: teleman ortopedisen sairaalan rakentamista var-
40467: Reservilä.iset: - Ks. Puolustuslaitos. ten. Liitteet VI,19. s. 301. L. Tv:aan 107.
40468: - Ks. Invaliidit. Kunnalliskodit.
40469: Rikosten selvittäminen: Ed. N.ordforsin ym. toiv.al.
40470: n:o 139 kadonneiden henkilöiden löytämiseen Sairaanhoitajat: Ed. Pohjalan ym. toiv.al. n:o 111
40471: ja rikosten selvittämiseen myötävaikuttaneiden sairaanhoitajien palkkojen korottamisesta. Liit-
40472: henkilöiden palkitsemisesta. Liitteet VII,46. s. teet VI,23. s. 307. L. Tv:aan 107.
40473: 398 ja 399. L. Lrtv:aan 108.
40474: Sairaanhoito: Ed. Koiviston ym. toiv.al. n:o 95
40475: Rintamamiehet: - Ks. Maankäyttölaki. sairaalapaikkojen käytön ohjaamisesta valta-
40476: kunnan väestön sairaanhoidollisen tarpeen mu-
40477: Ristijil.rvi: - Ks. Sillat. kaiseksi. Liitteet VI,7. s. 284. L. Tv:aan 106.
40478: - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 99 lapsi-
40479: Roisltesuojat: - Ks. Autot. potilailta perittävän sairaalamaksun alentami-
40480: sesta. Liitteet VI,ll. s. 289. L. Tv:aan 106.
40481: Rokotus: - Ks. Suu- ja sorkkatauti. - Ed. Kalliokosken ym. toiv.al. n:o 109 toimen-
40482: piteistä parantumattomina pidettäviä, hengen-
40483: Romppa.isensalmi: - Ks. Sillat. vaarallisia sairaustiloja aiheuttavia tauteja
40484: potevien lasten ja nuorten sairashoidon jär-
40485: Rovaniemi: - Ks. Metsäkoulut. jestämiseksi. Liitteet VI,21. s. 304. L. Tv:aan
40486: 107.
40487: Runltotiet: - Ks. Maantiet. - Ks. Lääkärit.
40488:
40489: Ruotusopimuspitä.jät: - Ks. Isojako. Sairaanhoitokoulut: Ed. Flinekin ym. rah.al. n:o
40490: 12 määrärahan osoittamisesta Tampereen sai-
40491: Ruuska.la.: - Ks. Ammattikurssit. raanhoitajakoulun rakentamista varten. Liitteet
40492: IV,122. s. 230. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
40493: Rymättylä.: - Ks. Laivaliikenne. Tv: n lausunto, 125.
40494:
40495: Rästit: - Ks. Verotus. Sairauseläk:e: - Ks. Kansaneläkelaki.
40496: Sairausvakuutus: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 312
40497: esityksen antamisesta sairausvakuutuslaiksi.
40498: Liirtteet X,45. s. 736. L. Työv:aan 117.
40499: s.
40500: Sakkokorko: - Ks. Verotus.
40501: Saa.rijil.rvi: - Ks. Sillat.
40502: Salla: - Ks. Isojako. Maanhankinta.
40503: Saaristo: - Ks. Laivaliikenne. Lentoliikenne.
40504: Maantiet. MatkailU. Sähkö. Satamat: Ed. Tainion ym. toiv.al. n:o 462 Perä-
40505: meren satamien kehittämisestä. Liitteet XII,125.
40506: Saim.a.a.: - Ks. Vesitiet. s. 916. L. Kulkv:aan 124.
40507: - Ks. Kalastus. Maantiet. Rautatiet.
40508: SairaalaJaki: Ed. Suonpään ym. lak.al. n:o 42
40509: laiksi sairaalalain muuttamisesta. Liitteet VI,3. Sata.va: - Ks. Sillat.
40510: s. 277. L. Tv:aan 97.
40511: - Ed. Salmela-Järvisen ym. lak.al. n:o 43 laiksi Satunna.inen luovutus: - Ks. Verotus.
40512: sairaalalain muuttamisesta. Liitteet VI,4. s.
40513: 279. L. Tv:aan 97. Seimet: - Ks. Lastenhoito.
40514: Asialuettelo 1960. 25
40515:
40516: Seinäjoki: Ks. ·Käsityö. Oppik,oulut. Teknilliset - Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n: o 445 Turpeen·
40517: koulut. salmen sillan rakennustöiden aloittamisesta.
40518: Liitteet XII,108. s. 897. L. Kulkv:aan 123.
40519: Selluloosa.: - Ks. Voimalaitokset. - Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 446 Puutos-
40520: salmen sillan rakennustöiden aloittamisesta.
40521: Seminaarit: Ed. Korsbäckin ym. toiv.al. n:o 176 Lii:tteet XII,109. s. 898. L. Kulkv:aan 123.
40522: määrärahasta Uudenkaarlepyyn seminaarin kor· - Ed. Rytkösen ym. toiv.al. n:o 447 Koljonvir-
40523: jaustöitä varten. Liitteet VIII,35. s. 487 ja ran maantiesillan laajentamisesta. Liitteet
40524: 488. L. Siv:aan 110. XII,110. s. 899. L .. Kulkv:aan 124.
40525: - Ed. .J. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 448 sillan
40526: Seutusuunnittelutoiminta.: Ed. Tikkaojan ym. rakentamisesta Ristijärven kunnassa olevaan
40527: rah.al. n: o 7 määrärahan osoittamisesta seutu- Koirasalmeen. Liitteet XII,111. s. 900. L.
40528: suunnittelujärjestöille näiden harjoittama~ tut- Kulkv:aan 124.
40529: kimus· ja suunni!ttelutoiminnan tukemiseen. - Ed. Tauriaisen ym. toiv.al. n:o 449 sillan raken-
40530: Liitteet IV,117. s. 224. L. Vv:aan 125. tamisesta Ristijärven kunnassa olevaan Koira·
40531: salmeen. Liitteet XII,112. s. 901. L. Kulkv:aan
40532: Siipikarjanhoito: Ed. Sepän ym. toiv.al. n:o 269 124.
40533: määrärahasta kanataloudellisen tutkimustyön - Ed. Tainion ym. toiv.al. n:o 450 Viantiejoen
40534: tehostamiseksi Maatalouden tutkimuskeskuk- yli johtavan Ylikosken tiesillan kunnostami-
40535: sessa. Liitteet IX,72. s. 628. L. Mtv:aan 115. sesta. Liitteet XII,113. s. 902. L. Kulkv:aan
40536: 124.
40537: Siipyy: - Ks. Maantiet. - Ed. Paason ym. toiv.al. n:o 451 kiinteän sillan
40538: saamisesta Martimonojan uomaan. Liitteet
40539: Siirtotyömaa.t: - Ks. Työttömyys. XII,114. s. 903. L. Kulkv:aan 124.
40540: - Ed. Ryhdän toiv.al. n:o 452 Romppaisensalmen
40541: Sika.ta.lous: Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 270 sillan rakentamisesta Taivalkosken kunnassa.
40542: määrärahasta sikatalouskoeaseman perustamista Liitteet XII,115. s. 904. L. Kulkv:aan 124.
40543: varten Pohjois-Savoon. Liitteet IX,73. s. 629. - Ed. Lahtelan ym. toiv.al. n:o 453 sillan raken-
40544: L. Mtv:aan 115. tamisesta Kemijärven ja Rovaniemen välillä
40545: olevaan Lautasalmeen. Liitteet XII,l16. s. 905.
40546: Sillat: Ed. Helteen ym. toiv.al. n:o 361 Hyvin- L. Kulkv:aan 124.
40547: kään-Hangon rautatien ylittävän sillan raken·
40548: - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 454 määrärahasta
40549: tamisesta Nummelan asemanseudulla. Liitteet sillan rakentamiseksi Kemijärven-Posion maan-
40550: XII,24. s. 803. L. Kulkv:aan 119. tiellä oleviin Kaisansalmeen ja Lantunginsal-
40551: - Ed. KähöEien ym. toiv.al. n:o 435 sillan raken- meen. Liitteet XII,l17. s. 906. L. Kvlkv:aan
40552: tamisesta Satavan salmeen. Liitteet XII,98. s. 124.
40553: 887. L. Kulkv:aan 123. - Ed. Lahtelan toiv.al. n:o 455 lisäyksestä vuo-
40554: - Ed. Kansikkaan ym. toiv.al. n:o 436 Kymi· den 1960 tulo- ja menoarvioon Pelkosenniemen
40555: joen yli johtavan Hirvikosken sillan rakenta· -Savukosken välillä <Olevan Kitisenjoen sillan
40556: misesta. Liitteet XII,99. s. 888. L. Kulkv: aan rakentamiseksi. Liitteet XII,118. s. 907. L.
40557: 123. Kulkv:aan 124.
40558: - Ed. Pentin ym. toiv.al. n:o 437 tutkimuksen - Ed. Paarmanin toiv.al. n:o 456 Kitisen sillan
40559: toimittamisesta sillan rakentamiseksi Kiuralan rakentamisesta Pelkosenniemen-Sa vukosken
40560: vuolrteen yli. Liitteet XII,100. s. 889. L. Kulk- maantiellä. Liitteet XII,119. s. 908. L. Kulk-
40561: v:aan 123. v:aan 124.
40562: - Ed. Pentin ym. toiv.al. n: o 438 tutkimuksen - Ed. Hultin ym. rah.al. n:o 34 määrärahan
40563: toimittamisesta sillan rakentamiseksi Kyrösjär- osoittamisesta Kivisalmen sillan rakennustöiden
40564: ven yli Ikaalisissa Kalman kylän ja Röyhiön aloittamiseksi. Liitteet IV,144. s. 256. L. Vv:aan,
40565: välille. Liitteet XII,101. s. 890. L. Kulkv:aan j.onka tulee pyytää Kulkv:n lausunto, 126.
40566: 123. - Ed . .J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 35 määrä-
40567: - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 440 maan· rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Tö-
40568: tiesillan rakentamisesta. Orivirtaan. Liitteet nölänsalmeen Kuhmon kunnassa. Liitteet
40569: XII,103. s. 892. L. Kulkv:aan 123. IV,145. s. 257. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
40570: - Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n: o 441 Kivisalmen Kulkv:n lausunto, 126.
40571: sillan rakennustöiden aloittamisesta. Liitteet - Ks. Maantiet. Pengerrystyöt.
40572: XII,104. s. 893. L. Kulkv: aan 123.
40573: - Ed. Ahosen toiv.al. n:o 442 sillan rakentami- Siviili-invaliidit: - Ks. Invaliidit.
40574: sesta Matosalmeen Saarijärven kunnassa. Liit·
40575: teet XII,105. s. 894. L. Kulkv:aan 123. Siviililasket: Ks. Eläkkeet.
40576: - Ed. Koivusen ym. toiv.al. n:o 443 sillan raken-
40577: tamisesta Matosalmeen Baarijärven-Myllymäen Siviiliorvot: Ks. Eläkkeet.
40578: tiellä. Liitteet XII,106. s. 895. L, Kulkv:aan
40579: 123. Siviilisokeat: - Ks. Aistivialliset.
40580: - Ed. Pekkarisen ym. toiv.al. n:o 444 Leppävir-
40581: ran sillan ja siihen liittyvän maantien raken- Siviilivihkiminen: - Ks. Avioliittolaki.
40582: nustöiden aloittamisesta. Liitteet XII,107. s.
40583: 896. L. Kulkv: aan 123. Sivuansiot: - Ks. Verotus.
40584: 4 E 74/60
40585: 26 Asialuettelo 1960.
40586:
40587: Sokeat: - Ks. Aistivialliset. Puhelin. Synnytysloma: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 320
40588: pientalonpoikien perheiden äitien synnytys-
40589: Soranotto: - Ks. Manttaalikuntalaitos. loman järjestämisestä. Liitteet X,53. s. 745. L.
40590: Työv:aan 117.
40591: Sosiaa.litotminta: - Ks. Rautatieläiset.
40592: Syntyperä: - Ks. Aviollinen syntyperä.
40593: Sotainvaliidit: - Ks. Invaliidit.
40594: Syrjäseudut: - Ks. Kansakoulut.
40595: Sotaorvot: Ed. Marttilan ym. lak.al. n:o 121
40596: laiksi sotaarpojen työhuollosta annetun lain Syväsatamat: - Ks. Rautatiet.
40597: 1 §: n muuttamisesta. Liitteet X,25. s. 712. L.
40598: Työv:aan 101. Syöpä: Ed. Saalastin ym. toiv.al. n:o 105 mak-
40599: - Ed. Siltasen ym. lak.al. n:o 122 laiksi sota- suttoman kudosnäytetutkimuksen toteuttami-
40600: arpojen työhuollosta annetun lain muuttami- sesta syöpätutkimusten yhteydessä. Liitteet
40601: sesta. Liitteet X,26. s. 714. L. Työv:aan 101. VI,17. s. 296. L. Tv:aan 107.
40602:
40603: Sotava.mmaiset: - Ks. Invaliidit. Sähkö: Ed. Frimanin ym. toiv.al. n:o 71 maa-
40604: seudun sähköistämisen tuen lisäämisestä. Liit-
40605: Sotila.sa.vustukset: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 313 teet IV,88. s. 187. L. Vv:aan 105.
40606: sotilasavustuslain muuttamisesta. Liitteet X,46. - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 72 saa-
40607: ristolaisten sähkönsaannin tukemisesta. Liitteet
40608: s. 737. L. Työv:aan 117.
40609: IV,89. s. 188. L. Vv:aan 105.
40610: - Ed. Niemelän ym, rah.al. n: o 10 määrärahan
40611: Stipendit: Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o osoittamisesta sähköistämislainojen myöntämi-
40612: 186 asuntostipendijärjeetelmän luomisesta opis- seksi Sisä-Suomen saaristoalueille. Liitteet
40613: toissa opiskelevia varten. Liitteet VIII,45. s. IV,120. s. 228. L. Vv:aan 125.
40614: 501. L. Siv:aan 111.
40615: - Ks. Yliopisto. Säännöstely: - Ks. Tuontisäännöstely. Vientisään-
40616: nöstely. Vuokrasäännöstely.
40617: Strömma.: - Ks. Kanavat.
40618: Säästäminen: - Ks. Osakesäästäminen.
40619: Suhteellisuusperiaa.te: - Ks. Edustajanvaalit.
40620: Säätiöt: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
40621: Sulfaa.ttiselluloosa.: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
40622: Suojarokotus: - Ks. Suu- ja sorkkatauti.
40623: Suojavyöhykkeet: - Ks. Suu- ja sorkkatauti. T.
40624:
40625: Suojeluskuntajärjestö: - Ks. Eläkkeet. Taide: Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:'o 17
40626: määrärahan osoittamisesta Suomen Kuvataide-
40627: Suolahti: - Ks. Virastot. järjestöjen Liitolle kuvataiteilijain työskente-
40628: lyn tukemiseksi. Liitteet IV,127. s. 236. L.
40629: Suomen Akatemia: Ed. Saukkosen ym. toiv.al. n:o Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lausunto,
40630: 157 akatemialaissa säädettyjen apurahojen 125.
40631: korottamisesta. Liitteet VIII,16. s. 461. L.
40632: Siv:aan 109. Taidemuseot: Ed. Kuusisen ym. toiv.al. n: o 190
40633: Ateneumin taidemuseon pelastamisesta ja uuden
40634: taidemuseon aikaansaamisesta Helsinkiin. Liit-
40635: Suomenlahti: - Ks. Vesitiet. teet VIII,49. s. 505. L. Siv:aan 111.
40636: Suomen Pankki: Ed. Uotin ym. lak.al. n:'o 38 Taivalkoski: - Ks. Puunjalostusteollisuus. Sillat.
40637: laiksi Suomen Pankin ohjesäännön muuttami-
40638: sesta. Liitteet V,1. s. 263. L. Pv:aan 97. Takaus: - Ks. Opintolainat.
40639: Suomussalmi: - Ks. Lääkärit. TalomDiehet: - Ks. Työaika.
40640: Suonenjoki: - Ks. Emäntäkoulut. Ta.loushalllnto: Ed. Uotin ym. toiv.al. n:o 12
40641: tutkimuksen toimittamisesta taloushallinnon
40642: Suot: - Ks. Kuivatustyöt. Maanparannus. uudelleen järjestelystä. Liitteet IV,29. s. 119.
40643: L. Vv:aan 102.
40644: Suu- ja sorkkalta.uti: Ed. Forsiuksen ym. toiv.al.
40645: n:o 119 suojavyöhykkeen muodostamisesta Talouskoulut: - Ks. Kotitalouskoulut.
40646: ehkäisevällä suojarokotuksella suu- ja sorkka·
40647: taudin torjumiseksi. Liitteet VI,31. s. 316. L. Talvia.uraus: - Ks. Asutustiet.
40648: Tv:aan 107.
40649: Tampere: - Ks. Maamieskoulut. Sairaanhoito-
40650: Suunnitteluministeriö: - Ks. Taloushallinto, koulut.
40651: Asialuettelo 1960. 27
40652:
40653: Ta.pa.turma.va.k.uutus: Ed. Lehmosen ym. lak.al. n:o Tervo: - Ks. Perkaustyöt.
40654: 103 la.eiksi tapaturmavakuutuslain ja tapatur-
40655: mavakuutusten korottamisesta. annetun lain Tiela.ki: Ed. Virolaisen ym. lak.al. n:o 63 laiksi
40656: muuttamisesta. Liitteet X,7. s. 681. L. Työv:aan yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
40657: 100. Liitteet VII,19. s. 357. L. Ltv:aan 98.
40658: - Ed. Tuulen ym. lak.al. n:o 64 laiksi yleisistä
40659: Tarlffiyksi,kköma.ksut: - Ks. Sähkö. teistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet
40660: VII,20. s. 359. L. Ltv:aan 98.
40661: Trurka.stamot: - Ks. Mait,o. - Ed. Hyytiäisen lak.al. n:o 65 laiksi yleisistä
40662: 'teistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet
40663: Tarkaatuspa.kko: Ks. Maito. VII,21. s. 360. L. Ltv:aan 98.
40664: Tasoituskorva.ukset: - Ks. Voi. - Ed, Sepin ym. lak.al. n:o 66 laeiksi yleisistä
40665: teis,tä annetun lain ja yleisistä teistä annetun
40666: Teknillinen opetus: - Ks. Kauppa- ja teollisuus- lain voimaanpanosta annetun lain muuttami-
40667: ministeriö. Teknilliset koulut. sesta. Liitteet VII,22. s. 361. L. Ltv:aan 98.
40668: - Ks. Asutustiet. Maantiet.
40669: Teknillinen tutkimuslaitos: Ed. Svinhufvudin ym.
40670: toiv.al. n:o 187 puukemian perustutkimuslabo- Tieliikennela.ki: - Ks. Maitolaiturit.
40671: ratorion perustamisesta valtion teknillisen tut-
40672: kimuslaitoksen yhteyteen. Liitteet VIII,46. s. Tiesuunnittelut: - Ks. Maantiet.
40673: 502, L. Siv:aan 111.
40674: Tieteellinen tutkimustyö: Ed . .Junnilan ym. toiv.al.
40675: Teknilli.set koulut: Ed. V. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 156 uudistuksen aikaansaamisesta hallinnol-
40676: n:o 191 opettajatarpeen tyydyttämisestä tek- lisessa organisaatiossa tieteellisen tutkimus- ja
40677: nillisen ;opetuksen alalla. Liitteet VIII,50. s. koulutustyön tehostamista silmälläpitäen. Liit~
40678: 507. L. Siv:aan 111. teet VIII,15. s. 459, L. Siv:aan 109.
40679: - Ed. Ala-Kuljun ym. toiv.al. n:o 192 teknillisen
40680: koulun perustamisesta Seinäjoelle. Liitteet TUusvallito: - Ks. Maankäyttölaki.
40681: VIII,51. s. 508. L. Siv:aan 111.
40682: - Ed. NiskaJan ym. toiv.al. n:o 193 teknillisen Tohma.järvi: Ks. Voimalaitokset.
40683: koulun perustamisesta Tornion kaupunkiin. Liit-
40684: tteet VIII,52. s. 509. L. Siv:aan 111. Tontit: - Ks. Leimavero.
40685: - Ed. Leinosen ym. toiv.al. n:o 194 teknillisten
40686: oppilaitosten perustamisesta Pohjois-Suomeen. Tornio: - Ks. Teknilliset koulut.
40687: Liitteet VIII,53. s. 510. L. Siv:aan 111.
40688: - Ks. Maamieskoulut. Torpparit: Ks. Muistomerkit.
40689: Tela.ka.t: Ed. Hostilan ym. toiv.al. n:o 92 laiva- Traktorit: Ks. Ajokortit.
40690: telakan perustamisesta Kotkan-Haminan ran-
40691: nikolle. Liitteet IV,109. s. 212. L. Vv:aan 106. TroolikaJ.a.sta.ja.t: - Ks. Kalastus.
40692: - Ed. Murron ym. toiv.al. n:o 93 laivatelakan
40693: rakentamisesta Ouluun. Liitteet IV,110. s. 213. Tukiosat: - Ks. Kansaneläke. Kansaneläkelaki.
40694: L. Vv:aan 106.
40695: Tukipalkkiot: - Ks. Maatalous.
40696: Tenojold.: - Ks. Pengerrystyöt.
40697: Tulkit: - Ks. Rajavartiolaitos.
40698: TeolliSuus: Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 85 kvartsi-
40699: hiekkaa käyttävän teollisuuden aikaansaami- Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Ehrmoothin ym. lak.al.
40700: sesta Nilsiän pitäjään. Liitteet IV,102. s. 205. n:o 11 laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
40701: L. Vv:aan 106. tamisesta. Liitteet IV,2. s. 61 ja 63. L. Vv:aan
40702: - Ks. Kaivostoiminta. Liikevaihtovero. Lääke- 96.
40703: teollisuus. Polttoaineet. Puunja1ostusteollisuus. - Ed. Kytän ym. lak.al. n :o 12 laiksi tulo- ja
40704: Verotus. omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,3.
40705: s. 65. L. Vv:aan 96.
40706: Terveydenhoito: Ed. Saalastin ym. toiv.al. n:o
40707: 104 määrärahan varaamisesta kansanterveys- - Ed. Kytän ym. lak.al. n: o 13 laiksi tulo- ja
40708: ja kansantautitutkimusta varten. Liitteet VI,16. omaisuusverolain muuttamisesta. Liitteet IV,4.
40709: s. 295. L. Tv:aan 106. s. 68. L. Vv:aan 96.
40710: - Ks. Lapset. Sairaanhoito. - Ed. Procopen ym. lak.al. n: o 14 laiksi tulo-
40711: ja omaisuusver,olain muuttamisesta. Liitteet
40712: Terveydenhoito:mini.steriö: Ed. Koiviston ym. toiv. IV,5. s. 70. L. Vv:aan 96.
40713: al. n: o 2 terveydenhoitoministeriön perustami- - Ed. Haran ym. lak.al. n: o 15 laiksi tulo- ja
40714: sesta. Liitteet I,6. s. 20. L. Prv:aan 101. omaisuusverolain 43 §: n väliaikaisesta muut-
40715: tamisesta. Liitteet IV,6. s. 72. L. Vv:aan 96.,
40716: Terveyssisaret: Ed. p,ohjalan ym. toiv.al. n:o 112 - Ed. Haran ym. lak.al. n: o 16 laiksi tulo- ja
40717: kunnallisia terveyssisaria koskevan lain uudis- omaisuusverolain 48 § :n väliaikaisesta muutta-
40718: tamisesta. Liitteet VI,24. s. 308. L, Tv: aan 107. misesta. Liitteet IV,7. s. 73. L. Vv:aan 96.
40719: 28 Asialuettelo 1960.
40720:
40721:
40722: - Ed. Haran ym. lak.al. n:o 17 laiksi tulo- ja Tuontisäännöstely: Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 5
40723: omaisuusverolain 49 § :n väliaikaisesta muutta- tuontisäännöstelyn purkamisesta henkilöautojen
40724: misesta. Liitteet IV,S. s. 75. L. Vv:aan 96. osalta. Liitteet 1,9. s. 25. L. Prv:aan 102.
40725: - Ed. Haapasen ym. lak.al. n: o 18 laiksi tulo-
40726: ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- Tuotantokomiteat: Ed. Uotin ym. toiv.al. n:o 297
40727: sesta. Liitteet IV,9. s. 77. L. Vv:aan 96. tuotantokomitealaitoksen uudistamisesta. Liit-
40728: - Ed. Haran ym. lak.al. n: o 28 laeiksi tulo- ja teet X,30. s. 720. L. Työv:aan 116.
40729: omaisuusvel'olain sekä kunnallishallituksesta
40730: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallin- Tuotantopalkkiot: - Ks. Mawtalous.
40731: nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Liit-
40732: teet IV,19. s. 98. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- Tupakka: Ed. Siltasen ym. toiv.al. n:o 115 tupa-
40733: tää Ltv:n lausunto, 97. kanpolttopropagandan tehokkaasta rajoittami-
40734: - Ed. Kytän ym. lak.al. n:o 29 laeiksi tulo- ja sesta. Liitteet VI,27. s. 311. L. Tv:aan 107.
40735: omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta
40736: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallin- Turkiseläintuotanto: Ed. Korsbäckin ym. toiv.al.
40737: nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Lii:t- n: o 271 lainojen myöntämisestä maankäyttö-
40738: teet IV,20. s. 100. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- varoista turkiseläinten hoitoon välttämättömien
40739: tää Ltv:n lausunto, 97. rakennusten rakentamista ja parantamista var-
40740: - Ed. Kytän ym. lak.al. n :o 30 laeiksi tulo- ja ten. Liitteet IX,74. s. 630 ja 631. L. Mtv:aan
40741: omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta 115.
40742: kaupungissa ja maalaiskun:tain kunnallishallin-
40743: nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Liit- Turpeensalmi: - Ks. Sillat.
40744: teet IV,21. s. 102. L. Vv:aan, jonka tulee pyy-
40745: tää Ltv:n lausunto, 97. Turve: Ed. Marttilan ym. toiv.al. n:o 78 vienti-
40746: - Ed. Våyrysen ym. lak.al. n: o 31 laeiksi tulo- pehkutehtaan aikaansaamisesta Etelä-Pohjan-
40747: ja omaisuusverolain sekä kunnallishallituksesta maalle. Liitteet IV,95. s. 195. L. Vv:aan 105.
40748: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallin- - Ks. Voimalaitokset.
40749: nosta annettujen asetusten muuttamisesta. Liit-
40750: teet IV,22. s. 104. L. Vv:aan, jonka tulee pyy- Tutkimustoiminta: - Ks. Asuntotuotanto. Elin-
40751: tää Ltv:n lausunto, 97. tarvikkeet. Koetoiminta. Kotitalous. Malmin-
40752: - Ed. Haran lak.al. n:o 32 laeiksi tulo- ja omai- etsintä. Seutusuunnittelutoiminta. Siipikarjan-
40753: suusverolain sekä kunnallishallituksesta kau- hoito. Terveydenhoito. Tieteellinen tutkimustyö.
40754: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta
40755: annettujen asetusten muuttamisesta. Liitteet Tyttölyseot: - Ks. Oppikoulut.
40756: IV,23. s. 109. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
40757: Ltv:n lausunto, 97. Työaika: Ed. Keloveden ym. lak.al. n:o 98 laiksi
40758: - Ed. Timosen ym. toiv.al. n:o 51 viljelijäper- työaikalain muuttamisesta. Liitteet X,2. s. 666.
40759: heen lasten viljelijän maatalouden hyväksi L. Työv:aan 100.
40760: tekemän työn verotusperusteiden muuttamisesta. - Ed. V. Turusen ym. lak.al. n: o 99 työaika-
40761: Liitteet IV,68. s. 165. L. Vv:aan 104. laiksi. Liitteet X,3. s. 667. L. Työv:aan 100.
40762: - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 55 kunnallis-
40763: verojen vähennyskelpoisuudesta tulo- ja omai- - Ed. Keloveden ym. lak.al. n:o 100 laiksi talon-
40764: suusverotuksessa. Liitteet IV,72. s. 169. L. miesten ja keskuslämmittäjäin työajasta. Liit-
40765: Vv:aan 104. teet X,4. s. 673. L. Työv:aan 100.
40766: -Ed. Procopen ym. toiv.al. n:o 56 omasta asun- -Ed. Helteen ym. toiv.al. n:o 298 toimenpiteistä
40767: nosta saatavaa ns. asuntoetua koskevien mää- työaikalain alaisten valtion viran ja toimen
40768: räysten poistamisesta verolainsäädännössä. Liit- haltijain työajan lyhentämiseksi. Liitteet X,31.
40769: teet IV,73. s. 170 ja 171. L. Vv:aan 104. s. 722. L. Työv:aan 116.
40770: - Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 58 valtionapua - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 300 työntekijäin
40771: nauttivalle yksityisoppikoululle ja kansanopis- ja pientalonpoikien tarpeet huomioon ottavan
40772: tolle tehdyn lahjoituksen vähennyskelpoisuu- maatalouden työaikalain aikaansaamisesta. Liit-
40773: desta tulo- ja omaisuusverotuksessa. Liitteet teet X,333. s. 724. L. Työv:aan 116.
40774: IV,75. s. 173. L. Vv:aan 104.
40775: - Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 60 tulo- ja omai- Työhuolto: - Ks. Sotaorvot.
40776: suusverolain leskeysvähennystä koskevan sään-
40777: nöksen muuttamisesta. Liitteet IV,77. s. 175, Työkyvyttömyys: - Ks. Kansaneläke.
40778: L. Vv:aan 104.
40779: - Ed. Timosen ym. toiv.al. n:o 61 koulutusvähen- Työllisyys: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 303 työlli-
40780: nyksen laajentamisesta valtion vel'otuksessa. syystöihin pääsyä rajoittavien esteiden poista-
40781: Liitteet IV,78. s. 176. L. Vv:aan 104. misesta. Liitteet X,36. s. 727. L. Työv:aan 116.
40782: - Ks. Verotus. - Ks. Perusparannukset.
40783:
40784: Tulostase: - Ks. Kirjanpitolaki. Työllisyyslainat: - Ks. v,oimalaitokset.
40785:
40786: Tuomiokunnat: - Ks. Eläkkeet. Työnvälitys: Ed. Prunnilan ym. lak.al. n:o 102
40787: laiksi työnvälityslain muuttamisesta. Liitteet
40788: Tuonti: - Ks. Lisenssimaksut. X,6. s. 680. L. Työv: aan 100.
40789: Asialuettelo 1960. 29
40790:
40791: Työriita.: - Ks. Työnvälitys. Uskonnonvapauslaki: Ed. Asvikin ym. lak.il.l. n:o
40792: 70 laiksi uskonnonvapauslain muuttamisesta.
40793: Työsopimuslaki: Ed. Keloveden ym. lak.al. n: o 97 Liitteet VII,26. s. 372. L. Ltv:aan 99.
40794: laiksi työsopimuslain ·muuttamisesta. Liittee·t
40795: X,1. s. 663. L. Työv:aan 100. Utsjoki: - Ks. Pengerrystyöt.
40796:
40797: Työtehoseura: - Ks. Ammattikurssit. Kivenrai· Uudisraivaus: Ed. Linnan ym. lak.al. n:o 96
40798: vaus. Koetoiminta. Kotitalous. Maatalousraken- laiksi uudis- ja kivenraivauspalkkioista anne-
40799: nukset. tun lain muuttamisesta. Liitteet IX,13. s. 561.
40800: L. Mtv: aan 100.
40801: Työttömyys: Ed. Tainion ym. lak.al. n:o 108 - Ks. Kivenraivaus. Maaparannus.
40802: laiksi asumiserolisän maksamisesta siirtotyö-
40803: maalla olevan työntekijän huollettaville. Liit- Uusikaarlepyy: - Ks. Seminaarit.
40804: teet X,12. s. 693. L. Työv:aan 100.
40805: - Ks. Työllisyys. Uusjako: - Ks. Leimavero.
40806:
40807: Työttömyyskassat: Ed. Liljeströmin ym. lak.al.
40808: n: o 104 laiksi työttömyyskassoista, joilla on
40809: oikeus saada apurahaa valtionvaroista, annetun V.
40810: lain muuttamisesta. Liitteet X,8. s. 683. L.
40811: Työv:aan 100. Vaalirenkaat: - Ks. Edustajanvaalit.
40812: - Ed. Hetemäen ym. lak.al. n: o 105 laiksi työttö·
40813: myyskassoista, joilla on oikeus saada apurahaa Vaalit: Ks. Edustajanvaalit. Kunnallishallinto.
40814: valtionvarois·ta, annetun lain muuttamisesta.
40815: Liitteet X,9. s. 687. L. Työv:aan 100. Vaasa: Ks. Postilaitos.
40816: - Ed. Mustosen ym. lak.al. n:o 106 laiksi työttö·
40817: myyskassoista, joilla on oikeus saada apurahaa Vahingot: - Ks. Hallavahingot. Hirvet.
40818: valtionvar.oista, annetun lain muuttamisesta.
40819: Liitteet X,10. s. 690. L. Työv:aan 100. Vaivaisprosentti: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 136
40820: perunkirjoituksen yhteydessä maksettavan vai-
40821: vaisprosentin poistamisesta. Liitteet VII,43. s.
40822: Työttömyyskorvaus: Ed. Hultin ym. lak.al. n:o 392. L. Ltv:aan 108.
40823: 107 laiksi työttömyyskorvauksesta. Liitteet
40824: X,ll. s. 691. L. Työv: aan 100. Vaja.a.mieliset: Ed. Aallon ym. toiv.al. n:o 103
40825: vajaamielislain 5 §: ssä tarkoitettujen laitosten
40826: Työttömyysva.kuutus: Ed. Tikkaojan ym. toiv.al. lisäämisestä. Liitteet VI,15. s. 293. L. Tv:aan
40827: n: o 302 viljelijävwestöä koskevan työttömyys- 106.
40828: vakuutusjärjestelmän aikaansaamisesta. Liitteet - Ks. Kansaneläke.
40829: X,35. s. 726. L. Työv:aan 116.
40830: Vakuutus: - Ks. Sairausvakuutus. Tapaturma-
40831: Tönölä.nsalmi: - Ks. Sillat. vakuutus. Työttömyysvakuutus.
40832: Törrön tila: - Ks. Maamieskoulut. Valitus: - Ks. Leimavero. Muutoksenhaku. Virka-
40833: miehet.
40834: Valkeisensuo: - Ks. Voimalaitokset.
40835: u. Valtakunnansuunnittelutoimisto: Ed. Haran ym.
40836: rah.al. n:o 16 määrärahan osoittamisesta kult-
40837: Uitto: - Ks. Metsätyöt. tuuripoliittisten kysymysten koordinointityöhön
40838: perehtyneen tutkijan palkkaamiseksi valtakun-
40839: Ulkomaanedustus: Ed. Kytän ym. toiv.al. n:o 10 nansuunnittelutoimistoon. Liitteet IV0 126. s.
40840: metsäattasean toimien perustamisesta metsän- 235. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lau-
40841: tuotteittemme viennin kannalta tärkeisiin mai- sunto, 125.
40842: hin. Liitteet III,l. s. 53. L. Ulkv:aan 102.
40843: Valtaojaverkosto: - Ks. Maatalous.
40844: Ulkomaankauppa: - Ks. Lisenssimaksut. Tuonti-
40845: säännöstely. Vientisäännöstely. Valtatiet: - Ks. Maantiet.
40846:
40847: Urheilu: Ed. V. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 206 Valtionapu: - Ks. Ammattikoulut. Kansakoulut.
40848: tutkimuksen toimittamisesta liikuntakasvatuk- Kuivatustyöt. Kunnat. Lastenhoito. Oppikoulut.
40849: sen ja urheilun tukemiseen tarkoitettujen Työttömyyskassat.
40850: määrärahojen jakamiseksi suoraan urheiluseu·
40851: roille. Liitteet VIII,65. s. 525. L. Siv: aan 112. Valtion aska.rteluopisto: - Ks. Askarteluopisto.
40852: - Ed. V. E. Partasen ym. toiv.al. n:o 207 toimen-
40853: piteistä valtion urheilutoimiston perustamiseksi. Valtioneuvosto: - Ks. Kauppa- ja teollisuusmi-
40854: Liitteet VIII,66. s. 526. L. Siv:aan 112. nisteriö. Taloushallinto. Terveydenhoitoministe-
40855: - Ks. Huvit. Liikuntakasvatus. riö.
40856: 30 Asialu~ttelo 1960.
40857:
40858:
40859: Valtion kirjeopisto: - Ks. Kirjeopisto. - Ed. Karvosen ym. lak.al. n:o 23 laiksi kai·
40860: vosteollisuuden veronhuojennuksista. Liitteet
40861: Valtion maa: - Ks. Maankäyttölaki. IV,14. s. 88. L. Vv:aan 96,
40862: - Ed. Lahtelan ym. lak.al. n:o 24 laiksi vesis·
40863: Valtiontaka.us: - Ks. Opintolainat. töjen vedenjuoksun säännöstelyä varten luovutet-
40864: tavan kiinteistön tai sen nautintaoikeuden luovu-
40865: Valtion työntekijät: - Ks. Eläkkeet. tuksesta saadun voiton verovapaudesta. Liitteet
40866: IV,15. s. 90. L. Vv:a.an 96.
40867: Valtionverotus: Ks. Tulo- ja omaisuusvero. - Ed. Kekkosen ym. lak.al. n: o 35 laiksi vero-
40868: Verotus. tuslain muuttamisesta. Liitteet IV,26. s. 114.
40869: L. Vv:aa~ jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto,
40870: Valtiopäiväjärjestys: Ed. Ehrnroothin ym. toiv.al. 97.
40871: n:o 1 valtiopäiväjärjestyksen kysymyssäännös- - Ed. Tuulen ym. lak.al. n :o 36 laiksi verotus-
40872: tön muuttamisesta. Liitteet I,5. s. 18. L. lain muuttamisesta. Liitteet IV,27. s. 116. L.
40873: Prv:aan 101. Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto,
40874: 97.
40875: Valtiovarainvaliokunta.: Ed. österholmin ym. toiv.al. - Ed. Frimanin ym. lak.al. n: o 37 laiksi verotus-
40876: n:o 6 valtiovarainvaliokunnan työtaakan vähen- lain muuttamisesta. Liitoteet IV,28. s. 118. L.
40877: tämisestä. Liitteet 1,10. s. 26 ja 27. L. Prv:aan, Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto,
40878: jonka tulee pyytää Vv:n lausunto, 102. 97.
40879: - Ed. V. A. Virtasen ym. toiv.al. n:o 43 aineel-
40880: VaJ.uutta.: Ed. Raunion ym. lak.al. n:o 39 laiksi lisen verolainsäädännön uudistamisesta. Liitteet
40881: valuuttakauppalain muuttamisesta. Liittoot V,2. IV,60. s. 154. L. Vv:a.an 104.
40882: s. 265, L. Pv:aan 97. - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 44 verorästien
40883: sakkokoron alentamisesta. Liitteet IV,61. s.
40884: 156. L. Vv:aan 104.
40885: Vanhukset: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. - Ed. Haran ym. toiv.al. n:o 45 eräiden kirjan-
40886: pitovelvollisten veroilmoitusten antamiaajan
40887: Va.nkeinhoitola.itos: Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. muuttamisesta. Liitteet IV,62. s. 157. L. Vv:aan
40888: n :o 13 Huittisten varavankilan muuttamisesta 104.
40889: keskusvankilaksi. Liitteet IV,30. s. 120. L. - Ed. Haapasen ym. toiv.al. n:o 49 maatalouden
40890: Vv:aan 102. verotuksen uudistamisesta. Liitteet IV,66. s.
40891: 163. L. Vv:aan 104.
40892: Va.pa.avuodet: Ks. Laidun. - Ed. Kekkosen ym. toiv.al. n:o 50 maatalous-
40893: yhtymän verotuksessa ilmenneiden epäkohtien
40894: Va.ra.va.nkila.t: Ks. Vankeinhoitolaitos. korjaamisesta. Liitteet IV,67. s. 164. L. Vv:aan
40895: 104.
40896: Va.rikot: - Ks. Postilaitos. Rautatiet. - Ed. Hyytiäisen toiv.al. n:o 52 rahanarvon
40897: alenemisen huomioon ottamisesta veronalaista
40898: Va.staeelitys: Ks. Muutoksenhaku. kauppavoittoa määrättäessä. Liitteet IV,69. s.
40899: 166. L. Vv:aan 104.
40900: Vehmersalmi: Ks. Nimismiehet. - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. n:o 53 määrä-
40901: aikojen lyhentämisestä satunnaista myyntivoit-
40902: Veroluokat: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. toa määrättäessä. Liitteet IV,70. s. 167. L.
40903: Vv:aan 104.
40904: Veroma.rka.t: - Ks. Kunnallisverotus. - Ed. Aulangon ym. toiv.al. n:o 54 teollisuuden
40905: harjoittajan oikeuttamisesta vähentämään vero-
40906: Ve:ronhuojennukset: - Ks. Kunnallisverotus. Tulo- tettavasta tulostaan vientijärjestölle sen kulu-
40907: j~~o omaisuusvero. Verotus. jen peittämiseksi suorittamansa osuus. Liitteet
40908: IV,71. s. 168. L. Vv:aan 104.
40909: Vero:rästit: - Ks. Verotus. - Ed. Rihtniemen ym. toiv.al. n:o 57 tutkimuksen
40910: toimit,tamisesta ylityö- ja sivuansioiden vero-
40911: Ve~;otus: Ed. Haapasa1on ym. lak.al. n:o 19 tuksen lieventämisestä. Liitteet IV, 74. s. 172.
40912: laiksi Pohjois-Suomen teollisuuden veronhuo- L. Vv:aan 104.
40913: jennuksista annetun lain muuttamisesta. Liit- - Ed. Hallbergin ym. toiv.al. ri:o 59 esityksen an-
40914: teet IV,10. s. 80. L. Vv:aan 96. tamisesta pienivaraisten leskien ja alaikäisten
40915: - Ed. Hyytiäisen lak.al. n: o 20 laiksi Pohjois- orpojen eläkkeitten vapauttamisesta kokonaan
40916: Suomen teollisuuden veronhuojennuksista anne- verotuksesta. Liitteet IV,76. s. 174. L. Vv:aan
40917: tun lain muuttamisesta. Liitteet IV,ll. s. 82. 104.
40918: L. Vv:aan 96. -Ed. Vennamon toiv.al. n:o 62 eläinvahinkojen
40919: - Ed. .Tåmsenin ym. lak.al. n: o 21 laiksi Pohjois- vähennyskelpoisuudesta kunnan- ja valtionvero-
40920: Suomen t,eollisuuden vei'onhuojennuksista anne- tuksessa. Liitteet IV,79. s. 177. L. Vv:aan
40921: tun lain muuttamisesta. Liitteet IV,12. s. 84. 104.
40922: L. Vv:aan 96. - Ks. Ennakkoperintälaki. Kirkollisverotus. Kun-
40923: - Ed. V. A. Virtasen ym. lak.al. n: o 22 laiksi nallisverotus. Kunnat Laidun. Leimavero. Lii-
40924: Pohjois-Suomen oteolliauuden veronhuojennuk- kevaihtovero. Moottoriajoneuvovero. Osakesääs-
40925: sista annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,13. täminen. Perintö- ja lahjaver,o. Polttoaineet.
40926: s. 86. L. Vv:aan 96. Tuio- ja omaisuusvero. Vaivaisprosentti.
40927: Asialuettelo 1960. 31
40928: Vesi.a.lueet: - Ks. Isojako. - Ed. Koivusen ym. toiv.al. n: o 35 valtion viras-
40929: totalon rakentamisesta Muuramen kuntaan. Liit-
40930: Vesijohdot: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 274 korko· teet IV,52. s. 145. L. Vv:aan 103.
40931: helpotusten myöntämisestä maaseudun vesijohto- - Ed. Ahosen toiv.al. n:o 36 virastotalon rakenta-
40932: ja viemärilaitteiden rakentamista varten an· misesta Keuruulle. Liitteet IV,53. s. 146. L.
40933: nettaville lainoille. Liitteet IX,77. s. 634. L. Vv:aan 103.
40934: Mtv:aan 115. - Ed. Ahosen toiv.al. n:o 37 valtion virastotalon
40935: - Ed. Väänäsen ym. toiv.al. n:o 275 määrärahasta rakentamisesta Suolahden kauppalaan. Liitteet
40936: vesijohto- ja viemärilaitteiden rakentamista var- IV,54. s. 147. L. Vv:aan 103.
40937: ten maaseudulla. Liitteet IX, 78. s. 635. L. - Ed. Lehmosen ym. toiv.al. n:o 38 valtion viras-
40938: Mtv:aan 115. totaion rakentamisesta Suolahden kauppalaan.
40939: Liitteet IV,55. s. 148. L. Vv:aan 103.
40940: Vesijli.töt: - Ks. Manttaalikuntalaitos. - Ed. Lehmosen ym. toiv.al. n:o 39 valtion viras-
40941: totalon rakentamisesta Pihtiputaan kuntaan.
40942: VesiStön säännöstely: - Ks. Järvenlaskut. Kuiva- Liitteet IV,56. s. 149. L. Vv:aan 103.
40943: tustyöt. Verotus. - Ed. Pulkkisen ym. toiv.al. n:o 40 valtion vi-
40944: Vesitiet: Ed. Holopaisen ym. toiv.al. n:o 458 toi- rastotalon rakentamisesta Pielavedelle. Liitteet
40945: menpiteistä Saimaan vesistön ja Suomenlahden IV,57. s. 150. L. Vv:aan 103.
40946: välisen vesikulkuväylän avaamiseksi. Liitteet - Ed. Timosen ym. toiv.al. n:o 41 virastotalon
40947: XII,121. s. 910. L. Kulkv:aan 124. rakentamisesta Nurmeksen kauppalaan. Liitteet
40948: - Ks. Maantiet. IV,58. s. 151. L. Vv:aan 103.
40949: - Ed. Mäkelän ym. rah.al. n: o 1 määrärahan
40950: Vesivoimalaitokset: - Ks. Voimalaitokset. osoittamisesta virastotalon rakentamiseksi Huit-
40951: tisten Lauttakylään. Liitteet IV,111. s. 217. L.
40952: Viantiejoki: - Ks. Sillat. Vv:aan 124.
40953:
40954: Viemärit: - Ks. Asemakaavalainsäädäntö. Maan- Virka-asunnot: - Ks. Lääkärit.
40955: parannus. Vesijohdot.
40956: Vienti: - Ks. Lisenssimaksut. Ulkomaanedustus. Virkamiehet: Ed. Kytän lak.al. n:o 3 laiksi val-
40957: Vientisäännöstely. tion viran tai pysyväisen toimen haltijain ni-
40958: mittämiskirjoista sekä heidän oikeudestaan py-
40959: Vientijärjestöt: - Ks. Verotus. syä virassaan tai toimessaan annetun lain
40960: muuttamisesta. Liitteet I,3. s. 12. L. Ptv:aan
40961: Vientipebku: - Ks. Turve. 95.
40962: - Ed. T. Tuomisen ym. toiv.al. n:o 3 virkamies-
40963: Vientisä.ännöstel.y: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 4 ten nimityksissä aliviranomaisen ehdollepanoon
40964: pyöreän puutavaran vientisäännöstelyn kumoa- kohdistuvan valitusoikeuden turvaamisesta. Liit·
40965: misesta. Liitteet !,8. s. 24. L. Prv:aan 102. teet I,7. s. 22. L. Prv:aan 101.
40966: - Ks. Osa-aikatyöjärjestelmä. Postilaitos. Puolus-
40967: Vientivähennys: - Ks. Verotus. tuslaitos. Työaika.
40968: Viera.wt kielet: - Ks. Kansakoulut.
40969: Virpiniemen syväsa.ta.ma.: - Ks. Rautatiet.
40970: VieraskieliSet koulut: - Ks. Oppikoulut.
40971: Voi: Ed. Vennamon toiv.al. n:o 213 kotiV.Oin val-
40972: Vieraskuntala.iset: - Ks. Huoltoapulaki. mistajien aseman parantamisesta. Liitteet IX,16.
40973: s. 565. L. Mtv:aan 112.
40974: Vihkiminen: - Ks. Avioliittolaki.
40975: VoimaJ.a.itokset: Ed. Kosolan ym. toiv.al. n:o 73
40976: Viikkolepo: - Ks. Työaika. työllisyyslainojen myöntämisestä pienvoimalai·
40977: toksien rakentamiseen. Liitteet IV,90. s. 189.
40978: Virastot: Ed. Helteen ym. toiv.al. n:o 30 virasto- L. Vv:aan 105.
40979: talon rakentamisesta Lohjan kauppalaan. Liit-
40980: Iteet IV,47. s. 139. L. Vv:aan 103. - Ed. Vennamon toiv.al. n:o 74 turvevoimalaitos-
40981: - Ed. Kaasalaisen ym. toiv.al. n:o 31 määrära- ten rakentamisesta. Liitteet IV,91. s. 190. :L.
40982: hasta valtion virastotalon rakentamiseksi Laut- Vv:aan 105.
40983: takylään. Liitteet IV,48. s. 140. L. Vv:aan - Ed. Åsvikin ym. toiv.al. n:o 76 vesivoimalaitos-
40984: 103. töiden aloittamisesta Nurmonjoen yläjuoksulla.
40985: - Ed. Rapion ym. toiv.al. n:o 32 valtion virasto- Liitteet IV,93. s. 192. L. Vv:aan 105.
40986: talon rakentamisesta Hämeenkyrön kuntaan. - Ed. Niemelän ym. toiv.al. n:o 77 hakavoimalai-
40987: Liitteet IV,49. s. 141. L. Vv:aan 103. toksen aikaansaamisesta Heinävedelle. Liitteet
40988: - Ed. N. Niemisen ym. toiv.al. n:o 33 valtion vi- IV,94. s. 193. L. Vv:aan 105.
40989: rastotalon rakentamisesta Rantasalmelle. Liit- - Ed. Niirasen ym. toiv.al. n:o 80 toimenpiteistä
40990: teet IV,50. s. 143. L. Vv:aan 103. Toohmajärvellä sijaitsevan Valkeisensuon tur-
40991: - Ed. Ahosen toiv.al. n: o 34 valtion virastotalon peen käyttöön perustuvan voimalaitoksen raken-
40992: rakentamisesta Muuramen kuntaan. Liitteet tamiseksi. Liitteet IV,97. s. 198. L. Vv:aan
40993: IV,51. s. 144. L. Vv:aan 103. 105,
40994: 32 Asialuettelo 1960.
40995:
40996:
40997: - Ed. V. Turusen ym. :toiv.al. n:o 81 puuhaketta Yhtenäiskoulu: - Ks. Koululaitos.
40998: polttoaineena käyttävän höyryvoimalaitoksen
40999: rakentamisesta llomantsiin. Liitteet IV,98. s. Yksityismetsät: - Ks. Metsätalous.
41000: 199. L. Vv:aan 105.
41001: - Ed. Puhakan ym. toiv.al. n:o 82 hakevoima· Yksityisoppikoulut: - Ks. Oppikoulut. Tulo- ja
41002: laitoksen aikaansaamisesta llomantsiin. Liitteet omaisuusvero.
41003: IV,99. s. 201. L. Vv:aan 105.
41004: - Ed. Holopaisen ym. toiv.al. n:o 84 hakevoima· Yleiset sairaalat: - Ks. Sairaalat.
41005: laitoksen rakentamisesta Pohjois-Karjalaan. Liit-
41006: teet IV,101. s. 203. L. Vv:aan 105. Yleiset tiet: - Ks. Maantiet. Tielaki.
41007: - Ed. Rönkön ym. toiv.al. n:o 86 suunnitelman laa-
41008: timisesta selluloosahakevoimalaitoksen rakenta- Yleishyödylliset järjestöt: Ed. Helteen ym. toiv.al.
41009: miseksi Ylä-Savoon. Liitteet IV,103. s. 206. L. n: o 42 yleishyödyllisten järjestöjen julkisten
41010: Vv:aan 106. varojen käytön valvonnan tehostamisesta. Liit-
41011: - Ed. Kiviahon ym. toiv.al. n:o 87 Välijoen vesi- teet IV,59. s. 152. L. Vv:aan 103.
41012: voimalaitoksen rakentamisesta Evijärvelle. Liit-
41013: teet IV.104. s. 207. L. Vv:aan 106. Yleisradio: Ed. Kaitilan ym. lak.al. n: o 2 laiksi
41014: neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimeenpa-
41015: Voimistelu: - Ks. Kansakoulut. Liikuntakasvatus. nemisesta yleisradiolainsäädännön perusteiden
41016: selvittämiseksi. Liitteet 1,2. s. 10. L. Prv:aan
41017: Voitto: - Ks. Verotus. 95.
41018:
41019: Vuoden 1918 taistelijat: - Ks. Invaliidit. Kansa- Ylikoski: Ks. Sillat.
41020: laissota.
41021: Ylikäytä.vät: - Ks. Rautatiet.
41022: Vuokra: - Ks. Laidun. Maanvuokra.
41023: Yliopisto: Ed. Tenhiälän ym. toiv.al. n:o 158 Hel-
41024: Vuokra-alueiden lunastaminen: Ed. Rapion ym. lak. singin yliopiston psykologian opetuksessa tarvit-
41025: al. n:o 93 laiksi eräiden vuokra-alueiden lunas- tavan uuden apulaisprofessorin viran perustami-
41026: tamisesta maalaiskunnissa annetun lain muutta- sesta. Liitteet VIII,17. s. 462. L. Siv:aan 109.
41027: misesta. Liitteet IX,10. s. 555. L. Mtv:aan - Ed. Leikolan ym. toiv.al. n:o 159 farmakolo-
41028: 100. gian apulaisprofessorin viran perustamisesta
41029: Helsingin yliopiston farmakologian laitokseen.
41030: Vuokrasää.nnöstely: Ed. Henrikssonin ym. lak.al. Liitteet VIII,18. s. 464. L. Siv:aan 109.
41031: n:o 4 laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä. - Ed. Rihtniemen ym. toiv.al. n:o 160 esityksen
41032: Liitteet I,4. s. 14. L. Prv: aan 95. antamisesta dosenttistipendien luvun lisäämi-
41033: sestä ja niiden suuruuden korottamisesta. Liit-
41034: Vuosiloma: - Ks. Loma. teet VIII,19. s. 465. L. Siv:aan 109.
41035: - Ed. Saukkosen ym. toiv.al. n:o 161 valtion yli-
41036: Vuosima.ksut: - Ks. Puhelin. opistojen assistenttien palkkauksen tarkistami-
41037: sesta. Liitteet VIII,20. s. 466. L. Siv:aan 109.
41038: Vähimmäispalkat: - Ks. Metsätyöt. Minimipalkat. - Ed. Kytän ym. toiv.al. n:o 162 maatalous- ja
41039: metsäteknikoiden oikeuttamisesta opiskelemaan
41040: Välijoki: - Ks. Voimalaitokset. Helsingin yliopistossa agronomeiksi ja metsänhoi-
41041: tajiksi. Liitteet VIII.21. s. 467. L. Siv:aan 109.
41042: Värvä.tyt; - Ks. Puolustuslaitos. - Ed. Saukkosen ym. toiv.al. n:o 163 suuriin ikä-
41043: luokkiin kuuluvien opiskelijain opiskelumahdolli-
41044: suuksien lisäämisestä yliopistoissa ja korkeakou-
41045: luissa. Liitteet VIII,22. s. 469. L. Siv:aan 109.
41046: Y.
41047: Ylitornio: - Ks. Maamieskoulut.
41048: Yhdistykset: - Ks. Huvit. Järjestyksen turvaa-
41049: minen. Ylityö: - Ks. Verotus.
41050: Yhdystiet: - Ks. Maantiet. Ylä.-Savo: - Ks. Voimalaitokset.
41051:
41052: Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut.
41053:
41054: Yhteislaidun: - Ks. Laidun. Ä.
41055:
41056: Yhteislyseot: - Ks. Oppikoulut. Äidit: - Ks. Synnytysloma.
41057: Yhteismetsä.t: - Ks. Asutusyhteismetsät. Äänioikeus: - Ks. Kunnallisvaalit.
41058:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025