<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
149 Käyttäjää paikalla!
0.0076239109039307
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960 1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1960_I | ASK_1960_II | ASK_1960_III | ASK_1960_IV | ASK_1960_V | HAK_1960 | Liite_1960_I_XII_A | Liite_1960_I_XII_B | PTK_1960_I | PTK_1960_II | PTK_1960_III |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1960
3:
4: LIITTEET
5: I-XII
6: B.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1960
12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13:
14:
15:
16: E 15/61
17: B. Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt raha-asia- ja
18: Iakialoitteet.
19:
20: S 1 SÄLLYS LUETTELO
21:
22:
23: IV. Valtiovarainvaliokunta.
24:
25: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat Siv.
26: määrärahojen osoittamista virastotalojen tatiepohjien lunastusmaksujen suoritta-
27: rakentamiseen, avustuksiksi kunnille miseen ....•••..•...••...•.•....... , • . 935
28: maantiealueiden ja rautatiepohjien lu-
29: nastusmaksujen suorittamiseen, maa- ja 154. Ahonen ym., rah.al. N:o 44: Määrära-
30: metsätalouden sekä maaseudun vesihuol- han osoittamisesta avustukseksi Käsi-
31: lon ja sähköistämisen edistämiseen, koe- teollisuuden Edistämissäätiölie • . . . • . . . 936
32: ja tutkimustoimintaan, poliisikunnan
33: palkkauksen korottamiseen, asuntotuo- 155. Ahonen ym., rah.al. N:o 45: Määrära-
34: tantoon sekä sivistyksellisiin, sosiaali- han osoittamisesta asematalon rakenta-
35: siin, terveydenhoidollisiin ym. tarkoi- miseksi Jyväskylään . .. • .. .. .. .. • .. .. 937
36: tuksiin ja kulkulaitosparannuksiin.
37: 156. Ahonen ym., rah.al. N:o 46: Määrära-
38: Siv. han osoittamisesta Kanavuoren-Leppä-
39: 146. Aalto ym., rah.al. N:o 36: Korotetun lahden-Keikkamäen maantien rakenta-
40: määrärahan osoittamisesta rakennuslain mista varten . . .........•......•.. , • . . 938
41: valtiolle aiheuttamia kustannuksia var-
42: ten . • . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 927 157. Ahonen, rah.al. N:o 47: Määrärahan
43: osoittamisesta Keitelepohjan-Kinnulan
44: 147. Aalto ym., rah.al. N:o 37: Korotetun
45: määrärahan osoittamisesta helpotuksen tien rakentamiseen .........••...... , • 939
46: myöntämiseksi kunnille maantiealueiden
47: lunastusta varten . . . . . . • • . . . . • . . . . . . . 929 158. Ahonen, rah.al. N:o 48: Määrärahan
48: osoittamisesta rautatien rakennustöiden
49: 148. Ahonen ym., rah.al. N:o 38: Määrära- aloittamiseen Saarijärveltä Multian
50: han osoittamisesta valtion virastotalon kautta Haapamäen asemalle .•.. , ••• , . 940
51: rakentamista varten Muuramen kuntaan 930
52: 159. Ahonen ym., rah.al. N:o 49: Määrära-
53: 149. Ahonen, rah.al. N:o 39: Määrärahan
54: han osoittamisesta Oriveden-Keuruun
55: osoittamisesta valtion virastotalon ra- -Karstulan runkotien rakennustöiden
56: kentamista varten Suolahden kauppa-
57: aloittamiseen • . • . . . • . . . . . . • • . . . . • . . . • 941
58: laan , . . . . . . • • . . • • • . . . . . • • . . . • . • . . • . . . 931
59: 150. Ahonen ym., rah.al. N: o 40: Määrära- 160. Ahonen ym., rah.al. N:o 50: Määrära-
60: han osoittamisesta valtion virastotalon han osoittamisesta maantien suunnitte-
61: rakentamista varten Jämsänkoskelle . . 932 lemiseksi Myllymäen-Uuraisten-Koi-
62: viston välille . . . . . . . . . . . • • . . • . • • . . • . • 942
63: 151. Ahonen, rah.al. N:o 41: Määrärahan
64: osoittamisesta valtion virastotalon ra- 161. Ahonen, rah.al. N:o 51: Määrärahan
65: kentamista varten Keuruulie . . . . • . . . . 933 osoittamisesta tienoikaisutyön toteutta-
66: 152. Ahonen, rah.al. N: o 42: Määrärahan miseen Uuraisten kirkonkylän kohdalla 943
67: osoittamisesta valtion virastotalon ra- 162. Ahonen ym., rah.al. N:o 52: Määrära-
68: kentamista varten Viitasaarelle . , , , .. , 934 han osoittamisesta Oravakiven-Joutsan
69: 153. Ahonen, rah.al. N:o 43: Määrärahan -Leivonmäen maantien rakentamista
70: osoittamisesta avustuksiksi kunnille rau- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • 944
71: IV Sisällysluettelo 1960.
72:
73:
74: Siv. Siv.
75: 163. Airo ym., rah.al. N:o 53: Määrärahan 176. Aulanko ym., rah.al. N:o 66: Määrära-
76: osoittamisesta Lapuan Patruunatehtaan han osoittamisesta taiteilijain työapu-
77: toimitusjohtajan asuntoa varten . . • • . • 945 rahoja ja nuorten arkkitehtien matka-
78: apurahoja varten • • . . . . . • . . . . . • • • • . • • 964
79: 164. Aitio ym., rah.al N:o 54: Määrärahan
80: osoittamisesta valtion kuuromykkäin 177. Aulanko ym., rah.al. N:o 67: Määrära-
81: ammattikoulun rakentamista varten • • 946 han osoittamisesta assistentin palkkaa-
82: miseksi metsäntutkimuslaitoksen luon-
83: 165. Aitio ym., rah.al. N:o 55: Määrärahan nonsuojelutoimistoon • . • . . . • . . . • • • • • • • 965
84: osoittamisesta kunnille annattavia hal-
85: pakorkoisia pitkäaikaisia lainoja varten 947 178. Ehrnrooth m. fl., fin.mot. N:o 68: An-
86: gående anvisande av anslag för inrät-
87: 166. Ala-Kulju ym., rah.al. N:o 56: Korote- tande av ett generalkonsulat i Chicago 966
88: tun määrärahan osoittamisesta kesäyli-
89: opistojen avustamiseen • • • . . • . . • • . . • • . 948 178. Ehrnrooth ym., rah.al. N:o 68: Määrä-
90: rahan osoittamisesta pääkonsulinviras-
91: 167. Ala-Kulju ym., rah.al N:o 57: Määrä- ton perustamiseksi Chicagoon . . . . . . • . . 967
92: rahan osoittamisesta eräiden tyttöly-
93: seoiden kaksintamista varten kaikkien 179. Ehrnrooth m. fl., fin.mot. N:o 69: An-
94: luokkien osalta • . • . • • • • . • • • • . . • • . • . . • 949 gående anvisande av förhöjt anslag för
95: anskaffning tili de privata läroverkens
96: 168. Ala-Kulju ym., rah.al. N:o 58: Määrä- bibliotek av läroböcker för att ställas
97: rahan osoittamisesta Seinäjoelle raken- tili mindre bemedlade elevers förfogande 968
98: nettavan valtion virastotalon suunnitel-
99: mien laatimista varten • . • . • • • . • . . • • . 950 179. Ehrnrooth ym., rah.al. N:o 69: Korote-
100: tun määrärahan osoittamisesta vähäva-
101: 169. Ala-Kulju ym., rah.al. N:o 59: Määrä- raisten oppilaiden käyttöön tarkoitettu-
102: rahan osoittamisesta ylikulkusillan ra- jen oppikirjojen hankkimiseksi yksi-
103: kentamiseen Seinäjoen ratapihan poikki 951 tyisoppikoulujen kirjastoihin • • . . • • • • • . 969
104: 170. Alanko ym., rah.al. N:o 60: Määrärahan 180. Ehrnrooth m. fl., fin.mot. N:o 70: An-
105: osoittamisesta Mäntän-Lylyn maantien gående anvisande av anslag för till-
106: rakentamiseen . • • . . • . • • • . • . • • . • . • • • • • • 952 läggsersättningar åt arvingar efter perso-
107: ner, som på grund av vapenstiliestånds-
108: 171. Aminoff m. fl., fin.mot. N:o 61: An- avtalet varit berövade sin frihet utom-
109: gående anvisande av anslag för bygg- lands • . . . • . . . • . . • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 970
110: nadsarbetet på Åbo svenska flickly-
111: ceums nya skolhus • • • • . • • • • • . . . • • • . • • 953 180. Ehrnrooth ym., rah.al. N:o 70: Määrä-
112: rahan osoittamisesta lisäkorvauksiksi
113: 171. Aminoff ym., rah.al. N:o 61: Määrära- välirauhansopimuksen johdosta ulko-
114: han osoittamisesta Turun ruotsalaisen mailla vapautta vailla olleiden henki-
115: ty~_t?,lyseon uuden koulutalon rakennus- löiden perillisilla • . • • • . • • • • • • • • • • • • . • 971
116: tyota varten • • . . . . . • . • . . . . • . . . • • • • • • • 954
117: 181. Flinok ym., rah.al. N:o 71: Määrärahan
118: 172. Andersson m. fl., fin.mot. N:o 62: An- osoittamisesta Tampereen keskussairaa-
119: gående anvisande av anslag för en bil- lan tele-hoito-osastoa varten • . . • . • • • • . 972
120: förande färja för trafiken Aland-skä.r-
121: gårC:,en-::-fastlandet längs linjan Gustavs 182. Forsilus ym., rah.al N:o 72: Määrärahan
122: -Vardo .•.•.•..•.•.....••.....•••••. 955 osoittamisesta yksityisoppikoulujen kou-
123: lukaluston, opetusvälineiden ja kirjaston
124: 172. Andersson ym., rah.al. N:o 62: Määrä- hankkimista varten • . • • • . • • . • • • • • • • • . 973
125: han osoittamisesta autolautan hank-
126: 183. Forsi'Us ym., rah.al. N:o 73: Korotetun
127: kimiseksi liikennettä varten Ahvenan-
128: määrärahan osoittamisesta ylimääräi-
129: maalta saariston kautta mantereelle
130: Kustavin-Vårdön linjaa . • . . . • • • • • • • • 958 seksi avustukseksi käsityönopettajaopis-
131: ton lainojen kuoletusten maksamista
132: 173. Asunta ym., rah.al N:o 63: Määrärahan varten • • . • • • • • • • • • • . . • • • • • • • • • . • . . • • • 975
133: osoittamisesta yhdystien rakentamiseen
134: Kangasalan-Kuhmalahden-Kuhmoisten 184. Forsi'Us ym., rah.al. N:o 74: Korotetun
135: määrärahan osoittamisesta Pellervo-Seu-
136: tieltä Eräjärven Vihaajärvelle • • • • . • • . 961
137: ran markkinatutkimuslaitoksen toimin-
138: 174. Aulanko ym., rah.al. N:o 64: Korotetun nan tehostamista varten • • • • • • . • • • • • • • 976
139: määrärahan osoittamisesta poliisilisän 185. Forsi'Us ym., rah.al N:o 75: Määrärahan
140: maksamiseen . . . • . • • . • • • • • • • • • • • • . . • • . 962 osoittamisesta Polio Invaliidit r.y:n
141: 175. Aulanko ym., rah.al. N:o 65: Määrära- kuntouttamislaitoksen rakentamiseksi
142: han osoittamisesta maakunta-arkiston Tampereelle • • . • • • • • • • • • • • • • . . • . . • • • • 977
143: tilojen suunnittelemiseksi ja rakennus- 186. Friman ym., rah.al. N: o 76: Määrärahan
144: töitten aloittamiseksi Hämeenlinnan kau- osoittamisesta maaperätutkimusten suo-
145: pungissa • • • • • . • . . • . • . . . . . . . • . . • • • • • • • 963 rittamiseksi Keski-Lapin alueella • • • • • 978
146: Sisällysluettelo 1960. V
147:
148:
149: Siv. Siv.
150: 187. Friman ym., rah.al. N:o 77: Määrära- 201. Hallberg ym., rah.al. N:o 91: Määrära-
151: han osoittamisesta Lapin läänin kun- han osoittamisesta väkilannoitteiden ja
152: nissa vuosina 1945-49 jälleenrakennet- maatalouskalkin hankkimisesta aiheutu-
153: tujen peruskorjaamattomien kansakoulu- neiden kustannusten vähentämiseksi
154: rakennusten peruakorjausten aloittami- Värtsilän, Tohmajärven, Kiteen ja Ke-
155: seen • • • • • • • . . . . . . . • . • . . • . • • . . . . . . . . . 979 sälahden kunnissa . • • • • • . • . . • • • . • . • • • . 995
156: 188. Friman ym., rah.al. N:o 78: Määrära- 202. Hara ym., rah.al. N:o 92: Määrärahan
157: han osoittamisesta Seipäjärven ja Ris- osoittamisesta keskusrikospoliisin ja lää-
158: tonmännikön välisen tiesuunnan tutkimi- nien rikospoliisikeskusten henkilökun-
159: seen ja tien rakentamisen aloittamiseen 980 nan palkkausten korottamista varten • . 996
160: 189. Friman ym., rah.al. N: o 79: Määrärahan 203. Hara ym., rah.al. N:o 93: Määrärahan
161: osoittamisesta tien rakentamiseen Suout- osoittamisesta Invaliidisäätiölle invalidi-
162: tajärven ja Leppäjärven välille Enon- h~ollon anta~isesta aiheutuneen tap-
163: tekiön kunnassa • . . • • • . • • . . . • . . . . . . • • . 981 pion korvaamiseen • . . . . • . . . . . . • . • . . . . • 1001
164: 190. Friman ym., rah.al. N:o 80: Määrära- 204. Heinonen ym., rah.al. N:o 94: Korotetun
165: han osoittamisesta maantierakennustöi- määrärahan osoittamisesta perheenasun-
166: den aloittamiseksi Saarenkylän ja Mark- toavustuksia varten ....••••..•..••••. 1003
167: kasuvannon välillä Rovaniemen maalais-
168: kunnassa . . . . • . • . • • • . . • . . . . . . . . • . . • . . 982 205. Heinonen ym., rah.al. N:o 95: Korotetun
169: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
170: 191. Friman ym., rah.al. N:o 81: Määrära- Iastenseimilie • . . . . • • . • . . . • • . . . . . • • • • . 1004
171: han osoittamisesta yhdystien rakentami-
172: seksi Kittilän-Kiistalan maantien pää- 206. Heinonen ym., rah.al. N:o 96: Määrära-
173: tekohdasta Hanhimaan kylään • . . . . . . . 983 han osoittamisesta kesävirkistystoimin-
174: nan järjestämiseksi alle kouluikäisille
175: 192. Haapanen ym., rah.al. N:o 82: Korote- lapsille . . . . . . . . • . . . . • • • . . . . . . • • • . . . . • 1005
176: tun määrärahan osoittamisesta kunnille
177: helpotuksen myöntämiseksi maantiealuei- 207. Heinonen ym., rah.al. N:o 97: Määrära-
178: han osoittamisesta vähävaraisten sota-
179: den lunastusta varten . . . • . . . . . • • . • . . . 984
180: laskien sairausavustuksiin •.•....•..•. 1006
181: 193. Haapanen ym., rah.al. N:o 83: Määrä- 208. Helle ym., rah.al. N:o 98: Korotetun
182: rahan osoittamisesta Someron virasto-
183: määrärahan osoittamisesta uusien poliisi-
184: talon rakennustöiden aloittamiseksi . . 985
185: toimien perustamiseksi . . . . . . . • . . . . • • • 1007
186: 194. Haapasalo ym., rah.al. N:o 84: Määrära- 209. Helle ym., rah.al. N:o 99: Määrärahan
187: han osoittamisesta avustuksiksi kunnai- osoittamisesta mielisairaanhoitajien työ-
188: lisille ammattioppilaitoksille oppilas-
189: ja_ as~arteluhoitajakoulutuksen aloitta-
190: asuntolain rakentamista varten 986 miseksi • • . • . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1009
191: 195. Haapasalo ym., rah.al. N:o 85: Määrä-
192: rahan osoittamisesta Suomen Kirkon 210. Helle ym., rah.al. N:o 100: Määrärahan
193: Sisälähetysseuralle Vaalijalan keskuslai- osoittamisesta työnjohtajan virkojen pe-
194: toksen viidennen rakennusvaiheen ra- rustamiseksi valtionrautateiden pääkone-
195: kennustöiden aloittamiseen . . . . • • . . . . . 987 pajoille . • . . • . . . • . • • • • • • • . . • . • . . • • • • . . 1010
196: 196. Haapasalo ym., rah.al. N:o 86: Määrä- 211. Helle ym., rah.al. N:o 101: Korotetun
197: rahan osoittamisesta Voiman tyyppisen määrärahan osoittamisesta Helsingin yli-
198: jäänsärkijän tilaamista varten . . . . . . . . 989 opistollisen keskussairaalan rakentami-
199: seen .••.••..•..•....•.......••••••••• 1011
200: 197. Haapasalo ym., rah.al. N:o 87: Määrä-
201: rahan osoittamisesta posti- ja lennätin- 212. Helle ym., rah.al. N:o 102: Määrärahan
202: laitoksen autovarikon rakentamiseksi osoittamisesta lainaksi Suomen Siviili-
203: Mikkeliin • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 991 ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle Es-
204: poon kuntaan perustettavan lapsi-invalii-
205: 198. Haapasalo ym., rah.al. N:o 88: Määrä- dien pysyvän kesäkylän rakennustöitä
206: rahan osoittamisesta työllisyystöissä varten . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 1012
207: maksettavien tuntipalkkojen korotta-
208: mista varten . . . . • . . • • . . . . . . . . . . . . . . . 992 213. Henriksson ym., rah.al. N:o 103: Koro-
209: tetun määrärahan osoittamisesta per-
210: 199. Halinen ym., rah.al. N:o 89: Määrära- heenasuntoavustuksia varten •••.•..... 1014
211: han osoittamisesta Kangasniemen kiin-
212: teän naiskotiteollisuuskoulun perustami- 214. Hetemäki ym., rah.al. N:o 104: Määrä-
213: seksi . . . . • . . . . • • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 993 rahan osoittamisesta Helsingin hovioi-
214: keuden kuudennen jaoston vakinaista-
215: 200. Halinen ym., rah.al. N:o 90: Määrära- mista varten . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . • 1015
216: han osoittamisesta Mikkelin läänin ko-
217: titeollisuusy hdistykselle Kangasniemen 215. Hetemäki ym., rah.al. N:o 105: Koro-
218: kunnassa olevan naiskotiteollisuuskoulun tetun määrärahan osoittamisesta nimis-
219: rakennuksen kunnostamista varten 994 miesten vuokrarahojen korottamiseen 1016
220: VI Sisällysluettelo 1960.
221:
222:
223: Siv. Siv.
224: 216. Hetemäki ym., rah.al. N:o 106: Korote- 233. Hyytiäinen ym., rah.al. N:o 123: Määrä-
225: tun määrärahan osoittamisesta Työter- rahan osoittamisesta uusien toimien pe-
226: veyslaitoksen ylläpitämiseen •.•......• 1017 rustamiseksi J yväskyIän ortopediseen
227: sairaalaan .......•••••..••••.•••.••.• 1037
228: 217. Hetemäki ym., rah.al. N:o 107: Määrä-
229: rahan osoittamisesta metsätyöntekijäin 234. Hyytiäinen ym., rah.al. N:o 124: Määrä-
230: ammattikoulutustoiminnan aloittamista rahan osoittamisesta eläkkeisiin va-
231: varten . . . . • . . . . . • • . • . . . • • . . . . • . • . • • . . 1018 paassa kansansivistystyössä toimineille
232: henkilöille . . . . . . • . • • . . . . . . . • • . . . . . • • . 1039
233: 218. Hietala ym., rah.at N:o 108: Määrära-
234: han osoittamisesta Tampereen lentoken- 235. Hyytiäinen, rah.al N:o 125: Määrära-
235: tän kunnostustöihin • • . • . . . . • . . . . • . . . . 1019 han osoittamisesta uusien ylimääräisien
236: toimien perustamista varten posti- ja
237: 219. Hiltunen ym., rah.al. N:o 109: Korote- lennätinhallintoon .....•.••.......•... 1040
238: tun määrärahan osoittamisesta lisäavus-
239: tuksiksi teattereille • • • . . • • . . . . • . . . . . . 1021 236. Hyytiäinen ym., rah.al. N:o 126: Määrä-
240: rahan osoittamisesta Jyväskylän kasva-
241: 220. Hmunen ym., rah.al N:o 110: Määrära- tusopillisen korkeakoulun vanhojen ra-
242: han osoittamisesta elokuvapalkinnoiksi 1022 kennusten korjausta varten . . . . . . . . . . 1041
243: 221. Holopainen ym., rah.al N:o 111: Koro- 237. Hyytiäinen ym., rah.al. N:o 127: Määrä-
244: tetun määrärahan osoittamisesta puhe- rahan osoittamisesta Jyväskylän-Jäm-
245: lin- ja lennätinverkon laajentamiseen ja
246: sänkosken radan rakennustyön aloitta-
247: parantamiseen . . . . . . . . . • . . . . • • • . . . . . . . 1024 miseen . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • • . 1042
248: 222. Honkonen ym., rah.al. N:o 112: Korote-
249: tun määrärahan osoittamisesta oppikou- 238. Hyytiäinen ym., rah.al. N:o 128: Korote-
250: lun oppilaiden koulunkäynnin avusta- tun määrärahan osoittamisesta käsi· ja
251: miseen . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1025 pienteollisuuslainoiksi .....••...••...•. 1043
252: 239. Härkönen ym., rah.aL N:o 129: Korote-
253: 223. Honkonen ym., rah.aL N:o 113: Määrä- tun määrärahan osoittamisesta maantie-
254: rahan osoittamisesta Suomen Rauhan- alueiden lunastamisesta kunnille aiheu-
255: puolustajat r.y:n toiminnan tukemiseen 1026 tuvien maksujen korvaamiseen 1044
256: 224. Hosia, rah.al. N:o 114: Määrärahan osoit- 240. Härkönen ym., rah.al. N:o 130: Korote-
257: tamisesta Kätilöopiston apulaisjohtajat- tun määrärahan osoittamisesta maaseu-
258: taren palkkausta varten • . . . . . . . . . . . . . 1027 dun sähköistämisen tukemiseen . . • . . . 1045
259: 225. H ostila ym., rah.al. N: o 115: Määrära- 241. Högström m. fl., fin.mot. N:o 131: An-
260: han osoittamisesta Karhulan yhteiskou- gående anvisande av anslag för klinisk
261: lun ottamiseksi valtion haltuun . . . . . . 1028 fortsättningsutbildning för svenska
262: sjuksköterskor . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1046
263: 226. Hostila ym., rah.al. N:o 116: Määrära-
264: han osoittamisesta rataosuuden Luu- 241. Högström ym., rah.al. N:o 131 Määrära-
265: mäki-Hamina-Kotka tutkimiseksi 1029 han osoittamisesta ruotsinkielisten sai-
266: raanhoitajattarien kliinistä jatkokoulu-
267: 227. Hostila ym., rah.al. N:o 117: Määrära- tusta varten . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . 1047
268: han osoittamisesta töiden aloittamiseksi 242. Högström m. fl., fin.mot. N:o 132 An-
269: Karhulan kauppalassa maantien ja sii- gående anvisande av anslag för Karis-
270: hen liittyvien siltojen rakentamiseksi 1030 Billnäs samskolas övertagande av staten 1048
271: 228. Hostila ym., rah.al. N:o 118: Määrära- 242. Högström ym., rah.al. N:o 132: Määrä-
272: han osoittamisesta Karhulan-Haminan rahan osoittamisesta Karjaan-Pinjais-
273: tieosuuden saattamiseksi asfaltoitavaan ten ruotsalaisen yhteiskoulun ottarui-
274: kuntoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1032 seksi valtion haltuun . • • • . . . . • • . . . • . . 1049
275: 229. Hostila ym., rah.al. N:o 119: Määrära- 243. Högström m. fl., fin.mot. N:o 133 An-
276: han osoittamisesta sillan rakentami- gående anvisande av anslag för av-
277: aekE<i Pyhtään kunnan Keihässalmeen 1033 lönande av en instruktör på Porkala-
278: området . . . • • • . • . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . 1050
279: 230. Hostila ym., rah.al. N:o 120: Korotetun
280: määrärahan osoittamisesta korottomaksi 243. Högström ym., rah.al. N:o 133: Määrä-
281: avustuslainaksi Tuberkuloosiliitolle ... 1034 rahan osoittamisesta yhden ohjaajan
282: paikkaamista varten Porkkalan alueella 1051
283: 231. Hult, rah.al. N:o 121: Korotetun mää-
284: rärahan osoittamisesta kunnan· ja kylä- 244. Högström m. fl., fin.mot. N:o 134: An-
285: teiden avustamiseen ...•...•..•....... 1035 gående anvisande av anslag för plane-
286: ring av en sjömansskola i Hangö • . . . 1052
287: 232. Hyytiäinen ym., rah.al. N:o 122: Määrä-
288: rahan osoittamisesta suunnitelmien laa- 244. Högström ym., rah.al. N:o 134: Määrä-
289: timiseksi liikuntakasvatuksen opetuksen rahan osoittamisesta Hangon merimies-
290: siirtämiseksi Jyväskylään •.•.....••.• 1036 koulun suunnittelua varten . . . . . . . . . • 1053
291: Sisällysluettelo 1960. VII
292:
293: Siv. Siv.
294: 245. Högström m.fl., fin.mot. N:o 135: An- 257. Jämsen ym., rah.al. N:o 147: Määrära-
295: gående anvisande av anslag för ut- han osoittamisesta maantien rakentami-
296: ~ämnin~. av trafiken på statens hamn seksi Kinnulan kirkonkylästä Keitele-
297: 1 Hango . • • • . . . • • . . . . • . . • . . . • • . . . . . . • 1054 pohjan asemalle •..••••••••••.•••••.•• 1070
298: 245. Högström ym., rah.al. N:o 135: Määrä- 258. Kaarna ym., rah.al. N:o 148: Määrära-
299: rahan osoittamisesta Hangon valtionsa- han osoittamisesta Nuijamaan Rapatti-
300: taman liikenteen tasoittamista varten 1055 lasta Simolaan johtavan tien suunnitte-
301: 246. Högström, fin.mot. N:o 136: Angående lua varten .....•••.....••....•..•.•• 1071
302: anvisande av anslag för byggande av 259. Kaasalainen ym., rah.al. N:o 149: Mää-
303: Barösundsvägen i Ingå • • . . • . . . • . . . . • 1056 rärahan osoittamisesta Suodenniemen-
304: Vammalan-Punkalaitumen maantien ra-
305: 246. Högström, rah.al. N:o 136: Määrärahan
306: osoittamisesta Barösundin tien rakenta- kentamista varten .•••••...••••..••... 1072
307: mista varten Inkoossa . . . • • • . • . . . . . . . . 1057 260. Kaitila ym., rah.al. N: o 150: Määrära-
308: 247. Högström m.fl., fin.mot. N:o 137: An- han osoittamisesta valtion teknillisessä
309: gående anvisande av anslag för byg· tutkimuslaitoksessa suoritettavaa öljy-
310: gande av landsvägsbroar över Pojoviken 1058 lämmitysteknillistä tutkimusta varten 1073
311: 247. Högström ym., rah.al. N:o 137: Määrä- 261. Kaitila, rah.al. N: o 151: Määrärahan
312: rahan osoittamisesta Pohjan maantiesil- osoittamisesta valtionrautateiden säh-
313: tojen rakentamista varten .....••••... 1059 köistämiseen liittyvien töiden aloittami-
314: seen ....•••••...............•...•...• 1074
315: 248. Jungard m. fl., fin.mot. N:o 138: An·
316: gående anvisande av förhöjt anslag för 262. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 152: Määrä-
317: stödjande av mjölkhushållningen • • . . . • 1060 rahan osoittamisesta maanviljelysinsi-
318: nöörikunnan palkkauksen uudelleenjär-
319: 248. Jungard ym., rah.al. N:o 138: Korotetun jestelyyn • . . . . . . . • . . • • • • . • . . • . • . . . • • . . 1075
320: määrärahan osoittamisesta maitotalou-
321: den tukemiseen • • . . . . . • • • . . . • . . . . . . • • 1061 263. Kajatsalo ym., rah.al. N:o 153: Korote-
322: tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
323: 249. Jussila ym., rah.al. N:o 139: Määrära- yksityisoppikoulujen rakentamiseen 1076
324: han osoittamisesta Salon kaupunkiin pe- 264. Kalliokoski ym., rah.al. N:o 154: Koro-
325: rustettavaa 2-osastoista naiskotiteolli- tetun määrärahan osoittamisesta rait-
326: suuskoulua varten . • • • • . . . • • • • • . . . . . . . 1062 tiustyötä suorittavien järjestöjen avus-
327: 250. Jussila ym., rah.al. N:o 140: Määrära· tamiseksi . • . • . . . . . . • • . . . . • . . . • . . . • • • • 1078
328: han oosittamisesta lainaksi Auralan va- 265. Kansikas ym., rah.al. N:o 155: Määrä-
329: paaopiston toimitalon rakentamiseen rahan osoittamisesta Kuusankosken yh-
330: Turkuun • • • • • • . • . • • • . . • . . . . . . • • • • • • • . 1063 teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun 1079
331: 251. Jussila ym., rah.al. N:o 141: Määrära· 266. Kansikas ym., rah.al. N:o 156: Korote-
332: han osoittamisesta Laitilan kunnassa tun määrärahan osoittamisesta perhe-
333: olevan Ketunjoen perkaussuunnitelman asuntoavustuksiin .................... 1080
334: toteuttamista varten • . . • • • . . . • . . . • • • . 1064 267. Kansikas ym., rah.al. N:o 157: Määrära-
335: han osoittamisesta Kotkan keskussairaa-
336: 252. Jussila ym., rah.al. N:o 142: Määrära·
337: han osoittamisesta Laitilan kunnassa lan rakentamista varten . • . . . . . . . . • . • . 1081
338: olevan Malvonjoen keskiosan perkaus- 268. Kansikas ym., rah.al. N:o 158: Määrära-
339: suunnitelman toteuttamista varten 1065 han osoittamisesta rautatien rakennus-
340: töiden aloittamiseksi Kotkan Hovinsaa-
341: 253. Jussila ym., rah.al. N:o 143: Määrära· relta Mussalon saarelle • • . . . • • • . . . • • • 1082
342: han osoittamisesta Karjalan kunnassa
343: olevan Laajoen yläosan perkaussuunni· 269. Karvonen ym., rah.al. N:o 159: Koro-
344: telman toteuttamista varten . . . . . . . • • • 1066 tetun määrärahan osoittamisesta yksi-
345: tyismetsätalouden järjestöjen toiminnan
346: 254. Jämsen ym., rah.al. N:o 144: Määrära· tehostamiseen . . . • . • . . . . • . • • • . • • • • . . . . 1083
347: han osoittamisesta kahden koeaseman
348: johtajan ylimääräisen toimen perustami- 270. Kekkonen ym., rah.al. N:o 160: Määrä-
349: seen .•....••...••...••••••.....•••••• 1067 rahan osoittamisesta perunan ulkomaille
350: tapahtuvan viennin tukemiseen • • • • • • 1084
351: 255. Jämsen ym., rah.al. N:o 145: Määrära-
352: han osoittamisesta avustuksiksi kunnille 271. Kekkonen ym., rah.al. N:o 161: Määrä-
353: rautateitä varten tarvittavien maa· ja rahan osoittamisesta rahtiavustuksen
354: vesialueiden lunastuskorvauksiin . . . . • . 1068 maksamiseksi perunan rautatiekuljetuk-
355: sessa •.••.••...••..•..•••••..•••••••• 1089
356: 256. Jämsen ym., rah.al. N:o 146: Määrära-
357: han osoittamisesta valtatien n:o 4 ra- 272. Kelovesi ym., rah.al. N:o 162: Määrära-
358: kentamiseksi Viitasaaren kirkonkylän ja han osoittamisesta avustukseksi tankki-
359: Oulun läänin rajan välillä . • . . . . • • . . . • 1069 esteitä pelloiltaan poistaville viljelijöille 1090
360: VIII Sisällysluettelo 1960.
361:
362: Siv. Siv.
363: 273. KeZoveai ym., rah.al. N:o 163: Korotetun 289. Kokkola ym., rah.al. N:o 179: Määrä·
364: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi rahan osoittamisesta Kyminlinnan-Kor·
365: työttömyyskassoilla •.•..•••.. , . • . . . . . • 1091 keakosken tien rakentamiseen • . . . . • . . . 1107
366: 274. Kelavesi ym., rah.al. N:o 164: Määrära- 290. Korsbäck m. fl., fin.mot. N:o 180: An-
367: han osoittamisesta suunnittelu· ja val- gäende anvisande av anslag för en per-
368: mistelutöitä varten. rautatien rakenta· manent försöksstation för trädgärdssköt-
369: miseksi Taavetista Haminan kautta Kot· seln i södra österbotten • • • • • . • . • • . • . . 1108
370: kaan ................................. 1092 290. Korsbäck ym., rah.al. N:o 180: Määrä-
371: 275. KeZoveai ym., rah.al. N:o 165: Määrära· rahan oaoittamisesta puutarhanhoidon va-
372: han osoittamisesta Kirjamoinsalmen sil· kinaisen koeaseman perustamiseksi Etelä-
373: lan rakennustöiden aloittamiseksi Tai- Pohjanmaalle • • . . . . . . • . . . . . . . • • . . . . . • 1109
374: palsaaren kunnassa ..•.••••..... , • . . . . 1093 291. Korsbäck ym., rah.al. N:o 181: Määrä-
375: 276. Kemppainen, rah.al. N:o 166: Korotetun rahan osoittamisesta Kristiinankaupun-
376: määrärahan osoittamisesta posti- ja len· kiin johtavan laivaväylän oikaisemista
377: nätintoimipaikkojen. talojen rakentami· varten ns. Härkmeren mutkassa ...•... 1110
378: seen ................•.• , , ..•...•..... 1094 291. Korsbäck m. f!., fin.mot. N: o 181: An ·
379: 277. Kilpi ym., rah.al. N:o 167: Määrärahan gäende anvisande av anslag för förbätt·
380: osoittamisesta Lahden lyseon lisäraken· ring av farleden till Kristinestad vid
381: nusta varten . . . . . • . . • . . • • . . • . . • • . • . • . 1095 den s. k. Härkmeri-kröken ............. 1110
382: 278. Kiviaho ym., rah.al. N:o 168: Korotetun 292. Kasola ym., rah.al. N:o 182: Määrärahan
383: määrärahan osoittamisesta uudis- ja ki- osoittamisesta avustuksiksi tilusteiden
384: venraivauspalkkioihin . . . . . . . . . . . . • . . . 1096 rakentamiseen suurehkojen · kuivatustöi-
385: den yhteydessä ....................... 1111
386: 279. Kiviaho ym., rah.al. N:o 169: Määrära·
387: han osoittamisesta Lamminkylän-Vim- 293. Kasola ym., rah.al. N:o 183: Määrärahan
388: pelin-Alajärven maantien oikaisemiseksi 1097 osoittamisesta avustuksiksi polttoturve·
389: soiden kuivatuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1112
390: 280. Koivisto ym., rah.al. N:o 170: Määrära-
391: han osoittamisesta valtion kalavesien 294. Kasola ym., rah.al. N:o 184: Korotetun
392: hoitoon Lapin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . 1098 määrärahan osoittamisesta vesistöjen per-
393: kaus- ja vedenjärjestelytöitä varten . . . 1113
394: 281. Koivunen ym., rah.al. N:o 171: Määrä-
395: rahan osoittamisesta Jämsän yhteiskou- 295. Kukkonen ym., rah.al. N: o 185: Määrä-
396: lun ottamiseksi valtion haltuun ........ 1099 rahan osoittamisesta uusien virkojen pe-
397: rustamiseksi Pohjois-Karjalan lääninhal-
398: 282. Koivunen ym., rah.al. N:o 172: Määrä- litukseen ••........................... 1114
399: rahan osoittamisesta !ainoiksi asutus-
400: keskusten vähävaraisilla omakotitalojen 296. Kukkonen ym., rah.al. N:o 186: Määrä-
401: omistajille vesi- ja viemärijohtojen ra- rahan osoittamisesta vesiensuojelun neu-
402: kennuskustannusten rahoittamiseen . • . . 1100 vottelukuntaa varten ..•. , . , . . . . . . . . . . 1115
403: 283. Koivunen ym., rah.al. N:o 173: Määrä- 297. Kulovaara ym., rah.al. N:o 187: Määrä·
404: rahan osoittamisesta Muuramen kuntaan rahan osoittamisesta autolauttalaivan ti-
405: rakennettavan valtion virastotalon ra- laamista varten Ahvenanmaan liikentee·
406: kennussuunnitelmien valmistamiseksi . . 1101 seen ............•.................... 1116
407: 284. Koivunen ym., rah.al. N:o 174: Määrä- 298. KUU8inen ym., rah.al. N:o 188: Määrä-
408: rahan osoittamisesta Jyväskylän-Jäm· rahan osoittamisesta avustuksiksi Suo-
409: sänkosken yhdysradan rakennustöiden men ja Neuvostoliiton välistä sivistys-
410: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1102 työtä tekeville järjestöille ja laitoksille 1118
411: 285. Koivunen ym., rah.al. N:o 175: Määrä- 299. Kyttä ym., rah.al. N:o 189: Määrärahan
412: rahan osoittamisesta Jyväskylän kautta osoittamisesta ylijohtajan viran perusta-
413: itä-länsisuunnassa kulkevan poikkitien miseksi metsäntutkimuslaitokseen • . . . . . 1119
414: rakentamiseen •.•••.•................. 1103
415: 300. Kyttä ym., rah.al. N:o 190: Korotetun
416: 286. Kokkola ym., rah.al. N:o 176: Korote- m~ä~ärahan osoittamisesta vesiensuojelu-
417: tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi tounlstoa varten . • • • • • • . • . • • • • • • . . . . . . 1120
418: vientisatamia ylläpitäville kunnille sa·
419: tamien rakentamista varten . . . . . . . . . . 1104 301. Kyttä ym., rah.al. N:o 191: Määrärahan
420: osoittamisesta avustukseksi Salon Seu-
421: 287. Kokkola ym., rah.al. N:o 177: Määrä- dun Aluesuunnitelmayhdistys r.y:lle tut-
422: rahan osoittamisesta Kotkan keskussai- kimuksen suorittamiseen Halikonlahden
423: raalan rakentamiseen . . . . • . . . . . • . . . . . . 1105 muodostamisesta makeanveden altaaksi 1122
424: 288. Kokkola ym., rah.al. N:o 178: Määrä- 302. Kyttä, rah.aL N:o 192: Määrärahan
425: rahan osoittamisesta kaksoisraiteen ra- osoittamisesta valtion met•imiesammatti-
426: kentamiseksi välille lnkeroinen-Kotka 1106 koulua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1124
427: Sisällysluettelo 1960. IX
428:
429: Siv. Siv.
430: 303. Käkelä ym., rah.al. N:o 193: Määrära· 318. Lahtela ym., rah.al. N:o 208: Määrära-
431: han osoittamisesta ammatillisten oppi· han osoittamisesta maantien rakentami-
432: laitosten rehtorien palkkauksen korotta- seksi Kemijärven Soppalasta Räisälään 1140
433: mista varten . . • • . • • • • . • . • • . . • • • . • • . • . 1125 319. Lahtela ym., rah.al. N:o 209: Määrära-
434: 304. Käkelä ym., rah.al. N:o 194: Määrära· han osoittamisesta yhdysmaantien raken-
435: han osoittamisesta seitsemän rehtorin tamiseksi Hietalasta Hanhimaahan Kit-
436: viran perustamista varten valtion kes- tilän kunnassa .•.•.•••.....••.•..••.• 1141
437: kusammattikouluihin . • . . . . . . . . • . • . . • . . 1126 320. Lahtela ym., rah.al. N:o 210: Määrära-
438: 305. Käkelä ym., rah.al. N:o 195: Korotetun han osoittamisesta maantien rakentami-
439: määrärahan osoittamisesta postitalojen, seksi Sodankylän Orajärven kylästä Pel-
440: autovarikkorakennusten ja laitesuojien kosenniemen-Sodankylän maantielle ••.• 1142
441: rakentamiseksi posti- ja lennätinlaitok- 321. Lahtela ym., rah.al. N:o 211: Määrära-
442: selle ..••.....••....•...•............. 1127 han osoittamisesta maantien rakentami-
443: 306. Käkelä ym., rah.al. N:o 196: Määrära- seksi Rovaniemen maalaiskunnan Saa-
444: han osoittamisesta sillan rakentamiseksi renkylästä Markkasuvantoon ..•....••. 1143
445: Kirjamoinsalmeen • . . • • . • • . . . . • • • • . . . . 1128 322. Lahtela ym., rah.al. N:o 212: Määrära-
446: 307. Kämäräinen ym., rah.al. N:o 197: Koro- han osoittamisesta sillan rakentamiseksi
447: tetun määrärahan osoittamisesta Poh- Kemijärven-Rovaniemen maantiellä ole-
448: jois-Suomessa tuotetun ohran tukiostoista vaan Lautasalmeen .................... 1144
449: aiheutuvan tappion korvaamiseen . . . • • . 1129 323. Lahtela ym., rah.al. N:o 213: Määrära-
450: 308. Lahtela ym., rah.al. N:o 198: Määrära- han osoittamisesta siltojen rakentami-
451: han osoittamisesta korkeakoulustipendien seksi Kemijärven-Posion maantiellä ole-
452: korottamiseen • • . . . . . . . . . . . . . . . . • • • . . . 1130 viin Kaisan- ja Lantunginsalmeen ..•... 1145
453: 309. Lahtela ym., rah.al. N:o 199: Korotetun 324. Lahtela ym., rah.al. N:o 214: Määrära-
454: määrärahan osoittamisesta suomalaisen han osoittamisesta sillan rakentamiseksi
455: kirjallisuuden tukemista varten • • . • . . . 1131 Kitisenjokeen Pelkosenniemen-Savukos-
456: ken maantiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 1146
457: 310. Lahtela ym., rah.al. N:o 200: Korotetun
458: määrärahan osoittamisesta nuorisokasva- 325. Lahti ym., rah.al. N:o 215: Määrärahan
459: tustyötä tekeville järjestöille • . . • • • . . . • 1132 osoittamisesta Työtehoseuralle koekeit-
460: tiön rakentamiseksi liesien ym. kokeilu-
461: 311. Lahtela ym., rah.al. N:o 201: Määrära-
462: ja tutkimustyötä varten .............. 1147
463: han osoittamisesta rautatien rakentami-
464: sen aloittamiseksi Taivalkoskelta Kemi- 326. Lahti ym., rah.al. N:o 216: Määrärahan
465: järvelle . . . . • . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . 1133 osoittamisesta Valkealan naiskotiteolli-
466: suuskoulun uuden koulutalon rakentami-
467: 312. Lahtela ym., rah.al. N:o 202: Määrära- seksi .....•..•.........•.......•....• 1149
468: han osoittamisesta maantien rakentami-
469: seksi Kemijärven Javarusvastuun asu- 327. Lahti ym., rah.al. N:o 217: Määrärahan
470: tusalueelta Pelkosenniemen kirkonkylään 1134 osoittamisesta Miehikkälän-Kouvolan tien
471: tutkimiseen ....••................. , . . 1150
472: 313. Lahtela ym., rah.al. N:o 203: Määrära- 328. Lakkala ym., rah.al. N:o 218: Määrära-
473: han osoittamisesta maantien rakentami- han osoittamisesta Sieppijärven-Pasma-
474: seksi Utsjokeen rakennetun sillan ja järven-Lohinivan maantien korjaustöi-
475: sen eteläpuolella olevien koskien sivuu- den aloittamista varten . . . . . . . . . • . . • . . 1151
476: tuatien välille sekä mainitulta sillalta
477: Nuorgamin kautta Norjan rajalle •..... 1135 329. Lakkala ym., rah.al. N:o 219: Määrära-
478: han osoittamisesta Pellon-Meltauksen
479: 314. Lahtela ym., rah.al. N:o 204: Määrära- maantien korjaustöiden aloittamista var-
480: han osoittamisesta maantien rakentami- ten ..........•....................•.. 1152
481: seksi Menesjärveltä Repojoelle • . . . . • . . 1136
482: 330. Lakkala ym., rah.al. N:o 220: Määrära-
483: 315. Lahtela ym., rah.al. N:o 205: Määrära- han osoittamisesta Havelasta Kolariin
484: han osoittamisesta maantien rakentami- johtavan Väylänvarren tien peruskor-
485: seksi Vanttausjärven asutusalueelta Vian jaustöiden aloittamista varten .....• , . 1153
486: rautatieasemalle • . • • • • • . • • • . • . . • • . . . . . 1137
487: 331. Lakkala ym., rah.al. N:o 221: Määrära-
488: 316. Lahtela ym., rah.al. N:o 206: Määrära- han osoittamisesta Xkäsjokisuusta Xkäs-
489: han osoittamisesta Savukosken ja Sodan- lompolon kautta Tiurajärvelle johtavan
490: kylän kuntien yhdystien rakentamiseksi tien peruskorjaustöiden aloittamiseen • . 1154
491: Hihnavaaran-Tanhuan välillä , , . . . . . . 1138
492: 332. Lehmonen ym., rah.al. N:o 222: Korote-
493: 317. Lahtela ym., rah.al. N:o 207: Määrära- tun määrärahan osoittamisesta väkilan-
494: han osoittamisesta Vuojärven-Javaruk- noitteiden ja maatalouskalkin hankkimi-
495: sen tien rakentamiseksi maantieksi Ke- sesta aiheutuvien kustannusten alenta-
496: mijärven-Pelkosenniemen maantielle asti 1139 miseen pientiloilla •................... 1155
497:
498: 2 E 15/Gl
499: X Sisällysluettelo 1960.
500:
501:
502: Siv. Siv.
503: 333. Lehmonen ym., rah.al. N:o 223: Määrä- 349. Lindeman m. fl., fin.mot. N:o 239: An-
504: rahan osoittamisesta Polio Invalidit - gående anvisande av anslag för Karis-
505: Polio Invaliderna r.y:n invalidikodin ra· Billnäs Svenska samskolas övertagande
506: kennuttamista varten . • • . . . . . • . . . . . . . . 1156 av staten •...........•.•...........•. 1174
507: 334. Lehmonen ym., rah.al. N: o 224: Määrä· 349. Lindeman ym., rah.al N:o 239: Määrä-
508: rahan osoittamisesta Tapaturmainvalidien rahan osoittamisesta Karjaan-Pinjais-
509: Liiton työn tukemiseen . . . • . . . . . . . . . . . 1157 ten ruotsalaisen yhteiskoulun ottamiseksi
510: 335. Lehmonen ym., rah.al. N:o 225: Määrä· valtion haltuun .......••.••.....•..... 1175
511: rahan osoittamisesta Suolahden kauppa· 350. Lindh m. fl., fin.mot. N:o 240: Angående
512: lan virastotalon suunnitteluun . . . . . . . . . 1158 anvisande av anslag för en lektorstjänst
513: 336. Lehmonen ym., rah.al N:o 226: Määrä- vid Högre Svenska Lantbruksläroverket
514: rahan osoittamisesta Pihtiputaan viras- i Åbo •••.•....•..............•....••. 1176
515: totalon suunnitteluun . . . . . . . . . . . • . . . . . 1159 350. Lindh ym., rah.al. N:o 240: Määrärahan
516: 337. Lehmonen ym., rah.al N:o 227: Määrä· osoittamisesta yhden lehtorinviran pe-
517: rahan osoittamisesta Helsingin-Oulun rustamista varten Högre Svenska Lant-
518: valtatien rakentamiseksi Hännilänsal· bruksläroverket i Åbo nimiseen oppilai·
519: men ja Oulun läänin rajan välillä •... 1160 tokseen ................••....•.....•. 1177
520: 338. Lehto ym., rah.al. N:o 228: Määrärahan 351. Linna ym., rah.al N:o 241: Määrärahan
521: osoittamisesta peruskuivatuksien ybtey·
522: osoittamisesta naispuolisen tarkastajan
523: palkkaamiseksi kulkulaitosten ja yleisten dessä suoritettavia raivaus- ym. töitä
524: varten . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . . • • . • • . . 1178
525: töiden ministeriöön • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1161
526: 339. Lehto ym., rah.al N:o 229: Määrärahan 352. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 242: Määrä·
527: rahan osoittamisesta Keski-Suomen Ko·
528: osoittamisesta lapsilisien korottamiseksi 1163
529: titalousopettajaopiston laajentamiseksi .. 1179
530: 340. Leinonen, rah.al. N:o 230: Korotetun
531: määrärahan osoittamisesta kahdenkym· 353. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 243: Määrä·
532: menen uuden kansakouluun kuuluvan rahan osoittamisesta 240 II luokan vaih·
533: demiehen toimen muuttamiseksi I luo·
534: keskikoulun opettajiston palkkausta var·
535: kan vaihdemiehen toimiksi . • . . . . • . • • • . 1180
536: ten ...............•............•..... 1164
537: 354. Lukkarinen, rah.al. N:o 244: Määrära·
538: 341. Leinonen, rah.al. N: o 231: Korotetun
539: määrärahan osoittamisesta lisäpalkkioiksi han osoittamisesta kodinperustamislaino·
540: harvaan asuttujen ja syrjäseutujen kun· jen myöntämistä varten . . . . . . . . . • . . . . . 1181
541: tien opettajille . . . . . • . . . . • . . . . . . • . . . . • 1165 355. Lukkarinen ym., rah.al. N: o 245: Koro·
542: tetun määrärahan osoittamisesta vähä-
543: 342. Leinonen, rah.al N:o 232: Määrärahan
544: varaisten ammattiopintolainoihin . • . . • . 1182
545: osoittamisesta kansakoulunopettajien jat·
546: kokoulutus· ja kurssitoimintaan ........ 1166 356. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 246: Koro-
547: 343. Leinonen, rah.al. N: o 233: Määrärahan tetun määrärahan osoittamisesta vähä-
548: osoittamisesta Oulun luotsipiiriin tulevan varaisten äitien virkistyslomien matka·
549: tarkastusaluksen rakentamiseen meren· korvauksiin . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 1183
550: kulkulaitokselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1167 357. Lähteenmäki ym., rah.al. N:o 247: Mää-
551: 344. Leinonen, rah.al. N: o 234: Määrärahan rärahan osoittamisesta eläkkeiden suo·
552: osoittamisesta Pudasjärven-Taivalkos- rittamista varten väliaikaisilla päteville
553: ken-Kuusamon ratasuunnan täyskoneel· kansakoululaitoksen viran haitijoille • • . 1184
554: Iiseen tutkimukseen . . . • • . . . . . . . . . . . . . 1168
555: 358. E. Manninen ym., rah.al. N:o 248: Mää-
556: 345. Liedes ym., rah.al. N:o 235: Määrära- rärahan osoittamisesta Joensuun Van·
557: han osoittamisesta !ainoiksi viljelijöille husten Tuki r.y:lle vanhusten asuntojen
558: isojaosta aiheutuneiden korvausten suo· rakentamista varten . • . . . . . . . . . . . . . . • . 1185
559: rittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . 1170
560: 359. E. Manninen ym., rah.al. N:o 249: Mää-
561: 346. Liedes ym., rah.al. N:o 236: Määrära· rärahan osoittamisesta maantien raken-
562: han osoittamisesta maantien rakentami· tamiseksi Ristisaarelta Joensuun lento·
563: seksi Taivalkosken Sampilasta Pudas- kentälle . • . . • . . . . • • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 1186
564: järven Kouvalle .................•.... 1171
565: 360. H. Manninen ym., rah.al. N:o 250: Mää·
566: 347. Liinamaa ym., rah.al. N:o 237: Määrä· rärahan osoittamisesta valtion virastota·
567: rahan osoittamisesta maatalous-, puu· lon rakentamiseksi Varkauden kauppa·
568: tarha· ja konealan kurssikeskusta var· laan •.•.••..•....•••.••.•..•.•....•.• 1187
569: ten Ruuskalan koulutilalle ............ 1172
570: 361. H. Manninen ym., rah.al. N:o 251: Mää-
571: 348. Lindblom ym., rah.al. N:o 238: Korote· rärahan osoittamisesta Varkauden-Sor·
572: tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi sakosken-Palokankaan maantien raken-
573: yleishyödyllistä asuntotuotantoa varten 1173 nustyön aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . • 1188
574: Sisällysluettelo 1960. XI
575:
576: Siv. Siv.
577: 362. H. Manninen ym., rah.al. N:o 252: Mää· 378. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 268:
578: rärahan osoittamisesta maantien raken· Määrärahan osoittamisesta äitiysavustuk-
579: tamiseksi Varkauden kauppalan rajalta sen korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1206
580: Hoikanmäelle •..••• , • • . • . . . . • . . . . • . . . 1189
581: 379. Nederström-Lunden ym., rah.al. N:o 269:
582: 363. H. Manninen ym., rah.al. N:o 253: Mää· Määrärahan osoittamisesta jaettavaksi
583: rärahan osoittamisesta uittokanavan ra- vähävaraisille vanhemmille vajavaisten
584: kentamiseksi Taipaleen laivakanavan vie- lasten hoitamisesta kotona . . . . . . . . . . • . 1207
585: reen , ......•...............•.......•. 1190
586: 380. Niemelä ym., rah.al. N:o 270: Määrära-
587: 364. Marttila ym., rah.al. N:o 254: Määrära- han osoittamisesta metsäkurssikeskuk-
588: han osoittamisesta puunjalostustehtaan sen perustamista varten Itä-Savoon .... 1208
589: aikaansaamiseksi Etelä-Pohjanmaalle ..• 1191
590: 381. Niemelä ym., rah.al. N:o 271: Määrära-
591: 365. Marttila ym., rah.al. N:o 255: Määrära- han osoittamisesta !ainoiksi sisävesilii-
592: han osoittamisesta Jurvanjärven kuiva- kenteen harjoittajille alusharrhintoja var-
593: tustyön aloittamista varten . • . . . • . . . . . 1192 ten ..........••.•..........•..•....•. 1210
594: 366. Marttila ym., rah.al. N:o 256: Määrära- 382. Niemelä ym., rah.al. N:o 272: Määrära-
595: han osoittamisesta Kaskisten-Keski-Suo- han osoittamisesta Vekarasalmen pen-
596: men runkotien rakentamisen aloittami- gertämiseen ja Pajasalmen sillan raken-
597: seen ............•.......•....•....... 1193 tamiseen . . . . . . . . . . • . . • . . . . • . . . . . . • . . . 1212
598: 367. Matilainen ym., rah.al. N:o 257: Määrä- 383. Niemi ym., rah.al. N:o 273: Määrärahan
599: rahan osoittamisesta radan alikäytävän osoittamisesta stipendeiksi keskusammatti-
600: rakentamiseksi Tainionkosken asema- koulujen oppilaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1213
601: alueen kohdalle . . . . . • . . . . . . . . • . . • . • • . 1194
602: 368. Matilainen ym., rah.al. N:o 258: Määrä- 384. Niemi ym., rah.al. N:o 274: Määrärahan
603: rahan osoittamisesta tien ja lautan ra- osoittamisesta seitsemälle keskusa=atti-
604: kentamiseksi Taipalsaaren Kylänniemeen 1195 koululle oppilaiden vapaiden harrastus-
605: ten ohjaajien palkkauksiin ja kerhoväli-
606: 369. Mattila ym., rah.al. N:o 259: Määrära- neiden hankkimiseen . . . . . • . . . . . . . . . . . . 1214
607: han osoittamisesta kotimaisten maata-
608: louskoneiden laatu- ja menekkitutki- 385. Niemi ym., rah.al. N:o 275: Määrärahan
609: musta varten •..••.•. , . . • . . . • • . . . . . • • 1196 osoittamisesta ammattikoulujen opettaja-
610: opiston uudisrakennuksen suunnittelua ja
611: 370. Mattila ym., rah.al. N:o 260: Määrära- rakennustöiden aloittamista varten . . . . . . 1215
612: han osoittamisesta vuosien 1958-60 ori-
613: kantakirjojen julkaisemista varten .... 1197 386. Niemi ym., rah.al. N:o 276: Määrärahan
614: 371. Mattila ym., rah.al. N:o 261: Määrära- osoittamisesta Etelä-Hämeen keskusam-
615: mattikoulun lisärakennuksen suunnitte-
616: han osoittamisesta Bergmanin koulun ra-
617: kennuksia varten . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • 1198 lua ja rakennustöiden aloittamista var-
618: ten .........•••.....................• 1216
619: 372. Mattila ym., rah.al. N:o 262: Määrära-
620: han osoittamisesta korjaamon ja varas- 387. Niemi ym., rah.al. N:o 277: Korotetun
621: tosuojien rakentamiseksi maataloushalli- määrärahan osoittamisesta Keskuslaitos
622: tuksen insinööriosastolle ja Helsingin Hoivakodin terapiatalon rakentamiseen 1217
623: maanviljelysinsinööripiirille • . . • . • . . • . . 1199 388. Niemi ym., rah.al. N:o 278: Määrärahan
624: 373. Mattila ym., rah.al. N:o 263: Määrära- osoittamisesta Kauhajoen-Kankaanpään
625: han osoittamisesta Helsingin-Hämeen- ratasuunnan tutkimista varten •....... 1218
626: linnan runkotien ja vanhan Hämeeen-
627: linnan tien välisen liityntätien rakenta- 389. N. Nieminen ym., rah.al. N:o 279: Koro-
628: miseen . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . • • . . . . . 1200 tetun määrärahan osoittamisesta avus-
629: tuksiksi maatalouskoneiden hankkimista
630: 374. Meriläinen ym., rah.al. N:o 264: Määrä- varten pienviljelijäväestölle . • . . . . . . • • . 1220
631: rahan osoittamisesta Kainuussa sijaitse-
632: vien vesiperäisten valtionmaiden kuivat- 390. N. Nieminen ym., rah.al. N:o 280: Mää-
633: tamiseksi . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 1201 rärahan osoittamisesta Orivirtaan raken-
634: nettavan maantiesillan pengerrystöiden
635: 375. Murto ym., rah.al. N:o 265: Määrärahan aloittamiseen . . . . . . . . . . . • . . . • • . . . . . . • • 1221
636: osoittamisesta korvauksiksi punakaarti-
637: laisille · • , . . . . . . . . . . . . . • . • . . . • . . • . • • . • . 1202 391. N. Nieminen ym., rah.al. N:o 281: Mää-
638: 376. Murto ym., rah.al. N:o 266: Määrärahan rärahan osoittamisesta mantieoikaisu- ja
639: osoittamisesta turvetta polttoaineenaan siltatöiden aloittamiseksi Sulkavan kos-
640: käyttävän voimalaitoksen rakentamiseksi ken ylimenopaikalla Heinolan kirkon-
641: Pohjois-Suomeen • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1203 kylän-Mäntyharjun maantiellä ....... 1222
642: 377. Mustonen ym., rah.al. N:o 267: Määrä- 392. V. Nieminen ym., rah.al. N:o 282: Mää-
643: rahan osoittamisesta puunjalostuslaitok- rärahan osoittamisesta Työtehoseuran
644: sen suunnittelua varten Kainuuseen . . . 1204 opetuskeskuksen toimintaa varten ....• 1223
645: XII Sisällysluettelo 1960.
646:
647:
648: Siv. Siv.
649: 393. V. Nieminen ym., rah.al. N:o 283: Mää· 407. Paasio ym., rah.al. N:o 297: Määrära-
650: rärahan osoittamisesta rautatieylikäytä- han osoittamisesta korkeimman teknilli-
651: vän rakentamiseksi Turengin aseman sen opetuksen saaneen virkakunnan palk-
652: kohdalle • • • . . . • • • . • • . • • . . • • • • . . . . . . . • 1225 kausten järjestämistä varten • • • • . . • • . . . 1242
653: 394. Niiranen ym., rah.al. N:o 284: Korote- 408. Paasio ym., rah.al. N: o 298: Korotetun
654: tun määrärahan osoittamisesta voin koti· määrärahan osoittamisesta valtion meri-
655: maisen kuluttajahinnan alentamiseen • . 1226 miesammattikoulun menoja varten . • • • . 1244
656: 395. Niiranen ym., rah.al. N:o 285: Korote· 409. Paasio ym., rah.al. N:o 299: :M"åäräro.-
657: tun määrärahan osoittamisesta maaseu- han osoittamisesta ylimääräisen koease-
658: dun sähköistämisen tukemiseen • . . • . . . . 1227 man johtajan toimen perustamiseksi
659: 396. Niskala ym., rah.al. N:o 286: Korotetun Keski-Pohjanmaan liikkuvaa koetoimin-
660: määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi taa varten • . . • . • .. • • • • . . • .. • • .. . • . . . • 1245
661: otettavien kylä- ja kunnanteiden kun- 410. Paaso ym., rah.al. N:o 300: Määrära-
662: toonpanon avustamiseksi . • . . . . • . . • . . • . 1228 han osoittamisesta Praavan sataman
663: 397. Niskala ym., rah.al. N:o 287: Määrära· kunnostamiseen • . . . • . • . . . . . . . . . • • . • . . 1246
664: han osoittamisesta Enontekiön-Inarin 411. Pakkanen ym., rah.al. N: o 301: Määrä-
665: maantiesuunnan tutkimista varten . • . . . 1229 rahan osoittamisesta Tampereen läänin
666: 398. Nordfors ym., rah.al. N:o 288: Määrä· perustamisen valmistelutöihin . . . • • . • • . 1247
667: rahan osoittamisesta korkohyvityksiksi 412. Pakkanen ym., rah.al. N:o 302: Korote-
668: ulkomaanliikenteeseen soveltuvan käyte· tun määrärahan osoittamisesta avustuk-
669: tyn tonniston hankintaan •.•.......... 1230 siksi ja !ainoiksi metsänparannustöihin 1248
670: 398. Nordfors m. fl., fin.mot. N:o 288: An- 413. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 303: Ko-
671: gående anvisande av anslag till ränte· rotetun määrärahan osoittamisesta avus-
672: gottgörelse vid anskaffning av använt tuksiksi taloudellisiin vaikeuksiin joutu-
673: tonnage, lämpat för trafiken på utlan· neille kunnille • . . . . . . . • . . . • . . . . • • . • . . . 1250
674: det ..............•....••.•..•........ 1230
675: 414. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 304: Ko-
676: 399. Nurminen ym., rah.al. N:o 289: Määrä· rotetun määrärahan osoittamisesta pai-
677: rahan osoittamisesta avustuksiksi Vaa· kallisteiksi siirtyvien kunnan· ja kylä-
678: san läänin vientisatamia ylläpitäville teiden kuntoonpanon avustamiseen .... 1252
679: kunnille satamien kehittämistä ja kun·
680: nostamista varten • . . • . . . . . . • . . . . . . . . . 1232 415. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 305: Ko-
681: rotetun määrärahan osoittamisesta kun-
682: 400. Nurminen ym., rah.al. N:o 290: Määrä· nan- ja kyläteiden avustamiseen . . . . • . 1253
683: rahan osoittamisesta tutkimusta varten
684: vesivoimalaitosten rakentamiseksi Poh· 416. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 306:
685: janmaan jokiin • • . . • • • • . • • • • • . . . . • . . . . 1233 Määrärahan osoittamisesta lainaksi Suo-
686: mussalmen kunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1254
687: 401. Nurminen ym., rah.al. N:o 291: Määrä-
688: rahan osoittamisesta Kampinnevan-Kor· 417. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 307:
689: tesnevan kuivatustöiden aloittamiseksi Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen
690: Lapuan kunnassa • • • . . • . . • . • . . • . . . . . • . 1234 kunnansairaalan rakennustöiden aloitta-
691: miseen • . . . . . . . . . . . • . . . . • • . . . . . . . . . . • . 1255
692: 402. Nurminen ym., rah.al. N:o 292: Määrä-
693: rahan osoittamisesta ruoppaustöiden aloit- 418. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 308:
694: tamiseksi Himangan satamassa . . . . . . . . . 1235 Määrärahan osoittamisesta työapurahoiksi
695: pääkaupungin ulkopuolella asuville kuva-
696: 403. Paarman ym., rah.al. N:o 293: Määrä- taiteilijoille . . • • • . . . • . . • . . • . . . . • . . • • . . 1256
697: rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
698: noiksi paliskunnille suoja-aitojen raken- 419. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 309:
699: tamiseksi poronhoitoalueena • . . . . • . . . . . 1236 Määrärahan osoittamisesta rakennuslai·
700: noiksi työväen-, kansalais- ja vapaaopis-
701: 404. Paarman ym., rah.al. N:o 294: Määrä- toille • . . . . . . . . . • • • . • . . . . . . . . . • . • . . . . . 1257
702: rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
703: metsänhoitokoulun rakentamiseksi Rova· 420. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 310:
704: niemen maalaiskuntaan .•..•..•.•..•.. 1237 Määrärahan osoittamisesta Lahden vi-
705: rastotalon aikaansaamista varten . • • • . . 1258
706: 405. Paarman ym., rah.al. N:o 295: Määrä-
707: rahan osoittamisesta Rovaniemen-Iva· 421. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 311:
708: lon runkotien kunnostamiseksi • . • • . • . . . 1239 Määrärahan osoittamisesta Lahden ly-
709: seon koulurakennuksen laajennustöitä
710: 406. Paasio ym., rah.al. N:o 296: Määrära· varten . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . 1259
711: han osoittamisesta ylimääräiseksi avus·
712: tukseksi vaikeissa taloudellisissa olosuh- 422. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 312: Koro·
713: teissa työskenteleville yksityisille oppi· tetun määrärahan osoittamisesta avus-
714: kouluille . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . 1240 tuksiksi vaikeuksissa oleville kunnille . . 1260
715: Sisällysluettelo 1960. xm
716:
717: Siv. Siv.
718: 423. Pekka'l'inen ym., rah.al. N:o 313: Koro- 438. Pohjonen ym., rah.al. N:o 328: Määrä-
719: tetun määrärahan osoittamisesta kun- rahan osoittamisesta Pelson hallakoease-
720: nan- ja kyläteiden avustamiseen .....• 1261 man vakinaistamiseksi ja toiminnan te-
721: 424. Pekkarinen ym., rah.al. N: o 314: Määrä- hostamiseksi . • . . • • • • . . . . . • • • . • • • • • • . • 1282
722: rahan osoittamisesta avustukseksi Kuo- 439. Pohjonen ym., rah.al. N:o 329: Määrä-
723: pioon rakennettavaa voimalämpölaitosta rahan osoittamisesta metsätyöntekijäin
724: varten • • • • • . . • • • • . . • . • • • • • . . . • . • • • • • • 1262 ai?-mat~ikasvatustyön käyntiin saatta-
725: 425. Peltonen ym., rah.al. N:o 315: Määrä- misekSl • • . . . . • . • • • . • . . . . • • . . . • . • • . . . • 1283
726: rahan osoittamisesta uusien virkojen pe- 440. Pohjonen ym., rah.al. N:o 330: Määrä-
727: rustamiseksi ammatinvalinnanohjaustoi- rahan osoittamisesta Petäjäveden-Jy-
728: minnan järjestämiseksi Kouvolan, Turun, väskylän maantien parantamiseen • • • . 1284
729: Vaasan ja Jyväskylän työvoimapiireissä 1263
730: 441. Pohjonen ym., rah.al. N:o 331: Määrä-
731: 426. Peltonen ym., rah.al. N:o 316: Määrära- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
732: han osoittamisesta rautatien rakennus- mistöiden aloittamiseksi Xhtärin kunnan
733: töiden aloittamiseksi Jyväskylän ja Jäm- rajalta Pihlajaveden-Virtain maantielle
734: sän välillä • • • • . • • . . . . . . • . • . . • • . • . • • . • . 1265 Pihlajaveden kunnassa . . • . • . . . • • • • . . • 1285
735: 427. Pentti ym., rah.al. N:o 317: Määrärahan 442. Pohjonen ym., rah.al. N:o 332: Määrä-
736: osoittamisesta insinöörin virkojen perus- rahan osoittamisesta kantatien 59 pa-
737: ta~~sta varten maanviljelysinsinööripii- rantamiseksi välillä Oravakivensalmi-
738: reihin • . • . . . • • . • • . . . . . . • . . . • . • . . • • • • . • 1266 Urpinen ......••....•.•...•.•..•.•.•• 1286
739: 428. Pentti ym., rah.al. N:o 318: Korotetun 443. Pohjonen ym., rah.al. N:o 333: Määrä-
740: määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisen rahan osoittamisesta valtamaantien pa-
741: ilmaiintoiminnan ylläpitämiseen . • • . • • • 1267 rantamiseksi välillä Saarijärvi-Perhon
742: raja .••...••.••.•.•••.•.••••.•.•••.•• 1287
743: 429. Pentti ym., rah.al. N:o 319: Korotetun
744: määrärahan osoittamisesta puolustuslai- 444. Pohjonen ym., rah.al. N:o 334: Määrä-
745: toksen moottoriajoneuvokaluston kun- rahan osoittamisesta Kanavuoren-Keik-
746: nossapitoa ja uusintaa varten • • • • . • • . • 1269 kamäen tietöiden aloittamiseksi • • • • . . 1288
747: 430. Pentti ym., rah.al. N: o 320: Määrärahan 445. Pohjonen ym., rah.al. N:o 335: Määrä-
748: osoittamisesta Kilvakkalan-Jämijärven rahan osoittamisesta sillan rakentamis•
749: -Kankaanpään maantien parantamista töiden aloittamiseksi Matilanvirro.n yli
750: tarkoittavan tutkimuksen suorittamiseksi 1270 Sumiaisten-Konginkankaan maantiellä 1289
751: 431. Pentti ym., rah.al. N:o 321: Määrärahan 446. Procope m. fl., fin.mot. N:o 336: An·
752: osoittamisesta Helsingin-Vaasan runko· gående anvisande o.v ~nslag åt Suome.!l
753: tien Mansoniemen sillan ja Parkanon Puutarhaliitto benämnda förbund och
754: kunnan Alaskylän välisen osan rakenta- Svenska Tri1dgårdssällskapens i Finland
755: mista varten • • . . • • . • • . • . . • . . • • • • • • • . • 1271 Förbund för avlönande av speeial.
756: konsulenter ••••••••••••••••••••.••••• 1290
757: 432. Pesonen ym., rah.al. N:o 322: Määrära-
758: han osoittamisesta valtionrautateiden lii- 446. Procope ym., rah.al. N:o 336: Mäii.rib·o.·
759: kenneosaston autojaoston autokaluston han osoittamisesta Suomen Puutarha-
760: uusimista varten .••.••••••••••••• , . . • 1272 liitolle ja Svenska Trädgårdssällskapens
761: i Finland Förbund nimiselle liitolle eri-
762: 433. Pohjonen, ym., rah.al. N:o 328: Määrä- koiskonsulenttien palkkaamiseen • . . • • • 1290
763: rahan osoittamisesta velkautuneiden yk-
764: sityisoppikoulujen korkomenoihin • • • • • • 1273 447. Procope m. fl., fin.mot. N:o 337: An-
765: gående anvisande av förhöjt anslag tiU
766: 434. Pohjonen ym., rah.al. N:o 324: 1\råärä- utvidgningsarbeten pä Tekniska läro·
767: rahan osoittamise11ta maatalouskoneiden verkets i Helsingfors skolhus • . • • • • . • 1292
768: tutkimuslaitoksen. toiminnan tehosta-
769: mista varteD. . • . • . • . • . . . . . . • • . • • . • • • • • 1275 447. Procope ym., rah.al. N:o 337: Korotetun
770: määrärahan osoittamisesta Tekniska
771: 435. Pohjonen ym .• rah.al. N:o 325: Määrä- läroverket i RelBingfors nimisen oppi.
772: rahan osoittamisesta. maataloudellisten laitoksen koulutalon laajennustöitä var-
773: tarkastuslaitosten henkilökunnan palk- ten •..••.•.••.•.••.•.••.•..••.•...•.• 1294
774: kausten parantamista varten •..•...• 1276
775: 448. Prunnila ym., rah.al. N!o 338: K:orotetu'l'l.
776: 436. Pohjonen ym., ra.h.al. N:o 326: Määrä- mä.iirärahan .osoittamisesta asuntoraken.
777: rahan osoittamisesta maatalouden kan· nustuotannon lainoittamiseen • . • . . • . • • • 1296
778: nattavuustutkimukseen .•••..••••..••. 1279
779: 449. Pu'luJkka, ym., rah.al. N:o 339: Määrä,.
780: 437. Pohjonen 1/fB., n.h.al. lf:o 327: M'åärä· rahan osoittamisesta avustuksiksi eräille
781: rahan 0110itt11misesta viljeltyjen laitu- taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille
782: mien suunnittelutyön lisäämiseksi • . • • 1281 kunnille . • . • • . . • . . . . . • . . . • . . . . . . . • . . • 1297
783: XIV Sisällysluettelo 1960.
784:
785:
786: Siv. Siv.
787: 450. Puhakka ym., rah.al. N: o 340: Korotetun 465. Ryhtä ym., rah.al. N:o 355: Määrärahan
788: määrärahan osoittamisesta asevelvollis· osoittamisesta Kuusamon ja Posion kun-
789: ten päivärahan korottamista varten . • 1298 tain alueella olevan Kitkan luoteisran-
790: nan maantien valmistustöitä varten •• 1317
791: 451. Puhakka ym., rah.al N:o 341: Määrä-
792: rahan osoittamisesta Möhkön-Viinilah- 466. Ryhtä, rah.al N:o 356: Määrärahan
793: den kauttakulkutien rakennustöiden- osoittamisesta Kurkijärven-Petäjäselän
794: aloittamiseen • . . . . • • . . . . . • . • . . . . . . . . . 1299 maantien rakennustöiden aloittamiseksi
795: Kuusamon kunnassa • . . . • . . . • . . . • . . • . . 1318
796: 452. Pulkkinen ym., rah.al. N:o 342: Määrä-
797: rahan osoittamisesta Niiniveden itäisen 467. Rytkönen ym., rah.al. N:o 357: Korote-
798: rannan tien rakennustöiden aloittami- tun määrärahan osoittamisesta valtion-
799: seksi Tervon ja Vesannon kunnissa • • 1300 avun maksamiseen alue- ja paikallissai-
800: raaloille perustamiakustannuksia varten 1319
801: 453. Rantamaa ym., rah.al. N:o 343: Korote- 468. Rytkönen ym., rah.al. N:o 358: Määrä-
802: tun määrärahan osoittamisesta poliisi- rahan osoittamisesta avustukseksi Rau-
803: voimien lisäämiseksi Liikkuvasaa Po- tavaaran kunnalle kunnanlääkärin vir-
804: liisissa • . . . • • . . • . • • . . . . • . . . . . • . . . . . . . . 1301 katalon rakentamista varten . . . . . . • . • . 1320
805: 454. Rantamaa ym., rah.al. N:o 344: Korote- 469. Rytkönen ym., rah.al. N:o 359: Koro-
806: tun määrärahan osoittamisesta syrjäseu- tetun määrärahan osoittamisesta ammat-
807: tujen puhelinverkon laajentamiseen . • 1303 tikurssien järjestämiseen • • • . . . . . . . . . . • 1321
808: 455. Rantamaa ym., rah.al N:o 345: Määrä- 470. Rytkönen ym., rah.al. N:o 360: Määrä-
809: rahan osoittamisesta Suomen Siviili- ja rahan osoittamisesta Iisalmeen raken-
810: Asevelvollisuusinvalidien Liitolle Ola- nettavan postiautovarikon rakentamista
811: vinkylän Naisinvalidien Työyhdyskun- varten . . . • • . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . . . • . . 1322
812: nan ylläpitoon . • . . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . . 1304 471. Rytkönen ym., rah.al. N:o 361: Määrä-
813: rahan osoittamisesta täyskoneellisen tut-
814: 456. Rantamaa ym., rah.al. N: o 346: Määrä-
815: rahan osoittamisesta mustalaisten olojen kimuksen suorittamiseksi ratasuunnalla
816: Peltosalmi-Hiekkalahti . . . . • • • . . . . . . . 1323
817: järjestämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1305
818: 472. Rytkönen ym., rah.al. N:o 362: Määrä-
819: 457. Rapio ym., rah.al. N:o 347: Määrärahan rahan osoittamisesta Iisalmen-Oulun
820: osoittamisesta tietyön aloittamiseksi valtamaantien rakentamista varten Vie-
821: Vammalan ja Häijään välillä ••.....• 1307 remän kunnan alueella . . . . . . . . . . . . . . . . 1324
822: 458. Raunio ym., rah.al. N:o 348: Määrära- 4 73. Rönkkö ym., rah.al. N: o 363: Määrära-
823: han osoittamisesta valtion virastotalon han osoittamisesta maankäyttötoimikun·
824: rakentamiseksi Forssan kauppalaan .• 1308 nan perustamista varten Iisalmeen • . • • 1325
825: 459. Rihtniemi ym., rah.al. N:o 349: Määrä- 474. Rönkkö ym., rah.al. N:o 364: Määrära-
826: rahan osoittamisesta vapaaoppilaspaik- han osoittamisesta puutarhaopetusraken-
827: kojen myöntämiseksi vähävaraisista ko- nuksen rakentamiseksi Runnin emäntä-
828: deista oleville oppilaille yksityisoppikou- koululle . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 1326
829: luissa • . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1309 475. Rönkkö ym., rah.al. N:o 365: Määrära-
830: han osoittamisesta Pohjois-Savon kalan-
831: 460. Roine ym., rah.al N:o 350: Määrärahan viljelyslaitoksen suunnittelua varten .. 1327
832: osoittamisesta }ainoiksi kunnille täys-
833: kunnallisten vuokra-asuntojen rakenta- 476. Saalasti ym., rah.al. N:o 366: Määrära-
834: miseksi vähävaraisilla •....•.•..••..•. 1311 han osoittamisesta eläintieteen apulais-
835: professorin viran perustamista varten
836: 461. Roine ym., rah.al. N:o 351: Määrära- Oulun Yliopistoon • • . . . . . . . . • • • • • . . . • . 1328
837: han osoittamisesta rautatieylikäytävä-
838: sillan rakentamiseksi Loimaan kauppa- 477. Saalasti ym., rah.al. N:o 367: Määrära-
839: laan ...•..•.••.....•....••.•...•..... 1313 han osoittamisesta kuuden professorin-
840: viran perustamiseksi Pohjois-Suomen
841: 462. Rosnell ym., rah.al. N:o 352: Määrära- tutkimuslaitokseen . . • . . . . • . . . • . . . . . . . 1329
842: han osoittamisesta säilytystilojen hank- 478. Saalasti ym., rah.al. N:o 368: Määrära-
843: ~~;t:niseksi Suomen elokuva-arkiston käyt-
844: han osoittamisesta hallakoeaseman vaki-
845: toon •...•........•....•..•........... 1314 naistamista varten . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 1330
846: 463. Rosnell ym., rah.al. N: o 353: Määrära- 479. Salin ym., rah.al. N:o 369: Määrärahan
847: han osoittamisesta kodinperustamialai- osoittamisesta punakaartilaisten hauto-
848: nojen myöntämistä varten . . . . . . . . • • . . 1315 jen kunnostamiseen . . . . • . . . • . . . . . . . . . 1331
849: 464. Ryhtä ym., rah.al. N:o 354: Määrärahan 480. Salin ym., rah.al. N:o 370: Määrärahan
850: osoittamisesta Kuusamon kunnassa ole- osoittamisesta työstökoneiden hankki-
851: van Kuolion-Keron-Murtovaaran mista varten valtionrautateiden Hyvin-
852: maantien valmistustöitä varten .•.••... 1316 kään konepajalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1332
853: Sisällysluettelo 1960. XV
854:
855:
856: Siv. Siv.
857: 481. Salmela-Järvinen ym., rah.al. N:o 371: 496. Stenberg ym., rah.al. N:o 386: Määrä-
858: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi Ensi rahan osoittamisesta erityislapsilisäksi
859: Kotien rakennuskustannuksiin .•.•••.. 1333 vähävaraisilla orvoille sekä siviili-invalii·
860: dien lapsille • . . . . • • . . • • • . . . . . . . • • • • . . 1348
861: 482. Salminen, rah.al. N: o 372: Määrärahan
862: osoittamisesta eräiden ylimääräisten toi- 497. Stenberg ym., rah.al. N:o 387: Määrära-
863: mien perustamiseksi maatalouden tutki- han osoittamisesta huoltoeläkkeiksi las-
864: muskeskuksen paikalliskoetoimistoon . • 1334 tensa hoitoon sidotuille siviilileskiila . • 1349
865: 483. Salminen ym., rah.al. N:o 373: Määrä- 498. Stenberg ym., rah.al. N:o 388: Määrära·
866: rahan osoittamisesta kahden ylimääräi- han osoittamisesta avustuksiksi kun·
867: sen koeaseman johtajan toimen perusta· nille siviili-invalidien ja kroonisesti sai-
868: mista varten . . • . . • • • . . . . • • • • . . . . . • • • 1335 raiden huoltokustannusten korvaamiseksi 1350
869: 484. Saukkonen ym., rah.al. N:o 374: Määrä- 499. Stenberg ym., rah.al. N:o 389: Määrära·
870: rahan osoittamisesta korkeakoulustipen- han osoittamisesta maksuttoman hoidon
871: dien tarkistamista varten • • • • • . . . . . . • 1336 järjestämiseksi vähävaraisilla sokeri-
872: tautisille . • • • • • • • . . . . . • . . . . • . • . . . . • • • • 1351
873: 485. Saukkonen ym., rah.al. N:o 375: Korote-
874: tun määrärahan osoittamisesta Suomen 500. Stenberg ym., rah.al. N:o 390: Määrä·
875: Sanomalehtimiesten Liiton valtionavustuk- rahan osoittamisesta lapsipotilaiden hoi·
876: seen ....................•............ 1337 topäivämaksujen alentamiseen sairaa·
877: laissa . • . . . • . . . . • • . . • • • • . • • . • • • • • • . . . . 1353
878: 486. Saukkonen ym., rah.al. N:o 376: Määrä-
879: rahan osoittamisesta avustukseksi Va- 501. Stykki ym., rah.al. N:o 391: Määrära-
880: jaaliikkeisten Kunto r. y:n toimintaa han osoittamisesta Invaliidisäätiön kun·
881: varten • . . . . • . . . . . • . . . . . . . • . . • • • • • • . • . 1338 touttamislaitoksen henkilökunnalle myön-
882: 487. Saura ym., rah.al. N:o 377: Määrärahan nettäviä ylimääräisiä eläkkeitä varten 1354
883: osoittamisesta uusien osastojen perusta- 502. Sundell m. fl. fin.mot N:o 392: An·
884: miseksi Mynämäen kotiteollisuuskou- gående anvisande av anslag till un-
885: luun ..•..•..•.......•...•...•.....••. 1339 derstöd åt Finlands Fredsförbund . . . . 1355
886: 488. Savela ym., rah.al. N:o 378: Määrära-
887: han osoittamisesta Kortesjärvelle perus- 502. Sundell ym., rah.al. N:o 392: Määrära·
888: tettavaa oppikoulua varten ••....•••.•• 1340 han osoittamisesta avustukseksi Suo-
889: men Rauhanliitolle . . . • . • . . . . . . . . . . . . 1356
890: 489. Seppi ym., rah.al. N:o 379: Korotetun
891: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 503. Svinhufvud ym., rah.al. N:o 393: Määrä·
892: kunnille ja kylätiekunnille paikallis- rahan osoittamisesta teknillis-taloudelli·
893: teiksi otettavien kunnan- ja kyläteiden sen tutkimuksen toimittamiseksi Taave-
894: kuntoonpanosta johtuvien kustannusten tin-Haminan-Kotkan rautatien raken·
895: peittämiseksi ....••...•..•••••...••.•. 1341 tamista varten . • • • • • • . . . . . . . • . . . . • . . . 1357
896: 490. Seppi ym., rah.al. N:o 380: Määrärahan 504. Sävelä ym., rah.al. N: o 394: Korotetun
897: osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vä- määrärahan osoittamisesta a vustuksiksi
898: hävaraisten talouksien sähköistämistä kunnallisten ammattioppilaitosten oppi-
899: varten . • • • . . . . . • • • • . • . • . . • . . • • . . . . . . • 1342 laskotien rakentamista varten • . . . . . . . 1358
900: 491. Seppi ym., rah.al. N:o 381: Määrärahan 505. Sävelä ym., rah.al. N:o 395: Korotetun
901: osoittamisesta Karjulan sillan ja Ruo- määrärahan osoittamisesta syrjäseutu·
902: veden kirkonkylän välisen maantien oi- jen puhelinolojen parantamiseen . . • . • . 1359
903: kaisua varten • . . • . . . . • . . . . • . . . . . • • . . • 1343
904: 506. Sävelä ym., rah.al. N:o 396: Korotetun
905: 492. Siiskonen ym., rah.al. N:o 382: Määrä- määrärahan osoittamisesta käsi- ja pien·
906: rahan osoittamisesta a vustuslainoiksi teollisuuslainoiksi • • . . . • . . . • • • • . • . • . . . 1360
907: :r.~r~ee~~itien lomatoimintaa haitaville
908: JarJestoille • . . . • • . . . • . . • . . . . • . • • . • . . • • 1344 507. Tainio ym., rah.al. N:o 397: Korotetun
909: määrärahan osoittamisesta Kuusamon ja
910: 493. Siltanen ym., rah.al. N:o 383: Määrära- Sallan kuntien maanhankintalain toi-
911: han osoittamisesta Turun radiumkodin meenpanosta johtuvien töiden suoritta·
912: rakentamiskustannuksiin •............• 1345 miseen • • • . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . 1361
913: 494. Siltanen ym., rah.al. N:o 384: Määrära- 508. Tainio ym., rah.al. N:o 398: Määrära-
914: han osoittamisesta halpakorkoisiksi ko- han osoittamisesta Kemin yleisen sai-
915: dinperustamislainoiksi . . . . . • . . . . . . . • . . 1346 raalan lisärakennuksen suunnitelmien
916: laatimiseksi ja rakennustöiden aloittami-
917: 495. Siltanen ym., rah.al. N:o 385: Määrära- seksi . . . . . . . . . . . . • . • . . • • . • . . . . . . . . . . • 1362.
918: han osoittamisesta avustuslainaksi Hel-
919: singin Polio Huolto r. y:lle Vihtijärven 509. Tainio ym., rah.al. N:o 399: Korotetun
920: toipilas- ja kurssikodin lyhytaikaisten määrärahan osoittamisesta asutusteiden
921: lainojen vakauttamiseen .............. 1347 kunnostamista varten . . . . . . . . . . • . . . . . 1363
922: XVI Sisällysluettelo 1960.
923:
924:
925: Siv. Siv.
926: 510. Tainio ym., rah.al. N:o 400: Korotetun 522. Teir ym., rah.al. N:o 412: Määrärahan
927: määrärahan osoittamisesta asutusteiden osoittamisesta lisäpalkkioiden maksami·
928: talviaurausta varten • . • • . • • • • • . . • . • • . . 1364 seksi valtionrautateiden pääkonepajojen
929: teknilliselle henkilökunnalle ..•••.•••• 1379
930: 511. Tainio ym., rah.al. N:o 401: Määrärahan
931: osoittamisesta avustukseksi Kemin kau· 523. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 413: Määrära·
932: pungille Ajoksen syväsataman malmilai· han osoittamisesta ammattikoulujen
933: turin rakentamista varten • . • . . • . • . • • • 1365 opettajaopiston rakennusten suunnitte·
934: lua varten • • . • • • . . . • . • . . • • . • • . • • . • • • 1380
935: 512. Tamminen ym., rah.al. N:o 402: Määrä-
936: rahan osoittamisesta Valkeakoskelta 524. Tenhiälä ym., rah.al. N:o 414: Määrä-
937: Mailaaveden yli Pälkäneelle rakennetta· rahan osoittamisesta Etelä-Hämeen kes-
938: van tien tutkimusta varten • • . • . • • • • • 1366 kusammattikoulun auto-osaston laajenta·
939: miseen . • • . . . . . . . • • • • . • . • • • • . . . • • • • • • • 1381
940: 513. Tamminen ym., rah.al. N:o 403: Määrä-
941: rahan osoittamisesta Hämeenlinnan- 525. Tiekso ym., rah.al. N:o 415: Korotetun
942: Palssarin-Vermasvuoren tien rakennus- määrärahan osoittamisesta nuorisokasva-
943: töiden aloittamiseksi • . . . • . . . . . . . . • • . . • 1367 tustyön tukemiseen • • • .. • • • . . • • . . • .. . 1382
944: 514. Tamminen ym., rah.al. N:o 404: Määrä- 526. Tiekso ym., rah.al. N:o 416: Määrära·
945: rahan osoittamisesta Hämeenlinnan- han osoittamisesta kotimaisen elokuvan
946: Urjalan maantien rakennustöiden aloit- tukemiseen • . . . . • • . . . . . • . • . . . . . • • • . • • 1384
947: tamista varten • . . .. • . . • .. • . . . . . . . .. • 1368
948: 527. Tiekso ym., rah.al. N:o 417: Määrära-
949: 515. Tamminen ym., rah.al. N:o 405: Määrä-
950: han osoittamisesta Lautiosaaren-Koi·
951: rahan osoittamisesta avustukseksi Hä· vun maantien oikaisu- ja korjaustöitä
952: meenlinnan kaupungille Vanajaveden
953: varten • • . • . . . . . • . . . . . . . • • • . . . . . • • . • . • 1385
954: yl~ttäv_än sillan uusimistöiden aloitta-
955: miseksi . . • • . . . . . . • . . • • • • • • • • • • . • • . . . . 1369 528. Tiekso ym., rah.al. N:o 418: Määrära-
956: 516. Tauriainen ym., rah.al. N:o 406: Määrä- han osoittamisesta Vikajärven-Kemi·
957: rahan osoittamisesta avustukseksi Suo- järven-Sallan maantien oikaisu- ja pe·
958: mussalmen kunnansairaalan rakenta- ruskorjaustöitä varten • . • • • • • • • . . . • . . • 1386
959: mista varten • • . . . . . • . . • . . • • • . . • • . . • • 1370
960: 529. Tiekso ym., rah.al. N:o 419: Määrärahan
961: 517. Tauriainen ym., rah.al. N:o 407: Määrä- osoittamisesta Simojoen yli johtavan
962: rahan osoittamisesta Hyrynsalmen kun· maantiesillan suunnittelu- ja rakennus-
963: nailista keskikoulua varten •••..••..• 1371 töitä varten • • • • • . . . . • • • • • . • • • • • • • • • 1387
964: 518. Tauriainen ym., rah.al. N:o 408: Määrä- 530. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 420: Määrä-
965: rahan osoittamisesta maantien rakenta· rahan osoittamisesta vaunuhenkilökun·
966: miseksi Puolangan kunnan Puokionvaa- nan pukuavustuksen maksamista varten 1388
967: rasta Vaalan kunnan Jaalangan kylään 1372
968: 531. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 421: Määrä-
969: 519. Teir m. fl., fin.mot. N:o 409: Angående
970: rahan osoittamisesta asema- ja postita-
971: anvisande av anslag tili ersättning av ton rakentamiseksi Seinäjoelle . • • . • . • • 1389
972: resebiljetter för medellösa kräftpatienter,
973: som erhållit röntgen· och radiumbe- 532. Tikkaoja ym., rah.al. N:o 422: Määrä-
974: handling .•.•..••....•••...•...•.•...• 1373 rahan osoittamisesta maantien rakenta-
975: 519. Teir ym., rah.al. N:o 409: Määrärahan miseksi Veneskoskelta Seinäjoen kau-
976: osoittamisesta röntgen- ja radiumhoitoa pungin Rajakatuun • . • . • . • • • . • • • • • • • • 1390
977: saavien syöpäpotilaiden matkalippujen
978: korvaamiseen ••••.••.••••..•••••.•••• 1374 533. Timonen ym., rah.al. N:o 423: Määrära-
979: han osoittamisesta maankäyttötoimikun-
980: 520. Teir m. fZ., fin.mot. N:o 410 Angående nan perustamiseksi Nurmekseen • • . • • • 1391
981: anvisande av anslag tili understöd för
982: propagandaverksamhet i syfte att öka 534. Timonen ym., rah.al. N:o 424: Määrära·
983: fiskkonsumtionen ...............•••••• 1375 han osoittamisesta perunajauhotehtaan
984: rakentamiseksi Pohjois-Karjalaan 1392
985: 520. Teir ym., rah.al. N:o 410: Määrärahan
986: osoittamisesta kalan kulutuksen lisää- 535. Timonen ym., rah.al. N:o 425: Määrära-
987: mistä tarkoittavan valistustoiminnan han osoittamisesta tutkimusta varten
988: avustamiseksi .....•...•.......•..••.• 1376 liikenteen järjestämisestä Paalasmaan
989: saareen Juuan kunnassa .•...•••.•.••• 1393
990: 521. Teir m. fl., fin.mot. N:o 411: Angående
991: anvisande av anslag till understöd åt 536. Torvi ym., rah.al. N:o 426: Määrärahan
992: Svensk-Finlands Turistförening 1377 osoittamisesta naisten ammattikoulutuk-
993: sen järjestämiseen . . . . . • . • . . . . • • • • . • • • 1394
994: 521. Teir ym., rah.al. N:o 411: Määrärahan
995: osoittamisesta avustukseksi Svensk-Fin- 537. Torvi ym., rah.al. N:o 427:· Korotetnn
996: lands Turistförening nimiselle yhdistyk· määrärahan osoittamisesta lastensaimien
997: selle ••.•••.•.•.••...•••........•.•..• 1378 valtionapua varten . . . • . • • . . . . . . . • . . • • 1396
998: SisiUlyeluettelo 1960. xvn
999: Siv. Siv.
1000: 538. Tor11i ym., rah.al. N:o 428: Määrärahan 554. Uoti. ym., rah.a.I. N: o 444: Määrärahan
1001: o11oittamisesta makeuttoman lääkäri· ja osoittamisesta valtionrautateiden asunto·
1002: lääkehuollon järjestämiseksi kansan· ym. rakennuksia varten ....•...••...• 1414
1003: eläkettä saaville ..................... 1397 555. Uusitalo ym., rah.a.l. N:o 445: Korote•
1004: 539. Torvi ym., rah.al. N:o 429: Korotetun tun määrärahan osoittamisesta yksityis-
1005: määrärahan osoittamisesta lastenkotien luontoisten kotiteollisuusoppilaitosten ka-
1006: avustamiseen .......................•. 1398 lustojen, koneiden ja työvälineiden han·
1007: kinta-avustuksiksi .................... 1415
1008: 540. Tor1Ji ym., rah.al. N:o 430: Korotetun
1009: määrärahan osoittamisesta lastenkotien 556. Uusitalo ym., rah.al. N:o 446: Korote-
1010: rakennuskustannusten valtionapua var· tun määrärahan osoittamisesta maatalou-
1011: ten ....•............................. 1399 dellisten oppilaitosten kurssitoimintaa
1012: varten ..•...........•..............•. 1417
1013: 541. A. Tuominen ym., rah.al. N:o 431: Mää-
1014: rärahan osoittamisesta Lontoossa järjes- 557. Vennamo, rah.al. N:o 447: Määrärahan
1015: tettävää Suomen vientinäyttelyä var- osoittamisesta kuntien veroäyrin hinnan
1016: ten .•......•.....•................... 1400 pitiimiseksi kohtuuden rajoissa . . . . . . . . 1418
1017: 542. A. Toominen ym., rah.al. N:o 432: Mii.ä· 558. Vennamo, rah.al. N: o 448: Määrärahan
1018: rärahan osoittamisesta avustuksiksi ja osoittamisesta Saarijärven yhteiskoulun
1019: !ainoiksi krematorioiden ja uurnalehto- ottamiseksi valtion haltuun ... , ....... 1419
1020: jen perustamista varten . . . . . . . . . . . . . . 1401
1021: 559. Vennamo, rah.al. N:o 449: Määrärahan
1022: 543. T. Toominen ym., rah.al. N:o 433: Mää- osoittamisesta koulutuksen järjestämi·
1023: rärahan osoittamisesta ilmaisten koulu· seksi epäpäteville kansakoulunopettajille 1420
1024: ateriain kustantamiseksi opikoulujen vä-
1025: hil.varaisille oppilaille . . . . . . . . . . . . . . . . 1402 560. Vennamo, rah.al. N: o 450: Määrärahan
1026: osoittamisesta kansakoululasten matka-
1027: 544. T. Tuominen ym., rah.al. N:o 484: Mää· kustannusten täysimääräisinä korvaami·
1028: rärahan osoittamisesta ilmaisten koulu- seksi vanhemmille .................... 1421
1029: ateriain kustantamiseksi ammattikoulu-
1030: jen oppilaille • • . . • . . . . . • • . . . • . . . . . . . . 1408 561. Vennamo, rah.al. N:o 451: Määrärahan
1031: osoittamisesta kansakoululasten koulu-
1032: 545. T. Toominen ym., rah.al. N:o 435: Mää- aterioiden parantamiseen .............. 1422
1033: rärahan osoittamisesta lapsilisien korot· 562. Vennamo, rah.al. N:o 452: Määrärahan
1034: tamiseen • . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1404 osoittamisesta ammattikurssien järjestä-
1035: 546. V. K. T'ltfl'u.nen ym., rah.al. N:o 436: miseksi maaseudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1423
1036: Määrärahan osoittamisesta yksityisoppi· 563. Vennamo; rah.al. N:o 453: Korotetun
1037: koulujen lukukausimaksujen alentami- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
1038: seen ................................. 1405 maanparannustöiden kustantamiseksi .. 1424
1039: 547. V. T'ltfl'unen ym., rah.al. N:o 437: Mäii.· 564. lTennamo, rah.al. N:o 454: Korotetun
1040: rärahan osoittamisesta asevelvollisten määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
1041: päivärahan korottamiseen ............ 1407 maatalouskoneiden hankkimiseksi pien·
1042: viljelijäväestölle ..................... 1425
1043: 548. V. Turunen ym., rah.al. N: o 438: Koro·
1044: tetun määrärahan osoittamisesta metsä· 565. Vennamo, rah.al. N:o 455: Korotetun
1045: ja uittotyöläisten sivistystyöhön 1408 määrärahan osoittamisesta maatalouden
1046: perusluoton koron alentamiseen .......• 1426
1047: 549. V. T'IM'I.men ym., rah.al. N: o 439: Mää· 566. Vennamo, rah.al. N: o 456: Määrärahan
1048: rärahan osoittamisesta virastotalon ra· osoittamisesta. luonuovoimien kasvum-
1049: kentamiseksi Polvijärvelle ............ 1409 suudelle aiheuttamien vahinkojen kor-
1050: 550. V. Ttm6nen ym., rah.al. N:o 440: Milä· väamista varten pienviljelijöille ...... 1427
1051: rärahan osoittamisel!lta postiautovarikon 567. Vennamo, rah.al. N:o 457: Korotetun
1052: rakentamiseksi Joensuuhun ............ 1410 määrärahan oMittamisesta palkkioiksi
1053: pienvaltaojien kaivamisesta ja maanpa·
1054: 551. TwuU ym., rah.al. N: o 441: Määrärahan
1055: rannusaineiden ajosta ........•.....•. 1428
1056: osoittamisesta valtionrautateiden eräi·
1057: den tilapäisten kirjurintoimien muutta· 568. Vennamo, rah.al. N:o 468: Korotetun
1058: miseksi ylimääräisiksi . . . . . . . . . . . . . . . . 1411 määrärahan osoittamisesta viljelysmai•
1059: den peruskalkitukseen ................ 1429
1060: 552. Twuli ym., rah.al. N: o 442: Määrärahan
1061: osoittamisesta KoU\'olan-Heinolan kan• 569. Vennamo, rah.al. N:o ~9: Määrärahan
1062: tatien rakenta.mileksi tieosalla Voikka- osoittamisesta korotetun uudis· ja kiven•
1063: Oravala-Jaala. ••..................•. 1412 raivauspalkkion myöntiimiseen ....•... 1430
1064: 553. Törmä ym., rah.al. N:o 443: Määrät&• 570. Vennamo, rah.al. N: o 4.60: Määrärahan
1065: han osoittamiaesta Lahden lyseon lisä· osoittamise$ta punataudin tuhojen estä·
1066: rakennusta varten •••••••••••• , •••.••• 1413 miseen .........• , • , • , ••.......•.•.•• 1431
1067: 3 E 15/61
1068: XVIII Sisällysluettelo 1960.
1069:
1070:
1071: Siv. Siv.
1072: 571. Vennamo, rah.al. N: o 461: Korotetun 588. Vennamo, rah.al. N:o 478: Korotetun
1073: määrärahan osoittamisesta mehiläishoi· määrärahan osoittamisesta !ainoiksi kala-
1074: don edistämiseen . . . • . . . . . . . . . . . • • • • • • 1432 talouden kohottamiseen . . . . . . . . . . . . • • . . 1449
1075: 572. Vennamo, rah.al. N:o 462: Korotetun 589. Vennamo, rah.al. N:o 479: Määrärahan
1076: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi osoittamisesta !ainoiksi perheenäitien
1077: vesijohtolaitteiden rakentamiseksi maa- työtä helpottavien koneiden hankkimi-
1078: seudulle . . . . • . . • . . . • . . • . . . . . . . . . • • . . • 1433 seksi •...•...••••............•...•.•• 1450
1079: 573. Vennamo, rah.al. N:o 468: Korotetun 590. Vennamo, rah.al. N:o 480: Korotetun
1080: määrärahan osoittamisesta kunnan- ja määrärahan osoittamisesta käsi- ja pien-
1081: kyläteiden avustamiseen ......••.•.••• 1434 teollisuuslainoiksi . . . . . . . . . . . . . . • . • • • • 1451
1082: 574. Vennamo, rah.al. N:o 464: Korotetun 591. Vennamo, rah.al. N:o 481: Määrärahan
1083: määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi osoittamisesta Baarijärven-Haapamäen
1084: otettavien kunnan- ja kyläteiden kun- rautatien rakentamista varten ..•••••• 1452
1085: toonpanon avustamiseen ..••.......... 1435 592. Vennamo, rah.al. N:o 482: Määrärahan
1086: 575. Vennamo, rah.al. N:o 465: Korotetun osoittamisesta rautatien rakentamiseksi
1087: määrärahan osoittamisesta helpotuksen Koverosta llomantsiin ....••..•...••.• 1453
1088: myöntämiseen kunnille maantiealueiden
1089: 593. Vennamo, rah.al. N: o 483: Määrärahan
1090: lunastamista varten • . . . . . . . . . . • . • • . • • 1436 osoittamisesta Kohmun-Viitasaaren maan-
1091: 576. Vennamo, rah.al. N:o 466: Määrärahan tien rakentamiseen ...•••.•......•••.• 1454
1092: osoittamisesta konepajakoulun aikaan-
1093: 594. Vennamo, rah.al. N:o 484: Määrärahan
1094: saamiseksi Oulun lääniin ............. 1437 osoittamisesta Hirvanmäen-Äänekosken
1095: 577. Vennamo, rah.al. N:o 467: Määrärahan maantien rakentamiseen ..•.••.•••. , •• 1455
1096: osoittamisesta kansaneläkkeiden korot· 595. Vennamo, rah.al. N:o 485: Määrärahan
1097: tamiseen . • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . • • . . . . 1438
1098: osoittamisesta Kinnulan-Keitelepohjan
1099: 578. Vennamo, rah.al. N:o 468: Määrärahan maantien rakentamista varten ..•..•... 1456
1100: osoittamisesta ylimääräiseksi lapsilisä- 596. Vennamo, rah.al. N:o 486: Määrärahan
1101: maksukai vähävaraisilla perheille ••..•• 1439 osoittamisesta Baarijärven-Myllymäen
1102: maantien rakentamista varten •....•.. 1457
1103: 579. Vennamo, rah.al. N:o 469: Korotetun
1104: määrärahan osoittamisesta Rautaruukki- 597. Vennamo, rah.al. N:o 487: Määrärahan
1105: nimisen terästehtaan rakentamiseen . . • . 1440 osoittamisesta llomantsin-Möhkön-Vii-
1106: nivaaran-Viinilahden maantien raken-
1107: 580. Vennamo, rah.al. N:o 470: Määrärahan tamiseen ..•..•.......•.......••...•.. 1458
1108: osoittamisesta puunjalostustehtaan pe-
1109: r.usta~iseksi Paltamon pitäjän ns. Mete- 598. Vennamo, rah.al. N: o 488: Määrärahan
1110: hn n1emeen . . . . . • . . . . . • . . • . . • . • . . . • • • 1441 osoittamisesta maantieyhteyden aikaan-
1111: saamiseksi Puolangan pitäjän Puokian
1112: 581. Vennamo, rah.al. N:o 471: Määrärahan kylän Kiiskilään • .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1459
1113: osoittamisesta hakavoimalaitoksen raken-
1114: tamiseen Pohjois-Karjalaan .•.•..•.•.. 1442 599. Vennamo, rah.al. N:o 489: Määrärahan
1115: osoittamisesta KuUkasjärven-Kuhan tien
1116: 582. Vennamo, rah.al. N:o 472: Määrärahan rakentamiseen ....••.•.•••.•....•....•• 1460
1117: osoittamisesta hake- ja turvevoimalai-
1118: toksen perustamiseen Etelä-Pohjanmaalle 1443 600. Vennamo, rah.al. N:o 490: Määrärahan
1119: osoittamisesta Saukkojärven-Toljan yh-
1120: 583. Vennamo, rah.al. N:o 473: Korotetun dystien rakentamiseksi .•..••....•.•••• 1461
1121: määrärahan osoittamisesta syrjäseutujen
1122: sähköistämisen tUkemiseen •••..•••..•• 1444 601. Vennamo, rah.al. N:o 491: Korotetun
1123: määrärahan osoittamisesta vesistöjen
1124: 584. Vennamo, rah.al. N:o 474: Määrärahan perkaus- ja vedenjärjestelytöihin • • • • • • 1462
1125: osoittamisesta puhelimen hankintakus-
1126: tannusten alentamiseen syrjäseuduilla •• 1445 602. Vennamo, rah.al. N:o 492: Korotetun
1127: määrärahan osoittamisesta metsä- ja laut-
1128: 585. Vennamo, rah.al. N:o 475: Korotetun taustyöväen yhteisasuntojen rakentami-
1129: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi maan- seen •..........•••.....••.•••..•...•• 1463
1130: parannustöihin •...•...•.......•...•.•. 1446
1131: 603. Virolainen, rah.al. N:o 493: Määrärahan
1132: 586. Vennamo, rah.al. N:o 476: Määrärahan osoittamisesta Bergmanin koulun muut-
1133: osoittamisesta !ainoiksi tilakohtaisia pe- tamiseksi miesoppilaiden osalta maata-
1134: rusparannustöitä varten .•..•.••••.•... 1447 lousteknilliseksi ammattikouluksi • • . . • • 1464
1135: 587. Vennamo, rah.al. N:o 477: Määrärahan 604. I. Virtanen ym., rah.al. N:o 494: Määrä-
1136: osoittamisesta asutuslainoihin verratta- rahan osoittamisesta radium- ja röntgen-
1137: viksi halpakorkoisiksi !ainoiksi pienti- hoitoa saavien varattomien syöpäsairai-
1138: lallisille ja pieneläjille . . . . • . . . . . . . • . . . 1448 den matkalippujen korvaamiseen • • • • • • 1465
1139: Sisällysluettelo 1960. XIX
1140:
1141: Siv. Siv.
1142: 605. 1. Virtanen ym., rah.al. N:o 495: Määrä- 620. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 510:
1143: rahan osoittamisesta avustuksiksi vähä- Määrärahan osoittamisesta kiskoitukeen
1144: varaisilla yksityisissä oppikouluissa opis- uusimiseen ratajaksolla Huutokoski-Ba·
1145: keleville oppilaille lukukausimaksujen vonlinna • • • • . • . . . • . . • • . . • • • . • • . . . . • . • • 1482
1146: alentamiseen •..••..•••..•..••••..•••• 1466
1147: 621. V. A. Virtanen ym. rah.al. N:o 511:
1148: 606. 1. Virtanen ym., rah.al. N:o 496: Määrä- Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
1149: rahan osoittamisesta avustukseksi huolto- kentamiseksi Särkilahdesta Säämingin
1150: avun kustannusten rasittamille kunnille 1467 saariston kautta Savonlinnaan ••..•••• 1483
1151: 607. 1. Virtanen ym., rah.al. N:o 497: Koro-
1152: tetun määrärahan osoittamisesta ehkäi- 622. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 512:
1153: sevän huollon avustuksiin •••••..••••• 1468 Määrärahan osoittamisesta sillan raken-
1154: tamiseksi Orivirtaan .......•.•••....•• 1484
1155: 608. 1. Virtanen ym., rah.al. N:o 498: Määrä-
1156: rahan osoittamisesta lai~iksi vähäva- 623. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 513:
1157: raisilla kunnille vanhain- ja kunnallis- Määrärahan osoittamisesta maantiesillan
1158: kotien rakentamista varten •.....•..•• 1469 rakennustöiden aloittamiseksi Kyrönsal-
1159: meen •••..•..•...•..•.••••.••.•.•••.. 1485
1160: 609. 1. Virtanen ym., rah.al. N:o 499: Määrä-
1161: rahan osoittamisesta Turun ruotsalaisen 624. V. E. Virtanen ym., rah.al. N:o 514:
1162: tyttölyseon koulutalon rakennustöiden Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
1163: aloittamiseksi •...•••••.•••••••••••••• 1471 kunnallisten kunnallis- ja vanhainkotien
1164: ylläpitämiseen .•..•.•••.•••.•.•••••••• 1486
1165: 610. 1. Virtanen ym., rah.al. N:o 500: Määrä·
1166: rahan osoittamisesta Turun-Tampereen 625. V. E. Virtanen ym., rah.al. N:o 515:
1167: maantien rakennustöiden aloittamiseksi Määrärahan osoittamisesta Vihnussillan
1168: tieosuudella Turku-Aura ••..•••••••.. 1472 rakentamiseen Nokian kauppalassa .••• 1487
1169: 611. E. Virtanen ym., rah.al. N:o 501: Määrä-
1170: rahan osoittamisesta yhdystien raken- 626. Väyrynen ym., rah.al. N:o 516: Korote-
1171: nustöiden aloittamiseksi Helsingin-Lah- tun määrärahan osoittamisesta metsä-
1172: den pikatieltä Keravan kauppalaan •.•• 1473 palkkatarkkailun tehostamiseen .•••••. 1488
1173: 612. E. Virtanen ym., rah.al. N:o 502: Määrä- 627. Väyrynen ym., rah.al. N:o 517: Korote-
1174: rahan osoittamisesta Karkkilan ja Ikka- tun määrärahan osoittamisesta Tuberku-
1175: lan välisen maantien oikaisemiseksi ja loosiliitolle Merikosken ammattioppilai-
1176: kunnostamiseksi •..•.•...•.•.•••••...• 1474 toksen valtionapua varten • . • . . . • • . • . • 1489
1177: 613. E. Virtanen ym., rah.al. N:o 503: Määrä- 628. Väyrynen ym., rah.al. N:o 518: Määrä-
1178: rahan osoittamisesta Hiidensalmen sil- rahan osoittamisesta Otanmäki Oy: n
1179: lan rakennustöiden aloittamiseksi Loh- osakepääoman korottamiseksi Raajärven
1180: jan-sammatin maantiellä •••••.•...•.. 1475 kaivoksen rakentamista varten . . • • • • • • 1490
1181: 614. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 504: 629. Väyrynen ym., rah.al. N:o 519: Määrä-
1182: Määrärahan osoittamisesta asevelvollis- rahan ~soittamisesta korvaukseksi Rova-
1183: ten päivärahan korottamiseen ....••••• 1476 niemen kaupungille asemakaavapakkolu-
1184: nastusten viivästymisestä aiheutuneesta
1185: 615. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 505: vahingosta . • . . • . . • . • . . • . . . . . . • • • . • • • . 1491
1186: Korotetun määrärahan osoittamisesta
1187: nuorisotyötä tekevien järjestöjen ohjaa- 630. Väyrynen ym., rah.al. N:o 520: Määrä-
1188: jakoulutuksen sekä kurssi- ym. toimin- rahan osoittamisesta Ivalon lentoken-
1189: nan tukemiseen ....••••..••.••••••••• 1477 tällä suoritettavia rakennustöitä varten 1493
1190: 616. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 506: 631. Väyrynen ym., rah.al. N:o 521: Määrä-
1191: Korotetun määrärahan osoittamisesta rahan osoittamisesta Rannan tiemestari-
1192: ammattikurssien järjestämiseen .•..••• 1478 piirin autotallin ja asuntojen rakenta-
1193: 617. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 507: mista varten ...............•.••••••.• 1494
1194: Korotetun määrärahan osoittamisesta
1195: ammattikouluissa pidettävien ammatti- 632. Väyrynen ym., rah.al. N:o 522: Määrä-
1196: kurssien järjestämiseen .•..••••••..... 1479 rahan osoittamisesta Ivalon tiemestari-
1197: piirin tukikohdan autotallin ja asunto-
1198: 618. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 508: jen rakentamista varten ...•..•.•.•••. 1495
1199: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan
1200: lyseon uuden koulutalon sunnittelua ja 633. Väyrynen ym., rah.al. N:o 523: Määrä-
1201: rakennustöiden aloittamista varten •••. 1480 rahan osoittamisesta Kemijärven-Sallan
1202: maantien parannustöitä varten •.....•.. 1496
1203: 619. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 509:
1204: Korotetun määrärahan osoittamisesta 634. Väyrynen ym., rah.al. N:o 524: Määrä-
1205: Savonlinnan seminaarin harjoituskoulun rahan osoittamisesta Tepaston-Puljun-
1206: rakentamiseen • . . . • . • . • • • • • • • • . • • • . . . . 1481 Nunnasen maantietyön jatkamista varten 1497
1207: XX Sisl1llyaluettelo 1960.
1208:
1209: Siv. Siv.
1210: 635. Väyrynen ym., rah.al. N:o 525: Määrä· 642. J.lt!J(k ym., rah.aL N: o 582: Määrärahan
1211: rahan osoittamisesta Rovaniemen-Me!· osoittamisesta kuntouttamislaitoksen ra·
1212: tauksen maantien rakentamista varten kentamisen aloittamiseksi Vaasan kau·
1213: Ounasjoen itäpuolitae • • • . . • • • . • . . . • • • • 1498 punkiin •• , • • • • . . . • . . • • • • • • . . . • • • . . . . . 1505
1214:
1215: 636. Väyrynen ym., rah.al. N:o 526: Määrä·
1216: rahan osoittamisesta sillan rakentamista La.kialoitt&ita, jotka koskevat valtion
1217: varten Ounasjoen 11uun yli . . . . . • . . • • . • . 1499 Viran tai toimen haltijain palkkausta,
1218: valtion eläkkeiden tarkilltamista sekll.
1219: 637. Väänänen ym., rah.al. N:'o 527: Korote· tulo· ja omaisuusverolain väliaikaista
1220: tun määrärahan osoittamisesta avustuk· muuttamista.
1221: siksi ja !ainoiksi vMijohtolaitteiden ra· Siv.
1222: kentamiseen maaseudulla . • • • . . . . • • . . • . 1500 643. Uoti ym., lak.al. N:o 128: Ehdotus laiksi
1223: valtion viran tai toimen haltijain palk·
1224: 638. Väänänen ym., rah.al. N:o 528: Määrä· kauksesta annetun lain muuttamisesta . . 1511
1225: rahan osoittamisesta lisäeläkkeiksi eräille 644. Lähteenmäki ym., lak.al. N:o 129: Ehdo-
1226: yksityisluontoisissa maataloudellisissa op· tus laiksi valtion viran tai toimen halti-
1227: pilaitoksissa toimineille opettajille • . . . • . 1501 jain palkkauksesta annetun lain muutta-
1228: misesta . . . . • . • • . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . 1514
1229: 639. J.svik ym., rah.al. N:o 529: Määrärahan 645. Kyttä ym., lak.al. N:o 130: Ehdotus
1230: osoittamisesta lasten maalle siirron tu• laiksi valtion eläkkeiden tarkistamisesta 1517
1231: kemiseen . . ..••.•••••..•.••••••. , • • • • • 1502
1232: 646. Koivisto 1Jm., lak.al. N:o 132: Ehdotus
1233: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai·
1234: 640. J.svik ym., rah.al. N:o 580: Määrärahan
1235: osoittamisesta vesivoimalaitostöiden aloit· kaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . • . . . . 1520
1236: tamiseksi Nurmonjoen yläjuoksulle .•..•• 1503 647. Hara ym., lak.al. N:o 133: Ehdotus
1237: laiksi tulo· ja omaisuusverolain 28 § : n
1238: 641 • .J.svik ym., rah.al. N:o 581: Määrärahan väliaikaisesta muuttamisesta • . . . . . . . . . 1523
1239: osoittamisesta. Vaasan postiautovarikko· 648. Kaitila ym., lak.aL N:o 134: Ehdotus
1240: rakennuksen suunnittelu- ja rakennus· laiksi tulo· ja omaisuusverolain 48 § :n
1241: töiden aloittamista varten • • • • • • • . • • . • 1504 väliaikaisesta muuttamisesta . . . . . . . . . . 1524
1242:
1243:
1244:
1245: VI. Talousvaliokunta.
1246: Yleisradiota koskev-a lakialoite. Siv.
1247: Siv. 32. Ehrnrooth ym., lak.al N:o 127: Ehdotus
1248: 32; Ehrnrooth m. fl., lagmot. N:o 127: För- yleisradiolaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1533
1249: slag tili lag om rundradio . . . . . • . . . . . . 1529
1250:
1251:
1252:
1253: VII. La.ki- ja talousvaliokunta.
1254: MaanvuokrasUhteiden pitentämistä eräissä
1255: tapaukSissa koskeva lakialoite.
1256: Siv.
1257: 62. Niiranen ym., lak.al. N:o 185: Ehdotus
1258: laiksi maanvuokrasuhteiden pitentämi-
1259: sestä eräissä tapauksissa annetun lain
1260: muuttamisesta (Laus. Mtv:lta) ....... 1539
1261:
1262:
1263:
1264: X. Työväenasiainvaliokunta.
1265: Työttömyysvakuutusta sekä. vä.himmä.is- Siv.
1266: palkkoja. metsä.- ja uittotöissä koskeVia 58. Haapasalo ym., lak.al. N:o 181: Ehdotus
1267: lakialoitteita. I~~;iksi... v.~himmäispalkoista metsä- ja
1268: Siv. UlttotOlSSa , .............. , ...••• , • • • • 1551
1269: 57. Pessi ym., lak.al. N:o 126: Ehdotukset
1270: työttömyysvakuutuslaiksi ja. erll.iksi sii-
1271: hen liittyviksi laeiksi . . . . • • • • • . . • . . • • 1545
1272: VALTIOPÄIVÄT
1273: 1960
1274:
1275: LIITTEET
1276: B. YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
1277: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
1278:
1279:
1280:
1281:
1282: HELSINKI 1960
1283: V ALT'lONEUVOSTON KIR.JAP AINO
1284:
1285: E 644/60
1286: VALTIOPÄIVÄT
1287: 1960
1288:
1289: LIITTEET
1290: IV
1291: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN
1292: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHA-ASIA-ALOITTEET
1293:
1294:
1295:
1296:
1297: HELSINKI 1960
1298: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1299: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista vi-
1300: rastotalojen rakentamiseen, avustuksiksi kunnille maantiealueiden ja
1301: rautatiepohjien lunastusmaksujen suorittamiseen, maa- ja metsäta-
1302: louden sekä maaseudun vesihuollon ja sähköistämisen edistämiseen,
1303: koe- ja tutkimustoimintaan, poliisikunnan palkkauksen korottamiseen,
1304: asuntotuotantoon sekä sivistyksellisiin, sosiaallsiin, terveydenhoidolli-
1305: siin ym. tarkoituksiin ja kulkulaitosparannuksiin.
1306: 927
1307:
1308: IV,146. - Ra.h.al. N: o 36.
1309:
1310:
1311:
1312:
1313: Aalto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennus-
1314: lain valtiolle cu1teuttamia kustannuksia varten.
1315:
1316:
1317: E d u s kun n a 11 e.
1318:
1319: Heinäkuun 1 päivänä 1959 voimaantulleen Sillan uusimiseksi on hyväksytty suunni-
1320: rakennuslain (370/1958) 93 § :n 4 momen- telma, jonka mukaan uuden sillan leveydeksi
1321: tin mukaan voidaan kaupungille harkinnan tulee 17 metriä. Sillan kustannusarvio on
1322: mukaan antaa valtionavustusta moottoriajo- Hämeenlinnan kaupungin rakennustoimiston
1323: neuvoliikenteelle tärkeään katuun liittyvän ilmoituksen mukaan noin 120 miljoonaa
1324: kallisrakenteisen sillan tai tunnelin rakenta- markkaa. Kaupungin tämän vuoden talous-
1325: miseen tai erityisessä tapauksessa rakentaa arviossa on tarkoitukseen varattu 40 miljoo-
1326: se kokonaankin valtion varoilla. naa markkaa ja ensi vuoden talousarvioon
1327: Maassa on useita sellaisia maakunnallisen ehdotettu niin ikään 40 miljoonaa markkaa.
1328: ja valtakunnallisenkin liikenteen kannalta Sillan kalleuden vuoksi ja jotta sen uusimi-
1329: pullonkauloiksi muodostuneita vanhoja sil- nen saataisiin nopeasti toteutetuksi, olisi toi-
1330: toja, joiden uusiminen olisi kiireellisesti suo- vottavaa, että loppuosa kustannuksista suo- ·
1331: ritettava, mutta jotka ovat niin kallisraken- ritettaisiin valtion varoista.
1332: teisia, että valtionavustuksen saaminen työ- Myös Savonlinnassa on suoritettava vas-
1333: hön olisi välttämätöntä. taavanlainen, moottoriajoneuvoliikenteelle
1334: tärkeän sillan uusiminen, jonka osalta edus-
1335: Esimerkkinä voidaan mainita Hämeenlin- kunta on jo aikaisemmin omaksunut kannan,
1336: nan kaupungissa oleva Vanajaveden ylitse jonka mukaan valtion on osallistuttava sil-
1337: johtava silta, jonka kautta kulkee suuri osa lan uusimiskustannuksiin.
1338: Etelä-Suomen itä-länsisuuntaisesta liiken- Hallituksen esityksessä vuoden 1961 tulo-
1339: teestä, maakunnallisen liikenteen ohella. Silta ja menoarvioksi ehdotetaan yhteensä 100
1340: on myös tärkeä teollisuuden ja sen raaka- miljoonan markan suuruista arviomäärära-
1341: aineiden kuljetusväylä, mm. Kantolan teolli- haa rakennuslain valtiolle aiheuttamiin kus-
1342: suusalueen liikenteen tapahtuessa pääasialli- tannuksiin. Niin kuin kuluvan vuoden tulo-
1343: sesti sen kautta. Myös sillan kautta kulkeva ja menoarvioesityksen perusteluista ilmenee,
1344: matkailu- ja linja-autoliikenne on huomat- momentti on tarkoitettu kattamaan kaikki la-
1345: tava. kisääteiset rakennuslaista valtiolle aiheutu-
1346: Nykyinen silta on rakennettu vuonna 1910 neet kustannukset, mm. korvaukset seutukaa-
1347: ja sen ajoradan leveys on ainoastaan 5.30 valiitoille seutukaavan laatimisesta, valtion
1348: metriä ja kummankin jalkakäytävän 1.50 suoritettavat kustannukset rakennuskaavojen
1349: metriä. Lähimmät muut sillat, joita pitkin laatimisesta, avustukset maalaiskunnilla ra-
1350: moottoriajoneuvoliikenne voi ylittää Vanaja-· kentamisen neuvonnan ja valvonnan kustan-
1351: veden, ovat Turengissa ja Hattulan kunnnan nuksiin ja kaupungeille ja kauppaloille suo-
1352: Mierolan kylässä, eivätkä ne oleellisesti voi ritettavat korvaukset rakennuslain 93 § :n 1
1353: helpottaa tilannetta. Sillan yhä kasvavaa momentissa tarkoitettujen katujen ajoratojen
1354: merkitystä osoittaa, että Hämeenlinnan kau- rakentamisesta. Niin ikään momentilta on
1355: pungin rakennustoimiston kuluvana vuonna suoritettava rakennuslain 69 ja 115 § :ssä
1356: suorittaman laskelman mukaan on moottori- säädetyt mahdolliset avustukset yleiseen tar-
1357: ajoneuvoliikenne sillalla lisääntynyt vuodesta koitukseen käytettävien alueiden lunastami-
1358: 1948 196 %. seksi. Hallituksen esityksen perustelujen mu-
1359: 928 IV,146. - Rakennuslain kustannukset.
1360:
1361:
1362: kaan saadaankin esitetystä määrärahasta tärkeiden katusiltojen rakentamiskustannuk-
1363: käyttää yhteensä enintään 10 miljoonaa siin voitaisiin käytännössä toteuttaa, esi-
1364: markkaa viimeksi mainittujen lunastuskus- tämme kunnioittaen,
1365: tannusten peittämisavustuksiin ja rakennus-
1366: lain 93 § : n 4 momentissa mainittuihin me- että Eduskunta ottaisi vuoden
1367: noihin. On ilmeistä, ettei moottoriajoneuvo- 1961 tulo- ja menoarvioon 7 Pl.
1368: liikenteelle tärkeisiin katuihin liittyvien sil- XXII luvun 4 momentille lisäyksenä
1369: tojen rakentamiskustannuksiin siten voida 50 miljoonan markan arviomäärära-
1370: vuonna 1961 myöntää kaikkiaankaan edes 10 han rakennuslain valtiolle aiheutta-
1371: miljoonaa markkaa, jos hallituksen esitys sel- miin kustannuksiin, siten, että lisä-
1372: laisenaan hyväksytään. määräraha saadaan käyttää kokonai-
1373: Jotta rakennuslain 93 § :n 4 momentissa suudessaan rakennuslain 93 § :n 4 mo-
1374: hyväksyttyä ja eduskunnan muutoinkin ii- mentissa sekä 69 ja 115 §: ssä mainit-
1375: maisemaa periaatetta valtion osallistumisesta tuihin tarkoituksiin.
1376: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
1377:
1378: Lyyli Aalto. Viljo A. Virtanen.
1379: Ensio Partanen. Elis Manninen.
1380: Rafael Paasio.
1381: 929
1382:
1383: IV,147.- Rah.al. N:o 37.
1384:
1385:
1386:
1387: Aalto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta helpotuksen
1388: myöntämiseksi kunniUe maantiealueiden lunastusta varten.
1389:
1390:
1391: E d u s k u n n a ll e.
1392:
1393: Vuoden 1957 loppuun saakka voimassa ol- lisyyden turvaamista tarkoittavina töinä ra-
1394: leen tielain (165/1927) 93 §: n perusteella kennettu huomattavan paljon maanteitä, joi-
1395: kuntien tuli vastata maantien rakentamiseen, den lunastustoimitukset vielä ovat kesken-
1396: levittämiseen tai siirtämiseen tarvittavien eräisiä, mutta joista suoritettavat korvaukset
1397: alueiden lunastamisesta ja eräistä muista sii- laukeavat maksettaviksi jo ensi vuonna tai
1398: hen liittyvistä kustannuksista. Kun näiden lähimpien seuraavien vuosien aikana. Maas-
1399: korvausten katsottiin rasittavan kuntia koh- samme on saatujen tietojen mukaan lukuisia
1400: tuuttomasti, lisättiin mainittuun lainkohtaan maalaiskuntia, joissa nämä lunastuskustan-
1401: aikoinaan 2 momentti (laki 151/1933), jonka nukset nousevat useihin kymmeniinmiljooniin
1402: perusteella valtioneuvosto voi harkinnan mu- markkoihin. Niinpä esimerkiksi Janakkalan
1403: kaan myöntää kunnalle helpotusta sanotusta kunnan suoritettavaksi jää ensi vuonna 50
1404: korvausten suorittamisvelvollisuudesta tai ja Vanajan kunnan noin 78 miljoonaa mark-
1405: milloin erittäin painavat syyt antavat siihen kaa. On todennäköistä, että jo vuonna 1961
1406: aihetta, kokonaankin vapauttaa kunnan tästä maalaiskunnat joutuvat sanottuja korvauksia
1407: velvollisuudesta. suorittamaan ainakin 400-500 miljoonaa
1408: Pääosaltaan vuoden 1958 alusta voimaan markkaa ja mahdollisesti paljon enemmän-
1409: tulleessa laissa yleisistä teistä (243/1954) ei kin.
1410: kysymyksessä olevaa korvausvelvollisuutta Hallituksen esityksessä vuoden 1961 tulo-
1411: enää ole kunnille asetettu. Sanotun lain ja menoarvioksi ehdotetaan varattavaksi 180
1412: 111 § : ssä kuitenkin säädetään, että kun on miljoonan markan suuruinen määräraha hel-
1413: kysymys sellaisesta maantiestä tai sen osasta, potusten myöntämiseen kunnille maantie-
1414: jolla tietyö on aloitettu ennen kuin uusi laki alueiden lunastusta varten. Viitaten nykyisin
1415: tuli voimaan, sovelletaan korvausvelvollisuu- voimassa olevassa tielainsäädännössä omak-
1416: den suhteen vanhoja säännöksiä. Tulo- ja suttuun periaatteeseen, jonka mukaan näistä
1417: menoarviossa olevan avustusmäärärahan tur- lunastuskustannuksista ei kunnille jää rasi-
1418: vin on tähän mennessä voitu useimmille tie- tusta sekä huomioon ottaen niiden arvioidun
1419: alueiden lunastuskustannuksia suorittaneille kokonaismäärän, esitämme kunnioittaen,
1420: kunnille korvata ne aina 90 % :iin saakka.
1421: Varsinkin sellaisten tietöiden osalta, jotka että Eduskunta ottaisi vuoden
1422: aloitettiin aivan vuoden 1957 lopussa, kun- 1961 tulo- ja menoarvioon 12 Pl.
1423: nat ovat yleensä saaneet mainitun suuruiset V luvun 2 momentille lisäyksenä 220
1424: korvaukset, mutta suoritettavien lunastuskus- miljoonan markan suuruisen arvio-
1425: tannusten suuruuden johdosta on kuntien määrärahan helpotuksen myöntämi-
1426: rasitukseksi kuitenkin jäänyt monissa tapauk- seen kunnille maantiealueiden lunas-
1427: sissa suhteettoman suuri osa näistä menoista. t1tsta varten.
1428: Muutamana viime vuonna on erityisesti työl-
1429: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
1430:
1431: Lyyli Aalto. Veikko Helle. Kalle Matilainen.
1432: Juho Karvonen. Esa Timonen. Edvard Pesonen.
1433: Eino Raunio. Ensio Partanen. Viljo A. Virtanen.
1434: Elis Manninen. Våinö Tikkaoja.
1435: 2 E 644/60
1436: 930
1437:
1438: IV,148. - Rah.al. N: o 38.
1439:
1440:
1441:
1442:
1443: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
1444: rakentamista varten Muuramen kuntaan.
1445:
1446:
1447: E d u s k u n n a 11 e.
1448:
1449: Muuramen kunnassa olevat valtion viras- men, Korpilahden ja Säynätsalon kunnat,
1450: tot, valtionverolautakunta, posti ja nimis- keskellä olevana, Muurame on virastojen
1451: miehen kanslia, toimivat aivan olemattomissa oikea sijoituspaikka. Muuta pelastusta tilan-
1452: ja puutteellisissa tiloissa. Kaikki toimivat teeseen ei ole ja luonnollisesti myös ainoa
1453: myös vuokrahuoneissa ja lyhytaikaisin vuok- oikea ratkaisu on se, että valtio rakentaa
1454: rasopimuksin, jolloin on tarjolla vaara käydä virastotalon, jossa on tarpeelliset virastotilat
1455: niin kuin nyt on nimismiehen käynyt, vuok- ja välttämättömät asunnot.
1456: rasopimus sanotaan irti talonomistajan ot- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1457: taessa huoneiston omaan käyttöönsä. Muura- nioittaen,
1458: men tapaisessa pienessä kunnassa ei myös-
1459: kään ole sellaisia tiloja saatavissa, joita vi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
1460: rastot tarvitsevat. Toisaalta ei voida ajatella tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
1461: virastojen siirtämistä muualle, sillä vero- ja kaa valtion virastotalon rakentamiseen
1462: nimismiespiirien, jotka käsittävät Muura- Muuramen kuntaan.
1463: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
1464:
1465: Arvo Ahonen. Edvard Pesonen.
1466: 931
1467:
1468: IV,149. - Rah.al. N:o 39.
1469:
1470:
1471:
1472:
1473: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotcilon ra-
1474: kentamista varten Suolahden kauppalaan.
1475:
1476:
1477: E d u s k u n n a ll e.
1478:
1479: Suolahden kauppala on valtion huonera- Tonttikysymys ei ole esteenä virastotalon
1480: kennustoiminnassa unohdettu kokonaan, sillä rakentamiselle, sillä valtio omistaa rautatie-
1481: rautatieasemaa lukuunottamatta valtio ei ole aseman vieressä tarkoitukseen erittäin sopi-
1482: tahtonut edes siedettävästi hoitaa virasto- van tontin, jota paitsi kauppala on valmis
1483: jensa ja laitostensa huoneistokysymystä hen- osoittamaan tontin muualtakin.
1484: kilökunnan asunnoista puhumattakaan. Virastotalon rakentamisen aikana voitaisiin
1485: Posti- ja lennätin toimivat sijaintinsa puo- lievittää rakennusalan työttömyyttä, koska
1486: lesta sopimattomassa paikassa tilapäisissä työkysymys Suolahden kauppalassa on eräs
1487: vuokrahuoneistoissa. Poliisilaitoksella on maamme vaikeimpia.
1488: vanha, lähiaikoina purettavaksi määrättävä Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
1489: pieni puurakennus ja nimismiehen kanslia taen,
1490: toimii nimismiehen omakotitalon kellarissa.
1491: Veropiirin verotoimistolle kauppala on tois- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
1492: taiseksi luovuttanut puolet kauppalan kun- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
1493: nallisten virastojen käyttötiloista, mitä toi- markkaa valtion virastotalon raken-
1494: menpidettä on pidettävä täysin tilapäisenä. tamiseen Suolahden kauppalaan.
1495: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
1496:
1497: Arvo Ahonen.
1498: 932
1499:
1500: IV,150.- Rah.al. N:o 40.
1501:
1502:
1503:
1504:
1505: Ahonen ym..: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon.
1506: rakentamista varten Jämsänkoskelle.
1507:
1508:
1509: E d u s k u n n a 11 e.
1510:
1511: Hallituksen esityksessä vuoden 1961 tulo- päässä posti- sekä myöskin monia muita val-
1512: ja menoarvioksi on otettu määräraha usei- tion toimistoja. Jämsänkosken kunnan toi-
1513: den valtion virastotalojen rakentamiseen, mesta on ryhdytty toimenpiteisiin varaa-
1514: mutta Keski-Suomen läänin alueelle ei viras- maila tonttialuetta, joten toivottaisiin valtion
1515: totalomäärärahoja ole esitetty. Lukuisilla omalta osaltaan tulevan mukaan.
1516: paikkakunnilla olisi erittäin kova tarve saada Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
1517: valtion virastotalo, johon voitaisiin sijoit-
1518: taa posti-, puhelin- tai muita tämän luon- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
1519: toisia valtion hoidossa olevia toimistoja. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
1520: Valtion virastotaloa tarvittaisiin Jämsän- kaa valtion virastotalon rakentamista
1521: koskella. Täällä voitaisiin taloon sijoittaa etu- varten Jämsänkoskelle.
1522: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
1523:
1524: Arvo Ahonen. Arvo Tuominen.
1525: 933
1526:
1527: IV,151. - Ra.h.al. N: o 41.
1528:
1529:
1530:
1531:
1532: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon ra·
1533: kentamista varten Keuruulle.
1534:
1535:
1536: Eduskunnalle.
1537:
1538: Keuruusta on aivan viime vuosien aikana Jatkuva väestönlisäys ja Keuruun kunnan
1539: useiden uusien ja huomattavien teollisuus- viimeaikainen kehitys edellyttävät, että val-
1540: laitosten ansiosta muodostunut erittäin vil- tion virastotalo olisi kiireellisesti valtion toi-
1541: kas liikennepaikka, jonka asukasluku edellä- mesta Keuruun kunnan keskukseen saatava,
1542: mainitusta syystä on jatkuvasti voimakkaasti että voitaisiin jatkuvasti laajeneva eri toimi-
1543: kasvanut. Tästä huolimatta ei valtion toi- aloja käsittävä valtion virastotyö hoitaa ajan
1544: mesta ole tehty mitään, että sen laitokset vaatimalla tasolla.
1545: edes tyydyttävästi täyttäisivät lisääntyneet Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
1546: tehtävät. Poliisilaitos mm. toimii aivan al- taen,
1547: keellisissa olosuhteissa talossa, joka on tien
1548: alla ja joutuu lähiaikoina pois siirrettäväksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
1549: tu~o- ja menoarvioon 50 miljoonaa
1550: Posti ja puhelin tarvitsevat uusia tiloja,
1551: niinikään valtion verotoimisto. markkaa valtion virastotalon rakenta-
1552: mista varten Keuruu~k
1553: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
1554:
1555: Arvo Ahonen.
1556: 934
1557:
1558: IV,152. - Rah.al. N: o 42.
1559:
1560:
1561:
1562:
1563: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon ra-
1564: kentamista varten Viitasaarelle.
1565:
1566:
1567: Eduskunnalle.
1568:
1569: Viime vuosina on kiinnitetty ansaittua neet siihen, että tällainen talo olisi Viita-
1570: huomiota valtion ns. virastotalojen rakenta- saarelle mahdollisimman pikaisesti rakennet-
1571: miseen eri puolille maata. Toimenpide onkin tava, koska huoneistojen vuokraaminen mai-
1572: oikeaan osunut, kun valtion eri virastoja nituille virastoille on ollut vaikeata. Viita-
1573: keskitetään samaan rakennukseen. Tämän- saaren kunta on lupautunut luovuttamaan
1574: luontoisen valtion virastotalon tarve on myös- ilmaiseksi sopivan tontin kirkonkylän keskus-
1575: kin suuri pohjoisella osalla Keski-Suomea. tasta valtion viranomaisten sopivaksi katso-
1576: Sijoituspaikkana olisi silloin luonnollisesti maita paikalta.
1577: Viitasaari. Viitasaarella mainittuun taloon Edellä olevaan viitaten ehdotan kun-
1578: voitaisiin sopivasti sijoittaa esim. posti- ja nioittaen,
1579: lennätintoimisto, puhelintoimipaikka, valtion-
1580: verotoimisto, poliisivankila ym. poliisitoimen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
1581: tilat ja tiemestarin toimisto. tulo- ja menoarvioon 40 miljoonaa
1582: Viitasaaren kunnan hallintoelimet mm. markkaa valtion virastotalon rakenta-
1583: ovat käsitelleet virastotalon asiaa ja pääty- miseen Viitasaarelle.
1584: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
1585:
1586: Arvo Ahonen.
1587: 935
1588:
1589: IV,153. - Rah.al. N:o 43.
1590:
1591:
1592:
1593:
1594: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
1595: rautatiepohjien Zunastusmaksujen suorittamiseen.
1596:
1597:
1598: E d u s k u n n a ll e.
1599:
1600: Suolahden-Haapajärven rautatien raken- Sen johdosta, että Suolahden-Haapajär-
1601: tamiseen tarvittavien maa-alueiden korvaus- ven rautatiealueen kunnat ovat joutuneet
1602: ten maksamisesta joutuivat eduskunnan pää- suuriin vaikeuksiin rautatietä varten pakko-
1603: töksen mukaan asianomaiset kunnat v. 1937 lunastettujen alueiden korvausasiassa, olisi
1604: antamaan sitoumuksensa. Nämä sitoumukset kohtuullista, että tähän tarkoitukseen varat-
1605: annettiin siinä hyvässä uskossa, että rautatie taisiin määräraha vuoden 1961 tulo- ja me-
1606: lähivuosina rakennetaan, mutta toisin kui- noarvioon.
1607: tenkin kävi. Nyt vasta yli 20 vuoden ku- Edellä olevan johdosta esitän,
1608: luttua, kun mm. kuntien lakisääteiset rasi-
1609: tukset ovat moninkertaisesti lisääntyneet, että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
1610: em. pakkolunastuksista aiheutuvat laskut tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark-
1611: erääntyvät maksettaviksi. Asiat ovat kehitty- kaa avustuksiksi kunnille rautatie-
1612: neet jo niin pitkälle, että Haapajärven pohjien lunastusmaksujen suorittami-
1613: kunta, jossa pakkolunastustoimenpiteet ovat seen.
1614: edistyneet pisimmälle, on haastettu ensi lo-
1615: kakuussa aikaville käräjille vastaamaan si-
1616: toumuksistaan.
1617: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
1618:
1619: Arvo Ahonen.
1620: '936
1621:
1622: 1V,154. - Rah.al. N: o 44.
1623:
1624:
1625:
1626:
1627: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Käsi-
1628: teollisuuden Edistämissäätiölle.
1629:
1630:
1631: E d u s k u n n a 11 e.
1632:
1633: Valtion käsi- ja pienteollisuuslainoja myön- Säätiön pääoma on nykyisin vain 11 mil-
1634: nettäessä on voitu todeta, että erittäin lukui- joonaa markkaa. Tästä johtuen säätiö on
1635: sat pienyrittäjät ovat jääneet näistä lainoista voinut antaa tukeaan vain perin harvoille
1636: osattomiksi sen takia, että he eivät ole voi- pienyrittäjille ja varsin huomattava osa
1637: neet antaa pienetollisuuslainoista vaadittavia asiallisesti perustelluista hakemuksista on va-
1638: reaalivakuuksia. Kysymyksessä on ilmeinen rojen puutteessa ollut pakko hylätä. Valtio-
1639: epäkohta, sillä toisaalta on voitu myös todeta, neuvoston asettama käsi- ja pienteollisuus-
1640: että näillä yrittäjillä olisi muuten kaikki neuvottelukunta on mietinnössään (n:o 1 -
1641: edellytykset harjoittaa menestyksellistä liike- 1959) todentmt, että Käsiteollisuuden Edis-
1642: toimintaa ja siten laajentaa ja parantaa ali- tämissäätiöllä on pitkäaikaisen kokemuksensa
1643: työllisyysalueiden työllisyystilannetta. ja pätevän asiantuntemuksen turvin edelly-
1644: Käsiteollisuuden Edistämissäätiö on pyrki- tykset avustaa em. pienyrittäjiä, sekä esit-
1645: nyt mahdollisuuksiensa mukaan helpotta- tänyt, että valtio ryhtyisi toimenpiteisiin sää-
1646: maan näiden vähäväkisten yrittäjien luoton- tiön toiminnan tehostamiseksi siten, että sen
1647: saantivaikeuksia. Tämä on tapahtunut siten, peruspääomaa kartutetaan.
1648: että säätiö on tutkinut sille esitetyn hake- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
1649: muksen ja todettuaan yrittäjän olevan am- nioittaen,
1650: mattitaitoisen ja esitetyn suunnitelman tar-
1651: koituksenmukaiseksi ostanut käteisellä yrit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
1652: täjän tarvitseman työkoneen. Yrittäjä on tä- tulo- ja menoarvioon kertamenona
1653: män jälkeen saanut välittömästi koneen käyt- 50 000 000 markkaa annettavaksi val-
1654: töönsä ja suorittanut koneen hinnan osamak- tioneuvoston määrättävin ehdoin kerta-
1655: suilla säätiölle useamman vuoden aikana. kaikkisena avustuksena Käsiteollisuu-
1656: den Edistämissäätiölle.
1657: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
1658:
1659: Arvo Ahonen. Anni Flinck.
1660: K. F. Haapasalo. Veikko Hyytiäinen.
1661: Veikko Helle. Edvard Pesonen.
1662: Sylvi Siltanen. Viljo A. Virtanen.
1663: Olli Aulanko.
1664: 937
1665:
1666: IV,155. - Rah.al. N: o 45.
1667:
1668:
1669:
1670:
1671: Ahonen ym.: Määrärahan O$oittamisesta asematalon rakenta-
1672: miseksi J1fUåskyläihr,.
1673:
1674:
1675: Eduskunnalle.
1676:
1677: Aikakirjoista käy ilmi, että Haapa.mäen- paikaksi maassamme, oltuaan v. 1928 yh-
1678: Jyväskylän välinen rataosa vihittiin 1. 11. deksännellä tilalla. Suolahden-Haapajärven
1679: 1897. Samana vuonna valmistui myöskin Jy- radan valmistuttua tulee tämäkin vaikutta-
1680: väskylän asematalo, joka näin ollen on pal- maan huomattavasti Jyväskylän aseman lii-
1681: vellut yli 60 vuotta yleisöä. Nykyisin tämä kenteeseen. Edelleen Jyväskylästä on tullut
1682: sama asematalo palevelee matkustavaa yleisöä läänin pääkaupunki ja sekin omalta osaltaan
1683: kuten silloinkin, kun ensimmäinen juna saa- vaikuttaa liikenteen kasvamiseen. Edelleen
1684: pui Jyväskylään. ovat suunnitelmat ja lähiajan rakennusta-
1685: Uuden asematalon rakentaminen Jyväsky- voitteet olemassa J yväskylän-Jämsän ra-
1686: lään oli jo ennen toista maailmansotaa raken- dasta. Nykyinen rakennus on jo nyt kuormi-
1687: nusohjelmassa, mutta sota keskeytti Jyväs- tettu viimeiseen pisteeseen.
1688: kylän, niinkuin monen muunkin asematalon Jyväskylän postilaitos tarvitsee myöskin
1689: rakennussuunnitelmat. Tästä on kulunut lisätilaa. Tällöin herää kysymys lisätilojen
1690: kuitenkin jo 20 vuotta, mutta uutta asema- saamisesta asematalosta, sillä valtion tontille,
1691: taloa ei vain vielä ole saatu. Jyväskylä - missä posti sijaitsee, on hyvin hankalaa niitä
1692: jatkuvasti ja ripeästi kehittyvä kaupunki rakentaa. Uuden asematalon yhteyteen voi-
1693: sekä nyt Keski-Suomen läänin pääkaupunki taisiin postilaitokselle varata melkoisia ti-
1694: - on vielä vailla nykyaikaista asemataloa. loja.
1695: Mainittakoon, että kun matkustajamäärä oli Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1696: v. 1928 131 311 henkilöä, oli se esim. v. 1954 nioittaen,
1697: 481 688 henkilöä. Matkustajamäärässä tapah-
1698: tunut kasvu on siis yli 3.5 kertainen. Mat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
1699: katavaravaihto on kasvanut suurin piirtein tulo- ja menoarviotm · 100 000 000
1700: vastaavasti. Tässä samassa ajassa on Jyväs- markkaa asematalon rakentamiseksi
1701: kylä noussut kooltaan kuudenneksi Iiikenne- Jyväskylän kaupunkiin.
1702: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
1703:
1704: Arvo Ahonen. Onni Peltonen.
1705:
1706:
1707:
1708:
1709: 3 E 644/60
1710: 938
1711:
1712: IV,156. - Ra.b.al. N:o 46.
1713:
1714:
1715:
1716:
1717: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kanavuoren-Leppä-
1718: lahden-KeZkkamäen maantien rakentamista varten.
1719:
1720:
1721: E d u s kunnalle.
1722:
1723: Asutuksen voimakkaasti lisääntyessä on liikelaitokset. Kun tie lyhentäisi huomatta-
1724: kysymys maantien rakentamisesta Vaajakos- vasti matkaa Lievestuoreen teollisuusalueelta
1725: ken aseman seuduilta Kanavuoren ja Ruoko- Jyväskylään, on tämä talouselämän sekä Lie-
1726: saaren pysäkin kautta Leppäveden ylitse vestuoreen teollisuusalueelia asuvien kan-
1727: Leppälahden pysäkille ja siitä edelleen Met- nalta ensiarvoisen tärkeä asia. Esityksen pe-
1728: solahden kautta Keikkamäkeen Jyväskylän rusteluiksi voidaan vielä mainita, että tien
1729: -Laukaan-Pieksämäen maantielle tullut rakentaminen ratapengertä myöten Leppä-
1730: ajankohtaiseksi. Tien aikaansaamista varten veden ylitse on jo rautatietä rakennettaessa
1731: ovat paikkakuntalaiset pitäneet kokouksia, otettu huomioon leventämällä ratapengertä
1732: joissa on yksimielisesti todettu välttämättö- huomattavasti yli yksin rautatien tarpeen.
1733: mäksi kyseeilinen Kanavuoren-Leppälahden Samoin on huomattava, että nyt jo on raken-
1734: tie, kuten tiesuuntaa on alettu kutsua. Paik- nettu valtion maantieksi tie Leppälahden py-
1735: kakuntalaiset ovat edellä mainitun tien ai- säkiltä Toivakkaan, joka jäisi hyvin vähän
1736: kaansaamisesta kääntyneet jo kulkulaitosten merkitseväksi, ellei edellä esitettyä maan-
1737: ja yleisten töiden ministeriön ym. virastojen tietä rakennettaisi.
1738: puoleen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1739: Tällä tiellä olisi suuri yleinen merkitys
1740: kauttakulkutienä Jyväskylästä itäänpäin, ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
1741: tästä johtuen tätä tiesuuntaa ovat ryhtyneet tulo- ja menoarvioon 100 000 000
1742: kannattamaan mm. Laukaan kunnan tie- markan määrärahan Kanavuoren-
1743: lautakunta, Jyväskylän maalaiskunnan val- Leppälahden-Metsolahden- Kelkka-
1744: tuusto, Jyväskylän kauppakamari, Keski-Suo- mäen maantien rakentamiseen J yväs-
1745: men maanviljelysseuran asutustoimikunta kylän maalaiskunnan sekä Laukaan
1746: sekä monet muut Jyväskylän maakunnalliset kunnan alueella.
1747: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
1748:
1749: Arvo Ahonen. Edvard Pesonen.
1750: 939
1751:
1752: IV,157. - Ra.h.a.l. N:o 47.
1753:
1754:
1755:
1756:
1757: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Keitelepohjan-Kinnulan
1758: tien rakentamiseen.
1759:
1760:
1761: E d u s k u n n a 11 e.
1762:
1763: Kinnulan, Kivijärven ja Viitasaaren kun- tellen olisi tiellä varsin suuri merkitys. Kin-
1764: nissa on tyydytyksellä todettu, että vuonna nulan kunnan kannalta tien paikallista mer-
1765: 1959 suoritettiin maastotutkimukset Keitele- kitystä ei voida myöskään suinkaan vähäksi
1766: pohjan-Kinnulan tielinjalla ja tiettävästi arvioida, sillä saataisiinhan tie Kivijärven
1767: tien suunnittelupaperit ovat valmiit. itäpuolelle, jossa on seudun vanhinta asu-
1768: Mainittujen kolmen kunnan huhtikuun 2 tusta, mm. yli 200 henkeä käsittävä Urpilan
1769: päivänä 1959 jättämässä anomuksessa kysei- kylä koulupiireineen, jossa ennestään ei ole
1770: sen tiesuunnitelman laatimiseksi on esitetty kuitenkaan tietä lainkaan.
1771: perusteluita, jotka osoittavat, miten tärkeästä Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
1772: hankkeesta on kysymys. On syytä mainita,
1773: että tielinja, joka on n. 35 km, kulkee lää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
1774: nin metsärikkaimpia seutuja ja olisi yhdys- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
1775: tienä toisaalta näiltä alueilta puutavaran kan määrärahan tien rakentamiseksi
1776: autokuljetuksessa myöskin Keiteleen uitto- välillä Keitelepohja-Kinnula, Viita-
1777: väylään. Nåin ollen kaukoliikennettäkin aja- saaren, Kivijärven ja Kinnulan kun-
1778: nissa.
1779: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
1780:
1781: Arvo Ahonen.
1782: 940
1783:
1784: IV,158. - Rah.al. N: o 48.
1785:
1786:
1787:
1788:
1789: Ahonen: Miiiiriirfikatt osoittmnisesta rautatien rakennustöiden
1790: aloittamiseen- StJm'ijärveltä Multian kautta Haapamäen
1791: asemalle.
1792:
1793:
1794: E d u s k u n n a ll e.
1795:
1796: Hyväksyessään vuonna 1937 ohjelman Saatijärven-Haapamäen rautatien rakenta-
1797: uusien rautateiden rakentamiseksi vuosina minen tuleekin verraten halvaksi juuri sen
1798: 1938-1946 otti eduskunta siihen mm. nor- vuoksi, että tällä suunnalla ei ole, alueen
1799: maaliraiteisen rautatien rakentamisen Haapa- ollessa vedenjakajaseutua, tarpeellista raken-
1800: mäen asemalta Multian kautta Saarijärvelle. taa kalliita siltoja, minkä ohessa maastokin
1801: Tätä rataa pidettiin niin kiireellisenä, että on suhteellisen tasaista ja soranottopaikkoja
1802: sitä varten laadittiin jo v. 1938 täydellinen riittävästi ja sopivasti kautta linjan käytet-
1803: ja yksityiskohtainen rakennussuunnitelma tävissä.
1804: kustannusarvioineen. Tällöin määriteltiin jo Ehkä on vielä aihetta mainita, että viime
1805: rautatien linja sekä asemien paikat yksityis- aikoina on herätetty myös kysymys tämän
1806: kohtaisesti. Yleisesti tunnetuista syistä jäi radan rakentamisesta, koska Suolahden_:_
1807: kuitenkin tällöin hyväksytty ohjelma toteut- Haapajärven radan rakennustyöt tulevat
1808: tamatta. Ne perustelut, joilla kyseeilinen påättymään.
1809: rautatie ohjelmaan otettiin, ovat yhä edel- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
1810: leenkin olemassa.
1811: Mitä tämän radan rakennuskustannuksiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
1812: tulee, niin voidaan siitä mainita, että Saati- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
1813: järven-Haapamäen välinen 75.3 kilometrin kan määrärahan rautatien rakennus-
1814: pituinen rata maksaisi vuoden 1937-1938 töiden aloittamiseen Saarijärveltä
1815: kustannustason mukaan 90.8 milj. markkaa. Multian kautta Haapamäen asemalle.
1816: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
1817:
1818: Arvo Ahonen.
1819: 9U
1820:
1821: IV,159. - Ra.h.al. N:o 49.
1822:
1823:
1824:
1825:
1826: A.hon.en ym.: Määriiralwm tJSoittamisesta Oriveden-Keuruun
1827: -Karstutan runlwtie~t. rakennustöiden aloittamiseen.
1828:
1829:
1830: Eduskunnalle.
1831:
1832: On ilm~istä, että Mäntän, Keuruun, Mul- matta kunnollisen tien merkitystä matkailun
1833: tian, Pihlajaveden ja .Ähtärin jatkuvalle ke- edistämisessäkään.
1834: hittymiselle ovat pahana esteenä huonot tie- Voitaneen siten pitää perusteltuna, että
1835: olot. Erikoisena haittana voidaan pitää sitä, nykyaikaiset vaatimukset täyttävää Oriveden
1836: että ko. kunnat ovat kaukana D8. runkoteistä, -Mäntän-Keuruun- Multian- Karstulan
1837: Keuruu esim. joka suuntaan yli 60 km. Teol- tietä ryhdyttäisiin mahdollisimman pian ra-
1838: lisuuden saamiseksi ja sen kilpailukyvyn kan- kentamaan. sillä tämä luonnollisella tavalla
1839: nalta tiet ovat kuitenkin välttämättömiä. yhdistäisi mainitun alueen valtakunnan mui-
1840: Ko. alue liittyy läheisesti Tampereen vai- hin runkoteihin. Suunnitelman kiireellisyys
1841: kutuspiiriin ja on sen sekä tietenkin Män- on ilmeinen, sillä tien suunta ratkaisevalla
1842: tän puu.teollisuuden raaka-ainealueena. Tällä- tavalla vaikuttaa moniin muihin suunnitel-
1843: kin alalla siirryttäessä yhä enemmän raskait- miin ko. paikkakuntien alueilla.
1844: ten maantiekuljetusten varaan vaikuttaa ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1845: kyaikaisen nopea päätie myöskin alueell8a
1846: raaka-ainehintoihin ja lisää senkin kautta että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
1847: toimeentuloedellytyksiä alueellaan. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
1848: Yhä enemmän kauppa- ja muissa liiketoi- kan määrärahan Oriveden-Mäntän-
1849: missa on kunnollisen tien tarve tullut ajan- Keuruun-M ultian-Karstulan runko-
1850: kohtaiseksi. Ei ole syytä jättää mainitse- tien rakennustöiden aloittamiseen.
1851: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
1852:
1853: Arvo Ahonen. Mikko Asunta.
1854: Mauno Pohjonen.
1855: 942
1856:
1857: IV,160. - Ra.h.al. N: o 50.
1858:
1859:
1860:
1861:
1862: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien suunnit-
1863: telemiseksi Myllymäen-Uuraisten-Koiviston välille.
1864:
1865:
1866: E d u s k u n n a II e.
1867:
1868: Koiviston-Uuraisten-Multian maantiellä Kaskisten-Kuopion tiesuunta on periaat-
1869: on suuri merkitys vaikutusalueensa kuntien teessa ratkaistu Kuopion-Koiviston ja Myl-
1870: liikenteelle, erityisesti puutavaran kuljetuk- lymäen-Kaskisten osuuksilla. Tässä tarkoi-
1871: selle. Tien suunta on hyvä, mutta erityisesti tettu Myllymäen-Multian-Uuraisten-Koi-
1872: suuret korkeuserot aiheuttavat liikenteelle viston tiesuunta muodostaa lyhimmän kysy-
1873: vaikeuksia. Tie muodostaa osan pitemmästä mykseen tulevan yhteyden vielä ratkaisemat-
1874: Kuopion - Suolahden-Multian-Myllymäen tomalla tiesuunnan osalla.
1875: -Kaskisten tiesuunnasta. Rakennettuna tie Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1876: nykyaikaisia vaatimuksia vastaavaksi Koivis- nioittaen,
1877: ton-Uuraisten-Multian-Myllymäen välillä
1878: tulee sillä olemaan merkitystä myös Keski- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
1879: Suomen läpikulkuliikenteelle itä-länsisuun- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
1880: nassa. Tieosuuden merkitys puutavaran ja kan määrärahan maantien suunnitte-
1881: teollisuustuotteiden kuljetukselle tulee kasva- lemiseksi Myllymäen-Multian- Uu-
1882: maan entistään Äänekosken teollisuuslaitos- raisten-Koiviston välille.
1883: ten laajentumisen seurauksena.
1884: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
1885:
1886: Arvo Ahonen. Väinö Tikkaoja.
1887: 948
1888:
1889: IV,161. - B.a.h.al. N:o 51.
1890:
1891:
1892:
1893:
1894: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta tienoikaisutyön toteutta-
1895: miseen Uuraisten kirkonkylän kohdalla.
1896:
1897:
1898: E d u s k u n n a 11 e.
1899:
1900: Valtiontien n:o 13 oikaisu on suunniteltu tähän työkohteeseen voitaisiin sijoittaa huo-
1901: tapahtuvaksi Uuraisten kirkonkylän kohdalla mattava määrä työntekijöitä, jotka voisivat
1902: ja työ olisi tärkeä kirkonkylän vastaisen ra- työssä käydä juuri kotoa käsin.
1903: kennussuunnitelman ja asemakaavoituksen Suunnitelman toteuttaminen olisi tärkeätä
1904: vuoksi. Suunnitelman on tie- ja vesiraken- koko kirkonkylän kehityksen kannalta, joten
1905: nushallitus vahvistanut 23. 8. 1956 ja samalta tämän luontoiseen tarkoitukseen pitäisi va-
1906: päivältä on kulkulaitosten ja yleisten töiden rata tulo- ja menoarvioon määräraha.
1907: ministeriönkin vahvistus. Tien oikaisu tapah- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
1908: tuisi paaluvälillä 206-60-260, kilometreillä taen,
1909: 34-39, siis 5.5 km:n matkalla. Nykyisin
1910: liikennöitävä tie on erittäin mutkainen juuri että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
1911: Uuraisten kirkonkylän kohdalla ns. Paana- tulo- ja menoarvioon 60 miljoonaa
1912: senjoen mutkineen. markkaa tienoikaisutyön toteuttami-
1913: Vahvistetun suunnitelman mukaan kustan- seksi Uuraisten kirkonkylän kohdalla.
1914: nusarvio olisi n. 50-60 milj. markkaa, joten
1915: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
1916:
1917: Arvo Ahonen.
1918: IV,162. - Rah.al. N:o 52.
1919:
1920:
1921:
1922:
1923: Ahouen ym..~ Mää.riirahtm O#Qittamisesta Oravakiven-Joutsan
1924: -Leivon,mätm maatt.tiefc. rakentamista varten.
1925:
1926:
1927: Eduskunnalle.
1928:
1929: Olisi tärkeätä, että kantatien n:o 59 pa- heessa etelässä, Hartolassa, aloitettu; pohjoi-
1930: rantamissuunnitelma toteutetaan myös Har- sessa, Leivonmäellä, aloittamatta osuudella
1931: tolan-J outsan rajan-Leivonmäen kk. tie- Oravakivi - Joutsa - Tammihaara---Leivon-
1932: osalla. Nyt kun kyseiset työt kuuluvat mäki kk. Tiesuunnitelma on vahvistettu.
1933: TVH: n KeSki-Suomen piirin toiminta-aluee- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1934: seen uuden läänin alettua toimintansa, olisi nioittaen,
1935: sitäkin suuremmalla syyllä töitä kiirehdit-
1936: tävä.. Kun Joutsan alueen liikenne on yk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
1937: sinomaan maantieliikenteen varassa, lienee ttdo- ja meMMVioon 100 000 000
1938: kohtuullista ja asiallista esittää, että Itä- markkaa mmJ,ntien rakentamiseett.
1939: Hämeen ,runkotie" Lahti-Heinola-Joutsa Silill/nnaila Oravakivi-Joutsa--Tammi-
1940: -Leivonmäki--Jyväskylii. kokonaisuudessaan hoorar-Leiv(}'fl,miiki kk.
1941: valmistuisi. Tien rakentaminen on loppuvai-
1942: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
1943:
1944: Arvo Ahonen. Edvard Pesonen.
1945: IV,163. - Rah.al. N: o 53.
1946:
1947:
1948:
1949:
1950: Airo ym.: Miiiirärahn;tt osoittamisesta Lapuan Patruunateh-
1951: taan toimitusjoktajan asuntoa varten.
1952:
1953:
1954: Eduskunnalle.
1955:
1956: Paloviranomaisten annettua määräyksen muualla jo ovat aiheuttaneet pyrittäessä tur-
1957: Lapuan Patruunatehtaalle kuuluvan 1920- vaamaan lähivuosina välttämättömäksi käyvä
1958: luvulta peräisin olevan asuinrakennuksen toimitusjohtajan seuraajan valitseminen, olisi
1959: lämmityslaitteiden perusteellisesta uusimi- mitä tärkeintä, että toimitusjohtajalle voi-
1960: sesta, todettiin korjaussuunnitelmia tehtäessä, taisiin tehtaan toimesta osoittaa ainakin kun-
1961: että rakennus on jo niin huonokuntoinen ja nollinen, nykyaikainen asunto. Tällä toimen-
1962: heikolla perustalla, että se on pakko muut- piteellä helpotettaisiin osaltaan pystyvän
1963: taa 2-kerroksisesta 1-kerroksiseksi. Tämän johtohenkilöstön hakeutumista tehtaan pal-
1964: korjaustyön yhteydessä jäi patruunatehtaan velukseen ja luotaisiin mahdollisuudet tuo-
1965: toimitusjohtaja ilman asuntoa, koska raken- tannon jatkumiselle ja laadullisen tason säi-
1966: nuksen alakerrasta oli
1967: välttämätöntä samassa lymiselle.
1968: yhteydessä muodostaa kaksi erillistä insinöö- Rakennusoikeus tehtaan tontille on jo saatu
1969: rin asuntoa. Tehtaan johtajan oli tässä ja suunnitelmat uuden asuinrakennuksen ai-
1970: tilanteessa pakko muuttaa asumaan matlrns- kaansaamiseksi ovat valmiina, mutta tarvit-
1971: tajakotiin, sillä Lapualla ei ole saatavissa tavat määrärahat yhteensä 8 000 000 mark-
1972: sopivaa huoneistoa. Nykyinen olotila on sekä kaa puuttuvat.
1973: tehtaan toiminnan kannalta että toimitus- Edellä. esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1974: johtajan henkilökohtaista asemaa ajatellen nioittaen,
1975: kestämätön.
1976: Näistä syistä sekä ottamalla huomioon ne että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
1977: vaikeudet, jotka Lapuan Patruunatehtaan tulo- ja menoarvioon 8 000 000 mar-
1978: syrjäinen sijainti ja johtajan palkkausetujen kan suu,ruisen määrärahan Lapuan
1979: pienuus verrattuna vastaavanlaisten yksityis- Patruunatehtaan toimitusjohtajan
1980: ten teollisuuslaitosten tarjoamiin etuihin asuntoa varten.
1981: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
1982:
1983: A. F. Airo. Aarre Marltila..
1984: Valto Käkelä. Matti Liina.maa..
1985: Urho Saa.riaho.
1986:
1987:
1988:
1989:
1990: 4 E 644/60
1991: 946
1992:
1993: IV,164. - Rah.al. N:o 54.
1994:
1995:
1996:
1997:
1998: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion kuuromykkäin
1999: ammattikoulun rakentamista varten.
2000:
2001:
2002: E d u s k u n n a ll e.
2003:
2004: Nuorten kuurojen ammattikoulutus, joka pungilta. Ammattikoulun uudisrakennuksen
2005: aloitettiin Turussa vuonna 1948, tapahtuu suunnittelutöitä varten oli vuoden 1956 tulo-
2006: niin vaatimattomissa ja epäedullisissa olo- ja menoarviossa varattu 2 000 000 markkaa.
2007: suhteissa, että sille lienee vaikea löytää ver- Suunnitelmat on nyt laadittu ja ne on hy-
2008: taa. Tietopuolinen opetus joudutaan anta- väksytty. Tehtyjen suunnitelmien mukaan
2009: maan toisenlaiseen opetukseen järjestetyissä tulisi uusi koulu oppilaskoteineen käsittä-
2010: huoneissa, joissa sitä ei voida saada ammat- mään 17 500 m3 ja laadittu kustannusarvio
2011: tikoulutuksen vaatimuksia vastaavaksi. Työ- on n. 175 000000 markkaa. Jo vuoden 1957
2012: opetusta varten on oppilaille hankittava tulo- ja menoarviossa eduskunta hyväksyi
2013: oppipaikat paikkakunnan käsityö- ja teolli- rakennustoiminnan alkamista varten
2014: suuslaitoksissa ja ammattioppilaitoksissa. 10 000 000 markan suuruisen määrärahan,
2015: Oppipaikkojen saanti kuuroille on rajoitettu jota ei kuitenkaan vahvistettu.
2016: ja opetus niissä usein puutteellista ja epä- Vuoden 1959 budjetin yhteydessä edus-
2017: varmaa. Kuurojen työnopettajina tulisi olla kunta hyväksyi lausuman, jossa edellytettiin,
2018: tähän tehtävään perehtyneitä henkilöitä. että työt voidaan aloittaa, mikäli paikkakun-
2019: Saadut kokemukset osoittavat, ettei näiden nalla ilmenee työttömyyttä. Vaikka työlli-
2020: oppilaiden työnopetus voi tapahtua kuule- syystilanne on ollut vaikea Turussa ja sen
2021: vien oppilaitoksissa. lähiympäristössä, ei koulun rakennustöitä
2022: Oppilaat saavat ammattikoulutuksensa in- ole tästä huolimatta toistaiseksi aloitettu.
2023: valiidihuoltolain nojalla ja on heille koulun Vuoden 1960 budjettiin hyväksyi edus-
2024: toimesta hankittava asunnot täysihoidoin. kunta jälleen 20 000 000 markan suuruisen
2025: Oppilaiden majoitus sitä varten rakennetussa määrärahan rakennustöiden alkamista var-
2026: oppilaskodissa tulisi ajanpitkään valtiolle ten. Kun on uskottavaa, että hallitus vah-
2027: halvemmaksi kuin nykyisin vuokrahuoneissa vistaa po. määrärahan, olisi vuoden 1961
2028: tapahtuva. Se olisi myös oppilaiden kasva- tulo- ja menoarvioon varattava loppuerä 175
2029: tuksen ja viihtyisyyden kannalta edullisempi. milj. markan kokonaiskustannuksista, eli 155
2030: Tähän kouluun pyrkijöitä on ollut vuo- milj. markkaa.
2031: sittain n. 50, joista vain noin kolmasosa on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
2032: voitu kouluun ottaa. Näiden pyrkijäin, oppi-
2033: velvollisuusikäisten kuurojen lasten sekä _· että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
2034: kuurojen suhteellisen lukumäärän perusteella tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
2035: voi päätellä, että koulun oppilasmäärä tulisi uudelle momentille 155 000 000 mar-
2036: olemaan noin 100-150. kan suuruisen siirtomäärärahan val-
2037: Koulua varten on saatu noin 2 hehtaarin tion kuuromykkäin ammattikoulun ra-
2038: suuruinen tontti korvauksetta Turun kau- kentamista varten.
2039: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
2040:
2041: Paavo Aitio. Irma Rosnell. H. Tauriainen.
2042: Aimo Aaltonen. Rainer Virtanen. Väinö R. Virtanen.
2043: Sylvi Siltanen. Veikko Kansikas. Eino Roine.
2044: Judit Nederström-Lunden. Inkeri Virtanen. Rafael Paasio.
2045: 947
2046:
2047: IV,165. - Rah.al. N: o 55.
2048:
2049:
2050:
2051:
2052: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille annettavia
2053: halpakorkoisia pitkäaikaisia lainoja varten.
2054:
2055:
2056: E d u s k u n n a 11 e.
2057:
2058: Yleisesti on tunnettua kuntien rahoitus- valtion varoista halpakorkoisia pitkäaikaisia
2059: vaikeuksien kasvu vuodesta vuoteen. On luottoja sekä pyrittävä vaikuttamaan myös
2060: laskettu, että kuntien luotontarve vuosittain siihen suuntaan, että valtion hallinnassa ole-
2061: kohoaa yli 20 miljardin markan. Tähän on vat rahalaitokset nykyistä enemmän myön-
2062: ollut ratkaisevalla tavalla vaikuttamassa an- täisivät kunnille lainoja.
2063: kara työttömyys sekä monien valtiolle kuu- Valtiovarainvaliokunta käsitellessään val-
2064: luvien taloudellisten rasitteiden siirtäminen tion tilintarkastajain kertomusta vuodelta
2065: kuntien kannettavaksi. Samanaikaisesti on 1958 hyväksyi mietintönsä perusteluissa muun
2066: kuitenkin kuntien luotonsaantimahdollisuuk- muassa lausuman, jossa sanotaan: ,Valio~
2067: sia rajoitettu ja vaikeutettu. Seurauksena kunta huomauttaa vielä siitä, että kuntien
2068: on ollut jatkuva veroäyrin hinnan kohoami- talouden tukeminen nykyisenä aikana, jol-
2069: nen kaikissa maamme kunnissa ja rasitus- loin lakisääteiset rasitukset varsin ankarasti
2070: ten siirtäminen tätä kautta paaas1assa koettelevat monen kunnan kestokykyä, on
2071: maamme vähäväkisen kansanosan kannetta- muodostunut kysymykseksi, jota vaitionkaan
2072: vaksi. Kun esimerkiksi maalaiskunnissa kes- talouden hoidon järjestelyssä ei voida olla
2073: kimääräinen veroäyrin hinta oli v. 1953 ottamatta vakavasti huomioon".
2074: 9:89, niin vuonna 1959 se oli jo 11: 25. Sa- Jos muutosta kuntien taloudelliseen tilan-
2075: mansuuntainen kehitys on ollut maamme teeseen ei saada aikaan, ellei valtion rasi-
2076: kaupunki- ja kauppalakunnissa. Keskimää- tuksia kuntien kohdalta kevennetä ja toi-
2077: räinen veroäyrin hinta maamme kaupunki- saalta kuntien luotousaantia helpoteta, on
2078: kunnissa oli v. 1959 jo 13: 18 ja kauppa- odotettavissa kriisin jatkuva syveneminen
2079: loissa 12: 39. Eräissä kunnissa on äyrin maamme kaikissa kunnissa.
2080: hinta nostettu jopa 16-17 markkaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2081: Tätä tietä ei voida kuitenkaan kulkea
2082: eteenpäin, koska ver.orasituksen lisääminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
2083: kuntalaisille on jo nytkin muodostunut koh- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 000
2084: tuuttoman raskaaksi. Tämän vuoksi on vält- markan suuruisen määrärahan annet-
2085: tämätöntä ryhtyä valtion taholta toimenpi- tavaksi kunnille halpakorkoisina pitkä-
2086: teisiin kuntien luotonsaannin helpottami- aikaisina lainoina.
2087: seksi. Kunnille olisi viipymättä myönnettävä
2088: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
2089:
2090: Paavo Aitio. Veikko Kansikas.
2091: Aimo Aaltonen. Inkeri Virtanen.
2092: Judit Nederström-Lunden. H. Tauriainen.
2093: Irma Rosnell. Väinö R. Virtanen.
2094: Rainer Virtanen. Eino Roine.
2095: 948
2096:
2097: IV,166. - Rah.al. N:o 56.
2098:
2099:
2100:
2101:
2102: .Ala.-Kulju ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesä-
2103: yliopistojen at~ustamiseen.
2104:
2105:
2106: Eduskunnalle.
2107:
2108: Kesäyliopistotoiminta on maassamme viime tion kunnollisesti avustaa kesäyliopistojen
2109: vuosien aikana huomattavasti laajentunut. toimintaa. Vuoden 1900 valtion avustus Jre..
2110: Viime kesän aikana oli maamme kuudessa säyliopistoille oli 6.5 milj. markkaa. Ensi
2111: kesäyliopistossa opiskelijoita noin 8 000. Yli- vuoden tulo- ja menoarvioon on hallitus esit-
2112: opistoissa vallitsee mitä suurin tilanahtaus. tänyt 8 milj. markkaa kesäyliopistojen toi-
2113: Tämän epäkohdan poistamiseksi ovat kesä- minnan tukemiseen. . Tätä määrää ei nyky-
2114: yliopistot tehneet arvokasta. työtä. Kesäyli- oloissa voi pitää riittävänä, koska uusia kesä-
2115: opistot ovatkin vähitellen muodostumassa yliopistoja jo ensi kesäksi on suunnitteilla,
2116: ylioppilaitten ja kansakoulunopettajain kem- mm. Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys
2117: lukukaudeksi. Opiskelukustannusten alenta- on suunnitellut kesäyliopiston perustamista
2118: misessa ja opiskeluajan lyhentämisessä niillä Seinäjoelle kesäksi 1961.
2119: on huomattava merkitys. Kun lasketaan yli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2120: oppilaaksi valmistuvien luvun kaksinkertais- nioittavasti,
2121: tuvan nykyisestään vuoteen 1965 mennessä,
2122: on käytettävä kaikki mahdollisuudet korkea- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
2123: koulutilojen ja -opetuksen lisäämiseksi. Eri- tulo- ja menoarvion 10 Pl. VII luvun
2124: koisesti on pidettävä huolta siitä, etteivät 5 momentille 4 000 000 markan lisä-
2125: opiskelumaksut kesäyliopistoissa kohoa kovin määrärahan kesäyliopistojen avusta-
2126: korkeiksi ja että pätevien opettajien palk- miseen.
2127: kaus turvataan. Tämän tähden tulee val-
2128: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
2129:
2130: Reino Ala-Kulju. Urho Sa.aria.ho.
2131: Juha. Rihtniemi 'Väinö Tiklm.oja..
2132: Antti J. Ranta.maa.. Aunelnn.a.la..
2133: Eino Uusitalo. Armas Leinonen.
2134: Veikko Savela. Saara. Forsius.
2135: Erkki Koivisto. Erkki Ham.
2136: 949
2137:
2138: IV,167. - Rah.al. N:o 57.
2139:
2140:
2141:
2142:
2143: Ala..Kulju ym..: Määriirahom, osoittamisesta eräiden tyttöly-
2144: seoiden kaksintamista varten kaikkien luokkien osalta.
2145:
2146:
2147: E d u s k u n n a 11 e.
2148:
2149: Tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle jaanin tyttölyseoiden kohdalta kultakin
2150: 1961 hallitus esittää, että opetustyön tehos- 294 460 markkaa ja Kemin tyttölyseon koh-
2151: tamiseksi Porin lyseo sekä Heinolan, Kot- dalta 303 760 markkaa. Kuhunkin näihin
2152: kan, Kuopion ja Sammon yhteislyseot kak- neljään tyttölyseoon olisi perustettava 3
2153: sinnettaisiin. Kouluhallitus oli esittänyt vanhemman lehtorin 27 pl:n virkaa, 2 nuo-
2154: myöskin vastaavissa olosuhteissa toimivien remman lehtorin 24 pl. virkaa, 1 laulunopet-
2155: Seinäjoen, Riihimäen, Kajaanin ja Kemin tajan 23 pl, 1 voimistelunopettajan 21 pl.
2156: tyttölyseoiden kaksintamista. Seinäjoen tyt- ja yksi vahtimestarin yp. 12 pl. virka. Li-
2157: tölyseossa oli lukuvuonna 1959-1960 26 säykset Seinäjoen, Riihimäen ja Kajaanin
2158: luokkaa ja niillä 908 oppilasta, Riihimäen tyttölyseoiden kunkin osalta tekevät 2 120 040
2159: tyttölyseossa 23 luokkaa ja 883 oppilasta, Ka- markkaa ja Kemin tyttölyseon osalta
2160: jaanin tyttölyseossa 23 luokkaa ja 858 oppi- 2 182 640 markkaa yhteensä 8 542 760 mark-
2161: lasta sekä Kemin tyttölyseossa 25 luokkaa kaa. Rehtorin palkkioihin ja ylimääräisen
2162: ja 853 oppilasta. Koska ehdotetut tyttö- toimistoapulaisen toimen suhteen olisi huo-
2163: lyseot ovat luokkamääriltään, oppilasluvul- mioitava, mitä yleensä kaksoiskouluista on
2164: taan ja myös tuntiopettajamääriltään täysin ehdotettu.
2165: verrattavissa hallituksen kaksinnettaviksi eh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2166: dottamiin oppilaitoksiin, on täysin oikeuden- nioittavasti,
2167: mukaista, että kouluhallituksen ehdottamat
2168: 4 tyttölyseota myöskin kaksinnetaan. Todel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
2169: listen menojen nousu on varsin pieni tämän tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X luvun
2170: toimenpiteen johdosta, sillä tuntiopettajien 6 momentille 8 542 760 markan lisäyk-
2171: toimia vastaavasti lakkaa, mikä seikka ei sen Seinäjoen, Riihimäen, Kajaanin
2172: tule näkyviin menoarviossa. Muut vähen- ja Kemin tyttölyseoiden kaksintami-
2173: nykset olisivat Seinäjoen, Riihimäen ja Ka- seksi kaikkien luokkien osalta.
2174: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
2175:
2176: Reino Ala.-Kulju. Olli Aulanko.
2177: Väinö E. Nieminen. Erkki Koivisto.
2178: Anna-Liisa Tiekso. Anni Hosia.
2179: Juha Rihtniemi. Aarre Marttila.
2180: Olavi Lähteenmäki. Vilho Väyrynen.
2181: 950
2182:
2183: IV,168. - Ra.b..al. N:o 58.
2184:
2185:
2186:
2187:
2188: Ala-Kulju ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoelle raken-
2189: nettavan valtion virastotalon suunnitelmien laatimista
2190: varten.
2191:
2192:
2193: Eduskunnalle.
2194:
2195: Valtion virastot toimivat Seinäjoella van- nissä. Koska yhä laajanevien virastojen toi-
2196: hoissa, huonokuntoisissa ja ahtaissa raken- minta huoneistojen ahtauden ja huonokuntoi-
2197: nuksissa, jotka asemakaavajärjestelyjen ja suuden vuoksi on suuresti vaikeutunut, olisi
2198: uusien katujen rakentamisen vuoksi eräissä ryhdyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin val-
2199: tapauksissa joudutaan purkamaan, kuten tion virastotalon raJkentamiseksi Seinäjoelle.
2200: esim. poliisilaitoksen vanha talo. Useimmissa Edellä olevan perusteella esitämme kun-
2201: tapauksissa ovat virastot sijoitetut tilapäisiin nioittavasti,
2202: vuokrahuoneistoihin. Kun Seinäjoen virasto-
2203: jen kasvu kaupungiksi tulon jälkeen on ollut että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
2204: erikoisen nopea, ovat virastot esittäneet kii- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
2205: reellisiä toimenpiteitä virastotalon rakentami- kaa Seinäjoelle rakennettavan valtion
2206: seksi. Virastotalon tontista ovat neuvottelut virastotalon suunnitelmien laatimiseksi.
2207: kaupungin viranomaisten kanssa olleet käyn-
2208: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
2209:
2210: Reino Ala-Kulju. Mauri Seppä. Aarre Marttila..
2211: 951
2212:
2213: IV,169. - Rah.al. N: o 59.
2214:
2215:
2216:
2217:
2218: Ala.-Kulju ym.: Määrärahan osoittamisesta ylikulkusillan ra-
2219: kentamiseen Seinäjoen ratapihan poikki.
2220:
2221:
2222: E d u s k u n n a II e.
2223:
2224: Seinäjoen laaja ja vilkasliikenteinen rata- Tämän vuoksi olisi rakennusmäärärahat otet-
2225: piha-alue jakaa Seinäjoen kaupungin kah- tava valtion menoarvioon.
2226: teen osaan, joiden välillä tällä hetkellä val- Vaikka Seinäjoen ratapiha-alueen pohjois-
2227: litsevat varsin epätyydyttävät sisäiset lii- päässä on alikulkusilta, ei tämä ole voinut
2228: kenneyhteydet. Rata-alueen itä- ja pohjois- ratkaista henkilöliikennettä Pohjan kaupun-
2229: puolella oleva, asukasluvultaan noin 3 000 ginosaan, sillä tunneli on useimmiten vallan-
2230: henkeä käsittävä nopeasti kasvava Pohjan kin syksyisin ja keväisin jalankulkijoille
2231: kaupunginosa on pahoin jäänyt lapsipuo- mahdoton kulkea. Luvaton liikenne ratapiha-
2232: len asemaan kaupungin liike- ja kauppakes- alueen poikki onkin ollut huolestuttavan
2233: kukseen johtavien liikenneyhteyksien puut- suuri. Vuonna 1953 22/8 klo 6-17 kulki
2234: tuessa. luvatta ratapihan poikki 818 jalankulkijaa
2235: Tämän epäkohdan poistamiseksi on jo ja 489 polkupyöräilijää. Vuonna 1960 15/1
2236: vuosikymmenen ajan tehty suunnitelmia ja klo 6-17 toimitettiin uusi laskelma, joka
2237: aloitteita. Vuonna 1953 valtion rautateiden osoitti, että ratapiha-alueen ylitti 2 320 jalan-
2238: taholta tehtiin suunnitelma riippusillan ra- kulkijaa ja 847 polkupyöräilijää. Luvatta
2239: kentamiseksi ratapiha-alueen poikki. Myö- kulkeminen ratapihan &].ueitten poikki usein
2240: hemmin on VR laatinut uuden suunnitelman junain välissä puikkelehtien on pelottavasti
2241: rautasillan rakentamiseksi jalankulkijoita ja kasvanut. Koululaisista sadat oppilaat käyt-
2242: pyöräilijöitä varten. Tämän suunnitelman tävät näitä vaarallisia oikoteitä. Onnetto-
2243: mukaan on silta 179.3 m pitkä, 6.1 m korkea, muuksia on tapahtunut. Mikään ei voi tätä
2244: rakennettu kuuden pilarin varaan. Kustan- epäkohtaa poistaa, ellei ylikulkusiltaa raken-
2245: nusten on laskettu olevan 24.5 miljoonaa neta.
2246: markkaa. Seinäjoen kaupunki on sitoutunut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2247: ottamaan kustannuksiin osaa 10: llä prosen- nioittavasti,
2248: tilla.
2249: Sillan rakentaminen on ollut valtioneuvos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
2250: ton hyväksymässä työttömyysohjelmassa usei- tulo- ja menoarvioon 24 000 000 mar-
2251: den vuosien ajan, mutta sitä ei ole saatu kan määrärahan ylikulkus·alan raken-
2252: työttömyystöinä käyntiin, koska suurin osa tamiseksi Seinäjoen .ratapihan poikki
2253: työstä kuuluu metalliteollisuuden piiriin. keskusta-alueen kohdalta Pohjan kau-
2254: punginosaan.
2255: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
2256:
2257: Reino Ala-Kulju. R. Hallberg.
2258: Väinö Tikkaoja. Matti I.iinama,a,.
2259: 952
2260:
2261: IV,170. - Rah.al. N:o 60.
2262:
2263:
2264:
2265:
2266: Ala.nko ym.: Miiäräralwn osoittamisesta Mäntän-Lylyn
2267: macmtien rakentamiseen.
2268:
2269:
2270: E d u s k u n n a 11 e.
2271:
2272: Tampereen talousalueella oleva Mäntän Mäntän kauppalan tieolosuhteitten, lähinnä
2273: kauppala on erittäin voimakas teollisuuskes- teitten kauppalasta ulospäin, kehittämisen
2274: kus. Siitä huolimatta, että Mänttä on kehit- välttämättömyyden ovat tieviranomaisetkin
2275: tynyt elinvoimaiseksi teollisuuspaikaksi, ei onneksi havainneet. Niinpä Mäntästä on
2276: valtiovallan taholla ole kiinnitetty ennen suunniteltu tie Tampereen suuntaan Kuore-
2277: kuin aivan viime vuosina huomiota tämän veden ylittäen. Tämä tien suunnittelutyö on
2278: kauppalan tiekysymyksiin. edistynyt jo niin pitkälle, että kulkulaitosten
2279: Elinkeinoelämän kehittyminen vaatii myös- ja yleisten töiden ministeriö on tammikuun
2280: kin tieverkoston jatkuvaa parantamista. Tie- 7 päivänä 1960 vahvistanut tätä tietä kos-
2281: verkoston kehittämistä ja parantamista vaatii kevan suunnitelman Mäntän kauppalasta
2282: myöskin viime vuosien aikana havaittavissa Juupajoen kunnassa olevan Lylyn maantie-
2283: ollut liikennevälineitten, etenkin moottoriajo- risteyksen eteläpuolelle saakka, eli 20.2 km:n
2284: neuvojen, lukumäärän nopea kasvaminen. matkalle. Tästä tullaan tietä jatkamaan edel-
2285: Hyvän kuvan moottoriajoneuvoliikenteen leen Orivedelle, mutta tätä tieosuutta kos-
2286: kehityksestä antaa ajoneuvojen määrän li- keva suunnitelma ei ole vielä tullut vahvis-
2287: sääntyminen Hämeen läänissä vuodesta 1950 tetuksi. Tien rakentamista Orivedeltä edel-
2288: syyskuun 30 päivään 1955. Tällöin muun leen Tampereelle tutkitaan parhaillaan tie- ja
2289: muassa läänissä rekisteröityjen henkilöauto- vesirakennushallituksen Hämeen piirin toi-
2290: jen lukumäärä kasvoi yli kolminkertaiseksi mesta.
2291: koko moottoriajoneuvojen määrän lisään- Tie- ja vesirakennushallituksen Hämeen
2292: tyessä 9 340:stä 21 001:een. Kuorma-autojen piirissä toivottiin, että valtion ensi vuoden
2293: lukumäärä lisääntyi noin 35 prosenttia, kun tulo- ja menoarvioesitykseen olisi otettu
2294: sen sijaan pakettiautojen lukumäärä oli mai- määräraha tätä Mäntän-Lylyn tietä varten,
2295: nittuna aikana tullut peräti 4-kertaiseksi. sillä tieviranomaiset ymmärtävät tämän tien
2296: Valtioneuvoston asettama tielaitoskomitea suuren merkityksen. Koska näin ei ollut
2297: on huhtikuun 30 päivänä 1954 antamassaan asianlaita, ehdotamme me kunnioittaen,
2298: mietinnössä .,Tielaitoksen kehittäminen ja
2299: sen rahoitus" tullut siihen toteamukseen, että että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
2300: koko maata ajatellen moottoriajoneuvokan- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
2301: nan lisäys 10 vuodessa olisi arviolta 75 pro- kan suuruisen määrärahan maantie-
2302: senttia. Tämä arvio tuntuu kuitenkin varsin töitten aloittamiseksi K uoreveden ylit-
2303: varovaiselta, kuten edellä esittämämme Hä- tävå"llä Mäntär~r-Oriveden tiellä vä-
2304: meen läänin tilastoluvutkin osoittavat.
2305: ,, ~' r
2306: lillä Mänttä-Lyly.
2307: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
2308:
2309: Kustaa Alanko. Olli Aulanko.
2310: Atte Pakkanen. Anni Flinck.
2311: Mikko Asunta. Arvo Tuominen.
2312: 953
2313:
2314: IV,171. - Fin.mot. N:o 61.
2315:
2316:
2317:
2318:
2319: Aminoff m. fl.: Angående anvisande av anslag för byggnads-
2320: arbetet på Å.bo svenska flicklyceums nya skolhus.
2321:
2322:
2323: T i ll R i k s d a g e n.
2324:
2325: Åbo svenska flicklyceum är ett åttaklassigt lokalbehov. Allt detta gör, att skolan med
2326: flickläroverk, som har uppkommit genom en det allra snaraste måste få en ny skolbygg-
2327: år 1955 verkställd sammanslagning av den nad.
2328: statliga Svenska flickskolan i Åbo ooh den Ritningarna för det nya skolhuset har
2329: privata Heurlinska skolan i Åbo. Skolan utarbetats redan på vårterminen 1960 ooh
2330: hade senaste läsår 14 klasser och 340 elever. skolstyrelsen har i sitt förslag tili budget för
2331: Den arbetar nu på två olika platser, dels i 1961 uppfört Åbo svenska flicklyceum på
2332: f. d. flickskolans gamla skolhus och dels i en andra platsen bland de 13 läroverk, som före-
2333: hyrd lokal. Flickskolans gamla skolhus är slagits att erhålla nya anslag för skolbyggna-
2334: byggt redan år 1887 och har ansetts vara så der. Regeringen har i sitt förslag tili budget
2335: otidsenligt, att det inte kan om- eller tillbyg- beaktat tre av dessa läroverk, men dock inte
2336: gas, i all synnerhet som tomten är alltför Åbo svenska flicklyceum.
2337: trång. Huset uppfördes ursprungligen för Emedan Åbosvenska flicklyceum är i trän-
2338: en mellanskolas behov ooh rymmer inte ens gande behov av ett nytt skolhus, får under-
2339: hälften av skolans nuvarande elevantal. Det tecknade vördsamt föreslå,
2340: har av statsverket sålts tili Åbo stad, som
2341: ställt tomt för ett nytt skolhus tili förfo- att Riksdagen i statsförslaget för år
2342: gande. Den hyreslokal, som skolan dispone- 1961 under 20 Ht. II kap. måtte upp-
2343: rat under en lång följd av år, uppsades se- taga 100 000 000 mk för påbörjande av
2344: naste vår, varför skolan varit tvungen att ty byggnadsarbetet på Å.bo svenska flick-
2345: sig tili en mycket provisorisk lösning av sitt lyceums nya skolhus.
2346: Helsingfors den 21 september 1960.
2347:
2348: Torsten G. Aminoff. Georg 0. Ehrnrooth.
2349: Sven Högström. Grels Teir.
2350:
2351:
2352:
2353:
2354: 5 E 644/60
2355: 954
2356:
2357: IV,171. - Rah.al. N:o 61.
2358: Suomennos.
2359:
2360:
2361:
2362:
2363: Aminoff ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun 1·uotsalaisen
2364: tyttölyseon uuden koulutalon rakennustyötä varten.
2365:
2366:
2367: E d u s k u n n a ll e.
2368:
2369: Turun ruotsalainen tyttölyseo on kahdek- ratkaisuun. Kaikesta tästä johtuen koulun
2370: sanluokkainen valtion tyttöoppilaitos, joka täytyy mitä pikimmin saada uusi koulura-
2371: on muodostunut valtion hallussa olleen Tu- kennus.
2372: run ruotsalaisen tyttökoulun ja yksityisen Uuden koulutalon piirustukset on laadittu
2373: Heuriinin koulun vuonna 1955 toteutetusta jo kevätlukukaudella 1960 ja kouluhallitus
2374: yhteenliittämisestä. Koulussa oli viime luku- on vuoden 1961 budjettiehdotuksessaan otta-
2375: vuonna 14 luokkaa ja 340 oppilasta. Se toi- nut Turun ruotsalaisen tyttölyseon toiselle
2376: mii nyt kahdessa paikassa, osaksi entioon sijalle niiden 13 oppikoulun joukkoon, joille
2377: tyttökoulun vanhassa koulutalossa ja osaksi on ehdotettu uusia määrärahoja kouluraken-
2378: vuokrahuoneistossa. Tyttökoulun vanha kou- nuksia varten. Hallitus on budjettiesitykses-
2379: lutalo on rakennettu jo vuonna 1887 ja sään ottanut huomioon näistä oppikouluista
2380: katsottu niin epäajanmukaiseksi, että siinä kolme, mutta ei kuitenkaan Turun ruotsa-
2381: ei voida tehdä muutos- tai lisärakennustöitä, laista tyttökoulua.
2382: etenkin kun tontti on liian ahdas. Koulu Koska Turun ruotsalainen tyttölyseo ki-
2383: rakennettiin alunperin keskikoulun tarpeita peästi tarvitsee uutta koulutaloa, ehdottavat
2384: varten eikä siihen mahdu edes puoltakaan allekirjoittaneet kunnioittaen,
2385: koulun nykyisestä oppilasmäärästä. V aitio
2386: on myynyt sen Turun kaupungille, joka on että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
2387: asettanut tontin käytettäväksi uutta koulu- tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II lu-
2388: taloa varten. Koulun monia vuosia käyttämä vun kohdalw 100 miljoonan markan
2389: vuokrahuoneisto sanottiin irti viime keväänä, määrärahan Turun ruotsalaisen tyttö-
2390: minkä vuoksi koulun on ollut pakko turvau- lyseon uuden koulutalon rakennus-
2391: tua hyvin väliaikaiseen huoneistotarpeensa töiden aloittamista varten.
2392: Helsingissä 21 päivänä syy~kuuta 1960.
2393:
2394: Torsten G. Aminoff. Georg 0. Ehrnrooth.
2395: Sven Högström. Grels Teir.
2396: 955
2397:
2398: IV,172. - Fin.mot. N:o 62.
2399:
2400:
2401:
2402:
2403: Andersson m. fl.: Angående anvisande av anslag för en
2404: bilförande färja för trafiken Å.land-skärgården-fast-
2405: landet längs linjen Gustavs-V årdö.
2406:
2407:
2408: T i ll R i k s d a g e n.
2409:
2410: I statsförslaget för 1961 är upptaget ett be- ning kräver tvenne fartyg i trafik mellan
2411: lopp om 200 milj. mk avsett som en första del Åland och fm;tlandet. Detta faktum har både
2412: av kostnaderna för byggande av ett kombi- tidigare och senare erkänts av myndigheterna
2413: nerat menföres- och sjömätningsfartyg. Bå- såväl i riket som landskapet. Efter menföres-
2414: ten skulle under vintern betjäna sydvästra fartyget Arandas tilJJkomst fortsattes vinter-
2415: skärgården med Åland. trafiken med det tidigare verksamma menfö-
2416: Sedan lång tid tillbaka har det stått klart resfartyget Åland under några år och däri-
2417: att menföresfartyget Aranda inte ensamt har genom tillgodosågs vintertrafikbehovet be-
2418: nägra möjligheter att pä ett tillfredsställande hjälpligt. Då sistnämnda fartyg emellertid
2419: sätt sköta trafiken Åland-skärgården-fast- senaste höst på grund av ålder och otidsen-
2420: landet. Senaste vinter var det kraftigare be- lighet nedskrotades har situationen åter bli-
2421: lägg härpä än kanske nägonsin tidigare. På vit synnerligen bekymmersam. Det är klart
2422: grund av den svära isen och den stora lastan- att den bristfälliga trafiken drabbar den
2423: hopningen uppstod förseningar till stort men ekonomiskt beträngda skärgårdsbefolkningen
2424: för varuförmedlingen Åland-fastlandet. mycket tungt då fisk- och mjölkleveranserna
2425: Man nödgades under en lång tid lämna Kö- äventyras. Isförhållandena har visserligen
2426: kar och Brändö helt på sidan om trafiken. denna vinter varit svårare än vanligt, men
2427: Det är därför med stor tillfredsställelse oavsett detta kvarstår faktum, att endast ett
2428: man inom de berörda skärgårdsområdena och vinterfartyg inte kan fylla trafikbehovet
2429: på hela Åland tagit del av regeringens för- behjälpligt. Skärgårdens isolering medför
2430: slag om anskaffande av en ny menföresbåt. skadliga konsekvenser. Den där bosatta be-
2431: På Åland har man dock tidigare tänkt sig folkningen känner sig övergiven av de sty-
2432: att frågan skillle lösas enligt en annan linje. rande och detta leder i sin tur till ökad bort-
2433: Det är skäl att belysa detta genom att citera flyttning.
2434: avsnitt ur en den 22 mars i år daterad in- Problemet bör dock icke betraktas som
2435: laga från Ålands skärgårdsnämnd som är en blott ett skärgårdens vintertrafikproblem,
2436: motsvarighet till statens skärgårdskommis- Det är inte blott skärgården som blir lidande
2437: sion och består av ombud för samtliga östå- av de bristfälliga vinterkommunikationerna.
2438: ländska skärgårdsikommuner samt Eckerö och Hela Åland drabbas därav, ehuru skärgårds-
2439: Saltvik. Där sägs bl. a.: nämnden anser det som sin uppgift att
2440: ,Pä grund av de bristfälliga kommunika- främst tala för skärgårdens sak. Observeras
2441: tionerna mellan Åland och fastlandet, vilka bör även att det för skärgårdens vidkom-
2442: speciellt denna vinter vållat stort men fram- mande inte gäller enbart menföres- och vin-
2443: för allt för skärgårdens vidkommande, nöd- tertrafiken, även andra tider lämnar kommu-
2444: gas Ålands skärgärdsnämnd härmed vörd- nikationerna mycket övrigt att önska. Ång-
2445: samt hemställa om åtgärder i avsikt att för- båts Ab Åland, som under många decennier
2446: bättra situationen. gjort en värdefull insats genom att upprätt-
2447: Redan i det betänkande Ålands skärgårds- hälla sommartrafik på linjen Åbo-skärgår-
2448: kommitte avgav år 1950 framhölls ifråga om den-Mariehamn, har som bekant numera
2449: menförestrafiken att en tillfredsställande lös- inskränkt denna trafik till att omfatta i hu-
2450: 956 IV,l72. -Ahvenanmaan liikenne.
2451:
2452: vudsak varutransport. Det synes därför nöd- som ätminstone i viss män uppvägde de
2453: vändigt att trafikproblemet löses med tanke förluster vintertrafiken självfallet medförde.
2454: på en äret-runt-trafik. Den livliga trafiken mellan Åland och Sve-
2455: Den utredning beträffande möjligheten att rige, en trafik som enligt duplicerade tur-
2456: fä i gäng bilfärjetrafik mellan Gustavs och listor under instundande sommar kommer
2457: Värdö, som verkställts pä ätgärd av väg- och att betjänas av inte mindre än tre gänger
2458: vattenbyggnadsstyrelsen i samräd med land- fler veckoturer än trafi•ken mellan Åland och
2459: skapsstyrelsen, är visserligen ännu inte slut- fastlandet, motiverar ocksä en ökad trafik-
2460: förd. Av de förhandsuppgifter som erhällits kapacitet pä det sistnämnda avsnittet."
2461: torde dock slutresultatet bli positivt. Färjtra- Detta skrevs som nämnt i mars. Värvin-
2462: fik längs denna rutt skulle möjliggöra anknyt- tern blev om möjligt ännu svärare för trafi-
2463: ning av den mellanliggande skärgärden och ken än midvintern varit och underströk
2464: på samma gäng tillgodose fasta Ålands behov ytterligare behovet av snabba åtgärder för
2465: av förbindelser med fastlandet. Det synes anskaffande av det andra menföresfartyget.
2466: därför ändamälsenligt att förverkliga detta Inlagan utmynnade i en anhållan om att
2467: trafiikprojekt med det snaraste genom anskaf- medel skulle upptagas för ändamålet i 1961
2468: fande av ett sädant fartyg av bilfärjetyp års statsförslag.
2469: som har förmäga att forcera is tills denna Genom regeringens förslag om upptagande
2470: blir fullt bärkraftig för biltrafik. Ett fartyg av 200 miljoner mk som ebt första belopp
2471: av Arandas storlek men med en effektivare för 8JllSkaffande av ett nytt vinterfartyg som
2472: drivkraft torde motsvara behovet. En trafik pä samma gång skulle betjäna sjömätningen
2473: i denna form skulle utan tvivel innebära en har frågan kommit i ett nytt läge. Detta
2474: lämplig lösning av säväl sommar- som men- behöver ingalunda betyda att den hamnat i
2475: förestrafikproblemet, vad det senare beträf- ett sämre läge, snarare tvärtom. Dock bör
2476: far dock under förutsättning att Arandas följande tvä villkor uppfyllas för att resulta-
2477: rutt inskränktes till att omfatta den s. k. tet ur äländsk skärgårdssynpunkt skall bli
2478: södra linjen, d. v. s. Åbo-Åbolands skär- liika gott eller bättre än den lösning skär-
2479: gård - Kökar - Sottunga - Föglö - gärdsnämnden relrommenderat.
2480: Mariehamn. Härmed skulle Aranda få För det första bör det nya fartyget bli av
2481: en uppgift som fartyget mäktade fylla typen bilförande bät i sä mätto att ett tjugo-
2482: även under svåra isvintrar. Så länge som tal bilar, därav minst sex lastbilar, kan med-
2483: ett enda fartyg skall ombesörja vinter- tagas. De bör bekvämt kunna köras pä och
2484: trafi•ken längs bäda linjerna kommer det av, dels vid färjfästen vid ändstationerna,
2485: alltid att uppställas krav som detta fartyg dels vid mellanliggande skärgärdsbryggor
2486: inte har någon möjlighet att tillgodose. Ge- och dels om möjligt även från is.
2487: nom att välja Gustavs och Vårdö till ändsta- För det andra bör trafiken Gustavs-skär-
2488: tioner för det andra menföresfartyget, dvs gärden-fasta Åland kompletteras med en
2489: den isgående färjan, skulle denna få bryta statsfärja som vidtar med trafiken då vin-
2490: is på en kortare distans än Aranda nu nöd- terbåten tas ur trafik för sin andra uppgift.
2491: gas göra pä sin norra slinga till Brändö och Även pä detta sätt skulle äret-runt-trafik
2492: Kumlinge från det bäten lämnar stora far- Åland-skärgärden-fastlandet ernäs. Som-
2493: leden vid Houtskär och äterkommer till den marfärjan kunde dä göras mer grundgående,
2494: vid Sottunga. Därtill kommer, som ovan lättare och snabbare än en isgäende färja
2495: nämnts, att en bät av bilfärjetyp på denna kunde bli. Därigenom vanns förutom snab-
2496: linje skulle ha en viktig uppgift att fylla bare trafik den fördelen att alternerande
2497: hela äret om. rutter längs grundare och rakare far-
2498: En trafik upprätthällen året runt borde leder kunde anlitas, varigenom isyn-
2499: rimligtvis under förutsättning att fartygets nerhet skärgärdens trafikbehov bättre till-
2500: maskineri kunde regleras efter kraftbehovet godosägs. Dessutom blir en sädan färja
2501: innebära bättre bärighetsförutsättningar. betydligt billigare. En lycklig lösning
2502: Den allt mer tilltagande turi,smen och den vore det under sådana förhällanden att gä
2503: livliga resandeströmmen om sommaren kom- in för en relativt liten färja att börja med.
2504: mer att i varje fall indirekt ge inkomster Visar utvecklingen att trafikbehovet växer
2505: IV,172.- Andersson ym. 957
2506:
2507: kan senare en färja tili anskaffas. Två färjor statsförslaget för nästa år upptagas 100 mil-
2508: för ett tjugotal bilar vardera betjänar trafi- joner mk. Då kunde färjan beställas i så god
2509: ken bättre än en för fyrtio bilar då ju tä- tid att den kunde sättas in i trafik våren
2510: tare förbindelser ernås och flera olika rutter 1962. Det resterande beloppet kunde med
2511: kan trafikeras. fördel observeras i statsförslaget för sist-
2512: Anser fackmännen att det är ändamålsen- nämnda år. Vad beträffar nyttan och nöd-
2513: ligare att anskaffa ett kombinerat bilförande vändigheten av att ifrågavarande trafik fås
2514: menföres- och sjömätningsfartyg än en färja i gång ber vi för övrigt att få hänvisa tili
2515: för helårstrafik och ett för sjömätning spe- riksdagsman Urho Kulovaaras med fleres mo-
2516: cialbyggt fartyg så har man på .Åland knap- tion av den 12 augusti 1958.
2517: past anledning att göra några invändningar Hänvisande tili ovan framförda synpunkt-
2518: däremot om blott det blir sörjt för trafik ter föreslår undertecknade vördsamt,
2519: året om. Antalet fartyg blir ju detsamma
2520: enligt de båda alternativen. att Riksdagen ville i statsförslaget
2521: En färja av här antytt slag, alltså för ett för 1961 upptaga ett belopp om 100
2522: drygt tjugotal bilar, beräknas kosta högst miljoner mk för anskaffande av en b~1-
2523: 150 miljoner mk. För att få denna brän- förande färja för trafiken Åland-
2524: nande och för .Åland utomordentligt viktiga skärgården-fastlandet längs Gus-
2525: trafikfråga löst med det snaraste borde i tavs-V årdölinjen.
2526: Helsingfors den 22 september 1960.
2527:
2528: Elis Andersson. Grels Teir. Torsten G. Aminoff.
2529: J. A. Jungarå. Victor Procope. Alwar Sundell.
2530: 958
2531:
2532: IV,172. - Ba.h.al. N: o 62. Suomennos.
2533:
2534:
2535:
2536:
2537: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta autolautan hank-
2538: kimiseksi liikennettä vm·ten Ahvenanmaalta saariston
2539: kautta mantereelle Kustavin-Vårdön linjaa.
2540:
2541:
2542: Eduskunillalle.
2543:
2544: Vuoden 1961 tulo- ja menoarvioesitykseen Jo Ahvenanmaan saaristokomitean vuonna
2545: on otettu 200 miljoonan markan summa yh- 1950 antamassa miminnössä esitettiin keli-
2546: distetyn kelirikko- ja merenmittausaluksen rikkaliikenteen suhteen, että tyydyttävä rat-
2547: rakennuskustannusten ensimmäistä osaa var- kaisu vaatii kahta alusta Ahvenanmaan ja
2548: ten. Alus tulisi talvisaikaan palvelemaan mantereen väliseen liikenteeseen. Viranomai-
2549: lounaissaaristoa ja Ahvenanmaata. set sekä valtakunnassa et:tä maakunnassa ovat
2550: Jo kauan aikaa sitten on ollut selvää, että sekä aikaisemmin että myöhemmin myöntä-
2551: kelirikkaalus Arandalla yksin ei ole mitään neet tämän tosiasian. Kelirikkaalus Arandan
2552: mahdollisuuksia hoitaa tyydyttävällä tavalla valmistuttua jatkettiin talviliikennettä aikai-
2553: Ahvenanmaan-saa11iston-mantereen liiken- semmin toimineella kelirikkaalus Ålandilla
2554: nettä. Viime talvena tästä saatiin voimak- muutamia vuosia ja siten 'huolehdittiin autta-
2555: kaampi todistus kuin ehkä milloinkaan ai- vasti talviliikenteen tarpeista. Kun vii-
2556: kaisemmin. Vaikeiden jääolosuhteiden ja meksi mainittu alus kuitenkin viime syksynä
2557: suuren kuormituksen takia aiheutui myöhäs- iän ja epäajanmukaisuutensa takia romutet-
2558: tymisiä, mistä oli suurta haittaa tavar.ain tiin, on tilanne jälleen käynyt erittäin huo-
2559: kuljetukselle Ahvenanmaan ja mantereen vä- lestuttavaksi. On selvää, että puutteellisen
2560: lillä. Köökari j.a Brändö oli pakko jättää liikenteen haitat kohdistuvat erittäin ras-
2561: pitkäksi aikaa kokonaan syrjään liikenteestä. kaasti taloudellisesti vaikeassa ·asemassa ole-
2562: vaan saaristoväestöön, kun kalan ja maidon
2563: Suurella tyydytyksellä on sen vuoksi kysy- kuljetukset vaarantuvat. Jääolosuhteet ovat
2564: myksessä olevilla saaristoalueilla ja koko Ah- tosin tänä talvena olleet tavallista vaikeam-
2565: venanmaalla otettu vastaan tieto uuden keli- mat, mutta siitä huolimatta pysyy tosi-
2566: rikkaaluksen hankkimista koskevasta halli- asiana, että ainoastaan yksi talvialus ei voi
2567: tuksen ehdotuksesta. Ahvenanmaalla on kui- auttavasti tyydyttää liikennetarvetta. Saa-
2568: tenkin .aikaisemmin ajateltu, että kysymys riston eristymisestä on vahingollisia seurauk-
2569: olisi ratkaistava toisella linjalla. On syytä sia. Siellä asuva väestö tuntee itsensä hal-
2570: valaista tätä lainaamaila ote tämän vuoden litsevien hylkäämäksi ja tämä vuorostaan
2571: maaliskuun 22 päivänä päivätystä lausun- johtaa kasvavaan poismuuttoon.
2572: 1
2573:
2574: nosta, jonka on .antanut Ahvenanmaan saa- Kysymystä ei ole kuitenkaan .tarkasteltava
2575: ristolautakunta, joka ''astaa valtion saaristo- ainoastaan saariston tal viliikenneproblee-
2576: komiteaa ja johon kuuluvat Itä-Ahve- mina. Ei vain saaristo joudu kärsimään
2577: nanmaan kaikkien saaristokuntien sekä puutteellisista tal viliikenneyhteyksistä. Koko
2578: Eckerön ja Salt\Ciikin edustajat. Siinä sano- Ahvenanmaa kä11sii siitä, vaikka saaristolau-
2579: taan mm.: takunta katsoo tehtäväkseen puhua lähinnä
2580: .,Ahvenanmaan ja mantereen välisten saariston asiasta. Myös on huomattava, että
2581: puutteellisten liikenneyhteyksien johdosta, saariston osalta ei ole kysymys yksinomaan
2582: jotka erityisesti tänä :talvena ovat aiheutta- kelirikko- ja talviliikenteestä. Myös muina
2583: neet suurta haittaa ennen kaikkea saaristolle, aikoina on liikenteessä paljon toivomisen
2584: on Ahvenanmaan saaristolautakunnan pakko varaa. Åland-yhtiö, joka monina vuosikym-
2585: esittää täten kunnioittaen toivomus tilanteen meninä on tehnyt arvokkaan työn pitämällä
2586: parant·amista tarkoittavista toimenpiteistä. yllä kesäliikennettä linjalla Turku-saaristo
2587: lV,172. - .A.nclersson ym. 959
2588:
2589: -Maarianhamina, on nyttemmin, kuten tun- kitsemään parempia kannatt.avuusedellytyk-
2590: nettua, rajoittanut tämän liikenteen käsittä- siä. Yhä kasvava turismi ja vilkas matkus-
2591: mään pääasiallisesti tavaran kuljetusta. Sen tus kesäisin tulevat joka tapauksessa epä-
2592: vuoksi näy;ttää :v:älttämättömältä, että lii- suorasti antamaan tuloja, jotka ainakin jos-
2593: kenneprobleemi ratkaistaan läpi vuoden ta- sakin määrin korvaavat niitä tappioita, joita
2594: pahtuvaa liikennet.tä silmällä pitäen. .talviliikenne tietenldn aiheuttaa. Ahvenan-
2595: Sitä selvitystä, joka koskee mahdollisuutta maan ja Turun välinen vilkas liikenne, jota
2596: saada käyntiin autolauttaliikenne Kustavin monistettujen vuorolistojen mukaan ensi. ke-
2597: ja Vårdön välille ja joka on !tehty tie- ja sänä tulee palvelemaan kokonaista kolme
2598: vesirakennushallituksen toimenpiteestä yk- kertaa enemmän viikkovuoroja kuin Ahve-
2599: sissä neuvoin maakuntahallituksen kanssa, ei nanmaan ja mantereen liikennettä, puolustaa
2600: tosin vielä ole suoritettu loppuun. Saatujen myös liikennekapasiteetin lisäämistä viimeksi
2601: ennakkotietojen mukaan muodostunee loppu- mainitulla osuudella."
2602: tulos kuitenkin myönteiseksi. Lauttaliikenne Tämä kirjoitettiin, kuten sanottu, maalis-
2603: tällä reitillä tekisi mahdolliseksi kytkeä sii- kuussa. Kevättalvi muodostui liikenteelle jos
2604: hen välillä oleva saaristo ja samalla kertaa mahdollista vieläkin vaikeammaksi kuin mitä
2605: huolehtia Ahvenanmaan mantereen yhteyk- sydäntalvi oli ollut ja korosti vielä lisää no-
2606: sien tarpeesta mannermaalle. Sen vuoksi peiden toimenpiteiden tarvetta toisen keli-
2607: näyttää tarkoituksenmukaiselta, että tämä rikkoaluksen hankkimiseksL Lausunto pää-
2608: liikennesuunnitelma toteutetaan mitä pikim- tyi anomukseen, että tarkoitusta varten otet-
2609: min hankkimalla sellainen autolauttatyyppiä taisiin varoja vuoden 1961 tul~ ja men~
2610: oleva alus, joka pystyy kulkemaan jäissä, arvioon.
2611: kunnes nämä täysin kantavat autoliikenteen. Hallituksen ehdotettua 200 miljoonan mar-
2612: Arandan suuruusluokkaa oleva, mutta tehok- kan merkitsemistä ensimmäiseksi eräksi
2613: kaammalla käyttövoimalla varustettu alus uuden talvialuksen hankkimista varten, joka .
2614: vastannee tarvetta. Tässä muodossa tapah- samalla tulisi palvelemaan merenmittausta,
2615: tuva liikenne merkitsisi epäilemättä sopivaa on kysymys joutunut uuteen vaiheeseen. Tä-
2616: ratkaisua sekä kesä- että kelirikkoliikenne- män ei suinkaan tarvitse merkitä sitä, että
2617: probleemille, jälkimmäisen suhteen kuitenkin se olisi joutunut huonQinpaan vaiheeseen,
2618: edellytyksellä, että Arandan reitti rajoi- pikemminkin päinvastoin. Kuitenkin on seu-
2619: tettaisiin käsittämään ns. eteläinen linja, raavat kaksi ehtoa täytettävä, jotta tulos
2620: ts. Turku-Turunmaan saaristo-Köökari- Ahvenanmaan saariston kannalta muodos-
2621: Sottunga-Föglö-Maarianhamina. Täten tuisi yhtä hyväksi tai paremmaksi kuin saa-
2622: Aranda saisi tehtävän, jonka alus pystyy ristolautakunnan suosittelema ratkaisu.
2623: suorittamaan myös vaikeina jäätalvina. Niin Ensiksikin tulee uuden aluksen olla au-
2624: kauan kuin yhden ainoan aluksen on hoidet- toja kuljettavaa alustyyppiä siinä määrin,
2625: tava talviliikenne molemmilla linjoilla, tulee että se voi ottaa parikymmentä autoa, joista
2626: aina eteen vaatimuksia, joita tällä aluksella ainakin kuusi on kuorma-autoja. Ne tulee
2627: ei ole mitään mahdollisuutta ,tyydyttää. Va- voida vaivatta ajaa alukseen ja .siitä pois
2628: litsemalla Kustavi ja Vårdö toisen kelirikko- toisaalta pääteasemien lauttalaitureissa, toi-
2629: aluksen, ts. jäissä kulkevan lautan, pääte- saalta välillä olevilla saaristolaitureilla ja
2630: asemiksi, tämä saisi murtaa jäätä lyhem- jos mahdollista myös jäältä.
2631: mällä matkalla kuin mitä Arandan nyt Toiseksi on Kustavin-saariston-Ahve-
2632: on pakko tehdä pohjoisella silmukalla.an nanmaan ma(ntereen liikennettä täydennettävä
2633: Brändöhön ja Kumlingeen, sitten kun alus valtion lautalla, joka ottaa liikenteen hoi-
2634: jättää suuren väylän Houtskarin luona ja toonsa, kun talvialus otetaan pois liiken-
2635: palaa sille Sottungan luona. Lisäksi, kuten teestä muihin tehtäviinsä. Myös tällä tavalla
2636: edellä on sanottu, autolauttatyyppiä olevalla päästäisiin lwpi vuoden ylläpidettävään
2637: aluksella tällä linjalla olisi suoritettavanaan Ahvenanmaan-saariston-mannermaan väli-
2638: tärkeä tehtävä läpi vuoden. seen liikenteeseen. Kesälautta voitaisiin sil-
2639: Läpi vuoden yllä pidetty liikenne tulisi loin tehdä matalakulkuisemmaksi, keveäm-
2640: ilmeisesti, edellyttäen, että laivan koneisto mäksi ja nopeammaksi kuin jäissä kulkeva
2641: voidaan säätää voimantarpeen mukaan, mer- lautta saattaisi olla. Siten saavutettaisiin
2642: 960 IV,172. -Ahvenanmaan liikenne.
2643:
2644:
2645: nopeamman liikenteen lisäksi se etu, että ·Tässä tarko1tetun lautan, siis runsaasti
2646: voitaisiin käyttää vuorottelevia reittejä ma- parillekymmenelle autolle, lasketaan maksa-
2647: talammilla ja suoremmilla väylillä, jolloin van korkeintaan 150 miljoonaa markkaa.
2648: varsinkin saariston liikennetarvetta tyydy- Jotta tämä polttava ja Ahvenanmaalle erin-
2649: tettäisiin paremmin. Sitä paitsi sellainen omaisen .tärkeä liikennekysymys saataisiin
2650: lautta tulee huomattavasti halvemmaksi. ratkaistuksi mahdollisimman pian, olisi ensi
2651: Onnellinen ratkaisu olisi näin ollen aloittaa vuoden tulo- ja menoarvioon otettava 100
2652: suhteellisen pienellä lautalla. Jos kehitys miljoonaa markkaa. Silloin voitaisiin lautta
2653: osoittaa liikennetarpeen kasvavan, voidaan tilata niin hyvjssä ajoin, että se saatettai-
2654: myöhemmin hankkia lautta lisää. Kaksi siin asettaa liikenteeseen keväällä 1962. Jäl-
2655: !auttaa, kumpikin parillekymmenelle autolle, jellä oleva summa voitaisiin edullisesti ottaa
2656: palvelee liikennettä paremmin kuin yksi nel- huomioon viimeksi mainitun ;vuoden tulo- ja
2657: jänkymmenen auton lautta, koska päästäisiin menoarviossa. Mitä kysymyksessä olevan lii-
2658: tiheämpiin yhteyksiin ja voitaisiin liiken- kenteen käyntiin saamisen hyötyyn ja vält-
2659: nöidä useampia eri reittejä. tämättömyyteen tulee, viittaamme sitä paitsi
2660: Mikäli ammattimiehet katsovat .tarkoituk- kansanedustaja Urho Kulovaaran ym. aloit-
2661: senmukaisemmaksi hankkia yhdistetyn au- teeseen 12 päivältä elokuuta 1958.
2662: toja kuljettavan kelirikko- ja merenmittaus- Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten
2663: aluksen kuin yhden lautan läpi vuoden ta- allekirjoittaneet ehdottavat kunnioittaen,
2664: pahtuvaa liikennettä varten ja yhden meren-
2665: mittausta varten erityisesti rakennetun aluk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
2666: sen, niin ahvenanmaalaisilla tuskin on ai- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
2667: hetta mihinkään vastaväitteisiin, jos vain markan määrärahan autolautan han-
2668: huolehditaan liikenteestä läpi vuoden. Alus- kimiseksi Ahvenanmaan-saariston-
2669: ten lukumäärähän muodostuu samaksi mo- mantereen välistä liikennettä varten
2670: lempien vaihtoehtojen mukaan. K ustavin-V årdön linjalla.
2671: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
2672:
2673: Elis ·Andersson. Victor Procope.
2674: J. A. Jungarå. Torsten G. Aminoff.
2675: Grels Teir. Alwar Sundell.
2676: 961
2677:
2678: IV,173. - Rah.al. N: o 68.
2679:
2680:
2681:
2682:
2683: Asunta ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdystien rakenta-
2684: miseen Kangasalan-Kuhmalahden-Kuhmoisten tieltä
2685: Eräjärven Vihasjärvelle.
2686:
2687:
2688: E d u s k u n n a ll e.
2689:
2690: Pohjois-Hämeessä, Tampereen talousalueen lisi olemaan ainoastaan 6.1 km: n pituinen.
2691: itärajalla oleva 1 883 asukkaan Eräjärven Lyhyydestään huolimatta tie lyhentäisi mat-
2692: kunta on jäänyt kokonaan osattomaksi edes kaa Eräjärven keskuksesta lähimpään liike-
2693: välttävistä tieyhteyksistä. Nykyajan kehit- keskukseen, Tampereelle, peräti 20 km ja
2694: tyneessä yhteiskunnassa on tieyhteyksillä Eräjärven keskuksen sisäisiä yhteyksiä 10
2695: useinkin ratkaiseva merkitys jonkin alueen km. Sanomattakin on selvää, ettei eräjär-
2696: kehitykselle. Osaltaan Eräjärven kunnan veläisten vaatimus tämän 6.1 km: n pituisen
2697: alapuolella kaiken arvostelun olevista tieolo- tien rakentamiseksi ole suinkaan kohtuuton,
2698: suhteista johtuukin, ettei kunnassa ole ollen- vaan pikemminkin erittäin kohtuullinen.
2699: kaan edes teollisuutta. Tällainen on ny- On lisäksi otettava huomioon, että Erä-
2700: kyään, jolloin jo lait määräävät pienillekin järven seutu on maakuntamme pahimpia ali-
2701: kunnille yhä lisääntyviä taloudellisia vel- työllisyysalueita, joten tämä tietyö sopisi
2702: voituksia, erittäin valitettava ja suorastaan sangen hyvin otolliseksi työllisyyskohteeksi.
2703: mahdoton asiantila. Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
2704: Edellä mainittujen kehnojen tieyhteyksien kunnioittavasti,
2705: parantamiseksi on tie- ja vesirakennushalli-
2706: tuksessa tutkittu yhdystietä Eräjärven Vi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
2707: hasjärveltä Maljasten salmen yli Kangas- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
2708: alan-Kuhmalahden-Kuhmoisten tielle, joka kaa yhdystien rakentamiseksi Kangas-
2709: Kuhmoisissa yhtyy kantatiehen n: o 4. Tä- alan - K uhmalahden - K uhmoisten.
2710: män tiesuunnitelman on kulkulaitosten ja tieltä Maljasten salmen yli Eräjärven
2711: yleisten töiden ministeriö vahvistanut viime kunnan Vihasjärvelle.
2712: tammikuun 14 päivänä. Tämä yhdystie tu-
2713: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
2714:
2715: Mikko Asunta. Kauko Tamminen.
2716: Atte Pakkanen. Leo Suonpää.
2717: Olli Aulanko. Toivo Hietala.
2718: Kuuno Honkonen. Anni Flinck.
2719: Arvo Pentti. Pertti Rapio.
2720:
2721:
2722:
2723:
2724: 6 E 644/60
2725: 962
2726:
2727: IV,174. - Rah.al. N:o 64.
2728:
2729:
2730:
2731:
2732: Aulanko ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poliisi-
2733: lisän maksamiseen.
2734:
2735:
2736: E d u s k u n n a ll e.
2737:
2738: Erinäisin perustein maksetaan nykyisin upseeri. Keskikokoisissa kaupungeissa poliisi-
2739: aiemmalle poliisikunnalle ns. poliisilisää. mestareille ja sihteereille, jotka toimivat joh-
2740: Tästä jäävät osattomiksi kuitenkin tärkeim- tosääntöjen mukaan poliisimestarin sijaisina
2741: missä ja vastuullisimmissa asemissa olevat tämän estyneenä ollessa. Poliisilisän saajien
2742: poliisit, mistä on aiheutunut se haitta, että piiriin olisi niinikään sisällytettävä nimis-
2743: monet kyvykkäät henkilöt hakeutuvat muille miehet ja apulaisnimismiehet. Edelleen tulisi
2744: aloille aikana, jolloin väestön lisäyksen ja lisä maksaa edellä mainittujen ja vastaavien
2745: tehtävien monipuolistuessa nimenomaan tar- lisäksi suojelu- ja keskusrikospoliisin sekä
2746: vittaisiin poliisin palveluksessa mitä kyvyk- liikkuvan poliisin vastaaville henkilöille.
2747: käimpiä henkilöitä. Edellä mainittuun viitaten ehdotamme
2748: Tärkeätä ja erittäin aiheellista olisi tar- kunnioittaen,
2749: kistaa poliisilisän maksamisperusteita siten,
2750: että sitä saisivat myös poliisiupseerit Hel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
2751: singissä ylikomisariosta ylöspäin, Tampereen tulo- ja menoarvioon 7 Pl. IX luvun
2752: ja Turun poliisiupseerit rikososaston johta- 22 momentille lisäyksenä 19 000 000
2753: jista ylöspäin ja Turussa lisäksi toimisto- markkaa poliisilisän maksamiseen.
2754: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
2755:
2756: Olli Aulanko. Reino Ala-Kulju.
2757: Väinö E. Nieminen. Olavi Lähteenmäki.
2758: Jussi Saukkonen.
2759: 963
2760:
2761: IV,175; - Rah.al. N: o 65.
2762:
2763:
2764:
2765:
2766: Aulanko ym.: Määrärahan osoittamisesta maakunta-arkiston
2767: tilojen suunnittelemiseksi ja rakennustöitten aloittamiseksi
2768: Hämeenlinnan kaupungissa.
2769:
2770:
2771: Eduskunnalle.
2772:
2773: Hämeenlinnan maakunta-arkisto, laatuaan puugin keskustaa sijaitsevan ns. Myllymäen
2774: ensimmäinen maassamme, toimii tavatto- kallion, johon jo parhaillaan louhitaan posti-
2775: massa ahtaudessa ja siinä määrin puutteelli- ja lennätinhallituksen laitesuojaa, ja johon
2776: sissa olosuhteissa, että sen tehokas käyttö on on -tarkoitus sijoittaa myös väestönsuoja.
2777: haitallisesti vaikeutunut. Tilat maakunta- Tämä n. hehtaarin laajuinen tontti tarjoaa
2778: arkistoTie on valtio vuokrannut Hämeenlin- erinomaiset mahdollisuudet myös arkiston
2779: nan kaupungilta 27. 6. 1927 kolmeksikymme- maanpäällisten osien sijoitukselle. Myllymäen
2780: neksi vuodeksi. Lokakuun 3 päivänä 1955 kallion käytön suunnittelussa on otettu jo
2781: tehdyllä lisävuokrasopimuksella on vuokra- huomioon arkiston mahdollinen sinne sijoit-
2782: aika pidennetty vuoden 1963 loppuun taminen ja louhittavissa tunneleissa varattu
2783: saakka. sille tilaa sen tarpeen mukaisesti ensimmäi-
2784: Maakunta-arkiston käytössä on tällä het- sessä vaiheessa 1 647 m2, toisessa 1 335 m2.
2785: kellä n. 790 m2 lattiapinta-alaa tilatarpeen Koska vuokra-ajan päättyminen on kohta
2786: ollessa yli 3 000 m2. Vuosivuokra on ollut käsillä ja senkin mahdollisesti jatkuessa ar-
2787: vuoden 1958 alusta lähtien 1100 000 mk kiston toimintaolosuhteet materiaalin jatku-
2788: kuukaudessa. vasti kasvaessa ovat käyneet lähes sietämät-
2789: Jo y;ksinomaan Hämeen arkistomateriaalin tömiksi on uuden arkiston suunnittelu ja
2790: säilyttämiseksi ja käyttämiseksi ovat tilat rakentaminen aiheellista aloittaa viivytyk-
2791: puutteelliset, mutta tilanteen on tehnyt kes- settä.
2792: tämättömäksi ja uusien tilojen tarpeen vält- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2793: tämättömäksi mm. se, että Hämeenlinnan nioittaen,
2794: maakunta-arkistoon on ollut sijoitettava
2795: myös Uudenmaan läänin arkistomateriaalia, että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
2796: jonka vaatima tila on 1;3 käytettävissä ole- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mm·k-
2797: vasta tilasta. Lisäksi on arkistoon ollut pakko kaa maakunta-arkiston tilojen suunnit-
2798: sijoittaa Hämeen lääninhallituksen vuotta telemiseksi ja rakennustöitten aloitta-
2799: 1920 vanhempi arkistoaineisto. miseksi Hämeenlinnan kaupungissa.
2800: Hämeenlinnan kaupunki on osoittanut ar-
2801: kistolle uudeksi sijoituspaikaksi ~ähellä kau-
2802: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
2803:
2804: Olli Aulanko. Kauko Tamminen.
2805: Juho Tenhiälä. Ensio Partanen.
2806: Väinö E. Nieminen. Lyyli Aalto.
2807: 964
2808:
2809: IV,176. - Rah.al. N:o 66.
2810:
2811:
2812:
2813:
2814: Aulanko ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteilijain työapu-
2815: rahoja ja nuorten arkkitehtien matka-apurahoja varten.
2816:
2817:
2818: E d u s k u n n a ll e.
2819:
2820: Lähes kolme vuotta sitten maan taidejär- Luova taide:
2821: jestöjen yhteistoimintaelin, FORUM, suoritti Kuvaamataiteet . . . . . . . . . . . . . 21 kpl.
2822: taitelijain työolosuhteista tutkimuksen, jonka Kirjallisuus .................. 16 ,
2823: tulokset paljastivat taiteellisen työn alalla Sävellystaide ................ 11 ,
2824: epäkohtia, joille tuskin löytyy vertaa enem- Rakennustaide matka-apurahat . 6 ,
2825: män ruumiillisen, aineellisen kuin henkisen-
2826: kään työn piirissä maassamme. Valtion hei- Esittävä taide:
2827: kosta taloudesta johtuen taidejärjestöt kui- E.sittävä sanataide . . . . . . . . . . . . 8 ,
2828: tenkin vasta viime keväänä virallisesti kään- Esittävä säveltaide . . . . . . . . . . . 8 ,
2829: tyivät valtioneuvoston puoleen pyytäen kii- Tanssitaide . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 ,
2830: reellisiä toimenpiteitä asian johdosta. Mutta
2831: anomus jätettiin huomioimatta hallituksen
2832: vuodeksi 1961 tekemässä budjettiesityksessä. Kansat ovat yleensä luoneet säilyvimmän
2833: Miten vakava miehuusikäisten ja valta- kuvan itsestään ja samalla todistuskelpoisim-
2834: osalta perheellisten taiteellisen työn tekijäin man aineiston kulttuurinsa tasosta taiteen
2835: taloudellinen asema tällä hetkellä on, ilmenee aloilla. Taiteen saavutukset puolestaan ra-
2836: asian johdosta tehdyn tutkimuksen numero- kentuvat aina yksilöiden ja heidän työnsä
2837: tiedoista. varaan. Kysymys heidän työoloistaan ei niin
2838: On syytä korostaa, että palkkio- ja palkka- ollen ole vain heidän henkilökohtainen ongel-
2839: taso kaikilla esittävän taiteen aloilla on koh- mansa, vaan asia, johon kytkeytyy elimelli-
2840: tuuden alapuolella. sesti myös kansakunnan kokonaisetu.
2841: Taiteen samoin kuin tieteen työntekijäin Edellä olevaan vedoten kunnioittaen ehdo-
2842: työmahdollisuuksia on tahdottu helpottaa tamme,
2843: muun muassa valtion ns. akatemia-apura-
2844: hoilla. Niiden riittämättömyys on kuitenkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
2845: jo todettu tieteenkin alalla puhumattakaan tulo- ja menoarvioon opetusministeriön
2846: taiteesta, joka saa noista apurahoista vain kautta jaettavaksi 50 040 000 markkaa
2847: yhden neljäsosan. Tämän vuoksi olisi tar- taiteilijain työapurahoja ja nuorten
2848: peen jakaa 67 taiteilijain työapurahaa a arkkitehtien matka-apurahoja varten.
2849: 720 000 mk ja 6 kpl. nuorten arkkitehtien
2850: matka-apurahaa a 300 000 mk jakautuen
2851: nämä seuraavasti:
2852: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
2853:
2854: Olli Aulanko. Armi Hosia.
2855: Ensio Partanen. A. F. Airo.
2856: Georg 0. Ehrnrooth.
2857: 965
2858:
2859: IV,17'7. - Rah.al. N:o 67.
2860:
2861:
2862:
2863:
2864: Aulanko ym.: Määrärahan osoittamisesta assistentin palkkaa-
2865: miseksi metsäntutkimuslaitoksen luonnonsuojelutoimistoon.
2866:
2867:
2868: E d u s k n n n a 11 e.
2869:
2870: Luonnonsuojelun ala ja merkitys ovat luonnonsuojelutoimisto kuuluu, on jo kol-
2871: viime aikoina kasvaneet siinä määrin, että mesti aikaisemmin (1953, 1956 ja 1957) teh-
2872: nykyinen henkilökunta ei parhaimmalla tah- nyt esityksen luonnonsuojeluassistentin toi-
2873: dollaankaan voi selviytyä sen asettamista men perustamiseksi. Valitettavasti tuloksetta.
2874: vaatimattomimmistakaan tehtävistä. Viralli- Luonnonsuojelu ja maisemanhoito ovat
2875: sen luonnonsuojelun tehtävät ovat tavatto- tunnetusti viime aikoina saaneet ansaittua
2876: masti kasvaneet ja uusien luonnon- ja kan- huomiota. Luonnonsuojelu- kotiseutu- ja
2877: sallispuistojen perustaminen (As. kok. 634/ matkailijayhdistykset sekä maakuntaliitot ja
2878: 56) ovat asettaneet sen aivan uuden ja pal- maakuntaliittojen taholta suoritettu valis-
2879: jon työtä vaativan tehtävän pariin. Maas- tustyö on kantanut myönteistä hedelmää.
2880: samme on tällä hetkellä n. 90 muuta luon- Tämän luonnonsuojelulle myönteisen ajat-
2881: nonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta telun saattaminen myös käytännön saavu-
2882: ja n. 400 yksityistä luonnon muistomerkkiä. tuksiin vaatii lisäorganisatiota, tosin vä-
2883: Rauhoitusten lukumäärä on nopeasti lisään- häistä.
2884: tymässä. Maassamme viime vuosina suoritettu luon-
2885: Luonnonsuojelun valvojan tehtävä on an- nonsuojelutyö kelvannee esimerkiksi siitä,
2886: taa kustakin rauhoitushakemuksesta lausunto miten vähäisilläkin voimin saadaan paljon
2887: ja jo rauhoitettujen alueitten valvonta· ja aikaan. Juuri tällaisia kulttuurialoja on
2888: hoito tuottavat ylivoimaisia vaikeuksia. syytä tukea. Kysymys on rahallisesti vaati-
2889: Luonnonsuojelun valvojalta pyydetään lau- matonta luokkaa: vain yhden ylimääräisen
2890: suntoja myös sellaisista tiesuunnitelmiin, assistentin toimen perustaminen. Asian ra-
2891: asemakaavoitukseen ja aluesuunnitteluun hallinen panos selviää asetelmasta:
2892: liittyvistä luonnonsuojeluasioista, joiden voi-
2893: daan katsoa kuuluvan hänen toimialaansa. 29 pkl. peruspalkka . . . . . . . . . mk 862 500
2894: Kun edellä mainittujen ja jatkuvasti li-
2895: sääntyvien tehtävien hoitamisen katsotaan
2896: kuuluvan samalle henkilölle, on tehtävä käy-
2897: ____
2898: kall. p .lisä . . . . . . . . . . . . . . . . . . ,
2899: 5 mahd. ikälisää . . . . . . . . . . . . .....;.;..
2900: ,
2901: 79 980
2902: 255 300
2903: mk 1197 780
2904: nyt hänelle jo ajanpuutteen vuoksi ylivoi-
2905: maiseksi. Hänellä on toimistossaan teknilli-
2906: senä apuna 1 14 pl. ja 1 10 pl:n toimisto- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
2907: apulainen joiden taito ei kuitenkaan riitä nioittaen,
2908: itse tehtävän perusasian käsittelyyn. Epä-
2909: kohtana on pidettävä myös sitä, että viran- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
2910: haltijan ollessa matkoilla, joita tämä virka tulo- ja menoarvioon 1197 780 mark-
2911: edellyttää paljon, ei toimistossa ole ketään, kaa ylimääräisen assistentin palkkaa-
2912: joka voisi asian käsittelyä jouduttaa. miseksi metsäntutkimuslaitoksen luon-
2913: Tämän kestämättömän tilanteen korjaami- nonsuojelutoimistoon.
2914: seksi metsäntutkimuslaitos, johon valtion
2915: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
2916:
2917: Olli Aulanko. Reino AJ.a..Kulju. Jussi Saukkonen.
2918: 966
2919:
2920: IV,178. - Fin.mot. N:o 68.
2921:
2922:
2923:
2924:
2925: Ehrnrooth m. fl.: .Angående anvisande av anslag för in-
2926: rättande av ett generalkonsulat i Chicago.
2927:
2928:
2929: T i ll R i k s d a g e n.
2930:
2931: Ä ven sedan Finlands diplomatiska repre- densamma, och då dessutom en utsänd kon-
2932: sentation i Förenta Staterna förbättras ge- sul i Chicago vore tili avsevärt gagn moo
2933: nom öppnandet av generalkonsulatet i San tanke på att en stor del av emigrationen
2934: Francisco, varom riksdagen senaste år fat- från Finland skedde till Michigan, Minne-
2935: tade beslut, erbjuder handhavandet av alla sota och Wisconsin borde följaktligen nästa
2936: de talrika uppgifter, som fortfarande skulle år ett generalkonsulat i Chicago inrättas.
2937: ankomma på vårt generalkonsulat i New På grund av vad ovan anförts föreslås
2938: York ofta oöverstigliga svårigheter. vördsamt,
2939: Sverige har bland många andra Iänder
2940: ett generalkonsulat i Chicago, vilket erfaren- att Riksdagen i statsförslaget för
2941: heten visat vara av stor vikt. Chicago och de år 1961 under 5 Ht. II kap. måtte i
2942: ekonomis'kt betydande områdena i den s. k. tiUägg upptaga under 1 mom.
2943: Mellanvästern, har sedan Öppnandet av St. 2 000 000 mark och under 2 mom.
2944: Lawrence Seaway, viiken givit dessa områ- 3 500 000 mark samt under samma
2945: den direkt sjövägsförbindelse med Atlanten, huvudtitel IV kap. 3 mom. i tillägg
2946: blivit föremål för allt större uppmärksamhet 2 000 000 mark för inrättande av ett
2947: både i Förenta Staterna och utomlands. generalkonsulat i Chicago.
2948: Då Finland har all anledning att följa
2949: med denna utveckling och draga nytta av
2950: Helsingfors den 21 september 1960.
2951:
2952: Georg C. Ehrnrooth. Rafael Paasio.
2953: Matti Kekkonen. Esa. Kaitila..
2954: Jussi Saukkonen.
2955: 967
2956:
2957: IV,178. - Rah.al. N: o 68.
2958: Suomennos.
2959:
2960:
2961:
2962:
2963: Ehrnrooth ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkonsulinviras-
2964: ton perustamiseksi Chicagoon.
2965:
2966:
2967: E d u s k u n n a ll e.
2968:
2969: Vaikka Suomen diplomaattinen edustus män kehityksen tasalla ja ottaa siitä koituva
2970: Yhdysvalloissa paranee San Franciscon pää- hyöty ja kun sitäpaitsi lähetetty konsuli
2971: konsulinviraston avaamisella, mistä edus- Chica.,O'Ossa olisi huomattavaksi hyödyksi sitä
2972: kunta viime vuonna teki päätöksen, tuottaa silmällä pitäen, että suuri osa Suomen siir-
2973: kaikkien niiden lukuisten tehtävien hoitami- tolaisliikkeestä tapahtui Michiganiin, Minne-
2974: nen, jotka edelleen kuuluisivat New Yorkin sotaan ja Wisconsiniin, tulisi näin ollen ensi
2975: pääkonsulinvirastollemme, usein ylipääsemät- vuonna perustaa pääkonsulinvirasto Chica-
2976: tömiä vaikeuksia. goon.
2977: Ruotsilla on monien muiden maiden tav<>in Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan,
2978: Chicagossa pääkonsulinvirasto, jolla kokemus
2979: on <>soittanut olevan suuren merkityksen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
2980: Chicago ja taloudellisesti merkittävät alu-eet tulo- ja menoarvi@n 5 Pl:n II luvun
2981: ns. Keskilännessä, ovat sitten St. Lawrence kohdalle lisäyksenä 1 momentille
2982: Seawayn avaamisen, mikä on antanut näille 2 000 000 markkaa ja 2 momentille
2983: alueille suoran vesitieyhteyden Atlantille, 3 500 000 markkaa sekä saman pääluo-
2984: joutuneet yhä suuremman huomion kohteeksi kan IV luvun 3 momentille lisäyksenä
2985: sekä Yhdysvalloissa että ulkomailla. 2 000 000 markkaa pääkonsulinviras-
2986: Koska Suomella on kaikki syy pysyä tä- ton perustamiseksi Chicagoon.
2987: Helsingissä. 21 päivänä syyskuuta 1960.
2988:
2989: Georg C. Ehrnrooth. Rafael Paasio.
2990: Matti Kekkonen. Esa Kaitila.
2991: Jussi Saukkonen.
2992: 968
2993:
2994: IV,179. - Fin.mot. N:o 69.
2995:
2996:
2997:
2998:
2999: Ehrnrooth m. fl.: Aangående anvisande av förhöjt anslag för
3000: anskaffning till de privata Uiroverkens bibliotek av läro-
3001: b.öcker för att ställas till mindre bemedlade elevers för-
3002: fogande.
3003:
3004:
3005: T i 11 R i k s d a g e n.
3006:
3007: För anska:ffning till de privata läroverkens vore en skälig social åtgärd. Ytterligare bör
3008: bibliotek av böcker, avsedda att ställas till det beaktas, att då skolgången i läroverken
3009: roindre bemedlade elevers disposition, anvi- blir allt allmännare inom de mindre bemed-
3010: sade riksdagen i statsförslaget :för år 1960 lade befolkningslagren, området :för detta
3011: på grundvalen av en motion 10 milj. mark. slags social verksamhet ständigt :får en allt
3012: Ett anslag av denna storlek har regeringen större utsträckning.
3013: :för ändamålet även föreslagit i propositio- För närvarande bör kostnaderna :för läro-
3014: nen angående stats:förslaget :för år 1961. böckerna beräknas till i medeltal ca 5 000
3015: Den 4 juni uttalade riksdagen, att den mark per elev och år. Vid sådant :förhål-
3016: :förutsatte, att regeringen leder läroverks- lande förslår ett anslag av 10 milj. mark
3017: väsendet på så sätt, att de privata skolorna blott till bistånd åt ca 2 000 elever, vilket i
3018: kan fullgöra även de på dem ankommande jäm:förelse med ovannämnda sif:fror är
3019: sociala förpliktelserna gentemot det begåvade mycket litet.
3020: elevmaterialet. Att ställa läroböcker till På grund av vad ovan an:förts och med
3021: mindre bemedlade elevers för:fogande är en hänvisning till 7 § lagen om statsunderstöd
3022: dylik social åtgärd. åt privata läroverk :föreslår vi vördsamt,
3023: Privatskolorna beviljar årligen :frielevs-
3024: platser åt ca 15 000 elever. 1 :främsta rum- att Riksdagen i statsförslaget för
3025: met kommer dessa elever :från sådana hem, år 1961 under 10 Ht. X kap. 20 mom.
3026: :för vilka kostnaderna för läroböcker innebär punkt c) måtte i tillägg upptaga 10
3027: .en kännbar ekonomisk börda. Men dessutom milj. mark för anskaffning av läro-
3028: :finnes tiotalstusen hem, för vilka :frielevs- böcker Ull de privata läroverkens b~'b
3029: platser ej står till buds, men :för vilka i liotek för att ställas till mindre be-
3030: varje händelse gratis tillgång till läroböcker medlade elevers förfogande.
3031: Helsingfors den 20 september 1960.
3032:
3033: Georg 0. Ehrnrooth. Torsten G. Aminoff.
3034: Grels Teir. Ensio Partanen.
3035: J. A. Jungarå. Reino .Ala.-Kulju.
3036: Sven Högström. Victor Procope.
3037: Jussi Saukkonen. Elis Andersson.
3038: Olavi Lähteenmäki. Alwar Sundell.
3039: 969
3040:
3041: IV,179. - Rah.al. N:o 69.
3042: Suomennos.
3043:
3044:
3045:
3046:
3047: Ehrnrooth ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähä-
3048: varaisten oppilaiden käyttöön tarkoitettujen oppikirjojen
3049: hankkimiseksi yksityisoppikoulujen kirjastoihin.
3050:
3051:
3052: E d u s k u n n a ll e.
3053:
3054: Eduskunta osoitti vuoden 1960 tulo- ja ilmainen käyttö olisi kohtuullinen sosiaalinen
3055: menoarviossa aloitteen perusteella 10 miljoo- toimenpide. Lisäksi on huomattava, että kun
3056: naa markkaa vähävaraisten oppilaiden käyt- koulunkäynti oppikouluissa muodostuu yhä
3057: töön tarkoitettujen kirjojen hankkimiseen yk- yleisemmäksi vähävaraisissa väestökerroksissa,
3058: sityisoppikoulujen kirjastoihin. Tämän suu- tämänlaatuisen sosiaalisen toiminnan alue
3059: ruista määrärahaa on hallitus ehdottanut jatkuvasti laajenee.
3060: tarkoitukseen myös vuoden 1961 tulo- ja me- Tällä hetkellä on oppikirjakustannukset
3061: noarviota koskevassa esityksessään. laskettava keskimäärin noin 5 000 markaksi
3062: Kesäkuun 4 päivänä eduskunta lausui edel- oppilasta ja vuotta kohden. Näin ollen riit-
3063: lyttävänsä, että hallitus johtaa oppikoulu- tää 10 miljoonan markan määräraha ainoas-
3064: tointa sillä tavalla, että yksityiskoulut voivat taan noin 2 000 oppilaan avustamiseen, mikä
3065: täyttää myös niille kuuluvat sosiaaliset vel- edellä mainittuihin numeroihin verrattuna
3066: voitukset lahjakasta oppilasainesta kohtaan. on hyvin vähän.
3067: Oppikirjojen antaminen vähävaraisten oppi- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten yk-
3068: laiden käyttöön on sellainen sosiaalinen toi- sityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain
3069: menpide. 7 §: ään ehdotamme kunnoittaen,
3070: Yksityiskoulut myöntävät vuosittain vapaa-
3071: oppilaspaikkoja noin 15 000 oppilaalle. Nämä että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
3072: oppilaat ovat ensi sijassa sellaisista kodeista, tulo" ja menoarvioon 10 Pl. X luvun
3073: joille oppikirjakustannukset merkitsevät tun- 20 momentin c) kohdalle lisäyksenä
3074: tuvaa taloudellista rasitusta. Mutta sitä 10 miljoonaa markkaa vähävaraisten
3075: paitsi on kymmeniätuhansia koteja, joille ei oppilaiden käyttöön annettavien oppi-
3076: ole tarjolla vapaaoppilaspaikkoja, mutta joi- kirjojen hankkimiseksi yksityisoppi-
3077: den suhteen joka tapauksessa oppikirjojen koulujen kirjastoihin.
3078: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
3079:
3080: Georg C. Ehrnrooth. Jussi Saukkonen. Reino Ala-Kulju.
3081: Grels Teir. Olavi Lähteenmäld. Victor Procope.
3082: J. A. Jungarå. Torsten G. Aminoff. Elis Andersson.
3083: Sven Högström. Ensio Partanen. Alwar Sundell.
3084:
3085:
3086:
3087:
3088: 7 E 644/60
3089: 970
3090:
3091: IV,180. - Fin.mot. N:o 70.
3092:
3093:
3094:
3095:
3096: Ehrnrooth m. fl.: A.ngående anvisande av anslag för till-
3097: läggsersättningar åt arvingar efter personer, som på
3098: grund av vapenstilZeståndsavtalet varit berövade sin
3099: frihet utomlands.
3100:
3101:
3102: T i ll R i k s d a g e n.
3103:
3104: Riksdagen anvisade i den tilläggsbudget, 1956 beviljade anslaget, men denna förbin-
3105: som godkändes den 20 december 1956, under delse såg de ifrågavarande personerna sig
3106: 15 Ht. II kap. 58 mom. 40 milj. mark för tvungna att underteckna, då det uppställdes
3107: erläggande av ersättningar åt vissa personer, såsom villkor för att de överhuvudtaget
3108: som på grund av vapenstilleståndsavtalet skulle få någon ersättning. Någon juridiskt,
3109: varit berövade sin frihet utomlands, samt åt än mindre moraliskt, bindande kraft har
3110: deras anhöriga. förbindelserna icke.
3111: I budgetpropositionens motiveringar fram- De änkor, som sålunda i förhållanden, i
3112: hölls det, att anslaget var avsett att använ- vilka de flesta av dem redan var skuldsatta,
3113: das sålunda, att fyra personer, som den 31 då deras män avled efter flera år i fången-
3114: juli 1956 återvänt från fångenskap, och de skap, fick nöja sig med en engångsersättning
3115: närmaste arvingarna till fem i fångenskap om en miljon mark, lever i dag i utomordent-
3116: avlidna personer av billighetsskäl skulle be- ligt svåra ekonomiska omständigheter utan
3117: viljas en skälig ersättning om högst fem någon annan inkomst än folkpension och i
3118: miljoner mark åt envar för frihetens förlust något fall obetydliga arvoden för tillfälliga
3119: och följderna därav. små sysslor, som de kan utföra. Det är en
3120: Trots denna motivering av det 40 milj. hederssak för statsmakten att se till att de
3121: mark stora anslaget fördelades det senare kan tillförsäkras en tilläggsersättning, som
3122: mellan åtskilligt flera personer än de i pro- de även juridiskt kunde göra anspråk på en-
3123: positionen nämnda. Beloppet åt de närmaste ligt de slutsatser, vilka den för ersättnings-
3124: arvingarna efter de i fångenskap avlidna ut- frågans utredning tillsatta s.k. Kuuskoski-
3125: lämnade personerna blev därför betydligt kommitten kom till.
3126: mindre än riksdagen och de anhöriga själva På grund av vad ovan anförts föreslår
3127: av regeringens motivering av anslaget hade vi vördsamt,
3128: kunnat sluta sig till. Änkan efter en i
3129: fångenskap i januari 1951 avliden person att Riksdagen i statsförslaget för
3130: fick sålunda nöja sig med 1 milj. mark, me- år 1961 under ett nytt moment under
3131: dan samma belopp tillföll en dotter i man- 15 Ht. II kap. måtte upptaga 6 mil-
3132: nens första äktenskap. joner mark för erläggande av t'tlläggs-
3133: Visserligen undertecknade mottagarna av ersättningar åt vissa arvingar efter
3134: ersättningen en förbindelse, vari de utfäste personer, som på grund av vapen-
3135: sig att icke framställa några anspråk mot stiUeståndsavtalet varit berövade sin
3136: staten sedan de utfått sin ersättning av det frihet utomlands och därunder avlidit.
3137: Helsingfors den 21 september 1960.
3138:
3139: Georg C. Ehrnrooth. Torsten G. Aminoff. R. Hallberg.
3140: Armas Leinonen. J. A. Jungarå. Olli Aulanko.
3141: Grels Teir. Aune bma.la.. Ensio Partanen.
3142: Victor Procope. Sven Högström. Alwar Sundel!l:.
3143: 971
3144:
3145: IV,180. - Rah.aJ. N: o 70. Suomennos.
3146:
3147:
3148:
3149:
3150: Ehrnrooth ym.: Määrärahan osoittamisesta lisäkorvauksiksi
3151: välirauhansopimuksen johdosta ulkoma'illa vapautta vailla
3152: olleiden henkilöiden perillis~"lle.
3153:
3154:
3155: E d u s k u n n a 11 e.
3156:
3157: Eduskunta osoitti 20 pa1vana joulukuuta symyksessä olevat henkilöt katsoivat, että
3158: 1956 hyväksytyssä lisäbudjetissa 15 Pl. II lu- heidän oli pakko alleirjoittaa tämä sitoumus,
3159: vun 58 momentilla 40 miljoonaa markkaa koska se esitettiin ehtona sille, että he yli-
3160: korvausten suorittamiseen välirauhansopi- päänsä saisivat jotakin korvausta. Mitään ju-
3161: muksen johdosta ulkomailla vapautta vailla riidista, vielä vähemmän moraalista, sitovaa
3162: olleille henkilöille ja heidän omaisilleen. voimaa ei sitoumuksella ole.
3163: Budjettiesityksen perusteluissa lausuttiin, Ne lesket, jotka siten olosuhteissa, joissa
3164: että määräraha oli tarkoitettu käytettäväksi heistä useimmat jo olivat velkaantuneita,
3165: siten, että neljälle 31. 7. 1956 vankeudesta koska heidän miehensä kuolivat oltuaan
3166: palanneelle henkilölle ja viiden vankeudessa useampia vuosia vankeudessa, saivat tyytyä
3167: kuolleen henkilön lähimmille perillisille koh- yhden miljoonan markan kertakaikkiseen
3168: tuussyistä myönnettäisiin jokaista kohti enin- korvaukseen, elävät tänä päivänä erittäin
3169: tään 5 miljoonaan markkaan nouseva koh- vaikeissa taloudellisissa oloissa vailla muita
3170: tuullinen korvaus vapauden menetyksestä ja tuloja kuin kansaneläke ja jossakin tapauk-
3171: sen seurauksista. Tästä 40 miljoonan mar- sessa vaatimattomat palkkiot tilapäisistä pik-
3172: kan määrärahan perustelusta huolimatta se kutoimista, joita he voivat suorittaa. Valtio-
3173: myöhemmin jaettiin paljon useampien hen- vallan kunnia-asiana on pitää huoli siitä,
3174: kilöiden kesken kuin esityksessä mainittujen. että heille voidaan varata lisäkorvaus, jota
3175: Vankeudessa ulkomailla kuolleiden henkilöi- he myös juridisesti voisivat vaatia niiden
3176: den lähimmille perillisille tuleva summa johtopäätösten mukaisesti, joihin korvausky-
3177: muodostui siten huomattavasti pienemmäksi symyksen selvittämistä varten asetettu ns,
3178: kuin mitä eduskunta ja omaiset itse halli- Kuuskosken komitea päätyi.
3179: tuksen esittämistä määrärahan perusteluista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
3180: olivat saattaneet päätellä. Tammikuussa 1951 kunnioittaen,
3181: vankeudessa kuolleen henkilön leski sai siten
3182: tyytyä 1 miljoonaan markkaan, kun taas että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
3183: sama summa tuli miehen ensimmäisestä avio- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
3184: liitosta olevalle tyttärelle. uudelle momentille 6 000 000 markkaa
3185: Korvauksen vastaanottajat allekirjoittivat lisäkorvausten suorittamiseksi erä~'lle
3186: tosin sitoumuksen, jossa he vakuuttivat ole- välirauhansopimuksen johdosta ulko-
3187: vansa esittämättä mitään vaatimuksia val- mailla vapautta vailla olleiden henki-
3188: tiota kohtaan saatuaan korvauksensa vuonna löiden perillis~'lle.
3189: 1956 myönnetystä määrärahasta, mutta ky-
3190: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
3191:
3192: Georg 0. Ehrnrooth. Torsten G. Aminoff. R. Hallberg.
3193: Armas Leinonen. J. A. Jungarå.. Olli Aulanko.
3194: Grels Teir. Aune Innala. Ensio Partanen.
3195: Victor Procope. Sven Högström. Alwar Sundell.
3196: 972
3197:
3198: IV,181. - Rah.al. N: o 71.
3199:
3200:
3201:
3202: Flinck ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen keskus-
3203: sairaalan tele-hoito-osastoa varten.
3204:
3205:
3206: E d u s k u n n a 11 e.
3207:
3208: Maassamme on laskettu vuosittain sairas- tele-hoitoa annettaisiinkin Tampereen keskus-
3209: tuvan noin 6 500 henkilöä syöpään. Myöskin sairaalassa.
3210: on tehty se havainto, että yli puolet tähän Tampereen keskussairaalaan suunnitellun
3211: vaaralliseen tautiin sairastuneista voidaan maanalaisen tele-hoito-osaston tilavuudeksi
3212: parantaa, mikäli heidät saadaan ajoissa päte- ovat sairaalan arkkitehdit laskeneet noin
3213: vään hoitoon. Syöpähoidossa onkin juuri hoi- 650 m3 ja tarvittavan yhdystunnelin tila-
3214: toon pääsyn nopeus aivan ratkaiseva tekijä. vuudeksi noin 200 ms. Jos osaston rakennus-
3215: Onkin todennäköistä, etteivät Helsinki ja työt voitaisiin suorittaa nyt käynnissä ole-
3216: Turku tulevaisuudessa pysty kitkattomasti vien sairaalan varsinaisten rakennustöiden
3217: ja ilman janotusta hoitamaan myöskin Tam- yhteydessä, olisivat osaston rakennuskustan-
3218: pereen keskussairaalan piiristä tulevia edellä nukset alustavan arvion mukaan ainoastaan
3219: mainittua tele-hoitoa tarvitsevia potilaita, 15 miljoonaa markkaa. Hankittujen tarjous-
3220: minkä vuoksi olisi ehdottomasti saatava Tam- ten perusteella voidaan myöskin todeta, että
3221: pereen keskussairaalan yhteyteen kovasä- tarvittavien tele-hoitolaitteiden hinta olisi 20
3222: teinen tele-hoitolaitos. miljoonaa markkaa. Mikäli tämä hoito-osasto
3223: Röntgen-säteillä ei päästä hoitamaan kovin sijoitetaan sairaalaan vasta sen jälkeen, kun
3224: syvällä tai paksun luun takana olevaa syöpää rakennustyöt on saatettu päätökseen, tulevat
3225: kyllin tehokkaasti siitä syystä, että iho ei kustannukset huomattavasti suuremmiksi.
3226: kestä riittävän suuria annoksia. Niin sa- Näin ollen olisikin erittäin toivottavaa, että
3227: notut pehmeät röntgen-säteet absorboituvat tele-hoito-osaston rakentaminen voitaisiin
3228: jo ihoon, jonka vahingoittamisen välttämä- suorittaa jo rakennustöitten tässä vaiheessa.
3229: miseksi on itse syöpäkasvaimen hoito keskey- Koska edellä mainitun hoito-osaston sijoit-
3230: tettävä useinkin liian aikaisin. Tästä syystä taminen Tampereen keskussairaalan yhtey-
3231: onkin asiantuntijoitten piirissä koko maail- teen olisi erittäin vähäisiä kustannuksia
3232: massa havaittu huomaamaan, että kovasä- vaativa toimenpide ja koska tämän osaston
3233: teinen tele-hoito on ainoa tehokas keino sy- saamisella sairaalaan voitaisiin varmasti pe-
3234: vällä ja paksun luun takana olevan syövän lastaa ihmishenkiä elämälle, katsomme ole-
3235: parantamiseksi. vamme velvollisia ehdottamaan.
3236: Tampereen valmistuvan keskussairaalan
3237: yhteyteen on alusta saakka suunniteltu tilat että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
3238: tele-hoidossa tarvittavan niin sanotun Cobolt- tulo- ja menoarvioon 35 000 000 mar-
3239: kanuunan sijoittamiseksi sairaalaan. Tampe- kan suuruisen määrärahan tele-hoita-
3240: reella viime lokakuun 1 päivänä valmistunut osaston rakentamiseksi Tampereen kes-
3241: Pirkanmaan sädehoitokoti olisi osaltaan rat- kussairaalaan sekä tarvittavan kova-
3242: kaisemassa potilaitten sijoituskysymystä, jo- säteisen tele-hoitolaitteen hankkimi-
3243: ten paikkapulaa ei tulisi S)'ntymään, vaikka seksi mainitulle osastolle.
3244: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
3245:
3246: Anni Flinck. Kauko Tamminen. Toivo Hietala.
3247: Mikko Asunta. Pertti Rapio. Leo Suonpää.
3248: Kustaa Alanko. Arvo Pentti. Kuuno Honkonen.
3249: Atte Pakkanen. Arvo Tuominen.
3250: 973
3251:
3252: IV,182. - Rah.al. N:o 72.
3253:
3254:
3255:
3256:
3257: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisoppikoulujen
3258: koulukaluston, opetusvälineiden ja kirjaston hankkimista
3259: varten.
3260:
3261:
3262:
3263: E d u s k u n n a ll e.
3264:
3265: Yksityisoppikoulujen valtionapulaki, jonka menoerä kuitenkin koulua kohti keskimää-
3266: säätämisestä tänä päivänä on tullut kulu- rin 10-15 miljoonaan markkaan. Tällainen
3267: neeksi ummelleen 10 vuotta, sisältää mää- menoerä on jo niin suuri, että se tuntuvasti
3268: räyksen siitä, että tulo- ja menoarviossa tar- vaikuttaa mm. koulun lukukausimaksuun,
3269: koitukseen varatusta määrärahasta voidaan sillä sen on arvioitava koron ja lmoletuksen
3270: yksityisoppikouluille myöntää koulukaluston, muodossa tekevän vuosittain oppilasta kohti
3271: opetusvälineiden sekä kirjaston hankkimista keskimäärin n. 2 500 markkaa. Kun kaluston
3272: ja täydentämistä varten valtionapua enin- ja opetusvälineistön uudishankinnat tulevat
3273: tään viisikymmentä sadalta (7 §). Hallituk- kysymykseen useimmiten silloin, kun koulu
3274: sen esityksessä valtionapulaiksi lausuttiin on rakentanut uuden koulurakennuksen, jou-
3275: perusteluna, että ,koulujen opetus- ja kas- dutaan tämä investointi suorittamaan ajan-
3276: vatustyön kehittäminen entistä tuloksellisem- kohtana, jolloin koulu on muutoinkin suu-
3277: maksi edellyttää, että koulut voivat hankkia rissa rahoitusvaikeuksissa. Hankinnoista pi-
3278: riittävän ja ajanmukaisen opetusvälineistön. dättäytyminen taas vaikuttaa erittäin vahin-
3279: Oppilaskirjastojen täydentäminen sellaiseksi, gollisesti opetuksen tehoon. Näin on erityi-
3280: että oppilaat voidaan totuttaa sitä käyttä- sesti laita maaseudulla, jossa ei opetus- ja
3281: mällä itsenäisesti hankkimaan aineistoa työs- havaintovälineistöä ole mahdollisuutta juuri
3282: kentelyään varten, on erittäin toivottavaa lainkaan korvata muilla tavoin.
3283: varsinkin maaseudulla." Koulukaluston-, opetusväline- ja kirjasto-
3284: Tämä valtionapulain säädös on kuitenkin hankinnat eivät suinkaan ole yksityisoppi-
3285: täydellisesti jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi koululaitokselle vähäinen investointi, kun ote-
3286: senvuoksi, että hallitukset eivät kuluneiden taan huomioon, että viimeisten viiden vuo-
3287: kymmenen vuoden aikana ole kertaakaan den aikana on rakennettu kaikkiaan 232
3288: tällaista määrärahaa kouluhallituksen toistu- uutta koulurakennusta ja että viimeisten
3289: neista esityksistä huolimatta ottaneet tulo- kahden vuoden aikana on perustettu 31 uutta
3290: ja menoarvioehdotukseensa. yksityisoppikoulua, mikä kehitys jatkunee
3291: Ne perustelut, joiden nojalla mainittu vastaisinakin vuosina. Kouluhallituksesta saa-
3292: säädös lakiin otettiin, ovat kuitenkin edel- dun tiedon mukaan onkin sillä seikalla, ettei
3293: leen olemassa. Uusien yksityisoppikoulujen riittävää koulukalustoa, opetusvälineistöä ja
3294: perustaminen ja lukuisat uudet kouluraken- kirjastoja ole voitu hankkia, ollut varsin
3295: nukset ovat tehneet tällaisen valtionavun en- suuresti opetuksen tehoa vähentävä vaiku-
3296: tistä tarpeellisemmaksi. Valtion oppikouluissa tus. Ei ole taloudellisesti eikä pedagogisesti
3297: uuden koulukaluston, opetusvälineiden ja järkevää jättää kalliit koulutalot säästäväi-
3298: kirjaston hankkiminen tulee kouluhallituk- syysnäkökohtien vuoksi vaille kunnollista
3299: sesta saadun tiedon mukaan maksamaan kes- kalustoa ja opetusvälineistöä. Kun avustuk-
3300: kimäärin noin 20 miljoonaa markkaa koulua sen myöntäminen tapahtuu kouluhallituksen
3301: kohti. Vaikka yksityisoppikoulut voinevatkin toimesta perusteitujen anomusten nojalla,
3302: suorittaa nämä hankinnat edullisemmin ja voidaan sosiaaliset näkökohdat, koulun ta-
3303: näitä koskevat menot keskikouluissa muu- loudellinen asema ja muut asiaan vaikutta-
3304: toinkin ovat vähän pienemmät, nousee tämä vat näkökohdat riittävästi ottaa huomioon.
3305: 974 IV,182. - Yksityisoppikoulujen kalusto.
3306:
3307:
3308: Edellä sanotun perusteella ja viitaten yk- 20 momentille 100 miljoonan markan
3309: sityisoppikoulujen valtionapulain (493/50) suuruisen määrärahan käytettäväksi
3310: 7 § : ään ehdotamme kunnioittavasti, yksityisoppikoulujen koulukaluston,
3311: opetusvälineiden sekä kirjastojen
3312: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 hankkimista ja täydentämistä varten.
3313: tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X luvun
3314: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
3315:
3316: Saara Forsius. Aune Inna.la. Aleksi Kiviaho.
3317: Olavi Lahtela. Jussi Saukkonen. Vilho Turunen.
3318: EemU Partanen. Rainer Virtanen. Varma K. Turunen.
3319: Urho Kulovaara. Mauno Pohjonen Arvo Tuominen.
3320: Impi Lukkarinen. Arvo Pentti. Veikko Kokkola.
3321: Martta Salmela-Järvinen. Ale Holopainen. Aaro Stykki.
3322: Reino Ala-Kulju. Usko Seppi. Urho Kähönen.
3323: Erkki Hara. Grels Teir.
3324: 975
3325:
3326: IV,183. - Rah.al. N: o 73.
3327:
3328:
3329:
3330:
3331: Forsius ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräi-
3332: seksi avustukseksi käsityönopettajaopiston lainojen kuole-
3333: tusten maksamista varten.
3334:
3335:
3336: E d u s k u n n a ll e.
3337:
3338: Helsingin käsityönopettajaopisto paasi Hallitus on esittänyt vuoden 1961 tulo- ja
3339: aloittamaan toimintansa uusissa ajanmukai- menoarvioon otettavaksi 10 Pl:n XI luvun
3340: sissa suojissa vuoden 1959 alkupuolella. Ra- 13 momentille käsityönopettajaopistolle vel-
3341: hoitusvaikeudet eivät kuitenkaan loppuneet kojen kuoletusta varten ylimääräistä avus-
3342: valtiovallan opistolle osoittamasta myötämie- tusta 50 milj. markkaa. Kuten edelläolevasta
3343: lisyydestä huolimatta. Kun esitetyt toiveet selostuksesta ilmenee, ei tämä määräraha ole
3344: siitä, että valtio ottaisi haltuunsa tämän riittävä edes lainojen kuoletusten maksami-
3345: maan ensimmäisen ja moniin kouluihin ja seen puhumattakaan korkojen suorittami-
3346: laitoksiin opettajia valmistavan ainoan käsi- sesta.
3347: työnopettajaseminaarin, eivät ole toteutu- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
3348: neet, on korkojen ja lainojen velkakirjojen tavasti,
3349: mukaisten lyhennysten hoitaminen vuosit-
3350: tain käynyt opistolle ylivoimaiseksi. Vuonna että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
3351: 1961 on lainojen kuoletuksia maksettava n. tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI luvun
3352: 95 milj. markkaa. Opistolla on nyt valtion 13 momentille hallituksen ehdottaman
3353: lainaa 120 milj. markkaa, josta on vuoden 50 miljoonan markan lisäksi 40 m~'l
3354: 1960 aikruna maksettu lyhennystä 800 000 mk. joonaa markkaa ylimääräistä avus-
3355: Velkojen korkomenot tulevat olemaan v. tusta käsityönopettajaopiston lainojen
3356: 1961 n. 19 milj. mk, josta valtiolle 4 400 000 kuoletusten maksamista varten.
3357: markkaa.
3358: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
3359:
3360: Saara Forsius. Marja Lahti. Lyyli Aalto.
3361: Hilja Väänänen. Aune Innala. Impi Lukkarinen.
3362: Armi Hosia. Meeri Kalavainen. Martta Salmela-Järvinen.
3363: Reino Ala.-Kulju.
3364: 976
3365:
3366: IV,184. - Rah.al. N: o 74.
3367:
3368:
3369:
3370:
3371: Forsius ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pellervo-
3372: Seuran markkinatutkimuslaitoksen toiminnan tehostOt-
3373: mista varten.
3374:
3375:
3376: E d u s k u n n a ll e.
3377:
3378: Maataloutta koskevien tilastojen tarve on lån alentunut alle 25 %: n, josta johtuen lai-
3379: viime vuosina suuresti kasvanut. Tämä ilmiö toksen toiminta ei ole voinut olla niin teho-
3380: on ollut selvästi havaittavissa Pellervo-Seu- kasta kuin ajan vaatimukset edellyttäisivät.
3381: ran markkinatutkimuslaitoksen viimeaikai- Mainittakoon erityisesti, että mm. maatalou-
3382: sessa toiminnassa. Vaatimukset tilastoihin den hintatoimikunta laatii laskelmansa suu-
3383: nähden myös entisestään kiristyvät ja sa- relta osalta Pellervo-Seuran ma~kkinatutki
3384: malla vaaditaan monipuolisempia ja entistä muslaitoksen keräämien tilastojen perusteella,
3385: yiksityiskohtaisempia tilastoja. joten tutkimuslaitoksen merkitys on tullut
3386: Pellervo-Seuran markkinatutkimuslaitos on entistä tärkeämmä:ksi ja vaatii välttämättö-
3387: lähes 30-vuotisen toimintansa ajan koonnut mästi laitoksen toimintamahdollisuuksien pa-
3388: maataloutta ja varsinkin sen markkinoita kos- rantamista.
3389: kevia tilastoja ja julkaissut niistä tutlåmuk- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
3390: sia ja selvityksiä sekä suorittanut samalla nioittaen,
3391: eräänlaista ,tilastopalvelua" kaikille tahoille
3392: mm. kansanedustajille. Tämä työ on viime että Eduskunta vuoden 1961 tulo-
3393: aikoina kuitenkin kärsinyt teknillisen työvoi- ja menoarviossa ottaisi momentille 11
3394: mapuutteen vuoksi, joka puolestaan aiheutuu Pl. XV. 7. lisäyksenä 1000 000 mar-
3395: liian pienistä määrärahoista. Laitoksen toi- kan suuruisen määrärahan Pellervo-
3396: minnan alkuaikoina oli käytäntänä se, että Seuran markkinatutkimuslaitoksen toi-
3397: valtion rahoitusosuus oli puolet laitoksen me- minnan tehostamista varten.
3398: noista. Sodan jälkeen on tämä osuus kuiten-
3399: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
3400:
3401: Saara. Forsius. Martti Salminen.
3402: Mauri Seppä. Viljami Kalliokoski
3403: Väinö E. Nieminen. Mikko Asunta.
3404: Ale Holopainen. Akseli Paarman.
3405: R. Hallberg. Arvo Pentti.
3406: Hilja Våänänen.
3407: 977
3408:
3409: IV,185.- Rah.al. N:o 75.
3410:
3411:
3412:
3413:
3414: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta Polio lnvaliidit r.y:n
3415: kuntouttamislaitoksen rakentamiseksi Tampereelle.
3416:
3417:
3418: Eduskunnalle.
3419:
3420: Polio Invaliidit- Polio Invaliderna r.y:llä leen on tarkoitus sijoittaa rakennukseen las-
3421: on Tampereella 20 potilaspaikkaa sekä tutki- tentarha invaliidilapsille, jotta heitä voitai-
3422: muS- ja hoitopoliklinikan käsittävä kuntout- siin lastentarhassa ollessaan myös ·kuntout-
3423: tamislaitos, jonka lääkintöhallitus on hyväk- taa. Rakennuksen ·kustannusarvio nousee 100
3424: synyt lääkintähuoltoa antavaksi laitokseksi. milj. markkaan. Kun tulevaa laitosta voi-
3425: Tämä laitos toimii vuokratiloissa vanhassa daan verrata sairaalarakennukseen, osallistu-
3426: puurakennuksessa. Kun yhdistys nyt on saa- nee valtio tämänkin rakentamiseen 50 pro-
3427: nut Tampereella oman tontin, on tarkoituk- sentilla.
3428: sena rakentaa uusi laitosrakennus, johon Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
3429: entisten osastojen lisäksi tulee invaliidikoti. nioittavasti,
3430: Tässä on asuntoja polioinvaiiideille, jotka lii-
3431: kuntakyvyn vaikeutumisen vuoksi joutuvat .että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
3432: aloittamaan elämänsä uudelleen eivätkä voi tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
3433: asua kotona. Rakennukseen tulee myös kun- markan suuruisen määrärahan Polio
3434: touttamislaitos sairaalasta poispäässeille, Invaliidit - Polio lnvaliderna r.y:n
3435: jotta he mahdollisuuksien mukaan saisivat invaliidikodin ja kuntouttamislaitoksen
3436: liikuntakykynsä takaisin ja heitä voitaisiin rakentamiseksi Tampereelle.
3437: ohjata kykyjensä mukaiseen ammattiin. Edel-
3438: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
3439:
3440: Saara Forsius. Anni Flinck.
3441: Toivo Hietala. Arvo Tuominen.
3442: Atte Pakkanen. Kustaa Alanko.
3443: Reino Ala-Kulju.
3444:
3445:
3446:
3447:
3448: 8 E 644/60
3449: 978
3450:
3451: IV,186. - Rab.al. N: o 76.
3452:
3453:
3454:
3455:
3456: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta maaperätutkimusten
3457: suorittamiseksi Keski-Lapin alueella.
3458:
3459:
3460: Eduskunnalle.
3461:
3462: Sodan jälkeen on Lapin maaperätutkimus perusteellinen nykyaikainen tutkimus lisäisi
3463: ·elpynyt ja tuottanut hyviä tuloksia. Nyt Porkosen-Pahtavaaran malmialueen arvoa.
3464: tiedetään Lapissa olevan rautaa ja muitakin Saman kunnan alueella on myös Vuoksen-
3465: metalleja paljon enemmän kuin ennen sotia. niska Oy:n hallussa oleva Sirkan kobolttia,
3466: Suoritetutkin lisätutkimukset ovat toistaiseksi nikkeliä ja ku1taa sisältävä alue, jossa on
3467: suurelta osalta vain arvioita, jotka on saatu suoritettu tutkimuksia 15 vuoden aikana
3468: nykyaikaisin teknillisin vwlinein. Niinpä Ko- tiettävästi hyvin tuloksin, mutta jossa työt
3469: larin Tapojoella on hematiittimalmia, jonka ovat olleet keskeytyksissä kolmen viimeisen
3470: määrä on vähintään 50 milj. tonnia, mutta vuoden aikana. Vaikka Muonion ja Sodan-
3471: voi nousta 500 milj. tonniin. Hyvänä kylän kuntien alueilla ei ole koskaan suori-
3472: esimerkkinä viime aikoina suoritettujen tut- tettu mitään suurempia tutkimuksia, on näi-
3473: kimusten tuloksista on Rovaniemen-Kemi- denkin kuntien alueilta viime vuosina tehty
3474: järven radan läheisyydessä löydetty Raajär- huomattavia löytöjä.
3475: ven rautamalmialue. Vähän toista vuotta sit- Kun nyt jo Kemijärvellä suoritetut tutki-
3476: ten siellä löydön jälkeen aloitettiin tutki- mukset ovat johtaneet kaivostoiminnan aloit-
3477: mukset ja nyt on jo tehty päätös kaivos- tamiseen ja Länsi-Lapissa kaivostoiminta voi-
3478: toiminnan aloittamisesta siellä. daan aloittaa milloin tahansa, olisi ryhdyt-
3479: Lapin läänin maaperästä on tutkittu aivan tävä suorittamaan tehokkaita tutkimuksia
3480: pieni osa. Siellä löytyy myös sellaisia alueita, myös Keski~Lapin alueen maaperärikkauksien
3481: joiden jo vuosikymmeniä sitten tiedettiin si- hyväksikäyttämiseksi.
3482: sältävän metalleja, mutta joita alueita ei ole Edellä olevan perusteella kunnioittaen
3483: nykyaikaisin välinein perusteellisesti tut- ehdotamme,
3484: kittu. Tällainen on Kittilän kunnassa si-
3485: jaitseva Porkosen-Pahtavaaran alue. Ennen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
3486: Kolarissa viime vuosina suoritettuja tutki- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
3487: muksia tätä lrluetta pidettiin Kolarin aluetta kan määrärahan maaperätutkimusten
3488: arvokkaampana ja todennäköistä on, että suorittamiseksi Keski-Lapin alueella.
3489: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
3490:
3491: Toivo Friman. Eino Tainio.
3492: Anna-Liisa Tiekso. Eemeli Lakkala.
3493: 979
3494:
3495: IV,187. - Rah.al. N:o 77.
3496:
3497:
3498:
3499:
3500: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin kun-
3501: nissa vuosina 1945-49 jälleenrakennettujen peruskorjaa-
3502: mattomien kansakoulurakennusten peruskorjausten aloit-
3503: tamiseen.
3504:
3505:
3506: E d u s k u n n a ll e.
3507:
3508: Sodan jälkeen joutuivat Pohjois-Suomen avustusta suoritetaan näiden koulurakennus-
3509: hävitetyn alueen kunnat paljon muun ohessa ten korjaamiseen suunnilleen samoin perus-
3510: jälleenrakentamaan melkein kaikki kansakou- tein kuin jo korjatuille vastaaville kouluille,
3511: lunsa. Silloin voimassa olleen lain mukaan niin normaalihinta olisi yhteensä n.
3512: valtio korvasi nämä kustannukset kokonai- 150 000 000 ja valtion apu ja laina n.
3513: suudessaan siltä osin kuin oli kysymys jäl- 110-120 000 000 markkaa. On kuitenkin
3514: leenrakentamisesta. Rahoituksen puolesta otettava huomioon, että useissa tapauksissa
3515: tehtävä voitiinkin hoitaa suhteellisen hyvin. normaalihinta on ollut todellisia kustannuk-
3516: Rakennustyön kunnollinen suorittaminen sen sia pienempi tai vain osa niistä ja että vielä
3517: sijaan oli täysin mahdotonta välttämättömien korjaamattomien rakennusten kunto on
3518: rakennustarvikkeiden ja ammattitaitoisen viime vuosina nopeasti huonontunut, joten
3519: työvoiman puutteessa. Nämä välittömästi so- normaalihintaa korjauksille on korotettava.
3520: dan jälkeen rakennetut kansakoulut ovatkin Lisäksi on mielestämme niin, että laskelmien
3521: muodostuneet kaikissa näissä kunnissa vai- mukaan kuntien osuudeksi jäävä 230-240
3522: keasti ratkaistavaksi kysymykseksi. Niitä on milj. markkaa olisi sekin maksettava yhtei-
3523: korjattu ja uudistettu, mutta kunnollisia ja sestä kassasta, koska se on asiallisesti sodan
3524: kestäviä rakennuksia niistä ei ole yleensä seurausta, kuten oli jälleenrakennuskin, jonka
3525: saatu. Monissa tapauksissa on ollut vaikeinta valtio mm. koulujen osalta kunnille maksoi.
3526: ratkaista, kannattaako korjaus lainkaan ja Kun näitä korjauksia ei voida suorittaa yh-
3527: jos ei, mitä olisi tehtävä. tenä vuotena, ei kustannusten sijoittaminen
3528: Lapin läänissä on näistä kouluista vielä 44 valtion talousarvioon tuota voittamattomia
3529: peruskorjaamatta. Korjauskustannukset on vaikeuksia.
3530: arvioitu 340 000 000 markaksi jakautuen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3531: kuntien kesken seuraavasti: Sodankylä, 10 nioittaen,
3532: koulua 47.5 milj. mk; Salla, 8 koulua 48.8
3533: milj. mk; Rovaniemen mlk. 5 koulua, 39.9 että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
3534: milj.; Posio 5 koulua, 66.79 milj.; Inari 3 tulo- ja menoarvioon 35 000 000 mar-
3535: koulua, 40 milj.; Kittilä 3 koulua, 18 milj.; kan määrärahan Lapin läänin kun-
3536: Savukoski 3 koulua, 16.5 milj; Muonio 2 nissa vuosina 1945-49 jälleenraken-
3537: koulua, 23.7 milj.; Pelkosenniemi 1 koulu, nettujen peruskorjaamattomien kan-
3538: 2.4 milj.; Enontekiö 1 koulu, 6 milj. ja Ko- sakoulurakennusten peruskorjausten
3539: lari 1 koulu, 6.8 milj. markkaa. Jos valtion aloittamiseen.
3540: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
3541:
3542: Toivo Friman. Akseli Paarman. Anna-Liisa Tiekso.
3543: Olavi Lahtela. Erkld Koivisto. Eino Tainio.
3544: Vilho Våyrynen. Markus Niskala. Eemeli Lakkala.
3545: 980
3546:
3547: IV,188. - Rah.al. N: o 78.
3548:
3549:
3550:
3551:
3552: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Seipäjärven ja Riston-
3553: männikön välisen tiesuunnan tutkimiseen ja tien raken-
3554: tamisen aloittamiseen.
3555:
3556:
3557: E d u s k u n n a ll e.
3558:
3559: Rovaniemen-! valon maantiestä on aika- paikallisille asukkaille mm. siten, että karja-
3560: naan rakennettu kylätie Sodankylän kunnan taloustuotteiden ja tarvikkeiden kuljetus
3561: Seipäjärven kylään. Äskettäin on valmistu- helpottuisi.
3562: nut kylätie Meltauksen-Sodankylän maan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3563: tiestä Ristonmännikkö nimiseen kylään sa- nioittaen,
3564: massa kunnassa. Näiden kyläteiden päät
3565: ovat noin 12 km: n etäisyydellä toisistaan ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
3566: rakentamalla tie niiden yhdistämiseksi saa- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
3567: taisiin uusi yhteys Rovaniemen-Ivalon kan määrärahan Seipäjärven ja Ris-
3568: maantiestä Meltauksen-Sodankylän maan- tonmännikön välisen tiesuunnan tut-
3569: tiehen. Paitsi yhdystienä, olisi tällä uudella kimiseen ja tien rakentamisen aloitta-
3570: tiellä merkitystä metsien hyväksikäytölle ja miseen.
3571: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
3572:
3573: Toivo Friman. Eino Tainio.
3574: Anna-Liisa Tiekso. Eemeli Lakkala.
3575: 981
3576:
3577: IV,189. - Rah.al. N: o 79.
3578:
3579:
3580:
3581:
3582: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen
3583: Suonttajärven ja Leppäjärven välille Enontekiön kun-
3584: nassa.
3585:
3586:
3587: E d u s k u n n a ll e.
3588:
3589: Jo ennen sotia suunniteltiin tien rakenta- on saatava rakennettavan tien piiriin. Tämä
3590: mista Enontekiön kunnan Suonttajärven, voi tapahtua joko rakentamalla sinne oma
3591: Leppäjärven ym. tiettömiin kyliin. Nämä tie Palojoensuusta tai yhdistämällä kylä nyt
3592: kylät sijaitsevat Muonionjokeen laskevan ve- rakenteille olevaan tiehen omalla sivutiellään.
3593: sistöreitin varrella jotakuinkin suoraan poh- Ottaen huomioon mm. kylien viljelykset
3594: joiseen Palosenjoensuun kylästä. Tästä tiestä Suonttajärvellä, on viimemainittu vaihtoehto
3595: suoritettiin tutkimuskin. Myöhemmin eräi- tarkoituksenmukaisin. Nyt rakennettavan
3596: den piirien toimesta ryhdyttiin puuhaamaan tien varteen tulevilla kylilläkään ei tien ra-
3597: tätä vastaavan tien rakentamista siten, että kentamisesta ole täyttä hyötyä, jollei myös
3598: se alkaisi Enontekiön kirkolta. Nyt parhail- Suouttajärven kylää yhdistetä niihin. Näin
3599: laan rakennetaan tietä tämän mukaisesti. Tä- ollen tietä näihin kyliin rakennettaessa se on
3600: hän ratkaisuun va~kutti Enontekiön kunnan rakennettava niin, että myös Suouttajärven
3601: johdossa olevien kanta ja pyrkimys tieyhtey- tien rakentaminen tapahtuu samanaikaisesti.
3602: den saamisesta Norjaan sekä matkailunäky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3603: mät, sivuseikaksi jäi tien tarkoituksenmukai- nioittaen,
3604: suus. Näin rakennettaessa jää tiestä sivuun
3605: Suouttajärven kylä, joka on vanhinta asutusta että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
3606: ja josta asutus toisiin kyliinkin on levinnyt. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
3607: Kaikki tällä suunnalla olevat kylät ovat kan määrärahan tien rakentamiseen
3608: eräänlaisia veljeskyliä ja niillä on yhteisiä Suonttajärven ja Leppäjärven välille
3609: viljelyksiäkin. Näin ollen Suonttajänikin Enontekiön kunnassa.
3610: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
3611:
3612: Toivo Friman. Eino Tainio.
3613: Anna-Liisa Tiekso. Eemeli Lakkala.
3614: 982
3615:
3616: N,190.- Rah.al. N:o 80.
3617:
3618:
3619:
3620:
3621: Friman ym..: Määrärahan osoittamisesta maantierakennus-
3622: töiden aloittamiseksi Saarenkylän ja Markkasuvannon vä-
3623: l't1lä Rovaniemen maalaiskunnassa.
3624:
3625:
3626: Eduskunnalle.
3627:
3628: Ounasjoen itäpuolella, Markkasuvannon Niiden hyväksikäytön ja asuttamisenkin kan-
3629: lossilta etelään, on yhtä suuri asutus kuin nalta uusi tie on tarpeellinen. Tien kulkiessa
3630: joen länsipuolellakin, mutta siellä ei ole lain- nykyään vain toisella puolella Ounasjokea
3631: kaan maantietä. Jos rakennettaisiin uusi tie on siitä asukkaille monenlaista haittaa ja
3632: Ounasjoen itäpuolelle, Rovaniemen Saaren- vaikeuksia. Mm. kaupat ovat kaikki tien var-
3633: kylän ja Markkasuvannon lossin välille, niin rella ja niihin toimitettavat maataloustuot-
3634: myös joen itäpuolella asuvat pääsisivät tien teet on kuljetettava suurelta osalta yli vir-
3635: varteen. Tietä tälle puolelle rakennettaessa taavan joen. Tällainen kuljettaminen tulee
3636: se ei tulisi kulkemaan peltojen halki. Se voi- kalliiksi ja on lisäksi vaarallista. Tämä tie-
3637: taisiin rakentaa suoraksi nykyisen liikenteen rakennus olisi myös hyvä työttömyystyökohde
3638: vaatimuksia vastaavaksi ja siten palvelemaan ja palvelisi samalla tulevaa Ounasjoen voima-
3639: pohjoiseen suuntautuvaa kaukoliikennettä. laitosten rakentamista.
3640: Siltoja tarvittaisiin vähemmän ja pienempiä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3641: Joen itäpuolella ovat tällä seudulla myös nioittaen,
3642: kaikki soranottopaikat; ja nykyisellekin tielle
3643: on sora kuljetettava joen yli suurin kustan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
3644: nuksin. Itäpuolen tie tulisi myös hiukan tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
3645: lyhyemmäksi. Uuden tien rakentamisen avulla kan määrärahan maantierakennustöi-
3646: vapauduttaisiin kyläteiden losseista. den aloittamiseksi Saarenkylän ja
3647: Ounasjoen itäpuolella on Rovaniemen maa- Markkasuvannon välillä Rovaniemen
3648: laiskunnassa huomattavasti valtion metsiä. maalaiskunnassa.
3649: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
3650:
3651: Toivo Friman. Eino Tainio.
3652: Anna-Liisa Tiekso. Eemeli Lakkala..
3653: 983
3654:
3655: IV,191. - Rah.al. N: o 81.
3656:
3657:
3658:
3659:
3660: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdystien rakenta-
3661: miseksi KitUlän-Kiistalan maantien päätekohdasta Han-
3662: himaan kylään.
3663:
3664:
3665: E d u s k u n n a II e.
3666:
3667: Jo viime vuosisadalla Rovaniemeltä Kitti- sen vilkas autoliikenne ja kun esim. maidon
3668: lään rakennettu ja Könkään kylään päätty- samoin kuin postin kuljetus sekä linjavaunu-
3669: nyt maantie jatkettiin kylätienä 1920-luvulla liikenne voitaisiin järjestää taloudellisemmin
3670: Hanhimaan kylään. Myöhemmin on tietä jat- tiet yhdistämällä, olisi yhdistäminen suori-
3671: kettu Karhulaan ja hyvin heikkona tienä tettava. Teiden yhdistäminen palvelisi myös
3672: Kitisen joen latvoilla olevaan Pokan kylään, valtion metsien hyväksikäyttöä ja sillä olisi
3673: joka sijaitsee jo varsinaisessa Lapissa. Kitti- merkitystä matkailuliikenteenkin kannalta.
3674: län kirkonkylästä on rakennettu kylätie myös Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3675: Kuivasalmen kautta Kiistalaan ja edelleen nioittaen,
3676: Hietalan kyläryhmään. Viimemainittu on
3677: otettu maantieksi yli 10 vuotta sitten. Mo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
3678: lemmat tiet suuntautuvat Kittilän kunnan tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
3679: keskuksesta pohjoiseen ja ovat noin 40 km kan määrärahan yhdystien rakenta-
3680: kirkonkylästä sijaitsevan Hanhimaan kylän miseksi KitUlän-Kiistalan maantien
3681: kohdalla vain 10 km:n etäisyydellä toisis- päätekohdasta Hietalan kyläryhmästä
3682: taan. Hanhimaan kylään.
3683: Nykyään molemmilla teillä on jo suhteelli-
3684: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
3685:
3686: Toivo Friman. Eino Tainio.
3687: Anna-Liisa Tiekso. Eemeli Lakkala.
3688: 984
3689:
3690: IV,192. - Rah.al. N:o 82.
3691:
3692:
3693:
3694:
3695: Haapanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnille
3696: helpotuksen myöntämiseksi maantiealueiden lunastusta
3697: varten.
3698:
3699:
3700: Eduskunnalle.
3701:
3702: Vanhan tielain aikana aloitettujen maan- osuudeksi tulisi kuntien varallisuusasemasta
3703: teiden tiepohjien lunastus on kuntien vel- riippuen 70-90% lunastamiskustannusten
3704: vollisuutena. Tämä aiheuttaa useille kunnille kokonaismäärästä. Tämän vuoksi olisi tar-
3705: ja erityisesti sellaisille maalaiskunnille, joi- koitukseen varattua määrärahaa korotettava
3706: den alueelle tulee näitä teitä kymmeniä kilo- ainakin 220 miljoonalla markalla.
3707: metrejä, kohtuuttomia kustannuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3708: Valtio on suorittanut osan näistä kustan-
3709: nuksista jälkikäteen kunnille. Ensi vuoden että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
3710: tulo- ja menoarvioon on tarkoitusta varten tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
3711: varattu 180 milj. markkaa, joka määräraha 2 momentille lisäyksenä 220 000 000
3712: on kuitenkin riittämätön. Valtion osuutta markkaa käytettäväksi kunnille helpo-
3713: näiden tiepohjien ja teiden rakentamiseen tuksen myöntämiseksi maantiealueiden
3714: tarvittavien maa-alueiden lunastamisesta olisi lunastusta va.rten.
3715: nykyisestään korotettava niin, että valtion
3716: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
3717:
3718: Kaino Haapanen. Matti Koivunen. Inkeri Virtanen.
3719: Matti Meriläinen. Siiri Lehmonen. Rainer Virtanen.
3720: Tauno Kelovesi. Eino Tainio. Martti Linna.
3721: Pauli Puhakka. Kauko Tamminen. Pentti Liedes.
3722: Toivo Niiranen. Toivo Asvik. Niilo Nieminen.
3723: 985
3724:
3725: IV,193. - Rah.al. N:o 83.
3726:
3727:
3728:
3729:
3730: Haapanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Someron virasto-
3731: talon rakennustöiden aloittamiseksi.
3732:
3733:
3734: E d u s k u n n a II e.
3735:
3736: Somerolla toimivat useat valtion virastot myös se, että Somerolla vallitsee talvisin mel-
3737: hajallaaan ahtaissa ja puutteellisissa olo- koinen työttömyys. Erityisen ankarasti tämä
3738: suhteissa. Tämän epäkohdan poistamiseksi työttömyys on kohdistunut rakennustyövä-
3739: on jo useita vuosia ollut vireillä valtion keen.
3740: virastotalon rakennushanke. Virastotaloon Viime vuosina on Häme ja erityisesti Lou-
3741: tulisi huonetilat mm. postia, poliisia ja vero- nais-Häme jäänyt lapsipuolen asemaan val-
3742: toimistoa varten. tion vakinaisia työmäärärahoja jaettaessa.
3743: Someron kunta on osaltaan pyrkinyt myö- Tämä on osittain ollut syynä siihen, että
3744: tävaikuttamaan rakennushankkeen toteuttami- työttömyys on eräissä Lounais-Hämeen kun-
3745: seksi ja lahjoittanut Someron kunnan liike- nissa, kuten Somerollakin, muodostunut
3746: keskuksesta erittäin hyvältä paikalta noin erittäin vaikeaksi. Hallituksen laiminlyön-
3747: 2 200 m2 :n suuruisen maa-alueen valtion vi- tejä edes vähäiseltä osalta korjaisi se, että
3748: rastotalon tontiksi. Viisi vuotta sitten teh- Someron virastotalon rakennustyöt pantai-
3749: tyyn lahjoituskirjaan on sisällytetty ehto, siin kiireellisesti alulle. Töiden aloittami-
3750: jonka mukaan lahjoitus raukeaa, ellei viras- seksi pitäisi osoittaa vähintään 30 milj.
3751: totalon rakentamista ole aloitettu elokuun markkaa; ja jos työttömyystilanne kunnassa
3752: 31 päivään 1959 mennessä. Kunnanvaltuusto tulee erittäin vaikeaksi, olisi hallituksella
3753: on päätöksellään kuitenkin pidentänyt mai- sen lisäksi mahdollisuus käyttää tarkoituk-
3754: nittua rakennusaikaa. seen työttömyysmäärärahoja.
3755: Rakennushallituksen toimesta on valtion Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3756: virastotalon rakennussuunnitelmat ja lopulli-
3757: set piirustukset valmistuneet, mutta tarkoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
3758: tusta varten ei ole osoitettu varoja valtion tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
3759: tulo- ja menoarviossa. 66 momentille lisäyksenä 30 000 000
3760: Rakennustöiden kiireellistä aloittamista markan määrärahan käytettäväksi So-
3761: puoltaa, paitsi valtion antama sitoumus ja meron virastotalon rakennustöiden
3762: valtion virastojen puutteelliset olosuhteet, aloittamiseksi.
3763: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
3764:
3765: Kaino Haapanen. Eino Raunio. Kauko Tamminen.
3766:
3767:
3768:
3769:
3770: 9 E 644/60
3771: 986
3772:
3773: IV,194. - Rah.al. N:o 84.
3774:
3775:
3776:
3777:
3778: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
3779: nallisille ammattioppilaitoks~1le oppilasasuntolain rakenta-
3780: mista varten.
3781:
3782:
3783: E d u s k u n n a ll e.
3784:
3785: Vaitioneuvosto on poistanut vuoden 1960 Edellä mainittuun viitaten ehdotamme
3786: tulo- ja menoarviosta eduskunnan ottaman kunnioittaen,
3787: 25 milj. mk:n määrärahan avustukseksi kun-
3788: nallisille ammattioppilaitoksille oppilasasun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
3789: tolain rakentamista varten. Kun tämä mää- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
3790: räraha tulisi juuri syrjäisimpien kuntien ja uudelle momentille 25 miljoonan mar-
3791: vähävaraisten ammattikoululaisten hyväksi, kan määrärahan avustuksena kunnal-
3792: ei poisto tunnu oikeaan osuneelta, päin vas- lisille ammattioppilaitoksille opp~1as
3793: toin tuota määrärahaa jouduttaneen lähi- asuntolain rakentamista varten.
3794: vuosina korottamaan.
3795: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
3796:
3797: K. F. Haapasalo. Nestori Kaasalainen. Ensio Partanen.
3798: 987
3799:
3800: IV,195. - Ra.h.a.l. N: o 85.
3801:
3802:
3803:
3804:
3805: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kirkon
3806: Sisälähetysseuralle Vaalijalan keskuslaitoksen viidennen
3807: rakennusvaiheen rakennustöiden aloittamiseeen
3808:
3809:
3810: Eduskunnalle.
3811:
3812: Suomen Kirkon Sisälähetysseura r. y. on laitoksessa tulee olemaan, Rautalammilla ja
3813: syksyllä 1949 aloittanut Pieksämäen mlk:n Kuopiossa sijaitsevia erillisiä opetus- ja työ-
3814: Nenonpellossa Vaalijalan keskuslaitoksen ra- koteja lukuunottamatta, 513 hoitopaikkaa
3815: kentamisen valtion viranomaisten hyväksy- syvästi vajaamielisille.
3816: män yhtenäisen kokonaissuunnitelman poh- Tähän mennessä on rakennussuunnitelmaa
3817: jalla, joka käsittää yhteensä n. 95 000 ms toteutettu seuraavasti:
3818: rakennustilaa ja jonka toteuduttua keskus-
3819:
3820: vv. 1949-52 1 rakennusvaihe 18 500 ms 64 hoitopaikkaa
3821: 1952-53 II 10 050 " 128
3822: " 1953-54 111 " 14 890 " 128 "
3823: " 1955-56 IV " 18 840 " 88 "
3824: " " "
3825: I-IV rakennusvaiheet yhteensä 62 280 m s 408 hoitopaikkaa
3826:
3827: Tähänastiset perustamiskustannukset ovat työselitysten mukaisesti. Rakennustilaa olisi
3828: olleet, irtaimiston perushankinnat mukaan- 14 565 ms ja uusia hoitopaikkoja saataisiin
3829: luettuina, 601684 303 mk. Valtiolta on saatu 40. Hoitopaikkojen lisäys jäisi kustannuksiin
3830: avustuksena 192 021 500 mk ja lainana verrattuna tässä vaiheessa pienehköksi sen
3831: 188 707 500 mk, joten valtion rahoitusosuus vuoksi, että aikaisemmissa vaiheissa on vä-
3832: on ollut n. 63.3% perustamiskustannuksista. littömästi huonettavien käyttöön tarkoitet-
3833: Vuodesta 1956 lähtien Suomen Kirkon tuja tiloja rakennettu suhteellisesti enemmän
3834: Sisälähetysseura on joka vuosi anonut val- kuin välttämättömiä talous-, hallinto- yms.
3835: tiolta määrärahoja rakennustöiden jatkami- tiloja ja henkilökunnan asuntoja.
3836: seen, mutta anomukset eivät ole johtaneet Nyt rakennettaviksi ehdotetut rakennukset
3837: tulokseen. Nyt on seura jälleen 26. 2. 1960 ovat keskuslaitoksen toiminnalle ehdottoman
3838: anonut sosiaaliministeriöitä vajaamielislain tarpeellisia ja omiaan edistämään laitoksen
3839: edellyttämää %: n avustusta ja Va: n lainaa työmahdollisuuksia ja myös henkilökunnan
3840: keskuslaitoksen V rakennusvaiheen perusta- saantia, jota asuntojen puute nyt suuresti
3841: miskustannuksiin, jotka arvion mukaan nou- vaikeuttaa. Rakennustöiden jatkaminen olisi
3842: sevat 160 621500 mk: aan. Lain edellyttämä erittäin tärkeätä myös Pieksämäen seudun
3843: täysimääräinen valtion avustus olisi vaikeata työllisyystilannetta silmälläpitäen.
3844: 107 081 000 mk ja laina 53 540 500 mk. Tässä Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin se, että
3845: vaiheessa rakennettaisiin sairaala, toimisto, Vaalijalan keskuslaitoksen rakennustöitä jat-
3846: hoitajien asuntola, ylihoitajien ja yövalvo- kamalla voitaisiin edes jossain määrin hel-
3847: jien asuinrakennus, apulaislääkärin, psyko- pottaa vajaamielishoitopaikkojen puutetta,
3848: login ja taloudenhoitajan asuinrakennus sekä joka maassamme edelleen on erittäin kipeä
3849: tarvittavat huoltokäytävät ja putkikanaalit ja jonka epäkohdan korjaamiseen eduskunta
3850: sosiaaliministeriölle esitettyjen rakennus- ja kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion yhtey-
3851: hankintaohjelman, rakennuspiirustusten ja dessä kiinnitti erityistä huomiota.
3852: 9~8 IV,195. - Vaalijalan keskuslaitos.
3853:
3854:
3855: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, rakennusvaiheen, joka käsittää sairaa-
3856: lan, toimiston, ylihoitajien ja yöva7r
3857: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 vojien asuinrakennuksen, apulaislääkä-
3858: tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mar- rin, psykologin ja taloudenhoitajan
3859: kan määrärahan avustukseksi Suomen asuinrakennuksen sekä tarvittavat
3860: Kirkon SisälähetysseuraUe käytettä- huoltokäytävät ja putkikanaolit, ra-
3861: . väksi Vaalijalan keskuslaitoksen V kennustöiden aloittamiseen.
3862: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
3863:
3864: K. F. Haapasalo. Vilho Turunen. Elis Manninen.
3865: Antti J. Ra.nta.maa. Arvo Ahonen. Edvard Pesonen.
3866: Pentti Niemi. Sylvi Siltanen. Lyyli Aalto.
3867: Sulo Hostila.. Niilo Nieminen. Meeri Kalavainen.
3868: Kalle Matilainen. Viljo Virtanen. Onni Hiltunen.
3869: Anni Flinck.
3870: 989
3871:
3872: IV,196. ...;... Ra.h.al N: o 86.
3873:
3874:
3875:
3876:
3877: Haapasalo ym..: • Määrärahan osoittamisesta Voiman tyyppi-
3878: sen jäänsärkiiän tilaamista varten.
3879:
3880:
3881: Eduskunnalle.
3882:
3883: Vilkastunut ulkomaankauppamme asettaa oman sijoitukset ovat siten tuottamattomina
3884: uusia vaatimuksia · talviliikenteen säännölli- osan vuotta, mikä heikentää satamien kan-
3885: selle ja täsmälliselle ylläpitämiselle. Ostajat nattavuutta. Lisäksi siitä seuraa liikenteelli-
3886: tahtovat saada tilaamansa tavarat määrä- siä haittoja, kun vientitavara on rautateitse
3887: aikoina välttyäkseen välivarastoinnin yms. kuljetettava ylipitkiä matkoja jääsuhteiltaan
3888: aiheuttamUta erilaisilta lisäkustannuksilta. edullisemmin sijaitseviin satamiin. Varsin
3889: Tämä koskee sekä vienti- että tuontikaup- raskaana epäkohtana satamien sulkeutumi-
3890: paamme. Käynnissä oleva vientiteollisuu- sesta on edelleen mainittava työttömyys- ym.
3891: temme tuotannon valtava laajentaminen to- sosiaaliset pulmat. Tätä taustaa vastaan käsi-
3892: teutuu lähivuosina. On sen vuoksi ajoissa tetään hyvin, mitä kansantaloudellisesti mer-
3893: varmistauduttava siitä, että vientituotteet kitsisi Kotkan ja Haminan liikenteen var-
3894: jäävaikeuksista huolimatta voidaan toimittaa mistaminen läpi talven sekä Perämeren sata-
3895: ostajille sovittuja määräaikoja noudattaen. mien laivauskauden pidentäminen yhdellä
3896: Ellei tätä vaatimusta voida täyttää, on sel- kuukaudellakin.
3897: lainen vaara olemassa, että vientiteollisuu- Jäänmurtajalaivaston jälleenrakentaminen
3898: temme menettää kilpailuedellytyksiään ulko- on edistynyt tyydyttävästi. Kun kuluvan
3899: maan markkinoilla. Satamissamme yhä lu- vuoden lopussa uusi Sampo valmistuu, on
3900: kuisammin liikennöivät isokokoiset ja erito- jälleenrakennuksen ensimmäinen vaihe viety
3901: ten tankkialukset, jotka usein ovat raken- päätökseen. Silloin on kaikki viime vuosi-
3902: teeltaan heikkoja, tuottavat osaltaan myös sadalla rakennetut jäänmurtajat saatu kor-
3903: uusia rasituksia talviliikenteen varmistami- vatuiksi uusilla ajanmukaisilla yksiköillä.
3904: selle. Lukumäärältään jäänmurtajalaivastomme on
3905: Maamme tärkeimmät vientisatamat Kotka silti nyt pienempi kuin ennen sotia. Tällä
3906: ja Hamina sijaitsevat Suomenlahden itä- seikalla on huomattava merkitys ulkomaan-
3907: osassa. Perämeren rannikolla sijaitsevat kaupan kasvua ja rannikkojemme pituutta
3908: Oulun ja Kemin satamat, jotka vientisata- ajatellen. Sen vuoksi olisi vielä käytössä ole-
3909: mina ovat neljännellä ja viidennellä tilalla. van ja jäänmurtamisominaisuuksiltaan hei-
3910: Mainittujen rannikko-osien suuri merkitys kon Tarmon tilalle, jolla jo on ikää yli 50
3911: vientikaupassamme on siten kiistaton ja kas- vuotta, saatava uusi Voiman luokkaa oleva
3912: vaa yhä sitä mukaa kuin vientiteollisuu- jäänmurtaja. Kokemus on näet selvästi osoit-
3913: temme laajennus toteutuu. Toisaalta ovat tanut, että nykyinen Voima ei yksin pysty
3914: nämä rannikko-osat jääsuhteiltaan vaikeam- riittävän tehokkaasti avustamaan vilkastu-
3915: massa asemassa kuin muut rannikko-osat. nutta meriliikennettä avomerellä. Tarvitaan
3916: Perämeren satamat sulkeutuvat vuosittain välttämättä kiireellisesti vielä toinen saman-
3917: 4-5 kuukauden ajaksi. Viime talvena sul- suuruinen jäänmurtaja, jota voitaisiin käyt-
3918: keutui myös Haminan satama ja Kotkan lii- tää saaristovyöhykkeen ulkopuolella ja iso-
3919: kenne kärsi suuresti jään aiheuttamista lml- kokoisten alusten turvaamiseen jäissä.
3920: kuvaikeuksista. Voiman tyyppisen jäänmurtajan rakennus-
3921: Satamien sulkeutumisesta johtuu, että ne kustannukset ovat tätä nykyä arviolta 2 200
3922: toimintansa puolesta ovat kausiluontoisia. miljoonaa markkaa. Aluksen hinnan suori-
3923: Satamien kehittämiseen tehdyt suuret pää- tus voidaan jakaa kolmelle vuodelle. Jotta
3924: 990 IV,l96. - Jäänsä.rkijät.
3925:
3926:
3927: se saataisiin käyttöön mahdollisimman pian, että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
3928: olisi se tilattava vuoden 1961 alussa. Sen tulo- ja menoarvioon 20 Pl. l luvun
3929: tilaamiseen tarvittaisiin varoja arviolta 350 75 momentille lisäyksenä 350 000 000
3930: miljoonaa markkaa. markkaa uuden, suunnilleen Voiman
3931: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tyyppisen jäänmurtajan tt'laamisesta
3932: nioittaen, aiheutuvia osamaksuja 'ja muita me-
3933: noja varten.
3934: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
3935:
3936: K. F. Haapasalo. Urho Sa.a.ria.b.o.
3937: Sulo Hostil:a. Armas Leinonen.
3938: Va.lto Käkelä. Grels Teir.
3939: Varma K. Turunen. Onni Hiltunen.
3940: G. Henriksson. Kauko Tamminen.
3941: Georg Eriksson. Veikko Kokkola.
3942: Väinö Tikkaoja. Eino Tainio.
3943: Lars Lindeman. Arvi Turkka.
3944: 991
3945:
3946: IV,197. - Rah.al. N:o 87.
3947:
3948:
3949:
3950:
3951: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätin-
3952: laitoksen autovarikon rakentamiseksi Mikkeliin.
3953:
3954:
3955: E d u s k u n n a ll e.
3956:
3957: Valtion omaisuuden huono hoito on Mik- ja lennätinlaitokselle hyvän tontin teolli-
3958: kelissä tullut yleiseksi puheen aiheeksi sen suusalueeltaan läheltä kaupungin keskustaa.
3959: vuoksi, että posti- ja lennätinlaitoksen jää- Tästä on muodostunut kuitenkin vain varas-
3960: tyneitä autoja joudutaan talvisaikana tavan toalue. Kaupunki on ilmoittanut myös anta-
3961: takaa hinaamaan pitkin kaupungin katuja. vansa lisämaata, että autovarikko talleineen
3962: Syynä autojen taivasalla pitämiseen on se, voidaan tälle alueelle sijoittaa, samoin kuin
3963: ettei Mikkelin posti- ja lennätinpiirillä ole kaupungin taholta on suoritettu maaperä-
3964: keskuspaikassa ollenkaan omia autojen säily- tutkimukset ym., mutta posti- ja lennätin-
3965: tystiloja eikä varikkoa, vaikka Mikkelin kau- hallituksen taholta ei ole ratkaisua asiassa
3966: pungissa on piirillä 12 autoa, ja varikkoa tehty. Kun ei voi olla oikein, että yhteistä
3967: käyttävien autojen määrä nousee 21: een. omaisuuttamme hoidetaan sillä tavoin kuin
3968: Autoille on vuokrattu talleja eri tahoilta Mikkelin kaupungissa tapahtuu posti- ja
3969: kaupunkia, mutta viime talvenakin 4--5 lennätinlaitoksen autoihin nähden, ehdo-
3970: kuorma-autoa säilytettiin jatkuvasti tai- tamme kunnioittaen,
3971: vasalla. Autovarikko on sijoitettu pieneen
3972: vuokrattuun autotalliin, mistä uupuvat että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
3973: kaikki sosiaaliset tilat, kuten ruokailu-, pesey- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
3974: tymis- ja pukeutumispaikat. Vuokratuista uudelle momentille 10 miljoonan mar-
3975: autotiloista joudutaan maksamaan 70 000 kan määrärahan Mikkeliin rakennet-
3976: mk kk: ssa eli 840 000 mk vuodessa. tavan posti- ja lennätinpiirin auto-
3977: Mikkelin kaupunki on vuokrannut posti- varikon aikaansaamista varten.
3978: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
3979:
3980: K. F. Haa.pa.salo. Antti J. Ra.nta.m.aa.
3981: Viljo Virtanen. Edva.rd Pesonen.
3982: Niilo Nieminen.
3983: 992
3984:
3985: IV,198. - Rah.aJ.. N: o 88.
3986:
3987:
3988:
3989:
3990: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyystöissä
3991: maksettavien tuntipalkkojen korottamista varten.
3992:
3993:
3994: E d u s k u n n a II e.
3995:
3996: Työllisyystöiden palkkataso on herättänyt tällaisen kaikkein heikointa palkkaa nautti-
3997: yleistä tyytymättömyyttä. On varmaa, että vien ryhmän kohdalla tapahtuu merkittä-
3998: tyytymättömyys maksettuihin palkkoihin on vämpi palkkojen korotus kuin muiden parem-
3999: vaikuttanut myös työtehoon. Erikoisen vai- massa asemassa olevien ja työehtosopimuksin
4000: keaan taloudelliseen asemaan ovat joutuneet toimeentulonsa turvaavien kohdalla on toi-
4001: ne työläiset, jotka on siirretty muille paikka- meenpantu. Esim. 10% :n korjaus aikapai-
4002: kunnille. Varsinkin perheellisten siirtotyö- koissa ei merkitsisi valtiolle voittamattoman
4003: läisten asema on käynyt kestämättömäksi, ei- suurta menoa, mutta sensijaan se työllisyys-
4004: vätkä tällaiset perheet ole tulleet toimeen töissä työskentelevien heikoissa paikoissa
4005: ilman muualta saatavaa apua. Kuntien so- olisi merkittävä lisä. Tämän lisäksi pitäisi
4006: siaalilautakunnat ovatkin joutuneet käsittele- myös siirtotyöläisille maksaa suurempi kor-
4007: mään lukemattomia tällaisia tapauksia, ja vaus asumiserosta kuin mitä tähän asti on
4008: monet kunnat ovat joutuneet maksamaan ko. tapahtunut.
4009: perheille varsin suuria kotiavustuksia. Täl- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4010: lainen ei voi olla oikein. Se on ao. työhön nioittaen,
4011: joutuvaa työläistä alentavaa ja ihmisarvoa
4012: loukkaavaa. Katkeruus, mikä syntyy tällai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
4013: silla työmailla työskentelevien keskuudessa tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 20 Pl.
4014: yhteiskuntaa vastaan, voi johtaa tuhoisiin IV luvun 1 momentille 1 000 miljoonaa
4015: seurauksiin. markkaa työllisyystöissä maksettavien
4016: Edellämainitun epäkohdan korjaaminen alimpien tuntipalkkojen korottamiseksi
4017: vaatii monia toimenpiteitä. Kun elämme ta- 10 %: lla ja siirtotyömailla maksetta-
4018: loudellista nousukautta, on paikallaan, että van asumiserolisän korottamista var-
4019: ten.
4020: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
4021:
4022: K. F. Haapasalo. Sylvi Siltanen. KaNe Matilainen.
4023: Elis Manninen. Veikko Helle. Pentti Niemi.
4024: Rafael Paasio. Arvo Tuominen. 'Vilho Väyrynen.
4025: Sulo Hostila. Eino Raunio. Juho Karvonen.
4026: Anni Flinck. Viljo A. Virtanen. Väinö Tikkaoja.
4027: 993
4028:
4029: IV,199. - Ra.h.al. N:o 89.
4030:
4031:
4032:
4033:
4034: Ha.linen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen kiin-
4035: teän naiskotiteollisuuskoulun perustamiseksi.
4036:
4037:
4038: E d u s k: u n n a ll e.
4039:
4040: V aitiovallan taholta on alettu kiinnittää opettajalle ikälisineen 1231800 markkaa.
4041: yhä enemmän huomiota maaseutunuorison Momentilta voidaan kuitenkin vähentää Mik-
4042: ammattikasvatukseen. ilolla onkin tervehdit- kelin läänin I kiertävän naiskotiteollisuus-
4043: tävä kaikkia toimenpiteitä tällä taholla, sillä koulun palkkamenoihin myönnettävä valtion
4044: puutteita on vielä paljon. avustus 776 500 markkaa, joten summa to-
4045: Eräs korjattava epäkohta on kiertävien dellisuudessa lisääntyisi vain 655 300 mark-
4046: naiskotiteollisuuskoulujen kiinteiksi kouluiksi kaa. Saman luvun 6 momentille olisi kou-
4047: saaminen. Kotiteollisuusyhdistysten taholta lun perustamiskustannuksina kalustojen, ko-
4048: tähän pyritäänkin. Kiertävien koulujen toi- neiden ja työvälineiden hankkimiseen käy-
4049: minnassa ilmenee haittoja, mitkä koulun tettäväksi otettava kertamenona lisäystä
4050: muuttuessa kiinteäksi voidaan poistaa. 850 000 markkaa ja ylläpitomenoja varten
4051: Vuoden 1950 syksystä lähtien on Kangas- 500 000 markkaa, mistä kuitenkin kiertävän
4052: niemen kunnassa toiminut Mikkelin läänin koulun ylläpitomenot 200 000 markkaa, joten
4053: I kiertävä naiskotirteollisuuskoulu. Vuosina 6 momentin loppusumma lisääntyisi 1150 000
4054: 1950-1960 on koulussa ollut yhteensä 164 markalla, josta kertamenona 850 000 mark-
4055: oppilasta. Kouluun pyrkijöitä on ollut enem- kaa.
4056: män, mutta heitä ei ole voitu ottaa. Koulun Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
4057: edelleen kehittäminen ja sen muuttaminen kunnioittaen,
4058: kiinteäksi olisi välttämätöntä. Tarkoitukseen
4059: tarvittaisiin valtion itula- ja menoarvioon että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
4060: 11 Pl: n VIII luvun 5 momentille lisäystä tulo- ja menoarvioon 2 582 000 mark-
4061: kahden ammattiopettajan palkkana ja yli- kaa Kangasniemen kiinteän naiskoti-
4062: tuntipalkkioina sekä johtajapalkkiona toiselle teolUsuuskoulun perustamiseksi.
4063: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1960.
4064:
4065: Sylvi Halinen. Matti Mattila.
4066: Hilja Väänänen. Eemil Partanen.
4067: Marja Lahti. Eino Uusitalo.
4068: Antti J. Rantamaa. Esu Niemelä.
4069:
4070:
4071:
4072:
4073: 10 E 644/60
4074: 994
4075:
4076: IV,200. - Rah.al. N: o 90.
4077:
4078:
4079:
4080:
4081: Halinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänin ko-
4082: titeollisuusyhdistykselle Kangasniemen kunnassa olevan
4083: naiskotiteollisuuskoulun rakennuksen kunnostamista varten.
4084:
4085:
4086: Eduskunnalle.
4087:
4088: Mikkelin läänin 1 kiertävä naiskotiteolli- mattiopetuksen tehostamiseen ja laajentami-
4089: suuskoulu on toiminut Kangasniemen kirkon- seen kaikilla aloilla. Vaitiovallan tulisi tässä.
4090: kylässä vuodesta 1950 lähtien. Vuoden 1951 kin tapauksessa auttaa vaikeuksissa olevaa
4091: alusta luovutti Kangasniemen kunta vanhan ammattikoulua.
4092: sairaalarakennuksen koulun käyttöön. Vuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
4093: den 1956 syksyllä Mikkelin läänin kotiteolli- nioittaen,
4094: suusyhdistys osti koulutaloksi entisen Kan-
4095: gasniemen kappalaispappilan. Talo sijaitsee että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
4096: hyvällä paikalla ja on sopiva kouluhuoneis- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
4097: toksi. Talo ostettiin velkavaroilla ja se tar- vun 8 momentille 3 000 000 markan
4098: vitsisi myös korjauksia. Kotiteollisuusyhdis· määrärahan Mikkelin läänin kotiteolli-
4099: tyksellä ei ole kuitenkaan siihen taloudellisia suusyhdistykselle sen Kangasniemen
4100: mahdollisuuksia. Tämä naiskotiteollisuuskoulu kunnassa olevan naiskotiteollisuuskou-
4101: on tarpeen vaatima ja suosittu ja sitä pitäisi lun rakennuksen kunnostamista var-
4102: edelleen kehittää. Nykyäänhän pyritään am- ten.
4103: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1960.
4104:
4105: Sylvi Balinen. Ma.tti Ma.ttila..
4106: Hilja. Vää.Dänen. Eemil Pa.rta.D.en.
4107: Ma.rja. La.hti. Eino Uusitalo.
4108: Antti J. Ra.nta.maa.. Esu Niemelä.
4109: 995
4110:
4111: IV,201. - Rah.al. N: o 91.
4112:
4113:
4114:
4115:
4116: Ha.!berg ym.: Määrärahan osoittamisesta väkilannoitteiden
4117: ja maatalouskalkin hankkimisesta aiheutuneiden kustan-
4118: nusten vähentämiseksi Värtsilän, Tohmajärven, Kiteen ja
4119: Kesälahden kunnissa.
4120:
4121:
4122: Eduskunnalle.
4123:
4124: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja syrjäinen sijainti ja kulku- ja kuljetusyhtey-
4125: menoarvioksi vuodelle 1961, sen 11 Pl: n XV det keskuspaikkoihin on täysin verrattavissa
4126: luvun 29 momentille on ehdotettu myönnet- alennusta saaviin kunta-alueisiin.
4127: täväkai 1 515 000 000 markan suuruinen siir- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4128: tomääräraha väkilannoitteiden ja maatalous- nioittaen,
4129: kalkin hankkimisesta aiheutuneiden kustan-
4130: nusten vähentämiseksi pienillä tiloilla, kos- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
4131: kien tämä eri alueita Pohjois-Suomessa ja tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun
4132: muutamissa rajaseutukunnissa. 29 momentille lisäyksenä 100 000 000
4133: Mitä viimeksi mainittuihin tulee, ei mieles- markkaa väkilannoitteiden ja maa-
4134: tämme tässä rajaseutualueessa ole noudatettu talouskalkin hankkimisesta aiheutunei-
4135: kyllin harkittua tasapuolisuutta. Niinpä sel- den kustannusten vähentämiseksi Värt-
4136: laiset rajaseutukunnat kuin Värtsilä, Tohma- silän, Tohmajärven, Kiteen ja Kesä-
4137: järvi, Kitee ja Kesälahti on jätetty sanotun lahden kunnissa.
4138: alueen ulkopuolelle, vaikka näiden kuntien
4139: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
4140:
4141: R. Hallberg. ö Holopainen.
4142: Martti Salminen. Esa Timonen.
4143: Antti Kukkonen.
4144: 996
4145:
4146: IV,202. - Rah.al. N: o 92.
4147:
4148:
4149:
4150:
4151: lla.ra. ym.: Määrärahan osoittamisesta keskusrikospoliisin ja
4152: läänien rikospoliisikeskusten henkt'lökunnan palkkausten
4153: korottamista varten.
4154:
4155:
4156: E d u s k u n n a ll e.
4157:
4158: Joulukuun 30 pa1vana 1954 annetulla ajan tai työvuoron päätyttyä. Alituinen
4159: lailla keskusrikospoliisista (510/54) säädet- matkalla olo tai jo hälytystilassa oleminen
4160: tiin perustettavaksi tammikuun 1 päivästä vaatii jopa yksityiselämän sovittamisen si-
4161: 1955 lukien keskusrikospoliisi, joka toimii ten, että rikostutkija on valmis tarvittaessa
4162: sisäasiainministeriön alaisena rikollisuuden lähtemään milloin ja mihin vuorokauden ai-
4163: vastustamiseksi ja rikosten selvillesaamiseksi kaan tahansa tutkimuksille.
4164: sekä suorittaa muita sille määrättyjä, polii- Ylityöstä, jota rikoksen törkeydestä ja laa-
4165: sin toimialaan kuuluvia tehtäviä. Kes- juudesta johtuen joudutaan toisinaan teke-
4166: kusrikospoliisin toimialueena on koko val- mään hyvinkin paljon, ei makseta mitään
4167: takunnan alue. korvausta eikä sitä hyvitetä vastaavalla va-
4168: Keskusrikospoliisista 21 päivänä tammi- paa-ajalla, koska se käytännössä on hyvin
4169: kuuta 1955 (30/55) annetun asetuksen 1 lu- vaikea toteuttaa. Yötyöstäkään keskusrikos-
4170: vun 1 § : ssä säädetään keskusrikospoliisin poliisin tutkijoille ei suoriteta lainkaan yö-
4171: tehtävät. Suhteellisen pienipaikkaiselle vi- rahaa.
4172: ran- ja toimenhaltijaryhmälle on siinä us- Ilmaiset lääkärinhoito ja lääkkeet on myös
4173: kottu hyvinkin vaativa ja arkaluontoinen eräs suuriarvoinen etu, jota ilman keskus-
4174: tehtävä. Palkkauksessa ovat keskusrikospolii- rikospoliisin tutkijat ovat.
4175: sin ja läänien rikospoliisikeskusten tutkijat Vuoden 1957 ensimmäisessä lisämenoar-
4176: huomattavasti huonommassa asemassa kuin viossa hallitus oli esittänyt maksettavaksi po-
4177: muut vastaavat poliisiviranomaiset. liisimiehille erityisen poliisilisän, joka esi-
4178: Keskusrikospoliisin ja läänien rikospoliisi- tyksen mukaan (1957 vuoden valtiopäivät
4179: keskusten komisariot ja ylikonstaapelit kuu- n:o 40, sivu 8) oli suoritettava Helsingin
4180: luvat samoinhin palkkausluokkiin kuin esi- poliisilaitoksessa ja muillekin Helsingissä pal-
4181: merkiksi kaupunkien rikospoliisissa palvele- veleville poliisitoimen haitijoille kahden palk-
4182: vat komisariot ja ylikonstaapelit. Rikos to- kausluokan suuruisena ja muualla maassa
4183: sin on sama kaikkialla, mutta tutkinnassa palveleville poliisimiehille yhden palkkaus-
4184: on kuitenkin huomattavia eroja, koska kes- luokan suuruisena. Tästä huolimatta ja
4185: kusrikospoliisin ja läänien rikospoliisikes- vaikka keskusrikospoliisin toimipaikka vää-
4186: kusten tutkittaviksi tulevat rikosasiat ovat jäämättömästi on Helsinki, keskusrikospolii-
4187: yleensä vaikeammin selvitettäviä ja suuri- sin tutkijat jätettiin vain yhden palkkaus-
4188: töisempiä kuin paikallisen rikospoliisin tut- luokan korotuksen varaan.
4189: kittavaksi joutuvat jutut. Jonkin asian tut- Keskusrikospoliisin pitäisi sille annettujen
4190: kiminen saattaa viedä aikaa kuukausimääriä, tehtävien täyttämiseksi saada palvelukseensa
4191: joten työskentely on pitkäjännitteistä. Saa- mahdollisimman pystyvää työvoimaa, mutta
4192: tuaan jutun joutuu tutkija vuorokauden nykyisen palkkausjärjestelmän puitteissa on
4193: ajasta riippumatta matkustamaan joskus hy- pätevän tutkijavoiman hakeutuminen kes-
4194: vinkin kauas, tekemään siellä melkein sään- kusrikospoliisiin sen ulkopuolelta tyrehtynyt.
4195: nöllisesti pitkiä päiviä virka-ajasta huoli- Tähän nähden rikostutkintaa suorittavat
4196: matta eikä hänellä tällöin ole tilaisuutta keskusrikospoliisin ja läänien rikospoliisi-
4197: niihin lepohetkiin, joihin paikallisessa rikos- keskusten toimenhaltijat on syytä asettaa
4198: poliisissa työskentelevillä on tilaisuus virka- palkkausluokkiin seuraavasti:
4199: IV,202. - Hara ym. 997
4200:
4201: Nykyi- Nyk. Ehd. Ehd.
4202: Keskusrikospoliisi : nen pL palkka pL palkka Lisäys
4203: 1 päällikkö •••• 0 •• 0 0 0 •• 0 .... 0. 0 •• 0 •• 34 1117 800:- 36 1259 700:- 141900:-
4204: 1 apul.pääll. ... 0. 0 0 •••• 0 •.•••• 0 0. 0 ••• 30 903 600:- 32 999 900:- 96300:-
4205: 2 rikostarkastajaa •••• 0 0 ••••• 0 •• 0 0 •• 29 1725000:- 31 1897 800:- 172 800:-
4206: 1 toimistopäällikkö • 0. 0. 0. 0 0 •••••••• 25 713 700:- 27 785400:- 71700:-
4207: 3 komisariota 1 l. • 0 0 0 ••••••••••• 0 0. 23 1938 600:- 25 2141100:- 202 500:-
4208: 1 komisario ylim. 1 l. •••••• 0 0. 0 •••• 23 646 200:- 25 713 700:- 67 500:-
4209: 4 komisariota 2 l. •••••• 0 0 •••••••••• 21 2 356800:- 23 2 584800:- 328000:-
4210: 15 ylikonst. 1 l. 0 •• 0 0 •• 0. 0. 0 0 •• 0 •• 0. 19 8122500:- 21 8 838 000:- 715500:-
4211: 2 ylikonst. 2 l. ••••• 0 0 •• •.• 0 •• 0 0! .... 18 1039200:- 20 1129 200:- 90000:-
4212: 2 vanh. konst. 1 l. •••• 0 0 ••• 0 •••••• 0. 17 997 200:- 19 1083 000:- 85800:-
4213: 32 1972 000:-
4214:
4215: Turun- ja Porin läänin rikospoliisikeskus:
4216: 1 komisario •••••••• 23 0 •• 0. 0. 0. 0 0 ••••• 646 200:- 25 713 700:- 67 500:-
4217: 2 komisariota •• 0 ••• 21 0 0. 0. 0 ••••• 0 •••• 1178400:- 23 1292 400:- 114000:-
4218: 8 ylikonst. • 0. 0 ••••• 18 0 •• 0 ••• 0. 0 ••• 0 •• 4156 800:- 20 4516 800:- 360000:-
4219: 11 541500:-
4220:
4221: Kymen läänin rikospoliisikeskus:
4222: 1 komisario ••• 0 ••••• 0 ••••••••• 0. 0 •• 23 646 200:- 25 713 700:- 67 500:-
4223: 1 komisario ••••••••• 0 0. 0. 0 •••••• 0 0. 21 589200:- 23 646700:- 57000:-
4224: 8 ylikonst. 0 •• 0 •••• 0 ••••••••••• 0 0 0 •• 18 4156800:- 20 4516 800:- 360000:-
4225: 10 484 500:-
4226:
4227: Hämeen läänin rikospoliisikeskus :
4228: 1 komisario •••••••••• 0 0 ••••• 0 •••• 0 0 23 646 200:- 25 713700:- 67500:-
4229: 1 komisario •••••••••••••••••• 0 ••••• 21 589 200:- 23 646 200:- 57000:-
4230: :!_ ylikonst.••••••• 0. 0 ••• 0. 0 0 •• 0 0 0 •• 0 18 3 637 200:- 20 3 952200:- 315 000:-
4231: 9 439500:-
4232:
4233: Vaasan läänin rikospoliisikeskus:
4234: 1 komisario •••• 0 ••••• 0. 0 ••••• 0. 0 ••• 23 646 200:- 25 713 700:- 67 500:-
4235: 1 komisario 0. 0. 0 •••••••••••• 0. 0 ••• 0 21 589 200:- 23 646 200:- 57000:-
4236: 7 ylikonst. •••••••••••• 0 ••• 0 •••••• 0. 18 3 637 200:- 20 3 952 200:- 315 000:-
4237: 9 439 500:-
4238:
4239: Oulun läänin rikospoliisikeskus :
4240: 1 komisario ••••••••••••••••••• 0. 0 0 0 23 646 200:- 25 713700:- 67500:-
4241: 1 komisario 0 0. 0 •• 0 •• 0 •• 0 ••• 0 ••••••• 21 589 200:- 23 646 200:- 57000:-
4242: 6 ylikonst. •• 0 0. 0. 0 0 •••• 0 0 0. 0 •• 0 •••• 18 3117 600:- 20 3 387 600:- 270000:--
4243: 8 394500:-
4244:
4245: Lapin läänin rikospoliisikeskus :
4246: 1 komisario ••• 0 0 •• 0 ••••• 0 •• 0. 0 0 •• 0 0 23 646 200:- 25 713 700:- 67500:-
4247: 1 komisario ••••••• 0 ••••••••• 0 •••••• 21 589 200:- 23 646 200:- 57000:-
4248: 6 ylikonst. ••••••••• 0 0. 0. 0 0 0 •••••••• 18 3 387 600:- 20 3 387 600:- 270000:-
4249: 8 394500:-
4250: 998 IV,202. - Rikospoliisi.
4251:
4252:
4253: Nykyi- Nyk. Ehd. Ehd.
4254: Mikkelin läänin rikospoliisikeskus : nen pl. palkka pl. palkka Lisäys
4255: 1 komisario • 0 •••••••••••••••••••••• 23 646 200:- 25 713700:- 67500:-
4256: 1 komisario •••• 0 •••••• 0 •• 0 0 •••••••• 21 589 200:- 23 646200:- 57000:-
4257: ~ylikonst . • • • 0 •••••••••• 0 •••••• 0. 0 0 18 2598 000:- 20 2823000:- 225000:-
4258: 7 349500:-
4259:
4260: Kuopion läänin rikospoliisikeskus :
4261: 1 komisario •••••••••••••• 0 •••••••• 0 23 646200:- 25 713700:- 67500:-
4262: 1 komisario ••• 0. 0 0 •••••• 0 •••• 0 0 •••• 21 589 200:- 23 646 200:- 57000:-
4263: 5 ylikonst. • 0 0 •••••••••••••• 0 ••• 0 0 0. 18 2598 000:- 20 2 823 000:- 225 000:-
4264: 7 349 500:-
4265:
4266: Keski-Suomen läänin rikospoliisikeskus :
4267: 1 komisario •••• 0 •••••••••••••••• 0 0. 23 646 200:- 25 713700:- 67 500:-
4268: 1 komisario ••• 0 0 •• 0 ••• 0 •••• 0 0 •••• 0. 21 589 200:- 23 646 200:- 57000:-
4269: 5 ylikonst . • 0 •••••••• 0 •••• 0 ••••• 0 ••• 18 2 598000:- 20 2 823 000:- 225 000:-
4270: 7 349500:-
4271:
4272: Pohjois-Karjalan läänin rikospoliisikeskus:
4273: 1 komisario . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 646 200:- 25 713 700:- 67 500:-
4274: 1 komisario . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 589 200:- 23 646 200:- 57000:-
4275: 5 ylikonst. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 2 598 000:- 20 2 823 000:- 225 000:-
4276: 7 349500:-
4277:
4278: Yhteenveto: Tutkijoita Lisäys
4279: Keskusrikospoliisi (Uudenmaan lääni) 32 1972 000:-
4280: Turun- ja Porin lääni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 541500:-
4281: Kymen lääni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 484 500:-
4282: Hämeen lääni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 439 500:-
4283: V aasan lääni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 439 500:-
4284: Oulun lääni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 394 500:-
4285: Lapin lääni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 394 500:-
4286: Mikkelin lääni .. .. .. . .. .. .. .. . .. . . . .. .. . 7 349 500:-
4287: Kuopion lääni . .. .. .. . .. . .. . .. .. .. .. . .. . 7 349 500:-
4288: Keski-Suomen lääni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 349 500:-
4289: Pohjois-Karjalan lääni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 349 500:-
4290: Yhteensä 115 ---------------------------
4291: 6 064 000:-
4292:
4293:
4294: Mitä edellä on sanottu rikostutkijoista Keskusrikospoliisin tiedoitusjaoston henki-
4295: kautta maan, voidaan myös sanoa keskusri- lökunta on kauttaaltaan alipalkattua ottaen
4296: kospoliisin tiedoitusjaostosta, keskusrikospolii- huomioon sen laajan työkentän ja asian-
4297: sin kriminaalilaboratoriosta, keskusrikospolii- tuntemuksen, jota kukin yksikkö omalla alal-
4298: sin tuntomerkkitoimistosta ja kansliasta, laan hallitsee.
4299: jotka kaikki työskentelevät jatkuvasti kor- Keskusrikospoliisin kriminaalilaboratorion
4300: keapaineen alaisina. osalta palkkaus olisi järjestettävä seuraa-
4301: vasti:
4302: IV,202. - Hara ym. 999
4303: Nykyi- Nyk. Ehd. Ehd.
4304: V akinaiset : nen pl. palkka. pL palkka. Lisäys
4305: 1 rikoskemisti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 903 600:- 32 999 900:- 96300:-
4306: 1 rikoskemisti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 785400:- 29 862500:- 77100:-
4307: 1 tutkimusaV11staja .................. 23 646 200:- 25 713 700:- 67 500:-
4308: 1 laboratorioapul. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 389100:- 13 423 000:- 33900:-
4309: 274 800:-
4310:
4311: Ylimääräiset:
4312: 1 rikoskemisti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 713 700:- 27 785 400:- 71700:-
4313: 1 tutkimusavustaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 615 900:- 24 679 200:- 63 300:-
4314: 1 tutkimusapul. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 564 600:- 22 615 900:- 51300:-
4315: 1 tutkimusapul. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 541500:- 21 589 200:- 47700:-
4316: 1 laboratorioapul. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 389100:- 13 423 000:- 33 900:-
4317: 267 900:-
4318:
4319: Keskusrikospoliisin tuntomerkkitoimiston palkkaus olisi järjestettävä seuraavalla ta-
4320: valla:
4321: 1 toimistopäällikkö . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 713 700:- 27 785 400:- 71700:-
4322: 1 apul.tsto.pääll. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 646 200:- 25 713 700:- 67 500:-
4323: 1 tutkimusapul. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 564 600:- 22 615 900:- 61300:-
4324: 1 tutkimusapul. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 541500:- 21 589 200:- 48700:-
4325: 2 toimistoapul. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 778 200:- 13 846 000:- 67 800:-
4326: 317000:-
4327:
4328: Ylimääräiset:
4329: 2 tutkimusapul. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 997 200:- 19 1083 000:- 85 800:-
4330:
4331: Kansliahenkilökunnan palkkoja olisi korotettava kahdella palkkausluokalla seuraavasti:
4332: Vakinaiset:
4333: 1 toimistopäällikkö . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 713 700:- 27 785400:- 71700:-
4334: 1 toimistosihteeri .......... : . . . . . . . . . 22 615 900:- 24 679 200:- 63 300:-
4335: 6 kanslistia 1 l. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 2 872800:- 18 3117 600:- 234800:-
4336: 1 toimitusapul. 1 l. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 440700:- 16 478800:- 38100:-
4337: 2 toimitusapul. 2 l. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 811200:- 14 881400:- 70200:-
4338: 1 kirjaaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 440 700:- 16 478 800:- 38100:-
4339: 1 toimistoapulainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 373 200:- 12 405 600:- 32400:-
4340: 2 konekirjoittajaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 778 200:- 13 846000:- 67 800:-
4341: 1 vahtimestari yp. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 405 600:- 14 440 700:- 35100:-
4342: 651500:-
4343:
4344: Ylimääräiset:
4345: 2 toimistosihteeriä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 1178 400:- 23 1292 400:- 114000:-
4346: 1 kanslisti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 478 800:- 18 519 600:- 40800:-
4347: 1 kirjanpitäjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 478 800:- 18 519 600:- 40800:-
4348: 2 toimistoapulaista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 811200:- 14 881400:- 70200:-
4349: 3 toimistoapulaista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 1167 300:- 13 1269 000:- 101700:-
4350: 2 toimistoapulaista . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 746 400:- 12 811200:- 64800:-
4351: 432 300:-
4352: 1000 IV,202. - Rikospoliisi.
4353:
4354:
4355: Paitsi edellä esitettyjä rikostutkijoita liaa tulisi ottaa huomioon myös läänien ri-
4356: kautta maan, keskusrikospoliisin kriminaali- kospoliisikeskuksissa palvelevat kanslistit ja
4357: laboratoriota, tuntomerkkitoimistoa ja kans- kirjurit seuraavasti:
4358: Nykyi- Nyk. Ehd. Ehd.
4359: nen pL palkka pL palkka Lisäys
4360: 11 kanslistia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 4 653 000:- 15 5 052 300:- 399 300:--
4361: 8 kirjuria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 3112800:- 13 3 384 000:- 271200:-
4362: 1 konekirjoittaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 373 200:- 13 423 000:- 49 800:-
4363: 720300:-
4364:
4365: Viimeksi mainittu Kuopion läänin rikos- koko maassa, joka on ilmeisesti epähuomiossa
4366: poliisikeskuksen konekirjoittaja on ainoa jäänyt 10 palkkausluokkaan.
4367: Henkilö- Lisäys
4368: Lopullinen yhteenveto: luku mk
4369: Koko maan rikostutkijat 115 6 064000:-
4370: Keskusrikospoliisi:
4371: kriminaalilaboratorio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 542 700:-
4372: tuntomerkkitoimisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 402 800:-
4373: kanslia . . . . . . .. .. . . .. .. .. .. .. .. .. . .. . . 27 1 083 800:-
4374: Läänien kanslistit ja kirjurit . . . . . . . . . . . . . . 20 720 300:-
4375: Yhteensä---------------------------
4376: 179 8 813 600:-
4377:
4378:
4379: Edellä olevan perusteella esitämme, rärahan keskusrikospoliisin osalta ja
4380: 7 Pl. IV luvulle 4 812 300 markan
4381: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 määrärahan läänien rikospoliisikeskUs-
4382: tulo- ja menoarvion 7 Pl. VI luvun ten osalta palkkauksen korottamiseksi.
4383: 1 momentille 4 001 300 markan mää-
4384: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
4385:
4386: Erkki Hara. Aaro Stykki.
4387: Juha Rihtniemi. Akseli Paarman.
4388: Ensio Partanen. Väinö E. Nieminen.
4389: Sulo Hostila. Grels Teir.
4390: 1001:
4391:
4392: IV;2Q3. - Ra.h.aL N:o 93.
4393:
4394:
4395:
4396:
4397: Ha.ra. ym.: Määrärahan osoittamisesta Invaliidisäätwtte intt~
4398: Udfkuollon antamisesta aiheutuneen tappion korvaamiseen.,
4399:
4400:
4401: E d u s k u n n a ll e.
4402:
4403: Invaliidisäätiö on perustamisestaan 1940 10 380 000 markkaa sellaisilla perusteilla, että
4404: lukien tehnyt valtiovallalle palveluksia huol- hylkäykset olisi voitu välttää, jos korvauspe-
4405: tamaHa maamme invalideja ja suorittamalla rusteet olisivat olleet säätiön tiedossa. Niinpä
4406: tehtäviä, jotka lakisääteisesti kuuluisivat val- menoeriä olisi laatunsa puolesta voitu kor-
4407: tion itsensä suoritettaviksi. vata invalidihuoltona tai säätiön valtion-
4408: Tarkoituksiaan varten on Invaliidisäätiöllä avusta, mutta ne oli hylätty sen vuoksi, että
4409: ollut sekä pysyviä että tilapäisiä laitoksia. säätiön omassa menoarviossa ei ollut määrä-
4410: Niistä mainittakoon tärkeimpänä Helsingin rahaa tai menoeriä säätiön omissa tileissä oli
4411: Ruskeasuolla sijaitseva Invaliidisäätiön kun- kirjattu väärille tileille, vaikka olikin pysytty
4412: touttamislaitos, jonka sairaalassa säätiö on säätiölle myönnetyn koko määrärahan puit-
4413: antanut lääkintähuoltoa ja ammattikoulussa teissa. Edelleen oli menoeriä hylätty sen
4414: koulutusta tuhansille sota- ja siviili-invali- vuoksi, että korvauksesta ei etukäteen oltu
4415: deille. hankittu sosiaaliministeriön päätöstä, vaikka
4416: V: een 1949 saakka valtio maksoi Säätiölle meno laatunsa puolesta olisikin voitu korvata
4417: korvauksia tästä huollosta ennakolta tehdyn invalidihuoltona. Säätiön maksamia palkkaus-
4418: sopimuksen mukaisesti. V: sta 1949 lukien menoja oli hylätty sillä perusteella, että sää-
4419: korvaussysteemiä muutettiin ja siirryttiin ns. tiön toimisäännön määräykset ikälisien ja
4420: talousarviolinjalle. Sen mukaisesti sosiaali- vuosilomien suhteen poikkesivat vastaavista
4421: ministeriö vahvistaa säätiölle talousarvion, valtion palkkausmääräyksistä. Toimisääntö
4422: joka on osaltaan lopullisen korvauksen poh- oli hyvissä ajoin toimitettu sosiaaliministe-
4423: jana. riölle, mutta ministeriö määritteli kantansa
4424: Tämä korvaussysteemi ei alkuunkaan toi- vasta korvauspäätöstensä yhteydessä. Tuot-
4425: minut tyydyttävästi, mistä osoituksena on tavista töistä maksettuja palkkausmenoja on
4426: säätiön korvaushakemusten ratkaisujen vii- hylätty siitä huolimatta, että menot on las-
4427: pyminen. Niinpä säätiö sai v. 1952 antamas- kutettu asiakkailta. Kuitenkin po. töistä pe-
4428: taan invalidihuolLosta sosiaaliministeriön pää- rityt maksut oli tulotettu tavallisessa järjes-
4429: töksen v. 1955 ja valitettuaan siitä korkeim- tyksessä. Säätiölle myönnetystä valtionavusta
4430: malle hallinto-oikeudelle, lopullisen päätöksen korvattavaksi ei ole hyväksytty invalidihuol-
4431: vasta v. 1958. Vastaavasti säätiö sai minis- losta johtuvien saatavien poistoja, jotka pää-
4432: teriön päätökset vv. 1953-56 antamastaan asiassa koskivat sellaisia sairaalamaksuja,
4433: invalidihuollosta vasta v. 1958 kuluessa. joita sosiaaliministeriö tai valtion tapaturma-
4434: Uuteen korvausmenettelyyn siirryttäessä toimisto ei jostain jälkeenpäin ilmenneestä
4435: ei korvausperusteita etukäteen säätiölle tar- syystä korvannut ja potilas osoittautui mak-
4436: kemmin selvitetty, vaan ministeriön ratkaisut sukyvyttömäksi. Myöskään ei ole hyväksytty
4437: ja ohjeet tulkinnanvaraisissa kysymyksissä valtionavustuksesta korvattavaksi eräitä kor-
4438: saatiin vasta korvauspäätösten yhteydessä eli komenoja ja lainakuluja, jotka olivat johtu-
4439: niin myöhään, että muutosten tekeminen neet joko kuntouttamislaitoksen rakennuslai-
4440: kuntouttamislaitoksen taloudenhoidossa oli noista tai invalidihuollon rahoittamiseen ote-
4441: vv. 1953-57 osalta jo myöhäistä. Korvaus- tuista lainoista. Korvauspäätöksissä hylätty-
4442: ratkaisujen vihdoin valmistuttua säätiön kor- jen menoerien lisäksi Invaliidisäätiö on jou-
4443: vaushakemuksia oli hylätty kaikkiaan n. tunut maksamaan omista varoistaan kuntout-
4444: 11 E 644/60
4445: 1002 IV,203. - Invaliidihuolto.
4446:
4447:
4448: tamislaitoksen välttämättömiä hankintoja miseksi, ei ole kohtuullista jättää tappiota
4449: 4 690 000 mk sen vuoksi, että laitokselle ei säätiön kannettavaksi eikä asettaa sitä tär-
4450: niitä varten myönnetty määrärahoja. Kaikki keätä tehtäväänsä hoitaessaan ylivoimaisten
4451: edellä mainitut menoerät ovat välittömästi vaikeuksien eteen.
4452: johtuneet invalidien hoidosta. Huomattava Edellä olevan perusteella esitämme,
4453: osa hylätyistä menoeristä oli sitäpaitsi mak-
4454: settu säätiölle myönnetystä valtionavusta, että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
4455: joka hylättyjen menoerien osalta palautui ~ulo- ja menoarvioon 14 Pl. X luvun
4456: myöhemmin valtiolle. · i7 momentille 15 070 000 markan mää-
4457: lnvaliidisäätiön talous ei kestä tällaisia rärahan Invaliidisäätiölle invalidihuol-
4458: tappioita. Koska säätiö on hyvässä uskossa lon antamisesta aiheutuneen tappion
4459: toiminut invalidien kaikinpuoliseksi huolta- korvaamiseksi.
4460: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
4461:
4462: Erkki Ha.ra.. Georg 0. Ehrnrooth.
4463: Jussi Saukkonen. Arvo Tuommen.
4464: Armi Hosia. Martta Salmela.-.Tårvinen.
4465: Matti :Ma.ttila.. Olli Aulanko.
4466: Mauno Pohjonen. J'uha. Rihtniemi.
4467: Sylvi snta.nen. .
4468: 1003
4469:
4470: IV,204. - Rah.al. N:o 94.
4471:
4472:
4473:
4474:
4475: Heinonen ym.: Korot etu~ määräraha~ osoittamisesta perhee~
4476: asu~toooustuksia varte~.
4477:
4478:
4479:
4480: Eduskunnalle.
4481:
4482: Vuosikymmenet esiintynyttä asuntopulaa otti eduskunta 60 milj., mutta kun jo ke-
4483: on viimeinen vaihe vuokrasäännöstelyn pois- sällä jouduttiin ilmoittamaan hakijoille mää-
4484: tamisessa ollut omiaan vain lisäämään. Asun- rärahan loppumisesta, aiheutti se monia vai-
4485: torakennustoiminta ei nykyisellään kykene keuksia asianomaisille. Tilannetta voitiin
4486: vajausta täyttämään. Kun sitäpaitsi kustan- huomattavasti helpottaa, kun eduskunta hy-
4487: nukset uusien asuntotalojen osalta tulevat väksyi vuoden 1959 lisäbudjetissa tarkoituk-
4488: huomattavan kalliiksi, eivät vähävaraiset seen 20 milj. markkaa. Vuoden 1960 aikana
4489: lapsiperheet voi hakeutua edes aravamäärä- on valmistunut runsaasti sellaisia rakennuk-
4490: rahojen turvin valmistuneisiin asuntotaloihin. sia, joilla on mahdollisuus saada perheen-
4491: Kun perheenasuntoavustusta koskevat sään- asuntoavustusta, mikäli määrärahaa olisi riit-
4492: nökset astuivat voimaan, oli sen tarkoituk- tävästi. Tähän eivät kuitenkaan budjettiin
4493: sena taata vähävaraisille lapsiperheille edes varatut määrärahat kulumassa olevan vuoden
4494: mahdollisuudet asua perheasunnoiksi suunni- aikanakaan riitä, ei ainakaan asiantuntijoi-
4495: telluissa huoneistoissa vuokrakustannuksia den käsityksen mukaan. Tästä voi olla seu-
4496: alentamalla. Kun peruaedellytyksenä on se, rauksena, että asukkaita joudutaan häätä-
4497: että perheessä on vähintään kolme lasta, mikä mään näistä asunnoista. Kun yhteiskunnan
4498: lesken kohdalta on kaksi, ja kun näihin kannalta onnellisten ja sopusuhtaisten per-
4499: asuntoihin pääsyn ehtona lisäksi on vero- heitten säilyminen on välttämätöntä, on sen
4500: äyrimäärään samat kuin mitä nykyisin on velvollisuus myös tehdä tämä mahdolliseksi.
4501: perhelisään oikeutetuissa säännöksissä, mer- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
4502: kitsee tämä sitä, että lain tarkoituksena on nioittaen,
4503: edesauttaa lapsiperheiden asumismahdolli-
4504: suuksia. että Eduskunta ottaisi vuode~ 1961
4505: Vuonna 1957 myönnettiin näitä avustuk- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII
4506: sia vähän yli 50 milj. markkaa ja v. 1958 luvun 10 momentille lisäyksenä
4507: noin 55 milj. markkaa, mitkä summat eivät 40 000 000 markkaa perheenasunto-
4508: kuitenkaan riittäneet kaikkiin anottuihin ta- avustuksia varten.
4509: pauksiin. Vuoden 1959 tulo- ja menoarvioon
4510: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
4511:
4512: Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen.
4513: Martta SalmeJa..J"å.rvinen. Aili Siiskonen.
4514: 1004
4515:
4516: IV,205. - Rah.al. N: o 95.
4517:
4518:
4519:
4520:
4521: Heinonen ym.: Koratetun ·.määrärahan osoittamisesta avus-
4522: tuksiksi lastenseimille.
4523:
4524:
4525: Ed usk u.nn alle.
4526:
4527: Lastenseimet, joissa hoidetaan alle 4 vuo- nentynyt ja aivan viime1sma vuosina pysy-
4528: tiaita lapsia, ovat nykyisenä yhä enemmän nyt ennallaan kulujen lisääntymisestä huoli-
4529: teollistuvana aikana, välttämättömiä laitoksia matta.
4530: niille perheille, joissa taloudelliset olosuhteet Sosiaaliministeriön virkamiesten käsityksen
4531: pakottavat perheen äidin hakeutumaan an- mukaan valtion avustuksen korottaminen on
4532: siotyöhön kodin ulkopuolelle. Lastensuojelun välttämätöntä, koska seimien tarve on vii-
4533: tukemiseen tarkoitetulla määrärahalla on meisinä vuosina vain lisääntynyt. Kun nii-
4534: näitä laitoksia voitu jonkunverran tukea. den ylläpito yksityisille huoltojärjestöille
4535: Kun tämä kotikasvatuksen tukemista tarkoit- tulee melko raskaaksi, olisi valtion osuutta
4536: tava määräraha on viimeisten vuosien aikana syytä edes vähän korottaa. Tämä myötä-
4537: jäänyt vähäiseksi, ovat tätä toimintaa yllä- mielisyys tulee koitumaan vähävaraisten lap-
4538: pitävien yksityisten huoltojärjestöjen avus- siperheitten hyväksi.
4539: tukset jääneet myöSkin pieniksi ja näin ollen Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
4540: laitosten toiminta on siitä kärsinyt. Esi- nioittaen,
4541: merkkinä voidaan mainita, että lastensei-
4542: messä jossa on hoidettavana n. 35 lasta, vuo- että Ed~kunta ottaisi vuoden 1961
4543: tuisavustus valtiolta on n. 150 000 markkaa. tulo- jci. menoarvioon 14 Pl. XIII lu-
4544: Aikaisempina vuosina on valtion osuus ollut wn .2 momentille lisäyksenä 5 000 000
4545: vähän suurempi, mutta on viime vuosina pie- · markkaa avustuksien, jakamiseksi las-
4546: tenseim~'lle. · ·
4547: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
4548:
4549: ·Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen.
4550: ·.Martta Salmela-Järvinen. Aili Siiskonen.
4551:
4552:
4553:
4554:
4555: ... .i
4556: 1006
4557:
4558: IV,206. - Rah.al. N: o 9&.
4559:
4560:
4561:
4562:
4563: Heinonen ym;: Määrärahan osoittamisesta kesävirkistystoi-
4564: minnan järjestämiseksi alle kouluikäisille lapsille.
4565:
4566:
4567: E d u s k u n n a ll e.
4568:
4569: Valtion tulO- ja menoarviossa oli v. 1927- taan. Vaikka asiain hoito monessa perheessä
4570: 1950 varattu määräraha alle kouluikäisten on tuottanut suuria vaikeuksia, on em. toi·
4571: lasten kesävirkistystoimintaa varten. Kun menpiteillä kuitenkin asiaa voitu helpottaa.
4572: viimeksimainitun vuoden jälkeen määräraha Kun monilla paikkakunnilla kuntien osuus
4573: jätettiin pois talousarviosta, ei sitä ole saatu on tämän kysymyksen hoitamiseksi jäänyt
4574: palautetuksi, vaikka eduskunnassa on tehty melko mitättömaksi, on sen hoitaminen jää-
4575: lukuisia alotteita asian korjaamiseksi. Va" nyt kokonaisuudessaan lastensuojelutyötä te-
4576: paaehtoisten huoltojärjestöjen mahdollisuuc keville huoltojärjestöille. Kun järjestöjen
4577: det hoitaa asioitaan ovat viime aikoina huo- taloudellinen asema yleensä on melko heikko~
4578: mattavasti: vaikeutuneet. Tästä syystä näiden vaikeuttaa se käytännön toimintaa ja samalla
4579: järjestöjen piirissä odotetaan oikeutetusti, rajoittaa sitä. Mikäli valtio aikaisemman
4580: että valtio omalta osaltaan tukisi vähävarais- käytännön mukaisesti voisi jälleen an<taa tue
4581: ten kansalaispiirien hyväksi tehtävää toimin- kensa tälle toiminnalle, muodostuisi työn
4582: taa. Tämän laatuisen toiminnan merkitys tulos huomattavasti paremmaksi ja antaisi
4583: kasvatukselliseLta ja terveydelliseltä kannalta mahdollisuuden yhä suuremmalle lapsijou-
4584: on kiistaton. kolle päästä osalliseksi terveellisestä k~
4585: Kun viime aikoina on saatu huomattavia virkistystoiminnasta.
4586: parannuksia yleiseen lomala:kiin, ovat huoltO- Edellä olevan perusteella ehdotamnie kun-
4587: järjestöt kiinnittäneet entistä enemmän huo- nioittaen,
4588: miota myös ,perheenäitien lomatoimintaan.
4589: Kun yleensä pidetään toivottavana, että että Eduskunt,a ottaisi vuoden 1961
4590: äidit voivat viettää tämän lyhyen lomansa tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mar-
4591: ilman lapsia, ovat järjestöt pyrkineet entistä kan suuruisen määrärahan kesävirkis-
4592: tehokkaampaan lasten kesävirkistystoimin- tystoimirman järjestämiseksi alle kou-
4593: l1tikäisille lapsille.
4594: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
4595:
4596: Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen.
4597: Martta Salmel~J'årvinen. Aili Siiskonen.
4598: 1006
4599:
4600: IV,2f11. - Ra.h.a.l. H: o 97.
4601:
4602:
4603:
4604:
4605: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten sota-
4606: leskie-n sairausavustuksiin.
4607:
4608:
4609: E d u s kun n a 11 e.
4610:
4611: Sotilasvammalain nojalla on valtiovalta vasta kesäkuun aikana, koska ministeriön
4612: pyrkinyt turvaamaan niiden kansalaisryh- jakoperusteita ei saatu aikaisemmin. Avun
4613: mien toimeentulon, jotka joko omaisten kaa- tarve tälläkin kohdalla on lisääntymässä ja
4614: tumisen tai muun sodasta johtuneen mene- siihen on vaikuttamassa se, että sotalesket,
4615: tyksen vuoksi ovat joutuneet taloudellisesti kuten muutkin vanhetessaan tulevat enem-
4616: vaikeaan asemaan. Sotilasvammalaki takaa män altiiksi sairauksille. Myönnettävä avus-
4617: asianomaiselle eläkkeen sekä määrätyin edel- tusmäärä suoritetaan hyväksyttyjen lääkäri-
4618: lytyksin, mikä on pitkäaikainen sairaus, lisä- tai lääkekulujen osalta korkeintaan 10 000
4619: huoltoeläkkeen määräajaksi. markkaan asti ja ennenkuin sen saanti on
4620: Lisähuoltoeläkettä ei kuitenkaan myönnetä mahdollista, on mukaan liitettävä kotipaikka-
4621: lyhytaikaisen sairauden perusteella. Näissä kunnan sosiaalilautakunnan puoltava lau-
4622: tapauksissa kuitenkin moni sairastunut jou- sunto. Tämä takaa sen, että sen saantiin on
4623: tuu suuriin vaikeuksiin. Tämän epäkohdan mahdollisuus vain täysin vähävaraisilla hen-
4624: korjaamiseksi on aikaisempina vuosina suori- kilöillä.
4625: tettu valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Kun vapaaehtoisen huoltotyön mahdolli-
4626: vähävaraisille perheellisille sotaleskille avus- suudet ovat huomattavasti heikentyneet, olisi
4627: tusta sairaudesta aiheutuneiden kulujen peit- toivottavaa, että valtiovalta edelleen suorit-
4628: tämiseksi. Tätä tarkoitusta varten oli vuoden taisi tämän sairausavustuksen sitä tarvitse-
4629: 1960 tulo- ja menoarviossa 3 milj. markan ville.
4630: suuruinen määräraha. Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
4631: Sotaleskien ja Kaatuneitten Omaisten nioittaen,
4632: huolto r. y., jonka toiminta keskittyy sodasta
4633: kärsimään joutuneiden aseman parantami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
4634: seen, on ministeriön ohjeiden mukaisesti suo- tulo- ja menoarvioon 3 miljooMn mar-
4635: rittanut sairausavustuksien jaon. Vuoden kan suuruisen määrärahan käytettä--
4636: 1960 aikana päästiin jakoa suorittamaan väksi vähävaraisten sotaleskie-n sai-
4637: rausavustuksiin.
4638: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
4639:
4640: Vappu Heinonen. Aili Siiskonen.
4641: Impi Lukkarinen. Kartta SaJmela..Tå.rvinen.
4642: 1007
4643:
4644: IV,D. - Ra.h.al. N:o 98.
4645:
4646:
4647:
4648:
4649: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uusien po-
4650: liisitoimien perustamiseksi.
4651:
4652:
4653:
4654: E d u s k u n n a 11 e.
4655:
4656: Uuden verotuslain tultua voimaan vuoden 215 nuor. konstaapelia 2 1. (14 pl.)
4657: 1960 alusta lukien toimitetaan tulo- ja omai- 157 toimistoapulaista (12 pl.)
4658: suusverotus, kunnallisverotus ja kirkollisvero- 25 toimistoapulaista (11 pl.), yhteensä 461
4659: tus sekä kansaneläkevakuutusmaksun määrää- tointa, jota varten tulo- ja menoarvioon on
4660: minen yhteisesti ja maksuvelvolliselle anne- ehdotettu otettavaksi yhteensä 233 393 000
4661: taan vain yksi verolippu. Veronulosotto on markan määräraha.
4662: tämän vuoksi siirtynyt kaikkien näiden vero-
4663: jen ja maksujen osalta maaseudulla nimis- Asiaa aikanaan tutkimaan asetettu nk.
4664: miesten ja heidän alaistensa tehtäväksi, kun veronulosottokomitea on lisätyövoiman tar-
4665: taas maalaiskuntien ja kauppaloiden sekä peeseen nähden päätynyt siihen, että mai-
4666: niitä vastaavien seurakuntien ulosottomiesten nittujen 930 ulosottomiehen tehtävien siir-
4667: toimet tulevat lakkautettaviksi. Näitä ulos- tyessä poliisille lisätyövoiman tarve olisi seu-
4668: ottomiehiä on vuonna 1957 ollut maassa yh- raava:
4669: teensä noin 930. Lisäksi ovat kunnantoimistot 24 apulaisnimismiestä,
4670: ja kirkkoherranvirastot huolehtineet veron- 228 toimistoapulaista,
4671: ulosoton aiheuttamasta toimistotyöstä. 73 ylikonstaapeli& ja
4672: Kun maaseudun poliisin tehtävät entises- 437 kontaapelia, eli yhteensä 762 tointa.
4673: tään olennaisesti laajentuvat, olisi poliisin
4674: lukumäärää lisättävä. Kun uusien toimien Hallituksen esitys näin ollen käsittää uusia
4675: sijoittelua eri nimismiespiireihin pitäisi voida toimia huomattavasti vähemmän kuin mitä
4676: saatavien kokemusten perusteella muuttaa, komitea on esittänyt, eikä voitane edellyttää,
4677: olisi toimet perustettava aluksi ylimääräisinä että lisääntyviä tehtäviä voitaisiin hoitaa
4678: ja siten, että sisäasiainministeriöllä olisi oi- näin huomattavasti pienemmällä työvoimalla
4679: keus määrätä, mihin nimismiespiiriin kukin kuin mitä komitea oli laskenut työvoimaa
4680: toimi sijoitetaan. Tässä sijoittelussa tultai- tarvittavan. Tämän vuoksi olisikin vuoden
4681: siin menettelemään siten, että suurimpiin 1961 tulo- ja menoarvioon otettava 7 Pl. III
4682: nimismiespiireihin tulisi pääasiallisesti veron- luvun 4 momentin e) kohtaan lisäystä 16
4683: ulosottotointa johtamaan ja valvomaan apu- apulaisnimismiehentoimen (22 pl.), 57 yli-
4684: laisnimismies ja keskisuuriin ylikonstaapeli. konstaapelintoimen (17 pl.), 182 konstaapelin-
4685: Tämän johdosta on hallituksen esityksessä toimen (14 pl.) ja 41 toimistoapulaisen-
4686: eduskunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi toimen (11 pl.) perustamista varten vuosi-
4687: vuodelle 1961 ehdotettu perustettavaksi seu- palkkioina 134 435 100 markkaa, ikälisinä
4688: raavat ylimääräiset toimet: 17 980 200 markkaa sekä kalliinpaikanlisinä
4689: 8 apulaisnimismiestä (22 pl.) 5 041 316 markkaa, eli yhteensä 157 456 616
4690: 2 ylikonstaapeli& 1 1. (18 pl.) markkaa.
4691: 14 ylikonstaapeli& 2 1. (17 pl.) Edellä lausutun perusteella kunnioittaen
4692: 40 nuor. konstaapelia 1 1. (15 pl.) ehdotamme,
4693: 1008 IV,208. - Poliisitoimet.
4694:
4695:
4696: että Eduskunta ottaisi vuoden nimismiehentoimen, 5.7 ylikonstaapelin-
4697: 1961 tulo- ja menoarvioon 7 Pl. III toimen, 182 konstaapelintoimen ja 41
4698: luvun 4 momentin e) kohdalle lisäyk- toimistoapulaisentoimen perustamista
4699: senä 157 456 616 markkaa 16 apulais- varten.
4700: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
4701:
4702: Veikko Bel:le. Erkki Hara.
4703: Eino Raunio. Reino Ala-Kulju.
4704: Matti Mattila. Erkki Leikola.
4705: Sylvi Siltanen. Aune Innala.
4706: Pentti Niemi. Viljo Virtanen.
4707: Edvard Pesonen. Arvo Tuominen.
4708: G. Henriksson. Arvo Pentti.
4709: Sulo Hostila. Ale Holopainen.
4710: Rafael Paasio. Vilho Väyrynen.
4711: Lempi Lehto. Anni Flinck.
4712: Aaro Stykld. Victor Procope.
4713: Olli J. Uoti.
4714:
4715:
4716:
4717:
4718: ., .. ..
4719: 1009
4720:
4721: IV,209. - Rah.al N:o 99.
4722:
4723:
4724:
4725:
4726: Helle ym:.: Määrärahan osoittamisesta mielisairaanhoitajien
4727: työ- ja askartel'lihoitajakoulutuksen aloittamiseksi.
4728:
4729:
4730: E d u s k u n n a 11 e.
4731:
4732: Mielisairaanhoitajien koulutus on .maas- teinhoitajakurssi mielisairaanhoitajai.n
4733: samme edelleen pääpiirteittäin yli 40 vuotta koulutuskomitean esittämällä tavalla. Tämä
4734: tapahtuneen suunnittelun pohjalla. Kulunei- 10 kuukautta kestävä erikoiskurssi aiheut-
4735: den vuosikymmenien aikana on kuitenkin taa valtiolle vain vähäisiä kustannuksia joh-
4736: mielitautien ja niihin läheisesti liittyvien tuen siitä, että oppilaat mainittuna kurssi-
4737: sairauksien hoidossa saavutettu erittäin huo- aikana suorittavat käytännön työsuorituksia
4738: mattavia edistysaskelia. Tästä johtuen on pi- täysihoitonsa vastineeksi.
4739: dettävä välttämättömänä, että mielisairaan- Kun toisaalta on todettava, että 10 kuu-
4740: hoitajattarien ja mielisairaanhoitajien koulu- kautta kestävä kurssi saattaa muodostua ta-
4741: tusta ryhdytään uudistamaan ajan vaatimuk- loudellisesti raskaaksi oppilaille, olisi valtion
4742: sia vastaavalla tavalla, ottaen huomioon ne varoista myönnettävä Varattomille oppilaille
4743: näkökohdat, joita eduskunta on esittänyt opintoavustuksia.
4744: joulukuun 12 päivänä 1958 lausumassaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4745: toivomuksessa. Täten luodaan myöskin en-
4746: tistä suuremmat edellytykset niiden varojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
4747: tehokkaalle käytölle, joita vuosittain myön- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
4748: netään mielisairauksien hoitamiseen. kan määrärahan mielisairaanhoitajien
4749: Tässä vaiheessa voidaan aloittaa kokonaan työ- ja askarteluhoitajakoulutuksen
4750: puuttuva erikoiskoulutus - työ- ja askar- aloittamiseksi.
4751: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
4752:
4753: Veikko Helle. Sulo Hostila..
4754: Valto Käkelä. Elis Manninen.
4755: Sylvi Siltanen. Kustaa Alanko.
4756: Varma K. Turunen. K. F. Haapasalo.
4757: Väinö Tikka.oja.
4758:
4759:
4760:
4761:
4762: 12 E 644/60
4763: 1010
4764:
4765: rv,210. - Rah.al N: o 100.
4766:
4767:
4768:
4769:
4770: Helle ym.: Määrärahan osoittamisesta työnjohtajan virkoje"'
4771: perustamiseksi valtionrautateiden pääkonepajo,'lle.
4772:
4773:
4774: Eduskunnalle.
4775:
4776: Valtionrautateiden pääkonepajoilla on 107 tionrautateiden pääkonepajoilla nykyisin kak.-
4777: vakinaista työnjohtajan virkaa ja 47 ylimää- sikymmentäyhdeksän. Edellyttäen, että va-
4778: räistä työnjohtajan tointa. Näiden lisäksi on jaus poistettaisiin, tulisi pääkonepajoille pe-
4779: työsuhteessa noin 80 työnjohtajaa, joiden rustaa työnjohtajan virkoja seuraavasti:
4780: palkka maksetaan työmäärärahoista. Asialli- Luku Palkkaluokka
4781: sesti myös työsuhteessa olevat työnjohtajat työnjohtaja 1 pl 5 24 pl
4782: toimivat virkamiehen vastuulla ja muuten työnjohtaja 2 pl 8 23 pl
4783: samanlaisissa tehtävissä kuin virkasuhteessa- työnjohtaja 3 pl 16 22 pl
4784: kin olevat työnjohtajat. Luonteeltaan työ-
4785: suhteessa olevien työnjohtajien tehtävät ovat Mainittujen virkojen perustamiseen tarvi-
4786: pysyviä, mitä osoittaa mm. se, että suurinta taan lisäystä momentille 18 Pl. III: 1 a) pe-
4787: osaa niistä on hoidettu lähes 20 vuotta. ruspalkkoihin 18 420 000, ikälisiin 1074 900
4788: Konepajatekniikan kehittyessä ja sen eri- ja kalliinpaikanlisiin 1774 800 mk eli yh-
4789: tyisesti työnjohdolle asettamien vaatimusten teensä 21 269 700 mk. Vastaavasti voidaan
4790: kasvaessa olisi myös valtionrautateiden pää- pääkonepajojen työmäärärahoista (18 Pl.
4791: konepajojen toiminnalle eduksi, jos niiden III: 5.) vähentää 21 269 700 mk. - Edellä
4792: palvelukseen saataisiin pätevää työnjohtajis- olevaan viitaten ehdotamme kunnioittavasti,
4793: toa ja sen siirtyminen yksityisille työmarkki-
4794: noille ehkäistyksi. Tähän ilmeisesti päästäi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
4795: siinkin, jos pääkonepajoilla olisi työnjohta- tulo- ja menoarvioon 18 PZ. III: 1 a)
4796: jien lukumäärää edes lähimain vastaava momentille lisäyksenä 21 269 700 mar-
4797: määrä työnjohtajan virkoja. Asiasta mm. kan määrärahan 29 työnjohtajan viran
4798: rautatiehallituksen suorittamien tutkimusten perustamiseksi valtionrautateiden päii-
4799: mukaan on työnjohtajan virkojen vajaus val- konepajoUe.
4800: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
4801:
4802: Veikko Helle. Lempi Lehto.
4803: Sulo Hostila.. V'Jljo Virtanen.
4804: Ra.fael Paasio. Arvo Tuominen.
4805: Eino Ra.unio. V'&inö Tikkaoja.
4806: Anni I'Jinck.
4807: 1011
4808:
4809: IV,I1.1. - Ra.h.a.l. N: o 101.
4810:
4811:
4812:
4813:
4814: Helle ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Helsingin
4815: yUopistoUisen keskussairaalan rakentamiseen.
4816:
4817:
4818: Eduskunnalle.
4819:
4820: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle vuoksi joudutaan olosuhteiden pakosta, kuten
4821: 1961 on 20 Pl. II: 6 momentin kohdalla eh- on tunnettua, jopa kouluttamaan lääkäreitä
4822: dotettu Helsingin yliopistollisen keskussai- ulkomailla.
4823: raalan rakentamiseen 750 000 000 mark- Koska on pidettävä tarkoituksenmukaisena
4824: kaa. Mainitun keskussairaalan rakennustoi- ja koko valtakunnan kannalta erittäin tär-
4825: mikunta on esittänyt määrärahan suuruu- keänä, että yliopistollisista keskussairaaloista
4826: deksi 1200 000 000 markkaa. Kun nyt annetun lain mukaiset lääkärikoulutusta an-
4827: summa on menoarvioehdotuksessa pienenty- tavat laitokset saadaan mahdollisimman no-
4828: nyt 750 000 000 markaksi, uhkaa keskussai- peasti valmiiksi, ehdotamme kunnioittavasti
4829: raalan pikainen valmistuminen vakavasti häi- edellä esitettyyn viitaten,
4830: riintyä. Lain mukaan sen tulisi valmistua
4831: v. 1961 loppuun mennessä. Varsinaisen sai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
4832: raanhoidon rinnalla Helsingin yliopistollinen tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
4833: keskussairaala tulee toimimaan maan suurim- 6 momentille lisäyksenä 450 000 000
4834: pana opetussairaalana. Maassamme parhail- markkaa Helsingin yliopistollisen kes-
4835: laan vallitsevan huutavan lääkäripulan kussairaal-an rakentamiseen.
4836: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
4837:
4838: Veikko Helle. Erkki Leikola.
4839: Väinö Leskinen. Sven Högström.
4840: 1012
4841:
4842: IV,212. - Rah.al. N: o 102.
4843:
4844:
4845:
4846:
4847: Hell.e yin.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Suomen Si-
4848: viili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitolle Espoon kuntaan
4849: perustettavan lapsi-invaliidien pysyvän kesäkylän raken-
4850: nustöitä varten.
4851:
4852:
4853: E d u s k u n n a ll e.
4854:
4855: Erilaisten sairauksien ja tapaturmien in- palkkaus, osanottajien matkakustannu'kset,
4856: validisoimien lasten huoltotyö on maassamme majoitus- ja muoni.tuskustannukset, lääkärin-
4857: vielä rakennusvaiheessaan. Siitä huolimatta, tarkastukset yms. nousevat vuosittain noin
4858: että invaliidihuoltomme monissa suhteissa on 6 miljoonaan markkaan. Lisäksi on huomat-
4859: varsin kehitettyä toimintamuodoiltaan ja tu- tava, että tästä toiminnasta ei ole saatavissa
4860: loksiltaan, on lapsi-invaliidien tulevan 'kun- vähäisessäkään määrin välitöntä taloudellista
4861: touttamisen edellytysten turvaaminen vielä tuottoa.
4862: suurelta osaltaan järjestämättä. Eräänä vai- Pysyvän kesäkylän kokonaiskustannusarvio
4863: keutena on tässä suhteessa se, että meillä ei on noin 65 000 000 markkaa, joka aikaan-
4864: ole olemassa ilmoittamisvelvollisuutta inva- saatavaan paikkalukuun nähden on varsin
4865: liditeetin omaavista lapsista huoltoviranomai- alhainen. Kesäkylä tulee kuitenkin saatta-
4866: sille, joten heidän kohdallaan ei tarpeEJksi maan lapsi-invaliidien huoltotoiminnalle py-
4867: varhain voida aloittaa esim. ortopedistä hoi- syvät mahdollisuudet toiminnan laajentami-
4868: toa tai muuta lääkintähuoltoa. Eräänä seen ja kehittämiseen. Jokainen lapsi tulee,
4869: aiheena lapsi-invaliideille vuosittain järjeste- kuten tähänkin asti, ortopedi- ja yleislääkä-
4870: tyille virkistys- ja huoltoleireille onkin ollut reiden sekä sosiaalihuoltajan tarkastettavaksi
4871: lapsien saattaminen kuntouttamisen piiriin. ja hänet voidaan leireiltä 6hjata kuntoutta-
4872: Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalii- mistiensä alkuun. Leirejä voidaan kuitenkin
4873: dien Liitto r.y. on vuodesta 1951 alkaen jär- ryhtyä p1tämään eri ikä- ja vammaryhmille
4874: jestänyt lapsi-invaliideille täysin ilmaisia lei- erikseen, joten leiriohjelmat voidaan vas-
4875: rejä, joiden osanottajamäärä on jatkuvasti taavasti suunnitella myös kunkin ryhmän
4876: kasvanut. Viime kesänä Pohjanmaan urheilu- erityistarpeita vastaavaksi. Kun valtaosa
4877: opistossa Kuortaneella 28. 6.-10. 8. 1960 vä- maamme lapsi-invaliideista asuu harvaan asu-
4878: lisenä aikana pidetyillä leireillä oli osanotta- tuilla seuduilla, ovat psyykkiset vaarat eris-
4879: jina 227 lasta. Kun tällainen leiritoiminta tyneisyyden seurauksena lapsi-invaliideille
4880: on poikkeuksellisen vaativaa sekä ohjaaja- erityisen suuret. Kokemusten mukaan lyhyt-
4881: toiminnan että leiriohjelman suhteen, on py- aikainenkin yhdessäolo muiden invaliidilas-
4882: syvän, tarkoitukseen erityisesti suunnitellun ten parissa vaikuttaa myönteisesti ja ilmenee
4883: keskuksen aikaansaaminen välttämätöntä. miltei poikkeuksetta myös koulutyön tulosten
4884: Liitto onkin nyttemmin ryhtynyt rakenta- paranemisena. Kun maassamme lasketaan
4885: maan Espoon Kolmirannassa sijaitsevalle olevan noin 6 000 alle. 15 vuotiasta :fyysisen
4886: järvenrantatontille pysyvää 100-pai:kkaista invaliditeetin omaavaa lasta, on heidän saat-
4887: kesäkylää lapsi-invaliidien huoltotoiminnan tamisessaan ikuntouttamisen piiriin merkit-
4888: tarpeita varten ja raivaUS- ja perusrakenc tävä huoltotehtävä.
4889: nustöiden kustannukset ym. ovat tähän men- On kuitenkin luonn6llista, että kesäkylän
4890: nessä nousseet noin 25 miljoonaan markkaan. perustamiskustannusten ra:hoitus muodostuu
4891: Leiritoiminnan suoranaiset kulut, ohjaajien yksityiselle huoltojärjestölle ylivoimaisen ras-
4892: IV,212. - Helle ym. 1{)13
4893:
4894:
4895: kaaksi, kun valtion avustusta on saatu tar- kan suuruisen korottoman avustuslai-
4896: koitukseen vain 5 miljoonaa markkaa.. Edellä nan Suomen Siviili- ja Asevelvolli-
4897: olevaan perustuen es1tämme kunnioittaen, suusinvaliidien Liitolle Espoon kun.-
4898: taan perustettavan lapsi-invaliidien
4899: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 pysyvän kesäkylän rakennustöitä var-
4900: tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar- ten.
4901: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1.960.
4902:
4903: Veikko Helle. Sulo Hostila.
4904: Sylvi Siltanen. Rafael Paasio.
4905: Eino Raunio. Lempi Lehto.
4906: Pentti Niemi. Aaro Stykki.
4907: Edvard Pesonen. Viljo Virtanen.
4908: G. Henriksson. Arvo Tuominen.
4909: Anni Flinck.
4910: 1014
4911:
4912: IV,213. - Ra.h.al. N: o 103.
4913:
4914:
4915:
4916:
4917: Henriksson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta per-
4918: heenasuntoavustuksia varten.
4919:
4920:
4921: E d u s kun n a 11 e.
4922:
4923: Perheenasuntoavustusten piiri on voimassa- kea vähävaraisille tarkoitettujen vuokratalo-
4924: olevan lain mukaan hyvin suppea. Niinpä jen osuuden lisääntyessä perheenasuntoavus-
4925: vuonna 1959 sanottua avustusta voitiin mak- tusten määrä tulee tuntuvasti nousemaan.
4926: saa vain 1 363 vähävaraiselle perheelle yh- Allekirjoittaneiden käsityksen mukaan on
4927: teensä noin 70 miljoonaa markkaa. Tätä myös erittäin tärkeätä, että lainmukaiset
4928: vuotta varten Arava ehdotti varattavaksi 100 avustukset voidaan keskeytyksittä suorittaa,
4929: miljoonaa markkaa, mutta hallituksen esi- sillä asian hoitaminen hidasta lisätalousar-
4930: tyksessä määräraha oli supistettu 80 mil- viotietä tuottaa kiusallista häiriötä ja epä-
4931: joonaksi markaksi. Eduskunnassa ko. määrä- varmuutta, kuten eräät aikaisemmat koke-
4932: raha kuitenkin korotettiin 100 miljoonaan mukset ovat osoittaneet.
4933: markkaan, mikä määrä saadun tiedon mu- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
4934: kaan tulee myös käytetyksi. Ensi vuoden tämme,
4935: talousarvioon on hallitus jälleen vastoin Ara-
4936: van ehdotusta ottanut po. määrärahan ilmei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
4937: sesti liian pienenä eli 100 miljoonana mark- tulo- ja menoarvion 14 PZ. XVIII
4938: kana. Ko. määrärahan suuruutta harkit- luvun 10 momentille lisäyksenä
4939: taessa on otettava huomioon, että asuntokan- 20 000 000 markkaa perheenasunto-
4940: nan kasvaessa yleensäkin, mutta ennen kaik- avustuksia varten.
4941: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
4942:
4943: G. Henriksson. Rafael Paasio.
4944: Anni Flinck. Sylvi Siltanen.
4945: 1015
4946:
4947: IV,214.. - Ra.h.al. N:o 104.
4948:
4949:
4950:
4951: Hetemäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin hovi-
4952: oikeuden kuudennen jaoston vakinaistamista varten.
4953:
4954:
4955: Eduskunnalle.
4956:
4957: Helsingin hovioikeudessa toimii nykyisin jaettava tasaisesti kaikkien jaostojen kesken,
4958: viisi vakinaista jaostoa ja vuodesta 1956 al- kullekin jaostolle on määrättävä apujäseniä
4959: kaen yksi ylimääräinen jaosto, minkä lisäksi jopa kaksi jaostoa kohden. Kun viimeksi
4960: ensi vuoden alusta on hallituksen tulo- ja mainittujen asema on oikeudellisestikin vaki-
4961: menoarviossa esitetty perustettavaksi hovioi- naisten tuomarien asemaa heikompi, on tuo-
4962: keudessa jo aikaisemmin toiminut, tämän mioistuimen toiminnalle välttämättömän ylei-
4963: vuoden alusta lakkautettu, uusi ylimääräinen sen luottamuksen ja arvovallan kannalta ar-
4964: seitsemäs jaosto. veluttavaa, että näin suuri osa ratkaisuihin
4965: Ratkaisemattomien juttujen lukumäärä on osallistuvista tuomioistuimen jäsenistä olisi
4966: hovioikeudessa sanotun ylimääräisen seitse- vailla asemansa edellyttämää vakinaista vir-
4967: männen jaoston lakkauttamisen jälkeen tänä kasuhdetta.
4968: vuonna huolestuttavassa määrin kasvanut, Kuudennen jaoston v8ilrinaistamisesta ei
4969: mitä kasvua on vielä lisännyt hovioikeuden valtiolle aiheudu sanottavasti lisämenoja.
4970: käsiteltäväksi viime aikoina tulleet erittäin Jaoston vakinaistamisen yhteydessä tulee pe-
4971: laajat jutut (hovioikeuden ensimma1senä rustettavaksi seuraavat virat: kahden ylem-
4972: oikeusasteena käsiteltävistä jutuista mainitta- män palkkausluokan hovioikeudenneuvoksen,
4973: koon esim. ns. kätilöopiston, kansaneläkelai- kahden alemman palkkausluokan hovioikeu-
4974: toksen, rautatiehallituksen ja metsähallituk- denneuvoksen, yhden ylemmän palkkausluo-
4975: sen jutut). kan ja kahden alemman palkkausluokan vis-
4976: Vaikka hovioikeuteen saadaankin ensi vuo- kaalin ja yhden puhtaaksikirjoittajan virat
4977: den alusta mainittu ylimääräinen seitsemäs ja toimet, jonka lisäksi joudutaan vielä suo-
4978: jaosto, minkä perustaminen edellä viitatuista rittamaan yhden ylimääräisen viskaalin palk-
4979: syistä on käynyt välttämättömäksi, jäisi kuu- kio. Palkkamenot jaostosta ikälisät ja kalliin-
4980: des jaosto hallituksen esityksen mukaan toi- paikanlisät mukaanluettuina tulisivat ole-
4981: mimaan edelleenkin ylimääräisenä. Tämä on maan yhteensä 10 952 160 markkaa. Kun
4982: jo yksin oikeusturvallisuuden ja oikeudenhoi- kuudes jaosto vakinaistetaan, säästyvät täl-
4983: don kannalta epätarkoituksenmukaista. Ei löin kuitenkin vastaavan ylimääräisen jaos-
4984: ole paikallaan, että hovioikeus, joka samalla ton menot, jotka ovat 10 414 500 markkaa.
4985: toimii sotaylioikeutena ja ensimmäisenä oi- Tämän mukaisesti vuotuinen lisäys tulisi ole-
4986: keusasteena virkasyytejutuissa koko maassa, maan vain 537 660 markkaa.
4987: työskentelee jat·kuvasti olosuhteissa, joissa Edellä olevaan viitaten kunnioittavasti
4988: huomattava osa sen jäsenistä ja esittelijöistä ehdotamme,
4989: ei ole vakinaisia virkamiehiä. Tilannetta pa-
4990: hentaa vielä se, että seitsemännen jaoston että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
4991: perustamisen jälkeen hovioikeudessa tulisi tulo- ja menoarvioon Helsingin hovi-
4992: olemaan kaksi ylimääräistä jaostoa, jolloin, oikeuden kuudennen jaoston vakinais-
4993: kun vakinaiset jäsenet ja virkamiehet on tamista varten 537 660 markan lisä-
4994: määrärahan.
4995: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
4996:
4997: Päiviö Hetemäki. Olli J. Uoti. Juha. Rihtniemi.
4998: Sven H"ögström. Ha.rras Kyttä. Kurt Nordfors.
4999: Aune Jnnala.. Väinö Leskinen. Matti Mattila..
5000: 1016
5001:
5002: IV,215. - Rah.al. N: o 105.
5003:
5004:
5005:
5006:
5007: Hetemäki ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta nimis-
5008: miesten vuokrarahojen korottamiseen.
5009:
5010:
5011: E d u s k u n n a ll e.
5012:
5013: Säännöksiä nimismiesten velvollisuudesta vapaasti antanut nimismiehelle kansliatiloja
5014: ylläpitää kansliaa ei lainsäädänriössämme ole, ja huolehtinut niiden ylläpidosta. Nykyisel~
5015: mutta on kehitys johtanut siihen, että kaik- lään ylläpitää valtio maan 260 nimismiehen-
5016: kien nimismiesten ja apulaisnimismiesten li- ja apulaisnimismiehenkonttorista 81, joten
5017: sääntyneiden tehtävien vuoksi on ollut pakko nimismiesten kustantamia on 179. Näin ol-
5018: perustaa itsellensä kanslia yleisön vastaan- len 179 nimismiestä ja apulaisnimismiestä
5019: ottamiSta ja kansliahenkilökunnan· työsken- nauttii keskimäärin 93~12 markkaa alempaa
5020: telyä varten. Valtio on korvannut nimismie- palkkaa kuin 81 nimismiestä ja apulaisnimis-
5021: hille ja apulaisnimismiehille kanslian hankki- miestä ilman muuta aihetta kuin että näillä
5022: misesta aiheutuneet menot vuodesta 1952 paikkakunnilla sattuu olemaan valtion yllä-
5023: vupteen 1958 8 000 markalla vuodessa ja vuo- pitämä virastotalo, eikä valtio täysin korvaa
5024: sina 1959 ja 1960 12 000 markalla vuodessa; 179 nimismiehen kansliamenoja.
5025: Tilasto valtakunnan nimismiesten omilla Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja
5026: varoillaan kuukaudessa suorittamista kanslia- menoarvioksi vuodelle 1961 on esitetty, vliok-
5027: huoneiden vuokrista, lämmityksestä, valais- rien yleisen nousun johdosta ja huomioon
5028: tuksesta ja siivouksesta osoittaa, että vuokra- ottaen, että nimismiesten vuokraraha on koh-
5029: menot ovat keskimäärin 5 567 markkaa, läm- tuuttoman alhainen, että vuokraraha korotet-
5030: mitys 1 280 markkaa, valaistus 399 markkaa taisiin 12 000 markasta 36 000 markkaan vuo-
5031: ja siivous 1 580 markkaa kuukaudessa, yh- dessa, ollen ehdotettu lisäys 7 Pl. III luvun
5032: teensä 8 826 markkaa kuukaudessa, so. 5 momentille 4 296 000 marrokaa. Koska tä~
5033: 1Ö5 912 markkaa vuodessa. Todella nyt mak- mänkään korotuksen jälkeen · vuokraraha ei
5034: settu 12 000 markan vuotuiskortaus ·on siis olisi kuin 34.18% todellisista keskimääräi-
5035: vain 11.33% todellisista menoista. Useissa sistä kustannuksista ja koska nimismiesten
5036: tapauksissa nimismiesten on pakko vuokrata ja apulaisnimismiesten kanslioiden ylläpitä~
5037: myö~ huonetiloja arkistoå varten, mikä tie- minen ·on pidettävä periaatteellisesti valtion·
5038: tenkin· lisää vuokrakustannuksia. · Monessa velvollisuutena, olisi vuokraraha korotettava
5039: sellaisessa nimismiespiirissä, jossa ei ole po- 90 000 markkaan vuodessa. Edellä olevaan
5040: liisivåriiokonttoria, joutuvat· piirin poliisit viitaten ehdotamme kunnioittaen,
5041: käyttämään nimisniiesten ·virkahuoneita toi-
5042: niistonaan. · Rakentaessaan poliisille · virka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961,
5043: taloja on valtio ottanut kokonaan huolehtiak- tulo- ja menoarvioon 7. Pl. !II luvun
5044: seen ~imismiesten kanslioiden menoista ja 5 momenti~le lisäystä 13 9:62 000 mark-
5045: s~oin . on . .valtio 'joissl,lkin .~~p~uksis~a vuok-
5046: kaa nimismiesten. ja apulaisnimis-·
5047: r;umut tiloja polii~ille ja tällöinkin .vuokra- miesten vuokrarahoje11- korot·tamiseksi
5048: 90 000 markaksi vuodessa.
5049: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
5050:
5051: Päiviö Hetemäki. Grels Teir.
5052: Jussi Saukkonen. Aaro Stykki.
5053: ·Veikko Helle. Arvo Pentti. ·
5054: 1017
5055:
5056: IV,216. - Rah.al. N:o 106.
5057:
5058:
5059:
5060:
5061: Hetemäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Työ-
5062: terveyslaitoksen ylläpitämiseen.
5063:
5064:
5065: Eduskunnalle.
5066:
5067: Vuonna 1947 tekemällään päätöksellä edus- 24 miljoonan markan lisämäärärahasta vain
5068: kunta hyväksyi määrärahan Työterveyslaitok- 2 miljoonaa.
5069: sen rakentamiseksi sekä on laitoksen valmis- Tälläinen valtionapu on täysin riitämätön
5070: tuttua myöntänyt vuosittain valtionavun Työterveyslaitoksen toiminnan tehokkaalle
5071: Ammattilääketieteen säätiölle laitoksen yllä- jatkumiselle etenkin nyt, kun uusi työturval-
5072: pitämiseksi. Vuodesta 1951 lähtien on val- lisuuslaki ja monet muut sosiaali- ja työ-
5073: thmavun osuus laitoksen vuosimenoissa jat- lääketieteen alalla tapahtuvat uudistukset
5074: kuvasti pienentynyt 40% :sta vuoden 1959 antavat sille lisää tehtäviä.
5075: 18 % : iin. Tämä valtion tuen pienentyminen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
5076: uhkaa nyt vakavasti Työterveyslaitoksen toi- nioittavasti,
5077: minnan jatkuvuutta.
5078: Lääkintöhallitus oli vuodelle 1961 ehdotta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
5079: nut laitoksen ylläpitämiseen tarkoitetun val- tulo- ja menoarvioon 7 miljoonan mar-
5080: tionavun lisäämistä 9 miljoonalla markalla ja kan määrärahan lisäyksen Ammatti-
5081: aikoinaan sille ulkomailta lahjana saadun lääketieteen säätiölle Työterveyslaitok-
5082: tutkimusvälineistön uusimiseen ja täydentä- sen ylläpitämiseksi sekä sanotun lai-
5083: miseen 15 miljoonalla markalla. Hallitus on toksen tutkimusvälineistön uusimiseksi
5084: ottanut talousarvioesitykseensä ehdotetusta ja täydentämiseksi kertamenona 15
5085: miljoonaa markkaa.
5086: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
5087:
5088: Päiviö Hetemäki. R. Hallberg.
5089: V. Liljeström. K. Kajatsalo.
5090: Arvo Tuominen. Urho Kulovaara.
5091: Eino Raunio. Urho Kähönen.
5092:
5093:
5094:
5095:
5096: 13 E 644/60
5097: 1018
5098:
5099: IV,217. - Rah.al. N:o 107.
5100:
5101:
5102:
5103:
5104: .Hetemäki ym.: Määrärahan osoittamisesta metsätyöntekiJäin
5105: ammattikoulutustoiminnan aloittamista varten.
5106:
5107:
5108: E d u s k u n n a ll e.
5109:
5110: Kysymys metsätyöntekijäin ammattikoulu- sin harjoittama toiminta kuitenkin kysymyk-
5111: tuksen järjestämisestä on vuosien kuluessa sen laajuud~n huomioon ottaen verraten
5112: ollut monien suunnitt~lujen alaisena, mutta merkityksetöntä. Niinikään mainitaan vas-
5113: nykyvaiheessa on vi~lä todettava, ~ttä asiassa tauksessa, että asia on komiteakäsittelyn alai·
5114: ei ole päästy alkua pitemmälle. Erikoisesti sena. Kuitenkin kysymys metsätyönt~kijäin
5115: on omiaan herättämään huomiota, että vaikka ammattikasvatuksesta on jo lähes kolme
5116: kysymyksestä on jo 12. 4. 1958 valmistunut vuotta sitten varsin pätevästi komiteassa
5117: perusteellinen ja ansiokas komiteanmietintö, selvitetty.
5118: on hallitus kuitenkin nähnyt hyväksi saattaa Edellä olevan johdosta allekirjoittaneet
5119: asian uudelleen käsiteltäväksi uudessa komi- kunnioittaen ehdottavat,
5120: teassa, jossa ei työmarkkinajärjestöillä ole
5121: edes edustajaansa. Asiassa tehtyyn edus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
5122: kuntakyselyyn annetussa vastauksessa tode- tulo- ja menoarvioon 54 000 000 mark-
5123: taan, että valtion toimesta harjoitetaan huo- kaa metsätyöntekijäin ammattikoulu-
5124: mattavassa laajuudessa metsätyöntekijäin tustoiminnan aloittamista varten.
5125: kouluttamista. Itse asiassa on valtion nykyi-
5126: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
5127:
5128: Päiviö Hetemäki. R. Hallberg.
5129: Arvo Tuominen. Eemil Partanen.
5130: K. F. Haapasalo. Ka.a.rlo Kajatsalo.
5131: Eino Raunio. Urho Kulova.a.ra.
5132: Urho Kähönen.
5133: 1019
5134:
5135: IV,218. - Rah.al N: o 108.
5136:
5137:
5138:
5139:
5140: Hietala. ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen lento-
5141: kentän kunnostustöihin.
5142:
5143:
5144: E d u s k u n n a 11 e.
5145:
5146: Liikenteen kehityksessä on lentoliikenne varten ja kentän erittäin edullinen sijainti
5147: viime vuosien aikana tullut yhä merkittä- lähellä kaupunkia puoltaa se pysyvää käyt-
5148: vämmäksi tekijäksi sekä kotimaan että ulko- töä.
5149: maan matkoilla. Valtiovalta on ajan vaati- Nykyinen keskeneräinen kiitotie on kar-
5150: mukset tajuten kehittänyt maan lentokenttä- kealla soralla päällystettynä jo lentoturvalli-
5151: verkkoa nopeasti ja ensi vuoden tulo- ja suuden takia vaarallinen. Se aiheuttaa sekä
5152: menoarviossakin näkyy tämä pyrkimys. Siinä renkaitten kulumista että rengasvaurioita.
5153: on ehdotettu lentokenttien rakennusmäärä- Koekäyttöpaikoilla irtokivet vaurioittavat
5154: rahoja Helsingin, Jyväskylän, Kauhavan, potkurien lapoja ja koneiden runko-osia.
5155: Turun, Oulun ja Nummelan lentokentille. Varsinaisen kiitoradan käyttö yhdystienä sul-
5156: Tätä taustaa vasten herättää jälleen ihme- kee pitkiksi ajoiksi koko liikenteen. Lasku-
5157: tystä, että Tampereen lentokentän aikanaan sektoreiden kasvava raivaamaton puusto vai-
5158: keskeytetyt rakennustyöt ovat nytkin jää- keuttaa yhä enemmän laskeutumista. Talvi-
5159: neet vaille huomiota. Kyseessä on maan toi- liikenteen turvaamiseksi puuttuvat kentältä
5160: seksi suurin kaupunki, jonka lentokenttäolot sorasiilot ja palokaluston puuttuminen on
5161: eivät vastaa alkeellisimpiakaan vaatimuksia. suorastaan kohtalokasta. Kentän aikanaan
5162: Tästä huolimatta suurelle teollisuuskaupun- tapahtuneen salaojituksen jäljiltä on sinne
5163: gille elinehtona oleva lentoliikenne on vuo- jäänyt tasoittamattomia multavalleja, jotka
5164: desta vuoteen kasvanut täysin väliaikaisessa tekevät kentän harvinaisen hoitamattoman ja
5165: tilassa olevalla, kestopäällystämättömällä ken- keskeneräisen näköiseksi, mitä lisää se, että
5166: tällä. Pelkän reittiliikenteen tilastot osoitta- kentälle ei ole kylvetty ruohoa. Ulkomaalai-
5167: vat kolmelta viime vuodelta seuraavia lu- sille matkailijoille on ensimmäinen kuva
5168: kuja: maastamme mahdollisimman epäedullinen.
5169: Lentoaseman rakennus on väliaikaisena
5170: 1957 matkustajia 28 900, rahtia 34 498 kg. kaikissa suhteissa liian ahdas ja alapuolella
5171: 1958 matkustajia 28 003 rahtia 37 186 kg. kaiken arvostelun. Riittämättömät tilat vai-
5172: (kenttä oli suljettuna 1. 8.-31. 10 välisen keuttavat lennonjohdon toimintaa, mikä lait-
5173: ajan) teiden ja kalusteiden puutteellisuuden sekä
5174: 1959 matkustajia 31 634 rahtia 85 662 kg. huonon näkyväisyyden takia on muutenkin
5175: hankalaa.
5176: Tänä syksynä voimaantulevien uusien ai- Lentoasemalla on toimistotilaa kahden len-
5177: kataulujen mukaan muodostuu Tampereesta toyhtiön, passintarkastajain ja tullin henki-
5178: maan toiseksi vilkkaimmin liikennöity lento- lökunnan yhteisesti käytettäväksi 12 neliö-
5179: keskus, josta kotimaisten yhteyksien lisäksi metriä, missä päivän mittaan kymmenkun-
5180: on lentoyhteydet ulkomaille. nan henkilön on yhtaikaa toimittava. Yleisö-
5181: Minkä ratkaisun Tampereen lentokenttä- tilat ovat yhtä pienet, niin että kaksi ker-
5182: kysymys lopullisesti saakin, selvää on, että taa päivässä tapahtuva tullaus on olosuhteit-
5183: joka tapauksessa nykyistä kenttää joudutaan ten kestämättömyyden takia jo ehdotettu
5184: jatkuvasti käyttämään. Valmet Oy:n lento- lopetettavaksi, koska siihen ei ole mitään
5185: konetehdas tarvitsee jatkuvasti tehtaan vie- mahdollisuuksia. Matkustajien kannalta ti-
5186: ressä olevaa kenttää koelentotoimintaansa lanne on suorastaan sietämätön ja ulkomailta
5187: 1020 IV,218. - Tampereen lentokenttä.
5188:
5189:
5190: tulevien matkailijain kentästä alunperin vaan nopeista yhteyksistä itä- ja pohjois-
5191: ~aama kielteinen käsitys yhä vahvistuu. Suomeen sekä ulkomaille.
5192: Paitsi yhä lisääntyvien liike- ja virkamat- Kaiken edelläolevan perusteella ja valtio-
5193: kojen sekä lentorahdin kannalta on lento- päiväjärjestyksen 31 §:n nojalla ehdotamme
5194: kenttäkysymyksen saaminen edes välttävään kunnioittaen,
5195: ratkaisuun myös maamme toiseksi suurim-
5196: massa kaupungissa tarpeellista matkailun että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
5197: huomattavan merkityksen takia. Kysymys ei tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun
5198: ole vain paikallisesta intressistä, joka on 63 momentille 100 miljoonan markan
5199: luonnollisesti suuri, vaan valtakunnallisesti määrärahan Tampereen lentokentän
5200: erittäin olennaisesta puolesta matkailua. kunnostustöihin ja lentoaseman raken-
5201: Lähinnä ei myöskään ole kysymys vain Tam- tamiseen.
5202: pereen ja Helsingin välisestä yhteydestä,
5203: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
5204:
5205: Toivo Hietala. Arvo Pentti.
5206: Olli Aulanko. Anni Flinck.
5207: Leo Suonpää. Atte Pakkanen.
5208: Kuuno Honkonen. Kustaa Alanko.
5209: Kauko Tamminen. Mikko Asunta.
5210: Pertti Rapio. Matti Raipala.
5211: 1021
5212:
5213: IV,219. - Rah.a.l. N: o 109.
5214:
5215:
5216:
5217:
5218: Hiltunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lisäavus-
5219: tuksiksi teattere~1le.
5220:
5221:
5222: E d tlS k u n n a 11 e.
5223:
5224: Valtion teattereille myöntämä taloudelli- maaran ja tulojen kasvu miltei pysähtynyt
5225: nen tuki on oleellisesti vaikuttanut teatteri- kustannusten jatkuvasti noustessa.
5226: toimintamme nykyisen laajuuden ja näyttä- Lisäksi on otettava huomioon, että valtion
5227: mötaiteemme kansainvälisen arvonannon saa- nykyisin avustamien teattereiden lisäksi olisi
5228: vuttamiseen. Tähän tarkoitukseen myönnetyt avustusta annettava myös asiallisin syin pe-
5229: valtion määrärahat ovat vuodesta 1957 nous- rustetuille uusille teattereille, mm. Kouvolan
5230: seet ainoastaan 4 350 000 markalla ja esiin- teatterille.
5231: tyvät vuoden 1961: n tulo- ja menoarvioesi- Kun näyttämötaiteemme häiriötön kehitty-
5232: tyksessä entisen suuruisina. minen on henkisen kulttuurimme menestymi-
5233: Valtion avustamien 33 teatterilaitoksen toi- selle välttämätöntä ja valtion tuen lisäämi-
5234: minnan rahoittaminen näinä vuosina on pe- nen on nykyisenä ajankohtana edellä esite-
5235: rustunut pääasiassa katsojamäärän lisäykseen tyistä syistä erittäin tärkeätä, ehdotamme
5236: ja siitä seuranneeseen näytäutötulojen kas- kunnioittaen,
5237: vuun, lipunhintojen korotuksiin, kunnallisten
5238: avustusten lisäyksiin sekä kohtuuttoman al- että Eduskunta ottaisi 10 Pl. XVIII
5239: haisen palkkatason jatkumiseen. Kahden vii- luvun 4 momentille lisäystä lisäavus-
5240: meisen näytäutövuoden aikana on katsoja- tuksiin teattereille 35 000 000 mark-
5241: kaa.
5242: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
5243:
5244: Onni Hiltunen. Erkki Hara.
5245: Väinö Leskinen. Erkki Tuuli.
5246: Paavo Aitio. Urho Saariaho.
5247: Onni Peltonen. Arvo Tuominen.
5248: Martta Salmela-Järvinen. Aune Innala.
5249: Veikko Kokkola. Viljo Virtanen.
5250: Juho Karvonen. Varma K. Turunen.
5251: Judit Nederström-Lunden. Eino Kilpi.
5252: Olli J. Uoti. Irma Rosnell.
5253: Urho Kähönen.
5254: 1022
5255:
5256: IV,220. - Rah.al. N:o 110.
5257:
5258:
5259:
5260:
5261: Hiltunen ym.: Määrärahan osoittamisesta elokuvapalkinnoiksi.
5262:
5263:
5264:
5265: E d u s k u n n a ll e.
5266:
5267: Elokuvatalous on kaikkialla maailmassa nut huomattavia summia valtion kassaan
5268: joutunut viime aikoina suuriin vaikeuksiin. leimaveroina samaan aikaan kuin valtio on
5269: Tämä johtuu suurimmalta osalta television jakanut satoja miljoonia avustuksina näyt-
5270: nopeasta leviämisestä, mutta toisaalta myös tämötaiteelle. Samoin on vain valtion tuki
5271: moottoriliikenteen ja säästäväisyyteen pakot- tehnyt mahdolliseksi television nopean läpi-
5272: tavan osamaksukaupan lisääntymisestä, mitkä murron, mi:kä nyt uhkaa koko elokuvan tu-
5273: kaikki yhdessä vähentävät elokuvakäyntejä. levaisuutta ja jolle elokuva on joutunut luo-
5274: Vuosittain myytyjen elokuvalippujen määrä vuttamaan osan pal"haimmista miehistään an-
5275: on vähentyny.t USA:ssa peräti 50%, Ruot- nettuaan heille ensin perusteellisen ammatti-
5276: sissa lähes 40 %, ja meillä Suomessa on vä- opetuksen. Jo tämänkin perusteella olisi
5277: hennys ollut viime aikoina n. 10 % vuodessa. oikeudenmukaista, että valtiovalta nyt ryh-
5278: On ymmärrettävää, että tämän täytyy hor- tyisi taloudellisesti tukemaan kotimaista elo-
5279: juttaa koko elokuvatalouden perusteita. kuvatuotantoa jo toteutettujen verohelpotus-
5280: Samaan aikaan on varsinkin pienempien ten lisäksi.
5281: maiden oma elokuvatuotanto joutunut yhä Kehitys muualla maailmassa on kulkenut
5282: pahempaan puristukseen. Ruotsissa on val- samaan suuntaan. Englannissa poistettiin
5283: tiovallan toimesta suoritettu virallinen tut- elokuvavero viime keväänä kokonaan. Ruot-
5284: kimus osoittanut kotimaisen elokuvatuotan- sissa sitä 'alennettiin huomattavasti, ja sa-
5285: non jo vuosikausia tuottaneen tappiota, ja malla tehtiin päätös valtion palkintojen jaka-
5286: meillä Suomessa on kehitys vienyt siihen, misesta parhaille kotimaisille elokuville, mitä
5287: ettei kukaan tuottaja enää uskalla yrittää varten budjettiin merlå.ttiin 1 milj. kruunua
5288: n:k. parempien elokuvien valmistamista. Kun vuodessa. Perusteluissa todettiin tällöin, että
5289: tuotantokustannukset ovat keskimäärin 15- oma elokuvatuotanto jo periaatteessa on ny-
5290: 20 mmk elokuvaa kohti, on ymmärrettävää, kyaikaiselle kulttuurivaltiolle väLttämätön,
5291: ettei 'kukaan uskalla riskeerata tällaisia sum- minkä lisäksi vielä on huomioitava kansalli-
5292: mia epävarmaan yritykseen. set näkökohdat. Vain kotimainen elokuva
5293: Yleinen uskomus on, että elokuvan ita- pystyy liikkumaan kotoisella maaperällä ja
5294: 1ouskin paranee sen tason noustessa ja että tuomaan esiin omat kansalliset erikoispiirteet
5295: toisaalta suurta yleisöä pystytään kasvatta- ja kulttuurin. Jos se jää pois, joutuu kansa
5296: maan niin, että se lopuksi hyväksyy myös kokonaan ulkomaisten vaikutteiden varaan,
5297: korkeammat vaatimukset täyttävät taide- mikä nimenomaan nuorisoa ajatellen ei voi
5298: kuvat. Kun kokemus kuitenkin osoittaa, ettei olla hyväksi.
5299: tässä kasvatustehtävässä vielä ole päästy Kun Espanjassa joitakin vuosia sitten teh-
5300: riittävän pitkälle ja että se vaatisi huomat- tiin päätös valtion elokuvapalkintojen jaka-
5301: tavia sijoituksia, joita kuitenkaan ei koh- misesta, todettiin esityksen perusteluissa, että
5302: tuudella voida vaatia tuottajilta, olisi valtio- ,vain täten kotimainen elokuva kykenee
5303: vallan meilläkin vihdoin kiinnitettävä huo- omassa maassa antamaan vaadittavan kan-
5304: miota myös itähän kansansivistystoiminnan sansivistyksellisen panoksen ja pystyy sa-
5305: haaraan. malla kilpailukykyisenä tunkeutumaan kan-
5306: Tähän saakka on elokuva meillä ollut val- sainvälisille markkinoille, jonne nimenomaan
5307: tiovallan mielestä vain sopiva verotuskohde valtion etu sitä vaatii". On huomattava, että
5308: ja se on kuluneiden vuosien aikana maksa- kotimaisen tuotannon loppuessa ulkolaisten
5309: IV,220.- Hiltunen ym. 1093
5310:
5311: kuvien ;tarve kasvaa, mikä aiheuttaa kasvavat vät huomattavasti laajemmalle alueelle kuin
5312: valuuttamenot, kun sensijaan kotimainen tuo- meidän. Elokuva-alan edustajien käsityksen
5313: tanto niitä säästää ja voi hyvin onnistues- mukaan '50 mmk kuitenkin riittäisi. Käsityk-
5314: saan jopa tuoda ulkolaista valuuttaa maa;han. semme mukaan tämä on varsin vähäinen
5315: ·Tämän kaiken käsitti jo vuoden 1954 elo- summa, kun muistamme edelläsanotun sekä
5316: kuvakomitea, joka mietinnössään totesi, ettei sen, että elokuva-ala vuosikausia on mak-
5317: ,ilman riittävää valtion tukea ole aikaan- sanut ja edelleen maksaa huomattavat sum-
5318: saatavissa kotimaisia taiteellisesti ja teknilli- mat leimaverona.
5319: sesti korkeatasoisia elokuvia". Tämän vuoksi Mitä itse palkintojen jakotapaan tulee,
5320: komitea ehdottikin, että tulo- ja menoarvioon olisi siinäkin käsityksemme mukaan seurat-
5321: merkittäisiin riittävän suuri määräraha val- tava Ruotsin esimerkkiä. Tällöin olisi halli-
5322: tionpalkintojen jakamiseksi erityisen hyvien tukselle annettava valtuudet asettaa 7-jäse-
5323: elokuvien valmistajille, mutta tämä ehdotus ninen pwlkintolautakunta henkilökohtaisina
5324: jäi vwlitettavasti toteuttamatta. Yhtä huo- varamiehineen, joka suorittaisi jaon ja vuo-
5325: nosti ·kävi asiassa neljä vuotta myöhemmin sittain valitsisi palkittavat filmit. Lautakun-
5326: tehdyn eduskunta-aloitteenkin. nassa tulisi olla mukana taiteen ja kirjalli-
5327: 1Tämän jälkeen on tilanne ratkaisevasti suuden edustajien lisäksi myös valtiovallan
5328: muuttunut ja, niinkuin jo edellä sanoimme, ja elokuvatuottajain viralliset edustajat. Sillä
5329: suuresti huonontunut. Va1tiovallan asioihin olisi oikeus palkintosumman määrittelyyn,
5330: puuttuminen on käynyt suorastaan välttä- kuitenkin siten, että nämä pysyisivät riittä-
5331: mättömäksi, jos haluamme käydä kulttuuri- vän suurina filmiä kohti, joten ohjeeksi olisi
5332: valtiosta ja säilyttää kotimaisen elokuva- ehkä merkittävä 3-5 elokuvan palkitsemi-
5333: teollisuuden hengissä. Tämän johdosta pi- nen. Lauta:kunnan nimittäessään tulisi halli-
5334: dämme välttämättömänä, että ensi vuoden tuksen myös antaa sille ohjesääntö.
5335: talousarvioon merkitään riittävän suuri mää- Edellä esitetyn perusteella allekirjoittaneet
5336: räraha valtion pa~lkintojen jakamiseksi par- kunnioittaen ehdottavat,
5337: haimmille kotimaisille elokuville.
5338: Kun Ruotsissa nyt tullaan tähän tarkoi- e.ttä Eduskunta ottaisi vuoden 1961
5339: rt;ukseen käyttämään yli 60 milj. mk vuo- tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
5340: dessa, olisi meidän itse asiassa uhrattava markan määrärahan valtioneuvoston
5341: enemmän, koska Ruotsi jo luonnostaan on käytettäväksi vuoden 1961 aikqm,a jaet-
5342: rikkaampi maa ja koska sen elokuvat lisäksi tavia elokuvapalkintoja varten.
5343: yksistään kielellisistäkin syistä johtuen Ieviä-
5344: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
5345:
5346: Onni Hiltunen. Juha Rihtniemi.
5347: ·Varma K. Turunen. Edvard Pesonen.
5348: Viljo Virtanen. Kustaa Ala.nko.
5349: Ensio Partanen. Kaarlo Pitsinki.
5350: Kaarlo Kajatsalo.
5351: 1024
5352:
5353: IV,221. - Rah.a.l. N: o 111.
5354:
5355:
5356:
5357:
5358: Holopainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pu-
5359: helin- ja lennätinverkon laajentamiseen ja parantamiseen.
5360:
5361:
5362: E d u s k u n n a ll e.
5363:
5364: Hallituksen esityksessä vuoden 1961 tulo- tarvitsevansa, on ilmeistä, että ehdotetulla
5365: ja menoarvioksi on 19 Pl. 1 luvun 33 mo- määrärahalla posti- ja lennätinlaitos ei pysty
5366: mentin kohdalle merkitty puhelin- ja len- tyydyttämään kehittyvän talouselämämme
5367: nätinverkon laajentamiseen ja parantami- tarpeita kaukopuhelinliikenteen osalta. Huo-
5368: seen 2 650 000 000 mk, josta 1 015 000 000 mattava on lisäksi, että ne varat, jotka kau-
5369: markkaa kaukopuhelu- ja lennätinliiken- kopuhelinverkoston parantamiseen on viime
5370: teessä tarvittavien laitteiden hankkimiseen vuosina myönnetty, eivät ajoissa pääse tuot-
5371: ja asentamiseen. Posti- ja lennätinhallitus tamaan hyötyä, ellei verkostoa saada pikai-
5372: oli esittänyt puhelin- ja lennätinverkon laa- sesti kuntoon.
5373: jentamiseen ja parantamiseen 4 511000 000 Kunnioittaen ehdotamme,
5374: mk, josta kaukopuhelu- ja lennätinliiken-
5375: teessä tarvittaviin laitteisiin asennuksineen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
5376: 2 547 000 000 mk. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
5377: Kun tulo- ja menoarviossa on siten ehdo- 33 momentille lisäyksenä 600 000 000
5378: tettu kaukopuheluliikenteen tarpeisiin huo- markkaa kaukopuhelu- ja lennätinlii-
5379: mattavasti pienempi summa kuin mitä am- kenteessä tarvittavien laitteiden hank-
5380: mattivirasto on laskenut tarkoitusta varten kimiseen ja asentamiseen.
5381: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
5382:
5383: Ale Holopainen. Varma. K. Turunen.
5384: Matti I,iina.ma.a. Veikko Savela.
5385: Olavi Lahtela. Antti Kukkonen.
5386: Akseli Pa.arm.an. Vilho Turunen.
5387: Esa. Timonen. Esu Niemelä.
5388: V. E. Svinhufvud. Aa.ro Stykki.
5389: Elis Manninen. Lyyli Aalto.
5390: 1025
5391:
5392: IV,222. - Ra.h.al. N: o 112.
5393:
5394:
5395:
5396:
5397: Honkonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta oppi-
5398: koulun opp~1aiden koulunkäynnin avustamiseen.
5399:
5400:
5401: Eduskunnalle.
5402:
5403: Laki oppikoulun oppilaiden koulunkäyn- oppilaiden lukumäärä kymmenessä vuodessa
5404: nin avustamisesta suo vähävaraisille, lahjak- kohonnut sadastatuhannesta kahteensataan-
5405: kaille ja ahkerille lukioasteen ja keskikoulun tuhanteen, niin stipendin saajien sekä abso-
5406: kahden ylimmän luokan oppilaille mahdolli- luuttinen että varsinkin suhteellinen luku-
5407: suuden saada valtiolta apurahaa opiskeluaan määrä supistuu jatkuvasti varsin voimak-
5408: varten. Kun eduskunta viime talvena kai- kaasti.
5409: ken lisäksi korotti näitä apurahoja, niin asia Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5410: on siltä kohdalta verrattain hyvin. Valitet-
5411: tavana heikkoutena täytyy kuitenkin pitää että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
5412: sitä, että jaettava kokonaismäärä ei valtion tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
5413: budjetissa ole vastaavasti lisääntynyt. Kun kaa lisäyksenä oppikoulun oppilaiden
5414: nyt kuitenkin apurahat ovat nousseet ja koulunkäynnin avustamiseen.
5415: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
5416:
5417: Kuuno Honkonen. Inkeri Virtanen.
5418: Pauli Puhakka. Anna-Liisa Tiekso.
5419: Judit Nederström-Lunden. Leo Suonpää.
5420: Veikko Kansikas. Eino Tainio.
5421: Veikko Rytkönen. Siiri Lehmonen.
5422: Toivo Niiranen. Toivo Asvik.
5423: Kauko Tamminen. Väinö R. Virtanen.
5424:
5425:
5426:
5427:
5428: 14 E 644/60
5429: 1026
5430:
5431: IV,223. - Rah.al. N:o 113.
5432:
5433:
5434:
5435:
5436: Honkonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan-
5437: puolustajat r.y :n toiminnan tukemiseen.
5438:
5439:
5440: Eduskunnalle.
5441:
5442: Eräs ihmisten mieliä eniten askarrutta- den ajan erittäin arvokasta työtä rauhan
5443: vista ongelmista on kysymys sodasta ja rau- hyväksi. Lisäksi ovat järjestön edustajat lu-
5444: hasta. Näin erikoisesti siksi, koska kansain- kuisten kansainvälisten kongressien yhtey-
5445: välinen ilmapiiri on viime aikoina tavan ta- dessä selvittäneet Suomen ulkopoliittista ase-
5446: kaa jännittynyt äärimmilleen. Kun vielä maa ja korostaneet kansamme voimakasta
5447: otamme huomioon ydinaseiden alalla tapah- rauhantahtoa. Jotta järjestö voisi tehostaa
5448: tuneen valtavan kehityksen, niin ei ole ihme, toimintaansa entisestään, ehdotamme,
5449: jos ihmisiä, jotka omakohtaisesti ovat saa-
5450: neet tehdä tuttavuutta maailmansodan tai että Eduskunta ottasi vuoden 1961
5451: ehkäpä kahdenkin kanssa, ahdistaa pelko tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark-
5452: uuden, entistä hirvittävämmän palon sytty- kaa maamme suurimman rauhanjär-
5453: misestä. jestön, Suomen Rauhanpuolustajat
5454: Meidän maassamme on Suomen Rauhan- r.y:n toiminnan tukemiseen.
5455: puolustajat r.y. suorittanut jo yli 10 vuo-
5456: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
5457:
5458: Kuuno Honkonen. Veikko Rytkönen. Leo Suonpää.
5459: Hertta Kuusinen. Toivo Niiranen. Eino Tainio.
5460: Pauli Puhakka. Kauko Tamminen. Siiri Lehmonen.
5461: .Tudit Nederström-Lunden. Inkeri Virtanen. Toivo Asvik.
5462: Veikko Ka.usikaB. Anna-Liisa Tiekso. Väinö R. Virtanen.
5463: 1027
5464:
5465: IV,224. - Rah.al. N:o 114.
5466:
5467:
5468:
5469:
5470: Hosia: Määrärahan osoittamisesta Kätilöopiston apulaisjoh-
5471: tajattaren palkkausta varten.
5472:
5473:
5474: E d u s k u n n a 11 e.
5475:
5476: Hallituksen esityksessä vuoden 1961 tulo- on sairaanhoitajaopistossa opiskelevien äitiys-
5477: ja menoarviossa kätilöopiston henkilökun- huollon opettajien koulutuskenttänä. Näin
5478: naksi ei ole huomioitu näin suuren oppilai- laajan opetustoiminnan menestyksellinen hoi-
5479: toksen (250 oppilasta vuosittain) johtoon taminen edellyttää, että johtajattaren apuna
5480: liittyviä tehtäviä tarpeellisessa määrin. Kä- toimii apulaisjohtajatar ohjelmien järjeste-
5481: tilöopistoa pienempienkin sairaanhoitajaoppi- lyssä ja toimeenpanossa.
5482: laitosten henkilökuntaan kuuluu apulaisjoh- Apulaisjohtajattaren palkkaus kätilöopis-
5483: tajatar, jolla on vastuu yhdessä johtajatta- tossa on kuulunut valtion 22 palkkausluok-
5484: ren kanssa opetusohjelmien laatimisesta ja kaan ja esitetään se jatkuvasti siihen kuulu-
5485: toimeenpanosta. On huomattava, että tällai- vaksi huomioonottaen kätilöopistossa suori-
5486: nen toimi on ollut kätilöopistossa olemassa tettava monitahoinen koulutus, apulaisjohta-
5487: tilapäisenä jo vuodesta 1947 alkaen ja ny- jattarelle asetettavat pätevyysvaatimukset
5488: kyistä laajennettua opetusohjelmaa silmällä- (kätilösairaanhoitajaterveyssisar) sekä näistä
5489: pitäen apulaisjohtajattaren toimi on katsot- johtuva toimen verrattavuus sairaanhoitaja-
5490: tava edelleen ja vakinaisena toimena täysin opiston ja terveydenhuolto-opiston apulais-
5491: perustelluksi. johtajattaren toimeen ja palkkaukseen. 22
5492: Kätilöopistossa järjestetään kahdesti vuo- pl. pp. 615 900:- vuodessa + ikälisät ja
5493: dessa alkavia kaksivuotisia kätilökursseja kalliinpaikanlisä 243 720: - vuodessa, yh-
5494: sekä myös kahdesti vuodessa alkavia yksi- teensä 859 620: -.
5495: vuotisia kätilökursseja erikoistuville sairaan- Edellä olevaan viitaten ehdotan, että
5496: hoitajille sekä vastaavia ruotsinkielisiä kurs-
5497: seja tarpeen mukaan. Lisäksi annetaan käti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
5498: löksi valmistuneille jatkuvasti vuosittain tulo- ja menoarvioon 859 620 mark-
5499: kuusi lakimääräistä jatkokoulutuskurssia täy- kaa Kätilöopiston apulaisjohtajattaren
5500: dennysoppijaksojen muodossa sekä suomen- palkkausta varten.
5501: että ruotsinkielisiä samoinkuin kätilöopisto
5502: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
5503:
5504: Armi Hosia.
5505: 1028
5506:
5507: IV,225. - Ra.h.al. N: o 115.
5508:
5509:
5510:
5511:
5512: Hostila. ym..: Määrärahan osoittamisesta J(arhulan yhteis-
5513: koulun ottamiseksi valtion haltuun.
5514:
5515:
5516: E d u s k u n n a ll e.
5517:
5518: Karhulan kauppalassa toimiva Karhulan koulun velat kohoavat uhkaavasti. Tällä het-
5519: yhteiskoulu on perustamisvuodestaan 1920 kellä lainojen suuruus on 128 000 000 mk.
5520: lähtien Karhulan Yhteiskoulun Kannatus- Koulun lukukausimaksut on kuitenkin voitu
5521: yhdistys r.y:n hallinnassa. Koulun toimi- pitää alempana Suomen yksityisoppikoulu-
5522: alueeseen kuuluu kauppalan lisäksi muuta- jen keskimääräistä tasoa, mikä erittäin rat-
5523: mia ympäristökuntiakin. Koulun oppilas- kaisevasti riippuu saaduista avustuksista
5524: määrä on kasvanut voimakkaasti vuosi vuo- Karhulan kauppalan auttaessa tänä vuotena
5525: delta oltuaan esimerkiksi: 3.8 milj. Lisäksi Kymin kunta ja kauppalan
5526: teollisuuslaitokset ovat avustusta myöntäneet.
5527: vuonna 1936 155 oppilasta Karhulan kauppala voimakkaana teolli-
5528: 1945 352 suusyhdyskuntana on 75 %: sesti työläisten
5529: " 1958 615 "
5530: " " kauppala, mikä suhdeluku näkyy myöskin
5531: oppilaiden kokonaismäärässä. Taloudelliset
5532: on se v. 1960 750 oppilasta. Kaikesta tästä mahdollisuudet näiden lasten vanhemmilla
5533: kehityksestä huolimatta ei kaikkia kouluun eivät ole lastensa kouluttamiseksi parhaat
5534: pyrkiviä ole voitu kouluun sijoittaa koulu- mahdolliset, mistä johtuen koulun saaminen
5535: tilojen riittämättömyyden takia, mistä joh- valtion kouluksi olisi omiaan helpottamaan
5536: tuen osan heistä on pitänyt hakeutua jopa ensiksikin koulun kannatusyhdistyksen vai-
5537: naapurikuntien kouluihin, lähinnä Kotkaan, keaksi muodostuvaa taloudellista tilaa sekä
5538: mikä aiheuttaa runsaasti lisämenoja koulu- toiseksi kaikkien lahjakkaiden joskin varat-
5539: tuksesta huolehtiville lasten vanhemmille. tomien lasten koulutus tulisi entistäkin pa-
5540: Koulua on jatkuvasti kannatusyhdistyksen remmin hoidetuksi.
5541: tarmokkaana toiminnalla voitu laajentaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
5542: Viimeisen kymmenen vuoden aikana huo- nioittaen,
5543: mattavammat laajennukset ovat olleet 1954
5544: ja 1957. Viimeisin laajennus saatiin lop- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
5545: puun suoritetuksi 1. 9. 1960 ja lisätiloja tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
5546: käyttöön n. 8 200 m3. Koulun 40-vuotisjuh- kan määrärahan Karhulan yhteiskou-
5547: lat ovat samalla uuden juhlasalisiiven vihki- lun ottamiseksi valtion haltuun.
5548: mistilaisuus 23. 10. 1960.
5549: Lisätilojen rakentaminen on tapahtunut
5550: melkein kokonaan lainavaroin, mistä johtuen
5551: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
5552:
5553: Sulo Hostila.. Valto Käkelä. Kalle Matilainen.
5554: 1029
5555:
5556: IV,226. - Rah.al. N: o 116.
5557:
5558:
5559:
5560:
5561: Hostila ym..: Määrärahan osoittamisesta rataosuuden Luu-
5562: mäki--Hamina-Kotka tutkimiseksi.
5563:
5564:
5565: E d u s k u n n a ll e.
5566:
5567: Kouvolan työvoimapiiri on ollut jatkuvasti Saimaan ja Suomenlahden välille helpottaisi
5568: työllisyyden kannalta katsoen eräs kaikkein myöskin liiaksi rasitettua Kouvolan ratapi-
5569: vaikeimpia koko maassamme. Kun kuiten- han liikennettä. Kaakkois-Suomen liikenteen
5570: kin työvoimapiiriin lukeutuvan Kymen lää- siirtyminen huomattavissa määrin nyt esi-
5571: nin alueella löytyy jatkuvasti sellaisia työ- tetylle uudelle ratajaksolle antaisi lisää tilaa
5572: kohteita, joiden rakentaminen olisi ei ainoas- muualta Suomesta tulevalle liikenteelle Kou-
5573: taan Kymen läänille, vaan myöskin koko volan kohdalla.
5574: kansakunnalle ja sen kansantaloudelle ensi- Uuden radan vaikutus tulisi myöhemmin
5575: sijaisen tärkeätä, olisi syytä valtiovallan vaikuttamaan laajempiinkin teollisuus- ja
5576: näitä työkohteita käydä rakentamaan. Eräs talousalueisiin. Aikanaan on kai rakennet-
5577: tällainen on uuden radan rakentaminen Lap- tava myöskin suora yhteys Vuoksenlaakson
5578: peenrannan-Luumäen-Haminan- Kotkan alueelta Pohjois-Karjalaan, minkä avulla vä-
5579: välille. limatkat rautatiellä lyhenisivät huomatta-
5580: Sodan jälkeen piteni voimakkaan Vuok- vasti, tämän alueen rikkaiden metsävarojen
5581: senlaakson ja koko Etelä-Saimaan suurteolli- tultua siten huomattavasti helpommin saata-
5582: suusalueen tuotteiden markkinointimatka ul- viksi teollisuuden käyttöön.
5583: kopuolelle omien rajojen, lähimpien vienti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme.
5584: satamien kohdalta noin 100 km. Aikaisemmin
5585: laivaus tapahtui Viipurista ja Uuraasta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
5586: Nyt kuljetus tapahtuu Kouvolan kautta tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mark-
5587: kiertäen rautateitse Kotkaan ja Haminaan. kaa rataosuuden Luumäki--Hamina-
5588: Suoran rautatieyhteyden saaminen Etelä- Kotka tutkimiseksi.
5589: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
5590:
5591: Sulo Hostila. Valto Käkelä.
5592: Veikko Kokkola. Meeri Kalavainen.
5593: Veikko Kansikas.
5594: 1080
5595:
5596: IV,2m. - Rah.al. N:o 117.
5597:
5598:
5599:
5600:
5601: Hostil'a ym..: Määrärahan osoittamisesta töiden aloittamiseksi
5602: Karhulan kauppalassa maantien ja siihen liittyvien st"l-
5603: tojen rakentamiseksi.
5604:
5605:
5606:
5607: Eduskunnalle.
5608:
5609: V altakunnan runkotie Helsinki-Kotka- liikenteen järjestely, sillä välittömästi edellä
5610: Karhula-Hamina--Lappeenranta on, kuten mainitun tien valmistuttua lisääntyy Karhu-
5611: yleisesti tiedetään, maamme voimakkaimmin lan läpi suuntautuva liikenne siinä määrin,
5612: liikennöityjä maantietä. Hoidetaanhan tämän ettei sitä voida asiallisesti hoitaa, ellei pro-
5613: tien avulla koko Kaakkois-Suomen ja osin fessori Meurmanin laatimaa kokonaissuunni-
5614: itäisenkin Suomen maantiekuljetukset. Kar- telmaa päästä nopeasti toteuttamaan.
5615: hulan kauppalan kohdalla tämän runkotien Tie- ja vesirakennushallituksesta yli-insi-
5616: liikenne on muodostunut, sisäisen liikenteen nöörit Tolonen ja Skogström käydessään
5617: siihen yhdistyessä, kauppalan viranomaisille Karhulassa tammikuussa oikein paikan
5618: huolta antavaksi liikennekysymyksen ajan- päällä antoivat asianomaisille elimille tehtä-
5619: kohtaiseksi ratkaisemisprobleemiksi. väksi suunnitelmien laatimisen valmiiksi seu-
5620: Yleisen ajattelutavan ja käytännönkin raavaksi työllisyyskaudeksi. Kun näin on, on
5621: mukaan raskas ja nopea ohittava liikenne asian jatkotoimenpiteet rahoituksen muo-
5622: olisi vietävä asutustaajamien ja yhdyskun- dossa hallituksen ratkaistavissa töiden al-
5623: tien ohi. Karhulan kohdalla joudutaan kui- kuun saattamiseksi 1959-1960 työllisyyskau-
5624: tenkin poikkeukselliseen olotilaan. tena.
5625: Karhulan asutus ulottuu pitkänomaisena Eräänä liikenteen läpäisykykyyn vaikut-
5626: ja kapeana eteläisestä merenrannan niemestä tavana haittana on kauppalan läpi virtaavan
5627: kauas ohi Kymin aseman pohjoiseen. Kar- Kymijoen itäisen haaran silta, joka sijain-
5628: hulan kauppalan asutuksen muodostuksesta, tinsa takia, aivan keskuksesta tulevan mäen
5629: mikä taas rakentuu teollisuuslaitosten sijoi- juurella, on liikenteen jatkuvasti kasvaessa
5630: tukseen, johtuu kuitenkin, että valtaosa auto- vaarallisen ahdas.
5631: liikenteestä on paikallista. Ohittavan liiken- Raskas, tavattomasti laajentunut maantie-
5632: teen suuruus on eri liikennelaskelmissa ollut liikenne läpi kauppalan Haminan satamasta,
5633: 10-20 %: n luokkaa. Yhteenvetona on tultu Summan tehtailta, Kotkan satamasta ja
5634: siihen tulokseen, että nykyinen Karhulan teollisuuslaitoksilta on asettanut sillan suori-
5635: kauppalan sen kapeimmalta kohdalta lävis- tuskyvyn mahdollisuuksille rajansa. Kun sii-
5636: tävä maantie on vietävä niin, että se vastai- hen lisäksi tulevat, kuten tiedämme, koko
5637: suudessakin pystyy vaivatta nielemään koko Lappeenrannan- Haminan- Helsingin lii-
5638: kasvavan ohitusliikenteen. Professori Meur- kenne, 22 000 henkilöä käsittävän Karhulan
5639: man on tästä laatinutkin selvän suunnitel- ja 30 000 henkilöä käsittävän Kotkan keskei-
5640: man. nen sisäinen liikenne, on tullut ajankohtai-
5641: Hallituksen ottaessa vuoden 1959 tulo- ja seksi sillan laajentaminen.
5642: menoarvioon 85 milj. markan määrärahan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5643: töiden aloittamiseksi Kouvolan-Tavastilan nioittaen,
5644: runkotiellä ja töiden alettua tien rakenta-
5645: miseksi vuoden 1959 alusta, on tullut erittäin että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
5646: ajankohtaiseksi Karhulan läpi suuntautuvan tulo- ja menoarvioon 100 000 000
5647: IV,227.- Hostna ym. 1031
5648:
5649: markkaa töiden aloittamiseksi Karhu- velemaan lisääntyvää liikennettä jo
5650: lan kauppalassa maantien ja siihen tehtyjen ja työn alla olevien suunni-
5651: liittyvien siltojen rakentamiseksi pal- tt31lmien mukaisesti.
5652: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
5653:
5654: Sulo Hostila.. Meeri Kalavainen.
5655: Veikko Kokkola.. Veikko Kansikas.
5656: Valto Käkelä. Juha Rihtniemi.
5657: Marja. Lahti.
5658: 1032
5659:
5660: IV,228. - Rah.al. N: o 118.
5661:
5662:
5663:
5664:
5665: Hostila ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhulan-Haminan
5666: tieosuuden saattamiseksi asfaltoitavaan kuntoon.
5667:
5668:
5669: E d u s kun n a 11 e.
5670:
5671: Viime vuosina on Helsingin-Haminan tua tulee liikenne voimakkaasti keskittymään
5672: maantiellä tapahtuva moottoriajoneuvolii- Karhulan-Haminan tieosuudelle, sillä kulje-
5673: kenne huomattavasti kasvanut niin kauko- tukset tämän Kymenlaakson runkotien kautta
5674: liikenteen kuin myös paikallisliikenteen osalta. Haminan, Kotkan ja Summan satamiin ja
5675: Suoritettujen liikennelaskelmien mukaan eri- koko eteläisen Kymenlaakson talousalueen
5676: koisen tuntuva kasvu on ollut Karhulasta teollisuuskeskuk.si~n siirtyvät entistä enem-
5677: Haminaan johtavalla Karjalantiellä. Lii- män autokuljetuksiin.
5678: kenne käsitti 1954 1 444 moottoriajoneuvoa, Tie- ja vesirakennushallituksessa lienee val-
5679: 5 302 tonnia sekä lokakuussa 1958 2 654 mis suunnitelma Karhulan-Haminan tie-
5680: moottoriajoneuvoa, 8 286.6 tonnia. Liiken- osuuden kestopäällystämisestä. Kun Kymen-
5681: teen kasvu edelleenkin on ollut voimakasta laakson Kouvolan-Tavastilan runkotie val-
5682: johtuen huomattavissa maarm kahden mistuu ja se valmistetaan samalla kestopääl-
5683: maamme suurimpiin lukeutuv1en vientisata- lysteiseksi, niin as1allista olisi, että saman-
5684: mien, Haminan ja Kotkan keskeisestä ja aikaisesti Karhulan-Haminan tieosuus kun-
5685: myöskin satamista muuhun Suomeen suun- nostetaan nykyistä liikennettä vastaavaan
5686: tautuvasta liikenteestä. Karhulan "kauppalan kuntoon.
5687: toimittamasta liikennelaskennasta 5 päivänä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
5688: kesäkuuta 1959 ilmenee, että Karhulan kes- nioittaen,
5689: kustan lävistää vuorokaudessa 6 869 moot-
5690: toriajoneuvoa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
5691: Tammikuussa 1959 alkoivat tietyöt Ky- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
5692: meenlaksossa Kouvolan-Tavastflan runko- kaa Karhulan-Haminam tieosuuden
5693: tiellä vuoden 1959 talousarvioon varatun 85 saattamiseksi asfaltoitavaan kuntoon.
5694: milj. markan turvin. Tämän ;tien valmistut-
5695: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
5696:
5697: Sulo Hostila. Kalle Matilainen.
5698: Erkki Tuuli. Meeri Kalavainen.
5699: Veikko Kokkola. Veikko Kansikas.
5700: Valto Käkelä. Juha Rihtniemi.
5701: Marja Lahti.
5702: 1033
5703:
5704: IV,229. - Ra.h.al. N:o 119.
5705:
5706:
5707:
5708:
5709: Hostila. ym.: Määrärahan osoittamisesta s~'llan rakentamiseksi
5710: Pyhtään kunnan Keihässalmeen.
5711:
5712:
5713: ;Eduskunnalle.
5714:
5715: Sumanlahden rannikolla, Pyhtään kuntaan Pyhtään kunta on rakentanut valmiiksi
5716: kuuluvan, noin 2 000 ha pinta-alaltaan ole- tien mantereelta, runkotie 7 :Itä, Keihässal-
5717: van Munapirtin saaren erottaa mantereesta meen. Munapil'ltin halki on rakenteilla maan-
5718: Keihässalmi. Tällä hetkellä saarella asuu tie, mitä kunta on avustanut ja tiehoito-
5719: noin 400 henkilöä, jotka vailtaosaltaan saavat kunta lisää, toistaiseksi valtion osuus puut-
5720: elatuksensa kalastuksesta. Kuitenkin vuosi tuu.
5721: vuodelta ovat mahdollisuudet kalastuksella Tiet eivät kuitenkaan valmistuttuaankaan
5722: itsensä elättämiseen heikentyneet, mistä joh- rat•kaise saarelaisten liikennöimispulmia. Kei-
5723: tuen jo noin 100-200 kansalaista käy man- hässalmi voidaan ylittää vain veneellä, mikä
5724: tereella, aina Karhulassa ja Kotkassa ansiO- kelirikon aikana on kerrassaan mahdoton teh-
5725: työssä. Lisäksi saareen siirtyneet siirtolais- tävä. Vain sillan rakentaminen ratkaisevasti
5726: kalastajat eivät ole saaneet lupauksien mu- auttaa asiaa.
5727: !kaisia kalastusvesiä käyttöönsä, mistä johtuen Siltaa varten osa pengerryksistäkin jo lie-
5728: näidenkin kalastajien on entistä suuremmassa nee valmiina. Valmistelut ovat siis pitkällä,
5729: määrin käytävä ansiotyössä mantereella. niiden takia varsinainen sillan rakentaminen
5730: Maanviljelys on toinen elinkeinonhaara, voisi jo alkaa.
5731: millä saarella asuvat elatuksensa hankkivat. EdeHä olevaan viitaten ehdotamme kun-
5732: Saarella olisi mahdollisuudet maanviljelyksen nioittaen,
5733: ja karjatalouden kehittämiseen, mikäli tuot-
5734: teiden markkinointi saataisiiln paremmin ,että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
5735: hoidetuksi. Kulkuyhteydet ovat kuitenkin tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
5736: toistaiseksi olleet pahana .,kantona kaskessa", kaa sillan rakentamiseksi Pyhtään, kun-
5737: esteenä kehityksen eteenpäin menolle. Man- n,an, Keihässalmeen.
5738: tereella työssä käyvien kohdalla nimenomaan
5739: kulkumahdollisuudet ovat vaikeat, joskus ker-
5740: rassaan ylivoimaisen suuret.
5741: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
5742:
5743: Sulo Hostila. Valto Käkelä. Veikko Ka.nsikas.
5744: Erkki Tuuli. Kalle Matilainen. Juha Rihtniemi.
5745: Veikko Kokkola.. Meeri Kala.vainen. Marja. Lahti.
5746:
5747:
5748:
5749:
5750: 15 E 644/60
5751: ~ '' .
5752:
5753: 1084
5754:
5755: IV,230. - RaJul. N: o 120.
5756:
5757:
5758:
5759:
5760: Hosti1a ym.: Korotet'lu'• määrärahan osoittamisesta korotto-
5761: maksi avustuslainaksi Tuberkuloosiliitolle.
5762:
5763:
5764: E d u s k u n n a ll e.
5765:
5766: Tub~rkuloosiliitto-Tuberkulosförbundet r.y. luottojen määrä koroista puhumattakaan on
5767: on lähinnä Merikosken ammattioppilaitoksen jatkuvasti vuosittain yli 50 miljoonaa mark-
5768: perustamisen ja Liperin oppilaitoksen osta- kaa, merkitsee tämä koko liiton työlle jo
5769: misen johdosta joutunut turvautumaan ta- sellaista rasitusta, että sen varsinainen työ
5770: loudenhoidossaan varsin suuressa määrin luo- kärsii suuresti. Tämän vuoksi pidämme vält-
5771: tonottoon. Liiton tämänhetkisen vaikean ta- tämättömänä, että Tuberkuloosiliitolle mer-
5772: loudellisen tilanteen helpottamiseksi ehdot- kittyä määrärahaa lisättäisiin 10 000 000
5773: taakin hallitus esityksessään valtion tulo- ja markalla liiton lainojen suorittamiseksi.
5774: menoarvioksi vuodelle 1961 momentilla 19 Koko määräraha olisi tällöin 20 000 000
5775: PL II: 29 10 000 000 markkaa korottoman markkaa. Jotta liiton lainojen lyhentäminen
5776: avustuslainan myöntämiseksi ilman vakuutta voisi tapahtua joustavasti eri lainojen laina-
5777: Tuberkuloosiliitolle, jotta liitto voisi suorit- ehtojen raskauden huomioonottaen, esitämme
5778: taa Merikosken tontin kauppahinnan viimei- lisäksi määrärahan perusteluihin muutosta.
5779: sen erän ja samaa laitosta varten ottamansa Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
5780: lyhytaikaisen lainan. taen,
5781: Koska Tuberkuloosiliitto, joka suorittaa in- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
5782: validien ammattikoulutuksen lisäksi koko yh- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luwn
5783: teiskunnankin kannalta merkittävää muuta- 29 momentillt 10 000 000 markkaa ko·
5784: kin tuberkuloosi-invalidien kuntouttamis- ja rottoman avustuslainan myöntämistä
5785: jälkihuoltotyön tutkimista, ratkåisemista ja varten ilman vakuutta Tuberkuloosi-
5786: edelleen kehittämistä, on joutunut lähinnä liitolle, liitolle epäedullisten lyhytai-
5787: uusien ammattioppilltitostensa johdosta tur- kaisten velkojen ja lainojen vakautta-
5788: vautumaan tällä haavaa varsin suureen luo- mista varten.
5789: tonottoon, josta yksinomaan lyhytaikaisten
5790: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
5791:
5792: Sulo Hostila.. Xa.lle Ma.tUa.in&n.
5793: Lyyli Aalto. Pentti Niemi.
5794: Va.rm& K. Turunen. Juho Karvonen.
5795: 1035
5796:
5797: IV,281. - Ra.h.al. N: o 121.
5798:
5799:
5800:
5801:
5802: Hult: Korotetun. mäiräNiha1l osoittamisesta kunnan- ja kylä-
5803: teide1& avustamiseen..
5804:
5805:
5806: E d u s k u n n a 11 e.
5807:
5808: Hallitus on ottanut v. 1961 tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
5809: arvioon 100 000 000 mk kunnan- ja kylä- tulo- ja menoarvion 12 Pl. 5 luvun
5810: teiden kuntoonpanotöiden avustamiseksi. 5 momenUlle lisäystä 100 000 000
5811: Vaikka näissä töissä avustus onkin vain markkaa kunnan~ ja kyläteiden avus-
5812: 20-25 %, niin ei tämä läheskään riitä tyy- tamiseksi.
5813: dyttämään edes välttämätöntä tarvetta.
5814: Siksi ehdotan kunnioittaen,
5815: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
5816:
5817: Mikko Hult.
5818: 1036
5819: IV,232. - Ra.h.al. N:o 122.
5820:
5821:
5822:
5823:
5824: Hyytiäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelmien
5825: Zaatimiseksi liikuntakasvatuksen opetuksen siirtämiseksi
5826: Jyväskylään.
5827:
5828:
5829: Eduskunnalle.
5830:
5831: Jo usean vuoden ajan on maamme lii- laista suunnittelumäärärahaa. Alan opetuk-
5832: kuntakasvatuksen kehittämiseksi tehty monia sen tehokas jatkaminen ja edelleen kehittä-
5833: suunnitelmia ja ennen kaikkea alan korkeam- minen kuitenkin vaatii tässä vaiheessa rat-
5834: man opetuksen kohdalla. Viimeksi on asia kaisevia toimenpiteitä, koska laitoksen nykyi-
5835: ollut eduskunnassa esillä käsiteltäessä liikun- set tilat eivät vastaa niille asetettavia vaati-
5836: takasvatuskorkeakoulun sijoituskysymystä. muksia.
5837: Tällöin eduskunta hyväksyi periaatteessa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5838: korkeakoulun sijoittamisen Jyväskylän kas- nioittavasti,
5839: vatusopillisen korkeakoulun yhteyteen sekä
5840: toivoi pikaisia toimenpiteitä kysymyksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
5841: saattamiseksi lopulliseen ratkaisuun. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
5842: Vuoden 1961 valtion tulo- ja menoarviossa kaa suunnitelmien Zaatimiseksi liikun-
5843: ei liikuntakasvatuskorkeakoulun uudistus- takasvatuksen opetuksen siirtämiseksi
5844: hankkeita varten ole varattu edes minkään- Jyväskylään.
5845: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
5846:
5847: Veikko Hyytiiinen. Mauno Pohjonen.
5848: 1037
5849:
5850: IV,238. - Ra.h.aJI. N:o 123.
5851:
5852:
5853:
5854:
5855: Hyytiäinen Ym·: Määrärahan osoittamisesta uusien toimien
5856: perustamiseksi J yväskyZän ortopediseen sairaalaan.
5857:
5858:
5859:
5860: Eduskunnalle.
5861:
5862: Jyväskylän ortopedinen sairaala on toi- jääneet ainoiksi tilapäisiksi osastonhoitajan
5863: minut 5 vuotta. Alilääkärin puutteen takia toimiksi ja nyt uhkaavat jäädä edelleen,
5864: on käytössä ollut vain 1 hoito-osasto (40 vaikka perustetaan muita vähemmän tär-
5865: paikkaa). Nyt kun sairaala syyskuun alusta keitä ylimääräisiä toimia. Toinen on kouliu-
5866: on saanut alilääkärin, on myös toinen hoito- tunut tärkeään poliklinikan työhön, toinen
5867: osasto (40 paikkaa) voitu avata. on laboratoriohoitajatar. Jos he jättävät toi-
5868: Sairaalan kaikki toimet olivat tilapäisiä mensa, on tilalle vaikea saada uusia, koska
5869: 4. 2. 1959 saakka, jolloin 82 tilapäisestä toi- vakinaisiakin sairaanhoitajan toimia on erit-
5870: mesta 54 muutettiin ylimääräisiksi, 28 jää- täin riittävästi saatavissa.
5871: dessä edelleen tilapäisiksi, joukossa mm. 1 Ko. 11 pl:n toimistoapulainen on myös
5872: alilääkärin, 1 röntgenlääkärin, 3 osastonhoi- ollut toimessaan sairaalan perustamisesta
5873: tajan ja 1 vanhemman toimistoapulaisen lähtien ja jo ennen sitä Jyväskylän yleisen
5874: toimi. Näin siitä huolimatta, että useita toi- sairaalan palveluksessa. 4. 2. -59 muutettiin,
5875: mia (sairaala-apulaisten, keittiöhenkilökun- ilmeisesti erehdyksessä, nuoremman 10 pl:n
5876: nan ym.), joihin on ollut hyvin saatavissa toimistoapulaisen toimi ylimääräiseksi tämän
5877: tilapäistä työvoimaa, muutettiin ylimääräi- vanhemman 11 pl: n toimen jäädessä tila-
5878: siksi. päiseksi, joten on ymmärrettävää, että asian-
5879: Nyt on ensi vuoden tulo- ja menoarviossa omainen katsoo kärsineensä vääryyttä.
5880: ehdotettu perustettavaksi seuraavat ylimää-
5881: räiset toimet: 1 alilääkäri, 1 röntgenlääkäri, Lääkintävoimistelijain saanti on aina ollut
5882: 1 osastonhoitaja, 2 sairaanhoitajaa ja 1 apu- vaikeata. Sairaalan nykyisistä 4 ylimääräi-
5883: hoitaja, sekä uusina tilapäisinä toimina pe- sestä toimesta on 1 täyttämättä. Siihen, ku-
5884: rustettavaksi 2 lääkintävoimistelijan tointa ten myös jo täksi vuodeksi syyskuun alusta
5885: (ynnä eräitä muita). Näin ilmeisesti toisen sairaalalle myönnettyyn 2 uuteen tilapäisen
5886: hoito-osaston avaamisen johdosta. lääkintävoimistelijain toimeen ei mistään ole
5887: Sairaalan kokonaistoiminnan kannalta olisi onnistuttu saamaan ketään. Lisäksi on par'-
5888: kuitenkin välttämätöntä saada edellämainit- aikaa 1 lääkintävoimistelija pitkäaikaisesti
5889: tujen aikaisempien ja nyt perustettavaksi sairaana, ja hänellä on sijainen vain tämän
5890: esitettyjen uusien ylimääräisten toimien li- vuoden loppuun, joten voi käydä niin, että
5891: säksi seuraavat ylimääräiset toimet: 2 osas- ensi vuoden alusta sairaalalla on vain 2 lää-
5892: tonhoitajaa (17 pl.) ja 1 toimistoapulainen kintävoimistelijaa. Sairaalan aikaisemmat 40
5893: (11 pl.). Nämä ovat ennestään tilapäisinä- osastopaikkaa ja poliklinikka antoivat 4 Iää-
5894: ne olisi siis muutettava ylimääräisiksi. 2 kintävoimistelijalie työtä enemmän kuin tar-
5895: lääkintävoimistelijaa (14 pl.). Nämä on nyt peeksi. Näin ollen pitäisi kaikkien sairaalan
5896: ehdotettu perustettavaksi_ tilapäisinä - olisi 6 lääkintävoimistelijan toimien olla ylimää-
5897: perustettava ylimääräisinä. räisiä, jotta olisi jotain toiveita saada niitä
5898: Ko. tilapäiset osastonhoitajat ovat toimi- täytetyiksi.
5899: neet sairaalan perustamisesta lähtien ja ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5900: katkeroituneet, kun heidän toimensa ovat nioittavasti,
5901: 1088 IV,233. - Ortopedinen sairaala.
5902:
5903:
5904: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 laisen (11. pl,) Ja ..~a!ulen Uiiikintä-
5905: tulo- ja menarvioon 3 700 000 markan voimistelijan (14 pl.) ylimääräisten
5906: suuruisen määrärahan kahden osaston- toimien perustamiseksi Jyväskylän or-
5907: hoitajan (17 pl.), yhden toimistoapu- topediseen sairaalaan.
5908: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
5909:
5910: Veikko . Hyytjäinen. Mauno Pohjonen. Onni Peltonen.
5911: 1039
5912:
5913: IV,234. - Ra.h.al. N:o 124.
5914:
5915:
5916:
5917:
5918: Hyytiäinen ym..: Mäiirärahq,n, osoittamisesta eläkkeisiin va-
5919: paassa ·ko;nsansivistystyössä toiminet1le henkilöille.
5920:
5921:
5922: E d u s k u n n a 11 e.
5923:
5924: Maassamme on vuosikymmenien ajan työs- vanhuus. Heidän suorittamansa tehtävän
5925: kennellyt ja jatkuvasti työskentelee vapaan merkityksen huomioonottaen on tämä tilanne
5926: kansansivistystyön palveluksessa henkilöitä, eritoten päätoimisina toiminnanjohtajina,
5927: joiden elämäntehtävä on kansamme henkisen neuvojina ja ohjaajina toimineille ilmeisen
5928: kunnon ja kestokyvyn ylläpitäjänä erittäin kohtuuton, ja sen vuoksi ehdotammekin kun-
5929: arvokas, kuten ankarissa koettelemuksissa on nioittavasti,
5930: yksimielisesti voitu todeta, mutta jotka palk-
5931: kauksensa ja muiden taloudellisten etujensa että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
5932: puolesta ovat erittäin heikossa asemassa. Eri- tulo- ja menoarvioon 8 000 000 markan
5933: tyisesti on todettava, että heidän eläketur- suuruisen määrärahan eläkkeiden. mak-
5934: vansa on olematon ja että näin ollen täl- samiseksi vapaan kansansivistystyön
5935: laista elämänsä opintokerho-, nuorisoseura-, palveluksessa päätoimisissa tehtävissä
5936: raittius- yro. vastaavaan työhön uhrannutta. elämäntyönsä suorittaneille henkilöille.
5937: henkilöä on odottamassa täysin turvaton
5938: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
5939:
5940: Veikko Hyytiäinen. Esa Kaitila. Armi Hosia.
5941: 1040
5942:
5943: IV,~.- Rah.al. N:o 125.
5944:
5945:
5946:
5947:
5948: Hyytiäinen: Määrärahan osoittamisesta uusien ylimääräisien
5949: toimien perustamista varten posti- ja lennätinhallintoon.
5950:
5951:
5952: E d u s kun n a 11 e.
5953:
5954: Posti- ja lennätinlaitoksen lennätin- ja Näin ollen olisikin otettava vuoden 1961
5955: puhelinliikenteen valtava kasvu sekä teknil- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä vuosipalk-
5956: lisen tiedotusvälineistön alalla tapahtunut koihin 5 946 600 markkaa, ikälisiin 1 096 500
5957: huomattava teknillinen kehitys on aiheutta- markkaa ja kalliinpaikanlisiin 442 580 mark-
5958: nut sitä hoitavan henkilökunnan tehtävien kaa eli yhteensä 7 485 680 markkaa kahden
5959: merkittävää lisääntymistä ja erityisesti vaati- vanhemman insinöörin (31 pl.), yhden käyt-
5960: mustason nousua teknillisessä ammattitai- töinsinöörin (30 pl.), kahden vanhemman
5961: dossa. Kaikesta tästä huolimatta ei vastaavia apulaisinsinöörin yp. (28 pl.) ja kahden apu-
5962: lisäyksiä ole tapahtunut riittävästi virkojen laisinsinöörin (26 pl.) ylimääräisen toimen
5963: lukumäärässä eikä ollenkaan virkojen korkeu- perustamista varten. Näistä tulee kolme en-
5964: dessa eikä palkkauksessa. Nämä epäkohdat sinmainittua posti- ja lennätinhallituksen
5965: ovat aiheuttaneet runsasta mieskatoa teknil- kehityksen vaatimia teknillisiä tehtäviä var-
5966: lisissä viroissa ja ylipainetta jäljellä olevan ten ja muut Helsingin Puhelinkonttoriin
5967: harvalukuisen henkilökunnan työmäärässä. kaukoautomatisoinnin johdosta lisääntynei-
5968: Erityisesti ovat edelläkuvatusta kehityk- siin tehtäviin.
5969: sestä joutuneet kärsimään käyttötehtävissä Edellä lausutun pemsteella ehdotan kun-
5970: palvelevat, joiden on ollut pakko jatkuvasti nioittaen,
5971: tehtäviä hoitaessaan kehittää itseään laitteiden
5972: monipuolistuessa, ja olla jatkuvasti teknii- että Eduskunta ottaisi vuoden 196_1
5973: kan kehityksen mukana, jotta laitteet toimi- tulo- ja menoarvioon 7 485 680
5974: sivat. Käyttöhenkilökunnan joukossa erityi- markkaa kahden vanhemman ifi,S'I,noo-
5975: sesti insinöörit eivät ole saaneet riittävästi rin, yhden käyttöinsinöörin, kahden
5976: ja riittävän korkeita virkoja heidän käytän- vanhemman apulaisinsinöörin ja kah-
5977: nössä 15-20 vuotisen kokemuksien antamaa den apulaisinsinöörin ylimääräisten
5978: pätevyyttä vastaamaan, vaan ovat edelleen- tointen perustamista varten posti- ja
5979: kin lähes samoissa viroissa kuin juuri val- lennätinhallintoon.
5980: mistuneet insinöörit.
5981: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
5982:
5983: Veikko Hyytiäinen.
5984: 1041
5985:
5986: IV,236. - :Rah.a.l. N:o 128.
5987:
5988:
5989:
5990:
5991: Hyytiäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän kas-
5992: vatusop1'Uisen korkeakoulun vanhojen rakennusten kor-
5993: jausta varten.
5994:
5995:
5996: ,E d u s k: u n n .a 11 e.
5997:
5998: Jyväskylän kasvatusopillisen korkea·koulun sekä lämpöjohdot 600 m a 5 000 mk eli
5999: vanhojen tiilirakennusten 'Peruskorjauksen 3 000 000 mk ja yhteensä 138 963 550 nrlr.
6000: piti tapahtua v. 1940, mutt.a sota siirsi suun- Koska tilantarve, erityisesti rakennuksiin
6001: nitelman toteuttamisen. Sodan jälkeen lai- suunniteltujen erityistilojen tarve on jatku-
6002: toksen laajentuminen vaati uusien rakenta- vasti lisääntynyt ja muodostunut !korkea-
6003: misen ja vanhojen rakennusten korjaus jä- koulun toimintaa haittaavaksi, olisi rakennus
6004: tettiin viimeiseksi ra:kennusvaiheeksi, joka rakennukselta suoritettava korjaustyö saatava
6005: siis on vieläkin toteuttamatta. Rakennusten alulle.
6006: kunto on niin huono, että näiden puu- ·Tämän vuoksi esitämmekiln kunnioittaen,
6007: lämmityksellä lämmitettyjen tilojen hyväksi-
6008: käyttö voi tapahtua vain osittain ja epätar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
6009: koituksenmukaisesti. Lisäksi tilojen lämmi- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
6010: tyskustannukset ovat suhteettoman suuret. kan määrärahan Jyväskylän kasvatus-
6011: Kustannusarvion mukaan näiden 51 307 m3 opillisen korkeakoulun vanhojen ra-
6012: käsittävien tilojen korjaus tulee maksamaan kennusten korjausta varten.
6013: 2 650 mk/m3 eli yhteensä 135 963 550 mk
6014: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
6015:
6016: Veikko Hyytiäinen. Mauno Pohjonen.
6017:
6018:
6019:
6020:
6021: 16 E 644/60
6022: 1042
6023:
6024: IV,237. - Rah.al. N:o 127.
6025:
6026:
6027:
6028:
6029: Hyytiäinen ym.: Miiiiriira~tm osoittamisesta Jyväskylän-
6030: J ämsänkosken radan rakennustyön aloittamiseen.
6031:
6032:
6033: E d u s k u n n a 11 e.
6034:
6035: Jättiiessään tulo- ja menoarvioesityksen kenneylijäämän antavan 6.9 % koron Sijoitet-
6036: vuodeksi ·1961 eduskunnalle hallitu's on sii- tavalie rakennuspääomalle.
6037: hen sisällyttänyt eräitä määrärahaesityksiä Jyvä8kylän--Jämsän:Kosken radan merki-
6038: rautateiden rakentamista varten. Huoli- tys on suuri sen läheilsessä vaikutusalueessa
6039: matta siitä, että Jyväskylän-Jämsänkosken olevalle elinkeinoelämälle, ennen kaikkea voi-
6040: ratasuunnan merkitys on monissa asiantun- makkaasti kehittyvän teollisuuden kuljetuk-
6041: tijaelimissä katsottu rataverkon k~hittämisen sille. Läpikulkulii'kenteessä radan vaikutus
6042: kannalta ensiarvoiseksi, ei hallituksen tulo- ulottuu pohjoisessa HaapajiirveHe, Jyväsky-
6043: ja menoarvioesi·tykseen kuitenkaan sisälly län~Pieksämäen radan suunnassa Kajaanin,
6044: määrärahaehdotusta tämän radan ra:kennus- Iisalmen, Kuopion, Savonlinnan ja Joen-
6045: työn aloittamiseen. suun alueille, jotka saavat edullisen yhteyden
6046: Jyväskylän--Jämsänkosken 57 km:n pitui- Tampereen alueelle ja Lounais-Suomen sata-
6047: sen yhdysradan tärkeyttä ovat viimeksi kulu- miin, mm. Raumalle, Turkuun ja Naantaliin.
6048: neina vuosina tähdentäneet mm. teollistaruis- Edelly;tyksenä sille, että tänä vuonna ilii-
6049: komitea v. 1951 ja teollisuusneuvottelukunta kenteelle avattu Saarijärven-Haapajärven
6050: v. 1959. Kulkula1tosneuvoston rautatiejaosto, rata voisi saada kannattavan liikenteen, on
6051: johon kuuluu mm. kolme rautatiehallituksen jatkoyhteyden rakentaminen Jyvä8kylästä
6052: edustajaa, on v. 1958 yksimielisesti asettanut Jämsänkoskelle.
6053: Jyväskylän--Jämsänk:osken radan esittämäs- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6054: sään 1:1adanrakennusohjelmassa ensitmmäiselle nioittavasti,
6055: sijalle.
6056: Radanrakennuksen taloudellista kannatta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
6057: vuutta on viimeksi tutkinut rautatiehallituk- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
6058: sen radanrakennusosaston ent. johtaja, dipl. 25 momentille lisäyksenä 150 000 000
6059: ins. Martti Viluksela, joka v. 1960 suoritta- markkaa Jyväskylä~ämsänkosken
6060: maasaan laskelmassa on osoittanut Jyväs- radan rakennustöiden aloittamista var-
6061: kylän--Jämsän:kosken radan tuottaman lii- ten.
6062: lielsingissä 21 päivänä gyyskuuta 1961.
6063:
6064: Veikko Hyytiäinen. Mauno Pohjonen.
6065: 1048
6066: IV,238. - Ra.h.a.l. N: o 128.
6067:
6068:
6069:
6070:
6071: Hyytiäincm. .ym.: Koro.tdun määrärahan osoittamisesta käsi-
6072: ja pie""teoUisuuslainoiksi.
6073:
6074:
6075: E d u s k u n n a II e.
6076:
6077: Valtion tulo- ja menoarvioon on käsi- ja voittoista ja että useimmat lainat on myön-
6078: pienteollisuudelle ehdotettu halpakorkoisina netty jo toimivien yritysten laajentamiseen,
6079: lainoina jaettavaksi 600 000 000 markkaa. jolloin kustannukset ovat luonnollisesti pie-
6080: Hakemuksia on viime vuosina koko maassa nemmät kuin kokonaan uusia tehtaita ra-
6081: ollut vuosittain kuitenkin 1.5--2 miljardia kennettaessa. Kun tiedetään, että vastaava
6082: markkaa, joten vain pieni osa kysynnästä on luku suurteollisuudessa yleensä nousee mo-
6083: voitu tyydyttää. Tänä vuonna on hake- niin miljooniin, niin pienteollisuuden voi-
6084: muksia jo tähän mennessä kertynyt noin 2 maperäistä kehittämistä voidaan hyvällä
6085: miljardia markkaa vastaava määrä, ja lai- syyllä pitää erittäin edullisena työllisyys-
6086: nojen hakuaika jatkuu vielä syyskuun 1960 politiikan keinona. Tällä tavoin työllisyyden
6087: loppuun. hoito tuottaa myös valtiolle ja kunnille vain
6088: Tutkittaessa vuosina 1956-58 myönnet- varsin pieniä uhrauksia.
6089: tyjen pienteollisuuslainojen vaikutusta työl- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6090: lisyyteen on todettu, että näiden lainojen nioittavasti,
6091: turvin luotujen työpaikkojen kokonaisinves-
6092: tointi yhtä työntekijää kohti on ollut noin että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
6093: 950 000 markkaa. Kuluvana vuonna on luku tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
6094: ollut n. 1100 000 markkaa. Nämä luvut ovat 23 momentille lisäyksenä 200 000 000
6095: suhteellisen alhaisia ennen kaikkea sen takia, markkaa käsi- ja pienteollisuuslai-
6096: että pienteollisuus on jo luonteeltaan työ- noiksi.
6097: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
6098:
6099: Veikko Hyytiäinen. Mauno Pohjonen.
6100: 1044
6101:
6102: IV,239. - Rah.al N: o 129.
6103:
6104:
6105:
6106:
6107: Härkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan-
6108: tiealueiden Zunastamisesta kunnille aiheutuvien maksujen
6109: korvaamiseen.
6110:
6111:
6112: E d u s k u n n a 11 e.
6113:
6114: Vanhan tielain aikana, ennen vuotta 1958 puolisuuden saamiseksi valtion osallistuttava
6115: alettiin valtion toimesta rakentaa useita entistä suuremmalla osuudella tiealueiden
6116: maanteitä eri puolilla maatamme. Teiden lunastuskustannuksiin. Tämän takia olisi
6117: rakentaminen suoritettiin melkein poikkeuk- valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon va-
6118: setta työttömyystyövoimalla. Teiden pohjiksi rattava ehdotettua suurempi määräraha tar-
6119: tarvittavat maa-alueet on useimmissa ta- koitukseen käytettäväksi.
6120: pauksissa ollut hankittava pakkolunastuk- Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
6121: sella ja on lunastusmaksut kuntien suoritet- nioittaen,
6122: tava. Uuden tielain mukaan ne maksetaan
6123: valtion varoista. Tästä johtuu, että eräille että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
6124: kunnille muodostavat tiealueiden lunastus- tulo- ja menoarvion 12 Pl. V luvun
6125: maksut suuren rasituksen, tehden eräissä 2 mmnentille lisäyksenä 20 000 000
6126: tapauksissa 40-50 miljoonaa markkaa kun- markkaa viime vuosina rakennettujen
6127: taa kohden. ja rakenteilla olevien maantiealueiden
6128: Kun tämmöinen rasitus jakautuu hyvin lunastamisesta kunnille aiheutuvien
6129: epätasaisesti eri kuntien osalle, olisi tasa- maksujen korvaamiseen.
6130: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
6131:
6132: A. Härkönen. Mikko Hult.
6133: Antti J. Rantamaa. Akseli Paarman.
6134: Esu Niemelä. Vilho Turunen.
6135: Emil Partanen. Aili Siiskonen.
6136: H. Törmä. Arvo Sävelä.
6137: Väinö Tikkaoja Impi Lukkarinen.
6138: Olli J. Uoti. Onni Mannila.
6139: Matti Kekkonen.
6140: 1045
6141:
6142: IV,MO. - :Rah.aJ. N:o 130.
6143:
6144:
6145:
6146:
6147: Härkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseu-
6148: dun sähköistämisen tukemiseen.
6149:
6150:
6151: E d u s k u n n a 11 e.
6152:
6153: Sotien jälkeisten vuosikymmenien aikana Kun kaikilla asukkailla tässä maassa, asui-
6154: on maaseudun sähköistäminen edistynyt suu- vatpa he missä tahansa, pitäisi olla saman
6155: resti. Toimenpide on parantanut huomatta- tapaiset elämisen mahdollisuudet, olisi säh-
6156: vasti maaseudun elämänmahdollisuuksia ja köistystä edelleen jatkettava myöskin syrjäi-
6157: tehnyt mahdolliseksi paremman valaistuksen sillä paikkakunnilla. Kun tämä ei ole mah-
6158: lisäksi · erilaisten sähkokäyttöisten koneiden dollista yksinomaan asukkaiden omilla va-
6159: hyväksikäytön maaseudulla. Maaseudun säh- roilla, olisi toimintaa tuettava entistä enem-
6160: köistäminen ei kuitenkaan ole vielä lähes- män yhteisillä varoilla.
6161: kään loppuun suoritettu. Aluksi sähkönja- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
6162: keluyhtymät rakensivat sähköverkostot ja si- kunnoittaen,
6163: ten saatiin sähköistetyiksi tiheimmin asutut
6164: ja helpoimmin rakennettavat alueet. Näin että Eduskunta ottaisi vuoden .1961
6165: menettelivät nekin sähköyhtymät, jotka saa- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
6166: vat toimenpiteisiinsä lainaa ja avustusta val- 24 momentille lisäyksenä 50 000 000
6167: tion varoista. Näin on kuitenkin monilla seu- markkaa maaseudun sähköistämisen
6168: duilla jäänyt syrjäiset asuma-alueet sähköis- tukemiseen.
6169: tyksen ulkopuolelle.
6170: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
6171:
6172: A. Härkönen. Martta Salmela-Järvinen.
6173: Vilho Turunen. Vappu Heinonen.
6174: Arvo Sävelä. Arvo Pentti.
6175: Aili Siiskonen. Eemil Partanen.
6176: Mikko Bult.
6177: 1046
6178:
6179: IV,241. - Fin.mot. N:o 131.
6180:
6181:
6182:
6183:
6184: Högström m.fl: Ångdende aft.visande av anslag för klinisk
6185: fortsättnitlgsutbuaning för svenska sjuksköterskor.
6186:
6187:
6188: Tili Riksdagen.
6189:
6190: Klinisk fortsättningsutbildning för sjuk- kännbart som de nya lagarna på ovan-
6191: sköterskor anordnas i detta nu enbart på nämnda områden förutsätter specialisering
6192: finska språket. Detta har lett till att det rä- för en avdelningssköterska.
6193: der en pätaglig brist pä svenskspråkiga sjuk- Kostnaderna för denna specialutbildning
6194: sköterskor, som har denna specialutbildning. inskräliker sig till avlöningen av tvä lärare
6195: Sjukhusväsendet i de svenska bosättnings- i 22 löneklassen, vilka kunde undervisa två
6196: områdena har under senaste tid utbyggts och grupper på 15 elever. Det nödiga tilliigget i
6197: nya befattningar har därigenom inrättats. statsbudgeten uppgär till 1 353 000 mark.
6198: Tillkomsten av centralsjukhusen i Vasa och Med detta tillägg kan klinisk fortsättningsut-
6199: på Åland samt Malmska sjukhuset i Jakob- bildning anordnas för 30 svenska sjukskö-
6200: stad och Västra Nylands kretssjukhus i Eke- terskor per år.
6201: näs, vilka tili övervägande del har svenska Med aliledning av vad ovan anförts får
6202: patienter, har i hög grad ökat behovet av undertecknade föreslå,
6203: specialutbildade svenska sjuksköterskor. Där-
6204: utöver har våra centralsjukhus för sinnes- att Riksdagen i statsförslaget för år
6205: sjukvärden och tuberkulosvården och övriga 1961 måtte upptaga ett anslag om
6206: sjukhus inom det svenska bosättningsomrädet 1 353 000 mark för anordnand8 av
6207: ett synnerligen stort behov av specialutbil- klinisk fortsättningsutb~1dning för
6208: . dade svenska sjuksköterskor. Behovet av en svenska sjuksköterskor.
6209: dylik specialutbildning gör sig sä mycket mer
6210: Helsingfors den 20 september 1960.
6211:
6212: Sven Högström. Elis Andersson.
6213: J. A. Junga.rå.. Grels Teir.
6214: Georg 0. Ehrnrooth. Torsten G. Aminoff.
6215: Georg Eriksson.
6216: 1047
6217:
6218: IV,241. - Ra.h.al. N: o 131.
6219: Suomennos.
6220:
6221:
6222:
6223:
6224: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisten
6225: sairaanhoitajattarien kliinistä jatkokoulutusta varten.
6226:
6227:
6228: Eduskunnalle.
6229:
6230: Sairaanhoitajattarien kliinistä jatkokoulu- sen erikoiskoulutuksen tarve on sitäkin tun-
6231: tusta järjestetään tällä hetkellä vain suomen- tuvampi, kun edellä mainittuja aloja koske-
6232: kielisenä. Tästä on ollut seurauksena, että vat uudet lait edellyttävät osastonhoitajatta-
6233: tämän erikoiskoulutuksen saaneista ruotsin- rien erikoistumista.
6234: kielisistä sairaanhoitajattarista on tuntuva Tämän erikoiskoulutuksen kustannukset ra-
6235: puute. joittuvat kahden 22. palkkausluokkaan kuu-
6236: Sairaalalaitosta on ruotsalaisilla asutus- luvan opettajan palkkaamiseen, jotka voisi-
6237: alueilla viime aikoina laajennettu ja siten vat opettaa kahta 15 oppilaan ryhmää. Tulo-
6238: perustettu uusia toimia. Vaasan ja Ahvenan- ja menoarviossa tarvittava lisäys on 1 353 000
6239: maan keskussairaalat sekä Malmin sairaala markkaa. Tällä lisäyksellä voidaan antaa
6240: Pietarsaaressa ja Länsi-Uudenmaan piirisai- kliinistä jatkokoulutusta 30 ruotsalaiselle sai-
6241: raala Tammisaaressa, joissa on pääosaltaan raanhoitajattarelle vuodessa.
6242: ruotsalaisia potilaita, ovat suuressa määrin Edellä esitetyn johdosta allekirjoittaneet
6243: lisänneet erikoiskoulutuksen saaneiden ruot- ehdottavat,
6244: sinkielisten sairaanhoitajattarien tarvetta. Li-
6245: säksi tarvitsevat mielisairaanhoidon ja tuber- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
6246: kuloosinhoidon keskussairaalamme ja muut tulo- ja menoarvioon 1 353 000 mar-
6247: sairaalat ruotsalaisella asutusalueella erittäin kan määrärahan ruotsinkielisten sai-
6248: suuressa määrässä erikoiskoulutuksen saa- raanhoitajattarien kliinisen jatkokou-
6249: neita ruotsalaisia sairaanhoitajattaria. Sellai- lutuksen järjestämistä varten.
6250: Relsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
6251:
6252: SV'en Högström. Elis Andersson.
6253: J. A. Junga.ri. Grels Teir.
6254: Georg 0. Ehrnrooth. Tors,en G. Amiu.off.
6255: Georg Eriksaon.
6256: 1048
6257:
6258: IV,242. - Fin.mot. N:o 132.
6259:
6260:
6261:
6262:
6263: Högström m.fl.: Angående anvisande av anslag för Karis-
6264: Billnäs samskolas övertagande av staten.
6265:
6266:
6267: Till Riksdagen.
6268:
6269: Karis-Billnäs samskola är en blomstrande skolan och skolgången inom rimliga gränser.
6270: och välskött svensk lärdomsskola i Karis kö- Men snart blir detta en övermäktig uppgift
6271: ping. Skolan, som grundats är 1914, betjä- för dem, som stöder skolan och behöver den-
6272: nar stora delar av den västnyländska lands- samma.
6273: bygden, om:fattande Karis landskommun, Mot denna bakgrund förstår vi att rege-
6274: Pojo, Tenala, Snappertuna och Ingå kommu- ringens uppseendeväckande åtgärd att från
6275: ner samt Karis köping ävensom Billnäs, budgetförslaget för år 1961 utelämna det av
6276: Åminne:fors, Fiskars och Svartä med :flere skolstyrelsen föreslagna anslaget :för Karis-
6277: industriområden. Den övervägande delen av Billnäs samskolas övertagande av staten
6278: eleverna kommer :från mindre bemedlade väckt djup förstämning i hela den västny-
6279: hem, :för vilka kostnaderna :för barnens skol- ländska bygden. Denna negativa inställning
6280: gäng i en privat lärdomsskola är synnerligen till ifrågavarande svenska läroverk framstår
6281: betungande. i ännu märkligare dager, då vi erinrar oss
6282: Skolan har i drygt tio ärs tid stätt i turen att Karjaan Yhteiskoulu, som arbetar på
6283: att bli övertagen som statsskola. I den 5-års- samma ort i närmaste grannskap, övertagits
6284: plan, som skolstyrelsen uppgjorde år 1952 av staten redan år 1958, ehuru den grundats
6285: och som under de :följande åren tjänade som först år 1946 eller mer än 30 år senare än
6286: rättesnöre för läroverkens :förstatligande, Karis-Billnäs samskola.
6287: föreslogs att Karis-Billnäs samskola skulle Är detta överensstämmande med rättvisa
6288: övertagas av staten år 1957. En viss efter- och billighet och med grundlagens bud om
6289: släpning uppstod emellertid i programmet att · de båda språkgruppernas kulturella be-
6290: så att tidpunkten för de i 5-årsplanen sist hov skall tillgodoses enligt enahanda grun-
6291: upptagna skolorna framsköts med ett par år. der?
6292: I skolstyrelsens budgetförslag :för år 1961 Till slut mä :framhållas att sedan är 1953
6293: föreslogs att 10 läroverk skulle övertagas av har ett 30-tal läroverk övertagits av staten.
6294: staten. Bland dem ställdes Karis-Billnäs Av dessa läroverk är endast ett svensksprå-
6295: samskola på andra platsen. Kostnaderna :för kigt, nämligen Åbo svenska :flicklyceum, som
6296: skolans övertagande har av skolstyrelsen be- uppstod genom sammanslagning av en statlig
6297: räknats till 48147 000 mark. Skolans till- :flickskola och en privat sAdan.
6298: gångar har skolstyrelsen uppskattat till Med hänvisning till ovanstäende :föreslär
6299: 132 430 000 mark och skulderna uppgår till vi,
6300: det tidigare nämnda beloppet 48147 000
6301: mark. att Riksdagen måtte i statsförslaget
6302: Endast genom stora uppof:fringar :från för år 1961 upptaga ett anslag om
6303: kommunernas och föriildrarnas sida har man 48 147 000 mark för Karis-Bl1lnäs
6304: kunnat hAlla kostnaderna och utgi:fterna :för samskolas övertagande av staten.
6305: Helsingfors den 20 beptember 1960.
6306:
6307: Sven Högström. Elis Andersson. Verner Korsbäck.
6308: Grels Teir. Victor Procope. T. E. Nordström.
6309: Georg 0. Ehrnrooth. Torsten G. Aminoff. Alwar Sundell.
6310: J. A. Junga.rå. Bertel Lindh. Kurt Nordfors.
6311: 1049
6312:
6313: IV,242. - Rah.al. N:o 132. S1tmnennos.
6314:
6315:
6316:
6317: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjaan-Pinjais-
6318: ten ruotsalaisen yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
6319:
6320: E d u s k u n n a 11 e.
6321: Karis-Billnäs samskola niminen oppilaitos ylivoimaiseksi tehtäväksi niille, jotka koulua
6322: on kukoistava ja hyvin hoidettu ruotsalai- tukevat ja sitä tarvitsevat.
6323: nen oppikoulu Karjaan kauppalassa. Koulu, Tätä taustaa vasten ymmärrämme, että
6324: joka perustettiin 1914, palvelee Länsi-Uuden- hallituksen huomiota herättävä toimenpide,
6325: maan maaseudun laajoja osia käsittäen Kar- jolla budjettiehdotuksesta vuodelle 1961 jä-
6326: jaan maalaiskunnan, Pohjan, Tenholan, tettiin pois kouluhallituksen ehdottama mää-
6327: Snappertunan ja Inkoon kunnat sekä Kar- räraha Karjaan-Pinjaisten ruotsalaisen yh-
6328: jaan kauppalan samoinkuin Pinjaisten, Åmin- teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun, on
6329: neforsin, Fiskarsin, Mustion ym. teollisuus- aiheuttanut syvää masennusta koko länti-
6330: alueet. Oppilaiden valtaosa on vähävaraisista sellä Uudellamaalla. Tämä kielteinen asenne
6331: kodeista, joille lasten koulunkäyntikustan- kysymyksessä olevan ruotsalaisen oppikoulun
6332: nukset ovat erittäin rasittavat. suhteen joutuu sitäkin merkillisempään va-
6333: Koulu on runsaan kymmenen vuoden ajan loon, kun muistamme, että Karjaan yhteis-
6334: ollut vuorossa päästä valtion kouluksi. Siinä koulu, joka toimii samalla paikkakunnalla
6335: viisivuotissuunnitelmassa, jonka kouluhallitus lähinaapurina, otettiin valtion haltuun jo
6336: laati vuonna 1952 ja joka seuraavina vuo- vuonna 1958, vaikka se on perustettu vasta
6337: sina oli ohjeena oppikoulujen ottamiselle val- 1946 eli enemmän kuin 30 vuotta myöhem-
6338: tion haltuun, ehdotettiin, että Karjaan-Pin- min kuin Karjaan-Pinjaisten ruotsalainen
6339: jaisten ruotsalainen yhteiskoulu otettaisiin yhteiskoulu.
6340: valtion haltuun vuonna 1957. Ohjelman to- Onko tämä sopusoinnussa oikeudenmukai-
6341: teuttamisessa syntyi kuitenkin jonkin ver- suuden ja kohtuuden sekä perustuslain sään-
6342: ran viivästymistä, joten viisivuotissuunnitel- nösten kanssa siitä, että molempien kieli-
6343: maan viimeksi otettujen koulujen osalta ryhmien sivistyksellisiä tarpeita on tyydytet-
6344: ajankohtaa siirrettiin parilla vuodella. tävä yhtäläisten perusteiden mukaisesti?
6345: Vuotta 1961 koskevassa kouluhallituksen Lopuksi mainittakoon, että vuodesta 1953
6346: budjettiehdotuksessa ehdotettiin 10 oppikou- lähtien on valtion haltuun otettu kolmisen-
6347: lun ottamista valtion haltuun. Niiden jou- kymmentä oppikoulua. Näistä oppikouluista
6348: kossa asetettiin Karjaan-Pinjaisten ruotsa- on ainoastaan yksi ruotsinkielinen, nimittäin
6349: lainen yhteiskoulu toiselle sijalle. Kustan- Turun ruotsalainen tyttölyseo, joka syntyi
6350: nukset koulun ottamisesta valtiolle on koulu- yhdistämällä valtion tyttökoulu ja yksityi-
6351: hallitus laskenut 48 147 000 markaksi. Kou- nen tyttökoulu.
6352: lun varat on kouluhallitus arvioinut Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6353: 13? 430 000 markaksi ja velat nousevat edellä
6354: mainittuun 48147 000 markan määrään. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
6355: Ainoastaan kuntien ja vanhempien suu- tulo- ja menoarvioon 48 147 000 mar-
6356: rilla uhrauksilla on saatettu pitää kustan- kan määrärahan Karjaan-Pinjaisten
6357: nukset ja menot koulusta ja koulunkäynnistä ruotsalaisen yhteiskoulun ottamiseksi
6358: kohtuullisissa rajoissa. Mutta tämä käy pian valtion haltuun.
6359: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
6360:
6361: Sven Högström. Elis Andersson. Verner Korsbäck.
6362: GrelS Teir. Victor Procope. T. E. Nordström.
6363: Georg 0. Ehrnrooth. Torsten G. Aminoff. Alwar Sundell.
6364: J. A. Jungarå. Bertel Lindh. Kurt Nordfors.
6365: 17 E 644/60
6366: 1050
6367:
6368: N,243. - Fin.mot. N: o 133.
6369:
6370:
6371:
6372:
6373: Högström. m.fl.: Angående anvisande av anslag för avlönande
6374: av en instruktör på Porkalaornrådet.
6375:
6376:
6377: T i ll R i k s d a g e n.
6378:
6379: Bland de jordbrukare, som återflyttat till ringens budgetförslag för år 1961 har detta
6380: Porkalaomrädet, har Nylands Svenska Lant- anslag utelämnats, ehuru rådgivningsarbetet
6381: brukssällskap bedrivit en effektiv och nöd- ännu behövs under flere är framåt och nu-
6382: vändig instruktions- och rådgivningsverk- mera - sedan en stor del av jordbrukarna
6383: samhet. Denna rådgivningsverksamhet är av återflyttat - kommer att utökas i hög grad.
6384: största betydelse för återuppbyggnadsarbetet På grund härav samt då Nylands Svenska
6385: och lantbrukets planering. En återuppbygg- Lantbrukssällskap icke har ekonomiska re-
6386: nad efter gamla hävdvunna former ställer surser att sköta denna för Porkalaområdets
6387: sig synnerligen kostsam och oändamålsenlig återuppbyggnad så betydelsefulla rådgiv-
6388: och kan i många fall undergräva lägenheter- ningsverksamhet föreslår vi,
6389: nas ekonomi och äventyra deras e:x:istens.
6390: Sedan den 1 juli 1956 har Nylands att Riksdagen i inkomst- och ut-
6391: Svenska Lantbrukssällskap för ifrågavarande giftsstaten för år 1961 måtte upptaga
6392: instruktions- och rådgivningsarbete på Por- 850 000 rnark för avlönande av en
6393: kalaområdet erhållit ett årligt engångsanslag instruktör för instruktions- och råd-
6394: av statsmedel på 850 000 mark för en in- givningsarbetet på Porkalaområdet
6395: struktörs avlöning och resekostnader. I rege- sarnt för dennes resekostnader.
6396: Helsingfors den 21 september 1960,
6397:
6398: Sven Högström. Elis Andersson. J. A. Jungarå..
6399: 1051
6400:
6401: IV,243. - Rah.aJ. N: o 133.
6402: Suomennos.
6403:
6404:
6405:
6406:
6407: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta yhden ohjaajan
6408: palkkaamista varten Porkkalan alueella.
6409:
6410:
6411: E d u s k u n n a ll e.
6412:
6413: Porkkalan alueelle takaisin muuttaneiden jettiesityksestä vuodelle 1961 on tämä mää-
6414: maanviljelijäin · keskuudessa on Uudenmaan räraha jätetty pois, vaikka neuvontatyö on
6415: ruotsalainen maanviljelysseura harjoittanut tarpeen vielä useita vuosia eteenpäin ja tu-
6416: tehokasta ja välttämätöntä ohjaus- ja neu- lee - sitten kun suuri osa maanviljelijöistä
6417: vontatoimintaa. Tällä neuvontatoiminnalla on palannut alueelle - suuresti lisäänty-
6418: on mitä suurin merkitys jälleenrakennus- mään.
6419: työlle ja maatalouden suunnittelulle. Van- Tämän johdosta ja kun Uudenmaan ruot-
6420: hojen perinnäisten muotojen mukainen jäl- salaisella maanviljelysseuralla ei ole talou-
6421: leenrakennus tulee varsin kalliiksi ja epä- dellisia mahdollisuuksia tämän Porkkalan
6422: tarkoituksenmukaiseksi ja monissa tapauk- alueen jälleenrakentamiselle niin merkityk-
6423: sissa saattaa heikentää tilojen taloutta ja sellisen neuvontatoiminnan hoitamiseen, eh-
6424: vaarantaa niiden toimeentulon. dotamme,
6425: Heinäkuun 1 päivästä 1956 lähtien on
6426: Uudenmaan ruotsalainen maanviljelysseura että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
6427: saanut kysymyksessä olevaa ohjaus- ja neu- tulo- ja menoarvioon 850 000 markan
6428: vontatyötä varten Porkkalan alueella val- määrärahan yhden ohjaajan palkkaa-
6429: tionvaroista 850 000 markan vuosittaisen mista ja matkakustannuksia varten oh-
6430: kertamäärärahan ohjaajan paikkaamista ja jaus- ja neuvontatyöhön Porkkalan
6431: matkakustannuksia varten. Hallituksen bud- a.lueella.
6432: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
6433:
6434: Sven Högström. Elis Andersson. J. A. Jungarå.
6435: ~0&2
6436:
6437: . IV,244.- Fin.mot. N:o 134.
6438:
6439:
6440:
6441:
6442: Högström m. fl.: Angående anvisande av anslag för planering
6443: av en sjömansskola i H angö.
6444:
6445:
6446: Ti 11 R i k s d a g e n.
6447:
6448: Frågan om SJomannens yrkesutbildning get (20 Ht. II: 79) upptagit ett anslag för
6449: har varit aktuell under en följd av år. I årets planering av nytt skolhus för navigati9nssko-
6450: budget har reserverats medel för ombyggnad lan i Åbo i stället för det nuvarande 150-åriga
6451: av skolfartyget Suomen Joutsen till en stat- huset, som dessutom inte kan inrymma de
6452: lig fi~kspråkig sjömansskola med Åbo som nya klasser och de specialutrymmen som en
6453: förläggningsort. Härmed har yrkesutbild- modern befälsskola kräver, och i samband
6454: ningsfrågan för blivande sjömän börjat lösas, därmed nämnt att även sjömanssk.olning kan
6455: men denna enda skola räcker inte till i syn- kombineras härmed. Tankegången torde gälla
6456: nerhet som man måste räkna med att vi i dock endast en kock- och stuertsskola, som
6457: Finland inom kort kommer att på samma samtidigt skulle ha hand om en skolmatsal
6458: sätt som i många andra Iänder bli tvungna för navigationsskolan.
6459: att övergå till obligatorisk utbildning. Beho- Sjömansskolan bör emellertid omfatta fem
6460: vet av grundläggande yrkesutbildning är på avdelningar: för däcksmanskap, maskinman-
6461: grund av förändrade förhållanden till sjöss skap, skeppselektriker, ikockar och ekonomi-
6462: allt större och större. Redan år 1954 föreslog föreståndare, uppassare, intendenturpersönal
6463: sjömansutbildningskommitten grundande av osv. Man kan räkna med att minst omkr.
6464: sjömansskolor i olika städer i landet. 25 % av manskapet och 50 % av befälet är
6465: Den svenskspråkiga utbildningen har ännu svenskspråkigt.
6466: inte ens kunnat föras fram till planerings- Det är statens oavvisliga plikt att så snart
6467: stadiet. I de undersökningar, som företagits, sig göra låter skapa en svenskspråkig sjö-
6468: har det visat sig att Hangö stad skulle vara mansskola för de hundratals nybörjare, som
6469: en lämplig ort för svenskspråkig sjömans- årligen strömmar till yrket.
6470: utbildning. Hangö stad har erbjudit sig att Med hänvisning till ovanstående föreslår
6471: för detta ändamål överlåta åt staten ett syn~ undertecknade, ·
6472: nerligen lämpligt område vid hamnen. Vid
6473: inspektion har det visat sig att denna plats att Riksdagen i statsförslaget för år
6474: fyller alla de krav, som t. ex. ovannämnda 1961 under 20 Ht. II: 79 b måtte upp-
6475: kommitte har ställt på skolområdena. taga 2 000 000 mk för planering av en
6476: Visserligen har regeringen i 1961 års bud- sjömansskola i H angö.
6477: Helsingfors den 22 september 1960.
6478:
6479: Sven Högström. Victor Procope.
6480: Grels Teir. Georg Eriksson.
6481: Torsten G. Aminoff. Alwar Sundelt
6482: 1053
6483:
6484: IV,244. - Ra.h.al. N:o 184.
6485: Suomennos.
6486:
6487:
6488:
6489:
6490: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta Hangon merimies-
6491: koulun suunnittelua varten.
6492:
6493:
6494: E d u s k u n n a ll e.
6495:
6496: Merimiesten ammattikoulutuskysymys on rahan uuden koulutalon suunn_ittelua varten
6497: ollut ajankohtainen monien vuosien ajan. Turun merenkulkukoululle nykyisen 150
6498: Tämän vuoden budjetissa on osoitettu varoja vuotta vanhan talon tilalle, johon sitä paitsi
6499: koululaiva Suomen Joutsenen muuttamiseksi ei voida sijoittaa nykyaikaisen päällystökou-
6500: valtion suomenkieliseksi merimieskouluksi, lun edellyttämiä uusia luokkia ja erikois-
6501: jonka sijoituspaikkana on Turku. Täten on tiloja, ja tässä yhteydessä maininnut, että
6502: tulevien merimiesten ammattikoulutuskysy- myös merimieskoulutus voidaan yhdistää tä-
6503: myksessä alettu päästä ratkaisuihin, mutta hän. Tällä tarkoitettaneen kuitenkin ainoas-
6504: tämä ainoa koulu ei riitä, varsinkin kun on taan kokki- ja stuerttikoulua, joka samalla
6505: otettava huomioon, että meillä Suomessa sa- saisi hoitoonsa merenkulkukoulun ruokalan.
6506: moin kuin monissa muissa maissa on ennen Merimieskoulun tulee kuitenkin käsittää
6507: pitkää pakko siirtyä pakolliseen koulutuk- viisi osastoa: kansimiehistöä, konemiehistöä,
6508: seen. Perustavan ammattikoulutuksen tarve sähköteknikoita, kokkeja ja taloudenhoitajia,
6509: on muuttuneiden olosuhteiden johdosta me- palveluskuntaa, taloushenkilöstöä jne. var-
6510: rellä yhä suurempi. Jo vuonna 1954 meri- ten. Voidaan laskea, että vähintään 25 %
6511: mieskoulutuskomitea ehdotti merimieskoulu- miehistöstä ja 50 % päällystöstä on ruotsin-
6512: jen perustamista maan eri kaupunkeihin. kielistä.
6513: Ruotsinkielistä koulutusta ei vielä ole edes Valtion väistämätön velvollisuus on ensi
6514: voitu saattaa suunnitteluasteelle. Toimeen- tilassa luoda ruotsinkielinen merimieskoulu
6515: pannuissa tutkimuksissa on Hangon kau- ammattiin vuosittain pyrkiville sadoille vasta-
6516: punki osoittautunut sopivaksi paikaksi ruot- alkajille.
6517: sinkieliselle merimieskoulutukselle. Hangon Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
6518: kaupunki on tarjoutunut luovuttamaan val- ehdottavat,
6519: tiolle tätä tarkoitusta varten erittäin sopi-
6520: van alueen sataman luota. Tarkastuksessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
6521: on tämä paikka osoittautunut kaikki ne vaa- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
6522: timukset täyttäväksi, jotka esim. edellä mai- 79 b momentille 2 000 000 markkaa
6523: , nittu komitea on asettanut koulualueille. Hangon merimieskoulun suunnittelua
6524: Hallitus on tosin vuoden 1961 budjetti- varten.
6525: esitykseen (20 Pl. II: 79) ottanut määrä-
6526: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
6527:
6528: Sven Högström. Torsten G. Aminoff. Georg Eriksson.
6529: Grels Teir. Victor Procope. Alwar Sundell.
6530: 1054
6531:
6532: IV,245. - Fin.mot. N:o 135.
6533:
6534:
6535:
6536:
6537: Högström m.fl.: Angående anvisande av anslag för utjäm-
6538: ning av trafiken på statens hamn i H angö.
6539:
6540:
6541: Ti 11 R i k s d a g e n.
6542:
6543: För bevarande av statshamnens i Hangö ringens förs1ag till inkomst- och utgiftsstat
6544: kapacitet, särskilt med tanke på den för vår för år 1961 har motiveringen om. användnin-
6545: export och vårt närings1iv så betyde1seful1a gen av anslaget även för nämnda utjämning
6546: vintertrafiken, är det viktigt att en tillräck- av trafiken på statshamnen bortfallit - en-
6547: ligt stor faekkunnig arbetarstam finnes på ligt uppgift på vederbörligt håll - av miss-
6548: orten. tag.
6549: För att garantera denna arbetarstam jämn På grund av det ovananförda samt för att
6550: sysse1sättning och drägliga utkomstmöjlighe- någon ok1arhet angående ans1agets använd-
6551: ter samt för att statshamnen skall ändamå1s- ning icke s:kall uppstå föres1år vi,
6552: enligt och ekonomiskt utnyttjas året om be-
6553: hövs en utjämning av trafiken på statsham- att Riksdagen i statsförslaget fö?· år
6554: nen. 1961 under 15 Ht. II: 32 måtte i till-
6555: I . innevarande års budget har ans1aget lägg upptaga 3 miljoner mark för ut-
6556: under 15 Ht. II: 32 i enlighet med riksda- jämning av trafiken på statens hamn
6557: gens bes1ut använts för ifrågavarande utjäm- i Hangö.
6558: ning av trafiken i statshamnen. Men i rege-
6559: He1singfors den 21 september 1960.
6560:
6561: Sven Högström. Veikko Helle.
6562: 1055
6563:
6564: IV,245. - Rah.al. N: o 135.
6565: Suomennos.
6566:
6567:
6568:
6569:
6570: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta Hangon valtion-
6571: sataman liikenteen tasoittamista varten.
6572:
6573:
6574: E d u s k u n n a 11 e.
6575:
6576: Hangon valtionsataman kapasiteetin säilyt- vaa tasoitusta varten. Mutta hallituksen esi-
6577: tämiseksi, erityisesti viennillemme ja elin- tyksestä vuoden 1961 tulo- ja menoarvioksi
6578: keinoelämällemme niin merkityksellistä talvi- on perustelu määrärahan käyttämisestä myös
6579: liikennettä silmällä pitäen, on tärkeätä, että valtionsataman liikenteen tasoitukseen jää-
6580: paikkakunnalla on riittävän suuri ammatti- nyt pois - asianomaiselta taholta saadun
6581: taitoinen työntekijäkanta. . tiedon mukaan - erehdyksestä.
6582: Tämän työntekijäkannan sekä työllisyyden Edellä esitetyn johdosta ja jotta mitään
6583: ja siedettävien toimeentulomahdollisuuksien epäselvyyttä ei syntyisi määrärahan käy-
6584: turvaamiseksi ja valtionsataman tarkoituk- töstä, ehdotamme,
6585: senmukaiselle ja taloudelliselle käytölle läpi
6586: vuoden tarvitaan sataman liikenteen tasoit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
6587: tamista. tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
6588: Kuluvan vuoden budjetissa on 15 Pl. II 32 momentille lisäyksenä 3 000 000
6589: luvun 32 momentilla olevaa määrärahaa markkaa Hangon valtionsataman lii-
6590: eduskunnan päätöksen mukaisesti käytetty kenteen tasoitusta varten.
6591: valtionsataman liikenteen kysymyksessä Ole-
6592: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
6593:
6594: Sven Högström. Veikko Helle.
6595: 1056
6596:
6597: IV,246. - Fin.mot. N: o 136.
6598:
6599:
6600:
6601:
6602: Högström: A.ngående anvisande av anslag för byggande av
6603: Barösundsvägen i Ingå.
6604:
6605:
6606: Ti 11 R i k s d a g e n.
6607:
6608: För byggande av den planerade Barösunds- kännbart sätt underlätta bland annat skär-
6609: vägen, som strä0ker sig från Fagervik tili gårdsbarnens skolgång och därutöver skapas
6610: Barösunds skärgård i Ingå socken, har väg- bättre möjligheter för skärgårdsborna att
6611: och vattenbyggnadsstyrelsen i sitt budgetför- snabbt få kontakt med läkare och sjukhus
6612: slag för år 1961 upptagit 70 miljoner mark. m.m.
6613: Genom byggandet av denna ca 7,3 km långa Med hänsyn tili det ovananförda samt med
6614: skärgårdsväg erhålles direkt landsvägsför- beaktande av att byggandet av ifrågavarande
6615: bindelse från skärgården tili kustvägen Hel- landsväg är ett livsvillkor för denna skär-
6616: singfors-Hangö. gårdsbygd föreslår jag på grund av att re-
6617: Denna skärgårdsväg kommer att betjäna geringen bortlämnat nämnda anslag från sitt
6618: en vidsträckt skärgård och kustbygd, vars budgetförslag,
6619: befolkning till största delen utgöres av fis-
6620: kare och småbrukare. Vägen är nödvändig att Riksdagen i inkomst- och utgifts-
6621: för att underlätta såväl person- som varu- staten för år 1961 måtte upptaga ett
6622: transporterna tili och från skärgården. Den anslag om 70 miljoner mark för byg-
6623: planerade vägförbindelsen kommer att på ett gande av Barösundsvägen i lngå.
6624: Helsingfors den 20 september 1960.
6625:
6626: Sven Högström.
6627: 1057
6628:
6629: IV,246. - Rah.aJI. N: o 136.
6630: Suomennos.
6631:
6632:
6633:
6634:
6635: Högström: Määrärahan osoittamisesta Barösundin tien raken-
6636: tamista varten Inkoossa.
6637:
6638:
6639: E d u s k u n n a ll e.
6640:
6641: Suunnitellun, Fagervikistä Barösundin tieyhteys tulee tuntuvalla tavalla helpotta-
6642: saaristoon Inkoon pitäjässä ulottuvan Barö- maan mm. saariston lasten koulunkäyntiä ja
6643: sundin tien rakentamista varten tie- ja vesi- lisäksi luomaan paremmat mahdollisuudet
6644: rakennushallitus oli budjettiehdotukseensa saariston asukkaille saada nopeasti yhteys
6645: vuodelle 1961 ottanut 70 miljoonaa markkaa. lääkäriin, sairaalaan jne.
6646: Tämän noin 7.3 kilometrin pituisen saaristo- Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huo-
6647: tien rakentamisella saataisiin suora maantie- mioon, että kysymyksessä oleva maantie on
6648: yhteys saaristosta Helsingin-Hangon ran- elinehto tälle saaristoseudulle, ehdotan, koska
6649: nikkotielle. hallitus on jättänyt mainitun määrärahan
6650: Tämä saaristotie tulee palvelemaan laajaa pois budj ettiesityksestään,
6651: saaristoa ja rannikkoseutua, joiden väestö
6652: suurimmaksi osaksi on kalastajia ja pien- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
6653: viljelijöitä. Tie on välttämätön saaristoon ja tulo- ja menoarvioon 70 miljoonan
6654: saaristosta tapahtuvan sekä henkilö- että ta- markan määrärahan Barösundin tien
6655: varakuljetusten helpottamiseksi. Suunniteltu rakentamista varten Inkoossa.
6656: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
6657:
6658: Sven Högström.
6659:
6660:
6661:
6662:
6663: 18 E 644/60
6664: 1058
6665:
6666: IV,247. - Fin.mot. N: o 137.
6667:
6668:
6669:
6670:
6671: Högström m.fl.: Angående anvisande lW anslag för· byggande
6672: av landsvägsbroar över Pojoviken.
6673:
6674:
6675: Ti ll R i k s d a g e n.
6676:
6677: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har i sitt På grund av ovanstående samt med beak-
6678: budgetförslag för år 1961 upptagit på första tande av att utbyggandet av det nya stål-
6679: plats ett anslag om 100 miljoner mark för verket på Hangöudd kommer att i synnerli-
6680: påbörjande av byggnadsarbetena på lands- gen hög grad utöka den tunga trafiken på
6681: vägsbroarna över Pojoviken i Ekenäs lands- broarna anser väg- och vattenbyggnadsstyrel-
6682: kommun och Ekenäs stad pä landsvägen till sen att byggandet av de nya broarna över
6683: Hangö. Pojoviken borde påbörjas i skyndsam ord-
6684: Som motivering anför väg- och vatten- ning.
6685: byggnadsstyrelsen att broarna på grund av Trots väg- och vattenbyggnadsstyrelsens
6686: sitt svaga skick och ringa bredd icke förmår sakligt motiverade budgetförslag har regerin-
6687: förmedla den nuvarande trafiken på ifråga- gen i sitt förslag till inkomst- och utgiftsstat
6688: varande landsväg. Broarna, som är c: a för år 1961 icke upptagit något anslag för
6689: 300 m långa, har en bredd av endast 5% m, ändamålet.
6690: varav 4.75 m utgör körbana och 0.75 m en- På grund av det ovananförda får vi där-
6691: sidig gångbana. Tyngre fordon kan icke för föreslå,
6692: använda broarna, för vilka gäller en viktbe-
6693: gränsning om 10 ton. Större fordon kan ej att Riksdagen i inkomst- och utgifts-
6694: heller mötas på broarna, varför trafikstock- staten för år 1961 måtte upptaga ett
6695: ningar uppstår. Fotgängarna kan ej gå om anslag om 100 miljoner mark för på-
6696: varandra och för de talrika cyklisterna före- börjande av byggnadsarbetena på
6697: finnes stora risker att råka ut för trafik- landsvägsbroarna över Pojoviken.
6698: olyckor på de alltför smala broarna.
6699: Helsingfors den 20 september 1960.
6700:
6701: Sven Högström. Torsten G. Aminoff.
6702: 1059
6703:
6704: IV,247. - Rah.al. N:o 137.
6705: Suomennos.
6706:
6707:
6708:
6709:
6710: Högström ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjan maantie-
6711: siltojen rakentamista varten.
6712:
6713:
6714: E d u s k u n n a ll e.
6715:
6716: Tie- ja vesirakennushallitus on budjetti- Edellä olevan perusteella ja ottaen huo-
6717: ehdotukseensa vuodelle 1961 ottanut ensim- mioon, että uuden terästehtaan rakentaminen
6718: mäiselle sijalle 100 miljoonan markan määrä- Hangon niemelle tulee erittäin suuressa mää-
6719: rahan Pohjan lahden yli johtavien maantie- rin lisäämään raskasta liikennettä silloilla,
6720: siltojen rakennustöiden aloittamiseksi Tammi- tie- ja vesirakennushallitus katsoo, että
6721: saaren maalaiskunnassa ja Tammisaaren kau- uusien siltojen rakentaminen Pohjan lahden
6722: pungista Hankoon johtavalla maantiellä. yli olisi kiireellisesti aloitettava.
6723: Perusteluna tie- ja vesirakennushallitus Tie- ja vesirakennushallituksen asiallisesti
6724: esitti, että sillat heikon kuntonsa ja pienen perustellusta budjettiesityksestä huolimatta
6725: leveytensä takia eivät kykene välittämään ny- hallitus ei ole ottanut vuoden 1961 tulo- ja
6726: kyistä liikennettä kysymyksessä olevalla menoarvioesitykseensä mitään määrärahaa
6727: maantiellä. Silloilla, jotka ovat noin 300 tarkoitusta varten.
6728: metrin pituisia, on leveyttä vain 5 Vz met- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme sen
6729: riä, josta 4.75 metriä on ajorataa ja 0.75 vuoksi,
6730: metriä yksipuolista kaistaa jalankulkijoita
6731: varten. Raskaammat ajoneuvot eivät voi että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
6732: käyttää siltoja, joille on määrätty 10 ton- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
6733: nin painorajoitus. Suuremmat ajoneuvot ei- markan määrärahan Pohjan lahden
6734: vät voi myöskään sivuuttaa silloilla, minkä yli johtavien maantiesiltojen rakennus-
6735: vuoksi muodostuu liikenneruuhkia. Jalankul- töiden aloittamista varten.
6736: kijat eivät voi sivuuttaa toisiaan ja pyöräi-
6737: lijät ovat suuressa vaarassa joutua liikenne-
6738: onnettomuuksiin aivan liian kapeilla silloilla.
6739: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
6740:
6741: Sven Högström. Torsten G. Aminoff.
6742: 1060
6743:
6744: IV,248. - Fin.mot. N: o 138.
6745:
6746:
6747:
6748:
6749: Jungarå m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för
6750: stödjande av mjölkhushållningen.
6751:
6752:
6753: Till Riksdagen.
6754:
6755: Det har blivit allt klarare inom olika kret- i Syd-Österbotten endast 117 000 mark.
6756: sar, icke enbart inom näringslivet, utan även Denna låga inkomstnivå beror av många om-
6757: för alla övriga, att en differentiering av pri- ständigheter. Bl. a. saknas i landsdelen större
6758: serna på lantbrukets produkter i vårt lång- konsumtionscentra och industrier. Lägenhe-
6759: sträekta land är påkallad. De allra nordli- terna är till sin areal små med små skogs-
6760: gaste och östligaste delarna av landet har, arealer, vilka dessutom tili strukturen är
6761: som rättvist är, i mänga avseenden ihågkom- vattensjuka och ofruktbara. Likaså är större
6762: mits. Men omedelbart söder om linjen Jakob- delen av den odlade arealen av svag och sur
6763: stad-Iisalmi-Tuupovaara förekommer om- beskaffenhet.
6764: råden, som är förfördelade i flere avseen- På detta område som sålunda skulle hän-
6765: den. För att nämnda gränslinje skulle bli föras tili transportbidragsområdena inväger
6766: mindre skarp borde vissa omregleringar av mejerierna årligen ca 200-225 miljoner kg
6767: statens stöd för de närmast söder om nämnda mjölk. Skulle transportbidraget utgöra 40-
6768: linje belägna områdena verkställas. En ned- 50 penni/kg behövdes för ändamålet i runt
6769: sättning av transportkostnaderna för mjölk tai 100 milj. mark.
6770: tili mejerierna borde utvidgas sä att hela Med hänvisning tili det ovananförda får
6771: svenska och finska Österbotten samt kommu- undertecknade föreslå,
6772: nerna Karvia, Honkajoki, Kankaanpää, Sii-
6773: kais och Merikarvia från Satakunda skulle att Riksdagen ?nåtte besluta i stats-
6774: införlivas med mjölktransportbidragsomrädet. förslaget för år 1961 till den under 11
6775: På basen av utförda undersökningar hör i Ht. XV kap. 30 mom. upptagna sum-
6776: detta nu Syd-Österbotten tili vårt lands fat- man anslå 100 miljoner mark så att en
6777: tigaste trakter. När man undersökte lägenhe- nedsättning av transportkostnaderna
6778: ternas storlek åren 1950-1960 i olika delar på mjö"lk t~"ll mejerierna kunde utvid-
6779: av landet, konstaterades, att endast i Mel- gas att gälla resten av kommunerna i
6780: lersta österbotten, Norra Savolax och Norra österbotten samt Karvia, H onkajoki,
6781: Karelen inkomsten per invånare var mindre Kankaanpää, Siikais och Merikarvia
6782: än i Syd-österbotten. I hela landet var in- kommuner från Satakunda.
6783: komsten per invånare ca 153 000 mark, men
6784: Helsingfors den 22 september 1960.
6785:
6786: J. A. Jungarå. Alwar Sundell.
6787: Elis Andersson. Aarre Marttila.
6788: 1061
6789:
6790: IV,248. - Rah.al. N: o 138.
6791: Suomennos.
6792:
6793:
6794:
6795:
6796: Jungarå ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maito-
6797: talouden tukemiseen.
6798:
6799:
6800: E d u s k u n n a II e.
6801:
6802: Yhä selvemmäksi on alkanut käydä eri pii- asukasta kohden noin 153 000 markkaa, mutta
6803: reille, ei vain elinkeinoelämässä, vaan kai- Etelä-Pohjanmaalla ainoastaan 117 000 mark-
6804: kille muillekin, että maataloustuotteiden hin- kaa. Tämä alhainen tulotaso johtuu monista
6805: tojen erilaistaminen pituussuuntaan laajassa seikoista. Tästä osasta maata puuttuvat mm.
6806: maassamme on tarpeen vaatimaa. Maan poh- suuremmat kulutuskeskukset ja teollisuuslai-
6807: joisimpia ja itäisimpiä osia on, kuten onkin tokset. Tilat ovat pinta-alaltaan pieniä vä-
6808: oikeudenmukaista, muistettu monissa suh- häisine metsäaloineen, jotka lisäksi ovat vesi-
6809: teissa. Mutta välittömästi Pietarsaaren- peräisiä ja hedelmättömiä. Suurehko osa vil-
6810: Iisalmen-Tuupovaaran linjan eteläpuolella jellystä pinta-alasta on samoin laadultaan
6811: on alueita, jotka useammassakin suhteessa heikkoa ja vetistä.
6812: ovat jääneet osattomiksi. Jotta mainittu Tällä alueella, joka siten olisi liitettävä
6813: rajalinja tulisi vähemmän jyrkäksi, tulisi kuljetusavustusalueisiin, meijerit punnitsevat
6814: toimeenpanna eräitä valtion avustuksen jär- vuosittain noin 200-225 milj. kg maitoa.
6815: jestelyjä mainitusta linjasta lähinnä etelään Jos kuljetusavustus olisi 40-50 penniä kiloa
6816: olevilla alueilla. Maidon meijereihin kuljet- kohti, tarvittaisiin tarkoitukseen pyörein lu-
6817: tamisen kustannusalennukset olisi laajennet- vuin 100 miljoonaa markkaa.
6818: tava niin, että koko ruotsalainen ja suoma- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
6819: lainen Pohjanmaa sekä Karvian, Honkajoen, ehdottavat,
6820: Kankaanpään, Siikaisten ja Merikarvian kun-
6821: nat Satakunnasta liitettäisiin maidonkulje- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
6822: tusavustusalueeseen. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. II luvun
6823: Suoritettujen tutkimusten mukaan kuuluu 30 momentille lisäyksena 100 miljoo-
6824: Etelä-Pohjanmaa tällä hetkellä maamme köy- naa markkaa siten, että maidon kul-
6825: himpiin seutuihin. Tutkittaessa tilojen suu- jetuskustannusten alentaminen laajen-
6826: ruutta vuosina 1950-1960 eri osissa maata nettaisiin koskemaan Pohjanmaan
6827: todettiin, että ainoastaan Keski-Pohjan- kaikkia kuntia sekä Karvian, Honka-
6828: maalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karja- joen, Kankaanpään, Siikaisten ja Meri-
6829: lassa tulo asukasta kohden oli pienempi kuin learvian kuntia Satakunnassa.
6830: Etelä-Pohjanmaalla. Koko maassa oli tulo
6831: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
6832:
6833: J. A. Jungarå. Alwar Sundell.
6834: Elis Andersson. Aarre Marttila.
6835: 1062
6836:
6837: IV,249. - Rah.al. N: o 139.
6838:
6839:
6840:
6841:
6842: Jussila ym.: Määrärahan osoittamisesta Salon kaupunkiin pe-
6843: rustettavaa 2-osastoista naiskotiteollisuuskoulua varten.
6844:
6845:
6846: E d u s k u n n a 11 e.
6847:
6848: Varsinais-Suomen maatalousnaisten piiri- kuukausien aikana, koska koululla ei sitä
6849: keskus on vuodesta 1951 alkaen ylläpitänyt varten ole ollut lämmitettävää opetusluokkaa.
6850: Salon (kauppalassa) kaupungissa kutoma- Koulurakennukseen liittyy kuitenkin välittö-
6851: koulua, jonka nimenä on ollut Varsinais- mästi siipiosa, jonka kunnostaminen luokka-
6852: Suomen maatalousnaisten kutomakoulu. Toi- huoneeksi vaatisi varoja 300 000--400 000
6853: mittuaan aluksi puutteellisissa suojissa koulu markkaa. Koulun toiminnan jatkaminen olisi
6854: pääsi v. 1956 muuttamaan Uskelan maamies- Salon kaupunkia ympäröirvän tiheästi asutun
6855: seuran omistamaan entiseen suojeluskunta- maaseudun nuorten naisten ammattikoulu-
6856: taloon, joka sitä ennen perusteellisesti kor- tuksen kannalta välttämätön. Kotiteollisuus-
6857: jattiin koulun tarkoituksiin sopivaksi. Kuto- koulutus olisi omiaan lisäämään maaseudun
6858: makoulu on siitä alkaen toiminut sisäoppi- kotien sivuansioita.
6859: laitoksena, jolla on täysin tyydyttävät ope- Koulutoimintaa olisi siten jatkettava, että
6860: tustilat 20 oppilaalle ja johon voidaan ma- se voisi toimia 2-osastoisena, yhdistettynä
6861: joittaa 15-20 oppilasta. kutoma- ja ompeluosastona. Näillä osas-
6862: Kun koulun toiminta on ollut kokonaan toilla tarvittaisiin kaksi ammattiopettajaa,
6863: rahoitettava kurssimaksuilla ja kutomatöiden jotka toimisivat vakinaisina (19 pl.). V.
6864: myynnillä sekä tilapäistuoton, kuten arpa- 1961 aikana olisi palkkausaika elo--jou-
6865: jaisten yms. avulla, kurssimaksut on ollut lukuu ja palkkaukseen tarvittaisiin varoja
6866: pakko pitää kohtuuttoman korkeina eikä lisineen ja ylituntipalkkioineen 735 000 mark-
6867: koulua, jonka ylläpitäminen näissä suojissa kaa. Osastojen perustamiskustannuksia var-
6868: vaatii paljon varoja, enää voida jatkaa ilman ten tarvittaisiin varoja 1 000 000 ma:r~kkaa.
6869: valtion apua. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esi-
6870: Koulun lopettaminen olisi kuitenkin tälle tämme,
6871: seudulle valitettava menetys, onhan tunnet-
6872: tua, ettei koko Varsinais-Suomessa ole Sata- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
6873: kunnan ja Hämeen rajalla sijaitsevaa Loi- tulo- ja menoarvioon 1735 000 mar-
6874: maan naiskotiteollisuuskoulua lukuunotta- kan määrärahan Salon kaupunkiin pe-
6875: matta ainoatakaan naiskotiteollisuuskoulua. rustettavaa 2-osastoista naiskotiteolli-
6876: Varsinais-Suomen alueelta, pääasiassa Sa- suuskoulua varten, josta määrärahasta
6877: lon ympärillä sijaitsevista kunnista on kou- käytettäisiin 735 000 markkaa kahden
6878: lun 19-vuotisen toiminnan aikana oppilaita vakinaisen ammattiopettajan palkkauk-
6879: tullut kouluun niin paljon kun on voitu si- seen ja 1 000 000 markkaa perustamis-
6880: joittaa. Ompelukursseja, joille olisi ollut run- kustannuksiin.
6881: saasti pyrkijöitä, on voitu pitää vain kesä-
6882: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
6883:
6884: Mauno Jussila. Urho Kähönen.
6885: 1063
6886:
6887: IV,250. - Rah.al. N: o 140.
6888:
6889:
6890:
6891:
6892: .Jussila ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Auralan
6893: vapaaopiston toimitalon rakentamiseen Turkuun.
6894:
6895:
6896: E d u s k u n n a 11 e.
6897:
6898: Auralan Kannatusyhdistys r. y. ylläpitää 2 650 :rn3, joiden kokonaiskustannukset nou-
6899: Auralan vapaaopis:toa, jonka toimialue kä- sevat 20 miolj. markkaan. Yllämainittu kan-
6900: sittää Turun kaupungin esikaupunkialuei- natusyhdistys ei ilman pitkäaikaista halpa-
6901: neen, Naantalin kaupungin sekä Kaarinan, korkoista laina:a pysty rakennushanketta to-
6902: Liedon ja Railsion kunnat. Auralan vapaa- teuttamaan: ja :toilmintaa ylläpitämään. Lah-
6903: opisto tulee tänä vuonna toimineeksi 20 joituksina on laskettu saatavan kokoon noin
6904: vuotta. Auralan Kannatusyhdistys r. y. on puolet tarvittavista varoista.
6905: päättänyt ryhtyä tämän vuoden lokar- Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
6906: marraskuussa rakentamaan Turun kristillis- nioittavasti,
6907: yhteiskunnalliselle työkeskus AuralaHe uutta
6908: toimitaloa, jonka tiloista tulee suurin osa että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
6909: Auralan vapaaopiston käyttöön. Uuden toi- tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
6910: mitalon rakentaminen on käynyt välttämät- uudelle momentille 10 000 000 mark-
6911: tömäksi sen johdosta, että entilnen vuokra- kaa käytettäväksi pitkäaikaisena hal-
6912: huoneisto tullaan purkamaan. Rakennetta- pakorkoisena laimana Auralan vapaa-
6913: van työkeskustalon kokonaistilavuus on 3 400 opiston toimitalon rakentamiseen Tu-
6914: m3. Vapaaopistolle tulee siitä huonetiloja russa.
6915: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
6916:
6917: Mauno Jussila. Olavi Lähteenmäki. Urho Kähönen.
6918: Harras Kyttä. Ensio Partanen. Rafae] Paasio.
6919: Kalervo Saura. Urho Kulovaara. Vappu Heinonen.
6920: Sylvi Siltanen.
6921: 1064
6922:
6923: IV,251. - Ra.h.al. N: o 141.
6924:
6925:
6926:
6927:
6928: Jussila ym.: Määrärahan osoittamisesta LaiWan kunnassa
6929: olevan Ketunjoen perkaussuunnitelman toteuttamista
6930: varten.
6931:
6932:
6933: Eduskunnalle.
6934:
6935: Tulvat ovat jatkuvasti tehneet tuhojaan asliassa peltoviljelyyn, olisi välttämätöntä,
6936: useilla seuduilla Vakka-Suomessa. Laitilan että kuivatushanke voitaisiin kiireellisesti to-
6937: kunnan alueella on useita kuivatushan!kkeita, teuttaa.
6938: jotka ovat jo kauan olleet vireillä ja jotka Kustannusarvio on 21.8 milj. mk.
6939: -olisi saatava toteutetuksi kiireellisesti. Eräs Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
6940: piltkän aikaa vireillä ollut kuivatushanke on nioittaen,
6941: nk:. Ketunjoen perkaus. Alue käsittää tär-
6942: keitä viljelysalueita, pääasiassa peltoja 313.72 että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
6943: ha ja koskee 75 tilaa. Ko. alueet ovat jou- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
6944: tuneet pitkän aikaa !kärsimään tulvista ja kan suuruisen määrärahan Laitilan
6945: suuria vahinkoja on useina vuosina tapah- kunnassa olevan Ketunjoen perkaus-
6946: tunut. Kun alue kuuluu niihin seutuihin, suunnitelman toteuttamista varten.
6947: missä väestön toimeentulo perustuu pää-
6948: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
6949:
6950: Mauno Jussila. Urho Kulovaara. Urho Kähönen.
6951: 1065
6952:
6953: IV,252. - Ra.h.al. N: o 142.
6954:
6955:
6956:
6957:
6958: Jussila ym..: Määrärahan osoittamisesta Laitilan kunnassa
6959: olevan Malvonjoen keskiosan perkaussuunnitelman toteut-
6960: tamista varten.
6961:
6962:
6963: EduskunnaBe.
6964:
6965: Tulvien pahasti vaivaamia alueita Laitilan tärkeätä, että kuivatussuunnitelma voitaisiin
6966: kunnassa on Malvonjoen kuivatusalue. Eri- kiireellisest~ itoteuttaa.
6967: koisen ajankohtaiseksi on tullut joen keski- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
6968: osan ·perkaus. Hyötyalue käsittää 162.87 esitämme,
6969: ha:n alueen, joka pääasiassa on peltoa. Kui-
6970: vatushanke :koskee 42 tilan viljelyksiä, jotka että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
6971: jatkuvasti ovat joutuneet tulvavahinkoja kär- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
6972: simään. Ko. suunnitelman kustannusarvio on kan suuruisen määrärahan Laitilan
6973: 16 milj. mal"kkaa. Kun a!lue kuuluu niihin kunnassa olevan Malvonjoen keski-
6974: seutuihin, missä väestön toimeentulo perus- osan perkaussuunnitelman toteutta-
6975: tuu pääasiassa peltoviljelyyn, olisi erittäin mista varten.
6976: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
6977:
6978: Mauno Jussila. Urho Kulovaara. Urho Kähönen.
6979:
6980:
6981:
6982:
6983: 19 E 644/60
6984: 1066
6985:
6986: IV,253. - Rah.al. N:o 143.
6987:
6988:
6989:
6990:
6991: Jussila. ym..: Määrärahan osoittamisesta Karjalan kunnassa
6992: olevan Laajoen yläosan perkaussuunnitelman toteuttamista
6993: varten.
6994:
6995:
6996: Ed uskunnalile.
6997:
6998: Eräät tärkeät viljelysalueet Lounais- josta suurin osa viljelysmaata. Laajoen ylä-
6999: Suomessa ovat jatkuvasti joutuneet suurien osan perkaus on elintärkeä ko. paikkakun-
7000: tulvavahinkojen alaiseksi. Erittäin suuria nalle. Kuivatus koskee 71 tilan viljelyksiä,
7001: tulvavahinkoja on koLtunut mm. Karjalan jotka jatkuvasti ovat joutuneet suurien tul-
7002: T.l., Mynämäen ja Laitilan kuntien alueilla, vavahinkojen alaisiksi.
7003: missä Laajoen-Pahojoen perkaussuunnitel- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
7004: mat ovat jo kauan olleet vireillä. Laajoen- ehdotamme,
7005: Pahojoen perkaussuunn1telmasta tulee tämän
7006: vuoden lrnluessa huomattava osa toteutetuksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
7007: niin, että pääväylä Laajoen keskiosasta tulee tulo- ja menoarvioon 30 0000 000 mar-
7008: peratuksi. Näin käy mahdolliseksi toteuttaa kan määrärahan käytettäväksi Karja-
7009: Laajoen yläosan perkaus jo ensi vuonna. lan T. l. kunnassa olevan Laajoen ylii-
7010: Suunnitelma on valmis toteutettavaksi. Kus- osan perka:ussuunnitelman toteutta-
7011: tannusarvio on 38 milj. markkaa. Hyöty- mista varten.
7012: alue käsittää yhteensä 306.96 ha:n alueen,
7013: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
7014:
7015: Mauno Jussila. Urho Kulova.ara. Urho Kähönen.
7016: 1067
7017:
7018: IV,254. - Ra.h.al. N: o 144.
7019:
7020:
7021: Jämsen ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden koeaseman
7022: johtajan ylimääräisen toimen perustamiseen.
7023:
7024: E d u s k u n n a ll e.
7025:
7026: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- Pl. XXV: 17 momentin varat ja ehdottanut
7027: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1961 on näillä varoilla perustetut tilapäiset toimet
7028: perustelujen 11 pääluokan XIV luvun 11 muutettavaksi ylimääräisiksi toimiksi, paitsi
7029: momentin b-kohdassa ehdotettu Keski-Suo- liikkuvan koeaseman johtajan toimet 11 Pl.
7030: men ja Keski-Pohjanmaan liikkuvaa koe- XIV: 11 momentin kohdalla ja paikalliskoe-
7031: toimintaa varten palkattavaksi kaksi tila- toimiston toimet saman luvun 15 momentin
7032: päistä liikkuvan koeaseman johtajaa (31 pl.). kohdalla.
7033: Lisäys on merkitty palkkioina 1 897 800 mk Kun on pidettävä tarkoituksenmukaisem-
7034: ja vastaava vähennys on ehdotettu saman pana, että myös perustavaa laatua olevaa
7035: pääluokan XXV luvun 17 momentin koh- maataloudellista tutkimustyötä suorittavien
7036: dalla. Näin ollen kysymyksessä on asialli- liikkuvien koeasemien johtajien asema on
7037: sesti määrärahan siirto momentilta toiselle yhtä vakaa kuin tutkimuskeskuksen osas-
7038: momentille. toissa toimivien tutkijoiden, kun taas tila-
7039: Liikkuva koetoiminta on aloitettu Keski- päisinä toimihenkilöinä asianomaiset määrät-
7040: Suomen alueella vuonna 1951 ja Keski-Poh- täisiin hoitamaan tehtäväänsä enintään ka-
7041: janmaan alueelta 1953. Liikkuvan koetoi- lenterivuodeksi kerrallaan, ja varsinkin kun
7042: minnan työstä on saatu erittäin myönteisiä Keski-Suomen liikkuvan koeaseman johtaja
7043: kokemuksia. On osoittautunut, että liikkuva on hoitanut tätä tehtävää vuodesta 1951 ja
7044: koetoiminta sopii joustavien työtapojensa Keski-Pohjanmaan liikkuvan koeaseman joh-
7045: ansiosta erityisen hyvin alueellisesti laajaan taja vuodesta 1954, niin olisi hallituksen esi-
7046: ja sääoloiltaan sekä maaperäitään suuresti tyksen perustelujen 11 Pl. XIV: 11 momen-
7047: vaihtelevaan Keski-Suomeen kuin myös vas- tin b-kohdan perusteina muutettava siten,
7048: taavasti Keski-Pohjanmaalle. Niinpä tällai- että Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan
7049: sen koetoiminnan toimesta on voitu tähän liikkuvaa koetoimintaa varten ehdotetaan
7050: mennessä selvittää monia maakunnallisesti perustettavaksi kaksi ylimääräistä liikkuvan
7051: tärkeitä kysymyksiä sekä Keski-Suomessa koeaseman johtajan tointa (31 pl.). Perus-
7052: että Keski-Pohjanmaalla. telujen muutos ei aiheuttaisi momentille
7053: Kun eduskunta vastauksessaan hallituksen muuta lisäystä kuin ikälisiin 621 600 mk.
7054: esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuo- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
7055: delle 1960 ilmoitti esitykseen tekemistään dotamme,
7056: muutoksista 11 Pl. XXV: 17 momentin koh-
7057: dalla odottavansa, että hallitus vastaisia me- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
7058: noarvioesityksiä laatiessaan pyrkii jakaa- tulo- ja menoarvioon kahden ylimää-
7059: maan momentin määrärahan niin, että me- räisen koeaseman johtajan toimen (31
7060: noarvioon kutakin eri käyttötarkoitusta var- pl.) perustamista varten Keski-Suo-
7061: ten merkitään erillinen määräraha, niin hal- men ja Keski-Pohjanmaan liikkuvaa
7062: litus on kysymyksessä olevassa esityksessään koetoimintaa varten 11 Pl. XIV luvun
7063: ehdottanut 11 Pl. XIV luvun palkkaus- 11 momentille (Palkkaukset) 2 519 400
7064: momenteille siirrettäväksi maatalouden tut- markkaa.
7065: kimuskeskuksen palkkauksiin käyttämät 11
7066: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1960.
7067:
7068: Artturi Jä.m.sen. Impi Lukkarinen. Veikko Savela.
7069: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen. Esa Timonen.
7070: 1068
7071:
7072: IV,255. - Rah.al. N:o 145.
7073:
7074:
7075:
7076:
7077: Jämsen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
7078: nille rautateitä varten tarvittavien maa- ja vesialueiden
7079: lunastuskorvauksiin.
7080:
7081:
7082: E d u s k u n n a ll e.
7083:
7084: Uuden tielain mukaan suorittaa valtio lirannan-Kolarin radasta sisältääkin jo
7085: maantiealueeksi tarvittavan maa-alueen lu- säännöksen, että valtio vastaa tarvittavien
7086: nastushinnan yksityisille maanomistajille. maa-alueiden lunastamisesta.
7087: Rautateiden tiepohjan lunastushinnan kor- Aikaisemman käytännön mukaisia maa-
7088: vaaminen on sen sijaan ollut vielä kuntien alueiden lunastusvelvoitteita on kuitenkin
7089: rasituksena. 20 päivänä helmikuuta 1959 vielä monilla kunnilla selvittämättä. Mm.
7090: päivätyssä toivomusaloitteessa n: o 275 ehdo- Suolahden-Haapajärven radan tarpeisiin
7091: timme, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- otetut maa-alat ovat kuntien lunastusvelvol-
7092: menpiteisiin rautateiden tiepohjan lunastus- lisuuden piirissä, aiheuttaen niille kohtuut-
7093: hinnan korvaamiseksi valtion varoista niin toman suuria rasituksia. Useat mainituista
7094: kuin jo maantiealueiden kohdalla tapahtuu. kunnista lienevät anoneet maksulykkäystä,
7095: Eduskunta käsitteli aioitteemme myöntei- jota on heille myös myönnetty. Nyt kuiten-
7096: sesti. Kulkulaitosvaliokunnan mietinnössä kin esim. Haapajärven kunta on haastettu
7097: n: o 93 vuoden 1959 valtiopäiviltä todettiin, oikeuteen rautatiehallituksen vaatimuksesta
7098: että ,hallituksen olisi tämä kysymys koko- kyseessäolevien lunastuskorvauksien suoritta-
7099: naisuudessaan tutkittava, ja tällöin pyrit- miseksi.
7100: tävä siihen, että rautateiden tiealuekorvauk- Mielestämme tämä ikysymys olisi nopeasti
7101: set selvitettäisiin samoja periaatteita noudat- selvitettävä siten, että kunnat vapautettai-
7102: taen". Eduskunta lausui yksimielisesti toivo- siin niille kohtuuttomi!sta rasituksista niin
7103: muksen, ,että hallitus ryhtyisi toimenpitei- kuin eduskunta on edellyttänyt ja vuoden
7104: siin, ettei kuntia rasitettaisi rautateitä var- 1961 tulo- ja menoarvioon otettaisiin sitä var-
7105: ten tarvittavien maa- ja vesialueiden lunas- ten riittävä määräraha.
7106: tuskorvauksilla". Edellä olevan perusteeLla ehdotamme.
7107: Edelleen eduskunta vuoden 1960 talous-
7108: arvion perusteluissa edellytti, että hallitus että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
7109: ryhtyy toimenpiteisiin valtion varoista mak- tulo- ja menoarvioon 180 000 000
7110: settavien rautateiden maapohjien lunastus- markkaa avustuksiksi kunnille rauta-
7111: maksujen nopeuttamiseksi. teitä varten tarvittavien maa- ja vesi-
7112: Vuoden 1959 lopussa hyväksytty laki Kau- alueiden lunastuskorvauksiin.
7113: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
7114:
7115: Artturi Jämsen. Hannes Pa.aso.
7116: Mauno Pohjonen. Esa Timonen.
7117: 1069
7118:
7119: IV,256. - Rah.al. N:o 146.
7120:
7121:
7122:
7123:
7124: J'å.msen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n: o 4 ra-
7125: kentamiseksi V iitasaaren kirkonkylän ja Oulun läänin
7126: rajan välillä.
7127:
7128:
7129: E d u s k u n n a ll e.
7130:
7131: Kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- 4: n ja:ksossa pahimpana aukkona.
7132: teriö on päätöksellään marraskuun 11 p: ltä V altatie n: o 4 muodostaa valtakunnallisen
7133: 1956 vahvistanut suunnitelman Jyväskylän- runkotien. Olisi suotavaa, että tämä kauan
7134: Oulun valtatien parantamiseksi Viitasaaren työn alaisena ollut tie mahdollisimman no-
7135: kirkonkylän-Oulun läänin rajan välillä. peasti saataisiin kokonaisuudessaan liiken-
7136: Sittemmin on suunnite'lmaan vahvistettu nettä palvelemaan. Keski-Suomen läänin
7137: eräitä muutoksia tiensuunnan ja tasauksen alueella on mainitun tien muilla jaksoilla
7138: uudenaikaistamiseksi. Tietöitä tällä tieosuu- rahoitus turvattu, mikäli v: n 1961 menoarvio-
7139: della on tehty pääasiassa työllisyystöinä v: sta ehdotus vahvistetaan.
7140: 1957 alkaen kevääseen 1960, mihin mennessä Alussa mainitulle Viitasaaren kirkonkylän
7141: eräitä osia on jo saatu liikenteelle. Kuitenkin ja Oulun läänin rajan väliselle osalle ei kui-
7142: on tiestä vielä alkamatta ja keskeneräisenä tenkaan v. 1961 menoarvioehdotuksessa ole
7143: merkittäviä osia Pihtiputaan kirkonkylässä määrärahaa ehdotettu.
7144: ja sen pohjoispuolella. Koska mainittu osa nähdäksemme on tasa-
7145: Helsingin-Jyväskylän-Oulun valtatie on veroinen muitten kanssa ja pidemmäksi
7146: jo huomattavilta osiltaan valmis. Mainitta- ajaksi keskeneräis~ksi jäävänä muodostaa pa-
7147: koon, että Oulun läänin alueella se jo vuosi- han esteen tien käytölle, esitämme, että sitä
7148: kaudet on ollut valmiina käytännössä. Keski- varten menoarvioon varattaisiin 100 000 000
7149: Suomen läänin alueella, missä vanha tie markkaa.
7150: maaperän epäedullisuudesta johtuen on han- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7151: kalimmin liikennöitävissä, on valtatie n:o 4
7152: pahimmin keskeneräisenä. Tämä johtuu siitä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
7153: että Keski-Suomessa on työt päästy aloitta- tulo- ja menoarvioon 100 000 000
7154: maan muihin lääneihin nähden verraten myö- markkaa valtatien n:o 4 Viitasaaren
7155: hään, koska työl'lisyystöitä ei ole ollut tarvis kirkonkylän ja Oulun läänin rajan
7156: järjestää siinä laajuudessa kuin muualla. välisen jakson rakentamista varten.
7157: Näin ollen onkin Keski-Suomi valtatie n: o
7158: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
7159:
7160: Artturi Jämsen. Mauno Pohjonen. Hannes Paaso.
7161: 1070
7162:
7163: N,257. - Rah.al. N:o 147.
7164:
7165:
7166:
7167:
7168: Jämsen ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
7169: seksi Kinnulan kirkonkylästä Keitelepohjan asemalle.
7170:
7171:
7172: E d u s k u n n a 11 e.
7173:
7174: 12 päivänä huhtikuuta 1954 päivätyssä sen kaikkein kiireellisin kysymys olisikin
7175: toivomusaloitteessamme ehdotamme, että hal- Kinnulan - Urpilan-Naarajärven-Keitele-
7176: litus ryhtyisi toimenpiteisiin suunnitelman pohjan tien rakentaminen. Se palvelisi kaut-
7177: ja kustannusarvion laatimiseksi maantien takulkuliikennettä ja avaisi tieyhteyden ko-
7178: rakentamiseksi Kinnulan pitäjästä Alvajär- konaan tieyhteyttä vailla olevaan Urpilan
7179: ven asemalle. kylään.
7180: 17 päivänä helmikuuta 1956 eduskunta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7181: yksimielisesti hyväksyi aloitteemme. TVH: n nioittaen,
7182: toimesta sittemmin suoritetuissa tutkimuk-
7183: sissa on päädytty suunnitelmaan, jonka mu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
7184: kaan tie rakennettaisiin Kinnulan kirkolta tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
7185: Urpilan ja Naarajärven kautta Keitelepoh- kaa maantien rakentamiseksi Kinnu-
7186: jan asemalle. lan kirkonkylästä Urpilan ja Haara-
7187: Kinnulan liikenneolosuhteiden kohentami- järven kautta Keitelepohjan asemalle.
7188: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
7189:
7190: Artturi J"åmsen. Mauno Pohjonen.
7191: 1071
7192:
7193: IV,258. - Rah.al. N:o 148.
7194:
7195:
7196:
7197:
7198: Ka.a.rna ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuijamaan Rapat-
7199: tilasta Simolaan johtavan tien suunnittelua varten.
7200:
7201:
7202: E d u s k u n n a 11 e.
7203:
7204: Moskovan rauhansopimuksen mukaan ve- maantiestä Haapajärven kylän kautta, jo
7205: detty nykyinen valtakunnan raja jätti mm. suunniteltuun Lappeenrannan-Simolan-
7206: Lappeen ja Nuijamaan kuntien kohdalta Ylämaan maantiehen liittyvä tie. Tällöin ly-
7207: kaikki sen läheisyydessä olleet rajan suun- henisivät kuljetukset satamaan Nuijamaan
7208: nassa johtavat tiet luovutetulle alueelle, kunnasta ja Lappeen kunnan eteläosasta
7209: mistä aiheutui paikalliselle väestölle suuria noin 20-35 km. Sen lisäksi tie palvelisi
7210: haittoja ja taloudellista vahinkoa. Myöhem- kauttakulkuliikennettä Konnunsuon keskus-
7211: min tätä asiaa korjattiin valtion toimesta vankilasta ja Joutsenon suunnasta, ja elvyt-
7212: rakentamalla Nuijamaan kirkolta Viipurin täisi elinkeinoelämää ja liikennettä tällä ra-
7213: maantielle rajan suunnassa johtava tie, millä jaseudulla huomattavasti. Tämän tien tar-
7214: on huomattavasti paikallista merkitystä. peellisuutta on myöskin korostanut kaak-
7215: Kun tällä alueella on hyvin huomattavia koisen rajan haittoja tutkimaan asetettu
7216: metsäalueita, joiden kaikki autokuljetuksina komitea.
7217: satamaan kuljetettavat tuotteet joudutaan ny- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7218: kyisin ajamaan Lappeenrannan kautta, ja
7219: kun nyt on jo vahvistettu suunnitelma Lap- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
7220: peenrannasta Simolan kautta Ylämaalle ra- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
7221: kennettavalle tielle, mikä yhtyy siellä jo kan määrärahan suunnitelman tekoa
7222: rakennettuun Husun-Vaalimaan tiehen, ja varten Nuijamaan kunnan Rapattilan
7223: mistä on edelleen yhteys Virolahdelle ja kylästä 11aapajärven kylän kautta Si-
7224: Haminan satamaan, niin nyt olisi tarpeel- molaan johtavan tien rakentamista
7225: lista suunnitella ja rakentaa Nuijamaan kun- varten.
7226: nan Rapattilan kylän kohdalta Viipurin
7227: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
7228:
7229: Mikko Kaarna. Markus Niskala.
7230: Pentti Pekkarinen. Marja Lahti.
7231: Valto Käkelä.. Yrjö Sinkkonen.
7232: Esu Niemelä.. Ale Holopainen.
7233: 1072
7234:
7235: IV,259. - Ra.h.aJ.. N: o 149.
7236:
7237:
7238:
7239:
7240: Kaasalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suodenniemen--
7241: V ammalan--Punkalaitumen maantien rakentamista varten.
7242:
7243:
7244: Eduskunnalle.
7245:
7246: Satakunnan valtatievelikosto on viimeksi - uudelleen rakentaminen turvaisi kunnolli-
7247: kuluneiden vuosien aitkana ratkaisevalla ta- sen pääsyn Tampereen-Porin runkotielle ja
7248: valla kohentunut. Uusista valmistuneista tai siten lyhentäisi Vammalan-Porin väliä mer-
7249: valmistumaisillaan olevista teistä voidaan kittävällä tavalla.
7250: mainita mm. Porin-Helsingin, Porin- Suodenniemen- Vammalan- Punkalaitu·
7251: Tampereen ja Lauttakylän-Tampereen run- men tien kunnostaminen olisi tarpeen sane-
7252: kotiet. Näistä teistä puhuttaessa piltää kum- lema kaukoliikenteen kannalta, mutta sen
7253: minkin todeta, että ne halkovat maakuntaa vaikutusta tiettyä talousaluetta halkovana
7254: pääasiassa itä-länsisuunnassa, joten niitä valtaväylänäkään ei voida väheksyä. Sen
7255: yhdistävien, pohjois-eteläsuuntaan johta- vuoksi pitäisi nopeasti ryhtyä toimenpitei-
7256: vien kulkuväyli:en rakentamiseen olisi kiinni- siin suunnitelman tekemiseksi Suodenniemen
7257: tettävä vakavaa huomiota. Tässä mielessä -Vammalan-Punkalaitumen maantien joko
7258: nousee tärkeysjärjestyksen kannalta kärki- parantamista tahi uudelleen rakentamista
7259: tiloille Suodenniemen-Vammalan-Punka- varten. Tässä suunnitelmassa tulee ottaa
7260: laitumen maantie, jota tällä hetkellä palve- huomioon myöskin rautatieylikulkusillan ra-
7261: lee vanha mutkainen tieyhteys. Tämän han- kentaminen Vammalan kauppa!lan alueelle,
7262: ka:lan tien kautta tapahtuu Pohjois-Satakun- missä nykyinen maanti:e tasoylikäytävänä
7263: nan keskiosan liikenne Vammalan kauppa- ylittää ratapihan erittäin vaaralliselta pai-
7264: laan, joka muodostaa vauraan talousalueen kalta.
7265: luonnollisen keskipisteen, ja edelleen Punka- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7266: laitumen ohittaen Helsinkiin. Merkittävä nä-
7267: kökohta on myöskin se, että Vammala lähi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
7268: ympäristöineen elää esim. teollisuuden ke- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
7269: hittymisen kohdalta voimrukasta nousukautta määrärahan suunnitelman laa.timista
7270: ja sen vuoksi tarvitsee raaka~aineen ym. kul- varten Suodenniemen- Vammalan-
7271: jetuksia varten paremmat yhteydet. Vamma- Punkalaitumen maantien rakentamista
7272: lan tailousalueen kannalta jo osaratkaisuna varten.
7273: Vammalan-Putajan välin - n. 20 km
7274: Helsi,ngissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
7275:
7276: Nestori Kaasalainen. Arvo Pentti.
7277: 1073
7278:
7279: IV,260. - Ra.h.al N: o 150.
7280:
7281:
7282: Kaitila. ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion tekm7lisessä
7283: tutkimuslaitoksessa suoritettavaa öljylämmitysteknillistä
7284: tutkimusta varten.
7285:
7286: EduskunnaBe.
7287:
7288: Rakennustemme lämmittäminen öljyllä on tävä. Mikäli kyseistä tutkimusta ryhdytään
7289: jo nykyisin melko huomattavaa ja iJ.isäksi se suorittamaan välittömästi, saavutetaan sen
7290: on nopeasti lisääntymässä. avulla lähitulevaisuudessa satojen miljoonien
7291: Suomessa myytiin palttoöljyä v. 1959 markkojen vuotuinen säästö.
7292: 1 010 000 tonnia, mistä määrästä oli raskasta Tämän kaltaista lämmitystutkimusta ei ole
7293: öljyä 710 000 tonnia ja kevyttä öljyä 300 000 mahdollista tarvittavassa määrin suorittaa
7294: tonnia. Voidaan katsoa, että keyYestä öl- Y'ksinomaan ao. teollisuuden toimesta. Läm-
7295: jystä käytettiin n. 90% ja raskaasta öljystä mityslaitteiden taloudellisuuden parantami-
7296: n. 25% rakennusten lämmittämiseen. Poltto- nen onkin merkityksellistä ensi siijassa nii-
7297: öljyn käytön arviJOidaan lisääntyvän vuoteen den käyttäjille, ts. niille, jotka maksavat
7298: 1963 mennessä n. 80%, ja polttimien mää- lämmityskustannukset. Asia on myös suuri-
7299: rän, joka nykyisin on 35 000 yksikköä, yli arvoinen kansantaloudellisessa mielessä, koska
7300: kaksinkertaiseksi. Vuonna 1967 arvioidaan tässä on kysymys varsin suurista summista
7301: käytettävän polttoöljyä n. 120--150% enem- ja nimenomaan ulkomaan valuutasta. Tä-
7302: män kuin viime vuonna. Nykyisten myynti- män onkin eduskunta jo aikaisemmin toden-
7303: hintojen mukaan laskettuna käytettiin siis nut myöntäessään valtion teknilliselle tut-
7304: maassamme rakennusten lämmittämiseen kimuslaitokselle ne varat, joilla nyt on ra-
7305: polttoöljyä v. 1959 n. 4.5 miljardin markan kennettu noin 100 miljoonaa markkaa maksa-
7306: arvosta ja vuonna 1967 käytettäisiin jo n. nut lämpöteknillinen laboratorio juuri läm-
7307: 13 miljardin markan edestä. Tässä on siis mitysteknillisiä ;tutkimuksia varten.· Tämän
7308: kysymys varsin suurista summista ja vielä kalliin laboratorion kapasiteettia ei kuiiten-
7309: lisäksi suurista ulkomaanvaluuttamääristä. kaan voida käyttää, koska la:boratoriolle ei
7310: Öljylämmityksen keskimääräinen hyöty- ole myönnetty käyttövaroja sen työhön.
7311: suhde on meidän maassamme nykyisin kui- Käyttövaroja edellä mainittu ,työ vaatisi
7312: tenkin varsin huono, ilmeisesti vain n. 65- kahden vuoden aikana yhteensä 12 miljoo-
7313: 70 %. Monissa muissa maissa asetetaan naa markkaa. Tutkimuksessa olisi selvitet-
7314: öljylämmitykselle huomattavasti suuremmat tävä mm. erilaisten katthla-poltin-muuraus-
7315: vaatimukset. Asiantuntijamme ovatkin poik- yhdistelmien hyötysuhde riippuvaisena eri
7316: keuksetta sitä mieltä, että rakennustemme tekijöistä. Tutkimuksen varsinaisen ohjelman
7317: öljylämmityksen hyötysuhdetta voitaisiin tut- laatisi ja valvoisi valtion teknillisen tutki-
7318: kimusten avulla nostaa ainakin 5-10 %. musla1toksen muodostama asiantuntijatoimi-
7319: Joka tapauksessa öljylämmityksemme, myös kunta.
7320: paraillaan asennettava, toimii niin huonolla Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7321: <hyötysuhteella, että siltä on mahdollista huo- nioittaen,
7322: mattavasti parantaa. Sen tähden Suomessa-
7323: kin on - kuten myös muualla - pyrittävä että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
7324: siihen, että öljylämmitykseltä yleisesti vaa- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XV luvun
7325: ditaan ja sille myös annetaan tyydyttävä 7 momentille lisäyksenä 6 000 000 'ffllar-
7326: hyötysuhdetakuu. Millaisen tämän takuun kan määrärahan valtion teknillisessä
7327: on oltava, se on tutkimuksen avulla selvitet- tutkimuslaitoksessa suoritettavaa öljy-
7328: lämmitysteknillistä tutkimusta varten.
7329: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
7330:
7331: Esa Kaitila. Aaro Stykki.
7332: Veikko Hyytiäinen. Anni Hosia.
7333: 20 E 644/60
7334: 1074
7335:
7336: IV,261. - Rah.al. N:o 151.
7337:
7338:
7339: Kaitila: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden säh-
7340: köistämiseen liittyvien töiden aloittamiseen.
7341:
7342: Eduskunnalle.
7343:
7344: Vuonna 1957 eduskunta esitti hallitukselle myös valtion talouden kannalta epäedulli-
7345: yksimielisen kehoituksen saattaa rautatielai- seksi. Sillä niin kauan, kuin sähköistyksestä
7346: tos teknillisesti ja organisatoorisesti nykyajan ei ole tehty lopullista päätöstä myönteiseen
7347: vaatimuksia vastaavalle tasolle. Tämän joh- tai kielteiseen suuntaan, joudutaan parast'-
7348: dosta rautatiehallituksessa laadittiin mm. ve- aikaa käynnissä olevat laajat rautatieuudis-
7349: tovoiman uusimiseksi kokonaissuunnitelma, tukset suorittamaan siten, että ne soveltuvat
7350: joka sisälsi ehdotuksen, että vilkkaimmin lii- molempiin vaihtoehtoihin (sähköistäminen -
7351: kennöidyt 990 ratakilometriä sähköistettäi- dieselöinti). Niinpä dieselveturihankinnat,
7352: siin ja loppuosa - 4 170 ratakilometriä - viestitysjärjestelyt, ratojen profiilisuhteet,
7353: jäisi dieselvetovoimalla liikennöitäväksi. siltarakenteet, ratapihajärjestelyt jne. on
7354: Tämän mukaisesti hallitus esitti vuoden tehtävä molempia vaihtoehtoja silmälläpitäen
7355: 1960 tulo- ja menoarvioon otettavaksi 400 ja tulevat ne siten paljon kalliimmiksi, kuin
7356: milj. markan suuruisen määrärahan sähköis- jos ne voitaisiin suorittaa vain joko sähköis-
7357: tämistöiden aloittamiseksi. Eduskunta ei kui- tystä tai sitten dieselöintiä silmälläpitäen.
7358: tenkaan hyväksynyt esitettyä määrärahaa Jotta vahingot tässä suhteessa voitaisiin ra-
7359: vuoden 1960 tulo- ja menoarvioon, vaan ke- joittaa mahdollisimman vähiin, olisi mainittu
7360: hoitti suorittamaan asiassa lisätutkimuksia ja päätös asiassa tehtävä, niin pian kuin tar-
7361: hankkimaan lisäselvityksiä uuden esityksen vittava aineisto on valmistunut hallituksen
7362: antamista varten. ja eduskunnan käyttöön, minkä arvioidaan
7363: Rautatiehallituksen sähköteknillinen toi- tapahtuvan tämän syksyn kuluessa ja hy-
7364: misto onkin sen jälkeen suorittanut asiassa vissä ajoin ennen kuin eduskunnan valtio-
7365: lisätutkimuksia ja hankkinut vaadittuja lisä- varainvaliokunta ja eduskunta on suoritta-
7366: selvityksiä sekä esittänyt niitten perusteella nut loppuun ensi vuoden tulo- ja menoarvion
7367: tarkistetut taloudelliset laskelmat suunnitel- käsittelyn. Näin ollen eduskunta ennättäisi
7368: masta. Nyt on sähköistyssuunnitelma koko- jo tämän syksyn aikana muodostaa kysymyk-
7369: naisuudessaan käsiteltävänä prof. K. Savolai- sestä kantansa ja tehdä päätöksensä, jolloin
7370: sen puheenjohdolla toimivassa asiantuntija- myös voitaisiin välttyä siltä valtion varojen
7371: komiteassa. Komitea ei kuitenkaan valtion tuhlaukselta, jota kahden suunnitelman rin-
7372: 1961 tulo- ja menoarvion valmisteluvaihee- nakkain soveltaminen merkitsisi. Tarkoituk-
7373: seen mennessä vielä ennättänyt saada lausun- seen tarvittaisiin muodollisesti 400 milj. mk:n
7374: toaan valmiiksi, ja ilmeisesti sen tähden val- määräraha, mikä summa toisaalta tulisi vä-
7375: tioneuvosto ei tulo- ja menoarvion yhteydessä hentää 19 Pl. I luvun 28 momentilta, joten
7376: vielä määritellyt kantaansa sähköistämiskysy- ehdotus ei tule merkitsemään valtion menojen
7377: mykseen. On kuitenkin sekä eduskunnan yk- lisäystä.
7378: simielisen päätöksen mukaista ja muutenkin Edellä olevaan viitaten esitän kunnioitta-
7379: tunnettua, että koko kansantalouttamme kos- vasti,
7380: kevista syistä rautateiden vetovoiman uusimi-
7381: nen on meillä sekä välttämätön että kiireelli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
7382: nen tehtävä. Se täytyisi myöskin voida suo- tulo- ja menoarvioon 400 miljoonan
7383: rittaa pitempiaikaista kokonaissuunnitelmaa markan määrärahan valtionrautateiden
7384: noudattaen. Nykyinen tilanne on kuitenkin sähköistämiseen liittyvien töiden aloit-
7385: muodostunut sekä kehitystä hidastavaksi että tamiseen.
7386: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
7387:
7388: Esa Kaitila.
7389: 1075
7390:
7391: IV,262. - Rah.al. N: o 152.
7392:
7393:
7394:
7395:
7396: Kajatsa.lo ym.: Määrärahan osoittamisesta maanviljelysinsi-
7397: nöörikunnan palkkauksen uudelleenjärjestelyyn.
7398:
7399:
7400: E d u s k u n n a ll e.
7401:
7402: Maamme peltoalasta on edelleen keväisin teuttamaan monasti erittäin taloudellisia
7403: ja syksyisin vieläpä kasvukauden aikanakin maanparannusyrityksiään.
7404: tuntuva osa tulvavesien ja liian korkeiden Kuluvan vuoden ensimmäisessä lisämeno-
7405: kesävesien vallassa. Tämä alentaa peltovil- arviossa esitti valtioneuvosto määrärahan,
7406: jelyksen kannattavuutta tuottaen näiltä osil- minkä myös eduskunta hyväksyi, käytettä:
7407: taan vain tappiota. Vesistönjärjestely- ym. väksi eräiden teknillisten alojen osalta mää-
7408: maanparannustöiden vaatimaa pätevää ja rättyjen viran ja toimenhaltijoiden valtion
7409: kokenutta maa- ja vesirakennusinsinöörikun- palveluksessa pysyttämiseksi sekä pätevän
7410: taa ei valtio ole kyennyt palkkaamaan lä- henkilökunnan saamiseksi avoimiin virkoihin
7411: heskään kasvavan työmäärän ja vaativuuden ja toimiin. Tätä toimenpidettä on terveh-
7412: edellyttämässä suhteessa. Päinvastoin sekä dittävä tyydytyksellä. Määräraha on vain
7413: korkeimman teknillisen että maataloudellisen liian pieni korjatakseen ko. epäkohdat edes
7414: opetuksen samoinkuin valtion antaman pit- hetkellisesti. Nyt tarkoitukseen myönnetty
7415: käaikaisen käytännönkokemuksen saanut in- riittämätön määräraha on omiaan aiheutta-
7416: sinööriaines on viipynyt virassaan yleensä maan vaikeuksia ehkä myös esimiessuhteen
7417: vain kouliintuakseen moniin muihin tarjolla säilyttämisessä.
7418: oleviin, kohtuullisesti palkattuihin toimiin. Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan,
7419: Valitettavan harvoin tuntuvat maata vil-
7420: jelevät talonpojat tietävän, että koko sodan että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
7421: jälkeisen ajan on sanotun virkakunnan ase- tulo- ja menoarvioon valtioneuvoston
7422: ma, palkkausolot ja virkojen määrä pidetty harkinnan mukaan käytettäväksi
7423: käsittämättömästä syystä sellaisina, että pel- 16 000 000 markkaa vuodeksi 1961
7424: tojensa liikamärkyydestä kärsivä todellisen maamme maanparannustöistä vas-
7425: avun tarpeessa oleva kansanosa on joutunut tuussa olevan maanv~"ljelysinsinööri
7426: loputtomasti odottamaan välttämättömiä ve- kunnan palkkauksen täydellistä uudel-
7427: sioikeudellisia toimenpiteitä päästäkseen to- leen järjestelyä varten.
7428: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
7429:
7430: Kaarlo Kajatsa.lo. Esu Niemelä.
7431: Päiviö Hetemäki. Ale Holopainen.
7432: Arm.i Hosia.
7433: 1076
7434:
7435: IV,26S. - Rah.aJI. N:o 153.
7436:
7437:
7438:
7439: Kajatsalo ym.: Korotetun rnäärärahan osoittamisesta lai-
7440: noiksi yksityisoppikoulujen rakentamiseen.
7441:
7442:
7443: E d u s k u n n a 11 e.
7444:
7445: Yksityisoppikoulujen valtionapulaki, joka tyisoppikoulut, osoittaa, että velkamäärä ra-
7446: säädettiin vuonna 1950 osoittautui siinä suh- kentamaan joutuneissa kouluissa on oppilasta
7447: teessa puutteelliseksi ja epätarkoituksenmu- kohti yleensä yli 100 000 markkaa, eräissä
7448: kaiseksi, ettei se sisällä mitään määräyksiä tapauksissa jopa 400 000 markkaa. Jos laske-
7449: rakennuslainoista ja jättää rakennusavustuk- taan 100 000 markan korko 7 %: n mukaan
7450: sen saamisen siitä riippuvaksi, onko valtion ja pääoman lyhennystä keskimäärin esim.
7451: tulo- ja menoarvioon tätä tarkoitusta varten 5% :n mukaan, havaitaan, että tästä johtuva
7452: otettu määräraha. Kun viimeksi mainit- rasitus on 12 000 markkaa vuodessa eli
7453: tua tarkoitusta varten ei määrärahoja 6 000 markkaa lukukausimaksua kohti. Esi-
7454: ole ollut lainkaan ja vuoden 1954 jäl- merkki osoittaa, mitä suuruusluokkaa raken-
7455: keen käytäntöön tulleet halpakorkoiset nusvelkojen lukukausimaksua korottava paine
7456: rakennuslainat ovat lainatarpeeseen ver- on. Kun eduskunta on eri yhteyksissä koros-
7457: rattuna olleet perin vähäiset, on siitä ollut tanut välttämättömyytä pyrkiä alentamaan
7458: haitallisia seurauksia. Ensinnäkin on välttä- yksityisoppikoulujen korkeita lukukausimak-
7459: mättömän rakennustoiminnan toteuttaminen suja, olisi johdonmukaisesti pidettävä huolta
7460: viivästynyt ja koulut ovat joutuneet vuosi- siitä, ettei uudisrakennustoiminnan kautta
7461: kausia toimimaan ahtaissa ja puutteerlisissa aiheuteta uusia tapauksia, joissa lukukausi-
7462: olosuhteissa, mistä opetustoiminta luonnolli- maksu kohoaa rakennusvelkojen vuoksi koh-
7463: sesti on kärsinyt. Kun määrärahan pienuu- tuuttoman suureksi. Eräs keino on tähän-
7464: den vuoksi vain suhteellisen harvat koulut astista suurempien halpakorkoisten rakennus-
7465: ovat voineet päästä valtion rakennuslainoista lainojen myöntäminen valtion varoista.
7466: osallisiksi, ovat koulut rakennustoimintansa Kun otetaan huomioon, että valtion oppi-
7467: rahoittamisessa yleensä joutuneet turvautu- kouluja rakennettaessa tai otettaessa yksityis-
7468: maan kalliimpaan rahaan. Indeksiehdon ta- oppikouluja valtion haltuun, valtio joutuu
7469: kia lainat ovat muutoinkin epäedulliset. Sitä- maksamaan rakennuskustannukset tai -velat
7470: paitsi on näihin lainoihin liittyvä lyhennys- kokonaan ja kun esim. kansakoulujen raken-
7471: ohjelma tavallisesti niin kireä, että se kou- nusavustusten ja -lainojen yhteismäärä voi
7472: lurakennusten pitkän käyttöiän huomioon- nousta jopa 95 %: iin, olisi täysin kohtuul-
7473: ottaen on kohtuuton. lista korottaa yksityisoppikoulujen rakennus-
7474: Seuraukset ovat lähinnä ilmenneet siten, lainamäärärahaa tuntuvasti hallituksen eh-
7475: että koulut, jotka ovat joutuneet rakenta- dottamasta 600 miljoonasta markasta.
7476: maan, ovat olleet pakotetut jatkuvasti korot- Hallitus mainitsee määrärahaehdotuksensa
7477: tamaan lukukausimaksujaan voidakseen sel- perusteluissa, että tiedossa o'leva kouluraken-
7478: viytyä rakennusvelkojen aiheuttamista talou- nustarve käsittää 190 rakennusta, joiden kus-
7479: dellisista rasituksista. Vaikka rakennusvelat tannusarvioiden yhteissumma on lähes 13
7480: eivät olekaan ainoa tekijä, joka vaikuttaa miljardia markkaa. On senvuoksi selvää,
7481: lukukausimaksujen nousuun, on se näistä ettei ehdotetulla 600 miljoonan markan mää-
7482: tekijöistä epäilemättä voimakkain. Asia käy rärahalla kyetä rahoitustilannetta paljoakaan
7483: helposti ymmärrettäväksi, jos ajatellaan kou- helpottamaan. Kouluhallitus esitti tarkoitusta
7484: lun velkamäärä jaetuksi kutakin lukukausi- varten 1 200 miljoonaa.
7485: maksun maksavaa oppilasta kohti ja laske- Edelleen on huomattava, että näiden lai-
7486: taan tästä johtuva korko- ja kuoletusrasitus. nojen halpakorkoisuus, jota nimitystä halli-
7487: Laadittu selvitys, joka käsittää kaikki yksi- tuksen esityksessä edelleenkin käytetään, on
7488: IV,263. - Kajatsalo ym. 1077
7489:
7490: käynyt näennäiseksi, kun valtioneuvosto että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
7491: nosti lainojen koron 7 %:iin, josta koroksi tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
7492: luetaan 5% ja kuoletukseksi 2%. Aikaisem- 6 momentille lisäystä 400 miljoonaa
7493: min korkoprosentti oli 3, mikä asiallisesti markkaa yksityisoppikoulujen htilpa-
7494: vastasi näille lainoille tarkoitettua halpakor- korkoisiksi pitkäaikaisiksi rakennuslai-
7495: koisuuden luonnetta. Valtioneuvoston olisikin noiksi, joista korkoa olisi perittävä
7496: näiden lainojen tarkoituksen huomioon ottaen enintään kolme ja kuoletusta kaksi
7497: palattava jälleen alempaan korkoprosenttiin. sadalta.
7498: Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
7499: kunnioittavasti,
7500: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
7501:
7502: Kaarlo Kajatsalo. Ensio Partanen. Olavi Lähteenmäki.
7503: Anni Hosia. Varma K. Turunen. Akseli Paarm.an.
7504: Olli Aulanko. Annas Leinonen. Reino Ala-Kulju.
7505: 1078
7506:
7507: IV,264. - Rah.al. N: o 154.
7508:
7509:
7510:
7511:
7512: Kalliokoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rait-
7513: tiustyötä suorittavien järjestöjen avustamiseksi.
7514:
7515:
7516: E d u s k u n n a ll e.
7517:
7518: Hallituksen esityksessä vuoden 1961 tulo- luentotoimintaansa lisääntynyttä jäsenmää-
7519: ja menoarvioksi on 14 Pl. XVIII: 1 mom: n rää vastaavaksi. Päinvastoin on niiden ollut
7520: kohdalla määräraha raittiustyötä suoritta- supistettava työtään varojen puutteessa, jopa
7521: ville järjestöille merkitty 72 180 700 markan vähennettävä henkilökuntaansa. Varsinkaan
7522: suuruisena. Sitä on korotettu edellisestä eräät uudet liitot eivät ole voineet kehittää
7523: vuodesta 3 400 000 markalla ja korotusta pe- toimintaansa. Erityisesti sama koskee rait-
7524: rustellaan aatteellisen raittiustyön voimistu- tiusjärjestöjen elokuvatoimintaa.
7525: misella, järjestöjen jäsenmäärän huomatta- Sosiaaliministeriö on puolustusvoimien
7526: valla nousulla ja uusien järjestöjen synty- koulutusosaston ja kenttäpiispan toimiston
7527: misellä. Ellei suurempaa korotusta saada kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella
7528: ensi vuoden tulo- ja menoarvioon, hupenee kehoittanut Suomen Raittiusjärjestöjen Liit-
7529: kuitenkin hallituksen esittämä korotus ra- toa laaditun ohjelman puitteissa avustamaan
7530: hanarvon alenemisesta johtuvien toiminta- puolustusvoimien raittiuskasvatusta. Elo-
7531: kustannusten nousuun ja palkkauksen pa- kuvien ja rainojen hankintaan, sotilaspapis-
7532: rantamiseen. Seurauksena on, etteivät jär- tolle ja valistusupseereille tarkoitettuun
7533: jestöt voi riittävästi tehostaa ja laajentaa kurssitoimintaan ja kirjalliseen valistustyö-
7534: toimintaansa, mikä on ollut hallituksen tar- hön tarvittaisiin arvion mukaan noin
7535: koituksena ja mikä olisi erittäin tarpeellista 1 000 000 markkaa.
7536: juuri nykyisenä ajankohtana, jolloin alko- Edellä esitettyyn nojautuen kunnioittaen
7537: holijuomien kulutus on noussut. ehdotamme,
7538: Vaikka aatteellinen raittiustyö on jatku-
7539: vasti voimistunut, raittiustyöhön erikoistu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
7540: neet keskusjärjestöt, joista useimmat jo kuu- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII
7541: luvat vuonna 1953 perustettuun Suomen luvun 1 momentille lisäyksenä
7542: Raittiusjärjestöjen Liittoon, eivät ole voi- 15 000 000 markkaa raittiustyötä suo-
7543: neet kehittää kurssi-, ohjaus-, neuvonta- ja rittavien järjestöjen avustamiseksi.
7544: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
7545:
7546: Viljami Kalliokoski. Hilja Väänänen.
7547: Ensio Partanen. Armas Leinonen.
7548: Aili Siiskonen. Juho Tenhiälä.
7549: Judit Nederström-Lunden. J. A. Jungarå.
7550: Elis Manninen. Nestori Kaasalainen.
7551: Alwar Sundell.
7552: 1079
7553:
7554: IV,265. - Rah.al. N: o 155.
7555:
7556:
7557:
7558:
7559: Kansikas ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusankosken yh-
7560: teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
7561:
7562:
7563: E d u s k u n n a ll e.
7564:
7565: Kuusankosken kauppalassa toimiva Kuu- kentamisen johdosta suna maarm velkaan-
7566: sankosken yhteiskoulu on kehittynyt mitta- tumaan, että ajanoloon on mahdotonta sel-
7567: suhteiltaan 750 oppilasta käsittäväksi oppi- vitä ko. rasituksista. Kun ottaa huomioon,
7568: laitokseksi. Koulu, joka perustettiin vuonna että oppilaista miltei kaikki ovat vähävarai-
7569: 1920, on toiminut koko olemassaolonsa ajan sista perheistä, ei lukukausimaksujen korot-
7570: kannatusyhdistyksen varassa. Oppilaitos ei taminen entisestään voi tulla kysymykseen
7571: palvele yksinomaan Kuusankoskea, vaan sen vaarantamatta oppilaiden koulunkäyntimah-
7572: oppilasmäärästä on yli 10% lähikuntien dollisuutta.
7573: alueilta. Edellä olevaan viitaten esitämme,
7574: Vuonna 1957 valmistui koululle uusi ajan-
7575: mukainen 16 700 kuutiometriä käsittävä että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
7576: koulutalo, johon tuli 750 oppilaspaikkaa. tulo- ja menoarvioon 81 000 000 mar-
7577: Nykyisin koulu toimii yliopistoon johtavana kan määrärahan Kuusankosken yh-
7578: oppilaitoksena ja on siinä oppilaita paikka- teiskoulun valtion haltuun ottami-
7579: lukua vastaava määrä. Kuusankosken yh- seksi.
7580: teiskoulu on joutunut koulurakennuksen ra-
7581: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
7582:
7583: Veikko Kansikas. Tauno Kulovesi. Väinö R. Virtanen.
7584: 1080
7585:
7586: IV,266. - Rah.al. N: o 156.
7587:
7588:
7589:
7590:
7591: Kansikas ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta perhe-
7592: asuntoavustuksiin.
7593:
7594:
7595: EduskunnaBe.
7596:
7597: Perheenasuntoavustuksiin oikeutetut kansa- Tämä on osoittautunut riittämättömäksi tur-
7598: laisemme ovat viimeisinä vuosina joutuneet vaamaan edes nykyisten saajien tarpeen.
7599: turvattomaan asemaan sen johdosta, että Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7600: eduskunta ei ole myöntänyt riittävästi varoja nioittaen,
7601: ko. tarkoitukseen. Avustuksiin oikeutetu,t
7602: eivät ole myöskään voinoot varata itselleen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
7603: kunnollisia asuntoja määrärahan pienuuden tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII
7604: johdosta. Vuonna 1960 eduskunta varasi tar- luvun 10 momentille lisäyksenä
7605: koitukseen käytettäväksi 100 milj. markkaa. 20 000 000 markkaa käytettäväksi per-
7606: heasuntoavustuksiin.
7607: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
7608:
7609: Veikko Kansikas. Väinö R. Virtanen. Pauli Puhakka.
7610: Tauno Kelovesi. Antto Prunnila. Toivo Niiranen.
7611: 1081
7612:
7613: IV,267. - Ra.h.al. N:o 157.
7614:
7615:
7616:
7617:
7618: Kansikas ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan keskus-
7619: sairaalan rakehtamista varten.
7620:
7621:
7622: E d u s k u n n a He.
7623:
7624: Hallitus ei ole esittänyt vuoden 1961 tulo- Kun suunnitelmat ja piirustukset sairaa-
7625: ja menoarvioon määrärahaa Kotkan keskus- laa varten ovat miltei lopullisesti valmiina ja
7626: sairaalan rakentamista varten. Vuoden 1960 tulevat lähiaikoina hyväksyttäviksi a.o. eli-
7627: taJl.ousarvioon eduskunta oli ottanut tähän missä, Eli rakennustöiden aloit.tamiBelle ole
7628: tarkoitukseen 60 milj, markkaa sutmnitel- esteitä.
7629: mien laatimiseksi ja töiden aloittamiseksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7630: Huomioon ottäen sen, että Kymenlaak·
7631: sossa on sairassijoista suuri puute ja että että Edmkwnta ottaisi vuoden 11}61
7632: erikoishoitomahdollisuutta ei Kymen läänin tulo- ja menoarvioon 200 000 OO(J mar-
7633: alueella ole, on tarpeen saada sairaala raken- kan määrärahan Kotkan keskustairtJ(l-
7634: netuksi. lan rakentamista varten.
7635: Helsinkissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
7636:
7637: Veikko Kansikas. Tauno Kelovesi. Väinö R. Virtanen.
7638:
7639:
7640:
7641:
7642: 21 E 644/60
7643: 1082
7644: IV,268. - Rah.al. N: o 158.
7645:
7646:
7647:
7648:
7649: Kansikas ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakennus-
7650: töiden aloittamiseksi Kotkan Hovinsaarelta Mussalon
7651: saarelle.
7652:
7653:
7654: Eduskunnalile.
7655:
7656: Työttömyys on viimeistua vuosina koetel- Saaren ottaminen teollisuuden käyttöön
7657: lut ankarana Kymenlaaksoa. Työttömiä on edelly,ttää, että sinne tehdään mantereelta
7658: kuljetettu vuodesta toiseen alipalkattulliin rautatie, jota varten on jo rautatiehallituk-
7659: siirtotyömaihin, joiden asumis- ja muutkin sen toimesta tehty suunnitelmatkin. Huo-
7660: olosuhteet ovat olleet varsin puutteelliset. mioon ottaen sen, että Kotkan kaupungin
7661: Työttömyyden . torjumiseksi ja kelvottoman satamaliikennettä voidaan lähitulevaisuudessa
7662: siirtotyömaajärjestelmän poistamiseksi olisi laajentaa vain Mussalon saarelle, rautatien
7663: valtiovallan ja valtion yhtiöiden yhteistoi- saaminen sinne on kiireellinen toimenpide.
7664: min järjestettävä sellaisia töitä, jotka tar- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7665: joaisivat pysyviä työpaikkoja.
7666: Kotkan kaupungin suunnitelmien mukaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
7667: eräs mahdollisuus pysyvien työpaikkojen luo- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
7668: misessa olisi laivaveistämön ja telakan raken- kan määrärahan rautatien rakennus-
7669: taminen Kotkan kaupunkiin, Mussalon saa- töiden aloittamiseksi Kotkan Hovin-
7670: relle. saarelta Mussalon saarelle.
7671: Helsingissä 22 ·päivänä syyskuuta 1960.
7672:
7673: Veikko Kansikas. Tauno Kelovesi. Väinö R. Virtanen.
7674: 1083
7675:
7676: IV,269. - Ra.h.al. N: o 159.
7677:
7678:
7679:
7680:
7681: Karvonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksi-
7682: tyismetsätalouden järjestöjen toiminnan tehostamiseen.
7683:
7684:
7685: Eduskunnalle.
7686:
7687: Asiantuntijoiden laskelmien mukaan laa- Kiinnittämällä huomiota siihen, että hak-
7688: jentuvan metsäteollisuuden raakapuun lisä- kuiden voimakasta lisääntymistä tapahtuu
7689: tarve voidaan jatkuvasti turvata vain huo- kaikkialla maamme yksityismetsissä, ei halli-
7690: mattavasti tehostamalla nykymetsien hoitoa tuksen ehdottamalla 15 000 000 mk: lla voida
7691: ja käyttöä. Varsinaisten metsänparannustöi- tehostaa yksityismetsätalouden edistämisjär-
7692: den hakkuumahdollisuuksia lisäävä vaikutus jestöjen toimintaa kuin vähäisenä alueella.
7693: tulee vasta muutaman vuosikymmenen kulut- Tämä ei tietenkään saata olla valtakunnan
7694: tua tehokkaasti esille. Yksityismetsien suo- edun mukaista. Lisäksi on erityisesti huo~
7695: tuisasta kehityksestä huolehtivien elinten toi- mattava, että lisähenkilöstön paikkaaminen ja
7696: mintamahdollisuuksia on luonnollisesti lisät- yleensä toiminnan kehittämisen tarve on ki-
7697: tävä rinnan hakkuumäärien kasvaessa. Tä- pein juuri silloin, kun laajentuva metsäteol-
7698: män ajatuksen hallitus on periaatteessa hy- lisuus lähtee puun lisähankintoihin, mikä on
7699: väksynyt ehdottaessaan tulo- ja menoarviossa nyt jo tapahtumassa. Myöhemmin mahdolli-
7700: vuodelle 1961 yksityismetsätalouden edistä- sesti saatavilla lisämäärärahoilla ei voida
7701: miseen ja valvontaan (11 Pl. XVIII: 3 c) enää korjata niitä vahinkoja, joita nyt saat-
7702: valtion avustusta lisää 15 000 000 mk. Eh- taa syntyä parhaassa kasvukunnossa olevissa
7703: dotetulla lisämäärärahalla, joka jakaant.uisi yksityismetsissä metsänhoitolautakuntien va-
7704: kahden keskusmetsäseuran ja 19 metsänhoito- jaalukuisen ammattimiehistön ja liian heik-
7705: lautakunnan kesken, voidaan kuitenkin pal- kojen toimintamahdollisuuksien tähden.
7706: kata lisää metsäammattimiehiä vain vähäinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7707: osa siitä, mikä on laskettu vähimmäistarve. nioittaen,
7708: Yksistään suomenkielisten metsänhoitolauta-
7709: kuntien osalta se olisi vuoden 1961 aikana 22 että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
7710: metsänhoitajaa ja 32 metsäteknikkoa. Las- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVIII lu-
7711: kettu kokonaistarve samalla alueella lähim- vun 3 momenUlle lisäyksenä 40 000 000
7712: män viiden vuoden aikana olisi 85 metsätek- markkaa yksityismetsätalouden järjes-
7713: nikkoa ja 81 metsänhoitajaa. töjen toiminnan tehostamiseen.
7714: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
7715:
7716: Juho Karvonen. Mikko Asunta.
7717: Eetu Karjalainen. Kurt Nordfors.
7718: !~altti Sahninen. Verner Korsbäck.
7719: Harras Kyttä. Onni Mannila.
7720: Armas Leinonen. Olavi Lahtela.
7721: Akseli Pa.arman.
7722: 1084
7723:
7724: IV,270. - Rah.al. N: o 160.
7725:
7726:
7727:
7728:
7729: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta perunan ulko-
7730: ma~1le tapahtuvan viennin tukemiseen.
7731:
7732:
7733:
7734: E d u s k u n n a ll e.
7735:
7736: Maataloutemme vaikeudet johtuvat suu- Tämä on tajuttu siellä ja muuallakin, mutta
7737: relta osalta tilakoon pienuudesta ja viljelys- perunan erittäin alas painuva hinta, mikäli
7738: lajikkeittemme yksipuolisuudesta. Etenkin maan perunasato muodostuu hyväksi, on
7739: Pohjois-Suomessa vaikuttavat sääolosuhteet ollut esteenä sen viljelyksen lisäämiseksi. Pe-
7740: siihen, että nykyistä intensiivisempää maa- runanviljelyksen huomattava lisääminen ei
7741: taloutta on vaikea harjoittaa. Maidontuo- olekaan mahdollista, jollei perunaliemme
7742: tanto on ymmärrettävästi noussut näissä olo- saada vientiä. Tänä vuonna saatu hyvä pe-
7743: suhteissa ratkaisevaan asemaan ja sen tuke- runasato tekee perunan vientikysymyksen
7744: miseen on aivan oikein kiinnitetty päähuo- entistä ajankohtaisemmaksi.
7745: mio. Mutta tuotannon koko maassa tapah- Luontaiset mahdollisuutemme ruoka- ja
7746: tunut kasvu on tuonut mukanaan yleisesti siemenperunan tuottamiseen ovat hyvät.
7747: tiedossa olevan ylituotantopulman. Meillä saavutetaan hehtaarisatoja, jotka pys-
7748: Näissä olosuhteissa olisi erittäin tärkeä tyvät kilpailemaan kaikkien muiden maiden
7749: laajentaa myös Pohjois-Suomessa menestyvää kanssa, kuten seuraava tilasto osoittaa:
7750: perunanviljelystä, joka olisi mahdollista sikä-
7751: läisissä työvoimarikkaissa pienviljelijäper-
7752: heissä. Samalla se merkitsisi pienviljelyksen Perunan keskihehtaarisadot Euroopassa.
7753: huomattavaa voimaperäistymistä. Yhä useam-
7754: mat perheet tulisivat nykyistenkin viljelys- Vv. 1955--57 keskimäärin tonniajha.
7755: pinta-alojensa puitteissa toimeen omilla ti- Valtio 1955 1956 1957 Kesklln.
7756: loillaan, mikäli nimenomaan pienten tilojen Hollanti •• 0. 0 ••• 27 24 28 26
7757: tuotantomuotoa perunanviljelystä voitaisiin Belgia ••••••••• 0 26 24 25 25
7758: niissä huomattavasti lisätä. Länsi-Saksa 0 0 0 0 0 20 24 24 23
7759: Ihmistyön käyttö on perunanviljelyksessä Englanti •• 0 ••••• 18 21 18 19
7760: suunnilleen samaa luokkaa kuin sokerijuurik- Irlanti • 0 •• 0 •••• 19 23 22 21
7761: kaan tuotannossa eli seuraava: Itävalta 0 •• 0. 0 •• 17 18 22 19
7762: Perunan viljely . . . . . . . 285 tuntiajha Sveitsi ....... 0 ••• 16 21 21 19
7763: Sokerijuurikkaan viljely 320 tuntia/ha Ranska ••••••• 0. 15 18 15 16
7764: Espanja ••••••• 0 12 12 11 12
7765: Hehtaarisatojen suuruus perunassa ja so- Portugal ••••••• 0 12 12 13 12
7766: kerijuurikkaassa on suunnilleen samaa luok- Kreikka • 0 •••• 0. 10 11 12 11
7767: kaa perunasadon ollessa parhailla viljelyk- Italia ........... 9 9 8 9
7768: sillä ehkä hieman korkeampi. Lannoitemää-
7769: riensä ja pääomia vaativien koneittensa joh- Pohjoismaat
7770: dosta on sokerijuurikkaan viljelys huomatta- Norja .......... 18 24 18 20
7771: vasti pääomavaltaisempi tuotantomuoto kuin Tanska ......... 15 22 20 19
7772: peruna. Lisäksi sokerijuurikkaan viljelyksellä Suomi .......... 12 18 13 14
7773: on Pohjois-Suomessa rajoituksensa. Ja kui- Ruotsi .......... 11 17 13 14
7774: tenkin juuri Pohjois-Suomen pientiloilla olisi
7775: voitava lisätä ja voimaperäistää viljelystä. Koko Eurooppa .. 14 16 15 15
7776: IV,270. - Kekkonen ym. 1085
7777:
7778: Maan eri osiin nähden on todettava sel- korkeudelle asti. Kovin suuria eroja hehtaari-
7779: lainen suhde, että hehtaarisadot kohoavat sadossa ei koetoimintatilasto kuitenkaan
7780: pohjoiseen päin mentäessä aina Kajaanin osoita.
7781:
7782: Perunasadot ja perunan käyttö prosenteissa maanviljelysseuroittain.
7783: Maanviljelysseura t/M myyty eyötJ kotlelälmill!l ~iemenekJii
7784:
7785: Keski-Pohjanmaan ...................... . 16.8 26.3 17.1 36.7 16.2
7786: Kajaanin .............................. . 15.7 15.4 28.8 29.9 20.5
7787: Pohjois-Karjalan ....................... . 15.7 12.3 25.6 33.2 23.4
7788: Mikkelin läänin ........................ . 15.6 10.7 19.5 45.0 19.9
7789: Kuopion .•.............................. 14.9 11.8 22.4 41.0 20.4
7790: Oulun l. Talousseura ................... . 14.5 12.6 25.8 36.8 18.9
7791: KymenJ.aa.kaon ...................•....... 14.5 22.6 15.9 34.8 21.7
7792: Keski-Suomen .......................... . 14.5 18.8 24.3 31.1 20.3
7793: L~_nsi-Kar~~l&:n ......................... . 14.3 17.4 19.0 34.4 23.0
7794: Hameen laan1n ......................... . 14.2 35.4 16.5 20.8 22.5
7795: Itä-Hämeen ............................ . 14.1 17.2 19.2 38.4 20.7
7796: Etelä-Pohjanmaan ...................... . 13.8 37.2 16.2 19.8 24.1
7797: Hämeen.Satakunnan . . .................. . 13.8 20.1 21.9 30.0 20.2
7798: Peräpohjolan ........................... . 13.4 24.0 30.5 20.7 20.5
7799: Nylands svenska ....................... . 13.0 50.8 15.4 9.7 19.5
7800: Satakunnan . . .......................... . 12.8 20.9 25.6 23.8 24.9
7801: österbottens svenska ................... . 12.7 27.7 17.3 33.6 18.0
7802: Uudenmaan läänin ..................... . 12.5 20.8 22.0 27.0 23.9
7803: Varsinais-Suomen ....................... . 12.1 17.8 22.4 27.7 26.8
7804: Lapin Maatalousseura ................... . 11.3 14.1 40.2 16.1 25.7
7805: Finska H ushållningss. . .................. . 11.3 11.3 33.1 15.6 31.3
7806:
7807: Koko maa ............................. . 13.9 23.2 20.7 29.5 21.8
7808:
7809:
7810: 1) Ha-sadot ovat keskiarvoja vuosilta vuosina peräkkäin otettuna anna tyydyttä-
7811: 195~57. 2)Käyttötilasto satoVuosilta 1955 vää satoa. Maamme pohjoisessa ilmastossa
7812: -56. esiintyvät virustaudit suhteellisen heikosti ja
7813: 1) Maat.hallituksen Maataloustilastollinen sitä vähemmän mitä pohjoisemmakai men.
7814: Kuukausikatsaus N: o 4/58. 2) Maat.hallituk- nään. Varsinkin Keski- ja Pohjois-Suomella
7815: sen Maataloustilastollinen Kuukausikatsaus olisi siten erittäin hyvät mahdollisuudet
7816: N:o 4/57. tuottaa täysin virusvapaata siemenperunaa
7817: Suomalaisen perunan laatu on korkeinta paljon helpommin kuin Keski-Euroopan mai-
7818: mahdollista luokkaa ja huomattavasti edellä den. Myöskään perunataudit eivät läheskään
7819: sekä Etelä-Ruotsin, Tanskan sekä Keski- samassa mitassa vaivaa meidän pohjoisero-
7820: Euroopan tuottamaa perunaa. Etelämpänä pien seutujen perunaa kuin on laita eteläi-
7821: tuotetussa perunassa esiintyy pahana vir- semmissä maissa.
7822: heenä perunan mallon tummuminen keit- Tuotantokustannusten osalta on meillä
7823: tämisen jälkeen. Tämä virhe on har- mahdollisuuksia kilpailla muiden perunan-
7824: vinainen suomalaisessa perunassa. Poh- vientimaiden, nimittäin Tanskan ja Hollan-
7825: joisessa tuotettu peruna on lisäksi aromi- nin kanssa. FAO:n tilastojen mukaan oli
7826: rikkaampaa kuin Keski-Euroopan peruna. tuottajahintojen keskiarvo vuosina 1955-
7827: Suuri osa perunaa viljelevistä maista jou- 1959 näissä maissa seuraava:
7828: tuu jatkuvasti ostamaan siemenperunan poh-
7829: joisemmilta alueilta, koska virustaudit esiin- Tanska . . .. .. .. .. . .. 9: 90
7830: tyvät niin voimakkaina perunanviljelyksillä, Hollanti ............ 10: 00
7831: ettei niiden oma siemen ainakaan useampina Suomi . . . . . . . . . . . . . 9: 90
7832: 1086 IV,270. - Perunan vienti.
7833:
7834:
7835: Seuraavat kaksi tilastoa osoittavat Tans- Ruotsiin •• 0 ••• 0 •• 0 •• 0 0 •••• 2 200
7836: kan ja Hollannin perunanviennin suuren laa- Israeliin .................. 2000 "
7837: juuden. Sveitsiin 0 •••••••• 0 ••••••• 0. 1900 "
7838: Maltalie ••••••••••••••• 0 •• 1700 "
7839: Tanskan perunanvienti. "
7840: Vienti: 31. 5. 1958-30. 6. 1959 Tanska vei Hollannin, perunanvienti.
7841: 125 000 tonnia ruokaperunaa, 27 500 tonnia
7842: siemenperunaa ja 6 000 tonnia teollisuuspe- Keskimäärin vietiin Hollannista siemen-
7843: runaa. Kaikkiaan 32 maahan. peruna v. 1955-57
7844: Belgiaan, Luxemubrgiin,
7845: Ruokaperunaa: Ranskaan, Irlantiin ja Sak-
7846: Ruotsiin ................. . 40 500 tonnia saan ................... 170 000 tonnia
7847: Yhd. kuningaskuntiin ..... . 8 000 " Italiaan, Portugaliin ja Es-
7848: Espanjaan ............... . 2 000 " panjaan ................ · 28 200 ,
7849: Länsi-Saksaan . . .......... . 1600 " Sveitsiin, Itävaltaan ja Jugo-
7850: Algeriaan ................ . 1000 " slaviaan . . . . . . . . . . . . . . . . 22 300 ,
7851: Pohjois-Afrikkaan ja Orient-
7852: Siemenperunaa: tiin ................... . 18000
7853: Italiaan ................. . 5 600 Etelä- ja Keski-Amerikkaan 6100 "
7854: Argentiinaan ............. . 3 500 " Muihin maihin ........... . 6500 "
7855: Meksikoon ............... . 3300 " "
7856: Marokkoon ............... . 3000 " Ruokaperunan vienti keskimäärin v. 1952
7857: Etelä-Afrikkaan .......... . 3000 " -56 370 000 tonnia.
7858: Egyptiin ................ . 3 000 " Seuraava tilasto valaisee koko peruna-
7859: Uruquaihin .............. . 2500 " kauppatilannetta Euroopassa.
7860: "
7861:
7862: Perunan ulkomaankauppa ja tuottajahinnat Euroopassa.
7863: Tuonti ja vienti keskim. 1955-57. Hinnat keskimäärin 1955-59.
7864: + vienti-
7865: VIenti Tnontl enemmyya Tnottaja-
7866: Valtio 1000 1000 -tuonti- hinta
7867: tonnia tonnia enemmyya mk
7868: Englanti ............................... . 204 414 -210 16: 33
7869: Länsi-Saksa ....... ; .................... . 43 196 -153 10: 00
7870: Ruotsi ................................. . 0 72 72 15: 52
7871: Sveitsi ................................ . 17 63 46 16: 85
7872: Itävalta ............................... . 6 34 28
7873: Portugal . . ... : ........................ . 10 33 23 13: 12
7874: Suomi ................................. . 0 4 4•) 9: 92
7875: Norja ....................... · · · · · · · · · · · 0 1 1 12: 18
7876: Belgia ................................. . 146 109 + 37 8: 68
7877: Irlanti ................................ . 42 0 + 42 15: 14
7878: Espanja ............................... . 117 73 + 44
7879: Italia ................................. . 164 112 + 52 14: 73
7880: Tanska ................................ . 61 4 + 57 9: 89
7881: Ranska ............................... .. 283 182 + 101
7882: Hollanti ............................... . 568 28 + 540 9: 95
7883:
7884: Koko Eurooppa ........................ . 1700 1330 + 270
7885: *) perunajauhojen tuonti perunoiksi muunnettuna.
7886: FAO Trade Yearbook v. 12/1958.
7887: IV:J70. - Kekltonen ym.
7888:
7889:
7890: Edellä esitetyt tiedot osoittavat, että meillä vuodessa. - Edellä esitetystä seuraa myös,
7891: pitäisi olla kaikki mahdollisuudet perunan että Keski- ja Pohjois-Suomi on siemenpern,:
7892: vientiin. Meillä tuotetaan laadultaan erin- nan tuottajana erinomaisen suotuisassa ase-
7893: omaista perunaa. Siemenperunan tuottami- massa.
7894: seen meillä on aivan erinomaiset mahdolli- Maamme etäinen sijainti vientim11~a sa-
7895: suudet kilpailijoihimme verrattuna. Meidän maten kun näissä maissa perunan tuotannolle
7896: tuottajahintamme kestää suhteellisen hyvin asetettu tuontisuoja merkitsee kuitenkin sitä,
7897: vertailun muiden perunanvientimaiden että emme voi ryhtyä perunanvientiin ilman
7898: kanssa. Perunantuotannon vajaus on monessa valtion maksamaa vientitukea. Seuraava tul-
7899: Euroopan maassa huomattavan suuri - yk- litilasto osoittaa, että valtion maksaina vien-
7900: sin EFTA-maissa se on noin 600 milj. kg tituki on välttämätön.
7901:
7902: Perunan tullit EFTA-maissa (paitsi Portugal).
7903: Perunat (07.01).
7904: Ruotsi: tuontimaksu Skr. 10: 20/100 kg
7905: uutisperunat (6. 6.-5. 7.) Skr. 20: -'-/100 kg
7906: Tanska: vapaa
7907: Norja: Nkr. 0.04/kg
7908: Englanti: 16. 5.-30. 6.
7909: uutisperunat ... 9 S.4d/cwt.
7910: muut . . . . . . . . . . 1 S/cwt.
7911: 1. 7.-31. 8....... 2 S/cwt.
7912: 1. 9.-15. 5....... 1 S/cwt.
7913: Sveitsi: Sfr. 6: -/100 kg
7914: Itävalta: yleistulli sopimustulli
7915: 1. 4.-25. 6. . . . . . vapaa
7916: 20. 6.- 7. 7...... s 24: -/100 kg
7917: Perunat, lukuunot-
7918: tamatta uutisperu-
7919: nat ............. . s 21: -/100 kg
7920: 8. 7.-15. 8........ s 30: -/100 kg
7921: Perunat, lukuunot-
7922: tamatta uutisperu-
7923: nat ............. . s 21: -/100 kg
7924: 16. 8.-31. 3. . . . . . s 12: -/100 kg
7925:
7926:
7927: Jotta Pohjois- ja Keski-Suomesta voitaisiin markkinoilla. Edelleen on huomattava, ku-
7928: tuottaa vientiperunaa, olisi välttämätöntä, ten jo aikaisemmin on mainittu, että kun
7929: että perunan rautatierahdille asetettaisiin juuri maamme pohjoisemmilla alueilla,
7930: katto. Vain täten voisivat pohjoisten aluei- joissa tilakoko on pieni, pienviljelijäväestön
7931: den perunantuottajat päästä tasaveroiseen keskuudessa on paljon työttömyyttä, sokeri-
7932: asemaan etelän tuottajien kanssa. Ja jollei juurikkaan ja rypsin viljelyllä on rajoituk-
7933: näin meneteltäisi, olisi siitä seurauksena, että sensa ja leipäviljan viljely on epävarmaa
7934: vientiperuna tulisi pääasiassa Etelä-Suo- hallojen vuoksi, olisi nimenomaan voitava
7935: mesta, jossa nimenomaan siemenperunan lisätä perunanviljelystä. Perunan rautatie-
7936: laatu ei ole yhtä hyvä kuin pohjoisessa. Täl- rahdin alentaminen kaukokuljetusten osalta
7937: löin emme pääsisi myöskään hyötymään sie- merkitsisi samalla myös sitä, että Etelä-
7938: menperunamme erinomaisesta laadullisesta Suomen kulutuskeskuksissa olisi tarjolla
7939: kilpailukyvystä. Juuri sen varaan me voimme maamme pohjoisten alueiden laadultaan hy-
7940: kuitenkin parhaiten rakentaa mahdollisuu- vää ruokaperunaa.
7941: temme kilpailla Keski- ja Etelä-Euroopan
7942: 1088 IV,rTO. - Pennan vieoti.
7943:
7944:
7945: Edellä. olevaan viitaten ehdotamme kun- 26 momentin kokilfdle lisäyksenä 20
7946: nioittaen, miljoonaa markkaa, jotta malnitun
7947: momentln määrärahaa ·voitaisiin kllyt-
7948: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 tää myös perunan ulkomaille ttJ.pahtu-
7949: tulo- ja meMarvioon 15 Pl. II lut~un VtJ.n viennin tukemiseksi.
7950:
7951: Helaingi!ISä 21 päivänä ayyskuuta 1960.
7952:
7953: . Matti XekkoJ.Um. Eemil Pa.rta.aeu. Hestori Jta.a,sa,la.inell.
7954: Ma.ue Pohjonen. Ola.vi Lahtela.. Matti Mattila..
7955: Kerttu Sa.alasti. Mikko Xaama. Matti Liinama.a..
7956: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen.
7957: Antti J. Rantama.a. Viljami Kalliokoski. Atte Pakkanen.
7958: Veikko Savela. Kalle Kämärii.inen. Hilja. Vä.ä.nänen.
7959: Arvo Pentti. Ta.hvo Röukkö. Yrjö Sinkkonen.
7960: Akseli Pa.a.rma.n. Urho Kähönen. Esu Niemelä.
7961: Esa Timonen. Mauno Jussila.. Antti Kukkonen.
7962: Hannes Paaso. NiUo Ryhti.
7963: 1089
7964:
7965: IV,271. - Rah.al. N: o 161.
7966:
7967:
7968:
7969:
7970: Kekkonen ym.: M®riira.ha,n osoittamisesta rahtiavustuksen
7971: ma.ksmttiseksi perunan ra.utatiekuljetuksessa.
7972:
7973:
7974: E d u s k u n n a 11 e:
7975:
7976: Tlnä.än jättämässämme raha.asianaloit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
7977: teessa N :o 160 olemme yksityiskohtaisesti nioittaen,
7978: perustelleet perunan ulkomaille tapahtuvan
7979: -viennin tukemåen välttämä.ttömyyttä valtion että Eduskunta. ottaisi vuoden 1961
7980: varoin. Samassa yhteydessä, olemme myös tulo. ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
7981: perustelleet sitä, että koko edellämainittu 30 momentin kohdalle lisäyksenä 10
7982: toimenpide edellyttäisi, että perunan rauta~ miljoonaa markkaa, jotta. mainitun
7983: tierahdille asetettaisiin katto, jotta pohjois- ntomentin määräraht.ul voitaialin käyt-
7984: ten .Uueittemme perunanviljelijät voisivat täii myö1 rahtiavwtuksen maksami-
7985: tuottaa ulosvientiperunaa kannattavasti. leksi perunan rauta.tielctdjetuksessa..
7986: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta l960.
7987:
7988: Matti Kekkonen. Urb.o Kähönen.
7989: Mauno Pohjcmen. Mauno Jussila..
7990: Kerttu Saalaati. .Eemil PM'ta.nen..
7991: Eino Uusitalo. Nestori Kaasalainen.
7992: Arvo Pentti. Matti Mattila..
7993: Akseli Paarman. Vejkk:o Savela.
7994: Olavi Lahtela. Matti Liina.ma.a..
7995: Esa Timonen. Ale Holopainen.
7996: Pentti Pekkarinen. Yrjö Sinkkonen.
7997: Mikko Ka.a.rna.. Esu Niemelä.
7998: Viljami Kalliokoski. Atte Pa.kka.n.en.
7999: Antti J. Rantamaa. Antti Kukkonen.
8000: Kalle Kämäräinen. Hilja Väänänen.
8001: Tahvo Rönkkö. Ha.nnes Paaso.
8002: Niilo Ryhtä.
8003:
8004:
8005:
8006:
8007: 22 E 644/60
8008: 1090
8009:
8010: IV,272. - Rah.al. N: o 162.
8011:
8012:
8013:
8014:
8015: Kelovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi tank-
8016: . kiesteitä pelloiltaan poistav1.1le viljelijöille.
8017:
8018:
8019: E d u s k u.n n a 11 e.
8020:
8021: Vuosina 1940-41 Saimaasta Suomenlah- taan. Siitä aiheutuu kyllä valtiolle kustan-
8022: teen rakennetut tankkiestelinjat pirstovat nuksia, mutta ne ovat reaaliarvoltaan mitä~
8023: pahasti tämän alueen viljelijöiden peltoja. tömän vähäisiä siihen verraten, mitä .koko
8024: Sen aiheuttama haitta on paljon suurempi esteen rakentaminen aikoinaan aiheutti Mo-
8025: kuin kivien alle jäänyt pelto-ala, sillä se nille pienviljelijöille tulisi siitä niin . huo-
8026: vaikeuttaa liikkumista ja töitä sekä varsin- mattava helpotus peltojensa viljelemiseen,
8027: kin koneiden käyttöä. Tankkiesteen haitoista että hankkeeseen kannattaa ryhtyä. Tarkoi-
8028: on viljelijöille maksettu osittainen korvaus, tuksenmukaisinta on osoittaa varat avustuk-
8029: mutta se ei vastaa niitä menetyksiä jotka sina niille viljelijöille, jotka esteet poista-
8030: siitä pitkän ajan kuluessa on aiheutunut ja vat. Silloin ne poistetaan siinä järjestyk-
8031: tulee jatkuvasti aiheutumaan. sessä ja niiltä pelloilta, missä ne suurinta
8032: Alueen viljelijät toivovat tankkiesteiden haittaa aiheuttavat.
8033: poistamista pelloiltaan, mutta omin kustan- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8034: nuksin he eivät voi sitä tehdä. Estekirviä
8035: voitaisiin käyttää joissakin tapauksissa myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
8036: rakennus- ja muihin soveltuviin tarkoituk- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
8037: siin, jo~ siihen saadaan lupa. Näiden este- kan määrärahan avustukseksi tankki-
8038: kivien poistamiseen pelloilta olisi jo aika esteitä pellomaan poistav~1le V'l.1jeli-
8039: ryhtyä, sillä kukaan ei enää esittäne mitään jöille.
8040: perusteltuja syitä niiden poistamista vas-
8041: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
8042:
8043: Tauno Kelovesi. Veikko Kansikas.
8044: 1091
8045:
8046: IV,278. - Rah.al. N: o 168.
8047:
8048:
8049:
8050:
8051: Kelovesi yDi.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
8052: siksi työttömyyskassoille.
8053:
8054:
8055: E d u s k u n n a 11 e.
8056:
8057: Tämän vuoden toukokuussa suoritettu työt- Uuden lain mukaan helpottuu työttömyys-
8058: tömyyskassalain muuttaminen lisää kassojen avustusten saaminen ja avustuspäivien luku-
8059: maksamien avustusten määrää. Valtion avus- määrä lisääntyy 90 päivästä 150 päivään,
8060: tus kassoille tulee vastaavassa määrässä kas- mikä myös lisää kassojen avustusmääriä.
8061: vamaan. Hallitus esittää tarkoitukseen kui- Näistä syistä johtuen arvioivat rakennus-
8062: tenkin vain 10 m.ilj. markan lisäystä eli alan molemmat työttömyyskassat maksa-
8063: määrärahan nostamista 70 m.ilj. markkaan. miensa avustusten määrän kohoavan ensi
8064: Lisäys on niin pieni, ettei työttömyyskas- vuonna kaksinkertaisiksi tämän vuoden mää-
8065: soilla ole mahdollisuutta täyttää uuden lain riin verraten. Lain mukaan maksetaan val-
8066: velvoitteita, ellei määrärahaa tuntuvasti koro- tion apu ja keskuskassojen tuki työttömyys-
8067: teta. kassoille jälkikäteen neljännesvuosittain. En-
8068: Työtilanne on tällä hetkellä parempi kuin nenkuin tiliselvittelyt on tehty ja avustus-
8069: parina edellisenä vuotena, mutta talvikauden anomukset käsitelty, kuluu aikaa vielä ehkä
8070: työttömyydeltä ei kuitenkaan voida välttyä. pari kuukautta, joten kassojen tulisi omilla
8071: Kuntien työvoimaviranomaisten arviot osoit- varoillaan selviytyä avustusten maksamisesta
8072: tavat sen vakuuttavasti. Työttömyyskassojen noin viisi kuukautta. Lain mukaan voidaan
8073: avustukset tulevat lisääntymään paljon suu- valtion avustusta antaa ennakkona kassoille.
8074: remmassa määrin kuin hallituksen esityksessä Sen maksamisen tarve lisääntyy edellä maini-
8075: on arvioitu. tuista syistä sekä työttömyyskassojen varojen
8076: Päiväavustusten kohoaminen kaksin- jopa niukkuudesta johtuen. Ennakon antamiseen
8077: kolminkertaisiksi nykyisin maksettavista mää- ei kuitenkaan esitetyn määrärahan pienuus
8078: ristä lisää kassojen maksamien avustusten tulisi antamaan mahdollisuuksia, ja kassat
8079: määrää. Samalla lisääntyy myös avustusta joutuisivat erittäin suuriin vaikeuksiin.
8080: hakevien määrä. Tätä osoittaa kehitys mm. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8081: rakennustyöläisten liiton työttömyyskassan
8082: piirissä. Tämän vuoden ensimmäisenä puoli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
8083: vuotiskautena avustushakemusten määrä ko- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. VI luvun
8084: hosi 28 % ja hakijoiden määrä 35 % edelli- 8 momentt'lle lisäyksenä BO 000 000
8085: sen vuoden vastaavaan aikaan verraten, markkaa avustuksiksi työttömyyskas-
8086: vaikka työttömyys kassan jäsenten keskuu- soille.
8087: dessa oli alentunut 6 303 työttömästä 4 896
8088: työttömään. Hakijoiden lisääntyminen johtui
8089: päiväavustusten korottamisesta.
8090: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
8091:
8092: Tauno Kelovesi. Judit Nederström-Lunden. Väinö R. Virtanen.
8093: Veikko Kansikas. Irma Rosnell. Inkeri Virtanen.
8094: Rainer Virtanen. Aarne Pulkkinen. J. Mustonen.
8095: 1092
8096:
8097: IV,274. - Rah.al. N:o 164.
8098:
8099:
8100:
8101:
8102: Keloveai ym.: Määrära1um osoittamisesta suunnittelu- ja vaZ-
8103: m.istelutöitö varten rautatien rakentamiseksi Taavetista
8104: Haminan kautta Kotkaan.
8105:
8106:
8107: E d u s ,k u n n a ll e.
8108:
8109: Liikenneolojen !kehittäminen Saimaan useilla kymmenillä kilometreillä.. Samalla se
8110: alueelta Suomenlahden satamiin on alueen helpottaisi Kouvolan risteysaseman suurta
8111: väestön elinmahdollisuuksien parantamiseksi painetta Itä. ja Kaakkoi•Suomen ja vienti-
8112: tärkeää. Se auttaisi tuotantoelämän kehittä- satamien välisen liikenteen osalta. Tämän
8113: mistä ja avaisi työmahdollisuuksia niiden rautatien rakentaminen edistäisi myös yleistä
8114: puutt~a kärsimään joutuneella väestölle. pyrkimystä.
8115: Rautatieyhteyksien parantamiseksi satamiin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8116: pitäisi kiireellisesti toteuttaa rakenteiHa ole-
8117: van Lappeenrannan-Luumäen radan oikai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
8118: sun ohella suoran rautatieyhteyden rakenta- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
8119: minen Taavetista Haminan kautta Kotkaan. kaa .mun.nittelu- ja valmistelutöiden
8120: Tämän rautatien rakentaminen lyhentäisi suorittamiseen rautatien roken.tami-
8121: Vuoksenlaakson ja Pohjois-Karjalan teolli- seksi Taavetista Hamirum katutttZ Kot-
8122: suustuotteiden kuljettamistietä vientisatamiin kaan.
8123: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
8124:
8125: Ta.uno Kelovesi. Veikko Ka.nsikas.
8126: 1098
8127:
8128: IV,275. - Rah.al. N: o 165.
8129:
8130:
8131:
8132:
8133: Kelovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjamoinsalmen
8134: st"llan rakenn'U8töiden aloittamiseksi TaipaZsaaren kun-
8135: nassa.
8136:
8137:
8138: Eduskunnalle.
8139:
8140: Lappeenrannasta Taipalsaaren kautta Sa- on sitä esitetty useiden vuosien ajan työt-
8141: vitaipaleelle johtavan maantien liikennettä tömyystyökohteeksi. Tie- ja vesirakennushal-
8142: pahasti jarruttavaan Kirjamoinsalmeen pitäisi lituksen toimesta suoritetut tutkimus- ja
8143: rakentaa si·lta. Salmen yli kulkeva moottori- suunniittelutyöt on saatu valmiiksi, joten työt
8144: lossi ei kykene vilkkaimpina aikoina välittä- voitaisiin aloittaa heti.
8145: mään liikennettä tyydyttävästi, vaan usein Seudulla tarvitaan lisää työtilaisuuksia.
8146: syntyy ajoneuvoista ruuhkaa, jonka vuoksi Työttömien työhönsijoittamiseksi on valtion
8147: ylipääsy viivästyy huomattavasti. Vilkkaasta av81ttava työkohteita. Myös työn saannin
8148: käytöstä ja raskaasta kuormituksesta joh- turvaamisen •kannalta on sillan rakentaminen
8149: tuen lossi menee aika ajoin epäkuntoon lisä- sekä tarpeellinen että kiireellinen.
8150: ten siten viivytyksiä. Sen liikenteelle aiheut- Edellä olevan perusteella esitämme,
8151: tamat haitat lisäävät kuljetuskustannuksia,
8152: jotka muodostuvat huomattaviksi liikenteen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
8153: suuruudesta johtuen. Niistäkin osa tulee val- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
8154: .ti.on kannettavaksi. kaa K irjamoinsalmen sillan ja siihen
8155: Sillan rakentaminen Kirjamoinsaltnoon on liittyvien tiejatkojen rakennustöiden
8156: oJ.il ut kauan vireillä. Lähikuntien toimesta aloittamiseksi T.aipalsaaren kunnassa.
8157: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
8158:
8159: Tauno Kelovesi. Veikko Kansikas.
8160: 1094
8161:
8162: IV,276. - Ra.h.al. N: o 166.
8163:
8164:
8165:
8166:
8167: Kemppainen: Korotetun määrärahan osoittamisesta posti- ja
8168: lennätintoimipaikkojen talojen rakentamiseen.
8169:
8170:
8171: Eduskunnalle.
8172:
8173: Hallitus on ensi vuoden tulo- ja meno- vaikka Oulussa posti joutuu toimimaan vuok-
8174: arviossa varannut 250 miljoonan markan ratiloissa ja lisäksi sen eri osastot on täyty-
8175: siirtomäärärahan talojen hankkimiseksi posti- nyt sijoittaa eri puolille kaupunkia. Jo kus-
8176: ja lennätintoimipaikoille. Tämä määräraha tannustekijät pakottaisivat valtion rakenta-
8177: on aivan riittämätön, jos tarkoituksena on maan oman postitalon.
8178: edes pahimpien epäkohtien korjaaminen. Edelläolevan perusteella ehdotankin kun-
8179: Liian lukuisilla paikkakunnilla joutuu posti- nioittaen,
8180: ja lennätinlaitos toimimaan aivan alkeelli-
8181: sissa ja epäkäytännöllisissä huoneistoissa. että Eduskunta ottaisi vuoden .1961
8182: Oulun kaupungissa on uutta postitaloa var- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. l: 31 mo-
8183: ten varattu tontti, piirustukset ja kustannus- menUlle lisäyksenä 250 000 000 mark-
8184: laskelmat ovat valmiit, mutta rakentamisen kaa käytettäväksi posti- ja lennätin-
8185: aloittaminen vain siirtyy vuodesta toiseen, toimipaikkoja varten.
8186: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
8187:
8188: .Jaakko Kemppainen.
8189: 1095
8190:
8191: IV,m. - Rah.al. N:o 167.
8192:
8193:
8194:
8195:
8196: Kilpi ym..: Määrärahan osoittamisesta Lahden lyseon lisä-
8197: rakennusta varten.
8198:
8199:
8200: Eduskunnalle.
8201:
8202: Lahden lyseon koulurakennus vuodelta WC:ssä on riittämättömästi tilaa, koulu-
8203: 1927 on suunniteltu 400 oppilasta varten. keittiönä toimii pieni komero, juhlasalia ei
8204: Oppilasmäärä on nyt noussut yli 800, koska ole, voimistelutunnilla enemmistön on oltava
8205: pyrkijöitä 1 Iuokalle on ollut vuosittain n. ulkona sääolosuhteista huolimatta ja veisto-
8206: 250, joista on voitu kouluun ottaa n. 100 tilat on ollut pakko siirtää kosteaan kellariin
8207: oppilasta. Pyrkijät ovat olleet yleensä vähä- jne.
8208: varaisista kodeista, joiden on ollut mahdo- Lisärakennusta on suunniteltu vuosikausia
8209: tonta suoriutua yksityisten oppikoulujen ja tästä johtuen ei korjauksia ole riittävästi
8210: suurista lukukausimaksuista. Seuraavan lu- suoritettu. Lisärakennuksen piirustukset ovat
8211: kuvuoden aikana 1961 ei kuitenkaan enää valmiina sekä eri portaiden hyväksymät.
8212: voida ottaa 1 Iuokalle kuin vain 60 oppilasta, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8213: koska suuntaus lukioon esiintyy varsin voi- nioittavasti,
8214: makkaana ja VI Iuokalle on täytynyt perus-
8215: taa tänä syksynä kolmas osasto. Kehitys että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
8216: näyttää edelleen jatkuvan samansuuntaisena, tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
8217: koska keskiluokat ovat nyt varsin suuria. kan määrärahan Lahden lyseon lisä-
8218: Opiskeluolosuhteet ovat koulussa varsin rakennusta varten.
8219: alkeelliset: tuuletusjärjestelmä puuttuu,
8220: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
8221:
8222: Eino Kilpi. Kaino Haapanen.
8223: Kauko Tamminen. Irma. Rosnell.
8224: Siiri Lehmonen.
8225: 1096
8226:
8227: IV,278. - Rah.al. N: o 168.
8228:
8229:
8230:
8231:
8232: Kiviaho ym.: K()rotetun mliitf'ärahan osoittamisesta uudis- ja
8233: kivenruwawpalkkioihin.
8234:
8235:
8236: Eduskunnalle.
8237:
8238: Maamme kolmesataatuhantinen pienvilje- töihin, jotka eivät aina ole edes tarpeeksi
8239: lijäjoukko kaipaa kipeästi lisämaata. Maan- harkittuja. Uudisraivauksen ja kivenrai-
8240: käyttölain avulla sitä ei saada suurtiloista, vauksen avulla me poistamme työttömyyttä,
8241: yhtiöiltä eikä valtion maista riittävästi. Siksi viljelyspinta-alaa lisäämällä turvaatttme pien-
8242: olisi uudisraivauksen avulla saatava pien- viljelijöille työ- ja toimeentulomahdollisuu-
8243: tiloihin lisää viljelysmaata. Heikkovaraiset det omilla tiloillaan. ·
8244: viljelijät eivät kuitenkaan pysty ilman apua Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8245: raivaamaan pal,ion kustannuksia vaativaa
8246: uutta viljelystä, vaan valtiovallan on sitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
8247: tuettava riittävästi. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
8248: Tällainen uudisraivauksen tukeminen on 21 momentille lisäyksenä 200 000 000
8249: valtiovallan taholta hyödyllisempää kuin markkaa uudis- ja kivenraivauspalk-
8250: varojen sijoittaminen joihinkin työttömyys- kioihin.
8251: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
8252:
8253: Aleksi Kiviaho. Esa. Hietanen.
8254: Nestori Nurminen. Matti Meriläinen.
8255: Martti Linna. H. Tauriainen.
8256: 1097
8257:
8258: IV,279. - Ra.h.al. H: o 169.
8259:
8260:
8261:
8262:
8263: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta Lamminkylän-Vim-
8264: pelin:-Alajärven maantien oikaisemiseksi.
8265:
8266:
8267: Eduskunnalle.
8268:
8269: Evijärven, Lappajärven, Viropelin ja Ala- Näillä toimenpiteillä on jo vaikeutettu järvi-
8270: järven kunnissa on tavallista enemmän työt- seudun kuntien asemaa siinä määrin, että
8271: tömyyttä. Riittävien työtilaisuuksien puute veroäyri on jo 14-15 markkaa.
8272: kaikissa näissä kunnissa on aiheuttanut sen, Tällaisesta olotilasta on viimeinkin tehtävä
8273: että nyt jo on jouduttu lähettämään työt- loppu ja töitä on järjestettävä valtion kus-
8274: tömiä siirtotyömaille. tannuksella kuntia rasittamatta. Veroäyrin
8275: Näiden kuntien alueilla löytyy kyllä työ- korkeuden ja työttömyyden takia on jatku-
8276: kohteita, jos vain halutaan töitä järjestää vasti työvoimaa siirtynyt järviseudulta muu-
8277: omalla paikkakunnalla. Eräänä tällaisena alle maahamme ja ulkomaille.
8278: jo eduskunnan hyväksymänä työkohteena on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8279: Lamm.inkylän-Viropelin-Alajärven maan-
8280: tien oikaisu, jonka hallitus menoarviossaan, että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
8281: samoin kuin muutkin järviseudulla olevat tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
8282: työkohteet, on unohtanut. Ei ole oikein, että kan määrät·akan Lamminkylän-Vim-
8283: suunnitellaan työt suoritettavaksi työttö- pelin-Alajärven maantien oikaisemi-
8284: myystöinä kuntien rasituksia lisäämällä ja seksi.
8285: työttömät kotipaikkakuuniltaan karkoittaen.
8286: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
8287:
8288: Aleksi Kiviaho. Toivo Asvik.
8289: Siiri Lehmonen. Matti Koivunen.
8290:
8291:
8292:
8293:
8294: 23 E 644/60
8295: 1098
8296:
8297: IV,280. - Rah.al. N:o 170.
8298:
8299:
8300:
8301:
8302: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion kalavesien
8303: hoitoon Lapin läänissä.
8304:
8305:
8306: EduskunnaBe.
8307:
8308: Verrattaessa Lapin läänin nykyistä kala- merki·tyksellistä työtä yksityisten kalavesien
8309: kantaa sodanedeltäneeseen on todettavissa, kalakannan lisäämiseksi.
8310: että se on suuresti heikontunut. Lapin valta- Sensijaan valtion vesialueiden hoito on
8311: väylän, Kemijoen, valjastaminen on käytän- jäänyt heikoksi. Se taas johtuu siitä, että
8312: nössä merkinnyt arvokkaiden merilohi-, meri- valtion kalavesien hoitoon on saatu vuosit-
8313: taimen- ja merisi~kakalojen loppumista aina tain niin pileni määräraha, että sen avulla
8314: Taka-Lappiin saakka ulottuvassa Kemijoen ei ole voitu tehtävää tyydyttävästi suorittaa.
8315: vesistössä. Asutustoiminnan metsänhakkui- Kun vaLtio vuosittain saa Lapin kalavesien
8316: den ja tieverkoston iJ.aajentuminen ovat tuo- lupamaksuista n. 4.5 milj. markkaa ja kalas-
8317: neet syrjäisemmätkin seudut kalastuksen pii- tusvartiointiin ja kalavesien hoitoon on an-
8318: rii:n, josta johtuen useissa tapauksissa entistä nettu vain 3·50 000 mark;kaa eli n. 8 prosent-
8319: tehokkaammilla pyyntivälineillä tapahtunut tia saaduista kalavesituloista, on siis ·todet-
8320: kalastus on verottanut kalakantaa siinä mää- tava, että valtio on osaltaan harjoittanut
8321: rin, että se monissa järvissä, Iammissa ja ,ryöstökalastukseen" verrattavaa verotusta.
8322: puroissa on pyydetty miltei loppuun. Seu- Mikäli Lapin asukkaiden huomattavaa sivu-
8323: rauksena kaikesta edelläselostetusta on ollut elinkeinoa halutaan tukea ja matkailulle
8324: se, että Lapin kalavedet, jotka Etelä-Suo- sekä urheilu- ja virkistyskalastukselle tarjota
8325: meen verrattuna muutenkin ovat pinta-alal- kalastusmahdollisuuks1a Lapissakin, valtion
8326: taan vähäisempiä ja ravintoarvoltaan köy- olisi käytettävä kalavesistä saamiaan tuloja
8327: hempilä, ovat kehityksen johdosta uhkaavasti vastaava summa omistamiensa kalavesien hoi-
8328: tyhjentyneet ja niiden kalakanta on laadulli- toon.
8329: sesti huonontunut. Edellä selostettuun viita:ten esitämme kun-
8330: Tilannetta ovat jossain määrin korjanneet nioittaen,
8331: läänin alueelle rakennetut kalanviljelyslaitok-
8332: set, joiden avulla on voitu ryhtyä määrä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
8333: tietoisempaan kalavesien hoitoon. Maatalous- tulo- ja menoarvioon 4 000 000 markan
8334: seurojen kailastusneuvojat ovat suorittaneet määrärahan valtion kalavesien hoitoon
8335: Lapin läänissä.
8336: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
8337:
8338: Erkki Koivisto. Vilho Väyrynen.
8339: Akseli Paarman. Eino Tainio.
8340: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman.
8341: 1099
8342:
8343: IV,281. - Rah.at. H:o 171.
8344:
8345:
8346:
8347:
8348: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamis(lsta Jämsän yhteiskou-
8349: lun ottamiseksi vaJ,tion haltuun.
8350:
8351:
8352: Ed usku n nalie.
8353:
8354: Jämsä.n yhteiskoulu on maamme vanhim- Hallitus on nyt pitkähkön tauon jälkeen
8355: pia, suuria y'ksityisoppikouluja, jonka ottami- ehdottanut paria uutta yksityisoppikoulua
8356: nen va:ltion kouluksi on kaikin puolin perus- siirrettäväksi valtiolle. Mutta Jämsän yhteis-
8357: teltavissa. Koulu on perustettu jo vuonna koulu ei ole sopinut hallituksen esitykseen.
8358: 1905 ja on koululla ollut vuodesta 1932 läh- Kaikki! järkisyyt edellyttävät kuitenkin val-
8359: tien oikeus päästää oppilaita korkeakoului- tion haltuun otettavien yksityiskoulujen
8360: hin. määrän lisäämistä ensi vuoden talousarvion
8361: Koulu on hoitanut koulutilojensa ajan- yhteydessä.
8362: mukaistamista rakennuttamalla vuonna 1955 Mikäli valtion haltuun siirtymisjärjestyk-
8363: valmistuneen 18 000 ms koulurakennuksen, sessä annetaan arvoa koulujen iälle ja oppi-
8364: jossa on aineluokkajärjestelmän mukaisia lasmäärälle, niin Jämsän yhteiskoulun pitäisi
8365: opetustiloja 700 oppilaalle. jo olla valtion kouluna.
8366: Kouluhallituksen suunniltelmien mukaan Edellä esitettyyn viitaten E1hdotamme,
8367: Jämsän yhteiskoulun piti siirtyä valtion hal-
8368: tuun viimeistään vuonna 1957. Näin ei kui- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
8369: tenkaan ole tapahtunut. Viime vuosien ai- tulo- ja menoarvioon 15 000 000 mar-
8370: kan<a on hallitusten toimenpi-teiden seurauk- kan määrärahan Jämsän yhteiskoulun
8371: sena koettu suoranainen keskeytys yksityis- ottamiseksi valtion haltuun.
8372: oppikoulujen valtion haltuun siirtämisessä.
8373: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
8374:
8375: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
8376: Usko Seppi. Väinö R. Virtanen.
8377: Siiri Lehmonen. Irma. Rosnell.
8378: Impi Lukkarinen.
8379: 1100
8380:
8381: IV,282. - Rah.al. N:o 172.
8382:
8383:
8384:
8385:
8386: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi asutus-
8387: keskusten vähävaraisille omakotitalojen omistajille vesi- ja
8388: viemärijohtojen rakennuskustannusten rahoittamiseen.
8389:
8390:
8391: Eduskunnalle.
8392:
8393: Uuden rakennuslain mukaiset korvausvel- kunnalle aloitteita, jotka eivät ole saaneet
8394: vollisuudet katujen sekä vesi- ja viemäri- eduskunnan enemmistön hyväksymistä. Kun
8395: johtojen rakentamisesta ovat kohtuuttoman nyt uuden rakennuslain kielteiset puolet
8396: raskaat etenkin vähävaraisille omakotitalo- ovat näyttäytyneet kaikessa räikeydessään
8397: jen omistajille. Eduskunnan käsiteltävänä vähävaraisten omakotien omistajien kohdalla,
8398: on kyllä aloite, joka antaisi mahdollisuuden niin toivoa sopii, että eduskunnan enem-
8399: lain asianomaisten kohtien korjaamiseen, mistö jo vakavammin harkitsisi valtion tuen
8400: mutta aloitteen tähänastinen käsittely on myöntämistä halpakorkoisten lainojen muo-
8401: todistanut, ettei eduskunnan enemmistö ole dossa vaikeuksiin joutuneille omakotitalojen
8402: valmis nytkään korjaamaan rakennuslain omistajille.
8403: pahimpia puutteita. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
8404: Tilanne on kuitenkin muodostunut niin
8405: hälyttäväkai vähävaraisten omakotiperheiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
8406: kohdalla, että jotain korjausta asiaan olisi tulo- ja menoarvioon 100 000 000
8407: kiireimmiten saatava. Eräs tällainen ensi- markkaa jaettavaksi halpakorkoisina
8408: käden ratkaisu olisi se, että varattaisiin ta- lainoina asutuskeskusten vähävaraisille
8409: lousarvioon halpakorkoisia ja pitkäaikaisia omakotitalojen omistajille vesi-- ja .vie-
8410: lainoja varten määräraha. Tosin ryhmämme märijohtojen rakennuskustannusten ra-
8411: on jo kahtena vuotena tästäkin tehnyt edus- hoittamiseen.
8412: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
8413:
8414: Matti Koivunen. Hugo Manninen.
8415: Siiri Lehmonen. Aleksi Kiviaho.
8416: Toivo Salin. Kaino Haapanen.
8417: Veikko Kansikas. Leo Suonpää.
8418: Aarne Pulkkinen. H. Tauriainen.
8419: Tauno Kelovesi. Irma Rosnell
8420: Antto Prunnila. Eino Roine.
8421: Toivo Niiranen. Anna-Liisa Tiekso.
8422: Rainer Virtanen.
8423: llQl
8424:
8425: IV,288. - Rah.al. N:o 173.
8426:
8427:
8428:
8429:
8430: Koivunen yin.;: · Määrärahan .osoittamisesta Muuramen kun-
8431: taan rakennettavan valtion virastotalon rakennussuunni-
8432: telmien valmistamiseksi.
8433:
8434:
8435: E d u s k u n n a 11 e.
8436:
8437: Muuramen kuntaan sijoitetut valtion vi- talousarvioksi ei ole· kuitenkaan otettu huo-
8438: rastot, nimismiehen kanslia, posti ja verotoi- mioon Muuramen virastotaloa. Siksi ehdo-
8439: misto ovat sijoittuneet varsin puutteellisiin tamme,
8440: vuokrasuojiin. Kunnollisten tilojen vuokraa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
8441: miseen näille virastoille ei näytä olevan mah- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
8442: dollisuuksia Muuramessa. Asia olisikin hoi- kan määrärahan Muuramen kuntaan
8443: dettava rakentamalla kuntaan valtion viras- rakennettavan valtion virastotalon ra-
8444: totalo. Hallituksen esityksessä ensi vuoden kennussuunnitelmien valmistamiseksi.
8445: Helsingissä 22 · päivänä syyskuuta 1960.
8446:
8447: Matti Koivunen. . Aleksi Kiviaho.
8448: Siiri Lehmonen. Usko Seppi
8449: Leo Suonpää.
8450: 1102
8451:
8452: IV,284. - Rah.al. N: o 174.
8453:
8454:
8455:
8456:
8457: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylä11r-tläm-
8458: sänkosken yhdysradan rakennustöiden aloittamiseen.
8459:
8460:
8461: Ed usku nn alle.
8462:
8463: Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen Kaikki järkisyyt puhuvat edelleen sen puo-
8464: esitys laiksi uusien rautateiden rakentami- lesta, että hyväksyessään hallituksen esityk-
8465: sesta. Mainitun lakiesityksen tarkoittamiin sen eduskunnan pitäisi hyväksyä myöskin
8466: rautatierakennuksiin on talousarvioesitykses- edellä mainittu aloite. Kun on toivottavaa,
8467: säkin ehdotettu töiden alkuunpanomääräraha. että eduskunta saisi jo mahdollisimman pian
8468: Jostain käsittämättömästä syystä hallitus on käsitellyksi edellä mainitut lakiesitykset ja
8469: sekä lakiesityksessään että talousarvioesityk- aloitteet uusista rautatierakennussuunnitel-
8470: sessään sivuuttanut Jyväskylän-Jämsänkos- mista, niin silloin on välttämätöntä myöskin
8471: ken ratahankkeen, vaikka nimenomaan tätä talousarvioon osoittaa määräraha Jyväskylän
8472: ratahanketta on pidetty ensisijaisena uusia -Jämsänkosken yhdysradan rakentamiseen.
8473: rautatierakennustöitä valittaessa monienkin Edellä sanottuun ja kuluvan vuoden val-
8474: tärkeiden ratahankkeiden joukosta. tiopäiville jätetyn la.kialoitteen n:o 125 pe-
8475: Jyväskylän-Jämsänkosken yhdysradan ra- rusteluihin viitaten ehdotamme,
8476: kentamisesta on kuitenkin jätetty edustajien
8477: lakialoite kuluvan vuoden valtiopäiville edus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
8478: kunnan käsiteltäväksi. Tuntuukin siltä, että tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
8479: käsitellessään hallituksen esityksen uusista kan määrärahan Jyväskylä11r-tlämsän-
8480: rautatierakennuksista, eduskunta joutuu kä- kosken yhdysradan rakennustöiden
8481: sittelemään myöskin lakialoitteen Jyväskylän aloittamiseen.
8482: -Jämsänkosken yhdysradan rakentamisesta.
8483: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
8484:
8485: Matti Koivunen. Aleksi Kivia.ho.
8486: Siiri Lehmonen. Leo Suonpää.
8487: Impi Lukkarinen.
8488: 1103
8489:
8490: IV,285. - Ra.h.al. N:o 175.
8491:
8492:
8493:
8494:
8495: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän kautta
8496: itä-länsisuunnassa kulkevan poikkitien rakentamiseen.
8497:
8498:
8499: Eduskunnalle.
8500:
8501: TVH: n Keski-Suomen purm teettämissä mista myöskin tulevan vuoden talousarvioon.
8502: tietöissä on viime vuosina pääpaino ollut Jostain syystä TVH:n ehdotus ei ole kuiten-
8503: nelostiellä, sekä työvoiman sijoituksen että kaan tullut hallituksen esitykseen.
8504: varojen käytön osalta. Tulevaa vuotta aja- Ottaen huomioon sen, että uusi työllisyys-
8505: tellen nelostie ei enää Keski-Suomen piirissä laki ei velvoita valtiota järjestämään töitä
8506: tarjoa tarvittavassa määrin työhönsijoitus- työttömille muuta kuin talousarvioon otettu-
8507: mahdollisuuksia. TVH: n taholla onkin val- jen määrärahojen puitteissa, olisi tällaisiin
8508: misteltu uusina huomattavimpina työkohteina tärkeisiin työkohteisiin saatava talousarvioon
8509: piirin alueelle itä-länsisuunnassa kulkevan määräraha.
8510: maantien parannusohjelmaa. Suunnitelmat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8511: ovatkin ehtineet valmistumisvaiheeseen Pe-
8512: täjäveden ja Keuruun osuudelta Jyväskylästä että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
8513: länteen olevalla tieosuudella. Onpa eräitä osia tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mark-
8514: Petäjäveden kohdalla jo osittain otettu työn kaa Jyväskylän kautta itä-länsisuun-
8515: alle. Jyväskylästä itään johtava tiesuunni- nassa kulkevan poikkitien rakennustöi-
8516: telma Kanavuoren-Keikkamäen osuudelta den aloittamiseen tieosuuksilla Kana-
8517: on jo valtioneuvoston vahvistettavana. Tähän vuori-Kelkkamäki ja Jyväskylä-
8518: viimeksi mainittuun tieosuuteen on TVH Petäjävesi-K eumu.
8519: tiettävästi ehdottanut työmäärärahan otta-
8520: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
8521:
8522: Matti Koivunen. Aleksi Kiviaho.
8523: Siiri Lehmonen. Impi Lukkarinen.
8524: 1104
8525:
8526: IV,286. - Rah.al. N:o 176.
8527:
8528: Kokkola. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
8529: vientisatamia ylläpitäville kunm'lle satamien rakentamista
8530: varten.
8531:
8532: E d u s k u n n a 11 e.
8533:
8534: Valtaosa meidän ulkomaankaupastamme tuu, että eduskunta on vientisatamien kehit-
8535: kulkee, kuten tunnettua, meritse. Meri- ja tämiseksi sisällyttänyt valtion talousarvioon
8536: maakuljetusten nivelkohtina satamillamme määrärahan, josta kaupungeille on myön-
8537: on siten sangen tärkeä tehtävä liikenteen netty pitkäaikaisia, halpakorkoisia lainoja.
8538: välittämisessä. Pitkällinen sota ja sitä seu- Valitettavasti mainittu määräraha, joka
8539: ranneet taloudellisesti vaikeat vuodet aiheut- viime vuosina on ollut 250 milj. markan suu-
8540: tivat satamiemme luonnollisessa kehityksessä ruinen, on osoittautunut riittämättömäksi.
8541: raskaan keskeytyksen, jonka korjaamiseksi Kaupunkien laina-anom11kset ovat näet vuo-
8542: kaupungit, oivaltaen satamiensa merkityksen sittain nousseet yli 5()fJ milj. markan, joten
8543: talouselämällemme, ovat tehneet suuria ra- vain osa satamien kehittämiseen tarvittavista
8544: hallisia sijoituksia. Toisaalta ovat tuontimme varoista on voitu tyydyttää määrärahan
8545: ja vientimme sodan jälkeen ja eritoten viime puitteissa.
8546: vuosina lisääntyneet sivuuttaen huomat1t- Vientiteollisuutemme tuotannon lisäys, joka
8547: vasti sodan edellisten vuosien tulokset. V tl- toteutuu lähivuosien kuluessa, asettaa uusia
8548: kastunut ulkomaanliikenne on siten asetta- vaatimuksia vientisatamien läpäisykyvylle.
8549: nut yhä uusia vaatimuksia satamiemme Tämän vuoksi useat kaupungit ovatkin suun-
8550: läpäisykyvylle. nitelleet vientisatamiensa tehon huomattavaa
8551: Satamatyöt ovat yleensä kalliita ja paljon lisäämistä. Mainittakoon, että vain neljän
8552: aikaa vaativia. Kun johonkin työhön ryh- suurimman vientisataman (Kotka, Hamina,
8553: dytään, olisi se voitava viedä päätökseen yh- Pori ja Oulu) suunnittelemien ja vuosina
8554: teen menoon ja mahdollisimman nopeassa 1961 ja 1962 suoritettavien töiden kustan-
8555: tahdissa, jotta investoinnit saataisiin tuloa nukset nousevat arviolta 1 200 milj. mark-
8556: tuottaviksi niin pian kuin suinkin. Laaditut kaan vuodessa. Käsitellessään kysymystä lii-
8557: tilastot osoittavat, että satamistamme saadut kennelaitosten tehon saattamisesta vientimme
8558: välittömät tulot töintuskin riittävät satamien kasvua vastaavalle kannalle kulkulaitosneu-
8559: tavanmukaisten hallinto-, käyttö- ja kun- vosto sekä myös kulkulaitosten ja yleisten
8560: nossapitokustannusten peittämiseen. Verotu- töiden ministeriö puolsivat 600 milj. markan
8561: lojen käyttö satamien uudisrakennusten ai- ottamista vuoden 1961 talousarvioon vienti-
8562: heuttamien pääomamenojen rahoittamiseen satamien toiminnan edistämistä varten.
8563: saattaa tulla kysymykseen vain harvoissa Edellä selostetun perusteella ja jott'ei sata-
8564: poikkeustapauksissa. Satamiensa tehon ko- mista tulisi ulkomaan kauppaamme jarrutta-
8565: hottamiseksi kuntien niin muodoin on pakko via väliportaita ehdotamme kunnioittaen,
8566: turvautua lainavaroihin. Vallitsevan pää-
8567: oman vähyyden vuoksi lainojenkin saaminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
8568: on käynyt vaikeaksi. tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
8569: Satama ei palvele yksinomaan sitä kuntaa, 22 momentille lisäyksenä 300 000 000
8570: jonka omistuksessa se on, vaan sataman vai- markkaa käytettäväksi lainoina vien-
8571: kutuspiiriin kuuluu aina laajempi tai sup- tisatamia ylläpitäville kunnille sata-
8572: peampi takamaa. Satamalla on siten huomat- mien rakentamista varten.
8573: tava valtakunnallinen merkitys. Tästä joh-
8574: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1960.
8575:
8576: Veikko Kokkola.. Arvi Turkka. Kalle Matilainen. Tauno Kelovesi.
8577: Valto Käkelä. Eino Tainio. Georg Eriksson. Irma Rosnell.
8578: Pentti Niemi. G. Henriksson. Yrjö Sinkkonen. Veikko Kansikas.
8579: Juha Rihtniemi. Erkki Tuuli. Georg 0. Ehrnrooth. Urho Saariaho.
8580: 1106
8581:
8582: N,287. - Rah.al. N:o 177.
8583:
8584:
8585:
8586:
8587: Kokko]& ym.: Määrärahan o~oittamisesta Kotkan keskussai-
8588: raalan rakentamiseen.
8589:
8590:
8591: Eduskunnalle.
8592:
8593: Kotkan keskussairaala on keskussairaalain sairaalam rakentamista kiirehditään nyt, 'kun
8594: rakentamisjärjestyksestä annetussa laissa noususuhdanteet tekevät sen mahdoil~eksi,
8595: Tampereen keskussairaalan jälkeen rakenta- niin edellytämme, ettei missään portaassa ta"
8596: misvuorossa. Tampereen keskussairaala val- pahdu jarrutusta Kotkan keskussairaalaan
8597: mistuu lopullisesti vuoden 1961 aikana. Kot- nähden. Näin ollen on uskottavaa, että suun-
8598: kan keskussairaalaa varten on kahtena edel- nitelmat saadaan va!lmiiksi ja piirustukset
8599: lisenä vuotena myönnetty suunnitteluun ja hyväksytyiksi tulevaan syksyyn mennessä,
8600: töiden aloittamista varten yhteensä 63 mil- jolloin töitten pitäisi/ päästä ripeään vauh-
8601: joonaa markkaa. Rakennusohjelma on lää- tiin. Myönnetyllä määrärahalla ei siihen kui-
8602: kintöhallituksen edustajain kanssa lopulli- tenkaan päästä, joten rohkenemme edellä
8603: sesti hyväksytty, joten on syytä olettaa sen olevaan viitaten ehdottaa,
8604: tulevan pikaisesH vahvistetuksi. Toisaalta
8605: ovat arkkitehdit jo voineet ;tehdä alustavia että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
8606: suunni.ttelutöitä, koska sairaalan osastoihin tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun
8607: ja sairaansijojen lukumäärään ei tule muu- uudelle momentille 100 000 000 mark-
8608: toksia. Näin on tilanne myöskin asuntojen kaa Kotkan kesk1tssairaalan rakenta-
8609: kohdalla. Kun on syytä olettaa, että aika- mista varten.
8610: taulustaan pahasti myöhässä olevaa keskus-
8611: Helsingissä. 21 päivänä syyskuuta 1960.
8612:
8613: Veikko Kokkola. Marja Lahti.
8614: Kalle Matilainen. Meeri Kala.vainen.
8615: Sulo Hostila. Valto Käkelä.
8616: Urho Saariaho. Tauno Kelovesi.
8617:
8618:
8619:
8620:
8621: 24 E 644/60
8622: 1106
8623:
8624: IV,288. - Rah.al. :N: o 178.
8625:
8626:
8627:
8628:
8629: Kokkola. ym.: Määrärahan osoittamisesta kaksoisraiteen ra-
8630: kentamiseksi välille Inkeroine~Kotka.
8631:
8632:
8633: E d u s kun n a 11 e.
8634:
8635: Noin 10 vuotta sitten muodostui Kouvo- on aika-ajoittain erittäin suuria vaikeuksia.
8636: lan---Inkeroisten rautatieväli liikenteellisesti Nämä rataosuudet pitäisi mahdollisi:mtiJ.an
8637: erittäin vaikeaksi, sillä Kotkan ja Haminan pikaisesti saada varustetuksi kaksoisraiteella.
8638: satamien liikenne jouduttiin hoitamaan yhtä Kiireellisyysjärjestyksessä olisi Inkeroisten-
8639: raideparia käyttäen haarautumiskohtaansa Kotkan väli asetettava etutilalle, sillä Kot-
8640: Inkeroisiin asti. Mainittujen satamien lii- kan sataman tavaravaihto tulee kuluvana
8641: kennekapasiteetti lienee tällöin ollut noin 3 vuotena huomattavasti ylittämään 3 miljoo-
8642: miljoonan tonnin nurkilla. Tilanne korjaan- nan tonnin rajan ja ei ole epäilystäkään
8643: tui vuosina 1950-52, jolloin mainitulle vä- siitä, etteikö tavaramäärä nouse lähemmä 4
8644: lille saatiin kaksoisraide. Liikenne on kulu- miljoonaa tonnia silloin kun käynnissä oleva
8645: neina vuosina kasvannut niin huomattavasti, teollisuusinvestointi on päättynyt. Tätä lii-
8646: että molemmat satamat tänä hetkenä ovat kennettä ei yksiraiteinen rataosuus pysty sel-
8647: kiistattomasti maamme suurimmat vientisata- vittämään, joten kaksoisraiteistamiseen tällä
8648: mat. Kasvu ei kuitenkaan pysähdy tähän, välillä pitäisi ryhtyä viivytyksettä, jotta väl-
8649: sillä laskelmat osoittavat, että vuoteen 1962 tyttäisiin liikenteelliseltä katastroofilta.
8650: ja sen aikana nousee molempien satamien Työn aloittamiselle ei teknillisessä mie-
8651: vuotuinen tavarakapasiteetti nykyisestään lessäkään ole mitään esteitä, sillä rautatie-
8652: noin miljoonalla tonnilla vuodessa. Kahtena hallituksen ilmoituksen mukaan on rataosuus
8653: seuraavana vuotena kasvu vielä jatkuu, jos- Inkeroisista Kymiin asti tutkittu.
8654: kaan ei näin huomattavasti. Kasvu johtuu Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8655: siitä, että suoritettavien suurinvestointien ai-
8656: heuttamasta viennin lisäyksestä tulee näiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
8657: satamien osalle yli 2/3 osaa. tulo- ja menoarvion 19 Pl. 1 luvun
8658: Yksiraiteisina rataosuuksina ei Inkerois- uudelle momenWle 100 000 000 mark-
8659: ten-Kotkan ja Inkeroisten-Haminan kas- kaa kaksoisraiteen rakentamista var-
8660: vavaa liikennettä voida hoitaa, sillä nytkin ten välille Inkeroine~Kotka.
8661: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
8662:
8663: Veikko Kokkola.. Marja. Lahti.
8664: Kalle Ma.tila.inen. Meeri Kalavainen.
8665: Sulo Hostila. Valto Käkelä..
8666: Urho Saa.ria.ho. Tauno Kelovesi.
8667: Veikko Ka.nsika.s.
8668: 1107
8669:
8670: IV,289. - Ra.h.al. N:o 179.
8671:
8672:
8673:
8674:
8675: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyminlinnan--Kor-
8676: keakosken tien rakentamiseen.
8677:
8678:
8679: Ed uskunn.alle.
8680:
8681: Kotkasta pohjoiseen suuntautuva ulos- lisäliikenteen Karhulan läpikulkutielle, joka
8682: pääsytie, joka aikoinaan tulee liittymään län- nytkin on jo liikaa rasitettu.
8683: tisenä tienä Kymenlaakson runkotiehen, on Ensimmäinen väli Kotkan pohjoisesta
8684: nykyiset kulkuneuvot ja kasvauneen liiken- tiestä, Kyminlinna-Korkeakoski, on tutkittu
8685: teen huomioiden erittäin huono. Tällä tiellä ja kuntien lausuntoja odotetaan parhaillaan.
8686: on nykyisin liikennettä noin 2 000 tonnllia Ne saapuvat vielä tämän vuoden puolella,
8687: vuorokaudessa ja paine tietä kohtaan lisään- joten mitään esteitä tien rakentamistöitten
8688: tyy jatkuvasti Kymenlaakson suurteollisuu- aloittamisella ensi vuoden puoleNa ei ole ole-
8689: den kasvaessa. Tämän tien kuntoon saattar massa.
8690: minen pikaisesti on erittäin tärkeätä, koska Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8691: ei voida ajatella kiristyvän kiil.pailun aikana
8692: tehtävän sellaista mutkaa kuin mitä Tavas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
8693: tilaan suuntautuva runkotie aiheuttaisi. Run- tulo- ja menoarvion 20 Pl. III luvun
8694: kotie tulee Kouvolasta rannikkotielle ja noin uudelle momentille 30 000 000 mark-
8695: 9 km koilliiSeen Kotkasta. Jos Kotkan sata- kaa Kotkasta pohjoiseen suuntautuvan
8696: man tavaraliikenne jouduttaisiin tämän ulospääsytien e·nsimmäisen välin, Ky-
8697: kautta hoitamaan, aiheuttaisi se huomattavan minlinna-Korkeakoski, rakentamista
8698: kustannus- ja aikalisän, sekä toisi valtavan varten.
8699: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
8700:
8701: Veikko Kokkola. Marja. Lahti.
8702: Kalle Matilainen. Meeri Kala.va.inen.
8703: Sulo Hostila. Valto Käkelä.
8704: Urho Saariaho. Tauno Kelovesi.
8705: Veikko Ka.nsika.s.
8706: l108
8707:
8708: IV,290. - Fin.mot. N: o 180.
8709:
8710:
8711:
8712:
8713: Korsbäck m. fl.: . Angående anvisande av anslag för en per-
8714: manent försöksstation för trädgårdsskötseln i södra öster-
8715: botten.
8716:
8717:
8718: T i 11 R i k s d a g e n.
8719:
8720: I strävandena att skapa bättre arbets- och insekter m.m. och för att ytterligare åstad-
8721: utkomstmöjligheter för befolkningen bör alla komma förbättringar i dessa avseenden borde
8722: tillbudsstående möjligheter till ökad produk- en permanent försöksstation för trädgårds-
8723: tion tillvaratagas. Trots i många avseenden skötseln, som kunde betjäna hela mellersta
8724: ogynnsamma naturförhållanden finnes möj- Finland, inrättas i denna landsdel. Vid lokala
8725: ligheter att ytterligare utveckla även träd- överläggningar i frågan har förslag även
8726: gårdsproduktionen i vårt land. Olika lag- framförts om att en sådan försöksstation
8727: stiftnings- och andra åtgärder har även vid- borde inrättas i Övermarks kommun på
8728: tagits i detta syfte, men mycket återstår Martens plantskola, som förvaltas av öster-
8729: ännu att göra. för åstadkommandet av bättre bottens svenska lantbrukssällskap.
8730: allmänna förutsättningar för denna näring. Denna plantskola äger ändamålsenliga
8731: Detta gäller särskilt förädlings- och försöks- marker och vissa byggnader som med :fördel
8732: verksamheten inom trädgårdsskötseln. kan utnyttjas för försöksverksamheten.
8733: En sådan förädlings- och försöksverksam- Plantskolan är dessutom belägen vid all-
8734: het har visserligen förekommit en längre tid männa vägar i nord-, öst- och sydriktning
8735: i södra Finland; men resultaten av denna och är således lätt tillgänglig för exkursio-
8736: verksamhet kan i alla avseenden inte till- ner och andra studiebesök.
8737: lämpas i längre norrut belägna delar av Med hänvisning till det ovan anförda
8738: landet, där trädgårdsskötseln särskilt under föreslås,
8739: de senaste tio åren gjort stora framsteg.
8740: Såsom exempel på dessa framsteg kan näm- att Riksdagen i statsförslaget för
8741: nas den omfattande tomat-, jordgubbs- och år 1961 under 11 Ht. XIV kap. 14
8742: bärproduktionen i södra österbotten. mom. måtte upptaga 2 000 000 mark
8743: För att tillvarataga de rön som på prakc för grundandet av en permanent för-
8744: tisk väg uppnåtts i fråga om sortval, be- söksstation för trädgårdsskötseln i
8745: kämpning av olika växtsjukdomar och skade- södra österbotten.
8746: Helsingfors den 21 september 1960.
8747:
8748: Verner Korsbäck. Victor Procope.
8749: Erkki Leikola. Veikko Savela.
8750: Eemil Partanen. Grels Teir.
8751: Aarre Marttila.
8752: 1109
8753:
8754: IV,290. - Rah.al. N: o 180.
8755: Suomennos.
8756:
8757:
8758:
8759:
8760: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamiSesta puutarhanhoidon
8761: vakinaisen koeaseman perustamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
8762:
8763:
8764: E d u s k u n n a 11 e.
8765:
8766: Pyrkimyksissä parempien työ- ja toimeen- lusta kasvitauteja ja tuhohyönteisiä vastaan
8767: tulomahdollisuuksien luomiseksi väestölle on jne., ja jotta voitaisiin edelleen saada aikaan
8768: otettava vaarin kaikista tuotannon lisäämi- parannuksia näissä suhteissa, olisi vakinainen
8769: seksi tarjolla olevista mahdollisuuksista. Mo- puutarhanhoidon koeasema, joka voisi pal-
8770: nessa mielessä epäsuotuisista luonnonolosuh- vella koko Keski-Suomea, perustettava tähän
8771: teista huolimatta on olemassa mahdollisuuk- osaan maata. Kysymystä koskevissa paikalli·
8772: sia myös puutarhatuotannon edelleen kehit- sissa neuvotteluissa on myös tehty ehdotus,
8773: tämiselle maassamme. Erilaisiin lainsää- että sellainen koeasema olisi perustettava
8774: däntö- ja muihin toimenpiteisiin on tässä Ylimarkun kuntaan Martensin taimitarhaan,
8775: tarkoituksessa ryhdyttykin, mutta paljon on joka on Pohjanmaan ruotsalaisen maanvilje-
8776: vielä tehtävä parempien yleisten edellytysten lysseuran hallinnassa.
8777: aikaan saamiseksi tälle elinkeinolle. Tämä Tällä taimitarhalla on tarkoituksenmukai-
8778: koskee erityisesti jalostus- ja koetoimintaa sia maita ja eräitä rakennuksia, joita edulli-
8779: puutarhanhoidon piirissä. sesti voitaisiin käyttää koetoimintaan. Tai-
8780: Sellaista jalostus- ja koetoimintaa on tosin mitarha sijaitsee lisäksi pohjois-, itä- ja
8781: ollut pitemmän ajan Etelä-Suomessa, mutta eteläsuuntiin johtavien yleisten teiden var-
8782: tämän toiminnan tuloksia ei voida kaikissa rella, joten sinne on helppo tehdä retkeilyjä
8783: suhteissa soveltaa kauempana pohjoisessa si- ja muita opintokäyntejä.
8784: jaitsevissa osissa maata, joissa puutarhan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
8785: hoidossa on erityisesti viimeisen kymmenen
8786: vuoden aikana tehty suuria edistysaskeleita. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
8787: Esimerkkinä näistä edistysaskeleista voidaan tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIV lu-
8788: mainita laaja tomaatti-, mansikka- ja marja- vun 14 momentille 2 000 000 markkaa
8789: tuotanto Etelä-Pohjanmaalla. puutarhanhoidon vakinaisen koease-
8790: Jotta voitaisiin käyttää hyväksi niitä ko- man perustamiseksi Etelä-Pohjan-
8791: kemuksia, joihin käytännön tietä on päästy maalle.
8792: kysymyksen ollessa lajien valinnasta, taiste-
8793: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
8794:
8795: Verner Korsbäck. Eemil Parta.nen. Grels Teir.
8796: Erkki Leikola.. Victor Procop6. Aarre Marttila.
8797: Veikko Savela.
8798: 1110
8799:
8800: IV,291. - Ra.h.al. N: o 181. IV,291. - Fin.mot. N: o 181.
8801:
8802:
8803:
8804:
8805: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Korsbäck m. fl. : .Angående anvisande av
8806: Kristiinan kaupunkiin johtavan laivaväy- anslag för förbättring av farleden Ull
8807: län oikaisemista varten ns. Härkmeren Kristinestad vid den s.k. Härkmeri-
8808: mutkassa. kröken.
8809:
8810:
8811: Eduskunnalle. T i 11 R i k s d a g e n.
8812:
8813: Kristiinan kaupungin sataman ruoppaus- De muddringsarbeten i Kristinestads hamn,
8814: työt, joita on suoritettu useamman vuoden som under ett flertal år utförts, har nu
8815: aikana, ovat nyt edistyneet niin pitkäll.e, framskridit så långt, att arbeteoo på far-
8816: että Kristiinan kaupungin aluerajan sisä- leden innanför Kristinestads stadsgräns ooh
8817: puolella olevan laivaväylän ja satama-aLtaan i hamnbassängen slutförts under denna höst.
8818: kunnostamistyöt saadaan valmiiksi kuluvan Därvid uppnås det djup, som planerats för
8819: syksyn aikana. Tä:llöiin kaupungin vesi- farleden inom stadens vattenområde, och
8820: alueella olevan väylän suunniteltu syvyys därefter återstär endast den s.k. Härkmeri-
8821: saavutetaan ja jäljelle jää ainoastaan Härk- kröken, beträffande viiken man från stats-
8822: meren mutkan oikaisu,. joka satamaväylän maktens sida, då planen för iståndsättande
8823: kunnostamissuunnitelmaa laadittaessa valtio- av farleden uppgjordes, lovade att staten
8824: vallan taholta lupauduttiin tekemään sen jäl- skulle utföra detta arbete, sedan Kristinestad
8825: keen kun Kristiinankaupunki on oman vesi- först fått den del a v arbetet färdigt, som
8826: rajansa sisäpuolella olevan osan saanut ensin ligger inom stadens eget vattenområde.
8827: valmiiksi. Staten har även för fullgörandet av sin
8828: Valtio onkin oman osuutensa täyttämiseksi egen andel i arbetet redan verkställt förbere-
8829: jo suorittanut alustavat tutkimukset v. 1960 dande undersökningar genom att utnyttja
8830: tulo- ja meooarvioon otetulla 500 000 mar- det anslag om 500 000 mark, som beviljades
8831: kan määrärahalla ja on nyt varsinaisen för detta ändamål i budgeten för 1960, och
8832: oikaisutyön aloittamisen vuoro. nu står det egentliga uträtningsarbetet i tur.
8833: Kun varsinainen esitys on viivästynyt vi- . Då framställning gä:llande detta ärende
8834: ranomaisten taholta hallituksen eduskunnalle fördröjts i vederbörande instanser så att an-
8835: jättämästä tulo- ja meoarvioehdotuksesta slag för detta ändamål inte blivit anvisat
8836: vuodelle 1961, esitetään yllämainittuun vii- i budgeten för 1961, föreslås hänvisande ti:ll
8837: taten, det ovanstående,
8838:
8839: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 att Riksdagen i statsförslaget för
8840: tulo- ja menoarvioon uudeUe momen- 1961 å ett nytt moment under 19 Ht.
8841: tille 19 Pl:aan siirtomäärärahana måtte upptaga ett reservationsanslag
8842: 50 000 000 markkoo käytettäväksi Kris- om 50 000 000 mark att användas för
8843: tiinankaupungin ns. Härkmeren mut- förbättring av farleden till Kristine-
8844: kassa laivaväylän oikaisutyökön. stad vid den s.k. Härkmeri-kröken.
8845: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960. Helsingfors den 21 september 1960.
8846:
8847: Verner Korsbäck. Jlartti ~en. Eemil Partanen.
8848: .A.lwa.r Sundell. Victor Procope. Veikko Savela.
8849: Artturi Jämsen. Väinö Tikkaoja. Grels Teir.
8850: Toivo Asvik. Elis Andersson. Aarre Jlarttila.
8851: Urho Kulova.a.ra.. Erkld. Leikol&.
8852: 1111
8853:
8854: IV,292. - Ra.h.al. N':o 182.
8855:
8856:
8857:
8858:
8859: ltosola ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi tilustei-
8860: den rakentamiseen suurekkojen kuivatustöiden yhteydessä.
8861:
8862:
8863: Eduskunnalle.
8864:
8865: Suurehkojen viljelyskelpoisten tai jo viljel- teiden samanaikainen suunnittelu alentaisi
8866: tyjen alueiden kuivatushankkeissa on todettu, ko. siltavelvoitteita tai ainakin ne tulisivat
8867: että saavutetun hyödyn tehokas hyväksikäyttö rakennetuiksi tarkoituksenmukaisemmin.
8868: on mm. viivästynyt puutteellisten tieyhteyk- Syrjäisille työmaille työkoneiden siirto ja
8869: sien vuoksi. Huonot kulkuyhteydet myös ovat työmaan huolto vaativat huomattavia kustan-
8870: vaikeuttaneet varsinaisen kuivatustyön toteut- nuksia, tie- ja kuivatustöiden samanaikainen
8871: tamista. Näistä syistä on pidettävä tarkoi- toteuttaminen alentaisivat näiden kustannuk-
8872: tuksen mukaisena, että suurehkoissa kuivatus- sien osuutta.
8873: hankkeissa suunniteltaisiin ja toteutettaisiin Edellä olevan perusteella esitämme,
8874: tarpeelliset tilustiet varsinaisten kuivatus-
8875: töiden ohella ja vastaavanlaisilla valtionapu- että Ed·uskunta ottaisi vuoden 1961
8876: ehdoilla. tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
8877: Kuivatustöiden yhteydessä joudutaan uusi- kan suuruisen määrärahan käytettä-
8878: maan useita tilustiesiltoja vesioikeuslain mu- väksi avustuksina suurekkojen kuiva-
8879: kaisesti. Näiden siltojen uusiminen saattaa tustöiden yhteydessä tarpeellisten tilus-
8880: muodostaa kustannuksista jopa 30 %. Tilus- teiden suunnitteluun ja rakentamiseen..
8881: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
8882:
8883: M. Kosola. Jussi Sauldtonen. Väinö Tikkaoja.
8884: 1112
8885:
8886: IV,293. - Ra.h.al. N: o 183.
8887:
8888:
8889:
8890:
8891: . Kosola. ym.: Määräraha"" osoittamisesta avustuksiksi poltto-
8892: turvesoide'n kuivatuksii'n.
8893:
8894:
8895: Eduskunnalle.
8896:
8897: Polttotul'peen nostossa tapahtunut teknilli- joittaa yksityisten turveyrityksien synty-
8898: nen kehitys on tehnyt taloudelliseksi turpeen mistä.
8899: käytön polttoaineena tietyissä tapauksissa. illkolaisen polttoaineen saannin tyrehtyessä
8900: Ns. jyrsinturpeen nostomenetelmät soveltuvat kriisiaikoina ei polttoturvetuotantoa voida
8901: sekä suuriin että pieniin yrityksiin ja tämä äkillisesti lisätä, ellei soita ole aikaisemmin
8902: menetelmä on viime vuosina suoritetuissa kuivattu.
8903: tutkimuksissa todettu taloudellisimmaksi. Edellä olevilla perusteilla esitämme,
8904: Jyrsinturpeen nosto vaatii hyvin kuivate-
8905: tut suot ja tuotanto voidaan aloittaa aikai- että Edusku'nta ottaisi vuode'n 1961
8906: sintaan 3 vuoden kuluttua kuivatuksen alulle- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
8907: panosta. Suon kuivatuskustannukset ovat ka., suuruisen määrärahan jaettavaksi
8908: noin 50 000 markkaa hehtaaria kohden. Tämä avustuksina polttoturvesoiden kuiva-
8909: pitkäaikainen tuottamaton alkuinvestointi ra- tuksii'n.
8910: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
8911:
8912: N. Kosola. J. A. Jungarå. Väinö Tikkaoja.
8913: 1113
8914:
8915: IV,294. - Rah.al. N: o 184.
8916:
8917:
8918:
8919:
8920: Kosola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vesistöjen
8921: perkaus- ja vedenjärjestelytöitä varten.
8922:
8923:
8924: E d u s k u n n a 11 e.
8925:
8926: Vuoden 1959 valtiopäiville jätetyn toivo- tulo- ja menoarvion 20 Pl. III luvun
8927: musaloitteen n:o 178 perusteluihin viitaten 2 momentille 150 000 000 markan lisä-
8928: ehdotamme kunnioittaen, määrärahan vesistöjen perkaus- ja ve-
8929: denjärjestelytöitä varten.
8930: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
8931: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
8932:
8933: N. Kosola. J. A. Jungarå. Väinö Tikkaoja.
8934:
8935:
8936:
8937:
8938: 25 E 644/60
8939: llH
8940:
8941: IV,295. - Rah.al. N: o 185.
8942:
8943:
8944:
8945:
8946: Kukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien virkojen
8947: perustamiseksi Pohjois-Karjalan lääninhallitukseen.
8948:
8949:
8950: E d u s k u n n a 11 e.
8951:
8952: Pohjois-K~u·jalan läänin perustamisvai- naiset virat sekä yksi ylimääräisen esitteli-
8953: hee~a ei vielä voitu tarkoin arvioida uuden jän toimi. Kun muissa vastaavan työmäärän
8954: lääninhallitu}men työmäärää eikä työvoiman suorittavissa lääninhallituksissa henkilövah-
8955: tarvetta. vuus on huomattavasti suurempi, on selvää,
8956: Jo maaliskuun 4 päivänä 1960 sisäasiain- että Pohjois-Karjalan lääninhallitus on huo-
8957: ministeriölle lähettämässään kirjeessä läänin- mattavasti huonommassa asemassa ja sen
8958: hallitus on otaksunut, ettei nykyisellä työ- työntekijöiden työmäärä erittäin raskas.
8959: voimalla pystyttäisi edes välttävästi selviä- Lisätyövoiman saaminen olisi välttämätöntä,
8960: mään työmäärästä, vaan että asiat tulevat jotta vältyttäisiin kiusalliselta asiain ruuh-
8961: ruuhkaantumaan. Näin on käynytkin. Lää- kaantumiselta. Tämän vuoksi olisi läänin-
8962: ninhallituksen puoli vuotta kestäneen toi- hallitukseen perustettava ap. vanhemman
8963: minnan aikana rm ilmennyt huomattavaa työ- lääninsihteerin, ap. nuoremman lääninsihtee-
8964: voiman vajausta. Käsiteltävien asiain määrä rin, 2 ylimääräisen esittelijän sekä vastaa-
8965: kuvastuu mm. siitä, että lääninhallitukseen vasti 2 kanslistin, 2 ylimääräisen kanslistin
8966: on 1. 3.-13. 9. 1960 välisenä aikana saapu- ja 2 ylimääräisen konekirjoittajan virat.
8967: nut 2 551 kirjattua anomusta ja 888 valitus- Edellä kerrottuun viitaten ehdotamme,
8968: asiaa. Lisäksi uuden verotuslain mukaan lää-
8969: ninhallitukselle siirtyneet tehtävät tietävät että Ednskunta ottaisi vuoden 1961
8970: jatkuvasti lisääntyvää työtaakkaa. tulo- ja menoarvioon 8 378 080 mar-
8971: Pohjois-Karjalan lääninhallituksessa esit- kan suuruisen määrärahan uusien vir-
8972: telytehtävien hoitamista varten on vain lää- kojen perustamiseksi Pohjois-Karjalan
8973: ninneuvoksen, yp. vanhemman lääninsihtee- lääninhallitukseen.
8974: rin ja yp. nuoremman lääninsihteerin vaki-
8975: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
8976:
8977: Antti Kukkonen. Juho Karvonen.
8978: Esa Timonen. Elis Manninen.
8979: Pauli Puhakka. Varma K. Turunen.
8980: Toivo Niiranen. R. Hallberg.
8981: Ale Holopainen. Vilho Turunen.
8982: 1115
8983:
8984: IV,296. - Rah.al. N: o 186.
8985:
8986:
8987:
8988:
8989: Kukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesiensuojelun
8990: neuvottelukuntaa varten.
8991:
8992:
8993: E d u s k u n n a ll e.
8994:
8995: Valtioneuvoston päätöksellään (433/58) teella, tulisi neuvottelukunnan asiantuntija-
8996: vesiensuojelua koskevien yleisten kysymysten elimen sitä välittömästi hoitaa. Tämä edel-
8997: käsittelyä varten asettaman vesiensuojelun lyttää mm. alan kirjallisuuden hankkimista
8998: neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu asetta- ja levittämistä sekä neuvottelupäivien ja
8999: mispäätöksen mukaan mm. vesiensuojelun kurssien järjestämistä niistä aiheutuvine ku-
9000: valtakunnallisen tutkimus- ja suunnittelutoi- luineen. Edellä mainittuun liittyy läheisesti
9001: minnan valmisteleminen sekä alan edellyttä- vesiensuojelua koskevan, lähinnä valtion ja
9002: män valistus- ja koulutustoiminnan ohjaami- kunnan viranomaisille tarkoitetun ohjekirja-
9003: nen. Lisäksi neuvottelukunta antaa alansa sen julkaiseminen, joka nykytilanteessa olisi
9004: kysymyksissä lausuntoja valtioneuvostolle, välttämätön. Edelleen neuvottelukunnan teh-
9005: keskusvirastoille ja tuomioistuimille. Neu- tävien tehokas hoitaminen edellyttää jatku-
9006: vottelukunta on tähän asti joutunut toimi- vaa kansainvälistä yhteistoimintaa, varsinkin
9007: maan komiteakustannuksista annettujen sään- kun tutkimus ja käytännöllinen työ tällä
9008: nösten puitteissa. Tämä on huomattavasti Suomessa vielä vieraalla alalla on useissa
9009: vaikeuttanut neuvottelukunnan toimintaa muissa maissa varsin pitkällä. Lisäksi neu-
9010: valtakunnalle elintärkeällä vesiensuojelun vottelukunnan käyttöön tarvitaan varoja sen
9011: alalla ja estänyt siinä edustettuna olevan lausuntotehtävien edellyttämien käytännöllis-
9012: asiantuntemuksen hyväksi käyttämistä, koska ten tutkimusten rahoittamiseksi.
9013: jo eräiden edellä lueteltujen perustehtävien Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
9014: hoitaminen välttämättömästi edellyttää varo- nioittaen,
9015: jen käyttöön saamista laajemmalti, kuin se
9016: komitearahoituksen puitteissa on mahdollista. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9017: Tällaista erillistä rahoitusta vaativista teh- tulo- ja menoarvioon 1 700 000 mark-
9018: tävistä mainittakoon seuraavaa. kaa vesiensuojelun neuvottelukuntaa
9019: Kun vesiensuojelun koulutus- ja valistus- varten.
9020: toiminta on meillä tunnetusti vielä alkuas-
9021: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
9022:
9023: Antti Kukkonen. Harras Kyttä.
9024: 1116
9025:
9026: I'V,297. - Rah.al. N:o 187.
9027:
9028:
9029:
9030:
9031: Kulova.a.ra ym.: Jfäärärahan osoittamisesta autolauttalaivan
9032: tilaamista varten Ahvenanmaan liikenteeseen.
9033:
9034:
9035: Eduskunnalle.
9036:
9037: Eräänlainen autolauttayhteys pantiin al- eri satamapaikkoihin, mm. Vesisaareen. Kirk-
9038: kuun kesällä 1959 autolautta Vikingin avulla koniemestä saataneen myös lähitulevaisuu-
9039: Korppoosta Ruotsiin ja päinvastoin. Monista dessa uusi tieyhteys, samoin Enontekiöstä
9040: hankaluuksista huolimatta autolla matkusta- Kautokeinoon. On ollut aivan oikein, että
9041: jia ilmaantui paljon enemmän kuin voitiin Lapin liikenneyhteyksiä on näin viime ai-
9042: kuljettaa. Samassa tarkoituksessa aloitti koina parannettu. Samoin myös olisi tehtävä
9043: Bore-yhtiö tänä kesänä uudella laivallaan Etelä-Suomessa, jossa asukasmäärä on huo-
9044: Turun ja Tukholman välisen liikenteen kul- mattavasti suurempi kuin Lapissa, kaikki
9045: jettaen myöskin autoja mukanaan. Kuiten- voitava uuden rajayhteyden avaamiseksi.
9046: kin on ilmeistä, etteivät edellä mainitut va- Junayhteyksistä huolimatta autoliikenne Hel-
9047: kinaisen liikenteen ohellakaan voi tyydyttää singin ja Turun välillä on suuri, mutta
9048: Lounais-Suomen ja Ruotsin välillä vuosi vuo- Ahvenanmaan kautta Tukholmaan suuntau-
9049: delta kasvaa autoliikennetarvetta. Jotta ky- tuva autoliikenne tulee varmasti kasvamaan
9050: seessä olevat yhteydet Lounais-Suomen ja paljon suuremmaksi, sillä Tukholma on, niin
9051: Ruotsin välillä nykyisestään paranisivat, kuin tiedetään, paljon suurempi kaupunki
9052: olisi välttämätöntä että aikaansaataisiin uusi kuin Helsinki ja sen lisäksi Tukholman ta-
9053: todella tehokas ja tarkoituksenmukainen kana on kaikki Euroopan suuret ja pienet
9054: autolauttayhteys Kustavin ja Ahvenanmaan kaupungit kuten maaseutukin. Autolautto-
9055: Vårdön tai mahdollisen soveliaamman paikan jen, jotka kykenevät tämän yhdysliikenteen
9056: välillä. Kiinniottolaiturit olisi tietysti ra- hoitamaan, pitää olla sillä tavalla varustet-
9057: kennettava myöskin Brändöhön ja Kum- tuja, että niihin voi ajaa vaivatta keulasta
9058: lingeen. Autolautan Ahvenanmaalle tulopai- sisälle eri korkeuksiin ja perästä ulos tai
9059: kasta olisi rakennettava tai uusittava ras- päinvastoin.
9060: kaaseen autoliikenteeseen soveltuva maantie Yllä kuvatulla järjestetyllä ei millään ta-
9061: Eckeröhön pengertämällä salmet ja rakenta- voin tahdota väheksyä Suomen ja Ruotsin
9062: malla tarpeelliset sillat tietysti valtion kus- välistä laivayhteyttä. Sillä on edelleen oma
9063: tannuksella. Yhteistoiminnassa Ruotsin vi- tehtävänsä, mutta autoliikenne on meidän
9064: ranomaisten ja liikennöitsijäin kanssa olisi päivinämme kehittynyt sellaiseksi, että se
9065: sitä paitsi sovittava autoliikenteen jatkami- vaatii oman sitä kehittävän järjestelynsä.
9066: sesta Eckeröstä Ruotsin puolelle. Ahvenanmaan autoliikennereitti avaa oikean
9067: Perusteluna ko. autoliikennetarpeeseen vii- sisääntulotien Suomeen. Täältä tulevan kan-
9068: tattakoon tässä rajaliikenneyhteyksiin Poh- sainvälisen liikenteen avulla myötävaikutet-
9069: jois-Suomen ja Ruotsin välillä viime aikoina taisiin koko maamme ja kansan elämän tun-
9070: tapahtuneeseen kehitykseen. Kuten tunnet- netuksi tekemistä vierasmaalaisten tietoisuu-
9071: tua, on mainittua yhdysliikennettä varten teen. Ja meillä on todella syytä esitellä
9072: tätä nykyä toiminnassa viisi lautta- tai silta- koko maatamme. Sen nähtävyydet eri seu-
9073: yhteyttä (Tornio, Yli-Tornio, Pello, Muonio duilla ovat todella huomattavat. Tämä koko
9074: ja Karesuanto), lähitulevaisuudessaan myös- Suomeen ohjattu turistiliikenne ei suinkaan
9075: kin Kolari. Sitä paitsi on yhdysliikennettä vähennä Pohjois-Suomen mahdollisuuksia,
9076: Norjan puolelle Kilpisjärveltä Skibotniin, vaan lisää sitä suuremman tunnetuksi tule-
9077: Karasjoelta Hammerfestiin ym. ja Utsjoelta misen vaikutuksesta. Kun vielä lisäksi äs-
9078: rv:J-97 - Xulovaara ym. 1117
9079:
9080: kettäin ovat avautuneet mahdollisuudet ulot- ensi vuoden talousarvioon määräraha edellä
9081: taa maastamme tehtävä kiertomatka Neu- mainitun autolauttalaivan suunnittelua ja
9082: vostoliittoon, on esitetyn autoliikennereitin tilaamista varten.
9083: liikennekelpoiseksi tekeminen sitäkin suu- Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
9084: remmalla syyllä perusteltu. Itsestään on ehdotamme,
9085: myös selvää, että halvat ja mukavat liikenne-
9086: yhteydet emämaahan ja naapurivaltioon an- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9087: tavat .Ahvenanmaan väestölle uudet mahdol- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
9088: lisuudet tuotantonsa ja elämäntasonsa kohot- kan määrärahan Ahvenanmaan liiken-
9089: tamiseen ja kehittämiseen. Näin ollen olisi teeseen soveltuvan autolauttalaivan
9090: siis erittäin tärkeätä, että varattaisiin jo suunnittelua ja tilaamista varten.
9091: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
9092:
9093: Urho Kulovaara.. Urho Kähönen.
9094: Olli J. Uoti. Sylvi Siltanen.
9095: Vappu Heinonen. Mauno Jussila.
9096: Vilho Turunen. Esu Niemelä.
9097: Valto Käkelä. Arvo Pentti.
9098: Paavo Aitio. Akseli Pa.a.rman.
9099: Judit Ned.erström-Lunden. A. Härkönen.
9100: Eino Roine. Aaro Stykki.
9101: Kalervo Saura. Veikko Kokkola.
9102: 1118
9103:
9104: IV,298. - Rah.al. N: o 188.
9105:
9106:
9107: Kuusinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi Suo-
9108: men ja Neuvostoliiton välistä sivistystyötä tekeville järjes-
9109: töille ja laitoksille.
9110:
9111: Eduskunnalle.
9112:
9113: Elokuun 27 päivänä 1960 allekirjoitettiin Sopimuksen merkitys Suomen ja Neuvosto-
9114: Suomen ja Neuvostoliiton välillä sopimus liiton suhteiden edelleen kehittymiselle on
9115: sivistyksellisestä yhteistyöstä. Tässä sopimuk- erittäin suuri. Sopimus varmistaa ja antaa
9116: sessa molemmat osapuolet sitoutuvat kehittä- tunnustuksen jo ennen sopimuksen voimaan-
9117: mään maittemme välisiä sivistyksellisiä suh- tuloa tehdylle työlle sekä samalla laajentaa
9118: teita jo käytännössä olevia työmuotoja nou- mahdollisuuksia sen edelleen kehittämiselle.
9119: dattaen ja sopimuksen sisältämien periaattei- Ottaen kuitenkin huomioon sopimuksen mu-
9120: den mukaisesti molempien maiden kansojen kaisesti työskentelevien järjestöjen ja laitos-
9121: välisten ystävällisten naapurisuhteiden perus- ten taloudelliset mahdollisuudet, sopimus jää
9122: teella. Sopimuksen toisen artiklan mukaisesti kuolleeksi kirjaimeksi, ellei näiden mahdolli-
9123: sopimuspuolet tulevat edistämään valtuus- suuksia valtion antaman taloudellisen avun
9124: kuntien ja sivistyslaitosten edustajien sekä turvin tueta.
9125: opettajien ja opiskelijoiden vastavuoroisia Arvion mukaan, joka suoritettiin vuonna
9126: vierailuja yhteistyön ja vaihdon kehittämi- 1958, täytyisi tarkoitukseen vuosittain saada
9127: seksi korkeimman opetuksen, valistustyön, n. 28-30 milj. markan lisäavustus, jotta si-
9128: teatterin, elokuvan, kirjallisuuden, kirjasto- vistyksellinen yhteistyö nykyisessä laajuudes-
9129: toimen, kuvaamataiteiden ja musiikin aloilla. saan voitaisiin ylläpitää. Arviossa otettiin
9130: Samoin sopimuspuolet tulevat myös edistä- huomioon Suomi-Neuvostoliitto-Seuran, Suo-
9131: mään luentojen ja esitelmien, taiteilijoiden men ja Neuvostoliiton keskeisen tieteellis-
9132: vierailunäytäntöjen, musiikki- ja teatterikap- teknillisen yhteistyötoimikunnan, Neuvosto-
9133: paleiden esitysten sekä taidenäyttelyiden jär- liitto-Instituutin ja Lenin-museon lisärahoi-
9134: jestämistä, toisen maan kaunokirjallisuuden tuksen tarve. Kun tähän lisätään esim. yli-
9135: tuotteiden kääntämistä ja julkaisemista omissa opistojemme, Suomen Kansallisoopperan, teat-
9136: maissaan sekä yhteiskunnallisten järjestöjen tereiden ym. laitosten lisärahoituksen tarve,
9137: sekä luovan työn edustajien yhdistysten vä- nousee ko. tarkoituksiin tarvittava määräraha
9138: listen yhteyksien laajentamista. edellä olevaa suuremmaksi.
9139: Kolmannessa, neljännessä ja viidennessä Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1961
9140: artiklassa sitoutuvat sopimuspuolet edistä- ei kuitenkaan ole tarkoitukseen esitetty mää-
9141: mään maiden välisten radio-, televisio-elo- rärahaa. Sen vuoksi on asiallista, että siihen
9142: kuvatoimintaa, urheilujärjestöjen yhteistyötä sellainen sisällytetään. Määrärahasta voidaan
9143: ja matkailua. sitten opetusministeriön esityksestä ja val-
9144: Kuudennessa artiklassa sopimuspuolet si- vonnan alaisena jakaa avustusta ko. haki-
9145: toutuvat antamaan tukensa asianomaisille joille.
9146: Suomen ja Neuvostoliiton ystävyysyhdistyk- Edellä olevan perusteella esitämme,
9147: sille sekä niille sivistyslaitoksille, yhteiskun-
9148: nallisille, urheilullisille ja muille laitoksille, että vuoden 1961 tulo- ja menoar-
9149: järjestöille ja yhdistyksille, jotka suoran neu- vioon otetaan 35 000 000 markan suu-
9150: votteluyhteyden kautta edistävät sivistyksel- ruinen määräraha jaettavaksi avustuk-
9151: listen yhteyksien vahvistamista ja kehittä- sina valtioneuvoston lähemmin määrää-
9152: mistä sekä valmistelevat ja toteuttavat näitä mällä tavalla Suomen ja Neuvostoliiton
9153: yhteyksiä koskevat käytännölliset toimenpi- välistä sivistystyötä tekeville järjes-
9154: teet. töille sekä laitoksille.
9155: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
9156: Hertta Kuusinen. Eino Kilpi. Yrjö Murto.
9157: IV,299. - Rah.al. N: o 189.
9158:
9159:
9160:
9161:
9162: Kyttä ym.: Määrärahan osoittamisesta ylijohtajan viran pe-
9163: rustamiseksi metsäntutkimuslaitokseen.
9164:
9165:
9166: E d u s k u n n a ll e.
9167:
9168: Suomen olosuhteissa taloudellinen toiminta miehen tehtäviensä ohella määrätään hoita-
9169: perustuu ratkaisevasti metsän varaan. Tästä maan laitoksen johtajan tehtäviä, ei enää
9170: syystä metsät ja metsäntuotteisiin rakentuva ehdi suorittaa tehokkaasti omaa tutkimus-
9171: taloudellinen toiminta on koko yhteiskunnan työtään. Lisäksi olisi erittäin tärkeätä, että
9172: kannalta elintärkeätä ja mitä suurimmassa niissä rajoissa, kuin voi tapahtua tutkimuk-
9173: määrin huomion arvoista. Erityisesti on sen vapautta loukkaamatta, tutkimuskohtei:
9174: asian laita täten nykyisissä olosuhteissa, kun den valinta voitaisiin suorittaa silmällä-
9175: puunjalostusteollisuuden jo toteutettavina pitäen kulloinkin valtakunnan metsätalouden
9176: olevat laajennussuunnitelmat edellyttävät kannalta tärkeimpiä kysymyksiä.
9177: huolenpitoa siitä, että raakapuun tuotto voi- Molemmat edellä esitetyt näkökohdat puol-
9178: daan kohottaa mahdollisimman suureksi. tavat voimakkaasti sellaista ratkaisua, että
9179: Siinä työssä, jota meillä suoritetaan met- metsäntutkimuslaitokseen perustetaan ylijoh-
9180: siemme tuoton kohottamiseksi, kulkevat tiede tajan virka. Näin menetellen otettaisiin op-
9181: ja käytäntö käsi kädessä. Molemmat ovat tar- pia myös niistä myönteisistä kokemuksista,
9182: peen parhaan mahdollisen tuloksen saavutta- joita ylijohtajan viran perustamisesta on
9183: miseksi. Tieteellisen tutkimuksen osalta kan- saatu maataloudellisen ja teknillisen tutki-
9184: taa suurimman kuorman ja vastuun metsän- muksen vastaavissa laitoksissa maassamme ja
9185: tutkimuslaitos, jonka jatkuvaa kehittämistä myös metsäntutkimuksen osalta Ruotsissa.
9186: täten vaativat valtakunnalliset intressit. Edellä lausutun perusteella ja huomioon-
9187: Kun tutustutaan niihin ulkonaisiin edel- ottaen sen, että puheena oleva ylijohtajan
9188: lytyksiin, joiden vallitessa metsäntutkimus- toimi, joka olisi perustettava ensi vuoden
9189: laitos suorittaa tärkeätä työtään, voidaan alusta lukien, olisi sijoitettava 39 palkka-
9190: niissä havaita useitakin puutteita. Metsän- luokkaan, ehdotamme,
9191: tutkimuslaitoksen neuvottelukunta ja halli-
9192: tus ovat näistä vakavimpana tuoneet esiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9193: sen, ettei laitoksella ole päätoimista johta- tulo- ja menoarvioon 2 200 000 mark-
9194: jaa. Kuitenkin tutkimuslaitoksen johtajan kaa metsäntutkimuslaitokseen perus-
9195: tehtävät ovat muodostuneet niin moninaisiksi tettavasta ylijohtajan virasta aiheutu-
9196: ja siinä määrin aikaa vieviksi, että se pro- viin palklcausmenoihin.
9197: fessori, joka kulloinkin omien osaston esi-
9198: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
9199:
9200: Harras Kyttä. Päiviö Hetemäki. Atte Pakkanen.
9201: 112()
9202:
9203: IV,300. - Ra.h.aL N~o 190.
9204:
9205:
9206:
9207:
9208: Kyttä ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta vesiensuo~
9209: jelutoimistoa varten.
9210:
9211:
9212: Eduskunnalle.
9213:
9214: V aitioneuvosto on maaliskuussa 1959 teh- V esien:suojelun tehokas toteuttaminen on
9215: nyt periaatepäätöksen vesiensuojelutoimiston me~llä tunnetusti välttämättömän tarpeen
9216: perustamisesta. Toimiston perustaminen poh- vaatima, sillä tilanne on jo ny;t kriitillinen,
9217: jautuu vesistönsuojelukomitean 30 päivänä eräillä paikoilla - ja luonnollisesti juuri ta-
9218: kesäkuuta 1958 valtioneuvostolle jättämään louselämämme keskuksissa - suorastaan hä-
9219: mi.mintöön, jossa on yksityiskohtaisesti selvi- lyttävä. Meikäläisissä olosuhteissa, mitä luon-
9220: tetty toimiston tulevia tehtäviä sekä niiden nehtiv;at laajat ruskeavetiset järvialueet ja
9221: suorittamisen edellyttämää henkilöstön ja pitkä jääpeitteen aika, varastoi.tuvat jätteet
9222: materiaalin tarvetta. Komitea on esittänyt vesistöihin, ei-kä tilanteen palauttaminen en-
9223: toimistoon perustettavaksi kaikkiaan seitse- nalleen tietyn likaantumisasteen jälkeen ole
9224: mäntoista virkaa tai tointa, mitä määrää enää mahdollista. Ellei heti päästä tilan-
9225: komitean käsityksen mukaan on pidettävä netta valvomaan ja ryhtymään asianmukai-
9226: vähimmäismääränä vesilensuojelun edellyttä- siin toimenpiteisiin, menetetään teollisuuden,
9227: mien perustehtävien suorittamista varten. asutuksen ja kalatalouden välttämätön edel-
9228: Myös erilaisia ~aboratorio- ja muita tutkimus- lytys, tyydyttävä vesi. Näihin seikkoihin on
9229: välineitä ja -laitteita varten komitea on kat- myös vesiensuojelukomitea kiinnittäny.t laki-
9230: sonut tarvittavan määrärahoja. Vuoden 1960 esityksen yleisperusteluissa vakavaa huo-
9231: tulo- ja menoarviossa on maataloushallituk- miota, tätä korostaa myös eduskunnan vesi-
9232: seen perustettavaan vesiensuojelutoimistoon lakivaliokunta juuri jättämässään mietin-
9233: myönnetty määräraha toimistopäällikön, k~ nössä. Vakava tillanne ei enää siedä viivyt-
9234: mistin, toimistoinsinöörin, tutkimusapulaisen telyä. Vesiensuojeluviranomaisten taholta on
9235: ja toimistoapulaisen pa.I.kk:austa varten. Tässä asian järjestämiseksi tehty kai•kki, mitä teh-
9236: vahvuudessa ;toimisto aloitti työnsä kuluvan tävissä on. V astuu laiminlyönnistä ei enää
9237: vuoden kesäkuussa. ole asiantuntijoiden.
9238: Saatujen tietojen mukaan vesilensuojelutoi- Kun vesiensuojelutyön hoitaminen on kes-
9239: mistolle on jo nyt kertyn~ runsaasti vesien kitetty vesiensuojelutoimistolle, on sille luo-
9240: pilaantumista koskevia tutkimuksia ja ha- tava myös välttämä.ttömät toimintamahdol-
9241: vaintojen tekoa edelilyttäviä asioita, jotka lisuudet myöntämällä määrärahat tarvittavan
9242: vaatisivat kiireellistä käsittelyä. Toimiston lisähenkilökunnan palkkaukseen sekä mate-
9243: henkilökunta on jo näidenkin tehtävien suo- riaalihan'kintoihiJn. Tämän huomioon ottaen
9244: rittamiseen nykyisellään liian pieni. Lisäksi ja kun vesistönsuojelukomitean ehdotus toi-
9245: vesiensuojelutyön tarkoituksenmukainen hoi- miston henkilökunnan lukumäärän osalta on
9246: taminen vaatii toimistolta maan vesistöjen pidettävä vähimmäisvaatimuksena, tarvitaan
9247: nykyistä tilaa koskevan yleistutkimuksen suo- lisäyksenä y>limääräisen henkilökunnan palk-
9248: rittamista. Edelleen toimiston tehtäviin kuu- kaamiseen vuodelle 1961 yhteensä 12 398 040
9249: luu mm. vesistöjen ja pohjavesien tilaa ja markkaa. Lisäksi tarvitaan toimiston toimin-
9250: käyttöä koskeva jatkuva valvonta sekä tähän taa ja välineistöhankintoja varten 10 250 000
9251: liittyvä tiedotus- ja julkaisutoiminta, vesien markkaa.
9252: pilaantumista ehkäisevi:en suunnitelmien laa-
9253: timinen sekä katselmustoimitusten suoritta- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
9254: minen ja lausuntojen antaminen. nioittaen,
9255: IV,SOO. - Kyttll. ym. 112l
9256:
9257: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 suojelutoimistoa varten 22 648 040'
9258: tulQ.. ja menoarvioon lisäyksenä vesien- markkaa.
9259: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
9260:
9261: Harras Kyttä. N. Kosola.
9262: Päiviö Hetemäki. Eetu Karjalainen.
9263: Toivo Friman. Antti Kukkonen.
9264: Grels Teir. Ale Holopainen.
9265: Matti Liinam.aa.
9266:
9267:
9268:
9269:
9270: 26 E 644/60
9271: 1122
9272:
9273: IV,301. - Ra.h.al. N: o 191.
9274:
9275:
9276:
9277:
9278: Kyttä ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Salon
9279: Seudun Aluesuunnitelmayhdistys r.y: lle tutkimuksen suo-
9280: rittamiseen H alikonlahden muodostamisesta makeanveden
9281: altaaksi.
9282:
9283:
9284: E d u s k u n n a 11 e.
9285:
9286: Vaikka Suomi onkin tunnettu kymmenistä vuotuiseen kokonaisvesimäärään verrattuna.
9287: tuhansista järvistään, on maasamme alueita, Tämä merkitsisi sitä, että kuluisi noin 8
9288: joissa makeanveden saanti tuottaa suuria vuotta ennenkuin veden suolapitoisuus olisi
9289: vaikeuksia. Tällaista aluetta on suuri osa laskenut siinä määrin että vesi olisi juoma-
9290: maan etelärannikosta ja varsinkin Lounais- kelpoista. Veden laatuominaisuudet olisivat
9291: Suomi. Tunnettuja ovat ne vaikeudet, jotka huomattavan hyvät, koska tällainen suuri
9292: liittyvät Helsingin ja Turun vesihuoltoon. allas toimisi myös jokivesien selkeytysal-
9293: Kummankaan kaupungin vedensaanti ei ole taana.
9294: pitkällä tähtäimellä turvattu, vaan tarvitaan Halslahden sulkupenkereen päätarkoitus
9295: tässä suhteessa laajoja ja suuria lmstannuk- olisi vedensaantiolosuhteiden parantaminen.
9296: sia vaativia toimenpiteitä. On kuitenkin syytä todeta, että suunnitelman
9297: Omat sangen huomattavat vaikeutensa liit- toteuttaminen tuottaisi muitakin huomatta-
9298: tyvät myös Salon seudun vesihuollon tur- via etuja. Tällaisina mainittakoon, että Hals-
9299: vaamiseen, koska riittävät pohjavesivarastot lahden penger ratkaisisi Kemiön saaren lii-
9300: puuttuvat ja alueen joet ovat vesimäärältään kenneongelman Turun suuntaan, että meri-
9301: vähäisiä. Ilmeistä on, että jos makeanveden tulvien puheena olevalla alueella maanvilje-
9302: saantia ei Salon seudulla turvata ja ajoissa lykselle aiheuttamat vahingot voitaisiin pois-
9303: ryhdytä tässä suhteessa tarpeellisiin toimen- taa ja että sulkuporttien rakentamisen yh-
9304: piteisiin, laiminlyönti käytännössä johtaa teydessä voitaisiin Strömman kanavaa sy-
9305: siihen, että alueen teollisuuden kehittyminen ventää ja siten edistää meriliikennettä.
9306: estyy. Kustannusten suuruutta on luonnollisesti
9307: Yllä esitettyä taustaa vasten asiaa tarkas- vaikea arvioida ilman perusteellista tutki-
9308: tellen on annettava suuri merkitys Turusta musta. Ilmeistä on, että pääosa kustannuk-
9309: olevan dipl. insinööri Kalle Hovilan esittä- sista aiheutuisi kanavasulkujen rakentami-
9310: mälle ja Helsingistä olevan Maa- ja Vesi Oy sesta. Kustannusten kannalta on kuitenkin
9311: nimisen yhtiön alustavasti tutkimalle suun- erittäin merkittävää, että sen toteuttamisen
9312: nitelmalle, joka tarkoittaa sitä, että koko jälkeen kävisi tarpeettomaksi Halslahteen
9313: Halikonlahdesta muodostetaan jättiläismäi- suunnitellun riippusillan rakentaminen ja
9314: nen makeanveden allas rakentamalla noin että täten aikaansaatava kustannusten säästö
9315: 250 metrin mittainen maapenger Halslahden peittäisi pääosan varastoaltaan muodostami-
9316: kapeikkoon ja sulkuportti Strömmaan. Näin sesta aiheutuvista kustannuksista.
9317: syntyvän järven pinta-ala olisi 68 km2 ja Ennenkuin puheena olevaan pengerrys-
9318: järveen liittyvä vesistöalue 1360 km2, vesis- hankkeeseen voidaan ryhtyä, on hankkeen
9319: tön keskivirtaaman ollessa 11 m3/s. Vesi- taloudelliset, teknilliset ja oikeudelliset edel-
9320: varastotilaa saataisiin täten käyttöön kaik- lytykset tarkoin tutkittava. Kun Salon Seu-
9321: kiaan 70 milj. m3. Käytännössä tämä mer- dun Aluesuunnitelmayhdistys on ottanut
9322: kitsisi sitä, että korkeuseron ollessa yksi ohjelmaansa muun muassa puheena olevan
9323: metri ali- ja ylivedenpinnan välillä altaasta kysymyksen selvittämisen, olisi luonnolli-
9324: voitaisiin ottaa jatkuvasti vettä noin 4 m3/s. sinta, että sanottu yhdistys suorittaisi pu-
9325: Altaan kokonaistilavuus olisi kaksinkertainen heena olevan tutkimuksen.
9326: IV,301. - Kyttä ym. 1128
9327:
9328: Yllä sanotun perusteella ehdotamme kun- kaa avustukseksi Salon Seudun Alue-
9329: nioittaen, suunnitelmayhdistys r.y: lle käytettä-
9330: väksi tutkimuksen suorittamiseen Ha-
9331: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 likonlahden muodostamisesta makean-
9332: tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark- veden altaaksi.
9333: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
9334:
9335: Harras Kyttä. Rafael Paasio. Olavi Lähteenmäki.
9336: 1124
9337:
9338: IV,302. - Rah.al. N: o 192.
9339:
9340:
9341:
9342:
9343: Kyttä: Määrärahan osoittamisesta valtion merimiesammatti-
9344: koulua varten.
9345:
9346:
9347: E d u s k u n n a II e.
9348:
9349: Merimiesammattikoulun toiminta pääsee että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9350: alkamaan koululaiva Suomen Joutsenessa tulo- ja menoarvion 13 Pl. X: 17 mo-
9351: varsinaisesti ensi vuonna, jolloin koulun käy- mentille tilapäisen kanslia-apulaisen
9352: tössä pitäisi olla sen toimintaa varten vält- palkkaamista varten valtion merimies-
9353: tämättömät määrärahat. Tällöin tarvitaan ammattikouluun 370 000 markkaa sekä
9354: välttämättä koulun kansliassa kansliatyövoi- uudelle sanotun luvun momentille
9355: maa sekä odottamattomia pienehköjä sekalai- merimiesammattikoulun sekalaisia me-
9356: sia menoja varten määrärahat. noja varten 300 000 markkaa.
9357: Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
9358: nioittaen,
9359: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
9360:
9361: Harras Kyttä.
9362: 112&
9363:
9364: IV,303. - Rah.al. N:o 193.
9365:
9366:
9367:
9368:
9369: Käkelä. ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillisten oppi-
9370: laitosten rehtorien palkkauksen korottamista varten.
9371:
9372:
9373: Eduskunnalle.
9374:
9375: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisten Näin ollen olisi vuoden 1961 tulo- ja meno-
9376: ammatillisten oppilaitosten rehtoreiden palk- arvioon otettava määrärahat ammatillisten
9377: kaus on, sen jälkeen kun oppikoulujen reh- oppilaitosten rehtoreiden palkkauksen järjes-
9378: toreiden palkkausjärjestelmä vuonna 1953 tämiseksi siten, että merenkulkukoulujen,
9379: uudistettiin, jäänyt epäoikeudenmukaiseen teknillisten oppilaitosten ja keskusammatti-
9380: asemaan. Ottaen huomioon muutoinkin am- koulujen rehtorit sijoitetaan kolme palkkaus-
9381: matillisten oppilaitosten, varsinkin teknillis- luokkaa korkeampaan palkkausluokkaan kuin
9382: ten oppilaitosten ja keskusammattikoulujen mihin asianomaisten opettajanvirat kuuluvat.
9383: kohdalla tapahtuneen huomattavan kehityk- Tästä johtuen pitäisi momentin 13 Pl. VII: 1
9384: sen ja laajentumisen sekä niiden aiheuttaman (Merenkulkuoppilaitosten palkkaukset) koh-
9385: rehtoreiden työtaakan lisääntymisen, ei ko. dalle merkitä lisäystä 505140 mk, momentin
9386: rehtoreiden palkkauksen järjestelyä voida 13 Pl. IX: 1 (Teknillisten oppilaitosten palk-
9387: enää viivyttää. Valtion merenkulkukouluissa kaukset) kohdalle merkitä lisäystä 2 844 840
9388: on 3, teknillisissä oppilaitoksissa 9 ja keskus- mk sekä mömentin 13 Pl. X: 7 (Valtion
9389: ammattikouluissa 7 rehtoria. Uuden ammatti- keskusammattikoulujen palkkaukset) merkitä
9390: oppilaitoslain (184/58) mukaisesti on lähes lisäystä 1190100 mk.
9391: kaikkiin kunnallisiin yleisiin ammattikoului- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9392: hin jo perustettu rehtorin toimia tai virkoja, nioittaen,
9393: mikä on omiaan saattamaan kunnallisten ja
9394: valtion ammattikoulujen rehtorit erilaiseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9395: asemaan. Teknillisten oppilaitosten osalta on tulo- ja menoarvioon 13 Pl. VII luvun
9396: eduskunta viimeksi vastauksessaan hallituk- 1 momentille lisäyksenä 505140 mark-
9397: sen esitykseen vuoden 1960 tula- ja meno- kaa, IX luvun 1 momenUlle 2 844 840
9398: arvioksi lausunut odottavansa, että syntyneen markkaa sekä X luvun 7 momenWle
9399: epäsuhteen korjaamiseksi ko. oppilaitosten 1190 100 markkaa ammaUllisten oppi-
9400: rehtoreiden palkkauksessa ryhdyttäisiin toi- laitosten rehtorien palkkauksen korot-
9401: menpiteisiin ja palkkausjärjestelmät saatet- tamista varten.
9402: taisiin tältäkin osalta yhdenmukaisiksi.
9403: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
9404:
9405: Valto Käkelä. Pentti Niemi.
9406: Eino Raunio. Kalle Matilainen.
9407: Olavi Lähteenmäki. Juho Karvonen.
9408: 1126
9409:
9410: IV,304. - Rah.al. N:o 194.
9411:
9412:
9413:
9414:
9415: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta seitsemän rehtorin
9416: viran perustamista varten valtion keskusammattikouluihin.
9417:
9418:
9419: Eduskunnalle.
9420:
9421: Kauppa. ja teollisuusministeriön alaisten vastaavassa opettajanvirassa on, eli rehtorin
9422: oppilaitosten rehtoreiden palkkaus on, sen pätevyydestä riippuen 29 tai 30 palkkaus-
9423: jälkeen kun oppikoulujen rehtoreiden palk- luokassa. Toiminnassa olevia keskusammatti-
9424: kausjärjestelmä vuonna 1953 uudistettiin, kouluja on seitsemän ja kussakin niissä voi-
9425: jäänyt epäoikeudenmukaiseen asemaan. Kes- taisiin samalla lakkauttaa yksi poikien tieto-
9426: kusammattikoulujen rehtoreiden tehtävät ovat puolisten ammattiaineiden opettajan virka.
9427: opetustoimen ja kouluissa suoritettavan tuo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9428: tannollisen työn lisääntymisen vuoksi siinä nioittaen,
9429: määrin kasvaneet, ettei niitä voida hoitaa
9430: tyydyttävästi sivutoimen luontoisilla. Am- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9431: mattioppilaitoksista annetun lain (184/58) tulo- ja menoarvioon 8 500 000 mar-
9432: mukaisesti on lähes kaikkiin kunnallisiin kan määrärahan seitsemän rehtorin
9433: yleisiin ammattikouluihin perustettu rehto- viran pe·rustamista varten valtion kes-
9434: reiden virkoja tai toimia. Tämä on omiaan kusammattikouluihin ja sijoittaisi
9435: saattamaan kunnallisten ja valtion ammatti- virat 29 tai 30 palkkausluokkaan, siitä
9436: koulujen rehtorit erilaiseen asemaan. Am- riippuen, onko rehtori insinööri vai
9437: mattikoulujen rehtoreiden peruspalkka pi- diplomi-insinööri.
9438: täisi olla kolme palkkausluokkaa ylempi kuin
9439: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
9440:
9441: Valto Käkelä. Olavi Lähteenmäki. Kalle Matilainen.
9442: Eino Raunio. Pentti Niemi. Juho Karvonen.
9443: 1127
9444:
9445: IV,305. - Rah.al. N: o 195.
9446:
9447:
9448: Käkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta posti-
9449: talojen, autovarikkorakennusten ja laitesuojien rakenta-
9450: miseksi posti- ja lennätinlaitokselle.
9451:
9452: Eduskunnalle.
9453: Vuoden 1961 tulo- ja menoarvioesityksen kunikin kohdalla n. 100 milj. mk) raken.ta-
9454: 19 Pl. I luvun 31 momentin kohdalle on miseksi. Samoin olisi ·kiireellisesti aloitettava
9455: merkitty postitalojen, posti- ja lennätin- mm. Lappeenrannan, Vaasan ja Joensuun
9456: laitoksen autovarikkorakennusten ja varasto- postiautovarikkojen rakentaminen (kustan-
9457: rakennusten sekä toimistohuoneistoja varten nusarvio kulllkin kohdalla n. 200 milj. mk).
9458: tarvittavien kiinteistö- ja asunto-osakkeiden Valtion tililntarkastajat ovat kiinnittäneet
9459: hankkiimiseksi ja viestilaitteiden laitesuojien huomiota siihen, ettei Lappeenrannassa ole
9460: rakentamiseksi 250 000 000 mk. postiautovarikkoa. Edugkunta on yhtynyt
9461: Posti-, lennätin- ja valtionpuhelinliikenteen tilintarkastajien huomautukseen. Posti- ja
9462: jatkuvasti lisääntyessä ja kehittyessä ovat lennätinhallituksesta saatujen tietojen mu-
9463: virkatila.t monissa toim~paikoissa käyneet kaan Lappeenrannan postiautovarikon pii-
9464: erittäin ahtaiksi ja epäkäytännöllisiksi. Teh- rustukset ovat parhaillaan lausunnolla posti-
9465: tävien hoitaminen niissä on vaikeata ja myös ja lennätinhallituksessa. Autovari'kko tulisi
9466: asioiva yleisö odottaa kohtuudella uutta ajan- yhtä lamellia pienemmäksi kuin Oulun vas-
9467: mukaista postiltaloa paikkakunnalle. Postin taava autovarikko eli n. 30 000 m3. Toden-
9468: suuri kassaliikenne edellyttää kunnollisia ra- näköistä on, että Lappeenrannan postiauto-
9469: haliikenteen hoitamismahdollisuuksia, joita varikon rakennustyöt voitaisiin aloittaa, jos
9470: vanhoissa tiloissa ei ole. Ne eivät myöskään työlupa saataisiin ensi kevättalvella v. 1961.
9471: täytä voimaan tulleen työturvallisuuslain Posti- ja lennätinlaitdksen keskusautovari-
9472: vaatimuksia. Mitä postiautovarikoihin tulee, kon rakentaminen Helsinkiin on myöskin
9473: niin useilla paikkakun'lllilla joudutaan nykyi- ohjelmassa. Laitesuojien rakennusohjelma
9474: sin pitämään kallista liikenn~kalustoa ul- vuodeksi 1961 merkitsee yli 250 milj. mar-
9475: ko.swlla ja korjaushuoltoa ei voida suorittaa kan menoa.
9476: sillä teholla, jota mkenteen laajuus ehdotto- Kun edellä selostettukin on vain osa posti-
9477: masti vaatisi. Kun väestönsuojelulain mu- ja lennätinlaitoksen kiireellisestä rakennus-
9478: kaan kaikki ,tärkeimmät kaukokeskukset on ohjelmasta, on tulo- ja menoarvioesitykseen
9479: suojattava, on puhelinliikenteen kehittäminen merkitty summa aivan liian pieni.
9480: ja automatisointi riippuvainen ns. laitesuo- Tämän johdosta ja kun määrärahan myön-
9481: jien rakentamisesta. tämisellä tätä varten parannetaan työlli-
9482: Posti- ja lennätinlaitoksessa on suunnitel- syyttä, ehdotamme kunnioittaen,
9483: mat valmiina välttämättömien postitalojen,
9484: autovarilkkojen sekä laitesuojien rakentamista että Eduskunta Qttaisi vuoden 1961
9485: varten. Siten olisi työt kiireeHisesti aloitet- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
9486: tava Oulun postitalon (kustannusarvio yli 31 momentille lisäyksenä 400 000 000
9487: 300 milj. mk) sekä mm. Toijalan, Seinä- markkaa postitalQjen, autovarikkora-
9488: joen, Tornion, Kristiinankaupungin, Loi- kennusten ja laitesuojien rakentami-
9489: maan ja Lohjan postitalojen (kustannusarvio seksi posti- ja lennätinlaitokselle.
9490: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
9491:
9492: Vaito Käkelä. Marja Lahti. Sulo Hostila.
9493: Varma K. Turunen. Aaro Stykki. Meeri Kalavainen.
9494: Esa Timonen. Anni Flinck. Urho Kulovaara.
9495: Ensio Partanen. Lyyli Aalto. Veikko HeDe.
9496: Elis Manninen. Kauko Tamminen. K. F. Haapasalo.
9497: 1128
9498:
9499: IV,306. - Ralul. N:o 196.
9500:
9501:
9502:
9503:
9504: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
9505: llirjamoinsalmeen.
9506:
9507:
9508: Eduskunnalle.
9509:
9510: Jo usean vuoden ajan on ollut hankkeilla Kun on tarkoiftu:ksena, että alkavana talvi-
9511: sillan rakentaminen Lappeenrannan.-Taipal- kautena ryhdytään uuden tiesuunnan edel-
9512: saaren maantielle, jossa nykyisin Kirjamoin- lyttämiin pengerrystöihin työllisyysvaroja
9513: salmen lossi ei enää läheskään tyydyttävästi käyttämällä ja kun toisaalta puutavaran
9514: pysty huolehtimaan yhä vilkastuv.asta lii- uittoajan lyhentämisestä on huomattavaa
9515: kenteestä. Sillan suunmttelua on toisaalta kansantaloudellista hyötyä - sanotusta sai-
9516: vaikeuttanut salmen leveys, toisaalta se mesta vuosittain ,kulkevan puutavaran arvo
9517: seikka, että Kirjamoinsalmen kautta kulkee on v.arovaisestikin arvioiden noin 6 miljardia
9518: erittäin huomattava puutavaran uittoväylä ma~kkaa - olisi itse sillan rakentamista
9519: pohjoiselta Saimaalta Rutolaan, mistä puu- kaikin keinoin kiirehdittävä. Nykyisin Kir-
9520: -tavara edelleen kulkee Kymijoen vesistöön. jamoinsalmen yli kurkee päivittäin satoja
9521: Saadun tiedon. mukaan tie- ja vesirakennus- moottoriajoneuvoja ja ,tämä liikenne tulee
9522: hallitus voi kuitenkin kuluvan syyskuun ai- yhä vilkastumaan kun Lappeenrannan kau-
9523: kana saada jo pari vuotta sitten vireille pan- punkim on syntymässä Lappeenrannan-Tai-
9524: nun katselmustoimituksen päätökseen ja tie- palsaaren maantien suuntaan, vain noin 5
9525: suunnan vahvistetuksi. Maantieliikenne voi- km: n pää!hän sanotusta salmesta, uutta
9526: daan ohjata Kirjamoinsalmen yli nykyistä puunjalostusteollisuutta.
9527: lossipaikkaa lännenpää, jolloin vältytään pit- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
9528: kän ja kalliin sillan rakentamisesta ja huo- nioittavasti,
9529: mattava osa salmea voidaan täyttää mata-
9530: laan veteen tehtävillä tiepenkereillä. Samalla että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9531: voidaan oikaista uittoväylää niin, että nippu- tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
9532: lautan kuljettaminen saimesta sujuu noin tille 50 000 000 markan määrärahan
9533: puoli tuntia nykyistä nopeammassa ajassa ja käytettäväksi sillan rakentamiseen Lap-
9534: siten saadaan huomattavaa säästöä uitto- peenmnnan-Taipalsaaren maantieUä
9535: kustannuksiin. 1lirjamoinsalmeen.
9536: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
9537:
9538: Valto Käkelä. Kalle Matilainen. Mikko Kaarna.
9539: 1129
9540:
9541: IV,307. - Ra.h.al. N:o 197.
9542:
9543:
9544:
9545:
9546: Xii.m.ä.rli.inen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Poh-
9547: jois-Suome!sts tuotetun ohran tukiostoista aiheutuvan tap-
9548: pion korvaamiseen.
9549:
9550:
9551: Eduskunnalle.
9552:
9553: Vuonna 1949 ja jokaisena vuotena sen jäl- varattu 110 milj. mk, pitäisi määrärahaa li-
9554: keen on valtion viljavarasto tehnyt liikkei- sätä 120 milj. mk. ·
9555: den välityksellä viljelijäväestön kanssa ns. Sopimusviljelmillä tuotetusta ohrasta on
9556: Pohjois-Suomen ohranviljelyssopimuksia. Tä- Pohjois-Suomen ohranviljelysalueella tullut
9557: hän Pohjois-Suomen alueeseen on luettu Ou- ns. rahakasvi, joka siellä jossain määrin
9558: lun ja Lapin läänit ja lisäksi eräitä pohjoi- korvaa sokerijuurikkaan antamaa rahatuloa
9559: simpia kuntia Kuopion ja nykyisestä Pohjois- Etelä-Suomen viljelijäväestölle. Kun sokeri-
9560: Karjalan läänistä. Sopimusala on edellisinä juurikkaan viljelystä on valtio tukenut var-
9561: vuosina ollut 15 % peltopinta-alasta. Nyt sin huomattavilla määrärahoilla, ei esittä-
9562: kuluvalla vuodella se on 10 % sanotusta mämme 230 milj. määräraha ole mielestämme
9563: peltoalasta. Luovutusmäärä on ollut 1000 kg mitenkään kohtuuton. Kun otetaan huomioon
9564: näin saadusta hehtaarin alasta. Ohran kilo- ne vaikeat olosuhteet, joiden kanssa Pohjois-
9565: hinnassa on pyritty 5 mk alle Etelä-Suomen Suomen ohranviljelysalueelia viljelijäväestö
9566: rukiinhinnan. Tämän kesän hyvän sadon joh- joutuu kamppailemaan, ei ole syytä eikä
9567: dosta tulee viljavarastolle ohraa niin paljon, varaa olosuhteiden eikä rahatulojen huonon-
9568: että pystytään valtion talousarvioon vara- tamiseen.
9569: tusta 90 miljoonan markan määrärahasta Kaiken edellä sanotun perusteella kun-
9570: tilittämään liikkeille vain 32 mk kg eli 15 mk nioittavasti ehdotamme,
9571: 50 penniä alle Etelä-Suomen rukiinhinnan,
9572: josta liike perii 1 mk kilolta kuluihinsa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9573: Jos pyritään siihen, että ohran hinnaksi tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XXV lu-
9574: tulisi 5 mk alle mainitun rukiinhinnan, tar- vun 28 momentille lisäyksenä 120 mil-
9575: vittaisiin viljavaraston tappion kasvamiseen, joonaa markkaa Pohjois-Suomessa tuo-
9576: jos tulevana kesänä tulee kuluvaan kesään tetun ohran tukiostoista aiheutuvan
9577: verrattava sato, 230 miljoonaa markkaa. Kun tappion korvaamiseen.
9578: 1961 talousarvioesityksessä on tarkoitukseen
9579: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
9580:
9581: Kalle Kämäräinen. Niilo Ryhtä.
9582: Eemil Partanen. Artturi J'åmsen.
9583: Olavi Lahtela..
9584:
9585:
9586:
9587:
9588: 27 E 644/60
9589: 1180
9590:
9591: IV,308. - Ra.h.al. N: o 198.
9592:
9593:
9594:
9595:
9596: Lahtela. ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulustipen-
9597: dien korottamiseen.
9598:
9599:
9600: Eduskunnalle.
9601:
9602: Vähävaraisten opiskelijain taloudelliset lain tarkoittamia stipendejä ja avustuksia
9603: mahdollisuudet korkeakouluopintojen harjoit- indeksin nousua vastaavasti.
9604: tamiseen ovat jatkuvasti huonontuneet. Tämä Stipendilain 11 § : n mukaan stipendejä ja
9605: johtuu siitä, ettei korkeakoulustipendejä, avustuksia voidaan stipendilakia muutta-
9606: jotka on tarkoitettu turvaamaan köyhien malla korottaa indeksin nousun edellyttä-
9607: kotien lahjakkaiden lasten opintietä, ole kesä- mällä määrällä, mikäli tulo- ja menoarviossa
9608: kuun 6 päivänä 1953 korkeakoulustipendeistä osoitetaan tarkoitukseen tarvittavat varat.
9609: annetun lain voimassaoloaikana lainkaan ko- Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
9610: rotettu, vaikka elinkustannukset ovat tuona
9611: aikana nousseet n. 35 prosenttia, kuten vi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9612: rallinen elinkustannusindeksi osoittaa. Kun tulo- ja menoarvioon 45 000 000 mar-
9613: periaatteessa kuitenkin on lähdettävä siitä, kan arviomäärärahan käytettäväksi
9614: että nuorilla tulee olla varallisuusasemasta korkeakoulustipendeistä 5 päivänä ke-
9615: riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet opin- säkuuta 1953 annetussa laissa tar-
9616: tojen harjoittamiseen, on tämä vähävaraisten koitettujen stipendien ja avustusten
9617: opiskelijain kohdalla tapahtunut reaalisten korottamiseen elinkustannusindeksin
9618: mahdollisuuksien huonontuminen mitä kii- nousua vastaavasti.
9619: reimmin korjattava korottamalla mainitun
9620: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
9621:
9622: Olavi Lahtela. Juha Rihtniemi.
9623: Veikko Savela. Antti J. Rantamaa.
9624: Reino A.la-Kulju. K. Honkonen.
9625: Anna-Liisa Tiekso. Mauno Pohjonen.
9626: Aaro Stykki. Sulo Bostila.
9627: 113f
9628:
9629: IV,309. - Rah.al. N: o 199.
9630:
9631:
9632:
9633:
9634: Lahtela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta suoma-
9635: laisen kirjallisuuden tukemista varten.
9636:
9637:
9638: Ed usku n nalle.
9639:
9640: Suomen Kirjailijaliiton ja Finlands esimerkiksi urheilumme kansainvälinen huo-
9641: Svenska Författareföreningin nauttiman val- mio on mahdollista vain huomattavien julkis-
9642: tionavun määrä on usean vuoden ajan (v:sta ten varojen turvin. Tämä kulttuurimme tun-
9643: 1952) pysynyt samana, vaikka tämän val- netuksi tekeminen ulkomailla on erityisen
9644: tionavun riittävyyttä ovat aikaa myöten vaikeaa ja toisaalta erityisen merkityksellistä
9645: vähentäneet muun muassa seuraavat tekijät: kielialueemme pienuutta ja maamme eris-
9646: - jatkuva, joskin hidastunut inflatoori- tettyä asemaa ajatellen.
9647: nen tekijä, Liittojen on erityisesti huolehdittava maa-
9648: - molempien liittojen jäsenmäärän lisään- seudulla asuvista jäsenistään, jotka lähellä
9649: tyminen, asuvien ammattitoverien tukea vaille jää-
9650: - ammatillisten järjestöjen tehtävien mo- dessään ovat monella tavoin poikkeuksellisen
9651: nipuolistuminen. vaikeassa asemassa.
9652: Tämä tuntuu erittäin selvästi juuri mai- Liittojen johtokunnan jäsenet ovat vapaa-
9653: nittujen liittojen kohdalla, koska niiden jä- ehtoisesti omaa aikaansa uhraten yrittäneet
9654: senet elävät yhteiskunnassamme poikkeuksel- selvitä näistä jatkuvasti lisääntyneistä teh-
9655: lisessa taloudellisessa ja sosiaalisessa epä- tävistä. On kuitenkin ilmeistä, että tilanne
9656: varmuudessa. Liitot joutuvat monella ta- ennen pitkää muodostuu kestämättömäksi
9657: valla korvaamaan sen turvan, joka muiden ilman valtiovallan lisättyä tukea. Kun lisä-
9658: alojen työntekijöillä on vakituisessa työn- tyn tuen yhteismäärä on vain 3 550 000 mk,
9659: antajassa, mutta joka kirjailijoilta puuttuu. ei se millään tavoin järkytä valtion tulo- ja
9660: menoarviota.
9661: Maassamme ei ole mitään elintä eikä lai- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
9662: tosta, joka huolehtisi kirjailijoiden ammatil- tavasti,
9663: lisesta kasvatuksesta. Näin ollen tämäkin
9664: tehtävä jää niukan valtionavun turvin toi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9665: miville liitoille. Lienee selviö, että ne tällä tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 10
9666: tavoin huolehtivat tärkeästä yhteiskunnalle Pl. XVIII: 1 momentille 1 050 000
9667: kuuluvasta tehtävästä. Kirjallisuustason säi- markan, 10 Pl. XVIII: 2 B momentille
9668: lyttäminen kansainvälisesti vertailukelpoisena (raha-arpajaisten voittovaroista jae-
9669: ja kirjallisuuden jatkuva rikastuttaminen on tut) 1 000 000 markan ja 10 Pl.
9670: ensiarvoisen merkityksellistä jokaisen kansa- XVIII: 2 B momentt"lle ( suomenkieli-
9671: kunnan henkiselle omavaraisuudelle. sen kirjallisuuden edistämiseen vara-
9672: Liittojen tehtäväksi jää myös kirjallisuu- tuista määrärahoista jaetut) 1 500 000
9673: temme ja yleensä koko kulttuurimme tunne- markan määrärahat suomalaisen kir-
9674: tuksi tekeminen ulkomailla, kun sen sijaan jallisuuden tukemista varten.
9675: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
9676:
9677: Olavi Lahtela. Grels Teir.
9678: Hannes Paaso. Veikko Hyytiäinen.
9679: Eino Tainio. Jaakko Kemppainen.
9680: Pentti Niemi. Arvi Turkka.
9681: 1182
9682:
9683: IV,310. - Rah.al. N:o 200.
9684:
9685:
9686:
9687:
9688: Lahtela ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuoriso-
9689: kasvatustyötä tekeville järjestöille.
9690:
9691:
9692: E d u s k u n n a 11 e.
9693:
9694: Nuorisojärjestöjen osuua yhteiskunnas- ihmiset vaille mahdollisuuksia osallistua nuo-
9695: samme tapahtuvassa yleisessä kansalaiskas- risojärjestöjen kehittävään toimintaan.
9696: vatuksessa on vuosi vuodelta jatkuvasti li- Yhteiskunnan taholta on nuorisotyö saa-
9697: sääntynyt. Erityisen arvokkaaksi nuorisojär- nut vastaanottaa kiitettävää ymmärtämystä
9698: jestöjen työ muodostuu sen vuoksi, että se ja myöskin taloudellista tukea. Vuoden 1961
9699: tapahtuu kauttaaltaan vapaaehtoisuuden pe- valtion tulo- ja menoarvioon merkitty mää-
9700: riaatteen mukaisesti. Nuorisojärjestöjen pii- räraha nuorisojärjestöille jaettaviksi avus-
9701: rissä nuoret ihmiset voivat kehittää itseään tuksiksi ei kuitenkaan ole lähimainkaan riit-
9702: vapaaehtoisen, mutta tehokkaasti ohjatun tävä nuorisojärjestöjen tehokkaan ohjaaja-
9703: monipuolisen toiminnan kautta. Juuri tämän koulutuksen aikaansaamiseksi.
9704: vuoksi nuorisojärjestöjen suorittama kasva- Edellä mainitun perusteella esitämme kun-
9705: tustyö muodostaa korvaamattoman osan ko- nioittaen,
9706: din ja koulun kasvatuatyön rinnalla.
9707: Tehokas nuorisotoiminta on ratkaisevasti että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9708: riippuvainen vapaaehtoisista ohjaajista. Jär- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XXVII
9709: jestöjen taloudelliset edellytykset määrätie- luvun 4 momentin B-kohtaan lisäyk-
9710: toisen ohjaajakoulutuksen suorittamiseen ovat senä 25 000 000 markkaa nuorisokasva-
9711: kuitenkin poikkeuksetta erittäin pienet. Oh- tustyötä tekevien järjestöjen ohjaaja-
9712: jaajapulan vuoksi jäävät tuhannet nuoret koulutuksen sekä kurssi- ym. toimin~
9713: nan tukemiseen.
9714: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
9715:
9716: Olavi Lahtela. Alwa.r Sundell.
9717: Esa Timonen. Olli Aulanko.
9718: Matti Kekkonen. Aa.ro Stykki.
9719: Akseli Pa.arma.n. Arvo Pentti.
9720: Veikko Savela. Hannes Pa.aso.
9721: Olli J. Uoti. Esu Niemelä.
9722: Aarre Marttila.. Mikko Kaarna.
9723: 1133
9724:
9725: IV,Sll. - Rall.a.l. N:o 201.
9726:
9727:
9728:
9729:
9730: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakenta-
9731: misen aloittamiseksi Taivalkoskelta Kemijärvelle.
9732:
9733:
9734: E d u s k u n n a 11 e.
9735:
9736: Kainuun ja Peräpohjolan talouselämän sille. Näistä mainittakoon Misin kaivosten
9737: kohottamiseksi suunnitelman laatinut ko- malmikuljetukset. Suunnitellun radan vai-
9738: mitea on mietinnössään (Komiteanmietintö kutuspiirissä on tehty myös malmiaiheita,
9739: n:o 10/1938) suositellut rakennettavaksi rau- jotka voivat ennenpitkää johtaa kaivostoi-
9740: tatien Kontiomäeltä Taivalkosken kautta mintaan. Posion Maaninkavaaran vermi-
9741: Kemijärvelle. Komitea esitti samalla, että kuliitti on edelleen jatkuvan mielenkiinnon
9742: rautatietä ryhdyttäisiin rakentamaan myös kohteena, sillä joudutaanhan nyt tuomaan
9743: Kemijärveltä käsin. Rata on nyt valmis mainittu raaka-aine maahamme Afrikasta
9744: Taivalkoskelie asti, mutta sen jatkamisesta saakka. Alueen metsävarojen hyväksikäy-
9745: ei ole vielä tehty päätöstä. Eduskunnan pää- tölle rata on myös tarpeellinen.
9746: töksen mukaisesti on Taivalkosken-Posion- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
9747: Kemijärven ratasuunnalla suoritettu täys- vuodesta 1921 alkaen tehtyihin lukuisiin
9748: koneellinen tutkimus. Radan tarpeellisuudesta eduskunta-alotteisiin radan rakentamiseksi
9749: on oltu yksimielisiä. Nyt kun Kemijärvelle esitämme kunnioittavasti,
9750: ryhdytään rakentamaan puunjalostusteh-
9751: dasta, on rautatie entistäkin tärkeämpi, sillä että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9752: radan rakentamisella lyhennetään kuljetus- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
9753: matkaa Kemijärveltä koko vuoden auki ole- markan määrärahan rautatien raken-
9754: vaan satamaan n. 100 km:llä. Rautatie on tamisen aloittamiseksi Taivalkoskelta
9755: ensiarvoisen tärkeä myös muille kuljetuk- Kemijärvelle.
9756: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
9757:
9758: Olavi Lahtela.. Akseli Pa.a.rm.an.
9759: Vilho Väyrynen.
9760: 1134
9761:
9762: IV,312. - Ra.h.al. N:o 202.
9763:
9764:
9765:
9766:
9767: Laht~la. ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
9768: miseksi Kemijärven J avarusvastuun asutusalueelta Pelko-
9769: senniemen kirkonkylään.
9770:
9771:
9772: Eduskunnalle.
9773:
9774: Eduskunta hyväksyi 28 päivänä helmi- peellisenru tie- ja vesirakennusha1lituskin.
9775: kuuta 1958 toivomuksen hallitukselle, että se Ehdotammekin kunnioittavasti,
9776: ryhtyisi toimenpiteisiin tutkimuksen toimit-
9777: tamiseksi tien rakentamiseksi Kemijärven että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9778: ,.Javarusvastuun asutusalueelta Pelkosennie- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
9779: men kirkonkylään. Tämän 20 km:n pituisen markan määrärahan maantien raken-
9780: tien rakentaminen olisi kiireellisesti toteutet- tamiseksi Kemijärven Javarusvastuutt
9781: tava myös siitä syystä, että sitä pitää tar- asutusalueelta Pelkosenniemen kirkon-
9782: kylään.
9783: Helsingissä 17 päivänä syyakuunta 1960.
9784:
9785: Ola.vi Lahtela.. Ale Holopainen.
9786: Ha.nnes Pa.a.so. Akseli Pa.a.rma.n.
9787: Eemil Pa.rta.nen. Erkki Koivisto.
9788: Vilho Väyrynen.
9789: 1185
9790:
9791: IV,313. - B.ah.al. N: o 203.
9792:
9793:
9794:
9795:
9796: Lahtela. ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
9797: miseksi Utsjokeen rakennetun m'llan ja sen eteläpuolella
9798: olevien koskien sivuutustien väh'lle sekä mainitulta sillalta
9799: Nuorgamin kautta Norjan rajalle.
9800:
9801:
9802: E d u s k u n n a.ll e.
9803:
9804: Eduskunta. hyväksyi hallitukselle toivo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9805: muksen 6 päivänä toukokuuta 1960 määrä- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
9806: rahan ottamisesta vuoden 1961 valtion tulo- markan määrärahan maantien raken-
9807: ja menoarvioon maantien rakentamiseksi tamiseksi Utsjokeen rakennetun sil-
9808: Utsjokeen rakennetun sillan ja sen eteläpuo- lan ja sen eteläpuolella olevien kos-
9809: lella olevien koskien sivuutuatien välille sekä kien sivuutustien välille sekä maini-
9810: mainitun sillan ja sen pohjoispuolella olevan tun sillan ja sen pohjoispuolella ole-
9811: Nuorgamin kautta. Norjan rajalle. van Nuorgamin kautta Norjan rajalle.
9812: Kun hallitus ei ole ottanut mainittua mää-
9813: rärahaa tulo- ja menoarvioesitykseen, esi-
9814: tämme kunnioittavasti,
9815: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta. 1960.
9816:
9817: Ola.vi Lahtela. Erkki Koivisto.
9818: Akseli Pa.a.r:m.a.n. Vilho Väyrynen.
9819: 1186
9820: IV,S14. - Ra.h.al. N:o 204.
9821:
9822:
9823:
9824:
9825: Lahtela. ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
9826: miseksi Menesjärveltä Repojoelle.
9827:
9828:
9829: E d u s k u n n a ll e.
9830:
9831: Yhdystien rakentaminen Inarista Enon- taloutta sekä turistiliikennettä, olisi syytä
9832: tekiölle on ollut vireillä jo kauan. Tie onkin viivyttelemättä ryhtyä tien rakentamiseen
9833: nyt valmis Menesjärvelle saakka, josta tut- ainakin Repojoelle saakka. Esitämmekin
9834: kimusta on jatkettu n. 20 km: n pituudelta kunnioittavasti,
9835: Repojoelle pä.in. Tutkimus valmistuu tiettä-
9836: -västi Repojoelle saakka tänä syksynä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9837: Kun mainittu yhdystie on erittäin tärkeä tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
9838: pohjois-Lapin liikenteelle ja on omiaan edis- markan määrärahan maantien raken-
9839: tämään mainitun alueen metsä- ja poro- tamiseksi Menesjärveltä RepojoeZle.
9840: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
9841:
9842: Olavi Lahtela.. Akseli Paarma.n..
9843: Erkki Koivisto.
9844: 1187
9845:
9846: IV,315. - Ra.h.a.l. N: o 205.
9847:
9848:
9849:
9850:
9851: Lahtela ym.: Mä(J.rärahan osoittamisesta maantien rakent~
9852: m.i8ek8i Vanttamjäroen asutusalueelta Vian rautatie-
9853: asemalle.
9854:
9855:
9856: E d u 8 k u n n a 11 e.
9857:
9858: Eduskunta on 4 päivänä kesäkuuta 1956 maantien rakentamiseksi. Kun näin. ei ole
9859: lausunut hallitukselle toivomuksen, että se tapahtunut, esitämme kunnioittav-asti,
9860: ryhtyisi kiireellisiin. toimenpiteisiin maantien
9861: rakentamiseksi Rovaniemen maalaiskunnassa että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9862: olevalta Vanttausjärven asutusalueelta Vian tulo- ja menoarvioon 50 m''ljoonan
9863: rautatieasemalle. 29 päivänä huhtikuuta 1960 markan määrärahan maantien raken-
9864: eduskunta lausui hallitukselle lisäksi toivo- tamiseksi Rovaniemen maalaiskunnassa
9865: muksen, että se ottaisi vuoden 1961 valtion olevalta V anttausjärven asutusalueelta
9866: tulo- ja menoarvioon määrärahan mainitun Vian rautatieasemalle.
9867: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1960.
9868:
9869: Olavi Lahtela. Ale Holopainen.
9870: Hannes Paaso. Akseli Paarm.an.
9871: Eemil Partanen. Erkki Koivisto.
9872: Vilho Våyrynen.
9873:
9874:
9875:
9876:
9877: 28 E 644/60
9878: 1138
9879:
9880: IV,316. - Rah.al N: o 206.
9881:
9882:
9883:
9884:
9885: Lahtela. ym.: Määrärahan osoittamisesta Savukosken ja So-
9886: dankylän kuntien yhdystien rakentamiseksi H ihnavaa-
9887: ran-Tanhuan välillä.
9888:
9889:
9890: E d u s kun n a 11 e.
9891:
9892: Savukosken ja Sodankylän kuntien väli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9893: nen yhdystie on vielä keskeneräinen n. 30 tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
9894: km:n matkalla. Kun posti- ja linja-autolii- markan määrärahan Savukosken ja
9895: kenteen käyntiin saamisen takia tie olisi ra- Sodankylän kuntien yhdystien val-
9896: kennettava valmiiksi, esitämme kunnioitta- miiksi rakentamiseksi H ihnavaaran-
9897: vasti, Tanhuan välillä.
9898: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
9899:
9900: Olavi Lahtela.. Erkki Koivisto.
9901: Akseli Paa.rman. Vilho Väyrynen.
9902: 1139
9903:
9904: N,317. - Rah.al. N:o 207.
9905:
9906:
9907:
9908:
9909: Lahtela ym.: Määrärakan osoittamisesta V uojärven-Java-
9910: ruksen tien rakentamiseksi maantieksi Kemijärve~Pel
9911: kosenniemen maantielle asti.
9912:
9913:
9914: Ed usk unn alle.
9915:
9916: Eduskunta hyväksyi 9 pa1vana lokakuuta että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9917: 1956 toivomuksen hallitukselle, että se ryh- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
9918: tyisi kiireellisesti toimenpiteisiin Kemijärven markan määrärahan Vuojärvefl,--,/a-
9919: Javaruksen-Sodankylän Vuojärven välisen varuksen tien rakentamiseksi maan-
9920: tien saattamiseksi maantienä asianmukaiseen tieksi Kemijärve~Pelkosenniemen
9921: kuntoon. Kun näin ei ole vieläkään tapah- maantielle asti.
9922: tunut esitämme kunnioittavasti,
9923: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1960.
9924:
9925: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto.
9926: Akseli Pa.a.rm.a.n. Vilho Väyrynen.
9927: 1140
9928:
9929: IV,318. - Bah.al N: o 208.
9930:
9931:
9932:
9933:
9934: Lahtela ym.: Mäaf'äriJhtJn. osoittamisesta maan.tien rakenta-
9935: mi&ekft Kemijärven. Soppelasta Räisälään.
9936:
9937:
9938: Eduskunnalle.
9939:
9940: Eduskunta lausui 16 pa1vana lokakuuta että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9941: 1956 hallitukselle toivomuksen, että hallitus tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
9942: ryhtyisi kiireellisesti toimenpiteisiin maan- markan suuruisen. määrä~ maan-
9943: tien rakentamiseksi Kemijärven kunnassa tien rakentamiseksi Kemijärven. 8op-
9944: olevasta Soppelan kylästä saman kunnan pelasta Räisälään.
9945: Räisälän kylään. Töitä ei kuitenkaan vielä-
9946: kään ole aloitettu, joten ehdotamme kun-
9947: nioittavasti,
9948: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1960.
9949:
9950: Olavi Lahtela.. Ale Holopainen.
9951: Hannes Paa.so. Akseli Pa.a.rm.an.
9952: Eemil Partanen. Erkki Koivisto.
9953: Vilho Väyrynen.
9954: 1141
9955:
9956: IV,S19. - Ra.h.al. N: o 209.
9957:
9958:
9959:
9960:
9961: Lahtela. ym.: Määrä.rahan osoittamisesta yhdysmaantien ra-
9962: kentamiseksi Hietalalta Hanhimaahan KittiUin kunnassa.
9963:
9964:
9965: E d u s k u n n a 11 e.
9966:
9967: Kittilän kunnassa olevien Hietalan ja tölle ensiarvoisen tärkeä, esitämme kunnioit-
9968: Hanhimaan kylien n. 9 km: n pituisen yh- tavasti,
9969: dystien rakentamisesta on tehty jo lukuisia että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
9970: aloitteita. Ne eivät ole kuitenkaan vielä joh- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
9971: taneet myönteiseen päätökseen. Kun tien ra- markan määrärahan yhdysmaantien
9972: kentaminen on Kittilän kunnan sisäiselle rakentamiseksi KittiUin kunnan Hie-
9973: liikenteelle ja valtion metsien hyväksikäy- talasta saman kunnan H anhimaahan.
9974: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
9975:
9976: Olavi Lahtela. Akseli Paarman.
9977: Vilho Väyrynen.
9978: 1142
9979:
9980: IV,S20. - Ra.h.a.l. N:o 210.
9981:
9982:
9983:
9984:
9985: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
9986: miseksi Sodankylän Orajärven kylästä Pelkosenniemen--
9987: Sodankylän maantielle.
9988:
9989:
9990: E d u s kun n a 11 e.
9991:
9992: Maantien rakentaminen Sodankylän Ora- työllisyysohjelmaansa. Esitämmekin kunnioit-
9993: järven kylästä Pelkosenniemen-Sodankylän tavasti,
9994: maantiehen on ollut vireillä mainitun tien että Ed·uskunta ottaisi vuoden 1961
9995: valmistumisesta alkaen. Asiasta on tehty lu- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
9996: kuisia eduskunta-aloitteita ja Sodankylän markan määrärahan tien rakentami-
9997: kunta on esittänyt siitä useita toivomuksia. seksi Sodankylän kunnan Orajärven
9998: Nytkin kunta on ottanut mainitun tien ra- kylästä Pelkosenniemen--Sadankylän
9999: kentamisen kiireellisimpänä ja tärkeimpänä maantielle.
10000: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
10001:
10002: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto.
10003: Akseli Pa.arma.n. Vilho Väyrynen.
10004: 1143
10005:
10006: IV,321. - Rah.al. N: o 211.
10007:
10008:
10009:
10010:
10011: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
10012: miseksi Rovaniemen maalaiskunnan Saarenkylästä Mark-
10013: kasuvantoon.
10014:
10015:
10016: E d u s kun n a 11 e.
10017:
10018: Viitaten lukuisiin aloitteisiin Rovaniemen markan määrärahan maantien raken-
10019: mlk: n Saarenkylän-Markkasuvannon maan- tamiseksi Rovaniemen mlk:n Saaren·
10020: tien rakentamiseksi esitämme kunnioittavasti, kylästä Markkasuvantoon.
10021: että Ed·uskunta ottaisi vuoden 1961
10022: tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
10023: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
10024:
10025: Olavi Lahtela. Akseli Paarman.
10026: Hannes Paaso. Erkki Koivisto.
10027: 1144
10028:
10029: IV,322. - Ra.h.al. N: o 212.
10030:
10031:
10032:
10033:
10034: Lahtela ym.: Määrltrahtm osoittamisesta sillan rakentami-
10035: seksi Kemijärven-Rovaniemen maantiellä olevaan Lauta-
10036: salmeen.
10037:
10038:
10039: Eduskunnalle.
10040:
10041: Kemijärven-Luusuan-Rovaniemen maan- vedensäännöstelyn yhteydessä allas, on lossin
10042: tien liikennettä hidastaa jatkuvasti Lauta- ylitys talvisaikaan mahdoton. Esitäm.mekin
10043: salmen lossi. Kun päivittäinen kuljetustarve kunnioittavasti,
10044: nousee n. 300 autoon, on selvää, että liikenne
10045: ruuhkautuu. On myös otettava huomioon että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10046: Kemijoki Oy: n voimalaitosten rakennustöi- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
10047: den ja tuleva Kemijärven ruoppauksen kul- markan määrärahan sillan rakentami-
10048: jetustarve, jotka jatkuvasti lisääntyvät. seksi Kemijärven-Luusuan-Rova-
10049: Kun Kemijärvestä muodostetaan Kemijoen niemen maa.ntiellä olevaan Lautasal-
10050: meen.
10051: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
10052:
10053: Olavi Lahtela. Akseli Paa.rma.n.
10054: Hannes Pa.a.so. Antti J. Ra.nta.ma.a..
10055: Vilho Väyrynen.
10056: 1145
10057:
10058: IV,323. - Ra.h.a.l. N :o 213.
10059:
10060:
10061:
10062:
10063: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta siltojen rakenta-
10064: miseksi Kemijärven-Posion maantiellä oleviin Kaisan- ja
10065: Lantunginsalmeen.
10066:
10067:
10068: Ed u s kunnalle.
10069:
10070: Aikaisemmin on tehty jo lukuisia aloit- salmen lossi. Kun Kemijärvestä muodoste-
10071: teita siltojen rakentamiseksi Kemijärven- taan Kemijoen vedensäännöstelyn yhtey-
10072: Lehtolan-Posion välisellä maantiellä oleviin dessä allas, tulee talvella salmien ylitys
10073: Kaisan- ja Lantunginsalmeen. Siltoja ei kui- jäitse mahdottomaksi. Esitämmekin kunnioit-
10074: tenkaan ole vielä rakennettu. Liikenne mai- tavasti,
10075: nitulla tiellä on jatkuvasti lisääntynyt. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10076: Niinpä salmien lossit joutuvat kesäisin kul- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
10077: jettamaan· autoja keskimäärin 150 kpl. vuo- markan määrärahan ~"ltojen rakenta-
10078: rokaudessa. Erityisen suuresti liikennettä miseksi Kemijärven-Lehtola?lr-Po-
10079: haittaava on se, että näiden lossien lisäksi sion maantiellä oleviin Kaisan- ja
10080: on 15 km:n matkalla myös kolmas, Lehto- Lantunginsalmeen.
10081: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
10082:
10083: Olavi Lahtela. Erkki Koivisto.
10084: Hannes Paaso. Vilho Våyrynen.
10085: Akseli Paarman. Nlilo Ryhtä..
10086:
10087:
10088:
10089:
10090: 29 E 644/60
10091: 1146
10092:
10093: IV,324. - Ra.h.al. N:o 214.
10094:
10095:
10096:
10097:
10098: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
10099: Kitisenjokeen Pelkosenniemen-Savukosken maantieUä.
10100:
10101:
10102: Eduskunnalle.
10103:
10104: Eduskunta lausui hallitukselle 13 päivänä että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10105: toukokuuta 1960 toivomuksen määrärahan t1tlo- ja menoarvioon 50 m·iZjoonan
10106: ottamisesta vuoden 1961 valtion tulo- ja me- markan määrärahan silla-n rakentami--
10107: noarvioon sillan rakentamiseksi Kitisenjokeen seksi Kitisenjokee"' Pelkosennieme'lt--
10108: Pelkosenniemen-Savukosken maantiellä. Savukosken maantiellä.
10109: Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, joten
10110: ehdotamme kunnioittavasti,
10111: Helsingis.sä 17 päivänä syyskuuta 1960.
10112:
10113: Ola.vi Lahtela. Toivo Frima.n.
10114: Hannes Pa.a.so. Akseli Paa.rma.n.
10115: Eemil Partanen. Erkki Koivisto.
10116: Ale Hol'Opainen. V"llho Väyrynen.
10117: 1147
10118:
10119: lV,S25. - B.a.h.al. N':o 215.
10120:
10121:
10122:
10123:
10124: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuralle koe-
10125: keittiön rakentamiseksi liesien ym. kokeilu· ja tutkimus-
10126: työtä varten.
10127:
10128:
10129:
10130: E d u s k u n n a 11 e.
10131:
10132: Viime vuosien kuluessa on sähkö- ja neste- Työtehoseuralla on ollut jo usean vuoden
10133: kaasuliesiä kehitetty erittäin voimakkaasti. ajan tutkimustilallaan Rajamäellä koneope-
10134: Niiden korkea taso ja erityisesti vaivaton tushalliin - entisen tallin valjashuoneeseen
10135: käyttö ja monet hyvät ominaisuudet ovatkin - tilapäisesti sijoitettu koekeittiö. Tämä
10136: vaikuttaneet niiden nopeaan yleistymiseen tuhoutui kuitenkin kesäkuussa 1960 kone-
10137: paitsi kaupungeissa myöskin maaseudulla, opetushallin tulipalossa. Kun koekeittiötä,
10138: jopa sellaisillakin metsärikkailla alueilla, opetushallin ahtauden ja puuliesien vaati-
10139: joissa puu olisi luonnollisin polttoaine. Tämä mien tulihormien puuttumisen vuoksi, ei
10140: yleistyminen on tapahtunut puuliesien kus- voida enää tilapäisestikään sijoittaa nyt kor-
10141: tannuksella. jattavaan koneopetushallirakennukseen, on
10142: Kuitenkin on epätietoista, pystyykö maan Työtehoseura suunnitellut sen sijoittamisen
10143: sähkötilanne tulevaisuudessa tyydyttämään toimistorakennuksen päähän, jossa sitä var-
10144: teollisuuden yhä kasvavan sähkönkäytön ten voidaan saada riittävät tilat.
10145: ohella myös kotitalouksien suuresti lisäänty- Kotitalouden kokeiluhuoneisto on nyt
10146: vän sähköntarpeen. suunniteltu kahta tarkoitusperää varten: 1.
10147: Koska metsiemme hoito antaa jatkuvasti kotitalouden kokeiluhuoneistoksi, johon ra-
10148: sellaista puuta, mitä teollisuus ei pysty käyt- kennetaan mm. edellä mainitut tulihormit
10149: tämään, olisi pienpuulle pyrittävä löytämään ja muut kokeiluihin tarvittavat laitteet sekä
10150: omassa taloudessa entistä sopivampia käyttö- 2. valistushuoneistoksi, johon sijoitetaan ko-
10151: muotoja. Kun pienpuun käyttö suurimmassa keiltujen kotitalouskoneiden ja laitteiden
10152: osassa maatamme erinomaisesti soveltuu keit- näyttely- ja luentotila. Kokemus on nimit-
10153: toliesien polttoaineeksi, olisi puuliesiä ny- täin osoittanut, että koneopetuskeskuksen
10154: kyistä voimakkaammin kehitettävä täyttä- kurssilaiset, lukuisat siellä käyvät retkikun-
10155: mään nykyajan vaatimukset, jotta niiden nat sekä keskuksessa järjestettävät työnäy-
10156: nykyinen käyttö ei tarpeettomasti vähenisi. tökset ja näyttelyt kaipaavat kotitalouden
10157: Tämä olisi maaseutumme yksityistalouksien työntutkimuksia ja koneita selvittelevän esit-
10158: ja koko kansantaloutemme kannalta suoras- telytilan.
10159: taan välttämätöntä. Samalla olisi tutkittava Viitaten ylläolevaan ehdotamme kunnioit-
10160: ja kehitettävä muitakin kotitalouslaitteita, tavasti,
10161: jotka käyttävät puuta polttoaineena. Tätä
10162: silmälläpitäen olisi tärkeätä, että Työteho- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10163: seuran koekeittiössä olisi mahdollisuus ko- tulo- ja menoarvioon 10 mt'l}oonan
10164: keilla ja vertailla puuta polttoaineena käyt- markan kertakaikkisen määrärahan
10165: täviä keitto-, paisto- ja lämmityslaitteita. Työtehoseuralle koekeittiön rakenta-
10166: 1148 IV,325. - Työtehoseuran kokeilu- ja tutkimustyö.
10167:
10168:
10169: miseksi puuta polttoaineena käyttä- ym. laitteiden kokeil1,1.- ja tutkimUB-
10170: vien liesien, leivin- ja Zämmitysuunien työtä varten.
10171: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
10172:
10173: Marja Lahti. Hilja Väänänen.
10174: Mauno Pohjonen. Martti Salminen.
10175: Eemil Partanen. Saara. Forsius.
10176: Aune Innala. Ale Holopainen.
10177: Esa Timonen. Arvo Pentti.
10178: Esu Niemelä.. Olavi Lahtela.
10179: Kalle Kämäräinen. Mikko Ka.a.rna..
10180: A. H'årkönen. Urho Kähönen.
10181: Pentti Pekkarinen. Veikko Savela.
10182: 1V,S26. - Rah.aJ. N: o 216.
10183:
10184:
10185:
10186: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkealan naiskoti-
10187: teollisuuskoulun uuden koulutalon rakentamiseksi.
10188:
10189:
10190: Ed us kunnalle.
10191:
10192: Valkealan naiskotiteollisuuskoulu on aloit- yhdistettyä koulumuotoa, jossa teoreettisten
10193: tanut toimintansa Säkkijärvellä v. 1904. aineiden lisäksi opetetaan kutomista ja om-
10194: Alkuvuosina oli koululla runsaasti vaikeuksia pelemista. Työvuoden pituus on 9 kuukautta.
10195: voitettavanaan. Koulu tuli kuitenkin tunne- Oppilasaines on kaikista yhteiskuntaluokista.
10196: tuksi ja tarpeelliseksi. TalVisodan syttyessä Heistä suurin osa on kotoisin Kymenlaakson
10197: v. 1939 oli koululla jo hyvä maine ja laaja pitäjistä, mutta on oppilaita ollut. ympäri
10198: ystäväpiiri. Sodan jalkoihin joutuneena se Suomea aina Rovanientä myöten. Siirtovä-
10199: tuhoutui täydelleen. Uudessa olinpaikassaan keen kuuluVia on myös ollut runsaasti.
10200: Valkealassa oli sen sananmukaisesti aloitet- Yleensä on ollut pyrkijöitä enemmän kuin
10201: tava tyhjästä. Valkealassa ollessaan on koulu on voitu kouluun ottaa. Valkealassa oloaikana
10202: toiminut 5: ssä eri paikassa vuokrahuoneis- on koulussa ollut 325 oppilasta eli vuotta
10203: toissa ja suurten taloudellisten vaikeuksien kohden 18.
10204: uhkaamana. Säkkijärven naiskotiteollisuus- Valkealan Martta-yhdistykselle oli koulun
10205: koulun kannatusyhdistys luovutti koulunsa v. huoltaminen raskasta ja niinpä koululle pe-
10206: 1946 Valkealan Martta-yhdistykselle, jonka rustettiin kannatusyhdistys, joka nyt koulun
10207: hallinnassa koulu oli viime vuoteen saakka. omistaa ja siitä huolehtii. Kun koulu pal~
10208: Koulu on nykyisin sijoitettu Valkealan kir- velee laajempaa aluetta kuin Valkeala ja Ky-
10209: konkylään ns. entiseen käräjätaloon, jonka menlaakso, on luonnollista, ettei kannatusyh-
10210: Valkealan Martta-yhdistys on koulua varten distys yksinään voi uutta koulua rakentaa ja
10211: ostanut. Rakennus on 1700-luvulta ja raken- ylläpitää, vaan se toivoo saavansa apua val-
10212: nettu pappilaksi, mutta on v. 1870 siirretty tiolta. Koulu on osoittautunut tarpeelliseksi,
10213: nykyiseen paikkaansa. Rakennus on yksiker- sillä se antaa tietoa ja kehittää käden taita-
10214: roksinen ja puurakenteinen ja on se jo ikän- vuutta, opettaa ammattitaitoa ja on pohja-
10215: säkin puolesta huonossa kunnossa, niin huo- kouluna alalla eteenpäin pyrittäessä. Täten
10216: nossa, ettei sitä enää voida korjata. Ellei koulu hyödyttää ei vain oppilasta itseään,
10217: uutta koulutaloa saada, on koulun piakkoin vaan hänen kotiaan ja koituu varmasti myös
10218: lopetettava yli 50 vuotta jatkunut toimin- jossain määrin koko kansakunnan hyväksi.
10219: tansa nuorten naisten käsityötaidon kohotta- Edellä esitettyyn Viitaten ehdotamme kun-
10220: jana. Maine koulutalon kehnoudesta alkaa nioittaen,
10221: levitä maakuntaan ja kun oppilasasuntola ko-
10222: konaan puuttuu, voi odottaa sen vastaisuu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10223: dessa estävän nuoria hakeutumasta kouluun. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
10224: Koulu on ns. yksityisluontoinen valtion- vun 8 momentille 20 miljoonaa mark-
10225: apua nauttiva maataloudellinen oppilaitos, kaa Valkealan naiskotiteollisuuskoulun
10226: joka toimii maataloushallituksen kotiteolli- uuden koulutalon rakentamiseksi.
10227: suusosaston valvonnan alaisena. Se edustaa
10228: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
10229:
10230: Marja. Lahti. Yrjö Sinkkonen. Veikko Ka.nsikas.
10231: Erkki Tuuli. Meeri Kalava.inen. Urho Saariaho.
10232: Mikko Kaarna.. Kalle Matilainen. Veikko Kokkola..
10233: Sulo Hostila.. Hilja. Väänänen. Tauno Kelovesi.
10234: Va.lto Käkelä.
10235: 1160
10236:
10237: IV,327. - Ra.h.a.l. N:o 217.
10238:
10239:
10240:
10241:
10242: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Miehikkälän-Kouvo-
10243: lan tien tutkimiseen.
10244:
10245:
10246: E d u s k u n n a ll e.
10247:
10248: Maantieolojen kehittäminen kaakkoiselia Kun tien pnrnn kuuluu liikekeskuksista
10249: rajaseudulla on ajankohtainen tehtävä. Kun kaukana olevat alueet erittäin syrjäiset seu-
10250: rajan johdosta liikenneyhteydet katkesivat, dut, jossa on runsaasti asutusta, olisi tien
10251: on tilanne ollut vaikea. Kouvolan muututtua nopea korjaaminen ja asianmukaiseen kun-
10252: keskeiseksi kauppapaikaksi alkoi kulku johtaa toon saattaminen nopeasti tehtävä. Paitsi
10253: sinne. Nyt Kouvolan tultua Kymenläänin paikallista luonnettaan, on se samalla kautta-
10254: pääkaupungiksi on luonnollista, että tiet joh- kulkutie, joten se on erittäin tarpeellinen.
10255: tavat Kouvolaan. Kaakkoiselta rajaseudulta Että tien parantamiseen voitaisiin ryhtyä
10256: on linja-autoyhteys Miehikkälän kk:n, Suur- olisi se tutkittava.
10257: miehikkälän kylän, Vehkalahden pitäjän Py- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10258: hällön ja Turkian kylien, Sippolan pitäjän
10259: Haapalan ja Hirvelän kylien kautta Kouvo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10260: laan. Tie on noin 70 km. Huonoa ja korjaa- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
10261: matonta tietä on Miehikkälä-Pyhältö ja eri- määrärahan Miehikkälän-Turkian-
10262: koisen huonossa kunnossa on ns. isännätön Haapalan kautta Kouvolaan johtavan
10263: tie Turkian Haapalan välillä, n. 6 km. tien tutkimiseksi.
10264: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
10265:
10266: Marja Lahti. Veikko Ka.nsikas. Tauno Kelovesi.
10267: 1151
10268:
10269: IV,328. - Ra.h.al. N: o 218.
10270:
10271:
10272:
10273:
10274: La.klmla. ym.: Määrärahcm osoittamisesta Sieppijärven-
10275: Pasmajärven-Lohinivan maantien korjaustöiden aloitta-
10276: mista varten.
10277:
10278:
10279: E d u s kun n a 11 e.
10280:
10281: Sieppijärven - Pasmajärven - Lohinivan huonosti rakennettu. Liikennöiminen tiellä
10282: välinen maantie Kolarin ja Rovaniemen maa- onkin kohta mahdotonta, ellei sitä perusteel·
10283: laiskunnan alueella on tärkeä yhdystie Tor- lisesti korjata. Korjaussuunnitelma on ole-
10284: nion-Muonion tien ja Rovaniemen~Kittilän massa ja punnitukset tien kunnostamiseksi
10285: tien välillä. Tätä tietä kuljetetaan suurelta on jo suoritettu.
10286: osalta Kolarin kunnan alueelta maito Kauko- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10287: sen meijeriin. Muutenkin tie on ainoa lii·
10288: kenneväylä laajaan järvikyläalueeseen Kola- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10289: rin kunnassa. Tietä käytetään myös raskai- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
10290: siin puutavarakuljetuksiin varsinkin talvi- kan määrärahan Sieppijärven-Pasma-
10291: aikana, ja sillä liikennöi kaksi linja-autovuo- järven-Lohinivan maantien korjaus-
10292: roakin. Tästä syystä tie on joutunut varsin töiden aloittamiseksi.
10293: huonoon kuntoon, koska se jo alun perin oli
10294: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
10295:
10296: Eemeli Lakkala,, Anna-Liisa. Tiekso.
10297: Eino Tainio. Toivo Frim.a.n.
10298: 1152
10299:
10300: IV,329. - Ra.h.al. N:o 219.
10301:
10302:
10303:
10304:
10305: Lakka.l.a. ym..: Määrärahan osoittamisesta Pellon-Meltauksen
10306: maantien korjaustöiden aloittamista varten.
10307:
10308:
10309: Ed us kunnalle.
10310:
10311: Pellon kunnan kirkonkylästä lähtevä ja mätön. Myös uittotöiden hoitamisen kannalta
10312: Saukkoriipin-Konttajärven kylien kautta se on tärkeä. Tämän ohella tietä käyttävät
10313: Rovaniemen kunnan alueelle Ounasjoki-var- valtavat matkailijajoukot, kun tien varrella
10314: relle Meltauksen kylään päättyvä maantie on on kaunis Rattostunturi ja Rattosjärvi ym.
10315: erittäin tärkeä yhdystie Tornionlaaksosta matkailukohteet. Ellei tietä pikaisesti kor-
10316: Ounasjokilaaksoon. Tie on heikkorakenteinen jata, uhkaa liikenne siellä kokonaan loppua.
10317: ja kun se on joutunut raskaaseen rasitukseen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10318: mm. valtavan puutavaran kuljetuksen vuoksi, nioittaen,
10319: on sen kunto jatkuvasti huonontunut. Tien
10320: varrella on useita isoja kyliä Rovaniemen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10321: maalaiskunnan ja Pellon kunnan alueella ja tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
10322: se on niiden ainoa liikenneväylä. Tien vai- kan määrärahan Pellon-Meltauksen
10323: kutuspiiriin kuuluu laajoja metsäalueita, joi- maantien korjaustöiden aloittamiseksi.
10324: den hyväksikäyttöä ajatellen tie on välttä-
10325: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
10326:
10327: Eemeli Lakkala. Anna-Liisa Tiekso.
10328: Eino Tainio. Toivo Friman.
10329: 1153
10330:
10331: IV,330. - Rah.al. N: o 220.
10332:
10333:
10334:
10335:
10336: LakkaJ.8, ym.: Määrärahan osoittamisesta H avelasta Kolariin
10337: johtavan Väylänvarren tien peruskorjaustöiden aloitta-
10338: mista varten;
10339:
10340:
10341: E d u s k u n n a 11 e.
10342:
10343: Tornion-Muonion maantiestä eroaa Pel- Lisäksi alueella on huomattavia matkailu-
10344: lon kunnan Pellonkylän Havelasta ns. Väy- kohteita ja puutavarain uittotöiden kannalta
10345: länvarren maantie, joka Tornion ja Muo- tie on myös tärkeä.
10346: nionjokien rantaa seuraten päättyy Kolarin Tien vaikutuspiiriin tulee laajoja asutus-
10347: kirkonkylään. Täällä tie jälleen yhtyy Tor- alueita, joita varten jo nyt on tekeillä suun-
10348: nion-Muonion maantiehen. Tämä 72 km nitelmia ja mittauksia sekä lohkomisia asu-
10349: pitkä tie on erittäin tärkeä sanottujen joki- tustilojen muodostamiseksi.
10350: varsien yli 1 000 henkilöön nousevalle asu- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
10351: kasmäärälle. ehdotamme,
10352: Tie on noin 29 vuotta sitten rakennettu
10353: ja jäänyt silloin osittain keskeneräiseksi, että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10354: eikä sitä ole koskaan perusteellisesti kor- tulo- ja menoarvioon 35 000 000 mar-
10355: jattu, siksi se on erittäin huonossa kunnossa. kan määrärahan H avelasta Kolariin
10356: Tiellä on postiautoliikenne, joka tien heik- johtavan Väylänvarren tien perus-
10357: kouden vuoksi monesti häiriintyy useiksi korjaustöiden aloittamista varten.
10358: päiviksi, jopa toisinaan moneksi viikoksi,
10359: etenkin keväisin.
10360: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
10361:
10362: Eemeli Lakkala. Ann.a.-Liisa. Tiekso.
10363: Eino Tainio. Toivo Friman.
10364:
10365:
10366:
10367:
10368: 80 E 644/60
10369: 1154
10370:
10371: IV,331. - Ra.h.al. N: o 221.
10372:
10373:
10374:
10375:
10376: La.kkala. ym.: Määrärahan osoittamisesta .li..käsjokisuusta
10377: .li..käslompolon kautta Tiurajärvelle johtavan tien perus-
10378: korjaustöiden aloittamiseen.
10379:
10380:
10381: E d u s k u n n a 11 e.
10382:
10383: Tornion-Muonionjoen maantiestä Äkäs- Tien peruskorjauksen suorittaminen olisi
10384: jokisuulta Äkäslompoloon eroava ns. .Äkäs- näin ollen aivan välttämätöntä. Samassa yh-
10385: joentie on heikkokuntoinen, koska se on ra- teydessä voitaisiin rakentaa valmiiksi noin
10386: kennusvaiheessa jäänyt keskeneräiseksi. Alun- 12 km: n pituinen tieosuus Äkäslompolosta
10387: perin tien on rakentanut metsähallitus met- Tiurajärvelle. Metsähallituksen toimesta on
10388: aätieksi, joka jäi sen jälkeen isännättömäksi 2 vuotta sitten tiepohja tällekin osuudelle
10389: tieksi. Kolarin kunnan toimesta sitä on vä- rakennettu.
10390: häisessä määrässä myöhemmin korjattu, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10391: mutta vilkkaasti liikennöitynä tien kunto
10392: tästä huolimatta on entisestään huonontunut. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10393: Tämä 27 km:n pituinen tie on varsin tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
10394: tärkeä monestakin syystä. Se on vilkkaimpia kan määrärahan .li..käsjokisuusta .li..käs-
10395: matkailuliikenneteitä. Metsä- ja uittotöiden lompolon kautta Tiurajärvelle johta-
10396: kannalta se on myös tärkeä ja paikalliselle van tien peruskorjaustöiden aloitta-
10397: väestölle se on ainoa kulkuväylä. Lisäksi miseksi.
10398: tien vaikutusalueeseen liittyvät valtavat Ko-
10399: larin malmikentät.
10400: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
10401:
10402: EemeH La.k:kala. Anna-Liisa Tiekso.
10403: Eino Tainio. Toivo Frim.a.n.
10404: 1155
10405:
10406: IV,332. - Rah.al. N:o 222.
10407:
10408:
10409:
10410:
10411: Lehmonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta väki-
10412: lannoitteiden ja maatalouskalkin hankkimisesta aiheutuvien
10413: kustannusten alentamiseen pientiloilla.
10414:
10415:
10416: E d u s k u n n a 11 e.
10417:
10418: Valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain seen oikeuttavien ostotodisteiden saaJam lu-
10419: varatuilla määrärahoilla maatalouden tuotan- kumäärä on pienentynyt siksi, että ostotodis-
10420: tokustannusten tasoittamiseksi on pyritty ta- teiden saantiin oikeuttavaa tulorajaa on alen-
10421: soittamaan pientilojen korkeampia tuotanto- nettu nykyiseen 400 000 markan tulorajaan
10422: kustannuksia ja edistämään pientilojen vilje- kunnallisverotuksessa. Tämä yhdessä muun
10423: lystuottavuutta. Maatalouskalkin ja väkilan- tuotantokustannusten nousun kanssa on ai-
10424: noitteiden ostoon annettavat avustukset ovat heuttanut pientilojen tuotantokyvyn alentu-
10425: lisänneet niiden käyttöä, koska pienviljelijöi- mista yleensä koko maassa ja erityisesti heik-
10426: den ostovoiman heikkous ei muutoin anna kokuntoisilla uudisasutusalueilla.
10427: viljelijöille mahdollisuutta omatoimisesti ra- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10428: hoittaa väkilannoitteiden hankintaa siinä laa-
10429: juudessa kuin tilojen parempaan tuottokun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10430: toon saattaminen edellyttäisi. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
10431: Valtion tukitoimenpiteet maatalouden tuo- 29 momentille lisäyksenä 500 000 000
10432: tantokustannusten tasoittamiseen ja tuotan- markkaa käytettäväksi väkilannoittei-
10433: non edistämiseen ovat kuitenkin viime ai- den ja maatalouskalkin hankkimisesta
10434: koina pienennetyt 1000 milj. markalla ja aiheutuvien tuotantokustannusten alen-
10435: samanaikaisesti väkilannoitteiden hankkimi- tamiseen pientiloilla.
10436: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
10437:
10438: Siiri Lehmonen. Veikko Rytkönen. Matti Meriläinen.
10439: Toivo Niiranen. Aarne Pulkkinen. Usko Seppi.
10440: Aleksi Kiviaho. Veikko Kansikas. Eino Tainio.
10441: Pentti Liedes. Matti Koivunen. Martti Linna.
10442: Niilo Nieminen.
10443: 1156
10444:
10445: IV,833. - Ra.h.al. N: o 223.
10446:
10447:
10448:
10449:
10450: Lehmonen ym.: Määrärahan. osoittamisesta Polio Invalidit-
10451: Polio Invaliderna r.y:n invalidikodin rakennuttamista var-
10452: ten.
10453:
10454:
10455: Eduskunnalle.
10456:
10457: Polio Invalidit - Polio Invaliderna r.y. lastentarha invalidien lapsia ja varhaisessa
10458: joka on koko maata käsittävä polioinvalidien lapsuusvaiheessa invalideiksi tulleita lapsia
10459: huolto- ja koulutusjärjestö, on ostanut Tam- varten. Tarkoitus on, rakennussuunnitelmien
10460: pereen kaupungin keskustasta tontin inva- mukaan, saada invalidikotiin polioinvalidien
10461: lidikodin rakentamista varten. Suunnitel- kyvyille sopivan ammatin alkeisohjaus ja
10462: tuun invalidikotiin tulee asuntoja polioinva- -opetus, jotta he myöhemmin voisivat ha-
10463: lideille, joiden vammautumansa vuoksi on keutua nykyistä paremmin kykyjään vastaa-
10464: muutoin vaikea asua asuinhuoneistoiksi va- ville aloille eri ammateissa.
10465: ratuissa huoneistoissa liikkumis- ym. vai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10466: keuksien vuoksi, ja joiden kunnalliskoteihin
10467: sijoittaminen ei ole, erityisesti nuorten koh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10468: dalla, sosiaalisesti ja inhimillisesti suotavaa tulo- .ia menoarvioon lisäyksenä
10469: edes hätäratkaisuna. Rakennukseen tulee 40 000 000 markan määrärahan Polio
10470: myös kuntouttamislaitos sairaalahoidon jäl- Invalidit - Polio Invaliderna r.y:n.
10471: keen vaadittavaa kuntouttamishoitoa varten, invalidikodin rakennuttamista varten.
10472: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
10473:
10474: Siiri Lehmonen. Usko Seppi. Paavo Aitio.
10475: Matti Koivunen. Tauno Kelovesi. Veikko Kansikas.
10476: Toivo Niiranen. Pentti Liedes. Vilho Turunen.
10477: Aleksi Kiviaho. Aarne Pulkkinen. Väinö R. Virtanen.
10478: Niilo Nieminen. Veikko Rytkönen. Veikko Savela.
10479: Eino Tainio. Judit Nederström-Lunden.
10480: 1157
10481:
10482: IV,334. - Rah.al.. N: o 224.
10483:
10484:
10485:
10486:
10487: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tapaturmainva-
10488: lidien Liiton työn tukemiseen.
10489:
10490:
10491: Eduskunnalle.
10492:
10493: Sosiaalilainsäädäntömme puutteellisuuden set vapaaehtoista huoltotyötä tekevien jär-
10494: ja hajanaisuuden vuoksi joutuvat eriasteiset jestöjen taloudenhoidossa ovat kuitenkin nyt
10495: ja erilaisista syistä vammautuneet invalidit tehneet invalidijärjestöjen omaehtoisen toi-
10496: maassamme omaehtoisen järjestäytymisensä minnan yhä vaikeammaksi. Tapaturmainva-
10497: avulla toimimaan työn saannin turvaami- lidien Liitto r.y., joka on koko maata käsit-
10498: seksi, sosiaalisen turvallisuutensa paranta- tävä erilaisista syistä vammautuneiden inva-
10499: miseksi ja ammattitaitonsa kohottamiseksi lidien keskusjärjestö, on 15 vuoden ajan suo-
10500: tehtävissä, jotka muutoin kuuluisivat ylei- rittanut invalidien keskuudessa sosiaalilain-
10501: sillä yhteiskunnallisilla varoilla ja toimenpi- säädäntömme selostustyötä ja auttanut eri-
10502: teillä hoidettaviksi. Lisäksi omaehtoiset in- laisten lakiasioiden hoidossa invalideja mak-
10503: validijärjestöt tekevät suurimerkityksellistä sutta, pitänyt yllä invalidien kesäkoteja
10504: valitustyötä invalidien keskuudessa selosta- Turussa ja Helsingissä jne. Vapaaehtoisen
10505: malla kukin alansa järjestölle, miten ja keräystoiminnan nyt vaikeuduttua ei liitto
10506: mistä eri virastoista kulloinkin kysymyk- kykene entisessä laajuudessa jatkamaan in-
10507: sessä oleva yksityistapaus on sosiaalila- validien huoltoa, ellei yhteiskunnallista tukea
10508: kiemme piiriin saatettavissa. V aikeavammai- valtion tuen muodossa saada näiden huolto-
10509: set invalidit sekä vanhukset tai sairaat ei- toimenpiteiden taloudellisiin kustannuksiin.
10510: vät useinkaan itse kykene näitä lakimääräi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10511: siä etuja itselleen anomaan. nioittaen,
10512: Toimintansa taloudellisen tuen invalidijär-
10513: jestöt ovat pääasiassa hankkineet omatoimi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10514: sesti, vedoten invalideina yksityisten kansa- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. X lu-
10515: laisten, järjestöjen ja yhteisöjen sosiaaliseen vun 17 momenUlle 1 000 000 mar-
10516: auttamishaluun. Viime vuosien pysyvä työt- kan määrärahan Tapaturmainvalidien
10517: tömyys sekä yleisesti tunnetut väärinkäytök- Liitto r.y :n toiminnan tukemiseen.
10518: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
10519:
10520: Siiri Lehmonen. J. Mustonen. Leo Suonpää.
10521: Väinö R. Virtanen. Veikko Kansikas. Toivo Niiranen.
10522: Matti Koivunen. Aimo Aaltonen. Rainer Virtanen.
10523: Aleksi Kiviaho. Martti Linna. Toivo .Asvik
10524: Nlilo Nieminen. Kauko Tamminen. Veikko Rytkönen.
10525: Aarne Pulkkinen. Inna Torvi.
10526: 1158
10527:
10528: IV,335. - Ra.h.al. N: o 225.
10529:
10530:
10531:
10532:
10533: Lehmonen ym.: Määrärahan, osoittamisesta Suolahden, kaup-
10534: palan, virastotalon suunnitteluun.
10535:
10536:
10537: Eduskunnalle.
10538:
10539: Suolahden kauppalanhallitus on tehnyt kauppalan kohdalla tuota vaikeuksia, sillä
10540: useita aloitteita sekä valtion huonerakennus- valtio omistaa rautatieaseman vieressä tar-
10541: toimikunnalle että Keski-Suomen maakunta- koitukseen erittäin sopivan tontin, minkä li-
10542: liiton kautta eduskunnalle virastotalon saami- säksi kauppala on ilmoittanut olevansa val-
10543: seksi Suolahden kauppalaan. mis osoittamaan tarvittaessa virastotalon ton-
10544: Esityksistä huolimatta valtiovallan taholta tin muualtakin kauppalan alueelta, olisi vi-
10545: ei ole ryhdytty vielä mihinkään asiaa edistä- rastotalon rakennustöiden aloittaminen tältä-
10546: viin toimenpiteisiin, vaikka virastotalon tarve kin osin mahdollista.
10547: Suolahdessa on tullut yhä ajankohtaisem- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10548: maksi väestön ja virastoasioiden jatkuvan li-
10549: sääntymisen vuoksi. Lisäksi virastotalon ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10550: kennustyöt toisivat paikkakunnalle erittäin tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
10551: tervetullutta lisää työkohteiksi, joista Suolah- 66 momentille lisäyksenä 5 000 000
10552: den kauppalan rakennustyöläisillä on ollut markkaa Suolahden kauppalan virasto-
10553: jatkuva puute. talon suunnittelutöitä varten.
10554: Kun tonttikysymyskään ei Suolahden
10555: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
10556:
10557: Siiri Lehmonen. Aleksi Kiviaho. J. Mustonen.
10558: Matti Koivunen. Niilo Nieminen. Veikko Ka.nsikas.
10559: 1159
10560:
10561: IV,336. - Ra.h.al. N: o 226.
10562:
10563:
10564:
10565:
10566: Lehmonen ym.: Mooräralwn osoittamisesta Pihtiputaan vi-
10567: rastotaltm munnitteZuun.
10568:
10569:
10570: Ed u skunn alle.
10571:
10572: Asutuksen lisääntyminen sekä Pihtiputaan kirkonkylässä edes vuokrattavana. Pihti-
10573: kunnan ja Kinnulan kunnan yhdistäminen putaan kunnalla on kuitenkin virastotalon
10574: yhdeksi veropiiriksi on vaikuttanut myös rakentamista varten varattu tontti, joten
10575: virastoasioiden lisääntymiseen ja tehnyt vi- riittävän suunnittelumäärärahan myöntämi-
10576: rastotalon saamisen Pihtiputaan kuntaan nen olisi ensisijainen toimenpide virastotalon
10577: erittäin välttämättömäksi. saamiseksi Pihtiputaalle.
10578: Nykyisellään on virastoasioiden hoito kun- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10579: talaisille erittäin vaikeaa, kun eri virastot
10580: toimivat kaukana toisistaan ja virastohuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10581: neistoiksi liian ahtaissa ja sopimattomissa tulo- ja menoarvioon. 20 PZ. II lu~
10582: tiloissa. Myös valtion puhelinkeskus ja posti 66 momentille lisäyksenä 5 000 000
10583: toimivat tarkoitukseensa sopimattomissa ti- markan määrärahan Pihtiputaan vi-
10584: loissa, eikä mitään käyttökelpoista huoneistoa rastotalon suunnittelutöitä varten.
10585: näitä eri virastoja varten ole Pihtiputaan
10586: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
10587:
10588: Siiri Lehmonen. J. Mustonen.
10589: Matti Koivunen. Veikko Kansikas.
10590: Aleksi Kiviaho. Aarne Pulkkinen.
10591: Niilo Nieminen. Veikko Rytkönen.
10592: 1160
10593:
10594: IV,337. - Rah.al. N:o 227.
10595:
10596:
10597:
10598:
10599: Lehmonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Helsingin-Oulun
10600: valtatien rakentamiseksi Hännilänsalmen ja Oulun läänin
10601: rajan väUllä.
10602:
10603:
10604: Eduskunnalle.
10605:
10606: Etelästä pohjoiseen johtavaa runkotietä on minen. Edellä mainittu 60 km: n mittainen
10607: rakennettu työttömyystyönä jo usean vuoden tie Viitasaaren kunnan rajalta Oulun läänin
10608: ajan myös Viitasaaren ja Pihtiputaan kun- rajalle voitaisiin rakentaa vapaina töinä kes-
10609: tien alueella, mutta käytettävissä olevien keytyksettä, jolloin tien rakennusvaiheen
10610: määrärahojen puutteen vuoksi työt on ·jou- haitat Viitasaaren kirkonkylän kohdalla ja
10611: duttu säännöllisesti keskeyttämään kesän tien läheisyydessä oleville asukkaille jäisivät
10612: ajaksi, mikä on suuresti viivästyttänyt tien lyhytaikaisemmiksi.
10613: valmistumista. Kokonaisliikenteen kannalta Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10614: ~lisi erittäin tärkeätä, että myös näiden kun-
10615: tien alueella olevan tien rakennustyö saatai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10616: siin loppuun suoritetuksi yhtäaikaisesti kuin tulo- ja menoarvioon 20 Pl. lll luvun
10617: tämä koko valtakunnan liikenteelle erittäin 4 momentille 80 000 000 markan mää-
10618: tärkeä runkotie muiltakin osin valmistuu. rärahan Helsingin-Oulun valtatien
10619: Tien pohjoisosan rakentamisen joudutta- rakentamista varten osuudella Hänni-
10620: mista puoltaa myös työllisyystilanteen hoita- länsalmi-Oulun läänin raja.
10621: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
10622:
10623: Siiri Lehmonen. J. Mustonen.
10624: Matti Koivunen. Veikko Kansikas.
10625: Martti Linna. Y. Murto.
10626: Aleksi Kiviaho. Kauko Tamminen.
10627: Niilo Nieminen. Impi Lukkarinen.
10628: Inna. Torvi.
10629: Udl
10630: IV;338. - Rah.al :M':o 228.
10631:
10632:
10633:
10634:
10635: Lehto ym.: Määrärahan osoittamisesta naispuolisen tarkasta-
10636: jan palkkaamiseksi kulkulaitosten ja 11leisten töiden minis-
10637: teriöön.
10638:
10639:
10640:
10641: Eduskunnalle.
10642:
10643:
10644: Tänä syksynä näyttää työllisyystilanne pa- nen naistyöntekijä omaa hyvän ammattitai-
10645: remmalta kuin moneen edelliseen vuoteen ja don, on ahkera ja tunnollinen työntekijä,
10646: tämä onkin Holla todettava. Kun muistamme hän on 40-vuotiaana vanha, ja siksi työnan-
10647: edelliset kovat työttömyystalvet vieläpä kesä- taja haluaa päästä hänestä, ettei hän joudu
10648: työttömyydenkin, olisi tätä suotuisampaa maksamaan mahdollisesti sairaus- ym. kuluja.
10649: kautta pyrittävä käytJtämään hyväksi tule- Näiltä 40-vuotiaita erotettuja naistyöläisiä
10650: vien uusien työsuunnitelmien, järjestelyjen olisi nyt koulutettava uusia ammatteja var-
10651: ja vielä mahdollisten ammattitaitoa edistä- ten.
10652: vien kurssienkin järjestelyssä. Kun kulkulaitosten ja yleisten töiden mi-
10653: V aitioneuvoston kertomuksissa työllisyys- nisteriössä on ollut suuria vaikeuksia työ-
10654: lain soveLtamisesta keskusteltaessa on tuotu suunnitelmien iuomisessa naistyöläisille, olisi
10655: esille eduskunnassa, että nais- ja nuoriso- valtiovallan harkittava naispuolisen tarkas-
10656: työttömien sijoitus :työhön kohtaa suuria vai- tajan paikkaamista ministeriöön hoitamaan
10657: keuksia. Tähän vaikuttaa näiden työnteki- naistyöläisten ammattikurssi- ja työsuunni-
10658: jöiden ammattitaidon puute, siUä vain pieni telmia. Naistarkaataja voisi pitää yhteyttä
10659: osa heistä, n. 4 % on ollut ammattitaitoista, suuriin naisvailitaisiin teollisuuslaitoksiimme
10660: suuren osan ollessa vailla kaikkea ammatti- ja yhteistoiminnassa niiden sekä työläisten
10661: koulutusta. Virallisten tilastojen mukaan ammatillisten järjestöjen kanssa hoitaa nais-
10662: n. 40 % naistyöläisistä työskentelee työelä- ten ammattikursseja sekä naistyövoiman sijoi-
10663: män palveluksessa normaalisti, mutta vaikean tusta ja tarkastusta. Tällaisella yhteistyöllä
10664: työttömyyden tullen - sanovat asiantunti- ja yhteydenpidolla teollisuuden ym. työalojen
10665: jat - nykyinen järjestelmä on niin puut- kanssa voitaisiin luoda päteviä ja tarkoituk-
10666: teellinen, että siinä on vaikea löytää työ- senmukaisia työ- ja ammattikurssisuunnitel-
10667: suunnitelmia naistyöläisille. Kuitenkin tähän mia naistyöläisiä varten, sekä tutkia ja to-
10668: naistyöläisten työnsaantiin olisi kiinnitettävä deta, minkä alan ammattikurssit johtavat pa-
10669: vakavaa huomiota nyt, kun tilanne on suo- rempiin tuloksiin. Näitä kokemuksia hyväksi
10670: tuisampi. Ammattikoulutuksen yhdistämi- käyttäen voitaisiin kehittää ja ohjata nais-
10671: nen tarkoituksenmukaisesti naisten kurssitoi- työläisten työttömyys-, ammattikurssi-, .tar-
10672: minitaan ja uusien täydennyskurssien jär- kastus- ja työhönsijoituskysymyksiä suotui-
10673: jestäminen esim. entiseen ammattiin olisivat saan suuntaan.
10674: paikallaan. Edellä olevaan viiltaten kunnioittaen ehdo-
10675: Kokonaan oman luvun muodostavat 40- tamme,
10676: vuotta täyttäneet naistyöntekijät, jotka ovat
10677: joutuneet .erikoisesti .työnantajain hylkää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10678: miksi. Ei merkitse mitään, vaikka asianomai- tulo- ja menoarvioon 948 900 markan
10679:
10680: 31 E 644/60
10681: 1162 IV,SSS. - Naisten työhönsijoitus.
10682:
10683:
10684: määrärahan naispuolisen tarkastajan naistyöläisten. työ- ja ammattikurssi-
10685: palkkaamiseksi kulkulalitosten ja yleis- suunnitelmia sekä tarkastus- ja työ-
10686: ten töiden ministeriöön hoitamaan hönsijoituskysymyksiä.
10687: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
10688:
10689: Lempi Lehto. Juho Karvonen.
10690: Meeri Kalavainen. Sulo Hostila.
10691: Lyyli Aalto. Arvo Ahonen.
10692: Kustaa Alanko. Sylvi Siltanen.
10693: Kalle Matilainen. Anni Flinck.
10694: Onni Peltonen. G. Henriksson.
10695: Väinö Tikkaoja.. Georg Eriksson.
10696: E1is :Ma.nn;nen. Lars Lindeman.
10697: Väinö Leskinen. Varma. K. Turunen.
10698: Veikko Helle.
10699: 1163
10700:
10701: IV,339. - Rah.aJ. N:o 229.
10702:
10703:
10704:
10705:
10706: Lehto ym.: Määrärahan osoittamisesta lapsilisien korottami-
10707: seksi.
10708:
10709:
10710: Eduskunnalle.
10711:
10712: Lokakuusta 1951 lähtien on lapsilisän Eduskunta lausui kuluvan vuoden budje-
10713: suuruus ollut 1 200 markkaa kuukaudessa. tin perusteluissa hallitukselle kantanaan, että
10714: Lapsilisä ei ole seurannut elinkustannusten lapsilisät pitäisi saattaa elinkustannusten
10715: kohoamista, vaan jäänyt siitä melkoisesti nousua vastaaviksi. Hallitus ei ole kuiten-
10716: jälkeen. Kun palkkatasossa tapahtunut ko- kaan ottanut huomioon eduskunnan tahdon-
10717: hoaminen ei ole kyennyt peittämään elin- ilmaisua.
10718: kustannusten nousua, ovat varsinkin vähä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10719: varaiset lapsiperheet joutuneet huonoon ase- nioittavasti,
10720: maan. Ettei tämän sosiaalisen tukemismuo-
10721: don merkitys enempää vähentyisi ja että että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10722: edes jossakin määrin saataisiin parannusta tulo- ja menoarvion 14 Pl. XVIII lu-
10723: lapsiperheiden heikentyneeseen asemaan, pi- vun 15 momentille lisäyksenä 3.5 mt"l-
10724: täisi lapsilisää korottaa vähintään kahdella jardia markkaa laps~"lisien korottami-
10725: sadalla markalla kuukaudessa. seksi.
10726: Helsingissä 21 päivänä syyskUuta 1960.
10727:
10728: Lempi Lehto. Anni Plinck.
10729: Sylvi Siltanen. K. F. Haapasalo.
10730: Edvard Pesonen. Martta Salmela-Järvinen.
10731: Meeri Kalava.inen. G. Henriksson.
10732: Ka.lle Matilainen. Eetu Karjalainen.
10733: Viljo Virtanen.
10734: 1164
10735:
10736: IV,340. - Rah.al. N:o 230.
10737:
10738:
10739:
10740:
10741: Leinonen: Korotetu• määrärahan osoittamisesta kahden-
10742: kymmenen uuden ·kamakouluun kuuluvan keskikoulun
10743: opettajiston palkkausta varten.
10744:
10745:
10746: E d u s kun n a 11 e.
10747:
10748: Kansakoululain 2 § :n 3 momentin mu- men ja Varpaisjärven kuntien anomukset,
10749: kaan kansakouluun voi sen osana kuulua vaikka kouluhallitus oli kaikkia näitä puol-
10750: keskikoulu, jonka tulee oppimääriltään vas- tanut.
10751: tata valtion keskikoulua ja jonka perusta- Kun uusien kunnallisten keskikoulujen pe-
10752: miaehdoista säädetään asetuksella. Lukuisat rustamista on vastustettu nimenomaan sillä,
10753: kunnat ovat tämän nojalla anoneet valtio- ettei näiden koulujen perustamiseen tarvit-
10754: neuvostolta lupaa keskikoulun perustamiseen, tavia määrärahoja ole korotettu uusien kou-
10755: mutta näitä lupia on myönnetty perin niu- lujen perustamisen vuoksi, ehdotan kun-
10756: kasti, v. 1958, ensimmäisenä kansakoululain nioittaen,
10757: voimaantulon jälkeen, vain yhdelle ainoalle
10758: kunnalle, v. 1959 neljälle ja kuluvana että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10759: vuonna kymmenelle. Viimeksimainittuna tulo- ja menoarvion 10 Pl. XI luvun
10760: vuonna valtioneuvosto hylkäsi mm. Alator- 18 momentille lisäyksenä 10 000 000
10761: nion, Hyrynsalmen, Isojoen, Karvian, Keri- markkaa kahdenkymmenen uuden
10762: mäen, Kiimingin, Kivijärven, Kortesjärven, kansakouluun kuuluvan keskikoulun
10763: Rovaniemen maalaiskunnan, Simon, Tuusnie- opettajiston palkkaukseen.
10764: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
10765:
10766: Armas Leinonen.
10767: 1166
10768:
10769: IV,341. - Rah.a.l. N: o 231.
10770:
10771:
10772:
10773:
10774: Leinonen: KtWOtetu,n miiiiriirahan osoittamisesta Zisäpalk-
10775: kioik# harvaa-. asuttujen ja syrjäseu,tujen ku,ntien opet-
10776: tajille.
10777:
10778:
10779: Eduskunnalle.
10780:
10781: Eduskunnan hyväksyttäväksi jätetyssä eh-- Seurauksena tästä taas on ollut, että har-
10782: dotuksessa valtion tulo- ja menoarvioksi vuo- vaanasuttujen ja syrjäseutujen kansakoulut
10783: delle 1961 hallitus esittää 10 Pl: n XI lu- ovat joutuneet entistäkin epäedullisempaan
10784: vun 19 (18) momentin kohdalla olevaa arvio- asemaan opettajien saannissa.
10785: määrärahaa lisäpalkkioiksi harvaan asuttujen Jotta harvaan asuttujen ja syrjäseutujen
10786: ja syrjäseutujen kuntien opettajille vähen- kansakoulunopettajille maksettavat lisäpalk-
10787: nettiiväksi valtionapumenojen pienentymisen kiot voittaisiin korottaa entiselle tasollensa,
10788: vuoksi 40 000 000 markalla. Tämä pienenty- ehdotan kunnioittaen,
10789: minen on johtunut siitä, että valtioneuvosto
10790: on joulukuun 17 päivänä 1958 eduskunnalle että Edwkunta ottaisi vuoden 1961
10791: siitä mitään ilmoittamatta ja eduskunnan oh- tulo- ja menoarvion 10 Pl. XI luvun
10792: jetta saamatta alentanut kohtuuttomasti ky- 19 momentille lisäyksenä 40 000 000
10793: symyksessä olevien opettajien lisäpalkkioita. markkaa.
10794: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
10795:
10796: Armas Leinonen.
10797: 1166
10798:
10799: IV,342. - Ra.h.al. N: o 232.
10800:
10801:
10802:
10803:
10804: Leinonen: Määrärahan osoittamisesta kansakoulunopettajien
10805: jatkokoulutus- ja kurssitoimintaan.
10806:
10807:
10808: Eduskunnalle.
10809:
10810: Kansakoululain 61 § :n 1 momentti vel- jöiksi. Eräissä tapauksissa on voitu tällais-
10811: voittaa kansakoulunopettajan jatkuvasti seu- ten piirikurssien pitämiseen saada pientä
10812: raamaan alansa kehitystä ja vastaavasti kan- taloudellista tukea kouluhallituksen käytet-
10813: sakouluasetuksen 117 §:n 16 kohdan mukaan tävissä olevista määrärahoista. Kun määrä-
10814: tulee opettajan pyrkiä jatkuvasti kehitty- rahat ovat kuitenkin olleet erittäin niukat,
10815: maan ammatissaan. Näiden velvoitusten ei toistaiseksi koko maata käsittävää järjes-
10816: täyttäminen vaatii kuitenkin järjestelmällistä telmällistä kurssi- ja jatkokoulutustoimintaa
10817: jatkokoulutuksen ja täydennyakurssien jär- ole voitu toteuttaa. Tämän toiminnan mer-
10818: jestämistä. Valtion ja kouluviranomaisten kityksen huomioon ottaen ja saavutettujen
10819: toimesta tällaisen toiminnan toteuttaminen tulosten koituminen koko kansakoululaitok-
10820: ei ole ymmärrettävistä syistä ollut mahdol- sen hyväksi olisi tähän tarkoitukseen syytä
10821: lista. Niinpä opettajien omat järjestöt ovat varata riittävä määräraha kouluhallituksen
10822: täyttäneet tämän aukon ja suorittaneet jo käytettäväksi.
10823: pitemmän aikaa jatkokoulutustyötä. Tehok- Edellä mainittuun viitaten ehdotan kun-
10824: kaan lisäkoulutuksen järjestäminen ja alalla nioittaen,
10825: tapahtuvan jatkuvan kehityksen selvittä-
10826: minen maan kaikille kansakoululaitoksessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10827: työskenteleville opettajille vaatii kuitenkin tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
10828: runsaasti varoja. Kokemuksen mukaan on kan suuruisen määrärahan käytettä-
10829: saavutettu erittäin hyviä tuloksia opettaja- väksi kansakoululaitoksessa palvele-
10830: järjestöjen piirijärjestöjensä puitteissa jär- vien opettajien opettajajärjestöjen toi-
10831: jestetyillä kursseilla. Niille on voitu saada mesta tapahtuvaan jatkokoulutus- ja
10832: alan parhaita asiantuntijoita esitelmöitsi- kurssitoimintaan.
10833: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
10834:
10835: Armas Leinonen.
10836: 1167
10837:
10838: IV,S43. - Ra.h.al. N:o 233.
10839:
10840:
10841:
10842:
10843: Leinonen: Määrärahan osoittamisesta Oulun luotsipiiriin tu-
10844: levan tarkastusaluksen rakentamiseen merenkulkulaitok-
10845: selle.
10846:
10847:
10848: lE d u s k u n n a 11 e.
10849:
10850: Kun Oulun luotsipiirin tarkastusalus Oulu etelään käytettäväksi satamajäänmurtajana
10851: loppuunkuluneena poistettiin käytöstä vuonna Hangossa, mikä sekin on häirinnyt sen käyt-
10852: 1947, on väylien ja meriturvallisuuslaiJttei- töä Oulun piirissä sekä alku- etltä loppu-
10853: den tarkastusta ja kunnostusta varten pii- talvesta.
10854: rin käytössä ollut amerikkalaisten ns. yli- Kun Oulun luotsipiiri on varsin laaja ja
10855: jäämävarastosta ostettu hinaaja Perämeri. suureksi osaksi avomerta ja kun Perämeren
10856: Aluksessa suoritettiin ennen sen Ouluun lä- pohjukan merenkulun turvaaminen lähivuo-
10857: hettämistä erinäisiä muutostöitä lähinnä sen sina tulee kokonaan uudelleen järjestettä-
10858: jäissä kulkua varten tarvitsemien ominai- väksi, tarvittaisiin siellä välttämättä uusi
10859: suuksien parantamiseksi. Tarkastusalukseksi ajanmukainen ltarkastusalus. Tällaisen aluk-
10860: se on kuitenkin vähemmän sopiva tilojen sen nykyhinnaksi voidaan arvioida 120 000 000
10861: vähyyden ja työskentelykannen puuttumisen markkaa, mikä määrä voidaan jakaa kahdelle
10862: vuoksi. Sen käyttö tarkastusaluksena onkin vuodelle.
10863: katsottava vain väliaikaiseksi toimenpiteeksi, 'Edellä esitetyillä perusteilla kunnioittaen
10864: vaikkakin se olosuhteiden pakosta on veny- ehdotan,
10865: nyt näin pitkään. Perämeren koneet kaipaa-
10866: vat nyt täyden korjauksen. Kun ne ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10867: amerikkalaista rakennetta ja tällaisten konei- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. 1 luvun
10868: den valmistus on lopetettu, on uusien kone- 71 momentille 120 000 000 markan.
10869: osien saaminen osoittautunut käytännöllisesti siirtomäärärahan uuden, Oulun luotsi-
10870: katsoen mahdottomaksi. Hyvissä ajoin en- piiriin tulevan tarkastusaluksen raken-
10871: nen talven tuloa alus on siirretty Oulusta tamista varten merenkulkulaitokselle.
10872: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
10873:
10874: Armas Leinonen.
10875: IV,344. - Rah.al. N:o 234.
10876:
10877:
10878:
10879:
10880: Leino:aen: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven-Taival-
10881: kosken-Kuusamon ratasuunnan täyskoneeUiseen tutki-
10882: mukseen.
10883:
10884:
10885: Ed uskunp.a ll e,
10886:
10887: l~Kii.minkijokie~ vesistöalqeella on n. Te9Uist3miskomiterut lisä.ksi ovat Kuusa-
10888: 9 % maamme koko metsäpinta-alasta, suurin mon ~ rannikon ratasuunnitelma.a. puolta.- ·
10889: WJa ~tä __,... n. 80 % ~ Koillis~aalla (Kuu- JJ.~t myös met~ta.louskomitea ja. vaitakun-
10890: twnO, fwia.sjä.rvi, Taivalkoski ja osia Po- 1UU1Suunnittelukomitea. V: n 1950 menoar-
10891: &ioo, ·S\lOJn~lmen ja Puolangan kunnista). vioS&a eduskunta, pitäen t&.mii.n ratasu11nnan
10892: K()ko :ma&n mä.ntyväroista. on Ii-Kiiminki- tä.yskoneellista tutkilllists}. tarpeellisena.,
10893: jokialueella 7% (43,9 milj. m~), samoin 7% myönsi tarkoitukseen varoja, joiden turvin
10894: lm@vl:!.roista,. Tämän alqeen metsävarat suoritettiin tutkimWi Oulun-Pudasjärven
10895: edustavat siten merkittä.vij.ä omaisuutta. Mai- rataosalla. Muun osan tutkiminen jäi vas-
10896: u.ittakoon vielä, että. valtio omistaa alueen taisen rahoituksen varaan.
10897: metsämaasta lähes 60 %. Kansantaloudellisesti ei ole edullista kul-
10898: Nämä metsät ovat valtaosaltaan yli-ikäisiä. jettaa puutavaraa raakana pitkiä matkoja,
10899: Koko alueella on yli-ikäisiä (101 v.) metsiä vaikka säännöstellyt rautatietariffit saatta-
10900: 57 %, Koillismaalla 62 % ja Kuusamossa vatkin tehdä sen näennäisesti kannattavaksi.
10901: jopa 78 %. Yksin metsänhoidollisessakin Erityisesti työllisyysnäkymät puoltavat li-
10902: mielessä on alueen puuvarojen nykyistä pal- säksi puun jalostamista Iijokilaaksossa pai-
10903: jon laajempi käyttöön saaminen siis välttä- kan päällä. Metsäteollisuuskeskuksen muo-
10904: mätöntä. Laajoilta vedenjakajan takaisilta dostuminen Koillismaalie tekisi rannikolle
10905: Kuusamojärven-Pistojoen ja Oulankajoen suuntautuvan rautatien välttämättömäksi.
10906: -Kitkan ympäristöalueilta ei puun uittoon
10907: ole lainkaan mahdollisuuksia. Kuluvana ke- Iijokilaakso on maamme vaikeimpiin kuu-
10908: sänä aloitettujen Iijoen voimalaitostöiden luvaa vajaatyöllisyysaluetta. Samalla siellä
10909: jatkuessa jouduttaneen Iijoen uitossa siirty- on suuret raaka-ainevarat, joiden kuljetuk-
10910: mään nippu-uittoon. Tämä pienentää uitto- sen järjestäminen jo sinänsä helpottaisi
10911: mahdollisuuksia Iijoen latvavesillä, joiden työllisyystilannetta. Tämän alueen jatkuva
10912: soveltuvuus puun nippukuljetukseen on var- työttömyys maksaa valtiolle sekä alueen kun-
10913: sin kyseenalainen. Autokuljetusten kalleus nille vuosittain tavattornia summia. Ainoa ja
10914: aiheuttaa puun kantohinnan painumisen nol- luonnollinen keino tästä työttömyydestä va-
10915: lan rajoille. Niinpä on metsän vuotuiseksi pautumiseen lienee alueen taloudellisten va-
10916: keskituotoksi laskettu Kuusamossa 240 mk rojen tehokas ja nopea käyttöön otto.
10917: hehtaarilta. Ainoastaan rautatie voisi saada Iijokialueella kohosivat työttömyysmenot
10918: aikaan pysyvän parannuksen puutavaran viime vuonna useissa kunnissa 3-4 mk: aan
10919: kuljetusoloissa sanotulla alueella. Teollista- äyriä kohti. Tilanne on huononemaan päin
10920: miskomitean mietinnössä 1951 todetaan, että. eikä nopeaa muutosta ole näköpiirissä. Kuu-
10921: em. vedenjakajan takaisille alueille laadit- samon-rannikon rautatie olisi työttömyys-
10922: tujen hakkuusuunnitelmien mukaan on kes- kohteeksi sopiva ja lisäksi se pitemmälläkin
10923: tävä vuotuinen hakkuumäärä n. 400 000 tähtäimellä katsoen parantaisi alueen talous-
10924: k-ms. Radanvarsimetsiä voitaisiin lisäksi ha- elämän kilpailuedellytyksiä ja lisäisi työ-
10925: kata n. 110 000 k-ms. paikkojen tarjontaa. Paitsi alueen talous-
10926: IV, 344:. -Leinonen. 1169
10927:
10928: elämässä tuntuvaa suoranaista vaikutusta ja että Eduskunta otto.ili vuodea 19Q1
10929: edellä kosketeltuja kansantaloudellisia näkö- valtion tu'lo- ja menoarvioon 8 mil-
10930: kohtia, voidaan tätä ratahanketta puoltavana joonan markan määrärahan Kuusa-
10931: seikkana vielä mainita, että radasta aikoi- mon--Perämeren rannikkoratasuun-
10932: naan laadittu kannattavaisuuslaskelma antoi nan vielä tutkimatta olevan Pudas-
10933: tyydyttävän ylijäämän. järven--Taivalkosken--Kuusamon vä-
10934: ~delli ol~vaan viittt.W!l 61\d~;>t/Ul ~tm lit6 tiirskoneellisen tutkimuksen suo-
10935: nioittaen, 1'iltamista varten.
10936: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
10937:
10938:
10939:
10940:
10941: 32 E 644/60
10942: 1170
10943:
10944: IV,345. - Rah.al. N: o 235.
10945:
10946:
10947:
10948:
10949: Liedes ym..: Määräraha"' osoittamisesta lai'noiksi m1jelijöille
10950: isojaosta aiheutu'neide'n korvauste'n suorittamisee'n.
10951:
10952:
10953: E d u s k u n n a 11 e.
10954:
10955: Kuusamon isojaon toimittamisen yhtey- olisi valtion toimesta turvattava mahdolli-
10956: dessä on suuri joukko tilallisia joutunut suus halpakorkoisten lainojen saamiseen.
10957: huomattaviin korvauksiin metsätilien yhtey- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme,
10958: dessä. Valtion taholta ei ole näissä tapauk-
10959: sissa turvattu halpakorkoisten lainojen saan- että Edusku'nta ottaisi vuode"' 1961
10960: tia, vaan tilalliset ovat joutuneet turvautu- tulo- ja mcnoarvioo'n 100 000 000 mar-
10961: maan korkeakorkoisiin pankkilainoihin. Koska ka'n määräraha"' käytettäväksi halpa-
10962: normaalisten pankkilainojen hoitaminen on korkoisina lai'noina isojaosta viljeli-
10963: mahdotonta vähävaraisille pienviljelijöille, jöille maksettavaksi aiheutu'neide'n
10964: korvauste'n suorittamiseksi.
10965: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
10966:
10967: Pentti Liedes. Yrjö Murto. Martti Linna..
10968: 1171
10969:
10970: rv,s46. - Ra.h.ai. N: o 236.
10971:
10972:
10973:
10974:
10975: Liedes ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
10976: miseksi Taivalkosken Sampilasta Pudasjärven Kouvalle.
10977:
10978:
10979: Eduskunnalle.
10980:
10981: Useitten vuosikymmenien ajan on Taival- tava alulle mahdollisimman pikaisesti, olisi
10982: kosken kunnan Kylmälänkylän asukkaiden tarkoitukseen varattava määräraha suunni-
10983: toimesta pyritty edistämään maantienraken- telman laatimista sekä töiden aloittamista
10984: nushankkeita, joiden mukaan maantie tulisi varten.
10985: rakennettavaksi Taivalkosken Sampilasta Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10986: Kylmälänkylän kautta Pudasjärven Kou-
10987: valle. Maantien rakentamisesta on eduskun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
10988: takin lausunut myönteisen toivomuksen noin tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10989: kolme vuotta sitten, mutta hallituksen toi- 5 000 000 markkaa käytettäväksi Tai-
10990: mesta ei edes suunnitelmien valmistamista- valkosken Samp~'lasta Pudasjärven
10991: kaan ole saatettu alulle. Kouvalle rakennettavan maantien
10992: Kun tien rakentaminen olisi paikallisen suunnitelmien valmistamista ja töiden
10993: väestön kulkuyhteyksien parantamiseksi Saa- aloittamista varten.
10994: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
10995:
10996: Pentti Liedes. Irma. Torvi. Martti Linna.
10997: 1172
10998: IV,347. - Ra.h.a.l N:o 237.
10999:
11000:
11001:
11002:
11003: Liimaa& ym.: Mwi.irr»u.n osoittamisesta maatalous-, puu-
11004: tMh!J,. jo ~- kurssikeskusta varten Ruuskalan koulu-
11005: tilalle.
11006:
11007:
11008: Ed us kunnalle.
11009:
11010: Vuonnt' 1928 luovutti maatalousministeriö riin kuuluvia lyhytaikaisia kurs8eja, joilla
11011: Ylifltaron pitäjän kirkonkylilJisä. sijaitseva!l osittain voita.Wiin korvata a.mmattikomutus-
11012: valtion omistaman Ruuskalan entisen IJOtilas- U\rvetta.
11013: virkatalon kantatilan maataloushallituksen Yhä monipuolistuva ja. koneelliffl;uva maa-
11014: käytettäväksi ja Etelä-Pohjanmaan maanvil- ja metsäta.J.QWJ tarvitsisi lisättyä ammattitai-
11015: jelysseuran hoidettavaksi koulu- ja havainto- toa omille tiloille. Mutta sillä olisi myöskin
11016: tilaksi perustettavaksi suunniteltua koulua huomattava merkitys kaikkien mahdolliauuk-
11017: varten. Tätä tarkoitusta varten on Etelä- sien käyttöön pienteollistuvassa maakunnassa.
11018: Pohjanmaan maanviljelysseura tilaa hoitanut Työtehoseuran kurssi-, havainto- ja tutki-
11019: ja tehnyt huomattavia perusparannuksia. muskeskuksena sillä olisi myöskin huomat-
11020: Ylistaron kunta on kaukonäköisesti hankki- tava merkitys. Ohjelmassa voisi olla erilaisia
11021: nut lisää maa- ja metsäalueita ja luvannut maa- ja puutarha- sekä konealaan kuuluvia
11022: huomattavan rahallisen tuen, jos pysyvä teknillistaloudellisia kursseja, oppilasvahvuu-
11023: koulu- tai kurssikeskus tilalle saadaan. den ollessa kerrallaan 20-30. Näin voitaisiin
11024: Ruuskalan tilalla on koko Etelä-Pohjan- vuosittain kouluttaa n. 200 kurssilaista.
11025: maata ajatellen keskeinen asema, joten se Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
11026: sijaintinsa puolesta voi palvella koko maa- dotamme,
11027: kunnan tarpeita koulu- tai kurssikeskuksena.
11028: Kun maatHain omistajista on vain noin että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11029: 6-7% ammattikoulutuksen saaneita, voitai- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mark-
11030: siin tätä osittain korvata lyhytaikaisilla am- kaa käytettäväksi maatalous-, puu-
11031: mattikursseilla. Tällaisen kurssikeskuksen tarha- ja konealan kurssikeskuksen ai-
11032: puuttuminen maatalousvaltaisessa maakun- kaansaamiseksi Ylistaron pitäjässä si-
11033: nassa on huomattava epäkohta. Kiinteässä jaitsevalle valtion omistamalle Ruus-
11034: kurssikeskuksessa voitaisiin järjestää maa- kalan kouluUlalle.
11035: tila-, puutarha-, kone- ja metsätalouden pii-
11036: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
11037:
11038: Matti Liinamaa. Mikko Kaarna.
11039: Aarre Marttila. Veikko Savela.
11040: Olavi Lahtela. Arvo Pentti.
11041: Pentti Pekkarinen. Esu Niemelä.
11042: Marja Lahti. Eino Uusitalo.
11043: 1173
11044:
11045: IV,S48. - Rah.a.l. N:o 238.
11046:
11047:
11048:
11049:
11050: Lindblom ym.: lr01'otetun ?ttäärärakan osoittamisesta lainoiksi
11051: yleishyödyliJistii asuntotWJtantoa varten.
11052:
11053:
11054: Eduskunnalle.
11055:
11056: Hallitus on esityksessään eduskunnalle val- deksitietoihin, ole pidettävä riittävänä eikä
11057: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1961 eh- asuntotuotantolaissa edellytetyn mukaisena.
11058: dottanut yleishyödyllistä asuntotuotantoa Koska rakennuskustannusindeksin kokonais-
11059: varten tarkoitetuiksi !ainoiksi otettavaksi nousu vuoden 1958 keskimääräisindeksilu-
11060: menoarvion 19 Pl. II: 20 kohdalle 7.7 mil- vusta 117 kuluvan vuoden heinäkuuhun on
11061: jardin markan määrärahan. Esityksen perus- noin 5.128 %, olisi määrärahan määrä vas-
11062: telujen mukaan on määrärahaa korotettu taavasti korotettava noin 0.385 miljardilla
11063: edellisten vuosien 7.5 miljardista markasta markalla eli 7 885 miljardiin markkaan. Sii-
11064: 0.2 miljardilla markalla, koska asuntotuotan- hen nähden, että rakennuskustannusindeksi,
11065: tolain, sellaisena kuin se on muutettuna kuten sanottu, koko kuluvan vuoden ajan on
11066: 17. 4. 1959 annetulla lailla (176/59), 2 § :n osoittanut tasaisesti nousevaa suuntaa ja to-
11067: mukaan valtion tulo- ja menoarvioon otetaan dennäköisesti jatkaa tätä kehitystä, olisi tä-
11068: vuosittain tarkoitukseen siirtomääräraha, hän nähden määräraha otettava tulo- ja
11069: jonka suuruus vuosina ~959-1963 on kuna- menoarviossa huomioon ainakin 7.9 miljardin
11070: kin vuotena 7.5 miljardia markkaa, kuiten- markan suuruisena.
11071: kin vastaavasti korotettuna, mikäli rakennus- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11072: kustannuksissa vuoden 1958 kustannustasoon
11073: verrattuna on tapahtunut nousua. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11074: Kun rakennuskustannusindeksi jatkuvasti tulo- ja menoarvioon, lainoihin yleis-
11075: koko kuluvan vuoden ajan on osoittanut nou- hyödyllistä asuntotuotantoa varten, 19
11076: sevaa suuntaa, ollen se heinä- ja elokuussa Pl. II: 20 kohdalle tulo- ja menoarvio-
11077: pisteessä 123 eli neljä pistettä korkeammalla esityksessä ehdotetun 7 700 000 000
11078: kuin vuoden ensimmäisenä kuukautena, ei markan lisäksi vielä 200 000 000 mark-
11079: ehdotettua 0.2 miljardin markan kustannus- kaa eli yhteensä 7 900 000 000 mark-
11080: tasokorotusta, joka perustuu tulo- ja meno- kaa.
11081: arvion valmisteluajan eli vuoden alun in-
11082: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1960.
11083:
11084: Olavi Lindblom. Pentti Niemi.
11085: Onni Peltonen. Varma K. Turunen.
11086: Arvo Tuominen. Elis Manninen.
11087: 1174
11088:
11089: IV,349. - Fin.mot. N:o 239.
11090:
11091:
11092:
11093:
11094: Lindeman m. fl.: Angående anvisande av anslag för Karis-
11095: Billnäs Svenska Samskolas övertagande av staten.
11096:
11097:
11098: Till Riksdagen.
11099:
11100: Statens övertagande av Karis-Billnäs och betydelsefull fråga för skolan själv, för
11101: Svenska Samskola har varit aktuellt i många de kommuner den betjänar och för barnens
11102: år. Trots talrika framställningar och många föräldrar, vore det enligt vår mening skäligt,
11103: löften har saken dock inte förverkligats. att övertagandet äntligen skulle komma till
11104: Innevarande år hade skolstyrelsen upptagit stånd från början av år 1961.
11105: skolan på andra plats i förteckningen över Med hänvisning till ovanstående föresläs
11106: de privata läroverk som inom ramen för 1961 vördsamt,
11107: års budget skulle övertas av staten. Förslaget
11108: ströks dock av regeringen vilket på många att Riksdagen i statsförslaget för
11109: håll väckt undran och förstämning. år 1961 måtte upptaga 10 mt'ljoner
11110: Då statens övertagande av Karis-Billnäs mark för statens övertagande av Ka-
11111: Svenska Samskola är en synnerligen viktig ris-Billnäs Svenska Samskola.
11112: Helsingfors den 20 september 1960.
11113:
11114: Lars Lindeman. Georg Eriksson. G. Henriksson.
11115: 1175
11116:
11117: IV,349. - Rah.aJ. N: o 239.
11118: Suomennos.
11119:
11120:
11121:
11122:
11123: Lindeman ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjaan-Pin-
11124: jaisten ruotsalaisen yhteiskoulun ottamiseksi valtion hal-
11125: tuun.
11126:
11127:
11128: E d u s k u n n a li e.
11129:
11130: Karjaan-Pinjaisten ruotsalaisen yhteis- eritäin tärkeä ja merkityksellinen asia kou-
11131: koulun ottaminen valtion haltuun on ollut lulle itselleen, niille kunnille, joita se palve-
11132: ajankohtainen monina vuosina. Lukuisista lee ja lasten vanhemmille, olisi mielestämme
11133: esityksistä ja monista lupauksista huolimatta kohtuullista, että koulun ottaminen valtion
11134: se ei kuitenkaan ole toteutunut. Kouluhalli- haltuun vihdoinkin saataisiin aikaan vuoden
11135: tus on kuluvana vuonna ottanut koulun toi- 1961 alusta.
11136: selle sijalle niiden yksityisten oppikoulujen Edellä olevaan viitaten ehdotetaan kun-
11137: luetteloon, jotka vuoden 1961 tulo- ja meno- nioittaen,
11138: arvion puitteissa tulisi ottaa valtion haltuun.
11139: Hallitus on kuitenkin pyyhkinyt pois ehdo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11140: tuksen, mikä toimenpide on monilla tahoilla tulo- ja menoarvioon 10 m~'ljoonaa
11141: aiheuttanut ihmetystä ja pettymystä. markkaa Karjaan-Pinjaisten ruotsa-
11142: Koska Karjaan-Pinjaisten ruotsalaisen laisen yhteiskoulun ottamiseksi valtion
11143: yhteiskoulun ottaminen valtion haltuun on haltuun.
11144: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
11145:
11146: Lars Lindeman. Georg Eriksson. G. Henriksson.
11147: 1116
11148:
11149: IV,350. - Fin.mot. N:o 240.
11150:
11151:
11152:
11153:
11154: Lindh m. fl.: Angående anvisande av anslag för en Zektors-
11155: tjänst vid H ögre SvtttSka Lantbruksläroverket i A.bo.
11156:
11157:
11158: Till Riksdagen.
11159:
11160: Under tiden efter kriget har lantbrukets I 1961 års budgetförslag har regeringen in-
11161: mekanisering fortgått i rask takt. Skötseln fört ett anslag för inrättande av en maskin-
11162: av lantbrukets maskiner hör nu till en lant- lärartjänst av 19: de löneklassen vid Högre
11163: brukares viktigaste färdigheter. 1 enlighet Svenska Lantbruksläroverket i Åbo. De finsk-
11164: härmed har utvecklandet av undervisningen språkiga instituten har anslag iör en lek-
11165: i maskinskötsel vid lantbrukets fackskolor tor av 27: de löneklassen. Belysande för
11166: blivit en ofrånkomlig uppgift. Endast de förhållandet mellan lärarkrafterna vid de
11167: skolor, vilka med hänsyn tili nödiga utrym- olika instituten är det faktum, att Mus-
11168: men, undervisningsmateriel och lärarkrafter tiala lantmannainstitut har 7 lektorer, Hy-
11169: för undervisningen i maskinskötsel är välut- vinge småbrukskonsulentinstitut 5 och Högre
11170: rustade, kan fylla sin viktiga uppgift att Svenska Lantbruksläroverket i Åbo endast 3
11171: meddela lantbrukarungdomen en fullödig lektorer. En granskning av lantbruksstyrel-
11172: fackutbildning. Detta är ett sakförhållande, sens och lantbruksministeriets förslag ger
11173: som överallt på sakkunnigt håll erkännes, också vid handen att det varit fråga om en
11174: och en fortgående upprustning på detta om- lektorstjänst i ovannämnda löneklass. Då så-
11175: råde har skett vid lantbruksskolorna, i det lunda ett uppenbart misstag blivit begånget,
11176: att maskinhallar uppförts och nya lärar- vilket på ett synnerligen ödesdigert sätt
11177: tjänster inrättats. Dessa sistnämnda har vid komme att hämma den svenskspråkiga lant-
11178: jordbruksskolorna och lantmannaskolorna va- bruksundervisningens utveckling, borde en
11179: rit maskinlärartjänster av 19: de löneklassen, rättelse fås tili stånd på denna punkt. I an-
11180: medan vid instituten inrättats lektorstjänster slutning tili det ovansagda föreslås vörd-
11181: av 27: de löneklassen. samt,
11182: Av instituten har emellertid Högre Svenska
11183: Lantbruksläroverket i Åbo av okänd anled- att Riksdagen måtte i statsförslaget
11184: ning länge lämnats på sidan, trots att läro- för år 1961 upptaga å 11 Ht. VIII: 1
11185: verkets direktion med stöd av lantbruksmi- ett anslag om 834 900 mark för in-
11186: nisteriet och lantbruksstyrelsen tre gånger rättande av en lektorstjänst vid Högre
11187: anhållit om anslag för inrättande av ett lek- Svenska Lantbruksläroverket i A.bo.
11188: torat i maskinskötsel.
11189: Helsingfors den 20 september 1960.
11190:
11191: Bertel Lindh. Grels Teir. Victor Procope.
11192: Sven Högström. Kurt Nordfors. Lars Lindeman.
11193: J. A. Jungarå. Torsten G. Aminoff. Alwar Sundell.
11194: 1177
11195:
11196: IV,350. - Rah.a.l. N: o 240.
11197: Suomennos.
11198:
11199:
11200:
11201:
11202: Lindh ym.: Mää1'ärahan osoittamisesta yhden lehtorinviran
11203: perustamista varten Högre Svenska Lantbruksläroverket i
11204: Åbo nimiseen oppilaitokseen.
11205:
11206:
11207: E d u s k u n n a ll e.
11208:
11209: Sodan jälkeisenä aikana on maatalouden luokkaan kuuluvan koneopin opettajan toi-
11210: koneeliistuminen edistynyt nopeassa tahdissa. men perustamiseksi Turun ylempään ruotsa-
11211: Maatalouden koneiden hoito kuuluu nyt laiseen maatalousoppilaitokseen. Suomenkie-
11212: maanviljelijän tärkeimpiin taitoihin. Tämän lisillä opistoilla on määräraha 27. palkkaus-
11213: mukaisesti on koneenhoidon opetuksen kehittä- luokkaan kuuluvaa lehtoria varten. Eri opis-
11214: minen maatalouden ammattikouluissa käynyt tojen opettajavoimien välistä suhdetta va-
11215: välttämättömäksi tehtäväksi. Vain ne koulut, laisee se tosiasia, että Mustialan maamies-
11216: jotka koneenhoidon opetuksessa tarvittavien opistossa on 7 lehtoria, Hyvinkään pienvilje-
11217: tilojen, opetusmateriaalin ja opettajavoimien lijäneuvojaopistossa 5 lehtoria ja Turun
11218: suhteen ovat hyvin varustettuja, voivat suo- ylemmässä ruotsalaisessa maatalousoppilai-
11219: rittaa tärkeän tehtävänsä pätevän ammatti- toksessa ainoastaan 3 lehtoria. Maatalous-
11220: koulutuksen antamiseksi maanviljelijänuori- hallituksen ja maatalousministeriön ehdotuk-
11221: solle. Tämä seikka tunnustetaan kaikkialla sia tarkastettaessa myös ilmenee, että kysy-
11222: asiantuntijataholla, ja tällä alalla on tapah- mys on ollut edellä mainittuun palkkaus-
11223: tunut jatkuvaa varustautumista maatalous- luokkaan kuuluvan lehtorinviran perustami-
11224: kouluissa rakentamalla konehalleja ja perus- sesta. Koska siten on tullut tehdyksi ilmei-
11225: tamalla uusia opettajanvirkoja. Nämä vii- nen erehdys, mikä erittäin kohtalokkaalla ta-
11226: meksi mainitut ovat maatalouskouluissa ja valla tulisi ehkäisemään ruotsinkielisen maa-
11227: maamieskouluissa olleet 19. palkkausluokkaan talousopetuksen kehitystä, olisi tällä kohtaa
11228: kuuluvia koneopettajan virkoja, kun taas saatava korjaus aikaan.
11229: opistoihin on perustettu 27. palkkausluok- Edellä sanotun johdosta esitetään kun-
11230: kaan kuuluvia lehtorinvirkoja. nioittaen,
11231: Opistoista on kuitenkin Turun ylempi
11232: ruotsalainen maatalousoppilaitos tuntematto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11233: masta syystä sivuutettu, vaikka oppilaitoksen tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
11234: johtokunta on maatalousministeriön ja maa- vun 1 momentille 834 900 markan suu-
11235: taloushallituksen puoltamana kolme kertaa ruisen määrärahan yhden lehtorin-
11236: anonut määrärahaa koneenhoidon lehtorin- viran perustamista varten Högre
11237: viran perustamista varten. Svenska Lantbruksläroverket i Åbo ni-
11238: Vuoden 1961 budjettiesitykseensä hallitus miseen oppilaitokseen.
11239: on sisällyttänyt määrärahan 19. palkkaus-
11240: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
11241:
11242: Bertel Lindh. Grels Teir. Victor Procope.
11243: Sven Högström. Kurt Nordfors. Lars Lindeman.
11244: J. A. Junga.rå. Torsten G. Aminoff. Alwa.r Sundell.
11245:
11246:
11247:
11248: 33 E 644/60
11249: 1178
11250:
11251: IV,351. - Rah.al. N: o 241.
11252:
11253:
11254:
11255:
11256: Linna. ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskuivatuksien
11257: yhteydessä suoritettavia raivaus- ym. töitä varten.
11258:
11259:
11260: E d u s k u n n a 11 e.
11261:
11262: Maassamme on runsaasti viljelyskelpoisia peruskuivatuksia olisi kehitettävä nykyises-
11263: raivaamattomia maa-alueita, joiden viljelyk- tään siten, että samaan suunnitelmaan liite-
11264: selle ottamisen kautta voitaisiin ratkaisevalla tään myös viljelysalueen raivaaminen sekä
11265: tavalla muuttaa nykyiset pienet elinkelvotto- sarkaojittaminen kuten alueelle johtavien
11266: mat tilat elinkelpoisiksi sekä muodostaa uusia viljelysteidenkin rakentaminen.
11267: asutustiloja. Vesiperäisten viljelyskelpoisten Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11268: maa-alueiden käyttöön ottoa on valtion toi- nioittaen,
11269: mesta tuettu osallistumalla peruskuivatusten
11270: kustannuksiin. Tällä tavoin viemäröityjä suo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11271: alueita ei ole kuitenkaan kyetty ottamaan tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
11272: viljelykselle sen johdosta, että yksityisillä kan määrärahan peruskuivatuksien yh-
11273: pienviljelijöillä ei ole ollut varoja viljelys- teydessä suoritettavien viljelykseen
11274: teiden rakentamiseksi alueelle paremmin kuin otettavien alueiden raivaamista ja
11275: kuivatetun alueen ojittamiseen ja raivaami- sarkaojittamista kuten alueelle johta-
11276: seenkaan. vien viljelysteiden rakentamistakin
11277: Mielestämme viljelyskelpoisten alueiden varten.
11278: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
11279:
11280: Martti Linna. Usko Seppi. Eemeli Lakkala.
11281: Matti Meriläinen. Niilo Nieminen. Pentti Liedes.
11282: Toivo Niiranen. Pertti Rapio. Aleksi Kiviaho.
11283: 1179
11284:
11285: IV,352. - Ra.h.al. N: o 242.
11286:
11287:
11288:
11289:
11290: Lukkarinen ym..: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen
11291: Kotitalousopettajaopiston laajentamiseksi.
11292:
11293:
11294: E d u s k u n n a 11 e.
11295:
11296: Keski-Suomen kotitalousopettajaopisto on miseksi on laadittu, mutta niiden toteuttami-
11297: toiminut vuodesta 1948, jolloin emäntäkoulu nen on viivästynyt niin paljon, että suunni-
11298: laajennettiin myös opistoksi. Koulu ei kui- telmatkin ovat osoittautuneet vanhentuneiksi.
11299: tenkaan ole saanut uusia tiloja, vaan molem- Eduskunta on asiaan myös puuttunut hyväk-
11300: mat koulut toimivat ahtaissa vanhanaikai- symällä toivomuksen uusien suunnitelmien
11301: sissa rakennuksissa. Koulun oppilasmäärä on pikaisesti aikaansaamiseksi ja laajennuksen
11302: tästä syystä hakijain runsaudesta huolimatta, toteuttamiseksi. Hallitus ei kuitenkaan ole
11303: jouduttu pitämään opistossa 48 oppilaana ja tarvittavaa määrärahaa tulo- ja menoarvioon
11304: emäntäkoulussa 24 oppilaana. Varsinkin ottanut.
11305: emäntäkouluun pitäisi ottaa enemmän oppi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11306: laita, koska opisto tarvitsee opetusharjoitte- nioittaen,
11307: lua varten emäntäkoulusta muodostettuja
11308: ryhmiä ja nämä jäävät nyt aivan liian pie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11309: niksi ja vaikeuttavat opetusharjoittelua. tulo- ja menoarvioon 100 m~1joonan
11310: Alusta alkaen on todettu uuden koulun markan määrärahan Keski-Suomen
11311: tuomisen entisiin tiloihin vaikeuttavan ope- Kotitalousopettajaopiston laajentami-
11312: tusta. Suunnitelmia koulun tilojen laajenta- seksi.
11313: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
11314:
11315: Impi Lukkarinen. Mauno Pohjonen. Siiri Lehmonen.
11316: 1180
11317:
11318: IV,353. - Ra.h.al. N:o 243.
11319:
11320:
11321:
11322:
11323: Lukkarinen ym.; Määrärahan osoittamisesta 240 II luokan
11324: vaihdemiehen toimen muuttamiseksi 1 luokan vaihde-
11325: miehen toimiksi.
11326:
11327:
11328: Eduskunnalle.
11329:
11330: Valtionrautateiden liikenneosastolla toimii jossa edellytettiin, että. kaikilla I luokan lii-
11331: erilaisissa vaihdemiesten tehtävissä peruspalk- kennepaikoilla, joilla on jo sekä I luokan,
11332: kaisina toimenhaitijoina I luokan (15 plk.) että II luokan vaihdemiehen toimia, muute-
11333: ja II luokan (14 plk.) vaihdemiehiä. Nämä taan kaikki vaihdemiehen toimet I luokan
11334: toimet jakaantuivat vuom1a 1958 suoritetun toimiksi.
11335: tutkimuksen mukaan ensimmäisen luokan lii- Edelläoleva tilastolainaus osoittaa kuiten-
11336: kennepaikoille: 304 I luokan vaihdemiestä ja kin, ettei tätä vuoden 1956 valtion tulo- ja
11337: 2 II luokan vaihdemiestä, toisen luokan lii- menoarvion perusteluiksi otettua sopimusta
11338: kennepaikoille; 68 I luokan vaihdemiestä ja läheskään kokonaisuudessaan toteutettu, pu-
11339: 187 II luokan vaihdemiestä, kolmannen luo- humattakaan tarpeen vaatimuksista. Koska
11340: kan liikennepaikoille; 5 I luokan vaihde- niillä liikennepaikoilla, joilla on sekä I luo-
11341: miestä ja 47 II luokan vaihdemiestä, yh- kan, että II luokan vaihdemiehen toimia, ei-
11342: teensä 377 I luokan vaihdemiestä ja 236 II vät tehtävät ole toisistaan poikkeavia, olisi
11343: luokan vaihdemiestä. Saman tutkimuksen tarkoituksen- ja oikeudenmukaista, että
11344: mukaan oli vaihdemiesten töiden mukainen kaikkki vaihdemiehen toimet näillä liikenne-
11345: tarve tänä ajankohtana; I luokan vaihdemie- paikoilla olisivat I luokan vaihdemiehen toi-
11346: hiä 456 ja II luokan vaihdemiehiä 414, joten mia. Edelläoleviin perusteluihin viitaten esi-
11347: silloisten vuorojenkin mukainen vajaus oli tämme,
11348: 79 I luokan ja 178 II luokan vaihdemiestä.
11349: Valtion tulo- ja menoarviossa oli vastaavia että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11350: toimia; I luokan vaihdemiehiä 547 ja II lk:n tulo- ja menoarvioon 8 miljoonan mar-
11351: vaihdemiehiä 307. Vuoden 1956 valtion tulo- kan suuruisen määrärahan 240 II luo-
11352: ja menoarviossa oli II luokan vaihdemiehen kan vaihdemiehen toimen muuttami-
11353: toimia muutettu I luokan toimiksi 98, mikä seksi 1 luokan vaihdemiehen toimiksi.
11354: muutos perustui asiasta tehtyyn sopimukseen,
11355: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
11356:
11357: Impi Lukkarinen. Vilho Turunen.
11358: Martta Salmela-Järvinen. Aili Härkönen.
11359: 1181
11360:
11361: IV,354. - Ra.h.al. N:o 244.
11362:
11363:
11364:
11365:
11366: Lukkarinen ym.: MääräraAan osoittamisesta kodinperustamis-
11367: lamojen myöntämistä varten.
11368:
11369:
11370: Ed us kunnalle.
11371:
11372: Kodinperustamislainalain mukaan voidaan den hankintamahdollisuutta. Vaikka nykyi-
11373: vuosittain tulo- ja menoarvioon otetun mää- sin on runsauden pulaa tavaroista kauppojen
11374: rärahan puitteissa antaa nuorille perheille hyllyillä ja varastoissa, eivät ne hintojen jat-
11375: kodinperustamiseen lainaa. Lainoja jaettiin kuvasti kohotessa ole helposti nuorten saata-
11376: vuodesta 1946 alkaen vuoteen 1958. Parina vissa.
11377: viime vuonna hallitus on jättänyt lain voi- Kun pidämme tärkeänä, että nuoria tue-
11378: massaolosta huolimatta määrärahan esittä- taan heidän astuessaan yhteiskuntaa palvele-
11379: mättä talousarvioon. Eduskunta on kuiten- maan sekä työntekijöinä että perheinä, ehdo-
11380: kin pitänyt nuorten tukemista tärkeänä ja tamme edellä olevaan viitaten,
11381: aloitteiden pohjalta määrärahan myös tämän
11382: vuoden talousarvioon ottanut. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11383: Lainasummat ovat yleensä olleet pieniä, tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
11384: mutta nuorille opiskelijoille ja harjoittelijain kan määrärahan kodinperustamislaino-
11385: palkkaa saaville kotia perustaville ne ovat jen myöntämistä varten.
11386: merkinneet välttämättömien perustarvikkei-
11387: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
11388:
11389: Impi Lukkarinen. Aili Siiskonen.
11390: Vappu Heinonen. Aili Härkönen.
11391: Arvo Sä.velä. Vilho Turunen.
11392: Olli J. Uoti.
11393: 1182
11394:
11395: IV,355. - Ra.h.a.l. N: o 245.
11396:
11397:
11398:
11399:
11400: Lukkarinen ym.: Korotetu-n määräraha-n osoittamisesta vähä-
11401: varaiste-n ammatfiopintolainoihi-n.
11402:
11403:
11404: Eduskunnalle.
11405:
11406: Vaikeina työttömyyskausina todetaan ylei- jaitsevassa oppilaitoksessa, vaikka sen turvin
11407: sesti, että ilman ammattikoulutusta jääneet pitäisi selviytyä koko lukuvuodesta, jos kotoa
11408: työntekijät joutuvat ensinnä työttömiksi ja ei ole saatavissa tukea eikä muita lainateitä
11409: heidän sijoittamisensa työelämään on vaikeaa ole. Varsinkin lahjakkaitten oppilaiden koh-
11410: silloinkin, kun ammattitaitoisesta väestä on dalla opintojen keskeyttäminen varojen puut-
11411: puutetta. teessa on valitettavaa. Määräraha on tosin
11412: Nuoret itse hakeutuisivat mielellään am- arviomääräraha, mutta yleensä pyritään sen
11413: mattikouluihin. Niitä on ollut liian vähän puitteissa pysymään ja jakamaan lainat al-
11414: ja monet jäävät sen vuoksi koulutusta vaille. haisina sitä silmällä pitäen.
11415: Toisena vakavana esteenä on kuitenkin varo- Kun yhteiskunnan kannalta on pidettävä
11416: jen puute. Varsinkin maaseudulta kouluihin toivottavana nuorten ammattikoulutuksen
11417: hakeutuvien lahjakkaitten opintie keskeytyy yleistymistä ja nuoret itse olisivat siihen
11418: usein varojen puutteessa. taipuvaisia, olisi valtion tuen tultava nuor-
11419: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain ten avuksi.
11420: myönnetty varoja vähävaraisten ammatti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11421: opintolainoja varten. Määräraha on kuiten- nioittaen,
11422: kin niin pieni, että läheskään kaikki saan-
11423: tiin oikeutetut lainaa hakeneet nuoret eivät että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11424: ole voineet lainaa saada. Samoin lainojen tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
11425: määrät ovat jääneet määrärahan niukkuu- 27 momenUlle lisäyksenä 50 000 000
11426: desta johtuen niin alhaisiksi, että lainan markkaa käytettäväksi vähävaraisten
11427: määrä ei ole vastannut edes yhden kuukau- ammattiopintolainoihi-n.
11428: den kustannuksia vieraalla paikkakunnalla si-
11429: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
11430:
11431: Impi Lukkarinen. Aili H'årkönen.
11432: Vappu Heinonen. Vilho Turunen.
11433: Arvo Sävelä. Olli J. Uoti.
11434: Aili Siiskonen. Urho Kulova.a.ra..
11435: 1183
11436:
11437: IV,856. - Ra.h.a.l. N: o 246.
11438:
11439:
11440:
11441:
11442: Lukkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähä-
11443: varaisten äitien virkistyslomien matkakorvauksiin.
11444:
11445:
11446: E d u s k u n n a 11 e.
11447:
11448: Keskustellessaan lomalain uudistuksesta kakustannus voi jäädä kunnan rasitukseksi.
11449: eduskunta kiinnitti keväällä 1960 erityistä Useat sosiaalilautakunnat ovat tästä säikäh-
11450: huomiota perheenemäntien lomantarpeeseen. täneinä hylänneet monien vähävaraisten äi-
11451: Vaikka kotona työtä tekevien äitien lomaa tien matkakustannusanomukset ja siten estä-
11452: ei voida järjestää yleisen lomalain puitteissa, neet heiltä loman tai pidetyn loman jälkeen
11453: on yhteiskunnan yritettävä muiden keinojen saattaneet heidät taloudellisiin vaikeuksiin.
11454: avulla luoda mahdollisuuksia väsyneiden Tiedossamme on useita tällaisia kuntien lau-
11455: perheenemäntien yhtäjaksoisen vuosiloman takuntien päätöksiä mm. Keski-Suomessa.
11456: järjestämiseen.. Vapaat järjestöt ovat, toiset Kun pidämme tällaista menettelyä koko-
11457: jo vuosikymmeniä, tällaisia lomia erikoisissa naan sen hengen vastaisena, mitä eduskun-
11458: lomakodeissa järjestäneet ja valtio sekä useat takeskustelu keväällä edusti, toivomme, että
11459: kunnat tukevat nykyisin näiden järjestöjen määrärahaa valtion talousarvioon lisätään
11460: työtä avustuksia myöntämällä. Hallitus eh- niin, että myös sosiaaliministeriön ohjeet
11461: dottaa tällaista järjestöille annettavaa avus- ovat äitien lomansaantia auttamassa eikä
11462: tusmäärärahaa ensi vuonna vähän korotetta- tyrehdyttämässä.
11463: vaksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11464: Suuria vaikeuksia päästä näillekin !omille
11465: tuottavat varsinkin maaseudun äideille pitkät että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11466: matkat ja varojen puute matkakustannusten tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII
11467: peittämiseen. Viime vuosina valtion ko. mää- luvun 7 momentille lisäyksenä
11468: räraha on ilmeisesti ollut aivan liian pieni, 1 000 000 markkaa vähävaraisten äi-
11469: sillä ministeriö ohjeissaan sosiaalilautakun- tien virkistyslomien matkakorvauksiin.
11470: nille on huomauttanut, että maksettu mat-
11471: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
11472:
11473: Impi Lukkarinen. Aili lfårkönen.
11474: Vappu Heinonen. Vilho Turunen.
11475: Arvo Sävelä. Martta Salmela-Järvinen.
11476: Aili Siiskonen. Olli J. Uoti.
11477: 1184
11478:
11479: IV,357. - Rah.al. N:o 247.
11480:
11481:
11482:
11483:
11484: Lähteenmiki ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkkeiden
11485: suorittamista varten väliaikaisille päteville kansakoulu-
11486: laitoksen viranhaltijoille.
11487:
11488:
11489: Eduskunnalle.
11490:
11491: Kansakoululaitoksen kustannuksista 8. 6. haltijalle, jolla on virkaa varten säädetty
11492: 1926 annetun ja 1. 8. 1958 saakka voimassa kelpoisuus, voidaan myöntää ylimääräinen
11493: olleen lain 28 §: n 2 momentin mukaan väli- eläke noudattaen soveltuvin osin, mitä tässä
11494: aikaiselle pätevälle kansakoulunopettajalle, laissa on eläkkeestä säädetty.
11495: jota kohtasi parantumaton tauti taikka jos Lain sanamuodosta käy ilmi, että tarkoi-
11496: hänen muuten havaittiin ilman omaa syytään tus oli turvata väliaikaiselle pätevälle kan-
11497: tulleen kykenemättömäksi hoitamaan vir- sakoulunopettajalle edelleen oikeus eläkkee-
11498: kaansa, myönnettiin hänen erotessaan vuo- seen. Käytännössä ei kuitenkaan näin ole
11499: tuinen elinkautinen apuraha, joka viisi menetelty. Kielteisissä tapauksissa on tiettä-
11500: vuotta palvelleelle vastasi yhtä neljännestä västi viitattu siihen, ettei tarkoitukseen riitä
11501: täydestä eläkemäärästä sekä enemmän pal- määrärahaa.
11502: velleelle lisäksi joka palvelusvuodesta yhtä Edellä esitettyyn viitaten esittävät alle-
11503: kahdeskymmenesosaa samasta määrästä, kun- kirjoittaneet,
11504: nes 20 vuotta palvelleelle tuli täysi eläke-
11505: määrä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11506: Tätä vastaava säännös otettiin kansakoulu- valtion tulo- ja menoarvioon 5 000 000
11507: laitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja markan määrärahan eläkkeiden suo-
11508: eläkkeistä 1. 7. 1957 annetun ja 1. 8. 1958 rittamista varten väliaikaisille päte-
11509: voimaan astuneen lain 38 § :n 2 momentiin, ville kansakoululaitoksen viranhalti-
11510: jonka mukaan väliaikaiselle opettajanviran joille.
11511: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
11512:
11513: Olavi Lähteenmäki. Meeri Kalavainen.
11514: Armi Hosia. Urho Kulovaara.
11515: Armas Leinonen.
11516: 1185
11517:
11518: IV,358. - Rah.al. N:o 248.
11519:
11520:
11521:
11522:
11523: E. Mann;nen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun Van-
11524: husten Tuki r.y:lle vanhusten asuntojen rakentamista
11525: varten.
11526:
11527:
11528: E d u s k u n n a 11 e.
11529:
11530: Viime aikoina on yleisesti alettu kiinnittää iAsia 001 valtakunnallinen. Se on hoidet-
11531: huomiota va.Il'husten asemaan. Ka;nsaneläk- tava valtakunnallisena. Kun sopivan aws-
11532: keiden ym. avustusten avulla on jo saatu tusmuodon kehittäminen vienee aikaa, olisi
11533: aikaan ilmeistä kevennystä vanhusten yleensä esim. 10 asutuskeskukseen a:luksi pyrittävä
11534: ankeaan elämään. luomaan tarpeellinen palveluselin, jollei sel-
11535: Vanhojen ikäluokan kasvaessa on tullut laista jo ennestään ole.
11536: ikui tenk:in yhä uusia pulmia eteen. Erikoisen Kun Joensuussa Vanhusten Tuki r.y. on
11537: vaikea on ollut vanhojen ihmisten asuntO- usean vuoden ajan jo toiminut satalukuisen
11538: kysymys ja sen mukana kaikki muu huolto. vanhusten joukon yhdyssiteenä heidän hy-
11539: Kuntain ylläpitämät vanhainkodit eivät voi väkseen usein vaikeassa taloudellisessa ase-
11540: ottaa läheskään kaikkia pyrkiviä suojiinsa, massa ja tuntee sen kipeän tarpeen, mikä on
11541: puolikunnalliset tai yksityiset vanhainkodit vanhusten asuntojen suhteen, ja koska
11542: ovat voineet tyydyttää vain pienen osan tar- yhdistys juuri etsii varoja myös rakennUS-
11543: peesta. On selvää, että tarvitaan radikaalisia toimintaansa vatten, ehdotamme kunnioit-
11544: toimenpiteitä asian hoitamiseksi; yksinkertai- taen,
11545: sesti sanottuna: on pantava toimeksi. Mie-
11546: lestämme asia tulee parhaiten hoidetuksi si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11547: ten, että vanhukset, jotka siihen pystyvät, tulO- ja menoarvioon Joensuun Van-
11548: itse hoitavat asiansa. Siinä on jo tervetul- husten Tuki r.y:lle vanhusten asun-
11549: lutta puuhaa ja askattelua, jota monet ki- tojen rakentamista varten 10 000 000
11550: peästi kaipaavat. markkaa.
11551: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
11552:
11553: Elis Manninen. Esa Timonen.
11554: Juho Karvonen. Ale Holopainen.
11555: Varma K. Turunen.
11556:
11557:
11558:
11559:
11560: 34 E 644/60
11561: 1186
11562:
11563: IV,359. - Rah.al. N:o 249.
11564:
11565:
11566:
11567:
11568: E. Manninen ,ym,: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
11569: kentamiseksi Ristisaarelta Joensuun lentokentälle.
11570:
11571:
11572: E duskunn alle.
11573:
11574: Kontiolahden pitäjässä Onttolan ja kiDkon- lähelle Höytiäistä, avautuisivat sen kauniit
11575: kylän asutusten välillä ei ole mitään suoraa rannat entistä paremmin kesänvirkistystoi-
11576: eikä kunnon yhteyttä muutoin kuin kesällä minnalle. Kun nämä seudut ovat Kolintien
11577: Höytiäinen. Onttolan ja Kylmänojan välillä varressa, tulisi niistä erinomainen turisti-
11578: on huono, pahanpäiväinen metsätie, jolla kul- nähtävyys.
11579: jetetaam. paljon 'PUutavaraa ympärillä ole- ·Tutkittavan tien pituus olisi noin 10--12
11580: vista suurista metsistä. Tälle alueelle olisi km. Yleensä maasto on kovaa kangasmaata.
11581: rakennettava kunnollinen yhdystie. Sen mer- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11582: kitys on tärkeä ensiksikin kunnan sisäisen
11583: liikenteen välittäjänä, mm. kahden suuren e-ttä Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11584: varuskunnan välillä. Tien toiseen päähän tulo- ja menoarvioon 750 000 mark-
11585: tulevat lähelle vielä Paiholan ja Kontionie- kaa tien Ristisaari---Joensuun lento-
11586: men sairaalat. Jos uusi tie rakennettaisiin kenttä tutkimista varten.
11587: :Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
11588:
11589: Elis Manninen. Juho Karvonen.
11590: Esa Timonen. Ale Holopainen.
11591: Varma K. Turunen.
11592: 1187
11593:
11594: IV,360. - Rah.al. N: o 250.
11595:
11596:
11597:
11598:
11599: .H. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion vira&-
11600: totalon rakentamiseksi Varkauden kauppalaan.
11601:
11602:
11603: E d u s k u n n a ll e.
11604:
11605: Varkauden kauppalassa olevat valtion vi- joonaa markkaa, joten suunnitelmat pitäisi
11606: rastot on hajasijoitettu kauppalan eri osiin, jo olla valmiina.
11607: osittain epätarkoituksenmukaisiin huonetiloi- Kun mainitun virastotalon :tarve, johon
11608: hin. Etenkin tuomiokunnan kanslia on ah- sijoitettaisiin ainakin tuomiokunn3ill kanslia
11609: taassa ja epämukavassa huoneistossa. Samoin ja arkisto ja oikeushuoneisto, posti- ja len-
11610: kihlakunnanoikeuden istunnot pidetään muita nätinkonttorit, veropiirin verolautakunta,
11611: tarkoituksia varten rakennetussa vieraassa ,työnvälitystoimisto ja ammatinvalinnan oh-
11612: huoneistossa, joka ei vastaa niitä vaati- jaus, on ilmeinen, olisi suunnitelmia ryhdyt-
11613: muksia, mikä oikeuden huoneistolla pitäisi tävä käytäntöön soveltamaan.
11614: olla. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11615: Varkauden kauppala on kiinnittänyt epä-
11616: kohtiin huomiota ja valtion kanssa käytyjen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11617: neuvottelujen jälkeen lahjoittanut tontin, tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mark-
11618: jonka luovutuskirja on allekirjoitettu jo kaa valtion virastotalon rakentamisen
11619: 16. 6. 1958. Virastotalon suunnittelutyötä var- aloittamiseksi Varkauden kauppalassa.
11620: ten on v. 1959 myönnetty varoja 3 % mil-
11621: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
11622:
11623: Hugo Manninen. Esa Hietanen.
11624: Aarne Pulkkinen. Veikko Rytkönen.
11625: 1188
11626:
11627: IV,361. - Ra.h.al. N: o 251.
11628:
11629:
11630:
11631:
11632: H. Ma.nninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden--
11633: Sorsakosken--Palokankaan maantien rakennustyön aloit-
11634: tamiseen.
11635:
11636:
11637: Eduskunnalle.
11638:
11639: Varkauden talousalueeseen, joka käsittää Myöskin A. Ahlström Osakeyhtiö on an-
11640: mm. n. 2/3 Leppävirran kunnasta, kuuluu tanut asiassa tie- ja vesirakennushallitukselle
11641: myös Sorsakosken voimakas teollisuusyhdys- 23. 8. 1958 päivätyn kirjelmän, jossa mainittu
11642: kunta. Tällä yhdyskunnalla ei kuitenkaan ole yhtiö tähdentää tien merkitystä sen vaikutus-
11643: suoraa maantieyhteyttä talousalueensa kes- piirin metsätaloudelle ja Varkauden teolli-
11644: kukseen Varkauteen, vaan on Sorsakosken suudelle. Esitetty tie kulkee laajan, tiettömän
11645: asukkaiden kuljettava asioilleen Varkauteen metsäalueen halki (valtion, yhtiön ja yksi-
11646: Leppävirran kirkonkylän kautta. Jo vuosi- tyisten metsät), josta saatavan puutavaran
11647: kymmenien ajan on ollut vireillä kysymys luontainen jalostuspaikka on Varkaus. Ny-
11648: Sorsakosken-Varkauden maantien rakenta- kyisin käytetty metsä-autotalvitie ei pysty
11649: misesta. Viime aikojen liikenteellinen kehitys edes tilapäisesti tyydyttämään vaikutUspii-
11650: on tuonut kuitenkin tämän kysymyksen en- rissä olevien kaikkien metsien puun kuljetus-
11651: tistä enemmän esille. tarvetta.
11652: Leppävirran kunnanvaltuuston kokouksen Kun Kuopion-Varkauden välinen maantie
11653: 15. 9. 1952 pöytäkirjan otteen mukaan ovat on rakennettu, lyhentää se noin 6 km: llä
11654: maanomistajat sitoutuneet luovuttamaan tie- alkuperäisiä suunnitelmia ja kun asianomai-
11655: pohjaksi tarvittavat maa-alueet korvauksetta. sella virastolla on valmiit suunnitelmat ko.
11656: Osa tiestä on jo osittain rakennettu. Leppä- tien rakentamiseksi, ei ole syytä siirtää niitä
11657: virran kunnanvaltuusto puoltaa mainitussa myöhäisempään ajankohtaan, varsinkin kun
11658: päätöksessään tien rakentamista maantienä. ottaa huomioon, että verrattain vilkkaan ra-
11659: Varkauden kauppalanvaltuusto on kokouk- kennuskauden hiljennyttyä jo ensi talvikau-
11660: sessaan 19. 10. 1953 oikeuttanut kauppalan- tena tulee ilmenemään huomattavan laajaa
11661: hallituksen yhdessä Leppävirran kunnanhalli- työttömyyttä, jota tämänkin tien rakentami-
11662: tuksen kanssa tekemään tielain mukaisen sen aloittamisella voitaisiin lieventää.
11663: aloitteen Kuopion lääninhallitukselle maan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11664: tien rakentamiseksi Varkauden-Sorsakosken
11665: -Rengon-Palokankaan välille. Asiasta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11666: Kuopion lääninhallitukselle lähetetty aloite- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark-
11667: kirjelmä 16. 12. 1953. Valtatie 5:n oikaisun kaa Varkauden - Sorsakosken - Palo-
11668: johdosta on suunnitellun tien ja valtatien kankaan maantien rakennustyön aloit-
11669: 5: n liittymiskohta harkittava uudelleen. tamiseksi.
11670: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
11671:
11672: Hugo Manninen. Esa. Hietanen.
11673: Aarne Pulkkinen. Veikko Rytkönen.
11674: 1189
11675:
11676: IV,362. - Rah.al. N:o 252.
11677:
11678:
11679:
11680:
11681: H. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
11682: kentamiseksi Varkauden kauppalan rajalta H oikanmäelle.
11683:
11684:
11685: E d u s k u n n a 11 e.
11686:
11687: Varkauden-Joensuun välinen maantie on telmat on jo valmiina myös Varkauden kaup-
11688: vilkkaasti liikennöity ja varsinkin puutava- palan rajan-Hoikanmäen väliseltä osalta ja
11689: ran kuljetus on suurta. Tie on kuitenkin kun tien rakentaminen olisi merkityksellinen
11690: heikkokuntoinen, mäkinen ja mutkainen. Var- työllisyyden säilymisen kannalta, olisi työ
11691: kaudessa olevan puunjalostusteollisuuden laa- aloitettava jo.
11692: jentaessa toimintaansa, tulee tälläkin tiellä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11693: puutavaran kuljetus suuresti lisääntymään.
11694: Uuden tien rakentaminen on aloitettu Hoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11695: kanmäen-Kypäräjärven osuudella ja on sitä tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
11696: suoritettu vain talvisin työttömyystyönä. kaa Varkauden kauppalan rajar~r-Hoi-
11697: Tientarve on kuitenkin tosiasia, joten raken- kanmäen välisen tieosan rakentamisen
11698: nustyö olisi saatava nopeammaksi ja pitem- aloittamiseksi Varkauden-Joensuun
11699: mällä rakennusosalla työn alle. Kun suunni- välisellä maantiellä.
11700: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
11701:
11702: Hugo Manninen. Esa. Hietanen.
11703: Aarne Pulkkinen. Veikko Rytkönen.
11704: 1190
11705:
11706: IV,863. - Rah.al. N:o 258.
11707:
11708:
11709:
11710:
11711: H. Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta uittokanavan
11712: rakentamiseksi Taipaleen laivakanavan viereen.
11713:
11714:
11715: Eduskunnalle.
11716:
11717: Eduskunta on jo marraskuun 26 päivänä maamme talouselämälle, ei asiaa olisi enaa
11718: 1954 hyväksynyt kulkulaitosvaliokunnan mie- tarpeettomasti viivyteltävä, vaan olisi edus-
11719: tinnön, jossa on kiinnitetty huomiota Poh- kunnan toivomuksen mukaisiin toimenpitei-
11720: jois-Savon uitto- ja lauttausolojen paranta- siin ryhdyttävä.
11721: miseen sekä tähän pääsemiseksi kehoittanut Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11722: hallitusta ryhtymään kiireellisiin toimenpi-
11723: teisiin uittokanavan rakentamiseksi Varkau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11724: den Taipaleeseen. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
11725: Vaikka suunnitelmat uittokanavan raken- kaa uittokanavan rakennustöiden aloit-
11726: tamisesta jo ovat olemassa, eivät hallitukset tamista varten Varkauden kauppa,.
11727: ole ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin, jota lassa olevan Taipaleen laivakanavan
11728: eduskunnan päätös edellyttäisi. Huomioon viereen.
11729: ottaen uittokanavan suuren merkityksen
11730: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
11731:
11732: Hugo Manninen. Esa. Hietanen.
11733: Aa.rn.e Pulkkinen. Veikko Rytkönen.
11734: 1191
11735:
11736: IV,364. - Rah.al. N:o 254.
11737:
11738:
11739:
11740: Marttila. ym.: Määrärahan osoittamisesta puunjalostustehtaan
11741: aikaansaamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
11742:
11743: Eduskunnalle.
11744:
11745: Talouselämämme rakenne on viime vuosina tuttamalla luonnonvarojen inventoinnin.
11746: huomattavasti muuttunut. Kansantulomme Tämä osoittaa, että metsien vuotuinen lisä-
11747: kokoomus on kokonaan toinen kuin esim. 20 kasvu Etelä-Pohjanmaalla on 12 miljoonaa
11748: vuotta sitten. Elintasomme nopea kohoami- kj. tukkeja, 1 milj. ms mänty- ja kuusi-
11749: nen on aiheuttanut elinkeinoelämänemme paperipuuta ja 1.3 miljoonaa ms halkoja.
11750: huomattavia mukautumisvaikeuksia. Maata- Nämä hakkuusuunnitteen määrät ovat hyvin
11751: lousvaltaisilla alueilla, kuten Etelä-Pohjan- riittäviä useammanlaatuisen puunjalostus-
11752: maalla, tämä on saatu tuta erityisen kipeästi. teollisuuden raaka-aineeksi nykyisiä mene-
11753: Työttömyyslukujen nopea kasvu maakun- telmiä hyväksikäyttäen. Se, että hakkuiden
11754: nassa varsin suuresta muuttotappiosta huoli- tehokkuus on ollut yleensä halkotavaraa lu-
11755: matta on tästä hyvänä todistuksena. Vuoden kuunottamatta riittävän suuri, ei saa olla
11756: 1958 alkupuoliskolla oli Suupohjan 15 kun- esteenä puunjalostusteollisuuden perustami-
11757: nasta yhteensä 5 600 henkilöä töissä ulko- selle maakuntaan.
11758: mailla. Siitä huolimatta oli työttömiä V aa- Raakapuunvienti, mikä on nyt varsin
11759: san työvoimapiirissä 6 000-7 000. Näiden runsasta, on kaikesta huolimatta tuhlausta,
11760: ylläpitämiseen ja töihin sijoittamiseen käy- mihin erikoisesti väkirikkaalla Etelä-Pohjan-
11761: tettiin valtion varoja kuluvana työttömyys- maalla ei ole jatkuvasti varaa. Puunjalostus-
11762: vuotena n. 6 miljardia markkaa. Siitä n. teollisuuden perustamiselle maakuntaan ei
11763: 90 % sijoitettiin kohteisiin, mitkä eivät lisää tule enää olemaan esteenä myöskään veden-
11764: pysyviä työtilaisuuksia tai kohota kansan- puute, sillä suunnitellut ja pian käyntiin
11765: tuloa. saatettavat vesistöjärjestelyt turvaavat riit-
11766: Erityistä levottomuutta on herättänyt tävän veden saannin puuvarojen edellyttä-
11767: maakunnassa se, että satojen nuorukaisten mälle teollisuudelle. Sekä maanteiden että
11768: oli viime talvena lähdettävä pois kotoaan metsätieverkoston lisääntyminen viime vuo-
11769: siirtotyömaille vieraisiin maakuntiin. Etelä- sina puhuu niinikään tämän puolesta. Sa-
11770: Pohjanmaalle on ominaista, ettei siellä ole moin satamaolosuhteet ovat teollisuuden pe-
11771: raskasta teollisuutta, mikä synnyttäisi ym- rustamiselle myönteiset. Kaskisten satama oli
11772: päristöönsä pienteollisuutta ja palveluelin- mm. viime talvena lähes koko talven auki.
11773: keinoja. Maakunnassa ilmenevä käsi- ja pien- Syväsatamakin on ennestään ja se on hel-
11774: teollisuus, joka on kansan yritteliäisyydestä posti laajennettavissa.
11775: johtuvaa, ei voi nykyisen automatisoinnin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11776: vuoksi laajentua riittävästi. Sen vuoksi olisi nioittaen,
11777: kaikki luonnonvarat jalostettava mahdolli-
11778: simman pitkälle omassa maakunnassa. Se että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11779: edistäisi varallisuuden kasvua ja edelleen tulo- .ia menoarvioon 5 000 000 markan
11780: pysyvien työtilaisuuksien syntymistä. suuruisen määrärahan puunjalostus-
11781: Edellä kerrotun vuoksi 33 Suupohjan kun- tehtaan per'Ustamista Etelä-Pohjan-
11782: taa ovat jo oma-aloitteisesti ryhtyneet toi- maalle koskevien jatkotutkimusten
11783: menpiteisiin tilanteen korjaamiseksi suori- loppuun saattamiseksi.
11784: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
11785:
11786: Aarre Marttila. Veikko Savela.. Matti Liina.maa.
11787: Eino Uusitalo. Ale Holopainen. Verner Korsbäck.
11788: Esu Niemelä. Väinö Tikkaoja.. Reino Ala-Kulju.
11789: Arvo Pentti. Mauri Seppä. J. A. Jungarå.
11790: 1192
11791:
11792: N,365. - Ra.h.al. N: o 255.
11793:
11794:
11795:
11796:
11797: Marttila. ym.: Määrärahan osoittamisesta Jurvanjärven kuiva..
11798: tustyön aloittamista varten.
11799:
11800:
11801: Eduskunnalle.
11802:
11803: Jurvan kunnassa sijaitseva Jurvanjärvi den aikana voidaan täten jo kauan vireillä
11804: sijaitsee pitäjän keskellä ja on hyötyalueel- ollut ja monien sukupolvien hartaasti odot-
11805: taan n. 1450 ha. Se on 640 eri tilan hallussa. tama hanke toteuttaa, jos siihen tarkoituk-
11806: Järven ensiluokkaisesta pohjasta on jo rai- seen voidaan saada tarvittavat varat. Ensi
11807: vattu pelloksi n. 300 ha, mutta kevät- ja vuoden aikana arvioidaan laskelmien mukaan
11808: kesätulvat tekevät sen viljelyksen epävar- tarvittavan n. 70 milj. markkaa Närvijoen
11809: maksi. keskijuoksun Tupenluoman oikaisun, Kivi- ja
11810: Muuta osaa järvenpohjaa ei voida viljelyk- Levälammen tekoaltaan rakentamiseen. Työt
11811: selle raivata ennenkuin kuivatus on suori- voidaan suorittaa yleistä työllisyyttä edistä-
11812: tettu. Tämä hanke lisää pitäjän peltopinta- vinä töinä, joten tähän tarkoitukseen tarvit-
11813: alaa n. 20 %, joten sillä on pitäjän talous- tavat varat vähentävät vastaavasti työttö-
11814: elämän kannalta mitä ensiarvoisin merkitys, myysmäärärahoja.
11815: puhumattakaan siitä, mikä merkitys sillä on Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11816: pienten tilojen elinkelpoisuuden lisääjänä. nioittaen,
11817: Tästä hankkeesta on olemassa valmis kuiva-
11818: tussuunnitelma, jonka kustannusarvio on n. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11819: 300 milj. markkaa. Hanke on parhaillaan tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mar-
11820: katselmuksessa ja tämän vuoden aikana ve- kan määrärahan Jurvanjärven kuiva..
11821: sistötoimikunta mahdollisesti antaa tarvitta- tustyön aloittamista varten.
11822: vat luvat hankkeen toteuttamiselle. Ensi vuo-
11823: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
11824:
11825: Aarre Marttila. Esa Timonen. Matti Liinamaa.
11826: Eino Uusitalo. Ale Holopainen. Verner Korsbäck.
11827: Arvo Pentti. Väinö Tikkaoja. Reino Ala-Kulju.
11828: Veikko Savela. Mauri Seppä. J. A. Junga.rå..
11829: 1193
11830:
11831: IV,366. - Rah.al!. N: o 256.
11832:
11833:
11834:
11835:
11836: Marttila. ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaskiste~Keski
11837: Suomen runkotien rakentamisen aloittamiseen.
11838:
11839:
11840: E d u s kun n a 11 e.
11841:
11842: Kaskisten syväsatamasta Närpiön-Teuvan raskaasti kuntien taloutta, kun mitkään suu-
11843: -Kauhajoen-Jalasjärven-Peräseinäjoen- remmat hankkeet eivät toteudu muutoin kuin
11844: Alavuden kautta edelleen Keski-Suomeen on työttömyystöiden kautta. Sitä paitsi tietöiden
11845: valmistumassa tärkeä poikkisuuntaisen run- suorittaminen työttömyystöinä on huomatta-
11846: kotien rakennussuunnitelma, jonka rakenta- vasti kalliimpaa, kuin jos töissä voitaisiin
11847: minen on tarkoitus aloittaa ensi tilassa työt- noudattaa esim. talonrakennustöissä olevia
11848: tömyystöinä. Näillä alueilla onkin huomatta- urakkamenetelmiä.
11849: vaa alityöllisyyttä mm. Teuvalla, joten jo Tämän aloitteen tarkoituksena ei siis ole
11850: työpaikan järjestäjänä tällä tiehankkeella on lisätä valtion menoja, vaan vähentää niitä,
11851: tärkeä merkitys, puhumattakaan mikä mer- mutta ennen kaikkea keventää kuntien työt-
11852: kitys sillä on liikenteen välittäjänä poikki- tömyymenoja. Myös voitaisiin tähän tarkoi-
11853: suuntaisena, lähes läpi talven auki olevaan tukseen käytetyt varat vähentää työttömyys-
11854: Kaskisten satamaan. varoista.
11855: Jos työ suoritetaan työttömyystyönä, jou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11856: dutaan se suorittamaan ainakin kunnille, nioittaen,
11857: mutta mahdollisesti myös valtiolle kalliimmin
11858: kustannuksin, kuin jos työ suoritetaan va- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11859: paana työnä. Samalla helpotettaisiin näiden tulo- ja menoarvioon 100 miljoonaa
11860: alueiden alityöllisyyttä. Suuret, jatkuvat markkaa Kaskisten- Keski-Suomen
11861: työttömyysvuodet rasittavat näillä alueilla runkotien rakentamisen aloittamiseen.
11862: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
11863:
11864: Aarre Marttila. Esa Timonen. Matti Liinam.aa.
11865: Eino Uusitalo. Ale Holopainen. Verner Korsbäck.
11866: Veikko Savela. Väinö Tikkaoja. J. A. Jungarå.
11867: Mauri Seppä.
11868:
11869:
11870:
11871:
11872: 35 E 644/60
11873: 1194
11874:
11875: IV,367. - Rah.al. N: o 257.
11876:
11877:
11878:
11879:
11880: Matilainen ym..: Määrärahan osoittamisesta radan alikäytä-
11881: vän rakentamiseksi Tainionkosken asema-alueen kohdalle.
11882:
11883:
11884: E d u s k u n 1n a 11 e.
11885:
11886: Jatkuvasti lisääntyvän liikenteen johdosta asema-alueen kohdalle olisi kiireellisesti ra-
11887: on Imatran kauppalan alueelle jouduttu ra- kennettava radan alikäytävä. Sen rakenta-
11888: kentamaan ruru~aasti uusia teitä. Näistä teistä misella epäilemättä helpotettaisiin myöskin
11889: useat joutuvat ylittämään myös rautatiet, liikennepainetta tuntuvasti pullOillkaulaksi
11890: joita kauppalan alueella on useita. Uusia muodostumassa olevalla Mansikkakosken sil-
11891: maanteitä rakennettaessa on rautatiet ylitetty lan läntisen pään tieristeyksellä.
11892: etupäässä tasoristeyksillä. Niin nn tehty Ehdotamme edellä sanottuun viitaten,
11893: myös Tainionkosken asema-alueen kohdalla.
11894: Nyt kun Imatran-Joutsenon pikatie on että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11895: valmistuttuaan huomattavasti lisännyt lii- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
11896: kennettä Tainionkosken väestökeskuksesta pi- kan määrärahan Tainionkosken asema-
11897: katielle, mikä tasoylikäytävän kautta on jo alueen kohdalla olevan radan alikäytä-
11898: suorastaan vaarallista, niin Tainionkosken vän rakentamista varten.
11899: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
11900:
11901: Kall~ Matilainen. VaJ:to Käkelä. Sulo Hostila.
11902: 1195
11903:
11904: IV,S68. - Rah.al. N:o 258.
11905:
11906:
11907:
11908:
11909: Matilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien ja lautan
11910: rakentamiseksi TaipaZsaaren Kylänniemeen.
11911:
11912:
11913: ~Ed uskunnaHe.
11914:
11915:
11916: Taipalsaaren kunnan alueella Ruokolahden Tällä toimenpiteellä annetaan Kylännie-
11917: kunnan rajalla on saari nimeltään Kylän- men asujamistolle mahdollisuus markkinoida
11918: niemi. Tämä saari on luonnon jäljeltä niemi, ympäristön liikekeskuksiin ne tuotteensa,
11919: mikä Kutveleen kanavaa rakennettaessa kat- mitä he omilla tiloillaan pystyvät tuotta-
11920: kaistiin mantereen rajasta poikki, kohdasta, maan.
11921: missä sijaitsee myös Ruokolahden ja Taipal- Ilman edellä mainittuja kulkuyhteyksiä ei
11922: saaren kuntien rajat. markkinoimismahdollisuuksia ole kuin kau-
11923: Kun Kylänniemi irroitettiin mantereesta, neimpina kesäkuukausina. Tämä pakottaa
11924: jäi siellä asuva väestö saareen ilman omaa näitä ihmisiä rahanhankintaan työllisyys-
11925: syytään ja vailla minkäänlaista tilalle ra- markkinoilta, missä suinkaan ei ole työvoi-
11926: kennettua tai asujamiston käyttöön annettua man puutetta.
11927: ylikulkuvälinettä, lossia tms. Tämä laimin- Edellä lausutun perusteella esitämme edus-
11928: lyönti olisi jo vihdoinkin aika korjata, kun kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11929: kyseinoo. Kylänniemen saari on alueellisesti
11930: huomattavan laaja ja kun tiet ovat myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11931: olemattomat ja kun tiedossamme on, että tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
11932: maanomistajat ovat valmiit luovuttamaan kan määrärahan tien ja lautan raken-
11933: tien alle jäävän maan ilmaiseksi. Näin ollen tamista varten TaipaZsaaren Kylännie-
11934: tien rakentaminen olisi edellä mainitun yli- meen.
11935: kulun yhteydessä ratkaistava.
11936: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
11937:
11938: Kalle Matilainen. Valto Käkelä. Sulo Hostila.
11939: 1196
11940:
11941: IV,369. - Rah.al. N: o 259.
11942:
11943:
11944:
11945:
11946: Mattila ym..: Määrärakan osoittamisesta kotimaisten maa-
11947: talouskoneiden laatu- ja menekkitutkimusta varten.
11948:
11949:
11950: E d u s k u n n a 11 e.
11951:
11952: Maatalouden koneellistamisessa joudutaan huomioon ottaen. Kotimaisten maatalousko-
11953: entistä suurempaa huomiota kiinnittämään neiden valmistuksen lisäämiseksi olisi kui-
11954: konehankintoihin. Ulkolaiset maatalouskoneet tenkin samalla pyrittävä laatua paranta-
11955: ovat monessa tapauksessa osoittautuneet maan.
11956: kotimaisia paremmiksi. Kuitenkin on työlli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11957: syyden kannalta edullista saada kotimaisetkin
11958: laadultaan kilpailukykyisiksi, että niiden val- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11959: mistus voitaisiin vakiinnuttaa. Jo nyt on tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
11960: useita artikkeleita, jotka kestävät kovankin kan määrärahan kotimaisten maata-
11961: arvostelun, mutta eivät kuitenkaan kaikki. louslwneiden laadun ja menekin lisää-
11962: Koneiden ostajat mielellään käyttäisivät koti- miseksi suoritettavaa tutkimusta var-
11963: maisia esim. huolto- ja varaosatoimitukset ten.
11964: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
11965:
11966: Matti Mattila. Urho Kähönen. Matti Liinamaa.
11967: 1197
11968:
11969: IV,370. - Rah.al. N:o 260.
11970:
11971:
11972:
11973:
11974: Mattila ym..: Määrärahan osoittamisesta vuosien 1958-60
11975: orikantakirjojen julkaisemista varten.
11976:
11977:
11978: E d u s k u n n a 11 e.
11979:
11980: Kantakirja- ja näyttelytoiminnasta saatu- aivan välttämättömät työvälineinä hevosta-
11981: jen tulosten hyväksikäytön edellytyksenä lousvirkailijoitten päivittäisessä toiminnassa.
11982: jalostustyössä on kantakirjojen julkaisemi- Painatuskustannusten säästämiseksi on ni-
11983: nen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja mittäin viime aikoina yhdistetty kahden tai
11984: hevostalouden edistämiseksi annettu asetus kolmen vuoden aikana saavutetut näyttely-
11985: (17/35) edellyttääkin hevoskantakirjojen jul- tulokset samaan niteeseen.
11986: kaisemisen maataloushallituksen toimesta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11987: Tällä hetkellä ovat sekä ori- että tamma-
11988: kantakirjat julkaisematta vuodesta 1958 al- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
11989: kaen, mikä tuottaa sekä hevoskasvattajille tulo- ja menoarvioon (Hevostalouden
11990: että hevostalousvirkailijoille suurta haittaa. edistäminen) 1100 000 markkaa vuo-
11991: Jalostuseläinten valinnassa on nimittäin he- sien 1958-60 orikantakirjojen julkai-
11992: voskasvattajien turvauduttava kantakirjoista semista varten.
11993: saataviin tietoihin ja ovat nämä julkaisut
11994: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
11995:
11996: Matti Mattila. Väinö E. Nieminen.
11997: 1198
11998:
11999: IV,371. - Rah.al. N:o 261.
12000:
12001:
12002:
12003:
12004: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Bergmanin koulun
12005: rakennuksia varten.
12006:
12007:
12008: E d u s k u n n a 11 e.
12009:
12010: Askolan kunnan Tiilään kylään on v. 1952 Koulu tarvitsisi välttämättä uuden koulu-
12011: perustettu maanmittausinsinööri K. L. J. talon, johon voitaisiin nykyistä suuremmalle
12012: Bergmanin lahjoitusvaroin ja sanotun kun- oppilasjoukolle sekä opettajille saada nyky-
12013: nan lahjoittamalla määrärahalla kotiteolli- ajan vaatimuksia tyydyttävät työhuoneet ja
12014: suuskoulu. Koulun tarkoitus on käytännössä muut opetustilat ja sisäoppilaitoksen vaati-
12015: jo osoittautunut onnistuneeksi ja kouluun on mat asunnot ja asuntolat.
12016: edelleen ollut runsaasti pyrkijöitä. Edelliseen viitaten ja huomioon ottaen
12017: Koulun rakennukset vastaavat kuitenkin maaseudun nuorille annettavaksi soveltuvan
12018: heikosti tarkoitustaan ja sen vuoksi oppilaat ammatillisen opetuksen yhä kasvavan tarpeen
12019: ja opettajat joutuvat työskentelemään suu- ehdotamme,
12020: ressa ahtaudessa ja puutteellisin välinein.
12021: Asunto-olot ovat koululla alkeelliset. Opetta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
12022: jain ja oppilaiden asunnot sijaitsevat eril- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
12023: lään ja sangen kaukana toisistaan, joten kan siirtomäärärahan Bergmanin kou-
12024: opettajain suoritettavaksi annettu asuntoloi- lun rakennusten suunnittelua sekä I
12025: den valvontatyö muodostuu erittäin vai- rakennusvaiheen töiden aloittamista
12026: keaksi. varten.
12027: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
12028:
12029: Matti Mattila. Veikko Helle. Urho Kähönen.
12030: 1199
12031:
12032: IV,S72. - Rah.al. N: o 262.
12033:
12034:
12035:
12036:
12037: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta korjaamon ja va-
12038: rastosuojien rakentamiseksi maataloushallituksen insinööri-
12039: osastolle ja Helsingin maanviljelysinsinööripiirille.
12040:
12041:
12042: E d u s k u n n a 11 e.
12043:
12044: Järvenpäässä sijaitsevat maataloushallituk- kuitenkaan päästä ennenkuin uudet tilat
12045: sen insinööriosaston ja Helsingin maanvilje- Espoossa on saatu rakennetuksi.
12046: lysinsinööripiirin keskusvarasto ja huoltokor- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12047: jaamo ovat nykyiseen käyttöönsä riittämättö-
12048: mät, minkä huomioon ottaen on Espoosta että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
12049: hankittu tontti uuden varaston ja korjaamon tulo- ja menoarvioon 95 000 000 mark-
12050: rakentamiseksi. Kun lisäksi Järvenpäässä kaa korjaamon ja varastosuojien ra-
12051: olevat tilat välttämättä tarvitaan maatalous- kentamiseksi maataloushallituksen insi-
12052: normaalikoulun käyttöön, olisi päästävä siir- nööriosastolle ja Helsingin maanvilje-
12053: tämään ko. varasto ja korjaamo pois nykyi- lysinsinööripiirille Espooseen.
12054: seltä paikalta. Mainittuun järjestelyyn ei
12055: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
12056:
12057: Matti Mattila. Urho Kähönen.
12058: 1200
12059:
12060: IV,873. - Rah.al. N: o 263.
12061:
12062:
12063:
12064:
12065: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin-Hämeen-
12066: linnan runkotien ja vanhan Hämeenlinnan tien välisen
12067: liityntätien rakentamiseen.
12068:
12069:
12070: E d u s k u n n a 11 e.
12071:
12072: V. 1960 syksyllä avattiin liikenteeseen uusi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12073: Helsingin-Hämeenlinnan runkotie. Tältä
12074: uudelta runkotieltä ei kuitenkaan vielä ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
12075: tutkittu eikä suunniteltu liityntätietä Hel- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mark-
12076: singin mlk:n ja Nurmijärven pitäjän raja- kaa liityntätien tutkimisen ja suun-
12077: alueelta vanhalle Hämeenlinnan tielle, joka nittelun sekä rakennustöiden aloittami-
12078: yhä edelleen on hyvin vilkkaasti liikennöity. seen uudelta Helsingin-Hämeenlinnan
12079: Mainittu liityntä uudelta Hämeenlinnan runkotieltä Helsingin mlk:n ja Nurmi-
12080: tieltä vanhalle on siis välttämätön ja tarpeen järven raja-alueelta vanhalle Hämeen-
12081: sanelema. linnan tielle.
12082: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
12083:
12084: Matti Mattil'ct. Martta Salmela-Järvinen. Urho Kähönen.
12085: 1201
12086:
12087: IV,S74. - Rah.al. N:o 264.
12088:
12089:
12090:
12091:
12092: Meriläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuussa sijait-
12093: sevien vesiperäisten valtionmaiden kuivattamiseksi.
12094:
12095:
12096: E d u s k u n n a ll e.
12097:
12098: Kainuussa sijaitsevista valtion maista on muiden metsänkasvua kohottavien toimenpi-
12099: veden vaivaamia, mutta metsänkasvuun suu- teiden kanssa lisäisi kaikessa tapauksessa
12100: rimmalta osalta soveltuvia soita, korpia ja tuntuvasti puun kasvua ja loisi näin uusia
12101: rämeitä ainakin neljännesmiljoona hehtaaria, edellytyksiä Kainuun väestön työn ja toi-
12102: minkä lisäksi kankaiden soistumista ja met- meentulon saannin turvaamiseksi.
12103: sänkasvun tyrehtymistä tapahtuu jatkuvasti. Jos tämä kuivatustyö, joka puolikoneelli-
12104: Ei ole tiedossamme, kuinka paljon näiden sesti suoritettuna vaatisi varoja ehkä noin
12105: maiden kuivattamisella puuston vuosittaista 1 500---2 000 miljoonaa markkaa, suoritettai-
12106: kasvua voitaisiin lisätä. Kainuun metsän- siin 15-20 vuoden kuluessa, antaisi se työn
12107: hoitolautakunnan suorittamien arvioiden mu- kestäessä kesäkautista työtä suurelle työläis-
12108: kaan yksityisten omistuksessa olevien, yh- joukolle ja siten osaltaan helpottaisi lähim-
12109: teensä noin 230 000 ha: n laajuisten aluei- pien vuosien työllisyystilannetta.
12110: den kuivatuksella voitaisiin puun vuosit- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
12111: taista kasvua lisätä noin 750 000 ms :llä.
12112: Kun valtion omistuksessa olevien vesiperäis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
12113: ten maiden maanlaatu lienee suunnilleen sa- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
12114: manlainen, voidaan niiden kuivatuksen tu- kan määrärahan Kainuussa sijaitse-
12115: loksena kasvun lisäyksen arvioida olevan sa- vien vesiperäisten valtionmaiden kui-
12116: maa suuruusluokkaa. Niiden kuivattaminen vattamiseksi.
12117: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
12118:
12119: Matti Meriläinen. Martti Linna.
12120: J. Mustonen. Hannes Tauriainen.
12121:
12122:
12123:
12124:
12125: 36 E 644/60
12126: 1202
12127:
12128: IV,375. - Rah.al. N: o 265.
12129:
12130:
12131:
12132:
12133: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta korvauksiksi puna-
12134: kaarNlaisille.
12135:
12136:
12137: E d u s k u n n a 11 e.
12138:
12139: Vuoden 1918 luokkasodassa punakaartin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12140: riveissä taistelleille ja luokkasodan jälkeen
12141: vuosikausia vankiloissa olleille ei ole myön- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
12142: netty minkäänlaisia korvauksia. Monet näistä tulo- ja menom·vioon 40 000 000 mark-
12143: elävät vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa. kaa korvauksien myöntämiseksi taan-
12144: Olisi välttämätöntä, että valtiovalta vihdoin- nehtivasti vuoden 1918 punakaartin
12145: kin ryhtyisi toimenpiteisiin korvauksien riveissä taistelleille, vankiloissa olleille
12146: myöntämiseksi taannehtivasti ilman omaa ja omaisuutensa menettäneille puna-
12147: syytään vaikeuksiin joutuneille luokkasodan kaarWaisiUe.
12148: seurauksista kärsineille.
12149: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
12150:
12151: Yrjö Murto. Irma Rosnell.
12152: Pentti Liedes. Toivo Salin.
12153: Pauli Puhakka.
12154: 1203
12155:
12156: IV,376. - Rah.al. N: o 266.
12157:
12158:
12159:
12160:
12161: Murto ym..: Määrärahan osoittamisesta turvetta poltto-
12162: aineenaan käyttävän voimalaitoksen rakentamiseksi Poh-
12163: jois-Suomeen.
12164:
12165:
12166: E d u s k u n n a ll e.
12167:
12168: Jatkuvasti lisääntynyt työttömyys on saat- sesti ja kansantaloudellisesti kannatta-
12169: tanut Pohjois-Suomen väestön entistä vai- vasti turvetta raaka-aineenaan käyttäviä
12170: keampaan taloudelliseen asemaan. Puuteolli- voimalaitoksia. Alustavat tutkimukset osoit-
12171: suuslaitoksien laajentaminen ei ole lisännyt tavat, että tähän tarkoitukseen sopivia maa-
12172: työtilaisuuksia, ei edes metsätöiden osalta, alueita on Pohjois-Suomessa erittäin run-
12173: vaan pikemminkin päinvastoin. Hallituksella, saasti. Yksi keskeisimmistä maa-alueista on
12174: paremmin kuin muillakaan valtion elimillä, Haapaveden Piipsanneva, jonka laajuus on
12175: ei ole minkäänlaisia suunnitelmia pysyvien 6 500 hehtaaria.
12176: työtilaisuuksien lisäämiseksi, ei ainakaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12177: siinä laajuudessa, että tilanteeseen saatai-
12178: siin tuntuvampaa parannusta. Tämän vuoksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
12179: on välttämätöntä, että eduskunnan taholta tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
12180: ryhdytään edes alustaviin toimenpiteisiin. kan määrärahan turvetta polttoainee-
12181: Tunnettua on, että nykyään voidaan jat- naan käyttävän voimalaitoksen raken-
12182: kuvasti lisääntyvän sähköenergian tarpeen tamiseksi Pohjois-Suomeen.
12183: tyydyttämiseksi rakentaa menestykselli-
12184: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
12185:
12186: Yrjö Murto. Martti Linna.
12187: Pentti Liedes. Irma Torvi.
12188: 1204
12189:
12190: IV,377. - Rah.al. N:o 267.
12191:
12192:
12193:
12194:
12195: Mustonen ym..: Määrärahan osoittamisesta puunjalostuslai-
12196: toksen suunnittelua varten Kainuuseen.
12197:
12198:
12199: E d u s k u n IIl a 11 e.
12200:
12201: Päättyvän vuosikymmenen aikana Kairmu peittävät noin 23 prosenttia Kainuun ikas-
12202: on ollut eräs pahimmista työttömyysalueista vulliseksi katsottavasta metsäpinta-alasta.
12203: maassamme. Mitkään tiedossa olevat tosi- Lisäksi tulevat karuille kangasmaille sopi-
12204: asiat eivät osoita, että tilanteen parantumista mattoman kuusen runsaus, maiden soistunei-
12205: olisi odotettavissa. Niinpä puuhun perustu- suus ja monet muut puuston kasvua nykyisel-
12206: vien teollisuuksien parhaillaan vireillä olevat lään vähentävät tekijät. Näistä syistä joh-
12207: laajennushankkeet eivät esimerkiksi puutava- .tuen valtakunnan metsien III: een arviointiin
12208: ran hakkuiden merkittävänä lisääntymisenä liittyvän ja prof. Ilvessalon tarkistaman
12209: tule koskettamaan kainuulaista talousaluetta. hakkuusuunnitteen mukaan pitäisi kainuu-
12210: Puuttumatta tässä yhteydessä kaikkiin nii- laisista nykymetsistä hakata vuosittain eri-
12211: hin syihin, joiden vuoksi tilanne työn- laista puutavaraa noin 4 480 000 ms. Teolli-
12212: saannin kannalta on jo nyt muodostunut hy- suuden ainespinotavaran hakkuut voisivat
12213: vin huonoksi ja tulee käsityksemme mukaan suunnitteen mukaan lisääntyä noin 1 460 000
12214: ilman tehokkaita vastatoimenpiteitä jatku- ms: llä, mikä vastaa noin 200 000 massaton-
12215: vasti pahenemaan, viittaamme vain luonnol- IUin vuosituotantoon tarvittavaa raaka-aine-
12216: lisen väestönlisäyksen seurauksena tapahtu- määrää.
12217: vaan väkiluvun ja työntarpeessa olevien voi- Näiden mahdollisuuksien mukainen hak-
12218: malcl\:aaseen lisääntymiseen. Kainuun maa- kuiden lisäys, joka yksinpä metsänhoidolli-
12219: kuntaliiton suorituttaman selvityksen mu- .sista, puuston kasvua kohottavista syistä olisi
12220: kaan arvioidaan työntarpeessa olevien li- välttämätöntä ja siihen perustuva Kainuussa
12221: säyksen tästä eteenpäin vuoteen 1970 men- tapahtuva puunjalostustoiminta tarjoaisi jat-
12222: nessä .tulevan olemaan ainakin 12 000- kuvaa tuottavaa työtä monille tuhansille
12223: 13 000 henkeä. Kun tätä vastaavan suu- työntekijöille. Kuinka suurelle joukolle se
12224: ruista tai edes huomattavaa työpaikkojen lisäisi työskentelyn mahdollisuuksia raken-
12225: lisääntymistä ei ole näköpiirissä, on edessä nustoiminnassa, liikenteessä, palveluelinkei-
12226: joko laajeneva työttömyys rt;ai on kainuu- noissa ja maataloudessakin, si.tä tuskin ku-
12227: laisten pakko siirtyä suurin joukoin pois kaan rohkenee lähteä ennakkoon arvioimaan.
12228: kotiseudultaan. Puun oton ja puunjalostusteollisuuden laa-
12229: Kumpaankaan ei ole nähdäksemme kuiten- jentaminen käytettävissä olevien mahdolli-
12230: kaan väistämätöntä pakkoa. Kainuun met- suuksien mukaisesti olisi kaikessa tapauksessa
12231: sänhoitolautakunnan äskettäin julkisuuteen huomattava teko lisääntyvän väestön työn-
12232: saattamien selvitysten mukaan puun vuosit- saannin ja toimeentulon 1turvaamiseksi.
12233: tainen kasvu maakunnan metsissä on nykyi- Yksityistaloudellisin .toimenpitein mitään
12234: sin noin 4 200 000 ms ja hakkuut keskimää- tällaista ei kuitenkaan ole odotettavissa. Mi-
12235: räisesti vain noin 3 000 000 ms vuodessa. tään siihen viittaavia suunnitelmiakaan ei
12236: Hakkuumääriä ja hakikuumahdollisuuksia tiettävästi ole olemassa. Se olisi sen vuoksi
12237: ajateltaessa on lisäksi otettava huomioon, suoritettava valtion toimenpitein muodosta-
12238: että yli-ikäisiä ja sen vuoksi käytännöllisesti maila valtion tai valtiojohtoinen yhtiö asian
12239: katsoen kokonaan kasvunsa menettäneitä met- yksityiskohtaista suunnittelua ja tuotannon
12240: siä on varsin runsaasti. Arvion mukaan ne harjoittamista varten.
12241: IV,377. -Mustonen ym. 1205
12242:
12243: Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme, kan arviomäärärahan käytettäväksi
12244: valtion omistuksessa olevan p1tunjalos-
12245: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 tuslaitoksen suunnittelua varten Kai-
12246: tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar- nuuseen.
12247: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
12248:
12249: Johannes Mustonen. Matti Meriläinen. Hannes Tauriainen.
12250: 1206
12251:
12252: IV,378. - Rah.al. N: o 268.
12253:
12254:
12255:
12256:
12257: Nederström-Lunden ym.: Määrärahan osoittamisesta äitiys-
12258: avustuksen korottamiseen.
12259:
12260:
12261: E d u s k u n n a ll e.
12262:
12263: Kun eduskunta vuonna 1941 hyväksyi varusteista, joita vastasyntynyt tarvitsee en-
12264: äitiysavustuslain, oli tämä toimenpide laaja- simmäisinä ikäkuukausinaan.
12265: kantoinen ja toivottu varsinkin juuri äitiä Kun tekstiilien hinnat ovat jatkuvasti
12266: ja vastasyntynyttä ajatellen. nousseet, on jo käynyt niin, että vaatepak-
12267: Lakia on moneen otteeseen muutettu niin kausta on eräiden varusteiden kohdalla täy-
12268: avustuksen saantiehtoihin kuin avustuksen tynyt pienentää. Jotta näin ei tarvitsisi
12269: suuruuteen nähden. V. 1945 hyväksyi edus- tapahtua, olisi äitiysavustusta korotettava.
12270: kunta lakiin muutoksen, jonka mukaan val- Kun rahana myönnetyt avustukset usein
12271: tioneuvostolle annettiin oikeus vahvistaa äi- käytetään sairaalamaksuiksi tai niillä hanki-
12272: tiysavustuksen suuruus. Tällöin hyväksyttiin taan joitakin tarpeellisia vaatepakkaukseen
12273: niinikään, että avustus suoritetaan asetuk- kuulumattomia, mutta viranomaisten taholta
12274: sella tarkemmin määrättävällä tavalla luon- hyväksyttäviä varusteita, vaikuttaa sairaala-
12275: tois- tai raha-avustuksena tai osittain kum- maksujen nousu synnytyslaitoksissa ja hin-
12276: panakin. tojen nousu yleensä pienentävästi äitiysavus-
12277: Valtioneuvosto on viimeksi 26. 8. 1948 teke- tuksen reaaliarvossa.
12278: mällään päätöksellä hyväksynyt avustuksen Edellä esitettyyn viitaten katsomme, että
12279: suuruuden 4 500 markaksi syntynyttä lasta äitiysavustuksen määrä ensi vuoden alusta
12280: kohti. Tästä ajankohdasta on kulunut yli 12 olisi korotettava 6 000 markaksi. Tätä var-
12281: vuotta, minkä aikana rahan arvo on tuntu- ten tarvittaisiin lisäystä 100 000 000 mark-
12282: vasti alentunut. Virallisen indeksin mukaan kaa.
12283: äitiysavustuksen suuruuden tulisi olla n. Ehdotamme kunnioittaen,
12284: 8 000 markkaa.
12285: Lähes 80 000 äitiä tulee anomaan ensi että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
12286: vuonna äitiysavustusta. Rahana suoritetta- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII
12287: van äitiysavustuksen ohella muodostaa luon- luvun 12 momentille 100 000 000
12288: toisavustus varsin merkittävän osuuden. markan lisäyksen äitiysavustuksen ko-
12289: Lähes 2/3 äideistä haluaa itselleen sosiaali- rottamiseksi 6 000 markkaan syntyvää
12290: ministeriön toimesta valmistetun vaatepak- lasta kohti.
12291: kauksen, joka sisältää tärkeimmät niistä
12292: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
12293:
12294: Judit Nederström-Lunden. Siiri Lehmonen.
12295: Inkeri Virtanen. Irma. Rosnell.
12296: 1207
12297:
12298: IV,S79.- Rah.al. N:o 269.
12299:
12300:
12301:
12302:
12303: Nederström-Lunden ym.: Määrämhan osoittamisesta jaetta-
12304: vaksi vähävaraisille vanhemmille vajavaisten lasten hoita-
12305: misesta kotona.
12306:
12307:
12308: E d u s k u n n a 11 e.
12309:
12310: Koska maassamme on varsin vähän hoito- on ruumiillisesti ja henkisesti vajavaisten
12311: laitoksia, jotka voisivat ottaa hoidettavaksi lasten hoitaminen sitäkin vaikeampaa.
12312: lapsia, jotka ruumiillisen tai henkisen vaja- Valtion taholta annettu apu auttaisi van-
12313: vuuden vuoksi ovat siinä määrin avuttomia, hempia ja huoltajia varsinkin tällaisena ai-
12314: että tarvitsevat pysyvästi silmälläpitoa ja kana, jolloin esiintyy laajaa työttömyyttä ja
12315: hoitoa, joutuvat monet kodit vuodesta vuo- elinkustannukset jatkuvasti nousevat. Sa-
12316: teen hoitamaan kotonaan näitä onnettomia. malla se olisi rohkaiseva tunnustus heidän
12317: Varsinkin vajaamielisissä lapsissa on pal- ponnisteluissaan kotona hoitaa lasta, jolle
12318: jon sellaisia, jotka pitäisi saada laitoshoi- hoitolaitoksissa ei ole löytynyt paikkaa.
12319: toon. Kun kuitenkin heidän kohdallaan - Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12320: parantuneetkin olosuhteet huomioon ottaen
12321: - ainakaan vielä ei ole riittävästi hoitopaik- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
12322: koja, hoidetaan heitä paljon kotioloissa. Täl- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
12323: laisten lasten hoitaminen on vaikeaa ja voi- kaa jaettavaksi valtioneuvoston mää-
12324: mia kysyvää. Kotona olevat vanhemmat ja räämällä tavalla sellaisille vähävarai-
12325: sisarukset rasittuvat ja monien perheiden on sille vanhemmille ja huoltajille, jotka
12326: todettu olevan aivan henkisen luhistumisen kotona hoitavat lasta, joka ruumiilli-
12327: partaalla. Tällaiset tapaukset tunnetaan hy- sen tai henkisen vajavuuden tai vam-
12328: vin hoitolaitoksissa, jotka saavat jatkuvasti man johdosta on jatkuvasti siinä mää-
12329: vastaanottaa järkyttäviä selostuksia ja pyyn- rin avuton, että hän tarvitsee pysyvää
12330: töjä hoitopaikkojen varaamisesta. Milloin ta- s-t'lmälläpitoa ja hoitoa.
12331: loudelliset olosuhteet ovat heikot kodeissa,
12332: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
12333:
12334: Judit Nederström-Lunden. Siiri Lehmonen. Väinö R. Virtanen.
12335: Inkeri Virtanen. Aarne Pulkkinen. Irma. Rosnell.
12336: 1208
12337:
12338: IV,380. - Rah.al. N: o 270.
12339:
12340:
12341:
12342:
12343: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäkurssikeskuk-
12344: sen perustamista varten ltä-Savoon.
12345:
12346:
12347: E d u s k u n n a ll e.
12348:
12349: Keskusmetsäseurojen ja metsänhoitolauta- taloudellisissa oppilaitoksissa annettavan
12350: kuntien suorittamassa yksityismetsätalou- alkuopetuksen kanssa ehjän kokonaisuuden,
12351: temme edistämistyössä on metsänomistajien tulevien metsänomistajien kouluttamiseksi
12352: ammattikouluilla, metsänhoitokouluilla ja omien metsiensä taitaviksi käsittelijöiksi.
12353: metsäkurssikeskuksilla tärkeä tehtävänsä. Varsin suurena pulmana on myös metsä-
12354: Vaikkakin yksityismetsätalouden edistämis- työntekijäin koulutus. Asia,'lta on paljon pu-
12355: järjestön toiminta on viime vuosina huomat- huttu, mutta verrattain vähän on siinä tois-
12356: tavasti tehostunut, niin kuitenkin töiden ta- taiseksi saatu aikaan. llmeistä kuitenkin on,
12357: vattomasta runsaudesta johtuu, ettei ole mah- että metsätyöt vastedes tulevat entistä enem-
12358: dollista pyrkiä sellaiseen tavoitteeseen, että män menettämään kausiluontoisuutensa ja
12359: kaikki nämä maatilametsälöillä suoritettavat muodostumaan erityisen metsätyöammatin
12360: moninaiset työt olisivat yksityismetsätalou- kohteeksi. Metsätyöntekijäin kouluttamiseen
12361: den palveluksessa olevien ammattimiesten on tämän vuoksi ripeästi tartuttava.
12362: suorittamia. Näin ollen on tärkeätä, että met- Molempia edellä esitettyjä pyrkimyksiä
12363: sänomistajille itsellensä annetaan sellaista varten on maahamme tähän mennessä perus-
12364: ammattikasvatusta, että he itse pystyvät ym- tettu kaksi metsänhoitokoulua, toinen Keski-
12365: märtämään omien metsiensä oikean käsittelyn Suomeen ja toinen Pohjois-Savoon, sekä seit-
12366: sekä suorittamaan niissä sellaisia metsänhoi- semän vaatimattomampaa metsäkurssikes-
12367: toon ja puutavaran hankintaan liittyviä teh- kusta.
12368: täviä, joiden suorittamiseen metsäammatti- Edellä mainituista oppilaitoksista saadut
12369: miehet eivät ehdi ja joihin heitä ei välttä- kokemukset ovat olleet varsin myönteisiä.
12370: mättä tarvita. Niissä toimeenpannuilla sekä metsänhoidolli-
12371: Maaseutuväestön metsäopetusta annetaan silla että puutavaran hankintakursseilla on
12372: jo kansakoulussa. Niinikään on viime vuo- tuleville metsänomistajille pystytty antamaan
12373: sina kansalaiskoulujen metsäopetusta myös sekä tietoja että nimenomaan käytännön työ-
12374: huomattavasti entisestään tehostettu. Ymmär- taitoa maatilametsälöillä esiintyvien tarpeel-
12375: rettävää kuitenkin on, että niissä annettava listen tehtävien tyydyttävään suorittamiseen.
12376: opetus on pysytettävä - jo oppilaiden ikä Tämän vuoksi on välttämätöntä perustaa
12377: yms. seikat huomioon ottaen - metsäharras- uusia oppilaitoksia niihin osiin maatamme,
12378: tuksen herättämisen linjoilla. joissa alan opetus vielä puuttuu.
12379: Myöskään maataloudelliset oppilaitokset Uuden oppilaitoksen paikkaa harkittaessa
12380: eivät ole voineet sisällyttää uusittuihinkaan näyttää välttämättömältä sen perustaminen
12381: opetusohjelmiinsa siinä määrin metsätalou- Itä-Savon tarpeita tyydyttämään. Itä-Savon
12382: den aineita ja varsinkaan siten järjestää maatilametsien kunnostaminen sekä maatila-
12383: käytännön harjoittelua, että tulos yksin nii- metsissä suoritettava puutavaran hankinta-
12384: den avulla muodostuisi riittävän hyväksi. työ vaativat jatkuvasti varsin huomattavaa
12385: Sitä paitsi kaikilla tulevilla metsänomistajilla työpanosta. Nykyisin kuitenkin harvojen itä-
12386: ei ole mahdollisuuksia ja tHaisuuttakaan savolaisten metsänomistajiksi ja metsätyön-
12387: maamieskoulun käyntiin. Näin ollen tarvi- tekijöiksi tulevien on onnistunut saada edes
12388: taan erityisiä oppilaitoksia, joiden opetustoi- käsitystä siitä, mikä metsänhoitokoulu on ja
12389: minta muodostaa kansalaiskouluissa ja maa- miten se voi auttaa ammattitaidon kehittä-
12390: IV,SBO. - NiemellL ym. 1!09
12391:
12392: misessä ja työn tuottavuuden kohottamisessa. tietoja ja -taitoja omia olosuhteita silmällä-
12393: Niinpä Itä-Savosta on vain eräitä harvoja pitäen.
12394: nuoria miehiä päässyt osallistumaan Pohjois- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12395: Savon metsänhoitokoulun tai Pohjois-Karja-
12396: lan metsäkurssikeskuksen kursseille. Matko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
12397: jen pituudet, vieraat olosuhteet sekä edellä tulo- ja menoarvioon 15 miljoonaa
12398: mainittujen koulujen omalta toiminta-alueelta markkaa metsäkurssikeskuksen perus-
12399: koostuneet runsaat oppilasmäärät ovat olleet tamista varten Itä-Savon metsänhoito-
12400: syynä siihen, että Itä,Savon metsänuoriso on lautakunnan alueelle.
12401: jäänyt vaille mahdollisuuksia saada metsä-
12402: Helsingissä 21 pä.ivänä syyskuuta 1960.
12403:
12404: Esu Niemelä. Arvo Pentti. Viljo Virtanen.
12405: Antti J. Ranta.maa.. Ale HolopaiD.e».. Olavi Lahtela.
12406:
12407:
12408:
12409:
12410: 87 E 644/60
12411: 1210
12412:
12413: IV,381. - Rah.al. N:o 271.
12414:
12415:
12416:
12417:
12418: Niemelä ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi sisävesilii-
12419: kenteen harjoittajt'lle alushankintoja varten.
12420:
12421:
12422:
12423: Eduskunnalle.
12424:
12425: Suomeen suuntautuvassa ulkomaisessa sa- mitä uudet tarkoituksenmukaiset alukset
12426: moinkuin kotimaisessakin matkailussa ovat ovat saaneet aikaan sisävesien matkailulii-
12427: sisävesiemme matkustajalaivareitit keskeisessä kenteessä, on Hämeenlinnan-Tampereen vä-
12428: asemassa. Suurin erikoisuutemme on koske- lisen ns. ,Hopealinjan" saavuttama suosio.
12429: maton luonto ja nimenomaan laajojen sisä- Tällä linjalla toimivan yhtiön taloudellista
12430: vesiemme näköalat. Jotta ne tarjoutuisivat asemaa rasittamassa ovat kuitenkin alusten
12431: matkailijoiden nautittaviksi, on edelytyksenä hankinnasta aiheutuneet lyhytaikaiset luotot,
12432: tietenkin, että järvireittejämme liikennöi- joiden korko- ja kuoletusmenot ovat muo-
12433: dään. dostuneet suoranaiseksi esteeksi yhtiön toi-
12434: Vaikka tieverkostomme ja siihen liittyen minnan edelleen kehittämiselle ja yhtiön ase-
12435: autoliikenteen kehittyminen onkin poistanut man vakaannuttamiselle.
12436: monien Sisä-Suomen saaristojen alueiden lii- Paikallisliikenteen vaikeimpana kysymyk-
12437: kennepulmat, on Sisä-Suomessa, nimenomaan senä on ollut tarkoituksenmukaisten, myös
12438: Saimaan vesistön piirissä, kuitenkin edelleen kelirikkoajan liikenteeseen sopivien alusten
12439: väkirikkaita alueita, joiden ainoana kulku- puuttuminen. Yksityisten yrittäjien taholla,
12440: yhteytenä on vesitie. Voidaankin katsoa, että nimenomaan Saimaan vesistön piirissä, on
12441: näiden alueiden laiva- ja moottoriveneyhtey- kuitenkin vireillä suunnitelmia niiden hank-
12442: det vastaavat valtion mantereella ylläpitämiä kimiseksi, mutta yritysten esteenä on ollut
12443: yleisiä teitä. pääomien ja lähinnä luotonsaantimahdolli-
12444: Sekä matkailu- että paikallisliikennettä suuksien puuttuminen.
12445: palveleva laivaliikenne on joutunut toimi- Vireillä olevat suunnitelmat sekä matkailu-
12446: maan erittäin suurissa taloudellisissa vai- että paikallisliikenteen elvyttämiseksi sisä-
12447: keuksissa ja lähes kaikkien laivaliikenneyh- vesistöissä eivät verrattuna esimerkiksi maan-
12448: tiöiden toiminta on ollut tappiollista. Valtio- tieverkostomme laajamittaiseen uudistamiseen
12449: vallan onkin ollut tuettava suoranaisilla vaadi huomattavia varoja. Toteutettuina ne
12450: avustuksilla laivayhtiöitä, jotta niiden toi- kuitenkin tuottaisivat suoranaista hyötyä
12451: mintaa ei olisi ollut pakko kokonaan lopet- kasvaneen matkailuliikenteen tuloina ja pai-
12452: taa. Avustusta on kuitenkin voitu myöntää kallisliikenteen osalta ne merkitsisivät tie-
12453: vain vuosittaista liikennöimistä varten, mutta yhteyksiin rinnastettavien yhteyksien aikaan-
12454: uudishankintoja ja peruskorjauksia varten saamista pienin kustannuksin. Valtiovallan
12455: sitä ei ole voitu myöntää. osallistumista näiden suunnitelmien toteutta-
12456: Jotta laivaliikenne yleensä voisi jatkua ja miseen kaivataan vain pitkäaikaisten laino-
12457: vähitellen muodostua kannattavaksi, on vält- jen muodossa.
12458: tämätöntä hankkia uusia, paremmin tarkoi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12459: tustaan vastaavia alustyyppejä ja edelleen
12460: käyttökelpoisissa aluksissa suorittaa perus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
12461: korjauksia. Osoituksena siitä elpymisestä, tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mark-
12462: IV,381. - Niemelil. ym. 1211
12463:
12464: kaa myönnettäväksi pitkäaikaisina hal- peruskorjauksia sekä niistä syntynei-
12465: pakorkoisina lainoina sisävesiliikenteen den lyhytaikaisten epäedullisten luot-
12466: harjoittajille alusten hankintoja ja tojen maksamista varten.
12467: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
12468:
12469: Esu Niemelä. Ale Holopainen. Eino Raunio.
12470: Antti J. Rantama. A. F. Airo. Ensio Partanen.
12471: Mikko Hult. Kaino Haapanen. Toivo Niiranen.
12472: Arvo Ahonen. Olavi Lahtela.. Veikko Rytkönen.
12473: Arvo Tuominen. Kaarlo Kajatsalo. Matti Kekkonen.
12474: Kalle Matilainen. Viljo Virtanen. Pentti Pekkarinen.
12475: Olli J. Uoti. Esa Timonen. Edvard Pesonen.
12476: Vilho Turunen. Valto Käkelä. Olli Aulanko.
12477: Lyyli Aalto. Urho Kulovaara.
12478: 1212
12479:
12480: IV,382. - B.a.h.al. N: o 178.
12481:
12482:
12483:
12484:
12485: Niemelä ym..: Määrärahan osoittamisesta V~karasalmen pen-
12486: gertämiseen ja Pajasalmen s~"llan rakentamiseen.
12487:
12488:
12489: Eduskunnalle.
12490:
12491: V ekaran- ja Pajasalmen lossit sijaitsevat det Savonlinnaan ja Imatralle ovat koko-
12492: Sulkavan-Lohikosken tieosalla Sulkavan naan riippuvaisia ko. lossin talviliikennekel-
12493: kunnassa, Mikkelin läänissä. Näiden salmien poisuudesta. ·
12494: väli on 3.5 km ja keskelle jää Säviön saari. Liikenneolosuhteiden parantamiseksi olisi
12495: Tällä tiesuunnalla on varsin suuri liikenne, välttämätöntä ryhtyä toimenpiteisiin sillan
12496: sillä suurimmalta osalta Savonlinnan talous- rakentamiseksi Pajasalmeen ja Vekarasalmen
12497: aluetta ja Itä-Savoa suuntautuvat kuljetuk- pengertämiseksi. Valtion talouden kannalta
12498: set Vuoksenlaaksoon ja Imatralle tätä tietä tämä toimenpide olisi edullista, sillä lossien
12499: pitkin. ylläpitokustannukset vähenisivät huomatta-
12500: Liikenteen ylläpitäminen nykyisillä lait- vasti Vekarasalmessa ja loppuisivat koko-
12501: teilla talvisaikaan tuottaa suuria vaikeuksia. naan Pajasalmesta. Huomioonarvoinen on
12502: Ankarina pakkastalvina on liikenne pysäh- myös se seikka, että Pajasalmessa ovat tällä
12503: dyksissä kokonaisuudessaan, mutta leudom- kertaa lossivahdin rakennukset hyvin heikot,
12504: pina talvina on lossit saatu pysytetyksi lii- joten ne on aivan lähitulevaisuudessa pakko
12505: kenteessä lisätyn miesvoiman avulla. Liiken- rakentaa uudelleen.
12506: teen ohjaaminen jäätietä pitkin salmien ohi Ottaen huomioon ko. tien tärkeyden tälle
12507: on myös vaikeaa, koska kiertotie on pitkä talousalueelle ja sen liikenteen paineen kun-
12508: ja veden virtaussuhteista johtuen sen tarkka nioittaen ehdotamme, ·
12509: valvonta on hankalaa. Varsinkin Sulkavan
12510: kunta on huolestunut ko. lossien talviliiken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
12511: teestä, koska huomattava osa kunnan asuk- tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
12512: kaista asuu lossin eteläpuolella, joten liiken- markan määrärahan Vekarasalmen
12513: neyhteydet kunnan keskukseen Sulkavan pengertämiseen ja Pajasalmen sillan
12514: kirkonkylään kuin myös kauttakulkuyhtey- rakentamiseen.
12515: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
12516:
12517: Esu Niemelä. Veikko Savela..
12518: Antti J. Ranta.maa. Olavi Lahtela..
12519: Arvo Pentti. Viljo Virtanen.
12520: 1213
12521:
12522: IV,383. - Ra.h.al. N:o 273.
12523:
12524:
12525:
12526:
12527: Niemi ym.: Määrärah.an osoittamisesta stipendeiksi keskus-
12528: ammattikoulujen oppilaille.
12529:
12530:
12531: E d u s k u n n a 11 e.
12532:
12533: Vuoden 1959 loppuun asti on valtion kes- jotka yleisesti ovat pienemmät kuin todelliset
12534: kusammattikouluissa suoritettu oppilaille tuo- opiskelukustannukset, ovat varattomat oppi-
12535: tannollisesta työstä vaatimatonta palkkaa, laat joutuneet entistä huomattavasti vaikeam-
12536: jonka sekä sosiaaliministeriön ammattiopin- paan asemaan.
12537: tojen avustuslain perusteella myöntämien Ammattikoulujen oppilaiden vaikentuneen
12538: lainojen tai valtion apurahojen turvin va- aseman helpottamiseksi ehdotamme kunnioit-
12539: rattomatkin oppilaat ovat kyeniteet näissä tavasti,
12540: laitoksissa opiskelemaan. Vuoden 1960 alusta
12541: alkaen jäivät oppilaspalkat pois ja sensijaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
12542: annetaan kaikille oppilaille yksi ilmainen tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
12543: ateria jokaisena työpäivänä. Asumisestaan, 16 momentille (Kauppa- ja teollisuus-
12544: toisesta ateriasta ja muista kustannuksista ministeriön käytettäväksi) 15 miljoo-
12545: oppilaat sensijaan joutuvat itse vastaamaan. naa markkaa jaettavaksi stipendeinä
12546: Kun ammattiopintojen avustuslain mukainen keskusammattikoulujen varattomille
12547: valtion tuki on vain 30-60 % valtioneuvos- eteville oppilaille heidän koulunkäyn-
12548: ton hyväksymistä normaalikustannuksista, tinsä helpottamiseksi.
12549: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
12550:
12551: Pentti Niemi. Rafael Paasio.
12552: K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen.
12553: 1214
12554:
12555: IV,384. - Rah.al. N:o 274.
12556:
12557:
12558:
12559:
12560: Niemi ym.: Määrärahan osoittamisesta seitsemälle keskusam-
12561: mattikoululle oppilaiden vapaiden harrastusten ohjaajien
12562: palkkauksiin ja kerhovälineiden hankkimiseen.
12563:
12564:
12565: E d u s k u n n a 11 e.
12566:
12567: Valtion omistuksessa olevia keskusammatti- ja kehittäviin harrastuksiin, jotka luovat
12568: kouluja toimii nykyisin maassamme seitse- pohjaa hyville tottumuksille ja antavat oh-
12569: män. Jo toiminnassa olevissa keskusammatti- jeita vapaa-ajan oikeata käyttöä varten myö-
12570: kouluissa on viidessä oppilaskoti ja tarkoitus hemminkin elämässä ja jotka ennen kaikkea
12571: on, että tällainen tulee toimimaan kunkin kouluaikana pitävät heidät poissa kaduilta
12572: keskusammattikoulun yhteydessä. Nykyisin ja kujilta ja varjelevat heitä täällä saaduilta
12573: voidaan oppilaskoteihin sijoittaa 1 360 oppi- opetuksilta ja vaikutuksilta. Tätä tarkoitusta
12574: lasta. Kun rakenteilla olevat keskusammatti- varten olisi keskusammattikoulujen oppilas-
12575: koulujen oppilaskodit pääsevät toimimaan, koteja varten varattava määräraha oppilai-
12576: tulee näiden koulujen oppilaskodeissa asu- den vapaiden harrastusten ohjaajien palk-
12577: maan yhteensä n. 2 100 oppilasta. Tästä mää- kauksiin ja kerhovälineiden hankkimiseen.
12578: rästä on keskimäärin kolmas osa eli n. 700 Ohjaajien tehtävänä olisi lähinnä panna
12579: tyttöä ja loput 1 400 poikia. alulle sekä ohjata ja kehittää oppilaiden eri-
12580: Keskusammattikoulujen oppilaskodeissa laista kerhotoimintaa, kuten urheilu-, askar-
12581: asuvat ovat parhaasta ·päästä kunkin laajan telu- ja taiteellisten harrastusten kerhot, toi-
12582: koulupiirin äärialueilta kotoisin olevia ja ta- mia oppilaskirjastojen hoitajana ja siinä omi-
12583: vallisesti varattomista oloista lähtöisin. Si- naisuudessa ohjata oppilaita hyvän kirjalli-
12584: joittaessaan edellä mainitun oppilasmäärän suuden valinnassa ja lukemisessa, ohjata
12585: koulun oppilaskoteihin keskusammattikoulut heitä toverikunnan keskeisten kokousten jär-
12586: samalla joutuvat ottamaan vastuun myös jestämisessä ja illanviettojen ohjelman valin-
12587: näiden oppilaiden kasvatuksesta. Päivittäin nassa ja suorittamisessa sekä neuvoa ja val-
12588: varsinaisen koulutyön aikana opettajat huo- voa heidän yleistä käyttäytymistään.
12589: lehtivat asiasta omalta osaltaan opetuksen Edellä selostettuun viitaten ehdotamme
12590: yhteydessä. Tätä ei voida kuitenkaan pitää kunnioittaen,
12591: riittävänä, sillä vaikkakin keskusammatti-
12592: koulujen työpäivät ovat pitkiä, n. 7-8 tun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
12593: tia, ja seuraavan päivän läksyjen valmis- tulo- ja menoarvion 13 Pl. X luvun
12594: telukin vie oman aikansa, jää oppilaille kui- 15 momentille (Oppilaskodit) seitse-
12595: tenkin iltaisin runsaasti vapaata aikaa. mälle keskusammattikoululle yhteensä
12596: Huomioon ottaen, että oppilaat ovat vielä 4 900 000 markan suuruisen määrä-
12597: herkässä kehitysiässä ja että he tänä aikana rahan, josta 4 200 000 markkaa saatai-
12598: valitsemastaan ammattialasta riippuen joutu- siin käyttää oppt'laiden vapaiden har-
12599: vat viettämään 2-3 vuotta sisäoppilaitok- rastusten ohjaajien palkkauksiin ja
12600: sessa, olisi erittäin tärkeätä päivittäin koulu- 700 000 markkaa kerhovälineiden hank-
12601: työn päätyttyä saada heitä ohjattua hyviin kimiseen.
12602: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
12603:
12604: Pentti Niemi. Rafael Paasio.
12605: K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen.
12606: 1215
12607:
12608: IV,385. - Rah.al. N: o 275.
12609:
12610:
12611:
12612:
12613: Niemi ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikoulujen opet-
12614: tajaopiston· ·uudisrakennuksen suunnittelua ja rakennus-
12615: töiden aloittamista varten.
12616:
12617:
12618: E d u s k u n n a 11 e.
12619:
12620: Ammattikoulujen · opettajaopisto toimii Edellä sanotun peruswella ehdotamme
12621: Etelä-Hämeen keskusammattikoulun yhtey- kunnioittaen,
12622: dessä sitä varten kunnostetuissa huonetiloissa.
12623: Opettajakoulutuksen tehostamiseksi on vält- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
12624: tämätöntä. hankkia opistolle tarkoituksenmu- tulo- ja menoarvioon siirtomäärära-
12625: kaiset ja nykyistä suuremmat opetustilat. hana 80 000 000 markkaa ammattikou-
12626: Tämän vuoksi on opistoa varten suunni- lujen opettajaopiston uudisrakennuk-
12627: teltu uusi koulurakennus, joka sisältäisi myös sen suunnittelua ja rakennustöiden
12628: asuntolan noin 50 opettajakokelasta varten aloittamista varten.
12629: sekä neljä opettaja-asuntoa. Suunnitellun ra-
12630: kennuksen tilavuus olisi noin 15 000 mz ja
12631: sen kustannusarvio noin 150 000 000 mk.
12632: Helsingissä 22 päivänä ·syyskuuta 1960.
12633:
12634: Pentti Niemi. Rafael Paasio.
12635: K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen.
12636: 1216
12637:
12638: IV,386. - Rah.a.l. N: o 276.
12639:
12640:
12641:
12642:
12643: lfiemi 1JL: Miiiiriira.Mn osoiltamisesta Etelä-Hämeen keskus-
12644: cmtmatlikoulun lisärakennuksen suunnittelua ja rakemtus-
12645: löiden tdoitt4mista varten.
12646:
12647:
12648: Eduskunnalle.
12649:
12650: Etelä-Hämeen keskusamma.ttili.:oulun ope- että Eduikv;n;ta attaisi woden 1961
12651: tustilat ovat osoittautuneet osittain riittä- tulo- ja men~ 20 PZ. 11 ~vun
12652: mättömiksi. Tämän vuoksi on kouluun suun- 76 m&me""tille 4() 000 000 markan suu-
12653: niteltu rakennettavaksi lisärakennus, johon ru~ määrärakan Etelä-Hämeen kes-
12654: sijoitettaisiin konekorjaus-, sähkö- ja raken- kus4mmt~ttikoulttn lisärakennuksen
12655: nusosastot. Lisärakennuksen tilavuus tulisi suu•nittelua ja, rakennustöiden aloit-
12656: olemaan noin 8 000 ms ja sen kUstannus- tamista varten.
12657: arvio noin 80 000 000 mk.
12658: Edellä sanotun perusteella ehdotamme
12659: kunnioittaen,
12660: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
12661:
12662: Pentti Niemi. X:. r. Ha&pal&lo.
12663: 1217
12664:
12665: IV,387. - Rah.aJ. N: o 277.
12666:
12667:
12668:
12669:
12670: Niemi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Keskus-
12671: laitos H oivakodin terapiatalon rakentamiseen.
12672:
12673:
12674: Ed uskunn a 11 e.
12675:
12676: Tilanne vajaamielisten laitoshuollon koh- taminen on tuottanut suuria vaikeuksia, on
12677: dalla on jatkuvasti erittäin vaikea. Tähän tähänastisissa rakennusvaiheissa keskitytty
12678: seikkaan on myös eduskunta kiinnittänyt lähinnä varsinaisten hoitotilojen laajentami-
12679: huomiota kuluvan vuoden tulo- ja menoarvio- seen laitoksen monien muiden tärkeiden tar-
12680: esityksen johdosta hallitukselle antamassaan peiden jäädessä odottamaan. Tämän vuoksi
12681: vastauksessa, jossa se toteaa Vajaamielisten tapahtuu nykyinen toiminta varsin suurissa
12682: hoitopaikkojen puutteesta aiheutuvan epä- vaikeuksissa. Laitoksen työn laajuus edellyt-
12683: kohdan ja esittää odottavansa toimenpiteitä tää välttämättä, että kii:reellisenä välivai-
12684: asiantilan korjaamiseksi. heena ennen hoitopaikkojen seuraavaa li-
12685: Porin diakonissalaitos on vuodesta 1956 säystä rakennetaan kipeästi tarvittavat tilat
12686: lähtien suorittanut arvokasta työtä vajaa- opetus- ja askartelutoiminnan sekä tutkimus-
12687: mielishuollon piirissä. Sen toimesta on Ulvi- työn kehittämiseksi. Nämä tilat on suunni-
12688: lan kuntaan rakennettu sosiaaliministeriön teltu sijoitettaviksi laitoksen kokonaissuunni-
12689: vajaamielishuollon keskuslaitokseksi hyväk- telmaan sisältyvään ns. terapiataloon, jonka
12690: symä Hoivakoti, joka tällä hetkellä käsittää piirustukset sosiaaliministeriö on hyväksy-
12691: yhteensä 312 hoitopaikkaa ja on siten maan nyt. Rakennuksen tilavuus tulee olemaan
12692: kolmanneksi suurin vajaamielislaitos. Vaikka 3 060 ms ja sen kokonaiskustannukset noin
12693: tämä laitos toimii pääosaltaan uusissa raken- 26 200 000 mk eli 8 560 mk rakennuskuutiota
12694: nuksissa ja vaikka sen perustamiseen on kohti. Vajaamielislain mukainen perustamU!-
12695: tämän vuoksi tarvittu huomattavia summia, kustannusten valtionapu tulisi siten olemaan
12696: on sille tähän mennessä myönnetty perusta- kyseisen rakennustyön osalta 17 460 000 mk.
12697: miskustannusten valtionapua kaikkiaan vain Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
12698: 60 000 000 mk, minkä lisäksi on ensi vuoden
12699: tulo- ja menoarvioesitykseen merkitty jo suo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
12700: ritettujen rakennustöiden osalta 24 420 000 tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XI luvun
12701: mk. Näitä lukuja voidaan laitoksen hoito- 18 momentille lisäyksenä 17 460 000
12702: paikkojen luvun huomioon ottaen täydellä markkaa Keskuslaitos H oitmkodin tera-
12703: syyllä pitää vähäisinä. piatalon rakentamiseen.
12704: Koska Hoivakodin rakennustöiden rahoit-
12705: Helsingissä 20 päivänä· syyskuuta 1960.
12706:
12707: Pentti Niemi. G. Henriksson. Toivo Hietala..
12708: Väinö Tikkaoja. Ensio Partanen. Olli AulaDko.
12709: Arvo Tuominen. Pertti Rapio. Arvo Pentti.
12710: Vlljo Virtanen. Juho Mäkelä. Arvo Sävelä..
12711: Väinö R. Virtanen. Irma RosneU. !llis Manninen.
12712: Antti J. Ra.nt.a.mu.. Urho Kulova.ara. Marja Lahti.
12713: Lyyli Aalto. Vappu ·Heinonen. Sulo HostUa..
12714: Sylvi Siltanen. Edvard Pesonen. Varma. K. Turunen.
12715: Antto Prunnila.. Ba.fa.el Paasio. Veikko Helle.
12716: Nestori Ka.a.aa.lainen.
12717: 38 E 644/60
12718: 1218
12719:
12720: IV,388. - Rah.a.l. N: o 278.
12721:
12722:
12723:
12724:
12725: Niemi ym..: Määrärahan osoittamisesta Kauhajoen-Kankaan·
12726: · pään ratasuunnan tutkimista varten.
12727:
12728:
12729:
12730: E d u s k u n n a 11 e.
12731:
12732: Vireilläolevia rautatiehankkeita suunnitel. riin. Samalla se tekisi mahdolliseksi tadan
12733: taessa ja hallituksen ratalakiesitystä ;umet. vaikutusalueella olevien laajojen turvevaro-
12734: taessa näyttää täysin huomiota vaille jää- jen käytön voimatalouden hyväksi. Mikäli
12735: neen Kauhajoen-Kankaanpään ratasuunta, alueella olevat malmilöydökset, joita parhail.
12736: jolla jo 1930-luvulla on suoritettu tutkimuk· laan tutkitaan, antavat aiheen kaivostoimin-
12737: sia ja joka rakennettuna ratkaisevalla ta- taan, lisäisi se rautatien .rakentamisen vält-
12738: valla lyhentäisi ja helpottaisi Seinäjoen poh· tämättömyyttä. Oma merkityksensä on myös
12739: joispuolelta Iounaisiin satamiin suuntautuvia sillä, että radan rakentaminen ja valmistu-
12740: lähinnä raskaan massatavaran kuljetuksia. minen vaikuttaisi suuressa määrin edistä-
12741: Kun rataosan ·pituus on vain noin 75 km västi alityöllisyysalueena tunnetun Pohjois-
12742: ja kun maasto on rautatien rakentamiselle Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan kehityk-
12743: erittäin sovelias, on se rakennettavissa hal- seen.
12744: voin kustannuksin. Jos sen jatkeeksi vielä Yleisesti. hyväksytty periaate on, että eri
12745: rakennettaisiin Porin-Rauman paikkeilta liikennemuotoja ja liikenneväyliä suunnitel-
12746: Uuteenkaupunkiin suuntautuva oikorata, saa- taessa on käytettävä vertailevia kustannus-
12747: taisiin ratalakiesitykseen sisältyvän Tampe. ja kannattavaisuuslaskelmia, joiden nojalla
12748: reen-Parkanon-Seinäjoen radan rakennus- on kulloinkin valittava se vaihtoehto, mikä
12749: kustannuksilla selväpiirteinen rannikkorata, osoittautuu . kansantaloudellisesti edullisim-
12750: jonka hyöty perustuisi Pohjanlahden sata- maksi. V altakunnan eteläosassa olisi rauta-
12751: mien käytön tehostamiseen ja kuljetusmatko- teiden rakentamisessa siten rajoituttava vain
12752: jen lyhentämiseen aina rautatievaunujen tyh- sellaisiin oiko-, lisä- ja yhdysratoihin, jotka
12753: jänäkäytön vähentymistä myöten. Lisäksi mahdollisimman pienin kustannuksin tehos-
12754: vältyttäisiin niistä laajoista saneeraustehtä- tavat jo olemassa olevan rataverkon käyttöä.
12755: vistä ja lisäinvestoinneista, jotka nykyisen Kun hallituksen toimesta on jo osoitettu
12756: Tampereen-Haapamäen-Seinäjoen radan varoja Uudestakaupungista pohjoissuuntaan
12757: suuntaisena kulkevan Tampereen-Parkanon Porin-Tampereen rautatielle johtavan rata-
12758: -Seinäjoen rautatien rakentaminen väistä- suunnan tutkimista varten ja kun Kauha-
12759: mättä aiheuttaisi risteysasemilla suoritetta- joen-Kankaanpään ratasuunta rannikkora-
12760: vaksi. Rannikkorata-ajatuksen oikeellisuuden taan kuuluvana ja Pohjanlahden satamien
12761: näyttää hallituskin omaksUneen päättessään käytön tehostamiseen vaikuttavana rataosana
12762: Uudestakaupungista pohjoiseen suuntautuvan· soveltuu tähän valtakunnalliseen liikenne-
12763: ratasuunnan tutkimisesta. suunnitteluun, pidämme välttämättömänä,
12764: Paitsi raskaan massatavaran kuljetusmat- että koko rannikkoradan kansantaloudellisen
12765: kojen lyhentäjänä on Kauhajoen-Kankaan- hyödyn selville saamiseksi myöskin Kauha-
12766: pään ratasuunnalla merkitystä sikäli, että joen-Kankaanpään rataosalla ensitilassa suo-
12767: se kulkee kahden pääliikenneväylän keski- ritetaan ratatutkimus ja kustannus~ ja kan-
12768: vaiheilla· ·ja nykyistä liikenneverkkoa täy- · nattavaisuuslaskelmat.
12769: dentävänä saattaisi sanotun välialueen siten Edeilä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12770: entistä tehokkaampien liikenneyhteyksien pii- . nioittaen,
12771: IV,888. - Niemi ym. 1219
12772:
12773: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 ratasuunnan uutta tutkimusta ja tä-
12774: tulo- ja menoarvion 19 Pl. 1 luvun mänhetkistä kustannus- ja kannatta-
12775: 25 momenti'lle 600 000 markkaa käy- vaisuuslaskelmien laatimista varten.
12776: tettäväksi Kauhajoen-Kankaanpään
12777: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
12778:
12779: Pentti Niemi. Verner Korsbäck. Mauri Seppä.
12780: Aa.rre Marttila.. Arvo Sävelä. Antti J. Ra.ntamaa..
12781: 1220
12782:
12783: IV,380. - Bah:al. H:o 279.
12784:
12785:
12786:
12787: N. Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
12788: tuksiksi maatalouskoneiden hankkimista varten pienvilje-
12789: lijäviiestölle.
12790:
12791:
12792: E d u s k u n n a 11 e.
12793:
12794: Maatalouden koneeliistuminen on viime ollut riittävää merkitystä, jopa suurin osa
12795: vuosien aikana mennyt voimakkaasti eteen- hakijoita on jäänyt kokonaan ilman. Esim.
12796: päin konekannan lisäännyttyä runsaasti. Se v. 1959 oli valtion koneavustuksia hakenut
12797: onkin luonnollista, sillä maatalouskoneiden 1 947 pienviljelijää ostoarvoltaan 984 650 000
12798: teknillinen kehitys on tehnyt mahdolliseksi markan konehankintoja varten. Avustuksia
12799: suorittaa niillä maanmuokkaus-, kylvö- ja myönnettiin vain 823 hakijalle eli 42.3 %: lle
12800: sadonkorjuutyöt entistä tehokkaammin, no- hakijoiden määrästä. Markkamääräisesti
12801: peammin ja satotuloksia lisäävästi. Samalla myönnetyt avustukset tekivät 38 800 000
12802: on voitu työkustannuksia vähentää. Niinpä markkaa eli alle 20 % avustusta saaneiden
12803: normaalilla maatalouskoneistuksella varus- konehankintojen ostoarvosta ja vajaan 4 %
12804: tettu maatalous tuottaa ja kannattaa parem- hakijoitten konehankintojen ostoarvosta.
12805: min kuin alkeellisilla työvälineillä hoidettuna Kuten edellä olevasta tilastosta selviää, on
12806: ja pystyy antamaan viljelijälle entistä turva- koneavustusmäärärahan tarve huomattavasti
12807: tumman toimeentulon. suurempi kuin mitä siihen on ollut käytettä-
12808: Pienviljelystalouksien koneellistuminen ei vissä. Sen vuoksi määrärahan korottaminen
12809: kuitenkaan ole tapahtunut riittävän tehok- ensi vuodelle on erittäin tarpeellista.
12810: kaasti, sillä niiden taloudellinen asema on Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja
12811: niin vaikea, ettei niille pystytä hankkimaan menoarvioksi vuodelle 1961 on tarkoitukseen
12812: aivan välttämättömintäkään koneistusta, pu- ehdotettu varattavaksi vain 38 802 000 mark-
12813: humattakaan normaalin tarpeen tyydyttämi- kaa eli suunnilleen sama määrä kuin v. 1959
12814: sestä. Sangen monen pienviljelijän on esim. on jaettu. Jos määräraha hyväksytään täl-
12815: kylvö-, niitto- ja puimakoneenkin hankinta laisena, ei tilanteessa tapahdu mitään kor-
12816: pitänyt jättää varojen puutteen vuoksi suo- jausta ja pienviljelijäin konehankinnat eivät
12817: rittamatta. Kuitenkin pienviljelystilojen tuo- pääse edistymään mikä pienviljelyksen jäl-
12818: tannon ja kannattavuuden lisääminen sopi- keenjääneisyyden ja kannattamattomuuden
12819: vien koneiden avulla olisi tarpeen pienvil- kannalta on valitettavaa ja pienviljelijäväen
12820: jelijäväen toimeentulon parantamiseksi var- toimeentulon kannalta turmiollista.
12821: sinkin, kun muut ansiotulot ovat vähentyneet Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12822: melkein olemattomiin.
12823: Pienviljelijäin konehankintojen avustami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
12824: nen valtion varoilla on välttämätöntä, jopa tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
12825: huomattavasti suuremmassa määrin kuin 22 momentille lisäyksenä 61198 000
12826: viime vuosina on tapahtunut. Tarkoitusta markkaa avustuksiksi maatalouskonei-
12827: .varten varatut määrärahat ovat olleet niin den hankkimista varten pienviljelijä-
12828: pieniä, ettei niistä jaetuilla avustuksilla ole väestölle.
12829: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
12830:
12831: Niilo Neminen. Veikko Rytkönen.
12832: Toivo Niiranen. Usko Seppi.
12833: Siiri Lehmonen. Al~ksi Kiviaho.
12834: Aarne Pulkkinen. Antto Prunnila.
12835: 1221
12836:
12837: IV,390. - Ra.h.al. N:o 280.
12838:
12839:
12840:
12841:
12842: N. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Orivirtaan ra-
12843: kennettavan maantiesilla:n pengerrystöiden aloittamiseen.
12844:
12845:
12846: Eduskunnalle.
12847:
12848: Viitaten rah.al. n: o 255/59 vp. perustelui- kaa käytettäväksi Savonlinnan ja
12849: hh. ehdotamme, Joensuun välisellä maantieosuucUlla
12850: sijaitsevaan Orivirtaan rakennettavan
12851: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 maantiesillan pengerryst9iden ·aloitta-
12852: tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mark- miseksi.
12853: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
12854:
12855: Niilo Nieminen. Veikko Rytkönen. ·
12856: Pauli Puhakka. Tauno Kelovesi.
12857: Toivo Niiranen. Aarne Pulkkinen.
12858: Matti Meriläinen. Veikko Kansikas.
12859: Elis Ma!minen.
12860: 1222
12861:
12862: IV,391. - Ra.h.al. N: o 281.
12863:
12864:
12865:
12866:
12867: N. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantieoikaisu-
12868: ja siltatöiden aloittamiseksi Sulkavan kosken ylimeno-
12869: paikalla Heinolan kirkonkylän-Mäntyharjun maantiellä.
12870:
12871:
12872: Eduskunnalle.
12873:
12874: Viitaten rah.al. n:o 232/58 vp. perustelui- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
12875: hin ja lisäten, että suunnitelmat kustannus- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
12876: arvioineen Sulkavan kosken ylimenopaikan kaa maantien oikaisu- ja siltatöiden
12877: uudelleen järjestämiseksi ja liikenneturvalli- aloittamiseksi Sulkavan kosken yli-
12878: seksi saattamiseksi ovat nyt valmiina, ehdo- menopaikalla Heinolan kirkonkylän ja
12879: tamme, Mäntyharjun välisellä maantiellä.
12880: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
12881:
12882: Niilo Nieminen. Toivo Salin.
12883: Kauko Tamminen. Aarne Pulkkinen.
12884: Ensio Partanen.
12885: 1223
12886:
12887: IV;392. - Rah.al. N: o 282.
12888:
12889:
12890:
12891:
12892: V. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuran
12893: opetuskeskuksen toimintaa varten.
12894:
12895:
12896: E d u s k u n n a 11 e.
12897:
12898: Työtehoseura on jo useana vuonna tulo- ja kaikkiaan järjestettiin tällöin 28 kurssia,
12899: menoarvioehdotuksensa yhteydessä esittänyt, joilla oli yhteensä 382 oppilasta oppilaspäi-
12900: että sen Rajamäelle Nurmijärven kuntaan vien lukumäärän noustessa 22 224: ään. Varsi-
12901: v. 1952 perustaman tutkimus- ja koneopetus- naisilla ammattikursseilla v. 1959 (7 eri kurs-
12902: keskuksen asema vakiinnutettaisiin ja että se sia) oli oppilaita 104 ja erilaisilla (21 kurs-
12903: hyväksyttäisiin maataloushallituksen alaiseksi sia) jatkokoulutuskursseilla 278 oppilasta.
12904: yksityiseksi oppilaitokseksi. Opetuskeskus toi- Kuluvan vuoden kurssitoiminta osoittautuu
12905: misi maataloushallituksen alaisena, mutta jälleen entisestään nousevan niin kurssien
12906: metsähallitus valvoisi kuitenkin sen metsä- kuin oppilasmäärään nähden.
12907: taloudellista opetustoimintaa. Opetuskeskuksessa toiminta on rahoitettu
12908: Maataloushallitus ja maatalousministeriö osittain maataloushallituksen yleisellä koulu-
12909: ovat puoltaneet tätä Työtehoseuran esitystä, tusmäärärahalla ja suurimmaksi osaksi kul-
12910: mutta toistaiseksi tämä esitys on jäänyt huo- kulaitosten ja yleisten töiden ministeriön
12911: mioimatta hallituksen esittämissä tulo- ja nuorten työttömäin ammattikoulutukseen
12912: menoarvioesityksissä. myönnetyillä varoilla.
12913: Työtehoseuran koneopetuskeskuksen tarkoi- Koska opetuskeskuksen perustaminen on
12914: tuksena on antaa käytännöllistä ja tietopuo- vaatinut Työtehosenraita suuria taloudellisia
12915: lista opetusta maa- ja metsätalouden kone- uhrauksia, toisi sen vakinaistaminen ja pää-
12916: tekniikassa, työtaloudessa ja rakennuskysy- seminen maataloushallituksen valvonnassa
12917: myksissä. olevien yksityiskoulujen asemaan, opetus-
12918: Koneopetuskeskuksen toiminnan pnrnn keskukselle myös taloudellisessa mielessä ny-
12919: kuuluvat ennen kaikkea niin valtion kuin kyistä paremmat toiminnan mahdollisuudet.
12920: neuvontajärjestöjen opetus- ja neuvonta- Työtehoseura voisi tällöin vaihtaa opetus-
12921: työssä palvelevien agronomien, maataloustek- keskuksen perustamiseen uhraamansa yli 30
12922: nikoiden, rakennusmestareiden, metsänhoita- miljoonan markan korkeakorkoiset ja suu-
12923: jien ja metsäteknikoiden kone- ja työalan relta osaltaan suhteellisen lyhytaikaiset lai-
12924: jatkokoulutuskurssit. Keskuksessa järjeste- nat valtiolta saataviin halpakorkoisiin ja pit-
12925: tään erilaisia kursseja myös monilta maa- kän kuoletusajan lainoihin.
12926: seutuelämään läheisesti liittyviltä ammatti- On todettava, että opetuskeskuksen toimin-
12927: aloilta sekä ammattiin valmistavina perus- nan nykyinen rahoitus ei ole tyydyttävällä
12928: kursseina että ammattitaidon kehittämistä kannalla, koska se vain osaksi perustuu luon-
12929: palvelevina jatkokoulutuskursseina. Tällai- teeltaan jatkuvina pidettäviin määrärahoihin.
12930: sista mainittakoon maa- ja metsäkoneiden Koska Työtehoseuran opetuskeskuksen toi-
12931: asentaja- ja korjaajakurssit, maansiirtotrak- minnassa tapahtuva kehitys on selvä osoitus
12932: toreiden ja kaivukoneiden käyttäjäkurssit, sen tarpeellisuudesta maa- ja metsätaloudel-
12933: erilaiset dieselmoottoreita selvittävät kurssit, lemme, olisi tärkeätä toiminnan jatkuvan ke-
12934: erilliset rakennusmies-maatalouskurssit jne. hittymisen ja turvaamisen kannalta, että
12935: Toiminnan laajuutta ja tehokkuutta kuvaa opetuskeskukselle valtion varoista varattai-
12936: esim. v. 1959 järjestettyjen kurssien määrä, siin opetuskeskuksen vaatimat opettajain pal-
12937: 1224: IV,392. - Työtehoseuran opetuakeskua.
12938:
12939:
12940: kat sekä ylläpitokustannuksiin ao. lain sal- että Edwhuiata ottaili vuode1t 1,961
12941: lima 65% hyväksyttävistä kustannuksista, tulo- ja menoarvioon 24 179 500 mar-
12942: mitkä Työtehoseuran maatalousministeriölle kan määrärahan Työtekoseuran ope-
12943: keväällä 1960 esittämässä esityksessä tekivät tuskeskuksen toimintaa varten opetta-
12944: yhteensä 24 179 506 markkaa. jien palkkaukseen ja ylläpitomenoihin
12945: Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- käytettäväksi.
12946: tavasti,
12947: Helsingissä 21 päivänä gyyskuuta 1960.
12948:
12949: V'åinö E. Nieminen. Elis Manninen.
12950: Mikko Asunta. Lars Lindeman.
12951: Martti Salminen. Väinö Tikkaoja.
12952: Kalle Kämäräinen. V. E. Svinhufvud.
12953: Arvo Sä.velä. Matti Mattila.
12954: Viljami Kalltokoski.
12955: 1225
12956:
12957: IV,393. - Ra.h.aJ. N:o 283.
12958:
12959:
12960:
12961:
12962: V. Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatieylikäy-
12963: . tävän rakentamiseksi Turengin aseman kohdalle.
12964:
12965:
12966: Eduskunnalle.
12967:
12968: Hausjärven kk: 11-Hämeenlinnan välisellä 50 000 pm3 paperipuuta Hiidensillan pielessä
12969: maantiellä Turengin aseman kohdalla olevan olevalle lastauspaikalle.
12970: tasoylikäytävän korvaamiseksi ylikulkusillalla 4. Tie toimii laajalta alueelta Vanajaveden
12971: aloitettiin valmistavat työt syksyllä 1958 ja itäpuolella olevien kuntien ja teollisuuslai-
12972: niitä jatkettiin työttömyyden torjumiseen va- tosten yhdystienä Helsinki-Hämeenlinna
12973: ratuilla määrärahoilla kevätkausina 1959 ja runkotielle.
12974: 1960. Nyt ovat työt keväästä lähtien olleet 5. Vuoden 1945 jälkeen on nykyisellä taso-
12975: pybähdyksissä. Tielinjalla olleet rakennuk- ylikäytävällä sattunut 47 onnettomuutta,
12976: set ovat puretut ja on suoritettu maaleik- joissa aineelliset menetykset ovat olleet huo-
12977: kauksia ja pengerrystöitä jokseenkin koko mattavat. Kuolemantapauksia on ollut 5.
12978: sillä tieosalla, mitä ylikulkusillan rakentami- Ko. rautatien ylikäytävän rakentamiseen
12979: nen edellyttää. Työ on nyt siinä vaiheessa, on työttömyysvaroja myönnetty 120 milj.
12980: että keskeneräisenä se vaikeuttaa huomatta- markkaa, joista tähän mennessä on käytetty
12981: vasti Turengin asutustaajaman keskustan 32 milj. markkaa.
12982: järjestelyä ja rakentamista. Edellä olevaan viitaten katsomme, että
12983: Ko. rautatien ylikäytävän tarpeellisuutta olisi mitä tärkeintä, jotta ko. ylikäytävä voi-
12984: osoittavat mm. seuraavat näkökohdat. taisiin rakentaa mahdollisimman nopeasti ja
12985: 1. Tien kautta kulkee päivittäin paikallis- että työn valmistuminen ei jäisi riippumaan
12986: ten meijereiden, teollisuuslaitosten ja kaup- työttömyystilanteesta. Tästä syystä ehdo-
12987: pojen kuorma-autoja yli 300 kertaa. tamme kunnioittaen,
12988: 2. Turengin sokeritehtaan käyntikauden
12989: aikana loka-marraskuussa kuljetetaan tietä että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
12990: pitkin noin 10 000 auto- ja traktorikuormaa tulo- ja menoarvioon 98 000 000 mar-
12991: sokerijuurikkaita sekä lähes samanverran lei- kan suuruisen määrärahan Turengin
12992: kettä. ja jätekalkkia. aseman kohdalle tulevan rautatieyli-
12993: 3. Tietä pitkin ajetaan vuosittain noin käytävän rakentamiseksi.
12994: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
12995:
12996: Väinö E. Nieminen. Toivo Hietala.
12997: Lyyli Aalto. Olli Aulanko.
12998:
12999:
13000:
13001:
13002: 39 E 644/60
13003: 1226
13004:
13005: IV,394. - Rah.al. N:o 284.
13006:
13007:
13008:
13009:
13010: Niiranen ym.: Ko.rotetunc määrärahan osoittamisesta voin ko-
13011: timaisen kuluttajahinnan alentamiseen.
13012:
13013:
13014: Eduskunnalle.
13015:
13016: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessään kään ei voi hyväksyä hallituksen em. ehdo-
13017: vuodelle 1961 hallitus ehdottaa voin hinnan- tuksia. Päinvastoin kuin hallitus ehdottaa,
13018: alennuskorvauksiin käytettävää määrärahaa olisi niin· palkka- kuin hintapolitiikallakin
13019: vähennettäväkai 2 600 000 000 markalla. Voin pyrittävä lisäämään voin kotimaista kulu-
13020: kotimaisen vuotuisen kulutuksen ollessa n. 65 tusta. Sen aikaansaamiseksi välttämätön vai-
13021: milj. kiloa, aiheutuisi ehdotuksen hyväksy- tionkin varojen käyttö olisi toki moninver-
13022: misestä voin kotimaisen kuluttajahinnan ko- roin hyväksyttävämpää kuin hallituksen eh"
13023: hoaminen nykyisestään n. 40 markalla kilolta. dottama menettely varojen ,käytöstä voin si-
13024: Tällaisen, varsinkin vähävaraisten kulut- joittamiseksi ulkomaiden enemmän tai vä-
13025: tajapiirien taloudellista asemaa vaikeuttavan hemmän epävarmoille markkinoille.
13026: ehdotuksen teko on jo sinänsä hämmästyt- Hallituksen ehdottama vientipalkkiomäärä-
13027: tävä. Mutta sen kielteiset vaikutukset, jos rahan lisäys olisikin poistettava tulo- ja
13028: ehdotus hyväksyttäisiin, ulottuisivat vieläkin menoarvioesityksestä ja ne varat käytettävä
13029: pitemmälle. On selvää, että voin kotimainen voin kotimaisen kuluttajahinnan alentami-
13030: vuotuinen kulutus, joka aikaisemmin on ollut seen. Siten olisi mahdollista hallituksen eh-
13031: jo yli 16 kg, mutta viime vuonna vain dottaman tulo- ja menoarvioesityksen loppu-
13032: 14.7 kg asukasta kohti, tulisi edelleen vähen- summia lainkaan muuttamatta, hallituksen
13033: tymään. Tämä taas johtaisi voin viennin ja ehdotuksesta seuraavan voin kuluttajahinnan
13034: vientipalkkoihin käytettävien varojen tarpeen 40 markalla kilolta kohoamisen sijasta alen-
13035: jyrkkään lisääntymiseen. taa sen hintaa lähes 20 markalla kilolta.
13036: Hallituskin on tietoinen voin kotimaisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13037: kuluttajahinnan kohoamiseen johtavan ehdo-
13038: tuksensa toteuttamisen edellä viitatuista seu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
13039: rauksista. Sen vuoksi se ehdottaakin voin tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
13040: vientipalkkioiksi käytettävän määrärahan ko- 40 momentille lisäyksenä 3 600 000 000
13041: rottamista peräti 3 600 000 000 markalla. markkaa. käytettäväksi 'Voin kotimaisen
13042: Ottaen huomioon sekä vähävaraisten kulut- kuluttajahinnan alentamiseen.
13043: tajapiirien että kansantalouden edut, miten-
13044: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
13045:
13046: Toivo Niiranen. J. Mustonen. Pauli Puhakka..
13047: Usko Seppi. Hugo Manninen. Aleksi Kiviaho.
13048: Toivo Asvik. Aarne Pulkkinen. Kaino Haapanen.
13049: Nestori Nurminen. Matti Meriläinen. Kauko Tamminen.
13050: Väinö R. Virtanen. Antto Prunnila. Veikko Rytkönen.
13051: Pentti Liedes. Martti Linna. Rainer Virtanen.
13052: Siiri Lehmonen.
13053: 1227
13054:
13055: IV,S95. - Ra.h.al. N: o 285.
13056:
13057:
13058:
13059:
13060: Niiranen ym.: Korotetu-n määrärahan osoittamisesta maaseu-
13061: dun sähköistämise-n tukemiseen.
13062:
13063:
13064: Eduskunnalle.
13065:
13066: Maassamme on vielä laajoja alueita, var- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13067: sinkin syrjäiset seudut ja saaristo, vailla
13068: sähköistämistä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
13069: Hallituksen vuodeksi 1961 esittämällä 130 tulo- ja menoarvion 15 Pl. II luvun
13070: milj. markan suuruisella määrärahalla ei 24 mome-ntille lisäyksenä 70 000 000
13071: saada riittävän nopeasti ja tehokkaasti säh- markan määrärahan maaseudu-n säh-
13072: köistämistä suoritetuksi. Tehtävän nopeutta- köistämisen tukemiseen.
13073: miseksi olisi määrärahan korottaminen vä-
13074: hintään 200 milj. Dlarkkaan välttämätön.
13075: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
13076:
13077: Toivo Niiranen. Martti Linna..
13078: Veikko Rytkönen. Eino Tainio.
13079: Esa. .Hietanen.
13080: 1228
13081:
13082: IV,396. - Rah.al. N: o 286.
13083:
13084:
13085:
13086:
13087: Niskala ·ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta paikallis-
13088: teiksi otettavien kylä- ja kunnanteiden kuntoonpanon
13089: avustamiseksi.
13090:
13091:
13092: E d u s k u n n a 11 e.
13093:
13094: Paikallisteiksi otettavien kylä- ja kunnan- le(m · rakennettaviksi vastatakseen nykyisen
13095: teiden kuntoonpanon avustamiseen on tulo- tielain vaatimuksia. Kun näiden teiden mer-
13096: ja menoarvion 12 Pl. V luvun 5 momentille kitys valtateiden jatkona vuosi vuodelta kas-
13097: otettu vain 100 miljoonan markan määrä- vaa, olisi tämä määräraha jo nyt korotettava
13098: raha. Kun näiden teiden kunto ja liikenteel- ainakin kaksinkertaiseksi eli 200 milj. mark-
13099: linen merkitys hyvin ratkaisevasti vaikutta- kaan.
13100: vat elinkeinoelämän kehitykseen näin nousu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13101: suhtanteiden aikana, olisi näiden kuntoon-
13102: saantia kiirehdittävä. Kumminkin useat kylä- ettu Eduskunta ottaisi vuoden 1961
13103: ja kunnantiekunnat, jotka ovat aikanaan tulo- ja menoarvion 12 Pl. V luvun
13104: ko. tiet rakentaneet, tietämättä nykyaikaisen 5 momentille lisäyksenä 100 miljoonaa
13105: liikenteen yhä kasvavista vaatimuksista, markkaa paikallisteiksi otettavien kylä-
13106: eivät ilman huomattavaa valtion tukea voi ja kunnanteiden kuntoonpanon avus-
13107: niitä panna nykyistä liikennettä vastaavaan tamiseksi.
13108: kuntoon. Lukuisat tiet tulevat osittain uudel-
13109: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
13110:
13111: Markus Niskala. Akseli Paarman.
13112: Esu Niemelä. Veikko Savela.
13113: Olavi Lahtela.
13114: 1229
13115:
13116: IV,397. - Rah;al' N:o 287;
13117:
13118:
13119:
13120:
13121: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta Enontekiön-Inarin
13122: . maantiesuunnan tutkimista varten.
13123:
13124:
13125: E d u s k u n n a 11 e.
13126:
13127: Lapin tieverkoston kehittäminen on ollut väksyi, esitetään 4 kohdassa, että olisi raken-
13128: sodanjälkeisinä vuosina melkoisen suurta. nettava tie Enontekiöltä Inariin, Pohjois-
13129: Useat valtatiet on kunnostettu nykyaikaista kalotin liikenneolojen parantamiseksi. Tä-
13130: liikennettä vastaavaan kuntoon. Uusia teitä män tien suuntaa ei ole vielä tutkittu eikä
13131: on myös rakennettu, joten valtatiet etelä- sen kustannuksia näin ollen voida sanoa,
13132: pohjoissuunnassa alkavat olla - muutamia mutta kumminkin koko pohjoisen alueen kan-
13133: poikkeuksia lukuunottamatta - kulkukelpoi- nalta tien tarpeellisuus todettiin. Sen vuoksi
13134: sessa kunnossa. Sitävastoin yhdystiet länsi- olisi ryhdyttävä tien suunnan tutkimiseen jo
13135: itäsuunnassa ovat vielä liian pitkien välimat- ensi vuoden aikana.
13136: kojen päässä toisistaan - puuttuupa pohjoi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13137: simmalta alueelta- varsinaisesta Lapista täl- nioittaen,
13138: lainen yhdystie kokonaan.
13139: Maaliskuun alussa Torniossa pidetty Poh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
13140: joiskalotin kokous kiinnitti myös tähän asiaan tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
13141: huomiota. Mainitun kokouksen liikennevalio- kan määrärahan Enontekiön-Inarin
13142: kunnan ponsiesityksessä, jonka kokous hy- maantiesuunnan tutkimista varten.
13143: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta ·1960.
13144:
13145: Markus Niskala. Akseli Paarman.
13146: Esu Niemelä. Olavi Lahtela.
13147: 1230
13148:
13149: IV,398.- Rah.al. N:o 288. IV,398. - Fin..mot. N: o 288.
13150:
13151:
13152:
13153:
13154: Nordfors ym.: Määrärahan osoittamisesta Nordfors m. fl.: Angdende anvisande av
13155: korkohyvityksiksi ulkomaanliikenteeseen anslag Ull räntegottgörelse vid anskaff-
13156: soveltuvan käytetyn tonniston hankin- ning av använt tonnage, lämpat för
13157: taan. trafiken på utlandet.
13158:
13159:
13160: E d u s k u n n a ll e. Till Riksdagen.
13161:
13162: Kauppalaivastomme kehityksessä on viime I vår handelsflottas utveckling har under
13163: vuosina tapahtunut huomattavaa taantu- de senaste åren en markant tillbakagång ägt
13164: mista. Kansainvälisillä rahtimarkkinoilla ta- rum. Till följd av en allt hårdare konkur-
13165: pahtuneen yhä kiristyvän kilpailun takia on rens på den internationella fraktmarknaden
13166: laivanvarustuselinkeinomme ollut pakko pois- har vår rederinäring varit tvungen att för
13167: taa runsaasti 200 000 bruttorekisteritonnia nedskrotning avyttra drygt 200 000 brutto-
13168: romutettavaksi kevättalvesta 1958 lähtien. registerton sedan vårvintern 1958. Emedan
13169: Koska alushankinnan rahoituskysymystä ei finansieringsfrågan i avseende å tonnage-
13170: vielä ole saatettu positiiviseen ratkaisuun anskaffningen icke ännu bragts till en po-
13171: maassamme, ei ole ollut mahdollista kor- sitiv lösning i vårt land, har det icke varit
13172: vata poistoa riittävässä määrässä, joten möjligt att i tillräcklig mån ersätta avgån-
13173: kauppalaivastomme sekä luku- että tonni- gen, utan en absolut minskning av vår han-
13174: määräinen supistuminen on ollut sen seu- delsflotta både numerärt och tonnagemässigt
13175: rauksena. har skett.
13176: Kotimainen telakkateollisuus on syksyllä Den inhemska varvsindustrin har efter de-
13177: 1957 toimeenpannun devalvoinnin jälkeen valveringen hösten 1957 generellt sett bli-
13178: yleisesti katsoen tullut kilpailukykyiseksi ul- vit konkurrenskraftig med den utländska
13179: kolaiseen laivanrakennusteollisuuteen näh- skeppsbyggnadsindustrin. Genom den lag-
13180: den. Laivanrakennus ja muun metalliteolli- stiftning, vars ändamål är att medels skatte-
13181: suuden tuotannnon ja viennin edistämiseksi lättnader främja skeppsbyggnads- och den
13182: annetun veronhuojennuslainsäädännön avulla övriga metallindustrins produktion och ex-
13183: (445/56 ja 527/59) on hyviä edellytyksiä port (445/56 och 527/59) har goda förut-
13184: luotu alusten rakentamiselle Suomessa ja sa- sättningar skapats för byggande av fartyg
13185: manaikaisesti on turvattu metalliteollisuuden i Finland samtidigt som metallindustrins
13186: työllisyys. sysselsättning tryggats.
13187: Linjaliikennettämme varten on myös uudis- Kontrahering av nya enheter på inhemska
13188: rakennussopimuksia tehty. Tällä haavaa ra- varv för vår linjefart har även skett. För
13189: kennetaan n. 25 uutta alusta suomalaisilla närvarande byggs för finska beställare ca 25
13190: telakoilla suomalaisten tilaajien lukuun. fartyg på finska varv.
13191: Kuvaavaa kauppalaivastomme toiminnalle Betecknande för vår handelsflotta är, att
13192: on, että se aina on ollut hakuliikennevoit- den alltid varit trampfartbetonad. Vår export
13193: toista. Puutavaran vienti kuten myös poltto- av trävaror liksom även importen av bränsle
13194: aineiden tuonti tapahtuu pääasiassa hakulii- sker huvudsakligen på trampfartyg- antin-
13195: kenteen aluksilla - joko kotimaisilla tai ul- gen inhemska eller utländska. Det må även i
13196: kolaisilla. Tulkoon myös tässä yhteydessä detta sammanhang nämnas, att t. ex. av
13197: mainituksi, että esim. sahatusta puutavaras- våra sågade trävaror ca 90 % sedan några
13198: tamme kuljetetaan n. 90% ulkolaisilla aluk- år tilihaka årligen gått på utländska kölar.
13199: silla ja tämä suhde on vallinnut jo monta Det är vår trampsjöfart, som tyngst drab-
13200: vuotta. Hakurahtiliikenteemme onkin kärsi- bats av de svårigheter, som de senaste årens
13201: IV,398. - Nordfors ym. 1231
13202:
13203: nyt raskaimmin niistä vaikeuksista, joita vikande sjöfartskonjunkturer medfört, och
13204: alenevat merenkulkusuhdanteet ovat tuoneet det är därför vår trampflotta som är svårast
13205: mukanaan ja niinmuodoin meidän hakuton- hotad och sålunda närmast i behov av stöd.
13206: nistomme on eniten uhattu ja suurimman Vårt tonnages otillräcklighet och svaga kon-
13207: tuen tarpeessa. Tonnistomme riittämättömyys kurrenskraft utgör en nationalekonomisk olä-
13208: ja heikko kilpailukyky muodostavat kansan- genhet, som innebär ökade valutautgifter
13209: taloudellisen epäkohdan, joka merkitsee li- tili utländska fartyg. Redan år 1958 över-
13210: sättyjä valuuttamenoja ulkolaisille aluksille skreds 14 miljarder mark i dylika valutaut-
13211: maksettavien rahtien muodossa. Jo vuonna lägg.
13212: 1958 ylittivät nämä kulut 14 miljardia.
13213: Pääomapuutteen takia hakutonnistomme På grund av kapitalknapphet kan en mo-
13214: modernisointi ei voi tapahtua yksinomaan dernisering av vårt tramptonnage icke ske
13215: rakentamalla uusia aluksia. Meidän on tur- enbart genom att bygga nya fartyg. Vi äro
13216: vauduttava käytettyihin yksiköihin, second- tvungna att ty oss till begagnade enheter,
13217: handtonnistoon. Tällaista tonnistoa on ny- second-hand tonnage. Dylikt tonnage kan i
13218: kyisten rahtimarkkinoiden vallitessa saata- nurådande fraktläge uppbringas ·tili över-
13219: vissa kohtuullisiin hintoihin. Maamme etujen komliga priser. Det är förenligt med lan-
13220: mukaista on, että meillä on tehokas meri- dets intressen, att vi förfogar över en effek-
13221: kuljetuskoneisto. Tähän nähden on ·myös hy- tiv sjötransportapparat. Med hänsyn härtill
13222: vien second-handalusten hankintaa edistet- bör även anskaffningen av goda second-
13223: tävä. handfartyg främjas.
13224: Tämä voi parhaiten tapahtua siten, että Detta kan lämpligast ske genom att staten
13225: valtio ottaa vastatakseen määrä-osan second- åtager sig att svara för en del av räntan
13226: handalusten hankintaan käytetyn pääoman på lån, som upptagits för anskaffning av
13227: korosta. Tämä ajatus on myös esitetty hal- second-handtonnage. Denna tanke har även
13228: lituksen taholta. Kesäkuun 1 päivänä 1960 omfattats på regeringshåll. 1 sitt svar av
13229: antamassaan vastauksessa asiassa tehtyyn ky- den 1 juni 1960 på ett i ärendet framställt
13230: symykseen hallituksen asianomainen jäsen on spörsmål har vederbörande medlem av rege-
13231: esittänyt, että on tarpeen myöntää korko- ringen bl. a. framhållit, att det är av beho-
13232: hyvityksiä tonnistomme uudistamiseksi. vet påkallat att bevilja räntegottgörelser för
13233: förkovring av tonnaget.
13234: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- På grund av vad ovan anförts föreslå
13235: nioittaen vi vördsamt,
13236:
13237: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 att Riksdagen i statsförslaget för
13238: tulo- ja menoarvioon 70 000 000 mar- år 1961 måtte upptaga ett anslag om
13239: kan määrärahan valtioneuvoston lä- 70 000 000 mark att på av statsrådet
13240: hemmin määräämillä ehdoilla käytet- närmare fastställda v~1lkor användas
13241: täväksi korkohyvityksinä ulkomaanlii- som räntegottgörelse vid anskaffning
13242: kenteeseen soveltuvan käytetyn ton- av begagnade fartyg avsedda för ut-
13243: niston hankintaan. rikesfart.
13244: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960. Helsingfors den 20 september 1960.
13245:
13246: Kurt Nordfors. Harras Kyttä.
13247: Elis Andersson. Atte Pakkanen.
13248: Päiviö Hetemäki. Sulo Hostila.
13249: Grels Teir. Rafael Paasio.
13250: Matti Mattila. T. A. Wiherheimo.
13251: Victor Procope. Kalle Matilainen.
13252: 1232
13253:
13254: IV,399. - Rah.a.l. N:o 289.
13255:
13256:
13257:
13258:
13259: Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta avust'tltksiksi V aa-
13260: san läänin vientisatamia ylläpitäville kunntUe satamien ke~
13261: hittämistä ja kunnostamista varten.
13262:
13263:
13264: E d u s k u n n a 11 e.
13265:
13266: Yleisesti on hyväksytty käsitys, että vienti- maalle, olisi valtion entistä tehokkaammin
13267: satamien kunnostaminen ja kehittäminen on avustettava näitä Pohjanlahden rannikkoseu-
13268: valtakunnallinen asia, joka ei kuulu yksin- dun kuntia, jotta ne pystyisivät selviytymään
13269: omaan vientisatamia ylläpitäville kunnille. niistä vaikeuksista, joita jatkuvat satamien
13270: Vientisatamien merkitystä maalle ei voida kunnostustyöt vaativat mm. Himangan, Kok-
13271: kyllin korostaa. Niiden kauttahan tapahtuu kolan, Pietarsaaren, Vaasan ja Kaskisten
13272: tärkeä ulkomaankauppamme ja ne antavat kunnilta.
13273: työtä tuhansille työläisille. Voidaksemme Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13274: ylläpitää elintärkeää vientiämme on mm.
13275: Vaasan läänin rannikkoalueen satamissa jat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
13276: kuvasti suoritettava teiden rakentamista, tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
13277: uudistettava laitureita ja rakennettava uusia kan määrärahan avustuksiksi Vaasan
13278: laitteita. Tämä toiminta ei kuitenkaan saa läänin vientisatamia ylläpitäville kun-
13279: tapahtua kuntien veronmaksajien kustannuk- nille satamien kehittämistä ja kun-
13280: sella. Koska viennistä koituu hyöty koko nostamista varten.
13281: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
13282:
13283: Nestori Nunninen. Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
13284: 1238
13285:
13286: IV,400. - Ra.h.al. N: o 290.
13287:
13288:
13289:
13290:
13291: N'Ul'Dline» ym.; Määrärahan ·rJ:soittamisesta tutkimusta varten
13292: ; · vesiv(}imalaitosten ·rakentamiseksi Pohjanmaan jokiin.
13293:
13294:
13295: Eduskunnalle.
13296:
13297: Pohjanmaan alueella on valtion toimesta tuhoista ja veden vaivaamille alueille saatai-
13298: suoritettu vesistöjen säännöstely- ja perkaus- siin paremmat" kasvuedellytykset.
13299: tutkimuksia ja tehty suunnitelmia alueen ve- Näin suurisuuntainen vesivoiman rakenta-
13300: sistöjen rakentamiseksi palvelemaan voima- minen edellyttäisi rahoituskysymyksen järjes-
13301: talouden jatkuvasti lisääntyviä tarpeita. tämistä valtion toimesta. Tutkimukset olisi
13302: Pohjanmaan joissa olevien koskien keski- saatava nopeasti loppuun suoritetuiksi, jotta
13303: tehoksi on arvioitu saatavan vedenjärjeste- rakennustoiminta päästäisiin aloittamaan.
13304: lyllä ja säännöstelyllä Lestijoessa 50 milj. Suunnitelman toteuttaminen, lisäisi alueen
13305: kWh, Perhojoessa 50 milj., Ähtävänjoessa 50 väestön työmahdollisuuksia, mikä olisikin
13306: milj. ja Lapuanjoessa 30 milj. kWh. erittäin tarpeellista, koska tämä maakunta on
13307: Tällaista suuruusluokkaa oleva energia- ns. alityöllisyysaluetta.
13308: määrä riittäisi tyydyttämään tämän alueen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13309: lähiajan energiantarpeen. Se loisi myös mah-
13310: dollisuuksia uuden teollisuuden syntymiseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
13311: alueella, joka on köyhä teollisuudesta. tulo- ja menoarvioon 20 000 000 ·mar-
13312: Jokien vedensäännöstely loisi myös maa- kan määrärahan tutkimustöiden lop-
13313: ja metsätaloudelle parempia kehitysmahdolli- puun suorittamiseen vesivoimalaitosten
13314: suuksia, koska pääst.äisiin tulvien tuottamista rakentamiseksi Poh}(Jnmaan i<?kiin.
13315: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
13316:
13317: Nestori Nurminen. Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
13318:
13319:
13320:
13321:
13322: 40 E 644/60
13323: 1234
13324:
13325: IV,401. - Ra.h.al. N:o 291.
13326:
13327:
13328:
13329:
13330: Nurminen ym.: Määrärtihan osoittamisesta Kampinnevan-
13331: Kort6811.6van kuwtitustöiden aloittamiseksi Lapuan kun-
13332: nassa.
13333:
13334:
13335: Eduskunnalle.
13336:
13337: Lapuan kunnassa, varsinkin sen syrJa- on noin 2 500 ha. Näiden nevojen kuivatuk-
13338: alueilla, asuu pääasiassa pienviljelijäväestöä, sesta koituisi hyöty paikkakunnan väestölle.
13339: jonka tilat ovat niin pieniä, etteivät ne voi Kuivatus antaisi työtä ja poistaisi hallan-
13340: turvata perheitten toimeentuloa. Kunnassa vaaran.
13341: on kumminkin suuriakin viljelyskelpoisia suo- Pienviljelijät eivät kuitenkaan omin varoin
13342: alueita, joista kuivattamalla saataisiin lisää pysty näin suurisuuntaista työtä suoritta-
13343: pelto- ja laidunmaata. Samalla luotaisiin maan, vaan siihen tarvittaisiin valtion tukea.
13344: edellytykset metsänkasvulle ja siten autettai- Edellä olevan perusteella esitämme,
13345: siin pienviljelijöiden elinmahdollisuuksien pa-
13346: rantamista. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
13347: Lapua~-Kauhavan ja Lappajärven pitä- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
13348: jien kulmauksessa, Hirvijoen ja Kauhajär- kan määrärahan Lapuan kunnassa si-
13349: ven kylien välissä, on suuri suoalue, ns. jaitsevan Kampinnevan-Kortesnevan
13350: Kampinneva-Kortesneva, joiden pinta-ala kuivatustöiden aloittamista varten.
13351: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
13352:
13353: Nestori Nurminen. Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
13354: 1235
13355:
13356: IV,402. - Rah.al. N:o 992.
13357:
13358:
13359:
13360:
13361: Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta ruoppaustöiden
13362: aloittamiseksi Himangan satamassa.
13363:
13364:
13365: Ed uskunn alle.
13366:
13367: Keski-Pohjanmaa on tyypillistä pienvilje- teelle ja sen välittömässä läheisyydessä on
13368: lysseutua. Maatalous ei anna kuitenkaan suojaisia paikkoja esim. puutavaran varas-
13369: riittäviä elinmahdollisuuksia, vaan pientilalli- tointia varten. Sitäpaitsi Lestijoen pohjois-
13370: set ja erityisesti nuoriso joutuu hakemaan rantaan on valmistunut yli 5 km: n pituinen
13371: ansiotyötä muualta. Myöskään varsinaisesta puutavaran kuljetustie, jossa on useita pyö-
13372: ansiotyöstä elävällä työväestöllä ei ole nykyi- reän puutavaran purkauslaitureita ja tien
13373: sin riittävästi työtä, vaan monissa kunnissa päässä, ns. Pikku-Mansikassa, on erinomainen
13374: esiintyy jatkuvasti työttömyyttä. Keski-Poh- laiturinpaikka suuriliekin aluksille, koska ai-
13375: janmaalle olisikin saatava syntymään huo- van rannassakin on vettä lähes 6 metriä.
13376: mattavasti teollisuutta, jotta voitaisiin pois- Lestijoessa on voimavaroja teollisuudelle ja
13377: taa tämä ns. rakenteellinen työttömyys. sen suvantoalue muodostaa erinomaisen lai-
13378: Teollisuuden syntymiselle ovat olemassa turinpaikan pienehköille aluksille ja hinaa-
13379: kaikki edellytykset. Niinpä Keski-Pohjan- jille. Koska joen pohja ei ole kivinen, sen
13380: maalla on useita jokia ja satamia, jotka ovat väylä voidaan pienin kustannuksin ruopata
13381: omiaan antamaan mahdollisuuksia teollisuu- 12 jalkaa syväksi.
13382: den syntymiselle. Sellainen olisi ennen kaik- Edellä esitetystä käy vakuuttavasti selville,
13383: kea Himangan satama, jonka kunnostamista että Himangan satamaila on edellytyksiä ke-
13384: ja kehittämistä valtiovallan olisi toimenpi- hittyä ensiluokkaiseksi satamaksi, kunhan
13385: teillään edistettävä. Lestijoki-suulla ja Pikku-Mansikan edustalla
13386: Sataman kehittämisen puolesta puhuvat suoritetaan ruoppauksia.
13387: mm. seuraavat näkökohdat: Satamaan joh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13388: tava yåylä on kauttaaltaan syvä, pohja on
13389: kivetöntä ja pitävää savimutaa. Merenkäynti että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
13390: ei pääse vaikuttamaan satamaan, koska si- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
13391: sääntuloväylässä on tarpeellinen, pieni mutka. kan määrärahan ruoppaustöiden aloit-
13392: Satama on kylliksi tilava suureliekin liiken- tamiseksi Himangan satamassa.
13393: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
13394:
13395: Nestori· Nurminen. Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho.
13396: 1236
13397:
13398: IV,403. - Rah.aJ:. N: o 298.
13399:
13400:
13401:
13402:
13403: Pa.a.rman ym.: Määrärahan. osoittamisesta avustuksiksi ja lai-
13404: n.oiksi paliskunnille suoja-aitojen rakentamiseksi poron-
13405: koitoalueella.
13406:
13407:
13408: E d u s k u n n a 11 e.
13409:
13410: Viljelystalouden lisääntyessä ·Pohjois-Suo- ovat joutuneet uhraamaan huomattavia va-
13411: men poronhoitoalueena jää entisiä porolaitu- roja suoja-aitojen rakentamiseen jos ovat
13412: mia valtion maitten asuttamisen kautta vilje- halunneet säilyttää viljelijöiden kanssa välit
13413: lemisen piiriin, joille porot vanhasta tottu- hyvinä. Kun sOdan aikana valtakunnan itäi-
13414: muksestaan pyrkivät. Paliskunnat tämän sen. raja-alueen poroluvut huomattavasti vä-
13415: vuoksi joutuvat uhraamaan huomattavasti henivät, samanaikaisesti kun viljelmien luku-
13416: varoja porojen viljelyksille pääsyn estämi- määrä ja pinta-alat asutustoiminnan kautta
13417: seksi joko suoja-aidan rakentamisen tai var- lisääntyivät, ei paliskunnilla varojen puut~
13418: tioimisen muodossa. Jos porot pääsevät vil- tuessa ollut mahdollisuuksia rakentaa suoja-
13419: jelyksille, joudutaan paliskuntien toimesta aitoja. Erityisesti tämä oli huomattavissa
13420: ajattamaan ne sieltä pois ja suorittamaan Kuusamon ja Pudasjärven alueilla, jossa vä-
13421: niiden mahdollisesti aiheuttamista vahin- lit poronomistajien ja maanviljelijöiden vä-
13422: goista korvauksia. lillä kiristyivät. Koska tilanne on poronomis-
13423: Poronhoidon oikeudellinen asema on sen tajista riippumattomista syistä poroluvun sa-
13424: harjoittamisalueella tunnustettu. Tämä oikeus manaikaisesti suorastaan alentuessa kehitty-
13425: on yhtäjaksoisella poronhoitoalueena käytän- nyt sellaiseksi, etteivät paliskunnat yksinään
13426: nössä tunnustettu niin, että vuoden 1940 jäl- pysty suoja-aitoja rakentamaan, ehdotamme,
13427: keen alueella raiva.ttuje:n: viljelysten suojaa-
13428: minen kuuluu uudisasukkaalle, jotavastoin että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13429: vanhempien perintötilojen viljelykset on. suo- den 1961 tulo- ja menoarvioon 10 mil-
13430: jattava paliskuntien toimesta. Suurimmalla joonaa markkaa paliSkunnille suoja,.;
13431: osalla poronhoitoaluetta ei tämä lainmääräys aitojen rakentamisavtistuksina ja kal-
13432: ole voimassa, koska yhtäjaksoineil poronhoito- pakorkoisina lainoina jaettavaksi po-
13433: alue rajoittuu vain ·aivan pohjoisimpaan ronhoitoalueella.
13434: osaan maatamme. Tämän vuoksi· paliskunnat
13435: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
13436:
13437: Akseli · ·Paa.tn1&11. · Erkki Koivisto; Vilho. Vå.;tynen; ·
13438: 1237
13439:
13440: IV,404. - Rah.a.l. N:o 294.
13441:
13442:
13443:
13444:
13445: Pa.a.rma.n ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen
13446: metsänhoitokoulun rakentamiseksi Rovaniemen maalais-
13447: kuntaan. ..·
13448:
13449:
13450: E d u s k u n n a ll e.
13451:
13452: Uusin metsätieteellinen tutkimus on Poh- kansan edun kannalta mitä toivottavin, on
13453: jois-Suomen metsien tuotosta tuonut esille jo vuodesta 1954 alkaen (rah.al. n:o 386/
13454: odottamattoman suotuisia tuloksia. Metsätie- 1954 vp.) pyritty aikaansaamaan Pohjois-
13455: teen tohtori Gustaf Sirenin johtamissa pitkä- Suomen metsänhoitokoulua puun tuottajina
13456: aikaisissa tutkimuksissa on vakuuttavana ta- ja metsätyöntekijöinä toimivan maaseutu-
13457: valla käynyt ilmi, että meillä on mahdolli- väestön ammattikouluksi. Maatalousministe-
13458: suus lyhyessä ajassa miltei kaksinkertaistaa riö on omalta osaltaan ratkaissut asian myön-
13459: havupuun tuotantomme Pohjois-Suomessa. teisesti luovuttamalla metsäntutkimuslaitok-
13460: Koetulokset osoittavat puun kasvavan La- sen hallinnassa olevasta Rovaniemen maa-
13461: pissa yhtä hyvin kuin etelässäkin vastaavan- laiskunnan Kaihuanvaarasta noin 6 ha: n
13462: laatuisilla kasvupaikoilla, kunhan vain vali- suuruisen alueen metsänhoitokoulun tontti-
13463: taan kullekin paikalle tuottoisin puulaji ja alueeksi. Metsäntutkimuslaitos on puolestaan
13464: huolehditaan hoitotoimenpiteistä aikanaan suostunut siihen, että Kaihuanvaaran met-
13465: ja ammattitaidolla. sissä noin 30 vuoden aikana suoritetut suuri-
13466: Kysymys Lapin metsien mahdollisuuksien mittaiset kokeet, joista selviää Lapin met-
13467: hyväksikäyttämisestä on koko maan kan- sien oikean käsittelyn pääpiirteet, ovat näy-
13468: nalta tärkeä, sillä Lapissa on 1/5 maamme tealoina ja esimerkkeinä metsänhoitokoulun
13469: metsävaroista. Maakunnan väestön toimeen- käytettävissä. Vuonna 1957 myönnettiin tar-
13470: tulolle ja koko talouselämän kehitykselle se koitukseen 2.3 miljoonaa markkaa valtion
13471: on vieläkin tärkeämpi; onhan Lapissa asu- varoja piirustusten ja lopullisen kustannus-
13472: kasta kohden metsää kuusi kertaa se mikä arvion tekoa varten. Näin ollen muut kuin
13473: etelässä. Metsien merkitystä ylivoimaisesti rakennuspääoman puutteesta johtuvat edel-
13474: tärkeimpänä työtilaisuuksien antajana ei lytykset metsänhoitokoulun rakentamiselle ja
13475: tarvinne laajemmalti esitellä. Sitä kuvastaa toiminnalle ovat täten olemassa.
13476: hyvin Lapin väestön sanonta, että ,metsä Tällä haavaa on maassamme toiminnassa
13477: on leivän äiti". yhdeksän samaa tarkoitusta palvelevaa met-
13478: säkurssikeskusta, joista kaksi täydellisintä
13479: Mutta metsä merkitsee Lapissa vielä enem- kulkee metsänhoitokoulun nimellä. Kaikissa
13480: pää. Metsä on siellä monin verroin tärkeämpi niissä annetaan kurssien muodossa opetusta
13481: maatilan osa kuin etelässä. Metsä antaa nykyisille ja tuleville metsänomistajille sekä
13482: puuta paitsi kotikäyttöön myös myyntiin. metsätyömiehille. Kokemukset tästä koulu-
13483: Kolmannes Lapin metsistä on yksityisomis- tustoiminnasta ovat mitä myönteisimmät.
13484: tuksessa, pääasiassa juuri maatilojen metsiä. Pohjoisimmat näistä metsäkurssikeskuksista
13485: Näin ollen hyvin merkittävä osa edellä mai- sijaitsevat Oulujoella ja Paltamossa, joten
13486: nituista Lapin metsien mahdollisuuksista on maamme koko pohjoisosa on ilman tällaista
13487: sikäläisen maatilaväestön käsissä. Sen valveu- maaseutuväestön ammattikoulua. On suoras-
13488: .-,neisuudesta ja metsällisestä ammattitai- taan hämmästyttävää, että -Lapista, missä
13489: dOsta riippuu suuresti, valjastetaanko Lapin metsätyö on kaikkein keskeisimmällä tärkeys-
13490: metsien tuottokoneisto täyteen tehoonsa. sijalla, puuttuu vielä tämä välttämätön am-
13491: Koska metsätaloudellinen ammattitaito on mattikoulu, vaikka niitä on maan etelä- ja
13492: Lapin maaseutuväestölle välttämätön ja koko keskiosissa jo yhdeksän.
13493: 1288 IV,404. - Pohjois-Suomen metali.Dhoitokoulu.
13494:
13495:
13496: Edellä olevan perusteella ehdotamme, markan suuruisen määrärahan Poh-
13497: jois-Suomen metsänhoitokoulun raken-
13498: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 tamiseksi Rovaniemen maalaiskuntaan.
13499: tulo- ja menoarvioon 50 m~'ljoonan
13500: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
13501:
13502: Akseli Paa.rm.an. Toivo Friman.
13503: Eino Ta.iDio. Erkki Koivisto.
13504: Ola.vi Lahtela..
13505: 1289
13506:
13507: IV,40ö. - Ra.h.al. lf:o 296.
13508:
13509:
13510:
13511:
13512: Pa.a.nna.u ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen-Iva-
13513: lon runkotien kunnostamiseksi
13514:
13515:
13516: Eduskunnalle.
13517:
13518: Valtakunnan runkotie n: o 4 eli ns. Jää- myöskin viime vuosien aikana moninkertais·
13519: merentie, mikä Rovaniemeltä pohjoiseen kor- tunut ja näyttää edelleen jatkuvasti lisään-
13520: vaa myöskin rautatien, on koko sodan jäl- tyvän.
13521: keisen ajan ollut aivan tilapäiskunnostusten Tietä on kunnostettu useamman vuoden
13522: varassa lyhyitä pengerryksiä lukuunotta- aikana vähäisemmässä määrässä työllisyysva-
13523: matta, minkä johdosta tien kunto on vuosi roilla. Ellei suurempaa työttömyyttä tule,
13524: vuodelta heikentynyt ja paikoin tien kulu- niinkuin todennäköiseltä näyttää, keskeytyisi
13525: tuspinta kokonaan loppunut. aloitettu vähäinenkin tien kunnostustyö.
13526: Kyseisellä tiellä suoritetaan hyvin suu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
13527: ressa määrässä raskasta puutavaran kulje- nioittaen,
13528: tusta kautta vuoden, paikallisen väestön kul-
13529: jetustarve on jatkuvasti suurentunut ja li- että Eduskunta ottaisi woden 1961
13530: sääntyy nopeasti armeijan joukko-osaston tulo- ja menoarvioon 250 miljoonaa
13531: siirron johdosta ja suurten tekojärvien pado- markkaa Rovaniemen--Ivalon runko-
13532: tustyön aikana. Puutavaran autokuljetus on tien kunnostamiseksi.
13533: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
13534:
13535: Akseli Pa.a.rman. Eino Tainio.
13536: Olavi Lahtela. Toivo Prima.n.
13537: Erkki Koivisto.
13538: 1240
13539:
13540: IV,406. - Ra.h.al. N:o 296.
13541:
13542:
13543:
13544:
13545: . .: ..
13546: Paasio ym. :. Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi avus-
13547: tukseksi vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa työskentele-
13548: v~1le yksityisille oppikouluille.
13549:
13550:
13551:
13552:
13553: Eduskunnalle..
13554:
13555: Yksityisoppikoulujen valtionapulaki edel- 10-20 miljoonaa. Määrärahojen jao~ tarkas-
13556: lyttää, että milloin erityistä syytä on, valtio- telu osoittaa, että vaikkakin avustusta on koe-
13557: neuvosto :voi tulo- ja menoarvioon kulloinkin tettu antaa mahdollisimman monelle vaikeuk-
13558: otetun määrärahan puitteissa myöntää· yksi- sissa olevalle koululle, sitä sai vuonna 1959
13559: tyisoppikouluille .· ylimääräistä valtionapua vain 22 ja tänä vuonna 28 koulua. Enim-
13560: (8 §) . . Lakia säädettäessä edellytettiin, että mäkseen avustussummat ovat olleet 2-5 mil-
13561: tällaisen määrärahan puitteissa annettaisiin joonan markan suuruisia; mikä Yelkaisen
13562: anomuksen perusteella ylimääräistä valtion- koulun taloudessa ei vielä voi merkitä muuta
13563: apua ,vaikeuksiin joutuneen koulun taloudel- kuin tilapäistä helpotusta. Periaatteessa ja
13564: lisen aseman parantamiseksi, oppilasmaksu- taloudellisesti oikeampaa olisikin, että avus-
13565: jen alentamiseksi ja ·rakennusavustuksiksi". tuksella aikaansaataisiin koulun talouden to-
13566: Vaikka laki on ollut voimassa 10 .vuotta ja dellista saneerausta, mutta silloin määrära-
13567: lain tarkoitus on selvä, saatiin tällainen mää- han tulisi olla tuntuvasti suurempi.
13568: räraha, 150 miljoonaa markkaa, ensi kerran Kuten edellä todettiin, ei määrärahan tä-
13569: tulo- ja menoaryioon vuonna 1959 ja se on hänastisten jakoperusteiden mukaan ole ollut
13570: saman suuruisena myös kuluvan vuoden 1960 mahdollisuutta myöntää avustusta koulura-
13571: tulo- ja menoarviOssa. ·Tämän suuruista kennuksia varten, On kuitenkin nurinkurista,
13572: määrärahaa hallitus esittää myös vuodelle että ylimääräisen valtionavun saamiseksi kou-
13573: 1961. lun on ensin jouduttava lähes ylivoimaisten
13574: Avustusta voidaan tästä määrärahasta vaikeuksien eteen. Kun hyvin tiedetään, että
13575: myöntää kouluille, ,jotka työskentelevät vai- rakentamaan joutuva koulu varsinkin vähä-
13576: keissa taloudellisissa olosuhteissa". Oppilas- varaisilla syrjäseuduilla ja esikaupunki-
13577: maksujen alentamiseen tai rakennusavustuk- alueilla rakennusvelkojen vuoksi auttamatto-
13578: siin määrärahaa sensijaan ei ole voitu käyt- masti joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, olisi
13579: tää, vaikka yksityisoppikoulujen valtionapu- järkevää avustaa koulua jo rakennusvai-
13580: lakia säädettäessä nimenomaan niin tarkoitet- heessa. Silloin voitaisiin välttyä niin suurista
13581: tiin. veloista, että ne haittaavat koulun toimintaa
13582: Niiden kahden vuoden aikana, joina määrä- ja aiheuttavat lukukausimaksujen kohtuu-
13583: raha on ollut käytettävissä, on kouluhallituk- tonta nousua. Edelleen on todettava, että
13584: sessa saadun kokemuksen mukaan ollut to- etenkin juuri vähävaraisilla seuduilla tulisi
13585: dettavissa, että määräraha on erittäin tärkeä, voida myöntää ylimääräistä valtionapua suo-
13586: mutta aivan riittämätön. Ylimääräistä avus- ranaisesti lukukausimaksujen alentamiseen
13587: tusta anoneita kouluja on kumpanakin vuo- sekä vapaaoppilaspaikkojen lisäämiseen.
13588: tena ollut lähes 100 ja anomusten yhteis- Eduskunta onkin lausunut kuluvan vuoden
13589: summa yli miljardi markkaa, vaikka avustus- budjetin perusteluissa sitä koskevan toivo-
13590: pyynnöt ovat olleet varsin harkittuja ja vaih- muksen ja sen jälkeen erityisessä toivomus-
13591: delleet enimmäkseen 2-5 miljoonan markan ponnessa kehoittanut hallitusta niin hoita-
13592: välillä; vaikeimmissa tapauksissa on anottu maan koulutointa, että vähävaraisten lasten
13593: IV,406. -Paasio ym. 1241
13594:
13595: oppikoulun käyntiä voidaan helpottaa. Halli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
13596: tuksen määrärahaehdotuksista vuodelle 1961 tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X luvun
13597: ei kuitenkaan ilmene, että se olisi tätä edus- 20 momentille lisäystä 250 miljoonaa
13598: kunnan toistuvasti lausumaa kehoitusta otta- markkaa käytettäväksi ylimääräisenä
13599: nut varteen. Vielä on syytä todeta, että kou- avustuksena vaikeissa taloudellisissa
13600: luhallitus ja opetusministeriö ovat yksityis- olostthteissa työskenteleville yksityisille
13601: oppikoulujen ylimääräistä valtionapua varten oppikouluille näiden taloudellisen ase-
13602: esittäneet 400 miljoonaa markkaa. man parantamiseksi, lukukausimaksu-
13603: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- jen alentamiseksi sekä rakennusavus-
13604: nioittavasti, tuksiksi.
13605: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
13606:
13607: Rafael Paasio. Veikko Helle.
13608: Kustaa Alanko. Lempi Lehto.
13609: Ensio Partanen. Sylvi Siltanen.
13610: Mauno Jussila.
13611:
13612:
13613:
13614:
13615: 41 E 644/60
13616: 1242
13617:
13618: IV,407. - Ra.h.al. N:o 297.
13619:
13620:
13621:
13622:
13623: Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeimman teknilli-
13624: sen opetuksen saaneen virkakunnan palkkausten järjestä-
13625: mistä vartett..
13626:
13627:
13628: E d u s k u n n a 11 e.
13629:
13630: Teknillisten alojen kehitys on meidänkin sityiset ja kunnat maksavat vastaavissa ase-
13631: maassamme, kuten jokainen voi havaita, ollut missa ja vastuussa oleville teknillisille toimi-
13632: etenkin viime vuosien aikana erikoisen voi- henkilöilleen.
13633: makasta. Se on vaatinut tietyn määrän tek- On tyydytyksellä todettu että valtioneu-
13634: nillistä henkilökuntaa. Valtion palveluksessa voston esitys v: n 1960 ensimmäiseksi lisä-
13635: oleva diplomi-insinööri- ja arkkitehtikunta menoarvioksi tuli eduskunnassa hyväksy-
13636: on keskuudestaan sanotun kehityksen vuoksi tyksi niiltä osin, missä osoitettiin määräraha
13637: joutunut luovuttamaan suuren osan yksi- eräiden teknillisten alojen määrättyjen viran
13638: tyissektorin ja kuntien henkilötäydennyk- tai toimen haltijain pysyttämiseksi valtion
13639: seksi, mikä on johtunut luonnollisesti valtion palveluksessa ja pätevien henkilöiden saami-
13640: palkkauksen kilpailukyvyttömyydestä. V as- seksi avoimiin virkoihin ja toimiin.
13641: tuunalaisilla paikoilla olevat valtion insinöö- Osoitettu määräraha on valitettavasti täy-
13642: rit ja arkkitehdit joutuvat yksi toisensa jäl- sin riittämätön edes tilapäisen korjauksen
13643: keen havaitsemaan, että tärkeän ja monia aikaansaamiseksi. Tämän erän käyttösuunni-
13644: vuosia vaativan käytännön erikoiskoulutuk- telma on toistaiseksi varsin tuntematon. Si-
13645: sen saaneet kunnolliset ja pätevät työnteki- käli kuin siitä on tähän asti saatuja koke-
13646: jät jättävät paikkansa valtion teknillisen muksia, eivät näin saadut henkilökohtaiset
13647: henkilökunnan koneistossa, aiheuttaen eräissä palkanlisät ole täysin kyenneet pysyttämään
13648: tapauksissa jopa tärkeimpienkin töiden py- diplomi-insinöörejä virassaan. Myönnetty
13649: sähtymisen. Näin on käynyt mm. maankui- lisä on jäänyt joko liian pieneksi tai se on
13650: vatus- ja vesistönjärjestelytöiden osalta, joi- tullut liian myöhään. Toisaalta lisän tavoit-
13651: den anojat ovat joutuneet vuosikausia odot- taessa vain aniharvoja yksilöitä ja sen epä-
13652: tamaan taloudellisten yritystensä toteutu- varma jatkuvuus ovat olleet omiaan jo nyt
13653: mista. Samoin on asianlaita muidenkin tek- antamaan aiheen rauhattomuuteen. Siksi
13654: nillisten hallintohaarojen osalta. Tähän joh- olisi viipymättä korjattava valtion insinöö-
13655: taneet todelliset syyt jäävät liian useasti rien ja arkkitehtien palkkaus. Tämän lisäksi
13656: suurelta yleisöltä, vieläpä valtion johdosta täytyy toivoa, että esimies- ja johtaja-ase-
13657: vastuussa oleviitakin huomaamatta, samoin- maa ei toimenpiteellä kokonaan rikota, kuten
13658: kuin sekin, minkä Iamauttavan vaikutuksen määrärahan vähyys jo nyt on aikaansaanut.
13659: se tekee jäljelle jäävään virkakunnan osaan, Olisi sangen kohtalokasta jättää johtavassa
13660: jonka kannettavaksi sälytettävä taakka alkaa asemassa olevat, suurinta vastuuta kantavat
13661: olla monissa tapauksissa aivan kestokyyyn virkainsinöörit riittämättömine apulaisineen
13662: rajoilla. Tällaisen olotilan jatkuminen jopa odottamaan mahdollisen uuden palkkaus-
13663: paheneminen ei voine olla maan edun mu- asteikon aikaansaamista. Johtavassa asemassa
13664: kaista. olevien valtion virkamiesten asemaa ja palk-
13665: Valtion palkkausta tutkimaan asettamien kausta v. 1956 tutkimaan asetetun komitean
13666: toimikuntien ja komiteoiden mietinnöissä on 24 päivänä viime toukokuuta antama mie-
13667: useaan kertaan todettu korkeimman teknilli- tintö ei ole omiaan antamaan sellaista kuvaa,
13668: sen koulutuksen saaneen henkilökunnan että sen toteuttaminen voisi auttaa valtiota
13669: palkkauksen jälkeenjääminen siitä, mitä yk- säilyttämään välttämättömintä insinööri- ja
13670: IV,407. - Paasio ym. 1243
13671:
13672: arkkitehtikuntaa. Maallamme on tuskin enää setaan, olisi tuntuvasti laajennettava ottaen
13673: varaa uhrata talouselämän vähäisimpinäkin samalla huomioon, että esimies- ja johto-
13674: noususuhdannekausina korkeimman teknilli- asemaa ei aiheettomasti heikennetä. Näin
13675: sen ja useinkin vuosikausia kestäneen erikois- toimenpide vaikuttaisi myönteisesti ja saa-
13676: koulutuksen saanutta virkakuntaa. Vuonna vutettaisiin välttämätön, teknillisen virka-
13677: 1946, jolloin valtion palveluksessa olleiden kunnan luottamus valtioon työnantajana.
13678: diplomi-insinöörien ja arkkitehtien heikko Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
13679: palkkaus oli johtamassa lähes yhtä kestä-
13680: mättömään työvoimapulaan, missä nyt ollaan, että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
13681: päätti valtioneuvosto maksaa ko. virkakun- tulo- ja menoarvioon valtioneuvoston
13682: nalle määrätynsuuruista palkanlisää. Tähän harkinnan mukaan käytettäväksi vä-
13683: järjestelmään olisi nytkin täysi syy turvau- hintään 200 000 000 markkaa korkeim-
13684: tua, toisin sanoen sitä piiriä, jolle lisätulo- man teknillisen henkilökunnan palk-
13685: ja menoarviossa osoitettua määrärahaa mak- kausten uudelleen järjestelyä varten.
13686: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
13687:
13688: Rafael Paasio. Juha Rihtniemi.
13689: Eino Raunio. Reino Ala.-Kulju.
13690: Sven Högström.
13691: 1244
13692:
13693: IV,408. - Rah.al. N:o 298.
13694:
13695:
13696:
13697: Paasio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion
13698: merimiesammattikoulun menoja varten.
13699:
13700:
13701: Ed u skun nalle.
13702:
13703: Hallituksen esityksessä vuoden 1961 meno- sin valtiolle. Oppilasruokalan kustannukset
13704: arvioksi on 19 Pl. X luvun 17-24 mom. olisi näin ollen arvioitava samojen periaat-
13705: (Valtion merimiesammattikoulu) kohdalla teiden mukaan kuin merimiesten vuosiloma-
13706: merkitty valtion ensimmäisen merimiesam- lain mukaan vapaan ruoan rahavastike, joka
13707: mattikoulun toimintaa varten yhteensä 27.8 on tällä hetkellä miehistön osalta 350 mk
13708: milj. mk. Tarkasteltaessa uuden koulun toi- päivältä. Valtion aluksissa on nykyisin keski-
13709: mintaa varten varattuja määrärahoja huo- määräinen ruokameno merimiestä ja päivää
13710: maa, että palkkausmomentin kohdalla ei ole kohden 375 mk. Oppilasruokalan kustannuk-
13711: lainkaan varattu kanslia-apulaista varten set voidaan näin ollen arvioida:
13712: määrärahaa. On selvää, että suuressa am-
13713: mattikoulussa, jossa on toistakymmentä opet- 100 oppilasta X 20 viikkoa
13714: tajaa ja jonka menoarvio on 30 milj. mk, X 2 kurssia .......... 9 800 000 mk
13715: 10 oppilasta X 24 viikkoa
13716: tarvitaan kanslia-apulainen, koska rehtori ei
13717: voi itse huolehtia kanslia- ja puhtaaksikirjoi-
13718: tustyöstä, vaan sitä varten on saatava, sa-
13719: malla tavalla kuin valtion teknillisissä ja
13720: ______
13721: X 2 kurssia . . . . . . . . . . . 1 204 000 ,
13722: työsop.suhteessa olevien osalta 250 000__;,;_
13723: Yht. 11 250 000 mk
13724: ,
13725:
13726: keskusammattikouluissa on, päätoimisia kans-
13727: lia-apulaisia ja taloudenhoitajia, vaikkakin Sekalaiset menot, joita alkavassa koulussa
13728: menoarvion loppusumma on pienempi. Viit- voi olla runsaasti, ovat kokonaan jääneet
13729: taamme myös siihen, että merimiesammatti- pois. Esitämme, että· kauppa- ja teollisuus-
13730: koulun toiminnan suunnittelukomitea, meri- ministeriön käyttöön varattaisiin yhteensä
13731: mieskoulutuskomitea, on ehdottanut kanslia- 550000 mk.
13732: apulaisen toimen perustamista (12 pl.). Al- Vuoden 1961 menoarvion 13 Pl. X: 17-24
13733: kavassa koulussa on vielä enemmän suunnit- kohdalla olisi siis tehtävä seuraavat lisäyk-
13734: telutyötä, joka aiheuttaa kansliassa lisätyötä. set:
13735: Rehtorin palkkiota varten on ehdotettu 1) perustetaan kanslia-apulaisen ylimääräi-
13736: 120 000 mk. Tämä on aivan liian pieni. Meri- nen toimi 12 Pl. (387 600 mk) merkittäväksi
13737: miesammattikoulun rehtorin vuotuinen työ- 13 Pl. X: 17 (palkkaukset) kohdalle;
13738: aika kestää koko vuoden. Hänellä on samalla 2) rehtorin palkkio korotetaan 240 000
13739: laivan päällikön vastuu ja aluksessa toimiva markkaan;
13740: suuri asuntola tulee tuottamaan paljon lisä- 3) 13 Pl. X: 22 (oppilasasuntola) olisi
13741: työtä ja vastuuta, minkä takia palkkio olisi arviomäärää korotettava 7 350 000 markalla;
13742: määrättävä komitean harkitsemaksi 240 000 4) sekalaisiin menoihin kauppa- ja teolli-
13743: markaksi. suusministeriön käytettäväksi 550 000 mk.
13744: Olemme kiinnittäneet huomiota siihen, että Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13745: hallituksen taholta on suunniteltu yhden il-
13746: maisen aterian antamista oppilaille. Meri- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
13747: mieskoulutuskomitea on lähtenyt siitä, että tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
13748: oppilas saa vapaan ylöspidon kouluaikana, 8 407 600 markkaa valtion merimies-
13749: mutta ellei hän lähde merille syystä tai toi- ammattikoulun menoja varten.
13750: sesta, ylöspitokustannukset perittäisiin takai-
13751: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960~,
13752:
13753: Rafael Paasio. Sylvi Siltanen.
13754: 1245
13755:
13756: IV,409. - Rah.al. N: o 299.
13757:
13758:
13759:
13760: Paaso ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen koease-
13761: man. johtajan toimen perustamiseksi Keski-Pohjanmaan
13762: liikkuvaa koetoimintaa varten.
13763:
13764:
13765: E d u s k u n n a 11 e.
13766:
13767: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- momentin varat ja ehdottanut näillä varoilla
13768: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1961 pe- perustetut tilapäiset toimet muutettavaksi
13769: rustelujen 11 Pl:n XIV luvun 11 momen- ylimääräisiksi toimiksi, paitsi liikkuvan koe-
13770: tin b-kohdassa on ehdotettu mm. Keski- aseman johtajan toimet 11 Pl. XIV: 11 mo-
13771: Pohjanmaan liikkuvaa koetoimintaa varten mentin kohdalla ja paikalliskoetoimiston toi-
13772: palkattavaksi tilapäinen liikkuvan koeaseman met saman luvun 15 momentin kohdalla.
13773: johtaja (31 pl.). Lisäys on merkitty palk- Kun on pidettävä tarkoituksenmukaisem-
13774: kiona ja vastaava vähennys on ehdotettu pana, että myös perustavaa laatua olevaa maa-
13775: saman pääluokan XV luvun 17 momentin taloudellista tutkimustyötä suorittavien liik-
13776: kohdalla. Näin ollen kysymyksessä on asial- kuvien koeasemien johtajien asema on yhtä
13777: lisesti määrärahan siirto momentilta toiselle vakaa kuin tutkimuskeskuksen osastoissa toi-
13778: momentille. mivien tutkijoiden, kun taas tilapäisinä toi-
13779: Liikkuva koetoiminta on aloitettu Keski- mihenkilöinä asianomaiset määrättäisiin hoi-
13780: Pohjanmaan alueella vuonna 1953. Liikku- tamaan tehtäväänsä enintään kalenterivuo-
13781: van koetoiminnan työssä on saatu erittäin deksi kerrallaan ja varsinkin kun Keski-
13782: myönteisiä kokemuksia. On osoittautunut, Pohjanmaan liikkuvan koeaseman johtaja
13783: että liikkuva koetoiminta sopii joustavien on hoitanut tätä tehtävää vuodesta 1954 läh-
13784: työtapojensa ansiosta erityisen hyvin alueel- tien, niin olisi hallituksen esityksen peruste-
13785: lisesti laajalle ja sääoloiltaan sekä maaperäi- lujen 11 Pl. XIV: 11 momentin b) kohdan
13786: tään suuresti vaihtelevalle Keski-Pohjan- perustelua muutettava siten, että Keski-Poh-
13787: maalle. Niinpä tällaisen koetoiminnan toi- janmaan liikkuvaa koetoimintaa varten ehdo-
13788: mesta on voitu tähän mennessä selvittää mo- tetaan perustettavaksi yksi ylimääräinen
13789: nia maakunnallisesti tärkeitä kysymyksiä liikkuvan koeaseman johtajan toimi (31 pl.).
13790: Keski-Pohjanmaalla. Toimen perustamiseen tarvittaisiin vuosi-
13791: Kun eduskunta vastauksessaan hallituksen palkkiona 948 900 markkaa ja ikälisinä
13792: esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuo- 310 800 markkaa eli yhteensä 1 259 700
13793: delle 1960 ilmoitti esitykseen tekemistään markkaa.
13794: muutoksista 11 Pl. XXV: 17 momentin koh- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
13795: dalla odottavansa, että hallitus vastaisia me- tamme,
13796: noarvioesityksiä laatiessaan pyrkii jakamaan
13797: momentin määrärahan niin, että meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
13798: arvioon kutakin eri käyttötarkoitusta varten tulo- ja menoarvioon 1 259 700 mark-
13799: merkitään erillinen määräraha, niin hallitus kaa yhden ylimääräisen koeaseman
13800: on kysymyksessä olevassa esityksessään eh- johtajan toimen perustamiseksi Keski-
13801: dottanut 11 Pl. XIV luvun palkkausmomen- Pohjanmaan liikkuvaa koetoimintaa
13802: teille siirrettäväksi maataloustutkimuskeskuk- varten.
13803: sen palkkauksiin käyttämät 11 Pl. XXV: 17
13804: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
13805:
13806: Hannes Paaso. Eemil· Partanen. ·
13807: Niilo Ryhtä. Armas Leinonen.
13808: 1246
13809:
13810: IV,410. - Ra.h.al. N:o 300.
13811:
13812:
13813:
13814:
13815: Pa.aso ym.: Määrärahan osoittamisesta Praavan sataman kun-
13816: nostamiseen.
13817:
13818:
13819: Eduskunnalle.
13820:
13821: Maamme voimakkaasti kehittyvä ulko- Näissä olosuhteissa, laivaajien kärsiessä va-
13822: maankauppa ja sen suoranaisena seurauk- hinkoa lauttojen myrskyssä usein hajotessa,
13823: sena kauppamerenkulun kasvaminen edellyt- puutavara mieluummin ajetaan pitkiäkin
13824: tävät satamaolojen jatkuvaa ja määrätie- matkoja suojaisempaan satamaan.
13825: toista kehittämistä. Tämä työ ei saisi koh- Väylän ruoppaamiseksi on tehty edus-
13826: distua yksinomaan varsinaisten satamien laa- kunta-aloitteita viimeksi vuonna 1955. Tä-
13827: jentamiseen ja kunnostamiseen vaan myöskin män jälkeen eli vuonna 1956 on metsähalli-
13828: pienien, lähinnä laivauspaikkojen luontoisten tuksen toimesta laadittu Praavan sataman
13829: satamien kehittämiseen varsinaisiksi sata- rakennussuunnitelma, joka käsittää lähinnä
13830: miksi, jotka väylän syvyytensä ja perus- väylän ruoppaamisen ja satamalaiturin ra-
13831: laitteittensa puolesta täyttävät tietyt vähim- kentamisen. Suunnitelman mukaisesti joudu-
13832: mäisvaatimukset. Useimmiten tämä työ vaatii taan ruoppaamaan maata noin 500 000 m3
13833: verrattain pienet kustannukset. jos väylän syvyydeksi halutaan 26 jalkaa,
13834: Eräs tällainen, suhteellisen vähillä kustan- ja noin 350 000 m3 jos syvyydeksi halutaan
13835: nuksilla kuntoon saatettava luonnonsatama 24 jalkaa.
13836: on Praavan lahti Iijokisuun välittömässä lä- Kun siten on olemassa suunnitelma Praa-
13837: heisyydessä Perämerellä, alueella, jossa esiin- van sataman kunnostamiseksi, olisi järkevää
13838: tyy puutetta myrskyiltä suojatuista sata- hoitaa asia myönteiseen ratkaisuun.
13839: mista. Edellä mainitun selostuksen lisäksi voi-
13840: Saarten ympäröimä, satama-altaaksi sovel- daan asiaa perustella seuraavasti: Alueella
13841: tuva Praavan lahti on kauttaaltaan 22 jalan on jatkuvaa rakenteellista työttömyyttä,
13842: ja osiltaan noin 30 jalan syvyinen, mutta jota voitaisiin helpottaa aluksi rakennus-
13843: sisääntuloväylän noin 1 300 metrin matkalla töillä ja myöhemmin lisääntyvillä lastaus-
13844: alle 20 jalan syvyinen. Matalimmalta koh- töillä. Vältyttäisiin Iijoen alueelta vientiin
13845: daltaan se on 16 jalan syvyinen. Siten Praa- menevien puumäärien kuljettamiselta kau-
13846: van lahteen pääsevät vain verrattain pieni- kaisimpiin satamiin. Voitaisiin helpottaa
13847: kokoiset, noin 3 500 m3 painotavaraa lastaa- esimerkiksi Toppilan sataman liiallista pai-
13848: vat laivat. Hieman suuremmat laivat, kor- netta. Saatettaisiin oikeuksiinsa satamaan jo
13849: keintaan kaksi kerrallaan, voidaan lastata rakennettujen teiden aiheuttamat kustannuk-
13850: Röytän saaren suojassa, jossa on vettä noin set.
13851: 20 jalkaa. Mutta noin 6 000 ms lastaavien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13852: ja sitä suurempien laivojen lastaus on suori-
13853: tettava avomerellä. Erityisesti on voitu to- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
13854: deta, että Suomesta puutavaraa kuljettavien tulo- ja menoarvioon 75 000 000 mar-
13855: laivojen koko on suurentunut ja siten ovat kan määrärahan Praavan sataman
13856: yli 10 000 m3 lastaavat laivat hyvin yleisiä. kunnostamiseen.
13857: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
13858:
13859: Hannes Paa.so. Olavi Lahtela.
13860: Akseli Paa.rma.n. Veikko Savela.
13861: Arvi Turkka.
13862: 1247
13863:
13864: IV,411. - Ralul. N: o 301.
13865:
13866:
13867:
13868:
13869: Pa.kka.nen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen läänin
13870: perustamisen valmistelutöihin.
13871:
13872:
13873: Eduskunnalle.
13874:
13875: Maamme hallinnollinen jaoitus on parast- Kun uuden läänin perustaminen vaatii
13876: aikaa voimakkaassa kehitysvaiheessa. Alue- melkoisesti valmisteluaikaa, olisi Tampereen
13877: jakokomitean mietinnön perusteella on jo läänin kohdalla näihin valmisteluihin syytä
13878: muodostettu kaksi uutta lääniä ja samassa ryhtyä ensi tilassa ja varata niitä varten
13879: mietinnössä ehdotettu Tampereen läänin pe- ensi vuoden valtion tulo- ja menoarviossa
13880: rustaminen on erityiskomiteassa tutkittu ja sopivaksi katsottu pienehkö määräraha. Tä-
13881: komitean mietintö jätetty viime huhtikuun ten edistetään joustavasti kokonaisuudistuk-
13882: alussa valtioneuvostolle. Kun muitakin lää- sen toteutumista.
13883: ninkomiteain mietintöjä on parastaikaa val- Edelläolevan perusteella ja valtiopäivä-
13884: mistumassa, on paikallaan, että monestakin järjestyksen 31 §: n nojalla ehdotamme kun-
13885: syystä hallinnollisen jaoituksen uudistaminen nioittaen,
13886: jatkuu mahdollisimman nopeasti. Vähäisin
13887: näistä syistä ei ole odotettavissa oleva koko että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
13888: hallinnollisen organisaation uudistus, jota tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
13889: myös tutkitaan komiteassa ja joka yhä lisää kan määrärahan Tampereen läänin
13890: lääninhallitusten työtä ja merkitystä. pet·ustamisen valmistelutöihin.
13891: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
13892:
13893: Atte Pa.kka.nen. Toivo Hietala.
13894: Anni Flinck. Arvo Pentti.
13895: Kustaa Alanko. Leo Suonpää.
13896: Kauko Tamminen. Kuuno Honkonen.
13897: Pertti Rapio. Mikko Asunta.
13898: Olli Aulanko.
13899: 1248
13900:
13901: N,412,. - Rah.al. N: o 802.
13902:
13903:
13904:
13905:
13906: Pakkanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
13907: tuksiksi ja lainoiksi metsänparannustöihin.
13908:
13909:
13910: E d u s k u n n a ll e.
13911:
13912: Kun voimassa oleva metsänparannuslaki varat, aiheuttavat aina sellaisia töiden jär-
13913: annettiin vuonna 1957, säädettiin siinä otet- jestelyjä, joista koituu valtiolle ylimääräisiä
13914: tavaksi valtion tulo- ja menoarviossa yksi- kustannuksia.
13915: tyismailla tehtäviä metsänparannustöitä ja Esityksessä vuoden 1961 tulo- ja meno-
13916: puutavaran kuljetuksen edistämistä varten arvioksi on kuitenkin otettu metsänparan-
13917: vuosittain vähintään 800 miljoonan markan nusmäärärahoja vain 900 miljoonaa mark-
13918: suuruinen siirtomääräraha. Metsiemme puun- kaa, mistä 400 miljoonaa metsänparannus-
13919: tuoton kohottamisen tarve on kuluneen kol- lailloiksi ja 500 miljoonaa avustuksiin. Kun
13920: men vuoden aikana käynyt yhä välttämättö- on selvää, että tällä määrärahalla ei voida
13921: mämmäksi johtuen puuta jaloatavan teolli~ pitää metsänparannustöitä nykytilanteen vaa-
13922: suuden huomattavasta laajentamisesta. Laissa timassa laajuudessa ja joudutaan tulevana
13923: mainittu vähimmäismäärä onkin todettu riit- vuotena lisämenoarvion tai muiden järjeste-
13924: tämättömäksi. Kahdessa viimeksi vahviste- lyjen kautta anomaan tarkoitukseen jälleen
13925: tussa valtion tulo- ja menoarviossa on met- kesken työkautta lisävaroja, mistä on edellä
13926: sänparannusmääräraha ollut jonkin verran mainittuja hankaluuksia, niin olisi välttä-
13927: vähimmäismäärää suurempi, vuonna 1959 mätöntä korottaa vuoden 1961 tulo- ja meno-
13928: 850 miljoonaa markkaa ja kuluvana vuonna arviossa metsänparannusvarat yhteensä 1400
13929: 900 miljoonaa markkaa. Sen lisäksi on lisä- miljoonaksi markaksi. Tämän vuoksi esitäm-
13930: menoarvioissa osoitettu tähän tarkoitukseen rnekin hallituksen esittämiin määriin seuraa-
13931: vuonna 1959 200 miljoonaa ja tänä vuonna vat lisäykset:
13932: 100 miljoonaa markkaa. Vaikka mainittujen
13933: varojen lisäksi on ollut käytettävissä asu- 11 Pl. XVIII: 5 lisäystä 200 milj. mk.
13934: tushallituksen varaamia varoja asutustiloilla 19 Pl. II: 9 lisäystä 300 milj. mk.
13935: suoritettavia metsänparannustöitä varten ja Näiden lisäysten jälkeen olisi metsänpa-
13936: viime vuonna ja kuluvana vuonna jonkin rannustoimintaan käytettävissä lainavaroja
13937: verran työllisyysvaroja (v. 1960 200 miljoo- 700 miljoonaa ja avustusvaroja 700 miljoo-
13938: naa markkaa), ei keskusmetsäseurojen met- naa markkaa, mitkä varat voidaan nykyi-
13939: sänparannustöitä ole voitu varojen niukkuu- sellä toimihenkilömäärällä tuloksellisesti käyt-
13940: den vuoksi saattaa siihen laajuuteen, mitä tää. Myöskin voitaisiin osalle varoista myön-
13941: asiantuntijain käsityksen mukaan nykyinen tää käyttöoikeus vasta syksyllä. Avustusva-
13942: teollisuuden laajentaminen välttämättä edel- roista kuluu suunnittelu- ja yleiskului-
13943: lyttäisi. hin (metsänparannushenkilökunnan palkka-,
13944: Keskusmetsäseurojen johtamien metsänpa- matka- ja sosiaalikulut, toimisto- ja kalusto-
13945: rannustöiden suuren lukumäärän ja niiden kulut) keskusmetsäseuroissa yhteensä noin
13946: järjestelyn pitkäjännittyneisyyden huomioon 245 miljoonaa markkaa, joten varsinaisiin
13947: ottaen olisi tehokkaan ja tarkoituksenmukai- työmenoihin jäisi noin 455 miljoonaa mark-
13948: sen toiminnan kannalta välttämätöntä, että kaa.
13949: koko vuodeksi riittävät määrärahat otettai- Yksityismetsissä suoritettavien metsänpa-
13950: siin varsinaiseen valtion tulo- ja menoar- rannustöiden rahoitusmahdollisuuksien pa-
13951: vioon. Kesken työkautta saadut varat, kuten rantamista edellä esitetylle tasolle on pidet-
13952: edellä mainitut lisämenoarvio- ja työllisyys- tävä välttämättömänä, koska teollisuuden
13953: IV,412. - Pakkanen ym. 1249
13954:
13955: laajentumisen aiheuttama raakapuun lisä- senmukaisempana, kun joka tapauksessa on
13956: tarve tullaan etupäässä hankkimaan yksityis- aivan ilmeistä, että budjettivuoden ehtiessä
13957: metsistä. Niiden tuotto on sen vuoksi saa- pitemmälle valtioneuvoston on pakko työlli-
13958: tava nousemaan ja niiden kestävyyttä pa- syyden ylläpitämiseksi osoittaa mainitulta
13959: rannettava. Metsäteitä rakentamalla saadaan momentilta metsänparannustöihin vastaava
13960: syrjäiset metsät käytön piiriin ja soita ojit- lisäys.
13961: tamalla sekä vajaatuottoisia metsämaita met- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
13962: sittämällä lisätään puun tuottoa. Samalla kunnioittaen
13963: kohennetaan laajojen kansankerrosten työ-
13964: mahdollisuuksia ja elämisen edellytyksiä kai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
13965: kin puolin. tulo- ja menoarvioon lisäystä 11 Pl.
13966: Yllä tarkoitettu järjestely on mahdollista XVIII luvun 5 momenUlle 200 000 000
13967: toteuttaa aiheuttamatta lisäystä valtion ko- markkaa käytettäväksi valtion avus-
13968: konaismenoihin, jos vastaava vähennys teh- tuksina metsänparannustöiden kustan-
13969: dään työttömyyden lieventämistä varten tulo- nuksiin sekä 19 Pl. II luvun 9 momen-
13970: ja menoarvion 15 Pl. IV luvun 1 momen- tille 300 000 000 markkaa käytettä-
13971: tilla ehdotettuun määrärahaan. Tällaista vä- väksi lainoina metsänparannustöihin.
13972: hentämistä voidaan pitää sitäkin tarkoituk-
13973: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
13974:
13975: Atte Pakkanen. Väinö E. Nieminen. Onni Mannila..
13976: Harras Kyttä. Vå.inö Tikkaoja. Verner Korsbäck.
13977: Niilo Ryhtä. Arvo Sävelä. Arvo Pentti.
13978: N. Kosola.. Vilho Turunen. Veikko Savela.
13979: A. F. Airo. Kalle Kämäräinen. Toivo IDetala.
13980:
13981:
13982:
13983:
13984: 42 E 644/60
13985: 1250
13986:
13987: IV,41S. - Ra.h.al. N:o 803.
13988:
13989:
13990:
13991:
13992: J. E. Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
13993: avustuksiksi taloudellisiin vaikeuksiin joutune~1le kunnille.
13994:
13995:
13996: Eduskunnalle.
13997:
13998: Heinäkuun 1 päivänä 1957 annetun kansa- rinnastettavissa yllä tarkoitettuihin ensim-
13999: koululain (247/57) 80 §:n mukaan maalais- mäisen ja toisen luokan kuntiin, mutta joita
14000: kunnalle, joka kuuluu maan köyhimpiin tai asianomaisessa valtioneuvoston päätöksessä
14001: on harvaanasuttu, annetaan ylimääräistä ei ole lueteltu ylimääräiseen avustukseen oi-
14002: valtionapua kansakoululaitoksen aiheutta- keutettuina. Niinpä Pohjois- ja Itä-Suomessa
14003: mien vuotuisten kustannusten alentamiseen on monia sellaisia kolmanteen kantokyky-
14004: siinä määrin, etteivät ne nouse veroäyriä luokkaan sijoitettuja maalaiskuntia, joissa
14005: kohden suuremmiksi kuin keskimäärin maa- kansakoulumenot äyriä kohden nousevat aina
14006: laiskunnissa. Tämän säännöksen perusteella 4-5 markkaan, mutta joilla ei ole minkään-
14007: on voitu antaa ylimääräistä kansakouluavus- laista .mahdollisuutta saada tasoitusta tähän
14008: tusta samoille maalaiskunnille, jotka työlli- rasitukseen. Kysymyksessä olevan tasoituk-
14009: syyslain mukaisessa kantokykyluokituksessa sen saaminen on kuitenkin muodostunut täy-
14010: on sijoitettu ensimmäiseen ja toiseen luok- sin välttämättömäksi kansakoulutoimen hoi-
14011: kaan. Sen johdosta, että kansakoulutoimen tamisen jatkuvuuttakin ajatellen. On myös-
14012: nettomenot kaikissa maalaiskunnissa keski- kin pidettävä selvänä, että näin paljon maan
14013: määrin ovat viime vuosina huomattavasti keskiarvosta poikkeava rasitus lyhyessä
14014: nousseet, on kysymyksessä olevien kuntien ajassa tulee johtamaan tai on jo johtanut
14015: saama ylimääräinen valtionavustus pienenty- sen alaiset kunnat taloudellisesti kestämättö-
14016: nyt, mikäli niissä kansakoulutoimen koko- mään tilaan.
14017: naiskustannukset eivät ole kohonneet sa- Vuoden 1960 valtion tulo- ja menoarviossa
14018: massa suhteessa kuin keskimäärin maalais- on 15 pääluokan II luvun 31 momentin
14019: kunnissa. Mainittu kansakoulumenojen keski- kohdalle merkitty 50 miljoonan markan
14020: arvo veroäyriä kohden oli vuoden 1958 lop- määräraha avustuksiksi taloudellisiin vai-
14021: pupuolen osalta 2: 72, mutta vuodelta 1959 keuksiin joutuneille kunnille. Ensi vuoden
14022: sen arvioidaan kouluhallituksesta saadun budjettiesityksessä mainittu määräraha on
14023: tiedon mukaan nousevan 3 markkaan 10 korotettu 100 miljoonaksi markaksi nimen-
14024: penniin. Jos jokin maan köyhimpiin kuuluva omaan sillä perusteella, että määrärahan
14025: kunta esimerkiksi varojen puutteen tähden avulla voitaisiin tasoittaa vähävaraisten kun-
14026: on joutunut tinkimään tarpeellisistakin kou- tien kohtuutonta kansakoulurasitusta. Asiasta
14027: lumenoistaan, saa se vuoden 1959 osalta tun- tehdyt laskelmat osoittavat kuitenkin, ettei
14028: tuvasti pienemmän ylimääräisen valtionavus- ehdotettu määräraha ole riittävä korjaamaan
14029: tuksen kuin vuodelta 1958, sillä puheena puheena olevaa epäkohtaa. Ensimmäisen luo-
14030: olevat kustannukset tasoitetaan lain mukaan kan kuntien yhteinen äyriluku tullee tänä
14031: ainoastaan sanottua kohonuutta keskiarvoa vuonna olemaan noin 48 miljoonaa, toisen
14032: vastaaviksi. Kunnissa, joissa äyrinhinta jo luokan 280 miljoonaa ja kolmannen 325
14033: on noussut kohtuuttoman korkeaksi, aina miljoonaa. Tällä perusteella on laskettavissa,
14034: 14 markkaan tai sitäkin korkeammaksi, on että mikäli ensimmäiseen kantokykyluokkaan
14035: maan keskiarvoakin vastaava rasitus liialli- sijoitettujen kuntien kansakoulurasitusta ha-
14036: nen. luttaisiin alentaa vuodelta 1960 keskimäärin
14037: Ylimääräisestä kansakouluavustuksesta on 50 pennillä maan maalaiskuntien vastaavasta
14038: jäänyt osattomaksi moni sellainen maalais- äyriä kohden lasketusta keskimäärästä, joka
14039: kunta, joka kantokyvyltään on miltei täysin tullee arviolta nousemaan 3 markkaan 50
14040: IV,413. - J. E. Partanen ym. 1251
14041:
14042: penniin, olisi tähän käytettävä lisävaroja heellista varata siliä osin tarkoitukseen noin
14043: puheena olevan yleisen rahoitusavustuksen 32 miljoonaa markkaa. Yhteismäärä, jota on
14044: muodossa kaikkiaan 24 miljoonaa markkaa pidettävä avustustarpeen miniminä, nousisi
14045: ja jos toisen luokan kuntien rasitusta pyrit- näin ollen 270 miljoonaan markkaan.
14046: täisiin alentamaan keskimäärin 40 pennillä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14047: tarvittaisiin tähän kaikkiaan noin 112 mil- nioittaen,
14048: joonaa markkaa. Jos tämän lisäksi kolman-
14049: nen luokan kuntien rasitusta alennettaisiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
14050: keskimäärin 30 pennillä äyriä kohden, nou- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
14051: sisi siihen tarvittavien varojen määrä 98 31 momentin kohdalle 270 mt'ljoonan
14052: miljoonaan markkaan. Kysymyksessä olevaan, markan suuruisen määrärahan avus-
14053: varsin kohtuulliseksi katsottavaan tasoituk- tuksiksi taloudellisiin vaikeuksiin jou-
14054: seen olisi näin ollen käytettävä kaikkiaan tuneille kunnille, josta määrärahasta
14055: noin 234 miljoonaa markkaa. Kun muista myönnettäisiin ylimääräistä tasoitus-
14056: syistä kuin kansakoulurasituksen johdosta avustusta erityisesti sellaisille vähä-
14057: vaikeuksiin joutuneiden kuntien avustus- varaisille kunnille, joissa kansakoulu-
14058: tarve voitaneen arvioida jonkin verran vä- toimen menoista aiheutunut rasitus on
14059: häisemmäksi kuin viime vuonna, olisi ai- noussut suhteettoman km·keaksi.
14060: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
14061:
14062: Eemil Partanen. Olavi Lahtela.
14063: Ale Holopainen. Niilo Ryhtä.
14064: Kalle Kämäräinen. A. Härkönen.
14065: Esa Timonen.
14066: 1252
14067:
14068: IV,414. - Ralul. N: o 304.
14069:
14070:
14071:
14072:
14073: J. E. Partanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
14074: paikalliste~"ksi siirtyvien kunnan- ja kyläteiden kuntoon-
14075: panon avustamiseMJ.
14076:
14077:
14078: Eduskunnalle.
14079:
14080: Uuden tielainsäädännön edellyttämä pai- tävän suuri määräraha paikallisteiksi siirty-
14081: kallistiejärjestelmän toteuttaminen on par- vien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon
14082: haillaan alkamassa. Useissa tiepiireissä ovat avustamiseksi. Hallituksen esityksessä val-
14083: kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanotyöt käyn- tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1961 on
14084: mssa. Tieviranomaisten laatimat ja asian- tähän tarkoitukseen esitetty 100 miljoonaa
14085: mukaisesti vahvistetut kuntoonpanosuunni- markkaa. Esitetty määräraha on kuitenkin
14086: telmat osoittavat, että vaatimukset työsuori- tarpeeseen nähden riittämätön, sillä suoritet-
14087: tuksiin nähden ovat korkeat ja moninaiset. tavien töiden määrä on edellisvuodesta kasva-
14088: Kustannukset nousevat tällöin erittäin suu- nut suuresti, sillä kunnostettavien teiden luo-
14089: riksi. Kustannusarvioiden noustessa kymme- vutus alkaa ensi vuonna suuressa mitassa.
14090: niin miljooniin kylätiekuntaa ja satoihin mil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14091: jooniin kuntaa kohden, on selvää, ettei jo nioittavasti,
14092: ennestään vaikeuksissa toimivilla kunnilla ja
14093: vähävaraisten osakkaiden muodostamilla ky- että Eduskunta ottaisi tulo- ja
14094: lätiekunnilla ole olemassa taloudellisia mah- menoarvioon vuodelle 1961 lisäyksenä
14095: dollisuuksia selviytyä näistä uusista tierasi- 12 Pl. V luvun 5 momentille
14096: tuksista ilman valtiovallan tuntuvaa tukea. 50 000 000 markkaa paikallisteiksi siir-
14097: Tämän vuoksi on välttämätöntä sisällyttää tyvien kunnan- ja kyläteiden kun-
14098: valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain riit- toonpanon avustamiseen.
14099: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
14100:
14101: Eemil Partanen. Antti J. Rantamaa.. Nlilo Ryhti.
14102: 1253
14103:
14104: IV,416. - Rah.al. N: o 306.
14105:
14106:
14107:
14108:
14109: J. E. Pa.rta.nen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta
14110: kunnan- ja kyläteiden avustamiseen.
14111:
14112:
14113: Ed us kunnalle.
14114:
14115: Sen jälkeen kun eduskunta v. 1959 valtio- tetty määräraha ei ole tarkoitukseen riittävä
14116: päivillä hyväksyi lain yleisistä teistä anne- ja kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
14117: tun lain muuttamisesta, tämän lain 112 §: n riö onkin ehdottanut otettavaksi 2 miljardin
14118: mukaisesti päätös kunnan- tai kylätien ra- markan suuruisen määrärahan. Kuluvana
14119: kentamisesta raukeaa, jollei tietyöhön ole vuonna on tarkoitukseen myönnetty varsinai-
14120: ryhdytty ennen 1 päivää tammikuuta 1962. sessa ja lisätalousarviossa yhteensä 1900
14121: Käytännössä tämä merkitsee sitä, että ai- miljoonaa markkaa. Koska määrärahan saa-
14122: noastaan ne kunnan- ja kylätiesuunnitelmat, minen riittävän suurena on asiallisempaa
14123: joista on rakennuspäätös ja joiden osalta vii- varsinaisessa tulo- ja menoarviossa, olisi li-
14124: meistään vuoden 1961 määrärahoista voidaan säys hyväksyttävä eduskunnan käsitellessä
14125: myöntää alkurahoitus, voidaan saada raken- hallituksen esitystä tulo- ja menoarvioksi
14126: netuksi. Kaikki jäljelle jääneet tiesuunnitel- vuodelle 1961.
14127: mat jäävät raukeamaan, sillä lainmuutosta Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14128: jatkoajan saamiseksi ei ole odotettavissa. nioittavasti,
14129: Rahoituskelpoisia kunnan- ja kylätiesuun-
14130: nitelmia on asianomaisilla tieviranomaisilla että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
14131: niin runsaasti, että niiden rahoittaminen tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
14132: vaatisi vuoden 1961 osalta yli 2 miljardia 3 momentille lisäyksenä 200 miljoonaa
14133: markkaa. Hallituksen esityksessä on tarkoi- markkaa kunnan- ja kyläteiden avus-
14134: tukseen esitetty 1600 milj. markkaa. Esi- tamiseen.
14135: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
14136:
14137: Eemil Partanen. Niilo Ryhtä.
14138: 1254
14139:
14140: IV,416. - Ra.h.al. N:o 306.
14141:
14142:
14143:
14144:
14145: J. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Suo-
14146: mussalmen kunnaUe.
14147:
14148:
14149: Eduskunnalle.
14150:
14151: Sosiaalisten tehtävien !akisääteinen hoita- arviossa ei ole ollut tarkoitukseen maara-
14152: minen tuottaa köyhille erämaakunnille suu- rahaa, ei lainaa kunnalle ole voitu myöntää.
14153: ria taloudellisia vaikeuksia. Eräänä paljon Suomussalmen kunta tulee uudistamaan em.
14154: puhuvana esimerkkinä on tästä Suomussal- laina-anomuksen. Saadulla lainalla lyhennet-
14155: men kunta valtakunnan itärajalla. täisiin kunnalliskodin rakentamiseen otettuja
14156: Suomussalmen kunta on joutunut rakenta- korkeakorkoisia pankkilainoja. Tällainen
14157: maan 96 hoitopaikkaa käsittävän kunnallis- helpotus erikoislaatuisissa olosuhteissa toimi-
14158: kodin. Rakennustyöt on pantu alulle vuonna valle harvaanasutulle ja laajalle erämaakun-
14159: 1955 ja saatu päätökseen elokuussa 1959, jol- nalle olisi erityisen tarpeellinen.
14160: loin laitos otettiin käyttöön. Rakennuskustan- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
14161: nukset kalustoineen ovat n. 130 milj. mk. ehdotamme,
14162: Rakennustöiden rahoittamiseen on kunta jou-
14163: tunut ottamaan pankkilainoja yhteensä yli että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
14164: 100 milj. mk. tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
14165: Kunta on anonut kunnalliskodin rakenta- kan määrärahan halpakorkoiseksi lai-
14166: miseen sosiaaliministeriöitä huoltoapulain naksi Suomussalmen kunnalle kunnal-
14167: edellyttämää halpakorkoista lainaa 20 milj. liskodin rakentamisesta aiheutuneiden
14168: mk, mutta koska valtion tulo- ja meno- kustannusten peittämiseen.
14169: Helsingiss~ 16 päivänä syyskuuta 1960.
14170:
14171: Eemil Partanen. Matti Kekkonen.
14172: 1255
14173:
14174: IV,417. - Ra.h.al. N:o 307.
14175:
14176:
14177:
14178:
14179: J. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussal-
14180: men kunnansairaalan rakennustöiden aloittamiseen.
14181:
14182:
14183: Eduskunnalle.
14184:
14185: Itäisellä rajaseudulla sijaitsevan Suomus- sairaalan rakentamiseksi. Uuteen sairaalaan
14186: salmen kunnan sairaanhoito-olojen järjestä- on suunniteltu rakennettavaksi 44 hoitopaik-
14187: minen yleisiä vaatimuksia vastaavalle tasolle kaa, joista 8 synnytysosastolle. Rakennus-
14188: kohtaa nykyisellään suuria vaikeuksia. Kun- kustannukset nousevat n. 150 milj. mark-
14189: nassa toimii kunnansairaalana huonokuntoi- kaan.
14190: nen entinen aluesairaala. Sairaala on paikka- Kun uuden sairaalan rakentaminen tuot-
14191: kunnan tarpeeseen nähden paikkaluvultaan taa vähävaraiselle rajaseutukunnalle muiden
14192: riittämätön, käsittäen 24 varsinaista hoito- ajankohtaisten ja välttämättömien rakennus-
14193: paikkaa ja 2 synnytyspaikkaa. Vuonna 1959 ym. velvoitteiden ohella ylivoimaiset vaikeu-
14194: oli sairaalan hoitopäivien määrä 11 666 ja det, olisi sairaalan rakentaminen rahoitettava
14195: potilaita keskimäärin 31,96 hoitopäivää joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi valtion
14196: kohti kuormitusprosentin ollessa 114. varoin.
14197: Kun nykyinen kunnansairaala on kunnol- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
14198: taan hyvin heikko ja sairaanhoidollisia vaa- ehdotamme,
14199: timuksia vastaamaton, on uuden sairaalan
14200: rakentaminen tullut ajankohtaiseksi ja väis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
14201: tämättömäksi tosiasiaksi. Lääkintöhallitus on- tulo- ja menoarvion 7 Pl. XX luvun
14202: kin hankkimiensa selvitysten perusteella to- 3 momentille 50 000 000 markan mää-
14203: dennut, ettei nykyisen sairaalan korjaamista rärahan Suomussalmen kunnansairaa-
14204: voida pitää tarkoituksenmukaisena ja talou- lan rakennustöiden aloittamista var-
14205: dellisesti suositeltavana ratkaisuna. ten.
14206: Suomussalmen kunta onkin ryhtynyt kaik-
14207: kiin asian vaatimiin toimenpiteisiin uuden
14208: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1960.
14209:
14210: Eemil Partanen. Matti Kekkonen.
14211: 1266
14212:
14213: IV,418. - Rah.al. N:o 808.
14214:
14215:
14216:
14217:
14218: V. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta työapurahoiksi
14219: pääkaupungin ulkopuolella asuville kuvataite~'lijo~'lle.
14220:
14221:
14222: Eduskunnalle.
14223:
14224: Valtion tulo- ja menoarviossa on olemassa valtion tultava mukaan nykyistä tuntuvam-
14225: määrärahoja maamme kuvataiteen kehittämi- min ja erikoisesti siten, että myös pääkau-
14226: seksi ja tukemiseksi. Näiden määrärahojen pungin ulkopuolella ja maaseudulla elävill~
14227: vähäisyys on yleisesti tunnettu tosiasia ja taiteilijoille luotaisiin työskentelymahdolli-
14228: siksi kuvataiteen saama yhteiskunnan tuki on suuksia omassa, persoonallisessa ympäristös-
14229: jäänyt yhä enemmän jälkeen muusta kult- sään. 'fämä auttaminen tapahtuisi käsityk-
14230: tuurielämän saamasta valtion tuesta. Kun semme mukaan parhaiten siten, että opetus-
14231: vielä on todettavissa, että valtion tuki valta- ministeriön ja Suomen Kuvataidejärjestöjen
14232: osalta on keskittynyt pääkaupunkiin, niin Liiton yhteistyönä jaettaisiin ko. kuvataitei-
14233: käsittää, missä vaikeuksissa kuvataiteen edus- lijoille vuosittaisia työmäärärahoja ja tuet-
14234: tajat valtakunnan muissa osissa joutuvat taisiin työhuone- ja materiaalihankintoja.
14235: työskentelemään. Ei ole maan taide-elämälle Suomen Kuvataidejärjestöjen Liittoon kuu-
14236: eduksi, että keskittyminen viedään niin pit- luvat pääkaupungin ulkopuolella työskente-
14237: källe kuin nyt on tapahtunut. Tämä eri- levät taiteilijat paikallisten järjestöjensä
14238: koisesti koskee juuri kuvataiteen alaa. Eri- kautta.
14239: laiset suunta- ja persoonalliset harrastusmuo- Viitaten edellä esitettyyn, vuoden 1960
14240: dot eivät pääse rikastuttamaan ja elävöittä- valtiopäivillä, saman vuoden helmikuussa jä-
14241: mään koko maan kuvataiteen tulevaisuutta tetyn raha-asia-aloitteen n: o 17 perustelui-
14242: sillä tehokkuudella, mikä olisi käytettävissä, hin ja sivistysvaliokunnan saman vuoden
14243: jos nykyistä pa'l'emmin myös pääkaupungin keväällä useita asiantuntijoita kuultuaan
14244: ulkopuolella työskentelevät kuvataiteilijat asiassa yksimielisesti tekemään myönteiseen
14245: saisivat yhteiskunnan tukea. lausuntoon, esitämme kunnioittavasti,
14246: Kuvataiteilijain työskentelyn kannalta
14247: olisi merkittävintä, että lahjakkaat nuoret että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
14248: taiteilijat voisivat kehityksensä tärkeimmässä tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
14249: vaiheessa saada tilaisuuden omistautua ko- kan suuruisen määrärahan opetusmi-
14250: konaan taidetyöskentelyynsä. Työhuoneen nisteriön käyttöön jaettavaksi Suomen
14251: hankkiminen ja työmateriaalin saaminen Kuvataidejärjestöjen Liittoon kuulu-
14252: ovat monille nuorille taiteilijoille taloudelli- ville, pääkaupungin ulkopuolella asu-
14253: sesti raskaita kysymyksiä. Sentähden olisi ville, kuvataiteilijoille työapurahana.
14254: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
14255:
14256: Ensio Partanen. Varma K. Turunen. Veikko Kokkola.
14257: 1257
14258: IV,419. - Rah.al. N: o 309.
14259:
14260:
14261:
14262:
14263: V. E. Partanen ytn.: . Määrärahan osoittamisesta rakennus-
14264: lainoiksi työväen-, kansalais- ja vapaaopistoille.
14265:
14266:
14267: E d u s k u n n a 11 e.
14268:
14269: Maassamme toimii tällä hetkellä 114 työ- milj. markkaa ja kipeästi tarvittavat, valmiit
14270: väen-, kansalais- ja vapaaopistoa, joissa vuo- uudisrakennustyöt eivät ole voineet toteutua
14271: sittain opiskelee yli 80 000 opistolaista. Työ- varojen puutteessa. Voidaankin todeta, että
14272: väenopistolain uudistus on jatkuvasti teke- vain harvoilla maamme työväenopistoilla on
14273: mättä. Tämä laki on monella tavalla van- ajan vaatimuksia vastaavat toimitilat. Tämä
14274: hentuneena ollut aiheuttamassa esteitä tämän koskee erityisesti pääosaa maaseudulla toimi-
14275: tärkeän vapaan kansansivistystyömuodon ke- vista opistoista. Hallitus on ottanut kansan-
14276: hittämiselle nykyisiä vaatimuksia vastaavasti. opistojen rakennustöitä varten budjettiin
14277: Erityisesti ko. opistojen toimihuoneisto- ja ensi vuotta varten 40 milj. markan summan.
14278: rakennuskysymykset ovat muodostuneet vai- Mutta huolimatta kouluhallituksen esityk-
14279: keiksi, koska valtion taholta ei ole tehty asian sestä työväenopistot jätettiin kokonaan ilman
14280: auttamiseksi paljoakaan. Maamme työväen-, vastaavaa rakennustukea. Asiantilan ollessa
14281: kansalais- ja vapaaopistoista lähes puolet toi- näin olisi paikallaan, että eduskunta korjaa
14282: mii kunnallisella pohjalla, toisen puolen toi- tässä suhteessa tapahtuneen epäoikeudenmu-
14283: miessa kannatusyhdistyksien varassa. Tämän kaisuuden.
14284: muistaen ymmärtää hyvin, että juuri opisto- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
14285: rakennuskysymykset muodostavat työväen- nioittavasti,
14286: opistotoiminnassa erään vaikeimman ongel-
14287: man. Niinpä eräinä esimerkkeinä tässä suh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
14288: teessa mainittakoon Helsingissä toimiva Toi- tulo- ja menoarvioon kouluhallituksen
14289: melan opisto, Lahdessa Harjulan vapaaopisto, käyttöön 40 000 000 markkaa jaetta-
14290: Turun Auralan opisto, Tampereen Ahjolan vaksi halpakorkoisina, pitkäaikaisina
14291: opisto ja Lappeenrannan työväenopisto - rakennuslainoina maamme työväen-,
14292: vain räikeimpiä tapauksia mainita:ksemme. kansalais- ja vapaaopistojen toiminnan
14293: Yksin näiden opistojen tilapäiset rakennus- tukemiseksi.
14294: lainat ja velat ovat huomattavasti yli 100
14295: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
14296:
14297: Ensio Partanen. V alto Käkelä..
14298: Armi Hosia. Erkki Hara.
14299: Arvo Tuominen. Olavi Lähteenmäki.
14300:
14301:
14302:
14303:
14304: 43 E 644/60
14305: 1258
14306:
14307: IV,420. - Ra.h.al. N: o 310.
14308:
14309:
14310:
14311:
14312: V. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden vi-
14313: rastotalon aikaansaamista varten.
14314:
14315:
14316: Ed usk u nn alle.
14317:
14318: Lahden kaupungin ja lähipitäjien tarpeita aikoina, jolloin 8 pitäjää koskevien vankien
14319: varten on jo vuosia kaivattu kipeästi erityistä säilytys tulisi hoitaa näissä olosuhteissa. Van-
14320: valtion virastotaloa, joka rakennettaisiin kien turvallisuus tulipalon varalta on var-
14321: Lahteen. Asianomaisissa valtion elimissä on sin kyseellinen. Henkilökunnan työolosuhteet
14322: suoritettu alustavia tutkimuksia ja suunnitel- ovat sietämättömät. Yleisön palvelumahdolli-
14323: mia ko. virastotalon aikaansaamiseksi. Alus- suudet olemattomat. Nimismiespiirin arkistoa
14324: tavan suunnitelman mukaan Lahden virasto- varten on käytössä 4 m 2 tulenarkaa arkisto-
14325: taloon olisi sijoitettava toimitilat seuraaville tilaa. Vedet on kannettava sisään ja ulos.
14326: valtion virastoille: 1) Lahden verotoimisto, Vangit on kuljetettava avoimen pihan yli
14327: 2) Hollolan verotoimisto, 3) Lahden sotilas- pihan perälle. Poliisiauto on säilytettävä
14328: piiri, 4) Hollolan ja Nastolan nimismiehen talon ulkopuolella vuokratussa tallissa.
14329: kanslia poliisivankiloineen, 5) Liikkuvan po- Valtio omistaa ko. rakennuksen, mutta tontti
14330: liisin ja suojelupoliisin Lahteen sijoitetut on kaupungilta vuokrattu, jolloin katutöi-
14331: osastot, 6) Hollolan tuomiokunnan kanslia, den takia rakennus on purettava pois vuo-
14332: 7) Mäntsälän tuomiokunnan kanslia, 8) yh- den 1963 jälkeen. Vuokrasopimusaika päät-
14333: teinen käräjähuoneisto em. tuomiokunnille, tyy tällöin. Vastaavanlaisia kuvauksia voi-
14334: 9) Lahden työnvälitystoimisto, 10) Lahden taisiin antaa myös em. muiden virastojen
14335: tiemestaripiiri. Lahden kaupunki on puoles- työskentelyolosuhteista.
14336: taan tarkoitukseen varannut erittäin sopivan Olosuhteiden ollessa tällaiset on kiireelli-
14337: tontin. sesti ryhdyttävä asiantilan korjaamiseen. Hä-
14338: Kaikki edellämainitut valtion virastot toi- meenläänin lääninhallitus on kiinnittänyt va-
14339: mivat nykyisin sietämättömän vaikeissa olo- kavan huomion epäkohtien poistamiseen.
14340: suhteissa. Esimerkiksi Hollolan ja Nastolan Valtion asianomaiset virkamiehet ovat teh-
14341: nimismies kanslioineen ja poliisivankiloineen neet kauan yrityksiä saada aikaan paran-
14342: on pakotettu toimimaan olosuhteissa, jotka nusta Lahden seudun valtion virastojen oloi-
14343: ovat kaiken arvostelun alapuolella. Nimis- hin. Yritykset ovat kaatuneet valtion raha-
14344: miehen toimisto, apulaisnimismiehen toimisto, vaikeuksiin.
14345: kuulusteluhuone ja kaksi putkaa on sijoitettu Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
14346: vanhaan puutaloon, jossa on uunilämmitys nioittavasti,
14347: ilman kaikkia mukavuuksia yhteispinta-alan
14348: ollessa noin 60 m2. Näissä tiloissa pitäisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
14349: työskennellä yht. 8 työntekijän sekä lisäksi tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
14350: saada hoidettua kahdessa putkassa, joitten kan määrärahan Lahden virastotalon
14351: koko on 6 m2, nimismiespiirin tarpeet. Ti- suunnittelua ja töiden aloittamista
14352: lanne on kestämätön kihlakunnan käräjien varten.
14353: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
14354:
14355: Ensio Partanen. Oskari Lehtonen.
14356: Kaino Haapanen. Juho Tenhiälä.
14357: Eino Raunio. Väinö E. Nieminen.
14358: Kauko Tamminen. Lyyli Aalto.
14359: 1259
14360:
14361: IV,421. - Rah.al. N: o 311.
14362:
14363:
14364:
14365:
14366: V. E. P&rta.nen ym.: Määr:ärakan osoittamisesta Lahden ly-
14367: seon koulurakennuksen laajennustöitä varten.
14368:
14369:
14370: Ed uskun nalle.
14371:
14372: Lahden kaupungissa toimiva valtion oppi- Kouluhallituksen tiedossa ovat nama rai-
14373: koulu, Lahden lyseo, on perustettu vuonna keät puutteet ja siksi on myös valmiina jo
14374: 1921 ollen edelleenkin laajan alueen ainoa rakennuskorjaus- ja laajennuspiirustukset.
14375: poikaoppikoulu. Koulurakennus on vuodelta Kouluhallitus on ehdottanut myös Lahden
14376: 1928 ja tarkoitettu vain 400: lle oppilaalle. lyseota ensimmäisellä sijalla kaksoislyseoksi.
14377: Koko olemassaolon aikana ei ole rakennuk- Ko. rakennuslaajennus käsittää 7 100 m3,
14378: sessa suoritettu laisinkaan täyskorjaustöitä, jolloin saataisiin tilat juhlasalia varten
14379: joten nykyinen rakennuskin on jo päässyt (jaettu kahdeksi voimistelusaliksi) ruokailu-
14380: kovin heikkoon kuntoon. Kun oppilasmäärä tilat, erikoisluokat ja muut välttämättömät
14381: on nyt kohonnut 840: een jakautuneena 22 lisätilat.
14382: luokkaan, niin voi aavistaa, missä olosuh- Viitaten edelläesitettyyn vuoden 1960 val-
14383: teissa tässä koulussa toimitaan tänään. Ei tiopäivillä, saman vuoden helmikuussa, jäte-
14384: ole laisinkaan juhlasalia, vain yksi voimis- tyn raha-asia-aloitteen n : o 14 perusteluihin
14385: telusali, ei mitään ruokailutiloja, puhumatta- ja sivistysvaliokunnan saman vuoden keväällä
14386: kaan erikoisluokkahuoneista. Aikoinaan on tässä asiassa yksimielisesti tekemään myön-
14387: esimerkiksi WC rakennettu neljälle oppi- teiseen lausuntoon, esitämme kunnioittavasti,
14388: laalle, millä määrällä yhä tänään on tultava
14389: toimeen. Koulun oppilailla ei nykyisin ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
14390: mitään mahdollisuuksia juhlasalin puutteen tulo- ja menoarvioon 80 000 000 mar-
14391: takia kokoontua omassa koulussa yhtäaikaa kan suuruisen määrärahan Lahden
14392: kokoon. lyseon koulurakennuksen laajennus-
14393: töitä varten.
14394: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
14395:
14396: Ensio Partanen. Edvard Pesonen. Juho Tenhiälä.
14397: Jussi Saukkonen. Oskari Lehtonen. Väinö E. Nieminen.
14398: Reino Ala-Kulju. Eino Raunio. Lyyli Aalto.
14399: 1260
14400: N,422. - Ra.h.al. N:o 312.
14401:
14402:
14403:
14404:
14405: hkkarlnen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
14406: tuksiksi vaikeuksissa oleville kunn~'lle.
14407:
14408:
14409: Eduskunnalle.
14410:
14411: Kuntien taloudellinen asema on valtion on valtion velvollisuus auttaa yhteiskunnal-
14412: säätämien lakien velvoitusten vuoksi jatku- lista uudistusta toteuttaessaan vaikeuksiin
14413: vasti vaikeutunut. Varsinkin syrjäisten maa- joutuneita kuntia.
14414: laiskuntien veroäyrin hinta on noussut koh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14415: tuuttoman korkeaksi. Harvinaisia eivät enää nioittaen,
14416: ole 14 markan veroäyrin hinnat.
14417: Kohtuuttomuus piilee siinä, että korkeat että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
14418: veroäyrin hinnat ovat yleensä niissä kun- tulo- ja menoarvioon 15 Pt II luvun
14419: nissa, joissa veronmaksajat ovat pienituloisia. 31 momentille lisäyksenä 100 miljoo-
14420: Yhteiskunnallisten rasitusten · mahdollisim- naa markkaa avustuksiksi vaikeuksissa
14421: man pitkälle menevä tasoitus on periaat- oleville kunnille.
14422: teessa täysin oikeudenmukaista. Sen vuoksi
14423: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
14424:
14425: Pentti Pekkarinen. Aarre Marttila..
14426: Esa. Timonen. Reino Ala.-Kulju.
14427: Akseli Paanna.n.
14428: 1261
14429:
14430: IV,423. - Rah.al. N: o 313.
14431:
14432:
14433:
14434:
14435: Pekkarinen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
14436: nan- ja kyläteiden avustamiseen.
14437:
14438:
14439: Eduskunnalle.
14440:
14441: Tieolojen parantamisella on ollut merkit- siin toteuttaa kunnan- ja kyläteiden raken-
14442: tävä osuus maaseudun elinkeinoelämän kehit- tamiselle säädetyssä määräajassa, olisi tähän
14443: tämisessä ja hyvinvoinnin nostamisessa. tarkoitukseen varattava riittävästi määrära-
14444: Vaikka viime vuosina onkin kunnan- ja kylä- hoja.
14445: teitä rakennettu verrattain runsaasti, on vielä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14446: tiettömiä kyläkuntia paljon. Teiden tarve on
14447: suuri. Sitä osoittaa sekin, että vanhan tielain että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
14448: mukaisia valmiita kylätiesuunnitelmia on kul- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V: 3 mo-
14449: kulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä menUlle kunnan- ja kyläteiden avusta-
14450: odottamassa rahoitusta satoja kappaleita. miseen lisäyksenä 100 000 000 mark-
14451: Jotta nämä valmiit tiesuunnitelmat voitai- kaa.
14452: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
14453:
14454: Pentti Pekkarinen. Aarre Marttila.
14455: Esa. Timonen. Akseli Paa.rma.n.
14456: 1262
14457:
14458: IV,424.- Rah.al. N:o 814.
14459:
14460:
14461:
14462:
14463: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
14464: Kuopioon rakennettavaa voimalämpölaitosta varten.
14465:
14466:
14467: E d u s k u n n a II e.
14468:
14469: Sähköenergian tarve lisääntyy jatkuvasti sen voimalaitoksen rakentamisesta Kuopioon,
14470: maassamme. Tutkimuksiin perustuvat laskel- jossa sähkönkehittäminen ja asuintalojen
14471: mat osoittavat, että lisääntyvää sähköener- kaukolämmitys on onnistuneesti yhdistetty.
14472: gian tarvetta ei voida tulevaisuudessa tyy- Tällöin tulee polttopuun lämpösisältö erit-
14473: dyttää yksinomaan vesivoimaan perustuvien täin tehokkaasti hyväksikäytettyä. Hyöty-
14474: voimalaitosten rakentamisella, vaan niiden li- suhde on laskelmien mukaan yli 70 %.
14475: säksi on rakennettava hyöryvoima-asemia. Suunniteltu voimalämpölaitos kehittäisi
14476: Näin on ryhdytty tekemäänkin, mutta vali- lämpöä niin paljon, että se vastaisi 2 000 000
14477: tettavasti ne on suunniteltu ulkolaista polt- rakennuskuutiometrin lämmöntarvetta ja
14478: toainetta käyttäviksi, vaikka meillä on täysin samalla syntyisi sähköenergiaa noin
14479: riittävästi tarkoitukseen hyvin sopivaa ko- 47 000 000 kWh vuodessa.
14480: timaista polttoainetta, puuta. Tällaisen voimalaitoksen rakentaminen
14481: Niinpä mm. Pohjois-Savon metsänhoito- maksaisi laskelmien mukaan noin 600 000 000
14482: lautakunnan alueella on todettu jäävän vuo- markkaa.
14483: sittain noin 500 000 pm3 polttopuuta käyt- Kun olisi tärkeätä, että tällaisen maakun-
14484: tämättä menekkivaikeuksien vuoksi. Li- nalle ja koko kansantaloudelle tärkeän lai-
14485: säksi voitaisiin heikkotuottoisia metsiä toksen rakentaminen saataisiin nopeasti käyn-
14486: uudistamalla hakata vuosittain toinen tiin, olisi valtiovallan sitä taloudellisesti
14487: 500 000 pm3 polttopuuta, joten siellä olisi tuettava.
14488: polttopuuta yhteensä käytettävissä noin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
14489: 1000000 pm3. Pienpuumenekin turvaami-
14490: seksi ja uusien jatkuvien työpaikkojen luo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
14491: miseksi olisi kansantaloudellisesti erittäin tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
14492: edullista rakentaa Pohjois-Savoon puuhaketta kan suuruisen määrärahan käytettä-
14493: käyttävä voimalaitos. väksi avustuksena Kuopioon rakennet-
14494: Kuopion kaupungin sähkölaitos on laati- tavaa voimalämpölaitosta varten.
14495: nut yksityiskohtaisen suunnitelman sellai-
14496: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
14497:
14498: Pentti Pekkarinen. Aarre Marttila. Akseli Paarman.
14499: 1263
14500:
14501: IV,425. - Rah.aJ. N:o 315.
14502:
14503:
14504:
14505:
14506: Peltonen ym.: Määrärahan osoittamiseksi uusien virkojen pe-
14507: rustamiseksi ammatinvalinnanohjaustoiminnan järjestämi-
14508: seksi Kouvolan, Turun, Vaasan ja Jyväskylän työvoima-
14509: piireissä.
14510:
14511:
14512: E d u s k u n n a ll e.
14513:
14514: Ammatinvalinnanohjauksesta annettu laki kaan kuuluvien tehtävien alueellisesta suo-
14515: (43/60) astuu voimaan 1. 1. 1961. Sen mu- rittamisesta huolehtivat työvoimapiireittäin
14516: kaan tähän asti kunnallisina toimineet amma- ammatinvalinnanohjauksen piiritoimistot'',
14517: tinvalinnanohjauselimet muuttuvat valtion edellyttää tätä.
14518: ohjauselimiksi. Tätä siirtämistä valmista- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
14519: maan ja laatimaan ehdotusta tarpeellisten riö onkin esittänyt vuoden 1960 ensimmäi-
14520: valtion virkojen ja toimien perustamiseksi sestä lisämenoarviosta puuttuvien, mutta
14521: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö lain edellyttämien virkojen perustamismää-
14522: asetti jo v. 1957 erityisen organisaatiotoimi- rärahan sisällytettäväksi vuoden 1961 tulo-
14523: kunnan, joka on jättänyt mietintönsä minis- ja menoarvioon. Menoarvioesitykseen ei kui-
14524: teriölle helmikuun 11 päivänä 1960. Tämän tenkaan näitä määrärahoja ole otettu.
14525: mietinnön pohjalta, josta ammatinvalinnan- Ammatinvalinnanohjausta harjoitetaan jo
14526: ohjausneuvostokin on antanut lausuntonsa, nykyisin Helsingin, Tampereen, Kouvolan,
14527: eduskunta on vuoden 1960 ensimmäisessä Turun, Vaasan, Oulun ja Jyväskylän työ-
14528: lisämenoarviossa myöntänyt tarpeelliset mää- voimapiireissä. Vuoden 1960 ensimmäinen li-
14529: rärahat kuntien palveluksessa olevan nykyi- sämenoarvio sisältää piiritoimiston toimisto-
14530: sen henkilökunnan valtion palvelukseen siir- päällikön virkojen perustamismäärärahan
14531: tämistä varten. Nämä määrärahat sisältyvät vain Helsingin, Tampereen ja Oulun piirei-
14532: myös vuoden 1961 tulo- ja menoarvioesityk- hin. Ministeriön esityksestä poiketen vuoden
14533: seen. 1961 varsinaiseen tulo- ja menoarvioesityk-
14534: Edellä mainittu organisaatiotoimikunta ei seen ei ole otettu mainittujen virkojen pe-
14535: katsonut asiakseen yleisemmin puuttua ky- rustamismäärärahaa Kouvolan, Turun, V aa-
14536: symykseen ammatinvalinnanohjausorganisaa- san ja Jyväskylän piirin osalta.
14537: tion vastaisesta kehittämisestä ja laajenta- Työväenasiainvaliokunta ammatinvalinnan-
14538: misesta, mitä on pidettävä lähinnä amma- ohjauslaista antamassaan mietinnössä on kiin-
14539: tinvalinnanohjausneuvoston tehtävänä. Or- nittänyt erityistä huomiota ammatinvalin-
14540: ganisaatiotoimikunta samoin kuin ammatin- nanohjauksen tehokkaaksi saattamiseen myös
14541: valinnanohjausneuvostokin kuitenkin on pi- maaseudulla lausuen asiasta seuraavaa:
14542: tänyt toiminnrun edellytysten kannalta vält- ,Kun ammatinvalinnanohjaustoiminnan jär-
14543: tämättömänä, että jo siirtymävaiheessa am- jestäminen etenkin alkuvaiheessaan saattaa
14544: matinvalinnanohjauksen piirihallinto jär- keskittyä lähinnä asutuskeskuksiin ja nii-
14545: jestetään siten, että niihin työvoimapiirei- den lähiympäristöön, ja kun ohjaustoiminnan
14546: hin, joiden alueella ammatinvalinnanohjausta järjestäminen on muutoinkin vaikeata har-
14547: harjoitetaan, perustetaan myös ammatinva- vaan asutulla maaseudulla, on olemassa
14548: linnanohjauksen piiritoimisto ja siihen tar- vaara, että varsinainen maaseutu ja etenkin
14549: peelliset virat ja toimet. Myöskin ammatin- sen syrjäseudut jäävät pitkäksi aikaa lapsi-
14550: valinnanohjauksesta annetun lain 4 § : n 1 puolen asemaan ammatinvalinnanohjaustoi-
14551: momentti, jossa säädetään, että ,valtion minnassa. Jotta näin ei tapahtuisi, valio-
14552: työvoima-asiain hallinnolle tämän lain mu- kunta pitääkin välttämättömänä, että maa-
14553: 1264 IV,425. - Ammatinvalinnanohjaus.
14554:
14555:
14556: seutunuorison ammatinvalinnanohjaustoimin- työvoimapiirin piiritoimistot, vuoden 1961
14557: nan käyntiin saaminen tapahtuu rinnan tulo- ja menoarvioon olisi otettava välttä-
14558: asutuskeskusten kanssa, ja että lakia käy· mättömien virkojen perustaruismäärärahat
14559: täntöön sovellettaessa otetaan riittävässä ammatinvalinnanohjauksen edellä mainittu-
14560: määrin huomioon maaseudun erikoisolosuh- jen neljän piiritoimiston osalta.
14561: teet." Jos nyt kuitenkin ammatinvalinnan- Pätevän työvoiman saamiseksi olisi seuraa-
14562: ohjauksen piiriorganisaatio jätetään vakinai- vat virat perustettava alusta alkaen perus-
14563: selle kannalle saattamatta jo heti lain so- palkkaisina virkoina:
14564: veltamisen alkuvaiheessa niilläkin alueilla, 3 toimistopäällikköä (32 pl.) , 1 toimisto-
14565: joilla ammatinvalinnan paikallista ohjausta päällikkö (31 pl.) ja
14566: on jo suoritettu, merkitsee se mm. sitä, että 4 vanhempaa ohjaajaa (28 pl.).
14567: näidenkään alueiden maaseudun ammwtin- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
14568: valinnanohjaustoimintaa ei päästä kehittä- ehdotamme,
14569: mään. Lisäksi todettakoon, että ammatin-
14570: valinnanohjauslain hyväksymisen yhteydessä että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
14571: ohjauksen järjestämisen tehokkuudesta tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII lu-
14572: eduskunnan esittämää toivomusta näin ollen vun 2 momentille lisäyksenä 8 951 880
14573: ei voida toteuttaa. markkaa uusien virkojen perustami-
14574: Edelläsanotun perusteella ja ottaen huo- seksi ammatinvalinnanohjaustoiminnan
14575: mioon, ettei ammatinvalinnanohjauksesta järjestämiseksi Kouvolan, Turun, V aa-
14576: annetun lain mukaan ammatinvalinnanoh- san ja Jyväskylän työvoimapiireissä.
14577: jauksen tehtäviä voi hoitaa esim. vastaavan
14578: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
14579:
14580: Onni Peltonen. Viljo Virtanen.
14581: Valto Käkelä. Ra.fael Paasio.
14582: Erkki Tuuli. Päiviö Hetemäki.
14583: Mauno Pohjonen. Veikko Hyytiäinen.
14584: Arvo Ahonen. Meeri Kalavainen.
14585: Kalle Matilainen. Väinö Tikkaoja.
14586: Juha Rihtniemi.
14587: 1265
14588:
14589: IV,426. - Rah.al. N: o 316.
14590:
14591:
14592:
14593:
14594: Peltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakennus-
14595: töiden aloittamiseksi Jyväskylän ja Jämsän välillä.
14596:
14597:
14598: E d u s k u n n a 11 e.
14599:
14600: Rautatien rakentaminen Jyväskylästä Jäm- mukset ovat radan rakentamista kannatta-
14601: sänkoskelle, joka on ollut vuosikausia vireillä, vana ratana puoltaneet.
14602: on tullut entistään ajankohtaisemmaksi. Keski- Jyväskylän ja sen laajan ympäristön ta-
14603: Suomen läänin perustaminen edellyttää lää- loudellinen kehitys on varsinkin viime vuo-
14604: nin eri osien liikenneolojen kehittämistä, jota sien aikana kehittynyt voimakkaasti. Uusia
14605: puolestaan edistäisi mainitun radan aikaan- teollisuuslaitoksia on perustettu ja entisiä
14606: saaminen. Haapajärven-Suolahden radan laajennettu ja elinkeinoelämä on nousukau-
14607: rakentaminen alkaa vihdoin olla luppuvai- dessa. Tätä kehitystä edistäisi puolestaan Jy-
14608: heessaan. Se tulee lisäämään varsinkin metsä- väskylän-Jämsänkosken radan aikaansaami-
14609: taloustuotteiden kuljetusta rautateillä Jyväs- nen. Se lyhentäisi nykyistä rautatiematkaa
14610: kylään ja muihin liikennekeskuksiin ja ulko- Orivedelle 32 km, josta tulisi hyötymään
14611: maiseen vientiin. Jyväskylän ratapihaa on Jyväskylän-Pieksämäen ja Jyväskylän-
14612: liikenteen kasvun vuoksi ryhdyttävä laajen- Suolahden-Haapajärven radan vaikutuspii-
14613: tamaan. Tällöin joudutaan suorittamaan sel- rin alueen koko talouselämä. Uusi rata an-
14614: laisia töitä, joissa voidaan ottaa huomioon taisi runsaasti uutta liikennettä rautateille
14615: J yväskylän-Jämsänkosken radan aiheut- ja parantaisi rautateiden kannattavaisuutta.
14616: tama liikennetarve. Säynätsalon suuret puunjalostustehtaat käyt-
14617: Hallituksen esittämien kahden uuden ra- täisivät hyväkseen rautateiden halvempia
14618: dan rakennustöiden aloittamisen yhteydessä kuljetuskustannuksia. Nyt joutuvat tehtaat
14619: on· täysin perusteltua antaa asianomaisen va- kustantamaan kuljetukset autoilla Jyväsky-
14620: liokunnan ja eduskunnan harkittavaksi myös lään, josta vasta ne voidaan lähettää rauta-
14621: Jyväskylän-Jämsänkosken radan rakentami- teitse muualle. Uuden radan varrella on mui-
14622: sen aloittamisesta ja varojen varaamisesta takin teollisuuslaitoksia, joiden toiminta kär-
14623: tarkoitukseen. Jo silloin kuin Oriveden- sii kalliista kuljetuskustannuksista.
14624: Jämsänkosken radan rakentamisesta päätet- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
14625: tiin, pidettiin itsestään luonnollisena ja lii-
14626: kenteellisesti sekä taloudellisesti riittävästi että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
14627: perusteltuna, että radan valmistuttua ryh- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
14628: dytään rakentamaan rataa Jämsänkoskelta-- 25 momentille 100 000 000 markan
14629: Jyväskylään. Monista eri syistä, joita tässä määrärahan rautatien rakennustöiden
14630: yhteydessä ei ole syytä selostaa, on mainittu aloittamiseksi Jyväskylän ja Jämsän
14631: rakentaminen kuitenkin jäänyt toteutumatta, välillä.
14632: vaikka liikenteelliset ja taloudelliset tutki-
14633: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
14634:
14635: Onni Peltonen. Arvo Ahonen.
14636:
14637:
14638:
14639:
14640: 44 E 644/60
14641: 1266
14642:
14643: IV,427. - Rah.al. N:o 317.
14644:
14645: Pentti ym.: Määrärahan osoittamisesta insinöörin virkojen
14646: perustamista varten maanviljelysinsinööripiireihin.
14647:
14648: E d u s k u n n a 11 e.
14649: Yleisesti on tunnettua, että maassamme on Maataloushallituksessakin on ymmärretty
14650: huutava pula maanviljelysinsinööripiireissä tilanteen vakavuus, sillä saamamme tiedon
14651: suunnitteluvoimista, sillä melkein kautta mukaan se on esittänyt, että hallitus olisi ot-
14652: maamme olisi tarpeellista suorittaa vesistö- tanut ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen
14653: jenjärjestely- ja 'kuivatustöitä. Useissa ta- vanhemman ja kokeneemman insinöörivoiman
14654: pauksissa olisi vieläpä käytettävissä määrä- säilyttämiseksi perustettavaksi yhdeksän van-
14655: rahoja näihin työkohteisiin, mutta tutkimus- hemman insinöörin, seitsemän ylemmän palk-
14656: ten puuttuminen estää työhön ryhtymisen. kausluokan nuoremman insinöörin ja yksi-
14657: Tampereen maanviljelysinsinööri piiristä toista alemman palkkausluokan nuoremman
14658: saamamme tiedon mukaan oli esimerkiksi insinöörin virkaa maanviljelysinsinööripiirei-
14659: tässä piirissä vuoden 1960 alussa peräti 415 hin. Hallituksen tulo- ja menoarvioesityk-
14660: sellaista vesistöjenjärjestely- ja kuivatustut- sessä ehdotetaan kuitenkin perustettavaksi
14661: kimusta, joita ei insinöörityövoiman puut- ainoastaan neljä vanhemman ja viisi nuorem-
14662: tuessa ole voitu suorittaa. Näitten joukossa man insinöörin virkaa, joskin samalla ehdo-
14663: oli useita sellaisia, joista anomus oli jätetty tetaan lakkautettavaksi viisi ylimääräistä 31.
14664: maanviljelysinsinööripiirille jo vuonna 1950 palkkausluokan maanviljelysinsinöörin tointa.
14665: tai aikaisemminkin. Lisäksi on piirissä tällä Koska menestyksellisten vesistönjärjestely-
14666: hetkellä suorittamatta 21 katselmustoimi- ja kuivatustöitten suorittamisen esteenä on
14667: tusta, joitten joukossa on laajojen ja talou- nimenomaan juuri insinööripula, olisi mieles-
14668: dellisesti erittäin merkityksellisten vesistöjen tämme saatava perustetuksi maataloushalli-
14669: järjestelyitä. tuksen ehdotuksen mukaiset virat maanvilje-
14670: Tilanteen vakavuutta puolestaan osoittaa lysinsinööripiireihin, minkä vuoksi kunnioit-
14671: jo sekin, että Tampereen maanviljelysinsinöö- taen ehdotamme,
14672: ripiirin insinöörit ovat viime vuosina erikois- että Edttskunta ottaisi vuoden 1961
14673: korvausta vastaan käyttäneet vuosilomansa- tulo- ja menoarvioon 20 475140 mar-
14674: kin tutkimusten jouduttamiseksi. Mikäli in- kan suuruisen määrärahan viiden
14675: sinöörityövoimaa olisi riittävästi, saataisiin vanhemman insinöörin ( 33 pl.), kahden
14676: työn alle lukuisia uusia vesistöjenjärjestely- ylemmän palkkausluokan nuoremman
14677: ja kuivatustöitä, joihin voitaisiin sijoittaa insinöörin (31 pl.) ja yhdentoista
14678: melkoinen määrä kuntien työttömiä, sillä alemman palkkausluokan n1wremman
14679: useat työmaat sijaitsisivat juuri pahoilla ali- insinöörin (30 pl.) viran perustami-
14680: työllisyysal ueilla. seksi maanviljelysinsinööripiireihin.
14681: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
14682:
14683: Arvo Pentti. Esu Niemelä. Aili Siiskonen.
14684: Artturi Jämsen. Pentti Pekkarinen. A. H'årkönen.
14685: Kustaa Alanko. Eemil Partanen. H. Tauriainen.
14686: Atte Pakkanen. Arvo Tuominen. Antto Prunnila.
14687: Pertti Rapio. Martti Salminen. Matti Kekkonen.
14688: Esa Timonen. Akseli Paarman. Mauri Seppä.
14689: Antti J. Rantamaa. Mikko Kaarna. Vilho Turunen.
14690: Mikko Asunta. Ale Holopainen. Väinö Tikkaoja.
14691: Olavi Lahtela. Mauno Pohjonen. Anni Flinck.
14692: Aaro Stykki. Veikko Savela. Urho Kähönen.
14693: Hannes Paaso. Matti Liinamaa. Veikko Rytkönen.
14694: Nestori Kaasalainen. Eino Uusitalo. Aleksi Kiviaho.
14695: Arvo Sävelä..
14696: 1267
14697:
14698: IV,428. - Rah.al. N:o 318.
14699:
14700:
14701:
14702:
14703: Pentti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vapaaehtoi-
14704: sen umailutoiminnan ylläpitämiseen.
14705:
14706:
14707:
14708: Eduskunnalle.
14709:
14710: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuodesta luun. Lentokaluston hoito edellyttää myös
14711: 1956 lähtien ollut vapaaehtoisen ilmailutoi- korjauksia ja jatkuvaa huoltoa, mihin toi-
14712: minnan ylläpitämiseksi 4 625 000 mk:n mää- mintaan ilmailukerhot käyttivät v. 1959
14713: räraha, joka poikkeuksellisesti v. 1958 mak- 62 600 työtuntia.
14714: settiin 250 000 mk pienempänä. Kuitenkin Vapaaehtoisen ilmailutoiminnan laajene-
14715: on kustannustaso maassamme huomattavasti minen ja myönteinen kehitys on tuonut sitä
14716: noussut vastaavana kautena, ja vapaaehtoi- hoitavalle ja valvovalle keskusjärjestölle
14717: nen ilmailutoiminta on siten joutunut suu- myös lisää velvollisuuksia. Turvallisen lentä-
14718: riin vaikeuksiin. misen kannalta on välttämätöntä, että har-
14719: Laajeneva nuoriso yhä teknillistyvässä yh- rastajalle voidaan antaa pätevä koulutus.
14720: teiskunnassamme pyrkii entistä lukuisammin Tällöin on kysymys mm. koulutuksessa käy-
14721: lentämisen piiriin. Kun purje- ja moottori- tettävistä oppikirjoista, joita vain osaksi on
14722: lentokoulutusta voidaan antaa jo 15-16 vuo- käytettävissä suomenkielellä. Toisaalta on ky-
14723: tiaille, tulee siitä heille paitsi kiinnostava ja symys lennonopettajista, siis kouluttajista ja
14724: kehittävä harrastus myös ensimmäinen tutus- kasvattajista. Lentämisen luonteesta johtuu,
14725: tuminen ajatellessaan ja suunnitellessaan jo- että toimintaa valvova viranomainen vaatii
14726: takin monista ilmailuun liittyvistä amma- lennonopettajaksi koulutettavalta huomatta-
14727: teista. van laajan, pakostakin monen vuoden aikana
14728: Harrastus- ja urheiluilmailumme on vuo- hankitun lentokokemuksen. On lisäksi tarkoi-
14729: desta 1956 lähtien kehittynyt aivan erikoi- tuksenmukaista, että itse opettajakoulutus
14730: sesti· lentoturvallisuus on kasvanut ja len- jakaantuu perus- ja jatkokoulutukseen, siis
14731: tämi~en harrastajan omakohtainen kehitys eri vuosina suoritettaviin osiin. Seuraamalla
14732: parempiin saavutuksiin ~.atkaisevasti n_ope~ ja valvovalla eri koulutuskeskusten toimin-
14733: tunut. Maailmassa yleensa tapahtunut Ilmai- taa voidaan vakuuttua asiallisesta koulutus-
14734: lun valtava kehitys on heijastunut maa- tasosta. Kaupallisen ilmailun kehitys ja len-
14735: hamme myös esim. siinä, että on ollut mah- tokeskusten lisääntynyt ja monipuolistunut
14736: dollista hankkia tarkoituksenmukaista lento- toiminta asettavat jatkuvasti kasvavia vaati-
14737: kalustoa samalla kun kotimaassa on suunni- muksia maan lentoturvallisuuspalvelulle ja
14738: teltu ja rakennettu sopivia ja edullisia ko- lentotoiminnan järjestelylle.
14739: neita urheiluilmailumme käyttöön. Lentokou-
14740: lutusta harrastavat Suomen Ilmailuliiton Edellä esitetyistä seikoista johtuu, että
14741: alaiset yhteisöt ovat suurimmaksi osaksi oma- nuoriso joutuu maksamaan koulutuksestaan
14742: toimisuudenaan keränneet varat, jotka on lähes kohtuuttoman hinnan, mikä estää mo-
14743: vaadittu lentotoimintaan tarvittavan kalus- nia vähävaraisia osallistumasta toimintaan,
14744: ton hankkimiseen. Toiminnan edellytyksenä vaikkakin osan kustannuksista voi korvata
14745: ovat lisäksi konesuojat käytettävällä lento- omalla työllään.
14746: kentällä, olosuhteista riippuen olisi oltava Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
14747: myös mahdollisuus majoitukseen ja ruokai- ehdotamme,
14748: 1268 IV,428. - Vapaaehtoinen ilmailutoiminta.
14749:
14750:
14751: että Eduskunta ottaisi lisäyksenä markkaa vapaaehtoisen ilmailutoimin-
14752: vuoden 1961 tulo- ja menoarvion 12 nan ylläpitämiseksi.
14753: Pl. XI luvun 7 momentille 5 375 000
14754: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
14755:
14756: Arvo Pentti. Akseli Paannan. Sulo Hostila.
14757: Mikko Asunta. Eino Raunio. Veikko Kokkola.
14758: Antti J. Rantamaa. Ale Holopainen. Varma K. Turunen.
14759: Aaro Stykki. Mauno Pohjonen. Urho Saariaho.
14760: Olavi Lahtela. Veikko Savela. Elis Manninen.
14761: Hannes Paaso. Matti Liinamaa. Veikko Helle.
14762: Esu Niemelä. Eino Uusitalo. Anni Flinck.
14763: Nestori Kaasalainen. Arvo Sävelä. Urho Kähönen.
14764: Eemil Partanen. Antto Prunnila. K. Honkonen.
14765: Atte Pakkanen. Mauri Seppä.
14766: 1269
14767:
14768: IV,429. - Rah.al. N: o 319.
14769:
14770:
14771:
14772:
14773: Pentti ym .. : Korotetun määrärahan osoittamisesta puolustus-
14774: laitoksen moottoriajoneuvokaluston kunnossapitoa ja uusin-
14775: taa varten.
14776:
14777:
14778: Ed u sku nn alle.
14779:
14780: Puolustuslaitoksen moottoriajoneuvojen den ja rahan lisäämisen tarpeellisuuden,
14781: kunnossapitoon ja uusintaan on eduskunta mutta on kuitenkin hylännyt aloitteen sen
14782: viime vuosina myöntänyt varoja vuosittain takia, että asia on valiokunnan käsityksen
14783: noin 100-200 miljoonaa markkaa ollen mää- mukaan hoidettava varsinaisen tulo- ja meno-
14784: rärahan suuruus vuonna 1960 189 106 000 mk. arvion eikä lisämenoarvion puitteissa.
14785: Puolustuslaitoksen moottoriajoneuvojen Vuotta 1961 varten on puolustuslaitos teh-
14786: määrä on jatkuvasti laskenut. Vuonna 1950 nyt esityksen n. 630 miljoonan markan myön-
14787: moottoriajoneuvoja oli 1765 kappaletta, tämiseksi puolustuslaitoksen moottoriajoneu-
14788: mutta vuonna 1960 vain noin 1300. Moottori- vojen kunnossapitoon ja uusintaan. Hallitus
14789: ajoneuvojen jatkuva väheneminen on vai- on esittänyt vuodelle 1961 mainittuun tarkoi-
14790: keuttanut koulutustoimintaa uhaten eräin tukseen 263 398 500 mk. Tämä määrä on
14791: osin lamauttaa sen kokonaan. Koulutustar- täysin riittämätön, sillä yksistään nykyisen
14792: peen edellyttämän moottoriajoneuvojen mini- noin 1300 kappaletta käsittävän moottoriajo-
14793: mimäärän selvittämiseksi on puolustusvoi- neuvomäärän kunnossapito ja lukumääräisesti
14794: main komentajan määräämän komiteatyön vähentymättömänä pitäminen vaatii vuosit-
14795: tuloksena päädytty noin 1850 moottoriajo- tain rahaa 350 miljoonaa markkaa.
14796: neuvoon. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
14797: Vuoden 1960 lisämenoarvion yhteydessä on esitämme,
14798: tehty toivomusaloite 300 000 000 miljoonan
14799: markan lisämäärärahan myöntämiseksi puo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
14800: lustuslaitoksen moottoriajoneuvojen kunnos- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 300
14801: sapitoon ja uusintaan. Puolustusasiainvalio- miljoonaa markkaa puolustuslaitoksen
14802: kunta on käsitellyt asiaa ja todennut puolus- moottoriajoneuvojen kunnossapitoon ja
14803: tuslaitoksen moottoriajoneuvokannan huonou- uusintaan.
14804: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
14805:
14806: Arvo Pentti. Veikko Helle.
14807: Veikko Savela. Mikko Kaitrna..
14808: Akseli Pa.arma.n. Saara Forsius.
14809: Ale Holopainen. Mauno Pohjonen.
14810: Urho Kähönen. Olavi Lahtela.
14811: Atte Pakkanen. Aaro Stykki.
14812: Esu Niemelä. Eemil Partanen.
14813: Elis Manninen. Arvo Sävelä.
14814: Matti Mattila. Yrjö Sinkkonen.
14815: Urho Saariaho. Erkki Hara.
14816: 127
14817:
14818: IV,430. - Rah.a.l. N: o 320.
14819:
14820:
14821:
14822:
14823: Pentti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kilvakkalan-Jämi-
14824: järven-Kankaanpään maantien parantamista tarkoittavan
14825: tutkimuksen suorittamiseksi.
14826:
14827:
14828: Eduskunnalle.
14829:
14830: Viime vuosien aikana on voitu tyydytyk- pienille kangasteille. Saamamme tiedon mu-
14831: sellä todeta, että valtiovallan taholla on kii- kaan myöskin tie- ja vesirakennushallituk-
14832: tettävässiå määrin alettu kiinnittää huo- sen Turun piirissä ollaan täysin tietoisia tä-
14833: miota maamme maantieverkoston paranta- män tien huonosta kunnosta, mutta ilmei-
14834: miseen ja kehittämiseen.. Niinpä alkavat sesti varojen niukkuus on aiheuttanut sen,
14835: valtakunnan pää.tiet hahmottua, joskin ettei tien parantamiseen ole vielä ryhdytty.
14836: näitä runkoteitä yhdistävät tiet samoin kuin Tuntien Kilvakkalan-Jämijärven-Kan-
14837: ne tiet, joilla on etupäässä paikallista mer- kaanpään maantien erittäin huonon kunnon
14838: kitystä, ovat jääneet vaille tarpeellista huo- sekä tietäen ne suuret puutavaran ynnä
14839: miota. muut raskaat kuljetukset, jotka tapahtuvat
14840: Pohjois-Satakunnassa oleva vilkkaasti lii- tätä tietä myöten toisaalta Poriin ja Mänty-
14841: kennöity Kilvakkalan-Jämijärven-Kan- luodon satamaan sekä toisaalta Kankaan-
14842: kaanpään noin 40 km: n pituinen tie on pään suunnasta Tampereelle ja sen ympäris-
14843: yhäti sillä tasolla, jolla se on ollut vuosi- töön, ehdotamme kunnioittavasti,
14844: kymmeniä. Tämä tie on Jämijärven kunnan
14845: ainoa maantie. Se on lisäksi ainoa kulkutie että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
14846: Ikaalisista Poriin sekä Kankaanpäästä ja sen tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mar-
14847: lähistöltä Tampereen suuntaan. Mainittu tie kan suuruisen määrärahan Kt'lvakka-
14848: on erittäin mäkinen, mutkainen ja keväällä lan-Jämijärven-Kankaanpään maan-
14849: routiva, jopa siinä määrin, että useina ke- tien parantamista tarkoittavan tutki-
14850: väinä tämä tie on ajokiellossa, ja suuret muksen suorittamiseksi ensi vuoden
14851: puutavara- ynnä muut kuljetukset on oh- aikana.
14852: jattava kunnoltaan erittäin kyseenalaisilla
14853: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
14854:
14855: Arvo Pentti. Arvo Tuominen.
14856: Anni Flinck. Arvo Sä.velä.
14857: Nestori Kaasalainen. Olli J. Uoti.
14858: Pertti Rapio.
14859: 1271
14860:
14861: IV,4S1. - Ra.h.al. N: o 321.
14862:
14863:
14864:
14865:
14866: Pentti ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin-Vaasan
14867: runkotien Mansoniemen sillan ja Parkanon kunnan Alas-
14868: kylän välisen osan rakentamista varten.
14869:
14870:
14871: E d u s k u n n a II e.
14872:
14873: Tyydytyksellä on todettava, että Tampe- saatu vielä edes työn alle. Syynä tähän on
14874: reen talousalueen tieverkosto alkaa vähitel- ollut useassa tapauksessa varojen niukkuus.
14875: len kohentua siitä suoranaisesta ,alennus- Tällainen noin 15 km: n pituinen väli, jolla
14876: tilastaan", johon se vuosien mittaan on pai- töitä ei ole vielä voitu varojen puuttuessa
14877: nettu. Tämä on suoranaista seurausta siitä, aloittaa, vaikka suunnitelma on kulkulai-
14878: että valtiovallan taholla on viime vuosina tosten ja yleisten töiden ministeriössä vah-
14879: huomattu tieverkoston merkitys alueemme vistettu, on Ikaalisten kunnassa olevasta
14880: kehittymiselle ja teitten kehnous maakun- Mansoniemen sillasta Parkanon kunnan
14881: nassamme. Alaskylään. Jotta tämä tärkeä Helsingin-
14882: Tampereen talousalue on maamme teol- Hämeenlinnan-Tampereen-Vaasan tie saa-
14883: listunein talousalue sekä maa- ja metsätalou- taisiin mahdollisimman pian käyttöön, olisi
14884: temme tärkeimpiä perusalueita. Alueemme työt saatava alulle myöskin tällä äsken mai-
14885: väkiluku on lähes 10 prosenttia maamme vä- nitulla noin 15 km:n matkalla.
14886: kiluvusta, ja sen kokonaistuotannon tulos Lisäksi on huomattava, että Tampereen
14887: edustaa yli 15 prosenttia vuotuisesta kansan- talousalueen luoteisosa on melko vaikeata ali-
14888: tuotteestamme. Tampere on maan toiseksi työllisyysaluetta, joten töitten alkuun saat-
14889: suurin kaupunki ja sisämaan ylivoimaisesti taminen tällä tieosuudella, jolle siis suun-
14890: suurin teollisuus-, liikenne- ja asutuskeskus. nitelmakin on vahvistettu, olisi erittäin ter-
14891: Koko elinvoimaisen ja jatkuvasti kehittyvän vetullut ja sopiva työkohde lieventämään
14892: talousalueen liikenneyhteyksien kehittämi- alueella vallitsevaa työttömyyttä.
14893: nen kaikkialla ympäristössä on siis hyvin Kaiken edellä esittämämme perusteella
14894: tärkeätä kansantaloudenkin kannalta kat- kunnioittaen ehqotamme,
14895: sottuna.
14896: Helsingin - Hämeenlinnan - Tampereen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
14897: - Vaasan runkotie alkaa olla valmistumassa tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
14898: koko matkaltaan. Osa siitä on jo täysin kun- kan suuruisen määrärahan töitten al-
14899: nossa. Tämän koko maan kannalta ensiar- kuun saattamiseksi Helsingin - H ä-
14900: voisen välttämättömän tien merkityksen te- meenlinnan - Tampereen - Vaasan
14901: kee toistaiseksi, ja kenties vielä pitkäksikin tiellä Ikaalisten kunnassa olevan Man-
14902: ajaksi, sangen vähäiseksi se, että tällä tiellä soniemen sillan ja Parkanon kunnan
14903: on paikoitellen sellaisia kohti, joita ei ole Alaskylän välillä.
14904: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
14905:
14906: Arvo Pentti. Atte Pakkanen.
14907: Pertti Rapio. Arvo Tuominen.
14908: Anni Flinck. Arvo Sävelä.
14909: Kustaa. Alanko. Antto Prunnila.
14910: Kauko Tamminen. Mauri Seppä.
14911: Toivo Hietala. Viljo Virtanen.
14912: 1272
14913: IV,432. - Rah.al. N: o 322.
14914:
14915:
14916:
14917:
14918: Pesonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
14919: liikenneosaston autojaoston autokaluston uusimista varten.
14920:
14921:
14922: Eduskunnalle.
14923:
14924: Valtionrautateiden autokalusto on lisään- tästä tehtävästään, on sen viimeaikoin,a ollut
14925: tyneen kuljetustarpeen ja yhä laajenevan ko- pakkQ suunnitella myöskin yksityisille annet-
14926: tiinkuljetustoiminnan aloittamisen vuoksi tavaksi rautateille kuuluvia tehtäviä. Koska
14927: joutunut kovalle koetukselle. Menneinä vuo- tätä ei kuiterrkaan voida pitää valtionrauta-
14928: sina myönnetyt määrärahat autokaluston teiden talouden kannalta edullisena, olisi
14929: uusimiseksi ovat olleet riittämättömät, jota asiaan kiireellisesti saatava korjaus. Edellä
14930: osoittaa mm. se, että tällä hetkellä rautatei- olevaan viitaten ehdotamme,
14931: den 450 autosta on vuonna 1949 ja sitä ennen
14932: hankittuja 70 kpl ja noin 120 autoista on sel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
14933: laisia, jotka taloudellisesti oikein ajateltuna tulo- ja menoarvioon 250 miljoonan
14934: tulisi poistaa käytöstä. markan määrärahan valtionrautateiden
14935: Valtionrautateillä on velvollisuus hoi- liikenneosaston autojaoston autokalus-
14936: taa omat tehtävänsä ja voidakseen suoriutua ton uusimista varten.
14937: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
14938:
14939: Edvard Pesonen. Viljo Virtanen. Hugo Manninen.
14940: A. F. Airo. Esu Niemelä. Pentti Niemi.
14941: Kalle Matilainen. Ale Holopainen. Tyyne Tuominen.
14942: Veikko Helle. Ensio Partanen. Väinö R. Virtanen.
14943: Sulo Hostila. Onni Peltonen. Antti J. Rantam.aa.
14944: 1273
14945:
14946: IV,433. - Ra.h.a.l N:o 323.
14947:
14948:
14949:
14950: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta velkautuneiden
14951: yksityisoppikoulujen korkomenoihin.
14952:
14953:
14954: Ed usku nn alle.
14955:
14956: Maamme oppikoululaitos on kehittynyt voi• kumäärästä ei ole saatavissa täsmällistä ti-
14957: makkaasti yksityisoppikouluvaltaiseksi sen lastoa, mutta eräitä päätelmiä on kuitenkin
14958: vuoksi, että valtio ei ole pitänyt huolta tehtävissä. Viimeisten viiden vuoden aikana
14959: uusien oppikoulujen perustamisesta, vaan on on rakennettu kaikkiaan 232 uutta koulura-
14960: jättänyt tämän tehtävän lasten vanhempien kennusta ja vain harvat näistä lienevät sel-
14961: suoritettavaksi. Toisessakin suhteessa valtio viytyneet vaikeuksiin joutumatta. Yksistään
14962: on jättänyt oppikoulukysymyksen jatkuvan korkoina aiheutuu 13 miljardin markan vel-
14963: hoitamisen vanhempien tehtäväksi, kun kou- kamäärästä jo lähes miljardin markan vuo-
14964: lujen rakentaminen on jätetty, vähäisiä val- tuinen meno, minkä lisäksi tulee lainojen
14965: tion lainaeriä lukuunottamatta, kouluja yllä- kuoletusohjelmien toteuttaminen, useinkin
14966: pitävien kannatusyhdistysten taloudellisella kohtuuttoman lyhyessä ajassa.
14967: vastuulla tapahtuvaksi. Tästä on ollut seu- Kun valtiotaloudellisista syistä näyttää il-
14968: rauksena, että useimpia yksityisoppikouluja meiseltä, ettei edellä mainittujen velkojen
14969: rasittavat suuret velat, joiden yhteismäärä perusteellinen saneeraaminen lähiaikana ole
14970: kouluhallituksesta saadun tiedon mukaan jo mahdollinen ja kun jatkuvan koulurakennus-
14971: nousee yli 13 miljardin markan. Erityisesti toiminnan vuoksi velkojen määrä jatkuvasti
14972: tämä rasitus suuntautuu maaseudulle, koska lisääntyy, olisi valtiovallan löydettävä sellai-
14973: maaseudun oppikoulutarve on tyydytetty set keinot, että käytettävissä olevien varojen
14974: pääasiassa yksityisoppikoulujen avulla, sillä puitteissa voitaisiin velkojensa vuoksi talou-
14975: valtion oppikouluja sijaitsee vain yhdeksän dellisissa vaikeuksissa oleville yksityisoppikou-
14976: varsinaisella maaseudulla. luille antaa tehokasta apua. Eräs täl-
14977: Suurista veloista aiheutuva korkorasitus on lainen keino olisi yksityisoppikoulujen
14978: väistämättömästi johtanut siihen, että luku- velkojen vakauttaminen ylimääräisten kor-
14979: kausimaksuja on täytynyt jatkuvasti korot- koavustusten avulla. Tällaista menettelyä
14980: taa niin, että ne nykyisin jo yleensä ovat voidaan mm. perustella sillä, että hallitus on
14981: 2-4-kertaiset valtion oppikoulujen lukukau- ensi vuoden talousarvioon ottanut määrära-
14982: simaksuun verrattuna. Lukukausimaksujen han maatalouden perusluoton koron alenta-
14983: tuntuva erisuuruisuus merkitsee yhteiskun- mista varten, mitä menettelyä periaatteelli-
14984: nallista epätasapuolisuutta ja sosiaalista epä- selta kannalta voidaan hyvin perustella myös
14985: kohtaa, koska lasten jakautuminen kouluihin yksityisoppikoulujen velkojen vakauttamisen
14986: ei asian luonteesta johtuen voi tapahtua si- suhteen.
14987: ten, että vähävaraiset voisivat päästä niihin Yksityisoppikoulujen valtionapulain (493/
14988: kouluihin, joissa on alhaiset lukukausimak- 50) 5 §:n 1 momentin 4) a-kohdan perusteella
14989: sut. Yksityisoppikoulujen perustaminen ja yksityisoppikoulut voivat saada valtionapua
14990: uusien koulurakennusten rakentaminen sekä koulun käyttämiä rakennuksia ja koulun
14991: entisten laajentaminen taas on ollut välttä- aluetta rasittavien kiinnitettyjen velkojen ko-
14992: mätöntä sen vuoksi, että lapsiaan oppikou- roista 40--60 prosenttia. Tätä valtionapua
14993: luun haluavien vanhempien taholta tuleva varten hallitus on arvioinut tarvittavan ensi
14994: paine on siihen pakottanut. vuonna 332 miljoonaa markkaa. Kun saman
14995: Yksityisoppikouluja toimii maassamme lain 8 §: n nojalla voidaan tulo- ja meno-
14996: tällä haavaa 311, valtion oppikoulujen luku- arvioon kulloinkin otettavan määrärahan
14997: määrän ollessa 121. Suurissa taloudellisissa puitteissa myöntää yksityisoppikouluille yli-
14998: vaikeuksissa olevien yksityisoppikoulujen lu- määräistä valtionapua, mutta määrärahaa
14999: 45 E 644/60
15000: 1274 IV,433. - Yksityisoppikoulujen korkomenot.
15001:
15002:
15003: ylimääräisten korkoavustusten suorittami- että Eduskunta ottaisi vuoden ·1961
15004: seksi ei tulo- ja menoarvioehdotuksessa ole tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X luvun
15005: esitetty, olisi eduskunnan otettava menoar- uudelle momentille 100 miljoonaa
15006: vioon määräraha tätä tarkoitusta varten. markkaa ylimääräiseksi valtionavus-
15007: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- tukseksi velkojensa vuoksi vaikeuksiin
15008: nioittavasti, joutuneiden yksityisoppikoulujen kor-
15009: komenoja varten.
15010: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
15011:
15012: Mauno Pohjonen. Elis Manninen.
15013: Erkki Ha.ra. Onni Peltonen.
15014: Impi Lukkarinen.
15015: 1275
15016:
15017: IV,484. - Rah.al. N: o 824.
15018:
15019:
15020:
15021:
15022: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskoneiden
15023: tutkimuslaitoksen toiminnan tehostamista varten.
15024:
15025:
15026: Eduskunnalle.
15027:
15028: Valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitok- on nykyisin yli 100 miljardin mk suuruus-
15029: sen, joka on nykyisessä muodossaan toiminut luokkaa. Tähän on vielä laskettava lisäksi
15030: vuodesta 1949 lähtien, tehtävänä on tutkia, maatilojen ulkopuolisen metsä-, puutarha- ja
15031: kehittää ja koetella maa-, metsä-, puutarha- kotitalouden koneet ja välineet, joiden koe-
15032: ja kotitaloudessa sekä kotiteollisuudessa käy- tuksen, tutkimuksen ja kehityksen tehostami-
15033: tettäviä koneita ja työvälineitä. Laitoksen nen on kansantaloudellisesti erittäin merkit-
15034: toimintatehoa on tähän mennessä asteittain tävää.
15035: lisätty, mutta monet kansantaloudellisesti On huomattava, että tutkimuslaitos - hy-
15036: hyvinkin tärkeät tehtävät koneiden ja väli- vin laajan toimialansa vuoksi ja toimintata-
15037: neiden koetuksessa, tutkimuksessa ja kehittä- pansa luonteen johdosta - hyödyttää erit-
15038: misessä odottavat vielä toteuttamistaan toi- täin suuressa määrin ei yksinomaan maatila-
15039: mintavarojen niukkuuden vuoksi. taloutta, vaan myös teollisuutta, kauppaa ja
15040: Alan koetus- ja mittausmenetelmien kan- ns. kuluttajia. Toiminnan vilkastumisesta on
15041: sainvälinen standardisointi, joka on pää:koh- myös valtiolle lisätuloja koetus- ja tutkimus-
15042: diltaan äskettäin saatu suoritetuksi, sekä maksujen muodossa.
15043: muutenkin yhä täydellisemmiksi kehittyneet Nykyisellään tutkimuslaitos pystyy suorit-
15044: tutkimusmenetelmät ja uudet tutkimuskoh- tamaan erittäin laajan alansa tärkeimmistä
15045: teet ovat myös osaltaan jatkuvasti lisänneet koetustehtävistä enintään ehkä noin kolman-
15046: käyttövarojen tarvetta. Äskettäin työohjel- neksen ja tutkimus- ja kehitystehtävistä vielä
15047: maan otettuja uusia tärkeitä tutkimuskoh- tuntuvasti vähemmä:n.
15048: teita ovat mm. vesiperäisten maiden perus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15049: kuivatus, lannoitteen sijoitus, muokkaus, rivi- nioittavasti,
15050: välien: suuruus, traktorin maata tiivistävä
15051: vaikutus, koneiden osuus työ- ja paloturvalli- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
15052: suudessa (mm. kuivuripalot), kotimainen vuoden 1961 tulo- ja menoarvion 11
15053: moottoripolttoaine, kotitalouskoneet ja -väli- Pl. IX luvun 16 momentille 4 000 000
15054: neet, melu- ja tärinätutkimukset, pakkaako- markkaa maatalouskoneiden tutkimus-
15055: keet ym. vain eräitä mainiten. laitoksen tutkijatyövoiman palkkaami-
15056: Jo yksistään maatilatalouksissa käytettä- seen ja tutkimusmenoihin.
15057: vien koneiden ja työvälineiden yhteinen arvo
15058: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1960.
15059:
15060: Mauno Pohjonen. Veikko Savela.
15061: N. Kosola. Aarre Marttila.
15062: Olavi Lahtela. Arvo Pentti.
15063: 1276
15064:
15065: IV,435. - Rah.al. N: o 325.
15066:
15067:
15068:
15069:
15070: Pohjonen ym..: Määrärahan osoittamisesta maataloudellisten
15071: tarkastuslaitosten henkilökunnan palkkausten paranta-
15072: mista varten.
15073:
15074:
15075: E d u s k u n n a 11 e.
15076:
15077: Valtion laitosten palkkatasossa on jo kauan samoinkuin tarkastustoimintaan kuuluvien
15078: vallinnut se epäsuhde, että edellä mainitut muidenkin töiden, suoritusta vaikeuttaa suu-
15079: laitokset on pidetty ns. tarkastuslaitoksina resti alipalkkauksesta johtuva epäpätevä ja
15080: täysin aiheettomasti tuntuvasti alemmassa riittämätön henkilökunta. Mainittakoon, että
15081: palkkatasossa kuin ns. tutkimuslaitokset. yliassistenttien virkoja ei niiden koko ole-
15082: Kyseessä olevat laitokset joutuvat suoritta- massaoloaikana (31 vuotta) ole voitu tästä
15083: maan omilla aloillaan erittäin paljon myös syystä täyttää vakinaisesti pätevillä henki-
15084: tieteellistä tutkimus- ja kehitystyötä - sekä löillä. Alipalkkaisuus on johtanut siihen,
15085: käytäntöä että metodiikkaa palvelevaa - ja että laitoksen tottunut henkilökunta on ha-
15086: sen lisäksi niillä on tarkastus- ja koetustoi- keutumassa ja huomattavalta osalta jo siir-
15087: mintansa johdosta vuosittain useiden kymme- tynytkin muiden valtion laitosten sekä yksi-
15088: nien miljardien markkojen suuruinen jat- tyisten vastaaviin, mutta parempipalkkaisiin
15089: kuva taloudellinen vastuu, jota sellaisenaan toimiin. Tilanteen korjaamiseksi ehdotetaan
15090: ei ole millään tutkimuslaitoksella. Taloudel- palkkauksiin seuraavat korjaukset: Johtaja,
15091: linen vastuu muodostuu aina hyvin suureksi prof. nyk. pl. 35 ehdotetaan 37 (lis. 235 500
15092: ja sillä on sekä yksityis- että kansantaloudel- mk), 1 yliassistentti, fil. lis. nyk. 31 ehd. 34
15093: lista jopa kauppapoliittista merkitystä esim. (177 240 mk), 2 yliassistenttia, nyk. pl. 30
15094: silloin kun on kysymys väkilannoitteiden, ehd. 34 (450 840 mk), 3 os. joht. nyk. pl. 27
15095: väkirehujen, maitotalous- ym. tuotteiden ja ehd. 32 (1 068 120 mk), 2 os. joht. nyk. pl.
15096: maatilatalouden koneiden tuonnin tai viennin 24 ehd. 32 (1 003 680 mk), 5 tutk. ass. nyk.
15097: tahi laatuun perustuvan hinnan hyväksymi- pl. 24 ehd. 27 (642 480 mk), 3 laborat. mes-
15098: sestä taikka tuotteiden ja koneiden myyntiin taria nyk. pl. 18 ehd. 20 (180 600 mk), 5
15099: hyväksymisestä tai myyntikieltoon saattami- tutk. apul. ja laborant. nyk. pl. 14 ehd. 17
15100: sesta. (367 320 mk), kanslisti nyk. pl. 13 ehd. 15
15101: Valtion maatalouskemiallisen laboratorion (44 700 mk), 1 toim. apul. nyk. pl. 12 ehd.
15102: tehtävänä on lain (121/55) ja asetuksen 13 (20 460 mk), preparaattori nyk. pl. 12
15103: (378/55) mukaan suorittaa paitsi rehujen ja ehd. 13 (22 920 mk) eli yhteensä 4 213 860
15104: lannoitteiden valmistuksen, maahantuonnin mk ikä- ja kalliinpaikanlisineen.
15105: ja kaupan valvontaa myös alaan liittyvää Valtion siementarkastuslaitoksen tehtävänä
15106: tieteellistä tutkimustyötä. Laitoksella on par- on laitoksesta annetun asetuksen 879/47 mu-
15107: haillaan useita käynnissäolevia ja lisäksi kaan ,siementarkastusten suorittaminen ja
15108: ohjelmassa lukuisia suunniteltuja ajankohtai- kylvösiemenkysymyksiä selvittävien tieteel-
15109: sia tutkimustöitä, joista mainittakoon mm. listen tutkimusten toimittaminen sekä siemen-
15110: menetelmätutkimukset eräiden rehuseoksissa kaupan valvonta." Tässä. tarkoituksessa lai-
15111: esiintyvien hivenaineiden määrittämis~ksi, toksen tulee myöskin mm. kokeilemalla ke-
15112: kasvinsuojeluaineilla käsiteltyjen rehuksi tar- hittää siementarkastusmenetelmiä ,ja olla
15113: koitettujen maataloustuotteiden myrkyllisyy- yhteistoiminnassa siementutkimuksen ja tar-
15114: den säilyvyyden selvittäminen, tutkimus laa- kastuksen alalla toimivien kansainvälisten
15115: dultaan erilaisille kaurarehujauhoille asetet- järjestöjen kanssa." Laitoksessa tällä het-
15116: taviksi laatuvaatimuksiksi jne. Tutkimusten, kellä suoritettavista tieteellisistä tutkimuk-
15117: IV,435. - Pohjonen ym, 1277
15118: sista mainittakoon esimerkkeinä: uusien la- pl. 29 ehd. 34 (854460 mk), 1 kemisti-
15119: jikkeiden lajiketuntomerkkien selvittäminen, assist. nyk. pl. 27 ehd. 32 (356 040 mk), 2
15120: lentonoen embryomääritysmahdollisuuksien assist. nyk. pl. 27 ehd. 31 (542 040 mk), 1
15121: tutkiminen, puiden siementen itävyyden mää- assist. nyk. pL 27 ehd. 28 (43 860 mk), 1
15122: rittäminen röntgentutkimuksella, eri korjuu- ylim. assist. nyk. pl. 24 ehd. 25 (38 760 mk),
15123: tapojen vaikutus timoteinsiementen itävyy- 1 ylim. assist. nyk~ pl. 24 ehd. 25 (39 660
15124: teen, .tähkäidännän määritys mahdollisuuk- mk), 1 vanh. juustonarvost. nyk. pl. 20 ehd.
15125: sista mallasohralla, eri kuivatuslämpötilojen 22 (77 340 mk), 2 vanh. voinarvost. nyk. pl.
15126: aiheuttamien vaurioiden ilmeneminen idätyk- 20 ehd. 22 (154 680 mk), 2 nuor. voinarvost.
15127: sessä, kansainvälisten ratkaisuanalyysien suo- nyk. pl. 18 ehd. 20 (145 680 mk), 1 ylim.
15128: rittaminen jne. nuor. juustonarv. nyk. pl. 18 ehd. 22 (150 180
15129: Ehdotetun palkkatason muutos koskee seu- mk), 1 kanslisti nyk. pl. 13 ehd. 15 (49 320
15130: raavia virkoja ja toimia: 1 johtaja, prof. mk), 1 kontt. apul. nyk. pl. 11 ehd. 13
15131: nyk. pl. 35 ehd. pl. 37 (235 500 mk), 1 yli- (43 080 mk), 1 kontt. apul. nyk. pl. 10 ehd.
15132: tarkastaja nyk. pl. 29 ehd. pl. 34 (372 960 12 (43 080 mk), 1 kontt. apul. nyk. pl. 10
15133: mk), 2 tarkastajaa nyk. pl. 27 ehd. pl. 32 ehd. 12 (41820 mk) eli yhteensä lisäystä
15134: (479 520 mk), 1 ylim. tarkastaja nyk. pl. 27 ikä- ja kalliinpaikanlisineen 2 815 500 mk.
15135: ehd. pl. 32 (324 780 mk), 3 ylim. tarkastajaa Maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen teh-
15136: nyk. pl. 24 ehd. pl. 27 (380 160 mk), 1 ylim. tävänä on lain 366/49 ja asetuksen 147/60
15137: tutkimusapulainen nyk. pl. 14 ehd. pl. 15 mukaan suorittaa ,maatilataloudessa sekä
15138: (25 320 mk), 4 ylim. laboranttia nyk. pl. 10 siihen kuuluvassa puutarha-, metsä- ja koti-
15139: ehd. pl. 14 (360 000 mk) lisäykset yhteensä taloudessa sekä kotiteollisuudessa käytettä-
15140: ikä- ja kalliinpaikanlisineen 2 178 240 mk. vien koneiden, työvälineiden ja laitteiden
15141: Valtion vointarkastuslaitoksen toiminta no- sekä niihin myytävien varaosien tutkimista,
15142: jautuu seuraaviin säännöksiin: 125/17, 184/ kehittämistä ja koettelemista." Laitos on siis
15143: 27, 90/35, 92/35, 78/27, 301/35, 402/55, tehtäviensä - ja myös tähänastisen käytän-
15144: 538/55, 240/32, 300/35, 159/41, 517/46, nön toimintansa - perusteella aivan kiistat-
15145: 241/32, 267/53, 204/54, 79/51 ja 63/58. tomasti sekä tutkimus- että tarkastus- (koe-
15146: Lisäksi on laitos määrätty elintarvikease- tus) laitos. Laitoksella parhaillaan käynnissä
15147: tuksen edellyttämäksi elintarviketutkimuslai- olevasta puhtaasti tutkimuspuolen ohjelmasta
15148: tokseksi (valtioneuvoston päätös 347/59), voidaan mainita mm. seuraavia tärkeimpiä
15149: jonka tutkimusalana on maito ja kaikki siitä kohteita: valtaoja-aurojen ja niiden vetoka-
15150: valmistetut elintarvikkeet, kananmunat ja luston kehittäminen, muokkaustapa- ja -vä-
15151: erilaiset munavalmisteet sekä margariinival- linetutkimukset, rivivälin suuruuden ja kyl-
15152: misteet ja niiden raaka-aineet, säilöntäaineet vösyvyyden tutkimukset, väkilannoitteen si-
15153: ja muut lisäaineet. Kaikki tämä lisää laitok- joitustutkimukset ja koneiden kehittäminen
15154: sen vastuuta ja tehtäviä suuresti ja velvoit- sijoituslannoitusta varten, traktorin maata
15155: taa suuntaamaan tutkimukset uusiliekin tiivistävän vaikutuksen tutkiminen, viljan-
15156: aloille. Tutkimuksilla on selvitettävä paitsi kuivaustutkimukset, koneiden työ- ja palo-
15157: väärennyksiä ja terveydelle vahingollisten turvallisuusvaatimusten selvittely, maidon-
15158: aineiden käyttöä myös pilaantumista ja sen jäähdytyksen tekniikan ja talouden tutkimi-
15159: laatua, määrää ja aiheuttajia. Tätä varten nen, perunoiden nostossa vioittumisen ja säi-
15160: on suoritettava tieteellisiä tutkimustöitä ja lymisen tutkiminen, kotimaisen moottoripolt-
15161: kehitettävä tutkimusmenetelmiä. Laatumer- toaineen tutkiminen, melu- ja tärinätutki-
15162: kin käyttö korkealaatuisen voin tunnuksena mukset, koneiden käynnistymisen ym. tutki-
15163: on organisoitava ja jatkuvasti valvottava. - minen alhaisissa lämpötiloissa jne.
15164: Tiukentuneet laatuvaatimukset ulkomailla ja Ehdotettu palkkatason muutos koskee seu-
15165: uusien artikkelien maasta vienti ovat anta- raavia virkoja ja toimia: 1 johtaja, prof. nyk.
15166: neet uusia tehtäviä ja edellyttävät laajempia pl. 35, ehdotetaan 37 (lisäys ikä- ja kalliinp.
15167: ja perusteellisempia pohjatietoja ja syvälli- lisineen (235 500 mk), 4 tutkijainsinööriä ja
15168: sempiä tutkimuksia. -agronomia, nyk. pl. 30, ehd. 33 (872 280 mk),
15169: Edelläolevan perusteella ehdotetaan seuraa- 1 tutkijainsinööri, nyk. pl. 28, ehd. 33
15170: vat palkkojen korjaukset: 1 johtaja, nyk. pl. (390 540 mk), 1 apul. ins. (opiston ins.) nyk.
15171: 35 ehd. pl. 37 (235 500 mk), 2 yliassist. nyk. pl. 26, ehd. 27 (53 760 mk), 1 kotitalousko-
15172: 1278 IV,435. - Maataloudelliset tarkastuslaitokset.
15173:
15174:
15175: neiden tutkija, nyk. pl. 24, ehd. 26 (75 840 Pl. IX: 1 momenUlle 4 213 860 mark-
15176: mk), 2 työnjohtajaa, nyk. pl. 20, ehd. 21 kaa, 11 Pl. IX: 7 momentille 2 178 240
15177: (77160 mk), 1 kanslisti, nyk. pl. 14, ehd. 15 markkaa, 11 Pl. IX: 11 momenUlle
15178: (20 460 mk) ja 1 apul. kanslisti, nyk. pl. 13, 2 815 500 markkaa sekä 11 Pl. IX: 16
15179: ehd. 14 (22 920 mk) eli lisäys yhteensä ikä- momentille 1748 460 markkaa eli yh-
15180: ja kalliinp. lisineen 1748 460 mk. teensä 10 956 060 markkaa maatalou-
15181: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme dellisten tarkastuslaitosten henkilö-
15182: kunnioittavasti, kunnan palkkausten parantamista var-
15183: ten.
15184: että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
15185: vuoden 1961 tulo- ja menoarvion 11
15186: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1960.
15187:
15188: Mauno Pohjonen. N. Kosola.
15189: 1279
15190: IV,436. - Ra.h.al. N:o 326.
15191:
15192:
15193:
15194:
15195: Pohjonen ym.: Moorärahan osoittamisesta maatalouden kan-
15196: nattavuustutkimukseen.
15197:
15198:
15199: Ed u sk un nalle.
15200:
15201: Maatalouden verotus perustuu maassamme nykyisin kirjanpitoaineiston käsittelyn ja
15202: suurelta osalta siihen kirjanpitoaineistoon, maatalouden kannattavuustutkimustyön. Kir-
15203: joka saadaan nykyisin noin 1100-1300 kir- janpitotilojen lukumäärä 1194 tilivuonna
15204: janpitotilalta. Maataloushallituksen maanvil- 1957/58 jakautui suuruusluokittain seuraa-
15205: jelystaloudellinen tutkimustoimisto suorittaa vasti:
15206: I pienviljelmät, peltoala .... . alle 10 ha, 412 eli 34.5 %
15207: II pien. keskivilj., peltoala ... . 10-25 ha, 570 eli 47.7 %
15208: III keskiviljelmät, peltoala .... . 25-50 ha, 166 eli 13.9 %
15209: IV suur. keskivilj., peltoala .. . yli 50 ha, 46 eli 3.9%
15210:
15211: (Edellämainituilla pienviljelmillä on pel- tuu lähinnä siitä, että tämä toiminta on täy-
15212: toala ollut yleensä 2-10 ha). sin vapaaehtoista, ja että valtio ei suoranai-
15213: Maamme tilat, joiden peltoala on yli 2 ha, sesti suorita kirjanpitotiloille mitään kor-
15214: jakautuvat edellämainittuihin suuruusluok- vausta suoritetusta kirjanpitotyöstä.
15215: kiin seuraavasti: Edellämainitun tutkimustoimiston taholta
15216: todetaan maatalouden kannattavuustutkimus-
15217: I, peltoala 2-10 ha, 203 092 eli 71.2% työstä v. 1956 mm.:
15218: II, , 10-25 ha, 70 499 eli 24.8 % ,Erityisesti on syytä korostaa, että kirjan-
15219: III, , 25-50 ha, 9 639 eli 3.4 % pitotilat ovat yleensä keskitasoa paremmin
15220: IV, , yli 50 ha, 1 575 eli 0.6 % hoidettuja ja että niiden peltoala on huomat-
15221: tavasti kaikkien viljelmien keskimääräistä
15222: Yhteensä on edellämainittujen tilojen määrä peltoalaa suurempi, joten kirjanpitotilojen
15223: 284 805. Edellämainittu kirjanpitotilojen kannattavuuslukuja ei voida sellaisenaan
15224: määrä 1194 on tilojen koko määrästä vain yleistää koko valtakunnan maataloutta koske-
15225: noin 0.5 %. Tämän perusteella voidaan to- viksi."
15226: deta, että se kirjanpitoaineisto, jonka perus- Yksityiskohtaista selvitystä tai erikoistut-
15227: teella maatalouden verotus suurelta osalta kimuksia kirjanpitotilojen ja maan kaikkien
15228: tapahtuu, on erittäin pieni maamme koko ti- tilojen eri suhteista toisiinsa verrattuina ei
15229: lamäärään nähden. Lisäksi voidaan edellä- yleensä ole.
15230: mainituista tilastoista havaita, että esim. Eduskunta on, eräiden vuosien 1945 ja
15231: pienviljelmiä, joiden peltoala on 2-10 ha, 1947 valtiopäivillä tehtyjen toivomusaloittei-
15232: on kirjanpitotilojen joukossa vain 34.5 % den johdosta, päättänyt lausua toivomuksen,
15233: siihen nähden, että niiden osuus kaikista ti- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toimenpi-
15234: loista on 71.2 %. Merkittävä ero on myös teisiin maatalouden kannattavuustutkimusten
15235: pienempiin keskiviljelmiinkin nähden. Kir- tehostamiseksi, silmällä pitäen erityisesti
15236: janpitoaineisto edustaa täten kovin heikosti pienviljelmiä sekä sitä, missä määrin kirjan-
15237: eri tilasuuruuksia. Tämän perusteella on il- pitotilojen puhdastuotto poikkeaa maatalou-
15238: meistä, että erikoisesti juuri pienviljelmien den keskimääräisestä puhdastuotosta.
15239: verotus on liian raskas. Tämä kirjanpitotilo- Edellä mainitun perusteella kunnioittaen
15240: jen suuruussuhteiden heikko edustavuus joh- ehdotamme,
15241: 1280 IV,436. - Maatalouden kannattavuustutkimus.
15242:
15243: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 5 miljoonaå markkaa maatalouden
15244: tulo- ja menoarvioon 11. Pl. VI luvun kannattavuustutkimuksen tehostami-
15245: 15 momentille ( maatalouskirjanpito- seksi.
15246: toiminnan avustaminen) lisää varoja
15247: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
15248: -
15249: Mauno Pohjonen. Eemil Partanen.
15250: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen.
15251: Antti J. Ra.ntama.a.. Matti Kekkonen.
15252: .Olavi Lahtela.
15253: 1281
15254:
15255: IV,437. - Rah.al. N:o 327.
15256:
15257:
15258:
15259:
15260: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta m'ljeltyjen laitu-
15261: mien suunnittelutyön lisäämiseksi. •
15262:
15263:
15264: Eduskunnalle.
15265:
15266: Vuonna 1959 suoritetun maatalouden pe- Laidunviljelysuunnitelmien laatiminen kyt-
15267: ruslaskennan ennakkotiedot osoittavat, että keytyy välittömästi Laidunyhdistyksen·· työ-
15268: laidunolojen kehitys on pientiloilla jäänyt hön. Laiduntalouden edistämistoimintaan liit•
15269: selvästi jälkeen yleisestä laidunolojen kehit- tyvät yleiset sekä yhteislaitumista aiheutuvat
15270: tymisestä maassamme. Niinpä peltolaitumen tehtävät sitovat kuitenkin yhdistyksen nykyi-
15271: ja raivatun laitumen ala nautayksikköä koh- sen työvoiman ajan niin, että suunnittelu-
15272: den näyttää olevan alle 10 peltohehtaarin ti- työhön ei jää sanottavastikaan aikaa. Toimi-
15273: loilla huomattavasti vähäisempi kuin keski- tusmaksuja korottamalla olisi ehkä mahdol-
15274: määrin. Onkin ilmeistä, että suurin osa siitä lista palkata lisätyövoimaa. Tämä kuitenkin
15275: laitumeksi aidatusta 1.5-2.0 ,milj. ha:n met- johtaisi siihen, että korkeahkojen maksujen
15276: säalasta, mikä maassamme laskelman mukaan takia pien- ja asutustilat jäisivät osattomiksi
15277: vielä on, on juuri pientilojen metsiä. Kar~ tästä neuvonnasta siinä laajuudessa kuin ny-
15278: jantarkkailutilasto osoittaa niinikään, että kyinen tarve edellyttäisi. Kun laitumien tuo-
15279: laidunrehun käyttö lypsykarjan ruokinnassa ton parantaminen ja laidunruokinnan tehos-
15280: on pientiloilla huomattavasti keskimääräistä taminen on kuitenkin erityisen tärkeätä
15281: vähäisempää, mikä johtuu puutteellisista lai- juuri lypsykarjavaltaisilla pientiloillamme,
15282: dunoloista. olisi Laidunyhdistykselle myönnettävä lisä-
15283: Ruokintakustannusten alentamiseksi ja määräraha laidunsuunnitelmatyön lisäämi-
15284: ruokinnan suuntaamiseksi kotovaraiselle poh- seksi alle 10 peltohehtaarin tiloilla ja asutus-
15285: jalle olisi entistä enemmän käytettävä·· hal- tiloilla palkkaamalla vuosittain kesäkaudeksi
15286: poja nurmirehuja, erityisesti laidunrehua vä- 4-5 ylimääräistä toimihenkilöä.
15287: kirehukustannusten alentamiseksi. Kokemus Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
15288: on osoittanut, että voimaperäisten viljeltyjen ehdotamme,
15289: laitumien puitteissa voidaan pientiloillakin
15290: laidunkysymys ratkaista tarkoituksenmukai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
15291: sesti ja ·taloudellisesti sekä päästä runsaaseen tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu-
15292: laidunruokintaan pienellä pinta-alalla nauta- vun 9 momenWle (laiduntalouden ko-
15293: yksikköä kohden. On kuitenkin välttämä- hottaminen) lisäyksenä 1 600 000
15294: töntä, että viljelijä saa tässä vaiheessa päte- markkaa vt'ljeltyjen laitumien suun-
15295: vää ohjausta laidunviljelyn suunnittelua var- nittelutyön lisäämiseksi alle 10 pelto-
15296: ten tilallaan. hehtaarin tt'lot'lla sekä asutusWoilla
15297: nykyistä tarvetta vastaavaksi.
15298: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
15299:
15300: Mauno Pohjonen. Esa Timonen.
15301: Juho Karvonen. Matti Kekkonen.
15302: Pentti Pekkarinen. N. Kosola.
15303:
15304:
15305:
15306:
15307: 46 E 644/60
15308: 1282
15309:
15310: IV,438. - :Rah.al N: o 828.
15311:
15312:
15313:
15314:
15315: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pel,son hallalwe-
15316: aseman vakinaistamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi.
15317:
15318:
15319: E d u s k u n n a 11 e.
15320:
15321: Suomi on maailman pohjoisin maanvilje- toimeenpanoa on heikentänyt yhteistoimin-
15322: 1ysmaa. Senvuoksi on ymmärrettävää, että nan ja käytännölliSen kenttäorganisation
15323: täällä on sukupolvesta toiseen saatu kärsiä puute sekä valtion liian vähäinen tuki tämän
15324: hallan aiheuttamista vaurioista. Erikoisesti koko yhteiskunnalle tärkeän kysymyksen hoi-
15325: 1940- ja 1950-luvulla on hallavuosia ollut tamisessa.
15326: runsaasti. Hallojen aiheuttamat vauriot ovat Nykyisin johtaa v. 1951 perustettu Pelson
15327: vuosittain olleet miljardista jopa ,10 miljardiin hallakoeasema hallantorjuntaa maassamme.
15328: markkaan. Kun jälleen v. 1959 oli ankaria Mutta vielä tässäkin vaiheessa on mainittu
15329: halloja, jotka aiheuttivat koko yhteiskunnalle, hallakoeasema tilapäisellä kannalla ja sen
15330: lähinnä kuitenkin maataloudelle, jälleen toiminta enintään puolessa sille suunnitel-
15331: usean miljardin markan vahingot, joutuu lusta laajuudesta. Pelson hallakoeasemalla on
15332: kysymään, eikö hallaa voitaisi nykyistä pa- valmiina suunnitelmia hallakysymyksen sel-
15333: remmin torjua ja siten estää suuria talou- vittämiseksi ja myös hallantorjunnan ke-
15334: dellisia vaurioita. Hallailmiöitä on maas- hittämiseksi, mutta varoja näiden töiden
15335: samme tutkittu. Myös on suoritettu hallan- suorittamiseksi puuttuu. Tärkeintä tässä vai-
15336: torjuntaa, mutta tulokset siitä ovat olleet heessa olisi, että Pelson hallakoeaseman, joka
15337: melko vaatimattomia. Käytännön elämä on on koko pohjoismaisen hallatutkimuksen
15338: toivonut hallatutkimuksista ja hallantorjun- uranuurtaja, toiminta saataisiin vakinaistet-
15339: tatoimenpiteistä nykyistä enemmän tuloksia. tua.
15340: Maassamme on suhtauduttu hallaan niinkuin Edellä olevan perusteella kunnioittaen
15341: muihinkin ilmastollisiin tekijöihin, kuten ehdotamme,
15342: kuivuuteen ja liikamärkyyteen, milteipä vain
15343: kohtalonomaisesti alistuen. Hallan merkitystä että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
15344: on maassamme liian kauan aliarvioitu. Kun tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
15345: hallailmiö on järjellinen ilmiö, sitä täytyisi 1 000 000 markkaa Pelson hallakoease-
15346: kyetä nykyistä paremmin hallitsemaan. Käy- man vakinaistamiseksi ja toiminnan
15347: tännöllisistä toimenpiteistäkin saatettaneen tehostamiseksi.
15348: jo olla suurelta osalta tietoisia, mutta niiden
15349: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
15350:
15351: Mauno Pohjonen. Eemil Partanen.
15352: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen.
15353: Antti J. Ra.nta.ma.a.. Matti Kekkonen.
15354: Olavi Lahtela.
15355: 1283
15356:
15357: IV,4S9. - Rah.al. N: o 829.
15358:
15359:
15360:
15361:
15362: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsätyöntekijäin
15363: ammattikasvatustyön käyntiin saattamiseksi.
15364:
15365:
15366: E d u s k u n n a l:l e.
15367:
15368: V aitioneuvosto asetti helmikuun 28 päi- vakinaiselle kannalle. Tässä tarkoituksessa on
15369: vänä 1952 kulkulaitosten ja yleisten töiden komitea laatinut myös ehdotukset laiksi· met~
15370: ministeriön esittelystä komitean tekemään sätyöntekijäin ammattikasvatuksesta ja ase-
15371: suunnitelman metsätyöntekijäin ammattiope- tukseksi metsätyöntekijäin ammattikasvatuk-
15372: tuksen järjestämisestä. Komitea otti nimek- sesta annetun lain toimeenpanosta.
15373: seen metsätyöntekijäin ammattikasvatuskomi- Suunniteltaessa käytämiöllisiä toimenpi-
15374: tea. Komitea totesi, että ,päämääräksi on teitä asian kehittämiseksi on komitea esittä-
15375: asetettava mahdollisimman täydellisesti kou- nyt: ,Koska metsätyöntekijäin ammattikas-
15376: lutetun ammattityöntekijäkunnan ja ammat- vatus on kokonaan tai ainakin melkein koko-
15377: tinsa taitavan kausityövoiman luominen, naan uusi opetusala, on opetuksen käyntiin-
15378: koska puuraaka-aineen hankintojen jatku- saamiseksi ensin koulutettava opettajavoimat
15379: vuuden ja niiden taloudellisen kannattavuu- työtä suorittamaan. Ne opettajavoimat, mitä
15380: den turvaaminen on maallemme elintärkeä nyt on olemassa, eivät riitä tyydyttämään
15381: ja mahdollinen ainoastaan siten, että var- kuin pienen osan tulevasta tarpeesta."
15382: mistetaan riittävän ammattitaitoisen työn- Komitea on tehnyt myös alustavan kustan-
15383: tekijäkunnan olemassaolo." Edelleen komitea nusarvion metsätyöntekijäin ammattikasva-
15384: toteaa: ,Koska syynä metsätöiden vieroksu- tustyön käyntiin saamiseksi. Perustaruisvai-
15385: miseen ja niissä saavutettavan ansiotason heeseen liittyvät kertamenot ovat I vaihto-
15386: heikkouteen on tietyssä määrin juuri am- ehdon mukaan 33 136 000 mk. Tähän kustan-
15387: mattitaidon puute, olisi turvattava sellaisen nukseen sisältyy ,Yhdenmukaistamis- ja täy-
15388: työntekijäkunnan olemassaolo, joka on riit- dennyskoulutus nykyisin jo olemassa olevalle
15389: tävän ammattitaitoinen saavuttaakseen työn opetushenkilöstöHe, joka mahdollisesti hakeu-
15390: vaatimia ponnistuksia ja ammattitaidon tuu palvelukseen" 5 286 000 mk.
15391: hankkimiseen käytettyä oppiaikaa vastaavan Edellä mainittuun viitaten ehdotamme,
15392: ansiotason."
15393: Komitea esittää mietinnössään, joka on että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
15394: jätetty valtioneuvostolle 12 päivänä huhti- tulo- ja menoarvioon 5 500 000 mark-
15395: kuuta 1958, metsätyöntekijäin ammattikasva- kaa metsätyöntekijäin ammattikasva-
15396: tustyön voimaperäistämistä ja saattamista tustyön käyntiin saamiseksi.
15397: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
15398:
15399: Mauno Pohjonen. Eemil Partanen.
15400: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen.
15401: Antti J. Rantama.a. Matti Kekkonen.
15402: Olavi Lahtela.
15403: 1284
15404:
15405: IV,440. - Ra.h.al. N: o 330.
15406:
15407:
15408:
15409:
15410: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Petäjäveden-
15411: Jyväskylän maantien parantamiseen.
15412:
15413:
15414: Eduskunnalle.
15415:
15416: Jyväskylästä länteen rautatien suunnassa omaava tiesuunta on suuresta liikennetar-
15417: suuntautuva maantie on sillä olevaan vilk- peesta huolimatta huonosti kehittynyt joh-
15418: kaaseen liikenteeseen verrattuna huonossa tuen suureksi osaksi siitä, että päähuomio
15419: kunnossa mutkaisena, mäkisenä, monine taso- valtateiden rakentamisessa on kohdistunut
15420: risteyksineen ja routavaurioineen. Ensisijai- viime vuosina pohjoisesta etelään johtavien
15421: sesti maantie olisi saatava perusparannetuksi pääteiden parantamiseen.
15422: Petäjäveden-Jyväskylän välillä, missä lii- Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
15423: kenne on suurin. nioittavasti,
15424: Petäjäveden-Jyväskylän välinen maantie
15425: muodostaa osan pitemmästä valtakunnan että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
15426: poikki Päijänteen pohjoispään korkeudelle tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
15427: johtavasta maantiejaksosta, joka yhdistää 4 momenUlle lisäyksenä 70 000 000
15428: Itä- ja Keski-Suomen talousalueet Länsi- ja markkaa Petäjäveden-Jyväskylän
15429: Lounais-Suomeen. Tämä valtatiemerkityksen maantien parantamista varten.
15430: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
15431:
15432: Mauno Pohjonen. Veikko llyytiä.inen.
15433: 1286
15434:
15435: IV,441. - Ra.h.al. N: o 331.
15436:
15437:
15438:
15439:
15440: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
15441: mistöiden aloittamiseksi Ahtärin kunnan rajalta Pihlaja-
15442: - veden--V irtain maantieUe P~'hlajavede11, kunnassa.
15443:
15444:
15445: E d u s k u n n a 11 e.
15446:
15447: Eduskunta. on, era.an vuoden 1954 valtio- sittää myös sillä perusteella, että mainitUBS&
15448: päivillä tehdyn toivomusaloitteen johdosta Pihlajaveden kunnassa. on valtion hallinna.ssa
15449: päättänyt v. 1955 lausua toivomuksen, että olevaa maantietä vain 27 km. Edellämaini-
15450: hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin suunnitelman tun tiehankkeen pituus on 15.6 km ja kustan-
15451: ja kustannusarvion laatimiseksi maantien ra- nusarvio 192 milj. markkaa. Kun eduskun-
15452: kentamiseksi Virtain-Pihlajaveden maan- nan toivomuksesta tien rakentamiseksi on jo
15453: tieltä Ähtärin rajalle Pihlajaveden ja Ähtä- kulunut 5 vuotta, niin tien vaikutuspiirissä
15454: rin pitäjissä. (Ns. Linja.tie-Kokinmäki- asuvat ovat varmaan jo oikeutettuja toivo-
15455: Ahtaansilta). Tien rakentamista. varten on maan pikaista valtion rahoitusta tämän tien
15456: laadittu suunnitelma, josta on hankittu tie- rakentamiseksi.
15457: lain edellyttämät lausunnot. Kulkulaitosva- Edellämainitun perusteella kunnioittaen
15458: liokunnan v. 1955 hyväksymässä mietinnössä ehdotamme,
15459: todetaan, että po. maantie parantaisi Pih-
15460: lajaveden, Virtain, Ähtärin ja Keuruun kir- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
15461: konkylää yhdistävien maanteiden muodosta- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa
15462: maila noin 1000 km2: n suuruisella alueella markkaa maantien rakentamistöiden
15463: liikenneyhteyksiä. Valiokunnan mielestä esi- aloittamiseksi Ahtärin · kunnan rajalta
15464: tetyn maantien aikaansaamista on pidettävä Pihlajaveden--V irtain maantielle Pih-
15465: tarpeellisena. Tien tarpeellisuuden voi kä- lajaveden kunnassa.
15466: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
15467:
15468: Mauno Pohjonen. Veikko Hyytiäinen.
15469: Arvo Ahonen. Artturi .Tåm.sen.
15470: 1286
15471:
15472: N,442. - Ra.h.al. N:o 332.
15473:
15474:
15475:
15476:
15477: Pohjonen ym..: Määrärahan osoittamisesta kantatien 59 pa-
15478: rantamiseksi välillä Oravakivensalmi-Urpinen.
15479:
15480:
15481: Eduskunnalle.
15482:
15483: Kantatie n:o 59 eli Itä-Päijänteentie on saakka jättämättä välille liikennerajoituksia
15484: ollut viime vuosina peruaparantamisen alai- aiheuttavaa osaa, olisi peruaparannustyö saa-
15485: sena lähes koko pituudeltaan eli pohjoisessa tava käyntiin myös jäljellä olevalla välillä
15486: Vihijärven-Urpisten välillä, missä öljysora- Joutsan ja Leivonmäen kunnissa vahvistetun
15487: peitteinen tie valmistui v. 1959, sekä etelässä suunnitelman mukaisesti.
15488: Oravakivensalmen-Lusin välillä, missä pe- Tällä perusteella esitämme kunnioittavasti,
15489: rusparannustyö on saatettu loppuvaiheeseen.
15490: Oravakivensalmen-Urpisten tiesuunnitelma että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
15491: on myös vahvistettu, mutta töitä ei ole aloi- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. Ill luvun
15492: tettu. 4 momentille lisäyksenä 100 000 000
15493: Jotta tämän valtakunnan päätieverkkoon markkaa kantatien 59 parantamista
15494: olennaisesti kuuluvan kantatien parantami- varten välillä Oravakivensalmi--Urpi-
15495: nen voitaisiin viedä keskitetysti loppuun nen J outsan ja Leivonmäen kunnissa.
15496: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
15497:
15498: Mauno Pohjonen. Veikko Hyytiäinen.
15499: 1287
15500:
15501: IV,443. - Ra.h.al. N: o 838.
15502:
15503:
15504:
15505:
15506: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtamaantien pa-
15507: rantamiseksi välillä Saarijärvi-Perhon raja.
15508:
15509:
15510: E d u s k u n n a II e.
15511:
15512: Valtatien n:o 13 perusparantaminen on kenne sinänsä edellyttää perusparannustyön
15513: ollut viime vuosina käynnissä Saarijärven- keskeytyksetöntä loppuunsaattamista.
15514: Perhon rajan välillä. Työn edistyminen on Tällä perusteella ehdotamme kunnioitta-
15515: ollut suuressa määrässä sidottua työttömyy- vasti,
15516: den esiintymiseen. Työn loppuunsaattamista
15517: ei ole syytä jättää riippuvaiseksi sellaisesta että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
15518: seikasta, että työttömyyttä mahdollisesti ilme- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
15519: nee myös tulevina kausina, koska jo sidotut 4 momentille lisäyksenä 70 000 000
15520: pääomat jäisivät siinä tapauksessa hyödyttö- markkaa valtamaantien parantamista
15521: mästi lepäämään. Valtatiesuunnan vilkas lii- varten väUllä Saarijärvi-Perhon raja.
15522: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
15523:
15524: lYia.uno Pohjonen. Veikko Hyytiäinen.
15525: 1288
15526:
15527: IV,44.4. - Rah.al. N:o 384.
15528:
15529:
15530:
15531:
15532: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kan.avuoren--
15533: Kelkkamäen tietöiden aloittamiseksi.
15534:
15535:
15536: Eduskunnalle.
15537:
15538: Tieyhteydet Jyväskylästä itään ovat tähän Tien arvoa maakunnallisesti selvittää. mm.
15539: asti olleet erittäin puutteelliset. Jo vuonna se tosiasia, että nykyinen 37 km pitkä tieyh-
15540: 1917, jolloin rakennettiin Jyväskylän-Piek- teys Lievestuoreelta Vihtasillan kautta Jyväs-
15541: sämäen rautatietä, tuli esille kysymys maan- kylään lyhenisi 12 km:llä ja Leppäveden ta-
15542: tien rakentamisesta rautatiepenkereen yhtey- kaisille laajoille asutusalueille ja lähipitäjiin-
15543: teen Leppäveden yli. Vuodesta 1951 lähtien kin tieyhteydet Vaajakoskelle ja Jyväskylään
15544: on tätä, nykyisin nimeltään Kanavuoren paranisivat ratkaisevasti. Tiesuunnitelman
15545: (joka sijaitsee Vaajakoskella) - Keikkamäen toteuttaminen edellyttää nyt valtioneuvoston
15546: tiehanketta, pyritty toteuttamaan. Tämän päätöstä ja rahoitusta. Kun niitä ei ole eh-
15547: vuoden elokuussa on tie- ja vesirakennushal- ditty vielä saada, ei myöskään varoja ole
15548: litus hyväksynyt suunnitelman. Tien pituus voitu esittää valtion tulo- ja menoarvioon.
15549: on 12 510 m ja sen kustannusarvio 683 milj. Työvoimatilanteen hoitaminen Jyväskylän
15550: markkaa. Tie on suunniteltu kestopäällystei- seuduilla kuitenkin edellyttäisi, että tätä tär-
15551: seksi ja pintaleveydeltään 9 m leveäksi keää ja suuritöistä tiehanketta päästäisiin
15552: runkotieksi osana kulkulaitoskomitean aika- toteuttamaan osittain jo ensi vuonna. Työ-
15553: naan kaavailemasta Turun-Tampereen-Jy- kohteena tämä tiehanke on todella Keski-Suo-
15554: väskylän-Kuopion runkotiestä. Kehitet- men tärkeimpiä.
15555: täessä maamme puutteellisia valta- ja runko- Edellämainitun perusteella kunnioittaen
15556: tieyhteyksiä nimenomaan myös maamme itä- ehdotamme,
15557: länsisuunnassa on tullut esille mahdollisuudet
15558: juuri tätä suunniteltua tietä hyväksikäyttäen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
15559: rakentaa hyvät ja suorat tieyhteydet Keski- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
15560: Suomesta naapurimaakuntiin Savoon ja Kar- markkaa Kanavuoren-Kelkkamäen
15561: jalaan. tietöiden aloittamiseksi vuonna 1961.
15562: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
15563:
15564: Mauno Pohjonen. Veikko Hyytiäinen. Artturi Jämsen.
15565: 1289
15566:
15567: IV,445. - Ra.h.al. N:o 336.
15568:
15569:
15570:
15571:
15572: Po~jonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamis-
15573: töiden aloittamiseksi MaUlanvirran yli Sumiaisten-Kon.-
15574: ginka?tkaan maantiellä.
15575:
15576:
15577: Eduskunnalle.
15578:
15579: Nykyisin on maassamme vielä 134 lossia. delle muodostuu melko vilkkaan liikenteen
15580: Myös Keski-Suomen läänin alueella on niitä ajansäästössä ja hyötyä maantieliikenteelle,
15581: seitsemän. Sumiaisten ja Konginkankaan niin Matilanvirran sillan rakentamista on pi-
15582: maantiellä on Keiteleessä olevan Matilanvir- dettävä myös taloudellisesti järkevänä. Kun
15583: ran lossi. Sillan rakentamiseksi on Keski-Suo- turismi maassamme jatkuvasti lisääntyy eri-
15584: men tie- ja vesirakennuspiirissä tehty alus- koisesti luonnonkauniilla seuduilla, joita mai-
15585: tava tutkimus ja suunnitelma, joka edellyt- nittu Sumiaisten-Konginkankaan tie edus-
15586: täisi sillassa noin 50 m: n vapaa-aukkoa. Kun taa, on sillan rakentaminen tässäkin suhteessa
15587: saman vesistön Hännilänsalmen sillassa on perusteltavissa. Kun Konginkankaan ohi on
15588: sillan alikulkukorkeudeksi määrätty 5 m, ja, valmistumassa valtatie n: o 4, niin käsite-
15589: ellei Päijänteen-Keiteleen kanaV'oiminen tään, että tämän sillan merkitys on suuri-
15590: edellyttäisi muunlaista korkeutta tässä sil- arvoinen idästä Konginkankaalle suuntautu-
15591: lassa, niin mainittu alikulkukQrkeus lienee jo valle liikenteelle ja antaa mahdollisuuksia
15592: nyt määriteltävissä. Sillan aukko voitaneen kehittää liikennettä itä-länsisuunnassa eri
15593: katsoa myös määritellyksi Matilanvirran per- maakuntienkin kesken.
15594: kauksen yhteydessä. Edellämainitun perusteella kunnioittaen
15595: Edellämainittujen tietojen perusteella voi- ehdotamme,
15596: taneen sillan rakennuspiirustukset tarkistaa
15597: ja sillan rakentaminen suorittaa. Sillan kus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
15598: tannukset ovat arviolta 70 miljoonaa mark- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
15599: kaa. Kun po. lossin kustannukset ovat noin markan määrärahan sillan rakentamis-
15600: 2 miljoonaa markkaa vuodessa, saataisiin si- töiden aloittamiseksi Mat1-'lanvirran yli
15601: joitettavalle pääomalle korkoa n. 3 %. Kun Sumiaisten- Konginkankaan maan-
15602: tähän lisätään se hyöty, mikä kansantalou- tiellä.
15603: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
15604:
15605: Mauno Pohjonen. Veikko Hyytiäinen .
15606: Arvo .Ahonen. .A.rtturi J"'amsen.
15607:
15608:
15609:
15610:
15611: 47 E 644/60
15612: 1290
15613:
15614: IV,446.- Fin.mot. N:o 336. IV,446. - Rah.al N:o 336.
15615:
15616:
15617:
15618:
15619: Procope m. fl.: Angående anvisande av an- Procope ym.: Määrärahan osoittamisesta
15620: slag åt Suomen Puutarhaliitto benämnda Suomen Puutarhaliitolle ja Svenska Träd-
15621: förbund och Svenska Trädgårdssällska- gårdssällskapens i Finland Förbund nimi-
15622: pens i Finland Förbund för avlönande selle liitolle erikoiskonsulenttien palkkaa-
15623: av specialkonsulenter. miseen.
15624:
15625:
15626: Till Riksdagen. Eduskunnalle.
15627:
15628: För många av de tusentals småbruk, som Monille niistä tuhansista pienistä - usein
15629: uppstått i vårt land eller som bildats med liian pienistä - maatiloista, joita maas-
15630: stöd av kolonisationspolitiken, utgör träd- samme on syntynyt tai .asutuspolitiikan vai-
15631: gårdsodlingen den enda tillrächligt intensiva kutuksesta tahallisesti muodostettu, on 'PUU-
15632: och lönsamma formen för lantbrulr. Träd- tarhanviljely ainoa kyllin voimaperäinen
15633: gårdsodlingen är dock: ingen lätt verksamhet maatalouden haara turvaamaan toimeentulon.
15634: utan kräver handledning, rädgivning och Se .on kuitenkin vaikea ala, joka vaatii neu-
15635: centraliserad planläggning, ifall misslyckan- vontaa, ohjausta ja keskitettyä suunnittelua,
15636: den ooh marknadsstöringar skall kunna und- koska muuten seurauksena on epäonnistu-
15637: vikas. Så gott som varje år har dylika stö- misia ja sekasorto markkinoilla, kuten mel-
15638: ringar inträffat i fråga om någon produkt. kein joka vuosi jonkin tuotteen kohdalla
15639: Den j. höst aktuella krisen på den inhemska ilmenee. Synkkä esimerkki on kuluvan syk-
15640: äppelmarknaden är ett dystert exempel. syn kriisi kotimaisilla omenamarkkinoilla.
15641: Trots .talrika initiativ och önskemål från Useista eduskunta-aloitteista ja eduskunnan
15642: riksdagens sida har inte de obetydliga an- toiv.omuksista 'huolimatta ei hallituksen meno-
15643: slag, som skulle behövas för ändamålet arvioihin ole viime aikoina mahtunut niitä
15644: ooh som även lantbruksstyrelsen upprepade vähäisiä määrärahoja, jotka .tarvittaisiin alan
15645: gånger efterlyst, fått rum i regeringens bud- neuvonnan saattamiseksi ainakin jossain mää-
15646: getförslag. Handelsträdgårdsförbundet, som rin ajan vaatimuksien mukaiseksi. - Kaup-
15647: har karaktären av en facklig ooh ekonomisk papuutarhurien mtto, joka on taloudellinen
15648: sammanslutning, har sett sig föranlåten att ja ammatillinen yhteenliittymä, on järjestä-
15649: för sina medlemmar emot en viss avgift nyt lasinalaisen viljelyn neuvonnan jäsenil-
15650: ordna konsulentverksamhet rörande odlingar leen maksullisena. Avomaan vihannesvilje-
15651: under glas. Rådgivning för grönsaksodling lyn, hedelmän- ja marjanviljelyn sekä puu-
15652: på friland, frukt- och bärodling samt träd- tarhansuunnittelun neuvontaa ei voida to-
15653: gårdsplanering kan dock inte förverhligas teuttaa sellaisella pohjalla, vaan sen täytyy.
15654: på detta sätt, utan bör i likhet med vad kuten yleisen maatalousneuvonnan, olla neu-
15655: fallet är inom jordbruket i allmänhet fritt von tarvitsijain vapaasti käytettävissä. Tätä
15656: ooh utan ersättning stå tili förfogande. edellyttää sekin, että neuvottavat kuuluvat
15657: yhdentoista eri neuvontajärjestön piiriin.
15658: Inom trädgårdsnäringens område verkar Kun näiden nykyisillä puutarhakonsulen-
15659: inte mindre än elva organisationer, vilkas teilla ja neuvojilla ei ole ollut mahdolli-
15660: medlemmar är i b~hov av trädgårdsråd. Då suutta erikoistua, tarvitaan heidän avukseen
15661: dessa organisationers nuvarande konsulenter ajanmukaisen tieteellisen ammattikoulutuk-
15662: ooh anställda inte haft möjlighet tili precial- sen saaneita erikoiskonsulentteja, kuten esim.
15663: utbildning, behövs det vid sidan av dem muissa pohjoismaissa. Sellaisia ovat alan
15664: specialkonsulenter, vilka erhållit en ordent- aatteelliset erikoisjärjestöt Puutarhaliitto ja
15665: lig, vetenskapHgt uppbyggd yrkesutbildning Svenska Trädgårdssällskapens i Finland För-
15666: såsom fallet är t. ex. i de andra nordiska bund pyrkineet kouluttamaan, mutta kun
15667: IV,446. - Procop6 ym. 1291
15668:
15669: Iänderna. De bägge ideella centralorganisa- näiden järjestöjen valtionapua ei ole koro-
15670: tionerna inom trädgårdsnä:dngen, Suomen tettu rahan arvon alenemista vastaavasti,
15671: Puutarhaliitto och Svenska Trädgårdssäll- kuten muille järjestöille on korotettu, ei ole
15672: skapens i Finland Förbund, har strävat ollut mahdollisuutta konsulenttien palkkaa-
15673: att skola upp dylika konsulenter, men den miseen.
15674: omständigheten att statens understöd till
15675: dessa organisationer under de senaste åren
15676: förblivit oförändrat har utgjort ett oöv:er-
15677: stigligt hinder.
15678: Då alla de ovannämnda elva organisatio- Kun kaikki yksitoista erikoiskonsulenttien
15679: ner, som behöver specialkonsulenter, är apua kaipaavaa järjestöä ovat jäseniä Puu-
15680: medlemmar i Puutarhaneuvonnan Yhteistoi- tarhaneuvonnan yhteistoimikunnassa, jonka
15681: mikunta, vars praktiska verksamhet omhän- käytännöllinen toiminta hoidetaan Puutarha-
15682: derhas av Puutarhaliitto, vore det en enkel liitossa, olisi helppoa ratkaisevalla tavalla
15683: sak att på ett avgörande sätt effektivera kon- tehostaa puutarhaneuvontaa s1ten, että Puu-
15684: sulen;tverksamheten genom att hos Puutarha- tarhaliittoon palkattaisiin erikoiskonsulentit,
15685: liitto anställa de tre behövliga konsulenterna. jotka olisivat kaikkien muiden järjestöjen
15686: Emedan enligt uppskattning åtminstone en käytettävissä neuvonantajina.- Koska arvion
15687: femtedel av landets fö~säljningseffektiva mukaan ainakin noin viidennes maan myyn-
15688: trädgårdsodling försiggår i landets svensk- ;tituotteisesta puutarhaviljelystä on ruotsin-
15689: bygder i södra Finland och österbotten kielisillä seuduilla Etelä-Suomessa ja Poh-
15690: borde det även möjliggöras för Svenska janmaalla, vastaavalle ruotsinkieliselle eri-
15691: Trädgårdsförbundet, vars nuvarande stats- koisjärjestölle, jonka nykyinen valtionapu on
15692: understöd endast är 151 000 mk per år, vain 151 000 mk vuodessa, olisi tehtävä mah-
15693: att avlöna åtminstone en specialkonsulent. dolliseksi ainakin yhden konsulentin paikkaa-
15694: minen.
15695: Dessa synpunkter hade även omfattats av Nämä näkökohdat oli myös maataloushalli-
15696: Lantbruksstyrelsen och de ifrågavarande nya tus hyväksynyt ja ko. määrärahat oli otettu
15697: anslagen var även upptagna i Lantbruksmi- maataloushallituksen budjettiehdotukseen,
15698: nisteriets förslag till budget, men de har mistä ne kuitenkin on pyyhitty pois.
15699: sedermera strukits.
15700: Med hänvisning till vad som ovan anförts Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
15701: får undertecknade vördsamt föreslå, nioittaen,
15702: att Rikgda.gen måtte i budgeten för että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
15703: år 1961 under moment 11 Ht. XV: 4 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV: 4 mo-
15704: anteckna ett amlag på 2 500 000 mk mentille määrärahan vihannesten vil-
15705: åt Suomen Puutarhaliitto för att av- jelyn, hedelmän- ja marjanviljelyn
15706: löna gpecialkonmlenter för grömaks- sekä puutarhasuunnittelun erikoiskon-
15707: odling, för frukt- och bärodling samt sulenttien palkkaamiseksi Puutarhalii-
15708: för trädgårdsplanering och åt Svenska tolle 2 500 000 markkaa sekä yhden
15709: Trädgårdssällskapens i Finland För- konsulentin palkkaamiseksi ruotsinkie-
15710: bund för att möjliggöra avlönandet listen järjestöjen käyttöön Svenska
15711: av en specialkonsulent ett anslag på Trädgårdssällskapens i Finland För-
15712: 750 000 mk, eller sammanlagt 3 250 000 bundille 750 000 markkaa eli yhteensä
15713: mk. momentille lisäystä 3 250 000 mark-
15714: kaa.
15715: Helsingfors den 21 september 1960. Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
15716:
15717: Victor Procope. Elis Andersson. Verner Korsbäck.
15718: Erkki Hara. Arvo Pentti. Mauno Jussila.
15719: Martti Salminen. Veikko Savela. J. A. Jungarå.
15720: Saara Forsius. Pentti Niemi. Grels Teir.
15721: Aune Innala. Veikko Helle. Urho Kähönen.
15722: 1292
15723:
15724: IV)Hr........ Fin.mot. H:o 887.
15725:
15726:
15727:
15728:
15729: Procopå m. n: A:ngå6nde t*visande av jörköjt amlag tiU
15730: utvidgningsarbeten på Tekniska läroverkets i H mingfors
15731: skolhus.
15732:
15733:
15734:
15735: Till Riksdagen.
15736:
15737: På grund av d~t \Täxande ingenjörsbeho\Tet 38.5 miljoner mark sAsom byggnadsunder-
15738: och den ständigt stegrade elevtillströmningen stöd ooh
15739: planerar Tekniska laro-rerket i Helsingfors 38.5 miljoner mark såsom lån med 7%
15740: en päbyggnad av sitt skolhus Apollogatan annuitet.
15741: 8-10 med tvä våningar. Utvidgningen är Statens andel i byggnadskostnaderna skulle
15742: godkänd av handels- och industriministeriet alltså de :l:acto stanna vid 25 % (38.5 miljo-
15743: och kommer att göra det möjligt att intaga ner mark) i stället för 50% (77.0 miljoner
15744: årligen 120 nya elever i stället för som här- mark). Handels- och industriministeriet har
15745: tills 70 a 80. Byggnadskostnaderna stiger till för sin del föreslagit - och förordar fort-
15746: 154.0 miljoner mark. farande - ett understöd om 77.0 miljoner
15747: Enligt lagen om tekniska läroanstalter av mark, men beloppet minskades tili hälften
15748: den 26 maj 1939, 8 § 2 mom., åligger det i finansministeriet.
15749: statsverket att deltaga i byggnadskostnaderna Regeringens förslag ökar de tidigare
15750: och detta i den utsträckning Riksdagen be- näm.nda årliga utgifterna på 7.7 miljoner
15751: viljar anslag härför. För Tekniska läro- mark med ytterligare 2.7 miljoner mark
15752: verkets vidkommande har praxis varit att (7% annuitet på 38.5 miljoner mark).
15753: statsverket stått för 50 % av kostnaderna, Denna tillskottsbelastning blir för mycket att
15754: vilket i det aktuella fallet skulle motsvara bära för läroverket, som redan nu arbetar
15755: ett understöd om 77 miljoner mark. Åter- under de stramaste ekonomiska förhållanden,
15756: stoden, 77.0 miljoner mark, mAste läroverket och om en ändring inte fås till stånd måste
15757: finansiera medels banldån, vilka alltså med- tillbyggnadsplanen helt uppges.
15758: för ränte- och amorteringsutgifter av stor- Det behöver vil knappast framhållas hur
15759: leksordningen 7.7 miljoner mark per år viktigt det är att genom:föra. utvidgnings-
15760: (10% på 77 miljoner mark). ])ä läroverkets programmet. Den stara ingenjörsbristen är
15761: årsbudget inte är storre än ea 34.0 miljoner valbekan.t, och likaså den med åren allt mer
15762: mark, är det uppenbart, att läroverkets eko- växande elevtillströmningen. Redan nu måste
15763: nomi i och med tillbyggnaden kommer att nästan en tredjedel av de inträdessökande
15764: bli ytterst stram. Emellertid räknar läro- avvisas, och om inte tilibyggn.aden fås till
15765: verkets ledning med att taek vare det större stånd måste snart hälften förvägra.s inträde.
15766: elevantalet, en rimlig f(irhöjning av termins- llär må också nämnas, att då statsverket
15767: avgiiterna och de privata understöden samt endast står för vissa delar av läroverkets
15768: en långt driven sparsamhet kunna bära de utgifter, så blir statsverkets kostnader per
15769: nya. utgifterna. dimitterad ingenjör lägre i Tekniska läro-
15770: I regeringens proposition med förslag tili verket än i de statliga ingenjörsinstituten.
15771: inkomst- och utgiftsstat 'for år 1961 är Med hänvisning till vad ovan. anförts får
15772: emellertid - trots handels- och industri- undertecknade vördsamt föreslä,
15773: ministeriets förhandsutfåstelse - inte upp-
15774: taget ett byggnadsunderstöd om 77.0 miljo- att Riksdage~ i {Qrslag~t UU in-
15775: ner mark utan komst- och utgift$$ta't fir år 1961
15776: IV,447.- Procop6 ym. 1293
15777:
15778: måtte under 13 Ht. IX kap. 11 mom. läroverket i Hel#ngfors att realisera
15779: i lt'Uägg upptaga 38.5 miljoner mark den planerade utvidgningen av sitt
15780: för att göra det möjligt för Tekniska skolhus.
15781: Helsingfors den 22 september 1960.
15782:
15783: Victor Procope. Torsten G. Aminoff. Georg 0. Ehrnrooth.
15784: Urho Kähönen. Juha. Rihtniemi. Erkki Hara..
15785: Sven Högström. Valto Kä.kelä.. Grels Teir.
15786: Kaarlo PitsiDki
15787: 1294
15788:
15789: IV,447. - Rah.al. N:o 337.
15790: Suomennos.
15791:
15792:
15793:
15794:
15795: Procope ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tekniska
15796: Läroverket i Helsingfors nimisen oppilaitoksen koulu-
15797: talon laajennustöitä varten.
15798:
15799:
15800: E d u s k u n n a 11 e.
15801:
15802: Kasvavan insinööritarpeen ja jatkuvasti antamasta lupauksesta huolimatta - 77 mil-
15803: lisääntyvän oppilastulvan takia suunnittelee joonan markan rakennusavustusta, vaan
15804: Tekniska läroverket i Helsingfors niminen 38.5 miljoonaa markkaa rakennusavustuk-
15805: oppilaitos Apollonkatu 8-10 sijaitsevan seksi ja
15806: koulutalonsa laajentamista kahdella kerrok- 38.5 miljoonaa markkaa lainaksi 7 % : n
15807: sella. Laajennus on kauppa- ja teollisuus- korolla.
15808: ministeriön hyväksymä ja tekee mahdolliseksi Valtion osuus rakennuskustannuksista tu-
15809: 120 uuden oppilaan ottamisen vuosittain tä- lisi siis de facto jäämään 25 %: iin (38.5
15810: hänastisen 70-80 oppilaan asemasta. Raken- milj. mk) 50% :n (77 milj. mk) sijasta.
15811: nuskustannukset nousevat 154 miljoonaan Kauppa- ja teollisuusministeriö on osaltaan
15812: markkaan. ehdottanut - ja puoltaa edelleen - 77 mil-
15813: Teknillisistä oppilaitoksista 26 päivänä joonan markan avustusta, mutta summa vä-
15814: toukokuuta 1939 annetun lain 8 § : n 2 mo- hennettiin puoleen valtiovarainministeriössä.
15815: mentin mukaan tulee valtiovallan osallistua Hallituksen ehdotus lisää aikaisemmin mai-
15816: rakennuskustannuksiin ja siinä laajuudessa nittuja 7. 7 miljoonan markan vuotuismenoja
15817: kuin eduskunta myöntää sitä varten määrä- vielä 2. 7 miljoonalla markalla (7 %: n korko
15818: rahoja. Teknillisen opiston osalta on ollut 38.5 miljoonalle markalle). Tämä lisärasitus
15819: käytäntönä, että valtio on vastannut 50 % on liian paljon oppilaitoksen kannettavaksi
15820: kustannuksista, mikä nyt kysymyksessä ole- joka jo nyt työskentelee mitä tiukimmissa ta~
15821: vassa tapauksessa vastaisi 77 miljoonan mar- loudellisissa olosuhteissa, ja ellei muutosta
15822: kan avustusta. Jäljellä oleva osa 77 miljoo- saada aikaan, on lisärakennussuunnitelmasta
15823: naa markkaa on oppilaitoksen rahoitettava kokonaan luovuttava.
15824: pankkilainoilla, jotka siten aiheuttavat 7.7 Tuskin tarvitsee tähdentää, miten tärkeätä
15825: miljoonan markan suuruusluokan korko- ja laajennusohjelman toteuttaminen on. Suuri
15826: kuoletusmenot vuotta kohden (10% 77 mil- insinööripuute on hyvin tunnettu, samoin
15827: joonalle markalle). Kun oppilaitoksen vuosi- vuosien mittaan yhä kasvava oppilastulva.
15828: budjetti ei ole suurempi kuin noin 34 mil- Jo nyt täytyy hylätä miltei kolmasosa pyr-
15829: joonaa markkaa, on ilmeistä, että oppilai- kijöistä, ja ellei lisärakennusta saada aikaan,
15830: toksen talous lisärakennuksen johdosta muo- on pian puolet pyrkijöistä jätettävä ulko-
15831: dostuu äärimmäisen kireäksi. Kuitenkin . puolelle. Mainittakoon tässä myös että kun
15832: oppilaitoksen johto laskee voivansa suurem- valtio ainoastaan vastaa eräiltä osin oppilai-
15833: man oppilasmäärän, lukukausimaksujen koh- toksen menoista, muodostuvat valtion kus-
15834: tuullisen korotuksen, yksityisten avustusten tannukset opiston käynyttä insinööriä kohden
15835: sekä pitkälle viedyn säästäväisyyden turvin pienemmiksi kuin valtion insinööriopistoissa.
15836: selviytyä uusista menoista. Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
15837: ehdottavat kunnioittaen,
15838: Hallituksen esitykseen vuoden 1961 tulo-
15839: ja menoarvioksi ei kuitenkaan ole otettu - että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
15840: kauppa- ja teollisuusministeriön ennakolta tulo- ja menoarvioon 13 Pl. IX luvun
15841: IV,447. - Procop6 ym. 1295
15842:
15843: 11 momenUlle lisäyksenä 38 500 000 miselle oppilaitokselle koulutalon suun-
15844: markkaa tehdäkseen mahdolliseksi nitellun laajennuksen toteuttamisen.
15845: Tekniska läroverket i Helsingfors ni-
15846: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
15847:
15848: Victor Procope. Torsten G. Aminoff. Georg 0. Ehrnrooth.
15849: Urho Kähönen. Juha Rihtniemi. Erkki lla.ra.
15850: Sven Högström. Valto Käkelä. Grels Teir.
15851: Kaarlo Pitsinlå.
15852: 1296
15853:
15854: IV,44&. - Rah.al. N:o 338.
15855:
15856:
15857:
15858: .
15859: PruDiilla ym.: Korotetun määrärahan osoittamiseda asunto-
15860: rakennustuotannon Uiinoittamiseen.
15861:
15862:
15863: Eduskunnalle.
15864:
15865: Kuluvana vuonna on yleishyödyllisen asun- hyvän kuvan myös se, että kerrostalojen lai-
15866: torakennustuotannon lainoittamiseen tarkoi- noittamisanomuksista on viime aikoina voitu
15867: tettu määräraha ollut 7 500 miljoonaa ja hyväksyä vain noin kolmasosa ja omakotien
15868: kustannusten kohoamiseen viitaten hallitus lainoitusanomuksista vain noin 50-60 %-
15869: esityksessään ehdottaa sen korotettavaksi ensi Asuntojen rakentamisen tarve on näin ollen
15870: vuonna 7 700 miljoonaksi markaksi. tuntuvasti suurempi kuin niiden valmistu-
15871: Morristakaan syistä määrärahaa ei voida minen.
15872: pitää riittävänä. Käytettävänä olevien asun- Asuntotuotantoa lisäämällä edistetään myös
15873: tojen määrä ei vastaa niiden kysyntää. Asu- rakennustarviketeollisuuden tuotantoa ja näin
15874: mistiheys monilla paikkakunnilla on kohtuut- turvataan entistä paremmin työnsaantimah-
15875: toman suuri ja suuressa määrin joudutaan dollisuudet.
15876: edelleen asumaan asiallisesti ottaen siihen Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
15877: enää kelpaamattomissa asunnoissa. Omalla
15878: tavallaan asuntotilannetta luonnehtinee se että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
15879: tosiasia, että esim. Helsingissä ja Turussa on tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
15880: vuokrasäännöstelyä edelleen pakko pitää voi- 20 momenUlle lisäyksenä 1300 000 000
15881: massa. Asuntojen rakentamistarpeesta antaa markkaa.
15882: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
15883:
15884: Antto Prunnila. Toivo Niiranen. Väinö R. Virtanen.
15885: Eino Roine. Pauli Puhakka. Nestori Nurminen.
15886: J. Mustonen. Rainer Virtanen. Pertti Rapio.
15887: Matti Meriläinen. E. Hietanen. Irma Rosnell.
15888: Martti Linna. Aimo Aaltonen. Juho Mäkelä..
15889: Leo Suonpää..
15890: 1297
15891: IV,449. - Ra.h.al. N: o 339.
15892:
15893:
15894:
15895: Puhakka. ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi erä~'lle
15896: taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille kunnille.
15897:
15898:
15899: Eduskunnalle.
15900:
15901: Viime vuosina on valtio yhä enemmän maksaa työntekijäin palkkoja. On selvää,
15902: siirtänyt tehtäviään ja taloudellisia veivoit- etteivät vaikeuksiin joutuneet kunnat voi
15903: teitaan kunnille. Niinpä aikaisemman, samoin antaa jäsenilleen riittävää ammattikoulu-
15904: kuin nykyisenkin työllisyyslain mukaan on tusta, terveydenhoitoa ja sosiaalista tuniaa.
15905: kuntien ensisijainen velvollisuus huolehtia Kun varsinkin heikossa taloudellisessa ase-
15906: työttömyyden torjumisesta. Monien kuntien massa olevien kuntien veroäyrin hinta on jo
15907: työttömyysmenot ovat jo nyt 3-4 markkaa nyt liian korkea, ei sen korottamiseen enää
15908: veroäyrin hinnasta. Työttömyys on lisännyt olisi varaa. Tämän vuoksi tulisi valtion li-
15909: myös kuntien sosiaalimenoja. Uusi kansa- sääntyvässä määrin auttaa kuntia. Vuoden
15910: koululaki asettaa varsinkin maalaiskunnille 1950 jälkeen valtion talousarvioon onkin vuo-
15911: lisää rasituksia. Myös terveydenhoitomenoja sittain otettu pieni määräraha heikossa ta-
15912: valtio on siirtänyt itseltään kuntien kannet- loudellisessa asemassa olevien kuntien autta-
15913: tavaksi. Seurauksena tästä tehtävien kunnille miseen. Se on kuitenkin ollut riittämätön.
15914: siirtämisestä on ollut veroäyrin hinnan voi- Kuntien avustamisessa olisi pyrittävä vero-
15915: makas kohoaminen. Vielä v. 1954 ei ollut äyrin hinnan tasaamiseen suuremmassa mää-
15916: sellaisia kuntia, joissa veroäyrin hinta olisi rin kuin tähän saakka on tapahtunut. Näin
15917: ollut 13 markkaa korkeampi, mutta v. 1959 sen vuoksi, koska yhä useammassa kunnassa
15918: tällaisia maalaiskuntia oli jo 61. Kun v. 1957 kansakoulu-, sairaala-, työttömyys- ym. menot
15919: vain yhdessä kunnassa veroäyrin hinta oli 14 veroäyriä kohden ovat nousseet huomatta-
15920: markkaa, niin v. 1959 oli kuntia, joissa äyrin vasti korkeammiksi kuin keskimäärin koko
15921: hinta oli 14 mk tai sitä korkeampi, jo 46. maassa.
15922: Tänä vuonna luku nousee 74:een. Eräissä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15923: kunnissa on äyrin hinta jopa 16-17 mark-
15924: kaa. Malaiskunnissa on keskimääräinen vero- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
15925: äyrin hinta noussut seuraavasti: v. 1953 se tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
15926: oli 9: 89, v. 1957 10: 30, mutta v. 1959 jo 31 momenUlle lisäyksenä 1 000 000 000
15927: 11: 25. Kaupungeissa äyrin hinta on noussut markkaa käytettäväksi avustuksina sel-
15928: siten, että kun se v. 1957 oli 11: 82, niin laisille taloudellisiin vaikeuksiin joutu-
15929: v. 1959 se oli 13: 18. Kauppaloissa vastaavat neille kunnille, joissa kan-sakoulu-, sai-
15930: luvut ovat v. 1957 11: 37 ja v. 1959 12: 39. raan- ja terveydenhoito- ja työttömyys-
15931: Veroäyrin hinnan korotuksista huolimatta . menot ovat nousseet veroäyriä kohden
15932: kunnat ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuk- suuremmaksi kuin keskimäärin koko
15933: siin. Monissa kunnissa on oltu ajoittain niin- maassa, sekä muuttaisi momentin mää-
15934: kin ahtaalla, ettei ole ollut varaa ajallaan rärahan arviomäärärahaksi.
15935: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
15936:
15937: Pauli Puhakka. Anna-Liisa Tiekso. Matti Koivunen.
15938: Toivo Niiranen. Paavo Aitio. Siiri Lehmonen.
15939: Kaino Haapanen. Eino Tainio. Usko Seppi.
15940: Niilo Nieminen. Eemeli Lakkala. Leo Suonpää.
15941: Antto Prunnila. Aleksi Kiviaho. Aarne Pulkkinen.
15942: Veikko Rytkönen. Matti Meriläinen. Esa Hietanen.
15943: 48 E 644/60
15944: 1298
15945:
15946: IV,450. - Rah.aJ. N:o 340.
15947:
15948:
15949:
15950:
15951: Puhakka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asevel-
15952: vollisten päivärahan korottamista va1·ten.
15953:
15954:
15955: E d u s k u n n a 11 e.
15956:
15957: Vuoden 1959 kevätistuntokaudella edus- suutta säästöjen tekoon palvelusaikansa va-
15958: kunta kehoitti hallitusta ottamaan vuoden ralle.
15959: 1960 tulo- ja menoarvioon riittävän määrä- Näihin syihin nojautuen eduskunta teki
15960: rahan asevelvollisten päivärahan korottami- alussa mainitun päätöksen. Sitä ei kuiten-
15961: seen. Päätöksensä perusteluiksi eduskunta kaan hallitus toteuttanut vuoden 1960 talous-
15962: lausui, että sen jälkeen kun asevelvollisten arvioesityksessään. Myös vuoden 1961 tulo-
15963: päiväraha vuoden 1957 alussa korotettiin 75 ja menoarviosta puuttuu määräraha, jolla
15964: markkaan, on tapahtunut hintojen ja maksu- asevelvollisten päiväraha korotettaisiin. Näin
15965: jen kohoamista. Hinnat ovat nousseet myös ollen eduskunnan tulisi aikaisemman päätök-
15966: mainitun päätöksen tekemisen jälkeen ja sensä perusteella ottaa tulevan vuoden talous-
15967: uusia korotuksia on tiettävästi tulossa. Ase- arvioon määräraha mainittua tarkoitusta
15968: velvollisten päivärahan korottaminen olisi varten.
15969: siis jo hintojen nousun vuoksi välttämätön. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15970: Päivärahan korottamista puoltaa lisäksi se,
15971: että suurin osa asevelvollisista on lähtöisin että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
15972: varattomista kodeista, jotka eivät voi raha- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
15973: lähetyksin avustaa asevelvollisilla olevia poi- 230 000 000 markkaa asevelvollisten
15974: kiaan. Monet taas joutuvat suorittamaan päivärahan korottamiseksi 100 mark-
15975: palvelustaan suoraan ammatti- ym. kouluista kaan.
15976: lähteneinä, jolloin heillä ei ole ollut mahdolli-
15977: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
15978:
15979: Pauli Puhakka.. Esa. IDeta.nen. Tyyne Tuominen.
15980: Toivo Asvik. Antto Prunnila.. Veikko Rytkönen.
15981: Eino Roine. Matti Meriläinen. Matti Koivunen.
15982: Leo Suonpä.ä.. Aimo Aaltonen. Martti Linna..
15983: Ville Pessi. Toivo Niiranen. Rainer Virtanen.
15984: Aleksi Kiviaho. Y. Enne. H. Tauriainen.
15985: Anna-Liisa. Tiekso. Siiri Lehmonen.
15986: 1299
15987:
15988: IV,451. - Ra.h.aJI. N:o 341.
15989:
15990:
15991:
15992:
15993: Puhakka. ym.: Määrärahan osoittamisesta Möhkön-Viinilah-
15994: den kauttakulkutien rakennustöiden aloittamiseen.
15995:
15996:
15997: Eduskunnalle.
15998:
15999: Ilomantsin kunta kuuluu niihin syrJalsnn alueen puuvarojen käytölle. Se avalSl myös
16000: seutuihin, joiden tieolot ovat erittäin puut- tien piiriin jääville asukkaille kipeästi kai-
16001: teelliset. Kunnan alueelle pitäisi rakentaa vatun mahdollisuuden maidon meijeriin vie-
16002: useita uusia teitä. Kipeimmin kaivattaneen miselle. Työttömyyden torjumiseksi tien ra-
16003: Möhkön-Viinilahden maantietä. Rakennet- kentaminen olisi myös tarpeen vaatima.
16004: tavan tien pituus on n. 15 km. Tiestä muo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16005: dostuisi kauttakulkutie Ilomantsin-Hattu-
16006: vaaran ja Ilomantsin-Möhkön teiden välille että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
16007: ja se lyhentäisi nykyistä Möhkön ja Viini- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
16008: lahden välistä maantieyhteyttä lähes 50 kaa Möhkön-Viint"l.ahden kauttakul-
16009: km:llä. kutien rakennustöiden aloittamiseksi.
16010: Tiellä tulisi olemaan huomattava merkitys
16011: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
16012:
16013: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen. Vilho Turunen.
16014: 1800
16015:
16016: IV,452. - Ra.h.al. N: o 342.
16017:
16018:
16019:
16020:
16021: Pulkkinen ym.: Miii.iriirakan. osoittamisesta Niiniveden itäisen
16022: · · rannan tien. raketJnustöiden aloittamiseksi Tervon ja Ve-
16023: sannon kunnissa.
16024:
16025:
16026: E d u s kun n a 11 e.
16027:
16028: Tervon ja Vesa.nnon kuntien aluetta kos- Paikallisen liikenteen kannalta on .tien pi-
16029: kevan Niiniveden itäisen rannan tien raken- kainen rakentaminen välttämätön, mutta
16030: tamishanke ori ollut vireillä jo useita vuosia. tiellä tulisi mielestämme olemaan myös mer-
16031: Tien rakennussuunnitelmat ovat valmistuneet kitystä yleisen liikenteen kannalta, koska se
16032: ja muut lakisääteiset toimenpiteet ovat edis- yhdistäisi Tervon ja Vesannon välisen tien
16033: tyneet niin, että tien rakentamiseen voitai- Niinivedenpäästä Tervon ja Suonenjoen väli-
16034: siin· ryhtyä välittömästi. Rakennettavan tien seen tiehen Haapamäen eteläpuolella. Matka
16035: tarpeellisuutta korostaa se seikka, että tien Niiriivedenpäästä Suonenjoelle lyhenisi 14
16036: vruittömään vaikutuspiiriin tulevat 52 ta- km, joten käsityksemme mukaan tie vai-
16037: lmitta ovat liikennekelvottomien tiyhteyksien kuttaisi myös kauttakulkuliikenteeseen.
16038: takana. Kun liikenneyhteydet ovat heikot, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16039: niin maataloustuotteiden, ennen kaikkea mai-
16040: don markkinointi tuottaa hankaluutta. Mai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
16041: don kuljettaminen autokuljetustien varteen tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
16042: vaatii lukuisten tilojen kohdalla suhteetto- 4 momentille lisäyksenä 20 000 000
16043: man paljon aikaa, mistä johtuen tuotanto- ma·rkkaa Niiniveden itäisen rannan
16044: kustannukset nousevat ja taloudellinen tulos tien rakennustöiden aloittamiseksi Ter-
16045: jää vastaavasti heikommaksi. von ja Vesannon kunnissa.
16046: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
16047:
16048: Aarne Pulkkinen. Esa Hietanen.
16049: Veikko Rytkönen. Hertta Kuusinen.
16050: Hugo Manninen.
16051: 1801
16052:
16053: IV,463. - Bah.al. N:o 848.
16054:
16055:
16056:
16057:
16058: Rantamaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poliisi-
16059: voimien lisäämiseksi Liikkuvassa Poliisissa.
16060:
16061:
16062: Eduskunnalle.
16063:
16064: Viime aikoina on toistuvasti todettu, että menhaltijaa, on nykyisin vain 682 toimenhal-
16065: järjestyneen yhteiskunnan taistelu rikolli- tijaa.
16066: suutta vastaan edellyttää niiden mahdolli- Kuluvan vuoden alusta liitettiin eräpoliisi
16067: suuksien lisäämistä, joitten varassa ko. ta- (30 poliisimiestä) LP:iin ja muita toimia li-
16068: voitteeseen pyritään. Käytännössä tämä mer- sättiin 26, joista 12 naiskirjuria lääninosas-
16069: kitsee sitä, että varsinkin laajalle maaseu- toihin.
16070: dulle olisi välttämättömästi saatava sekä pai- Koska varsinainen kenttälisäys {14 toi-
16071: kallisten viranomaisten avuksi että itsenäi- menhaltijaa) tuli kahden vasta perustetun
16072: seenkin työskentelyyn lisää poliisivoimaa. läänin osalle, jäi lisäys muiden läänien osalta
16073: Tällä toiminnan sektorilla pyritään preven- merkityksettömäksi.
16074: tiivisesti, siis ennakolta ehkäisevästi, mainit- Liikkuvan poliisin nykyisestä kokonaisvah-
16075: tuun päämäärään. Tämä puolestaan johtaa vuudestakin voidaan LP-luontoisiin tehtäviin
16076: nimenomaan Liikkuvan Poliisin mahdolli- käyttää päivittäin vain n. 200 toimenhaltijaa.
16077: suuksien lisäämiseen, koska sen tehtävänä on Tämä johtuu siitä, että paitsi huomattavaa
16078: lähinnä aktiivisen ja laajalle ulottuvan toi- sidonnaisuutta paikallisen poliisin tehtäviin,
16079: mintamuotonsa välityksin pyrkiä siihen. hoitaa liikkuva poliisi monia kiinteitä erikois-
16080: Edelläolevan lisäksi korostettakoon, että tehtäviä, kuten valtakunnan poliisiradion,
16081: esim. yhä paisuvan moottoriajoneuvoliiken- eräpoliisin ja eräät muut kiinteät tehtävät.
16082: teen mukana on tullut lisääntyviä, osaksi laa- Työaikalain mukaiset vuorovapaat ja kesä-
16083: dultaan uusiakin tehtäviä poliisin pyrkiessä kautena pidettävät vuosilomat harventavat
16084: estämään liikenneonnettomuuksia surullisine myös tuntuvasti päivittäistä käyttövahvuutta.
16085: seurauksineen. Jokainen saattaa oivaltaa, Tällä miesmäärällä joutuu LP hoitamaan
16086: että mm. tässä tehtävässä on kysymys suu- sille vakiintuneet poliisitoiminnan kohteet,
16087: rista arvoista, ihmishenkien menetysten, mo- kuten paikallisen poliisin avustamisen maa-
16088: nesti pysyväisiksi jäävien vaurioitumisien seudun huvi- ja väenkokoontumistilaisuuk-
16089: ym. estämisestä. sissa, väkijuomalainvalvonnan sekä erilaiset
16090: Edellämainittuja näkökohtia korostaa mm. rikollisten henkilöiden etsinnät ja takaa-ajot
16091: seuraava Liikkuvan Poliisin toimesta tehty sekä monet satunnaisluonteisemmat erilrois-
16092: katsaus ko. tilanteeseen tämän vuoden touko- tehtävät. Näin oll~n ei kaikkein nikyvim-
16093: kuussa. Sen mukaan todettiin, että maamme pään jokapäiväiseen kohteeseen, Hiirenteen
16094: moottoriajoneuvokanta kasvoi viimeksi kulu- valvontaan ole voitu sijoittaa läheskään riit-
16095: neiden kymmenen vuoden aikana 64 000 :sta tävää määrää partioita.
16096: runsaaseen 400 000 :teen. Liikenneonnetto- Liikkuva poliisi hoitaa kuitenlqn yksin
16097: muuksissa kuolleiden määrä nousi viime 'VUO- maantieliikenteen valvonnan maassamme sekä
16098: den aikana yli 600 osoittaen siis huomatta- sen ohessa myös suurimman osan asutuskes-
16099: vaa lisäystä aikaisempiin vuosiin. kuksien liikenteen valvonnasta, mutta mies-
16100: Moottoriajoneuvokannan huomattavasta Ii" vahvuuden vähyydestä johtuen ei tätä val-
16101: sääntymisestä huolimatta on liikennettä val- vontaa ole saatu säännölliseksi eikä riittävän
16102: vovan poliisin vahvuutta kuitenkin vuosi vuo- tiheäksi. Onhan samana aikana, jona LP :n
16103: delta vähennetty. Niinpä liikkuvan poliisia vahvuus on pudonnut· SOO:sta nykyiseen
16104: määrävahvuus, joka vielä 1949 oli 800 toi- 682 :een, moottoriajoneuvojen luku noussut
16105: 1302 IV,45S.- Ltikkuva PoWii.
16106:
16107: yli 6-kertaiseksi, joten liikenteen valvonnan Koska nimenomaan poliisivalvontaa on pi-
16108: tehostamisen tarvekin on huomattavasti li- dettävä välittömimpänä ja tehokkaimpana
16109: sääntynyt. keinona liikenneturvallisuuden ylläpitämi-
16110: Liikenne on viime aikoina tullut myös yhä sessä, vaatii nykytilanne ennen muuta liiken-
16111: enemmän ,ympärivuorokautiseksi" · samalla nettä valvovan poliisin henkilövahvuuden
16112: kun kaukoliikennekin on lisääntynyt ja eri tuntuvaa lisäämistä. Liikkuva poliisi onkin
16113: liikennemuodot monipuolistuneet. Myös ulko- tätä tarkoitusta varten ja rikollisuuden en-
16114: maalaisliikenne Suomessa on kasvamassa. nakolta .ehkäisemistoimintansa tehostamiseksi
16115: Liikenteen ja liikennelainsäädännönkin tul- esittänyt 116 toimenhaltijan lisäystä määrä-
16116: lessa yhä monipuolisemmaksi on poliisin vahvuuteensa, mitä onkin pidettävä minimi-
16117: liikennevalvontatyölle asetettu yhä kasvavia vaatimuksena.
16118: vaatimuksia. Erityisesti on korostettava alipäällystötoi-
16119: Vielä on todettava, että liikenteen piiriin mien lisäämisen tarvetta. Liikkuvan poliisin
16120: nimenomaan parina kuluneena vuotena on toimintahan on yleensä partioluonteista jol-
16121: ilmaantunut paitsi liikkuvammaksi tullutta loin sen poliisimiehet joutuvat monipuoli-
16122: yleisrikollisuutta, myös yhä lisääntynyt moot- sessa työssään itsenäisesti ratkaisemaan var-
16123: toriajoneuvojen anastukset sekä gangsterimai- sin tärkeitä poliisitilanteita. Tällöin tulee
16124: set päälleajotapaukset tekopaikalta pakene- kysymykseen erityisesti partionjohtajan päte-
16125: misineen. vyys kaikissa poliisitehtävissä. Liikkuva po-
16126: Kun liikkuva poliisi nykyvahvuudessaan liisi toimii myös uuden poliisimiespolven kas-
16127: kykenee asettamaan koko valtakunnan vattajana joka lisää erityisesti pätevän ali-
16128: alueella vuorokauden aikana vain noin 35 päällystön tarvetta.
16129: tiepartiota eli 3 partiota lääniä kohti, on sel- Koska ensi vuoden talousarviossa on jo
16130: vää, ettei tällä määrällä voida aikaansaada merkitty määräraha näihin tarkoituksiin 12
16131: läheskään riittävää vaikutusta liikennekurin vanhemman ja 12 nuoremman konstaapelin
16132: ylläpitämiseksi. Mainitusta määrästä ei riitä kohdalta, todetaan välttämättömäksi osoite-
16133: partioita edes yhdessä vuorossa ,peittämään" tusta tavoitteesta vielä jäävän saamatta seu-
16134: läänien päätieverkkoa puhumattakaan porras- raavat:
16135: tetusta valvonnasta.
16136: Vuosipalkkio Yhteensä
16137: 1 komisaario 2 l. (21 pl.) ............... . 589 200 589 200
16138: 25 ylikonstaapelia (18 pl.) ............... . 519 600 12 990 000
16139: 26 vanhempaa konstaapelia (15 pl.) ...... . 459 300 11941800
16140: 40 nuorempaa konstaapelia (14 pl.) ....... . 440 700 17 628 000
16141:
16142: Lisäys on vuosipalkkioina edelläolevista että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
16143: kaikkiaan yhteensä 43149 000 mk, ikälisinä vuoden 1961 tulo- ja menoarvioon
16144: 6 179 400 mk ja kalliinpaikanlisinä 4 874 300 56 702 700 markkaa poliisivoimien li-
16145: mk eli yhteensä 54 202 700 mk, tämän lisäksi säämisestä Liikkuvassa Poliisissa ai-
16146: tulee vielä poliisilisä 2 500 000 mk. heutuvia palkkausmenoja varten.
16147: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16148: nioittaen,
16149: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1960.
16150:
16151: Antti J. Rantam.a.a.. Hilja Vå.ä.nänen. Veikko Hyytiäinen.
16152: Arvo Pentti. Eemil Partanen. Hannes Paaso.
16153: Mikko Asunta. Edvard Pesonen. Sylvi Halinen.
16154: Ensio Partanen. V. E. Svinhufvud. Akseli Pa.arman.
16155: Arvo Tuominen. Niilo Ryhtä.. Pentti Pekkarinen.
16156: Matti Mattila. Matti Liinamaa. Kalle Kämäräinen.
16157: Esu Niemelä. Mauno Pohjonen. Aaro Stykki.
16158: 1803
16159:
16160: IV,454. - Rah.al. N: o 344.
16161:
16162:
16163: Rantamaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta syrjä-
16164: seutujen puhelinverkon laajentamiseen.
16165:
16166: E d u s k u n n a 11 e.
16167: Maamme puhelinverkossa muodostavat syr- lennätinhallituksessa perustamisvuoroaan
16168: jäseudut yleisestä kehityksestä pahasti jäl- odottavien puhelinasemien ja puhelupaikko-
16169: keen jääneen alueen, jossa puhelinkeskuksia jen lukumäärä on suuri: puhelinasemia kos-
16170: on vielä suhteettoman harvassa, jopa useat kevia anomuksia on 352 ja puhelupaikkoja
16171: paikkakunnat ovat yhä vieläkin kokonaan koskevia 539, eli yhteensä 891. Vastaavat nu-
16172: ilman puhelinyhteyksiä. Siten saattaa lähim- merot v. 1957 olivat 625. Posti- ja lennätin-
16173: pään puhelinkeskukseen tai puhelimeen olla laitoksen toimesta on voitu perustaa ainoas-
16174: matkaa kymmenisen kilometriä, jopa enem- taan 60-80 puhelinasemaa ja vain 30-45
16175: mänkin. Pitkien etäisyyksien vuoksi tulevat puhelupaikkaa, mikä osoittaa, miten välttä-
16176: puhelimen hankintakustannukset pitkän ti- mätöntä ja kiireellistä on, että tarkoitettujen
16177: laajajohdon vuoksi liian kalliiksi syrjäseutu- seutujen puhelinyhteyksiä lisätään paljon no-
16178: jen vähävaraiselle väestölle. Tästä on seu- peammassa tahdissa kuin tähän asti on ollut
16179: rauksena puhelimen puuttuminen ja siitä määrärahojen niukkuuden tähden mahdol-
16180: aiheutuvat vaikeudet, kuten nopean avun lista. Tämä on vähävaraisten syrjäseutujen
16181: saaminen sairaustapauksissa sekä tulipalojen asukkaitten oikeutettu toivomus, jota ei ole
16182: ja muiden onnettomuuksien sattuessa. Niin- lupa unohtaa. Kun puhelin kuuluu nykyai-
16183: ikään viranomaistenkin toimintaa haittaa pu- kana niihin välttämättömyystarpeisiin, joilla
16184: helinyhteyksien puuttuminen. ihmistä voidaan palvella, ja kun erityistä
16185: Huolimatta siitä, että posti- ja lennätin- huolenpitoa on osoitettava muutenkin suu-
16186: hallitus on tehnyt voitavansa tähän tarkoi- rissa vaikeuksissa eläviä syrjäseutuja ja nii-
16187: tukseen osoitettujen määrärahojen turvin ra- den asukkaita kohtaan, on mm. tähän asiaan
16188: kentaa puhelinverkkoa syrjäseuduille, on 'kiinnitettävä vakavaa huomiota ja ryhdyt-
16189: ko. keskusvirastosta saadun ilmoituksen tävä toimenpiteisiin, jotka johtavat myös
16190: mukaan tälläkin hetkellä puhelinasemien käytännöllisiin tuloksiin.
16191: ja puhelupaikkojen perustamisanomuksia Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
16192: saapunut sinne vuosittain paljon enem- tamme,
16193: män kuin vastaavana aikana on kyetty
16194: rakentamaan. Tämä osoittaa puhuvalla että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
16195: tavalla ja selvästi, miten kiireellinen ja tulo- ja menoarvioon syrjäseutujen pu-
16196: välttämätön on ko. epäkohdan korjaaminen. helinverkon laajentamista ja paranta-
16197: Syrjäseutujen väestön keskuudessa herän- mista varten tarkoitetun määrärahaan
16198: nyttä tietoisuutta puhelinolojensa riittämät- lisäyksenä 50 000 000 markkaa.
16199: tömyydestä osoittaa mm. se, että posti- ja
16200: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
16201:
16202: Antti J. Rantamaa. Eemil Partanen. Aaro Stykki..
16203: Artturi Jämsen. Eino Uusitalo. Marja Lahti.
16204: Esu Niemelä. Onni Mannila. Johannes Virolainen.
16205: Viljo Virtanen. Esa Timonen. Val'JIUL K. Turunen.
16206: V. E. Svinhufvud. Matti Mattila. Veikko Hyytiäinen.
16207: Pertti Rapio. Veikko Savela. Matti Kekkonen.
16208: Sylvi Halinen. Matti Liinamaa. Hilja Väänänen.
16209: Arvi Turkka. Ale Holopainen. Pentti Pekkarinen.
16210: Arvo Pentti. Eetu Karjalainen. Akseli Paarman.
16211: A. Härkönen. Mauno Pohjonen. Impi Lukkarinen.
16212: Olavi Lahtela. Edvard Pesonen. Armas Leinonen.
16213: 1804
16214:
16215: IV,465. - Ra.h.al. N:o 345.
16216:
16217:
16218: Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen SivUli- ja
16219: Asevelvollisuusinvalidien Liitolle Olavinkylän Naisinvali-
16220: dien Työyhdyskunnan ylläpitoon.
16221:
16222: E d u s k u n n a ll e.
16223:
16224: Kaikkialla kehittyneissä maissa on vajaa- pantuu paikka yhdyskunnassa välittömästi
16225: työkykyisten ongelmien ratkaisuun ns. työ- jollekin toiselle tällaisen avun tarpeessa ole-
16226: yhdyskuntatoiminnan avulla kiinnitetty li- valle. Tällä tavoin työyhdyskunta turvaa
16227: sääntyvää huomiota. Maassamme on vuodesta olennaisella tavalla sen, että invalidien am-
16228: 1958 lähtien toiminut Olavinkylän Naisinva- mattikoulutukseen uhratut varat eivät mene
16229: lidien Työyhdyskunta ensimmäisenä laatuaan hukkaan, vaan että asianomaiset todella löy-
16230: ja tämä Suomen Siviili- ja Asevelvollisuus- tävät kukin heille sopivan, pysyvän sijan
16231: invalidien Liiton perustama laitos on jo tuotantoelämän piirissä.
16232: osoittanut tarpeellisuutensa ammattikoulu- On luonnollista, että ensimmäisen työyh-
16233: tuksen saap.eiden invalidien jatkokoulutus- dyskuntamme toiminnassa saadaan jatkuvasti
16234: paikkana ja työmarkkinoille tapahtuvan si- arvokkaita tietoja invalidihuoltomme kehityk-
16235: joittumisen helpottamises;sa. selle otollisesta suunnasta. Kun yhdyskunnan
16236: Työyhdyskunta tuli aikanaan maksamaan työkohteet myös tätä silmälläpitäen valitaan
16237: 30 000 000 markkaa lukuunottamatta tonttia monipuolisiksi ja käsittävät sekä yksityisten
16238: ja sillä jo aikaisemmin olleita rakennuksia. asiakkaiden tilaustyötä että sarjavalmisteita,
16239: Liitto joutui rahoittamaan työyhdyskunnan voidaan samalla myös tutkia invalidien koti-
16240: ilman valtion avustusta. Vuodesta 1959 on työn ja suojatun työskentelyn edellytyksiä
16241: valtionapu ollut 2.5 miljoonaa markkaa, yleensäkin maamme olosuhteissa. Saatujen
16242: muttl!- vuosittainen toimintatappio ei luon- kokemusten pohjalla liitto suunnitteleekin
16243: nollisesti tule tällä katetuksi, vaan on jatku- työyhdyskuntatoiminnan laajentamista eri
16244: vasti ollut 7-8 miljoonaa markkaa. Näin puolille maata, koska nimenomaan syrjäseu-
16245: ollen on tämän yhteiskunnalle tärkeän huolto- duilta kotoisin olevien, vaikeavammaisten in-
16246: muodon toteuttaminen muodostunut yksityi- validien mahdollisuuksia omatoimisuuteen
16247: selle huoltojärjestölle taloudellisesti ras- voidaan niiden avulla tuntuvasti parantaa.
16248: kaaksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16249: Työyhdyskunnan 22 paikkaa ovat saatta- nioittaen,
16250: neet kuitenkin jo tarjota monille invalideille
16251: työpaikan ja koulutuksen tehostamismahdolli- että Edusku-nta ottaisi vuoden 1961
16252: suuden siriä aikana, jolloin pysyvä sijoittu- tulo- ja menoarvioon 14. Pl. XI lu-
16253: minen itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi tai vun 17 momenWle lisäyksenä 5 000 000
16254: ansiotyöhön toisten palveluksessa ei ole vielä markkaa Suomen Siviili- ja Asevelvol-
16255: ollut mahdollinen. Työyhdyskunnan taholta lisuusinvalidien LiitoUe käytettäväksi
16256: avustetaan invalideja toimipaikan hakemi- Olavinkylän Naisinvalidien Työyhdys-
16257: sessa, ja työhönsijoituksen onnistuessa va- kunnan ylläpitoon. ·
16258: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
16259:
16260: Antti J. Rantama.a. A. Härkönen. Toivo Hietala..
16261: M1tuno Pohjonen. Elis Manninen. Esa Timonen.
16262: Hilja Väänänen. Matti Mattila. Reino Ala.-Kulju.
16263: Va.rma K. Turunen. Esu Niemelä. Edvard Pesonen.
16264: Vilho Turunen. Judit Nederström-Lunden. Pertti Rapio.
16265: Pentti Pekkarinen. Akseli Paarman. Leo Suonp"å.ä.
16266: Eemil Partanen. Väinö E. Nieminen. V. E. Svinhufvud.
16267: Ale Holopainen. Niilo Nieminen. Ensio PartaJJ.en.
16268: KaDe Kimäräinen. Viljami Kalliokosld. Niilo Rybtä.
16269: Juha. Rihtniemi. Olavi Lahtela..
16270: 1805
16271:
16272: IV,456. - Rah.al. N:o 346.
16273:
16274:
16275:
16276:
16277: Ra.nta.m.a.a. ym.: Määrärahan osoittamisesta mustalaisten
16278: olojen järjestämistä varten.
16279:
16280:
16281: E d u s k u n n a 11 e.
16282:
16283: Kuten yleisesti tiedetään, on kysymys mus- siksi, ja lisäksi ne ovat aiheuttaneet paljon
16284: talaisten olojen järjestämisestä eräs niitä yh- muita terveydellisia ja sosiaalisia epäkohtia
16285: teiskunnallisia ongelmia, joitten onnelliseen mustalaisten keskuudessa. Niinpä edellä mai-
16286: tulokseen saattaminen on jo vuosikausia ollut nitun tutkimuksen mukaan 2/5 mustalaisista
16287: pohdittavana. Erityisesti kysymys usein käy- ilmoitti potevansa jotain tautia ja 60 vuotta
16288: tännöllisesti katsoen kodittomien mustalais- täyttäneistä mustalaisista 9/10 ilmoitti ole-
16289: lasten koulunkäynnin saattamisesta säännölli- vansa jollakin tavalla sairaita.
16290: selle kannalle ja yleensäkin mustalaisperheit- Kun kunnat yleensä katsovat, että musta-
16291: ten asunto-olojen hoitamisesta on edelleenkin laiskysymyksen hoitaminen kuuluu valtiolle,
16292: avoimena. Niitten hoitamista ei kuitenkaan eivät ne eräitä poikkeuksia lukuunottamatta
16293: järjestyneessä yhteiskunnassa voida jatku- ole ryhtyneet suunnitelmallisiin toimenpitei-
16294: vasti siirtää, vaan hankaliksikin osoittautu- siin asuntojen järjestämiseksi mustalaisille.
16295: neet kysymykset on koetettava lopultakin Sillä yksityisellä yhdistyksellä, Mustalaislä-
16296: viedä päätökseen. V aiottaaksemme koko mus- hetys r.y:llä, jonka suoritettavaksi mustalais-
16297: talaiskysymystä jonkin verran laajemmin ko- ten hyväksi tehtävä työ on käytännössä mil-
16298: rostamme seuraavia näkökohtia. tei yksinomaisesti jäänyt, ei myöskään ole
16299: Tällä hetkellä lasketaan Suomessa olevan ollut taloudellisia mahdollisuuksia ryhtyä pa-
16300: mustalaisia noin 4 000 henkeä, ja heidän rantamaan mustalaisten asunto-oloja.
16301: asumapaikkakuntiaan on noin 240. Suurin Valtiovalta ei tähän mennessä ole ryhtynyt
16302: osa heistä kiertelee edelleenkin perheineen muihin toimenpiteisiin mustalaiskysymyksen
16303: paikasta toiseen ja elättää itseään usein hy- järjestämiseksi kuin asettamalla v. 1953 ko-
16304: lättäviksi todettavilla keinoilla. Mustalaisista mitean ja vuonna 1956 pysyvän neuvottelu-
16305: on päässyt maahamme muodostumaan eristy- kunnan seuraamaan mustalaisasian kehitystä
16306: nyt, takapajuinen ja yleensä varsin alhaisella ja tekemään tarpeellisiksi katsomiaan ehdo-
16307: elintasolla elävä kansanosa. Osoituksena tuksia. Mustalaisten asiaa ja erityisesti heidän
16308: tästä mainittakoon mm., että v. 1954 toimi- asunto-olojaan ei kuitenkaan voida saada tyy-
16309: tetun tutkimuksen mukaan puolet 16 vuotta dyttävälle kannalle, ellei valtio anna talou-
16310: täyttäneistä mustalaisista ei lainkaan ollut dellista tukea. Verrattain pienelläkin määrä-
16311: käynyt kansakoulua, noin neljännes oli kes- rahalla voitaisiin tällöin auttaa kaikkein vai-
16312: keyttänyt koulunkäynnin ja vain noin 20 % keimmassa asemassa eläviä mustalaisperheitä
16313: oli suorittanut kansakoulun koko oppimää- ja samalla panna alulle mustalaisten asunto-
16314: rän. Lukutaidottomia oli mustalaisista noin olojen asteittainen suunnitelmallinen paran-
16315: 30% ja kirjoitustaidottornia 40 %. taminen. On huomattava, että eduskunta jo
16316: Mustalaisten asunto-olot ovat nykyisin var- v. 1951 yksimielisesti lausui toivomuksen tar-
16317: sin kurjat. Heidän asuntonsa ovat laadul- vittavan määrärahan ottamisesta valtion me-
16318: taan sellaisia, etteivät ne alkeellistenkaan noarvioon mustalaisten sosiaalista ja henkistä
16319: vaatimusten mukaan kelpaa ihmisasunnoiksi. huoltoa varten.
16320: Mustalaisia asuu talvisinkin teltoissa, lauta-, Eräänä osoituksena koko mustalaiskysy-
16321: pahvi- ja havumajoissa, jopa maakuopissakin. myksen ajankohtaisuudesta lainattakoon tä-
16322: Varsinkin mustalaislapsille tällaiset asunto- hän hallitusneuvos Aarne Tarastin vuoden
16323: olot ovat muodostuneet terveydellisesti tuhoi- 1960 pienoishuoltopäivillä Porvoossa pitämän
16324: 49 E 644/60
16325: 1306 IV,456. - Mustalaisten olojen järjestäminen.
16326:
16327:
16328: esitelmän eräs kohta. Tällöin hän korosti, toiminnanjohtaja Veikko Piirainen ja ai-
16329: että ,mustalaiskysymys sosiaalisena ongel- noana mustalaisena maallikkosaarnaaja Viljo
16330: mana vaatisi lainsäädännöllistä järjestelyä. Mäntyniemi Virroilta. Tämä toimikunta tu-
16331: Tämä jo vuosisatoja vireillä ollut kysymys lisi seuraamaan mm. tässä ehdotetun määrä-
16332: on koko laajuudessaan varsin vaikeasti rat- rahan käyttöä.
16333: kaistava. Siinä olisikin päästävä eteenpäin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16334: asteittain. Nimenomaan lapsiin on tällöin nioittaen,
16335: kiinnitettävä ensisijaista huomiota, mutta
16336: myös mustalaisten henkikirjoitus, koulun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
16337: käynti-, asunto- ja työolojen järjestäminen tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markan
16338: vaatii omat lainsäädäntötoimenpiteet, joihin suuruisen määrärahan Mustalaislähetys
16339: olisi ryhdyttävä niin pian kuin mahdollista." r.y: lle käytettäväksi mustalaisasiain-
16340: Ehkä on syytä lopuksi huomauttaa, että neuvottelukunnan hyväksymän suunni-
16341: mustalaisasiainneuvottelukuntaan kuuluvat telman mukaan lähinnä monilapsisten
16342: seuraavat henkilöt: puheenjohtana sosiaali- mustalaisperheitten asunto-olojen pa-
16343: neuvos Paavo Mustala ja jäseninä sosiaali- rantamiseen ja valistus-, ohjaus- ja
16344: neuvos Albin Wickman, kouluneuvos Urho neuvontatyöhön mustalaiskysymyk-
16345: Somerkivi, hallitussihteeri Erkki Laaksovirta, sessä.
16346: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
16347:
16348: Antti J. Rantamaa. Martti Salminen. Pauli Puhakka.
16349: Varma K. Turunen. Eemil Partanen. Grels Teir.
16350: Pentti Niemi. Hugo Manninen. J. A. Jungarå.
16351: Arvo Sävelä. Olavi Lahtela. Viljami Kalliokoski.
16352: Mauno Pohjonen. Niilo Nieminen. Kustaa Alanko.
16353: Kalle Kämäräinen. Martti Linna. Väinö Tikkaoja.
16354: Artturi Jämsen. Mikko Kaarna. Reino Ala-Kulju.
16355: Edvard Pesonen. Kauko Tamminen. Juha Rihtniemi.
16356: 1307
16357:
16358: IV,457. - Rah.al. N:o 347.
16359:
16360:
16361:
16362:
16363: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta tietyön aloittamiseksi
16364: Vammalan ja 1Iäijään välillä.
16365:
16366:
16367: E d u s k u n n a ll e.
16368:
16369: Vammalan kauppalan ja Mouhijärven kun- paassa sen vaikutuspiirissä on turvevarois-
16370: nassa olevan Häijään maantieristeyksen väli- taan rikkaita seutuja.
16371: sen tien parantamiseksi suoritettava · tutki- Tämä Vammalan-Häijään tie on ainoa
16372: mus on otettu tie- ja vesirakennushallituksen pääsytie Vammalan seudulta ja sen etelä-
16373: Turun p.iirin tämän vuoden tutkimusohjel- puolelta pohjoiseen Helsingin-Tampereen-
16374: maan. Mainittua .tietä tutkitaan parast'aikaa, Vaasan runkotielle. Lisäksi on todettava,
16375: ja ,tutkimukset valmistuvat ennen ensi ke- että tämä vilkkaasti liikennöity yhdystie ny-
16376: vättä. Tie- ja vesirakennushallituksessa on kyisellään on erittäin sopimaton ja suoras-
16377: täten myönnetty tämän yhdystien välttämät- taan vaarallinenkin niille suurille kuljetuk-
16378: tömyys, sillä onhan tämä tie nyt juuri imey- sille, jotka tapahtuvat tätä tietä myöten.
16379: tysker~oksella •päällystetyn Kyröskosken- Suunnitteilla oleva tie seuraisi nykyistä
16380: Häijään tien jatko, ja näin ollen se yhdistää erittäin mutkaista, mä:kistä ja keväisin ron-
16381: toisaalta Helsingin-Tampereen-Vaasan ra- tivaa tietä pääosiltaan. Karkun kirkon luona
16382: kenteilla olevan runkotien samoin rakenteilla oleva vaarallinen rautatien tasoristeys vältet-
16383: olevaan Porin-Tampereen sekä Lauttaky- täisiin kuitenkin tekemällä Karkun kunnan
16384: län-Tampereen runkoteihin. Näitten kol- Heinoon kylässä, jossa rautatie kulkee hyvin
16385: men runkotien yhdistävänä tienä tulee Vam- korkealla penkereellä, rautatien alitse lyhyt
16386: malan-Häijään yhdystiellä olemaan jatku- tunneli, joka olisi varsin helppo rakentaa ja
16387: vasti kasvava me:r:kitys. kustannuksiltaan halpa.
16388: Kyröskoskella sijaitsee Oy Kyrö Ab:n pa- Tämä tietyö olisi myöskin erittäin sopiva
16389: peritehdas, ja mainittu osakeyhtiö suunnit- ja hyödyllinen työllisyyskohde.
16390: telee selluloosatehtaan rakentamista. Tämä Koska edellä mainitulla Vammalan-Häi-
16391: tehdas on ainoa paperitehdas maassamme, jään tiellä parannettuna tulisi olemaan hyvin
16392: joka ei ole rautatien yhteydessä. Tehtaan suuri merkitys jatkuvasti kasvaneille suu-
16393: maantiekuljetukset ovat jatkuvasti vuosi vuo- rille kuljetuksille ja koska kaiken toden-
16394: delta kasvaneet, ja ovat ne nyt jo 180 000 näköisyyden mukaan ensi vuoden syksyyn
16395: tonnin suuruusluokkaa vuodessa. Suuri osa mennessä suunnitelma tämän tien paranta-
16396: kuljetuksista tapahtuu autoilla suoraan sata- miseksi vahvistetaan kulkulaitosten ja yleis-
16397: miin. Ainoa ulospääsytie Rauman ja Turun ten töiden ministeriössä, olisi tämä tietyö
16398: satamaan on juuri mainittu Häijään-Vam- saatava ehdottomasti alulle vielä ennen ensi
16399: malan tie, jonka päätepisteessä Vammalassa vuoden loppua. Tämän vuoksi ehdotammekin
16400: tämä yhdystie yhtyy Tampereen-Lauttaky- kunnioittavasti,
16401: län tiehen.
16402: Suuri merkitys tällä tiellä tulisi olemaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
16403: myöskin Tampereen talousalueen luoteis- ja tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
16404: pohjoisosan puutavarankuljetuksille sekä kan suuruisen määrärahan tietöitten
16405: Viljakkalan kunnassa olevan Haverin kai- aloittamiseksi Vammalan ja H äijään
16406: voksen kuljetuksille. Myöskin tien pohjois- välisellä osuudella.
16407: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
16408:
16409: Pertti Rapio. Kustaa Alanko. Arvo Pentti.
16410: Antto Prunnila. Atte Pakkanen. Anni Flinck.
16411: 1308
16412:
16413: IV,458. - Ra.h.al. N:o 348.
16414:
16415:
16416:
16417:
16418: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
16419: rakentamiseksi Forssan kauppalaan.
16420:
16421:
16422: E d u s k u n n a 11 e.
16423:
16424: Valtion tulo- ja menoarviossa ei ole va- johdot kaukopuhelinliikennettä varten ja on
16425: rattu määrärahaa valtion virastotalon ra- vain keskuksen rakentamisesta kiinni niiden
16426: kentamiseksi Forssan kauppalaan. Kun ky- käyttöön saaminen.
16427: seessä olevan talon rakentaminen oli jo ku- Valtion automaattipuhelinliikenne on ke-
16428: luvan vuoden ohjelmassa, jonka rakennushal- hittynyt huomattavasti ja sen tuottama
16429: litus vuosi sitten esitti eduskunnalle raken- hyöty valtiolle suuri. Tämänkään vuoksi ei
16430: nusjärjestykseksi, tuntuu epäoikeudenmukai- asiassa olisi viivyteltävä. Lisäksi valtion
16431: selta sen kokonaan sivuttaminen ensi vuoden posti, verovirasto ja kihlakunnan tuomari
16432: ohjelmasta. Forssan kauppala on tarkoitusta ovat virastotilojen puutteessa.
16433: varten hankkinut valtiolle tontin mainittua Katsommekin tämän vuoksi, että Forssan
16434: rakennusta varten ja kustantanut luonnos- kauppalaan rakennettavaksi suunniteltu vi-
16435: piirustukset kauppalan kustannuksella. Ot- rastotalo olisi saatava ensi vuoden rakennus-
16436: taen huomioon lisäksi sen kiireellisen tarpeen ohjelmaan.
16437: joka virastotalolla olisi, on kohtuutonta sen Edellä olevaan viitaten ehdotammekin,
16438: rakentamista lykätä tuonnemmaksi. Kun li-
16439: säksi posti- ja lennätinhallitus ei voi saada että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
16440: tiloja muualta puhelinkaukoliikennettä var- tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
16441: ten tarvittavalle keskukselle, joudutaan pu- markan määrärahan valtion virastota-
16442: helinolojen kehityksessäkin odottamaan koh- lon rakennustöiden aloittamiseksi Fors-
16443: tuuttoman kauan. Nyt on jo vedettynä maa- san kauppalaan.
16444: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
16445:
16446: Eino Raunio. Kaino Haapanen.
16447: Lyyli Aalto. Ensio Partanen.
16448: 1309
16449:
16450: IV,41S9. - Rah.al. N: o 349.
16451:
16452:
16453:
16454: Rihtniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaaoppilaspaik-
16455: kojen myöntämiseksi vähävaraisista kodeista olev~1le oppi-
16456: laille y ksityisoppikoufuissa.
16457:
16458:
16459: Eduskunnalle.
16460:
16461: Hyväksyessään tulo- ja menoarvion kulu- relle osalle vanhempia raskas taloudellinen
16462: valla ,vuodelle eduskunta lausui yleisperuste- rasitus. Samaan suuntaan viittaavat myös
16463: luissa, että ,yksityisissä oppikouluissa opis- eräissä kouluissa suoritetut vanhempien va-
16464: kelevia vähävaraisia oppilaita olisi tuettava rallisuussuhteita koskevat selvitykset, jotka
16465: nun. vapaaoppilaspaikkoja lisäämällä". näyttävät osoittavan, että kodeista jopa nel-
16466: Opetusministeriötä ja siihen kohdistuvia jännes on sellaisia, ettei näille tulojen vä-
16467: hallinnon haaroja koskevan pääluokan pe- hyyden vuoksi ole voitu kunnallisverotuk-
16468: rusteluissa eduskunta lausui odottavansa, sessa asettaa lainkaan äyrejä, ja yli puolet
16469: että hallitus kiinnittää huomiota vapaaoppi- kodeista saattaa jäädä alle 3 000 äyrin eli
16470: laspaikkojen lisäämiseen ja ottaa harkitta- 25 000 markan kuukausituloon. On epätasa-
16471: vakseen kysymyksen, miten vapaaoppilaspai- puolista, että valtion kouluissa, jossa luku-
16472: kat yksityisissä oppikouluissa saataisiin jär- kausimaksu - vi,elä hallituksen ehdottaman
16473: jestetyksi nykyistä kohtuullisemmalla ja tar- 2 000 markan korotuksen jälkeenkin - on
16474: koituksenmukaisemmalla tavalla". tuntuvasti alempi, vapaaoppilaspaikkoja
16475: kuitenkin vnidaan myöntää n. kaksinkertai-
16476: Rinnakkaisluokkien valtionavun korotta- nen määrä yksityisoppikouluihin verrattuna.
16477: mista tarkoittavan lakiehdotuksen kesäkuun Kun mahdollisuuksia oppikoulujen luku-
16478: 4 päivänä 'hyväksyessään eduskunta lausui kausimaksujen tuntuvaan alenemiseen ei
16479: edellyttävän.sä hallituksen ohjaavan oppi- aivan lähiaikana näytä olevan, olisi tär-
16480: koulutointa siten, ,että nämä koulut voivat keätä ottaa tulo- ja menoarvioon määräraha,
16481: täyttää myös niille asetetut sosiaaliset vel- jonka turvin vapaaoppilaspaikkoja voitaisiin
16482: v:oitukset lahjakasta oppilasainesta kohtaan". kiireesti lisätä. Asia on käytännössä hel-
16483: Näitä eduskunnan toistuvasti lausumia posti toteutettavissa siten, että kouluhalli-
16484: kehoituksi:a hallitus ei kuitenkaan ole vuo- tus koulujen tekemän anomuksen, josta van-
16485: delle 1961 antamassaan tulo- ja menoarvio- hempainneuvosto on antanut lausuntonsa,
16486: esityksessä noudattanut. perusteella myöntää ylimääräisen avustuk-
16487: Lapsiaan oppikoulussa kouluttavien van- sen vapaaoppilaspaikkojen lisäämistä varten.
16488: hempien ammattia koskeva lukuvuodelta Tällä tavoin voidaan, paitsi lapsiaan lmu-
16489: 1956/57 tilastollisen päätoimiston toimesta luttavien vanhempien varallisuus ja paikka-
16490: suoritettu tutkimus osoittaa, että maanvilje- kunnalla vallitseva yleinen varallisuustaso,
16491: lijäväestöön, jossa pienviljelijäväestö on val- myös asianomaisen koulun taloudellinen
16492: taosana, sekä työväestöön kuului lapsiaan asema ottaa huomioon. Kun lukukausimak-
16493: oppikoulussa kouluttavista vanhemmista sujen keskiarvo on n. 10 000 markkaa, vapaa-
16494: 46.8 % eli lähes puolet. Kun yksityisoppi- oppilaspaikkojen lisääminen valtion varoin
16495: kouluissa näiden koulujen heikon taloudelli- esim. 15 %:sta 20 %: iin merkitsisi n. 100
16496: sen aseman vuoksi on voitu myöntää vapaa- miljoonan markan suuruusluokkaa olevaa
16497: oppilaspaikkoja vain keskimäärin 15 % : lle määrärahaa. Kun tämä sosiaalisen toimin-
16498: oppilaista ja kun monet koulut eivät talou- nan muoto tällä kerralla olisi kokeiluluon-
16499: dellisten vaikeuksiensa vuoksi voi myöntää toista ja voitaisiin rajoittaa kaikkein vähä-
16500: vapaaoppilaspaikkoja yli asetuksen vaatiman varaisimpien alueiden kouluihin, määräraha
16501: 10 %: n määrän, on yksityisoppikoulujen suh- voisi olla pienempi ja kuitenkin sillä olisi
16502: teellisen korkeat lukukausimaksut varsin suu- tuntuva sosiaalinen merkitys.
16503: 1310 IV,459. - Vapaaoppilaat.
16504: •
16505: Edellä esitety.n. perusteella ehdotamme, 20 momentiUe lisäystä 25 miljoonaa
16506: markkaa vapaaoppilaspaikkojen myön-
16507: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 tämistä varten vähävaraisista kodeista
16508: tulo- ja menoarvion 10 Pl. X luvun oleville oppilaille yksityisoppikouluissa.
16509: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
16510:
16511: Juha. Rihtniemi. Reino Ala.-Kulju. Va.lto Käkelä.
16512: Erkki Tuuli. Antti J. Ra.nta.ma.a.. Veikko Helle.
16513: Toivo Hietala. Esa. Timonen. Ensio Pa.rta.nen.
16514: Victor Procope. Mauno Pohjonen. Olli Aulanko.
16515: Pentti Pekkarinen. Kurt Nordfors. Veikko Hyytiäinen.
16516: Varma. K. Turunen. Mauri Seppä. V. E. Svinhufvud.
16517: Sulo Hostila.
16518: 1811
16519:
16520: IV,460. - Rah.al. N:o 350.
16521:
16522:
16523:
16524:
16525: Roine ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kunnille täys-
16526: kunnallisten vuokra-asuntojen rakentamiseksi vähävarai-
16527: s~'lle.
16528:
16529:
16530:
16531:
16532: E d u s k u n n a 11 e.
16533:
16534: Suhteellisen vilkkaasta rakennustoimin- saadaan vähän ja puolikunnallisellakin lin-
16535: nasta huolimatta asuntovajausta ei ole pys- jalla on asunnonhakijoita runsaasti, on kun-
16536: tytty poistamaan. Vuosittainen asuntojen tien helpompi kulkea tätä tietä.
16537: lisätarve on niin suuri, että perusvajaus on Edellytykset laajempaan vuokra-asuntojen
16538: pyrkinyt vain kasvamaan. Lisäksi on asun- rakentamiseen saadaan vain sillä, että tulo-
16539: toja, jotka ovat suorastaan asumiskelvotto- ja menoarvioon otetaan ohi Aravan erikois-
16540: mia tai liian ahtaita. Nykyisten asuntotuo- määräraha asuntolainojen antamiseksi vuok-
16541: tantomäärärahojen turvin ei siis pystytä ti- ra-asuntoja varten. Lainojen ehdot ja mää-
16542: lannetta korjaamaan. Vaikka jossakin määrin rät voisivat olla samat kuin vuokra-asun-
16543: on rakennettu ilman aravaluottojakin, on täl- noille aravaluotoissakin. Samaten nämä luo-
16544: lainen rakentaminen ollut kuitenkin niin tot voitaisiin jakaa Aravan kautta. Lainat
16545: vaatimatonta, että sitä tietä ei parannusta pitäisi antaa vain kunnille täyskunnallisiin
16546: ole odotettavissa. vuokrataloihin. Kun tästä määrärahasta an-
16547: Vain valtion tuen lisääminen voi tilan- nettaisiin vain kunnille, olisi jonkinmoiset
16548: netta korjata, muutoin asuntotuotanto supis- takeet siitä, että ne käytetään mahdollisim-
16549: tuu ja työttömyys rakennustyöläisten keskuu- man sosiaalisesti eikä harjoitettaisi vuokra-
16550: dessa kasvaa varsin suureksi. kiskontaa. Vaikka Arava esiintyisikin näiden
16551: Sen lisäksi, että on rakennettu liian vähän, lainojen jakajana, ei mitään rajoitusta väestö-
16552: on todettava myös asuntotuotannon epäso- keskusten ja maaseudun välillä saisi olla,
16553: siaalisuus. Niillä, jotka asuvat kaikkein ah- vaan kaikilla kunnilla pitäisi olla oikeus lai-
16554: taimmin ja kaikkein kehnoimmissa olosuh- nojen saantiin. Varojen määrä ja tarpeen
16555: teissa, ei varattomuutensa vuoksi ole edelly- suuruus vain määräisivät sen, monelleko kun-
16556: tyksiä uusiin asuntoihin pääsemiselle. Ara- nalle ja miten suuria määriä voidaan jakaa.
16557: valuottojenkin turvin rakennetut asunnot
16558: ovat niin kalliita, että mitään edellytyksiä On mitä tärkeintä huolehtia myös niiden
16559: niissä asumiseen ei vähävaraisimmilla ole. asunnon tarpeesta, jotka asuvat kaikkein
16560: Ns. puolikunnalliset asunnot, jotka nykyi- kehnoimmin ja joilta puuttuu edellytykset
16561: sessä rakennustoiminnassa lähinnä edustavat itse auttaa itseään. On myös tärkeätä saada
16562: sosiaalista linjaa, vaativat asunnon tarvit- kunnat kiinnostumaan entistä enemmän
16563: sijalta melko huomattavia kuukausituloja, vuokra-asuntojen rakentamisesta. Ponnessa
16564: ennenkuin hänet hyväksytään edes hakijain ehdotettu 500 milj. markkaa on tietenkin tar-
16565: listalle. Varattomimpain kohdalta voi paran- peeseen nähden riittämätön, mutta mikäli
16566: nusta tuoda vain vuokra-asuntojen raken- kunnat todella lähtisivät sen avulla nykyistä
16567: taminen. Vaikka aravaluottoja saa myös runsaammin vuokra-asuntoja rakentamaan,
16568: vuokrataloihin, eivät sen paremmin yksityi- voitaisiin tarkoitukseen käyttää myös arava-
16569: set kuin kuunatkaan ole tunteneet suurta määrärahoja ja seuraavana vuonna lisätä
16570: kiinnostusta vuokratalojen rakentamiseen. tätä määrärahaa.
16571: Syyn tähän ymmärtää; kun aravaluottoja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16572: 1812 IV,460. - Tä.yskumlalliset vuokra-asunnot.
16573:
16574:
16575: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 seksi kunnille täyskunnallisten vuokra..
16576: tulo- ja menoarvioon 500 000 000 asuntojen rakentamista varten vähä-
16577: markan määrärahan lainojen antami- varaisille.
16578: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
16579:
16580: Eino Roine. Tauno Kelovesi. Toivo Asvik.
16581: J. Mustonen. Kauko Tamminen. Eino Tainio.
16582: Antto Prunnila.. Kaino Ha.a.pa.nen. Matti Koivunen.
16583: Anna-Liisa. Tiekso. Niilo Nieminen. Nestori Nurminen.
16584: Väinö R. Virtanen. Usko Seppi. Aleksi Kiviaho.
16585: Elli Stenberg. Leo Suonpää. H. Tauriainen.
16586: Pauli Puhakka..
16587: 1313
16588:
16589: IV,461. - Ra.h.a.l. N: o 351.
16590:
16591:
16592:
16593:
16594: Roine ym..: Määrärahan osoittamisesta rautatieylikäytäväsil-
16595: lan rakentamiseksi Loimaan kauppalaan.
16596:
16597:
16598: E d u s k u n n a ll e.
16599:
16600: Helsingin-Porin valtamaantie, joka kul- helpottaisi tuntuvasti myös liikenteen järjes-
16601: kee läpi Loimaan kauppalan, on samalla sen telyä kauppalan alueella. Uudessa asema-
16602: valtaväylä ja liikenne tiellä on koko kauppa- kaavassa on ylikäytäväsillan paikkakin mää-
16603: lan alueella hyvin vilkasta. Liikenteen jous- rätty. Sillan rakentamisen viipyminen estää
16604: tavuudelle ja turvallisuudelle on suureksi uuden asemakaavan toteuttamista, joten se-
16605: haitaksi rautatie, joka halkaisee kauppalan kin seikka puhuu ylikäytäväsillan nopean
16606: keskustan ja ylittää myös mainitun valtatien. rakentamisen puolesta.
16607: Tasoylikäytävät ovat muodostuneet todelli- Loimaan kauppalassa ja sen lähiympäris-
16608: siksi surmanloukuiksi hiljaisillakin liikenne- tössä on varsinkin talvisin runsaasti työttö-
16609: paikkakunnilla, mutta erityisen vaarallisia ne miä. Ylikäytäväsillan rakentaminen tarjoaisi
16610: ovat niin vilkkailla paikkakunnilla kuin työtilaisuuksia, joita seudulla kipeästi kaiva-
16611: esim. Loimaan kauppala on. Vartioituina taan. Lähiseudun kunnat ovat yhteisessä
16612: m1ssa ei tosin paase tapahtumaan on- kokouksessaan päättäl}.eet tehdä esityksen,
16613: nettomuuksia erittäin runsaasti; mutta että ko. ylikäytäväsillan rakentaminen otet-
16614: liikenteen joustavuutta ne haittaavat mitä taisiin yhdeksi sellaiseksi kohteeksi, johon
16615: suurimmassa määrin. V. 1955 suoritet- voitaisiin sijoittaa työttömiä ja joka liiken-
16616: tiin laskelmia rautatien päivittäin ylittävistä teen turvallisuuden ja joustavuuden lisäämi-
16617: ajoneuvoista ja jalankulkijoista. Niiden pe- seksi olisi mitä kiireeliisin ja välttämättömin.
16618: rusteella todettiin, että vilkkaimpien vuoro- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16619: kansien aikana ylittäjiä oli noin 7 000 ja sen
16620: jälkeen liikenne on vielä paljon kasvanut. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
16621: Liikenteen jatkuvasti lisääntyessä epäkohta tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
16622: muodostuu sitä suuremmaksi, mitä kauemmin kan määrärahan rautatieylikäytäväsil-
16623: ylikäytäväsillan rakentaminen viivästyy. lan rakentamiseksi Loimaan kauppa-
16624: Loimaan kauppalalle on vahvistettu uusi laan.
16625: asemakaava, jonka kiireellinen toteuttaminen
16626: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
16627:
16628: Eino Roine. Aimo Aaltonen.
16629: Paavo Aitio. Inkeri Virtanen.
16630: Judit Nederström-Lunden.
16631:
16632:
16633:
16634:
16635: 50 E 644/60
16636: 1314
16637:
16638: lV,462. - Rah.al N: o 352.
16639:
16640:
16641:
16642:
16643: Rosnell ym.: Määrärahar~t. osoittamisesta säilytystilojen hank-
16644: kimiseksi Suomen elokuva-arkiston käyttöön.
16645:
16646:
16647: Eduskunnalle.
16648:
16649: Elokuvataiteen sekä elokuvan historian tut- Järjestöperiaatteiden pohjalla toimiva Suo-
16650: kimisen edistämiseksi toimii maassamme yksi- men elokuva-arkisto ei ole voinut koota tar-
16651: tyisten asianharrastajain v. 1957 peustamana vittavia varoja säilytystilojen hankkimiseksi.
16652: Suomen elokuva-arkisto. Se toteuttaa arvo- Valtioneuvoston kirjapainon yhteyteen ra-
16653: kasta tarkoitustaan erittäin vaikeissa oloissa kennetut, alun perin elokuva-arkistolle suun-
16654: vailla mainittavaa valtiovallan tukea. Kui- nitellut tilat ovat valtion elokuvatarkastamon
16655: tenkin elokuva-arkiston tarpeellisuus on kiis- käytössä melkein kokonaan. Olisi välttämä-
16656: tämätön meidänkin maassamme niinkuin kai- töntä, että valtiovalta tukisi Suomen elokuva-
16657: kissa sivistysmaissa, joissa arkistot ovat joko arkistoa sen arvokkaassa työssä ja ensimmäi-
16658: täysin tai ratkaisevassa määrin julkisin va- senä askeleena tässä tarjoaisi sille mahdolli-
16659: roin tai valtiovallan tukemina toimivia lai- suuden säilytystilojen hankkimiseen.
16660: toksia. On korvaamaton vahinko, että mei- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16661: dän maassamnie on tuhoutunut ja jatkuvasti
16662: on vaarassa tuhoutua suuri määrä ulkomaisia että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
16663: ja kotimaisia elokuvataiteen, kultuurihisto- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
16664: rian ja myös Suomen historian kannalta kat- kan määrärahan säilytystilojen hank-
16665: soen merkittäviä taide- ja dokumenttifilmejä kimiseksi Suomen elokuva-arkiston
16666: sen johdosta, että koko maassa ei ole laitosta, käyttöön.
16667: joka niitä säilyttäisi sen jälkeen kun niiden
16668: kaupallinen arvo on laskenut.
16669: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
16670:
16671: Irma. Rosnell. Eino Tainio.
16672: Pauli Puhakka.. Judit Nederström-Lunden.
16673: 1315
16674:
16675: IV,463. - Rah.al. N: o 353.
16676:
16677:
16678:
16679:
16680: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamis-
16681: lainojen myöntämistä varten.
16682:
16683:
16684: E d u s k u n n a ll e.
16685:
16686: Vuoden 1946 alussa tuli voimaan kodinpe- teella kuitenkin tähän tarkoitukseen 185 milj.
16687: rustamislainalaki, jonka perusteella on an- markkaa, mutta hallitus ei tätä vahvistanut.
16688: nettu kodinperustamislainaa sellaisille nuo- Myös tämän vuoden tulo- ja menoarvioon
16689: rille perheille, joissa aviopuolisot eivät avio- otettiin eduskunta-aloitteiden perusteella
16690: liittoa solmittaessa ole täyttäneet 30 vuotta. määräraha, mutta tätäkään ei ole vahvis-
16691: Lainan saamisen edellytyksenä on myös, ettei tettu. Kodinperustamislainajärjestelmä on
16692: lainanhakijoilla ole tarpeeksi omia varoja sellainen sosiaalinen etu, jonka tarve on py-
16693: kodin perustamiseen. Lain tarkoituksena on syvä ja jota pitäisi kehittää. Tällaisen mää-
16694: siis auttaa nuoria ihmisiä siinä elämän vai- rärahan pois jättäminen budjetista ei ole pe-
16695: heessa, jolloin menot ovat normaalia suurem- rusteltua, varsinkin kun vuosittain kertyy
16696: mat. Ja vaikka kodinperustamislainat ovat myönnettyjen kodinperustamislainojen lyhen-
16697: pienentyneet arvoltaan inflaation johdosta, nyksinä valtion kassaan huomattava summa.
16698: on niillä ollut varsin merkittävä osuus kotia Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16699: perustaville vähävaraisille nuorille ihmisille.
16700: Kodinperustamislainojen keskimääräinen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
16701: suuruus on ollut 33 000--34 000 markkaa ja tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
16702: jaettava summa 200 milj. markkaa. Vuoden uudelle momentille 200 000 000 mar-
16703: 1958 tulo- ja menoarviosta jätettiin tämä kan suuruisen määrärahan kodinperus-
16704: määräraha pois. Vuoden 1959 tulo- ja meno- tamislainojen myöntämistä varten.
16705: arvioon otettiin eduskunta-aloitteiden perus-
16706: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
16707:
16708: Irma Rosnell. Pauli Puhakka. Eino Tainio.
16709: Tauno Kelovesi. Anna-Liisa Tiekso. Rainer Virtanen.
16710: 1316
16711:
16712: IV,464. - Ra.h.al. N:o 354.
16713:
16714:
16715:
16716:
16717: Ryhtä. ym;: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon kunnassa
16718: olevan Kuolion--Keran--Murtovaaran maantien valmis-
16719: tustöitä varten.
16720:
16721:
16722: E d u s k u n n a 11 e.
16723:
16724: Kuusamon kunnassa oleva Kuolion-Pent- minen tuleekin suuresti helpottamaan meije-
16725: tilän-Keron-Murtovaaran maantiehanke on rin autoliikennettä, puutavarakuljetuksia,
16726: ollut vireillä jo yli 50 vuotta. Viime talven postiautoliikennettä ja koululaisten kuljetus-
16727: työttömyyskautena saatiinkin mainittu tie kysymyksiä ja sen lisäksi uusi tie on suoras-
16728: rakenteille työttömyysvaroilla ja Penttiiän- taan elintärkeä paikalliselle väestölle. Tästä
16729: Vähäjärven välinen osuus tiepenkasta saa- johtuen olisi sanotun maantien valmistustöitä
16730: tiinkin jo rakenteille n. 6 km :n matkalla. syytä päästä jatkamaan myöskin kesäaikana
16731: Ensi talven aikana on tierakennusta tarkoi- ja näinollen tarvittaisiin tähän tarkoitukseen
16732: tus jatkaa työllisyysvaroilla, mutta kun työllisyysvarojen lisäksi myöskin varsinaisesti
16733: näitä varoja ei ole mahdollisuus käyttää ke- nimettyjä budjettivaroja.
16734: säaikana suoritettavia tien valmistustöitä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16735: varten, niin senvuoksi tarvittaisiin tälle tielle nioittaen,
16736: myöskin varsinaisia budjettivaroja kesäai-
16737: kana suoritettavia tien valmistustöitä varten, että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
16738: jotta tie saataisiin mahdollisimman nopeasti tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
16739: valmiiksi palvelemaan yleistä liikennettä. kan suuruisen määrärahan käytettä-
16740: Kuolion-Penttilän-Keron-Murtovaaran väksi Kuusamon kunnassa olevan työt-
16741: uusi maantie on erittäin tärkeä kauttakulku- tömyystöinä aloitetun K uolion--Pent-
16742: tie, joka tie tulee yhdistämään Kajaanin- tilän--Keron--Murtovaaran maantien
16743: Kuusamon maantien Kuusamon-Oulun val- kesäaikaisia valmistustöitä varten.
16744: tatiehen. Tämän uuden yhdystien valmistu-
16745: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
16746:
16747: Niilo Ryhtä. Eemil Partanen. Matti Kekkonen.
16748: 1317
16749:
16750: IV,465. - Ra.h.al. N: o 355.
16751:
16752:
16753:
16754:
16755: Ryhtä. ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon ja Posion
16756: kuntain alueella olevan Kitkan luoteisrannan maantien
16757: valmistustöitä varten.
16758:
16759:
16760: iE dus•kun nalle.
16761:
16762: Kitkan luoteisrannan tie, millä nimellä välttämättä saatava tien val.mistustöitä var-
16763: tunnetaan virallisesti Kuusamon ja Posion ten tarpeellinen määrä tulo- ja menoarviossa
16764: ikuntain alueella oleva uusi tierakennus, on määrättyjä varoja kesäaikaisia tien valmis-
16765: viime vuosina saatu rakenteille työttömyys- tustöitä varten. Kitkan luoteisrannan tie on
16766: työnä ja tiellä saatiinkin jo kuluneen erittäin tärkeä kauttakulkutie ja senvuoksi
16767: talven aikana tiepenkkaa rakennetuksi Kuu- tämä tie olisrkin saatava pikaisesti täysin
16768: samon-Rovaniemen tiestä Posion Suonon- valmiiksi ·palvelemaan yhä lisääntyvää lii-
16769: nan kylään lähes 10 ikm:n matkalla ja sa- kennettä.
16770: moin Kuusamon-Kemijärven tiestä Tolvan- Edellä sanotun perusteella ehdotammekin
16771: kylään lähes 10 km: n matkalla. Koko tien kunnioittaen,
16772: pituus on 30 km ja näinollen Suonnonkylän
16773: ja Toivan välillä on vielä tästä tiestä lähes että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
16774: 10 km: n matka melkein aloittamatonta työ- tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
16775: maata. kan suuruisen määrärahan käytettä-
16776: Alkavan työttömyyskauden aikana on tar- väksi Kuusamon ja Posion kuntain
16777: koitus jatkaa mainitun tien rakentamista alueella olevan työttömyystöinä raken-
16778: koko tien pituudelta, mutta kun tietä ei netun Kitkan luoteisrannan maantien
16779: saada ;talvityönä eikä työttömyyskautena ko- valmistustöitä varten.
16780: konaan täysin valmiiksi, niin senvuoksi olisi
16781: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
16782:
16783: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto. Olavi Lahtela.
16784: 1318
16785:
16786: IV,466. - Rah.al. N: o 356.
16787:
16788: Ryhtä.: Määrärahan osoittamisesta Kurkijärve11r-Petäjäselän
16789: maantien rakennustöiden aloittamiseksi Kuusamon kun-
16790: nassa.
16791:
16792: E d u s k u n n a ll e.
16793: Kuusamon kunnassa on Kurkijärven etelä- Tie on myös erittäin tarpeellinen paikalli-
16794: rannan tiehanke ollut vireillä jo useita vuosi- sen asutuksen kannalta, sillä sen välittömässä
16795: kymmeniä, mutta tien rakentamiseen ei ole vaikutuspiirissä on 34 taloa, joissa tälläkin
16796: päästy senvuoksi, että suunnitelmat ovat vii- hetkellä asuu yhteensä yli 200 asukasta.
16797: me vuosien aikana muuttuneet useita kertoja. Väestö tällä alueella on vähävaraista ja ta-
16798: Ensinnä tehtiin Kurkijärven etelärannan loudellisesti heikossa asemassa olevaa, mutta
16799: asukkaitten aloitteesta kylätiesuunnitelma ja juuri tien avulla olisi nyt edellytykset pikai-
16800: ryhdyttiin asiaa hoitamaan kylätiehankkeena, sesti parantaa sanotun väestön toimeentulo-
16801: mutta varsin pian kuitenkin todettiin, että mahdollisuuksia. Kyläryhmällä on edellytyk-
16802: tuon yli 20 km käsittävän tien rakentaminen siä karjatalouden harjoittamiselle, kun vain
16803: on kylätien osakkaille ylivoimaisen raskas olisi tie, että saataisiin maito kuljetetuksi mei-
16804: siitäkin huolimatta, vaikka tien rakentami- jeriin. On myöskin runsaasti raivauskelpoisia
16805: seen saataisiinkin korkein mahdollinen val- maita ja uuden pellon raivaamiseen olisikin
16806: tion avustus. Senvuoksi kylätiehankkeesta monella tilalla hyvin voimakkaasti ryhdytty,
16807: luovuttiin ja kunta otti mainitun tien kun- mutta tien puute on jarruttanut kaikkea ta-
16808: nanteiden rakentamisohjelmaan ja valmisti loudellista kehitystä. Ottamalla huomioon
16809: sitä silmällä pitäen myöskin tarkistetun tämän uuden tien tarpeellisuus sekä paikalli-
16810: uuden kunnantiesuunnitelman. sen väestön että myös yleisen liikenteen kan-
16811: Kunta ei kuitenkaan anonut sanotulle tielle nalta, olisikin tien rakentamiseen nyt pääs-
16812: rakentamismäärärahoja kunnantienä, vaan tävä kiireellisesti. Kun Kurkijärven-Petäjä-
16813: katsoi, että mainittu tie tärkeänä kauttakul- selän uusi maantie olisi erittäin tärkeä meije-
16814: kutienä kuuluu lähinnä valtion maantieksi ja rin maidonkuljetuksille, postiautoliikenteelle,
16815: esitti tie- ja vesirakennuspiirille, että Kurki- puutavarakuljetuksille sekä koululaisten kul-
16816: järven etelärannan aluetta käsittävä tie otet- jetusta ajatellen, niin senvuoksi tämän jo
16817: taisiin maanteiden rakentamisohjelmaan ja pitkät ajat vireillä olleen tiehankeen rakenta-
16818: rakennettaisiin valtion yleisenä maantienä miseen olisi päästävä mahdollisimman no-
16819: kokonaan valtion varoilla. Tie- ja vesiraken- peasti. Kun lisäksi otamme huomioon, että
16820: nushallitus suostuikin tehtyyn esitykseen ja paikallinen väestö on vuodesta toiseen elänyt
16821: Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin toimesta tiettömän taipaleen takana suurissa vaikeuk-
16822: tehtiinkin sitten kokonaan uusi tienrakennus- sissa ja on odottanut tierakennustyön aloitta-
16823: suunnitelma ja otettiin mainittu tiehanke mista, niin senvuoksi olisikin tätä tietä kos-
16824: maanteiden rakennusohjelmaan. Tiehankkeen keva määräraha saatava jo vuoden 1961 tulo-
16825: viralliseksi nimeksi tuli Kurkijärven-Petäjä- ja menoarvioon.
16826: selän maantie. Edellä sanotun perusteella ehdotankin
16827: Tämä uusi maantie alkaisi Kuusamon- kunnioittaen,
16828: Oulun valtatieltä ja seuraisi aluksi n. 3.5 km
16829: vanhaa kunnantiesuuntaa ja sen jälkeen kul- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
16830: kisi Kurkijärven itäpäässä olevan salmen yli tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
16831: ja jatkuisi järven etelärantaa sekä päättyisi kan määrärahan Kuusamon kun-
16832: Kuolion-Kuloharjun yleiselle maantielle. nassa olevan Kurkijärve11r-Petäjäselän
16833: Tiestä tulisi näinollen erittäin tärkeä kahden maantien rakennustöiden aloittamista
16834: maantien yhdistävä kauttakulkutie, jonka varten.
16835: koko pituus olisi 26.6 km.
16836: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
16837:
16838: Niilo Ryhtä..
16839: 1319
16840:
16841: IV,467. - Ra.h.al. N:o 357.
16842:
16843:
16844:
16845:
16846: Rytkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
16847: avun· maksamiseen alue- ja paikallissairaaloille perustamis-
16848: kustannuksia varten.
16849:
16850:
16851: E d u s k u n n a 11 e.
16852:
16853: Valtion osuuden maksamisessa alue- ja 1 000 milj. markkaa, mutta menoarvioon esi-
16854: paikallissairaaloiden perustamiskustannuksiin tetään tarkoitukseen varattavaksi vain 1/3
16855: on tapahtunut vuosikausien viivytys sen eli 333 milj. markkaa ja jo selvitetyn raken-
16856: vuoksi, että riittävää määrärahaa ei ole tar- nuskannan II erän maJrsamiseen 167 milj.
16857: koitukseen varattu. Kuntainliitot ja kunnat markkaa eli yhteensä 500 milj. markkaa.
16858: ovat j.outuneet näin ollen kantamaan yli- Tällainen useiden vuosien ajalla jakaan-
16859: määräistä rasitusta, joka on vastoin sairaala- tuva valmiin rakennuskannan selvitys ja val-
16860: lainkin tarkoitusta valtion velvollisuudesta tion osuuden maksamisen viipyminen aiheut-
16861: suorittaa osuutensa ko. sairaaloiden perusta- taa alue- ja paikallissairaaloiden kuntainlii-
16862: miskustannuksiin. toille ja kunnille erittäin raskaat korkomenot
16863: Sairaalalain voimaan tullessa lain piiriin ja monien vuosien viivytyksen asian saatta-
16864: tuli taannehtivasti noin 10 200 000 000 mar- misessa sairaalalain edellyttämälle kannalle.
16865: kan rakennuskanta niiden alue- ja paikallis- Edellä esittämiimme perusteluihin v.iitaten
16866: sairaaloiden osalta, jotka olivat valmistuneet ehdotamme,
16867: ennen lain voimaan tuloa. Tästä rakennus-
16868: kannasta on valtion osuuden maksamiseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
16869: varattu v. 1960 menoarvioon 167 milj. mark- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XIX luvun
16870: kaa, mikä vastaa n. 1500 milj. markan ra- 7 momentille lisäyksenä 500 000 000
16871: kennuskannan 1 erän maksamista. V. 1961 markkaa käytettäväksi valtionavun
16872: on tarkoitus selvittää 3 000 milj. markan maksamiseen alue- ja paikallissairaa-
16873: rakennuskanta, josta valtion osuus olisi n. loille perustamiskustannuksia varten.
16874: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
16875:
16876: Veikko Rytkönen. Pauli Puhakka. Toivo Niiranen.
16877: Aarne Pulkkinen. Antto Prunnila. Siiri Lehmonen.
16878: Aleksi Kiviaho. Usko Seppi. Veikko Kansikas.
16879: Paavo Aitio. Matti Meriläinen. Martti Linna.
16880: 1320
16881:
16882: IV,468. - Ra.h.al. N:o 358.
16883:
16884:
16885:
16886:
16887: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Rau-
16888: tavaaran kunnalle kunnanlääkärin virkatalon rakentamista
16889: varten.
16890:
16891:
16892: E d u s 'k u n n a 11 e.
16893:
16894: Rautavaaran kunta on joutunut jatkuvasti taa kunnanlääkärin virkataloa, mutta kui-
16895: olemaan vailla vakinaista kunnanlääkäriä. tenkin 'kunnan lääkärintoimen saattaminen
16896: Se on johtunut suure&Sa määrin siitä, että lain mukaiseen järjestykseen edellyttää kun-
16897: kunnalta puuttuu kunnanlääkärin virkatalo. nanlääkärin virkatalon kiireellistä rakenta-
16898: Kunnan toimesta on nyt ryhdytty toimen- mista.
16899: piteisiin kunnanlääkärin virkatalon raken- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16900: tamiseksi. Kustannusarvio ikohoaa 12 100 000
16901: markkaan, josta kunta on pyytäny;t valtion että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
16902: avustusta 6 000 000 markkaa. Lääkintöhal- tulo- ja merwarvioon 7 Pl. XIII luvun
16903: litus on asettunut puoltamaan anomusta. 7 momentille lisäyksenä 6 000 000
16904: Kun Rautavaaran kunta on tunnetusti markkaa avustukseksi Rautavaaran
16905: maamme vähävaraisimpiin kuntiin kuuluva, kunnalle kunnanlääkärin virkatalon
16906: ei kunta voi ilman valtion avustusta raken- rakentamista varten.
16907: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
16908:
16909: Veikko Rytkönen. Matti Meriläinen. Aarne Pulkkinen.
16910: Pauli Puhakka. Esa Hietanen. Toivo Niiranen.
16911: 1321
16912:
16913: IV,469. - Rah.al. N: o 359.
16914:
16915:
16916:
16917:
16918: Rytkönen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammat-
16919: tikurssien järjestämiseen.
16920:
16921:
16922: E d u s k u n .n a 11 e.
16923:
16924: Vuodelle 1960 on vaLtion varsinaisessa Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16925: menoarviossa varattu 100 miljoonaa mark-
16926: kaa ja I lisämenoarviossa 50 miljoonaa mark- ,että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
16927: kaa käytettäväksi ammattikurssien järjestä- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
16928: miseen. Kyseinen kurssitoiminta on osoit- 33 momentille lisäyksenä 40 miljoonaa
16929: tautunut tarpeen vaatimaksi ja sen jatkami- markkaa käytettäväksi ammattikurs-
16930: nen ainakin entisessä laajuudessa olisikin sien järjestämiseen.
16931: mielestämme välttämätöntä.
16932: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
16933:
16934: Veikko Rytkönen. Hugo Manninen. Toivo Salin.
16935: Aarne Pulkkinen. E. Hietanen. Anna-Liisa Tiekso.
16936: Siiri Lehmonen. Veikko Kansikas. Pauli Puhakka.
16937:
16938:
16939:
16940:
16941: 51 E 644/60
16942: 1322
16943:
16944: IV,470. - Rah.al. N:o 360.
16945:
16946:
16947:
16948:
16949: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmeen raken-
16950: nettavan postiautovarikon rakentamista varten.
16951:
16952:
16953: E d u s k u n n a ll e.
16954:
16955: Kun Iisalmeen rakennettiin valtion viras- minen on erittäin tarpeellista myös työllisyy-
16956: totalo, johon myös posti sijoitettiin, ei siihen den kannalta.
16957: voitu sijoittaa postiautojen autotalleja eikä Edellä esitettyihin perusteisiin viitaten eh-
16958: niiden huoltotiloja. Tästä aiheutuu valtion dotamme,
16959: omistamalle kalustolle suoranaista vahinkoa.
16960: Asiantilan korjaamiseksi posti- ja lennätin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
16961: hallituksella on suunnitelmat autotallin ja tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
16962: huoltotilojen rakentamisesta. Sitä varten on kan määrärahan Iisalmeen rakennetta-
16963: Iisalmen kaupungilta ostettu tarvittava van postiautovarikon rakentamista var-
16964: tontti. Nyt olisi ryhdyttävä postiautovari- ten.
16965: kon rakentamiseen. Rakennustöiden aloitta-
16966: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
16967:
16968: Veikko Rytkönen. Hugo Manninen.
16969: Aarne Pulkkinen. Esa metanen.
16970: 1323
16971:
16972: IV,471. - Rah.al. N:o 361.
16973:
16974:
16975:
16976:
16977: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta täyskoneellisen
16978: tutkimuksen suorittamiseksi ratasuunnalla Peltosalmi--
16979: Hiekkalahti.
16980:
16981:
16982: Eduskunnalle.
16983:
16984: Iisalmesta itään suuntautuvan poikkiradan Jouduttaakseen em. poikkiradan rakenta-
16985: suunnittelu ja rakentaminen on tullut ajan- mista on vuonna 1959 suoritettu ratalinjan
16986: kohtaiseksi useistakin syistä. Nurmeksen ta- alustava tutkimus radan vaikutuspiiriin tule-
16987: lousalueelta puuttuu suora yhteys Pohjanlah- vien kuntain ja Ylä-Savon taloudellisen neu-
16988: den rannikolla sijaitseviin satamiin. Se vai- vottelukunnan toimesta. Alustava tutkimus
16989: keuttaa vientiteollisuuden sijoittumista tälle osoittaa radan lähtökohdaksi Peltosalmen
16990: alueelle. Iisalmeen tulevaisuudessa sijoittu- Savon radalla ja päätekohdaksi Hiekkalah-
16991: van teollisuuden raaka-ainealueen laajentami- den Karjalan radalla. Nyt olisi saatava ai-
16992: sen kannalta suunnitellulla ratahankkeella on kaan ratasuunnan täyskoneellinen tutkimus.
16993: ensiarvoinen merkitys. Iisalmen ja Nurmek- Edellä esitettyihin perusteisiin viitaten eh-
16994: sen välillä on tehty lupaavia malmilöytöjä, dotamme,
16995: joiden kannattava hyväksikäyttö edellyttää
16996: rautatietä. Iisalmen-Ylivieskan poikkiradan että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
16997: kannattavuuden parantamisen edellytyksenä tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
16998: on myös radan jatkaminen Iisalmesta Karja- kan määrärahan täyskoneellisen tutki-
16999: lan radalle. muksen suorittamiseksi ratasuunnalla
17000: Peltosalmi--Hiekkalahti.
17001: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
17002:
17003: Veikko Rytkönen. Hugo Manninen.
17004: Aarne Pulkkinen. E. Hietanen.
17005: 1324
17006:
17007: IV,472. - Rah.aJ.. N: o 36Z.
17008:
17009:
17010:
17011:
17012: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen-Oulun
17013: valtamaantien rakentamista varten V ieremän kunnan
17014: alueella.
17015:
17016:
17017: E d u s k u n n a 11 e.
17018:
17019: Eduskunta hyväksyi tämän vuoden ke- Edellä esitettyyn perusteluun viitaten eh-
17020: väällä aloitteen Iisalmen-Oulun valtamaan- dotamme,
17021: tien rakennustöiden kiireellisestä aloittami-
17022: sesta Vieremän kunnan alueella. Eduskun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
17023: nan päätös perustui ratkaisevasti työllisyys- tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
17024: näkökohtiin. Rakennustöiden toteuttaminen kan määrärahan Iisalmen-Oulun val-
17025: edellyttää määrärahan varaamista tarkoitusta tamaantien rakentamista varten Viere-
17026: varten. män kunnan alueella.
17027: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
17028:
17029: Veikko Rytkönen. Hugo Manninen.
17030: Aarne Pulkkinen. E. Hietanen.
17031: 1325
17032:
17033: IV,473. - Rah.al. N: o 363.
17034:
17035:
17036:
17037:
17038: Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta maankäyttötoimi-
17039: kunnan perustamista varten Iisalmeen.
17040:
17041:
17042: E d u s k u n n a II e.
17043:
17044: Uuden maankäyttölain mukaisia maan- kohti. Työn tehostamiseksi ja kutakin toimi-
17045: saantianomuksia oli Kuopion piirissä jätetty tusta kohti valtion menojen säätämiseksi on
17046: tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä Iisalmeen perustettava Ylä-Savon kuntien
17047: yhteensä 1376, joista lisäalueanomuksia oli aluetta hoitava maankäyttötoimikunta. Ano-
17048: 865. Näistä maansaantianomuksista oli Ylä- musten lukumäärä sekä valtion ja yhtiöiden
17049: Savon kunnista 548. Tätä maankäyttölain runsaat maa-alat ja myös vapaat kaupat huo-
17050: mukaista asutustoimintaa on hoitamassa koko mioon ottaen olisi toimikunnalla runsaasti
17051: Kuopion läänin alueella vain 1, Kuopioon työtä.
17052: sijoitettu maankäyttötoimikunta. Yhden toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17053: mikunnan hoidettavaksi näin suuri alue 27 nioittaen,
17054: kuntaa on niin laaja, että maankäyttölain
17055: mukaiset toimitukset kohtuuttomasti viiväs- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
17056: tyvät. Työtulos pitäjää kohti vuosittain pa- tulo- ja menoarvioon 8 000 000 mar-
17057: kostakin jää varsin vähäiseksi ja pitkät toi- kan määrärahan maankäyttötoimikun-
17058: mitusmatkat aiheuttavat ajan hukkakäyttöä nan perustamista varten Iisalmeen.
17059: ja lisäävät kustannuksia tilaa ja toimitusta
17060: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
17061:
17062: Tahvo Rönkkö. Ale Holopainen.
17063: Hilja Väänänen. Artturi Jämsen.
17064: Kalle Kämäräinen.
17065: 1326
17066:
17067: IV,474. - Rah.al. N:o 364.
17068:
17069:
17070:
17071:
17072: Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta puutarhaopetus-
17073: rakennuksen rakentamiseksi Runnin emäntäkoululle.
17074:
17075:
17076: E d u s k u n n a ll e.
17077:
17078: Vuonna 1956 aloitti Runnin emäntäkoulu Lämmintä tilaa tulisi 270 ms, kylmää va-
17079: toimintansa Ylä-Savon kuntien silloin val- rastotilaa 200 ms ja kasvihuone pinta-alaa
17080: tiolle lahjoittamalla Runnin tilalla. Koulun 120 m2. Koko laajassa Ylä-Savossa ei ole
17081: tarpeellisuutta osoittaa kouluun pyrkivien opetustilana kasvihuonetta, ja vain hyvin
17082: suuri lukumäärä; mm. tämän vuoden kurs- vähän muutakaan kasvihuonetoimintaa, mikä
17083: sille oli 72 hakijaa, joista 36 voitiin ottaa on suuri puute. Että Runnin emäntäkoulun
17084: kouluun. Emäntäkoulujen opetusohjelmaan oppilaat saisivat kotejansa ja jatko-opinto-
17085: kuuluu kiinteästi puutarhaopetus ja sen vaa- jansa varten samanlaisen puutarhaopetuksen
17086: tima puutarha-opetusrakennus. Tällaista ra- kuin muissakin nykyaikaisissa emäntäkou-
17087: kennusta, kasvihuonetta, Runnilla ei ole. luissa voidaan antaa, ehdotamme kunnioit-
17088: Maataloushallitus katsoo tämän kasvihuoneen taen,
17089: rakentamisen Runnille tarpeelliseksi ja on
17090: sitä varten hyväksynyt puutarhaopetusraken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
17091: nustyypiksi Arkkitehtitoimisto Lindroosin tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mar-
17092: laatimat piirustukset. Niiden mukaan on kan määrärahan puutarhaopetusraken-
17093: rakennus jaettu kolmeen osaan, joista kaksi nuksen rakentamista varten Runnin
17094: osastoa on tuotantopuolen, tomaatti- ja kurk- emäntäkoululle.
17095: kuhuoneina ja kolmas havaintohuoneena.
17096: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
17097:
17098: Tahvo Rönkkö. Marja Lahti.
17099: Hilja Väänänen. Kalle Kämäräinen.
17100: 1327
17101:
17102: IV,475. - Rah.al. N: o 365.
17103:
17104:
17105:
17106:
17107: Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon ka-
17108: laviljelyslaitoksen suunnittelua varten.
17109:
17110:
17111: E d u s k u n n a 11 e.
17112:
17113: Pohjois-Savon järvirikkaassa maakunnassa noa tehokas keino Pohjois-Savon kalavesien
17114: voisi kalastuksella olla elinkeinona ratkaise- hoitamiseksi ja niiden tuoton lisäämiseksi
17115: van tärkeä merkitys, jos kalavesiä hoidettai- nykyisestään moninkertaiseksi.
17116: siin tarkoituksenmukaisella tavalla. Sitä var- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
17117: ten tarvittaisiin maakunnassa ajanmukainen dotamme,
17118: kalanviljelyslaitos, joka pystyisi toimitta-
17119: maan riittävästi eri kalalajien poikasia. Maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
17120: kunnassa nykyisin toimivan, valtion omista- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mat·-
17121: man Suovunkosken kalanviljelyslaitoksen vesi kan suuruisen määrärahan Pohjois-
17122: on tähän tarkoitukseen sopimatonta ja lai- Savoon rakennettavan kalanviljelyslai-
17123: tos muutoinkin vanhanaikainen ja heikkote- toksen paikkatutkimuksia ja suunnitel-
17124: hoinen. Uuden ja ajanmukaisen kalanvilje- mia varten.
17125: lyslaitoksen perustaminen maakuntaan on ai-
17126: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
17127:
17128: Tahvo Rönkkö. Marja Lahti.
17129: Hilja Väänänen. Ale Holopainen.
17130: Kalle Kämäräinen.
17131: 1328
17132:
17133: IV,476. - Rah.al. N: o 366.
17134:
17135:
17136:
17137:
17138: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta eläintieteen apulais-
17139: professorin viran perustamista varten Oulun Yliopistoon.
17140:
17141:
17142: E d u s 'k u n n a ll e.
17143:
17144: Oulun yliopistossa annetaan eläintieteel- sen järjestäminen tilapäisin opettajavoimin
17145: listä opetusta paitsi filosofisen tiedekun- kohtaa suuria vaikeuksia ja sen vuoksi olisi
17146: nan opiskelijoille myös opintonsa aloitta- ko. virka jo nyt perustettava.
17147: neille lääketieteen opiskelijoille. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17148: Laadittu opetusohjelma ja sisään otettu nioittaen,
17149: opiskelijamäärä edelly;ttää, että v. 1961
17150: alusta saadaan opettajavoimien lisäystä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
17151: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksestä tulo- ja menoarvion 10. Pl. VI luvun
17152: puuttuu 1 eläintieteen apulaisprofessorin 1 momentille lisäyksenä 1 211 760
17153: viran perustaminen. Tämä estäisi tehol- markkaa eläintieteen apulaisprofesso-
17154: lisen opetuksen antamista ja pitkittäisi opin- rin viran (34 pl.) perustamiseksi
17155: toja, joiden kurssiluontoinen eteneminen si- Oulun Yliopistoon.
17156: käläisissä oloissa on välttämätöntä. Opetuk-
17157: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
17158:
17159: Kerttu Saalasti. Hannes Paaso.
17160: Vilho Väyrynen. Irma Torvi.
17161: Akseli Paarman. Erkki Koivisto.
17162: 1329
17163:
17164: IV,477. - Rah.al. N:o 367.
17165:
17166:
17167:
17168:
17169: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta kuuden professorin-
17170: viran perustamiseksi Pohjois-Suomen tutkimuslaitokseen.
17171:
17172:
17173: E d u s k u n n a 11 e.
17174:
17175: Laki Oulun yliopistosta edellyttää, että Ottaen huomioon Lapin alueen erikoisky-
17176: yliopiston yhteydessä toimii Pohjois-Suomen symykset ja tutkimustyön tärkeyden, olisi
17177: tutkimuslaitos, jonka vaihtuvat professorit tarkoituksenmukaista perustaa Rovaniemelle
17178: suorittavat ja ohjaavat Pohjois-Suomen eri, osasto, josta ohjattaisiin Lapin läänin
17179: koiskysymysten tutkimista. Tämän tutkimus- alueelle kohdistuvaa tutkimusta.
17180: laitoksen toiminnan alkuunsaattamista, jota Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17181: eduskunta on jo kiirehtinyt, ei hallitus ole nioittaen,
17182: sisällyttänyt vuoden 1961 budjettiesitykseen.
17183: Kuitenkin olisi välttämätöntä, että tutkimus- että Eduskunt.a ottaisi vuoden 1961
17184: työ saataisiin käyntiin ja kun pätevien tutki- tulo- ja menoarvion 10 Pl. VI luvun
17185: jain kiinnittäminen erikoiskysymysten selvit- 1 momentille lisäyksenä 8 665 920
17186: telyyn voi viedä pitkänkin ajan, olisi tutki- markkaa kuuden professorinviran (37
17187: muslaitoksen professorinvirat perustettava ja pl.) perustamiseksi Pohjois-Suomen
17188: täytettävä sitten tutkimusalan asettamien tutkimuslaitokseen.
17189: vaatimusten mukaisesti.
17190: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
17191:
17192: Kerttu Saalasti. Hannes Paaso.
17193: Vilho Våyrynen. Akseli Paarman.
17194:
17195:
17196:
17197:
17198: 52 E 644/60
17199: 1330
17200:
17201: IV,478. - Rah.al. N: o 368.
17202:
17203:
17204:
17205:
17206: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta hallakoeaseman va-
17207: kinaistamista varten.
17208:
17209:
17210: E d u s k u n n a ll e.
17211:
17212: Vuodesta 1951 lähtien on hallantutkimus- toiminnan johdossa on tohtorin pätevyyden
17213: laitoksen menoihin myönnetyn määrärahan omaava tutkija, minkä vuoksi virka on ase-
17214: turvin toiminut Pelsonsuolla maatalouden tettava maatalouden tutkimuskeskuksen eri-
17215: tutkimuskeskuksen tilapäinen hallakoeasema. koistutkijan viran palkkausluokkaan.
17216: Vuoden 1960 menoarviossa on 11 Pl. XIV: 18 Hallakoeaseman johtajan palkkausta var-
17217: (Erikoiskokeet ja tutkimukset) momentin ten olisi 11 Pl. XIV luvun 11 momentille
17218: kohdalla varattu tätä tarkoitusta varten otettava lisäyksenä peruspalkkaa (33 pl.)
17219: 2 465 410 markkaa. Hallakoeasemalle on ra- varten 1 056 300 markkaa, ikälisiin 376 500
17220: kennettu sen toiminnan kannalta välttämät- markkaa sekä kalliinpaikanlisään 30 420
17221: tömimmät rakennukset ja hankittu tutkimus- markkaa eli yhteensä 1463 220 markkaa,
17222: välineistöä. Koeasemalla on tilapäinen koe- hallakoeaseman apulaisten ja työväen palk-
17223: aseman johtaja sekä kenttämestari. Koease- kaukseen saman luvun 12 momentille 819 424
17224: man saadessa lisää rakennuksia ja tutkimus- markkaa sekä hallakoeaseman muita menoja
17225: välineitä eivät sen toimintamahdollisuudet varten saman luvun 14 momentille 1208 410
17226: ole viime vuosina kuitenkaan parantuneet, markkaa. Tällöin voitaisiin hallantutkimus-
17227: syystä että palkkaus- ja tarvikemenoja var- laitoksen menoihin 11 Pl. XIV luvun 18 mo-
17228: ten ei ole myönnetty tarvittavia määrära- mentin kohdalle varatut 2 787 834 markkaa
17229: hoja. Koeaseman johtajan viran tilapäisyy- poistaa. Nettolisäys olisi siis 703 220 mark-
17230: den vuoksi koeaseman ensimmäinen,. erittäin kaa, mikä johtuisi yksinomaan koeaseman
17231: pätevä johtaja siirtyi muihin tehtäviin johtajan viran vakinaistamisesta.
17232: vuonna 1957 ja saman tapauksen odotetaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17233: uusiutuvan, ellei olosuhteissa saada aikaan pi- nioittaen,
17234: kaista parannusta. Lisäksi on otettava huo-
17235: mioon, että koeasema toimii syrjäisellä seu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
17236: dulla vankilaympäristössä. Jollei koeasemaa tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIV lu-
17237: vakinaisteta ja sille varata riittäviä määrä- vun 11 momentille lisäyksenä 1 463 220
17238: rahoja jatkuvaa menestyksellistä toimintaa markkaa, 12 momenUlle 819 424 mark-
17239: varten, ei koeasema voi täyttää sille asetet- kaa ja 14 momentille 1208 410 mark-
17240: tuja tehtäviä. Hallantutkimuksen menestyk- kaa hallakoeaseman vakinaistamista
17241: sellinen johtaminen edellyttää, että tämän varten.
17242: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
17243:
17244: Kerttu Saalasti. Niilo Ryhtä. Marja Lahti.
17245: Martti Salminen. Artturi J'åmsen. Hannes Paaso.
17246: 1331
17247:
17248: IV,479. - Rah.al. N:o 369.
17249:
17250:
17251:
17252:
17253: Salin ym.: Määrärahan osoittamisesta punakaartilaisten hau-
17254: tojen kunnostamiseen.
17255:
17256:
17257: Eduskunnalle.
17258:
17259: Vuoden 1918 kansalaissodassa punakaartin kaan. Oikeudenmukaista ja sivistysvaltion
17260: riveissä kaatuneiden hautoja on eri puolilla arvon mukaista kuitenkin on, että valtio
17261: maatamme vielä kunnostamatta ja hoita- kunnostaa ja huoltaa kansalaissodassa hen-
17262: matta. Eduskunnan osoittamalla 1 miljoonan kensä menettäneiden vainajien viimeiset lepo-
17263: markan määrärahalla on tosin voitu kunnos- sijat.
17264: taa eräitä hautapaikkoja, mutta kaikkien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17265: kunnostamiseen ei määräraha riittänyt, koska
17266: siitä oli osa käytettävä myös hoitokustannuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
17267: siin. tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
17268: Vuoden 1961 talousarvioesitykseen hallitus kan siirtomäärärahan punakaartilais-
17269: ei ole osoittanut tarkoitukseen varoja Ollen- ten hautojen kunnostamiseen.
17270: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
17271:
17272: Toivo Salin. Eino Roine.
17273: Rainer Virtanen. Inkeri Virtanen.
17274: Yrjö Murto. Aleksi Kiviaho.
17275: Judit Nederström-Lunden. Pauli Puhakka.
17276: Esa Hietanen. Eino Tainio.
17277: Hugo Manninen. Veikko Rytkönen.
17278: Toivo Niiranen. Toivo A.svik.
17279: Usko Seppi. Martti Linna.
17280: Väinö R. Virtanen. Eemeli Lakkala.
17281: H. Tauriainen. Irma Torvi.
17282: 1332
17283:
17284: IV,480. - Rah.aJ. N: o 370.
17285:
17286:
17287:
17288:
17289: Salin ym.: Määrärahan osoittamisesta työstökoneiden hankki-
17290: mista varten valtionrautateiden Hyvinkään konepajalle.
17291:
17292:
17293: E d u s k u n n a 11 e.
17294:
17295: Valtionrautateiden Hyvinkään konepaja on ehdottomasti on riittämätön. Lähivuosien
17296: rakennettu VR: n vetokaluston korjausta ja aikana tulee tavaravaunujen ja vetokaluston
17297: uusimista varten. Konepajalie määrätyt höy- tarve rautateillä suuresti lisääntymään, ja
17298: ryvetureiden korjaustyöt on suunnitelmien sentähden on huomioitava, että VR:n Hy-
17299: mukaisesti suoritettu. Konepajan työmenetel- vinkään konepajan on yhteistoiminnassa
17300: miä rationalisoimalla on luotu edellytykset maamme muiden veturitehtaiden kanssa
17301: tuotannon kohottamiseen. Rautateiden veto- osallistuttava uuden vetokaluston valmistuk-
17302: kaluston uudistaminen dieselkäyttöiseksi on seen. Hyvinkään konepajan tuotantoa voi-
17303: johtanut höyryvetureiden korjauksen jatku- daan huomattavasti nykyisestään lisätä, jopa
17304: vaan vähentymiseen. Rautatiehallituksen kaksinkertaistaa, näin saadaan yleiskustan-
17305: suunnitelman mukaan siirretään höyryvetu- nukset vähentymään, kilpailukyky lisäänty-
17306: reiden korjaus kokonaisuudessaan VR: n Kuo- mään, ja konepajan avarat tilat taloudelli-
17307: pion konepajaan, ja Hyvinkään konepajan sesti kannattavaan käyttöön.
17308: toiminta keskitetään dieselvetureiden kor- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17309: jaukseen. Dieselvetureiden varaosien valmis-
17310: taminen tullaan myös suorittamaan Hyvin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
17311: kään konepajassa. Tätä tarkoitusta varten tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
17312: on välttämätöntä uudistaa vanhentunutta markan suuruisen määrärahan diesel-
17313: työstökoneistoa, ja hankkia erikoiskoneita vetureiden korjaukseen ja varaosien
17314: varaosien valmistamista varten. Talousar- valmistamiseen tarvittavien työstäko-
17315: viossa on varattu vain 60 miljoonaa mark- neiden hankkimiseksi VR:n Hyvin-
17316: kaa työstökoneiden hankintaa varten VR:n kään konepajalle.
17317: kaikille konepajoille yhteen_sä, joka summa
17318: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
17319:
17320: Toivo Salin. Veikko Kansikas.
17321: E. Hietanen. Toivo Asvik.
17322: Rainer Virtanen. Aleksi Kiviaho.
17323: Aarne Pulkkinen. Veikko Rytkönen.
17324: Gösta Rosenberg. Eino Roine.
17325: Eemeli Lakkala.
17326: 1333
17327:
17328: IV,481. - Rab.al. N: o 371.
17329:
17330:
17331: Salmela-Järvinen ym..: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi
17332: Ensi Kotien rakennuskustannuksiin.
17333:
17334: E d u s k u n n a ll e.
17335:
17336: Vv. 1955 ja 1956 oli valtion talousarvioon Parhaillaan on rakentelun alaisena Vuok-
17337: merkittynä 20 milj. markan suuruinen laina- senlaakson Ensi Koti Imatralla, joka aikoi-
17338: määräraha halpakorkoisten enintään 3% naan sai 2 milj. markan lainavarauksen. Kun
17339: korkoisten lainojen myöntämiseksi Ensi Ko- kuitenkin ensimmäiset kodin rakennuksen
17340: tien rakentamiskustannuksiin tai kalliskor- piirustukset hylättiin sosiaaliministeriössä
17341: koisten lainojen kuoletuksiin ja v. 1957 oli epäonnistuneina ja oli valmistettava uudet,
17342: edelleen vielä näitä lainoja varten merkit- viivästytti tämä rakennustöiden alkamista
17343: tynä samaan tarkoitukseen 14 milj. mk. niin että lainaa ei säädettynä aikana voitu
17344: Näistä määrärahoista saivat useat Ensi Ko- nostaa. Näin ollen se on palautunut valtiolle
17345: dit erisuuruisia lainoja, jotka suuresti hel- käyttämättömänä.
17346: pottivat näiden kotien taloudellista asemaa. Oikeus ja kohtuus kuitenkin on, että tämä-
17347: Vuoden 1960 aikana joudutaan näistä lai- kin Ensi Koti saisi hyväkseen saman edun,
17348: noista jo maksamaan kuoletuksia, joten varat joka on tullut muidenkin laitosten osaksi
17349: vähitellen palautuvat valtion kassaan. halpakorkoisen lainan muodossa. Eräät muut-
17350: Ensi Koti-toiminta on lähes kaksikymmen- kin myöhemmin rakennetut kodit ovat edel-
17351: vuotisen toimintansa aikana osoittautunut leen suurissa vaikeuksissa, sillä sekä kallis-
17352: tarpeenvaatimaksi ja tähän mennessä ovat jo korkoiset rakennuslainat, että myös valtion
17353: tuhannet äidit ja pikkulapset saaneet läm- myöntämät lainat erääntyvät nyt yhtaikaa
17354: pimän tyyssijan Ensi Kotien suojissa. Laissa maksettaviksi. Laitosten vaikean tilan hel-
17355: lastenkotien valtionavusta v:lta 1950 sano- pottamiseksi olisi siis edelleen tarpeen saada
17356: taan, että äiti- ja lapsikodit, jollainen Ensi lainoja halvemmalla korolla ja pitkäaikai-
17357: Kotikin on, voivat saada avustusta kodin semmin lainaehdoin.
17358: perustamiskuluihin enintään puolet sosiaali- Käsityksemme mukaan on täysin oikeuden-
17359: ministeriön hyväksymistä kustannuksista. Tä- mukaista, että nuoret, yksinäiset äidit, joilla
17360: hän mennessä eivät lastenkodit enempää ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia selviy-
17361: kuin Ensi Koditkaan ole voineet saada tyä yksinään elämänsä ensimmäisistä suu-
17362: tällaista avustusta kuin ehkä 2-3% perus- rista vaikeuksista, saisivat hyväkseen edes
17363: tamiskuluistaan. Tämän lisäksi on saatu osittain samanlaisen tuen, jonka valtio tar-
17364: näitä lainoja, joilla kuitenkin on sangen ly- joaa asuntoavustuslainojen muodossa vau-
17365: hyt kuoletusaika, jopa vain 5 vuotta, joten raammassakin asemassa oleville kansalaisille.
17366: ne yhtäkkiä tultuaan suoritettaviksi sangen Ehdotammekin senvuoksi kunnioittaen,
17367: raskaasti vaikeuttavat kotien taloutta. So-
17368: siaalisten laitosten rakentaminen ja ylläpitä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
17369: minen kalliskorkoisten lainojen varassa muo- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
17370: dostuu niitä perustaville järjestöille sangen uudelle momentille 20 miljoonaa mark-
17371: raskaaksi ja kuitenkin on kysymyksessä huol- kaa, enintään 3 % pitkäaikaisten lai-
17372: tomuoto, jota nykyisessä yhteiskunnassa ei nojen myöntämiseksi Ensi Kotien ra-
17373: enää voida jättää huomiotta. kennuskustannuksiin tai rakentamis-
17374: velkojen lyhentämiseen.
17375: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
17376:
17377: Martta Salmela-Järvinen. Sylvi Siltanen.
17378: Aili Siiskonen. Anni Flink.
17379: Impi Lukkarinen. Meeri Kalavainen.
17380: Vappu Heinonen. Lempi Lehto.
17381: 1334
17382:
17383: N,482. - Rah.al. N: o 372.
17384:
17385:
17386:
17387: Salminen: Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimääräisten
17388: toimien perustamiseksi maatalouden tutkimuskeskuksen
17389: paikalliskoetoimistoon.
17390:
17391:
17392: E d u s k u n n a 11 e.
17393:
17394: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- toimiston toimet saman luvun 15 momentin
17395: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1961 pe- kohdalla.
17396: rustelujen 11 pääluokan XIV luvun 15 mo- Kun on pidettävä tarkoituksenmukaisem-
17397: mentin c kohdassa on ehdotettu maatalouden pana, että myös paikalliskoetoimiston toimen-
17398: tutkimuskeskuksen paikalliskoetoimistoon pal- haltijoiden asema on yhtä vakaa kuin tutki-
17399: kattavaksi tilapäisinä toimihenkilöinä tutkija muskeskuksen osastoissa toimivien tutkijoi-
17400: 27 pl. ja toimistoapulainen (10 pl.). Lisäys den ja toimistoapulaisten, kun taas tilapäi-
17401: on merkitty palkkioina 1 269 300 mk ja vas- sinä toimihenkilöinä asianomaiset määrättäi-
17402: taava vähennys on ehdotettu saman pääluo- siin hoitamaan tehtäväänsä enintään kalen-
17403: kan XXV luvun ( 17) momentin kohdalla. terivuodeksi kerrallaan, ja varsinkin kun ky-
17404: Näin ollen kysymyksessä on asiallisesti mää- symyksessä olevat toimet on perustettu tila-
17405: rärahan siirto momentilta toiselle. päisinä vuonna 1952 ja tointen nykyiset hal-
17406: Paikalliskoetoimistossa on vuodesta 1950 tijat ovat hoitaneet tehtäväänsä kumpainen-
17407: suoritettu viljavuustutkimukseen liittyviä kin ·vuodesta 1957, niin olisi hallituksen esi-
17408: kenttäkokeita 11 Pl. XXV: 17 momentin va- tyksen perustelujen 11 Pl. XIV: 15 momen-
17409: roilla. Tästä työstä on saatu erittäin myön- tin c kohdan perustelua muutettava siten,
17410: teisiä kokemuksia. Niinpä tällaisen koetoi- että maatalouden tutkimuskeskuksen paikal-
17411: minnan toimesta on voitu tähän mennessä liskoetoimistoon perustetaan ylimääräisen tut-
17412: selvittää monia koko valtakunnalle tärkeitä kijan (27 pl.) ja ylimääräisen toimistoapu-
17413: kysymyksiä. laisen (10 pl.) toimet. Tarkoitusta varten
17414: Kun eduskunta vastauksessaan hallituksen olisi varattava vuosipalkkioihin 1158 600
17415: esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuo- markkaa ja kalliinpaikanlisiin 110 700 mark-
17416: delle 1960 ilmoitti esitykseen tekemistään kaa eli yhteensä 1 269 300 markkaa. Muutos
17417: muutoksista 11 Pl. XXV: 17 momentin koh- ei aiheuttaisi lisäystä, koska vastaava vähen-
17418: dalla odottavansa, että hallitus vastaisia me- nys voitaisiin tehdä saman luvun 17 mo-
17419: noarvioesityksiä laatiessaan pyrkii jakamaan menttiin. ·
17420: momentin määrärahan niin, että menoarvioon Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
17421: kutakin eri käyttötarkoitusta varten merki- tan,
17422: tään erillinen määräraha, niin hallitus on
17423: kysymyksessä olevassa esityksessään ehdot- että Eduskunta ottaisi maatalouden
17424: tanut 11 Pl. XIV luvun palkkausmomen- tutkimuskeslmksen paikalliskoetoimis-
17425: teille siirrettäväksi maatalouden tutkimuskes- toon ylimääräisen tutkijan toimen
17426: kuksen palkkauksiin käyttämät 11 Pl. (27 pl.) ja ylimääräisen toimistoapu-
17427: XXV: 17 momentin varat ja ehdottanut laisen toimen (10 pl.) perustamista var-
17428: näillä varoilla perustetut tilapäiset toimet ten lisäystä vuoden 1961 tulo- ja me-
17429: muutettavaksi ylimääräisiksi toimiksi, paitsi noarvioon 11 Pl. XIV luvun 15 mo-
17430: liikkuvan koeaseman johtajan toimet 11 Pl. mentille 1 269 300 markkaa.
17431: XIV: 11 momentin kohdalla ja paikalliskoe-
17432: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
17433:
17434: Martti Salminen.
17435: 1335
17436:
17437: IV,483. - Rah.al. N: o 373.
17438:
17439:
17440: Salminen ym..: ll!äärärahan osoittamisesta kahden ylimääräi-
17441: sen koeaseman johtajan toimen perustamista varten.
17442:
17443: E d u s k u n n a ll e.
17444:
17445: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- näillä varoilla perustetut tilapäiset toimet
17446: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1961 pe- muutettavaksi ylimääräisiksi toimiksi, paitsi
17447: rustelujen 11 pääluokan XIV luvun 11 mo- liikkuvan koeaseman johtajan toimet 11 Pl.
17448: mentin b kohdassa on ehdotettu Keski-Suo- XIV: 11 momentin kohdalla ja paikalliskoe-
17449: men ja Keski-Pohjanmaan liikkuvaa koetoi- toimiston toimet saman luvun 15 momentin
17450: mintaa varten palkattavaksi kaksi tilapäistä kohdalla.
17451: liikkuvan koeaseman johtajaa (31 pl.). Li- Kun on pidettävä tarkoituksenmukaisem-
17452: säys on merkitty palkkioina 1 897 800 mk ja pana, että myös perustavaa laatua olevaa
17453: vastaava vähennys on ehdotettu saman pää- maataloudellista tutkimustyötä suorittavien
17454: luokan XXV luvun (17) momentin kohdalla. liikkuvien koeasemien johtajien asema on
17455: Näin ollen kysymyksessä on asiallisesti mää- yhtä vakaa kuin tutkimuskeskuksen osas-
17456: rärahan siirto momentilta toiselle. toissa toimivien tutkijoiden, kun taas tila-
17457: Liikkuva koetoiminta on aloitettu Keski- päisinä toimihenkilöinä asianomaiset määrät-
17458: Suomen alueella vuonna 1951 ja Keski-Poh- täisiin hoitamaan tehtäväänsä enintään ka-
17459: janmaan alueella 1953. Liikkuvan koetoimin- lenterivuodeksi kerrallaan, ja varsinkin kun
17460: nan työstä on saatu erittäin myönteisiä ko- Keski-Suomen liikkuvan koeaseman johtaja
17461: kemuksia. On osoittautunut, että liikkuva on hoitanut tätä tehtävää vuodesta 1951 ja
17462: koetoiminta sopii joustavien työtapojensa Keski-Pohjanmaan liikkuvan koeaseman joh-
17463: ansiosta erityisen hyvin alueellisesti laajaan taja vuodesta 1954, niin olisi hallituksen esi-
17464: ja sääoloiltaan sekä maaperäitään suuresti tyksen perustelujen 11 Pl. XIV: 11 momen-
17465: vaihtelevaan Keski-Suomeen kuin myös vas- tin b kohdan perustelua muutettava siten,
17466: taavasti Keski-Pohjanmaalle. Niinpä tällai- että Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan
17467: sen koetoiminnan toimesta on voitu tähän liikkuvaa koetoimintaa varten ehdotetaan
17468: mennessä selvittää monia maakunnallisesti perustettavaksi kaksi ylimääräistä liikkuvan
17469: tärkeitä kysymyksiä sekä Keski-Suomessa koeaseman johtajan tointa (31 pl.). Muutos
17470: että Keski-Pohjanmaalla. ei aiheuttaisi muuta lisäystä kuin ik:älisiin
17471: Kun eduskunta vastauksessaan hallituksen 621 600 mk, koska vuosipalkkioihin tarvittava
17472: esitykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuo- 1897 800 markan määrä voitaisiin vähentää
17473: delle 1960 ilmoitti esitykseen tekemistään saman luvun 17 momentilta.
17474: muutoksista 11 Pl. XXV: 17 momentin koh- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
17475: dalla odottavansa, että hallitus vastaisia tamme,
17476: menoarvioesityksiä laatiessaan pyrkii jaka-
17477: maan momentin määrärahan niin, että meno- että Eduskunta ottaisi Keski-Suo-
17478: arvioon kutakin eri käyttötarkoitusta varten men ja Keski-Pohjanmaan liikkuvaa
17479: merkitään erillinen määräraha, niin hallitus koetoimintaa varten perustettavan kah-
17480: on kysymyksessä olevassa esityksessään eh- den ylimääräisen koeaseman johtajan
17481: dottanut 11 Pl. XIV luvun palkkausmomen- toimen (31 pl.) perustamiseksi vuo-
17482: teille siirrettäväksi maatalouden tutkimus- den 1961 tulo- ja menoarvion 11 Pl.
17483: keskuksen palkkauksiin käyttämät 11 Pl. XIV luvun 11 momentille lisäyksenä
17484: XXV: 17 momentin varat ja ehdottanut 2 519 400 markkaa.
17485: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
17486:
17487: Martti Salminen. Mauno Pohjonen.
17488: Onni Peltonen. Viljami Kalliokoski.
17489: Arvo Ahonen.
17490: 1336
17491:
17492: IV,484. - Rah.al. N:o 374.
17493:
17494:
17495:
17496:
17497: Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulu-
17498: stipendien tarkistamista varten.
17499:
17500:
17501: E d u s k u n n a 11 e.
17502:
17503: Laki korkeakoulustipendeistä, joka astui taavasti noudattamalla sanottuja säännöksiä.
17504: voimaan nykyisessä muodossaan 5 päivänä Stipendi ja avustus tasoitetaan tällöin lähim-
17505: kesäkuuta 1953 (muutettu 1 § :n osalta 13 pään sellaiseen lukuun, jonka kahdeksas osa
17506: marraskuuta 1959, jolloin Oulun yliopisto on kahdellakymmenellä viidellä jaollinen."
17507: lisättiin korkeakoulujen luetteloon) merkitsi Vuonna 1953 oli virkamiesten palkkain-
17508: oleellista parannusta lahjakkaiden vähäva- deksi 102, jolloin stipendien suuruus vah-
17509: raisten ylioppilaiden opintomahdollisuuksiin. vistettiin. Tämän jälkeen ei stipendejä ole
17510: Tällöin säädettiin, että vuosittain myönnet- tarkistettu huolimatta virallisen elinkustan-
17511: tään tuhat viidenkymmenenkuudentuhannen nusindeksin ja virkamiespalkkojen noususta.
17512: markan suuruista kokostipendiä, tuhat kol- Kun virkamiesten palkkaindeksi kesäkuussa
17513: menkummenenkuudentuhannen markan suu- 1960 oli 163, merkitsee tämä 59.8 % :n nou-
17514: ruista puolistipendiä, tuhat yhdentoistatu- sua. Stipendien reaaliarvo on vuodesta 1953
17515: hannen markan suuruista opiskeluvälinesti- oleellisesti huonontunut ja valtion vähäva-
17516: pendiä, sata kahdeksankymmenentuhannen raisille lahjakkaille opiskelijoille antama ta-
17517: markan suuruista tutkimusstipendiä sekä vie- loudellinen tuki vastaavasti vähentynyt. Kun
17518: raspaikkakuntalaisen lisiä, joiden suuruus on on tärkeätä, että tämä tuki pysyisi ainakin
17519: neljätoistatuhatta markkaa. Kaikkiaan siis sillä tasolla, miksi se vuonna 1953 vahvis-
17520: on haettavissa yhteensä kaksituhatta koko- tettiin, ehdotamme kunnioittaen,
17521: ja puolistipendiä eli koko- tai puolistipendi
17522: keskimäärin kymmentä korkeakouluissa opis- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
17523: kelevaa kohden. vuoden 1961 tulo- ja menoarvion 10
17524: Korkeakoulustipendejä koskevan lain (252/ Pl. XIX luvun 5 momentille kuusi-
17525: 53) 11 § :ssä säädetään: ,Jos valtion viran kymmentäyhdeksänmiljoonaa yhdek-
17526: tai toimen haltijain palkkausta tarkistetaan sänsataatuhatta markkaa käytettäväksi
17527: voimassa olevien säännösten nojalla virallisen korkeakoulustipendien ja tutkimussti-
17528: elinkustannusindeksin muutosten johdosta, pendien sekä avustusten tarkistami-
17529: voidaan tämän lain 3, 4, 5 ja 6 § :ssä maini- seksi korkeakoulustipendeistä annetun
17530: tut stipendit ja avustukset tulo- ja menoar- lain (252/53) 11 §:ssä mainitulla ta-
17531: vion rajoissa valtioneuvoston antamien tar- valla.
17532: kempien ohjeiden mukaisesti tarkistaa vas-
17533: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
17534:
17535: Jussi Saukkonen. Armas Leinonen.
17536: Olavi Lähteenmäki. Sylvi Siltanen.
17537: Olli Aulanko. Juha Rihtniemi.
17538: Reino Ala-Kulju. Päiviö Hetemäki.
17539: Harras Kyttä. Erkki Koivisto.
17540: 1337
17541:
17542: IV,485. - Rah.al N:o 375.
17543:
17544:
17545:
17546:
17547: Saukkonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suo-
17548: men Sanomalehtimiesten Liiton valtionavustukseen.
17549:
17550:
17551: E d u s k u n n a 11 e.
17552:
17553: Valtion v. 1961 tulo- ja menoarviossa on että ulkomaisia opintomatkoja varten. Edellä
17554: 10 Pl:n XVIII luvun 7 mom. kohdalle mer- mainittujen velvoitusten ohella Suomen Sa-
17555: kitty Suomen Sanomalehtimiesten Liitolle nomalehtimiesten Liiton kansainväliset suh-
17556: 1 000 000 markan suuruinen valtionavustus. teet ja toiminta nielevät oman osuutensa niu-
17557: Avustusmääräraha on ollut sama vuodesta koista käyttövaroista.
17558: 1951 alkaen. Sanotun vuoden jälkeen on ra- Jos Suomen Sanomalehtimiesten Liitolle
17559: hanarvo kuitenkin olennaisella tavalla hei- tulo- ja menoarvioon otettua avustusmäärä-
17560: kentynyt ja toisaalta se toiminta, jonka tu- rahaa lisätään 500 000 markalla, parantaisi
17561: kemiseen em. määräraha aikanaan on myön- se olennaisella tavalla liiton mahdollisuuk-
17562: netty, huomattavasti laajentunut, joten mää- sia harjoittaa sivistyksellistä ja sosiaalista
17563: räraha on käynyt tarkoitukseensa riittämät- toimintaan..<Ja sekä loisi pohjan kansainväli-
17564: tömäksi. sen toiminnnan laajentamiselle.
17565: Suomen Sanomalehtimiesten Liitto suorit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17566: taa jäsenistönsä - maamme sanomalehden- nioittaen,
17567: toimittajain - piirissä varsin kunnioitetta-
17568: vaa sosiaalista avustustoimintaa myöntämällä että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
17569: sairaus-, hautaus- ja orpoavustuksia. Sen li- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVIII lu-
17570: säksi sanottu liitto edistää sanomalehdentoi- vun 7 momentille 500 000 markkaa
17571: mittajain ammattikasvatusta rahoittamana lisäyksenä Suomen Sanomalehtimiesten
17572: kursseja ja myöntämällä stipendejä sekä koti- Liiton valtionavustukseen.
17573: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
17574:
17575: Jussi Saukkonen. Olavi Lähteenmäld.
17576: K. F. Haapasalo. Harras Kyttä.
17577: Juha Rihtniemi.
17578:
17579:
17580:
17581:
17582: 53 E 644/60
17583: 1338
17584:
17585: IV,486. - Rah.al. N: o 376.
17586:
17587:
17588:
17589:
17590: Saukkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
17591: Vajaaliikkeisten Kunto r.y:n toimintaa varten.
17592:
17593:
17594: E d u s k u n n a 11 e.
17595:
17596: Maassamme toimii yhdistys Vajaaliikkeis- muodostuvat huomattavasti korkeammiksi
17597: ten Kunto - Bot :för Rörelsehämmade r.y., kuin normaali lastentarhojen.
17598: jonka tarkoituksena on edistää ensisijaisesti Kesäkursseilla saavat maaseudun äidit
17599: vajaaliikkeisten aivovauriolasten (va-lasten) asiantuntevaa opetusta lastensa kuntoutta-
17600: hoitoa, huoltoa ja kuntouttamista. misessa ja hoidossa, johon heillä ei muutoin
17601: Yhdistyksellä on Helsingissä ja Jyväsky- olisi sanottavia mahdollisuuksia. Tämä toi-
17602: lässä va-lasten tutkimuspoliklinikat ja las- mintamuoto on maaseudun va-lapsia ajatel-
17603: tentarhat. Lisäksi yhdistys järjestää kesä- len osoittautunut erittäin hyödylliseksi ja
17604: kursseja maaseudun va-lapsille ja heidän olisi ko. toimintaa tarpeellista laajentaa.
17605: äideilleen. Yllämainittujen laitosten ja kurssien brut-
17606: Em. laitoksissa pääsi v. 1959 tutkimus- ja tomenot, hallinnolliset ym. menot poisluet-
17607: hoitotoimenpiteistä osallisiksi yhteensä 638 tuina on kuluvana vuonna arvioitu 9 590 890
17608: lasta (ed. v. n. 500). Lasten lukumäärä on mk:ksi ja laitosten laajentumisesta ja kustan-
17609: vuosi vuodelta kasvanut va-lasten ongelmien nustason noususta johtuen v. 1961 yli
17610: tultua yhä laajemmin tunnetuiksi. 10 000 000 mk :ksi.
17611: Koska em. laitokset ovat osoittautuneet
17612: Yhdistyksen poliklinikoissa suoritetaan V:l- tarkoitustaan vastaaviksi ja välttämättömiksi,
17613: lasten perusteellinen tutkimus, annetaan yk- olisi yhdistyksen saatava valtionapua mai-
17614: silölliset hoito-ohjeet ja seurataan heidän ke- nittujen laitosten toiminnan turvaamiseksi
17615: hitystään ajoittaisilla uusintakäynneillä. ja Pohjois- ja Itä-Suomen tarpeita palvele-
17616: Lastentarhoissa saavat va-lapset päivittäi- vien va-tutkimuspoliklinikoiden ja muiden
17617: sin monipuolista henkistä ja fyysillistä kun- toimintamuotojen aikaansaamiseksi.
17618: toutusta ja aika-ajoin suoritettavilla lääkärin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17619: tarkastuksilla ja testauksilla seurataan hei- nioittaen,
17620: dän kehitystään.
17621: V ajaaliikkeisyydestä johtuen on lapset kul- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
17622: jetettava autoilla lastentarhaan ja kotiin. tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XI luvun
17623: Askarteluterapia, lääkitysvoimistelu ja puhe- uudelle momentille 3 500 000 markkaa
17624: opetus ovat olennaisia tekijöitä päivittäiselle avustuksena Vajaaliikkeisten Kunto-
17625: kuntouttamistyölle. Em. seikoista johtuu, Bot för Rörelsehämmade r.y :n toi-
17626: että va-lastentarhojen ylläpitokustannukset mintaa varten.
17627: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
17628:
17629: Jussi Saukkonen. Olli Aulanko.
17630: Olavi Lähteenmäki. Aune Innala.
17631: 1339
17632:
17633: IV,487. - Rah.al. N: o 377.
17634:
17635:
17636:
17637:
17638: Saura ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien osastojen pe-
17639: rustamiseksi Mynämäen kotiteollisuuskouluun.
17640:
17641:
17642: E d u s k u n n a ll e.
17643:
17644: Kun kotiteollisuusoppilaitoksissa on osoit- osastoja varten olisi perustettava 1 vakinai-
17645: tautunut olevan tarvetta vuosittain lisätä nen (19 pl.) ja 1 ylimääräinen (16 pl.) ko-
17646: ammatillisen työn opetuksen osuutta, on ope- neenkorjaustyön ammattiopettajan, 1 vaki-
17647: tuksen tehostamiseksi ajan vaatimalla tavalla nainen (19 pl.) ja 1 ylimääräinen (16 pl.)
17648: saatava perustetuksi eräisiin suurimpiin ja rakennustyön ammattiopettajan sekä 1 va-
17649: paraikaa opetustilojaan laajentaviin oppilai- kinainen (19 pl.) ompelutyön ammattiopetta-
17650: toksiin sekä vakinaisia että ylimääräisiä am- jan toimi, joita varten tarvitaan elo-joulu-
17651: mattiopettajain toimia. kuuksi 1961 palkkoina ja ylituntipalkkioina
17652: Vuoden 1961 syksyksi valmistuva huomat- 1 705 000 markkaa. Uusien osastojen peru-
17653: tavin laajennus toteutetaan Mynämäen mies- tamiskustannuksiin tarvitaan 6 000 000 mark-
17654: kotiteollisuuskoulussa, jossa nykyään toimi- kaa.
17655: van kahden osaston lisäksi on tarkoitus pe- Kaikkeen edelläolevaan viitaten ja huo-
17656: rustaa maatalouskoneiden korjausosasto ja mioon ottaen sen, että tämän oppilaitoksen
17657: rakennustyöosasto. Lisäksi laajentuvaan oppi- laajentamistoimenpiteellä on tarkoitus luoda
17658: laitokseen rakennetaan huonetilat naiskoti- huomattava lisä Varsinais-Suomen maaseutu-
17659: teollisuuskoulun ompelutyöosastoa varten, väestön nuorison ammatilliselle kouluttami-
17660: minkä jälkeen tästä kunnan omistamasta selle ehdotamme,
17661: oppilaitoksesta tulee erittäin voimakas kou-
17662: lutuskeskus. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
17663: Jotta Mynämäen kotiteollisuuskoulun laa- tulo- ja menoarvioon 7 705 000 markan
17664: jentamisen yhteydessä rakennettavat huone- määrärahan maatalouskoneiden kor-
17665: tilat heti valmistuttuaan, eli syyskuussa 1961 jausosaston, rakennustyöosaston sekä
17666: saataisiin tehokkaaseen käyttöön, olisi edellä ompelutyöosaston perustamista varten
17667: mainitut osastot ja niiden edellyttämät opet- JJ1ynämäen kotiteollisuuskouluun.
17668: tajain toimet saatava perustetuiksi. Uusia
17669: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
17670:
17671: Kalervo Saura. Sylvi Siltanen. Mauno Jussila.
17672: Rafael Paasio. Harras Kyttä. Olavi Lähteenmäld..
17673: 1340
17674:
17675: IV,488. - Rah.al. N:o 378.
17676:
17677:
17678:
17679:
17680: Savela ym..: Määrärahan osoittamisesta Kortesjärvelle perus-
17681: tettavaa oppikoulua varten.
17682:
17683:
17684: E d u s k u n n a ll e.
17685:
17686: Kortesjärven kunta on useita kertoja ano- Kortesjärvelle perustettavaa uutta oppi-
17687: nut kunnallista keskikoulua. Anomus ei ole koulua varten olisikin ensi vuoden tulo- ja
17688: johtanut tulokseen. Kunta on syrjäinen ja menoarvioon merkittävä lisäyksenä seuraavat
17689: vähävarainen. Oppikoulunkäynti tapahtuu määrärahat: 10 Pl. X luvun 6 momentille
17690: nykyisin useissa lähikuntien kouluissa sekä 700 000 markkaa opettajien ja palveluskun-
17691: Pietarsaaren kaupungissa. Näissä kouluissa nan palkkoihin, 10 Pl. X luvun 7 momentille
17692: on yhteensä yli 200 kortesjärveläistä oppi- 100 000 markkaa opetuskaluston ja kirjaston
17693: lasta. Kuntalaisille aiheuttaa lasten koulut- hankkimista varten, 10 Pl. X luvun 8 mo-
17694: taminen matka- ja asumiskustannusten muo- mentille 200 000 markkaa lämmitystä ja va-
17695: dossa suuria ylimääräisiä menoja. Erityisesti laistusta varten, 10 Pl. X luvun 9 momen-
17696: vähävaraisille perheille tuottaa lasten oppi- tille 250 000 markkaa, josta kertamenona
17697: koulunkäynti niin suuria menoja, ettei ete- 150 000 markkaa sekalaisiin menoihin ja 10
17698: viäkään lapsia aina voida kouluun lähettää. Pl. X luvun 12 momentille 300 000 markkaa
17699: Kun lähiseuduilla ei ole ammattikoulujakaan ensimmäisen luokan pulpetteja ja muuta ka-
17700: kuin nimeksi, jää koulutus kaikissa suhteissa lustoa varten eli yhteensä 1 550 000 markkaa.
17701: riittämättömäksi. Näistä syistä on kunta jat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17702: kuvasti pyrkinyt saamaan asiaan korjausta. nioittaen,
17703: Viimeksi on kunta päättänyt lahjoittaa val-
17704: tiolle tontin uutta perustettavaa valtion kes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
17705: kikoulua varten sekä varautunut huolehti- tulo- ja menoarvioon 1 550 000 mark-
17706: maan siitä, että perustettava keskikoulu voisi kaa Kortesjärvelle perustettavaa oppi-
17707: yksiluokkaisena aloittaa toimintansa 1 päi- koulua varten.
17708: vänä syyskuuta 1961 kunnan tarkoitukseen
17709: varaamissa tilapäisissä suojissa.
17710: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
17711:
17712: Veikko Savela. Pentti Pekkarinen. Mauno Pohjonen.
17713: Matti Liinamaa. Esa Timonen. Arvo Pentti.
17714: Eino Uusitalo. Väinö Tikkaoja. Aaar.re ~tila.
17715: Artturi Jämsen. Reino Ala-Kulju. Olavi Lahtela.
17716: Atte Pakkanen.
17717: 1341
17718:
17719: IV,489. - Rah.al. N:o 879.
17720:
17721:
17722:
17723:
17724: Seppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
17725: siksi kunnille ja kylätiekunnille paikallisteiksi otettavien
17726: kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanosta johtuvien kustan-
17727: nusten peittämiseksi.
17728:
17729:
17730: E d u s k u n n a ll e.
17731:
17732: Yleisistä teistä annetun lain voimaanpano- Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja
17733: lain mukaan on kylä- ja kunnantiet luovut- menoarvioksi v. 1961 on esitettu tarkoituk-
17734: tajain toimesta saatettava lain edellyttämään seen ainoastaan 100 miljoonaa markkaa. Teh-
17735: kuntoon. Lain edellyttämät kertakaikkiset tävän laajuuden vuoksi olisi valtion avustet-
17736: kuntoonpanotyöt aiheuttavat kunnille ja ky- tava kuntia ja kylätiekuntia, jotta teiden pa-
17737: lätiekunnille huomattavan suuret menot. rannukset voitaisiin toteuttaa. Monilla seu-
17738: Noudattamalla teiden parannusvaatimuksia, duilla se olisi työllisyydenkin kannalta vält-
17739: on kustannusten arvioitu nousevan 9.5 mil- tämätöntä.
17740: jardiin markkaan. Suurimmiksi nämä menot Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17741: nousevat harvaan asutuilla seuduilla. Esim.
17742: Kainuun maakuntaliiton alueella tekevät liit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
17743: toon kuuluvien yhdentoista kunnan alueella tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V luvun
17744: yhteensä 327.9 miljoonaa markkaa. Nämä 5 momentille lisäyksenä 500 000 000
17745: kustannukset tulevat huomattavasti nosta- markan määrärahan avustuksiksi kun-
17746: maan veroäyrin hintaa, sekä saattavat kylä- nille ja kylätiekunnille paikallisteiksi
17747: tiekunnat erittäin vaikeaan asemaan. Kun otettavien kunnan- ja kyläteiden kun-
17748: teiden kuntoonpanotyöt ovat ajankohtaisia, toonpanosta johtuvien kustannusten
17749: sillä teiden lainmukainen vastaanottoaika lä- peittämiseksi.
17750: hestyy, on kuntoonpanotöihin kiireellisesti
17751: ryhdyttävä.
17752: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
17753:
17754: Usko Seppi. Väinö R. Virtanen. Toivo Niiranen.
17755: Hannes Tauriainen. Siiri Lehmonen. Matti Meriläinen.
17756: Pauli Puhakka. Niilo Nieminen. Martti Linna.
17757: 1342
17758:
17759: IV,490. - Rah.al. N: o 880.
17760:
17761:
17762:
17763:
17764: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi maaseudun
17765: vähävaraisten talouksien sähköistämistä varten.
17766:
17767:
17768: E d u s k u n n a ll e.
17769:
17770: Viimeisten vuosien aikana on maaseudun menoarviosta on määräraha kokonaan pois-
17771: sähköistämistä jatkettu sähköverkostojen ra- tettu. Kuitenkin on tarpeellista, että sähköis-
17772: kentamisen kohdistuessa vielä sähköä vailla tämistä edelleen jatketaan, joten olisi tätä
17773: oleville harvaanasutuille syrjäseuduille. On toimintaa myöskin valtion taholta avustet-
17774: kuitenkin paljon sellaisia seutuja, jotka ovat tava. Tärkeätä on, että syrjäseudutkin sai-
17775: sähköä vailla. J a:keluverkostojen rakenta- sivat sähköä talouselämän käyttöön. Se mer-
17776: mista hidastavat suuret kustannukset, jotka kitsisi edellytyksiä tuotannollisen toiminnan
17777: osaltaan johtuvat siitä, että vielä sähköistä- monipuolistamiselle maatalouden piirissä.
17778: mättömät alueet ovat harvaan asuttuja, jonka Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17779: vuoksi kustannukset tulevat tariffiyksikköä
17780: kohden kalliimmiksi kuin taajaan asutuilla että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
17781: seuduilla. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mark-
17782: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- kaa lainoiksi maaseudun vähävaraisten
17783: noarvioksi kuluvalle vuodelle oli merkitty 10 talouksien sähköistämistä varten.
17784: milj. markkaa, mutta ensi vuoden tulo- ja
17785: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
17786:
17787: Usko Seppi. Hannes Tauriainen. Martti Linna.
17788: Pauli Puhakka. Toivo Niiranen. Väinö R. Virtanen.
17789: Siiri Lehmonen. Matti Meriläinen. Niilo Nieminen.
17790: 1343
17791:
17792: IV,491. - Rah.al. N: o 381.
17793:
17794:
17795:
17796:
17797: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjulan sillan ja
17798: Ruoveden kirkonkylän välisen maantien oikaisua varten.
17799:
17800:
17801: E d u s k u n n a ll e.
17802:
17803: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimesta ko. maantiellä hyvin laaja puutavaran kulje-
17804: on laadittu suunnitelma maantien oikaisemi- tus. Sahattua puutavaraa viedään suoraan
17805: seksi Karjulan sillan-Ruoveden tieosuudella, Mäntyluotoon paikallisilta sahaliikkeiltä.
17806: ja on se tarkistettu uuden tielain mukaisesti. Tien parantaminen alentaisi kuljetuskustan-
17807: Tien oikaisusuunnitelma on laadittu sen nuksia, joten tien kunnostamisella on suuri
17808: vuoksi, että ko. maantie on erittäin mäkinen taloudellinen merkitys.
17809: ja mutkainen sekä heikkorakenteinen, että se Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17810: sellaisenaan on liikenteelle kovin haitallinen
17811: sekä vaarallinen. Tien heikosta kunnosta joh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
17812: tuen on liikennöinti kovin hankalaa. Useana tulo- ja menoarvioon 25 000 000 mar-
17813: keväänä on tie roudan sulaessa niin heikko- kan määrärahan Karjulan sillan ja
17814: kuntoinen, ettei sitä ole voinut liikennöidä Ruoveden kirkonkylän välisen maan-
17815: autoilla ensinkään. tien oikaisua varten.
17816: Tavarain kuljetukset siirtyvät autokulje-
17817: tukseen entistä suuremmassa määrin. Nyt on
17818: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
17819:
17820: Usko Seppi. Leo Suonpää.
17821: Väinö R. Virtanen. Kuuno Honkonen.
17822: 1344
17823:
17824: IV,492. - Rah.al. N: o 382.
17825:
17826:
17827:
17828:
17829: Siiskonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi
17830: perheenäitien lomatoimintaa haitaville järjestöille.
17831:
17832:
17833: E d u s k u n n a ll e.
17834:
17835: Perheenäitien 1omauttamiseen on viime myönnettiin lomakotien kalliskorkoisten lai-
17836: vuosien aikana kiinnitetty entistä laajempaa nojen järjestelyä ja korkojen suorittamista
17837: huomiota ja perheenäidin loman merkitys varten valtionlainoja 10 milj. mk, josta eräät
17838: tunnustettiin erittäin suuriarvoiseksi mm. lomakodit saivat kipeästi kaipaamaansa tu-
17839: vuosilomalain käsittelyn yhteydessä eduskun- kea.
17840: nassa viime keväänä. Perheenäitien lomatoi- Kun aikaisemmin rakennetut lomakodit
17841: minnalla on maassamme jo vanhat perinteet. kaipaavat kipeästi uusia rakennuksia ja en-
17842: Sen aloittivat sosialidemokraattiset naisjärjes- tisiä olisi kunnostettava mm. lämpimänpitä-
17843: töt jo vuosisadan vaiheilla. Myöhemmin tätä viksi, jotta lomatoimintaa voitaisiin harjoit-
17844: toimintaa ovat ryhtyneet hoitamaan useat eri taa ympäri vuoden ja kun myöhemmin ra-
17845: järjestöt. Toiminnan johtamista varten on kennetut lomakodit ovat suurissa vaikeuk-
17846: perustettu keskusjärjestöjäkin mm. Äitien sissa kalliskorkoisten pankkilainojensa maksa-
17847: Lomahuolto r.y., jonka alaisilla järjestöillä misessa, olisi valtion jatkuvasti tuettava tätä
17848: on nyt 28 lomakotia eri puolilla maata. yksimielisesti erittäin tärkeäksi todettua per-
17849: Näissä lomakodeissa lomautettiin v. 1959 va- heenäitien lomatoimintaa myöntämällä loma-
17850: paapaikoilla 1 806 vähävaraista, monilapsista koteja varten halpakorkoisia valtionlainoja.
17851: äitiä ja 1438 lasta, yhteensä 38 141 vrk. Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
17852: Lomatoimintaa ylläpitävillä järjestöillä on
17853: kuitenkin ollut erittäin suuria vaikeuksia että vuoden 1961 tulo- ja menoar-
17854: velkavaroilla hankittujen ja rakennettujen vion 19 Pl. II luvun uudelle momen-
17855: lomakotien kalliskorkoisten lainojen lyhentä- tille otettaisiin 15 miljoonaa markkaa
17856: misessä ja korkojen maksamisessa sekä loma- avustuslainoiksi pääasiassa pM·heenäi-
17857: kotien pitämisessä asianmukaisessa käyttö- tien lomatoimintaa haitaville järjes-
17858: kunnossa. V. 1955 valtion menoarviossa töille.
17859: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
17860:
17861: Aili Siiskonen. Impi Lukkarinen.
17862: Vappu Heinonen. Vilho Turunen.
17863: 1345
17864:
17865: IV,493. - Rah.al. N: o 383.
17866:
17867:
17868:
17869:
17870: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun radium-
17871: kodin rakentamiskustannuksiin.
17872:
17873:
17874: Eduskunnalle.
17875:
17876: Syöpätauteihin sairastuu nykyisin Suo- tilaat joutuvat jonottamaan laitokseen paa-
17877: messa vuosittain noin 10 000 kansalaista. syä jopa kuukausia. Tämän vuoksi Suomen
17878: Syöpäpotilaiden hoitona 'käytetään joko pelk- Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö ovat ryhtyneet
17879: kää leikkaushoitoa, yhdistettyä leikkaus- ja ra:kentamaan Turkuun Turun kaupungin lah-
17880: sädehoitoa ,tai pelkkää sädehoitoa. Lasketaan, joittamalle tontille uutta radiumkotia, jossa
17881: että sädehoitoon määrätään tällä tavoin vuo- ensimmäisen rakennusvaiheen päätyttyä tulee
17882: sittain noin 7 000 uutta potilasta, minkä olemaan täysin sairaalavaatimuksia vastaavat
17883: määrän lisäksi tulevat ne tapaukset, joiden hoitotilat 54: lle potilaalle.
17884: osalta uusintatarkastus tekee jatkohoidon Kun näin suuren rakennushankkeen to-
17885: tarpeelliseksi. Sädehoidossa käyviä potilaita teuttaminen pelkästään yksityisin varoin ja
17886: on näin ollen vuosittain arviolta 10-12 000. lahjoituksiin turvautuen on ylivoimaista ja
17887: Suunnitelmien mukaan tullaan syöpätau- kun pitkäaikaisia pankkiluottoja ei voida ra-
17888: tien sädehoito maassamme keskittämään nel- jattomiin saada, on pidettävä kohtuullisena,
17889: jään tai viiteen sädehoitokeskukseen. Näitä että valtio osallistuu tämän laajaa maakun-
17890: keskuksia olisivat ainakin yliopistosairaalat. taa palvelevan ja yliopistosairaalaa täydentä-
17891: Jotta kustannukset sädehoitolaitosten - vän laitoksen perustamiskustannuksiin. Huo-
17892: jotka erikoislaitteidensa takia ovat tavan- mattakoon :tässä, että syöpäjärjestöjen yllä-
17893: mukaisia sairaalarakennuksia huomattavasti pitämät apusairaalat ovat ylläpidoltaan tul-
17894: kalliimpia - perustamisesta voitaisiin ra- leet erittäin edullisiksi ja että niiden saama
17895: joittaa välttämättömimpään, on riittävän valtionapu on jatkuvasti voitu pysyttää hy-
17896: hoitopaikkamäärän .turvaamiseksi päätetty vin kohtuullisena.
17897: suunnitelmissa turvautua Suomen Syöpäyh- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
17898: distyksen ja Syöpäsäätiön apusairaalaverkos- nioittavasti,
17899: toon. Näiden syöpäjärjestöjen apusairaalat
17900: Helsingissä, Oulussa ja Tampereella ovatkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
17901: riittävän suuret ja ne voivat jo nykyisellään tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
17902: hyvin toimia varsinaisten sädehoitolaitosten tille 20 000 000 markan määrärahan
17903: täydentäjinä. Toisin on laita Turussa. Siellä käytettäväksi Turun Radiumkodin ra-
17904: nyt oleva 25-paikkainen Turun Radiumkoti kentamis- ja perustamiskustannuksiin.
17905: on osoi,ttautunut aivan liian a;htaaksi ja po-
17906: Helsingissä 20 päivänä syy,skuuta 1960.
17907:
17908: Sylvi Siltanen. Paavo Aitio. Urho Kulovaara.
17909: Rafael Paasio. Judit Nederström-Lunden. Olavi Lähteenmäki.
17910: Pentti Niemi. Eino Roine. Erkki Hara.
17911: Harras Kyttä. Inkeri Virtanen. Kalervo Saura.
17912: Vappu Heinonen. Mauno Jussila. Veikko Helle.
17913: Urho Kähönen. Nestori Kaasalainen.
17914:
17915:
17916:
17917: 54 E 644/60
17918: 1346
17919:
17920: IV,494. - Rah.al. N: o 384.
17921:
17922:
17923:
17924:
17925: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi
17926: kodinperustamislainoiksi.
17927:
17928:
17929: E d u s k u n n a 11 e.
17930:
17931: Kodinperustamislainoja on myönnetty vuo- ovat olleet oikeutettuja saamaan ko. lainaa.
17932: desta 1945 alkaen, aluksi vain asevelvollisille, Nykyisenä aikana, jolloin varsinkin nuorten
17933: mutta sittemmin 29 päivänä marraskuuta kansalaisten mahdollisuudet oman kodin pe-
17934: 1945 annetun yleisen kodinperustamislaina- rustamiseen ovat monin tavoin vaikeutuneet,
17935: lain nojalla muillekin. olisi tämän tapaisella, vaikkapa vain pienellä-
17936: Vuoden 1957 aikana ,jäädytti" silloinen kin valtiolta saadulla lainalla ratkaiseva
17937: hallitus eduskunnan hyväksymästä kodinpe- merkitys.
17938: rustamislainasta puolet eli 100 milj. mark- Kun lisäksi vielä otetaan huomioon, että ai-
17939: kaa. Myös vuoden 1958 budjetista puuttui kaisemmin myönnetyistä varoista palautuu
17940: mainittu määräraha kokonaan. Vuoden 1959 vuosittain valtiolle takaisin lähes sama
17941: budjettiin lisäsi eduskunta 185 milj. mark- summa, eivät kodinperustamislainat muo-
17942: kaa ja vuoden 1960 budjettiin 200 milj. dostu miksikään rasitukseksi valtion talou-
17943: markkaa. Hallitus on jättänyt nämä esittele- dessa. Esim. tämän vuoden aikana on elo-
17944: mättä, joten niitä ei ole vahvistettu, eikä kuun loppuun mennessä peritty lainoja ta-
17945: kodinperustamislainoja ole päästy jakamaan. kaisin n. 78 milj. markkaa.
17946: Hallituksen esityksestä vuoden 1961 tulo- ja Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun-
17947: menoarvioksi puuttuu myös määräraha ko- nioittaen,
17948: dinperustamislainoja varten.
17949: 200 milj. markan määräraha on ollut kovin että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
17950: pieni - siitähän on riittänyt vain noin tulo- ja menoarvioon 300 000 000 mar-
17951: 30 000 mk keskimäärin niille alle 30 vuo- kan määrärahan käytettäväksi halpa-
17952: tiaille kodinperustajille, jotka lain mukaan korkoisina kodinperustamislainoina.
17953: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
17954:
17955: Sylvi Siltanen. Sulo Hostila. K. F. Haapasalo.
17956: Veikko Helle. Veikko Kokkola. Lempi Lehto.
17957: Kalle Matilainen. Viljo Virtanen. Arvo Tuominen,
17958: Anni Flinck. Lyyli Aalto. Kustaa Alanko.
17959: Rafael Paasio. Meeri Kalavainen. Kaarlo Pitsinki.
17960: G. Henriksson. Eetu Karjalainen. Eino Raunio.
17961: 1347
17962:
17963: IV,495. - Rah.al. N: o 385.
17964:
17965:
17966:
17967:
17968: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi
17969: Helsingin Polio Huolto r.y: lle Vihtijärven toipilas- ja
17970: kurssikodin lyhytaikaisten lainojen vakauttamiseen.
17971:
17972:
17973: E d u s k u n n a ll e.
17974:
17975: Helsingin Polio Huolto r. y. on perustanut Rahoitus on suoritettu lyhytaikaisilla lai-
17976: Vihdin pitäjän Vihtijärven kylään vaikea- noilla ja maksuajalla. Osa kauppahinnasta
17977: vammaisten polionuhrien toipilas- ja kurssi- on jo maksettu yhdistyksen toimeenpaneroan
17978: kodin. Koti on ollut toiminnassa lahjavaro- yleisen rahankeräyksen tuotosta. Koska osa
17979: jen turvin jo toista vuotta. Sinne on sijoi- keräyksen tuotosta on jouduttu käyttämään
17980: tettu poliotoipilaita eri puolilta maata ja toipilas- ja kurssikodin toipilaiden hoito-
17981: ovat he sellaisia, joiden hoito on vaikeiden kustannuksiin, sillä yhä lisääntyvä polion
17982: kotiolojen vuoksi kodeissa mahdotonta. Onpa uhrien lukumäärä on pannut yhdistyksen
17983: mm. kunnalliskotien sairasosastoilta siirretty talouden kovalle koetukselle, olisi suotavaa,
17984: sinne. Myöskin tilapäinen lomatoiminta on että lyhytaikaisten lainojen vakauttamiseksi
17985: ollut kodissa vilkasta. Toipilaskodin työsken- saataisiin valtiolta pitkäaikainen avustuslaina
17986: telylle on sosiaalihuollon piirissä alettu an- tätä tuiki tarpeelliseksi havaittua laitosta var-
17987: taa yhä enemmän tunnustusta ja monien ten, joka on alallaan ensimmäinen maas-
17988: kuntien huoltolautakunnat ovat maksaneet samme.
17989: sinne potilaiden hoitokustannukset. .Kodissa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17990: annetaan mm. työterapiaopetusta ammatti-
17991: taitoisen yhdistyksen palkkaaman opettajan että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
17992: johdolla. Tämä on niellyt yhdistykseltä ke- tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
17993: räyksillä ja lahjoituksilla saadut varat. uudelle momentille 7 miljoonan mar-
17994: Oston kautta hankittu toipilaskodin tontti kan avustuslainan Helsingin Polio
17995: on pinta-alaltaan 3 ha sekä punatiilestä ra- Huolto r.y:n Vihtijärven toipilas- ja
17996: kennettu rakennus, sisältäen 8 huonetta + kurssikodin lyhytaikaisten lainojen va-
17997: keittiön kaikilla mukavuuksilla sekä tarpeel- kauttamiseksi.
17998: liset ulkohuonerakennukset.
17999: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
18000:
18001: Sylvi Siltanen. Rafael Paasio.
18002: Martti Salminen. Veikko Helle.
18003: Lyyli Aalto. Kalle Matilainen.
18004: Urho Kulovaara. Arvo Tuominen.
18005: 1348
18006:
18007: IV,496. - Rah.al. N: o 386.
18008:
18009:
18010: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta erityislapsilisäksi
18011: vähävaraisille orvoille sekä siviili-invaliidien laps~'lle.
18012:
18013:
18014: E d u s k u n n a ll e.
18015:
18016: Sosiaalinen huolto edellyttää, että yhteis- mien siviiliorpojen ja eräiden muiden talou-
18017: kunta turvaa ennen kaikkea niiden elämän- dellisesti vaikeassa asemassa olevien lasten
18018: mahdollisuudet, jotka eniten huoltoa tarvit- huollon järjestämistä erityislapsilisän muo-
18019: sevat. Tätä seikkaa ei ole riittävästi huo- dossa. Hallitus ei ole tiettävästi ryhtynyt
18020: mioitu, vaikka sosiaalinen lainsäädäntömme mihinkään toimenpiteisiin, vaikka aikaa on
18021: on sodan jälkeisinä vuosina huomattavasti kulunut jo kolme ja puoli vuotta.
18022: kehittynyt. Sen avulla on tosin helpotettu Niissä taloudellisesti vaikeissa olosuhteissa,
18023: lapsiperheidenkin asemaa, mutta siviilioloissa mitkä sodan päättyessä maassamme olivat,
18024: huoltajansa menettäneet lapset ovat edelleen- voitiin sotaorpojen huolto järjestää tyydyttä-
18025: kin lapsilisään nähden vain samassa asemassa västi, vaikka heitä olikin lukumäärältään
18026: kuin maamme rikkaimpienkin perheiden lap- huomattavan paljon. Nyt on suurin osa
18027: set. Suurin osa lapsirikkaista perheistä, joi- heistä jo aikuisia ja lähiaikoina kaikki. Ta-
18028: den pääasiallinen huoltaja on kuollut, eivät loudelliset olosuhteet ovat nyt toisenlaiset,
18029: saa mitään eläkettä tai avustusta. Useat kun sotaseikkailun tuomat rasitukset ovat
18030: niistä joutuvat elämään yksinomaan lapsili- valtiotaloudestamme vähitellen poistetut. Sen
18031: sän varassa, mikä on siihen ehdottomasti vuoksi ei nyt voida puhua valtiotalouden
18032: liian pieni. Mutta huoltoapukin usein evä- vaikeuksista, jotka olisivat esteenä tämän eh-
18033: tään sen perusteella, että he saavat lapsilisää. dottomasti tärkeän asian hoitamiseksi. Edellä
18034: Sotaorvoille on sotavammalain nojalla tur- mainitun komitean mietinnössäkin todetaan,
18035: vattu huoltoeläke 17 ikävuoteen, useissa ta- että on oikeudenmukaista saattaa myös sivii-
18036: pauksissa 19 vuoteen asti. Myös sotaleskillä, liorvot osallisiksi valtionvaroista maksetta-
18037: niilläkin, joiden lapset ovat jo aikuisia ja vasta huoltoeläkkeestä, samoin leskistä ne,
18038: jotka vieläkin ovat täysin työkykyisiä, on jotka lastenhoidon vuoksi ovat sidotut kotiin
18039: huoltoeläke. Uuden kansaneläkelain tultua eivätkä voi osallistua ansiotyöhön.
18040: käytäntöön tulivat muut tähän asti huoltoa Koska asiaa ei toistaiseksi ole järjestetty
18041: vailla olevat ja sitä tarvitsevat kansalaisryh- lakisääteisesti, on välttämätöntä ryhtyä väli-
18042: mät osallisiksi lakisääteisestä huollosta, vain aikaisiin toimenpiteisiin vaikeammassa ase-
18043: siviiliorvot jäivät yhä kaiken yhteiskunnan massa olevien siviiliarpojen aseman helpotta-
18044: turvan ulkopuolelle. miseksi.
18045: Useissa maissa, mm. Ruotsissa, Norjassa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18046: Tanskassa on orpojen huolto järjestetty eri-
18047: tyislapsilisän muodossa. Meillä on asia jat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18048: kuvasti järjestämättä, vaikka eduskunnassa tulo- ja menoarvioon 600 000 000 mark-
18049: on siihen kiinnitetty paljonkin huomiota. kaa erityislapsilisäksi vähävaraisille
18050: Valtioneuvoston asettama ns. elatusapukomi- täysi- tai puoliarvoille sekä siviili-inva-
18051: tea on tosin antanut osamietinnön erityislap- liidien lapsille.
18052: silisistä jo v. 1957. Siinä ehdotetaan varatto-
18053: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
18054:
18055: Ellf Stenberg. Irma Torvi. Eino Tainio.
18056: Irma Rosnell. Väinö R. Virtanen. Tyyne Tuominen.
18057: Inkeri Virtanen. Eino Roine. Kauko Tamminen.
18058: Judit Nederström-Lunden. Leo Suonpää. Matti Koivunen.
18059: 1349
18060:
18061: IV,497. - Rah.al. N:o 387.
18062:
18063:
18064:
18065:
18066: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta huoUoeläkkeiksi
18067: lastensa hoitoon sidotuille siviilileskille.
18068:
18069:
18070: E d u s k u n n a 11 e.
18071:
18072: Viitaten rah.aloitteen n: o 386 perustelui- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
18073: hin ehdotamme kunnioittaen, kan määrärahan huoltoeläkkeiksi sel-
18074: laisille siviililesMlle, jotka lastensa hoi-
18075: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 don vuoksi eivät voi olla ansiotyössä.
18076: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
18077:
18078: Elli Stenberg. Väinö R. Virtanen. Irma Torvi.
18079: Judit Nederström-Lunden. Kauko Tamminen. Leo Suonpää.
18080: Irma Rosnell. Eino Roine. Eino Tainio.
18081: Inkeri Virtanen. Tyyne Tuominen.
18082: 1350
18083:
18084: IV,498. - Rah.al. N:o 388.
18085:
18086:
18087:
18088:
18089: Stenberg ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
18090: nille siviili-invalidien ja kroonisesti sairaiden huoltokus-
18091: tannusten korvaamiseksi.
18092:
18093:
18094: E d u s k u n n a 11 e.
18095:
18096: Siviili-invalidien ja kroonisesti sairaiden työkykyisyyttä aiheuttavia sairauksia - sy-
18097: toimeentulon turvan lakisääteiset edellytykset dänviat, krooninen tuberkuloosi, reumasai-
18098: ovat maassamme vielä hyvin kehittymättö- raudet, syöpä, munuais- ja verisuonisairau-
18099: mät. On tunnettua, että sekin osa siviili-inva- det, kasvaimet ja allergiasairaudet ym. - po-
18100: lideja, jolla on oikeus invalidirahaan, saa tevien lukumäärän voidaan arvioida nouse-
18101: lainmukaisena avustuksena keskimäärin vain van satoihin tuhansiin.
18102: kolmannen osan siitä, mihin saman vamma- Kroonisesti sairaiden osalta on suurimpana
18103: asteen omaavat sotainvalidit ja heihin ver- vaikeutena hoidon kalleus, mikä tekee hoito-
18104: rattavat ovat sotilasvammalain mukaan oikeu- mahdollisuudet useimmissa tapauksissa saa-
18105: tettuja. Invalidirahaan ovat sitäpaitsi oikeu- vuttamattomiksi. Välttämättäminkin elämi-
18106: tettuja vain sellaiset invalidit, joiden työ- tai sen turva on myös olematon, sillä jos sairasta
18107: toimintakyky on alentunut vähintään kah- ei katsota pysyvästi täysin työkyvyttömäksi,
18108: della kolmasosalla ja jotka siitä huolimatta hän ei saa edes kansaneläkettä.
18109: tekevät itsensä ja perheensä elättämiseksi Siviili-invalidien ja kroonisesti sairaiden
18110: kykyjensä mukaista työtä. Vain erittäin pai- huollon tehostamiseen tarvittaisiin pikaisia
18111: navista syistä voidaan invalidiraha myöntää valtiovallan toimenpiteitä. Eräs sellainen
18112: sellaiselle invalidille, jonka työkyky on alen- olisi valtion avustusten myöntäminen kun-
18113: tunut vähintään 50 prosentilla. Sellainen in- nille siviili-invalidien ja kroonisesti sairaiden
18114: validi, joka ei kykene itseään elättämään, ei huoltoa varten.
18115: taas saa invalidirahaa poikkeustapauksissa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18116: kaan.
18117: Eräät sairausinvalidien ryhmät saavat in- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18118: validihuoltolain muutoksen ja valtioneuvos- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
18119: ton tekemän päätöksen nojalla invalidihuolto- kan määrärahan avustuksiksi kunnille
18120: lain mukaista huoltoa. Suurin osa krooni- siviili-invalidien ja kroonisesti sairai-
18121: sesti sairaita jää kuitenkin invalidihuoltolain den huollon parantamisesta johtuvien
18122: ulkopuolelle. Näiden lainsäädännön turvaa kustannusten korvaamiseksi tai vähen-
18123: vailla olevien, pitkäaikaista fyysistä Vajaa- tämiseksi.
18124: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
18125:
18126: Elli Stenberg. Väinö R. Virtanen. Leo Suonpää.
18127: Inkeri Virtanen. Kauko Tamminen. Eino Tainio.
18128: Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi. Tyyne Tuominen.
18129: 1351
18130:
18131: IV,499. - Rah.al. N:o 389.
18132:
18133:
18134:
18135:
18136: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman hoi-
18137: don järjestämiseksi vähävaraisille sokeritautisille.
18138:
18139:
18140: E d u s k u n n a 11 e.
18141:
18142: Sokeritauti on eräs kansamme vitsaus, joka Varsinkin lasten osalta, joiden insuliinitarve
18143: viime vuosina on nopeasti lisääntynyt. Lää- on korkeampi kuin aikuisten, jopa 15-20
18144: kintöhallituksessa ei ole tilastoa siitä, pal- viivaa, ei uusi lääke ole tuonut ratkaisua.
18145: jonko näitä sairaita on maassamme. Ruotsissa Tällainen insuliinimäärä maksaa noin 1 500
18146: suoritettujen tutkimusten perusteella sokeri- mk kuukaudessa. Ei ole harvinaista, että
18147: tautisten yhdistys on arvioinut meillä olevan sairautta on useammassa saman perheen jä-
18148: näitä sairaita yli 20 000. Vaikka sitä ilmenee senessä. Onpa tapauksia, että neljäkin lasta
18149: eniten vanhenevilla ihmisillä, on myös lapsia samasta varattomasta perheestä on insuliini-
18150: runsaasti tämän taudin uhreina. hoidon varassa eläviä. Tällaisissa tapauksissa
18151: Kuten tunnettua, sokeritautia ei vielä ny- perhe joutuu uhraamaan huomattavia sum-
18152: kyään voida parantaa, mutta asianmukaisesti mia insuliinin ostoon. Vaikeissakin olosuh-
18153: hoidettuna se ei aiheuta työkyvyn menetystä teissa se on asetettava menoissa etutilalle.
18154: eikä lyhennä elinikää. Työkyvyn säilymisen Sen lisäksi tulevat kustannukset potilaiden
18155: edellytyksenä on kuitenkin säännöllisin väli- tilan seuraamisesta ja muusta hoidosta.
18156: ajoin tapahtuvat laboratoriokokeet ja niiden Valtion tulo- ja menoarviossa on sosiaali-
18157: perusteella määräytyvä hoito, joka on hy- menojen kohdalla määräraha ehkäisevän huol-
18158: vin yksilöllistä. Varakkaimmat voivat käyt- lon avustuksiin. Siitä myönnetään avustuk-
18159: tää yksityislääkäreitä ja -laboratorioita, sia vähävaraisille invaliidihuollon ulkopuo-
18160: mutta suurin osa sokeritautia sairastavista lelle jääneille sairausinvalideille pääasiassa
18161: hoidetaan sairaaloitten sisätautipoliklinikoilla. työkalujen ja ammattiopetuksen hankintaan.
18162: Poliklinikka- ja laboratoriomaksun suoritus Sokeritautisten yhdistyksen antamien tieto-
18163: tuottaa kuitenkin vähävaraisille taloudellisia jen mukaan on tämän perusteella myönnetty
18164: vaikeuksia, varsinkin kun käyntiin usein liit- joillekin varattomille sokeritautisille avus-
18165: tyy työajan ja siten myös ansion menetys. tusta myös lääkkeiden ostoon. Mutta näitä
18166: Tästä syystä tarkastukseen menoa usein siir- varoja ei käytetä ensinkään avustuksiksi
18167: retään liian pitkälle, jolloin tauti voi saada niille, jotka ovat työkyvyttömiä. Niinpä
18168: yliotteen ja asianomainen voi joutua sairaala- kaikki vanhukset ja lapset jäävät tämänkin
18169: hoitoon. Tällaisissa tapauksissa hänen hoito- mahdollisuuden ulkopuolelle. Jotkut kunnat
18170: kustannuksensa ja työkykynsä menetys on ovat huoltovaroista maksaneet insuliinin niille
18171: kansantaloudellisesti suurempi rasitus kuin varattomille, jotka ovat sitä anoneet. Suu-
18172: olisi ollut potilaan saadessa aikanaan mak- rimmalta osalta kuitenkin sokeritautiset jou-
18173: suttoman avohoidon. tuvat täysin omin avuin huoltamaan itsensä.
18174: Viime aikoina on sokeritaudin tutkimuksen Koska olisi kohtuullista, että tämänlaatui-
18175: alalla saavutettu huomattavia tuloksia. In- sen, jatkuvaa hoitoa vaativan sairauden hoi-
18176: suliinihoidon rinnalle on tullut helpommin tokustannukset ainakin vähävaraisten osalta
18177: käytetty lääke, joka kuitenkin soveltuu vain maksettaisiin valtion varoista, ehdotamme,
18178: lievempiin tapauksiin. Se ei ole millään
18179: tavoin ratkaissut lääke- ja hoitokustannuksia, että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18180: jotka edelleen tulevat huomattavan kalliiksi. tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
18181: 1352 IV,499. - Sokeritautisten hoito.
18182:
18183:
18184: kan määrärahan lääkintöhallituksen Varattomille ja vähävaraisiZle sokeri-
18185: käytettäväksi maksuttoman insuliinin tautis~'lle.
18186: ja muun hoidon järjestämistä varten
18187: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
18188:
18189: Elli Stenberg. Inkeri Virtanen. Kauko Tamminen.
18190: Aleksi Kiviaho. Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi.
18191: Toivo Niiranen. Väinö R. Virtanen. Leo Suonpää.
18192: Eino Tainio. Tyyne Tuominen.
18193: 1353
18194:
18195: IV,500. - Rah.al. N: o 390.
18196:
18197:
18198:
18199:
18200: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta lapsipotilaiden
18201: hoitopäivämaksujen alentamiseen sairaaloissa.
18202:
18203:
18204: E d u s k u n n a 11 e.
18205:
18206: Noin kaksi vuotta sitten korotettiin sairaa- niin korkeat kuin keskussairaaloissakin, kii-
18207: loissa hoidettavien potilaiden suoritettavaksi rehtivät kaikki kuntien sairaalat korottamaan
18208: tulevia hoitopäivämaksuja. Halvimmassa luo- hoitopäivämaksunsa tähän enimmäismäärään.
18209: kassa oli korotus 50 % aikuisten potilaiden Näin ollen on vähävaraisten ja moniperheis-
18210: osalta, joten se on nyt 600 mk hoitopäivältä. ten osalta tullut mahdottomaksi lasten sairas-
18211: Aikaisemmin on alle 15 vuotiaitten hoitopäi- tuttua turvautua sairaalahoitoon. Varsin-
18212: vämaksu ollut vain 50% aikuisten maksusta. kaan pitkäaikaisissa sairaustapauksissa siihen
18213: Edellä mainittuun aikaan ne määrättiin sa- ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin kun-
18214: maksi kuin aikuisten erottamatta edes vasta- nan huoltoviranomaisten antaman maksusi-
18215: syntyneitten osalle tulevia hoitopäivämak- toumuksen avulla. Huoltoviranomaiset peri-
18216: suja. Näin ollen kohosivat lapsipotilaiden vät sairausavustuksetkin yleensä takaisin.
18217: hoitomaksut entisestään kolminkertaiseksi. Näin joutuvat vähävaraiset lapsiperheet sai-
18218: Sairaalamaksujen korottaminen ajankoh- rauden sattuessa jatkuvan velkasuorituksen
18219: tana, jolloin yhä useammissa maissa siirry- alaisiksi.
18220: tään lakisääteiseen sairausvakuutukseen ja Jotta suurin kohtuuttomuus tulisi korja-
18221: maksuttomaan sairaanhoitoon, osoittaa hy- tuksi ainakin vähävaraisten lapsiperheiden
18222: vin taantumuksellista suuntausta maamme osalta, ehdotamme,
18223: terveydenhuollon alalla. Sitäpaitsi se oli
18224: hyvin kohtuuton toimenpide valtiovallan ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18225: holta varsinkin ajankohtana, jolloin suurin tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
18226: osa kansastamme elää taloudellisesti vaikeissa kan määrärahan vapaapaikkojen va-
18227: olosuhteissa ja elintaso on yleensä laskusuun- raamiseksi tai hoitopäivämaksujen
18228: nassa. Mutta erityisen kohtuuton se oli las- alentamiseksi valtion siviilisairaaloissa,
18229: ten osalta. Vaikka asetus sairaalamaksujen keskussairaaloissa, alue- ja paikallissai-
18230: korotuksesta ei koskenut alue- ja paikallissai- raaloissa hoidettavien varattomien ja
18231: raaloita ja sairaalalaki määrittelee eräänä vähävaraisten perheitten lapsipotilai-
18232: valtionavun ehtona tässä suhteessa vain sen, den osalta.
18233: että hoitopäivämaksut saavat olla enintään
18234: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
18235:
18236: Elli Stenberg. Inkeri Virtanen. Irma Torvi.
18237: Toivo Asvik. Judit Nederström-Lunden. Leo Suonpää.
18238: Aleksi Kiviaho. Väinö R. Virtanen. Eino Tainio.
18239: Toivo Niiranen. Kauko Tamminen. Tyyne Tuominen.
18240:
18241:
18242:
18243:
18244: 55 E 644/60
18245: 1354
18246:
18247: IV,501. - Rah.a1!. N: o 391.
18248:
18249:
18250:
18251:
18252: Stykki ym.: Määrärahan osoittamisesta Invaliidisäiitiön kun-
18253: touttamislaitoksen henkilökunnalle myönnettäviä ylimää-
18254: räisiä eläkkeitä varten.
18255:
18256:
18257: E d u s k u n n a 11 e.
18258:
18259: Invaliidisäätiön kuntouttamislaitoksessa, viran ja toimenhaltijain palkkauksesta annet-
18260: joka käsittää ortopedisen sairaalan ja ammat- tujen säännösten mukaisesti. Kun mm. val-
18261: tikoulun, on vuodesta 1943 alkaen annettu tionavustusta sairaaloille sairaalalain (49/56)
18262: sairaalahoitoa ja ammattikoulutusta sota- ja mukaan ja ammattikouluille ammattioppilai-
18263: siviili-invalideille, jotka tehtävät lakisäätei- toksista annetun lain (184/58) mukaan mak-
18264: sesti kuuluvat valtion hoidettavaksi. Tästä settaessa hyväksytään eläkemenot, on koh-
18265: johtuvat kustannukset mm. laitoksen palk- tuullista, että laitoksen toimihenkilöille
18266: kausmenot on korvattu säätiölle invaliidihuol- myönnetään sellaiset ylimääräiset eläkkeet,
18267: tolain perusteella. Laitoksen henkilökunnalle kuin mitä valtion ylimääräisten toimenhalti-
18268: maksettavia eläkkeitä ei sensijaan ole hyväk- jain eläkkeistä on säädetty ja että niiden ai-
18269: sytty lain perusteella korvattaviksi, vaikka heuttamat menot otetaan huomioon valtion
18270: ne on katsottava palkkausmenoiksi ja vaikka varoista korvattavina menoina.
18271: säätiön on, sairaanhoitohenkilökuntansa irti- Edellä olevan perusteella esitämme,
18272: sanoutumisen johdosta, ollut saadakseen toi-
18273: mintansa jatkumaan, pakko hyväksyä ne. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18274: Laitoksen eläkemenot v. 1960 ovat 505 000 tulo- ja menoarvioon 16 Pl. II luvun
18275: mk ja nousevat v. 1961 n. 750 000 markkaan. 2 momentille lisäystä 750 000 markkaa
18276: Invaliidisäätiön kuntouttamislaitoksen pää- 1nvaliidisäätiön kuntouttamislaitoksen
18277: toiminen henkilökunta on sijoitettu palkkaus- henkilökunnalle myönnettäviä ylimää-
18278: luokkiin ja sen palkkaus maksetaan valtion räisiä eläkkeitä varten.
18279: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
18280:
18281: Aaro Stykki. Armas Leinonen.
18282: Olavi Lahtela. Arvo Pentti.
18283: 1355
18284:
18285: IV,502. - Fin.mot. N: o 892.
18286:
18287:
18288:
18289:
18290: Sundell m. fl.: Angående anvisande av anslag till understöd
18291: åt F'inlands F'redsförbund.
18292:
18293:
18294: T i II R i k s d a g e n.
18295:
18296: Världens blickar riktar sig alltmer mot för FN: s. För några år sedan indrogs ett
18297: Förenta Nationerna som ett forum för hand- blygsamt statsunderstöd, som förbundet åt-
18298: läggandet av internationella angelägenheter njutit för denna sin verksamhet, och denna
18299: och som ett instrument för samarbete och har därför i inskränkt form kunnat ske med
18300: fred. FN har genom sina insatser bevisat hjälp av personliga och frivilliga bidrag. En
18301: sig kunna fylla ömtåliga och svåra uppgif- rätt omfattande publikations- och annan
18302: ter, vilket är ett löfte om organisationens ut- upplysningsverksamhet skulle därför nödvän-
18303: omordentliga och växande betydelse i strä- digtvis fordra ett stöd från statens sida.
18304: vanden för samförstånd och fred. Nästa år kommer förbundet att anordna en
18305: Men för att FN: s ställning skall kunna nordisk kongress i vårt land, och denna
18306: stärkas fordras också att dess ställning stär- kommer även att uppmärksamma förbundets
18307: kes i folkens medvetande. Detta fordrar i fyrtioåriga verksamhet. Det anslag, som
18308: sin tur ökad upplysnings- och propaganda- borde ges förbundet, kunde tagas från 20 Ht.
18309: verksamhet för FN: s syften och arbetsupp- I: 31 mom.
18310: gifter i världen. Såsom medlem i FN anstår Med hänvisning till ovanstående föreslås,
18311: det vårt land att se till att sådan verksam-
18312: het bedrives. att Riksdagen måtte i statsförslaget
18313: Finlands Fredsförbund, Förening för FN för 1961 upptaga 1 000 000 mark till
18314: r. f., har i det närmaste 40 år verkat först understöd åt F'inlands F'redsförbund,
18315: för Nationernas Förbunds syften och nu F'örening för F'N r.f.
18316: Helsingfors den 22 september 1960.
18317:
18318: Alwar Sundell. J. A. Jungarå.
18319: 1356
18320:
18321: IV,502. - Rah.al. N: o 392.
18322: Suomennos.
18323:
18324:
18325:
18326:
18327: Sundell ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suomen
18328: Rauhanliitolle.
18329:
18330:
18331: E d u s k u n n a ll e.
18332:
18333: Maailman katseet kohdistuvat yhä enem- hyväksi. Muutamia vuosia sitten lakkautet-
18334: män Yhdistyneisiin Kansakuntiin kansainvä- tiin vaatimaton valtionavustus, jota liitto oli
18335: listen kysymysten käsittelyn foorumina ja saanut toimintaansa varten, joka sen vuoksi
18336: yhteistyön ja rauhan aseena. YK on panok- on voinut tapahtua rajoitetussa muodossa
18337: sellaan osoittanut voivansa suorittaa arka- henkilökohtaisten ja vapaaehtoisten avustus-
18338: luontoisia ja vaikeita tehtäviä, mikä on lu- ten turvin. Varsin laaja julkaisu- ja muu
18339: pauksena järjestön erinomaisesta ja kasva- valistustoiminta vaatisi sen vuoksi välttä-
18340: vasta merkityksestä pyrkimyksissä yhteisym- mättä tukea valtion puolelta. Ensi vuonna
18341: märrykseen ja rauhaan. liitto tulee järjestämään maassamme pohjois-
18342: Mutta jotta YK: n asemaa voitaisiin lujit- maisen kongressin, ja tämä tulee myös kiin-
18343: taa, vaaditaan myös, että sen asemaa kanso- nittämään huomiota liiton nelikymmenvuoti-
18344: jen tietoisuudessa voimistetaan. Tämä vuo- seen toimintaan. Se määräraha, joka liitolle
18345: rostaan vaatii tehostettua valistus- ja propa- olisi annettava, voitaisiin ottaa 20 Pl. I lu-
18346: gandatoimintaa YK:n tarkoitusperien ja teh- vun 31 momentilta.
18347: tävien hyväksi maailmassa. YK:n jäsenenä Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
18348: on maamme asiana huolehtia siitä, että sel-
18349: laista toimintaa harjoitetaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18350: Suomen Rauhanliitto YK-yhdistys r. y. on tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
18351: lähimain 40 vuoden ajan toiminut ensin kan määrärahan avustukseksi Suomen
18352: Kansainliiton ja nyt YK:n tarkoitusperien Rauhanliitto YK-yhdistys r. y:lle.
18353: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
18354:
18355: Alwar Sundell. J. A. Jungarå.
18356: 1357
18357:
18358: IV,503. - Rah.al. N: o 393.
18359:
18360:
18361:
18362:
18363: Svinhufvud ym.: Määrärahan osoittamisesta teknillis-talou-
18364: dellisen tutkimuksen toimittamiseksi Taavetin-Hami-
18365: nan--Kotkan rautatien rakentamista varten.
18366:
18367:
18368: Eduskunnalle.
18369:
18370: Itä-Suomen liikenneolojen parantaminen lisäämään Parikkalan-Onkamon radan val-
18371: kaipaa tulevaisuudessa nopeita toimenpiteitä. mistuminen, jonka jälkeen myöskin Pohjois-
18372: Erityisesti yhä kasvava Vuoksenlaakson teol- Karjalan teollisuuden tuotteet suuntautuvat
18373: lisuus vaatii rautateiltä parempia kuljetus- tätä kautta vientisatamiin.
18374: mahdollisuuksia Kaakkois-Suomen tärkeim- Oikoradan rakentamiseksi Luumäeltä Ha-
18375: piin vientisatamiin - Haminaan ja Kotkaan, minaan ja Kotkaan on eri valtiopäivillä tehty
18376: - joita nykyinen rata Kouvolasta Inkerois- useita aloitteita, mutta ei edes tutkimusten
18377: ten kautta ei piakkoin enää pysty tyydyttä- suorittamiseen asiassa ole vielä ryhdytty.
18378: mään. Esimerkkinä mainittakoon vain, että Alueen eri elinkeinoalojen edustajien kokouk-
18379: yksistään Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Imatran sissa on voimakkasti korostettu asian tär-
18380: kauppalassa sijaitsevien tehtaiden parastai- keyttä sekä suositeltu oikoradan rakentamista
18381: kaa suoritettavat laajennustyöt merkitsevät Taavetin asemalta Haminan kautta Kotkaan,
18382: tuotannon lisäystä noin 300 000-400 000 jolloin näiden asianmukaisesti rakennetut
18383: tonnia vuodessa, joka ainakin valtaosaltaan syväsatamat saataisiin tehokkaaseen käyttöön.
18384: on ·kuljetettava vientisatamiin rautateitse. Koska esitetyn radan merkitys alueen ja
18385: Tähän tulee lisäksi muu Vuoksenlaakson sa- koko maan talouselämälle on kiistattoman
18386: moinlruin Saimaan itäosan teollisuuden laa- tärkeä, mutta yksityiskohtaiset suunnitelmat
18387: jentaminen, jonka kuljetus tulee tapahtu- puuttuvat hankkeen toteuttamiseksi, esi-
18388: maan nyt rakenteilla olevan Lappeenrannan tämme edellä olevaan viitaten kunnioittaen,
18389: -Luumäen oikoradan kautta. Tämän radan
18390: valmistuttua noin 4--5 vuoden kuluessa pa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18391: ranee rautateiden kuljetuskyky Vuoksenlaak- tulo- ja menoarvioon 1 200 000 markan
18392: sosta huomattavasti, mutta ruuhkautuu lii- määrärahan teknillis-taloudellista tut-
18393: kenne Kouvolan risteyksessä sekä Kouvolan- kimusta varten Taavetista Haminaan
18394: Inkeroisten rataosalla sensijaan entisestään. ja Kotkaan rakennettavalle rautatielle.
18395: Tavaraliikennettä tulee vielä huomattavasti
18396: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
18397:
18398: V. E. Svinhufvud. Yrjö Sinkkonen. Ale Holopainen.
18399: Antti J. Rantamaa. Erkki Hara. Matti Kekkonen.
18400: Mikko Kaarna. Esu Niemelä. Juha Rihtniemi.
18401: 1358
18402:
18403: IV,504. - Rah.al. N:o 394.
18404:
18405:
18406:
18407:
18408: Sävelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
18409: siksi kunnallisten ammattioppilaitosten oppilaskotien ra-
18410: kentamista varten.
18411:
18412:
18413: Eduskunnalle.
18414:
18415: Ammattioppilaitoksista annetun lain (184/ ja pienemmissä kauppaloissa ja kaupungeissa
18416: 58) 14 § :ssä on säädetty, että oppilaskotien on oppilaiden usein aivan mahdotonta saada
18417: ja opettajien asuntojen rakentamiseen voi- asuntoa. Vuosina 1959-1960 on kunnallis-
18418: daan valtionavustusta myöntää valtioneuvos- ten ammattioppilaitosten oppilaskoteja raken-
18419: ton vahvistamien perusteiden mukaan meno- nettu noin 200 000 000 markan arvosta. Koska
18420: arviossa olevan määrärahan rajoissa, kuiten- useissa ammattikouluissa oppilaskodit ovat
18421: kin enintään 50 sadalta hyväksyttävistä kus- rakenteilla ja monissa vielä suunnitteillakin,
18422: tannuksista. Kuluvan vuoden varsinaiseen on kunnallisten ammattioppilaitosten vielä
18423: tulo- ja menoarvioon on momentille 13 Pl. lähivuosina sijoitettava ko. tarkoitukseen
18424: X: 24 (Valtion avustus kunnallisille ammatti- melko huomattavasti varoja.
18425: oppilaitoksille oppilasasuntolain rakentamista Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
18426: varten) merkitty ehdollisena maarara- nioittaen,
18427: hana avustuksina sanottuun tarkoitukseen
18428: 25 000 000 mk sekä momentille 19 Pl. II: 23 että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18429: (Lainat ammatillisten oppilaitosten uudisra- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18430: kennuksia varten) samoin ehdollisena määrä· 50 000 000 markan suuruisen määrära-
18431: rahana avustuslainoina samaan tarkoitukseen . han käytettäväksi valtionavustuksina
18432: 25 000 000 mk. Useimmissa kuntainliittojen kunnallisten ammattioppilaitosten op-
18433: omistamissa ammattikouluissa on oppilaskoti pilaskotien rakentamista varten.
18434: välttämätön, koska varsinkin maalaiskunnissa
18435: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
18436:
18437: Arvo Sävelä. Olli J. Uoti. Arvo Pentti.
18438: Aili Siiskonen. Toivo Friman. Urho Kulovaara.
18439: Impi Lukkarinen. Kauko Tamminen. Vilho Turunen.
18440: Pentti Niemi. Arvi Turkka.
18441: 1359
18442:
18443: IV,505. - Rah.al. N:o 395.
18444:
18445:
18446:
18447:
18448: Sävelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta syrjäseutu-
18449: jen puhelinolojen parantamiseen.
18450:
18451:
18452: E d u s k u n n a 11 e.
18453:
18454: Maamme syrjäseutujen puhelinolot ovat Syrjäisemmille alueille eivät yksityiset puhe-
18455: edelleen erittäin heikot. On paljon paikka- linyhtiöt ole yleensä halukkaita lähtemään
18456: kuntia syrjäseuduilla, joissa ei ole puhelin- yrittäjiksi. Tehtävä sinänsä luonnostaan
18457: yhteyttä ollenkaan. Tämä aiheuttaa paikal- kuuluukin mielestämme yhteiskunnan hoidet-
18458: lisille asukkaille monissa tapauksissa vaikeuk- taviin asioihin.
18459: sia esimerkiksi sairauden tai muun kiireelli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18460: sen tapauksen sattuessa yhteyksien saannissa. nioittaen,
18461: Nykyisenä tekniikan aikakautena myös SJT-
18462: jäseudut ja niiden vähävarainen väestö tulisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18463: saada tasa-arvoisempaan asemaan rintamai- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
18464: den kanssa. Tämä kuitenkin edellyttää syr- 33 momentille lisäyksenä 100 000 000
18465: jäisten alueiden kuljetus- ja puhelinolojen markkaa käytettäväksi syrjäseutujen
18466: huomattavaa parantamista ja kehittämistä. puhelinolojen parantamiseen.
18467: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
18468:
18469: Arvo Sä velä. Aili Siiskonen. Martta Salmehi.-Järvinen.
18470: Vilho Turunen. Impi Lukkarinen. Urho Kulovaara.
18471: Olli J. Uoti. A. Härkönen. Arvi Turkka.
18472: Vappu Heinonen.
18473: 1360
18474:
18475: IV,506. - Rah.al. N: o 396.
18476:
18477:
18478:
18479:
18480: Sä.velä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta käsi- ja
18481: pienteollisuuslainoiksi.
18482:
18483:
18484: Eduskunnalle.
18485:
18486: Maassamme on lukuisa joukko pienyrittä- dulta. Nykyisten määrärahojen puitteissa ei
18487: jiä, jotka tarvitsevat tuotannollisen toimin- lainatarvetta kuitenkaan ole pystytty lä-
18488: tansa laajentamiseen ja erikoisesti uusien ko- hestulkoonkaan tyydyttämään. Määräraha
18489: neiden hankintaan lainapääomia. Työllisyy- 600 000 000 markkaa vuosittain on osoittau-
18490: denkin säilyttämisen kannalta tällaisten kan- tunut jatkuvasti riittämättömäksi. Kansan-
18491: nattavien pienyritysten toiminnan tukeminen tulon kasvun ja sitä seuranneen valtion kas-
18492: on yhteiskunnallisesti välttämätöntä. satilanteen parantumisen johdosta olisi käsi-
18493: Nykyisenä koneellistuvana aikakautena tyksemme mukaan oikeudenmukaista, että
18494: pienyrittäjä ei voi kilpailla suurtuotannon myös käsi- ja pienteollisuudelle annettaisiin
18495: kanssa, ellei hänellä ole ajan vaatimuksia lainoituksen muodossa enemmän pääomia
18496: vastaavia koneita ja muita laitteita. Vähä- käytettäväksi.
18497: varaisille yrittäjille lainojen saanti ilman val- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18498: tion tukea muodostaa monasti voittamatto- nioittaen,
18499: mia vaikeuksia.
18500: Valtion toimesta välitetyt käsi- ja pienteol- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18501: lisuuslainat ovat viime vuosina muodostuneet tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18502: erittäin suosituiksi pienyrittäjien piirissä. 100 000 000 markan määrärahan käsi-
18503: Hakijat ovat olleet valtaosaltaan maaseu- ja pienteollisuuslainoiksi käytettäväksi.
18504: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
18505:
18506: Arvo Sävelä. Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti.
18507: Aili Siiskonen. Vappu Heinonen. Urho Kulova.ara.
18508: A. Härkönen. Vilho Turunen. Arvi Turkka.
18509: 1361
18510:
18511: IV,507. - Rah.al. N:o 397.
18512:
18513:
18514:
18515:
18516: Tainio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuusamon
18517: ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeenpanosta joh-
18518: tuvien töiden suorittamiseen.
18519:
18520:
18521: Eduskunnalle.
18522:
18523: Kuusamon ja Sallan maanhankintalain toi- den rahoitustarve, tarvittaisiin varoja sitäkin
18524: meenpanosta johtuvien tie-, kuivatus- ja rai- enemmän.
18525: vauskustannusten toteuttamiseen on hallituk- Kuluvana vuonna on tarkoitukseen osoi-
18526: sen talousarvioesityksessä varattu 175 milj. tettu 150 milj. markkaa, josta Posion ja Sal-
18527: markkaa. Sanotun lain mukaan suoritetaan lan kunnan osuus on 75 milj. markkaa. Jos
18528: myös vastaavat työt Posion kunnassa. Va- varoja ei saada enempää vuosittain kuin mitä
18529: roja lain toteuttamiseen on tulo- ja menoar- viime vuosina on tarkoitukseen osoitettu,
18530: viossa aina ollut riittämättömästi. Siksi ra- kestää Sallan, Posion ja Kuusamon kuntien
18531: han puute lainmukaisten töiden suorittami- maanhankintalain mukaisten töiden suoritus
18532: seksi on edelleen huutava. Tehdyn laskelman yli 10 vuotta. Kaikkialla muualla maassamme
18533: mukaan keskeneräisten tai aloittamatta ole- nämä työt ovat nykyisin loppuvaiheessaan.
18534: vien töiden varojen tarve on Posiolla n. 210 Töiden jouduttamisen kannalta olisi aivan
18535: milj. ja Sailassa n. 532 milj. markkaa, yh- välttämätöntä saada niiden suorittamiseen li-
18536: teensä näissä kahdessa kunnassa 742 milj. sää varoja.
18537: markkaa. Tästä on siirtoväen töiden suorit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18538: tamisen tarve n. 315 milj. markkaa. Anottu-
18539: jen, tutkimusvaiheessa olevien töiden kustan- että Eduskunta ottaisi vuoden 196.1
18540: nusten on arvioitu olevan edellä mainitun li- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI
18541: säksi n. 105 milj. markkaa, joten varojen luvun 15 momentille lisäyksenä
18542: tarve näissä kahdessa kunnassa suoritettavien 100 000 000 markkaa käytettäväksi
18543: töiden osalta on yhteensä n. 847 milj. mark- Kuusamon ja Sallan kuntien maan-
18544: kaa. Kun vielä otetaan huomioon Kuusamon hankintalain toimeenpanosta johtuvien
18545: kunnassa suoritettavien ja suunniteltujen töi- töiden suorittamiseen.
18546: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
18547:
18548: Eino Tainio. Eemeli Lakkala.
18549: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman.
18550: Olavi Lahtela. Vilho Väyrynen.
18551: Akseli Paarman. Erkki Koivisto.
18552:
18553:
18554:
18555:
18556: 56 E 644/60
18557: 1362
18558:
18559: IV,508. - Rah.al. N: o 398.
18560:
18561:
18562:
18563:
18564: Tainio ym.: M.äärärahan osoittamisesta Kemin yleisen sai-
18565: raalan lisärakennuksen suunnitelmien laatimiseksi ja ra-
18566: kennustöiden aloittamiseksi.
18567:
18568:
18569: E d u s k u n n a ll e.
18570:
18571: Kemin 160 sairassiJaa käsittävän yleisen siin sijoittaa paitsi mainitut, myös talousti-
18572: sairaalan toimintaedellytysten parantaminen lat. Lisäsiiven rakentaminen on kuitenkin
18573: on muodostunut entistäkin kiireellisemmäksi lykkäytynyt vuodesta toiseen, .koska valtio-
18574: ja välttämättömämmäksi tehtäväksi ottaen vallan taholta ei ole myönnetty tarvittavia
18575: huomioon sen laajan toiminta-alueen ja väes- varoja. Siksi olisikin valtion vuoden 1961
18576: tön ajanmukaisen terveydenhoidon vaatimuk- tulo- ja menoarvioon otettava määräraha
18577: set. Kipeimpänä epäkohtana sairaalan toi- suunnitelmien laatimista ja Kemin yleisen
18578: minnassa on poliklinikka-, laboratorio- ja sairaalan lisäsiiven rakennustöiden aloitta-
18579: röntgentilojen puute. Ellei tätä epäkohtaa mista varten. Lisäksi on todettava, että ra-
18580: saada aivan ensi tilassa poistetuksi, sairaa- kennustöiden aloittaminen olisi välttämätöntä
18581: lan toiminta tulee ehdottomasti olemaan työttömyystilanteenkin huomioon ottaen.
18582: puutteellista, vaikka henkilökunta kaikell3 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18583: tarmollaan pyrkii täyttämään nykyaikaisen
18584: sairaanhoidon asettamat tehtävät. Selvää että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18585: myös on, että mainittujen puutteellisuuksien tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
18586: vuoksi sairaalan toimintaa ei muutenkaan kan määrärahan Kemin yleisen sai-
18587: voida tehostaa. raalan lisärakennuksen suunnitelmien
18588: Alkuperäisen suunnitelman mukaan sairaa- laatimiseksi ja rakennustöiden aloitta-
18589: larakennukseen liittyy lisäsiipi, johon voitai- miseksi.
18590: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
18591:
18592: Eino Tainio. Eemeli Lakkala.
18593: Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman.
18594: 1363
18595:
18596: IV,509. - Rah.al. N:o 399.
18597:
18598:
18599:
18600:
18601: Tainio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asutus-
18602: teiden kunnostamista varten.
18603:
18604:
18605: Eduskunnalle.
18606:
18607: Maassamme on yli 2 500 km asutusteitä. tyksiä asutusteiden luovuttamisesta paikallis-
18608: Alun perin ne on rakennettu vain paikallista, teiksi. Lähiaikoina tällaisia ratkaisuja on
18609: asutusalueiden liikennettä varten. Tästä odotettavissa yhteensä yli 500 km :n osalta.
18610: syystä ne eivät useinkaan kestä yleisen lii- Vuoden 1961 tulo- ja menoarvioon on kui-
18611: kenteen teille asettamia rasituksia. Kun kui- tenkin tarkoitusta varten otettu vain 120
18612: tenkin asutusteitä on käytetty ja käytetään milj. markkaa. Tarpeeseen nähden määrä-
18613: puutavaran kuljetukseen ja yleensäkin moot- raha on riittämätön. Siksi, ja ottaen huo-
18614: toriajoneuvoliikenteessä, on niiden nykyinen mioon asutusteiden huonon kunnon asutus-
18615: kunto poikkeuksetta erittäin huono. Monessa alueiden asukkaille tuottaman vaikeuden,
18616: tapauksessa liikenne asutusteillä on kelirikko- määrärahaa olisi lisättävä.
18617: aikoina täysin mahdotonta. Tästä syystä nii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18618: den kunnostamista olisi kiirehdittävä. Se on
18619: ajankohtainen myös uuden tielain mukaan, että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18620: sillä tiet pitäisi saada sellaiseen kuntoon, että tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18621: ne voitaisiin luovuttaa paikallisteiksi. 80 000 000 markkaa asutusteiden kun-
18622: Parhaillaan onkin asianomaisissa viras- nostamista varten.
18623: toissa ratkaistavana huomattava määrä esi-
18624: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
18625:
18626: Eino Tainio. Matti Meriläinen.
18627: Anna-Liisa Tiekso. Niilo Nieminen.
18628: Eemeli Lakkala. Martti Linna.
18629: Toivo Niiranen. Matti Koivunen.
18630: 1361
18631:
18632: IV,510. - Rah.al. N: o 400.
18633:
18634:
18635:
18636:
18637: Tainio ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta asutus-
18638: teiden talviaurausta varten.
18639:
18640:
18641: Eduskunnalle.
18642:
18643: Asutusteiden talviauraukseen ei ole myön- räraha, mutta vain 10 000 000· mk. Se on
18644: netty varoja eikä lupaa, siksi asutus- täysin riittämätön, sillä maassamme on yli
18645: alueet ovat jääneet suureksi osaksi vuotta 2 500 km asutusteitä. Määrärahan korotta-
18646: ilman liikenneyhteyksiä. Asutusalueiden minen on välttämätöntä, muutoin suurin osa
18647: asukkaille se on aiheuttanut suuria vaikeuk- asutusalueista jää vieläkin suureksi osaksi
18648: sia ja hidastanut asutustilojen kehitystä. vuotta ilman tieyhteyttä.
18649: Maidon ja muiden maataloustuotteiden kul- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18650: jetus on pysähtynyt talvikaudeksi kokonaan
18651: tai sitten on jouduttu esim. maito kuljetta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18652: maan usein jopa kymmenen kilometrin etäi- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
18653: syydellä. olevan auratun tien varteen. 20 000 000 markkaa asutusteiden talvi-
18654: Hallituksen vuoden 1961 talousarvioesityk- aurausta varten.
18655: sessä on tarkoitukseen osoitettu vihdoin mää-
18656: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
18657:
18658: Eino Tainio. Pauli Puhakka. Pentti Liedes.
18659: Martti Linna. Siiri Lehmonen. Anna-Liisa Tiekso.
18660: Toivo Friman. Aarne Pulkkinen. Erkki KoiviSto.
18661: Eemeli Lakkala.
18662: 136!»
18663:
18664: IV,511. - Rah.al. N: o 401.
18665:
18666:
18667:
18668:
18669: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kemin
18670: kaupungille Ajoksen syväsataman malmilaiturin rakenta-
18671: mista varten.
18672:
18673:
18674: E d u s k u n n a ll e.
18675:
18676: Perämeren satamien kehittäminen ja niiden näin tapahtuu. Olisihan suorastaan nauret-
18677: suorituskyvyn lisääminen on tullut entistä- tavaa, että esim. Kemin Ajoksen sataman lä-
18678: kin ajankohtaisemmaksi. Parhaillaan on heisyydessä olevalta kromiesiintymältä malmi
18679: käynnissä maakunnan puunjalostusteollisuu- olisi kuljettava Oulun satamaan laivattavaksi.
18680: den uusimis- ja laajennussuunnitelmat. Näin ollen olisi pikaisesti ryhdyttävä kehit-
18681: Niinpä Kemissä sijaitsevien puunjalostusteol- tämään Perämeren satamien suorituskykyä.
18682: lisuuslaitosten tuotanto näiden laajennustöi- Tällöin olisi kiireeliisin tehtävä malmisata-
18683: den tuloksena lähes kaksinkertaistuu. Niin- man rakentaminen Kemin Ajoksen syväsata-
18684: ikään on suunnittelujen alaisena puunjalos- maan.
18685: tusteollisuuslaitoksen rakentaminen Kemijär- Ei kuitenkaan voida vaatia, että Kemin
18686: velle. Lisäksi Pohjois-Suomen maaperärik- kaupungin, joka jo tähän mennessä on käyt-
18687: kauksiin perustuva kaivostoiminta on jo alka- tänyt yli 1000 milj. markkaa sanotun sata-
18688: nut ja varmaan lähivuosina jatkuvasti li- man rakentamiseen, olisi edelleen omin va-
18689: sääntyy. Kemijärven Kärväsv-aaran kaivok- roin sitä laajennettava. Tämä olisi kohtuu-
18690: selta kuljetetaan jo vuosittain 100 000 ton- tonta, koska vientisatamat ovat kunnille jat-
18691: nia rautarikastetta. Kun todennäköisesti lä- kuvasti rasituksia tuottavia ja koska ne pal-
18692: hivuosina aloitetaan myös Raajärven kaivos- velevat yleisiä kansantaloudellisia tehtäviä.
18693: toiminta, lisääntyy malmirikasteen kuljetus Valtiovallan olisikin vihdoin täytettävä oma
18694: n. 200 000 tonnilla vuodessa. Uudet malmi- osuutensa Perämeren satamaolojen kehittämi-
18695: löydökset, mm. Kemin edustalla tavattu huo- sessä. Siksi olisi valtion vuoden 1961 tulo-
18696: mattavan suuri kromiesiintymä, asettavat Pe- ja menoarvioon otettava tähän tarkoitukseen
18697: rämeren satamien suorituskyvylle entistä varattu määräraha. Se olisi tärkeätä myös
18698: suuremmat vaatimukset. nykyisen työttömyystilanteen huomioon ot-
18699: Nykyisessä tehossaan Perämeren satamat taen.
18700: eivät voi suoriutua tällaisista tehtävistä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18701: Niinpä Kärväsvaaran malmi joudutaan ny-
18702: kyisin kuljettamaan Kemin ohitse yli 100 km että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18703: Oulun satamaan, koska Kemin Ajoksen syvä- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
18704: satamassa ei ole malmilaituria eikä tarvitta- kan määrärahan avustukseksi Kemin
18705: via välineitä. Ei varmaankaan ole kansanta- kaupungille Ajoksen syväsataman mal-
18706: louden kannalta järkevää, että jatkuvasti milaiturin rakentamista varten.
18707: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1860.
18708:
18709: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso. Toivo Friman.
18710: 1366
18711:
18712: IV,512. - Rah.al. N: o 402.
18713:
18714:
18715:
18716:
18717: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta V alkeakoskelta
18718: Mallasveden yli Pälkäneelle rakennettavan tien tutkimusta
18719: varten.
18720:
18721:
18722: E d u s k u n n a ll e.
18723:
18724: V aitiovallan taholla on kiinnitetty merkit- keakosken kauppalasta ja sen länsipuolella
18725: tävää _huomiota valtakunnan pääteihin osit- olevista kunnista itään päin suuntauville kul-
18726: tain sillä seurauksella, että esimerkiksi sellai- jetuksille. Tie- ja vesirakennushallituksen
18727: set tiet, joilla on paikallista merkitystä, tai Hämeen piirin toimesta on suoritettu asian
18728: jotka yhdistävät runkoteitä toisiinsa, ovat johdosta alustavia tutkimuksia ja havaittu
18729: jääneet vaille tarpeellisia toimenpiteitä. Tästä tämän tien välttämättömyys. Niinpä piiri
18730: on ollut seurauksena useassa tapauksessa, että ehdottikin tie- ja vesirakennushallitukselle
18731: kahden keskenään vilkkaassa yhteydessä ole- tämän tiesuunnitelman ottamista tämän vuo-
18732: van paikkakunnan liikenneyhteydet ovat sillä den tietutkimusohjelmaan. Määrärahojen
18733: tasolla, jolla ne olivat vuosikymmeniä sitten. niukkuus esti kuitenkin hankkeen toteutumi-
18734: Näin on asianlaita Tampereen talousalueella sen.
18735: olevan voimakkaasti kehittyvän Valkeakosken Koska edellä mainitulla tiellä tulisi ole-
18736: teollisuuskeskuksen ja sen itäpuolella olevien maan huomattava merkitys koko Tampereen
18737: kuntien välisten yhteyksien. talousalueen itä- ja eteläosalle, ehdotamme
18738: Tie- ja vesirakennushallituksen Hämeen kunnioittaen,
18739: piirissä on havaittu suoraan V alkeakoskelta
18740: Mallasveden yli Pälkäneelle kulkevan tien että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18741: tarpeellisuus. Tällä noin 15 km: n pituisella tulo- ja menoarvioon 3 000 000 markan
18742: tiellä ei tulisi olemaan ainoastaan kahden suuruisen määrärahan, jotta H ausalon
18743: paikkakunnan välisenä yhdystienä merki- saaren kohdalla Mallasveden yli kul-
18744: tystä, vaan sitä kautta voisi kulkea Pälkä- kevan Valkeakosken kauppalan ja Päl-
18745: neen kautta Tampereen talousalueen itäisistä käneen kunnan välisen maantien ra-
18746: kunnista länteen päin muun muassa Tampe- kentamiseksi tarvittava tutkimus voi-
18747: reen-Turun tielle suuntautuva liikenne. taisiin suorittaa.
18748: Myöskin tämä tie olisi erittäin tärkeä Vai-
18749: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
18750:
18751: Kauko Tamminen. Väinö R. Virtanen.
18752: Kuuno Honkonen. Leo Suonpää.
18753: Toivo Hietala. Olli Aulanko.
18754: Usko Seppi. Kaino Haapanen.
18755: 1367
18756:
18757: IV,513. - Rah.al. N: o 403.
18758:
18759:
18760:
18761:
18762: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan-
18763: Palssarin-Vermasvuoren tien rakennustöiden aloittami-
18764: seksi.
18765:
18766:
18767: E d u s k u n n a ll e.
18768:
18769: Hämeenlinnan-Palssarin-V ermasvuoren vaarallinen. Tie on tärkeä kaukoliikenne-
18770: -Pälkäneen tien merkitys säilyy edelleen väylä ja tulee runkotien valmistumisesta huo-
18771: huomattavana vaikka Helsingin-Hämeen- limatta sellaisena pysymäänkin. Oriveden
18772: linnan-Tampereen runkotie lopullisesti kul- suuntaan, nykyiselle valtatielle n:o 9 suun-
18773: keekin Vanajaveden länsipuolitse (ns. Uit- tautuva liikenne tulee edelleenkin kulkemaan
18774: tamon suunta). Tie- ja vesirakennus- tätä tietä. Hattulan, Hauhon, Tyrvännön ja
18775: hallituksen toimesta on tämän tien pa- Pälkäneen kuntien liikenteelle tie on elintär-
18776: rantamista varten laadittu ja vahvis- keä valtaväylä.
18777: tettu suunnitelma, minkä tarkistaminen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
18778: Hämeenlinnan ja V ermasvuoren välisellä kunnioiitavasti,
18779: osalla, pituus n. 20 km, on parhaillaan käyn-
18780: nissä. Tiestä tulee I luokan kestopäällystei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18781: nen tie. Tieosan Hämeenlinna-Palssari tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
18782: kustannukset siltoineen ovat n. 850 000 000 kan määrärahan Hämeenlinnan-Pals-
18783: mk. Nykyisellään tie on erittäin pahasti rou- sarin-V ermasvuoren tien rakennus-
18784: tiva ja mutkaisuutensa ja mäkisyytensä takia työn aloittamista varten.
18785: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
18786:
18787: Kauko Tamminen. Väinö E. Nieminen.
18788: Eino Raunio. Ensio Partanen.
18789: Oskari Lehtonen. Olli Aulanko.
18790: Kaino Haapanen. Lyyli Aalto.
18791: 1368
18792:
18793: IV,514. - Rah.al. N:o 404.
18794:
18795:
18796:
18797:
18798: Tamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan--
18799: Urjalan maantien rakennustöiden aloittamista varten.
18800:
18801:
18802: E d u s k u n n a 11 e.
18803:
18804: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimesta Nuutajärven lasitehtaan raaka-aineen sekä
18805: suoritetut tutkimustyöt Hämeenlinnan-Rim- valmiin tavaran kuljetuksia ja kun se lisäksi
18806: min-Urjalan tiesuunnalla saataneen päätök- avaisi kunnalliset liikenneyhteydet tien vai-
18807: seen jo ensi vuoden aikana. kutuspiiriin tuleville voimakkaille maatalous-
18808: Jos nykyisiä maantieyhteyksiä käyttäen alueille, on tien maakunnallinen ja valtakun-
18809: kuljetaan Hämeenlinnasta Urjalaan, on kier- nallinenkin merkitys huomattava.
18810: rettävä Toijalan tai Viialan kautta, jolloin Lisäksi voidaan ko. tie yhdistää kantatie-
18811: matkaa tulee n. 66 km. hen n :o 57, mitä pitkin liikenne voi kulkea
18812: Mikäli TVH :n Hämeen piirin toimesta tut- edelleen Urjalan aseman ja kirkonkylän
18813: kimuksen alaisena oleva tiesuunta rakenne- kautta Punkalaitumelle yhtyen Lauttakylässä
18814: taan, lyhenee mainittu yhteys n. 51 km:ksi, Helsingin-Porin valtatiehen.
18815: eli prosenteissa 23 %. Erittäin huomattava Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18816: merkitys maantiellä tulisi olemaan ko. tien
18817: vaikutuspiiriin kuuluvan alueen talouselä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18818: mälle. tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
18819: Alueella on suuret metsäalueet, joiden saa- kan määrärahan Hämeenlinnan--Urja-
18820: minen täysitehoisesti teollisuuden käyttöön lan maantien rakennustöiden aloitta-
18821: on mitä tärkeintä. Tie tulisi helpottamaan mista varten.
18822: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
18823:
18824: Kauko Tamminen. Kaino Haapanen. Lyyli Aalto.
18825: 1369
18826:
18827: IV,515. - Ra.h.a.l. N: o 405.
18828:
18829:
18830:
18831:
18832: Tunu:dneu YJn,: Määriirahan osoittamisesta avustukseksi Hä-
18833: meenlinnan kaupungille Vanajaveden ylittävän sillan uusi-
18834: mistöiden aloittamiseksi.
18835:
18836:
18837: Eduskunnalle.
18838:
18839: Hämeenlinnan kaupungin itä-länsisuun- liikenteen ohella tämä asettaa sillan kestoky-
18840: taista sisäistä sekä ~amansuuntaista kaupun- vYll kovalle koetukselle eikä, asiantuntijain
18841: gin halki tapahtuvaa erittäin vilkasta kauko- lausunnon mukaan, sillan kestävyyttä voida
18842: liikennettä palvelee vain yksi Vanajaveden taata, vaan luhistumisen vaara on ilmeinen.
18843: ylittävä silta. Silta on noin 50 vuotta sitten Suunnitelmat sillan rakentamiseksi ovat
18844: rakennettu, heikkorakenteinen, erittäin kapea valmiina kustannusarvion ollessa 120 miljoo-
18845: (ajoradan leveys 4.6 m, kumpainenkin jalka- naa markkaa.
18846: käytävä 1.2 m), nykyaikaiseen liikenteeseen Hämeenlinnan kaupungin tämän vuoden
18847: täysin soveltumaton. talousarvioon on otettu 30 miljoonan markan
18848: Sillan yli tapahtuvan liikenteen vilkkau- määräraha sillan rakennustöiden aloittami-
18849: desta antaa selvän kuvan v. 1956 heinäkuun seksi. Koska ko. silta palvelee yleistä kaut-
18850: 20 päivänä klo 6-22 välisenä aikana suo- takulkuliikennettä, velvoittaa rakennuslain
18851: ritettu liikennelaskelma, jonka mukaan sillan 93 § :n 4 momentti myöskin valtiota osallistu-
18852: ylitti 5 913 ajoneuvoa, 8 244 polkupyörää ja maan rakennuskustannuksiin.
18853: 6 399 jalankulkijaa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18854: Huomioon ottaen ajoneuvokannan nopean nioittaen,
18855: lisääntymisen voidaan varmuudella olettaa
18856: nykyisen ajoneuvoliikenteen olevan huomat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18857: tavasti suurempi kuin edellä esitetty, yli 4 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
18858: vuotta sitten tehty liikennelaskelma. kan määrärahan avustukseksi Hämeen-
18859: Hämeenlinnassa ja sen ympäristössä on linnan kaupungille Vanajaveden ylit-
18860: suuria sotilasvaruskuntia, joiden raskasta ka- tävän sillan uusimistöiden aloittami-
18861: lustoa, mm. hyökkäysvaunuja joudutaan seksi.
18862: usein siirtämään sillan yli. Muun raskaan
18863: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
18864:
18865: Kauko Tamminen. Kaino Haapanen.
18866:
18867:
18868:
18869:
18870: 57 E 644/60
18871: 1370
18872:
18873: IV,516. - Ra.h.al. N: o 406.
18874:
18875:
18876:
18877:
18878: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
18879: Suomussalmen kunnansairaalan rakentamista varten.
18880:
18881:
18882: E d u s k u n n a ll e.
18883:
18884: Valtion aluesairaaloita v. 1951 kunnille uudestaan. Nyt on kunta suunnitellut uuden
18885: siirrettäessä edellytettiin, että ne kunnoste- sairaalan rakentamista, mutta hallitus ei ole
18886: taan ajanmukaisiksi valtion kustannuksella. varannut tarkoitukseen määrärahaa.
18887: Näin ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18888: mussalmen kunnansairaalan osalta. Mainittu nioittaen,
18889: sairaala on liian pieni, eikä se edes rakenta-
18890: misvaiheessaan vastannut paikallista tarvetta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18891: Sodan jälkeisen tarvikepulan vuoksi se tuli tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
18892: lisäksi rakennetuksi erittäin heikosti. Lää- kan määrärahan alkue1·än maksami-
18893: kintöhallituksen suorittamien tutkimusten seksi avustuksena Suomussalmen kun-
18894: mukaan sitä ei kannata ryhtyä enää korjaa- nansairaalan rakentamista varten.
18895: maan, vaan se on rakennettava kokonaan
18896: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
18897:
18898: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
18899: 1371
18900:
18901: IV,517. - Rah.al. N:o 4fJT.
18902:
18903:
18904:
18905:
18906: Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyrynsalmen
18907: kunnallista keskikoulua varten.
18908:
18909:
18910: E d u s k u n n a 11 e.
18911:
18912: Hyrynsalmen kunnassa on toiminut yksi- seen, että koulu täytyy lakkauttaa ensi syk-
18913: tyisluontoinen keskikoulu, jonka kunta on synä, koska sen käytössä ollut huoneisto ote-
18914: suurelta osalta kustantanut. Kunnallista kes- taan muihin tarkoituksiin. Kunnanvaltuus-
18915: kikoulua on anottu jo kahdeksan kertaa, tossakin on jo tehty päätös siitä, että koulua
18916: mutta anomus on aina hylätty. Näin tapah- ei voida enää ylläpitää. Mikäli kunnallinen
18917: tui viimeksi tänä syksynä, vaikka eräille vau- keskikoulu kunnalle myönnettäisiin, sille voi-
18918: raammillekin seuduille kunnallisia keskikou- taisiin järjestää tilat kansakoulurakennuk-
18919: luja perustettiin. sessa. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä, että
18920: Kansakoululaissa nimenomaan edellytettiin, Hyrynsalmi saisi kunnallisen keskikoulun.
18921: että kunnallisia keskikouluja perustetaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18922: aluksi pääasiassa syrjäisille seuduille, joista nioittaen,
18923: lahjakkaidenkin oppilaiden pääsy oppikou-
18924: luun on vaikeaa. Hallitus ei kuitenkaan ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18925: tätä periaatetta soveltanut. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
18926: Nyt on Hyrynsalmella jouduttu yksityisen- määrärahan Hyrynsalmen kunnallista
18927: kin keskikoulun kohdalla sellaiseen tilantee- keskikoulua varten.
18928: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
18929:
18930: Hannes Tauriainen. J. Mustonen.
18931: lS'l!
18932:
18933: IV,518. - Ra.h.aJ:. N:o 408.
18934:
18935:
18936:
18937:
18938: T&11ria.iDen ym.: Mwärtihain, osoittamisesta maantien raken-
18939: tamiseksi Puol<mgcm kunnan Puokionvaarasta Vaalan kun-
18940: nan Jaalangan kylään.
18941:
18942:
18943: Eduskunnalle.
18944:
18945: Vaalan kunnan Jaalangan kylän ja Puo- mukaan tien rakentaminen olisi kansantalou-
18946: langan kunnan Puokionvaaran kylän välille dellisen edun vuoksi saatava alulle kiireelli-
18947: on suunniteltu maantien rakentamista ja sesti.
18948: kaikki tarvittavat valmistelut tietyön aloitta- Edellä esitetyn vuoksi ehdotamme kun-
18949: miseksi on suoritettu. Puuttuu vain rahaa. nioittaen,
18950: Tie lyhentäisi kymmenillä kilometreillä mat-
18951: kaa Puolangan kunnasta rautatielle ja siten että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
18952: helpottaisi kaikenlaisen raskaan tavaran, mm. tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
18953: puutavaran kuljetusta. Kun tien vaikutus- kmt, määrärahan maantien rakentami-
18954: piiriin tulisi huomattava määrä asutusta, ja seksi Puolangan kunnan Puokionvaa-
18955: kun alueella olevat metsävarat ovat pää- rasta Vaalan kunnan Jaalangan ky-
18956: asiassa valtion omistuksessa, käsityksemme lään.
18957: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
18958:
18959: Hannes Ta.uria.inen. :r. Mustonen.
18960: 13'13
18961:
18962: IV,519. - Fin.mot. N:o 409.
18963:
18964:
18965:
18966:
18967: Teir m. fl.: A.ngående anvisande av anslag till ersättning av
18968: resebiljetter för medellösa kräftpatienter, som erhålUt
18969: röntgen- och radiumbehandling.
18970:
18971:
18972: Tili Riksdagen.
18973:
18974: Med hänvisning tili motiveringen i finans- 1 500 000 mark under 7 Ht. XX kap.
18975: motion N: o 95 vid 1955 års riksdag och med att användas för ersättning av rese-
18976: åberopande av att 1958 års riksdag godkände biljetter för medellösa kräftpatienter,
18977: och införde ett liknande anslag i 1959 års som erhållit röntgen- ock radiumbe-
18978: budget, föreslås, handUng.
18979: att Riksdagen i statsförslaget för
18980: år 1961 måtte upptaga ett anslag om
18981: Helsingfors den 22 september 1960.
18982:
18983: Grels Teir. J. A. JUDg8.1'å.
18984: Victor Procope. Elis Andersson.
18985: 1374
18986:
18987: IV,519. - Rah.al. N:o 409.
18988: Suomennos.
18989:
18990:
18991:
18992:
18993: Teir ym..: Määrärahan osoittamisesta röntgen- ja radium-
18994: hoitoa saavien syöpäpoh1aiden matkalippujen korvaami-
18995: seen.
18996:
18997:
18998: Eduskunnalle.
18999:
19000: Viitaten vuoden 1955 valtiopäivillä tehdyn että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
19001: raha-asia-aloitteen n:o 95 perusteluihin ja tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XX luvun
19002: vedoten siihen, että eduskunta vuoden 1958 kohdalle 1 500 000 markan määrära-
19003: valtiopäivillä hyväksyi ja sisällytti vuoden han käytettäväksi röntgen- ja radium-
19004: 1959 tulo- ja menoarvioon vastaavan määrä- hoitoa saavien syöpäpot~1aiden matka-
19005: rahan, ehdotetaan, lippujen korvaamiseen.
19006: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
19007:
19008: Grels Teir. J. A. Jungarå.
19009: Victor Procope. Elis Andersson.
19010: 137~
19011:
19012:
19013: IV,520. - Fin.mot. N: o 410.
19014:
19015:
19016:
19017:
19018: Teir m. fl. : Angående anvisande av anslag t't'll understöd för
19019: propagandaverksamket i syfte att öka fiskkonsumtionen.
19020:
19021:
19022: T i ll R i k s d a g e n.
19023:
19024: Spörsmålet om användningen av det över- För importen av fisk beräknar man nu ett
19025: skott, som uppkommer varje år i fångsten årligt belopp på ca 1.2 miljarder mark.
19026: av strömming, vassbuk och annan fisk och Partiaffärerna erlägger 5.2 miljarder mark
19027: nedbringar marknadspriset, är alltjämt ett för den inhemska fisken och konsumenterna
19028: olöst problem. De moderna fiskfryserierna betalar årligen 6-7 miljarder mark. I Norge
19029: har kunnat bidraga till att sprida placerin- konsumeras i medeltal 50 kilo fisk per person
19030: gen av fångsterna över en längre tidsperiod. och år, medan man i Finland äter 15 kilo
19031: Dessa frysinrättningar har dock i huvudsak per person och därav är ca 2 kilo impor-
19032: förlagts till orter där minkodlingar förekom- terad fisk. Det vore i hög grad motiverat
19033: mer och denna verksamhet riktar sig till att staten skulle bistå våra ca 4 000 yrkes-
19034: största delen på djurföda, som inbringar fiskare och de 15 000 personer som har fisket
19035: skäligen ringa förtjänst åt fiskarna. Då för- som binäring med understöd för en perma-
19036: hållandet är sådant, kommer man ständigt nent fiskpropagandaverksamhet. Ur närings-
19037: tilihaka till att den naturliga utvägen är att fysiologisk synpunkt anses fisk fullt lika vär-
19038: öka åtgången av fisken i färskt tillstånd. defull som andra köttslag och enligt senaste
19039: Detta kan endast ske genom en modernt upp- läkarvetenskapliga rön är fiskköttet speciellt
19040: lagd reklamkampanj. hälsofrämjande ifråga om folksjukdomen
19041: Under förkrigstiden gav statsmakten fort- åderförkalkning.
19042: löpande anslag för fiskpropagandan. Dessa Med ett belopp på förslagsvis 2 miljoner
19043: anslag bortföll senare av någon anledning och mark skulle dessa strävanden kunna få en
19044: fiskpropagandan undergick en kännbar för- god hjälp och det bleve möjligt att lindra
19045: sämring. På enskilt initiativ har dock pro- fiskets trångmål under säsongtider,. att bi-
19046: pagandadagar anordnats, vid vilka det med draga tili ett stabilare pris och att över-
19047: god framgång bedrivits upplysningsarbete huvud väcka konsumenternas intresse för
19048: genom demonstrationer, föredrag och film- användningen av färsk fisk i kosthållet.
19049: förevisningar i syfte att öka användningen av Med stöd av det som ovan anförts föresl!s,
19050: färsk fisk i hushället. Propagandan är dock
19051: alltför sporadisk och når endast en begrän- att Riksdage.n måtte i statsförslaget
19052: sad del av landets befolkning. Upplysnings- för år 1961 upptaga 2 miljoner mark
19053: arbetet kräver kostnader, och samman- ·ft:ZZ lantbruksstyrelsens förfogande att
19054: slutningarna - Fiskeriföreningen i Finland, användas till understöd för propa-
19055: fiskarförbunden och Marthaföreningarna - gandaverksamket i S'Jifte att öka fisk-
19056: har inte ekonomiska förutsättningar för en konsumtionen.
19057: verksamhet av den omfattning att den verk-
19058: ligen skulle ha större betydelse.
19059: Helsingfors den 21 september 1960.
19060:
19061: Grels Teir. J. .A.. Junga.rf..
19062: Alwar Sundell. Torsten G. Aminoff.
19063: Elia AnderssoJL Victor Procop6.
19064: 1876
19065: IV,520. - Rah.al. N: o 410.
19066: Suomennos.
19067:
19068:
19069:
19070:
19071: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta kalan kulutuksen lisää-
19072: mistä tarkoittavan valistustoiminnan avustamiseksi.
19073:
19074:
19075: Eduskunnalle.
19076:
19077: Kysymys sen ylijäämän käytöstä, joka syn- Kalan tuontiin lasketaan nyt vuosittain
19078: tyy joka vuosi silakan, kilohailin ja muun käytettävän noin 1.2 miljardia markkaa.
19079: kalan pyynnissä ja alentaa markkinahintaa, Tukkuliikkeet maksavat 5.2 miljardia mark-
19080: on yhä ratkaisematon probleemi. Nykyaikai· kaa kotimaisesta kalasta ja kuluttajat mak-
19081: set kalanjäädyttämöt ovat voineet myötävai- savat vuosittain 6-7 miljardia markkaa.
19082: kuttaa sagliiden sijoituksen hajoittamiseksi Norjassa kulutetaan keskimäärin 50 kiloa
19083: laajemmalle ajanjaksolle. Nämä jäädyttämöt kalaa henkilöä ja vuotta kohden, kun taas
19084: on kuitenkin pääasiallisesti sijoitettu paikka- Suomessa syödään 15 kiloa henkilöä kohden
19085: , kunnille, joissa on minkin-viljelystä, ja niiden ja siitä noin 2 kiloa maahan tuotettua kalaa.
19086: toiminta kohdistuu suurimmalta osalta eläin- Olisi erittäin hyvin perusteltua, että valtio
19087: ravintoon, joka tuottaa melko vähäisen an- avustaisi noin 4 000 ammattikalastajaamme ja
19088: sion kalastajille. Kun asianlaita on näin, niitä 15 000 henkilöä, joilla kalastus on sivu-
19089: joudutaan alituiseen palaamaan siihen, että elinkeinona, tukemalla pysyvää kalapropa-
19090: luonnollinen keino on tuoreen kalan menekin gandatoimintaa. Ravintofysiologisesti kalaa
19091: lisääminen. pidetään täysin yhtä arvokkaana kuin muita
19092: Sotia edeltäneenä aikana valtiovalta jatku· lihalaatuja, ja viimeisten lääketieteellisten
19093: vasti antoi määrärahoja kalapropa.gandaan. kokemusten valossa kalanliha on erityisesti
19094: Nämä määrärahat jäivät sittemmin jostakin terveellistä kansantautimme suontenkalkkiu-
19095: syystä pois ja kalapropagandassa tapahtui tumisen kannalta.
19096: tuntuva huononeminen. Yksityisestä aloit- Esimerkiksi kahden miljoonan markan mää-
19097: teesta on kuitenkin järjestetty propaganda- rällä nämä pyrkimykset voisivat saada hyvän
19098: päiviä, joilla on hyvällä menestyksellä suori- avun ja kävisi mahdolliseksi lievittää kalas-
19099: tettu valistustyötä näyttein, esitelmin ja tuksen ahdinkotilaa sesonkiaikoina, edistää
19100: :filmirtäytöksin tuoreen kalan käytön lisäämi- hintojen vakiintumista ja yleensä herättää
19101: seksi kotitaloude11sa. Propaganda on kuiten- kuluttajain kiinnostusta tuoreen kalan käyt·
19102: kin aivan liian hajanaista ja tavoittaa ainoas- tämiseen ruoanpidossa.
19103: taan rajoitetun osan maan väestöstä. Valis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan,
19104: tustyö vaatii kustannuksia, ja kysymyksessä
19105: olevilla yhteenliittymillä - Suomen Kalas- että Eduskunta ottaisi vuodM 1961
19106: tusyhdistyksellä, kalastajaliitoilla ja Martta- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark-
19107: yhdistyksillä - ei ole taloudellisia edellytyk- kaa maataloushallituksen käytettäväksi
19108: siä niin laajaan toimintaan, että sillä todella- kalan, kulutuksen Usäämistä tarkoitta,.
19109: kin olisi suurempaa merkitystä. van 1Jalistustoimi'f111Utn tukemisU~JJ.
19110: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
19111:
19112: Grels Teir. J. A. Junga,ri..
19113: Alwa.r Sundell.· Torsten G. Aminoff.
19114: .Jms Andersi01L Victor Procsop6.
19115: 1377
19116:
19117: IV,521. - Fin.mot. N: o 411.
19118:
19119:
19120:
19121:
19122: Teir m. fl.: A.ngående anvisande av anslag till understöd åt
19123: Svensk-FinUmds Turistförening.
19124:
19125:
19126: T i 11 R i k s d a g e n.
19127:
19128: Den utländska turistströmmen till Finland en stor nationalekonomisk faktor är det na-
19129: har ökat :från är till är. Detta till en stor turligt, att även Svensk-Finlands Turistför-
19130: del genorn. den numera allmänna bilismen och ening vill följa med i konkurrensen och fA
19131: förbättrade internationella kommunikations- ut det bästa möjliga av den florerande folk-
19132: medel. Man har beräknat att ca % av total- turismen.
19133: antalet turister kommer från Sverige och de Bygdesemestern har fått stor betydelse i
19134: kommer i regel med egna bilar och föredrar Sverige och även hos oss har den vunnit
19135: att fira semestern i skärgården med tillgång gehör. Bygdesemestern med självhushåll blir
19136: till fiskevatten och stugor med självhushäll. relativt billig för semesterfiraren, men ger
19137: Den svenskspråkiga skärgården i vårt land samtidigt en rätt god extra inkomst åt den
19138: har avfolkats under de senaste åren pä ett som hyr ut sin sommarstuga.
19139: katastrofalt sätt och ett stort antal stugor För att den s. k. bygdesemesterverksamhe-
19140: och hus stå tomma. Dessa kunde mycket väl ten skall kunna fås i gång på bredare bas,
19141: användas av turister för självhushäll. Skär- mäste en noggrann inventering av lediga
19142: gårdsbefolkningen behöver extra inkomster. stugor företagas och sedan förmedling av
19143: Denna befolkning är också känd för sin gäst- dessa äga rum tili semesterfirare i värt eget
19144: frihet och dä den dessutom kan tala med de land, Sverige och de övriga nordiska län-
19145: svenska turisterna på deras eget språk, borde derna.
19146: denna turisttrafik stödas. Med hänvisning tili ovanstäende föreslås,
19147: Svensk-Finlands Turistförening, vars verk-
19148: samhet omfattar hela det svenska bosättnings- att Riksdagen mdtte i statsförslaget
19149: omrädet i landet, har hittills arbetat utan för tir 1961 upptaga 5 miljoner mark
19150: statligt stöd. Turistföreningens verksamhet tiU understöd åt Svensk-Finlands
19151: har varit ideell tili sin natur. Tnrismens ut- Turistförening för genomförandet av
19152: veckling har dock tagit en sådan omfattning en inventering av möjligheterna tilZ
19153: att turismen icke mera kan skötas utan eko- självhushåll för semesterfirare och för
19154: nomiskt underlag. Då turismen samtidigt är förmedUng av dessa uppgifter.
19155: Itelsingiors den 21 september 1960.
19156:
19157: Grels Teir. J. A. Jungarå..
19158: Victor Procop6. Elis Andersson.
19159: Torsten G. Aminoff. Sven Högström.
19160:
19161:
19162:
19163:
19164: 58 E 644/60
19165: 1378
19166:
19167: IV,521. - Rah.al. N: o 411.
19168: Suomennos.
19169:
19170:
19171:
19172:
19173: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Bvensk-
19174: Finlands Turistförening nimiselle yhdistykselle.
19175:
19176:
19177: E d u s k u n n a ll e.
19178:
19179: Ulkomainen matkailijavirta Suomeen on voida hoitaa ilman taloudellista pohjaa. Kun
19180: vuosi vuodelta kasvanut. Tämä on suurelta matkailu samalla on suuri kansantaloudelli-
19181: osalta johtunut nyttemmin yleisestä autoi- nen tekijä, on luonnollista, että myös Svensk-
19182: lusta ja parantuneista kansainvälisistä liiken- Finlands Turistförening haluaa pysyä mu-
19183: nevälineistä. On laskettu, että noin % mat- kana kilpailussa ja saada irti parhaan mah-
19184: kailijoiden kokonaismäärästä tulee Ruotsista, dollisen kukoistavasta kansanturismista.
19185: ja he tulevat yleensä omilla autoilla ja viet- Maaseutulomat ovat saaneet suuren merki-
19186: tävät mieluummin lomaa saaristossa, jossa on tyksen Ruotsissa ja myös meillä ne ovat voit-
19187: käytettävissä kalavedet ja mökkejä omaan taneet alaa. Maaseutuloma omavaraistalouk-
19188: taloudenpitoon. sineen tulee suhteellisen halvaksi lomanviet-
19189: Maamme ruotsinkielinen saaristo on viime täjälle, mutta antaa samalla varsin hyvän
19190: vuosina tyhjentynyt väestöstä katastrofaali- lisätulon sille, joka vuokraa kesämökkinsä.
19191: sena tavalla, ja suuri määrä mökkejä ja ta- Jotta ns. maaseutulomatoiminta voitaisiin
19192: loja on autioina. Näitä voisivat matkailijat saada käyntiin laajemmalla pohjalla, olisi
19193: erittäin hyvin käyttää omaan taloudenpi- ryhdyttävä vapaiden mökkien tarkkaan in-
19194: toonsa. Saaristoväestö tarvitsee lisätuloja. ventointiin ja sen jälkeen välittää niitä oman
19195: Tämä väestö on myös tunnettu vieraanvarai- maamme, Ruotsin ja muiden pohjoismaiden
19196: suudestaan, ja kun se voi puhua matkaili- lomanviettäjille.
19197: joiden kanssa näiden omalla kielellä, tulisi Edellä olevaan viitaten ehdotetaan,
19198: tätä matkailijaliikennettä tukea.
19199: Svensk-Finlands Turistförening niminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
19200: yhdistys, jonka toiminta käsittää koko ruotsa- tul..o- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
19201: laisen asutusalueen maassa, on tähän saakka kaa avustukseksi Bvensk-Finlands Tu-
19202: työskennellyt ilman valtion tukea. Matkai- ristförening nimiselle yhdistykselle lo-
19203: lijayhdistyksen toiminta on ollut luonteeltaan manviettäjie'"' om.avaraistaloude'"' mah-
19204: aatteellista. Matkailun kehitys on kuitenkin dollisuuksie'"' i1we'"'toi'"'tiin ja fl.iitä
19205: saanut sellaisen laajuuden, että sitä ei enää koske~ tietojen väUttämisee11,.
19206:
19207: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
19208:
19209: Grels Teir. J. A. Junga.rl..
19210: Victor Procop6. Elia Andersson.
19211: Torsten G. Aminoff. Sven Högström.
19212: 1379
19213:
19214: IV,522. - Rah.al. N: o 412.
19215:
19216:
19217:
19218:
19219: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta lisäpalkkioiden maksa-
19220: miseksi valtionrautateiden pääkonepajojen teknilliselle
19221: henkilökunnalle.
19222:
19223:
19224: E d u s k u n n a 11 e.
19225:
19226: Valtionrautateiden suorituskykyä lisät- ja (18 Pl. II 2 b) myöntänyt määrärahat ja
19227: täessä ja sen kalustoa uusittaessa on erityi- joita varten hallitus esittää otettavaksi mää-
19228: sesti teknillisen henkilökunnan tarve kasva- rärahat myös vuoden 1961 tulo- ja menoar-
19229: nut. Samalla kuitenkin on teknillisen kou- vioon. Valtionrautateiden pääkonepajoille
19230: lutuksen saaneen työvoiman kysyntä myös (18 Pl. III) ei sen sijaan määrärahaa oltu
19231: yksityisillä työmarkkinoilla lisääntynyt, mistä osoitettu toisessa lisämenoarviossa eikä sitä
19232: johtuen sekä diplomi-insinöörejä, insinöörejä ole otettu hallituksen esitykseen eduskun-
19233: että teknikoita on eronnut rautateiden pal- nalle vuoden 1961 tulo- ja menoarvioksi.
19234: veluksesta ja hakeutunut lähinnä yksityisten Kuitenkin myös pääkonepajojen toiminta
19235: työnantajien, mutta myös kunnallisten lai- yleensä ja dieselkaluston huolto ja korjaus
19236: tosten palvelukseen. Syynä tähän on se, ettei sekä vaunurakennusohjelmien toteuttaminen
19237: rautatielaitos pysty nykyisen palkkatason nimenomaan edellyttäisivät, että pääkonepa-
19238: vallitessa tasaveroisesti kilpailemaan teknilli- jojen palveluksessa pysyisi riittävästi päte-
19239: sestä työvoimasta. Esimerkkinä teknillisen vää teknillistä henkilökuntaa. Tähän olisikin
19240: henkilökunnan siirtymisestä pois rautateiden paremmat edellytykset, jos myös pääkonepa-
19241: palveluksesta voidaan mainita, että mm. pää- jojen diplomi-insinööreille, insinööreille ja
19242: konepajoilta on kahden viime vuoden aikana teknikoille maksettaisiin lisäpalkkioita. -
19243: eronnut 12 diplomi-insinööriä, 7 insinööriä ja Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
19244: 28 teknikkoa, mikä vastaa lähes neljännestä nioittavasti,
19245: pääkonepajojen koko teknillisestä viran- ja
19246: toimenhaltijakunnasta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
19247: Teknillisen henkilökunnan siirtymistä pois tulo- ja menoarvion 18 Pl. lll luvun
19248: rautateiden palveluksesta tulevat todennäköi- uudelle momenUlle 8 000 000 markan
19249: sesti jonkin verran hidastamaan ne lisäpalk- määrärahan lisäpalkkioiden maksami-
19250: kiot, joita varten eduskunta on kuluvan vuo- seksi valtionrautateiden pääkonepalo-
19251: den toisessa lisämenoarviossa (18 Pl. 1 1 b) jen teknilliselle henkilökunnalle.
19252: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
19253:
19254: Grels Teir. Erkki Hara..
19255: 1380
19256:
19257: IV,523. - Rah.al. N: o 413.
19258:
19259:
19260:
19261:
19262: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikoulujen
19263: opettajMpiston rakennusten suunnittelua varten.
19264:
19265:
19266: E d u s k u n n a 11 e.
19267:
19268: Koska ammattioppilaitoksista annetun lain koulutuksen mainittuna vuotena Etelä-Hä-
19269: (184/58) mukaan koko maa peitetään v. 1962 meen keskusammattikoulun yhteyteen perus-
19270: mennessä valtion keskusammattikoulujen ja tetussa valtion ylläpitämässä ammattikoulujen
19271: opetukseltaan niitä vastaavien kuntien omis- opettajaopistossa.
19272: tamien yleisten ammattikoulujen verkolla, Opettajaopisto toimii nykyisin entisestä
19273: tulee teollisuus- ja käsityöalojen työntekijä- kunnalliskodista kunnostetuissa väliaikaisissa
19274: asteinen ammattikoulutus parin lähivuoden opetustiloissa, joissa opettajavalmistusta ei
19275: kuluessa laajenemaan n. 50 %:lla nykyises- voida antaa riittävän laajana eikä täysin tar-
19276: tään. Samanaikaisesti koulumuotoista ammat- koituksenmukaisesti. Sitä osoittaa se, että
19277: tiopetusta aletaan antaa entistä enemmän tähän mennessä vasta n. puolet ammattikou-
19278: uusilla ammattialoilla, joten myös erikoisalo- luissa jo toimivista vakinaisista opettajista
19279: jen ammattikoulujen opetustoiminta laajenee ovat saaneet mainitun opettajavalmistuksen.
19280: jatkuvasti. Lisäksi Etelä-Hämeen keskusammattikoulu
19281: Edellä sanotusta johtuen ammattikoulujen tulee lopullisessa laajuudessaan tarvitsemaan
19282: opettajien tarve lisääntyy ainakin puolella opettajaopiston nykyiset väliaikaistilat omaan
19283: nykyisestään. Nykyisin ammattikouluissa on käyttöönsä.
19284: jo lähes 1 400 vakinaista ja n. 900 tuntiopet- Paitsi puhtaasti opetuksellisten tehokkuus-
19285: tajaa. Koska ammattikouluihin on opetuksen näkökohtien vuoksi on pedagoginen opettaja-
19286: monialaisuuden vuoksi opettajat edelleenkin valmistus välttämätöntä myös kasvatukselli-
19287: otettava muihin tehtäviin, kuten esim. insi- sista syistä, koska parin vuoden kuluttua jo
19288: nöörit, talousopettajat ja teknikot, tähtäävän lähes kolmannes jokaisesta ikäluokasta tulee
19289: peruskoulutuksen saaneista, on ensiarvoisen käyneeksi ammattikoulua.
19290: tärkeätä, että kaikille ammattikoulujen opet- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19291: tajille annetaan edes lyhyenä opettajakoulu-
19292: tuksen& riittävä valmennus tuleviin opetus- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
19293: tehtäviinsä. Aikaisemmin tämä opettajaval- vuoden 1961 tulo- ja menoarviooon
19294: mennus annettiin kauppa- ja teollisuusminis- 6 000 000 markkaa Hämeenlinnassa
19295: teriön toimesta järjestetyillä lyhyillä opet- toimivalle ammattikoulujen opettaja-
19296: tajanvalmennuskursseilla. V. 1958 alkaen opistolle omien koulu- ja opp~"lastilojen
19297: ammattikoulujen opettajiksi aikovat ovat rakennusten suunnittelua varten.
19298: saaneet yhden lukuvuoden kestävän Opettaja-
19299: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1960.
19300:
19301: Juho Tenhiä.lä. Eino Raunio.
19302: Lyyli Aalto. Ensio Partanen.
19303: Väinö E. Nieminen. Kauko Tamminen.
19304: Olli Aulanko.
19305: 1381
19306:
19307: IV,524. - Ra.h.al. N: o 414.
19308:
19309:
19310:
19311:
19312: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Hämeen kes-
19313: kusammattikoulun auto-osaston laajentamiseen.
19314:
19315:
19316: ·E d u s k u n n a 11 e.
19317:
19318: Eduskunta kiinnitti jo kolme vuotta sitten hin, :Jruten moottorinasentaja, diesela.sentaja,
19319: hallituksen 1toimintakertomusta käsitellessään autonsähkölaiteasentaja, autopeltiseppä, auto-
19320: hallitUksen huomiota siihen, että maamme maalari ja autorenkaan :korjaaja, valmistu-
19321: moattoriajoneuV'Okannan lisääntymisen vuoksi vme.
19322: olisi auton- ja moottorinasennusalan työn- Edellä sanottu eriko~koulutus on erikois-
19323: tekijäasteista ammattikoulutusta nopeasti laa- opettajien täystyöllisyyden sekä opetuksessa
19324: jennettava. Kauppa- ja teollisuusministeriön tarvittavan erikoisvälineistön vuoksi keskitet-
19325: toimesta 'keväällä 1959 järjestetyillä auton- tävä vain muutamiin amm·attikouluihimme,
19326: asennusalan ammattikoulutusta käsittelevillä koska näi·tä eri:koisammattimiehiä ei kannata
19327: neuvottelupäivillä, joilla olivat edustettuina 1kouluttaa jokaisessa kunnallisessa ammatti-
19328: kaikki maamme autonrurennus- ja -korjaus- koulussa ·erikseen. Hämeenlinna on maantie-
19329: aloilla työskentelevät intressipiirit sekä am- teellisesti sopiva ko. erikoiskoulutuksen sijoi-
19330: mattikoulujen edustajat, kiinnitettiin eri- ;tusp:aika:ksi j.a Etelä-Hämeen keskusammatti-
19331: koista huomiota sanotun alan erikoisam- kouluun saadaan sen nY'kyisen auto-osaston
19332: mlbttikoulutuksen 'kiireelliseen järjestämi- työpajoja 1aaj·entamalla suhteellisen vähin
19333: seen. Koska parhaillaan itoteutettavas.sa llrnstannuksin erikoiskoulutuksen vaatimat
19334: uuden ammattioppilaitoslain mukaisten kes- erikoistillllt. Myös se, että Ammattikoulujen
19335: kusammattikoulujen ja kuntien omistamien opettajaopisto toimii E.telä-Hämeen keskus-
19336: yleisten ammattikoulujen muodostam·a.ssa pe- ammatti:koulujen yhteydessä, puoltaa ko. kou-
19337: rusverkoosa tullaan 1962 alkaen antamaan lutuksen sijoittamista tähän keskusammatti-
19338: likip~täen riittävästi sanotun alan yleooä pe- kouluun. Siksi Etelä-Hämeen keskusammatti-
19339: ruskoulutusta, katsottiin mainituilla neuvot- koul~ on syytä aloi.ttaa sanottu erikois-
19340: telupäivillä autona.sermusalan erikoisopinto- koulutus mahdollisimman pian.
19341: linjojen perustaminen ainakin Etelä-Hämeen, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19342: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin keskusammat-
19343: tikouluihin sekä Helsingin kaupungin am- että Edwkunta ottaisi 'ltUOden 1961
19344: mattikouluun tämän hetken kiireellisimmäksi tulo- Ja menoarvioon lisäyksenä
19345: .tehtäväksi. Näillä opinJtolinjoilla annettaisiin 40 000 000 marklw,a Etelä-Hämeen
19346: kotiseutunsa ammattikouluissa jo autonasen- keskusammattikoulun auto-osaston ope-
19347: tajan yleisen peruskoulutuksen saaneille yh- tustt.'Wjen loojentamistöiden aloitta-
19348: den lukuvuoden kestävä erikoiskoulutus au- mista varten.
19349: tona.sennusalan vaativimpiin erikoisammattei-
19350: Helsingissä 16 päivänä syySkuuta 1960.
19351:
19352: .Tuho Tenhiälä. Eino Raunio.
19353: Lyyli Aalto. Ensio Partanen.
19354: Väinö E. Nieminen. Kauko Tamminen.
19355: Olli Aulanko.
19356: 1382
19357:
19358: IV,525. - Rah.al. N: o 415.
19359:
19360:
19361:
19362:
19363: Tiekso ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuoriso-
19364: kasvatustyön tukemiseen.
19365:
19366:
19367: E d u s k u n n a ll e.
19368:
19369: Hallitus on ehdottanut valtion tulo- ja piiri- että keskusjärjestöjen puitteissa. Tä-
19370: menoarvioesityksessä vuodelle 1961 varatta- män lisäksi on Suomen nuorisojärjestöjen
19371: vaksi 10 Pl: n XVIII luvun 4 momentille edustajisto järjestänyt joka neljäs vuosi kaik-
19372: nuorison kasvatustyön tukemiseen 91 000 000 kien nuorisotyön keskusjärjestöjen väliset
19373: markkaa eli vähemmän kuin mitä eduskunta kulttuurikilpailut, joiden osanottajamäärä on
19374: osoitti sanottuun tarkoitukseen kuluvalle vuo- kerta kerralta kasvanut. Vuotta 1961 viete-
19375: delle. Tuntuvin supistus on tapahtunut nuo- tään nuorisojärjestöjen piirissä kulttuurivuo-
19376: risonkasvatustyötä tekevien järjestöjen ohjaa- tena, jonka aikana tullaan jälleen järjestä-
19377: jakoulutuksen sekä kurssi- ym. toiminnan tu- mään em. kilpailut. Niihin valmistautuminen
19378: kemiseen varattavassa määrärahassa, joka eh- vaatii kaikilta nuorisojärjestöiltä runsaasti
19379: dotetaan 55 000 000 markaksi eli 10 000 000 varoja, sillä tämänlaatuinen harrastustoi-
19380: markkaa pienemmäksi kuin v. 1960. Myös minta edellyttää pätevää ohjaajavoimaa,
19381: opetusministeriön käyttövaroiksi myönnettä- asianmukaista välineistöä sekä pitkien mat-
19382: vän määrärahan kohdalla on tapahtunut yli kojen suorittamista maata käsittäviin ja jär-
19383: 2 000 000 markan vähennys. On syytä todeta, jestöjen välisiin kilpailuihin. Taloudellisista
19384: että yleensäkin hallituksen esitys poikkeaa vaikeuksista huolimatta ovat maamme nuo-
19385: nuorisonkasvatustyön tukemiseen osoitetta- risojärjestöt suorittaneet jo tähän mennessä
19386: vien määrärahojen osalta huomattavasti aset- erittäin arvokasta työtä kansallisen ohjelma-
19387: tamansa asiantuntijaelimen, valtion nuoriso- kulttuurimme vaalimiseksi ja kehittämiseksi.
19388: työlautakunnan esityksestä. Kulttuurikilpailujen lisäksi on maamme
19389: Lukuisat maamme nuorisotyön keskusjär- nuorisojärjestöillä muutakin yhdenmukaista
19390: jestöt suorittavat kukin omalla alallaan erit- toimintaa. Kuluva vuosi on omistettu kai-
19391: täin arvokasta ja koko yhteiskunnan tunnus- kissa nuorisojärjestöissämme kasvatukselle
19392: tuksen ansaitsevaa työtä ohjatessaan nuoria kansainväliseen ajatteluun. Aikaisemmin on
19393: hyvien harrastusten pariin ja kasvamaan vas- vietetty mm. yhteiskunta- ja kansalaiskasva-
19394: tuuntuntoisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Nuo- tuksen vuotta.
19395: risotyön merkitystä sosiaalisen ihmisen kas- Suurten ikäluokkien siirtyessä tämän vuosi-
19396: vattajana osoittaa mm. se, että erään muu- kymmenen alkupuolella kouluista työelämään
19397: tama vuosi sitten suoritetun tutkimuksen mu- lisääntyvät myös nuorten työn saantia, toi-
19398: kaan nuorista rikollisista vain 15 % on to- meentulon turvaamista ja vapaa-ajan viettoa
19399: dettu kuuluneen järjestettyyn nuorisotoimin- koskevat ongelmat. Tämän vuoksi yhteiskun-
19400: taan. Nuorisojärjestöjen tarjoamat mahdolli- nan on ryhdyttävä entistä tehokkaampiin toi-
19401: suudet vapaa-ajan kehittävään ja terveeseen menpiteisiin nuorisojärjestöjen toiminnan
19402: käyttöön voivat näin ollen osaltaan estää edistämiseksi lisäämällä myös niille annetta-
19403: nuoria luisumasta rikollisuuteen. Rikollisuu- vaa taloudellista tukea.
19404: den suuri kasvu erityisesti varhaisnuori- Nuorisojärjestöjen toiminnan moninaisuus
19405: somme keskuudessa onkin nykyhetken suu- sekä siihen kohdistuvien vaatimusten kasva-
19406: rimpia nuorisokasvatusongelmia. minen eivät suinkaan edellytä nuorison kas-
19407: Nuorisojärjestöjen kulttuuritoiminta on vatustyön tukemiseen myönnettävien määrä-
19408: kasvanut jatkuvasti. Useimmilla nuorisojär- rahojen vähentämistä, vaan päinvastoin li-
19409: jestöillä on omia kulttuurikilpailujaan sekä säämistä, sitäkin suuremmalla syyllä, kun
19410: IV,525. - Tiekso ym. 1383
19411:
19412: yhteiskunta ei ole muutenkaan riittävästi että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
19413: tukenut nuorison vapaa-ajan harrastustoi- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVIII lu-
19414: mintaa esim. varaamaHa tähän tarkoitukseen vun 4 momentille nuorisonkasvatus-
19415: toimintavälineistöä ja -huoneita. työn tukemiseen lisäystä 39 000 000
19416: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, markkaa.
19417: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
19418:
19419: Anna-Liisa Tiekso. Matti Koivunen.
19420: Pauli Puhakka. Siiri Lehmonen.
19421: Veikko Rytkönen. Toivo Åsvik.
19422: Tauno Kelovesi.
19423: 1884
19424:
19425: IV,526. - Ra.b..al. N: o 416.
19426:
19427:
19428:
19429:
19430: Tiekso ym..: Määrärah® osoittamisestt~ kotimaisen elokuvan
19431: tukemiseen.
19432:
19433:
19434:
19435:
19436: V. 1959 jätti Suomen Film.ika.ma.ri Suo- määrin siitä, että v:altion kiinnostus elokuva-
19437: men Filmiv:almh:Jtaj.ain Liiton aloitteesta ope- teomsuutta kohtaan on aivan olematonta.
19438: tusministeriölle kirjelmän, jossa pyydettiin, Itse asia.ssa se rajoittuu verotukseen ja elo-
19439: että valtion ,tulo- ja menoarvioon vuodelle kuvien sensuroimiseen. Täysin aiheellisesti
19440: 1960 otettaisiin 50 000 000 markkaa kotimai- on'kin sekä suuren yleisön että erityisesti elo-
19441: sen elokuvlllll tukemiseen. Perusteluissa to- kuvakriitikkojen taholta vaadittu toimen-
19442: dettiin kotimaisen elokuvateollisuuden tilan piteitä asian korja.amiseksi. Julkisessa sa-
19443: olevan sellaisen, ettei sen taso pääse nouse- nassa on osoitettu, että yleisen !kulttuuri-
19444: mruan ilman v:altion /taloudellista .apua. Koti- elämän ja elokuvataiteen kehitys vaatii edis-
19445: maisten elokuvien saaminen kansainväliselle tyksellisen, osana maamme ikdko taide- ja
19446: tasolle ja vientilkelpoisiksi v;aatii runsaasti kulttuuripolitiikkaan liittyvän elokuvapolitii-
19447: paaomia. Kirjelmässä mainitaan edelleen kan luomista.
19448: seuraavaa: ,Monet Euroopan valtiot ovat Suomalaisen elokuvan varojen puutteen
19449: jo pitkähkön .ajan .tukeneet oman maansa vudksi. yhä madaltuva taso on selvästi osoit-
19450: filmiteollisuutta ,antamalla palkintoja :tai ra- ta;nut, että valtion taholta on ryhdyttävä
19451: hoittamana elokuvia. Nämä maat ovat kä- kiireellisesti toimenpiteisiin elokuvateatteri-
19452: sittäneet sen, •että hyvä elokuva on hyvä laitoksemme ja kotimaisen elokuvan sekä koko
19453: mainos maalle kiertäessään ympäri maailmaa. elokuvakulttuu:dmme hyväksi. Eräänä aske-
19454: Myös omassa maassa valmistetut hyvät elo- leena tähän suuntaan olisi juuri edellä mai-
19455: kuvat säästävät valuuttaa, sillä jos sruadaan nitun Suomen Filmivalmistajain Liiton eh-
19456: parempia kotimaisia elokuvia, ei tarvitse dotuksen määrärahan varaamisesta kotimai-
19457: tuottaa niin paljon ulkolaisia." sen elokuv.a;n tukemiseksi hyväksyminen. Tu-
19458: Kuten tiedetään, ei tämä •erittäin peru:s- keminen voisi .tapahtUJa palkintojen muodossa
19459: iteltu ranomus johtanut valitettavasti myön- s1ten, että erityisesti .tätä tarkoitusta varten
19460: teiseen tulokseen. Niinpä Suomen Filmi- valittu lautakunta valitsisi elokuvat, joille
19461: valmistajain Liitto on uudistanut kuluvana jaettaisiin palkinnot vuoden parhaimpina
19462: vuotena anomuksensa. Hallituksen tulo- ja elokuvina.
19463: menoarvioesityksessä vuodelle 1961 ·ei kuiten- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19464: kaan ole otettu huomioon ehdotusta. Edus-
19465: !ku.nnan onkin syytä suhtautua myönteisem- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
19466: min tähän kMo ikulttuuripolit:ii!kallemme tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
19467: erittäin tärkeään kysymykseen. kan määrärah® kotimaisen elokuvcm
19468: Ma.amme on jäämässä elokuvapolitiikassa tukemiseksi.
19469: hyvin takapajuiseffisi. Tämä johtuu suUl'eSSa
19470: HeLsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
19471:
19472: Anna-Liisa Tiekso. Matti Koivunen. Tauno Kelovesi.
19473: Paavo Aitio. Siiri Lehmonen. Esa meta.nen.
19474: IV,527. - Rah.al. N:o 417.
19475:
19476:
19477:
19478:
19479: Tiekso ym.: Mäarärtthan osoittamisesta Lautiosaaren-Koivun
19480: maantien oikaisu.. ja korjaustöitä varten.
19481:
19482:
19483: E d u s k u n n a 11 e.
19484:
19485: Viime työttömyyskautena aloitettiin Kemi- saatu talvitöitten osalta loppuun suorite-
19486: joen itäpuolisen, Lantiosaaren-Koivun väli- tuiksi.
19487: sen tien oikaisu- ja korjaustyöt. Kesän ajaksi Edellä mainitut syyt puoltavat tnyös oi-
19488: ne kuitenkin keskeytettiin. kaisu- ja korjaustöitten jatkamista säma.h
19489: Lantiosaaren-Koivun maantie on ollut tien Lantiosaaren-Koivun välisellä osalla:.
19490: useiden vuosien ajan, varsinkin kelirikkoai- Tulo- ja menoarvioesitykseen ei kuitenkalih
19491: koina, erittäin huonokuntoinen. Mutkaisuu- sisälly määrärahaa tähän tarkoitukseen.
19492: tensa vuoksi se on myös erittäin vaarallinen. Lantiosaaren-Koivun välisen tietl oikaisu-
19493: Kemijoen ylittäminen Koivussa lossilla ai- ja korjaustöitten jatkaminen on erittäin tär-
19494: heuttaa liikenteelle melkoista haittaa ja vii- keä työkohde Kemin maalaiskunnalle, K~min
19495: vytystä. Tiellä liikennöidään kuitenkin vilk- kaupungille ja Tervolan kunnalle, jotka kuu-
19496: kaasti nytkin, vaikka oikaisu- ja korjaustöi- luvat vaikeaan alityöllisyysalueeseeri. Näis.qå
19497: den keskeneräisyys vaikeuttaa liikennettä pa- kunnissa tulee todennäköisesti ensi tlilvikau-
19498: hoin, sillä tien vaikutuspiirissä on laaja ja tenakin esiintymään työttömyyttä. Lantio-
19499: tiheä asutus. saaren-Koivun välisen tien oikaisl:!:tninen ja
19500: Hallitus ehdottaa vuoden 1961 tulo- ja me- kunnostaminen on ko. kuntien aluMlla htlö-
19501: noarvioon 50 000 000 markkaa Koivun-Ro- mattavin välittömästi käytettävj.ssä oli:!va ty<J-
19502: vaniemen maantien kesäaikaisia viimeistely- kohde.
19503: töitä varten Tervolan kunnassa ja Rovanie- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19504: men maalaiskunnassa. Ehdotuksen peruste-
19505: luissa mainitaan, että t.ämän tien rakenta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
19506: mista on kiirehtinyt paitsi yleisen tieverkon tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
19507: täydentämisen tarve Kemijoen itäpuolisten kan määrärahan Lautiosaaren-Koivun
19508: alueiden asutuksen osalta, myös rakennetta- maantien oikaisu- ja korjaustöiden
19509: vien voimalaitosten aiheuttama huomattava jatkamiseksi.
19510: liikenne. Tämän tien rakentamistyöt onkin
19511: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
19512:
19513: Anna-Liisa. Tiekso. Eemeli La.k:kala..
19514: Eino Tainio. Toivo Friman.
19515:
19516:
19517:
19518:
19519: 59 E 644/60
19520: 1386
19521:
19522: IV,528. - Rah.al. N: o 418.
19523:
19524:
19525:
19526:
19527: Tiekso ym.: Määrärahan osoittamisesta Vikajärven-Kemi-
19528: järven-Sallan 'maantien oikaisu- ja peruskorjaustöitä
19529: varten.
19530:
19531:
19532: E d u s k u n n a ll e.
19533:
19534: Hallitus ehdottaa vuoden 1961 tulo- ja me- kenne tapahtuu kokonaan tämän tien Kemi-
19535: noarvioesityksessä 25 000 000 markkaa Särki- järven-Sallan osuudella. Tältä osalta ko.
19536: kankaan-Kemijärven maantien parantami- maantien oikaisu- ja korjaussuunnitelma on
19537: seen Kemijärven kauppalassa. Jo v. 1949 ollut vireillä aina vuodesta 1938 lähtien.
19538: aloitetun työn loppuun suorittaminen on Vikajärven-Kemijärven-Sallan maantien
19539: erittäin tärkeää tien kulkiessa Kemijärven oikaisu- ja peruskorjaustöitten aloittaminen
19540: kauppalan läpi ja ollessa siten vilkkaasti olisi erittäin välttämätön työkohde alueella,
19541: liikennöity. jonka väestölle metsätyöt muodostavat lähes
19542: Sangen vilkkaana liikenne suuntautuu aina ainoan ansiotyötilaisuuden.
19543: Rovaniemeltä alkaen Vikajärven ja Kemi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19544: järven kautta Saliaan saakka. Vikajärven-
19545: Kemijärven-Sallan maantie ei kuitenkaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
19546: täytä enää niitä vaatimuksia, joita nykyaikai- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
19547: nen liikenne asettaa. Varsinkin kelirikon ai- kan määrärahan Vikajärven-Kemijär-
19548: kana se on ollut suorastaan liikennekelvoton. ven-Sallan maantien oikaisu- ja pe-
19549: Kuitenkin väkirikkaan Sallan kunnan lii- ruskorjaustöitä varten.
19550: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
19551:
19552: Anna-Liisa. Tiekso. Eemeli La.kkala..
19553: Eino Tainio. Toivo Friman.
19554: 1387
19555:
19556: IV,529. - Rah.aJ. N:o 419.
19557:
19558:
19559:
19560:
19561: Tiekso ym.: Määrärahan osoittamisesta Simojoen yli jokt~
19562: van maantiesillan suunnittelu- ja rakennustöitä varten.
19563:
19564:
19565: Ed usk unn.alle.
19566:
19567: Valtakunnantietä n: o 4 on viime vuosina sen jälkeen, kun tämä epäkohta on rat!kaistu.
19568: työttömyysvaroin jatkuvasti korjattu ja kun- Siksi olisi ensi tilassa ryhdyttävä toimen-
19569: nostettu. Näin on tehty myös Oulun-Kemin piteisiin Simojoen yli johtavan maantiesillan
19570: tieosalla. Tällöin on ~akennettu entisten yh- rakentamiseksi. Simon sekä erityisesti Kemin
19571: teisten rauta- j.a maanHesiltojen tilalle uudet ja sen ympäristön työttömyyden torjunnan
19572: maantiesillat Ii-, Kiimin.ki- ja Kuivajokiin. kannaltakin siltatyön käyntiin saattaminen
19573: Tien kunnostamistoimenpiteet ovat eräiltä jo ensi talven aikam.a olisi erittäin tarpeelli-
19574: osilta parantanootkin liilkennemahdollisuuk- nen.
19575: sia. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19576: Kun Simojoen ylitse johtavan yhteisen
19577: :vautatie- ja maantiesillan tilalle ei ole saatu että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
19578: vielä uutta maantiesiltaa, on siitä muodos.. tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
19579: tunut Kemistä Ouluun johtavalle liiketiliteelle kan määrärahan Simojoen yli joht~
19580: pullonkaula. Vilkka;alle liikenteelle tämä van maantiesillan suunnitelmien laati-
19581: tuottaa suurta haittaa. Tiellä jo suoritetut miseksi ja rakennustöiden aloittami-
19582: uudistukset ja niihin käytety;t va~at tulevat seksi.
19583: täy&tehoise<rt.i palvelemaan liikennettä vasta
19584: Hclsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
19585:
19586: Anna-Liisa. Tiekso. Eino Tainio. Toivo Friman.
19587: 1888
19588:
19589: IV,530. - Rah.al. N: o 420.
19590:
19591:
19592:
19593:
19594: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta vaunuhenkilökun-
19595: nan pukuavustuksen maksamista varten.
19596:
19597:
19598: Ed usk:unn~ai le.
19599:
19600: Monivaiheinen kehitys valtionrautateiden veturihenkilökunnalle. VR: n vaunuhenkilö-
19601: virlmpuku- ja peruspukujärjestelmän muo- kunnan ja ratavartijain työn voidaan katsoa
19602: toutumisessa ei ole ottanut huomioon tarkoi- olevan siksi likaista ja VJaatteita kuluttavaa,
19603: tukBanm.ukaisuus- ja. oikeudenmukaisuusperi- että myös heille tulisi maksaa pukuavus-
19604: ,aart;tei.ta. Niinpä järjestelmään on syntynyt tusta. Kun lisliksi :tähän !tarkoitukseen va-
19605: epäkohtia, jotka vaativat korjausta. Työn rattava määräraha suuruudeltaan ei mer-
19606: laatua vaatteiden kulutukseen nähden ei ole kitse laitoksen taloudenhoidolla sulll'tlakaan
19607: otettu huomioon, vaan sen ovat määränneet menoerää, niin edellä olev:lllwn. viitaten ehdo-
19608: muut seikat. Niinpä likaisempa.a ja vaatteita tamme,
19609: kuluttavaa työtä tekevä;t saattanevat jäädä
19610: vaille pu!kuavus.tusta,. vail~ka se oikeudenmu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
19611: ikaisuwtta noudattaen oii.si heille kuulunut. tulo- ja menoarvioon 4 miljoona""
19612: Erikoisesti voidaan mainita koneosaston markan määrärahan valtionrautatei-
19613: vaunuhenkilökunta sekä rataosaston ratavarti- den vaunuhenkilökunnan ja ratavatr-
19614: jat, joilta vaaditaan virantoimituksessa virka- tijoiden pukuavustuksen maksamista
19615: asun käy:ttöä, mutta kuitenkaan ei makseta varten.
19616: korvausta niinkuin vastoov.asti esimerkiksi
19617: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
19618:
19619: Väinö Tikka.oja. K. F. Hupasalo.
19620: Veikko Helle. Ensio Partanen.
19621: 1389
19622:
19623: IV,531. - Rah.al. N:o 421.
19624:
19625:
19626:
19627:
19628: Tikkaoja ym.: Määrära1u.tn osoittamisesta asema- ja posti-
19629: talon. rakentamiseksi Seinäjoelle.
19630:
19631:
19632: Eduskunnalle.
19633:
19634: Seinäjoen asema- ja postitalo kuuluu rau- ajanmukaisen asematalon, olisi rakennustöi-
19635: tatiehallituksesta saamamme tiedon mukaan hin päästävä mahdollisimman· nopeasti.
19636: ensimmäisiin lähiaikoina rakennettaviin. Rau- Kun valtion tulo- ja menoarvioehdotuksessa
19637: tatiehallituksen taholta on ryhdytty kaik- ei ole vielä ensi vuodelle ehdotettu minkään-
19638: kiin tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin, kuten suuruista määrärahaa, niin edelläolevaan vii-
19639: ratapihasuunnitteluUJJ. ym. nähden. Myöskin taten ehdotamme,
19640: rautatieasema- ja postitalorakennuksen suun-
19641: nittelutyöt ja piirustukset ovat jo valmiina. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
19642: Kun työttömyys on Seinäjoella jokatalvinen tulo- ja menoarvioon 30 000 000 mar-
19643: ilmiö ja varsin huolestuttava ja kun kasvava kan määrärahan Seinäjoen rautat~e
19644: rautatieliikenne vaatii välttämättä uuden asema- ja postitalorakennuksen töitten
19645: aloittamista varten.
19646: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
19647:
19648: Väinö Tikkaoja.. ].V[auri Seppä.
19649: Reino Ala.-Xulju. Aarre Marttila..
19650: N. Xosola.
19651: 1390
19652:
19653: IV,532. - Rah.al. N:o 422.
19654:
19655:
19656:
19657:
19658: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
19659: miseksi Veneskoskelta Seinäjoen kaupungin Rajakatuun.
19660:
19661:
19662: Ed usk un nalle.
19663:
19664: Suoran yhdystien rakentaminen Keski-Suo- suutensa vuoksi on tie kelirikon aikana pit-
19665: men ja Etelä-Pohjanmaan välille on saatettu kiä aikoja liikennekiellossa.
19666: vireille jo lähes 30 vuotta sitten. Tutkimus Seinäjoen kaupunkiin on valtion rautatei-
19667: Seinäjoen-'-Kuortaneen maantiestä, joka on den toimesta rakennettu kaksi alikulkusiltaa,
19668: oleellinen osa edelleen Lehtimäen-Soinin joiden rakentamiskustannukset ovat n. 60
19669: kautta Keski-Suomeen johtavasta tiestä, val- miljoonaa markkaa. Nämä alikulkusillat ovat
19670: mistui nimittäin vuonna 1930 sekä suunni- olleet vuodesta 1957 - jolloin ne valmistui-
19671: telma ja kustannusarvio seuraavana vuonna. vat - täysin käyttämättömät ja niiden ra-
19672: Eduskunta myönsikin vuonna 1935 ensim- kentamiseen uhratut varat vailla käytännöl-
19673: mäisen määrärahan Seinäjoen-Kuortaneen listä merkitystä. Näitä alikulkusiltoja ei
19674: maantien rakentamista varten ja tämän jäl- voida käyttää tarkoitukseensa, ennenkuin nyt
19675: keen vuosittain niin, että osa Nurmon Ve- esilläoleva maantie on rakennettu. Tämäkin
19676: neskosken-Kuortaneen välisestä tiestä ehdit- puolestaan kiirehtii koko tierakennussuunni-
19677: tiin rakentaa liikennöitävään kuntoon ennen telman lopullista toteuttamista.
19678: sotia. Näiden johdosta rakentaminen kuiten- Suunnitelma kyseistä tieosuutta varten on
19679: kin täysin pysähtyi lähes 10 vuodeksi. Ra- aikanaan jo vahvistettu ja on sen Vaasan
19680: kentamisasia saatettiin vireille uudelleen so- tie- ja vesirakennuspiiri nyttemmin vielä tar-
19681: tien jälkeen, jolloin työttömyysvaroin jatket- kistanut ja saattanut ajan vaatimuksia vas-
19682: tiin Veneskosken-Kuortaneen tieosuuden ra- taavaksi, ollen tämäkin suunnitelma saadun
19683: kentamista ja saatettiin tämä tieosuus val- tiedon mukaan nyt valmis.
19684: miiksi vuoden 1955 alkupuolella. Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh-
19685: Seinäjoen-Kuortaneen maantiestä on edel- dotamme,
19686: leen rakentamatta n. 12 km :n pituinen osuus
19687: Nurmon Veneskoski-Seinäjoen kaupungin että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
19688: Rajakatu. Niin kauan kuin tämä tien oleel- tulo- ja menoarvioon 40 000 000 mar-
19689: linen osa on rakentamatta, joudutaan V enes- kan määrärahan Seinäjoen ja Kuorta-
19690: koskelta Seinäjoen kaupunkiin käyttämään neen välisen maantien rakentamista
19691: vanhaa erittäin huonokuntoista tietä, jota varten osuudella Nurmon kunnan V e-
19692: käyttäen tämä väli on 18 km. Huonokuntoi- neskoski-Seinäjoen kaupungin Raja-
19693: katu.
19694: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
19695:
19696: Väinö Tikkaoja. Veikko Savela.
19697: Reino Ala-Kulju. Matti LHnamaa..
19698: Aarre Marttila. Eino Uusitalo.
19699: ..
19700: 1391
19701:
19702: IV,533. - Rah.al. N: o 423.
19703:
19704:
19705:
19706:
19707: Timonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maankäyttötoimi..
19708: kunnan perustamiseksi Nurmekseen.
19709:
19710:
19711: E d u s k u n n a ll e.
19712:
19713: Uuden maankäyttölain mukaisia maansaan- aiheuttavat ajanhukkaa ja lisäävät kustan-
19714: tianomuksia oli Joensuun piirissä jätetty tä- nuksia toimitusta kohti.
19715: män vuoden kesäkuun loppuun mennessä yh- Työn tehostamiseksi edellä esitettyjen syi-
19716: teensä 1 660, joista lisäalueanomuksia oli den takia olisi Nurmekseen perustettava Pie-
19717: 1112. Tätä maankäyttölain mukaista asutus- lisen Karjalan kuntien aluetta hoitava maan-
19718: toimintaa on hoitamassa koko Pohjois-Karja- käyttötoimikunta, jolle varmasti tällä alueei-
19719: lan läänissä yksi Joensuuhun sijoitettu maan- lakin tulisi olemaan riittävästi työtä.
19720: käyttötoimikunta. Maankäyttötoimikuntien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19721: vähyydestä alueella johtuu, että maankäyttö- nioittaen,
19722: lain mukaiset toimitukset kohtuuttomasti vii-
19723: västyvät ja huolimatta maankäyttötoimikun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
19724: nan ponnisteluista, työtulos pitäjää kohden tulo- ja menoarvioon 8 000 000 markan
19725: jää vähäiseksi, sillä pitkät toimitusmatkat määrärahan maankäyttötoimikunnan
19726: perustamiseksi N urmekseen.
19727: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
19728:
19729: Esa. Timonen. Ale Holopainen.
19730: Eino Uusitalo. Vilho Turunen.
19731: Pentti Pekkarinen. Veikko Savela.
19732: Arvo Pentti.
19733: IV,534. - Ra.h.al. N:o 424.
19734:
19735:
19736:
19737:
19738: 'J'imonen YJll.: Mäiiräralwin, oSQittamisesta perunajauhotehtaa""
19739: rakentamueksi Pohjois-Karjalaan.
19740:
19741:
19742: E d u s k u n n a 11 e.
19743:
19744: Syrjäisten maakuntien teollistaxnisen ja vasti alle sen hinnan kuin mitä perunajauho-
19745: talouselämän monipuolistaxnisen tärkeydestä tehtaat muualla maassa maksavat.
19746: ~tl maassamme viimeksi kuluneiden vuosien Kun perunan viljelyedellytykset Pohjois-
19747: a.ik;m,a. p-uhuttu runsaasti. Ja näyttää siltä, Karjalassa ovat hyvät, ei viljelijöiden harras-
19748: ~tt~ vähitellen tässä mielessä ollaan pääse- tusta perunanviljelyn edelleen kehittämiseksi
19749: maas& myönteisiin tuloksiin, sillä yleisesti jo olisi laskettava tyrehtymään markkinoimis-
19750: myönnetään, että elinkeinoelämää on kehitet- vaikeuksien takia, vaan Pohjois-Karjalan lää-
19751: tävä ja tnonipuolistettava valtakunnan kai- nin alueella olisi nopeasti saatava perunajau-
19752: killa alueilla. hotehdas, joka käyttäisi raaka-aineena Poh-
19753: Pohjois-Karjalan talouselämän monipuolis- jois-Karjalassa viljeltyä perunaa.
19754: tamista ajateltaessa kiintyy huomio erikoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamtne kun-
19755: sesti siihen, ettei koko Pohjois-Karjalan lää- nioittaen,
19756: nin alueella ole yhtään perunajauhotehdasta,
19757: josta johtuen perunanviljely läänin alueella että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
19758: on suhdanneherkkää. Satoisina kesinä, jol- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
19759: loin perunaa on kaikkialla maassa runsaasti kan määrärahan perunajauhotehtaan
19760: saatavissa painuu perunan hinta Pohjois-Kar- rakentamiseksi Pohj~is-Karjalaan.
19761: jalassa kohtuuttomap. alhaiseksi ja huomatta-
19762: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
19763:
19764: Esa. Timonen. Eemil Partanen. Veikko Savela..
19765: Ale Holopainen. Olavi Lahtela.. Esu Niemelä.
19766: Elis Manninen. Arvo Pentti. Mikko Ka.a.rna..
19767: 1893
19768:
19769: IV,535. - Ra.h.al. N:o 425.
19770:
19771:
19772:
19773:
19774: Timonen ym..: Määrärahan osoittamisesta tutkimusta varten
19775: liikenteen järjestämisestä Paalasmaan saareen Juuan kun-
19776: nassa.
19777:
19778:
19779: E d u s k u n n a ll e.
19780:
19781: Juuan kunnan alueella sijaitsee Pielisjär- Edellä esitettyjen syiden vuoksi olisi vält-
19782: vessä oleva Paalasmaan saari, jossa saaressa tämätöntä suunnitella saareen järjestetty lii-
19783: asuu lähes 400 ihmistä. Saaren asukkaiden kenne joko siten, että rakennetaan saareen
19784: pääasiallisena toimeentulona on kalastuksen suuntautuva maantie ja lossien avulla hoide-
19785: ohella maa- ja metsätalous, joten esimerkiksi taan liikennettä salmissa tai sitten suoraan
19786: maidonkuljetus saaresta mantereelle on päi- lautalla tapahtuvana liikenteenä mantereelta
19787: vittäin toistuvaa. Asukkaiden toimeentuloa Paalasmaan saarelle. Liikenneolosuhteiden
19788: yksinäisellä saarella vaikeuttaa erikoisesti se, ratkaisemiseksi olisi suoritettava tarkat tutki-
19789: ettei saareen tällä hetkellä ole minkäänlaista mukset, millä tavoin liikenne parhaiten olisi
19790: järjestettyä liikennettä, vaan mantereelle järjestettävä mantereelta Paalasmaahan.
19791: suuntautuva liikenne on yksinomaan saaren Edellä olevan perusteella esitämme kun-
19792: väestön omien moottoriveneiden avulla tapah- nioittaen,
19793: tuva. Tällainen liikennöiminen tulee saare-
19794: laisille kohtuuttoman kalliiksi ja on vaarallis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
19795: takin, kuten syksyn 1959 onnettomuus ikä- tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan mar-
19796: västi todistaa. kan määrärahan liikenneolosuhteiden
19797: Lisäksi syksyisin ja keväisin on pitkä keli- suunnittelua varten Paalasmaan saa-
19798: rikkokausi, jonka aikana liikennettä moottori- reen Juuan kunnassa.
19799: veneillä on mahdotonta hoitaa.
19800: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
19801:
19802: Bsa Timone~ Pentti Pekkarinen.
19803:
19804:
19805:
19806:
19807: 60 E 644/60
19808: 1394
19809:
19810: IV,536. - Ra.h.al. N: o 426.
19811:
19812:
19813:
19814:
19815: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta naisten ammattikoulu-
19816: tuksen järjestämiseen.
19817:
19818:
19819: E d u s k u n n a ll e.
19820:
19821: Naistyöttömyyden osuus kokonaistyöttö- Näissä eduskunnan lausunnoissa kehoite-
19822: myydestä on vuosi vuodelta lisääntynyt. To- taan ennen kaikkea kiinnittämään huomiota
19823: sin työttömyyskortistoihin hyväksyttyjen varsinaisten ammattikurssien järjestämiseen
19824: naisten lukumäärä enempää absoluuttisesti ja todetaan, että ammattikoulutuksen laajen-
19825: kuin suhteellisestikaan ei näytä suurelta, taminen on erittäin kiireellinen tehtävä,
19826: koska kaikki työttömäksi joutuneet naiset jonka ratkaisematta jättäminen merkitsee
19827: eivät ilmoittaudu työttömyyskortistoihin, eikä koulutetun työvoiman vajauksen entisestään-
19828: heitä sinne ilmoittauduttuaankaan usein, var- kin lisääntymistä. Mainituissa lausunnoissa
19829: sinkaan maaseudulla hyväksytä. Tämä joh- todetaan, että naisille voitaisiin järjestää ta-
19830: tuu siitä, että työllisyysvaroilla järjestettävät louskoulu- ja emännöitsijäkursseja, joiden
19831: työt ovat enimmäkseen naistyövoimalle so- avulla heidän sijoittumisensa laajenevaan ta-
19832: veltumattomia. Työttömyyskortiston viralli- louselämään helpottuisi. Myös pätevien leik-
19833: setkin numerot kuitenkin osoittavat, että nais- kuu- ja ompelukurssien sekä erinäisten teol-
19834: työttömyys on nopeasti lisääntymässä. Niinpä lisuuden ammattikurssien laajentamista olisi
19835: vuosina 1949-57 oli naisia keskimäärin vain eduskunnan mielestä harkittava tilanteen
19836: 2.9% kaikista kortistoihin merkityistä, mutta helpottamiseksi. Tämän lisäksi on todettava,
19837: työllisyysvuonna 1956-57 oli heitä jo 3.9 %, että on monia ammatteja, joissa naiset voi-
19838: 1957-58 oli ko. prosenttiluku 4.8 % ja 1958 sivat erinomaisesti menestyä, jos heidät alalle
19839: -59 jo 5.3 %. Tämän ohella on todettava, koulutettaisiin. Tässä mainittakoon vain pa-
19840: että noin kolmannes on ollut työhön sijoitta- kettiautojen, nostureiden, trukkien ym. kul-
19841: mattomina, mikä tekee 11 % kaikista kortis- jetus, monet asentajatehtävät, naisten tavan-
19842: toon merkityistä. Näin ollen työllisyystilas- omaisten ammattien ohella.
19843: ton mukaan työttömät naiset muodostavatkin Liian vähän tai ei ollenkaan on yhteiskun-
19844: huomattavasti suuremman osuuden kokonais- nan taholta kiinnitetty huomiota niiden nais-
19845: työttömyydestä kuin viralliset työttömyyslu- ten työhönsijoitusongelmiin, jotka ovat val-
19846: vut osoittavat. Vähintään viikon työttöminä miita palaamaan työelämään omistauduttuaan
19847: olleista henkilöistä oli nimittäin naisia esim. joitakin vuosia, lastensa pieninä ollessa, ko-
19848: tammi-huhtikuussa v. 1957-58 20-30 % dinhoitoon. Monet näistä naisista ovat aikoi-
19849: ja v. 1958-59 20-35 % ja touko-kesä- naan olleet ammattitaitoisia, mutta ovat jää-
19850: kuussa noin puolet. neet ammatin kehittyessä jälkeen. Yhteiskun-
19851: Eduskunta on käsitellessään valtioneuvos- nan kannalta olisi edullista järjestää heille
19852: ton työllisyyskertomuksia kiinnittänyt vaka- täydennyskursseja, jolloin suhteellisesti vä-
19853: vaa huomiota naistyöttömyyden torjumiseen. häisillä varojen sijoituksilla saataisiin am-
19854: Kahdessa peräkkäisvuosina antamassaan lau- mattitaitoisia henkilöitä.
19855: sunnossa eduskunta on osoittanut myös me- Edellä mainituista syistä olisi välttämä-
19856: nettelytavat niin nuoriso- kuin naistyöttö- töntä, että valtion tulo- ja menoarvios.cm olisi
19857: myydenkin torjumiseen. pysyvä määräraha, joka käytettäisiin jo var-
19858: IV,536.- Torvi ym. 1395
19859:
19860: sinaisen nuorisoikänsä ohittaneiden naisten että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
19861: ammattikoulutuksen järjestämiseen sekä työt- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. X luvun
19862: tömyysaikoina että muulloinkin. uudelle momentille 100 000 000 markan
19863: Edellä olevan perusteella ehdotamme, määrärahan käytettäväksi naisten am-
19864: mattikoulutuksen järjestämiseen.
19865: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
19866:
19867: Irma Torvi. Leo Suonpää.
19868: Siiri Lehmonen. Kauko Tamminen.
19869: Inkeri Virtanen. Tyyne Tuominen.
19870: Väinö R. Virtanen. Y. Murto.
19871: Veikko Rytkönen. P. Liedes.
19872: Rainer Virtanen. Martti Linna.
19873: Eino Tainio. Judit Nederström-Lunden.
19874: 1896
19875: IV,537. - Rah.al. H: o 427.
19876:
19877:
19878:
19879:
19880: Torvi ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta lastensei-
19881: mien valtionapua varten.
19882:
19883:
19884: E d u s k u n n a 11 e.
19885:
19886: Sosiaalisen pääluokan luvulla XIII ,Las- Määrärahan merkitys on elinkustannusten
19887: tensuojelun avustaroinen" momentille ,Koti- nousun johdosta jatkuvasti pienentynyt teh-
19888: kasvatuksen tukemityö" ehdottaa hallitus 7 den enää jonkin sadanneksen avustusta saa-
19889: miljoonaa markkaa. Määräraha on vuosikau- neiden seimien todellista menoista, jopa mää-
19890: sia ollut samansuuruinen. Siitä on kuluvana räraha on ollut absoluuttisestikin pienempi
19891: vuonna jäettu 36 lastenseimelle 4 600 000 kuin v. 1953. Uusia lastenseimiä ja koulu-
19892: markkaa. Muu osa määrärahasta on käytetty lasten päiväkoteja ei juuri enää ole perus-
19893: ns. kerhotyölle. Kunnallisille Iastenseimilie tettu, vaikka tarvetta olisi runsaasti, vaan
19894: ei niiden hakemuksesta huolimatta ole voitu päinvastoin eräät ovat sulkeneet ovensa.
19895: jakaa enää vuosikausiin ollenkaan. Mainitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19896: koon, että eräs kaupunkikunta teki v. 1959 nioittaen,
19897: valituksen asiasta Korkeimpaan hallinto-
19898: oikeuteen, mutta kun määrärahan pienuus on että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
19899: esteenä, hävisi valittaja asiansa. Kuitenkin tulo- ja menarvioon 14 Pl. XIII luvun
19900: tämä määräraha on aikoinaan ollut sen suu- 2 momentille (kotikasvatuksen tuke-
19901: ruinen, että siitä on voitu jakaa n. 25 % mistyö) 50 000 000 markkaa lastensei-
19902: lastenseimien kustannuksista diskriminoi- mien ja koululasten päiväkotien val-
19903: matta kuntia enempää kuin seurakuntiakaan. tionapua varten.
19904: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
19905:
19906: Irma. Torvi. Väinö R. Virtanen. Matti Meriläinen.
19907: Siiri Lehmonen. Rainer Virtanen. Tyyne Tuominen.
19908: Inkeri Virtanen. Eino Tainio. Yrjö Murto.
19909: Toivo Salin. Leo Suonpää. P. Liedes.
19910: 1397
19911:
19912: IV,538. - Rah.al. N: o 428.
19913:
19914:
19915: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttoman lääkäri-
19916: ja lääkehuollon järjestämiseksi kansaneläkettä saaville.
19917:
19918: Eduskunnalle.
19919:
19920: Kansaneläkkeiden taso on meillä sangen Tämä merkitsee sitä, että koska eläkkeet ni-
19921: vaatimaton. Vaikka eduskunnassa onkin käsi- pin napin riittävät asunnosta, ruuasta ja
19922: teltävänä tukieläkkeiden korotus, jonka pi- vaatteista ja muista elämän välttämättömyyk-
19923: täisi astua voimaan v.1961 alusta, niin ottaen sistä johtuviin kulutusmenoihin, joutuvat
19924: huomioon hallituksen esittämän korotuksen vanhukset ja työkyvyttömät sairastellessaan
19925: mitättöJllYY's tuskin vielä päästään todellista entistä suurempaan puutteeseen, mikä luon-
19926: elämänturvaa vastaavaan eläketasoon, vaikka nollisesti vaikuttaa taas heidän terveydenti-
19927: eduskunta parantaisikin hallituksen esitystä. laansa sitä huonontaen.
19928: Verrattain pieni osa, vain muutama sadan- Tähän asti ovat kulkutaudit ja sukupuoli-
19929: nes vanhuksistamme elää kunnalliskodeissa. taudit olleet ilmaisen lääkäri- ja sairaalahoi-
19930: Suurin osa asuu omissa kodeissaan ja osa don alaisia, ensi vuoden alusta myös tuberku-
19931: omaistensa luona. Vanhusten oloja tutkinut loosia sairastavat pääsevät samaan asemaan.
19932: komitea vuodelta 1950 on todennut, että suu- Maksutonta sairashoitoa kohti on siis tähän
19933: rin osa, eli 65 % vanhuksista oli sairaaloissa, saakka kuljettu sairauden laadun eikä sairas-
19934: 13 % pitemmän ajan ja 36 % tilapäisesti taneiden ihmisten varattomuudesta johtuvan
19935: vuoteenomana tutkimusvuonna. tarpeen perusteella. Inhimillisistä syistä ja
19936: Eräs tutkimus yleisissä sairaaloissa hoide- kunnioituksesta ja kiitollisuudesta vanhuk-
19937: tuista potilaista osoitti, että kaikista 6 kuu- siamme kohtaan tulisi nyt järjestää vanhuk-
19938: kautta pitemmän ajan sairaaloissa hoidetuista sille ja työkyvyttömille ilmainen, yhteiskun-
19939: potilaista oli 65 vuotta täyttäneitä 41.9 %, eli nan kustantama lääkäri- ja lääkehuolto. Si-
19940: runsaasti 2/5, vaikka sairaaloiden potilas- vutuloksena tästä toimenpiteestä olisi toden-
19941: määrästä vain 11.2 % oli yli 65 vuotiaita. näköisesti myös vanhusten tarvitsemien ja
19942: Sydän- ja veristiotlitaudit reuman ohella ovat pitk:äaikaisesti sitomien sairaalapaikkojen
19943: sairaaloissa hoidettujen vanhusten kohdalla osittainen vapautuminen, kun vanhukset voi-
19944: lukuisimmat, niutta hoidotita huolimatta on sivat ilmaisen lääkäri· ja lääkehuollon avulla
19945: suurin osa potilaista poistettu sairaalasta pa- elää usein itselleen mieluisemmassa·kotiympä-
19946: rantumattomina. Tästä ja sairaalapaikkojen ristössään.
19947: puutteesta johtuen ei vanhuksia ole kernaasti Edellä olevista syistä ehdotamme,
19948: otettu sairaaloihin muuta kuin kiireellistä
19949: hoitoa vaativissa ja tapaturmatapauksissa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
19950: Kunnat useimmissa tapauksissa antavat kan- tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
19951: saneläkeläisille maksusitoumuksen sairaala- kan arviomäärärahan maksuttoman
19952: maksuista, mutta kansaneläkeläiset itse käy- lääkäri- ja lääkehuollon järjestämiseksi
19953: tännössä useimmissa tapauksissa yrittävät kansaneläkettä saavftle.
19954: suoriutua lääkärinpalkkiosta ja lääkemenoista.
19955: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
19956:
19957: Irma. Torvi. Pauli Puhakka.. Tyyne Tuominen.
19958: Matti Koivunen. Rainer Virtanen. Hertta. Kuusinen.
19959: Esa. Hietanen. Toivo A.svik. Elli Stenberg.
19960: Tauno Kelovesi. Eino Tainio. Yrjö Murto.
19961: Judit Nederström-Lunden. Leo Suonpä.ä. Kauko Tamminen.
19962: Inkeri Vll'tanen. Hugo Manninen. Pentti Liedes.
19963: Väinö R. Virtanen. Matti Meriläinen. Martti Linna.
19964: Veikko Rytkönen. Paavo .Aitio. H. Tauriainen.
19965: 1398
19966:
19967: IV,539. - Rah.al. N:o 429.
19968:
19969:
19970:
19971:
19972: Torvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lastenkotien
19973: avustamiseen.
19974:
19975:
19976: Eduskunnalle.
19977:
19978: Laissa lastenkotien valtionavusta edellyte- miljoonaa markkaa, mutta kun valtionapua
19979: tään, että lastenkodille voidaan antaa valtion- saavia lastenkoteja on 198 (joista 166 kun-
19980: apua enintään kolmannes ja muille lastenko- nallista) ja hoitopaikkoja yhteensä n. 5 000,
19981: deille enintään puolet valtionapua saavien ei esitetty määräraha merkitse mitään paran-
19982: lastenkotien keskimääräisistä hoitopäiväkus- nusta. Tarvittaisiin 44 miljoonaa, jotta las-
19983: tannuksista. Käytäntö on kuitenkin aivan tenkodit voisivat saada edes samansuuruisen
19984: toinen kuin laki edellyttää. V. 1956 oli budje- avustuksen kuin v. 1956 ja tämäkin edellyt-
19985: tissa oleva määräraha käynyt tarpeeseen ver- täen, että tulevana vuonna ei ollenkaan pe-
19986: raten niin vähäiseksi, että avustus oli kutis- rustettaisi uusia lastenkoteja.
19987: tunut 10 % edellisen vuoden keskimääräisistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19988: hoitopäiväkustannuksista. Mutta kun määrä- nioittaen,
19989: rahaa ei seuraavina vuosinakaan ole koho-
19990: tettu, on avustuksen merkitys yhä pienenty- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
19991: nyt ja se oli v. 1959 enää 5-6 % edellisen tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIII lu-
19992: vuoden hoitopäiväkustannuksista. vun 3 momentille lisäystä 50 000 000
19993: Hallitus esittää momentille nyt lisäystä 5 markkaa lastenkotien avustamiseen.
19994: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
19995:
19996: Irma. Torvi. Väinö R. Virtanen. Leo Suonpä.ä..
19997: Siiri Lehmonen. Veikko Rytkönen. Hugo Manninen.
19998: Inkeri Virtanen. Ra.iner Virtanen. Tyyne Tuominen.
19999: Toivo Salin. Eino Tainio. P. Liedes.
20000: 1399
20001:
20002: IV,540. - Rah.al. N:o 430.
20003:
20004:
20005:
20006:
20007: Torvi ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta lastenkotien
20008: rakennuskustannusten valtionapua varten.
20009:
20010:
20011: E d u s k u n n a 11 e.
20012:
20013: Lastenkotien rakennuskustannusten avusta- miljooniin markkoihin, on myös valtionapua
20014: miseen hallitus ehdottaa ainoastaan 10 mil- suurennettava siten, että sillä olisi jotakin
20015: joonan markan suuruista määrärahaa, joka merkitystä.
20016: useamman vuoden ajan on pysynyt saman Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20017: suuruisena. Tästä määrärahasta on kyetty nioittaen,
20018: jakamaan pieniä summia vain vanhojen las-
20019: tenkotien peruskorjauksiin ja kalustohankin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
20020: toihin, ei ollenkaan uusiin rakennuksiin, mitä tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIII lu-
20021: kuitenkin on edellytetty laissa lastenkotien vun 4 momentille lisäystä 100 000 000
20022: valtionavusta. Kun uuden lastenkodin raken- markkaa lastenkotien rakennuskustan-
20023: nuskustannukset aina nousevat kymmeniin nusten avustamiseen.
20024: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
20025:
20026: Irma Torvi. Rainer Virtanen.
20027: Siiri Lehmonen. Eino Tainio.
20028: Inkeri Virtanen. Leo Suonpää.
20029: Toivo Salin. Yrjö Murto.
20030: Väinö R. Virtanen. Tyyne Tuominen.
20031: Veikko Rytkönen. P. Liedes.
20032: 1400
20033:
20034: IV,541. - Rah.al. N: o 431.
20035:
20036:
20037:
20038:
20039: A. Tuominen ym.: Maiiräralum osoittamisesta Lontoossa jär-
20040: jestettävää Suomen vientinäyttelyä varten.
20041:
20042:
20043: E d u s k u n n a 11 e.
20044:
20045: HaJllituksen esityksessä vuoden 1961 val- jestettiin teollisuusnäyttely Moskovaan, on
20046: tion tulo- ja menoarvioksi on· kauppa- ja täysin luonnollista, että seuraavana kohteena
20047: teollisuusministeriön pääluokassa olevaa mää- on suurin kauppakumppanimme Englanti.
20048: rärahaa 13 Pl. XVIII: 7 esitetty nostetta- Sinne suuntautuva vientimme on ollut erit-
20049: vaksi 124 milj. markaksi siten, että tästä täin suuressa määrin pelkästään puu- ja
20050: määrärahasta käytettäisiin 29 milj. markkaa paperituotteiden viennin varassa, joten vien-
20051: vientinäyttelytoiminnan tukemiseksi ja 95 tiämme tälle markkina-alueelle, jossa asuu
20052: milj. markkaa lähinnä kulutustavaroiden 60 miljoonainen, erittäin ostokykyinen
20053: viennin laajentamiseen. Kuluvana vuonna on väestö, tulisi voida sekä laajentaa että moni-
20054: vientinäyttelytoimintaan kuitenkin ollut osoi- puolistaa. Englannissa ei kuitenkaan, kuten
20055: tettuna 18 milj. markkaa momentilla ei Neuvostoliitossakaan, järjestetä minkään-
20056: XVII: 7 (ulkomaankaupan edistäminen) laisia kansainvälisiä messuja, joiden puit-
20057: sekä 86.5 milj. markkaa Suomen IV teolli- teissa Suomella olisi mahdollista esiintyä.
20058: suusnäyttelyä ja 15 milj. markkaa arkkiteh- Tämän vuoksi katsomme, että Lontoossa tu-
20059: tuurinäyttelyä varten Moskovassa. Täten lisi järjestää erillinen Suomi-näyttely, johon
20060: ovat vuonna 1960 vientinäyttelytoiminnan liittyvät mainonta, arvovaltaisten suomalais-
20061: edistämiseen myönnetyt määrärahat olleet ten käynnit yms. muodostaisivat tavallaan
20062: yhteensä 119.5 milj. markkaa. ,Suomen viikon", joka olisi omiaan laajen-
20063: Varsinainen vientinäyttelymääräraha, jota tamaan maamme tuntemusta siellä ja lisää-
20064: nyt esitetään nostettavaksi vain 11 milj. mar- mään vientiämme.
20065: kalla, on kuitenkin osoittautunut täysin riit- Ylläolevan perusteella ehdotamme kun-
20066: tämättömäksi tehokkaan näyttelytoiminnan nioittaen,
20067: aikaansaamiseksi. Toisaalta sen puitteissa on
20068: ollut mahdotonta järjestää mitäään suurem- että Eduskunta vuoden 1961 tulo-
20069: pia Suomen vientituotannon esittelytilaisuuk- ja menoarviossa korottaisi 13 Pl.
20070: sia, kuten eduskuntakin on todennut myön- XVIII: 7 momentin kohdalla ulko-
20071: täessään erillisen määrärahan Moskovan maankaupan edistämiseksi varattua
20072: teollisuusnäyttelyä varten. Tällaisia esitte- määrärahaa hallituksen esityksestä
20073: lyjä ei kuitenkaan pidä laiminlyödä, vaan 60 000 000 markalla eli 184 000 000
20074: niitä tulee järjestää mahdollisimman usein markaksi edellyttäen, että määrärahan
20075: eri puolille maailmaa. Kun vuonna 1960 jär- turvin järjestetään erityinen Suomen
20076: vientinäyftely Lontoossa.
20077: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
20078:
20079: Arvo Tuominen. Rafael Paasio.
20080: Pentti Niemi. Anni Flinck.
20081: Juho Karvonen. Viljo A. Virtanen.
20082: Ensio Partanen. Edvard Pesonen.
20083: Sylvi Siltanen. Harras Kyttä..
20084: Kalle Matilainen. Obl.vi Lähteenmäki.
20085: Jussi Saukkonen.
20086: 1401
20087:
20088: IV,542. - Rah.al. N: o 432.
20089:
20090:
20091:
20092:
20093: A. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
20094: lainoiksi krematorioiden ja uurnalehtojen perustamista
20095: varten.
20096:
20097:
20098: E d u s k u n n a 11 e.
20099:
20100: Krematoriotoiminta Suomessa on toistai- laajojen alueiden tarpeet. Mm. Tampereella
20101: seksi varsin vähäistä huolimatta siitä, että on olemassa hyvät mahdollisuudet saada sekä
20102: tämä hautausmuoto monista syistä on suosi- krematorio että siihen liittyvä uurnalehto
20103: teltava, ei vähiten hygienisesti ja taloudelli- arvokkaaUe paikalle Tampereen kaupungin
20104: sesti. Naapurimaissamme Skandinaviassa se alueelle, mutta pelkästään paikallisin voimin
20105: on viime vuosien aikana voimakkaasti yleis- ei perustamiskustannuksia voida välittömästi
20106: tynyt ja valtaa jatkuvasti alaa. rahoittaa. Huomioonottaen tämän, tavallisten
20107: Maan eteläosissa sijaitsevat kaksi krema- hautausmaiden vaatiman suuren tilantarpeen
20108: toriota eivät nykyisillään riitä kuitenkaan väestökeskuksissa ja myös siviilirekisteriin
20109: tyydyttämään maamme tarpeita ja niiden kuuluvien hautauspaikkojen järjestämisen
20110: käyttäminen on muualla maassa asuville tarpeen sekä polttohautausajatuksen edistä-
20111: sekä hankalaa että suuria kustannuksia vaa- misen merkityksen koko maassa valtiovallan
20112: tivaa. Vaikka on pidettävä luonnollisena, että on syytä tukea näitä pyrkimyksiä.
20113: paikallisen krematorion rakentaminen kuuluu Edellä olevan perusteelia ehdotamme,
20114: lähinnä asianomaisen kunnan asianharrasta-
20115: jain velvollisuuksiin paikal[isten viranomais- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
20116: ten tuella, näyttää nykyisessä tilanteessa mo- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
20117: nesta syystä tarpeelliselta yleisemmänkin markan suuruisen määrärahan käytet-
20118: huomion kiinnittäminen asiaan. täväksi avustuksina tai halpakorkoi-
20119: Tampereen ja Turun krematorioyhdistyk- sina lainoina krematorioiden ja uurna-
20120: set ovat jatkuvasti pyrkineet aikaansaamaan lehtojen perustamiseksi.
20121: sisämaahan krematoriot, jotka tyydyttäisivät
20122: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
20123:
20124: Arvo Tuominen. Veikko Kokkola.
20125: Rafael Paasio. Eetu Karjalainen.
20126: Anni Flinck. Arvo Ahonen.
20127: Sylvi Siltanen. Elis Manninen.
20128: Eino Raunio. Pentti Niemi.
20129: Veikko Helle. Ensio Partanen.
20130: Urho Kulovaara. K. F. Haapasalo.
20131: Onni Hiltunen. Vilho Turunen.
20132: Arvi Turkka.
20133:
20134:
20135:
20136:
20137: 61 E 644/60
20138: 1402
20139:
20140: IV,543. - Rah.al. N: o 433.
20141:
20142:
20143:
20144:
20145: T. Tuominen ym..: Määrärahan osoittamisesta ilmaisten kou-
20146: luateriain kustantamiseksi oppikoulujen vähävaraisille
20147: oppilaille.
20148:
20149:
20150: Eduskunnalle.
20151:
20152: Koululaisten kehityksestä ja terveyden- poistaisi tämän puutteen ja se vastaisi lasten
20153: tilasta huolehtiminen katsotaan nykyisin kuu- vanhempien toivomuksia. Oppikouluviran-
20154: luvan siinä määrin myös koululaitoksen teh- omaisten piirissä pidetään niinikään suota-
20155: täviin, että kouluissa pyritään yleisesti jär- vana, että oppikoulujenkin oppilaille kustan-
20156: jestämään lapsille keittoateria koulutyön lo- netaan maksuttomat kouluateriat. Asiaa tut-
20157: massa. kinut komitea on myös päätynyt myönteisiin
20158: Niinpä kansakoulujen kaikki oppilaat voi- esityksiin.
20159: vat päivittäin saada ilmaisen aterian, jonka Kun on yleisen edun mukaista huolehtia
20160: kustannuksista valtio antaa kunnille kor- kaikkien koululaisten kehityksen ja tervey-
20161: vausta. Tämä käytäntö ei kuitenkaan ole den turvaamisesta ja niin kauan kuin oppi-
20162: vielä koko koululaitostamme käsittävä. koululaisten maksuton kouluruokailu ei koko-
20163: Niinpä esimerkiksi oppikouluissa kyllä huo- naisuudessaan ole järjestetty, olisi mieles-
20164: lehditaan keittoaterian järjestämisestä oppi- tämme valtion varoin kustannettava ilmaiset
20165: laille, mutta sen kustannukset peritään las- kouluateriat oppikoulua käyville vähävarais-
20166: ten vanhemmilta. Voidaan selvästi havaita, ten perheitten lapsille.
20167: että vähävaraisista perheistä olevat oppikou- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20168: lujen oppilaat joutuvat taloudellisista syistä
20169: kieltäytymään kouluaterioista, sillä kalliit että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
20170: koulukustannukset pakottavat supistamaan tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X lu,vun
20171: perheen menot minimiin. Kuitenkin juuri uu,deUe momentine 25 000 000 markan
20172: vähävaraisten oppilaiden terveydelle koulu- arviomäärärahan käytettäväksi t'lmais-
20173: aterioilla olisi suuri merkitys. ten kouluateriain kustantamiseen oppi-
20174: Ilmaisen kouluruokailun järjestäminen koulujen vähävaraisiUe oppilaille.
20175: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
20176:
20177: Tyyne Tuominen. Judit Nederström-Lunden.
20178: Inkeri Virtanen. Veikko Kansikas.
20179: Hugo Manninen. Väinö R. Virtanen.
20180: Matti Koivunen. Tauno Kelovesi.
20181: Irma Torvi. Irma Rosnell.
20182: Hertta Kuusinen.
20183: 1403
20184:
20185: IV,544. - Rah.al. N: o 434.
20186:
20187:
20188:
20189:
20190: T. Tuominen ym..: Määrärahan osoittamisesta ilmaisten kou-
20191: luateriain kustantamiseksi ammattikoulujen oppilaille.
20192:
20193:
20194: E d u s k u n n a ll e.
20195:
20196: Kuten tunnettua, kansakoulujen kaikki tikoulujen oppilaille. Valtiovarainvaliokunta-
20197: oppilaat voivat saada ilmaisen kouluaterian. kin on mietinnössään n: o 67/1959 vp. ilmoit-
20198: Siitä aiheutuvista kustannuksista valtio an- tanut raha-asia-aloitteeseemme n: o 386 vuo-
20199: taa kunnille korvausta. Myös keskusammatti- delta 1959 pitävänsä oikeudenmukaisena,
20200: koulujen oppilaat voivat koulussa ateroida että ammattikoulujen oppilaat kouluateroin-
20201: maksuttomasti, jota varten valtion talous- nin osalta rinnastettaisiin keskusammattikou-
20202: arviossa on varattu määräraha. Tämä käy- lujen oppilaisiin. Hallituksen esityksessä ta-
20203: täntö ei kuitenkaan vielä ole koko koululai- lousarvioksi vuodelle 1961 ei ole tarkoituk-
20204: tostamme käsittävä. Niinpä esimerkiksi am- seen ehdotettu määrärahaa.
20205: mattioppikouluissa kyllä huolehditaan keitto- Kun on yleisen edun mukaista huolehtia
20206: aterian järjestämisestä oppilaille, mutta sen myös ammattikoululaisten kehityksen ja ter-
20207: kustannukset tulee lasten vanhempien suo- veyden turvaamisesta, olisi mielestämme val-
20208: rittaa. Voidaan selvästi havaita, että vähä- tion myönnettävä varoja ilmaisten kouluate-
20209: varaisista perheistä olevat ammattikoulujen rioiden antamiseksi ammattikoulujen oppi-
20210: oppilaat joutuvat taloudellisista syistä kiel- laille.
20211: täytymään kouluaterioista. Kuitenkin juuri Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20212: vähävaraisten oppilaiden terveydelle koulu-
20213: aterioilla olisi suuri merkitys. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
20214: Ilmaisen kouluruokailun järjestäminen am- tulo- ja menoarvioon 13 Pl. X luvun
20215: mattikoulujen oppilaille vastaisi lasten van- uudelle momentille 25 000 000 markan
20216: hempien toivomuksia. Kouluviranomaisten arviomäärärahan käytettäväksi valtion
20217: piirissä pidetään niinikään suotavana mak- avustuksena ilmaisten kouluaterioiden
20218: suttomien kouluaterioiden antamista ammat- kustantamiseen ammattikoulujen oppi-
20219: laille.
20220: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
20221:
20222: Tyyne Tuominen. Inna Rosnell.
20223: Inkeri Virtanen. Hertta Kuusinen.
20224: Matti Meriläinen. Judit Nederström-Lunden.
20225: Eino Tainio. Edvard Pesonen.
20226: Matti Koivunen. Siiri Lehmonen.
20227: Irma Torvi. Väinö R. Virtanen.
20228: Veikko Kansikas. Tauno Kelovesi.
20229: 1404
20230:
20231: IV,545. - Rah.al. N: o 435.
20232:
20233:
20234: T. Tuominen ym.: Määrärahan osoittamisesta lapsilisien ko-
20235: rottamiseen.
20236:
20237: E d u s k u n n a ll e.
20238:
20239: Lapsilisälain voimassaolon aikana on voitu Lapsilisälakia säädettäessä sen tarkoitus oli
20240: selvästi todeta lapsilisän tärkeä merkitys var- lapsen elatuksen ja kasvatuksen turvaaminen
20241: sinkin vähävaraisille perheille. Se on antanut ja vähävaraisten lapsiperheiden elämän vai-
20242: mahdollisuuden huolehtia ainakin jossain keuksien helpottaminen. Mitään aihetta ei ole
20243: määrin siitä, että lasten ravinto on vaihtele- olemassa tämän pyrkimyksen ja tarkoituksen
20244: vaa ja paremmin terveyden vaatimuksia vas- mitätöimiseen, vaan käytäntö on osoittanut
20245: taavaa. Lapsilisän merkitys perheen toimeen- sen olevan myös koko kansakunnan edun mu-
20246: tulossa on viime vuosina jäänyt kuitenkin kaista. Jotta tämä tarkoitus säilyisi, tulisi
20247: yhä vähäisemmäksi, sillä lapsilisän määrä ei lapsilisän määrää korottaa elinkustannusten
20248: ole noussut hintojen ja maksujen suuresta nousua vastaavasti 500 markalla kuukaudessa
20249: kohoamisesta huolimatta. Lokakuusta v. 1951 eli 6 000 markkaa vuodessa. Lapsilisälain
20250: lähtien lapsilisien määrä on ollut 1 200 mark- 13 § :ssä edellytetään myös lapsilisän korotus
20251: kaa kuukaudessa. Sen jälkeen elinkustannuk- mahdolliseksi elinkustannusten nousua vas-
20252: set ovat nousseet niin runsaasti, että elin- taavasti.
20253: kustannusindeksikin osoittaa 39 %: n nousua. Lapsilisien maksamiseen voitaisiin saada
20254: Sitäkin enemmän ovat nousseet monet lap- huomattavasti varoja lisää, mikäli eduskunta
20255: sille välttämättömät tarvikkeet, kuten maito päättää palauttaa työnantajien lapsilisämak-
20256: 82 %, jauhot ja suurimot 85 %, sokeri 51% suvelvollisuuden nykyisestä 3% :sta 4% :iin,
20257: jne. Tämän johdosta lapsilisien reaaliarvo on kuten la:kialoitteessamme n: o 117/1960 vp.
20258: nykyisin n. 500 markkaa pienempi kuin esitetään. Toisaalta ei myöskään ole kansa-
20259: vuonna 1951. kunnan edun mukaista, että valtio vetäytyy
20260: Tänä aikana työnantajien suorittamien vastuustaan lasten ja lapsiperheiden toimeen-
20261: lapsilisämaksujen määrä, joka tapahtuu tulon helpottamiseksi.
20262: 3 %: n mukaisesti maksettujen palkkojen Käsityksemme on, että lapsiperheet kaipaa-
20263: määrästä, on työntekijäin lisääntymisen ym. vat sitä tukea, jota lapsilisät ovat aikaisem-
20264: syistä kasvanut melkoisesti siitä huolimatta, pina vuosina merkinneet ja sen vuoksi lapsi-
20265: että työnantajain lapsilisämaksuvelvollisuutta lisän korottaminen indeksin nousua vastaa-
20266: alennettiin keväällä v. 1956 4 %: stä 3 %: een. vasti 1 700 markkaan kuukaudessa on ehdot-
20267: Samana aikana on valtion osuus lapsilisien toman tarpeen vaatima. Ehdotammekin edellä
20268: maksamiseen jatkuvasti pienentynyt sen ol- olevaan viitaten,
20269: tua esim. v. 1952 n. 25 % lapsilisien mää-
20270: rästä, kuluvana vuonna se on enää vain n. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
20271: 10 % ja hallituksen talousarvioesitys vuo- tulo- ja menoarvion 14 Pl. XVIII lu-
20272: delle 1961 osoittaa valtion osuuden lapsilisien vun 15 momentille lisäyksenä
20273: maksamisesta supistuvan ensi vuonna ainoas- 8 500 000 000 markkaa lapsilisien ko-
20274: taan 4 % :iin, mikäli ei korotuksia suori te ta. rottamiseksi, lapsilisälain 13 § :n mu-
20275: kaisesti.
20276: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
20277:
20278: Tyyne Tuominen. Leo Suonpää. Judit Nederström-Lunden. Siiri Lehmonen.
20279: Inna Torvi. Veikko Kansikas. Martti Linna. Aleksi Kiviaho.
20280: Inkeri Virtanen. Väinö R. Virtanen. Matti Koivunen. H. Tauriainen.
20281: Matti Meriläinen. Tauno Kelovesi. Pauli Puhakka. Niilo Nieminen.
20282: Hugo Manninen. Aarne Pulkkinen. Rainer Virtanen. Anna-Liisa Tiekso.
20283: Irma Rosnell. Eino Tainio. Hertta Kuusinen.
20284: 1405
20285:
20286: W,546. - Rah.al N: o 436.
20287:
20288:
20289:
20290:
20291: V. K. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisoppi-
20292: koulujen lukukausimaksujen alentamiseen.
20293:
20294:
20295:
20296: E d u s k u n n a ll e.
20297:
20298: Oppikoulunkäynti on viime vuosina voi- oppilasmaksutulot ovat viime aikoina vuo-
20299: makkaasti lisääntynyt. Oppilasmäärän kasvu sittain kasvaneet noin 300 miljoonalla mar-
20300: on vuosittain ollut 15 000-20 000 oppilasta. kalla ja olivat lukuvuonna 1958/59
20301: Tämä kehitystendenssi näyttää jatkuvan. 1 684 015 000 markkaa. Nämä tosiasiat osoit-
20302: Oppikoulunkäynnin laajentuminen on pää- tavat selvästi, että lukukausimaksut ovat
20303: asiassa tapahtunut maaseudulla ja esikau- kohtuuttomat ja kun niiden nouseva ten-
20304: punkia:lueilla, joille vasta suhteellisen myö- denssi on selvästi voimakas, ei tämän epä-
20305: häisessä vaiheessa on alettu perustaa oppi- kohdan edessä enää voida jäädä toimetto-
20306: kouluja. Yleinen pyrkimys antaa lapsille en- maksi. Ei ole oikein, että juikiselle vallalle
20307: tistä enemmän ja entistä parempi koulutus, kuuluvia oppikoulutoimen ylläpitämisen kus-
20308: samoinkuin se tosiasia, että yhä useammat tannuksia näin suuressa määrässä siirretään
20309: käytännölliseen elämään valmistavat oppi- lapsiaan kouluttavien vanhempien kannetta-
20310: laitokset ovat asettaneet keskikoulun sisään- vaksi. Kustannusten vaihtelu koulunkäynnin
20311: pääsyedellytykseksi, on johtanut siihen, että maksuttomuudesta 20 000 markan lukukausi-
20312: entistä useammat kodit pyrkivät antamaan maksuun muodostaa jo sinänsä yhteiskunnal-
20313: lapsille tilaisuuden käydä ainakin keski- liselta kannalta räikeän epäkohdan, kun eri-
20314: koulu. laisuuden perustana eivät ole sosiaaliset nä-
20315: Oppikoululaitoksen laajentuminen on ta- kökohdat ja vanhempien erilainen maksu-
20316: pahtunut osittain siten, että valtion oppi- kyky. On ymmärrettävää, etteivät taloudelli-
20317: kouluja on laajennettu sekä perustettu yksi sesti vaikeassa asemassa olevat koulut oma-
20318: uusi valtion oppikoulu, osittain on perustettu toimisesti kykene alentamaan lu.kukausimak-
20319: lisää kunnallisia keskikouluja, mutta pää- sujansa.
20320: asiallinen laajeneminen on tapahtunut yksi- Lapsiaan oppikoulussa käyttävien vanhem-
20321: tyisoppikoululaitoksen puitteissa kouluja laa- pien ammatillisesta jakautumisesta suoritet-
20322: jentamalla sekä perustamaHa uusia kouluja, tiin tilastollisessa päätoimistossa tutkimus lu-
20323: sillä sodan jälkeen on aloittanut toimintansa kuvuonna 1956/57. Tutkimuksen tuloksena
20324: 156 uutta yksityisoppikoulua ja kouluhalli- laaditusta asetelmasta ilmenee, että vanhem-
20325: tuksesta saatujen tietojen mukaan raken- mista 24.8 % kuului yksityisoppikoulujen
20326: nettu viimeisten viiden vuoden aikana 232 osalta maanviljelijäväestöön, 22.0% työväes-
20327: uutta koulurakennusta. töön, 20.6 % teollisuuden-, käsityön- ja ra-
20328: Erityisesti vähävaraisten kotien kannalta kennustoiminnan harjoittajiin, 11.9 % kau-
20329: ovat lukukausimaksut muodostuneet epäkoh- pan yrittäjäkuntaan ja 8.1 % virkamiehiin,
20330: daksi, siliä useimmat yksityisoppikoulut ovat jolloin tarkemmin erittelemättömien ryh-
20331: valtionavun riittämättömyyden ja rakennus- mään jäi 12.6 %. Vaikka ammatillinen ryh-
20332: toiminnan vaatimien investointien vuoksi mitys ei sinänsä suoranaisesti kuvastakaan
20333: joutuneet jatkuvasti korottamaan lukukausi- varallisuusolosuhteita, voidaan edellä maini-
20334: maksujaan. Viime lukuvuonna 1959/60 oli tuista luvuista kuitenkin pääteliä, että oppi-
20335: lukukausimaksu 15 000 markkaa tai sitä koulun käynti on jo laajentunut hyvin pit-
20336: enemmän 31 koulussa ja 10 000 markkaa tai källe vähävaraisiin väestökerroksiin. Eräissä
20337: sitä enemmän 155 koulussa. Yksityisoppikou- kouluissa varallisuussuhteista suoritetut sel-
20338: lujen tuloja koskevasta tilastosta näkyy, että vitykset tukevat tätä päätelmää. Vapaa-
20339: 1406 IV,546. - Yksityisoppikoulujen lukukausimaksut.
20340:
20341:
20342: oppilaspai'kka-anomuksista käy tämä tosiasia menoarvion yleisperusteluissa, että Jiksityi-
20343: myös ilmi. Vähävaraisessa ympäristössä si- sissä oppikouluissa opiskelevia vähävaraisia
20344: jaitsevassa koulussa saattaa jopa 25 % oppi- opiskelijoita olisi tuettava lukukausimaksuja
20345: laista olla niin vähätuloisista kodeista, ettei alentamalla. Samoin eduskunta ed. Alangon
20346: näille kunnallisverotuksessa ole voitu asettaa ehdotuksesta hyväksyi viime istuntokauden
20347: äyrejä. lopulla ponnen, jossa hallitukselta edellyte-
20348: Yksityisoppikouluasetus maaraa valtion- tään toimenpiteitä korkeiden lukukausimak-
20349: avun saannin edellytykseksi, että koulu sujen alentamiseksi. Hallituksen esitys tulo-
20350: myöntää vapaaoppilaspaikkoja vähintäin ja menoarvioksi vuodelle 1961 ei kuitenkaan
20351: 10% :lle oppilasmäärästä. Keskimäärin yksi- sisällä määrärahaehdotusta tätä tarkoitusta
20352: tyisoppikoulut ovat oppikoulutilaston mu- varten, sillä menoarvioon sisältyvästä 150
20353: kaan myöntäneet vapaaoppilaspaiklkoja noin miljoonan markan määrärahasta ylimääräistä
20354: 15 %, mikä merkitsee 16 000-17 000 oppi- valtionapua varten yksityisoppikouluille ei
20355: laan vapautumista lukukausimaksuista. Tästä voida myöntää avustusta lukukausimaksujen
20356: voidaan päätellä, että varsinkin vähävarai- alentamiseen. Sitäpaitsi määräraha on riittä-
20357: semmalla maaseudulla ja asutuskeskusten mätön peittämään edes sitä tarkoitusta, jota
20358: laita-alueilla sijaitsevissa yksityisoppikou- varten se on esitetty.
20359: luissa jää pakosta ilman vapaaoppilaspaikkaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
20360: kymmeniätuhansia sellaisia koteja, joille ny- kunnioittavasti,
20361: kyisten korkeiden lukukausimaksujen suorit-
20362: taminen on yhteiskunnallisen oikeudenmu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
20363: kaisuuden kannalta kohtuuton taloudellinen tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X luvun
20364: rasitus. Sen vuoksi olisi korkeita lukukausi- uudelle momentille 150 miljoonaa
20365: maksuja pyrittävä valtion varoin yleisesti markkaa käytettäväksi yksityisoppi-
20366: alentamaan. Eduskunta onkin jo aikaisem- koulujen korkeiden lukukausimaksu-
20367: min periaatteessa omaksunut tämän kannan, jen alentamiseen ja vapaaoppilaspaik-
20368: mm. lausuessaan kuluvan vuoden tulo- ja kojen sekä sisaralennusten lisäämiseen.
20369: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
20370:
20371: Varma K. Turunen. Lyyli Aalto.
20372: Eetu Karjalainen. Väinö Leskinen.
20373: Juho Karvonen. Arvo Tuominen.
20374: Kaarlo Pitsinld. G. Henriksson.
20375: Vilho Väyrynen. Elis Manninen.
20376: Lars Lindeman. Eino Raunio.
20377: Rafael Paasio. Meeri Kalavainen.
20378: Arvo Ahonen. Sylvi Siltanen.
20379: Valto Käkelä. Sulo Hostila.
20380: Veikko Helle. Georg Eriksson.
20381: Onni Hiltunen. Anni Flinck.
20382: Pentti Niemi. Veikko Kokkola.
20383: Kalle Matilainen. Ensio Partanen.
20384: Kustaa Alanko. Lempi Lehto.
20385: Väinö Tikkaoja.
20386: 1407
20387:
20388: IV,547. - Rah.al. N:o 437.
20389:
20390:
20391:
20392:
20393: V. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten
20394: päivärahan korottamiseen.
20395:
20396:
20397: E d u s k u n n a ll e.
20398:
20399: Vuoden 1957 alusta alkaen on asevelvollis- ten päiväraha korotettava 125 markaksi päi-
20400: ten päiväraha ollut 75 markkaa, korpraalille vältä.
20401: 80 markkaa, aliupseereille, kokelaille ja up- Hallitus on ottanut tulo- ja menoarvioon
20402: seereille 85 markkaa. Voimassa olevat päivä- vuodelle 1961 lisämäärärahan asevelvollisten
20403: rahat ovat niin pienet, ettei niillä nykyisen ja kadettien päivärahoihin v. 1960 tulo- ja
20404: hintatason aikana saa kunnolla kahviannos- menoarvioon verrattuna. Tämä kuitenkin
20405: takaan. Asevelvollisuuttaan suorittavat nuo- johtuu asevelvollisten lukumäärän lisäänty-
20406: rukaiset ovat suurimmalta osaltaan vähäva- misestä. Hallituksen taholta ei ole kiinnitetty
20407: raisten kotien lapsia. Näin ollen huoltajilla- huomiota varsinaiseen asevelvollisten päivä-
20408: kaan ei ole mahdollisuuksia ,taskurahojen" rahan korottamiseen.
20409: antamiseen. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20410: Päivärahaluokittelu sotamiesten, korpraa- nioittaen,
20411: lien, aliupseerien, kokelaiden ja upseerien
20412: kesken on myös vanhentunut. Käsityksemme että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
20413: mukaan kaikilla asevelvollisilla on yhtä suu- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II l1wun
20414: ret menot, sillä varusteet ym. annetaan val- 4 momentille lisäyksenä 500 000 000
20415: tion puolesta. Käsityksemme mukaan olisi markkaa asevelvollisten päivärahan
20416: asiallista, että päiväraha olisi yhtä suuri kai- korottamiseksi keskimäärin 50 mar-
20417: kille asevelvollisille. Tämän mukaisesti olisi kalla.
20418: käsityksemme mukaan kai:k;kien asevelvollis-
20419: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
20420:
20421: Vilho Turunen. A. Härkönen.
20422: Arvo Sävelä. Impi Lukkarinen.
20423: Vappu Heinonen. Aili Siiskonen.
20424: 1408
20425:
20426: IV,548. - Rah.al. N: o 438.
20427:
20428:
20429:
20430:
20431: V. Turunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsä-
20432: ja uittotyöläisten sivistystyöhön.
20433:
20434:
20435: E d u s k u n n a ll e.
20436:
20437: Valtion tulo- ja menoarviossa on ollut Tarkoituksenmukaista olisi, että tätä siir-
20438: määräraha metsä- ja uittotyöläisten sivistys- tokirjastotoimintaa laajennettaisiin. Käytössä
20439: työhön käytettäväksi. Tämän määrärahan olevat kirjastokaapit ovat osoittautuneet riit-
20440: suuruus on viime vuosina ollut 1 600 000 tämättömiksi. Lisäksi kirjoja pitäisi aina pyr.
20441: markkaa. Määräraha on käytetty ns. siirto- kiä uudistamaan ja hankkimaan mm. uutta,
20442: kirjastojen hankkimiseen ja hoitoon suurem- i'lmestyvää kirjallisuutta. Kun kirjojenkin
20443: mille metsä- ja uittotyömaille. Siirtokirjasto- hinnat ovat nousseet, on entinen määräraha
20444: kaappeja on koko maassa ollut käytettävissä osoittautunut liian vähäiseksi.
20445: n. 100 kpl. Metsä- ja uittotöissä työskentelee Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20446: paljon ihmisiä, jotka pitkien ja pimeiden
20447: talvi-iltojen kuluessa mielellään lukevat kir- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
20448: jallisuutta. Kun metsäkämpät sijaitsevat syr- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
20449: jäisillä seuduilla, useimmiten kymmenien 900 000 markkaa käytettäväksi metsä-
20450: kilometrien päässä asumuksista, ei normaa- ja uittotyöläisten sivistystyöhön.
20451: lien kirjastojen käyttö ole mahdollista.
20452: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
20453:
20454: Vilho Turunen. Aili Siiskonen.
20455: Urho Kulovaara. Arvo Sävelä.
20456: Impi Lukkarinen. A. Härkönen.
20457: Olli J. Uoti. Toivo Friman.
20458: 1409
20459:
20460: IV,549. - Rah.al. N: o 439.
20461:
20462:
20463:
20464:
20465: V. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta virastotalon ra-
20466: .kentamiseksi Polvijärvelle.
20467:
20468:
20469: E d u s k u n n a 11 e.
20470:
20471: Valtion toimesta on viime vuosina toteu- Polvijärven kunnan ja yksityisten edusta-
20472: tettu suunnitelmia valtion eri virastoja var- jaink~n taholta on tehty useita aloitteita vi-
20473: ten rakennettavista virastotaloista. Vuoden rastotalon aikaansaamiseksi. Tähän mennessä
20474: 1961 tulo- ja menoarvioon on otettu eräitä nämä hankkeet eivät ole johtaneet myöntei-
20475: virastotalojen rakentamismäärärahoja. Huo- seen tulokseen. Kun virastotalon tarve Polvi-
20476: mio kiintyy siihen, että Pohjois-Karjalan lää- järveHä on erittäin suuri, olisi tärkeätä, että
20477: nissä, jossa virastotalojen tarve olisi erittäin tätä koskeva määräraha otettaisiin vuoden
20478: suuri, rakennusohjelmaan vuodelle 1961 on 1961 tulo- ja menoarvioon.
20479: hyväksytty vain Nurmeksen virastotalo. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20480: Maakunnassa on useita pitäjiä, joissa virasto- nioittaen,
20481: talot olisivat tarpeellisia, koska eri toimistot
20482: ja virastot toimivat aivan alkeellisissa olo- että Eduskunta ottaisi vuoden 196.1
20483: suhteissa. Tälläinen pitäjä on suuri Polvi- tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
20484: järven pitäjä. kan määrärahan virastotalon rakenta-
20485: miseksi Polvijärvelle.
20486: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
20487:
20488: Vilho Turunen. · Olli J. Uoti.
20489: Ale Holopainen.
20490:
20491:
20492:
20493:
20494: 62 E 644/60
20495: 1410
20496:
20497: IV,550. - Rah.al. N: o 440.
20498:
20499:
20500:
20501:
20502: V. Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta postiautovarikon
20503: rakentamiseksi Joensuuhun.
20504:
20505:
20506: Eduskunnalle.
20507:
20508: Joensuu muodostaa erittäin tärk€än ja kaikkia sähköllä toimivia työkoneita. Varas·
20509: keskeisen postilinja-autoliikenteen keskuksen. totilat ovat olemattomat ja kelvottomat.
20510: Konttorin alaisuuteen kuuluu välittömästi Autokannan hoito Joensuun konttorin alai-
20511: 7 postiautolinjaa, minkä lisäksi sinne Kuo- suudessa on näistä tekijöistä johtuen mahdol-
20512: piosta päin suuntautuu 2 linjaa. Samoin hoi- lisimman puutteellista ja suureksi vahingoksi
20513: detaan linja-autoilla yhdysliikenne Aero valtiolle. Olosuhteista johtuen henkilökunta
20514: Oy: n kanssa. Varsinaisten postilinja-auto- työskentelee vailla sosiaalisia huoltotiloja.
20515: linjojen lisäksi on konttorin alaisena 5 pos- Työturvallisuudesta annettuja määräyksiä ei
20516: tinkuljetuslinjaa, joilla ei ole matkustaja- voida käytännössä noudattaa.
20517: liikennettä. Nykyinen postiautovarikko tulee uuden
20518: Autovarikon huoltoon kuuluu vakinaisesti autovarikon valmistuttua viestivälinevaras-
20519: 66 erilaista autoa, nimittäin 14 linja-autoa, toksi. Tätä nykyä ovat viestivälinevarastot
20520: 19 kuorma-autoa, 5 työkunta-autoa, 22 paket- hajallaan sekä liian pienissä ja epätarkoituk-
20521: tiautoa ja 6 perävaunua, ja tulisi Joensuu- senmukaisissa tiloissa. Nykyistä autovarikkoa
20522: hun suunnitellussa autovarikossa varsinai- voidaan uuden varikon valmistuttua lk:äyttää
20523: sesti säilytettäväksi 49 erilaista autoa päi- tehokkaasti ja hyödyllisesti.
20524: vittäin. Näistä pieni osa voidaan sijoittaa au- Joensuun posti- ja lennätinkonttorin auto-
20525: totalliin. Muutamia lisätiloja on pienemmälle varikkoa varten on Joensuun kaupungin
20526: kalustolle vuokrattu neljästä paikasta eri pienteollisuusalueelta hankittu tontti, jonka
20527: puolilta kaupunkia. Nekin ovat täysin riittä- pinta-ala on 14 754 m2. Sijoituspaikka on
20528: mättömiä. Autojen hajasijoitus aiheuttaa lu- erittäin onnistunut eikä enää aiheuta val-
20529: kuisia hankaluuksia ja lisäkustannuksia. tiolle lisä:menoja. Posti- ja lennätinhallituk-
20530: Huomattava osa arvokkaasta autokalustosta sen kyseistä autovarikkoa varten laatima
20531: joudutaan nykyisin pitämään ulkona. Vari- huonetilaohjelma edellyttää noin 30 000 m3
20532: kon henkilökunnan lukumäärä on 65 henkeä. suuruisen rakennuksen rakentamista.
20533: Joensuun posti- ja lennätinkonttorin käy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20534: tössä on nykyisin autotalli, johon tuskin nioitta€n,
20535: mahtuu kymmenen autoa samanaikaisesti
20536: suojaan ja huollettavaksi. Korjaustyöt on että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
20537: suoritettava erittäin heikoissa ja vaillinai- vuoden 1961 tulo- ja menoarvioon
20538: sissa olosuhteissa. Ilman suuria kustannuksia 100 000 000 markkaa postiautovarikon
20539: ei nykyisin voida käyttää samanaikaisesti rakentamista varten Joensuun kau-
20540: punkiin.
20541: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
20542:
20543: Vilho Turunen. Toivo Niiranen.
20544: Olli J. Uoti. Pauli Puhakka.
20545: Elis Manninen. Ale Holopainen.
20546: Varma K. Turunen. Antti Kukkonen.
20547: R. HaE.berg.
20548: 1411
20549:
20550: IV,551. - Rah.al. N: o 441.
20551:
20552:
20553:
20554:
20555: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
20556: eräiden tilapäisten kirjurintoimien muuttamiseksi yli-
20557: määräisiksi.
20558:
20559:
20560: E d u s k u n n a 11 e.
20561:
20562: Valtionrautateillä jo useita vuosia käytän- Tällainen järjestely olisi tarpeen sitäkin suu-
20563: nössä olleen junaohjausjärjestelmän avulla remmalla syyllä, kun siten junaohjaajien
20564: pyritään liikennettä junaohjausalueittain vuosi- ja sairaslomasijaisten palkkaus saa-
20565: seuraamalla pysymään siitä kokonaisuutena daan myös järjestykseen.
20566: selvillä ja siten sen tarkoituksenmukaiseen Junaohjaajien tilapäistoimien muuttami-
20567: hoitamiseen. nen ylimääräisiksi toimiksi ei aiheuta li-
20568: Keskeinen asema tässä järjestelmässä on säystä tulo- ja menoarvioon, sillä vastaava
20569: junaohjaajalla, joka junien keskitetyn kulun menoerä eli 18 840 720 mk voidaan vähentää
20570: aikaansaamiseksi antaa ohjeita ja määräyksiä tilapäisten toimihenkilöiden palkkaukseen va-
20571: alueensa junanlähettäjille ja muille liiken- rattavasta määrärahasta.
20572: teestä välittömästi huolehtiville henkilöille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20573: Tätä järjestelmää on valtionrautateillä ko- nioittaen,
20574: keiltu jo useita vuosia ja se on keskitetyn
20575: liikenteenhoidon kannalta osoittautunut vält- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
20576: tämättömäksi. Tämän vuoksi liikenteen oh- tulo- ja menoarvion 18 Pl. I luvun
20577: jaaminen ja valvonta tulee vastaisuudessa ja 2 momentille 18 840 720 markkaa val-
20578: ehkä nykyistäkin suuremmassa määrässä pe- tionrautateiden liikenneosaston linja-
20579: rustumaan tähän järjestelmään. Junaohjaa- hallinnon junaohjaajina toimivien ti-
20580: jien, joita nykyisin on 24, tehtävät ovat näin lapäisten 1 luokan kirjurin ap. toi-
20581: ollen pysyväisiä. Sen vuoksi junaohjaajien mien muuttamiseksi ylimääräisiksi
20582: tilapäiset toimet on tarpeen vakinaistaa ja 1 luokan kirjurin ap. toimiksi.
20583: perustaa vastaava määrä ylimääräisiä toimia.
20584: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
20585:
20586: Erkki Tuuli. Aune lnnala.
20587: Jussi Saukkonen. Saara Forsius.
20588: 1412
20589:
20590: IV,552. - Rah.al. N:o 442.
20591:
20592:
20593:
20594:
20595: Tuuli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan-Heinolan
20596: kantatien rakentamiseksi tieosalla V oikka-Oravala--Jaala.
20597:
20598:
20599: E d u s k u n n a 11 e.
20600:
20601: V oikkaan-Oravalan-J aalan kirkonkylän että hallitus ottaisi vuoden 1961 tulo- ja
20602: välisen, nykyisin erittäin mäkisen, mutkaisen menoarvioesitykseen 50 000 000 markkaa
20603: ja routimiselle alttiin maantien parantami- Kouvolan-Heinolan kantatien rakentami-
20604: seksi on laadittu· suunnitelma, jota parhail- seksi Voikan-Oravalan-Jaalan tieosalla.
20605: laan ta:vkastetaan tie- ja vesirakennushalli- Sanottua määrärahaa ei hallitus ole kuiten-
20606: tuksessa. Parannussuunnitelmaan sisältyvän kaan vuoden 1961 tulo- ja menoarvioesityk-
20607: tieosan pituus on 18.8 km. Tie rakennetaan seensä ottanut, vaikka Kymenlaakson kanta-
20608: 7 m leveäksi ensiluokan soratieksi ja tulee teiden aikaansaaminen ja rakentaminen koko
20609: maksamaan noin 300 miljoonaa markkaa. maakunnan vieläpä koko puunjalostusteolli-
20610: Katsoen liikenneolosuhteiden kohentamisen suutemme kannalta on ensiarvoisen tärkeä.
20611: kannalta olevan tärkeätä, että tämä tien- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
20612: parannustyö voidaan aloittaa ensi vuonna, dotamme,
20613: tie- ja vesirakennushallitus oli ottanut omaan
20614: menoarvioesitykseensä 50 miljoonan markan että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
20615: suuruisen määrärahan. tulo- ja menoarvion 20 Pl. Ill luvun
20616: Myös eduskunta piti puolestaan edellä mai- 4 momentille 50 000 000 markan suu-
20617: nitun tienparannuksen toteuttamista niin ruisen määrärahan Kouvolan-Heino-
20618: ajankohtaisena, että se kuluvan vuoden huh- lan kantatien rakentamiseksi tieosalla
20619: tikuun 29 päivänä on lausunut toivomuksen, Voikkar-Oravala--J aala.
20620: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
20621:
20622: Erkki Tuuli. Urho Saariaho.
20623: Marja Lahti. Sulo Hostila.
20624:
20625:
20626:
20627:
20628: ,
20629: 1413
20630:
20631: IV,553. - Rah.al. N: o 443.
20632:
20633:
20634:
20635:
20636: Törmä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden lyseon lisä-
20637: rakennusta varten.
20638:
20639:
20640: E d u s k u n n a ll e.
20641:
20642: Lahden lyseossa, joka on paikkakunnalla juhla-aulan vuoksi (n. 400 seisovalle oppi-
20643: ainoa vain pojille tarkoitettu valtion oppi- laalle) ei voi järjestää mitään yhteisiä tilai-
20644: koulu, ovat opiskelumahdollisuudet käyneet suuksia. Sotasairaalana ollessaan joutui kou-
20645: viime vuosina varsin vaikeiksi. Koulu on al- lurakennus huonoon kuntoon ja mitään täys-
20646: kuaan v. 1927 suunniteltu korkeintaan 400 korjausta ei ole suoritettu.
20647: oppilasta varten, mutta oppilasmäärä on jo Kouluun on runsaasti pyrkijöitä, I luo-
20648: vuosikausia ollut yli 800. Kaikki mahdolliset kalle vuosittain 250, joista on voitu sijoittaa
20649: tilat on otettu käytäntöön, esim. ns. paja- sata. Syyslukukauden alussa 1960 oli ensim-
20650: huone on luokkahuoneena, johon sopii vain mäisen kerran perustettava kolme kuudetta
20651: 20 oppilasta. V eistotilat on siirretty pimeään luokkaa, ja kun nykyiset suuret keskikoulu-
20652: ja kosteaan kellariin. Lisäksi on vielä sellai- luokat siirtyvät lukioon, käy tilanne yhä vai-
20653: sia luokkia, joilla ei ole omaa luokkahuonetta. keammaksi tilojen puuttuessa.
20654: Terveydenhoitoviranomaiset pitävät koulu- Koulun lisärakennusta on suunniteltu jo
20655: rakennusta hygienisessä suhteessa epätyy- vuosikausia ja koska piirustuksetkin ovat
20656: dyttävänä. Koulun 800 oppilasta varten on valmiina ja hyväksytyt, ehdotamme kunnioit-
20657: WC: ssä vain 4 paikkaa, koulukeittiötä ei tavasti edellä olevaan viitaten,
20658: varsinaisesti ole ja voimistelusaleja on vain
20659: yksi, joten puolet oppilaista joutuu olemaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
20660: voimistelutunneilla säästä huolimatta aina tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
20661: ulkona. Koulussa ei myöskään ole mitään kan määrärahan Lahden lyseon lisä-
20662: tuuletusjärjestelmää ja pienen ja matalan rakennusta varten.
20663: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
20664:
20665: H. Törmä. Aili Siiskonen.
20666: Olli J. Uoti. Impi Lukkarinen.
20667: Vilho Tunmen. Arvo Sävelä.
20668: A. Härkönen. Urho Kulovaara.
20669: Martta Salmela-Järvinen.
20670: 1414
20671:
20672: IV,554. - Rah.al. N: o 444.
20673:
20674:
20675:
20676:
20677: Uoti ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
20678: asunto- ym. rakennuksia varten.
20679:
20680:
20681: E d u s k u n n a ll e.
20682:
20683: Valtionrautateillä ei ennen sotia ole kiin- saatava muut hallituksen esityksessään mai-
20684: nitetty sanottavaa huomiota henkilökunnan nitsemat välttämättömät huonetilat hanki-
20685: peseytymis-, ruokailu ym. sosiaalisiin huone- tuksi samasta määrärahasta, on mielestämme
20686: tiloihin. Tällöin valmistuneisiin rakennuksiin ilmeistä, että hallituksen 19 Pl. I luvun 28: 7
20687: on nyt jälkeenpäin vaikea sijoittaa uuden momentin kohdalla esittämällä 100 000 000
20688: työturvallisuuslain vaatimia sosiaalitiloja, jo- markan suuruisella määrärahalla ei näitä
20689: ten välttämättömät parannukset saadaan ai- kiireellisiä suunnitelmia voida toteuttaa. Van-
20690: kaan vasta rakentamalla uutta. V altionrauta- hoista asuinrakennuksista, joiden ikä on yli
20691: teiden asuntojen hankkiminen sellaisille, 60 vuotta, olisi päästävä. Perusrakennukset
20692: joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia osal- niissä tulevat kustannukseltaan siksi suuriksi,
20693: listua omatoimiseen asuntorakennustoimin- ettei niitä voida pitää taloudellisesti kannat-
20694: taan, on edelleenkin ajankohtainen. Asiasta tavina.
20695: on jätetty eduskunnalle valtionrautateiden Valtionrautateiden asuinrakennusten han-
20696: asunto- ja eri osastojen huoltorakennuksia kinnan ohella pitäisi olla mahdollisuus myös
20697: koskeva rah.aloite n:o 397 (1959 vp.), minkä erillisten asuinhuoneistojen hankintaan, mikä
20698: perusteluihin viittaamme. Myöskin hallitus asunnontarpeessa olevien lukumäärän samalla
20699: on samansuuntaisine perusteluineen ja ni- liikennepaikalla ollessa pieni, olisi eräillä lii-
20700: mikkeineen sisällyttänyt tarkoitukseen mää- kennepaikoilla, missä on kerrostaloasutusta,
20701: rärahan esitykseensä tulo- ja menoarvioksi nopeampi, joustavampi ja tarkoituksenmukai-
20702: vuodelle 1961. sempikin ratkaisu kuin kokonaisen rakennuk-
20703: Kun kysymyksessä on valtionrautatiet, sen· hankkiminen.
20704: maan suurin liikennelaitos, jonka palveluk- Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme,
20705: sessa on yli 30 000 henkeä ja jossa on lukui-
20706: sia työpisteitä eri puolilla rataverkkoa, ja että Eduskttnta ottaisi vuoden 1961
20707: toimenpiteet sosiaalitilojen aikaansaamiseksi tulo- ja menoarvioon 200 000 000 mar-
20708: ovat vasta alussa ja koska useille liikennepai- kan määrärahan valtionrautateiden
20709: koille on myös hankittava valtionrautateiden asunto-, sosiaali-, virasto- ym. m·i osas-
20710: asuinrakennuksia sekä useiden maaseutuase- tojen yhteisiä rakennuksia ja huoneis-
20711: mien saunat ja pesutuvat on uusittava ja toja varten.
20712: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
20713:
20714: Olli J. Uoti. Urho Kulovaara.
20715: Vilho Turunen. Impi Lukkarinen.
20716: Martta Salmela-Järvinen. A. Härkönen.
20717: 1415
20718:
20719: IV,555. - Rah.al. N:o 445.
20720:
20721:
20722:
20723:
20724: Uusitalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityis-
20725: luontoisten kotiteollisuusoppilaitosten kalustojen, koneiden
20726: ja työvälineiden hankintaravustuksiksi.
20727:
20728:
20729:
20730: Eduskunnalle.
20731:
20732: Maanviljelyksen koneellistuminen ja teknii- uusilla ja lisäksi olisi saatava välttämättö-
20733: kan kehitys kaikilla aloilla asettaa ammatti- miksi osoittautuneet lisähankinnat suorite-
20734: kasvatukselle uusia vaatimuksia. Maalais- tuiksi ensi tilassa. Tähän tarvitaan valtion
20735: kodeissa on osattava käyttää, hoitaa ja kun- avustusvaroja, koska koulujen omistajayhtei-
20736: nossapitää erilaisia koneita. Kotiteollisuus- söt suurelta osalta ovat aatteellisia järjestöjä,
20737: koulut ovat maaseudun ammattikouluja, joi- jotka eivät omin voimin pysty kyseisiä han-
20738: den myös on seurattava ajan vaatimuksia kintoja rahoittamaan.
20739: ja tekniikan kehitystä. Kuitenkin on mo- On laskettu äärimmäistä säästäväisyyttä
20740: nilla yksityisluontoisilla kotiteollisuuskou- noudattaen, että viiden vuoden aikana tapah-
20741: luilla puute työkoneista. tuva koneiden, kalustojen ja työvälineiden
20742: Kiinteitä kotiteollisuuskouluja on maas- I vaiheen uusinta ja täydennys vaatisi avus-
20743: samme yli 70, ja niistä suurin osa jo vuosi- tusvaroja 40 miljoonaa markkaa, mikä tekisi
20744: kymmeniä toimineita. Sekä miehiä että nai- vuotta kohti 8 miljoonaa mk. Tämän van-
20745: sia varten aikanaan perustetuissa kouluissa, himman kaluston uusinnan jälkeen olisi
20746: vanhimmissakin, on työvälineitä ja koneita, uusittava toinen hieman nuorempi, suunnil-
20747: jotka ovat palvelleet opetustyössä koulujen leen saman laajuinen kone-, kalusto- ja työ-
20748: perustamisesta lähtien. Niinpä on miesten välinekanta. Ellei tähän uudistukseen ja
20749: kotiteollisuuskouluja, joissa yhä on käytössä täydennykseen pian päästä, alenee koulujen
20750: työkoneita, joiden ikä on yli 40 vuotta. työtaso nopeasti. Opettajat ja oppilaat ovat
20751: Mutta erittäin huolellisessa hoidossakaan monessa koulussa jo nyt joutuneet voittamat-
20752: nämä tällaiset koneet eivät ole voineet kulu- tomaan kiusaukseen käyttää kuluneita ja
20753: matta kestää ja kaikissa tapauksissa nämä muuten heikkoja työkoneita yhä lisääntyvän
20754: koneet ovat jääneet teholtaan pahasti jälkeen työpaineen helpottamiseksi ja siten asetta-
20755: uusista vastaavista koneista. Tämä seikka ei maan itsensä vahingonvaaralle alttiiksi, mitä
20756: ole voinut olla jarruttamatta koulujen kehit- ei suinkaan voida oppilaitoksessa pitää asian-
20757: tymistä. mukaisena.
20758: Maataloushallitus esitti vuoden 1961 tulo-
20759: Kun kotiteollisuuskoulujen vuosikymmeniä ja menoarvioon varattavaksi 8 000 000 mar-
20760: tekemän merkityksellisen ammatillisen ope- kan määrärahan yksityisluontoisten koti-
20761: tustyön arvo on todettavissa ja kun tämän teollisuusoppilaitosten kalustojen, koneiden
20762: opetustyön kehittäminen nyt jos koskaan on ja työvälineiden hankintojen avustamista var-
20763: ajankohtaista, aikana, jolloin kotien jäsenten ten. Kun avustettavia kouluja, joiden kone-
20764: työtaito ja maaseudun yksityisyritteliäisyys kanta olisi kokonaan uusittava tai on aiyan
20765: on suorastaan elintärkeätä monin paikoin, puutteellinen, on useita kymmeniä ja kun
20766: olisi näille kouluille suotava kunnolliset edel- esimerkiksi metallisorvin hinta nykyään on
20767: lytykset suorittaa tätä arvokasta työtään. yli 1 000 000 markkaa, on helposti todetta-
20768: Koulujen vanhentuneet, kuluneet ja jo vissa, että maataloushallituksen esitys on
20769: poistettaviksi tuomitut työvälineet, kalustot tehty säästäväisesti ja harkiten. Menoarvioon
20770: ja koneet olisi saatava nopeasti korvatuiksi tähän tarkoitukseen varattu määräraha
20771: 1416 IV,555. - Kotiteollisuusoppilaitokset.
20772:
20773:
20774: 4 200 000 mk, on täysin riittämätön, minkä 3 800 000 markan suuruisen maara-
20775: vuoksi edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, rahan yksityisluontoisten kotiteolli-
20776: suusoppilaitosten kalustojen, koneiden
20777: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 ja työvälineiden hankinta-avustuksiksi.
20778: tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
20779: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
20780:
20781: Eino Uusitalo. Matti Mattila.
20782: Aarre Marttila. Veikko Savela.
20783: Akseli Pa.arma.n. Esa. Timonen.
20784: Eemil Partanen. Matti Liinamaa..
20785: Arvo Pentti.
20786: 1417
20787:
20788: IV,556. - Rah.al. N:o 446.
20789:
20790:
20791:
20792:
20793: Uusitalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maata-
20794: loudellisten oppilaitosten kurssitoimintaa varten.
20795:
20796:
20797: E d u s k u n n a ll e.
20798:
20799: Valtioneuvosto asetti vuonna 1953 komi- sillä suurin osa näistä nuorista on vailla am-
20800: tean, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus maa- mattitaitoa. Hyvienkin suhdanteiden valli-
20801: seutuväestön ammatillisen ja teknillisen tai- tessa, huonoista puhumattakaan, ammattitai-
20802: don kohottamiseksi järjestämällä erimuo- dottomat luisuvat helposti työttömien kirjoi-
20803: toista pysyvää kurssitoimintaa sille väestön hin. Vaikka ammattikoulutusta pyritäänkin
20804: osalle, jolla ei ole mahdollisuutta saada pe- nopeasti laajentamaan, se ei laajene suhteessa
20805: rusteellista ammattiopetusta jo toimivissa op- suurien ikäluokkien koulutustarpeeseen. Erit-
20806: pilaitoksissa. Vuoden 1961 tulo- ja menoar- täin vaikeaksi tilanne muodostuu vuosina
20807: vioon on tätä tarkoitusta varten tosin va- 1962-1967, jolloin 17-vuotiaitten määrä on
20808: rattu 11 pääluokan VII luvun 8. momen- 85 000-97 000, kun se esim. vuosina 1950-
20809: tissa 5 000 000 markan määräraha, mutta se 1955 vaihteli 60 000 ja 68 000 välillä.
20810: on aivan riittämätön. Ammattikasvatuksen saaneen työvoiman
20811: Nykyinen maatilatalouden hoito asettaa kysyntä lisääntyy sitä mukaa kuin elinkeino-
20812: harjoittajalleen yhäti uusia vaatimuksia. Ei toiminta laajenee. Maaseudulla on puutetta
20813: voida enää katsoa riittävän pojan isältään useista ammattityöntekijöistä: putkimiehistä,
20814: tai tyttären äidiltään oppimien työtaitojen, asentajista, koneitten korjaajista, muura-
20815: koska käytännön työelämä vaatii nykyisin reista ym. Maa- ja metsätalouden koneistu-
20816: monipuolisia tietoja ja taitoja. Jokaisen maa- minen ja maaseudun teknillinen kehitys
20817: talouselinkeinon harjoittajan on saatava jon- yleensäkin edellyttää työvoiman nykyistä
20818: kinlainen ammattikoulutus. Se on tehokkain monipuolisempaa ja tehokkaampaa ammatti-
20819: menetelmä maatalouden tuottavuuden nosta- kasvatusta. Koko yhteiskunnan etu vaatii
20820: miseen. Koska varsinaiset maataloudelliset maaseutunuorison suurten joukkojen ammat-
20821: ammattioppilaitokset riittävät kouluttamaan tikasvatuksen pikaista järjestämistä.
20822: vain noin 7 prosenttia maatalousammatin Yllä olevaan ja edellä mainitun komitean
20823: harjoittajista, on loppujen 93 prosentin saa- mietintöön viitaten kunnioittavasti ehdo-
20824: tava ammattikoulutus muuta tietä, parem- tamme,
20825: man puutteessa järjestämällä kurssimuotoista että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
20826: ammattiopetusta. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VII luvun
20827: Sitäpaitsi on huomattava, että lähivuosina 8. momentille lisäyksenä 15 000 000
20828: irroittautuu varsinkin pienviljelmiltä run- markkaa valtion maataloudellisten op-
20829: saasti nuorta työvoimaa, joka yrittää etsiä pilaitosten kurssitoimintaa varten ja
20830: toimeentuloa muiden elinkeinojen palveluk- 20 000 000 markkaa yksityisissä maa-
20831: sessa. Talouselämän laajentumisesta huoli- taloudellisissa oppilaitoksissa tapahtu-
20832: matta tällä nuorisolla on varsin pienet mah- vaa laajennettua kurssimuotoista am-
20833: dollisuudet sijoittua pysyviin ammatteihin, mattikasvatusta varten.
20834: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
20835:
20836: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen. Eemil Partanen.
20837: Aarre Marttila. Mikko Kaarna. Veikko Savela.
20838: Ale Holopainen. Akseli Paarm.an. Esa Timonen.
20839: Matti Liinamaa. Arvo Pentti.
20840: 63 E 644/60
20841: 1418
20842:
20843: IV,557. - Rah.al. N:o 447.
20844:
20845:
20846:
20847:
20848: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta kuntien veroäyrin hin-
20849: nan pitämiseksi kohtuuden rajoissa.
20850:
20851:
20852: E d u s k u n n a ll e.
20853:
20854: Nykyinen talouspolitiikka ja kun valtio on veroäyrin hinnan pitämiseksi kurissa ja kun-
20855: jatkuvasti siirtänyt menoja kuntien kannet- tien pelastamiseksi ylivoimaisista vaikeuk-
20856: taviksi ovat johtaneet siihen, että yhä. sista.
20857: useammat kunnat ovat ajautumassa ylivoi- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
20858: maisten taloudellisten vaikeuksien eteen. Sitä-
20859: paitsi kuntien veroäyrit nousevat yhä ylei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
20860: semmin niin korkeiksi, että verorasitus muo- tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
20861: dostuu kuntalaisille kohtuuttoman raskaaksi. tille 1 000 miljoonaa markkaa käytet-
20862: Koska hallitus ei suostu muuttamaan tai täväksi valtion toimenpiteistä johtu-
20863: kumoamaan kuntia rasittavia lakeja, niin neen veroäyrin hinnan pitämiseksi
20864: ainoaksi keinoksi jää, että kunnille osoite- kohtuuden rajoissa ja kuntien pelas-
20865: taan tulo- ja menoarvion yhteydessä riittävä tamiseksi ylivoimaisista vaikeuksista.
20866: määräraha valtion toimenpiteistä johtuvan
20867: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
20868:
20869: Veikko Vennamo.
20870: 1419
20871:
20872: IV,558. - Rah.al. N: o 448.
20873:
20874:
20875:
20876:
20877: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven yhteiskou-
20878: lun ottamiseksi valtion haltuun.
20879:
20880:
20881: Eduskunnalle.
20882:
20883: Saarijärven yhteiskoulu täyttää tärkeätä että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
20884: yhteiskunnallista tarvetta laajalla alueella. tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
20885: Tästä syystä ja kun koulu on taloudellisissa markan suuruisen määrärahan alku-
20886: vaikeuksissa ehdotan kunnioittaen, toimenpiteitä varten Saarijärven yh-
20887: teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
20888: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
20889:
20890: Veikko Vennamo.
20891: 1420
20892:
20893: IV,559. - Rah.a.l. N: o 449.
20894:
20895:
20896:
20897:
20898: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta koulutuksen järjestä-
20899: miseksi epäpäteville kansakoulunopettajille.
20900:
20901:
20902: E d u s k u n n a ll e.
20903:
20904: Sotien jälkeen on kansakoululaitoksen pal- Kohtuuden ja yleisen edun nimessä olisi
20905: velukseen pätevien opettajien puutteen vuoksi heillekin annettava riittävä mahdollisuus kou-
20906: tullut paljon ns. epäpäteviä opettajia. luttaa itsensä päteviksi.
20907: Vuosien kuluessa he ovat saavuttaneet sen Näillä perusteilla esitän kunnioittaen,
20908: käytännöllisen pätevyyden, mikä tehtävien
20909: hoitamiseen tarvitaan ja monet ovat jopa että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
20910: osoittautuneet erinomaisiksi lasten kasvatta- tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
20911: jiksi. tille 10 miljoonan markan määrära-
20912: Vaikka epäpäteviä opettajia onkin muu- han epäpätevien kansakoulunopetta-
20913: tama vuosi sitten koulutettu päteviksi, niin j-ien koul1duksen järjestämistä varten.
20914: on heitä epäpätevinä kuitenkin vielä paljon
20915: jäljellä.
20916: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
20917:
20918: Veikko Vennamo.
20919: 1421
20920:
20921: IV,560. - Ra.h.al. N: o 450.
20922:
20923:
20924:
20925:
20926: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta kansakoululasten mat-
20927: kakustannusten täysimääräisinä korvaamiseksi vanhem-
20928: mille.
20929:
20930:
20931: E d u s k u n n a ll e.
20932:
20933: Pitkiltä matkoilta ja syrjässä olevien kan- Tällä perusteella esitän kunnioittaen,
20934: sakouluikäisten lasten vanhemmat joutuvat
20935: maksetuista vähäisistä tukitoimenpiteistä että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
20936: huolimatta koulumatkojen vuoksi monasti tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
20937: huomattavien menojen alaisiksi. tille 100 miljoonaa markkaa käytetta-
20938: Oikeudenmukaisuus kuitenkin vaatisi, että väksi kansakoululasten matkakustan-
20939: heille korvattaisiin nämä menot täysimääräi- n,usten täysimääräisinä km·vamniseksi
20940: sinä, jos kustannukset on säästeliäästi ja tar- vanhemmille.
20941: koituksenmukaisesti hoidettu.
20942: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
20943:
20944: Veikko Vennamo.
20945: 1422
20946:
20947: IV,561. - Rah.al. N: o 451.
20948:
20949:
20950:
20951:
20952: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta kansakoululasten koulu-
20953: aterioiden parantamiseen.
20954:
20955:
20956: E d u s k u n n a ll e.
20957:
20958: Kansakouluissa ovat lapsille annettavat Enemmittä perusteluitta ehdotankin kun-
20959: ateriat tunnetusti heikot. Eivät he edes saa nioittaen,
20960: jatkuvasti voita, vaikka toisaalta voita suu-
20961: ressa määrin on viety puoli-ilmaiseksi ja yli että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
20962: 10 000 miljoonan markan vientipalkkioitakin tulo- ja menoarvioon arviomomentille
20963: maksaen ulkomaille aina Englantia myöten. 300 miljoonaa markkaa kansakoululas-
20964: Tällainen asiantila ja menettely on tietysti ten kouluaterioiden parantamiseksi ja
20965: täysin järjetön. Kaiken järjen mukaan pi- voin käyttämiseksi heidän ravinnok-
20966: täisi kotoinen voi syödä itse ja ennen kaik- seen.
20967: kea käyttää se kansamme tulevaisuuden, las-
20968: ten hyväksi.
20969: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
20970:
20971: Veikko Vennamo.
20972: 1423
20973:
20974: IV,562. - Rah.al. N: o 452.
20975:
20976:
20977:
20978:
20979: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta ammattikurssien järjes-
20980: tämiseksi maaseudulla.
20981:
20982:
20983: E d u s k u n n a 11 e.
20984:
20985: Maassamme on jatkuvasti laiminlyöty maan pahtua vain yleisen ja laajan sekä tehok-
20986: suurimman väestöryhmän ammattikoulutus. kaiden ammattikurssien järjestämisen avulla.
20987: Ja kuitenkin harjoitettu talouspolitiikka ajaa Lausutuilla perusteilla ehdotan kunnioit-
20988: tätä väkeä kiihtyvästi pois kotiseuduiltaan ja taen,
20989: kodeistaan, mutta vailla alkeellisimpaakin
20990: ammattitaitoa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
20991: Näin lukemattomien kansalaisten ja nuor- tulo- ja menoarvion 13 Pl. X: 26 mo-
20992: ten henkilöiden työpanos omaksi ja kansa- mentille ,Ammattikurssien järjestä-
20993: kunnan hyväksi jää puutteelliseksi ja heidän minen" lisäyksenä 200 mt1joonaa
20994: toimeentulonsa epävarmaksi. markkaa ammattikurssien järjestämi-
20995: Asiaan on ehdottomasti saatava kiireelli- seksi kaikkialla maaseudulla.
20996: sesti korjaus aikaan. Tämä voi nopeasti ta-
20997: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
20998:
20999: Veikko Vennamo.
21000: 1424
21001:
21002: IV,563. - Rah.al. N: o 453.
21003:
21004:
21005:
21006:
21007: Vennamo: Korotetu.n määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
21008: maanparannustöiden kustantamiseksi.
21009:
21010:
21011: E d u s k u n n a 11 e.
21012:
21013: Keskeneräisiä ja suorittamattornia kuiva- edistämiseen riittävää huomiota, eikä esittä-
21014: tustöitä on maassamme melkein rajattomasti. nyt menoarviossaan tarkoitukseen riittävästi
21015: On suurempia ja on pienempiä. varoja, niin ehdotan,
21016: Kaikki nämä työt parantaisivat maaseutu-
21017: väestön toimeentuloa ja lisäisivät tuotantoa että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21018: sekä edistäisivät pistetyöllisyyttä, kun vain tulo- ja menoarv.ioon asianomaiselle
21019: näitä töitä pantaisiin riittävästi käyntiin ja momentille lisäyksenä 100 miljoonaa
21020: lisäksi töiden rahoitus asianmukaisesti jär- markkaa valtion avustuksiksi maan-
21021: jestettäisiin. parannustöiden kustantamiseksi.
21022: Kun nykyinenkään maalaisliittolainen hal-
21023: litus ei ole kiinnittänyt maanparannustöiden
21024: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21025:
21026: Veikko Vennamo.
21027: 1425
21028:
21029: IV,564. - Rah.al. N: o 454.
21030:
21031:
21032:
21033:
21034: Vennamo: J{orotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
21035: maatalouskoneiden hankkimiseksi pienviljelijäväestölle.
21036:
21037:
21038: E d u s k u n n a 11 e.
21039:
21040: Perhe- ja pienviljelysvastaista maatalous- Näistä syistä esitän kunnioittaen,
21041: ja maapolitiikkaa harjoitetaan maassamme
21042: sillä perusteella, että pienviljelys ei muka että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21043: pysty koneitten vuoksi kestämään kilpailussa. tulo- ja menoarvioon asianomaiselle
21044: Tällainen väite on kuitenkin täysin asia- momentille lisäyksenä 50 miljoonaa
21045: ton, koska kone kulkee yli tilojen rajojen ja markkaa käytettäväksi avustuksiksi
21046: koneita voidaan yhteisesti käyttää. maatalouskoneiden hankkimiseksi pien-
21047: Suurimpana syynä siihen, että pienmaa- viljelijäväestölle.
21048: talous ei ole voinut käyttää koneita riittä-
21049: västi hyväksi, on ollut varojen puutteessa.
21050: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21051:
21052: Veikko Vennamo.
21053:
21054:
21055:
21056:
21057: 64 "E 644/60
21058: 1426
21059:
21060: IV,565. - Rah.al. N: o 455.
21061:
21062:
21063:
21064:
21065: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalouden
21066: perusluoton koron alentamiseen.
21067:
21068:
21069: E d u s k u n n a 11 e.
21070:
21071: Vuosikausia on tässä maassa luvattu saat- Jotta tämä korkojen alentaminen ei jäisi
21072: taa kuntoon maatalouden perusluotto niin, Yain kauniiksi eleeksi, vaan antaisi myös
21073: etä viljelijäväki ei joutuisi olemaan lyhyt- todellisia käytännöllisiä tuloksia, esitän,
21074: aikaisten luottojen ja niiden jatkuvan irti-
21075: sanomisen uhan alaisina. Lisäksi on luvattu että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21076: antaa nämä luotot kohtuullisella korolla. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä asian-
21077: Jatkuvasti esitettyjä lupauksia ei kuiten- omaiselle momentille 100 miljoonaa
21078: kaan ole lunastettu, mutta nyt lopulta kui- markkaa käytettäväksi maatalouden
21079: tenkin hallitus on esittänyt maatalouden perusluoton koron alentamiseen.
21080: luottojen koron alentamista varten talous-
21081: arvioon 100 miljoonaa markkaa.
21082: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21083:
21084: Veikko Vennamo.
21085: 1427
21086:
21087: IV,566. - Rah.al. N:o 456.
21088:
21089:
21090:
21091:
21092: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta luonnonvoimien kasvul-
21093: lisuudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamista varten
21094: pienviljelijöille.
21095:
21096:
21097: E d u s k u n n a 11 e.
21098:
21099: Tuntemattomista syistä näyttävät luonnon- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21100: voimat yhä useammin raivoavan maapallolla. tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
21101: Nämä luonnonvoimat aiheuttavat myös tille 10 miljoonan markan määrärahan
21102: suurta vahinkoa monelle pienviljelijälle. käytettäväksi luonnonvoimien kasvulli-
21103: Jotta tällainen asianomaisesta riippumaton suudelle aiheuttamien vahinkojen kor-
21104: onnettomuus ei tuhoaisi koko perheen elämää vaamiseksi pienviljelijöille ja pienelä-
21105: ja toimeentuloa, esitän kunnioittaen, jille.
21106: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21107:
21108: Veikko Vennamo.
21109: 1428
21110:
21111: IV,567. - Ra.h.al. N:o 457.
21112:
21113:
21114:
21115:
21116: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta palkkioiksi
21117: pienvaltaojien kaivamisesta ja maanparannusaineiden
21118: ajosta.
21119:
21120:
21121: E d u s k u n n a ll e.
21122:
21123: Tilakohtaiset kuivatustyöt, joita maas- määrärahoihin. Ja kuitenkin kysymyksessä
21124: samme on erittäin paljon suorittamatta tai on pienviljelijäväestölle elintärkeä asia.
21125: riittämättömästi toteutettuina, toisivat työtä Mainituilla perusteilla esitän,
21126: maaseutuväestölle heidän kotiseudullaan ja
21127: parantaisivat samalla pienviljelijäväestön jat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21128: kuvaa toimeentuloa. tulo- ja menoarvioon asianomaiselle
21129: Hallitus on esittänyt palkkioiksi pienvalta- momentille lisäyksenä 200 miljoonaa
21130: ojien kaivamisesta ja maanparannusaineiden markkaa käytettäväksi palkkioiksi
21131: ajosta koko maata varten vain 200 miljoonaa pienvaltaojien kaivamisesta ja maan-
21132: markkaa. Määräraha on varsin mitätön ver- parannusaineiden ajosta.
21133: rattuna hallituksen esittämiin moniin muihin
21134: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21135:
21136: Veikko Vennamo.
21137: 1429
21138:
21139: IV,568. - Rah.al. N: o 458.
21140:
21141:
21142:
21143:
21144: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta viljelysmai-
21145: den peruskalkitukseen.
21146:
21147:
21148: E d u s k u n n a 11 e.
21149:
21150: Tilakohtaiset perusparannustyöt ovat par- Mainituilla perusteilla esitän,
21151: hainta pistetyöllisyyttä ja jatkuvaa toimeen-
21152: tulon parantamista maaseudulla. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21153: Hallitus on esittänyt tässä tarkoituksessa tulo- ja menoarvioon asianomaiselle
21154: peruskalkituksen tukemiseen 50 miljoonaa momentille lisäyksenä 100 miljoonaa
21155: markkaa koko maata varten. Määräraha on markkaa viljelysmaiden peruskalkitnk-
21156: varsin vähäinen verrattuna esim. tuhlailuun seen.
21157: työttömyystöissä.
21158: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21159:
21160: Veikko Vennamo.
21161: 1430
21162:
21163: IV,569. - Rah.al. N: o 459.
21164:
21165:
21166:
21167:
21168: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta korotetun uudis- ja
21169: kivenraivauspalkkion myöntämiseen.
21170:
21171:
21172: E d u s k u n n a 11 e.
21173:
21174: Jotta liian pienet tilat voisivat antaa hal- Kun uudis- ja kivenraivauspalkkiot ovat
21175: tijoilleen kohtuullisen toimeentulon on vält- sidotut lakiin eikä hallitus ole esittänyt niitä
21176: tämätöntä, että ne lisämaan lisäksi voivat korotettavaksi, ehdotan esitetyillä perusteilla
21177: tehokkaasti suorittaa uuden pellon raivausta kunnioittaen,
21178: sekä poistaa kiviä vanhoilta pelloiltaan.
21179: Nykyiset uudis- ja kivenraivauspalkkiot että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21180: ovat kuitenkin kustannukset huomioon ottaen tulo- ja menoarvioon lisäyksenä asian-
21181: liian alhaiset ja niiden saanti varojen puut- omaiselle momentille 500 miljoonaa
21182: teen vuoksi liian hidasta. markkaa käytettäväksi korotetun uudis-
21183: Maaseutuväestön toimeentulon ja piste- ja kivenraivauspalkkion myöntämiseksi
21184: työllisyyden parantamiseksi on asiaan saa- asianomaisille.
21185: tava kiireellinen korjaus aikaan.
21186: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21187:
21188: Veikko Vennamo.
21189: 1431
21190:
21191: IV,570. - Rah.al. N:o 460.
21192:
21193:
21194:
21195:
21196: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta punataudin tuhojen
21197: estämiseen.
21198:
21199:
21200: E d u s k u n n a ll e.
21201:
21202: Maaseudulla aiheuttaa vuosittain punatauti Kurssin käyneille olisi myös annettava
21203: suurta vahinkoa pieneläjille. Eläinlääkäreitä oikeus saada apteekeista seerum-lääkettä.
21204: on vähän ja monasti on useampi kunta yh- Näillä toimenpiteillä säästyisi moni pien-
21205: distetty samaan eläinlääkäripiiriin. Tästä viljelijä suurilta vahingoilta ja kansantalou-
21206: johtuen ei eläinlääkäri ole aina saatavissa den kannalta nämä vähän kustannuksia vaa-
21207: ja kuitenkin vahingolta voidaan välttyä vain tivat kurssit olisivat mitä tarkoituksenmukai-
21208: nopein toimenpitein. sinta taloudellisten arvojen pelastamista.
21209: Nykyiseen asiantilaan olisi saatava ehdot- Lausutuilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21210: tomasti muutos. Kiireellisesti olisi koulutet-
21211: tava jokaiseen kuntaan kunnan suuruu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21212: desta riippuen 1-3 henkilöä tarkoituksen- tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
21213: mukaisten kurssien avulla niin, että he pys- tille 10 miljoonaa markkaa käytettä-
21214: tyisivät pistämään seerumin ym. sairaaseen väksi kunnissa tapahtuvaa kurssitoi-
21215: eläimeen. mintaa varten punataudin tuhojen es-
21216: tämiseksi.
21217: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21218:
21219: Veikko Vennamo.
21220: 1432
21221:
21222: IV,571. - Rah.al. N: o 461.
21223:
21224:
21225:
21226:
21227: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta mehiläis-
21228: hoidon edistämiseen.
21229:
21230:
21231: E d u s k u n n a 11 e.
21232:
21233: Ammattitaito mehiläishoidossa toisi mo- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21234: nelle pientilalliselle kasvavia ansioita mehi-
21235: läishunajan kautta. Monessa maassa käyt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21236: tääkin valtiovalta huomattavia varoja mehi- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä asian-
21237: läisalan kehittämiseksi ja ammattitaidon li- omaiselle momentille mehiläishoidon
21238: säämiseksi mehiläishoidon alalla kansalaisten edistämistä vm·ten 1 miljoonaa ma1·k-
21239: keskuudessa. kaa.
21240: Meidän maassamme tarkoitukseen osoitetut
21241: ja hallituksen esittämät varat ovat kuitenkin
21242: varsin merkityksettömät.
21243: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21244:
21245: Veikko Vennamo.
21246: 1433
21247:
21248: IV,572,. - Rah.al. N: o 462.
21249:
21250:
21251:
21252:
21253: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
21254: vesijohtolaitteiden rakentamiseksi maaseudulle.
21255:
21256:
21257: E d u s k u n n a ll e.
21258:
21259: Viemäri- ja vesijohtolaitteet ovat edelleen- Näillä tunnetuilla perusteilla esitän kun-
21260: kin aivan liian harvinaisia maamme maaseu- nioittaen,
21261: dulla ja nimenomaan syrjäisillä seuduilla. Ne
21262: helpottaisivat kuitenkin suuresti kotityötä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21263: Syynä tällaisiin puutteellisuuksiin on en- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV: 26
21264: nen kaikkea varojen niukkuus. Tämä voi- momentille ,Avustukset vesijohtolait-
21265: daankin harjoitetun talouspoliittisen suun- teiden rakentamiseksi maaseudulle"
21266: tauksen aikana poistaa vain valtion avustuk- lisäyksenä 100 miljoonaa markkaa.
21267: sin.
21268: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21269:
21270: Veikko Vennamo.
21271:
21272:
21273:
21274:
21275: 65 E 644/60
21276: 1434
21277:
21278: IV,573. - Rah.al. N: o 463.
21279:
21280:
21281:
21282:
21283: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja
21284: kyläteiden avustamiseen.
21285:
21286:
21287: Eduskunnalle.
21288:
21289: Selvästi on olemassa suuri vaara, että lu- kään suhteessa ei ole saatu lakikorjausta ai-
21290: kuisat kunnan- ja kylätiet, joiden rakentami- kaan, jää kansanedustajalle ainoaksi mahdol-
21291: sesta on olemassa lainmukainen päätös, jää- lisuudeksi esittää lisättyä määrärahaa kun-
21292: vät joko rakentamatta tai keskeneräisiksi, nan- ja kyläteiden rakentamisen avustami-
21293: koska tarkoitukseen hallitukset, niinkuin ny- seen.
21294: kyinenkään hallitus, eivät ole osoittaneet riit- Kaiken edellä lausutun perusteella esitän
21295: tävästi varoja, ja näiden asioiden toteutta- kunnioittaen,
21296: mista koskeva laki loppuu vuoden 1961 lo-
21297: pussa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21298: Oikeudenmukaisempaa luonnollisesti olisi, tulo- ja menoarvion 12 Pl. V: 3 mo-
21299: että valtiovalta uuden tielain mukaisesti huo- mentille ,Kunnan- ja kyläteiden avus-
21300: lehtisi näiden teiden rakentamisesta ja kus- taminen" lisäyksenä 200 miljoonaa
21301: tannusten suorittamisesta, mutta kun tässä- markkaa.
21302: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21303:
21304: Veikko Vennamo.
21305: 1435
21306:
21307: IV,574. - Rah.al. N:o 464.
21308:
21309:
21310:
21311:
21312: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta paikallis-
21313: teiksi otettavien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon avus-
21314: tamiseen.
21315:
21316:
21317: E d u s k u n n a 11 e.
21318:
21319: Uuden tielain mukaan on asianomaisten Näistä syistä esitänkin kunnioittaen ,
21320: pakko monasti suurin kustannuksin kunnos-
21321: taa paikallisteiksi otettava kunnan- tai kylä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21322: tietä. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä asian-
21323: Nämä suuret rasitukset voivat kuitenkin omaiselle momentille 50 miljoonaa
21324: muodostua ylivoimaisiksi ja ovat joka tapauk- markkaa käytettäväksi paikallisteiksi
21325: sessa useimmiten kohtuuttomia. otettavien kunnan- ja kyläteiden kun-
21326: toonpanon avustamiseen.
21327: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21328:
21329: Veikko Vennamo.
21330: 1436
21331:
21332: IV,575. - Rah.al. N:o 465.
21333:
21334:
21335:
21336:
21337: Venna~o :. ~orotetun m~rärahan o~oittamisesta helpotuksen
21338: myontam?,Seen kunn~lle maant~ealueiden lunastamista
21339: varten.
21340:
21341:
21342: Eduskunnalle.
21343:
21344: Kunnat ovat joutuneet monessa tapauk- Näistä syistä esitän kunnioittaen,
21345: sessa raskaitten rasitusten alaisiksi kun ne
21346: .
21347: ovat JOutuneet '
21348: lunastamaan esim. pikateiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21349: maantiealueita. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä asian-
21350: Ja kuitenkin tällaiset pikatiet ja yleiset omaiselle momentille 50 miljoonaa
21351: tiet palvelevat koko valtakuntaa ja maakun- markkaa käytettäväksi helpotusten
21352: taa, eivätkä vain asianomaista kuntaa. myöntämiseen kunnille maantiealuei-
21353: den lunastamisessa.
21354: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21355:
21356: Veikko Vennamo.
21357: 1437
21358:
21359: IV,576. - Rah.al. N: o 466.
21360:
21361:
21362:
21363:
21364: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta konepajakoulun aikaan-
21365: saamiseksi Oulun lääniin.
21366:
21367:
21368: Eduskunnalle.
21369:
21370: Kun julkisuudessa on jatkuvasti väitetty, sia erityisesti kaivostoiminnan ja siihen liit-
21371: että Oulun läänissä on rakenteellista työt- tyvän teollisuuden avulla.
21372: tömyyttä ja kun nykyinen talouspolitiikka Näillä perusteilla esitän kunnioittaen,
21373: yhä enemmän ajaa väkeä tässä läänissä pois
21374: keskuksiin, niin kiireellisesti olisi saatava että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21375: väestön keskuudessa käyntiin ammattikoulu- tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
21376: tus myös pitkällä tähtäimellä. tille 10 mt1joonan markan määrära-
21377: Jarrutuksesta huolimatta on selvää, että han konepajakoulun aikaansaamiseksi
21378: maassamme on laajenevassa määrin käytet- Oulun läänin alueella.
21379: tävä hyväksi maan uumenissa olevia rikkauk-
21380: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21381:
21382: Veikko Vennamo.
21383: 1438
21384:
21385: IV,577. - Ra.h.al. N:o 467.
21386:
21387:
21388:
21389:
21390: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkkeiden ko-
21391: rottamiseen.
21392:
21393:
21394: E d u s k u n n a ll e.
21395:
21396: Kansaneläkelaitokseen on kerätty noin dessa. Jos eduskunta hyväksyy tämän aloit-
21397: 100 000 miljoonan markan rahasto vanhuk- teen, niin tämän jälkeen on hallituksen pakko
21398: sia, sairaita ja invaliideja varten eli kansan- esittää kansaneläkelakia niin muutettavaksi,
21399: eläkkeiksi kaikkia eläkkeentarvitsijoita var- että tarkoitukseen kerätyt varat tulevat to-
21400: ten. della eläkkeentarvitsijoille eivätkä mene mui-
21401: Kansaneläkelaitos on kuitenkin hallitusten hin tarkoituksiin. Tästä syystä kansaneläk-
21402: luvalla ja tuella käyttänyt näitä eläkkeen- keiden saattamiseksi asianmukaiselle tasolle
21403: tarvitsijoiden varoja tuhlailevaisuuteen ja ei loppujen lopuksi tarvitakaan varsin suu-
21404: toisiin tarkoituksiin. Tällainen menettely on ria määriä valtion varoja, vaan lopullisen
21405: erittäin tuomittavaa. rahoituksen voi suorittaa kansaneläkelaitos
21406: Kun kansaneläkkeiden suuruus on lyöty itse.
21407: lailla kiinni ja kun hallitus ei ole esittänyt Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
21408: näitä eläkkeitä riittävästi korotettaviksi eikä tan kunnioittaen,
21409: kansanedustajallakaan ole lakialoiteoikeutta
21410: tässä vaiheessa, on pakko yrittää saada eläk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21411: keitä korotetuiksi muulla tavoin. tulo- ja menoarvioon 1 000 miljoonan
21412: Tämä voi parhaiten tapahtua osoittamalla markan määrärahan kansaneläkkeiden
21413: määräraha yleiseen kansaneläkkeiden korot- yleiseksi korottamiseksi vähintään
21414: tamiseen vähintään 4 000 markalla kuukau- 4 000 markalla kuukaudessa.
21415: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21416:
21417: Veikko Vennamo.
21418: 1438
21419:
21420: IV,577. - Ra.h.al. N:o 467.
21421:
21422:
21423:
21424:
21425: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkkeiden ko-
21426: rottamiseen.
21427:
21428:
21429: E d u s k u n n a 11 e.
21430:
21431: Kansaneläkelaitokseen on kerätty noin dessa. Jos eduskunta hyväksyy tämän aloit-
21432: 100 000 miljoonan markan rahasto vanhuk- teen, niin tämän jälkeen on hallituksen pakko
21433: sia, sairaita ja invaliideja varten eli kansan- esittää kansaneläkelakia niin muutettavaksi,
21434: eläkkeiksi kaikkia eläkkeentarvitsijoita var- että tarkoitukseen kerätyt varat tulevat to-
21435: ten. della eläkkeentarvitsijoille eivätkä mene mui-
21436: Kansaneläkelaitos on kuitenkin hallitusten hin tarkoituksiin. Tästä syystä kansaneläk-
21437: luvalla ja tuella käyttänyt näitä eläkkeen- keiden saattamiseksi asianmukaiselle tasolle
21438: tarvitsijoiden varoja tuhlailevaisuuteen ja ei loppujen lopuksi tarvitakaan varsin suu-
21439: toisiin tarkoituksiin. Tällainen menettely on ria määriä valtion varoja, vaan lopullisen
21440: erittäin tuomittavaa. rahoituksen voi suorittaa kansaneläkelaitos
21441: Kun kansaneläkkeiden suuruus on lyöty itse.
21442: lailla kiinni ja kun hallitus ei ole esittänyt Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
21443: näitä eläkkeitä riittävästi korotettaviksi eikä tan kunnioittaen,
21444: kansanedustajallakaali ole lakialoiteoikeutta
21445: tässä vaiheessa, on pakko yrittää saada eläk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21446: keitä korotetuiksi muulla tavoin. tulo- ja menoarvioon 1000 miljoonan
21447: Tämä voi parhaiten tapahtua osoittamalla markan määrärahan kansaneläkkeiden
21448: määräraha yleiseen kansaneläkkeiden korot- yleiseksi korottamiseksi vähintään
21449: tamiseen vähintään 4 000 markalla kuukau- 4 000 markalla kuukaudessa.
21450: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21451:
21452: Veikko Vennamo.
21453: 1437
21454:
21455: IV,576. - Rah.al. N: o 466.
21456:
21457:
21458:
21459:
21460: Vennamo: Määt·ärahan osoittamisesta konepajakoulun aikaan-
21461: saamiseksi Oulun lääniin.
21462:
21463:
21464: Eduskunnalle.
21465:
21466: Kun julkisuudessa on jatkuvasti väitetty, sia erityisesti kaivostoiminnan ja siihen liit-
21467: että Oulun läänissä on rakenteellista työt- tyvän teollisuuden avulla.
21468: tömyyttä ja kun nykyinen talouspolitiikka Näillä perusteilla esitän kunnioittaen,
21469: yhä enemmän ajaa väkeä tässä läänissä pois
21470: keskuksiin, niin kiireellisesti olisi saatava että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21471: väestön keskuudessa käyntiin ammattikoulu- tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
21472: tus myös pitkällä tähtäimellä. tille 10 miljoonan markan määrära-
21473: J arrutuksesta huolimatta on selvää, että han konepajakoulun aikaansaamiseksi
21474: maassamme on laajenevassa määrin käytet- Oulun läänin alueella.
21475: tävä hyväksi maan uumenissa olevia rikkauk-
21476: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21477:
21478: Veikko Vennamo.
21479: 1439
21480:
21481: IV,578. - Rah.al. N: o 468.
21482:
21483:
21484:
21485:
21486: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi lapsilisä-
21487: maksuksi vähävaraisille perhe~'lle.
21488:
21489:
21490: E d u s k u n n a ll e.
21491:
21492: Oikeudentunto ja yleinen mielipide sekä yrittää pienillä murusilla erikoislapsilisän
21493: kansamme tulevaisuus vaativat ehdottomasti kyltin alla rauhoittaa tarvitsevia kun.nallis-
21494: lapsilisien pitämistä hintatason kehityksen ta- vaalien alla.
21495: salla sekä niiden saattamista todellisia tar- Vain hallituksella on asiassa tällä kertaa
21496: peita vastaaviksi. aloiteoikeus, koska nykyiset lapsilisät ovat
21497: Tämä kaikki on kuitenkin vanhojen puo- laissa lyödyt kiinni. Kun hallitus on tämän
21498: lueiden taholta laiminlyöty jo kymmenen aloiteoikeutensa laiminlyönyt ohjelmansa ja
21499: vuoden ajan, sillä lapsilisiä ei ole korotettu päämääriensä mukaisesti ja kun kansanedus-
21500: vuoden 1951 jälkeen. Todellisuudessa ovatkin tajalla ei tässä yhteydessä ole yleistä laki-
21501: lapsilisät jatkuvasti alentuneet, niin että ne aloiteoikeutta, niin ehdotan vähävaraisille
21502: nyt kymmenen vuoden kuluttua vastannevat maksettavaksi yleistä ja ylimääräistä korotet-
21503: vain n. puolta 1950-alun arvostaan. tua lapsilisää.
21504: Varsinkin vähävaraisten ja turvattomien Kaiken lausumani perusteella ehdotan kun-
21505: perheiden saarnat lapsilisät ovat kohtuutto- nioittaen,
21506: man alhaisia verrattuna siihenkin, että näitä
21507: lapsilisiä saavat nostaa myös varakkaat per- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21508: heet. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 14 Pl.
21509: Vastoin kansan yleistä mielipidettä ei hal- XVIII: 15 momentille ,Lapsilisäme-
21510: litus ole esittänyt lapsilisiä yleisesti ja hinta- not" 2 000 miljoonaa markkaa käytet-
21511: tasoa vastaavasti korotettaviksi eikä myös- täväksi yleisenä ja ylimääräisenä lapsi-
21512: kään lapsilisien pois ottamista varakkailta ja lisämaksuna vähävaraisille ja turvatto-
21513: suurituloisilta perheiltä. Kuitenkin hallitus mille perheille.
21514: Helsingissä 15 päivä.nä syyskuuta 1960.
21515:
21516: Veikko Vennamo.
21517: 1440
21518:
21519: IV,579. - Rah.al. N:o 469.
21520:
21521:
21522:
21523:
21524: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta Rautaruukki-
21525: nimisen terästehtaan rakentamiseen.
21526:
21527:
21528: E d u s k u n n a 11 e.
21529:
21530: Terästehtaan, Rautaruukin rakentamista että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21531: Oulun lääniin on hallituksen ja maalaisliiton tulo- ja menoarvioon asianomaiselle
21532: taholta jarrutettu vuosikausia. momentille lisäyksenä 100 miljoonaa
21533: Jotta tähän asiaan saataisiin entistä enem- markkaa Rautaruukki-nimisen teräs-
21534: män ja riittävästi vauhtia, esitän, tehtaan kiireelliseksi ja viivyttelemättä
21535: rakentamiseksi.
21536: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21537:
21538: Veikko Vennamo.
21539: 1441
21540:
21541: IV,580. - Rah.al. N:o 470.
21542:
21543:
21544:
21545:
21546: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta puunjalostustehtaan
21547: perustamiseksi Paltamon pitäjän ns. Metelin niemeen.
21548:
21549:
21550: Eduskunnalle.
21551:
21552: Käytettävissä olevien virallisten numerotie- väestö on melkeinpä kokonaan riippuvainen
21553: tojen mukaan on Kainuun metsien vuotuinen yhdestä suurpuunjalostustehtaastaan, josta
21554: lisäkasvu n. 3 miljoonaa kuutiometriä. Keski- johtuen kantohinta on alhainen ja ansiotaso
21555: määräiset hakkaukset vuodessa ovat kuitenkin heikko.
21556: vain n. 2 milj. kuutiometriä, jotenka !ahoa- Esitetyillä perusteilla ehdotan kunnioit-
21557: maan ja käyttämättä jään. 1 milj. kuutio- taen,
21558: metriä. llmeisesti lisäksi metsien kasvua tul-
21559: laan myös jatkuvasti parantamaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21560: Jo nämä tosiasiat edellyttäisivät puunjalos- tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
21561: tustehtaan perustamista Kainuuseen, mutta tille 100 miljoonaa markkaa puun-
21562: tätä vaatii myös ehdottomasti se seikka, että jalostustehtaan perustamiseksi Palta-
21563: Kainuussa tarvitaan kilpailua metsien oston mon pitäjän ns. Metelin niemeen.
21564: ja metsätöiden alalla. Nykyisinhän Kainuun
21565: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21566:
21567: Veikko Vennamo.
21568:
21569:
21570:
21571:
21572: 66 E 644/60
21573: 1442
21574:
21575: IV,581. - Rah.al. N:o 471.
21576:
21577:
21578:
21579:
21580: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta hakevoimalaitoksen ra-
21581: kentamiseen Pohjois-Karjalaan.
21582:
21583:
21584: Eduskunnalle.
21585:
21586: Kaikkialla myönnetään, että hakevoimalai- Jotta lupaukset myös lunastettaisiin, esi-
21587: toksen rakentaminen Pohjois-Karjalaan on tän kunnioittaen,
21588: sekä kansantaloudellisesti että maakunnan
21589: kannalta hyödyllinen toimenpide. että Eduskunta otaisi vuoden 1961
21590: Asiasta onkin paljon puhuttu ja sen ra- tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
21591: kentamista luvattu, mutta käytännöllisiä toi- tille 100 miljoonaa markkaa käytettä-
21592: menpiteitä ei vain kuulu. väksi hakevoimalaitoksen rakentami-
21593: seen Pohjois-Karjalaan.
21594: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21595:
21596: Veikko Vennamo.
21597: 1443
21598:
21599: IV,582. - Ra.h.al. N:o 472.
21600:
21601:
21602:
21603:
21604: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta hake- ja turvevoima-
21605: laitoksen perustamiseen Etelä-Pohjanmaalle.
21606:
21607:
21608: Ed u skun nalle.
21609:
21610: Terveen järjen mukaan tuotantomme tulisi Mainituista syistä ja jotta myös voitaisiin
21611: rakentua mahdollisimman paljon kotoisen edistää tervettä työllisyyttä olisi hake- ja
21612: raaka-aineen ja kotoisen työn varaan. Maas- turvevoimalaitos perustettava kiireellisesti ai-
21613: samme tarvitaan kasvavasti lämpövoimaa ja nakin Etelä-Pohjanmaalle.
21614: sähkövoimaa ja kuitenkin niitten aikaansaa- Esitänkin siis,
21615: minen rakentuu suurelta osalta ulkolaiselle
21616: raaka-aineelle ja joka tapauksessa kotoinen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21617: hakepuu ja turve on jäänyt suurimmalta tulo- ja menoarvioon 200 miljoonaa
21618: osalta hyväksi käyttämättä. markkaa käytettäväksi hake- ja turve-
21619: Näistä asioista on kyllä paljon puhuttu, voimalaitoksen perustamisen tukemi-
21620: mutta teot puuttuvat. seen Etelä-Pohjanmaalle.
21621: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21622:
21623: Veikko Vennamo.
21624: 1444
21625:
21626: IV,583. - Rah.al. N:o 473.
21627:
21628:
21629:
21630:
21631: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta syrjäseutu-
21632: jen sähköistämisen tukemiseen.
21633:
21634:
21635: Eduskunnalle.
21636:
21637: Maaseudun sähköistäminen on vielä mo- keitten alueitten sähköistystä tuetaan valtion
21638: nilla alueilla ja syrjäseuduilla kesken. Tämä varoilla riittävästi.
21639: johtuu siitä, että sähköistys näillä seuduilla Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21640: tulee kalliiksi eikä väestöllä ole riittävästi
21641: varoja tarkoitukseen käytettäväksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21642: Jotta elämä voisi kuitenkin jälkeenjääneil- tulo- ja menoarvioon asianomaiselle
21643: läkin alueilla kehittyä ja mennä eteenpäin, momentille lisäyksenä 100 m{ljoonaa
21644: on sähkö kaikille välttämätön. Se voidaan markkaa käytettäväksi vaikeitten alueit-
21645: kuitenkin saada vain sillä tavoin, että vai- ten ja syrjäseutujen sähköistämisen
21646: tukemiseen riittävästi.
21647: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21648:
21649: Veikko Vennamo.
21650: 1445
21651:
21652: IV,584. - Rah.al. N:o 474.
21653:
21654:
21655:
21656:
21657: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta puhelimen hankinta-
21658: kustannusten alentamiseen syrjäseuduilla.
21659:
21660:
21661: Ed u s kunnalle.
21662:
21663: Puhelin tulee kohtuuttoman kalliiksi syrjä- siksi. Tällöin edes jossain maarm tehdään
21664: seuduilla ja siellä, missä matka on pitempi. oikeutta syrjemmässä oleville.
21665: Kuitenkin toisaalta puhelinta välttämättä Lausutun perusteella esitän,
21666: tarvitaan kaikilla seuduilla jo kiireellisten
21667: sairaustapaustenkin vuoksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21668: Puhelimen hankkimisen kustannukset ovat tulo- ja menoarvioon asianomaiselle
21669: kuitenkin suurimpana esteenä puhelinyhteyk- momentille 30 m1,'ljoonan markan mää-
21670: siä kehitettäessä. rärahan käytettäväksi kustannusten
21671: Tästä syystä on välttämätöntä, että myös alentamiseen ja vapaan kilometrimat-
21672: niitä matkoja, joiden sisällä puhelimen voi kan lisäämiseen vähintään 6 kilomet-
21673: saada ilman erikoiskustannuksia, pidenne- riin hankittaessa puhelimia syrjässä
21674: tään ja ulotetaan vähintään 6 km:n pitui- eläv,'lle.
21675: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21676:
21677: Veikko Vennamo.
21678: 1446
21679:
21680: IV,585. - Rah.al. N:o 475.
21681:
21682:
21683:
21684:
21685: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
21686: maanparannustöihin.
21687:
21688:
21689: Eduskunnalle.
21690:
21691: Keskeneräisiä ja suorittamattornia kuiva- litus ei ole kiinnittänyt maanparannustöiden
21692: tustöitä on maassamme melkein rajattomasti. edistämiseen riittävää huomiota eikä esittä-
21693: On suurempia ja on pienempiä. nyt menoarviossaan tarkoitukseen riittä-
21694: Kaikki nämä työt parantaisivat maaseutu- västi lainavaroja, niin ehdotan,
21695: väestön toimeentuloa ja lisäisivät tuotantoa
21696: sekä edistäisivät pistetyöllisyyttä, kun vain että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21697: näitä töitä pantaisiin riittävästi käyntiin ja tulo- ja menoarvioon asianomaiselle
21698: lisäksi töiden rahoitus asianmukaisesti jär- momentille lisäyksenä 100 miljoonaa
21699: jestettäisiin. markkaa lainoiksi maanparannustöi-
21700: Kun nykyinenkään maalaisliittolainen hal- hin.
21701: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21702:
21703: Veikko Vennamo.
21704: 1447
21705:
21706: IV,586. - Rah.al. N: o 476.
21707:
21708:
21709:
21710:
21711: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi tilakohtaisia
21712: perusparannustöitä varten.
21713:
21714:
21715: Eduskunnalle.
21716:
21717: Tilakohtaiset perusparannustyöt ovat maas- Valtavat työttömyysmenot voitaisiin saada
21718: samme edelleen varsin keskeneräiset ja toi- suurelta osalta poistetuiksi ja maan suurim-
21719: saalta kuitenkin tilallisia ja heidän lapsiaan man väestöryhmän toimeentulo parannetuksi,
21720: kiusaa piilevä työn puute. Mainitsemm~ tässä jos näitä työttömyyteen ja konemiljonää-
21721: yhteydessä vain kalkituksen, maanparannus- reille ohjattuja varoja annettaisiin halpa-
21722: aineiden ajon, pienet kuivatukset, vanhojen korkoisina ja pitkäaikaisina lainoina pien-
21723: rakennusten korjaukset jne. tilallisille ja pieneläjille.
21724: Syy tällaiseen ikävään asiantilaan on va- Lausutuilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21725: rojen puutteessa sekä rahalaitoksista saata-
21726: vien lainojen koron korkeudessa ja vaikeu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21727: dessa. tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
21728: Myös kärsivät monet pientilalliset suurissa tille tilakohtaisia perusparannustöitä
21729: taloudellisissa vaikeuksissa sen vuoksi, että ja korkeakorkoisten lainojen poismak-
21730: heillä on raskaita korkeakorkoisia lainoja, samista varten 2 000 mt'ljoonaa mark-
21731: joita asutusviranomaisten nykyisen sovellu- kaa pitkäaikaisiksi ja halpakorkoisiksi
21732: tuksen mukaan he eivät saa muutetuiksi hal- lainoiksi.
21733: pakorkoisiksi asutuslainoiksi. Tällainenkin
21734: asiantila jarruttaa suuresti yritteliäisyyttä.
21735: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21736:
21737: Veikko Vennamo.
21738: 1448
21739:
21740: IV,587. - Rah.al. N: o 477.
21741:
21742:
21743:
21744:
21745: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta asutuslainoihin verrat-
21746: taviksi halpakorkoisiksi lainoiksi pientilallisille ja pien-
21747: eläjille.
21748:
21749:
21750: Eduskunnalle.
21751:
21752: Harjoitettu ma:aJtalouden saneeraus- j,a ra- Ja kuiitenkin he ikailclri haluaisivat yrittää
21753: tionalisoimispolitiilkika sekä maankäyttölaino- hankkia kodin ja turvata itselleen paremman
21754: jen ohjaaminen yhä suuremmassa määrässä toimeentulon.
21755: vahvempien hyväksi on johtanut siihen, että Lähilnnä lau:sutuilla perusteilla esitän kun-
21756: pientilalliset yleisesti ovat jääneet maan- nioittaen,
21757: käyrt;tölain mukaisen aJSUtuslainoiJtu:ksen ulko-
21758: puolelle, mutta :toisaalta kuitenkaan eivät että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21759: useastikaan pääse työttömyystöihm. tulo- ja menoarvioon 2 000 miljoonaa
21760: Samanlainen tilanille vallitsee varsin ylei- markkaa käytettäväksi asutuslainoihin
21761: sest:Ji. myös maaseudun pieneläjien ja marutto- verrattavina halpakorkoisina lainoina
21762: mien ikes'kuudessa. pientilallist'lle ja pieneläjille.
21763: Helsin.gissä 15 päiväiDä syyskuuta 1960.
21764:
21765: Veikko Vennamo.
21766: 1449
21767:
21768: IV,588. - Rah.al. N:o 478.
21769:
21770:
21771:
21772:
21773: Vennamo: Korotetun määrämhan osoittamisesta lainoiksi ka-
21774: latalouden kohottamiseen.
21775:
21776:
21777: Eduskunnalle.
21778:
21779: Maassamme on paljon vesistöjä ja pitikät Asiantilaan on siis saatava kiireellinen kor-
21780: rann:at. Kalataloudelle olisivart; siis olemassa jaus ja kun hallitus ei ole ,aJsiaan IJdinnittä-
21781: hyvät mahdollisuudet, mutta :tämä elinkeino- yrt; riittävää huomiota, niin ehdotan,
21782: ala on Laskerttu näivettymään ja väärille
21783: urille. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21784: Kaiken tämän seurauksena on ollut, e1Jtä tulo- ja menoarvioon asianmukaiselle
21785: kalastuksen mahdollisuudet ja OOID. antama momentille lisäyksenä 10 miljoonaa
21786: taloudellinen :tUiki väestölle on jatkuv:asti markkaa käytettäväksi lainoiksi kala-
21787: heikentynyt. talouden kohottamiseen.
21788: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21789:
21790: Veikko Vennamo.
21791:
21792:
21793:
21794:
21795: 67 E 644/60
21796: 1450
21797:
21798: IV,589. - Rah.al. N:o 479.
21799:
21800:
21801:
21802:
21803: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi perheenäitien
21804: työtä helpottavien koneiden hankkimiseksi.
21805:
21806:
21807: Ed uslkun nalle.
21808:
21809: Perheenäitien työtaakan helpottaminen laa- perheem.emäJntien ja perheenäitien työn ja
21810: jalla maaseudullamme sekä suuriperheisissä 1rot,ityön helpottamiseksi.
21811: kodeissa on suurelita osalta laiminlyöty. Lausutun perusteella ehdotan kunnioittaen,
21812: Tul{jksia tuottavasti tämä voi tapahtua
21813: vain s~ten, että. kaiikenlaiset koneet aina että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21814: pesu- j,a ompelukoneita myöten perheenäitien tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
21815: työn helpottajina saada;an. yleistymään. Vä- tille 100 miljoonaa markkaa käytettä-
21816: linpiltämättömyyden ohella on ikoneiden han- väksi halpakorkoisina lainoina per-
21817: kinnan suurimpana esteenä varojen puute. heenäitien työtä helpottavien erilais-
21818: Olisi siis saatava h.alpakortk:oisia lainoja ten koneiden hankkimiseksi.
21819: Helsingissä 15 päivänä syySkuuta 1960.
21820:
21821: Veikko Vennamo.
21822: 1451
21823:
21824: IV,590. - Rah.al. N: o 480.
21825:
21826:
21827:
21828:
21829: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta käsi- ja pien-
21830: teollisuuslainoiksi.
21831:
21832:
21833: E d u s k u n n a II e.
21834:
21835: Rehevä pienyritteliäisyys on kansamme tehnyt näitä veronalennusesityksiä siitäkään
21836: voima. Erityisesti käsi- ja pienteollisuudessa huolimatta, että valtion kassa on pullollaan.
21837: pääsee kansamme kätevyys ja omatoimisuus Myös tarvitaan jatkuvasti kaikkialla uutta
21838: tehokkaasti esille. pienyritteliäisyyttä ja jo olevia yrityksiä on
21839: Vaikka valtiovalta on tätä yritteliäisyyttä saatava kilpailukykyisemmiksi ja laajenne-
21840: veroilla ja rasituksilla ja säännöksillä jatku- tuiksi myös kansainvälistä kilpailua ajatellen.
21841: vasti sortanut, niin on se kuitenkin pysty- Kaiken edellä lausutun perusteella esitän
21842: nyt näyttämään elivoimaisuutensa ja lisäksi kunnioittaen,
21843: vuosittain maksamaan valtiolle ja kunnille
21844: huomattavat veromarkat. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21845: Luonnollisesti olisi käsi- ja muiden pien- tulo- ja menoarvioon asianmukaiselle
21846: yritysten harkintaverotusta ja muuta vero- momentille lisäyksenä 1 000 miljoonaa
21847: tusta ehdottomasti alennettava, mutta tämä markkaa käsi- ja pienteollisuuslai-
21848: ei vielä yksin riitä. Sitäpaitsi hallitus ei ole noiksi.
21849: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21850:
21851: Veikko Vennamo.
21852: 1452
21853:
21854: IV,591. - Rah.al. N: o 481.
21855:
21856:
21857:
21858:
21859: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Saarijärver~r-Haapa
21860: mäen rautatien rakentamista varten.
21861:
21862:
21863: E d u s k u n n a ll e.
21864:
21865: Kun nyt lopulta Suolahden-Haapajärven Mainituilla perusteilla ehdotan,
21866: rataosa on saatu valmiiksi, on välttämätöntä,
21867: että kiireellisesti aloitetaan Saatijärven- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21868: Haapamäen rautatien rakentaminen. tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
21869: Onhan asiasta olemassa eduskunnan jo markan suuruisen määrärahan Saari-
21870: vuonna 1938 tekemä myönteinen päätös, jota järver~r-Haapamäen rautatien raken-
21871: päätöstä ei ole tähän päivään mennessä pu- tamista varten.
21872: rettu.
21873: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21874:
21875: Veikko Vennamo.
21876: 1453
21877:
21878: IV,592. - Rah.al. N: o 482.
21879:
21880:
21881:
21882:
21883: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakentami-
21884: seksi Koverosta Ilomantsiin.
21885:
21886:
21887: Eduskunnalle.
21888:
21889: Lukuisista lupauksista huolimatta on rauta- tölle, joka elää suurissa taloudellisissa vai-
21890: tien jatkaminen Koverosta Ilomantsiin edel- keuksissa.
21891: leen kesken. Jo Joensuusta Koveroon raken- Lausutuilla perusteilla esitän kunnioit-
21892: nettuun rautatiehen uhrattujen varojen taen,
21893: vuoksi on välttämätöntä, että tämä jatkotyö että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21894: suoritetaan viivytyksettä. tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
21895: Sitäpaitsi rautatiellä on erinomaisen tär- tille 300 miljoonaa markkaa käytettä-
21896: keä merkitys koko Ilomantsin kunnan väes- väksi rautatien rakentamiseksi Kove-
21897: rosta Ilomantsiin.
21898: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21899:
21900: Veikko Vennamo.
21901: 14M
21902:
21903: IV,593. - Rah.al. N:o 483.
21904:
21905:
21906:
21907:
21908: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Kohmun-Viitasaaren
21909: maantien rakentamiseen.
21910:
21911:
21912: Ed uskun nalle.
21913:
21914: Kohmun-Viitasaaren maantie olisi kiireel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21915: lisesti rakennettava loppuun, jotta tämä nyt tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
21916: pistotienä oleva tie voisi palvella liikennettä kan suuruisen määrärahan Kohmun-
21917: täydellä tehollaan. V iitasaaren maantien rakentamista
21918: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- varten.
21919: taen,
21920: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21921:
21922: Veikko Vennamo.
21923: 1455
21924:
21925: IV,594. - Rah.al. N:o 484.
21926:
21927:
21928:
21929:
21930: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta H irvanmäen-Äänekos-
21931: ken maantien rakentamiseen.
21932:
21933:
21934: E d u s k u n n a ll e.
21935:
21936: Kun Hirvanmäen-Ä.änekosken maantien että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21937: rakentaminen on ollut vireillä jo pitemmän tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
21938: aikaa eikä jo rakennettujen teiden yhdistä- kan suuruisen määrärahan H irvan-
21939: minen näytä edistyvän riittävällä nopeudella, mäen-Äänekosken maantien rakenta-
21940: niin ehdotan kunnioittaen, mista varten.
21941: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21942:
21943: Veikko Vennamo.
21944: 1456
21945:
21946: IV,595. - Rah.al. N:o 485.
21947:
21948:
21949:
21950:
21951: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Kinnulan-Keitelepoh-
21952: jan maantien rakentamista varten.
21953:
21954:
21955: E d u s k u n n a ll e.
21956:
21957: Vanhat puolueet ovat jatkuvasti luvanneet, pila on Kivijärven vesistöjen takana ja ky-
21958: että Kinnulan-Keitelepohjan maantie tul- lässä asuu yli 200 henkilöä ilman tieyhteyttä.
21959: laan rakentamaan. Lausutuilla perusteilla esitän kunnioittaen,
21960: Tämä tie on maakunnallisestikin erittäin
21961: tarpeellinen ja lisäksi sitä tarvittaisiin työn että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21962: puutteessa olevien toimeentulon turvaami- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
21963: seksi. markan määrärahan Kinnulan--J(ei-
21964: Tien tarpeellisuudesta mainittakoon lisäksi telepohjan maantien rakentamiseksi.
21965: vain, että tien varteen tuleva Kinnulan Dr-
21966: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21967:
21968:
21969: Veikko Vennamo.
21970: 1457
21971:
21972: IV,596. - Rah.al. N:o 486.
21973:
21974:
21975:
21976:
21977: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Saarijärve11r-Mylly-
21978: mäen maantien. rakentamista varten.
21979:
21980:
21981: E d u s k u n n a ll e.
21982:
21983: Jo pitemmän aikaa on ollut vireillä Saari- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
21984: järven-Myllymäen maantien rakentamisen taen,
21985: suunnittelu. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
21986: Asiassa ei kuitenkaan ole päästy riittävällä tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
21987: vauhdilla eteenpäin, vaan tämä tärkeä tie- markan suuruisen määrärahan Baari-
21988: yhteys uhkaa jäädä makaamaan vuosikau- järven-Myllymäen maantien rakenta-
21989: siksi. mista varten.
21990: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
21991:
21992: Veikko Vennamo.
21993:
21994:
21995:
21996:
21997: 68 E 644/60
21998: 1458
21999:
22000: IV,597. - Rah.al. N:o 487.
22001:
22002:
22003:
22004:
22005: Vennamo: Mää1'iirahan osoittamisesta Ilomantsin--M öhkön--
22006: Viinivaaran-Viinilahden maantien rakentamiseen.
22007:
22008:
22009: E d u s k u n n a 11 e.
22010:
22011: Ilomantsin-Möhkön-Viinivaaran-Viini- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
22012: lahden maantien rakentaminen, jonka pituus
22013: olisi n. 12 kilometriä, on nykyoloissa erittäin että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22014: tarpeellinen ja hyödyllinen. Erityisesti val- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
22015: mistunut Kallioniemen silta on aikaansaanut markan määrärahan käytettäväksi Ilo-
22016: sellaisen tilanteen, että tämän uuden tien mantsin- Möhkön- Viinivaaran-
22017: kautta liikenne pääsisi kulkemaan Nuorajär- V iinilahden maantien rakentamiseksi.
22018: ven ympäri.
22019: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
22020:
22021: Veikko Vennamo.
22022: 1459
22023:
22024: IV,598. - Rah.al. N: o 488.
22025:
22026:
22027:
22028:
22029: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta maantieyhteyden ai-
22030: kaansaamiseksi Puolangan pitäjän Puokian kylän Kiis-
22031: kilään.
22032:
22033:
22034: Eduskunnalle.
22035:
22036: Puolangan pitäjän Puokian kylän Kiiski- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22037: Iän seudut ovat vielä täysin vailla maantie- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
22038: yhteyttä, vaikka näillä seuduilla asuu paljon markan määrärahan maantien raken-
22039: väkeä. Talvella on jopa posti lrnljetettava tamiseksi Puolangan pitäjän Puokian
22040: suksilla. kylän K iiskilään.
22041: Kun on epäoikeudenmukaista, että: maan-
22042: tien rakentaminen näille seuduille on laimin-
22043: lyöty, niin ehdotan kunnioittaen,
22044: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1960.
22045:
22046: Veikko Vennamo.
22047: 1460
22048:
22049: IV,599. - Rah.al. N:o 489.
22050:
22051:
22052:
22053:
22054: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Kuukasjärven-Kuhan
22055: tien rakentamiseen.
22056:
22057:
22058: Eduskunnalle.
22059:
22060: Ranuan kunn:assa ovat tieolosuhteet vielä Mäntyjärvellä ja .tulisi läpilk:ul!kutiek:si. Matka
22061: monessa suhteessa varsin puutteelliset. Tästä olisi n. 10 km.
22062: syystä olisi ilrunnassa rakennalltav:a teitä tte- Mainituilla perusteilla esitän,
22063: h()kika:asti. .
22064: Niinpä olisi kiireellisesti saatava Kuukas- e{tä Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22065: järven- Kuu:sjärven- T~ajärv:en- Kuhan tulo- ja menoarvioon 7 miljoonan mar-
22066: tieyhteys. Tämä väli on ltietön ja siellä on kan .määrärahan K uukasjärven-Kuus-
22067: mm. ttoistalkymmentä tilaa. järven-Takajärven-Kuhan tien ra-
22068: Tie yhtyisi Ranuan- Posion vaLtatiehen kentamiseksi.
22069: Helsingissä 20 ·päivänä syyskuuta 1960.
22070:
22071: Veikko Vennamo.
22072: 1461
22073:
22074: IV,600. - Rah.al. N: o 490.
22075:
22076:
22077:
22078:
22079: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Saukkojärven-Toljan
22080: yhdystien rakentamiseksi.
22081:
22082:
22083: Ed us'kunnalle.
22084:
22085: Ranuan kunnassa ovat tieolosuhteet vielä Mainitulla p.erusteella esitän,
22086: monessa suhteessa Viarsin puutteelliaet. Tästä
22087: syy1stä olisi 'kunnassa teiltä rakennettava te- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22088: hdkkaasti. tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa
22089: Niinpä Saukkojärven- Toljan yhdystie markkaa Saukkojärven- Toljan yh-
22090: olisi kiireellisesti sawtaVJa rakennetuksi, koska dystien kiireellisesti rakentamiseksi.
22091: siitä tulee kautrtalkulkutie j:a se yhdistää ~aJksi
22092: pistotietä.
22093: Helsingissä 20 päivämä syySkuuta 1960.
22094:
22095: Veikko Vennamo.
22096: 1462
22097:
22098: IV,601. - Rah.al. N: o 491.
22099:
22100:
22101:
22102:
22103: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta vesistöjen
22104: perkaus- ja vedenjärjestelytöikin.
22105:
22106:
22107: E d u s lk u n n 'all e.
22108:
22109: Yleisesti tunnettu tosiasia on, että jo LaUJSUtuill.a. pe1."11Steil1a esitäm.,
22110: enemmistö p·elloistammekin on liia:kisi veden
22111: vaivaama:a. LisiiJksi tuottokelpois:ta maata on e.ttä Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22112: valtavasti tuottamattomassa tilassa liiallisen tulo- ja menoarvioon lisäyksenä asian-
22113: märilryyden ,taJkia. omaisel~ momentiUe 100 miljoonaa
22114: Näistä syistä olisi tehtävä kai'kki mahdol- markkoo käytettäväksi vesistöjen per-
22115: linen vesilstöjen perkaus- ja vedenjärjestely- kaus- ja vedenjärjestelytöiden edistä-
22116: töiden edistämiseksi. Ne laajoina ttöinä voi- miseen.
22117: vat monastti muuttaa elinmahdollisuuksia
22118: suurilla alueilla.
22119: Helsingissä 15 päivänä syySkuuta 1960.
22120:
22121: Veikko Vennamo.
22122: 1463
22123:
22124: IV,602. - Rah.al. N: o 492.
22125:
22126:
22127:
22128:
22129: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsä- ja
22130: lauttaustyöväen yhteisasuntojen rakentamiseen.
22131:
22132:
22133: Ed us!k unnall e.
22134:
22135: Metsätyömiehet ja uittotyöväki joutuvat Kun hall]tus ei ole asi·a:an kiinnittänylt riit-
22136: usein kaukana asutuilta alueilta suorittamaan tävää huo:mirota, niin ehdotan,
22137: ra.sk;a:sta !työtään. Tällöin heidän ·asunto-olo-
22138: suhteensa ovat mona81i heikot !tai epätarkoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22139: tu:ksenmukaiset. tulo- ja menoarvioon lisäyksenä asian-
22140: Inhimillisistä ja oikeudenmukaisuussyistä omaiselle momentille 5 miljoonaa
22141: sekä :terveyden ja työkyvyn turvaam~ markkaa käytettäväksi metsä- ja laut-
22142: olisi matsä.työmiehille ja uittotyöväelle kui- taustyöväen yhteisasuntojen rakenta-
22143: tenlkin r.aiken.nettava asianmukaiset asunnot. miseen.
22144: Helsingissä. 15 päivänä syyskuuta 1960.
22145:
22146: Veikko Vennamo.
22147: 1464
22148:
22149: IV,603. - Rah.al. N: o 493.
22150:
22151:
22152: Virolainen: Määrärahan osoittamisesta Bergmanin koulun
22153: muuttamiseksi miesoppilaiden osalta maatalous-teknilliseksi
22154: ammattikouluksi.
22155:
22156: Eduskunnalle.
22157: Askolan pitäjässä sijaitseva valtion omis- jille ja tytöille kesäiseen aikaan koulun
22158: tama Bergmanin koulu on toiminut kotiteol- alueella annettavaksi soveltuvaa maalaistar-
22159: lisuusoppilaitoksena, jossa on annettu ope- peita vastaavaa keittiöpuutarhaopetusta". -
22160: tusta miesoppilaille lähinnä puu- ja metalli- Edellä ehdotettu muutos merkitsisi sitä, et-
22161: töissä sekä naisoppilaille ompelun, kudonnan tei testamentattuja varoja käytettäisi opetus-
22162: ja kotitalouden opetusta ja kaikille oppilaille ohjelman monipuolistamiseen.
22163: puutarhanhoidon opetusta. Viime vuosina Vuoden 1961 menoarvion 11 Pl:n VII lu-
22164: saatu kokemus on kuitenkin osoittanut, että vun 1. momentille olisi otettava yhteensä
22165: koulun opetusohjelmaa olisi nimenomaan 1825 000 mk:n määräraha ja perusteluissa
22166: miesoppilaiden kohdalta muutettava siten, lausuttava seuraavaa:
22167: että opetus käsittäisi nykyistä enemmän Valtion omistama Askolan pitäjässä si-
22168: maatalousaineiden opetusta. Muuttamalla jaitseva Bergmanin koulu muutetaan mies-
22169: koulu maatalouskoulukomitean mietinnössä oppilaiden opetuksen osalta maatalous-teknil-
22170: mainitun maatalous-teknillisen ammattikou- liseksi ammattikouluksi ja tästä johtuen kou-
22171: lun opetusohjelman mukaan toimivaksi oppi- luun perustetaan v. 1961 alusta lukien seu-
22172: laitokseksi se voisi tehokkaasti palvella ym- raavat virat ja toimet ja myönnetään seuraa-
22173: päristökuntien ammattikoulutuksen tarpeita. vat palkkausmäärärahat:
22174: Naisoppilaiden kohdalta tapahtuisi opetus Peruspalkka tai
22175: edelleen lähinnä kotiteollisuuskoulun opetus- vuosipalkkio mk
22176: ohjelman mukaan. 1 maatalousopettajan peruspalk-
22177: Koulun omistama koulutila on kokonjlis- kainen toimi (25 pl.) ....... . 693 000
22178: pinta-alaltaan yhteensä n. 111 hehtaaria, 1 koneopettajan ylimääräinen
22179: josta peltoa n. 30 hehtaaria, joten koululla toimi (22 pl.) ............. . 597 900
22180: on riittävästi maatalouskoulutusta varten johtajan palkkio, sama kuin maa-
22181: tarvittavaa maata. Tarvittava maatalousope- talouskouluissa,
22182: tus voitaisin ensi vaiheessa suorittaa koulun lisäys ..................... . 33 600
22183: nykyisissä opetustiloissa, joskin myöhem- ylituntipalkkiot ............. . 300 000
22184: mässä vaiheessa jouduttaisiin ilmeisesti raken- ikälisät .................... . 201300
22185: tamaan maatalousopetusta varten lisää ra- --------
22186: Yht. mk 1 825 800
22187: kennuksia. Nyt olisi perustettava kouluun
22188: tarvittava määrä uusia virkoja, lähinnä maa- Edellä esitetyn perusteella ehdotankin
22189: talousopettajan ja koneopettajan virat. kunnioittaen,
22190: Varat Bergmanin koulun perustamiseen
22191: on aikanaan saatu testamentilla, jonka mu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22192: kaan testamenttiin sisältyvien varojen anta- tulo- ja menoarvion 11 Pl. VII lu-
22193: milla tuloilla ylläpidetään ,Insinööri K. L. J. vun 1 momentille lisäyksenä 1 825 000
22194: Bergmanin Kotitalouskoulu niminen ope- markkaa Askolan pitäjässä sijaitsevan
22195: tuslaitos, jossa on annettava pojille maalais- Bergmanin koulun muuttamisesta mies-
22196: nuorisolle hyödyllistä veisto-opetusta sekä oppilaiden osalta maatalous-teknilli-
22197: tytöille etupäässä maalaisoloihin soveltuvaa seksi ammattikouluksi johtuvia palk-
22198: kudonta- ja ruuanlaitto-opetusta ynnä po- kausmenoja varten.
22199: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1960.
22200:
22201: Johannes Virolainen.
22202: IV,604. - Rah.al. N:o 494.
22203:
22204:
22205:
22206:
22207: I. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta radium- ja
22208: röntgenhoitoa saavien varatlomien syöpäsairaiden matka-
22209: lippujen korvaamiseen.
22210:
22211:
22212: E d u s k u n n a 11 e.
22213:
22214: Maassamme on hyvin harvoissa paikoissa - genhoitoa saavien syöpäpotilaiden matkalip-
22215: vain suuremmissa kaupungeissa - hoitolai- pujen k01'Vaamiseksi. Tällainen meno~rli on
22216: toksia, joissa voidaan antaa radium- ja rönt- ollut varattuna v. 1959 valtion tulo- ja metto-
22217: genhoitoa syöpäpotilaille. Useasti näiden sai- arviossa.
22218: raiden matkakustannukset asettavat vakavia Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22219: esteitä saapua määräajoittain hoitoa saamaan
22220: ja sikäli yhteiskunnan velvollisuus on auttaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22221: näitä varattornia henkilöitä, jotka muussa ta- tulo- ja menoarvioon 1 500 000 'lnarkan
22222: pauksessa joutuisivat jäämään hoitoa vaille. määrärahan radium- ja röntgenhoitoa
22223: Tästä syystä olisi valtion tulo- ja meno- saavien varattomien syöpäsairaiden
22224: arvioon otettava määräraha radium- ja rönt- matkalippujen korvaamiseen.
22225: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
22226:
22227: Inkeri Virtanen. Veikko Rytkönen. Elli Stenberg.
22228: Inna Torvi. Leo Suonpää. Kauko Tamminen.
22229: Pauli Puhakka. Eino Tainio. Judit Nederström-Lunden.
22230: Rainer Virtanen. Hugo Manninen. Matti Koivunen.
22231: Tyyne Tuominen.
22232:
22233:
22234:
22235:
22236: 69 E 644/60
22237: 1466
22238:
22239: IV,605. - Rah.al. N:o 495.
22240:
22241: I. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vä-
22242: hävaraisille yksityisissä oppikouluissa opiskeleville oppi-
22243: laille lukukausimaksujen alentamiseen.
22244:
22245: Eduskunnalle.
22246: Maassamme oppikoulua käyvien lasten ja set voimassa. Vanhemmille, jotka koettavat
22247: nuorten lukumäärä on vuosi vuodelta kasva- kouluttaa lapsiaan oppikouluissa, muodostuu
22248: nut. V. 1956-57 oli oppikouluissa 146115 siis sangen suuret kustannukset, mikäli jou-
22249: oppilasta, v. 1957-58 161 881 ja v. 1958 tuvat turvautumaan yksityisiin oppikoului-
22250: syksyllä 182 633 oppilasta. hin ja vielä suuremmassa määrin, jos useita
22251: Valtion oppikoulujen lukumäärä ei ole kas- lapsia samasta perheestä näissä opiskelee.
22252: vanut samassa suhteessa, sillä v. 1947-48 Ainakin nykyisenä vaikeana taloudellisena
22253: valtion oppikouluja oli 96 ja kymmenen aikana tämä monissa tapauksissa on käynyt
22254: vuotta myöhemmin 118, kun sen sijaan yk- ylivoimaiseksikin.
22255: sityisiä oppikouluja oli vastaavana aikana Koska siis valtion oppikouluja ei ole riit-
22256: 203 ja 304. Tästä johtuen yhä suurempien tävästi, pitäisi valtiovallan taholta ryhtyä
22257: oppilasmäärien on hakeuduttava yksityisiin toimenpiteisiin opintokustannusten saattami-
22258: oppikouluihin saadakseen oppikoulujen anta- seksi yksityisissä oppikouluissa mahdollisim-
22259: maa opetusta. man paljon tasaveroisiksi valtion oppikoulu-
22260: Tilaston mukaan yksityisissä, ja hyvin pie- jen kanssa ainakin sellaisten perheiden
22261: nessä määrin kunnallisissa, oppikouluissa osalta, jotka ovat vaikeassa taloudellisessa
22262: koko oppilasmäärä oli v. 1957 80 672 ja asemassa. Käytännössä tämä voitaisin tehdä
22263: v. 1958 syksyllä se oli 89 507 oppilasta. mahdolliseksi varaamalla valtion tulo- ja
22264: Useimmat yksityiset oppikoulut ovat uudem- menoarvioon riittävä määräraha, josta oppi-
22265: pia laitoksia, joiden perustamis- ja ylläpito- laat voisivat koulujen välityksellä anoa avus-
22266: kustannukset ovat huomattavan kalliita. tusta lukukausimaksujen suorittamiseen ja
22267: Tämä kustannusten korkeus heijastuu myös jonka avustuksen myöntäminen ratkaistaisiin
22268: sangen selvästi oppilailta perittävissä luku- perheiden taloudellinen kantokyky huomioon
22269: kausimaksuissa, jotka ovat tavattoman pal- ottaen.
22270: jon suurempia kuin valtion oppikouluissa. Tämä ratkaisu toisi suurta helpotusta ti-
22271: Tiettävästi korkein lukukausimaksu yksityi- lanteeseen siihen saakka, kunnes koulu-
22272: sissä oppikouluissa on 20 000 mk eli 40 000 mk olojemme uudistuksen kautta päästäisiin
22273: vuodessa ja tavallisimmin lukukausimaksut kustannuskysymyksessäkin tasapuolisempaan
22274: vaihtelevat 12 000-18 000 mk lukukaudessa käytäntöön.
22275: eli vastaavasti 24 000-36 000 mk vuodessa. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22276: Valtion oppikouluissa nämä ovat vastaavasti
22277: 5 000 mk ja 10 000 mk. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22278: Lukukausimaksujen tavattoman suuri eroa- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
22279: vaisuus asettaa opintielle lähtevät sangen kan määrärahan annettavaksi avus-
22280: eriarvoiseen asemaan, eikä samaan aikaan tuksena vähävaraisille yksityisissä op-
22281: voi olla puhetta opetuksen erilaisuudesta, pikouluissa opiskeleville oppilaille lu-
22282: koska tässä suhteessa ovat samat vaatimuk- kukausimaksujen alentamiseen.
22283: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
22284:
22285: Inkeri Virtanen. Esa Hietanen. Leo Suonpää.
22286: Judit Nederström-Lunden. Kauko Tamminen. Eino Tainio.
22287: Irma Rosnell. Irma Torvi. Elli Stenberg.
22288: Paavo Aitio. Pauli Puhakka. Tyyne Tuominen.
22289: Väinö R. Virtanen. Rainer Virtanen. Yrjö Murto.
22290: Eino Roine. Veikko Rytkönen. Matti Koivunen.
22291: 1467
22292:
22293: rv,606. - Ra.h.aJ. N: o 496.
22294:
22295:
22296:
22297:
22298: I. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
22299: huoltoavun kustannusten rasittam~'lle kunn~'lle.
22300:
22301:
22302: Ed u skunn alle.
22303:
22304: Kuntien talous on maassamme jatkuvasti veroäyriltä. Kuhmon kunnan huoltotoimen
22305: vaikeutunut. V eroäyrin hinta on vuosi vuo- nettomenot veroäyriä kohden v. 1959 olivat
22306: delta noussut. Vähävaraisen kansanosan 2: 04 ja 1 726 mk asukasta kohden.
22307: elämä on kiristynyt vuokrien, välttämättö- Voimassa oleva huoltoapulain 61 § säätää:
22308: myystarvikkeiden, verojen ja yleensä kaik- ,Jos huoltoavun antamisesta aiheutuvat kus-
22309: kien maksujen kohoamisen johdosta. Kan- tannukset jonakin vuonna rasittavat kuntaa
22310: samme valtava enemmistö köyhtyy jatkuvasti. kohtuuttomasti voidaan kunnalle myöntää
22311: V. 1958 käytettiin maassamme huoltoapuna valtion varoista avustusta."
22312: 14.7 miljardia markkaa. Maamme koko väes- Vaikka huoltoapulain mukaan kunnilla täl-
22313: töstä on huoltoapuun joutunut turvautumaan lainen oikeus on, ei valtion tulo- ja meno-
22314: 8.4 % eli 366 000 henkilöä. arvioon ole kuitenkaan varattu tätä tarkoi-
22315: Sosiaalimenot ovat jatkuvasti rasittaneet tusta varten varoja.
22316: kuntien taloutta, mitä vaikea työttömyys- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22317: tilanne on osaltaan tuntuvasti lisännyt. Esim.
22318: Sotkamon kunnassa sosiaalihuollon nettome- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22319: not ovat olleet veroäyrin hinnasta v. 1958 tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar-
22320: 2: 63 ja v. 1959 3: 33. Suomussalmen kun- kan määrärahan maksettavaksi avus-
22321: nan vastaavat luvut ovat v. 1958 3: 13 ja tuksena niille kunm'lle, joiden taloutta
22322: v. 1959 3: - veroäyriä kohden. Puolangan huoltoavun kustannukset kohtu·utto-
22323: kunnan sosiaalimenot olivat v. 1959 2: 50 masti rasittavat.
22324: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
22325:
22326:
22327: Inkeri Virtanen. Tyyne Tuominen. Pa.uli Puha.kka..
22328: Matti Koivunen. Elli Stenberg. Ra.iner Virtanen.
22329: Leo Suonpää. Yrjö Murto. Veikko Rytkönen.
22330: Eino Tainio. Väinö R. Virtanen. Ka.uko Tamminen.
22331: Irma. Torvi.
22332: 1468
22333:
22334: IV,607. - Rah.al. N:o 497.
22335:
22336:
22337:
22338:
22339: L Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ehkäi-
22340: sevän huollon avustuksiin.
22341:
22342:
22343: E d u s kun n alle.
22344:
22345: Maamme kansalaisilla on tilaisuus saada tien mahdollisuudet ovat kuitenkin olleet
22346: valtiovallan toimesta avustuksia eri yhteyk· tässä suhteessa rajoitetut, vaikka se olisi ollut
22347: sissä ja näiden avustusten saanti helpottaa kuntien etujenkin mukaista. V aitiovalta on
22348: kansalaisten mahdollisuuksia järjestää elä- osallistunut tällaiseen ehkäisevän huollon ra-
22349: määnsä ja suunnitella tulevaisuuttaan. Näin hoitukseen, mutta tarkoitukseen varattu
22350: on asianlaita esim. invaliidihuollossa, opinto- summa on vain 2 milj. markkaa ensi vuoden-
22351: avustuksissa, lapsi- ja perheiisien suhteen kin tulo- ja menoarviossa.
22352: jne. On kuitenkin lukuisasti kansalaispiirejä, Kun on tärkeätä, että mahdollisimman
22353: joita eivät mitkään voimassa olevat erikois- moni kansalainen säästyisi turvautumasta
22354: huoltomuodot koske, mutta joiden joutumista varsinaiseen sosiaalihuoltoon, olisi ehkäise-
22355: heistä riippumattomista syistä varsinaisen vää huoltotoimintaa tehostettava myös val-
22356: sosiaalihuollon piiriin voitaisiin sopivin kei- tiovallan taholta. Tämä edellyttäisi ollakseen
22357: noin ennakolta ehkäistä. Tätä periaatetta on edes jossakin määrin merkityksellistä, suu-
22358: sovellettu kuntien ja osittain myös valtioval- remman summan varaamisen tulo- ja meno-
22359: lan toimesta antamalla ns. ehkäisevää huol- arvioon.
22360: toa. Tätä voitaisiin jatkuvasti tehdä, kuten Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22361: on tapahtunntkin, antamalla apua työsken- nioittavasti,
22362: telyvälineiden, kotieläinten, kulkuvälineiden
22363: ym. hankintaan ja parantamalla terveydel- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22364: lisiä ja asunto-olosuhteita sekä muilla tavoin tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVI lu-
22365: saattamalla asianomainen kykeneväksi jälleen vun 3 momentille lisäyksenä ( ehkäi-
22366: huolehtimaan itsestään ja perheestään. sevän huollon avustukset) 48 000 000
22367: Voimassa olevan huoltoapulain 2 § velvoit- markkaa.
22368: taa antamaan myös ehkäisevää huoltoa. Kun-
22369: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
22370:
22371: Inkeri Virtanen. Rainer Virtanen. Veikko Rytkönen.
22372: Eino Roine. Matti Koivunen. Irma Rosnell.
22373: Esa Hietanen. Elli Stenberg. Väinö R. Virtanen.
22374: Irma Torvi. Tyyne Tuominen. Kauko Tamminen.
22375: Pauli Puhakka. Judit Nederström-Lunden. Leo Suonpää.
22376: Eino Tainio. Hugo Manninen.
22377: 1469
22378:
22379: IV,608. - Ba.h.al. K:o 498.
22380:
22381:
22382:
22383:
22384: I. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi vähä-
22385: varaisille kunn~1le vanhain- ja kunnaUiskotien rakenta-
22386: mista varten.
22387:
22388:
22389:
22390: E d u s k u n n a 11 e.
22391:
22392: Huoltoapulain 60 §: n 2 momentissa on sesta. Kun kunnat eivät ole voineet saada
22393: säännös, että kunnalliskodin, vanhainkodin rakennushankkeitaan varten riittävästi luot-
22394: tai muun huoltolaitoksen perustamiskustan- toja rahalaitoksista, varsinkin vähävaraisissa
22395: nuksiin voidaan valtion varoista antaa halpa- kunnissa tämän tehtävän hoitaminen on tuot-
22396: korkoista lainaa. On voitu kuitenkin todeta, tanut kunnille suuria vaikeuksia. Laki- ja
22397: että valtion tulo- ja menoarvioissa ei ole täl- talousvaliokunta jo huoltoapulakia laadit-
22398: laista lainaa varten esitetty määrärahaa. Kun taessa antamassaan mietinnössä (n:o 3/1955
22399: säädös ei ole ehdoton, ei hallitus ole katsonut vp.) piti välttämättömänä, että kunnille voi-
22400: tarpeelliseksi sitä noudattaa. taisiin valtion varoista antaa kunnalliskotien
22401: Maassamme on vielä lukuisia kuntia, jotka ja muiden huoltoapulain 18 §: ssä tarkoitet-
22402: eivät ole pystyneet kunnallis- ja vanhain- tujen huoltolaitosten rakennuskustannuksiin
22403: kotia rakentamaan. Ne kunnat, jotka ovat halpakorkoista lainaa. Valiokunnan esityk-
22404: velvollisuutensa täyttäneet vanhuksia koh- sestä lain 60 § : n 2 momentiksi lain edus-
22405: taan, ovat joutuneet suuriin vaikeuksiin kan- kuntakäsittelyssä otettiinkin säännös, että _
22406: taessaan yksin perustaruiskustannusten rasi- kunnalliskodin ja muun 18 §: ssä mainitun
22407: tukset ilman valtion apua. huoltolaitoksen perustaruiskustannuksiin voi-
22408: Taloudellisesti heikommat kunnat eivät daan valtion varoista antaa halpakorkoista
22409: kykene tässä suhteessa kehittämään sosiaali- lainaa. Kun lainojen myöntäminen kunnille
22410: sia oloja tyydyttävälle tasolle. Yleisestikin edellyttää tarkoitusta varten varattua määrä-
22411: ottaen kuntien talous on joutunut erittäin rahaa, valiokunta pitää välttämättömänä, että
22412: suurten taloudellisten rasitusten kohteeksi. lakia laadittaessa omaksuttu periaate toteu-
22413: Tarvitaan valtion taholta toimenpiteitä, joilla tetaan ottamalla menoarvioon määräraha lai-
22414: kuntien rasituksia lähdetään lieventämään. nojen myöntämiseksi vähävaraisille puheena
22415: Jotta eduskunnassa hyväksytyt huoltolakiin olevaan tarkoitukseen.
22416: tehdyt säännökset valtion avustusten ja lai- Sen perusteella, mitä edellä on esitetty,
22417: nojen antamisesta kunnille eivät jäisi vain laki- ja talousvaliokunta esittikin mietintönsä
22418: pelkäksi kuolleeksi kirjaimeksi, olisi ryhdyt- ponnessa, että eduskunta ottaisi vuoden 1960
22419: tävä soveltamaan lain tarkoitusta. Lisäksi tulo- ja menoarvioon määrärahan halpakor-
22420: näillä toimenpiteillä olisi elvyttävä vaikutus koisten lainojen myöntämiseksi vähävaraisille
22421: työllisyyteenkin nähden ja helpottaisi kuntia kunnille vanhain- ja kunnalliskotien raken-
22422: työtilaisuuksien järjestämisessä. tamista varten.
22423: Laki- ja talousvaliokunta on v. 1959 käsi- Tämän ponnen eduskunta asiaa käsitel-
22424: tellyt tätä asiaa koskevan toivomusaloitteen tyään on yksimielisesti hyväksynyt, mutta
22425: ja lausunut silloin hyväksymässään mietin- siitä huolimatta hallitus on jättänyt vastoin
22426: nössä: eduskunnan päätöstä ottamatta määrärahaa
22427: Huoltolain mukaan kuntien on huolehdit- edellä sanottuun tarkoitukseen.
22428: tava kunnallis- ja vanhainkotien rakentami- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
22429: 1470 IV,608. - Vanbain- ja kunnalliskodit.
22430:
22431:
22432: että Eduskunta ottaisi vuoden 1961 nojen myöntäm"iseksi vähävaraisille
22433: tulo- ja menoarvioon 100 000 000 mar- kunnt'lle vanhain- ja kunnalliskotien
22434: kan määrärahan halpakorkoisten lai- rakentamista varten.
22435: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
22436:
22437: Inkeri Virtanen. Veikko Rytkönen. Tyyne Tuominen.
22438: Irma. Torvi. Leo Suonpää. Elli Stenberg.
22439: Pauli Puhakka. Eino Tainio. Kauko Tamminen.
22440: Rainer Virtanen. Hugo Manninen. Matti Koivunen.
22441: 1471
22442:
22443: IV,609. - Rah.al. N: o 499.
22444:
22445:
22446:
22447: I. Virtanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Turun ruotsa-
22448: laisen tyttölyseon koulutalon rakennustöiden aloittami-
22449: seksi.
22450:
22451:
22452: Eduskunnalle.
22453:
22454: Turussa toimiva Turun ruotsalainen tyttö- joittaa muualle kaupungissa vuokrahuonei-
22455: lyseo joutuu toimimaan erittäin alkeellisissa siin, joista koulu joutuu maksamaan lähes
22456: olosuhteissa. Koulussa opiskelee 340 oppilasta 3 milj. markkaa vuosittaista vuokraa.
22457: ja luokkahuoneita on riittämättömästi, joten Koska on käynyt ilmeiseksi, ettei tehokasta
22458: koulun opetus on jouduttu hajoittamaan opetusta voida edellä mainittujen olojen val-
22459: kahteen erillään olevaan koulupaikkaan Tu- litessa harjoittaa, on päädytty uuden koulu-
22460: russa. Näiden kahden opetuspaikan yhteiset talon rakentamiseen. Valtioneuvosto onkin
22461: luokkatilatkin ovat riittämättömät ja niinpä tarkoitukseen myöntänyt jo v. 1959 6 milj.
22462: joudutaan määrättyjä luokkia opettamaan markkaa koulutalon suunnittelemiseksi, joka
22463: koulun käytävillä, jopa rappukäytävissäkin. kysymys tuli yhä ajankohtaisemmaksi syystä,
22464: Koulurakennus on vanha ja puulämmityk- että Turun kaupunki suostui ostamaan kou-
22465: sellä varustettu, joten talviaikoina on mah- lun tontin rakennuksineen 30 milj. markan
22466: dotonta saada lämpöä pysymään siedettävissä kauppahinnasta ja luovutti vastaavan tontin
22467: rajoissa. Saattaa olla, että lämpöä on vain uutta koulutaloa varten Turusta Luostarin-
22468: 8-10 astetta luokkahuoneissa. Luokkahuo- katu 11. Kouluhallituksessa laaditun suun-
22469: neiden muurit onkin määrätty hajoitettaviksi nitelman mukaan koulun rakentaminen ase-
22470: jo vuonna 1939, mutta on niitä ollut pakko tettiin tärkeysjärjestyksessä ensimmäisten
22471: edelleen käyttää. joukkoon. Piirustukset ovat valmiina. Halli-
22472: Koulun voimistelusalia joudutaan käyttä- tus ei ole kuitenkaan ottanut tulo- ja meno-
22473: mään paitsi tarkoitukseensa, myös rukous- ja arvioon määrärahaa koulun rakentamista
22474: laulusalina. Eri luokilla on yhteensä noin 50 varten.
22475: voimistelutuntia viikossa ja tuottaa vaikeuk- Asiantilan nykyisellään jatkuminen on
22476: sia sijoittaa nämä tunnit yhteen saliin, jota edesvastuutonta opetustoimen laiminlyömistä
22477: vielä joudutaan käyttämään muihin tarkoi- ja samalla raha-asioiden hoitoa, koska on
22478: tuksiin. Oppilailla ei ole käytössä myöskään varaa maksaa heikosti ja väliaikaisesti tarkoi-
22479: minkäänlaista pukusuojaa eikä pukeutumis- tukseen sopivista huonetiloista yksityisille
22480: huonetta, jossa voisivat vaihtaa voimistelu- lähes 3 milj. markkaa vuosivuokrana.
22481: puvut ylleen. Jotta asiantila saataisiin nopeasti paran-
22482: nettua, olisi valtion nyt myönnettävä varoja
22483: Koulussa ei ole myöskään sellaista keitto- uuden koulutalon rakentamiseen Turun ruot-
22484: laa, jossa voitaisiin valmistaa oppilaille salaiselle tyttölyseolle.
22485: keittoruokaa koulutyön lomassa nautittavaksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22486: Se pieni keittola, joka koulussa on, ei voi
22487: palvella kuin huonosti edes opetustarkoituk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22488: sia eikä myöskään siellä ole varattu oppi- tulo- ja menoarvioon 100 000 000
22489: laille pukeutumissuojaa. markan määrärahan Turun ruotsalai-
22490: Koulun päärakennuksessa ei voida opettaa sen tyttölyseon koulutalon rakennustöi-
22491: kuin 6 luokkaa ja 8 luokkaa on pitänyt si- den aloittamiseksi.
22492: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
22493:
22494: Inkeri Virtanen. Paavo Aitio. Eino Roine.
22495: Judit Nederström-Lunden. Väinö R. Virtanen. Aimo Aaltonen.
22496: IV,610. - Ralul. N: o 500.
22497:
22498:
22499:
22500:
22501: I. Virta.nen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Tampe-
22502: reen maantien rakennustöiden aloittamiseksi tieosuudella
22503: Turku-Aura.
22504:
22505:
22506: E d u s k u n n a ll e.
22507:
22508: Turun seutu ja maamme loUil!linen osa on tettu myös tie- ja vesirakennushallituksen
22509: verra,tttJ,in tiheään llSUttua ja vilkkaasti lii- tietoon ja myös yksityiset tiet on suunnitel-
22510: kennBityli seutua, jonka muodostama talous- missa huomioitu.
22511: alue on merkityksellinen koko maan talous- Työt voitaisiin aloittaa tieosalla Turun
22512: elämälle. Kaikesta tästä huolimatta on alueen kaupungin rajalta, joka Liedon asemaseu-
22513: tieoloissa sangen paljon korjaamisen varaa. dulle saakka uuden rakennuslain perusteella
22514: Tästä huolimatta on useita tärkeitä maantie- on 14.1 km. Myös tästä eteenpäin aina Au-
22515: valtaväyliä jätetty kehittämättä ajan vaati- raan saakka, 10.3 km: n pituiselta osuudelta,
22516: muksia vastaavaksi. on lopulliset tutkimukset ja kustannuslaskel-
22517: Tällaisia liikenteen valtaväyliä on Turun- mat suoritettu sekä siitä eteenpäin Pöytyän
22518: Tampereen maantietyö, joka tällä hetkellä kunnan rajalle, 1.2 km:n matkalla.
22519: kaipaa suurta huomiota osakseen. Tien suun- Töiden aloittaminen on riippuvainen vain
22520: taa on jo pitemmän aikaa tutkittu ja asian määrärahasta ja koska tulevanakin talvena
22521: johdosta neuvoteltu kuntien edustajien kes- on Turussa ja lähiseudulla todennäköisesti
22522: ken. Asiassa on päästy etenemään niin, että työttömyyttä, olisi välttämätöntä aloittaa tie-
22523: monin paikoin on tutkimukset tien suunnasta työ työllisyydenkin ylläpitämiseksi.
22524: ja kustannuksista saatu sellaiseen vaiheeseen, Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22525: että töiden aloittaminen on kiinni vain valtio-
22526: vallan myöntämässä määrärahassa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22527: Muodostukoonpa Turun-Tampereen tie- tulo- ja menoarvioon 150 000 000 mar-
22528: suunta Turusta kauemmaksi mentäessä miksi kan määrärahan Turun-Tampereen
22529: tahansa, niin alkupään osuus on kuitenkin maantien rakennustöiden aloittamiseksi
22530: selvä ja tutkimukset sekä kustannuslaskelmat tieosuudella Turku-Aura.
22531: suoritettu. Nämä lopulliset laskelmat on Saa-
22532: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
22533:
22534: Inkeri Virtanen. Eino Roine.
22535: Paavo Aitio. Aimo Aaltonen.
22536: Väinö R. Virtanen. Judit Nederström-Lunden.
22537: 1473
22538:
22539: IV,611. - Rah.al. N: o 501.
22540:
22541:
22542:
22543:
22544: R. Virtanen YJ!l.: Mäiiriirahan osoittamisesta yhdystien ra-
22545: kennustöiden aloittamiseksi Helsingin-Lahden pikatieltä
22546: Keravan kauppalaan,
22547:
22548:
22549: Ed 11 sk unna ll e.
22550:
22551: Helsingin~Lahden pikatie on jo pitkän kehnossa kunnossa olevan tieverkoston kautta.
22552: aikaa ollut liikennöitä.vässä. kunnossa. Uudel~ Kun liikenteen joustavuuden ja erityisesti
22553: lamaalla kuuluvat tämän tien vaikutuspiiriin liikenneturvalljsuuden kannalta olisi välttä-
22554: sellaiset väestökeskukset kuin Keravan ja mätöntä rakentaa yhdystie Keravalta Hel-
22555: Järvenpään kauppalat ja. Kellokosken asutus- singin~Lahden pikatielle, pitäisi eduskunnan
22556: taajain. Siitä huolimatta, että näiden väestö- varata riittävä määräraha tämän suunnitel-
22557: keskusten liikenteestä hyvin huomattava osa man toteuttamiseksi.
22558: suunta.qtuu jo Helsingin-Lahden pikatielle, Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
22559: ei riittävää huomiota ole kiinnitetty yhdys-
22560: teiden rakentamiseen tältä pikatieltä edellä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22561: mainittuihin väestökeskuksiin. Tosin yhdys- tulo- ja menoat·vioon 10 000 000 mark-
22562: tien rakentaminen Järvenpään kauppalaan kaa yhdystien rakennustöiden aloitta-
22563: on toteutumassa, mutta Keravan ja Kello- miseksi Helsingin-Lahden pikatieltä
22564: kosken liikenne tapahtuu edelleenkin varsin Keravan kauppalaan.
22565: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
22566:
22567: Rainer Virtanen. Toivo Salin. Gösta Rosenberg.
22568:
22569:
22570:
22571:
22572: 70 E 644/60
22573: 1474
22574:
22575: IV,612. - Rah.al. N:o 502.
22576:
22577:
22578:
22579:
22580: R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karkkilan ja
22581: Ikkalan välisen maantien oikaisemiseksi ja kunnostami-
22582: seksi.
22583:
22584:
22585: E d u s k u n n a 11 e.
22586:
22587: Karkkilan kauppalasta Pusulan pitäjän minen ja kunnostaminen olisi välttämätöntä
22588: Ikkalan kylään johtava maantie on erittäin erityisesti liikenneturvallisuuden lisäämiseksi,
22589: huonokuntoinen ja mutkainen, joten se ei sillä tätä tietä tapahtuu myös Pusulan kun-
22590: enää täytä niitä vaatimuksia, joita nyky- nasta Karkkilan kauppalaan tulevien oppi-
22591: aikainen liikenne maantielle asettaa. Kuiten- koululaisten kuljetus.
22592: kin tämän tien merkitys Karkkilaan suun- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
22593: tautuvan liikenteen ja Karkkilasta Turkuun,
22594: Saloon, Lohjalle, Nummelle ja Pusulaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22595: suuntautuvan liikenteen kannalta on erittäin tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
22596: suuri. Karkkilan kauppalanhallitus onkin kaa Karkkilan kauppalan ja Ikkalan
22597: pitänyt tämän tien oikaisemista ja kunnosta- välisen maantien oikaisemiseksi ja kun-
22598: mista ensiarvoisen tärkeänä. Tien oikaise- nostamiseksi.
22599: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
22600:
22601: Rainer Virtanen. Toivo Salin. Gösta Rosenberg.
22602: 1475
22603:
22604: IV,613. - Rah.al. N: o 503.
22605:
22606:
22607:
22608:
22609: R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hiidensalmen
22610: sillan rakennustöiden aloittamiseksi Lohjan-Sammatin
22611: maantiellä.
22612:
22613:
22614: Eduskunnalle.
22615:
22616: Työllisyyden turvaamiseksi olisi välttämä- merkityksen yleisen liikenteen kannalta, olisi
22617: töntä, että valtiovallan toimesta avattaisiiri. rakennushankkeen toteuttamiseen pikaisesti
22618: mahdollisimman runsaasti uusia työkohteita ryhdyttävä.
22619: Lohjalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
22620: Sopivia työkohteita olisi, paitsi maantiera-
22621: kennussuunnitelman toteuttaminen Mustion- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22622: Lohjan aseman välisellä osuudella myös Hii- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mark-
22623: densalmen sillan rakentaminen Lohjan-Sam- kaa H iidensalmen sillan rakennustöi-
22624: matin maantiellä. Ottaen huomioon paikalli- den aloittamiseksi Lohjan-Sammatin
22625: sen työtilanteen sekä rakennettavan sillan maantiellä.
22626: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
22627:
22628: Rainer Virtanen. Toivo Salin. Gösta Rosenberg.
22629: 1476
22630:
22631: IV,614. - Ra.h.al. N: o 504.
22632:
22633:
22634:
22635:
22636: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollis-
22637: ten päivärahan korottamiseen.
22638:
22639:
22640: Ed usk u nn alle.
22641:
22642: Asevelvollisten päiväraha on vuodesta 1957 laan ja aliupseerin päiväraha 85 mk:sta 110
22643: lähtien ollut 75, korpraalin 80 ja aliupseerin, mk:aan, korpraalin 80 mk:sta 105 m.k:aan
22644: upseerikokelaan ja upseerin 85 mk. Sen jäl. ja muun asevelvollisen 75 mk: sta 100 mk: aan.
22645: keen on kuitenkin tapahtunut varsin lukuisa Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
22646: joukko hintojen korotuksia. Kun aaevelvol- kunnioittaen,
22647: listen verrattain vähäisen päivärahan osto-
22648: arvo on täten kärsinyt, olisi kohtuullista että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22649: korottaa sitä niin, että he saisivat päivä- tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun
22650: rahallaan suurin piirtein sen mukaisesti kuin 4 momentille lisäyksenä 285 miljoonaa
22651: mitä vuoden 1957 alussakin. Sen vuoksi olisi markkaa asevelvollisten päivärahan
22652: mielestämme asevelvollisten päivärahaa ko- korottamiseksi 25 markalla.
22653: roitettava 25 mk: lla, upseerin, upseerikoke-
22654: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
22655:
22656: Viljo A. Virtanen. Anni Flinck. Edvard Pesonen.
22657: Sulo Hostila. Sylvi Siltanen. Veikko Helle.
22658: Eino Raunio. Valto Käkelä. Lyyli Aalto.
22659: 1477
22660: IV,615. - Rah.al. N: o 505.
22661:
22662:
22663:
22664:
22665: V. A. Virt&tum ym.: Korotitun määrärahan osoittamisesta
22666: nuoruotyötii t6kevien järjestöjen ohjaajakoulutuksen sekä
22667: kurssi- ym. toiminnan tukemiseen.
22668:
22669:
22670: Eduskunnalle.
22671:
22672: Nuorisokasvatustyötä tekevien järjestöjen tarvittaisiin nuorisojärjestöjen apua., jotta
22673: ohjaajakoulutuksen sekä kurssi- ym. toimin- nuoriso voitaisiin ohjata hyvien harrastusten
22674: nan tukemiseen on varattu 55 milj. mk vas- piiriin. Tällä hetkellä ei todellakaan olisi va-
22675: taavan summan vuoden 1960 budjetissa ol- raa yhteiskunnan taholta nurjamieliseen
22676: lessa 65 milj. mk. Samanaikaisesti on kai- nuorten asiaan suhtautumiseen.
22677: kille muille järjestöille tulevaa avustusta ko- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
22678: rotettu palkkamenojen korotusta vastaavilla nioittaen,
22679: summilla.
22680: Kaikkien nuorisotyötä tekevien järjestöjen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22681: toiminta on miltei poikkeuksetta suurissa ta- tulo- ja menoarvion 10 Pl. XVIII lu-
22682: loudellisissa vaikeuksissa. Nykyinen kaupalli- vun 4 momentille lisäyksenä 20 mil-
22683: nen huvielämä on vienyt mahdollisuudet nuo- joonaa markkaa nuorisotyötä tekevien
22684: risojärjestöjen omatoimiseen rahavarojen järjestöjen ohjaajakoulutuksen sekä
22685: hankintaan. Ja kuitenkin juuri nyt, jolloin kurssi- ym. toiminnan tukemiseen.
22686: suuret ikäluokat ovat astumassa nuorisoikään,
22687: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
22688:
22689: Viljo A. Virtanen. Anni Flinck. Edvard Pesonen.
22690: Sulo Hostila. Sylvi Silta.nen. Veikko Helle.
22691: Eino Raunio. Valto Käkelä. Lyyli Aalto.
22692: 1478
22693:
22694: N,616. - Rah.al. N: o 506.
22695:
22696:
22697:
22698:
22699: V. A. Virtanen, ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta
22700: ammattikurssien järjestämiseen.
22701:
22702:
22703: E d u s kunnalle.
22704:
22705: Ammattikurssien järjestäminen nuorille 110 milj. mk:n suuruisena eli 40 milj. mk
22706: työttömille on osoittautunut erittäin tulok- pienempänä kuin nyt kulumassa olevana
22707: selliseksi nuorten sijoittamiseksi työelämän vuotena.
22708: piiriin. Kysymyshän on juuri sen ikäisistä Kun on varmaa, että tämäntapaisten am-
22709: nuorista, jotka ovat päättäneet kansakou- mattikurssien tarve juuri tulevana vuotena,
22710: lunsa, mutta joille ei ammattikoulujen vähä- jolloin ensimmäiset ns. suuret ikäluokat astu-
22711: lukuisuudesta johtuen ole voitu tarjota am- vat työikään, tulee olemaan huomattavasti
22712: mattiopetusta normaaliin tapaan, eikä heille suurempi kuin ennen, olisi mielestämme ko.
22713: usein ole myös työtä tarjolla. määrärahaa lisättävä, jotta edes ensiarvoisin
22714: Varojen käyttö tämäntapaiseen ammatti- tarve voitaisiin tyydyttää.
22715: kurssitoimintaan on ollut tuloksellista. Niinpä Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
22716: vuoden 1960 budjetissa varattiin tähän tar- nioittaen,
22717: koitukseen 100 milj. mk, mutta lisätalous-
22718: arviossa tarvittiin lisää 50 milj. mk eli yh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22719: teensä 150 milj. mk. Herättääkin senvuoksi tulo- ja menoarvion 13 Pl. X luvun 33
22720: ihmettelyä, kun vuoden 1961 budjettiesityk- momentille lisäyksenä 50 milj. mark-
22721: seen on mainittu määräraha ehdotettu vain kaa ammattikurssien järjestämiseen.
22722: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
22723:
22724: Viljo A. Virtanen. Anni Flinck. Valto Käkelä.
22725: Sulo Hostila. Lyyli Aalto. Edvard Pesonen.
22726: Eino Raunio. Sylvi Siltanen. Veikko Helle.
22727: 1479
22728:
22729: IV,617. - Rah.al. N:o 507.
22730:
22731:
22732:
22733:
22734: V. A. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
22735: ammattikouluissa pidettävien ammattikurssien järjestämi-
22736: seen.
22737:
22738:
22739: E d u s k u n n a ll e.
22740:
22741: Ammattikoulutus muodostaa lähivuosina rahaa lisättävä ottaen huomioon edessä olevat
22742: erään keskeisen ongelman, koska ammatti- suuret ikäluokat. On huomattava, että näi-
22743: koulut eivät pysty läheskään tyydyttämään den varojen tarve on senkin vuoksi suuresti
22744: suurten ikäluokkien ammattikoulutustarvetta. lisääntynyt, kun maahamme on saatu monia
22745: Viime vuosina onkin ryhdytty pitämään uusia ammattikouluja, joten tämäntapaisten
22746: ammattikouluissa erilaisia ammattikursseja, kurssien järjestäminen on mahdollista enem-
22747: jotka suuresti ovat helpottaneet painetta am- män kuin ennen.
22748: mattikoulutuksen alalla. Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
22749: Tähän tarkoitukseen on kuitenkin varattu nioittaen,
22750: varoja kovin niukasti. Tämän ammattikoulu-
22751: tuksen muodon edullisuus on tunnustettu että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22752: ylimenokauden ajalle tarpeelliseksi ja kus- tulo- ja menoarvion 13 Pl. X luvun
22753: tannuksiltaan varsin huokeaksi. Jotta am- 32 momentille lisäyksenä 10 miljoonaa
22754: mattiopetusta voitaisiin antaa edes tämän- markkaa ammattikouluissa pidettävien
22755: tapaisten kurssien muodossa, olisi määrä- ammattikurssien järjestämiseksi.
22756: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
22757:
22758: Viljo A. Virtanen. Valto Käkelä.
22759: Sulo Hostila.. Edvard Pesonen.
22760: Eino Raunio. Veikko Helle.
22761: Sylvi Siltanen. Lyyli Aalto.
22762: 1480
22763:
22764: IV,618. - Ra.h.al. N: o 508.
22765:
22766:
22767:
22768:
22769: V. A. Virta.D.e:n ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan
22770: lyseon u'll<Zen kou'tutalon suunnittelua ja rakennustöiden
22771: aloittamista varten.
22772:
22773:
22774: Eduskunnalle.
22775:
22776: Savonlinnan lyseo työskentelee erittäin Savonlinnan lyseon nykyiset rakennukset
22777: epämukavissa tiloissa, ollen sen rakennukset voitaisiin. pienin korjauskustannuksin käyttää
22778: jo 70 vuotta vanhat, jotapaitsi ne ovat aivan Savonlinnan yhteiskoulun tarpeisiin, sillä
22779: liian ahtaat. Koulussa on oppilasmäärä tällä mainittu koulu toimii nykyisin ruinikään
22780: hetkellä 700 eikä enempää voida sijoittaa liian ahtaissa ja epäkäytännöllisissä tiloissa.
22781: tilojen puuttumisen vuoksi. Kaikkeen edelläole-vaan viitaten ehdotam-
22782: Saadakseen Savonlinnan lyseolle ajanmu- mekin ktmnioittaen,
22783: kaiset ja riittävät koulutilat lahjoitti Savon-
22784: linnan kaupunki erittäin keskeiseltä paikalta että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22785: sopivan tontin lyseon käyttöön koulutalon tulo- ja menoarvioon 30 miljoonaa
22786: rakentamiseksi. Jotta rakennustyöhön voitai- markkaa suunnitelmien laatimiseksi,
22787: siin viipymättä ryhtyä, olisi saatava piirus- piirustusten hankkimiseksi sekiJ, töi-
22788: tukset ja muut suunnitelmaan liittyvät seikat den aloittamiseksi Savonlinnan lyseon
22789: ensitilassa kuntoon. uutta koulutaloa varten.
22790: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
22791:
22792: Viljo A. Virtanen. Edvard Pesonen.
22793: A. F. Airo. K. F. Haapasalo.
22794: Esu Niemelä.
22795: 1481
22796:
22797: IV,619. - Rah.al. N: o 509.
22798:
22799:
22800:
22801:
22802: V. A. Virtanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
22803: Savonlinnan seminaarin harjoituskoulun rakentamiseen.
22804:
22805:
22806: E d u s k u n n a ll e.
22807:
22808: Hallitus ehdottaa vuoden 1961 tulo- ja rakennustyön jakaminen useampaan eraan
22809: menoarviossa otettavaksi 60 milj. mk Savon- on varmaan epätaloudellistakin, olisi toivot-
22810: linnan seminaarin harjoituskoulun rakennus- tavaa, että tulo- ja menoarvioon lisättäisiin
22811: töiden aloittamiseksi. Harjoituskoulun koko määräraha, jotta harjoituskoulu voitaisiin
22812: tilavuus tulee olemaan vain 12 000 m3 ja ko- rakentaa jo vuonna 1961 valmiiksi asti.
22813: konaiskustannusarvio 118 800 000 mk. Semi- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
22814: naarilla ei ole harjoituskoulua nykyisin ol- nioittaen,
22815: lenkaan, vaan se joutuu käyttämään sellai-
22816: sena Savonlinnan kaupungin ahtaita kansa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22817: koulutiloja, joiden sijainti seminaariin näh- tulo- ja menoarvion 20 Pl. II luvun
22818: den on liian etäällä. 48 momentille lisäyksenä 58 800 000
22819: Kun Savonlinnan seminaari tarvitsisi har- markkaa Savonlinnan seminaarin har-
22820: joituskoulun viipymättä ja kun riäin pienen joituskoulun rakentamiseksi.
22821: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
22822:
22823: Viljo A. Virtanen. Edvard Pesonen..
22824: A. F. Airo. K. F. Haapasalo.
22825: Esu Niemeiä.
22826:
22827:
22828:
22829:
22830: 71 E 644/60
22831: 1482
22832:
22833: IV,620. - Rah.al. N: o 510.
22834:
22835:
22836:
22837:
22838: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kiskoituksen
22839: uusimiseen ratajaksolla H uutokoski-Savonlinna.
22840:
22841:
22842: E d u s k u n n a 11 e.
22843:
22844: Rautatien kiskoitus Huutokosken-Savon- Kun vuoden 1961 tulo- ja menoarvioehdo-
22845: linnan ratajaksolla on jo vanhentunut ja pe- tuksen mukaan käytetään raskaitten 54 kg/m
22846: räti heikkokuntoinen. Kun junien aikatau- kiskojen hankintaan 1 750 000 000 mk, va-
22847: luja on kilpailun vuoksi ollut pako kiristää pautuu näin ollen huomattavasti 43 kg/m kis-
22848: lisäämällä nopeuksia, joutuu matkustaja pite- koja, jotka olisivat käsittääksemme riittävät
22849: lemään lujasti kiinni pysyäkseen istumassa. Huutokosken-Savonlinnan rataosalla.
22850: Sairaitten ja pienten lasten kuljettaminen Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
22851: tämäntapaisessa kyydissä on suorastaan ter- nioittaen,
22852: veydelle vaarallista. Savonlinnassa kesällä että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22853: käyvät matkailijat - niin koti- kuin ulko- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
22854: maalaisetkin - kauhistelevat radan heikkoa 28 momentille lisäyksenä 10 miljoonaa
22855: kuntoa eivätkä varmaankaan saa hyvää ku- markkaa kiskoituksen uusimiseksi rata-
22856: vaa ·maastamme matkailumaana. jaksolla H uutokoski-Savonlinna.
22857: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
22858:
22859: Viljo A. Virtanen. Edvard Pesonen.
22860: A. F. Airo. K. F. Haapasalo.
22861: Esu Niemelä.
22862: 1483
22863:
22864: IV,621. - Rah.a.l. N: o 511.
22865:
22866:
22867:
22868:
22869: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien
22870: rakentamiseksi Särkilahdesta Säämingin saariston kautta
22871: Savonlinnaan.
22872:
22873:
22874: Eduskunnalle.
22875:
22876: Sinisen Saimaan saaristossa Särkilahdesta omin voimin selviytymään ko. tien teosta,
22877: Säämingin saariston kautta Savonlinnaan ei vaan valtion on tultava avuksi.
22878: vieläkään johda minkäänlaista tietä. Kaunis Vielä haluamme korostaa sitä merkitystä,
22879: saaristo on kaunista katseltavaa, mutta han- joka tiellä tulee olemaan tavaraliikenteen
22880: kalaa siellä on elämä. Matkanteko mante- mm. puutavaran kuljettamisen kannalta.
22881: reelle ja liikekeskuksiin on vaikeata ja keli- Sitäpaitsi nykyisellä Savonlinnan-Imatran
22882: rikkokausina suorastaan mahdotonta. välisellä maantiellä on rautatieylikäytäviä
22883: Jotta saaristo saataisiin maantien piiriin, lähes 20, joista muutamat sangen vaarallisia
22884: on jo kauan ollut· vireillä ajatus, jonka mu- kuolemanloukkuja. Tämän tien kautta elimi-
22885: kaan Imatran-Savonlinnan välinen maantie noitaisiin nekin pois.
22886: olisi saatettava kulkemaan Säämingin saaris- Vaikka valtiolla onkin kädet täynnä tehtä-
22887: ton kautta (Särkilahti- Saukonsaari- Reso- viä, katsoisimme kuitenkin, että saaristolai-
22888: lansaari - Kongonsaari - Pahaniemi - Ri- silla, jotka vuosisadat ovat asuneet sukuti-
22889: tosaari - Ikoinniemi - Hirvaslahti - Sa- loillaan rintamaita ankeammissa oloissa, on
22890: vonlinna). Särkilahden puoleisesta päästä tie oikeus toivoa edes tien avulla parannusta
22891: voisi jatkua edelleen ns. Pohjiin tielle. Matka oloihinsa, jota paitsi tiellä tulee olemaan san-
22892: Imatralta Savonlinnaan lyhenisi noin 60 km gen laaja kansantaloudellinen merkitys.
22893: ja ennen kaikkea laaja saaristo tulisi tien vai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22894: kutuksen piiriin. Mainittakoon, että saaristossa nioittaen,
22895: asuu noin 3 000 henkeä ja siellä on kuusi kou-
22896: lupiiTiä. Tie on saaristolaisille suorastaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22897: välttämätön. Siksipä vähävaraiset saaristolai- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
22898: set ja Säämingin kunta ovatkin jo ryhtyneet markan määrärahan suunnitelman laa-
22899: tientekoon ja osa Saukonsaaren-Särkilahden timiseksi ja töiden aloittamiseksi uuden
22900: välillä on saatu liikennöitävään kuntoon. Sel- maantien aikaansaamiseksi Säämingin
22901: vää kuitenkin on, ettei köyhä saaristo pysty saariston kautta Särkilahdesta Savon-
22902: linnaan.
22903: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 196~.
22904:
22905: Viljo A. Virtanen. Edvard Pesonen.
22906: A. F. Airo. K. F. Haapasalo.
22907: Esu Niemelä.
22908: 1484
22909:
22910: IV,622. - Rah.al. N: o 512.
22911:
22912:
22913:
22914:
22915: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan ra-
22916: kentamiseksi Orivirtaan.
22917:
22918:
22919: E d u s k u n n a 11 e.
22920:
22921: Maantiesillan rakentaminen Orivirtaan on Vielä on mainittava, että tiellä ja suun-
22922: kauan ollut vireillä, mutta asia ei ole edis- nitellulla sillalla on tärkeä merkitys puu-
22923: tynyt alkua pitemmälle. Tosin suunnitelmat tavarakuljetuksille, se on eräs suorimmista
22924: ovat jo valmiina, mutta rahaa puuttuu. Kui- kulkuyhteyksistä Savonlinnan-Joensuun vä-
22925: tenkin on kysymyksessä silta, jonka tarkoi- lillä ja että Outokumpu Oy: n suunniteltu
22926: tuksena on korvata Orivirrassa nykyisin tuleva kaivosalue sijaitsee Orivirran välittö-
22927: oleva sangen vaikeakulkuinen lossi. Lossi mässä läheisyydessä. Lienee selvää, että sil-
22928: sijaitsee paikassa, joka laivakulun vuoksi on lan rakentaminen Orivirtaan on ensiarvoinen
22929: jouduttu ruoppaamaan. Tästä johtuen ka- tehtävä. Kun lisäksi seutukunnalla tulee voi-
22930: saantuu väylälle talvisin ahtojäätä jopa siinä makkaasti esiintymään työttömyyttä, olisi ko.
22931: määrin, että joskus saattaa lossi juuttua mat- sillan rakentaminen peräti sopiva työttö-
22932: kustajineen, autoineen tai hevosineen keskelle myystyömaa.
22933: uomaa tuntikausiksi. Kun kysymyksessä on Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
22934: väylä, jonka takana on kokonainen Savon- nioittaen,
22935: rannan kirkonkylä, ja jonka ainoana kulku-
22936: tienä, sairaankuljetus mukaan luettuna, on että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22937: mainittu lossi, on selvää, että Savonrannan tulo- ja menoarvioon 30 000 000 . mar-
22938: asukkaat joutuvat elämään jatkuvasti ainai- kan määrärahan sillan rakentamiseksi
22939: sen epävarmuuden tilassa siitä, säilyykö tie Orivirtaan. ·
22940: avoinna vai ei.
22941: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
22942:
22943: Viljo A. Virtanen. Edvard Pesonen.
22944: A. F. Airo. K. · F. Haapasalo.
22945: Esu Niemelä.
22946: 1485
22947:
22948: IV,623. - Rah.al. N: o 513.
22949:
22950:
22951:
22952:
22953: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantie-
22954: sillan rakennustöiden aloittamiseksi Kyrönsalmeen.
22955:
22956:
22957: E d u s k u n n a 11 e.
22958:
22959: Savonlinnan kaupungissa sijaitseva Kyrön- kellä olevassa kaupungissa, suoritetaan par-
22960: salmen silta, joka samalla palvelee maantie- haillaan kahtakin eri siltapaikan tutkimista,
22961: ja rautatieliikennettä ja joka laivaliikenteen jotka kuitenkin saadaan valmiiksi tulevan
22962: vuoksi joudutaan usein katkaisemaan kääntö- kevään aikana. Tällöin olisi sillan rakenta-
22963: sillan vuoksi, on muodostunut kestämättö- miseen ryhdyttävä viipymättä.
22964: mäksi liikenteen ,pullonkaulaksi". Useihin Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
22965: kymmeniin nousevat moottoriajoneuvojonot nioittaen,
22966: sillan kummallakin puolella syntyvät vähän
22967: väliä, kun silta joudutaan junaliikenteen että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22968: takia katkaisemaan maantieliikenteeltä. tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
22969: Eduskunta on aikoinaan myöntänyt 5 milj. markkaa maantiesillan rakennustöiden
22970: mk siltapaikan tutkimiseen. Koska virran aloittamiseksi K yrönsalmeen.
22971: ylitys on tavallista vaikeampi saarien kes-
22972: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
22973:
22974: Viljo A. Virtanen. Edvard Pesonen.
22975: A. F. Airo. K. F. Haapasalo.
22976: Esu Niemelä.
22977: 1486
22978:
22979: IV,624. - Rah.al. N: o 514.
22980:
22981:
22982:
22983:
22984: V. R. Virtanen ym.: Määrämhan osoittamisesta avustuksiksi
22985: kunnallisten kunnallis- ja vanhainkotien ylläpitämiseen.
22986:
22987:
22988: Eduskunnalle.
22989:
22990: Sosiaalihuollon myönteinen kehitys sodan merkitty pieni määräraha nimikkeellä ,Avus-
22991: jälkeen ei ole ulottunut niiden vanhusten tukset kunnallisten, seurakunnallisten ja yk-
22992: kohdalle, jotka joutuvat turvautumaan kun- sityisten vanhainkotien perustamiseksi ja yl-
22993: nallis- tai vanhainkotihoitoon. Valtiovallan läpitämiseksi", mutta koskaan ei varoja kun-
22994: kunnille jatkuvasti lisäämät tehtävät ja nan omistamille kunnalliskodeille tai van-
22995: niistä aiheutuvat kuntien menojen lisäykset hainkodeille ole siltä momentilta riittänyt.
22996: estävät näiden laitosten hoitotason kohoami- Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
22997: sen nykyajan vaatimuksia vastaavalle ta-
22998: solle. Huoltoapulain edellyttämien kunnallis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
22999: ja vanhainkotien rakentaminen ja ylläpitämi- tulo- ja menoarvion 14 Pl. XVIluvun
23000: nen on mahdollista vain riittävien valtion 4 momentille lisäyksenä 60 000 000
23001: avustuksien turvin, koska veroja maksavien markkaa jaettavaksi avustuksina kun-
23002: kuntalaisten suorituskyvylläkin on rajansa. nallisten kunnallis- ja vanhainkotien
23003: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain ylläpitämiseen.
23004: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
23005:
23006: Väinö R. Virtanen. Antto Prunnila. Tauno Kelovesi.
23007: Eino Roine. Olli J. Uoti. Irma Torvi.
23008: Aarne Pulkkinen. Toivo Friman. J. Mustonen.
23009: Kauko Tamminen. Toivo Niiranen. Matti Meriläinen.
23010: Kustaa Alanko. Leo Suonpää. Niilo Nieminen.
23011: Matti Koivunen. H. Tauriainen.
23012: 1487
23013:
23014: IV,625. - Rah.al. N: o 515.
23015:
23016:
23017:
23018:
23019: V. R. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihnuss~"llan
23020: rakentamiseen Nokian kauppalassa.
23021:
23022:
23023: Eduskunnalle.
23024:
23025: Vihnussilta sijaitsee Tampereen ja Nokian Pelastaakseen jalankulkijat autoliikenteen
23026: välisellä maantiellä Nokian kauppalassa. jaloista on kauppala rakentanut vuonna 1950
23027: Kaikki Tampereelta Nokian kautta länteen- sillan sivuun jalankulkutien, jonka leveys on
23028: päin suuntautuva liikenne ja lännestä No- 2.4 m. Jalankulkijoista on suurin osa lapsia,
23029: kian kautta Tampereelle suuntautuva lii- mikä johtuu siitä, että läheisyydessä on ui-
23030: kenne joutuu ylittämään sanotun sillan. maranta ja että Pitkänniemen, Sarpatin ja
23031: Silta on vanha, kivinen holvisilta, aukko Maatialan lapset joutuvat koulumatkoillaan
23032: 5 m. Se on tehty kylmänä muurauksena. kulkemaan sillan yli. Huonoimmassa ase-
23033: Vanhojen sillantekijäin ammattitaito on ollut massa ovat polkupyöräilijät, sillä heille ei
23034: kiitettävän korkea, sillä silta on kestänyt ole sijaa sillalla.
23035: ihmeen hyvin ajan ja liikenteen aiheuttamat Nokian kauppalan rakennustoimisto on laa-
23036: rasitukset. Kasvava ja yhä suurempia kuor- tinut ehdotuksen Vihnussillan uusimiseksi ja
23037: mia käyttävä liikenne on kuitenkin aiheutta- on kustannusarvio 70 milj. mk.
23038: nut sen, että sillan kivet ovat liikkuneet ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23039: sillan kestävyys on senvuoksi tullut hyvin
23040: kyseenalaiseksi. Silta sijaitsee painanteessa, että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
23041: mistä ajorata olisi nostettava 2--3 m ny- tulo- ja menoarvioon 60 000 000 mark-
23042: kyistä ylemmäksi. Sillan ajoradan leveys on kaa Nokian kauppalassa sijaitsevan
23043: vain 6.3 metriä, joten suurempien autojen si- Vihnusst"llan rakentamiseen.
23044: vuutus on sillalla kaiteitten välissä vaikeaa
23045: ja liukkaan kelin aikana vaarallista.
23046: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
23047:
23048: Väinö R. Virtanen. Antto Prunnila. Elli Stenberg.
23049: Leo Suonpää. Irma Rosnell. Kuuno Honkonen.
23050: Usko Seppi.
23051: 1488
23052:
23053: IV,626. - Rah.al. N: o 516.
23054:
23055:
23056:
23057:
23058: Väyrynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsä-
23059: palkkatarkkailun tehostamiseen.
23060:
23061:
23062: E d u s k u n n a 11 e.
23063:
23064: Huolimatta nykyisestä taloudellisesta nou- puutavaran hankkijoiden runsasta lisäänty-
23065: sukaudesta metsätyöntei}ijäin palkkataso ei mistä, vaan sitä on tapahtunut koko maassa.
23066: ole kaikilla työmailla noussut edes työehto- Metsäteollisuudelle ja koko kansantalou-
23067: sopimuksen määräämälle tasolle. Vieläkin on delle tärkeitten metsätöitten työtehon ja työ-
23068: lukuisia metsätyömaita, joilla metsätyömies- rauhan säilymistä varten olisi metsäpalkka-
23069: ten ansiot ovat jääneet alle kaiken kohtuu- tarkkailua tehostettava ja palkkatarkkaili-
23070: den. Edelleenkin esiintyy alipalkkaustapauk- joitten lukumäärää lisättävä. Kun palkka-
23071: sia. Kun metsäpalkkatarkkailijoita on liian tarkkailu täten tehostuisi, saataisiin riittävän
23072: vähän, eivät he ole. ajoissa ehtineet työmaille ajoissa neuvotteluteitse poistetuiksi monia
23073: tarkastamaan kaikkia niitä tapauksia, joissa niistä tekijöistä, jotka alentavat viihtyisyyttä
23074: alipalkkaus valituksen kautta on ilmoitettu metsätyömailla, aiheuttavat alipalkkausta ja
23075: tarkastuksen alaiseksi. Monen alipalkkaus- samalla vieroittavat nuoria työntekijöitä
23076: tapauksen tarkastus niin ikään on käynyt metsätöihin ry htymästä.
23077: mahdottomaksi, kun palkkojen määrittelylle Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
23078: tärkeitten työvaikeustekijäin määrittely on taen,
23079: käynyt liian myöhäiseksi tai puutavara jo
23080: on ehditty ajaa pois varastopaikoilta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
23081: Alipalkkaustapauksia ja puutteellisuuksia tulo- ja menoarvion · 14 Pl. I luvun 3
23082: metsätyöpalkkatarkkailussa ei ole tapahtunut momenWle lisäyksenä 2 miljoonaa
23083: ainoastaan Perä-Pohjolassa, jonne tänäkin markkaa metsäpalkkatarkkm1un tehos-
23084: vuonna on odotettavissa Ruotsiin myyvien tamiseksi.
23085: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
23086:
23087: Vilho Väyrynen. K. F. Haapasalo.
23088: Juho Karvonen. Kalle Matilainen.
23089: Sulo Hostila.
23090: .1489
23091:
23092: IV,627. - Rah.al. N:o 517.
23093:
23094:
23095:
23096:
23097: Väyrynen ym. : . Korotetun määrärahan osoittamisesta Tuber-
23098: kuloosiliitolle M.erikosken ammattioppilaitoksen valtion-
23099: apua varten.
23100:
23101:
23102: E d u s k u n n a ll e.
23103:
23104: Valtioneuvosto on myöntänyt Tuberkuloosi- mana, että Tuberkuloosiliitolle merkittyä
23105: liitto- Tuberkulosförbundet r.y:Ue elokuun määrärahaa Merikosken ammattioppilaitoksen
23106: 12 päivänä 1960 autamailaan päätöksellä lu- valtionavuksi vastaavasti lisättäisiin, kuten
23107: van perustaa omistamansa. Merikosken am- hallituksen esityksessä on samoin perusteluin
23108: mattioppilaitoksen yhteyteen Oulun kaupun- tehty liiton omistaman Liperin ammattioppi-
23109: kiin kaksivuotisen suomenkielisen kauppa- laitoksen osalta. Valtionapu on ollut tähän
23110: koulun. Oppilaitoksen nimi on Merikosken asti 5 680 000 mk eli oppilasta kohti noin
23111: kauppakoulu ja koulu on aloittanut toimin- 52 600 mk. Lisäys on vastaavasti yhteensä
23112: tansa syyslukukauden alusta 1960 lukien, jol- 1157 000 mk ja koko valtionapu tällöin yh-
23113: loin on lopetettu samanaikaisesti Merikosken teensä 6 837 000 mk.
23114: ammattioppilaitoksen yksivuotinen toimisto- .. Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
23115: työntekijälinja. Mainittu oppilaitos toimii taen,
23116: tuberkuloosi-invalideja kouluttavana sisäoppi-
23117: laitoksena, joka on sosiaali- sekä kauppa- ja että Tuberkuloosiliitolle merkittyä
23118: teollisuusministeriön valvonnan ja tarkastuk- Merikosken ammattioppilaitoksen val-
23119: sen alainen. tionapua vuoden 1961 valtion tulo- ja
23120: Koska edellä mainittujen järjestelyiden menoarvion 14 Pl. X: 17 kohdalla li-
23121: johdosta Tuberkuloosiliiton omistamien Meri- sättäisiin oppilasluvun nousun joh-
23122: kosken ammattioppilaitoksen ja Merikosken dosta miljoonallasadallaviidelläkymme-
23123: kauppakoulun yhteinen oppilasluku on nous- nelläseitsemällätuhannella {1157 000)
23124: sut syyslukukauden alusta 1960 108 oppi- markalla.
23125: laasta 130 oppilaaseen, pidämme välttämättö-
23126: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
23127:
23128: Vilho Väyrynen. Eetu Karjalainen. Onni Hiltunen.
23129:
23130:
23131:
23132:
23133: 72 E 644/60
23134: 1490
23135:
23136: IV,628. - Rah.al. N: o 518.
23137:
23138:
23139:
23140:
23141: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Otanmäki Oy:n
23142: osakepääoman korottamiseksi Raajärven kaivoksen raken-
23143: tamista varten.
23144:
23145:
23146: Eduskunnalle.
23147:
23148: Kemijärven maalaiskunnan Kärväsvaarassa nykyisestään 50 % :lla ja parantaisi yhtiön
23149: on Otanmäki Oy aloittanut kesällä 1959 kan- taloudellista asemaa. Lapin väestölle tämä
23150: nattavan kaivostoiminnan. Louhintatavoit- uusi yritys merkitsisi uusia teollisia työpaik-
23151: teena siellä on tänä vuonna 150 000 tonnia koja ja helpottaisi rakennusvaiheen aikana
23152: malmia. Malmivarat Kärväsvaarassa ovat työllisyyden ylläpitämistä.
23153: kuitenkin rajoitetut, mutta suoritetuissa tut- Otanmäki Oy: llä on valmiina suunnitelma
23154: kimuksissa on todettu, että sieltä 10 km tämän kaivoshankkeen toteuttamiseksi. Alus-
23155: etelä-kaakkoon sijaitsevalla Raajärvellä on taviin töihin päästäisiin jo ensi talvena.
23156: vähintään 4.3 miljoonaa, todennäköisesti noin Paitsi rahalaitoksilta hankittavia luottoja ra-
23157: 6 miljoonaa tonnia hyvälaatuista taloudelli- hoitussuunnitelma edellyttää yhtiön osake-
23158: sesti louhintakelpoista rautamalmia, josta pääoman korottamista. Osakepääomaa olisi
23159: keskimäärin saadaan yli 55 % rikastetta. korotettava jo aluksi, jotta töihin päästäisiin
23160: Kaivostoimintaa voidaan jo näiden tähän käsiksi.
23161: asti tutkittujen malmivarojen turvin har- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23162: joittaa ainakin 15 vuotta. J atkotutkimuk- nioittavasti,
23163: set ilmeisesti paljastavat uusia malmialueita.
23164: Asiantuntijain laskelmien mukaan Raajärven että Eduskunta ot,taisi vuoden 1961
23165: kaivos muodostuu liiketaloudellisesti kannat- tulo- ja menoarvio011. 600 000 000 mar-
23166: tavaksi myös huonoimpien rautarikastekon- kan suuruisen määrärahan Otanmäki
23167: junktuurien vallitessa. Kaivostoiminta voi- Oy :n osakepääoman korotuksena käy-
23168: daan aloittaa avolouhoksella, joka tuottaisi tettäväksi Raajärven kaivoksen raken-
23169: noin 600 000 tonnia rautamalmia. Raajärven tamiseksi.
23170: kaivos lisäisi yhtiön rautarikastetuotantoa
23171: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
23172:
23173: Vilho Väyrynen. Meeri Kalavainen.
23174: Veikko Helle. Akseli Paarman.
23175: K. F. Haapasalo. Toivo Friman.
23176: 'Väinö Tikkaoja. Eino Tainio.
23177: 1491
23178:
23179: IV,629. - B.a.h.al. N:o 519.
23180:
23181:
23182:
23183:
23184: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta korvaukseksi Ro-
23185: vaniemen kaupungille asemakaavapakkolunastusten viiväs-
23186: tymisestä aiheutuneesta vahingosta.
23187:
23188:
23189: Eduskunnalle.
23190:
23191: Niin kuin on yleisesti tunnettua, Rovanie- ja korkein hallinto-oikeus kauppalan hake-
23192: men kauppala - nykyisin Rovaniemen kau- muksesta jälleen purki lääninhallituksen pää-
23193: punki - on sodan aikana tapahtuneen hävi- tökset entisin perustein ja määräsi läänin-
23194: tyksen jälkeen laaditun uuden asemakaavan hallituksen ottamaan asiat uudelleen käsitel-
23195: toteuttamiseksi ja sekavien maanomistussuh- tävikseen. Tätä määräystä ei lääninhallitus
23196: teitten selvittämiseksi joutunut pakkoJunasta- kuitenkaan noudattanut ja tästä oli seurauk-
23197: maan yksityisiltä maanomistajilta laajoja sena, että ratkaisematta olevat pakkolunas-
23198: maa-alueita erityisen, Rovaniemen kauppalan tukset, jotka käsittivät kaikkiaan 216 heh-
23199: oikeudesta pakkolunastaa kauppalan aluee- taaria maata, olivat pysähdyksissä viidettä
23200: seen kuuluvaa maata 27 päivänä huhtikuuta vuotta eli 5 päivään syyskuuta 1958, jolloin
23201: 1945 annetun lain nojalla. Pakkolunastukset lääninhallitus, sen jälkeen kun obligatiot oli
23202: ovat käsittäneet kaikkiaan noin 282 hehtaa- muutettu puoleksi indeksiehtoisiksi, antoi
23203: ria ja pakkolunastuskorvausten yhteismäärä näissä asioissa myönteiset loppuunsaattamis-
23204: on noussut 771 807 273 markkaan, johon mää- päätökset. Tämän jälkeen vasta voitiin jat-
23205: rään sisältyy myös pakkolunastuskorvauksille kaa muita keskeneräisiä pakkolunastustoimi-
23206: lain mukaan maksettava 6 prosentin korko tuksia.
23207: siltä ajalta, jonka alueet ovat ennen pakko- Oikeuskansleri on myös 25 päivänä syys-
23208: lunastusten loppuunsaattamista olleet kaup- kuuta 1958 antamassaan päätöksessä edellä
23209: palan hallinnassa. mainitussa asiassa todennut, että, koska kor-
23210: Pakkolunastuskorvausten nouseminen näin kein hallinto-oikeus valvoo alempien viran-
23211: korkeaan määrään on aiheutunut siitä risti- omaisten lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla
23212: riidasta, joka syntyi 1 päivänä elokuuta 1953 ja kun sen asiana on lainvoiman saaneen pää-
23213: päivätyn valtion obligatiolainan obligatioiden töksen purkaminen eräissä hallinto-asioissa,
23214: kelpoisuudesta niiden niroellisarvosta täy- näitä koskevista säännöksistä on katsottava
23215: deksi korvaukseksi ja joka ristiriita pysäh- johtuvan, että alemman viranomaisen on
23216: dytti pakkolunastustoimitukset viidettä vuo- asiaa uudelleen käsitellessään otettava huo-
23217: den ajaksi. Lapin lääninhallitus nimittäin mioon korkeimman hallinto-oikeuden asiassa
23218: ei hyväksynyt mainittuja obligatioita täydeksi omaksuma laintulkinta tai asian oikeudelli-
23219: korvaukseksi ja kieltäytyi julistamasta pakko- nen luonnehtiminen, ja näin olisi lääninhal-
23220: lunastuksia loppuunsaatetuiksi ja selitti pak- lituksenkin pitänyt menetellä, varsinkin kun
23221: kolunastukset rauenneiksi. Korkein hallinto- asiaa ei ole voitu muutoksenhakuteitse saat-
23222: oikeus, jolta kauppala oli anonut lääninhalli- taa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaista-
23223: tuksen mainittujen päätösten purkamista, vaksi.
23224: koska päätöksistä ei lain mukaan ollut vali- Mainitusta ristiriidasta, johon vaikuttaneet
23225: tusoikeutta, katsoi lääninhallituksen sovelta- seikat eivät ole olleet kauppalan määrättä-
23226: neen lakia väärin ja velvoitti lääninhalli- vissä, aiheutui kauppalalle huomattavaa va-
23227: tuksen ottamaan asiat uudelleen käsiteltävik- hinkoa, kun maanarvo sen vallitessa jatku-
23228: seen ja niissä laillisesti menettelemään. Lää- vasti nousi, joka taasen korotti pakkolunas-
23229: ninhallitus kuitenkin hylkäsi uudelleen kaup- tushintoja, ja kauppala joutui näille korote-
23230: palan samat hakemukset samoilla perusteilla, tuille hinnoille vielä maksamaan hallinta-
23231: 1492 IV,629. - Rovaniemen asemakaavapakkolunastukset.
23232:
23233:
23234: ajan koron myös siltä ajalta, jonka pakko- osoitettu tontteja kauppalan aikanaan hallin-
23235: lunastukset olivat pysähdyksissä. taan ottamilta alueilta. Jälleenrakentajat ja
23236: Vuonna 1952 suoritetun yksityiskohtaisen varsinkin omakotitalon rakentajat, jotka
23237: arvion mukaan pakkolunastusten kokonais- valtaosaltaan ovat vähävaraista väkeä, tule-
23238: rahoitus oli arvioitu kaikkiaan 427 414 331 vat yllättävästi nousseiden tonttikustannus-
23239: maDkaksi ja eduskunta oli ennen edellä ten vuoksi joutumaan suurien vaikeuksien
23240: kerrotun ristiriidan syntymistä myöntä- eteen, ellei heidän asemaansa yhteiskunnan
23241: nyt rahoitukseen tarvittavat valtion lainat. toimenpitein auteta ja helpoteta. Rovanie-
23242: Pakkolunastuksissa luovuttajille maksetun men kaupungilla ei ole helpotusten myöntä-
23243: 771 807 273 markan ja vuoden 1952 arvio- miseen mahdollisuuksia, koska sen on hoidet-
23244: maaran 427 414 331 markan erotus on tava valtiolta saamiensa pakkolunastuslaino-
23245: 344 392 942 markkaa, millä määrällä pakko- jen takaisin maksaminen korkoineen ja mah-
23246: lunastusten viivästymisen voidaan siten dollisine indeksikorotuksineen. Kun tonttien
23247: katsoa korottaneen pakkolunastuskorvausten saajat joutuvat vielä suorittamaan korvauk-
23248: määrää. Kun kauppalalla oli kuitenkin ollut sen katumaasta sekä kadun ja viemärin ra-
23249: ennakkovuokratuloja hallintaan ottamistaan kentamisesta, nousevat asumiskustannukset
23250: tonttimaista 28 800 000 markkaa, kauppalan lainavaroin rakentaneille kiinteistöjen omis-
23251: lopullinen vahinko on ollut 315 592 942 mark- tajille paikkakunnan olosuhteet ja nykyisen
23252: kaa. Edellä mainittuun eivät sisälly ne mah- ansiotason huomioonottaen liian ko~keiksi.
23253: dolliset korvausmäärien korotukset, joita Kaupungin omaa rasitusta lisää vielä se, että
23254: maanluovuttajien puolelta vireille pannut oi- pakkolunastettuihin alueisiin sisältyy huo-
23255: keudenkäynnit tulevat vielä aiheuttamaan. mattava määrä yleisiä ja muita tuloa tuotta-
23256: Edellä mainitun vahingon syntymistä ei mattornia alueita, muun muassa valtion sekä
23257: voida saattaa kyseenalaiseksi, koska kauppala, kuntien yhteisille laitoksille, lahjoitettuja tai
23258: jos pakkolunastukset olisivat edistyneet nor- lahjoitettavia alueita, joiden osalta pakko-
23259: maalisti, olisi voinut myydä tonttialueita ja lunastuslainat on maksettava verovaroilla.
23260: vastaavasti lyhentää saamiaan valtion lainoja, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23261: ja tällöin olisi vältytty myöhemmin maan-
23262: arvon noususta ja koroista aiheutuneista lisä- ~tt.ii: Eduskunta ottaisi vuoden 1961
23263: menoista. tUlo- ja menoarvioon 315 600 000 mar-
23264: Edellä selostettu vahinko tulee rasittamaan kan . miiiirärahan karvauksena Rova-
23265: sekä Rovaniemen kaupunkia että niitä yksi- niemen kaupungille asemakoovapakko-
23266: tyisiä henkilöitä, joille pakkolunastusten vi- lunastusten viiväs.ty.misestä aiheutu-
23267: reillä ollessa aina vuodesta 1945 lähtien on neesta vahingosta.
23268: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
23269:
23270: Vilho Väyrynen. Anna-Liisa Tiekso.
23271: Toivo Friman. Markus .Niskala.
23272: Olavi Lahtela. . Akseli Paarman.
23273: Eino. Tainio. Erkki Koivisto.
23274: Eemeli Lakkala.
23275: 1493
23276:
23277: IV,630. - Ra.h.al. N: o 520.
23278:
23279:
23280:
23281:
23282: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ivalon lentoken-
23283: tällä suoritettavia rakennustöitä varten.
23284:
23285:
23286: Eduskunnalle.
23287:
23288: Ivalon lentokenttä on useitten vuosien ajan aivan ensi tilassa ryhdyttävä rakentamaan
23289: ollut säännöllisen lentoliikenteen pnriSsa. sekä autotallia että tarvittavia asuntoja.
23290: Näin siitä huolimatta, että siellä ei vielä ole Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
23291: autotallia eikä henkilökunnan asuntoja, vaan tamme,
23292: asuu henkilökunta 10 km: n päässä Ivalossa.
23293: Kalusto puolestaan on kentällä ilman mitään että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
23294: suojaa. Kun kentän käyttö jatkuvasti vil- tulo- ja menoarvioon 63 miljoonan
23295: kastuu, tarvitaan lentokentälle sekä kalustolle markan määrärahan l valon lentoken-
23296: että henkilökunnalle kunnolliset suojat. Tä- tän autotallin ja kentän henkilökun-
23297: män vuoksi olisikin Ivalon lentokentälle nan asuinrakennuksen rakentamista
23298: varten.
23299: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
23300:
23301: Vilho Väyrynen. Akseli Paarman.
23302: Olavi Lahtela. Toivo Friman.
23303: 1494
23304:
23305: IV,631. - Rah.al. N: o 521.
23306:
23307:
23308:
23309:
23310: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ranuan tiemesta-
23311: ripiirin autotallin ja asuntojen rakentamista varten.
23312:
23313:
23314: E d u s k u n n a 11 e.
23315:
23316: Rannan tiemestaripiirin tukikohta on ulkoi- kalustoa on myös lisättävä, olisi tukikohdan
23317: selta asultaan aivan kehnossa kunnossa. Tuki- rakennuksien, niin kalustolle tarkoitettujen
23318: kohdassa on vain pieni laudoista rakennettu kuin ihmisasunnoiksi tarvittavien rakennus-
23319: autotalli, jota ainakaan kahteen vuoteen ei ten rakentamiseen mitä kiireellisimmin ryh-
23320: ole voitu paloturvallisuuden vuoksi pitää dyttävä.
23321: edes lämpimänä. Sitäpaitsi se on niin pieni, Edellä olevaan viitaten kunnioittaen
23322: että suurin osa kalustosta saa virua ulkona anomme,
23323: alttiina sään vaikutuksille. Autonkuljettajien
23324: asunnot on rakennettu vain tilapäisiksi jäl- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
23325: leenrakennusaikana ja ovat ne asuntoina jo tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
23326: täysin kelpaamattomia. Kun tiemestaripiirin markan määrärahan Ranuan tiemes-
23327: tieverkosto uusien teiden johdosta lähivuo- taripiirin autotaUin ja asuntojen rar
23328: sina huomattavassa määrin laajenee ja kun kentamista varten.
23329: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
23330:
23331: Vilho Väyrynen. Akseli Paarman.
23332: 1495
23333:
23334: IV,632. - Rah.al. N:o 522.
23335:
23336:
23337:
23338:
23339: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ivalon tiemestari-
23340: piirin tukikohdan autotallin ja asuntojen rakentamista
23341: varten.
23342:
23343:
23344: Eduskunnalle.
23345:
23346: Ivalon tiemestaripiirin tukikohdassa ovat aikoinaan jälleenrakennusaikana rakenne-
23347: olosuhteet käyneet aivan kestämättömiksi. tuissa parakeissa, jotka ovat ihmisasunnoiksi
23348: Tukikohdassa on vain nelipaikkainen puusta kelpaamattomia. Näin ollen on asuntojenkin
23349: rakennettu autotalli, joka on niin huonossa rakentamiseen tässä tukikohdassa mitä kii-
23350: kunnossa, ettei sitä paloviranomaisten anta- reellisimmin ryhdyttävä.
23351: mien määräysten mukaan enää voida lämmit- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen
23352: tääkään. Lisäksi se on aivan riittämätön ny- anomme,
23353: kyiselle kalustolle, koska toinen puoli tailista
23354: joutuu jatkuvasti olemaan "korjattavien auto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
23355: jen säilytyspaikkana. Täten suurin osa au- tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
23356: toista on ulkona taivasalla ilman mitään suo- markan määrärahan Ivalon tiemestari-
23357: jaa. Vielä huonommin ovat asiat autonkul- piirin tukikohdan autotallin ja asunto-
23358: jettajien kannalta, jotka joutuvat asumaan jen rakentamista varten.
23359: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
23360:
23361: Vilho Väyrynen. Akseli Paarman.
23362: Olavi Lahtela. Toivo Friman.
23363: 1496
23364:
23365: IV,633. - Rah.a.l. N:o 523.
23366:
23367:
23368:
23369:
23370: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven-Sal-
23371: lan maantiew parannustöitä varten.
23372:
23373:
23374: E d u s k u n n a ll e.
23375:
23376: Kemijärven-Sallan maantie on erittäin yhä vain kasvaa, olisi sen parannustyöhön
23377: heikkokuntoinen ja sen lukuisat sillat, jotka ryhdyttävä kiireellisesti.
23378: kaikessa kiireessä sodan päätyttyä rakennet- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen
23379: tiin välittömästi, ovat hajoamistilassa. Tien anomme,
23380: parantamiseksi tutkimustyöt ovat parhaillaan
23381: käynnissä ja osa parannussuunnitelmasta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
23382: jo valmiina. Kun ottaa huomioon tien laajan tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
23383: vaikutuspiirin, sen taloudellisen merkityksen markan määrärahan Kemijärven-Sal-
23384: ja sen vilkkaan liikenteen, joka vuosittain lan maantien parannustöiden aloitta-
23385: mista varten.
23386: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
23387:
23388: Vilho 'Väyrynen. Akseli Pa.a.rma.n.
23389: Olavi Lahtela.. Toivo Friman.
23390: Erkki Koivisto.
23391: 14:97
23392:
23393: IV,684. - Rah.a.l. N: o 524.
23394:
23395:
23396:
23397:
23398: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tepaston-Pul-
23399: jun-Nunnasen maantietyön jatkamista varten.
23400:
23401:
23402: Eduskunnalle.
23403:
23404: Tepaston- Puljun- Nunnasen maantie, lisesti jatkettava loppuun saakka ja sitä var-
23405: Kittilän ja Enontekiön kunnissa, on tärkeä ten varattava varsinaisessa talousarviossa
23406: sen vaikutuspiirin kaikkia tieyhteyksiä vailla määräraha.
23407: oleville asukkaille. Lisäksi tästä tiestä var- Edellä mainittuun viitaten esitämme kun-
23408: masti muodostuu huomattava yhdys- ja mat- nioittaen,
23409: kailutie Kittilän ja Enontekiön kuntien vä-
23410: lillä. Tämä tietyö on ollut käynnissä työttö- eJttä Eduskunta ottaisi vuoden 1961
23411: myystyönä Puljun kylään saakka ja tutki- .tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23412: mustyö Puljusta Nunnaseen on nyt täysin kan määrärahan Tepaston-Puljun-
23413: suoritettu. Ottaen huomioon tien suuren Nunnasen maantutyön jatkamiSita var-
23414: merkityksen, olisi sen rakennustyötä kiireel- ten.
23415: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
23416:
23417: Vilho Väyrynen. Akseli Paarman.
23418: Olavi Lahtela. Toivo Friman.
23419:
23420:
23421:
23422:
23423: 78 E 844,/60
23424: 1498
23425:
23426: IV,635. - Ra.h.a.l N:o 525.
23427:
23428:
23429:
23430:
23431: Väyrynen ym.: Mäiirärahan osoittamisesta Rovaniemen--
23432: MeUauksen maantien rakentamista varten Ounasjoen itä-
23433: puoUtse.
23434:
23435:
23436: Eduskunnalle.
23437:
23438: Ounasjoen lansipuolella oleva maantie, huomattavasti laajenemaan. Kun nykyaikaista
23439: jonka kautta Rovaniemeltä on nykyisin lyhin liikennetarvetta vastaava maantie Rovanie-
23440: matka Muonioon ja Kilpisjärvelle, on jo vuo- meltä Ounasjokivartta pohjoiseen on suora-
23441: sikausia ollut huonossa kunnossa. Tietä tar- nainen välttämättömyys ja kun tiesuunta
23442: vitsevien, niin paikallisten ammattiliikennöit- Ounasjoen itäpuolelle jo on ratkaistu ja val-
23443: sijöiden · kuin turistienkin hartaasta odotuk- miiksi suunniteltu ainakin 20 km:n osalta,
23444: sesta huolimatta tällä tiellä ei ole suoritettu olisi rakennustöihin viipymättä ryhdyttävä.
23445: edes välttämättä tarvittavia peruskorjauksia. Edellä mainittuun viitaten anomme kun-
23446: Tutkimukset parempien liikenneyhteyksien nioittaen,
23447: luomiseksi ovat johtaneetkin siihen, että on
23448: aikaansaatava kokonansa uusi valtamaantie että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
23449: Rovaniemeltä pohjoiseen ja että se on raken- tulo- ja menoarvioon 20 m~1joonan
23450: nettava Ounasjoen itäpuolelle. Sitäpaitsi markan määrärahan Rovaniemen--
23451: suunnitellun tien vaikutuspiirissä on huo- Meltauksen maantien rakennustöiden
23452: mattava paikallinen asutus, joka sen jälkeen, aloittamista varle'n Ounasjoen itäpuo-
23453: kun tieyhteys on saatu aikaan, tulee vielä Zitse.
23454: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
23455:
23456: Vilho Väyrynen. Olavi Lahtela.. Akseli Pa.a.rm.a.n.
23457:
23458:
23459:
23460:
23461: '. :....
23462: 1499
23463:
23464: IV,636. - Ra.h.al. N:o 526.
23465:
23466:
23467:
23468:
23469: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta st'llan rakenta-
23470: mista varten Ounasjoen suun yli.
23471:
23472:
23473: Eduskunnalle.
23474:
23475: Rovaniemen kaupungista pohjoiseen ja suun yli on rakennettava silta ja sen jatkona
23476: itään suuntautuva liikenne kulkee nykyisin Koivusaaren kautta Sodankylän tielle vievä
23477: Ounaskosken ja Suutarinkorvan ahtaiden lyhykäinen maantie, jotka tulisivat palvele-
23478: siltojen kautta. Etenkin Suutarinkorvan maan Rovaniemen kaupungista pohjoiseen ja
23479: silta, joka on samassa tasossa rautatien itään suuntautuvaa liikennettä ja siten hel-
23480: kanssa, aiheuttaa päivittäin useita pitkiä ja pottaisivat sitä tungosta, joka päivisin val-
23481: joskus erittäin haitallisia liikenneseisauksia. litsee Ounasjoen ja Suutarinkorvan silloilla.
23482: Tilanne on jo vaikea ja on se jatkuvasti tule- Edellämainitun sillan, joka yhdistää Ou-
23483: massa yhä vaikeammaksi. Liikenneluvut, sen nasjoen länsirannan ja Koivusaaren, ja sii-
23484: suoritetut liikennelaskelmat osoittavat, ovat hen liittyvien tieosien rakentamiseen olisi
23485: kuuden vuoden kuluessa kasvaneet 2112 ker- ryhdyttävä mitä kiireellisimmin. Saatujen
23486: taisiksi ja ovat yhä vielä lisääntymässä. Lii- tietojen mukaan tehdyt suunnitelmat ovat
23487: kenteen kasvuun lähitulevaisuudessa tulee niin pitkällä, että alustaviin töihin voidaan
23488: vaikuttamaan myöskin se, että Ounasjoen itä- heti ryhtyä.
23489: puolelle rakennetaan uusi valtamaantie, jota Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23490: myöten koko OunaSjokilaakson ja ylisen Tor-
23491: nionlaakson liikenne vastaisuudessa tulee että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
23492: suuntautumaan. tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
23493: Asiantilan korjaamiseksi on suoritettu markan määrärahan -sillan rakenta-
23494: tutkimuksia ja tehty suunnitelmia. Tällöin mista varten Ounasjoen suun yli.
23495: on tultu siihen tulokseen, että Ounasjoen
23496: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
23497:
23498: Vilho Väyrynen. Akseli Pa.a.rm.an.
23499: Olavi Lahtela. Toivo Friman.
23500: 1000
23501:
23502: IV,637. - Ra.h.a.l. N:o 5~7.
23503:
23504:
23505: Vå.änä.nen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
23506: tuksiksi ja lainoiksi vesijohtolaitteiden rakentamiseen
23507: maaseudulla.
23508:
23509: Eduskunnalle.
23510: Riittävän ja hyvälaatuisen käyttöveden tällöin veden riittäyYys ja hyvä laatu voidaan
23511: saanti on viihtyisän ja terveydelliset vaati- taloudellisimmin turvata. Maaseudulla on ny-
23512: mukset täyttävän asumisen välttämätön edel- kyisin halua ja innostusta vesikysymysten
23513: lytys. Maanviljelys- ja kotitaloudessa vaiva- hoitamiseen, mutta puuttuu varoja harvan
23514: ton vedensaanti merkitsee myös varsin huo- asutuksen vuoksi suhteellisen kalliiksi tule-
23515: mattavaa työajan säästöä, ollen siten maa- vien vesihuoltolaitosten rakentamiseen. Kulu-
23516: talouden kannattavan harjoittamisen eräänä vanakin vuonna on valtion lainaa ja avus-
23517: edellytyksenä. Koko maaseutua ajatellen on tusta hakenut n. 550 vesihuoltoyhtymää ja
23518: merkittävä myös asutustaajamain oikein jär- yksityistä hakijaa, joiden hakemuksiin sisäl-
23519: jestetty vesihuolto, koska tällöin niiden mah- tyvien toteuttamattomien suunnitelmien yh-
23520: dollisuudet mm. teollisuustoiminnan kehittä- teiskustannusarvio nousi huomattavasti yli
23521: miseen huomattavasti lisääntyvät. 8 000 milj. mk:n. Kun jaettavana oli lainaa
23522: Vaikka maaseudun vesikysymyksen tärkeä ja avustusta yhteensä 240 milj. mk on sel-
23523: merkitys on viime vuosina usein tuotu julki, vää, että suurin osa suunnitelmista jäi to-
23524: on vesihuollon järjestely siellä vielä pahasti teuttamatta.
23525: kesken. Vielä noin % maalaiskuntien talouk- Vuoden 1961 valtion tulo- ja menoarvio-
23526: sista on vailla vesijohtoja. Erityisen haitalli- esityksessä on ehdotettu vesijohtojen ja vie-
23527: sesti on vallinneina kuivina kausina vaikut- märeiden rakentamisen edistämiseksi maaseu-
23528: tanut veden loppuminen kaivoista, sillä 96 % dulla 200 milj. mk:n määräraha lainoiksi ja
23529: maaseudun talouksista käyttää omasta tai 60 milj. mk:n määräraha avustuksiksi. Eh-
23530: naapurin kaivosta ·otettua pohjavettä. Maa- dotetut summat ovat täysin riittämättömät
23531: taloushallituksen vesiteknillisessä tutkimus- edellämainittujen tämänvuotisten laina- ·ja
23532: toimistossa suoritetut koko maan käsittävät avustushakemustenkin perusteella. Eduskunta
23533: laajat juomaveden tutkimukset ovat osoitta- esitti jo viime vuonna toivomuksen, että ko.
23534: neet, että maaseudulla käytetty juomavesi on määrärahoja olisi otettava riittävästi v. 1961
23535: monissa tapauksissa ala-arvoista ja terveydel- valtion tulo- ja menoarvioesitykseen, mutta
23536: lisesti vaarallista. Niinpä vain 1.4 tutkituista hallitus ei ole ottanut tätä toivomusta asian-
23537: vesinäytteistä on· ollut vapaata colibaktee- mukaisesti huomioon.
23538: reista. Yli puolet vesistä sisälsi rautaa enem- Edelläolevaan viitaten esitämme kunnioit-
23539: män kuin kansainväliset normit sallivat ja ta.vasti,
23540: putkistoa syövyttävää hiilihappoa oli yleisesti
23541: niin paljon, että se ilman suojatoimenpiteitä että Eduskunta ottaisi 40 miljoonan
23542: aiheuttaa mm. metallisten vesijohtoputkien markan määrärahan lisäykseksi 11 Pl.
23543: syöpymistä. XV: 26 momentille (avustukset vesi-
23544: Maaseudun vesikysymyksen parantamiseksi johtolaitteiden rakentamiseksi maaseu-
23545: olisi asianmukaisia vesihuoltolaitteita raken- dulle) ja 200 m~'lj. markan määrära-
23546: nettava huomattavasti nykyistä nopeammin. han lisäykseksi 19 Pl. II: 14 momen-
23547: Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yhteis- tille (lainat vesi- ja viemärijohtolait-
23548: ten vesihuoltolaitosten rakentamiseen, koska teiden rakentamiseen maaseudulle).
23549: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
23550:
23551: Hilja. Vli.ä:nä.nen. Eem.il Partanen. Marja. Lahti.
23552: Mauno Pohjonen. Aili Siiskonen. Artturi .rä.msen.
23553: Hannes Pa.aso. Veikko Savela..
23554: 1501
23555:
23556: IV,638. - B.ah.al. N: o 528.
23557:
23558:
23559:
23560:
23561: Väänänen ym:: Määrärahan osoittamisesta lisäeläkkeiksi
23562: eräille yksityisluontoisissa maataloudellisissa opp~'laitok
23563: sissa toimineille opettajme.
23564:
23565:
23566: Ed usku n nalle.
23567:
23568: Laeissa yksityisluontoisten maatalous-, koti- äärimmäisen vaikeaan taloudelliseen asemaan,
23569: talous- ja kotiteollisuusoppilaitosten valtion- jota niukka ylimääräinen eläke ei ole voi-
23570: avustuksista (lait n:ot 255, 256 ja 257 - nut paljoakaan huojentaa. Tämän vuoksi he
23571: § 5 a - 20. 6. 52) säädetään, että oppilai- ovatkin tehneet anomuksia eläkkeittensä ko-
23572: tokset saavat avustusta 75 sadalta opettajien rottamiseksi, mutta vähin tuloksin.
23573: eläkkeiden suorittamista varten. Tämä sää- Kun mielestämme ylimääräistä eläkettä
23574: dös koskee luonnollisesti vain niitä opettajia, nauttivien yksityisluontoisten maataloudellis-
23575: jotka siirtyvät eläkkeelle lain voimaantulon ten oppilaitosten opettajien eläkkeet ovat
23576: jälkeen. jääneet kohtuuttoman pieniksi, esitetään kun-
23577: Näinollen on ymmärrettävää, että ennen nioittavasti,
23578: sanottua päivää opetustoimensa jättäneet
23579: opettajat ovat tunteneet joutuneensa syrjäy- että Eduskunta ottaisi 16 Pl. II lu-
23580: tettyyn asemaan, kun heille on voitu myön-. vun 2 momentilla olevaan määrära-
23581: tää vain ylimääräinen eläke. Kuitenkin on haan 4 071 400 markan lisäyksen, jotta
23582: tässä tapauksessa enimmäkseen ollut kysymys yksityisluontoisten maataloudellisten
23583: opettajista, jotka ovat suorittaneet uranuur- oppilaitosten ennen 27 päivää kesä-
23584: tajan työtä maataloudellisen opetustoiminnan knuta 1952 eläkkeelle siirtyneille opet-
23585: alalla. Monet niistä, jotka vielä ovat naut- tajille voitaisiin maksaa lisäeläkettä,
23586: timassa ylimääräistä eläkettä, ovat olleet yli niin että heidän eläkkeensä yhteensä
23587: neljäkymmentä vuotta sellaisissa tehtävissä, muodostaisivat 75 sadalta vastaavien
23588: jotka nykyisin oikeuttavat lainmukaiseen opettajatehtävien hoitaj~'lle nykyisin
23589: eläkkeeseen. Erikoista mielipahaa tämä on perustein myönnettävistä eläkkeistä.
23590: aiheuttanut niille, jotka ovat joutuneet
23591: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1960.
23592:
23593: Hilja 'V'åä.nänen. Impi Lukkarinen.
23594: Matti Mattila. Marja Lahti.
23595: Mauri Seppä. Antti J. B.antamaa.
23596: Eino Uusitalo. Anni Flinck.
23597: Armi Hosia. Meeri Kalavainen.
23598: Saara Forsius. Eemil Partanen.
23599: Aili Siiskonen. Tahvo B.önkkö.
23600: 1502
23601:
23602: IV,639. - Rah.al. N:o 529.
23603:
23604:
23605:
23606:
23607: Asvilt ym.: Määräralta1tJ, osoittamisesta lasten maalle siirron
23608: tukemiseen.
23609:
23610:
23611: Eduskunnalle.
23612:
23613: Yhä yleisemmäksi on tullut käsitys siitä, Nykyinen hallitus jatkaa samaa epäsosiaa-
23614: että kesävirkistyksen antaminen lapsille on lista linjaa. Se ei ole varannut sanottuun
23615: tärkeä sosiaalinen toimenpide. Tämä kiista- tarkoitukseen ed~s pientäkään määrärahaa.
23616: ton tosiasia käsitettiin meilläkin sodan jäl- Asian tärkeyteen katsoen olisi eduskunnan
23617: keen, mistä kauniina ilmauksena oli se, että korjattava tämä valitettava virhe.
23618: valtio alkoi avustaa kaupunkien ja asutus· Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
23619: keskuksien vähävaraisten lasten maalle siir-
23620: toa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
23621: Tämä myönteinen kehitys kuitenkin pysäh- tulo- ja menoarvioon 10 000 000 mar-
23622: tyi jo v. 1950, kun hallitus jätti talousarvio- kan määrärahan lasten maalle siirron
23623: esityksestään ko. avustusmäärärahan pois. tukemiseen.
23624: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
23625:
23626: Toivo Asvik. Siiri Lehmonen.
23627: Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
23628: 1503
23629: IV,640. - Ra.h.al. N:o 530.
23630:
23631:
23632:
23633:
23634: A.svik ym.: Mäiirärri/w,n osoittamisesta vesivoimalaitostöiden
23635: aloittamiseksi Nurmonjoen yläjuoksulle.
23636:
23637:
23638: Eduskunnalle.
23639:
23640: Etelä-Pohjanmaalla esiintyy jatkuvasti voimalaitoksen rakentaminen Kyrön- ja Nur-
23641: työttömyyttä. Siitä on seurauksena, että osa monjoen yläjuoksulle tulisi kiireellisesti aloit-
23642: väestöä siirtyy yhä enenevässä määrin työn- taa. Riittävän sähköenergian turvaaminen
23643: hakuun ulkomaille tai toisille paikkakunnille. luo perustan alueen teollistamiselle.
23644: Joko tilapäisesti tai pysyvästi Ruotsiin muut- Nurmonjokeen rakennettavaa sähkövoima-
23645: taneiden määrä lasketaan tuhansissa. Ensi laitosta varten suunnitelmat ovat valmiina.
23646: talvikautena työttömyyttä esiintyy vielä run- Samassa yhteydessä rakennettavaksi suunni-
23647: saasti. On myös odotettavissa, että muualla teltu 350 ha:n laajuinen vedensäännöstely-
23648: ansiotyössä olevista huomattava osa joutuu allas pelastaisi vielä 2 600 ha viljelysmaata
23649: palaamaan talveksi kotipitäjiinsä. tulvien tuhoilta, mikä myös helpottaisi vastai-
23650: Valtion ja kuntien toimesta järjestetyt suudessa työttömyystilannetta.
23651: työttömyystyöt eivät ole riittäneet, vaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23652: useita satoja työttömiä on työhön sijoitta-
23653: matta. Olisi edullista, että työvoima ohjat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
23654: taisiin valtion tulo- ja menoarvioon otettujen tulo- ja menoarvioon 50 000 000 mar-
23655: määrärahojen turvin vapaisiin töihin kotiseu- kan määrärahan vesivoimalaitostöiden
23656: dun työkohteisiin. Pysyvien työtilaisuuksien aloittamiseksi Nurmonjoen yläjuok-
23657: luomiselle on mahdollisuuksia. Esim. vesi- sulle.
23658: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
23659:
23660: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
23661: 1604
23662:
23663: IV,641. - Ra.h.al. N: o 531.
23664:
23665:
23666:
23667:
23668: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan postiauto-
23669: varikkorakennuksen suunnittelu- ja rakennustöiden aloit-
23670: tamista varten.
23671:
23672:
23673: Eduskunnalle.
23674:
23675: Posti- ja lennätinlaitoksen Vaasan auto- ole käytettävissään pesu- ja rasvauspaikkaa,
23676: varikon on huollettava ja korjattava nykyi- vaikka tällaiseen huoltoon joutuu päivittäin
23677: sin 73 autoa ja erilaisia perävaunuja, joten parisenkymmentä ajoneuvoa. Varikon toimin-
23678: oman kaluston kokonaismäärä nousee 79 ajo- nan tapahtuessa postitalon yhteydessä sillä
23679: neuvoon. Tämän lisäksi joudutaan varikolla ei ole käytettävissään minkäänlaista piha-
23680: huoltamaan Helsingistä, Turusta ja Tampe- aluetta, mikä kuitenkin autoliikenteen ja
23681: reelta tulevat linja-autot, jotka yöpyvät Vaa- korjauksen kyseessä ollen olisi aivan välttä-
23682: sassa. Autovarikon kalustoa on jouduttu si- mätöntä. Henkilökunnan käytettäviSI'Iä ei ole
23683: joittamaan myös maakuntaan, jossa se pal- tarkoituksenmukaisia puku- ja pesuhuoneita,
23684: velee alueen · puhelin- ja postiliikennettä. joten tilat eivät ole nykyisen sosiaalisen lain-
23685: Koko varikkoalueen kaluston perushuollot ja säädännön edellyttämiä. Varikon käyttöön
23686: korjaukset tehdään Vaasassa käyttäen vaih- on jouduttu vuokraamaan 8 autopaikkaa, joi-
23687: tovaunusysteemiä, mikäli ahtaat korjaustilat den vuokrasuhteen jatkuvuus on epävarmaa
23688: ovat sen sallineet. Toisaalta tilojen ahtaus on ja aiheuttaa tarpeettomia lisäkustannuksia.
23689: rajoittanut vaunumäärää, joten tälläkin het- Vaasaan rakennettavan postiautovarikko-
23690: kellä varikolla on puutetta kuljetuskalus- rakennuksen saanti on välttämätöntä, jotta
23691: tosta. posti- ja lennätinlaitoksen käytössä varikolla
23692: Nykyisin automäärän korjauksessa on jou- oleva erittäin huomattavaa pääomaa edus-
23693: duttu käyttämään ulkopuolisia korjaamoita, tava autokalusto voitaisiin huoltaa ja hoitaa
23694: koska omat tilat ovat olleet liian ahtaat. liikennekelpoisena. Vaasan posti- ja lennätin-
23695: Tästä on aiheutunut vaikeuksia vaunujen konttori on liikenteeltään eräs maamme suu-
23696: käyttötarpeen tyydyttämisessä. Varikon 101 rimpia, sanomalehtipostin kuljetuksessa toi-
23697: ajoneuvoa varten on käytettävissä n. 800 m2 sella sijalla, ulko- ja kotimaan postin kul-
23698: autotiloja ja n. 280 m2 varasto- ja työtiloja. jetus on lisääntymässä.
23699: Tilojen väheneminen johtuu valtion puhelin- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
23700: keskuksen siirtämisestä postitalon yhteyteen
23701: ja siitä, että sen käyttöön oli luovutettava että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
23702: n. 350 m2. Siirto oli puhelinliikenteen hoi- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23703: tamisen kannalta välttämätön, joten ratkai- kan suuruisen määrärahan Vaasan
23704: sussa ei ollut valinnan varaa. Varikolla on postiautovarikkorakennuksen suunnit-
23705: nyt varsinaisia korjaus- ja huoltopaikkoja telu- ja rakennustöiden aloittamista
23706: vain 5, mikä on aivan liian vähän kalusto- varten.
23707: määrään verrattuna. Samaten varikolla ei
23708: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
23709:
23710: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
23711: 1505
23712:
23713: IV,642. - Rah.al. N: o 532.
23714:
23715:
23716:
23717:
23718: Asvik ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntouttamislaitoksen
23719: rakentamisen aloittamiseksi Vaasan kaupunkiin.
23720:
23721:
23722: E d u s k u n n a 11 e.
23723:
23724: Lapsihalvauksen hoidossa on tärkeätä tau- alueelta. Laitos tulisi olemaan n. 7 000 m3: n
23725: tiin sairastuneiden ja halvaantuneiden kun- suuruinen ja n. 50 hoitopaikkaa käsittävä.
23726: touttamishoidon järjestäminen. Lapsihalvaus- Tarvittavilla hoitovälineillä varustettuna se
23727: epidemioiden seurauksena on maassamme tulisi maksamaan yhteensä n. 50-60 milj.
23728: useita satoja henkilöitä, jotka pitäisi kiireel- mk.
23729: lisesti saada kuntouttamishoitoon. Hoitopai- Koska mainitun kuntouttamislaitoksen ra-
23730: koista on kuitenkin erittäin suuri puute. Tä- kentaminen olisi omiaan osaltaan poistamaan
23731: män vuoksi hoitopaikkoja pitäisi välttämättä erään suuren puutteen maamme sairaalajär-
23732: ja kiireellisesti saada lisää sitäkin suurem- jestelmästä ja koska laitos saataisiin raken-
23733: malla syyllä, koska kuntouttamislaitokset ei- netuksi invaliidijärjestön toimesta, olisi val-
23734: vät palvelisi vain lapsihalvauksen, vaan myös tiolla mielestämme täysi syy tukea mainitun,
23735: muiden sairauksien, mm. teollisuuden työ- koko kansan terveydelle ja työkyvyn säilyt-
23736: tapaturmien uhrien jälkihoitoa ja kuntoutta- tämiselle ensiarvoisen tärkeän laitoksen ai-
23737: mista. kaansaamista myöntämällä sen rakennuskus-
23738: Vaasan kaupunki sijaitsee vanhan lapsihal- tannusten peittämiseksi valtionavustusta.
23739: vausepidemian keskuksessa. Kaupunki olisi- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
23740: kin erittäin sopiva kuntouttamislaitoksen si-
23741: joituspaikaksi lähinnä rannikkoseudun ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1961
23742: Pohjois-Suomen kuntouttamislaitoksen tar- tulo- ja menoarvioon 20 000 000 mar-
23743: vetta silmällä pitäen. Vaasan kaupunki on kan suuruisen määrärahan kuntoutta-
23744: varannut kuntouttamislaitosta varten tarvit- mislaitoksen rakentamisen aloittamista
23745: tavan alueen Korkeamäen uudelta asunto- varten Vaasan kaupunkiin.
23746: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
23747:
23748: Toivo Asvik. Aleksi Kiviaho. Nestori Nurminen.
23749:
23750:
23751:
23752:
23753: 74 E 644/60
23754: VALTIOPÄIVÄT
23755: 1960
23756:
23757: LIITTEET
23758: IV
23759: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN
23760: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT LAKIALOITTEET
23761:
23762:
23763:
23764:
23765: HELSINKI 1961
23766: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
23767:
23768:
23769: 75 E 15/61
23770: j
23771: j
23772: j
23773: j
23774: j
23775: j
23776: j
23777: j
23778: j
23779: j
23780: j
23781: j
23782: j
23783: j
23784: j
23785: j
23786: j
23787: Lakialoitteita, jotka koskevat valtion viran tai toimen haltijain
23788: palkkausta, valtion eläkkeiden tarkistamista sekä tulo- ja
23789: omaisuusverolain väliaikaista muuttamista.
23790: j
23791: j
23792: j
23793: j
23794: j
23795: j
23796: j
23797: j
23798: j
23799: j
23800: j
23801: j
23802: j
23803: j
23804: j
23805: j
23806: j
23807: j
23808: j
23809: j
23810: j
23811: j
23812: j
23813: j
23814: j
23815: j
23816: j
23817: j
23818: 1511
23819:
23820: IV,643.- Lak.al. N:o 128.
23821:
23822:
23823:
23824:
23825: Uoti ym.: Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen haltijain
23826: palkkauksesta annetun lain muuttamisesta.
23827:
23828:
23829: E d u s k u n n a 11 e.
23830:
23831: Valtion virkamiespalkkausten järjestelyssä korotuksista monen kuukauden osalta ja käsi-
23832: on viime vuosina pyritty seuraamaan ylei- tyksemme mukaisesti virkamiespalkoista pää-
23833: sillä työmarkkinoilla tapahtuvia ansiotason tettäessä olisi otettava huomioon koko varain-
23834: muutoksia. Tämän vuoksi ja kun palkat hoitovuosi olisi palkkojen tarkistus toteutet-
23835: yleisillä työmarkkinoilla viimeksi solmittujen tava tammikuun 1 päivästä 1960 lukien.
23836: työehtosopimusten vaikutuksesta ovat merkit- Ehdotamme virkamiespalkkoja edellä esite-
23837: tävästi nousseet olisi myös virkamiespalkkoja tyt näkökohdat huomioon ottaen korotetta-
23838: korotettava. vaksi tammikuun 1 päivästä 1960 lukien
23839: Virkamiespalkkoja järjesteltäessä on kui- 4.5 prosentilla kuitenkin siten, että pienin
23840: tenkin syytä erityisesti kiinnittää huomiota kuukausipalkan korotus tulisi olemaan 2 250
23841: niihin muutoksiin, joita on tapahtunut elin- markkaa. Korotus olisi toteutettava muutta-
23842: kustannuksissa. Tällöin on todettava, että malla valtion viran tai toimen haltijain palk-
23843: peruselintarvikkeitten hinnoissa on tapahtu- kauksesta annetun lain 3 ja 6 §: ää, jolloin
23844: nut nousua, joka on merkinnyt palkkaluoki- korotetut palkkaukset muodostaisivat virka-
23845: tuksen alapäähän sijoitetulle virkamiehistölle miespalkkausten uuden perustason.
23846: huomattavaa elintason laskua, joka olisi py- Tässä esityksessä tarkoitetusta virkamies-
23847: rittävä kompensoimaan. Tämän vuoksi olisi palkkausten korottamisesta sekä siitä johtu-
23848: virkamiespalkkoja korotettaessa turvattava vista tai sen mukaisesti suoritettavaksi ehdo-
23849: pienipaikkaisen virkamiehistön asema markka- tettavista eläkkeiden, valtionapujen ja eräi-
23850: määräisellä vähimmäiskorotuksella. den muiden suoritusten järjestelyistä aiheu-
23851: Kun viime vuosina virkamiespalkkoja on tuvat menonlisäykset olisi huomioitava edus-
23852: korotettu huomattavasti myöhäisemmästä kunnalle annetussa lisämenoarvioesityksessä.
23853: ajankohdasta lukien kuin mistä alkaen yksi- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
23854: tyisoikeudellisessa työsuhteessa valtioon ja
23855: yksityisiin työnantajiin olevat henkilöt ovat että Eduskunta hyväksyisi seuroo-
23856: saaneet palkkoihinsa korjauksen ja virka- van lakiehdotuksen:
23857: miehistö näin ollen on jäänyt osattomaksi
23858:
23859:
23860:
23861: Laki
23862: valtion Viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun lain muuttamisesta.
23863: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion viran tai toimen haltijain palk-
23864: kauksesta 22 päivänä joulukuuta 1942 annetun lain 3 § :n 1 momentti ja 6 § :n 1 mo-
23865: mentti, sellaisina kuin ne ovat 14 päivänä kesäkuuta 1958 annetussa laissa (266/58),
23866: näin kuuluviksi:
23867:
23868: 3 §. virat ja toimet asetuksella tulo- ja meno-
23869: Viran tai toimen vastuullisuuden ja työ- arvion rajoissa palkkausluokkiin, joissa pe-
23870: määrän sekä siihen vaadittavan taidon ja ruspalkan ja ikälisien määrä vuodessa on:
23871: kyvyn mukaan määrätään peruspalkkaiset
23872: 1512 IV,643. - Valtion viran tai toimen haltijain palkkaus.
23873:
23874: 1 k ä lisä\
23875: Palkkaus- Peruspalkka Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides
23876: luokka mk mk mk mk mk mk
23877: 1 ••• 0 .. 0 ••• 0 0. 0. 266100 11100 11400 11700 12000 12 600
23878: 2 0 •••• 0. 0 •• 0 ••• 277 200 11400 11700 12000 12 600 13 500
23879: 3 •••• 0 ••••• 0 •• 0 288 600 11700 12000 12 600 13500 13 800
23880: 4 ••• 0 •••••••••• 300 300 12000 12 600 13 500 13800 14700
23881: 5 • 0 ••• 0 •••••••• 312 300 12 600 13 500 13 800 14700 15 300
23882: 6 ••• 0. 0 •••••• 0. 324 900 13 500 13 800 14700 15 300 15 900
23883: 7 •• 0 0 ••••••••• 0 338 400 13 800 14700 15 300 15 900 16500
23884: 8 ••• 0 •••••••••• 352 200 14700 15300 15 900 16 500 17400
23885: 9 • 0 •• 0 0 •• 0 ••••• 366 900 15 300 15 900 16 500 17 400 17 700
23886: 10 • 0 0. 0 0 •• 0. 0. 0. 382 200 15 900 16 500 17 400 17 700 18 600
23887: 11 •••••••••• 0 •• 0 398100 16 500 17 400 17700 18 600 19 500
23888: 12 •• 0 ••• •.• 0 •• 0 •• 414 600 17 400 17 700 18 600 19 500 19 800
23889: 13 0 ••••••••••••• 432 000 17 700 18 600 19 500 19 800 21000
23890: 14 0 ••• 0. 0 0 0 0 •••• 449 700 18 600 19500 19 800 21000 21900
23891: 15 0 •••• 0 ••• 0 ••• 0. 468 300 19 500 19 800 21000 21900 23100
23892: 16 •••••••••• 0. 0 0 487 800 19 800 21000 21900 23100 24600
23893: 17 •••• 0 0 •• 0. 0 •• 0 507 600 21000 21900 23100 24600 26700
23894: 18 0 ••• 0 •••• 0 •• 0. 528 600 21900 23100 24600 26 700 30600
23895: 19 0 0. 0. 0 •• 0 0. 0. 0 550500 23100 24600 26700 30600 33 600
23896: 20 .............. 573 600 24600 26700 30600 33 600 35100
23897: 21 ••• 0 •••••••• 0 0 598 200 26700 30600 33 600 35100 36000
23898: 22 • 0 0 •••••••••• 0 624 900 30600 33600 35100 36000 36 700
23899: 23 .............. 655 500 33 600 35100 36000 36 700 38300
23900: 24 0 •••• 0 0 ••••••• 689100 35100 36 000 36700 38300 39800
23901: 25 ••••• 0 0 •••••• 0 724200 36000 36700 38300 39800 41700
23902: 26 • 0 •••••••••• 0. 760200 36 700 38300 39800 41700 46100
23903: 27 ............. ., 796 900 38 300 39 800 41700 46100 51700
23904: 28 ••••••••• 0 •••• 835 200 39 800 41700 46100 51700 57000
23905: 29 •• 0 ••••••••••• 875 000 41700 46100 51700 57000 62400
23906: 30 • 0 0 ••••••••• 0. 916 700 46100 51700 57 000 62400 68100
23907: 31 .............. 962 800 51700 57000 62400 68100 76100
23908: 32 0 0 •••••••••••• 1014 500 57 000 62400 68100 76100 83400
23909: 33 •••• 0 ••••••••• 1071500 62400 68100 76100 83400 92200
23910: 34 .............. 1133 900 68100 76100 83400 92 200 101900
23911: 35 .............. 1202 000 76100 83400 92200 101900 109400
23912: 36 .............. 1278100 83400 92200 101900 109400 115 700
23913: 37 0 ••••••••••••• 1361500 92 200 101900 109 400 115700 117 200
23914: 38 ••••••••• 0 0. 0. 1453 700 101900 109 400 115 700 117 200 118 800
23915: 39 .............. 1555 600 109 400 115 700 117 200 118 800 120700
23916: 40 .............. 1665 000 115 700 117 200 118 800 120 700 122 300
23917: 41 .............. 1780700 117 200 118 800 120700 122300 123 500
23918: 42 .............. 1897 900 118 800 120700 122 300 123 500 125 700
23919: 43 .............. 2 016 700 120700 122 300 123 500 125 700 127 000
23920: IV,643. - Uoti ym. 1513
23921:
23922: 6 §. muspalkkaluokkiin, joissa vuotuinen sopimus-
23923: Sopimuspaikkaiset virat ja toimet määrä- palkka on seuraava:
23924: tään tulo- ja menoarvion rajoissa eri sopi-
23925: Soplmuspalkka· Sopimuspalkka Soplmuspalkka· Sopimuspalkka
23926: luokka mk luokka mk
23927: 1 • 0 ••••••• 0 •••••• 956100 13 ............... . 1896 000
23928: 2 ••••••••• 0 ••• 0. 0 1000 600 14 2 016 200
23929: 3 •••••• 0 ••••• 0 0 •• 1049 600 15 2137 900
23930: 4 •••• 0. 0 ••• 0 •••• 0 1104100 16 2 261000
23931: 5 • 0. 0 •••••• 0 0 •••• 1164100 17 2384 900
23932: 6 ••••••••••••••• 0 1229 200 18 2509 000
23933: 7 0 0 ••• 0 ••••••• 0. 0 1300100 19 2 635 500
23934: 8 0 0 0 •••••• 0. 0 •• 0. 1379 200 20 2 762700
23935: 9 ••••••••••••• 0 •• 1465 400
23936: 10 0 •••• 0 •••••••• 0. 1560 500
23937: 11 0 0 0 ••• 0 ••• 0. 0. 0 0 1665 200 Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä tammi-
23938: 12 • 0 0 0. 0 ••••• 0 •••• 1777 500 kuuta 1960 lukien.
23939: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1960.
23940:
23941: Olli J. Uoti. Impi Lukkarinen. Martta Salmela-.Tårvinen.
23942: H. Törmä. Aili Siiskonen. A. Simonen.
23943: Vappu Heinonen. Urho Kulovaara. Vilho Turunen.
23944: 1514:
23945:
23946: IV,644. - Lak.al. N:o 129.
23947:
23948:
23949:
23950:
23951: Lähteenmäki ym.. : Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen
23952: haltijain palkkauksesta annetun lain muuttamisesta.
23953:
23954:
23955: E d u s k u n n a 11 e.
23956:
23957: Valtioneuvosto on 6 pa1vana syyskuuta palkkajärjestelyä parhaillaan toteutetaan
23958: 1956 tehnyt periaatepäätöksen siitä, että jos Suomen Kaupunkiliiton suosituksen poh-
23959: palkat yleisillä työmarkkinoilla yleisesti nou- jalla, joka merkitsee keskimäärin 3.3-3.4
23960: sevat joko indeksikorotuksista johtuen tai prosentin korotusta.
23961: jostakin muusta syystä, valtioneuvosto ryh- Kuten muissakin maissa on Suomessakin
23962: tyy toimenpiteisiin virkamiesten palkkauksen havaittavissa, että ansiotasossa tapahtuu
23963: vastaavaksi tarkistamiseksi. Virkamiesten yleisillä työmarkkinoilla jatkuvasti liuku-
23964: palkkauksen pysyttämiseksi yleisen palkka- mista, jonka määrää ei voi todeta työehto-
23965: kehityksen tasalla säädettiin tämän periaate- sopimuksien perusteella. Jotta virkamiesten
23966: päätöksen mukaisesti vuonna 1958 laki eräi- palkkauksen järjestelyissä voitaisiin entistä
23967: den suoritusten maksamisesta elinkustannus- tarkemmin seurata yleisen ansiotason kehi-
23968: indeksin perusteella tarkistettuina (170/58) tystä, olisi hallituksen suoritettava tutkimu~
23969: sekä vuonna 1959 laki eräiden suoritusten siitä, mitä korjauksia ansiotason liukuminen
23970: maksamisesta vuodelta 1959 (233/59). Näi- mahdollisesti edellyttäisi virkamiesten palk-
23971: den lakien perusteella on valtion virkamies- kauksessa ja miten se olisi virkamiesten palk-
23972: ten palkat maksettu korotettuina siitä perus- kauksen järjestelyissä otettava huomioon.
23973: tasosta, joka sisältyy valtion viran tai toi- Yleisillä työmarkkinoilla on työaikaa ylei-
23974: men haltijain palkkauksesta annetun lain 3 sesti lyhennetty sopimuspoliittisin toimenpi-
23975: ja 6 §:ään, sellaisina kuin ne ovat 14 päi- tein siten, että työviikko on lyhentynyt 47
23976: vana kesäkuuta 1958 annetussa laissa tunnista 45 tuntiin ja kolmiviikkoinen työ-
23977: (266/58). aika 141 tunnista 135 tuntiin. Kun työaika-
23978: Kuluvaa vuotta koskevissa työehtosopimuk- lain alaisten valtion virkamiesten työaika on
23979: sissa on yleisillä työmarkkinoilla myönnetty pysytetty ennallaan, olisi hallituksen välit-
23980: palkkoihin 3.0-3.5 prosentin peruskorjaus, tömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vastaavan
23981: joka yleensä on tullut voimaan vuoden alusta työajan lyhentämisen toteuttamiseksi myös
23982: tai alkukuukausien aikana. Solmittuihin työ- heidän osaltaan.
23983: ehtosopimuksiin sisältyy palkkojen yleisko- Ottaen huomioon edellä esitetyt näkökoh-
23984: rotuksen lisäksi korvaus arkipyhistä, joka dat olisi valtion virkamiesten palkkaus koro-
23985: korottaa ansiotasoa 0.5-0.8 prosentilla. tettava nykyisin maksettavista määristä 1
23986: Paitsi tätä ns. arkipyhäkorvausta on työeh- päivästä tammikuuta 1960 lähtien 3.5 pro-
23987: tosopimuksissa eräitä muitakin lisämääräyk- sentilla kuitenkin vähintään 1500 markalla
23988: siä, joiden vaikutusta työntekijöiden ja toi- kuukaudessa. Korotus olisi toteutettava val-
23989: mihenkilöiden ansioihin on vaikea ennakolta tion viran tai toimen haltijain palkkauksesta
23990: täsmällisesti arvioida, mutta jo nyt selvästi annetun lain 3 ja 6 §: ää muuttamalla, jol-
23991: todettavien tekijöiden ansiotasoa korottava loin korotetut palkat muodostaisivat virka-
23992: vaikutus on 3.5--4.3 prosenttia. Myös val- miesten palkkauksen uuden perustason.
23993: tion työntekijäin palkkoja on järjestelty Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23994: korotuksen ollessa samansuuruinen kuin yk- kunnioittaen,
23995: sityisten työnantajien palveluksessa olevien
23996: saama korotus. Lisäksi on huomattava, että että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23997: kaupunkien ja kauppaloiden virkamiesten van lakiehdotuksen:
23998: IV,644. - Lä.hteenmll.ki ym. 1515
23999:
24000: Laki
24001: valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun lain muuttamisesta.
24002: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion viran tai toimen haltijain palk-
24003: kauksesta 22 päivänä joulukuuta 1942 annetun lain 3 §: n 1 momentti ja 6 §: n 1 mo-
24004: mentti, sellaisina kuin ne ovat 14 päivänä kesäkuuta 1958 annetussa laissa (266/58),
24005: näin kuuluviksi:
24006:
24007: 3 §. virat ja toimet asetuksella tulo- ja menoar-
24008: Viran tai toimen vastuullisuuden ja työ- vion rajoissa palkkausluokkiin, joissa perui;!-
24009: määrän sekä siihen vaadittavan taidon ja palkan ja ikälisien määrä vuodessa on:
24010: kyvyn mukaan määrätään peruspalkkaiset
24011: Ikälisät
24012: Palkkaus- Peruspalkka Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs VIides
24013: luokka mk mk mk mk mk mk
24014: 1 0 ••• 0 ••• 0 •• 0 •• 257100 11100 11400 11700 12000 12 600
24015: 2 0 ••••••• 0 ••••• 268 200 11400 11700 12 000 12 600 13 500
24016: 3 ••• 0 •••••••• 0. 279 600 11700 12000 12 600 13500 13800
24017: 4 ••••••• 0 •• 0 ••• 291300 12000 12 600 13 500 13800 14700
24018: 5 ••••••••••• 0. 0 303 300 12600 13 500 13 800 14700 15 300
24019: 6 ••• 0 0 •••• 0 •••• 315 900 13 500 13 800 14700 15 300 15900
24020: 7 .............. 329 400 13 800 14700 15 300 15 900 16500
24021: 8 •• 0 ••••••• 0. 0. 343 200 14700 15 300 15 900 16 500 17 400
24022: 9 •• 0. 0 ••••• 0 •• 0 357 900 15 300 15 900 16 500 17 400 17700
24023: 10 •• 0. 0 ••••••••• 373 200 15 900 16 500 17 400 17 700 18 600
24024: 11 •• 0 •••••• 0 •• 0. 389100 16 500 17 400 17 700 18 600 19500
24025: 12 •••••••• 0. 0 ••• 405 600 17 400 17 700 18 600 19 500 19800
24026: 13 •••••• 0. 0. 0 0. 0 423 000 17 700 18 600 19 500 19800 21000
24027: 14 0 •••••• 0 •••••• 440 700 18 600 19 500 19 800 21000 22200
24028: 15 • 0 ••••••• 0. 0 •• 459 300 19 500 19 800 21000 22200 24000
24029: 16 • 0 •• 0 ••••••• 0 0 478 800 19 800 21000 22 200 24000 25 500
24030: 17 •••• 0. 0. 0 ••••• 498 600 21000 22200 24000 25 500 27 600
24031: 18 •• 0 ••••• 0 •• 0 •• 519 600 22 200 24000 25 500 27 600 30300
24032: 19 ••• 0. 0 ••• 0. 0 •• 541800 24000 25 500 27 600 30300 33300
24033: 20 •• 0 •••••••• 0 0 0 565 800 25 500 27 600 30300 33 300 34800
24034: 21 ••••••••••••• 0 591300 27 600 30 300 33 300 34800 35 700
24035: 22 ••• 0 •••••••••• 618 900 30 300 33 300 34800 35 700 36300
24036: 23 ••••••••••• 0. 0 649 200 33300 34800 35 700 36 300 37 800
24037: 24 •••• 0. 0 0 •• 0 ••• 682 500 34800 35 700 36 300 37 800 39 600
24038: 25 ••••••••••• 0 •• 717 300 35 700 36 300 37 800 39 600 41100
24039: 26 ••• 0 •••••••• 0. 753 000 36 300 37 800 39 600 41100 45 600
24040: 27 ••••••• 0 0 ••••• 789 300 37 800 39 600 41100 45 600 51300
24041: 28 ••••••• 0. 0 ••• 0 827100 39 600 41100 45 600 51300 56 700
24042: 29 • 0. 0 •• 0 ••••••• 866 700 41100 45 600 51300 56 700 61800
24043: 30 •• 0 •••• 0 •• 0 0 0 0 907 800 45 600 51300 56 700 61800 67 200
24044: 31 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 953 400 51300 56 700 61800 67 200 75 600
24045: 32 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1004 700 56 700 61800 67200 75 600 82 500
24046: 33 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0. 1061400 61800 67 200 75 600 82 500 91200
24047: 34 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1123 200 67 200 75 600 82 500 91200 101100
24048: 35 •• 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 1190 400 75 600 82 500 91200 101100 108 300
24049: 76 E 15/61
24050: 1516 IV,644. - Valtion viran tai toimen haltijain palkkaus.
24051:
24052: Ikälisät
24053: Palkkaus- Peruspalkka Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Viides
24054: luokka mk mk mk mk mk mk
24055: 36 ••• 0. 0 •• 0 ••••• 1266 000 82 500 91200 101100 108 300 114 600
24056: 37 • 0 •••••• 0 0 •••• 1348 500 91200 101100 108 300 114 600 116100
24057: 38 • 0 •• 0 0 0 ••••••• 1439 700 101100 108 300 114 600 116100 117 600
24058: 39 •• 0. 0 0 •• 0 •• 0 •• 1540 800 108 300 114 600 116100 117 600 119 400
24059: 40 •••••• 0 0 •••••• 1649100 114 600 116100 117 600 119 400 121200
24060: 41 •• 0 ••••• 0 •• 0 •• 1763 700 116100 117 600 119 400 121200 122 400
24061: 42 ••• 0 •• 0 •••• 0 •• 1879 800 117 600 119 400 121200 122 400 124 500
24062: 43 •• 0 •••••• 0 •• 0 0 1997 400 119 400 121200 122 400 124 500 125 700
24063: -------------- --------------
24064: 6 §. Soplmuspalkka· Sopimuspalkka
24065: luokka mk
24066: Sopimuspaikkaiset virat ja toimet määrä- 11 ..................... . 1649 280
24067: tään tulo- ja menoarvion raJoissa eri sopi- 12 ..................... . 1760 460
24068: muspalkkaluokkiin, joissa vuotuinen sopimus- 13 ..................... . 1877 880
24069: palkka on seuraava: 14 ..................... . 1996 860
24070: Sopimuspalkka- Sopimuspalkka
24071: 15 ..................... . 2117 400
24072: luokka mk
24073: 1 .................... .. 946 980 16 ..................... . 2 239 380
24074: 2 991080 17 2 362 080
24075: 3 1039 560 18 2 485 020
24076: 4 1093 560 19 2 610 300
24077: 5 1152 960 20 2 736240
24078:
24079: 6 1217 460
24080: 7 1287 720
24081: 8 1366 020
24082: 9 1451400 Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä tammi-
24083: 10 1545 540 kuuta 1960 lukien.
24084:
24085: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1960.
24086:
24087: Olavi Lähteenmäki. Harras Kyttä. Grels Teir.
24088: 1517
24089:
24090: IV,645. - Lak.al. N: o 130.
24091:
24092:
24093:
24094:
24095: Kyttä ym..: Ehdotus laiksi valtion eläkkeiden tarkistamisesta.
24096:
24097:
24098: E d u s k u n n a ll e.
24099:
24100: Valtion peruspalkkaisen viran tai toimen on kullakin kerralla säädetty eri laki. Näi-
24101: haltijan täyden eläkkeen määrä on virka- den la:kien nojalla on aikaisempien, alempien
24102: mieseläkkeistä annetun lain (459/50) mu- palkkausten perusteella määräytyneet virka-
24103: kaan kuusikymmentäkuusi prosenttia valtion mieseläkkeet järjestetty uudelleen siten, että
24104: viran tai toimen haltijain palkkauksesta an- ne ovat tulleet samansuuruisiksi kuin vastaa-
24105: netussa laissa vahvistetun peruspalkan ja vii- vista viroista tai toimista uusien, korkeam-
24106: den ikälisän yhteismäärästä. Eläke ei kui- pien palkkausten mukaisesti myönnettävät
24107: tenkaan saa ylittää eläkelaissa säädettyä eläkkeet.
24108: markkamääräistä ylärajaa. Myös valtion yli- Valtion viran tai toimen haltijain eläkkei-
24109: määräisten toimenhaltijain eläkkeet määräy- den järjestelyjä vastaavasti on samanaikai·
24110: tyvät niistä annetun asetuksen nojalla sa- sesti järjestetty uudelleen myös kansanedus-
24111: mojen perusteiden mukaisesti kuin vastaa- tajille, a:kateemikoille, arkkipiispoille ja piis-
24112: vien peruspalkkaisten viran tai toimen halti- poille, lainvalmistelukunnan jäsenille, kun-
24113: jain eläkkeet. Valtion viran tai toimen hal- nan- ja kaupunginlääkäreille, kunnan käti-
24114: tijain palkkauksesta annetussa laissa (1030/ löille, kunnallisille terveyssisarille, kansakou-
24115: 42) vahvistettujen palkkausten korottami- lunopettajille sekä kirkollisten alkukoulujen
24116: sesta on näin ollen seurauksena, että ne vir- opettajille valtion varoista maksettavat eläk-
24117: kamieseläkkeet, jotka palkkauslain muutok- keet, jotka asianomaisten lakien mukaan
24118: sen voimaan tulon jälkeen myönnetään, mää- määräytyvät virkamieseläkkeistä annetun
24119: räytyvät korotettujen palkkausten perus- lain taikka siinä säädettyjen perusteiden
24120: teella. Ne muodostuvat tällöin palkkausten mukaisesti. Myös niin kutsutut korvauseläk-
24121: nousua vastaavassa määrin suuremmiksi kuin keet eli toisessa korvauslaissa tarkoitetuista
24122: aikaisemmin myönnetyt vastaavat eläkkeet. eläkkeistä annetun lain (865/48) mukaisesti
24123: Viimeksi mainittuihin eli niihin virkamies- myönnetyt vakinaiset kunnallis- ja huolto-
24124: eläkkeisiin, jotka on myönnetty ennen palk- eläkkeet on virkamiespalkkausten muutoksia
24125: kauslain muutosta voimassa olleiden palk- seuraten järjestetty uudelleen. Valtion työn-
24126: kausten mukaisesti, ei palkkausten korotta- tekijöiden eläkkeet, joista on säädetty virka-
24127: minen sitä vastoin aiheuta muutosta. mieseläkelain nojalla annetulla asetuksella,
24128: Kun on pidettävä oikeudenmukaisena, että on virkamieseläkkeiden järjestelyjen yhtey-
24129: samasta virasta tai toimesta yhtäläisin edel- dessä niin ikään järjestetty uudelleen. Nämä
24130: lytyksin myönnetyt eläkkeet suoritettaisiin järjestelyt toteutettiin aikaisemmin osaksi
24131: eläkkeensaajille samansuuruisina siitä riippu- asianomaisten lakien erillisillä muutoksilla ja
24132: matta, että virasta tai toimesta myöhemmin osaksi virkamieseläkkeiden järjestelystä kul-
24133: eläkkeelle siirtyvän virkamiehen eläke palk- loinkin annetulla lailla. Myöhemmin on sään-
24134: kausten uudelleen järjestelyistä johtuen nökset kaikkien edellä mainittujen eläkkei-
24135: muodostuisi suuremmaksi kuin samasta vi- den osalta otettu lakiin eräiden valtion va-
24136: rasta tai toimesta aikaisemmin eläkkeelle roista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä,
24137: siirtyneen viran tai toimen haltijan eläke, on joista viimeinen on annettu vuonna 1958
24138: valtion virkamiespalkkausten järjestelyjen (300/58).
24139: yhteydessä viime vuosina myös ne virka- Niiden edellä tarkoitettujen eläkejärjeste-
24140: mieseläkkeet, jotka on myönnetty aikaisem- lyjen lisäksi, jotka on suoritettu virkamies-
24141: pien alempien palkkausten mukaisesti, jär- palkkausten yleisten muutosten perusteella,
24142: jestetty uudelleen. Eläkkeiden järjestelystä on uuden kansakoululainsäädännön voimaan
24143: 1518 IV,645. - Valtion eläkkeet.
24144:
24145:
24146: tulon johdosta säädetty erillinen laki ( 502/ käli on suoritettu palkkausluokkiin sijoitte-
24147: 58) kansakoulunopettajien ja asuntolanhoita- lun yleinen tarkistus, on eläkkeet kullakin
24148: jien eläkkeiden järjestelystä. kertaa erikseen tarkistettu palkkausluokkiin
24149: Perhe-eläkkeet ja hautausavut, jotka val- sijoittelun tarkistusta vastaavasti. Yleisten
24150: tion virkamiesten perhe-eläkkeistä ja hau- virkamiespalkkausten järjestelyjen väliai-
24151: tausavuista annetun lain (696/56) mukaan koina tapahtuneet, vain eräitä viran tai toi-
24152: myönnetään valtion virkamiesten leskille, men haltijain ryhmiä 'koskeneet palkkaus-
24153: lapsille ja muille oikeudenomistajille, mää- luokkiin sijoittelun muutokset on yleensä
24154: räytyvät, kuten virkamieseläkkeetkin, valtion otettu huomioon siinä eläkkeiden yleisessä
24155: viran tai toimen haltijain palkkauksesta an- järjestelyssä, joka muutosten voimaan tulon
24156: netussa laissa säädettyjen palkkausten pe- jälkeen ensiksi on suoritettu.
24157: rusteella. Virkamiespalkkausten korottami- Valtion virkamieseläkkeiden järjestelyt on,
24158: sesta on näin ollen seurauksena vastaava ko- kuten edellä on selostettu, jo useamman vuo-
24159: rotus myös niihin perhe-eläkkeisiin ja hau- den ajan suoritettu samoja periaatteita ja
24160: tausapuihin, jotka korotuksen voimaan tul- samaa menettelyä noudattaen. Näin ollen ei
24161: tua myönnetään uusien, korotettujen palk- voida pitää välttämättömänä, että järjeste-
24162: kausten perusteella. Sitä vastoin ei virka- lystä kullakin kerralla erikseen säädettäisiin
24163: miespalkkausten korotus sinänsä aiheuta laki. Tarkoituksenmukaisempaa olisi siirtyä
24164: muutosta aikaisempiin alempien palkkausten myös virkamieseläkkeiden ja niitä vastaavien
24165: perusteella myönnettyihin perhe-eläkkeisiin. muiden valtion varoista suoritettavien eläk-
24166: Perhe-eläkkeiden osalta on kuitenkin alunpe- keiden osalta samanlaiseen pysyväisluontoi-
24167: rin pidetty välttämättömänä, että myönne- sempaan järjestelmään, joka jo vuodesta
24168: tyt perhe-eläkkeet voidaan tarkistaa valtion 1952 on ollut voimassa perhe-eläkkeiden
24169: virkamiespalkkausten myöhemmin ehkä ta- osalta ja joka niiden suhteen on osoittautu-
24170: pahtuvien muutosten perusteella. Tätä tar- nut tarkoituksenmukaiseksi ja joustavaksi.
24171: koittava säännös sisältyi jo valtion viran tai Tässä tarkoituksessa olisi säädettävä valtion
24172: toimen haltijain perhe-eläkevakuutuksesta eläkkeiden tarkistamisesta pysyväisluontoi-
24173: annettuun lakiin (395/51) ja vastaava sään- nen laki, joka sisältäisi ne yleiset perusteet,
24174: nös on myös nykyisin voimassa olevassa val- joiden nojalla virkamieseläkkeet ja muut nii-
24175: tion virkamiesten perhe-eläkkeistä ja hau- den mukaisesti määräytyvät valtion varoista
24176: tausavuista annetussa laissa ( 696/56). Vii- maksettavat eläkkeet tulevaisuudessa saatai-
24177: meksi mainitun lain 23 § : ssä säädetään, että siin tarkistaa virkamiespalkkausten järjeste-
24178: jos valtion viran tai toimen haltijain palk- lyjä vastaavasti. Yksityiskohtaiset määräyk-
24179: kausta yleisesti tarkistetaan, tarkistetaan set kustakin järjestelystä erikseen annettai-
24180: myös sanotun lain mukaan myönnetyt perhe- siin lakia alemman asteisilla säännöksillä.
24181: eläkkeet samassa suhteessa, sen mukaan kuin Mikäli valtion virkamiespalkkausten tarkis-
24182: kulloinkin asetuksella säädetään. Virkamies- tus, koskeepa se palkkausten markkamääriä
24183: palkkausten järjestelyjen yhteydessä onkin tai palkkausluokkiin sijoittamista, on ylei-
24184: tällainen asetus kullakin kerralla annettu ja nen, olisi eläkkeiden vastaava tarkistus aina
24185: sen nojalla on aikaisemmat alempien palk- suoritettava. Palkkausluokkiin sijoittelussa
24186: kausten perusteella myönnetyt perhe-eläk- tapahtuneista vähäisemmistä muutoksista ai-
24187: keet järjestetty uudelleen siten, että ne ovat heutuvat eläkkeiden tarkistukset olisi, kuten
24188: tulleet vastaamaan uusien korotettujen palk- tähän saakka suoritetuissa järjestelyissä'kin,
24189: kausten mukaisia perhe-eläkkeitä. Viimeksi yleensä yhdistettävä edellä tarkoitettuihin
24190: on tällainen asetus annettu vuonna 1958 eläkkeiden yleisiin tarkistuksiin. Laissa olisi
24191: (310/58). kuitenkin säädettävä mahdollisuus tarpeen
24192: Eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden uudelleen mukaan suorittaa eläkkeiden tarkistaminen
24193: järjestelyissä on otettu huomioon, paitsi val- silloinkin, kun palkkausten tal'kistus ei ole
24194: tion viran tai toimen haltijain palkkauksesta yleinen, vaan koskee vain osaa viran tai toi-
24195: annetussa laissa säädettyjen palkkausten men haltijoista.
24196: mar·kkamäärien muutokset, myös ne muutok- Lain soveltamisala olisi määriteltävä niin,
24197: set, jotka ovat aiheutuneet viran tai toimen että sen piiriin tulisivat kaikki ne eri eläke-
24198: sijoittamisesta aikaisempaa palkkausluok- lajit, joiden järjestelyissä noudatettua menet-
24199: kaansa korkeampaan palkkausluokkaan. Mi- telyä edellä on selostettu. Yhtenäisyyden
24200: IV,645. - Kyttä ym. 1519
24201:
24202: vuoksi olisi tähän lakiin sisällytettävä sään- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
24203: nökset myös perhe-eläkkeiden tarkistamisesta, nioittaen,
24204: jolloin valtion virkamiesten perhe-eläkkeistä
24205: ja hautausavuista annetun lain 23 § olisi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24206: tarpeettomana kumotta va. van lakiehdotuksen:
24207:
24208:
24209: Laki
24210: valtion eläkkeiden tarkistamisesta.
24211: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24212:
24213: 1 §. Ne 1 § :ssä tarkoitetut eläkkeet, jotka eivät
24214: (Kuten hallituksen esityksessä n:o 31.) määräydy valtion viran tai toimen haltijain
24215: palkkausten mukaisesti, tarkistetaan kulloin-
24216: kin samassa suhteessa kuin sanottujen palk-
24217: 2 §. kausten mukaisesti määräytyvät eläkkeet
24218: Jos valtion viran tai toimen haltijain 1 momentin nojalla tarkistetaan.
24219: palkkausta yleisesti korotetaan, tarkistetaan
24220: ne 1 §: ssä tarkoitetut eläkkeet, jotka ovat 3 §.
24221: määräytyneet ennen korotusta voimassa ol- (Kuten hallituksen esityksessä n:o 31.)
24222: leiden palkkausten mukaisesti, uusien koro-
24223: tettujen palkkausten mukaisesti määräyty- 4 §.
24224: viksi. Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä tammi-
24225: Eläkkeiden tarkistus on yleensä suoritet- kuuta 1960 ja sillä kumotaan valtion virka-
24226: tava myös silloin, kun palkkausten korotus miesten perhe-eläkkeistä ja hautausavuista
24227: koskee vain osaa niistä viran tai toimen hal- 28 päivänä joulukuuta 1956 annetun lain
24228: tijoista, joiden eliikkeitä 1 § : ssä tarkoitetaan. (696/56) 23 §.
24229:
24230: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1960.
24231:
24232: Harras Kyttä. Olavi Lähteenmäki.
24233: 1520
24234:
24235: IV,646. - Lak.al. N:o 132.
24236:
24237:
24238:
24239:
24240: Koivisto ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
24241: aikaisesta muuttamisesta.
24242:
24243:
24244: Eduskunnalle.
24245:
24246: Vuoden 1961 tulo- ja menoarvion yhtey- tuneet ja korkeahkot tulot koskevat yhä laa-
24247: dessä, syyskuun 13 päivänä 1960 päivätty jempia kansalaispiirejä. Nykyinen progressio
24248: hallituksen esitys laiksi tulo- ja omaisuus- viimeisten käytettävissä olevien laskelmien
24249: verolain väliaikaisesta muuttamisesta sisäl- mukaan merkitsee valtiolle tuloja esimer-
24250: tää eräitä odottamattoman lieviä veronalen- kiksi yli 2 miljoonan markan tuloista vain
24251: nuksia. Esityksessään hallitus ilmoittaa otta- noin 770 milj. markkaa, eli 0.2 prosenttia
24252: neensa huomioon vain vuoden 1957 jälkeen valtion kaikista vuotuistuloista.
24253: tulotason nousun elinkustannuksiin aiheutta- Näistä ja muista talouspoliittisista syistä
24254: man kasvun. Tuloveroasteikkoa ehdotetaan veroasteikkoa olisi huomattavasti alennettava
24255: senvuoksi aleunettavaksi siten, että veron- hallituksen esityksestä. Edelleen olisi ensim-
24256: alennus keskimäärin verotettavasta tulosta mäisen veroluokan n.s. vanhanpojan ja nai-
24257: olisi noin 0.5 prosenttia, ollen alennus mattomien erikoisverotuksesta luovuttava sa-
24258: 400 000 markan tulorajaan saakka enintään moinkuin aviopuolisoiden yhteisverotuksesta,
24259: 2 000 markkaa, 600 000-800 000 markan tu- sekä poistettava monia muitakin epäoikeu-
24260: loista 3 000-4 000 markkaa, miljoonan tu- denmukaisuuksia verotusjärjestelmästämme.
24261: losta 5 000 markkaa jne. On selvää, ettei yhdellä kertaa niihin voida
24262: Hallituksen ilmoituksen mukaan tulovero- päästä. Senvuoksi olemme tällä kertaa ehdot-
24263: asteikon muutos merkitsisi verojen alene- taneet poistettavaksi vain pahimpia epäkoh-
24264: mista noin 6 prosentilla. Kun elinkustannuk- tia, joihin hallituksen esitys antaa aihetta.
24265: set vuodesta 1957, josta alkaen nykyinen Ehdottamamme tuloveroasteikon muutos
24266: voimassaoleva tuloasteikko on ollut voi- aiheuttaisi nykyiseen veroasteikkoon nähden
24267: massa, ovat kuitenkin nousseet yli 10 pro- keskimäärin noin 15 prosentin veronalen-
24268: senttia, hallituksen esitys ei oikaisisi edes nuksen. Naimattomien kohdalla alennus olisi
24269: mainittuna aikana tapahtunutta markan os- kuitenkin alemmissa tuloryhmissä huomat-
24270: toarvon huonontumista, puhumattakaan in- tavasti suurempi. Esimerkiksi 600 000 mar-
24271: flaation aikaisempina vuosina aiheuttamasta kan tulosta ensimmäisessä veroluokassa alen-
24272: automaattisesta verotuksen kiristämisestä. nus olisi 19 000 markkaa ja kolmannessa ve-
24273: Progressiivisen verotuksen niin hyvin yk- roluokassa 8 000 markkaa. Valtiolle esitys ai-
24274: sityisille kansalaisille kuin koko talouselä- heuttaisi verotulojen vähennystä noin 5 mil-
24275: mälle aiheuttamista haittavaikutuksista joh- jardia markkaa, mikä summa ei budjetin ta-
24276: tuen useissa Euroopan maissa progressiivi- sapainoistamista järkytä.
24277: sesta verotuksesta on pyritty joko kokonaan Samoin ehdotamme alennusta omaisuusve-
24278: tai osittain luopumaan. Sen tarkoituksen- ja roasteikkoon, joka oleellisesti on ollut voi-
24279: oikeudenmukaisuudesta meilläkin oltiin al- massa jo 12 vuotta ja josta on ollut seurauk-
24280: kuaan eri mieltä. Sosiaalipoliittisiin syihin sena, että samasta realiomaisuudesta nyt jou-
24281: vetoaminen menettää merkityksensä, koska dutaan maksamaan jopa kaksi kertaa enem-
24282: veroprogressiolla ei enää ole suurtakaan mer- män veroa kuin vuonna 1948.
24283: kitystä valtaviksi paisuneiden sosiaalimeno- Myös yhtiöverotukseen nähden hallituksen
24284: jen peittämisessä. Toisaalta eri väestöryh- esitys on nurinkurinen. Kun toisaalta helpo-
24285: mien tulosuhteet ovat voimakkaasti tasaan- tetaan veroa siltä osin, mitä maksetaan osin-
24286: IV,646. - Koivisto ym. 1521
24287:
24288: koina, muulta osalta veroprosenttia korote- matti- ja liiketulosta. Lopuksi ehdotamme
24289: taan nykyisestä 38-40: een prosenttiin. En- helpotuksia aviopuolisoiden yhteisverotuk-
24290: sinmainittu tulohan tulee kahteen kertaan sessa ja lapsivähennyksissä sekä pienyhtiö-
24291: verotettavaksi, jonka vuoksi siltä osin ehdo- verotuksessa.
24292: tamme veroa suoritettavaksi vain 25 pro- Edellä esitetyn perusteella ja alussa mai-
24293: senttia muuttamatta muun tulon veropro- nittuun hallituksen esitykseen viitaten kun-
24294: senttia nykyisestään. nioittaen ehdotamme,
24295: Edelleen ehdotamme palkkatuloista saata-
24296: vasta 15 prosentin työtulovähennyksestä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24297: poistettavaksi ylärajan sekä annettavaksi van lakiehdotuksen:
24298: tässä suhteessa samat oikeudet myös am-
24299:
24300:
24301:
24302:
24303: Laki
24304: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
24305: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
24306: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä
24307: joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), 38 §, 43 § :n 1 momentti, 48 §, sellaisena
24308: kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa, 49 § ja 50 §, sellaisena kuin
24309: se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (847/46), sekä lisätään sanottuun la-
24310: kiin väliaikaisesti 50 b § seuraavasti:
24311: 28 §. (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityk-
24312: V erovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- sessä.)
24313: hentää: 38 §.
24314: ( 1)-7) kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
24315: 8) milloin kummallakin puolisolla on ollut 43 §.
24316: ansiotuloa tai aikaisemman virka- tai työ- Jos edellä tässä laissa säädettyjen vähen-
24317: suhteen perusteella saatua eläketuloa, sen nysten jälkeen kotimaisen osakeyhtiön,
24318: puolison ansio- tai eläketulosta, joka on saa- osuuskunnan, yhdistyksen, laitoksen, säätiön
24319: nut sellaista tuloa vähemmän, sataviisikym- tai muun yhteisön tulo on alle yhden miljoo-
24320: mentätuhatta markkaa sekä tämän määrän nan markan tai omaisuus alle viiden mil-
24321: ylittävältä osalta puolet, ei kuitenkaan yh- joonan markan, luetaan edellisessä tapauk-
24322: teensä enempää kuin kolmesataatuhatta sessa verotettavaksi tuloksi ainoastaan yhtä
24323: markkaa; monta täyttä prosenttia yhteisön tulosta,
24324: ( 9) ja 10) kuten hallituksen esityksessä.) kuin siihen sisältyy kymmenentuhannen
24325: 11) viisitoista sadalta palkkatulojen sekä markan määriä, ja jälkimmäisessä tapauk-
24326: aikaisemman virka- tai työsuhteen perus- sessa verotettavaksi omaisuudeksi yhtä monta
24327: teella saadun eläkkeen kokonaismäärästä sekä täyttä prosenttia yhteisön omaisuudesta,
24328: maa- tai metsätaloutta harjoittavan verovel- kuin siihen sisältyy viidenkymmenentuhan-
24329: vollisen ja hänen lapsensa tai muun per- nen markan määriä.
24330: heenjäsenensä maa- ja metsätalouden hy-
24331: väksi tekemän työn arvosta, niin myös sel-
24332: laisesta osasta ammatti- ja liiketuloa, jota on 48 §.
24333: pidettävä kohtuullisena korvauksena verovel- V eroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli
24334: vollisen ammatissaan ja liikkeessään suorit- 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan asteikon
24335: tamasta työstä. mukaan:
24336: 1522 IV,646. - Tulo- ja. oma.isusvero.
24337:
24338: Veroluokka
24339: 1 II UI
24340: Veron Vero·% Veron Vero·% Veron Vero·%
24341: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan
24342: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli
24343: mk alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan menevästä
24344: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
24345: mk osasta mk osasta mk osasta
24346: 250000- 320000 0. 0 ••••• 100 7 100 7
24347: 320000- 400 000 • 0 0 ••••• 5000 10 5000 10 400 7
24348: 400000- 600 000 •••••. 0. 13000 14 13000 12.5 6000 9
24349: 600000- 800 000 • 0 •• 0 ••• 41000 17 38000 14 24000 11
24350: 800 000- 1 000 000 • 0 •• 0 ••• 75 000 20 66000 17 46000 14.5
24351: 1 000 000- 1 500 000 0. 0 ••••• 115 000 22 100 000 20 75000 16
24352: 1 500 000- 2 000 000 •• 0 ••••• 225 000 25 200 000 22 155 000 19
24353: 2 000 000- 3 000 000 ••• 0 0. 0 0 350 000 27 310000 24 250000 22
24354: 3 000 000- 4 000 000 0 •• 0 •••• 620000 30 550 000 27 470000 25
24355: 4 000 000- 6 000 000 •••• 0 0 0 0 920 000 32 820 000 30 720000 28
24356: 6 000 000-10 000 000 ••• 0. 0. 0 1560000 33.5 1420 000 32 1280000 30.5
24357: 10 000 000-20 000 000 • 0 ••• 0 •• 2 900000 38 2 700 000 36 2 500000 35
24358: 20000000- 0. 0 0. 0 0. 6 700 000 40 6 300 000 39 6 000000 38
24359:
24360: Jos verovelvollinen on verovuonna elät- 50 §.
24361: tänyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, lai-
24362: mukaisesta verosta vähennettävä jokaisesta tokset ja säätiöt, ynnä muut yhteisöt, lukuun
24363: lapsesta viisituhatt~J, markkaa, ei kuitenkaan ottamatta 46 § : n 2 momentissa mainittuja
24364: enempää kuin veron koko määrä. yhtiöitä ja yhtymiä, suorittavat veroa tulon
24365: perusteella kaksikymmentäviisi sadalta vero-
24366: tettavan tulon siitä osasta, joka vastaa yhtei-
24367: 49 §. sön osakkeilleen tai osuuksilleen verovuo-
24368: V eroa omaisuuden perusteella suoritetaan delta jaettavaksi päättämää osinkoa tai kor-
24369: mikäli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan koa vähennettynä yhteisön verovuotena saa-
24370: asteikon mukaan: malla 24 § : n 4 kohdan mukaan verosta va-
24371: Vero-0/oo paalla osingolla, sekä kolmekymmentäkahdek-
24372: Veron vakioerä alarajan yli
24373: Verotettava omaisuus omaisuuden ala· menevän san sadalta verotettavan tulon muusta osasta.
24374: mk rajan kohdalla omaisuuden
24375: mk osalta Omaisuuden perusteella suorittavat 1 mo-
24376: 2 000 000- 3 000 000 500 1,5 mentissa tarkoitetut yhteisöt veroa kahdek-
24377: 3 000 000- 4 000 000 2000 3 san tuhannelta.
24378: 4 000 000- 6 000 000 5000 4,5
24379: 6 000 000- 8 000 000 14000 6 50b §.
24380: 8 000 000-10 000 000 26 000 7 (Kuten hallituksen esityksessä.)
24381: 10 000 000-15 000 000 40000 9
24382: 15 000 000-20 000 000 85 000 11 Tätä lakia sovelletaan vuoden 1961 tulojen
24383: 20 000 000-40 000 000 140 000 13 ja omaisuuden perusteella toimitettavassa ve-
24384: 40 000 000 tai enemmän 400 000 15 rotuksessa.
24385:
24386: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1960.
24387:
24388: Erkki Koivisto. Jaakko Kemppainen. Mikko Asunta.
24389: Erkki Hara. Margit Borg-Sundman. Olavi Lähteenmäki.
24390: R. Hallberg. Mauri Seppä. N. Kosola.
24391: Martti Salminen. Juha Rihtniemi. Päiviö Hetemäki.
24392: Reino Ala-Kulju. Oskari Lehtonen. A. F. Airo.
24393: Jussi Saukkonen. Aune Innala. Saara Forsius.
24394: Erkki Leikola. Olli Aulanko.
24395: 1523
24396:
24397: IV,647. - Lak.al. N: o 133.
24398:
24399:
24400: Hara ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 28 § :n
24401: väliaikaisesta muuttamisesta.
24402:
24403: E d u s k u n n a II e.
24404:
24405: Hallitus on eduskunnalle 13 päivänä syys- katuloa. Tämä ero on jo poistettukin maa- ja
24406: kuuta 1960 antamassaan esityksessä laiksi metsätaloutta harjoittavien osalta, joiden te-
24407: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta kemän työn arvosta myönnettävä prosentti-
24408: muuttamisesta pysyttänyt ammattia ja lii- vähennys on saman suuruinen kuin varsi-
24409: kettä harjoittavien työtulon osalta tehtävän naisten palkannauttijoidenkin. Samaan vero-
24410: ns. prosenttivähennyksen muuttumattomana tukselliseen asemaan olisi mielestämme jo
24411: eli 5 prosenttina. Muiden työtulojen osalta kohtuussyistä asetettava muidenkin itsenäis-
24412: vähennys on 15 prosenttia. J ath.t1van eron ten yrittäjien työ. Tämä on sitäkin tähdelli-
24413: tekeminen itsenäisten yrittäjien ja varsinais- sempää, kun yrittäjätoiminnan ja etenkin
24414: ten palkansaajien työn verottamiseen nähden pienyritysten laajenemista ja kehittymistä
24415: ei kuitenkaan mielestämme ole perustelta- jarruttaa korkean välittömän verotuksen li-
24416: vissa. säksi nimenomaan yrittäjän työpanokseen
24417: Useimmat maamme pienyrittäjät työsken- kohdistuva raskas ja epäoikeudenmukainen
24418: televät henkilökohtaisesti omissa yrityksis- liikevaihtoverotus.
24419: sään. Heidän tästä työstä saamaansa koh- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
24420: tuullista korvausta ei voida perustellusti
24421: asettaa verotuksellisesti eri asemaan kuin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24422: työ- tai virkasuhteen nojalla saatua palk- van lakiehdotuksen:
24423:
24424: Laki
24425: tulo- ja omaisuusverolain 28 §: n väliaikaisesta muuttamisesta.
24426: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
24427: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 § näin kuuluvaksi:
24428: 28 §. tekemän työn arvosta sekä sellaisesta osasta
24429: V erovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- ammatti- ja liiketuloa, jota on pidettävä koh-
24430: hentää: tuullisena korvauksena verovelvollisen amma-
24431: ( 1)-10) kuten hallituksen esityksessä.) tissaan ja liikkeessään suorittamasta työstä.
24432: 11) viisitoista sadalta palkkatulojen sekä (2 mom. kuten 3 mom. hallituksen esityk-
24433: aikaisemman virka- tai työsuhteen perus- sessä.)
24434: teella saadun eläkkeen kokonaismäärästä,
24435: maa- tai metsätaloutta harjoittavan verovel- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1961 tulojen
24436: vollisen ja hänen lapsensa tai muun per- ja omaisuuden perusteella toimitettavassa ve-
24437: heenjäsenensä maa- ja metsätalouden hyväksi rotuksessa.
24438:
24439: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1960.
24440:
24441: Erkki Hara. Victor Procope. Mikko Asunta.
24442: Jussi Saukkonen. Aaro Stykki. Jaakko Kemppainen.
24443: N. Kosola. Veikko Kokkola. Veikko Helle.
24444: Urho Saariaho. Olavi Lähteenmäki. Olli Aulanko.
24445: Päiviö Hetemäki. Saara Forsius. Juha Rihtniemi.
24446: Oskari Lehtonen. Aune Innala. A. F. Airo.
24447: Mauri Seppä. Margit Borg-Sundman. Väinö E. Nieminen.
24448: 77 E 15/61
24449: 1524
24450:
24451: IV,648. - Lak.al N:o 134.
24452:
24453:
24454:
24455:
24456: Kaitila ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusve1·olain 48 §: n
24457: väliaikaisesta muuttamisesta.
24458:
24459:
24460: E d u s k u n n a 11 e.
24461:
24462: Hallitus on 13 päivänä syyskuuta 1960 an- tulot luonnollisten henkilöiden osalta huo-
24463: tanut esityksen eduskunnalle laiksi tulo- ja mattavasti lisääntyneet. Tämän vuoksi ja
24464: omaisuusverolain väliaikaisesta muuttami- kun valtion työllisyyden ylläpitämisestä syn-
24465: sesta. Esityksessä ehdotetaan mm. luonnol- tyvät kustannukset ovat alentuneet, nyt on
24466: listen henkilöiden tuloverorasitusta lieven- sopiva aika luonnollisten henkilöiden verora-
24467: nettäväksi keskimäärin 6 prosentilla. Esi- situksen kohtuulliseen lieventämiseen valtion-
24468: tyksen perusteluissa todetaan, että tulotason talouden hoitoa silti vaarantamatta.
24469: noustessa myös elinkustannukset ovat nykyi- Edellä esitettyyn viitaten emme voi pitää
24470: sen asteikon vahvistamisen jälkeen kasva- hallituksen ehdottamaa veroalennusta riittä-
24471: neet, jolloin luonnollisten henkilöiden todel- vänä, vaan olisi valtion tuloveroasteikkoa
24472: linen verorasitus on lisääntynyt. Tämän alennettava mielestämme vuoden 1961 alusta
24473: vuoksi hallitus pitää tarpeellisena, että tulo- lukien keskimäärin ainakin 15 prosentilla.
24474: ja omaisuusverolain luonnollisia henkilöitä Samalla olisi pyrittävä kaventamaan ensim-
24475: koskeva tuloveroasteikko säädetään vuodeksi mäisen ja toisen veroluokan välistä eroa,
24476: 1961 alhaisemmaksi kuin se kolmena edelli- mikä on jatkuvasti ollut suuren tyytymättö-
24477: senä vuotena on ollut. myyden aiheena. Eduskunnalle annettavassa
24478: Nyt voimassa oleva tuloveroasteikko vah- uudessa verolaissa olisi mielestämme koko
24479: vistettiin marraskuussa 1957. Sen jälkeen tästä kolmijaosta luovuttava ja korvattava se
24480: elinkustannusindeksi on noussut 127 pisteestä paremmalla, esim. kansanpuolueen tai Väes-
24481: 139 pisteeseen eli 9.4 prosenttia. Valtionve- töliiton esittämällä järjestelmällä.
24482: ron progressiosta johtuu, että luonnollisten Tämän vuoksi ehdotamme,
24483: henkilöiden suoritettavissa veromäärissä on
24484: tapahtunut vieläkin jyrkempi kasvu. Astei- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24485: kon voimassaoloaikana tapahtuneiden palk- van lakiehdotuksen:
24486: kojen korotusten ansiosta ovat valtion vero-
24487:
24488:
24489:
24490:
24491: Laki
24492: tulo- ja omaisuusverolain 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta.
24493: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
24494: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 48 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä
24495: joulukuuta 1947 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
24496:
24497: 48 §. käli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan
24498: Veroa tulon perusteella suoritetaan, mi- asteikon mukaan:
24499: IV,648. - Kaitila ym. 1525
24500:
24501: Veroluokka
24502: I II III
24503: Veron Vero-% Veron Vero-% Veron Vero-%
24504: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan
24505: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli
24506: mk alarajan tuenevästä alarajan menevästä alarajan menevästä
24507: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
24508: mk osasta mk osasta mk osasta
24509: 200000--- 250000 ••••• 0 0. 500 7
24510: 250000- 300000 •• 0 ••••• 4000 10 500 7
24511: 300 000--- 350000 ••• 0 •• 0. 9000 11 4000 9
24512: 350000--- 400000 • 0 •••••• 14000 13 8500 11 500 9
24513: 400000--- 600000 ••••• 0 •• 21000 15 14000 12 5000 10.5
24514: 600000--- 800000 ........ 51000 17 38000 15 26000 12
24515: 800 000--- 1 000 000 •••• 0 ••• 85 000 20 68000 17 50000 15
24516: 1 000 000--- 1 500 000 •• 0. 0 ••• 125 000 22 102 000 19 80000 16
24517: 1 500 000--- 2 000 000 ••••• 0. 0 235 000 25 197 000 23 160000 20
24518: 2 000 000--- 3 000 000 0. 0. 0 ••• 350 000 27 312 000 25 260000 23
24519: 3 000 000--- 4 000 000 ••• 0 ••• 0 620 000 30 562 000 27 490000 25
24520: 4 000 000--- 6 000 000 ........ 920 000 32 832 000 30 740 000 28
24521: 6 000 000---10 000 000 ........ 1580 000 34 1432 000 34 1300000 30
24522: 10 000 000---20 000 000 ••• 0 •• 0. 2 940 000 38 2 762 000 37 2 500000 36
24523: 20 000 000 tai enemmän ••• 0 •• 6 740000 42 6462 000 40 6100 000 38
24524:
24525: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1961 tulojen
24526: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan mu- ja omaisuuden perusteella toimitettavassa ve-
24527: kaisesta verosta vähennettävä ensimmäisestä rotuksessa.
24528: lapsesta viisituhatta ja jokaisesta muusta
24529: lapsesta kahdeksantuhatta markkaa, ei kui-
24530: tenkaan enempää kuin veron koko määrä_
24531:
24532:
24533: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1960.
24534:
24535: Esa Kaitila. Aaro Stykki.
24536: Veikko Hyytiäinen. Armi Hosia.
24537: Armas Leinonen.
24538: VALTIOPÄIVÄT
24539: 1960
24540:
24541: LIITTEET
24542: VI
24543: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTY, YLEISEN ALOITEAJAN
24544: JÄLKEEN JÄTETTY YLEISRADIOTA KOSKEVA LAKIALOITE
24545:
24546:
24547:
24548:
24549: HELSINKI 1961
24550: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
24551: 1529
24552:
24553: VI,32. - Lagmot. N: o 127.
24554:
24555:
24556:
24557:
24558: Ehrnrooth m.fl.: Förslag till lag om rundradio.
24559:
24560:
24561:
24562: Tili Riksdagen.
24563:
24564: Statsrådet tillsatte den 7 januari 1954 en principiella som praktiska synpunkter, vilka
24565: kommitte med uppdrag att undersöka ända- kommittemajoriteten anfört. De nuvarande
24566: målsenligheten av radiolagstiftningen och radioprogrammens standard gör det knappast
24567: därtill anslutna frågor samt att inkomma berättigat att draga en sådan slutsats, att
24568: med nödigbefunna förslag. Kommitten har konkurrens på området skulle leda till en
24569: den 21 december 1959 avgivit sitt betänkande nivåsänkning. Den kontroll, viiken varje all-
24570: med förslag till ny radiolagstiftning. Den männyttig, för bedrivande av lokal rund-
24571: bärande tanken i förslaget är att det vid radioverksamhet grundad organisation skulle
24572: sidan av den riksomfattande rundradioverk- vara underkastad, komme i förening med de
24573: samheten i statlig regi skulle tillåtas lokal- villkor, som kunde knytas till koncessionen,
24574: betonad radioverksamhet från allmännyttiga att utgöra skydd mot sådana program, som
24575: organisationers sida. En minoritet inom kom- man av en eller annan orsak icke önskar till-
24576: mitten har icke omfattat denna tanke, utan låta. De krav, som man vill ställa ieke enbart
24577: förordar statsmonopol på radions och televi· på privata programutsändningar, utan enligt
24578: sionens omräde. samma måttstock jämväl på den statliga ra-
24579: Regeringen har nu överlämnat proposition dions program, kan givetvis både höjas och
24580: i saken tili riksdagen och däri stannat för sänkas.
24581: den lösning, som kommitteminoriteten rekom- När motståndarna tili radiofriheten såsom
24582: menderat. Redan detta, att den för frågans varnande exempel hänvisar tili de skandaler,
24583: utredning tillsatta kommittens på ett synner- som inträffat i den amerikanska merkantili-
24584: ligen grundligt studium baserade slutlednin- serade televisionsverksamheten och därav
24585: gar förkastats av regeringen, medan den i drar slutsatsen, att det statliga monopolsys-
24586: stället accepterat minoritetens uppfattning, temet är det enda riktiga, kan detta ieke
24587: är ägnat att väcka en viss förvåning, som övertyga en kritisk och samtidigt objektiv
24588: icke blir mindre, då man vet i vilket förhål- opinion. Missbruk av rättigheter förekommer
24589: lande samtliga tre reservanter står till Oy även på andra områden än televisionens. Att
24590: Yleisradio Ab. helt och hållet indraga en rättighet för samt-
24591: Det är icke nödvändigt att såsom motive- liga laglydiga medborgare för den skull att
24592: ring av nedan ingående lagförslag, vilket är det finns kriminelia oeh omoraliska element
24593: identiskt med kommittens förslag, beröra alla i varje samhälle, vore en radikal lösning, som
24594: de synpunkter, som talar mot en lösning, ingen rekommenderat i Amerika oeh som icke
24595: viiken innebure monopol för staten på heller behöver tillgripas hos oss.
24596: radions och televisionens område. Yttran- V ad sedan de ofta blott på basen av hör-
24597: defrihet och bästa möjliga information sägen starkt kritiserade amerikanska televi-
24598: hör tili grundförutsättningarna för varje sionsprogrammen i övrigt ankommer, är de
24599: demokrati. Redan detta manar oss att söka i många stycken på en nivå, som både ur
24600: en sådan lösning av de problem, som de underhållnings- och lrnnskapssynpunkt kunde
24601: moderna massmedia uppställer, viiken inte tjäna såsom förebild för oss. Sålunda finns
24602: fördomsfullt knytes tili ett monopolsystem. det icke sakligt fog för uppfattningen, att
24603: De invändningar, vilka kommittereservan- erfarenheterna utomlands entydigt skulle tala
24604: terna anfört mot den så kallade radiofriheten, mot en med reklammedel finansierad radio-
24605: väger enligt vår mening lättare än de såväl och televisionsverksamhet.
24606: 1530 VI,32. - Yleisradiolaki.
24607:
24608:
24609: Förutom de allmängiltiga synpunkter, flesta områden omfattade iden om konkur-
24610: vilka kan anföras till stöd för rundradioverk- rens under ansvar och övervakning. Erfaren-
24611: samhet i privata, allmännyttiga organisatio- heterna av den banbrytande televisionsverk-
24612: ners regi, finns det även specifika orsaker, samheten i privat regi hos oss talar icke för
24613: som motiverar radiofrihet i våra förhållan- den lösning, regeringen gått in för. Icke
24614: den. Främmande intrång, såsom t. ex. från heller de argument, på vilka propositionen
24615: befarade ,piratsändare", kan bäst motverkas stöder sig, övertygar oss om det riktiga i
24616: genom att vi i vårt eget land erbjuder den linje regeringen valt.
24617: större programurval än monopolradion kan Därför föreslår vi, hänvisande i övrigt till
24618: garantera. radiolagkommittens betänkande,
24619: Utan synnerligen starkt vägande argument
24620: finns det icke anledning att vad radioverk- att Riksdagen måtte antaga följande
24621: samheten ankommer anse statsmonopol vara lagförslag:
24622: en lösning att föredraga framom den på de
24623:
24624:
24625:
24626:
24627: Lag
24628: om rundradio.
24629: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
24630: 1 §. För rundradioverksamhet av lokal natur
24631: Om rundradioverksamhet samt rundradio- kan, såvida tekniska möjligheter därtill före-
24632: anläggningar och användningen av dessa gäl- ligga, koncession beviljas allmännyttig orga-
24633: ler var i denna lag stadgas. nisation, inrättning eller annat motsvarande
24634: samfund, som icke har partipolitiska mål.
24635: 2 §. Förutsättning för beviljande av koncession
24636: Med rundradioverksamhet avses i denna är, att ett lokalt företags verksamhet anses
24637: lag utsändandet av ljud-, televisions-, bild- behövlig och att det lokala företaget för-
24638: eller övriga slag av direkta för allmänheten binder sig att överlåta en skälig del av sitt
24639: avsedda programsändningar med begagnande överskott för i koncessionen närmare angivet
24640: av fritt rörliga elektromagnetiska vågor inom allmännyttigt ändamål.
24641: frekvensområdet 10 kHz-3 000 000 MHz.
24642: Med rundradioanläggning avses för trans- 5 §.
24643: mittering av ovannämnda sändningar fram- Rundradioprogram skall vara opartiskt och
24644: ställd rundradiosändaranläggning och för objektivt.
24645: mottagande av samma sändningar framställd Lokalt företags program skall tili sin nivå
24646: rundradiomottagaranläggning. och art uppfylla samma anspråk som det
24647: riksomfattande företagets program och får
24648: 3 §. icke till sin natur vara partipolitiskt.
24649: Rundradioverksamheten samt rundradio-
24650: anläggningarna och användningen av dessa 6 §.
24651: äro underkastade statens uppsikt. För innehav, installering och användning
24652: av rundradiosändaranläggning liksom för in-
24653: 4 §. nehav av rundradiomottagaranläggning skall
24654: För bedrivande av rundradioverksamhet tillstånd utverkas.
24655: skall koncession utverkas. V ad i 1 mom. är s.tadgat gäller icke rund-
24656: För rundradioverksamheten inom hela ri- radiomottagaranläggning, som är frånkopp-
24657: kets område gives koncession åt ett riksom- lad användningsberedskap eller vars inneha-
24658: fattande företag, som bedriver rundradio- vare bevisligen påvisar, att anläggningen icke
24659: verksamhet och vari staten har bestämmande- har använts. Likaså få försvarsväsendet och
24660: rätt. gränsbevakningsväsendet utan tillstånd in-
24661: VI,32. - Ehrnrooth ym. 1531
24662:
24663: stallera och :för eget ändamål använda de i återgivande utan programutsändarens till-
24664: 1 mom. nämnda anläggningarna. stånd är :förbjudet.
24665: Genom :förordning kan stadgas när rund-
24666: radiomottagaranläggning i övrigt :får inne- 11 §.
24667: havas utan tillstånd. Rundradioanläggningars tekniska konstruk-
24668: tion bör granskas.
24669: 7 §.
24670: Koncession och i 6 § nämnda tillstånd be- 12 §.
24671: viljas :för viss tid. Anläggningar, som under utvecklande av
24672: 1 koncessionen skall upptagas :föreskri:fter elektromagnetiska vågor :förorsaka eller vilka
24673: rörande programmets art, uppbyggnad och på goda grunder kunna misstänkas :förorsaka
24674: övervakning samt övriga :föreskri:fter som :förargliga störingar av transmitteringen eller
24675: anses behövliga. 1 lokalt :företags koncession mottagandet av rundradioutsändningar skola
24676: skall även medtagas :föreskri:fter i enlighet :förses med behövliga skyddsanordningar eller
24677: med 5 § 2 mom. skola beträ:f:fande dem vidtagas övriga av
24678: Koncession och tillstånd :för rundradio- vederbörande myndighet :föreskrivna åtgärder
24679: sändaranläggning kan indragas antingen helt :för :förebyggande eller begränsande av
24680: eller :för viss tid. nämnda störingar.
24681: Ovan i 1 mom. avsedda anordningar :få
24682: 8 §. icke salu:föras utan i nämnda moment stad-
24683: För innehav av rundradiomottagaranlägg- gade skyddsanordningar eller utan att av
24684: ning kan statsrådet besluta om erläggande av myndigheterna :föreskrivna ätgärder utföras.
24685: licensavgi:fter, vilkas storlek :fastställes av Vad i 1 mom. är stadgat må icke tillämpas,
24686: statsrådet. Storleken av licensavgi:ften be- om orsaken tili störingarna är en uppenbar
24687: stämmes med beaktande av att det med de brist:fällighet eller ett :fel i konstruktionen
24688: inflytande medlen i enlighet med statsrådets eller användningen av den rundradioanlägg-
24689: prövning skapas ändamålsenliga :förutsätt- ning, som utsatts :för störing.
24690: ningar :för skötseln och utvecklandet av det För klarläggande av störingar kan inspek-
24691: riksom:fattande :företagets rundradioverksam- tion verkställas.
24692: het.
24693: Licensavgi:fterna in:flyta tili en rundradio- 13 §.
24694: :fond utom statens inkomst- och utgi:ftsstat, lnnehavare av rundradioanläggning har
24695: vars medel användas på av statsrådet före- rätt att åt sig själv installera de :för mot-
24696: skrivet sätt :för upprätthållande och befräm- tagande av rundradioutsändningar er:forder-
24697: jande av det riksom:fattande :företagets rund- liga antennanläggningarna, i:fall dessa icke
24698: radioverksamhet samt :för bestridande av de :förorsaka särskild olägenhet :för övriga eller
24699: utgifter rundradiolicensverksamheten :föror- om det i övrigt icke :föreligger giltig orsak
24700: sakar. att :förbjuda installeringen.
24701:
24702: 9 §. 14 §.
24703: Myndighet har rätt att :för nödradiotra:fik, Såvitt i denna lag icke annat stadgas, skall
24704: som :föranstaltas :för räddande av människo- på rundradioverksamheten och rundradioan-
24705: liv och egendom, enligt prövning avbryta läggningarna tillämpas radiolagen ( 1 ) .
24706: rundradioutsändning som stör denna tra:fik.
24707: 15 §.
24708: 10 §. Stadgandena i denna lag gälla i tillämpliga
24709: Tillstånd tili innehav av rundradiomotta- delar även vidare:förmedling med hjälp av
24710: garanläggning berättigar tili mottagande av ledningar av metall av mottagen rundradio-
24711: rundradioutsändningar och övriga :för envar utsändning tili :flera mottagaranläggningar
24712: avsedda radioutsändningar. lnnehållet i övrig och anläggningar, som användas därtili.
24713: radioutsändning :får icke antecknas, utnyttjas
24714: eller meddelas tili annan. 16 §.
24715: Uppbevarande av mottagen rundradiout- För i denna lag avsedda uppgi:fter kunna
24716: sändning i :förvärvssy:fte eller :för o:f:fentligt inspektörer tillsättas.
24717: 78 E 15/61
24718: 1532 VI,32. - 'Yleisradiolald.
24719:
24720:
24721: Om man pä sannolika skäl misstänker, att gas, dock icke retroaktivt för en längre tid
24722: ägare eller innehavare av rundradioanlägg- än fem är räknat från väckandet av åtalet.
24723: ning icke har iakttagit de stadganden och Då denna lag eller med stöd av densamma
24724: föreskrifter, som givits om rundradioanlägg- givna stadganden och föreskri:fter ba över-
24725: ningar och rundradioverksamhet, har inspek- trätts, skall polismyndighet utan dröjsmål
24726: tör rätt att verkställa undersökning för sa- vidtaga ätgärder för förhindrande av an-
24727: kens utredande. Polismyndighet skall vid vändning av rundradioanläggningen.
24728: behov giva inspektör handräckning.
24729: 18 §.
24730: 17 §. Domstol skall meddela post- och telegraf-
24731: V ar som bryter emot denna lag eller mot styrelsen angående sitt utslag, som gäller an-
24732: i stöd av densamma givna stadganden och vändningen av rundradioanläggning eller
24733: föreskrifter straffes med böter ifall :för hand- innehav av eller licensavgift :l'ör sådan.
24734: lingen icke i annan lag eller förordning är
24735: stadgat strängare straff. Samtidigt skall, då 19 §.
24736: särskilda skäl därtill föreligga, rundradio- Närmare stadganden angående verkställig-
24737: anläggning :förklaras förbruten. heten och tillämpningen av denna. lag givas
24738: Den, som dömes för olaga innehav av genom förordning.
24739: rundradiomottagaranläggning, skall förstän-
24740: digas erlägga de för innehav av sådan an-
24741: läggning fastställda licensavgifterna för den Denna lag träder i kraft den
24742: tid, för viiken licensavgift hade bort erläg- 196 .
24743:
24744: Helsingfors den 12 april 1960.
24745:
24746: Georg C. Ehrnrooth. Verner Korsbäck.
24747: T. E. Nordström. Bertel Lindh.
24748: J. A. Junga.rå. Sven Högström.
24749: Elis Andersson. Grels Teir.
24750: Victor Procope. Alwa.r Sundell.
24751: 1533
24752:
24753: VI,32.- Lak.al. N:o 127.
24754: Suomennos.
24755:
24756:
24757:
24758:
24759: Ehrnrooth ym. : Ehdotus yleisradiolaiksi.
24760:
24761:
24762: E d u s k u n n a ll e.
24763:
24764: Valtioneuvosto asetti 7 päivänä tammi- taan, ovat mielestämme vähemmän painavia
24765: kuuta 1954 komitean, jonka tehtävänä oli kuin komitean esittämät sekä periaatteelliset
24766: tutkia radiolainsäädännön tarkoituksenmukai- että käytännölliset näkökohdat. Nykyisten
24767: suutta ja siihen liittyviä kysymyksiä sekä radio-ohjelmien laatu tuskin oikeuttaa teke-
24768: tehdä tarpeellisiksi havaittuja ehdotuksia. mään sellaista johtopäätöstä, että alan kil-
24769: Komitea on 21 päivänä joulukuuta 1959 jät- pailu aiheuttaisi tason alenemisen. Se val-
24770: tänyt mietintönsä ehdotuksineen uudeksi ra- vonta, johon jokainen yleishyödyllinen pai-
24771: diolainsäädännöksi. Ehdotuksen johtavana kallista radiotoimintaa varten perustettu jär-
24772: ajatuksena on yleishyödyllisten järjestöjen jestö olisi alistettu, suojaisi niiden ehtojen
24773: harjoittaman paikallisluonteisen radiotoimin- kanssa, jotka voitaisiin liittää toimilupaan,
24774: nan salliminen valtion johtaman valtakunnal- sellaiselta ohjelmalta, jota syystä tai toisesta
24775: lisen yleisradiotoiminnan ohessa. Komitean ei tahdota sallia. Niitä vaatimuksia, joita
24776: vähemmistö ei ole tätä ajatusta hyväksynyt, halutaan asettaa ei vain yksityisille radiolähe-
24777: vaan puoltaa valtion monopolia radion ja tyksille, vaan saman mittapuun mukaisesti
24778: television alalla. myös valtion radion ohjelmille, voidaan tie-
24779: Hallitus on nyt antanut asiasta esityksensä tenkin sekä korottaa että alentaa.
24780: eduskunnalle ja päätynyt siinä komitean Kun radiovapauden vastustajat viittaavat
24781: vähemmistön suosittelemaan ratkaisuun. Jo se, varoittavana esimerkkinä Amerikan kaupal-
24782: että hallitus on hylännyt kysymyksen selvit- listetussa televisiotoiminnassa tapahtuneisiin
24783: tämistä varten asetetun komitean erittäin skandaaleihin ja tekevät tästä johtopäätök-
24784: perusteelliseen tutkimukseen pohjautuvat sen, että valtion monopolijärjestelmä on ainoa
24785: johtopäätökset ja sen sijaan hyväksynyt vä- oikea, ei se voi vakuuttaa kriitillistä ja sa-
24786: hemmistön käsityksen, on omansa herättä- malla objektiivista mielipidettä. Oikeuksien
24787: mään määrätynlaista kummastusta, mitä ei väärinkäyttöä ilmenee myös muilla aloilla
24788: vähennä tieto siitä, mikä on eriävän mieli- kuin television. Oikeuden ottaminen pois
24789: piteen kaikkien kolmen allekirjoittajan ja kokonaan kaikilta lainkuuliaisilta kansalai-
24790: Oy Yleisradio Ab: n välinen suhde. silta sen takia, että jokaisessa yhteiskunnassa
24791: Jäljempänä olevan lakiehdotuksen, joka on on rikollisia ja epämoraalisia aineksia, olisi
24792: sama kuin komitean ehdotus perusteluksi ei radikaalinen ratkaisu, jota ei kukaan ole suo-
24793: ole välttämätöntä kosketella kaikkia niitä sitellut Amerikassa ja johon ei tarvitse tur-
24794: näkökohtia, jotka puhuvat sellaista ratkaisua vautua meilläkään.
24795: vastaan, mikä merkitsisi valtion monopolia Mitä sitten usein vain kuulopuheiden pe-
24796: radion ja television alalla. Sananvapaus rusteella voimakkaasti arvosteltuihin ame-
24797: ja paras mahdollinen tiedotus kuuluvat rikkalaisiin televisio-ohjelmiin muuten tulee,
24798: jokaisen demokratian perusedellytyksiin. Jo ovat ne monissa kohdin tasolla, joka sekä
24799: tämä kehottaa meitä hakemaan nykyaikais- viihde- että tietopuolisen ohjelman kannalta
24800: ten tiedotusvälineiden aiheuttamiin problee- voisi olla meille esikuvana. Siten ei ole mi-
24801: moihin sellaista ratkaisua, jota ei ennakko- tään asiallista perustetta käsitykselle, että
24802: lunloisesti sidota monopolijärjestelmään. ulkomailla saadut kokemukset kauttaaltaan
24803: Ne muistutukset, joita komitean vastalau- puhuisivat mainosvaroin rahoitettua radio.. ja
24804: sujat ovat esittäneet ns. radiovapautta vas- televisiotoimintaa vastaan.
24805: 1534 VI,32. - Yleisradiolaki.
24806:
24807:
24808: Niiden yleispätevien näkökohtien lisäksi, edelle useimmilla muilla aloilla omaksuttua
24809: joita voidaan esittää yksityisten yleishyödyl- ajatusta vastuun ja valvonnan alaisesta kil-
24810: listen järjestöjen hoitaman radiotoiminnan pailusta. Kokemukset yksityisessä johdossa
24811: tueksi, on myös erityisiä syitä, jotka puolus- olevasta uraauurtavasta radiotoiminnasta
24812: tavat radiovapautta meidän oloissamme. Vie- meillä eivät puolla sitä ratkaisua, johon hal-
24813: raalta taholta, kuten esim. pelättyjen ,meri- litus on päätynyt. Eivät myöskään ne todiste-
24814: rosvoradioiden", tapahtuvaa tunkeutumista lut, joihin esitys nojautuu, vakuuta meitä
24815: voidaan parhaiten torjua siten, että omassa siitä, että hallituksen valitsema linja olisi
24816: maassamme tarjoamme suuremman ohjelma- oikea.
24817: valikoiman kuin minkä monopoliradio voi Sen vuoksi ehdotamme, viitaten muuten
24818: taata. radiolakikomitean mietintöön,
24819: llman erittäin painavia syitä ei ole ai-
24820: hetta, mitä radiotoimintaan tulee, pitää val- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24821: tionmonopolia ratkaisuna, joka on asetettava van lakiehdotuksen:
24822:
24823:
24824:
24825:
24826: Yleisradiolaki.
24827: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
24828: 1 §. hen ovat olemassa, myöntää toimilupa yleis-
24829: Yleisradiotoiminnasta sekä yleisradiolait- hyödylliselle järjestölle, laitokselle tai muulle
24830: teista ja niiden käytöstä on voimassa, mitä vastaavalle yhteisölle, jolla ei ole puolue-
24831: tässä laissa säädetään. poliittisia tavoitteita. Toimiluvan myöntämi-
24832: sen edellytyksenä on, että paikallisyrityksen
24833: 2 §. toiminta katsotaan tarpeelliseksi ja valtakun-
24834: Yleisradiotoiminnalla tarkoitetaan tässä nallisen yrityksen toimintaa täydentäväksi,
24835: laissa yleisön välittömästi vastaanotettavaksi ja että paikallisyritys sitoutuu luovuttamaan
24836: tarkoitettujen ääni-, televisio-, kuva- tai kohtuulliseksi katsottavan 'osuuden ylijää-
24837: muunlaatuisten ohjelmalähetysten lähettä- mästään toimiluvassa tarkemmin määrättä-
24838: mistä käyttämällä hyväksi vapaasti eteneviä vään yleishyödylliseen tarkoitukseen.
24839: sähkömagneettisia aaltoja jaksolukualueena
24840: 10 kHz-3 000 000 MHz.
24841: ·Yleisradiolaite on edellä mainittujen lähe- 5 §.
24842: tysten lähettämiseen valmistettu yleisradio- Yleisradio-ohjelman tulee olla tasapuolista
24843: lähetyslaite ja samojen lähetysten vastaan- ja puolueetonta.
24844: ottamiseen valmistettu yleisradiovastaanotto- Paikallisyrityksen ohjelman tulee tasoltaan
24845: laite. ja laadultaan täyttää samat vaatimukset kuin
24846: 3 §. valtakunnallisen yrityksen ohjelman, eikä se
24847: Yleisradiotoiminta sekä yleisradiolaitteet luonteeltaan saa olla puoluepoliittista.
24848: ja niiden käyttö ovat valtion silmälläpidon
24849: alaiset. 6 §.
24850: 4 §. Yleisradiolähetyslaitteen hallussapitämiseen,
24851: Yleisradiotoiminnan harjoittamiseen on käyttöön, asentamiseen ja käyttämiseen sa-
24852: hankittava toimilupa. moin kuin yleisradiovastaanottolaitteen hal-
24853: Yleisradiotoimintaan koko valtakunnan lussapitämiseen on hankittava lupa.
24854: alueella annetaan toimilupa yleisradiotoimin- Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
24855: taa harjoittavalle valtakunnalliselle yrityk- yleisradiovastaanottolaitetta, joka on pois-
24856: selle, jossa valtiolla on määräämisvalta. tettu käyttövalmiudesta tai jonka haltija to-
24857: Paikallisluonteiseen yleisradiotoimintaan distettavasti osoittaa, että laitetta ei ole käy-
24858: voidaan, mikäli teknilliset mahdollisuudet sii- tetty. Niin ikään saavat puolustuslaitos ja
24859: VI,32. - Ehrnrooth ym. 1535
24860:
24861: rajavartiolaitos ilman lupaa hallussa:r;i.tää, Vastaanotetun yleisradio-ohjelman talletta-
24862: käyttöön asentaa ja käyttää omaan tarkoituk- minen ansiotarkoituksessa tai julkisesti ta-
24863: seensa 1 momentissa mainittuja laitteita. pahtuvaa toistamista varten ilman ohjelman
24864: Asetuksella voidaan säätää, milloin yleis- lähettäjän lupaa on kielletty.
24865: radiovastaanottolaitetta saadaan muutoin
24866: hallussapitää ilman lupaa.
24867: 11 §.
24868: Yleisradiolaitteiden teknillinen rakenne on
24869: 7 §. tarkastettava.
24870: Toimilupa ja 6 §: ssä tarkoitetut luvat an-
24871: netaan määräajaksi.
24872: Toimilupaan on sisällytettävä ohjelman 12 §.
24873: laatua, rakennetta ja valvontaa koskevia sekä Laitteet, jotka sähkömagneettisia aaltoja
24874: muita tarpeellisiksi katsottavia määräyksiä. kehittäen aiheuttavat tahi joiden perustel-
24875: Paikallisyrityksen toimilupaan on otettava luilla syillä voidaan epäillä aiheuttavan kiu-
24876: myös 5 § :n 2 momentin mukaiset määräyk- sallisia häiriöitä yleisradiolähetysten lähettä-
24877: set. miselle tai vastaanottamiselle, on varustettava
24878: tarpeellisilla suojalaitteilla tahi niiden suh-
24879: Toimilupa ja yleisradiolaitetta koskeva teen on ryhdyttävä muihin asianomaisen vi-
24880: lupa voidaan peruuttaa joko kokonan tai ranomaisen määräämiin toimenpiteisiin sa-
24881: määräajaksi. nottujen häiriöiden ehkäisemiseksi tai rajoit-
24882: tamiseksi.
24883: 8 §.
24884: Yleisradiovastaanottolaitteen hallussapitä- Edellä 1 momentissa tarkoitettuja laitteita
24885: misestä voi valtioneuvosto määrätä suoritetta- ei saada pitää kaupan ilman mainitussa mo-
24886: vaksi lupamaksuja, joiden suuruuden valtio- mentissa säädettyjä suojalaitteita tai suo-
24887: neuvosto päättää. Lupamaksun suuruus mää- rittamatta viranomaisen määräämiä toimen-
24888: rätään silmällä pitäen sitä, että kertyvillä piteitä.
24889: varoilla valtioneuvoston harkinnan mukaan Mitä 1 momentissa on säädetty, älköön so-
24890: luodaan tarkoituksenmukaiset edellytykset vellettako, jos syynä häiritseyyyteen on il-
24891: valtakunnallisen yrityksen yleisradiotoimin- meinen puutteellisuus tai virhe häirityn yleis-
24892: nan hoitamiseen ja kehittämiseen. radiolaitteen rakenteessa tai käytössä.
24893: Lupamaksut menevät valtion tulo- ja meno- Häiriön selville saamiseksi voidaan suorit-
24894: arvion ulkopuolella olevaan yleisradiorahas- taa tarkastuksia.
24895: toon, jonka varoja käytetään valtioneuvoston
24896: määräämällä tavalla valtakunnallisen yrityk- 13 §.
24897: sen yleisradiotoiminnan ylläpitämiseen ja Yleisradiovastaanottolaitteen haltijalla on
24898: edistämiseen sekä yleisradiolupatoiminnasta oikeus asentaa itselleen yleisradiolähetysten
24899: aiheutuvien menojen suorittamiseen. vastaanottamiseen tarpeelliset antennilaitteet,
24900: jollei niistä aiheudu erityistä haittaa muille
24901: 9 §. tai muutoin ole pätevää syytä asentamisen
24902: Viranomaisella on oikeus ihmishengen ja kieltämiseen.
24903: omaisuuden pelastamiseksi suoritettavan hätä-
24904: radioliikenteen ajaksi harkintansa mukaan
24905: keskeyttää tätä liikennettä häiritsevä yleis- 14 §.
24906: radiolähetys. Yleisradiotoimintaan ja yleisradiolaitteisiin
24907: on, jollei tässä laissa toisin säädetä, sovellet-
24908: 10 §. tava radiolakia ( 1 ) .
24909: Yleisradiovastaanottolaitteen hallussapito-
24910: lupa oikeuttaa ottamaan vastaan yleisradio- 15 §.
24911: lähetyksiä ja muitakin kenen hyvänsä vas- Tämän lain säännökset koskevat soveltuvin
24912: taanotettavaksi tarkoitettuja radiolähetyksiä. kohdin myös vastaanotetun yleisradiolähetyk-
24913: Muunlaisen radiolähetyksen sisältöä ei saa sen edelleen välittämistä metallisin johtimin
24914: kirjoittaa muistiin, käyttää hyödyksi eikä toi- useampaan vastaanottolaitteeseen ja siihen
24915: selle ilmoittaa. käytettäviä laitteita.
24916: 1536 VI,32. - Yleisra.diolaki.
24917:
24918:
24919: 16 §. kuitenkaan takautuvasti pitemmältä ajalta
24920: Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä varten kuin viideltä vuodelta syytteen nostamisesta
24921: voidaan asettaa tarkastajia. lukien.
24922: Jos todennäköisillä syillä epäillään, että Milloin tätä lakia tai sen nojalla annettuja
24923: yleisradiolaitteen omistaja tai haltija ei ole säännöksiä ja määräyksiä on rikottu, poliisi-
24924: noudattanut yleisradiolaitteista ja yleisradio- viranomaisen on viipymättä ryhdyttävä toi-
24925: toiminnasta annettuja säännöksiä ja mää- menpiteisiin yleisradiolaitteen käyttämisen
24926: räyksiä, tarkastajana on oikeus toimittaa tar- estämiseksi.
24927: kastus asian selville saamiseksi. Poliisiviran-
24928: omaisen tulee tarvittaessa antaa tarkastajalle 18 §.
24929: virka-apua. Yleisradiolaitteen käyttämistä, hallussapi-
24930: toa tai lupamaksua koskevasta päätöksestään
24931: 17 §. tuomioistuimen tulee lähettää ilmoitus posti·
24932: Joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla an- ja lennätinhallituksen e.
24933: nettuja säännöksiä tai määräyksiä, rangais-
24934: taan sakolla, jollei teosta ole muualla laissa
24935: tai asetuksessa säädetty ankarampaa rangais- 19 §.
24936: tusta. Samalla on yleisradiolaite, milloin eri- Tarkemmat säännökset tämän lain täy-
24937: tyisiä syitä on, julistettava menetetyksi. täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
24938: Joka tuomitaan yleisradiovastaanottolait- asetuksella.
24939: teen luvattomasta hallussapidosta, on velvoi-
24940: tettu suorittamaan sellaisen laitteen hallussa-
24941: pidosta määrätyt lupamaksut siltä ajalta, Tämä laki tulee voimaan päivänä
24942: jolta lupamaksu olisi pitänyt suorittaa, ei kuuta 196 .
24943:
24944: Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1960.
24945:
24946: Georg C. Ehrnrooth. Verner Korsbäck.
24947: T. E. Nordström. Bertel Lindh.
24948: J. A. Jungarå. Sven Högström.
24949: Elis Andersson. Grels Teir.
24950: Victor Procope. Alwar Sundell.
24951: VALTIOPÄIVÄT
24952: 1960
24953:
24954: LIITTEET
24955: VII
24956:
24957: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTY, YLEISEN ALOI-
24958: TEAJAN JÄLKEEN JÄTETTY MAANVUOKRASUHTEIDEN PITENTÄ-
24959: MISTÄ ERÄISSÄ TAPAUKSISSA KOSKEVA LAKIALOITE
24960:
24961:
24962:
24963:
24964: HELSINKI 1961
24965: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
24966: 1
24967: 1
24968: 1
24969: 1
24970: 1
24971: 1
24972: 1
24973: 1
24974: 1
24975: 1
24976: 1
24977: 1
24978: 1
24979: 1
24980: 1
24981: 1
24982: 1
24983: 1
24984: 1
24985: 1
24986: 1539
24987:
24988: VII,62. - Lak.al. N: o 135.
24989:
24990:
24991:
24992:
24993: Niiranen ym.: Ehdotus laiksi maanvuokrasuhteiden pitentä-
24994: misestä eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta.
24995:
24996:
24997: E d u s k u n n a ll e.
24998:
24999: Maanvuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä jälkeen vuokratut em. luontoiset tilat ja
25000: tapauksissa 24. 4. 1955 annetun lain voi- alueet samoin kuin kaikki sellaiset vuokra-
25001: massaoloaika päättyy kuluvan vuoden lo- tilat ja -alueet, joita ei katsota voitavan
25002: pussa. Siitä aiheutuu em. lailla jatkettujen, pitää viljelys- tai kalastustilojen tai -aluei-
25003: maalaiskunnissa olevien, maanvuokrasuhtei- den luontoisina.
25004: den samanaikainen päättyminen. Jo tähän mennessä on tullut tietoon vuok-
25005: Eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta ranantajien yrityksiä vapautua · sopimuksis-
25006: maalaiskunnissa 18. 8. 1958 annetulla lailla taan. Eräissä tapauksissa niitä on jo irti-
25007: on tehty mahdolliseksi niiden osittainen itse- sanottu ja toisissa annettu ymmärtää ~n
25008: näiseksi lunastaminen. Lunastamismahdolli- tapahtuvan lain määräämän vuokra-ajan
25009: suuden perusedellytyksenä on, että vuokra- päätyttyä. Täten on syntymässä vuokralais-
25010: aluetta on käytetty maatilatalouden tai ka- ten jo vakiintuneiden oikeuksien menetyksen
25011: lastuksen harjoittamiseen ja että alue on uhka sekä vaara huomattaviin taloudellisiin
25012: asuinrakennuksella varustettu sekä ollut menetyksiin. Tällaisen uhan ja taloudellisten
25013: vuokraajan jatkuvassa käytössä vähintään menetysten vaaran alaisina, peläten jäävänsä
25014: 1. 1. 1945, tai maanhankintalain 67 § :n 4 vaille lainsäädännön heille tähän asti anta-
25015: momentissa tarkoitetussa vuokrauksessa tahi maa suojaa, ovat eräät maanvuokraajat jo
25016: milloin alue sijaitsee valtion maalla, ainakin julkituoneet pettymyksensä ja katkeruutensa.
25017: 1. 1. 1955 alkaen. Kun yhteiskunnankaan edun mukaista ei
25018: 30. 9. 1960 antamassaan esityksessä laiksi ole vuokra-alueiden lunastuslain ulkopuolelle
25019: maanvuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä jääneiden maalaiskunnissa sijaitsevien vuok-
25020: tapauksissa annetun lain muuttamisesta hal- rasopimusten irtisanominen ja purkaminen
25021: litus ehdottaa sen voimassaolaajan jatkamista siten, että vuokraajat joutuisivat pysyviksi
25022: vuoden 1963 loppuun kaupungeissa ja kaup- katsottavien oikeuksiensa menetyksiin ja ta-
25023: palaissa olevien vuokrasopimusten osalta. loudellisiin vahinkoihin, olisi heidän ase-
25024: Esitys hyväksyttynäkään ei siis turvaa maa- mansa edelleen turvattava sitä varten tar-
25025: laiskunnissa olevien, lunastusoikeuden ulko- peellisella lainsäädännöllä. Mielestämme se
25026: puolelle jääneiden vuokramiesten asemaa. olisi toistaiseksi sopivimmin järjestettävissä
25027: Edellä mainitusta johtuu, että ensi vuoden jatkamalla tarpeellisilta osin maanvuokra-
25028: alusta lukien jäävät lainsäädännöllisten jär- suhteiden pitentämisestä eräissä tapauksissa
25029: jestelyjen ulkopuolelle maalaiskunnissa mm. 24. 4. 1955 annetun lain voimassaoloaikaa
25030: asuinrakennusta vailla olevat vuokratut vil- vuoden 1963 loppuun myös maalaiskunnissa.
25031: jelys- tai kalastustilat ja alueet, 1. 1. 1945 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
25032: jälkeen vuokratut ja rakennetutkin, sekä
25033: maanhankintalain 67 §: n 4 momentin mu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25034: kaiset ja valtion maalla sijaitsevat 1. 1. 1955 van lakiehdotuksen:
25035:
25036:
25037:
25038: 79 E 15/61
25039: 1540 VII,62. - Maanvuokrasuhteet.
25040:
25041:
25042: Laki
25043: maanvuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta.
25044: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä mää-
25045: rätyllä tavalla, muutetaan maanvuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä tapauksissa 22
25046: päivänä kesäkuuta 1945 annetun lain 1 §, sellaisena kuin se on 22 päivänä huhti-
25047: kuuta 1955 annetussa laissa (179/55), näin kuuluvaksi.
25048:
25049: 1 §. 58) mukaan antaa lisämaata ja vuokrattu
25050: Jos vuokrasuhde, joka tämän lain voimaan alue tai osa siitä sijaintinsa puolesta on so-
25051: tullessa oli olemassa torpasta, lampuoti- piva lisämaaksi sanottuun tilaan sekä nämä
25052: tilasta tai asuntotarkoituksiin luovutetusta, molemmat yhdessä muodostavat enintään
25053: vuokramiehen omilla rakennuksilla varuste- maankäyttölain 16 §: ssä tarkoitetun vilje-
25054: tusta tai varustettavaksi aiotusta alueesta tai lystilan.
25055: tontista, lakkaa irtisanomisen tai vuokra-ajan Mitä ensimmäisessä momentissa on sää-
25056: päättymisen johdosta ennen 31 päivää joulu- detty, on vastaavasti sovellettava vuokra-
25057: kuuta 1963, mikäli aluetta ei voida eräiden suhteeseen, joka alussa mainittuna ajankoh-
25058: vuokra-alueiden lunastamisesta maalaiskun- tana on ollut voimassa aatteelliselle yhdistyk-
25059: nissa 16 päivänä elokuuta 1958 annetun lain selle tai yhteisölle vuokratusta, sen omilla
25060: (361/58) mukaan itsenäiseksi lunastaa, jat- rakennuksilla varustetusta alueesta.
25061: kuu vuokrasuhde sanottuun päivään saakka. Siinä tapauksessa, että vuokramies on
25062: Sama olkoon laki erillisestä viljelys- tai lai- kuollut tai kuolee, jatkuu vuokrasuhde 1 mo-
25063: duntarkoituksiin vuokratusta alueesta tai mentissa mainitun ajan, jos vuokramieheltä
25064: osasta siitä, mikäli vuokramiehen ennestään on jäänyt leski tai rintaperillinen tai joku
25065: omistamaan tilaan voidaan 16 päivänä elo- muu vuokramiehen kuollessa hänen talou-
25066: kuuta 1958 annetun maankäyttölain (353/ dessaan elänyt oikeudenomistaja.
25067:
25068:
25069: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1960.
25070:
25071: Toivo Niiranen. Veikko Rytkönen.
25072: Esa Hietanen. Toivo Asvik.
25073: Antto Prunnila. H. Tauriainen.
25074: Pauli Puhakka. R. Virtanen.
25075: VALTIOPÄIVÄT
25076: 1960
25077:
25078: LIITTEET
25079: X
25080:
25081: TYÖVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN
25082: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT LAKIALOITTEET
25083:
25084:
25085:
25086:
25087: HELSINKI 1961
25088: V ALTIONE>UVOSTON KIRJAPAINO
25089: Työttömyysvakuutusta sekä vähimmäispalkkoja metsä- ja uittotöissä
25090: koskevia lakialoitteita.
25091: 1545
25092:
25093: X,57. - Lak.al!. N: o 126.
25094:
25095:
25096:
25097:
25098: Pessi ym.: Ehdotukset työttömyysvakuutuslaiksi ja eräiksi
25099: siihen liittyviksi laeiksi.
25100:
25101:
25102: E d u s k u n n a ll e.
25103:
25104: Hallituksen eduskunnalle jättämä esitys Huomioon ottaen hallituksen esityksen
25105: työttömyysvakuutuslaiksi sekä eräiksi siihen eräät vakavat heikkoudet sekä eräät pyrki-
25106: littyviksi laei'lmi on suurelta osin saman si- In.Y'kset siirtää työttömyysvakuutuslain käsit-
25107: sältöinen kuin eduskunnan viime valtiopäi- tely suurtyönantajapiire.jä hyödyttäville syr-
25108: villä hyväksymä, mutta lepäämään jätetty jäp:oluHle me pidämme välttämättömänä jät-
25109: työttömyysvakuutusla;kiesitys. Niinpä uusi tää haHituksen esity'lmen liittyen rinna:kikais-
25110: esitys pyrkii yleisen ja pa:kollisen: työttömyys- esityksen.
25111: vakuutuslain aikaansa:a:miseen. Tämä pyrki- Mielestämme on tärkeää, että vakuutettu-
25112: mys on yhdenmukainen työläisten ja pien- jen vapauttaminen maksuvelvollisuudesta säi-
25113: vi'ljelijöiden, jotka eniten työttömyydestä lytetään eduskunnan aikaisemman päätöksen
25114: kärsivät, vaatimusten kanssa. Hallitus esittää mukaisena. Väitteet siitä, että laki täten
25115: myös vapaaehtoisia kassoja koskevaan lakiin menettäisi vakuutuslain luonteensa, ei pidä
25116: eräitä sellaisia muutoksia, jotka toteutettuina paikkaansa, sillä useat muut vakuutuslait,
25117: merkitsevät kassojen toimintamahdollisuuk- kuten esim. tapaturmavaikuutuslalki, ei mää-
25118: sien paranemista. Hallituksen esitys poikkeaa rää vakuutetulle ma:ksuvelvollisuutta. Tämä
25119: kuitenkin eräissä kohdin varsin oleellisesti on kohtuullista siinä mielessä, että työttö-
25120: eduskunnan enemmistön jo hyväksymästä, myysvalk:uutuslwki nykyisissä oloissa tuskin
25121: mutta eduskunnan vähemmistön yli vaalien saa sellaista sisältöä, että se riittävässä mää-
25122: äänestämästä työttömyysvakuutuslakiesityk- rässä antaisi työttömälle vakuutusturvaa.
25123: sestä. Mielestämme päivärahan saantiin oikeutta-
25124: Mielest-ämme työttömyysvakuutuslain !käsit- van edellisen kalenterivuoden työssäolopäi-
25125: telyä jatkettaessa ei olisi luovuttava niistä vien raja 100 päivää on varsin korkea ja
25126: saavutuksista, joihin työläisten ja pienviljeli- kaavamainen. Tästä johtuvien epäkohtien
25127: jöiden uhrautuvalla tuella eduskunnassa oli lieventämiseksi esitämme annettavaksi työt-
25128: jo päästy. Hallituksen uusi esitys asettaessaan tömyysvakuutustoimiikunnalle oikeuden har-
25129: mm. työntekijöille jälleen vakuutusmaksuvel- kintansa mukaan myöntää päiväraha sellai-
25130: vollisuuden vastoin työläisten ja pienviljeli- sellekin työttömyyskortistoon merkitylle työt-
25131: jöiden selkä eduskunnan enemmistön ilmaise- tömälle, jol'la ei ole ollut edellisenä kalenteri-
25132: maa kantaa, merkitsee perääntymistä. vuotena 100 työpäivää, mutta on kipeästi
25133: Vielä suurempaa perääntymistä ja työttö- työn tarpeessa eikä hänelle. voida sitä osoit-
25134: myysva:kuutuksen suoranaista hylkäämistä taa.
25135: merkitsevät ne esitykset, jotka tähtäävät sii- Päivärahan suuruudeksi esitämme 70%
25136: hen, että pelkästään vapaaehtoisten kassojen teollisuudessa kulloinkin maksettavasta
25137: avtrlla hoidettaisiin työttömät. Muissa maissa keskipäiväansiosta, laskettuna edellisen
25138: saatu kokemus osoittaa selvästi, ettei tätä vuosineljänneksen mukaan IV: ssä kalleus-
25139: tietä päästä työläisiä ja pienviljelijöitä tyy- paikkakuntaluokassa erikseen. Jo nykyisin
25140: dyttävään tulokseen. Vapaaehtoiset kassat pidetään teollisuuden paHrkatilastoja. Näiden
25141: merkitsevät työläisille suurempia rasituksia pohjalla on varmasti mahdollista pitää käyt-
25142: mutta pienempää turvaa työttömyyden va- tökelpoista tilastoa päivärahan suuruuden
25143: ralta ikuin mitä pakollinen työttömyysvaJkuu- määräämiseksi. Kuitenkaan päiväraha ei saisi
25144: tus tarjoaa. Siksi sille tiel'le •ei ole nyt poi- nousta korkeammaksi kuin 70 o/o asianomai-
25145: kettava. sen ikeskipäiväansiosta, koska eräis~ä ,tapauk-
25146: 1546 X,57. - Työttömyysvakuutus.
25147:
25148:
25149: sissa täten laskettu päiväraha saattaa muodos- perusteita alennettu siitä, mitä eduskunnan
25150: tua kohtuuttoman pieneksi, on 1aikiin otet- enemmistö aikaisemmin on päättänyt. Tä-
25151: tava määräys vähimmäisrajasta. Tällaisena män vuoksi esitämmekin maksuvelvollisuu-
25152: esitämme 600 markkaa päivässä. deksi 0.5 % maksetuista pa]koista.
25153: Yleisenä sääntönä on sosiaalista turvaa Halituksen esitys edellyttää erityisten
25154: koskevan lainsäädännön alalla, että sellaiselle työttömyysvakuutustoimikuntien perusota-
25155: hen1dlölie, jolla on huollettavana lapsia, suo- mista. Mielestämme työttömyysva!kuutustoi-
25156: ritetaan korkeampia avustuksia tai päivära- mikuntana voi varsin hyvin toimia !kunnan
25157: hoja. Siksi esitämme, että päivärahan suu- työllisyyslautakunta täydennettynä asian-
25158: ruus sellaisella työntekijällä, jolla 17 vuotta omaisella kansaneläkelaitoksen piiriasiamie-
25159: nuorempia lapsia, olisi 10 % korkeampi kul- hellä. Täten turvattaisiin työläisille ja pien-
25160: takin lapselta, ei kuitenkaan enempää kuin viljelijöille edes välillinen mahdollisuus vai-
25161: 80% hänen vakinaisessa ammatissaan saa- kuttaa työttömyysvakuutuslain soveltamiseen.
25162: masta keskipäiväansiosta ·eikä vähempää kuin Samaa tarkoittaa myös esityksemme, että
25163: 800 markkaa päivässä. Päivii'rahaa maksettai- työttömyysvakuutusrahaston hoitoa ja työt-
25164: siin 150 päivä.!ltä kalenterivuoden aikana. tömyysvakuutusta !koskevissa asioissa !kansan-
25165: Lepäämään jätetyssä lakiesityksessä oli eläkelaitoksen apuna toimii eduskunnan !ko1-
25166: määräys päivärahan suorittamisesta pa~katto me:ksi vuodeksi kerrallaan valitsema työttö-
25167: malla pakkolomalla olevalle työntekijä1le. myysvakuutusasiain neuvottelukunta.
25168: Tämä määräys ei sisäliy hallituksen esityk- Mielestämme sellaisissa tapauksissa, jolloin
25169: seen. Mielestämme. eduskunnan enemmistön työttömyyskassan jäsen saa työttömyysvakuu-
25170: kanta tässä kohdin on oHut oikea, min:kä tuslain mukaista päivärahaa, hänen avustuk-
25171: vuoksi esitämme määräyksen sisällyttämistä sensa työttömyyskassasta saa olla enintään
25172: la'kiin. niin suuri, että se yhdessä edellä mainitun
25173: Mielestämme kuntien rasitukset nykyoloissa päivärahan !kanssa on 85 % asianomaisen
25174: ovat erittäin suuret ja laki toisensa jälkeen ammatissa siihen aikaan maiksettavasta taval-
25175: siirtää uusia rasituksia kunnille. Myös hal- lise.s.ta päiväpalkasta paikkakunnalla. Täten
25176: litus e.~ityksessään asettaa kunnille mairosu- työläisellä on määrättyä etua siitä, että hän
25177: velvollisuuden. Tätä emme voi hyväksyä on liittynyt kassan jäseneksi.
25178: vaxsinlkaan kun kuntia ei voida pitää vas- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
25179: tuunalaisina työttömyyden syntymiseen. Siksi
25180: esitämme kuntien maksuvelvollisuuden pois- että Eduskunta hyväksyisi sewraavat
25181: tamista työttömyysvakuutuslaista. Sen sijaan lakiehdotukset:
25182: työnantajien maksuvelvollisuutta on ilman
25183:
25184:
25185:
25186: Työttömyysvakuutuslaki.
25187: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25188:
25189: 1 §. vonnan a:laisena tekemään jonJkin työn, sekä
25190: Suomessa asuva, työ- tai oppisopimussuh- heidän työnantajan suostumuksella avuksensa
25191: teeseen perustuvassa työssä oleva työntekijä ottamiaan työntekijöitä.
25192: sekä jullkisoi!keudellisessa virkasuhteessa oleva
25193: h:enkilö on vakuutettu työttömyyden varalta 2 ja 3 §.
25194: tämän ,lain mukaisesti. (Kuten hallituksen esityksessä.)
25195: Vieraan valtion lähetystöön tai 'konsulin-
25196: virastoon kuuluvat henkilöt palve1usvä:kineen 4 §.
25197: eivät ole tämän lain mukaan vakuutettuja, Työnantaja suorittaa työttömyysmaksun,
25198: jos he ovat ulkomaan kansalaisia. niinkuin sritä erikseen säädetään.
25199: Mitä 1 momentissa on sanottu, lroskee myös
25200: työntekijöitä, jotka ovat yhteisesti, ty()kun- 5 §.
25201: tana, si,toutuneet työnantajan johdon ja val- (Kuten hal'lituksen esityksen 11 §.)
25202: X,57. - Pessi ym. 1547
25203:
25204: 6 §. pal'kka on tämän lain mukaan laskettua kor-
25205: Päivärahaa suorit,etaan vakuutetulle, jaka vausta pienempi.
25206: edellisen kalenterivuoden aikana on ollut, Päivärahaan oikeutettu on myös palkatto-
25207: vu(ASiloma sekä sairas- ja äitiysloma mukaan- malla pakkolomalla oleva työntekijä.
25208: luettuna, ainakin 100 päivää 1 §: n 1 .tai 3
25209: momentissa tarikoite.tussa työssä. 12 §.
25210: Päivärahaa voidaan suorittaa työttömyys- Päivärahaa ei suoriteta:
25211: valkuutustoimikunnan harkinnan mukaan 1) ennen sen kalenterivuoden a~kua kulu-
25212: myös sellaiselte työttömyyskortistoon hyväk- ne~lta ajalta, jona hakija on täyttänyt 16
25213: sytylle henkilölle, jonka työpäivien luku on vuotta;
25214: 1 momentissa edellytettyä vähäisempi eikä 2) sairauden, vian tai vamman vuoksi an-
25215: hänelle voida osoittaa työtä. siokyvyttömälle henkilölle;
25216: 3) sille, joka ilman pätevää aihetta työs-
25217: 7 §. tään erottuaan taikka muutoin omasta syys-
25218: (Kuten hrurlituksen esityksen 13 §.) tään on työttömänä; eikä
25219: 4) sille, joka ilman pätevää syytä kieltäy-
25220: 8 §. tyy vastaanottamasta hänelle tarjona olevaa,
25221: Päivärahana maksetaan va:kuutetuille 70% hänen te.rveyttä;än ja tyokykyään vastaavaa
25222: teollisuuden keskipäiväansiosta l&';lkettuna ja hänelle muutoin sopivaa, työlakosta tai
25223: edellisen vu(ASineljänneksen mulk:aan neljässä työsulusta vapaana olevaa työtä, josta makse-
25224: kalleuspaikkalkuntalMkassa erikseen, ei kui- taan paikkakunnalla sellaisesta työstä käypä
25225: tenlman enempää kuin 70 % asianomaisen hinta, tai työllisyyden turvaamiseksi järjes-
25226: 75 viimeiseltä työssäolopäivältä saamastaan tettyä s-etlaista työtä, josta perheelliselle ja
25227: keskipäiväansiosta, eikä vähempää kuin 600 nuorelle. työntekiJälle on päivittäinen kotiin
25228: markkaa päivässä. kuljetus tai hänelle maksetaan työehtosopi-
25229: Mikäli työntekijällä on 17 vuotta nuorem- muksen mukaista päivärahaa.
25230: pia lapsia huollettavanaan, suoritetaan hä- Päivära:haa ei myöskään suoriteta siltä ase-
25231: nelle päiväraha 10 %: lla lk:orote.ttuna kulta- tuksella tarkemmin määrättäväitä ajaLta, jona
25232: kin lapselta, ei kuitenkaan enempää kuin vailrnutetulla joko omassa tahi 2 § : ssä mai-
25233: 80 % 'hänen vakinaisessa ammatissaan saa- nitun omaisensa yrityksessä tai taloudessa on
25234: mastaan kesikipäiväailsiosta, ei'kä vähempää kausiluontoisesti työtä, mikä tänä aikana ta-
25235: kuin 800 mal'kkaa päivässä. kaa riittävän toimeentulon.
25236:
25237: 9 §. 13 §.
25238: Päivärahaa saadaan suorittaa kaienterivuo- Työseisauksen aikana ei suoriteta palva-
25239: den aikana enintään 150 päivältä, ei kuiten~ rahaa sille, joka välittömästi työla'kon joh-
25240: 'kaan 12 peräkkäisen kuulk:auden ailkana edellä dosta on joutunut työttömäksi.
25241: mainittua pitemmältä ajalta.
25242: 14 §.
25243: 10 §. (Kuten hallituksen esityksen 20 §.)
25244: (Kuten hallituksen esityksen 16 §.)
25245: 15 §.
25246: 11 §. (Kuten haUituksen esityksen 21 §.)
25247: Jos vakuutetun viikoittainen työaika hänen
25248: työpaikassaan toimeenpannun työajan lyhen- 16 §.
25249: nyksen taikia, joka on jatkunut vähintään Jokaisessa kunnassa ,toimii työttömyysva-
25250: kolme vii~oa, on enintään neljä täyttä päi- kuutustoimikuntana työHisyyslautakunta, täy-
25251: vää tai niitä vastaava tuntimäärä, saadaan dennettynä siinä vakuutuspiirissä toimivalla
25252: valkuutetulle suorittaa korvausta suhteellisesti kansaneläkelaitoksen piiriasiamiehellä, johon
25253: niiden työpäivien tai työtuntien mukaan, jotka kunta !kuuluu.
25254: vakuutettu on työttömänä. Jos vakuutettu Kansaneläkelaitos voi asianomaista kuntaa
25255: työttömyysaja;ltakin saa palkkaa, suoritetaan kuultuaan päättää, että kuntaan perustetaan
25256: korvausta ainoastaan sikäli kuin sanottu useampia toimilkuntia.
25257: 80 E 15/61
25258: 1548 X,57. - Työttömyysvakuutus.
25259:
25260:
25261: Työttömyysva;kuutustoimi:kunnon jäseMksi Kansaneläkelaitdksen päätökseen älköön
25262: tai varajäseneksi määrätty henkilö voi !kiel- haettruko muutosta.
25263: täytyä toimesta, jos hän on täyttänyt 60
25264: vuotta taikka jos hän neiJ.jän !ähinnä edellisen 20 §.
25265: vuoden a~ana on toiminut toimikunnan jäse- (Kuten hallituksen esityksen 26 §.)
25266: nenä tai !kunnallisvaltuustrOn, iJrunnallisha:lli-
25267: tulksen tai kunnallisen lautakunnan puheen- 21 §.
25268: johtajana. Kieltäytyminen voidaan hyvälksyä (Kuten hallituksen esityksen 27 §.)
25269: muustakin pätevästä syystä.
25270: Kansa.neläkelaitoksen on määrättävä, miten 22 §.
25271: työttömyysvakuutustoimikunnan puheenjoh- (Kuten hallituksen esityksen 28 §.)
25272: tajan tehtävä hoidetaan tämän ollessa estynyt
25273: t.ai esteeHinen siihen. 23 §.
25274: KansaneläkelaitdkseUe tämän lain nojalla
25275: kertyvistä tuloista ja työnantajan työttö-
25276: 17 §. myysmaiksu:ista muodostetaan erillinen työttö-
25277: (Kuten hallituksen esityksen 23 §.) myysvakuutusraha:sto.
25278: Rahaston hoitoa ja työttömyysvakuutusta
25279: koskevissa a:sioissa toimii kansaneläkelaitoksen
25280: 18 §. apuna eduskunnan kolmeksi vuodeksi kerral-
25281: (Kuten hallituksen esitY'ksen 24 §.) laan valitsema työttömyysvakuutusa:siain neu-
25282: vottelukunta, joh1:ln kuuluu yhde'ksän jäsentä
25283: 19 §. ja tarpeellinen määrä varajäseniä.
25284: Työttömyysvakuutustoimikunnan päätök-
25285: seen tyytymätön saa siitä valittaa kansanelä- 24-35 §.
25286: kelaitrOkselle. Valituskirjelmä on annettava (Kuten hallituksen esityksen 31-42 §.)
25287: toimikunnan puheenjohtaja'lle viimeistään
25288: neljäntenätoista päivänä sen jällkeen, jona (Toimeenpanosäännös kuten hallituksen
25289: valittaja on saanut tiedon päätöksestä. esityksessä) .
25290:
25291:
25292:
25293:
25294: Laki
25295: työnantajan sosiaaliturvamaksusta.
25296: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25297:
25298: 1 §. että täysien kymmenien ma:riklkojen yli me-
25299: (Kuten hal1ituksen esityksessä). nevä osa jätetään lukuun ottamatta.
25300: (2 ja 3 mr0m. kuten hallituksen esityiksessä).
25301: 2 §.
25302: Työnantajan sosiaaliturvamaksun suuruus 3-14 §.
25303: on 5 prosenttia suoritetun palkan määrästä. (Kuten hallituksen esityksessä).
25304: Jos suoritetun palkan määrä on niin pieni,
25305: ettei siitä toimiteta ennakkoperintälain mu-
25306: kaåsta pidätystä, ä}köön sosiaaliturvamaksua
25307: kuitenkaan maksettako. Sosiaaliturvamaksu (Voimaantu'losäännös kuten hallituksen esi-
25308: suoritetaan täysin kymmenin markoin siten, tyksessä) .
25309: X,57. - Pessi ym. 1549
25310:
25311:
25312: Laki
25313: työttömyyskassoista, joilla on oikeus saada apurahaa valtionvaroista, annetun lain
25314: muuttamisesta.
25315: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyyskassoista, joilla on oikeus
25316: saada apurahaa valtionvaroista, 23 päivänä maa:lis'kuuta 1934 annetun lain (125/34)
25317: 2 §, 3 §: n 2 momentin 2 kohta, 6, 9, 14, 16, 24, 25 ja 26 §, näistä 3, 25 ja 26 sellaisina
25318: kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1936 annetussa laissa (447/36), 9 § sellaisena kuin
25319: se on 12 päivänä maaliskuuta 1948 annetussa iaissa (193/48) se'kä 16 ja 24 § sellaisina
25320: kuin ne ovat 14 päivänä kesäkuuta 1958 annetussa laissa (260/58), näin kuuluviksi:
25321: 2 §. työttömyysvakuutuslain mukaista päivärahaa,
25322: (Kuten haJlituksen esi:tyksessä.) voi päiväavustus ja työttömyysvakuutusl-ain
25323: mukainen päiväraha yhteensä olla enintään
25324: 3 §. 85 prosenttia sanotusta päiväpalkasta.
25325: (Kuten ·ha;llituksen esityksessä.) Päivälavustusta älköön kahdentoista peräk-
25326: käin seuraavan kuukauden aikana annetta'ko
25327: 6 §. pitemmä1tä aja:lta lkuin sada:ltakahdeltakym-
25328: (Kuten hallituksen esityksessä.) meneltä päivältä. Sama olkoon laki silloin-
25329: kin, kun työttömyySkassan jäsen 14 § :n 1
25330: 9 §. momentissa mainitussa tapauksessa on siirty-
25331: (Kuten ha;llituksen esi:tyksessä.) nyt jäsene'ksi toiseen kassaan.
25332: Mikäli !kassan jäsenelle on suoritettu työt-
25333: 14 §. tömyysva!kuutuslain mUikaista korvausta P'Wi-
25334: (Kuten hallituksen esityksessä.) vältä, jolta hän ei ole saanut tämän lain mu-
25335: kaista päiväavustusta, on sanottu päivä kat-
25336: 16 §. sottava 2 momenttia sovelle.ttaessa avustus-
25337: Päiväavustu!ksen suuruus on enintään tu- päiväksi.
25338: hat marldraa jäsenelle, jo:ka on yhden tai
25339: useamman 15 vuotta nuoremman tai työhön- 24 §.
25340: !kykenemättömän lapsensa tai ottolapsensa (Kuten hallituksen esity\ksessä).
25341: taikka työhön kykenemättömien vanhem-
25342: painsa tai ottovanhempainsa ainoa tai pää- 25 §.
25343: asiallinen elättäjä, sekä enintään seitsemän- (Kuten hallituksen esityJksessä).
25344: sataaviis~kymmentä markkaa muulle jäse-
25345: nelie. Päiväavustus ei saa kuitenkaan olla 26 §.
25346: suurempi kuin kaksi kolmannesta avustusta (Kuten hallituksen esity~ksessä).
25347: s·aavan jäsenen ammatissa siihen aikaan ma!k-
25348: settavasta tavallisesta päiväpalkasta paikika- (Voimaantulosäännös kuten hallituksen esi-
25349: kunna.lla. Mikäli jäsen saa samanaikaisesti tyksessä).
25350:
25351:
25352:
25353:
25354: Laki
25355: kansaneläkelain muuttamisesta.
25356: Eduskunnan pää;töksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesä;kuuta 1956 annetun kan-
25357: saneläkelain (347/56) 2 §, 9 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 12 päivänä joulu-
25358: kuuta 1958 annetussa laissa (486/58), s~kä 59 §: n 2 momentti ja lisätään 59 §: ään 3 mo-
25359: mentti seuraavasti:
25360: 2 §. 9 §.
25361: (Kuten hallituksen esityJksessä). (Kuten hallituksen esityksessä).
25362: 1550 X,57, - Työttömyysvakuutus,
25363:
25364:
25365: 59 §, (Voimaamtulosäännös kuten hallituksen esi-
25366: (Kuten hallituksen esityiksessä). tyksessä)
25367:
25368:
25369: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1960.
25370:
25371: Ville Pessi. H. Tauriainen. Irma Torvi.
25372: Paavo Aitio. Usko Seppi. Antto Prunnila.
25373: Hugo Manninen. Tauno Kelovesi. Rainer Virtanen.
25374: Pertti Rapio. Inkeri Virtanen. Yrjö Murto.
25375: Kauko Tamminen. Eemeli Lakkala. Eino Roine.
25376: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso. Matti Koivunen.
25377: Kaino Haapanen. Georg Backlund. Irma Rosnell
25378: Leo Suonpää. J. Mustonen. Elli Stenberg.
25379: Toivo Asvik. Matti Meri.liiinen. Judit Nederström-Lunden.
25380: Väinö R. Virtanen. Gösta Rosenberg. Veikko Rytkönen.
25381: Toivo Salin. Hertta Kuusinen. Juho Mäkelä.
25382: Aleksi Kiviaho. Eino Kilpi. Martti Linna.
25383: Kuuno Honkonen. Aimo Aaltonen. Veikko Kansikas.
25384: Pentti Liedes. Esa Hietanen. Siiri Lehmonen.
25385: Nestori Nurminen. Y. Enne. Aarne Pulkkinen.
25386: Toivo Friman. Toivo Niiranen. Niilo Nieminen.
25387: Tyyne Tuominen. Pauli Puhakka.
25388: 1551
25389:
25390: X,58. - Lak.aJ.. N: o 131.
25391:
25392:
25393:
25394:
25395: Haapasalo ym. : Ehdotus laiksi vähimmäispalkoista metsä- ja
25396: uitto töissä.
25397:
25398:
25399: E d u s k u n n a II e.
25400:
25401: Hallituksen .esityksessä n: o 44 laiksi vä- viedä vähäistä palkkasaatava-asiaansa oikeu-
25402: himmäispalkoista metsä- ja uittotöissä lähde- teen, koska po. saatava ei useinkaan riittäisi
25403: tään mm. siitä periaatteesta, että työehto- oikeudenkäyntikuluihin. Lisäksi on otettava
25404: sopimuksiin sitoutuneet metsätyönantajain ja huomioon se erikoislaatuinen tilanne, että
25405: työntekijäin järjestöt itse valvovat sopimuk- pitkällisiksi muodostuvien riitojen aikana
25406: sen noudattamista. Näin ollen hallitus jättää työntekijän työn tulokset siirretään pois pai-
25407: ehdottamansa metsä- ja uittotyöpalkkojen kalta ja asian j~lkiselvittely käy mahdotto-
25408: tarkkailun ulkopuolelle niiden työnantajain maksi. Näistä syistä johtuen lakiin olisi saa-
25409: työmaat, jotka kuuluvat työehtosopimuksen tava sellainen muutos, että metsä- ja uitto-
25410: piiriin. Tämä sinänsä oikea periaate ei kui- työpalkkojen valvojan ja viime kädessä
25411: tenkaan sovellu käyttöön kysymyksen ollessa metsäpalkkalautakunnan palkkakiistassa te-
25412: metsä- ja uittotöistä. Hallituksen esityksen kemä päätös on sitova ja riidanalainen palkka
25413: perusteluissakin todetaan, että metsäpalkka- välittömästi ulosmittauskelpoinen.
25414: tilastoasiamiehille marras-huhtikuun aikana Hallituksen esityksessä edellytetään, että
25415: tulleista valituksista yli kolmas osa koski työehtosopimus tulee olemaan aina voimassa.
25416: työehtosopimusten alaisia työmaita. Kun hal- Kun kuitenkin saattaa tulla sellainenkin ti-
25417: litus lisäksi toteaa esityksensä perusteluissa, lanne, että alalla ei syystä tai toisesta työ-
25418: että keskipäiväansiot kuluvan vuoden tammi- ehtosopimusta synny, olisi valtioneuvostolle
25419: kuussa jäivät koko maassa noin 6% keski- tällaisen tapauksen varalta jätettävä mahdol-
25420: normin alapuolelle, on tullut sitovasti osoite- lisuus määrätä, mitä työehtosopimusta kul-
25421: tuksi, että työehtosopimuksen määräyksiä loinkin on pidettävä metsä- ja uittotöiden
25422: pyritään melko yleisesti polkemaan myös palkkojen määräytymisperusteena.
25423: niillä työmailla, jotka kuuluvat sopimuksen Metsätyöntekijäin erittäin heikko järjes-
25424: piiriin. Näin ollen hallituksen esitys, joka täytyneisyys on aiheuttanut sen, että metsä-
25425: jättäisi työehtosopimuksen alaiset työmaat alan palkat ovat jääneet erittäin heikoiksi.
25426: valvonnan ulkopuolelle, ei anna työntekijöille Kun työvoima kuuluu valtakunnan suojeluk-
25427: nykyistä parempaa turvaa. Tämän vuoksi seen, tulee yhteiskunnan näin ollen tehdä
25428: olisi palkkavalvonnan piiriin luettava kaikki kaikki voitavansa kansantaloudellemme tär-
25429: metsätyömaat. keän metsäalan työntekijäin elinehtojen pa-
25430: Aikaisemmin käytössä olleen metsäpalkka- rantamiseksi. Kun kuitenkin on lähdettävä
25431: tarkkailun heikoimpia kohtia oli se, että siitä, että tälläkin alalla päästään ammatti-
25432: työntekijän oli, saadakseen työnantajansa yhdistystietä normaalisti ja kyllin tehok-
25433: maksamaan hänelle kuuluvan palkan, vaadit- kaasti hoitamaan alan palkkausasiat, voimme
25434: tava sitä oikeusteitse, mikäli työnantaja ei yhtyä hallituksen esitykseen lain väliaikai-
25435: muutoin riidanalaista osuutta suorittanut. suudesta.
25436: Hallituksen esityksen mukaan tähän epäkoh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
25437: taan ei nytkään tulisi parannusta. Käytän-
25438: nön elämässä on koettua, ettei työntekijällä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25439: monessakaan tapauksessa ole mahdollisuutta van lakiehdotuksen:
25440: 1552 X,58. - Vähimmäispalkat metsä- ja uittotöissä.
25441:
25442:
25443:
25444:
25445: Laki
25446: vä.himmäispalkoista metsä- ja uittotöissä.
25447: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
25448:
25449: 1 §. sekä perustetaan sanotun ministeriön yleiseen
25450: Oikeudenmukaisen ja kohtuullisen palkka- osastoon erityinen metsäpalkkatoimisto.
25451: ja ansioturvan turvaamiseksi metsä- ja uitto-
25452: töissä on noudatettava, mitä tässä laissa 5 §.
25453: säädetään. Jolleivät työnantaja ja työntekijä tyydy
25454: metsä- ja uittotyöpalkkojen valvojan päätök-
25455: 2 §. seen työpalkkaa koskevassa asiassa, ratkaista-
25456: Työnantaja on velvollinen suorittamaan koon se, mikäli asianomaiset eivät 7 päivän
25457: työntekijälle vähintään sen suuruisen palk- kuluessa pääse yksimielisyyteen maksetta-
25458: kauksen kuin metsä- ja uittotyössä voimassa vasta palkasta, metsäpalkkalautakunnan pää-
25459: oleva työehtosopimus edellyttää. töksellä.
25460: Valtioneuvoston asiana on todeta ja tie-
25461: doksi saattaa, mikä työehtosopimus kulloin- 6 §.
25462: kin on katsottava alalla yleiseksi tai, tällaisen Edellä 5 § : ssä tarkoitettuja metsä- ja uitto-
25463: puuttuessa, mitä työehtosopimusta kulloinkin työpalkkoja määrättäessä on noudatettava
25464: on pidettävä palkkojen määräytymisperus- valtioneuvoston määräämää työehtosopimusta
25465: teena. sekä puutavaran työmittauksesta 29. 11. 1945
25466: annettua lakia ja 1. 6. 1922 annettua työ-
25467: 3 §. sopimuslakia.
25468: Tämän lain noudattamista valvoo sosiaali-
25469: ministeriö, joka myös huolehtii metsä- ja 7 §.
25470: uittotöissä suoritettavia palkkauksia koskevan Metsäpalkkalautakunnan päätökseen ei saa
25471: tilaston laatimisesta. Ministeriön alaisilla hakea muutosta.
25472: metsä- ja uittotyöpalkkoja valvovilla viran-
25473: omaisilla on oikeus työnantajalta ja työn- 8 §.
25474: tekijäitä saada työmaalla noudatettavaa palk- Metsäpalkkatoimiston velvollisuutena on
25475: kausta koskevia tietoja sekä oikeus toimittaa valvoa, että työnantaja noudattaa metsä-
25476: ne tutkimukset, joihin niiden tämän lain palkkalautakunnan päätöstä, ja ryhtyä toi-
25477: noudattamisen valvomiseksi on ryhdyttävä. menpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi.
25478: Työnantaja, jonka työmaalla syntyy eri- Metsäpalkkalautakunnan päätös voidaan
25479: mielisyyttä noudatettavasta palkkauksesta, ulosotonhaltijan määräyksestä panna täytän-
25480: voi pyytää viranomaista, joka valvoo metsä- töön niin kuin oikeuden lainvoimainen tuo-
25481: ja uittotyöpalkkoja, selvittämään asian. mio.
25482: Työntekijä, joka katsoo työnantajan suo-
25483: rittavan hänelle alempaa palkkaa kuin mitä 9 §.
25484: hänellä tämän lain mukaan on oikeus saada, Työnantajaa tai hänen edustajaansa, joka
25485: voi ilmoittaa asiasta viranomaiselle, joka kieltäytyy antamasta 3 § : n 1 momentissa
25486: valvoo metsä- ja uittotyöpalkkoja. tarkoitettuja tietoja tai tahallansa antaa
25487: vääriä tietoja taikka estää tai vaikeuttaa
25488: 4 §. tutkimusta, johon metsä- ja uittotyöpalkkoja
25489: Tämän lain noudattamisen valvonnassa ja valvova viranomainen tämän lain nojalla
25490: soveltamisessa esiintyvien kysymysten käsit- ryhtyy, rangaistakoon sakolla.
25491: telyä varten asetetaan sosiaaliministeriön yh- Sama olkoon voimassa työnantajasta, joka
25492: teyteen metsäpalkkalautakunta, jonka puheen- jatkuvasti teettää metsä- ja uittotöitä ali-
25493: johtajan ja jäsenet valtioneuvosto määrää, palkalla;
25494: X,58. - Haapasalo ym. 1553
25495:
25496: 10 §. 11 §.
25497: Tarkemmat määräykset tämän lain täy- Tämä laki tulee voimaan pa1vana
25498: täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan kuuta 1960 ja on voimassa vuoden 1962
25499: asetuksella. loppuun.
25500:
25501:
25502: Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1960.
25503:
25504: K. F. Haapasal'o. G. Henriksson.
25505: Kalle Matilainen. Juho Karvonen.
25506: Veikko Helle. Eetu Karjalainen.
25507: Vilho Väyrynen. Veikko Kokkola.
25508: Anni Flinck. Valto Käkelä.
25509: Arvo Ahonen. Kustaa Alanko.
25510: Meeri Kalavainen. Varma K. Turunen.
25511: Ensio Partanen. Pentti Niemi.
25512: Eino Raunio. Viljo Rantala.
25513: Arvo Tuominen.
25514: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
25515:
25516:
25517: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
25518: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
25519:
25520:
25521:
25522:
25523: E 15/61
25524: 1
25525:
25526: 1
25527:
25528: 1
25529:
25530: 1
25531:
25532: 1
25533:
25534: 1
25535:
25536: 1
25537:
25538: 1
25539:
25540: 1
25541:
25542: 1
25543:
25544: 1
25545:
25546: 1
25547:
25548: 1
25549:
25550: 1
25551: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET.
25552: (Hakusanat viittaavat Liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.)
25553:
25554:
25555:
25556: RAHA-ASIA-ALOITTEET.
25557: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
25558:
25559:
25560: (N:o 1-35 Liitteiden A-osassa.) - n: o 46, A h o s e n ym.: Määrärahan osoittami·
25561: sesta Kanavuoren-Leppälahden-Kelkkamäen
25562: - n: o 36, A a 11 o n ym.: Korotetun määrärahan
25563: osoittamisesta rakennuslain valtiolle aiheutta- maantien rakentamista varten. Liitteet IV,156.
25564: mia kustannuksia varten. Liitteet IV,l46. s. s. 938.- Ks. Maantiet.
25565: 927. - Ks. Sillat. - n:o 47, Ahosen: Määrärahan osoittamisesta
25566: - n:o 37, Aallon ym.: Korotetun määrärahan Keitelepohjan-Kinnulan tien rakentamiseen.
25567: osoittamisesta helpotuksen myöntämiseksi kun· Liitteet IV ,157. s. 939. - Ks. Maantiet.
25568: nille maantiealueiden lunastusta varten. Liit-
25569: - n:o 48, Ahosen: Määrärahan osoittamisesta
25570: teet IV,147. s. 929. - Ks. Kunnat.
25571: rautatien rakennustöiden aloittamiseen Saari·
25572: - n: o 38, Ahosen ym.: Määrärahan osoittami- järveltä Multian kautta Haapamäen asemalle.
25573: sesta valtion virastotalon rakentamista varten Liitteet IV,158. s. 940. - Ks. Rautatiet.
25574: Muuramen kuntaan. Liitteet IV,148. s. 930. -
25575: - n:o 49, Ahosen ym.: Määrärahan osoitta-
25576: Ks. Virastot. misesta Oriveden-Keuruun-Karstulan runko-
25577: - n: o 39, A h o s e n: Määrärahan osoittamisesta tien rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet
25578: valtion virastotalon rakentamista varten Suo· IV,159. s. 941. - Ks. Maantiet.
25579: lahden kauppalaan. Liitteet IV,149. s. 931. -
25580: - n: o 50, A h o s en ym.: Määrärahan osoitta-
25581: Ks. Virastot. misesta maantien suunnittelemiseksi Myllymäen
25582: - n:o 40, Ahosen ym.: Määrärahan osoitta- -Uuraisten-Koiviston välille. Liitteet IV,160.
25583: misesta valtion virastotalon rakentamista var· s. 942. - Ks. Maantiet.
25584: ten Jämsänkoskelle. Liitteet IV,150. s. 932. -
25585: - n:o 51, Ahosen: Määrärahan osoittamisesta
25586: Ks. Virastot.
25587: tienoikaisutyön toteuttamiseen Uuraisten kir-
25588: - n:o 41, Ahosen: Määrärahan osoittamisesta konkylän kohdalla. Liitteet IV ,161. s. 943. -
25589: valtion virastotalon rakentamista varten Keu- Ks. Maantiet.
25590: ruulle. Liitteet IV,151. s. 933. - Ks. Virastot.
25591: - n: o 52, A h o s e n ym.: Määrärahan osoitta-
25592: - n: o 42, A h o sen: Määrärahan osoittamisesta misesta Oravakiven - Joutsan - Leivonmäen
25593: valtion virastotalon rakentamista varten Viita- maantien rakentamista varten. Liitteet IV,162.
25594: saarelle. Liitteet IV,152. s. 934. - Ks. Vi- s. 944. - Ks. Maantiet.
25595: rastot. - n: o 53, A i r on ym.: Määrärahan osoittamisesta
25596: - n: o 43, A h o s en: Määrärahan osoittamisesta Lapuan Patruunatehtaan toimitusjohtajan asun-
25597: avustuksiksi kunnille rautatiepohjien lunastus· toa varten. Liitteet IV,163. s. 945. - Ks. Asun·
25598: maksujen suorittamiseen. Liitteet IV,153. s. not.
25599: 935.- Ks. Kunnat. - n: o 54, A i t i o n ym.: Määrärahan osoitta·
25600: - n: o 44, A h o s e n ym.: Määrärahan osoitta- misesta valtion kuuromykkäin ammattikoulun
25601: misesta avustukseksi Käsiteolliauuden Edistä- rakentamista varten. Liitteet IV,164. s. 946. -
25602: missäätiölle. Liitteet IV,l54. s. 936. - Ks. Kä· Ks. Aistivialliset.
25603: siteollisuus. - n:o 55, Aitio n ym.: Määrärahan osoitta-
25604: - n:o 45, Ahosen: ym.: Määrärahan osoitta- misesta kunnille annettavia halpakorkoisia pit-
25605: misesta asematalon rakentamiseksi Jyväskylään. käaikaiRia lainoja varten. Liitteet IV,165. s.
25606: Liitteet IV,155. s. 937. - Ks. Rautatiet. 947. - Ks. Kunnat.
25607: 4 Raha-asia-aloitteet 1960.
25608:
25609:
25610: - n:o 56, A 1 a-K u 1 j u n ym.: Korotetun määrä- muksen johdosta ulkomailla vapautta vailla
25611: rahan osoittamisesta kesäyliopistojen avusta- olleiden henkilöiden perillisilla. Liitteet IV,180.
25612: miseen. Liitteet IV,166. s. 948. - Ks. Yliopisto. s. 970 ja 971. - Ks. Korvaus.
25613: - n:o 57, Ala-Kuljun ym.: Määrärahan osoit- - n: o 71, F 1 i n c k i n ym.: Määrärahan osoitta-
25614: tamisesta eräiden tyttölyseoiden kaksintamista misesta Tampereen keskussairaalan tele-hoito-
25615: varten kaikkien luokkien osalta. Liitteet IV,167. osastoa varten. Liitteet IV,181. s. 972. - Ks.
25616: s. 949. - Ks. Oppikoulut. Sairaalat.
25617: - n:o 72, F o r s i u k sen ym.: Määrärahan osoit-
25618: - n:o 58, A 1 a-K u 1 j u n ym.: Määrärahan osoit- tamisesta yksityisoppikoulujen koulukaluston,
25619: tamisesta Seinäjoelle rakennettavan valtion vi- opetusvälineiden ja kirjaston hankkimista var-
25620: rastotalon suunnitelmien laatimista varten. Liit- ten. Liitteet IV,182. s. 973. - Ks. Oppikoulut.
25621: teet IV,168. s. 950. - Ks. Virastot.
25622: - n:o 73, F o r s i u k sen ym.: Korotetun määrä-
25623: - n:o 59, A 1 a-K u 1 j u n ym.: Määrärahan osoit- rahan osoittamisesta ylimääräiseksi avustuk-
25624: tamisesta ylikulkusillan rakentamiseen Seinä- seksi käsityönopettajaopiston lainojen kuoletus-
25625: joen ratapihan poikki. Liitteet IV,169. s. 951. ten maksamista varten. Liitteet IV,183. s. 975.
25626: - Ks. Rautatiet. - Ks. Käsityö.
25627: - n: o 60, A 1 a n g o n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 74, l!'orsiuksen ym.: Korotetun määrä-
25628: misesta Mäntän-Lylyn maantien rakentami- rahan osoittamisesta Pellervo-Seuran markkina-
25629: seen. Liitteet IV,170. s. 952. - Ks. Maantiet. tutkimuslaitoksen toiminnan tehostamista var-
25630: ten. Liitteet IV,184. s. 976. - Ks. Tutkimus-
25631: - n:o 61, Aminoffin ym.: Määrärahan osoit- laitokset.
25632: tamisesta Turun ruotsalaisen tyttölyseon uuden
25633: koulutalon rakennustyötä varten. Liitteet IV,171. - n:o 75, F o r s i u k sen ym.: Määrärahan osoit-
25634: s. 953 ja 954. - Ks. Oppikoulut. tamisesta Polio Invaliidit r. y:n kuntouttaruis-
25635: laitoksen rakentamiseksi Tampereelle. Liitteet
25636: - n:o 62, Anderssonin ym.: Määrärahan IV,185. s. 977. - Ks. Lapsihalvaus.
25637: osoittamisesta autolautan hankkimiseksi liiken- - n:o 76, Friman i n ym.: Määrärahan osoit-
25638: nettä varten Ahvenanmaalta saariston kautta tamisesta maaperätutkimusten suorittamiseksi
25639: mantereelle Kustavin-Vårdön linjaa. Liitteet Keski-Lapin alueella. Liitteet IV,186. s. 978 . ....:..
25640: IV,172. s. 955 ja 958. - Ks. Liikenne. Ks. Malminetsintä.
25641: - n:o 63, Asun n a n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 77, Frimanin ym.: Määrärahan osoit-
25642: misesta yhdystien rakentamiseen Kangasalan- tamisesta Lapin läänin kunnissa vuosina 1945-
25643: Kuhmalahden-Kuhmoisten tieltä Eräjärven 49 jälleenrakennettujen peruskorjaamattomien
25644: Vihasjärvelle. Liitteet IV,173. s. 961. - Ks. kansakoulurakennusten peruakorjausten aloitta-
25645: Maantiet. miseen. Liitteet IV,187. s. 979. - Ks. Kansa-
25646: - n:o 64, A u 1 a n g on ym.: Korotetun määrä- koulut.
25647: rahan osoittamisesta poliisilisän maksamiseen. - n: o 78, F r i m a n i n ym.: Määrärahan osoit-
25648: Liitteet IV,174. s. 962. - Ks. Poliisi. tamisesta Seipäjärven ja Ristonmännikön väli-
25649: - n: o 65, A u 1 a n g o n ym.: Määrärahan osoitta- sen tiesuunnan tutkimiseen ja tien rakentami-
25650: misesta maakunta-arkiston tilojen suunnittele- sen aloittamiseen. Liitteet IV,188. s. 980. -
25651: miseksi ja rakennustöitten aloittamiseksi Hä- Ks. Maantiet.
25652: meenlinnan kaupungissa. Liitteet IV,175. s. 963. - n: o 79, F r i m a n i n ym.: Määrärahan osoit-
25653: - Ks. Maakunta-arkistot. tamisesta tien rakentamiseen Suouttajärven ja
25654: - n:o 66, A u 1 a n g on ym.: Määrärahan osoit- Leppäjärven välille Enontekiön kunnassa. Liit-
25655: tamisesta taiteilijain työapurahoja ja nuorten teet IV,189. s. 981. - Ks. Maantiet.
25656: arkkitehtien matka-apurahoja varten. Liitteet - n: o 80, F r i m a n i n ym.: Määrärahan osoit-
25657: IV,176. s. 964. - Ks. Taide. tamisesta maantierakennustöiden aloittamiseksi
25658: - n:o 67, A u 1 a n g on ym.: Määrärahan osoit- Saarenkylän ja Markkasuvannon välillä Rova-
25659: tamisesta assistentin palkkaamiseksi metsäntut- niemen maalaiskunnassa. Liitteet IV,190. s. 982.
25660: kimuslaitoksen luonnonsuojelutoimistoon. Liit- - Ks. Maantiet.
25661: teet IV,177. s. 965. - Ks. Tutkimuslaitokset. - n:o 81, Friman i n ym.: Määrärahan osoit-
25662: - n: o 68, E h r n r o o t h i n ym.: Määrärahan tamisesta yhdystien rakentamiseksi Kittilän-
25663: osoittamisesta pääkonsulinviraston perustami- Kiistalan maantien päätekohdasta Hanhimaan
25664: seksi Chicagoon. Liitteet IV,178. s. 966 ja 967. kylään. Liitteet IV,191. s. 983. - Ks. Maantiet.
25665: - Ks. Ulkomaanedustus.
25666: n: o 82, H a a p a s e n ym. : Korotetun määrä-
25667: - n: o 69, E h r n r o o t h i n ym.: Korotetun mää- rahan osoittamisesta kunnille helpotuksen myön-
25668: rärahan osoittamisesta vähävaraisten oppilaiden tämiseksi maantiealueiden lunastusta varten.
25669: käyttöön tarkoitettujen oppikirjojen hankkimi- Liitteet IV,l92. s. 984. - Ks. Kunnat.
25670: seksi yksityisoppikoulujen kirjastoihin. Liitteet
25671: IV,179. s. 968 ja 969. - Ks. Oppikoulut. - n: o 83, H a a p a s e n ym.: Määrärahan osoit-
25672: tamisesta Someron virastotalon rakennustöiden
25673: - n:o 70, Ehrnroothin ym.: Määrärahan aloittamiseksi. Liitteet IV,193. s. 985. ~ Ks.
25674: osoittamisesta lisäkorvauksiksi välirauhansopi- Virastot.
25675: Raha-asia-aloitteet 1960. 5
25676:
25677: - n:o 84, Haapa s a 1 on ym.: Määrärahan osoit- - n:o 98, He 1 teen ym.: Korotetun määrärahan
25678: tamisesta avustuksiksi kunnallisille ammatti- omistamisesta uusien poliisitoimien perustami-
25679: oppilaitoksille oppilasasuntolain rakentamista seksi. Liitteet IV,208; s. 1007. - Ks. Poliisi.
25680: varten. Liitteet IV,194. s. 986. - Ks. Ammatti-
25681: koulut. - n:o 99, He 1 teen ym.: Määrärahan osoitta-
25682: misesta mielisairaanhoitajien työ- ja askar-
25683: - n:o 85, Haapa s a 1 on ym.: Määrärahan osoit- teluhoitajakoulutuksen aloittamiseksi. Liitteet
25684: tamisesta Suomen Kirkon Sisälähetysseuralle IV,209. s. 1009. - Ks. Sairaanhoitajat.
25685: Vaalijalan keskuslaitoksen viidennen rakennus-
25686: vaiheen rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet - n: o 100, H e 1 t e e n ym.: Määrärahan osoitta-
25687: IV,195. s. 987. - Ks. Vajaamieliset. misesta työnjohtajan virkojen perustamiseksi val-
25688: - n:o 86, Haapa s a 1 on ym.: Määrärahan osoit- tionrautateiden pääkonepajoille. Liitteet IV,210.
25689: tamisesta Voiman tyyppisen jäänsärkijän tilaa- s. 1010. - Ks. Rautatiet.
25690: mista varten. Liitteet IV,196. s. 989. - Ks. - n: o 101, H e l t e e n ym.: Korotetun määrä-
25691: Merenkulku. rahan osoittamisesta Helsingin yliopistollisen
25692: - n:o 87, Haapasalon ym.: Määrärahanosoit- keskussairaalan rHkentamiseen. Liitteet IV,211.
25693: tamisesta posti- ja lennätinlaitoksen autovari- s. 1011. - Ks. Sairaalat.
25694: kon rakentamiseksi Mikkeliin. Liitteet IV,197. - n:o 102, Helteen ym.: Määrärahan osoitta-
25695: s. 991. - Ks. Postilaitos. misesta lainaksi Suomen Siviili- ja Asevelvolli-
25696: - n: o 88, Haapa s a 1 on ym.: Määrärahan osoit- suusinvaliidien Liitolle Espoon kuntaan perus-
25697: tamisesta työllisyystöissä maksettavien tunti- tettavan lapsi-invaliidien pysyvän kesäkylän
25698: palkkojen korottamista varten. Liitteet IV,198. rakennustöitä varten. Liitteet IV,212. s. 1012.
25699: s. 992. - Ks. Palkat. - Ks. Invaliidit.
25700: - n: o 89, H a l i s e n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 103, Henrikssonin ym.: Korotetun
25701: misesta Kangasniemen kiinteän naiskotiteolli- määrärahan osoittamisesta perheenasuntoavus-
25702: suuskoulun perustamiseksi. Liitteet IV,199. s. tuksia varten. Liitteet IV,213. s. 1014. - Ks.
25703: 993. - Ks. Kotiteollisuuskoulut. Asuntoa vustukset.
25704: - n: o 90, H a 1 i s e n ym.: Määrärahan osoitta- n: o 104, H e t e m ä e n ym.: Määrärahan osoit-
25705: misesta Mikkelin läänin kotiteollisuusyhdistyk- tamisesta Helsingin hovioikeuden kuudennen
25706: selle Kangasniemen kunnassa olevan naiskoti- jaoston vakinaistamista varten. Liitteet IV,214.
25707: teollisuuskoulun rakennuksen kunnostamista var· s. 1015. - Ks. Hovioikeudet.
25708: ten. Liitteet IV,200. s. 994. - Ks. Kotiteolli· - n:o 105, Hetemäen ym.: Korotetun mää-
25709: suuskoulut. rärahan osoittamisesta nimismiesten vuokra-
25710: - n:o 91, Hallbergin ym.: Määrärahan osoit· rahojen korottamiseen. Liitteet IV,215. s, 1016.
25711: tamisesta väkilannoitteiden ja maatalouskalkin - Ks. Nimismiehet.
25712: hankkimisesta aiheutuneiden kustannusten vä-
25713: hentämiseksi Värtsilän, Tohmajärven, Kiteen ja - n: o 106, H e t e m ä e n ym.: Korotetun määrä-
25714: Kesälahden kunnissa. Liitteet IV,201. s. 995. rahan osoittamisesta Työterveyslaitoksen yllä-
25715: - Ks. Maatalous. pitämiseen. Liitteet IV,216. s. 1017. - Ks.
25716: 1'yöterveyslaitos.
25717: - n: o 92, H a r a n ym.: Määrärahan osoittami·
25718: sesta keskusrikospoliisin ja läänien rikospoliisi· - n:o 107, Hetemäen ym.: Määrärahan osoit-
25719: keskusten henkilökunnan palkkausten korotta· tamisesta metsätyöntekijäin ammattikoulutus·
25720: mista varten. Liitteet IV,202. s. 996. - Ks. toiminnan aloittamista varten. Liitteet IV,217.
25721: Poliisi. s. 1018. - Ks. Ammattikasvatus.
25722: - n: o 93, H a r a n ym. : Määrärahan osoi ttami- - n: o 108, H i e t a l a n ym.: Määrärahan osoit-
25723: sesta Invaliidisäätiölle invalidihuollon antami- tamisesta Tampereen lentokentän kunnostustöi-
25724: sesta aiheutuneen tappion korvaamiseen. Liit- hin. Liitteet IV,218. s. 1019. -'- Ks. Lento-
25725: teet IV,203. s. 1001. - Ks. Invaliidit. kentät.
25726: - n:o 94, Heinosen ym.: Korotetun määrä- - n: o 109, H i l t u s e n ym.: Korotetun määrä-
25727: rahan osoittamisesta perheenasuntoavustuksia rahan osoittamisesta lisäavustuksiksi teatte-
25728: varten. Liitteet IV,204. s. 1003. - Ks. Asunto- reille. Liitteet IV,219. s. 1021. - Ks. Näyt-
25729: avustukset. tämötaide.
25730: - n :o 95, Heinosen ym.: Korotetun määrä· n:o 110, Hiltusen ym.: Määrärahan osoit-
25731: rahan osoittamisesta avustuksiksi lastenseimille. tamisesta elokuvapalkinnoiksi. Liitteet IV,220.
25732: Liitteet IV,205. s. 1004. - Ks. Lastenhoito. s. 1022. - Ks. Elokuvat.
25733: - n: o 96, He i n o s e n ym.: Määrärahan osoit· - n:o 111, H o 1 o p a i sen ym.: Korotetun mää-
25734: tamisesta kesävirkistystoiminnan järjestämiseksi rärahan osoittamisesta puhelin- ja lennätinver-
25735: alle kouluikäisille lapsille. Liitteet IV,206. s. kon laajentamiseen ja parantamiseen. Liitteet
25736: 1005.- Ks. Lapset. IV,221. s. 1024. - Ks. Puhelin.
25737: - n:o 97, Heinosen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 112, Honkosen ym.: Korotetun mää-
25738: tamisesta vähävaraisten sotaleskien sairau:~· rärahan osoittamisesta oppikoulun oppilaiden
25739: avustuksiin. Liitteet IV,207. s. 1006. - Ks. koulunkäynnin avustamiseen. Liitteet IV,222.
25740: Sairaanhoito. s. 1025. - Ks. Oppikoulut.
25741: 6 Raha-asia-aloitteet 1960.
25742:
25743:
25744: - n: o 113, H o n k o s e n ym.: Määrärahan osoit· kannustyön aloittamiaeen. Liitteet IV,237. !!.
25745: tamisesta Suomen Rauhanpuolustajat r.y:n toi· 1042. - Ks. Rautatiet.
25746: minnan tukemiseen. Liitteet IV,223. s. 1026. -
25747: Ks. Rauhanpuolustajat. - n:o 128, Hyytiäisen ym.: Korotetun mää-
25748: räran osoittamisesta käsi· ja pienteollisuuslai·
25749: - n: o 114, H osia n: Määrärahan osoittamisesta noiksi. Liitteet IV,238. s. 1043. - Ks. Käsi·
25750: Kätilöopiston apulaisjohtajattaren palkkausta teollisuus.
25751: varten. Liitteet IV,224. s. 1027. - Ks. Kätilö·
25752: opisto. - n: o 129, H ä r k ö s e n ym.: Korotetun määrä·
25753: rahan osoittamisesta maantiealueiden lunasta·
25754: - n:o 115, H osti l a n ym.: Määrärahan osoit· misesta kunnille aiheutuvien maksujen korvaa·
25755: tamisesta Karhulan yhteiskoulun ottamiseksi miseen. Liitteet IV,239. s. 1044. - Ks. Kunnat.
25756: valtion haltuun. Liitteet IV,225. s. 1028. -
25757: Ks. Oppikoulut. - n:o 130, Härkösen ym.: Korotetun määrä·
25758: rahan osoittamisesta maaseudun sähköistiimisen
25759: - n:o 116, H osti l a n ym.: Määrärahan osoit- tukemiseen. Liitteet IV,240. s. 1045. - Ks.
25760: tamisesta rataosuuden Luumäki-Hamina-Kot· Sähkö.
25761: ka tutkimiseksi. Liitteet IV,226. s. 1029. -
25762: Ks. Rautatiet. - n:o 131, H ö g s t r ö m i n ym.: Määrärahan
25763: osoittamisesta ruotsinkielisten sairaanhoitajat·
25764: - n:o 117, H osti 1 a n ym.: Määrärahan osoitta· tarien kliinistä jatkokoulutusta varten. Liitteet
25765: misesta töiden aloittamiseksi Karhulan kauppa· IV,241. s. 1046 ja 1047. - Ks. Sairaanhoitajat.
25766: lassa maantien ja siihen liittyvien siltojen ra·
25767: kentamiseksi. Liitteet IV,227. s. 1030. - Ks. - n:o 132, Högströmin ym.: Määrärahan
25768: Maantiet. osoittamisesta Karjaan-Pinjaisten ruotsalaisen
25769: - n: o 118, H o s t i 1 a n ym.: Määrärahan osoitta· yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun. Liit·
25770: misesta Karhulan-Haminan tieosuuden saatta· teet IV,242. s. 1048 ja 1049. - Ks. Oppikoulut.
25771: miseksi asfaltoitavaan kuntoon .. Liitteet IV,228. - n: o 133, H ö g s t r ö m i n ym.: Määrärahan
25772: s. 1032. - Ks. Maantiet. osoittamisesta yhden ohjaajan paikkaamista
25773: - n: o 119, H o s t i1 a n ym.: Määrärahan osoit· varten Porkkalan alueella. Liitteet IV,243. s.
25774: tamisesta sillan rakentamiseksi Pyhtään kun· 1050 ja 1051. - Ks. Maatalousneuvonta.
25775: nan Keihässalmeen. Liitteet IV,229. s. 1033. -
25776: - n:o 134, H ö g s t r ö m i n ym.: Määrärahan
25777: Ks. Sillat.
25778: osoittamisesta Hangon merimieskoulun suunnit·
25779: - n:o 120, H osti 1 a n ym.: Korotetun määrä- telua varten. Liitteet IV,244. s. 1052 ja 1053.
25780: rahan osoittamisesta korottomaksi avustuslai· - Ks. Merimieskoulut.
25781: naksi Tuberkuloosiliitolle. Liitteet IV,230. s.
25782: 1034. - Ks. Tuberkuloosiliitto. - n: o 135, H ö g s t r ö m i n ym.: Määrärahan
25783: osoittamisesta Hangon valtionsataman liiken·
25784: - n: o 121, H u 1 t i n: Korotetun määrärahan teen tasoittamista varten. Liitteet IV,245. s.
25785: osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden avustami- 1054 ja 1055. - Ks. Satamat.
25786: seen. Liitteet IV,231. s. 1035. - Ks. Maantiet.
25787: - n:o 136, H ö g s t r ö m i n: Määrärahan osoit·
25788: - n: o 122, H y y t i ä i s e n ym.: Määrärahan tamisesta Barösundin tien rakentamista varten
25789: osoittamisesta suunnitelmien laatimiseksi liikun· Inkoossa. Liitteet IV,246. s. 1056 ja 1057. -
25790: takasvatuksen opetuksen siirtämiseksi Jyväs- Ks. Maantiet.
25791: kylään. Liitteet IV,232. s. 1036. - Ks. Lii·
25792: kuntakasvatus. - n:o 137, Högströmin ym.: Määrärahan
25793: - n:o 123, Hyytiäisen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjan maantiesiltojen rakenta-
25794: osoittamisesta uusien toimien perustamiseksi mista varten. Liitteet IV,247. s. 1058 ja 1059.
25795: Jyväskylän ortopediseen sairaalaan. Liitteet - Ks. Sillat.
25796: IV,233. s. 1037.- Ks. Sairaalat. - n: o 138, J u n g a r å n ym.: Korotetun määrä·
25797: - n: o 124, H y y t i ä i s e n ym.: Määrärahan rahan osoittamisesta maitotalouden tukemiseen.
25798: osoittamisesta eläkkeisiin vapaassa kansan- Liitteet IV,248. s. 1060 ja 1061. - Ks. Maito.
25799: sivistystyössä toimineille henkilöille. Liitteet - n:o 139, Jussi 1 a n ym.: Määrärahan osoit·
25800: IV,234. s. 1039. - Ks. Eläkkeet. tamisesta Salon kaupunkiin perustettavan. 2·
25801: - n: o 125, H y y t i ä i s e n: Määrärahan osoitta- osastoista naiskotiteollisuuskoulua varten. Liit·
25802: misesta uusien ylimääräisien toimien perusta- teet IV,249. s. 1062. - Ks. Kotiteollisuuskou·
25803: mista varten posti· ja lennätinhallintoon. Liit- lut.
25804: teet IV,235. s. 1040. - Ks. Postilaitos. - n:o 140, Jussilan ym.: Määrärahan osoit·
25805: - n:o 126, Hy y t i ä i sen ym.: Määrärahan tamisesta lainaksi Auralan vapaaopiston toimi-
25806: osoittamisesta Jyväskylän kasvatusopillisen talon rakentamiseen Turkuun. Liitteet IV,250.
25807: korkeakoulun vanhojen rakennusten korjausta s. 1063. - Ks. Vapaaopistot.
25808: varten. Liitteet IV,236. s. 1041. - Ks. Jyväs- - n: o 141, J u s s i 1 a n ym.: Määrärahan osoit·
25809: kylän kasvatusopillinen korkeakoulu. tamisesta Laitilan kunnassa olevan Ketunjoen
25810: -n:o 127, Hyytiäisen ym.: Määrärahanosoit- perkaussuunnitelman toteuttamista varten. Liit·
25811: tamisesta Jyväskylän-.Tämsänkosken radan ra· teet IV,251. s. 1064. - Ks. Perkaustyöt.
25812: Raha-asia-aloitteet 1960. 7
25813:
25814: - n:o 142, Jussilan ym.: Määrärahan osoit- - n:o 156, Kansikkaan ym.: Korotetun maa-
25815: tamisesta Laitilan kunnassa olevan Malvonjoen rärahan osoittamisesta perheasuntoavustuksiin.
25816: keskiosan perkaussuunnitelman toteuttamista Liitteet IV,266. s. 1080. - Ks• .Asuntoavus-
25817: varten. Liitteet IV,252. s. 1065. - Ks. Per· tukset.
25818: kaustyöt.
25819: - n:o 157, Kansi k k aan ym.: Määrärahan
25820: - n:o 143, Jussilan ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta Kotkan keskussairaalan rakenta-
25821: tamisesta Karjalan kunnassa olevan Laajoen mista varten. Liitteet IV,267. s. 1081. - Ks.
25822: yläosan perkaussuunnitelman toteuttamista var· Sairaalat.
25823: ten. Liitteet IV,253. s. 1066. - Ks. Perkaus- - n:o 158, Kansikkaan ym.: Määrärahan
25824: työt. osoittamisesta rautatien rakennustöiden aloitta-
25825: - n: o 144, J ä m s enin ym.: Määrärahan osoit- miseksi Kotkan Hovinsaarelta Mussalon saa-
25826: tamisesta kahden koeaseman johtajan ylimää- relle. Liitteet IV,268. s. 1082. - Ks. Rautatiet.
25827: räisen toimen perustamiseen. Liitteet IV,254.
25828: s. 1067.- Ks. Koeasemat. - n:o 159, Karvosen ym.: Korotetun määrä-
25829: rahan osoittamisesta yksityismetsätalouden jär-
25830: - n:o 145, Jämsenin ym.: Määrärahan osoit- jestöjen toiminnan tehostamiseen. Liitteet
25831: tamisesta avustuksiksi kunnille rautateitä var- IV,269. s. 1083. - Ks. Metsätalous.
25832: ten tarvittavien maa- ja vesialueiden lunastus-
25833: korvauksiin. Liitteet IV,255. s. 1068. - Ks. - n:o 160, Kekkosen ym.: Määrärahan osoit-
25834: Kunnat. tamisesta perunan ulkomaille tapahtuvan vien-
25835: - n:o 146, J ä m sen i n ym.: Määrärahan osoit- nin tukemiseen. Liitteet IV,270. s. 1084. - Ks.
25836: Peruna.
25837: tamisesta valtatien n:o 4 rakentamiseksi Vii-
25838: tasaaren kirkonkylän ja Oulun läänin rajan - n:o 161, Kekkosen ym.: Määrärahan osoit·
25839: välillä. Liitteet IV,256. s. 1069. - Ks. Maan· tamisesta rahtiavustuksen maksamiseksi peru-
25840: tiet. nan rautatiekuljetuksessa. Liitteet IV,271. s.
25841: - n:o 147, Jämsenin ym.: Määrärahan osoit- 1089. - Ks. Peruna.
25842: tamisesta maantien rakentamiseksi Kinnulan - n: o 162, K e 1 o v e d en ym.: Määrärahan osoit-
25843: kirkonkylästä Keitelepohjan asemalle. Liitteet tamisesta avustukseksi tankkiesteitä pelloiltaan
25844: IV,257. s. 1070. - Ks. Maantiet. poistaville viljelijöille. Liitteet IV,272. s. 1090.
25845: - Ks. Raivaus.
25846: - n: o 148, Kaarnan ym.: Määrärahan osoit-
25847: tamisesta Nuijamaan Rapattilasta Simolaan - n:o 163, K e 1 o veden ym.: Korotetun maa-
25848: johtavan tien suunnittelua varten. Liitteet rärahan osoittamisesta avustuksiksi työttömyys-
25849: IV,258. s. 1071.- Ks. Maantiet. kassoille. Liitteet IV,273. s. 1091. - Ks. Työt-
25850: tömyyskassat.
25851: - n:o 149, K a a s a 1 a i sen ym.: Määrärahan
25852: osoittamisesta Suodenniemen-Vammalan-Puu· - n: o 164, K e 1 o v e d e n ym.: Määrärahan osoit-
25853: kalaitumen maantien rakentamista varten. Liit· tamisesta suunnittelu- ja valmistelutöitä varten
25854: teet IV,259. s. 1072. - Ks. Maantiet. rautatien rakentamiseksi Taavetista Haminan
25855: kautta Kotkaan. Liitteet IV,274. s. 1092. -
25856: - n: o 150, K a i t i l a n ym.: Määrärahan osoit- Ks. Rautatiet.
25857: tamisesta valtion teknillisessä tutkimuslaitok-
25858: sessa suoritettavaa öljylämmitysteknillistä tut· - n:o 165, K e 1 o veden ym.: Määrärahan osoit-
25859: kimusta varten. Liitteet IV,260. s. 1073. - tasisesta Kirjamoinsalmen sillan rakennustöiden
25860: Ks. Teknillinen tutkimuslaitos. aloittamiseksi Taipalsaaren kunnassa. Liitteet
25861: IV,275. s. 1093. - Ks. Sillat.
25862: - n:o 151, Kaitilan: Määrärahan osoittami·
25863: sesta valtionrantateiden sähköistämiseen liitty· - n:o 166, K e m p p a i sen: Korotetnn määrä-
25864: vien töiden aloittamiseen. Liitteet IV,261. s. rahan osoittamisesta posti- ja lennätintoimi-
25865: 1074. - Ks. Rautatiet. paikkojen talojen rakentamiseen. Liitteet IV,276.
25866: s. 1094. - Ks. Postilaitos.
25867: - n:o 152, Kaj a t s a 1 on ym.: Määrärahan
25868: osoittamisesta maanviljelysinsinöörikunnan palk- - n: o 167, K i 1 v e n ym.: Määrärahan osoitta-
25869: kauksen uudelleenjärjestelyyn. Liitteet IV,262. misesta Lahden lyseon lisärakennusta varten.
25870: s. 1075. - Ks. Maanviljelysinsinöörit. Liitteet IV,277. s. 1095. - Ks. Oppikoulut.
25871: - n:o 153, Kaj a t s a l on ym.: Korotetun mää· - n:o 168, Kiviahon ym.: Korotetun määrä-
25872: rärahan osoittamisesta !ainoiksi yksityisoppi- rahan osoittamisesta uudis- ja kivenraivaus-
25873: koulujen rakentamiseen. Liitteet IV,263. s. 1076. palkkioihin. Liitteet IV,278. s. 1096. - Ks.
25874: - Ks. Oppikoulut. Uudisraivaus.
25875: - n: o 154, K a II i o k o s k e n ym.: Korotetun - n:o 169, Kiviahon ym.: Määrärahan osoit-
25876: määrärahan osoittamisesta raittiustyötä suo· tamisesta Lammin kylän-Vimpelin-Alajärven
25877: rittavien järjestöjen avustamiseksi. Liitteet maantien oikaisemiseksi. Liitteet IV,279. s.
25878: IV,264. s. 1078. - Ks. Raittiustyö. 1097. - Ks. Maantiet.
25879: - n:o 155, Kansikkaan ym.: Määrärahan - n:o 170, Koiviston ym.: Määrärahan osoit-
25880: osoittamisesta Kuusankosken yhteiskoulun otta- tamisesta valtion kalavesien hoitoon Lapin lää-
25881: miseksi valtion haltuun. Liitteet IV,265. s. nissä. Liitteet IV,280. s. 1098. - Ks. Kala-
25882: 1079. - Ks. Oppikoulut. talous.
25883: 8 Raha-asia-aloitteet 1960.
25884:
25885:
25886: - n:o 171, Koivusen ym.: Määrärahan osoit- jois-Karjalan lääninhallitukseen. Liitteet IV,295.
25887: tamisesta Jämsän yhteiskoulun ottamiseksi val- s. 1114. - Ks. Lääninhallitukset.
25888: tion haltuun. Liitteet IV,281. s. 1099. - Ks.
25889: Oppikoulut. - n:o 186, Kukkosen ym.: Määrärahan osoit-
25890: tamisesta vesiensuojelun neuvottelukuntaa var-
25891: - n:o 172, Koivusen ym.: Määrärahan osoit- ten. Liitteet IV,296. s. 1115. - Ks. Vesien-
25892: tamisesta !ainoiksi asutuskeskusten vähävarai- suojelu.
25893: sille omakotitalojen omistajille vesi- ja viemäri-
25894: johtojen rakennuskustannusten rahoittamiseen. - n:o 187, Kulovaaran ym.: Määrärahan
25895: Liitteet IV,282. s. 1100. - Ks. Vesijohdot. osoittamisesta autolauttalaivan tilaamista var-
25896: ten Ahvenanmaan liikenteeseen. Liitteet IV,297.
25897: - n:o 173, Koivusen ym.: Määrärahan osoit- s. 1116. - Ks. Liikenne.
25898: tamisesta Muuramen kuntaan rakennettavan
25899: valtion virastotalon rakennussuunnitelmien val- - n: o 188, K u u s i s e n ym.: Määrärahan osoit-
25900: mistamiseksi. Liitteet IV,283. s. 1101. - Ks. tamisesta avustuksiksi Suomen ja Neuvostolii-
25901: Virastot. ton välistä sivistystyötä tekeville järjestöille
25902: ja laitoksille. Liitteet IV,298. s. 1118. - Ks.
25903: - n:o 174, Koivuben ym.: Määrärahan osoit- Sivistystyö.
25904: tamisesta Jyväskylän--Jämsänkosken yhdysra-
25905: dan rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet - n:o 189, Kytän ym.: Määrärahan osoittami-
25906: IV,284. s. 1102. - Ks. Rautatiet. sesta ylijohtajan viran perustamiseksi metsän-
25907: tutkimuslaitokseen. Liitteet IV,299. s. 1119. -
25908: - n:o 175, Koivusen ym.: Määrärahan osoit- Ks. Metsäntutkimuslaitos.
25909: tamisesta Jyväskylän kautta itä-länsisuunnassa
25910: kulkevan poikkitien rakentamiseen. Liitteet - n:o 190, Kytän ym.: Korotetun määrärahan
25911: IV,285. s. 1103. - Ks. Maantiet. osoittamisesta vesiensuojelutoimistoa varten.
25912: - n:o 176, Kokkolan ym.: Korotetun määrä- Liitteet IV,300. s. 1120. - Ks. Vesiensuojelu.
25913: rahan osoittamisesta !ainoiksi vientisatamia - n: o 191, K y t ä n ym.: Määrärahan osoittami-
25914: ylläpitäville kunnille satamien rakentamista sesta avustukseksi Salon Seudun Aluesuunni-
25915: varten. Liitteet IV,286. s. 1104. - Ks. Sata- telmayhdistys r.y:lle tutkimuksen suorittami-
25916: mat. seen Halikonlahden muodostamisesta makean-
25917: - n:o 177, Kokkolan ym.: Määrärahan osoit- veden altaaksi. Liit.teet IV,301. s. 1122. - Ks.
25918: tamisesta Kotkan keskussairaalan rakentami- Vesihuolto.
25919: seen. Liitteet IV,287. s. 1105. - Ks. Sairaalat. - n: o 192, K y t ä n: Määrärahan osoittamisesta
25920: - n:o 178, Kokko 1 a n ym.: Määrärahan osoit- valtion merimiesammattikoulua varten. Liitteet
25921: tamisesta kaksoisraiteen rakentamiseksi välille IV,302. s. 1124. - Ks. Merimieskoulut.
25922: Inkeroinen-Kotka. Liitteet IV,288. s. 1106. -
25923: Ks. Rautatiet. - n: o 193, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
25924: tamisesta ammatillisten oppilaitosten rehtorien
25925: - n:o 179, Kokkolan ym.: Määrärahan osoit- palkkauksen korottamista varten. Liitteet
25926: tamisesta Kyminlinnan-Korkeakosken tien ra- IV,303. s. 1125. - Ks. Ammattikoulut.
25927: kentamiseen. Liitteet IV,289. s. 1107. - Ks.
25928: Maantiet. - n: o 194, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
25929: tamisesta seitsemän rehtorin viran perusta-
25930: - n: o 180, K o r s b ä c k i n ym.: Määrärahan mista varten valtion keskusammattikouluihin.
25931: osoittamisesta puutarhanhoidon vakinaisen koe- Liitteet IV,304. s. 1126. - Ks. Ammattikoulut.
25932: aseman perustamiseksi Etelä-Pohjanmaalle. Liit-
25933: teet IV,290. s. 1108 ja 1109. - Ks. Koeasemat. - n: o 195, K ä k e 1 ä n ym.: Korotetun määrä-
25934: - n:o 181, Korsbäck i n ym.: Määrärahan rahan osoittamisesta postitalojen, autovarikko-
25935: osoittamisesta Kristiinankaupunkiin johtavan rakennusten ja laitesuojien rakentamiseksi
25936: laivaväylän oikaisemista varten ns. Härkmeren posti- ja lennätinlaitokselle. Liitteet IV,305. s.
25937: mutkassa. Liitteet IV,291. s. 1110. - Ks. Lai- 1127. - Ks. Postilaitos.
25938: valiikenne. - n: o 196, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta-
25939: - n: o 182, K o so 1 a n ym.: Määrärahan osoit- misesta sillan rakentamiseksi Kirjamoinsal-
25940: tamisesta avustuksiksi tilusteiden rakentami- meen. Liitteet IV,306. s. 1128. - Ks. Sillat.
25941: seen suurehkojen kuivatustöiden yhteydessä.
25942: Liitteet IV,292. s. 1111. - Ks. Maantiet. - n:o 197, K ä mä r ä i sen ym.: Korotetun mää-
25943: rärahan osoittamisesta Pohjois-Suomessa tuote-
25944: - n: o 183, K o s o 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- tun ohran tukiostoista aiheutuvan tappion kor-
25945: misesta avustuksiksi polttoturvesoiden kuiva- vaamiseen. Liitteet IV,307. s. 1129. - Ks.
25946: tuksiin. Liitteet IV,293. s. 1112. - Ks. Kuiva- Vilja.
25947: tustyöt. - n:o 198, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
25948: - n: o 184, K o s o 1 a n ym.: Korotetun maara- tamisesta korkeakoulustipendien korottamiseen.
25949: rahan osoittamisesta vesistöjen perkaus- ja ve- Liitteet IV,308. s. 1130. - Ks. Stipendit.
25950: denjärjestelytöitä varten. Liitteet IV,294. t<.
25951: - n: o 199, L a h t e 1 a n ym.: Korotetun määrä-
25952: 1113. - Ks. Perkaustyöt. rahan osoittamisesta suomalaisen kirjallisuuden
25953: - n:o 185, Kukkosen ym.: Määrärahan osoit- tukemista varten. Liitteet IV,309. s. 1131. -
25954: tamisesta uusien virkojen perustamiseksi Poh- Ks. Kirjallisuus.
25955: Raha-asia-aloitteet 1960. 9
25956:
25957: - n: o 200, L a h t e 1 a n ym.: Korotetun maara- - n: o 213, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
25958: rahan osoittamisesta nuorisokasvatustyötä teke- tamisesta siltojen rakentamiseksi Kemijärven-
25959: ville järjestöille. Liitteet IV,310. s. 1132. - Posion maantiellä oleviin Kaisan- ja Lantun-
25960: Ks. Nuorisokasvatus. ginsalmeen. Liitteet IV,323. s. 1145. - Ks.
25961: Sillat.
25962: - n: o 201, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
25963: tamisesta rautatien rakentamisen aloittamiseksi - n:o 214, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit-
25964: Taivalkoskelta Kemijärvelle. Liitteet IV,311. s. tamisesta sillan rakentamiseksi Kitisenjokeen
25965: 1133. - Ks. Rautatiet. Pelkosenniemen-Savukosken maantiellä. Liit-
25966: teet IV,324. s. 1146. - Ks. Sillat.
25967: - n: o 202, L a h t e l a n ym.: Määrärahan osoit-
25968: tamisesta maantien rakentamiseksi Kemijärven - n:o 215, Lahden ym.: Määrärahan osoitta-
25969: Javarusvastuun asutusalueelta Pelkosenniemen misesta Työtehoseuralle koekeittiön rakentami-
25970: kirkonkylään. Liitteet IV,312. s. 1134. - Ks. seksi liesien ym. kokeilu- ja tutkimustyötä
25971: Maantiet. varten. Liitteet IV,325. s. 1147. - Ks. Koe-
25972: toiminta.
25973: - n:o 203, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit· - n:o 216, Lahden ym.: Määrärahan osoitta-
25974: tamisesta maantien rakentamiseksi Utsjokeen
25975: misesta Valkealan naiskotiteollisuuskoulun
25976: rakennetun sillan ja sen eteläpuolella olevien uuden koulutalon rakentamiseksi. Liitteet IV,326.
25977: koskien sivuutustien välille sekä mainitulta
25978: s. 1149. - Ks. Kotiteollisuuskoulut.
25979: ailialta Nuorgamin kautta Norjan rajalle. Liit-
25980: teet IV,313. s. 1135. - Ks. Maantiet. - n:o 217, Lahden ym.: Määrärahan osoitta-
25981: misesta Miehikkälän-Kouvolan tien tutkimi-
25982: - n: o 204, L a h t e l a n ym. : Määrärahan osoit-
25983: tamisesta maantien rakentamiseksi Menesjär- seen. Liitteet IV,327. s. 1150. - Ks. Maantiet.
25984: veltä Repojoelle. Liitteet IV,314. s. 1136. - - n: o 218, L a k k a l a n ym.: Määrärahan osoit-
25985: Ks. Maantiet. tamisesta Sieppijärven-Pasmajärven-Lohini-
25986: van maantien korjaustöiden aloittamista var-
25987: n: o 205, L a h t e l a n ym.: Määrärahan osoit- ten. Liitteet IV,328. s. 1151. - Ks. Maantiet.
25988: tamisesta maantien rakentamiseksi Vanttaus-
25989: Jarven asutusalueelta Vian rautatieasemalle. - n: o 219, L a k k a l a n ym.: Määrärahan osoit-
25990: Liitteet IV,315. s. 1137. - Ks. Maantiet. tamisesta Pellon-Meltauksen maantien korjaus-
25991: töiden aloittamista varten. Liitteet IV,329. s.
25992: n:o 206, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoit- 1152. - Ks. Maantiet.
25993: tamisesta Savukosken ja Sodankylän kuntien
25994: yhdystien rakentamiseksi Hihnavaaran-Tan- - n: o 220, Lakka l a n ym.: Määrärahan osoit-
25995: huan välillä. Liitteet IV,316. s. 1138. - Ks. tamisesta Havelasta Kolariin johtavan Väylän-
25996: Maantiet. varren tien peruskorjaustöiden aloittamista
25997: varten. Liitteet IV,330. s. 1153. - Ks. Maan-
25998: - n: o 207, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit- tiet.
25999: tamisesta Vuojärven-Javaruksen tien rakenta-
26000: miseksi maantieksi Kemijärven-Pelkosennie- - n:o 221, Lakkalan ym.: M"åärärahan osoit-
26001: men maantielle asti. Liitteet IV,317. s. 1139. tamisesta Äkäsjokisuusta Xkäslompolon kautta
26002: - Ks. Maantiet. Tiurajärvelle johtavan tien peruskorjaustöiden
26003: aloittamiseen. Liitteet IV,331. s. 1154. - Ks.
26004: - n:o 208, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit- Maantiet.
26005: tamisesta maantien rakentamiseksi Kemijärven - n: o 222, L e h m o s e n ym.: Korotetun määrä-
26006: Soppelasta Räisälään. Liitteet IV,318. s. 1140. rahan osoittamisesta väkilannoitteiden ja maa-
26007: - Ks. Maantiet. talouskalkin hankkimisesta aiheutuvien kustan-
26008: - n: o 209, L a h t e l a n ym.: Määrärahan osoit- nusten alentamiseen pientiloilla. Liitteet IV,332.
26009: tamisesta yhdysmaantien rakentamiseksi Hieta- s. 1155. - Ks. Maatalous.
26010: lasta Hanhimaahan Kittilän kunnassa. Liitteet n: o 223, Le h m o sen ym.: Määrärahan osoit-
26011: IV,319. s. 1141. - Ks. Maantiet. tamisesta Polio Invalidit - Polio Invaliderna
26012: - n: o 210, L a h t e l a n ym.: Määrärahan osoit- r.y:n invalidikodin rakennuttamista varten.
26013: tamisesta maantien rakentamiseksi Sodankylän Liitteet IV,333. s. 1156. - Ks. Lapsihalvaus.
26014: Orajärven kylästä Pelkosenniemen-Sodankylän n: o 224, L e h m o s e n ym.: Määrärahan osoit-
26015: maantielle. Liitteet IV,320. s. 1142. - Ks. tamisesta Tapaturmainvalidien Liiton työn tu-
26016: Maantiet. kemiseen. Liitteet IV,334. s. 1157. - Ks. In-
26017: - n: o 211, L a h t e l a n ym.: Määrärahan osoit- valiidit.
26018: tamisesta maantien rakentamiseksi Rovaniemen - n: o 225, L e h m o s e n ym.: Määrärahan osoit-
26019: maalaiskunnan Saarenkylästä Markkasuvantoon. tamisesta Suolahden kauppalan virastotalon
26020: Liitteet IV,321. s. 1143. - Ks. Maantiet. suunnitteluun. Liitteet IV ,335. s. 1158. - Ks.
26021: - n: o 212, L a h t e l a n ym.: Määrärahan osoit- Virastot.
26022: tamisesta sillan rakentamiseksi Kemijärven- - n: o 226, L e h m o s e n ym.: Määrärahan osoit-
26023: Rovaniemen maantiellä olevaan Lautasalmeen. tamisesta Pihtiputaan virastotalon suunnitte-
26024: Liitteet IV,322. s. 1144. - Ks. Sillat. luun. Liitteet IV,336. s. 1159. - Ks. Virastot.
26025:
26026:
26027: 2 E 15/61
26028: 10 Raha-asia-aloitteet 1960.
26029:
26030:
26031: - n:o 227, Lehmosen ym.: Määrärahan osoit- tavia raivaus- ym. töitä varten. Liitteet IV,351.
26032: tamisesta Helsingin-Oulun valtatien rakenta- s. 1178. - Ks. Kuivatustyöt.
26033: miseksi HännilänsaJmen ja Oulun läänin rajan
26034: välillä. Liitteet IV,337. s. 1160. - Ks. Maan- - n:o 242, Lukkarisen ym.: Määrärahan
26035: tiet. osoittamisesta Keski-Suomen Kotitalousopet-
26036: tajaopiston laajentamiseksi. Liitteet IV,352. s.
26037: - n:o 228, Lehdon ym.: Määrärahan osoitta- 1179. - Ks. Kotitalouskoulut.
26038: misesta naispuolisen tarkastajan palkkaamiseksi
26039: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöön. - n:o 243, Lukkarisen ym.: Määrärahan
26040: Liitteet IV,338. s. 1161. - Ks. Kulkulaitosten osoittamisesta 240 II luokan vaihdemiehen toi-
26041: ja yleisten töiden ministeriö. men muuttamiseksi I luokan vaihdemiehen toi-
26042: - n:o 229, Lehdon ym.: Määrärahan osoitta- miksi. Liitteet IV,353. s. 1180. - Ks. Rauta-
26043: misesta lapsilisien korottamiseksi. Liitteet tieläiset.
26044: IV,339. s. 1163. - Ks. Lapsilisä. - n:o 244, Lukkarisen: Määrärahan osoitta-
26045: - n:o 230, Leinosen: Korotetun määrärahan misesta kodinperustamialainojen myöntämistä
26046: osoittamisesta kahdenkymmenen uuden kansa- varten. Liitteet IV,354. s. 1181. - Ks. Kodin-
26047: kouluun kuuluvan keskikoulun opettajiston perustamislaina t.
26048: palkkausta varten. Liitteet IV,340. s. 1164. - - n: o 245, L u k k a r i s e n ym.: Korotetun mää-
26049: Ks. Oppikoulut. rärahan osoittamisesta vähävaraisten ammatti-
26050: - n: o 231, L e i n o s e n: Korotetun määrärahan opintolainoihin. Liitteet IV,355. s. 1182. - Ks.
26051: osoittamisesta lisäpalkkioiksi harvaan asuttu- Amma ttiopinnot.
26052: jen ja syrjäseutujen kuntien opettajille. Liit- - n: o 246, L u k k a r i s e n ym.: Korotetun mää-
26053: teet IV,341. s. 1165. - Ks. Kansakoulut. rärahan osoittamisesta vähävaraisten äitien vir-
26054: - n:o 232, Leinosen: Määrärahan osoittami- kistyslomien matkakorvauksiin. Liitteet IV,356.
26055: sesta kansakoulunopettajien jatkokoulutus- ja s. 1183. - Ks. Loma.
26056: lmrssitoimintaan. Liitteet IV,342. s. 1166. - - n:o 247, Lähteenmäen ym.: Määrärahan
26057: Ks. Kansakoulut. osoittamisesta eläkkeiden suorittamista varten
26058: - n:o 233, Leinosen: Määrärahan osoittami- väliaikaisille päteville kansakoululaitoksen viran
26059: sesta Oulun luotsipiiriin tulevan tarkastus- haltijoilla. Liitteet IV,357. s. 1184. - Ks.
26060: aluksen rakentamiseen merenkulkulaitokselle. Kansakoulut.
26061: Liitteet IV,343. s. 1167. - Ks. Luotsilaitos. - n:o 248, E. Mannisen ym.: Määrärahan
26062: - n:o 234, Leinosen: Määrärahan osoittami- osoittamisesta Joensuun Vanhusten Tuki r.y: lle
26063: sesta Pudasjärven- Taivalkosken- Kuusamon vanhusten asuntojen rakentamista varten. Liit-
26064: ratasuunnan täyskoneelliseen tutkimukseen. teet IV,358. s. 1185. - Ks. Asuntotuotanto.
26065: Liitteet IV,344. s. 1168. - Ks. Rautatiet.
26066: - n:o 249, E. Mannisen ym.: Määrärahan
26067: - n: o 235, Li e d e k s e n ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Risti-
26068: tamisesta !ainoiksi viljelijöille isojaosta aiheu- saarelta Joensuun lentokentälle. Liitteet IV,359.
26069: tuneiden korvausten suorittamiseen. Liitteet s. 1186. - Ks. Maantiet.
26070: IV,345. s. 1170. - Ks. Isojako.
26071: - n:o 250, H. Mannisen ym.: Määrärahan
26072: - n: o 236, L i e d e k s e n ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta valtion virastotalon rakentami-
26073: tamisesta maantien rakentamiseksi Taivalkos- seksi Varkauden kauppalaan. Liitteet IV,360.
26074: ken Sampilasta Pudasjärven Kouvalle. Liitteet s. 1187. - Ks. Virastot.
26075: IV,346. s. 1171. - Ks. Maantiet.
26076: - n:o 251, H. Mannisen ym.: Määrärahan
26077: - n:o 237, Liinamaan ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta Varkauden-Sorsakosken-Palo-
26078: tamisesta maatalous-, puutarha- ja konealan kankaan maantien rakennustyön aloittamiseen.
26079: kurssikeskusta varten Ruuskalan koulutilalle. Liitteet IV,361. s. 1188. - Ks. Maantiet.
26080: Liitteet IV,347. s. 1172. - Ks. Ammattikurssit. - n:o 252, H. Mannisen ym.: Määrärahan
26081: - n:o 238, Li n d b 1om i n ym.: Korotetun mää- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Var-
26082: rärahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyödyllistä kauden kauppalan rajalta Hoikanmäelle. Liit-
26083: asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,348. s. 1173. teet IV,362. s. 1189. - Ks. Maantiet.
26084: - Ks. Asuntotuotanto.
26085: - n:o 253, H. Mannisen ym.: Määrärahan
26086: - n:o 239, Lindemanin ym.: Määrärahan osoittamisesta uittokanavan rakentamiseksi Tai-
26087: osoittamisesta Karjaan-Pinjaisten ruotsalaisen paleen laivakanavan viereen. Liitteet IV,363. s.
26088: yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun. Liit- 1190. - Ks. Kanavat.
26089: teet IV,349. s. 1174 ja 1175. - Ks. Oppikoulut.
26090: - n: o 254, M a r t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
26091: - n: o 240, L i n d h i n ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta puunjalostustehtaan aikaansaamiseksi
26092: misesta yhden lehtorinviran perustamista var-" Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV,364. s. 1191. -
26093: ten Högre Svenska Lantbruksläroverket i Åbo Ks. Puunjalostusteollisuus.
26094: nimiseen oppilaitokseen. Liitteet IV,350. s. 1176 - n: o 255, M a r t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
26095: ja 1177. - Ks. Maatalouskoulut. tamisesta Jurvanjärven kuivatustyön aloitta-
26096: - n: o 241, L i n n a n ym.: Määrärahan osoitta- mista varten. Liitteet IV,365. s. 1192. - Ks.
26097: misesta peruskuivatuksien yhteydessä suoritet· Kuivatustyöt.
26098: Raha-asia-aloitteet 1960. 11
26099:
26100: - n: o 256, M a r t t i l a n ym.: Määrärahan osoit- varten Itä-Savoon. Liitteet IV,380. s. 1208. -
26101: tamisesta Kaskisten-Keski-Suomen runkotien Ks. Ammattikurssit.
26102: rakentamisen aloittamiseen. Liitteet IV,366. s.
26103: 1193. - Ks. Maantiet. - n: o 271, N i e m e 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
26104: tamisesta !ainoiksi sisävesiliikenteen harjoitta-
26105: - n:o 257, Matilaisen ym.: Määrärahan jille alushankintoja varten. Liitteet IV,381. s.
26106: osoittamisesta radan alikäytävän rakentamiseksi 1210. - Ks. Laivaliikenne.
26107: Tainionkosken asema-alueen kohdalle. Liitteet
26108: IV,367. s. 1194. - Ks. Rautatiet. - n: o 272, N i e m e 1 ä n ym.: Määrärahan osoit·
26109: tamisesta V ekarasalmen pengertämiseen ja Pa-
26110: - n: o 258, M a t i 1 a i s e n ym.: Määrärahan jasalmen sillan rakentamiseen. Liitteet IV,382.
26111: osoittamisesta tien ja lautan rakentamiseksi s. 1212. - Ks. Pengerrystyöt.
26112: Taipalsaaren Kylänniemeen. Liitteet IV,368. s.
26113: 1195. - Ks. Maantiet. - n: o 273, N i e m e n ym.: Määrärahan osoitta-
26114: misesta stipendeiksi keskusammattikoulujen op-
26115: n: o 259, Matti 1 a n ym.: Määrärahan osoit· pilaille. Liitteet IV,383. s. 1213. - Ks. Sti·
26116: tamisesta kotimaisten maatalouskoneiden laatu- pendit.
26117: ja menekkitutkimusta varten. Liitteet IV,369.
26118: s. 1196. - Ks. Maatalouskoneet. - n: o 274, N i e m e n ym.: Määrärahan osoitta-
26119: misesta seitsemälle keskusammattikoululle oppi-
26120: - n: o 260, M a t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit· laiden vapaiden harrastusten ohjaajien palk-
26121: tamisesta vuosien 1958-60 orikantakirjojen kauksiin ja kerhovälineiden hankkimiseen. Liit-
26122: julkaisemista varten. Liitteet IV,370. s. 1197. teet IV,384. s. 1214. - Ks. Ammattikoulut.
26123: - Ks. Hevoset.
26124: - n: o 275, N i e m e n ym.: M"åärärahan osoitta-
26125: - n: o 261, M a t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- misesta ammattikoulujen opettajaopiston uudis-
26126: misesta Bergmanin koulun rakennuksia varten. rakennuksen suunnittelua ja rakennustöiden
26127: Liitteet IV,371. s. 1198. - Ks. Kotiteollisuus- aloittamista varten. Liitteet IV,385. s. 1215. -
26128: koulut. Ks. Ammattikoulut.
26129: - n:o 262, Matti 1 a n ym.: Määrärahan osoit· - n: o 276, N i e m en ym.: Määrärahan osoitta-
26130: tamisesta korjaamon ja varastosuojien rakenta- misesta Etelä-Hämeen keskusammattikoulun lisä-
26131: miseksi maataloushallituksen insinööriosastolle rakennuksen suunnittelua ja rakennustöiden
26132: ja Helsingin maanviljelysinsinööripiirille. Liit· aloittamista varten. Liitteet IV,386. s. 1216. -
26133: teet IV,372. s. 1199. - Ks. Maataloushallitus. Ks. Ammattikoulut.
26134: - n: o 263, M a t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
26135: tamisesta Helsingin-Hämeenlinnan runkotien - n: o 277, Niemen ym.: Korotetun määrärahan
26136: ja vanhan Hämeenlinnan tien välisen liityntä- osoittamisesta Keskuslaitos Hoivakodin terapia-
26137: tien rakentamiseen. Liitteet IV,373. s. 1200. - talon rakentamiseen. Liitteet IV,387. s. 1217.
26138: Ks. Maantiet. - Ks. Vajaamieliset.
26139: - n: o 264, M e r i 1 ä i s e n ym. : Määrärahan - n: o 278, Niemen ym.: Määrärahan osoitta-
26140: osoittamisesta Kainuussa sijaitsevien vesipe· misesta Kauhajoen-Kankaanpään ratasuunnan
26141: räiAten valtionmaiden kuivattamiseksi. Liitteet tutkimista varten. Liitteet IV,388. s. 1218. -
26142: IV,374. s. 1201. - Ks. Kuivatustyöt. Ks. Rautatiet.
26143: -- n: o 265, M u r r o n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 279, N. Niemisen ym.: Korotetun mää-
26144: misesta korvauksiksi punakaartilaisilla. Liitteet rärahan osoittamisesta avustuksiksi maatalous-
26145: IV,375. s. 1202. - Ks. Punakaartilaiset. koneiden hankkimista varten pienviljelijäväes-
26146: tölle. Liitteet IV,389. s. 1220. - Ks. Maa-
26147: ~ n:o 266, M u r r on ym.: Määrärahan osoitta· talouskoneet.
26148: misesta turvetta polttoaineenaan käyttävän
26149: voimalaitoksen rakentamiseksi Pohjois-Suomeen. - n:o 280, N. Niemisen ym.: Määrärahan
26150: Liitteet IV,376. s. 1203. - Ks. Voimalaitokset. osoittamisesta Orivirtaan rakennettavan maan·
26151: tiesillan pengerrystöiden aloittamiseen. Liitteet
26152: - n:o 267, Mustosen ym.: Määrärahan osoit· IV,390. s. 1221. - Ks. Pengerrystyöt.
26153: tamisesta puunjalostuslaitoksen suunnittelua
26154: varten Kainuuseen. Liitteet IV,377. s. 1204. - - n: o 281, N. N i e m i s e n ym.: Määrärahan
26155: Ks. Puunjalostusteollisuus. osoittamisesta maantieoikaisu· ja siltatöiden
26156: - n: o 268, N e d e r s t r ö m · L u n d e n i n ym.: aloittamiseksi Sulkavan kosken ylimenopaikalla
26157: Määrärahan osoittamisesta äitiysavustuksen ko· Heinolan kirkonkylän-Mäntyharjun maantiellä.
26158: rottamiseen. Liitteet IV,378. s. 1206. - Ks. Liitteet IV,391. s. 1222. - Ks. Maantiet.
26159: Xi tiysavustus. - n:o 282, V. Niemisen ym.: Määrärahan
26160: - n:o 269, Nederström-Lundenin ym.: osoittamisesta Työtehoseuran opetuskeskuksen
26161: Määrärahan osoittamisesta jaettavaksi vähäva- toimintaa varten. Liitteet IV,392. s. 1223. -
26162: raisilla vanhemmille vajavaisten lasten hoita- Ks. Ammattikurssit.
26163: misesta kotona. Liitteet IV,379. s. 1207. - Ks. - n:o 283, V. Niemisen ym.: Määrärahan
26164: Lastenhoito. osoittamisesta rautatieylikäytävän rakentami-
26165: - n:o 270, Niemelän ym.: Määrärahan osoit· seksi Turengin aseman kohdalle. Liitteet
26166: tamisesta metsäkurssikeskuksen perustamista IV,393. s. 1225. - Ks. Rautatiet.
26167: 12 Raha-asia-aloitteet 1960.
26168:
26169:
26170: - n: o 284, N i i r a s e n ym.: Korotetun määrä- neen virkakunnan palkkausten järjestämistä
26171: rahan osoittamisesta voin kotimaisen kuluttaja- varten. Liitteet IV,407. s. 1242. - Ks. Tek-
26172: hinnan alentamiseen. Liitteet IV,394. s. 1226. nillinen henkilökunta.
26173: - Ks. Voi.
26174: - n: o 298, P a a s i o n ym.: Korotetun määrä-
26175: - n:o 285, Niirasen ym.: Korotetun määrä- rahan osoittamisesta valtion merimiesammatti-
26176: rahan osoittamisesta maaseudun sähköistämisen koulun menoja varten. Liitteet IV,408. s. 1244.
26177: tukemiseen. Liitteet IV,395. s. 1227. - Ks. - Ks. Merimieskoulut.
26178: Sähkö.
26179: - n: o 299, P a a s o n ym.: Määrärahan osoitta-
26180: - n: o 286, N i s k a 1 a n ym.: Korotetun määrä- misesta ylimääräisen koeaseman johtajan toi-
26181: rahan osoittamisesta paikallisteiksi otettavien men perustamiseksi Keski-Pohjanmaan liikku-
26182: kylä- ja kunnanteiden kuntoonpanon avustami- vaa koetoimintaa varten. Liitteet IV,409. s.
26183: seksi. Liitteet IV,396. s. 1228. - Ks. Kunnat. 1245. - Ks. Koeasemat.
26184: - n:o 287, Niskalan ym.: Määrärahan osoit- - n:o 300, Paason ym.: Määrärahan osoitta-
26185: tamisesta Enontekiön-Inarin maantiesuunnan misesta Praavan sataman kunnostamiseen. Liit-
26186: tutkimista varten. Liitteet IV,397. s. 1229. - teet IV,410. s. 1246. - Ks. Satamat.
26187: Ks. Maantiet.
26188: - n: o 301, P a k k a s en ym.: Määrärahan osoit-
26189: - n:o 288, Nord f o r s i n ym.: Määrärahan tamisesta Tampereen läänin perustamisen val-
26190: osoittamisesta korkohyvityksiksi ulkomaanlii- mistelutöihin. Liitteet IV,411. s. 1247. - Ks.
26191: kenteeseen soveltuvan käytetyn tonniston han- Läänijako.
26192: kintaan. Liitteet IV,398. s. 1230. - Ks. Meren-
26193: kulku. - n: o 302, P a k k a s e n ym.: Korotetun määrä-
26194: rahan osoittamisesta avustuksiksi ja lainoiksi
26195: - n: o 289, N u r m i s e n ym.: Määrärahan osoit- metsänparannustöihin. Liitteet IV,412. s. 1248.
26196: tamisesta avustuksiksi Vaasan läänin vienti- - Ks. Metsänhoito.
26197: satamia ylläpitäville kunnille satamien kehit-
26198: tämistä ja kunnostamista varten. Liitteet - n:o 303, J. E. Partasen ym.: Korotetun
26199: IV,399. s. 1232. - Ks. Satamat. määrärahan osoittamisesta avustuksiksi talou-
26200: dellisiin vaikeuksiin joutuneille kunnille. Liit-
26201: - n: o 290, N u r m i s e n ym.: Määrärahan osoit- teet IV,413. s. 1250. - Ks. Kunnat.
26202: tamisesta tutkimusta varten vesivoimalaitosten - n:o 304, J. E. Partasen ym.: Korotetun
26203: rakentamiseksi Pohjanmaan jokiin. Liitteet määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi siir-
26204: IV,400. s. 1233. - Ks. Voimalaitokset. tyvien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon
26205: - n: o 291, N u r m i s e n ym.: Määrärahan osoit- avustamiseen. Liitteet IV,414. s. 1252. - Ks.
26206: tamisesta Kampinnevan-Kortesnevan kuivatus- Kunnat.
26207: töiden aloittamiseksi Lapuan kunnassa. Liitteet - n:o 305, J. E. Partasen ym.: Korotetun
26208: IV,401. s. 1234. - Ks. Kuivatustyöt. määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kylätei-
26209: den avustamiseen. Liitteet IV,415. s. 1253. -
26210: - n: o 292, N u r m i s e n ym.: Määrärahan osoit- Ks. Kunnat.
26211: tamisesta ruoppaustöiden aloittamiseksi Himan-
26212: gan satamassa. Liitteet IV,402. s. 1235. - Ks. - n:o 306, J. E. Partasen ym.: Määrärahan
26213: Satamat. osoittamisesta lainaksi Suomussalmen kunnalle.
26214: Liitteet IV,416. s. 1254. - Ks. Kunnat.
26215: n:o 293, Paarmanin ym.: Määrärahan
26216: osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi palis- - n:o 307, J. E. Partasen ym.: Määrärahan
26217: kunnille suoja-aitojen rakentamiseksi poron- osoittamisesta Suomussalmen kunnansairaalan
26218: hoitoalueella. Liitteet IV,403. s. 1236, - Ks. rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,417.
26219: Poronhoito. s. 1255. - Ks. Sairaalat.
26220: - n: o 294, P a a r m a n i n ym.: Määrärahan - n:o 308, V. E. Partasen ym.: Määrärahan
26221: osoittamisesta Pohjois-Suomen metsänhoitokou- osoittamisesta työapurahoiksi pääkaupungin ul-
26222: lun rakentamiseksi Rovaniemen maalaiskun- kopuolella asuville kuvataiteilijoille. Liitteet
26223: taan. Liitteet IV,404. s. 1237. - Ks. Metsä- IV,418. s. 1256. - Ks. Taide.
26224: koulut. - n:o 309, V. E. Partasen ym.: Määrärahan
26225: - n: o 295, P a a r m a n i n ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi työväen-, kan-
26226: osoittamisesta Rovaniemen-Ivalon runkotien salais- ja vapaaopistoille. Liitteet IV,419. s.
26227: kunnostamiseksi. Liitteet IV,405. s. 1239. - 1257. - Ks. Työväenopistot.
26228: Ks. Maantiet. - n:o 310, V. E. Partasen ym.: Määrärahan
26229: - n: o 296, Paasion ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta Lahden virastotalon aikaansaa-
26230: tamisesta ylimääräiseksi avustukseksi vaikeissa mista varten. Liitteet IV,420. s. 1258. - Ks.
26231: taloudellisissa olosuhteissa työskenteleville yksi- Virastot.
26232: tyisille oppikouluille. Liitteet IV,406. s. 1240.
26233: - n:o 311, V. E. Partasen ym.: Määrärahan
26234: - Ks. Oppikoulut. osoittamisesta Lahden lyseon koulurakennuk-
26235: - n:o 297, Paasion ym.: Määrärahan osoitta- sen laajennustöitä varten. Liitteet IV,421. s.
26236: misesta korkeimman teknillisen opetuksen ·saa- 1259. - Ks. Oppikoulut.
26237: Raha-asia-aloitteet 1960. 13
26238:
26239: - n:o 312, Pekkarisen ym.: Korotetun mää- ten. Liitteet IV,435. s. 1276. - Ks. Maatalou-
26240: rärahan osoittamisesta avustuksiksi vaikeuk- delliset tarkastuslaitokset.
26241: sissa oleville kunnille. Liitteet IV,422. s. 1260. - n:o 326, Pohjosen ym.: Määrärahan osoit-
26242: - Ks. Kunnat. tamisesta maatalouden kannattavuustutkimuk-
26243: - n:o 313, Pekkarisen ym.: Korotetun mää- seen. Liitteet IV,436. s. 1279. - Ks. Maatalous.
26244: rärahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden - n: o 327, P o h j o sen ym.: Määrärahan osoit-
26245: avustamiseen. Liitteet IV,423. s. 1261. - Ks. tamisesta viljeltyjen laitumien suunnittelutyön
26246: Kunnat. lisäämiseksi. Liitteet IV,437. s. 1281. - Ks.
26247: - n:o 314, Pekkarisen ym.: Määrärahan Laidun. ·
26248: osoittamisesta avustukseksi Kuopioon rakennet- - il: o 328, P o h j o s e n ym.: Määrärahan osoit-
26249: tavaa voimalämpölaitosta varten. Liitteet IV,424. tamisesta Pelson hallakoeaseman vakinaistami-
26250: s. 1262. - Ks. Voimalaitokset. seksi ja toiminnan tehostamiseksi. Liitteet
26251: IV,438. s. 1282. - Ks. Koeasemat.
26252: - n:o 315, P e 1 t o sen ym.: Määrärahan osoit-
26253: tamisesta uusien virkojen perustamiseksi am· - n: o 329, P o h j o s e n ym.: Määrärahan osoit-
26254: matinvalinnanohjaustoiminnan järjestämiseksi tamisesta metsätyöntekijäin ammattikasvatus-
26255: Kouvolan, Turun, Vaasan ja Jyväskylän työ- työn käyntiin saattamiseksi. Liitteet IV,439.
26256: voimapiireissä. Liitteet IV,425. s. 1263. - Ks. s. 1283. - Ks. Ammattikasvatus.
26257: Ammatinvalinta. - n: o 330, P o h j o s e n ym.: Määrärahan osoit-
26258: - n: o 316, P e 1 t o s en ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Petäjäveden-Jyväskylän maantien
26259: tamisesta rautatien rakennustöiden aloittami- parantamiseen. Liitteet IV,440. s. 1284. - Ks.
26260: seksi Jyväskylän ja Jämsän välillä. Liitteet Maantiet.
26261: IV,426. s. 1265. - Ks. Rautatiet. - n: o 331, P o h j o s e n ym.: Määrärahan osoit-
26262: tamisesta maantien rakentamistöiden aloittami-
26263: n:o 317, Pentin ym.: Määrärahan osoitta- seksi Xhtärin kunnan rajalta Pihlajaveden-
26264: misesta insinöörin virkojen perustamista varten Virtain maantielle Pihlajaveden kunnassa. Liit·
26265: maanviljelysinsinööripiireihin. Liitteet IV,427. teet IV,441. s. 1285. - Ks. Maantiet.
26266: s. 1266. - Ks. Maanviljelysinsinöörit.
26267: - n: o 332, P o h j o s e n ym.: Määrärahan osoit-
26268: - n: o 318, P e n t i n ym.: Korotetun määrärahan tamisesta kantatien 59 parantamiseksi välillä
26269: osoittamisesta vapaaehtoisen ilmailutoiminnan Oravakivensalmi-Urpinen. Liitteet IV,442. ~.
26270: ylläpitämiseen. Liitteet IV,428. s. 1267. - Ks. 1286. - Ks. Maantiet.
26271: llmailu.
26272: - n:o 333, Pohjosen ym.: Määrärahan osoit-
26273: - n: o 319, P e n t i n ym.: Korotetun määrärahan tamisesta valtamaantien parantamiseksi välillä
26274: osoittamisesta puolustuslaitoksen moottoriajo- Saarijärvi-Perhon raja. Liitteet IV,443. s.
26275: neuvokaluston kunnossapitoa ja uusintaa var- 1287. - Ks. Maantiet.
26276: ten. Liitteet IV,429. s. 1269. - Ks. Puolustus-
26277: - n: o 334, P o h j o s e n ym.: Määrärahan osoit-
26278: laitos. tamisesta Kana vuoren-Keikkamäen tietöiden
26279: - n: o 320, P e n t i n ym.: Määrärahan osoitta- aloittamiseksi. Liitteet IV,444. s. 1288. - Ks.
26280: misesta Kil vakkalan-Jämijärven-Kankaan- Maantiet.
26281: pään maantien parantamista tarkoittavan tut-
26282: kimuksen suorittamiseksi. Liitteet IV,430. s. - n:o 335, Pohjosen ym.: ·Määrärahan osoit-
26283: 1270. - Ks. Maantiet. tamisesta sillan rakentamistöiden aloittamiseksi
26284: Matilanvirran yli Sumiaisten-Konginkankaan
26285: - n: o 321, P e n t i n ym.: Määrärahan osoitta- maantiellä. Liitteet IV,445. s. 1289. - Ks.
26286: misesta Helsingin-Vaasan runkotien Manso- Sillat.
26287: niemen sillan ja Parkanon kunnan Alaskylän - n: o 336, P r o c o p e n ym.: Määrärahan osoit-
26288: välisen osan rakentamista varten. Liitteet tamisesta Suomen Puutarhaliitolle ja Svenska
26289: IV,431. s. 1271. - Ks. Maantiet. Trädgårdssällskapens i Finland Förbund nimi-
26290: - n:o 322, Pesosen ym.: Määrärahan osoitta- selle liitolle erikoiskonsulenttien palkkaamiseen.
26291: misesta valtionrautateiden liikenneosaston au- Liitteet IV,446. s. 1290. - Ks. Puutarhat.
26292: tojaoston autokaluston uusimista varten. Liit- - n:o 337, Procopen ym.: Korotetun määrä-
26293: teet IV,432. s. 1272. - Ks. Rautatiet. rahan osoittamisesta Tekniska läroverket i Hel-
26294: - n: o 323, P o h j o s e n ym.: Määrärahan osoit- singfors nimisen oppilaitoksen koulutalon laa-
26295: tamisesta velkautuneiden yksityisoppikoulujen jennustöitä varten. Liitteet IV,447. s. 1292 ja
26296: korkomenoihin. Liitteet IV,433. s. 1273. - Ks. 1294. - Ks. •reknilliset koulut.
26297: Oppikoulut. - n:o 338, P r u n n i 1 a n ym.: Korotetun määrä-
26298: - n: o 324, P o h j o s e n ym. : Määrärahan osoit- rahan osoittamisesta asuntorakennustuotannon
26299: tamisesta maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen lainoittamiseen. Liitteet IV,448. s. 1296. - Ks.
26300: toiminnan tehostamista varten. Liitteet IV,434. Asun totuotan to.
26301: s. 1275. - Ks. Maatalouskoneet. ·
26302: - n: o 339, Puh :1 k a n ym.: Määrärahan osoit-
26303: - n: o 325, P o h j o s e n ym.: Määrärahan osoit- tamisesta avustuksiksi eräille taloudellisiin vai-
26304: tamisesta maataloudellisten tarkastuslaitosten keuksiin joutuneille kunnille. Liitteet IV,449.
26305: henkilökunnan palkkausten parantamista var- s. 1297. - Ks. Kunnat.
26306: 14 Raha-asia-aloitteet 1960.
26307:
26308:
26309: - n:o 340, Puhakan ym.: Korotetun maara- - n: o 354, R y h d ä n ym.: Määrärahan osoitta-
26310: rahan osoittamisesta asevelvollisten päivärahan misesta Kuusamon kunnassa olevan Kuolion-
26311: korottamista varten. Liitteet IV,450. s. 1298. Keran-Murtovaaran maantien valmistustöitä ·
26312: - Ks. Asevei volliset. varten. Liitteet IV,464. s. 1316. - Ks. Maan-
26313: tiet.
26314: - n: o 341, P u h a k a n ym.: Määrärahan osoit-
26315: tamisesta Möhkön-Viinilahden kauttakulkutien - n: o 355, R y h d ä n ym.: Määrärahan osoitta-
26316: rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,451. misesta Kuusamon ja Posion kuntain alueella
26317: s. 1299. - Ks. Maantiet. olevan Kitkan luoteisrannan maantien valmis-
26318: tustöitä varten. Liitteet IV,465. s. 1317. - Ks.
26319: - n: o 342, P u 1 k k i s e n ym. : Määrärahan osoit- Maantiet.
26320: tamisesta Niiniveden itäisen rannan tien raken-
26321: nustöiden aloittamiseksi Tervon ja Vesannon - n: o 356, R y h d ä n: Määrärahan osoittamisesta
26322: Kurkijärven-Petäjäselän maantien rakennus-
26323: kunnissa. Liitteet IV,452. s. 1300. - Ks. Maan-
26324: töiden aloittamiseksi Kuusamon kunnassa. Liit-
26325: tiet. teet IV,466. s. 1318. - Ks. Maantiet.
26326: - n:o 343, Rantamaan ym.: Korotetun mää-
26327: rärahan osoittamisesta poliisivoimien lisäämi- - n:o 357, Rytkösen ym.: Korotetun määrä-
26328: seksi Liikkuvasaa Poliisissa. Liitteet IV,453. rahan osoittamisesta valtionavun maksamiseen
26329: s. 1301. - Ks. Poliisi. alue- ja paikallissairaaloille perustamiakustan-
26330: nuksia varten. Liitteet IV,467. s. 1319. - Ka.
26331: - n:o 344, Rantamaan ym.: Korotetun mää- Sairaalat.
26332: rärahan osoittamisesta syrjäseutujen puhelin-
26333: verkon laajentamiseen. Liitteet IV,454. s. 1303. - n: o 358, R y t k ö s e n ym.: Määrärahan osoit-
26334: - Ks. Puhelin. tamisesta avustukseksi Rautavaaran kunnalle
26335: kunnanlääkärin virkatalon rakentamista varten.
26336: - n: o 345, R a n t a m a a n ym.: Määrärahan osoit- Liitteet IV,468. s. 1320. - Ks. Lääkärit.
26337: tamisesta Suomen Siviili- ja Asevelvollisuus-
26338: invalidien Liitolle Olavinkylän Naisinvalidien - n: o 359, R y t k ö s e n ym.: Korotetun määrä-
26339: Työyhdyskunnan ylläpitoon. Liitteet IV,455. s. rahan osoittamisesta ammattikurssien järjestä-
26340: 1304. - Ks. Invaliidit. miseen. Liitteet IV,469. s. 1321. - Ks. Am-
26341: mattikurssit.
26342: - n:o 346, Rantamaan ym.: Määrärahan
26343: osoittamisesta mustalaisten olojen järjestämistä - n:o 360, Rytkösen ym.: Määrärahan osoit-
26344: varten. Liitteet IV,456. s. 1305. - Ks. Musta- tamisesta Iisalmeen rakennettavan postiauto-
26345: laiset. varikon rakentamista varten. Liitteet IV,470.
26346: s. 1322. - Ks. Postilaitos.
26347: - n: o 34 7, R a p i o n ym.: Määrärahan osoitta-
26348: misesta tietyön aloittamiseksi Vammalan ja - n: o 361, R y t k ö s e n ym.: Määrärahan osoit-
26349: Häijään välillä. Liitteet IV,457. s. 1307. - Ks. tamisesta täyskoneellisen tutkimuksen suoritta-
26350: Maantiet. miseksi ratasuunnalla Peltosalmi-Hiekkalahti.
26351: Liitteet IV,471. s. 1323. - Ks. Rautatiet.
26352: - n: o 348, R a u n i o n ym.: Määrärahan osoit-
26353: tamisesta valtion virastotalon rakentamiseksi - n: o 362, R y t k ö s e n ym.: Määrärahan osoit-
26354: Forssan kauppalaan. Liitteet IV,458. s. 1308. tamisesta Iisalmen--Oulun valtamaantien ra-
26355: - Ks. Virastot. kentamista varten Vieremän kunnan alueella.
26356: n:o 349, R i h t niemen ym.: Määrärahan Liitteet IV,472. s. 1324. - Ks. Maantiet.
26357: •>soittamisesta vapaaoppilaspaikkojen myöntä- - n:o 363, R ö n k ö n ym.: Määrärahan osoitta-
26358: miseksi vähävaraisista kodeista oleville oppi- misesta maankäyttötoimikunnan perustamista
26359: laille yksityisoppi"!.<ouluissa. Liitteet IV,459. s. varten Iisalmeen. Liitteet IV,473. s. 1325. -
26360: 1309. - Ks. Oppikoulut. Ks. Maankäyttötoimikunna t.
26361: - n: o 350, R o i n e e n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 364, R ö n k ö n ym.: Määrärahan osoitta-
26362: misesta !ainoiksi kunnille täyskunnallisten misesta puutarhaopetusrakennuksen rakentami-
26363: vuokra-asuntojen rakentamiseksi vähävaraisille. seksi Runnin emäntäkoululle. Liitteet IV,474.
26364: Liitteet IV,460. s. 1311. - Ks. Kunnat. s. 1326. - Ks. Emäntäkoulut.
26365: - n:o 351, Roine en ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 365, R ö n k ö n ym.: Määrärahan osoitta-
26366: misesta rautatieylikäytäväsillan rakentamiseksi misesta Pohjois-Savon kalanviljelyslaitoksen
26367: Loimaan kauppnlaan. Liitteet IV,461. s. 1313. suunnittelua varten. Liitteet IV,475. s. 1327. -
26368: - Ks. Rautatiet. Ks. Kalanviljelyslaitokset.
26369: - n: o 352, R o s n e 11 i n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 366, S a a 1 a s t i n ym.: Määrärahan osoit-
26370: tamisesta säilytystilojen hankkimiseksi Suomen tamisesta eläintieteen apulaisprofessorin viran
26371: elokuva-arkiston käyttöön. Liitteet IV,462. s. perustamista varten Oulun Yliopistoon. Liitteet
26372: 1314. - Ks. Elokuva-arkisto. IV,476. s. 1328. - Ks. Yliopisto.
26373: - n: o 353, R o s n e lli n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 367, Saa 1 asti n ym.: Määrärahan osoit-
26374: tamisesta kodinperustamialainojen myöntämistä tamisesta kuuden professorinviran perustami-
26375: varten. Liitteet IV,463. s. 1315. - Ks. Kodin- seksi Pohjois-Suomen tutkimuslaitokseen. Liit-
26376: perustamislainat. teet IV,477. s. 1329. - Ks. Tutkimuslaitokset.
26377: Raha-asia-aloitteet 1960. 15
26378: - n: o 368, S a a 1 a s t i n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 383, S i 1 tase n ym.: Määrärahan osoit-
26379: tamisesta hallakoeaseman vakinaistamista var- tamisesta Turun radiumkodin rakentamiskus-
26380: ten. Liitteet IV,478. s. 1330. - Ks. Koeasemat. tannuksiin. Liitteet IV,493. s. 1345. - Ks.
26381: Sairaalat.
26382: n: o 369, S a 1 i n i n ym.: Määrärahan osoitta·
26383: misesta punakaartilaisten hautojen kunnosta- - n: o 384, S i 1 t a s e n ym.: Määrärahan osoit-
26384: miseen. Liitteet IV ,4 79. s. 1331. - Ks. Haudat. tamisesta halpakorkoisiksi kodinperustamislai-
26385: noiksi. Liitteet IV,494. s. 1346. - Ks. Kodin-
26386: - n:o 370, Salinin ym.: Määrärahan osoitta- perustamialaina t.
26387: misesta työstäkoneiden hankkimista varten val-
26388: tionrautateiden Hyvinkään konepajalle. Liitteet - n: o 385, S i 1 t a s e n ym.: Määrärahan osoit-
26389: IV,480. s. 1332. - Ks. Rautatiet. tamisesta avustuslainaksi Helsingin Polio Huol-
26390: - n:o 371, Salmela-Järvisen ym.: Määrä- to r. y:lle Vihtijärven toipilas- ja kurssikodin
26391: lyhytaikaisten lainojen vakauttamiseen. Liitteet
26392: rahan osoittamisesta !ainoiksi Ensi Kotien ra-
26393: IV,495. s. 1347. -- Ks. Lapsihalvaus.
26394: kennuskustannuksiin. Liitteet IV,481. s. 1333.
26395: - Ks. Ensi Kodit. - n:o 386, Stenberg i n ym.: Määrärahan
26396: - n:o 372, S a 1m i sen: Määrärahan osoittami- osoittamisesta erityislapsilisäksi vähävaraisille
26397: sesta eräiden ylimääräisten toimien perustami- orvoille sekä siviili-invaliidien lapsille. Liitteet
26398: seksi maatalouden tutkimuskeskuksen paikallis- IV,496. s. 1348. - Ks. Lapsilisä.
26399: koetoimistoon. Liitteet IV,482. s. 1334. - Ks. - n: o 387, S t e n b e r g i n ym.: Määrärahan
26400: Maatalouden tutkimuskeskus. osoittamisesta huoltoeläkkeiksi lastensa hoitoon
26401: - n:o 373, S a 1m i sen ym.: Määrärahan osoit- sidotuille siviilileskille. Liitteet IV,497. s. 1349.
26402: tamisesta kahden ylimääräisen koeaseman joh- - Ks. Eläkkeet.
26403: tajan toimen perustamista varten. Liitteet - n: o 388, S t e n b e r g i n ym.: Määrärahan
26404: IV,483. s. 1335. - Ks. Koeasemat. osoittamisesta avustuksiksi kunnille siviili-in-
26405: - n:o 374, Saukkosen ym.: Määrärahan osoit- validien ja kroonisesti sairaiden huoltokustan-
26406: tamisesta korkeakoulustipendien tarkistamista nusten korvaamiseksi. Liitteet IV,498. s. 1350.
26407: varten. Liitteet IV,484. s. 1336. - Ks. Sti- - Ks. Kunnat.
26408: pendit. - n:o 389, Stenbergin ym.: Määrärahan
26409: - n:o 375, Saukkosen ym.: Korotetun mää- osoittamisesta muksuttoman hoidon järjestämi-
26410: rärahan osoittamisesta Suomen Sanomalehti- seksi vähävaraisille sokeritautisille. Liitteet
26411: miesten Liiton valtionavustukseen. Liitteet IV,499. s. 1351. - Ks. Sokeritauti.
26412: IV,485. s. 1337. - Ks. Sanomalehtimiehet. - n:o 390, Stenbergin ym.: Määrärahan
26413: - n:o 376, Saukkosen ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta lapsipotilaiden hoitopäivämaksu-
26414: tamisesta avustukseksi Vajaaliikkeisten Kunto jen alentamiseen sairaaloissa. Liitteet IV,500.
26415: r. y:n toimintaa varten. Liitteet IV,486. s. 1338. s. 1353. - Ks. Sairaanhoito.
26416: - Ks. Vajaaliikkeiset. - n:o 391, S tykin ym.: Määrärahan osoitta-
26417: - n:o 377, Sauran ym.: Määrärahan osoitta- misesta Invaliidisäätiön kuntouttamislaitoksen
26418: misesta uusien osastojen perustamiseksi Mynä- henkilökunnalle myönnettäviä ylimääräisiä eläk-
26419: mäen kotiteollisuuskouluun. Liitteet IV,487. s. keitä varten. Liitteet IV,501. s. 1354. - Ks.
26420: 1339. - Ks. Kotiteollisuuskoulut. Eläkkeet.
26421: - n:o 378, Savelan ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 392, S u n d e 11 i n ym.: Määrärahan osoit-
26422: misesta Kortesjärvelle perustettavaa oppikoulua tamisesta avustukseksi Suomen Rauhanliitolle.
26423: varten. Liitteet IV,488. s. 1340. - Ks. Oppi- Liitteet IV,502. s. 1355 ja 1356. - Ks. Suomen
26424: koulut. Rauhanliitto.
26425: - n: o 379, Se p i n ym.: Korotetun määrärahan - n: o 393, S v i n h u f v u d i n ym.: Määrärahan
26426: osoittamisesta avustuksiksi kunnille ja kylätie- osoittamisesta teknillis-taloudellisen tutkimuk-
26427: kunnille paikallisteiksi otettavien kunnan- ja sen toimittamiseksi Taavetin-Haminan-Kot-
26428: kyläteiden kuntoonpanosta johtuvien kustan- kan rautatien rakentamista varten. Liitteet
26429: nusten peittämiseksi. Liitteet IV,489. s. 1341. IV,503. s. 1357. - Ks. Rautatiet.
26430: - Ks. Kunnat. - n: o 394, S ä v e 1 ä n ym.: Korotetun maarara-
26431: - n: o 380, S e p i n ym.: Määrärahan osoittami- han osoittamisesta avustuksiksi kunnallisten
26432: sesta !ainoiksi maaseudun vähävaraisten ta- ammattioppilaitosten oppilaskotien rakentamista
26433: louksien sähköistämistä varten. Liitteet IV,490. varten. Liitteet IV,504. s. 1358. Ks. Am-
26434: s. 1342. - Ks. Sähkö. mattikoulut.
26435: - n:o 381, Se p i n, ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 395, S ä v e 1 ä n ym.: Korotetun maarara-
26436: sesta Karjulan sillan ja Ruoveden kirkonkylän han osoittamisesi;a syrjäseutujen puhelinolojen
26437: välisen maantien oikaisua varten. Liitteet parantamiseen. Liitteet IV,505. s. 1359. - Ks.
26438: IV,491. s. 1343. - Ks. Maantiet. Puhelin.
26439: - n: o 382, S i i s k o s e n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 396, S ä v e 1 ä n ym.: Korotetun maa ra-
26440: tamisesta avustuslainoiksi perheenäitien loma- rahan osoittamisesta käsi- ja pienteollisuuslai-
26441: toimintaa hoitaville järjestöille. Liitteet IV,492. noiksi. Liitteet IV,506. s. 1360. - Ks. Käsi-
26442: s. 1344. - Ks. Loma. teollisuus.
26443: 16 Raha-asia-aloitteet 1960.
26444:
26445:
26446: - n:o 397, Tainio n ym.: Korotetuii maarara- - n:o 411, Te i r i n ym.: Määrärahan osoitta-
26447: han osoittamisesta Kuusamon ja Sallan kun- misesta avustukseksi Svensk-Finlands Turist-
26448: tien maanhankintalain toimeenpanosta johtu- förening nimiselle yhdistykselle. Liitteet IV,521.
26449: vien töiden suorittamiseen. Liitteet IV,507. s. s. 1377 ja 1378. - Ks. Matkailu.
26450: 1361. - Ks. Maanhankinta.
26451: - n: o 412, T e i r i n ym.: Määrärahan osoitta-
26452: - Ii: o398, T a i n i o n ym.: Määrärahan osoit- misesta lisäpalkkioiden maksamiseksi valtion-
26453: tamisesta Kemin yleisen sairaalan lisäraken- rautateiden pääkonepajojen teknilliselle hen-
26454: nuksen suunnitelmien laatimiseksi ja rakennus- kilökunnalle. Liitteet IV,522. s. 1379. - Ks.
26455: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,508. s. 1362. Rautatiet.
26456: - Ks. Sairaalat.
26457: - n:o 413, Te n h i ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
26458: - n: o 399, T a i n i o n ym.: Korotetun määrä- tamisesta ammattikoulujen opettajaopiston ra-
26459: rahan osoittamisesta asutusteiden kunnosta- kennusten suunnittelua varten. Liitteet IV,523.
26460: mista varten. Liitteet IV,509. s. 1363. - Ks. s. 1380. - Ks. Ammattikoulut.
26461: Asutustiet. - n: o 414, Te n h i ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
26462: - n: o 400, T a i n i o n ym.: Korotetun määrära- tamisesta Etelä-Hämeen keskusammattikoulun
26463: han osoittamisesta asutusteiden talviaurausta auto-osaston laajentamiseen. Liitteet IV,524. s.
26464: varten. Liitteet IV,510. s. 1364. - Ks. Asu- 1381. - Ks. Ammattikoulut.
26465: tustiet.
26466: - n: o 415, T i e k s o n ym.: Korotetun määrära-
26467: - n: o 401, T a i n i o n ym.: Määrärahan osoitta- han osoittamisesta nuorisokasvatustyön tuke-
26468: misesta avustukseksi Kemin kaupungille Ajok- miseen. Liitteet IV,525. s. 1382. - Ks. Nuo-
26469: sen syväsataman malmilaiturin rakentamista risokasvatus.
26470: varten. Liitteet IV,511. s. 1365. - Ks. Sata-
26471: mat. - n: o 416, T i e k s o n ym.: Määrärahan osoitta-
26472: misesta kotimaisen elokuvan tukemiseen. Liit-
26473: - n: o 402, T a m m i s e n ym.: Määrärahan osoit· teet IV,526. s. 1384. - Ks. Elokuvat.
26474: tamisesta Valkeakoskelta Mallasveden yli Päl-
26475: käneelle rakennettavan tien tutkimusta varten. - n:o 417, Tie k s on ym.: Määrärahan osoitta-
26476: Liitteet IV,512. s. 1366. - Ks. Maantiet. misesta Lautiosaaren-Koivun maantien oi-
26477: kaisu- ja korjaustöitä varten. Liitteet IV,527.
26478: - n: o 403, T a m m i s e n ym.: Määrärahan osoit- s. 1385. - Ks. Maantiet.
26479: tamisesta Hämeenlinnan- Palssarin- Vermas-
26480: vuoren tien rakennustöiden aloittamiseksi. Liit- - n: o 418, T i e k s o n ym.: Määrärahan osoitta-
26481: teet IV,513. s. 1367. - Ks. Maantiet. misesta Vikajärven-Kemijärven-Sallan maan-
26482: tien oikaisu- ja peruskorjaustöitä varten. Liit·
26483: - n: o 404, T a m m i s e n ym.: Määrärahan osoit- teet IV,528. s. 1386. - Ks. Maantiet.
26484: tamisesta Hämeenlinnan-Urjalan maantien ra-
26485: kennustöiden aloittamista varten. Liitteet - n: o 419, T i e k s o n ym.: Määrärahan osoitta-
26486: IV,514. s. 1368. - Ks. Maantiet. misesta Simojoen yli johtavan maantiesillan
26487: suunnittelu- ja rakennustöitä varten. Liitteet
26488: - n: o 405, Tammi s en ym.: Määrärahan osoit-
26489: tamisesta avustukseksi Hämeenlinnan kaupun- IV,529. s. 1387. - Ks. Sillat.
26490: gille Vanajaveden ylittävän sillan uusiruistöi- - n: o 420, T i k k a o j a n ym.: Määrärahan osoit-
26491: den aloittamiseksi. Liitteet IV,515. s. 1369. - tamisesta vaunuhenkilökunnan pukuavustuksen
26492: Ks. Sillat. maksamista varten. Liitteet IV,530. s. 1388. -
26493: - n:o 406, Ta u r i a i sen ym.: Määrärahan Ks. Rautatieläiset.
26494: osoittamisesta avustukseksi Suomussalmen kun- - n: o 421, T i k k a o j a n ym.: Määrärahan osoit-
26495: nansairaalan rakentamista varten. Liitteet tamisesta asema- ja postitalon rakentamiseksi
26496: IV,516. s. 1370. - Ks. Sairaalat. Seinäjoelle. Liitteet IV,531. s. 1389. - Ks.
26497: n:o 407, Tauriaisen ym.: Määrärahan Rautatiet.
26498: osoittamisesta Hyrynsalmen kunnallista keski- - n: o 422, T i k k a o j a n ym.: Määrärahan osoit-
26499: koulua varten. Liitteet IV,517. s. 1371. - Ks. tamisesta maantien rakentamiseksi Veneskos-
26500: Oppikoulut. kelta Seinäjoen kaupungin Rajakatuun. Liitteet
26501: - n: o 408, T a u r i a i s e n ym. : Määrärahan IV,532. s. 1390. - Ks. Maantiet.
26502: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Puolan- - n: o 423, T i m o s e n ym.: Määrärahan osoit-
26503: gan kunnan Puokionvaarasta Vaalan kunnan tamisesta maankäyttötoimikunnan perustami·
26504: Jaalangan kylään. Liitteet IV,518. s. 1372. - seksi Nurmekseen. Liitteet IV,533. s. 1391. -
26505: Ks. Maantiet. Ks. Maankäyttötoimikunnat.
26506: - n:o 409, Te i r i n ym.: Määrärahan osoittami- - n: o 424, T i m o s e n ym. : Määrärahan osoi tta-
26507: sesta röntgen- ja radiumhoitoa saavien syöpä- misesta perunajauhotehtaan rakentamiseksi Poh-
26508: potilaiden matkalippujen korvaamiseen. Liitteet jois-Karjalaan. Liitteet IV,534. s. 1392. - Ks.
26509: IV,519. s. 1373 ja 1374. - Ks. Sairaanhoito. Peruna.
26510: - n: o 410, Te i r i n ym.: Määrärahan osoittami- - n: o 425, T i m o s e n ym.: Määrärahan osoitta-
26511: sesta kalan kulutuksen lisäämistä tarkoittavan misesta tutkimusta varten liikenteen järjestä-
26512: valistustoiminnan avustamiseksi. Liitteet IV,520. misestä Paalasmaan saareen J uuan kunnassa.
26513: s. 1375 ja 1376. - Ks. Kalatalous. Liitteet IV,535. s. 1393. - Ks. Liikenne.
26514: Raha-asia,aloitteet 1960. 17
26515: - n:o 426, Torven ym.: Määrärahan osoitta· ~ n: o 442, Tuulen ym.: Määrärahan osoitta·
26516: misesta naisten ammattikoulutuksen järjestämi· misesta Kouvolan~Heinolan kantatien raken·
26517: seen. Liitteet lV,536. s, 1394. - Ks. Am!Äatti- tamiseksi tieosalla Voikka - Ora vala - Jaala.
26518: kasvatus. Liitteet IV,552. s. 1412. - Ks. Maantiet.
26519: - n:o 427, Torven ym.: Korotetun määrärahan - n: o 443, T ö r m ä n ym.: Määrärahan osoitta·
26520: osoittamisesta lastensaimien valtionapua varten. mi~sta Lahden lyseon lisärakennusta varten.
26521: Liitteet IV,537. s. 1396. - Ks. Lastenhoito. Liitteet IV,553. s. 1413. - Ks. Oppikoul~t.
26522: - n: o 428, T o r v e n ym.: Mää:rärahan osoitta· - n:o 444, U otin ym.: Määrärahan osoittami·
26523: misesta maksuttoman lääkäri- ja lääkehuollon sesta valtionrautateiden asunt\)· ym. rakennuk·
26524: järjestämiseksi kans.aneläkettä saa ville. Liitteet sia varten. Liitteet IV,554. s. 1414. - Ks.
26525: IV,538. s. 1397. - Ks. Sairaanhoito. Rautatiet.
26526: - n: o 429, T o r v e n ym.: Korotetun määrärahan - n:o 445, Uusi ta 1 on ym.: Korotetun määrä-
26527: osoittamisesta lastenkotien avustamiseen. Liit· rahan osoittamisesta yksityisluontoisten koti·
26528: teet IV,539. s.. 1398, - Ks. Lastenkodit. teollisuusoppilaitosten kalustojen, koneiden ja
26529: työvälineiden hankinta-avustuksiksi. Liitteet
26530: - n: o 430, T o r v e n ym.: Korotetun määrärahan IV,555. s. 1415. - Ks. Kotiteollisuuskoulut.
26531: osoittamisesta lastenkotien rakennuskustannus·
26532: ten valtionapua varten. Liitteet IV,540. s. 1399. - n:o 446, Uusitalon ym.: Korotetun määrä-
26533: - Ks. Laste:J;~kodit .. rahan osoittamisesta maataloudellisten oppilai-
26534: tosten kurssitoimintaa varten. Liitteet IV,556.
26535: - n:o 431, A. Tuomisen ym.: Määrärahan s. 1417. - Ks. Maatalouskoulut.
26536: osoittamisesta Lontoossa järjestettävää Suomen
26537: vientinäyttelyä varten. Liitteet IV,541. s. 1400. - n:o 447, Vennamon: Määrärahan osoitta·
26538: - Ks. Ulkomaankauppa. misesta kuntien veroäyrin hinnan pitämiseksi
26539: kohtuuden rajoissa. Liitteet IV,557. s. 1418. -
26540: - n:o 432, A. Tuomisen ym.: Määrärahan Ks. Kunnat.
26541: osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi krema·
26542: torioiden ja uurnalehtojen perustamista varten. - n:o 448, Vennamon: Määrärahan osoittami·
26543: Liitteet IV,542. s. 1401. - }\:s. Polttohautaus. sesta Saarijärven yhtei.skc;mlun ottamiseksi val-
26544: tion haltuun. Liitteet IV,558. s. 1419. - Ks.
26545: - n:o 433, T. Tuomisen ym.: Määrärahan Oppikoulut.
26546: osoittamisesta ilmaisten kouluateriain kustan·
26547: tamiseksi oppikoulujen vähävaYaisille oppilaille. - n: o 449, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta·
26548: Liitteet IV,543. s. 1402. - Ks. Oppikoulut, misesta koulutuksen järjestämiseksi epäpäte·
26549: ville kansakoulunopettajille. Liitteet IV,559. s.
26550: - n:o 434, T. Tuomisen ym.: Määrärahan 1420. - Ks. Kansakoulut.
26551: osoittamisesta ilmaisten kouluateriain kustan·
26552: tamiseksi ammattikoulujen oppilaille. Liitteet - n: o 450, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta-
26553: IV,544. s. 1403. - l{s. Ammattikoulut. misesta kansakoululasten matkakus.tannusten
26554: täysimääräisinä korvaamiseksi vanhemmille.
26555: - n:o 435, T. Tuomisen ym.: Määrärahan Liitteet IV,560. s. 1421. - Ks. Kansakoulqt.
26556: osoittamisesta lapsilisien korottamiseen. Liitteet
26557: IV,545. s. 1404. - Ks. Lapsilisä. - n: o 451, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta·
26558: misesta kansakoululasten kouluaterioiden pa·
26559: - n:o 436, V. K. Turusen ym.: Määrärahan rantamiseen. Liitteet IV,561. s. 1422. - Ks.
26560: osoittamisesta yksityisoppikoulujen lukukausi· Kans~~okoulut.
26561: maksujen alentamiseen. Liitteet IV,546. s. 1405.
26562: - Ks. Oppikoulut. - n: o 452, V en n a m on: Määrärahan osoittami·
26563: sesta ammattikun•sien järjestämiseksi maaseu-
26564: - n:o 437, V. Turusen ym.: Määrärahan osoit- dulla. Liitteet IV,562. s. 1423. - Ks. Ammatti·
26565: tamisesta asevelvollisten päivärahan korottami· kurssit.
26566: seen. Liitteet IV,547. s. 1407. - Ks. Asevel·
26567: - n: o 453, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan
26568: volliset. osoittamisesta a vustuksiksi maanp~~orannustöiden
26569: - n:o 4381 V. Turusen ym.: Korotetun mää- kustantamiseksi. l.iitteet IV,563. s. 1424. - Ks.
26570: rärahan osoittamisesta metsä- ja uittotyöläis· Maanparannus.
26571: ten sivistystyöhön. Liitteet IV,548. s. 1408. -
26572: - n: o 454, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan
26573: Ks. Sivistystyö. osoittamisesta avustuksiksi maatalouskoneiden
26574: - n:o 439, V. Turusen ym.: Määrärahan osoit· hankkimiseksi pien viljelijäväestölle. Lii tteet
26575: tamisesta virastotalon rakentamiseksi Polvijär- IV,564, s. 1425. - Ks. Maatalouskoneet.
26576: velle. Liitteet IV,549. s. 1409. - Ks. Virastot.
26577: - n: o 455, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan
26578: - n:o 440, V. Turusen ym.: Määrärahan osoit· osoittamisesta maatalouden perusluoton koron
26579: tamisesta postiautovarikon rakentamiseksi Joen· alentamiseen. Liitteet IV,565. s. 1426. - Ks.
26580: suuhun. Liitteet IV,550. s. 1410. - Ks. Posti- Maatalous.
26581: laitos.
26582: - n: o 456, V e n n a m o n: Määrän~han osoitta·
26583: - n: o 441, T u u 1 e n ym.: Määrärahan osoitta· misesta luonnonvoimien kasvullisuudelle aiheut·
26584: misesta valtionrautateiden eräiden tilapäisten tamien vahinkojen korvaamista varten pienvil·
26585: kirjurintoimien muuttamiseksi ylimääräisiksi. jelijöille. Liitteet IV,566. s. 1427. - Ks. Pien-
26586: Liitteet IV,551. s. 1411. - Ks. Rautatieläiset. viljelijät.
26587:
26588: 3 E 15/61
26589: 18 Raha-asia-aloitteet 1960.
26590:
26591: - n:o 457, Vennamon: Korotetun määrärahan seen Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV,582. s.
26592: osoittamisesta palkkioiksi pienvaltaojien kai- 1443. - Ks. Voimalaitokset.
26593: vamisesta ja maanparannusaineiden ajosta. Liit-
26594: teet IV,567. s. 1428. - Ks. Kuivatustyöt. - n:o 473, Vennamon: Korotetun määrärahan
26595: osoittamisesta syrjäseutujen sähköistämisen tu-
26596: - n: o 458, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan kemiseen. Liitteet IV,583. s. 1444. - Ks. Sähkö.
26597: osoittamisesta viljelysmaiden peruskalkitukseen. - n:o 474, Vennamon: Määrärahan osoitta-
26598: Liitteet IV,568. s. 1429. - Ks. Perusparan- misesta puhelimen hankintakustannusten alen-
26599: nukset. tamiseen syrjäseuduilla. Liitteet IV,584. s. 1445.
26600: - n:o 459, Vennamon: Määrärahan osoittami- - Ks. Puhelin.
26601: sesta korotetun uudis- ja kivenraivauspalkkion - n:o 475, Vennamon: Korotetun määrära-
26602: myöntämiseen. Liitteet IV,569. s. 1430. - Ks. han osoittamisesta !ainoiksi maanparannustöi-
26603: Uudisraivaus. hin. Liitteet IV,585. s. 1446. - Ks. Maan·
26604: - n:o 460, Vennamon: Määrärahan osoittami- parannus.
26605: sesta punataudin tuhojen estämiseen. Liitteet - n:o 476, Vennamon: Määrärahan osoitta-
26606: IV,570. s. 1431. - Ks. Eläintaudit. misesta !ainoiksi tilakohtaisia peruaparannus-
26607: n: o 461, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan töitä varten. Liitteet IV,586. s. 1447. - Ks.
26608: osoittamisesta mehiläishoidon edistämiseen. Liit- Perusparannukset.
26609: teet IV,571. s. 1432. - Ks. Mehiläishoito. - n:o 477, Vennamon: Määrärahan osoitta-
26610: misesta asutuslainoihin verrattaviksi halpakor-
26611: n: o 462, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan koisiksi !ainoiksi pientilallisille ja pieneläjille.
26612: osoittamisesta avustuksiksi vesijohtolaitteiden Liitteet IV,587. s. 1448. - Ks. Pienviljelijät.
26613: rakentamiseksi maaseudulle. Liitteet IV,572. s.
26614: 1433. - Ks. Vesijohdot. - n: o 4 78, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan
26615: osoittamisesta la.inoiksi kalatalouden kohotta-
26616: - n: o 463, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan miseen. Liitteet IV,588. s. 1449. - Ks. Kala-
26617: osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden avusta- talous.
26618: miseen. Liitteet IV,573. s. 1434. - Ks. Kunnat.
26619: - n: o 4 79, V e n n a m o n: Määrärahan osoitta-
26620: - n: o 464, V e n n a m o n: Koroteti:m määrärahan misesta !ainoiksi perheenäitien työtä helpotta-
26621: osoittamisesta paikallisteiksi otettavien kun- vien koneiden hankkimiseksi. Liitteet IV,589.
26622: nan- ja kyläteiden kuntoonpanon avustamiseen. s. 1450. - Ks. Kotitalous.
26623: Liitteet IV,574. s. 1435. - Ks. Kunnat. - n: o 480, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan
26624: - n: o 465, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan osoittamisesta käsi- ja pienteollisuuslainoiksi.
26625: osoittamisesta helpotuksen myöntämiseen kun- Liitteet IV,590. s. 1451. - Ks. Käsiteollisuus.
26626: nille maantiealueiden lunastamista varten. Liit- - n:o 481, Vennamon: Määrärahan osoittami-
26627: teet IV,575. s. 1436. - Ks. Kunnat. sesta Baarijärven-Haapamäen rautatien raken-
26628: tamista varten. Liitteet IV,591. s. 1452. - Ks.
26629: - n:o 466, Vennamon: Määrärahan osoittami- Rautatiet.
26630: sesta konepajakoulun aikaansaamiseksi Oulun
26631: lääniin. Liitteet IV,576. s. 1437. - Ks. Am- - n: o 482, V e n n a m o n: Määrärahan osoittami-
26632: mattikoulut. sesta rautatien rakentamiseksi Koverosta Ilo-
26633: mantsiin. Liitteet IV,592. s. 1453. - Ks.
26634: - n:o 467, Vennamon: Määrärahan osoitta- Rautatiet.
26635: misesta kansaneläkkeiden korottamiseen. Liit-
26636: teet IV,577. s. 1438. - Ks. Kansaneläke. - n:o 483, Vennamon: Määrärahan osoitta-
26637: misesta Kohmun-Viitasaaren maantien raken-
26638: - n:o 468, Vennamon: Määrärahan osoittami- tamiseen. Liitteet IV,593. s. 1454. - Ks.
26639: sesta ylimääräiseksi lapsilisämaksuksi vähäva- Maantiet.
26640: raisilla perheille. Liitteet IV,578. s. 1439. -
26641: Ks. Lapsilisä. - n:o 484, Vennamon: Määrärahan osoitta-
26642: misesta Hirvanmäen-Äänekosken maantien ra-
26643: - n: o 469, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan kentamiseen. Liitteet IV,594. s. 1455. - Ks.
26644: osoittamisesta Rautaruukki-nimisen terästeh- Maantiet.
26645: taan rakentamiseen. Liitteet IV,579. s. 1440.
26646: - Ks. Teollisuus. - n:o 485, Vennamon: Määrärahan osoittami-
26647: sesta Kinnulan-Keitelepohjan maantien raken-
26648: n:o 470, Vennamon: Määrärahan osoitta- tamista varten. Liitteet IV,595. s. 1456. - Ks.
26649: misesta puunjalostustehtaan perustamiseksi Pal- Maantiet.
26650: tamon pitäjän ns. Metelin niemeen. Liitteet
26651: IV,580. s. 1441. - Ks. Puunjalostusteollisuus. - n: o 486, V e n n a m o n: Määrärahan osoittami-
26652: sesta Baarijärven-Myllymäen maantien raken-
26653: - n:o 471, Vennamon: Määrärahan osoitta- tamista varten. Liitteet IV,596. s. 1457. - Ks.
26654: misesta hakevoimalaitoksen rakentamiseen Poh- Maantiet.
26655: jois-Karjalaan. Liitteet IV,581. s. 1442. - Ks.
26656: Voimalaitokset. - n:o 487, Vennamon: Määrärahan osoittami-
26657: sesta Ilomantsin-Möhkön-Viini vaaran-Viini-
26658: - n:o 472, Vennamon: Määrärahan osoittami- lahden maantien rakentamiseen. Liitteet IV,597.
26659: sesta hake- ja turvevoimalaitoksen perustami- s. 1458. - Ks. Maantiet.
26660: Raha-asia,aloitteet 1960. 19
26661: - n: o 488, V e n n a m o n: Määrärahan osoittami- - n:o 502, R. Virtasen ym.: Määrärahan
26662: sesta maantieyhteyden aikaansaamiseksi Puo- osoittamisesta Karkkilan ja Ikkalan välisen
26663: langan pitäjän Puokian kylän Kiiskilään. Liit- maantien oikaisemiseksi ja kunnostamiseksi.
26664: teet IV,598. s. 1459. - Ks. Maantiet. Liitteet IV,612. s. 1474. - Ks. Maantiet.
26665: - n: o 489, V e n n a m o n: Määrärahan osoittami- - n:o 503, R. Virtasen ym.: Määrärahan
26666: sesta Kuukasjärven-Kuhan tien rakentamiseen. osoittamisesta Hiidensalmen sillan rakennustöi-
26667: Liitteet IV,599. s. 1460. - Ks. Maantiet. den aloittamiseksi Lohjan-Sammatin maan-
26668: - n:o 490, Vennamon: Määrärahan osoittami- tiellä. Liitteet IV,613. s. 1475. - Ks. Sillat.
26669: sesta Saukkojärven-Toljan yhdystien rakenta- - n:o 504, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan
26670: miseksi. Liitteet IV,600. s. 1461. - Ks. Maan- osoittamisesta asevelvollisten päivärahan korot-
26671: tiet. tamiseen. Liitteet IV,614. s. 1476. - Ks. Ase·
26672: - n: o 491, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan velvolliset.
26673: osoittamisesta vesistöjen perkaus- ja veden-
26674: järjestelytöihin. Liitteet IV,601. s. 1462. - Ks. - n:o 505, V. A. Virtasen ym.: Korotetun
26675: Perkaustyöt. määrärahan osoittamisesta nuorisotyötä teke-
26676: vien järjestöjen ohjaajakoulutuksen sekä kurssi-
26677: - n: o 492, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan ym. toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,615. s.
26678: osoittamisesta metsä- ja lauttaustyöväen yhteis- 1477. - Ks. Nuorisokasvatus.
26679: asuntojen rakentamiseen. Liitteet IV,602. s.
26680: 1463. - Ks. Asuntotuotanto. - n:o 506, V. A. Virtasen ym.: Korotetun
26681: määrärahan osoittamisesta ammattikurssien Jar-
26682: - n: o 493, V i r o 1 a i s e n: Määrärahan osoitta- jestämiseen. Liitteet IV,616. s. 1478. - Ks.
26683: misesta Bergmanin koulun muuttamiseksi mies- Ammattikurssit.
26684: oppilaiden osalta maatalousteknilliseksi am-
26685: mattikouluksi. Liitteet IV,603. s. 1464. - Ks. - n:o 507, V. A. Virtasen ym.: Korotetun
26686: Kotiteollisuuskoulut. määrärahan osoittamisesta ammattikouluissa pi·
26687: - n: o 494, I. V i r t a s e n ym.: Määrärahan osoit- dettävien ammattikurssien järjestämiseen. Liit-
26688: tamisesta radinm- ja röntgenhoitoa saavien va- teet IV,617. s. 1479. - Ks. Ammattikurssit.
26689: rattomien syöpäsairaiden matkalippujen korvaa- - n:o 508, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan
26690: miseen. Liitteet IV,604. s. 1465. - Ks. Sai- osoittamisesta Savonlinnan lyseon uuden koulu-
26691: raanhoito. talon suunnittelua ja rakennustöiden aloitta-
26692: - n: o 495, I. V i r t a s e n ym.: Määrärahan osoit- mista varten. Liitteet IV,618. s. 1480. - Ks.
26693: tamisesta avustuksiksi vähävaraisille yksityi- Oppikoulut.
26694: sissä oppikouluissa opiskeleville oppilaille luku- - n:o 509, V. A. Virtasen ym.: Korotetun
26695: kausimaksujen alentamiseen. Liitteet IV,605. s. määrärahan osoittamisesta Savonlinnan semi-
26696: 1466. - Ks. Oppikoulut. naarin harjoituskoulun rakentamiseen. Liitteet
26697: - n: o 496, I. V i r t a s e n ym.: Määrärahan osoit- IV,619. s. 1481. - Ks. Seminaarit.
26698: tamisesta avustukseksi huoltoavun kustannus-
26699: ten rasittamille kunnille. Liitteet IV,606. s. - n:o 510, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan
26700: 1467. - Ks. Kunnat. osoittamisesta kiskoitukeen uusimiseen ratajak-
26701: solla Huutokoski-Savonlinna. Liitteet IV,620.
26702: n:o 497, I. Virtasen ym.: Korotetun mää- s. 1482. - Ks. Rautatiet.
26703: rärahan osoittamisesta ehkäisevän huollon avus-
26704: tuksiin. Liitteet IV,607. s. 1468. - Ks. Huolto- - n:o 511, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan
26705: toiminta. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Särki-
26706: lahdesta Säämingin saariston kautta Savonlin-
26707: - n: o 498, I. V i r t a s e n ym. : Määrärahan osoit- naan. Liitteet IV,621. s. 1483. - Ks. Maantiet.
26708: tamisesta !ainoiksi vähävaraisilla kunnille van-
26709: hain- ja kunnalliskotien rakentamista varten. - n:o 512, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan
26710: Liitteet IV,608. s. 1469. - Ks. V anhainkodit. osoittamisesta sillan rakentamiseksi Orivirtaan.
26711: - n: o 499, I. V i r t a s e n ym.: Määrärahan osoit- Liitteet IV,622. s. 1484. - Ks. Sillat.
26712: tamisesta Turun ruotsalaisen tyttölyseon koulu- - n:o 513, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan
26713: talon rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet osoittamisesta maantiesillan rakennustöiden
26714: IV,609. s. 1471. - Ks. Oppikoulut. aloittamiseksi Kyrönsalmeen. Liitteet IV,623.
26715: - n:o 500, I. Virtasen ym.: Määrärahan osoit- s. 1485. - Ks. Sillat.
26716: tamisesta Turun--Tampereen maantien raken-
26717: nustöiden aloittamiseksi tieosuudella Turku- - n:o 514, V. R. Virtasen ym.: Määrärahan
26718: Aura. Liitteet IV,610, s. 1472. - Ks. Maan- osoittamisesta avustuksiksi kunnallisten kunnal·
26719: tiet. lis- ja vanhainkotien ylläpitämiseen. Liitteet
26720: IV,624. s. 1486. - Ks. Vanhainkodit.
26721: - n:o 501, R. Virtasen ym.: Määrärahan
26722: osoittamisesta yhdystien rakennustöiden aloit- - n:o 515, V. R. Virtasen ym.: Määrärahan
26723: tamiseksi Helsingin-Lahden pikatieltä Kera- osoittamisesta Vihnussillan rakentamiseen No-
26724: van kauppalaan. Liitteet IV,611. s. 1473. - kian kauppalassa. Liitteet IV,625. s. 1487. -
26725: Ks. Maantiet. Ks. Sillat.
26726: 20 Raha-asia- ja lakialoiltte&t 1960.
26727:
26728:
26729: ~ n: o 516, V Ii. y r y s e n ym.: Korotetun määrä- - n:o 524, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit-
26730: rahan osoittamisesta metsäpalkkatarkkailun te- tamisesta Tepaston-Puljun-Nunnasen maan-
26731: hostamiseen. Liitteet IV,626. s. 1488. ~ Ks. tietyön jatkamista varten. Liitteet IV,634. s.
26732: Metsätyöt. 1497. - Ks. Maantiet.
26733: - u:o 517, Väyrysen ym.: Korotetun määrä· - n: o 525, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan, osoit·
26734: rahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitolle Meri· tamisesta Rovaniemen-Meltauksen ma&ntieu
26735: kosken ammattioppilaitoksen valtionapua var· rakentamista varten Ounasjoen itäpuolitse. Liit-
26736: ten. Liitteet IV,627. s. 1489. - Ks. Tuberku· teet IV,635. s. 1498. - Ks. Maantiet.
26737: loosiliitto. - n: o 526, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoit·
26738: n: o 518, V ii. y r y s e n ym.: Määrä,rahan osoit- tamisesta sillan rakentamista varten Ounas·
26739: tamisesta Otan!I\äki Oy:n osakepääoman korot· joen suun yli. Liitteet IV,636. s. 1499. - Ks.
26740: tamiseksi Raajärven kaivoksen rakentamista Sillat.
26741: varten. Liitteet IV,628. s. 1490. - Ks. Kai- - n:o 527, Väänäsen ym.: Korotetun :jllaara-
26742: vostoiminta. rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi
26743: - n: o 519, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoit- vesijohtolaitteiden rakentamiseen maaseudulla.
26744: tamisesta korvaukseksi Rovaniemen kaupun· Liitteet IV,637. s. 1500. - Ks. Vesijohdot.
26745: gille asemakaavapakkolunastusten viivästymi- - n:o 528, Väänäsen ym.: Määrärahan osoit·
26746: sestä aiheutuneesta vahingosta. Liitteet IV,629. tamisesta lisä,eläkkeiksi eräille yksityisluontoi-
26747: s. 1491. - Ks. Pakkolunastus. sissa maataloudellisissa oppilaitoksissa toimi·
26748: - n: o 520, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoit- neille opettajille. Liitteet IV,638. s. 1501. -
26749: tamisesta Ivalon lentokentällä suoritettavia ra· Ks. Eläkkeet.
26750: kennustöitä varten. Liitteet IV,630. s. 1493. - - n: o 529, A s v i k i n ym.: Määrärahan osoitta-
26751: Ks. Lentokentät. misesta lasten maalle siirron tukemiseen. Liit-
26752: - n: o 521, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoit- teet IV,639. s. 1502. - Ks. Lapset.
26753: tamisesta Ranuan tiemestaripiirin autotallin ja - n:o 530, Å s v iki n ym.: Määrärahan osoitta·
26754: asuntojen rakentamista varten. Liitteet IV,631. misesta vesivoimalaitostöiden aloittamiseksi
26755: s. 1494. - Ks. Tie· ja vesirakennuspiirit. Nurmonjoen yläjuoksulle. Liitteet IV,640. s.
26756: - l!!O 522, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit-
26757: 1503. - Ks. Voimalaitokset.
26758: tamisesta Ivalon tiemestaripiirin tukikohdan - n: o 531, A s v i k i n ym.: Määrärahan osoitta-
26759: autotallin ja asuntojen rakentamista varten. misesta Vaasan postiautovarikkorakennuksen
26760: Liitteet IV,632. s. 1495. - Ks. Tie· ja vesi· suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamista var-
26761: rakennuspiirit. ten. Liitteet IV,641. s. 1504. - Ks. Postilaitos.
26762: - n: o 523, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoit· - n: o 532, Å !l v i k i n ym.: Määrärahan osoitta·
26763: tamisesta Kemijärven-Sallan maantien paran- misesta kuntouttamislaitoksen rakentamisen
26764: nustöitä varten. Liitteet IV,633. s. 1496. - Ks. aloittamiseksi Vaasan kaupunkiin. Liitteet
26765: Maantiet. IV,642. s. 1505. -- Ks. Lapsihalvaus.
26766:
26767:
26768: LAKIALOIITEET.
26769: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
26770: (N:o 1-125 Liitteiden A-osassa.) - n:o 131, Haapasalon ym.: Eh<1otus laiksi
26771: vähimmäispalkoista metsä- ja uittotöissä. Liit·
26772: - n: o 126, P e s s i n ym.: Ehdotukset työttö-
26773: myysvakuutuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi teet X,58. s. 15tH. - Ks. Metsätyöt.
26774: laeiksi. Liitteet X,57. s. 1545. - Ks. Työttö- - n:o 132, Koiviston ym.: Ehdotus laiksi
26775: myysvakuutus. tulo· ja omaisuusverolain väliaikaisesta muutta-
26776: - n:o 127, Ehrnroothin ym.: Ehdotus yleis· misesta. Liitteet IV,646. s. 1520. - Ks. Tulo·
26777: l'adiolaiksi. Liitteet Vl,32. s. 1529 j'a 1533. - ja omaisuusvero.
26778: Ks. Yleisliadio. - n: o 133, H a r a n ym.: Ehdotus laiksi tulo· ja
26779: - n: o 128, U o t i n ym.: Ehdotus laiksi valtion omaisuusverolain 28 §: n väliaikaisesta muutta·
26780: viran tai toimen haltijain palkkauksesta anne- misesta. Liitteet IV,647. s. 1523. - Ks. Tulo·
26781: tun lain muuttamisesta. Liitteet IV,643. s. ja omaisuusvero.
26782: 1511. - Ks. Virkamiehet. - n :o 134, Kai t i 1 a ll Ylll·: Ehdotus laiksi tulo-
26783: - n:o 129, Lähteenmäen ym.: Ehdotus laiksi ja OUiaisuusverolain 48 § :n väliaikaisesta muut·
26784: valtion viran tai toimen haltijain palkk!J.Uk· tamisesta. Liitteet IV,648. s. 1524. - Ks. Tulo-
26785: sesta annetun lain muuttamisesta. Liitteet ja omaisuusvero.
26786: IV,644. s. 1514. - 1\:s. Virkamiehet. - n:o 135, Niirasen ym.: Ehdotus laiksi maan·
26787: - n: o 130, K y t ä n ym.: Ehdotus laiksi valtion vuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä tapauk·
26788: eläkkeiden tarkistamisesta. Liitteet IV,645. s. sissa annetun lain muuttamisesta. Liitteet
26789: 1517. - Ks. Eläkkeet. VII,62. s. 1539. - Ks. Vuokra-alueet.
26790: ASIALUETTELO
26791:
26792:
26793:
26794:
26795: E 15/61
26796: Asialuettelo
26797:
26798: A. - Ed. Niemen ym. rah.al. n:o 274 määrärahan
26799: osoittamisesta seitsemälle keskusammattikou-
26800: Ahvenanmaa: - Ks. Liikenne. lulle oppilaiden vapaiden harrastusten ohjaa-
26801: jien palkkauksiin ja kerhovälineiden hankki-
26802: Aidat: - Ks. Poronhoito. miseen. Liitteet IV,384. s. 1214. L. Vv:aan.
26803: - Ed. Niemen ym. rah.al. n: o 275 määrärahan
26804: Aistivialliset: Ed. Aition ym. rah.al. n:o 54 määrä- osoittamisesta ammattikoulujen opettajaopiston
26805: rahan osoittamisesta valtion kuuromykkäin am- uudisrakennuksen suunnittelua ja rakennustöi-
26806: mattikoulun rakentamista varten. Liitteet den aloittamista varten. Liitteet IV,385. s. 1215.
26807: IV,164. s. 946. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
26808: - Ed. Niemen ym. rah.al. n:o 276 määrärahan
26809: Ajos: - Ks. Satamat. osoittamisesta Etelä·Hämeen keskusammatti-
26810: koulun lisärakennuksen suunnittelua ja raken-
26811: Alikäytävät: - Ks. Rautatiet. nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,380.
26812: s. 1216. L. Vv:aan.
26813: Aluesairaalat: - Ks. Sairaalat. - Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 394 korotetun mää-
26814: rärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnallis-
26815: Alukset: - Ks. Laivaliikenne. Merenkulku. ten ammattioppilaitosten oppilaskotien raken-
26816: tamista varten. Liitteet IV,504. s. 1358. L.
26817: Ammatinvalinta: Ed. Peltosen ym. rah.al. n:o 315 Vv:aan.
26818: määrärahan osoittamisesta uusien virkojen pe- - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o 413 määrärahan
26819: rustamiseksi ammatinvalinnanohjaustoiminnan osoittamisesta ammattikoulujen opettajaopiston
26820: järjestämiseksi Kouvolan, Turun, Vaasan ja rakennusten suunnittelua varten. Liitteet
26821: Jyväskylän työvoimapiireissä. Liitteet IV,425. IV,523. s. 1380. L. Vv:aan.
26822: s. 1263. L. V v: aan. - Ed. Tenhiälän ym. rah.al. n:o 414 määrärahan
26823: osoittamisesta Etelä-Hämeen keskusammatti-
26824: Ammattikasvatus: Ed. Hetemäen ym. rah.al. n:o koulun auto-osaston laajentamiseen. Liitteet
26825: 107 määrärahan osoittamisesta metsätyönteki- IV,524. s. 1381. L. Vv:aan.
26826: jäin ammattikoulutustoiminnan aloittamista var- -Ed. T. Tuomisen ym. rah.al. n:o 434 määrä-
26827: ten. Liitteet IV,217. s. 1018. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta ilmaisten kouluateriain
26828: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 329 määrärahan kustantamiseksi ammattikoulujen oppilaille.
26829: osoittamisesta metsätyöntekijäin ammattikasva- Liitteet IV,544. s. 1403. L. Vv:aan.
26830: tustyön käyntiin saattamiseksi. Liitteet IV,439. - Ed. Vennamon rah.al. n: o 466 määrärahan osoit-
26831: s. 1283. L. Vv:aan. tamisesta konepajakoulun aikaansaamiseksi Ou-
26832: - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 426 määrärahan lun lääniin. Liitteet IV,576. s. 1437. L. Vv:aan.
26833: osoittamisesta naisten ammattikoulutuksen jär- - Ks. Aistivialliset. Ammattikasvatus. Ammatti-
26834: kurssit. Merimieskoulut. Stipendit. Tuberkuloosi-
26835: jestämiseen. Liitteet IV,536. s. 1394. L. Vv:aan.
26836: liitto.
26837: Ammattikoulut: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o
26838: Ammattikurssit: Ed. Liinamaan ym. rah.al. n:o
26839: 84 määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
26840: nallisilla ammattioppilaitoksille oppilasasunto· 237 määrärahan osoittamisesta maatalous-, puu-
26841: lain rakentamista varten. Liitteet IV,194. s. tarha- ja konealan kurssikeskusta varten Ruus-
26842: 986. L. V v: aan. kalan koulutilalle. Liitteet IV,347. s. 1172. L.
26843: Vv:aan.
26844: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 193 määrärahan - Ed. Niemelän vm. rah.al. n: o 270 määrärahan
26845: osoittamisesta ammatillisten oppilaitosten reh- osoittamisesta · metsäkurssikeskuksen perusta-
26846: torien palkkauksen korottamista varten. Liit- mista varten Itä-Savoon. Liitteet IV,380. s.
26847: teet IV,303. s. 1125. L. Vv:aan. 1208. L. V v: aan.
26848: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 194 määrärahan - Ed. V. Niemisen ym. rah.al. n: o 282 määrä-
26849: osoittamisesta seitsemän rehtorin viran perusta- rahan osoittamisesta Työtehoseuran opetuskes-
26850: mista varten valtion keskusammattikouluihin. kuksen toimintaa varten. Liitteet IV,392. s.
26851: Liitteet IV,304. s. 1126. L. Vv:aan. 1223. L. V v: aan.
26852: 4 Asialuettelo 1960.
26853:
26854:
26855: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 359 korotetun - Ed. Kansikkaan ym. rah.al. n: o 156 korotetun
26856: määrärahan osoittamisesta ammattikurssien jär- määrärahan osoittamisesta. perheasuntoavustuk-
26857: jestämiseen. Liitteet IV,469. s. 1321. L. Vv:aan. siin. Liitteet IV,266. s. 1080. L. Vv:aan.
26858: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 452 määrärahan osoit-
26859: tamisesta ammattikurssien järjestämiseksi maa- Asuntola.t: - Ks. Ammattikoulut.
26860: seudulla. Liitteet IV,562. s. 1423. L. Vv:aan.
26861: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 506 korote- Asuntotuotanto: Ed. Lindblomin ym. rah.al. n:o
26862: tun määrärahan osoittamisesta ammattikurssien 238 korotetun määrärahan osoittamisesta !ai-
26863: järjestämiseen. Liitteet IV,616. s. 1478. L. noiksi yleishyödyllistä asuntotuotantoa varten.
26864: Vv:aan. Liitteet IV1348. s. 1173. L. Vv:aan.
26865: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n: o 507 koro- -Ed. E. Mannisen ym. rah.al. n:o 248 määrä·
26866: tetun määrärahan osoittamisesta ammattikou- rahan osoittamisesta Joensuun Vanhusten Tuki
26867: luissa pidettävien ammattikurssien järjestämi- r.y:lle vanhusten asuntojen rakentamista var-
26868: seen. Liitteet IV,617. s. 1479. L. Vv:aan. ten. Liitteet IV,358. s. 1185. L. Vv:aan.
26869: - Ks. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö. - Ed. Prunnilan ym. rah.al. n: o 338 korotetun
26870: Lapsihalvaus. määrärahan osoittamisesta asuntorakennustuo-
26871: tannon lainoittamiseen. Liitteet IV1448. s. 1296.
26872: Ammattilääketieteen säätiö: - Ks. Työterveys- L. Vv:aan.
26873: laitos. - Ed. Vennamon rah.al. n:o 492 korotetun mää-
26874: Amma.ttiopinnot: Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o rärahan osoittamisesta metsä- ja lauttaustyö-
26875: 245 korotetun määrärahan osoittamisesta vähä- väen yhteisasuntojen rakentamiseen. Liitteet
26876: varaisten ammattiopin tolainoihin. Lii tteet IV,602. s. 1463. L. Vv:aan.
26877: IV,355. s. 1182. L. Vv:aan.
26878: Asutuskeskukset: - Ks. V esijohdot.
26879: Ammattioppila.itokset: - Ks. Ammattikoulut. Tu-
26880: Asutusla.inat: - Ks. Pienviljelijät.
26881: berkuloosiliitto.
26882: Apurahat: - Ks. Taide. Asutustiet: Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 399 koro-
26883: tetun määrärahan osoittamisesta asutusteiden
26884: Arkistot: - Ks. Elokuva-arkisto. Maakunta-ar- kunnostamista varten. Liitteet IV,509. s. 1363.
26885: kistot. L. Vv:aan.
26886: - Ed. Taini on ym. rah.al. n: o 400 korotetun mää-
26887: Arkkitehdit: - Ks. Taide. rärahan osoittamisesta asutusteiden talviau-
26888: rausta varten. Liitteet IV,510. s. 1364. L.
26889: Asemat: - Ks. Rautatiet. Vv:aan.
26890: Asevelvolliset: Ed. Puhakan ym. rah.al. n:o 340 Ateriat: - Ks. Ammattikoulut. Kansakoulut. Op-
26891: korotetun määrärahan osoittamisesta asevelvol- pikoulut.
26892: listen päivärahan korottamista varten. Liitteet
26893: IV,450. s. 1298. L. Vv:aan. Aura.la: - Ks. Vapaaopistot.
26894: - Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 437 määrä-
26895: rahan osoittamisesta asevelvollisten päivärahan Aura.us: - Ks. Asutustiet.
26896: korottamiseen. Liitteet IV,547. s. 1407. L.
26897: Vv:aan. Autolautat: - Ks. Liikenne.
26898: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 504 mää-
26899: rärahan osoittamisesta asevelvollisten päivära- Autot: - Ks. Ammattikoulut. Rautatiet. Tie- ja
26900: han korottamiseen. Liitteet IV,614. s. 1476. L. vesirakennuspiirit.
26901: Vv:aan.
26902: Autova.rikot: - Ks. Postilaitos.
26903: Aska.rtelu: - Ks. Sairaanhoitajat.
26904:
26905: Assistentit: - Ks. Tutkimuslaitokset. B.
26906: Asunnot: Ed. Airon ym. rah.al. n:o 53 maarara- Bergma.nnin koulu: - Ks. Kotiteollisuuskoulut.
26907: han osoittamisesta Lapuan Patruunatehtaan toi-
26908: mitusjohtajan asuntoa varten. Liitteet IV,163.
26909: s. 945. L. Vv:aan. c.
26910: - Ks. Kunnat. Mustalaiset. Rautatiet. Tie- ja. vesi- Chicago: - Ks. Ulkomaanedustus.
26911: rakennuspiirit.
26912:
26913: Asuntoa.vustukset: Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o E.
26914: 94 korotetun mii.ärärahan osoittamisesta per-
26915: heenasuntoavustuksia varten. Liitteet IV,204. Ehkäisevä huolto: - Ks. Huoltotoiminta.
26916: s. 1003. L. Vv:aan.
26917: - Ed. Henrikssonin ym. rah.al. n: o 103 korote- Elokuva-arkisto: Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 352
26918: tun määrärahan osoittamisesta perheenasunto- määrärahan osoittamisesta säilytystilojen hank-
26919: avustuksia varten. Liitteet IV1213. s. 1014. L. kimiseksi Suomen elokuva-arkiston käyttöön.
26920: Vv:aan. Liitteet IV,462. s. 1314. L. Vv:aan.
26921: Asialuettelo 1960. 5
26922:
26923: Elokuvat: Ed. Hiltusen ym. rah.aL n:o 110 maa- Helsingin Polio Huolto r.y.: - Ks. Lapsihalvaus.
26924: rärahan osoittamisesta elokuvapalkinnoiksi.
26925: Liitteet IV,220. s. 1022. L. Vv:aan. Helsinki: - Ks. Hovioikeudet. Sairaalat.
26926: - Ed. Tiekson ym. rah.al. n: o 416 määrärahan
26927: osoittamisesta· kotimaisen elokuvan tukemiseen. Hevoset: Ed. Mattilan ym. rah.al. n:o 260 maa-
26928: Liitteet IV,526. s. 1384. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta vuosien 1958-60 ori-
26929: kantakirjojen julkaisemista varten. Liitteet
26930: Eläintaudit~ Ed. Vennamon rah.al. n:o 460 maa- IV,370. s. 1197. L. Vv:aan.
26931: rärahan osoittamisesta punataudin tuhojen es-
26932: tämiseen. Liitteet IV,570. s. 1431. L. Vv:aan. Hiidensalm.i: - Ks. Sillat.
26933:
26934: Eläintiede: - Ks. Yliopisto. Himanka: - Ks. Satamat.
26935: Eläkkeet: Ed. Kytän ym. lak.al. n:o 130 laiksi Hinnat: - Ks. Voi.
26936: valtion eläkkeiden tarkistamisesta. Liitteet
26937: IV,645. s. 1517. L. Vv:aan 626. Hoitopäivämaksut: Ks. Sairaanhoito.
26938: - Ed. Hyytiäisen ym. rah.al. n: o 124 määrärahan
26939: osoittamisesta eläkkeisiin vapaassa kansansivis- Hoivakoti: - Ks. Vajaamieliset.
26940: tystyössä toimineille henkilöille. Liitteet IV,234.
26941: s. 1039. L. Vv:aan. Honkajoki: - Ks. Maito.
26942: - Ed. Stenbergin ym. rah.al. n: o 387 määrärahan
26943: osoittamisesta huoltoeläkkeiksi lastensa hoitoon Hovioikeudet: Ed. Hetemäen ym. rah.al. n:o 104
26944: sidotuille si viilileskille. Liitteet IV,497. s. 1349. määrärahan osoittamisesta Helsingin hovioikeu-
26945: L. Vv:aan. den kuudennen jaoston vakinaistamista varten.
26946: - Ed. Stykin ym. rah.al. n: o 391 määrärahan Liitteet IV,214. s. 1015. L. Vv:aan.
26947: osoittamisesta Invaliidisäätiön kuntouttamislai-
26948: toksen henkilökunnalle myönnettäviä ylimää- Huoltoeläkkeet: - Ks. Eläkkeet.
26949: räisiä eläkkeitä varten. Liitteet IV,501. s. 1354.
26950: L. Vv:aan. Huoltotoiminta: Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n:o
26951: - Ed. Väänäsen ym. rah.al. n: o 528 määrärahan 497 korotetun määrärahan osoittamisesta eh-
26952: osoittamisesta lisäeläkkeiksi eräille yksityis- käisevän huollon avustuksiin. Liitteet IV,607.
26953: luontoisissa maataloudellisissa oppilaitoksissa s. 1468. L. Vv:aan.
26954: toimineille opettajille. Liitteet IV,638. s. 1501. - Ks. Invaliidit. Kunnat.
26955: L. Vv:aan.
26956: - Ks. Kansakoulut. Hyrynsalmi: - Ks. Oppikoulut.
26957: Emä.ntäkoulut: Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 364 Häme: - Ks. Ammattikoulut.
26958: määrärahan osoittamisesta puutarhaopetusraken-
26959: nuksen rakentamiseksi Runnin emäntäkoululle. Hämeenlinna: - Ks. Ammattikoulut. Maakunta-
26960: Liitteet IV,474. s. 1326. L. Vv:aan. arkistot. Sillat.
26961:
26962: Ensi Kodit: Ed. Salmela-Järvisen ym. rah.al. n:o Härkmeri: - Ks. Laivaliikenne.
26963: 371 määrärahan osoittamisesta !ainoiksi Ensi
26964: Kotien rakennuskustannuksiin. Liitteet IV,481. Högre Svenska Lantbruksläroverket i Abo:
26965: s. 1333. L. V v: aan. Ks. Maatalouskoulut.
26966:
26967: F. I.
26968: Forssa: - Ks. Virastot. Iisalmi: - Ks. Maankäyttötoimikunnat. Postilai-
26969: tos.
26970: H.
26971: Ilmailu: Ed. Pentin ym. rah.al. n:o 318 korotetun
26972: Hakkeet: - Ks. Voimalaitokset. määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisen ilmai-
26973: Intoiminnan ylläpitämiseen. Liitteet IV,428. s.
26974: Halikonlahti: - Ks. Vesihuolto. 1267. L. Vv:aan.
26975: - Ks. Lentokentät.
26976: Halla: - Ks. Koeasemat.
26977: Insinöörit: - Ks. Maanviljelysinsinöörit.
26978: Hallinnollinen jaoitus: Ks. Läänijako.
26979: Hankintakustannukset: - Ks. Puhelin. Insuliini: - Ks. Sokeritauti.
26980:
26981: Hanko: - Ks. Merimieskoulut. Satamat. Invaliidisäätiö: - Ks. Eläkkeet. Invaliidit.
26982: Haudat: Ed. Salinin ym. rah.al. n:o 369 maara- Invalidit: Ed. Haran ym. rah.al. n:o 93 määrä-
26983: rahan osoittamisesta punakaartilaisten hautojen rahan osoittamisesta Invaliidisäätiölle invalidi-
26984: kunnostamiseen. Liitteet IV,479. s. 1331. L. huollon antamisesta aiheutuneen tappion kor-
26985: Vv:aan. vaamiseen. Liitteet IV,203. s. 1001. L. Vv:aan.
26986: 6 Asialuettelo 1960.
26987:
26988:
26989: - Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 102 määrärahan Kalanviljelyslaitokset: Ed. Rönkön ym. rah.al.
26990: osoittamisesta lainaksi Suomen Siviili· ja Ase- n:o 365 määrärahan osoittamisesta Pohjois-
26991: velvollisuusinvaliidien Liitolle Espoon kuntaan Savon kalanviljelyslaitoksen suunnittelua var-
26992: perustettavan lapsi-invaliidien pysyvän kesä- ten. Liitteet IV,475. s. 1327. L. Vv:aan.
26993: kylän rakennustöitä varten. Liitteet IV,212.
26994: s. 1012. L. Vv:aan. Kalatalous: Ed. Koiviston ym. rah.al. n:o 170
26995: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 224 määrärahan määrärahan osoittamisesta valtion kalavesien
26996: osoittamisesta Tapaturmainvalidien Liiton työn hoitoon Lapin läänissä. Liitteet IV,280. s. 1098.
26997: tukemiseen. Liitteet IV,334. s. 1157. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
26998: - Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o 345 määrära- - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 410 määrärahan
26999: han osoittamisesta Suomen Siviili- ja Asevel- osoittamisesta kalan kulutuksen lisäämistä tar-
27000: vollisuusinvalidien Liitolle Olavinkylän Nais- koittavan valistustoiminnan avustamiseksi. Liit-
27001: invalidien Työyhdyskunnan ylläpitoon. Liitteet teet IV,520. s. 1375 ja 1376. L. Vv:aan.
27002: IV,455. s. 1304. L. Vv:aan. - Ed. Vennamon rah.al. n:o 478 korotetun mää-
27003: - Ks. Kunnat. Lapsihalvaus. Lapsilisä. rärahan osoittamisesta lainoiksi kalatalouden
27004: kohottamiseen. Liitteet IV,588. s. 1449. L.
27005: Isojako: Ed. Liedeksen ym. rah.al. n:o 235 maa- Vv:aan.
27006: rärahan osoittamisesta !ainoiksi viljelijöille iso-
27007: jaosta aiheutuneiden korvausten suorittamiseen. Kalavedet: - Ks. Kalatalous.
27008: Liitteet IV,345. s. 1170. L. Vv:aan.
27009: Kalkki: - Ks. Maatalous. Perusparannukset.
27010: Ivalo: - Ks. Lentokentät. Tie- ja vesirakennus-
27011: piirit. Kampinneva: - Ks. Kuivatustyöt.
27012:
27013: Kanavat: Ed. H. Mannisen ym. rah.al. n:o 253
27014: määrärahan osoittamisesta uittokanavan raken-
27015: J. tamiseksi Taipaleen laivakanavan viereen. Liit-
27016: teet IV,363. s. 1190. L. Vv:aan.
27017: Jakolaitos: - Ks. Isojako.
27018: Kangasniemi: - Ks. Kotiteollisuuskoulut.
27019: Jatkokoulutus: - Ks. Kansakoulut. Sairaanhoita-
27020: jat. Kankaanpää: - Ks. Maito.
27021:
27022: Joensuu: Ks. Asuntotuotanto. Postilaitos. Kannattavuus: - Ks. Maatalous.
27023:
27024: Jurvanjll.rvi: - Ks. Kuivatustyöt. Kansakoulut: Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 77
27025: määrärahan osoittamisesta Lapin läänin kun-
27026: Jnuka: - Ks. Liikenne. nissa vuosina 1945--49 jälleenrakennettujen pe-
27027: ruskorjaamattomien kansakoulurakennusten pe-
27028: Jyvll.skylll.: - Ks. Ammatinvalinta. Liikuntakas- ruskorjausten aloittamiseen. Liitteet IV,187. s.
27029: vatus. Rautatiet. Sairaalat. 979. L. Vv:aan.
27030: - Ed. Leinosen rah.al. n: o 231 korotetun määrä-
27031: Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu: Ed. rahan osoittamisesta lisäpalkkioiksi harvaan
27032: Hyytiäisen ym. rah.al. n: o 126 määrärahan asuttujen ja syrjäseutujen kuntien opettajille.
27033: osoittamisesta Jyväskylän kasvatusopillisen kor- Liitteet IV,341. s. 1165. L. Vv:aan.
27034: keakoulun vanhojen rakennusten korjausta var- - Ed. Leinosen rah.al. n: o 232 määrärahan osoit-
27035: ten. Liitteet IV,236. s. 1041. L. Vv:aan. tamisesta kansakoulunopettajien jatkokoulutus-
27036: ja kurssitoimintaan. Liitteet IV,342. s. 1166.
27037: Jämsä: - Ks. Oppikoulut. L. Vv:aan.
27038: - Ed. Lähteenmäen ym. rah.al. n:o 247 määrä-
27039: Jämsänkoski: - Ks. Virastot. rahan osoittamisesta eläkkeiden suorittamista
27040: varten väliaikaisilla päteville kansakoululaitok-
27041: Jäänsärkijät: - Ks. Merenkulku. sen viran haltijoilla. Liitteet IV,357. s. 1184.
27042: L. Vv:aan.
27043: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 449 määrärahan osoit-
27044: tamisesta koulutuksen järjestämiseksi epäpäte-
27045: K. ville kansakoulunopettajille. Liitteet IV,559.
27046: s. 1420. L. Vv:aan.
27047: Kainuu: - Ks. Kuivatustyöt. Puunjalostusteolli- - Ed. Vennamon rah.al. n:o 450 määrärahan osoit-
27048: suus. tamisesta kansakoululasten matkakustannusten
27049: täysimääräisinä korvaamiseksi vanhemmille.
27050: Kaisansalmi: - Ks. Sillat. Liitteet IV,560. s. 1421. L. Vv:aan.
27051: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 451 määrärahan osoit-
27052: Kaivostoiminta: Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 518 tamisesta kansakoululasten kouluaterioiden pa-
27053: määrärahan osoittamisesta Otanmäki Oy:n osa- rantamiseen. Liitteet IV,561. s. 1422. L. Vv:aan.
27054: kepääoman korottamiseksi Raajärven kaivoksen - Ks. Kunnat. Oppikoulut.
27055: rakentamista varten. Liitteet IV,628. s. 1490.
27056: L. Vv:aan. Kansalaisopistot: - Ks. Työväenopistot.
27057: Asialuettelo 1960. 7
27058:
27059: Kansaneläke: Ed. Vennamon rah.al. n:o 467 maa- Kitisenjoki: - Ks. Sillat.
27060: rärahan osoittamisesta kansaneläkkeiden korot-
27061: tamiseen. Liitteet IV,577. s. 1438. L. Vv:aan. Kivenra.ivaus: - Ks. Uudisraivaus.
27062: - Ks. Sairaanhoito.
27063: Kodinperustamislainat: Ed. Lukkarisen rah.al. n:o
27064: Kansaneläkelaki: - Ks. Työttömyysvakuutus. 244 määrärahan osoittamisesta kodinperustamia-
27065: lainojen myöntämistä varten. Liitteet IV,354.
27066: Kansansivistys: - Ks. Eläkkeet. s. 1181. L. V v: aan.
27067: - Ed. Rosnellin ym. rah.al. n: o 353 määrärahan
27068: Kantakirjat: - Ks. Hevoset. osoittamisesta kodinperustamislainojen myöntä-
27069: mistä varten. Liitteet IV,463. s. 1315. L.
27070: Kantatiet: - Ks. Maantiet. Vv:aan.
27071: - Ed. Siltasen ym. rah.al. n:o 384 määrärahan
27072: Karhula: - Ks. Oppikoulut. osoittamisesta halpakorkoisiksi kodinperusta-
27073: mislainoiksi. Liitteet IV,494. s. 1346. L. Vv:aan.
27074: Karjaa: - Ks. Oppikoulut.
27075: Koeasemat: Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 144
27076: Karjala: - Ks. Perkaustyöt. Peruna. Voimalai- määrärahan osoittamisesta kahden koeaseman
27077: tokset. johtajan ylimääräisen toimen perustamiseen.
27078: Liitteet IV,254. s. 1067. L. Vv:aan.
27079: Karjanhoito: - Ks. Eläintaudit. - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n: o 180 määrära-
27080: han osoittamisesta puutarhanhoidon vakinaisen
27081: Karvia: - Ks. Maito. koeaseman perustamiseksi Etelä-Pohjanmaalle.
27082: Liitteet IV,290. s. 1108 ja 1109. L. Vv:aan.
27083: Kasvatus: - Ks. Nuorisokasvatus. - Ed. Paason ym. rah.al. n: o 299 määrärahan
27084: osoittamisesta ylimääräisen koeaseman johtajan
27085: Keihässalmi: - Ks. Sillat. toimen perustamiseksi Keski-Pohjanmaan liik-
27086: kuvaa koetoimintaa varten. Liitteet IV,409. s.
27087: Kemi: - Ks. Sairaalat. Satamat. 1245. L. V v: aan.
27088: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n: o 328 määrärahan
27089: Kerhot: - Ks. Ammattikoulut. osoittamisesta Pelson hallakoeaseman vakinais-
27090: taiDiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Liitteet
27091: Keskikoulut: - Ks. Oppikoulut. IV,438. s. 1282. L. Vv:aan.
27092: - Ed. Saalastin ym. rah.aL n:o 368 määrärahan
27093: Keskusammattikoulut: - Ks. Ammattikoulut. osoittamisesta hallakoeaseman vakinaistamista
27094: varten. Liitteet IV,478. s. 1330. L. Vv:aan.
27095: Keskusrikospoliisi: - Ks. Poliisi. - Ed. Salmisen ym. rah.aL n:o 373 määrärahan
27096: osoittamisesta kahden ylimääräisen koeaseman
27097: Keskussairaalat: - Ks. Sairaalat. johtajan toimen perustamista varten. Liitteet
27098: IV,483. s. 1335. L. Vv:aan.
27099: Kesäkylä: - Ks. Invaliidit.
27100: Koekeittiöt: - Ks. Koetoiminta.
27101: Kesälahti: - Ks. Maatalous.
27102:
27103: Kesävirkistys: - Ks. Lapset. Koetoiminta: Ed. Lahden ym. rah.aL n:o 215
27104: määrärahan osoittamisesta Työtehoseuralle koe-
27105: Kesäyliopistot: - Ks. Yliopisto. keittiön rakentamiseksi liesien ym. kokeilu- ja
27106: tutkimustyötä varten. Liitteet IV,325. s. 1147.
27107: Ketunjoki: - Ks. Perkaustyöt. L. Vv:aan.
27108: - Ks. Koeasemat.
27109: Keuruu: - Ks. Virastot.
27110: Konepajat: - Ks. Ammattikoulut. Rautatiet.
27111: Kirjallisuus: Ed. Lahtelan ym. rah.aL n:o 199
27112: korotetun määrärahan osoittamisesta suomalai- Konstaapelit: - Ks. Poliisi.
27113: sen kirjallisuuden tukemista varten. Lii tteet
27114: IV,309. s. 1131. L. Vv:aan. Konsulentit: - Ks. Puutarhat.
27115:
27116: Kirjamoinsalmi: -- Ks. Sillat. Konsulit: - Ks. Ulkomaanedustus.
27117:
27118: Kirjanpito: - Ks. Maatalous. Korjaamot: - Ks. Maataloushallitus.
27119:
27120: Kirjastot: - Ks. Oppikoulut. Korkeakoulut: - Ks. Jyväskylän kasvatusopilli-
27121: nen korkeakoulu. Stipendit. Yliopisto.
27122: Kirjurit: - Ks. Rautatieläiset.
27123: Korko: Ks. Maatalous. Merenkulku. Oppikou-
27124: Kiskoitus: - Ks. Rautatiet. lut.
27125: Kitee: - Ks. Maatalous. Kortesjärvi: - Ks. Oppikoulut.
27126: 8 Asialuettelo 1960.
27127:
27128:
27129: Kortesneva: - Ks. Kuivatustyöt. Kouvola: - Ks. Ammatinvalinta..
27130: Korvaus: Ed. Ehrnroothin ym. rah.al. n:o 70 Krematoriot: - Ks. Polttohauta.us.
27131: määrärahan osoittamisesta lisäkorvauksiksi väli-
27132: rauhansopimuksen johdosta ulkomailla vapautta Kristiinankaupunki: - Ks. Laivaliikenne.
27133: vailla olleiden henkilöiden perillisilla. Liitteet
27134: Kuivatustyöt: Ed. Kosola.n ym. rah.al. n:o 183
27135: IV,180. s. 970 ja 971. L. Vv:aan.
27136: - Ks. Isojako. Merenkulku. Pienviljelijät. Puna- määrärahan osoittamisesta. a.vustuksiksi poltto-
27137: turvesoiden kuivatuksiin. Liitteet IV,293. s.
27138: kaartilaiset. Vilja. 1112. L. V v: aan.
27139: Kotita.lous: Ed. Vennamon rah.al. n:o 479 määrä- -Ed. Linnan ym. rah.al. n:o 241 määrärahan
27140: rahan osoittamisesta !ainoiksi perheenäitien osoittamisesta peruskuiva.tuksien yhteydessä
27141: työtä helpottavien koneiden hankkimiseksi. suoritettavia. raivaus- ym. töitä varten. Liitteet
27142: Liitteet IV,589. s. 1450. L. Vv:aan. IV,351. s. 1178. L. Vv:aan.
27143: - Ed. Marttilan ym. rah.al. n: o 255 määrärahan
27144: Kotita.louskoulut: Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o osoittamisesta Jurvanjärven kuivatustyön aloit-
27145: 242 määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen tamista varten. Liitteet IV,365. s. 1192. L.
27146: Kotitalousopettajaopiston laajentamiseksi. Liit- Vv:aan.
27147: teet IV,352. s. 1179. L. Vv:aan. - n: o Ed. Meriläisen ym. rah.al. n: o 264 määrä-
27148: rahan osoittamisesta Kainuussa sijaitsevien
27149: Kotitalousopetta.ja.opisto: - Ks. Kotitalouskoulut. vesiperäisten valtionmaiden kuiva.tta.miseksi.
27150: Liitteet IV,374. s. 1201. L. Vv:aan.
27151: Kotiteollisuuskoulut: Ed. Halisen ym. rah.al. n:o - Ed. Nurmisen ym. rah.al. n: o 291 määrärahan
27152: 89 määrärahan osoittamisesta Kangasniemen osoittamisesta Kampinnevan-Kortesnevan kui-
27153: kiinteän naiskotiteollisuuskoulun perustamiseksi. vatustöiden aloittamiseksi Lapuan kunnassa.
27154: Liitteet IV,l99. s. 993. L. Vv:aan. Liitteet IV,401. s. 1234. L. Vv:aan.
27155: - Ed. Halisen ym. rah.al. n:o 90 määrärahan - Ed. Vennamon rah.al. n:o 457 korotetun määrä-
27156: osoittamisesta Mikkelin läänin kotiteollisuus- rahan osoittamisesta palkkioiksi pienvaltaojien
27157: yhdistykselle Kangasniemen kunnassa olevan kaivamisesta ja maanparannusaineiden ajosta.
27158: naiskotiteollisuuskoulun rakennuksen kunnosta- Liitteet IV,567. s. 1428. L. Vv:aan.
27159: mista varten. Liitteet IV,200. s. 994. L. - Ks. Maantiet.
27160: Vv:aan.
27161: - Ed. Jussilan ym. rah.al. n: o 139 määrärahan Kuljetuskustannukset: - Ks. Maito. Peruna.
27162: osoittamisesta Salon kaupunkiin perustettavaa
27163: 2-osa.stoista. naiskotiteollisuuskoulua varten. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö: Ed.
27164: Liitteet IV,249. s. 1062. L. Vv:aan. Lehdon ym. rah.a.l. n:o 228 määrärahan osoit-
27165: - Ed. Lahden ym. rah.al. n: o 216 määrärahan tamisesta naispuolisen tarkastajan palkkaami-
27166: osoittamisesta Valkealan naiskotiteollisuuskou- seksi kulkulaitosten ja. yleisten töiden minis-
27167: lun uuden koulutalon rakentamiseksi. Liitteet teriöön. Liitteet IV,338. s. 1161. L. Vv:aan.
27168: IV,326. s. 1149. L. Vv:aan.
27169: - Ed. Mattilan ym. rah.al. n:o 261 määrärahan Kuluttajahinnat: - Ks. Voi.
27170: osoittamisesta Bergmanin koulun rakennuksia
27171: varten. Liitteet IV,371. s. 1198. L. Vv:aan. Kunnalliskodit: - Ks. Kunnat. Vanhainkodit.
27172: -Ed. Sauran ym. rah.al. n:o 377 määrärahan Kunna.nsa.iraa.lat: - Ks. Sairaalat.
27173: osoittamisesta uusien osastojen perustamiseksi
27174: Mynämäen kotiteollisuuskouluun. Liitteet IV,487. Kunna.ntiet: - Ks. Kunnat. Maantiet.
27175: s. 1339. L. V v: aan.
27176: - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 445 korotetun Kunnat: Ed. Aallon ym. rah.a.l. n:o 37 korote-
27177: määrärahan osoittamisesta yksityisluontoisten tun määrärahan osoittamisesta helpotuksen
27178: kotiteollisuusoppilaitosten kalustojen, koneiden myöntämiseksi kunnille maantiealueiden lunas-
27179: ja. työvälineiden hankinta-avustuksiksi. Liitteet tusta varten. Liitteet IV,147. s. 929. L. Vv:aan.
27180: IV,555. s. 1415. L. Vv:aa.n. - Ed. Ahosen rah.al. n: o 43 määrärahan osoitta-
27181: - Ed. Virolaisen rah.al. n: o 493 määrärahan misesta avustuksiksi kunnille rautatiepohjien
27182: osoittamisesta. Bergmanin koulun muuttamiseksi lunastusma.ksujen suorittamiseen. Liitteet IV,153.
27183: miesoppilaiden osalta maatalousteknilliseksi am- s. 935. L. Vv:aan.
27184: mattikouluksi. Liitteet IV,603. s. 1464. L. - Ed. Aition ym. rah.al. n:o 55 määrärahan
27185: Vv:aan. osoittamisesta kunnille annattavia halpakorkoi-
27186: sia pitkäaikaisia. lainoja varten. Liitteet
27187: Kotka: - Ks. Sairaalat. IV,l65. s. 947. L. Vv:aan.
27188: Kouluateriat: - Ks. Ammattikoulut. Kansakou- - Ed. Haapasen ym:. rah.al. n: o 82 korotetun
27189: lut. Oppikoulut. määrärahan osoittamisesta kunnille helpotuksen
27190: myöntämiseksi maantiealueiden lunastusta var-
27191: Koulukalusto: - Ks. Oppikoulut. ten. Liitteet IV,192. s. 984. L. Vv:aan.
27192: - Ed. Härkösen ym. rah.al. n:o 129 korotetun
27193: Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Emäntäkoulut. määrärahan osoittamisesta maantiealueiden lu-
27194: Kansakoulut. Kotitalouskoulut. Kotiteollisuus- nastamisesta kunnille aiheutuvien maksujen
27195: koulut. Maatalouskoulut. Merimieskoulut. Met· korvaamiseen. Liitteet IV,239. s. 1044. L.
27196: säkoulut. Oppikoulut. Teknilliset koulut. Vv:aan.
27197: Asialuettelo 1960. 9
27198:
27199: -Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 145 määrärahan - Ed. Vennamon rah.al. n: o 465 korotetun maa-
27200: osoittamisesta avustuksiksi kunnille rautateitä rärahan osoittamisesta. helpotuksen myöntämi-
27201: varten tarvittavien maa- ja vesialueiden lunas- seen kunnille maantiealueiden ~unastamista
27202: tuskorvauksiin. Liitteet IV,255. s. 1068. L. varten. Liitteet IV,575. s. 1436. L. Vv:aan.
27203: Vv:aan. - Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n: o 496 määrärahan
27204: - Ed. Niskalan ym. rah.al. n:o 286 korotetun osoittamisesta avustukseksi huoltoavun kustan-
27205: määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi otet- nusten rasittamille kunnille. Liitteet IV,606. s.
27206: tavien kylä- ja kunnanteiden kuntoonpanon 1467. L. Vv:aan.
27207: avusta.miseksi. Liitteet IV,396. s. 1228. L. - Ks. Ammattikoulut. Lääkärit. Satamat. Van-
27208: Vv:aan. hainkodit. Virastot.
27209: - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 303 korote-
27210: tun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ta- Kuntouttamislaitokset: - Ks. Lapsihalvaus.
27211: loudellisiin vaikeuksiin joutuneille kunnille.
27212: Liitteet IV,413. s. 1250. L Vv:aan. Kuopio: - Ks. Voimalaitokset.
27213: - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n: o 304 korote- Kurssikeskukset: - Ks. Ammattikurssit.
27214: tun määrärahan osoittamisesta paikallisteiksi
27215: siirtyvien kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon
27216: Kurssitoiminta: - Ks. Ammattikurssit. Kansa-
27217: avustamiseen. Liitteet IV,414. s. 1252. L.
27218: koulut. Lapsihalvaus. Maatalouskoulut. Nuoriso-
27219: Vv:aan. kasvatus.
27220: - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 305 korote-
27221: tun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kylä- Kustavi: - Ks. Liikenne.
27222: teiden avustamiseen. Liitteet IV,415. s. 1253.
27223: L. Vv:aan. Kuuromykät: - Ks. Aistivialliset.
27224: - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n: o 306 määrä-
27225: rahan osoittamisesta lainaksi Suomussalmen Kuusamo: - Ks. I~ojako. Maanhankinta.
27226: kunnalle. Liitteet IV,416. s. 1254. L. Vv:aan.
27227: - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o 312 korotetun Kuusankoski: - Ks. Oppikoulut.
27228: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vai-
27229: keuksissa oleville kunnille. Liitteet IV,422. s. Kuvataiteilijat: - Ks. Taide.
27230: 1260. L. Vv:aan.
27231: - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o 313 korotetun Kylätiet: - Ks. Kunnat. Maantiet.
27232: määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kylätei-
27233: den avustamiseen. Liitteet IV,423. s. 1261. L. Kyrönsalmi: - Ks. Sillat.
27234: Vv:aan.
27235: - Ed. Puhakan ym. rah.al. n: o 339 määrärahan Käsiteollisuus: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 44
27236: osoittamisesta avustuksiksi eräille taloudelli- määrärahan osoittamisesta avustukseksi Käsi-
27237: siin vaikeuksiin joutuneille kunnille. Liitteet teollisuuden Edistämissäätiölle. Liitteet IV,154.
27238: IV,449. s. 1297. L. Vv:aan. s. 936. L. Vv:aan.
27239: - Ed. Hyytiäisen ym. rah.al. n:o 128 korotetun
27240: - Ed. Roineen ym. rah.al. n: o 350 määrärahan määrärahan osoittamisesta käsi- ja pienteolli-
27241: osoittamisesta lainaksi kunnille täyskunnallis- suuslainoiksi. Liitteet IV,238. s. 1043. L. Vv:aan.
27242: ten vuokra-asuntojen rakentamiseksi vähävarai- - Ed. Sävelän ym. rah.al. n: o 396 korotetun mää-
27243: sille. Liitteet IV,460. s. 1311. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta käsi- ja pienteollisuus-
27244: - Ed. Sepin ym. rah.al. n:o 379 korotetun mää- lainoiksi. Liitteet IV,506. s. 1360. L. Vv:aan.
27245: rärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille ja - Ed. Vennamon rah.al. n: o 480 korotetun mää-
27246: kylätiekunnille paikallisteiksi otettavien kun- rärahan osoittamisesta käsi- ja pienteollisuus-
27247: nan- ja kyläteiden kuntoonpanosta johtuvien lainoiksi. Liitteet IV,590. s. 1451. L. Vv:aan.
27248: kustannusten peittämiseksi. Liitteet IV,489. s.
27249: 1341. L. V v: aan. Käsityö: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 73 koro-
27250: - Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 388 määrärahan tetun määrärahan osoittamisesta ylimääräiseksi
27251: osoittamisesta avustuksiksi kunnille siviili-in- avustukseksi käsityönopettajaopiston lainojen
27252: validien ja kroonisesti sairaiden huoltokustan- kuoletusten maksamista varten. Liitteet IV,183.
27253: nusten korvaamiseksi. Liitteet IV,498. s. 1350. s. 975. L. Vv:aan.
27254: L. Vv:aan.
27255: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 447 määrärahan osoit- Kätilöopisto: Ed. Hosian rah.al. n:o 114 maara-
27256: tamisesta kuntien veroäyrien hinnan pitämi- rahan osoittamisesta Kätilöopiston apulaisjohta-
27257: seksi kohtuuden rajoissa. Liitteet IV,557. s. jattaren palkkausta varten. Liitteet IV,224. s.
27258: 1418. L. Vv:aan. 1027. L. Vv:aan.
27259: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 463 korotetun mää-
27260: rärahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden
27261: avustamiseen. Liitteet IV,573. s. 1434. L.
27262: Vv:aan. L.
27263: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 464 korotetun mää-
27264: rärahan osoittamisesta paikallisteiksi otettavien Laajoki: - Ks. Perkaustyöt.
27265: kunnan- ja kyläteiden kuntoonpanon avusta-
27266: miseen. Liitteet IV,574. s. 1435. L. Vv:aan. Lahti: - Ks. Oppikoulut. Virastot.
27267: 2 E 15/6]
27268: 10 Asialuettelo 1960.
27269:
27270:
27271: Laidun: Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 327 maara- - Ed. T. Tuomisen ym. rah.al. n:o 435 maara-
27272: rahan osoittamisesta viljeltyjen laitumien suun- rahan osoittamisesta lapsilisien korottamiseen.
27273: nittelutyön lisäämiseksi. Liitteet IV,437. s. Liitteet IV,545. s. 1404. L. Vv:aan.
27274: 1281. L. V v: aan. - Ed. Vennamon rah.al. n:o 468 määrärahan osoit-
27275: tamisesta ylimääräiseksi lapsilisämaksuksi vä-
27276: Lainat: - Ks. Kunnat. Käsityö. hävaraisilla perheille. Liitteet IV,578. s. 1439.
27277: L. Vv:aan.
27278: Laitesuojat: - Ks. Postilaitos.
27279: Lapua: - Ks. Asunnot. Kuivatustyöt.
27280: Laitila: - Ks. Perkaustyöt.
27281: Lastenhoito: Ed. Heinosen ym. rah.al. n: o 95 ko-
27282: Laivakanavat: - Ks. Kanavat. rotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
27283: lastenseimille. Liitteet IV,205. s. 1004. L.
27284: Vv:aan.
27285: Laivaliikenne: Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 181 - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.al. n:o 269
27286: määrärahan osoittamisesta Kristiinankaupunkiin määrärahan osoittamisesta jaettavaksi vähä-
27287: johtavan laivaväylän oikaisemista varten ns. varaisilla vanhemmille vajavaisten lasten hoi-
27288: Härkmeren mutkassa. Liitteet IV,291. s. 1110. tamisesta kotona. Liitteet IV,379. s. 1207. L.
27289: L. Vv:aan. Vv:aan.
27290: - Ed. Niemelän ym. rah.al. n:o 271 määrärahan - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 427 korotetun mää-
27291: osoittamisesta !ainoiksi sisävesiliikenteen har- rärahan osoittamisesta lastensaimien valtion-
27292: joittajille alushankintoja varten. Liitteet IV,381. apua varten. Liitteet IV,537. s.1396. L. Vv:aan.
27293: s. 1210. L. Vv:aan.
27294: Lastenkodit: Ed. Torven ym. rah.al. n:o 429 koro-
27295: Laivaväylät: - Ks. Laivaliikenne. tetun määrärahan osoittamisesta lastenkotien
27296: avustamiseen. Liitteet IV,539. s.1398. L. Vv:aan.
27297: Lannoitteet: - Ks. Maatalous. - Ed. Torven ym. rah.al. n: o 430 korotetun mää-
27298: rärahan osoittamisesta lastenkotien rakennus-
27299: Lantunginsalmi: - Ks. Sillat. kustannusten valtionapua varten. Liitteet IV,540.
27300: s. 1399. L. Vv:aan.
27301: Lappi: - Ks. Kalatalous. Kansakoulut. Malmin-
27302: etsintä. Lautasalmi: - Ks. Sillat.
27303:
27304: Lapset: Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o 96 maara- Lautat: - Ks. Liikenne. Maantiet.
27305: rahan osoittamisesta kesävirkistystoiminnan jär-
27306: jestämiseksi alle kouluikäisille lapsille. Liitteet Lauttaus: - Ks. Asuntotuotanto.
27307: IV,206. s. 1005. L. Vv:aan.
27308: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 529 määrärahan Lennätin: - Ks. Postilaitos. Puhelin.
27309: osoittamisesta lasten maalle siirron tukemiseen.
27310: Liitteet IV,639. s. 1502. L. Vv:aan. Lentokentät: Ed. Hietalan ym. rah.al. n:o 108
27311: - Ks. Invaliidit. Sairaanhoito. Vajaaliikkeiset. määrärahan osoittamisesta Tampereen lentoken-
27312: tän kunnostustöihin. Liitteet IV,218. s. 1019.
27313: L. Vv:aan.
27314: Lapsihalvaus: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 75 - Ed. Väyrysen ym. raha!. n: o 520 määrärahan
27315: määrärahan osoittamisesta Polio Invaliidit osoittamisesta Ivalon lentokentällä suoritettavia
27316: r.y:n kuntouttamislaitoksen rakentamiseksi rakennustöitä varten. Liitteet IV,630. s. 1493.
27317: 'l'ampereelle. Liitteet IV,185. s. 977. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
27318: - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 223 määrärahan - Ks. Maantiet.
27319: osoittamisesta Polio Invalidit - Polio Invali-
27320: derna r.y:n invalidikodin rakennuttamista var- Lesket: - Ks. Eläkkeet. Sairaanhoito.
27321: ten. Liitteet IV,333. s. 1156. L. Vv:aan.
27322: - Ed. Siltasen ym. rah.al. n: o 385 määrärahan Liedet: - Ks. Koetoiminta.
27323: osoittamisesta avustuslainaksi Helsingin Polio
27324: Huolto r. y:lle Vihtijärven toipilas- ja kurssi- Liikenne: Ed. Anderssonin ym. rah.al. n:o 62
27325: kodin lyhytaikaisten lainojen vakauttamiseen. määrärahan osoittamisesta autolautan llankki-
27326: Liitteet IV,495. s. 1347. L. Vv:aan. miseksi liikennettä varten Ahvenanmaalta saa-
27327: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 532 määrärahan riston kautta mantereelle Kustavin-Vårdön
27328: osoittamisesta kuntouttamislaitoksen rakenta- linjaa. Liitteet IV,172. s. 955 ja 958. L. Vv:aan.
27329: misen aloittamiseksi Vaasan kaupunkiin. Liit- - Ed. Kulovaaran ym. rah.al. n: o 187 määrä-
27330: teet IV,642. s. 1505. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta autolauttalaivan tilaamista
27331: varten Ahvenanmaan liikenteeseen. Liitteet
27332: Lapsilisä: Ed. Lehdon ym. rah.al. n:o 229 maara- IV,297. s. 1116. L. Vv:aan.
27333: rahan osoittamisesta lapsilisien korottamiseksi. - Ed. Timosen ym. rah.al. n: o 425 määrärahan
27334: Liitteet IV,339. s. 1163. L. Vv:aan. osoittamisesta tutkimusta varten liikenteen jär-
27335: - Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 386 määrärahan jestämisestä Paalasmaan saareen Juuan kun-
27336: osoittamisesta erityislapsilisäksi vähä varaisille nassa. Liitteet IV,535. s. 1393. L. Vv:aan.
27337: orvoille sekä siviili-invaliidien lapsille. Liitteet Ks. Laivaliikenne. Lentokentät. Maantiet. Me-
27338: IV,496. s. 1348. L. Vv:aan. renkulku. Rautatiet. Satamat.
27339: Asialuettelo 1960. 11
27340:
27341: Liikkuva koetoim.inta: - Ks. Koeasemat. Maanhankinta: Ed. Tainion ym. rah.al. n:o 397
27342: korotetun määrärahan osoittamisesta Kuusamon
27343: Liikkuva poliisi: - Ks. Poliisi. ja Sallan kuntien maanhankintalain toimeen-
27344: panosta johtuvien töiden suorittamiseen. Liit-
27345: Liikuntakasva.tus: Ed. Hyytiäisen ym. rah.al. n:o teet IV,507. s. 1361. L. Vv:aan.
27346: 122 määrärahan osoittamisesta suunnitelmien
27347: laatimiseksi liikuntakasvatuksen opetuksen siir- Maankäyttötoimikunnat: Ed. Rönkön ym. rah.al.
27348: tämiseksi .Jyväskylään. Liitteet IV,232. s. 1036. n: o 363 määrärahan osoittamisesta maankäyttö-
27349: L .. Vv:aan. toimikunnan perustamista varten Iisalmeen.
27350: Liitteet IV,473. s. 1325. L. Vv:aan.
27351: Liityntä.tiet: - Ks. Maantiet. - Ed. Timosen ym. rah.al. n: o 423 määrärahan
27352: osoittamisesta maankäyttötoimikunnan perusta-
27353: Loma.: Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o 246 koro- miseksi Nurmekseen. Liitteet IV,533. s. 1391.
27354: tetun määrärahan osoittamisesta vähävaraisten L. Vv:aan.
27355: äitien virkistyslomien matkakorvauksiin. Liit-
27356: teet IV,356. s. 1183. L. Vv:aan.
27357: - Ed. Siiskosen ym. rah.al. n: o 382 määrärahan Ma.anparannus: Ed. Vennamon rah.al. n:o 453
27358: osoittamisesta avustuslainoiksi perheenäitien korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
27359: lomatoimintaa hoitaville järjestöille. Liitteet siksi maanparannustöiden kustantamiseksi. Liit-
27360: IV,492. s. 1344. L. Vv:aan. teet IV,563. s. 1424. L. Vv:aan.
27361: - Ks. Lapset. Matkailu. Ed. Vennamon rab.al. n:o 475 korotetun mää-
27362: rärahan osoittamisesta !ainoiksi maanparannus-
27363: Lontoo: - Ks. Ulkomaankauppa. töihin. Liitteet IV,585. s. 1446. L. Vv:aan.
27364: - Ks. Kuivatustyöt. Perusparannukset.
27365: Lossit: - Ks. Liikenne.
27366: Maantiet: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 46 maara-
27367: Lukukausimaksut: - Ks. Oppikoulut. rahan osoittamisesta Kana vuoren-Leppälahden
27368: -Kelkkamäen maantien rakentamista varten.
27369: Lunastaminen: - Ks. Kunnat. Liitteet IV,156. s. 938. L. Vv:aan.
27370: Luonnonsuojelu: - Ks. Tutkimuslaitokset. - Ed. Ahosen rah.al. n:o 47 määrärahan osoitta-
27371: misesta Keitelepohjan-Kinnulan tien rakenta-
27372: Luotsilaitos: Ed. Leinosen rah.al. n:o 233 määrä- miseen. Liitteet IV,157. s. 939. L. Vv:aan.
27373: rahan osoittamisesta Oulun luotsipiiriin tule- - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 49 määrärahan
27374: van tarkastusaluksen rakentamiseen merenkul- osoittamisesta Oriveden-Keuruun-Karstulan
27375: kulaitokselle. Liitteet IV,343. s. 1167. L. Vv: aan. runkotien rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet
27376: IV,159. s. 941. L. Vv:aan.
27377: Luotto: - Ks. Maatalous. - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 50 määrärahan
27378: osoittamisesta maantien suunnittelemiseksi Myl-
27379: Lyseot: - Ks. Oppikoulut. lymäen-Uuraisten-Koiviston välille. Liitteet
27380: IV,160. s. 942. L. Vv:aan.
27381: Lääkkeet: - Ks. Sairaanhoito. - Ed. Ahosen rah.al. n: o 51 määrärahan osoitta-
27382: misesta tienoikaisutyön toteuttamiseen Uurais-
27383: Lääkärit: Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 358 maa- ten kirkonkylän kohdalla. Liitteet IV,161. s.
27384: rärahan osoittamisesta avustukseksi Rautavaa- 943. L. Vv:aan.
27385: ran kunnalle kunnanlääkärin virkatalon raken-
27386: tamista varten. Liitteet IV,468. s. 1320. L. - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 52 määrärahan
27387: osoittamisesta Ora vaki ven-.T outsan-Lei von-
27388: Vv:aan. mäen maantien rakentamista varten. Liitteet
27389: Läänijako: Ed. Pakkasen ym. rah.al. n:o 301 maa- IV,162. s. 944. L. Vv:aan.
27390: rärahan osoittamisesta Tampereen läänin perus- - Ed. Alangon ym. rah.al. n:o 60 määrärahan
27391: tamisen valmistelutöihin. Liitteet IV,411. s. osoittamisesta Mäntän-Lylyn maantien raken-
27392: 1247. L. Vv:aan. tamiseen. Liitteet IV,170. s. 952. L. Vv:aan.
27393: - Ed. Asunnan ym. rah.al. n: o 63 määrärahan
27394: Lääninhallitukset: Ed. Kukkosen ym. rah.al. n:o osoittamisesta yhdystien rakentamiseen Kan-
27395: 185 määrärahan osoittamisesta uusien virkojen gasalan-Kuhmalahden-Kuhmoisten tieltä Erä-
27396: perustamiseksi Pohjois-Karjalan lääninhallituk- järven Vihasjärvelle. Liitteet IV,173. s. 961.
27397: seen. Liitteet IV,295. s. 1114. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
27398: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 78 määrärahan
27399: osoittamisesta Seipäjärven ja Ristonmännikön
27400: M. välisen tiesuunnan tutkimiseen ja tien raken-
27401: tamisen aloittamiseen. Liitteet IV,188. s. 980.
27402: Maakunta-arkistot: Ed. Aulangon ym. rah.al. n:o L. Vv:aan.
27403: 65 määrärahan osoittamisesta maakunta-arkiston - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 79 määrärahan
27404: tilojen suunnittelemiseksi ja rakennustöitten osoittamisesta tien rakentamiseen Suouttajär-
27405: aloittamiseksi Hämeenlinnan kaupungissa. Liit- ven ja Leppäjärven välille Enontekiön kun-
27406: teet IV,175. s. 963. L. Vv:aan. nassa. Liitteet IV,189. s. 981. L. Vv:aan.
27407: 12 Asialuettelo 1960.
27408:
27409:
27410: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 80 määrärahan olevien koskien sivuutuatien välille sekä mai-
27411: osoittamisesta maantierakennustöiden aloitta- nitulta sillalta Nuorgamin kautta Norjan ra-
27412: miseksi Saarenkylän ja Markkasuvannon välillä jalle. Liitteet IV,313. s. 1135. L. Vv:aan.
27413: Rovaniemen maalaiskunnassa. Liitteet IV,190. -Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 204 määrärahan
27414: s. 982. L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Menes-
27415: - Ed. Frimanin ym. rah.al. n: o 81 määrärahan järveltä Repojoelle. Liitteet IV,314. s. 1136. L.
27416: osoittamisesta yhdystien rakentamiseksi Kitti- Vv:aan.
27417: län-Kiistalan maantien päätekohdas·ta Hanhi- - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 205 määrärahan
27418: maan kylään. Liitteet IV,191. s. 983. L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Vant-
27419: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n: o 117 määrärahan tausjärven asutusalueelta Vian rautatieasemalle.
27420: osoittamisesta töiden aloittamiseksi Karhulan Liitteet IV,315. s. 1137. L. Vv:aan.
27421: kauppalassa maantien ja siihen liittyvien sil- - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 206 määrärahan
27422: tojen rakentamiseksi. Liitteet IV,227. s. 1030. osoittamisesta Savukosken ja Sodankylän kun-
27423: L. Vv:aan. tien yhdystien rakentamiseksi Hihnavaaran-
27424: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n: o 118 määrärahan Tanhuan välillä. Liitteet IV,316. s. 1138. L.
27425: osoittamisesta Karhulan-Haminan tieosuuden Vv:aan.
27426: saattamiseksi asfaltoitavaan kuntoon. Liitteet - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 207 määrärahan
27427: IV,228. s. 1032. L. Vv:aan. osoittamisesta Vuojärven-Javaruksen tien ra-
27428: - Ed. Hultin rah.al. n:o 121 korotetun määrä- kentamiseksi maantieksi Kemijärven-Pelkosen-
27429: rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden niemen maantielle asti. Liitteet IV,317. s. 1139.
27430: avustamiseen. Liitteet IV,231. s. 1035. L. L. Vv:aan.
27431: Vv:aan. - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 208 määrärahan
27432: - Ed. Högströmin rah.al. n: o 136 määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kemi-
27433: osoittamisesta Barösundin tien rakentamista järven Soppelasta Räisälään. Liitteet IV,318.
27434: varten Inkoossa. Liitteet IV,246. s. 1056 ja s. 1140. L. Vv:aan.
27435: 1057. L. Vv:aan. - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 209 määrärahan
27436: - Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 146 määrärahan osoittamisesta yhdysmaantien rakentamiseksi
27437: osoittamisesta valtatien n:o 4 rakentamiseksi Hietalasta Hanhimaahan Kittilän kunnassa.
27438: Viitasaaren kirkonkylän ja Oulun läänin rajan Liitteet IV,319. s. 1141. L. Vv:aan.
27439: välillä. Liitteet IV,256. s. 1069. L. Vv:aan. -Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 210 määrärahan
27440: - Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 147 määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi Sodan-
27441: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kinnu- kylän Orajärven kylästä Pelkosenniemen-So-
27442: lan kirkonkylästä Keitelepohjan asemalle. Liit- dankylän maantielle. Liitteet IV,320. s. 1142.
27443: teet IV,257. s. 1070. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
27444: - Ed. Kaarnan ym. rah.al. n:o 148 määrärahan - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 211 määrärahan
27445: osoittamisesta Nuijamaan Rapattilasta Simo- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Rova-
27446: laan johtavan tien suunnittelua varten. Liitteet niemen maalaiskunnan Saarenkylästä Markka-
27447: IV,258. s. 1071. L. Vv:aan. suvantoon. Liitteet IV,321. s. 1143. L. Vv:aan.
27448: - Ed. Kaasalaisen ym. rah.al. n:o 149 määrä- -Ed. Lahden ym. rah.al. n:o 217 määrärahan
27449: rahan osoittamisesta Suodenniemen-Vammalan osoittamisesta Miehikkälän-Kouvolan tien tut-
27450: -Punkalaitumen maantien rakentamista var- kimiseen. Liitteet IV,327. s. 1150. L. Vv:aan.
27451: ten. Liitteet IV,259. s. 1072. L. Vv:aan. - Ed. Lakkalan ym. rah.al. n: o 218 määrärahan
27452: - Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 169 määrärahan osoittamisesta Sieppijärven-Pasmajärven-Lo-
27453: osoittamisesta Lamminkylän-Vimpelin-Alajär- hinivan maantien korjaustöiden aloittamista
27454: ven maantien oikaisemiseksi. Liitteet IV,279. varten. Liitteet IV,328. s. 1151. L. Vv:aan.
27455: s. 1097. L. Vv:aan. - Ed. Lakkalan ym. rah.al. n: o 219 määrärahan
27456: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 175 määrärahan osoittamisesta Pellon-Meltauksen maantien
27457: osoittamisesta Jyväskylän kautta itä-länsisuun- korjaustöiden aloittamista varten. Liittcet
27458: nassa kulkevan poikkitien rakentamiseen. Liit- IV,329. s. 1152. L. Vv:aan.
27459: teet IV,285. s. 1103. L. Vv:aan. - Ed. Lakkalan ym. rah.al. n: o 220 määrärahan
27460: - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 179 määrärahan osoittamisesta Havalasta Kolariin johtavan
27461: osoittamisesta Kyminlinnan-Korkeakosken tien Väylänvarren tien peruskorjaustöiden aloitta-
27462: rakentamiseen. Liitteet IV,289. s. 1107. L. mista varten. Liitteet IV,330. s.1153. L. Vv:aan.
27463: Vv:aan. - Ed. Lakkalan ym. rah.al. n: o 221 määrärahan
27464: - Ed. Kooolan ym. rah.al. n: o 182 määrärahan osoittamisesta Äkäsjokisuusta Äkäslompolon
27465: osoittamisesta avustuksiksi tilusteiden rakenta- kautta Tiurajärvelle johtavan tien peruskor-
27466: miseen suurehkojen kuivatustöiden yhteydessä. jaustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,331. s.
27467: Liitteet IV,292. s. 1111. L. Vv:aan. 1154. L. Vv:aan.
27468: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 202 määrärahan - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 227 määrärahan
27469: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kemi- osoittamisesta Helsingin-Oulun valtatien ra-
27470: järven Javarusvastuun asutusalueelta Pelkosen- kentamiseksi Hännilänsalmen ja Oulun läänin
27471: niemen kirkonkylään. Liitteet IV,312. s. 1134. rajan välillä. Liitteet IV,337. s.1160. L. Vv:aan.
27472: L. Vv:aan. - Ed. Liedeksen ym. rah.al. n: o 236 määrärahan
27473: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 203 määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi Taival-
27474: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Uts- kosken Sampilasta Pudasjärven Kouvalle. Liit-
27475: jokeen rakennetun sillan ja sen eteläpuolella teet IV,346. s. 1171. L. Vv:aan.
27476: Asialuettelo 1960. 13
27477:
27478: - Ed. E. Mannisen ym. rah.al. n: o 249 maara- - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n: o 334 määrärahan
27479: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi osoittamisesta Kanavuoren-Keikkamäen tietöi-
27480: Ristisaarelta Joensuun lentokentälle. Liitteet den aloittamiseksi. Liitteet IV,444. s. 1288. L.
27481: IV,359. s. 1186. L. Vv: aan. Vv:aan.
27482: - Ed. H. Mannisen ym. rah.al. n: o 251 määrä- - Ed. Puhakan ym. rah.al. n: o 341 määrärahan
27483: rahan osoittamisesta Varkauden-Soraakosken- osoittamisesta Möhkön-Viinilahden kauttakul-
27484: Palokankaan maantien rakennustyön aloittami- kutien rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet
27485: seen. Liitteet IV,361. s. 1188. L. Vv:aan. IV,451. s. 1299. L. Vv:aan.
27486: Ed. H. Mannisen ym. rah.al. n: o 252 määrä- - Ed. Pulkkisen ym. rah.al. n: o 342 määrärahan
27487: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi osoittamisesta Niiniveden itäisen rannan tien
27488: Varkauden kauppalan rajalta Hoikanmäelle. rakennustöiden aloittamiseksi Tervon ja Ve-
27489: Liitteet IV,362. s. 1189. L. Vv:aan. sannon kunnissa. Liitteet IV,452. s. 1300. L.
27490: Vv:aan.
27491: - Ed. Marttilan ym. rah.al. n: o 256 määrärahan
27492: osoittamisesta Kaskisten-Keski-Suomen runko- - Ed. Rapion ym. rah.al. n:o 347 määrärahan
27493: tien rakentamisen aloittamiseen. Liitteet IV,366. osoittamisesta tietyön aloittamiseksi Vamma-
27494: s. 1193. L. Vv:aan. lan ja Häijään välillä. Liitteet IV,457. s. 1307.
27495: L. Vv:aan.
27496: - Ed. Matilaisen ym. rah.al. n:o 258 määrärahan -Ed. Ryhdän ym. rah.al. n:o 354 määrärahan
27497: osoittamisesta tien ja lautan rakentamiseksi osoittamisesta Kuusamon kunnassa olevan Kuo-
27498: Taipalsaaren Kylänniemeen. Liitteet IV,368. lion-Keron-Murtovaaran maantien valmistus-
27499: s. 1195. L. Vv:aan. töitä varten. Liitteet IV,464. s. 1316. L. Vv:aan.
27500: - Ed. Mattilan ym. rah.al. n:o 263 määrärahan - Ed. Ryhdän ym. rah.al. n: o 355 määrärahan
27501: osoittamisesta Helsingin-Hämeenlinnan runko- osoittamisesta Kuusamon ja Posion kuntain
27502: tien ja vanhan Hämeenlinnan tien välisen lii- alueella olevan Kitkan luoteisrannan maantien
27503: tyntätien rakentamiseen. Liitteet IV,373. s. valmistustöitä varten. Liitteet IV,465. s. 1317.
27504: 1200. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
27505: - Ed. N. Niemisen ym. rah.al. n:o 281 määrä- - Ed. Ryhdän rah.al. n: o 356 määrärahan osoit-
27506: rahan osoittamises,ta maantieoikaisu- ja silta- tamisesta Kurkijärven-Petäjäselän maantien
27507: töiden aloittamiseksi Sulkavan kosken ylimeno- rakennustöiden aloittamiseksi Kuusamon kun-
27508: paikalla Heinolan kirkonkylän-Mäntyharjun nassa. Liitteet IV,466. s. 1318. L. Vv:aan.
27509: maantiellä. Liitteet IV,391. s. 1222. L. Vv:aan. - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 362 määrärahan
27510: - Ed. NiskaJan vm. rah.al. n: o 287 määrärahan osoittamisesta Iisalmen-Oulun valtamaantien
27511: osoittamisesta Enontekiön-Inarin maantiesuun- rakentamista varten Vieremän kunnan alueella.
27512: nan tutkimista varten. Liitteet IV,397. s. 1229. Liitteet IV,472. s. 1324. L. Vv:aan.
27513: L. Vv:aan. - Ed. Sepin ym. rah.al. n: o 381 määrärahan osoit-
27514: - Ed. Paarmanin ym. rah.al. n: o 295 määrärahan tamisesta KarjuJan sillan ja Ruoveden kirkon-
27515: osoittamisesta Rovaniemen-Ivalon runkotien kylän välisen maantien oikaisua varten. Liit-
27516: kunnostamiseksi. Liitteet IV,405. s. 1239. L. teet IV,491. s. 1343. L. Vv:aan.
27517: Vv:aan. -Ed. Tammisen ym. rah.al. n:o 402 määrärahan
27518: - Ed. Pentin ym. rah.al. n:o 320 määrärahan osoittamisesta Valkeakoskelta Mailaaveden yli
27519: Pälkäneelle rakennettavan tien tutkimusta var-
27520: osoittamisesta Kilvakkalan-Jämijärven-Kan- ten. Liitteet IV,512. s. 1366. L. Vv:aan.
27521: kaanpään maantien parantamista tarkoittavan
27522: tutkimuksen suorittamiseksi. Liitteet IV,430. - Ed. Tammisen ym. rah.al. n: o 403 määrärahan
27523: osoittamisesta Hämeenlinnan-Palssarin-Ver-
27524: s. 1270. L. Vv:aan.
27525: masvuoren tien rakennustöiden aloittamiseksi.
27526: - Ed. Pentin ym. rah.al. n: o 321 määrärahan Liitteet IV,513. s. 1367. L. Vv:aan.
27527: osoittamisesta Helsingin-Vaasan runkotien - Ed. Tammisen ym. rah.al. n: o 404 määrärahan
27528: Mansoniemen sillan ja Parkanon kunnan Alas- osoittamisesta Hämeenlinnan-Urjalan maantien
27529: kylän välisen osan rakentamista varten. Liit- rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet
27530: teet IV,431. s. 1271. L. Vv:aan. IV,514. s. 1368. L. Vv:aan.
27531: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 330 määrärahan -Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 408 määrärahan
27532: osoittamisesta Petäjäveden-Jyväskylän maan- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Puolan-
27533: tien parantamiseen. Liitteet IV,440. s. 1284. L. gan kunnan Puokionvaarasta Vaalan kunnan
27534: Vv:aan. Jaalangan kylään. Liitteet IV,518. s. 1372. L.
27535: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n: o 331 määrärahan Vv:aan.
27536: osoittamisesta maantien rakentamistöiden aloit- - Ed. Tiekson ym. rah.al. n: o 417 määrärahan
27537: tamiseksi Xhtärin kunnan rajalta Pihlajaveden osoittamisesta Lantiosaaren-Koivun maantien
27538: -Virtain maantielle Pihlajaveden kunnassa. oikaisu- ja korjaustöitä varten. Liitteet IV,527.
27539: Liitteet IV,441. s. 1285. L. Vv:aan. s. 1385. L. Vv:aan.
27540: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n: o 332 määrärahan - Ed. Tiekson ym. rah.al. n: o 418 määrärahan
27541: osoittamisesta kantatien 59 parantamiseksi vä- osoittamisesta Vikajärven-Kemijärven-Sallan
27542: lillä Oravakivensalmi-Urpinen. Liitteet IV,442. maantien oikaisu- ja peruskorjaustöitä varten.
27543: s. 1286. L. V v: aan. Liitteet IV,528. s. 1386. L. Vv:aan.
27544: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 333 määrärahan - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n: o 422 määrärahan
27545: osoittamisesta valtamaantien parantamiseksi osoittamisesta maantien rakentamiseksi Venes-
27546: välillä Saarijärvi-Perhon raja. Liitteet IV,443. koskelta Seinäjoen kaupungin Rajakatuun. Liit-
27547: s. 1287. L. Vv:aan. teet IV,532. s. 1390. L. Vv:aan.
27548: 14 Asialuettelo 1960.
27549:
27550:
27551: - Ed. Tuulen ym. rah.al. n:o 442 määrärahan Ma.a.nviljelysinsinöörit: Ed. Kajatsalon ym. rah.al.
27552: osoittamisesta Kouvolan-Heinolan kantatien n:o 152 määrärahan osoittamisesta maanvilje-
27553: rakentamiseksi tieosalla V oikka-Ora vala-Jaa· lysinsinöörikunnan palkkauksen uudelleenjär-
27554: la. Liitteet IV,552. s. 1412. L. Vv:aan. jestelyyn. Liitteet IV,262. s. 1075. L. Vv:aan.
27555: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 483 määrärahan osoit- - Ed. Pentin ym. rah.al. n: o 317 määrärahan
27556: tamisesta Kohmun-Viitasaaren maantien ra- osoittamisesta insinöörin virkojen perustamista
27557: kentamiseen. Liitteet IV,593. s.1454. L. Vv:aan. varten maanviljelysinsinööripiireihin. Liitteet
27558: IV,427. s. 1266. L. Vv:aan.
27559: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 484 määrärahan
27560: osoittamisesta Hirvanmäen-Äänekosken maan- Maa.nviljelysinsinööripiirit: - Ks. Maataloushalli-
27561: tien rakentamiseen. Liitteet IV,594. s. 1455. tus.
27562: L. Vv:aan.
27563: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 485 määrärahan osoit- Maanvuokra: - Ks. Vuokra-alueet.
27564: tamisesta Kinnulan-Keitelepohjan maantien
27565: rakentamista varten. Liitteet IV,595. s. 1456. Maaperätutkimukset: - Ks. Malminetsintä.
27566: L. Vv:aan.
27567: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 486 määrärahan osoit- Maaseutu: - Ks. Ammattikurssit. Sähkö. Vesi-
27568: tamisesta Baarijärven-Myllymäen maantien ra- johdot.
27569: kentamista varten. Liitteet IV,596. s. 1457. L.
27570: Vv:aan. Maataloudelliset tarkastuslaitokset: Ed. Pohjosen
27571: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 487 määrärahan osoit- ym. rah.al. n: o 325 määrärahan osoittamisesta
27572: tamisesta Ilomantsin-Möhkön-Viinivaaran- maataloudellisten tarkastuslaitosten henkilökun-
27573: Viinilahden maantien rakentamiseen. Liitteet nan palkkausten parantamista varten. Liitteet
27574: IV,597. s. 1458. L. Vv:aan. IV,435. s. 1276. L. Vv:aan.
27575: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 488 määrärahan Maatalouden tutkimuskeskus: Ed. Salmisen rah.al.
27576: osoittamisesta maantieyhteyden aikaansaami- n:o 372 määrärahan osoittamisesta eräiden yli-
27577: seksi Puolangan pitäjän Puokian kylän Kiis- määräisten toimien perustamiseksi maatalouden
27578: kilään. Liitteet IV,598. s. 1459. L. Vv:aan. tutkimuskeskuksen paikalliskoetoimistoon. Liit-
27579: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 489 määrärahan teet IV,482. s. 1334. L. Vv:aan.
27580: osoittamisesta Kuukasjärven-Kuhan tien ra-
27581: kentamiseen. Liitteet IV,599. s. 1460. L. Vv:aan. Maatalous: Ed. Hallbergin ym. rah.al. n:o 91 mää-
27582: rärahan osoittamisesta väkilannoitteiden ja
27583: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 490 määrärahan
27584: maatalouskalkin hankkimisesta aiheutuneiden
27585: osoittamisesta Saukkojärven-Toljan yhdystien kustannusten vähentämiseksi Värtsilän, Tohma-
27586: rakentamiseksi. Liitteet IV,600. s. 1461. L. järven, Kiteen ja Kesälahden kunnissa. Liit-
27587: Vv:aan. teet IV,201. s. 995. L. Vv:aan.
27588: - Ed. L Virtasen ym. rah.al. n:o 500 määrä- - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 222 korotetun
27589: rahan osoittamisesta Turun-Tampereen maan- määrärahan osoittamisesta väkilannoitteiden ja
27590: tien rakennustöiden aloittamiseksi tieosuudella maatalouskalkin hankkimisesta aiheutuvien kus·
27591: Turku-Aura. Liitteet IV,610. s.1472. L. Vv:aan. tannusten alentamiseen pientiloilla. Liitteet
27592: -Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 501 määrä- IV,332. s. 1155. L. Vv:aan.
27593: rahan osoittamis·esta yhdystien rakennustöiden - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n: o 326 määrärahan
27594: aloittamiseksi Helsingin-Lahden pikatieltä osoittamisesta meatalouden kannattavuustutki-
27595: Keravan kauppalaan. Liitteet IV,611. s. 1473. mukseen. Liitteet IV,436. s. 1279. L. Vv:aan.
27596: L. Vv:aan. - Ed. Vennamon rah.al. n: o 455 korotetun mää-
27597: - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n: o 502 määrä- rärahan osoittamisesta maatalouden perusluoton
27598: rahan osoittamiseota Karkkilan ja Ikkalan vä- koron alentamiseen. Liitteet IV,565. s. 1426. L.
27599: lisen maantien oikaisemiseksi ja kunnostami- Vv:aan.
27600: seksi. Liitteet IV,612. s. 1474. L. Vv:aan. - Ks. Ammattikurssit. Maanparannus. Perua-
27601: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 511 määrä- parannukset. Raivaus.
27602: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi Maataloushallitus: Ed. Mattilan ym. rah.al. n:o
27603: Särkilahdesta Sääruingin saariston kautta Sa- 262 määrärahan osoittamisesta korjaamon ja
27604: vonlinnaan. Liitteet IV,621. s. 1483. L. Vv:aan. varastosuojien rakentamiseksi maataloushalli-
27605: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 523 määrärahan tuksen insinööriosastolle ja Helsingin maanvil-
27606: osoittamisesta Kemijärven-Sallan maantien pa- jelysinsinööripiirille. Liitteet IV,372. s. 1199.
27607: rannustöitä varten. Liitteet IV,633. s. 1496. L. L. Vv:aan.
27608: Vv:aan.
27609: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 524 määrärahan Maatalouskalkki: - Ks. Maatalous.
27610: osoittamisesta Tepaston-Puljun-Nunnasen Maatalouskoneet: Ed. Mattilan ym. rah.al. n:o 259
27611: maantietyön jatkamista varten. Liitteet IV,634. määrärahan osoittamisesta kotimaisten maa-
27612: s. 1497. L. Vv:aan. talouskoneiden laatu- ja menekkitutkimusta
27613: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 525 määrärahan varten. Liitteet IV,369. s. 1196. L. Vv:aan.
27614: osoittamisesta Rovaniemen-Meltauksen maan- - Ed. N. Niemisen ym. rah.al. n: o 279 korotetun
27615: tien rakentamista varten Ounasjoen itäpuolitse. määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maa-
27616: Liitteet IV,635. s. 1498. L. Vv:aan. talouskoneiden hankkimista varten pienviljelijä-
27617: - Ks. Asutustiet. Kunnat. väestölle. Liitteet IV,389. s. 1220. L. Vv:aan.
27618: Asialuettelo 1960. 15
27619: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n: o 324 määrärahan Merikarvia: - Ks. Maito.
27620: osoittamisesta maatalouskoneiden tutkimuslai-
27621: toksen toiminnan tehostamista varten. Liitteet Merikoski: - Ks. Tuberkuloosiliitto.
27622: IV,434. s. 1275. L. Vv:aan.
27623: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 454 korotetun mää- Merimieskouiut: Ed. Högströmin ym. rah.al. n:o
27624: rärahan osoittamisesta avustuksiksi maatalous- 134 määrärahan osoittamisesta Hangon meri-
27625: koneiden hankkimiseksi pienviljelijäväestölle. mieskoulun suunnittelua varten. Liitteet IV,244.
27626: Liitteet IV,564. s. 1425. L. Vv:aan. s. 1052 ja 1053. L. Vv:aan.
27627: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. - Ed. Kytän rah.al. n:o 192 määrärahan osoit-
27628: tamisesta valtion merimiesammattikoulua var-
27629: Maa.talouskouiut: Ed. Lindhin ym. rah.al. n:o 240 ten. Liitteet IV,302. s. 1124. L. Vv:aan.
27630: määrärahan osoittamisesta yhden lehtorinviran - Ed. Paasion ym. rah.al. n:o 298 korotetun
27631: perustamista varten Högre Svenska Lantbruks- määrärahan osoittamisesta valtion menmles-
27632: Iäroverket i Abo nimiseen oppilaitokseen. Liit- ammattikoulun menoja varten. Liitteet IV,408.
27633: teet IV,350. s. 1176 ja 1177. L. Vv:aan. s. 1244. L. Vv:aan.
27634: -Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 446 korotetun
27635: määrärahan osoittamisesta maataloudellisten Meteli: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
27636: oppilaitosten kurssitoimintaa varten. Liitteet
27637: IV,556. s. 1417. L. Vv:aan. Metsäkouiut: Ed. Paarmanin ym. rah.al. n:o 294
27638: - Ks. Eläkkeet. määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen met-
27639: sänhoitokoulun rakentamiseksi Rovaniemen
27640: Maatalousneuvonta: Ed. Högströmin ym. rah.al. maalaiskuntaan. Liitteet IV,404. s. 1237. L.
27641: n :o 133 määrärahan osoittamisesta yhden oh- Vv:aan.
27642: jaajan paikkaamista varten Porkkalan alueella.
27643: Liitteet IV,243. s. 1050 ja 1051. L. Vv:aan. Metsäkurssit: - Ks. Ammattikurssit.
27644:
27645: Maito: Ed . .Tungarån ym. rah.al. n:o 138 korote- Metsänhoito: Ed. Pakkasen ym. rah.al. n:o 302
27646: tun määrärahan osoittamisesta maitotalouden korotetun määrärahan osoittamis·esta avustuk-
27647: tukemiseen. Liitteet IV,248. s. 1060 ja 1061. siksi ja !ainoiksi metsänparannustöihin. Liit-
27648: teet IV,412. s. 1248. L. Vv:aan.
27649: L. Vv:aan.
27650: Metsänparannus: - Ks. Metsänhoito.
27651: Malm1laiturit: - Ks. Satamat.
27652: Metsäntutkimuslaitos: Ed. Kytän ym. rah.al. n:o
27653: Malminetsintä: Ed. Frimanin ym. rah.al. n:o 76 1~9 määrärahan osoittamisesta ylijohtajan
27654: määrärahan osoittamisesta maaperätutkimusten vuan perustamiseksi metsäntutkimuslaitokseen.
27655: suorittamiseksi Keski-Lapin alueella. Liitteet Liitteet IV,299. s. 1119. L. Vv:aan.
27656: IV,186. s. 978. L. Vv:aan. - Ks. Tutkimuslaitokset.
27657: :Malvonjoki: - Ks. Perkaustyöt. Metsäpalkkatarkkailu: - Ks. Metsätyöt.
27658:
27659: Markkinatutkimuslaitos: - Ks. Tutkimuslaitok- Metsätalous: Ed. Karvosen ym. rah.al. n:o 159
27660: set. korotetun määrärahan osoittamisesta yksityis-
27661: metsätalouden järjestöjen toiminnan tehostami-
27662: Matilanvirta: - Ks. Sillat. seen. Liitteet IV,269. s. 1083. L. Vv:aan.
27663: Metsätyöt: Ed. Haapasalon ym. lak.ai. n:o 131
27664: Matkailu: Ed. Teirin ym. rah.al. n:o 411 maara- la~}'-si vähimmäispalkoista metsä- ja uittotöissä.
27665: rahan osoittamisesta avustukseksi Svensk-Fin- Lutteet X,58. s. 1551. L. Työv: aan '742.
27666: Iands Turistförening nimiselle yhdistykselle. - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 516 korotetun
27667: Liitteet IV,521. s. 1377 ja 1378. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta metsäpalkkatarkkai-
27668: lun tehostamiseen. Liitteet IV,626. s. 1488. L.
27669: Matkakustannukset: - Ks. Kansakoulut. Sairaan- Vv:aan.
27670: hoito. Äidit.
27671: - Ks. Ammattikasvatus. Asuntotuotanto. Sivistys-
27672: työ.
27673: Mehiläishoito: Ed. Vennamon rah.al. n:o 461 koro-
27674: tetun määrärahan osoittamisesta mehiläishoi- Mielisairaat: - Ks. Sairaanhoitajat.
27675: don edistämiseen. Liitteet IV,571. s. 1432. L.
27676: Vv:aan. Mikkeli: - Ks. Kotiteollisuuskoulut. Postilaitos.
27677: Merenkulku: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 86 Moottoriajoneuvot: - Ks. Puolustuslaitos.
27678: määrärahan osoittamisesta Voiman tyyppisen
27679: jäänsärkijän tilaamista varten. Liitteet IV,196. Mustalaiset: Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o 346
27680: s. 989. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta mustalaisten olojen
27681: - Ed. Nordforsin ym. rah.al. n:o 288 määrära- järjestämistä varten. Liitteet IV,456. s. 1305.
27682: han osoittamisesta korkohyvityksiksi ulkomaan- L. Vv:aan.
27683: liikenteeseen soveltuvan käytetyn tonniston Muurame: - Ks. Virastot.
27684: hankintaan. Liitteet IV,398. s. 1230. L. Vv:aan.
27685: - Ks. Luotsilaitos. Satamat. Mynämäki: - Ks. Kotiteollisuuskoulut.
27686: 16 Asialuettelo 1960.
27687:
27688:
27689: N. - Ed. Ehrnroothin ym. rah.al. n: o 69 korotetun
27690: määrärahan osoittamisesta vähävaraisten oppi·
27691: Naiset: - Ks. Ammattikasvatus. Invaliidit. Koti- laiden käyttöön tarkoitettujen oppikirjojen
27692: teollisuuskoulut. Kulkulaitosten ja yleisten töi· hankkimiseksi yksityisoppikoulujen kirjastoihin.
27693: den ministeriö. Liitteet IV,179. s. 968 ja 969. L. Vv:aan.
27694: - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n: o 72 määrärahan
27695: Neuvostoliitto: - Ks. Sivistystyö. osoittamisesta yksityisoppikoulujen koulukalus·
27696: ton, opetusvälineiden ja kirjaston hankkimista
27697: Nimismiehet: Ed. Hetemäen ym. rah.al. n:o 105 varten. Liitteet IV,182. s. 973. L. Vv:aan.
27698: korotetun määrärahan osoittamisesta nimismies- -Ed. Honkosen ym. rah.al. n:o 112 korotetun
27699: ten vuokrarahojen korottamiseen. Liitteet määrärahan osoittamisesta oppikoulun oppilai·
27700: IV,215. s. 1016. L. Vv:aan. den koulunkäynnin avustamiseen. Liitteet
27701: IV,222. s. 1025. L. Vv:aan.
27702: Nokia: - Ks. Sillat. -Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o 115 määrärahan
27703: osoittamisesta Karhulan yhteiskoulun ottami·
27704: Nuorisokasvatus: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 200 seksi valtion haltuun. Liitteet IV,225. s. 1028.
27705: korotetun määrärahan osoittamisesta nuoriso- L. Vv:aan.
27706: kasvatustyötä tekeville järjestöille. Liitteet - Ed. Högströmin ym. rah.al. n: o 132 määrära·
27707: IV,310. s. 1132. L. Vv:aan. han osoittamisesta Karjaan-Pinjaisten ruotsa·
27708: - Ed. Tiekson ym. rah.aL n: o 415 korotetun mää- laisen yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
27709: rärahan osoittamisesta nuorisokasvatustyön tu· Liitteet IV,242. s. 1048 ja 1049. L. Vv: aan.
27710: kemiseen. Liitteet IV,525. s. 1382. L. Vv:aan. -Ed. Kajatsalon ym. rah.al. n:o 153 korotetun
27711: -Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 505 korote· määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yksityis·
27712: tun määrärahan osoittamisesta nuorisotyötä te· oppikoulujen rakentamiseen. Liitteet IV,263, s.
27713: kevien järjestöjen ohjaajakoulutuksen sekä 1076. L. Vv:aan.
27714: kurssi- ym. toiminnan tukemiseen. Liitteet - Ed. Kansikkaan ym. rah.al. n:o 155 määrä-
27715: IV,615. s. 1477. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta Kuusankosken yhteiskou-
27716: lun ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet IV,265.
27717: Nurmes: - Ks. Maankäyttötoimikunnat. s. 1079. L. Vv:aan.
27718: - Ed. Kilven ym. rah.al. n: o 167 määrärahan
27719: Nurmonjoki: - Ks. Voimalaitokset. osoittamisesta Lahden lyseon lisärakennusta
27720: varten. Liitteet IV,277. s. 1095. L. Vv:aan.
27721: Näyttämötaide: Ed. Hiltusen ym. rah.al. n:o 109 -Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 171 määrärahan
27722: korotetun määrärahan osoittamisesta lisäavus- osoittamisesta Jämsän yhteiskoulun ottamiseksi
27723: tuksiksi teattereille. Liitteet IV,219. s. 1021. L. valtion haltuun. Liitteet IV,281. s. 1099, L.
27724: Vv:aan. Vv:aan.
27725: - Ed. Leinosen rah.al. n:o 230 korotetun määrä-
27726: rahan osoittamisesta kahdenkymmenen uuden
27727: 0. kansakouluun kuuluvan keskikoulun opettajis-
27728: ton palkkausta varten. Liitteet IV,340. s. 1164.
27729: Ohjaajakoulutus: - Ks. Nuorisokasvatus. L. Vv:aan.
27730: - Ed. Lindemanin ym. rah.al. n:o 239 määrära-
27731: Ohra: - Ks. Vilja. han osoittamisesta Karjaan-Pinjaisten ruotsa-
27732: laisen yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
27733: Oikeuslaitos: - Ks. Hovioikeudet. Liitteet IV,349. s. 1174 ja 1175. L. Vv:aan.
27734: - Ed. Paasion ym. rah.al. n:o 296 määrärahan
27735: Ojitus: - Ks. Kuivatustyöt. osoittamisesta ylimääräiseksi avustukseksi vai-
27736: keissa taloudellisissa olosuhteissa työskentele-
27737: Olavinkylä: - Ks. Invaliidit. ville yksityisille oppikouluille. Liitteet IV,406.
27738: s. 1240. L. Vv:aan.
27739: Omakotitalot: - Ks. Vesijohdot. -Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 311 määrä-
27740: rahan osoittamisesta Lahden lyseon kouluraken-
27741: Opettajaopistot: - Ks. Ammattikoulut. Kotita· nuksen laajennustöitä varten. Liitteet IV,421.
27742: louskoulut. s. 1259. L. Vv:aan.
27743: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n: o 323 määrärahan
27744: Opetusvälineet: - Ks. Oppikoulut. osoittamisesta velkautuneiden yksityisoppikou-
27745: lujen korkomenoihin. Liitteet IV,433 s. 1273.
27746: Oppikirjat: - Ks. Oppikoulut. L. Vv:aan.
27747: - Ed. Rihtniemen ym. rah.al. n:o 349 määrära-
27748: Oppikoulut: Ed. Ala-Kuljun ym. rah.al. n:o 57 han osoittamisesta vapaaoppilaspaikkojen myön-
27749: määrärahan osoittamisesta eräiden tyttölyseoi· tämiseksi vähävaraisista kodeista oleville oppi·
27750: den kaksintamista varten kaikkien luokkien laille yksityisoppikouluissa. Liitteet IV,459. s.
27751: osalta. Liitteet IV,167. s. 949. L. Vv:aan. 1309. L. Vv:aan.
27752: - Ed. Aminoffin ym. rah.al. n: o 61 määrärahan -Ed. Savelan ym. rah.al. n:o 378 määrärahan
27753: osoittamisesta Turun ruotsalaisen tyttölyseon osoittamisesta Kortesjärvelle perustettavaa op·
27754: uuden koulutalon rakennustyötä varten. Liit· pikoulua varten. Liitteet IV,488. s. 1340. L.
27755: teet IV,171. s. 953 ja 954. L. Vv:aan. Vv:aan.
27756: Asialuettelo 1960. 17
27757: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n: o 407 määrärahan niemen kaupungille asemakaavapakkolunastus·
27758: osoittamisesta Hyrynsalmen kunnallista keski- ten viivästymisestä aiheutuneesta vahingosta.
27759: koulua varten. Liitteet IV,517. s. 1371. L. Liitteet IV,629. s. 1491. L. Vv:aan.
27760: Vv:aan.
27761: - Ed. T. Tuomisen ym. rah.al. n: o 433 määrä- Paliskunnat: - Ks. Poronhoito.
27762: rahan osoittamisesta ilmaisten kouluateriain
27763: kustantamiseksi oppikoulujen vähävaraisilla op- Palkat: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 88 määrä·
27764: pilaille. Liitteet IV,543. s. 1402. L. Vv: aan. rahan osoittamisesta työllisyystöissä maksetta-
27765: - Ed. V. K. Turusen ym. rah.al. n: o 436 määrä- vien tuntipalkkojen korottamista varten. Liit-
27766: rahan osoittamisesta yksityisoppikoulujen luku- teet IV,198. s. 992. L. Vv:aan.
27767: kausimaksujen alentamiseen. Liitteet IV,546. s. - Ks. Ammattikoulut. Kätilöopisto. Maanviljelys·
27768: 1405. L. Vv:aan. insinöörit. Maataloudelliset tarkastuslaitokset.
27769: - Ed. Törmän ym. rah.al. n: o 443 määrärahan Metsätyöt. Poliisi. Teknillinen henkilökunta.
27770: osoittamisesta Lahden lyseon lisärakennusta Virkamiehet.
27771: varten. Liitteet IV,553. s. 1413. L. Vv:aan.
27772: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 448 määrärahan osoit- Palkinnot: - Ks. Elokuvat.
27773: tamisesta Saarijärven yhteiskoulun ottamiseksi
27774: valtion haltuun. Liitteet IV,558. s. 1419. L. Palkkatarkkailu: - Ks. Metsätyöt.
27775: Vv:aan.
27776: - Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n: o 495 määrärahan Paltamo: - Ks. Puunjalostusteollisuus.
27777: osoittamisesta avustuksiksi vähävaraisilla yksi·
27778: tyisissä oppikouluissa opiskeleville oppilaille lu- Patruuna.tehdas: - Ks. Asunnot.
27779: kukausimaksujen alentamiseen. Liitteet IV,605.
27780: s. 1466. L. Vv:aan. Pellervo-Seura: - Ks. Tutkimuslaitokset.
27781: -Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n:o 499 määrära-
27782: han osoittamisesta Turun ruotsalais.m tyttö- Pelso: - Ks. Koeasemat.
27783: lyseon koulutalon rakennustöiden aloittamiseksi.
27784: Liitteet IV,609. s. 1471. L. Vv:aan. Pengerrystyöt: Ed. Niemelän ym. rah.al. n: o 272
27785: - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 508 määrä- määrärahan osoittamisesta Vekarasalmen pen-
27786: rahan osoittamisesta Savonlinnan lyseon uuden gertämiseen ja Pajasalmen sillan rakentamiseen.
27787: koulutalon suunnittelua ja rakennustöiden aloit- Liitteet IV,382. s. 1212. L. Vv: aan.
27788: tamista varten. Liitteet IV,618. s. 1480. L. - Ed. N. Niemisen ym. rah.al. n: o 280 määrä-
27789: Vv:aan. rahan osoittamisesta Orivirtaan rakennettavan
27790: maantiesillan pengerrystöiden aloittamiseen.
27791: Oppilasasuntolat: - Ks. Ammattikoulut. Liitteet IV,390. s. 1221. L. Vv:aan.
27792: Oppilaskodit: Ks. Ammattikoulut. Perheenasuntoavustukset: - Ks. Asuntoavustuk·
27793: set.
27794: Oriit: - Ks. Hevoset.
27795: Perheenäidit: Ks. Kotitalous. Loma.
27796: Orivirta: - Ks. Pengerrystyöt. Sillat.
27797: Perkaustyöt: Ed. Jussilan ym. rah.al. n:o 141 mää-
27798: Ortopedinen sairaala: - Ks. Sairaalat. rärahan osoittamisesta Laitilan kunnassa olevan
27799: Ketunjoen perkaussuunnitelman toteuttamista
27800: Orvot: - Ks. Lapsilisä. varten. Liitteet IV,251. s. 1064. L. Vv:aan.
27801: - Ed. Jussilan ym. rah.al. n: o 142 määrärahan
27802: Otanmäki Oy: - Ks. Kaivostoiminta. osoittamisesta Laitilan kunnassa olevan Mal-
27803: vonjoen keskiosan perkaussuunnitelman toteut-
27804: Oulu: - Ks. Ammattikoulut. Luotsilaitos. Yli- tamista varten. Liitteet IV,252. s. 1065. L.
27805: opisto. Vv:aan.
27806: - Ed. Jussilan ym. rah.al. n:o 143 määrärahan
27807: Ounasjoki: - Ks. Sillat. osoittamisesta Karjalan kunnassa olevan Laa-
27808: joen yläosan perkaussuunnitelman toteuttamista
27809: varten. Liitteet IV,253. s. 1066. L. Vv:aan.
27810: - Ed. Kosolan ym. rah.al. n: o 184 korotetun
27811: P. määrärahan osoittamisesta vesistöjen perkaus-
27812: ja vedenjärjestelytöitä varten. Liitteet IV,294.
27813: Paalasmaa: - Ks. Liikenne. s. 1113. L. Vv:aan.
27814: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 491 korotetun mää-
27815: Paikallissairaalat: - Ks. Sairaalat. rärahan osoittamisesta vesistöjen perkaus- ja
27816: vedenjärjestelytöihin. Liitteet IV,601. s. 1462.
27817: Paikallistiet: - Ks. Kunnat. L. Vv:aan.
27818: Pajasalmi: - Ks. Pengerrystyöt. Peruna: Ed. Kekkosen ym. rah.al. n:o 160 maa·
27819: rärahan osoittamisesta perunan ulkomaille ta-
27820: Pakkolunastus: Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 519 pahtuvan viennin tukemiseen. Liitteet IV,270.
27821: määrärahan osoittamisesta korvaukseksi Rova- s. 1084. L. Vv:aan.
27822: 3 E 15/61
27823: 18 Asialuettelo 1960.
27824:
27825:
27826: - Ed. Kekkosen ym. rah.al. n:o 161 määrärahan Polio: - Ks. Lapsihalvaus.
27827: osoittamisesta rahtiavustuksen maksamiseksi
27828: perunan rautatiekuljetuksessa. Liitteet IV,271. Polttohautaus: Ed. A. Tuomisen ym. rah.al. n:o
27829: s. 1089. L. Vv:aan. 432 määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
27830: - Ed. Timosen ym. rah.al. n: o 424 määrärahan !ainoiksi krematorioiden ja uurnalehtojen pe-
27831: osoittamisesta perunajauhotehtaan rakentami- rustamista varten. Liitteet IV,542. s. 1401. L.
27832: seksi Pohjois-Karjalaan. Liitteet IV,534. s.1392. Vv:aan.
27833: L. Vv:aan.
27834: Polttoturve: - Ks. Kuivatustyöt.
27835: Peruskorjaukset: Ks. Kansakoulut. Laivalii-
27836: kenne. Maantiet. Polvijärvi: - Ks. Virastot.
27837: Peruskuivatukset: - Ks. Kuivatustyöt. Porkkala: - Ks. Maatalousneuvonta.
27838: Perusluotto: - Ks. Maatalous. Poronhoito: Ed. Paarmanin ym. rah.al. n: o 293
27839: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja lai~
27840: Perusparannukset: Ed. Vennamon rah.al. n:o 458 noiksi paliskunnille suoja-aitojen rakentami-
27841: korotetun määrärahan osoittamisesta viljelys- seksi poronhoitoalueella. Liitteet IV,403. s.
27842: maidan peruskalkitukseen. Liitteet IV,568. s. 1236. L. Vv:aan.
27843: 1429. L. Vv:aan.
27844: -Ed. Vennamon rah.al. n:o 476 määrärahan Postilaitos: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 87
27845: osoittamisesta !ainoiksi tilakohtaisia peruaparan- määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätin-
27846: nustöitä varten. Liitteet IV,586. s. 1447. L. laitoksen autovarikon rakentamiseksi Mikke-
27847: Vv:aan. liin. Liitteet IV,l97. s. 991. L. Vv:aan. .
27848: - Ed. Hyytiäisen rah.al. n: o 125 määrärahan
27849: Pienteollisuus: - Ks. Käsiteollisuus. osoittamisesta uusien ylimääräisien toimien pe-
27850: rustamista varten posti- ja lennätinhallintoon.
27851: Pientllat: - Ks. Maatalous. Liitteet IV,235. s. 1040. L. Vv:aan.
27852: - Ed. Kemppaisen rah.al. n:o 166 korotetun mää-
27853: Pienviljelijät: Ed. Vennamon rah.al. n: o 456 maa- rärahan osoittamisesta posti- ja lennätintoimi-
27854: rärahan osoittamisesta luonnonvoimien kasvul- paikkojen talojen rakentamiseen. Liitteet IV,276.
27855: lisuudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamista s. 1094. L. Vv:aan.
27856: varten pienviljelijöille. Liitteet IV,566. s. 1427. - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 195 korotetun
27857: L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta postitalojen, auto-
27858: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 477 määrärahan varikkorakennusten ja laitesuojien rakentami-
27859: osoittamisesta asutuslainoihin verrattaviksi hal- seksi posti- ja lennätinlaitokselle. Liitteef
27860: pakorkoisiksi lainoiksi pientilallisille ja pien- IV,305. s. 1127. L. Vv:aan.
27861: eläjille. Liitteet IV,587. s. 1448. L. Vv:aan. - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 360 määrärahan
27862: - Ks. Maatalouskoneet. osoittamisesta Iisalmeen rakennettavan pfs-
27863: tiautovarikon rakentamista varten. Liitti.et
27864: Pihtipudas: - Ks. Virastot. IV,470. s. 1322. L. Vv:aan.
27865: -Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 440 määrära·nan
27866: Pinjaincn: - Ks. Oppikoulut. osoittamisesta postiautovarikon rakentami.•eksi
27867: Joensuuhun. Liitteet IV,550. s. 1410. L. Vv ,aan.
27868: Pohja: - Ks. Sillat. - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n:o 531 määrä::ahan
27869: osoittamisesta Vaasan postiautovarikko;:aken-
27870: Pohjanmaa: - Ks. Koeasemat. Maito. Puunjalos- nuksen suunnittelu- ja rakennustöiden f,loitta-
27871: tusteollisuus. Satamat. Voimalaitokset. mista varten. Liitteet IV,641. s. 151/4. L.
27872: Vv:aan.
27873: Pohjois-Karjala: - Ks. Lääninhallitukset. - Ks. Rautatiet.
27874:
27875: Poliisi: Ed. Aulangon ym. rah.al. n:o 64 korote- Postitalot: - Ks. Postilaitos.
27876: tun määrärahan osoittamisesta poliisilisän mak-
27877: samiseen. Liitteet IV,174. s. 962. L. Vv:aan. Praava: - Ks. Satamat.
27878: - Ed. Haran ym. rah.al. n:o 92 määrärahan osoit-
27879: tamisesta keskusrikospoliisin ja läänien rikos- Puhelin: Ed. Holopaisen ym. rah.al. n:o 111 koro-
27880: poliisikeskusten henkilökunnan palkkausten ko- tetun määrärahan osoittamisesta puhelin- ja
27881: rottamista varten. Liitteet IV,202. s. 996. L. lennätinverkon laajentamiseen jr. parantami-
27882: Vv:aan. seen. Liitteet IV,221. s. 1024. L. Vv:aan.
27883: - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 98 korotetun mää- - Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o 344 korotetun
27884: rärahan osoittamisesta uusien poliisitoimien pe- määrärahan osoittamisesta syrjäseutujen puhe-
27885: rustamiseksi. Liitteet IV,208. s. 1007. L. Vv:aan. linverkon laajentamiseen. Liitteet IV,454. s.
27886: - Ed. Rantamaan ym. rah.al. n:o 343 korotetun 1303. L. V v: aan.
27887: määrärahan osoittamisesta poliisivoimien lisää- - Ed. Sävelän ym. rah.al. n:o 895 korotetun mää-
27888: miseksi Liikkuvasaa Poliisissa. Liitteet IV,453. rärahan osoittamisesta syrjäseutujen puhelin-
27889: s. 1301. L. Vv:aan. olojen parantamiseen. Liitteet IV,505. s. 1359.
27890: - Ks. Nimismiehet. L. Vv:aan.
27891: Asialuettelo 1960. 19
27892: -'- Ed. Vennamon rah.al. n: o 4 74 määrärahan Raivaus: Ed. Keloveden ym. rah.al. n:o 162 maa-
27893: ·osoittamisesta puhelimen hankintakustannusten rärahan osoittamisesta avustnkseksi tankki-
27894: alentamiseen syrjäseuduilla. Liitteet IV,584. s. esteitä pelloiltaan poistaville viljelijöille. Liit-
27895: 1445. L. Vv:aan. teet IV,272. s. 1090. L. Vv:aan.
27896: - Ks. Kuivatustyöt. Uudisraivaus.
27897: Pultuavusttls: - Ks. Rautatieläiset.
27898: Rakennuslaki: - Ks. Sillat.
27899: Punakaartilaiset: Ed. Murron ym. rah.al. n:o 265
27900: määrärahan osoittamisesta korvauksiksi puna- Rakennustoiminta: - Ks. Asuntotuotanto.
27901: kaartilaisilla. Liitteet IV,375. s. 1202. L. Vv:aan.
27902: -..,... Ks. Haudat. Ranua: - Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit.
27903: Punatauti: - Ks. Eläintaudit. Rauha.nliitto: - Ks. Suomen Ranhanliitto.
27904: Puolustuslaitos: Ed. Pentin ym. rah.al. n:o 319
27905: korotetun määrärahan osoittamisesta puolustus- Rauhanpuolustajat: Ed. Honkosen ym. rah.al. n: o
27906: laitoksen moottoriajoneuvokaluston kunnosl!a- 113 määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan-
27907: pitoa ja uusintaa varten. Liitteet IV,429. s. puolustajat r.y:n toiminnan tukemiseen. Liit-
27908: 1269. L. Vv:aan. teet IV,223. s. 1026. L. Vv:aan.
27909: - Ks. Asevelvolliset.
27910: Rautaruukki: - Ks. Teollisuus.
27911: Puunjalostusteollisuus: Ed. Marttilan ym. rah.al.
27912: n: o 254 määrärahan osoittamisesta puunjalos- Rautatieläiset: Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o
27913: tustehtaan aikaansaamiseksi Etelä-Pohjanmaalle. 243 määrärahan osoittamisesta 240 II luokan
27914: Liitteet IV,364. s. 1191. L. Vv:aan. vaihdemiehen toimen muuttamiseksi I luokan
27915: -Ed, Mustosen ym. rah.al. n:o 267 määrärahan vaihdemiehen toimiksi. Liitteet IV,353. s. 1180.
27916: osoittamisesta puunjalostuslaitoksen suunnit- L. Vv:aan.
27917: telua varten Kainuuseen. Liitteet IV ,377. s. - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n: o 420 määrärahan
27918: 1204. L. Vv:aan. osoittamisesta vaunuhenkilökunnan pukuavus-
27919: -Ed. Vennamon rah.al. n:o 470 määrärahan tuksen maksamista varten. Liitteet IV,530. s.
27920: osoittamisesta puunjalostustehtaan perustami- 1388. L. Vv:aan.
27921: seksi Paltamon pitäjän ns. Metelin niemeen. - Ed. Tuulen ym. rah.al. n: o 441 mitli.rärahan
27922: Liitteet IV,580. s. 1441. L. Vv:aan. osoittamisesta· valtionrantateiden erli.iden tila-
27923: päisten kirjnrintoimien muuttamiseksi ylimitli.-
27924: Puutarhat: Ed. Procopen ym. rah.al. n:o 336 mää- räisiksi. Liitteet IV,551. s. 1411. L. Vv:aan.
27925: rärahan osoittamisesta .Suomen Puutarhaliitolle
27926: ja Svenska Trädgårdssällskapens i Finland För- Rautatiet: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 45 mitli.rä-
27927: bund nimiselle liitolle erikoiskonsulenttien palk- rahan osoittamisesta asematalon rakentamiseksi
27928: kaamiseen. Liitteet IV,446. s. 1290, L. Vv:aan. Jyväskylään. Liitteet IV,155. s. 937. L. Vv:aan.
27929: - Ks. Ammattikurssit. Emäntäkoulut. Koeasemat. - Ed. Ahosen rah.al. n: o 48 mäarärahan osoit-
27930: tamisesta rautatien . rakennustöiden aloittami-
27931: Pyhtää.: - Ks. Sillat. seen Saarijärveltä Mnltian kantta Haapamäen
27932: asemalle. Liitteet IV,158. s. 940. L. Vv:aan.
27933: Päiväraha.: - Ks. Asevelvolliset. Ed. Ala-Knljnn ym. rah.al. n:o 59 määrärahan
27934: osoittamisesta ylikulkusillan rakentamiseen Sei-
27935: Pääkonepa.ja.t: - Ks. Rautatiet. näjoen ratapihan poikki. Liitteet IV,169. s.
27936: 951. L. Vv:aan.
27937: Pääkonsulit: - Ks. IDkomaanedustus.
27938: - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 100 määrärahan
27939: osoittamisesta työnjohtajan virkojen perusta-
27940: R. miseksi valtionrantateiden pääkonepajoille. Liit-
27941: teet IV,210. s. 1010. L. Vv:aan.
27942: Ra.aja.rikot: - Ks. Vajaaliikkeiset. - Ed. Hostilan ym. rah.al. n·: o 116 määrärahan
27943: osoittamisesta rataosuuden Luumäki-Hamina-
27944: Baajärvi: - Ks. Kaivostoiminta. Kotka tutkimiseksi. Liitteet IV,226. s. 1029.
27945: L. Vv:aan.
27946: Radio: - Ks. Yleisradio. - Ed. Hyytiäisen ym. rah.al. n: o 127 määrärahan
27947: osoittamisesta Jyväskylän-Jämsänkosken radan
27948: Ba.diumhoito: - Ks. Sairaanhoito. rakennustyön aloittamiseen. Liitteet IV,237. s.
27949: 1042. L. Vv:aan.
27950: Radiumkoti: - Ks. Sairaalat. - Ed. Kaitilan rah.al. n:o 151 määrärahan osoit-
27951: tamisesta valtionrantateiden sähköistämiseen
27952: Ba.htia.vustukset: - Ks. Peruna. liittyvien töiden aloittamiseen. Liitteet IV,261.
27953: s. 1074. L. Vv:aan.
27954: Ba.ittiustyö: Ed. Kalliokosken ym. rah.al. n:o 154 - Ed. Kansikkaan ym. rah.al. n: o 158 määrä-
27955: korotetun määrärahan osoittamisesta raittius- rahan osoittamisesta rantatien rakennustöiden
27956: työtli. snorittavie'n järjestöjen avustamiseksi. aloittamiseksi Kotkan Hovinsaarelta Mnssalon
27957: Liitteet IV,264. s. 1078. L. Vv:aan. saarelle. Liitteet IV,268. s. 1082. L. Vv:aan.
27958: 20 Asialuettelo 1960.
27959:
27960:
27961: - Ed. Keloveden ym. rah.al. n:o 164 määrärahan - Ed. U otin ym. rah.al. n: o 444 määrärahan
27962: osoittamisesta suunnittelu- ja valmistelutöitä osoittamisesta valtionrautateiden asunto- ym.
27963: varten rautatien rakentamiseksi Taavetista Ha- rakennuksia varten. Liitteet IV,554. s. 1414.
27964: minan kautta Kotkaan. Liitteet IV,274. s.1092. L. Vv:aan.
27965: L. Vv:aan. - Ed. Vennamon rah.al. n: o 481 määrärahan
27966: - Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 174 määrärahan osoittamisesta Baarijärven-Haapamäen rauta-
27967: osoittamisesta Jyväskylän--Jämsänkosken yh- tien rakentamista varten. Liitteet IV,591. s.
27968: dysradan rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet 1452. L. Vv:aan.
27969: IV,284. s. 1102. L. Vv:aan. -Ed. Vennamon rah.al. n:o 482 määrärahan
27970: - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 178 määrärahan osoittamisesta rautatien rakentamiseksi Kove-
27971: osoittamisesta kaksoisraiteen rakentamiseksi rosta Ilomantsiin. Liitteet IV,592. s. · 1453. L.
27972: välille lnkeroinen-Kotka. Liitteet IV,288. s. Vv:aan.
27973: 1106. L. Vv :aan. - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 510 määrä-
27974: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 201 määrärahan rahan osoittamisesta kiskoituksen uusimiseen
27975: osoittamisesta rautatien rakentamisen aloitta- ratajaksolla Huutokoski-Savonlinna. Liitteet
27976: miseksi Taivalkoskelta Kemijärvelle. Liitteet IV,620. s. 1482. L. Vv:aan.
27977: IV,311. s. 1133. L. Vv:aan. - Ks. Kunnat. Peruna.
27978: - Ed. Leinosen rah.al. n:o 234 määrärahan osoit-
27979: tamisesta Pudasjärven-Taivalkosken-Kuusa- Rautavaara: - Ks. Lääkärit.
27980: mon ratasuunnan täyskoneelliseen tutkimuk·
27981: seen. Liitteet IV,344. s. 1168. L. Vv:aan. Rehtorit: - Ks. Ammattikoulut.
27982: - Ed. Matilaisen ym. rah.al. n:o 257 määrärahan
27983: osoittamisesta radan alikäytävän rakentami- Rikospoliisi: - Ks. Poliisi.
27984: seksi Tainionkosken asema-alueen kohdalle.
27985: Liitteet IV,367. s. 1194. L. Vv:aan. Rovaniemi: - Ks. Metsäkoulut. Pakkolunastus.
27986: - Ed. Niemen ym. rah.al. n: o 278 määrärahan
27987: osoittamisesta Kauhajoen-Kankaanpään rata- Runkotiet: - Ks. Maantiet.
27988: suunnan tutkimista varten. Liitteet IV,388. s.
27989: 1218. L. V v: aan. Runni: - Ks. Emäntäkoulut.
27990: - Ed. V. Niemisen ym. rah.al. n:o 283 määrä-
27991: rahan osoittamisesta rautatieylikäytävän raken- Ruoppaustyöt: - Ks. Satamat.
27992: tamiseksi Turengin aseman kohdalle. Liitteet
27993: IV,393. s. 1225. L. Vv:aan.
27994: Buuskala: - Ks. Ammattikurssit.
27995: - Ed. Peltosen ym. rah.al. n:o 316 määrärahan
27996: osoittamisesta rautatien rakennustöiden aloit-
27997: tamiseksi Jyväskylän ja Jämsän välillä. Liit- Röntgenhoito: - Ks. Sairaanhoito.
27998: teet IV,426. s. 1265. L. Vv:aan.
27999: - Ed. Pesosen ym. rah.al. n:o 322 määrärahan
28000: osoittamisesta valtionrautateiden liikenneosas-
28001: ton autojaoston autokaluston uusimista varten. s.
28002: Liitteet IV,432. s. 1272. L. Vv:aan.
28003: - Ed. Roineen ym. rah.al. n: o 351 määrärahan Saarijärvi: - Ks. Oppikoulut.
28004: osoittamis·esta rautatieylikäytäväsillan rakenta-
28005: miseksi Loimaan kauppalaan. Liitteet IV,461. Sairaalat: Ed. Flinekin ym. rah.al. n:o 71 maara·
28006: s. 1313. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta Tampereen keskussairaa-
28007: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 361 määrärahan lan tele-hoito-osastoa varten. Liitteet IV,181. s.
28008: osoittamisesta täyskoneellisen tutkimuksen suo- 972. L. V v: aan.
28009: rittamiseksi ratasuunnalla Peltosalmi-Hiekka- - Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 101 korotetun
28010: lahti. Liitteet IV,471. s. 1323. L. Vv:aan, määrärahan osoittamisesta Helsingin yliopis-
28011: - Ed. Salinin ym. rah.al. n:o 370 määrärahan tollisen keskussairaalan rakentamiseen. Liitteet
28012: osoittamisesta työstökoneiden hankkimista var- IV,211. s. 1011. L. Vv:aan.
28013: ten valtionrautateiden Hyvinkään konepajalla. - Ed. Hyytiäisen ym. rah.al. n:o 123 määrärahan
28014: Liitteet IV,480. s. 1332. L. Vv:aan. osoittamisesta uusien toimien perustamiseksi
28015: - Ed. Svinhufvudin ym. rah.al. n:o 393 määrärahan Jyväskylän ortopediseen sairaalaan. Liitteet
28016: osoittamisesta teknillis-taloudellisen tutkimuk- IV,233. s. 1037. L. Vv:aan.
28017: sen toimittamiseksi Taavetin-Haminan-Kot- - Ed. Kansikkaan ym. rah.al. n: o 157 määrä-
28018: kan rautatien rakentamista varten. Liitteet rahan osoittamisesta Kotkan keskussairaalan
28019: IV,503. s. 1357. L. Vv:aan. rakentamista varten. Liitteet IV,267. s. 1081.
28020: - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 412 määrärahan L. Vv:aan.
28021: osoittamisesta lisäpalkkioiden maksamiseksi vai· -Ed. Kokkolan ym. rah.al. n:o 177 määrärahan
28022: .tionrautateiden pääkonepajojen teknilliselle hen- osoittamisesta Kotkan keskussairaalan rakenta·
28023: ldlökunnalle. Liitteet IV,522. s. 1379. L. Vv:aan. miseen. Liitteet IV,287. s. 1105. L. Vv:aan.
28024: - Ed. Tikkaojan ym. rah.al. n: o 421 määrärahan -Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 307 määrä-
28025: osoittamisesta a.sema- ja postitalon rakentami· rahan osoittamisesta Suomussalmeu kunnansai-
28026: seksi Seinäjoelle. Liitteet IV,531. s. 1389. L. raalan rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet
28027: Vv:aan. IV,417. s. 1255. L. Vv:aan.
28028: Asialuettelo 1960. 21
28029: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 357 korotetun Satamat: Ed. Högströmin ym. rah.al. n:o 135
28030: määrärahan osoittamisesta valtionavun maksa- määrärahan osoittamisesta Hangon valtionsata·
28031: miseen alue- ja paikallissairaaloille perusta- man liikenteen tasoittamista varten. Liitteet
28032: miakustannuksia varten. Liitteet IV,467. s. IV,245. s. 1054 ja 1055. L. Vv:aan.
28033: 1319. L. Vv:aan. - Ed. Kokkolan ym. rah.al. n: o 176 korotetun
28034: - Ed. Siltasen ym. rah.al. n:o 383 määrärahan määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vientisata·
28035: osoittamisesta Turun radiumkodin rakentamis- mia ylläpitäville kunnille satamien rakenta-
28036: kustannuksiin. Liitteet IV,493. s. 1345. L. mista varten. Liitteet IV,286. s. 1104. L.
28037: Vv:aan. Vv:aan.
28038: - Ed. Tainion ym. · rah.al. n: o 398 määrärahan - Ed. Nurmisen ym. rah.al. n:o 289 määrärahan
28039: osoittamisesta Kemin yleisen sairaalan lisära- osoittamisesta avustuksiksi Vaasan läänin
28040: kennuksen suunnitelmien laatimiseksi ja raken- vientisatamia ylläpitäville kunnille satamien
28041: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,508. s. kehittämistä ja kunnostamista varten. Liitteet
28042: 1362. L. Vv:aan. IV,399. s. 1232. L. Vv:aan.
28043: - Ed. Tauriaisen ym. rah.al. n:o 406 määrära- - Ed. Nurmisen ym. rah.al. n:o 292 määrärahan
28044: han osoittamisesta avustukseksi Suomussalmen osoittamisesta ruoppaustöiden aloittamiseksi
28045: kunnansairaalan rakentamista varten. Liitteet Himangan satamassa. Liitteet IV,402. s. 1235.
28046: IV,516. s. 1370. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
28047: - Ks. Kätilöopisto. Työterveyslaitos. - Ed. Paason ym. rah.al. n:o 300 määrärahan
28048: osoittamisesta Praavan sataman kunnostami-
28049: Sairaanhoitajat: Ed. Helteen ym. rah.al. n:o 99 seen. Liitteet IV,410. s. 1246. L. Vv:aan.
28050: määrärahan osoittamisesta mielisairaanhoitajien - Ed. Tainion ym. rah.al. n: o 401 määrärahan
28051: työ- ja askarteluhoitajakoulutuksen aloittami- osoittamisesta avustukseksi Kemin kaupungille
28052: seksi. Liitteet IV,209. s. 1009. L. Vv:aan. Ajoksen syväsataman malmilaiturin rakenta-
28053: - Ed. Högströmin ym. rah.al. n: o 131 määrära- mista varten. Liitteet IV,511. s. 1365. L.
28054: han osoittamisesta ruotsinkielisten sairaanhoi- Vv:aan.
28055: tajattarien kliinistä jatkokoulutusta varten.
28056: Liitteet IV,241. s. 1046 ja 1047. L. Vv:aan. Savo: - Ks. Ammattikurssit. Emäntäkoulut. Ka-
28057: lan vilj elyslaitokset.
28058: Sairaanhoito: Ed. Heinosen ym. rah.al. n:o 97
28059: määrärahan osoittamisesta vähävaraisten sota- Savonlinna: - Ks. Oppikoulut. Seminaarit.
28060: laskien sairausavustuksiin. Liitteet IV,207. s.
28061: 1006. L. Vv:aan. Seimet: - Ks. Lastenhoito.
28062: -Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 390 määrä-
28063: rahan osoittamisesta lapsipotilaiden hoitopäivä- Seinäjoki: - Ks. Virastot;
28064: maksujen alentamiseen sairaaloissa. Liitteet
28065: IV,500. s. 1353. L. Vv:aan.
28066: Seminaarit: Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o
28067: - Ed. Teirin ym. rah.al. n: o 409 määrärahan 509 korotetun määrärahan osoittamisesta Sa-
28068: osoittamisesta röntgen- ja radiumhoitoa saavien vonlinnan seminaarin harjoituskoulun rakenta-
28069: syöpäpotilaiden matkalippujen korvaamiseen. miseen. Liitteet IV,619. s. 1481. L. Vv:aan.
28070: Liitteet IV,519. s. 1373 ja 1374. L. Vv:aan.
28071: - Ed. Torven ym. rah.al. n:o 428 määrärahan Siikainen: - Ks. Maito.
28072: osoittamisesta maksuttoman lääkäri- ja lääke-
28073: huollon järjestämiseksi kansaneläkettä saaville.
28074: Liitteet IV,538. s. 1397. L. Vv:aan. Sillat: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 36 korotetun
28075: - Ed. 1. Virtasen ym. rah.al. n: o 494 määrära- määrärahan osoittamisesta rakennuslain val-
28076: han osoittamisesta radium- ja röntgenhoitoa tiolle aiheuttamia kustannuksia varten. Liitteet
28077: saavien varattomien syöpäS&iraiden matkalip- IV,146. s. 927. L. Vv:aan.
28078: pujen korvaamiseen. Liitteet IV,604. s. 1465. - Ed. Hostilan ym. rah.al. n: o 119 määrärahan
28079: L. Vv:aan. osoittamisesta sillan rakentamiseksi Pyhtään
28080: - Ks. Kunnat. Lapsihalvaus. Sokeritauti. kunnan Keihässalmeen. Liitteet IV,229. s. 1033.
28081: L. Vv:aan.
28082: Sairausavustukset: - Ks. Sairaanhoito. Ed. Högströmin ym. rah.al. n:o 137 määrä-
28083: rahan osoittamisesta Pohjan maantiesiltojen ra-
28084: Salla: Ks. Maanhankinta. kentamista varten. Liitteet IV,247. s. 1058 ja
28085: 1059. L. Vv:aan.
28086: - Ed. Kelaveden ym. rah.al. n:o 165 määrära-
28087: Salo: Ks. Kotiteollisuuskoulut. Vesihuolto. han osoittamieesta Kirjamoinsalmen sillan ra-
28088: kennustöiden aloittamiseksi Taipatsaaren kun-
28089: Sanomalehtimiehet: Ed. Saukkosen ym. rah.al. n:o nassa. Liitteet IV,275. s. 1093. L. Vv:aan..
28090: 375 korotetun määrärahan osoittamisesta Suo- - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 196 määrärahan
28091: men Sanomalehtimiesten Liiton valtionavustuk- osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kirjamoin-
28092: seen. Liitteet IV,485. s. 1337. L. Vv:aan. salmeen. Liitteet IV,306. s. 1128. L. Vv:aan.
28093: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 212 määrärahan
28094: Sarkaojitus: - Ks. Kuivatustyöt. osoittamisesta sillan rakentamisek&i Kemijär-
28095: ven-Rovaniemen maantiellä olevaan Lautasal-
28096: Satakunta: - Ks. Maito. meen. Liitteet IV,322. s. 1144. L. Vv:aan.
28097: 22 Asialuettelo 1960.
28098:
28099:
28100: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n: o 213 määrärahan Sotalesket: - Ks. Sairaanhoito.
28101: osoittamisesta siltojen rakentamiseksi Kemijär-
28102: ven-Posion maantiellä oleviin Kaisan- ja Lan- Stipendit: Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 198 maa-
28103: tunginsalmeen. Liitteet IV,323. s. 1145. L. rärahan osoittamisesta korkeakoulustipendien
28104: Vv:aan. korottamiseen. Liitteet IV,308. s. 1130. L.
28105: - Ed. Lahtelan ym. rah.al. n:o 214 määrärahan Vv:aan.
28106: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kitisenjo- - Ed. Niemen ym. rah.al. n:o 273 määrärahan
28107: keen Pelkosenniemen-Sa vukosken maan tiellä. osoittamisesta stipendeiksi keskusammattikou-
28108: Liitteet IV,324. s. 1146. L. Vv:aan. lujen oppilaille. Liitteet IV,383. s. 1213. L.
28109: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 335 määrärahan Vv:aan.
28110: osoittamisesta sillan rakentamistöiden aloitta- - Ed. Saukkosen ym. rah.al. n:o 374 määrära-
28111: miseksi Matilanvirran yli Sumiaisten-Kongin- han osoittamisesta korkeakoulustipendien tar-
28112: kankaan maantiellä. Liitteet IV,445. s. 1289. kistamista varten. Liitteet IV,484. s. 1336. L.
28113: L. Vv:aan. Vv:aan.
28114: - Ed. Tammisen ym. rah.al. n: o 405 määrärahan
28115: osoittamisesta avustukseksi Hämeenlinnan kau- Suoja-aidat: - Ks. Poronhoito.
28116: pungille Vanajaveden ylittävän sillan uusimis-
28117: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,515. s. 1369. Suolahti: - Ks. Virastot.
28118: L. Vv:aan.
28119: - Ed. Tiekson ym. rah.al. n: o 419 määrärahan Suomalainen kirjallisuus: - Ks. Kirjallisuus.
28120: osoittamisesta Simojoen yli johtavan maantie-
28121: sillan suunnittelu- ja rakennustöitä varten. Suomen Kirkon Sisälähetysseura: - Ks. Vajaa-
28122: Liitteet IV,529. s. 1387. L. Vv:aan. mieliset.
28123: - Ed. R. Virtasen ym. rah.al. n: o 503 määrära-
28124: han osoittamisesta Hiidens•almen sillan raken- Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto: - Ks. Taide.
28125: nustöiden aloittamiseksi Lohjan- Sammatin
28126: maantiellä. Liitteet IV,613. s. 1475. L. Vv:aan. Suomen Puutarhaliitto: - Ks. Puutarhat.
28127: - Ed. V. A~ Virtasen ym. rah.al. n: o 512 määrä-
28128: rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi Ori- Suomen Rauhanliitto: Ed. Sundeliin ym. rah.al.
28129: virtaan. Liitteet IV,622. s. 1484. L. Vv:aan. n:o 392 määrärahan osoittamisesta avustuk-
28130: -Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 513 määrä- seksi Suomen Rauhanliitolle. Liitteet IV,502. s.
28131: rahan osoittamisesta maantiesillan rakennustöi- 1355 ja 1356. L. Vv:aan.
28132: den aloittamiseksi Kyrönsalmeen. Liitteet
28133: IV,623. s. 1485. L. Vv:aan. Suomen Rauhanpuolustajat: - Ks. Rauhanpuolus-
28134: - Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 515 määrä- tajat.
28135: rahan osoittamisesta Vihnussillan rakentamiseen
28136: Nokian kauppalassa. Liitteet IV,625. s. 1487. Suomen Sanomalehtimiesten Liitto: - Ks. Sano-
28137: L. Vv:aan. malehtimiehet.
28138: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 526 määrärahan
28139: osoittamisesta sillan rakentamista varten Ounas- Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinva.liidien
28140: joen suun yli. Liitteet IV,636. s. 1499. L. Liitto: Ks. Invaliidit.
28141: Vv:aan.
28142: - Ks. Maantiet. Pengerrystyöt. Rautatiet. Suomussalmi: Ks. Kunnat. Sairaalat.
28143:
28144: Simojoki: - Ks. Sillat. Svensk-Finlands Turistförening: - Ks. Matkailu.
28145: Sisävesiliikenne: Ks. Laivaliikenne. Syrjäseudut: - Ks. Kansakoulut. Puhelin. Sähkö.
28146: Siviili-inva.liidit: Ks. Kunnat. Lapsilisä. Syväsatamat: - Ks. Satamat.
28147: Siviililesket: - Ks. Eläkkeet. Syöpä.: - Ks. Sairaalat. Sairaanhoito.
28148: Sivistystyö: Ed. Kuusisen ym. rah.al n:o 188 Sähkö: Ed. Härkösen ym. rah.al. n: o 130 korote-
28149: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi Suo- tun määrärahan osoittamisesta maaseudun säh-
28150: men ja Neuvostoliiton välistä sivistystyötä te- köistämisen tukemiseen. Liitteet IV,240. s.
28151: keville järjestöille ja laitoksille. Liitteet 1045. L. Vv:aan.
28152: IV,298. s. 1118. L. Vv:aan. Ed. Niirasen ym. rah.al. n: o 285 korotetun
28153: - Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 438 korotetun määrärahan osoittamis·esta maaseudun säh-
28154: määrärahan osoittamisesta metsä- ja uittotyö- köistämisen tukemiseen. Liitteet lV,395. s. 1227.
28155: läisten sivistystyöhön. Liitteet IV,548. s. 1408. L. Vv:aan.
28156: L. Vv:aan. Ed. Sepin ym. rah.al. n:o 380 määrärahan
28157: osoittamisesta !ainoiksi maaseudun vähävarais-
28158: Sokeritauti: Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 389 ten talouksien sähköistämistä varten. Liitteet
28159: määrärahan osoittamisesta maksuttoman hoidon IV,490. s. 1342. L. Vv:aan.
28160: järjestämiseksi vähävaraisilla sokeritautisille. - Ed. Vennamon rah.al. n:o 473 korotetun määrä-
28161: Liitteet IV,499. s. 1351. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta syrjäseutujen sähköistämi-
28162: Somero: - Ks. Virastot. sen tukemiseen. Liitteet IV,583. s. 1444. L.
28163: Vv:aan.
28164: Sosiaaliturvamaksu: - Ks. Työttömyysvakuutus. - Ks. Rautatiet.
28165: Asialuettelo 1960. 23
28166: T. Tie- ja vesirakennuspiirit: Ed. Väyrysen ym.
28167: rah.al. n: o 521 määrärahan osoittamisesta Ra-
28168: Taide: Ed. Aulangon ym. rah.al. n::o 66 määrära· nnan tiemestaripiirin autotallin ja asuntojen
28169: han osoittamisesta taitelijain työapurahoja ja rakentamista varten. Liitteet IV,631. s. 1494.
28170: nuorten arkkitehtien matka-apurahoja varten. L. Vv:aan.
28171: Liitteet IV,176. s. 964. L. Vv:aan. Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 522 määrärahan
28172: - Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 308 mää- osoittamisesta Ivalon tiemestaripiirin tukikoh-
28173: rärahan osoittamisesta työapurahoiksi pääkau· dan autotallin ja asuntojen rakentamista var-
28174: pungin ulkopuolella asuville kuvataitelijoille. ten. Liitteet IV,632. s. 1495. L. Vv:aan.
28175: Liitteet IV,418. s. 1256. L. Vv:aan.
28176: Tiemestaripiirit: - Ks. Tie· ja vesirakennuspii·
28177: Taipale: - Ks. Kanavat. rit.
28178:
28179: Taipalsaari: - Ks. Sillat. Tienoikaisut: Ks. Maantiet.
28180:
28181: Talviauraus: - Ks. Asutustiet. Tilustiet: - Ks. Maantiet.
28182:
28183: Tohmajärvi: - Ks. Maatalous.
28184: Tampere: - Ks. Lapsihalvaus. Lentokentät. Lää-
28185: nijako. Sairaalat. Toipilaskodit: - Ks. Lapsihalvaus.
28186: Tankkiesteet: - Ks. Raivaus. Tonnisto: - Ks. Laivaliikenne. Merenkulku.
28187: Tapaturmat: - Ks. Invaliidit. Tuberkuloosiliitto: Ed. Hostilan ym. rah.al. n:o
28188: 120 korotetun määrärahan osoittamisesta ko-
28189: Tarkastusalukset: - Ks. Luotsilaitos. rottomaksi avustuslainaksi Tuberkuloosiliitolle.
28190: Liitteet IV,230. s. 1034. L. Vv:aan.
28191: Tarkastuslaitokset: - Ks. Maataloudelliset tar- - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 517 korotetun
28192: kastuslaitokset. määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitolle
28193: Merikosken ammattioppilaitoksen valtionapua
28194: Tasoitusavustus: - Ks. Kunnat. varten. Liitteet IV,627. s. 1489. L. Vv:aan.
28195:
28196: Teatterit: - Ks. Näyttämötaide. Tukiostot: - Ks. Vilja.
28197:
28198: Teknillinen henkilökunta: Ed. Paasion ym. rah.al. Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Koiviston ym. lak.al.
28199: n:o 297 määrärahan osoittamisesta korkeimman n:o 132 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
28200: teknillisen opetuksen saaneen virkakunnan aikaisesta muuttamisesta. Liitteet IV,646. s.
28201: palkkausten järjestämistä varten. Liitteet 1520. L. Vv:aan 1336.
28202: IV,407. s. 1242. L. Vv:aan. - Ed. Haran ym. lak.al. n: o 133 laiksi tulo- ja
28203: omaisuusverolain 28 § :n väliaikaisesta muutta-
28204: Teknillinen tutkimuslaitos: Ed. Kaitilan ym. misesta. Liitteet IV,647. s. 1523. L. Vv:aan
28205: rah.al. n:o 150 määrärahan osoittamisesta val· 1336.
28206: tion teknillisessä tutkimuslaitoksessa suoritet- - Ed. Kaitilan ym. lak.al. n:o 134 laiksi tulo-
28207: tavaa öljylämmitysteknillistä tutkimusta var- ja omaisuusverolain 48 §: n väliaikaisesta muut·
28208: ten. Liitteet IV,260. s. 1073. L. Vv:aan. tamisesta. Liitteet IV,648. s. 1524. L. Vv:aan
28209: 1336.
28210: Teknilliset koulut: Ed. Procopen ym. rah.al. n:o Tuntipalkat: - Ks. Palkat.
28211: 337 korotetun määrärahan osoittamisesta Tek·
28212: niska läroverket i Helsingfors nimisen oppi· Tuotantokustannukset: - Ks. Maatalous.
28213: laitoksen koulutalon laajennustöitä varten.
28214: Liitteet IV,447. s. 1292 ja 1294. L. Vv:aan. Turku: - Ks. Ammatinvalinta. Maatalouskoulut.
28215: Oppikoulut. Sairaalat. Vapaaopistot.
28216: Tekniska läroverket i Helsingfors: - Ks. Tek·
28217: nilliset koulut. Turve: - Ks. Kuivatustyöt. Voimalaitokset.
28218: Telehoito: - Ks. Sairaalat. Tutkimuslaitokset: Ed. Aulangon ym. rah.al. n:o
28219: 67 määrärahan osoittamisesta assistentin palk-
28220: Teollisuus: Ed. Vennamon rah.al. n:o 469 korote· kaamiseksi metsäntutkimusiaitoksen luonnonsuo·
28221: tun määrärahan osoittamisesta Rautaruukki- jelutoimistoon. Liitteet IV,177. s. 965. L.
28222: mmlsen terästehtaan rakentamiseen. Liitteet Vv:aan.
28223: IV,579. s. 1440. L. Vv:aan. - Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n:o 74 korotetun
28224: - Ks. Käsiteollisuus. Puunjalostusteollisuus. määrärahan osoittamisesta Pellervo-Seuran
28225: markkinatutkimuslaitoksen toiminnan tehosta-
28226: Terapiatalo: - Ks. Vajaamieliset. mista varten. Liitteet IV,184. s. 976. L. Vv:aan.
28227: - Ed. Saalastin ym. rah.al. n:o 367 määrärahan
28228: Terästehtaat: - Ks. Teollisuus. osoittamisesta kuuden professorinviran perua·
28229: 24 Asialuettelo 1960.
28230:
28231:
28232: tamiseksi Pohjois-Suomen tutkimuslaitokseen. vauspalkkion myöntämiseen. Liitteet IV,569.
28233: Liitteet IV,477. s. 1329. L. Vv:aan. s. 1430. L. Vv:aan.
28234: - Ks. Maatalouden tutkimuskeskus. Maatalousko-
28235: neet. Metsäntutkimuslaitos. Teknillinen tutki- Uurnalehdot: - Ks. Polttohautaus.
28236: muslaitos.
28237:
28238: Tyttölyseot: - Ks. Oppikoulut.
28239: v.
28240: Työhoitajakoulutus: - Ks. Sairaanhoitajat.
28241: Vaalijala: - Ks. Vajaamieliset.
28242: Työllisyys: - Ks. Kulkulaitosten ja yleisten töi-
28243: den ministeriö. Palkat. Vaasa: Ks. Ammatinvalinta. Lapsihalvaus.
28244: Postilaitos.
28245: Työnjohtajat: - Ks. Rautatiet.
28246: Vaasan lääni: - Ks. Satamat.
28247: Työtehoseura: - Ks. Ammattikurssit. Koetoi·
28248: minta. Vahingot: - Ks. Pienviljelijät.
28249:
28250: Työterveyslaitos: Ed. Hetemäen ym. rah.al. n: o Vaihdemiehet: - Ks. Rautatieläiset.
28251: 106 korotetun määrärahan osoittamisesta Työ·
28252: terveyslaitoksen ylläpitämiseen. Liitteet IV,216. Vajaaliikkeiset: Ed. Saukkosen ym. rah.al. n:o
28253: s. 1017. L. Vv:aan. 376 määrärahan osoittamisesta avustukseksi
28254: Vajaaliikkeisten Kunto r.y:n toimintaa var-
28255: Työttömyyskassat: Ed. Keloveden ym. rah.al. n:o ten. Liitteet IV,486. s. 1338. L. Vv:aan.
28256: 163 korotetun määrärahan osoittamisesta avus· - Ks. Lastenhoito.
28257: tuksiksi työttömyyskassoille. Liitteet IV,273. s.
28258: 109L L. Vv:aan. Vajaamieliset: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 85
28259: Ks. Työttömyysvakuutus. määrärahan osoittamisesta Suomen Kirkon
28260: Sisälähetysseuralle Vaalijalan keskuslaitoksen
28261: Työttömyysvakuutus: Ed. Pessin ym. lak.at n:o viidennen rakennusvaiheen rakennustöiden aloit-
28262: 126 työttömyysvakuutuslaiksi ja eräiksi siihen tamiseen. Liitteet IV,195. s. 987. L. Vv:aan.
28263: liittyviksi laeiksi. Liitteet X,57. s. 1545. L. - Ed. Niemen ym. rah.al. n: o 277 korotetun
28264: Työv:aan 126_ määrärahan osoittamisesta Keskuslaitos Hoiva·
28265: kodin terapiatalon rakentamiseen. Liitteet
28266: Työvoimapiirit: - Ks_ Ammatinvalinta. IV,387. s. 1217. L. Vv:aan.
28267: - Ks. Laetenhoito. Vajaaliikkeiset.
28268: Työväenopistot: Ed. V. E. Partasen ym. rah.al.
28269: n: o 309 määrärahan osoittamisesta rakennu5- Vakuutus: - Ks. Työttömyysvakuutus.
28270: 1ainoiksi työväen-, kansalais- ja vapaaopistoille.
28271: Liitteet IV,419. s. 1257. L. Vv:aan. Valistustoiminta: - Ks. Kalatalous. Mustalaiset.
28272: - Ks. V apaaopistot. Sivistystyö.
28273:
28274: Valkeala: - Ks. Kotiteollisuuskoulut.
28275:
28276: U. Valtatiet: - Ks. Maantiet.
28277: Uitto: - Ks. Kanavat. Metsätyöt. Sivistystyö. Valtion eläkkeet: - Ks. Eläkkeet.
28278:
28279: Ulkomaanedustus: Ed. Ehrnroothin ym. rah.al. n:o Valtionsatamat: - Ks. Satamat.
28280: 68 määrärahan o~oittamisesta pääkonsulinviras-
28281: ton perustamiseksi Chicagoon. Liitteet IV,178. Valtion virastotalot: - Ks. Virastot.
28282: s. 966 ja 967. L. Vv:aan.
28283: Vanajavesi: - Ks. Sillat.
28284: Ulkomaankauppa: Ed. A. Tuomisen ym. rah.al. n:o
28285: 431 määrärahan osoittamisesta Lontoossa jär- Vanhainkodit: Ed. I. Virtasen ym. rah.al. n:o 498
28286: jestettävää Suomen vientinäyttelyä varten. määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vähävarai·
28287: Liitteet IV, 54L s. 1400. L. Vv:aan. sille kunnille vanhain· ja kunnalliskotien ra·
28288: kentamista varten. Liitteet IV,608. s. 1469. L.
28289: Ulkomaanliikenne: - Ks. Merenkulku. Vv:aan.
28290: - Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 514 määrä·
28291: Ulosotto: - Ks. Poliisi. rahan osoittamisesta avustuksiksi kunnallisten
28292: kunnallis- ja vanhainkotien ylläpitämiseen.
28293: Uudisraivaus: Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 168 Liitteet IV,624. s. 1486. L. Vv:aan.
28294: korotetun määrärahan osoittamisesta uudis- ja
28295: kivenraivauspalkkioihin. Liitteet IV,278. s. Vanhusten Tuki r.y.: - Ks. Asuntotuotanto.
28296: 1096. L. Vv:aan.
28297: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 459 määrärahan Vapaaopistot: Ed. Jussilan ym. rah.al. n:o 140
28298: osoittamisesta korotetun uudis- ja kivenrai· määrärahan osoittamisesta lainaksi Auralan va·
28299: Asialuettelo 1960. 25
28300: paaopiston toimitalon rakentamis<een Turkuun. Vilja: Ed. Kämäräisen ym. rah.al. n:o 197 koro-
28301: Liitteet IV,250. s. 1063. L. Vv:aan. tetun määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suo-
28302: - Ks. Työväenopistot. messa tuotetun ohran tukiostoista aiheutuvan
28303: tappion korvaamiseen. Liitteet IV,307. s. 1129.
28304: VapaaoppUaat: - Ks. Oppikoulut. L. Vv:aan.
28305:
28306: Vapaat harrastukset: - Ks. Ammattikoulut. Viljelystiet: - Ks. Kuivatustyöt.
28307: varastot: - Ks. Maataloushallitus. Virastot: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 38 maara-
28308: rahan osoittamisesta valtion viras<totalon ra-
28309: Varikot: - Ks. Postilaitos. kentamista varten Muuramen kuntaan. Liitteet
28310: IV,148. s. 930. L. Vv:aan.
28311: Varkaus: - Ks. Virastot. - Ed. Ahosen rah.al. n: o 39 määrärahan osoitta-
28312: Vaunuhenkilökunta: - Ks. Rautatieläiset. misesta valtion virastotalon rakentamista var-
28313: ten Suolahden kauppalaan. Liitteet IV,149. s.
28314: Vedensäännöstely: - Ks. Perkaustyöt. 931. L. Vv:aan.
28315: - Ed. Ahosen ym. rah.al. n: o 40 määrärahan
28316: Vekarasalmi: - Ks. Pengerrystyöt. osoittamisesta valtion virastotalon rakentamista
28317: varten Jämsänkoskelle. Liitteet IV,150. s. 932.
28318: Veronulosotto: - Ks. Poliisi. L. Vv:aan.
28319: - Ed. Ahosen rah.al. n: o 41 määrärahan osoitta-
28320: Verotus: - Ks. Kunnat. Tulo- ja omaisuusvero. misesta valtion virastotalon rakentamista var-
28321: ten Keuruulle. Liitteet IV,151. s. 933. L.
28322: Vesialueet: - Ks. Kunnat. Vv:aan.
28323: - Ed. Ahosen rah.al. n:o 42 määrärahan osoitta-
28324: Vesiensuojelu: Ed. Kukkosen ym. rah.al. n:o 186 misesta valtion virastotalon rakentamista var-
28325: määrärahan osoittamisesta vesiensuojelun neu- ten Viitasaarelle. Liitteet IV,152. s. 934. L.
28326: vottelukuntaa varten. Liitteet IV,296. s. 1115. Vv:aan.
28327: L. Vv:aan. -Ed. Ala-Kuljun ym. rah.al. n:o 58 määrärahan
28328: - Ed. Kytän ym. rah.al. n: o 190 korotetun mää- osoittamisesta Seinäjoelle rakennettavan val-
28329: rärahan osoittamisesta vesiensuojelutoimistoa tion virastotalon suunnitelmien laatimista var-
28330: varten. Liitteet IV,300. s. 1120. L. Vv:aan. ten. Liitteet IV,168. s. 950. L. Vv:aan.
28331: - Ed. Haapasen ym. rah.al. n: o 83 määrärahan
28332: Vesihuolto: Ed. Kytän ym. rah.al. n:o 191 määrä- osoittamisesta Someron virastotalon rakennus-
28333: rahan osoittamisesta avustukseksi Salon Seu- töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,193. s. 985.
28334: dun Aluesuunnitelmayhdistys r.y:lle tutkimuk- L. Vv:aan.
28335: sen suorittamiseen Halikonlahden muodostami- - Ed. Koivusen ym. rah.al. n: o 173 määrärahan
28336: sesta makeanveden altaaksi. Liitteet IV,301. s. osoittamises,ta Muuramen kuntaan rakennetta-
28337: 1122. L. Vv:aan. van valtion virastotalon rakennussuunnitelmien
28338: valmistamiseksi. Liitteet IV,283. s. 1101. L.
28339: Vesijohdot: Ed. Koivusen ym. rah.al. n:o 172 Vv:aan.
28340: määrärahan osoittamisesta lainoiksi asutuskes- - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 225 määrärahan
28341: kusten vähävaraisille omakotitalojen omistajille osoittamisesta Suolahden kauppalan virastota-
28342: vesi- ja viemärijohtojen rakennuskustannusten lon suunnitteluun. Liitteet IV,335. s. 1158. L.
28343: rahoittamiseen. Liitteet IV,282. s. 1100. L. Vv:aan.
28344: Vv:aan. - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 226 määrärahan
28345: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 462 korotetun mää- osoittamisesta Pihtiputaan virastotalon suun-
28346: rärahan oooittamisesta avustuksiksi vesijohto- nitteluun. Liitteet IV,336. s. 1159. L. Vv:aan.
28347: laitteiden rakentamiseksi maaseudulle. Liitteet - Ed. H. Mannisen ym. rah.al. n: o 250 määrära-
28348: IV,572. s. 1433. L. Vv:aan. han osoittamisesta valtion virastotalon rakenta-
28349: -Ed. Väänäsen ym. rah.al. n:o 527 korotetun miseksi Varkauden kauppalaan. Liitteet IV,360;
28350: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai- s. 1187. L. Vv:aan.
28351: noiksi vesijohtolaitteiden rakentamiseen maa- -Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 310 määrä·
28352: seudulla. Liitteet IV,637. s. 1500. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta Lahden virastotalon ai-
28353: kaansaamista varten. Liitteet IV,420. s. 1258.
28354: Vesivoimalaitokset: - Ks. Voimalaitokset. L. Vv:aan.
28355: - Ed. Raunion ym. rah.al. n:o 348 määrärahan
28356: Viemärit: - Ks. Vesijohdot. osoittamisesta valtion virastotalon rakentami-
28357: seksi Forssan kauppalaan. Liitteet IV,458. s.
28358: Vienti: Ks. Peruna. Satamat. Ulkomaan- 1308. L. Vv:aan.
28359: kauppa. - Ed. V. Turusen ym. rah.al. n:o 439 määrära-
28360: han osoittamisesta virastotalon rakentamiseksi
28361: Vihnussilta: - Ks. Sillat. Polvijärvelle. Liitteet IV,549. s. 1409. L.
28362: Vihtijärvi: - Ks. Lapsihalvaus. Vv:aan.
28363:
28364: Viitasaari: Ks. Virastot. Virastotalot: - Ks. Virastot.
28365:
28366: 4 E 15/61
28367: 26 Asialuettelo 1960.
28368:
28369:
28370: Virkamiehet: Ed. Uotin ym. lak.al. n:o 128 laiksi Vårdö: - Ks. Liikenne.
28371: valtion viran tai toimen haltijain palkkauk-
28372: sesta annetun lain muuttamisesta. Liitteet Vä.himmäispa.lkat: - Ks. Metsätyöt.
28373: IV,643. s. 1511. L. Vv:aan 625.
28374: - Ed. Lähteenmäen ym. lak.al. n:o 129 laiksi val- Väkllannoitteet: - Ks. Maatalous.
28375: tion viran tai toimen haltijain palkkauksesta
28376: annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,644 s. Välirauhansopimus: - Ks. Korvaus.
28377: 1514. L. Vv:aan 626.
28378: - Ks. Eläkkeet. Värtsilä: - Ks. Maatalous.
28379:
28380: Virkistysloma: - Ks. Loma.
28381: Y.
28382: Voi: Ed. Niirasen ym. rah.al. n:o 284 korotetun
28383: määrärahan osoittamisesta voin kotimaisen ku- Yhdystiet: - Ks. Maantiet.
28384: luttajahinnan alentamiseen. Liitteet IV,394. s.
28385: 1226. L. Vv:aan. Yhteisasunnot: - Ks. Asuntotuotanto.
28386: - Ks. Kansakoulut.
28387: Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut.
28388: Voimalaitokset: Ed. Murron ym. rah.al. n:o 266
28389: määrärahan osoittamisesta turvetta polttoai- Yksityismetsätalous: - Ks. Metsätalous.
28390: neenaan käyttävän voimalaitoksen rakentami-
28391: seksi Pohjois-Suomeen. Liitteet IV,376. s. 1203. Yksityisoppikoulut: - Ks. Oppikoulut.
28392: L. Vv:aan.
28393: -Ed. Nurmisen ym. rah.al. n:o 290 määrärahan Yleisradio: Ed. Ehrnroothin ym. lak.al. n:o 127
28394: osoittamisesta tutkimus•ta varten vesivoimalai- yleisradiolaiksi. Liitteet VI,32. s. 1529 ja 1533. L.
28395: tosten rakentamiseksi Pohjanmaan jokiin. Liit- Tv:aan 551.
28396: teet IV,400. s. 1233. L. Vv:aan.
28397: - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n: o 314 määrärahan Ylikäytävät: - Ks. Rautatiet.
28398: osoittamisesta avustukseksi Kuopioon rakennet-
28399: tavaa voimalämpölaitosta varten. Liitteet Yliopisto: Ed. Ala-Kuljun ym. rah.al. n:o 56 koro-
28400: IV,424. s. 1262. L. Vv:aan. tetun määrärahan osoittamisesta kesäyliopisto-
28401: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 4 71 määrärahan jen avustamiseen. Liitteet IV,166. s. 948. L.
28402: osoittamisesta hakevoimalaitoks•en rakentami- Vv:aan.
28403: seen Pohjois-Karjalaan. Liitteet IV,581. s. 1442. - Ed. Saalastin ym. rah.al. n: o 366 määrärahan
28404: L. Vv:aan. osoittamisesta eläintieteen apulaisprofessorin vi-
28405: -Ed. Vennamon rah.al. n:o 472 määrärahan ran perustamista varten Oulun Yliopistoon.
28406: osoittamisesta hake- ja turvevoimalaitoksen Liitteet IV,476. s. 1328. L. Vv:aan.
28407: perustamiseen Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet - Ks. Sairaalat. Tutkimuslaitokset.
28408: IV,582. s. 1443. L. Vv:aan.
28409: - Ed. Åsvikin ym. rah.al. n: o 530 määrärahan
28410: osoittamisesta vesivoimalaitostöiden aloittami- Ä..
28411: seksi Nurmonjoen yläjuoksulle. Liitteet IV,640.
28412: s. 1503. L. V v: aan. Äidit: - Ks. Kotitalous. Loma.
28413:
28414: Vuokra-alueet: Ed. Niirasen ym. lak.al. n:o 135 Aitiysavustus: Ed. Nederström-Lundenin ym. rah.
28415: laiksi maanvuokrasuhteiden pitentämisestä eräissä al n: o 268 määrärahan osoittamisesta äitiys-
28416: tapauksissa annetun lain muuttamisesta. Liit- avustuksen korottamiseen. Liitteet IV,378. s.
28417: teet VII,62. s. 1539. L. Ltv: aan, jonka tulee 1206. L. Vv:aan.
28418: pyytää lausunto Mtv:lta, 1442.
28419:
28420: Vuokra-asunnot: - Ks. Kunnat. ö.
28421: Vuokrarahat: - Ks. Nimismiehet. öljylämmitys: - Ks. Teknillinen tutkimuslaitos.
28422:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025